Asemattomien Kaupunkipyörien Ohjeistus Kunnille Sisällys
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 27/2018 Asemattomien kaupunkipyörien ohjeistus kunnille Sisällys Tiivistelmä sivu 3 Esipuhe sivu 4 Ohjeistuksen tausta ja tavoitteet sivu 5 Terminologia sivu 6 1. Asemattomien kaupunkipyörien lyhyt historia sivut 7-11 Liikenneviraston tutkimuksia ja 2. Asemattomien kaupunkipyörien tunnuspiirteet sivut 12-18 selvityksiä 3. Osana liikennejärjestelmää ja matkaketjuja sivut 19-23 4. Palvelun laatu ja käyttäjäkokemus sivut 24-30 27/2018 5. Pyöräilyn ja kaupunkipyörien imago sivut 31-34 6. Ansaintalogiikka ja rahoitusmallit sivut 35-43 7. Asemattomien kaupunkipyörien nykytila maailmalla ja Suomessa sivut 44-55 Verkkojulkaisu pdf 8. Sähköavusteiset kaupunkipyörät sivut 56-64 (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-6656 9. Lainsäädäntö ja sen tulkinta sivut 65-71 ISSN 1798-6664 10. Suositukset ja pelisäännöt sivut 72-84 ISBN 978-952-317-547-1 Esimerkkejä kaupunkikohtaisista pelisäännöistä ja ohjeista sivu 85 Lähteet sivu 86 Liite: Keskeisimmät lainkohdat sivut 87-95 Tiivistelmä Asemattomat kaupunkipyörät perustuvat digitalisaation Suoraan lainsäädännöstä kumpuavat kuntien keinot ohjata tuomiin mahdollisuuksiin, kuten älykkäisiin lukkojärjestelmiin asemattomien kaupunkipyöräjärjestelmien toimittajia ja ja niitä tukeviin älypuhelinsovelluksiin. Nämä mahdollistavat operaattoreita ennakoivasti ovat rajalliset. pyörän jakamisen usean käyttäjän kesken ilman tarvetta erillisiin asemiin. Pyörät voivat olla pysäköitynä vapaisiin Voidakseen ohjata prosessia kunnan kannattaa aktiivisesti pyörätelineisiin tai niille voidaan varata ja määrittää pyrkiä ohjaamaan toimijoita muilla keinoilla, joista digitaalisesti omia alueita kaupunkitilassa. keskeisimpiä ovat ennakoiva toimintatapa ja yhteiset pelisäännöt kunnan ja asemattomia Asemattomat kaupunkipyöräjärjestelmät tarjoavat kaupunkipyöräjärjestelmiä tarjoavien yritysten ja kaupungeille ja kunnille parhaimmillaan uuden ja operaattoreiden välillä. kustannustehokkaan tavan edistää pyöräilyä, sujuvia matkaketjuja ja joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Pelisäännöt hyvistä menettelytavoista eivät velvoita operaattoreita lain tavoin, mutta ovat silti omiaan Asemattomien kaupunkipyöräjärjestelmien merkittävin selkeyttämään kunnan edellyttämiä toimintatapoja. Mikäli taloudellinen kilpailuetu tavanomaisiin järjestelmiin kunta ei itse ilmaise tahtoaan ja anna operaattoreille selkeitä verrattuna ovat huomattavasti aiempaa pienemmät toimintaohjeita, aloite jää operaattorille. investointikulut. Investointikulujen alentuminen ei kuitenkaan ole poistanut tarvetta panostaa järjestelmien operointiin. Kunnan kannattaa noudattaa avoimuutta ja oma- aloitteellisuutta asemattomiin kaupunkipyöriin liittyvässä Pyöräpysäköinnin laadukas suunnittelu ja toteuttaminen viestinnässään. Erityisesti silloin kun operaattoria ei valita sekä järjestelmän tasapainottaminen pyörien siirroilla ovat hankintamenettelyn kautta, kunnan on hyödyllistä omaksua keskeisimmät edellytykset sille, että asematon järjestelmä mahdollisimman aktiivinen ote viestintään. voi toimia missään kunnassa. 3 Esipuhe Näitä suosituksia on tehty yhteistyössä noin 30 eri Suomen Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat: kunnan edustajien kanssa. Nämä kunnat edustavat suurinta osaa niistä kunnista, joilla asemattomat kaupunkipyörät ovat vähintään harkinnassa tai joihin on Maija Rekola, kestävän liikkumisen asiantuntija, operaattoreiden taholta oltu yhteydessä. Lainsäädännön Liikennevirasto. tulkinnassa on tehty eniten yhteistyötä Suomen Kuntaliiton Tytti Viinikainen, kestävän liikkumisen asiantuntija, sekä Helsingin kaupungin kaupunkiympäristö toimialan Liikennevirasto. lakimiesten kanssa. Johanna Vilkuna, liikenneasiantuntija, Suomen Kuntaliitto ry. Kuntien tarpeita ja tärkeimpiä teemoja kartoitettiin sekä Juha Korhonen, liikennejärjestelmäasiantuntija, Pohjois- yhteisiä pelisääntöjä hahmoteltiin hankkeen työpajassa Savon ELY-keskus. 24.1.2018. Osa kunnista on samaan aikaan käynnistänyt Ohjeistuksen tekemisen on rahoittanut Liikennevirasto. Sen oman tai naapurikuntien yhteisen (esim. Helsinki ja tuottamisesta on vastannut Matti Hirvonen / Pyöräilykuntien Vantaa) pelisääntöjen laadinnan. verkosto ry. Pääasiantuntijana on toiminut Martti Tulenheimo Asemattomien kaupunkipyörien ja niitä tarjoavien yritysten / Tulenheimo Urban Solutions. Ohjeistuksen ovat kirjoittaneet ansaintalogiikka sekä järjestelmien rahoitus on herättänyt Tulenheimo ja Hirvonen. Kansainvälisenä asiantuntijana paljon kysymyksiä. Toimiala ja suuri osa sen yrityksistä työhön on osallistunut urban designer Anthony Desnick ovat melko uusia, eikä tyhjentäviä vastauksia Minneapolisista. rahoituskysymyksiin ole vielä olemassa. Erilaisia rahoitusmalleja erityisesti kuntien näkökulmasta on hahmoteltu tämän ohjeen luvussa 6. 4 Ohjeistuksen tausta ja tavoitteet Uuden ilmiön haltuunotto Kuntien työn tukeminen Digitalisaation mahdollistamat asemattomat Koska asemattomat kaupunkipyörät ovat joka kaupunkipyörät ovat globaalissakin mittakaavassa tapauksessa uusi ilmiö ja analysoitua tietoa vähän, on varsin uusi ja nopeasti muuttuva ilmiö. Lisäksi erityisesti kuntien näkökulmasta katsottuna ilmennyt toimijakenttä ja koko toimintaympäristö on muuttunut tarve ottaa asia haltuun ja luoda yhteiset pelisäännöt nopeasti. Siksi aiheesta ei ennen tämän ohjeistuksen toimintaa ohjaamaan. kirjoittamista ole ollut saatavilla juuri mitään kokonaisvaltaisempaa yhteenvetoa. Tämän ohjeistuksen tavoitteena on helpottaa kuntien työtä ja ohjata prosessia niin, että asemattomien Asemattomiin kaupunkipyöriin liittyy myös uhkakuvia, kaupunkipyörien tarjoamat mahdollisuudet voitaisiin joiden mukaan kaupunkeihin rynnii kilvan alan hyödyntää osana pyöräilyn ja viisaan liikkumisen yrityksiä ilman lupaa tai yhteisiä pelisääntöjä. edistämistyötä. Näissä uhkakuvissa lopputuloksena ovat heitteille Ohjeistus sisältää luvussa 14 esiteltyjen jätettyjen kaupunkipyörien röykkiöt, jotka ovat pelisääntösuositusten lisäksi myös paljon yleistietoa seurausta huonosta suunnittelusta, operoinnista ja asemattomista kaupunkipyöristä, toimintaympäristöstä yhteispelin puuttumisesta kunnan ja yritysten välillä. ja keskeisistä toimijoista, jotta kunnilla olisi Näiden lähinnä median hellimien uhkakuvien mahdollisimman hyvät lähtökohdat ymmärtää uutta toteutuminen Euroopassa ja varsinkaan Suomessa ilmiötä ja sen mittasuhteita. vaikuttaa tällä hetkellä erittäin epätodennäköiseltä. 5 Terminologia Asemattomat kaupunkipyörät nykymuodossaan ovat uudehko ilmiö ja siksi terminologiakin on vielä osittain vakiintumatonta. ● Hybridijärjestelmä Tässä ohjeistuksessa käytettävät keskeisimmät käsitteet: • Kaupunkipyöräjärjestelmä, jossa on kiinteitä asemia, mutta mahdollisuus ottaa pyörä käyttöön ● Asematon kaupunkipyörä, kelluva kaupunkipyörä myös aseman ulkopuolelta ja palauttaa pyörä • Kaupunkipyöräjärjestelmä, jossa ei ole / ei tarvita kiinteitä muuallekin kuin asemalle. asemia tai telineitä, vaan käyttö tapahtuu mobiiliaplikaation • Kehittyneimmät hybridijärjestelmät ohjaavat ja älylukon avulla. käyttäjiä hinnoittelulla. Pyörän palauttamisesta • Käytetyimmät englanninkieliset nimet ovat ”Dockless asemille palkitaan. bikeshare” ja ”Bikeshare 2.0.” ● MaaS = Mobility as a Service ● Asemallinen kaupunkipyörä, tavanomainen • Liikkuminen palveluna. kaupunkipyörä, perinteinen kaupunkipyörä • Liikkumisen käyttäjälähtöinen palvelutarjonta. • Kiinteisiin asemiin ja telineisiin perustuva kaupunkipyöräjärjestelmä (esim. Helsingissä vuodesta ● Geo-fence 2016 lähtien toiminut järjestelmä). • Virtuaalisesti määritelty alue todellisessa ● Operaattori ympäristössä. • Yritys tai yritysten ja muiden toimijoiden yhteenliittymä, • Asemattomien kaupunkipyörien tapauksessa joka toimittaa asemattoman kaupunkipyöräjärjestelmän voidaan rajata pyörien käyttö ja pysäköinti tietyille kunnalle ja vastaa sen operoinnista. Operaattori ja alueille, jotka operaattori ja kaupunki sopivat järjestelmäntoimittaja voivat olla myös eri taho, mutta tässä yhdessä. ohjeistuksessa niistä kaikista käytetään yleisnimitystä operaattori. 6 1 Asemattomien kaupunkipyörien lyhyt historia Kaupunkipyörien lyhyt historia 8 Kaupunkipyörien lyhyt historia Ensimmäinen sukupolvi Toinen sukupolvi Yhteiskäyttöiset kaupunkipyörät keksittiin alun perin Vuoteen 1995 asti kaikki kaupunkipyörät olivat Amsterdamissa vuonna 1965. Tavallisia valkoisiksi asemattomia. maalattuja pyöriä jätettiin sinne tänne ilman lukkoa. Vuonna 1995 Kööpenhaminassa otettiin käyttöön Vastaava ajatusta on sittemmin toteutettu ympäri ensimmäinen laajamittainen järjestelmä, jossa pyörät maailmaa vaihtelevalla menestyksellä. Yleensä lukittiin kiinteisiin asemiin. Samanlainen järjestelmä lukottomat pyörät katoavat hyvin nopeasti. avattiin Helsingissä vuonna 2000 osana Euroopan kulttuuripääkaupunki -vuoden juhlahankkeita. Vuokraaminen tapahtui kolikkopantilla. Pyörät suunniteltiin tarkoituksella sellaisiksi, ettei niitä kannattanut varastaa. Käyttäjäkokemukseltaan pyörät olivat varsin heikkolaatuisia. Vuodesta 1995 lähtien käytännössä kaikki uudet kaupunkipyöräjärjestelmät perustuivat kiinteisiin asemiin. Kuva: Pinterest.com 9 Kaupunkipyörien lyhyt historia Kolmas sukupolvi 2000-luvun alussa teknologia mahdollisti käyttäjien -> Ensimmäistä kertaa yhdessä järjestelmässä tunnistamisen ja lukkojen automatisoinnin. Pyörät tuhansia asemia ja kymmeniätuhansia pyöriä. voitiin suunnitella sellaisiksi, että käyttäjäkokemus saatiin hiottua lähelle tavallista polkupyörää. Pariisin esimerkki herätti valtavaa kiinnostusta Kaupunkipyörät alkoivat yleistyä varsinaisesti ympäri maailmaa. Sen vanavedessä uusien 2007, jolloin Pariisissa avattiin