Askolan kunta – talouden tasapaino ja perustelu harkinnanvaraiselle rahoitusavustukselle

Perlacon Oy Eero Laesterä, HT Reijo Siltala, FT

Heli Silomäki, BBA, Tuomas Hanhela KTM

SISÄLLYSLUETTELO

1 TILANNEKUVA – UHKA ERITYISESTÄ KUNTAJAKOSELVITYKSESTÄ ...... 4

2 PALVELURAKENNE ...... 10

3 TALOUS ...... 27

3.1 Kuntien rahoitustoiminnan ja talousohjauksen kehitys ...... 27 4. ELINVOIMA ...... 34

5. SOPEUTUSPAKETTI ...... 35

6. PAKETIN RIITTÄVYYS ...... 37

7. PERUSTELUT HARKINNANVARAISELLE RAHOITUSAVUSTUKSELLE ...... 38

Taulukko 1: Kunnan tuloslaskelman ja joidenkin rahoitus- ja tase-erien kehitys 2016-2025 ...... 4 Taulukko 2: Konsernitason kriisimittaus Askolassa 2016-2025 ...... 5 Taulukko 3: Väestönmuutos 2008-2017 ja ennuste vuoteen 2040 Tilastokeskuksen 2015 tekemän ja Perlacon Oy:n oikaiseman ennusteen mukaan Askolassa ...... 6 Taulukko 4: Väestönmuutos 2018-2019 ...... 7 Taulukko 5: Askolan nettomuutto 2008-2017 ja kunnat, joihin Askolasta muutetaan ja joista Askolaan muutetaan (nettona) eniten ...... 8 Taulukko 6: Nopeimmin ja hitaimmin ikääntyvät kunnat ...... 9 Taulukko 7: Askolan kylät: asukasluvun muutos ja nollavuotiaiden määrä ...... 9 Taulukko 8: Askolan nettomenot toiminnoittain 2011-2017, verrokkina samankokoiset, maaseutumaiset kunnat ...... 10 Taulukko 9: Käyttötalouden tulo- ja menolajit eur/asukas vuonna 2017 ...... 11 Taulukko 10: Yleishallinnon ja muiden palveluiden nettokäyttökustannus eur/asukas 2017 ...... 12 Taulukko 11: Tila- ja vuokrauspalvelut, nettokäyttökustannus eur/asukas 2017 ...... 13 Taulukko 12: Opetuksen ja kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannus eur/asukas 2017 ...... 13 Taulukko 13: Päivähoidon kustannustarkastelua 2017 ...... 14 Taulukko 14: Esiopetuksen kustannustarkastelua ...... 15 Taulukko 15: Perusopetuksen kustannustarkastelua ...... 16 Taulukko 16: Lukiokoulutuksen kustannustarkastelua ...... 17 Taulukko 17: Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokäyttökustannukset eur/asukas...... 18 Taulukko 18: Sote-tarvevakioinnin laskentaperuste taulukkona ...... 19 Taulukko 19: Sote-tarvevakiointi, poistettuna sosiaalitoimi, laskentaperuste taulukkona ...... 20 Taulukko 20: Askolan palvelurakenteen nettokustannus ikäryhmittäin 2017 ...... 22 Taulukko 21: Onko kyseessä tulo- vai meno-ongelma? ...... 22 Taulukko 22: Askolan puhdas ansiotulo kunnallisverotuksessa 2018...... 23

Taulukko 23: Työntekijät tuhatta asukasta kohden vuoden lopulla 2017 eräissä kunnissa (KEVA) ...... 23 Taulukko 24: Työntekijät nimikeryhmittäin tuhatta asukasta kohden vuoden lopulla 2017 eräissä kunnissa (KEVA) ...... 24 Taulukko 25: Eläköityminen Askolassa 2019-2025 ja 2019-2030 ...... 24 Taulukko 26: Kuinka palveluntarve kehittyy? ...... 25 Taulukko 27: Sote- ja muiden kuin sote (Non-sote) palveluiden kehittyvä rahanjako 2008-2017 ...... 26 Taulukko 28: Tuloslaskelma 2013-2018 1000 euroa ...... 27 Taulukko 29: Joidenkin tunnuslukujen vertailua koko maan kuntiin ja kehitys Askolassa 2017-2018 ...... 28 Taulukko 30: Verovara ja sen muutos Askolassa 2006-2019...... 29 Taulukko 31: Eräitä tunnuslukuja Askolassa ja lähikunnissa 2018 ...... 30 Taulukko 32: Talouden keskeisten osatekijöiden muutos 2009-2018: ”Onko kunta sopeutunut muutokseen?” .. 30 Taulukko 33: Toimintakatteen kehitys eur/asukas ...... 30 Taulukko 34: Rahoituslaskelma 2013-2018 ...... 31 Taulukko 35: Investoinnit Askolassa 2009-2018 ...... 31 Taulukko 36: Askolan kunnan ja kuntakonsernin lainakanta 2009-2018 ...... 32 Taulukko 37: Keskikoron laskentaan vaikuttavat muuttujat ...... 33 Taulukko 38: Sopeutuspaketin hyväksytyt keinot (toiminnalliset, rahoituksen lisäys ja kertaluontoiset keinot .... 35 Taulukko 39: Sopeutuspaketin riittävyys ...... 37

Kuva 1: Mistä väestönmuutos johtuu? ...... 7 Kuva 2: Väestön ikärakenteen muutos 2019-2030...... 8 Kuva 3: Sote-tarvevakioidut kustannukset Askolassa ...... 19 Kuva 4: Sote tarvevakiointi, poistettuna sosiaalitoimi ...... 20 Kuva 5: Eri-ikäisten nettokustannus Askolassa 2017 ...... 21 Kuva 6: Verovaran muutos Askolassa 2006-2019...... 29 Kuva 7: Keskikoron muutos Askolassa ja koko maassa 2009-2018 ...... 33 Kuva 8: Elinvoiman ulottuvuudet Askolassa ...... 34

1 TILANNEKUVA – UHKA ERITYISESTÄ KUNTAJAKOSELVITYKSESTÄ

Askolan kunnan talous ollut lujassa syöksyssä muutaman viime vuoden sen jälkeen, kun aiemmin vuonna 2012 tehdyn sopeutuspaketin ja sen seurauksena saadun rahoitusavustuksen positiivinen vaikutus heikkeni. Viimeiset vuodet kunnassa on kasvatettu menoja suhteessa alentuneisiin tuloihin.

Alla olevassa taulukossa kuvataan Askolan kunnan talouden nykytila ja muutos, jos kunta ei tee tarvittavia sopeutustoimenpiteitä. Ennakoinnissa on otettu huomioon kesäkuussa tiedossa ollut verotuloennuste vuoteen 2022 saakka, valtionosuudet vuoteen 2020 ja toimintakatteen kehitys vuodesta 2018 vuoteen 2025 ottaen huomioon toimintakatteen kasvutrendin kolmen viimeisen vuoden jaksolla. Verorahoitus kasvaa jatkossa väestömuutoksen, ja verotulo erityisesti tämän lisäksi trendin 2015-2017, perusteella vuodesta 2023 eteenpäin. Valtionosuudessa on otettu huomioon vuonna 2020 ja 2021 valtiovarainministeriön kuntaosaston lupaus valtionosuuden määrän kasvuksi. Investoinnit on otettu huomioon kunnan oman investointisuunnitelman mukaisesti.

Sopeutustarve – alijäämä – kasvaa tästä huolimatta vuoden 2020 914.000 euron alijäämästä seuraavana vuonna lähes 1,5 miljoonaan euroon. Vuonna 2021 kunnan taseessa on alijäämää yli 1.000 euroa/asukas, mikä johtaisi erityisen vaikeassa taloustilanteessa olevan kunnan arviointimenettelyyn. Myös kunnan lainakanta kasvaisi niin paljon, että vuonna 2025 lainakannan voidaan arvioida olevan jopa kaksinkertainen vuoden 2016 tasoon verrattuna.

Taulukko 1: Kunnan tuloslaskelman ja joidenkin rahoitus- ja tase-erien kehitys 2016-2025

Askola Trendi: 2015-2018 TP 2017 TP 2018 Tpe 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026

Asukasluku 4 990 4 958 4 935 4 911 4 886 4 862 4 837 4 813 4 789 4 765 Verotettava tulo 79 899 79 296 83 411 87 720 90 556 94 350 94 899 95 452 96 007 96 566 Veroprosentti 20,75 20,75 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50

Toimintakate -25 397 -26 333 -26 388 -27 471 -28 613 -29 787 -30 995 -32 237 -33 513 -34 670 Verorahoitus 26 081 26 038 27 508 29 163 29 626 30 485 30 906 31 309 31 689 32 284 Käyttökate 684 -295 1 119 1 693 1 013 698 -89 -928 -1 824 -2 387 Rahoitustuotot ja -kulut 145 97 57 43 32 30 20 0 -29 -66 Vuosikate 829 -198 1 176 1 735 1 045 728 -68 -928 -1 853 -2 453 Poistot 1 338 1 255 1 469 1 490 1 613 1 582 1 558 1 552 1 547 1 542 Ylijäämä/alijäämä -509 775 -293 245 -568 -854 -1 626 -2 480 -3 400 -3 994 Kumulatiivinen ylij/alij. -1 309 -699 -992 -747 -1 315 -2 169 -3 795 -6 275 -9 675 -13 670 Kumulatiivinen ylij/alij./as -262 -141 -201 -152 -269 -446 -785 -1 304 -2 020 -2 869

Nettoinvestoinnit 3 033 1 776 1 876 3 833 1 023 1 115 1 458 1 450 1 443 1 436 Lainakanta 1000 eur 19 430 21 209 21 909 24 006 23 984 24 371 25 897 28 275 31 572 35 460 Lainakanta eur/as 3 894 4 278 4 439 4 889 4 909 5 013 5 354 5 875 6 593 7 442

Arviointimenettelyn näkökulmasta tilanne näyttää itse asiassa siltä, että arviointimenettely käynnistyisi vuoden 2020 tilinpäätöksen perusteella vuonna 2021. Tällöin kunnan taseessa oleva alijäämä olisi ylittänyt 500 euroa vuonna 2019 ja tuhat euroa vuonna 2020.

Painelaskelmassa käytetty asukaslukuennakointi poikkeaa hieman Tilastokeskuksen oikaistusta väestöstä.

Taulukko 2: Konsernitason kriisimittaus Askolassa 2016-2025

Konsernin kriisimittarit TP 2017 TP 2018 Tpe 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Peruskunnan alijäämä -1 309 -699 -992 -747 -1 315 -2 169 -3 795 -6 275 -9 675 -13 670 ..Alijäämää 4 peräkkäisenä vuonna Ei täyty Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Konsernin alijäämä €/as -502 -329 -390 -342 -460 -638 -978 -1 498 -2 215 -3 065 … 500 €/as ja 1000 €/as Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Täyttyy Täyttyy Täyttyy Konsernin vuosikate 1 648 687 2 061 2 620 1 930 1 613 817 -43 -968 -1 568 Kunnan verot 20,75 20,75 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 Konsernin lainamäärä 4 929 5 681 5 849 6 306 6 333 6 445 6 792 7 321 8 046 8 902 Suht velkaantuneisuus 71 81 78 78 77 76 78 81 87 93 Konsernin vuosikate Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Täyttyy Täyttyy Täyttyy Kunnan verot Ei täyty Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Konsernin lainamäärä Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Suht velkaantuneisuus Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy

Tässä yhteydessä on muistutettava, että painelaskenta ei ole ennuste. Se on yhteen staattiseen tilanteeseen (kesä 2019) perustuva arvio vuoden 2019 tilinpäätöksen toteutumasta. Tätä aletaan johtaa tulevaisuuteen ottaen huomioon Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön laskelmat verorahoituksen kehityksestä, Tilastokeskuksen (Askolalle hyvin optimistinen) väestöennuste ja trendit esimerkiksi toimintakatteen kehityksestä lähihistoriassa. Kunnan pitää siis toimia niin, että paine ei toteudu.

Poliittinen päätöksenteko on päättänyt koettaa vielä uudistaa palvelurakenteen ja saada kunta pysymään itsenäisenä. Päätöksenteossa on tunnistettu myös se, että liian suuri palvelurakenteen purkaminen johtaa siihen, että mahdollisen kuntaliitoksen yhteydessä puretut palvelut eivät enää palaudu. Siksikin osa päätöksentekijöistä on ollut halukas nostamaan yhdeksi totaalikeinoksi kuntajakoselvityksen tekemisen. Tästä syystä johtoryhmän avulla laadittiin Askolan Porvoon osan palvelurakenne, jossa arvioitiin, mitkä palvelut kunnassa olisi, jos kunta olisi osa Porvoota.

Askolan kunnanvaltuusto asetti ohjausryhmään seitsemän edustajaa kunnanvaltuutetuista (Sanna Kurki, Anna- Mari Eloranta, Seija Öhman, Timo Kraufvelin, Tanja Lehtikuusi, Antti Ollila, Jari Vettenranta), henkilöstön edustajan (Hannu Vihreäluoto) sekä sihteeriksi controllerin (Kari Jahnsson) ja puheenjohtajaksi kunnanjohtajan (Jouni Martikainen). Ohjausryhmä aloitti työskentelynsä kokoontumalla ensimmäisen kerran 2.3.2019.

Tasapainottamistarpeen mukaisesti tavoitteeksi otettiin 1.000.000 euron säästöt toimintakatteeseen. Työtä on ohjannut poliittinen ohjausryhmä. Ryhmän puheenjohtajuus annettiin tavanomaisesta poiketen kunnanjohtajalle. Lisäksi työn edetessä on käyty illan kattavia valtuustoseminaareja, joissa valtuusto on päässyt ohjaamaan työtä.

Askolan kunnanvaltuusto edellytti päätöksessään, että kaikki ohjausryhmän ja johtoryhmän käsittelemät mahdolliset sopeutuskeinot tulevat edelleen myös valtuuston käsittelyyn, eikä valmisteluprosessin aikana mitään keinoja poissuljeta.

Väestö

Askolan asukasluku on kasvanut menneiden vuosien aikana hyvin paljon ja nopeasti, mutta kasvu on kääntynyt todellisuudessa laskuksi. Kunnan väestön ikärakenne on hyvin nuorekas sekä Askolan omaan verrokkiin (samankokoisia, maaseutumaisia kuntia) että koko maahan nähden. Väestön kasvu on perustunut ikääntyneiden määrän kasvuun. Alenema on 2008-2017 koostunut työikäisistä ja aivan nuorimmista askolalaisista. Tilastokeskus on vuonna 2015 tekemässään ennusteessa arvioinut, että Askolan menestyksekäs kasvu asukasluvussaan jatkuu, mutta nykyarvion mukaan ei voitane enää elää. Koska vuoteen 2015 perustuva ennuste on pahasti vanhentunut jo nykyhetken tietojen perusteella, on Perlacon Oy oikaissut ennustetta vastaamaan paremmin nykytilaa.

Askola 2009 2014 2018 2025 2030 2040 2009-18 2009-18/v 2009-18 2009-18/v 2018-25 2018-25/v 2018-25 2018-25/v Asukasluku 4 831 5 064 4 958 5 175 5 246 5 325 127 14 2,6 % 0,3 % 217 31 4,4 % 0,6 % 0…6 vuotiaat 459 485 423 370 365 356 -36 -4 -7,8 % -0,9 % -53 -8 -12,5 % -1,8 % 6 vuotiaat 78 60 67 58 58 57 -11 -1 -14,1 % -1,6 % -9 -1 -13,4 % -1,9 % Peruskoulu, 7…16 vuotiaat 696 695 725 734 634 598 29 3 4,2 % 0,5 % 9 1 1,2 % 0,2 % Lukio, 17…19 vuotiaat 176 185 168 181 200 158 -8 -1 -4,5 % -0,5 % 13 2 7,7 % 1,1 % Työikäiset, 20…64 vuotiaat 2 862 2 879 2 697 2 739 2 755 2 770 -165 -18 -5,8 % -0,6 % 42 6 1,6 % 0,2 % 75…84 vuotiaat 208 227 260 430 498 531 52 6 25,0 % 2,8 % 170 24 65,4 % 9,3 % Yli 84 vuotiaat 71 104 97 124 167 299 26 3 36,6 % 4,1 % 27 4 27,8 % 4,0 % Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat 638 820 945 1 151 1 292 1 443 307 34 48,1 % 5,3 % 206 29 21,8 % 3,1 % Huoltosuhde 2009 2014 2018 2025 2030 2040 2009-18 2009-18/v 2009-18 2009-18/v 2018-25 2018-25/v 2018-25 2018-25/v Askola 54,7 61,8 68,8 71,8 73,2 77,8 14 2 25,6 % 2,8 % 3 0 4,4 % 0,6 % Verrokit 66,9 76,5 85,5 98,0 104,0 104,4 19 2 27,8 % 3,1 % 13 2 14,6 % 2,1 % Koko maa 63,3 72,4 80,3 90,2 94,9 96,1 17 2 26,8 % 3,0 % 10 1 12,4 % 1,8 % Mediaani-ikä 2009 2014 2018 2025 2030 2040 2009-18 2009-18/v 2009-18 2009-18/v 2018-25 2018-25/v 2018-25 2018-25/v Askola 40,0 40,0 42,0 44,0 46,0 48,0 2 0 5,0 % 0,6 % 2 0 4,8 % 0,7 % Verrokit ka 47,6 49,8 51,7 53,7 54,5 55,0 4 0 8,5 % 0,9 % 2 0 3,9 % 0,6 % Koko maa ka 45,7 47,5 49,2 51,1 52,0 52,9 3 0 7,6 % 0,8 % 2 0 3,9 % 0,6 % Perlacon Oy 2019 Asl. 2019M06* 4 982 Taulukko 3: Väestönmuutos 2008-2017 ja ennuste vuoteen 2040 Tilastokeskuksen 2015 tekemän ja Perlacon Oy:n oikaiseman ennusteen mukaan Askolassa

Vuonna 2018 väestönmäärä edelleen aleni 30 askolalaisella. Vuoden 2019 aikana asukasluku on ainakin hetkellisesti kääntynyt nousuun. Laskua on edelleen aivan nuorimmissa ikäryhmissä, koulunsa päättäneet ovat palanneet kuntaan ja nettokasvua on ollut myös joissakin vanhemmissa ikäluokissa. Tilastokeskuksen alkuvuoden syntyneiden ja kuolleiden tilasto osoittaa, että ensimmäisen neljänneksen aikana Askolassa oli neljä syntynyttä enemmän kuin kuolleita. Esimerkiksi vuonna 2018 heinäkuun loppuun saakka kunnassa oli asukasluvun kasvua, mutta koulujen alettua muuttoliike suuntasi taas poispäin kunnasta. Kunnan on pystyttävä strategisesti ja uskottavasti muuttamaan muuttoliikkeen suunta, tai sitten palvelurakennetta on alettava karsia. Muuten kunta menettää viimeisenkin mahdollisuuden saada sille tulevaisuutta, koska kehittämiseen varatut ja suunnattavat eurot menevät taantuvien palvelurakenteiden tukemiseen.

Taulukko 4: Väestönmuutos 2018-2019

Askola Asukasluku 2018 4 958 Asukasluku 2019M06* 4 982 Muutos kpl 24 Muutos % 0,48 % Sijoitus (1=paras) 25

2018 Q1 Q2 Q3 Q4 Summa Luonnollinen väestönlisäys 0 -4 5 -1 0 Kuntien välinen nettomuutto 0 15 -29 -20 -34 Nettomaahanmuutto 0 2 -2 4 4 Summa 0 13 -26 -17 -30

2019 Q1 Q2 Q3 Q4 Summa Luonnollinen väestönlisäys 4 -5 0 0 -1 Kuntien välinen nettomuutto 17 10 0 0 27 Nettomaahanmuutto -1 -1 0 0 -2 Summa 20 4 0 0 24

Väestön muutos on koostunut jo pitkään kaikista kolmesta osatekijästä: muuttoliike, luonnollinen väestönlisäys ja maahanmuutto. Viimeisten vuosien aikana juuri maan sisäinen muuttoliike on muuttanut asetelmaa niin, että suuri luonnollinen väestönlisäys ei ole riittänyt paikkaamaan maan sisäisen muuttoliikkeen tappiota.

Vuosien 2016, 2017 ja 2018 tapainen tilanne oli myös vuonna 2013, mutta silloin ilmiö oli tilapäinen.

Kuva 1: Mistä väestönmuutos johtuu? Alla olevasta taulukkokonaisuudesta käy hyvin selville, mihin ikäryhmiin kunnasta on muutettu ja mistä ikäryhmistä kuntaan on muutettu. Pitkällä tarkastelujaksolla 2008-2017 havaitaan, että kunnasta muutetaan opiskelemaan ja myöhemmin muutetaan ”lähemmäksi nopeita liuotushoitoja”; aivan nykyhetken aikaan muuttaminen on kasvanut lähes koko varttuneiden ryhmässä. Kuntaan muutetaan onneksi kehyskunnan tapaisesti takaisin opintojen päätyttyä. Kuntaan nettomuutetaan eniten Helsingistä, kunnasta nettomuutetaan eniten Porvooseen. Pidemmällä jaksolla Porvoo menetti asukkaitaan Askolan hyväksi, mutta kehitys on nyt kääntynyt Askolan kannalta epäsuotuisaksi. Valitsevatko kuntalaiset vapaaehtoisesti kuntarajan?

Taulukko 5: Askolan nettomuutto 2008-2017 ja kunnat, joihin Askolasta muutetaan ja joista Askolaan muutetaan (nettona) eniten

Askola 20082015 2015-2017 netto Mistä muutetaan? lkm Nettomuutto 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2017 2017 Helsinki 16 0 - 4 20 11 -1 18 15 13 12 16 -3 -4 97 9 Pornainen 8 5 - 9 12 7 4 6 17 -13 8 -1 7 -4 43 2 Liminka 8 Kerava 7 10 - 14 4 5 9 -1 5 2 -7 7 -2 4 26 9 Tuusula 6 15 - 19 -30 -4 -20 -27 -18 -29 -10 -22 -25 -31 -216 -78 Kirkkonummi 6 Oulu 5 20 - 24 -8 -21 -8 -20 -5 -18 4 -13 -22 -2 -113 -37 Mäntsälä 5 25 - 29 26 28 14 37 6 18 12 2 5 5 153 12 Hollola 5 5 3 8 25 24 15 11 4 3 8 Savonlinna 4 30 - 34 106 15 Yhteensä 70 35 - 39 10 -2 4 4 20 -9 -4 -2 -6 4 19 -4 40 - 44 -2 1 6 -1 -6 -2 1 5 -13 -5 -16 -13 2015 - 2017 netto Minne muutetaan? lkm 45 - 49 8 6 1 -12 5 3 8 8 -10 -3 14 -5 Porvoo -76 50 - 54 12 4 -1 -3 1 -3 8 0 -2 0 16 -2 Tampere -20 55 - 59 2 -1 1 0 -4 -6 6 -2 -3 -9 -16 -14 Lahti -15 Hyvinkää -11 60 - 64 -4 -2 -5 2 -9 -5 2 -6 -6 -9 -42 -21 Järvenpää -9 65 - 69 -8 0 0 0 -4 -5 1 0 0 -5 -21 -5 Orimattila -9 Pukkila -9 70 - 74 0 -1 0 -1 -2 -1 2 3 1 2 3 6 Lapinjärvi -8 75 - -2 -2 -1 2 2 -1 -4 -2 -1 2 -7 -1 Jyväskylä -7 Mikkeli -5 Summa 45 32 11 29 47 -41 50 -3 -77 -47 46 -127 Yhteensä -169

Askolan väestötilanne on myös siksi vaikea, että kunta ikääntyy nopeasti. Alla olevat kuvat osoittavat, kuinka kunnan väestön eri-ikäiset vanhenevat niin paljon, että kunnassa, myös kuntaorganisaatiossa, saattaa olla vaikeuksia saada palkattua eläköityvien tilalle työntekijöitä. Askolan ikääntyminen on usean muun pääkaupunkiseudun (kehys)kunnan tapaan hyvin nopeaa: vuoteen 2030 tultaessa Askolan yli 75-vuotiaiden määrä 1,93-kertaistuu, minkä vuoksi Askola ikääntyy koko maassa 18:ksi nopeimmin.

Kuva 2: Väestön ikärakenteen muutos 2019-2030

Taulukko 6: Nopeimmin ja hitaimmin ikääntyvät kunnat

10 nopeinta 10 hitainta 1 Siuntio 2,38 Rautavaara 1,07 2 Järvenpää 2,23 Luhanka 1,09 3 Kirkkonummi 2,22 Tervola 1,12 4 Pirkkala 2,22 Kuortane 1,13 5 Kempele 2,13 Multia 1,14 6 Kontiolahti 2,12 Pomarkku 1,14 7 Kerava 2,10 Ylitornio 1,16 8 Tuusula 2,07 Savitaipale 1,16 9 Vihti 2,04 Punkalaidun 1,16 10 Rusko 2,02 Halsua 1,17 11Kaskinen 2,00Isojoki 1,19 12 Naantali 1,99 Salla 1,19 13 Nurmijärvi 1,98 Kärsämäki 1,20 14 Muurame 1,97 Ruovesi 1,20 15Espoo 1,96Karijoki 1,20 16Masku 1,94Miehikkälä 1,21 17 Kustavi 1,94 Siikalatva 1,21 18Askola 1,93Kaavi 1,21 19Enontekiö 1,93Soini 1,21 20 Pornainen 1,92 Koski Tl 1,22

Kun tarkastellaan palvelurakennetta, on hyvä tarkastella väestönmuutoksia myös kunnanosittain. Vuodesta 2010 vuoteen 2017 on olennaista kasvua ollut Monninkylän ympäristössä, Vahijärvellä, Kirkonkylässä ja Huhtala- Nietoossa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon tulevaisuus ei näytä kovin hyvältä, kun käytännössä jokaisella kunnan osalla on negatiivinen muutos vastasyntyneissä.

Palvelurakenteen tiivistymiselle ei ole ainakaan näiden trendien perusteella jarruttamista, kehitys osoittaa hyvin sen, että kunnan palvelut kylillä eivät itsessään johda kylille muuttoon.

Taulukko 7: Askolan kylät: asukasluvun muutos ja nollavuotiaiden määrä

2010 - 2010 - Kylä, koko asukasluku 2005 2010 2017 2017 Kylä, nollavuotiaat 2005 2010 2017 2017 018 Askola 4 555 4 864 4 990 126 018 Askola 43 56 40 -16 1 800 180 4 517 4 829 4 936 107 1 800 180 43 56 40 -16 18 001 018 001 1 741 1 841 1 923 82 18 001 018 001 16 24 15 -9 018001001 Monninkylän taajama 1 059 1 109 1 053 -56 018001001 Monninkylän taajama 7 15 8 -7 018001002 Monninkylän ympäristö 278 334 432 98 018001002 Monninkylän ympäristö 4 4 3 -1 018001003 Vahijärvi 370 364 400 36 018001003 Vahijärvi 4 4 3 -1 018001101 Teollisuusalue 34 34 38 4 018001101 Teollisuusalue 1 1 1 0 18 002 018 002 1 601 1 806 1 842 36 18 002 018 002 17 23 13 -10 018002004 Kirkonkylä-Vakkola 1 006 1 148 1 159 11 018002004 Kirkonkylä-Vakkola 11 15 5 -10 018002005 Huhtaniitty-Nietoo 196 250 284 34 018002005 Huhtaniitty-Nietoo 1 4 6 2 018002006 Onkimaa 210 208 206 -2 018002006 Onkimaa 1 1 2 1 018002007 Korttia 92 99 84 -15 018002007 Korttia 1 1 0 -1 018002205 Käpykylä 97 101 109 8 018002205 Käpykylä 3 2 0 -2 18 003 018 003 1 175 1 182 1 171 -11 18 003 018 003 10 9 12 3 018003008 Särkijärvi 625 611 608 -3 018003008 Särkijärvi 3 5 7 2 018003009 Takametsä 91 115 111 -4 018003009 Takametsä 1 1 1 0 018003010 Juornaankylä 190 184 176 -8 018003010 Juornaankylä 4 2 1 -1 018003011 Forsslätt 43 47 49 2 018003011 Forsslätt 1 0 0 0 018003309 Tiilää 49 51 53 2 018003309 Tiilää 0 0 0 0 018003911 Huhti 177 174 174 0 018003911 Huhti 1 1 3 2 18 999 999 018 999 900 38 35 54 19 18 999 999 018 999 900 0 0 0 0

2 PALVELURAKENNE

Taulukko 8: Askolan nettomenot toiminnoittain 2011-2017, verrokkina samankokoiset, maaseutumaiset kunnat

Askola 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos-% Yleishallinto eur/asukas 92 111 108 102 78 91 109 3 % Manner-Suomen kuntien keskiarvo 259 280 183 191 146 142 154 -7 % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 154 171 187 194 147 146 158 0 % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden 303 920 299 089 395 417 465 728 350 892 276 732 241 098 -3 % Askola 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos-% Muut palvelut eur/asukas 256 261 278 270 285 294 321 4 % Manner-Suomen kuntien keskiarvo 330 356 354 337 384 414 418 4 % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 337 366 360 343 406 425 434 5 % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden 394 265 525 649 408 260 368 130 616 846 662 445 562 115 7 % Askola 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos-% Yleishallinto ja muut palvelut eur/as 348 372 386 372 363 385 430 4 % Manner-Suomen kuntien keskiarvo 589 636 537 527 530 556 572 0 % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 490 537 548 537 553 571 591 3 % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden 698 185 824 738 803 676 833 858 967 738 939 177 803 213 3 % Askola 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos-% Opetus ja kulttuuri eur/asukas 1 809 1 796 1 746 1 802 1 866 1 926 2 014 2 % Manner-Suomen kuntien keskiarvo 1 689 1 758 1 801 1 817 1 832 1 862 1 863 2 % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 1 680 1 764 1 791 1 813 1 838 1 867 1 878 2 % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden -633 809 -160 514 224 477 51 822 -138 711 -299 280 -677 666 1 % Askola 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos-% Sosiaalitoimi €/as 1 020 988 1 068 1 051 1 220 1 381 1 358 6 % Manner-Suomen kuntien keskiarvo 1 191 1 290 1 412 1 468 1 559 1 602 1 619 6 % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 1 241 1 359 1 442 1 503 1 602 1 652 1 671 6 % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden 1 086 975 1 849 037 1 864 192 2 288 256 1 951 097 1 367 919 1 562 173 7 % Askola 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos-% Terveydenhuolto eur/asukas 1 447 1 417 1 573 1 454 1 687 1 590 1 554 1 % Manner-Suomen kuntien keskiarvo 1 798 1 881 2 045 2 075 2 099 2 111 2 105 3 % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 1 938 2 013 2 112 2 173 2 177 2 183 2 189 2 % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden 2 415 824 2 971 460 2 689 674 3 641 798 2 502 591 2 990 275 3 169 283 5 % Askola 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos-% Perusturva yhteensä eur/asukas 2 466 2 406 2 641 2 505 2 907 2 971 2 912 3 % Manner-Suomen kuntien keskiarvo 2 989 3 171 3 457 3 542 3 658 3 713 3 723 4 % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 3 180 3 372 3 554 3 676 3 779 3 835 3 860 4 % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden 3 502 799 4 820 497 4 553 866 5 930 054 4 453 688 4 358 193 4 731 457 6 %

Askola 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos-% Kaikki yhteensä eur/asukas 4 623 4 573 4 774 4 679 5 136 5 282 5 357 3 % Manner-Suomen kuntien keskiarvo 5 267 5 583 5 795 5 887 6 020 6 131 6 159 3 % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 5 350 5 673 5 892 6 025 6 171 6 273 6 330 3 % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden 3 567 175 5 484 721 5 582 020 6 815 734 5 282 715 4 998 090 4 857 004 6 %

Kun Askolaa verrataan nettomenojen eur/asukas tasolla verrokkiryhmäänsä (samankokoiset kunnat asukasluvultaan, maaseutumainen taajamarakenne), on kunnan palveluntuotanto keskimäärin erittäin edullinen. Verrokkiinsa nähden Askola on järjestänyt palvelunsa kokonaisuudessaan lähes viisi miljoonaa euroa verrokkia edullisemmin. Yleishallinnon ja muiden palveluiden kokonaisuus on lähes miljoona euroa verrokkiaan edullisempi, opetus ja kulttuuri on noussut hiukan verrokkiaan kalliimmaksi (Askolassa voi olla paljon lapsia, muut kunnat ovat sopeuttaneet palveluverkkoaan Askolaa enemmän), ja soten kokonaisuus on huomattavasti edullisemmin järjestetty kuin verrokissa. Sote-kokonaisuuden edullisuus perustuu hyvin paljon ikärakenteella, tästä seuraa yleensä pieni sairastavuuskerroin. Myöhemmin tarkasteltava tarvevakiointi osoittaa, kuinka edullinen rakenne on, kun huomioon otetaan myös olosuhde- ja väestöpohjaiset tekijät.

Pelkässä eur/asukas -tarkastelussa ei voida ottaa huomioon palvelun laatua, mutta lähtökohtana on tietenkin pidettävä sitä, että palvelu täyttää lakisääteisen palvelun vaatimuksen. Myöhemmin tarkastellaan toiminnoittain sitä.

Taulukko 3: Käyttötalouden tulo- ja menolajit eur/asukas vuonna 2017

KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ eur/as Askola Pornainen Myrskylä Pukkila Porvoo Lapinjärvi Koko maa Kunta 2017 2017 2017 2017 2017 2017 tyyppi Palkat ja palkkiot 2 046 953 894 1 026 2 273 1 380 1 905 1 784 Eläkekulut 459 222 261 269 503 381 449 454 Muut henkilösivukulut 89 35 21 26 110 44 89 75 Asiakaspalveluiden ostot 1 701 2 857 3 929 3 277 1 654 3 575 2 226 3 753 Asiakaspalvelujen ostot valtiolta 26 0 0 0 6 014 6 Asiakaspalvelujen ostot kunnilta 108 2 850 427 479 18 1 444 113 599 Asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä 1 307 0 3 503 2 793 1 282 1 555 1 625 2 636 Asiakaspalvelujen ostot muilta 259 7 0 5 349 576 474 512 Muiden palvelujen ostot 1 411 763 949 1 260 1 172 1 055 1 262 1 112 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 410 265 376 117 408 415 346 436 Avustukset 278 27 188 176 347 245 364 196 Vuokrakulut, ulkoiset 43 31 30 19 248 245 177 94 Vuokrakulut, sisäiset 182 359 0 163 608 211 473 285 Muut kulut 45 12 122 10 48 8 35 34 Toimintakulut yhteensä 6 664 5 523 6 770 6 343 7 371 7 559 7 327 8 007 Toimintakuluista: Sisäiset kulut yhteensä 660 535 110 443 1 076 517 833 526 Poistot ja arvonalentumiset 268 333 226 361 473 280 400 350 Vyörytyskulut 0 14 0 0 66 0 77 224 Palautusjärjestelmän arvonlisävero 221 87 171 75 250 179 227 185

Myyntituotot 842 421 215 489 997 488 878 980 Maksutuotot 326 9 79 90 322 232 315 200 Tuet ja avustukset 59 46 64 171 120 82 91 105 Vuokratuotot, ulkoiset 102 279 304 184 177 331 231 274 Vuokratuotot, sisäiset 182 359 95 163 608 210 471 271 Muut tuotot 65 92 552 10 264 144 137 48 Toimintatuotot yhteensä 1 576 1 206 1 309 1 106 2 489 1 487 2 124 1 758 Toimintatuotoista: Sisäiset tuotot yhteensä 660 535 110 443 1 076 517 834 526 Valmistevarastojen muutos 0 0 0 0 0 000 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 33 574 5 Vyörytystuotot 0 14 0 0 66 0 77 224

Nettokäyttökustannus 5 357 4 650 5 687 5 598 5 323 6 347 5 530 6 594

Verrattuna muihin naapurikuntiin Askolan nettokäyttökustannus on kalliimpi kuin Pornaisissa, mutta hyvin lähellä Porvoota. Koko maan nettokäyttökustannus eur/asukas on huomattavasti Askolaa kalliimpi.

Yksittäisistä menolajeista Askola ostaa enemmän muita palveluita valtiolta ja ylipäätään muita palveluita. Myös aineiden ja tavaroiden osto on korkeammalla tasolla. Askola tuottaa palveluita muita enemmän itse, tämän vuoksi henkilöstökulut ovat muita suurempia.

Taulukko 4: Yleishallinnon ja muiden palveluiden nettokäyttökustannus eur/asukas 2017

Nettokäyttökustannus eur/as Askola Pornainen Myrskylä Pukkila Porvoo Lapinjärvi Koko maa Kunta 2017 2017 2017 2017 2017 2017 tyyppi YLEISHALLINTO 109 133 177 201 66 176 100 192 MUUT PALVELUT YHTEENSÄ 321 51 333 658 172 652 357 86 Yhdyskuntasuunnittelu 10 46 4 46 147 27 49 23 Rakennusvalvonta -15 14 15 20 -3 11 0 12 Ympäristön huolto 12 0 11 0 15 13 11 10 Liikenneväylät 78 84 75 76 85 93 140 102 Puistot ja yleiset alueet 8 3 40 22 40 48 46 24 Palo- ja pelastustoiminta 80 74 105 96 92 97 75 84 Lomituspalvelut 0 0 0 0 0 0 0-216 Tila- ja vuokrauspalvelut 130 -124 22 76 -71 87 -38 -37 Tukipalvelut -15 6 53 127 -7 149 77 -18 Elinkeinoelämän edistäminen 25 20 34 31 66 112 52 82 Vesihuolto 11 24 -25 -1 -19 8 -19 7 Jätehuolto 0 0 0 0 0 13 1-11 Joukkoliikenne 3 9 4 -5 6 11 67 10 Energiahuolto 0 0 10 184 0 0 -1 -6 Satamatoiminta 0 0 0 0 9 0 -114 Maa- ja metsätilat -5 -18 -14 0 -1 -15 -12 -20 Muu toiminta 0 -87 -1 -13 -187 -4 -172 10

Tuloslaskelmassa yleishallinnon ja muiden palveluiden kokonaisuudessa Askolan tila- ja vuokrauspalvelut ovat huomattavasti muita korkeammat. Tämä tarkoittaa sitä, että kunta ei peri samantasoista ulkoista vuokraa vuokraamistaan toimitiloista ja/tai kunnan sisäiset vuokrat ovat liian matalalla tasolla. Jos sisäiset vuokrat nousisivat, muiden toimintojen nettokäyttökustannus vastaavasti kasvaisi. Tätä olisi hyvä tarkastella, jotta ainakin toimintolaskenta saataisiin vertailukelpoiseksi.

Taulukko 5: Tila- ja vuokrauspalvelut, nettokäyttökustannus eur/asukas 2017

Tila- ja vuokrauspalvelut eur/as Askola PornainenMyrskylä Pukkila Porvoo LapinjärviKoko maa Kunta- 2017 2017 2017 2017 2017 2017 tyyppi Palkat ja palkkiot 15 39 121 14 38 96 45 88 Eläkekulut 3 8 21 4 11 24 12 23 Muut henkilösivukulut 124023 24 Asiakaspalveluiden ostot 000000 00 Asiakaspalvelujen ostot valtiolta 000000 00 Asiakaspalvelujen ostot kunnilta 000000 00 Asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä 000000 00 Asiakaspalvelujen ostot muilta 000000 00 Muiden palvelujen ostot 119 153 215 329 158 105 129 136 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 105 122 237 6 103 190 100 162 Avustukset 000000 01 Vuokrakulut, ulkoiset 10 14 17 0 158 195 106 55 Vuokrakulut, sisäiset 1 16 0 0 0 0 12 26 Muut kulut 2 522 0 2 5 5 7 Toimintakulut yhteensä 256 359 637 353 473 618 411 480 Toimintakuluista: Sisäiset kulut yhteensä 33 31 22 5 15 27 46 73 Poistot ja arvonalentumiset 93 156 143 100 215 32 177 167 Vyörytyskulut 0 0 0 0 3 0 514 Palautusjärjestelmän arvonlisävero 48 41 92 5 22 40 46 38

Myyntituotot 0 5 3 16 9 26 33 146 Maksutuotot 0 013 2 0 0 2 5 Tuet ja avustukset 0 3 049 2 7 1 9 Vuokratuotot, ulkoiset 37 271 292 149 73 297 108 231 Vuokratuotot, sisäiset 182 359 95 160 593 209 446 265 Muut tuotot 1 0 354 0 77 20 11 12 Toimintatuotot yhteensä 219 639 757 377 754 559 601 534 Toimintatuotoista: Sisäiset tuotot yhteensä182 364 95 159 637 214 470 298 Valmistevarastojen muutos 000000 00 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 9 4 17 5 Vyörytystuotot 0 0 0 0 0 0 13 159

Nettokäyttökustannus 130 -124 22 76 -71 87 -38 -37

Taulukko 12: Opetuksen ja kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannus eur/asukas 2017

Nettokäyttökustannus eur/as Askola Pornainen Myrskylä Pukkila Porvoo Lapinjärvi Koko maa Kuntatyyppi OPETUS- JA KULTTUURITOIMINTA 2 014 2 214 1 414 1 830 2 181 1 884 1921 1870 Lasten päivähoito 476 584 375 385 580 503 491 357 Esiopetus 77 128 42 89 42 65 65 76 Perusopetus 1 102 1 371 878 1 161 1 052 1 168 878 1040 Lukiokoulutus 177 0 0 1 143 0 115 211 Ammatillinen koulutus 0 0 2 2 5 3673 Kansalaisopistojen vapaa sivistystyö 8 5 6 11 27 24 24 25 Taiteen perusopetus 10 7 0 4 62 11 12 -27 Muu opetustoiminta 6 0 0 0 0 0 4-51 Kirjastotoiminta 65 60 36 63 59 60 57 74 Liikunta ja ulkoilu 64 38 31 51 119 18 104 84 Nuorisotoiminta 27 20 35 43 37 27 33 42 Museo- ja näyttelytoiminta 0 0 0 5 21 022 6 Teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta 0 0 0 0 0 0130 Musiikkitoiminta 0 0 1 5 13 013 0 Muu kulttuuritoiminta 3 0 9 11 20 4 24 16

Opetuksen ja kulttuurin kokonaisuus näyttää olevan Askolassa hyvin samalla tasolla muiden kuntien kanssa. Alla tarkastellaan varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion nettokäyttökustannusta naapurikuntien kanssa. Askola on poikkeus lukiokoulutuksessa – alueen pienet kunnat eivät enää järjestä itse lukiota.

Taulukko 13: Päivähoidon kustannustarkastelua 2017

Kunnan oma tuotanto (jakajissa ei palveluseteliasiakkaita, mutta jaettavaan ne sisältyvät Askola Pornainen Myrskylä Pukkila Porvoo Lapinjärvi Mäntsälä Keskiarvo Lasten päiväkotitoiminnan kustannukset 2 023 1 923 659 769 26 087 995 12 076 7 567 eur/lapsi 9 453 12 487 9 282 11 478 10 773 11 706 13 508 10 330 Lasten perhepäivähoidon kustannukset 101 353 71 4 1 441 189 839 898 eur/lapsi 5 611 10 382 5 462 9 763 47 250 9 120 13 702 Muun varhaiskasvatuksen kustannukset 0 0 0 395 1 197 261 eur/lapsi (1-6 -vuotias) 0 0 0 119 7 122 96 Perhepäivähoito, hoitopäivät per hoidettava 238 161 208 132 151 172 161 Perhepäivähoito, eur/hoitopäivä 24 65 26 85 313 82 114 Päiväkotihoito, hoitopäiviä per hoidettava 203 151 157 162 164 109 190 158 Päiväkotihoito, eur/hoitopäivä 47 83 60 72 76 107 86 74 Palvelusetelit 0 0 0 0 682 0 0 159

Askola Pornainen Myrskylä Pukkila Porvoo Lapinjärvi Mäntsälä Keskiarvo Nettokäyttökustannukset yhteensä 1000€ 2 377 2993 738 746 29101 1362 13435 9 132 Nettokäyttökustannukset ilman palveluseteleitä, ykistyistä tukea ja kotihoidon tukea 1 937 2993 625 607 23903 1253 9945 7 185 ..josta yksityisen hoidon tuki 32 527 0 8 149 0 1321 295 ..kotihoidon tuki 361 209 95 113 2300 90 1213 1 016 ..osittainen hoitoraha 11 16 4 4 118 0 59 33 ..joustava hoitoraha 19 19 11 10 181 15 67 64 ..palvelusetelikulut 0 0 0 0 2423 0 0 483

Nettokäyttökustannukset lasta kohden (1-6 + 0,25*0) 5 943 7 844 6 059 5 538 8 608 9 848 8 151 6 942 Nettokäyttökustannukset ilman palveluseteleitä, yksityistä tukea ja kotihoidon tukea 8 422 15 920 7 530 9 197 10 728 14 079 12 462 10 126 …hoitopäivää kohden 41 104 46 57 66 127 66 67

Lapsia päivähoidossa 31.12 kpl(ei kotihoidon tuella), josta 240 258 83 72 2597 89 1030 Kunnan päivähoito 230 188 83 66 2228 89 798 708 Palveluseteli 0 0 0 0 341 0 0 81 Yksityisen hoidon tuella 10 70 0 6 28 0 232 53 Kotihoidon tuella joulukuussa 105 63 21 37 586 24 383 246 Joustava hoitoraha 10 7 0 6 78 5 31 28 Osittainen hoitoraha 14 9 0 0 105 0 43 30 Varhaiskasvatuksen palveluiden piirissä 31.12. 369 337 104 115 3366 118 1487 1 146 Lapsia 1-6 + 0,25*0 400 382 122 135 3381 138 1648 1 208 Osuus lapsista 1-6 + 0,25*0 92 % 88 % 85 % 85 % 100 % 85 % 90 % 88 %

Hoitomuodon osuus varhaiskasvatuksen piirissä olevista lapsista Kunnan päivähoito 62 % 56 % 80 % 57 % 66 % 75 % 54 % 64 % Palveluseteli 0 % 0 % 0 % 0 % 10 % 0 % 0 % 3 % Yksityisen hoidon tuella 3 % 21 % 0 % 5 % 1 % 0 % 16 % 2 % Kotihoidon tuella 28 % 19 % 20 % 32 % 17 % 20 % 26 % 25 % Joustava hoitoraha 3 % 2 % 0 % 5 % 2 % 4 % 2 % 2 % Osittainen hoitoraha 4 % 3 % 0 % 0 % 3 % 0 % 3 % 2 %

Askolan päivähoito on verrokkiin nähden edullista; sekä nettokäyttökustannus lasta että hoitopäivää kohden on edullinen, tämä pätee myös koko maan keskiarvoon. Tarkastelussa lasketaan kaikki päivähoidon kustannukset ja tulot yhteen ja saatu summa jaetaan yksiköillä. On huomattu, että tämä on käytännössä ainoa oikea tapa tarkastella yksikköhintaa. Edullinen yksikkökustannus voi tarkoittaa sitä, että palvelussa ei ole sopeuttamista, mutta tämä ei ole ehdoton totuus.

Taulukko 14: Esiopetuksen kustannustarkastelua

Askola Pornainen Myrskylä Pukkila Porvoo Lapinjärvi Mäntsälä Keskiarvo

Esiopetuksen opetustuntien lukumäärä 2 160 5 170 921 1 587 23 312 1 512 18 384 11 524 Oppilaita esiopetuksessa yhteensä 64 74 16 25 588 30 320 207 6 -vuotiaat 66 73 19 24 605 28 306 208 Oppilaita esiopetuksessa yhteensä/kaikki 6-vuotiaat 0,97 1,01 0,84 1,04 0,97 1,07 1,05 1 Esiopetusoppilaita päivähoidon yhteydessä 64 2 0 0 587 0 211 171 Esiopetusoppilaita koulun yhteydessä 0 72 16 25 1 30 109 36

Esiopetuksen opetustuntien lukumäärä, kpl/vuosi/esiopetusoppilas 33,75 69,86 57,56 63,48 39,65 50,40 57,45 58,49

Kustannukset euroa/oppilas Askola Pornainen Myrskylä Pukkila Porvoo Lapinjärvi Mäntsälä Keskiarvo Opetus 5 000 3 270 3 813 3 840 2 524 3 033 2 756 3 479 Kuljetus 31 527 1 000 1 360 165 833 225 640 Ruokailu 859 595 125 640 206 933 569 645 Muu oppilashuolto 375 878 0 1 480 0 533 113 621 Sisäinen hallinto 266 527 63 0 107 200 113 332 Kiinteistöjen ylläpito 234 2 230 125 0 592 633 1 119 991 Yhteensä ilman pieniä hankkeita 6 766 8 027 5 125 7 320 3 594 6 167 4 894 6 707 Pienet hankkeet 0 0 0 0 0 0 082 Käyttömenot yht ilman sairaita ja vammaisia oppilaita 6 766 8 027 5 125 7 320 3 594 6 167 4 894 6 790 Toiminnoittaiset käyttömenot yhteensä 7 094 8 432 5 250 7 320 3 724 6 300 4 950 7 293

Kustannukset euroa/oppitunti Askola Pornainen Myrskylä Pukkila Porvoo Lapinjärvi Mäntsälä Keskiarvo Opetus 148,15 46,81 66,23 60,49 63,66 60,19 47,98 67,00 Kuljetus 0,93 7,54 17,37 21,42 4,16 16,53 3,92 13,65 Ruokailu 25,46 8,51 2,17 10,08 5,19 18,52 9,90 13,14 Muu oppilashuolto 11,11 12,57 0,00 23,31 0,00 10,58 1,96 11,34 Sisäinen hallinto 7,87 7,54 1,09 0,00 2,70 3,97 1,96 6,12 Kiinteistöjen ylläpito 6,94 31,91 2,17 0,00 14,93 12,57 19,47 21,66 Yhteensä ilman pieniä hankkeita 200 115 89 115 91 122 85 133 Pienet hankkeet 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1,07 Käyttömenot yht ilman sairaita ja vammaisia oppilaita 200,46 114,89 89,03 115,31 90,64 122,35 85,18 133,99 Toiminnoittaiset käyttömenot yhteensä 210,19 120,70 91,21 115,31 93,94 125,00 86,16 142,74

Esiopetus ei ole aivan yhtä edullista kuin päivähoito. Oppilaskohtainen kustannus on maan keskiarvoa korkeampi ja tarkastelujoukossa Pukkilan ja Pornaisten jälkeen kallein. Oppitunnin hinta on vielä kalliimpi – vertailun kallein.

Taulukko 15: Perusopetuksen kustannustarkastelua

Askola Pornainen Myrskylä Pukkila Porvoo Lapinjärvi Mäntsälä Keskiarvo Opetus, euroa/tunti 76 63 68 88 65 64 63 77 Majoitus ja kuljetusoppilaita 333 300 49 57 1 344 114 698 382 Majoitus ja kuljetus eur/oppilas 1 685 1 393 2 837 3 487 1 424 2 062 1 593 2 034 Laskennallinen ruokailukulu eur/päivä 3,28 2,37 4,19 3,73 3,15 4,55 3,15 3,53

Oppilasmäärä yhteensä 697 782 137 146 5 579 177 2 711 1 778

Perusopetuksen opetustunteja kpl/vuosi 49 398 55 489 8 749 10 104 401 489 13 525 198 633 124 808 Perusopetuksen opetus, euroa/tunti 118,43 121,93 113,73 144,60 127,99 123,62 128,89 137,78 Perusopetuksen opetus, euroa/oppilas 8 393 8 652 7 289 10 041 9 211 9 446 9 443 9 432 Perusopetuksen tunneita tukiopetustunnit 908 641 123 87 1 217 227 1 500 1 315

Opetustunnit/oppilas 71 71 64 69 72 76 73 78

Kustannukset, euroa/oppilas Askola Pornainen Myrskylä Pukkila Porvoo Lapinjärvi Mäntsälä Keskiarvo Opetus 5 362 4 450 4 352 6 144 4 654 4 887 4 594 5 394 Majoitus ja kuljetus 805 535 1 018 1 354 343 1 322 410 777 Ruokailu 618 450 791 667 584 842 589 658 Muu opiskelijahuolto 158 432 0 997 550 605 283 456 Sisäinen hallinto 377 413 293 880 536 684 1 059 546 Kiinteistöjen ylläpito 1 073 2 372 835 0 2 544 1 107 2 507 1 602 Yhteensä ilman pieniä hankkeita 8 393 8 652 7 289 10 041 9 211 9 446 9 443 9 432 Pienet hankkeet 62 12 0 0 41 616 23 158 Yhteensä ml pienet hankkeet 8 455 8 664 7 289 10 041 9 251 10 062 9 467 9 589 Toiminnoittaiset käyttömenot yht 8 769 8 848 7 656 10 296 9 892 10 915 9 813 10 232

Kustannukset euroa/oppitunti Askola Pornainen Myrskylä Pukkila Porvoo Lapinjärvi Mäntsälä keskiarvo Opetus 75,65 62,72 67,89 88,48 64,67 63,96 62,70 77,52 Majoitus ja kuljetus 11,36 7,53 15,89 19,50 4,76 17,30 5,60 11,29 Ruokailu 8,73 6,34 12,34 9,60 8,12 11,02 8,04 9,63 Muu opiskelijahuolto 2,23 6,09 0,00 14,35 7,64 7,91 3,86 6,51 Sisäinen hallinto 5,32 5,82 4,57 12,67 7,45 8,95 14,46 7,59 Kiinteistöjen ylläpito 15,14 33,43 13,03 0,00 35,35 14,49 34,22 25,23 Yhteensä ilman pieniä hankkeita 118 122 114 145 128 124 129 138 Pienet hankkeet 0,87 0,16 0,00 0,00 0,56 8,06 0,32 2,22 Yhteensä ml pienet hankkeet 119,30 122,10 113,73 144,60 128,56 131,68 129,20 139,99 Toiminnoittaiset käyttömenot yht 123,73 124,69 119,44 148,26 137,46 142,85 133,93 148,71

Kustannuslajit %.ia kokonaiskustannuksista Askola Pornainen Myrskylä Pukkila Porvoo Lapinjärvi Mäntsälä keskiarvo Opetus 64 % 51 % 60 % 61 % 51 % 52 % 49 % 57 % Majoitus ja kuljetus 10 % 6 % 14 % 13 % 4 % 14 % 4 % 8 % Ruokailu 7 % 5 % 11 % 7 % 6 % 9 % 6 % 7 % Muu opiskelijahuolto 2 % 5 % 0 % 10 % 6 % 6 % 3 % 5 % Sisäinen hallinto 4 % 5 % 4 % 9 % 6 % 7 % 11 % 6 % Kiinteistöjen ylläpito 13 % 27 % 11 % 0 % 28 % 12 % 27 % 17 % Yhteensä ilman pieniä hankkeita 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

Myös perusopetus on vertailun edullisimpien joukossa sekä oppilas- että oppituntikohtaisesti tarkasteltuna. Kouluverkko on varsin hajanainen ja näinkin hyvät yksikkökustannukset voivat olla seurausta siitä, että opetuksen laatuun ei ole voitu kiinnittää sellaista huomiota kuin ehkä pitäisi – seiniä pidetään palvelua tärkeämpänä. Ero muihin näyttää tulevan opiskelijahuollosta, hallinnosta ja kiinteistöistä.

Taulukko 16: Lukiokoulutuksen kustannustarkastelua

Askola Porvoo JärvenpääKerava Tuusula Loviisa Mäntsälä Keskiarvo Keskiarvo jos lukio

Lukioiden lukumäärä 1 2 1 1 1 2 1 1,10 1,48

Lukiokoulutus, opetustunnit kpl/v 7 075 47 111 39 330 21 635 24 808 11 913 12 616 14 205 19 046 Lukiokoulutus, oppilasmäärät 112 895 1 080 553 580 192 312 287 384 Opetustuntien lukumäärä kpl/oppilas 30,11 19,70 19,15 14,08 12,44 20,12 11,68 52 70

Kustannukset eur/tunti Askola Porvoo JärvenpääKerava Tuusula Loviisa Mäntsälä Keskiarvo Keskiarvo jos lukio Opetus 93 91 115 131 115 101 114 73 97 Majoitus ja kuljetus 100000 0 0 0 Ruokailu 10 8 8 812 8 15 6 8 Muu opiskelijahuolto 000000 0 0 0 Sisäinen hallinto 6 11 7 17 15 19 13 9 12 Kiinteistöjen ylläpito 12 49 24 78 42 74 58 19 25 Yhteensä ilman pieniä hankkeita 122 160 154 235 185 201 200 107 144

Kustannukset eur/oppilas Askola Porvoo JärvenpääKerava Tuusula Loviisa Mäntsälä Keskiarvo Keskiarvo jos lukio Opetus 5 866 4 782 4 172 5 136 4 907 6 240 4 609 5 007 6 714 Majoitus ja kuljetus 63 0 0 0 0 0 0 22 29 Ruokailu 643 440 304 313 533 479 596 409 549 Muu opiskelijahuolto 0 0 0 019 5 0 21 29 Sisäinen hallinto 348 600 250 680 633 1 156 542 618 828 Kiinteistöjen ylläpito 768 2 580 883 3 063 1 803 4 573 2 353 1 219 1 634 Yhteensä ilman pieniä hankkeita 7 688 8 402 5 609 9 192 7 895 12 453 8 099 7 296 9 784

Kustannukset lajeittain %:ia Askola Porvoo JärvenpääKerava Tuusula Loviisa Mäntsälä Keskiarvo Keskiarvo jos lukio Opetus 76 % 57 % 74 % 56 % 62 % 50 % 57 % 51 % 68 % Majoitus ja kuljetus 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Ruokailu 8 % 5 % 5 % 3 % 7 % 4 % 7 % 4 % 6 % Muu opiskelijahuolto 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Sisäinen hallinto 5 % 7 % 4 % 7 % 8 % 9 % 7 % 6 % 8 % Kiinteistöjen ylläpito 10 % 31 % 16 % 33 % 23 % 37 % 29 % 12 % 17 %

Askolan lukio on poikkeus naapurikuntien kanssa, pienen kunnan lukio on usein yksikkökustannukseltaan kallis. Askolan lukio on tuntikohtaisesti tarkasteltuna joukon edullisin ja oppilaskohtaisesti tarkasteltuna lähes halvin. Oppilaskohtaista kustannusta voidaan pitää merkitsevämpänä.

Taulukko 17: Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokäyttökustannukset eur/asukas

Nettokäyttökustannus eur/as Askola PornainenMyrskylä Pukkila Porvoo Lapinjärvi Koko maa Kuntatyyppi 2017 2017 2017 2017 2017 2017 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMINTA 2 912 2 252 3 764 2 910 2 904 3 635 3 235 4102 Lastensuojelun laitos- ja perhehoito 147 24 171 178 106 37 132 91 Lastensuojelun avohuoltopalvelut 57 30 119 91 38 20 47 42 Muut lasten ja perheiden avopalvelut 63 38 43 43 58 59 47 39 Ikääntyneiden laitoshoito 317 196 2 18 54 271 73 154 Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut61 84 585 482 239 282 293 465 Muut ikääntyneiden palvelut 66 28 62 28 22 118 77 115 Vammaisten laitoshoito 169 0 0 0 16 53 24 45 Vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut20 30 117 149 157 271 131 194 Muut vammaisten palvelut 196 89 139 142 164 365 171 215 Kotihoito 182 104 293 134 165 123 177 247 Työllistymistä tukevat palvelut 58 44 124 50 94 90 93 54 Päihdehuollon erityispalvelut 16 7 29 29 36 10 36 12 Perusterveydenhuollon avohoito 363 286 366 280 280 367 357 463 Suun terveydenhuolto 81 89 96 80 69 59 78 86 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 24 62 137 105 110 76 159 269 Erikoissairaanhoito 1 068 1 051 1 353 981 1 174 1 328 1 228 1423 Ympäristöterveydenhuolto 17 17 25 24 16 19 13 35 Muu sosiaali- ja terveystoiminta 6 74 102 95 105 86 101 84

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarkastelu osoittaa, että Askolalla on tehtävää erityisesti ikääntyneiden palveluissa, joissa eur/asukas -kustannus on kallis, vaikka kunnan ikärakenne on hyvinkin edullinen. Myös vammaisten laitoshoito on kallis muihin verrattuna. Askolassa on poikkeama myös lastensuojelun laitoshoidossa, tämän selittää se, että kunnan sijoitukset ovat 75 %:sti laitoksiin.

Tilastotarkastelu osoittaa, että ikääntyneiden palveluketju ei ole vielä oiennut nykyaikaiseksi, kunnassa on hyvin paljon tehostettua palveluasumista, omaishoitoa vähän mutta kotipalvelua erittäin paljon. Koko ikääntyneiden palveluketjussa on huomattavasti enemmän ikääntyneitä kuin palvelusuositus edellyttää.

Sote-palvelurakennetta tarkastellaan usein arvioituun tarpeeseen suhteutettuna. Kerrointa valmistelee THL ja kerroin mittaa, kuinka paljon enemmän tai vähemmän kunta käyttää sote-palveluita tarpeeseen nähden. Tarvevakioidut menot saadaan suhteuttamalla alueiden ja kuntien nettomenot asukkaiden palvelutarpeisiin. Kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvevakioitujen menojen laskeminen perustuu Vaalavuon ym. (2013)1 tutkimukseen, jossa kuntatasolla saatavista tiedoista etsittiin sellaiset tekijät, jotka selittivät parhaiten sosiaali- ja terveydenhuollosta aiheutuvia menoja. Näiden tietojen pohjalta jokaiselle kunnalle lasketaan asukaskohtainen tarvekerroin, joka kuvaa asukkaiden palvelutarpeita suhteessa maan keskiarvoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimen laskennassa on hyödynnetty alue- ja kuntakohtaisia tietoja väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta.

Sosioekonomista asemaa kuvaavina muuttujina käytettiin toimeentulotuen, työkyvyttömien, ei parisuhteessa olevien, alimman koulutustason sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien lukumäärää. Tiedot väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta sekä sosioekonomisesta asemasta saatiin THL:n tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetistä, Eläketurvakeskuksesta sekä Tilastokeskuksesta. Sairastavuuden mittarina käytettiin Kelan erityiskorvaavuuden piirien kuuluvien lääkeaineiden saajien lukumäärää.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menot on laskettu Tilastokeskuksen Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilastosta. Menoina on käytetty nettokustannuksia, jotka on laskettu vähentämällä kuntien

käyttökustannuksista käyttötuotot. Käyttökustannukset määriteltiin toimintamenojen, poistojen ja arvonalentumisen sekä vyörytyserien summana. Käyttötuottoihin puolestaan laskettiin mukaan toimintatulot sekä vyörytyserät.

Erityisesti Askolan tapaisessa kunnassa on hyvä tunnistaa käyttö ja käytön tarve. Kun tarkastellaan sote- kokonaisuutta eur/asukas nettomenotarkastelulla, havaitaan, että Askola käytti omaan verrokkiryhmäänsä nähden jopa 4,7 miljoonaa euroa vähemmän rahaa. Tämä jakaantui niin, että sosiaalitoimen kokonaisuuteen käytettiin noin 1,6 miljoonaa ja terveydenhuoltoon noin 3,1 miljoonaa euroa verrokkia vähemmän. Näin tarkasteltuna näyttääkin siltä, että Askola suoriutuisi sote-kokonaisuudesta hyvin virtaviivaisesti.

Terveydenhuollon menot sisältävät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset. Sosiaalihuollon menoihin laskettiin vammaishuollon laitospalvelut, työllistymistä tukeva toiminta, päihdehuolto, lastensuojelun laitos- ja perhehoito, muut vanhusten ja vammaisten palvelut sekä muut lasten ja perheiden palveluiden kustannukset. Vanhustenhuollon menoihin laskettiin vanhusten laitospalvelut sekä 65 vuotta täyttäneiden osalta kotihoidon, omaishoidon sekä palveluasumisen menot.

Tilanne Askolassa muuttuukin, kun mukaan otetaan tarve: Askolan voidaankin huomata käyttävän tarpeeseen nähden jopa lähes 470.000 euroa enemmän rahaa. Kun tarkastelusta poistetaan sote, tilanne muuttuu ja käyttö muuttuu noin 200.000 euroa positiiviseksi. Tästä voidaan päätellä, että nimenomaan tarpeeseen perustuen Askolan terveydenhuolto ja vanhusten palvelut ovat hyvinkin tarpeenmukaisesti järjestetyt, mutta sosiaalitoimen palveluissa on tehtävää. Tämä perustelee niitä johtopäätöksiä, mitä on tehty aiemmin ikääntyneiden palveluverkossa ja lastensuojelussa.

Kuva 3: Sote-tarvevakioidut kustannukset Askolassa

Taulukko 18: Sote-tarvevakioinnin laskentaperuste taulukkona

Sote, tarvevakioidut menot 2017 (koko maa=100) 200

180

160

140

120

100

80

60 0 50 100 150 200 250 300

Tarvekerroin Kunnan toteutuneet menot Askola Pornainen Pukkila Lapinjärvi Myrskylä Porvoo

Koko tarvekerroin Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvev. menot, indeksi Tarvev Ero Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00Koko maa=100 netto Erotus As luku tarpeesta e Askola 2 912 90,0 0,871 103,3 2 818 -94 4 958 -467 842 Pornainen 2 252 69,6 0,810 85,9 2 621 369 5 068 1 869 998 Pukkila 2 910 90,0 0,957 94,0 3 097 187 1 899 355 148 Lapinjärvi 3 635 112,4 1,119 100,4 3 620 -15 2 665 -40 263 Myrskylä 3 764 116,4 1,014 114,7 3 281 -483 1 922 -927 671 Porvoo 2 904 89,8 0,908 98,8 2 938 34 50 262 1 732 430

Kuva 4: Sote tarvevakiointi, poistettuna sosiaalitoimi

Taulukko 19: Sote-tarvevakiointi, poistettuna sosiaalitoimi, laskentaperuste taulukkona

Terveyden- ja vanhustenhuolto, tarvevakioidut menot 2017 (koko maa=100) 220

200

180

160

140

120

100

80

60 0 50 100 150 200 250 300

Tarvekerroin Kunnan toteutuneet menot Askola Pornainen Pukkila Lapinjärvi Myrskylä Porvoo

Koko tarvekerroin Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Tarvev Ero Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100 netto Erotus As luku tarpeesta e Askola 2 218 82,3 0,837 98,3 2 258 39 4 958 195 386 Pornainen 1 961 72,7 0,790 92,0 2 131 170 5 068 861 458 Pukkila 2 662 98,7 0,942 104,8 2 541 -122 1 899 -231 130 Lapinjärvi 2 652 98,3 1,122 87,7 3 025 373 2 665 993 701 Myrskylä 3 165 117,4 1,019 115,2 2 748 -416 1 922 -800 425 Porvoo 2 285 84,8 0,887 95,6 2 391 106 50 262 5 311 522

Alla oleva kuva osoittaa vuonna 2017 Askolassa eri ikäisten kuntalaisten nettokustannusvaikutuksen kunnan kassan näkökulmasta. Eniten rahaa käyttävät perusopetusikäiset, joidenkin ikien kohdalla jopa 3-400.000 euroa, kaikkein ikääntyneimmätkään eivät aiheuta kuntaan yhtä suurta nettomenopainetta. Tulot ovat menoja

suuremmat hiukan alle 30 ikävuoden alusta jopa eläkeikäisiin saakka. Jotta kunnan rahoitus olisi tasapainossa, pitäisi eri ikäisten yhteenlasketut tulojen ylittää yhteenlasketut menot. Jos ei, palvelurakenne on liian kallis tuloihin nähden.

Kunnassa asuvien eri ikäisten tulojen ja menojen erotus 400 000

300 000

200 000

100 000

0

-100 000 Nettoikä eur/v

-200 000

-300 000

-400 000

-500 000 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 70 73 76 79 82 85 88 91 94 97 100

Kuva 5: Eri-ikäisten nettokustannus Askolassa 2017 Alla oleva taulukko osoittaa konkreettisesti, kuinka Askolassa palvelurakenteen kustannus on liian kallis suhteessa tuloihin. Kun eri ikäryhmien nettomenot lasketaan, havaitaan, että Askolan palvelurakenne oli 1,189 miljoonaa euroa epätasapainossa. Itseasiassa vain ikäluokka 25–64 vuotta ja hiukan ikääntyneimpien ikäluokka ainoastaan nettorahoittavat muita. Palveluiden ikäryhmäkohtaiset yksikkökustannukset ovat maan keskiarvoa varhaiskasvatuksesta koulun loppumiseen saakka. Esimerkiksi alle 6-vuotiaiden keskimääräinen kustannus per ikäryhmään kuuluva oli -2.668 eur/ikäryhmään kuuluva, kun koko maan keskimääräinen netto oli -4.196 euroa per ikäryhmään kuuluva.

Suurimmat poikkeamat löytyvät tässäkin tarkastelussa ikääntyneiden askolalaisten palveluista.

Jos Askola pystyisi järjestämään palvelunsa joko omalla tai keskiarvoisella yksikkökustannuksella, sen nettokustannus olisi nykyistä lähes 1,7-1,8 miljoonaa euroa edullisempi. Tämä vastaa melko hyvin Askolan sopeutustarvetta.

Taulukko 20: Askolan palvelurakenteen nettokustannus ikäryhmittäin 2017

Nettomenot kpl/Ikäryh eur/ikäryh eur/koko Kust omalla tai Askola eur mä mä maa keskiarvolla Erotus Alle 6 -vuotiaat -981 856 368 -2 668 -4 196 -981 856 0 6-vuotiaat -98 445 66 -1 492 -1 493 -98 445 0 Alakoulu -2 363 099 439 -5 383 -5 618 -2 363 099 0 Yläkoulu -3 610 222 -16 -218 -3 610 0 II aste 16-18 v. -195 494 188 -1 040 -1 335 -195 494 0 19-24 -797 596 244 -3 269 -2 028 -494 898 -302 697 25-64 5 077 795 2 534 2 004 2 079 5 268 904 -191 109 65-74 -362 786 573 -633 -229 -131 206 -231 580 75-84 -1 023 687 249 -4 111 -1 862 -463 591 -560 095 85-… -440 354 107 -4 115 227 24 304 -464 658 Kaikki yht -1 189 131 4 990 -238 76 561 008 -1 750 140

Yksikkökustannus voi olla keskimääräistä edullisempi kahdesta syystä: joko tulot ovat keskiarvoa pienemmät (tulo-ongelma) tai menot ovat keskiarvoa suuremmat (meno-ongelma) tai molempia. Askolassa II-aste ja ikääntyneimpien palvelut ylittävät keskiarvon, samoin II-asteen tulot ovat keskimääräistä suuremmat. Onkin todennäköistä, että pelkästään menoista ei saada aikaan riittävää sopeutumista, vaan olisi pystyttävä lisäämään myös tuloja. Tämä tarkoittaa ensi sijassa parempia verotuloja, mutta myös taksoja ja maksuja, joita palveluista kerätään. Veronkorotuksia on tehty ja tasapainoa on saavutettu veroprosenttia korottamalla, joten tämä tie ensisijaisena ja ainakin ainoana keinona sopeuttaa on epätarkoituksenmukainen.

Taulukko 21: Onko kyseessä tulo- vai meno-ongelma?

Askola 18 eur/ikäryhmä Alle 6 Eskari Alakoulu Yläkoulu II aste 19-24 25-64 65-74 75-84 Yli 85 v Yht Menot 8 875 8 204 10 889 10 818 7 488 2 502 2 436 4 358 10 328 22 710 5 347 Keskiarvo 10 751 8 571 12 009 11 854 6 664 2 645 2 750 4 660 9 212 20 046 5 451 Sijoitus 43 66 47 46 172 40 30 95 244 237 50 eur/ikäryhmä Alle 6 Eskari Alakoulu Yläkoulu II aste 19-24 25-64 65-74 75-84 Yli 85 v Yht Tulot 6 207 6 712 5 506 10 802 6 448 -767 4 440 3 725 6 217 18 594 5 108 Keskiarvo 6 556 7 078 6 392 11 636 5 330 617 4 830 4 431 7 351 20 273 5 527 Sijoitus 266 266 282 277 122 290 255 277 285 293 273 eur/ikäryhmä Alle 6 Eskari Alakoulu Yläkoulu II aste 19-24 25-64 65-74 75-84 Yli 85 v Yht Netto -2 668 -1 492 -5 383 -16 -1 040 -3 269 2 004 -633 -4 111 -4 115 -238 Keskiarvo -4 196 -1 493 -5 618 -218 -1 335 -2 028 2 079 -229 -1 862 227 76 Sijoitus 106 103 119 113 128 280 101 228 276 258 252

Askolassa on kuitenkin tunnistettava se, että kuntalaisten puhdas ansiotulo on koko maan tasolla tarkasteltuna erittäin hyvällä tasolla. Vaikuttaakin siltä, että kun lasketaan kuntalaisten kunnan hyväksi koituvia kokonaistuloja, kunta häviää jossakin tuloapparaatissa – esimerkiksi valtionosuudessa – koska kunnan näkökulmasta sille kertyvät tulot ovat vaatimattomat: hyvätuloisuus Askolassa pikemminkin heikentää kunnan taloutta.

Taulukko 22: Askolan puhdas ansiotulo kunnallisverotuksessa 2018.

Askola 6.1 - Puhdas ansiotulo kunnallisverotuksessa (TVL 30§ 2 mom.) Ikäluokka Summa 0 - 14 15 - 17 18 - 24 25 - 29 30 - 34 35 - 39 40 - 44 45 - 49 50 - 54 55 - 59 60 - 64 65 - 69 70 - 74 75 - 79 80 - 84 85 - 89 90 - Puhdas ansiotulo kunnallisverotuksessa ka 21 562 44 749 12 026 27 577 26 531 33 612 35 872 39 201 35 058 32 640 30 028 24 806 22 643 19 963 18 400 17 636 13 421 Manner-Suomen kuntien ka 20 013 52 813 11 898 22 392 26 286 29 253 31 623 31 920 31 151 29 516 26 780 22 491 21 018 19 427 18 124 17 121 16 060 …ero keskiarvoon 1 549 -8 -63 128 5 185 245 4 359 4 249 7 281 3 907 3 124 3 247 2 315 1 624 536 276 515 -2 639 Manner-Suomen kuntien mediaani 19 480 50 807 11 879 22 516 26 463 28 863 30 955 31 098 30 160 28 624 26 105 22 034 20 442 18 914 17 564 16 663 15 634 …ero mediaaniin 2 082 -7 -58 147 5 062 68 4 749 4 917 8 103 4 898 4 016 3 923 2 771 2 201 1 049 836 973 -2 212 Sijoitus koko maassa 1=paras 60 180 178 137 5 145 35 49 29 56 66 51 44 70 103 116 97 261

Henkilöstön määrä

KEVA tilastoi vuosittain jokaisen kunnan palveluksessa olleen työntekijän tiedot. Työntekijäksi kirjataan jokainen, joka on ollut vuoden aikana kunnan palveluksessa riippumatta siitä, kuinka pitkä työsuhde oli. Tiedosto ei ole siis aivan vertailukelpoinen, mutta suuntaa antava. Perlacon on muokannut tiedoston niin, että sieltä saadaan selville työntekijämäärät tuhatta kuntalaista kohden, tarvittaessa myös tuhatta päivähoitoikäistä tai kouluikäistä kohden.

Tiedostoa on tarkasteltava harkiten myös siksi, että sieltä ei näy suoraan tavat järjestää palveluita ja tämä tuo esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalle poikkeamia. Esimerkiksi alla olevassa Askolan verrokkijoukossa on kuntia, joilla on vielä oma sote ja kuntia, joilla ei ole oikeastaan mitään omaa (Pukkila). Askolassakin vertailukelpoisuus vähenee, kun sen tekniset palvelut perustuvat ostopalveluihin.

Taulukko 23: Työntekijät tuhatta asukasta kohden vuoden lopulla 2017 eräissä kunnissa (KEVA)

HTV/1000 asukasta koko maa tuhatta 60,4 valitut asukasta 50,4 Askola 5,0 78,4 Järvenpää 42,6 53,9 Kerava 35,6 49,6 Kirkkonummi 39,2 56,6 Kärkölä 4,5 29,9 Ei SOTEa Ei lukiota Lapinjärvi 2,7 44,0 Ei SOTEa Ei lukiota Loviisa 15,1 80,7 Myrskylä 2,0 26,4 Ei SOTEa Ei lukiota Mäntsälä 20,8 61,9 Pornainen 5,1 35,3 Ei SOTEa Ei lukiota Porvoo 50,2 69,2 Pukkila 1,9 32,5 Ei SOTEa Ei lukiota Pyhtää 5,3 32,9 Ei SOTEa Ei lukiota Tuusula 38,6 54,6

Askolassa on tässä verrokkijoukossa melko hyvin resursoitu työntekijämäärä, ottaen erityisesti huomioon sen, että tekniset palvelut ovat pois kunnalta. Suurempiin kuntiin nähden, joissa on esimerkiksi lukio ja sote omassa tuotannossa, Askolan resurssointi on hyvä. Tässä tarkastelussa huomataan hyvin se, kuinka yhden työntekijän vaikutus tuhatta asukasta kohden on suurempi pienessä kuin suuremmassa kunnassa, tämä voi myös indikoida resurssin käytön tehokkuudella. Tämä käy selville vielä paremmin alla olevasta taulukosta, mihin on kerätty työntekijät ryhmittäin.

Taulukko 24: Työntekijät nimikeryhmittäin tuhatta asukasta kohden vuoden lopulla 2017 eräissä kunnissa (KEVA)

ELINK ERITOS HALLTUKI JOUKKOLIIKENNEJÄTE KIRJASTO KULJETTAJATLIIKUNTA JAMUPAT VAPAA-AIKA NUORISO OIKHJATURVPEROP RAVITS SATAMA SIIV SOTE U VA KU VARHK YLHALL Kaikki yhteensä Askola 0,00 0,00 3,81 0,00 0,00 0,60 0,00 0,40 2,00 0,80 0,00 20,44 3,81 0,20 3,21 27,05 0,20 15,43 0,40 78,36 Järvenpää 0,02 0,09 3,57 0,05 0,00 0,59 0,12 0,33 1,48 0,26 0,05 14,23 2,16 0,02 0,02 19,36 0,56 9,54 0,56 54,03 Kerava 0,06 0,08 4,08 0,03 0,00 0,62 0,06 0,17 2,31 0,31 0,11 11,42 1,86 0,00 0,59 17,55 0,25 8,63 0,59 49,78 Kirkkonummi 0,03 0,03 3,29 0,05 0,23 0,41 0,03 0,20 1,79 0,33 0,08 18,20 2,04 0,00 0,20 21,39 0,33 6,61 0,31 56,85 Kärkölä 0,00 0,00 1,77 0,00 0,22 0,44 0,00 0,22 2,44 0,44 0,44 8,87 2,66 0,00 2,00 0,22 0,00 9,09 0,67 30,61 Lapinjärvi 0,00 1,48 5,91 0,00 0,00 0,00 0,00 0,37 2,59 1,11 0,00 8,50 2,96 0,00 0,74 8,50 0,37 8,87 1,11 43,98 Loviisa 0,33 0,20 6,30 0,00 0,13 0,60 0,40 0,33 2,92 0,40 0,07 21,08 3,51 0,00 1,52 30,43 0,93 8,88 0,86 80,68 Myrskylä 0,00 0,00 2,54 0,00 0,00 0,51 0,00 0,51 2,03 1,02 0,00 6,60 2,03 0,00 0,00 3,56 0,51 6,09 1,02 26,41 Mäntsälä 0,10 0,19 3,65 0,00 0,00 0,58 0,14 0,14 1,87 0,34 0,00 16,30 2,36 0,10 0,53 20,48 0,14 13,75 0,29 61,91 Pornainen 0,00 0,00 2,54 0,00 0,00 0,78 0,00 0,78 2,54 1,17 0,00 19,92 2,15 0,00 0,78 1,76 0,39 1,17 0,78 35,34 Porvoo 0,04 0,06 4,25 0,06 0,16 0,76 0,22 0,40 5,46 0,42 0,16 17,44 2,01 0,00 0,32 27,81 0,52 6,68 0,86 69,36 Pukkila 0,00 0,00 2,06 0,00 0,00 1,03 0,00 0,52 0,00 0,52 0,00 11,34 2,58 0,00 3,09 1,55 0,00 8,76 1,03 32,47 Pyhtää 0,19 0,00 2,28 0,00 0,00 0,38 0,00 0,57 0,95 0,19 0,19 13,49 2,09 0,00 1,33 3,23 0,00 7,41 0,57 32,86 Tuusula 0,08 0,08 3,98 0,00 0,03 0,52 0,08 0,23 2,35 0,28 0,00 16,09 1,66 0,00 0,31 17,98 0,26 9,11 0,47 54,78

Kun työntekijämäärää tarkastellaan ryhmiteltynä työntekijän nimikkeen mukaan, havaitaan, että Askolassa on muita enemmän työntekijöitä nuorisotoimessa, perusopetuksessa (sisältää lukion), ruokahuollossa, satamassa (poikkeama?), sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä varhaiskasvatuksessa. Siivous ja ruokahuolto on helppo perustella sillä, että kunnassa on myös hyvin resursoitua omaa palvelutoimintaa, mikä vaatii tukipalveluita. Jos siis palvelurakenteita onnistutaan purkamaan, purkaminen kohdentuu myös tukipalveluihin.

Taulukko 25: Eläköityminen Askolassa 2019-2025 ja 2019-2030

2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2019-2025 2019-2030 HALLTUKI 0,3 0,5 0,9 1,1 1,3 0,2 0,6 0,6 0,9 1,0 0,8 0,9 4,9 9,0 KIRJASTO 0,1 0,1 0,1 0,2 0,5 0,2 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,2 1,3 LIIK JA VAP-AIKA 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 MUPAT 0,3 0,4 0,4 0,4 0,7 0,3 0,6 0,4 0,6 0,4 0,3 0,5 3,1 5,2 NUORISO 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,3 0,8 PEROP 3,0 2,2 3,5 3,7 2,1 3,1 2,2 2,8 2,8 1,6 3,9 3,9 19,8 34,8 RAVITS 0,7 0,4 0,3 0,5 0,7 0,7 0,9 0,6 0,7 0,9 0,9 0,7 4,2 8,0 SATAMA 0,0 0,0 0,1 0,3 0,3 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 1,0 SIIV 0,5 0,6 0,7 0,5 0,3 0,4 0,4 0,9 0,9 0,9 0,8 0,9 3,4 7,9 SOTE 3,4 3,3 4,9 6,0 4,4 3,2 3,3 2,8 3,2 2,8 4,1 3,6 28,5 44,9 U VA KU 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,2 VARHK 1,9 2,2 2,6 2,3 2,1 1,9 2,5 2,6 2,8 2,5 2,4 2,2 15,8 28,4 YLHALL 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 0,3 0,3 0,1 0,0 0,0 0,4 1,1 Kaikki yhteensä 10,1 9,8 13,7 15,1 12,6 10,4 10,9 11,2 12,4 10,2 13,3 12,9 82,6 142,6

Taulukko 26: Kuinka palveluntarve kehittyy?

Trendi: 2013-2018 Tpe 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Askola Muutokset toimintakatteeseen Tpe 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Yleishallinto ja muut palvelut 1010 9 9 8 8 7 6 7 Varhaiskasvatus -88 -77 -140 -37 -56 -35 -14 -9 -1 Perusopetus + lukio 142 10 161 7 24 -36 -14 -141 -188 Vapaa-aikapalvelut jne 8 11 9 3 2 9 3 14 12 Perusterveydenhuolto (hmsl, avolaitos jne) 27 31 35 48 33 40 44 33 40 Erikoissairaanhoito 82 81 89 120 94 103 128 106 110 Ikä-ihmiset 28 68 176 220 137 222 302 163 271 Muu sosiaalitoimi 27 37 52 56 36 52 48 28 42 Summa 236 171 392 425 279 363 504 201 294 Kumulatiivinen netto 2020 --> 392 818 1 096 1 459 1 963 2 164 2 458 HTV (40.000 e/htv) 9,8 20,4 27,4 36,5 49,1 54,1 61,4 Ilman sopeutumista 532 462 335 434 532 350 482 532 994 1 329 1 763 2 295 2 645 3 127 HTV (40.000 e/htv) 13,3 24,9 33,2 44,1 57,4 66,1 78,2

Kun lopuksi tarkastellaan asukasluvun kehityksen ja väestön ikärakenteen muutoksen mukaista palvelurakenteen kehitystä, huomataan, että Askolassa vain varhaiskasvatuksen ja osin perusopetuksen ja lukion palveluissa on palveluntarjonnan alenemista (yllä olevan taulukon punaiset numerot). Muissa palveluissa näyttäisi olevan kasvun tarvetta. Palveluntarpeen arviointi on juuri nyt ja juuri Askolassa erityisen vaikeaa siksi, että Tilastokeskuksen väestöennuste ennustaa Askolalle edelleen kasvua. Tämä laskenta on tehty muuten Tilastokeskuksen voimassa olevalla väestöennusteella, mutta sen alkuluvut on päivitetty vastaamaan vuoden 2018 toteutuneita lukuja.

Jos asukasluku edelleen laskee – vuoden 2019 alun positiivisesta kehityksestä poiketen – palvelurakenteen sopeutusmahdollisuus tulee myös yleishallintoon ja muihin palveluihin sekä vapaa-aikapalveluihin. Aiemmin mainitut varhaiskasvatus ja perusopetus ja lukio ovat entistä suuremman sopeutusmahdollisuuden – palveluntarpeen aleneman edessä.

Erityisesti ikääntymisestä johtuvissa palveluissa palveluntarve kasvaa. Tästä seuraa, että näiden palveluiden rahoitustarve kasvaa ja niistä palveluista, joista voidaan sopeuttaa, olisi myös sopeutettava. Toisaalta nopeasti kasvava palveluntarve ja sitä seuraava rahoitustarve johtavat siihen, että Askolan ikääntyneiden palvelurakenteen on oiettava. Henkilöstön määrä kasvaa vuoteen 2025 jopa 58:lla, tämä tarkoittaa euroina lähes 2,8 miljoonan euron lisätarvetta.

Suuri osa palveluntarpeen lisäyksestä on tulossa juuri sote-palveluista: ainakin perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, ikääntyneiden palvelut sekä muu sosiaalitoimi kuvaavat tätä tarvetta. Juuri Askolan tapaisen, nopeasti ikääntyvän, kunnan etuna olisi ollut ainakin palveluiden rahoituksen näkökulmasta se, että sote-uudistus olisi toteutunut aiemmin suunnitellulla tavalla. Tässä ei oteta kantaa mihinkään muuhun kuin valmisteltuun palvelurakenteen siirtoon suuremmalle järjestäjälle ja rahoituksen muutoksiin. Askolassa vuodesta 2008 vuoteen 2017 sote-palvelut ovat ottaneet palvelurakenteen (netto)kustannuskasvusta jopa yli 71 %, kun muut palvelut ovat kasvaneet vain alle 29 %. Samaan aikaan myös nuorimpien ikäluokkien palveluntarve on kasvanut, mutta resursointi todennäköisesti ei.

Taulukko 27: Sote- ja muiden kuin sote (Non-sote) palveluiden kehittyvä rahanjako 2008-2017

Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Askola 2008 2017 2008-17 euroa muut:sta Kaikki 19 981 26 730 34 % 6 749 Non-SOTE 10 245 12 198 19 % 1 953 28,9 % SOTE 9 736 14 532 49 % 4 796 71,1 % Sosiaalitoimi 3 620 6 777 87 % 3 157 46,8 % Terveydenhuolto 6 116 7 755 27 % 1 639 24,3 % Perusterveys yms 2 068 2 424 17 % 356 5,3 % Erikoissairaanhoito 4 048 5 331 32 % 1 283 19,0 %

Askolan koulu- ja varhaiskasvatusverkko on kunnan koko huomioon ottaen laaja ja kattava: hallinnollisesti lukio, viisi koulua ja neljä päiväkotia sekä yksi ryhmäperhepäiväkoti. Muu sivistystoimen palvelutuotanto on yhteydessä pääosin fyysiseen koulu- ja varhaiskasvatusverkkoon. Mm. tulipalon takia on jouduttu turvautumaan kustannuksiltaan korkeisiin tilapäisratkaisuihin. Tehtyjen laskelmien perusteella nopealla aikavälillä koulu- ja varhaiskasvatusyksiköiden lakkauttamiset tai yhdistämiset eivät ole ilman investointeja mahdollisia, eikä olennaisia kustannussäästöjä ole löydettävissä.

Askolan hallinto toteutetaan pienimuotoisilla henkilöresursseilla ja vaikka se on ollut viime vuosina kriittisen huomion kohteena, ei säästöpotentiaalia ole löydetty. Elinkeinotoimeen ja mm. markkinointiin ja viestintään on tehty kustannusleikkauksia jo viime vuosina. Kuntastrategia on hyväksytty kunnanvaltuustossa kesäkuussa 2018 ja strategian yhtenä kärkenä on kunnan tasapainoisen talouden tavoite.

Teknisen toimen palvelut ja toteutus on Askolan kunnassa ulkoistettu. Kiinteistöpalveluyhtiö Coorin ja Askolan kunnan välinen sopimus käsittää kunnan kiinteistöjen sekä vesi- ja jätehuollon järjestelmien ylläpidon. Näiden lisäksi Coor vastaa kunnan hallinnoimien teiden, katujen, hiihtolatujen ja urheilukenttien ylläpidosta. Yhtiö vastaa kiinteistöjen ja kunnallistekniikan hoidosta Askolassa. Rakennus- ja ympäristönsuojelutoimi toteutetaan neljän kunnan (Askolan, Pukkilan, Pornaisten ja Myrskylän) yhteistyönä.

Askola ei kuulu Paras-lain mukaiseen yhteistoiminta-alueeseen, vaan tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut pääsääntöisesti itse. Palvelut, joita Askola ei pysty tuottamaan itse, ostetaan ympäröiviltä kunnilta (esim. Porvoo), kuntayhtymiltä (esim. Eteva), yksityisiltä palveluntuottajilta ja sairaanhoitopiiriltä (HUS). Ostopalvelujen osuus esim. sosiaalipalveluissa on huomattavan suuri. Yhteistyö ympäröivien kuntien (esim. Porvoo) kanssa tapahtuu useimmiten toisten kuntien lähtökohdista käsin. Rikkonaisen kokonaisuuden (useita palveluntuottajia ja sopimuksia) johtaminen kustannustehokkaasti on vaikeaa. Askola pienenä kuntana ei pysty vaikuttamaan ostopalvelujen kustannuksiin, palvelun laatuun, painopisteisiin jne. Omana toimintana toteutettavat palvelut tuotetaan taloudellisesti, resurssit tehokkaasti hyödyntäen.

Askolan on pieni toimija tuottamaan sosiaali- ja terveyspalvelut tulevaisuudessa kustannustehokkaasti yksin. Askolan kunnan kannalta ”leveämpien hartioiden” löytyminen on ensiarvoisen tärkeää; se mahdollistaa mm. useista kalliista ostopalvelusopimuksista luopumisen, henkilöstön saatavuuden ja palvelujen laadun kehittymisen. ”Leveämmät hartiat” voi toteutua kuntien aidolla yhteistoiminnalla (yhteistoiminta-alue esim. Itä- Uudenmaan kuntien tai Porvoon kanssa) tai sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisulkoistuksen kautta. Yksittäisinä keinoina Askolalla on ikäihmisten tehostetun palveluasumisen ulkoistaminen, työllistämistoimien

tehostaminen, tiettyjen sosiaalipalvelujen ottaminen omaksi toiminnaksi sekä kotihoidon kehittäminen ja ikäihmisten palvelujen saatavuuden rajoittaminen ja kriteeristöjen tiukentaminen.

3 TALOUS

3.1 Kuntien rahoitustoiminnan ja talousohjauksen kehitys

Askolan tuloslaskelma on hiukan lohduton: 2013 ja 2014 menojen taso on pysynyt hyvin suunnitellun mukaisina, mutta 2015 menoihin on tullut suuri kasvu ja sama jatkui vuonna 2018. Tulos on ollut alijäämäinen 2015-2017 ja vuonna 2018 todellisuudessa iso alijäämä on saatu estettyä satunnainen tulon avulla. Ilman satunnaisen tulon järjestelyä Askola olisi ollut jo alijäämäkriteereillä mitaten hyvin lähellä kriisikuntaisuutta. Kierre on nyt katkaistava.

Taulukko 28: Tuloslaskelma 2013-2018 1000 euroa

Tuloslaskelma

Askola 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Toimintatuotot 1000 € 4 106 4 195 4 397 4 436 4 571 4 412 Toimintamenot 1000 € 27 251 27 431 29 519 29 873 29 968 30 745 Toimintakate € -23 145 -23 236 -25 122 -25 437 -25 397 -26 333 Kunnallisvero 1000 € 15 943 16 047 16 391 17 262 16 579 16 454 Yhteisövero 1000 € 771 935 987 868 1 038 949 Kiinteistövero1000 € 931 1 041 1 052 1 044 1 139 1 144 Muut verotulot 1000 € 0 0 0 0 0 0 Verotulot yhteensä 1000 € 17 645 18 023 18 430 19 174 18 756 18 547 Valtionosuudet 1000 € 6 755 6 984 6 844 7 136 7 325 7 491 (josta harkinnanvaraiset 1000 €) 0 0 0 0 0 0 Rahoitustulot ja -menot netto 1000 € 22 24 138 110 145 97 Korkotulot 1000 € 0 4 0 0 0 0 Muut rahoitustulot 1000 € 307 242 288 262 292 299 Korkomenot 1000 € 274 160 137 140 131 182 Muut rahoitusmenot 1000 € 110 620 130 120 160 200 Vuosikate 1000 € 1 277 1 795 290 983 829 -198 Poistot 1000 € 1 203 975 1 103 1 213 1 338 1 255 Satunnaiset tuotot 1000 € 8 0 0 0 0 2 228 Satunnaiset kulut 1000 € 00 00 00 00 00 00 Tuloslaskelman tulos 1000 € 82 820 -813 -230 -509 775 Poistoerojen muutos 1000 € 0 0 0 0 0 0 Varausten muutos 1000 € 0 0 0 0 0 0 Rahastojen muutos 1000 € 0 0 0 0 0 0

Ali/ylijäämä 1000 € 820 8200 -8130 -2300 -5090 7750 Kumulat. edell. tilik. ja kuluvan tilikauden jäämät 1000 € -447 373 -440 -799 -1 309 -699 Asukasluku 4 991 5 064 5 104 5 046 4 990 4 958 Verotettava tulo (laskennallisesti) 7 873 086 7 924 444 8 094 321 8 524 444 7 989 880 7 929 639 Veroprosentti 20,25 20,25 20,25 20,25 20,75 20,75

Taulukko 29: Joidenkin tunnuslukujen vertailua koko maan kuntiin ja kehitys Askolassa 2017-2018

Askola Sij 2017 Sij.2018 TP2017 TP2018 Minimi Keskiarvo Maksimi Toimintakate eur/as 59 66 5 090 5 311 4 320 6 021 9 043 Verotettava tulo eur/as 68 71 16 012 15 994 8 957 14 175 38 115 Veroprosentti 100 174 20,75 21,50 17,00 20,99 22,50 Eff veroprosentti 205 202 14,59 14,41 11,30 13,92 16,12 …erotus 0 0 6,16 7,09 0,00 0,00 0,00 Yhteisövero 187 193 208 191 62 265 1 056 Kiinteistövero eur/as 210 230 228 231 124 335 2 085 Valtionosuus eur/as 45 50 1 468 1 511 -238 2 688 5 815 … vpy 49 52 9,2 9,4 -0,6 20,9 51,8 Kokonaisveroaste 76 38 36,8 32,8 18,2 47,8 81,3 Poistot eur/as 223 241 268 253 111 360 1 964 Lainakanta eur/as 241 250 3 894 4 278 0 2 963 11 005 …vpy 203 213 24,3 26,7 0,0 21,7 97,5 Konsernivelka eur/as 168 190 4 929 5 681 617 5 076 12 349 Rahavarat eur/as 181 105 345 794 0 790 4 937 ...vpy 186 114 2,2 5,0 0,0 6,0 43,3 Nettolaina eur/as 255 242 3 548 3 484 -4 797 2 173 7 460 …vpy 224 210 22,16 21,78 -37,84 15,64 60,4 Käyttöomaisuus eur/as 248 247 5 503 5 657 4 302 7 302 19 299 Taseen jäämä 286 268 -262 -141 -1 585 1 141 8 877

Yllä olevassa taulukossa on kerättynä joitakin keskeisiä talouden tunnuslukuja vuodelta 2017 ja 2018. Tunnuslukuja suhteutetaan koko maan tunnuslukuihin ja samalla tarkastellaan lukujen muutosta kahden viimeisen virallisen tilinpäätösvuoden välillä. Mittaus on sekä molli- että duurivoittoinen. Useat tunnusluvut osoittavat kunnan olevan jopa sadan heikoimman kunnan keskuudessa, mutta talouden pohjalla vaikuttavat vahvuudet ovat johtaneet siihen, että valtionosuuden vaikutus kokonaistuloista on hyvällä – matalalla – tasolla. Tämä on seurausta myös siitä, että ikärakenne on edullinen ja tulotaso hyvä. Kokonaisveroastekin on maltillinen, jopa parantunut vuonna 2018 suhteessa muihin kuntiin.

Toisaalta etenkin taseen tekijät ovat huonot, mikä on seurausta pitkään jatkuneesta taloudellisesta ajelehtimisesta. Talouden taustalla olevat kunnan omat fundamentit ovat vahvat ja oikaistuna talous - myös tase – oikenee.

Taulukko 30: Verovara ja sen muutos Askolassa 2006-2019

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Askola 2,96 2,71 2,73 2,75 3,11 2,36 2,20 2,36 2,50 2,56 2,10 2,14 1,40 1,68

Erotus maksimiin eur 1 866 1 801 1 881 1 898 2 193 1 737 1 732 1 870 2 020 2 181 1 680 1 697 1 074

14,00

12,00

10,00

8,00

6,00

4,00

2,00

0,00 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Kuva 3: Verovaran muutos Askolassa 2006-2019

Verovara mittaa kunnan veroprosenttien etäisyyttä maan maksimiveroprosenteista ja sitä, kuinka paljon verorahoitusta olisi saatavissa lisää vuoden 2018 tasolla. Mitä suurempi verovara on, sitä etäämpänä kunta on maksimiveroprosenteista ja sitä suurempi vara veroissa on. Askolan verovara on jo varsin pieni, se vastaa alle kahden kunnallisveroprosentin tuottoa: verovara euroina vastaa tuloverosta 765.000 euroa ja kiinteistöveroista 519.000 euroa. Kunnat, jotka ovat olleet, jotka ovat tai jotka ovat tulossa kriisikunniksi ovat verovaraltaan lähellä yhtä. Kunnat, joissa on suuri verovara saavat arvoja viidestä ylöspäin. Paras verovara on Kustavissa, yli 10.

Alla olevaan taulukkoon on kerätty niin ikään yleisiä tuloslaskelmasta johdettavia tunnuslukuja. Näissä huomio kiinnittyy Askolan huomattavasti muita kuntia pienempään yleisen kiinteistöverotulon veropohjaan. Tämä on naapurikunta Pornaisissa jopa 4.000 euroa/asukas Askolaa suurempi, vaikka suoranasta perustetta ei näytä olevan. Vain huomattavasti Askolaa pienemmässä ja sijainniltaan epäedullisemmassa Pukkilassa määrä on Askolaakin pienempi: muissa lähiseudun kunnissa taso on jopa kaksinkertainen Askolaan verrattuna. Ero koettelee Askolan tulosta aidosti.

Taulukko 31: Eräitä tunnuslukuja Askolassa ja lähikunnissa 2018

eur/as Askola PornainenPorvoo Mäntsälä Pukkila Lapinjärvi Myrskylä Loviisa JärvenpääKerava 2018 2018 2018 2018 2018 2018 2018 2018 2018 2018 Asukasluku 4 958 5 068 50 262 20 686 1 899 2 665 1 922 14 891 43 410 36 254 Toimintakate e/as 5 311 4 446 5 028 5 134 5 713 6 040 5 444 5 892 4 745 4 449 Verotulot e/as 3 741 3 884 4 559 3 849 3 423 3 173 3 339 4 029 4 327 4 207 Valtionosuus e/as 1 511 1 110 1 004 1 394 1 776 2 560 2 309 1 636 631 602 Rahoitus e/as 20 -28 45 66 70 301 139 107 24 24 Poistot e/as 253 321 520 329 179 218 258 334 518 386 Satunnaiset e/as (summa) 475 73 -143 2 633 2 614 633 314 137 72 185 Muut e/as -449 22 11 -1 38 0 20 -2 -4 0

2018 2018 2018 2018 2018 2018 2018 2018 2018 2018 Toimintatuotot e/as 890 1 770 1 450 3 109 657 1 101 1 257 1 502 2 912 964 Toimintamenot e/as 6 201 6 217 6 508 8 251 6 370 7 144 6 701 7 402 7 683 5 417

2018 2018 2018 2018 2018 2018 2018 2018 2018 2018 Tulovero e/as 3 319 3 509 3 828 3 380 3 056 2 762 2 904 3 069 3 889 3 662 Veroprosentti 20,75 20,50 19,75 20,50 21,50 20,50 21,50 19,75 19,75 19,25 Verotettava tulo e/as 15 994 17 119 19 382 16 487 14 213 13 475 13 508 15 541 19 692 19 021 Veroprosentin tuotto 793 868 9 742 3 411 270 359 260 2 314 8 548 6 896 Yhteisövero e/as 191 143 405 133 153 206 229 449 120 264 Kiiinteistövero e/as 231 231 326 336 214 205 205 511 318 282

Yleinen kiinteistöveropohja e/as 6 686 10 801 16 567 14 574 5 932 9 174 7 304 15 307 14 173 14 396 Vakit as, verotuspohja e/as 19 390 20 827 21 378 22 281 20 403 17 834 18 423 20 132 21 016 21 386 Muut kuin vakit as, e/as 1 517 1 248 1 105 698 2 224 2 218 3 016 3 493 24 12

Askola on toki sopeuttanut talouttaan, mikä näkyy toimintakatteen kasvun hidastumisena. Ajanjaksolla 2015 – 2018 toimintakatteen kasvu euroista laskettuna on hidastunut, jopa yli puolittunut. Kasvu on siltikin nopeampaa kuin kunnissa, joissa asukasluku on muuttunut samalla tavalla kuin Askolassa. Koko maan kuntien toimintakatteiden kasvu on ollut vielä tätäkin hitaampi. On kuitenkin huomattava, että asukasluvun viimeaikainen lasku on johtanut siihen, että toimintakatteen kasvu euroa/asukas on vielä edellistäkin nopeampi. Tämä osoittaa myös sitä, että talous ei ole sopeutunut asukasluvun muutoksen tahdissa.

Sopeutuminen on ollut myös pakollinen, koska verotettavan tulon kasvu on kääntynyt laskuun 2015-2018.

Taulukko 32: Talouden keskeisten osatekijöiden muutos 2009-2018: ”Onko kunta sopeutunut muutokseen?”

Askola 1,07 % 0,77 % -0,96 % 2009...2012 2012…2015 2015…2018 Koko Koko Koko Askola Sama kasvu maa Askola Sama kasvu maa Askola Sama kasvu maa Toimintakate 4,66 % 5,42 % 4,69 % 4,59 % 2,48 % 1,77 % 1,58 % 0,86 % 0,91 % Verotettava tulo 2,22 % 2,52 % 0,91 % 3,19 % 2,72 % 1,92 % -0,68 % -1,37 % -1,27 % Veroprosentti 0,417 0,190 0,187 0,083 0,226 0,262 0,167 0,084 0,082 Yhteisöverot 0,16 % 2,53 % -1,81 % 16,76 % 12,84 % 14,32 % -1,30 % 0,48 % 0,52 % Kiinteistöverot 27,15 % 11,95 % 9,31 % 16,46 % 8,77 % 9,53 % 2,83 % 3,59 % 3,62 % Valtionosuudet 1,84 % 0,51 % 4,27 % 0,10 % -1,19 % 0,47 % 3,06 % -0,16 % -0,21 % Poistot 15,14 % 4,84 % 4,30 % -5,93 % 5,95 % 6,60 % 4,40 % 3,40 % 3,43 % Bruttoinv. eur/as 540 577 668 401 664 826 475 554 649

Taulukko 33: Toimintakatteen kehitys eur/asukas

Toimintakate 2009...2012 2012…2015 2015…2018 eur/as 3,55 % 3,79 % 2,57 %

Taulukko 34: Rahoituslaskelma 2013-2018

Rahoituslaskelma Askola 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vuosikate 1000 € 1 277 1 795 290 983 829 -198 Satunnaiset tuotot 1000 € 8 0 0 0 0 2 228 Satunnaiset kulut 1000 € 0 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 1000 € -178 -72 -133 -153 -185 -65 Investoinnit Investointimenot 1000 € 1 607 3 557 2 542 1 534 3 320 2 145 Rahoitusosuudet inv estointeihin 1000 € 300 860 21 0 6 13 Investointien omahankintamenot 1 307 2 697 2 521 1 534 3 314 2 132 Inv estointihy ödy kkeiden my y ntitulot 1000 € 231 113 157 244 281 356 Nettoinvestoinnit 1000 € 1 076 2 584 2 364 1 290 3 033 1 776 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto 1000 € 31 -861 -2 207 -460 -2 389 189 Nettoantolainaus 0 0 0 0 0 0 Lainakannan muutos, netto 1000 € -172 831 2 688 352 2 857 1 778 Muut maksuvalmiuden muutokset, netto 112 -13 6 2 66 409 Rahoitustoiminnan nettokassavirta -60 818 2 565 354 2 923 2 021 Rahavarojen muutos 1000 € -29 -43 358 -107 534 2 211 Rahavarat 31.12. 1000 € 982 939 1 297 1 190 1 724 3 935 Vuosikate - nettoinv estoinnit 201 -789 -2 074 -307 -2 204 -1 974 …kumulatiivinen 201 -588 -2 662 -2 969 -5 173 -7 147 Vuosikate - poistot 74 820 -813 -230 -509 -1 453 …kumulatiivinen 74 894 81 -149 -658 -2 111

Rahoituslaskelma osoittaa, kuinka kunnan vuosikate – säännöllinen rahoitus – on riittänyt kattamaan kunnan lainanhoidon ja investoinnit. Vuonna 2018 vuosikate on ollut negatiivinen, mikä tarkoittaa laajasti tulkiten sitä, että Askola on ottanut syömävelkaa. Koska vuosikate on muutenkin huono, on kunta joutunut rahoittamaan investointinsa velkaantumalla. Vuodesta 2014 alkaen vuosikate ei ole riittänyt kattamaan nettoinvestointien vaatimaa rahoitusta – koko tarkastelujaksolla vuosikate on ollut yli seitsemän miljoonaa euroa nettoinvestointeja pienempi. Velkaantumista hidasti satunnainen tulo 2018.

Aivan kuten tuloslaskelmaa, ei rahoituslaskelmaakaan voi pitää terveen kunnan tunnusmerkit sisältävänä laskelmana.

Taulukko 35: Investoinnit Askolassa 2009-2018

Askola 2009…2012 2012…2016 2016…2018 Vuodessa Vuodessa Vuodessa Asukasluku 4 899 5 039 4 998 Bruttoinvestoinnit eur/as 536 383 467 …koko maa keskimäärin 668 788 645 Nettoinvestoinnit eur/as 174 287 407 …koko maa keskimäärin 415 439 462 Poistot eur/as 232 231 254 …koko maa keskimäärin 323 375 395 Poistot käyttöomaisuudesta %:ia 5,2 % 4,6 % 4,5 % …koko maa keskimäärin 4,1 % 4,2 % 4,3 % Käyttöomaisuuden arvo eur/as 4 455 5 069 5 657 …koko maa keskimäärin 5 903 6 935 7 302

Askola on velkaantunut huonon vuosikatteen ja nettoinvestointien velkarahoituksen vuoksi. Investointien taso ei kuitenkaan ole ollut maan muihin kuntiin suhteutettuna yhtenäkään tarkastelujaksona keskiarvossa: bruttoinvestoinnit eur/as ovat olleet lähimpänä keskiarvoa 2009-2012. Jos ja kun investointitarvetta on

edelleenkin ja raskaita investointipäätöksiä on tehty, kunta velkaantunee edelleen. Tätä hidastamaan talouden tasapainottumisen olisi käynnistyttävä uudelleen.

Peruskunnan lainakanta on ollut koko tarkastelujakson suurempi kuin maassa keskimäärin; konsernin lainakanta ylitti keskiarvon pysyvästi 2015. Kunnan lainakanta vastaa 26,4:n veroprosentin tuottoa. Sekä peruskunnan että konsernin lainakannat ovat yli kaksinkertaistuneet tarkastelujakson aikana. Kehitys on ollut negatiivinen myös suhteessa koko maan kuntiin ja kuntakonserneihin. Tämä tarkoittaa sitä, että Askolan velkaantuneisuus on kasvanut myös suhteessa muihin kuntiin, sillä velkaantuminen on kasvanut myös kunnissa ja kuntakonserneissa. Peruskunnan lainakorko on ollut alle maan kuntien keskikoron.

Taulukko 36: Askolan kunnan ja kuntakonsernin lainakanta 2009-2018

Askola Askola 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 €1 000 10 972 11 423 13 393 12 874 12 702 13 533 16 221 16 573 19 431 21 209 €/as 2 271 2 348 2 727 2 581 2 545 2 672 3 178 3 284 3 894 4 278 Verrokit ka €/as 1 561 1 581 1 654 1 806 2 013 2 149 2 340 2 463 2 594 2 701 Maan ka €/as 1 756 1 777 1 861 2 088 2 333 2 473 2 625 2 750 2 848 2 963 Järjestys 214 219 243 212 182 179 212 207 241 250 Ero verrokeihin 3 433 3 735 5 271 3 864 2 657 2 651 4 276 4 144 6 486 7 815 Kunnan Ero maan ka 2 490 2 781 4 254 2 459 1 057 1 008 2 825 2 697 5 220 6 521 lainakanta Vero-% 15,9 16,6 19,0 17,5 16,1 17,1 20,0 19,4 24,3 26,7 Verrokit ka vero-% 13,1 13,7 13,7 14,6 15,5 16,2 17,4 18,7 19,4 20,4 Maan ka vero-% 14,1 14,5 14,9 16,2 17,2 18,1 18,9 20,0 20,6 21,7 Järjestys 195 203 219 181 149 152 177 160 203 213 Ero verrokeihin 1 937 1 990 3 755 2 131 478 697 2 166 637 3 910 5 007 Ero maan ka 1 275 1 437 2 913 966 -843 -783 942 -475 2 989 4 017

Askola Askola 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 €1 000 11 890 13 245 15 392 17 757 17 991 18 894 21 513 21 697 24 594 28 168 €/as 2 461 2 723 3 134 3 560 3 605 3 731 4 215 4 300 4 929 5 681 Verrokit ka €/as 2 754 2 802 2 939 3 141 3 401 3 546 3 765 3 976 4 314 4 552 Maan ka €/as 3 275 3 342 3 469 3 773 4 121 4 303 4 480 4 640 4 846 5 076 Järjestys 98 122 138 151 132 133 155 153 168 190 Ero verrokeihin -1 416 -385 957 2 091 1 014 936 2 298 1 632 3 065 5 601 Konsernin Ero maan ka -3 931 -3 009 -1 644 -1 064 -2 576 -2 897 -1 354 -1 716 411 3 000 lainakanta Vero-% 17,2 19,2 21,9 24,1 22,9 23,8 26,6 25,5 30,8 35,5 Verrokit ka vero-% 23,5 24,6 24,7 25,7 26,6 27,2 28,4 30,7 32,8 35,1 Maan ka vero-% 26,1 27,1 27,6 29,0 30,2 31,3 32,1 33,5 34,9 37,1 Järjestys 82 104 118 128 104 105 129 111 140 156 Ero verrokeihin -4 347 -3 750 -2 028 -1 165 -2 920 -2 639 -1 438 -4 451 -1 638 345 Ero maan ka -6 144 -5 432 -4 009 -3 620 -5 782 -5 896 -4 441 -6 900 -3 278 -1 250

Kuva 7: Keskikoron muutos Askolassa ja koko maassa 2009-2018

Taulukko 37: Keskikoron laskentaan vaikuttavat muuttujat

4,00 %

3,50 %

3,00 %

2,50 %

2,00 %

1,50 %

1,00 %

0,50 %

0,00 % 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Keskikorko Keskikorko, koko maa

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Korkomeno 1000 € 401 295 421 407 274 160 137 140 131 182 Korkomeno koko maa 1000 € 260 042 209 827 256 493 235 608 200 399 215 077 193 799 176 766 170 103 165 878 Lainakanta 1000 € 10 972 11 423 13 393 12 874 12 702 13 533 16 221 16 573 19 431 21 209 Lainakanta koko maa 1000 € 8 630 704 9 783 492 10 459 031 10 947 624 12 212 446 13 786 842 14 670 640 15 504 296 16 088 917 16 125 610 Keskikorko 3,65 % 2,58 % 3,14 % 3,16 % 2,16 % 1,18 % 0,84 % 0,84 % 0,67 % 0,86 % Keskikorko, koko maa 3,01 % 2,14 % 2,45 % 2,15 % 1,64 % 1,56 % 1,32 % 1,14 % 1,06 % 1,03 % Korkoriski 1% + korkomenot 511 409 555 536 401 295 299 306 325 394 Veroprosentilla euroja 793

4. ELINVOIMA

Askola on vakavan harkinnan edessä: on mietittävä, kuinka paljon palvelurakennetta on uudistettava, jotta kunnan itsenäisyys säilyy. Toisaalta on mietittävä, joudutaanko rakennetta purkamaan paljon, mutta silti on uhkana liitos esimerkiksi Porvoon kanssa ja siinä tapauksessa palvelurakenne ei palaudu. Onkin mietittävä, onko Askola riittävän elinvoimainen jatkaakseen sopeutuksen jälkeen.

Perlacon jakaa elinvoiman viiteen isoon komponenttiin: väestöön, hyvinvointiin, alueen palveluihin, elinkeinoihin ja kunnan talouteen. Jokainen komponentti sisältää useita alakomponentteja. Alakomponentit luokitellaan asteikolla 1-5, missä viisi on paras, suurta elinvoimaa tämän komponentin kohdalla osoittava lukema. Yksittäisen komponentin elinvoima mitataan samalla tavalla alakomponenttien lukemista. Alakomponentteja on useita kymmeniä.

Kun komponentit lasketaan yhteen, saadaan Askolan kokonaiselinvoimaksi 3,1/5, mikä on hyvä lukema pienelle maaseutumaiselle kunnalle. Tämä oikeuttaa kunnan koko maassa sijaluvulle 84. Varsinkin väestön ja hyvinvoinnin komponentit sekä elinkeinojen komponentti ovat hyvällä tasolla, kunnan talous keskinkertaisella tasolla. Alueen palvelut pudottavat kokonaistunnuslukua. Lukema on kuitenkin hyvin tavanomainen maaseutumaisille kunnille varsinkin, kun ympäristössä on hyvin lähellä kuntia, joiden alueelta löytyy tarvittavat palvelut.

Askolan elinvoima on sellaisella tasolla, että sen kannattaa sopeuttaa ja sopeutuksen jälkeen suunnata uudella strategialla eteenpäin.

Kuva 7: Elinvoiman ulottuvuudet Askolassa

5. SOPEUTUSPAKETTI

Ohjausryhmä on hyväksynyt alla olevan keinolistauksen kokouksessaan 13.6.2019 ja pakettia esitetään kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi samassa muodossa. Hyväksytty paketti on pohjana harkinnanvaraiselle rahoitusavustukselle, jota haetaan 750.000 euroa. Paketin riviperustelut on liitetty tämän dokumentin lopun liiteosioon.

Taulukko 38: Sopeutuspaketin hyväksytyt keinot (toiminnalliset, rahoituksen lisäys ja kertaluontoiset keinot Varsinainen toiminta

Ohjausryhmä 13.6 2019 2020 2021 2022 Yhteensä RYSY Lupataksojen korotukset 14 000 5 000 8 000 27 000 Kiinteistöveroprojektin työntekijän palkkaamattomuus (avustava mittamies) 7 000 23 000 30 000 RYSY YHTEENSÄ 21 000 5 000 - 31 000 57 000 2019 2020 2021 2022 Yhteensä SIVISTYS - PERUSKOULU JA LUKIO Juornaankylä kaksiopettajaisuus, mikäli oppilasmäärä kasvaa yli 40nen palataan kolmiopettajaisuuteen 25 000 25 000 50 000 Koulunkäynninohjaajien vähentäminen 25 000 50 000 75 000 2% leikkaus perusopetuksen tuntikehykseen 26 000 26 000 52 000 Leikkaus lukion kurssitarjontaan 6 250 6 250 12 500 PERUSKOULU JA LUKIO YHTEENSÄ 57 250 107 250 25 000 - 189 500 2019 2020 2021 2022 Yhteensä VARHAISKASVATUS Kunnallisen perhepäivähoidon lakkauttaminen 15 000 30 000 30 000 75 000 Itä-Askolan varhaiskasvatuksen keskittäminen Tammenterhoon, myös muiden toimialojen säästöjä mukana 65 000 65 000 VARHAISKASVATUS YHTEENSÄ 15 000 95 000 30 000 - 140 000 2019 2020 2021 2022 Yhteensä MUU Kirjaston aineistohankinnat 10 000 10 000 Leikkaukset kirjastojen aukioloaikoihin, yksi htv 25 000 25 000 50 000 MUU SIVISTYS YHTEENSÄ 35 000 25 000 - - 60 000 2019 2020 2021 2022 Yhteensä HALLINTO Hallinnon virkojen tarkastelu ja uudelleenjärjestely 10 000 10 000 Joululahjoista luopuminen 7 000 7 000 Tyhyn vähennys 1 500 1 500 Henkilökunnan päivä ja aamukahvitarjoiluista luopuminen 4 000 4 000 Lounaan yms. tms. sisältävät kehittämispäivät 3 500 3 500 Hallinnon taksat ja maksut, tiukempi linja kopiointimaksut ym., ml. Yhdistyskopioinnit 1 000 1 000 Posintran tilauksesta luopuminen 10 000 10 000 Siivous- ja ruokahuoltotyöntekijät, vähennys 65 000 - - 65 000 - Kokouspalkkioissa ei pituuskorotuksia, luottamushenkilöitten osalta 9 000 9 000 HALLINTO YHTEENSÄ 81 000 20 000 - 65 000 10 000 46 000 2019 2020 2021 2022 Yhteensä TEKNINEN Katuvalaistuspalvelun ostaminen -35000 -35 000 Lämpöpumput öljylämmityksen tilalle – vanhat kattilat, säästö 40% 1 000 10 000 17 000 19 000 47 000 Energiatehokkuuden parantaminen ja toiminnan tehostaminen 5 000 7 000 7 000 7 000 26 000 TEKNINEN YHTEENSÄ 6 000 17 000 -11 000 26 000 38 000 2019 2020 2021 2022 Yhteensä SOTE Sosiaali ja terveyspalveluiden uudelleen järjestäminen 376 000 300 000 676 000 SOTE-selvitysten tekeminen, ulkopuoliset asiantuntijaresurssit - 20 000 - 30 000 50 000 0 Nykyisten ja tällä resurssilla lisää säästö "sakkomaksuista " 12 000 30 000 42 000 SOTE YHTEENSÄ - 8 000 - 426 000 300 000 718 000 Kaikki yhteensä 207 250 269 250 405 000 367 000 1 248 500

Vuotuisen rahoituksen lisäys

VEROTUOTOT Kiinteistöveroselvityksen tuotot 100 000 50 000 150 000 Kaikki yhteensä 207 250 369 250 455 000 367 000 1 398 500

Rahoitus ja investoinnit, satunnaiset erät

2019 2020 2021 2022 RAHOITUS: MYYNNIT JA INVESTOINNIT Rahoitus (netto, tuloslaskelman satunnainen tulo ja meno) Metsämyynnit 116 000 30 000 146 000 Vanhan lääkäritalon myynti 10 000 10 000 Kymenlaakson osakkeiden myynti 2 000 000 2 000 000 Katuvalaistuksen myynti 520 000 520 000

Teknisen lämpöpumppuinvestointi - 422 000 - 422 000 Monninkylän koulun investointi - 2 500 000 - 2 500 000

Monninkylän purku - tasearvon alaskirjaus - satunnainen meno - 850 000 - 850 000

Paketti vastaa Askolassa käyttötalousvaikutukseltaan noin 1,75 veroprosenttiyksikön tuottoa tai vastaavasti 280 eur/asukas. Satunnaiset myynnit auttavat kuntaa poistumaan samalla akuutista kuntajakoselvityksen pelosta ja yhdessä sopeutuspaketin kanssa kuntaa voidaan alkaa tarkoituksenmukaisella tavalla kehittää. Paketti on vaikuttava.

6. PAKETIN RIITTÄVYYS

Taulukko 39: Sopeutuspaketin riittävyys

Askola Trendi: 2015-2018 TP 2017 TP 2018 Tpe 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026

Asukasluku 4 990 4 958 4 935 4 911 4 886 4 862 4 837 4 813 4 789 4 765 Verotettava tulo 79 899 79 296 83 411 87 720 90 556 94 350 94 899 95 452 96 007 96 566 Veroprosentti 20,75 20,75 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 Toimintakate -25 397 -26 333 -26 181 -26 988 -27 712 -28 494 -29 665 -30 869 -32 107 -33 225 Sopeutus 207 269 405 367 0 0 0 0 Verorahoitus 26 081 26 038 27 508 29 263 29 776 30 635 31 056 31 459 31 839 32 434 Käyttökate 684 -295 1 327 2 275 2 064 2 142 1 391 589 -268 -791 Rahoitustuotot ja -kulut 145 97 69 66 60 72 77 73 61 41 Vuosikate 829 -198 1 396 2 341 2 124 2 213 1 469 663 -207 -750 Poistot 1 338 1 255 1 469 1 490 1 635 1 603 1 578 1 571 1 565 1 559 Satunnaiset tulot ja menot 2 126 -300 0 Ylijäämä/alijäämä -509 775 2 053 551 489 610 -109 -908 -1 772 -2 308 Kumulatiivinen ylij/alij. -1 309 -699 1 354 1 904 2 394 3 004 2 895 1 987 215 -2 094 Kumulatiivinen ylij/alij./as -262 -141 274 388 490 618 598 413 45 -439

Nettoinvestoinnit 3 033 1 776 1 876 4 255 1 023 1 115 1 458 1 450 1 443 1 436 Lainakanta 1000 eur 19 430 21 209 19 563 21 777 20 676 19 578 19 566 20 354 22 004 24 190 Lainakanta eur/as 3 894 4 278 3 964 4 435 4 232 4 027 4 045 4 229 4 595 5 077

Hyväksytty sopeutuspaketti riittää nostamaan Askolan kunnan talouden positiiviseksi, mutta eniten ja erityisesti omaisuuden myynnin avulla. Kunnan on paketin hyväksymisen lisäksi pystyttävä alentamaan toimintakatteen kasvua jonnekin 1,5-2,0% välille myös paketin toteutumisen jälkeen. Tämän paketin ja erikseen anottavan 750.000 euron harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen avulla on mahdollista, että kunta saa riittävän liikkumavaran kehittää toimintaansa. Esimerkiksi ikääntyneiden eri palveluvaihtoehtojen valitsemisen jälkeen niiden lopullinen toteutuminen vaatii aikaa ja todennäköisesti sellaista panostusta, mitä tätä tehtäessä ei kaikilta osiltaan tiedetä.

7. PERUSTELUT HARKINNANVARAISELLE RAHOITUSAVUSTUKSELLE

Askolan kunta hakee valtionvarainministeriöltä harkinnanvaraista rahoitusta osana sopeutuspakettia. Paketti hyväksytään/hyväksyttiin aiemmin esitetyssä muodossa valtuuston kokouksessa 21.8.2019. Paketti alkaa joidenkin keinojen kohdalla vaikuttaa heti, osa keinoista joudutaan valmistelemaan täytäntöönpanoa varten ja osa keinoista toteutuu, kun paketin alkupää on toteutunut. Paketti purkaa suuren osan epätarkoituksenmukaista palvelurakennetta ja muuttaa palveluiden järjestämisen kunnan talouden kannalta

Osa nykytilaa on selvästikin seurausta Askolan poliittisesta päätöksenteosta ja yleisistä kuntatalouden ongelmista: Askola ei saa tulojaan riittävässä määrin käyttöönsä. Kunta ei ole kuitenkaan voinut itse vaikuttaa esimerkiksi kiinteistöveropohjassa olevaan ongelmaan. Sosiaali- ja terveyspalveluissa ei ole onnistuttu yhteistoimintaan: yhteistyö Kuuma-kuntien kanssa ei ole onnistunut ja Porvoo ei ole ollut kiinnostunut järjestelystä. Viimeiset kaksi vuotta on odotettu ja uskottu valtiojohtoisen yhteistyön toteutumiseen. Kunnan moninapaisuus on johtanut päätöksenteossa ristiriitaiseen tilaan.

Yksi osa keinovalikoimaa on anottu 750.000 euron harkinnanvarainen rahoitusavustus. Avustus auttaisi kuntaa jo päätetyissä ja välttämättömiksi pidetyissä investoinneissa. Se auttaa kuntaa säilyttämään myös sellaisia rakenteita, joiden avulla kuntaa voidaan aidosti kehittää. Paketti ja harkinnanvarainen avustus eivät lisää kunnan menoja.

Askolan kunta sai vuonna 2012 nyt anotun tasoisen rahoitusavustuksen. Silloinkin avustuksen saanti sidottiin valtuuston hyväksymään pakettiin. Kombinaatio auttoikin kunnan taloudenpidossa, mutta erityisesti johdon suuren vaihtuvuuden ja sisäisten ongelmien vuoksi paketin toteutus ja seuranta jäivät. Menettely kannusti hyväksymään paketin.

Liite: Keinojen selitykset 7.8.2019

RYSY

Lupataksojen korotukset

Lupataksojen korotukset alkavat vaikuttaa jo 2019 ja tulojen lisäys jää pysyväksi 7.2.2019 rakennusvalvonnan ja ympäristösuojelun ja maa-ainestaksojen korotukset tehty. (pöytäkirjassa http://www2.askola.fi/dynasty5/kokous/20192206-7-1.PDF) 2022 lisäkorotukset mm. rakennusvalvonnan taksoihin.

Kiinteistöveroprojektin työntekijän palkkaamattomuus

Avustavan työntekijän palkkaamatta jättämisestä alkaen vuodelle 2019 7000 euron säästö ja 2022 säästö tulee kiinteistöveroprojektin päättymisestä 23 000 euroa – päätoimisen työntekijän työsuhde päätetään.

SIVISTYS – PERUSKOULU JA LUKIO

Juoraankylä kaksiopettajaisuus (mikäli opp. määrä palaa yli 40, takaisin kolmiopettajaisuuteen)

Säästö opettajien palkkamenoista. 2020 syyslukukausi ja 2021 alkaen koko vuosi yksi luokanopettaja vähemmän.

Koulunkäyntiohjaajien vähentäminen

Säästö koulunkäyntiohjaajien palkkamenoista, 1 ohjaaja syyslukukaudesta alkaen ja 2 ohjaajaa lisää kaksi vähemmän.

2% leikkaus perusopetuksen tuntikehykseen

Leikkaus tuntikehykseen vaikuttaa opettajien palkkakuluihin, opettajilla vähemmän opetustunteja.

Leikkaus lukion kurssitarjontaan

Vaikuttaa opettajien palkkakuluihin.

VARHAISKASVATUS

Kunnallisen perhepäivähoidon lakkauttaminen

Perhepäivähoitajien määrä on vähenemässä luonnollisesti ja toimintaa vähennetään tulevina vuosina tietoisesti edelleen. Perhepäivähoito ajetaan suunnitellusti alas kolmen vuoden ajalla, jolloin säästyy perhepäivähoitajien palkat. Yhden perhepäivähoitajan palkka 22 000 e /vuosi.

Itä-Askolan keskittäminen Tammenterhoon

Kuusilinna Särkijärven esiopetusryhmä päiväkoti Tammenterhoon 2019. Pienen yksikön takia sijaisiin on kulunut 4 000-6 000 € -> säästyy. Molemmat ryhmät ovat asuntotiloissa – mikäli kunta voisi vuokrata ne, vuokratulot n.

14 000 € /vuodessa. Säästöt siivoukseen 3 300 €, vuokraan 2 900 €, keittola 14 900 €, toimisto 1 100 € (yht. 22 200 €).

MUU SIVISTYS

Kirjaston aineistohankinnat

Vähennys kirjaston vuotuisiin aineistohankintoihin.

Leikkaukset kirjastojen aukioloaikoihin

Yhden HTV vähennys; kirjastosta irtisanoutunut kirjastonjohtaja, uutta ei palkata.

HALLINTO

Hallinnon virkojen tarkastelu ja uudelleenjärjestely

Tehtävänkuvien uudelleenjärjestely.

Joululahjoista luopuminen

Tyhyn vähennys

Vähennys työ- ja hyvinvointirahoihin.

Henkilökunnan kahvituksista luopuminen

Lounaan yms. tms. sisältävät kehittämispäivät

Luovutaan tarjoiluista yms. henkilökunnalle.

Hallinnon taksat ja maksut

Aletaan periä maksuja mm. yhdistyksiltä kopioinneista.

Posintran tilauksesta luopuminen

Luovutaan kehittämisyhtiö Posintran tilauksesta (elinkeinoyhtiö). Jatkossa ei tehdä enää ko. hankintaa.

Siivous- ja ruokahuoltotyöntekijät

Henkilökuntamäärän vähennys 2 HTV, säästö palkkakuluista. Vuoden 2018 tasoon nähden 65 000 euroa pienemmillä henkilöstökustannuksilla 2019-2020. Vuonna 2021 Monninkylän kouluhanke valmis, jolloin resurssit on palautettava.

Kokouspalkkioissa ei pituuskorotuksia

Luovutaan luottamushenkilöille maksettavista kokouspalkkioiden korotuksista.

TEKNINEN

Katuvalaistuspalveluiden ostaminen

Koska myydään omat katuvalot ulkopuoliselle toimijalle, edellyttää palveluiden ostamista. Kustannukset (ostopalvelu) ratkeavat vasta neuvottelujen tuloksena.

Lämpöpumput öljylämmityksen tilalle

Edellyttää investointia (n. 422 000 euroa).

Energiatehokkuuden parantaminen ja toiminnan tehostaminen

Uudet energiaa säästävät ratkaisut mm. valaistukseen

SOTE

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudelleen järjestäminen

Selvitetään sosiaali- ja terveyspalveluiden uudelleen järjestämisen eri vaihtoehdot ja toteutetaan talouden tasapainottamisohjelman mukaisen tasapainottumisen tuottava ratkaisu.

Sote-selvitysten tekeminen

Myynti edellyttää selvityksiä ja ulkopuolista asiantuntija-apua.

Lisää säästöä ”sakkomaksuista”

Parannetaan pitkäaikaistyöttömien listan ”siivoamista”. Verrokkikuntiin verrattuna asiantuntija-arvion perusteella tehostaminen on nykyresursseilla mahdollista.

VEROTUOTOT

Kiinteistöveroselvityksen tuotot

Kiinteistöveroselvityksen avulla saadaan verotettavat kiinteistöt kunnan tietoon.

MYYNNIT

Metsämyynnit

Puun myynti. Pohja jää kunnalle.

Vanhan lääkäritalon myynti

Nettomyyntivoitto.

Kymenlaakson osakkeiden myynti

Nettomyyntivoitto.

Katuvalaistuksen myynti

Myyntivoitto (arvoitu kauppahinta – tasearvo).

Teknisen lämpöpumppuinvestointi

Hankitaan lämpöpumput energiatehokkuuden parantamiseksi.

MUUT

Monninkylän purku

Alaskirjaus.

Monninkylän koulun investointi

On päätetty lisätä taloussuunnitelmaan 2020.