SUOMI ULKOMAISISSA TIEDOTUSVÄLINEISSÄ VUONNA 2002 Kansikuvat: Suomen Elokuvasäätiö ja Lehtikuva Sisältö

Yhteenveto ...... 4

Pohjoismaat ...... 6

Islanti ...... 6

Norja ...... 7 Ruotsi ...... 9

Tanska ...... 12

Euroopan unioni ...... 15

Alankomaat ...... 15

Belgia ...... 16 Espanja...... 20

Irlanti ...... 21 Iso-Britannia ...... 22

Italia ...... 23

Itävalta ...... 25 Kreikka ...... 26

Luxemburg ...... 28

Portugali ...... 30 Ranska...... 31

Saksa ...... 33

Muu Eurooppa...... 35

Bulgaria ...... 35

Jugoslavia ...... 36 Kroatia...... 38

Latvia...... 39

Liettua ...... 41 Puola...... 42

Romania ...... 43

1 Sveitsi ...... 45

Tshekki...... 46 Turkki ...... 47

Ukraina ...... 47

Unkari ...... 48 Viro ...... 49

Venäjä ...... 52

Moskova ...... 52 Pietari ...... 54

Petroskoi ...... 56

Murmansk ...... 56

Yhdysvallat ja Kanada ...... 58

Yhdysvallat ...... 58 Kanada ...... 59

Kaukoitä ja Australia ...... 61 Filippiinit...... 61

Indonesia ...... 62

Japani ...... 62 Kiina ...... 66

Peking ...... 66

Hongkong ...... 68 Shanghai ...... 68

Etelä-Korea ...... 69

Malesia ...... 70 Nepal ...... 71

Thaimaa ...... 72

Singapore ...... 73 Vietnam ...... 75

Australia ...... 75

2 Latinalainen Amerikka ...... 77

Argentiina ...... 77

Brasilia ...... 78 Chile ...... 79

Meksiko ...... 80

Nicaragua ...... 81

Lähi-itä ...... 83

Arabiemiraattien liitto ...... 83 Intia ...... 84

Iran ...... 84

Israel...... 84 Kuwait ...... 86

Pakistan ...... 86

Syyria (Jordania, Libanon) ...... 87

Afrikka ...... 88

Egypti ...... 88 Etelä-Afrikan tasavalta ...... 88

Etiopia ...... 90

Kenia ...... 90 Mosambik ...... 91

Namibia ...... 91

Tansania ...... 92 Marokko ...... 93

Tunisia...... 94

Toimitus: Ulkoasianministeriö Lehdistö- ja kulttuuriosasto Tiedotusyksikkö Rolf Johansson Veronika Honkasalo

3 Yhteenveto

“NOKIA, KAURISMÄKI, LUKU- Muita laajalti käsiteltyjä aiheita olivat Myyrman- nin pommi-isku ja Suomen suhde Natoon. Ostoskes- TAITO” kus Myyrmannissa Vantaalla tapahtunut pommi-isku nähtiin osoituksena siitä, etteivät edes pienet, rau- Vuosi 2000: Halonen, Häkkinen, Nokia! haa rakastavat maat ole suojattuja terrorismilta, ol- Vuosi 2001: Nokia, doping, lukutaito! koonkin, että isku todettiin häiriintyneen yksilön te- kemäksi eikä poliittiseksi teoksi. Siten ei ole outoa, Siinä yksittäiset aiheet, joista ulkomaiset tiedotusvä- että Myyrmannin tapausta käsiteltiin esimerkiksi lineet olivat kiinnostuneita vuosina 2000 ja 2001. Entä Yhdysvaltojen, Indonesian, Japanin, Etelä-korean ja 2002? Vietnamin tiedotusvälineissä. Vastaus: Nokia, Kaurismäki, lukutaito! Suomen suhde Natoon oli myös kiinnostusta he- rättävä aihe, varsinkin sotilasliiton jäsenyyttä hake- “Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä 2002” on vien maiden lehdistössä. Suhtautuminen oli osittain laadittu Suomen ulkomaanedustustojen lähettämien ihmettelevää (“Miksi Suomi ei halua liittyä?”), joskus lehdistökatsausten pohjalta ja siinä tarkastellaan myös kielteisen hapanta: Onko Suomi jänis Euroo- maakohtaisesti, miten Suomea käsiteltiin eri maiden pan turvallisuusjunassa? (Postimees). Nato-keskuste- tiedotusvälineissä vuonna 2002. Koosteeseen on otet- lua käytiin myös pohjoismaisissa tiedotusvälineissä. tu mukaan vain edustustojen lähettämiä raportteja, Norjassa ja Tanskassa uskottiin, että Suomi ennem- joten se ei kata kaikkia maita. Koosteessa on pyritty min tai myöhemmin liittyy Natoon, “viimeistään sit- säilyttämään edustustojen lähettämät raportit mah- ten kun Suomen on kysyttävä Tallinnasta, mitä Na- dollisimman alkuperäisessä muodossa, koska ne sil- tossa tapahtuu” (Danmarks Radio). Ruotsalaiset taas loin välittävät sellaisia maakohtaisia painotuksia, joi- uskoivat Suomen “taas kerran” tekevän päätöksensä ta Helsingistä käsin ei aina näe. Toisena ääripäänä ennen Ruotsia. voidaan pitää Damaskoksen lakonista toteamusta Lahden MM-hiihtojen dopingskandaalin tapaista “että Suomea ei juuri näy Syyrian, Libanonin ja Jor- kielteistä kirjoitusryöppyä ei esiintynyt. Kielteistä jul- danian tiedotusvälineissä”, toisena taas Tallinnan kisuutta Suomi sai yksittäisissä tapauksissa. Venäläis- arviota, että “Suomen asioita seurataan suurennus- media käsitteli kriittisesti rekkakiistaa rajalla ja lasilla, jos ne vähänkään liittyvät Viroon ja muuten- israelilaislehdistö arvosteli ulkoministeri Erkki kin”. Tuomiojan Israel-politiikkaa kritisoivia lausuntoja Nokia on aiheena kestosuosikki. Pienestä, pohjoi- sekä Suomen päätöstä kieltää kaasuilmaisimien vien- sesta maasta maailmaa valloittanut jättiyhtiö herät- ti Israeliin. Jonkin verran kielteistä huomiota saivat tää ihmetystä ja ihailua. Yhtiön suomalainen alku- myös Soneran UMTS-kaupat. Eduskunnan päätöstä perä on nykyään yleisesti tunnettu. rakentaa lisää ydinvoimaa käsiteltiin asiallisesti. Samoin Suomen ykköstila OECD:n teettämässä Pohjoismaissa edellisen vuoden dopingkohu vaih- niin sanotussa PISA-tutkimuksessa herätti kiinnos- tui monipuoliseen, perusasenteellisesti myönteiseen tusta. Suomalaisten koululaisten luku- ja kirjoitus- kirjoitteluun. Ruotsalaiset olivat valmiit myöntä- taidosta kirjoitettiin paljon myönteisessä mielessä mään, että “pikkuveli Suomi” oli monella tavalla Ruot- ympäri maailmaa. Esimerkiksi saksalainen Die Welt sia edellä. Norjalaiset puolestaan ihastuivat itse kek- kirjoitti, että “pyhiinvaellusmatkoja (kouluolojen tu- simäänsä suomalaishahmoon “Piirkaan”. Suomen tustumista varten) Suomeen on tehty jo riittävästi”. toiminta Euroopan unionissa ei ollut dramaattisesti Kolmas pääaihe oli suomalainen elokuva. Aki esillä kansainvälisessä mediassa. Markan vaihtumi- Kaurismäen ohjaama “Mies vailla menneisyyttä” saa- nen euroon noteerattiin ilman suuria otsikoita, vaik- vutti myönteistä julkisuutta muun muassa Belgias- kakin Suomea kehuttiin muutamassa lehdessä pää- sa, Ranskassa ja Saksassa, mutta myös esimeriksi Ka- töksestä luopua pienimmistä kolikoista: Pääministe- nadassa, Intiassa ja Arabiemiraattien Liitossa. Eloku- ri Paavo Lipposta pidettiin pienten jäsenmaiden puo- vaa pidettiin “kirkkaana pienenä jalokivenä” (Le Figaro) lestapuhujana. Taloussuhteet hallitsivat venäläisme- ja sen ohjaajaa “eurooppalaisen elokuvan johta- dian kirjoittelua, mutta samalla suomalainen elä- vana hahmona, napapiirin profeettana” (Kapital, mäntapa, perinne ja historia nousivat yhä enemmän Bulgaria). esille.

4 Suomalainen kulttuuri oli kaikkialla vahvasti esil- lä. Yhdysvalloissa “suomalainen korkeakulttuuri, eri- tyisesti klassinen musiikki, selätti Nokian suomalai- sena ilmiönä amerikkalaisessa mediassa”. Klassinen musiikki jatkoi voittokulkuaan, mutta myös suoma- lainen elokuva, kirjallisuus, kuvataide, tanssi ja rock- musiikki pääsivät otsikoihin. Koska Suomen politiikka on tuntematon ilmiö monissa, varsinkin Euroopan ulkopuolisissa maissa, Suomi-tietoisuus välittyy useimmiten taloussuhtei- den, kulttuurin ja ministerivierailujen kautta. Kol- mannessa maailmassa kehitysyhteistyö ja edustus- tojen järjestämät tilaisuudet (kulttuuritapahtumat, vastaanotot) hallitsivat uutisointia, mutta näissäkin maissa Suomi-kuva on monipuolistunut. Suomi teknologian erikoismaana, joka on erittäin kilpailukykyinen ja joka ei tutkimusten mukaan kär- si korruptiosta, huomioitiin muun muassa Aasiassa ja arabimaissa. Urheilun “globalisoituminen” satelliit- titelevision ansiosta merkitsee, että myös suomalai- set huippu-urheilijat ovat tunnettuja maailman eri kolkissa. Matkailujournalismin suosikkiaiheita olivat edelleen Lappi, luonto ja joulupukki. Yhteenvetona voimme todeta, että Nokian kal- taisia kestoaiheita lukuunottamatta Suomi-kuva maailmalla vaihtelee ja monipuolistuu.

Yrjö Länsipuro Rolf Johansson osastopäällikkö lehdistöneuvos

5 telu, joka sisälsi luonnollisesti samoja aineksia kuin Pohjoismaat elokuisen vierailun yhteydessä julkaistut haastatte- lut. Stephensenin kirjoittama koko sivun pääministe- ri Paavo Lipposen haastattelu julkaistiin näyttävästi I s l a n t i 24.10.2002. Haastattelussa Lipponen “kannustaa kaik- kia Pohjoismaita yhdistämään voimansa EU:n sisäl- Islannissa on korkeatasoinen niin sähköinen kuin lä. On aika tunnustaa, että jokaisen laajentumisen painettu media, joka seuraa tiiviisti niin maailman yhteydessä unionin tasapaino muuttuu. Pohjoismai- kuin pohjoismaisia uutisotsikoita. Suomen mediassa den jäseninä meillä ei ole varaa siihen, ettemme kaik- huhtikuussa paljon huomiota saanut suomalaispar- ki ole jäseniä”. Haastattelijan mukaan pääministeri lamentaarikkojen poistuminen kylpylämatkalle Poh- ottaa varovaisemman kannan, kun puhe kääntyy joismaiden neuvoston teemaistunnon aikana kesken Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Lipponen Islannin presidentin puheen ei itse asiassa herättä- kiittelee lehdessä Islantia sen tuesta Suomen pohjoi- nyt juurikaan polemiikkia Islannissa. Aiheesta julkais- sen ulottuvuuden politiikalle sekä Islannin aloitteis- tiin kuitenkin pilapiirros maan vaikutusvaltaisimmas- ta Arktisessa neuvostossa. sa lehdessä Morgunbladidissa. Siinä Carl Bildt puiste- Sunnuntaina 10.11.2002 ilmestyneessä koko sivun lee päätään korviaan pidellen ja suomalaisparlamen- artikkelissa Stephensen keskittyy erityisesti Suomes- taarikko poistuu kylpylään muiden kuulijoiden tor- sa käytävään Nato-keskusteluun. Suurin osa kansasta kahdellessa. Pilapiirroksen tekstissä kerrotaan, että on lehden mukaan jäsenyyttä vastaan, vaaliteemak- “puolet Pohjoismaiden neuvoston teemaistuntoon si se tuskin nousee. “Naton päätökset vaikuttavat vah- osallistuneista suomalaisista olivat sitä mieltä, että vasti Suomen asemaan. Onko parempi kuulua päät- uintiretki ‘eksoottiseen’ kylpylään Reykjavikin lähis- täjiin kuin sivustakatsojiin”, ihmettelee yksi haasta- tölle oli parempi kuin presidentin puhe.” telluista, puolustusministeriön osastopäällikkö Pau- Suomea käsiteltiin asiallisesti, joskaan ei kovin li Järvenpää. näyttävästi eri yhteyksissä vuoden 2002 aikana. Lä- Pohjoismaiden neuvoston 50-vuotisjuhlallisuudet hinnä Suomi oli esillä kansainvälisten uutistoimisto- Helsingissä huomioitiin näyttävästi eri tiedotusväli- jen tarjoamien pikku-uutisten valossa, kuten “Suo- neissä. Oopperatalossa pidetty pääjuhla näytettiin malaiset nukkuvat Euroopan huonoimmin”. Run- myös paikallisessa televisiossa. Vuosijuhlaan liittyen saammin huomiota sai ulkomaankauppaministeri Islannin presidentti piti puheen Oulun yliopistossa, Jari Vilénin vierailu Islannissa. Erittäin näyttävästi jossa hän lehtien mukaan korosti pohjoisen alueen palstatilaa sai Morgunbladidin apulaispäätoimittajan yhteistyön tärkeyttä liike-elämän, luonnonsuojelun Suomen vierailun tuloksena syntyneet pääministe- ja kulttuurin aloilla. rin ja ulkomaankauppaministerin haastattelut. Vilénin elokuisen vierailun yhteydessä tehdyssä haastattelussa korostetaan, että Suomessa on tärkeää kaikkien Pohjoismaiden kuuluminen Euroopan unio- niin. Pienten kansojen kannattaa osallistua täysipai- noisesti EU:n toimintaan ja vaikuttaa siten omaa maataan koskeviin päätöksiin. “Mikäli Islanti päättää hakea EU-jäsenyyttä, suomalaiset ovat heidän uskol- lisimpia tukijoitaan.” Suomi edustaa niin Pohjoismaita kuin EU-maita. Pohjoiseen maatalouteen EU:n sisäl- lä voi myös luottaa. Vierailun aikana Vilén kutsui kol- legansa Lappiin tutustumaan lappilaisen maanvilje- lijäperheen EU-arkeen. Kauppa- ja teollisuusminis- teri Valgedur Sverrisdóttir vierailikin Suomessa lo- kakuussa 2002 ja ihaili julkisesti Suomen maatalous- ja aluepolitiikkaa todeten muun muassa, että “Suo- malaiset ovat onnistuneet lumenmyynnissä, sillä suurin osa turisteista tulee talvella. Talvella järjeste- tään moottorikelkkaretkiä ja muuta mielenkiintois- ta”. Morgunbladidin apulaispäätoimittaja Stephensenin Kun Islannin presidentti puhuu Pohjoismaiden neuvostos- lokakuisen vierailun tuloksena syntyi kaksi koko si- sa, muut torkkuvat ja suomalaiset lähtevät uimaan (Mor- vun juttua sekä pienempi, ministeri Vilénin haastat- gunbladit)

6 Kulttuuripuolelta voidaan mainita esimerkiksi vii- me keväänä Skjár 1 -televisiossa lähetetty Suomen suurlähettiläsparin haastattelu, jossa he esittelivät residenssiä ja kertoilivat mukavia islantilaisille kat- sojille ohjelmassa Innlit-Útlitt. Aki Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä -elokuvan menestys Cannesin fil- mijuhlilla sai runsaasti palstatilaa Islannissa. Kuva ohjaajan tanssahtelusta rappusilla palkinnon julis- tamisen jälkeen ilahdutti myös islantilaisia lehtien lukijoita. Elokuva esitetään Islannissa maaliskuussa 2003. Islannissa on säännöllisesti esillä suomalaisten taiteilijoiden ja kulttuurivaikuttajien töitä joko itse- näisesti tai osana suurempaa ryhmää, etenkin Poh- joismaiden neuvoston osittain kustantamissa yhteis- projekteissa. Varsin varteenotettava on myös ollut islantilais-suomalaisen kulttuurirahaston tuki taitei- lijoille (molemminpuolinen, ei vain suomalaisiin koh- distuva). Tällöin on mainittu rahaston toteuttamat näyttelyt ja tanssi- ja musiikkiesitykset samoin kuin sen myöntämät apurahat kirjallisuuden kääntämi- Koko Norjan suosikkisuomalainen, Piirkka (näyttelijä Ro- seksi. Erilaiset taidenäyttelyt, tanssiesitykset ja kult- bert Stoltenberg) tuuriprojektit on yleensä noteerattu hyvinkin positii- visesti tiedotusvälineissä. tuuriosasto järjesti syyskuussa norjalaisille tiedotus- Oopperalaulaja Petteri Salomaan esiintyminen välineille tapaamiset sekä Suomen valtiojohdon edus- Reykholtin musiikkijuhlilla sai ylistävät arvostelut. tajien, turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden, Nato- “Meille islantilaisille oli todella voitokasta saada jäsenyyden vastustajien että kannattajien kanssa. kuunnella Salomaan tasoista taiteilijaa”, kirjoittaa Yleinen arvio mukana olleiden tiedotusvälineiden Morgunbladid arvostelussaan. palstoilla oli, että Suomi on hitaasti mutta varmasti Urheilulajeista islantilaisia kiinnostaa eniten jal- siirtymässä sotilaallisesta liittoutumattomuudesta kapallo ja käsipallo. Autourheilu on toki myös aina kohti Nato-jäsenyyttä. Turvallisuuspolitiikkaan liitty- ajankohtainen laji, ja rallikuskiemme tuloksista voi vä terminologia aiheuttaa toimittajienkin keskuudes- lukea lehdistä tai seurata urheiluruudusta. Talviur- sa edelleen hämminkiä. Norjalaisessa mediassa ei heilu ei puolestaan kiinnosta kovinkaan paljon täkä- välttämättä tiedosteta neutraliteetin ja liittoutumat- läistä yleisöä. tomuuden välistä eroa. Suomea koskeva poliittisten asioiden uutisointi ja kommentit eivät olleet tunteita herättäviä. Viidennen N o r j a ydinvoimalan hyväksyminen eduskunnassa herätti jonkin verran vastakaikua ympäristöjärjestöissä. Leh- Näkyvimmät aiheet liittyivät Suomessa käytävään distössä mainittiin Esko Ahon luopuminen keskus- Nato-keskusteluun, Nokiaan, Suomen koululaitok- tan johdosta, presidentti Martti Ahtisaaren mahdol- seen ja mäkihyppyvalmentaja Mika Kojonkoskeen, linen Jenin -ryhmän puheenjohtajuus, Satu Hassin joka valittiin Norjan mäkihyppymaajoukkueen uu- alastonkuvat sekä suomalaisten poliitikkojen kylpe- deksi valmentajaksi. Norjan tunnetuimmaksi “suo- minen Blue Lagoonissa kesken Pohjoismaiden neu- malaiseksi” kohosi televisiohahmo “Piirka”. voston kokousta Reykjavikissa. “Suomen hidas marssi kohti Natojäsenyyttä”, ot- Kansainvälinen korruptioindeksitutkimus herät- sikoi Norjan pääuutislehti Aftenposten pääkirjoitussi- ti kiitettävästi huomiota Suomen ollessa maailman vullaan Suomen Nato-keskustelusta syksyllä 2002. vähiten korruptoitunut maa. Norja pärjäsi heikoim- Lehden mukaan Suomessa käytiin poliittista varjo- min pohjoismaista ollen sijalla 12. nyrkkeilyä Suomen turvallisuuspolitiikan linjasta ja mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Suomalaiset polii- tikot eivät lehden mukaan uskaltaneet tuoda omaa Nokia dominoi talousuutisointia Nato-myönteistä asennoitumista esiin, koska poliit- Nokian johtava asema matkapuhelinmarkkinoilla on tiset irtopisteet olivat harvassa. Kulissien takainen Norjassa itsestäänselvyys. Joka kolmas matkapuhe- toiminta on sitäkin vilkkaampaa, lehti totesi. lin on Norjassa Nokian valmistama. Yhtiön osake- Suomen ulkoasiainministeriön lehdistö- ja kult- kurssi ei ole samanlaisen mielenkiinnon kohteena

7 kuin Suomessa. Sen sijaan pääjohtaja Jorma Ollilaa Norja - mäkihypyn suurmaa - on pärjännyt heikosti pidetään ICT-markkinoiden oraakkelina, jonka sano- viime vuosina kansainvälisissä mäkikilpailuissa. Ko- ja kuunnellaan tarkasti yhtiön osavuotiskatsausten jonkosken otettua ohjakset ja valmennuksen tehtä- yhteydessä. Uutuustuotteet eivät yleensä ylitä päi- väkseen ei tuloksia tarvinnut kauan odottaa. Norja- välehtien uutiskynnystä. Poikkeuksen muodosti syys- laisten mäkihyppääjien noustua jälleen palkintopal- kuussa Nokian 3G-teknologiaan perustuvan matka- leille, Kojonkoski kohosi itse melkein kunnianorjalai- puhelimen lanseeraus. Norjalaiset teleoperaattorit sen asemaan. olivat aikaisemmin peräänkuuluttaneet uusia sisäl- Lahden dopingskandaaliin liittyvä kirjoittelu oli töpalveluja - pelejä, video- ja uutispätkiä - tarjoavaa vuonna 2001 suurin yksittäinen Suomea koskeva aihe. 3G-matkapuhelinta. Puhelimen tultua markkinoille Dopingpaljastukset talviolympialaisissa Salt Lake Ci- teleoperaattorit eivät sitä enää toivoneetkaan, koska tyssä nostivat vanhan aiheen jälleen esiin ja lehtiju- sisältöpalveluja ei ollut saatavilla. tuissa suomalaisten maastohiihtäjien väitettiin “juk- Ulkomaankauppaministeri Jari Vilénin vierailu sanneen” 1990-luvun alusta lähtien. Muutoin asian Osloon ja Hammerfestiin huomioitiin talouselämän käsittely ei kiinnostanut tiedotusvälineitä enää sa- päivälehdessä Dagens Näringslivissä. Vilén tutustui massa mittakaavassa. matkallaan Lumikki-kaasukentän rakennusvalmiste- luihin ja toivoi suomalaisille työntekijöille ja yrityk- Kaurismäki ja Piirka sille työmahdollisuuksia Norjan teollisuushistorian suurimmassa rakennushankkeessa. Aki Kaurismäellä on ollut pieni mutta vannoutunut ihailijajoukko norjalaisten elokuvakävijöiden keskuu- Suomessa paras koulu ja dessa. Mies vailla menneisyyttä -elokuvan yhteydes- parhaat opettajat sä Kaurismäen nimi on noussut entistä useamman norjalaisen kielelle ja suuren yleisön tietoisuuteen. Suomalaislapset käyvät maailman parasta koulua, Yhteistyössä elokuvan maahantuojan ja suomalais- Bergens Tidende kirjoitti. Viiden miljoonan asukkaan norjalaisen kulttuuri-instituutin kanssa suurlähetys- Suomessa jokaisella seitsemänvuotiaalla on kaksi tö järjesti suuren vastaanoton elokuvan Norjan ensi- opettajaa lähettyvillä kun he oppivat lukemaan. Leh- illan yhteyteen. Elokuvan saama myönteinen ennak- den mukaan Suomi kannustaa suomalaislapsia lu- kojulkisuus Cannesin elokuvajuhlista lähtien takasi kemaan panostamalla koulukirjastoihin. Lisäksi Suo- suotuisan vastaanoton myös Norjassa. Suomalaisel- men kieli olisi helppo omaksua ja oppia, minkä seu- la elokuvalla menee Norjassa muutenkin hyvin. rauksena suomalaislapset ovat hyviä sekä äidinkie- Tromssan kansainvälisen elokuvafestivaalin avajais- lessä ja luonnontieteissä. elokuva oli Jarmo Lampelan Joki. Bergens Tidenden laaja reportaasi Tikkurilan kou- Aivan oman luokkansa Suomea käsiteltävistä ai- lun arkipäivästä on vain yksi esimerkki Suomen kou- heista norjalaisissa tiedotusvälineissä muodostaa lulaitosta ylistävistä artikkeleista ja suoraa seuraus- televisioilmiö nimeltä Piirka. Näyttelijä Robert Stol- ta OECD:n PISA-tutkimuksen tuloksista, jotka asetti- tenbergin esittämä viinaan taipuvainen renttu, Piir- vat suomalaislapset maailman koulunkäynnin hui- ka Kellivoite on supersuositun televisiosarjan Boretts- pulle. Norjan opetusministeri on useamman kerran lagetin nuori suomalaismies. Piirka kiroilee mennen julkisuudessa viitannut Suomen koulujärjestelmään tullen ja puhuu norja-ruotsia suomalaisella korostuk- vaatiessaan muutoksia Norjan koululaitoksessa. sella. Piirka ajaa mustaa taksia, jää kiinni tullissa sa- PISA-tutkimukseen osallistuneet norjalaislapset pär- lakuljetuksesta, tuomitaan yhdyskuntapalvelukseen, jäsivät heikommin ja sijoittuivat eri aineissa vain kes- saa potkut. Hän epäonnistuu miltei kaikissa työ- kitason molemmille puolille. Tästä syystä suomalais- asioissa, mutta jatkaa eteenpäin täynnä optimismia, lasten menestyksestä kasvoi koko vuoden kestävä ja naiset ovat lääpällään. uutinen, jota kerrattiin kerta toisensa jälkeen eri päi- Piirka lienee tämän hetken Norjan tunnetuin “suo- välehdissä ja televisiouutisissa. Miltei jokainen jutun malainen” ja edustusto on tietoisesti pyrkinyt hyöty- tehnyt vieraili ja tutustui suomalaisen koulun toimin- mään siitä. Näyttelijä Robert Stoltenberg oli suurlä- taan. hettilään illallisilla Stortingetin puhemiehen kunni- aksi, ja lehdistövirkamies osallistui MTV3-kanavan 45 Dopinguutisista mäkihyppyyn minuuttia -ohjelman tekoon Piirkan kanssa. Mikä on sitten Piirka-ilmiön vaikutus Suomi-kuvaan ja Suo- Suomea koskeva urheilu-uutisointi sai keväällä uu- men kuuluisuuden lisäämiseen Norjassa? Ilmiö on den suunnan Mika Kojonkosken tultua valituksi vain osa monivivahteista suomalaisuuden esilletuon- Norjan mäkihypyn maajoukkuevalmentajaksi. Odo- tia Norjassa. Suomi ja suomalaiset kuitenkin voimak- tukset Kojonkoskea kohtaan olivat korkealla, koska kaimmin esillä politiikan, talouden, kulttuurin, kou- lutuksen ja urheilun kautta.

8 R u o t s i Nato-keskustelu Ehkei ole sattuma, että lähetystön lehtileikepalvelun Suomen vähittäinen muuttuminen eksoottisesta pik- mukaan juuri Svenska Dagbladetista on tullut useim- kuveljestä vakavasti otettavaksi naapurimaaksi alkoi min Suomesta ja suomalaistoiminnasta Ruotsissa ehkä ennen muuta 1990-luvulla Nokian, lamasta sel- raportoiva lehti. Turvallisuuspolitiikan alueella lehti viytymisen, suomalaisruotsalaisten yritysfuusioiden on seurannut yhtä kiitettävästi kuin joskus yliampu- ja tunnetun jääkiekon maailmanmestaruuden kautta. vastikin etenkin suomalaista Nato-keskustelua. Puo- Aiemmissa raporteissamme olemme todenneet, lustusministeri Jan-Erik Enestamin esiintyminen miten ruotsalaismedialle Suomesta on vähitellen Suomi-instituutissa helmikuussa sai lehden aktiivi- kehittynyt eräänlainen innostaja monilla keskeisillä sen turvallisuuspoliittisen kirjoittajan Mikael Holm- yhteiskuntaelämän, talouden ja kulttuurin alueilla. strömin toteamaan, että “Finland flaggar för Natoin- Suomea on käytetty etenkin oppositiosuhteessa hal- träde”. Siitä eteenpäin niin Svenska Dagbladetin kuin litukseen asennoituvassa mediassa esimerkkinä sii- monen muunkin ruotsalaislehden näkemys on ollut, tä, miten asiat voitaisiin ratkaista nopeammin ja prag- että Suomen liittyminen Natoon on vain ajan kysy- maattisemmin, usein myös yritysystävällisemmin. Ti- mys, ja ettei Suomi jää odottelemaan Ruotsia. lanteen on tehnyt erityisen herkulliseksi se, että kum- Kirjoittelun pohjavireen kannalta olennaisinta ei paakin maata on johtanut sosialidemokraatti. ole, liittyykö Suomi Natoon vai ei. Olennaisinta on, Kun verrataan Suomen käsittelyä ruotsalaisme- että Suomen odotetaan “taas” tekevän jotakin vää- diassa vuonna 2002 vuoteen 2001, pääjohtopäätös - jäämätöntä ennen Ruotsia. Näin oli, kun kyse oli eu- pitkän mietinnän jälkeen - ehkä olisi, että tämä ver- rosta, ydinvoimaäänestyksestä, suhtautumisesta vel- tailuasetelma Suomen hyväksi on entisestään vah- kasaneeraukseen ja teleyritysten yksityistämistä. vistunut. Se myös kattaa yhä laveampia alueita. Olen- “Suomi on askeleen edellä turvallisuuspolitiikassa”, naisinta tässä ei ole, että vertailu esittäisi pääsään- otsikoi Dagens Nyheter pääkirjoituksensa 18.10.2002. töisesti Suomen esikuvana suhteessa Ruotsiin. Tär- “Sisun tar priset”, otsikoi Dagens Nyheterin pääkirjoi- keämmästä asennemuutoksesta kertoo, että vertai- tuksensa 16.11.2002, tällä kertaa aiheena Suomessa lua yhä useammin harjoitetaan. Suomesta on tullut tehdyt tuoreet veromietinnöt. ruotsalaismediassa vakavasti otettava maa. Ja vielä: valtiopäiväedustajien vaikutusmahdolli- Ehkä täsmällisimmin tätä asennetta heijasti suudet maan EU-politikkaan ovat moninverroin pa- Svenska Dagbladetin ulkomaanosaston päällikkö Lars remmat Suomessa kuin Ruotsissa: “Euro nosti Suo- Ryding, joka pohjoismaalaisuutta käsittelevässä ko- men”. Todella tunteikkaaksi herkistyi Uppsala Nya Tid- lumnissa 29.8.2002 kuvasi sitä helpotusta, jota hän ning, joka pääkirjoituksessaan 4.2.2002 tiivisti, että on tuntenut, kun suomalaisilla eivät “enää tunne ala- “Ljuset kommer från Finland”. Lehti pohti, miksi Suo- maista ihailua Ruotsia kohtaan”. Uuden itsetunnon mi on niin monessa Ruotsia parempi. Selitykseksi ilmaisun merkkinä on muun muassa uusi lähetystö- annettiin sotien luoma kyky yhteistyöhön. Tämä tee- rakennus (joka sai runsaasti mediahuomiota muu- ma toistuu usein muutenkin ruotsalaisten arvioidessa tenkin) ja sen arkkitehdin Kristian Gullichsenin mo- suomalaismenestyksiä. nimielinen toteamus siitä, että oli jo aika rakentaa Toinen asia on, ettei kaikki herätä riemua: moni suomalaislinna Ruotsiin, kaikkien ruotsalaisten Suo- kirjoitti ydinvoimaratkaisusta kriittisesti. Kielteisim- meen rakentamien jälkeen. Rydingin mukaan kyse millään Suomi-kuvaan vaikutti yhä hiihtäjien doping- on itseluottamuksesta, josta ei ole tullut ylimielisyyttä skandaali ja yritys kuntouttaa kiinni jääneet suoma- “vaan säteilee aikuiseksi kasvaneen pikkuveljen var- laishiihtäjät. Myös Luukas Moodyssonin Lilja 4-ever muutta; ja joka viihtyy aikuisuudessaan”. -elokuvaan liittyvä rönsyilevä suomalainen keskus- telu herätti Ruotsissa kritiikkiä. Suomessa seksipal- velujen käyttöä ei ole kriminalisoitu, Ruotsissa on, muistutettiin. Silti voisi väittää, että perusasennoituminen on lähes aina lähtökohtaisesti myönteistä. Myyrmäen pommi ei saanut ainoatakaan ruotsalaismediaa poh- timaan ruotsalaismedialle sinänsä hyvin ominaiseen tapaan, että suomalaisessa yhteiskunnassa olisi jo- tain vikaa, kun tällaista tapahtuu ensi kertaa Pohjo- lassa. Reaktiot vaihtelivat myötätunnosta toteamuk- siin, että kun Suomessa, pian myös Ruotsissa. Vaikka Suomi-kirjoittelu Ruotsissa kehittyy sisäl- Kristian Gullichsenin suunnittelema lähetystörakennus. löltään, ei sen määrässä ole suurlähetystön käytössä

9 olevien mittareiden avulla tarkasteltuna tapahtunut finlandsvenska dikten sai muutamia myönteisiä ar- olennaista muutosta, ainakaan se ei ole lisääntynyt. vioita maaseutulehdissä sekä yhden teilauksen Svens- Ruotsalaisten kirjeenvaihtajaverkko Suomessa ei ka Dagbladetissa. Huomattavan suurta julkisuutta sekä myöskään ole kasvanut. Joitakin sellaisia järjestelmäl- lehdistössä että radiossa sai Tuva Korsströmin sekä lisiä ratkaisuja mediassa on tehty, minkä perusteella Suomessa että Ruotsissa ilmestynyt esseeteos Kan voisi toivoa pohjoismaisen seurannan yleensä ja Suo- kvinnor tänka. Yksittäisiä arvosteluja Suomessa jul- mi-seurannan erityisesti parantuvan. kaistuista ruotsinkielisistä kirjoista ilmestyi ainakin Mutta ilmeistä siis on, että Suomi-seuranta moni- Göran Schildtin, Sanna Tahvanaisen, Birgitta Bouch- puolistuu. Ehkä voimakkaimmin tämä näkyy kulttuu- tin, Marianne Backlénin ja Ulla-Lena Lundbergin rin alueella. Ruotsalaiskirjoittajat eivät ujostele tun- teoksista. Suomessa syksyllä 2002 ilmestynyt Kjell nustaa, että Suomi on monella kulttuurin alueella Westön teos Lang mainittiin joissakin arvosteluissa Pohjolan johtava maa. ja televisio-ohjelmissa, mutta koska se ilmestyi Ruot- sissa vasta vuodenvaihteen jälkeen, kirjan voittokul- Suomen kulttuuri Ruotsin tiedotusväli- ku alkoi vasta vuoden 2003 puolella. Käännetyistä neissä 2002 suomenkielisistä kirjoista suurta huomiota sai Lee- na Lehtolaisen Sjöjungfrun. Lehtolainen julistettiin Suomalainen kulttuuri näyttäytyi Ruotsissa dynaa- sekä Suomen vastaukseksi Liza Marklundille että misena ja moniulotteisena. Kliseet suomalaisten kar- “Suomen dekkarikuningattareksi”. Uusista tuttavuuk- keudesta, vähäpuheisuudesta ja alkuvoimaisuudes- sista ihastusta herättivät Johanna Sinisalo, Petri Tam- ta jatkoivat elämäänsä, mutta yhä selvemmin nämä minen ja Reidar Palmgren, jotka kaikki olivat esillä epiteetit kuvattiin positiivisina ja suorastaan kateu- Suomen suursatsauksessa Göteborgin kirjamessuil- den aiheina. Tämä ilmeni erityisen selvästi Aki Kau- la syyskuussa 2002. Sinisalo sai huomiota myös Ruot- rismäen elokuvien ja Arto Paasilinnan kirjojen vas- sin televisiossa. “Finland har blivit kul” julisti esimer- taanoton yhteydessä, mutta myös Kaija Saariahon kiksi Aftonbladet suuressa kirjamessujutussaan, jon- ja Magnus Lindbergin töiden arvioinnissa. Sanat sau- ka päähaastateltava oli Suomen kirjallisuuden tiedo- na, sisu ja metsä vilahtelevat suomalaisuuden tava- tuskeskuksen johtaja Iris Schwank. Suomen näyttä- ramerkkeinä ruotsalaisarvosteluissa silloinkin kun vä osuus huomattiin myös radiossa ja televisiossa, esillä on urbaani suomalainen kulttuuri. Tunnettu joissa haastateltiin monia kirjailijoitamme. ruotsalaiskirjailija Herman Lindqvist vertaa lehtiar- Arto Paasilinnan kirjoista kirjoitettiin edelleenkin. tikkelissa Suomea “testosteronia tihkuvaan karvarin- Suomalaista rakkautta käsittelevä kaunokirjallinen taiseen urokseen” samalla kun hän kuvaa omaa maa- antologia Kärlek på finska huomattiin erityisesti ra- taan “kolesterolista kärsiväksi ukoksi, jolla on karvaa diossa. selässä, sieraimissa ja korvissa”. Suomen kirjallisuuden klassikoita käsiteltiin yl- lättävänkin runsaasti. Leikeaineistosta vastaan tule- Kirjallisuuden käännökset lisääntyivät vat Aleksis Kivi, Arvid Järnefelt, Elmer Diktonius, Maria Jotuni, Helvi Juvonen ja Väinö Linna. Kirja- Vuosi 2002 oli suomalaiselle kirjallisuudelle erityisen messujen yhteydessä julkaistiin myös suurlähettiläs hyvä vuosi Ruotsissa, siitä huolimatta, että tarjolla ei Heikki Talvitien teeseistä lähtökohtansa saanut Ta- ollut yhtään kansainvälisen supertason läpimurtote- pani Suomisen toimittama antologia Sverige i fred/ osta. Taso oli kuitenkin korkea ja tarjonta laajaa. Pon- Statsmannakonst eller opportunism, josta muun mu- nistelut suomalaisen kirjallisuuden käännöstoimin- assa Ruotsin silloinen puolustusministeri Björn von nan lisäämiseksi kantoivat hedelmää - uusia kään- Sydow kirjoitti laajan arvostelun. Suomen lähihisto- nösnimikkeitä oli enemmän kuin aiempina vuosina. riaa käsittelevä Max Jakobsonin År av fruktan och Suomenruotsalaisesta kirjallisuudesta erottuivat hopp sai arvostavan vastaanoton. Veikko Erkkilän Claes Anderssonin runot. Teos Dessa underbara teos Det nedtystade kriget, joka käsitteli neuvosto- stränder, förbi glidande sai runsaasti myönteistä huo- partisaanien hirmutöitä Suomen rajakylissä, herätti miota. Positiivisen vastaanoton sai myös Tom Sand- jonkin verran keskustelua. Merkittäviä Ruotsissa no- qvistin Det turkiska huset. teerattuja teoksia oli Marika Tandefeltin Viborgs fyra Jonkin verran keskustelua herätti Jörn Donnerin språk under sju sekel. ja John Vikströmin keskustelu Jumalasta ja olemi- Suurten henkilöhaastattelujen kohteena olivat sen merkityksestä teoksessa Att leva är att dö samoin ainakin Heikki Ylikangas (Dagens Forskning), Claes kuin Johannes Salmisen ja Jaan Kaplinskin kirjeen- Andersson (Aftonbladet) ja Thomas Warburton, (Da- vaihtoteos Vita nätter och svarta. Donnerin Kärlekens gens Nyheter), Lars Huldén (Ystads Allehanda) ja Eeva ingenmansland / En berättelse om Minette Muck sai Kilpi (Tidningen Boken). positiivisen vastaanoton. Jörn Donnerin toimittama klassikkokokoelma Den

10 Seppo J.J. Sirkka akademisk examen.” Lehti on päättänyt, että myös Saariaho ja Lindberg ovat pohjimmiltaan metsäläi- siä: “Trots att de sitter på ett café i Paris är de urbana skogsmänniskor och kringströvare i själen.” Samankaltaiset kuvaukset metsästä tulleista suo- malaisista nousevat lehdistössä esiin myös M.A. Nummisen tangojen ja suomalaisen rokin esittelyn yhteydessä. Savonlinnan oopperajuhlia koskevassa kirjoittelussa esiin nousee suomalainen “saunaoop- pera” Juha ja siinä Jorma Hynnisen rooli. Ja mikäpä on otsikkona Orkesterjournalenin artikkelissa Pori jazz- festivaaleilta: “Med finsk sisu.” Huonosti ei mene myöskään suomalaisella hip hopilla: trendikäs aika- kauslehti Bon julisti Suomen “Euroopan uudeksi hip Suomalainen musiikki-ihme. hop -kansaksi”. Uusia musiikkikanava MTV:n ruotsa- Urbaaneja metsäläisiä konserttilavoilla laisille tutuiksi tekemiä yhtyeitä ovat esimerkiksi Fintelligens ja Pale Face. Suomalaisen musiikin vahvaa asemaa Ruotsissa ku- vasi Svenska Dagbladetissa julkaistu artikkeli, jossa Tanssi Suomessa kansallinen asia kirjoittaja valitti suomalaisten vallanneen vakavan musiikin foorumit ja vaati valtiolta toimia ruotsalai- Suomalainen tanssi esittäytyi sekä ruotsalaisilla la- sen musiikin suojelemiseksi suomalaisinvaasiolta. voilla että tanssifestivaaleilla Suomessa, jonne ruot- Vetoomus ei saanut vastakaikua; vuoden 2002 super- salaislehdet lähettivät toimittajiaan. Kuopio tanssii tähtiä Ruotsissa olivat Esa-Pekka Salonen, Kaija Saa- ja soi, Kiasmassa pidetty URB 02, Täydenkuun tans- riaho ja Magnus Lindberg. Suomalaisen musiikin tar- sit Pyhäjärvellä, Helsingin juhlaviikot sekä Liikkeellä jonta ei rajoittunut vain konserttitaloihin vaan sillä marraskuussa noteerattiin alan lehdissä. oli vahva ja näkyvä asema myös televisiossa ja radi- Sävy oli sama kuin ruotsalaislehtien musiikkikir- ossa. Esimerkiksi Kaija Saariahoa käsitellyt pitkä oh- joittelussa. Danstidningen esitteli Suomen kaikki kes- jelma lähetettiin Ruotsin televisiossa parhaaseen keiset tanssifestivaalit ja totesi, että “i Finland är katseluaikaan. Suomalaisten johtamia konserttital- marknadsföringen av modern danskonst en nationell tiointeja ja suoria lähetyksiä esitettiin pitkin vuotta. angelägenhet.” Ruotsissa käytiin myös keskustelua suomalaisen Suomalainen tanssitaide vetää Ruotsissa paljon musiikki-ihmeen perusteista ja osoitettiin useissa yleisöä vaikka tanssi ei maassa kuulukaan median yhteyksissä tehokas koulutusjärjestelmämme. Suu- suosikkilajeihin. Virpi Pahkisesta oli suuri henkilö- rilevikkinen aikakauslehti Vi tuotti kokonaisen tee- juttu Dagens Nyheterissä, Marja Mikkosen perfor- manumeron teemasta “Finska pinnar”, jonka otsikko manssit saivat paljon tilaa Svenska Dagbladetissa sa- ja ingressi kertoi paljon: “UNDRET kommer från sko- moin kuin Tero Saarisen koreografia. gen/Esa-Pekka Salonen, Leif Segerstam, Paavo Berg- Aiempina vuosina niin alkuvoimaisena kuvattu lund, Okku Kamu... (kirjoitusasu lehden) Världen runt suomalainen teatteri lähes loisti poissaolollaan Ruot- regerar de finska pinnarna. Vad är hemligheten ba- sissa. Suurimman huomion Tukholman päälehdissä kom det finska dirigentundret? Vi for djupt in i sko- sai Kristin Olsonin ohjaama Klockriketeaternin vie- gen och hittade en viktig förklaring: Jorma Panula.” railunäytös Det kommer aldrig att ske Södra Teater- Musiikkivuoden huipputapahtuma oli Tukholman nissa Tukholmassa. Esitystä ei suoranaisesti kuvattu konserttitalossa järjestetty seitsemästoista säveltä- taiteelliseksi voitoksi, pikemminkin vanhanaikaisek- jäfestivaali, säveltäjinä tällä kertaa Saariaho ja Lind- si, mutta katsojalleen silti paljon antavaksi aatehis- berg. Viikko sai valtaisasti ylistävää julkisuutta, jär- torialliseksi oppitunniksi. jestäjien mukaan enemmän kuin kertaakaan aikai- Elokuva-alalla eniten huomiota sai Aki Kaurismä- semmin. Jopa muutoin niin niuhottavat suurlehdet en Mannen utan minne, jonka arvostelun esimerkik- revittivät päivittäin otsikoita tyyliin “Publiken slutar si Dagens Nyheter otsikoi. “En oerhört vacker sårbar- andas” (Aftonbladet), “Så känslostarkt att det gör ont” het”. Asenteet ovat tälläkin kertaa vähemmän yllät- (Dagens Nyheter), “Tonsättarfinal med must och kraft” tävät: “Finnar tycks ibland faktiskt ha kvar allt det (Svenska Dagbladet). Yhteistä arvosteluille oli, että som vi övriga européer har förlorat och förkastat. Det niissä etsittiin “suomalaisuutta”: Aftonbladet ihmet- är ingen fördom, det är ett faktiskt tillstånd. Som telee ”Var får de kraften ifrån? Från saunan, avriv- svensk vänder man sig avundsjukt om, vart tog vårt ningen? Och så har de sisun. Och sjöarna. Naturligt- egna poetiska språk vägen?” vis präglar detta även tonsättare och människor med

11 Saman lehden kolumnissa todetaan, että aiem- on käsitys, jonka mukaan “Nokias design är ungdom- min niin köyhä ja ylenkatsottu itäinen pikkuveli on lig och progressiv men Erikssons är gubbig och kon- alalla kuin alalla nousemassa varjoista. Nyt on elo- servativ”. Selitykset löytyvät Ruotsin ja Suomen his- kuvan vuoro. Kirjoittaja nostaa Kaurismäkien eloku- toriasta. vien rinnalle Lenka Hellstedtin elokuvan Minä ja Julkisuudessa on havaittavissa, että suomalaista Morrison sekä Olli Saarelan “fantastisen sotaeloku- kulttuuria kohtaan esiintyi aitoa kiinnostusta ja ihai- van” Rukajärven tie. Drakarna över Helsingfors sai sen lua, mutta sitä käytettiin myös kulttuuri- ja koulu- sijaan Dagens Nyheterissä viileähkön vastaanoton. tuspoliittisena lyömäaseena aivan samoin kuin Suo- men poliittisia ja taloudellisia ratkaisuja. Perussävy Kuvataiteessa välivuosi on usein: “Näin järkevästi ja hyvin asiat hoidetaan Suomessa.” Kovin syvälle suomalaisen kulttuuripoli- Suomalaisen kuvataiteen osalta vuosi 2002 oli Ruot- tiikan arviointiin ruotsalaiset eivät kuitenkaan uskal- sissa aiempiin vuosiin verrattuna julkisuudessa suh- tautuneet - itäinen naapuri on edelleenkin eksootti- teellisen hiljainen. Näyttelyitä oli paljon eri puolilla nen ja yllättävänkin tuntematon maa. maata, mutta mikään niistä ei erityisesti noussut Kaunopuheisimmillaan maamme ihailu kiteytyy esiin. Suomessakin hyvin tunnetun kirjailija Herman Lind- Ruotsissa pidetyistä näyttelyistä noteerattiin ai- qvistin kolumnissa laajalevikkisessä Aftonbladetissa: nakin Mari Rantasen, Elina Brotheruksen, Jan Erik “Vi har mycket att lära av Finland. Här finns fort- Andersenin, Sanna Sarvan ja Heli Sammaliston farande det jävlar anamma som allt mer saknas i näyttelyt. Aftonbladet kävi Helsingissä Kiasmassa te- Sverige. Detta är landet som numera inte bara klår kemässä jutun Kalervo Palsan näyttelystä, Dagens Sverige i de flesta idrottsgrenar utan även gör det allt Nyheter Lontoossa Tate Modernissa tutustumassa oftare på världsmarknaden. Det är som om Finland Eija-Liisa Ahtilan töihin, Expressen puolestaan tutus- fortfarande är en testesteronstinn hanne med hår på tui Ahtilaan Helsingissä. Brotheruksesta oli suuri ar- bröstet, då Sverige blivit en kolesterolfylld gubbe med tikkeli Dagens Nyheterissä. hår på ryggen, i öron och näsa. I Finland tillverkas Välivuoden tuntu oli myös arkkitehtuurin osalta. det fortfarande saker och finska företag går med vinst, Laajat artikkelit Suomen Tukholman suurlähetystö- medan Sverige tycks förvandlas till ett gigantiskt vård- rakennuksesta julkaistiin pääosin jo syksyllä 2001. och sjukhem där den del av befolkningen som inte Arkitektur-lehti tosin oli säästänyt suuren kuvarepor- redan är intagen antingen vårdar den sjuka delen, taasinsa lähetystöstä vuoteen 2002. Suomesta ei tun- eller administrerar dem som vårdar och dem som är tunut löytyvän kovin paljon kirjoitettavaa. Muun sjuka.” puutteessa julkaistiin joitakin artikkeleja Alvar Aal- losta ja hänen töistään. Kuriositeettina mainittakoon, T a n s k a että Finlandia-talo julistettiin Västerbotten-Kurirenis- sa yliarvostetuksi. Dagens Nyheter julkaisi kolumnin, Tanskan tiedotusvälineiden Suomi-kirjoittelu oli jossa tuomittiin Helsingin uudet lasiin ja metalliin vuonna 2002 valtaosaltaan myönteistä, osin jopa ylis- painottuvat rakennushankkeet kaupungin synkkänä tävääkin. Suomen kansainvälisissä vertailuissa esil- tiivistämisenä. le nousseita menestystekijöitä esiteltiin useissa yh- teyksissä sekä lehdistössä että sähköisissä tiedotus- Design-maaottelu “halleluja- välineissä. Kulttuuripuolella näkyvimmin olivat esil- tunnelmassa” lä Savonlinnan oopperajuhlat. Ydinvoimapäätökses- tä kerrottiin, mutta sitä ei varsinaisesti kommentoitu. Suomen ja Ruotsin meneillään oleva desing-maaot- Näyttävimmin “maailmanmainetta nauttivan te- telu tuli esiin yksittäisissä artikkeleissa. Göteborgs Pos- hokkaan suomalaisen tietoyhteiskunnan” esitteli Ber- ten esitteli Ilkka Suppasen ja Ilkka Terhon töitä ja lingske Tidenden Nyhedsmagasin, joka elokuussa julkaisi viittasi siinä yhteydessä sekä Suomen että Ruotsin laajan Helsingissä vierailleen toimittajansa Jacob hallitusten design-panostuksiin. Ruotsin Helsingin Mollerupin artikkelin. Mollerup viittaa suomalaisten suurlähettilään Ulf Hjertonssonin esittämä ajatus hyvään menestykseen erilaisissa kansainvälisissä suomalais-ruotsalaisesta muotoiluakatemiasta he- vertailuissa ja toteaa heidän “voivan tapetoida sei- rätti kiinnostusta. Dagens Nyheter kutsui lähetystös- nänsä ykkössijoilla”. Eipä ihme, että ulkomaiset val- sä järjestettyä seminaaria nimellä “väckelsemöte”, tuuskunnat toinen toisensa jälkeen käyvät Suomes- jossa vallitsi “slipsstrikt hallelujastämning”. sa tutustumassa tietoyhteiskunnan keskuksiin, to- Svenska Dagbladet julkaisi laajan analyysin suoma- teaa kirjoittaja lisäten, että keskeistä suomalaisessa laisesta muotoilusta. Vertailukohteina ovat muun mallissa on harvinaisen onnistunut valtion ja yksi- muassa Nokia ja Eriksson. Kirjoittajan lähtökohtana tyissektorin välinen yhteistyö.

12 Pääministeri Paavo Lipposta Mollerup pitää “rau- monissa tanskalaislehtien kirjoituksissa sekä radion hallisuuden ja tasapainoisuuden ilmentymänä”, ja television lähetyksissä. Esimerkiksi Jyllands-Posten “mutta lähes flegmaattisen tuntuisesta rauhallisuu- totesi lokakuussa aliotsikossaan, että tanskalaislas- destaan huolimatta hän on dynaaminen jatkuvien ten saavutukset ovat “kehitysmaatasoa” suomalais- muutosten ja uudistusten toteuttaja.” ten nuorten pitäessä “johtosijaa”. Laajimmin aihetta Vaikutusvaltainen viikkolehti Ugebrevet Mandag käsitteli Weekendavisen Suomessa joulukuussa vie- Morgen puolestaan otsikoi laajan artikkelinsa “Suomi railleen toimittaja Frede Vestergaardin kokosivun fiksun kasvun tiennäyttäjänä”. Kirjoituksessa tode- artikkelissa, joka oli otsikoitu “Siksi Kari pärjää Olea taan Tanskalla olevan paljon oppimista Suomelta, paremmin.” “1990-luvun kasvumestarilta”; kasvu on fokusoidun Tanskassa käytävään EU-keskusteluun liittyen on kansallisen strategian ja tehokkaan valtion sekä yk- joissakin kirjoituksessa kiinnitetty huomiota myös sityisen elinkeinoelämän yhteistyön tulos. Suomen hallituksen EU:n tulevaisuutta koskeviin lin- Mandag Morgenin katsauksessa kiinnitetään erityi- jauksiin. Esimerkiksi Jyllands-Postenin Brysselin-kir- sesti huomiota siihen, että poliittiset päättäjät Suo- jeenvaihtajan marraskuussa julkaistussa artikkelis- messa - päinvastoin kuin mitä on tehty Tanskassa - sa todettiin pääministeri Paavo Lipposen pelkäävän ovat halunneet panostaa voimakkaammin tutkimuk- suurten maiden yhdessä EU:n presidentin kanssa seen ja koulutukseen. Suomessa ollaan hallituksen voivan muodostaa eräänlaisen “directoiren”, EU:n si- 1990-luvun alun kriisin jälkeen oltu yksimielisiä ta- säisen valtaryhmän. voitteesta: Suomen tulee olla voittaja sellaisilla tie- Suomen Nato-keskustelu nousi loppuvuodesta to- ja tutkimusintensiivisillä aloilla, joiden kasvupo- esille erityisesti Tanskan radion ajankohtaislähetyk- tentiaali on suuri. sissä. Suomessa vieraillut ajankohtaistoimituksen Tutkimustoiminnalle Suomessa annettu tuki on turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja Tage lehtien referoimassa tanskalaisessa tiedepoliittises- Baumann kertoi joulukuussa laajassa katsaukses- sa debatissa useissa yhteyksissä nostettu esille mal- saan Baltian maiden jäsenyyden automaattisesti pois- liesimerkkinä oikeasta panostuksesta. Tiedeministe- tavan erään keskeisen suomalaisen argumentin jä- ri Helge Sander totesi syyskuussa Politikenille esitel- senyyttä vastaan. Baumannin mukaan kysymys ei lessään hallituksensa suunnitelmia lisätä tutkimuk- viime kädessä ole Suomen ja Ruotsin turvallisuudes- selle annettavaa tukea Suomen panostusten toimi- ta, vaan vaikutusvallasta. Suomen jäsenyyskysymys neen mallina hallituksen linjauksille. Århusin kaup- ajankohtaistuu viimeistään sitten, kun Suomen on pakorkeakoulun professori Nina Smith puolestaan kysyttävä Tallinnasta, mitä Natossa tapahtuu, tote- viittasi saman lehden mukaan marraskuussa pide- aa Baumann. tyssä seminaarissa myös Suomen menestykselliseen Helsingissä järjestettyyn globalisaation hallintaa tutkimusrahoitukseen, mutta hän puolestaan katsoi, käsittelevään kokoukseen osallistunut Weekendavise- ettei Tanskan hallituksen panostus tule olemaan riit- nin toimittaja Frede Vestergaard selosti joulukuussa tävä, jotta päästäisiin Suomen kaltaisiin tuloksiin. laajassa artikkelissaan Suomen aloitteesta alulle pan- Todettakoon, että Suomi, ja erityisesti kansainvä- tua uutta Helsinki-prosessia. listen vertailujen esille nostamat menestystekijät, saivat vuoden aikana hyvin monissa tanskalaisten Suomalainen kulttuuri Tanskan lehdissä vaikuttajien - pääministeristä alkaen - kirjoituksissa ja alustuksissa runsaasti myönteistä huomiota. Usein Tanskan johtavat päivälehdet - Berlingske Tidende, Po- nämä myönteiset maininnat noteerattiin myös tie- litiken, Jyllands-Posten sekä Børsen - julkaisivat heinä- dotusvälineissä. kuussa 2002 Savonlinnassa vierailleiden musiikkitoi- Nokian ja suomalaisen tietoyhteiskunnan saavu- mittajiensa laajat oopperajuhlien yleisesittelyt. tukset yleensä olivat usein esillä tanskalaislehtien Elokuussa samat lehdet julkaisivat valtaosiltaan kirjoituksessa. Näyttävimmin suomalaisen tietotek- hyvin myönteiset arviot Savonlinnan oopperajuhlien niikan käytännön sovellutuksista kertoi Jyllands-Post- Rigoletto-produktiosta, joka esitettiin Kööpenhaminan enin Thomas Heine, jonka joulukuussa julkaistu laa- lähistöllä sijaitsevalla Teater Hedelandin ulkoilma- ja artikkeli oli otsikoitu “Kännyköiden luvattu maa”. näyttämöllä. Esimerkiksi Berlingske Tidenden arvoste- Heine selostaa kirjoituksessaan muun muassa, mi- lija Søren Hallundbæk Schauser totesi Hedelandin ten Suomessa voi kännykkää käyttämällä ostaa rai- uuden johdon tuskin voineen saada parempaa ava- tiovaunulippuja, löytää oikeaan osoitteeseen, hakea jaisohjelmaa kuin savonlinnalaisten Rigoletto. reseptilääkkeitä, vuokrata autoja ja ostaa osakkeita. Aki Kaurismäen lokakuussa 2002 ensi-iltansa “Suomessa ei kännykän eri sovelluksilla näytä ole- Tanskassa saanut elokuva Mies vailla menneisyyttä van minkäänlaisia rajoja”, toteaa Heine. sai osakseen poikkeuksellisen runsasta ja myönteis- Suomalaisten koululaisten menestys OECD:n kan- tä huomiota. Useat lehdet julkaisivat myös näyttä- sainvälisessä osaamisvertailussa oli näkyvästi esillä västi Kaurismäen henkilökuvia.

13 Suomalaiset naistaiteilijat - erityisesti Helene Kvarnströmin produktioihin. Jyllands-Postenin arvos- Schjerfbeck - saivat runsaasti julkisuutta Kunstfore- telija John Christiansen oli haltioissaan näkemästään ningin tiloissa Kööpenhaminassa elokuussa avatus- ja totesi avajaisohjelman osoittaneen, että Kvarnströ- sa näyttelyssä Naiset kertovat - naistaiteilijoita Poh- min saavuttama kansainvälinen menestys on täysin jolassa 1880 - 1900. perusteltua. Tanskassa vuoden 2002 aikana esillä olleista suo- Matkailuaiheisia kirjoituksia Suomesta ei viime malaisista kuvataidenäyttelyistä Kain Tapperin veis- vuonna kovin montaa löytänyt tanskalaislehdistä. toksista ja maalauksista koostunut näyttely arvoste- Laajin oli ehkä Politikenin viikkolehden Roxanna Anne tussa Christian Dam galleriassa sai muun muassa Albeckin Helsinki-reportaasi tammikuussa. Samas- Politikenin taidearvostelijalta erittäin myönteisen ar- sa lehdessä oli myös usean sivun valokuvareportaasi vion. “Nokialandista”. Tanskan television DK-4 kanavalla Århusissa järjestettiin huhtikuussa tanssifestivaa- puolestaan näytettiin ohjelmasarjaa, jossa esiteltiin li, jossa keskityttiin pelkästään koreografi Kenneth matkailuvaunulomailua Pohjois-Suomessa.

14 EUROOPAN UNIONI

A l a n k o m a a t nyyteen ja Ruotsin kantaan asiassa. Heinäkuussa 2002 julkaistiin Van Embdenin artikkeli ”Vrouw Ma- Vuonna 2002 Suomea käsitteleviä artikkeleita oli ria ei luovu helposti salaisuuksistaan”, jossa toimit- Alankomaiden lehdissä suurin piirtein saman verran taja käsittelee Suomen rannikolta löydettyä hollan- kuin edellisinäkin vuosina. Pääpaino oli entiseen ta- tilaisen Vrouw Maria -purjelaivan hylkyä ja sen mah- paan talouteen ja kulttuuriin liittyvissä aiheissa. dollisia taideaarteita. Alkuvuodesta Nokia ylitti uutiskynnyksen otsikoin ”Nokia on optimistinen vuoden 2002 kasvusta vaikean Suomalainen kulttuuri Alankomaiden vuoden jälkeen, Nokian tulokset odotettua korkeam- mediassa mat ja Nokia haluaa tehdä vaikutuksen.“ Keväällä Nokiaa koskevien artikkeleiden otsikoissa näkyi muu- Kulttuuriin liittyvistä artikkeleista suurin osa oli uu- tos: ”Nokia: kännyköiden myynnin kasvu pettymys, sien levyjen esittelyjä. Alankomaiden markkinoille Suomalainen Nokia synkkänä markkinoista ja Mat- tulleista levyistä käsiteltiin muun muassa Lindber- kapuhelinala uuteen vaiheeseen”. gin, Värttinän, Kimmo Pohjosen, Karita Mattilan, Euron käyttöönotto poiki tammikuussa muutamia Lahden sinfoniaorkesterin ja 22-Pistepirkon levyt. Suomeen liittyviä artikkeleita ja mainittiinpa Suomen Petri Sakari johti Haagin kaupunginorkesteria huh- eurosenttien poisjääminen pariin kertaan radiouuti- tikuun puolivälissä ja Haagsche Courant julkaisi kon- sissakin. Lehtiartikkeleissa kiinnitettiin huomiota serttiarvostelun otsikolla “Sakari johtaa ihanteellisen keräilijöiden suomalaisista eurosenteistä maksamiin ‘Tulilinnun’”. Suomalaiskapellimestareista myös Esa- huippuhintoihin. Pekka Salonen oli esillä muun muassa VPRO:n tele- Tammikuussa 2002 Suomessa vieraillut taloudel- visio- ja radiolehdessä sen jälkeen kun amsterdami- lisen Het Financieele Dagbladin ulkomaantoimittaja laiselle Koninklijk Concertgebouworkestille alettiin etsiä Paul van Emden kirjoitti useampia artikkeleita eri uutta kapellimestaria. Salosen ohjelmavalintoja pi- aloilta. Artikkelissaan ”Suomalaisten laajenemiskiih- detään hänen tunnusmerkkinään. “Salonen yhdistää ko törmää paikalliseen yrityskulttuuriin” (2.2.2002) samassa konsertissa vaivatta suuren yleisön tunte- hän käsitteli suomalaisyritysten toimintaa ulkomail- mia klassikoita (esimerkiksi Debussy, Mahler, Stra- la, lähinnä Alankomaissa. Van Embden toteaa suo- vinsky, Sibelius ja Nielsen) uudempien nimien (esi- malaisten laajenemispolitiikan törmäävän säännöl- merkiksi Lutoslawski, Ligeti, Lindberg, Saariaho) kans- lisesti vastakkain alankomaalaisen yrityspolitiikan sa.” Touko-kesäkuussa Mari Soppelan dokumentti Fa- kanssa. “Alankomaat on liberaali, mutta samalla mily Files esitettiin kymmenessä elokuvateatterissa konservatiivinen maa. Tämä johtuu konsensusmal- ja muun muassa De Volkskrant kirjoitti siitä positiivi- lista, jossa jokaisen - työntekijöiden, ammattiliitto- seen sävyyn. Haagin keskustassa kesällä 2002 pidet- jen, paikallispolitiikan ja median - intressit on otet- ty ulkoilmanäyttely sai paljon huomiota osakseen. tava huomioon. Ulkomaalaisten on hyvin vaikea saa- Suomea Jaakko Niemelän lisäksi edustanut Piia Ol- da siitä otetta.” Artikkelissa “Suomi kiittää ict-menes- likka herätti median mielenkiinnon työllään Drifting tyksestään suurta panostusta ja pientä onnea” Space ja oli esillä varsinkin paikallislehdissä useam- (16.2.2002) Van Embden toteaa Suomen olevan arvos- paan kertaan. Loppuvuodesta arvovaltainen NRC Han- tettu tietoyhteiskunta ja kuuluvan maihin, joissa delsblad kirjoitti Brysselissä Elsene-museossa esillä matkapuhelimen, internetin ja tietokoneen käyttö on olleesta suomalaisen symbolismin näyttelystä otsi- edennyt pisimmälle. Van Embden vertaa Suomea Ir- kolla ”Paha etäällä suomalaistaiteessa”. Suomalaista lantiin ja toteaa Irlannin kiittävän menestyksestään arkkitehtuuria käsiteltiin puualan ammattilehdessä ulkomaisia yrityksiä, mutta Suomen kehittyneen Het Houtblad Enon kirjastoa, Lahden Sibeliustaloa ja omin voimin. Van Embden kiinnittää huomiota Suo- Vihantasalmen siltaa koskevissa artikkeleissa. men talouden pohjaan, jonka tulisi olla leveämpi kuin Suomen ulkopolitiikkaa koskevissa artikkeleissa vain ict-sektori ja paperiteollisuus. Myös Suomen olivat esillä jo mainitun Nato-jäsenyyden lisäksi Suo- korkea verotus tulee artikkelissa esille. Van Embden mi EU-rajan vartijana (De Telegraaf 8.1.2002) ja Suo- kirjoitti 8.3.2002 Suomen Nato-jäsenyydestä otsikol- men laivaston ohjusostot Etelä-Afrikasta (De Volks- la ”Suomi siirtää Nato-jäsenyyttään eteenpäin”. Ar- krant 24.10.2002). tikkelissa hän toteaa, ettei Suomen Nato-jäsenyys ole Sisäpoliittista kirjoittelua hallitsi Suomen ydinvoi- toistaiseksi ajankohtainen. Suomen Nato-jäsenyyden malapäätös. Het Financieele Dagblad, Haagsche Courant hän kytkee Venäjän tilanteeseen, Suomen EU-jäse- ja lievän popularistinen De Telegraaf julkaisivat aihees-

15 ta pidemmän artikkelin, muut lehdet kuit- Marja-Leena Hukkanen tasivat asian lyhyellä uutisella. Kaikissa ar- tikkeleissa todettiin pääministeri Lipposen pitävän ydinenergiaa tärkeänä tulevaisuu- den energialähteenä. Matkailuaiheisissa artikkelissa kirjoi- tettiin Turun ja Ahvenanmaan saaristos- ta, talviurheilusta Itä-Suomessa ja joulu- pukista. Varsinkin joulupukki sai näyttä- västi huomiota osakseen: F. van Lanschot Bankiers’in asiakaslehdessä oli neljän sivun artikkeli joulupukista upeine valokuvineen ja VPRO:n televisio- ja radiolehdessä kir- jailija Arnon Grunberg raportoi vierailus- taan Rovaniemelle kuuden sivun artikke- lissa. Saaristoaiheisessa artikkelissa ylis- tettiin etelärannikon saaristoa paratiisina niille, jotka rakastavat vettä, kalaa, rauhaa tai pyöräilyä - eikä suomalaista saunaa- Mies vailla menneisyyttä? Ei suinkaan. (Aki Kaurismäki) kaan unohdettu. Artikkelissa asetetaan kyseenalai- seksi myytti suomalaisten puhumattomuudesta ja saus koostuu Belgian ranskankielisen lehdistön (La juopottelusta: “Keskivertosuomalainen puhuu parem- Libre Belgique LLB, Le Soir, La Métro, L´Echo) ja flaamin- paa englantia kuin keskivertohollantilainen ja hän kielisen lehdistön (De Standaard, De Morgen, Knack, Brus- puhuu ystävällisesti ja innostuneesti, jos häneltä jo- sel Deze Week, De Financieel Economische Tijd) kommen- tain kysytään, olipa hän juonut tai ei”. teista. Huomioon on otettu myös Belgian televisio- Urheilussa otsikoita hallitsi Jari Litmasen paluu pääkanavien ja suurimpien radioasemien (Radio Kla- Amsterdamin Ajaxiin. Helmikuun 2002 alussa Alge- ra, Radio Dona, Radio Sud 87.9) arvioita Suomesta ja meen Dagblad julkaisi koko sivun artikkelin vuoden suomalaisuudesta. 2001 dopingskandaalin seurauksista. Muista aiheista uutiskynnyksen ylittivät muun Elokuva muassa Anssi Vanjoen ennätyssakot, Eija Ailasmaa Sanoma Magazinen varatoimitusjohtajana (kolmen si- Aki Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä -elokuvan vun haastattelu naistenlehti Libellessä) ja Soneran joh- menestys Cannesin filmifestivaaleilla huomioitiin tohenkilöiden pidätykset. näkyvästi Belgian lehdistössä. La Libre Belgique kehui Klassisen musiikin radiokanavalla (Radio 4) esitet- Kaurismäen romanttista komediaa suurenmoiseksi tiin vuoden kuluessa muun muassa Kimmo Pohjo- teokseksi, jota leimaa huvittava karuus. De Standaard sen konsertti Utrechtissa, Jarmo Savolaisen konsertti ja Le Soir toteisivat Kaurismäen saavan katsojan sekä Rotterdamissa, Finlandia-talolla tammikuussa ääni- liikuttumaan syvästi että nauramaan kyyneleet sil- tetty konsertti ja Okko Kamun johtama konsertti missä melko olemattomien aineksien pohjalta. Su- vuodelta 1979. Suomi oli samalla kanavalla teemana rullisen perusvireen ja melankolian alta paljastuu 26.1.2002 ohjelmassa Matinea-arkistosta (Saariaho, Kaurismäen edustama arvomaailma, jossa pääosaa Sibelius, Salonen ja Lindberg) ja 21.2.2002, jolloin esi- näyttelevät lopulta elämän tärkeimmät asiat: arvok- teltiin Esa-Pekka Salonen kapellimestarina ja sävel- kuus, kunnioitus, anteliaisuus, rakkaus ja huumori. täjänä kolme tuntia kestäneessä ohjelmassa ja Belgian lehdistö uutisoi kautta linjan näyttävästi 25.6.2002 neljän tunnin ”Suomi-erikoisessa”. Haagin myös Mies vailla menneisyyttä -elokuvan ensi illasta lähialueilla kuuluva paikallisradio 3B Lokaal esittää Brysselissä (3.12.2002). La Libre Belgique ja De Standaard sunnuntaisin säännöllisesti suomalaista klassista kirjoittivat Kaurismäen filmatisoinnissa olevan raik- musiikkia. Televisiossa esitettiin muun muassa Pek- kautta, joka nousee toisaalta odottamattomasta ar- ka Mandartin elokuva Going to Kansas City ja Suo- kipäivän komiikasta ja toisaalta järjestäytyneen yh- mea esitteleviä matkailuaiheisia ohjelmia (Helsinki, teiskunnan tiukista säännöistä, joita vastaan eloku- Turku, Savonlinna, Kemi, Rovaniemi). van muistinsa menettänyt päähenkilö yrittää puo- lustautua. B e l g i a Mies vailla menneisyyttä -elokuva palkittiin Bel- giassa useaan otteeseen kuluneen vuoden aikana. Kaurismäelle annettiin muun muassa Flanderin Vuoden 2002 “Suomi belgialaisessa mediassa” -kat- Grand Prix -palkinto (18.10.2002), joka jaettiin 29. ker-

16 taa pidettävien Gentin kansainvälisten filmifestivaa- Dujardin totesi, että Franck on nuoresta iästään huo- lien yhteydessä. De Standaard kehui voittoelokuvaa limatta jo onnistunut luomaan merkittävän ja kan- koomiseksi ja lämminhenkiseksi filmiksi, jossa tule- sainvälisen kapellimestariuran. Franck on harvinai- vat esille upea värien kirjo ja humanistinen elämän- nen nuori muusikko, joka osaa elää omassa ajassaan, asenne. Itse ohjaajan persoonasta tuodaan esille oma- totesi Dujardin. Hän ei pidä kapellimestarin työtään peräisyys ja herkkyys, ja Kaurismäen todetaan ole- itsestäänselvyytenä, vaan kokee sen haasteena, jo- van yhtä vaatimaton kuin vilpitönkin. Belgialainen hon on vastattava joka päivä uudelleen, sanoi Paul naisten elokuvayhdistys CinéFemme palkitsi Aki Kau- Dujardin. Flaamin ja ranskankielinen lehdistö ylisti rismäen elokuvan yhdistyksen nimeä kantavalla pal- Franckia ja totesi olevan ihmeellistä, kuinka väkilu- kinnolla Brysselissä 28.11.2002. CinéFemme -palkin- vultaan pienestä Suomesta saadaan keskimääräistä to myönnetään vuosittain vaihtoehtoiselle taide-elo- useammin nuoria, lupaavia muusikoita. Franck on kuvalle, jossa korostuvat taiteelliset ja ihmisläheiset Belgian kansallisorkesterin (Société Philharmonique) arvot. taiteellinen johtaja. Franckin sopimus jatkuu vuoteen 2005. Esa-Pekka Salosen esiintymiset Brysselissä huo- Musiikki mioitiin niin flaamin- kuin ranskankielisessäkin leh- distössä. Yleensä Salosen saama kritiikki on ollut Arte -kanava lähetti 22.8.2002 ohjelman, joka oli omis- positiivista, mutta syyskuun Bulletin-lehti arvosteli tetttu suomalaisuuden tarkastelulle Aarre Merikan- Flanderin festivaalien (2002-2003) avauskonsertissa non Juha-oopperan kautta. Belgialainen media huo- Salosen johtaman Los Angeles Philharmonics -orkes- mioi Juha-oopperan televisioinnin ja La Libre Belgique terin (LAPO) ylittäneen konserttisaleissa sallitut de- kirjoitti Merikannon teoksen olevan suomalaisen sie- sibelit ja arveli Yhdysvaltojen suuriin konserttisalei- lun peili ja tunteiden tulkki, joka etsii vertaistaan hin ja mahtipontisuuteen tottuneen Salosen unoh- suomalaisessa kulttuurituotannossa. taneen soittavansa pienessä Belgiassa. Los Angeles Belgian ranskankielisen yleisradion (RTBF) Musi- Philharmonics soitti Stravinskyn, Ravelin ja Prokofie- que 3 -kanava vietti 16.-20.9.2002 suomalaisen mu- vin teoksia. siikin teemaviikkoa, jonka puitteissa esiteltiin suoma- Lehdistö huomioi näyttävästi Magnus Lindbergin laisia kapellimestareita ja oopperalaulajia sekä lähe- sävellysten (Feria, Parada ja Cantigas) esittämisen tettiin suoria konsertteja Helsingistä. Musique 3 pitää Ars Musica -tapahtuman yhteydessä Liègessä maa- epäilemättä musiikkia Suomen parhaimpana käyn- liskuussa. Lindbergin teokset johti Esa-Pekka Salonen tikorttina ja suomalaisen musiikin tasoa kehutaan ja Liègessä järjestetty konsertti oli kokonaisuudessaan erinomaiseksi. Suomen musiikkielämää pidetään esi- omistettu Lindbergille. La Libre Belgique totesi Lind- merkillisenä ja Suomessa “jopa uusi musiikki menes- bergin kuuluvan klassisen musiikin suuriin nimiin tyy hyvin ilman, että sitä täytyy luoda keinotekoises- nykyaikana. ti”, suitsutti Musique 3. Knack-aikakausjulkaisu huomioi Susanna Mälkin, nuoren suomalaisen 32-vuotiaan kapellimestarin, Teatteri ensiesiintymisen Antwerpenissa hänen johtaessaan kaupungin filharmonista orkesteria. Knack ylisti Mälk- Brysselissä 20.11.-8.12.2002 järjestetty Nordic Scene kiä ikäluokkansa yhdeksi loistavimmista ja lahjak- -pohjoismainen esittävien taiteiden festivaali sai kaimmista kapellimestareista. Knack kirjoitti myös osakseen paljon huomiota belgialaisessa lehdistös- Gjallarhorn-yhtyeen marras-joulukuussa pidetystä sä. Festivaalin tarjontaa kehuttiin monipuoliseksi ja Belgian Flanderin kiertueesta todeten ruotsiksi esiin- nykyaikaiseksi, poiketen raikkaalla tavalla jo “nafta- tyvän Gjallarhornin edustaman musiikkityylin olevan liinin tuoksuisesta perinteisestä Abbasta”. Pääosassa ilahduttava yhdistelmä hyvin vanhaa kansanmusiik- olivat tanssi ja teatteri, jonka pohjoismaista parhaim- kia ja uutta musiikkia sekä edustavan samanaikai- mistoa esitettiin yhdeksässä eri brysseliläisessä sesti skandinaavista ja maailman musiikkia. teatterissa ja konserttisalissa. Suomesta näyttämöl- La Libre Belgique kuvasi Bruggessa järjestetyssä lä olivat Kajaanin kaupunginteatteri, nykytanssijat jazzfestivaalissa (15-18.8.2002) soittaneen suomalai- Arja Raatikainen ja Susanna Leinonen sekä joikaa- sen U-Street All Stars -jazzyhtyeen heijastavan vas- ja Wimme Saari. tavalmistuneiden musiikin opiskelijoiden innostus- ta ja tuoreutta. Kuvataide Mikko Franck sai ensimmäisenä suomalaisena (22.11.2002) Brysselin Palais des Beaux Arts´n nuorel- Ateneum ja Brysselin Ixelles-museo järjestivät yhteis- le muusikolle vuosittain antaman palkinnon. Valin- työssä Suomen ja Belgian välisen kulttuurisopimuk- nan tekevät belgialaiset musiikkitoimittajat. Palkin- sen puitteissa suomalaisen symbolismitaiteen näyt- non luovuttanut Palais des Beaux Arts´n johtaja Paul

17 telyn “Les mondes intérieurs - Le symbolisme finlan- järjestetystä Marimekko-näyttelystä, jossa esiteltiin dais, Innerlijke Werelden - Het Finse symbolisme” suunnittelija Maija Isolan tekstiilitaidetta. Erityises- (9.10.02-12.01.03). Näyttelyn avajaisia vietettiin 9.10. ti flaaminkielinen media oli edustettuna näyttelyn ja näyttelyn suojelijana toimi suurlähettiläs. Esillä avajaistilaisuudessa ja antoi näyttelylle hyvät arvos- olivat parhaimmat kansallisromantiikan ajan taitei- telut. lijat (Gallen-Kallela, Simberg, Enckell, Blomstedt, Valokuvaustaide Vallgren) ja erityisesti Hélène Schjerfbeckin ja Ellen Thesleffin teokset herättivät median mielenkiinnon Lehdistö huomioi amerikkalaisen valokuvaajan, syvällisempiinkin tulkintoihin. Näyttelyn yhteydes- Spencer Tunickin kuvausmatkan Suomeen. Tunick sä järjestettiin myös eri ryhmille suunnattuja iltati- kuvasi Kauppatorilla ja Esplanadin puistossa alasto- laisuuksia (“nocturnes”), joiden järjestelyistä vasta- mia suomalaisia, joista suurin osa oli naisia. La Libre sivat kulttuuri-instituutti, Suomi-klubi ja Cercle Nor- Belgique kertoi, että Tunick tuli Suomeen Helsingin dique yhteistyössä suurlähetystön kanssa. Belgian kaupunginmuseon kutsusta ja korosti, että Helsin- media noteerasi näyttelyn laajasti ja muun muassa gin poliisit suojelivat tarkkaan tapahtumaa. Useissa La Libre Belgique kuvasi näyttelyä liikuttavaksi ja her- muissa eurooppalaisissa kaupungeissa poliisi on lä- käksi kokonaisuudeksi, joka koostuu parhaiden suo- hinnä pyrkinyt estämään Tunickin kuvauksen onnis- malaisten symbolistien teoksista. Kehuja La Libre tumisen, kertoi La Libre Belgique. Tunick kuvasi sau- Belgiqueltä sai myös näyttelyä varten tehty upea ka- naan tottuneiden suomalaisten kanssa työskentelyä talogi, josta toimittajan mukaan on myös erittäin helpommaksi kuin minkään muun ryhmän kanssa paljon hyötyä “Pohjolan taiteen” ollessa melko tunte- aikaisemmin, kirjoitti La Libre Belgique. matonta Belgiassa. “Yksinomaan Schjerfbeckin tau- lujen vuoksi näyttelyn tuominen Brysseliin kannat- ti”, kirjoitti Le Soir. Lehti totesi myös näyttelyn olevan Kulttuurifestivaalit todiste historiallisesta aikakaudesta, jolloin sotilaal- lisen kapasiteetin ollessa riittämätön suomalaiset Belgian lehdistö noteerasi laajasti Flanderin festivaa- käyttivät taidetta voittaakseen Venäjän uhkan. lin, jonka avajaiskonsertissa esiintyi Los Angelesin Kolmen nuoren suomalaisen (Ola Kolehmainen, filharmoninen orkesteri Esa-Pekka Salosen johtama- Hanna Haaslahti, Tuula Närhinen) ja kolmen belgia- na Brysselin Palais des Beaux- Arts´ssa (2.9.2002). Sa- laisen (Michel Cleempeol, Alexandra Démentieva, losen laatimaan konserttiohjelmistoon kuului muun Vincent Beeckman) nykytaitelijan teokset olivat esillä muassa Stravinskyn, Ravelin ja Prokofievin sävellyk- marraskuun loppuun saakka Brysselin Chartreux´n siä. nykytaiteen museossa, jonka jälkeen teokset asetet- tiin joulukuussa esille Helsingin valkoiseen saliin. Urheilu Näyttely sai erittäin myönteisen vastaanoton Brys- selissä ja sitä kehuttiin ennakkoluulottomuudestaan. Le Soir otsikoi näyttävästi “Helsinki nauraa, Bryssel itkee” Keniassa vuoden 2005 yleisurheilun maailman- Tekstiilitaide mestaruuskilpailujen isännyydestä käydyn äänestyk- sen tulosta, jossa Helsinki veti pitemmän korren. Suomalaiset tekstiilitaiteilijat menestyivät hyvin Brys- Äänestystulos herätti ihmetystä, koska Bryssel ei to- selissä kymmenennen kerran järjestetyssä kansain- sissaan pitänyt Helsinkiä kilpakumppaninaan. Kar- välisen pitsitaiteen biennaalissa (Biennale Internatio- vaasta pettymyksestä huolimatta belgialaistahot va- nale de la Dentelle). Hannele Ollakka palkittiin kil- kuuttelivat, ettei Bryssel valtavasta ajallisesta ja ta- pailussa kultamitalilla Roosa Myllykankaan saadessa loudellisesta panostuksesta huolimatta menettänyt pronssia. Kilpailun grand prix -palkinto meni hollan- lopulta mitään. tilaiselle Maria Diduchille. Pitsibiennaalin suojelija Muuten belgialaisessa mediassa esiintyivät sään- kuningatar Fabiola ojensi palkinnot voittajille nöllisin väliajoin suomalaiset urheilumaailman täh- 24.10.2002 avaten samalla näyttelyn Brysselin pitsi- det, joista lehtiotsikoihin pääsivät ensi sijassa ralli- museossa, jossa oli esillä modernia pitsitaidetta. Ol- ja formula-ajajat sekä Anderlechtin riveissä pelaava lakkan ollessa estynyt osallistumasta palkintojenja- jalkapalloilija Hannu Tihinen. kotilaisuuteen häntä edusti tilaisuudessa suurlähet- tiläs. Pitsibiennaalin palkintojenjakotilaisuuden huo- Radion ja television Suomi-aiheiset mioi ranskankielinen televisio RTBF illan uutislähe- lähetykset tyksessään sekä kuninkaallisten viikon tapahtumis- ta kertova suosittu Place Royale -ohjelma RTL-kana- Arte-kanavan lähetti 28.5.2002 ohjelman A la décou- valla. verte des Européens: Helsinki. Lähetys oli osa ohjel- Bulletin kirjoitti Antwerpenissä (28.10.02-05.01.03)

18 Hannu Vallas

Helsinki nauraa, Bryssel itkee. Le Soir kirjoitti kun Suomen pääkaupunki sai yleisurheilun MM-kisat masarjaa, jossa esitellään eurooppalaisia kaupunke- matkailu- ja kultuuritietoutta Suomesta. ja. Ohjelman tarkoituksena oli mahdollisimman kat- Valloniassa ja Pohjois-Ranskan alueella kuulu- tavan läpileikkauksen antaminen Helsingistä Suomen neessa radiolähetyksessä (12.8.2002) kulttuuriavus- pääkaupunkina, suomalaisesta kulttuurista ja yhteis- taja kertoi kuulijoille muun muassa Savonlinnan, kunnasta. Tiettyjä erityispiirteitä, kuten naisten tasa- Kuopion ja Mikkelin alueista, suomalaisesta keittiös- arvoista asemaa ja Suomen naapuruussuhteista Ve- tä ja perinteisistä suomalaisista lastenleikeistä. Ra- näjään ja Viroon, korostettiin. Ohjelma oli ajankoh- dio Sud 87.9. -kanavan lähetyksissä kerrottiin puoles- tainen, koska se esitettiin juuri Cannesin filmifesti- taan muun muassa suomalaisesta kulttuurista, tu- vaalien jälkeen. Ohjelmassa haastateltiinkin Canne- rismista ja lentäjistä. Lähetyksessä arvottiin voitto- sista kotiinpalannutta Kati Outista ja näytettiin ot- matka Suomen Lappiin. Suomea huomioitiin vuoden teita Cannesin palkintojenjakotilaisuudesta. 2002 aikana myös flaaminkielisillä Klara- ja Dona -ra- Belgian ranskankielisen yleisradion (RTBF) La Pre- dioasemilla. mière -kanava lähettää viikoittain Euroopan eri mai- hin tutustuvan matkailulähetyksen Rond-Point Schu- Talous man. Suomi oli esittelyvuorossa 5.7.2002 ja suurlä- hetystön kulttuuriavustaja antoi tunnin mittaisen Belgialaisessa mediassa herätti huomiota Suomen tietopaketin. Kokonaisuutena radio-ohjelma antoi muista EU-valtioista poikkeava päätös olla laskematta kattavan ja positiivisen kuvan Suomesta. Stereotypi- yhden ja kahden sentin kolikkoja markkinoille. Me- oihin ei sorruttu ja Suomesta välittyi moderni, mutta dia on huomannut suomalaisten eurokolikkojen suu- historialtaan ja kulttuuriperinteiltään omaleimainen ret markkinat Keski-Euroopassa, missä suomalaiset kuva. Marraskuussa RTBF haastatteli Suomessa asu- eurokolikot ovat kysyttyä tavaraa keräilijöiden kes- vaa belgialaista viikoittaisessa ohjelmassaan Belgia- kuudessa. laiset maailman äärillä (Les Belges au bout du mon- Mediassa esiintyi lähes päivittäin pääasiassa No- de). Sunnuntaiaamuna lähetettävän suositun ohjel- kiaa koskevia talouselämän arvioita. Myös Suomen man idea on esitellä eri puolilla maailmaa asuvia bel- Sonera-sekaannuksista kirjoitettiin ja arvioitiin ly- gialaisia ja kertoa heidän elämästään vieraassa maas- hyesti Suomen hallituksen osuutta asiassa. sa. Tällä kertaa haastateltavaksi valittiin Jyväskyläs- sä asuva Pierre De Bie. Ohjelman välittämä Suomi- tietous oli pääosin stereotypioiden värittämää tai ar- Ydinvoima kisiin havaintoihin perustuvaa. Toisaalta ohjelman sisältö vastannee ohjelman kohderyhmän odotuksia Suomen ydinvoimaäänestyksen lähestyessä La Métro tarjoten siten keskivertobelgialaista kiinnostavaa lehti otsikoi “Vauvalakko ydinvoimaa vastaan!”. Noin

19 seitsemänsataa suomalaista, joista suurin osa oli kea talvimatkailua korostavat. Espanjalaisperheen naisia, uhkasivat olla hankkimatta lapsia tulevaisuu- hiihtomatka Lappiin kevättalvella on yleistynyt jär- dessa vastalauseena uuden ydinvoimalan rakentami- ven rannalla vuokrattavan rantamökki-idyllin kus- selle Suomeen. Ydinvoiman vastaisen adressin allekir- tannuksella. Päivälehti El Mundo kirjoitti marraskuus- joitti noin neljä tuhatta suomalaista, jotka halusivat tätä sa Kiehtova Eurooppa -sarjassaan Suomen Lapista kautta painostaa hallitusta. otsikoin Saamikansan viehätys korostaen “hiljaisuu- den salaisuutta, luonnon kauneuden taikaa, vanho- Yleinen turvallisuus jen kansojen traditioita”. Eksotiikka vetoaa. Tähän liit- tyy kiinnostus myös suomalaiseen gastronomiaan. Belgian media huomioi erittäin laajasti Vantaan lo- Kulttuurin osalta klassinen musiikki on aikaisem- kakuisen pommi-iskun. Lehdistö arvioi perinteisesti pien vuosien tapaan saanut osakseen eniten huomio- rauhallista ja turvallista Suomi-kuvaa, jonka rikkou- ta kuten, Karita Mattila Kanarian saarten musiikki- tuessa suomalaiset joutuivat shokkiin. Le Soir rinnas- festivaaleilla, Olli Mustosen ja Esa-Pekka Salosen ti Vantaan pommi-iskun vuoden 2002 lopussa tapah- konsertit Madridissa sekä Monica Groopin esiintymi- tuneeseen terrori-iskuun viitaten lisääntyvään ja yhä nen Galiciassa. Kaija Saariahon juhlakonsertti Ali- useammin siviiliväestöön kohdistuvaan terrorismiin. canten nykymusiikkifestivaaleille lokakuussa ja sä- veltäjän ensivierailu Espanjassa herätti huomiota niin paikallisessa kuin valtakunnallisessakin mediassa. Koulutus Lisäksi Espanjan radio RNE nauhoitti viime syksynä kokonaisuudessaan kolmipäiväisen Kuhmon kama- Suomalaisen koulutuksen korkeaan tasoon kiinnitet- rimusiikkifestivaalille omistetun konserttisarjan. tiin huomiota mediassa. Erityisesti lukutaidon kohen- Kiinnostus suomalaiseen musiikkiin on levinnyt tamisessa Suomi on ollut edelläkävijämaa moneen jazziin, etniseen ja kevyeen musiikkiin. MP4 -yhtyeen muuhun EU-valtioon nähden. PISA-tutkimus herätti ja Mikko Pellisen menestys Guechon Jazzfestivaaleilla edelleen huomiota Belgian mediassa ja lähetystöön kuvattiin “suomalaisena revelaationa” valtalehti tuli useita tutkimukseen liittyviä kyselyitä. El Mundossa heinäkuussa. Kimmo Pohjosen konsertti Lontoossa sai erinomaiset arvostelut valtakunnallises- E s p a n j a sa ABC-lehdessä ja Pistepirkon levyä suositeltiin jou- lukuun vapaa-ajalle omistetussa Guía de Madridissa. Aki Kaurismäki kiinnostaa. Suomalaisohjaajalle Suomen sijoittuminen eräiden tilastojen kärkipaikoil- omistetut elokuvaviikot eri puolilla maata, Kati Ou- le (kilpailukyky, opetuksen taso, sanomalehtien luke- tisen matka Huescan filmijuhlille, jossa näyttelijä minen) on innostanut tiettyjä espanjalaisia vaikut- vastaanotti ohjaajalle myönnetyn Luis Buñuel -pal- tajia omaehtoisesti matkustamaan Suomeen. An- kinnon ja Kaurismäen läsnäolo San Sebastianin fil- dalucian maakunnan pääministeri Manuel Chavesin mijuhlilla, antoivat aiheen lukuisille haastatteluille. matka valtuuskuntineen sai huomattavaa palstati- Kaurismäen kriittiset Bush-lausunnot saivat palsta- laa paikallislehdissä. Barcelonassa ilmestyvän El Pe- tilaa. riódicon toimittaja matkusti valokuvaajineen viikoksi Suomeen liittyvien tapahtumien järjestäminen Suomeen, tuloksena nelisivuinen juttu sunnuntailiit- pääkaupungin ulkopuolella saa yleensä osakseen kii- teessä otsikoin “ Menestyksen näppäimet - verkottu- tettävästi paikallisen median (sähköisenkin) huomio- nut maa “. ta. Tästä esimerkkeinä miinalaiva Pohjanmaan vie- Nokian ja Soneran lisäksi Espanjassa toimivat railu Kanariansaarilla, Burgosin kaupungissa järjes- suomalaiset yritykset (Kemira, Stonesoft, Asa-Abloy, tetty Suomi-viikko ja yhteispohjoismaiset taidenäyt- Talgo Transtech Oy, M-Real, UPM-Kymmene, Stora - telyt Santiago de Compostelassa ja Pontevedrassa. Enso) ovat olleet esillä lehtien taloussivuilla. Espan- Myös suurlähettilään viralliset maakuntavisiitit saa- jan ulkomaankauppaliiton El Exportador -lehti julkai- vat jonkin verran huomiota paikallisissa tiedotusvä- si huhtikuussa Suomea koskevan kaksikymmentä- lineissä. sivuisen artikkelin otsikoin Kännykät kelkassa. Myös Suomalainen muotoilu ja nykytaide saivat kiitet- talousasioihin keskittyvä päivälehti La Gaceta de los tävästi huomiota osakseen Galician paikallismedias- Negocios omisti syyskuussa 2002 Suomelle monta si- sa viime kesänä. Madridiin aluetelevisio kuvasi Diseño vua. finlandés -näyttelyä yksityiskohtaisesti 6.12.2002 Mad- Puolustusalan erikoislehdet, kuten Defensa, julkai- rid Directo -ajankohtaisohjelmassaan. Elina Brothe- sevat säännöllisesti Suomea koskevia uutisia ja ar- ruksen osallistuminen Photoespaña -tapahtumaan tikkeleita. nosti suomalaisen valokuvataiteen esille maan val- Suomea matkailumaana esittelevät kirjoitukset talehdissä. ovat lisääntyneet viime vuoden aikana, ennen kaik- Urheilusivuilla Suomi on läsnä kilpa-autoiluun

20 liittyvissä kirjoituksissa. Myös Jari Litmanen maini- otsikolla ”Art that marked me Anu Komsi“. taan ajoittain, tosin hänen siirtymisensä pois Espan- Lauluyhtye Rajaton sai huomiota osakseen kon- jan liigasta on vähentänyt kiinnostusta. Uutiskynnyk- sertoidessaan Irlannissa huhtikuussa 2002. sen ylittäneistä yksittäisistä aiheista mainittakoon Toukokuussa 2002 Irish Times kommentoi Aki Kau- suomalainen progressiivinen liikennesakotus, tupa- rismäen menestystä Cannesin elokuvafestivaaleilla. kanvastainen mainonta ja Sonkajärven eukonkanto- Lehti kirjoittaa Mies vailla menneisyyttä -elokuvan kilpailu. olevan nokkela, melankolinen ja erittäin tyylikäs ja toteaa, että kyseessä on Kaurismäen tähän mennes- sä paras elokuva. I r l a n t i Irish Timesin musiikkikriitikko Michael Dervan kir- joittaa Helsingin juhlaviikoista viisipäiväisen vierai- Irlannissa Suomea käsitellään tiedotusvälineissä lunsa pohjalta otsikolla ”You had to be there”. Vierai- edelleen aika rajallisesti, mutta yleensä asiallisesti ja lunsa aikana hän myöskin haastatteli suomalaisen tavalla, joka kiinnostaa laatumediaa seuraavaa ylei- nykymusiikin edustajia ja artikkeli tästä julkaistiin söä. Median Suomeen ja Suomen oloihin kohdistuva Dublinin nykymusiikin Up North -festivaalien yhtey- huomio on kasvanut viime vuosina - etenkin EU-yh- dessä joulukuussa. Up North -festivaaleilla esiintyi- teistyön, vilkastuneen matkailun ja kaupankäynnin vät muun muassa Avanti ja Kimmo Hakolan kolmas ansiosta. Suomea pidetään Irlannissa myös mielen- jousikvartetto sai kantaesityksensä. Artikkelissa ke- kiintoisena vertailukohteena ja joissakin yhteyksissä hutaan sitä, kuinka musiikkitoiminnan rahoitus ja jopa esikuvana. Mainittakoon, että Irish Timesin ha- hallinto ovat hoidettu hyvin pohjoismaissa. kujärjestelmä löysi 197 artikkelia, joissa Suomi oli mainittu jollakin tavalla vuonna 2002. Matkailu

EU-politiikka Sunday Tribunen toukokuun 2002 taloussivujen Suo- mea käsittelevässä artikkelissa todettiin, kuinka kas- Pääministeri Bertie Ahernin käynti Suomessa kesä- vava määrä irlantilaisia valitsee Suomen matkakoh- kuussa ja pääministeri Paavo Lipposen vierailu Dub- teekseen syynä muunmuassa sen erilaisuus ja se, että linissa syyskuussa 2002. Huomion pääkohteena oli Suomesta on helppo vierailla Venäjällä. Myös Helsin- liittoutumattomien valtioiden asema EU:ssa. Talous- kiä kehuttiin kauniiksi kaupungiksi. sivuilla on noteerattu valtiovarainministeri Sauli Nii- Syyskuussa Irish Timesin toimittaja matkaa Mos- nistön vakaussopimusta ja sen noudattamista kos- kovaan Helsingin kautta. Huumorimielellä kirjoite- kevat kommentit. tussa artikkelissa huomioidaan Suomen maksulliset muovikassit, lämmitetyt jalkakäytävät, jäänmurtajat Talous ja sosiaalipolitiikka ja suomalaisten jurous. Lapin matkailu saa huomioita osakseen muun Irlannin kaksi levikiltään suurinta sanomalehteä, muassa ennen joulua Evening Herald -iltapäivälehdes- Irish Independent ja Irish Times julkaisivat 4.1.2002 sak- sä olleen irlantilaisen perheen matkakertomukses- salaisen uutistoimiston Reutersin teettämän euro- sa. Artikkeli oli erittäin positiivinen ja siinä kehuttiin maiden välisen hintavertailun. Vaikka Suomi ei nä- muun muassa ohjelmatoimiston ammattitaitoa ja kynyt taulukoidussa vertailussa, molemmat lehdet todettiin kokemuksen olleen ikimuistoinen ja hintan- nostivat kirjoituksessa esiin myös Suomen korkean sa väärtti. hintatason. Kesäkuussa Irish Timesin kirjeenvaihtaja Irish Timesin viikkoliitteessä julkaistiin joulukuus- Tukholmassa kirjoittaa, että Suomen sijoittuminen sa lähes aukeaman kokoinen artikkeli poronlihasta hintavertailussa Euroopan kalleimmaksi maaksi ei suomalaisessa ruokapöydässä. Toimittaja oli ollut tullut yllätyksenä suomalaisille. Myös Irish Sun kiin- Suomessa Finnairin ja Matkailun edistämiskeskuk- nitti huomiota samaan aiheeseen. sen vieraana. EU-tuomioistuimen Suomen tuontiautoverotusta koskeva päätös oli esillä sekä lehdissä että televisio- Ajankohtaisuutiset uutisissa. Suomi mainitaan vanhempainlomakeskustelun Suomalaisen muotoilun seminaari ja näyttely Dubli- yhteydessä. nissa huomioitiin helmikuussa 2002 Irlannin televi- siossa. Kulttuuri Sekä autopommi Helsingissä heinäkuussa että Myyrmannin pommi lokakuussa saivat palstatilaa Anu Komsi kirjoittaa Irish Timesissa helmikuussa 2002 irlantilaisessa lehdistössä.

21 Iittalan tuotteiden lanseeraus ja muotoilualan na aiheena muun muassa eri lehdissä esiteltiin syys- yrittäjät 2CoolDesign mainitaan Irish Timesissa kuussa Lahden konserttitaloon tehdyn matkan jäl- 28.11.2002. keen suomalaista puuarkkitehtuuria. Myös Indepen- dent-lehden laajassa artikkelissa 21.3.2002 esiteltiin Suomalaiset yritykset Irlannissa Suomen puuarkkitehtuuria. Kulttuurin osalta musiikki on kuitenkin se alue, Sunday Tribunessa 19.5.2002 Skandinaviaa ja Suomea joka on lyönyt itsensä todella hyvin läpi Britannian koskevia artikkeleita on kaksi. Toisessa käsitellään tiedotusvälineissä. Suomalainen musiikki on aina Nokiaa ja toisessa Suomen ja Irlannin suhteita. Ar- menestynyt Britanniassa, mutta nyt sekä säveltäjil- tikkelissa todetaan maiden välisen kaupan kasvaneen lä, kapellimestareilla että musiikin tulkitsijoilla on ja luetellaan maiden yhteneväisyyksiä. kysyntää tässä musiikin maailmanpääkaupungissa. Outokummusta ja sen tulevaisuudennäkymistä Omalta osaltaan tähän on vaikuttanut myös suurlä- julkaistiin artikkeli Irish Timesissa maaliskuussa 2002. hetystön pitkäaikainen työ suomalaisen musiikin Fortumin omistama Edenderryn turvevoimalaitos oli promovoimiseksi, joka on synnyttänyt Britanniaan esillä paikallislehdistössä heinäkuussa saamansa osaavaan ja Suomeen erityisen myönteisesti suhtau- henkilöstö- ja ympäristöpolitiikkaa koskevien ISO- tuvan kriitikkopolven, jolla on ollut myös mahdollis- sertifikaattien ansiosta. ta tutustua suomalaisiin kulttuuritapahtumiin. Lindberg ja Saariaho I s o - B r i t a n n i a Erityisen näkyvästi on ollut vuoden aikana esillä Suomen talouskehityksen osalta kuvaavaa on Finan- Magnus Lindbergin ja Kaija Saariahon musiikki. Lon- cial Timesin 18.9.2002 asiantunteva Suomi-liite, jossa toon päivälehdet huomioivat näyttävästi suomalai- lehden Tuhkolman kirjeenvaihtaja toteaa, että on tul- sen nykymusiikin sävyttämän syksyn. ”On palattava lut aika Suomen uudelleenarvioon. Vain muutama puoli vuosisataa taaksepäin löytääkseen mitään Lind- vuosi sitten Suomi näytti johtavan tietä uuden talou- bergin kaltaista“, suitsutti Guardian (30.11. 2002). Lehti den kärjessä, mutta Suomikaan ei ole pystynyt vält- käyttää ylisanoja todeten, että noin kymmenen tämään globaalia talouden hiipumista. Talousuutisis- maailman johtavaa säveltäjää, kapellimestaria, lau- ta eniten vuoden aikana oli esillä Nokian lisäksi So- lajaa ja muusikkoa tulevat kaikki Suomesta. ”Ensin nera. Tämän lisäksi yksittäisistä tapahtumista oli eni- suomalaiset kapellimestarit ravistelivat maailmaa, ten esillä päätös antaa vihreää valoa viidennen ydin- nyt on suomalaisten säveltäjien vuoro“, suitsutti The voiman rakentamiselle. Daily Telegraph (22.11.2002). Kyseisten säveltäjien mu- Vuoden vaihtuessa Suomessa kävi muun muassa siikin muuttuminen kuulijaystävällisemmäksi on BBC:n toimittaja seuraamassa siirtymistä uuteen va- myös huomioitu. The Times totesi 24.11. 2002, että vielä luuttaan. 1980-luvulla Saariahon musiikki oli ”yhtä kuulijays- Poliittisesti Suomeen kohdistunut kiinnostus ei ole tävällistä kuin naula sängyssä”. Hän on sen jälkeen myöskään ollut kovin laajaa. Tämä heijastelee muu- pehmentänyt otettaan ja on nyt suuri tähti. tosta Suomen asemassa. Suomi ei ole enää kiinnos- Suomalainen laulutaito oli erikseen esillä erään tava siksi, että se on Venäjän naapuri kuten kylmän levyfirman johtajan kyseltyä, löytyykö Suomesta lau- sodan aikana, mikä myös synnyttikin Suomessa myös lutaitoisia. Tämä yhteydestään irrotettu varomaton kansainvälisesti kiinnostavia uutisia. Economist-lehti lausunto sai aikaan suorastaan kommenttien myrs- julkaisi 27.7. 2002 laajan analyysin Suomesta, jossa kyn kun eri tiedotusvälineet todistivat yhteen ääneen käsiteltiin Suomen asemaa suhteessa EU:n ja Naton suomalaiset laulutaitoisiksi. Tässä jopa käytettiin laajentumiseen. todisteena suomalaisten hyväksi sitä, että Bomfun- Suomalaiset urheilijat, erityisesti valioliigassa pe- kin Freestyle oli vuonna 2000 Manner-Euroopan myy- laavat potkupalloilijat ja ralliautojen ajajat, saavat dyin äänilevy. runsaasti palstatilaa ja luovat mainetta siinä sivussa Suomalaiset pääsivät jälleen esiin myös erilaisis- myös Suomelle. sa “uutiskevennyksissä”. Eräs näistä oli syyskuussa Vanhat kestoaiheet: suomalainen muotoilu ja ark- 2002 vellonut blondikeskustelu, joka päätyi Britan- kitehtuuri ovat olleet myös edelleen hyvin esillä. nian valtakunnallisten televisiokanavien ykkösuuti- Skandinaavinen tyyli on nyt myötätuulessa, minkä seksi. Aihe liittyi ajankohtaiseen kysymykseen gee- mukana Suomikin saa näkyä. Tässä pienetkin asiat nien häviämisestä - uutisen mukaan vaaleahiuksi- voivat saada suuren merkityksen, kuten Observer-leh- suutta aiheuttava geeni oli katoamassa maailmasta dessä joulukuussa 2002 julkaistu artikkeli, jossa esi- vuoteen 2202 mennessä ja viimeinen luonnollinen teltiin Suomen Lontoon suurlähetystössä olleen Antti blondi tulisi Suomesta. Tämä nousi valtakunnan yk- Evävaaran vuonna 1987 suunnittelema tuoli. Uute- kösuutisten joukkoon yhden uutispäivän ajaksi.

22 Määrällisesti eniten palstatilaa sai kuitenkin mat- kaista. Jos unionia ajetaan hallitustenväliseen suun- kailu. Tämä johtuu suurelta osalta siitä määrätietoi- taan se merkitsee sitä, että päätösvalta siirtyy jonne- sesta työstä, jota Lontoon Matkailun edistämiskes- kin muualle yhteisestä neuvottelupöydästä. On sel- kuksen toimisto on tehnyt matkailutoimittajien kut- vää, että joku pyrkii muuttamaan nykyistä järjestel- sumiseksi Suomeen. Lisäksi matkailuboomi on viime mää suurista maista koostuvan johtoryhmän suun- vuosina kasvanut ja Suomi on yksi brittimatkailijoi- taan, missä komissio ja pienet jäsenmaat työnnetään den toivekohteista. Luminen luonto erikoisuuksineen syrjään”. kelpaa edelleen Britannian lehdistölle. Tämän lisäksi Italian johtava talouspäivälehti Il Sole 24 Ore jul- mukaan on tullut myös kulttuurimatkailu muun kaisi vuoden mittaan useita Suomen ”talousihmet- muassa Helsinkiin Alvar Aallon tai Aki Kaurismäen tä” analysoivia juttuja. Investoinnit tutkimustoimin- jalanjäljillä. taan ja teknologiaan auttavat Suomea taikomaan kännyköiden jälkeen uusia teknologiakeksintöjä ja “maa on onnistunut muuntamaan 1300 kilometrin I t a l i a maarajan Venäjän kanssa voitokseen; poliittisesta epävarmuustekijästä on muodostumassa linkki, joka Tilastoykkönen Suomi tarjoaa Suomelle monia kaupallisia ja logistisia mah- dollisuuksia”. Ulkomaankauppaministeri Adolfo Ur- Suomen hyvä sijoitus erilaisissa kansainvälisissä ti- son ja liikemiesvaltuuskunnan Suomen vierailun yh- lastovertailussa tuotiin näkyvästi esille Italian me- teydessä lehti pohti myös Italian ja Suomen joint- diassa. Italian omaa sijoitusta verrattiin muiden EU- venture -mahdollisuuksia Venäjän ja Baltian markkinoilla. maiden menestykseen, minkä vuoksi Suomen kärki- La Repubblican talousliitteessä analysoitiin Telia- sijoitus lukutaidossa, korruptoitumattomuudessa, Sonera -fuusiota, jonka nähtiin murtavan perinteisiä talouden kilpailukyvyssä ja panostuksessa tutkimus- raja-aitoja televiestintäalalla kahden entisen valtion toimintaan nousi usein otsikkoon asti. Päähuomion monopolin ja kotimarkkinajohtajan yhdistyessä. sai luonnollisesti Italian oma, useimmiten vaatima- ton sijoitus: PISA-tutkimuksessa italialaisnuoret jäi- Soutaa vastavirtaan ja on ylpeä siitä vät kahdellekymmenelle sijalle ja korruption yleisyy- dessä maa lipesi edellisestä vertailusta pari sijaa (31.) Suomen ydinvoimapäätös hautautui Italiassa pide- jättäen taakseen EU-maista vain Kreikan. Yhden ti- tyn Nato-Venäjä -huippukokouksen alle, mutta Suo- lastovertailujen ykkössijan Suomi olisi kuitenkin ker- men ydinvoimakeskustelun aikana Il Sole 24 Ore ar- naasti luovuttanut muille: Milanon kauppakamarin vioi laajemminkin Euroopan ydinvoimapolitiikkaa. tekemässä tutkimuksessa Helsingin todettiin nous- Tässä yhteydessä pääministeri Lipposen todettiin seen elinkustannuksiltaan kalleimmaksi euromaiden pohtineen Suomen riippuvuutta kaasuntuonnista Ve- pääkaupungeista. näjältä ja omaa sähkövoiman tuottamiskapasiteet- Suomi nousi heti alkuvuodesta otsikoihin ja kes- tia. Vastauksena näihin kysymyksiin hallitus hyväk- kustelunaiheeksi euroon siirtymisen yhteydessä. Kol- syi viidennen ydinvoimalan rakentamissuunnitelman meen käytössä olleeseen liirakolikkoon tottuneet ita- ”eikä Lipponen ainoana Euroopassa epäröinyt soutaa lialaiset tuskastuivat heti alkumetreillä kahdeksan vastavirtaan häpeilemättä asiaa ollenkaan”. Torinolai- eurokolikon tuomaan sekamelskaan. Suomen ihas- nen La Stampa kommentoi jälkikäteen Suomen ydin- tusta herättänyt päätös olla ottamatta käyttöön yh- voimapäätöstä todeten sen huolestuttavan ympäris- den ja kahden sentin kolikoita tuotiin näkyvästi esil- töihmisiä muuallakin kuin Suomessa, sillä ”kuten le pohjoismaalaisen pragmaattisuuden ilmentymä- tunnettua, radioaktiivisuus ei näytä passia rajoilla”. nä, mutta samalla epäiltiin sen rikkovan Euroopan Italiassa käydään vilkasta keskustelua työlainsää- rahaliiton sääntöjä ja edesauttavan inflaatiota. Suo- dännön ja työelämän pelisääntöjen uudistamisesta men edustaja kutsuttiin RAI 1:n aamutelevisioonkin hallituksen valmistellessa lakiesitystä työntekijän esittelemään päätöstä ja käteismaksujen pyöristys- irtisanomisen helpottamiseksi. Tässäkin yhteydessä sääntöä kolehtiannin pienentymistä päivittelevän Il Sole 24 Ore nosti Suomen vertailukohteeksi jutus- papin, kupariallergikon, pikkusenttejä juomarahoina saan ”Nokia: miksi suomalainen joustavuus toimii”, väheksyvän baarimikon ja eurokolikkojen erottamis- jossa esiteltiin suomalaista työkulttuuria ja työnte- vaikeutta harmittelevan vanhuksen kanssa. kijän oikeusturvaa. Suomen malli kiteytettiin neljään EU-kysymyksissä Suomi tuli esiin määrätietoise- pääkohtaan: tehokas lainsäädäntö, toimivat julkiset na unionin pienten jäsenmaiden puolestapuhujana. virastot, panostus koulutukseen ja työntekijän päte- EU-konventin alkumetreillä pääministeri Paavo Lip- vyyden hyödyntäminen. Italian Nokia Networksin posta siteerattiin hänen puolustaessaan komission henkilöstöpolitiikkaa kuvattiin yksityiskohtaisesti esi- merkitystä: ”Toivon kaikille olevan selvää, että halli- merkkinä kannustavasta, tehokkaasta ja oikeuden- tustenvälinen yhteistyö ei ole meidän etujemme mu- mukaisesta järjestelmästä.

23 Suomalainen sosiaaliturva nousi myönteisessä valossa esille myös eläkeläisten aikakausilehden ”50 e più” laajassa artikkelissa, jossa Suomi aloitti euro- maiden vanhusten elämää kuvaavan sarjan. Artik- kelissa esitellään suomalainen eläkejärjestelmä ja muut sosiaalietuudet ja kuvataan suomalaiseläkeläi- set perhekeskeisestä Italiasta katsoen itsenäisinä, oma-aloitteisina ja aktiivisina: ”Vanhukset odottavat valtion pitävän heistä huolta heidän tarvitessaan apua. He eivät halua rasittaa perheitään tai lapsiaan.” Laki samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekiste- röimisestä huomioitiin myös katolisen Italian medi- assa.

Artista universale Meridiani-lehden Suomi-kuvitusta

Kulttuurin saralla Aki Kaurismäen Mies vailla men- luvaisuudentunteen. Siitä on voinut nauttia maassa, neisyyttä ja sen menestys saivat ansaitsemansa huo- jossa ei ole ökyrikkaita kaikkien maksaessa veronsa mion, mutta ohjaajan suomalaisuus jäi taka-alalle eikä sietämättömän köyhiä sosiaalisen tukiverkon hänen taiteellisen ominaislaatunsa rinnalla. Corriere ansiosta.” della Seran viikkoliite Donna julkaisi henkilökuvan myös Kati Outisesta. ”Cassavetesillä oli Gena. Felli- Suomi ei ole ainoastaan prosciuttoa nillä oli Giulietta. Akilla on Kati“. Jutussa kuvaillaan taiteilijoiden yhteistä taivalta ja sen dynamiikkaa: Tavanomaisten matkailujuttujen lisäksi alan erikois- ”Tiedättekö, että suomeksi tuskaa kuvaamaan on 20 julkaisu Meridiani julkaisi joulukuussa 180-sivuisen eri sanaa. Aki valitsee aina sen oikean“. Suomi-numeron, jossa esitellään matkakohteiden li- Corriere della Sera ja erikoislehti l’Opera kertoivat säksi maan historia, talous, kulttuuri ja politiikkakin. myös laajasti Savonlinnan oopperajuhlien annista ja Lehden mukana sai halutessaan ostaa CD-kokoelma- sen yhteydessä esiteltiin myös suomalaista musiik- levyn suomalaista kansanmusiikkia. kikasvatusta. Venetsian arkkitehtuuribiennaalin Suo- Suomen ja Italian kamppailu EU:n elintarvikevi- mi-paviljongissa esitellyt Afrikkaan toteutetut suo- raston sijaintipaikasta jäi mediassa taka-alalle viras- malaisprojektit saivat myönteistä huomiota alan jul- ton aloitettua väliaikaisesti toimintansa Brysselissä, kaisuissa. Suomalaistapahtumat muualla kuin Roo- mutta pääministeri Silvio Berlusconin legendaarinen massa herättivät kiinnostusta paikallisessa medias- heitto ”Eiväthän suomalaiset edes tunne kinkkua” sa, esimerkkeinä tästä Livornossa eläneen taidemaa- kypsytti vielä yhden herkkupalan. Berlusconin me- lari Elin Danielson-Gambogin tuotantoa esitellyt diakonserniin kuuluva matkailulehti Panorama Travel näyttely ja Frascatin yhteispohjoismainen joulurie- (painos 170.000) julkaisi keväällä laajan kuvarepor- ha. taasin ”Helsinki, hyvän ruuan pääkaupunki” eli tari- nan parmalaisen kirjailija Guido Contin gastronomi- Pommi paratiisissa aretkestä Helsingin parhaisiin ravintoloihin. Italialai- sille tuntematonta mutta tutustumisen arvoista ruo- Vantaan pommi-isku uutisoitiin niin sanomalehdis- kakulttuuria esittelevä juttu päätyy kuvaukseen, joka sä kuin sähköisessä mediassa näkyvästi. La Repubb- voisi yleisemminkin heijastella italialaisten kuvaa lican reportaasi ”Attentaatti unelmien maassa: sho- huolettomista, hyvin pärjäävistä, mutta vähän eris- kissa oleva Helsinki pelkää terrorismia” tiivistää ita- kummallisista suomalaisista: ”Kävellessäsi Helsingin lialaisten tuntemukset: katuja pitkin sinut valtaa melankolia, kun kuulet mol- ”Kriisi oli eilispäivään asti tuntematon sana Suo- dovalaisen soittavan keskellä katua trumpetilla Ai- messa. Täällä luonto on koskematonta, lapsilla on kyl- dan marssin. Suomalaiset eivät hymyile juuri kos- män punertamat posket, koululaitos kasvattaa tut- kaan. Hyvin monet nuoret kävelevät yksinään kaduil- kimusten mukaan parhaita oppilaita Euroopan vähi- la kuulokkeet korvillaan ja kuuntelevat musiikkia. ten elitistisissä kouluissa, rikollisuutta on vähän ja Keskellä viikkoa kymmenen aikaan illalla kadut ovat Finnairkin tarjoaa matkustajilleen tukevaa suoma- tyhjiä, mutta täyttyvät taas ihmisistä viikonloppui- laista ruokaa muiden lentoyhtiöiden mannermaisen sin, keskiyön aikaan, kun nuoret menevät ulos ja jo- hybridikeittiön asemesta. Kuitenkin juuri täällä pom- nottavat diskoihin. He kulkevat taksilla, jotta voivat mi-iskun tekijä, ehkäpä kamikaze, rikkoi viiden mil- juopua rauhassa ajattelematta autolla ajamista. Ilta joonan suomalaisen turvallisuuden- ja yhteenkuu- päättyy siihen, että pysähdytään asemalle välipalaa

24 nauttimaan, suomalaista makkaraa perunan kera. Suomen koulutuspolitiikasta ja PISA-tutkimuksen Sitten satamalaiturille pissimään mereen, yön pi- tuloksista ilmestyi useita, hyvin taustoitettuja artik- meydessä ja kylmyydessä, ilman että kukaan näkee. keleja. Suomea pidettiin jälleen esikuvana Itävallalle Sanovat että se tuo onnea, kuten niityille pissiminen- ja muulle saksankieliselle Euroopalle. Die Presse ke- kin. Se on kuin unelma takaisin paluusta, kuten kai- hotti otsikossaan Saksan liittokansleria hakemaan voihin tai suihkulähteisiin heitetyt kolikot.” tukiopetusta Suomesta. Ilmainen kouluruoka ja kir- jastojen internet-yhteydet herättivät ihailua. Poliittisista kysymyksistä eniten palstatilaa sai I t ä v a l t a Suomen ydinvoimapolitiikka. Toukokuussa 2002 tehty uuden voimalan rakentamispäätös uutisoitiin näky- Itävallan tiedotusvälineet raportoivat Suomesta västi lehdistössä ja television pääuutislähetyksissä. myönteisesti ja monipuolisesti vuonna 2002. Suomi Kirjoittelu oli valtaosin neutraalia, mitä voidaan pi- profiloitui pohjoisena, korkean kilpailukyvyn maana, tää yllättävänä ydinvoimaan kriittisesti suhtautuvas- jossa uskotaan ydinvoimaan ja liittoutumattomuu- sa maassa. Kaikki puolueet paheksuivat julkisuudessa teen. Suomen saavutukset taloudessa, tutkimukses- Suomen päätöstä, mutta toimituksissa ratkaisua sa ja teknologiassa sekä koulutus- ja ympäristöpoli- kommentoitiin hyvin vähän. tiikassa herättivät ihailua ja vähän ihmetystäkin. Kielteisiä kommentteja kuului ainoastaan loppu- Nokia-uutisoinnin lisäksi suomalaiset taiteilijat ja vuodesta: Suomen, Ruotsin ja Iso-Britannian ydinvoi- urheilijat olivat hyvin esillä. Laajimmat reportaasit maloita arvosteltiin kyseenalaisiksi sen jälkeen, kun ilmestyivat suomalaisvaikuttajien vierailujen yhtey- Kööpenhaminan Eurooppa-neuvosto oli kieltäytynyt dessä, mikä korostaa vierailuvaihdon merkitystä Suo- linkittämästä Temelínin ydinvoimalan turvallisuus- men tunnettuuden edistäjänä. määräyksiä laajentumispäätökseen Itävallan toivo- Suomi sijaitsee keskieurooppalaisesta näkökul- malla tavalla. masta kaukana, joten julkisuuden määrä on suh- teutettava tähän tosiasiaan. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi on suhteellisen hyvin esillä Itäval- Tasavallan presidentti lan mediassa vuonna 2002. Pohjoismainen näkökul- oopperatanssiaisissa ma oli mukana lähes kaikessa Suomea koskevassa Tasavallan presidentin vierailu helmikuussa 2002 sai uutisoinnissa: Suomi esiteltiin “skandinaavisena” osakseen hyvin laajaa ja myönteistä julkisuutta. Pre- maana niin maantieteellisesti kuin poliittisestikin. sidentti Tarja Halosen osallistuminen valtionooppe- Suomen menestys kansainvälisissä vertailuissa ran kuuluisiin tanssiaisiin välitettiin yleisölle suorassa sai Itävallassa laajasti huomiota. ”Kateellisena (liit- televisiolähetyksessä ja kymmenissä kuvareportaa- tokansleri) Wolfgang Schüssel huomautti, että Suo- seissa. Vierailun yhteydessä ilmestyi useita Suomea mi on tutkimukseen ja kehitykseen panostamisessa käsitteleviä artikkeleja. EU:n ensimmäisellä sijalla, ja paalupaikalla kaikis- Suomen integraatiomyönteinen linja tuli esille sa maavertailuissa: kilpailukyvyssä, koulutuksessa, EU:n huippukokouksia ja EU:n konventtia käsitelleissä ympäristöpolitiikassa ja kansallisessa puolustukses- artikkeleissa. Pääministeri Lipposen kannanotot pien-

sa“, Itävallan suurimpiin lehtiin kuuluva Kurier kir- ten maiden aseman puolesta saivat myönteistä^ vas- joitti pääministeri Paavo Lipposen vierailun yhtey- takaikua. Suomen tuki Itävallalle Benes-asetuksia dessä kesällä 2002. koskevassa kiistassa huomioitiin liittokansleri Schüs- Erityisesti Suomen kansainvälisesti huippua ole- selin vieraillessa Suomessa syksyllä 2002. va kilpailukyky pantiin merkille talousongelmien Suomen asema liittoutumattomana maana puhu- kanssa painivassa Itävallassa. Lehdet julkaisivat ti- tutti jonkin verran edellisvuosia vähemmän. Nato- lastoja EU-maiden julkisen talouden tasapainosta gallupien tuloksista kerrottiin satunnaisesti. Presi- koko loppuvuoden. Suomea ylistettiin edelläkävijäk- dentti Martti Ahtisaaren kannanotto Nato-jäsenyy- si, josta Itävaltakin voi ottaa oppia. ”Kuinka suoma- den puolesta uutisoitiin kaikissa lehdissä. laiset sen tekevät”, kysyi Itävallan suurin lehti Die Die Presse julkaisi presidentti Ahtisaaresta koko Kronen Zeitung. sivun haastattelun, jossa kerrattiin EU-maiden aset- Itävallan arvostetuimpiin lehtiin kuuluva Die Pres- tamien pakotteiden historiasta ja Ahtisaaren roolis- se käsitteli kattavassa artikkelissaan Suomen talous- ta niiden purkajana. Ahtisaaren rauhanvälitystyöstä elämän menestystekijöitä. Suomen katsottiin muut- ilmestyi artikkeleja Lähi-itään suunniteltujen YK-teh- taneen tavoitehakuisesti imagoaan viimeisen kym- tävien johdosta. menen vuoden aikana. Suomea pidettiin malliesi- Nokian ennusteet, osavuosikatsaukset ja uutuus- merkkinä siitä, miten päättäväisellä politiikalla voi- tuotteet olivat talousuutisten vakioaineistoa. Matka- daan muuttaa epäsuotuisaa maantieteellistä asemaa puhelinmarkkinoista ilmestyi useita kymmeniä artik- ja teollisuuden rakennetta. keleja, joissa useimmissa mainittiin Nokian suoma-

25 laisuus ja suomalainen johto. Soneran ja Telian fuu- jon. Testissä Suomen koululaiset sijoittuivat kärkisi- sio sai jonkin verran palstatilaa, samoin liikennemi- jalle kun taas kreikkalaiset koululaiset pärjäsivät huo- nisterin Saksasta havittelemat UMTS-miljardit. Ta- nosti. Ethnos tis Kyriakis -lehti otsikoi testin tulosten jul- louslehdissä kirjoitettiin Suomen korkeasta autove- kistamisen aikoihin: ”Suomi - opetuksen paratiisi”. rotuksesta ja saksalaisen kauppaketju Lidlin aloitta- masta “olutsodasta”. Myös Suomen ja Viron läheiset Lipponen, EU:n pienten jäsenvaltioiden taloussuhteet herättivät kiinnostusta. oikeuksien puolustaja Kulttuurin alalla eniten julkisuutta saivat Alvar Aallon huonekalunäyttely, Radion sinfoniaorkesterin Suomessa ulkoministeriön kutsumana vierailleen kolme loppuunmyytyä Sibelius-konserttia, Grafeneg- Eleftheros Typos -lehden toimittajan tekemässä kaksi- gin linnan pohjoismaiset konsertit sekä Aki Kauris- osaisessa haastattelussa (29. ja 30.9.2002), pääminis- mäen uusin elokuva. Suomalaiset, eri alojen taiteili- teri Paavo Lipponen kertoi näkemyksistään koskien jat ja kapellimestarit, olivat hyvin julkisuudessa, ja EU:n laajenemista ja institutionaalista kehitystä sekä arvostelut olivat suurimmaksi osaksi kiittäviä. Suo- keskusteli Kyproksen Euroopan unioniin liittymisen malaisten sinfoniaorkesterien suurta määrää ja kor- vaikeuksista ja EU:n yhteisestä turvallisuuspolitiikas- keatasoista musiikkikoulutusta pidettiin ainutlaatui- ta. Lehden mukaan Lipponen on pääministeri, joka sena pienelle maalle. Savonlinnan oopperajuhlat nä- ei epäröi ryhdistäytyä ja vaatia jylisevällä äänellä EU:n kyivät lehdistössä ja televisiossa. Lahden Sibelius-fes- pienten jäsenvaltioiden oikeuksia. tivaalit ja Yleisradion latinankieliset radiouutiset sai- Pääministeri Lipposen ja hänen kreikkalaisen kol- vat myös omat artikkelinsa. legansa Kostas Simitiksen joulukuinen tapaaminen Ehkä parhaiten Suomi tunnetaan Itävallassa ur- Ateenassa huomioitiin kaikissa suurimmissa päivä- heilijoistaan: suomalaiset hiihtäjät, mäkihyppääjät, lehdissä ja television uutislähetyksissä. To Vima -leh- valmentajat, ralliajajat ja jalkapalloilijat saivat run- den mukaan pääministerit ilmoittivat tapaamisen saasti julkisuutta vuonna 2002. Harrastelajeista sau- jälkeen, ettei Kyproksen ongelman ratkaisun löyty- vakävely (“Nordic walking”) teki kansainvälisen läpi- minen ole edellytyksenä maan liittymiselle Euroopan murtonsa Itävallassa. Myös saunomisen ja ilmakita- unioniin. Sekä Kathimerini että Eleftherotypia kirjoitti- ransoiton maailmanmestaruuskisat ylittivät uutis- vat tapaamisen aikaan Tanskan ulkoministerin Per kynnyksen. Stig Møllerin uhkaavan Kyprosta “Helsingin hännäl- Matkailumaana Suomi sai verrattain vähän huo- lä”. Lehtien mukaan pääministeri Lipponen puoles- miota. Talvimatkailusta ja Lapista ilmestyi muutamia taan painotti, että Helsingissä oli päätetty, että vaik- artikkeleja. Der Standardin viikkoliite julkaisi Lapin ka Kyproksen ongelmaan ei löydy ratkaisua, liittymi- shamaaneista laajan, kyselyjä herättäneen artikke- sessä on edettävä. lin. Itävallan suurin talouslehti Wirtschaftsblatt arvi- To Vima -lehti kirjoitti lokakuussa ulkoministeri oi, että ”Suomi on monelle tuntematonta aluetta, Erkki Tuomiojan ja Kyproksen ulkoministeri Ioannis mutta kiinnostus tätä käsittämätöntä kieltä puhu- Kasoulidisin tapaamisesta. Lehti kirjoitti, että minis- vaa maata kohtaan kasvaa koko ajan”. Kaupungeista teri Tuomiojan mukaan ainoastaan YK:n pääsihteeri Lahti lisäsi tunnettuuttaan talviurheilukilpailujen ja on sellaisessa asemassa, että pystyy esittämään eh- sinfoniaorkesterinsa ansiosta. dotuksen Kyproksen ongelman ratkaisemiseksi, jon- Myyrmannin pommi-isku sai Itävallassa poik- ka kaikki osapuolet hyväksyisivät. keuksellisen paljon julkisuutta. Tapaus nousi ykkös- Eleftheros Typos -lehti haastatteli Euroopan demo- uutiseksi televisiossa ja lehdistössä, kun se monessa kraattisen unionin puheenjohtajaa, valtiovarainmi- muussa maassa kuitattiin ainoastaan uutissähkeellä. nisteri Sauli Niinistöä (6.10.2002). Ministeri Niinistö keskusteli haastattelijan kanssa muun muassa EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamisesta, Krei- K r e i k k a kan euroryhmän puheenjohtajuudesta ja EU:n laaje- nemisen kustannuksista. Suomi - opetuksen paratiisi Suurlähettiläs Tapani Brotherus esiintyi kolmas- toista joulukuuta Extra-televisiokanavan haastatte- Suomi oli myönteisessä mielessä esillä kreikkalaises- lussa, jossa hän keskusteli muun muassa Suomen ja sa mediassa eri tilastoissa useasti vuoden 2002 aika- Kreikan välisistä suhteista ja kauppaan liittyvistä na. Suomi muun muassa sijoittui kärkisijoille parhaan asioista. teknologian ja kilpailukyvyn maana sekä hyvän kou- lutuksen osalta. Suomessa tilastojen mukaan oli myös Suomi - maailman toisiksi kilpailu- Euroopan unionin maista vähiten köyhyyttä ja kor- kykyisin maa ruptiota. Erityisesti OECD:n koulutuksen tasoa mit- taavan PISA-tutkimuksen tuloksista kirjoitettiin pal- Vuoden 2002 aikana kreikkalaiset lehdet kirjoittivat

26 Suomen yrityselämään liittyen odotetusti eniten iltansa Kreikassa. Elokuva sai erittäin hyvät arvoste- maailman suurimmasta matkapuhelinvalmistajasta lut ja muun muassa Eleftherotypia-lehti kirjoitti elo- Nokiasta ja sen markkinoille tuomistaan tuotteista. kuvan olevan ohjaajan edellisiä elokuvia parempi ja Pääjohtaja Jorma Ollilan ilmoitukset myynti- ja tu- kypsempi teos. Kaurismäkeä kuvattiin ohjaajaksi, joka losodotuksista sekä Nokian osakkeen arvon vaihte- välittää pienistä ihmisistä ja heidän kohtaloistaan lut huomioitiin myös kreikkalaismediassa. Elefthero- inhoten “järjestelmää” ja sen tekopyhyyttä. Kauris- typia lainasi Wall Street Journalia listaamalla Euroopan mäki valaisee aiheiden kautta vakavia yhteiskunnal- yrityselämän vaikutusvaltaisimmat naiset. Ykkössi- lisia ongelmia, joita hyvinvointivaltiot kohtaavat, Eleft- jan listalla jakoivat Nokia Networksin Sari Baldauf herotypia kirjoitti. Kathimerini-lehti kirjoitti, että elo- ja Burberryn Rose Marie Bravo, joista artikkelissa oli kuva sisältää tyyliä ja huumoria, se on synkkä ja kat- myös piirroskuvat. Suomalainen pakkausalan yritys kera, mutta kertoo samalla rakkaudesta ja toivosta. Astrap Oy nousi otsikoihin, kun kreikkalais-monikan- To Vima -lehden mukaan elokuva on kuin eksisten- sallinen Maillis osti yhtiön lopun osakekannan ke- tiaalinen tutkielma, sillä Kaurismäki pohtii elokuvas- väällä 2002. Myös kreikkalaisen Attica Enterpricesin saan syrjäytyneen ihmisen merkitystä ja arvoa yh- menestymisestä Itämeren erittäin kilpailukykyisinä teiskunnassa. Kreikkalaiset kriitikot katsoivat, ettei ja vaikeina pidetyillä markkinoilla kirjoitettiin lehdis- elokuva teemoistaan huolimatta ole raskas ja pessi- sä. Sonera-Telian yhdistyminen sai myös palstatilaan mistinen, vaan Kaurismäen omalaatuinen huumori Kreikan lehdissä. To Vima -lehden listaaman maail- pääsee esille erityisesti pääosan esittäjän Markku man kahdenkymmenen kilpailukykyisimmän maan Peltolan kautta. Joulukuussa Kaurismäen elokuvas- joukossa Suomi oli toisena heti Yhdysvaltojen jälkeen. ta tuttu Army Salvation Bandin esiintyminen ja kol- Vuoden 2002 alussa euron käyttöönoton yhteydessä mipäiväinen Aki Kaurismäki -teemaklubi Ateenassa Suomi nousi mediassa esille maana, joka ei ota kah- saivat palstatilaa Eleftherotypian kulttuurisivuilla. ta pienintä, yhden ja kahden sentin, kolikkoa käyt- Sopraano Karita Mattilan ääntä ylistettiin Elfthe- töön. rotypian musiikkisivuilla German Romantic Arias -levyn Keväällä 2002 eduskunnan keskustellessa viiden- arvostelun yhteydessä. Soul-, jazz- ja teknomusiik- nestä ydinvoimalasta kreikkalaiset lehdet kirjoittivat kia yhdistelevän taiteilija Jimi Tenorin konsertti atee- Suomen energiaratkaisusta. Kathimerini-lehden sun- nalaisessa klubissa noteerattiin niin Eleftherotypiassa nuntainumero lainasi Time-lehden artikkelia, jossa kuin Ta Neassakin ja muusikko Eero Koivistoista titu- käsiteltiin Euroopan ydinvoimaloita. Artikkelin mu- leerattiin Jazz&Tzaz -lehdessä Suomen suurimmaksi kaan Suomen lisäksi vain Ranska kannattaa ydinvoi- jazzsaksofonistiksi tämän Wahoo!-levyn arvostelun maa, mutta siellä poliitikot eivät uskalla vaalien alla yhteydessä. Suomi on maa, jonka jazzklubi ja -festi- puhua uusien ydinvoimaloiden perustamisesta. Suo- vaalitarjonta ansaitsee euroopanlaajuisen jos ei jopa men hallituksen ydinvoimapäätöksen epäiltiin herät- maailmanlaajuisen kunnioituksen, lehti kirjoitti. tävän tyytymättömyyttä ydinvoimanvastaisissa Eu- Eleftherotypian kulttuurisivuilla oli kesäkuussa roopan maissa. Suomella on artikkelin mukaan edes- 2002 laaja artikkeli suomalaisen nukketeatteriesittäjä sään vakava energiaongelma ja Kiovon protokollan ja lastenkirjailija Maja Baricin uusimmasta satukir- mukaan maa on luvannut rajoittaa hiilidioksidipääs- jasta “Joen laulu”, joka ilmestyi kreikaksi Maria Mart- töjä vuoden 1990 tasolle. Lehti kirjoitti hallituksen zoukoun kääntämänä ja Vasos Psarakisin kuvitta- hyväksyneen viidennen ydinvoimalan rakentamisen mana. Lehti julkaisi kirjailijan haastattelun ja kirjoitti äänin 10-6. Teollisuuden Voiman mukaan viides ydin- suomalais-kreikkalaisen yhteistyön onnistuneen lois- reaktori tultaisiin rakentamaan vanhojen ydinvoima- tavasti. Maaliskuussa Eleftherotypia kirjoitti suomalai- loiden alueille, Loviisaan tai Olkiluotoon. Myöhem- sen Sia Rinteen ja tanskalaisen Ioakeim Eskildsenin min keväällä Suomen eduskunnan kerrottiin hyväk- matkasta mustalaisten leireissä viidessä eri maassa syneen ydinvoiman lisärakentamisen äänin 107-92. muun muassa Kreikassa ja Suomessa. Kierroksen jäl- keen parin on tarkoitus järjestää Suomessa aiheesta suuri valokuvanäyttely ja julkaista kuvakirja. Kiitelty ja ylistetty Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä Panathinaikoksen Joonas Kolkka Kulttuurin saralla ehdottomasti näkyvimmin suoma- poistunee Kreikan jalkapallokentiltä laisista vaikuttajista esiin nousi elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki Cannessissa palkitun Mies vailla men- Näkyvimmin suomalaisista urheilijoista kreikkalai- neisyyttä -elokuvansa johdosta. Elokuvafestivaalien sessa mediassa kuluneen vuoden aikana näyttäytyi yhteydessä Kaurismäki mainittiin useaan otteeseen jalkapalloilija Joonas Kolkka. Panathinaikoksessa pe- kreikkalaissa lehdissä ja Ta Nea -lehti julkaisi Kauris- laavasta tähdestä kirjoitettiin useaan otteeseen leh- mäen lyhyen haastattelun keväällä festivaalien ai- tien urheilusivuilla erityisesti voitokkaiden otteluiden kaan ja uudelleen syksyllä elokuvan saadessa ensi- jälkeen. Loppuvuodesta lehdet kirjoittelivat, ettei

27 Kolkkaa enää mahdollisesti nähdä Kreikan urheilu- herotypiassa maininnan. kentillä pelaamassa, sillä tiedossa on lähtö jouk- Suomalaisesta joulupukista kirjoitettiin lehdissä kueesta. Keihäänheittäjä Mikaela Ingbergin saavut- joulun alla paljon ja kreikkalainen televisioryhmä tama pronssimitali ja juoksija Janne Holménin kul- vieraili Rovaniemen Joulupukinmaassa joulukuussa tamitali Euroopan mestaruuskisoissa Munchenissä esitetyn kaksiosaisen televisio-ohjelman toisessa huomioitiin kreikkalaisissa lehdissä. Eleftherotypia kir- osassa. Lapin-vierailun yhteydessä ryhmä kävi myös joitti entisestä Formula1 -kuljettaja Mika Häkkises- muun muassa koira-ajelulla ja seurasi poroerottelua. tä tämän ilmoitettua Saksan Hockenheimissä jättä- Toisena matkakohteena ohjelmassa oli Helsinki, jos- vänsä lopullisesti ammattinsa formulakuskina. Leh- sa käytiin raitiovaunuajelulla ja vierailtiin kreikka- ti kirjoitti, että Häkkinen aikoo jatkossa nauttia elä- laistavernassa ja kolmantena kohteena oli Porvoon mästään kasvattaen biodynaamisia tomaatteja ja vanhakaupunki. perunoita ostamallaan farmilla. Rallikuski Marcus Muutamat lehdet kirjoittivat vuoden aikana myös Grönholm nousi otsikoihin lehdissä muun muassa uusista tutkimustuloksista, joiden mukaan viimeinen osakilpailuvoittojen johdosta ja Suomen käsipallo- vaaleahiuksinen ihminen maan päällä tulee olemaan maajoukkueesta kirjoiteltiin muutamaan otteeseen. suomalainen, joka kahdensadan vuoden päästä vie Suomi nousi esille myös vuoden 2008 jalkapallon Eu- geeninsä mukanaan hautaan. roopan mestaruuskisojen isäntämaaehdokkaana yh- dessä Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa lopulta hä- viten isännyyden kuitenkin Itävallalle ja Sveitsille. L u x e m b u r g

Pommiräjähdyksestä järkyttynyt Suomi Menestyksen jäljillä Syksyllä 2002 media uutisoi Myyrmannin räjähdyk- Luxemburgin koululaisten huono menestys OECD- sen, joka tappoi seitsemän ja haavoitti kahdeksan- maiden vertailussa puhutti mediaa, poliitikkoja ja kymmentä ihmistä. ”Pommiräjähdyksestä järkyttynyt asiantuntijoita koko vuoden ja keskustelu jatkuu. Suomi”, Eleftherotypia otsikoi. Lehti kirjoitti Paavo Lip- Mallioppilaana Suomi on luonnollinen vertailukoh- posen lausuneen, ettei tällaista ole koskaan tapah- de ja siten myönteisesti esillä lukuisissa asiaa käsit- tunut Suomessa ja että tapaus on yksittäinen teko, televissä kirjoituksissa. “Menestyksen jäljillä” otsikoi jolla ei ole mitään tekemistä terrorismin kanssa. On Tageblatt artikkelisarjansa Suomen opetusjärjestel- tyypillistä, että Suomi on maa, joka ei ole tottunut mästä. Neljänä peräkkäisenä päivänä ilmestyneissä tämänkaltaisiin väkivallantekoihin ja sadat järkytty- laajoissa artikkeleissa selostettiin perusteellisesti neet ihmiset ryntäsivät Punaisen Ristin veripalvelu- Suomen opetusjärjestelmä ja haastateltiin opetus- pisteisiin luovuttamaan verta, lehti kirjoitti. Myöhem- alan asiantuntijoita. Artikkelien yhteydessä julkais- min lehdet kirjoittivat poliisin pidättäneen pommi- tiin muun muassa neljännessivun kokoiset kuvat miehen kaksi ystävää. eduskuntatalosta ja istuntosalista, useita kuvia kou- Syksyllä englanninkielinen Kathimerini-lehti kir- luista ja haastatelluista asiantuntijoista. Artikkelisar- joitti lyhyesti Kosin saarella raiskatusta suomalais- ja ja samoihin aikoihin RTL-television lähettämä oh- tytöstä, jolle langetettiin kreikkalaisessa oikeudessa jelma oli seurausta oppositiopuolueen kansanedus- 20 kuukauden vankeustuomio väärästä valasta, vaik- tajan ja hänen mukana seuranneiden toimittajien vie- ka lääketieteelliset tutkimukset varmistivat rais- railusta Suomeen ja ajoittui juuri ennen Luxembur- kauksen tapahtuneen. Lehti kirjoitti, että tapaus nos- gin parlamentissa käytyä yleiskeskustelua. Loppu- tatti Suomessa kovan kohun. Muut kreikkalaislehdet vuodesta televisio- ja ajankohtaislehti Telecran kyseli eivät aihetta käsitelleet. “Was macht Finnland anders?” (Mitä Suomi tekee toi- Lehdet kirjoittivat vuoden 2002 aikana myös Tita- sin?) etusivun alalööpissään ja julkaisi Luxemburgissa nicin nimettömästä lapsesta, joka DNA-tutkimusten luennoimassa käyneen Helsingin yliopiston profes- perusteella tunnistettiin yhdeksänkymmenen vuoden sori Matti Meren haastattelun. jälkeen suomalaiseksi Eino Viljami Panulaksi, suo- malaisesta teltasta, joka suojelee myrkkykaasuilta, kemiallisilta ja biologisilta aseilta sekä Suomen ko- Helsingin olympialaiset - myös ventuneesta tupakkalaista. EU-komissaari Erkki Lii- Luxemburgille ikimuistoinen tapahtuma kanen mainittiin muun muassa komission varoitet- Helsingin olympialaisten 50-vuotisnäyttely otettiin tua Euroopassa kontrolloimattomasti liikkeellä ole- innolla vastaan Luxemburgissa, olihan vuosi julistettu vista lapsille vaarallisista lääkkeistä. Suomalaisen juoksija Josy Barthelin juhlavuodeksi. Barthel voitti taksikuskin Teostolle häviämä oikeustapaus, jonka juuri Helsingin olympialaisissa 1500 metrin juoksun velvoittamana hän joutuu jatkossa maksamaan mu- ja se on Luxemburgin toistaiseksi ainoa olympiakul- siikin kuuntelusta taksissa Teosto-maksuja, sai Eleft- tamitali. Suomesta tulleeseen näyttelyyn yhdistettiin

28 Luxemburgin urheiluministeriön arkistosta Luxem- Luxemburgin ensi-illan yhteydessä juuri ennen jou- burgin maajoukkueen valokuvia ja muita muistoesi- lua. Elokuvaa pidettiin Aki Kaurismäen parhaana, neitä Helsingin kisoista. Kaikki päälehdet kirjoittivat vuoden parhaana. Kirjoittajat luonnehtivat sitä seu- avajaisista. Pari lehteä julkaisi sellaisenaan edustus- raavasti: ton laatiman lehdistötiedotteen; valokuvia ja väliteks- ”Elokuva menee suoraan sydämeen ja todistaa, tit lisäten siitä syntyi parhaimmillaan koko sivun ar- etteivät tämän maailman kauheat, likaiset ja ilkeät tikkeli. Luxemburgin televisio ja yksi radiokanavista olekaan sellaisia minä heitä pidetään ja sopii vallan tekivät näyttelystä jutun ajankohtaisohjelmiinsa. mainiosti näytettäväksi juuri joulun alla. Vähän niin Erinomaisen julkisuuden ja myönteisen vastaanoton kuin joku suomalainen Buster Keaton olisi kaapan- saivat myös kaksi suomalaista nykyvalokuvataidet- nut itselleen Chaplinin Kaupungin valot ja tehnyt siitä ta esittelevää näyttelyä, osana eurooppalaista valo- sosiaalisen melodraaman, höystänyt sen kuivalla kuvataidetta esittelevää sarjaa. “Pohjoismaisena vi- huumorilla ja Kaurismäen suurenmoisilla kuvilla, siona tunnetun karuuden ja kylmyyden takaa pal- jotka tekevät hänestä tämän päivän ainoan ja unii- jastuu aistillisuus, vähäeleisyys, kiilloton kauneus ja kin mykän elokuvan mestarin. Vaikka kysymys ei ole urbaani nykyelämä”… kuvailtiin 12 nuoren suoma- mykkäelokuvasta, niin Kaurismäki käyttää mykkä- laistaiteilijan töitä. elokuvien mestareiden keinoa kertoa tarina pikem- minkin kuvien kuin vuoropuhelujen voimalla.” Eino-Juhani Rautavaara - yksi aika- kautemme suurimpia säveltäjiä Suomi sokissa

Luxemburgin uuden musiikin yhdistyksen 20.vuosi- otsikoitiin Myyrmannin pommi-iskua Luxemburgin sadan klassikoita esittelevässä konserttisarjassa 2002 mediassa. Artikkeleissa tuotiin esille se , että tapah- oli vuorossa Eino-Juhani Rautavaara. Konservato- tuma on laatuaan ensimmäinen Suomessa ja että riossa pidetyn konsertin johti kapellimestari Markus poliisi on ymmällään nuoren tekijän motiiveista. Lehtinen ja solistina oli pianisti Olli Mustonen. Sä- Eduskunnan ydinvoimalapäätös uutisoitiin ja samas- veltäjää ja hänen tuotantoaan käsitteleviä artikke- sa yhteydessä ympäristöministeri Satu Hassin ilmoi- leita julkaistiin lehdistössä ennen konserttia ja itse tus mahdollisesta erostaan ministerin tehtävistä. konserttiarvostelut olivat ylistäviä niin säveltäjän, Muuten Suomen poliittiset tai ajankohtaistapahtu- kapellimestarin kuin solistinkin osalta: “Kolme poh- mat eivät juuri ylittäneet uutiskynnystä Luxembur- joista tähteä kohtasivat Luxemburgin filharmonisen gissa. Kansainvälisiin tehtäviinsä liittyen olivat leh- orkesterin ja yleisön” (Le Quotidien). Tunnetteko oike- distössä vuoden aikana esillä oikeusasiamies Jacob astaan suomalaista jazzia? kyseli Tageblatt huhtikuus- Söderman, presidentti Martti Ahtisaari, UNEP-työryh- sa sivun kokoisessa artikkelissaan ja esitteli sanoin män johtaja Pekka Haavisto ja komissaari Erkki Lii- ja kuvin Luxemburgissa konsertoineen Trio Töykeät. kanen. Itsenäisyyspäivän aikaan ilmestyneessä kir- Kolme häkellyttävän monipuolista ja lahjakasta vir- joituksessaan “Kahden tuolin välissä” kertoi Letzebur- tuoosia, joista vielä kuullaan. Tageblattin Kulturissimo- ger Journal Suomen historian pääpiirteet. Lehden kuukausiliite esitteli näyttävästi Suuret haastattelut mukaan suhteet Ruotsiin ovat ilman jännitteitä kun -sarjassaan säveltäjä Magnus Lindbergin ja säveltä- taas Venäjään suhtaudutaan edelleenkin epävarmoin jä-kapellimestari Esa-Pekka Salosen. Savonlinnan tuntein. Talouselämän puolella seurattiin Nokian oopperajuhlia ja Juha-oopperaa esittelevässä “Sauna uutuuksia, tulosilmoituksia ja -odotuksia. Soneran oopperalavalla” -otsikoidussa kirjoituksessaan maan tappiolliset UMTS-lisenssikaupat uutisoitiin ja siinä laajin sanomalehti Luxemburger Wort rinnastaa oop- yhteydessä siteerattiin Ministeri Kimmo Sasin perajuhlat Salzburgin festivaalien pohjoiseksi vasti- Kauppalehdelle antamaa haastattelua. Telia-Sonera - neeksi ja Merikannon oopperaa antiikin tragediaan, kauppa ylitti niinikään uutiskynnyksen. Marcus jolle linnan piha antaa mahtavat puitteet. ”Karita Grönholmista tehtiin otsikoissa ”Ruotsin kuningas” Mattilan ensimmäinen Arabella” otsikoi sama lehti ja maailmanmestaruuden ratkettua jo Australiassa puolestaan artikkelinsa Pariisin Le Châtelet -teatteris- hän oli ”yksin omalla pilvellään”. sa esitetystä oopperasta. Drôles d’histoires Vuoden elokuva eli hullunkuristen juttujen palstallaan La Voix kertoi Luxemburgin lehdistö ei tehnyt poikkeusta: Aki Kau- Heinolassa pidetystä saunomisen maailmanmesta- rismäki ja elokuva Mies vailla menneisyyttä saivat ruudesta, jossa kuudestatoista maasta tulleet kah- runsaasti palstatilaa ja erinomaiset arvostelut niin deksankymmentä osanottajaa kilpailivat siitä, kuka Cannesin elokuvafestivaalien aikaan keväällä kuin kestää kauimmin 110-asteisessa saunassa. Naisten

29 sarjan voittajaksi mainittiin kaksikertainen maail- ilmiö. Tilastoja on uutisoitu vuonna 2002 poikkeuk- manmestari Annikka Peltonen ja miesten, jo neljän- sellisen paljon. Suomi keikkuu yleensä huippusijoil- nen kerran, Leo Pusa. la ja Portugali EU-maiden loppusijoituksilla. Tämä on taannut maan nimen pääsyn otsikoihin tai useisiin mainintoihin itse jutussa. Kyse voi olla esimerkiksi lukutaitovertailusta, syntyväisyyskuolleisuudesta tai P o r t u g a l i talouden kilpailukyvystä. Syynä tällaiseen tilastover- tailujen huomioimiseen on luonnollisesti ollut se, että Suomi ja suomalaiset näkyivät portugalilaisessa me- Portugalin taloudellinen kehno tilanne ja yhteiskun- diassa vuonna 2002 tavalliseen, edellisvuosien tapaan. nalliset ongelmat ovat merkittävällä tavalla leiman- Hetkellisen piikin nosti lokakuun alussa tapahtunut neet maan sisäpoliittista keskustelua vuonna 2002, presidentti Jorge Sampaion valtiovierailu Suomeen mukaan lukien julkisen talouden tervehdyttäminen lehdistön ja television selostuksineen, mukaan lukien ja pysyttäytyminen EU:n kasvu- ja vakaussopimuk- taustajutut ja haastattelut. Suurimpana puutteena sen puitteissa. Suomi-kuvaa vahvistaa myös Portu- Suomi-kuvan synnyttämisessä - ja uinuvana olevan galissa menestyvän Nokian mieltäminen suomalai- kiinnostuksen herättämisessä- Portugalissa näyttää sen yhteiskunnan menestystarinan tuotteeksi. Suo- olevan se, että paikalta puuttuvat perinteiset toimi- men kuuluminen kahdentoista euromaan joukkoon, jat omilla toimistoillaan, kuten Finnair ja Matkailun ainoana pohjoismaana, on vuoden aikana alleviivan- edistämiskeskus. Tiedotusvälineissä Suomi sai julki- nut Suomen vakiintunutta asemaa EU-maiden piiris- suutta erityisesti seuraavien asioiden tai teemojen sä. EU-yhteistyön piirissä, erityisesti tulevaisuuskon- yhteydessä. venttityössä, pienten EU-maiden yhteistyön tärkeyt- tä on korostettu lehdistössä. Suomi luetaan säännöl- Valtiovierailu 8-10.10.2002 lisesti tähän piiriin kuuluvaksi. Suomen eduskunnan ydinvoimapäätös uutisoitiin laajasti ennakkoluulot- Presidentti Sampaion vierailu Suomeen oli ensimmäi- tomana EU:n energiapolitiikan monipuolistamiseen nen laatuaan portugalilaisen presidentin suorittama- tähtäävänä päätöksenä. na ja tämä osaltaan nosti vierailun julkisuusarvoa televisiossa ja lehdistössä. Etukäteisvierailulla olleet Matkailu ja kulttuuri toimittajat kattoivat jutuissaan kirjavan joukon tee- moja. Tasavallan presidentti Tarja Halosen myöntä- Portugalilaisten päivälehtien viikonloppuliitteissä mä haastattelu sai päälehdissä hyvän julkisuuden Suomen matkailueksotiikka saa aina silloin tällöin kokosivun esillepanolla henkilökuvineen. Päinvastoin sijansa. Kyse voi tällöin olla Finnairin ja harvojen kuin Suomen tiedotusvälineissä, portugalilainen Suomen matkailuun erikoistuneiden matkatoimisto- media ei kiinnittänyt presidentti Halosen toteamuk- jen sponsoroimien toimittajien tekemistä kuvarepor- seen “Suomella Nato-kysymyksessä oma aikataulun- taaseista. Teemat ulottuvat Lappiin ja erikoisesti lu- sa”, erityistä huomiota. Etukäteisjuttujen kirjo hei- miseen jouluun. Lisäksi käsiteltiin esimerkiksi ka- jasti Suomen kaukaisuutta ja tuntemattomuutta: ju- noottiretkeilyä kesällä. Portugalin lukuisilla filmifes- tuissa kuvattiin maamme kaksikielisyyttä, maahan- tivaaleilla palkitut suomalaisfilmit (Kuutamolla) tai muuttopolitiikkaa, julkishallinnon lahjomattomuut- “osittain-portugalilainen” Aki Kaurismäki saavat päi- ta, kielen omintakeisuutta, Karjalan kysymystä. Jut- välehtien kulttuurisivuilla mainintoja eurooppalaisen tujen määrä oli kokonaisuudessaan runsas, mutta filmiteollisuuden tuotteina. Mies vailla menneisyyt- sisältönsä puolesta ne eivät ainakaan kaikilta osil- tä -elokuva, ja myös Juha, pyörivät Lissabonissa ja Por- taan kattaneet niitä teemoja, joita jotkut Suomessa tossa useita viikkoja pienessä eurooppalaisia eloku- haastatellut henkilöt olisivat toivoneet. Syynä tähän via esittävässä teatterissa. Kaurismäen haastattelu lienee se, että edes EU ei nosta Suomen kiinnosta- oli yhdessä päälehdessä. Joulun aikaan Lappi joulu- vuutta kuin poikkeuksellisesti Portugalissa parrasva- pukin kotimaana sai vajaan tunnin ohjelma-aikaa. loihin. Vierailun aikana uutisointi oli runsasta valta- Estelle -kehitysmaa-aluksen poikkeaminen Angolan mediassa. Erityistä huomiota sai Suomi taloudellisesti matkallaan mennen tullen Lissabonissa sai jonkin menestyneenä hyvinvointimaana. Tässä luonnollises- verran julkisuutta lehdistössä. Suomen suurlähetti- ti heijastuvat Portugalin omat taloudelliset ongelmat läs on osallistunut eri aiheita käsittävillä kirjoituk- kuluneen vuoden aikana. sillaan Diario Economico -lehden kymmenen eri maan suurlähettilään säännölliselle kolumnipalstalle. Suo- Suomi “tilastoykkösenä” men iberoamerikkalainen kulttuuri-instituutti on vuoden 2002 aikana aktivoinut toimintaansa Portu- Silmiinpistävää median uutisoinnissa on ollut kaiken- galissa. Yhdessä muiden Lissabonissa toimivien kult- laisten vertailutilastojen mukanaan tuoma Suomi- tuuri-instituuttien kanssa se on lähetystön kanssa

30 osallistunut laajaan siirtolaisuutta käsittelevään kol- Kriitikot olivat erityisen ihastuneita elokuvan vä- men päivän kollokviumiin. Tilaisuus sai kohtuullisen reihin ja ääniin. Le Figaron mukaan “koskaan ei Suo- hyvän lehdistökatteen. malaisen (Aki Kaurismäen) erityinen ja puoleensa- vetävä kuva- ja äänimaailma ole vaikuttanut niin valmiilta kuin tässä kirkkaassa pienessä jalokivessä, R a n s k a joka on synkkä ja hellä, ironinen ja koskettava.” “Kat- sokaa Kati Outisen kasvoja... kuunnelkaa ääniä, hil- Kaurismäen menestys jaisuutta, Muistatko Monrepos’n -laulua”, kirjoitti Le Monde. Kyseessä onkin todennäköisesti kaikkien ai- Lievä pettymyksen vivahde sävytti Ranskan lehtien kojen suurin suomalainen kulttuurimenestys Rans- kirjoituksia, kun ennakkosuosikiksi noussut Aki Kau- kassa. Elokuvan positiivinen ja inhimillisyyttä koros- rismäen Mies vailla menneisyyttä ei saanutkaan Can- tava sävy sekä kaunis väri- ja äänimaailma tekivät nesin elokuvajuhlien pääpalkintoa, Kultaista palmua. ranskalaisiin kriitikoihin vaikutuksen. Kaurismäestä “Sääli, Kultainen palmu olisi varmasti tehnyt Kauris- itsestään lehdissä annettiin hieman eksentrisen, bo- mäen tunnetuksi myös elokuvapiirien ulkopuolella. heemin taiteilijan kuva, joka sopii hyvin yhteen hä- Täsmennettäköön, että Mies vailla menneisyyttä on nen elokuviensa kanssa. huomattava suuren yleisön elokuva”, kirjoitti Libéra- tion. Kaurismäki sai tyytyä toiseksi parhaaseen pal- Euro kintoon, Grand prix du juryyn, Roman Polanskin The Euron tullessa vuodenvaihteessa 2001-2002 käyttöön Pianist -elokuvan saadessa pääpalkinnon. Suomi näkyi hyvin ja näyttävästi kartoilla, televisio- Valintaa luonnehdittiin Le Figarossa emotionaali- uutisissa ja sanomalehdissä. Pääuutislähetykset, leh- seksi ja poliittiseksi. Libérationin mukaan David Lyn- tien kannet ja jutut noteerasivat Suomen mukana- chin johtama jury “valitsi eri osapuolten kannalta olon. Eri euromaita esittelevissä kiertojutuissa Suo- tyydyttävimmän ratkaisun”. “Kati Outisen oikeutet- men kerrottiin olevan hyvin valmistautunut ja että tu valinta parhaaksi naisnäyttelijäksi ikimuistettava- käytännön siirtyminen sujui Suomesssa vaikeuksit- na Irmana on paradoksaalinen lohdutuspalkinto Aki ta, eikä aiheuttanut suuria ongelmia suomalaisille. Kaurismäelle”, lehti kirjoitti. Kaurismäki ja Mies vail- Le Monde économien kannessa Suomi komeili kar- la menneisyyttä keräsi runsaasti kehuja ja positiivis- talla sinisenä euromaana kun Ruotsi, Tanska ja Bri- ta julkisuutta niin Ranskan lehdistössä kuin medias- tannia erottautuivat punaisella värillä. Le Monden sa yleensä. Ainoastaan ohjaajan tapa suoriutua pe- kuukausilehdessä selostettiin koko sivulla Suomen rinteeksi muodostuneesta festivaalipalatsin portai- eurokolikkojen symboliikan perustuvan maan histo- den noususta herätti hienoista ihmetystä. Päälehdissä riaan ja luontoon. Libération julkaisi euroliitteen, jossa ei tosin ollut mainintoja Kaurismäen käytöksestä pal- kunkin euromaan valtalehti oli saanut oman aukea- kintojenjakopäivänä. man kertomaan maan siirtymisestä uuteen valuut- Mies vailla menneisyyttä -elokuvan ensi-ilta sai taan. Suomesta osallistuja oli Helsingin Sanomat pää- loistavan vastaanoton mediassa. Se pääsi erittäin otsikolla “Euro ennen muita”. Sisältö koostui useasta hyvin esille paitsi suurimmissa päivälehdissä myös jutusta, joista voidaan erikseen mainita Olli Kivisen aluelehdissä, viikkolehdissä ja muussa mediassa. Se EU-aiheinen kolumni. Le Figarossa raportoitiin, että sai viikon ensi-illoista eniten palstatilaa syrjäyttäen “Joulupukin maassa kaikki on valmista” ja arvioitiin, muiden muassa Al Pacinon ja Robin Williamsin In- että “maa pääsee viimeinkin eroon neuvostoperinnöstä”. somnia-elokuvan. Paljon kuvia sisältäneet pitkät ar- tikkelit ja haastattelut ylistivät elokuvaa ja ohjaajaa ja muistuttivat myös elokuvan menestyksestä Can- Eduskunnan ydinvoimapäätös nesin festivaaleilla. “Mestariteos”, otsikoi Le Figaron kriitikko ylistävän Ranskan päälehtien eduskunnan ydinvoimapäätök- arvionsa Kaurismäen elokuvasta. “Ei ole toista Aki sestä käyttämä yleissävy oli asiallinen ja uutisoiva. Kaurismäen kaltaista elokuvaohjaajaa”, kirjoitti Le Päätöstä luonnehdittiin murroksena ja käännekoh- Monde, joka käsitteli Kaurismäen elokuvaa paitsi ko- tana eurooppalaisessa ydinvoimakeskustelussa. Uu- kosivun artikkelissa ja haastattelussa kulttuurisivuil- tinen kiinnosti Les Echos’ta ja Le Figaroa erityisesti laan, myös viikkoliitteessään. Elle-lehden toimittaja oman maan näkökulmasta, koska ranskalainen Are- kirjoitti, että vaikka hän ei yleensä halua pakottaa va osallistuu tarjouskilpailuun. ihmisiä tekemään mitään, niin tällä kertaa hänen on pakko pyytää lukijoita katsomaan Kaurismäen uu- Ydinvoiman katovuodet päättymässä sin elokuva, joka on “kaunein, puhtain, vaatimatto- min, pohjoismaisin, armeliain, ylevin, herkin eloku- Le Monde omisti 6.6.2002 päivätyssä numerossaan va tänä vuonna”. ydinvoimalle kokonaisen sivun, jonka perustana oli

31 Suomen ratkaisu. Juttu oli myönteissävyinen ja se Talousmenestys kehui avoimesti Suomen päätöksen demokraattisuut- ta. Lehden mielestä Suomen ydinvoimaratkaisua ei Talouselämästä oli runsaasti artikkeleita eri aihepii- voi kuitenkaan pitää geopoliittisista erityispiirteistä reistä. Le Monde raportoi suomalaisen työelämän kult- johtuen esimerkkinä muulle Euroopalle/EU-maille, tuurivallankumouksesta ja Nokian yhä jatkuvasta mutta muut tulevat seuraamaan tarkkaan, miten voittokulusta erityisesti korostaen yhtiön suomalai- Suomen uusi reaktori onnistuu teknisesti ja talou- suutta. Jorma Ollilasta piirrettiin monivivahteinen dellisesti. “Tietyllä tavalla ydinvoiman katovuodet henkilökuva jättiyrityksen keulahahmona. Le Figaro ovat päättymässä Helsingin päätöksen myötä.” Lehti käsitteli Suomen vahvaa asemaa Baltian maiden ja kertoi ranskalaisen Arevan olevan johtavien tarjoaji- Venäjän markkinoilla. Valtiovarainministeri Sauli en joukossa. Niinistön haastattelu selvensi Suomen ja Venäjän suhteiden kehittymistä ja Suomen erikoisasemaa Venäjän-asiantuntijana. Ranskan tärkeimmän talous- “Ydinvoiman uusi armo” lehden Les Echos’n viikonloppuliite kirjoitti Suomen erittäin aktiivisesta tutkimus-ja innovaatiopolitiikas- Viikkolehti Le Point kirjoitti laajasti Suomen ydin- ta, joka on mahdollistanut muutamassa kymmenes- voimapäätöksestä verrattuna ydinvoiman tilaan sä vuodessa siirtymisen perinteisiltä teollisuuden- muualla maailmassa. Suomen päätöksen eksootti- aloilta modernin teknologian aloille. Esimerkkeinä suus kumottiin tarkastelemalla muissa maissa raken- käytettiin Nokiaa ja bioteknologiateollisuutta. teilla olevien reaktoreiden määrää. Taistelussa kas- Kolme merkittävää ranskalaista aluelehteä, La vihuoneilmiötä vastaan monien valtioiden todettiin Montagne, l’Est-Républicain ja Dernières Nouvelles d’Alsace löytävän itsensä vaikean valinnan edestä, tuomarei- julkaisivat laajat reportaasit Suomesta. Lehdet ker- na ydinvoiman ja hiilidioksidin välillä. Le Point vierai- toivat Suomen taloudellisesta menestyksestä maail- li Suomessa Finnfactsin kutsusta. man markkinoilla sekä myös Lapista kiintoisana matkailukohteena. Nokia on ilmiö, joka kiinnostaa ja “Suomen naiset uhkaavat vauvalakolla” lehdet nimesivätkin yhtiön Suomen johtotähdeksi. Lehdet ylistävät Suomea ja suomalaisia ja kertovat Le Figaro kertoi kantensa pakinatyyppisellä palstalla heidän olevan dynamiisia ja kielitaitoisia. Suomen suomalaisten naisten aikeista tehdä vauvalakko. “Sa- kerrotaan liittyneen viimeisten joukossa EU:hun, dat suomalaiset naiset uhkaavat lakolla, jollei halli- mutta se ei ole myöhästynyt junasta, vaan on jo ot- tus hylkää päätöstä viidennen ydinvoimalan raken- tanut euron käyttöön, ainoana Pohjoismaana. La Mon- tamiseksi”, lehden kolumnisti kirjoitti. Suomea ku- tagne pitää Suomea tasa-arvoisuuden esimerkkimaa- vattiin jutussa alhaisen syntyvyyden maaksi, jossa na ja kertoo presidentti Tarja Halosen olevan vaati- aurinko paistaa vain vähän. maton henkilö. Dernières Nouvelles d’Alsace kertoo Suo- men tulevasta eläkebuumista, suomalaisesta melan- “Suomen uskallettu ratkaisu” koliasta sekä todellisuudentunnosta: “Suomalaiset ei- vät usko joulupukkiin”. Finnfacts ja Pariisin -suurlä- Talouslehti Challengesin mukaan ydinenergian osuus hetystö osallistuivat kaikkien yllämainittujen talous- pyritään nostamaan neljäänkymmeneenkahteen pro- juttujen järjestelyihin. senttiin kokonaistuotannosta ja toukokuussa edus- kunta tulee lausumaan kantansa viidennen ydin- Alvar Aallon Maison Carré reaktorin rakentamisesta. Ranskassa ja Ruotsissa ydinenergian osuus on Euroopan korkeimpia ja Suo- Le Figaro totesi “suuren suomalaisen arkkitehdin” Al- men uusi voimala nostaisi sen tilastoissa heti näiden var Aallon suunnitteleman ja syksyllä Pariisin lähis- perään. Aikana jolloin suuntaus on kohti ydinvoiman töllä myyntiin tulleen yksityistalon Maison Carrén vähentämistä, Suomessa tehdään “uskallettu ratkai- olevan “esteettisesti uniikki”. su”, lehti otsikoi. Myös Le Monde ylistiä taloa. “Se on ainoa Ranskas- Suomi pääsi myös ydinvoiman esimerkkimaaksi sa oleva todistuskappale tämän humaanin arkkiteh- ydinenergiayhtiö Arevan ilmoituksessa Le Mondessa. din mestarillisesta tilan ja muotojen käytöstä. Hän Kyseessä oli Arevan erehdyttävästi Le Monden si- jätti moderniin rakennustaiteeseen samettisen kä- vuja muistuttava nelisivuinen väri-ilmoitus, jossa denjälkensä.” mainostettiin yhtiön Alternatives-lehteä. Ilmoituksen viimeinen sivu esitteli Suomen päätöstä rakentaa vii- Myyrmäen pommi-isku des ydinvoimala erittäin näkyvästi. Suomea koske- van ilmoituksen otsikko oli “La Finlande, un exemple Myyrmäen pommi-isku nousi Ranskassa nopeasti à suivre?” otsikoihin. Varsinkin radio ja televisio raportoivat

32 uutisesta heti ja se pysyi median yhtenä pääaiheena Rovaniemi ja joulupukin markkinointi koko tapahtumaviikonlopun. Räjähdys uutisoitiin aluksi mahdollisena terroristi-iskuna, mutta jo seu- Le Figaro julkaisi Entreprises-liitteessään aukeaman raavana päivänä oli selvää, että kyseessä oli yhden kokoisen artikkelin Rovaniemestä, joka on julistanut henkilön tekemä rikos. Terroristi-epäilyjen siteeraus- itse itsensä “joulupukin kyläksi”. Lehden toimittaja lähteenä käytettiin useimmiten pääministeri Paavo kävi Rovaniemellä tutustumassa suomalaiseen jou- Lipposta. Media kertoi pommi-iskun järkyttäneen lupukkiin ja joulupukin ympärillä pyörivään paikal- koko Suomen kansan. Libération otsikoi: “Helsinki liseen elinkeinoelämään. Hänen mielestään Rovanie- shokkitilassa verisen attentaatin jälkeen.” Räjähdys mi on todiste siitä, että Suomessa menestyvät muut- mainittiin Suomen tuhoisimpana siviiliväestöön koh- kin kuin vain Nokia. Ainoa mikä Rovaniemeltä puut- distuneena iskuna sitten toisen maailmansodan. tuu, on sellainen manageri, joka veisi kehitystä ra- Useimmat uutisjutut olivat ranskalaismedian Tukhol- justi eteenpäin, Jean-Claude Killyn malliin. man-kirjeenvaihtajilta tai uutistoimisto Afp:ltä. Pre- Turismiaiheet näkyivät erityisen hyvin naistenleh- sidentti Jacques Chiracin Suomeen lähettämät su- dissä, kuten Madame Figarossa. Figaro Magazinessa oli runvalittelut huomioitiin uutisissa tarkasti. joulupukin imaginäärinen haastattelu, jossa joulu- pukin todettiin yksiselitteisesti olevan kotoisin Na- papiirin Korvatunturilta. Muita aiheita Formula- ja rallikuskit näkyivät lehtien palstoilla ja otsikoissa perinteiseen tapaan. Kimi Räikkösestä Karjala tehtiin henkilökuvia, joista kaikki eivät olleet mairit- televia. ”Suomalaiset kaihoavat Karjalaansa”, otsikoi Libéra- tion Karjalasta kertovan lähes kokosivun juttunsa. Neljän viidestä suomalaisesta todetaan vastustavan Karjalan palautusta, sen infrastruktuurin ollessa huo- S a k s a nossa kunnossa ja 300 000 venäläisen, ukrainalaisen, valkovenäläisen ja keskiaasialaisen nykyään asues- Saksan median raportointi Suomea koskevista aiheis- sa alueella. Lehti siteerasi ahkerasti Karjalan palaut- ta oli vuonna 2002 erittäin vilkasta. Pelkästään jou- tamista puolustavia Martti Siiralaa ja Jukka Seppis- lukuun aikana tekstejä oli päälehdissä noin 70 kap- tä ja laskee 11,5 prosenttia suomalaisista olevan kar- paletta. Tärkein ansio Suomi-kirjoittelusta kuuluu jalaisten jälkeläisiä. Suomen teineille, jotka pärjäsivät kansainvälisessä oppimisvertailussa loistavasti. Voi sanoa, että suoma- Tango laiset 15-vuotiaat, heidän opettajansa ja koko koulu- tusjärjestelmä onnistuivat kirkastamaan Suomi-ku- Valtakunnallinen päivälehti Libération julkaisi vaa ennennäkemättömällä tavalla. Kiinnostuksen 15.11.2002 laajan reportaasin suomalaisesta tangos- taustalla oli saksalaisten nuorten huono menestys ta. Näyttävää aukeaman juttua peitti kuva kesän 2002 PISA-tutkimuksessa ja myös Unicefin tekemässä ver- tangokuninkaasta, Mikko Kilkkisestä, joka seitse- tailussa. Kirjoittelua oli niin paljon, että sekä televi- mäntoistavuotiaana on tähän asti nuorin kruunattu, sion keskusteluohjelmissa että joissain lehdissä aihe lehti kertoi. Mukana on myös kuva tangoa tanssivis- alkoi jo puuduttaa toimittajia. Die Welt kirjoitti ta suomalaisista. Suomalaista tangoa pidetään hyvin 18.6.2002, että “pyhinvaellusmatkoja Suomeen on sotilaallisena verrattuna argentiinalaisten improvi- tehty jo riittävästi”. saatioon. Artikkelin kirjoittaja, Sara Roumette, osal- Aki Kaurismäki, joka aikoinaan aloitti kansain- listui viime kesänä ulkoministeriön lehdistö- ja kult- välisen uransa Berliinissä, sai tietenkin paljon julki- tuuriosaston Helsingissä järjestämälle Foreign Corres- suutta Mies vailla menneisyyttä -elokuvansa ansios- pondents -kurssille. ta. Hänen päätöksensä olla osallistumatta New Yor- kin filmifestivaaleille noteerattiin kaikissa päälehdis- sä ja kannanottoa pidettiin myönteisen rohkeana. Koulujärjestelmä Pääministeri Paavo Lipposen avaama Jugend-taiteen näyttely Berliinissä huomioitiin myös näyttävästi, ja Yksi laajalevikkisimmistä naistenlehdistä, Elle, rapor- vierailun yhteydessä pääministeri Lipposen haastat- toi suomalaisen koulujärjestelmän tasa-arvoisuudes- teluja julkaistiin useissa lehdissä. Näyttelyn avajai- ta ja esitteli taustoja Suomen järjestelmälle, joka siin julkaistiin kahdeksansivuinen Suomi-liite Berlii- OECD:n tekemässä kansainvälisessä kouluvertailus- nin päälehdessä Tagesspiegelissä. sa sai huipputuokset. Muiden muassa arvostettu Frankfurter Allgemeine Zeitung ( FAZ) kirjoitti ihailevaan sävyyn Suomen avoi-

33 muudesta ja siitä, ettei maassa juuri tunneta korrup- dioasema teki niinikään tunnin pituisen ohjelman tiota. Vuodesta toiseen Suomi pysyy kahden puhtaim- Suomen kehittymisestä telekommunikaation edellä- man joukossa Transparency International korruptiosel- kävijämaaksi. Saksan tärkeimmän televisiokanavan vityksessä Saksan liukuessa alemmas. ARD:n Europamagazin teki reportaaseja suomalaises- Suomen ydinvoimapäätös uutisoitiin asiallisesti ta koulujärjestelmästä sekä Lapin sodassa mukana sekä lehdissä että sähköisissä viestimissä, vaikka Sak- olleesta lääkäristä. Myös Süddeutsche Zeitung julkaisi sa on päättänyt luopua ydinvoimasta. FAZ toteaa artikkelin Lapin sodasta ja Suomessa esitetyistä aja- Suomen haluavan ydinvoiman lisärakentamisella irti tuksista sotakorvausten vaatimisesta Saksalta. Suur- Venäjästä ja samalla lähemmäs länttä. Handelsblatt lähettiläs Leif Fagernäsiä haastateltiin useasti ja hän puolestaan toteaa, että suomalaiset ovat järkeviä, oli mukana muun muassa lukuisissa radio-ohjelmis- tuloshakuisia päättäjiä, jotka antavat ydinvoimarat- sa. kaisun myötä sysäyksen rehellisemmälle ympäristön- Taloussivuilla Nokia ei tänäkään vuonna luonnol- suojelu- ja energiakeskustelulle. Vihreiden eroaminen lisesti jäänyt huomiotta. Valtamedia seurasi tiivisti hallituksesta uutisoitiin lyhyesti. Nokian kehitystä Linus Torvalds pääsi otsikoihin kun liittopäivät valitsi uudeksi tietokonejärjestelmäksi Metsäpolitiikka esillä Linuxin. Tämän lisäksi UMTS-lupien jälkimainingit olivat esillä kuten QUAM-yhtiön (Soneran ja Telefo- Loppuvuodesta Suomen metsäpolitiikka nousi uuti- nican yhteisyritys) vetäytyminen Saksasta. seksi kahdessa lehdessä Greenpeacen vaadittua niin Vuoden 2002 ylivoimaisesti näkyvin tapahtuma sanottujen vanhojen metsien hakkuiden keskeyttä- Pohjois-Saksassa oli Harry Harkimon Areenan val- mistä Pohjois-Suomessa. FAZ toteaa, että Suomen mistuminen Hampurissa. Lehdistössä hehkutettiin metsäteollisuus ja ympäristöjärjestöt eivät pysty kes- ennen kaikkea määrätietoista toimintaa, joka mah- kenään vuoropuheluun. dollisti hallin valmistumisen van 16 kuukaudessa il- Sähköisten viestimien jutunteko Suomesta jatkui man yhteiskunnan rahoitusta. Rakennusvaiheita oli kiitettävällä intensiivisyydellä. Suurimpia yksittäisiä edeltänyt lähes 40 vuotta kestänyt jahkaaminen. Sekä projekteja oli Arten tunnin pituinen osittain suora lä- Lübecker Nachrichten että Kieler Nachrichten julkaisivat hetys Helsingistä. Saksan ainoa valtakunnallinen ra- Suomea käsittelevät matkailuliitteet.

Liittopäivät valitsi Linuxin

34 Muu Eurooppa

B u l g a r i a Nato-lausuntojen tarkka kirjaus Bulgarian vuoden lopussa saaman Nato-jäsenyyskut- Edustuston kirjattua satakunta Bulgariassa vuoden sun huomioonottaen Bulgarian tiedotusvälineet ovat 2002 aikana julkaistua Suomea koskenutta lehtiar- ymmärrettävästi osoittaneet huomiota myös muiden tikkelia ja Suomen oltua eri muodoissa esillä myös maiden Nato-kantoja. Suomen osalta on lainattu pää- Bulgarian radio- ja televisioasemien ohjelmissa, tu- ministeri Paavo Lipposen lausuntoa Suomen ulko- loksena on, että Suomi on ollut esillä normaalilla ta- politiikan edelleen voimassa olevista perusperiaat- valla. Lehtien harvalukuiset ulkomaalaiset kirjeen- teista - sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ja it- vaihtajat on sijoitettu eurooppalaisiin metropoleihin senäisestä puolustuksesta. Samalla on viitattu puo- ja Suomea koskevan aineiston lähteinä ovat tavalli- lustusministeri Jan-Erik Enestamin lausuntoihin, sesti kansainväliset tietotoimistot ja lehdet. Edustus- joissa hän toteaa, että jos Ruotsi liittyy Natoon, Suo- ton lehdille, radiolle ja televisiolle toimittamaa aineis- men tulisi seurata perässä. Samansuuntaisia kannan- toa on julkaistu. ottoja on lainattu pitkin vuotta, esimerkiksi päämi- Keskeiset esillä olleet teemat ovat Suomen EU-jä- nisterin lausuntoa syyskuun lopulta, jonka mukaan senyys, Nokia ja Suomen talous. Lisäksi ajankohtais- Nato-jäsenyys ei tällä hetkellä ole ajankohtainen ja ta ydinvoimalateemaa on käsitelty tiedotusvälineis- että keskustelu mahdollisesta kansanäänestyksestä sä. Suomalaisia Nato-kannanottoja on lainattu ah- on ennenaikaista. Samassa yhteydessä mainitaan keraan. 2002 vuoden ulkoministeri Erkki Tuomiojan jälleen puolustusministeri Enestamin kommentti, vierailu tuli noteeratuksi tarkkaan muun muassa mi- jonka mukaan Suomi on menossa kohti Nato-jäse- nisterin kahden julkaistun haastattelun muodossa. nyyttä. Presidentti Tarja Halosen joulukuista lausun- Kulttuurin alalla ovat olleet esillä elokuvaohjaaja Aki toa asiasta, jonka mukaan suomalaisten enemmistö Kaurismäki ja Mika Waltari hänen romaaninsa uu- on Natoon liittymistä vastaan, lainataan useammas- sintapainoksen yhteydessä. Formula-ajaja Kimi Räik- sakin lehdessä. köstä on istutettu Mika Häkkisen vaatteisiin ja suo- Yksittäiset Nato-lausunnot on kirjattu, kun taas malaisten urheilijoiden saavutuksia on noteerattu taustaa ja selitystä Suomen asennoitumiselle on an- myös muista lajeista. Suomea koskevien irrallisten nettu lähinnä ulkoministeri Tuomiojan vierailun yh- uutisten kirjo on ulottunut Helsingissä järjestetystä teydessä julkaistussa materiaalissa. Mainitussa pre- tangofestivaalista suomalaisen ministerin isyyslo- sidentti Halosen lausuntoa koskevissa uutisissa on maan. todettu Suomen, Naton ja EU:n välinen yhteistyö.

EU:n aktiivinen jäsen Ydinvoima Suomen EU-jäsenyys on ollut huomion kohteena ul- Bulgarialaisen Kozloduin ydinvoimalan oltua keskei- koministeri Tuomiojan lokakuussa 2002 tekemän vie- sesti esillä maan lehdistössä koko vuoden ajan, on railun yhteydessä. Artikkeleissa on kyselty kehitty- media ollut kiinnostunut myös Suomen ydinvoima- neen Suomen menestyksen salaisuutta. Vastauksis- loista ja suomalaisesta ydinvoimapolitiikasta. Media sa on korostettu niin suomalaisen teollisuuden pa- on myös viitannut Suomessa tehtyihin mielipidetie- nostusta tutkimukseen ja maan koulutusjärjestelmää dusteluihin, jotka liittyvät ydinvoiman kannatukseen. kuin laajemmassa mielessä korkeatasoista lainsää- Lehdissä huomioitiin myös pääministeri Lipposen däntöä ja sen toimeenpanoa ja ylipäätään maan yh- antama haastattelu englantilaiselle lehdelle. Suomen teiskunnallista toimivuutta. Standart-lehden maalis- pyrkimys erilaisten energialähteiden, ydinvoima kuussa julkaisemassa Viroa koskevassa artikkelissa mukaan luettuna, tasapainoiseen hyväksikäyttöön Suomi esitellään esimerkkimaana Virolle. Suomen si- tuotiin esille eräiden lehtien vetäessä suuria otsikoi- joittuminen maailman ykköseksi korruption puuttu- ta pääministerin kommenteista eräiden EU-jäsenmai- misen osalta on noteerattu laajalti lehdissä. den ydinvoimapolitiikkaan liittyen. Eräät lehdet her- Yksittäisiä suomalaisia kannanottoja on lainattu kuttelivat tässä yhteydessä: “EU:ta syytetään energia- koskien muun muassa konventin työtä ja pienten imperialismista”- ja “Pääministeri Lipponen - Euroo- maiden väheneväksi pelättyä roolia unionissa. Läh- pan ydinvoimakapinoitsija”. Eduskunnan periaatteel- tökohta on ollut nimenomaisesti asioiden tarkastelu linen päätös uuden ydinvoimalan rakentamisesta pienen jäsenmaan näkökulmasta. pantiin merkille useassakin lehdessä.

35 Nokia talouden kuvastajana Bo Carpelanin romaanin Benjamins bok bulgaria- lainen käännös on saanut esittelynsä lehdistössä. Lehtien kestoteemanana Suomen talouteen liittyen on ollut hign tech -teema. Soneran ja Telian fuusio Häkkisestä Räikköseen on noteerattu. Nokia on ollut jatkuvasti esillä mediassa. Artikkeleissa on käsitelty yhtiön asemaa maailman- Edellisen vuoden lehdistösuosikin Häkkisen poistut- markkinoilla, kilpailua muiden laitevalmistajien kans- tua ainakin tilapäisesti näyttämöltä on hänen vaat- sa, yhtiön toimintoja vaikkapa Kiinassa tai kolman- teitaan pyritty sovittamaan hänen seuraajansa Kimi nen sukupolven järjestelmien kehittelyä koskevien Räikkösen ylle, josta on ilmestynyt useita uutisia ja monilukuisten artikkeleiden muodossa. Nokian roo- myös pari varsinaista artikkelia. Marcus Grönholmin lia Suomen taloudessa on käsitetelty esittämällä yh- menestykset ralliajajana on noteerattu. Vaikka hiih- tiön prosenttiosuudet maan ulkomaankaupassa ja tourheilu ei Bulgariassa ole yhtä suosittua kuin poh- budjettituloissa. Nokiaa ja Ericssonia vertailevassa joismaissa, on suomalaiset menestykset myös tällä Banker-talouslehden artikkelissa “Skandinaavinen sektorilla pantu merkille. Malesiassa järjestetystä kaksintaistelu” (9-15.3.2002) analysoidaan syitä suo- maailman vahvimman miehen kilpailusta lehdet ovat malaisen yhtiön menestykseen nimenomaan laite- julkaisseet kuorma-autoa vetävän suomalaisen jät- toimittajana. Lehdet ovat noteeranneet yhtiön osal- tiläisen kuvan. listumisen Tetra-viranomaiskommunikaatiojärjes- telmän rakentamiseen Bulgariassa. Erikseen on mainittava Nokian tuote-esittelyt leh- Ministeri koti-isänä distössä, joita on ollut kymmeniä, ellei satoja. Yhtiön viime vuonna lanseeraamat uudet mallit, erityisesti Suomen sosiaalisektoria on esitelty esimerkkien va- kamerapuhelinmallit, titaanikuorilla varustettu malli, lossa: Trud-lehti julkaisi lokakuussa ministeri Ville Itä- “Nokian värikkääksi tulevaisuudeksi” ristitty 6610- län isyyslomaa käsittelevän jutun. Yhä useampien puhelin, uuden 3G-sukupolven tekniikkaa edustava suomalaisten miesten todetaan käyttävän oikeuttaan 6650-malli samoin kuin “tavalliset” uudet mallit on “vaippojen vaihtamiseen” eivätkä poliitikot tee sään- esitelty tarkkaan ja useaan otteeseen. Esimerkkinä nöstä poikkeusta. Itälän lisäksi esimerkkinä tuodaan mielenkiinnosta yhtiön tuotekehittelyä kohtaan to- esille tätä oikeutta jo kaksi kertaa hyväksikäyttänyt dettakoon sen Aasian markkinoille tarkoittaman J- pääministeri Lipponen. NM02 -mallin seikkaperäinen esittely useassakin maan lehdessä. J u g o s l a v i a Kaurismäki, Waltari, Carpelan Suomea koskevat uutiset Jugoslavian/Serbian tiedo- Suomalaista kulttuuria bulgarialaisessa lehdistössä tusvälineissä voidaan jakaa viiteen osa-alueeseen: ovat vuoden aikana edustaneet muun muassa elo- poliittisiin, kulttuuria koskeviin, teknologian uutisiin, kuvaohjaaja Aki Kaurismäen esittelyt sekä Mika Wal- urheiluun ja Suomen tukemiin avustusprojekteihin. tarin kahdenkin romaanin esilletulo - Sinuhen uusi Kuudennen ryhmän muodostavat eri alojen pikku- painos ja Turms kuolematon -romaanin ensiesittely uutiset, jotka ovat uutistoimistoilta lainattuja. bulgarialaiselle lukijalle. Kapital-lehden toukokuisessa laajassa katsaukses- sa Kaurismäkeä, “napapiirin profeettaa”, luonnehdi- Politiikkaa sivuavat uutiset taan riippumattoman eurooppalaisen elokuvan joh- tavaksi hahmoksi. Kaurismäen elokuvista, niiden Alkuvuoden huomattavin Suomi-teema oli kiistan- taustalla olevasta ohjaajan “pientä ihmistä”, nykyih- alaisen, itseään toimittajaksi kutsuneen Serbiasta misen toivottomuutta, ohjaajan realismia, “askeettis- kotoisin olevan Zoran Topencarevicin lausunnot ja ta estetismiä” heijastavista konseptioista, filmien syn- haastattelut Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsblade- tyhistoriasta, ohjaajan käyttämistä näyttelijöistä an- tissa. Koska Topencarevic väitti omaavansa tietoa kah- netaan yksityiskohtainen kuvaus - ohjaajan omalla desta eniten Serbiassa spekulointia herättäneestä, suulla. vieläkin selvittämättömästä murhasta (toimittaja Mika Waltarin romaanien ilmestymisen yhteydes- Slavko Curuvija ja Serbian entinen presidentti Ivan sä on palautettu mieliin tekijän kirjailijankuvaa laa- Stambolic ) hänen sensaatiomaiset lausuntonsa kan- jemminkin ja todettu hänen saaneen kestävän sijan tautuivat helposti Suomesta Jugoslaviaan asti. Topen- psykologisen historiallisen romaanin luojana. Walta- carevicin epämääräistä menneisyyttä ja henkilöku- rin historiallinen asiantuntemus pannaan merkille vaa tutkittiin lehdistössä ahkerasti noin viikon ver- uudemman kerran. ran. Kohu vaikeni pian, kun tultiin siihen johtopää-

36 tökseen, että hänen lausuntojensa tarkoituksena oli Paul Williams herättää sensaatiota. Motiivina oli jokin muu kuin tietojen janoaminen murhien selvittämiseksi. Milosevicin oikeudenkäynnin edettyä Kosovon ta- pahtumien selvittelyyn saakka tuli tiedotusvälineis- sä pinnalle pommitusten jälkeinen kestoteema - kiis- tanalainen tapaus Racak, jonka katsotaan suoraan johtaneen päätökseen Jugoslavian pommittamisesta keväällä 1999. Koska useat Haagin sotarikostuomio- istuimen todistajista puhuivat seikkaperäisesti Racakin tapahtumista, tämä osa Milosevicin oikeu- denkäyntiä oli usein esillä julkisuudessa. Tässä yh- teydessä esille tuli jatkuvasti Helena Rannan johta- ma patologitiimin työskentely, heidän laatima raportti sekä Helena Rannan pitämä lehdistökonferenssi Pris- tinassa. Jugoslavian ulkoministeri Goran Svilanovicin hel- mikuussa 2002 suorittamaan Suomen vierailuun liit- tyen lehdistössä esiintyi Suomea koskevia uutisia. Suomalaiset KFOR-joukot mainittiin muutaman kerran Kosovoa koskevissa reportaaseissa.

Onko Suomi Nokialand ? Kulttuuri (Borba, Jugoslavia)

Useita suomalaisia taitelijoita esiintyi vuoden aika- malaisten pelaamista ensimmäisellä puoliajalla ku- na Belgradissa. Kaikki saivat hyvin myönteisiä arvos- vattiin suorastaan hurmiomaisesti tarkoituksena il- teluja ja paljon haastatteluja. Erityisesti pianisti Henri meisesti antaa kunnon läksytys omille pelaajille. Zigfridsonin konsertti huomioitiin lehdistössä. Kapel- Lehdistö seurasi myös tiiviisti Formula-ajoja, jääkiek- limestari ja viulisti Jan Söderblomin konsertti Belgra- koa ja mäkihyppyjä, jossa suomalaisten hyvät saa- din jousiorkesterin kanssa huomioitiin radiossa ja vutukset tulivat usein esille. Helsingin olympialais- televisiossa ja sai paljon palstatilaa lehdistössä. Tek- ten 50-vuotispäivän kunniaksi Politika kirjoitti artik- no-saksofonisti Jimi Tenorin ja tanssitaiteilija Paula kelin olympialaisia muistellen erityisesti niitä lajeja, Tuovisen esiintymiset saivat myös myönteiset arvos- joihin jugoslaavit olivat osallistuneet. telut. Nuorisolehdessä kirjoitettiin myönteinen artik- Urheilu-uutisiin voitaisiin ottaa mukaan myös keli Cleaning Women -yhtyeestä. Euroopan Autottoman päivän -tempaus Belgradissa, missä polkupyöräilevää Suomen suurlähettiläs Anna- Maija Korpea kuvattiin ahkerasti. Teknologia

Teknologian alalta suurinta huomiota kiinnitettiin Projektit Nokiaan. Jorma Ollilaa koskevia artikkeleita oli usei- ta. Samoin lehdissä esiteltiin tiheään Nokian uusia Suomen hallituksen 3,5 miljoonan euron avustuskou- kännykkämalleja. Borba-lehti kysyikin otsikossaan, lutusta sekä ympäristönsuojelua koskevan lainsää- onko Suomi muodostunut Nokia-landiksi? dännön kehittämiseen Jugoslaviassa sai lehdistössä suurta huomiota. Suomen koululaitos mainittiin muutenkin useissa koulutusta käsittelevissä artikke- Urheilu leissa poikkeuksetta erittäin kiittävässä valossa ja moneen kertaan tuotiin esille PISA-tutkimuksen tu- Suomalainen jalkapallo oli usein esillä 2002 vuoden lokset, joiden mukaan Suomen koululaitos on aivan aikana, koska suomalaiset ja jugoslavialaiset jouk- eurooppalaisen kehityksen kärjessä . Koska jugosla- kueet kohtasivat useamman kerran. Lehdistö myön- vialaista opettajakoulutusta ryhdytään kehittämään si, että suomalaisista on tullut vakavasti otettavia vas- ulkomaisten asiantuntijoiden ja varojen voimin, leh- tustajia. Varsinkin syksyllä pidetty Euroopan mesta- det kertoivat suomalaisesta mallista, jota pidettiin esi- ruuskarsintaottelu, jossa Suomi oli ylivoimainen en- kuvana. Jugoslavialaiset opettajat suorittavat myös simmäisellä puoliajalla, mutta hävisi kuitenkin toi- tutustumismatkoja Suomeen. sella jaksolla sai jugoslavialaiset urheilutoimittajat pelästymään “taivaallisten hyppääjien” taitoja. Suo-

37 Paikallislehdistö Suomen suurlähettilään vaihtuminen Kroatiassa ja uuden suurlähettilään Ilpo Mannisen kohteliai- Serbialainen paikallislehdistö kuten myös sähköinen suuskäynnit huomioitiin pienin uutisin. Suurlähetti- media seurasi tarkasti suurlähetystön edustajien suo- lään maakuntamatka Splitiin sai paikallistasolla jo rittamia matkoja pääkaupungin ulkopuolelle, ja an- varsin paljon huomiota. toi hyvin myönteistä palautetta. Suurlähetystöstä tehtiin projektitarkastusmatkoja paikallisen yhteis- Kulttuuri ja tiede työn määrärahan kohteisiin, jolloin Suomi tuli hyvin esille avustajamaana. Tällaisia paikalliskohteita oli- Suomalaista uutta arkkitehtuuria esittelevä ja maan vat muun muassa Majdanpek, Obrenovac ja Smede- suurissa kaupungeissa kiertänyt Pekka Tiaisen valo- revo. Obrenovacin suomenkielen koulu pitkäaikaisen kuvanäyttely huomioitiin laajasti sekä valtakunnal- Suomen tuntijan ja Suomen ystävän Cedomir Cvet- lisessa että maakuntalehdistössä. Artikkeleissa viitat- kovicin johtamana sai myönteistä huomiota. tiin korkeatasoisen suomalaisen arkkitehtuurin pit- kiin perinteisiin ja mainittiin myös Alvar Aalto, Eliel Henkilöhaastattelut Saarinen, Wivi Lönn ja Reima Pietilä. Aki Kaurismäen elokuvasta Mies vailla mennei- Suurlähettiläs Hannu Mäntyvaaran läksiäisvierailu syyttä kirjoitettiin runsaasti ja hänen todettiin todel- huomioitiin hyvin Montenegrossa, samoin hänen la ansainneen palkintonsa. kanssaan tehtiin laajoja haastatteluita Serbiassa Helsingin yliopiston alaisen Kristiina-instituutin muun muassa Danas-lehdessä ja Obrenovacin paikal- vierailu Zagrebin naistutkimuskeskuksessa sai aikaan listelevisiossa. Samoin suurlähettiläs Anna-Maija laajan artikkelin naistutkimuksesta sekä Kristiina- Korven tutustumisvierailu Montenegroon huomioi- instituutin perustamisesta ja toiminnasta Kroatian tiin kaikissa montenegrolaisissa lehdissä. Uutistoi- suurimman päivälehden, Vecernji Listin, lauantailiit- mistojen uutisista monissa mainittiin Suomi muiden teessä. EU-maiden joukossa. Varsinkin Politika käsitteli usein EU-asioita, etenkin taloutta. Yleisesti ottaen Suomesta Joulu kirjoitettiin saman verran kuin aikaisempina vuosi- na. Koska jugoslavialaiset lehtimiehet eivät tehneet Suomalaisen joulupukin vierailu Kroatiaan joulu- matkoja Suomeen, laajempi suomalaisten teemojen kuussa oli suuri mediatapahtuma. Joulupukin tulos- käsittely jäi puuttumaan. Suomea koskevien uutis- ta puhuttiin jo päivää ennen vierailua. Zagrebin li- ten sävy oli lähes kauttaaltaan myönteistä ja niissä säksi joulupukki vieraili Rijekassa, Zadarissa ja Bje- annettiin kuva rauhallisesta, hyvinvoivasta ja tekno- lovarissa. Kroatiassa tiedetään, että joulupukki on logisesti korkeatasoisesta maasta. kotoisin Suomesta ja kaikissa yhteyksissä hänet mai- nittiinkin aidoksi ja alkuperäiseksi, Suomen Lapista saapuvaksi joulupukiksi. Zagrebissa vierailu oli Py- Kroatia hän Nikolain päivänä 6.12.. Useat katolisen kirkon papit pahoittelivat vierailun kaupallista luonnetta ja Suomi mainitaan Kroatiassa nykyään yllättävän erityisesti kyseisen ajankohdan valitsemista sillä pe- useissa yhteyksissä jonkinlaisena mallimaana. Vuon- rusteella, että joulupukki on legenda - kun taas Pyhä na 2002 tähän antoi erityisesti lisäpontta erilaiset Nikolai ei ole. Tästä alkoikin sitten yleinen keskuste- kansainväliset vertailut, joiden ansiosta Suomi esi- lu siitä, kuka oikeastaan tuo lapsille lahjat jouluna. tettiin kilpailukykyisenä ja vähiten korruptoitunee- Joulupukin vierailun jälkeen Arena-aikakausilehti na maana. haastatteli suurlähetystön lähetystösihteeriä puoli- soineen suomalaisista joulunviettotavoista. Lähetys- tösihteeri esiintyi myös Kroatian television nuorten Politiikka ohjelmassa teemalla “Missä joulupukki asuu?” Juuri ennen joulupukin vierailua 11-vuotias Puhemies Riitta Uosukaisen ja työministeri Tarja kroatialainen Stefani Strunjak oli jälleen kerran jul- Filatovin vierailut Kroatiaan syyskuussa ja marras- kisuudessa voitettuaan pääpalkinnon Kalle Päätalo kuussa sekä pääministeri Ivica Racanin vierailu Suo- -instituutin järjestämän satukirjoituskilpailun espe- meen toukokuussa huomioitiin tavanomaisella taval- rantonkielisessä sarjassa joulupukkiaiheisella sadul- la. Kroatian lehdistö seurasi Racanin päivää aikaisem- laan. Stefani on osallistunut kilpailuun myös kahte- min tekemää vierailua Ruotsiin kuitenkin huomat- na aikaisempana vuonna ja saanut molemmilla ker- tavasti Suomen vierailua tarkemmin. roilla jonkin palkinnon. Myyrmannin pommi-isku huomioitiin tavallisen uutisen tapaan.

38 Suomalainen teollisuus investoi Latviaan

Talous L a t v i a

Lehtien palstoilla huomioitiin Kroatiassa tunnettuihin Latvian median Suomea käsitelleet aiheet olivat suomalaisiin suuryrityksiin liittyvät talousuutiset. vuonna 2002 positiivinen sekoitus vanhaa ja uutta. Puuteollisuuden ammattilehdessä oli erikseen artik- Vaikka Suomi pohjois- ja lähialueen maana on sinän- keli suomalaisesta puu- ja paperiteollisuudesta. Ta- sä aina ollut kiinnostava uutisoinnin kohde, aiheiden louslehdessä oli artikkeli Suomen noususta korkean kirjo on tähän asti ollut suppea keskittyen lähinnä teknologian kärkimaaksi. Artikkelissa korostettiin Latviaan asettuneisiin suomalaisyrityksiin sekä Suo- Suomen korkeaa investointia koulutukseen. mesta tuleviin virallisiin vierailuihin. Jos Suomea kos- kevien aiheiden monipuolistumista oli jo havaittavis- Matkailu sa vuonna 2001, varsinainen edistysaskel koettiin vuonna 2002. Tavanomaisten teemojen ohella suo- Suurin päivälehti Novi List julkaisi marraskuussa si- malainen kulttuuri tuli näyttävästi esille Latvian tie- vun mittaisen artikkelin Suomesta matkailumaana. dotusvälineissä. Latvialaisen median herääminen EU- Kuvituksena oli maisemakuva Helsingistä, Kauppa- kysymyksiin on merkinnyt luonnollista kiinnostusta tori, tuohivirsut, sekä hirvivaaraliikennemerkki. Suomen kokemuksia kohtaan EU:n jäsenmaana. Tie- Artikkelissa kirjoitettiin Suomen kauniista luonnos- donhalua tyydyttivät oivallisesti myös kaksi vuoden ta, porojen (tarkoitettiin tosin hirveä) aiheuttamista aikana toteutunutta toimittajavierailua. Suomen autokolareista, saunasta ja saunan terveysvaikutuk- Nato-kannat jaksoivat edelleen kiinnostaa, vaikkakin sista, joulupukista, naisten asemasta, uskonnosta ja varsinainen Nato-kirjoittelun tähänastinen huipen- Helsingin tietynlaisesta slaavilaisesta tunnelmasta ja nus koettiin vuonna 2001 Latvian oman jäsenyys- venäläisestä vaikutuksesta. hakemuksen ollessa ratkaisuvaiheessa. Suomi oli neljän sivun aiheena myös matkailu- ja Edellisvuosien tapaan ylivoimaisesti eniten sekä ravintola-alan ammattilehdessä, jonka otsikoissa latvian- että venäjänkielisessä lehdistössä kirjoitet- Suomi mainittiin metsien, porojen, järvien, yöttömän tiin vakiintuneista suomalaisyrityksistä. Suomalais- yön, joulupukin, hiihdon ja jääkiekon maana. yritysten sijoitukset Latviassa ovat vuosi vuodelta

39 kasvaneet, mikä on johtanut lisääntyneeseen kirjoit- toimittajalle EU-painotteinen ohjelma, joka poiki teluun. Vuonna 2002 mediaa kiinnosti suomalaisyri- useassa eri paikallislehdessä muuan muassa rajaval- tysten uudet sijoitukset, yritysostot tai niiden koke- vontaa, maataloutta ja tiedotusta käsitteleviä artik- mat vastoinkäymiset. Sekä päivä- että talouslehtien keleita. Suomen kokemukset EU-jäsenyydestä, unio- kestouutinen oli edelleen Soneran omistaman Latte- nin tulevaisuutta sekä Venäjää koskevat kysymykset lekomin ja Latvian valtion välinen kiinteää puhelin- korostuivat myös ulkomaankauppaministeri Jari Vilé- verkkoa koskevien puhelinyksinoikeuksien lyhentä- nin, entisen maa- ja metsätalousministeri Raimo mistä koskeva kiista ja sen kustannukset. Koska So- Tammilehdon sekä Antti Satulin vierailujen yhtey- neralla on huomattavia omistuksia Latvian matka- dessä tehdyissä haastatteluissa. EU:n sotilaskomite- puhelinmarkkinoilla, yhtiössä tapahtuneet paljastuk- an työtä valotettiin puolestaan komitean kenraali set ja Telian ja Soneran välinen fuusiohanke olivat Gustav Hägglundin antamassa haastattelussa, joka myös perinpohjaisen seurannan kohteena. Uutisoin- ilmestyi Latvian laajalevikkisimmässä Lauku Avize - ti ei kuitenkaan kohdistunut Suomea tai Soneraa vas- lehdessä syyskuussa. Myös Ahvenanmaan historia ja taan, vaan aiheista on esitetty sekä negatiivisia että erityisasema EU:ssa sekä maamme ammattiliittojen positiivisia argumentteja. Toinen latvialaista mediaa huoli työvoimaan liikkuvuudesta antoivat aihetta kir- kiinnostanut aihe koskee suomalaisen Metsäliiton ja joitteluun Latvian valtion Baltic Pulp selluloosatehdashanket- Latvian Helsingin entinen suurlähettiläs Anna ta. Erityisesti hankkeen ympäristövaikutukset olivat Zigure selvitti Latvian laajalevikkisimmässä Lauku jatkuvasti esillä julkisuudessa. Paikalliset sahan- ja Avize -päivälehden 1-2 kertaa kuukaudessa ilmesty- metsänomistajat toimivat voimakkaana äänitorvena vässä EU-liitteessä Suomen eläkejärjestelmää, jota lehdistössä, eikä kirjoittelun lähtökohtana aina ollut ollaan muuttamassa joustavammaksi niin, että työ- objektiivinen journalistinen ote. Tiedotusvälineet ra- elämässä jatkaminen eläkeiän jälkeenkin mahdollis- portoivat aika ajoin myös Stockmannin Riian keskus- tuu. Jutussa kerrotaan, että Suomessa eri sukupolvet taan tulevasta ostoskeskusrakennushankkeesta sekä eivät asu samassa taloudessa ja monet vanhukset Keskon siirroista Latvian päivittäistavarakaupassa. asuvat vanhainkodeissa. Saman lehden syyskuun EU- Myös Valion ja Fazerin tuleminen Latvian markkinoil- liitteessä Zigure jatkoi vahvoista ja tasa-arvon tunte- le noteerattiin. vista suomalaisista naisista EU-Suomessa ja marras- Latviankielinen talouslehti Dienas bizness on vuo- kuussa olivat vuorossa vähemmistökysymykset eli desta 1994 julkaissut vuosittain Suomi-teemanume- suomenruotsalaisten asema nyky-Suomessa. Artik- ron itsenäisyyspäivän tienoilla. Viime vuoden liittees- kelissa tähdennetään, ettei Suomen ja Latvian vä- sä (5.12.2002) haastatellaan edellisten vuosien tapaan hemmistökysymyksiä tulee rinnastaa toisiinsa, koska eri suomalaisyritysten edustajia, suurlähettilästä mailla ovat niin erilaiset historialliset lähtökohdat. sekä Finpron toimiston edustajaa. Investointi- ja Vuoteen 2001 verrattuna Suomea koskeva Nato- kauppalukujen lisäksi liitteessä esitellään Latviaan kirjoittelu laantui, mihin keskeisenä syynä vaikutti asettuneiden keskeisten yritysten toimintaa. Baltias- epävarmuustekijöiden poistuminen Latvian jäsenyy- sa ilmestyvät englanninkielinen The Baltic Times jul- den tieltä. Vuoden 2002 Suomea koskevissa Nato-ar- kaisi syyskuussa ensimmäisen koko Baltian kattavan tikkeleissa käytiin läpi maamme vilkastunutta tur- Suomi-liitteen Finland in the Baltics. Latvian osalta liit- vallisuuspoliittista keskustelua sekä Suomea muut- teessä keskitytään Baltic Pulpin, Stockmannin ja Ru- tunutta suhtautumista Baltian Nato-jäsenyyteen. dus Latvian toiminnan esittelyyn. Niin ikään selvitettiin myös kansalaismielipiteen taustalla olevia syitä ja arveltiin sen takana olevan Venäjän kielteisen suhtautumisen. Korkean tason vie- Suomen EU-kokemukset railut, kuten Jari Vilénin ja puolustusvoimain komen- Latvian jäsenyysperspektiivin konkretisoituessa myös taja Juhani Kaskealan vierailut, noteraattiin asian- median tarve kirjoittaa EU-kysymyksistä heräsi. Edus- mukaisella tavalla. Suomen rajavartiolaitoksen heli- tusto pyrki määrätietoisesti lisäämään latvialaisten kopteri- ja vartioaluslahjoitukset otsikoitiin näyttä- tiedotusvälineiden tietämystä EU:sta haastattelujen västi sekä latvian- että venäjänkielisessä lehdistössä. sekä Suomeen suuntautuvien toimittajavierailujen avulla. Suomeen järjestettiin kaksi toimittajavierai- Suomalainen musiikki Latvian mediassa lua. Kesäkuussa Suomessa vieraili Latvian radio 1:n EU-ohjelman juontajan sekä Latvian pääuutislehden Suomalaista kulttuuria koskeva uutisointi oli moni- Dienan maataloustoimittaja, joiden kiinnostus koh- puolista ja kuvitus näyttävää. Esillä olivat erityisesti distui maatalouden rakennemuutoksiin sekä maa- elokuva, musiikki ja kirjallisuus. Suomalaisten elo- seudun innovatiiviseen kehittämiseen, kuten maati- kuvaohjaajien, Teuvo Tulion ja Kaurismäen veljes- lamatkailuun. Marraskuussa järjestettiin kahdelle- ten tuotanto oli esillä Latvian kansainvälisillä eloku- kymmenelleseitsemälle latvialaiselle aluelehden vajuhlilla syyskuussa. Tulion elämäntyö oli yksi juh-

40 lien erikoisteema jo senkin vuoksi, että sittemmin sa artikkelissa. Kotkan asuntomessut ylittivät myös suomalaistunut Tulio oli latvilaisturkkilaista suku- Latvian uutiskynnyksen, sillä vuosittain pidettäviä juurta. Kaikkien kolmen ohjaajan elämä ja tuotanto asuntomessuja kehutaan erinomaiseksi järjestelyksi saivat laajaa myönteistä julkisuutta. ja samalla kerrotaan virolaisten ja venäläisten kävi- Suurlähetystö täydensi Latvian radion klassisen jöiden lisääntyneen messuilla. Artikkelissa väitetään kanavan suomalaisen musiikin tarjontaa levylahjoi- puurakentamisen olevan suosittua Suomessa ja vaik- tuksella, jonka yhteydessä kanavan vetäjä perehdy- ka asunnot ovat kalliita, rakennukset ovat laadukkai- tettiin musiikin tiedotuskeskuksen tarjoamaan ai- ta. Venäjänkielinen Telegraf julkaisi lokakuussa Suo- neistoon. Tuloksena on, että suomalaista musiikkia men presidentistä lyhyen artikkelin kuvan kera, jos- esitetään jatkuvasti klassisessa radiossa ja kanavan sa esiteltiin hänen uutta napatanssiharrastustaan. johtaja on juontanut kaksi suomalaista musiikkia Urheilurintamalla vuoden eturivin uutisiksi nousivat esittelevää kokoillan ohjelmaa (ensimmäinen esitet- toukokuussa Helsingissä järjestetty Latvian ja Suo- tiin 1.5.2002). men järjestyksessä toinen ystävyysjalkapallo-ottelu Latvian kansallisen sinfoniaorkesterin syksyn kon- sekä Hjallis Harkimon urheiluhallihanke, joka hävi- serttisarjassa järjestettiin 6.12.2002 ylikapellimesta- si tarjouskilpailun amerikkalaiselle yritykselle. ri Olari Eltsin aloitteesta Suomen 85. itsenäisyyspäi- vän kunniaksi suomalaisen musiikin konsertti (Kla- mia, Lindbergiä ja Sibeliusta). Konsertti toteutettiin L i e t t u a LNSO:n ja suurlähetystön yhteistyönä Kesko Foodin, Nesteen ja Madonas poligrafits -painotalon tuella. Vuosi 2002 oli monessa mielessä käänteentekevä Liet- Konsertti sai loistavan vastaanoton, sillä säveltäjä tualle. Loppuvuodesta sen jäsenhakemus Euroopan Margus Lindbergiä ja klarinetisti Kari Kriikkua haas- unioniin hyväksyttiin ja Liettua sai kutsun aloittaa tateltiin useisiin lehtiin, radioon ja televisioon. Kon- neuvottelut Nato-jäsenyydestä. Ignalinan ydinvoima- sertti esitettiin myöhemmin osina Latvian radiossa lan sulkeminen on liettualaisille kiperä kysymys, jon- ja musiikkilehti Muzikas saule esitteli sen numeros- ka ratkaisussa muiden maiden energiahuollon mal- saan. Latvian TV 1 esitti konserton ja haastatteli sä- leja tutkitaan. Kesästä lähtien Kaliningradin kautta- veltäjää ja klarinetistia ohjelmassaan. Huhtikuussa kulkuongelma on ollut median kestoaiheena, mihin pidettyjen uuden musiikin festivaalien aikana media on myös löytynyt linkkejä Suomeen. nosti esille kanneltaja Timo Väänäsen esityksen. Presidentti Tarja Halosen valtiovierailu oli vuoden Myös muita suomalaisia kulttuurivieraita on käsitel- suurin suomalainen mediatapahtuma. Liettualaiset ty lehdistössä. saivat median kautta tutustua häneen sekä poliitik- Kirjailija Johanna Sinisalo vieraili latvialaisen kona että yksityishenkilönä, mutta kaikkein hana- kustantajan kutsusta Riiassa joulukuussa, jolloin kammin häneltä tiedusteltiin Suomen kantoja liet- ilmestyi Finlandia-palkittu Ennen päivänlaskua ei voi tualaisia eniten kiinnostaviin kysymyksiin, jotka -kirjan latviankielinen käännös. Sinisaloa haastatel- keskittyivät EU:hun, Natoon ja Ignalinan ympärille. tiin kahteen latviankieliseen päivälehteen, joissa kä- Lokakuussa vierailleen Suomen puolustusvoimain ko- siteltiin kirjan syntyvaiheita mentajan, amiraali Juhani Kaskealan Nato-kommen- Joulupukin vierailu sai myös viime vuonna aikaan tit huomioitiin lehdistössä. paljon lämminhenkistä julkisuutta. Joulupukin en- Ignalinan ydinvoimalan sulkeminen nousi myös simmäisen ulkomaanpisteen virallisia avajaisia (toi- toukokuuna alussa Vilnassa vierailleen ulkomaan- misto avoinna marraskuusta lähtien) vietettiin Riiassa kauppaministeri Jari Vilénin lehdistötilaisuuden pää- joulupukin perinteisen vierailun yhteydessä 6.- aiheeksi. Eduskunnan ydinvoimapäätös toukokuun 8.12.2002. Latvian kaupallisen televisiokanava LNT:n lopulla sai kuitenkin yllättävän vaisun vastaanoton toimesta joulupukki vieraili lastenkodissa ja -sairaa- Liettuan medialta. Ainoastaan talouslehti Verslo Zinios lassa, kävi tervehtimässä eläinpuiston asukkaita sekä kirjoitti Suomen ratkaisusta, jonka taustalla lehti tapasi Riian kaupungin edustajia ja sytytti viime vuo- näkee halun vähentää energiasaannin riippuvuutta den tapaan Riian vanhan kaupungin sydämessä ole- Venäjästä sekä pyrkimyksen täyttää Kioton ilmasto- van joulukuusen valot sopimuksen velvoitteita. Muita Suomea koskevia uutisia olivat Myyrman- Pääministeri Algirdas Brazauskasin ollessa vie- nin pommiräjähdys, joka herätti odotetusti huomio- railulla Suomessa toukokuussa 2002 liettualaisme- ta myös Latviassa ja Suomen rajavartiolaitoksen dia raportoi keskusteluja käydyn EU-, Nato-, Ignali- käännyttämät latvialaiset marjanpoimijat, jotka ei- na-kysymysten lisäksi myös Kaliningradin ongelmas- vät halunneet paljastaa todellista matkansyytä raja- ta ja Pohjoisen ulottuvuuden kehittämisestä. vartijoille. Suomen ydinvoimalapäätös herätti yllät- Tunnettujen politiikkojen lausunnot Kaliningra- tävän vähän keskustelua Latviassa, sillä vain pääuu- dista pääsevät heti uutisotsikoihin. Presidentti Mart- tislehdi Diena käsitteli päätöstä yhdessä asiapitoises- ti Ahtisaaren Kaliningrad-aloite noteerattiin.

41 Suomalaista talouselämää seurataan tiivisti, esi- Sisustuslehti Namas ir Af, jonka valokuvaajan len- merkiksi Nokian menestystä, mutta harvemmin ai- not ulkoasiainministeriö maksoi, on syksyn aikana heesta löytyy pitempiä juttuja. Talouslehtien sivuilla julkaissut kolme upeaa artikkelia Suomesta. Kotkan kerrotaan muutamalla rivillä Suomen taloustapah- asuntomessujen lisäksi lehti on tehnyt kuvareportaa- tumista, suurempiin otsikoihin yltävät Liettuassa toi- sin lahtelaisesta kartanosta ja tutustunut Lapponia- mivat suomalaisyritykset. Eniten viime vuonna kir- talojen valmistukseen. joitettiin Finnkinon omistaman Baltian suurimman Young Journalists -ohjelmaan osallistunut Eglë elokuva- ja viihdekeskus Vingiksen suunnittelusta ja Digrytë kirjoitti liettulaiseen matkailulehteen sivun rakentamisesta. Lievästi skandaalihakuiselle liettua- mittaisen artikkelin Helsingistä. Päivälehti Respubli- laislehdistölle Sonera-vyyhti on ollut kiitollinen aihe. kan toimittajana hän seurasi myös innolla suomalai- sen joulupukin vierailua Vilnaan, joka sai muunkin liettualaismedian liikkeelle. Elokuva tanssi ja saamelaiskulttuuri

Suomalaisen kulttuurielämän monipuolisuus on tul- P u o l a lut hyvin esille Liettuan mediassa. Suomalaisen elo- Suomea käsiteltiin Puolan mediassa kohtalaisesti kuvan tunnettavuus ja suosio liettualaisen yleisön ja vuoden 2002 aikana. Suurlähetystön lehdistöseuran- kriitikoiden kohdalla on kasvanut viime vuonna. Aki nassa olevissa lehdissä Suomea käsiteltiin pääaihee- Kaurismäki suomalaisen elokuvan keulakuvana on na neljässäkymmenessäneljässä artikkelissa. Näihin nostanut elokuvataiteen profiilia. Cannesin festivaa- lehtiin lukeutuu päivälehdistä Gazeta Wyborcza, Rzecz- lin yhteydessä julkaistiin pitkä Kaurismäen haastat- pospolita ja Trybuna ja viikkolehdistä Wprost ja Polity- telu. Vilnassa järjestetty suomalainen elokuvaviikko ka. Muutoksena aikaisempaan on käsiteltyjen aihei- sai runsaasti julkisuutta. Kriitikoita kiinnosti Kauris- den laajempi kirjo. Mediassa esiintyy positiivinen mäen lisäksi myös muiden suomalaisohjaajien teok- Suomi-kuva, jota kuvaa hyvin “Suomen nousu tuh- set ja varsinkin dokumenttielokuvat. kasta” -artikkeli, jossa ihailevasti kerrotaan kuinka Suomalaistaitelijoiden esiintyminen eri puolilla Suomi muuttui ison itäisen naapurin varjossa eläväs- Liettuaa järjestettävillä festivaaleilla on huomioitu tä köyhästä maasta hyvin menestyväksi korkean elin- kiitettävästi mediassa. Kenneth Kvarnströmin tans- tason ja teknologian kehdoksi. Hankalia Suomen oloja sia on ihailtu, samoin Ulla Pirttijärven edustamaa ei kuitenkaan täysin unohdeta. Artikkelissa “Ilmasto saamelaiskulttuuria, joka Liettuassa nähdään Lapin on vahvempi kuin marmori” jopa kerrotaan laajasti eksotiikkana. Tampereen teatterifestivaaleilta laajasti Finlandia-talon ulkokuoren surkeasta kamppailusta raportoinut ulkoasiainministeriön kutsuvieras Ruta ilmaston kourissa. Noreikaite kiinnitti erityistä huomiota Kristian Kulttuuria käsittelevien artikkelien määrä on nou- Smedsiin. sussa. Niitä kuitenkin hallitsi Aki Kaurismäen me- Lietuvos Rytas, maan suurin päivälehti, tarjoaa sil- nestys Cannesissa. Värikuva portailla jytäävästä Kau- loin tällöin “human interest”-juttuja Suomesta, Suo- rismäestä jäi usean puolalaisen mieleen. Myös gre- meen avioituneen liettualaisen kirjoittamina. Yleen- goriaanisen kuoron Schola Sancti Henrikin Puolan sä pitkien artikkelien aiheet vaihtelevat Hämeenlin- vierailusta esiintyi kiitettävästi artikkeleja lehdistös- nan naisvankilasta ja suomalaisten miesten väki- sä. Suomen historiasta julkaistiin neljä artikkelia, jois- vallankäytön analyysistä suomalaiseen arkkitehtuu- sa haettiin myös analogioita Puolan ja Suomen his- riin. Vantaan pommi-isku oli television ja lehtien yk- toriasta ja syitä siihen, miksi Suomi on menestynyt kösaiheena. Pommi-iskua pidettiin traagisena turval- hyvin ja Puola hieman huonommin. Suomen poliitti- liseksi tunnustetussa Suomessa. Samalla kiinnitet- sen historian kääntäminen puolaksi vuonna 2001 ja tiin huomioita internetistä saataviin pommien val- siihen liittynyt promootiokierros keväällä 2002 olivat mistusohjeisiin. pitkälti pohjana tälle kirjoittelulle. Ulkoasiainministeriön lehdistö- ja kulttuuriosas- On myös positiivista huomata, että Suomi ei ole ton kutsumat liettualaiset toimittajavieraat ovat Suo- enää pelkästään joulupukin ja saunan maa, vaan tun- mesta tekemillä jutuillaan “maksaneet takaisin” vie- netaan myös muista syistä. Myönnettävä on kuiten- railusta aiheutuneet kulut. Liettuan television ykkös- kin, että joulupukin vierailu joulukuun alussa sai kanava esitti Ahvenmaata pääuutisissa kolmena pe- enemmän mediahuomiota kuin johtavien ministe- räkkäisenä sunnuntaina. Katsojille selostettiin, mi- riemme. Vuoteen 2001 verrattuna suurin ero oli mat- ten EU-jäsenyys on vaikuttanut maakunnan auto- kailusta liittyvän kirjoittelun puuttuminen. Matkai- nomiaan ja talouselämään. Liettualaisille kerrottiin lusta ilmestyi vain muutama artikkeli ja nekin olivat myös malliksi kuinka perinteisesti merenkulusta ja joulupukkiin ja Lappiin sidottu. Myöskään suomalai- kalastuksesta leipänsä ansainneet ahvenanmaalai- sia urheilusankareita ei käsitelty tänä vuonna leh- set ovat keksineet uusia elinkeinoja kuten “Ålvado- distössä. Vain Pia Pantsu sai kuvansa lehteen kan- sin”, paikallisen omenaviinan tuottamisen. sainvälisen esteratsastustapahtuman aikana.

42 Suomen osuus Euroopan unionia käsittelevissä Matti Tirri artikkeleissa on myös huomattavassa nousussa. Leh- dissä uutisoitiin muun muassa Suomen maatalous- neuvottelut, EU-tiedotuskampanja ja vierailevien ul- koasianministeriön virkamiesten näkemyksiä EU:n jäsenyysneuvotteluprosessista ja Suomen kokemuk- sista. Nämä pääsivät hyvin esille lehdistössä.

Kaupan vapauttamisen johtava maa

Talouskirjoittelua esiintyi myös kohtuullisesti. Niis- sä Suomi mainittiin kaupan vapauttamisen johtava- na maana ja todettiin, että Suomen menestymisen resepti on koulutukseen panostaminen. Suomen kou- lutuksen korkeasta tasosta ilmestyi myös muutama artikkeli. Patrian panssaripyöräajoneuvokauppa Puo- lan kanssa myös puhutti. Kirjoittelu oli kuitenkin asiallista ja tarjouskilpailun aikana AMV-yritys nimi- tettiin “Suomen mustaksi hevoseksi”, koska katsot- tiin, että sillä ei ole hyvät mahdollisuudet voittaa tar- Olympiastadion jouskilpailua. Harhaanjohtavaa tietoa esiintyi myös Molempien maiden suurlähettiläät Pekka Harttila ja Hornet-hankinnan vastakauppojen sitominen Nokian Neagu Udroiu kirjoittivat molempiin liitteisiin mai- menestykseen. den välisistä suhteista. Romanialaiseen tapaan itse- Joulukuussa itsenäisyyspäivän tienoilla julkaistiin näisyyspäivä noteerattiin muussakin mediassa. myös kaksi Suomi-liitettä, toinen oli englanninkieli- Uutiskynnyksen ylittäneisiin aiheisiin kuuluu Van- sessä Warsaw Voicessa ja toinen Rzeczpospolitassa. Myös taan Myyrmannin ostoskeskuksen pommiräjähdys ja erityisjulkaisuissa käsiteltiin Suomea muun muassa sen kuolonuhrit: tapahtuma esitettiin Suomelle ai- Kuluttajan maailmassa, Metsän kaiussa ja Arkkitehtuuri- nutlaatuisena. Ensimmäiset lehtiuutiset Romanias- lehdessä. sa viittasivat myös terroriteon mahdollisuuteen. Radiossa on soitettu myös laajasti HIM:in lisäksi Sibeliusta ja lähetystön edustajat ovat esiintyneet Suomea ja EU-laajentumista käsittelevissä ohjelmis- Poliittiset aiheet sa. Televisiossa Suomea ei ole juuri käsitelty, jos ei oteta huomioon joulupukin ja suurlähettilään yh- Poliittisiksi luonnehdittavista aiheista lehtien palstoil- teisesiintymistä aamutelevisiossa ja lähetystön edus- le nousivat toisaalta suomalaisten alhainen Nato- tajan muutamaa osallistumista “Tie Euroopan Uni- kannatus ja samalla halu toimia rauhanturvaamis- oniin” -ohjelmaan. operaatioissa. Erityisen paljon huomiota herätti roma- vähemmistöön kuuluvien romanialaisten saapumi- nen kesäkuussa 2002 Suomeen turvapaikanhakijoik- R o m a n i a si. Myös heidän paluunsa kotimaahan oli esillä useis- sa viestintävälineissä. Esimerkinomaisesti voidaan todeta, että päivälehti Curentul (3.6.2002) luonnehti Yleiset Suomi-aiheet suomalaisia mustalaisiin nähden “pehmoiksi” ja kir- Romanian suurin kuvalehti Flacara, julkaisi syksyllä joitti, ettei Suomessa ole rasismia. Romanian puolus- 2002 erikoisliitteen Suomesta klassikko-otsikolla tusministeri Mircea Pascun Suomen-vierailu ja sen ”Suomi, Joulupukin maa”. Siinä käsitellään yleisellä ohjelma 11-13.3.2002 noteerattiin lehdistössä taval- tasolla Suomen talouselämää, Suomen ja Romanian liseen tapaan. välisiä bilateraalisuhteita, Suomea osana EU:ta, Suo- men tukea Romanialle EU-hakijamaana ja Suomea Teknolgia ja liike-elämä turisti- ja kulttuurimaana. Itsenäisyyspäivää edeltä- vällä viikolla myös maan johtava englanninkielinen Nokian johtava markkina-asema matkapuhelinmark- päivälehti Nine O’Clock julkaisi Suomi-liitteen. Liittees- kinoilla tuli vuoden mittaan selvästi esille eri tiedo- sä on kutakuinkin samoja teemoja kuin Flacaran Suo- tusvälineissä. Myös Nokian “suomalaisuus” näkyi eri mi-liitteessä. Nine O’Clock liitteessä julkaistiin myös yhteyksissä. Yleensä Suomi esiintyi Romanian lehdis- Suomen pääministeri Paavo Lipposen tervehdys ja tössä korkean teknologian maana. Suomalaisista in- Romanian pääministeri Adrian Nastasen kirjoitus. vestoijista erityisesti Finnforestin merkittävä sijoituk-

43 set saivat huomiota. Myös NK Cables -yhtiön noin Suomalainen filmiviikko 4.-8.10.2002, jonka tee- 3500 kilometrin optisen kuitukaapelin asentaminen mana oli nuoriso ja nuoret ohjaajat, sai erittäin hy- Romaniaan noteerattiin lehdistössä. vin huomiota Romanian televisiossa, radiossa ja leh- distössä. Suurlähetystön järjestämä lehdistötilaisuus, jonne kokoontui johtavia filmikriitikoita ja lehtimie- Kulttuuri hiä, johti kymmenkuntaan kirjoitukseen ja noin puo- leen tusinaan televisio- ja radio-ohjelmia. Erityishuo- Matti Klingen Lyhyt Suomen historia -teoksen roma- miota sai Aki Kaurismäen uusi elokuva Mies vailla niankielinen käännös julkaistiin vuoden 2001 puolel- menneisyyttä, jonka ensi-ilta Bukarestissa oli la. Kirjaa käsiteltiin kuitenkin alan ammattijulkaisuis- 25.11.2002 paikallisen DaKino-filmifestivaalin yhte- sa ja muussakin lehdistössä vielä vuoden 2002 puo- ydessä. Myös Kati Outisen roolisuoritus sai paljon lella. Mika Waltarin Turms kuolematon -teoksen ro- myönteistä huomiota. maniankielinen käännös (Etruscul) ilmestyi maalis- Paljon alueellista julkisuutta sai Clujin yliopistossa kuussa 2002 ja sai heti lehdistössä kiitosta. Waltarin toukokuussa järjestetty suomen kielen opetuksen Sinuhe-kirjan käännös on saavuttanut Romaniassa juhla, johon kokoontui useita entisiä lehtoreita Suo- suuren suosion ja markkinoille on tulossa kolmas pai- mesta (kyseisessä yliopistossa on opetettu suomea nos. 1880-luvulta asti). Vuoden 2002 suomalaisista kulttuuritapahtumista Suurlähettiläs Pekka Harttilalle myönnettiin Timo Kelarannan valokuvanäyttely helmikuussa Ti- 4.4.2002 Romanian Akatemian kunniakirja (Diploma misoarassa sai lähinnä paikallista mediahuomiota. Meritul Academic) maiden välisen tiedeyhteistyön Design Forum Finlandin johtajan Anne Stenrosin ansiokkaasta edistämisestä ja tämä tapahtuma sai suomalaiseen muotoiluun liittyvä esitelmävierailu huomiota lehdistössä. toukokuussa ja Tempera Kvartetin esiintyminen ke- Turun kaupunginjohtaja Armas Lahoniityn vie- säkuussa saivat kiitettävästi huomiota lehdistössä. railu lokakuussa 2002 Turun ystävyyskaupunkiin Kitaristi Kalle Kaliman esiintymiset saivat myös jon- Constantaan sai huomiota Mustan meren rannikon kin verran huomiota. Kapellimestari Sakari Oramol- alueellisessa lehdistössä. le Enescun musiikin tunnetuksitekemisestä myönnet- ty palkinto oli esillä lehdistössä toukokuussa. Elina Brotheruksen näyttely Bukarestissa lokakuussa sai Urheilu poikkeuksellisen laajaa huomiota osakseen. Sekä hänen taiteensa että hänen oma valovoimainen esiin- Tavanomaisten urheilu-uutisten (autourheilu, jalka- tymisensä tekivät vaikutuksen romanialaisiin. Profes- pallo, mäkihyppy) ohella erääksi näkyväksi aiheeksi sori Martti Koskenniemen kansainvälistä oikeutta tuli lähetystön järjestämä olympianäyttely. Helsingin koskevat luennot lokakuussa 2002 olivat esillä sekä olympiakisojen 50-vuotisjuhlanäyttelyn avasi eräillä televisiokanavilla että lehdistössä, mihin myö- 3.7.2002 ulkomaankauppaministeri Jari Vilén. Helsin- tävaikutti pääministeri Nastasen mukanaolo. gin vuoden 1952 kisat olivat Romanian kannalta eri- tyisten hienojen urheilusuoritusten kisat. Lehdistö sai Tero Pajukallio näyttelyn kautta aiheen sekä muistella ja kiittää Suo- men kisoja että haikailla oman maan menneiden suurmenestysten perään.

Suurlähetystön mediatoiminta

Lähetystölle vuosi 2002 oli medianäkyvyyden osalta hyvä. Kuten jo viitattiin, filmiviikkojen yhteydessä järjestettiin lehdistötilaisuus, jonka tuloksena useat televisiokanavat lähettivät ohjelmia ja yleistietoa suomalaisesta elokuvasta. Ulkoasiainsihteeri Nina Nordström esiintyi filmiviikkojen yhteydessä televi- sion kulttuurikanavan (TV Cultural) ajankohtaisoh- jelmassa, jossa keskusteltiin Suomen filmiteollisuu- desta ja sen näkymistä. Suurlähettiläs Harttila ja Nordström olivat 8.12.2002 lähetetyssä yli tunnin mit- taisessa TVRM-kanavan tekemässä Suomea koske- vassa televisio-ohjelmassa. Ohjelman tekijältä on odotettavissa lisäpanostusta Suomi-aiheisiin. Suomalaiset lukevat, lukevat ja lukevat (PISA-tutkimus)

44 Suurlähettiläs Harttila piti joulukuussa 2002 Ro- maassa laadituin aineistoin ja viranomaisvoimin. Sen manian radiossa neliosaisen esitelmäsarjan Suomen sijaan edustustot voivat tarttua hyödyntämään sitä musiikista. mitä ajassa liikkuu. Veli-Matti Mäkelä kirjoitti marraskussa 2002 Ro- manian rajavartiolaitoksen lehteen artikkelin mat- Talous ja talouspolitiikka kustamisesta Suomeen ja rajayhteistyöstä. Ulkoasi- ainsihteeri Nordström osallistui 13.12.2002 Romanian ”Itsetietoinen ja menestyvä Suomi” oli laitettu otsi- rajavartioston tilaisuudessa järjestettyyn lehdistö- koksi laatulehti Neue Zürcher Zeitungin toukokuussa konferenssiin, josta televisioitiin keskustelu rajayh- julkaisemalle kirjeenvaihtajan artikkelille.Talouden teistyöstä muun muassa Suomen ja Romanian välil- saralta kirjoittelu oli kautta vuoden erittäin ja jopa lä. oudoksuttavan myönteistä. Rakenteelliset ongelmat, kuten työttömyys, sivuutettiin kokonaan tai vain vä- S v e i t s i hällä maininnalla. Suomen saavutuksista painotet- tiin lukuisissa sveitsiläisissä artikkeleissa erityisesti Suomi tuskin saa missään Pohjoismaiden ulkopuo- rakentavaa toimintaa EU:ssa, kansantuotteen ripeää lella osakseen niin laajaa ja myönteistä huomiota kasvua viime vuosina, julkisen talouden tervehdyt- kuin Sveitsissä. On edelleen havaittavissa, että sak- tämistä laman jäljiltä, vertailuin osoitettua kilpailu- sankielinen valtaenemmistö katsoo pohjoiseen vielä kykyä, merkittävää panostusta tutkimus- ja kehitys- kiinnostuneempana kuin ranskan- tai italiankieliset. toimintaan sekä Nokian kilpailijoihinsa nähden vah- Suomen näkymisen kirjo kannattaa tiivistää muuta- vaa menestystä. Sveitsin suurteollisuuden rahoitta- man otsikon alle: ma tutkimuslaitos Avenir Suisse, johon suurlähetys- töllä on läheiset suhteet, julkaisi ETA-jäsenyyden tor- juneen kansanäänestyksen kymmenvuotispäivän PISA-tutkimukset merkeissä kirjan Der Alleingang; die Schweiz 10 Jahre nach dem EWR-Nein maan taloudellisesta kehitykses- Sveitsissä järkytyttiin Sveitsin jäämisestä keskitasol- tä ja näkymistä. Siinä Suomi esiintyy dynamiikan le OECD-maiden välisessä peruskoulun yläasteella mallimaana. Sveitsin talouskasvu on jo pitkään ollut saavutettuja oppimistuloksia koskevassa vertailussa. hitainta OECD-maiden joukossa. Sisällön henkeä hei- Suomi puolestaan “voitti” luetun omaksumisessa, jastaa, että ainoa ulkomaisen henkilön kuva on pää- kuului kärkipäähän myös matematiikassa ja luon- ministeri Paavo Lipposesta. Kaikki kynnelle kykene- nontieteissä ja pääsi kokonaisvertailussa ensimmäi- vät lehdet referoivat teosta laajasti. Talouselämän selle sijalle. Sekä Sveitsin lehdistö että sähköiset tie- korkeimmalle johdolle suunnattu Bilanz-aikakausleh- dotusvälineet tekivät PISA-tutkimuksesta kevättal- ti selvitteli sivukaupalla Sveitsin, sen naapurimaiden, vesta alkaen ja vielä vuoden 2003 puolella kymme- Ruotsin, Norjan ja Suomen taloustilannetta 1960-lu- niä selostavia juttuja sekä lukuisia asiantuntijoiden vulta lähtien ja uskaltautui kirjaa lainaten ennusta- haastatteluja. Mitä pidemmälle aikaa kului, sitä ana- maankin. Hauskoissa kuvissa pyyhältävät Norjan vii- lyyttisemmäksi ote kävi. Jutuissa tutkailtiin ei vain kinki ja Suomen liinatukka läkähtyvien Sveitsin ja Suomen ja Sveitsin opetusjärjestelmiä vaan laajem- Ruotsin edelle. Myös matkailuteollisuus on saanut minkin maiden välisiä eroja. Miltei kaikki koitunut ilmaista mainosta. Erityisesti on noussut esille Lap- julkisuus oli Suomelle myönteistä. Ainoat suhteellis- pi. Oiva esimerkki on berniläinen, koko hallintoelii- tavat huomiot olivat, että Sveitsi on menestynyt ta- tin lukema Der Bund -sanomalehti, joka julkaisi syk- loudellisesti hyvin ja Suomessa koululaisten itsemur- syllä peräti nelisivuisen suomalaisellekin lukijalle haluvut ovat maailman korkeimpia. Suomen koulu- antoisan kertomuksen Lapissa suurimman osan vuot- opetuksen menestyksen saloja yritettiin selvittää ta asuvan sveitsiläisen havainnoista. myös Sveitsin liittohallituksen pääsihteerin, sitten Länsi-Sveitsin Kantonien opetushallinnon johtajien Hengen ja ruumiin kulttuuri ja lopuksi laajan talous- ja tutkimusalan valtuuskun- nan Suomen-vierailuilla. Lehdistössä käsiteltiin myös Sveitsin yleislehdistön kulttuuriosastot käsittelevät näitä matkoja, joita suurlähetystö Bernissä valmis- oman maan ilmiöiden ohella voittopuolisesti sitä mitä teli ja osin ideoikin. PISA-tutkimus tuntuu todella is- tapahtuu naapurimaissa, anglosaksisessa maailmas- keytyneen valistuneiden sveitsiläisten tietoisuuteen. sa sekä Aasian suurimmissa maissa. Suomi ei ole Suurlähetystön virkamiehet tuskin ovat ainoita Sveit- ainoa Euroopan pieni valtio, joka jää varsin vähälle sissä asuvia suomalaisia, jotka ovat yksityiskeskus- huomiolle. Kun Sveitsillä ei ole juuri nimeksikään teluissaankin toistuvasti kohdanneet Pisa-tutkimuk- kansallista kulttuuripolitiikkaa eikä lainkaan sopi- sen. Varsin vaatimattomalta näyttäytyy tämän esi- muksia muiden maiden kanssa ja kun sen pääkau- merkin valossa se, mitä “Suomi-kuvan” edistämisek- pungin kulttuurinenkin merkitys on jäänyt vähäisek- si voidaan nykyaikana tehdä länsieurooppalaisessa si, on ulkomaiden virallisten tahojen työlästä järjes-

45 tää huomiota kiinnittäviä tapahtumia. Aki Kauris- tajiin teki erityisen vaikutuksen suomalaisten oppi- mäki muodosti viime vuonna loistavan poikkeuksen laiden hyvä käytös. Suomen suhteelliseen näkymättömyyteen. Mies vailla Vuonna 2002 suomalaiseen kulttuuriin liittyviä menneisyyttä sai oivat arvostelut, vaikka ei sitten artikkeleita on julkaistu suhteellisen usein tshekki- osoittautunutkaan täällä kassamagneetiksi. Suuren lehdissä. Jo ennestään tunnetut Mika Waltari ja Jean yleisön huomiota korjasi enemmän ohjaaja itse. Useat Sibelius ovat saaneet palstatilaa, ja Waltarin Mikael pitkät esittelyt ja haastattelut muun muassa Die Welt- Karvajalan myyntilistojen kärkeen yltänyt käännös wochessa, osoittivat laatijoiden haltioitumista Kauris- on ollut useaan otteeseen esillä. Prahassa lokakuus- mäen “perisuomalaisuuteen”. sa järjestetystä Jiné Finsko (Muu Suomi) -kulttuuri- Sveitsiläisiä kiinnostaviin urheilulajeihin kuulu- tapahtumasta julkaistiin tshekkilehdissä muutamia vat jalkapallon ja pyöräilyn ohella sellaiset suoma- artikkeleita, mutta merkittävää julkisuutta tapahtu- laistenkin sydäntä lähellä olevat lajit kuin hiihto, ma ei saanut. Kuitenkin itäsuomalaisen arkkitehtuu- mäenlasku, jääkiekko, suunnistus ja moottoriurhei- rin näyttelystä ja Katariina Lillqvistin animaatioista lu. Melko vaatimattomista saavutuksistaan huolimat- kirjoitettiin varsin positiivisesti. Katariina Lillqvistin ta Suomi sai vuonna 2002 verrattomasti enemmän tarina ja Prahassa tehdyt animaatiot ovat kiinnosta- huomiota Sveitsin mediassa kuin tämän naapuri- neet myöhemminkin: joulukuussa Ty´ deník rozhlas jul- maissa. Useimmin mainittu suomalaisen urheilijan kaisi hänestä sivun artikkelin. Suurin huomio kult- nimi ei muuten ole Marcus Grönholm tai Kimi Räik- tuurin alueella on kohdistunut Tshekissä suosittuun, könen, vaan Ari Sulander. Jääkiekkosarjaa johtajan Cannesissa voittaneeseen Aki Kaurismäen uusim- Zürichin joukkueen menestys luetaan ainakin puo- paan elokuvaan Mies vailla menneisyyttä, jota ar- liksi tämän “Sveitsin parhaan maalivahdin” ansioksi. vioitiin myös Karlovy Varyn -elokuvafestivaalien par- Joukkueen valmentajakin muuten on suomalainen, haana elokuvana. Elokuvan lisäksi lehdissä on kirjoi- Pekka Rautakallio. tettu itse ohjaajasta ja hänen kannanotoistaan. Tshekkilehdistössä huomioitiin myös Suomessa pe- rustettu romanikirjailijoiden liitto. T s e k k i Suomen politiikkaa koskevia kirjoituksia tshekkileh- Ydinvoima esillä dissä - mainitun toimittajavierailusadon ulkopuolel- la - on vuoden 2002 aikana ollut harvemmin. Päivä- Suomen uutta ydinvoimalaa koskeva päätös nousi lehti Pravon mukaan (21.9.2002) EU-jäsenyyden arvel- Tshekissä julkisuuteen, ja jo olemassa olevaa Lovii- tiin tuoneen hyvinvointia ”Porojen ja kaamoksen saa verrattiin Tshekin omaan Temeliniin. Suomi huo- maan ihmisille”. Laajassa artikkelissa Suomen jäse- mioitiin lisäksi samaa sukupuolta olevien liittojen, nyydestä annetaan varsin positiivinen kuva. Suomi- kierrätyksen ja asuntojen ahtauden kautta. Suoma- aiheiset kirjoitukset viittaavat usein Nokiaan ja maan laisten univaikeudet ovat saaneet myös huomiota. talouden hyvään tilaan EU:n sisällä. 14.2.2002 Tshe- Myyrmannin pommi-isku huomioitiin kaikissa mer- kin suurin päivälehti Mladá Fronta DNES julkaisi ta- kittävimmissä lehdissä varsin näkyvästi, ja tapahtu- loussivuillaan harvinaisen laajan, puolen sivun artik- mien tutkintaa seurattiin jonkin verran. Televisiossa kelin: ”Miksi suomalaiset ovat menestyneimpiä?”. Me- Myyrmanniin liittynyt uutiskuva toi tapahtuman ja nestyksen avaimia kirjoituksessa etsitään etenkin sen uhrien kärsimykset näkyvästi esille. Suomi-jul- koulutuksesta, kielitaidosta, informaatioteknologiasta kisuutta lisäsivät olennaisesti tshekkitoimittajien ja tutkimuksesta. Teknologiapanostusten lisäksi Suo- Suomen matkan tuloksena syntyneet kirjoitukset, messa on investoitu koulutukseen: suomalaisten kou- joiden painotukset olivat jälleen kerran Nokiassa ja lulaisten erinomainen menestys kansainvälisissä tut- matkapuhelimissa. Jorma Ollilan henkilöhistoria ja kimuksissa on huomioitu. Urheilu on alue, jossa Suo- huippujohtajuus on huomioitu laajasti. Nokian tari- mi on tshekkilehdistössä ollut jatkuvasti esillä. Eten- na kumisaappaista matkapuhelimeen on saanut pals- kin jääkiekkoon liittyviä uutisia julkaistaan tiheään tatilaa. Erikoistoimittajien osuus myötävaikuttanee tahtiin. Myös Paavo Nurmen ansio Suomen tunne- myös vientiponnisteluihimme. Toimittajavierailu on tuksi tuomisessa on huomioitu. Matkailumaana Suo- saanut aikaan myös Suomen eurooppalaisuutta ja mi näkyi Tshekin televisiossa kaksi kertaa esitetyn ympäristöjohtamista käsittelevät laajat artikkelit. Cestomania-ohjelman kautta, sekä kolmessa joulu- Mladá Frontan 27.11.2002 julkaisemassa artikkelissa kuussa ilmestyneessä suomalaista joulua käsittele- Suomi nostetaan jalustalle jo toiseen kertaan saman vässä artikkelissa. Kuvalehti Rytmus Zivotan värikkäin vuoden aikana: DNES-lehden taloustoimituksen pääl- suomikuvin varustettu kirjoitus kertoo joulupukin likkö Lenka Zlámalová pohtii suomalaista menestys- kotiseudusta ja Lucian-päivästä. Myös Èeskobudìjovické tä, joka pohjautuu ideoihin ja koulutukseen. Artikke- Listyn kokosivun artikkeli kertoo kahden tshekkiopet- liin toimittaja on lisännyt maan faktoja: historiaa, tajan Suomen-matkasta ja joulukokemuksista. Opet- asutusta ja maantietoa esittelevän osuuden. Kirjoi-

46 tuksessa Suomen menestykseen liitetään myös kor- tarin Matkalun edistämiskeskuksen järjestämille toi- ruption ja rikollisuuden vähäisyys. Näyttääkin siltä, mittajamatkoille osallistui suuri määrä toimittajia että kirjoitus on tarkoitettu esimerkiksi Tshekille. Ukrainasta, mikä näkyi entistä laajempina ja moni- puolisempina juttuina. Aiheina olivat muun muassa kalastus, mökkilomat ja risteilyt “ruotsinlaivoilla”. T u r k k i Tunnollisesti toimittajat muistivat kirjoittaa kauniista ja puhtaasta luonnosta ja maan rehellisistä, joskin Turkin lehdistössä Suomi näkyy perinteisesti harvak- vähän “flegmaattisista” ihmisistä. Saunojen ja järvien seltaan, mutta historiallisista syistä myönteisemmäs- lukumäärät muistettiin mainita. Loppuvuodesta sä valossa kuin EU-maat keskimäärin. uutisoinnissa oli paljon esillä Suomen kalleus EU- AK-puolueen puheenjohtajan Recep Tayyip Erdo- maiden hintavertailuissa. ganin Suomen-vierailu osana laajempaa EU-kiertu- Ehdottomasti suosituin suomalainen tänä vuon- etta sai osakseen jonkin verran huomiota, joskin jul- na oli joulupukki. Rovaseudun kuntayhtymän ja Fin- kinen mielenkiinto kohdistui pääasiassa pysähdyk- nairin järjestämä oikean joulupukin pr-vierailu Kio- siin suurimmissa EU-maissa. Eduskunnan ulkoasiain- vaan syksyllä oli menestyksellinen. valiokunnan vierailu Turkissa toukokuussa 2002 huo- Matkailuteemojen jälkeen seuraavaksi näkyvin ala mioitiin kiitettävästi paikallisessa televisiossa. oli suomalainen kulttuuri. Mediaa on vielä suhteelli- Uutisteemoista eniten huomiota sai Myyrmannin sen helppo saada paikalle lähetystön järjestämiin pommiräjähdys, aivan samoin kuin kaikki muutkin tapahtumiin, joten televisiossa ja lehdissä kerrottiin maailmalta tulleet uutiset, joissa ainakin alkuvai- suomalaisten klassisen musiikin ja jazzmuusikoiden heessa voitiin spekuloida mahdollisilla terrorismikyt- konserteista, näyttelyistä ja Suomen poliittisen his- kennöillä. torian ilmestymisestä ukrainan kielellä. Myös muita Suomalainen elokuva sai paljon julkisuutta osak- kulttuuriuutisia ilmestyi, Cannesin elokuvajuhlien seen niin lehdistössä kuin televisiossa, osin tämä liit- suomalaismenestystä uutisoitiin näkyvästi, enem- tyi edustuston myötävaikutuksella toukokuussa 2002 män kuin itse pääpalkinnon voittajaa. järjestettyyn suomalaisen elokuvan viikkoon. Suoma- Politiikasta kirjoitettiinkin huomattavasti vähem- laisia elokuvia esitettiin myös televisiossa. Samoin män. Uutuudenviehätys Suomen naispresidenttiä huomioitiin lehdistössä Istanbulissa järjestetty poh- kohtaankin on jo hiipunut, vain napatanssiharrastus joismaisen nykytaiteen näyttely, jossa Suomi oli edus- sai pari myönteistä mainintaa asiana, jota Ukrainan tuston myötävaikutuksella mukana. oman presidentin ei koskaan osata kuvitella tekevän. Yrityssektorilla Nokia sai paljon julkisuutta osak- Ulkoministeri Erkki Tuomiojan vierailu ei paljoa näky- seen sekä yleisesti että myös liittyen Nokian ja Moto- nyt mediassa lyhyitä mainintoja lukuun ottamatta. rolan saataviin Telsim-operaattorilta ja sen omista- Suomen ulkopolitiikassa kiinnosti jonkin verran valta Uzan perheeltä. Sonera oli myös paljon esillä, Suomen suhtautuminen terrorismin vastaiseen tais- koska sillä on suuri omistusosuus Turkin suurimmas- teluun. Kuitenkin lehdistöä tuntui edelleen kiinnos- ta teleoperaattorista (Turkcell) - uutisointi liittyi So- tavan se, voisiko Suomi jotenkin tukea Ukrainaa EU- nera-Telia fuusioon, Turkin sisäisiin “roaming” -kes- pyrkimyksissä sekä viisuminantopolitiikkaan liittyvis- kusteluihin sekä Turkcell-yhtiön toisen suuromista- sä asioissa. Suomen ydinvoiman lisärakennuspäätös jan (Cukurova Holding) talousvaikeuksiin. ei herättänyt mediassa minkälaisia intohimoja puo- Rallikuskit, formulakuskit ja jalkapalloilijat olivat lesta tai vastaan, mikä on melko erikoista maassa, entiseen tapaan paljon esillä julkisuudessa. Vuoden jossa ydinvoimaan liittyvien kysymysten luulisi ole- 2002 alkupuoliskolla neljä suomalaista jalkapalloili- van keskeisiä Tsernobylin vuoksi. jaa pelasi Turkin pääsarjan joukkueissa. Suomen korkea elintaso, hyvinvointi ja tasa-arvo- asiat muistettiin lehdistössä. Lisäksi Suomi oli esillä eri kansainvälisten tutkimusten kärkimaana niin ta- U k r a i n a louden kilpailukyvyssä, alhaisessa korruptiossa kuin kouluopetuksen tasossa. Suomi on edellisvuosien tapaan hyvin usein esillä Nokian uudet kännykkämallit olivat esillä, mutta painetussa ja melko paljon sähköisessäkin medias- muuten it-humu vähän vaimeni. Internet-liittymien sa. Kirjoittelu on hyvin ihailevaa ja lähes kritiikitön- ja gsm-puhelimien määristä vielä välillä kirjoitetaan. tä. Ukrainalaisille Suomi-kuva syntyy erityisesti mat- Myös vanha kestosuosikki Mika Häkkinen poistui kailu- ja kulttuuriuutisten kautta. julkisuudesta formulauran lopettamispäätöksensä Määrällisesti suurin osa Suomea koskevista lehti- jälkeen. artikkeleista ja televisio-ohjelmista keskittyy matkai- Varsinaiset uutistapahtumat ylittävät harvoin jul- luaiheisiin. Entiseen tapaan eniten kirjoitettiin talvi- kaisukynnystä Ukrainassa. Poikkeuksena oli Myyr- matkailusta Lappiin, mutta yhä enemmän myös mannin pommi, josta raportoitiin niin lehdissä kuin muista kohteista ja ympäri vuoden. Moskovan ja Pie-

47 televisiossakin. Hullunkuriset kansainvälisten uutis- Suomen näkyvyys Unkarin talous- toimistojen pikku-uutiset pääsivät sen sijaan läpi, elämässä esimerkkeinä taksien radionsoittokiista, miljoonapilk- ki ja suomalaisten lotto- ja rahapeli-innostus. Suomen talous yleisemminkin on - Nokian lisäksi - saanut huomiota Unkarin mediassa viime aikoina. Useat Unkarissa toimivat suomalaisyritykset ovat U n k a r i olleet esillä lehdistössä: Elcoteq (tehdas Pécsissä Ete- lä-Unkarissa, Sanoma (iso toimija Unkarin aikakaus- Ylivoimaisesti eniten huomiota Suomi sai Unkarissa lehtimarkkinoilla), M-Real (toimisto Budapestissa ja vuonna 2002 tasavallan presidentin Tarja Halosen tehdas), Perlos (toimii Nokian yhteydessä). Soneran valtiovierailun yhteydessä 27.-28.8.2002. Vierailu huo- tapahtumia on vuoden aikana selostettu useassa ar- mioitiin kaikissa maan tärkeimmissä tiedotusväli- tikkelissa. Suomen digitaali-television kehitykselle on neissä. Pisimmät tausta-artikkelit löytyivät niistä leh- omistettu muutama artikkeli. Myös Suomen ydinvoi- distä, joiden toimittajat olivat tehneet ennakkohaas- mapäätös huomattiin Unkarissa. tattelumatkan Suomeen noin viikkoa ennen vierai- Unkarin johtava talousasioihin keskittyvä viikko- lua. MTV (Unkarin YLE) esitti suomalaisittain lähin- lehti, Figyelö, julkaisi toukokuussa kuusisivuisen Suo- nä A-studion Atlasta vastaavassa Panoráma-ohjel- mi-liitteen. Liitteen artikkeleissa käsiteltiin Suomea massa noin viidentoista minuutin pituisen henkilö- EU:n jäsenenä, taloustilannetta, Nokiaa, Suomen ja kuvahaastattelun tasavallan presidentistä ja Suomes- Viron välisiä suhteita sekä suomalaisten suhtautu- ta yleisemminkin. Television uutislähetykset huomi- mista teknisiin uutuuksiin. Suomen todetaan taistel- oivat vierailun perinteisellä kuvareportaasilla vierai- leen itsensä runsaassa vuosikymmenessä “maanosan lun seremoniallisista osuuksista. Kaikki neljä valta- periferiasta sen poliittiseen ja taloudelliseen keskus- kunnallista poliittista päivälehteä julkaisivat vierai- taan”. Toimittaja toteaa Suomen väestön valtaosan, luun liittyvät kuvalliset uutiset. Lentäväksi lauseeksi samoin kuin poliittisen ja taloudellisen eliitin koko jäi toiseksi suurimman päivälehden Magyar Hírlapin värisuoran, kannattavan integraatioponnisteluja. otsikko “Tarja Halonen: Euroopan unioni ei ole ruu- Suomen talouden todetaan rakentuvan hyvinvointi- sutarha”. Halonen oli ennakkohaastattelutilaisuudes- valtion malliin. Ongelmana todetaan olevan korkea sa todennut, että EU ei ole mikään ruusutarha, mut- tuloverotus. Népszabadság esitteli kesäisessä viikon- ta, että on parempi olla EU:n sisällä kuin ulkopuolel- loppunumerossaan näkyvästi Kvaerner Masa-Yard- la. Valtiovierailun yhteydessä kirjoitettiin myös vie- sin rakentaman Carnival Pride -laivan. railulla mukana olleen ulkomaankauppaministeri Jari Vilénin neuvotteluista sekä FinnAgora-yhteistyöver- Suomen menestykset korruptio- ja koston perustamissuunnitelmista. Lehtien uutisoin- PISA-tutkimuksissa nissa kerrottiin itse vierailutapahtuman ohella Suo- men tuesta Unkarille sen tiellä EU:n jäseneksi, Suo- Suomen ykkössija korruption vastaisen taistelun tut- men tuesta silloin ajankohtaisessa tulvatilanteessa kimuksessa on huomattu Unkarissa, joka itse pyrkii sekä Suomen ja Unkarin välisistä taloussuhteista. eroon korruptiosta eri ohjelmien avulla. Vastaavasti on OECD-maiden koulutustasoa mittaavan PISA-tut- Nokia ja Nokia kimuksen unkarilaisittain heikkoja tutkimustuloksia verrattu suomalaistuloksiin. Suomen hyvästä menes- Seuraavaksi suosituin aihe unkarilaismediassa vuon- tyksestä kiitettiin muun muassa elokuvien tekstitys- na 2002 oli Nokia, josta kirjoitettiin kymmeniä artik- tä, varsinkin kun Unkarissa lähes kaikki niin eloku- keleita sekä päivä- että aikakauslehdissä. Nokialla on vateattereissa kuin televisiossakin esitettävät eloku- Unkarissa sekä tehdas Komáromissa että tutkimus- vat on perinteisesti jälkiäänitetty. “Tekstitys pakottaa yksikkö Budapestissa, mikä entisestään nostaa kiin- lukemiseen ja jo pelkkä filmien seuraaminen tukee nostusta yritystä kohtaan. Suurin päivälehti Népsza- lukemisrutiinin automatisoitumista”, artikkeleissa badság otsikoi Nokia lypsää hyvin syyskuisessa artik- todettiin. Niissä korostettiin myös hyvin toimivan kelissaan. Toimittaja asetti vastakkain kaksi kaimaa: suomalaisen kirjastolaitoksen ja erityisesti suoma- suuryrityksen ja karkkilalaisen viljelijäpariskunnan laiskoulujen hyvin varustettujen koulukirjastojen Nokia-nimisen lehmän. Hänen mielestään ei ole epä- merkitystä. selvää, kumpaa Nokioista Suomessa kuunnellaan. Magyar Hírlap esitteli joulukuussa Nokian Komáro- Arjenharmaan kauneus - elokuvaensi- min tehtaan, joka työllistää 1400 henkilöä ja on vai- ilta asunnottomille kuttanut siihen, että paikkakunnan työttömyys on tippunut 20%:sta 4 %:iin. Aki Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä -elokuvan ensi-ilta oli Unkarissa tammikuun 2003 alussa, joten

48 filmiarvostelut ilmestyivät vasta vuodenvaihteen jäl- monella palstasentillä. Silmiinpistävää on, että sau- keen. Suurlähetystön marraskuussa järjestämä filmi- na kiinnostaa nyt naistenlehtien lisäksi myös uuden viikko, jonka avauselokuva oli Mies vailla menneisyyt- sukupolven yritysjohdon lehtiä. tä, sai sen sijaan runsaasti huomiota, varsinkin net- Yksi viime vuoden luetuimmista Suomi-aiheisis- tilehdissä. Media arvosti myös lähetystön, Budapest ta artikkeleista lienee ollut naisille suunnatun viik- Filmin ja Unkarin pelastusarmeijan yhteistyössä jär- kolehden Nõk Lapjan kaksisivuinen Suomi-artikkeli. jestämiä hyväntekeväisyystilaisuuksia, joilla kerättiin Otsikolla ”Yllätykseni Suomi” varustettu artikkeli ker- varoja asunnottomien katukeittiötoimintaa varten. too tuhansien järvien maasta, jossa toimittajan yl- Ilmaisjakelulehti Metro-Budapest kirjoitti joulunalus- lättää hyvä ruoka. Pysyvin elämys tulee Savonlinnan päivinä “Unkarin filmihistoriassa ei ole koskaan aiem- Oopperajuhlien Juhasta. Toimittajalle ennen matkaa min koettu sellaista, että monilla kansainvälisillä kerrotut tarinat alkoholia nauttivista suomalaisista palkinnoilla palkittu, suurten odotusten saattelema eivät sen sijaan osoittaudu paikkansapitäviksi. Toi- filmi olisi esitetty ensimmäiseksi yhteiskunnan huo- nen vastaava, feature-tyyppinen laaja Suomi-repor- no-osaisille, pääkaupungin asunnottomille.” taasi oli Elite-aikakauslehdessä, joka omisti helmi- kuun numeronsa Suomi-tematiikalle. Yli kaksikym- mentäsivuisessa reportaasissa käsiteltiin suomalaista Mitalistit Helsingissä elämäntapaa ja osaamista. Suomalaiseen elämänta- paan kuuluu toimittajan näkemyksen mukaan kah- Unkarilaismedia huomioi hyvin myös heinäkuussa vi ja alkoholi, sauna ja terveelliset elämäntavat, luon- Helsingissä järjestetyt olympialaisten 50-vuotisjuh- to, musiikki, tanssi sekä lehdet ja kirjat. Myös suo- lallisuudet, joihin matkusti Unkarista peräti 30 mita- malainen keittiö sai toimittajalta paljon palstatilaa, listin valtuuskunta. Helsingin olympialaiset ovat Un- samoin suomalainen vaate- ja korusuunnittelu. karin urheiluhistorian kaikkien aikojen menestyksek- Kuriositeettina voidaan vielä mainita toisen maail- käimmät kisat, mikä varmasti selittää myös median mansodan tapahtumista kertova Hadi Krónika -lehti, ylitsevuotavan kiinnostuksen. Loppuvuodesta Unka- joka on vuoden aikana peräti kaksi kertaa kertonut rin urheilumuseossa avattu Helsingin olympialaisten Suomesta. Ensimmäinen Suomi-kokonaisuus käsit- muistonäyttely täydensi hyvin koko vuoden esillä ol- teli talvisotaa otsikolla ”Neuvostoaggressio Suomea lutta muistorikasta tapahtumaa. vastaan“. Toisessa lähes yhtä laajassa artikkelissa ker- rottiin jatkosodasta ja ylipäänsä Suomen roolista toi- Räjäytyksiä nyt jo Suomessakin sessa maailmansodassa. Artikkelissa korostetaan Suomen ainutlaatuista saavutusta: sotaan osallistu- Vuoden raskaista tapahtumista, heinäkuisesta auto- neiden maiden pääkaupungeista ainoastaan Helsin- pommin räjäytyksestä ja lokakuisesta Myyrmannin kiä, Lontoota ja Moskovaa ei miehitetty eikä Suomi räjähdyksestä uutisoitiin runsaasti. Länsi-Unkarissa kokenut Itä-Euroopan maiden kohtaloa. sijaitsevan Szombathelyin kaupungin paikallislehti Vas Népe otsikoi juttunsa ”Nyt räjäyttelevät jo suo- malaisetkin“. Myyrmannin räjähdyksen jälkeen me- V i r o diassa kuitenkin muistettiin, etteivät tämäntyyppi- Suomen taloudellisia ja yhteiskunnallisia asioita seu- set terroriteot ole kuuluneet suomalaiseen yhteiskun- rataan suurennuslasin avulla, jos ne vähääkään liit- taan. Magyar Hírlap -päivälehti totesi johtopäätökse- tyvät Viroon, ja muutenkin. Virossa kirjattiin viime nään, että omalla tavallaan räjähdys päätti tietyn ai- vuonna valppaina havaintoja Suomen suhtautumi- kakauden Suomen historiassa. sesta EU:n laajenemiseen ja Natoon. Suhteessa unio- Tontut töissä elokuussakin ja ruoka- niin kirjoitusten sävy oli myönteisen vertaileva mut- kulttuuri myönteisenä yllätyksenä ta suomalaisten asenne Natoon aiheutti ihmetystä. Suomalaisen elinkeinoelämän läsnäolosta Viros- Suomen perinteiset matkailuvaltit - lumi ja jää, jou- sa johtuu, että suomalaisia yrityksiä koskevat uuti- lupukki ja sauna - kiinnostivat unkarilaista mediaa set voi usein lukea kotimaan aiheiksi. Juttuideoita myös viime vuonna. Napapiirin joulupukin pajan noukitaan joskus myös suoraan Suomen lehdistä: ympärivuotinen, hyvin järjestetty toiminta kiehtoo naishenkilön salaperäinen varpaan menetys siirtyi unkarilaisten mielikuvitusta ja joulun alla myös Un- suomalaisesta iltapäivälehtijutusta lööppeihin lahden karin kaupallisen Televisiokanavan, RTL-Klubin, kut- eteläpuolelle. Suomi ja Viro jakavat “iltalehtihömpän” susta Unkarissa vieraillut suomalainen joulupukki alueella myös yhden vakiojulkkiksen: Anu Saagim- nousi merkittäväksi Suomeen liittyväksi mediatapah- Ratian edesottamuksista julkaistaan sama tarina tumaksi. parin päivän viiveellä lahden molemmin puolin. Myös toista perinteistä supisuomalaista matkai- Kuluneen vuoden aikana Viron tiedotusvälineis- luvalttia, saunaa, esiteltiin kuluneen vuoden aikana sä on esitetty näkemys, jonka mukaan Suomi on al-

49 kanut kokea Viron myös kilpailijaksi eikä ainoastaan täysille saleille ja huomattiin myös mediassa. Kiin- apua kaipaavaksi pikkuveljeksi. Yleensä tästä kerro- nostukseen sisältyi hiven pinnan alla kytevää katke- taan vailla erityisempää moitetta, mikä kuvastaa vi- ruutta, ja Eesti Päevaleht muistuttikin suorasanaisesti rolaisten kasvavaa itsetuntoa. Koiviston vuosikymmenen takaisesta laimeasta tu- Vaikka Suomi on usein esikuva tai vertailukohde, esta itsenäistyville Baltian maille. Sen sijaan venä- pohjoismainen hyvinvointivaltio ja suomalainen elä- jänkielinen Molodjosh Estonii kirjoitti Koiviston esiin- mäntapa ovat virolaisille vieraita. Tarkkailijoille ja tymisestä laajasti ja myönteisesti. keskustelijoille suomalais-skandinaaviseen malliin Viro alkoi olla huolissaan maineestaan Pohjolan vertaaminen on tarjonnut kriittisen näkökulman si- huumeporttina. Eesti Päevaleht totesi pääkirjoitukses- säpolitiikan ajankohtaisiin teemoihin, esimerkiksi saan 7.1.2002, ettei Viro voi enää puolustella itseään sosiaaliturvaan tai vaatimukseen progressiivisesta sillä, että huumeet päätyisivät Suomeen jotain toista verotuksesta. Kortensa kekoon tuovat myös lehtien kautta. Samaan tapaan on virinnyt aiempaa kriitti- suomalaiset kolumnistit, ahkerimpina kirjoittajina sempi prostituutiokeskustelu, liberaali suhtautumi- nousevat esiin Jarmo Virmavirta ja Suomessa asuva nen ja ilotalojen laillistamissuunnitelmat ovat vaih- virolaissyntyinen Iivi Masso. tuneet pohdintoihin: Mitä sitten jos Virosta tulee skandinaavien uusi seksiturismin kohde? Eesti Eks- press haastatteli marraskuussa Stakesissa naiskaup- Suomi jäniksenä Euroopan turvallisuus- paa tutkivaa Reet Nurmea. junassa? Ministerivierailut kuitataan usein tietotoimistojen uutisilla. Postimees kirjoitti Tallinnassa 28.8.2002 ul- Vaikka Suomen tuki Viron yhdentymispyrkimyksille kopoliittisessa instituutissa puhuneesta Erkki Tuomi- tunnustetaan yleisesti, epäilyjäkin tuodaan esiin. Eesti ojasta. Eesti Päevalehden Suomessa asuva avustaja Päevaleht kirjoitti 2.8.2002 Suomen jarruttavan Viron Imbi Paju haastatteli peruspalveluministeri Eva EU-jäsenyysneuvotteluja suojellakseen omia talou- Biaudet’a (3.8.2002), joka korosti, ettei syntyvyyttä li- dellisia etujaan. Alkuvuodesta Postimees kertoi EVA:n sätä pelkästään tukia nostamalla, siihen vaikuttaa tutkimuksen pohjalta suomalaisten suhtautuvan myös yleinen mielipide ja yhteiskunnan suhtautumi- unioniin ja sen laajentumiseen yhä kriittisemmin nen lapsiin ja perheisiin. Paju kirjoittaa yleisesti ruo- sekä jatkuvan kielteisesti Natoon. Loppusyksystä, Vi- honjuuritason juttuja sosiaalisista ongelmista Suo- ron Nato-kutsun jälkeen, lehdet tivasivat suomalai- mea ja Viroa vertaillen. silta vaikuttajilta lausuntoja Suomen turvallisuuspo- liittisesta linjasta. Postimees-lehden Suomen kirjeen- vaihtaja Tarmo Virki väitti Suomen tuntevan itsensä Talousaiheissa Sonera oli vuoden jänikseksi Euroopan turvallisuusjunassa (3.5.2002), listaykkönen Max Jakobson puolestaan kertoi 19.11.2002 samassa lehdessä suomalaisten kärsivän kylmän sodan jälkei- Umts-kaupat, takkuilevat neuvottelut Telian kanssa sestä harhasta. ja syksyn salakuunteluskandaali pitivät Soneran ot- Suomen päätöksentekoa viidennestä ydinvoima- sikoissa Virossa. Kotimaan mediaa ilkeämmin aihet- lasta seurattiin kevään mittaan melko tarkkaan, ja ta ei kuitenkaan käsitelty. esiin nousivat myös Viron omat energiaratkaisut, jopa Elokuusta lähtien taloussivujen otsikoissa toistui ydinvoima. Voimalapäätöstä kommentoitiin lopulta Stora Enso, joka osti 66 % Viron suurimman puunja- suhteellisen laimeasti, mielenkiintoa herätti pikem- lostusyhtiön Sylvesterin osakepääomasta. Loppuvuo- minkin vihreiden lähtö hallituksesta. Kriittisimmän desta lehdissä puitiin, hyväksyykö kilpailuvirasto puheenvuoron käytti Tarmo Virki, jonka mukaan Suo- kauppaa, jossa Stora Enso saisi 40 % markkinoista. mi palasi päätöksellään 70-luvulle (Postimees Virolaisten työnteko Suomessa kiinnosti tiedotus- 25.5.2002). Hän ihmetteli myös virolaisten matalaa välineitä monelta kantilta; kuinka hyvin maanmie- profiilia asiassa, nouseehan voimala vain sadan kilo- het pärjäävät Suomen työmarkkinoilla, miten ja miksi metrin päähän Viron rannikosta. halpatyövoimaa vastustetaan lakolla tai virolaista Pääministeri Paavo Lipposen Viron-vierailu elo- rakennusyritystä saarretaan. Suomalainen näkökul- kuussa noteerattiin erityisen hyvin sähköisessä me- ma riitoihin pilkahti, kun SAK:n projektipäällikköä Eve diassa. Pääministeriä haastateltiin kaikilla televisio- Kyntäjää haastateltiin eri lehdissä. Myös SAK:n Tal- kanavilla, ja huomiota sai varsinkin Lipposen ehdo- linnassa avaama työelämän infopiste pääsi hyvin tus yhteistyökomissiosta. Lehdissä raportoitiin läm- uutisiin. minhenkisesti pääministerin käyntiä Setumaalla Vuoden vaihteen jälkeen laivasaartokiista leimahti Kaakkois-Virossa sekä osallistumista Suomenpoiki- jälleen. Virolaiset ovat kritisoineet boikotin perustei- en museon avajaisiin. ta alusta asti, ja he kokivat komission Suomelle an- Venäjän idea -teoksen vironnosta Tallinnassa mar- taman huomautuksen tukevan omaa näkemystään. raskuun lopussa esitellyt Mauno Koivisto esiintyi Talouslehti Äripäev selosti laajasti suomalaisten

50 suuryritysten alkuvuoden veronalennusvaatimuksia. esimerkiksi John Storgårdsin johtama Viron valtiol- Virolaisesta vinkkelistä pohdittiin, olisivatko suoma- linen sinfoniaorkesteri Suomen itsenäisyyspäivän laisyritykset lopultakaan valmiita tuomaan pääkont- juhlakonsertissa. torinsa Viroon, mikäli vaatimuksiin ei suostuta. Leh- Myös nykytanssi on ponnahtanut virolaisten tie- den maksukuormitusvertailussa Viro oli 10 % Suo- toisuuteen lähes tyhjästä, ja niinpä Nu Norden -fes- mea halvempi. tivaalin tähti Tero Saarinen esiteltiin mediassa maa- Tuloverotaulukoiden julkaisun jälkeen myös Vi- ilmankuuluna suomalaiskoreografina ja “lentävänä ron lehdet listasivat Suomen rikkaimmat. Maalehdes- suomalaisena”. Lehtien ohella Saarista nähtiin myös sä vertailtiin suomalaisten ja virolaisten parlamen- ETV:n nykytanssia esittelevässä Tour de Dance -oh- taarikkojen palkkoja ja etuuksia ja todettiin suoma- jelmassa. laisten olevan kansaa edustaessaan kohtuullisempia. Useissa lehdissä referoitiin seikkaperäisesti Kaler- vo Hovin tutkimusta sotien välisen Viron railakkaas- ta ravintolaelämästä, jossa silloinkin - yllätys yllätys Sauna, Nokia & Sibelius - anteliaina asiakkaina temmelsivät kieltolakiin sui- vaantuneet suomalaiset. Myös Martti Turtolan teos Sähköisessä mediassa Kanal 2 ja Kuku-radio esitteli- presidentti Konstantin Pätsistä noteerattiin, jos kohta vät Suomea laajasti Sauna, Nokia & Sibelius -media- vaisusti. Enemmän julkisuutta on kuitenkin odotet- projektin yhteydessä. Suomalaista elämäntapaa ja tavissa, kun intrigoiva kirja ilmestyy viroksi helmi- yhteiskuntaa, taloutta ja yritystoimintaa sekä kult- kuussa 2003. tuuria esitelleeseen sarjaan kuului kaikkiaan 30 suo- Näyttelyistä saivat kulttuurisivuilla hyvin tilaa raa 55 minuutin radio-ohjelmaa ja 20 puolen tunnin muun muassa Eva Cederströmin retrospektiivi ja videodokumenttia. Maaliskuussa alkanut ja syksyllä Teemu Mäki maaliskuussa Tallinnassa. Eesti Päevaleht jatkunut sarja päättyi Suomen itsenäisyyspäivään. mukaan Mäki on Suomen taiteelle sama kuin Kaur Ohjelmasarjan toimitti Enn Anupõld, projektin pääs- Kender Viron kirjallisuudelle: hankala, rivo ja voimak- ponsorina toimi YIT. kaasti läsnä oleva. Sen sijaan Kimmo Kaivanto Tal- Eesti Ekspressin Areen -kulttuuriliitteessä ilmestyi linnan taidehallissa tammikuussa jäi yllättävän vä- syksyn mittaan suomalaisten vaikuttajien aukea- hälle huomiolle. man-parin haastatteluja. Soome-eri-sarjassa esiteltiin muun muassa Kati Outinen, Jari Tervo, Tero Saari- nen, Saimi Nousiainen, Henrik von Wright ja Katja Myyrmannin tragedia kosketti Ståhl. Sarja jatkuu keväällä 2003. Sarjan ulkopuolel- la lehti haastatteli muun muassa arkkitehti Pekka Kesän lomakuukausina mediaa kuohutti suomalai- Vapaavuorta, Tallinnan nykytaiteen museon suun- sille turisteille yllätyksenä tullut vaatimus yli seitse- nittelijaa. mänvuotiaiden omasta passista. Alkuun media syyt- Aki Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä innos- ti suomalaisia välinpitämättömästä suhtautumises- ti virolaisia elokuvakriitikoita sumeilemattomiin ke- ta Viron lakeihin, mutta sävy muuttui neutraalim- huihin pitkin vuotta. Syksyllä Tallinnan kinosaleihin maksi, kun kävi ilmi, ettei lainkohdasta tiedetty myös- tullutta elokuvaa ylistettiin jo keväällä Cannesin juh- kään Viron ulkoministeriössä, Helsingin lähetystös- lien jälkeen, samoin maailman elokuvakriitikkojen sä eikä virolaisissa matkatoimistoissa. valinnan yhteydessä. Kaikkiaan elokuvasta ja Viros- Myyrmannin lokakuista pommi-iskua uutisoitiin sa entuudestaan ihaillusta ohjaajasta kirjoitettiin kuin se olisi tapahtunut Tallinnassa. Kymmenien leh- kymmenkunta artikkelia. Myös isoveli Mika kiinnos- tijuttujen ohella aihetta käsiteltiin myös pääkirjoi- ti; Eesti Ekspress haastatteli ohjaajaa ja raportoi tun- tuksissa, joissa turvallisuuden myytin todettiin murs- nelmia uusimman elokuvan kuvauspaikalta. kautuneen. Virolaisia tragedia kosketti ja sen vaihei- Musiikkikriitikko Kersti Inno toi Savonlinnan oop- ta seurattiin suurella myötätunnolla. Televisioasemat perajuhlat näkyvästi Eesti Päevalehteen, alan erikois- lähettivät paikan päältä omia raporttejaan, joissa lehti Muusikaan ja Klassikaraadioon. onnettomuus välittyi virolaisille katsojille yhtä todel- Suomalainen teknohenkinen klubimusiikki kiin- lisena kuin suomalaisille Suomen mediassa. nostaa hämmästyttävässä määrin virolaisia. Pan So- Syyskuussa SL-Õhtuleht kuvaili, miten sankarilli- nicin ja Jimi Tenorin konsertit Tallinnassa elokuussa set kansalaiset ja poliisi nappasivat tallinnalaisen tas- saivat hyvät arvostelut kaikissa päivälehdissä, lisäk- kuvarasjoukon Helsingissä. Suomessa huumeista ja si Eesti Ekspress haastatteli Pan Sonicin solisteja. Leh- prostituutiosta kärähtäneet virolaiset kuuluvat rikos- tijuttuja oli kaikkiaan yhdeksän. Jazz‘n Motion -tapah- uutisten vakioaineistoon. Lehdissä kirjoitettiin myös tumassa marraskuun lopussa esiintyneet Wimme, virolaisvankien palauttamisesta kotimaahan kärsi- Kimmo Pohjonen ja Rinneradio kehuttiin eri me- mään rangaistustaan. diassa maasta taivaisiin. Klassisen musiikin puolella Urheilusivuillakin Suomella on näkyvyyttä. Toi- huomiota on selvästi hankalampi kalastella, sen koki mittajien lemmikkejä ovat virolaisseuroja valmenta-

51 vat suomalaiset, joihin suhtaudutaan poikkeuksetta V e n ä j ä suurella kunnioituksella ja arvonannolla. Lahden doping-suomalaisten vaiheita seurataan yhä; joulu- M o s k o v a kuussa Mika Myllylä kertoo SL-Õhtulehden sivun haastattelussa anteeksiannon olevan kauneinta Talous ja kauppa maailmassa. Postimees kirjoitti joulukuun alussa Suomen ja Vi- Vuoden 2002 kestoaiheeksi nousi rekkaliikenne. Yli- ron välisestä “koirasillasta”; suomalaiset eläinystävät voimaisesti suurin osa jutuista keskittyi uutisoimaan vievät adoptoimiaan kulkukoiria lahden yli parem- yksittäisiä vaiheita. Joskus suomalaisten vastatoimet man murkinan ääreen. on uutisoitu suomalaisten yksipuolisina toimina, kos- ka edeltävistä venäläistoimista ei ole toimittajia in- Foreign Correspondent Lapissa formoitu. Kun venäläisille lehdille on järjestetty ti- revontulia tähyilemässä laisuuksia haastatella suomalaisia virkamiehiä ja poliittista johtoa, näkemys on monipuolistunut. Iz- Foreign Correspondents -ohjelmaan kesällä 2002 osal- vestija käsitteli isossa analyyttisessä jutussaan listunut Epp Väljaots kirjoitti useita merkittäviä ar- 25.11.2002 ongelman perussyitä. Lehti viittaa “men- tikkeleita Suomesta. Malli Saimi Nousiaisen ja Suo- taaliseen rautaesirippuun” ja toteaa, että Venäjän vi- sikin uuden päätoimittajan Katja Ståhlin mielenkiin- ranomaistoimet ovat muodostamassa rajoitteita Ve- toiset haastattelut ilmestyivät Eesti Ekspressin kulttuu- näjän integroitumiselle Eurooppaan. Izvestija valot- riliitteessä, hilpeä matkailujuttu Lapista Eesti Päeva- taa suomalaisten haluavan paluuta maantieliikenne- lehdessä. Aikakauslehti Eesti Naine julkaisi marras- sopimuksen noudattamiseen ja vastavuoroisuuteen kuussa Väljaotsin koskettavan reportaasin Hämeen- ilman mitään lisäpykäliä tai -maksuja kummallakaan linnan naisvankilassa rangaistustaan kärsivistä viro- puolella rajaa. laisnaisista. Risto-Matti Ratian, Rosa Liksomin ja Toinen kestoaihe on ollut investointisuojasopimus. Marita Liulian haastattelut sekä matkailujutut Ah- Aiheeseen perehtyneitä toimittajia on hyvin vähän, venanmaasta ja perhelomista Helsingissä ilmestyvät uutisointi on ollut ylimalkaista ja keskittynyt kerto- eri julkaisuissa vuoden 2003 puolella. maan neuvottelujen jatkuvan tai seisovan. Joissakin Matkailun edistämiskeskuksen järjestämillä tu- jutuissa vitkuttelusta arvostellaan Venäjän johtoa. tustumismatkoilla kävi viime vuonna kolmekymmen- Siljan viisumivapaiden risteilyjen peruuntumisesta tä virolaista toimittajaa. Lisäksi kuusi toimittajaa Pietariin tuli sanomista. Varsinkin Pietarissa media osallistui Matkailun edistämiskeskuksen pyöräretkel- piti ratkaisua huonona. Moskovan lehdistö käsitteli le “Miten sujuu, Suomi?”. Matkailun edistämiskeskuk- asiaa neutraalimmin. sen tämänhetkinen painopiste on perhe- ja talvimat- Suomesta IT-alan ja korkean teknologian sekä jon- kailussa, ja niinpä toimittajat vietiin Lapin hiihtokes- kinlaisen talousihmeen maana on ilmestynyt myös kuksiin sekä huvi- ja teemapuistoihin. Suomen pyö- vuonna 2002 useita juttuja ja laajojakin reportaase- räilyturismin mahdollisuuksiin tutustui 13 toimitta- ja. Yhä enemmän lehdet ovat siirtyneet haastattele- jaa, ja pyöräretket ovatkin saaneet paljon palstatilaa. maan suomalaisia yritysjohtajia ja asiantuntijoita Matkailun edistämiskeskus on järjestänyt toimitta- sekä poliittisia päättäjiä tai viittaavat suomalaiseen jille myös kulttuurimatkoja, joiden vaikutelmia on kokemukseen osana sisäisten asioiden, muun muas- kuultu radiossa, nähty televisiossa ja luettu lehdistä. sa reformien käsittelyä. Esimerkiksi yksi oligarkeista Tärkeimmät festivaalit ovat olleet hyvin esillä eri mainitsee Venäjän uudistuksia koskevassa laajassa medioissa. Matkailun edistämiskeskus on myös itse haastattelussaan Suomen yritystoimintaa säätelevän tuottanut mediaa varten materiaalia, jota ovat jul- julkisen hallinnon ja toteaa sen olevan tehokasta ja kaisseet muun muassa Postimees, SL-Õhtuleht ja Äri- läpinäkyvää. Vedomosti haastatteli Soneran Harri Ko- päev. posta ja liikenneministeri Kimmo Sasia alan kehi- Internet on Virossa erittäin suuressa suosiossa, ja tyksestä sekä Valion Jyrki Jauhiaista. Izvestija ja Eho muun muassa kaikilla päivälehdillä on toimivat verk- Moskvyj haastattelivat Nokian pääjohtajaa Jorma Ol- kojulkaisut. Suomea koskevia uutisia voi helposti et- lilaa. Suomen innovaatiojärjestelmää esitellään Par- siä lehtien hakukoneista. Esimerkkinä: hakusana Soo- lamentskaja Gazetan jutussa, joka toteaa vastaavan me esiintyi Eesti Päevalehden otsikoissa vuoden 2002 puuttuvan Venäjältä.”Metsähuippukokous”, päämi- aikana yhteensä yli 200 artikkelin yhteydessä. nisteritapaaminen valtuuskuntineen maaliskuussa ja sitä seurannut Venäjän metsätalouden kehitysohjel- ma kirvoittivat paljon metsäjuttua koko vuodelle. Perusteema oli, että Venäjän pitäisi jalostaa enem- män itse ja viedä vähemmän raaka-ainetta. Jotkut mainitsivat investointisuojan tarpeen teollisuuden

52 luomiseksi. Alan lehdissä oli paljon juttuja Suomes- kyseessä olevan kansalaiskeskustelu. Parlamentskaja ta. Niissä pidettiin usein Suomen metsäsektoria ta- Gazeta onnistui käsittelemään jopa Hitlerin vierailun voiteltavana mallina. Pimeää metsäkauppaa ja mui- Mannerheimin syntymäpäiville niin, että totesi Suo- ta ongelmia käsiteltiin myös paljon. Lehdissä on erit- men olleen demokraattinen maa ja jatkosodan mo- täin paljon pikku-uutisia kaupasta ja investoinneista tiivit liitettiin talvisotaan. Suomen “revansismia” esit- ja suomalaisfirmoja koskevia kansainvälisiä uutisia. televiä artikkeleita ilmestyi Moskovassa kaksi, toinen Usein mainitaan erikseen, että johonkin venäläiseen bulevardilehti Versijassa ja toinen Tribuna-päivälehdes- tuotantolaitokseen tulee suomalaiset koneet. Esimer- sä, jonka Helsingin kirjeenvaihtaja yllättyi jutusta ja kiksi Stora-Enson uudet sahat Venäjällä pääsivät leh- sanoutuu sen johtopäätöksistä irti. Jutut muistutti- tiin, samoin UPM-Kymmenen tehtaat. vat toisiaan ajatuskuluiltaan ja sanavalinnoiltaan. Tyylillisesti vastaava juttu julkistettiin pienilevikki- sessä Literaturnaja Rossija -lehdessä Mauno Koiviston Politiikka, vierailut Venäjän idea -kirjan julkistamisen yhteydessä. Muissa lehdissä muun muassa Izvestijassa ja Vremja Novos- Presidentin vierailut 26.-27.5. sekä 6.-7.10.2002 näkyi- teissa sekä valtion Radio Rossijan suorassa haastatte- vät lehdissä. Varsinkin syksyn Kaliningrad-tapaami- lulähetyksessä kirja ja presidentin näkemykset sai- nen uutisoitiin sellaisessa sävyssä, että Suomi on vat erittäin hyvän vastaanoton. Elämäntapajuttuja alueen asioissa merkittävä eurooppalainen toimija, julkaistiin useissa tiedotusvälineissä myös venäläi- jonka kanssa kannattaa keskustella. Pääministerivie- sistä Suomessa. Yleissävyltään ne ovat olleet asialli- railut puolin ja toisin saivat nekin runsaasti huomio- sia ja kertovat “hyvästä, mutta vaikeasta elämästä ta. Erityisesti pääministeri Lipposen maaliskuun vie- Euroopassa”. Selviytyjät korostavat kielitaidon mer- railun alla antamat energiapoliittiset lausunnot no- kitystä sekä toteavat, etteivät ole koskaan saaneet teerattiin näyttävästi. Lipponen paheksui epäreiluna huonoa kohtelua venäläisyytensä vuoksi. Varsinaisis- ja asiantuntemattomana EU:ssa syntynyttä tapaa ni- ta kulttuuriuutisista esille nousivat Kaurismäen Mies puttaa kaikki venäläinen ydinteknologia samaan vailla menneisyyttä, Raija-Sinikka Rantalan ohjaus “Tshernobyl”-kategoriaan. Ministerivierailut puolin ja Tsehovin MHAT-teatterissa Moskovassa, Kukushka- toisin noteerattiin yleensä yllättävänkin laajasti. elokuva. Muun muassa ajankohtaisten liikenneneuvottelujen tuloksista haastateltiin ministeri Sasia joulukuussa useisiin johtaviin tiedotusvälineisiin, ja venäläiset toi- Sekalaiset uutiset mittajat kuulivat häneltä, että Venäjän tullin johto matkustaa Geneveen neuvottelemaan TIR-sotkusta. Myyrmannin räjähdys sai Moskovassa ennätysmää- Muista vierailuista suurinta huomiota herättivät Kor- rän mediajulkisuutta ja seurantaa. Terrorismista trau- keimman hallinto-oikeuden presidentin Pekka Hall- matisoitunut Moskova suhtautui sympatialla “pie- bergin kirjan venäjännöksen julkistamistilaisuus sekä neen rauhalliseen maahan, joka nyt joutui kohta- Pekka Himasen kirjan Informaatioyhteiskunta - Suo- maan sokean pahuuden”. Poliisitutkinnat Sonerassa men malli venäjännöksen julkistamistilaisuus. uutisoitiin laajasti, usein siinä sävyssä, että tällaista voi tapahtua lainkuuliaisessa Suomessakin. Suomen sijoitukset kilpailukyvyssä, korruptoitumattomuudes- Elämäntapa, kulttuuri, historia sa ja ekologiastaan huolehtivana maana eri rankin- geissa huomattiin. Lähettiläs on antanut vuoden 2002 Suomalainen elämäntapa ja kulttuuriperinne, erityi- aikana kymmeniä haastatteluja eri aiheista lähes sesti jouluun liittyvät aiheet, ovat nousseet medias- kaikille keskeisille ja suurilevikkisille tiedotusvälineil- sa hyvin esille. Aikakauslehti Geo julkaisi monikym- le: investointisuoja, muita kaupan kysymyksiä, euro, mensivuisen Suomi-esittelyn. ORT:n iltauutiset julkai- Suomen talouskehitys, sauna ja muuta terveyttä, si 2002-2003 vuodenvaihteessa usean reportaasin henkilökuvia, matkailu, joulupukki jne. sarjan muun muassa saunaperinteestä, joulusta, ve- näläisestä vanhainkodista Helsingissä ja Valamon luostarista. Matkailu- ja joulujuttuja oli erittäin run- P i e t a r i saasti. Talouslehti Vedomostin matkatoimistoille suun- natun kyselytutkimusten mukaan Suomi on kuudeksi Presidentti Halosen kolme vierailua suosituin matkakohde. Yhteinen historia kiinnostaa. TVS-televisiokanava esitti kaksituntisen dokumentin Tasavallan presidentti Tarja Halonen vieraili Pieta- talvisodasta. Ajankohtaisohjelma Namedni käsitteli rissa 19. sekä 26. - 27. toukokuuta 2002. Ensimmäi- nykyistä elämää Karjalan kannaksella ja yhteyksiä sen vierailun syynä olivat Pietarin Pyhän Marian kir- suomalaisiin sekä Karjalan palautuskeskustelua. Ju- kon vihkiäiset. Pietarin Suurella tallikadulla sijaitse- tun sävy oli kepeän asiallinen ja toimittaja korosti va kirkko on Inkerin kirkon pääkirkko ja toimii Pieta-

53 rin suomalaisena kirkkona. Halosen vierailuja käsi- minen Venäjällä kuvataan yksityiskohtaisesti, niin teltiin laajasti kaikilla Pietarin televisiokanavilla. myös Venäjän eroaminen läntisestä kulttuurista, sa- Kirkon vihkiäisten jälkeen useat lehdet siteerasi- moin ideat, jotka liittyvät Moskovaan kolmantena vat Rosbalt-tietotoimiston julkaisemaa Halosen lau- Roomana. Esimerkiksi näin: Venäläisyyteen on liitty- suntoa: ”Tämä on ollut meidän kirkkomme ja olen nyt ajatus, että kärsimystä ei pidä kavahtaa. Hedo- onnellinen, että se jälleen toimii siinä tarkoitukses- nismi on ollut heille jo periaatteessa vierasta. Tästä sa, johon se on rakennettu“. Halonen onnitteli Pieta- on seurannut, että Venäjällä on ollut suurempaa val- rin kuvernööri Vladimir Jakovlevia uuden kirkkora- miutta alistua kärsimykseen kuin lännessä. Se on kennuksen johdosta ja totesi, että Pietaria kaunistaa auttanut kestämään silloin, kun on nähty syvempi jälleen yksi kirkkorakennus, joka on korjattu yhteis- tarkoitus. On vaikea kuvitella, että Venäjästä voisi voimin. tulla jokin hedonismin kotipaikka, jossa tavoitteena 26.-27.5.2002 presidentti Halonen vieraili toista- on suurinta hyötyä kansalaisille tavoitteleva järjes- miseen työvierailun merkeissä Pietarissa. Presidentti telmä”. Wladimir Putin otti Halosen vastaan vain pari tuntia Kysymykseen, mikä on Suomen idea, Koivisto vas- sen jälkeen, kun hän oli hyvästellyt Yhdysvaltain pre- tasi selkeästi ja lakonisesti: Eloonjääminen. sidentin George Bushin. Kommersantin Pietarin toimi- tus omisti vierailulle runsaasti palstatilaa. Kaksi pre- Pietarin 300-vuotisjuhlat sidenttiä - Suomen ja Venäjän - tapasivat heti Yhdys- valtain presidentin koneen lähdettyä. Karttaakseen Eräs Pietarin median suosikkiaiheita on ollut Helsin- melua presidentti Putin oli valinnut neuvottelupai- gin kaupungin omenapuuhanke. Apulaiskaupungin- kaksi Tsarkoe Selon. Katariinan palatsin Taulusalis- johtaja Martin Meinander luovutti lokakuussa 135 sa presidentit neuvottelivat kahdenkeskisistä suhteis- kappaletta Helsingin kaupungin Pietarille lupaamis- ta, investointisuojasta sekä poliittisista kysymyksis- ta 300 omenapuusta. Ne istutetaan Pietarin 300-vuo- tä. Toisena vierailupäivänä presidentti tutustui Koi- tisjuhlapuistoon, joka sijaitsee Suomeen vievän tien viston öljysatamaan, Alvar Aallon kirjastoon, Viipu- varrella. Pietarin hallinto hyväksyi suunnitelman vii- rin linnaan sekä Torfjanovkan ja Vaalimaan raja-ase- den Nevalle sijoitettavan laivahotellin käyttöönotta- miin. misesta juhlavuoden aikana. Yksi hotellilaivayrittäjä Presidentti Halonen vieraili Pietarissa kolmannen tulisi suunnitelmien toteutuessa Turusta. Syksyllä kerran lokakuun alussa ja tapasi uudelleen president- lehdet kirjoittivat useita artikkeleita Laatokan ase- ti Putinin. Rosbalt otsikoi uutisessaan, että Venäjän ja masta, jolle myös Suomen liikenne siirretään. Ase- Suomen välistä yhteistyötä voidaan hyödyntää Kali- man pitäisi valmistua kaupungin 300-vuotisjuhliin ningradin ongelmien ratkaisussa. Presidentti Putin mennessä. Suomen VR on valmistautunut siihen, että totesi: ”Olen erittäin kiitollinen Tarja Haloselle siitä, Suomesta saapuva liikenne siirtyisi asemalle kesällä että hän kuunteli tarkkaan kaikki nyanssit, jotka liit- 2003. tyvät Venäjän näkemykseen Kaliningradin kysymyk- Venäläinen pakkasukko sekä joulupukki allekir- sessä. Minusta oli hyvin tärkeää kuulla Suomen kan- joittivat uuden vuoden alla yhteistyösopimuksen Pie- ta. Emme edes pyrkineet ratkaisuun, koska asia tu- tarin 300-vuotisjuhlien lehdistökeskuksessa. Suomes- lee ratkaista EU:n puitteissa. Romano Prodin kanssa ta saapunut joulupukki sekä venäläinen pakkasukko on jo sovittu, että kysymystä tullaan käsittelemeään ottivat osaa Pörssiaukiolla järjestettyyn uuden vuo- kolmikantaneuvotteluissa“. den vastaanottojuhlaan, jossa he avasivat virallisesti Pietarin juhlavuoden. Mauno Koiviston vierailu Matkailun ongelmat Presidentti Mauno Koivisto kävi esittelemässä teos- taan Venäjän idea Pietarissa heinäkuun 2002 alussa. Liikenneministeriö, Helsingin satama, Helsingin ja Nevskoe Vremja kirjoitti muun muassa: Pietarin kaupungit sekä Matkailun edistämiskeskus ”Koska kirja on tarkoitettu suomalaiselle lukijal- julkaisivat syyskuun alussa markkinatutkimuksen, le, venäläinen historian harrastaja ei löydä siitä mi- jossa selvitettiin kiinnostusta Helsingin ja Pietarin tään sensaatioita tai uusia asioita - uusina voidaan väliseen risteilymatkustamiseen. Aihetta käsiteltiin pitää ainoastaan suomalaisten historiantutkijoiden laajasti kaikissa Pietarin medioissa. Tutkimuksen arvioita, joihin tekijä usein viittaa tutkiessaan Venä- mukaan potentiaalista kuluttajakuntaa olisi lähes jän imperiumin ja sen osan välisiä suhteita. Mauno miljoona henkeä. Koiviston mukaan Venäjän historia ei jakaudu tasai- Keskustelu Pietariin ja Viipuriin suuntautuvien siin periodeihin: hän ei juurikaan kirjoita Stalinin jäl- risteilyjen viisumivapauden päättymisestä jatkui Pie- keisestä ajasta ja kiinnittää vähän huomiota Gorbat- tarin mediassa pitkälle syksyyn. Kirjoittelun sävy oli shovin uudistuksiin. Sen sijaan kristinuskon juurtu- lähinnä pahoitteleva. Venäjän ulkoministeriön pää-

54 töksen seurauksena Pietari ja Viipuri menettävät mil- mannin ja saksalaisen SPAG-yhtiön välisen sopimuk- joonia turistien tuomia ruplia. sen mukaan tavaratalo avataan vuokratiloissa Pieta- ”Suursaari valmistautuu olemaan turismin mek- rin keskustassa Nevski prospektilla vuonna 2005. ka”, otsikoi 20.8.2002 Delovoi Peterburg artikkelinsa, jos- Keskuksen yhteyteen rakennetaan myös paikoitus- sa kerrottiin alkujaan Kirishin öljynjalostamon mark- talo 500 autolle. kinointiyhtiöksi perustetun Kinex-Holdingin turismi- Fazer ilmoitti laajentavansa leipomotoimintaan- hankkeesta Suursaarella. Artikkelin ilmestymisen sa Pietarissa, ja yhtiö onkin ostanut määräenemmis- aikaan Pietarissa vieraillut Yleisradion toimittaja ei tön pietarilaisesta Murinski-leipomon osakekannasta. saanut lupaa vierailla saarella. Itämeren suojelukysymykset sekä lounaisen jäte- vedenpuhdistamon rakentaminen oli jatkuvasti esil- Talousuutisia lä kaikissa medioissa. Suomi ja Ruotsi vahvistivat si- toutumisensa jätevedenpuhdistamon rakentamiseen Suomen hallituksen ydinvoimapäätös nosti Suomen allekirjoittamalla Pietarin kaupungin ja vesilaitoksen Pietarin lehtien otsikoihin, kun Kommersant-lehden kanssa sopimukset lahjarahasta. Pietarin-toimitus otsikoi 25.1.2002 juttunsa. ”Suoma- Suomen autokatsastus Oy allekirjoitti Pietarin laisilla ei ole riittävästi energiaa - sen vuoksi he ovat kaupunginhallinnon kanssa aiesopimuksen 15 - 20 valmiit voittamaan säteilypelkonsa”. Jutussa siteerat- katsastusaseman rakentamisesta kaupunkiin. Valtion tiin ydinvoiman lisärakentamisesta tehtyjä mielipi- 100-prosenttisesti omistama Suomen autokatsastus detutkimuksia ja todettiin, että suomalaiset ydinvoi- omistaa yhteisyrityksestä 90 prosenttia. Pietarissa on malat ovat toimineet lähes häiriöttä ja että niiden noin 1,3 miljoonaa autoa, ja kesällä 2003 on astumas- käyttöaste on erittäin korkea. sa voimaan uusi laki autojen sääntömääräisistä kat- Delovoi Peterburg kertoi 17.1.2002 suomalaisten sastuksista. turkistarhaajien harkitsevan liiketoimintansa siirtä- mistä Leningradin alueelle ja Karjalan tasavaltaan. Kulttuuriuutisia Syyksi ilmoitettiin EU:n tiukentuva kanta turkistar- haukseen. Lehden mukaan siirto hyödyttäisi Luoteis- Finland Festivals piti 22.4.2002 pääkonsulaatissa tie- Venäjää, ja lisäksi lehti on laskenut, että miljoonan dotustilaisuuden, johon osallistui kolmekymmentä eläimen tarhaaminen toisi mukanaan 60 miljoonan pietarilaista journalistia. Suomesta olivat paikalla dollarin sijoituksen. edustajat Mikkelin musiikkijuhlilta, Porvoon Suvisoi- Suomalaisvetoinen Skanska East Europe Oy osti tosta, Tampereen teatterikesästä sekä Kuhmon ka- 80 prosenttia Peterburgstroin osakekannasta. Vaikka marimusiikkifestivaaleilta. Kesätapahtumista kirjoit- Peterburgstroi ei kuulu Pietarin kymmenen suurim- taneissa lehdissä hämmästeltiin lähinnä juhlien jär- man rakennusyhtiön joukkoon ja vaikka sen liikevaih- jestäjien dynaamisuutta sekä suomalaisten intoa vie- to oli viime vuonna vain 18 miljoonaa ruplaa (0,65 railla erilaisilla festivaaleilla. miljoonaa euroa), arvioidaan yhtiön olevan vaikutus- Suomalaista elokuvaa kohtaan tunnetaan Pieta- valtainen ja hyvä askelma paikallisille asuntoraken- rissa suurta mielenkiintoa. Peterburgskij Tshas Pik ar- nusmarkkinoille. Sen markkinaosuus Pietarissa on vostelija Olga Nabokova kirjoitti marraskuussa: ”Suo- ollut noin viiden prosentin luokkaa. malaisen elokuvatuotannon liikkeellepanevana voi- Matkapuhelinmarkkinoiden kehitys oli keskeinen mana toimii uhkapeli. Se ei kuitenkaan saa alkuaan aihe Pietarin mediassa vuonna 2002. North West GSM ohjaajista, käsikirjoittajista ja tuottajista vaan taval- -yhtiö, jonka omistajiin kuuluu Sonera-Telia, siirtyi lisista kansalaisista mukaan lukien ne, jotka eniten keväällä käyttämään Megafon-tuotemerkkiä. Viimei- pitävät jalkapallosta. Suomen elokuvasäätiö rahoit- sen vuoden aikana on matkapuhelinliittymien mää- taa vuosittain tusinaa elokuvaa 30-50 % valtionosuu- rä kolminkertaistunut. Viihdetoimintoja matkapuh- della ja antaa tähän hyödylliseen toimintaan osan elimiin tarjoava suomalainen Jippii-Group allekirjoitti lotosta ja muista raha-automaattipeleistä kertyvistä sopimukset Pietarissa toimivien MTS- ja Megafon- tuloista. Tästä syntyy ovela know-how ja lumipal- yhtiöiden kanssa maksullisten tekstiviestipalveluiden loefekti. Valkokankaalla voidaan tehdä propagandaa tuottamiseksi yhtiöille. Lisäksi Megafon teki Nokian uhkapelien puolesta, ja mitä enemmän ihmiset ku- kanssa sopimuksen verkkonsa varustamisesta digi- luttavat rahaa, sitä enemmän kansallinen kulttuuri taalisilla teksti- ja kuvaviesteillä. Megafonilla on Pie- ansaitsee, ja jälleen voidaan ohjata elokuvia, jotka tarin seudulla noin 1,5 miljoonaa asiakasta. tekevät propagandaa uhkapelien puolesta. Jos pienes- Keväällä 2002 Pietarissa aloitti toimintansa radio- sä Suomessa ohjaajien keskuudessa yhteishenki voit- asema Sputnik, joka on toiminut jo pari vuotta Hel- taisi, millaisen kadehdittavan tason tämä pieni mut- singissä. Ohjelmaa lähetetään taajuudella 105,9 FM. ta harkitseva maa saavuttaisikaan!” Stockmann allekirjoitti esisopimuksen täysimit- taisen tavaratalon rakentamisesta Pietariin. Stock-

55 Talvisota-dokumentti Mansikanpoimijat, inkeriläiset paluu- muuttajat ja rikosasiat Joulukuussa TVS-kanavalla esitetyssä Kiril Nabutovin talvisotadokumentissa haastateltiin suomalaisia ja Jokavuotinen mansikanpoiminta-aika ja viisumien venäläisiä historiantutkijoita sekä molempien mai- ruuhkautuminen saivat karjalaiset muistelemaan den veteraaneja. Filmi- ja dokumenttiarkistoja elo- kokemuksiaan mansikanpoiminnasta, jonoista niin kuvantekijät olivat kaivelleet myös molemmin puo- myönteisen kuin kielteisen kirjoituksin. Severnyi Ku- lin rajaa käyttäen muun muassa Suomen ulkominis- rier ja Vesti- lehdet informoivat mansikkaisännistä, teriön ja Yleisradion arkistoja. Lähes kukaan ei enää opiskelijoiden verotuksesta ja kovasta työstä: ”älkää muista talven 1939 - 40 tapahtumia Karjalan kannak- elätelkö turhia toiveita lähtiessänne ansiotyöhön Suo- sella, todettiin dokumenttielokuvan johdannossa. meen, voitte joutua petetyiksi tai kaksi poikaa joutui Helsingissä pahoinpitelyn uhriksi ja kaikki mansik- P e t r o s k o i karahat vietiin.” Inkeriläisten paluumuutto Suomeen, muuttumas- Karjalan tasavallan lehdistö ja televisio on vuonna sa oleva kansalaisuuslaki ja kielikoe on saanut pals- 2002 käsitellyt Suomea melko asiallisesti ja positiivi- tatilaa. Samoin kokemukset suomalaisten keskitys- sesti - mainittu jopa “hyvänä naapurina” . Karjalan leireiltä ja maksettavat korvaukset sota-ajalta. päämiehen, kaupungin- ja piirinjohtajien sekä lain- Suomalaisten erilaiset rikokset muun muassa tul- säädäntökokouksen vaalikampanja ja vaalit huhti- lissa, rajakaupungeissa, salakuljetukset ja prostituu- kuussa keskeytti kirjoittelun Suomesta kokonaan. tioasiat, hukkuminen Laatokalla sekä muiden kan- Artikkelit ennen ja jälkeen vaalien ovat olleet asialli- salaisten laittomat rajanylitysyritykset, heroiinipolut, sia ja informatiivisia. 1.5.2002 jälkeen on lakkautettu puukauppaongelmat, rekka-autojen kuljetusongel- neljä lehteä: Gorod, Nabljudatel, Stolitsa ja Vesti Karelii. mat uutisoitiin mediassa. Myyrmannin onnettomuus uutisoitiin televisionkanavilla, mutta vain yhdessä lehdessä. Lähialueyhteistyö ja talous

Lähialueyhteistyötä on uutisoitu ensimmäistä kertaa Kulttuuri ja vähemmistöjen lehdet laajemmin. Eri vierailut ja suomalaisten tuberkuloo- siprojekti (Hengitys ja Terveys Ry.) Karjalan vankilois- Suomi 500 vuotta Euroopan kartalla -näyttely sai suu- sa sekä hiv/-tartuntatautien (yhteistyössä WHO/Mos- ren suosion Kostamuksessa sekä alueen lehdistössä kova) ehkäiseminen Karjalassa. Talouslähialuekeskus (muun muassa Gornjak-lehti). Petroskoin elokuvaviik- PIK:n ensimmäinen toteutus ja allekirjoitustilaisuus ko itsenäisyyspäivävastaanottoviikolla, on saanut Kostamuksessa Euregio Karjalan puitteissa. Muita yliopiston suomen kieltä opiskelevista sekä koululai- uutisoituja TACIS-projekteja: kansainväliset naisse- sista ja inkeriläisistä hyvän yleisön, jota kiinnostaa minaarit sekä matkailualan kehittäminen. Yhteistyö- naapurimaa. Kulttuuritapahtumista iloitaan ja niitä tä Oulun läänin kanssa kiitellään. toivotaan lisää. Pietarin Suomi-instituutin organisoi- Lähialueyhteistyöministeri Jan-Erik Enestamin mat Mannerheim-näyttely Petroskoin yliopistossa ja vierailu 28.-29.6.2002 Petroskoissa ja Sortavalassa ”Karjala silta idän ja lännen“ välillä saivat kiitosta. uutisoitiin hyvin. Kulttuuritilaisuuksien avajaisissa on aina sekä leh- Stora-Enson Impilahden, Paanajärven opastuskes- distö että televisio ollut paikalla. kuksen avajaisjuhlat ja monet muut suuremmat pro- Vepsän, karjalan ja suomen kielellä ei Venäjän lain jektit olivat hyvin esillä tiedotusvälineissä. Venäjän- mukaan ole virallisen kielen asemaa, mutta paikal- kieliset artikkelit Suomen talouselämästä julkaistiin lisradio, televisio ja paikalliset lehdet (myös lasten- Karelia-sanomalehdessä. lehti Kipinä) toimivat kolmella kielellä. Kerran kuus- Johan Beckmanin lausunnot, joiden mukaan “Suo- sa ilmestyvä suomenkielinen Carelia-lehti julkaisee men ulkoasiainministeriön Venäjän osaston raportit karjalaisia ja inkeriläisiä historiallisia kertomuksia ja ovat täynnä outoja tietoja - ja että Suomen vaikutta- tämän lisäksi suomalaista ajankohtaista kirjallisuut- vimmat yhteiskuntapiirit ovat kehittäneet uuden ta, novelleja ja runoja. ‘kaksikielisen kulttuurin’: he ovat puhuneet yhtä, mutta ajatelleet aivan toista”, sai toimittajat lähinnä M u r m a n s k ihmettelemään ja jopa puolustamaan suomalaisia. “Beckamnilta puuttuu todennäköisesti huumorinta- Kokoukset ja valtuuskuntien vierailut saavat poik- ju” (Gubernija-lehti); Stolitsa-lehden kirjoittaja Andrei keuksetta Murmanskin tiedotusvälineissä huomiota. Los pitää Beckmania ”provokaattorina sekä ihmise- Yleensä kaikki kolme paikallista televisiokanavaa ja nä, joka tarvitsee psykiatrin apua”. radio sekä suurimmat päivälehdet uutisoivat tapaa-

56 misista ja haastattelevat osallistujia. Tiedottaminen malaisen elokuvan päivät, suomalaisen kirjallisuu- on asiallista ja myönteistä, mutta joskus pintapuo- den ilta, lasten kirjaston Suomi-tapahtuma ja Lingua- lista ja esimerkiksi televisiotoimittajat saattavat kiin- kielikeskuksessa lapsille kilpailu Suomi-tietoudesta. nittää huomiota epäoleellisiin asioihin. Kaikki nämä tilaisuudet uutisoitiin tervetulleina ta- Suomalaisen lääkärin johtama terveydenhuollon pahtumina lehdissä ja televisiossa. Vaikutelmaksi jäi, TACIS-projekti ja ulkoministeriön rahoittama yritys- että suomalaisia kulttuuritapahtumia toivottaisiin palvelukeskusprojekti ovat olleet useita kertoja esil- entistä enemmän alueelle, sillä pienikin tapahtuma lä. Uutisoinnissa on esitetty toivomus pienten ja kes- huomioitiin ja myös osallistujia tapahtumisssa oli kisuurten yritysten yhteistyön parantumisesta lähi- kiitettävästi. Itsenäisyyspäivän vastaanotto huo- vuosina yrityspalvelukeskusten aloitettua toimintan- mioitiin edellisten vuosien tapaan myös kaikissa tie- sa täysipainoisena. dotusvälineissä. Lähialueministeri Enestamin vierailu ja tapaami- Televisiossa esitettiin itsenäisyyspäivän aikaan nen kuvernöörin kanssa uutisoitiin kaikissa tiedotus- kaksi Suomesta kertovaa filmiä. Tiedotusvälineet ovat välineissä. kaivanneet enemmän nykyelämästä kertovaa mate- Sallan raja-aseman avaaminen kansainväliselle riaalia, tietoa nyky-yhteiskunnasta ja tavallisten suo- liikenteelle ja pääministereiden keskustelut saivat malaisten elämästä. Paikallinen televisiokanava Blitz paljon huomiota. Raja-aseman avaamista pidettiin toivoo löytävänsä yhteistyökumppanin Suomesta erittäin tärkeänä raja-alueiden talouden kehittymis- voidakseen aloittaa säännöllisen Suomi-ohjelman tä ajatellen. lähettämisen ja vastavuoroisesti lähettää ohjelmaa Itsenäisyyspäiväviikon aikana Murmanskissa jär- Suomeen yhteistyökumppanin välityksellä Murmans- jestettiin useita Suomeen liittyviä tapahtumia: suo- kin alueesta.

57 Yhdysvallat ja Kanada

Y H D Y S V A L L A T Mikko Nissisen kauden alku Bostonin baletin johdos- sa otettiin innokkaasti vastaan. Kuvataiteilijoista eni- Kapellimestari Sakari Oramo johti hyvin, mutta leh- ten palstatilaa sai Tyyne Esko, jonka naivistiset ja suo- distön sankari hänestä tuli, kun hän hetkeksi keskeyt- malaista byrokratiaa vastustavat teokset esiteltiin ti konsertin soivan kännykän takia. Aineksissa on värinkuvina New York Timesissa. symboliikkaa: korkeakulttuuri selätti Nokian vuoden Nokia ei suinkaan tipahtanut tutkalta, vaan sen 2002 suomalaisena ilmiönä Yhdysvaltain mediassa. ennusteet ja osavuosikatsaukset olivat valtamedian Washington Postin vuodenpäätöskimarassa kriitikko ja talousjulkaisujen vakioaineistoa. Yhtiö on edelleen Tim Page myöntää suomalaistaiteilijoiden loistaneen indikaattori, joka peilaa koko alan menestystä ja nä- lehdessä suhteettoman ylivoimaisina.Oopperalaulaja kymiä. New York Times leikki kesällä Helsinkiin päivä- Karita Mattilan valtaama palstatila Boston Globessa ja tyssä reportaasissa ajatuksella, että Nokia on tänään New York Timesissa olisi saavutus kokonaiselle taide- Suomelle sitä mitä Neuvostoliitto ennen. Sonera ja laitokselle. Myös Osmo Vänskä, Kaija Saariaho ja metsäyhtiöt, brittiläisen Scottish & Newcastlen os- Eino-Juhani Rautavaara nousivat vuoden tähtikaar- tama Hartwall sekä Instrumentarium, josta amerik- tiin. Ohjaaja Aki Kaurismäen Mies vailla menneisyyt- kalainen General Electric teki ostotarjouksen, tuotti- tä sai erinomaiset arvostelut, ja voitto Cannesin fil- vat uutisia tasaiseen tahtiin. Niitä tuotti myös Hel- mifestivaaleilla noteerattiin myös sähköisessä me- singissä alkanut ja Washingtonissa jatkunut amerik- diassa. Amerikkalaiset rakastivat Kaurismäen puhet- kalaisten, suomalaisten ja baltialaisten naisjohtajien ta, jossa hän kiitti itseään - ja pilkkasi näin Holly- konferenssi. National Public Radio ja CNN:n eri kanavat woodia. Vähän myöhemmin hän boikotoi New Yor- tekivät suoria haastatteluja ja ajoivat värikkäitä kin filmijuhlia, koska iranilainen kollega ei saanut vii- uutisspotteja kahden vuorokauden ajan. sumia Yhdysvaltoihin. Kannanotto sekä originelli so- Los Angeles Times huomioi etusivullaan lukutaitoin- danvastaisuus herättivät ihastusta. deksin, jossa Suomi pitää ensimmäistä sijaa.Myös New York Times käsitteli kesällä laajasti Savonlin- muissa kansainvälisissä vertailuissa saavutetut huip- nan oopperajuhlien 90-vuotista taivalta ja Helsingin pusijoitukset lukutaidossa, korruption vähäisyydes- juhlaviikkoja. Eija-Liisa Ahtilan mediateokset herät- sä, kilpailukyvyssä ja lehdistön avoimuudessa olivat tivät kiinnostusta Village Voicessa ja New Yorkerissa. näkyvästi esillä. Mikään ei vuonna 2002 uhannut Li- nus Torvaldsin ja Linux-tietokonejärjestelmän san- Seppo J.J. Sirkka karistatusta Yhdysvaltain mediassa. Samaan sarjaan nousi jääkiekkoilija Saku Koivu. Kamppailu syöpää vastaan vain kasvatti suosiota.

Euromaa Suomi

Alkuvuonna Suomi näkyi lehtien etusivuilla euron ansiosta. Suurlähetystö levitti kuvamateriaalia Suo- mesta ja eurosta 12 amerikkalaisen tv-kanavan käyt- töön, ja sitä esitettiin 40 miljoonan ihmisen katsoja- alueella Alaskaa ja Hawaijia myöten. Suomen ydin- voimaratkaisu, Italian ja Suomen tammikuinen kä- denvääntö EU:n elintarvikeviraston sijoituspaikasta sekä Myyrmannin räjähdys ylittivät uutiskynnyksen. Presidentti Martti Ahtisaaren nimitys tutkimusryh- mään, jonka oli määrä selvittää tapahtumia Israelin Palestiinan itsehallintoalueella sijaitsevassa Jeninin kaupungissa, käynnisti mediamyllytyksen. Matka ei kuitenkaan toteutunut. Suomen Washingtonin-suurlähetystö jatkoi ame- rikkalaismedian suosikkina. Tekstiilitaidenäyttely, Selättikö Vänskä Ollilan ? Finlandia Vodka -juhla ja sotaveteraanitapahtuma

58 olivat uutisia. Vuoden aikana julkaistiin jälleen jut- Kaupunkisuunnittelu, arkkitehtuuri ja tuja talon arkkitehtuurista. New York Times kuvasi muotoilu Suomea etusivullaan julkisen diplomatian uranuur- tajaksi ja innovaattoriksi. Myös Washington Postissa ja Helsinkiä pidetään Ottawa Citizenin mukaan kaupun- International Herald Tribunessa ilmestyneissä artikke- kisuunnittelun edelläkävijänä. Teema oli hyvin esillä leissa käsiteltiin lähetystön toimintaa. ABC:n aamu- eri tiedotusvälineissä koko syksyn ajan. Ottawan kau- televisio Good Morning Washington avasi ulkomaisia punki järjesti kaupunkisuunnitteluseminaarin, jon- edustustoja käsitelleen sarjansa Suomen suurlähe- ne asiantuntijoiksi kutsuttiin kaksi Helsingin kaupun- tystön terassilla. Ankkurit maistelivat kaurapuuroa gin kaupunkisuunnittelijaa. Seminaarin tiimoilta CBC- ja suomalaiset lapset toivottivat “hyvää huomenta” radio kutsui suomalaiset aamukahville suoraan lä- kaksi kertaa aamun aikana ajetussa nopeatempoises- hetykseen. Ottawa Citizen jopa vetosi kolumnissaan sa insertissä. Alkusyksyllä 2002 Suomi tuli kolmen kaupungin johtajiin, jotta nämä ottaisivat helsinki- päivän ajan vastaan, avasipa sitten lehden, radion tai läiset suunnittelijat palkkalistoilleen. Kaupunkisuun- television. Tarina, jonka mukaan vaaleusgeenit hä- nittelun yhteydessä kirjoitettiin myös suomalaisesta viävät tällä vuosisadalla ja viimeiset aidot blondit ovat nykyarkkitehtuurista. suomalaisia, meni läpi kuin häkä. Ketään ei tuntu- ”Mistä kumpuavat nuorten pohjoismaisten muo- nut haittaavan, että viihdyttävä uutinen osoittautui toilijoiden ideat?” kysyi Vancouver Sun. Toimittajan ankaksi. mukaan vastaus löytyy siitä, että Pohjoismaat eivät teollistuessaan hävittäneet ikivanhoja käsityöperin- teitä yhtä brutaalilla tavalla kuin esimerkiksi Englanti K a n a d a ja Yhdysvallat. Kanadaa kiertänyt ”Generation X: Young Nordic Design” näyttely sai erittäin suopean Suomalainen musiikki vastaanoton useissa tiedotusvälineissä. Muotoilun raikkautta, nokkeluutta ja yksinkertaisen kauniita lin- Suomi oli näkyvästi esillä musiikin alalla. Eino-Juha- joja kehuttiin kaikissa artikkeleissa. ni Rautavaaran tuotantoa esiteltiin viikon verran Winnipegin uuden musiikin festivaaleilla. Valtalehti Elokuva ja muu taide Globe and Mailin musiikkiarvostelija kirjoitti Rautavaa- ran uskomattoman kauniin ja omaperäisen musiikin, Tiedotusvälineet, jotka ovat etupäässä kiinnostunei- jota ei voi laittaa mihinkään tiettyyn kategoriaan, ole- ta Hollywoodin A-luokan tähdistä, noteerasivat kui- van seurausta siitä, että Rautavaara vietti useita vuo- tenkin Aki Kaurismäen ja Kati Outisen Cannesissa sia ulkomailla. Suomalaisten tavaramerkkinä pide- pokkaamat palkinnot. Kaurismäen punaisella matolla täänkin itsepäistä pyrkimystä tehdä pesäero kansal- esittämä piruetti pääsi lehtien sivuille. Ohjaaja esi- lisiin ja kansainvälisiin trendeihin. Samaan hengen- teltiin oman tiensä kulkijana, joka ei juuri kompro- vetoon arvostelija iloitsi siitä, ettei suomalaisia sä- misseihin ryhdy. Globe and Mailin jutussa Outinen oli veltäjiä enää varjosta Sibeliuksen haamu. Jukka-Pek- tosin ”Anonymous Celebrities”- otsikon alla. Jutussa ka Saraste palasi Torontoon johtaakseen neljä eri käsiteltiin kotimaissaan juhlittuja tähtiä, jotka kan- kertaa TSO:ta (Toronto Symphony Orchestra). Kon- sainvälisestä menestyksestä huolimatta jäävät festi- sertit saivat täysin vastakkaisia arvosteluja. Ensin vaaleilla mammuttibudjeteilla tehtyjen kaupallisten Sarastetta, joka johti orkesteria oikea käsi kantosi- elokuvien amerikkalaisten tähtien varjoon. Mies vailla teessä, suitsutettiin ”a feat of musical virtuosity” ja menneisyyttä esitettiin myös syyskuussa Toronton seuraavaksi häntä syytettiin TSO:n jousisoittajien megatapahtumaksi kasvaneilla kansainvälisille filmi- taitojen taantumisesta hänen kapellimestariaika- festivaaleilla. Elokuva sai läpeensä hyvät arvostelut. naan. Mikko Franckin ensiesiintyminen TSO:n kapel- Outista haastateltiin CBC 1 -kulttuuriohjelmassa. limestarina sai hyvät arvostelut. Karita Mattilan vie- Montréal Biennaliin osallistuneiden Marko Casa- railu Lanaudièren musiikkifestivaaleilla kesällä sai granden ja Sami Rintalan arkkitehtoninen tilateos arvostelijan lähes polvilleen. ”Mikä konsertti, mikä Tulisija kuvattiin Globe and Mailissa tapahtuman on- ääni”, hehkutti Globe and Mail. Artikkelissa maini- nistuneimmaksi teokseksi. Montréalin kaupunki jopa taan, että suomalaisten kapellimestareitten ja oop- harkitsi ostavansa kauniin tulisijan pysyväksi leväh- peralaulajien maailman estradien valloitus voidaan dyspaikaksi montrealilaisille. Tulisijaa ympäröi kor- laskea sen seuraukseksi, että julkinen sektori on Suo- kea rautakehikko, josta roikkui kierrätetystä rauta- messa panostanut musiikkikasvatukseen. Kanadas- langasta tehdyt ketjut, jotka kilisivat hiljaa tuulessa. sa vastaava tuki on hyvin pieni. Globe and Mailin mu- Torontossa pidetään joka vuosi kuukauden mittainen kaan Kanada kulkee 20-30 vuotta suomalaisista jäl- valokuvatapahtuma, mihin osallistuu lukuisa jouk- jessä. ko museoita, gallerioita ja ravintoloita. Toronto Uni- versity Art Gallery oli kutsunut Jyrki Parantaisen,

59 Marjaana Kellan ja Andrei Lajusen yhteisnäyttelyyn. Jääkiekko Northern Spellin työt saivat hyvän arvostelun Globe and Mailissa. Taas kerran jääkiekko veti pisimmän korren. Palsta- tilaa tuntuu riitävän, kun on kyse kanadalaisten rak- kaimmasta penkkiurheilusta. Ennen Suomen ja Ka- Talous nadan välieräottelua talviolympialaisissa ilmassa oli Soneran sotkuista uutisoitiin jonkin verran. Metso taistelun ja veren maku. Lehdet julkaisivat Teemu Automation SCADA Solutions Ltd pääsi lokakuussa Selänteen ja Torontossa pelaavien Jyrki Lumpeen ja Macleans-aikakauslehden kanteen yhtenä Kanadan Aki Bergin haastattelut. Paikallinen Chum/City-TV sadasta parhaasta työnantajasta. Eniten uutisoitiin rynnisti Toronton konsulaattiin tekemään yllätys- kuitenkin Nokian tulostietoja ja Nokian uusia tuot- haastattelua ja tenttaamaan illan voittajaa. Naisten teista. Nokia sai myös julkisuutta kehittämällään uu- vastaavasta ottelusta kirjoitettiin, joskin ottelu herätti della online-curling -pelillä. Nokia nimittäin sponso- vähemmän intohimoja. roi paikallista curling-turnausta ja tarjoaa pelitulok- Saku Koivun taistelu syöpää vastaan ja paluu sia tekstiviesteinä. Nokia kuvattiinkin neroksi PR-mie- pelikentille oli päivän ykkösuutinen kaikissa tiedo- lessä. Yritys pyrkii hyödyntämään paikalliset tavat ja tusvälineissä. Peliä seuraamaan tullut kotiyleisö harrastukset. Se toimii ja saa huomiota. Mikään ei Montréalissa seisoi ja hurrasi kannustushuutoja Sa- nimittäin ole kanadalaisempaa kuin curling. kulle melkein kymmenen minuuttia ennen kuin peli pääsi alkamaan. Macleans-viikkolehti listasi Koivun vuoden 2002 viidenkymmenen tärkeimmän ”kanada- Suomi vertailuissa laisen” joukossa sijalle 33. ”All right, he’s a Finn. But OECD:n ”Education at a Glance 2002” –tuloksista To- as the cancer-beating captain of les Canadiens, he is ronto Star otti esille koulujen kurinpito-ongelmat, jois- also pure inspiration on ice.” sa Suomi oli kärkipäässä, ja taulukon, jonka mukaan Lehtikuva Suomen kouluissa on 8 oppilasta tietokonetta kohti. Kanadassa vastaava luku on 6. World Water Councilin eri maiden vesitaloutta koskevan tutkimuksen tuloksista raportoitiin Suomen sijoittuminen ykköseksi ja Kanadan kakkoseksi. Sa- massa artikkelissa todettiin, että Kanadalla on vielä oppimista Euroopan vedenkulutuksesta, jätevesihuol- losta ja vesivaroja vähemmän rasittavasta teollisuu- desta.

Yhteiskunta Suomen vankeinhoidosta kirjoitettiin Ottawa Citize- nin monisivuisessa neliosaisessa vankeinhoitoa käsi- televässä sarjassa. Siinä verrattiin Uhdysvaltojen, Ve- näjän ja Kanadan vankeinhoitoa toisiinsa. Vertailus- sa Suomi pärjäsi hyvin. Suomen niinsanotun “peh- meän” mallin nähtiin toimivan ainakin meidän olois- sa. Toimittaja oli vieraillut Suomessa ja haastatellut laajasti alan asiantuntijoita ja tavannut vankeja. Myyrmäen pommiräjähdyksesta raportoitiin lyhy- esti. Jutuissa ihmeteltiin Suomen kaltaisessa rauhal- lisessa maassa tapahtunutta tekoa, minkä uskottiin kuitenkin olevan yksittäinen ilmiö. Toronto Star kirjoitti Toronton suomalaissiirtokun- nan historiasta ja tavoista. Ruokaliitteessä kerrottiin Thunder Bayn legendaarisen maineen saavuttaneesta Hoito-ravintolasta. Titanicin lapsiuhrin tunnistami- nen suomalaiseksi Eino Viljami Panulaksi ja tämän sukulaisten vierailu Titanicin muistopatsaalla Hali- faxissa uutisoitiin näkyvästi sekä lehdissä että tele- Saku Koivun menestyksellinen taistelu syöpää vastaan val- visiossa. Aiheesta tehty dokumenttielokuva esitettiin loitti kanadalaisten sydämet televisiossa.

60 Kaukoitä ja Australia

F i l i p p i i n i t Kansainvälisesti tunnustettu suomalainen kon- serttiurkuri Kalevi Kiviniemi osallistui 27. bambu- Filippiineillä julkaistut muuta maailmaa koskevat urkufestivaaleille helmikuussa. Kiviniemestä julkais- uutiset ovat pääasiassa kansainvälisten uutistoimis- tu kuva punaisella silkillä vuoratussa mustassa sa- tojen välittämiä. Suomea koskevista jutuista filippii- mettiviitassaan antoi viitteitä urkurin taituroinnista. niläinen lehdistö on huomannut puhdasta luontoa, Kiviniemi soitti avajaisten Bach-illassa pehmeäsoin- rehellisyyttä ja viestintää koskevat uutiset. tuisilla bambu-uruilla ja esitti omaperäisiä variaa- Philippine Daily Inquirerin helmikuisen uutisen tioitaan soolokonsertissa modernimmilla uruilla. mukaan Suomi on maailman paras paikka elää. Uu- Manila Standard julkaisi “The Good Life” -sivuillaan tinen perustui Colombian ja Yalen yliopistojen sekä koko sivun ja neljännessivun kuvat edustavasta Suo- World Economic Forumin laatimaan indeksiin, jonka men suurlähettilään virka-asunnosta suurlähettiläs mukaan Suomen puhdas ilma ja vedet tekevät Suo- Raimo Anttolan haastattelun yhteydessä. Residens- men maapallon ympäristöystävällisimmän maan. sin voi jopa sanoa edustavan suomalaista arkkiteh- Päivälehtien taloussivuilla uutisoitiin elokuussa, tuuria, koska talon suunnitellut filippiiniläinen ark- kuinka suomalaiset ovat luopuneet lankapuhelimis- kitehti on saanut vaikutteita suuresti ihailemaltaan ta kännyköiden hyväksi. Ei kuitenkaan kokonaan, sillä Alvar Aallolta. lankapuhelimia tarvitaan toistaiseksi internetyhteyk- siin, joiden lukumäärä Suomessa on maailman suu- Urheilua ja kulttuuria rimpia. Filippiiniläinen lehdistö raportoi maailman kym- Helsingin Olympialaiset 1952 -juhlavuoden kunniaksi menen rikkaimman maan johtavan maailman vähi- järjestetyn valokuvanäyttelyn avajaiset herättivät ten korruptoituneiden listaa, jonka numero yksi on ansaittua huomiota mediassa, sillä olympia-aiheinen Suomi arvosanalla 9,7. Edustusto on joutunut korjaa- näyttely oli Filippiineillä ensimmäinen laatuaan. Päi- maan muutaman uutisen harhaanjohtaman käsityk- välehdet julkaisivat historiallisia kuvia Filippiinien sen siitä, että Suomi olisi myös maailman rikkain joukkueen saapumisesta sateiselle olympiastadionille maa. Filippiinit itse kamppailee korruptiota vastaan ja Armi Kuuselasta Filippiinien edustajien kanssa ja oli samassa tilastossa sijalla 79. samoin kuin kunniavieraina näyttelyn avajaisiin osal- Nokia on näkyvästi esillä miltei päivittäin filippii- listuneista olympiaveteraaneista. niläisessä mediassa. Loppuvuodesta filippiiniläinen Suomi osallistui lokakuussa viidennen kerran jär- media julkaisi AP:n ja Reutersin uutisoimana Helsin- jestettyyn EU-filmiviikkoon filmillä Leijat Helsingin gistä Nokian nousun kamerapuhelimien myynnin yllä. Filmi ei kuitenkaan aiheuttanut punaisen leija- kärkeen yrityksen laskiessa markkinoille yhdeksän kuvan julkaisemista ja osallistumismainintaa lu- uutta tuotetta. kuunottamatta suurempia kommentteja lehdistössä. Ympäristöministeri Satu Hassi vieraili Manilassa Useat filippiiniläiset lehdet uutisoivat lokakuus- tammikuussa. Lehdissä julkaistiin kuvia käynnistä sa Suomen tarjonneen sadan miljoonan dollarin ko- Payatasin kaatopaikalla Quezon Cityn pormestarin rotonta luottoa Filippiinien metsitysprojekteihin. Fi- johdolla. Payatasin mahdollinen sulkeminen ja vai- lippiinien parlamentin puheenjohtajan kesäisen Suo- kutus kolmentuhannen perheen toimeentuloon on men-vierailun seurauksena syntynyt uutisankka eli puhuttanut jätteisiin tukehtuvaa Manilaa jo vuosia. jonkin aikaa omaa elämäänsä lähetystön oikaisuista Suomi on valmistautunut osaltaan auttamaan rat- huolimatta. kaisun löytämisessä megakaupungin paisuvaan jä- Marraskuussa julkaistu suurlähetystön ja Nokian teongelmaan. yhteisesti rahoittama ja De La Salle -yliopiston to- Ulkomaankauppaministeri Jari Vilénin johtaman teuttama matkapuhelinten käytön vaikutuksia kar- Suomen kauppavaltuuskunnan vierailusta helmi- toittava tutkimus “Txt-ing Selves, Cellphones and kuussa raportoitiin laajalti eri päivälehtien taloussi- Philippine Modernity” huomioitiin useassa filippiini- vuilla. Kolmipäiväisen vierailun tavoitteena oli edis- läisessä lehdessä. Yksi kattavimpia oli Philippine Sta- tää Filippiinien ja Suomen välisiä kauppasuhteita ja rin Business Telecoms -sivuilla julkaistu kokosivun jut- etsiä keinoja kaupan tasapainottamiseksi lisäämällä tu. Filippiinien tuontia Suomeen. Joulupukin vierailu Worldbexin hyväntekeväisyys- basaarissa oli jälleen etusivun juttu Manilan päivä-

61 Kari Palsila I n d o n e s i a

Suomea käsiteltiin Indonesian mediassa harvaksel- taan, lähinnä viime vuodesta tuttujen teemojen ym- päriltä. Uusi teknologia ja Nokia oli esillä mediassa, tosin viimevuotista vähemmän. Sen sijaan Suomen hyvä sijoitus kansainvälisissä kilpailukykyvertailus- sa huomioitiin kaikissa johtavissa tiedotusvälineis- sä. Samoin Suomen sijoittuminen Transparency In- ternational -järjestön korruptiotilastoissa maailman vähiten korruptoituneeksi maaksi herätti runsaasti huomiota Indonesiassa, joka löytyy saman tilaston toisesta ääripäästä. Jakarta Post -lehden perinteisessä Suomi-liitteessä joulukuussa korruption vähäisyys oli yksi kantavista teemoista. Aki Kaurismäen menestys Cannesin elokuvajuh- lilla huomioitiin Indonesian päälehdissä. Suomalai- set ralliautoilijat sekä tennistähti Jarkko Nieminen olivat niinikään esillä urheilusivuilla. Myyrmäen pom- mi-isku ylitti uutiskynnyksen myös Indonesiassa. Edustuston tuella järjestetyt kulttuuritapahtumat saivat hyvin palstatilaa Indonesian mediassa. Suoma- laisen videotaiteen näyttely kesäkuussa 2002 Jakar- tassa ja Yogyakartassa noteerattiin paikallisissa sa- nomalehdissä. Tempo-lehden vuoden 2002 teemanu- merossa eräs maan johtavista kulttuurikriitikoista nosti videonäyttelyn yhdeksi Jakartan kulttuurivuo- den kohokohdista. Vielä enemmän palstatilaa sai Rosa Joulupukki tekee Suomea tunnetuksi Filippiineillä Liksom-teemailta Jakartassa kesäkuussa, josta Jakar- tan kaikki merkittävät sanomalehdet kirjoittivat ku- lehdissä. Televisio ja lehdistö vastaanottivat joulupu- van kera. Suomalaisen jazz-yhtyeen Sarpila-Pyysalo- kin lennon myöhäisestä saapumisesta huolimatta kvartetin -konsertti lokakuun puolivälissä jäi sen si- runsaslukuisina jo lentokentällä. Suomi vahvisti nä- jaan Balin terrori-iskun varjoon paikallisessa me- kyvyyttään aidon joulupukin maana Nokian sponso- diassa. roimana. Suomen 85. itsenäisyyspäivän liite julkaistiin ne- lisivuisena perinteisesti Philippine Starissa. Liitteen J a p a n i tämänkertaisina aiheina olivat filippiiniläisten teks- tiviesti-into, Suomen rahoittama ILO:n lapsityöpro- Suomalaisaiheita Japanin mediassa käsiteltiin ar- jekti, joulupukki ja Helsingin olympialaiset. Starin violta noin 2 700 lehtikirjoituksen verran. Suomen osaomistaja ja maineikas kolumnisti Max Soliven osuutta televisio-ohjelmista on vaikea tarkkaan ar- tunnusti tulleensa itsenäisyyspäivän vastaanotolle vioida, mutta yli puolen tunnin Suomi-erikoisohjel- pääasiassa joulupukin takia (vaikka joulupukin vierailu mia esitettiin television eri kanavilla suurlähetystön vastaanotolla olikin yllätys): “There he was - bigger than tietojen mukaan seitsemän kappaletta. Televisioyh- life - in his red suit, saying, “Ho, ho, ho” and adding tiöiden ja -tuottajien Suomeen liittyviä yhteydenot- “Bring Christmas cheer by using Nokia.” Tämä todis- toja lehdistöosasto sai vuoden aikana arviolta lähes taa kaksi tärkeintä tekijää Suomen tunnetuksi teke- 300 kappaletta, joka osaltaan antanee osviittaa Suo- misessä Filippiineillä: joulupukki ja Nokia. men näkyvyydestä japanilaistelevisiossa. Vaikka nimi Mika Häkkinen on pudonnut Formula Lukumäärällisesti it/Nokia-uutiset ovat edelleen uutisista, loistaa suomalaisnimi kuitenkin edelleen suuri ryhmä Suomi-uutisten joukossa. Yhtälailla va- urheilun uutisotsikoissa Filippiineillä. Maailmanmes- kioaiheiksi nousevat joulupukkikirjoitukset joulun taruusluokan biljardinpelaaja Mika Immonen valloit- lähestyessä: japanilaislapsille ja -aikuisillekin joulu- ti jälleen filippiiniläisten sydämet sympaattisella ole- pukki tulee siis Suomesta. muksellaan, vaikka voittikin Filippiinien biljardisan- Kun katsotaan Suomea mediassa kokonaisuute- karin joulukuisella turneellaan hävittyään tälle edel- na ja varsinkin sitä, mitä trendejä ja suuntauksia lisellä käynnillään kesäkuussa. Suomi-kirjoittelussa on nähtävissä, on huomattavis-

62 Suomalais-japanilainen parlamentaarikko Marutei Tsurunen ja suurlähettiläs Eero Salovaara. sa muutos näkökulmassa: Pelkkä it ei ole enää uuti- Nyt Suomi ja muut Pohjoismaat ovat nousseet nen, mutta mitä it merkitsee yhteiskunnassa ja koulu- mielenkiinnon kohteiksi monella eri alueella. tuksessa sen sijaan on. Yhtälailla on ryhdytty kysy- mään sitä, miten tasa-arvoisen yhteiskunnan synty Marutei Tsurunen on Suomessa ollut ylipäänsä mahdollista. Enää ei tasa-arvoisuuden raportointi riitä, vaan nyt etsitään Mediavuosi alkoi vauhdikkaasti suomalaissyntyisen asioiden taustoja ja syitä, ja päädytään tietenkin so- Marutei Tsurusen (Martti Turunen) nousulla parla- siaaliturvaan ja päivähoitojärjestelmään, korkeaa ve- mentin ylähuoneeseen. Tsurusesta tuli Japanin his- rotustakaan unohtamatta. Miten elää hyvää elämää, torian ensimmäinen länsimaalaissyntyinen parla- kysytään monessa yhteydessä. Olisiko tässäkin mal- mentaarikko, ja tapahtuma uutisoitiin englanninkie- lia pohjoismaisesta Suomesta? (Varmasti, sillä ”slow“ lisessä The Japan Timesissa ja maan johtavassa talous- ei ole enää vain heikko signaali, vaan trendiksi muo- sanomalehdessä Nihon Keizai Shimbunissa ensimmäi- dostunut ilmiö. Vuoden 2003 puolella aikakausleh- sen kerran tammikuun lopussa, samana päivänä kun distö on jo ryhtynyt lanseeraamaan jopa konseptia kiistelty ulkoministeri Makiko Tanaka sai potkut. Slow Design.) Varsinainen pyöritys alkoi todenteolla vasta hel- Kaiken tämän taustalla on juuri vastausten etsi- mikuussa, jolloin sekä Japanin valtalehdet (kymmen- minen välitöntä huomiota vaativiin kysymyksiin. Il- miljoonainen Yomiuri Shimbun ja maan kolmoslehti miö ei ole kuitenkaan uusi: Japanista on historiansa Mainichi Shimbun) että lukuisat muut sanoma- ja ai- aikana usein lähdetty etsimään rakennusaineksia kakauslehdet käsittelivät laajalti suomalaissyntyisen oman yhteiskuntansa muutoksissa ja myllerryksis- poliitikon uraa ja tulevia suunnitelmia sekä parla- sä: hollantilaista lääketiedettä, laivaston mallia bri- mentaarikon kompostointiharrastusta. teiltä, saksalaisittain järjestäytyneitä asevoimia ja viimein länsimaalaista massakulttuuria.

63 Äänioikeuskysymyksessä Japanin korealainen vä- Puhemies Riitta Uosukainen japanilai- hemmistö on lähestynyt tuoretta lainsäätäjää. Hei- sessa mediassa dän mukaansa Tsurunen olisi neutraalimpi asiamies, kuin korealaiset itse. ”For sure, I’m not going to raise Suomesta Japanin suuntautuva päävierailu vuonna the suffrage issue for Finns”, Tsurunen jatkaa aihet- 2002 oli eduskunnan puhemies Riitta Uosukaisen ja ta hymyillen korostaen kuitenkin haluavansa jatkaa valtuuskunnan vierailu lokakuussa Japanin alahuo- keskustelua neutraalilla tasolla tarkoittaen lähinnä neen puhemies Tamisuke Watanukin kutsusta. korealaisvähemmistön asemaa. Yomiuri Shimbunin haastattelussa keskityttiin ajan- Tsurunen mainitaan myös kulttuurityöstään kah- kohtaiseen turvallisuuspolitiikkaan siinä missä The den maan välillä: hän on kääntänyt Ihara Saikakun Daily Yomiuri kiinnostui enemmän koulutuskysymyk- ja Shikibu Murasakin kirjallisia klassikoita suomek- sistä, joihin aiemmin opetusministerinä toiminut si. Uosukainen vastasi kattavasti. Syvemmälle aiheeseen päästiin TBS-televisioyhti- ön 40 minuutin ohjelmassa, joka käsitteli Suomea tee- Ydinvoimalapäätös malla ”Tasa-arvoinen Suomi.” Ohjelma lanseeraa pu- hemiehen sanonnan ”Work Together” sellaisenaan ar- Suomen päätökseen mahdollistaa viidennen ydinvoi- violta noin kahdelle miljoonalle katselijalleen. Ohjel- malan rakentaminen sanomalehdistö kiinnitti huo- ma vertailee kuvaavasti naisten asemaa sekä työelä- mion hieman jälkijunassa. Ensimmäisinä päätöksestä mässä että muuallakin yhteiskunnassa Suomessa ja raportoivat maan kakkoslehti Asahi Shimbun ja Nik- Japanissa. Kysymykseen, mikä mahdollistaa laajat ja kei, mutta vasta Yomiuri nosti päätöksen laajemman korkeatasoiset yhteiskunnalliset palvelut, vastataan: artikkelin aiheeksi. Artikkelissa pohdittiin päätöksen verotus. Tasa-arvokysymysten ja päivähoitojärjestel- vaikutusta myös muun Euroopan ja Japaninkin ener- män lisäksi ohjelmassa nostetaan esiin koulutuksen giapolitiikkaan. tärkeä merkitys sekä maan nousu ykkössijalle kan- Suomen päätöksen taustalla on yritys pysäyttää sainvälisessä vertailussa maailman vähiten korrup- ilmaston lämpenemiseen johtava kehitys. Vertailu- toituneista maista. kohteeksi pienen pohjoiseurooppalaisen maan pää- Suomen historia, kulttuuri ja nyky-yhteiskunta tökselle lehti nostaa Japanin: voidakseen täyttää Kio- herättivät naistoimittaja Ayano Shiomin tunnusta- ton sopimuksen ehdot maan tulisi rakentaa kymme- maan katsojilleen haluavansa asua Suomessa. nen ydinvoimalan sijasta 13 vuoteen 2010 mennes- Ohjelman lopuksi toimittaja ei kuitenkaan paljon sä. kertovasta vertailusta huolimatta halua arvottaa Lehti nostaa esiin myös Suomen riippuvuuden asioita hyviksi tai huonoiksi, kaikella on taustansa ja ulkoa tuodusta energiasta lainaten pääministeri Lip- kontekstinsa, mutta muun muassa läpinäkyvyydellä posta. olisi toimittajan mukaan Japanilla ja japanilaisilla pal- Japani itse on 80%:sti riippuvainen ulkomailta tuo- jon oppimista. dusta energiasta. Suomen valinta voisi antaa suun- taa myös Japanin energiapoliittisille päätöksille. Suomi muussa televisiomediassa Koulutuskysymykset TBS-televisioyhtiön ohjelma oli hyvä esimerkki ajan- kohtaisesta ja suomalaisittainkin tärkeitä asioita kä- ”Vierailijoiden tavoitteena on löytää Suomen salai- sittelevästä tuotannosta. suus”, lainaa Asahi Shimbun opetushallituksen pää- Muuten japanilaistelevisiokanavien tuotanto val- johtajaa Jukka Sarjalaa. Ei lienee sattumaa, että takunnallista NHK:ta lukuunottamatta on melko ke- muiden vieraiden jatkoksi Suomen salaisuutta lähti vyttä ja pinnallista ruokaohjelmien, talk shown ja tutkimaan Japanin opetusministeriön varaministerin studiokisailujen kavalkadia. Television katsojat ja johtama valtuuskunta syyskuun alussa. mainostajat saavat mitä haluavat. Sodanjälkeisen Japanin koulutuspolitiikka on aina Joukossa on kuitenkin monia suosittuja ohjelmia, joutunut kritiikin kohteeksi talouden ajautuessa vai- jotka näennäisestä keveydestä huolimatta pystyvät keuksiin. Siksi talous, talouden tilanne ja koulutuk- käsittelemään ‘painaviakin’ aiheita, sopivassa katso- sen väliset suhteet nousevat omaksi kokonaisuudek- jaa (ja mainostajaa) miellyttävässä formaatissa tie- seen pohdittaessa sitä, mihin koulutusta tulisi nyt tenkin. ohjata: yhteiskunta ikääntyy ja se vaatii muutosta TBS:n suosittu Fushigi Hakken (‘Ihmeelliset löydöt’) myös koulutuksessa ja sen tavoitteissa. tuo kuuluisuuksista koostuvan, studiossa arvailevan yleisön katseltavaksi maailman ihmeitä, vuonna 2002 siis myös Suomen ihmeitä. Talvisen Suomen Pakkasparatiisi on yleisilmeeltään

64 matkailuohjelma, mutta tuo reissun kuluessa esiin orkesterin jokainen jäsen antoi täyden panoksensa”, paljon muutakin kuin Lapin lumoa ja revontuliekso- Okabe pääsee päättämään kirjoituksensa. tiikkaa: virtuaalisuomalaisen elinkaarta kehdosta Nikkein musiikkitoimittajan Takuo Ikedan vierai- hautaan, äitiyspakkausta, ilmaista koulutusta, poro- lu Helsingin juhlaviikoilla esitteli lähinnä nykykult- talouden harjoittajia tarkistamassa korvamerkintö- tuurin alueita. Artikkeli Nikkeissä nostaa kuvin esiin jä online, teletekniikkaa hyväkseen käyttävää ter- kaksi juhlaviikkojen taiteilijaa: Tero Saarisen ja Maa- veydenhoitoa ja etäopiskelua ja viimein vanhusten- ria Wirkkalan. Erityisen hämmästyttävää Ikedan mie- huoltoa. lestä Juhlaviikoilla oli taiteentekijöiden ja yleisön ak- Muihin mainittaviin Suomea käsitteleviin televi- tiivinen ja avoin vuoropuhelu. Toimittaja Ikeda lai- sio-ohjelmiin lukeutuu Sunday Specialiin ‘seikkailuoh- naa Tero Saarista: ”nykytanssin yhtenä tehtävänä jelma’ Suomesta, jossa nuori japanitar vietti kuukau- Suomessa on vielä totuttaa yleisö katsomaan sitä. den reilun 800 euron budjetin turvin asuntoineen Yhtälailla kuin nykymusiikinkin kohdalla on ehdot- kaikkineen. Talvinen Salpakangas (Hollola) paljastui toman tärkeää, että tekijät astuvat yleisön eteen ja hieman eleettömien, mutta lämpimien ja naapureis- luovat keskustelulle vapaan ilmapiirin“. taan välittävien asukkaiden yhteisöksi. Toinen erityisesti mieleenpainunut Suomi-ohjel- Nihon Keizai Shimbun, pääkirjoitukset ma oli Yoshiko Arain ja Seppo Kimasen vaikeuksi- en-kautta-voittoon -kertomus, jossa luonnollisesti Kysymykset ja viittaukset “Suomen salaisuudesta” kamarimusiikkifestivaali Kuhmolla oli suuri rooli. tulevat näkyvimmin esiin talousvaikeuksissa kamp- Suomi-aiheiden televisiovuosi päättyi valtakun- pailevan Japanin etsiessä vastauksia ja ratkaisuja nallisen NHK:n joulu-uutisten loppukevennykseen, ongelmiinsa. Maan suurimman taloussanomalehden jossa jouluiset terveiset saapuivat itse joulupukilta Nihon Keizai Shimbunin l. Nikkein pääkirjoitustoimitta- porojen kera Suomen Lapin lumisista maisemista. ja vieraili Suomessa ja Irlannissa syyskuussa 2002. Yoshinon vierailu lähti Nikkein omasta aloitteesta, Suomessa vierailleet toimittajat ja mutta ohjelman Suomessa rakensi Suomen Tokion- heidän kirjoituksensa suurlähetystö ulkoministeriön lehdistö- ja kulttuuri- osaston kanssa. Japanilaistoimittajia, jotka vierailivat Suomessa joko Suomen 1990-luvun lama ja siitä selviytyminen ulkoministeriön kutsumana tai jotka saivat ohjelma- olivat Yoshinon eri tapaamisten pääaiheita. Aivan apua suurlähetystöltä, oli vuoden 2002 aikana kuusi aluksi Yoshino pohjustaa kahden kattavan artikke- kappaletta. Professori Miyuki Shiraishin osallistumi- linsa sarjaa kiinnittämällä huomiota kansainvälisiin nen Musica Nova -nykymusiikkifestivaaleille Helsin- kilpailukykyvertailuihin, joissa niinsanotut pienet gissä kantoi hedelmää läpi vuoden. Kolumnissaan maat Suomi mukaanlukien nousivat kärkisijoille. Yo- Asahi Shimbunissa Shiraishi esittelee Musica Novan shinon viesti on sama kuin Japanissa vierailleen edus- kokonaisuudessaan, mutta nostaa erityisesti esiin kunnan puhemies Riitta Uosukaisen: menestyksen festivaalin teemasäveltäjän Esa-Pekka Salosen ja taustalla on koulutus. vuonna 2000 sävelletyn Manian. Musiikkiaikakaus- Toisessa artikkelissaan Yoshino nostaa esiin Sit- lehti Ongaku no Tomon kesäkuun numerossa palataan ran toimintaa erityisesti sen tarjoamien koulutusoh- Musica Novaan. Haastatteluissa ovat festivaalin mu- jelmien kautta (Suomi 2015). Aivan aluksi Yoshino siikillinen johtaja Kimmo Hakola ja teemasäveltäjä arvostelee japanilaispoliitikoita siitä, etteivät he ole Esa-Pekka Salonen. tutustuneet liikemaailmassa elintärkeisiin liikkeen- Esa-Pekka Salosen teoksen Insomnian saadessa johdollisiin perusteisiin salliessaan kannattamatto- maailman kantaesityksensä Tokiossa paikalla oli Shi- mia julkisia rakennusprojekteja. raishin lisäksi toinen Suomessa (Porvoon Suvisoitto) Sen lisäksi Suomi tunnetaan maailman vähiten vieraillut toimittaja Jun’ichiro Okabe. ”Seesteinen ja korruptoituneista poliitikoistaan. Suomen kaltaises- ylevä klangi - Salonen johtamassa omaa teostaan”, sa ympäristössä ei Japanin julkisen rakentamisen otsikoi Shiraishi Asahi Shimbunissa julkaistun artik- ongelmakokonaisuus olisi päässyt ehkä edes synty- kelinsa. Yleisestä raportoinnin omaisesta linjasta poi- mään, Yoshino päättää artikkelinsa. keten sekä Shiraishin että Okaben kirjoitukset olivat todellisia konserttiarvosteluja. Nihon Keizain Shimbu- Vantaan pommi-isku niin kirjoittava Okabe kiinnittää huomiota Salosen tapaan johtaa orkesteria, joka kantaesityksessä oli Vantaan pommi-isku sai japanilaismediassa melko NHK:n Sinfoniaorkesteri. Orkesteria pidetään vaikea- runsaasti huomiota yksittäisenä tapahtumana. Näyt- na ja ylimielisenäkin johdettavana. ”Salosen tahtipui- tävimmin asiasta raportoivat maan englanninkieli- kon alla työskennellyt NHK:n Sinfoniaorkesteri soi set sanomalehdet. Kaikissa kirjoituksissa korostettiin kuulijoilleen voimakkaan, elastisen esityksen, jossa

65 tapahtuman poikkeuksellisuutta muuten rauhallises- tapa, Ruotsin ”Slow, Simple & Smart” -kierrätysmen- sa ja turvallisessa Suomessa. taliteetti, norjalaisen Arne Næssin -elämänfilosofia Deep Ecology, niin Suomessa mennään kirjaimellisesti metsään ”Middle of Nowhere”. Life Style - Slow Life - Hyvää elämää Japanilaisista aikakauslehdistä puhuttaessa täy- tyy muistaa, ettei lehti voi olla vastaamatta nykyja- Japanin laaja, erikoistunut ja kattava aikakauslehdistö panilaisessa megalopoliksessa kiireistä ja stressaa- ryhtyi lanseeraamaan elämäntapakäsitettä Slow Li- vaa elämää viettävien vapaa-ajan tarpeisiin: kuinka feä jo vuoden 2001 aikana, jossa Suomi esiteltiin yh- ostaa edes pala laadukasta elämää omaan todellisuu- tenä esimerkkinä. teensa? Mukana hinnat ja ostopaikat. Melkoinen X-Knowledge aloitti arkkitehtuuriin, asumiseen ja määrä: vastauksia suurten (eurooppalaisten) luksus- hyvään elämään keskittyvän Home lehtensä Suomi- brandien lisäksi löytyy myös pohjoismaiselta osas- erikoisteemalla: ”The Nature of Finland, The Spirit of tolta: Aaltoa, Aarniota, Franckia, Koskista, Koivistoa, Alvar Aalto.” 180-sivuisen kuukausijulkaisun yli 40 Marimekkoa, Häberliä, Polaria, Suuntoa, Nokiaa (8910) aukeamaa on omistettu suomalaisille (englanniksi il- ja Finlandia-vodkaa (myös Cranberry-versiona). maistuille) teemoille: ”Between Globalization and Lo- calisation, No Wood No Life, Traditional Timber Hou- se of Finland, “Tree Suite” in Finnish Wood, Mid-Cen- K i i n a tury Finland (design)”, ja tietenkin Alvar Aallon tuo- tannolle ja perinnölle nyky-Suomessa. Life Design Magazine Casa Brutus ja Brutus: The Euro P e k i n g Travel Book vievät lukijansa Pohjois-Eurooppaan ja myös Suomeen hakemaan uusinta uutta ja trendik- Kiina siirtyy kohti markkinataloutta. Monet talouden käimpiä tuulia. perustekijät ovat kuitenkin epävarmalla pohjalla. Casa Brutuksen ”Nordic Design, A Utopian Odys- Valtiovallan osanottoa tarvitaan, mutta mikä on sen sey” kertoo jo paljon mistä on kysymys: designistä ja suhde yrityselämään, jonka muutoskyvystä koko ta- elämänlaadusta. Suomalaisteemat Eero Aarniosta louskasvu on riippuvainen? Ja mitä merkitystä on Pallo-tuoleineen ja nykytrendin IvanaHELSINGISTÄ oikeusvaltiolla yhteiskunnallisen kehityksen kannal- klassiseen Aallon tuotantoon, retrobuumin Marimek- ta? Suomi antoi omanlaisiaan vastauksia korkean koon, Sarpanevaan, Franckiin, Wirkkalaan, Koskiseen tason vierailujen, globaalien yritysstrategioiden ja ja Häberliin saakka esitellään näyttävästi 200-sivui- oikeudenmukaista yhteiskuntaa tukevien uutisten sen, kuukausittain ilmestyvän lehden neliväriaukea- muodossa. milla. Jokapäiväisen elämän pohjoismaalaisen este- Tasavallan presidentti Tarja Halonen vieraili Kii- tiikan Suomi-osastoa edustavat Fazerin Super Sal- nassa marraskuun lopussa presidentti Jiang Zemi- miakki -aski, Valion Grandi-mehu ja Reilu Kilo Isoja nin kutsusta. Jiang luonnehti Suomea luotettavaksi Kananmunia -15-munan pakkaus. yhteistyökumppaniksi Kansan päivälehden sivuilla. Brutus taas matkusti Euroopan trendikkäisiin kau- Uutinen presidentti Halosen vierailusta levisi satoi- punkeihin elokuun numerossaan 2002. Euroopan- hin miljooniin kiinalaisiin koteihin Kiinan keskuste- kierros alkaa Japania lähimpänä sijaitsevalta euroop- levision pääkanavan (CCTV-1) kautta. Presidentti ta- palaiselta lentokentältä eli Helsinki-Vantaalta. Tren- pasi ensimmäisenä länsimaisena valtion päämiehe- dikkääseen Helsinkiin saavutaan lehden sivulla 146. nä kommunistisen puolueen vastavalitun pääsihtee- Trendikkään kaupungin trendikkäimmät alueet ovat rin Hu Jintaon. Virallinen lehdistö ja sen sähköiset lehden mukaan Uudenmaankatu ja Annankatu, joista versiot uutisoivat tapahtumasta. Ne huomioivat myös laajasti käsitetty Annankatu tarjoaa muun muassa presidentin mukana seuranneen korkean tason lii- puuta ja saunatuotteita. Suomen trendit ovat lähellä kemiesvaltuuskunnan, joka tapasi pääministeri Zhu metsää. Uudenmaankadun anti onkin sitten lähem- Rongjin. pänä muiden trendikkäiden Euroopan metropolien ai- Ulkomaankauppaministeri Jari Vilén ja liikenne- hepiiriä: kahviloita, ravintoloita ja muotia à la Ivana- ja viestintäministeri Kimmo Sasi tekivät vienninedis- HELSINKI. tämisvierailut Kiinaan syksyn aikana. Syyskuussa Art of Living Esquiren japaninkielinen painos sanoo vieraillutta ministeri Viléniä seurasi kaikkein aikojen asian suoraan heti kannessaan. YSL:n, Dolce & Gab- suurin liikemiesvaltuuskunta, mikä ei jäänyt huo- banan, Guccin ja Cartierin mainoksilla elämäntapa- maamatta kiinalaiselta medialta. Ulkomaankauppa- kulttuuria luova Esquire nostaa kanteensa näkymän ministerin mukana oli lukuisia pieniä ja keskisuuria Tapio Wirkkalan Lapin mökistä käsintehtyine puu- yrityksiä, mikä sai keskustelevision toimittajan ky- huonekaluineen: ”Pohjolaan, Slow Lifea etsimään”. symään, millä tavoin valtiovallan pitäisi tukea pien- Siinä missä muista Pohjoismaista esitellään Tans- ten ja keskisuurten yritysten kehitystä ja kansainvä- kan ekologinen, yhteisöllinen Alternative Life -elämän- listymistä? Se on kuuma kysymys Kiinassa. Suoma-

66 lais-kiinalaisen bisnesseminaarin jälkeen järjestet- keusvaltiorakennuksesta”. Talouslehdet panivat mer- tyyn lehdistötilaisuuteen osallistui lähes 30 kiinalais- kille Hallbergin huomion, että Suomi ja Kiina koh- toimittajaa. Marraskuussa vierailleelle ministeri Sa- taavat samantyyppisiä kysymyksenasetteluja kansal- sille kysymyksiä riitti myös kotitarpeiksi. Kiinnostus- listen ja kansainvälisten lakien yhteensovittamises- ta taloustoimittajissa herätti muun muassa se, mitä sa Suomen liityttyä EU:hun ja Kiinan WTO:hon. Oi- kokemuksia Suomella on WTO-jäsenyydestä? keudenmukaiseen yhteiskuntaan liittyy myös avoi- Kiinassa valtio yrittää kovasti saada yrityksiään muus. Suomessa vierailleet kiinalaistoimittajat kir- kansainvälistymään ja luomaan brandeja. Mikäpä sen joittivat internetin merkityksestä julkisen hallinnon, parempi kuin kysyä Nokialta ja sen pääjohtajalta Jor- yritysten, koulutuksen, yksittäisten kansalaisten ja ma Ollilalta? Jos viisimiljoonainen Suomi pystyy sii- tietenkin tiedotusvälineiden kannalta. hen, niin miksi ei yli miljardin kansalaisen Kiina. Ja Vaikka taloudellinen kanssakäyminen ja poliitti- kyllä kysyttiinkin. Eräs suosittu kiinalaislehti ihmet- set suhteet ovatkin merkittävässä osassa kiinalaisen teli, ollaanko Nokialla kaukonäköisiä vai riskinotta- median uutisoidessa Suomesta, on tilaa ja kysyntää jia, kun suunnitteilla oli jälleen yksi organisaatiomuu- myös muulle. Pekingin olympialaisiin vuonna 2008 tos. Tuhannet nuoret yrittäjät lukivat varmaan tark- valmistautuvat kiinalaiset saivat tietää urheilijoiden- kaan China Economic Timesin jutun, jossa pääjohtaja sa osallistuneensa näihin kisoista suurimpiin ensi Ollila kertoi “CEO:lta” edellytettävistä luonteenpiir- kertaa Helsingissä vuonna 1952. Pekingin suurlähe- teistä ja taidoista. Ja moni huomasi varmaan myös tystön, suomalaisyritysten (UPM-Kymmene, StoraEn- Xinhua-uutistoimiston uutisen, jonka mukaan Ollila so) ja kiinalaisten kumppaneiden järjestämistä valo- oli saanut Pekingin kunniakansalaisuuden. Hän ko- kuvanäyttelyn avajaisista raportoi viisi televisiokana- rosti, että kysymyksessä oli ennenkaikkea tunnustus vaa, kymmenkunta lehteä ja muutama nettiportaali. Nokialle osallistumisesta Pekingin kehittämiseen ja Tosin jutuista jäi mainitsematta se pieni yksityiskoh- teki myös selväksi, että Kiina on keskeisessä osassa ta, että Kiinan jalka- ja koripallojoukkue olivat itse Nokian globaalissa strategiassa, mihin liittyvää glo- asiassa myöhästyneet varsinaisista kisoista, jolloin baalia ajattelua, monien kiinalaisyrittäjien on vielä heille järjestettiin ystävyysottelut Suomen kanssa. vaikeaa ymmärtää. Lisäpotkua urheiluaihe sai siitä, että Kiina oli samaan Ei Nokia ole ainoa, jolle Kiina on osa globaalia stra- aikaan valmistautumassa ensimmäisiin jalkapallon tegiaa. Varsinkin suomalaiset matkailu- ja metsäalan maailmanmestaruuskisoihinsa. yritykset panostivat entistä enemmän Kiinaan, mikä Helsingin olympialaiset pidettiin siis silloin, kun näkyi myös paikallisessa mediassa. Yksi Pekingin suo- Suomi oli vielä kaukana Kiinasta. Matkaa tehtiin Neu- situimmista lehdistä Beijing Youth Daily kertoi Finnai- vostoliiton poikki junalla. Toukokuussa kaksi viral- rin kasvustrategian Aasiassa toimineen ja Kiinan lista lehteä, People’s Daily (Overseas Edition) ja Inter- markkinoiden kasvavan kaikkein nopeimmin Euroo- national Business Daily, totesivat Suomen olevan lähem- pan ja Pohjois-Amerikan lentoliikenteen jouduttua pänä kuin useimmat kiinalaiset uskovatkaan viita- laskuun. Finnairin ja Suomen jäljillä oli myös kes- ten Helsingin sijaintiin lähimpänä lentoliikenteen kustelevision CCTV-1:n suosittu tietokilpailuohjelma, yhtymäkohtana Kiinan ja Euroopan välillä. Myös kan- joka esittelee kussakin jaksossaan yhden maan vi- sainvälisten uutisten merkityksen kasvaminen kiina- saisten kysymysten vauhdittamana. Globaaleja stra- laisessa mediassa ja kansainväliset kuumat kysymyk- tegioita ja esimerkkejä luovat suomalaiset metsäyri- set toivat Suomen lähemmäksi Kiinaa. Pekingin myy- tykset (UPM-Kymmene, StoraEnso) saivat näkyvyyt- dyin iltalehti Beijing Evening News seurasi Myyrman- tä paikallisessa lehdistössä esittelemällä ympäristö- nin räjähdyksen tutkintaa tarkasti. Kiinnostusta asia ystävällisiä teknologioitaan ja lisäpanostuksiaan Kii- herätti todennäköisesti juuri sen takia, koska halut- naan. Uusista tulokkaista suomalaiset Turkistuotta- tiin tietää, oliko kyse kansainvälisestä terrorismista. jat sai huomiota etabloitumiselleen manner-Kiinan Aiempaa monivivahteisimpia juttuja Suomesta kasvaville markkinoille. julkaisivat vastaperustetut, markkinaperiaattella toi- mivat lehdet. Niistä shanghailainen trendilehti Vision kertoi suomalaisesta muodista, taiteesta ja arkkiteh- ”Oikeusvaltio ja sen rankentaminen” tuurista 80-sivuisessa erikoisartikkelissaan. Beijing Youth Dailyn poikima viikkolehti Beijing Youth Magazi- Kiina pyrkii kehittymään oikeusvaltion suuntaan. ne esitteli esikoisnumerossaan Pohjoismaita ja niiden Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka kaunista luontoa kaupunkilaisnuorille. Kiinnostavin Hallberg vieraili toukokuussa Kiinassa julkistamas- yksittäinen artikkeli koko vuonna oli ehkä kuitenkin sa kiinankielisen “Oikeusvaltio ja sen rakentaminen” sen isäntälehdessä. Se oli otsikoitu: “Miksi suomalai- -kirjansa. Erityisesti oikeusalan painetut ja sähköiset set ovat niin tyhmiä?” Kirjoittaja ei kuitenkaan suin- julkaisut olivat kiinnostuneita siitä. Procuratorial Dai- kaan ollut sitä mieltä, että suomalaiset olisivat tyh- lyn erikoishaastattelussa presidentti Hallberg hah- miä, vaan yritti kuvailla sitä, kuinka toimiva yhteis- motteli lukijoille ajatuksensa “nelikulmaisesta oi-

67 kunta edellyttää kansalaisten keskuudessa luotta- lajeista esillä oli jazz (Trio Töykeät) maaliskuisen vie- musta ja ymmärrystä yhteisen edun päälle. Kirjoit- railunsa yhteydessä. Kansainvälisen uudenmusiikin tajan laatimat väliotsikot ehkä selventävät asiaa: “Ve- seuran ICMA:n vuosikokouksen yhteyessä useat suo- roviranomaiset eivät ota vastaan lahjoja”, “Kaupassa malaiset nykysäveltäjät (muun muassa Saariaho, tavarat punnitaan itse”, ja “Ihmiset eivät vie toisten- Lindberg) olivat esillä mediassa. sa tavaroita”. Konsulikunta H o n g k o n g Pääkonsuli Ilkka Heiskasen läksiäishaastattelu jul- kaistiin kiinankielisenä Hong Kong Economic Journalis- It-teknologia, innovaatioyhteiskunta sa. Konsulikunnan patikointimatkoista uutisoitiin kii- nankielisessä lehdessä Ming Pao. Hongkongin englannin- ja kiinankielisessä mediassa Suomea koskevan uutisoinnin ykkösaihe oli Suomen it-teknologia, ja erityisesti Nokia. Nokia oli muun Korkean tason vierailut muassa esillä tetra:n, 3G:n ja GPRS:n tiimoilta. Englanninkielisessä lehdistössä uutisoitiin tasavallan presidentin Tarja Halosen vierailu Kiinaan sekä ul- Urheilu komaankauppaministeri Vilénin vierailu Hongkongiin. Suomalaiset urheilijat olivat esillä erilaisten kilpai- lujen uutisoinnissa sekä yksittäisinä urheilijoina: F1 Itsenäisyspäivä (Räikkönen), hiihto (Lajunen), jääkiekko (Koivu, Leh- tinen), jalkapallo (Hyypiä), squash (Tuominen), Ma- Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi julkaistiin cao grand prix (Kovalainen). Hongkongin englanninkielisessä South China Morning Postissa kuusisivuinen erikoisliite Suomesta. Liittees- sä julkaistiin ulkoministeri Erkki Tuomiojan ja ulko- Matkailu maankauppaministeri Jari Vilénin haastettelujen li- säksi pääkonsuli Pauli Mäkelän haastattelu sekä eri Kiinankielisessä lehdistössä oli useita Suomea mat- alojen suomalaisten ammattilaisten haastattelut. kailumaana koskevia kirjoituksia. Suomessa toimit- Lyhyemmät Suomi-liitteet haastatteluineen julkais- tajavierailulla käynyt matkailutoimittaja kirjoitti kol- tiin englannin- ja kiinankielisissä talouspäivälehdis- miosaisen artikkelisarjan Sing Tao Dailyssä. Finnair oli sä. esillä Hongkongin lentoreittinsä johdosta, tähän liit- tyi myös paljon mainontaa. Suomen luontoa (porot) käsittelevä dokumentti esitettiin televisiossa. Suomen Myyrmannin räjähdys Turkua suositeltiin matkailuartikkelissa erinomaise- na paikkakuntana pub-kierroksen tekemiseen. Kauppakeskuksessa tapahtuneesta räjähdyksestä Joulupukki oli esillä kiinalaisen uuden vuoden pa- uutisoitiin kahdessa eri lehtiartikkelissa raatia (helmikuu 2002) käsittelevissä artikkeleissa erityisesti kiinankielisessä lehdistössä. Joulupukki Kummallisuuksia vieraili Hongkongissa myös joulukuussa Winterfes- tissä. Kumpaankin vierailuun liittyi osallistuminen Maailman vahvimmasta miehestä Jouko Aholasta lasten televisio-ohjelmaan. julkaistiin uutinen W. Herzogin elokuvan yhteydes- sä. Akankannon maailmanmestaruuskilpailuista jul- Opiskelu kaistiin uutinen samoin suomalaisten kaksosten lä- hes samanaikaisesti tapahtuneesta liikennesurmas- EU-maat järjesti toisen kerran European Higher Edu- ta. Hongkongin joululahjahittejä vuonna 2002 oli suo- cation -messut Hongkongissa. Siitä uutisoitiin lehdis- malaisen poron dna/veripakkaus. tössä ja yliopistojen julkaisuissa. Erityisesti uutisoi- tiin EU-maiden yliopistojen englanninkielistä opiske- S h a n g h a i lutarjontaa. Jukka Rintalan muotinäytös nousi ehdottomasti eni- Musiikki ten julkisuutta saaneeksi Suomi-tapahtumaksi Shanghaissa vuonna 2002. “Aurinko paistaa suoma- Klassisen musiikin puolelta esiteltiin kansallisooppe- laiselle suunnittelulle” otsikoi Shanghai Daily koko si- ran kapellimestaria Tang Muhaita. Muista musiikki- vun laajuisessa artikkelissaan. “Vaikka aurinko ei tule

68 esille kahteen kuukauteen Pohjolan kaamoksessa, ei uusia tulokkaita shanghailaisissa lehtikojuissa. Nii- se merkitse, että siellä eletään pimeydessä muodin den kohderyhmä on hyvintoimeentulevat nuoret suhteen” jatkui artikkeli. Marja Kurki, Nokia, Mari- shanghailaiset. Julkaisut ovat lähes poikkeuksetta kii- mekko ja Friitala mainitaan artikkelissa suomalaisi- nankielisiä ja ulkoasultaan varsin korkeatasoisia. Ar- na, shanghailaisten tuntemina tuoteniminä. Muuta- chitecture & Desing -julkaisun tammikuun numerossa man kiinankielisen päivälehden lisäksi myös kiinan- oli kaksi eri artikkelia - yhteensä 9 sivua - suomalai- kielisissä iltauutisissa näytettiin välähdyksiä näytök- sesta suuunnittelusta. Toinen esiteli Arabian tuotan- sestä. Kaksi televisiokanavaa haastatteli Rintalaa toa ja toinen elokuussa 2001 pidettyä “Skin and Soul” myöhemmin lähetettäviä ohjelmia varten. -symposiumia. Uusin tulokas Shanghai Tatler seuraa Shanghai Dailyn etusivulle pääsi taiteilija Sini Kun- tarkkaan konsulikunnan seurapiiritapahtumia. Esi- nas, joka edusti Espoota Shanghain kaupungin jär- merkiksi pääkonsuli Hannu Toivolan ministeri Vilé- jestämässä ystävyyskaupunkitapahtumassa. Tapah- nin kunniaksi järjestämä vastaanotto oli näyttävästi tuma kesti lähes kaksi viikkoa ja paikallinen media lehden sivuilla. seurasi tiiviisti taiteilijaryhmää, jossa oli edustettui- Kerran viikossa ilmestyvä iltapäivälehti Shanghai na kaksitoista eri maata. Taiteilijoiden töistä koottua Star esitteli joulukuussa konsulikunnan uuden dea- kalenteria annetaan nyt kaupungin lahjakalenterina. nin pääkonsuli Hannu Toivolan. Koko sivun artikke- Kokoelma oli myös esillä Shanghain kulttuurifesti- lissa “Pioneering Dean “ kertoi paitsi omasta karriää- vaalien aikana marraskuussa. ristään myös Suomi-Kiina -suhteiden kehityksestä ja Kolmaskin suomalainen kulttuuritapahtuma oli alueella olevista suomalaisista yrityksistä. komeasti Shanghai Dailyn sivuilla. Nimittäin tampe- Suomeen ja suomalaisiin liittyviä pikku-uutisia relaisen Himmelblaun kokoama grafiikkanäyttely näkee lehdistössä silloin tällöin. Yleensä ne liittyvät “Blue sky, Graphics from Finland “. Se oli esillä viikon suomalaisiin yrityksiin tai urheilijoihin, joista parhai- ajan Shanghain kirjastossa ja sai kohtalaisen hyvin ten tunnetaan Kimi Räikkönen, Mika Häkkinen ja julkisuutta myös sähköisessä mediassa. Vähän vaa- Jarkko Nieminen. timattomammin uutisoitiin toinen Shanghain kirjas- tossa pidetty näyttely, Helsingin olympialaisten juh- lanäyttely, pari pientä mainintaa päivälehtien tapah- E t e l ä - K o r e a tumasivuilla ja yksi lyhyt artikkeli kiinankielisessä valokuvaajien ammattilehdessä. Soile Yli-Mäyry piti Suomea koskeva uutisointi on lisääntynyt nopeasti näyttelyn Shanghain taidemuseossa ja antoi haastat- Etelä-Korean tiedotusvälineissä. Kun vuonna 1996 teluja paikallisille televisiokanaville. Yli-Mäyry piti Suomea käsiteltiin 728 kertaa, vuonna 1999 Suomi myös luennon Shanghain taideakatemian opiskeli- esiintyi tiedotusvälineissä jo 1323 kertaa. Uuden vuo- joille. situhannen puolella uutisointi on jatkanut nopeaa Vuoden suomalaiset musiikkitapahtumat, Laura kasvuaan: vuonna 2000 mainintoja oli 1822, vuonna Mikkolan konsertti ja AKK-kamariorkesterin esiinty- 2001 yhteensä 1983 ja vuoden 2002 marraskuun lop- minen Shangaissa, olivat tarkoitettu lähinnä alan am- puun mennessä 2276. Vuosien 2001-2002 kasvua se- mattilaisille ja opiskelijoille eikä niistä mediassa littää osin korkean tason vierailuvaihdon aktiivisuus, kirjoitettu muutaman rivin mainintaa lukuunottamatta. mutta se kuvastaa myös Suomeen kohdistuvan ylei- Ulkomaankauppaministeri Jari Vilén vieraili sen kiinnostuksen lisääntymistä. Kilpailuhengen lä- Shanghaissa mittavan liikemiesvaltuuskunnan kans- pitunkemassa Etelä-Koreassa Suomen menestyminen sa syyskuussa. Shanghain johdon tapaamiset uuti- erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa herättää ha- soitiin normaaliin tapaan televisiossa ja päivälehdis- lun selvittää, mihin menestys perustuu, ja voisiko sä. Jie Fang Dailyn artikkelissa käsiteltiin Suomen ja suomalaisilla ratkaisuilla olla jotakin tarjottavaa Ete- Kiinan kauppasuhteita vähän laajemmaltikin. Erityis- lä-Korealle. maininan artikkelissa sai KoneCranesin uusi tehdas Saunan ja joulupukin lisäksi Suomi tunnetaan Tao Pun alueella sekä Kuopion tiedepuisto, joka alle- Etelä-Koreassa taloudellisesta kilpailukyvystään, te- kirjoitti vierailun aikana MOUn Zhangjiang High-Tech hokkaasta ympäristölainsäädännöstään, informaa- Parkin kanssa. tioteknologian korkeasta tasosta, ksylitolipurukumis- Liikenne-ja viestintäministeri Sasin marraskui- ta ja naisten vahvasta asemasta. Korealainen seen vierailuun sisältyi virallisten tapaamisten lisäksi konglomeraatti Lotte käytti suomalaisperheitä ksyli- luennot Fudanin ja Zhejiangin yliopistoissa. Vierailu tolpurukuminsa Televiomainoksissa ja kuva ter- Nokian tutkimuskeskuksessa Hangzhoussa ei jäänyt veydestään huolehtivista vaaleista suomalaisista on ilman median huomiota kuten eivät myöskään pai- jäänyt monien televisionkatselijoiden mieliin. Suoma- kallisen johdon tapaamiset. Vierailusta nähtiin väläh- laisista yrityksistä tunnetaan parhaiten Nokia. Etelä- dyksiä televisiossa sekä paikallislehdissä. korealaiset matkapuhelinvalmistajat (suurimpina Trendikkäät, eri alojen kuukausijulkaisut ovat Samsung ja LG) ovat asettaneet tavoitteekseen ottaa

69 Nokian etumatkan kiinni kansainvälisillä markkinoil- tään tekemistä terrorismin kanssa. la. Suomen saama myönteinen julkisuus kansainvä- Suomi on saanut merkittävää myönteistä julki- lisissä ja korealaisissa tiedotusvälineissä on edesaut- suutta OECD:n ja Transparency Internationalin jul- tanut maiden välisiä suoria kontakteja. Korealaisten kaisemissa korruptiotutkimuksissa, joita korealaiset sanomalehtien ja televisioyhtiöiden edustajat ovat tiedotusvälineet ovat käsitelleet suhteellisen laajas- käyneet Suomessa tekemässä juttuja muun muassa ti. Suomi on todettu useaan otteeseen maailman vä- Suomen taloudellisen kilpailukyvyn perusteisiin, jou- hiten korruptoituneeksi maaksi. Etelä-Korean oma lutapoihin ja ksylitolin käyttöön liittyen. Korealaiset tilanne ei ole yhtä hyvä, ja Suomen kokemuksista julkishallinnon, tutkijayhteisön ja liike-elämän edus- muun muassa hallinnon avoimuuden suhteen ollaan tajat ovat tehneet runsaasti tutustumismatkoja Suo- kiinnostuneita. meen perehtyäkseen tarkemmin suomalaisiin koke- Vuoden 2002 aikana Suomi on tullut eteläkorea- muksiin aloilla, joita täkäläiset tiedotusvälineet ovat laisille entistä tutummaksi korkean tason vierailu- käsitelleet. Myönteinen Suomi-kuva luo hyvät mah- jen yhteydessä. Erityisen merkittävä oli presidentti dollisuudet myös matkailun edistämiselle. Tarja Halosen vierailu huhtikuussa 2002. Vierailun Vuoden 2002 aikana suurlähetystö käsitteli Etelä- korkea taso sekä presidentin mukana tulleen virka- Korean tiedotusvälineitä koskevassa raportoinnissaan mies- ja kauppavaltuuskunnan kattavuus toivat run- lehdistönvapautta Etelä-Koreassa, tasavallan presi- saasti julkisuutta ja kontakteja monella eri sektoril- dentin vierailun uutisointia, Suomen vähäisestä kor- la. Vierailua käsittelivät useat suuret päivälehdet ruptiosta kertovia artikkeleita sekä Etelä-Korean leh- (muun muassa englanninkieliset Korea Herald ja Ko- distön Johannesburgin kestävän kehityksen huippu- rea Times sekä koreankieliset Chosun Ilbo, DongAh Ilbo, kokousta koskevaa kirjoittelua. Edustusto pyrki mah- Hankook Ilbo ja Munhwa Ilbo ) ja aikakauslehdet (muun dollisuuksiensa mukaan avustamaan korealaisia toi- muassa koreankielinen Digital Times). Lisäksi matkasta mittajia näiden kerätessä materiaalia Suomea kos- kerrottiin television uutislähetyksissä sekä lyhyinä vä- kevia artikkeleitaan varten ja auttoi Suomeen koh- lähdyksinä ajankohtaisohjelmissa. distuneiden haastattelumatkojen järjestelyissä. Tasavallan presidentin matkan ansiosta Suomi- Suurlähetystön suomalaisille tiedotusvälineille kuva sai uusia sävyjä. Käsitys suomalaisen informaa- antamasta avusta mainittakoon tässä yhteydessä tioteknologian edistyneisyydestä vahvistui. Miesval- Yleisradion Aasian kirjeenvaihtajan avustaminen taisessa Etelä-Koreassa naispresidentti herätti niin haastattelujen ja kuvauslupien järjestämisessä hä- mielenkiintoa kuin hämmennystäkin. Käsitys suoma- nen käydessään Seoulissa ja Koreoiden välisellä ase- laisnaisten vahvasta asemasta sai lisäpohjaa edus- lepolinjalla joulukuun alussa 2002. Matkan teemoi- kunnan puhemiehen Riitta Uosukaisen vieraillessa na olivat Etelä-Korean presidentinvaalit, Pohjois-Ko- Etelä-Koreassa lokakuussa 2002. Myös tämä vierailu rean ydinaseohjelmien aiheuttama kriisi sekä tilan- sai suhteellisen laajaa julkisuutta osakseen. Useissa ne Koreoiden välisellä aselepolinjalla. sanoma- ja aikakauslehdissä julkaistiin puhemiehen haastattelu ja/tai lyhyempiä uutisjuttuja (Diplomacy, Electronic Times, Jeonju Daily News, Joongang Ilbo, Korea M a l e s i a Herald, Money Today, Woman Times). Korkean tason vierailut ovat selvästi lisänneet tie- Suomesta on hyvin myönteinen kuva Malesian tie- toisuutta Suomesta ja kiinnostusta Suomea kohtaan. dotusvälineissä. Saavutukset teknologiassa sekä mo- Tiedotusvälineiden edustajat ovat ottaneet aiempaa net urheilijat tunnetaan hyvin. Suomi esitellään myös herkemmin yhteyttä suurlähetystöön, kun kansain- kauniina ja monipuolisena matkailukohteena. Suo- välisten tietotoimistojen uutisoinnissa on käsitelty mi pääsee esille myös kaikenlaisissa pikku-uutisissa Suomea. Esimerkkeinä mainittakoon tässä yhteydes- paikallisille erikoisissa asioissa kuten akankannossa sä korruptiota sekä autojen ajovalojen käyttöä kos- tai joukkonakuilussa Helsingin keskustassa. kevat televisio-ohjelmat, joissa vertailtiin tilannetta Etelä-Koreassa ja muun muassa Suomessa - kum- Talous massakin yhteydessä haastateltiin suurlähetystön edustajia. Euron käyttöönottoon liittyen eri lehdissä oli tohtori Muusta Suomi-aiheisesta kirjoittelusta poikkesi Reino Hjerppen haastattelu, missä hän uskoi vakaasti Myyrmannin ostoskeskuksessa lokakuussa 2002 ta- euroon sekä suositteli yhteistä valuuttaa aasialaisil- pahtunutta pommiräjähdystä koskenut uutisointi. lekin. Malesian tärkeys Suomelle viidenneksi suurim- Etelä-Korean lehdistössä tapahtumaa käsiteltiin uu- pana Aasian kauppakumppanina oli huomioitu sa- tisena, eikä sitä analysoitu tarkemmin. Jutuissa kui- moin kuin merkittävä Smirnoffin korvaaminen Fin- tenkin todettiin se, että kysymyksessä oli Suomessa landia-vodkalla James Bond -elokuvissa. erittäin harvinainen tapahtuma, eikä sillä ollut mi- Linuxin suosion kasvaminen käyttöjärjestelmänä

70 sekä Malesiassa että Malesian ulkopuolella on ollut hyvin esillä. Syitä Suomen menestykseen informaa- tioteknologia-alalla tutkittiin artikkeleissa sekä sa- maan aikaan esiteltiin kolmannen sukupolven suo- malaisia kännyköitä.

Yhteiskunta

Kiinalaisen väestönosan China Press -lehdessä (levik- ki 200 000) julkaistiin juttusarja, joka esitteli suomea viikon päivittäin yhden sivun artikkelilla. Samassa yhteydessä, kun Malesian sijoituksesta maailman 33. vähiten korruptoituneena maana uutisoitiin, mainit- tiin myös Suomi kyseisen tutkimuksen ykkösmaana. Myyrmannin pommi-isku oli kohtuullisen iso uuti- nen: The Star -lehdessä julkaistiin jopa kuva Petri Gerdtiä esittävästä nukesta. Suomalaisilla naisilla ker- Malesiassa suurta on Formula - ja suomalaiskuskit rottiin olevan maailman toiseksi korkeimmat itsemur- heidän joukossaan europarlamentaarikko Ari Vata- haluvut. Myönteisempää julkisuutta Suomi sai, kun nen osallistuessaan Paris-Dakar -ralliin. suurlähetystö kustansi sähköjärjestelmän orang asli Akankannon maailmanmestaruuskisat ovat joka- -alkuperäisväestön kouluun. vuotinen pikku-uutinen Malesiassa. Negatiivisem- malla puolella Timo Tompurin sekä Ville Tiisanojan kilpailukielto oli uutisoitu huolimatta miesten vähäi- Kulttuuri sestä tunnettavuudesta täällä. Heinäkuussa Kuala Lumpurissa oli pohjoismaisten taiteilijoiden yhteysnäyttely “Beyond Paradise”, jossa Muuta oli mukana valokuvaaja Elina Brotherus. Häntä oli haastateltu Sunday Star -lehteen. Leif Segerstamin ja Radiossa oli yhden viikon ajan “Simply Scandinavian Helsingin filharmoonikkojen vierailusta konsertoi- Quiz”, missä kysyttiin Suomeen sekä muihin Skan- maan Singaporeen oli isohko uutinen. Aki Kaurismä- dinavian maihin liittyviä kysymyksiä. Kun blondit en sekä Kati Outisen palkinnot Cannesin elokuvafes- kuolevat sukupuuttoon maapallolta 200 vuoden si- tivaaleilla saivat myös ansaitsemansa huomion. sällä, viimeisen blondin kerrotaan löytyvän Suomes- Spencer Tunickin taidekuvat 1500 alastomasta ihmi- ta. Nestle mainostaa uusia murojaan lausahduksel- sestä Helsingin keskustassa olivat saaneet pienen ti- la “Fiksu alku fiksuille lapsille”. Mainoksen kuvassa lan lehdessä, joskaan näytteitä kuvista ei lehdistä on Suomen lippu, ja kaikki kolme lasta tietävät ky- löytynyt. seessä olevan maan sekä yksi vielä pääkaupungin- kin. Urheilu N e p a l Suomalaiset jalkapalloilijat ovat lähes päivittäin esillä paikallisissa tiedotusvälineissä. Syynä on malesialais- Katmandun englanninkielisessä lehdistössä, joka ten erittäin suuri kiinnostus Englannin valioliigaa kattaa lähinnä kolme sanomalehteä ja yhden viikko- kohtaan. Kolmella heikoimmalla joukkueella valio- lehden, Suomea tai suomalaisia käsiteltiin yli 50:ssä liigassa on suomalainen maalivahti, joka takaa nimen artikkelissa vuonna 2002. lehteen. Myös Suomen omat jalkapallopalkinnot huo- Nepalin ollessa yksi Suomen pääkehitysyhteistyö- mioitiin, niiden joukossa Keith Armstrongin valinta kumppaneista, ei liene yllätys, että kehitysyhteistyö- vuoden valmentajaksi. Paikallinen suuri sanomaleh- tä käsitteli viidesosa aiheista. Himalayan Times- lehti ti veikkasi Suomen jopa selviytyvän seuraaviin jal- kirjoitti eutsivullaan varsin harhaanjohtavan artik- kapallon Euroopan-mestaruuskisoihin. kelin Suomen hanketoteutusmallista. Artikkelista sai Formula 1 on toinen Malesian seuratuimmista käsityksen, että Suomen hankkeissa ei paikallishal- urheilulajeista. Kauden aikana Kimi Räikkönen sekä linnon demokratiavaje ole ongelma. Epäselvyyksien Mika Salo olivat hyvin esillä. Kauden jälkeen Nico välttämiseksi asiainhoitaja vastasi seuraavana päi- Rosbergin ensimmäinen testi formula 1 -autolla sekä vänä yleisönosastossa ja korosti paikallisvaaleissa va- kaikki Mika Häkkisen aktiviteetit saivat palstatilaa. littujen elimien olevan avainasemassa, kun Suomen Perinteisesti myös ralliautoilijat olivat hyvin esillä,

71 rahoittamista hankkeista tehdään päätöksiä. ten taloussuhteiden keskeisinä teemoina ministeri Kehitysyhteistyötä näyttävämmin esille pääsi Vilénin vierailua koskevassa uutisoinnissa mainittiin kuitenkin Nokia kännyköineen. Nokian menestykses- muun muassa bioenergia sekä terveydenhoitotekno- tä maailmalla, erityisesti Aasiassa, sekä uusista kän- logia. Ministeri Vilén osallistui suurlähettiläs Heikki nykkämalleista oli lehdistössä lähes kymmenen Tuunasen, Finnairin paikallisen johtajan sekä thai- näyttävää artikkelia, monesti kuvitettuina. maalais-suomalaisen kauppakamarin thaimaalaisen Myös suomalaiset urheilijat pääsivät lehtiin tal- perustajajäsenen kanssa ”Towards the 21st Century” violympialaisten sekä formula 1:n yhteydessä lähes -nimisen tv-ohjelman paneelikeskusteluun. Suurlä- kymmenessä artikkelissa. hettiläs Tuunasta haastateltiin vierailuun liittyen Myyrmannin pommionnettomuudesta oli lyhyeh- paikallisen televisiokanavan aamuohjelmassa. kö artikkeli, samoin kuin niinkin pienestä uutisesta Thaikielinen Business.com Magazine pyrki selvittä- kuin Yhdysvaltain Helsingin suurlähetystön turvatoi- mään “Pohjoisen ihmeen” taustalla olevia tekijöitä mien tiukentamisesta ja TNT:tä lentokoneeseen mu- laajalla Suomea käsitelleellä artikkelillaan “Finland kaanottaneesta 19-vuotiaasta pojasta. No. 1 Miracle from the North, What is the Secret?” Kevyemmistä uutisista silmään pistää artikkeli Artikkelia varten oli haastateltu ulkomaankauppa- saamelaisten keskuudessa tehdystä tutkimuksesta, ministeri Viléniä, kansliapäällikkö Markku Linnaa jonka mukaan poikalapset lyhentävät äitinsä elämää opetusministeriöstä , Yrjö Sotamaata Taideteollises- huomattavasti enemmän kuin tyttölapset. Ehkä ar- ta korkeakoulusta rehtoria sekä Pekka Vennamoa. Li- tikkelilla on ajateltu olevan tasa-arvoa edistävää vai- säksi artikkelin muita teemoja olivat muun muassa kutusta muuten niin mies- ja poikapainotteisessa 1990-luvun talouslama, Nokia, Suomen koulutusjär- yhteiskunnassa? Tornio-Haaparannan yhdistymis- jestelmä, EU-suhteet, presidentinvaalit sekä Linus hankkeesta oli pitkähkö artikkeli, vaikka aiheesta on Torvalds. vaikea löytää relevanttia yhteyttä Nepalin yhteiskun- Thaimaan matkapuhelinmarkkinoiden markkina- taan. Jouluaattona pohdittiin suomalaisten juomata- johtaja-Nokiasta kirjoittivat vuoden aikana useat leh- pojen muuttumista eurooppalaisemmiksi- viikonlo- det muun muassa matkapuhelinverkkojen ja itse pun vodkasta päivittäiseen viiniin. Akankannon SM- puhelimien kehitykseen sekä Nokian kilpailijoihin liit- vai liekö MM-kisoista oli kuva, samoin kuin maail- tyen. Finnairin optimistinen suhtautuminen yhtiön man vahvin mies -kisasta Malesian Putrajayasta, jossa helmikuussa avatun Hong Kongin -reitin mahdolli- Juha Matti Räsänen poseeraa vetämässä monen ton- suuksiin todettiin Bangkok Postissa. nin Volvo-rekkaa. Taiteilijat esillä T h a i m a a Bangkokiin helmikuussa 2002 tuotu kiertävä yhteis- pohjoismainen Beyond Paradise -taidenäyttely koko- Tasavallan presidentti Tarja Halonen vieraili Thai- naisuudessaan ja suomalaistaiteilijoista muun mu- maassa joulukuun puolenvälin tienoilla Bangkokis- assa Heli Rekula saivat runsaasti julkisuutta thaimaa- sa pidetyn ILO:n maailmankomission kokouksen toi- laisissa tiedotusvälineissä. Skandinaavista designia sena rinnakkaispuheenjohtajana Koska vierailu oli esiteltiin thaikielisessä Volvo for Life -lehden artikke- myös virallinen vierailu Thaimaahan hän tapasi mat- lissa. Suomesta artikkelissa esiteltiin Alvar Aallon kan aikana myös Thaimaan pääministeri Shinawat- lasiesineet, Paimion sairaala sekä Howard Smithin ran Thaksinin. Presidentin lausumat ILO-kokouksen keramiikkaeläimet. Lisäksi Baan Lä Suan -sisustusleh- tiimoilta sekä käydyt kahdenväliset keskustelut Thai- dessä kirjoitettiin suunnittelijoista, joiden klassikko- maan poliittisen johdon kanssa noteerattiin paikalli- töitä, esimerkiksi Alvar Aallon klassikkolamppuja, on sessa lehdistössä. Tapaamisesta pääministeri Thak- Aasiassa julkisissa tiloissa. Aki Kaurismäen menes- sinin kanssa välitettiin kuvaa illan uutislähetyksis- tyksekäs elokuva Mies vailla menneisyyttä mainittiin sä. Cannesin elokuvafestivaalin yhteydessä. Thaimaan Ulkomaankauppaministeri Jari Vilénin ja johta- mediassa elokuvaa mainostettiin etukäteen jo varhai- mansa kahdentoista suomalaisyrityksen liikemiesval- sessa vaiheessa vuoden 2002 puolella 20.1.2003 päät- tuuskunnan helmikuisesta Thaimaan-vierailusta kir- tyneen Bangkokin kansainvälisen filmifestivaalin joh- joitettiin sekä ennen vierailua että sen jälkeen use- dosta. Thaikielelle käännetty Tove Janssonin Muu- assa sanomalehdessä. Bangkokissa ilmestyvien kah- mipeikko ja pyrstötähti -kirja sai erinomaiset arvos- den englanninkielisen sanomalehden (Bangkok Post, telut The Nation -sanomalehdessä urheilun puolelta The Nation) toimittajat kävivät ulkoministeriön leh- Jari Litmasen paluu Ajaxiin noteerattiin The Nationis- distö- ja kulttuuriosaston järjestämällä toimittajavie- sa kuvan kera. railulla Suomessa ennen ulkomaankauppaministe- Vuoden 2002 Prinssi Mahidol -palkinnon saajat, rin Thaimaan-vierailua. Suomen ja Thaimaan välis- heidän joukossaan suomalaisprofessori Helena Mä-

72 ten todellisesta alkuperästä. Thaimaan vuoristolais- heimot tulivat 1800-luvun lopulla Kiinan eteläosista Pohjois-Thaimaahan. Myyrmannin ostoskeskuksen ja Kampin pommi- räjähdykset rauhallisena tunnetussa Suomessa no- teerattiin ihmetellen paikallisessa lehdistössä. Kesällä 2002 suomalaisturistin hengen vieneestä henkirikok- sesta Thaimaassa kirjoitettiin useaan otteeseen thai- maalaisissa tiedotusvälineissä. Suomesta sijoituspaikan saaneen kambodzhalai- sen pakolaisen Sok Yoeun’in oikeusprosessin etene- mistä Thaimaan oikeusistuimessa seurattiin pikku- uutisin Bangkokin päälehdissä. “Muuminpeikko ja pyrstötähti” käännettiin thai-kielelle. Perinteiseen tapaan Suomesta tehtiin erikoisliite kahteen päälehteen vuoden 2002 itsenäisyyspäiväm- kelä, noteerattiin paikallisessa mediassa. Professori me tienoilla ja suurlähettiläs esiintyi paikallisen te- Mäkelälle myönnetty 50,000 yhdysvaltain dollarin ar- levisiokanavan aamuohjelmassa. Suurlähettiläsparis- voinen palkinto on terveydenhuollon alalta. Palkinto kunta oli aika-ajoin esillä Bangkokin vilkasta diplo- jaettiin 30.1.2003 nyt yhdennentoista kerran Thai- maattiseuraelämää peilaavissa kuvakavalkaadeissa. maan nykyisen kuninkaan isän, prinssi Mahidol of Finpron Bangkokin-toimiston johtaja Jussi-Pekka Ait- Songlan, ”Thaimaan lääketieteen isän”, satavuotispäi- tolaa haastateltiin kaupallisista suhteista raportoi- vän muistoksi. vaan Siam Trade -lehteen. Bangkok Postin artikkelissa ihmeteltiin ylinopeu- desta aiheutuvien korkeiden sakkojen määräytymis- tä palkkatason perusteella. Lehti valisti myös suoma- S i n g a p o r e laisten juomakulttuurin muuttumisesta korkeam- Suomen ulkoinen kuva Singaporessa on hyvä. Suomi man elintason myötä. Oluen ja väkevien viinojen tunnetaan ennen muuta osaamisestaan korkean tek- kuluttajina tunnetut suomalaiset ovat siirtyneet va- nologian alalla. likoiviksi hyvätasoisten puna- ja valkoviinien kulut- Suomi sai vuonna 2002 Singaporen tiedotusväli- tajiksi. Artikkelissa muistettiin mainita lisäksi, että neissä osakseen hiukan edellisvuotta enemmän huo- alkoholia nautitaan nykyään enenevässä määrin ai- miota. Etenkin kulttuuritapahtumat olivat hyvin esillä kaisemmasta poiketen aterioiden yhteydessä. vuonna 2002. Myös vuoden aikana toteutuneista mi- ”Suomalaiset alastonmallit” valokuvaaja Spencer nisterivierailuista kirjoitetttiin. Nokiasta ollaan Sin- Tunickin Helsinki-kuvissa heinäkuussa 2002 herätti- gaporessa hyvin kiinnostuneita, ja se on perinteisesti vät ihmetystä useassa thaimaalaisessa sanomaleh- runsaasti esillä lehtien taloussivuilla. Suomen todet- dessä jossa todettiin, että suomalaiset eivät häpeä tiin myös jälleen olleen kärkimaana useissa kansain- alastomuutta. Artikkeleissa muistettiin mainita myös välisissä vertailuissa. monen suomalaisen syntyneen aikoinaan saunassa. Malli Janina Frostell sai positiivista palautetta Panos Emporion vuoden 2002 uimapukumalliston esittelyn Politiikka ja ajankohtaisaiheet yhteydessä Bangkok Guide -ilmaislehden kansikuvas- Yleisesti ottaen kiinnostus Suomen sisä- tai ulkopo- sa ja samaisen lehden erillisessä artikkelissa. liittisiin asioihin on Singaporen tiedotusvälineissä Suomalaiset partiolaiset pääsivät lehtien otsikoi- varsin vähäistä. Sama koskee muitakin pienempiä EU- hin Thaimaassa Siaminlahden rannalla vuodenvaih- maita. Singaporen tiedotusvälineet keskittyvät pitkäl- teessa järjestetyn partiolaisten maailmanlaajuisen ti alueellisiin kysymyksiin ja laajemmin Aasian ta- jamboreen aikana rakentamalla leirialueelle suoma- pahtumiin sekä Yhdysvaltoihin. EU-maista huomio- laisen saunan, joka osoittautui niin suosituksi, että ta saavat osakseen ennen muuta Iso-Britannia, Saksa eri maiden partiolaiset joutuivat varaamaan sauna- ja Ranska. ajan etukäteen. Ministeri Suvi-Anne Siimeksen vierailu Singapo- The Nation- sanomalehden lukijan kirjoittamassa reen kesäkuun alussa noteerattiin paikallisissa leh- artikkelissa haettiin yhtäläisyyksiä Thaimaan pohjois- dissä. Vierailunsa yhteydessä ministeri Siimes alle- osissa asuvan hmong-vuoristolaisheimon sekä Suo- kirjoitti yhdessä Singaporen valtiovarainministerinä men Lapissa asuvien saamelaisten välillä muun toimivan varapääministeri Lee Hsien Loongin kans- muassa pukeutumisen ja joidenkin yksittäisten sa maiden välisen uusitun tuloverosopimuksen. Asi- hmong-heimon jäsenten ulkoisten piirteiden perus- asta uutisoitiin tärkeimmissä päivälehdissä kuvien teella. Kirjoittaja veti omia johtopäätöksiä saamelais- kera.

73 Singaporen kauppaministeri George Yeon vierai- miudesta omaksua käyttöön uusia sovelluksia jul- lusta Suomeen kesä-heinäkuun taitteessa kerrottiin kaistaan silloin tällöin pikkujuttuja, jotka on poimit- sekä lehdissä että televisiossa. Jalkapallofaniksi tun- tu pääasiassa kansainvälisten uutistoimistojen ai- nustautunut ministeri Yeo katsoi jalkapallon MM- neistotarjonnasta. Vuonna 2002 kerrottiin muun kisojen loppuottelun televisiosta Rovaniemellä San- muassa Benefonin kehittämästä kännykkäsovelluk- taparkissa yhdessä joulupukin kanssa. Tämä mainit- sesta, jonka avulla omistajat voivat paikantaa koiran- tiin myös Singaporen tv-uutisissa. sa esimerkiksi hirvimetsällä. Myös Helsingissä käyt- Presidentti Halosen Kiinan-vierailusta marras- töönotettua Parkit-järjestelmää, joka mahdollistaa kuussa 2002 kerrottiin myös Singaporen tiedotusvä- pysäköintimaksujen suorittamisen kännykällä, selos- lineissä. tettiin yhdessä lehtijutussa. Uutiskynnyksen ylitti Myyrmannin ostoskeskuksessa lokakuussa 2002 myös STUK:in julkaisema tutkimus kännyköistä läh- tapahtuneesta pommiräjähdyksestä uutisoitiin kan- tevän säteilyn vaikutuksista aivoihin. sainvälisten uutistoimistojen välittämiä tietoja. To- dettakoon, että ensimmäinen asiaa käsitellyt uutinen Kulttuuri oli sijoitettu englanninkielisessä päälehdessä Straits Timesissa -lehden pääuutissivuille. Suomalaiset kulttuuritapahtumat olivat hyvin esillä Maaliskuussa Straits Times -päivälehdessä julkais- Singporessa vuonna 2002. Suurlähetystö järjesti yh- tiin Ruotsia, Suomea, Itävaltaa ja Irlantia käsittelevä teistyössä paikallisten tahojen kanssa suomalaista juttu, jossa pohdittiin puolueettomuuskäsitteen tilaa kulttuuria esittelevät Suomi-viikot Singaporessa ke- ja tulevaisuutta. säkuussa. Helsingin kaupunginorkesterin konsertti- sarja ja Nomadi tuotannon modernia tanssia ja mul- Talouselämä ja teknologia timediaa yhdistävä teos Opal D olivat samalla myös osa Singaporessa vuosittain järjestettävää kansain- Talous- ja yhteiskuntaelämän puolella Singaporea välistä kulttuurifestivaalia (Singapore Arts Festival). kiinnostaa etenkin Suomen menestys pitkälle erikois- Molemmat esityssarjat noteerattiin näyttävästi pai- tuneiden tuotteiden ja -alojen osalta. Julkisessa kes- kallisissa lehdissä. kustelussa Suomea pidetäänkin usein varteenotetta- Aki Kaurismäen elokuvan Mies vailla menneisyyt- vana mallina Singaporelle. Singaporen viranomaiset tä ja sen päänäyttelijän Kati Outisen menestys Can- haluavat panostaa erityisesti informaatio- ja tietotek- nesin elokuvafestivaaleilla huomioitiin myös Singa- nologiaan, biotieteisiin ja yleensä korkeaan teknolo- poren ledistössä. Lehtien tapahtumasivuilla olivat giaan. Tämä suuntautuminen näkyy myös tiedotus- lyhyesti esillä myös EU-elokuvafestivaaleilla esitetyt välineissä Suomea käsittelevien aiheiden osalta. suomalaiselokuvat Pikkusisar ja Young Love sekä sin- Suomen asema yhtenä maailman kehittyneimpä- gaporelaisen elokuvateatterin ohjelmistossa kesällä nä it:n ja muun teknologisen osaamisen maana tuo- pyörinyt elokuva Levottomat. daan usein esille lehtikirjoittelussa. Eniten huomiota on saanut osakseen erittäin suosittu ja Singaporessa Urheilu hyvin tunnettu Nokia, joka on jatkuvasti ja varsin monipuolisesti esillä lehtien taloussivuilla: vuonna Suomalaisista formulakuljettajista ja kansainvälisesti 2002 Nokiaa käsitelleiden artikkelien aiheita olivat tunnetuista jalkapalloilijoista kirjoitetaan silloin täl- esimerkiksi markkinajohtajuus, tuloskatsaukset, yh- löin urheilusivuilla. Keilaajat Tom Hahl ja Pasi Mar- teistyö paikallisten operaattoreiden kanssa, uudet jamäki noteerattiin helmikuussa Singapore Openin kännykkämallit (ml. Vertu). yhteydessä. Hahl tunnetaan Singaporessa urheilupii- Suomi oli edelleen näkyvästi esillä myös erilais- reissä hyvin, sillä hän on asunut maassa jo usean ten kansainvälisten vertailujen tiimoilta. Huomiota vuoden ajan ja on muunmuassa toiminut Singapo- saivat osakseen muun muassa World Economic ren keilailujoukkueen avustavana valmentajana. Forumin (WEF) ja IMD:n (Institute for Management Development) kilpailukykytutkimukset, joissa mo- Muita aiheita lemmissa Suomi sijoittui toiseksi Singaporen sijoit- tuessa jaetulle neljännelle (WEF) ja viidennelle (IMD) Suomi on silloin tällöin esillä erilaisissa pikkujutuis- sijalle. Suomi sai myönteistä huomiota osakseen sa, jotka on poimittu kansainvälisten uutistoimisto- myös Transparency Internationalin julkaiseman kor- jen tarjonnasta tai muista lehdistä. ruptiota käsitelleen tutkimuksen myötä, kun Suomi Suomen Washingtonin-suurlähetystöä esiteltiin sijoittui kärkeen vähiten korruptoituneena maana artikkelissa, jossa kerrottiin Washingtonin Embassy Singaporen ollessa jaetulla viidennellä sijalla yhdes- Rown näyttävistä suurlähetystörakennuksista. Juttu sä Ruotsin kanssa. oli alunperin julkaistu New York Timesissa. Suomalaisten teknologiamyönteisyydestä ja val- Vuonna 2002 suomalaiset olivat esillä muun

74 muassa unitutkimuksen tiimoilla: jutussa todettiin Muita talousuutisia ovat olleet Finnairin parem- suomalaisten nukkuvan muita eurooppalaisia huo- mat tulevaisuudennäkymät, Wärtsilän Vietnamissa nommin ja kärsivän enemmän unihäiriöistä. Heino- pitkään viritteillä olleen voimalaitoksen rakentami- lassa järjestetyistä saunomisen maailmanmestaruus- sen peruuntuminen sekä Suomen työttömyys. Alku- kisoista kerrotiin elokuussa hikisen kuvan kera. Suo- vuodesta 2002 julkaistussa artikkelissa todettiin Suo- malaiset blondit olivat esillä jutussa, jossa kerrotiin men työttömyystilanteen olevan huonoimpia EU-alu- WHO:n blonditutkimuksista (alunperin virheuutinen). eella. Erityisesti kiinnitettiin huomiota pääkaupun- Titanicin “tuntemattoman lapsen” Eino Viljami Pa- kiseudun ulkopuolella vallitsevaan tilanteeseen. nulan henkilöllisyyden selviäminen noteerattiin Suomen Nato-keskustelu ja tilanne huomioitiin myös Singaporen lehdistössä. Suomalainen palindro- Vietnamin lehdistössä, samoin pääministeri Paavo mi oli esillä pikkujutussa (20.02.2002), jossa todettiin Lipposen esittämä huoli pienten maiden asemasta maailman pisimmän palindromisanan olevan suo- EU:ssa. Suomi sai kunniaa maailman ympäristöystä- menkielinen “saippuakauppias”. vällisimpänä maana kestävän kehityksen saralla kan- sainvälisen vertailun julkaisun yhteydessä. Myöhem- min julkaistiin huolestunut artikkeli Itämeren saas- V i e t n a m tumisesta, sen vaikutuksesta kalastukseen Suomes- sa ja Ruotsissa sekä erityisistä järjestelyistä EU:n si- Katsaus perustuu lähinnä paikallisessa lehdistössä sällä. julkaistuun Suomi-aineistoon. Paikallisen television Tasavallan presidentti vieraili Vietnamissa yksityi- tai radion seuraaminen kielimuurin takia on vaikeaa, sesti vuoden 2002 alussa. Matkan yksityisyyden vuok- joten televisiossa tai radiossa esitetyistä Suomi-uuti- si asiasta ei tiedotettu paikalliselle lehdistölle. Viet- sista lähetystö saa vain toisen käden tietoa. Päivit- namilainen matkanjärjestäjä ja paikallinen hotelli täin julkaistavan englanninkielisen Vietnam Newsin kuitenkin huomasivat tilaisuutensa koittaneen ja ulkomaan uutiset tulevat suurimmaksi osaksi kan- päästivät uutiset lehdistöön mainiten oman osuuten- sainvälisten tietotoimistojen kautta. Runsaasta viet- sa matkaan. Presidenttiparin vierailua kyseisessä naminkielisestä lehtitarjonnasta lähetystö seuraa hotellissa käytettiin mainoksenomaisesti vielä myö- noin kymmentä julkaisua. Maakunnissa ilmestyviä hemminkin Saigon Times -julkaisussa. Vierailu notee- paikallisjulkaisuja ei juurikaan kyetä seuraamaan. Lä- rattiin useassa lehdessä, erityisesti mainittiin vierai- hetystö saa satunnaisesti tietoja maakunta lehdissä lijoiden halu vaatimattomuuteen ja kansanläheisyy- julkaistuista Suomen kehitysyhteistyöprojekteja kos- teen matkan aikana. kevista artikkeleista. Lokakuussa tapahtunut räjähdys Myyrmannin Artikkelit ovat kosketelleet monia osa-alueita, ostoskeskuksessa löysi tiensä Vietnamin lehtiin ja kuten taloutta, politiikkaa, urheilua ja viihdettä, esi- televisioon. Ensimmäisissä televisiouutisissa oli spe- merkiksi akankannon maailmanmestaruuskisoja. kuloitu terrorismin mahdollisuudella. Räjähdyksen Suomalainen kulttuuri on valitettavasti saanut erit- tekotapa herätti myöhemmin suurta kummastusta täin vähän palstatilaa. Vakioartikkelina Vietnam News vietnamilaisten keskuudessa. julkaisee jokaisen maan kansallispäivänä suurlähet- Talviolympialaisista kirjoitettiin varsin laajasti, tilään haastattelun valokuvineen, näin tehtiin myös vaikka Vietnam ei kuulu alan harrastajiin. Samppa Suomen osalta. Myös lähettilään matkasta Keski-Viet- Lajusen voitot huomioitiin useammassa artikkelis- namiin raportoitiin maakuntalehdissä. sa. Samoin lentävät suomalaiset eli autourheilijat Nokia oli ylivoimaisesti suurin yksittäinen kirjoi- huomioitiin aikaisempaan tapaan useammassa kir- tusten aihe. Tasaisesti vuoden mittaan on saatu lu- joituksessa. Tennistähti Jarkko Nieminen ylitti myös kea Nokian osakekursseista, kehitysmaihin suunna- uutiskynnyksen. Kymmenpäiväinen Raid Gauloise tusta halvemmasta puhelinmallista tai Nokian käy- -seikkailukilpailu käytiin tänä vuonna Vietnamissa. töstä Suomen ovenavaajana Aasian markkinoilla. Kilpailun ennakkosuosikki oli Nokian suomalaisjouk- Vietnaminkielisessä People’s Daily -lehdessä julkais- kue. Artikkeleissa mainittiin suomalainen sisu ja tot- tiin Nokiasta laajempi artikkeli, jossa todettiin No- tumus maastourheiluun. Nämä ilmeisesti auttoivat kian nostaneen Suomen talouden nousuun ja olevan joukkueen toiselle sijalle. “a state within a state”. Kaikissa artikkeleissa on yh- distetty Nokia Suomeen, pitkälle kehittyneeseen poh- joismaahan. Tällä hetkellä Nokia on Vietnamissa jäl- A u s t r a l i a leen etusivuilla ja television uutisissa tosin kieltei- sessä mielessä. Nokian paikallinen edustaja on jää- Kulttuuri, urheilu nyt kiinni vuosia jatkuneesta veropetoksesta, jonka arvellaan olevan suurin laatuaan Vietnamissa tähän Suomalainen muotoilu kiinnostaa australialaisia. mennessä. Teema sai vuonna 2002 varsin runsasta huomiota

75 maan tiedotusvälineissä, osin kiitos Australiaa syk- Matkailu syllä 2002 kiertäneen Finnish Design-125 -näyttelyn. Näyttely sai myönteistä julkisuutta maan valtaleh- Suomi sai mainosta matkailumaana Australian tele- dissä The Australianissa ja Sydney Morning Heraldissa, vision suositussa Great Outdoors-ohjelmassa kaksi ja siitä mainittiin myös useissa muotoilu- ja sisus- kertaa vuoden 2002 aikana. Lapin ja Helsingin esitte- tusjulkaisuissa. Näyttelyn rinnalla huomiota sai lyjen lisäksi ohjelmissa tutustuttiin ja ihmeteltiin muun muassa valtion voimakas panostus suomalai- suomalaisten kahvinjuontitapoja, matkapuhelimen sen muotoilun kehittämiseen ja koulutukseen. runsasta käyttöä ja saunakulttuuria. Australiassa ol- Suomalainen musiikki ei sekään ole Australiassa laan myös hiljalleen havahtumassa Suomeen joulu- tuntematonta. Erityisesti Sibeliuksen mutta myös pukin ainoana ja oikeana kotimaana. Kaksi australia- Eino-Juhani Rautavaaran teoksia kuulee hyvin usein laispäivälehteä kävi menneenä vuonna haastattele- ABC:n klassisen radion kanavalla. Australialaisme- massa joulupukkia paikan päällä. Toimittajista aina- diassa huomioitiin myös vuonna 2002 Australiassa vie- kin toinen liittyi välittömästi suomalaiseen joulupuk- railleet jazz-virtuoosit Trio Töykeät ja Jukka Perko. kiin uskovien joukkoon toisen vielä epäröidessä. Canberraan 2001 valmistunut uusi suurlähetys- törakennus sai tiedotusvälineissä edelleen kiitosta Mallimaa Suomi? osakseen. Arkkitehtuuriin erikoistunut The Monument totesi rakennuksen muodon yksinkertaisuuden ja ele- Suomi huomattiin australialaismediassa vuonna 2002 ganssin muodostavan kokonaisuuden, joka herättää monien kansainvälisten vertailujen kärkimaana. Suo- välittömästi katsojan mielenkiinnon. Australian Ar- mi tunnetaan Australiassa tätä nykyä vähiten korrup- chitecture-lehdessä tarjotaan niin ruusuja kuin risu- toituneena maana, informaatioteknologian yhtenä jakin. Tiettyjä ratkaisuja, kuten pääsisäänkäynnin edelläkävijänä sekä tasokkaan koulujärjestelmän sijoittelua ja sen yläpuolella olevaa katosta, moititaan kehittäjänä. The Australian -lehti mainosti Suomea epäkäytännöllisyydestä. Kanslia esiteltiin näyttävästi ikääntyneiden työllistämisen mallimaana, ja suoma- myös kansainvälisessä Blueprint-lehdessä. laisten äitiys- ja vanhempainlomat ovat usein esillä Urheilun osalta ralliautoilijoiden menestys oli ai- tiedotusvälineissä ja australialaisessa debatissa. Aust- empien vuosien tapaan otsikoissa. Yksi näkyvimmis- ralia on ainoita länsimaita, joissa kyseisiä etuuksia tä suomalaisista urheilusaavutuksista oli kuitenkin ei vanhemmille myönnetä. suomalaisopiskelija Jussi Utriaisen yllätysvoitto elo- Kuten aiemmin, myös 2002 tietyt suomalaiset kuussa Sydneyssä järjestetyssä City to Surf -juoksus- kuriositeetit saivat palstatilaa, oli sitten kyse akan- sa, jota mainostetaan maailman suurimmaksi katu- heittokisasta tai tuloihin perustuvasta päiväsakkojen juoksuksi. Utriainen jätti helteisessä Sydneyssä taak- laskentatavasta. Sydney Morning Herald kirjoitti laajah- seen yli 60 000 muuta osallistujaa. kon jutun suomalaissyntyisen Marutei Tsurusen tai- paleesta Japanin parlamenttiin. Politiikka,talous Vantaan Myyrmäen traaginen pommi-isku oli esil- lä erityisesti Australian sähköisissä tiedotusvälineis- Australian tiedotusvälineet - aiempien vuosien ta- sä. paan - eivät käsitelleet Suomen sisä- tai ulkopolitiik- Kaikkiaan Suomi sai Australian varsin sisäänpäin- kaa 2002. Nokia ja Suomen talous saivat osakseen lämpiävässä mediassa suhteellisen paljon myönteistä jonkin verran huomiota. huomiota 2002. Suomea kohtaan on olemassa selvästi “positiivista uteliaisuutta”.

76 Latinalainen Amerikka

A r g e n t i i n a tyvissä artikkeleissa tuotiin esille liikemiesvaltuus- kunnan pyrkimyksiä kartoittaa vientimahdollisuuk- Argentiinan tiedotusvälineet osoittivat runsaasti kiin- siaan Argentiinassa, mutta kehotettiin myös argen- nostusta Suomeen vuoden 2002 aikana. Varsinaisten tiinalaisia tutkimaan vientimahdollisuuksiaan Suo- Suomeen liittyvien tapahtumien lisäksi Suomi mai- meen. nittiin useissa kansainvälisissä vertailuissa. Pääpai- Ministeri Vilénin Uruguayn vierailulla 21.3.2002 al- no oli lehdistöllä, mutta myös televisio- ja radio-oh- lekirjoittama maiden välinen investointisuojasopi- jelmia ja -haastatteluja tehtiin jonkin verran. mus uutisoitiin Uruguayssa sekä lehdistössä että te- Vuoden 2002 keskeisimmät uutisaiheet voidaan levisiossa. jakaa seuraaviin: Suomen selviäminen 1990-luvun Ulkomaankauppaministeri Jari Vilénin alun lamasta ja liikemiesvaltuuskunnan vierailu Argentiinassa 21.-23.3.2002 Viidettä vuotta talouskriisissä eläneitä argentiinalai- sia kiinnostivat erityisesti Suomen kokemukset 1990- Vierailua edelsi kahden Argentiinan johtavan päivä- luvun alun laman voittamisesta. Useissa laajoissa lehden (La Nación ja Clarín) toimittajien tutustumis- artikkeleissa kuvattiin Suomen selviytymistarinaa matka Suomeen. Matkat poikivat artikkeleita muun- 1990-luvun alkupuolen jättityöttömyyden ja syvän muassa maiden välisestä kaupasta, tasa-arvosta ja laman kourissa kärsineestä yhteiskunnasta yhdeksi naisten asemasta ja kuvasivu Suomesta maana, jon- maailman kilpailukykyisimmäksi ja taloudellisesti ka johdossa ovat naiset. Myös suomalaisjohtajan en- vahvimmaksi maaksi. Artikkelien sekä ministeri Vilé- nätyssuuresta nopeusrikkomussakosta kirjoitettiin ja nin ja suurlähettiläs Risto Veltheimin haastattelujen huomiota kiinnitettiin sakkojen sitomiseen tuloihin. avulla lehdistö etsi Suomen reseptiä, jolla myös Ar- Ulkomaankauppaministeri Jari Vilénin vierailuun liit- gentiina voisi voittaa omat vaikeutensa. Vastauksek- Ulkomaankauppaministeri Jari Vilénin kaupanedistämismatkat ovat poikineet kirjoituksia monissa maissa. Kuvassa hän tapaa El Salvadorin ministerin Maria Eugenia Brizuela de Avilan.

Matti Hurme 77 si esitettiin asioiden ottamista vakavasti, todesta (se- Talousuutisissa Nokia oli näkyvin suomalaisyri- riedad). tys. Nokia, Unifón ja Heineken lähtivät yhteiseen kam- panjaan edistääkseen tekstiviestien käyttöä Buenos Airesissa. Suomi kansainvälisissä vertailuissa

Suomen ykköstilat vähiten korruptoituneena maana B r a s i l i a maailmassa sekä myös lehdistön vapautta mitan- neissa kansainvälisissä vertailuissa tuotiin esille kai- Suomi esiintyi vuonna 2002 Brasilian tiedotusvälineis- kissa suurimmissa päivälehdissä. Samoin Suomen sä normaaliin tapaan eli suhteellisen rajallisesti. Kil- kakkostila kilpailukykyisimpänä maana sai huomio- pailukyky- ja korruptoitumattomuustutkimukset – ta. Artikkeleissa tuotiin esille myös Suomen edelli- Suomi kaikkien kärjessä – saivat taas julkisuutta, to- sen vuoden ykköstila, jonka se oli nyt menettänyt Yh- sin ehkä vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Suo- dysvalloille. mea ei useinkaan otettu arvioissa esiin - suuri maa Argentiinassa, jossa korruptio on yleistä ja oli ver- kuten Brasilia kun katsoo yleensä, ettei pienestä tailujen mukaan myös kasvanut, Suomen ykköstila maasta, kuten Suomesta, juuri ole malliksi sille itsel- herätti runsaasti huomiota. Asiasta haastateltiin leen. Suomi on brasilialaisille edelleen lähinnä eksoot- suurlähettilästä myös useammassa paikallisradio- tinen kuriositeetti, missä valossa lehdistö yleensä ohjelmassa. maatamme esittelee.

Taloutta ja korkean tason vierailuja Kulttuuritapahtumat Laatulehtien taloussivuilta voi monesti lukea tär- Kulttuuritapahtumista eniten huomiota keräsi jou- keimmät suomalaiset talousuutiset kansainvälisim- lukuussa järjestetty Aki ja Mika Kaurismäen eloku- mistä yrityksistä kuten Nokiasta, Stora Ensosta, Wärt- vien katselmus. Koska Mika Kaurismäki osallistui silästä ja Koneesta, joskus muistakin. Investointipää- myös itse elokuvaviikon avajaisiin, häntä haastatel- tökset Brasiliaan ovat maassa aina suuria uutisia, tiin useissa lehdissä sekä televisiossa. Artikkeleissa muun muassa Huhtamäen suunnitelmista kerrottiin kerrotaan molempien veljesten tuotannosta pääpai- tarkasti suurimmassa talouslehdessä Gazeta Merca- non ollessa luonnollisesti Mika Kaurismäessä. tilissa. Brasilian kymmenenneksi suurin vientiyritys Vuoden muista kulttuuritapahtumista Tapio Ko- Nokia do Brasil on luonnollisesti useinkin tiedotus- hosen luontokuvia esitellyt Luces Boreales -näyttely välineissä, erityisesti kun esitellään keskellä Amazo- sai palstatilaa etenkin kiertäessään sisämaan maa- nin viidakkoa sijaitsevan Manauksen vapaakauppa- kunnissa. Buenos Airesin II biennaalin yhteydessä aluetta. Nokian ansiosta Brasilia myy korkean tek- mainittiin suomalaistaiteilijoiden Seppo Renvallin ja nologian tuotteita Yhdysvaltoihin satojen miljoonien Heli Rekulan osallistuminen sekä ensiksimainitun dollareiden arvosta. saama kansainvälisen videotaiteen luokan ensimmäi- Eniten Suomi, sen talous ja kulttuuri saavat kui- nen palkinto. tenkin edelleen julkisuutta korkean tason vierailu- Seinäjoen tangofestivaalit noteerattiin heinäkuus- jen yhteydessä – tosin silloinkin paljon rajallisemmin sa suomalaisena tangoilmiönä. Suomalainen tango kuin suurien maiden ollessa kyseessä. Suurlähetystö tuotiin esille myös muissa Suomea koskevissa artik- joutuu harjoittamaan tällöinkin aktiivista julkisuus- keleissa. Pekka Himasen hakkerin etiikasta kirjoit- diplomatiaa, jotta Suomi pääsisi esiin tiedotusväli- tama kirja sai hyvät arvostelut. Argentiinalaisen kir- neissä. Ulkomaankauppaministeri Jari Vilénin vierai- joittama Finlandia-näytelmä toi myös maatamme lusta maaliskuussa ja sen yhteydessä järjestetyistä esille, vaikka näytelmä on täysin kuvitteellinen. liikemiesseminaareista Rio de Janeirossa ja São Pau- Kulttuuripuolella esiteltiin myös kaksi Suomen lossa kerrottiin talouslehdissä. ”Etäisyydestä huoli- oopperan baletissa tanssivaa argentiinalaista sekä matta Brasilia ja Suomi yrittävät käyttää hyväksi yh- heidän kokemuksiaan Suomesta. teisiä intressejä”, otsikoi koko sivun erityisraportissa Jornal de Comercio ministeri Vilénin vierailun aikana. Muut aiheet Eduskunnan maatalousvaliokunnan vierailu tammi- kuussa sai laajimman julkisuuden osavaltiolehdistös- Urheilusektorilla Argentiinan ralli ja suomalaiskul- sä. Puhemies Riitta Uosukaisen vierailu huhtikuus- jettajien epäonni uutisoitiin, formulakuljettajat sai- sa noteerattiin, varsinkin hänen tapaamisensa vara- vat myös osansa julkisuudesta, samoin tennispelaa- presidentti Marco Macielin ja muiden korkeiden vi- ja Jarkko Niemisen kohtaamiset argentiinalaisten ranomaisten kanssa. Suomen suurlähettilään viral- kanssa. Urheilu-uutisissa kerrottiin myös kahdesta liset vierailut eri osavaltioihin – joista suurin osa on Turussa pelaavasta argentiinalaisesta jalkapalloilijas- suurempia kuin Suomi – ovat aina uutinen paikalli- ta. sissa tiedotusvälineissä.

78 Suomalainen siirtokunta Penedossa kestouutinen

Poliittisista uutisista huomioitiin Suomen aloite maa- ilmanlotosta YK:n kehityskokouksessa Monterreyssa maaliskuussa. Autopommi, joka surmasi autonkul- jettajan samoin kuin Myyrmäen ostoskeskuksen pommi, olivat Brasiliassa normaaleja pikku-uutisia maailman erilaisten katastrofien joukossa. Matkailuliitteissä esiintyivät tuttuun tapaan var- sinkin joulun aikaan Lappi, joulupukki ja porot – kyl- myys ja jää laittavat ikuiseen aurinkoon tottuneen brasilialaisen mielikuvituksen aina liikkeelle. Suoma- laissyntyinen kuvakudostaiteilija Eila Ampula oli te- levisiossa suositun puheohjelman Jô Soaresin vieraa- na ja otti yleisönsä räväköillä lausunnoillaan. Samalla hän mainosti 1920-luvulla syntynyttä suomalaissiir- tokuntaa Penedossa Rio de Janeiron osavaltiossa an- Ovatko viimeiset blondit suomalaisia? tamalla Jô Soaresille Penedo-paidan. Ampula nauratti yleisöä muun muassa sanomalla, että ”ethän sinä sitä katoamassa maailmasta ja että eniten niitä on edel- kuitenkaan käytä”. Penedossa sijaitsevat Pikku- leen juuri Suomessa. Brasilian suurin aikakauslehti Suomi-teemapuisto ja joulupukin trooppinen pysäh- Véja esitteli ulkomaisten avioparien joukossa myös dyspaikka ovat säännöllisesti brasilialaisissa tiedotus- suomalaisen Laura Martikaisen pitkät vaaleat hiuk- välineissä. Joulukuussa mm. Varigin lennoilla esitet- set kuvatekstin kertoessa hänen brasilialaismiehen- tiin pitkä dokumenttiohjelma Penedosta ja samalla sä ihastuneen ensisilmäyksellä ”täydellisiin piirteisiin, esiteltiin Toivo Uuskallion vegetaarisista ihanteista suoriin hiuksiin ja sinisiin silmiin”. Arvostettu Estado alkunsa saanutta suomalaista siirtokuntaa. de São Paulo uutisoi kuvan kanssa, kuinka Suomessa jo koirillakin on kännykät: Pohjois-Suomessa metsäs- täjät käyttävät GPS-paikannusjärjestelmää apuna Suomalaiset metallibändit valloittivat koiriensa löytämisessa. Kännykkä on uutisen mukaan Brasiliaa korvaamassa bernhardilaiskoiralle tyypillisen konjak- Suomea ja Brasiliaa yhdistävät entistä enemmän mu- kitynnyrin pelastettaessa ihmisiä lumimyrskyistä. siikki ja tanssi. Vuoden 2002 Rio de Janeiron samba- Talouslehti Exame esitteli paikallisen Wärtsilän suo- karnevaaleilla suomalainen passista – karnevaalikul- malaisjohtajan kehittämää sikarinsäilytyspaikkaa: kueessa suurten massojen edessä yksinään tanssiva ”Kookospähkinät ovat Brasiliassa miltei kultti. Ei ole nainen – Minna Seppäläinen pääsi peräti suuren O mitään parempaa paikkaa säilyttää parhaimpia si- Globo-sanomalehden etusivulle ja useisiin muihin kareitani kuin naisellisia muotoja muistuttava laa- kuviin. Vaaleahiuksinen sambaaja kaukaa pohjoisesta tikko”, kuvassa komeilee liikemies kahdesta valtavas- voitti kilpailussa lämpimässä sambaavat riolaiset ja ta kookospähkinästä tehdyn sikarinsäilytysrasian pääsi siten yhtenä etuoikeutettuna Portela-samba- kanssa, kannessa Suomen ja Brasilian liput. Jornal do koulun passistaksi. Myös suomalaiset metallimusiik- Brasil –sanomalehti kertoi Brasiliasta löydetyistä ou- kibändit loistivat Brasiliassa: muun muassa Sonata doista geometrisistä kuvioista, joita suomalaiset tie- Arctican ja Nightwishin kiertueet noteerattiin useis- demiehet olivat käyneet tutkimassa. Juuri tällaiset sa lehdissä. Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppi- brasilialaisittain eksoottiset uutiset ovat tavallisim- laskunnan laulajien Brasilian-kiertue sai myös huo- pia Suomi-uutisia. miota. Kuoron presidentin palatsin edessä kajautta- mat serenadit esitettiin välittömästi useissa televi- sio- ja radiolähetyksissä. Saman illan konsertti Bra- C h i l e silian kansallisteatterissa oli siten menestys. Suomi sai vuonna 2002 Chilen mediassa poikkeuk- sellisen paljon myönteistä huomiota. Tämä johtui pal- Eksotiikkaa – vaaleat ”gringot” samban jolti siitä, että vuoteen ajoittui useita korkean tason rytmeissä vierailuja: presidentti Ricardo Lagos vieraili Suomessa helmikuussa ja ulkomaankauppaministeri Vilén kävi Vaaleat hiukset ovat brasilialainen kauneusihanne, Chilessä maaliskuussa sekä eduskunnan puhemies joten suomalaisissa on vetoa varsinkin kun eräs leh- Uosukainen huhtikuussa. ti kertoi aitojen vaaleahiuksisten ihmisten olevan

79 Lagosin Suomen vierailun yhteydessä Suomi nos- sa machokulttuurissa, hän totesi: “ Usein olen kuul- tettiin televisiouutisissa ja lehdissä esiin talouden ja lut naisten sanovan, että politiikka on niin likaista, ei teknologian ihmemaana ja malliyhteiskuntana, jos- siihen voi osallistua. Mutta siihen minä sanon, että ta Chilen kannattaa ottaa oppia. Presidentti Lagos il- jos haluat puhdistaa sitä, ole hyvä ja tule mukaan. moitti haluavansa kopioida niin sanotun Suomen Kaikki me olemme olleet siivoojia rakenteissa, joita mallin. Hänen mukaansa Suomen malli on se, että miehet ovat pystyttäneet. On oltava varma ihanteis- maailmalle avautuva pieni talous käyttää hyväkseen taan ja yritettävä muuttaa maailmaa.” globalisaation hyötyjä ja panostaa teknologian kehit- Suomalaisista vaikuttajista myös Nokian Jorma tämiseen. Ollila sai palstatilaa, sillä hänen johdollaan Nokiasta Chileläislehdistö piti ihmeenä sitä, että Suomi on muodostunut menestyvä yritys, jossa osataan kehittyi 90-luvun aikana vaikeista lamavuosista huo- poikkeuksellisen hyvin kontrolloida kuluja myös li- limatta alkutuotantovaltaisesta korkean teknologian havina vuosina. Jorma Ollila, joka on eräiden talous- maaksi. Chilessä uutisoitiinkin suomalaisen koulu- lehtiarvioiden mukaan maailman kahdenneksitois- tusjärjestelmän menestystarinaa, joka johtuu paikal- ta ja Euroopan kolmanneksi arvostetuin yritysjohta- lisen tulkinnan mukaan siitä, että valtion budjetista ja, vaikuttaa kuitenkin chileläismedian mukaan “vain 15 prosenttia ohjataan koulutukseen. Chilen median vähän huomiota herättävältä kuten enemmistö suo- mukaan Suomen korkea bruttokansantuote sekä laa- malaisista”. ja veropohja ovat mahdollistaneet sen, että Suomi on Suomen eksoottinen kieli sai julkisuutta Sormuk- saavuttanut maailmanlaajuisesti kärkisijat paitsi sen herra -elokuvabuumin yhteydessä, sillä J.R.R. Tol- koulutuksessa myös teknologisessa kapasiteetissa, kienin kehittelemä haltiakieli elää lehtitiedon mu- kilpailukyvyssä, korruption alhaisuudessa ja ympä- kaan yhä suomalaisessa Vienan Karjalan murteessa. ristönsuojelussa. Lehdistössä raportoitiin Suomen kulta-ajan taidetta sekä nykytaidetta esittelevästä diaprojektista nimel- tään “Ihmisen elämänkaari”. Suomalainen muotoilu Suomi kehityksen mallina on toistuvasti esillä päivälehtien sisustusliitteissä. Oopperalaulaja Jaakko Ryhäsen konsertointi huomi- Suomen mallikelpoisuus sai tukea Maailmanpankin oitiin mediassa. Myös vuonna 2003 toteutuva Teatro ekonomisteilta, jotka ovat La Tercera -lehden mukaan Municipalin esiintyminen Savonlinnan oopperajuh- päätyneet suosittamaan Chilen hallitukselle Suomen lilla uutisoitiin, sillä se on Santiagon kaupunginteat- kehitysmallia. Suomen bruttokansantuote oli 30 vuot- terin ensimmäinen Euroopan vierailu. ta sitten Chilen nykytasolla, mutta on sittemmin noussut siitä kuusinkertaiseksi. Kehitysharppaus on Maailmanpankin arvion mukaan seurausta Suomen M e k s i k o tutkimuspolitiikasta. Myös muissa lehtiartikkeleissa viitataan siihen, että teknologisten kehitystavoittei- Politiikka den määrittely ja niiden määrätietoinen toteuttami- nen on nostanut Suomen Pohjoismaiden tavoin “it- Lehdissä kirjoitettiin useissa artikkeleissa eri kansain- sektorin etuvartioon”, maailman kilpailukykyisimpien välisistä vertailuista, joissa kaikissa Suomi pärjäsi maiden joukkoon. erinomaisesti. Suomen todettiin myös vuonna 2002 Chileläisiä viehättää se, että syrjäinen Suomi on olleen maailman vähiten korruptoitunut maa ja ole- pystynyt uuden teknologian avulla rikkomaan maan- van ykkössijalla yhdessä Norjan, Islannin ja Hollan- tieteellisen etäisyyden aiheuttaman muurin. Ulko- nin kanssa lehdistön vapautta selvittäneessä tutki- maankauppaministeri Vilénin vierailun aikana leh- muksessa. Suomen kerrottiin myös olleen kakkosti- distössä otsikoitiin “Suomi -vain teknologisen jälkeen- lalla kilpailukykyvertailussa. Myös viime vuoden yk- jääneisyyden voittamiseen”. Artikkelin mukaan Chi- kössija muistettiin joissakin jutuissa. lellä on nyt uusi kauppakumppani, jonka teknologi- Myyrmannin pommi-isku noteerattiin joissakin nen apu on enemmän kuin tärkeä. Suomalaisten “ra- lehdissä. dikaalit projektit” kuten matkapuhelimen kautta Monterreyssä maaliskuussa pidetty YK:n kehitys- avautuva internetyhteys tai internetin kautta tapah- rahoituskonferenssi sai runsaasti julkisuutta. Suomen tuva opetus herättivät mielenkiintoa. tasavallan presidentin Tarja Halonen osallistuminen Koulutus nousi myös puhemies Uosukaisen haas- huomioitiin ja Monterreyssä ilmestyvässä sanoma- tattelussa keskeiseksi teemaksi, sillä se on syy, jonka lehdessä julkaistiin presidentti Halosen laaja haas- vuoksi naiset osallistuvat Suomessa politiikkaan ja tattelu. Yhdessä kainalojutussa haastateltiin suoma- sukupuolten tasa-arvo toteutuu Suomen parlamen- laista kokousedustajaa monien muiden ohella. taarisessa järjestelmässä suhteellisen hyvin. Kun Eduskunnan terveysvaliokunnan vierailu Meksi- puhemies Uosukaiselta pyydettiin neuvoja naisten koon tammikuussa noteerattiin joissakin Meksikon osallistumisen lisäämiseen latinalaisamerikkalaises- lehdissä.

80 Englanninkielinen päivälehti kirjoitti ydinvoima- tä esittelevä näyttely ja suomalainen lasinäyttely sai- laratkaisusta ja siitä, että ratkaisun johdosta vihreät vat runsaasti huomiota medioissa. Myös Meksikossa erosivat hallituksesta. vierailleen muotoilijaryhmän näyttelystä kerrottiin, Käsiteltäessä Jeninin palestiinalaisalueella tapah- samoin Jukka Veistolan vierailusta Meksikoon ja Harri tuneita surmia todettiin presidentti Martti Ahtisaa- Koskisen muotoilusta. ren johtavan tutkimusryhmää, jonka oli tarkoitus Yhteispohjoismainen nykytaidenäyttely sai kiitet- selvittää tapahtumat. tävästi huomiota. Mexico Cityn huonoa turvallisuustilannetta käsi- Ulkoministeriön lehdistö- ja kulttuuriosaston kut- tellään usein mediassa ja muun muassa diplomaat- sumana Suomessa ollut musiikkikriitikko ja toimit- teja haastatellaan ja heidän kokemuksiaan tiedus- taja Juan Arturo Brennan kirjoitti artikkelisarjan Kuh- tellaan. Myös suurlähettilästä ja konsuleiden yhdis- mon kamarimusiikkifestivaaleista ja Lieksan vaski- tyksen puheenjohtajana toiminutta lähetystösihtee- viikosta. Pianisti Folke Gräsbeck esiintyi kansainvä- riä haastateltiin useaan kertaan. lisessä pianotapahtumassa, ja hän sai runsaasti pals- Lehdissä kerrottiin talousongelmien kanssa kamp- tatilaa. Häntä haastateltiin myös radiossa. pailevan Argentiinan suunnittelevan sulkevansa usei- Raahen lapsikuoro vieraili Meksikossa osana kan- ta suurlähetystöjään, myös Helsingissä. sainvälistä kuorotapahtumaa ja sai jonkin verran Suurlähettilään vierailut pääkaupungin ulkopuo- huomiota tapahtumaa käsiteltäessä. National Geo- lella saivat runsaasti palstatilaa paikallislehdissä. graphic -lehden toimittajien kerrottiin käyneen Vie- Suurlähettilästä haastateltiin myös pääkaupungin nan Karjalassa tutkimassa kieltä, joka innoitti J.R.R. lehdissä muun muassa talousasioista. Tolkienin keksimän kielen kirjaan Taru Sormusten herrasta. Lehdissä kerrottiin myös mieskuoro Huu- tajista, Oulussa pidetyistä ilmakitarafestivaaleista ja Talous Suomen ruokakulttuurista. Meksikon verotusta käsitelleessä artikkelissa verotus- ta verrattiin muun muassa Suomen verotukseen. Urheilu Monterreyn paikallislehdessä kerrottiin samassa kaupungissa olevan Elcoteqin tehtaan saaneen yri- Talviolympialaisista kirjoitettiin runsaasti. Suomalais- tyksen sisäisen laatupalkinnon. urheilijoista Samppa Lajusesta ja Heikki Sorsasta Linuxia ja joskus myös sen kehittäjää Linus Tor- kerrottiin omissa jutuissaan. Suomalaisista rallikus- valdsia käsitellään lehdissä, ja sen kerrotaan olevan keista ja formulakuljettajista kirjoitetaan urheilusi- muun muassa Microsoftin haastaja. vuilla. Paavo Nurmea käsiteltiin artikkelissa, jossa Eräässä lehdessä julkaistiin artikkeli, jossa tutkit- pohdittiin onko olemassa täydellistä urheilijaa. tiin eri aloja ja niissä parhaiten menestyneitä yrityk- siä. Nokian todettiin olevan kärjessä kommunikaa- Muita aiheita tioverkkojen osalta. Nokian vertu-matkapuhelinta on myös esitelty. Eräässä artikkelissa kerrottiin ulkomailla asuvista meksikolaisista ja siinä haastateltiin muun muassa Matkailu Helsingissä asuvaa meksikolaista. Hän kertoi, että on lottovoitto voida asua Suomessa. Suomesta kerrottiin matkailukohteena useissa leh- Suurlähettilään isännöimistä tilaisuuksista kerro- dissä. taan silloin tällöin lehtien tapahtumasivuilla.

Kulttuuri ja tiede N i c a r a g u a

Elokuvan Mies vailla menneisyyttä saamasta menes- Vuonna 2002 Suomi esiintyi Nicaraguan tiedotusvä- tyksestä Cannesin elokuvafestivaaleilla kirjoitettiin lineissä erityisesti vierailuja uutisoitaessa ja kahden- runsaasti. Elokuva esitettiin viime syksynä Meksikos- välisten kehitysyhteistyöhankkeiden toimintaan liit- sa useissa kaupungeissa osana kansainvälistä filmi- tyvissä artikkeleissa. tapahtumaa, ja se sai runsaasti myönteistä arvoste- lua. Mexico Cityssä järjestetystä pohjoismaisesta elo- Vierailut kuvatapahtumasta kirjoitettiin lehtien kulttuurisi- vuilla. Ulkoministeri Norman Calderan vierailu Suomeen Suomalaisesta muotoilusta kirjoitettiin runsaas- syyskuussa ja presidentti Enrique Bolañosin käynti ti. Viime syksynä avattu Tapio Wirkkalan elämäntyö- lokakuussa esiteltiin osana näiden Euroopan kierrok-

81 sia. Vierailujen keskeisimpinä sisältökysymyksinä to- jonkin kehityshankkeen katsotaan kiinnostavan suur- dettiin Suomen tuki Nicaragualle tämän neuvotteluis- ta yleisöä, ja Suomi mainitaan itse artikkelissa ohi- sa IMF:n kanssa talousohjelmasta sekä presidentti Bo- mennen rahoittajana. Useimmiten esiteltiin huone- lañosille Suomessa luvattu kahden miljoonan dolla- kaluteollisuuden kehittämishankkeen selvityksiä rin budjettituki. Laajimmin palstatilaa sai alivaltio- pienteollisuuden kehittämismahdollisuuksista La sihteeri Pertti Majasen käynti toukokuussa, minkä yh- Prensan taloussivuilla. Ilmeisesti hankkeesta on ollut teydessä tarjottiin suurimmalle lehdelle La Prensalle helppo saada tietoa, kun se toimii pääkaupungissa, haastattelu. Majanen keskitti haastattelun korruption ja järjestää aktiivisesti seminaareja, ja lisäksi maan ongelmiin ja tukeen hallitukselle sen työssä korrup- pienteollisuuden tulevaisuus kiinnostaa lehteä laa- tiota vastan. Koska haastattelun sävy vastasi lehden- jemmaltakin. Kahdessa päälehdessä on ollut pari- kin tukemaa linjaa, haastattelu julkaistiin koko si- kymmentä artikkelia Suomen rahoittamien hankkei- vun kokoisena, ja seuraavana päivänä lehti nojasi sii- den tiimoilta vuoden 2002 kuluessa. Muiden, maa- hen pääkirjoituksessaan, jossa puhuttiin samoista seudulla toimivien hankkeiden esittelyt perustuivat asioista. yleensä lehtien maakuntakirjeenvaihtajien raporttei- Lisäksi noteerattiin YK:n väestörahasto UNFPA:n hin. hyväntahdon lähettiläiden vierailu, jossa oli mukana Paikallisen yhteistyön määrärahan käytön allekir- suomalainen laulaja Mikko Kuustonen, sekä todet- joitustilaisuuksista ovat voimakkaimmin nicaragua- tiin suomalaisen tanssiryhmän Damarun osallistu- laiseen yleisöön vaikuttaneet monen avunantaja- minen maassa järjestettyyn kansainväliseen tanssi- maan yhteiset tilaisuudet, joissa presidentin takana festivaaliin. seisovia suurlähettiläitä esittävien lehtikuvien visuaa- lisena viestinä on avunantajien rintaman tuki halli- tuksen ponnistuksille korruption vastaisessa taiste- Kehitysyhteistyöhankkeet lussa, tai vastaavasti keskeisiä demokratiajärjestöjä tuetaan yhteisrahoituksella niiden ottaessa esille Kahdenväliset kehitysyhteistyöhankkeet esiintyvät uusia kysymyksiä. useimmiten lehdistössä toimintansa perusteella -

82 Lähi - itä

A r a b i e m i r a a t t i e n luekokousten yhteydessä ilmoitetut vähäiset (65,3 %) vuoden 1999 eduskuntavaalien äänestysprosentit. l i i t t o Ennakoitiin, että suomalaiset eivät ole kiinnostunei- ta äänestämään vuoden 2003 eduskuntavaaleissa- Suomea käsiteltiin Arabiemiraattien liiton lähinnä kaan sen enempää. Eduskunnan viidennen ydinvoi- englanninkielisessä mediassa vuonna 2002 seuraa- malan rakentamisen myönteinen päätös julkaistiin vissa, luonteeltaan positiivissa aiheissa. äänimäärät 107 puolesta ja 92 vastaan. Luonnollisesti Nokia ja sen johtava, taloudellises- Syyskuussa Helsingissä käydyt taloudellista, teol- ti kilpailukykyisin asema matkapuhelinmarkkinoilla lista ja teknologista yhteistyötä koskevat neuvotte- sekä uusien matkapuhelinmallien esittely olivat Ara- lut Suomen ja Arabiemiraattien kesken nähtiin leh- biemiraattien sekä englannin- että arabiankielisten distössä hyvänä ja nykyaikaisena kehitysprosessina sanomalehtien talousuutisissa pitkin vuotta. Talous- maiden kahdenvälisissä suhteissa. Yhteistyön näh- uutisissa esiintyi myös lyhyesti eri yhteyksissä suo- tiin toimivan molempiin suuntiin yhtenäisesti Arabi- malaisten yritysten nimiä kuten Sonera/Telia-yhteis- emiraattien ollessa Suomen portti Lähi-idän viennil- työ, Axel Digital ja Nixu e-banking, Wärtsilän ja sen le ja investoinneille, kun taas Helsinki nähdään Emi- terästehtaan Imatra Steelin tuottoisa vuosi, Kone Oy raateista käsin porttina Venäjän, Skandinavian ja Bal- maailman neljäntenä johtavana hissivalmistajana, tian vientiin. Benecolin ja Al Ainin meijerialan yhteistyö sekä In- terfire ja sen Emiraattien lentoyhtiölle lanseeraama Kulttuurin alalla tulipalojen sammutukseen tarkoitettu koulutusjär- Suomen suurlähetystö esiintyi Gulf News -lehdessä jestelmä. eurooppalaisen filmiviikon (Art Movies; Best of Euro- Edustuston lanseeraama Digital Finland -kampan- pean Cinema in (capital) uutisoinnissa lokakuussa. ja - Suomi informaatioteknologian huippuosaamisen Aki Kaurismäen ohjaama elokuva I hired A Contract edelläkävijämaana, teknologian kehittäjänä ja laite- Killer näytettiin marraskuussa. Kaurismäen elokuvat valmistajana - tuli esille lehdistössä lokakuussa Du- ovat tunnettuja Emiraateissa sekä paikallisten että bain kansainvälisten Gitex-messujen (Information expatriaattien keskuudessa, ja tämänkin elokuvan Technology Exhibition) yhteydessä, jossa Suomella oli esityksen jälkeen lähetystö lukuisia kyselyjä uusin- oma paviljonki ensimmäistä kertaa. Gitexin Suomen tanäytöistä sekä Abu Dhabista että Dubaista. “Digital Finland” -paviljongin viisi suomalaisyritystä EU-maiden suurlähetystöjen edustajien luennot olivat Axel Digital Oy Middle East, Comptel, Nixu, Se- Zayed Universityssä (College of Business Sciences) tec ja Tecnomen. Messuilla oli yli 60,000 kävijää. Edus- Abu Dhabissa tarkoituksenaan EU-maiden tunnetuk- tuston toimittama ja julkaisema Digital Finland News- sitekeminen ja mahdollinen yliopistojen yhteistyö letter sekä kampanjan omien verkkosivujen uutisoitiin Gulf Newsissä syksyllä. (www.digitalfinland.ae) avajaiset uutisoitiin näyttä- Gulf News ja Khaleej Times julkaisivat erityiset Suo- västi kaksien verkkosivujen avajaisina, sillä edustus- mi -liitteet joulukuussa. Uutiset perustuivat kahden to avasi omatkin uudistuneet verkkosivunsa samaan toimittajan Suomeen tekemiin vierailuihin ja käsit- aikaan. telivät pääasiassa yleistietoutta sekä kaupallisia uu- Helmikuussa 2003 järjestetyn pohjoismaisen vii- tisia Suomesta. kon aloite keväällä 2002 Abu Dhabin kauppakama- Tempera-jousikvartti joka vieraili Abu Dhabissa ja rin johtajan ja Ruotsin, Suomen ja Norjan suurlähet- Sharjah’ssa, uutisoitiin suomalaisen kamarimusisoin- tiläiden sekä Tanskan konsulin kanssa uutisoitiin ase- nin persoonallisena ja eloisana yhtyeenä (Khaleej Ti- mamaan ja pohjoismaiden yhteisenä vienninedistä- mes ja Gulf News lokakuussa). misprojektina tarkoituksenaan tarjota pohjoismaisille UAE Today mainosti kesä-heinäkuun numerossaan yrityksille mahdollisuus esittäytyä Emiraattien kas- Suomea uutena turistikohdemahdollisuutena Arabi- vavilla markkinoilla. Mainittakoon, että pohjoismai- emiraateille. Myös Gulf News ja Khaleej Times ilmoitti- sen viikon toteuduttua siitä kuitenkin kehittyi enem- vat Dubaissa paikallisen matkatoimiston yhteydes- män kulttuurisisältöinen kuin vienninedistämiseen sä toimivan Finland Deskin markkinoivan Suomea keskittynyt. puhtaan luonnon, tilavuuden, neljän vuodenajan ja Sisäpolitiikan osalta Suomesta otsikoitiin muun Lapin ainutlaatuisuuden sekä Nokian, joulupukin ja muassa kulttuuriministerin ero sekä kesäkuun puo- rallin maana.

83 Urheilu-uutisissa mainittiin rallikuskien Häkki- I r a n nen ja Räikkönen sekä jalkapalloilija Litmasen me- nestyksistä. Suomen ja Iranin välillä toteutui 2002 korkean tason Myös Myyrmannin ja Kampin pommi-iskut notee- vierailuvaihtoa, joka uutisoitiin myös Iranissa. Huh- rattiin Arabiemiraattien lehdistössä. tikuussa Teheranissa järjestettiin Suomen ja Iranin välinen kolmas ihmisoikeusvuoropuhelua, touko- I n t i a kuussa sekakomissiokokous ja liikemiesvaltuuskun- nan vierailu. Marraskuussa ulkomaankauppaminis- teri Vilén vieraili Iranissa allekirjoittamassa kahden- Vuonna 2002 Intian tiedotusvälineet ja erityisesti leh- välisen investointisuojasopimuksen. distö uutisoi varsin paljon ja aktiivisesti Suomeen liit- Iranin parlamentin puhemies Mehdi Karroubin tyviä kysymyksiä. Yleisesti ottaen lehdistöä kiinnosti kesäkuinen vierailu Suomeen ja tapaamiset presiden- eniten suomalaisista yrityksistä Nokia. Myös Wärtsi- tin ja eduskunnan puhemiehen kanssa huomioitiin lä sai julkisuutta samoin kuin Soneran ja Telian kaup- myös, samoin Iranin varapresidentin, ympäristöviras- pa. Suomen profiili vuonna 2002 painottui myös maan ton päällikön Masumeh Ebtekarin osallistuminen korkeaan ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen naisjohtajien kokoukseen Suomessa maaliskuussa ja tasoon sekä vähäiseen korruptioon. edelleen Ebtekarin keskustelut presidentti Halosen Suomesta Intiaan tehdyt ministerivierailut ulko- kanssa Johannesburgin huippukokouksen yhteydes- ministeri Tuomiojan huhtikuussa ja ulkomaankaup- sä. paministeri Vilénin vierailu syksyllä 2002 saivat huo- Kaikkiaan tästä uutisoinnista voi sanoa, että ira- miota osakseen haastattelujen ja muiden artikkelei- nilaiset valitsevat uutisointiin heitä miellyttävät kes- den muodossa mukaan lukien Intian ja Suomen kah- kustelunaiheet (tai mitä keskusteluista toimittajille denvälisen investointisuojasopimuksen allekirjoitus. kerrotaan). Uutiset tehdään myös sikäli päinvastoin Ennen The Hindu -lehden toimittaja K. Katyal teki ul- kuin Suomessa, että uutiset/artikkelit esittelevät en- koministeriön lehdistö- ja kulttuuriosaston kustan- sin laajasti iranilaisosapuolten selostamia (ja hyvin taman toimittajavierailun Suomeen, minkä pohjalta tunnettuja) kantoja, jonka jälkeen parissa loppukap- syntyi useita eri artikkeleita koskien Suomen histori- paleessa yleensä todetaan, kuinka vieras/vastapuoli aa, EU-jäsenyyttä ja sisäpolitiikkaa. Ministeri Vilénin oli näitä myötäillyt. Tarkkaa kuvaa keskusteluista tai vierailun jälkeen loppuvuodesta The Economic Times painopisteistä on mahdotonta saada. julkaisi Suomi-liitteen, joka painottui kaupallisiin ai- Kulttuurisivuilla oli kaksi Suomeen liittyvää elo- heisiin. Kyseinen kooste tehtiin ensisijaisesti Finpron kuva-aihetta vahvasti esillä. Ensin Aki Kaurismäen ja osittain suurlähetystön ja lehdistö- ja kultturiosas- poisjäänti New Yorkin filmifestivaaleilta protestina ton myötävaikutuksella. iranilaisohjaaja Abbas Kiarostamin viisumin epäyk- Entiselle ympäristöministerille Satu Hassille selle sai palstatilaa. Vielä laajemmin käsiteltiin Suo- Mumbaissa syksyllä annettu Priyadarshini Academy messa asuvan iranilaisen ohjaamaa elokuvaa Without Award sai myös julkisuutta mediassa samoin kuin my daughter. Uutisoinnin sävyä kuvaa hyvin otsikko hänen ajatuksensa globaaleista ympäristökysymyk- “Finnish Documentary Counters Anti-Iran Propagan- sistä. da in U.S. film”. Kyse ei ollut elokuva-arvostelusta, Suurlähetystö järjesti kaksi suurempaa kulttuu- vaan lähinnä ohjaajan haastattelusta. ritapahtumaa alkuvuodesta: Striking the Note-kon- Suurlähettiläs Yrjö Karisen vierailu Kalpourkanis- serttisarjan (Suomesta Minna Raskinen, Jukka Tolo- sa tutustumassa paikallisen yhteistyön määräraha- nen, Markku Ounaskari ja Intiasta Kamal Sabri ja hoin tuettavaan keramiikkahankkeeseen oli esillä Ustad Shafaat A. Khan) Delhissä, Kalkutassa ja Mum- sekä paikallis- että valtakunnallisissa lehdissä. baissa sekä Finnairin kuoron esiintymiset Delhissä Uutistoimistojen (Reuters, AFP) aineistosta Iranin marras-joulukuun vaihteessa. Suurlähetystö järjesti lehdet julkaisivat mm. artikkelit Nato-jäsenyyttä kos- näiden osalta useita haastatettuluja ja pohjusti kir- kevasta mielipidetutkimuksesta, joukkotuhoaseiden joittelua ja haastatteluja ennen konsertteja. Tämä salakuljetusepäilyistä Venäjältä pohjoismaan kautta poikikin hyvän medianäkyvyyden kummallekin ta- ja Finnairin tulostiedotteesta sekä tietysti urheilu- pahtumalle. Aki Kaurismäen elokuva Mies vailla uutisia, erityisesti autourheilusta. menneisyyttä sai myös runsaasti julkisuuttaa syksyl- lä International Film Festival of Indian aikana, jol- loin se näytettiin tilaisuuden päättäjäisten pääeloku- I s r a e l vana. Eniten Suomea koskevia juttuja julkaisivat suurim- mat hepreankieliset päivälehdet Yediot Aharonoth ( le- vikki 350,000 - 700,000) ja Ma’ariv ( levikki 220,000 -

84 340,000 ) sekä hieman vähemmän englanninkieliset tä ja asiallisuutta. Toimittajat itse kommentoivat Ha’aretz ( levikki 65,000 - 85,000 ) ja Jerusalem Post (le- Ahtisaaren olevan “kokenut mies, jota palestiinalai- vikki 30,000 - 50,000 ). Lisäksi eräät erityisjulkaisut, set eivät helposti jujuta”. kuten valokuvauslehti Olam HaTzilum, julkaisivat Suo- Lokakuussa 2002 esille nousi Suomen päätös kiel- mea koskevia juttuja. tää kaasuilmaisimien näyte-erän vienti Israeliin. Ye- Suomen ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan Is- dioth Aharonoth raportoi jälleen asiasta. Lehden mu- raelia koskevat kommentit olivat esillä radiossa ja kaan Suomen ja Israelin suhteet joutuivat koetukselle lehdistössä 16.-17.3.2002. Lehdistön ja radion mukaan vakavan päätöksen vuoksi. Euroopan valtiot olivat Tuomioja oli kutsunut pääministeri Ariel Sharonia kyllä myyneet arabimaihin kemiallisten aseitten val- sotarikolliseksi ja edelleen verrannut Israelin toimia mistukseen tarvittavia komponentteja, mutta puolus- palestiinalaisalueilla natsien toimiin toisen maail- tustarkoitukseen Suomi ei ollut halukas myymään mansodan aikana. Kommentteja pidettiin erittäin Israelille kaasunilmaisimia. Päätöstä pidettiin lehden loukkaavina, esimerkiksi Yedioth Aharonoth -lehdessä. lähteitten mukaan kuohuttavana. Sama lehti julkaisi myöhemmin syksyllä pienemmän Kulttuuriin liittyen kapellimestari Mikko Franckin artikkelin, jossa väitettiin Israelin ulkoasianministe- esiintyminen Israelin filharmonikkojen johdossa toi ri Shimon Peresin ärtyneen Suomen ulkoasianminis- erityistä huomiota sekä suomalaiselle musiikille että teriin kansainvälisessä tapaamisessa Luxemburgis- virtuoosi-kapellimestarille itselleen. Sibeliuksen Lem- sa. minkäinen-sarja esitettiin nyt ensimmäistä kertaa Suomen entisen presidentin Martti Ahtisaaren Israelissa. Tauno Kohosen keväällä 2002 järjestettyä kaavailtu osallistuminen Yhdistyneitten kansakun- valokuvanäyttely uutisoitiin Israelin radiossa (Kol Is- tien tutkimuskomitean puheenjohtajana Jeninin ta- rael) sekä mainittiin useissa lehdissä ja verkkojulkai- pahtumien tutkimiseen sai huomiota lehdistössä. suissa. Valokuvauksen erityislehti Olam HaTzilum jul- Martti Ahtisaaren aiempi vierailu Israelissa huomi- kaisi aiheesta laajahkon jutun, jossa Kohosen valo- oitiin erityisesti, koska ruohonjuuritason israelilaiset, kuvia oli mukana. joita Ahtisaari oli tuolloin tavannut, muistelivat hän- Joulukuussa 2002 julkaistiin vielä Ha’aretz-lehdes- tä lämpimästi. Ma’ariv-lehden mukaan Kibbutz Tzo- sä juttu musiikin tekijänoikeuksista Suomessa. Jutun ran jäsenet (Ahtisaari vieraili kyseisellä kibbutzilla) mukaan musiikin kuuntelemista julkisilla paikoilla kommentoivat Ahtisaaren ystävällisyyttä, älykkyyt- valvotaan Suomessa tarkoin ja korkeimman oikeu-

Israelin ulkoministeri Shimon Peres ja Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja. Israelin tiedotusvälineet eivät aina hyväksyneet Suomen Lähi-idän kantoja. Matti Hurme

85 den päätöksen mukaan taksinkuljettajat velvoitetaan Suomen ja Kuwaitin välisistä tapahtumista olivat maksamaan Teostolle, mikäli musiikkia kuunnellaan julkisuudessa myös kuwaitilaisen taiteilijan Waleed asiakkaan läsnäollessa taksissa. Kirjoittajan mukaan Al Farhoodin kalligrafianäyttely Helsingissä elokuus- kyseessä voi olla ennakkotapaus, jota kopiodaan sa, operaatiopäällikkö, kenraaliluutnantti Olavi Jäp- muissa maissa tulevaisuudessa, kun oikeutta käy- pilän vierailu Kuwaitiin lokakuussa ja edustuston dään tekijänoikeuksista. lakkauttamispäätös. Suurlähetystön järjestämät ti- laisuudet noteerattiin hyvin lehdistössä ja edustus- ton päällikkö puolisoineen esiintyi elokuussa radion K u w a i t suorassa arabiankielisessä lähetyksessä, jossa aihee- na oli Suomi yleensä ja erityisesti Suomi matkailu- Suomi esiintyy Kuwaitin tiedotusvälineissä erityisesti maana. talous- ja urheilu-uutisissa. Suomea koskevia uuti- Taloutta koskevilla palstoilla seurataan tarkasti sia on yleensä muutaman kerran kuukaudessa ja Nokiaa ja sen uusia tuotteita ja tulosta sekä Nokian useimmiten esillä on Nokia. Muuten uutiskynnyksen osakekurssin kehitystä. Suomi oli jälleen esillä maa- ylittävät korkean tason vierailut, suurlähetystön jär- ilman vähiten korruptoituneena maana. Euron käyt- jestämät tilaisuudet ja erikoiset tapahtumat Suomes- töönottoa koskevissa uutiskuvissa nähtiin valtiova- sa. Kuwaitin tiedotusministeriön Kuwaitin koko leh- rainministeri Sauli Niinistö pankkiautomaatilla nos- distöä seuraavan virkamiehen mukaan Suomi on tie- tamassa euroja. Suomen kappataseen ylijäämä pää- dotusvälineissä enemmän esillä kuin useimmat muut si otsikoihin, samoin työttömyyden kasvu ja ydinvoi- eurooppalaiset maat, mukaan lukien Suomea selvästi malapäätös. Alkuvuodesta uutisoitiin pääministeri suuremmat maat, kuten Espanja. Lipposen EU-maiden budjettivajetta koskeva lausunto Vuoden 2002 aikana eniten julkisuutta saivat seu- ja loppuvuodesta valtiovarainministeriön arvio Suo- raavat Suomea koskevat tapahtumat. Kulttuuriminis- men talouden kasvun vahvistumisesta. Huomiota sai teri Suvi Lindénin vierailu Kuwaitiin 11.-15.1.2002. myös uuden rahoituspalveluja tarjoavan ryhmitty- Ministerin vierailusta oli useita lehtiartikkeleita ja män muodostaminen. häntä haastateltiin Kuwaitin televisiossa. “Pohjoinen Suomen ja suomalaisten suhtautuminen Nato- ulottuvuus” -taiteilijaryhmän näyttely Kuwaitissa 18.- jäsenyyteen oli kuwaitilaislehtien kiinnostuksen koh- 27.5.2002. Kuuden suomalaisen taiteilijan Susanne teena. Muslimeista Suomessa kirjoitettiin jossain Gottbergin, Radoslaw Grytan, Tero Laakosesen, määrin epätarkasti. Kuutti Lavosen, Catarina Ryöpyn ja Risto Suomen Autopommin räjähtäminen Helsingin keskustas- laaja näyttely, joka sisälsi maalauksia, veistoksia, gra- sa, suomalaisten tekemä kännykänheiton maailman- fiikkaa ja valokuvia, oli näyttävästi esillä sekä leh- ennätys ja tutkimus, jonka mukaan ruotsinkieliset distössä että sähköisessä mediassa. Kaikki kuwaiti- suomalaiset ovat terveempiä kuin suomenkieliset, laiset päivälehdet, sekä arabian- että englanninkieli- nousivat lehtien otsikoihin. Alastonkuvaus Helsingis- set, kirjoittivat näyttelystä. Kirjoituksia oli myös useis- sä ja saunomisen maailmanmestaruuskilpailut (mo- sa aikakausilehdissä ja avajaisten yhteydessä tehdyis- lemmat luonnollisesti ilman valokuvia) saivat huo- sä radio- ja televisio-ohjelmissa haastateltiin useita miota. taiteilijoita. Ammunnan maailmanmestaruuskilpai- Jo aikaisempina vuosina näyttävästi esillä ollei- lut Lahdessa heinäkuussa 2002 saivat paljon julki- den formula- ja ralliajajien lisäksi palstatilaa sai ten- suutta Kuwaitissa erityisesti sen vuoksi, että kuwai- nispelaaja Jarkko Nieminen, joka osallistui turnauk- tilainen ampuja voitti maailmanmestaruuden. Ku- seen Qatarissa. waitin nuoriso- ja urheiluviraston puheenjohtajan ja pääjohtajan, sheikki Fahad Al-Ahmed Al-Jaber Al- Sabahin vierailu Suomeen 22.-24.7.2002. Sheikki Fa- P a k i s t a n hadin, joka on Kuwaitin emiirin poika, sekä lähtö että paluu olivat näyttävästi esillä niin lehdistössä kuin Suomen yleiskuvaan Pakistanissa on vaikuttanut televisiossakin. Lähdön yhteydessä Kuwaitin televi- myönteisesti Suomen sija maailman vähiten korrup- sio haastatteli sekä sheikki Fahadia että Suomen suur- toituneena maana. Toinen myönteisesti Suomi-ku- lähetystön asiainhoitajaa matkan tarkoituksesta ja vaan vaikuttava asia ovat suositut Nokian matkapu- ohjelmasta. Vierailuun liittyneet edustuston päälli- helimet, joskaan Nokian suomalaisuus ei tule esille kön tapaamiset sheikki Fahadin kanssa sekä ennen tiedotusvälineiden talousuutisessa tai yhtiön näyt- matkaa että matkan jälkeen olivat myös esillä leh- tävissä mainoskampanjoissa. distössä. Kuwaitin liikenneministerin, sheikki Ahmad Lokakuussa 2001 Suomessa vierailleen pakistani- Al-Abdullah Al-Ahmad-sabahin vierailu Suomeen laisen EU-asioihin erikoistuneen lehtimiehen Ansar 23.-28.10.2002. Sheikki Ahmadin vierailu Suomeen oli Bhatin artikkelit Suomesta ilmestyivät keväällä 2002 esillä sekä arabian- että englanninkielisessä lehdis- The Nation -sanomalehdessä ja The Voice -aikakausi- tössä.

86 lehdessä. Ne käsittelivät Helsinkiä matkailukohtee- kulttuurikeskuksensa ja luopuivat yleisötilaisuuksista na ja Suomea eturivin matkapuhelinten valmistaja- ulkomaalaisvihan ja terrorismin pelon takia. Suomen na. Bhati haastatteli myös ulkoministeri Erkki Tuo- suurlähetystökään ei suunnitellut minkäänlaisia miojaa tämän Pakistanin vierailulla 17-19.4.2002. kulttuuritapahtumia. Paikallisen tavan mukaisesti Haastattelu ilmestyi The Pakistan Observer -lehdessä suurlähetystön itsenäisyyspäivän vastaanotto ja ja The Nation-lehden sunnuntailiitteessä. Tuomiojan muutamat sosiaaliset tilaisuudet huomioitiin lehdis- vierailu sai myös julkisuutta televisiouutisissa ja päi- sä. välehdissä ollen huomattavin Suomea koskeva me- diatapahtuma vuoden aikana. Uutisointi ja haastat- telu olivat sävyltään myönteisiä ja kiihkottomia. Tuo- S y y r i a (Jordania, Libanon) mojan mielipide demokratian palauttamisen tärkey- destä ja kriittinen asennoituminen Pakistanin silloi- Vuonna 2002 Suomi ei saanut suurta julkisuutta Syy- sen presidentin asemaa koskeneeseen kansanäänes- rian, Jordanian tai Libanonin mediassa. Syyrian ul- tykseen tuotiin esille, samoin kuin hänen näkemyk- koministeri Farouk Sharaan toukokuisen Suomen vie- sensä Kashmirin tilanteen vuosikausia jatkuneesta railun tiimoilta ilmestyi Syyrian lehdissä muutamia vakavuudesta, joka vaatii 7 000 uhria vuodessa. artikkeleita. Jordaniassa myönteistä huomiota on saa- Pariisin klubin neuvotteleman velkojen uudelleen- nut Kemiran lannoitetehdas edistyksellisen ympäris- järjestelysopimuksen allekirjoitus uutisoitiin jo tavak- töteknologian ansioista. Suomen isännöimä globali- si tulleella maininnalla, että Suomi oli velkojamai- saatioseminaari huomioitiin alueen lehdissä. Yksit- den ensimmäinen allekirjoittaja. täisiä mainintoja löytyi lisäksi mm. suomalaisten ur- Kulttuuririntamalla vuosi 2002 oli kuollutta aikaa heilusaavutuksista ja muutamasta suomalaisyrityk- kaikille EU-maille. Suurimmat jäsenmaat sulkivat sestä.

87 Afrikka

E g y p t i ja vuonna 2002 alkanut mielenterveyshanke olivat näkyvästi esillä lehdistössä. Vuonna 2002 Egyptin lehdistössä julkaistiin yhteen- sä 46 Suomeen liittyvää uutista tai artikkelia, mikä Suomi-uutiset on suunnilleen sama määrä kuin vuonna 2001. Uu- tisvuosi oli kuitenkin selvästi edellisvuotta laihempi, Varsinaiset Suomi-uutiset muodostivat vuonna 2002 koska varsinaisten Suomi-juttujen määrä oli vähäi- edellisvuotta pienemmän osan Suomea koskevista nen eikä lehdistössä julkaistu yhtään laajempaa Suo- lehtijutuista. Osaltaan tämä johtui siitä, että vuosi mi-artikkelia, mikä johtui osittain siitä, että vuonna 2002 oli välivuosi toimittajavierailujen osalta. Suur- 2002 Egyptistä ei tehty Suomeen yhtään toimittaja- lähetystö esittää vuodelle 2003 toimittajavierailujen vierailua. Helsingissä toimi kuitenkin osan vuotta uudelleen aktivoimista. Uutiskynnyksen ylittivät kui- kaksi egyptiläistä kirjeenvaihtajaa, jotka lähettivät tenkin mm. uutinen siitä, että Suomessa ja Isossa- pikku-uutisia Suomesta kuukausittain. Itsenäisyys- Britanniassa avioerojen lukumäärä suhteessa solmit- päivän yhteydessä AlAhram-lehti julkaisi myös koko tuihin avioliitoihin on Euroopan suurin. Myös uuti- sivun Suomi-liitteen. Edustusto luovutti filmimate- nen siitä, että irakilaisdiplomaatit olisivat ottaneet vi- riaalia paikallisille televisiokanaville, ja vuonna 2002 deokameralla kuvia Yhdysvaltojen suurlähetystöstä maahan saapunut suurlähettiläs Hannu Mäntyvaa- noteerattiin. Uutiskynnyksen ylitti niin ikään Suomen ra myönsi lehdistölle lukuisia haastatteluja. pankkiyhdistyksen tutkimustulos, jonka mukaan suo- malaisnuoret ovat tulleet säästäväisemmiksi rahan- käytössään. Nuorten säästötavoitteiden kerrottiin Suomalaisvierailut olevan pörssiosakkeet, auto, talo tai kännykkä. Ke- sällä Al-Ahram tiesi kertoa, että Suomen pankissa on Suomalaiset kulttuurivierailut noteerattiin säännöl- käynnissä suuri Suomen markkojen hävitysoperaa- lisesti lehdistössä osaltaan suurlähetystön lähettä- tio. Myös ostoskeskuksen pommiräjähdys Myyrmä- mien lehdistötiedotteiden ansiosta. Myös kulttuuri- essä noteerattiin uutisissa. Esillä oli niin ikään suo- ministeri Suvi Lindénin vierailu uutisoitiin näkyväs- malaisten menestys Cannesin filmifestivaaleilla. Jou- ti. Hän myönsi lisäksi haastatteluja paikalliselle leh- lun alla ulkomaalaisille suunnatussa englanninkie- distölle. Suomalaisryhmän vierailu modernin tans- lisessä Reporter-kuukausilehdessä oli jouluaiheinen sin festivaaleilla ja kokeellisen teatterin festivaaleil- juttu, jossa oli kuvia suomalaisesta joulupukista ja la uutisoitiin niin ikään samoin kuin mikkeliläisen Rovaniemen tarjoamista jouluaktiviteeteista sekä jazz-orkesterin Kairon-vierailu. Kultuurinäkyvyys oli Suomen joulunviettoperinteistä. ehkä parhaimmillaan modernin tanssin festivaali- julisteessa, jossa komeilli suurikokoinen Hanna Pa- jalan tanssiesitteestä lainattu kuva koko festivaalin E t e l ä - A f r i k a n symbolina. t a s a v a l t a

Suomalaishankkeet Egyptissä Viime vuosien aikana kohentunut Suomen näkyvyys Etelä-Afrikan tiedotusvälineissä jatkui vuonna 2002. Suomalaishankkeiden allekirjoitustilaisuudet ja kes- Kiinnostuksen lisääntymistä selittävät pitkälti samat keisimmät tapahtuvat uutisoitiin valtakunnallisissa tekijät kuin aiempinakin vuosina. Suomi esiintyy ar- lehdissä. Uutisoinnissa korostui hankkeiden merki- tikkeleissa uuden talouden edelläkävijänä ja esimerk- tys Egyptin taloudelliselle ja sosiaaliselle kehityksel- kinä menestyksekkäästä teknologian hyväksikäyttä- le. Vuonna 2002 muun muassa allekirjoitettiin maa- jästä. Nokiaa seurataan talousuutisissa tarkasti, ja fir- rekisterihankesopimus, jonka tavoitteena on saattaa man menestys on omalta osaltaan lisännyt kiinnos- Egyptin maatalousmaa maarekisterin piiriin. Tällä tusta Suomea kohtaan. hetkellä noin 80% maatalousmaasta on rekistereiden Talouden ja politiikan saralla erityistä huomiota ulkopuolella, mikä estää maahan sitoutuneen varal- Etelä-Afrikassa herätti Suomen sijoittuminen talou- lisuuden hyödyntämisen vakuutena ja valtion vero- den kilpailukykyä, yhteiskunnan korruptoitumatto- tulojen lähteenä sekä muutoinkin maan käytön vaih- muutta ja lehdistön vapautta mittaavissa tutkimuk- dannan välineenä. Myös Suomen ympäristöhankkeet sissa maailman ehdottomaan kärkeen. Valtiovarain-

88 ministeri Niinistöä ja Suomen näkemyksiä EU:n va- neella ajoituksella. Suomi oli ensimmäisiä keskeisis- kaus- ja kasvusopimuksesta siteerattiin myös paikal- tä lahjoittajista, jotka kokouksen alla toimeenpani- lisessa lehdistössä. vat maksusitoumuksensa. Myös Suomen tukeman Kaupan ja investointien alalla huomioitiin Kemi- Luoteismaakunnan ympäristöhankkeen lähtölauka- ran yritysosto Etelä-Afrikasta, kaivosteollisuuden alal- us keväällä 2002 uutisoitiin paikallisissa lehdissä. Leh- la Goldfieldsin yhteistyö Outokummun kanssa sekä distöjulkisuudesta pääsi nauttimaan myös edustus- eteläafrikkalaisen Denel-ohjusjärjestelmän myynti ton hallinnoima paikallisen yhteistyön määräraha, Suomeen. Engineering News huomioi myös pohjoissuo- jonka tukemista kansalaisjärjestöprojekteista muu- malaisen Arctichromen hyvän menestyksen Etelä- tamille myönnettiin kansalliset tunnustuspalkinnot. Afrikassa järjestetyssä muotoilukilvassa. Myös minis- Juttuja oli sekä KwaZulu-Natalin maakunnan paikal- teriön ja eteläafrikkalais-suomalaisen kauppakillan lislehdistössä että pääkaupunkiseudun Pretoria New- tuottama kaupan tasapainottamisselvitys, joka jul- sissa. kaistaan vuonna 2003 huomioitiin artikkelilla Busi- Suurlähetystön oma kulttuuriohjelma sai kiitet- ness Day -lehdessä. African Armed Forces Journal lainasi tävästi palstatilaa, erityisesti musiikin osalta. Laura puolustusvoimien toimittamaa artikkelia armeijan Mikkolan konserttivierailut näkyivät paikallisessa kehittämisestä Suomessa. lehdistössä ja kuuluivat Classic FM -kanavalla useaan Ympäristökysymyksissä myönteistä huomiota ke- otteeseen. Suomalaista klassista musiikkia lähetetään räsi Suomen sijoittuminen puhtaan veden käytön ja kanavalla tasaiseen tahtiin. Myös neljän suomalais- saatavuuden suhteen maailman kärkeen. Myös edus- muusikon osallistuminen Etelä-Afrikan klassisen kunnan keväinen ydinvoimapäätös uutisoitiin, tosin musiikin kulttuuriviikoille huomioitiin muun muas- varsin neutraalissa valossa. Etelä-Afrikka suunnitte- sa Pretoria Newsissa ja Sunday Timesissa. lee itse uuden ydinvoimalan rakentamista lähitule- vaisuudessa. Huomiota sai myös suomalaisyritysten Matkailu ja muotoilu menestys Johannesburgin kestävän kehityksen huip- pukokouksen yhteydessä yrityksille (Kesko, UPM- Matkailuun liittyen sisustuslehdet House and Leisure Kymmene) jaetuissa kestävän kehityksen ympäristö- ja Home and Garden julkaisivat myönteiset artikkelit palkinnoissa. Suomesta eksoottisena matkailukohteena. Jälkim- Joulukuun alussa toteutettiin yhteistyössä ulko- mäisessä oli myös näyttävä artikkeli Itämeren ristei- ministeriön kanssa Jonathan Kaztzenellenbogen toi- lyistä. Cape Timesin matkailuliite esitteli puolestaan mittajavierailu Suomeen. Katzenellenbogenin pääteh- Helsinkiä. House and Leisure esitteli myös Marimek- tävänä oli raportoida Helsinki-konferenssista, minkä koa useampisivuisella jutulla ja kuvilla. Myös Aallon lisäksi hänelle järjestettiin myös muuta ohjelmaa. huonekalut ovat saaneet julkisuutta kuluneen vuo- Konferenssiin liittyen ilmestyi kaksi juttua Business den aikana. Day -lehdessä. Urheilun saralla suomalaiset näkyivät pääosin Oikeudenkäyttöön ja rikoksiin liittyen liikemies formula- ja ralliautoilun merkeissä.Vakiintuneeseen Peter Fryckmanin luovutusasia poiki muutamia jut- tapaan akankantokilpailu uutisoitiin kuvien kera. tuja erityisesti Kapkaupungin Cape Argus -lehteen. Muista kuriositeettijutuista mainittakoon artikkeli Myös mahdolliset kytkökset Irakin asekauppoihin suomalaisten uniongelmista, jotka johtuvat ylenmää- uutisoitiin. Fryckmanin suomalaisuus ei sinänsä ol- räisestä tuppisuisuudesta sekä kännykänheiton ja lut paikallisesta näkökulmasta kiinnostavaa, vaan hyttysentapon kilpailusta kertovat jutut. Myös ennus- lähinnä se, että Etelä-Afrikan oikeuslaitos on ryhty- te viimeisen sinisilmäisen blondin syntymisestä pa- nyt toimiin maineensa parantamiseksi muun muas- rinsadan vuoden kuluttua juuri Suomessa on herät- sa tehostamalla talousrikollisten luovutuspolitiik- tänyt hilpeyttä. Muutamat suuret firmat (Nedbank kaansa. Fryckmanin tapausta edelsi saksalaisen lii- ja Old Mutual) ovat kuluneena vuonna käyttäneet te- kemiehen paljon julkisuutta saanut luovutusjuttu. levisiomainoksissaan hyväkseen eteläafrikkalaisten Huomiota Etelä-Afrikanssa herättivät myös Nokian jäsentymätöntä, mutta eksotiikanhohtoista (avanto- johdolle ylinopeudesta langetetut sakkorangaistuk- uintia, akankantoa) Suomi-kuvaa. Vakuutusyhtiö Old set. Kampin ja Myyrmäen pommi-iskut uutisoitiin, Mutual markkinoi mainoksessaan vakuutusta odot- mutta ne jäivät kuitenkin kansainvälisen yhteyden tamattomien onnettomuuksien varalle. Asiallisen puuttuessa suhteellisen vähäiselle huomiolle. miesäänen taustalla pyörii akankanto parhaassa Kehitysyhteistyön saralla Suomen miljoonan eu- vauhdissaan. Kesken kaiken kannettava putoaa ja ron suuruinen lahjoituksemme Johannesburgissa jär- nauhalta kuuluu kirkkaasti sointuva “perkele!”. jestetyn Kestävän kehityksen huippukokouksen jär- Loppukaneettina voidaan todeta, että analyytti- jestelyille sai runsaasti sijaa niin sanomalehdissä, siä Suomea koskevia kirjoituksia tai ohjelmia esiin- televisiossa kuin radiossakin. Lahjoituksen suuruu- tyy eteläafrikkalaisessa mediassa vain vähän. Toisaal- den lisäksi Suomen näkyvyys selittyy myös onnistu- ta kuva, joka Suomesta eteläafrikkalaisille välittyy, on

89 perusvireeltään varsin myönteinen, jossain määrin mestaruuskilpailujen isännyyden 2005 Nairobissa hauskasti eksoottinen, muttei kovin jäsentynyt tai järjestetyissä valinnoissa. Suomen kisavaltuuskun- monipuolisesti asiantunteva. nan johtajaa, valtioneuvos Harri Holkeria haastatel- tiin niin lehdissä kuin televisiossa. Ikävämpää julki- suutta Suomi sai, kun lehdet uutisoivat Vantaan Myyr- E t i o p i a manni -kauppakeskuksessa lokakuussa tapahtuneen pommiräjähdyksen. Räjähdystä, joka ei päässyt ai- Etiopian mediassa Suomea käsiteltiin vuonna 2002 van pääotsikoihin, uutisoitiin asiallisesti kansainvä- niukasti. Uutisointi lehdistössä ja televisiossa koski lisiltä uutistoimistoilta saatujen tietojen mukaan. lähinnä maiden välistä kehitysyhteistyötä - sekä kah- Suomi sai hyvää mainetta, kun se arvitiin Trans- denvälisiä hankkeita että paikallisen yhteistyön mää- parency International -järjestön tuottaman Corrup- rärahoin tuettua kansalaisjärjestöjen toimintaa. tion Perception-indexin kesäkuussa julkaistun lista- uksen mukaan maailman vähiten korruptoituneek- su maaksi. Lista herättää Keniassa ansaittua huomio- K e n i a ta maan korruptiosta aiheutuvien syvien ongelmien takia, ja lista oli huomattava uutinen mediassa. Ke- Kenian mediassa ulkomaanuutiset eivät ole erityisen nia löytyi listan toisesta päästä ollen indeksin mu- merkittävällä sijalla. Kotimaan tapahtumat etenkin kaan maailman neljänneksi korruptoitunein maa. politiikan osalta saavat aina etusijan niin lehdistös- Muutamassa lehdessä oli joulukuussa uutinen sä kuin sähköisessä mediassa. Yhden käden sormilla suomalaisesta liikemiehestä, Etelä- Afrikassa oleske- voi laskea ne tapahtumat, jolloin uutinen ulkomailta levasta Peter Fryckmanista, jonka väitettiin vieneen on ollut ykkössijalla. Tämä piti paikkansa etenkin aseita Irakiin. Suomen viranomaisten tiedettiin etsi- vuoden 2002 osalta, jolloin Keniassa käytiin kiivasta vän Fryckmania, mutta hänen Suomeen tapahtunees- poliittista kamppailua vaalien alla. Vuosi päättyikin ta siirrosta ei sittemmin ollut uutisia. historiallisesti 24 vuotta hallinneen presidentti Da- Nation televisiokanava lähetti huhtikuussa erilli- niel Grap Moin vetäytymiseen ja koko itsenäisyyden sen suomalaiskenialaista viestintäyhteistyötä käsit- ajan Keniaa hallinneen KANU-puolueen syrjäytymi- televän ohjelman. Kyseessä oli taide- ja viestintäop- seen vallasta. pilaitoksen TAVI:n ja Mohammed Amin Foundationin Näkyvimmillään Suomi oli, kuten aiemminkin, koulutusyhteistyöstä kertova filmi, jossa käsiteltiin Safari-rallien aikaan heinäkuussa: kenialaiset tunte- myös suurlähetystön osuutta hankkeessa. Yhteistyön vat hyvin suomalaiset rallikuljettajat Tommi Mäki- tuloksina syntyneitä minuutin mittaisia dokumentaa- nen ja Juha Kankkunen ovat nimiä, jotka ensimmäi- tiopätkiä on ohjelmiensa välipaloina lähettänyt myös sinä tulevat kenialaisille mieleen Suomesta puhut- Citizen -kanava. taessa. Suomalaisten menestys vuoden 2002 rallissa Suomen kehitysyhteistyöhankkeita käsiteltiin oli jälleen hyvä, vaikkei yltänytkään toissavuoden ta- ajoittain Kenian lehdistössä: huomiota saivat osak- solle: Harri Rovanperä oli nyt toisena skotti Colin Mc- seen mm. Suomen rahoittama ja Merlin- sekä ICIPE- raen jälkeen. Safariralleja värittivät tänä vuonna huo- järjestöjen toimeenpanema malarian vastainen oh- noista teistä johtuneet lukuisat keskeytykset, jonka jelma Länsi-Keniassa. Erityishuomiota sai hankkeen uhriksi joutuivat myös viime vuoden voittaja Tommi luonnonmukaisiin torjuntamenetelmiin, etenkin Mäkinen ja maailmanmestari Marcus Grönholm. Ke- neem-puun käyttöön liittyvä komponentti. Myös Suo- nian mediassa huomioitiin myös moninkertaisen men merkittävä tuki Itä-Afrikan yhteisölle (EAC) sai Safari-voittaja Juha Kankkusen osallistuminen ki- lehdistön huomiota. Kansainvälisen EduPuppets- saan. Safari-rallin tulevaisuus on vaakalaudalla FIA:n nukketeatteritapahtuman yhteydessä (Nairobi 15.- poistettua tapahtuman vuoden 2003 maailmanmes- 23.2.) sai suomalaisen Sampo-teatterin “Visit of the taruusrallikalenterista Kenian maksurästien takia. marionettes” -näytelmä huomiota. Toinen nukkemaa- Kyse on kymmenistätuhansista, kun kisa tuo maa- ilmaan liittynyt uutinen saatiin huhtikuussa, kun ke- han miljoonien tulot. Pääsystä takaisin vuoden 2004 nialainen Puppets Against Corruption -ryhmä vierai- kalenteriin on käyty neuvotteluja. Safarirallien mer- li Suomessa. Ryhmän “The Bite” -esityksestä tehtiin kitystä Kenialle kuvastaa se, että sekä hallitus että myös lyhytfilmi, joka on näytetty Kenian televisios- oppositio antoivat vaalilupauksen rallin palauttami- sa. sesta Keniaan vaalikampanjoiden alla. Safarirallin Poliittisten tapahtumien tai erilaisten avajaisten päättyminen merkitsisi Suomen näkyvyyden ja ehkä yhteydessä (puolueiden tiedotustilaisuudet, ministe- tuntemuksenkin merkittävää vähenemistä Kenian ritapaamiset) televisioitiin usein ulkomaiden lähet- julkisuudessa. tiläitä. Myös suurlähettiläs Lauri Kangas näkyi Suomi pääsi näyttävästi otsikoihin myös huhti- useaan otteeseen televisiossa. kuussa, kun Helsinki voitti yleisurheilun maailman-

90 M o s a m b i k suusministeri Jesaya Nyamun vierailusta kauppaval- tuuskunnan kanssa pohjoismaissa, ja avunantaja- Afrikan lähialueiden tapahtumia lukuunottamatta maiden tavoitteesta siirtyä maiden väliseen kauppa- kansainvälisillä uutisilla on marginaalinen asema politiikkaan kehitysavun sijasta. Huomiota sai myös Mosambikin tiedotusvälineissä. Tiedotusvälineiden vierailun yhteydessä allekirjoitettu Suomen ja Nami- taso on melko heikko, toimittajien kyky ottaa itsenäi- bian välinen investointisuojasopimus. Myöhemmin sesti selvää asioista ja analysoida saamaansa tietoa marraskuun lopulla Namibianissa vielä palattiin vie- on puutteellista. railuun ja ounasteltiin, että uraniumin vienti Nami- Presidentti Tarja Halosen syyskuussa tapahtu- biasta Suomeen voisi olla mahdollista Suomen vii- neesta vierailusta raportoitiin kaikissa tiedotusväli- dennen ydinvoimalan toteuduttua. Rakentamispää- neissä suhteellisen runsaasti. Tässä yhteydessä Suo- töksestä oli jo kerrottu toukokuussa. mesta annettu kuva oli myönteinen. Virallisten ta- Muita poliittisia aiheita olivat suurlähettiläs Kirsti hojen kommentit tiedotusvälineissä olivat lämmin- Lintosen valtuuskirjeen jättö presidentti Sam Nujo- henkisiä ja asiantuntevia. Myös kehitysyhteistyömi- malle, EU-vaalitarkkailijoiden (erityisesti Iso-Britan- nisteri Suvi-Anne Siimeksen käyntiä selostettiin tie- nia, Tanska, Suomi, Saksa, Alankomaat ja Ruotsi) pää- dotusvälineissä. syn epääminen Zimbabween sekä Vantaan ja Wind- Korruptiokysymykset ovat Mosambikissa ajankoh- hoekin yhteistoiminta. taisia, niinpä Transparent Internationalin vuosittainen maiden korruptioastetta arvioiva lista ja Suomen si- Kehitysyhteistyöpolitiikka joittuminen siinä vähiten korruptoituneeksi uutisoi- tiin näkyvästi. Namibian lehdistössä kehitysyhteistyöstä kertomi- Kehitysyhteistyöhankkeista tiedotusvälineissä on nen on pääasiassa sopimusten allekirjoitustilaisuuk- käsitelty muun muassa ympäristökeskuksen raken- sista uutisoimista. Uutisissa kerrotaan annetun tuen tamista, meteorologian hanketta ja opetushanketta. määrä ja projektin tavoite. Suomen paikallisen yh- Paikallisen yhteistyön määrärahalla rahoitettavien teistyön määrärahasta rahoitettujen sopimusten al- hankkeiden osalta esillä ovat olleet lähinnä kulttuu- lekirjoitustilaisuudet ovat olleet hyvin esillä Namibi- ri- ja hiv/aids-hankkeet. Erityisesti Mosambikin kir- an lehdistössä ja siten nostaneet Suomen profiilia jailijaliitto on ylistänyt Suomen antaman apua mo- avunantajamaana. Näyttävästi oli myös esillä Suo- neen kertaan ja tehnyt Suomen lähetystöstä kunnia- men terveysprojektin rahoittaman alkoholistien kun- jäsenensä. Myös muita Suomen avustamia kulttuu- toutuskeskuksen avajaiset huhtikuussa ja toukokuun rihankkeita on ollut esillä, muun muassa Teatro Ago- uutisointi, Suomen myöntämässä noin 7,85 miljoo- ra. Aids-hankkeista on ollut esillä tuki Santo Egidio - nasta Namibian dollarin tuesta. järjestölle, joka antaa hiv-positiivisille äideille hoito- ja Matolan terveyskeskuksessa, sekä Manican maa- Kulttuuri kunnassa nuortenjärjestö Desafio Jovemin hiv/aids- informaatio. Suomen näkyminen Namibian kulttuurielämässä on edelleen vahva. Paikallisen yhteistyön rahaston tur- vin Suomi on kyennyt tukemaan paikallista kulttuu- N a m i b i a ria, jolloin tapahtumien yhteydessä Suomi mainitaan näkyvästi toiminnan rahoittajana. Esimerkiksi filmin Vuonna 2002 Suomi esiintyi Namibian lehdistössä tekeminen aiheesta hiv/aids ja itsemurha, Kunene hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Entiseen Craft Centerin avajaiset, näytelmä hiv/aidsista, mu- tapaan Suomesta kertovien artikkelien aiheet liittyi- seoyhdistysten kokoontuminen, New Namibian Plays vät pääasiassa kulttuuriin tai kehitysyhteistyöprojek- –kirjan julkistamistilaisuus. teihin ja olivat seurausta edustuston paikallisen yh- Vuonna 2002 suomalainen kulttuuri oli Namibi- teistyön määrärahan tai kehitysyhteistyöohjelmien assa esillä jazz-ryhmä Gonzon vieraillessa maassa tuesta. Ilman kehitysyhteistyötä Suomen näkyvyys tammikuussa ja elokuvafestivaalien esittäessä suo- Namibian tiedotusvälineissä olisikin huomattavasti malaiset elokuvat Häjyt ja Poika ja Ilves. Myös suo- vähäisempää. malaisten innokkuus Helsingissä osallistua valoku- vateosten tekoon elokuun aamuna noin 2000 hengen Politiikka voimin Havis Amandan luona näkyi Namibianissa. Ehdottomasti tärkein kulttuuritapahtuma vuoden Namibian 12. itsenäisyyspäivän aikoihin helmikuus- 2002 aikana oli kuitenkin Martti Rautasen elämän- sa lehdet muistelivat menneitä tapahtumia, muun kerran englanninkielisen käännöksen julkistamisti- muassa Martti Ahtisaaren osuutta itsenäistymispro- laisuus marraskuussa. Rautanen (1845-1926) oli suo- sessissa. Marraskuussa kirjoitettiin kauppa- ja teolli- malainen lähetyssaarnaaja, joka käänsi raamatun

91 oshidongaksi ja loi oshidongan kirjakielen käänny- Mediassa huomioitiin myönteisellä tavalla Suo- tystyönsä ohessa. Kirjan julkistamistilaisuus Nakam- men kehitysapu ja erityisesti sen kohdistuminen hal- balen kirkolla huomioitiin sekä lehdistössä että tele- linnon edistämiseen ja tukemiseen. visiossa ja yleisradiossa, josta julkistamistilaisuus tuli ulos useaan otteeseen joko kokonaisuudessaan tai Poliittinen näkymä pätkinä. Sekä Tansanian sähköisessä että painetussa medias- Urheilu sa huomioitiin kattavasti Suomen entisen presiden- tin Martti Ahtisaaren vierailu Tansaniaan. Martti Ah- Urheilu-uutisissa esille pääsivät Liverpoolin jalkapal- tisaari on myös toiminut Maailmanpankin hyvän lojoukkueen kapteeni Sami Hyypiä ja lumilautailija hallintotavan neuvonantajana. Hallitsevan CCM-puo- Heikki Sorsa. Helsingin valinta vuoden 2005 yleisur- lueen ja oppositiossa olevan CUF-puoleen tekemä heilukilpailun kisapaikaksi huomioitiin myös. Loppu- Muafaka-sopimus Sansibarin vihamielisyyksien lo- vuodesta raportoitiin myös muun muassa Mika Häk- pettamiseksi teki Ahtisaareen vaikutuksen, ja tämä kisen siirtymisestä formuloista ralliautoilun pariin. huomioitiin sekä sähköisen että painetun median otsikoissa. Kahdentoista kansanedustajan vierailu Tansaniassa helmikuussa 2002 sai mediassa huomio- Pikku-uutiset ta sekä ennen varsinaista matkaa että sen aikana. Swahili Tabloidin pitkässä jutussa kansanedustaja Lyhyissä pikku-uutisissa esiteltiin Antti Erävaaran Olavi Ala-Nissilä antoi kuvan Suomen asemasta Tan- ”Silence”-tuoli kännykällä puhumista varten, kerrot- sanialle suunnatussa kehitysavussa, jonka tarkoituk- tiin suomalaisesta tutkimustuloksesta, jonka mukaan sena on lieventää köyhyyttä ja edistää omatoimista poikavauvojen synnytys vähentää äidin elinikää, iloit- taloutta. Kyseinen haastattelu ja kuvaus kansanedus- tiin Namibian Windhoek International Schoolin en- tajien matkasta muokkasivat merkittävällä tavalla simmäisistä IB-tutkinnon suorittaneista (12 oppilaan Suomi-kuvaa, ja maan kiinteää merkitystä Tansanian joukossa 2 suomalaista), haastateltiin kahta Suomeen ja Suomen välisessä yhteistyössä. lähtevää vaihto-opiskelijaa ja kerrottiin Suomen ta- lousuutisten osalta syyskuussa Suomen työttömyy- den olevan 8,1 % ja marraskuussa, että vielä noin Taloudellinen yhteistyö 10 % markoista on vaihtamatta euroiksi. Ahtisaaren Tansanian taloudelliseen yhteistyöhön Transparency Internationalin tekemä Suomen liittyviä kommentteja kuvattiin myönteisesti ja laa- valinta vähiten korruptointuneeksi maaksi. Suomen jasti sekä sähköisessä että painetussa mediassa. Ju- profiili tasa-arvomaana sai kannusteita, kun Nami- tuissa mainittiin erityisesti Ahtisaaren kommentit, bian naisasiaministeriön ehdottama naisiin kohdis- jotka liittyivät Tansanian kituvan taloudellisen tilan- tuvaa väkivaltaa vastaan tarkoitettu lakiesitys kes- teen parantumiseen ja taloudellisiin uudistuksiin. kustelutti Namibian parlamenttia sen miesjäsenten Ahtisaari ilmaisi asiansa suoraan “Se taloudellinen kapinoidessa esityksen sisältöä vastaan. Useassa ar- muutos, joka on nyt tapahtunut, on aivan eri luok- tikkelissa referoitiin miesministereiden lausumia, joi- kaa siihen verrattuna kun olin suurlähettiläänä.” den mukaan lakiesitys oli salakuljetettu Namibiaan Lehdistö huomioi myös ulkoasianministeriön Itä- Suomesta. Tämähän ei pidä paikkaansa. Lakiesitys ja Länsi-Afrikan yksikön päällikön Heli Sirven vierai- on mahdollisesti kopioitu, Ruotsista. lun Tansaniassa. Ollessaan Tangassa Sirve vakuutti paikallisia viranomaisia ja Tansanian hallitusta siitä, T a n s a n i a että Suomi tulee jatkamaan metsänhoidon tukemis- ta ja muita alueita. Suomen suurlähetystön toimet elähdyttää Suomen Suomi-kuvaa teki tunnetuksi myös suomalaisten mediakatsauksia Tansaniasta ovat selkeästi tuotta- kansanedustajien tapaaminen paikallisen valtiova- neet tuloksia. Tiedotustilaisuudet ja haastattelut ovat rainministeriön virkamiesten kanssa. Tapaaminen edistäneet ja laajentaneet Suomi-kuvaa Tansanias- uutisoitiin sekä lehdistössä että televisiossa. sa. Suomen suurlähetystö on edistänyt yhteistyötä Business Times kirjoitti huomattavalla tavalla väli- monien toimittajien kanssa. Suurin osa Suomi-kirjoit- aikaisesta suurlähettiläästä Martti Eirolasta. Saman telusta on kohdistunut perinteisiin alueisiin, kuten lehden pääkirjoituksessa kirjoitettiin globalisaation yhteiskuntaan, kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomissiosta, jon- ympäristöön. Viime aikoina mediassa on lisäksi käsi- ka puheenjohtajina toimivat presidentti Tarja Halo- telty rohkaisevan paljon Suomen teknologiaan ja ta- nen ja presidentti Benjamin Mkapa. louteen liittyviä seikkoja. Tansanian suurlähettilään Jorma Paukun huomio koskien syndroomaksi muuttunutta Tansanian riip-

92 puvuutta kehitysavusta herätti laajalti myönteistä ja Nato-jäsenyyteen liittyvät keskustelut ja uuden ydin- ansaittua huomiota mediassa. Samoin suomalaisen voimalan rakentaminen. Samoin lehdistössä käsitel- kehitysavun jatkaminen Sansibarille ja Pohjoismai- tiin Eeva Ahtisaaren lahjoitusta Mama Anna Mka- nen festivaali maaliskuussa keräsivät median huo- palle. mion. M a r o k k o Ympäristö Suomi sai kuten tavallista Marokossa verrattain vä- Sen lisäksi, että mediassa huomioitiin yksikönpääl- hän huomiota vuonna 2002. Aiheet liittyivät lähinnä likkö Sirven tuki Tansanian metsänhoidolle, lehdis- kansainväliseen menestykseen ja toimintaan, usein tössä kiinnitettiin huomiota myös siihen, että Suomi EU:n tai vierailujen yhteydessä. Pohjoismaisista kir- lupautui tukemaan kahta muuta metsänhoitoon liit- jeenvaihtajista merkittävimmät olivat kuningashuo- tyvää hanketta (Amani Forest Inventory management netta edustavassa Le Mat -lehdessä ja Marokon uu- plan ja Tanzania Forest Action Plan). Myös muut Suo- tistoimisto MAP:issa, silloin kun lähteet olivat tun- men tukemat luonnonhoitoon liittyvät projektit sai- nistettavissa. Edustusto ei ole tarjonnut aktiivista in- vat huomiota julkisuudessa. formaatiota painetussa ja sähköisessä muodossa. Ti- lanteen parantaminen vaikuttaisi pitkällä tähtäimellä Koulutus ja kulttuuri Suomen näkyvyyden lisääntymiseen marokkolaises- sa mediassa. Suomen antama kulttuuri- ja koulutustuki herätti laajasti kiinnostusta tansanialaisessa mediassa. Näis- Politiikka ja talous tä projekteista suurinta huomiota herätti Suomen 33 600 euron tuki Kulenalle (Children Rights and Inter- Suomen suhtautuminen EU:n pääasiallisiin linjauk- national Youth Foudation). Rahoitus käytetään pro- siin huippukokousten yhteydessä mainittiin uutisoin- jektiin, jossa nuoria koulutetaan kamppailemaan aid- nissa toisinaan. Suomen ja Venäjän presidenttien ta- sia vastaan. Myös Eeva Ahtisaaren vierailu Tansa- paaminen huomioitiin marokkolaisessa mediassa. niassa, hänen tutustumisensa Ubugossa sijaitsevaan Suomen näkyvyyttä lisäsi lisäksi maan osallistumi- koulutuskeskukseen ja hänen tukensa aidsin vastai- nen erilaisiin Marokossa pidettyihin EU-tapahtumiin, selle työlle huomioitiin ansiokkaasti sekä painetussa kuten assosiointikomitean tilaisuus ja maakuntavie- että sähköisessä mediassa. railut. Suomi mainittiin ajoittain myös silloin, kun Dar es Salaamin yliopiston tutkijoiden vierailu maa oli menestynyt hyvin kansainvälisissä vertailuis- Suomessa ja osallistuminen etiikkaa käsittelevään sa. kokoukseen näkyi mediassa. Myös jalkapallokerho Vito Football Clubin vierailua Suomessa ja sen me- nestystä käsiteltiin sekä lehdistössä, radiossa että Vierailut televisiossa. Samoin tansanialaisen Usinga Art-ryh- män kiertue Suomessa ja suomalaisten muusikoiden Eduskunnan ihmisoikeusryhmän vierailu vuoden osallistuminen aidsin vastaiseen konserttiin herätti- alussa huomioitiin julkisuudessa. Marokon talous- ja vät huomiota tansanialaisessa lehdistössä vuoden finanssiministerin Omar Azimanen vierailu Helsin- 2002 loppupuolella. gissä kesäkuussa 2002 huomioitiin edustuston vai- kutuksesta vierailuun liittyneen Pohjoismaisen inves- tointipankin oikeudellista asemaa koskevan sopimuk- Liiketalous, kauppa ja kansainväliset sen takia. Mediassa uutisoitiin myös Marokon Oslos- uutiset ta Helsinkiin akkreditoidun suurlähettilään valtuus- kirjeen luovutuskeskustelut. Ahtisaaren puheita, jotka liittyivät Tansanian maa- reformeihin ja erityisesti siihen, että ihmisten pitäisi saada käyttöönsä turhat maa-alueet, sai lehdistössä Kulttuuri huomiota. Lehdistössä oli myös laaja reportaasi, joka Kaurismäen menestys Cannesissa sai huomiota. Aki käsitteli ulkomaisia välityspalkkioita, joiden tarkoi- Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä näytettiin nel- tuksena on Nokian aseman voimistaminen Helsin- jässä marokkolaisessa kaupungissa vuotuisten EU:n gin pörssissä tansanialaisten kotitalouksien hinnal- järjestämien elokuvafestivaalien yhteydessä. Eloku- la. va huomioitiin marokkolaisissa elokuva-arvosteluis- Muita Suomeen liittyviä pieniä uutisia olivat Dai- sa. EU:n Rabatin jazz-festivaaleilla esiintynyt suoma- ly-saippuan vetäminen pois markkinoilta, Suomen laisesiintyjä sai niinikään huomiota mediassa.

93 Urheilu Suomalaisten menestyminen autourheilussa, kestä- vyyslajeissa ja talviurheilussa huomioitiin vain tulos- ten yhteydessä.

T u n i s i a

Suomi sai hyvin vähän palstatilaa katsausvuonna Tunisian tiedotusvälineissä. Kulttuuritapahtumien osalta Suomi mainittiin EU-elokuvafestivaaleilla esi- tetyn Leijat Helsingin yllä -elokuvan katsojamäärän osalta, joka oli tosin yllättävän runsas. Lehtien urhei- lupalstoilla oli mainintoja suomalaisen lentopallo- joukkueen osallistumisesta kansainväliseen lentopal- loturvaukseen Tunisiassa elokuussa 2002. Mika Häk- kinen on tunnetusti suomalainen, ja autourheilupals- talla hänen kuvansa oli Dakar-rallin mainoksessa. Viime vuoden Suomea koskevat katsaukset jäivät vähäisiksi muun muassa sen takia, että suunniteltu Tunisia kauppaministerin vierailu Suomeen peruun- tui samoin kuin Vantaan lapsikamarikuoron esiinty- minen. Harvat kerrat kun Suomesta kirjoitetaan, se on ollut poikkeuksesta myönteiseen sävyyn ja Tunisian tiedotusvälineet ovat noudattaneet maan virallisia näkemyksiä. Algerian lehdistössä Suomesta ei edus- tuston mukaan ollut mitään mainintaa.

94