Terveydenhuollon Järjestämissuunnitelma

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Etelä-Pohjanmaa 2018–2021

20.9.2018

Sisällys

1 JOHDANTO ...... 4

2 TERVEYDENHUOLTOLAKI ...... 5

3 VALMISTELU, HYVÄKSYMINEN JA PÄIVITYS...... 6

4 SOTE-UUDISTUS ...... 9

5 TERVEYS- JA HOITOSUUNNITELMA OSANA ASIAKASSUUNNITELMAA ...... 10

Työryhmä ...... 10

Nykytila ...... 11

Kehittämistarpeet ...... 14

Suositukset ...... 16

6 PÄIVYSTYS JA KIIREVASTAANOTOT ...... 17

Työryhmä ...... 17

Nykytila ...... 18

Kehittämistarpeet ...... 21

Suositukset ...... 22

7 VUODEOSASTOTOIMINTA ...... 23

Työryhmä ...... 23

Nykytila ...... 24

Kehittämistarpeet ...... 28

Suositukset ...... 33

8 ERIKOISLÄÄKÄRI- JA ERITYISTYÖNTEKIJÄPALVELUT TERVEYSKESKUKSESSA ...... 34

Työryhmä ...... 34

Nykytila ...... 35

Suositukset ...... 37

9 ETÄKONSULTAATIOT, ETÄVASTAANOTOT JA SÄHKÖINEN ASIOINTI ...... 38

Työryhmä ...... 38

Nykytila ...... 39

Kehittämistarpeet ...... 43

Suositukset ...... 44

10 KUVANTAMINEN JA LABORATORIO ...... 45

Työryhmä ...... 45

Nykytila ...... 46

Kehittämistarpeet ...... 48

Suositukset ...... 49

11 LAATU SEKÄ POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUS ...... 51

Työryhmä ...... 51

Nykytila ja kehittämistarpeet...... 52

Suositukset ...... 55

12 SUUN TERVEYDENHUOLTO ...... 56

Työryhmä ...... 56

Nykytila ...... 57

Kehittämistarpeet ...... 58

Suositukset ...... 60

13 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN BRÄNDÄYS ...... 61

Työryhmä ...... 61

Nykytila ...... 62

Kehittämistarpeet ...... 63

Suositukset ...... 64

14 THL:N ASIANTUNTIJA-ARVIO ETELÄ-POHJANMAASTA ...... 65

15 LIITTEET ...... 66

LÄHTEET ...... 67

1 JOHDANTO

Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimisen ajankohta on erittäin haasteellinen: SOTE-uudistuksen keskeneräisyyden vuoksi on epäselvää, minkälaiselta lainsää- dännölliseltä pohjalta tulevaisuutta pitäisi ajatella. Kuitenkin varsin varmana voidaan pitää sitä, että olemme siirtymässä aikaan, jossa monituottajuus korostuu: julkisen terveydenhuollon markkinoille tulee entistä vahvempina myös yritykset.

Järjestämissuunnitelmassa on haluttu tarkastella julkisen, nykyään kuntien vastuulla olevan tuotannon sopeutumista uuteen tilanteeseen. Jos lainsäädäntö kehittyy siten, kuin eduskun- nassa olevista hallituksen lakiesityksistä voi päätellä, voidaan poimia muutama keskeinen elementti, joihin on syytä varautua:

1) Potilaan/asiakkaan rooli palvelujen muotoilussa nousee keskiöön. Päätöksentekoa ei voi enää tehdä pelkästään taloudellisen tehokkuuden ja vaikuttavuuden pohjalta, vaan joudutaan tunnistamaan ne tekijät, jotka vaikuttavat potilaan/asiakkaan valintaan, kun valinta- päätöstä tehdään niin suoran valinnan kuin asiakassetelin ja tai henkilökohtaisen budjetin mukaisesti. 2) Maakunnan oman tuotannon pitää integroitua nykyistä enemmän, jotta se pystyy turvaa- maan maakunnan kaikille asukkaille palvelujen yhdenvertaisen laadun, saatavuuden ja saa- vutettavuuden. Maakunnan SOTE-keskus on yksi kokonaisuus, vaikka se toimiikin niin ha- jautetusti läpi maakunnan kuin asiakkaiden hyvä palveleminen edellyttää. 3) Julkisen terveydenhuollon tulee rohkeammin kertoa väestölle palveluidensa hyvästä laadusta ja kokonaisvaltaisesta asiakkaiden huomioon ottamisesta, mikä tulee olemaan myös maakunnan liikelaitoksen ja sen SOTE-keskuksen vahvuus. Olemme pitäneet tähän asti asemaamme liian itsestäänselvyytenä. Nyt on selkeä julkisen profiilin korottaminen paikal- laan. 4) Rahasta tulee olemaan niukkuutta lähivuodet, joten myös kustannuskehityksen hillitsemi- nen on jatkuva olotila. Lähtökohtana kuitenkin pitää olla potilaan hyvä hoito ja asiakasko- kemus. Mitä vahvempi resurssi saadaan asiakasrajapintaan, sitä paremmin hyvän asiakas- palvelun tavoitteet voidaan toteuttaa.

Järjestämissuunnitelman laatimisen yhteydessä on käyty keskustelua siitä, missä määrin suunnitelmassa voidaan ottaa kantaa julkisten palvelujen palveluverkkoon. Maakuntavalmistelun puolella palveluverkko on keskeisiä kysymyksiä. Suunnitelmassa ei oteta kantaa palveluverkkoon muuten kuin kehitystrendien osalta: liikelaitokselle jäävä terveyskeskusten akuutti- ja kuntouttava vuodeosastohoito tulee keskittymään harvempiin pisteisiin. Tämä vapauttaa resursseja niin SOTE-keskusten avopalveluihin kuin kotikuntoutukseen.

Järjestämissuunnitelman hyväksyminen on kuntien päätettävissä. Suunnitelman virkamiesval- mistelusta ovat vastanneet kunnalliset viranhaltijat. Tämä saattaa olla viimeinen mahdollisuus kunnille vaikuttaa vahvalla suunnittelulla terveydenhuollon palveluiden toteutukseen tulevaisuudessa. Siksi on tärkeätä, että järjestämissuunnitelmasta tulee vahva kuntien tahdon ilmaisu ja että se saa vahvan painoarvon maakunta-SOTE:n päätöksenteossa.

Jaakko Pihlajamäki Sairaanhoitopiirin johtaja

2 TERVEYDENHUOLTOLAKI

Kyseessä on toinen terveydenhuoltolain (1326/2010) mukainen Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma.

Terveydenhuoltolain tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta, kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja, toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvalli- suutta, vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä sekä vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toi- mialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä.

Terveydenhuoltolain 34 § mukaan samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön ter- veysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa.

Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä kos- kevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystyk- sestä, kuvantamisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Suunnitelma on laadittava valtuustokausittain ja hyväksyttävä sairaanhoitopiirin kuntayh- tymässä. Hyväksyminen edellyttää, että kuntayhtymään kuuluvista jäsenkunnista vähintään kaksi kolmannesta kannattaa sitä ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkun- tien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntien ja kuntayhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset.

Valtioneuvoston asetuksessa 337/2011 annetaan tarkempia säännöksiä terveydenhuollon jär- jestämissuunnitelman ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen laatimisesta ja seuran- nasta.

3 VALMISTELU, HYVÄKSYMINEN JA PÄIVITYS

Järjestämissuunnitelman päivittäminen käynnistettiin Aksilan ohjausryhmässä 19.10.2017. Valmistelua varten perustettiin päätyöryhmä, valittiin yhdeksän keskeistä kehittämiskohdetta ja nimettiin kullekin niistä valmistelusta vastaava alatyöryhmä.

Päivitystyöryhmän puheenjohtajaksi valittiin sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki. Pää- työryhmä ja alatyöryhmät koottiin siten, että ne edustavat laaja-alaista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon alueellista asiantuntijuutta.

Aikataulu oli tiukka, minkä vuoksi valmistelussa keskityttiin sote-uudistuksen kannalta tässä vaiheessa keskeisimpiin terveydenhuollon asiakokonaisuuksiin. Käsillä oleva järjestämissuun- nitelma on tiivistelmä alatyöryhmien raporteista. Koostamisesta ovat vastanneet toimintayk- sikköjohtaja Matti Rekiaro, projektilääkäri Tiina Haapaniemi ja kehittämissuunnittelija Anne- Mari Lahdensuo Aksilasta.

Järjestämissuunnitelman päivittämisen aikataulu oli tiukka. Aiherajauksilla haluttiin tukea sote-uudistuksen valmistelua hyödyntämällä laaja-alaista alueellista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiantuntijuutta. Järjestämissuunnitelma päivitetään vuoden 2019 aikana vastaamaan maakunta- ja sote-uudistuksen myötä vuonna 2020 muuttuvaa palveluiden järjes- tämis- ja tuottamisrakennetta muun muassa avovastaanottotoiminnan osalta.

•Aksilan ohjausryhmä 10/2017

•Virkamiesvalmistelu •Päätyöryhmä ja yhdeksän alatyöryhmää

•Hallituksen käsittely 3/2018

•Lausuntokierros kunnnissa ja 4/2018 yhteistoiminta-alueilla

•Hallituksen käsittely 5/2018

•Valtuuston hyväksyntä 6/2018

Kuvio 1. Valmistelun eteneminen.

Taulukko 1. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelun organisointi.

1 Asiakassuunnitelma

2 Päivystys ja kiirevastaanotot

3 Vuodeosastotoiminta

4 Erikoislääkäri- ja erityistyöntekijäpalvelut terveyskeskuksessa

5 Etäkonsultaatiot, etävastaanotot ja sähköinen asiointi

6 Kuvantaminen ja laboratorio Päätyöryhmä 7 Laatu sekä potilas- ja asiakasturvallisuus

8 Suun terveydenhuolto

9 Brändäys

Päätyöryhmä

Jaakko Pihlajamäki, sairaanhoitopiirin johtaja, EPSHP, kuntayhtymähallinto, pj. Tiina Perä, johtava ylilääkäri, Seinäjoen terveyskeskus, vpj. Matti Rekiaro, esittelijä, ylilääkäri, EPSHP, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Hannele Ridanpää, kuntayhtymän johtaja, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Heidi Ojala, johtava ylilääkäri, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Anu Kaappola, vs. hoitotyön johtaja, Lapuan terveyskeskus Kirsti Kähärä, terveyspalvelujohtaja, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Hannu Puolijoki, johtajaylilääkäri, EPSHP, kuntayhtymähallinto Christina Rouvala, hallintoylihoitaja, EPSHP, kuntayhtymähallinto Teemu Puolijoki, kehitysjohtaja, EPSHP, kehittämisyksikkö Minna Laitila, vastuuvalmistelija (osallisuus, henkilökohtainen budjetti), Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus Päivi Leikkola, vastuuvalmistelija (liikelaitos), Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus Tanja Penninkangas, vastuuvalmistelija (sote-keskus), Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus Päivi Saukko, sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija, Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus Harri Jokiranta, muutosjohtaja, Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus Erkki Kesti, hallintoylilääkäri, Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Maija Aho, laatupäällikkö, EPSHP, kehittämisyksikkö Leena Uusitalo, vt. johtava ylilääkäri, Järvi-Pohjanmaan perusturva Anne-Mari Lahdensuo, kehittämissuunnittelija, EPSHP, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö, sihteeri

Varajäsenet

Marita Ylilahti, hoidon ja hoivan palvelujohtaja, Järvi-Pohjanmaan perusturva Elina Majapuro, johtava ylilääkäri, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Piia Kujala, palvelupäällikkö, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Martti Luomala, johtava ylilääkäri, Lapuan terveyskeskus Pauliina Pippola, ylilääkäri, Seinäjoen terveyskeskus Tarja Toivonen, hoitotyön johtaja, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Maria-Liisa Nurmi, kuntayhtymän johtaja, Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä

Kutsutut asiantuntijat

Annikka Nikkola-Sihto, ylilääkäri, EPSHP, radiologia Onni Niemelä, toiminta-aluejohtaja, EPSHP, sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue Matti Viitanen, toiminta-aluejohtaja, EPSHP, operatiivinen toiminta-alue Matti Kotila, toiminta-aluejohtaja, EPSHP, konservatiivinen toiminta-alue Antero Lassila, toiminta-aluejohtaja, EPSHP, psykiatrinen toiminta-alue Sami Länkimäki, toiminta-aluejohtaja, EPSHP, päivystyskeskus Ari Pätsi, tietohallintojohtaja, EPSHP, tietohallinto Timo Lilja, pääsuunnittelija, EPSHP, tietohallinto Carita Liljamo, kehittämissuunnittelija, EPSHP, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aune Vanhanen, ylihammaslääkäri, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Ismo Anttila, ylilääkäri, EPSHP, päivystyspoliklinikka Tiina Haapaniemi, projektilääkäri, EPSHP, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

4 SOTE-UUDISTUS

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja palveluja uudistetaan Etelä-Pohjanmaan alueella valtakunnallisen maakuntauudistuksen linjausten ja tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palveluiden yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia.

Valtakunnallisen uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle 1.1.2020. Maakunnan tehtävänä on järjestää palvelut alueensa koko väes- tön kannalta tarkoituksenmukaisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi huomioiden palveluiden oikea-aikaisuus, vaikuttavuus ja tehokkuus. Tavoit- teena on turvata lähipalveluiden saatavuus. Rahoitusta tullaan yksinkertaistamaan.

Asukkaiden valinnanvapautta palveluissa lisäämällä pyritään siihen, että peruspalveluiden saatavuus parantuisi. Samalla lisätään digitaalisten palveluiden käyttöä ja varmistetaan asiakkaan tietojen sujuva liikkuvuus eri toimijoiden välillä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja rahoituksen lisäksi uudistetaan myös toiminnan ohjausta ja toimintamalleja. Tavoitteena on saavuttaa nykyisestä asiakaslähtöisemmät, vaikut- tavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut Etelä- Pohjan- maalla. Asiantuntijuuden hyödyntäminen alueen sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kesken on ollut vahvaa.

Tämä suunnitelma käsittelee erityisesti terveydenhuollon osuutta ja etsii vastauksia siihen, millaiseksi tulevan maakunnan sote-liikelaitoksen ja sote-keskuksen toiminta olisi tarkoituksenmukaista suunnitella. Painotus on palvelujen uudistamisessa, asiakaslähtöisten palveluiden saavutettavuudessa ja laadussa. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa tullaan hyö- dyntämään Etelä-Pohjanmaan sote-uudistuksen valmistelussa.

Päivi Leikkola Vastuuvalmistelija

5 TERVEYS- JA HOITOSUUNNITELMA OSANA ASIAKAS- SUUNNITELMAA

Työryhmä

Carita Liljamo, kehittämissuunnittelija, EPSHP, Aksila, pj. Niina Herttuala, ylihoitaja, EPSHP, operatiivinen toiminta-alue Kristiina Vihla, geriatri, Lapuan terveyskeskus Anna-Maija Koivukoski, terveyskeskuslääkäri, Seinäjoen terveyskeskus Minna Laitila, vastuuvalmistelija (osallisuus, henkilökohtainen budjetti), Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus (palveluohjaus ja henkilökohtainen budjetti) Jutta Paavola, hankejohtaja, PRO SOS -hanke/SONet BOTNIA Terhi Haapala, hoidon ja hoivan palvelujohtaja, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Minna Punkari, osastonhoitaja, EPSHP, sisätautien poliklinikka Noora Aarnio, hanketyöntekijä, LAPE, EP-Sote

Nykytila

Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö edellyttää, että asiakkaalle/potilaalle annettavien palvelujen, hoidon ja hoivan tulee perustua yksilölliseen suunnitelmaan. Tästä on säädetty muun muassa sosiaalihuoltolaissa, terveydenhuoltolaissa, lastensuojelulaissa, vanhuspalvelu- laissa, vammaispalvelulaissa sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa sekä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Suunnitelmista käytetään valinnanvapautta koskevassa lakiluonnoksessa yläkäsitettä asiakassuunnitelma.

Valtiontalouden tuloksellisuustarkastuskertomuksessa 11/2017 todetaan, että 10 % asiakkaista aiheuttaa 70–80 % sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Näiden asiakkaiden tunnistamiseen, tietojen vaihtoon ja potilastietojärjestelmien integraatioon sekä asiakastieto- jen hyödyntämiseen liittyy sosiaali- ja terveydenhuollossa ongelmia, joihin on etsittävä ratkai- suja.

Kun asiakkaalla on useita erilaisia tarpeita ja hän käyttää monia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, saman asiakkaan hoitoa ja palvelua voivat ohjata useat eri suunnitelmat. Paljon palveluja käyttävien ja tarvitsevien asiakkaiden sekä pitkäaikaissairaiden palvelut vaativatkin suunnitelmien lisäksi eri toimijoiden yhteistyötä, asiakkaiden tunnistamista, koordinaatiota ja toimintamalleja. Näiden asiakkaiden tunnistaminen on tällä hetkellä puutteellista ja yhteiset kriteerit sekä toimintamallit puuttuvat.

Tämän järjestämissuunnitelman yhdeksi osa-alueeksi on nostettu asiakassuunnitelma, sen systemaattinen käyttöönotto ja seuranta. Terveydenhuoltolaki edellyttää, että pitkäaikaissai- raille ja monisairaille asiakkaille tehdään tarvittaessa terveys- ja hoitosuunnitelma kiireettö- missä hoidoissa. Keskeistä suunnitelmassa on määritellä asiakkaalle oma yhteystyöntekijä.

Terveys- ja hoitosuunnitelmien tekeminen on Etelä-Pohjanmaalla riittämätöntä. Päävastuu niiden tekemisestä on tähän saakka ollut perusterveydenhuollolla ja asia on jäänyt vieraammaksi erikoissairaanhoidossa. Tehtyjen suunnitelmien hyödyntäminen ja koordinointi on vähäistä. Suunnitelmien määrää on seurattu Aksilan toimesta säännöllisesti, mutta sisällön laadun seuranta on jäänyt taka-alalle.

Seuraavassa kappaleessa esitellään terveyshyötymallin keskeiset elementit sekä työkalut, joista terveys- ja hoitosuunnitelma on yksi keskeisimmistä.

Terveyshyötymalli

Terveyshyötymalli (Chronic Care Model) on viitekehys, jonka avulla pyritään vastaamaan pit- käaikaissairauksien hoidon ja moniongelmaisten asiakkaiden haasteisiin. Malli sisältää kuusi elementtiä, jotka ovat yhteisö, johto, omahoito, palveluvalikoima, päätöksentuki ja kliiniset tietojärjestelmät. Terveys- ja hoitosuunnitelma, omahoitolomake ja auditointityökalu ovat puo- lestaan keskeisiä työkaluja tavoiteltaessa tuloksellista ja laadukasta yhteistyötä asiakkaan ja ammattilaisen välillä.

Kuvio 2. Terveyshyötymalli

Terveyshyötymallin mukainen terveys- ja hoitosuunnitelma, omahoitolomake ja suunnitelmien auditointityökalu

Terveys- ja hoitosuunnitelma on kansallinen työväline, jonka keskeinen tavoite on parantaa erityisesti pitkäaikaissairaiden ja monisairaiden asiakkaiden hoitoa sekä voimaannuttaa heitä omahoidon toteuttamisessa. Terveys- ja hoitosuunnitelma on erityisen hyödyllinen monia sai- rauksia sairastavien asiakkaiden kohdalla, koska hoito toteutetaan usein monen asiantuntijan avulla.

Suunnitelma tehdään asiakkaan ja ammattilaisen yhteistyönä. Se sisältää asiakkaan kannalta keskeisimmät sairaudet ja terveysongelmat, hoidon tarpeen, tavoitteet, toteutuksen sekä tar- vittavan tuen, seurannan ja arvioinnin. Näiden lisäksi suunnitelmaan kirjataan tiedot diagnoo- seista ja lääkityksestä sekä nimetään yhteystyöntekijä. Tavoitteena on, että sekä asiakas että ammattilaiset pysyvät ajan tasalla asiakkaan hoitoon liittyvissä asioissa. Hyvin laaditut suunnitelmat edistävät palvelujen yhteensovittamista, varmistavat laatua ja yksilöllistä hoitoa sekä hoidon vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Tämän vuoksi suunnitelmien tekemisellä voidaan hillitä kustannuksia sekä palvelujen käyttöä.

Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan terveys- ja hoitosuunnitelma toimii myös maksu- sitoumuksena, mikäli henkilö asuu tai oleskelee säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti koti- kuntansa ulkopuolella ja tarvitsee suunnitelman mukaista hoitoa. Tällöin oma terveyskeskus laatii hoitosuunnitelman, jota toteutetaan jonkin toisen kunnan terveyskeskuksessa.

Terveyshyötymallin mukaisen terveys- ja hoitosuunnitelman tekemiseen osallistuvat valmistautunut asiakas sekä valmistautunut ammattilainen. Asiakas valmistautuu suunnitelmakäyn- tiin omahoitolomakkeen avulla.

Terveys- ja hoitosuunnitelmien määrää ja laatua on seurattava säännöllisesti. Potku-hank- keessa kehitettiin tätä varten arviointiohje eli auditointityökalu. Sen avulla voidaan arvioida suunnitelmien asiakaslähtöisyyden toteutumista sekä sen avaintekijöitä.

Kehittämistarpeet

Terveys- ja hoitosuunnitelmien käyttöönottoon liittyy monia kehittämistarpeita. Seuraavassa on nostettu esille niistä tärkeimmät.

Ammattilaisten ymmärryksen lisääminen terveys- ja hoitosuunnitelmien merkityksestä vaatii keskustelua yhteisissä tilaisuuksissa sekä koulutuksissa. Terveys- ja hoitosuunnitelmien, kuten muidenkin suunnitelmien laatiminen vaatii koordinointia sekä asiakkaan yhteystyöntekijän määrittämistä. Myös omaisten ja läheisten rooli sekä läheisriskin tunnistaminen nousevat esille. Erityisesti lasten ja nuorten tarpeiden tunnistaminen tulisi nostaa myös aikuisten palveluissa esille silloin, kun vanhemman sairaudella on vaikutuksia perhe-elämään.

Paljon palveluja käyttävien ja tarvitsevien sekä pitkäaikaissairaiden systemaattinen hoito ja palvelujen räätälöiminen vaativat aina asiakkaan tunnistamisen ja suunnitelmallisen toimintamallin. Alueella on tarve yhteiselle toimintamallille, jonka avulla suunnitelmien käyttöönotto varmistetaan. Edellä mainittujen asioiden lisäksi päävastuu asiakassuunnitelman laadinnan käynnistämisestä tulisi olla siellä, missä tarve suunnitelmalle tunnistetaan.

Hoitoketjukuvaus on työkalu, jonka avulla selkeytetään perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen toimijoiden työnjakoa lähtien asiakkaan tarpeesta. Terveys- ja hoitosuunnitelma puuttuu laadituista hoitoketjuista ja se tuleekin sisällyttää niihin vastedes.

Omahoitolomake on työväline, jonka avulla asiakkaan oma näkemys voidaan tuoda terveys- ja hoitosuunnitelmaan, sillä asiakkaan tarpeenhan tulisi olla palveluissa lähtökohtana. Omahoi- tolomakkeen järjestelmällistä käyttöä tulee lisätä.

Tärkeä osa-alue on asiakkaiden tunnistaminen ja asiakassegmentointi. Seuraavissa kuvioissa on kuvattu paljon palveluja käyttävien ja tarvitsevien asiakkaiden tunnistamiseen kehitetyt Pa- rempi Arki -hankkeen kriteerit sekä muita keskeisiä tutkimustietoon perustuvia kriteereitä pit- käaikaissairaiden tunnistamiseen. Valtakunnallisessa sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimassa LAPE-muutosohjelmassa työ jatkuu kriteerien määritte- lemiseksi lasten ja nuorten palveluiden osalta.

Taulukko 2. Yhteisasiakkuuden herätteet (Parempi Arki -hanke).

Yhteisasiakkuuden herätteet

Asiakkaan tilanteesta herää huoli ja/tai riittämättömyyden tunne

Asiakkaan ongelma Toistuvia ja/tai Epäily riippuvuus- Toistuvasti pe- ei ole yksiselitteinen suunnittelemattomia käyttäytymisestä ruuttamattomia ai- tai asian ytimeen ei käyntejä ja yhteyden- koja pääse käsiksi ottoja

Useita käyntejä eri Käynnit ja varaukset Taloustilanne Syy peruutukselle työntekijöillä n. 10 vuodessa on epämääräinen Tapaturmat (pth) Läheisten huoli Peruuttamattomia n. 5 vuodessa Sairauslomat aikoja Itsetuhokäyttäytymi- (esh) Kipu- tai rauhoitta- nen 2–4/kuukausi Syyt yhteydenottoihin vat lääkkeet, resep- (sos) Epäily mielenterveys- ovat epämääräisiä tit 2–3 /2 kk ongelmasta Ongelmat vaihtuvat AUDIT (esh) Epäily väkivallan käy- Oireita paljon Laboratoriokokeet, Peruuttamattomia töstä asiakkaan lä- esim. maksakokeet aikoja hammas- hiympäristössä Tapaturmat huollossa Ulkoinen olemus Käytöshäiriöitä/ aggressiivisuutta

Taulukko 3. Pitkäaikaissairaiden tunnistamisen kriteerejä eri tutkimusten mukaan.

Pitkäaikaissairaiden tunnistamisessa hyödynnettäviä muita kritee- rejä:

asiakkaalla on todettu fyysinen tai psyykkinen pitkäaikaissairaus asiakkaalla muu säännöllistä kontrollia vaativa sairaus parantumaton sairaus säännöllinen lääkitys päihde-/lääkeriippuvuus asiakas itse haluaa suunnitelman käyntimäärät ammattilaisen huoli korkea ikä sosioekonominen tausta.

Suositukset

Työryhmä suosittelee terveys- ja hoitosuunnitelmien systemaattisen käyttöönoton turvaamiseksi seuraavia asioita:

1. Otetaan käyttöön yhtenäiset tunnistamisen kriteerit liittyen pitkäai- kaissairaiden ja paljon palveluja käyttävien ja tarvitsevien asiakkaiden tunnistamiseen.

2. Terveys- ja hoitosuunnitelma (THL:n rakenteinen terveys- ja hoitosuunnitelma) otetaan käyttöön kaikille pitkäaikaissairaille sekä paljon palveluja käyttäville ja tarvitseville.

3. Päävastuu suunnitelman laadinnan käynnistämisestä on siellä, missä tarve suunnitelmalle tunnistetaan; tuen tarve arvioidaan mo- niammatillisesti.

4. Asiakas osallistuu aktiivisena toimijana suunnitelman tavoitteiden ja keinojen määrittelyyn.

5. Omahoitolomake otetaan käyttöön asiakkaan valmistautumisen apuvälineeksi suunnitelman laatimisessa.

6. Asiakkaalle määritellään yhteystyöntekijä.

7. Organisaatiotasolla suunnitelmien koordinointi, määrien ja laadun seuranta toteutetaan yhteisten alueellisten käytänteiden mukaan. Laadun arvioinnissa hyödynnetään auditointityökalua. Koordinoin- tia varten nimetään erillinen vastuuhenkilö.

8. Suunnitelmien käyttöönoton turvaamiseksi huolehditaan riittävästä asiakkaiden ja ammattilaisten informoinnista ja koulutuksesta sekä turvataan riittävät resurssit niiden tekemiseen.

9. Terveys- ja hoitosuunnitelma liitetään alueellisiin hoitoketjuihin.

6 PÄIVYSTYS JA KIIREVASTAANOTOT

Työryhmä

Ismo Anttila, ylilääkäri, EPSHP, pj. Päivi Leikkola, vastuuvalmistelija, VATE, sihteeri Johanna Heino, hoitotyön päällikkö, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Jussi Heikkilä, ylilääkäri, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Niina Herttuala, ylihoitaja, EPSHP Elina Hietala, ylilääkäri, EPSHP Tuula Kallio, osastonhoitaja, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Erkki Kesti, hallintoylilääkäri, Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Kristi Kontola, osastonylilääkäri, EPSHP Piia Kujala, palvelupäällikkö, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kirsti Kähärä, terveyspalvelujohtaja, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Antero Lassila, ylilääkäri, EPSHP Sami Länkimäki, ylilääkäri, EPSHP Elina Majapuro, johtava ylilääkäri, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Leena Uusitalo, ylilääkäri, Järvi-Pohjanmaan perusturva Johanna Vanninen, apulaisosastonhoitaja, EPSHP Irma Vuolteenaho, päihdepalvelujohtaja, Seinäjoen kaupunki

Nykytila

Määritelmät

Päivystys: Päivystyksessä annetaan potilaalle kiireellistä hoitoa hänen asuinpaikas- taan riippumatta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemi-

sen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista.

Kiirevastaanotto: Kiirevastaanotolla lääkäri tai hoitaja tapaa potilaan, jonka asia ei edellytä väli- töntä arviota tai hoitoa, mutta vaatii arviota vuorokauden kahden sisällä. Näin

voi olla esimerkiksi äkillisen sairauden tai pitkäaikaisen sairauden vaikeutumisen takia.

Yhteispäivystys:

Yhteispäivystyksellä tarkoitetaan yksikköä, jossa tarjotaan sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluja. Yksikössä voidaan tarjota

myös sosiaalipäivystyksen palveluja.

Ensihoito: Ensihoitoa on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellistä

hoitoa ja tarvittaessa kuljettamista hoitoyksikköön.

Sosiaalipäivystys: Sosiaalipäivystystä järjestetään ympärivuorokautisen kiireellisen ja välttämät-

tömän avun turvaamiseksi. Sosiaalipäivystyksen asiakkaita ovat kaikki kiireel- lisesti hoivaa, turvaa ja apua tarvitsevat henkilöt, esimerkiksi hoivaa vaille jää- neet lapset, nuoret ongelmineen tai vanhukset, joiden kunto heikkenee äkilli- sesti, tai päihteiden käytön vuoksi nopeasti hoitoa tarvitsevat.

Valtioneuvoston asetus 583/2017 kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisala- kohtaisista edellytyksistä astui voimaan 1.1.2018.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri järjestää Seinäjoen keskussairaalan Y-talon päivystysti- loissa omana toimintanaan erikoissairaanhoidon ympärivuorokautisen päivystyksen sekä maakunnan perusterveydenhuollon päivystyksen päivittäin kello 20–08.

Myös Seinäjoen perusterveydenhuollon päivystys järjestetään samassa Y-rakennuksessa. Lo- kakuusta 2017 alkaen Y-talossa on toiminut sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen terveyskeskuksen yhteinen triage-piste. Kaupungin kiirevastaanotto toimii arkisin virka-aikana lääkärivastaanot- totiloissa.

Vuonna 2008 solmitun yhteistyösopimuksen perusteella maakunnan alueen terveyskeskukset ovat ostaneet perusterveydenhuollon yöpäivystyksen sairaanhoitopiiriltä Seinäjoen keskussairaalasta. Sopimuksen mukaan sairaanhoitopiiri voi turvautua vain poikkeustapauk- sissa lääkärityövoiman ostopalveluun. Sitä on jouduttu käyttämään vuosien ajan. Nykyinen sopimus on voimassa 31.12.2018 asti.

Päivystysasetuksen mukaisesti Etelä-Pohjanmaan perusterveydenhuollon yksiköissä järjeste- tään kiirevastaanottotoimintaa ajanvarauksella. Suupohjassa lääkärit palkataan suoriin sopi- muksiin ja kiirevastaanotto hoidetaan omana toimintana myös viikonloppuisin. Muualla vii- konloppujen kiirevastaanoton lääkäripalvelu ostetaan eivätkä virkalääkärit työskentele silloin. Seinäjoen kaupunki on järjestänyt maakunnan suun terveydenhuollon virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen Y-talossa

Taulukko 4. Kiirevastaanottojen aukioloajat ja lääkäriresurssi.

Alue Arkisin Viikonloppuna Lääkäriresurssi Lääkäriresurssi iltaisin viikonloppuisin Alavus 24/7 24/7 Pihlajalinna Pihlajalinna Ähtäri 8–18 _ Pihlajalinna _ Kuortane, Soini, yksittäisiä aikoja _ _ _ Töysä virka-aikana

Kaksineuvoinen 8–20 10–16 1 1 Suupohja 8–22 8–22 1 (+1 kahtena il- 2 tana) JIK (Jalasjärvi) 8–20 (ma-to) ja _ 1 _ 8–16 (pe)

JIK (Kurikka) 8–20 10–18 (vuorotel- 1 2 len Ilmajoen kanssa) JIK (Ilmajoki) 8–20 10–18 (vuorotel- 1 2 len Kurikan kanssa) Järvi-Pohjanmaa 8–20 10–18 1 1 Lapua 8–20 10–18 1 1 Seinäjoki 8–16 _ _ _

Seinäjoen kiirevastaanotto ja päivystys järjestetään omana toimintana. Päivystys toimii päivit- täin ilman ajanvarausta klo 8–20. Potilaat hoidetaan sairauden mukaisessa kiireellisyysjärjes- tyksessä. Lääkäreitä työskentelee virka-aikana 2,5 ja arki-iltaisin 2. Viikonloppuisin ja juhla- pyhinä vuorot on jaettu ja limitetty. Lääkäreitä on klo 8–9 yksi, klo 9–13 kaksi, klo 13–16 neljä, klo 16–17 kolme ja klo 17–20 kaksi, lisäksi yksi lääkäri on varalla.

Yhteispäivystysten mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä sosiaalityön palvelujen lisäämisellä on saatu hyviä tuloksia eri puolilla Suomea. Näiden toimintojen vahvistamisen kautta on kyetty paremmin vastaamaan päivystyspotilaiden palvelutarpeeseen ja samalla on opittu tunnistamaan sen taustalla olevia tekijöitä.

Vuoden 2018 alusta keskussairaalan päivystyksessä on työskennellyt sosiaalityöntekijä. Maa- kunnan sosiaalipäivystys toimii erikseen ja näiden kahden toiminnan välille on solmittu yhteis- työsopimus. Seinäjoki vastaa maakunnallisesta sosiaalipäivystyksen järjestämisestä. Sosiaali- päivystäjien toimipiste sijaitseen poliisin toimitiloissa Fallesmannissa.

Ensihoidon lääkäriyksikkö on sijoitettu vuoden 2018 alussa keskussairaalan päivystykseen. Ensihoitopalvelu toimii palvelutasopäätöksen mukaisesti lähipalveluna ja turvaa potilaan hoidon tarpeen arvioinnin ja kiireellisen hoidon aloittamisen. Käyntimäärät keskussairaalan päivystyksessä ovat kasvaneet viimeisen viiden vuoden aikana lähes kolmanneksen.

Taulukko 5. Palvelujen kysyntä 1000 asukasta kohden.

Kehittämistarpeet

Kansalaisille tarjottavan kiireellisen hoidon perusteista säädetään vuoden 2017 alusta voimaan tulleilla terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muutoksilla. Yliopistollisiin sairaaloihin (5) keskitetään vaativimmat toimenpiteet ja eniten resursseja sitova päivystystoiminta kuten sy- dän- ja elinsiirtokirurgia. Yliopistosairaaloiden lisäksi vaativin erikoisalapäivystys on koottu 12 laajan päivystyksen sairaalaan, joista Seinäjoen keskussairaala on yksi.

Laajan päivystyksen sairaalassa toimii ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys, jossa on oltava jatkuvasti asetuksessa nimettyjen 12 lääketie- teen erikoisalan ja sosiaalipäivystyksen ammattilainen (myös hammaslääketiede yöaikaa lu- kuun ottamatta).

Sosiaalipäivystystä kehitetään lainsäädäntöuudistuksen mukaisesti (sosiaalihuoltolaki 1301/2014 ja lastensuojelulaki 417/2007). Selvitettävänä ovat kiireellisen sosiaalipäivystyk- sen sijoittuminen, työparityö, varallaolojärjestelyt, työaikamuoto ja yhteistyö sekä työnjako yhteispäivystyksen sosiaalityöntekijän kanssa.

Maakunnan terveyskeskuksissa on järjestettävä riittävästi kiirevastaanottotoimintaa arki-iltaisin ja viikonloppuisin päiväsaikaan. Tavoitteena on turvata lähipalvelut. Hoidon sujuvuus edel- lyttää terveys- ja hoitosuunnitelmien järjestelmällistä laadintaa erityisesti pitkäaikaissairaille.

Väestön neuvonnalla ohjataan asiakasvirtoja tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti esimerkiksi päivystykseen ja kiirevastaanotolle. Neuvontapalvelulle on tarvetta erityisesti arki-iltaisin ja viikonloppuisin. Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa ja ohjauksessa hyödynnetään sähköisiä asiointipalveluita.

Sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen kaupungin päivystysten yhdistyessä 1.1.2019 on tulevan yh- teispäivystyksen hoitoprosessien oltava toimivia ja kustannustehokkaita. Hoitoprosesseja tehostetaan lisäämällä yhteispäivystykseen psykiatrisia sairaanhoitajia, päihdehoitajia, sosiaali- työntekijöitä ja koulutettuja kokemusasiantuntijoita. Uusi toimintamalli tarjoaa matalan kyn- nyksen psykososiaalisia palveluja. Keväällä 2018 pilotoidaan akuuttipsykiatrian sairaanhoitajan sijoittuminen päivystyskeskukseen.

Hoidon tarpeen arviointia (triage) on tarpeen kehittää, jotta potilasohjaus toimiin tarkoituksenmukaisesti laajan päivystyksen ja kiirevastaanottojen kesken.

Suositukset

1. Kiirevastaanottoaikoja tarjotaan maakunnassa riittävästi päiväsaikaan, iltai-

sin ja viikonloppuisin.

2. Eniten valmiuksia ja resursseja edellyttävät sekä vakavimmat kiireellistä hoitoa vaativat potilaat hoidetaan päivystyksessä.

3. Kiirevastaanotoilla ja yhteispäivystyksessä hyödynnetään sairaanhoitajien ja

fysioterapeuttien erityisosaamista.

4. Alueellinen ohjeistus valmistellaan triage-ryhmän ja päivystystyöryhmä toimesta.

5. Hoidon tarpeen arvioinnissa (triage) tulee noudattaa yhteisiä suosituksia, jolloin neuvon tapalveluiden tehokas hyödyntäminen ja tiedottaminen on mahdollista.

6. Vuoden 2018 aikana arvioidaan kiirevastaanottojen tarkoituksenmukaiset aukioloajat ja toimipisteet.

7. Laaja yhteispäivystys käynnistyy 1.1.2019. Y-taloon perustetaan hallinnol- lisesti yhtenäinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteis- päivystys (24/7) , jonka yhteydessä toimii sosiaalipäivystys.

8. Suun terveydenhuollon päivystys toteutetaan yhteispäivystyksen yhtey- dessä.

9. Yleislääketieteen päivystys pyritään järjestämään omana toimintana yhteis- päivystyksessä.

10. Hoitoprosesseja tehostetaan lisäämällä yhteispäivystykseen psykiatrisia sairaanhoitajia, päihdehoitajia, sosiaalityöntekijöitä ja koulutettuja kokemusasiantuntijoita.

11. Turvataan joustava jatkohoitopaikkaan siirtyminen.

12. Käynnistetään ikäihmisten päivystystoiminnan suunnittelu.

13. Pilotoidaan valtakunnallista Päivystysapu 116 117 -puhelinpalvelua.

14. Lisätään sähköisten asiointipalveluiden hyödyntämistä.

15. Suositellaan, että työnantajat hyväksyvät työntekijän omailmoituksen enim- mäisajaksi 3–5 päivää määritellyissä äkillisissä sairastapauksissa.

16. Väestöä informoidaan tulevista muutoksista.

7 VUODEOSASTOTOIMINTA

Työryhmä

Matti Kotila, toiminta-aluejohtaja, EPSHP, konservatiivinen toiminta-alue, pj. Leena Uusitalo, lääkäri, Järvi-Pohjanmaan perusturva Erkki Kesti, hallintoylilääkäri, Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Kirsti Kähärä, terveyspalvelujohtaja, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Arja Lassila, johtava ylilääkäri, Kuusiolinna Terveys Oy Martti Luomala, johtava ylilääkäri, Lapuan terveyskeskus Elina Majapuro, johtava ylilääkäri, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Marika Nevanpää, palvelujohtaja, Kuusiolinna Terveys Oy Heidi Ojala, johtava ylilääkäri, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Pauliina Pippola, ylilääkäri, Seinäjoen terveyskeskus Tomi Sippola, erikoislääkäri, EPSHP, operatiivinen toiminta-alue (varajäsen Jukka Syri) Kristiina Vihla, geriatri, Lapuan terveyskeskus Päivi Leikkola, vastuuvalmistelija (liikelaitos), Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus

Nykytila

Etelä-Pohjanmaalla on ollut runsaasti perusterveydenhuollon sairaansijoja. Vielä vuonna 2015 suhteellinen määrä oli maan kolmanneksi korkein. Vastaavasti somaattisen erikoissairaanhoidon paikkoja oli sairaanhoitopiireistä kolmanneksi vähiten (13/10000 asukasta).

Samalla kun perusterveydenhuollon sairaansijojen määrä on lähes puolittunut viimeisen viiden vuoden aikana, ovat yhteistoiminta-alueiden väliset erot sairaansijojen suhteellisissa määrissä lähes hävinneet. Tämä kuvastaa itsenäisten organisaatioiden vahvaa sitoutumista maakunnal- liseen vertaiskehittämiseen ja hoitokäytäntöjen rationaaliseen yhtenäistämiseen. Todennäköi- sesti kehitys on ollut samansuuntainen muuallakin maassa, joskaan kansallisen tason tuoreita vertailutietoja ei ole saatavissa.

Yli 80-vuotiaita potilaita hoidetaan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidossa muuta maata vähemmän osastojaksojen painottuessa perusterveydenhuoltoon. Tämä kuvastaa perusterveydenhuollon vireää toimintaa ja vuodeosastokapasiteetin peruster- veydenhuoltopainotteisuutta.

Alla olevissa taulukoissa esitellään sairaansijojen tarkempi määrä ja sen kehitys organisaatioit- tain.

Taulukko 6. Perusterveydenhuollon sairaansijat 2018.

1.7.2018 Kunta Osaston nimi tai koodi Profiili JIK 70 Ilmajoki Akuutti Kurikka Akuutti Jalasjärvi Kuntoutus Järvi-Pohjanmaa 27 Alajärvi Akuutti ja kuntoutus Lisäksi 2 joustopaikkaa Kaksineuvoinen 40 Kauhava Akuutti ja kuntoutus Kuusiolinna 89 Alavus Akuuttiosasto 1 Akuutti Akuuttiosasto 2 Akuutti Kuntoutusosasto Kuntoutus Otsonlinna Kuntoutus Lapua 28 Lapua Akuutti 18 Kuntoutus 10 Seinäjoki 139 Seinäjoki Y1 Kuntoutus Y2 Akuutti H3 Jatko- ja saattohoito M4 Psykogeriatria Suupohja/LLKY 55 Kauhajoki Akuutti Teuva Kuntoutus Yhteensä 448

Taulukko 7. Perusterveydenhuollon sairaansijojen määrän muutos vuosina 2013–2018.

Perusterveydenhuollon sairaansijat Etelä-Pohjanmaalla Määrä vähentynyt viidessä vuodessa 361 (45 %) Akuuttisairaansijojen osuus noin 60 % (määrittely liukuva) Vuonna 2013 sairaansijoista Seinäjoella 21 %, nyt 31 %

Alue 1.1.2013 1.1.2016 1.1.2017 1.7.2018 10 000 asukasta kohden (1.7.2018)

JIK 121 98 86 70 21 Järvi-Pohjanmaa 51 30 29 27 21 Kaksineuvoinen 88 57 48 40 18 Kuusiolinna 129 117 137 89 37 Lapua 65 28 28 28 19 Seinäjoki 167 139 139 139 21* LLKY 188 61 61 55 24 Yhteensä 809 530 529 448 23

*ilman psykogeriatrista osastoa M4 (27 ss) suhdeluku 17

Kuvio 3. Yli 80-vuotiaiden lyhytaikaiset hoitojaksot perusterveydenhuollossa.

Kuvio 4. Sairaansijojen jakautuminen sairaanhoitopiireittäin.

Sairaansijojen määrää on vähennetty Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuosien saatossa. Tarkemmat tiedot ovat alla olevassa taulukossa.

Taulukko 8. Erikoissairaanhoidon sairaansijamäärät ja osastojen profiilit.

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Kirurgia 26 24 24 32 28 28 28 28 28 Urologia 16 16 24 24 24 24 24 24 24 Vatsataudit 38 36 36 34 34 32 31 24 24 Ortopedia 76 70 70 66 54 54 42 26 26 Naistentaudit ja syn- nytykset 54 54 48 44 42 42 40 40 40 Lastentaudit 30 30 28 28 28 28 26 26 26 KNK-taudit* 8 8 0 0 0 0 0 0 0 Operatiivinen ta** 248 238 230 228 210 208 191 168 168

Sisätaudit 76 76 71 60 50 48 48 48 48 Neurologia 28 28 28 16 16 15 16 16 16 Kuntoutus 0 0 21 21 21 21 21 21 21 Keuhkosairaudet 27 14 14 13 13 13 13 13 13 Konservatiivinen ta 131 118 134 110 100 97 98 98 98 Lasten ja nuorten psykiatria 22 20 16 14 14 14 14 14 14 Psykiatria 120 106 90 90 90 90 90 90 90 Psykiatria ta 142 126 106 104 104 104 104 104 104

Päivystyskeskus 0 0 22 22 22 22 22 22 22

Yhteensä 521 482 492 464 436 431 415 392 392

Tarkkailuosasto 8 8 Tehostettu valvonta 11 11 11 11 11 11 11 11 24 Sydänvalvonta 10 10 10 10 10 10 10 10 -

Henkilöstö 2297 2344 2634 2660 2673 2691 2706 2707 2707

*KNK = korva-, nenä-, kurkkutaudit, ** ta = toiminta-alue

Kehittämistarpeet

Päivystyksen keskittyminen Seinäjoelle Y-taloon on lisännyt akuuttisairaansijojen tarvetta päi- vystävässä sairaalassa.

Vuodeosastojen määrittely

Akuuttivuodeosastohoito liittyy kiireelliseen hoidon tarpeeseen ja päivystykseen. Hoitoajat ovat lyhyitä: erikoissairaanhoidossa kahdesta neljään vuorokauteen ja perusterveydenhuollossa alle seitsemän vuorokautta. Perusterveydenhuollon akuuttivuodeosastohoito vaatii sujuvasti ja turvallisesti toimiakseen laboratoriopalveluja päivittäin ja radiologisia palveluja vähin- tään arkipäivisin. Potilaan tilaa arvioidaan päivittäin lääketieteellisen kokeneen lääkärin toimesta. Tähän tueksi tarvitaan edellä kuvattuja tukipalveluja.

Potilaan siirto kotihoitoon ja kuntoutumaan tehdään toipumisen mukaan päivittäin. Peruster- veydenhuollon akuuttiosastojen sijoituspaikkojen runsaus vaatii runsaasti kallista resursointia ja vähentää mahdollisuutta muuhun keskeiseen terveyspalveluun. Lääkärikonsultaation varmistaminen mahdollistaa laadukkaan ja kustannustehokkaan kotisairaalatoiminnan kehittämi- sen.

Kuntoutusosastot on tarkoitettu tehokkaaseen ja tavoitteellisen kuntoutukseen tilanteessa, jossa kotikuntoutus tai tuetussa asumispalvelussa toteutettu terapia ei ole mahdollista. Pää- asiakasryhmiä tässä toiminnassa ovat tuki- ja liikuntaelimistön leikkauksista toipuvat kuntou- tujat ja aivoverenkiertohäiriön sairastaneet potilaat.

Keskussairaalan päivystysosaston moderni toimintamalli on osoittautunut kuuden toiminta- vuoden myötä tehokkaammaksi kuin perinteinen perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon vuodeosastojaottelu.

Akuuttihoidon vuodeosastopaikkojen määrä on maakunnan tasolla sopiva. Kuntoutusosasto- paikkojen määrää voidaan vähentää siirtämällä kuntoutuksen painopistettä tehokkaaseen avo- ja kotikuntoutukseen myöhemmin esitettävin periaattein.

Toimiva kotisairaalatoiminta on syytä levittää yhtenäisenä koko maakunnan alueelle. Kotisai- raalan toimivuus vähentää akuuttipaikkojen tarvetta. Akuuttiosastojen yhteyteen tulevat koti- sairaalat ovat kotona toteutettua hoitoa varten. Tällaisia ovat esimerkiksi suonensisäiset nes- teytykset ja lääkehoidot (antibiootit). Perusterveydenhuollon akuuttiosastoilla on tulevaisuudessakin merkittävä asema sairauksien hoidossa.

Keskeisten asiakasryhmien kohdalla on tarkoituksenmukaista tehdä osastohoidon suhteen profilointeja. Tällaisia ryhmiä ovat: psykogeriatrinen osastohoito vaativa palliatiivinen osastohoito akuuttihoito ja päiväsairaalatoiminta osastokuntoutus.

Vuodeosastosaneerauksien on perustuttava toiminnallisiin tarpeisiin. Optimaalisilla tilaratkai- suilla (esimerkiksi 1–2 hengen potilashuoneet) voidaan tukea infektioiden torjuntaa ja vähen- tää moniresistenttien bakteerien leviämistä.

Samoja periaatteita on noudatettava päätettäessä maakunnan sote-keskusten sijoittumisesta. Sijoituspäätöksiin vaikuttavat myös käytettävissä olevat lääkäriresurssit. Perustason osaston toiminta ja johtaminen nojaavat kokeneen yleislääketieteen tai geriatrian erikoislääkärin am- mattitaitoon.

Seinäjoen H3-osaston toiminnat joudutaan siirtämään kiinteistön huonon kunnon vuoksi kan- tasairaalaan saneerattavalle vuodeosastolle (entinen A41). Samalla sairaansijamäärä vähenee 23–25 paikkaan.

Erikoissairaanhoidossa konservatiivisella toiminta-alueella on ollut vuosia sairaansijavaje, jota päivystyksen keskittyminen on pahentanut. Lääketieteelliset vaatimukset hoidon laadusta edellyttävät ympärivuorokautisia palveluja: päivystävä lääkäri, seurantamahdollisuudet, laboratorio ja kuvantamismahdollisuudet. Tämän vuoksi B-uudisrakennukseen tulee yhteinen akuuttisisätautien ja yleislääketieteen osasto. LEIKO-toiminnan (kotoa leikkaukseen) aloitus turvaa operatiivisten sairaansijojen riittävyyden.

M-talon valmistuminen muuttaa psykiatristen potilaiden hoitoprosessia. Lasten- ja nuorisopsy- kiatrian yhteistyö aikuispsykiatrian kanssa tiivistyy. Aikuispsykiatrian paikkamäärä vähenee 16 (90–74).

Erikoissairaanhoidossa lastentautien tilasaneerauksen yhteydessä käynnistyy ”naisten ja las- tentalo” – hanke, jonka lähtökohtana on perhekeskeisyys. Lastentautien vuodeosasto ja poliklinikka sijoittuvat naistentautien toimintayksikön läheisyyteen. Näin taataan keskosten ja huonokuntoisten vastasyntyneiden tehokas ja viivytyksetön hoito. Urologialla on tarvetta osas- topaikkojen uudelleenarviointiin eräiden syöpätyyppien leikkaushoidon keskittyessä Seinäjoen keskussairaalaan.

Tehostetun valvonnan ja tehon valmistuminen lisäävät intensiivistä seurantaa sekä hoitoa vaativien sairaiden tehokasta hoitoa. Erikoissairaanhoidossa osastojen yhteiskäyttö erikoisaloilla lisää tehokkuutta.

Erikoissairaanhoidosta tapahtuvaa kotiutusta varten kehitetään kotiutusprosessia siten, että potilaan kotialueen palvelut ovat aikaisempaa paremmin kotiuttavan yksikön tiedossa ja käy- tettävissä.

Erikoissairaanhoidon paikkatarve tulee kasvamaan päivystyksen keskittyessä. Tehostunut kotisairaalatoiminta vähentää perusterveydenhuollon akuuttisairaansijatarvetta.

Sairaansijatarvetta voidaan vähentää tehostamalla avo-, koti- ja osastokuntoutusta. On järke- vämpää rakentaa uusi akuuttiosasto alueellisen osaamiskeskuksen yhteyteen kuin saneerata vanha erillään sijaitseva osasto. Osastoja kannattaa profiloida osaamisen ja vaikuttavuuden edistämiseksi.

Kuntoutus

Kuntoutuksen palvelujärjestelmän kehittämistä ehdotetaan Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotuksien (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:41) mukaisesti:

EHDOTUS 31 Kuntoutus maakunnan vastuulla

Vastuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon kytkeytyvän lääkinnällisen ja sosiaalisen kun-

toutuksen järjestämisestä ja rahoituksesta siirretään maakunnille, kun alla mainitut edellytykset ovat täyttyneet ja alla mainittujen kokeilujen arviointi on toteutettu.

EHDOTUS 33 Sote-keskuksiin kevyempää ohjausta ja kuntoutusta

Sote-keskukset, työterveyshuollot, ikäihmisten palvelupisteet ja -keskukset, neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, monialaiset palvelupisteet (esim. Ohjaamot) toteuttavat kuntoutuksen ohjausta ja neuvontaa. Sote-keskukset toteuttavat lyhytkes- toista kuntoutusta kustannuksellaan. Pidempikestoisten ja vaativampien kuntoutus- palvelujen järjestämisestä ovat vastuussa maakunnalliset toimijat. Kuntoutus toteutetaan asiakassuunnitelman mukaisesti valinnanvapauslainsäädäntöä noudattaen. EHDOTUS 29 Kotikuntoutusta lisättävä

Maakuntien on otettava käyttöön kotona-asuvien ikääntyneiden henkilöiden kotikuntoutus ja se on lisättävä osaksi asiakas- ja palveluohjausprosessia sekä tarvittaessa järjestettävä monialaista kotikuntoutusta tai terapiajaksoja.

Maakunta vastaa kuntoutuksen toimivasta ja tasapuolisesta toimintamallista. Kuntoutusohjaus ja kokonaisuuden koordinointi tapahtuvat keskitetysti. Monia erilaisia palveluja tarvitsevien asiakkaiden kuntoutuksen prosessin hallitsemiseksi asiakasprosessista päävastuussa olevan tahon on otettava käyttöön vastuullisen asiakasohjauksen malli (case management). Kuntou- tuksen järjestäjät ja tuottajat seuraavat kuntoutuksen vaikuttavuutta käyttäen yhtenäisiä indi- kaattoreita.

Kuntoutus vaatii palveluita joustavasti monella tasolla: neuvontaa, avokuntoutusta, kotikuntoutusta ja vuodeosastokuntoutusta. Kuntoutusta toteutetaan tällä hetkellä noin 160 perusterveydenhuollon vuodepaikalla, mikä on noin 1 paikka/1188 asukasta. Osastokuntoutus tulee muuttaa sisällöltään tehokkaampaan ja moniammatillisempaan suuntaan, mutta paikka- määrää on mahdollista vähentää siirtämällä painopistettä kotikuntoutukseen. Perustason kun- toutusosastoilla tullaan tarvitsemaan moniammatilliset työryhmät sisältäen ammattiryhmistä ainakin kuntoutuslääkärin/geriatrin, sairaanhoitajan, fysioterapeutin, toimintaterapeutin, pu- heterapeutin ja sosiaalityöntekijän. Osastoja profiloimalla esimerkiksi ortopediseen, geriatri- seen ja neurologiseen kuntoutukseen, voidaan toiminnan tasoa nostaa ja työntekijöiden saatavuutta ja resurssien käyttöä optimoida.

Kotikuntoutuksessa fysio- ja toimintaterapeuttien sekä kuntoutusavustajien/lähihoitajien muodostamien kuntoutustyöparien tai -tiimien toimesta kuntoutustoiminta tuodaan kotiin. Esimerkkinä toiminnasta EKSOTE:ssa toimii 16 kuntoutustyöparia (1/8000 asukasta). Resur- sointi tulee suunnitella kokonaisuuteen sopivaksi, koska on myös malleja joissa resursointi on vielä suurempaa (esim. Borås työpareja 1/3850 asukasta). Kotikuntoutusta tulee voida toteuttaa tarpeen mukaan 1–6 kertaa viikossa. Avokuntoutuksen palveluita tulee samalla tehostaa ja tässä palvelusetelillä tulee olemaan merkittävä rooli.

Vaativan erityistason kuntoutusta toteuttaa tällä hetkellä erikoissairaanhoidon vaativan kuntoutuksen 21-paikkainen osasto, jossa on kattava moniammatillinen ryhmä: erikoislääkäri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti, sosiaalityöntekijä, neuropsy- kologi, kuntoutusohjaaja, ravitsemusterapeutti, apuvälineteknikko. Toteutustavoite on kuusi tuntia päivässä kuutena päivänä viikossa. Tämä rooli tulee säilymään ja paikkatarve on lähi- vuosina riittävä, mutta pientä lisäystarvetta pidemmällä aikavälillä saattaa olla.

Lonkkamurtumapotilaiden kuntoutus tulee huomioida suunnitteluprosessissa suurien potilas- määrien ja merkittävän kuormittavuuden vuoksi. Se soveltuu osaltaan toteutettavaksi kotikun- toutuksena ja perustason osastokuntoutuksena, jolloin kuntoutusosastoja profiloimalla voidaan hyödyntää geriatrialla kehitettyjä hoitomalleja ja osaamista. Intensiivinen alku erikoissairaanhoidon geriatrian tukemana ortopedian osastolla on ollut merkittävä moniammatillinen lähtölaukaus kuntoutumiselle ja se tulee hyödyntää tulevaisuudessakin.

Tavoitteemme on painotus tehokkaaseen kotikuntoutukseen ja osastokuntoutuksen tehosta- miseen, jolloin kuntoutuksen vuodeosastopaikkojen vähentäminen tulee mahdolliseksi. Kun- toutuksen kokonaisuus on syytä suunnitella toiminnallisuuden näkökulmasta. Avohoidon palvelut, maakuntaliikelaitoksen tuottamat ja palvelusetelillä toimivat kuntoutuspalvelut, on syytä suunnitella ja mitoittaa riittävästi ja keskitetysti, jottei mikään vuodeosastopaikka ole jatko- kuntoutuksen tai hoivapalvelun odottamisen sijoitus. Kuntoutuspaikat tulee mitoittaa ja resur- soida aktiiviseen kuntoutustoimintaan ja suunnitella mahdollisesti tarvittavat pitkäaikaishoi- topaikat ja hoivapaikat erikseen. Kuntoutusosastot on tarkoituksenmukaista sijoittaa akuuttiosastojen yhteyteen, jotta sairaanhoidolliset palvelut voidaan turvata ja kuntoutus toteuttaa riittävän varhaisessa vaiheessa. Tämä on olennaista myös henkilökunnan saatavuuden ja jous- tavan käytön turvaamiseksi.

Vaativa • Maakunta osasto- • Erityistason vaativa kuntoutus kuntoutus • Subakuutti ja erityisongelmat

• Maakunta Osastokun- • Subakuutin vaiheen kuntoutus ennen toutus kotikuntoutukseen siirtymistä tai vaativaan kuntoutukseen siirtymistä

• Maakunta (oma/ostopalvelu) Kotikuntoutus • Alueellisesti kattavasti KOORDINOINTI JOUSTAVA KULKU JOUSTAVA

• Maakunta (oma/palveluseteli) • FT, TT, PT, NPSL* Avokuntoutuspalvelut • Psykoterapia? • Ammatilliset kuntoutuspalvelut • Sote-keskukset • Fysioterapeutin vastaanotot/ Kuntoutusneuvonta ja -ohjaus suoravastaanotot • Ryhmät/Liikuntaohjaus

*FT=fysioterapia, TT=toimintaterapia, PT=puheterapia, NPSL=neuropsykologia Kuvio 5. Kuntoutuksen pyramidi.

Saattohoito

Saattohoito tullaan toteuttamaan pääosin tukiosastoa apuna käyttäen. Tarvittava osastohoito toteutetaan lähellä omaisia perusterveydenhuollossa.

Vuodeosastoilla annettavan saattohoidon osaamista tulee vahvistaa hoitosuositusten mukaisesti. Vaativien saattohoitojen keskittäminen on perusteltua. Syövän hoidon järjestelyjen val- takunnallisten linjausten mukaisesti maakuntaan tarvitaan erityistason saattohoitoa varten 2–3 saattohoitopaikkaa, jotka sijoitetaan tulevan B-uudisrakennuksen vuodeosastolle.

Suositukset

1. Perusterveydenhuollon akuuttivuodeosastohoito vaatii sujuvasti ja turvallisesti toimiakseen lääkäriasiantuntemuksen ja laboratoriopalveluja päivittäin sekä radiologisia palveluja vähintään arkipäivisin.

2. Tehostetaan koti- ja avokuntoutusta.

3. Perustetaan kotikuntoutustiimit.

4. Kuntoutusosastot sijoitetaan tulevaisuudessa akuuttivuodeosasto- jen yhteyteen.

5. Laajennetaan kotisairaalatoimintaa.

6. Keskitetään psykogeriatrinen osastohoito Seinäjoelle.

7. Kehitetään saattohoitoa.

8 ERIKOISLÄÄKÄRI- JA ERITYISTYÖNTEKIJÄPALVELUT TER- VEYSKESKUKSESSA

Työryhmä

Matti Kotila, toiminta-aluejohtaja, EPSHP, konservatiivinen toiminta-alue, pj. Päivi Leikkola, vastuuvalmistelija (liikelaitos), Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus Tiina Perä, johtava ylilääkäri, Seinäjoen terveyskeskus Matti Rekiaro, toimintayksikköjohtaja, EPSHP, Aksila

Nykytila

Alla olevaan taulukkoon on koottu terveyskeskusten nykyiset erikoislääkäri- ja erityistyönteki- jäpalvelut sekä arviot tulevaisuuden tarpeista.

Taulukko 9. Yhteenveto ostopalveluista.

Tarve tulevaisuu- Käytössä olevat palvelut dessa

Seinäjoki Oma toiminta (erikoislääkärit/tutkimukset) o gastroenterologi (80 % työaika) tekee suolistotähys- tykset (skopiat) o geriatri o psykiatri Ostopalvelut (erikoislääkärit/tutkimukset)

o nuorisopsykiatria o lastenpsykiatria o foniatria o kardiologia: sydämen ultraäänitutkimus (ECHO), kliininen rasituskoe (ergo), sydänfilmin pitkäaikais- rekisteröinti (Holter) ja konsultaatiot o urologi o neurologi o gynekologi o tiedot kirjataan Seinäjoen terveyskeskuksen poti- lastietoihin Tutkimukset o uniapnearekisteröinti. Ostopalvelut (erikoislääkärit/tutkimukset) JIK o kardiologi ortopedin o radiologi konsultaatio o keskussairaalasta fysiatri ja nuorisopsykiatri Tutkimukset o laboratorion kautta ostopalveluna Holter, uniapnearekisteröinti ja Mediracer-tutkimus (ra- dialispinne) o skopiat ja magneettikuvauksia Terveystalolta.

Suupohja (LLKY) Tutkimukset on keskitetty Kauhajoelle. digitalisaatio skopiat Ostopalvelut (erikoislääkärit/tutkimukset) sydäntutki- o kardiologi/kliinen fysiologi mukset (seu- o kirurgi (skopiat) rannat voi- o radiologi (ultraäänitutkimus, röntgenkuvien lau- daan keskit- suminen) tää keskussai- o psykiatri raalaan) o lastenlääkäri erikoisalayh- o geriatri (Seinäjoella Terveystalolla) teistyö o fysiatri (sairaanhoitopiiristä) o erikoislääkäreitä sekä ammatinharjoittajina että yritysten kautta Tutkimukset o Holter (etäanalyysi) o uniapnearekisteröinti (etäanalyysi).

Ostopalvelut (erikoislääkärit/tutkimukset) Kaksineuvoinen o fysiatri ja nuorisopsykiatri keskussairaalasta kardiologi o neurologi ja päihdelääkäri (suora sopimus) geriatri o geriatri (muistineuvola ja asumispalveluyksiköt) lastenlääkäri Tutkimukset gynekologi o skopiat, ECHO, ergo, hermoratatutkimus (ENMG) (Terveystalo) o uniapnearekisteröinti ja Holter, laitteisto terveys- keskuksesta. Oma toiminta Lapua o geriatri skopiat o skopiat nykyinen pal- o Mediracer-tutkimus velutaso Ostopalvelut (erikoislääkärit/tutkimukset) o kardiologi (ergo ja ECHO) o ravitsemusterapeutti o nuorisopsykiatri Tutkimukset o Holter o ENMG (Terveystalo) o uniapnearekisteröinti. Ostopalvelut (erikoislääkärit/tutkimukset) Järvi-Pohjanmaa o kardiologi (ECHO) geriatri o urologi fysiatri o psykiatri skopiat o ravitsemusterapeutti ergo Tutkimukset ENMG o uniapnearekisteröinti o Holter. Oma toiminta Kuusiolinna o sisätautilääkäri (skopiat, ergo, konsultaatiot) o psykiatri (psykiatrian poliklinikalla ja lisäksi eri- koistuva lääkäri) o geriatri (muistikoordinaattorin kanssa muistipo- tilaiden tutkimus, hoito) o urologi o pienkirurgista toimintaa o äitiysneuvolan ultraäänitutkimukset omalla 3D-ultraäänialaitteella Tutkimukset o uniapnearekisteröinti (etäanalyysi) o Holter (etäanalyysi) o Mediracer-tutkimukset Ostopalvelut o kardiologi o nuorisopsykiatri o radiologi (kuvalausunnot + ultraäänitutkimukset tk:n laitteella) o magneettikuvaukset o mammografia o ravitsemusterapeutti.

Suositukset

1. Sote-keskuksen lääkärin työ on yleislääkärin työtä.

2. Tutkimuksista sote-keskukseen kuuluvat Holter-rekisteröinti, kliininen rasituskoe, verenpaineen vuorokausirekisteröinti, spiro- metria ja uniapnearekisteröinti

3. Liikelaitoksen erikoistutkimuksia ovat tähystykset ja ENMG.

4. Sote-keskuksen asiantuntijahoitajapalvelut yhtenäistetään.

5. Aluegeriatria on liikelaitoksen sote-keskuksen toimintaa. Asia vaatii jatkosuunnittelua.

9 ETÄKONSULTAATIOT, ETÄVASTAANOTOT JA SÄHKÖI- NEN ASIOINTI

Työryhmä

Kirsti Kähärä, terveyspalvelujohtaja, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, pj. Heidi Ojala, johtava ylilääkäri, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Piia Kujala, palvelupäällikkö, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Hilkka Välimaa, osastonhoitaja, Seinäjoen terveyskeskus Tiina Perä, johtava ylilääkäri, Seinäjoen terveyskeskus Mirja Tuomiranta, ylilääkäri, EPSHP, konservatiivinen toiminta-alue Pirjo Sillanpää, tietojärjestelmäasiantuntija, EPSHP, tietohallinto Saku Leinonen, ylilääkäri, EPSHP, operatiivinen toiminta-alue Sari Risku, osastonylilääkäri, EPSHP, konservatiivinen toiminta-alue Elina Majapuro, johtava ylilääkäri, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Anu Kaappola, vs. hoitotyön johtaja, Lapuan terveyskeskus Katriina Salo, vastaava fysioterapeutti, Lapuan terveyskeskus Matti Rekiaro, toimintayksikköjohtaja, EPSHP, Aksila

Nykytila

Muiden maakuntien tapaan Etelä-Pohjanmaalla on otettu aktiivisesti käyttöön sähköisiä asiointipalveluita. Yhteistoiminta-aluekohtaiset tiedot sähköisistä asiointipalveluista esitetään alla olevassa taulukossa. Osa yhteistoiminta-alueista on kirjannut myös vuonna 2018 käyttöön otettavat asiointipalvelut.

Taulukko 10. Sähköisten asiointipalveluiden tilanne.

Nykytila

Yhteiset Alueellinen haitta- ja vaaratapahtumaohjelma (HaiPro), potilas-, työ- ja tietoturvallisuus, potilaan ilmoitus haitta- ja vaaratapahtumista Alueellinen potilas- ja asiakaspalauteohjelma (QPro Feedback) Lääkehoidon osaamisen varmistaminen (LOVe-verkkokoulutus) Kliinisen harjoittelun opiskelijapalauteohjelma (Cles) Videoneuvotteluyhteys eri organisaation sisällä ja keskussairaalaan erilaisissa koulutustapahtumissa.

JIK EP-Potti ja Effica-viestitys käytössä Hyviksen kautta laboratorion ajanvaraus ja Marevan- ja reumapotilai- den vastaukset Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry:n (EPTEK) kautta etälääkäriyhteys Jurvan ja Kurikan välillä. Asumisyksiköissä ei ole ostettua etälääkäritoimintaa.

Järvi-Pohjanmaa TeleQ-takaisinsoittojärjestelmä EP-Potti: viestipiikki Hyvis o laboratorion ajanvaraus o SMS-tekstiviestimuistutukset - suun terveydenhuolto, kiiree- tön hoitajan vastaanotto, lääkärin vastaanotto o Marevan-annostelu: ilmoitus osalle turvallisen viestinvälityk- sen kautta. o silmänpohjakuvauskutsujen lähettäminen o yhteydenottopyyntö o äitiysneuvolan esitietolomake o turvallinen viestinvälitys o (tulossa AVPH: sähköinen ajanvaraus lastenneuvolaan, hoitajan vastaanotolle, vähitellen muut tarvittavat yksiköt). Omakanta Asiakastyytyväisyyspäätteet: Alajärvi - vastaanotto, hammashuolto; Vimpeli - vastaanotto ja hammashuolto, neuvola Kotisivut.

Kaksineuvoinen Omakanta Klinik Pro on tulossa keväällä 2018

Etälääkäritoimintalaajennus Etäkonsultaatiotoiminta: hyvinvointiasemilta sairaanhoitaja-sairaanhoitaja -konsultaatiot tai sairaanhoitaja-lääkäri -konsultaatiot, kotihoidon kierrot etänä. Doctagon-etälääkäripalvelu käytössä 24/7 tehostetussa palveluasu- misessa Trinitas-etälääkäripalvelu muistineuvolassa Hyvis: o viestintäasiointi käytössä o yhteydenottopyynnöt o sähköinen ajanvaraus alkamassa työterveyshuollossa ja las- tenneuvolassa o sähköinen ajanvaraus laajenee portaittain.

Kuusiokunnat EP-Potti ja Effica-viestitys käytössä Reseptien uusintapyynnöt Omakannan tai apteekkien kautta Hammashuollossa tekstiviestimuistutusmahdollisuus käyttöönotto- vaiheessa Sähköinen ajanvaraus laboratoriokäynneissä Langattomasta potilashälytysjärjestelmän hankkimisesta vuodeosas- toille on tehty päätös.

Lapua EP-Potti käytössä. Viestipiikkiä käytetään, ei etäkonsultaatioita Omakanta: reseptien uusintapyynnöt Hyvis: o Marevan-vastaukset o sähköinen yhteydenottopyyntö asiakkailta ja vastaus asiakkaalle o hammashoitoon tulossa ajanvarauksen tekstiviestimuistutus o esitietolomake käytössä äitiysneuvolassa o testattu ajanvaraus- ja palvelunhallintajärjestelmää Etävastaanottoja ei käytössä (ei tarvetta).

Seinäjoki Sähköinen ajanvaraus on ollut käytössä vuodesta 2013 lähtien o kutsuohjattu ajanvaraus lastenneuvolaan 2–6-vuotiaiden vuo- sitarkastukseen o aikuisneuvolan terveydenhoitajan ajanvaraukset kaikissa toi- mipisteissä o opiskeluterveydenhuollon ajanvaraus o hoito - ja diabeteshoitotarvikejakelun sähköinen ajanvaraus o Y-talon vastaanotoille kaikkia ajanvarauksia voi tarkastella sähköisesti, hoitajien aikoja voi varata, siirtää ja perua, lää- kärinaikoja voi ainoastaan perua o suun terveydenhuollossa aikojen tarkistus ja peruminen o Papa-seulonnassa aikojen muutokset o laboratorion sähköinen ajanvaraus Hyvis-portaalin kautta Tekstiviestimuistutukset

o suun terveydenhuollossa, fysioterapiassa Itseilmoittautuminen o vastaanotto, suun terveydenhuolto, neuvola, fysioterapia Takaisinsoittojärjestelmä Klamydian ja tippurin etätestauspalvelu o Yhtyneet Medix laboratorioiden tarjoama palvelu, jossa asiakas kirjautuu ohjelmaan pankkitunnuksilla ja tilaa näytteen- ottosetin kotiin ja näytteen otettuaan lähettää sen postissa laboratorioon. Vastauksen valmistuttua asiakas saa tekstiviestin ja voi käydä katsomassa tuloksen ohjelmaan kirjautu- malla. Hoitoa vaativissa tapauksissa asiakas ottaa yhteyttä terveyskeskukseen. Palvelun tuottaja myös lähettää vastauksen faxilla terveyskeskukseen Marevan-lääkityksen automaattinen annostelu o Forsante-palvelu, johon asiakas rekisteröidään ja jota kautta asiakkaalla on mahdollisuus saada Marevan-lääkkeen annostelu tekstiviestinä suoraan palveluntuottajalta. Vaatii HL7-yhteyden keskussairaalan laboratorioon Sähköinen yhteydenotto terveyskeskukseen o Klinik Pro -ohjelma, jossa asiakas voi jättää yhteydenotto- pyynnön 24/7 ilman tunnistautumista Omakanta o aktiivisessa käytössä, laboratoriovastaukset näkyvät heti, kommentit pyritään merkitsemään heti, kun ne on kirjattu EP-Potti Asiakastyytyväisyyspäätteet o vastaanotto, Huhtalan terveyspalvelukeskus, SeAMK. Terveyskeskuksella on www.sivut, sivuilla palautemahdollisuus. Some: Facebook, Twitter, LinkedIn.

Suupohja EP-Potti laajamittaisessa käytössä. Lääkäreiden konsultaatioviestika- nava EP-Potin sisällä moniammatillisten tiimien käytössä (30–40 kon- sultaatiota/vrk, vastaustakuu 2–4 vrk, korvaa käyntejä). Omakanta Klinik Pro: sähköisen asioinnin 24/7 -kanava Doctagon-etälääkäripalvelu käytössä 24/7 suurimmassa osassa pal- velukoteja. Hyvis: o sähköinen ajanvaraus alkamassa työterveyshuollossa ja las- tenneuvolassa o sähköinen ajanvaraus laajenee portaittain Takaisinsoittojärjestelmä Asiakastyytyväisyyspäätteet, Roidu.

EPSHP Sähköinen lähete-palautejärjestelmä Hyvis (turvallinen viestinvälitys ja esitiedot) Laboratorion ajanvaraus Videovastaanotto

Etäkonsultaatioratkaisut o radiologian kuvien etäkonsultaatio o kliinisen fysiologian etäkonsultaatio o kliinisen kemian etäkonsultaatio o suupolin etäkonsultaatio o EKG-etäkonsultaatiot o leikkaussalien kuvaohjausjärjestelmän etäkonsultaatio o rintasyöpäseulonnat Kotidialyysi Itseilmoittautumis- ja sisäänkutsujärjestelmä (potilasvirtojen hallinta) Tekstiviestimuistutus Mobiili työhönkutsujärjestelmä Kansallinen lomakepalvelu Huolikoodi Fysiotool Omavointi Sähköinen rekrytointijärjestelmä.

Kehittämistarpeet

Erikoislääkäripalveluiden saatavuuden turvaaminen; miten kehitetään konsultaatioita ja konsultaatioiden toimintamalleja. Sähköisen asioinnin arvioiminen sen mukaan, mistä on hyötyä väestölle tai palvelupro- sessille. Palvelukotien ja kotihoidon ammattilaisten etälääkärikonsultaatiomahdollisuuksien ke- hittäminen 24/7, maakunnallinen kokonaisuus. Kansalaisen aktiivisuuden tukeminen Omakannan käytössä. Omakantaan kirjautuminen helpommaksi asiakkaalle, esimerkiksi kaikille oma kansalaisen sähköinen kirjautumiskortti. Hyviksen käytön arviointi, mikä rooli tulevaisuudessa.

Suositukset

1. Sähköisen asioinnin periaatteena tulee olla helppous, selkeys ja oikea- aikaisuus.

2. Etävastaanottoja kehitetään alueelliset tarpeet huomioiden maakunnan tuottamana.

3. Erikoissairaanhoidon etälääkäripalvelua ja sähköisiä konsultaatioita ke- hitetään sekä ammattilaisille että potilaille.

4. Palvelukodeille kehitetään virka-ajan ulkopuolelle ”sähköinen taka- päivystystyyppinen -palvelu”. Työryhmä suosittaa, että päivystystyö- ryhmä suunnittelee asiaa.

5. Sähköisten asiointipalveluiden jatkuva ja kriittinen arviointi suunnitellaan.

6. Kliinisten toimijoiden ja tietohallinnon yhteistyötä lisätään potilaan osallisuuden vahvistamiseksi kehitettäessä sähköisiä asiointipalveluita.

10 KUVANTAMINEN JA LABORATORIO

Työryhmä

Elina Majapuro, johtava ylilääkäri, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, pj. Annikka Nikkola-Sihto, ylilääkäri, EPSHP, sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue Matti Rekiaro, toimintayksikköjohtaja, EPSHP, Aksila

Työryhmän puheenjohtaja on kerännyt tiedot sähköpostitse yhteistoiminta-alueilta. Työsken- telyssä on myös hyödynnetty Etelä-Pohjanmaan terveyden- ja sairaanhoidon palvelurakenteen työryhmätuotoksia kesäkuulta 2017.

Nykytila

Oheisessa kuvassa esitetään Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten radiologian ja laboratorioiden sijoittuminen.

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Evijärvi Alahärmä Järvi-Pohjanmaan Lapuan terveyskeskus Kortesjärvi perusturva Ylihärmä Lappajärvi Kauhava Vimpeli

Seinäjoen sosiaali- Alajärvi ja terveyskeskus Isokyrö Ylistaro Lapua

Lehtimäki Soini Ilmajoki Kuortane Jurva Seinäjoki

Kurikka Töysä

Teuva Alavus Ähtäri Peräseinäjoki Jalasjärvi

Karijoki Kauhajoki

Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä

Isojoki JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Seinäjoen keskussairaala Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Psykiatrinen poliklinikka

Radiologian toimipiste EPSHP/muu palveluntuottaja Kliinisen kemian / laboratorion toimipiste EPSHP/ muu palveluntuottaja

Kuvio 6. Radiologian ja kliinisen kemian laboratorion toimipisteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella.

Etelä-Pohjanmaalla alueellinen kattavuus on hyvä sekä kuvantamisessa että kliinisen kemian palveluissa.

Taulukko 11. Kuvantamis- ja laboratoriopalvelut.

Oma EPSHP Kuvantami- Kliininen nen kemia Toimi- Röntgen UÄ Näytteen- Analy- piste otto tiikka JIK X Jalasjärvi X X X Ilmajoki X X X X Kurikka X X X X Jurva X Järvi-Pohjanmaa X Alajärvi X X X X Lehtimäki X Vimpeli X Kaksineuvoinen X Kauhava X X X X Alahärmä X Kortes- X järvi Ylihärmä X Evijärvi X Lappajärvi X Kuusiolinna X Alavus X X X X Töysä X Kuortane X Soini X Ähtäri X X X Lapua X X X X X Seinäjoki* X X X X X Peräseinä- X joki Ylistaro X Isokyrö X Suupohja X Kauhajoki X X X X Isojoki X Karijoki X Teuva X

*EPSHP:n Y-talon röntgen ja laboratorio. EKG omana toimintana. UÄ = ultraäänitutkimus.

Radiologiset erikoistutkimukset: perusterveydenhuolto tilaa luustontiheysmittaukset erikoissairaanhoidosta ne kunnat ja kuntayhtymät, jotka ostavat röntgenpalvelunsa sairaanhoitopiiriltä, saavat ostaa sairaanhoitopiiriltä myös mammografiat ja muistitutkimuksiin liittyen pään tietokonetomografian (TT-tutkimuksen) geriatrin lähetteellä muut ostavat pään magneettitutkimukset yksityiseltä taholta niille, joille ei voi tehdä magneettitutkimusta, tehdään EPSHP:ssä pään TT-tutkimus geriatrin kannanoton perusteella.

Kehittämistarpeet

Jatkuva henkilökunnan kouluttaminen, jotta pyydetään oikeita tutkimuksia ja vältetään viisaasti tutkimuksia, jotka eivät vaikuta hoitoon tai aiheuttavat turhan säderasituksen. Huolehditaan henkilökunnan säteilysuojakoulutuksista. Laboratoriolaitteet huolletaan ja kalibroidaan ohjeiden mukaisesti. Vieritestilaitteet ja -vastaukset testataan ohjeiden mukaisesti. Luustontiheysmittausten kapasiteetin riittävyyden varmistaminen. Mammografiakapasiteetin lisääminen (sekä henkilöstön että laitteiston osalta). Linjattava, vastataanko lisääntyvään kuvaustarpeeseen ensisijaisesti sairaanhoitopiirin resursseja lisäämällä vai ostopalvelujen avulla. Erityisesti mammografian tutkimusindikaatioita tulee linjata. Alueellisten tutkimusindikaatioiden yhtenäistäminen (mm. mammografia, olkapää- ja polviongelmat). Rajallisten resurssien riittävyyden vuoksi tarvitaan alueellisia hoitoketjuja.

Suositukset

1. Kuvantaminen ja laboratoriotutkimukset pidetään maakunnan omana tuotantona.

2. Röntgen- (natiivi- ja ultraäänitutkimukset) ja laboratoriotutkimukset sijoittuvat niille paikkakunnille, joissa on akuuttivuodeosastoja ja kiirevastaanottotoimintaa.

3. Laboratorionäytteenottopisteitä tulee olla hajautettuna.

4. Käynnistetään radiologian toimintayksikön johdolla selvitys radiologian ostopalvelukäytänteiden yhtenäistämisestä.

5. Käynnistetään kuvantamiseen liittyvien alueellisten hoitoketjujen valmistelu ja tutkimusindikaatioiden linjaaminen radiologian toimintayk- sikön johdolla.

6. Paikkakunnilla, joissa on kiirevastaanottoa ja akuuttivuodeosastoja, tarjotaan taulukon 12. mukainen akuuttitutkimusvalikoima. Tutkimuk- set analysoidaan paikan päällä.

Taulukko 12. Laboratorion lähipalveluna tuotettavat tutkimukset akuuttihoidon yksiköille (vastaanotto ja vuodeosasto).

Perusterveydenhuollon tarvitsemat akuuttitutkimukset Akuuttivastaanotto ja akuutti vuodeosastohoito

Kemia ja mikrobiologia

B-PVK Perusverenkuva B-TVK Täydellinen verenkuva

P-ALAT Alaniiniaminotransferaasi P-AFOS Alkalinen fosfataasi P-AMYL Amylaasi

P-Krea Kreatiniini P-Na Natrium P-K Kalium

P-CRP C-reaktiivinen proteiini P-Gluk Glukoosi P-TnT Troponiini T P-proBNP Natriureettinen peptidi

P-FiDD Fibriinin D-Dimeerit P-INR INR U-KemSeul Kemiallinen seulonta U-hCG-O Raskaustesti

Ps-Strep-Ag-O Nielun streptokokki A osoitus Pt-EKG Elektrokardiografia U-BaktVi Virtsan bakteeriviljely

11 LAATU SEKÄ POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUS

Työryhmä

Maija Aho, laatupäällikkö, EPSHP, kuntayhtymähallinto, pj. Marita Kojola, hoitotyön johtaja, Seinäjoen terveyskeskus Marketta Mäenpää, hoitotyön johtaja, Seinäjoen terveyskeskus Päivi Kaartunen, laatukoordinaattori, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Mervi Latomäki, palvelupäällikkö, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Eija-Riitta Uusihauta, hallintojohtaja, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Minna Laitila, vastuuvalmistelija, VATE Matti Rekiaro, toimintayksikköjohtaja, EPSHP, Aksila Tanja Penninkangas, vastuuvalmistelija (sote-keskus), Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus Piia Kujala, laatupäällikkö, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Anu Kaappola, vs. hoitotyön johtaja, Lapuan terveyskeskus Päivi Leikkola, vastuuvalmistelija (liikelaitos), Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus

Nykytila ja kehittämistarpeet

Sairaanhoitopiirin, kuntien, kuntayhtymien, liikelaitosten ja yhteistoiminta-alueiden laatu- ja potilasturvallisuustyö on toteutunut edellisen järjestämissuunnitelman (2013–2016) sekä organisaatioiden omien laatu-, potilasturvallisuus- ja omavalvontasuunnitelmien mukaisesti. Laatu- ja potilasturvallisuustyöryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja määrittänyt vuosittain alueelliset kehittämis- ja arviointikohteet. Laatu- ja potilasturvallisuustyössä on hyödynnetty Haitta- ja vaaratapahtumaohjelman (HaiPro) tuloksia. Alueellinen yhteinen sähköinen potilas- ja asiakaspalauteohjelma on otettu käyttöön vuonna 2016.

Alueellinen yhteistyö

Laadun sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden alueellisesta koordinaatiosta vastaa sairaanhoitopiirin hallituksen valtuustokaudeksi nimeämä laatu sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden yh- teistyöryhmä. Sairaanhoitopiirin lisäksi edustus on kullakin seitsemällä perustason organisaa- tiolla ja Eskoon kuntayhtymällä. Sairaanhoitopiirin hallitus nimeää jäsenet ja varajäsenet organisaatioiden esitysten pohjalta. Puheenjohtajana toimii sairaanhoitopiirin laatupäällikkö.

Tavoitteena on varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollossa annettavan hoidon, hoivan ja palvelujen korkea laatu, edistää potilas- ja asiakasturvallisuutta ja yhdenmukaistaa toimintakäytän- töjä. Kehittäminen tapahtuu yhteistyössä ERVA-alueen muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Työryhmä määrittelee yhteiset tavoitteet ja valmistelee vuosittain päivitettävän alueellisen laadun sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelman ja vuositeeman. Suunni- telma käsitellään ja hyväksytään kussakin organisaatiossa, jotka myös vastaavat suunnitelman toimeenpanosta omissa organisaatioissaan. Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen toimintayksikkö Aksila tukee sen toimeenpanoa. Tavoitteet ja valvonta koskevat myös organisaatioiden ostopalveluja sekä velvoittavat toiminnan yhdenmukaisen laadun, potilas- ja asiakasturvallisuuden toteuttamista.

Palvelulupaus, potilas- ja asiakaslähtöisyys sekä osallisuus

Asiakasosallisuudella tarkoitetaan palvelujen käyttäjän osallistumista palvelujen suunnitte- luun, kehittämiseen, tuottamiseen ja arviointiin. Asiakkaiden osallistumisella tarkoitetaan tässä palveluiden ja yhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävää osallistumista, mitä voi olla esimerkiksi palautteen antaminen, julkiseen keskusteluun osallistuminen, palveluiden ke- hittäminen yhteistyössä kunnan työntekijöiden kanssa tai käytännön toiminta hyvinvoinnin edistämiseksi (esim. tapahtumien järjestäminen ja vapaaehtoistyö).

Asiakaskeskeisen toimintatavan lähtökohtana ovat asiakkaan paras ja tarpeet. Asiakkaan toi- veita halutaan selvittää ja niihin pyritään vastaamaan, mutta asiakkaan rooli on passiivinen. Asiakaslähtöisessä mallissa asiakkaan rooli on aktiivinen ja tarpeiden kuvaamisen lisäksi asiakkaan tietämystä ja panosta hyödynnetään myös sopivan ratkaisun löytämisessä.

Organisaation aito asiakaslähtöisyys edellyttää erilaisia menetelmiä asiakaskokemusten hyö- dyntämiseen. Perinteisten palautekyselyiden lisäksi hyödynnetään digitaalisia palveluja, joiden etuna on kustannustehokkuus, ekologisuus ja saavutettavuus. Digitaalisia palveluja otetaan käyttöön toiminta-alueella ja hyödynnetään aina, kun se on tarkoituksenmukaista.

Toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä hyödynnetään sekä valtakunnallisia että organisaatioiden omia tilastoja, rekistereitä ja laatumittareita.

Asiakkuuskertomusta kehitetään yhteiseksi raportointi- ja kehittämisdokumentiksi. Asiak- kuuskertomuksen kehittämisessä hyödynnetään jo käytössä olevia raportteja. Kertomuksessa

huomioidaan asiakasosallisuuden organisaatiokohtaiset toimijat kuten asiakasraadit, koke- musasiantuntijatoiminta sekä kuntien vanhus-, vammaisneuvosto, nuorisovaltuusto.

Asiakkuuskertomus laaditaan vuosittain ja se käsitellään organisaatioiden johtokunnissa/hal- lituksessa. Asiakkuuskertomukset julkaistaan alueen toimintaorganisaatioiden internetsi- vuilla.

Palveluprosessit

Hoito, hoiva ja palvelut suunnitellaan sujuviksi kokonaisuuksiksi. Laatu- ja potilasturvallisuus- suunnitelman sekä omavalvontasuunnitelman avulla edistetään turvallisuutta ja tehostetaan riskienhallintaa.

Prosessimaisen toimintamallin tavoitteena on aktivoida asiakkaan/potilaan osallisuutta ja li- sätä asiakastyytyväisyyttä. Terveyden- ja sosiaalihuollon hoidon, hoivan ja palvelun prosessien tulee olla suositusten mukaisia, tutkimusnäyttöön perustuvia sekä lakien ja asetusten mukaisia.

Prosessien kuvaamisen yhteydessä sovitaan vastuut ja toimijoiden tehtävät. Vastuu palveluprosessien määrittämisestä, kuvaamisesta ja toimintojen yhteensovittamisesta keskenään on tuottajilla sekä erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa että hoivan ja palvelun toimi- joilla. Tuottajat vastaavat yhtenäisten prosessien ja toimintatapojen toteutumisesta. Toimivat, hyvin suunnitellut prosessit tuottavat lisäarvoa potilaille ja asiakkaille.

Terveys- ja sosiaalipalvelujen vertailussa hyödynnetään valtakunnallisia tilastoja. Yhteinen po- tilastietojärjestelmä mahdollistaa alueellisen vertailun palvelujen saatavuudessa ja käytössä. Etelä-Pohjanmaan alueella on käytössä yhteinen potilastietojärjestelmä, johon on integroitu tilastoja raporttiohjelma. Palvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden mittaristoa kehi- tetään huomioiden valtakunnalliset mittarit. Mittarit otetaan käyttöön koko alueella.

Laadunhallintajärjestelmä

Toimintojen laadunhallinnan suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen tulee perustua EN ISO 9001:2015 mukaisiin vaatimuksiin.

Sisäisen valvonnan tavoitteena on, että organisaatio saavuttaa sille asetetut tavoitteet ja toimii säännösten ja määräysten mukaisesti. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on keskeinen osa si- säisen valvonnan järjestelmää. Omavalvonta on palvelun tuottajan omatoimista laadunhallin- taa. Suosituksena on, että jokaisessa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa on omavalvontasuunnitelma palvelujen laadun, turvallisuuden ja asiakasvaatimusten valvon- nassa.

Riskien hallinta ja vaaratapahtumien tunnistaminen

Turvallisuusriskien hallinnan tavoitteena on, että riski hallitaan kokonaisuutena huomioiden potilas- ja asiakasturvallisuus (hoidon ja hoivan turvallisuus, lääkehoidon turvallisuus ja laite- turvallisuus), työympäristön fyysinen turvallisuus ja sitä edistävät toiminnat, tietoturvallisuus sekä laite- ja käyttöturvallisuus.

Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen

Potilas- ja asiakasturvallisuuden perustiedot saadaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten peruskoulutuksessa. Potilas- ja asiakasturvallisuus sisältyvät sekä henkilöstön pereh- dytykseen että täydennyskoulutukseen.

Erityistä huomiota perehdytyksessä kiinnitetään laitteiden ja tarvikkeiden käytön osaamiseen, lääkehoidon turvalliseen toteuttamiseen sekä hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyyn. Tieto- suoja ja -turva edellyttävät jatkuvaa osaamisen varmistamista.

Suositukset

1. Alueellinen yhteistyö Etelä-Pohjanmaalla toimii sairaanhoitopiirin hallituksen valtuustokaudeksi nimeämä laatu-, potilas- ja asiakasturvalli- suustyöryhmä työryhmä koordinoi, suunnittelee sekä toimeenpanee laatu-, potilas-ja asiakasturvallisuuden vuosisuunnitelmat ja -teemat.

2. Asiakkuuskertomus organisaatioilla tulee olla palvelulupaus alueen organisaatiot laativat vuosittain asiakkuuskertomuksen alueellista asiakas- ja potilaspalautejärjestelmää kehitetään vastaamaan erilaisten asiakasryhmien vaatimuksia asiakkaat osallistetaan palvelujen kehittämiseen ja arviointiin yhteinen turvallisuuskulttuurikysely otetaan käyttöön.

3. Palveluprosessit hoidon, hoivan ja palvelujen prosessit laaditaan yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa alueella otetaan käyttöön yhteiset laadun ja potilas- ja asiakasturvallisuuden mittarit palveluprosessien tulee olla yhdenmukaisia.

4. Laadunhallintajärjestelmä otetaan käyttöön EN ISO 9001:2015 mukainen laadunhallinta- järjestelmän alueen organisaatioissa sekä suositellaan toiminnan sertifiointia alueella tulee olla omavalvontasuunnitelma alueella otetaan käyttöön yhteinen sisäinen auditointiohjelma.

5. Riskien hallinta ja vaaratapahtumien tunnistaminen otetaan käyttöön yhteinen alueellinen riskienhallintaohjelma potilas- ja asiakasturvallisuusriskit ja muut riskit arvioidaan ja laaditaan toimintaohjelma haitta- ja vaaratapahtumailmoituksia hyödynnetään aktiivisesti potilas- ja asiakasturvallisuuden parantamisessa ja toiminta- prosessien kehittämisessä.

6. Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen täydennyskoulutuksen tavoitteeksi asetetaan asiakaslähtöisyy- den vahvistaminen ja näyttöön perustuvien hoito-, hoiva- ja palveluprosessien kehittäminen.

12 SUUN TERVEYDENHUOLTO

Työryhmä

Aune Vanhanen, ylihammaslääkäri, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, pj. Marko Korhonen, johtava ylihammaslääkäri, Seinäjoen terveyskeskus, vpj. Hilkka-Maija Mustonen, osastonhoitaja, Seinäjoen terveyskeskus Johanna Kriikkula, vt. ylihammaslääkäri, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Minna Loima, osastonhoitaja, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, varalla vs. osastonhoitaja Jaana Kriikkula ja Mari Säntti Riitta Hautala, johtava hammaslääkäri, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, sihteeri Pirjo Pajari, osastonhoitaja, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Eija Puoliväli, vastaava hammaslääkäri, Järvi-Pohjanmaan perusturva Taina Paananen, vastaava hammashoitaja, Järvi-Pohjanmaan perusturva Henna Kero-Antila, vastaava hammaslääkäri, Lapuan terveyskeskus Hanna Mäenpää, suuhygienisti, Lapuan terveyskeskus Pirkko Laitila, osastonhoitaja, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Eino Ignatius, osastonylihammaslääkäri, EPSHP, suusairauksien poliklinikka Riitta Inkilä, suuhygienisti, EPSHP, suusairauksien poliklinikka Matias Leppänen, ylihammaslääkäri, Kuusiolinna Terveys Oy

Nykytila

Hoitotakuu toteutuu Etelä-Pohjanmaalla. Hoitoon pääsee hoidon tarpeen arvioinnista maksi- missaan 6 kk:n sisällä.

Seinäjoella otettiin käyttöön vuoden 2018 alussa ”kerralla enemmän” -malli. Aiemmin on toteutettu jononpurkuviikonloppuja ostopalveluna sekä paikallisen lisätyösopimuksen puit- teissa. Jonojen muodostumista pyritään hillitsemään määrittämällä aikuisten hoitosuunnitel- miin yksilölliset tarkastusvälit, esimerkiksi 2–3 vuotta. Jos yleisterveydellinen tai hammaslää- ketieteellinen syy edellyttää, voi tarkastusväli olla tätä lyhempi, esimerkiksi 6–12 kk.

Asetus neuvolatoiminnasta, lasten ja nuorten määräaikaistarkastuksista ja ennalta ehkäise- västä toiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä odottavien vanhempien hoitoon pääsystä toteutuvat ammattiryhmien välisen työnjaon kautta. Suuhygienistit ja täydennyskou- lutetut hammashoitajat osallistuvat hammaslääkäreiden ohella alle kouluikäisten ja koululaisten suun terveystarkastusten tekemiseen. Suun terveydenhuollon tärkeitä yhteistyötahoja ovat lääkärivastaanotot, muu terveydenhuolto, Kela, kunnan sivistys- ja sosiaalitoimi sekä tekninen toimi.

Seinäjoen keskussairaalan suusairauksien poliklinikalla työskentelee 1,5 suukirurgia, 2 eri- koishammaslääkäriä (protetiikka-purentafysiologia ja kliininen hammashoito), 1 erikoisham- maslääkäri (ortodontia).

Lifecare-kuvantaminen on otettu käyttöön 2017. Seinäjoki siirtyi alueelliseen tietokantaan 1.3.2018.

Päivittäis- eli lähipalveluja suun terveydenhuollossa ovat: alle kouluikäisten, koululaisten, odottavien perheiden ja opiskelijoiden suun terveydenhuolto sisältäen ennaltaehkäisevän toiminnan särkypäivystys virka-aikana työikäisten ja ikäihmisten suun terveydenhuolto resurssien mukaan.

Seudullisia palveluja ovat: Alle kouluikäisten, koululaisten, odottavien perheiden ja opiskelijoiden suun terveydenhuolto sisältäen ennaltaehkäisevän toiminnan särkypäivystys virka-aikana työikäisten ja ikäihmisten suun terveydenhuolto tarvittavat erikoishammaslääkäripalvelut.

Koottuja, keskitettyjä palveluja ovat: virka-ajan ulkopuolinen särkypäivystys erikoishammaslääkäripalvelut suu- ja hammassairauksien erikoissairaanhoito.

Kehittämistarpeet

Etelä-Pohjanmaan alueella tavoitteena ovat yhtenäiset toimintatavat ja palveluprosessit. Yhte- näisiä toimintatapoja on laadittu seuraavasti:

alle kouluikäisten ja koululaisten määräaikaistarkastukset, ennaltaehkäisevä hoito ja kotihoidon ohjaus opiskelijoiden ja odottavien vanhempien suun terveystarkastukset, ennaltaehkäisevä hoito ja kotihoidon ohjaus ammattiryhmien välinen työnjako: hammaslääkärit, suuhygienistit, täydennyskoulu- tetut hammashoitajat särkypäivystyskäytännöt virka-ajalla särkypäivystyskriteerit ja -käytännöt virka-ajan ulkopuolella, toiminta järjestetään ostopalveluna keskussairaalan Y-talon päivystyspisteessä kartoitettu välinehuollon käytännöt; suun terveydenhuollon välinehuoltoa ei voida keskittää maakunnallisesti, mutta tarkoituksenmukaista alueellista keskittämistä suunnitellaan laitospotilaiden suusairauksien hoito ja suun terveyden ylläpito purentafysiologisten hoitojen hoitokäytännöt lähetekäytännöt suusairauksien poliklinikalle suupoliklinikan ohjeet hoidettaessa esim. biologisia lääkkeitä käyttäviä ja antikoagu- lanttihoitoja saavia potilaita yleisanestesiassa hoidettavien suun terveydenhuollon potilaiden hoitokäytännöt oikomishoidon käytännöt.

Valmistelussa olevia asioita

sähköinen esitietolomake, sähköinen ajanvaraus ja tekstiviestimuistutus (Hyvis) sähköinen hoidontarpeen arviointi Hyviksen ja Klinik Pron kautta Lifecare-ohjelmisto otetaan käyttöön marraskuussa 2018, minkä jälkeen suun terveydenhuollon on mahdollista siirtyä Kantaan (2019) STEPPI-hanke: osastojen ja kotihoidon hoitohenkilökuntaa koulutetaan autettavan potilaan suun hoitoon.

Sote-valmistelussa otetaan huomioon seuraavat periaatteet:

Maakunnan liikelaitos tuottaa alle 18-vuotiaiden perushoidot (neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut) mukaan lukien oikomishoidot sekä virka-ajalla olevat särkyvastaanottopalvelut ja proteesien korjaukset. Palveluliikelaitos tuottaa kotihoidon, palvelukotien ja osastojen sekä hoitolaitosten suun terveydenhuollon palvelut.

18 vuotta täyttäneiden hammashoito kuuluu valinnanvapauden piiriin. Sote-keskusten yhteydessä toimivat suun hoidon yksiköt (hammashoitolat) tarjoavat hammas- hoidon palveluja sekä valinnanvapauden piiriin kuuluville että alle 18-vuotiaille. Ai- kuispotilaat otetaan recall-kutsujärjestelmän piiriin.

Suositukset

1. Hammashoitolat sijaitsevat: JIK: Kurikka, (Jalasjärvi, Jurva), Ilmajoki Järvi-Pohjanmaa: Alajärvi, Vimpeli, Lehtimäki, Lappajärvi (?) Kaksineuvoinen: Kauhava, Alahärmä, Ylihärmä, Kortesjärvi, Evijärvi Lapua Seinäjoki: Seinäjoen keskushammashoitola, Nurmo, Ylistaro, Perä- seinäjoki, Isokyrö Suupohja: Kauhajoki, Teuva, Isojoki, Karijoki keskussairaalan Y-talon särkypäivystys Kuusiolinna Terveys Oy huolehtii Alavuden (myös Töysän hammas- hoitola), Kuortaneen, Soinin ja Ähtärin suun terveydenhuollosta.

2. Pääsääntöisesti nykyiset hammashoitolat jatkavat toimintaansa. Seinäjo- ella keskushammashoitola, Kasperin ja Kärjen hammashoitolat yhdistyvät uudeksi suuremmaksi kokonaisuudeksi. Joitakin yhdistämisiä harkitaan tulevaisuudessa väestökehityksen perusteella.

3. Kussakin toimii seudullinen yli- tai vastaava hammaslääkäri ja osastonhoitaja, Seinäjoella johtava ylihammaslääkäri ja osastonhoitaja.

4. Näistä viranhaltijoista muodostetaan toimintaa ohjaava ja johtava alueellinen suun terveydenhuollon johtoryhmä.

5. Liikkuvia palveluita (pop up -vastaanotot) hyödynnetään suuhygienistien ja hammashoitajien suorittamien tutkimusten ja ennaltaehkäisevän työn tarpeisiin mm. päiväkodeissa, kouluissa ja palvelukodeissa.

6. Suun terveydenhuolto toimii sotessa omana taseyksikkönä ja suun terveydenhuollon edustusta ehdotetaan myös konsernirakenteeseen.

7. Päivystysasetuksen mukainen virka-ajan ulkopuolinen särkypäivystys toimii yhteispäivystyksen yhteydessä Seinäjoen keskussairaalan Y-talossa.

8. Välinehuolto toimii hammashoitoloiden yhteydessä, mutta tarkoituksenmukaista alueellista keskittämistä suunnitellaan.

9. Aikuiset otetaan kutsujärjestelmän piiriin.

10. ”Kerralla enemmän” -mallin hoitofilosofia otetaan käyttöön.

11. Iltavastaanottoaikoja lisätään työaikajärjestelyiden avulla.

12. Parodontologin (kiinnityskudossairauksien hoitoon erikoistuneen ham- maslääkärin) ja hammashoitajan toimet perustetaan suusairauksien poliklinikalle.

13. Yksityisten palveluntuottajien valvontavelvollisuuden vaatimat resurssit otetaan huomioon.

13 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN BRÄNDÄYS

Työryhmä

Hannele Ridanpää, kuntayhtymän johtaja, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, pj. Erkki Kesti, hallintoylilääkäri, Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Tanja Penninkangas, vastuuvalmistelija (sote-keskus), Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus Päivi Leikkola, vastuuvalmistelija (liikelaitos), Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus Hanne Rantala, vastuuvalmistelija, VATE

Nykytila

Etelä-Pohjanmaalla tarjottavia julkisia sote-palveluja ei ole brändätty markkinointiviestinnän keinoin. Painopiste on ollut perinteisessä tiedottamisessa tarjolla olevista palveluista.

Kehittämistarpeet

Sote-uudistuksen myötä sote-markkinoita avautuu kilpailulle ja asiakkaat saavat entistä laa- jemmin valita mieleisensä palveluntuottajan. Tämän myötä myös julkisten palveluntuottajien on luotava oma brändinsä. Markkinointihenkisen ajattelutavan omaksuminen muuttaa koko organisaation toimintamalleja. Brändin on oltava tosi, jotta se kantaa. Brändi joko rakentuu tai murenee jokaisessa asiakaskohtaamisessa. Keskiöön nousevatkin palveluntuottajan luoma mielikuva toiminnastaan sekä asiakkaiden kokemukset saamastaan palvelusta. Tämä haastaa pohtimaan, miltä palvelut ja palvelutaso näyttävät asiakkaiden näkökulmasta. Lisäksi on ole- tettavaa, että kilpailu työvoimasta tulee lisääntymään. Tämä pakottaa pohtimaan myös sitä, miten houkuttelevaksi julkinen työnantaja koetaan.

Brändi ei ole vain pelkkä nimi tai logo – se on kaikkea sitä, mikä tekee palveluntuottajasta erityisen. On siis kirkastettava, mitkä ovat niitä vahvuuksia, joilla julkinen sote-palveluntuottaja erottautuu muista. Sillä jos ei erottaudu, ei voi olla houkutteleva. Ja jollei ole houkutteleva, ei voi tulla asiakkaiden eikä työntekijöiden valitsemaksi.

Brändäyksen lisäksi julkisten sote-palveluiden muutos liiketoiminnaksi edellyttää järjestäjältä ja tuottajilta tietoisuutta liiketoimintansa elinvoimasta. Tämän tueksi tarvitaan tutkimusta, jolla saadaan tarkempaa kuvaa asiakkaista. Elinvoiman ja toimintaedellytysten selvittämiseksi tarvitaan tietoa myös toiminnan houkuttelevuudesta, asiakkaiden/henkilöstön uskollisuudesta sekä näihin vaikuttavista tekijöistä.

Kilpailukyvyn edistämiseksi tulee jatkuvasti pyrkiä ennakoimaan tulevaisuutta ja luomaan uusia arvoinnovaatioita tämän pohjalta. Näiden synnyttäminen edellyttää käsitystä ns. heikoista signaaleista, jotka ovat tulevia, mahdollisia muutoksia toimintaympäristössä ja joista saattaa kehittyä uusia megatrendejä.

Suositukset

1. Brändäys on käynnistetty selvittämällä vaihtoehtoisia mainostoimistoja Etelä- Pohjanmaan sote-palveluiden brändäys- ja markkinointistrategian suunnitte- luun ja toteutukseen. Tehtävässä huomioidaan kaksi eri vaihetta: vaihe 1: sote-uudistuksen valmistelu (2018–2019) vaihe 2: sote-uudistuksen täytäntöönpano uudessa rakenteessa (vuodesta 2020 alkaen)

Erityisesti jälkimmäisessä vaiheessa brändin tulee muodostaa jatkuva kokonaisuus, joka kantaa tulevaisuuteen ja johon kaikki maakuntakonserniin kuuluvat sote-palveluntuottajat sitoutuvat. Brändäys perustuu valmisteilla olevan maakuntastrategian linjauksiin, maakunnan arvoihin sekä tunnistettuihin muutosajureihin. Brändäyksen kohderyhmänä ovat sekä nykyiset ja potentiaaliset asiakkaat että nykyiset ja rekrytoitavat työntekijät. Brändättävät palvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokonaisuudessaan eli erityistason palvelut (kuten erikoissairaanhoito ja vaativat sosiaalipalvelut) ja peruspalvelut (kuten perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut).

2. Tutkitaan julkisen sote-tuotannon elinvoimaa ja toimintaympäristön heikkoja signaaleja. Tulokset toimivat brändäyksen ja strategioiden pohjana.

3. Mitataan säännöllisesti asiakaskokemusta brändäyksen onnistumisen ja palve- lulupauksen toteutumisen arvioimiseksi.

14 THL:n asiantuntija-arvio Etelä-Pohjanmaasta

THL:n asiantuntijaryhmä on julkaissut maakuntakohtaiset vertailut sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, toimivuudesta, saatavuudesta ja kustannuksista. Linkki raporttiin: https://www.julkari.fi/handle/10024/136031.

15 LIITTEET

Asiakassuunnitelma Päivystys ja kiirevastaanotot Vuodeosastotoiminta Erikoislääkäri- ja erityistyöntekijäpalvelut terveyskeskuksessa Etäkonsultaatiot, etävastaanotot ja sähköinen asiointi Kuvantaminen ja laboratorio Laatu sekä potilas- ja asiakasturvallisuus Suun terveydenhuolto Brändäys

LÄHTEET

Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotuksia, Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:41: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160273

Kuvat: https://pixabay.com/

Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenneuudistuksen sanasto: http://alueuudistus.fi/erikoissairaanhoito-ja-paivystys/sanasto

Terveydenhuoltolaki (1326/2010): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326

Valtiontalouden tuloksellisuustarkastuskertomus 11/2017: https://www.vtv.fi/fi- les/5751/11_2017_Paljon_palveluja_tarvitsevat_ja_kayttavat_asiakkaat_perusterveydenhuol- lossa.pdf

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen (22 153)

EPSHP Evijärvi Väestö Lapuan terveyskeskus Järvi-Pohjanmaan 196 300 (14 591) (30.6.2017) Kauhava Lappajärvi perusturva (12 903) Seinäjoen Vimpeli sosiaali- ja Isokyrö terveyskeskus Lapua Alajärvi (67 021) Soini Kuortane Ilmajoki Seinäjoki

Kurikka Alavus Ähtäri Teuva

Karijoki Kauhajoki Kuusiolinna Terveys Oy (23 630)

Isojoki JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (33 558)

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (22 444)