1/2009 SUUPOHJA-Info
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Isojoki – Kauhajoki – Karijoki – Kurikka – Teuva SUUPOHJA-info 1/2009 Suupohjan seutukunnan infolehti Teak juhlii 50-vuotista KOKO taivaltaan. 2010 Teak juhlii 50-vuotista taivaltaan. Aikuiskoulutuskeskus on vuosikym- – menen saatossa muuttunut kertakurssittajasta teknologiakeskukseksi, joka nykyisin toimii jokaisessa Suomen maakunnassa. 2013 Juhlapäivää vietettiin 1. huhtikuuta työvoimakoulutusta käsittelevän seminaarin ja 50-vuotisjuhlan merkeissä. 50-vuotispäivän kunniaksi julkaistiin myös historiikki Aikuiskoulutusta ajassa - Teuvan aikuiskou- lutuskeskuksen viisi vuosikymmentä. Kirjan kirjoittaja Kalervo Niemelä kuvaa Teakin kehitystä menestystarinaksi. KOKO-ohjelmatyön Lisää sivulla 2. valmistelu alkoi s. 4 Logistia-Instituutti vauhdittaa koulutusta Logistia-klusterin ja teknologiakeskuksen ja tutkimusta s. 5 kehittäminen on osa Kauhajoen seudun aluekeskusohjelmaa. LEADER- rahoitusta 2,5 miljoonaa euroa s. 6 Suupohjan kulttuuriyhdistys tiedottaa s. 6 Työvoimakoulutuspoliittinen seminaari käynnisti Teakin 50-vuotisjuhlan. Suupohja-INFO Päätoimittaja: Toimitussihteeri: Julkaisija: Suupohjan Ohjelmapäällikkö Seututiedottaja elinkeinotoimen kuntayhtymä Timo Vesiluoma Tiina Rantakoski Toimituksen postiosoite: p. 040 525 7207 p. 020 7470 8308 C/o LC Logistics Center Oy s-posti: tai 040 757 2283 Teknologiapuisto 1 [email protected] s-posti: 61800 Kauhajoki [email protected] SUUPOHJA-info 1/2009 Työvoimakoulutuspolitiikka aiheena juhlaseminaarissa Teak juhli 50-vuotista toimintaansa. Teak juhl 50-vuotista taivaltaan 1. nosto. Työuran alussa on merkitystä sil- − Maakuntarajat eivät saa olla yh- huhtikuuta. Päivä aloitettiin työvoi- lä, kuinka nopeasti mennään jatko-opin- teistyön esteenä Suupohjassa. Molem- toihin ja kuinka nopeasti valmistutaan. milla puolin maakuntarajaa on mahdolli- makoulutuspoliittisella seminaarilla − Tärkeätä on, että pysyttäisiin suus menestyä. Aktiiviseen yrittämiseen ja sen jälkeen oli 50-vuotisjuhla. terveinä ja työpanosta olisi enemmän, on mahdollisuuksia, hän totesi. Vanhanen korosti työhyvinvoinnin mer- Yhteistyöstä hän mainitsi esimerk- Seminaarissa puhui ohjelmajohtaja kitystä. kinä vaikuttamisen Suupohjan rautatien Rauno Vanhanen työ- ja elinkeinominis- Huomiota on kiinnitettävä myös säilymisen puolesta. Tärkeä rautatie teriöstä aiheenaan Työllä ja yrittämisellä rakenteelliseen työttömyyteen, syrjäy- turvaa liikenteen satamaan. eteenpäin. Hän lähetti viestiä työpaikoil- tymisen estämiseen, työvoimareservien Teakilla on Wideroosin mukaan le. mukaan saamiseen sekä ulkomaisen tärkeä tehtävä joustavan koulutuksen − Käyttäkää hiljaista aikaa toimin- työvoiman saantiin. järjestäjänä tällaisina aikoina. nan ja uuden osaamisen kehittämiseen. − Suomessa on 30 000 osatyöky- Wideroos toi esiin valtion elvytyspa- Yrityksien kannattaisi aikaistaa inves- kyistä, jotka ovat halukkaita ja valmiita ketin. tointeja, jos mahdollista. töihin. Näistä olisi löydettävissä 10 000 − Nyt on tehtävä rohkeita ratkaisuja. Rauno Vanhanen muistutti siitä, että – 20 000 ihmisen työpanos. Työkyvyt- Velkataakkaa nostetaan kaksinkertai- vaikka nyt eletään taantumaa, edessä tömyyseläkesäännöksiä tulee kuitenkin seksi, jotta turvataan hoidon, sosiaali- on lähivuosina iso eläköityminen ja sitä muuttaa, hän arvioi. huollon ja koulutuksen taso. kautta työvoimapula. Vanhanen valoi uskoa työn ja yrittä- Wideroos toivoi kuntien käyttävän − Lähivuosina poistuu työmarkki- misen merkitykseen. kuntatalouden elvytyskeinoja paikalli- noilta 200 000 ihmistä. Jotta työn määrä − Suomalainen pitää tekemisen sesti. säilyy samana, on lisättävä tehokkuutta meiningistä ja sillä pärjätään. − Nyt on aika aikaistaa jäähallien ra- ja pidennettävä työuria. kentamista ja korjattava homekoulut. Ja Keinoja työurien pidentämiseen on Kaskisten seuraamukset lomautuksia on vältettävä, hän toivoi. Vanhasen mukaan useita, paljon mui- Seminaarissa puhuivat myös johtaja takin kuin keskustelussa ollut eläkeiän vasta edessä Raimo Harjunen ja erikoissuunnittelija Marjut Leppänen Etelä-Pohjanmaan TE- Kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos toi keskuksesta ja Marja-Terttu Hautanen- terveiset eduskunnasta ja esitti ajatuksia Jokela Länsi-Suomen lääninhallitukses- Suupohjan kehittämisestä. Kaskisten ta. Puheenvuorot esittivät myös johtaja Rauno Vanhanen muistutti 200 000 ihmisen tehtaan lakkauttaminen on Wideroosin Pertti Kinnunen Etelä-Pohjanmaan poistumisesta työmarkkinoilta lähivuosina. mukaan pahinta, mitä on sattunut alu- Kauppakamarista, johtaja Pauli Ojala eelle aikoihin. Seuraamuksia ei ole vielä Nordautomationilta, Birgitta Saarenpää täysin koettukaan. Wideroos haluaa Teakista ja johtaja Tom Lundberg. katsoa asiaa valoisin mielin, mutta rea- listisesti. Ulla- Maj Wideroos korosti maakuntarajat ylittävän yhteistyön merkitystä Suupohjan kehittämisessä. - 2 - SUUPOHJA-info 1/2009 Teakin historiikki julki Kertakurssittajasta teknologiakeskukseksi. Teakin 50-vuotishistoriikki julkaistiin juh- lapäivänä. Historiikin TEAK, aikuiskoulu- tusta ajassa, Teuvan aikuiskoulutuskes- kuksen viisi vuosikymmentä on kirjoitta- nut opetusneuvos Kalervo Niemelä. − Historiikkiä lukiessa ei voi olla ihailematta ja kunnioittamatta niitä mie- hiä ja naisia, jotka alkuaikoina panivat itsensä peliin kurssikeskuksen tulevai- suuden puolesta. Ilman heidän uuras- tustaan ja sinnikkyyttään koko hanke saada Teuvalle aikuiskoulutuskeskus olisi saattanut kariutua, toteaa toimitus- johtaja Lars Kronqvist. Historiikissa luodaan katsaus Teakin vuosikymmeniin. Alkuvuosien vaikeuk- sien ja epävarmuuden ajoista siirryttiin 70-luvulle eli aikaan, jolloin kurssikes- kuksen toiminta vakiintui. Siirryttäessä 90-luvulle toimintaa leimasi laajentumi- sen kausi, joka on jatkunut aina tähän päivään saakka. Viidenkymmenen Kuva ylhäällä: vuoden aikana Teak on kehittynyt pieni- Historiikin kirjoittaja muotoisesta ammattikurssikeskuksesta Kalervo Niemelä (vas.), kansainväliset mittasuhteet täyttäväksi ohjelmajohtaja Rauno teknologiakeskukseksi. Vanhanen TEMistä ja − Puhuisin mielelläni menestystari- Teakin toimitusjohtaja nasta. Lähes tyhjästä on kehittynyt val- Lars Kronqvist. takunnan tasoinen koulutuskeskus, arvi- Kuva keskellä: oi historiikin kirjoittaja Kalervo Niemelä. Kurssikeskuksen pääsi- − Nykyisin Teakin menestyksen säänkäynti 1970-luvulla. avaimia ovat joustavuus, luotettavuus ja reagointiherkkyys. Teakilla on opetuksen Kuva alla: organisoinnin taito, Niemelä sanoo. Teak Teknologiakeskuk- sen pääsisäänkäynti huhtikuussa 2009. Toimintaa koko Suomessa Nykyisin Teak on Euroopan suu- rin ja monipuolisin puu- ja huone- kalualaan erikoistunut oppilaitos. Viime vuosien aikana Teak on kehittänyt palveluja myös muille toimialoille. Kasvun myötä on perustettu 15 uutta toimipisteitä eri puolille Suomea. Tällä hetkellä Teakilla on toimintaa kaikissa Suomen maakunnissa. − Teakilla on erittäin voi- makas kehitysvaihe menossa ja tulos on hyvä, Lars Kronqvist toteaa. Opiskelijoita Teakissa on n. 850, joista noin puolet Teuvalla. Henkilöstön määrä on noin 100. Suosituin opiskeluala on puu- ja huonekaluala. Vahvasti kasvussa on mm. sisustusala. SUUPOHJA-info 1/2009 Suupohjan strategiatyö aloitettu KOKO-ohjelmatyö käynnistyi. Suupohjan kunnat ovat käynnistäneet tekemään houkuttelevia sekä yrityksille johtoryhmätyöskentelyyn, toimiala/ ohjelmatyön uuteen alueelliseen ko- että asukkaille, mikä edellyttää laaja- teemaryhmien kokouksiin, avoimeen heesio- ja kilpailukykyohjelmaan eli alaista innovaatio- ja elinympäristöjen nettipalautteeseen sekä Innolink Oy: KOKOon pääsemiseksi. Työ- ja elinkei- kehittämistä. n tekemään kartoitukseen alueen 200 noministeriö eli TEM avasi haun ohjel- Koheesio tarkoittaa tässä ohjelmas- yritykselle, virkamiehille ja kehittämisen maan maaliskuussa ja seutujen uudet sa tasapuolisten kehittämisedellytysten sidosryhmille. ohjelmaluonnokset tulee toimittaa TEM: luomista erilaisille alueille sekä erilaisten Eri teemaryhmät ovat jo aloittaneet iin toukokuun lopussa. Kunnat käsittele- alueiden ja toimijoiden kytkemistä mu- työnsä ja ensimmäinen strategiafoorumi vät seudulliset ohjelmaehdotukset viralli- kaan aluekehittämiseen. Kilpailukyvyn järjestettiin huhtikuun alussa. TEM on sesti kesäkuussa. kehittämisellä viitataan alueiden kykyyn myös lähettänyt ohjelmasta kertovan KOKOn ohjelmakausi kattaa vuodet tunnistaa omat vahvuudet, kohdistaa kirjeen kaikille seudun kunnanvaltuute- 2010–2013. Ohjelman tavoitteena on niihin tehokkaasti kehittämispanostukset tuille. Ohjelman hakijana on kuntien yh- parantaa kaikkien alueiden kilpailukykyä ja verkostoitua muihin alueisiin valittujen teinen kehittämisorganisaatio (SEK). ja tasapainottaa aluekehitystä. Ohjelma alojen kehittämisessä. Ohjelma tukee Ohjelman perusalue muodostuu on alueiden kehittämislain mukainen paikallisen tason strategista kehittämis- Isojoen, Karijoen, Kauhajoen ja Teu- valtioneuvoston aluepoliittinen erityis- työtä. van kunnista. Aikaisemmin ohjelmissa ohjelma. KOKOon sulautuvat nykyisin mukana ollut Jurvan kunta liittyi osaksi toteutettavista alueellisen kehittämisen Suupohjassa aloitettu uutta Kurikan kaupunkia vuoden alusta. erityisohjelmista aluekeskusohjelma Uuden Kurikan kaupungin kanssa on (AKO), maaseutupoliittisen erityisohjel- Keväällä tullaan Suupohjan seudun neuvoteltu, että se tulisi myös mukaan man alueellinen osio (AMO) ja saaristo- KOKO-ohjelman valmisteluprosessissa ohjelmaan etenkin huonekalu- ja sisus- ohjelmat. pohtimaan tarkemmin uuden ohjelman tusalan, mutta mahdollisesti myös mm. roolia, resursseja ja mandaattia. Työssä elintarvikealan osalta. Lisäksi on keskusteltu, että Honka- Alueiden vahvuudet