Maan Kosmiset Arvet - Törmäysrakenteet

Hinta - Pris 5 € ASTERISKI 2014 Tähtitieteellinen yhdistys Vaasan Andromeda ry | Astronomiska föreningen Vasa Andromeda rf Jäsenlehti - Medlemstidning

Satu Hietala, Geologian tutkimuskeskus MAAN KOSMISET ARVET - TÖRMÄYSRAKENTEET

Meteoriihen viisivuotis Internationell ring av Styrning av sonder i syntymäpäiviä vietettiin forskare vill borra i rymden kesäkuun 29 päivänä. Söderfjärden Asteriski 2014 1 Meteoriihen viisivuotis syntymäpäiviä vietettiin lauantaina kesäkuun 29 päivänä. Juhlapuhujana Esko Valtaoja

Kuva Kaj Höglund

Kuva: Miikis RC METEORIIHI 5vuotta 4 Kuva Kaj Höglund

3 Terveiset puheenjohtajalta 4 Meteoriihi 5 vuotta 6 Maan kosmiset arvet - törmäysrakenteet 14 Styrning av sonder i rymden 14 Nova Delphini 2013 16 Internationell ring av forskare vill borra i Söderfjärden 17 Kansainvälinen tutkijaryhmä haluaa kairata Söderfjärdenillä 18 Hei, tämä on minun tarinani 6 19 Supernovat SN 2013ej M74- ja SN2014J M81-galaksissa MAAN KOSMISET ARVET - 20 Nyinköpt utrustning 2013 | Uusia varustehankintoja 2013 TÖRMÄYSRAKENTEET 20 Andromeda vierailulla Lakeuden ursan tornilla Kuvassa uusi lohkarelöytö 20 Leader-hanke vuodelta 2013 Söderfjärdeniltä, 21 Vad är Celestia? joka on mahdollisesti sueviittia eli törmäyksessä ilmaan lentä- 22 Ett ”vanvettsföretag” nyttä kiviainesta. 23 Liity Andromedan jäseneksi / Bli medlem i Andromeda /

sisältö 2014 innehåll Apply for membership

Hinta - Pris 5 € ASTERISKI 2014 Tähtitieteellinen yhdistys Vaasan Andromeda ry | Astronomiska föreningen Vasa Andromeda rf Jäsenlehti - Medlemstidning JULKAISIJA Tähtitieteellinen yhdistys Vaasan Andromeda ry PÄÄTOIMITTAJA Kaj Höglund TOIMITUSKUNTA Vaasan Andromeda ry:n jäsenet TAITTO Anita Kataja, www.anitakataja.fi PAINO Fram Oy, www.fram.fi Vaasan Andromeda ry on paikallinen tähtitieteen harrastajien yhdistys.

Satu Hietala, Geologian tutkimuskeskus KANSIKUVA NASA 2007 MAAN KOSMISET ARVET - TÖRMÄYSRAKENTEET Yhdistys perustettiin vuonna 1989. Vaasan Andromedan tarkoituksena on herät-

Meteoriihen viisivuotis Internationell ring av Styrning av sonder i syntymäpäiviä vietettiin forskare vill borra i rymden ISSN 2243-2566 tää, ylläpitää ja edistää tähtitieteen harrastusta Vaasassa ja ympäristökunnissa. kesäkuun 29 päivänä. Söderfjärden Asteriski 2014 1 www.ursa.fi/yhd/andromeda

2 Asteriski 2014 PÄÄKIRJOITUS

Puheenjohtajan ja päätoimittajan terveiset Vuosi 2013 oli hyvin aktiivinen Vaasan Andromedalla.

Suositut yleisönäytöstilaisuudet ovat jatkuneet sunnuntai-iltaisin ja niissä on ollut varsin mukavasti vierailijoita varsinkin silloin kun säät ovat olleet Revontulia 1.3.2013. Kuva Kaj Höglund suosiollisia. Vuoden aikana kävi 1500 vierasta, joka on n. 300 enemmän kuin edellisenä vuotena. Kiitokset kuuluvat kasvaneelle aktiiviporukallemme. Valitettavasti loppuvuoden 2013 ja alkuvuoden 2014 säät ovat olleet hyvin pilvisiä ja sateisia.

Järjestimme jäsenistölle ja suurelle yleisölle alkuvuodesta 2013 vatorioon ja kaukoputkia val- useita tilaisuuksia nähdä PanStarrs-komeettaa, joka näyttäytyikin mistavaan yritykseen sekä Bar- hienosti useana iltana. Silloin ja loppuvuodesta jäsenemme ovat ot- ringerin meteoriittikraatteriin taneet upeita kuvia sekä yhdistyksen ATIK-kameralla, että omilla Arizonassa. Loppuvuodesta kameroilla. PanStarrs, Lovejoy sekä lopulta ISON-komeetta saatiin (30.10) kävimme myös suurella kuvattua monien muiden syvän taivaan kohteiden ohessa. Myös hie- joukolla tutustumassa naapu- noja revontulia nähtiin ja kuvattiin kevättalvella mm. 17.3.2013. rimme Lakeuden Ursan toimin- Vuoden 2013 kohokohtana voidaan pitää Meteoriihen 5-vuotis- taan ja tähtitorniin Sahanneval- juhlaa, jossa professori Esko Valtaoja vihki käyttöön uuden Aurinko- la. Kiitos Marko Myllyniemelle kuntamallimme, joka ulottuu Loisketietä pitkin aina observatoriolta ja muille vieraanvaraisuudesta! meteoriittikraatterin reunamille. Valtaoja luennoi yleisömenestyk- Kiitos myös taittaja Anita Ka- sen saavuttaneessa 5-vuotisjuhlassa, jossa myös GTK:n kansan- tajalle erinomaisesta taittotyös- näytetoimisto yhteistyökumppaneineen järjesti kivientunnistamis- tä ja artikkeleiden kirjoittajille tilaisuuden. Juhlassa kuultiin myös laulua ja soittoa sekä nähtiin mielenkiintoisista teksteistä ja Lasse Hjeltin teatteriesitys. Kaikkien taide-elämysten innoittajana kuvista. Nyt käsissänne oleva oli Söderfjärden. Lehdessämme kerrotaan vielä tarkemmin 5-vuo- Asteriski on sisällöltään jälleen tisjuhlasta. monipuolinen ja mielenkiintoi- Loppuvuodesta odotettiin ISON-komeettaa, joka nähtiin ja saatiin nen pääpainon ollessa Satu Hie- kuvattua Meteoriihellä. Valitettavasti komeetasta ei tullut niin näyt- talan kirjoittamassa artikkelissa tävää, kuin oli ennustettu sen hajottua auringon ohituksessa marras- Suomen törmäyskraattereista kuun lopulla. Onneksi kuitenkin komeetta Lovejoy näkyi hienosti ja sekä Söderfjärdenistä. aktiivijäsenemme saivatkin siitä erinomaisia kuvia. Yhdistyksen hallitus päät- Vuoden aikana tapahtui hienoisia muutoksia johtokunnassa, kun ti kokouksessaan, että Vaasan pitkäaikainen sihteerimme Pekka Sortti jäi pois ja Anne Hietanen Andromeda tilaa kaukoputken valittiin tilalle. Myös ”emeritus” puheenjohtaja ja pitkään rahaston- Orion Optics UK ODK 16” uu- hoitajana toiminut Johan Wadström luovutti tehtävänsä Mari Nord- deksi yhdistyksen pääputkeksi. lundille. Allekirjoittanut otti myös toistaiseksi vastaan Asteriski-leh- Kuluvasta vuodesta toivon vä- den päätoimittajuuden loppuvuodesta 2013. Suuret kiitokset Pekalle hintäänkin yhtä mielenkiintoista ja Johanille ansiokkaasta tehtävien hoidosta monien vuosien ajan! ja monipuolista kuin edellises- Onneksemme olemme myös saaneet uusia aktiivisia jäseniä mukaan täkin. Toivotan jäsenistöllemme toimintaan. menestyksellistä, havaintorikas- Jäseniämme oli tutustumassa ”Rapakon takana” useaan obser- ta ja pilvetöntä vuotta 2014.

Kaj Höglund. Vaasan Andromeda, puheenjohtaja & Asteriski –lehden päätoimittaja

Asteriski 2014 3 TEKSTI Birger Finskas

Kuva Kaj Höglund METEORIIHI 5vuotta Meteoriihen viisivuotis syntymäpäiviä vietettiin lauantaina kesäkuun 29 päivänä. Taivas oli tummien pilvien peitossa, sade roikkui ikiaikaisen kraatterin reunamilla. Yleisöä oli paikalla satamäärin.

eteoriihi-jaoston puheenjohtaja Matts Andersen avasi juhlatilaisuuden kertomalla tilastotietoa viiden vuoden ajalta. Tuona aikana on Söderfjärde- nin näyttelyssä vieraillut liki 50 000 kävijää ja ob- servatoriossakin lähes 20 000. Osa vierailijoista Mon tutustunut tiloihimme näyttelyn ohessa päiväseltään, mutta myös suurta suosiota on saanut Vaasan Andromedan sunnuntaiset tähti- Kaj Höglund, Esko Valtaoja ja Birger Finskas. Kuva Kai Koskinen. näytännöt, useat koulu- ja työpaikka vierailut, avoimet ovet ja hiih- toloma viikot. Lisäksi olemme järjestäneet ylimääräisiä näytäntöjä aina taivaan tapahtumien mukaan. vuosikymmen sitten kuin tänä ja juhlallinen ja se saatiin vietyä Vaasan Andromedan tervehdyksen tilaisuuteen toi puheenjohta- päivänä. Eksoplaneettoja on läpi pilvisessä, mutta onneksi jamme Kaj Höglund. Kyläpelimannit vastasivat juhlan musiikillises- löytynyt jo tuhansia, mutta elon sateettomassa kesäisessä säässä. ta annista. Näyttelijä Lasse Hjelt esitti mielenkiintoisen taiteellisen merkkejä ei. Heräsikin kysymys Me Vaasan Andromedalai- esityksen törmäyskraatterin synnystä ja sen historiasta. Kahvitarjoi- ”missä kaikki ovat”. Koko maa- set muistelimme aikaa ennen ja lusta vastasi Sundomin kyläyhdistyksen naiset. Paikalla oli myös ilmankaikkeus koostuu samoista jälkeen meteoriihen. Mieleen geologisen tutkimuskeskuksen kivitohtori Satu Hietala. Satu on jo atomeista, samoista alkuaineista muistui ne sadat talkootyö tun- kolmannen polven kivi- ja mineraalialan asiantuntija. Paikalla olivat mitä meissä jokaisessa on, joten nit, joita aktiivijäsenemme teki- myös Sadun vanhemmat. Moninkertaisesti palkittu malminetsijä, tämän mukaan elämää täytyy vät riihen rakennusvaiheessa. prospektori Pekka Hietala ja mineraaliasiantuntija Kirsti Hietala. olla muuallakin. Meissä olevat Toimintamme on muuttunut ra- He selvittivät yleisön tuomien kivinäytteiden alkuperää. raskaat metallit ovat syntyneet dikaalisti riihen valmistumisen supernova räjähdyksissä, joten jälkeen. Saimmehan pysyvän JUHLAPUHUJANA PROFESSORI VALTAOJA olemme kaikki ”tähtien lap- oman paikan kokoontumiseen, Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja oli kutsuttu juhla- sia”. Elämä on sitkeää sorttia ja kaluston säilyttämiseen ja mikä puhujaksi. Alkusanoissaan Valtaoja leikillisesti totesi pientä ”ka- tarvitsee lopulta hyvin vähän, parasta vihdoinkin saimme ob- teutta” tuntien, että heillä Turussa on kaikkea mitä tarvitaan, mutta kuten voimme todeta useassa ta- servatorion. Erikoinen ja ainut- ei observatoriota törmäyskraatterissa. Valtaojan aiheena oli elämän pauksessa kotoplaneetallamme. laatuisessa paikassa sijaitseva löytämisen mahdollisuuksista muualta universumista. Valtaojan esi- Valtaojan mukaan, toiveet ovat Meteoriihi on saanut paljon tys soljui sujuvasti molemmilla kotimaisilla kielillä, tapansa mukaan edelleen korkealla elämän löytä- huomiota osakseen tähtiharras- leppoisan kansantajuisesti. Valtaojan mukaan odotukset elämän löy- miselle muualta lähi avaruudes- tus piirieissä. Nykyisin Vaasan tymisestä muualta universumista olivat toiveikkaampia muutama ta. Tilaisuus oli lämminhenkinen Andromedan toiminta on aktiivi-

4 Asteriski 2014 Meteoriihi ympäristöineen on mainio, ” erikoinen ja monipuolinen vierailu- kohde. Säästä riippumatta milloin vain voi ulkoilun ja lenkkeilyn lomassa tutustua aurinkokunnan ihmeisiin. ”

sempaa kuin koskaan. Nyt harrastuksemme on konkreettista toimintaa tähtitaivaan alla.

AURINKOKUNTA KRAATTERISSA Kaj Höglund puhumassa. Kuva Satu Hietala. Mahtuuko aurinkokunta Söderfjärdeniin? Kyllä vain kunhan todel- lisia mittasuhteita hiukan rukataan. Vaasan Andromenda rakensi yhdessä Sundomin kyläyhdistyksen kanssa Söderfjärdenin törmäyskraatteriin aurinkokunnan pienois- mallin. Hans Lindenin ideoima malli paljastettiin virallisesti Me- teoriihen 5-vuotis juhlien yhteydessä. Professori Valtaoja avasi juh- lallisin menoin, sanojensa mukaan ensimmäisen kerran elämässään aurinkokunnan. Todellisuudessa aurinkokunta on valtavan kokoinen. Saadaksem- me sen koosta ja planeettojen etäisyyksistä jonkunlaista käsitystä on aurinkokunnan todelliset mitat pienennetty kaksi miljardisosaan jolloin se mahtui sopivasti kraatteriin. Valon nopeus on tällöin 150mm/s. Ihmisen rakentamien luotainten ”huippunopeus” voi olla 70 km/s Tässä mittakaavassa luotain matelee nopeudella 0.035 mm/s Nasa lähetti Voyager 1 luotaimen matkaan tutkimaan aurinkokuntaa syyskuussa 1977. Nyt matkattuaan 36 vuotta on luotain saavuttanut aurinkokunnan laidan ja siirtynyt tähtien väliseen avaruuteen. Satu Hietala, Pekka Hietala sekä Kirsti Hietala. Kuva Birger Finskas AURINKO JA PLANEETAT Riihen vieressä pylvään nokassa loistaa 70 cm läpimittainen lasi- nen pallo, aurinko. Seuraavaksi lähin lasipallo eli naapuri tähti Alfa Centauri sijaitsee tässä mittakaavassa toisella puolen maapalloa yli 20 000 km päässä Uudessa Seelannissa. Voyagerilta matka tuohon lähimpään lasipalloon kestää kymmeniä tuhansia vuosia. ”Että se siitä ihmisen avaruuden valloituksesta ”. Planeetat on sijoitettu pylväiden kylkeen riihelle johtavan loisketien varteen. Lähin planeetta Merkurius on pienenpieni piste 29m päässä auringosta. Herneen kokoinen Tellus, meidän kotimme Maa, sijaitsee 75m:n päässä. Valo matkaa Maahan noin kahdeksassa mi- nuutissa. Tennispallon kokoinen, jättiläis planeetta Jupiterin todelli-

Kuva Timo Alanko. nen etäisyys 778.5 miljoonaa kilometriä on supistunut 389 metriin. Kaukaisin planeetta Neptunus löytyisi metsän reunasta 2251 m:n Kuva Kaj Höglund päästä, mutta on käytännön syistä sijoitettu loisketien alkuun 1950 m:n etäisyydelle riihestä. Jokainen planeetta on asennettu pleksila- sin sisään mittakaavan mukaisessa koossa ja vieressä on info taulu planeetasta.

AIKAPUOMI Riihen vierelle on rakennettu myös mielenkiintoinen ”aikapuomi”. Se kuvaa maapallon historiaa ajassa. Puomi on matalalla jolloin lapset voivat sitä myöten tasapainoilla vuosimiljoonien läpi. Puomin mit- takaava 1 cm vastaa miljoonaa vuotta. Näin puomin pituus on 4567 cm (45,67m) maapallon ikä 4567 miljoonaa vuotta. Puomin varella on merkintöjä ajankohdista mm. elämän synnystä, dinosauruksien ajasta ja viimeisenä mitätön 2 mm:n lasilevy kuvaa Homo sapiensin taivallusta telluksella. Viimeinen jääkausi päättyi 0.1 mm kohdalla. Vaasan perustamisesta 0.004 mm ja Meteoriihen valmistumisesta on kulunut 0.00002 mm. Kaukana 137m:n päässä tästä hetkestä siintää pylväs, se on universumin synty 13 700 miljoonaa vuotta sitten.

Asteriski 2014 5 Ilmakuvassa on Arizonan Meteor Crater. Kraatterin läpimitta on 1,2 kilometriä ja se löydettiin vuonna 1906. Alueelta löytyi runsaasti rautameteoriitin kappaleita, jotka tunnetaan Canyon Diablo – nimisinä. Nykyään kraatterin omistavat alkuperäisen löytäjän kaivosinsinööri Daniel Barringe- rin perilliset, Barringerin suku, ja kraatteri tunnetaankin lisäksi nimellä Barringer Crater. Kuvan © NASA

MAAN KOSMISET ARVET - TÖRMÄYSRAKENTEET

Aurinkokuntamme kivisten planeettojen sekä kiertolaisten ten prosessien tuottamista rakenteista kuten pinnat ovat täynnä asteroidien ja komeettojen törmäysjälkiä. tulivuorten kraattereista. Törmäyksessä syn- tyvän shokkiaallon eli voimakkaan paine- ja On laskettu, että Maata kiertävän Kuun pintaa peittäisi vulkaa- lämpöaallon vaikutuksesta kiviin ja mineraa- nisten laavakenttien ja tulivuorikraattereiden lisäksi miljoonat leihin syntyy erilaisia muutoksia. Varmoina tunnusmerkkeinä törmäysrakenteesta on pi- törmäysrakenteet. Myös Maa on ollut asteroidipommituksen detty pirstekartioita, shokkilamelleja, mine- raalien korkean paineen muunnoksia ja tör- kohteena useasti historiansa aikana. Tästä todisteena ovat mäyslasia sekä geokemiallisia jäänteitä itse lukuisat tutkitut törmäysrakenteet ja löydetyt meteoriitit. meteoriitista. Törmäysteoriaa tukevia, mutta eivät yksistään diagnostisia, ovat geofysikaaliset todisteet sekä havaittavissa olevat maanpinnan muodot. TEKSTI Satu Hietala, Geologian tutkimuskeskus Törmäysrakennetutkimus antaa tietoa hdysvaltojen Geologisen tutkimuskeskuksen (USGS) mukaan arviolta 1000 Maan synnystä ja sen geologisesta histo- tonnia kosmista materiaalia putoaa Maan pinnalle vuosittain. Tämä tarkoittaa riasta eri aikakausina sekä biologisista ke- lähemmäs kolmea tuhatta kiloa vuorokaudessa. Suurin osa Maan pinnalle saa- hitystapahtumista. Lisäksi törmäysrakenne- puvasta materiaalista on pölyä. Pienet asteroidit tai meteoroidit hajoavat kitkan tutkimuksen avulla on löydetty esimerkiksi vaikutuksesta Maan ilmakehässä kymmenien kilometrien korkeudessa. Maan öljyvarantoja, vesivarantoja, malmia, raken- 100Y kilometriä paksu ilmakehä vastaa noin neljää kilometriä kalliota. Sitä vastoin metrien nuskivi- ja teollisuusmineraaliesiintymiä läpimittaiset isommat avaruuden kappaleet saavuttavat vaivatta maankamaran. sekä jalo- ja korukiviesiintymiä. Näistä Suo- messa erityisesti mainittakoon Lappajärven Törmäysrakenteen tutkiminen on monimutkainen prosessi ja vaatii osaamista ja erilaisia törmäystimantit sekä Sääksjärven kraatteriin tutkimusmenetelmiä erottamaan ”taivaallista” alkuperää oleva rakenne tavallisten geologis- liittyvät kauniit akaattilöydöt. Eräs maailman

6 Asteriski 2014 tunnetuin törmäyksessä syntynyt structure) esiintyy kaikilla ki- malmiesiintymä sijaitsee Kana- visillä planeetoilla. Tällä tar- dassa Sudburyssa. Törmäyksen koitetaan kallioperässä olevaa vaikutuksesta maankuori on rakennetta, joka on syntynyt osittain repeytynyt ja kraatteri on kahden planetaarisen kappaleen täyttynyt magmalla eli kivisulal- kosmisella nopeudella tapahtu- la, joka sisältää nikkeliä, kuparia vassa törmäyksessä. Kosminen sekä platinametalleja. nopeus tarkoittaa nopeutta vä- lillä 11 - 72 kms-1 Törmäävä TÖRMÄYSRAKENTEET MAAIL- kappale on joko pieni meteoroidi MALLA (0-20 metriä), suuri meteoroidi Maasta tunnetaan tällä hetkel- (20 - 100 metriä), asteroidi (yli lä 182 törmäysrakennetta (Kuva 100 metriä) tai komeetta. Tör- Kuva 2. Maapallolta tunnetaan tällä hetkellä 182 törmäysrakennetta. (Ferrière 2013). 2). (Ferrière 2013). Internetistä mäystapahtumia käsittelevässä löytyvän geologi David Rajmo- kirjallisuudessa näistä törmää- nin ylläpitämästä ja kokoamasta vistä avaruuden kappaleista SEIS -tietokannasta (Suspected käytetään yleisesti termiä pro- Earth Impact Site) sekä Impact jektiili (projectile) tai impaktori Database v. 2010 -tietokannasta (impactor). Meteoriittikraatte- löytyvät vahvistettujen törmäys- ri-termiä käytetään lähinnä sil- kraattereiden lisäksi lista myös loin, kun törmäyskohdasta tai ehdokkaista. sen välittömästä läheisyydestä löytyy törmänneen kappaleen Luokittelussa jaetaan havai- paloja, meteoriitteja. Törmäyk- tut kohteet erittäin mahdolli- sessä syntyvään rakenteeseen siin, mahdollisiin, epäilyttäviin, vaikuttaa törmäävän kappaleen ei mahdollisiin sekä hylättyi- koko, materiaali, tulonopeus, hin. Kohteet havaitaan usein tulokulma sekä se, tapahtuuko esimerkiksi satelliittikartoista törmäys kiteiseen kallioperään, ja geofysiikan kartoista kuten sedimenttiseen alustaan tai vesi- painovoima- tai magneettiselta alueelle. kartalta. Usein havaintokohde näkyy muodoltaan säännöllisen Törmäysrakenteet jaetaan pyöreänä tai pyöreähkönä. Lisä- useimmiten morfologian eli tutkimusten avulla nämä kohteet muodon perusteella yksinker- joko varmistetaan törmäysra- taiseen kraatteriin (simple cra- kenteiksi tai hylätään. Euroopas- ter), kompleksiseen kraatteriin ta tunnetaan tällä hetkellä 39 (complex crater), iskukraatteriin todistettua törmäysrakennetta ja konsentriseen kraatteriin (con- ja näistä vuonna 2013 peräti 31 sentric crater). Yksinkertaisella kappaletta sijaitsee Fennoskan- kraatterilla tarkoitetaan kraatte- Kuva 3. Kuvassa ovat todistetut törmäysrakenteet Skandinavian alueel- dian kilven alueella. Suomesta rin maljamaista muotoa, jonka la ja Baltian valtioiden alueella. (Abels 2002, Henkel ja Pesonen 1992 tunnetaan 11 törmäysrakennetta, läpimitta on alle 3 kilometriä. sekä Dypvik ym. 2008) Norjasta 1, Ruotsista 7 ja Venä- Kompleksiseen kraatteriin on jältä 2. Fennoskandian alueeseen muodostunut törmäyksen vaiku- geologisesti Venäjän puolelta tuksesta keskuskohouma (cent- Pienin törmäysrakenne on is- paa kallioperää peittää paksu kuuluu Karjalan alue sekä Kuo- ral uplift). Kompleksiset kraat- kukraatteri. Iskukraatteri syntyy pehmeämpi kerrostuma, kuten lan niemimaa. Voidaan puhua terit ovat läpimitaltaan yli kolme kun putoavan kappaleen massa sedimenttipatja. Törmäysjälki Fennoskandian kilven kraatteri- kilometriä. Lisäksi kompleksiset on vähentynyt ja vauhti mer- (impact site) taas vastaavasti on keskittymästä, koska yli puolet kraatterit jaetaan edelleen mo- kittävästi hidastunut Maahan sellainen, jota alueellinen to- todistetuista törmäyskraattereis- nirengasrakenteisiin (multi-ring osuessaan. Iskukraatteri on kor- pografia ei ilmennä ollenkaan. ta sijaitsee sillä. Tämä voi osal- structure) ja törmäysaltaaseen keintaan metristä muutamaan Toisin sanoen törmäysjälki on taan johtua siitä, että viimeisen (impact basin). Kraatterin läpi- kymmeneen metriä leveä. Is- yleisesti ottaen iältään melko kahden vuosikymmenen aikana mitan ylittäessä 25 kilometriä kukraatterista voi löytyä myös vanha ja lähes pois erodoitunut pohjoismaista on etsitty tör- siinä havaitaan usein keskusko- itse meteoriittia. Konsentrisella eli kulunut, eikä kraatterin reu- mäysrakenteita systemaattisesti. houmarengas tai – renkaita eli kraatterilla tarkoitetaan raken- noja tai painaumia ole havaitta- monirengasrakenne. Törmäysal- netta, jossa on ns. sisä- ja ul- vissa. Usein jäljellä ovat ainoas- TÖRMÄYSRAKENTEEN MÄÄ- taaksi kutsutaan rakennetta, jon- kokraatterit. Konsentrinen kraat- taan geofysikaaliset todisteet RITELMÄ ka läpimitta on yli 200 kilomet- teri syntyy silloin, kun törmäys törmäyksestä, kuten esimerkiksi Törmäysrakenteita (impact riä. tapahtuu kohtaan, jossa kovem- pienentynyt painovoima. ...

Asteriski 2014 7 Kuva 4. Ilmakuva Pingualuit-kraatterista Kanadasta. Kraatteri on muodoltaan yksinkertainen Kuva 5. Suomen törmäyskraattereiden sijainti. kraatteri eli siinä ei ole keskuskohoumaa. Rakenne on yksi maapallon näyttävimmistä. Sen Pohjakartan © Maanmittauslaitos. läpimitta on 2.8 kilometriä ja se on noin 267 metriä syvä. Järven vesi on lähes puhtainta vettä maailmassa. Kraatteri on syntynyt ~ 1.4 miljoonaa vuotta sitten. Rakenne on antanut merkit- tävää tietoa ilmastonmuutostutkimukseen. Sen pohjasta on kairattu 8 metrin pituinen näyte, ja jonka perusteella on voitu päätellä että maapallo on ollut 1-2 astetta nykyistä lämpimämpi 125 000 vuotta sitten. Kuvan © NASA 2007.

RAKENTEIDEN KOKO JA IKÄ keskisyvyys on noin 4 kilometriä ja iältään metriä. Euroopan pienimpiä rakenteita ovat Maan lähes kaikki törmäysrakenteet on merenpohja on geologisesti nuorta, noin 200 Viron Kaalin kraatterit. Kraattereita on yh- löydetty kratoneilta eli vakailta ja vanhoilta miljoonaa vuotta. teensä 8 kappaletta pienellä alueella. Niistä peruskallioalueilta. Rakenteita on helpompi suurimmassa sijaitsee Kaalinjärvi jonka läpi- löytää prekambrisilta peruskallioalueilta se- Törmäysrakenteet voivat olla läpimital- mitta on noin 110 metriä. Kaalin kraatterei- dimenttipeitteiden vähäisyyden ja törmäys- taan muutamista metreistä jopa satoihin den synty on ollut yksi nuoremmista tapahtu- jälkiä hävittävien geologisten tapahtumien kilometreihin. Suurimpia ovat Vredefort mista, törmäys on tapahtunut historiallisena vuoksi. (Schmieder ym. 2010b.) Toisaalta Etelä-Afrikassa, jonka läpimitta on 300 ki- aikana noin 2500 ennen ajanlaskun alkua. kallioperän päällä olevat sedimenttipat- lometriä sekä Sudbury Kanadan Ontariossa, (Earth Impact Database 2010) jat peittävät rakenteita alleen. Geologiset läpimitaltaan 250 kilometriä. Taulukossa 1 prosessit, kuten tulivuoritoiminta, laatta- on esitetty 10 suurimman törmäysrakenteen Törmäysrakenteiden iät vaihtelevat laa- tektoniikka ja kallioperän kuluminen, hä- sijainti, läpimitta sekä ikä. Yksi pienimmistä jasti. Maailman vanhimpia ovat mm. Suav- vittävät tehokkaasti muinaisten törmäysten törmäysrakenteista on nimeltään Haviland, järvi Venäjällä, noin 2400 miljoonaa vuotta merkkejä. Näin ollen esimerkiksi geologi- joka sijaitsee Yhdysvalloissa Kansasin osa- vanha, sekä Vredefort 2023 miljoonaa vuotta sesti aktiivisilta alueilta törmäysmerkkejä on valtiossa. Havilandin läpimitta on vain 15 (Earth Impact Database 2010). Meteoriitin vaikea löytää. Merialueilta tunnetaan vain metriä. Samoin Länsi-Australiassa sijait- putoamisia on nähty maailmalla yhteensä muutamia törmäysrakenteita, koska merten seva Dalgaranga on pieni, läpimitaltaan 24 noin 1000 kertaa. Esimerkiksi Siperiassa Si- hote Alinin vuorille putosi vuonna 1947 yh- Taulukko 1. Maapallon 10 suurinta törmäysrakennetta ja niiden sijainti, läpimitta sekä ikä miljoo- teensä 70 tonnin painoinen rautameteoriitti, nissa vuosissa. (Muokattu Earth Impact Database 2010 mukaan) joka hajosi kappaleiksi. Tapahtuma synnytti yhteensä 158 putoamiskuoppaa. Suurin yk- sittäinen rautameteoriitin pala painoi 1745 kiloa.

SUOMEN TÖRMÄYSRAKENTEET Suomesta tunnetaan tällä hetkellä 11 tör- mäysrakennetta. Seitsemän niistä löydettiin 1990-luvulla kun aiemmin niitä tunnettiin vain kolme. 2000-luvun ensimmäinen löy- detty törmäysrakenne oli Keurusselkä ja samalla se on toistaiseksi viimeisin löydetyistä. Ensimmäinen Suomessa löydetyistä oli Lap-

8 Asteriski 2014 Kuva 6. Yksinkertaisen eli maljamaisen kraatterin synty. A) Törmäys- kohdasta lähtee shokkiaalto kohti alustaa ja törmäävää kappaletta. B) Avautumisvaiheessa, shokkiaallon vapauttaa paineen. C) Kaivautumis- vaihe. Törmäävä kappale ja alusta kaasuuntuu, sulaa tai murskaantuu sekä samalla kraatteri syvenee. D) Kaivautumisvaihe päättyy ja syntyy väliaikainen kraatteri, joka on yleensä syvempi kuin lopullinen rakenne. E) Muodonmuutosvaihe. Kraatterin pohja nousee ja sinne kertyy räjähdyksen voimasta ilmaan lentänyttä ainesta, nk. heittelettä. F) Kraatterista syntyy maljamainen eli yksinkertainen kraatteri ja se täyttyy breksiasta. Kraatterin reunat nousevat koholle. (Muokattu Kring 2006, French 1998 mukaan)

pajärvi, josta viitteet kosmisesta törmäyksestä löysi ruotsalainen geologi Nils-Bertil Svensson vuonna 1968. Myöhemmin Lappajärvi to- dettiin tutkimuksissa törmäysrakenteeksi. (Svensson 1968, Lehtinen 1974) Suomen törmäysrakenteista Lappajärvi on tutkituin. Lappajär- vestä on tehty kaksikin väitöskirjaa (Lehtinen 1976a sekä Reimold 1982). Lehtinen tutki erityisesti Lappajärven kivilajeja ja niiden mineraa¬leja, Reimold Saksassa Lappajärven kivien geokemiallisia ominaisuuksia. (Lehtinen 1998) Lappajärvi on iältään kaikkein nuorin, uusimpien 40Ar/39Ar-menetelmällä tehdyn ikämäärityksen mukaan sen ikä on 76.20 miljoonaa vuotta. (Schmieder ja Jourdan 2013). Lappajärvi on myös suurin, läpimitaltaan noin 22 kilometriä (Abels 2003, s. 256). Muita törmäysrakenteita Suomessa ovat Ah- venanmaan Lumparn, Vaasan lähettyvillä sijaitseva Söderfjärden, Lounais-Suomessa Sääksjärvi, Keski-Suomessa Karikkoselkä sekä Keurusselkä. Itä-Suomesta löytyvät Iso-Naakkima, Suvasveden Kukkarinselkä ja Haapaselkä, Paasselkä ja Suomen pohjoisimpana Taivalkoskella sijaitseva Saarijärven kraatteri (Kuva 5).

TÖRMÄYSRAKENTEEN SYNTY Meteoroidin, asteroidin tai komeetan törmätessä Maahan kosmisella nopeudella, törmäyskohdasta lähtee ääntä nopeampi shokkiaal- to. Shokkiaalto etenee kohti alustaa (kiteinen kallio, sedimenttipatja tai syvä vesi) sekä vaikuttaa myös törmäävään kappaleeseen. Tör- määvä kappale ja alusta puristuvat kokoon ja kuumenevat. Shokki- aalto vapauttaa synnyttämänsä paineen, jolloin törmäävä kappale ja alusta kaasuuntuvat, sulavat tai murskautuvat hetkessä, riippuen paineen määrästä. Kaasuuntunut kivimateriaali laajenee räjähdysmäi- sesti muodostaen valtavan tulipallon. Osa vapautuvasta energiasta saa murskautuneen ja sulaneen kiven liikkeelle ja kraatteri syvenee lennättäen kiveä ylös ja sivuille. Syvemmällä oleva kallioperä rikkoutuu. Shokkiaallon voimakkuus heikkenee edetessään ja lopulta se synnyttää pelkkiä seismisiä aaltoja. Tällöin kraatterin avautuminen päättyy. Kraatteri kokee vielä maan sisäisen paineen ja painovoiman vaikutuksesta muodonmuutosvaiheen. Tässä vaiheessa ilmaan lentä- nyt aines putoaa alas ja kraatterin reunoilla oleva kiviaines vyöryy takaisin kraatteriin. Kraatterin pohja nousee ylöspäin maan sisäisen paineen vaikutuksesta. Pienissä kraattereissa pohjan palautuminen on vähäistä ja se säilyttää maljamaisen muodon. Kraatteri täyttyy kivimurskeesta eli breksiasta, jossa on törmäyksessä sulaneen kiven osueita (Kuva 6 A-D). Suurissa kraattereissa, joiden läpimitta on yli Kuva 7. Suurissa kraattereissa, joiden läpimitta on yli 3 kilometriä, 3 kilometriä, pohja nousee keskuskohoumaksi. Lisäksi reuna-alueet pohja nousee keskuskohoumaksi. Lisäksi reuna-alueet romahtavat, romahtavat, jolloin muodostuu terassirakenne (Kuva 7). (French jolloin muodostuu terassirakenne. Kraatterin pohjalla ja reuna-alueil- 1998, s. 17 - 26, Kring 2006) la esiintyy pirstekartioita sekä pohjimmaisena sulakerros tai sulalins- si sekä sen päällä törmäysbreksiaa. (Muokattu Kring 2006, French KRAATTERIN TUNNISTAMINEN JA SHOKKIMETAMORFOOSI 1998 mukaan) Shokkimetamorfoosi Shokkimetamorfoosi tarkoittaa törmäyksessä syntyvän korkean lämpötilan ja paineen aiheuttamia muutoksia kivissä ja mineraaleissa. Langenhorstin ja Deutschin (1998) mukaan shokkimetamorfoo- ...

Asteriski 2014 9 si jaetaan viiteen eri asteeseen riippuen paineen ja lämpötilan muutoksista. (Langenhorst and Deutsch 1998, Langenhorst 2002.) Kuva 7. Pirstekartio Saksasta Riesin törmäysrakenteesta. Pirstekartiot ovat hyvin muodostu- Shokkimetamorfoosissa lämpötilat saattavat nous- neita hienorakeisessa sediment- ta jopa 10 000 asteeseen sekä paine saattaa törmäys- tikivessä. Näytteen leveys 6 cm. kohdassa olla jopa 100 GPa (gigapascalia). Paineen Kuva Niko Auvinen, GTK. määrä on valtava. Normaaliin ilmanpaineeseen nähden se on lähes miljoonakertainen. Normaali il- manpaine on 0,00010133 GPa. Eri shokkitasoilla (painerajat välillä <5-35 GPa) mineraaleihin syntyy tasomurtumia (planar fractures, PF). Shokkipainei- Kuva 8. Pirstekartiokivi Keurus- selän Valkeaniemestä. Näytteen den ollessa 5-35 GPa ilmestyy kvartsiin shokkila- leveys 10 cm. Kuva Kari A. melleja (planar deformation features, PDF) sekä Kinnunen, GTK. mosaiikkimaista muutosta. Sekä tasomurtumia, että shokkilamelleja on usein kvartsissa mutta niitä esiintyy myös muissa silikaattimineraaleissa. Kvartsista niitä tavataan useimmiten siksi, että se on yleinen, lä- hes kaikissa kivilajeissa tavattava mineraali sekä sen vuoksi, että lamellien suuntia on helpompi mitata. Ylemmillä shokkitasoilla (painerajat 35 - 60 GPa) il- mestyvät korkean paineen mineraalit (high-pressure Kuva 9. Sääksjärven törmäys- polymorphs) sekä mineraalilasi eli diaplektinen lasi. sulaa. Diagnostisena piirteenä törmäyssulan kvartseista löytyy Kvartsin korkean paineen polymorfeja ovat stisho- shokkilamellirakenne. Näytteen viitti ja coesiitti. Grafiitti saattaa muuttua timantiksi, koko 8 x 7 cm. mutta se riippuu mineraaliseurueesta ja kiven raken- Kuva Niko Auvinen, GTK. teesta. Paineiden kasvaessa yli 60 GPa:n koko kivi sulaa ja 100 GPa:n paineessa höyrystyy. Nopea jääh- tyminen tuottaa erilaisia laseja. (Grieve ym. 1996)

Pirstekartiot Pirstekartioita (shatter cones) pidetään käytännös- sä ainoina luotettavina paljain silmin havaittavissa olevina todisteina törmäysrakenteesta, koska niitä ei Kuva 10. Kärnäiittiä Lappajärveltä synny missään muussa geologisessa prosessissa. Ne Kärnänsaaren kalliosta. Kärnäiitti syntyvät kun 2-6 GPa:n paine- eli shokkiaalto kulkee on törmäyssulaa, ja vastaa kiven läpi. Luonnossa näin voimakas shokkiaalto kemialliselta koostumukseltaan syntyy vain asteroidin tai komeetan törmäyksessä. kaliumrikasta dasiittia. Kärnäii- tissä on geokemiallisia merkkejä Keinotekoisesti sellaisia syntyy voimakkaissa räjäh- törmänneestä kappaleesta kuten dyksissä. (French 1998, s. 36 - 37) kohonneita alkuainemääriä mm. Fe, Co, Cr, Ni, Ir. Kivilaji on synty- Pirstekartioiden synty on ollut harvinaisen vaikea nyt asteroidin (jossa kondriittisen tyyppistä kiviainesta) törmätessä pala tutkijoille ratkaista. Sagy ym. ovat testanneet kallioperään. Näytteen koko 20 x tietokonesimulaation avulla pirstekartioiden syn- 15 cm. Kuva Satu Hietala, GTK. tyä. Simulaation avulla saatujen tulosten mukaan pirstekartio syntyy, kun shokkiaaltorintama kohtaa epäjatkuvuuskohdan kivessä. Syntyy sironnut pal- lomainen shokkiaalto, joka kulkee kiven läpi. Kun tämä sironnut shokkiaalto ja alkuperäinen shokkiaalto interferoi keskenään, tuloksena on voimakas painepiikki, joka ylittää kiven paineensietokyvyn ja Kuva 11. Tagamiitti Venäjältä kivi rikkoutuu. Tämä interferointi ja rikkoutuminen Jänisjärven törmäysrakenteen alueelta. Tagamiitti-nimitystä käy- etenee kartion muotoisena. Tuloksena on kartiomai- tettiin ensimmäisen kerran vuon- sia rikkoutumisrakenteita, jonka kärki osoittaa shok- na 1975 kuvaamaan Venäjän kiaallon tulosuuntaan. (Sagy ym. 2002, s. 310 - 313) Popigain kraatterista löytyneelle Kartioiden huippukulmat ovat 60°-120°. (French törmäyssulakivelle. Tagamiitteja on erityyppisiä riippuen raken- 1998, s. 36 - 40) teesta sekä kivilajifragmenttien eli klastien määrästä. Tagamiitti Sagy ym. ovat esittäneet, että pirstekartiot esiin- muistuttaa kärnäiittiä. Näytteen tyvät monitasoisina kolmiulotteisina verkostoina, koko 3 x 2.5 cm. Kuva Niko Auvi- nen, GTK.

10 Asteriski 2014 0,01–100 metrin kokoisina, haarautuneina ja kaarevina ra- kenteina. Kartioiden pinnalla näkyy usein myös viuhkamai- Kuva 12. Ruotsista Siljan sia pikkukartioita. (Sagy ym. 2004) Pirstekartioiden ajatel- - rakenteesta peräisin laan olevan alun perin rakoja, jotka ovat avautuneet lähellä oleva sulamatriksibrek- Rayleigh-aallon nopeutta, joka käytännössä tarkoittaa 4 kilo- sia. Siljan on läpimital- taan suuri, halkaisijaltaan metriä sekunnissa. (Sagy ym. 2001, 2002, 2004). 55 kilometriä. Näytteen koko 7 x 8 cm. Kuva Niko Korkean paineen mineraalit sekä mineraalilasi Auvinen, GTK. Korkean paineen mineraaleja alkaa syntyä silloin kun shokkipaineet ovat 35 - 45 GPa:n luokkaa. Tyypillisimpiä näistä ovat piidioksidin polymorfit, joita ovat muun muassa Kuva 13. Saksan Riesin kraatterin sueviittia. Tum- coesiitti ja stishoviitti. Stishoviittia syntyy jo 12 GPa:n pai- manharmaat alueet ovat neessa, mutta coesiittia vasta kun paineet ovat yli 39 GPa. alunalkaen lasia, jotka Harvinaisin on grafiitista syntyvä timantti. Törmäyssyntyise- ovat muuttuneet lähinnä nä grafiitti muuttuu lonsdaleiitiksi eli heksagoniseksi timan- savimineraaleiksi. Riesin kraatterin alueelta löytyy tiksi. (Stöffler ja Langenhorst 1994, French 1998) lähes kaikki eri yleisim- mät impaktiittityypit. Coesiitti, stishoviitti sekä timantti ovat diagnostisia piir- Näytteen koko 8 x 7 cm. teitä törmäystapahtumalle. Tulivuoren räjähdyspurkauksessa Kuva Niko Auvinen, GTK. ei tiedetä syntyvän näitä korkean paineen mineraaleja, mutta sen sijaan coesiittia ja timantteja esiintyy syvällä yli 60 ki- lometrin syvyydellä syntyneissä kivissä kuten kimberliiteis- sä ja ultraemäksisissä kivissä. Näissä olosuhteissa staattiset paineet ovat 2 GPa:n tasolla. Sitä vastoin stishoviittia, joka syntyy yli 10 GPa:n paineissa, ei ole koskaan tavattu muualta Kuva 14. Sueviittia Lap- kuin törmäyskivistä. (Pati ja Reimold 2007, French 1998) pajärveltä. Näytteessä näkyy breksiarakenne. Keskellä oleva kivilajif- Korkean paineen mineraaleja yleisempiä ovat diaplektiset ragmentti on kiillegneis- lasit. Diaplektisella lasilla tarkoitetaan kvartsin, plagioklaasin siä, jonka reunoilla on tai kalimaasälvän muuttumista amorfiseksi eli ei-kiteiseksi. nähtävillä todennäköi- sesti ennen törmäystä Diaplektiset lasit poikkeavat tavallisesta sulasta syntyneestä syntynyt rapautumiskuo- lasista, koska ne syntyvät suoraan shokkiaallosta eivätkä näin ri. Näytteen koko 4 x 4 ollen käy läpi normaalia sulamisprosessia korkeassa lämpö- cm. Kuva Niko Auvinen, tilassa. Plagioklaasilasi eli maskelyniitti löydettiin alun perin GTK. meteoriiteista. (French 1998)

Shokkilamellit Shokkilamellit ovat lasitäytteisiä tasomaisia lamelliraken- Kuva 15. Sueviittia teita ja niitä esiintyy usein kvartsissa sekä muissa silikaatti- Paasselältä. Sueviitin mineraaleissa. Shokkilamellit tai fluidisulkeumajonot esiin- kvartseissa on shokki- tyvät tietyissä kristallografisissa eli kideoptisissa suunnissa lamellirakenne. Lisäksi jotka tulee aina varmentaa U-pöytämittauksilla, läpivalaisue- sueviitista on löydetty kuutiollisia tai tetragoni- lektronimikroskooppisella (TEM) tutkimuksella ja uusim- sia kiteitä, joissa on Ni- pien suositusten mukaan myös syövyttää vetyfluoridilla ja Co ydin, sekä ympärillä sen jälkeen tutkia pyyhkäisyelektronimikroskoopilla (SEM). rikkikiisua. Ni-Co rikastu- (French ja Koeberl 2010) misen on ajateltu olevan peräisin törmänneestä kappaleesta. Näytteen Kemialliset todisteet koko 15 x 10 cm. Kuva Useimmista törmäysrakenteista ei löydy varsinaista meteo- Niko Auvinen, GTK. riittia. Isommissa törmäyksissä, törmännyt kappale sekoittuu kohdekallioon synnyttäen sulakiveä. Joidenkin alkuaineiden, Kuva 16. Pseudotakyliitti kuten nikkelin, koboltin, kromin sekä kullan ja platinaryh- Etelä-Afrikan Vredefortin män alkuaineiden on todettu rikastuvan sulakiviin. (Koeberl rakenteesta. Rakenne 1997) Suomessa mm. Lappajärven törmäysrakenteeseen on maailman vanhin liittyvässä sulakivessä, kärnäiitissä, on kohonneita kromi-, tunnettu. Pseudotaky- liitit liittyvät törmäyksen koboltti-, iridium-, platina- ja nikkelipitoisuuksia. Näiden muodonmuutosvaihees- arvellaan olevan peräisin H-kondriitista eli kivimeteoriitista, sa syntyviin tektonisiin jossa on korkea rautapitoisuus. Taglen ym. mukaan Lappa- liikuntoihin. Näytteen järven sulakivi sisältää 0,34 paino %:ia meteoriittista ainesta. pituus 6 cm. Kuva Niko Auvinen, GTK. (Tagle ym. 2007) ...

Asteriski 2014 11 Kuva 17. Söderfjärdenin peltoaukea sekä reunaa GigaPan-kuvausmenetelmällä tuotetussa kuvassa. Kuva: Joonas Toivanen, GTK. Kuvaa voi tarkastella netistä osoitteessa: http://gigapan. com/gigapans/135660

Törmäyssyntyiset kivilajit Kraatterirakenteista löytyy usein törmäyk- sessä syntyneitä kivilajeja tai törmäyksen muuttamia kiviä kairasydämistä, kalliosta tai irtolohkareina. Törmäyskivi on periaat- teessa mikä tahansa kivi, jossa on merkkejä shokkimetamorfoosista. Minimishokkipaine muutoksille kivissä ja mineraaleissa on 0,5 – 1GPa. (Stöffler ja Grieve 1994) Törmäys- kiviä kutsutaan myös yleisesti impaktiiteiksi. Törmäyskivet jaetaan karkeasti törmäyssula- kiviin ja törmäybreksioihin. Sueviitti-nimeä YHTEENVETO käytetään tietyntyyppisestä törmäysbreksias- Törmäysrakennetutkimus on nuori tie- ta ja näitä esiintyy muutamissa Suomenkin teenala ja vasta kehitysasteella, mutta saa kraatterirakenteissa. jatkuvasti yhä kasvavaa kansainvälistä huomiota. Tilastollisesti vuosittain tunnistetaan Törmäyksessä syntyviin kivilajeihin ja mi- yksi törmäysrakenne Maasta. Törmäykset neraalimuutoksiin sekä kivien sijoittumiseen ovat muokanneet Maan pintaa samoin kuin rakenteissa vaikuttaa syntyneen rakenteen muillakin planeetoilla. Näistä kosmisista morfologia, erodoitumisaste, dimensiot (lä- törmäyksistä jää aina jälkiä, vaikka itse kap- pimitta, syvyys), kohteen ominaisuudet (ki- pale tuhoutuisikin törmäyksessä. Eri asia on, teinen kallio, sedimentit, vesi) ja törmänneen miten nämä jäljet voidaan luotettavasti tun- kappaleen materiaali sekä koko. nistaa. Törmäysrakenteen tutkimisessa olisi ensisijaisesti kiinnitettävä huomiota siihen, Geofysikaaliset todisteet mitä tutkimusmenetelmiä käytetään ja kuin- Törmäysrakenteita voidaan tutkia paino- ka saadaan aikaan mahdollisimman luotetta- Kuva 18. Maanmittauslaitoksen vinovalais- voimamittauksilla, magneettisilla mittauk- via tuloksia. tussa laserkeilauskartassa (LIDAR - laser scanned elevation model) näkyvät maaston silla, sähkövastuksen mittaamisella, seismi- korkeuserot yksityiskohtaisesti. Luoteessa sellä luotauksella sekä tutkia rakenteen ikää SÖDERFJÄRDEN erottuvat selvästi De Geer –moreenimuodos- paleomagneettisella tutkimuksella. Ympäris- Söderfärdenin törmäysrakenne sijaitsee tumat sekä länsilounaassa vanhaa dyynimuo- töstään poikkeavia tuloksia kutsutaan ano- 8 km Vaasan keskustan eteläpuolella ja on dostumaa. Kuvan lähde: http://www.flickr.com/ photos/65726513@N00/4321492009 malioiksi. Painovoima-anomalia tarkoittaa nykyisin kuivattu peltoaukeama. Pinnan- kiven muuttunutta (pienentynyttä) tiheyttä. muodoiltaan se on tasainen ~5.3 kilometriä Anomalia on yleensä negatiivinen johtuen läpimitaltaan oleva peltoaukea. Reunoiltaan na 1975 alueella suoritettiin geofysikaalisia siitä, että törmäyksessä kallioperä rikkou- rakenne muodostaa erikoisen kuusikulmai- mittauksia ja sähkömagneettisten mittausten tuu hyvinkin syvältä. Painovoimamittausten sen muodon. Aluetta kehystävät muutamien perusteella rakenteen pääteltiin ulottuvan avulla voidaan arvioida rakenteen muoto, kallioalueiden lisäksi selvästi havaittavat aina 200 metrin syvyyteen saakka sekä täyt- koko ja syvyysulottuvuuksia. De Geer - moreenimuodostumat sekä länsi- tyneen sedimenttikivillä. Samana vuonna lounaassa myös vanhat dyynimuodostumat. suoritetuissa painovoimamittauksissa sekä Shokkiaallon aiheuttama kallioperän brek- Kraatterin reunat kohoavat 2.5m–55m maan- seismisissä luotauksissa havaittiin näitä tu- sioituminen ja lämpötilan nousu heikentää pinnan tason yläpuolelle. Itse allasvajoama kevat tulokset, sekä kraatteriin liittyvä selvä kivien magneettisia ominaisuuksia tai jopa on jopa hieman alle merenpinnan nykyisestä pyöreä painovoima-anomalia. poistaa magneettisuuden kokonaan. Tällöin tasosta tai vain hiukan sen yläpuolella. Tästä magneettisilla kartoilla suurempien törmäys- syystä vain altaan itäosassa oleva pumppua- Rakenteeseen kairattiin 4 kairanreikää rakenteiden kohdalla näkyy ympäristöään sema pitää alueen kuivana, joka muuten jäisi vuosien 1975 - 1976 aikana tarkoituksena heikompaa magneettisuutta tai magneetti- veden alle. Syväkairaustutkimusten ja geofy- löytää mahdollisesti taloudellinen kalkkiki- suus puuttuu kokonaan. Sähkömagneettinen sikaalisten mittausten perusteella on arvioitu, viesiintymä. Kalkkikiviesiintymän sijasta johtavuus suurenee kiven huokoisuuden että kraatteri on yli 300 m syvä rengasmainen kairausnäytteissä oli silikaatti(pii-)pitoisia lisääntyessä. Sähkömagneettisen anomaliat allas, jossa on keskuskohouma niin, että sy- breksioituneita kiviä. Paraisten Kalkki Oy:n ovat viimeinen jäljelle jäänyt tunnusmerkki vyys keskellä on vain 30 – 40 m. (nyk. Nordkalk) tekemien kairausten tulok- erittäin kuluneissa rakenteissa kuten törmä- sena selvisi myös, että rakenteen keskellä ysjäljissä. Seismisten luotausten avulla pys- Söderfjärdenin erikoinen muoto havait- oleva peruskallio on kohonnut. Nykyään tytään tunnistamaan eri maa- ja kivilajiker- tiin ensimmäisen kerran satelliittikartoilta tiedetään sen edustavan kompleksisen kraat- rosten paksuuksia ja syvyysulottuvuuksia, (Landsat 1) 1970-luvun alussa. Lisäksi kraatterin keskuskohoumaa. Siihen aikaan Söder- sekä kallioperän rikkonaisuutta ja tektonisia terin eteläosassa sijaitsevasta sorakuopasta fjärdenin uskottiin olevan nk. kryptovulkaa- piirteitä. (French 1998, Pilkington ja Grieve löytyi breksiaa, joka ensin tulkittiin tuffimai- ninen eli räjähdysmäisessä maansisäisessä 1992) seksi eli tulivuorisyntyiseksi kiveksi. Vuon- tulivuoren purkauksessa syntynyt. Söderf-

12 Asteriski 2014 Kuva 20. Poikkileikkausprofiili Söderfjärdenin rakenteesta. Malli on rakennettu kairausten sekä geofysikaalisten tulosten tulkintana. Kraatte- rin keskuskohouma sijaitsee vain 35 metriä maanpinnan alapuolella. Törmäyksen syvyysvaikutuksen on arvioitu ulottuvan 300 metrin syvyy- Kuva 19. Uusi lohkarelöytö vuodelta 2013 Söderfjärdeniltä, joka on teen. Piiroksessa näkyy kraatterin rakenne länsiluoteesta itäkaakkoon mahdollisesti sueviittia eli törmäyksessä ilmaan lentänyttä kiviainesta. sekä kivilajien sijoittuminen. Syvin reikä on kairattu 318 metrin syvyy- Sueviittia ei ole vielä aiemmin löytynyt alueelta. Kuva: Kaj Höglund teen (SF1). Muokattu Abels 2003 mukaan.

Törmäysrakennetutkimus on nuori tieteenala ja vasta kehitysasteella, ” mutta saa jatkuvasti yhä kasvavaa kansainvälistä huomiota.” järdenin altaaseen tehtiin vielä yksi kairanreikä lisää vuonna 1979. Söderfjärdenin törmäysrakenteelle on lähiaikoina (2014) esitetty Oli edelleen epäselvää pitkään oliko rakenne muinaisen tulivuoren myös toinen ikäarvio. Ikäarvio perustuu 40Ar/39Ar-menetelmäl- kaldera vai jälki asteroidin törmäyksestä. Kairauksissa löytyi muun lä tehtyyn isotooppitutkimukseen. Tutkittavana näytteenä on ollut muassa breksioita, jotka ovat syntyneet paikallisesta kallioperästä ns. kraatterin reunan granotoidilohkareessa esiintyvä musta sulajuoni, Vaasan graniitista, joka on harmaa gneissimäinen granaattipitoinen jonka oletetaan syntyneen törmäyksessä. Tutkimuksessa ei kuiten- kivi. (Lehtinen 1998) kaan saatu näytteestä tarkkaa ikää vaan tuloksena oli kaksi eri ikäs- pektriä, joiden kummankin huippukohta oli noin ~640 miljoonaa Vuonna 1983 Geologian tutkimuskeskus kairasi vielä kaksi rei- vuotta. (Schmieder ym. 2014) Tätä voidaan kuitenkin pitää jonkin- kää. Vuonna 1984 geologi J. Lehtovaara esitti lopullisen tulkintan- laisena minimi-ikänä mutta artikkelin kirjoittajien mukaan Söderf- sa kraatterista todeten sen olevan asteroidin törmäyksessä syntynyt järden on todennäköisesti vielä paljon vanhempi. kraatteri breksioituneiden kivilajien ja niistä löytyneiden heikkojen shokkimetamorfisten piirteiden vuoksi. Varmistettuja diagnostisia Varsinaisia törmäyskivilajeja Söderfjärdenin alueelta on löydetty kriteereitä rakenteen meteoriittiselle alkuperälle ei kuitenkaan vielä hyvin vähän. Kairasydämistä on löytynyt breksioita, sekä rakenteen silloin ollut vaikka mikroskooppitutkimuksissa oli löytynyt shokkila- pohjoispuolelta tummia juonia, jotka saattavat olla kraattereissa toi- melleja muistuttavia lamelliparvia kvartsirakeissa. Uusia tutkimuksia sinaan esiintyviä pseudotakyliittejä. Toistaiseksi niistä ei ole kuiten- tehtiin vasta vuonna 2003, jolloin Andreas Abels esitti väitöskirjas- kaan löytynyt mitään törmäykseen liittyvää. Rakenteen kaakkois- ja saan samat meteoriittikraatteriteoriaa tukevat tutkimuksensa. To- eteläosista on löytynyt irtolohkareina breksioita, joissa on mm. shok- sin vielä sittenkään kvartsista löydettyjä shokkilamelleja ei mitattu kilamelleja. (Öhman ja Preeden 2013) Kesän 2013 aikana on löyty- ennen kuin vasta vuonna 2013 T. Öhman ja U. Preeden löysivät nyt monia mielenkiintoisia kiviä, näistä on mikroskooppitutkimukset näytteiden kvartsirakeista tietyissä kristallografisissa suuntauksissa meneillään Geologian tutkimuskeskuksessa. esiintyviä shokkilamelliparvia, jotka voitiin luotettavasti todistaa tör- mäyssyntyisiksi.

Tällä hetkellä teoria törmäyssyntyisestä rakenteesta perustuu kaiken kaikkiaan yhteensä 7:stä kairanreiästä tehtyihin tutkimuksiin kivilajien mineralogisista muutoksista sekä geofysikaalisista todisteis- ta. Tähän mennessä tehtyjen tutkimusten perusteella tiedetään, että KIRJALLISUUTTA kraatterissa on paikoin jopa 74 metriä paksut kvartäärikerrostumat eli noin 2,5 miljoonan vuoden ajan kerrostuneita sedimenttejä, kam- Abels, A. 2003. Investigation of impact structures in Finland (Söderfjärden, Lumparn, Lappajärvi) by digital integration of multidisciplinary geodata. Münster: Westphalian-Wilhelms brikautisia 550 – 600 miljoonaa vuotta vanhoja sedimenttikiviä sekä University. 292 p. + 3 app. Dypvik , H , Plado , J , Heinberg , C , Håkansson , E , Pesonen , L J , Schmitz , B & Raiskila , S kraatterin syvyyden on arvioitu olevan yli 300 metriä. Törmäyksen 2008. Impact structures and events - a Nordic perspective. Episodes 3 1(1), 107. jälkeen kraatteri on täyttynyt nopeasti sedimenteillä, jotka ovat ko- Ferrière 2013. Meteorite Impact Structures. Sivulla vierailtu 19.11.2013. http://www.meteorimpactonearth.com/meteorite.html vettuneet vuorotteleviksi hiekka-, siltti- ja savikiviksi. Sedimenteis- French B. M. 1998. Traces of catastrophe: A handbook of shock-metamorphic effects in terrestrial meteorite impact structures. LPI Contribution No. 954. tä on löytynyt myös mikrofossiileja, joiden perusteella on päätelty Houston, Texas, USA: Lunar and Planetary Institute. 120 s. kraatterin varsinaiseksi iäksi 520-530 miljoonaa vuotta. French, B.M. ja Koeberl, C. 2010. The convincing identification of terrestrial meteorite impact structures: What works, what doesn’t, and why. Earth-Science Reviews 98:123–170. Grieve, R. A. F., Langenhorst, F, Stöffler, D. 1996. Shock metamorphism of quartz in natue and ... experiment: II. Significance in geoscience. Meteoritics&Planetary Science, vol. 31, s. 6-35.

Asteriski 2014 13 Henkel, H. & L.J. Pesonen. 1992. Impact craters and craterform structures in TEKSTI Johan Wadström Fennoscandia. Tectonophysics 216, 31-40. Langenhorst, F., ja Deutsch, A. 1998. Minerals in terrestrial impact structures and their characteristic features. In Marfunin (toim.): Advanced Mineralogy 3, Springer-Verlag, Berlin, 95-119. Langenhorst, F.2002. Shock metamorphism of some minerals: basic introduction and microstructural observations. Bulletin of the Czech Geological Survey 77, s. 265–282. Styrning av sonder i rymden Lehtinen, M.1976. Lake Lappajarvi, a meteorite impact site in western Finland. Geological Survey of Finland Bulletin 282, 92 s.’ Lehtinen, M., Nurmi, P., Rämö, T. (toim.) 1998. Suomen kallioperä: 3000 vuosimiljoonaa. Hel- Då NASA utarbetade sina planer på att sända sinki, Suomen Geologinen Seura ry., 375 s. Pati, J. K. ja Reimold, U. W. 2007. Impact cratering – fundamental process in geoscience and planetary science. J. Earth Syst. Sci. 116, No. 2, April 2007, s. 81–98 rymdsonder, för att utforska och fotografera de Rajmon, D. 2010. Impact database 2010.1. Sivuilla vierailtu 10.2.2010. http://impacts.rajmon.cz Scmieder, M., Jourdan, F. 2013. The Lappajärvi impact structure (Finland): Age, duration of yttre planeterna, kom man på iden att utnyttja pla- crater cooling, and implications for early life. Geochimica et Cosmochimica Acta 112 (2013), 321–339. Svensson, N. B. 1968. Lake Lappajarvi, central Finland - a possible meteorite impact neternas gravitation för att styra sondens bana och structure. Nature, v. 217, s. 438. Tagle T., Öhman T., Schmitt R. T., Erzinger J., and Claeys Ph. 2007. Traces of an H chondrite in hastighet. the impact-melt rocks from the Lappajärvi impact structure, Finland. MAPS 42, Nr 10. M. Schmieder, F. Jourdan, T. Öhman, E. Tohver, C. Mayers, A. Frew. A Proterozoic 40Ar/39Ar Age for the Söderfjärden impact structure, Finland. LSPC, Houston, 2014 Då planeternas lägen vid upp- tionsassistans” kan vi såväl öka skjutandet av Voyager sonderna sondens hastighet i banan runt dessutom var lämpliga, kom Solen, alltså dess heliocentriska man på tanken att låta sonder- kretslopp, som dess riktning. SÄÄSTÄ OIKEASSA PAIKASSA na besöka alla yttre planeter, Bifogade bilder visar hur en utom Pluto som då inte befann rymdsonds bana ändras då den Talletustarjous on voimassa, kun yhdistät sig i lämplig position. Voyager passerar nära en planet. talletuksen Aktian muihin säästämisen tuotteisiin. 2 styrdes mot solsystemets yttre I djupa rymden följer sonden Tarjous voimassa toistaiseksi, talletuksen korko voi muuttua markkinatilantees- efter Saturnuspassagen medan en elliptisk bana kring Solen där ta johtuen. Ajantasainen tieto talletuksen korosta löytyy www.aktia. fi Voyager 1 ännu besökte Uranus inverkan av planeternas gravita- och Neptunus. Voyager 1 läm- tion i allmänhet är liten. Men om De löna nade a solsystemet som första av sonden passerar nära en planet, mänskligheten tillverkade före- på ett avstånd an några dussin till mål i slutet av år 2012 medan några hundra gånger längden av Voyager 2 ännu har en bit kvar. planetens radie, har dess gravita- Aktia Pankissa varallisuutesi hoitoon ja kasvattamiseen on paljon hy vaihtoehtoja. Talletustarjous on voimassa, kun yhdistät talletuksen Aktian muihin säästämisen tuotteisiin. Man kan ändra en rymdsonds tion betydande inverkan.

Kysy lisää talletustarjouksistamme ja varaa aika rahaa säästävään viä bana i förhållande till Solen Inom planetens gravitations tapaamiseen www.aktia.ﬁ tai puh. 0800 0 2470.vuotuista korkoa Tervetuloa Aktiaan! årlig ränta genom att styra den genom en fält följer sondens bana en kurva planets gravitationsfält. Med kring planeten. Sondens hastig- PÅ RÄTT STÄLLE.en sådan planetarisk ”gravita- het ökar i förhållande till solen

SPARA PÅ RÄTT STÄLLE P Aktı . ..TEKSTI | KUVAT Tommi Järvilehto Erbjudandet gäller då du kombinerar depositionen med Aktias övriga sparprodukter. Nova Delphini 2013 Erbjudandet gäller tills vidare, depositionsräntan kan ändras enligt marknads- situationen. Aktuell information om depositionsräntan finns på www.aktia. fi 14.8.2013 japanilainen tähtiharrastaja Koichi Itagaki löysi novan AVKASTNINGdelfiinin P.A. tähtikuviosta. Nova on äkillisesti kirkastuva tähti. Tyypilli- nen nova on lähekkäinen kaksoistähti, joka koostuu jättiläistähdestä Varaa aika puh. /Boka tid på tfn ja valkoisesta kääpiöstä. Tavallisesta tähdestä virtaa vetypitoista ai- 0800 0 2470. www.aktia.fi netta valkoisen kääpiön pinnalle. Kun vetyä on kertynyt tarpeeksi, se palaa valkoisen kääpiön pinnalla räjähdysmäisen nopeassa fuu- Aktia Bank erbjuder ﬂera bra alternativ för att sköta om och öka din förmögenhet. Erbjudandet gäller då du kombinerar depositionen sioreaktiossa. Räjähdysmäinen purkaus ei tuhoa kumpaakaan tähteä, med Aktias övriga sparprodukter.

Fråga mer om våra depositionserbjudanden och boka tid för en lönsam mutta nostaa tähtijärjestelmän kirkkautta tuntuvasti. trä på www.aktia.ﬁ eller på tfn 0800 0 2470. Tällä kupongillaVälkommen till Aktia! -15% alennus Nova Delphini 2013 kirkastui n.100 000 kertaisesti. Novan kirk- Ei koske tuotteita tai erikoispalveluja. kaus oli löydettäessä 6.3 magnitudia ja parhaimmillaan se kävi Met denna kupong 4.3mag kirkkaudessa. Eli hyvissä olosuhteissa sen pystyi näkemään -15% rabatt paljain silmin. Näin kirkkaita novia on havaittu 13 kappaletta 1901 Gäller inte produkter eller speciella behandlingar. vuoden jälkeen, eli noin kerran 10 vuodessa. ONLINE BOOKING! Onneksi 17.8.2013 sattui olemaan kirkas yö. Kävimme havain- noimassa novaa ja se näkyikin juuri ja juuri paljain silmin, jos tiesi Kauppapuistikko 16 mihin katsoa. Kohde oli mielenkiintoinen löytää taivaalta. Tuntuu, 65100 Vaasa Puhelin 050 320 5050 Avoinna: Ma - Pe klo 9 - 17 La 10 - 15 että tähtitaivas yleensä pysyy muuttumattomana satoja vuosia, mutta Muut ajat sopimuksen mukaan. hairlab-vaasa.fi hyvällä tuurilla sinne syttyy uusia tähtiä hetkeksi aikaa omana elin- aikana.

14 Asteriski 2014 Trajectory Around a Planet Trajectory to Pluto då den närmar sig planeten. Dess är beroende av den gravitations- sonden i en bana som med större gånger. Galileo-sonden på väg hastighet i förhållande till plane- kraft som påverkat. hastighet för den till ett betydligt till Jupiter använde denna teknik ten är däremot samma då den Fastän sondens hastighet i för- större avstånd från solen. genom att närma sig Venus en närmar sig och avlägsnar sig. hållande till planeten ej ändrats, På detta sätt kan en sond sty- gång och Jorden två gånger. Sondens rörelseriktning änd- har dess banhastighet i förhål- ras i olika banor. Det är också The Planetary Report July 1990 ras vid passagen med en vinkel lande till solen ökats av plane- möjligt att utnyttja samma pla- kallad vridvinkel. Denna vinkel tens hastighet. Vi har nu sänt ut nets gravitations-assistans flera

Nova Delphini 2013 lähikuvassa. Nova oli kirkas. Tähti oli ennen rä- Nova Delphini 2013. Kuva vastaa paljain silmin katsottua tilannetta. jähdystä lähes himmeämpi kuin tämän kuvan himmeimmät tähdet. Nova on kirkkaampi kuin 5.65 magnitudin viereinen tähti. Punainen sy- 17.8.2013 02:00. 8” Celestron, ATIK 4000LE 5x60s ©Vaasan Andro- linteri kuvassa on vieressä ollut 8” kaukoputki. 17.8.2013 00:34, Sony meda ry/Tommi Järvilehto pokkari 1x30s ISO400. ASA jalustan seurannalla ©Tommi Järvilehto

Asteriski 2014 15 TEXT/FOTO Matts Andersén Internationell ring av forskare vill borra i Söderfjärden Efter fem framgångsrika år med över 50 000 besökare ute vid Me- teoria Söderfjärden, planeras nu nya vetenskapliga undersökningar och borrningar i Söderfjärden. Ett internationellt forskningskonsortium med medverkande från Finland, Sverige och Estland har bil- dats. Forskarringens deltagare syns på bilden här invid.

nder år 2013 genomförde Me- 2013 och visade tillsammans med ”stendok- Under den dagens exkursion i Söderfjärdens teoria-sektionen inom Sun- torn” Satu Hietala från Geologiska forsknin- omgivning hittades lovande stenar som till- dom bygdeförening Leader- gscentralen exempel på kraterstenar. Många varatogs för närmare analys. projektet URKRATER som besökare medförde även egna fynd för be- En seminariedag för forskare inom geo- siktar på nya djupborrningar dömning. logi och arkeologi hölls i september med Uner i Söderfjärden och på att hitta kraters- Den som rör dig i skog och mark kring deltagare från Geologiska forskningscent- tenar kring Söderfjärden. Geolog Anton Söderfjärden kan hitta spår i terrängen av ralen, Helsingfors universitet, Åbo Akade- Grindgärds från Åbo Akademi var projektle- den gamla meteoritkratern. I lösa block och mi, Åbo universitet, Umeå universitet och dare. Han sammanställde en helhetsplan för berggrund runt Söderfjärdens meteoritkrater universitetet i Tartu. Forskarnas work-shop att möjliggöra borrningar under de närmaste kan spår av nedslaget återfinnas. För länge var givande och alla var överens om att nya åren. Planen finns på svenska och engelska sedan har inlandsisar transporterat block ur undersökningar och borrningar behövs. För och en tryckt version kan fås av underteck- kratergropen upp på kanterna, där de idag att driva frågan vidare bildades ett tvärve- nad eller läsas på webbsidan: www. meteo- kan hittas i sandgropar och vid grävningar i tenskapligt forskningskonsortium ”Söder- ria.fi > Aktuellt terrängen. Alla som rör sig i markerna kring fjärden research program consortium”, där I projektet ingick även att med hjälp av en Söderfjärden kan hitta stenar som forskare institutionen för geologi och mineralogi vid bred allmänhet söka spår i terrängen av det kan ha nytta av. Åbo Akademi står för koordination och an- gamla meteoritnedslaget som bildade Söder- På Meteorians webbsida finns information sökning om medel. fjärden. i text och bild om kraterstenar: www. meteo- Förhoppningen är att få fram nya spän- Grindgärds har vid olika tillfällen mött ria.fi > Aktuellt nande forskningsresultat som framöver kan intresserade amatörer för att handleda dem Vid ett skolningstillfälle som Anton Grind- populariseras i Meteorians utställningar. i sökande av kraterstenar. Han höll mottag- gärds höll i september fick ett 25-tal amatö- ning under Meteorians femårsjubileum i juni rer lära sig hur intressanta stenar kan hittas.

16 Asteriski 2014 URKRATER-forskare I september hölls ett seminarium för forskare med intresse av nya borrningar ner i Söderfjärden. URKRATER –tutkijat Syyskuussa pidettiin seminaari Söderfjärdenin kairauksista kiinnos- tuneille tutkijoille.

Här ses forskarna vid Meteorian/Ohessa tutkijat Meteoriihellä, vasemmalta, fr.v. Dr Antti Ojala (Geologiska forskningscentralen - GTK, Esbo); Dr Joonas Virtasalo (GTK, Esbo); Prof. Leho Ainsaar (Tartu Ülikool, Estland); Dr Pe- ter Edén, (GTK, Karleby); Dr Fredrik Olsson (Umeå Universitet, miljöarkeologi); Emeritus prof. Lauri Pesonen (Helsingfors universitet, geofysik); Forskningsassistent Satu Hieta- la (GTK, Kuopio); Astronomiska föreningen Andromedas ordförande Kaj Höglund (Öster- bottens museum, landskapsmuseiforskare, FM); Prof. Olav Eklund (Åbo Akademi, geologi och mineralogi) och FM, projektledare Anton Grindgärds (Åbo Akademi, geologi och mineralogi). På bilden saknas prof. Matti Räsänen/Ku- vasta puuttuu (Åbo universitet, institutionen för geografi och geologi). Ytterligare några forska- På stenjakt. Ca 25 personer deltog i Meteorians dag i september för sökning av kraterstenar re ingår i det nybildade konsortiet/Vastaperus- i terrängen kring Söderfjärden. På bilden instruerar ”stendoktorn” Satu Hietala från GTK om tettuun konsortioon kuuluvat myös seuraavat vilka slags stenar deltagarna ska titta efter. Lovande fynd gjordes för vidare analys. Foto: Matts tutkijat: Prof. Mats Åström (Linnéuniversitetet i Andersén. Kalmar); Prof. Erik Sturkell (Göteborgs univer- Kivijahdissa. N. 25 henkilöä otti osaa syyskuussa Meteoriihen kraatterikivien etsintäpäivään sitet, institutionen för geovetenskaper) och Dr Söderfjärdenin ympäristössä. Kuvassa ”kivitohtori” Satu Hietala GTK:sta ohjeistaa minkälaisia Peter Österholm (Åbo Akademi, geologi och kiviä osallistujien kannattaisi etsiä. Lupaavia löytöjä tehtiin tarkempia analyyseja varten. Kuva: mineralogi) Foto/Kuva: Matts Andersén Matts Andersén.

TEKSTI Matts Andersén | suom. ja edit Kaj Höglund/ Satu Hietala Kansainvälinen tutkijaryhmä haluaa kairata Söderfjärdenillä

Meteoriihen viiden menestyksekkään toimintavuoden ja 50.000 kävijän jälkeen suunnitellaan uusia tieteellisiä tutkimuksia ja kairauksia Söderfjärdenin meteoriittikraatteriin. Kansainvälisessä webbisivuilla on lisää informaatiota ja kuvia kraatterikivistä. tutkijaryhmässä on jäseniä Suomesta, Ruotsista sekä Virosta. Syyskuussa pidettiin koulutustilaisuus, Tutkijaryhmän jäsenet ovat oheisessa kuvassa. jossa Grindgärds sekä Hietala opettivat kivi- harrastajia miten mielenkiintoisia kiviä voisi löytää. Lisäksi päivän maastoekskursiossa löydettiin lupaavia kiviä, jotka otettiin ana- undom Bygdeföreningin Meteo- Grindgärds on useissa yhteyksissä tavan- lysoitaviksi GTK:lle. riihi-jaosto aloitti vuonna 2013 nut kiinnostuneita amatööritutkijoita, joita Seminaari, jonka aiheena oli geologia ja Leader-projektin ”URKRATER”, hän on ohjannut kraatterikivien etsinnäs- arkeologia, pidettiin syyskuussa. Osanotta- jonka tähtäimessä on saada ai- sä. Hän kertoi hankkeesta ja tunnisti kiviä jia oli GTK:sta, Helsingin yliopistosta, Åbo kaan syväkairauksia Söderfjär- Meteoriihen 5-vuotisjuhlassa, jossa myös Akademista, Turun yliopistosta, Uumajan Sdenin kraatteriin ja löytää kraatteriin liittyviä ”kivitohtori” Satu Hietala Geologian tutki- yliopistosta, Tarton yliopistosta sekä Poh- törmäyksessä syntyneitä kiviä, kuten breksi- muskeskuksesta yhdessä ”assistentteineen” janmaan museosta. Tutkijoiden workshop oita ja sueviittia. Geologi Anton Grindgärds tunnisti kiviä ja mineraaleja. Monet vieraili- oli antoisa ja kaikki olivat yksimielisiä siitä, Åbo Akademista on toiminut tutkimuksen jat toivatkin kiviä tunnistettavaksi. että uusia tutkimuksia ja kairauksia tarvitaan. johtajana. Grindgärds laati projektisuunnitel- Söderfjärdenin ympäristössä liikkuva voi Asian eteenpäin viemiseksi muodostettiin man tutkimuksista. Suunnitelma on laadittu löytää jälkiä meteoriittitörmäyksestä irtoloh- tutkimuskonsortio ”Söderfjärden research ruotsiksi ja englanniksi ja painetun version kareista ja kalliosta. Jo kauan sitten ovat jää- program consortium”, jossa Åbo Akademin voi saada allekirjoittaneelta tai lukea sen we- massat siirtäneet lohkareita kraatterikuopasta geologian ja mineralogian laitos toimii ha- bistä www.meteoria.fi > Aktuellt. sen reunoille ja niitä voi löytää tänä päivänä kemusten koordinoijana. Toivomuksena on Projektiin on kuulunut myös yleisön avul- hiekkakuopista ja kaivannoista. Kaikki, jotka saada uusia mielenkiintoisia tutkimustulok- la meteoriittitörmäyksestä syntyneiden jälki- liikkuvat alueen maastossa, voivat löytää tut- sia, joita voidaan hyödyntää Meteoriihen en etsiminen. kijoille mielenkiintoisia kiviä. Meteoriihen näyttelyissä.

Asteriski 2014 17 TEKSTI Tero Revonmäki kaikki tähtitieteestä ja kosmo- 2013! ”Mitä ihmettä” ajattelin, logiasta kertovat dokkarit mitä ”täällä on tähtitieteellinen yh- vain Suomen tv:stä on tullut, kat- distys”. Kaiken hyvän lisäksi sellut taivaalle ja miettinyt mitä puhujaksi oli tulossa tähtitie- kaikkea siellä mahtaakaan piillä. teen professori Esko Valtaoja, Erityisesti minua on kiehtonut ”TUONNE ON MENTÄVÄ”! ja kiehtoo edelleen kaikki kos- mokseen liittyvät käsittämättö- Heti Meteoriihelle päästyäni, mät mittasuhteet. On sitten kyse ensi hetkistä lähtien koin valta- yksittäisistä objekteista kuten vaa hyvänolon tunnetta, ”tämä esimerkiksi jättilaistähdet tai su- on minun paikkani, täällä olen permassiiviset mustat aukot tai omieni joukossa”. Esko piti maailmankaikkeuden koosta ja hyvän puheen elämästä maail- siitä miten materia onkaan sinne mankaikkeudessa, oli aivan us- sijoittunut. Alkaa ihan pyörryttää komaton fiilis olla kuulemassa kun koittaa pohtia sitä että tämä kuuluisaa professoria jonka olen kaikki on syntynyt ”ei mistään”! nähnyt usein tv:ssä puhumassa tähtitieteestä ja maailmankaik- Mitään konkreettisempaa keudesta. Siitä se sitten lähti. Hei! tähtitieteen suhteen en ollut Olen Tero ja yksi tuoreimmista Andromedan jäse- kuitenkaan harrastanut, en oma- Olen harrastanut valokuvaa- toimisesti enkä minkään tähti- mista muutaman vuoden ajan, nistä. Olen ollut mukana yhdistyksen toiminnassa tieteellisen yhdistyksen mukana. ja nyt olen tähtiharrastuksen pari kolme kuukautta. Opettelen kaikkea mitä Lähettyvillä kun ei ollut yhdis- myötä kääntänyt kameran kohti tyksiä minkä mukaan hypätä taivasta. Siinä riittääkin opet- vaan voi, aina kaukoputken käyttämisestä tähtiku- harrastamaan. Noh, muutimme telemista pitkäksi aikaa, mutta vaamiseen ja tähtien sekä tähtikuvioiden opette- kolmisen vuotta sitten tänne kuinka mielenkiintoista tähtiku- Vaasaan joten se oli ensimmäi- vaaminen onkaan! Jäsenyyden luun ja niin edelleen. nen mahdollistaja tulevalle uu- myötä ja myös sen mahdollista- delle harrastukselleni. Viimeinen mana aion tutustua lähivuosien Tämä on minun tarinani naula arkkuun oli kun kesällä aikana Linnunradalta löytyviin 2013 suunnittelimme puolisoni kohteisiin, tähtijoukkoihin ja – Se miten liityin Vaasan Andromedaan on vähän niinkuin kohta- kanssa viikonloppureissua koti- sumuihin ja myös kuvata niitä lon sanelemaa. Ensinnäkin, olen asunut ikäni Pohjois-Suomessa konnuille Pohjois-Suomeen. Sen aina mahdollisuuksien mukaan. ja minulla on pienestä pitäen kiinnostanut tähtitiede ja tähtitaivaan peruuntuessa lueskelin paikallis- Toivon näkeväni vielä joskus ilmiöt. Muistan, kun olin vain muutaman vuoden ikäinen nassikka lehteä etsien tulevia tapahtumia supernovan räjähdyksen, toinen ja pohdiskelin miltä tuntuisi liikkua valoa nopeammin – tiedostin ja pongasin sattumalta Andro- mikä olisi mahtavaa on se että jo silloin että valolla on rajallinen nopeus. Olen katsonut varmaan medan ilmoituksen, Kesäjuhla saisin joskus ikuistettua kuvan jossa näkyy useita galakseja sa- massa kuvassa. Maskiner från oss för Tähtitiedettä voi harrastaa HUS o. HEM, FRITID o. ARBETE! yksinkin, mutta onhan joukossa paljon hauskempaa joten te jotka ette ole vielä Andromedan jäse- niä mutta tähtitiede kiinnostaa, tervetuloa mukaan. Täällä ote- taan uudet tulijat lämmöllä vas- Fråga efter våra erbjudanden på taan. Ei haittaa jos et välttämättä gräsklippare, motor- o. röjsågar, lövblåsare, tiedä tähtitieteestä sen kummem- häcksaxar, högtryckstvättar, kompostkvarnar, min, tämä on harrastus josta jo- båttrailers, släpvagnar m.m. kainen löytää oman juttunsa niin osaamistason kuin esimerkiksi OBS! Vinterns snöslungor ajankäytön näkökulmasta. Tär- har kommit! kein on kiinnostus aiheeseen.

Ei muuta kuin tervetuloa ja toivon kaikille reilua annosta Cirkelvägen 15, 65100 Vasa • tel. 318 2950, 0500-364 688 wanhaa valoa - joko verkkokal- www.marander.fi • email: [email protected] volle tai kameran kennolle.

18 Asteriski 2014 Supernova SN2014J galaksissa M82. Meteoriihellä kuvasivat Tommi Järvilehto ja Tero Revon- mäki 28.1.2014. 8” Celestron, Nikon D90 4x2min ISO1600. Ku- vankäsittely: Tommi Järvilehto.

Supernovat SN 2013ej M74- ja SN2014J M81-galaksissa. silla Celestronin 14 tuumaisella teleskoopilla. Supernova kirkas- Viimeinen vuosi on ollut tähtiharrastajalle erityisen antoisa supernovien tui erittäin sopivaksi kohteeksi harrastajille. Suomalaisharras- havainnoinnin suhteen. 25.7.2013 Saksalainen Patrick Schmeer havaitsi su- taja Arto Murtovaara kertoo pernovan M74 galaksissa, n.32 miljoonan valovuoden päässä. Se sai luettelo- tunnistaneensa supernovan jäl- keenpäin jo 17. tammikuuta ot- numeron SN 2013ej. tamistaan kuvista. TEKSTI Tommi Järvilehto Tämä supernova on ”vain” 12 miljoonan valovuoden etäi- uutaman päivän otetut kuvat ennen ja jälkeen rä- tuu myös rautaa raskaampia al- syydellä räjähtänyt tyypin Ia päästä tieto levi- jähdyksen. kuaineita kuten uraania, tinaa ja supernova. Kyseessä on meitä si harrastajille, Nyt tapahtuneessa tyypin II kultaa. lähin löydetty supernova sitten että supernova on supernovassa valtava yli kym- Supernovat ovat erittäin har- vuoden 1993. Tuolloin superno- Mkirkastunut sopivaksi tähtihar- menen auringon massainen vinaisia ja valtavia tapahtumia. va löydettiin suunnilleen samalla rastajien kohteeksi. Kävimme jättiläistähti on kuluttanut vety- Yhdessä galaksissa ei välttä- etäisyydellä sijaitsevasta M81 kuvaamassa sitä 25.8.2013 kun polttoaineensa loppuun, ja jos- mättä tapahdu yhtä edes sadassa -galaksista. sää sen salli ja supernova oli sa myös heliumfuusiovaihe on vuodessa. Nyt M74 galaksissa Supernova voi syntyä kah- myös sopivasti kirkkaimmillaan loppumassa. Keskustan fuusio- niitä on ollut kolme kappaletta della eri tavalla. Tässä tyypin I n.12,5 magnitudia. Meillä on reaktiossa on kehittynyt yhä ras- 11 vuoden sisällä. supernovassa kaksoistähden val- myös omaa vertailumateriaalia. kaampia alkuaineita aina rautaan koinen kääpiötähti ottaa naapu- Olimme nimittäin lähes vuotta saakka. Tällöin sen ydin luhis- Supernova SN2014J ritähdeltään materiaalia kunnes aikaisemmin testanneet uutta tuu neutronitähdeksi tai mustak- Supernovan löysivät sattumal- sen massa kasvaa yli kriittisen tähtikuvauskameraa ensimmäis- si aukoksi. Samalla ulkokerrok- ta 21.1.2014 University College 1,4 auringon massan suuruiseksi tä kertaa ja kuvanneet juuri M74 set (n. 90% massasta) räjähtävät Londonin opiskelijat, jotka ku- ja räjähtää. galaksia. Ohessa Meteoriihellä ulospäin. Supernovissa muodos- vasivat taivasta teleskooppikurs- Sää oli erittäin huono koko alkuvuoden, mutta heti ensimmäi- senä kirkkaana iltana kävimme M74 Galaksissa oleva supernova häikäisee lähes enemmän kuin galaksin muut 100 miljardia tähteä yhteen- sä. 8” Celestron, ATIK400LE 5x60s. Kuvankäsittely: Tommi Järvilehto kuvaamassa supernovaa Meteo- riihellä. Tällä kertaa kamerana oli Nikon D90 järjestelmäkame- ran runko kytkettynä 8 tuuman Celestron kaukoputkeen. Supernovien ajatellaan laukai- sevan uusien tähtien ja aurinko- kuntien synnyn. Voidaan sanoa, että maapallo ja me olemme koostuneet muinaisten supernovien räjähdyksien muodostamis- ta alkuaineista. Meissä jokaisessa on hitunen tähteä.

Asteriski 2014 19 Leader-hanke Hankeomistaja: Sundomin kyläyhdistys / Meteoriihi-jaosto

Kehittämishanke URKRATER:in tavoitteena on laatia kokonaisvaltainen suunnitelma siitä miten uusia tutkimuskairauksia olisi mahdollista toteuttaa Söderfjärdenin meteoriittikraatterissa. Canon 15x50 IS Parallellogram kikarstativ Hankkeessa etsitään myös meteoriitti iskun jal- Celestron UpClose 10x50 kiä maastosta kraatterin läheisyydestä. Kohderyhmiä ovat seudun koulujen oppilaat, TEXT Hans Linden erilaiset metsänomistajajärjestöt, kaivinkoneen- kuljettajat, suunnistajat, sienten ja marjojen poi- mijat jne. Söderfjärden on ainutlaatuinen luonto- Nyinköpt utrustning 2013 Uusia varustehankintoja 2013 ja kulttuuriperintö, maailmanlaajuisesti tunnettu meteoriittikraatteri, kansallisesti arvokas kulttuu- rimaisema ja Natura2000-alue. Kyseinen hanke Under året 2013 har föreningen fått bidrag Vuoden 2013 aikana yhdistys on saanut tu- tähtää alueen luontoarvon kehittämiseen ja pa- från Svenska kulturfonden, Waldemar von kea Svenska kulturfondenilta, Waldemar von rantamiseen. Alueen identiteetti mvahvistuu ja Frenckells stiftelse, Svenska Österbottniska Frenckellin säätiöltä, Svenska Österbottniska lisäarvona hyötyvät sekä seudun asukkaat että Samfundet r.f., William Thurings stiftelse och Samfundetilta, William Thuringin säätiöltä ja yhdistykset. Svenska tekniska vetenskapsakademin i Fin- Svenska tekniska vetenskapsakademin i Fin- Hanke on ensimmäinen askel kokonaisvaltai- land. Föreningen köpte under året bl.a. in 10 landilta. Ostimme mm. 10 pienempää Celest- sen suunnitelman laatimiseksi monitieteellisen mindre Celestron UpClose 10x50 kikare, en ron UpClose 10x15 kiikaria, kuvanvakaimella kairaushankkeen koordinoinnista. Kairaus on bildstabiliserande Canon 15x50 IS kikare och varustetun Canon 15x50 IS kiikarin sekä va- suunniteltu toteutettavan Suomen, Ruotsin ja Vi- utrustning för en egentillverkad parallellogram rusteita itsetehdylle kiikarijalustalle. Celestron ron yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyönä. kikarstativ. Celestron kikarna används under kiikareita käytetään mm. koululaisnäytöksissä. Tarkoituksena on saada uusia tietoja Söder- beställningsvisningarna för bl.a. skolgrupper. Kevään aikana haetaan avustusta valoku- fjärdenin ainutlaatuisesta meteoriittikraatterista, Under våren söks bidrag för ett till telesko- vaukseen sopivan pienemmän kaukoputken mikä voi suosia seudun kehitystä. Tulevaisuu- prör som väljs uteslutande med tanke på foto- hankintaan. Molemmat kaukoputket asenne- dessa uusia tietoja ja löydöksiä on mahdollista grafering. Eventuellt kommer båda teleskoprö- taan rinnakkain, samansuuntaisesti ASA-ja- popularisoida Meteoriihen näyttelyssä sekä hyö- ren att monteras parallellt på ASA mounten. lustaan. Se mahdollistaa yhtäaikaisen katse- dyntää kaikissa seudun museoissa, vierailukes- Detta möjliggör att man kan titta i det ena lun toisella (Orion Optics UK ODK 16”) sekä kuksissa ja kouluissa. teleskoprör (Orion Optics UK ODK 16”) och valokuvaamisen toisella putkella. samtidigt fotografera med det andra. Matts Andersen

Kuva Kaj Höglund Kuva Marko Myllyniemi/Tommi Järvilehto

Kuva Timo Alanko

Andromeda vierailulla Lakeuden ursan tornilla Loppuvuodesta (30.10) kävimme myös suurella joukolla tutustumassa naapurimme Lakeuden Ursan toimintaan ja täh- titorniin Sahannevalla. Kiitos Marko Myllyniemelle ja muille vieraanvaraisuudesta!

20 Asteriski 2014 TEXT / BILDER Steve Mattsson Andromeda Twitterissä ja Facebookissa! Tietoa yleisönäytöksistä ja muista tarkkailutapahtumista.

Celestia Klikkaa itsesi osoitteeseen Vad är Celestia? twitter.com/meteoria

Celestia är en rymdsimulator, tillägnat simulering av planetsystemet och rymden i 3-D. Programmet lämpar sig utmärkt om man vill simulera Facebookista löydät meidät osoitteesta och se varje enskild planet i realtid, hur den roterar och hur månarna förhåller sig till varandra och till sin planet. Realistisk simulering av sol- https://www.facebook.com/groups/250498276280/ systemet och planeternas cirkulation runt solen.

Man kan se stjärnor och galaxer och detaljer ute i världsrymden medan man själv åker runt i solsystemet och navigerar från planet till planet, eller från himlakropp till nya spännande och outforskade platser. Man kan följa satteliter och himlakroppar för att se sig omkring var just detta föremål befinner sig ute i världsrymden. Man kan fördjupa sig och studera närmare enskilda utvalda rymdobjekt som man själv vill utforska och lära sig mera om.

Utmärkta användningsområden

• Undervisning och föreläsning • Simulering i realtid av respektive planets position och förhållande till månarna • Möjlighet att studera och lära sig teknisk data om respektive rymdobjekt • Se framåt i tiden hur planeterna kommer att befinna sig till varandra • Se stjärnbilderna på natthimmelen från rymdens perspektiv • Se guidad rundtur i demonstrationsvisning • Hemsida för nedladdning: www.shatters.net/celestia

Den vackra Tellus sett från ett avstånd på ca 33 000 km höjd.

En av Saturnus månar (Rhea). I bakgrunden synns Saturnus och de smala ringarna.

Asteriski 2014 21 Ett ”vanvettsföretag” Det var inte nog att spegeln Om Anton, far till Emil i Lönneberga, hade sett vad jag höll på med i tonåren blev sfärisk. Den behövde en skulle han nog antagligen ha kommenterat det som ett vanvettsföretag. svagt elliptisk form för att mot- verka brytningsfel.

ag sitter och gnider på en När spegeln hade fått sin un- glasbit ovanpå en annan, gefärliga form gällde det fin- ställer ett tungt lod ovan- slipning med mindre och min- på till natten, mäter lite dre kaliber på slipmedlet så att då och då, och fortsätter ytan blev blank. Det allra sista såJ dag efter dag. Så snart det går skulle göras med polerpulver för skolans skull, under alla lov på en beckform. Becket göts på och ledigheter, sitter jag framför verktyget och formades av spe- ett litet fönster i ett halvskumt geln med en vikt ovanpå. Beck- rum, som vintertid knappt höll et skulle få rätt konsistens med temperaturen över noll grader. tillsatsämnen. Det fick inte vara Dagarna blir månader och måna- för hårt, för då riskerade man derna blir år. Det hinner gå tre år repor. Det fick inte heller vara innan slutresultatet har uppnåtts. för mjukt, för då blev det inget resultat. I beckformen gjorde jag Vad handlar de här galenska- skåror i form av ett rutmönster. perna om? Det som var mest problema- Så länge jag minns var jag tiskt var att rummet där jag arbe- överväldigad över vinterkväl- tade inte var uppvärmt. På jullov larnas stjärnhimmel. Jag växte ”När spegeln hade fått sin ungefärliga form och sportlov kunde temperaturen upp på en ort där det var långt gällde det finslipning med mindre och mindre gå ner till nära noll. Det betyd- till vägbelysningar. På vägarna kaliber på slipmedlet så att ytan blev blank.” de att beckformen blev för hård. till mitt hem i Kortjärv, Terjärv Hups – där blev det en repa! i norra svenska Österbotten an- Det här betydde att beckfor- vände man ficklampa för att hitta TEXT / BILDER Ola Österbacka men fick tas bort och slipning- fram. Under de gnistrande kalla en återupptas. Det hände flera vinternätterna erbjöd Vinterga- gånger. Ibland blev reporna tan och planeterna det ljus som djupa, och då krävdes det gröv- fanns till hands, om inte månen att jag skulle vara nöjd. Mitt första försök blev ett fiasko. Jag har re slipmedel för att få hela spe- visade sig. Vårt folkskolbiblio- stativet kvar. gelytan ner till repans nivå. Det tek hade några böcker om pla- Men gnistan var tänd. Jag fick tag i en postorderkatalog från Clas var det här skedet som tog allra neter och stjärnor. Dem lusläste Ohlson. Där presenterades en handbok att bygga ett spegelteleskop. mest tid, och tålamodet prövades jag. De sålde också delarna som behövdes. Det var en civilingenjör som minsann. När jag fick möjlighet att börja hade gjort anvisningarna, minns inte namnet och har inte ens kvar Jag hade en gång lyckats få gå i Jakobstads samlyceum såg handboken. Längtan att bygga ett spegelteleskop hade väckts. Vi ytan helt ren – så kom igen en jag ett enkelt teleskop i Öströms hade inga extra pengar, men på något sätt fick jag sparat slantar för djup repa. Då gav jag upp. Jag optikeraffär. Någonstans läste beställningen. Jag var då 15 år. bestämde mig för att det fick jag att man kan göra ett teleskop De viktigaste delarna var två glasskivor med diametern 15 cm. Den duga, och räknade med att kunna själv om man har handalag och ena skulle bli spegel, och den andra skulle användas som form för förhindra ljusbrytning kring re- kunskaper.Min bror uppmunt- slipningen. Sedan fanns det karborundum i olika grovlekar, poler- pan med en klick svart målfärg. rade mig: ”Har du handalag så pulver och beck. Det sista momentet var för- har jag kunskaper.” Han köpte Till en början använde jag det grövsta slipmedlet för att gröpa ur silvring med silvernitrat. Det var snällt ett objektiv, 60 mm i dia- spegeln, samtidigt som verktyget fick konvex form. Verktyget fästes ett intressant kemiskt laboratori- meter och med knappt en meters på en vågrät yta och man skulle föra spegelglaset av och an över ejobb. Kruxet var att jag sakna- brännvidd, och ett okular. Jag verktyget, doppat i vatten och med slipmedel på, och samtidigt rotera de i stort sett alla de hjälpmedel rullade samman och limmade det efter hand. Hur länge jag jobbade för att få den rätta urgröpningen som en laborant använder. Men papper till en tub och hittade ett minns jag inte. I början kontrollerade jag djupet tills en eller annan det blev en silveryta. mässingsrör för okularet. Några millimeter hade gröpts ur, men sedan gällde det att att företa en op- Så gällde det att bygga själva trästolpar skruvades ihop till ett tisk mätning av brännpunkten. Glaset doppades i vatten för att ge instrumentet. Jag hade tillgång stativ. Men linsen var för simpel en ungefärlig brännpunkt enligt den anvisning som handboken gav. till såg, handhyvel, hammare och och gav för stora brytningsfel för Brännvidden skulle bli ungefär 150 cm. skruvmejsel, knappast just mera.

22 Asteriski 2014 Meteorians utställning

Utställningen öppen år 2014 - På beställning: Visningar för grupper från maj till mitten av oktober - online bokningar www.meteoria.fi - eller via Turistbyrån i Vasa, tfn (06) 325 1145 Ortens snickeri löste problemet - Allmänna öppettider: söndagar kl 14-20 från 1 juni till 28 september och onsdagar kl 18-20 från 4 juni till med virkesanskaffningen: faner 24 september för tuben, plankor för stativet. Men hur skulle jag bära mig åt Meteoriihen näyttely för att få två axlar med vinkel- Näyttely auki vuonna 2014 fästen för den polära uppställ- - Tilauksesta ryhmille toukokuusta lokakuuhun ningen? - online tilaukset www.meteoria.fi En god vän som var metallar- - tai Vaasan matkatoimisto, puh. (06) 325 1145 betare löste problemet. Han ”fi- - Yleiset aukioloajat: sunnuntaisin klo 14-20 alkaen 1.6 ja jatkaen 28.9 asti ja keskiviikkoisin klo 18-20 alkaen 4.6 ja jatkaen 24.9 asti rablade” det jag behövde enligt handbokens ritning. Det var det Liity Andromedan jäseneksi enda jag behövde anlita andras tjänster för. Jäsenenä saat tämän lehden ja voit osallistua maksutta tapahtumiin, joita yhdistys järjestää jäsenil- Och den stora dagen kom när leen. Saat ilmaisen sisäänpääsyn observatorioon, voit lainata maksutta kiikareita ja kaukoputkea sekä kirjoja yhdistyksen kirjakokoelmasta. Voit halutessasi olla aktiivisemminkin mukana suunnittelemassa jag monterade in spegeln, häng- yhdistyksen toimintaa ja hankintoja ja esittelemässä tähtitaivaan helmiä vierailijoille. de upp hjälpspegeln på sina fäs- Jäsenyys maksaa 25 € vuodessa, 15 € opiskelijoilta ja eläkeläisitä. Voit täyttää kaavakkeen yhdistyk- ten, lade in ett okular i röret och semme kotisivulla www.ursa.fi/yhd/andromeda lyfte ut tuben på gården. Det var sommar, och inga stjärnor syn- Bli medlem i Andromeda tes, så jag fick nöja mig med att Som medlem får du denna tidning, kan delta kostnadsfritt i olika evenemang som föreningen ordnar spana in ett grannhus på några för medlemmar, gratis inträde till observatoriet, låna teleskop och kikare kostnadsfritt och böcker från hundra meters avstånd. Och visst föreningens bibliotek. Du kan om du vill som medlem delta aktivt i föreningen och visa rymdens pärlor för var det så hjärtat bultade: försto- besökare vara med och fundera ut olika aktiviteter och nyanskaffningar till föreningen. ringen blev med 6 mm okularet Medlemskapet kostar 25 € per år, 15€ per år för studerande och pensionärer. Du fyller i blanketten på föreningens hemsida www.ursa.fi/yhd/andromeda drygt 230 gånger! Brännvidden blev drygt 1400 mm. Motvikt för att balansera trät- Apply for membership ubens vikt blev en betongklump, As a member you receive this magazine, You can participate free of charge in various events that the typ slipsten. Observatorium blev Andromeda arranges for members, free admission to the observatory, borrow telescopes and binoculars en relativt öppen plats på en for free and books from the library. If you want you can take an active part in Andromeda and display stenmur. Jag byggde ett skjul av space gems for visitors, plan different activities and updates of our equipment. The membership is € 25 per year, € 15 per year for students and pensioners. You fill out the form on the kartong som gick att lyfta upp homepage www.ursa.fi/yhd/andromeda med handkraft och ställa på ända mot norr. Eftersom jag saknade motor för att driva teleskopet runt po- laxeln måste jag själv putta fram det efter hand, vilket förstås led- de till att det skakade en del. Jag hade heller ingen sökarkikare, utan försökte lägga upp riktmär- ken så att jag nödtorftigt kunde ställa in siktlinjen. Många gånger blev det dock mycket sökande innan jag fick in ljussvaga före- mål. Jag var särskilt intresserad av stjärnhopar och av att följa Jupiters månar. Under stjärnkla- ra kvällar kunde nog folk som passerade på vägen en bit ifrån undra vad det var för en galning som höll till där på stenmuren. Och det var väl galenskap av sitt slag. Ett vanvettsföretag, men jag hade nått mitt mål. M42 Orionin sumu 30.12.2013 Meteoriihellä kuvattuna. 3 x 4min ISO1600 Nikon D90+Celestron CPC 8” (c) Vaasan Andromeda ry Tommi Järvilehto, Tero Revonmäki. Kuvankäsittely: Tommi Järvilehto.

Asteriski 2014 23 Kuvia 2013 - Bilder 2013 Kuvia Andromedan toiminnasta ja jäsentemme ottamia kuvia lisää yhdistyksen nettisivuilla www.ursa.fi/yhd/andromeda Mera bilder om verksamheten och bilder tagna av våra medlemmar www.ursa.fi/yhd/andromeda

Anne Hietanen ja Mari Nordlund/Kaj Höglund Andromedan galaksi M33 / Timo Alanko Meteoriihi yövalaistuksessa / Kaj Höglund

Lovejoy-komeetta / Timo Alanko Meteoriihellä / Kaj Höglund

Pekka Hietala, Satu Hietala ja Eska Valtaoja Meteoriihellä Birger Finskas, Marko Myllyniemi, Esko Valtaoja ja Timo Alanko/ Kaj Höglund PanStarrs komeetta/ Kaj Höglund joka testaa Meteoria-lippistä / Kirsti Hietala

24 Asteriski 2014 Revontulia 17.3.2013 / Robert Höglund