DOCSLIB.ORG

11.9.2020 LIITE 1 Tuusniemen Kunta KEHA/5415/2020 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUSSUUNNITELMA AJOKAUDELLE 2020-2021 RAHOITETTAVA KÄYTT

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
11.9.2020 LIITE 1 Tuusniemen Kunta KEHA/5415/2020 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUSSUUNNITELMA AJOKAUDELLE 2020-2021 RAHOITETTAVA KÄYTT 11.9.2020 LIITE 1 Tuusniemen kunta KEHA/5415/2020 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUSSUUNNITELMA AJOKAUDELLE 2020-2021 RAHOITETTAVA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIIN PERUSTUVA LIIKENNE Sopimuskohtaiset rahoitusosuudet Juankoski-Kaavi-Kuopio 5 154 € Kaavi-Luikonlahti-Tuusniemi, josta 7 451 € jako-osuus lisävuorosta (Kaavi 82 %,Tuusniemi 18 %) 4 485 € Kaavi-Juankoski-Kuopio 2 132 € Outokumpu-Tuusniemi-Kuopio 2 068 € Rahoitusosuus yhteensä 16 805 € josta kunnan osuus lisävuorosta 4 485 € Ilmoitettu maksuosuus (sis. alv 10 %) indeksitarkistetaan kunkin sopimuksen sopimusehtojen mukaisesti. Ajokaudella 1.6.2020-6.6.2021 kuntarajat ylittävässä käyttöoikeussopimuksiin perustuvassa liikenteessä ELY- keskuksen rahoitusosuus on 80 % ja kuntien yhteenlaskettu rahoitusosuus 20 %. Kuntien rahoitusosuudesta keskuskaupungin osuus on 20 % ja jäljelle jäävä osuus jaetaan kaikille kunnille tasaosuuksin mukaan lukien keskuskaupunki. Kustannukset jaetaan kohdekohtaisesti niiden kuntien kesken, joita kohteen liikenne palvelee. Kuntien sisäisen liikenteen kustannuksista kunnat vastaavat kokonaan. RAHOITETTAVA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIIN PERUSTUVA LIIKENNE 1.6.2020 ALKAEN Juankoski-Kaavi-Kuopio Sopimusnumero 641291 KOS/kW Liikenteenharjoittaja Oy Pohjolan Liikenne Ab Sopimuksen päättymispäivä (+optiovuodet) 6.6.2021 (+1 v) Reitti Ajopäivät Lähtö klo Perillä klo Juankoski-Muuruvesi-Riistavesi ¤ M-P 6:25 6:55 Riistavesi-Muuruvesi-Juankoski ¤ M-P 6:55 7:25 Juankoski-Kaavi-Riistavesi-Kuopio M-P 7:25 8:50 Kuopio-Riistavesi-Muuruvesi-Juankoski-Kaavi M-P 15:30 16:55 Kaavi-Riistavesi-Kuopio M-P 16:55 17:45 Kuopio-Riistavesi-Muuruvesi T-Juankoski T-Kaavi T M-P 21:00 22:10 Juankoski-Kaavi-Riistavesi-Kuopio L 8:15 9:30 Kuopio-Riistavesi-Kaavi-Juankoski L 13:30 14:40 Muuruvesi-Juankoski-Kaavi-Riistavesi-Kuopio S 14:35 16:00 Kuopio-Riistavesi-Kaavi-Juankoski-Muuruvesi T S 16:45 18:10 Kuopion kaupungin Waltti-liput 1 Kaavi-Luikonlahti-Tuusniemi Sopimusnumero 641707 KOS Liikenteenharjoittaja Savo-Karjalan Linja Oy Sopimuksen päättymispäivä (+optiovuodet) 6.6.2021 Reitti Ajopäivät Lähtö klo Perillä klo Kaavi-Luikonlahti-Petäjämäentie-Tuusniemi Koulp 8:00 8:50 Tuusniemi-Luikonlahti-Kaavi Koulp 15:10 15:50 Polvijärvi-Niinivaara-Kortteinen-Kaavi Koulp 7:05 8:40 Kaavi-Maarianvaara-Kaavi ¤ Koulp 13:05 14:25 Kaavi-Kortteinen-Niinivaara-Polvijärvi Koulp 15:25 16:35 Kaavi-Luikonlahti-Paljakantie (me-korvaava lisävuoro) KoulpM-To 15:05 15:50 Lisävuoro kunnat 100 % (Kaavi 82 %,Tuusniemi 18 %) Kaavi-Juankoski-Kuopio Sopimusnumero 697871 KOS/kW Liikenteenharjoittaja Mika K. Niskanen Oy Sopimuksen päättymispäivä (+optiovuodet) 6.6.2021 (+1+1 v) Reitti Ajopäivät Lähtö klo Perillä klo Juankoski-Kaavi-Kuopio-Microteknia T M-P 6:25 7:55 Juankoski-Kaavi-Kuopio M-P 9:55 11:10 Juankoski-Muuruvesi-Kuopio M-P 15:10 16:15 Kuopio-Muuruvesi-Juankoski M-P 8:45 9:40 KYS-Kuopio-Kaavi-Juankoski M-P 13:00 15:00 Microteknia-Kuopio-Kaavi-Juankoski M-P 16:30 18:00 Kuopion kaupungin Waltti-liput Outokumpu-Tuusniemi-Kuopio Sopimusnumero 697852 KOS/kW Liikenteenharjoittaja Savonlinja Oy Sopimuksen päättymispäivä (+optiovuodet) 6.6.2021 Reitti Ajopäivät Lähtö klo Perillä klo Outokumpu-Tuusniemi-Kuopio-Microteknia M-P+ 6:10 7:50 Microteknia-Kuopio-Tuusniemi-Outokumpu M-P+ 14:15 16:00 Kuopion kaupungin Waltti-liput välillä Kuopio-Riistavesi Paljakantie-Kaavi-Juankoski Sopimusnumero 668766 KOS Liikenteenharjoittaja Savo-Karjalan Linja Oy Sopimuksen päättymispäivä (+optiovuodet) 6.6.2021 (+1+1+1 v) Reitti Ajopäivät Lähtö klo Perillä klo Paljakantie-Kaavi-Juankoski Koulp 7:45 8:55 Juankoski-Kaavi Koulp 15:05 15:25 KOS/kW = käyttöoikeussopimus, käytössä kaupungin Waltti lippu-ja maksujärjestelmä KOS = käyttöoikeussopimus, käytössä liikenteenharjoittajan lippu- ja maksujärjestelmä 2.
Load more

Recommended publications
  • Kunnan/YT-Alueen Rooli Omistajanvaihdoksessa
    Kunnan/YT-alueen rooli omistajanvaihdoksessa Maaseutujohtaja Juha Nykänen Sydän-Savon maaseutupalvelu Sydän-Savon maaseutupalvelu Kapteeninväylä 5, 70900 Toivala http://maaseutupalvelu.siilinjarv p. 044-7401263 i.fi [email protected] Kaavi, Kuopio, Leppävirta, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto Kunnan/ YT-alueen rooli omistajanvaihdoksessa Alkukartoituskäynnit Avustus omistajanvaihdossuunnitelmien laatimiseen Maaseutuelinkeinoviranomaistehtävät Sydän-Savon maaseutupalvelu Kapteeninväylä 5, 70900 Toivala http://maaseutupalvelu.siilinjarv p. 044-7401263 i.fi [email protected] Kaavi, Kuopio, Leppävirta, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto Alkukartoituskäynti Tavoitteena herätellä omistajanvaihdosta suunnittelevia tiloja aloittamaan prosessiin liittyvät toimenpiteet ja suunnittelu ajoissa ja parantaa sekä luopuvan että jatkavan yrittäjän henkistä ja tiedollista valmistautumista omistajanvaihdokseen Tavoitteena myös saada maatiloja joilla ei ole jatkajaa yhteistyöhön tuotantoaan jatkavien tilojen kanssa Alkukartoituskäynnillä kartoitamme maatilan tiedot, luopujan sekä jatkajan ajatukset ja toiveen sekä tarkastellaan omistajanvaihdoksen yleisiä ehtoja ja mahdollisuuksia tehdä omistajanvaihdos Ohjaus oikean asiantuntijan luokse Sydän-Savon maaseutupalvelu Kapteeninväylä 5, 70900 Toivala http://maaseutupalvelu.siilinjarv p. 044-7401263 i.fi [email protected] Kaavi, Kuopio, Leppävirta, Rautalampi, Rautavaara,
    [Show full text]
  • WELL-BEING for People, Companies and the Environment Vieremä
    EU-funding createses WELL-BEING for people, companies and the environment Vieremä Kiuruvesi Sonkajärvi SAVON TÄHDET SAVO STARS Iisalmi Rautavaara IN ENGLISH Lapinlahti Pielavesi Nilsiä Keitele Maaninka Siilinjärvi Juankoski Kaavi Tervo KUOPIO Vesanto Tuusniemi Dear reader, Suonenjoki Rautalampi this magazine is for you! It presents various EU-funded star projects in North Savo. Leppävirta EU-programs may seem fairly distant but their effects are shown in multiple ways in the Varkaus daily lives of almost all inhabitants of North Savo. They promote the well-being of people,e, companies and the environment. North Savo uses three funds of the EU: the European Regional Development Fund (ERDF), the European Social Fund (ESF) and the Rural Development Programme for Mainland Finland. The province has received 379 million Euros through these funds between 2007 and 2013. Funding also offers significant benefits: the state, municipalities, companies, educational and research institutes and societies canalize co-funding to the projects. Project activities have created several new jobs and companies in North Savo. In addition, thousands of employees have received up-to-date education, various companies and organizations have received new research and education equipment and municipalities have been supported through building municipal infrastructure that helps industry and trade. All this promotes employment, competitiveness, innovation and production activities. Financial support from the European Structural Funds in North Savo are granted by the Regional Council of Pohjois-Savo, the Centre for Economic Development, Transport and the Environment of North Savo and Finnvera. These organizations work in close cooperation with each other. Funding is aligned with provincial development programs.
    [Show full text]
  • A Review of Taraxacum (Asteraceae) in Eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia)
    Memoranda Soc. Soc. Fauna Fauna Flora Flora Fennica Fennica 89, 89: 2013 139–182. • Räsänen 2013 139 A review of Taraxacum (Asteraceae) in eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia) Juhani Räsänen Räsänen, J., Pajutie 1 B 4, Linnunlahti, FI-80110 Joensuu, Finland. E-mail: [email protected] Little is known about changes in the abundance and species composition of dandelions (Taraxa- cum) in Finland. However, Eastern Finland, the biogeographical provinces of Karelia ladogensis and Karelia borealis, has been explored again since 1985. Carl-Erik Sonck collected dandelions there mainly in the 1940s and published his results later (Sonch 1964a). The comparison revealed that changes were considerable over this 60-year period. Species of the section Taraxacum had become more frequent, while those of the sections Borea and Erythrosperma had declined. After Sonck, 88 species were found to be new to North Karelia and 24 to Ladoga Karelia. Respectively, 16 and 33 species were not re-discovered in these provinces. The figures are approximate, particu- larly concerning Karelia ladogensis, because a larger part of this province has not been studied since 1945 when most of its territory was ceded to the former Soviet Union. Introduction ish provinces of Karelia borealis, (Kb) and Ka- relia ladogensis (Kl/Fin). In addition to histor- Earlier information on the dandelions of east- ical records, I present my own observations on ern Finland is from a few areas only. The vicini- the less frequent species. Data from neighbour- ty of Lieksa (Karelia borealis) is the best studied, ing provines Sa, Sb and Ok (Fig. 1) is given also.
    [Show full text]
  • Pohjois-Savon HYTE-Esite
    HYVINVOINNIN & TERVEYDEN EDISTÄMINEN POHJOIS-SAVOSSA Miten meillä menee? aiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Tämä vanha sanonta on totta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (HYTE). Jotta voimme HYTE-työssä keskittyä oikeisiin asioihin ja saada tuloksia K aikaan, meidän on osattava vastata seuraaviin kolmeen kysymykseen: 1. Mitkä ovat Pohjois-Savon suurimmat hyvinvointiin liittyvät ongelmat? 2. Millä tutkitusti vaikuttavilla keinoilla näihin ongelmiin voidaan puuttua? 3. Miten tehokkaat keinot ja työkalut saadaan kaikkien käyttöön? Ensiksi on tiedettävä, miten meillä tällä hetkellä menee. Pohjois-Savoon on helmikuussa 2018 valmistunut alueellinen hyvinvointikertomus, joka kokoaa yhteen Pohjois-Savon terveyteen turvallisuus ja hyvinvointiin liittyvät tärkeimmät tiedot ja kokee terveeksi elämänlaatu vertaa niitä muihin maakuntiin. Samalla hyvin- vointikertomus linjaa HYTE-työn tärkeimmät liikuntapalvelut painopisteet vuosille 2018-2021. tehokas koulutus Hyvinvointikertomuksen mukaan monet kulttuuripalvelut väljä asuminen asiat ovat meillä hyvin: maakuntamme asuk- kaat kokevat elämänlaatunsa hyväksi, olemme tyytyväinen elämään tyytyväisiä kulttuuri- ja liikuntapalveluihin ja asuinalueet koetaan turvallisina. Keskimäärin ei kiusata pohjoissavolaiset kokevat itsensä varsin onnel- lisiksi: asteikolla 1-10 keskiarvoksi maakunnalli- sessa hyvinvointikyselyssä tuli 8.1. Meillä on myös paljon parannettavaa. Tämä Sairastavuusindeksi (THL) käy ilmi selvimmin Terveyden ja hyvinvoinnin v. 2014-2016 (keskiarvo), ikävakioitu laitoksen
    [Show full text]
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
    [Show full text]
  • Kunnat Ja Kuntapohjaiset Aluejaot 2005
    Tilastokeskus Käsikirjoja 28 Statistikcentralen Handböcker Statistics Finland Handbooks Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2005 Kommuner och kommunbaserade indelningar 2005 Municipalities and Regional Divisions Based on Municipalities 2005 Tilastokeskus Käsikirjoja 28 Statistikcentralen Handböcker Statistics Finland Handbooks Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2005 Kommuner och kommunbaserade indelningar 2005 Municipalities and Regional Divisions Based on Municipalities 2005 Helsinki - Helsingfors 2005 Tiedustelut - Förfrägningar - Inquiries: Kari Seppä Saija Ylönen (09) 17341 sähköposti: [email protected] www.tilastokeskus.fi/luokitukset © 2005 Tilastokeskus - Statistikcentralen - Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna fä r länas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN 0355-2063 = Käsikirjoja ISBN 952-467-399-1 Yliopistopaino, Helsinki 2005 Alkusanat Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2005vastaan Kari Seppä, p. (09) 1734 3572, ja -julkaisussa esitellään yleisimmät tilastoissa Saija Ylönen, p. (09) 1734 2641. käytettävät kuntapohjaiset alueluokitukset. Käsikirja sisältää kuntajaon lisäksi seutukun­ Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2005 nat, maakunnat, suuralueet, läänit, työvoima- -julkaisun sisältämät luokitukset ovat saata­ ja elinkeinokeskukset, tilastolliset työssä­ villa myös sähköisessä muodossa. Sähköiset käyntialueet, tilastollisen kuntaryhmityksen luokitustuotteet voi tilata
    [Show full text]
  • Hankehakemus Kestävää Kasvua Ja Työtä 2014–2020 Suomen Rakennerahasto-Ohjelma
    Hakemusnumero: 106747 Hankekoodi: 1 (21) Hankkeen nimi: Hyvällä mielellä Pohjois-Savo 2021-2030 Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Diaarinumero 25.2.2021 EURA 2014/11114/09 02 01 01/2020/ESAELY Käsittelijä Puhelinnumero Tuija Tuomela 0295 026 698 Hakemusnumero Hankekoodi 106747 Hakemustyyppi Tila Uusi Saapunut 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Kuopion kaupunki Organisaatiotyyppi Y-tunnus Kunta 0171450-7 Jakeluosoite Puhelinnumero Minna Canthinkatu 24 017 182 111 Postinumero Postitoimipaikka 70100 Kuopio Tilinumero (IBAN) BIC FI19 5600 0510 0113 26 OKOYFIHH WWW-osoite Hankkeen yhteyshenkilön nimi Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Vähäsarja Kati Anne Tuulia Kansalaistoiminnan palveluiden päällikkö Yhteyshenkilön sähköpostiosoite Yhteyshenkilön puhelinnumero [email protected] 0447182513 Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely ¨ Vain yksi hakija ý Hakijoita on useampi kuin yksi ¨ Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai (yhteishanke) useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Osatoteuttajat Hakijan (osatoteuttajan) nimi Y-tunnus Organisaatiotyyppi Itä-Suomen yliopisto 2285733-9 Yliopisto Savonia ammattikorkeakoulu 2629463-3 Ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu 1474763-1 Ammattikorkeakoulu Perustele, miksi hanke toteutetaan yhteishankkeena. Hankekokonaisuus on laaja, toiminta-alueena
    [Show full text]
  • Kuopion Seudun MAL-Valmisteluaineistoa 2019
    Kuopion toiminnallisen seudun hakeutuminen MAL-sopimusmenettelyyn KUOPION SEUDUN MAL-valmisteluaineistoa Matti Vatilolle 17.12.2019 Aineiston on työstänyt syksyllä 2019 Kuopion, Siilinjärven, Tuusniemen, Suonenjoen, Leppävirran ja Lapinlahden yhteinen MAL-valmisteluryhmä, johon on osallistunut myös Pohjois-Savon liiton edustaja. Ohjausryhmänä on toiminut seudun kuntajohtajakokous. Kuntien hallitukset ovat pitäneet yhteisen seutuseminaarin MAL-teemasta syyskuussa ja käsitelleet valmistelun aiesopimusasian joulukuussa 2019 jokaisessa kunnassa. Yhteydet, KUOPION KAUPUNKI sirpa.latti-hyvonen(at)kuopio.fi juha.romppanen(at)kuopio.fi katri.hiltunen(at)kuopio.fi raija.kovanen(at)kuopio.fi Sisältö 1. Seudun väkiluku 2. Kuopion toiminnallisen seudun VISIO 2030-luvulle 3. Toiminnallinen kaupunkiseutu koostuu vyöhykkeistä 4. Toiminnallisen kaupunkiseudun kärkihankekokonaisuuksia alustavasti (kärkihankkeet ja vyöhykkeet) 5. Kärkihankekokonaisuuksien sisältöjen luonnostelua 6. Kärkihankekokonaisuuksien kuvauksia…(kesken) 7. Kuopion toiminnallisen seudun tilannekuvaa, täydennetään 8. Erityispiirteitä, alustavaa 9. Kuopion toiminnallisen seudun MAL-valmisteluprosessia 2018 – 2019 10. Markkinointi- ja viestintätoimenpiteitä ja foorumeita 11. MAL-sopimusasiat, lisäarvoa seutu, valtakunnallinen, alustavaa 12. Mittareita (kesken) 13. Rinnakkaisia valmisteluprosesseja 14. MAL-sopimuksen elementtejä 15. Ohjaus- ja valmisteluryhmien hahmottelua vuoteen 2020 16. Kokeiluteemojen luonnostelua 17. Rakennemalli Loikka 2030 (valmistui 2011-2012) Kuopion seudun MAL-valmisteluaineistoa
    [Show full text]
  • A Wretched Life Or a Journey to Wealth
    Summary A WRETCHED LIFE OR A JOURNEY TO WEALTH Adaptation of immigrants from Savo, North Karelia and Kainuu to Canada in 1918–1930 In the period 1918–1930 a total of 4 743 immigrants moved from Savo, North Karelia and Kainuu to Canada. The move across the ocean from eastern Finland was less common than from Ostrobothnia because people from eastern Finland preferred moving to Finnish cities. On the average, 55 percent of those leaving the province of Kuopio were men; the corresponding figure in the province of Mikkeli was 62 percent and in Kainuu 65%. More than half of the emigrants were 20–29 years of age, or young adults who had just entered the prime of their working lives. Over two-thirds were unmarried, which considering their age was rather logical. By social background they were chiefly farmers (or their children) or workers. Due to the structure of industry there were more workers among the emigrants in eastern Finland than elsewhere in the country (tenant farming as an institution was less developed there than in the west). Emigration in the province of Kuopio centered on the town of Kuopio, but proportionally its significance was greatest in Hankasalmi, the area surrounding Kuopio, Lapinlahti, Iisalmi and environs, Kiuruvesi and Tuusniemi. Trans-Atlantic migration was extremely rare in North Karelia. In the province of Mikkeli emigration was centered in Kangasniemi, the rural parish of Mikkeli and Pieksämäki. Three-quarters of the migrants from Kainuu were from the town of Kajaani, Sotkamo and Kuhmoniemi. In general, I have discovered 401 persons from eastern Finland whose occupation is listed.
    [Show full text]
  • Geological Features of the Kuopio District
    Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 198 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 198, 2013 Pentti Hölttä (ed.) MAIN GEOLOGICAL FEATURES OF THE KUOPIO DISTRICT by Heikki Lukkarinen, Perttu Mikkola and Olli Äikäs Geological Survey of Finland, P.O. Box 1237, FI-70211 Kuopio, Finland E-mail: [email protected] INTRODUCTION Geologically the Kuopio district is part of the transition zone between the Svecofennian domain and the Archean craton known as Raahe−Ladoga zone and includes a variably preserved cover sequence (Karelian domain) overlying the Ar- chean basement rocks. The transition zone is interpreted as a geosuture charac- terised by NW−SE- and N−S-trending faults and shear zones, an extensive grav- ity minimum and high-grade metamorphic blocks (Koistinen 1981, Korsman et al. 1988). Bedrock mapping for the GTK 1:100 000 series has been undertaken in the much of the Kuopio district in recent years (Lukkarinen 2000, 2002, 2008, Pääjärvi & Äikäs 2005, Äikäs 2000), followed by ongoing revision and definition of rock units for the national stratigraphy database (FINSTRATI) and the nation- wide seamless bedrock map (Bedrock of Finland − DigiKP). ARCHEAN CRATON The Archean bedrock in the Kuopio district consists of the southernmost parts of the Iisalmi and Rautavaara complexes as well as numerous discrete gneiss domes (Kuopio, Rytky, Vehmasmäki, Paukarlahti, Kotalahti, Konnus and Saamainen) and tectonic slices to the west of the domes, making up the Kuopio Complex; these domes and slivers are surrounded by Paleoproterozoic supracrustal rocks. The Kuopio complex is bounded by the dextral Suvasvesi D3−D4 faults and shear zones in the east and the Airaksela D3−D4 fault in the west (Forss et al.
    [Show full text]
  • Life According to Nature's Rhythm
    LIFE ACCORDING TO NATURE’S RHYTHM THIS BID BOOK WAS EDITED BY: KUOPIO REGION CANDIDATE 2020 Ilona Sares (ProAgria North Savo) and Mira Saari (Savonia University of Applied Sciences) If you have any questions regarding the book, please contact the editors. We thank those featured in this book and Sinikka Määttälä, Marja Niskanen ja Jarkko Kääriäinen for their help in producing it. EUROPEAN List of European Region of Gastronomy partners in the Kuopio Region: http://bit.ly/2rf3ggd REGION OF GASTRONOMY COVER IMAGE: © www.casret.fi / Esa Muikku CONTENTS Introduction and selected focus areas 10 Food education is an important activity of the Rural Women’s Advisory Organisation 56 FINLAND IS ONE OF THE PUREST COUNTRIES IN THE WORLD THIS IS HOW WE ORGANISE OUR DEVELOPMENT ACTIVITIES 1 Towards a gastronomic region 12 11 Organisation 62 ECONOMIC AND SOCIAL WELLBEING IS IMPORTANT 12 Event and project plan 64 2 Kuopio – Capital of Lakeland, City of Happiness 16 THIS IS HOW WE COMMUNICATE THE PROJECT STRENGTHS: NATURE, DIVERSITY AND COLLABORATION 13 Marketing and communication plan 74 3 Ambassador 20 THIS IS HOW WE BUDGET AND EVALUATE THE PROJECT THE CULINARY HERITAGE OF SAVO IS UNIQUE 14 Budget plan 2018–2020 78 4 Life according to nature’s rhythm 26 15 Monitoring and evaluation plan 79 5 Culinary calendar – the culinary heritage of Savo 28 Afterword REGIONAL INGREDIENTS PROMOTE HEALTH 6 The Nordic diet provides the foundation for health 32 7 Regional ingredients at our disposal 35 EDUCATION & RESEARCH 8 Education and training 54 9 Innovations and supporting businesses 55 4 // E UROPEAN R EGION OF G ASTRONOMY E UROPEAN R EGION OF G ASTRONOMY // 5 KUOPIO REGION CANDIDATE 2020 INTRODUCTION AND SELECTED FOCUS AREAS INTRODUCTION AND SELECTED FOCUS AREAS F OOD has always been an important part of tourism, but in recent years interest in It is also our objective to take advantage of the opportunities to integrate companies in culinary tourism has increased significantly.
    [Show full text]
  • Frogs in Miniature Coffins from Churches in Finland
    MIRATOR 16:1/2015 192 Frogs in Miniature Coffins from Churches in Finland Folk Magic in Christian Holy Places* Sonja Hukantaival Introduction Curious discoveries were made during renovation work of two Eastern Finnish churches in the late nineteenth and early twentieth century. Several tens of miniature wooden coffins with the remains of a frog inside were found under the church floors. However, after the immediate media buzz had blown over, these finds were soon largely forgotten. The ethnologist U. T. Sirelius was the first scholar to briefly mention these finds in his article about Finnish magic objects published in 1906.1 He explained that the frog coffins were a part of fishing magic aimed at stealing the luck of the catch from more fortunate fishermen. He also published a drawing of one of the frog coffins that had been found. The few later mentions have been similarly brief, and often simply repeat this notion.2 In this paper, I introduce a more comprehensive view of the phenomenon. This is done by gathering and presenting the information on actual finds of miniature coffins from churches and by studying late nineteenth-century folklore on magic practices involving these objects collected for the Folklore Archives of the Finnish Literature Society (FLS FA) in Helsinki. This folklore shows that the practices involving a buried or concealed miniature coffin are basically quite similar, but there is also variation in both form and meaning. It should be noted that the place where the coffin is buried or concealed as a part of these rituals varies greatly in the folklore, and thus the church or churchyard is only one possibility.
    [Show full text]