LOS ANGELES 1984 ~ SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981

SISÄLLYSLUETTELO SIVU

YLEISKATSAUS 2

2 JÄSENISTÖ, TOIMIELIMET JA HALLINTO 4 2.1 Jäsenistö 4 2.2 Kunniajäsenet 4 2.3 Valtuuskunta. 4 2.4 Hallitus. 7 2.5 Työvaliokunta 9 2.6 Varainhoito ja tilintarkastus 9 2.7 Kokoukset 9 2.8 Virkailijat 9

3 VALIOKUNNAT . 10 3.1 Talousvaliokunta 10 3.2 Kansainvälinen valiokunta 1 3 3.2.1 Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) 1 3 3.2.2 Kansallisten olympiakomiteoiden maailmanliitto (ANOC) 14 3 . 2 . 3 Euroopan kansallisten olympiako­ miteoiden liitto (ENOC) 1 5 3.2.4 Pohjoismainen yhteistyö. 1 6 3.2.5 Baden-Badenin XI olympiakongressi 1 7 3.2.5.1 Kansallisten olympiakomiteoiden liiton (ANOC) puheenvuoro . 20 3.2.5.2 Kansainvälisten erikoisliittojen (GAISF) puheenvuoro . 33 3.2.5.3 Urheilijoiden puheenvuoro 41 3.2.5.4 Valmentajien puheenvuoro 44 3.2.5.5 Loppujulistus 46 3.3 Tiedotusvaliokunta . 49 3.4 Valmennusvaliokunta 50 3.4.1 Talviliittojen II valmennusmäärä• rahajako 52 3.4.2 Kesäliittojen LI valmennusmäärä• rahajako 54 3.4.3 Valmentajamäärärahat 57 3.4.4 Tutkimusmäärärahat 58 3.4.5 Määrärahayhteenveto 59

4 KUNNIANOSOITUKSET 60 4.1 Pöytäviiri 60 4.2 Kultainen ansiolevyke 60 4.3 Ansiomitali 60 !

5 LIITTEET :i Tuloslaskelma Tase

I

I TOIMINTAKERTOMUS 1981 2 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 3

YLEISKATSAUS Suomen Olympiakomitea ei ole suinkaan jäänyt sivusta seuraamaan doping-ongelmaa, vaan on esiintynyt puh­ Kansainväliselle urheiluliikkeelle on vuonna 1981 taan urheilun puolestapuhujana sekä kansainvälisillä ollut tärkeätä yhtenäisyyteen pyrkiminen sitten vuo­ foorumeilla että täällä kotimaassa vaatimalla toi­ den 1980 tapahtumien. menpiteitä jäsenliitoiltaan. Myös omat toimenpiteen­ sä testeineen ja sanktioineen on Olympiakomitea mää• Merkittävintä linjanvetoa suoritett11n Baden-Badenis­ ritellyt. Kaiken kaikkiaan on urheilun kannalta tär• sa, Saksan Liittotasavallassa pidetyssä XI olympia­ keätä, että uskottavuus rehelliseen urheiluun palau­ kongressissa. tetaan sekä Suomen että maailman kaikkien maiden ur­ heilun ystävien silmissä. Paikalla olleet 82 Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) , jäsentä, edustajat 46 kansainvälisestä liitosta ja 149 kansallisesta olympiakomiteasta, 39 olympiaurhei­ lijoiden ja 10 valmentajien sekä 500 kansainvälisen lehdistön edustajaa saattoivat yhteisesti vakuuttaa, että kongressi oli onnistunut ja että sen aikana luo­ tiin pohjaa maailman urheilun yhtenäisyydelle.

Yhteenkuuluvuutta lisäsi myös se, että ensimmäistä ker­ taa olympiakongressien historiassa urheilijat esiin­ tyivät puhujina.

Yhtenäisyyttä painottivat loppujulistuksen lausumat: "Jokaisen tulee tukea olympiakisoja, mitä tärkeintä kansainvälisen yhteistyön ilmentymää", "Suhteet olym­ piaperheen sisällä ovat suuresti parantuneet ja niiden tulee saada sijansa myös seuraavassa, vuoden 1990 kong­ ressissa" ja "Olympiakisat tulee edelleenkin voida jär• jestää kaikkialla maailmassa".

Suomen Olympiakomitean kannalta katsoen Baden-Badenin olympiakongressia seuranneessa KOK:n 84. istunnossa tehtiin merkittäviä päätöksiä. Vuorineuvos Paavo Honkajuuri oli toimittuaan vuodesta 1967 KOK:n jäse• nenä ilmoittanut jättäytyvänsä tästä tehtävästä pois. Tilalleen hän oli ehdottanut olympiaurheilija ja voi­ mistelunopettaja Pirjo Häggmania, jota myös olympia­ komiteamme hallitus suositteli puheenjohtaja Juan Antonio Samaranchille lähettämässään viestissä.

Pirjo Häggman tuli valituksi järjestöön sen ensimmäi• senä naisjäsenenä hiukan ennen toista naista, Venezue­ lan Flor Isava Fonsecaa.

Suurista ansioistaan sekä kansainvälisen että kansalli­ sen olympialiikkeen hyväksi kutsui valtuuskunta Paavo Honkajuuren Suomen Olympiayhdistyksen kunniajäseneksi.

Baden-Badenissa oli näkyvästi käsiteltävänä urheilun viime vuosien kielteisin asia, lääkeaineiden väärin• käyttö. Kansainvälisten urheilujärjestöjen tulevat toimenpiteet dopingin kitkemiseksi pohjautunevat kong­ ressin kahteen puheenvuoroon, Kaarlo Hartialan ja Sebastian Coen. Kansainvälinen Olympiakomitea palaa tämän asian käsittelyyn uudelleen toukokuussa 1982. Kansainvälisen Olympiakomitean suomalaisjäseniä kolmessa polvessa: J W Rangell, Pirjo Häggman ja Paavo Honkajuuri. Kuvasta puuttuu Peter Tallberg. SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 4 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 5

2 JÄSENISTÖ, TOIMIELIMET JA HALLINTO Suomen Hiihtoliitto Hannu Koskivuori Paavo M Petäjä 2 • 1 Jäsenistö Yhdistyksen jäsenliittoja on 31 ja ne ovat seuraavat: Antti Hyvärinen Leo Saressalo Suomen Ampujainliitto Lasse Pirskanen Suomen Ampumahiihtoliitto varalla Toivo Lehtovuori Suomen Hiihtoliitto Jussi Kangas Suomen Jousiampujain Liitto Väinö Eskelinen Suomen Judoliitto Arvi Leskelä Suomen Jääkiekkoliitto Tor-Björn Stenfors Suomen Kanoottiliitto Suomen Jousiampujain Liitto Voitto Karjala Suomen KeIkkailuliitto Eero Tuomola Suomen Koripalloliitto varalla Reino Lahtinen Suomen Käsipalloliitto Veijo Sarvi Suomen Kävelyurheiluliitto Suomen Judoliitto Timo Harju Suomen Lentopalloliitto Raimo Heino Suomen Luisteluliitto varalla Kaj Lindberg Suomen Maahockeyliitto Ari Grönholm Suomen Miekkailuliitto Suomen Jääkiekkoliitto Markku Mäenpää Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun Liitto Tapani Mattila Suomen Nyrkkeilyliitto Erkki Turunen Suomen Painiliitto varalla Jorma Kajanto Suomen Painonnostoliitto Pekka Paavola Suomen Palloliitto Matti Pelttari Suomen Purjehtijaliitto Suomen Kanoottiliitto Erkki J Woivalin Suomen Pyöräilyliitto varalla Yrjö Hietanen Suomen Ratsastajainliitto Suomen KeIkkailuliitto Simo Klimscheffskij Suomen Soutuliitto varalla Erkki Kuusela Suomen Taitoluisteluliitto Suomen Koripalloliitto Martti Huhtamäki Suomen Uimaliitto varalla Raimo Lindholm Suomen Urheiluliitto Suomen Käsipalloliitto Henrik Vaenerberg Suomen Voimisteluliitto varalla Lars-Erik Ahlgren Finlands Svenska Centralidrottsförbund Suomen Kävelyurheiluliitto Väinö Kangaspunta Suomen Valtakunnan Urheiluliitto varalla Pentti Tarkkanen Työväen Urheiluliitto Suomen Lentopalloliitto Seppo Hieta varalla Rune Nylander Yhdistyksen kokouksessa oli jäsenten yhteinen äänimää• Suomen Luisteluliitto Mauno Löfroos rä 91 ääntä. Mikko Saarinen varalla Keijo Tapiovaara 2 ~ 2 Kunniajäsenet Arvo Leppälä Suomen Maahockeyliitto Kalevi Ruuttu Suomen Olympiayhdistyksen kunniajäseniä ovat J W Rangell varalla Valto Mattila sekä Paavo Honkajuuri. Suomen Miekkailuliitto Erkki Nurmi varalla Kari Kärkkäinen 2.3 Valtuuskunta Valtuuskunnan kokoonpano on ollut seuraava: Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun Liitto Jaakko Lassila puheenjohtaja Kaarlo Hartiala Eero Lohi varapuheenjohtaja Lennart Kivi varalla Arto Norovirta Kari Launo A. jäsenliittojen esityksestä alla mainitut Suomen Nyrkkeilyliitto Tauno Salminen henkilöt ja heidän varamiehensä: Juha Orava varalla Reino Björklund Suomen Ampujainliitto Maunu Wirtanen Bertel Bernström Olavi Eronen Suomen Painiliitto Seppo Kylmänen varalla Raoul Mittler Veikko Rauhala Kaarlo Tanner Seppo Nurminen Suomen Ampumahiihtoliitto Erkki J Toivanen varalla Kalevi Holma Heikki Hovi Niilo Lehto varalla Kaarlo 0 Leppänen Arto Savolainen Kauk o Sipi SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 6 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 7

Suomen Painonnostoliitto Mauri Rauvanto Magnus Ståhlberg Esa Lomma Kaarlo Hartiala Eino Mäkinen Erkki Kivelä varalla Olavi Sievers Jukka Uunila Mikko Kuntola Paavo Pekkanen Matti Everi Esko Sarvikas Suomen Palloliitto Jouko Loikkanen Osmo Niemelä Esko Piipponen Pertti Paloheimo Matti Viljanen Mauri Oksanen varalla Max Westerberg Matti Ahde Eino Ahokas Mikko Elo Mauri Miettinen Oiva Eloranta Suomen Purjehtijaliitto Matti Paloheimo Lasse Eskonen Börje Nordberg Per-Erik Förars varalla Fredrik Ehrström Timo Haukilahti Ilkka Tuominen Osmo Hekkala Suomen Pyöräilyliitto Eino Lehtovirta Terttu Honkasalo varalla Pirjo Kareinen Juhani Järvinen Suomen Ratsastajainliitto Olli Pesonius Eevi Kaasinen varalla T Olavi Lehti Lennart Kivi Suomen Soutuliitto Bo Gammals Kosti Kyhälä Seppo Alkunen Ensio Laine varalla Reima Keso Reijo Myyryläinen Matti Pohjanheimo Helge Nygren Suomen Taitoluisteluliitto Marjatta Väänänen Tapio Pakkanen varalla Jane Erkko Raimo Railo Suomen Uimaliitto Pertti Ojala Markku Salonen Birger Kivelä Unto Siivonen varalla Jukka Niemelä Ossi Sjöman Tarja Liljeström Erkki Tuomioja Suomen Urheiluliitto Carl-Olaf Homen Olavi Vesterinen Nisse Hagman Veikko Vuorinen Pentti Karvonen Jaakko Numminen Olavi Niemelä Reijo Vartia Eila Mikola varalla Rolf Haikkola Suomen Olympiayhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa Veikko Marttinen 28.4.1981 muutettiin edellä lueteltua valtuuskunnan Aatto Jääskeläinen kokoonpanoa seuraavasti: Lauri Vesala Pirjo Häggman Suomen Jousiampujain Liitto Voitto Karjalan tilalle Suomen Voimisteluliitto Tuomo Jalantie Esko Immonen Tapio Koivula Suomen Jääkiekkoliitto edesmenneen Markku Mäenpään varalla Timo Nuotio tilalle Paul Blomqvist Pentti Lipponen Suomen Urheiluliitto Nisse Hagmanin tilalle Veikko Marttinen; B. Kansainvälisen Olympiakomitean suomalaiset Marttisen tilalle vara­ jäsenet mieheksi Antti Kalliomäki Suomen Ratsastajainliitto T Olavi Lehden tilalle Paavo Honkajuuri Mauri Moren (ennen 84. istuntoa) Peter Tallberg 2.4 Hallitus Hallituksen kokoonpano on ollut seuraava: Pirjo Häggman (84. istunnon jälk.) puheenjohtaJa Jukka Uunila varapuheenjohtajat Matti Ahde C. erikoisjäsenet Leo Backman Carl-Olaf Homen Lars-Olof Liljeström Hannu Koskivuori Folke Nyberg jäsenet Paavo Honkajuuri Nils-Erik Nyman (ennen KOK:n 84. istuntoa) SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 8 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 9

Pirjo Häggman 2.5 Työvaliokunta (KOK:n 84. istunnon jälk.) Peter Tallberg Työvaliokuntaan kuuluivat seuraavat: Mikko Elo Olavi Eronen puheenjohtaja Jukka Uunila Lasse Eskonen jäsenet Matti Ahde Bo Gammals Kaarlo Hartiala Timo Harju Carl-Olaf Homen Seppo Hieta Lennart Kivi Juhani Järvinen Hannu Koskivuori Kosti Kyhälä sihteeri Anneli Karras 30.9. saakka Seppo Kylmänen II Inari Raitala 9.11. alkaen Eino Lehtovirta Jouko Loikkanen 2.6 Varainhoito Ja tilintarkastus Markku Mäenpää k. 19.2.1981 Helge Nygren Yhdistyksen kirjanpitoa hoiti toimintavuonna Anja Nils-Erik Nyman Anteroinen. Mauri Oksanen Raimo Railo Yhdistyksen tilintarkastajat olivat Eric Nyholm, HTM Mauri Rauvanto ja Sakari Aarniala, HTM varamiehinään Ilmari Ar9, HTM Tauno Salminen ja Timo Kaunismaa. Ossi Sjöman Erkki J Toivanen Valvontatilintarkastaja oli Keijo Aaltonen, KHT. Erkki Tuomioja Erkki J Woivalin 2. 7 Kokoukset Suomen Olympiayhdistyksen ylimääräinen kokous pidet­ Marjatta Väänänen tiin 28.4.

Valtuuskunta valitsi edesmenneen Markku Mäenpään Valtuuskunta kokoontui kevätkokoukseensa 28.4. ja syys­ tilalle 17.12.1981 lähtien Tapani Mattilan. kokoukseensa 17.12.

Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana seuraavasti: 18.2.,23.3.,28.4.,27.5.,17.8.,21.10.,16.11. ja 1 7 . 12 .

Työvaliokunta kokoontui seuraavasti: 18.2., 23.3., 28.4.,27.5.,9.6.,17.8.,21.10.,16.11. ja 17.12.

2.8 Virkailijat Suomen Olympiayhdistyksen virkailijat ovat seuraavat:

pääsihteeri Kosti Rasinperä valmennuspäällikkö Kalevi Tuominen toimistonhoitaja Anneli Karras 30.9. saakka

II Inari Raitala 9.11. alkaen taloussihteeri Anja Anteroinen (ent. toimistosihteeri)

Suomen Olympiakomitean hallitus ja virkailijat 1981 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 10 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 1 1

3 VALIOKUNNAT

3.1 Talousvaliokunta

Toimintavuoden aikana on talousvaliokunta pitänyt 10 kokousta, joista on kirjoitettu 61 pöytäkirjan• pykälää. OLYMPIADlN 1981-1984 TUNNUS Valiokunnan kokoonpano on ollut seuraava:

puheenjohtaja Magnus Ståhlberg Suunnittelija jäsenet Tapio Koivula Kosti Kyhälä graafikko Kyösti Varis Jussi Saukkonen Erkki J Toivanen Arvostelulautakunnan lausunto sihteeri Anja Anteroinen "Merkin muodostavat kaksi vastakkaista liekkiai­ Vuoden 1981 valtionapu on ollut 4.187.000 markkaa hetta. Kuvioista voi havaita kaartuvat juoksu­ oman varainhankinnan jäätyä melko vaatimattomaksi radat tai myös suksenkärkiaiheen. Liekkiaiheet ollen n. 550.000 markkaa. Selitys on siinä, että edustavat hyvin maapallon eri puolilla syttyviä markkinointituotot kertyvät pääasiallisesti olympia­ olympiatulia. din seuraavien vuosien aikana. Graafisesti merkki on tyylikäs ja aatteellisesti Talousvaliokunta on paneutunut erity isen perusteelli­ kohottava." sesti varojen hankintaan liittyviin kysymyksiin, olympiadin 1981-1984 markkinointitunnuksen teettämi• Arvostelulautakunta seen ja sen hyväksikäyttöön. taiteilijat Tapani Aartomaa Tunnuksen suunnittelukilpailuun kutsuttiin v~~si tai­ Lasse Hietala teilijaa. Voiton vei mainosgraafikko Kyösti Varis työllään, joka sai nimekseen "Myötätuuli". Julkista­ Olympiakomiteasta mistilaisuus pidettiin 27.10. Magnus Ståhlberg Vuoden 1981 aikana solmittiin seuraavat yhteistyöso• Erkki J Toivanen pimukset: Kosti Kyhälä Jussi Saukkonen Oy Volvo-Auto Ab, Aurayhtiöt, Osuuspankkien Keskusliit­ Tapio Koivula to/Osuuspankkien Keskuspankki Oy, Keskusosuusliike OTK Kosti Rasinperä ja Oy Suomen Trikoo Ab. Kalevi Tuominen

Vuoden 1984 Sarajevon ja Los Angelesin olympiakisojen viralliseksi matkatoimistoksi on talousvaliokunnan te­ kemän esityksen mukaisesti nimetty Suomen Matkatoimis­ to Oy.

Sarajevon olympiakisojen järjestelytoimikunnan kanssa ovat käynnistyneet kisatunnuksen käyttöä koskevat neu­ vottelut, mutta vuoden aikana ei lopullista sopimusta syntynyt. 12 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 13

3.2 Kansainvälinen valiokunta

Kansainvälinen valiokunta on pitänyt vain kaksi ko­ kousta, mutta kansainvälistä toimintaa on ollut sitä• kin enemmän. Kansainväliseen kanssakäymiseen liitty­ viä asioita on pohdittu työvaliokunnassa, hallitukses­ sa ja kansainvälisiin kokouksiin osallistuneiden komi­ tean edustajien keskeisissä neuvotteluissa.

Valiokunnan kokoonpano on ollut seuraava:

puheenjohtaja Kaarlo Hartiala jäsenet Mikko Elo Lennart Kivi Hannu Koskivuori Marjatta Väänänen sihteeri Kosti Rasinperä

Valiokunnan kokouksissa on laadittu lausuntoja kansain­ välisille olympiajärjestöille, valmisteltu komitean kannanottoja pohjoismaisessa, ENOC:in ja ANOC:in ko­ kouksissa sekä Baden-Badenin XI olympiakongressissa. SARAJEVO Kansainvälinen yhteistyö LOS ANGELES Kansainvälisen urheiluliikkeen merkittävin tilaisuus 1984~ oli Baden-Badenin XI olympiakongressi, joka pidettiin 23.-28.9.1981 ja jossa kohtasivat toisensa Kansainvä• lisen Olympiakomitean (KOK), kansallisten olympiako­ miteoiden, kansainvälisten liittojen, UNESCO:n, urhei­ lijoiden ja valmentajien edustajat.

Kokouksen yli sadassa puheenvuorossa käsiteltiin olym­ pialiikkeen ja olympiakisojen tulevaisuutta sekä kan­ sainvälistä yhteistyötä tavalla, joka vahvisti maail­ man urheiluliikkeen yhtenäisyyttä ja määritteli tule­ v~a toimintalinjoja.

3.2.1 Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK)

Kansainvälisen Olympiakomitean jäsenet Paavo Honkajuuri ja Peter Tallberg osallistuivat Baden-Badenissa pidet­ tyyn KOK:n 84. istuntoon, joka pidettiin olympiakong­ ressin jatkoksi 29.9.-2.10.1981 ja samassa myönteises• sä ja rakentavassa hengessä.

Istunnon avauspuheessaan puheenjohtaja Samaranch pa­ lautti mieleen vuoden 1980 poliittiset painostustoi­ met olympialiikettä vastaan ja sen, miten KOK yksimie­ lisenä taisteli näitä yrityksiä vastaan urheilun it­ senäisyyden puolesta.

Kokemuksesta viisistuneena oli Samaranch pitänyt tar­ peellisena vierailla niin monissa maissa kuin mahdol­ lista ja tavata näiden matkojensa yhteydessä kansallis­ ten olympiakomiteoiden edustajien lisäksi valtioiden päämiehiä. Sitten valintansa puheenjohtajaksi hän oli SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 14 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 15

ehtinyt vierailla 34 maassa neuvotellen muun muassa puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja työvaliokunnan kunkin maan olympialiikkeen ja valtiovallan välisistä jäsenet. Puheenjohtajaks~ tuli äänestyksen jälkeen suhteista ja työnjaosta. Meksikon Mario Vasquez Rana uudelleen.

Istunnossa antoivat sekä Sarajevon että Los Angelesin Varapuheenjohtajia on kaikkiaan viisi, yksi jokaises­ järjestely toimikunnat tilannekatsauksen kisavalmiste­ ta maanosasta. Eurooppalainen varapuheenjohtaja on luista. Sarajevon osalta kävi ilmi, että rahoituspuo­ Italian Franco Carraro. li on kuitenkin heille ongelma, päinvastaisista tie­ doista huolimatta. Jotta toiminta olisi ollut mahdol­ Työvaliokunnan muita jäseniä on yhteensä viisitoista, lista, oli KOK joutunut lainaamaan käyttövaroja. Jo kolme kustakin maanosasta. Euroopasta tehtävään valit­ nyt on selvää, ettei rahoituksellisista syistä kaikkia tiin Trendafil Martinski Bulgariasta, Denis Follows kansainvälisten erikoisliittojen toivomuksia pystytä Englannista ja Peter Ritter Liechtensteinista. täyttämään. Molemmissa kokouksissa paneuduttiin pääasiassa Baden­ Los Angelesin kilpailupaikkojen Ja olympiakylien val­ Badenin kongressin ohjelmaan erityisesti niiltä osin miuksista sai KOK varmuuden, mutta tuleva hintataso kuin se kosketti ANOC:in esiintymistä. ja maksut jäivät hämärään. Melko vaatimattomasti käynnistynyttä järjestön toimin­ Vuoden 1988 talvi- ja kesäkisojen pitopaikat olivat is­ taa ja laaditun toimintasuunnitelman toteutumattomuut- tunnon kiinnostavimpia asioita. Kesäkisoja olivat ha­ . ta perusteli järjestön puheenjohtaja sillä, että vuo- . keneet Seoul ja Nagoya. Lopputulosta pitivät monet den 1980 olympiakisojen häirintä vel kaiken ajan. Toi­ yllätyksenä, sillä äänin 52 - 27 valittiin Seoul XXIV sena syynä oli heikko talous. olympiakisojen isännäksi. Työvaliokunta asetti vuosiksi 1981-1985 seuraavat ko­ Talvikisoja oli hakemassa kolme kaupunkia, joista en­ missiot: lainopillinen, tekninen, ansiomerkki, talous. simmäisessä äänestyksessä jakautuivat äänet siten, et­ tä Calgary sai 35, Falun 25 ja Cortina d'Ampezzo 18 Milanon kokouksessa ratkaistiin järjestön paamajan paik­ ääntä. Toisella äänestyskierroksella sai Calgary 48 ka ja valittiin pääsihteeri. Päämajaa olivat hakeneet ja Falun 31 kannattajaa, joten edellisestä tuli XV tal­ Lontoo, Pariisi ja wien. Yllättäen työvaliokunta eh­ vikisojen isäntäkaupunki. dotti Mexico Cityn valintaa tilapäiseksi paikaksi. Monien vaiheiden jälkeen muut vetäytyivät ja ehdokkai­ Istunnossa ilmoitettiin neljän Jasenen jättävän paikkan­ ta jäi kaksi, Pariisi ja Wien. Äänestyksen voitti sa KOK:ssa, heidän joukossaan 14 vuotta KOK:ta Suomessa edellinen. edustanut Paavo Honkajuuri. Samalla kuitenkin valit­ tiin uusia jäseniä seitsemän, joihin kuului Honkajuuren Pääsihteeriksi valittiin Puolan Olympiakomitean puheen­ esittämänä ja Suomen Olympiakomitean puoltamana Pirjo johtaja Marion Renke. Häggman, kolminkertainen olympiakisojen osanottaja ja nyt KOK:n historian ensimmäinen naisjäsen. Tapaus he­ Merkittävä asia järjestön kannalta on se, että KOK on rätti åinutlaatuisuudessaan runsasta huomiota sekä ko­ hyväksynyt sen virallisuuden. timaassa että ulkomailla. Suomen Olympiakomiteaa edustivat sekä Milanossa että Istunto valitsi KOK:hon myös toisen naisjäsenen, Flor Baden-Badenissa Jukka Uunila, Kaarlo Hartiala ja Kosti Isava Fonsecan Venezuelasta. Rasinperä.

Ansioistaan Suomen ja kansainvälisen olympialiikkeen 3.2.3 Euroopan kansallisten olympiakomiteoiden liitto (ENOC) hyväksi kutsui Suomen Olympiayhdistys Paavo Honkajuuren kunniajäsenekseen. Euroopan kansallisten olympiakomiteoiden liitto piti 13.-16.5.1981 Ateenassa XII yleiskokouksensa. Suomea KOK:n jäsenmaita on 149. edustivat Kaarlo Hartiala ja Kosti Rasinperä. Liiton hallitukseen on kuulunut Kaarlo Hartiala. 3.2.2 Kansallisten olympiakomiteoiden maailmanliitto (ANOC) Kreikka oli kutsunut Euroopan maat kokoukseen lähinnä siksi, että se voisi luontevalla ja vaikuttavalla ta­ Kansallisten olympiakomiteoiden maailmanliitto on pitä• valla esitellä ajatustaan olympiakisojen pitämisestä nyt kaksi kokousta, Milanossa 30.7.-1.8.1981 ja Baden­ Badenissa 21.-22.9.1981. aina samassa paikassa, Kreikan Olympiassa.

Milanossa pidetyssä kokouksessa valittiin järjestön Eurooppa on tarjonnut KOK:lle apuaan monissa olympia- SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 1 6 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 1 7

urheilun avainkysymyksissä. Yleiskokouksen lisäksi yhteistoimintaa kansallisten olympiakomiteoi­ kansallisten komiteoiden kannalta keskeisiä olympia­ den ja muiden urheilujärjestöjen välillä Poh­ asioita ovat pohtineet hallitus ja viisi työryhmää: jolassa 1984 olympiakisojen valmistelut, markkinointi- ja toiminnan rahoitusta eri maissa raha-asiat, tekninen yhteistyö, Kaarlo Hartialan joh­ tama tiede ja terveys, lait ja säännöt. olympiavalmennuksen tukemista Ruotsin aloitteesta suhtautumista vammaisten Euroopan maiden keskeinen asema sekä koko olympialiik­ urheiluun keessä että ANOC:issa kuvastui muun muassa siinä, et­ tä Baden-Badenin 27:stä ANOC:ille varatusta puheenvuo­ mahdollista yhteismatkaa vuoden 1984 olympia~ rosta oli eurooppalaisten osuus peräti 16. kisoihin Sarajevoon ja Los Angelesiin raportteja niistä KOK:n komissioista, Jo~ssa Kansallisten olympiakomiteoiden yhteisjärjestöjen ko­ Pohjoismailla on edustus: kouksia värittivät monet komiteoiden tekemät aloitteet. kelpoisuuskomissio, Gunnar Ericson Ateenan kokouksen mielenkiintoisimmat aloitteet tuli­ ohjelmakomissio, Peter Tallberg vat Bulgariasta, Itävallasta ja Portugalista. talouskomissio, Paavo Honkajuuri Bulgaria oli pitkään ehdottanut Euroopan urheilufesti­ TV-komissio, Jan Staubo vaaleja ja oli tarjoutunut ensimmäisten isännäksi. Suunnitelman mukaan ohjelma poikkeaisi olympiakisojen Ruotsin selostus toimenpiteistä vuoden 1988 ohjelmasta ja koko tapahtuma olisi tarkoitettu pääasias• talvikisojen saamiseksi Faluniin sa nuorisolle ja joukkoesiintymisille. Monet maat pi~ Juan Antonio Samaranchin vierailuohjelmat tivät kuitenkin omia ohjeimiaan jo entisestään hyvin kussakin pohjoismaassa tiukkoina ja myös kustannuksia siksi pelottavina, että tästä sinänsä hyvästä hankkeesta jouduttaneen luopumaan. Ingemar Johanssonin mitaliasia ENOC:in yleiskokous Ateenassa 13.-16.5.1981 Itävallan Olympiakomitea oli laatinut kokonaisehdotuk­ sen olympiakisojen TV-tulojen oikeudenmukaisesta jaka­ ANOC:in yleiskokous Milanossa 30.7.-1.8.1981 misesta KOK:n, kansainvälisten liittojen ja ANOC:in olympiakongressi Baden-Badenissa kesken. Erityisen epäoikeudenmukaisena nähdään kansal­ listen olympiakomiteoiden osuuden käsittely. 3.2.5 Baden-Badenin XI olympiakongressi

Portugali esitti Olympic Solidarityn varojen kohdista­ Baden-Badenissa 23.-28.9.1981 pidetty XI olympiakong­ mista nykyistä enemmän eettiseen ja fair play -henki­ ressi muodostui sekä kansainvälisen urheiluliikkeen seen kasvatustyöhön. keskustelufoorumiksi että tuloksiltaan mitä myönteisim• mäksi. ENOC:in jäsenmaita on 34. Kongressiin osallistui 3.2.4 Pohjoismainen yhteistyö 82 KOK:n jäsentä Pohjoismaisten olympiakomiteoiden kokous pidettiin Rau­ malla 26.3.1981 Rauma-Repola Oy:n tiloissa. Suomen edustajat 26 kansainvälisestä olympialiitosta edustajat tässä kokouksessa olivat Paavo Honkajuuri, edustajat 9 sellaisesta kansainvälisestä lii­ joka oli tilaisuuksien isäntä, Peter Tallberg, Jukka tosta, jotka KOK on tunnustanut, mutta joiden Uunila, Hannu Koskivuori, Kaarlo Hartiala ja Kosti edustama urheilunala ei ole olympiakisojen Rasinperä. ohjelmassa Paikalla olivat Ruotsin, Norjan ja Tanskan edustajat, edustajat 11 sellaisesta kansainvälisestä lii­ mutta Islanti joutui muiden yhteensattumien vuoksi tosta, joita KOK ei ole tunnustanut jäämään kokouksesta pois. 149 kansallista olympiakomiteaa

Kokouksessa käsiteltiin mm. seuraav~a asioita: 34 urheilijaa 10 valmentajaa kaikkien pohjoismaisten olympiakomiteoiden jättämät kirjalliset raportit edustajia maailman valtiollisista ja ei-val­ tiollisista järjestöistä 500 julkisen sanan akkreditoitua edustajaa III

SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 1 8 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 1 9

Suomesta osallistuivat olympiakongressiin KOK:n Jase­ Erityisenä vaarana Hartiala näki luustoon kohdistuvat net Paavo Honkajuuri ja Peter Tallberg, komitean edus­ haittatekijät. Joissain tapauksissa luuston kasvu tajina Jukka Uunila, Kaarlo Hartiala ja Kosti Rasinperä, pysähtyy vasta 20 vuoden iässä ja kehittymisen ollessa urheilijana Esko Rechardt ja olympiakomiteamme julkai­ kesken ovat häiriövaarat lähellä. sutoimintaa edustaen Helge Nygren. Keskusteltuaan eri alueita edustavien asiantuntijoiden Paikalla oli runsaasti suomalaisen julkisen sanan edus­ kanssa Hartiala päätyi tulokseen, että olympiakisojen tusta lehdistöstä ja radiosta. osallistujien alimmaksi rajaksi tulisi säätää 16 vuo­ den ikä. Tähän päätyessään hän oli ottanut huomioon Kongressi, jonka istunnot pidettiin pelikasinoon kuulu­ yksilölliset ja rodulliset eroavuudet. vassa upeassa Kurhaus-salissa, työskenteli päivittäin klo 9.00-18.30. Dopingista puhuessaan Hartiala totesi seuraavat vaih­ toehdot, joista tulee valita se, jota seurataan: Pääteema oli "United by and for Sport", vapaasti suo­ mennettuna "Urheilun kautta ja urheilua varten yksi­ Lopetetaan taistelu sitä vastaan ja annetaan Ii mielisyyteen". asioiden mennä omia teitään - urheilun tap­ I! pioksi. Tämä ei ollut Hartialan ehdotus. l' Alateemoja oli kolme. Kustakin teemasta käytettiin 30-45 minuutin mittaiset "pääpuheenvuorot", eri aiheita Todetaan, 'mitä häiriöitä on hormonitasapainos­ käsittelevät 10 minuutin mittaiset "sivupuheenvuorot", sa tapahtunut kovassa harjoituksessa tai kil­ 5 minuutin mittaiset "lisäpuheenvuorot" ja joka päivä pailussa. Tämän jälkeen seuraa hormonihoito 10 "keskustelupuheenvuoroa", kukin näistä 3 minuuttia. yksilöllisellä tasolla.

Puhujat edustivat kolmea osapuolta, KOK:ta, kansainvä• Hartiala totesi, että tähän vaihtoehtoon si­ lisiä liittoja ja kansallisia olympiakomiteoita. sältyy sekä teknisiä että taloudellisia vai­ keuksia. Uutta oli se, että niin urheilijat kuin valmentajatkin esiintyivät virallisten puhujien joukossa. Hartialan suosittelema vaihtoehto on taistelu keinote­ koisia keinoja vastaan. Taistelussa Hartiala kehotti Koska kaikkia yli 100 puheenvuoroa ei voi referoida, realistisuuteen. On vaikeata löytää vedenpitävä jär• on tässä yhteydessä tyydyttävä kongressin päätöspuheen• jestelmä. Petosta yrittäville löytyvät mahdollisuudet. vuoroihin. Niissä on yhteenveto kaikkien osapuolten "Voimmeko luottaa toisiimme?" esityksistä. Näihin liittyy myös kongressin loppulau­ suma. Hartiala luetteli toimenpide-ehdotuksia:

Kongressissa piti alustuksen Kaarlo Harti ci la aiheesta On perustettava päteviä kontrollikeskuksia, "Ikäraja olympiakisoissa ja doping-kontrolli". jotka voivat suorittaa valvontaa myös har­ joitusvaiheen aikana. Urheilijoiden ikärajasta Hartiala totesi, että ongel­ mia tässä suhteessa tuskin oli antiikin kisojen aikana Koska kansainvälisten liittojen säännöt poik­ enempää kuin nykyajan kisojen alkuaikoinakaan. KOK:n keavat toisistaan kovin paljon, tulee kaikkien säännötkin sanovat. että kilpailijoiden ikärajaa ei olympiakisoihin osallistumaan aikovien suos­ säädetä. Esim. Helsingin kisoissa 30 vuotta sitten tua siihen, että niiden urheilijoille tehdään oli jo 13-14 -vuotiaita lapsiurheilijoita; soudun pe­ doping-kontrolli MM- ja maanosan mestaruus­ rämiehissä ja uimareissa. kilpailuissa.

Viimeisimmissä kisoissa ovat lapsiurheilijoista tunkeu­ Ellei tähän suostuta, on seurauksena erotta­ tuneet julkisuuden valokeilaan taitoluistelijat ja m~nen olympialiikkeestä. voimistelijat. Myös sellaisen lajin kuin painonnoston intensiivistä ja ohjelmoitua valmentautumista tapaa Maissa, joissa kontrolleja jo tehdään, saa yhä nuoremmissa ikäluokissa. niitä tehdä sekä omille että vieraan maan ur­ heilijoille. Hartiala varoitti niistä haittatekijöistä, jotka saat­ tavat olla seurauksena. Toivottua huipputasoa ei ken­ Vain dopingin suhteen valvotuissa kilpailuissa ties saavuteta milloinkaan, päinvastoin lopputulos voi tehdyt maailmanennätykset hyväksytään. olla hyvinkin harmillinen. Toisaalta hän muistutti, Rangaistusmääräykset tulee antaa selvästi Ja l ii että hermoratojen yhteistoiminnan kannalta lajin tek­ niikan oppiminen käy parhaiten nuorella iällä. niitä tulee myös noudattaa. TOIMINTAKERTOMUS 1981 2 1 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 20 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY

"Päämäärämme on olympialiikkeen tulevaisuus. Työs• ja rehtiin kilpaan. ken~:l~äämme sen hyväksi. Tiedämme, mihin romuttuivat Kisat ovat tapahtuma, josta kukaan ei voi eikä saa ant~~k~n kisat: korruptioon. Doping on tämän vitsauk­ sen vakava oire." saada henkilökohtaista, poliittista tai kaupallista hyötyä. 3.2.5.1 Kansallisten olympiakomiteoiden liiton (ANOC) puheenvuoro Puheenjohtaja Mario Vazquez Rana, Meksiko On totta, että olympiakisat ovat KOK:n yksityistä omaisuutta, koska sillä on kaikki oikeudet kisojen "Olympialiikkeen historian edustavin kokous, Baden­ järjestämiseen ja toteutukseen, mutta on myös totta, että KOK:lla on kaksi muutakin partneria tässä suu­ " Badenin kongressi on päättymässä. Ii ressa urheiluhankkeessa: kansainväliset erikoisliitot :1 ja kansalliset olympiakomiteat. Haluamme selventää, II Maailman urheilun arvovaltaisimmat ja ansioikkaimmat edustajat ovat tarjonneet meille esityksiä, joita että emme viittaa patrimoniaaliseen vaan urheilulli­ olemme tarkkaavaisesti ja suurella mielenkiinnolla seen aspektiin. kuunnelleet. On mahdotonta analysoida tänään kaikkea sitä, mikä on tullut esiin täällä Baden-Badenissa Oman näkemykseni mukaan kisa~ ovat kuin kolmikanta . .. ' voimaansa ja fyysiseen rakenteeseensa nähden. Yksi mutta es~~ntuodut ajatukset ja päätelmät toimivat suun- taa ja innostusta antavina tulevia vuosia silmällä pi­ sen pilareista on KOK, partnereista tärkein, perusta, täen. joka ohjaa meitä, määrää suuntaviivat ja vahvistaa yleiset menettelytavat. Toinen pilari, kansainväli• set erikoisliitot, on tekninen partneri, joka laatii Tänne kokoontuneita - roolista p~~ttaamatta ja asiaan katsomatta - yhdistää osallistuminen ja yhteinen idea: kisojen säännöt ja tekniset muodot. ~lympialiike ihanteenamme ja olympiakisat sen suurena Kansalliset olympiakomiteat on toimiva osapuoli, joka ~lmentymänä. Olemme vieneet ja tulemme aina viemään valvoo olympiaohjelman toteuttamista KOK:n suuntavii­ olympial~iket:ä ja sen perusajatusta eteenpäin ja tar­ vojen ja ohjauksen mukaisesti ja seuraa kansainvälis• mokkaast~ suo~:lemaan tulevaisuuden kisoja sekä pitä• ten erikoisliittojen laatimia ohjeita ja metodeja. maan huolta s~~tä, että niiden jatkuvuus on aina taattu. Läsnäolomme täällä on oikeutettu kisojen tulevaisuuden tärkeyden vuoksi. Olympiakisat, suuri instituutio, ovat olleet moninai­ sen kritiikin kohteena, milloin epäoikeutetusti ja Kaikki mielipiteet, ajatukset ja ehdotukset joita kan­ liioitellusti, milloin oikeutetusti ja rakentavia sallisten olympiakomiteoiden edustajat ovat'ilmaisseet uudistuksia sisältäen. ko~?ressissa ja joiden edustajana minullakin on kunnia Nykyisellään kisoilla on enemmän hyviä kuin huonoja es~~ntyä edessänne, kirpoavat siitä vastuuntunnosta j~ka.yhdistää meitä kaikkia olympialiikkeen ja olym;ia­ puolia. Epäilemättä yksi tärkeistä hyvistä puolistam­ k~soJen suhteen. me on järjestelmän alttius itsekritiikille, toisten ihmisten kritiikin tarkastelu ja asiaan kuuluvien ja välttämättömien tarkistusten tekeminen. Kaikki ajat~kset, kritiikki ja ehdotukset, joita täällä B~den-Baden~ssa on tuotu esiin, ovat tähdänneet yhteen Ei ole tarpeen mainita olympiakisojen ja olympialiik­ a~noaan päämäärään, kisojen parempaan tulevaisuuteen ~oska me tahdomme kehittää niitä ja siten taata niid~n keen suuria ansioita. Emme ole saapuneet tänne vas­ Jatkuvuuden. taanottamaan suosionosoituksia toisiltamme tai taput­ tamaan toisiamme poskelle kiitokseksi menneestä menes­ tyksestä. Selvyyden vu~k~i ja ~emanttisten virhetulkintojen vält• tämiseksi es~tamme aJatuksemme kysymysten ja vastausten muodossa, sillä: "Mikä on kisojen tulevaisuus ellei Olemme kokoontuneet tänne tarkastelemaan ja määritte• kysymysmerkki?" ' lemään ongelmien asiallisuutta, voimistamaan liikettä ja löytämään yhteisiä linjoja parannuskeinojen löytä• 1. Millaiset ovat olympiakisat nykyisellään? miseksi siellä, missä niitä tarvitaan.

1 Kisat ovat aikamme huomattava sosiaalis-kulturelli ta­ 2. Olympiakisojen suuruus pahtuma. 1950-luvulta lähtien on kansallisten olympiakomiteoi­ den määrä kolminkertaistunut. Olympi~kisoihin kokoontuu urheilijoita kaikkialta maail­ masta Joka neljäs vuosi viettämään suurta urheilun juh­ laa. Tähän on vaikuttanut etupäässä kaksi tekijää: toisen maailmansodan jälkeen syntyneet uudet valtiot ja tie- Kisat kokoavat urheilijoita kaikista maista lojaaliin toisuus olympialiikkeen tärkeydestä sekä halu SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 22 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 23

osallistua sen toimintaan. ylimääräisen olympiakylän luomisesta.

Vuonna 1950 olympiaperheeseemme kuului 61 kansallista Olemme olleet tarpeettoman byökkääviä, kun meitä on olympiakomiteaa. Nykyisin meitä on 147. Kasvu on arvosteltu olympiakisojen kasvusta. Meidän ei tuli­ ollut positiivinen, varsinkin kun olympialiikkeen yh­ si pelätä kasvua, joka on seurausta maailman lahjak­ tenä tarkoituksena on levittää sanomaa kaikkiin maail­ kaiden nuorten lisääntyneestä osanotosta ja urheili­ man kolkkiin. Meidän ei tule pysähdyttää sitä kasvua. joiden paremmasta valmennuksesta.

On selvää, että mitä enemmän olympiakomiteoita meillä Tässäkin tapauksessa, kuten monissa muissakin, on ky­ on, sitä suurempi on olympiakisoihin osallistuvien symys ollut riittävien tietojen, suuntaviivojen ja määrä. Tunnustamme tämän tosiasian; emme sen vuoksi, koulutuksen puutteesta. että se on välttämätöntä, vaan koska olemme ylpeitä siitä. Jos valitamme kisojen jättiläismäisiä mittasuhteita, meidän tulisi myös olla iloisia, että näin on käynyt, Virallisten urheilulajien määrässä on tapahtunut kas­ koska tämä on paljon pubuva ilmaus Pierre de Couber­ vua, samoin kuin itse lajien valmennuksessa ja kilpai­ tinin ihanteesta: "Olympiakisa·t, joissa maailman va­ luissa. Jokaisen tulisi tietää, että listamme kaipaa liourheilijat kohtaavat toisensa". täydennystä tulevaisuudessa. 3. Kenen tulee osallistua? Toiset ovat sitä mieltä, että meidän tulisi poistaa listalta - osittain tai kokonaan - lajeja, jotka nyt Sääntöjen 26 §:n sisältämä kilpailukelpoisuus on pal­ ovat virallisella listalla. En ole vakuuttunut, että jon kiistelty puheenaihe niin olympiakomiteoissa kuin se olisi hyvä ratkaisu, varsinkin kun lajien ja har­ yleisön keskuudessakin. joittelutapojen määrällinen kasvu on kasvun kannalta positiivinen tekijä. Pykälä 26 tarkistettiin kahdeksan vuotta sitten, mut­ ta se ei ole vieläkään tyydyttävä ja on edelleenkin Tätä seikkaa tulisi tutkia perusteellisesti ja järke• huomattavin puheenaihe tiedotusvälineissä, kansalli­ västi liioittelua välttäen ja, mikä vielä tärkeämpää, sissa olympiakomiteoissa sekä kansallisissa ja kan­ varmistaen olympiakisojen ohjelman stabiliteetti ja sainvälisissä lajiliitoissa. jatkuvuus. Tulisiko meidän avata kisoihin paasy kaikille urheili­ Meidän tulisi tutkia mahdollisuutta rajoittaa kilpai­ joille vai tulisiko meidän rajata ne vain ei-ammatti­ lijoiden määrä kahteen per maa. laisille amatööriurheilijoille?

Ikävä kyllä olemme joutuneet viime vuosien kisoissa Kaikki tänne kokoontuneet ovat yhtä mieltä siitä, että näkemään huomattavan määrän urheilijoita, jotka eivät nykyinen tilanne sisältää huomattavan määrän teennäi• yllä kansainväliselle, olympiakisojen vaatimalle tasol­ syyttä. le. He muodostavat varsin epätodellisen ryhmän, joka on kilpailijoille sosiaalisesti ja psykologisesti hai­ Kansainvälisillä erikoisliitoilla on erilaisia näkemyk• tallinen. Näihin olympiakomiteoihin olisi kohdistet­ siä kilpailukelpoisuudesa - usein jopa ristiriidassa tava kritiikkiä, jotka ovat sallineet tällaisten ur­ itse olympiafilosofian kanssa. heilijoiden pääsyn kisoihin. Kansainväliset erikoisliitot, kansalliset olympiakomi­ Emme voi jättää huomiotta sitä, että kansainväliset teat ja KOK tuntuvat olevan haluttomia tiukentamaan erikoisliitot, vaikkakin vaativat mitä uudenaikaisim­ kilpailukelpoisuussääntöjä. On varsin tavallista olla pia mittaus laitteita , eivät kuitenkaan luovu tuomarei­ kiinnittämättä niihin huomiota ja sulkea silmänsä sään• den määrästä. töjen loukkauksilta.

Meidän täytyy määritellä tuomareiden lukumäärän väis• Kaikkihan tiedämme, että melkein kaikissa urheilula­ tämätön kasvu lajien lisääntymisen myötä, mutta meidän jeissa urheilijan on, ollakseen huippukilpailujen edel­ tulee hylätä tarpeettomat ja epäasialliset vaatimukset. lyttämässä kunnossa, saatava taloudellista tai muuta tukea. Vain harvat kiistävät tämän väitteen ja vas­ Nykyaikaisten huipputason kilpailujen tarpeet, kuten tustavat näiden urheilijoiden saamaa kohtuullista tu­ olympiakisojen, vaativat suuremman joukon ei-kilpaile­ kea. via joukkueen jäseniä kuin ennen. Erimielisyyksiä syntyy motivaation ja sen tavan suh­ Kunkin olympiakomitean teknisen ja hallinnollisen hen­ teen, jolla tukea tai taloudellista apua on annettu. kilöstön määrää olisi lisättävä, jos syntyy tarve SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 24 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 25

Tulisiko urheilijan käyttää menestystään elannon ansait­ arvoisia seikkoja olisivat mm, pitkäaikaiset poissa­ semiskeinona? Jos hän tekee näin, tuleeko hänet sen olot kotoa ja koulusta olympiakisojen aikana. Kongres­ perusteella sulkea pois kisoista? sille on esitetty useita konkreettisia ehdotuksia. Emme ole kuitenkaan vielä valmiita esittämään erityis­ Vastaus riippuu kelpoisuuskykälän tarkoituksesta. Jos kriteerejä osallistujien ikärajasta. sen tarkoituksena on varmistaa mahdollisimman pitkälle reilu ja oikeudenmukainen kilpailu, jossa toisella kil­ Olemme vakuuttuneita siitä, että olisi määrättävä ala­ pailijalla ei saa olla epäreilua etuasemaa toiseen näh• ikäraja osallistujille. KOK:n, kansainvälisten eri­ den, kuten esim. enemmän harjoitteluaikaa, ongelma on koisliittojen ja kansallisten olympiakomiteoiden tuli­ vähemmän mutkikas kuin halutessamme vakuuttua harjoi­ si aloittaa asian tutkiminen niin pian kuin mahdollis­ tuksen motivaation aitoudesta. Edellistä voidaan kont­ ta. rolloida, mutta ei jälkimmäistä. Kenen e1 tulisi osallistua? Vaadimme, että KOK neuvoteltuaan kansainvälisten er1- koisliittojen ja kansallisten olympiakomiteoiden kans­ Piristeitä tai rauhoittavia aineita käyttävät kilpai­ sa, muotoilee uudelleen pykälän 26 selvästi ja yksise­ lijat tulisi hylätä tai sulkea pois kaikista KOK:n Ja litteisesti. Kuitenkaan se ei riitä, jos sääntöä ei kansainvälisten erikoisliittojen kilpailuista. tiukenneta. Aineiden väärinkäyttöä ei tulisi paljastaa kokeilla Mikäli epäonnistumme pykälän tiukentamisessa, menet­ ainoastaan kilpailutilanteessa. Meidän tulisi kaikin tävät olympiakisat paljon luotettavuuttaan suuren ylei­ keinoin pyrkiä estämään tämä ihmisarvoa alentava toi­ sön keskuudessa. Kansalliset olympiakomiteat ovat sil­ minta niin valmennuksen kuin kilpailujenkin aikana. mätysten ikävän tilanteen kanssa, eivät suinkaan KOK tai kansainväliset lajiliitot, jotka ovat etäällä arki­ Tämä nykyaikaisen urheilun tuottama ilmiö on ehkä suu­ päivän tapahtumista. rin uhka olympia-aatteelle ja KOK:lle. Siksipä kan­ sainvälisten erikoisliittojen ja kansallisten olympia­ Poistakaamme teeskentely päiväjärjestyksestä. komiteoiden tulisi käydä taisteluun sen kitkemiseksi.

Naiset olympiakisoissa Olen mielessäni vakuuttunut, että tämä huono tapa ei ole urheilijoista lähtöisin. Häikäilemättömät valmen­ Meidän on myönnettävä, että on huomattava ero naisille tajat ja tekniset asiantuntijat, jotka etsivät voiton tarkoitettujen lajien määrässä v e rrattuna miesten la­ tuomaa kunniaa kyseenalaisin keinoin, ovat vastuussa. jien kokonaismäärään. He unohtavat, että voiton tuoma ansio riippuu siitä, miten ja missä se on saavutettu. Ottaen huomioon nykyisen tendenssin, jonka mukaan tun­ nustetaan naisten oikeus tasavertaisiin mahdollisuuk­ Tutkimuksia vastuullisten selvittämiseksi tästä vasten­ siin toteuttaa itseään ihmisyksilöinä, meidän täyty y mielisestä ilmiöstä ei tulisi rajoittaa vain kilpaili­ tutkia sopivaa tapaa, jolla h e idän osallistumistaan joihin; tekniset toimihenkilöt ja valmentajat, jotka lisättäisiin ei ainoastaan kilpailuissa vaan myös tek­ ovat vastuussa aineiden väärinkäyttöön syyllistynees­ nisellä ja hallinnollisella tasolla sekä johtoportaas­ tä urheilijasta, tulisi myös tutkia. sa olympia- ja muussa urheilussa. Huomattavia summia tulisi saattaa tutkimusohjelman Kilpailijoiden ikä käyttöön, jotta käytettäviä paljastusmenetelmiä saatai­ siin kaikille tasoille paikallisista kilpailuista olym­ Olympiaohjelmassa olevien joidenkin urhe ilulajien oma­ piakisoihin. laatuisuudet ja vaatimukset ovat johtaneet sellaisten urheilijoiden mukaantuloon, joiden ikä on huomattavasti Alueelliset kilpailut olympiaurheilijoiden keskiverron alapuolella. Tarkoi­ tamme sellaisia ikävuosia kuin 12, 13 ja 14. Tuossa Alueelliset kilpailut ovat oleellinen osa olympialii­ herkässä iässä olevien lasten osallistuminen huippukil­ kettä ja KOK:n tulisi antaa niille täydellinen kanna­ pailuihin aiheuttaa vakavaa huolestumista niiden tiede­ tuksensa. miesten keskuudessa, jotka tutkivat valmennuksen Ja osallistumisen vaikutuksia lasten kehitykseen. Alueelliset kilpailut ovat elintärkeitä kehitysmaiden kansallisille olympiakomiteoille, joilla on käytössään Meidän on otettava huomioon se ps y kologinen aspekti, rajalliset taloudelliset resurssit ja jotka saavat joka syntyy, kun nämä lapset asuvat olympiakylissä vain vähän tai ei ollenkaan taloudellista apua urhei­ vanhempien urheilutovereidensa kanssa. Muita tutkimuks e n luohjelmiensa läpiviemiseen. SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 26 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 27

Monille kansallisille olympiakomiteoille on olympiaki­ osallistua kisoihin kaikissa suhteissa. Me kiirehdim­ soihin osallistuminen useimmissa tapauksissa symbolis­ me KOK:ta perustamaan Athlete Advisory Boardin (urhei­ ta. He osallistuvat ollakseen läsnä suuressa juhlas­ lijoiden neuvoa-antava elin), johon kuuluisi edusta­ sa ja todistaakseen oikeutuksensa. jia kaikista maanosista. Neuvoston jäsenten tulisi olla joko ' aktiivi urheilijoita tai äskettäin kilpaile­ Alueellisten kilpailujen tulee toimia urheilijoita misen lopettaneita. valmentaen ja monissa tapauksissa myös estäen urheili­ joita osallistumasta olympiakisoihin, elleivät he ole Olemme vakuuttuneita, että tämä neuvosto olisi KOK:n, vielä saavuttaneet valmentautumisessaan kyllin korkeaa kansainvälisten erikoisliittojen ja kansallisten olym­ tasoa. piakomiteoiden kannalta hyödyllinen.

Jos KOK tunnustaisi alueellisten kilpailujen merkityk­ 5 • Protokolla sen ja jos kansainväliset erikoisliitot kiinnittäisi• vät niihin ansaittua huomiota, niin kansallisten kil­ Uskomme, että useimmat kansalliset olympiakomiteat pailujen tehtäväksi muodostuisi parametrien ja suosi­ kannattavat kansallishymnien ja maiden lippujen muka­ tuspisteiden vakiinnuttaminen olympiakisoihin valitta­ naoloa avajaisissa, päättäjäisissä ja palkintoseremo­ vien urheilijoiden valinnassa ja tason määrittelemises• nioissa. sä. Näin meille tarjoutuisi luonnollinen, looginen ja objektiivinen tapa estää epäkuntoisten urheilijoi­ Monien mielestä kansallishymnit ja maiden liput lisää• den osallistuminen olympiakisoihin. vät ja vahvistavat kisojen kansainvälisyyttä ja urhei­ lijoiden kansallista ylpeyttä palkintojen vastaanotto­ Tähän haluaisin vielä lisätä. että juuri alueellisista hetkellä. kilpailuista on monien kansallisten olympiakomiteoiden tie alkanut kohti seuraavia olympiakisoja. 6. Kisojen pitopaikka

Haluan vielä toistaa kantani - sekä kaikkien kansallis­ Kahden vuoden ajan on paljon keskusteltu Kreikan ehdo­ ten olympiakomiteoiden kannan - siitä, että alueelli­ tuksesta kisojen pysyvästä pitopaikasta. Meidän täy• set kilpailut ovat oleellinen osa olympialiikettä ja tyy antaa Kreikan hallitukselle tunnustus sen avuliai­ tulen jatkuvasti vaatimaan KOK:ta ja kansainvälisiä suudesta ja vilpittömästä halusta auttaa olympialii­ erikoisliittoja myöntämään alueellisille kilpailuille kettä tarjotessaan kappaleen maaperäänsä tähän tarkoi­ niiden ansaitseman huomion Ja arvon. tukseen.

4. Millaiset ovat tulevaisuudet kisat? Edelleen olemme kiitollisia Kreikan kansalliselle olympiakomitealIe, että se .on hyväksynyt ehdotuksen Urheilijat - päänäyttelijät ja vienyt sitä eteenpäin.

Urheilija on päänäyttelijä olympiakisojen suuressa näy• Enemmistö vastustaa kuitenkin pysyvän kisapaikan maa­ telmässä. Kuitenkin hänen osansa on varsin mitätön räämistä. Mielestäni olisi olympia-aatteelle haitak­ silloin, kun tehdään tärkeitä päätöksiä ennen kisoja, si, jos vain yksi maa toimisi kisojen järjestäjänä. niiden aikana ja niiden jälkeen. Meidän tulee tiedostaa, että ajatus pysyvästä kisapai­ kasta johti ennenaikaiseen, väärään ja epäonnistunee• Nykyajan nuorilla kilpailijoilla on parempi koulutus seen XXII olympiakisojen boikotointiin. kuin heidän edeltäjillään viime vuosisadalla. Kuiten­ kin me kohtelemme heitä kuin he olisivat oppilaita, Ei ole viisasta käyttää tuota kokemusta päätöksen jotka tarvitsevat opintojen ohjaajaa, tutoria. perustana. Se muuttaisi koko kisa-ajatuksen Ja sen aatteen kisojen universaalisuudesta. Me, tutorit, olemme tehneet päätöksiä, jotka olisivat ainakin osittain - ellei aivan kokonaankin - ja oikeu­ 7. Kisojen pitopaikan valinta tetusti kuuluneet itse urheilijoille. Tähän päivään asti on kisapaikan valinnut KOK yksin Meidän täytyy muuttaa suhtautumistapaamme urheili~ oi­ kuultuaan jossain määrin kansainvälisiä erikoisliit­ hin, erityisesti avajais- ja päätösseremonioissa. toja. Urheilijoilla tulisi olla suurempi mahdollisuus s e ura­ ta muitakin urheilukilpailuja kuin oman lajinsa kil­ Kun päätös tehdään tällä tavoin, jätetään kolmikannan pailuja. kolmas pilari, kansalliset olympiakomiteat, vaille merkitystä. Nämä komiteat ovat kuitenkin elimiä, Urheilijoille tulisi antaa enemmän mahdollisuuksia SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 28 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 29

jotka myöntävät varat valmennukseen, vaatetukseen, 9. Miten olympialiikettä tulisi rahoittaa? kuljetukseen, järjestelyihin ja menevät takuuseen ur­ heilijoista ja edustavat heitä kilpailujen aikana. KOK on täydellisesti riippuvainen talvi- ja kesäkiso• jen televisiointioikeuksista saadusta osuudestaan. Olemme mielissämme voidessamme tuoda esiin, että en­ Kansainväl~set erikoisliitot saavat huomattavan määrän simmäistä kertaa KOK:n puheenjohtaja pyysi kansallis­ varoja samasta lähteestä. Olympialiikkeen solidaari­ ten olympiakomiteoiden edustajaa esittämään asiaa kos­ suusohjelma on kokonaan näiden varoja varassa. kevan lausunnon. Kansallisten olympiakomiteoiden nä• kökantojen huomioon ottamista ja heidän tietojensa ja Lyhyesti sanottuna voimme olettaa olympialiikkeen ole­ kokemustensa hyödyntämistä tulisi vastaisuudessakin van yhden ainoan tulolähteen varassa, kisojen televi­ jatkaa. sioinnin. Tämä on vakava riskitekijä ja kehno talou­ dellinen ratkaisu. 8. Miten kisat olisi rahoitettava? Haluamatta tai yrittämättä saada enemmän tuloja, kuin Meitä on moitittu kisojen suuresta kaupallistumisesta meillä nyt on tai mikä on rahoitustarpeemme, ehdotan, sekä siitä, että promoottorien ja toimilupien halti­ että KOK hankkisi viipymättä uusia tulolähteitä. joiden edut käyvät ennen urheilun omaa etua. Kilpai­ luorganisaatiossa syntyy vakavimmat yhteenotot olym­ Meidän . tulisi saada osa kaikista pääsylipputuloista, piaurheilun etujen ja järjestäjien etujen kesken. tavaroiden myyntilisensseistä, postimerkeistä ja juh­ larahoista, joita painetaan, sekä TV-oikeuksista niin, Meidän on otettava huomioon ne valtavat kustannukset, että kokonaistuotto vastaisi sitä määrää, minkä me jotka syntyvät, jotta pystytään järjestämään tällai• nyt saamme yhdestä ainoasta lähteestä. Se olisi pa­ nen suuri tapahtuma, mutta meidän on myös löydettävä rempaa rahoituspolitiikkaa. joustava rahoitustapa, joka palvelee taloudellisten intressien käyttämistä urheilun ja järjestäjien eduksi. 10. Tulojen jakautuminen

Rahat kisojen järjestämiseen tulevat pääasiassa kah­ Olympiakisojen kokonaistuotosta KOK varaa yhden kolman­ desta lähteestä: valtioiden hallitusten myöntämistä neksen käyttökustannuksiinsa, toisen kolmanneksen se julkisista varoista ja kisojen itsensä tuottamista myöntää ja luovuttaa kansainvälisille erikoisliitoille varoista. Julkiset varat tulisi investoida pääasial• ja jäljelle jäävä kolmannes on tarkoitettu, mutta ei lisesti julkisessa käytössä oleviin välineisiin. luovutettu kansallisille olympiakomiteoille niiden so­ lidaarisuusohjelmaa varten. Kisojen tuomien varojen suhteen meidän on varmistetta­ va, että noudatetaan hyvää makua ja etiikkaa. Olemme jo aiemmin tuoneet julki, että kansalliset olym­ piakomiteat ovat yksi 01ymp1aliikkeen kolmesta pila­ Sääntöjen pykälään 58, joka koskee mainontaa ja julkai­ rista. Kansalliset olympiakomiteat joutuvat silmätys• suja, tulisi tehdä tarkennuksia. ten paikallisen tason ongelmien kanssa, ratkaisemaan niitä ja ne ovat samalla olympialiikkeen pääperiaattei• Nimen, imagon ja maineen myynti alkaa jo paikallisella den ja toimintaperiaatteiden ensimmäinen puolustuslin­ tasolla urheilijan oman seuran ja kotikaupungin toi­ Ja. mesta, ja kaupallisuus kulminoituu itse olympiakisoi­ hin. Tämän toteuttamiseksi on olemassa monta tapaa. Jos ei ole olympiakomiteaa, ei ole olympialiikettä ja ilman kansallisia olympiakomiteoita maailmassa ei oli­ Useimmiten mainostajat lähestyvät urheilijoita henki­ si olympialiikettä. lökohtaisesti ja antavat heille huomattavat määrät ra­ haa omien tuotteittensa mainostamiseen. Kansalliset Kansalliset olympiakomiteat ovat muodostaneet organi­ olympiakomiteat, kansainväliset erikoisliitot ja KOK saation palvelemaan olympialiikettä. The Association ovat epäilemättä olleet lempeitä ummistaessaan silmän• of National Olympic Committees (ANOC), kansallisten sä tältä väärältä menettelyItä. olympiakomiteoiden liitto, on se kattojärjestö, johon kansalliset olympiakomiteat kuuluvat. Se ei ole rin­ Toisaalta meidän on myönnettävä, että sellaisissa mais­ nastettavissa KOK:hon, mutta se on KOK:n alaosasto ja sa, joissa kansallisella olympiakomitealla on vain ra­ välikappale, jotta yhteydenpito kansallisiin olympia­ jalliset taloudelliset resurssit, on hyväksyttävä ma~­ komiteoihin sujuisi paremmin. nostaminen ja PR-toiminta, jotta saadaan varoja. Mitä pikemmin KOK tajuaa ANOC:in käyttökelpoisuuden, Vielä kerran: meidän on valvottava, että sääntöjä tiu­ sitä suurempi on ANOC:in olympialiikkeelle tuoma hyö• kennetaan. ty. KOK:n tulisi sisällyttää sääntöihinsä ja määräyk• siinsä ANOC:in tehtävät. SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 30 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 31

II 1 1 • Olympiasolidaarisuus osallistumismaksut tulisi olla suhteessa näiden jär• jestöjen resursseihin ja suhteessa kansainväliseen Yleisesti uskotaan, että solidaarisuusohjelma ei ole erikoisliittojen antamiin palveluksiin. tuottanut niitä tuloksia, joita siltä on odotettu. Kuitenkin toivotaan ohjelman jatkamista, mutta eri Kansainväl~sten erikoisliittojen tulisi luottaa enem­ muodossa ja eri tavalla. män kansallisten olympiakomiteoiden antamaan apuun vakuuttuakseen siitä, että kansalliset erikoisliitot Tiivistetysti voimme sanoa, että solidaarisuusohjelma todella edustavat omassa maassaan urheilua ja vastaa­ voisi olla paljon hyödyllisempi, jos sitä olisi hal- vat odotuksia kansainvälisten erikoisliittojen ohjel­ linnollisesti johdettu oikein. mia toteuttaessaan.

ANOC:in tulisi valvoa solidaarisuusohjelmaa. Ei ole [1 13. Kansainvälinen urheiluyhteistyö mitään syytä siihen, että ohjelmaa kanavoidaan Lausan­ nen kautta. KOK:n ja kansallisten olympiakomiteoiden suhde on heik­ ko ja hauras. Suhdetta kansainvälisten erikoisliitto­ • ANOC:in tulisi vastaanottaa ja valvoa kansallisille jen ja kansallisten olympiakomiteoiden välillä ei juu­ olympiakomiteoille kuuluvia varoja toteuttaakseen nii­ ri ole olemassakaan. Kummassakin tapauksessa tulisi den avulla solidaarisuusohjelmaa. rakentaa vahvemmat siteet. ANOC voisi kehittää näitä I suhteita. Ei ole perustetta sille, että kansalliset olympiakomi­ I teat eivät saa osuuttaan, jos kansainväliset erikois­ Hallitusten tulisi antaa urheilulle riittävä tuki ja i liitot sen saavat. varoja budjetistaan osana yhteiskunnallisia sitoumuk­ S1aan. Vaadimme, että kansallisille olympiakomiteoille kuulu­ vat varat olisi siirrettävä ANOC:ille niin pian kuin Toisaalta kansalliset olympiakomiteat, kuten henkilöt mah~olli~ta. V~kuutan, että tämän tapahduttua olympia­ tai yhteisöt, jotka saavat julkisia varoja, ovat sel­ so11daar1suusohjelma tehostuu ja saadaan parempia tu­ vitysvelvollisia ei ainoastaan numeroiden valossa loksia. vaan myös siitä hyödystä, jota varojen käyttö on tuo­ nut kyseiselle yhteisölle. ANOC:in täytyy kuitenkin tehdä tili KOK:lle varojen käytöstä ja siitä, mikä on ollut olympialiikkeen tästä Kuitenkaan hallitusten ei tule luulla, että ne urhei­ toimenpiteestä saama hyöty. lulle myöntämiensä määrärahojen ansiosta olisivat oi­ keutettuja sekaantumaan vapaaehtoisten urheilujärjes• 12. Kansainvälisten erikoisliittojen rooli töjen toimintaan, vaan hallitusten tulee kunnioittaa niiden itsemääräämisoikeutta" ja oikeudellista asemaa. Kansa~liset olympiakomiteat tervehtivät tyydytyksellä Urheilun, taiteiden, kulttuurin, koulutuksen ja us­ kansa1nvälisten erikoisliittojen aktiivista osallistu­ konnon tukeminen ei voi olla sidoksissa maan hallituk­ mista olympialiikkeeseen. Liitot ovat yhtä mieltä kan­ seen, vaan niitä täytyy voida harjoittaa täysin itse­ s~llisten olympiakomiteoiden kanssa varsinaisesta olym­ näisesti. p1a-aatteesta eivätkä rajoitu ainoastaan huolehtimaan kilpailujen teknisestä puolesta. KOK:n ja kansainvälisten lajiliittojen tulisi antaa täysi kannatuksensa kansallisille olympiakomiteoille Muutamat hyvin tiedossa olevat kansainvälisen urheilun ja kansallisille erikoisliitoille, jos näitä painos­ keinot ovat vääriä, sopimattomia ja vaarallisia. Nuo­ tetaan. ret urheilijat ja yleisö ansaitsisivat jotain parempaa. Kansainväliset erikoisliitot eivät saa olla huomaamat­ Kansalliset hallinnolliset urheilujärjestöt liittyvät ta näitä epäkohtia, ja kansalliset olympiakomiteat tu­ usein yhteen ja muodostavat kansainvälisen urheilu­ järjestön antaen samalla vaikutelman, että ne halua­ ~evat tukemaan erikoisliittoja täydellä panoksellaan, l JOS ne ryhtyvät positiiviseen ja tehokkaaseen toimin­ vat syrjäyttää ja eliminoida olympialiikkeen. Vielä taan niiden poistamiseksi. kerran vaadin KOK:ta ja kansainvälisiä erikoisliitto­ i ja tiedostamaan tämän tilanteen ja antamaan täyden I I Toivomme, että kansainväliset erikoisliitot lieventä• kannatuksensa kansallisille olympiakomiteoille ja v~t vaatimuksiaan organisaatiokomiteoiden suhteen ja kansallisille erikoisliitoille. s1ten auttavat pitämään kisojen järjestys- ja käyttö• kustannukset siedettävällä tasolla. Lisäksi uskomme, että peruskirjan edellyttämää lail­ lista pakotetta, kun hallitus puuttuu kansallisen olympiakomitean autonomiaan, tulisi muuttaa (lieventää) Kansainvälisiltä erikoisliitoilta vaaditut jäsen- ja

.II SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 32 SUOMEN O ~ YMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 33

Nykyinen pakote on kaiken tunnustuksen lakkauttaminen ovat selvät ja tarkat. Olemme tyytyväisiä, että kaik­ KOK:n taholta ja kansallisen olympiakomitean jättämi• ki täällä pidetyt puheet - olympialiikkeen kaikkia kol­ nen vaille kaikkia oikeuksia. mea tukipilaria edustaen - ovat vahvistaneet sen perus­ periaatteita. Se, mitä meidän on muutettava, ovat ny­ Tunnustuksen lakkauttamisen tulisi kattaa ainoastaan kyiset voimassa olevat säännöt siten, että niistä teh­ kilpailuihin osallistumisen estämisen, mutta ei tuli­ dään realistisemmat ja mielekkäämmät nykyaikaisessa si puuttua kansallisen olympiakomitean muihin oikeuk­ maailmassa. siin, kuten kongresseihin osallistumisiin ja jäsenyy ­ den säilyttämiseen alueellisissa järjestöissä. Meidän tulee kunnioittaa Pierre de Coubertinin tärkei• tä periaatteita, mutta meidän on muutettava menet~ely­ 14. Kansallisten olympiakomiteoiden rooli oly mpialiikkeessä tapoja.

Olympialiike on juuri yhtä voimakas kuin kansalliset Monasti olympialiikkeen näenna~seen heikkouteen kohdis­ olympiakomiteat. Mitä suurempi merkitys on KOK:n ja tettu kritiikki on peräisin väärinymmärtämisestä ja kansainvälisten erikoisliittojen tunnustuksella kan­ tietämättömyydestä. Mielestäni' KOK on suurelta osin sallisille olympiakomiteoille, sitä hyödyllisempiä ja syypää tähän, sillä se on kieltäytynyt myöntämästä suh­ tehokkaampia ne ovat omassa maassaan. detoiminnan merkitystä nykyaikaisessa mielessä.

Pykälä 24 edellyttää kansallisten olympiakomiteoiden KOK on pitänyt selviönä, että liikkeemme voimakkuus turvaavan . ja suojelevan olympialiikettä ja urheilua on sellainen, että pystymme itse puolustautumaan niil­ tä hyökkäyksiltä, joita olympialiikettä vastaan on vii­ sekä vaatii näitä huolehtimaan siitä, että maat ovat I edustettuina olympiakisoissa. me vuosina kohdistettu. Esitän yhteisesti monien jä• senten puolesta, että KOK ei huomioi lehdistöä tarpeek­ Peruskirjaan nojautuen edellytetään kansallisten olym­ si. Se sulkee silmänsä siltä tosiseikalta, että leh­ piakomiteoiden säilyttävän autonomiansa ja torjuvan distö on yksi läheisimpiä yhteistyökumppaneitamme. kaikenlaatuisen poliittisen, uskonnollisen tai talou­ dellisen painostuksen. Olisi lapsellista uskoa, että 16. Kolmikantakomissio kaikki kansalliset olympiakomiteat voisivat toimia maansa hallituksesta riippumattomina ja ilman halli­ Kolmikantakomissio on potentiaali, joka yhdistää olym­ tustensa myöntämää taloudellista tukea. piaperheen kaikki osat. KOK:n tulisi antaa sille kuu­ luva arvo ja määritellä sen tavoitteet, valtuudet, etu­ Urheilu on osa yhteiskuntaamme. Urheilulle koituvat oikeudet ja oikeudet. samat haitat kuin muillekin inhimillisille toiminnoil­ le - samalla tavalla ja samassa laajuudessa. Tästä 17. ANOC ja olympialiike syystä kansallisen oly mpiakomitean tulisi hakeutua yhteistyöhön ma a n hallituksen ja yhteiskunnan kansa­ ANOC:in tulisi olla olympialiikkeen sisällä toimiva yh­ laisjärj e stöjen kanssa ja saada niiden kannatus. teistyöelementti, sovittelija ja äänitorvi, joka infor­ moi KOK:ta kansallisten olympiakomiteoiden tarpeista Tähän päämäärään päästäisiin harmonisilla suhteilla, ja ongelmista ja joiden kanssa ANOC:in tulisi olla yh­ jotka vallitsisivat hallituksen laillisten intressien, teistyössä niitä ratkaisemassa. yksityisten järjestöjen ja kansallisten olympiakomiteoi­ den välillä. Syy, minkä vuoksi ANOC perustettiin ja minkä vuoksi se yhä edelleen jatkaa toimintaansa, on KOK:n, kansainvä• Meidän ei tule unohtaa, että kansalli s et oly mpiakomi­ listen erikoisliittojen, kansallisten olympiakomiteoi­ : teat työskenetelevät vuoden jokaisena päivänä - vuo­ den ja ennen muuta olympialiikkeen palveleminen. Sii­ I desta toiseen - ja ne ovat olympiaperiaatteiden ainai­ nä hengessä ANOC on valmis palvelemaan kaikkia teitä, sia ja pysyviä vaalijoita, jotka toteuttavat käy tännös• ja meidän kaikkien on lakkaamatta työskenneltävä nii­ i sä olympialiikkeen päämääriä ja tavoitteita. den ajatusten toteuttamiseksi, joita tässä Baden-Bade­ nin kongressissa on tuotu esiin." ! Kansallisen olympiakomitean olemassaololla vahvistetaan I ja puolustetaan olympialiikkeen pääperiaatteita ja 3 . 2 . 5 . 2 Kansainvälisten erikoisliittojen (GAISF) puheenvuoro osallistutaan olympialiikkeen tapahtumiin. Puheenjohtaja Thomas Keller, Sveitsi I

15. Olympialiike "Puheenvuoroni edustaa kans'ainvälisten erikois.1iitto­ jen kantaa. Puheeni on jaettu viiteen osaan, ensim­ "Olympismi" ei ole urheilukilpailu; se on elämäntyyli mäisessä esitän yleisiä huomautuksia itse kongressin ja filosofia. Olympiasääntöjen määräämät tavoitte e t suhteen, seuraavissa kolmessa osassa käsittelen TOIMINTAKERTOMUS 1981 35 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 34 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY

työjärjestyksen sisältämiä aiheita. Lopuksi päätän pitäisivät puheensa ohjelman loppupuolella, jottei esityksen painottamalla tiettyjä seikkoja, jotka ovat kellekään työryhmien jäsenille aiheutuisi kiusallisia tulleet esiin olennaisen tärkeinä kansainvälisten eri­ tilanteita. koisliittojen kannalta. Ennen kuin päätän tämän ensimmäisen osan, tahtoisin Kuitenkin aivan aluksi haluaisin ilmaista kansainvälis• vie lä tuoda esiin mielipiteemme siitä, kuinka terve­ ten erikoisliittojen kiitollisuuden herra Willi Daumel­ tulleena olemme pitäneet valmentajien ja urheilijoi­ le Baden-Badenin kongressin loistavista järjestelyis• den osallistumista tähän kongressiin. tä. Pyytäisin häntä myös välittämään kiitoksemme hal­ lintoviranomaisille ja kaikille herra Daumen organisaa­ On olemassa vain harvoja asioita, joita el olisi ai­ tiokomitean jäsenille. Olemme arvostaneet ennen muuta kaisemmin tehty . Niinpä tiedämme, että n. 2000 vuotta baden-badenilaisten lämmintä vieraanvaraisuutta, minkä sitten Roomassa muodostettiin urheilijoiden seura, jo­ vuoksi olemme tunteneet olevamme kuin kotonamme olym­ ka kokoontui Caracallan termeissä päättääkseen yht.ei­ piaperheen keskuudessa. sestä näkemyksestä hyväksyä tulevan kokouksen järjes• täjät ja viranomaiset. Vastaavasti voimme sanoa, et­ Baden-Baden on ollut hyvä valinta kongressin isäntäkau• tä kansainväliset erikoisliitot kutsuivat viime vuonna pungiksi. Kongressin onnistumiseen ovat osaltaan vai­ urheilijoita osallistumaan kongressiinsa. Vastaisuu­ kuttaneet tapaamamme ihmiset ja lyhyet välimatkat ho­ dessakin on - ei vain suotavaa vaan jopa elintärkeää - tellien kokouspaikkojen välillä. Voimme vain jäädä aktiiviurheilijoiden ja valmentajien osallistuminen, toivomaan, että tulevat kongressit järjestettäisiin ja siitä syystä meidän onkin laillistettava heidän yhtä miellyttävissä ja hyvin varustetuissa puitteissa osallistumisensa. Heille tulisi myös tarjota mahdol­ kuin Baden-Baden. Tulemme aina muistamaan miellyttä• lisuus valmistautua kokoukseen esim. pitämällä oma ~o­ vät hetket Baden-Badenissa. Olemme myös iloisia voi­ kous, jossa heillä olisi runsaasti aikaa keskustella dessamme huomata täällä pidettyjen puheiden tason nou­ ennakolta käsiteltävistä teemoista. Tietenkin olem­ sun ja kongressin osanottajien korkean tason. me ihailleet heidän puheidensa hienoa tasoa ja haluam­ me korostaa, kuinka hyvin urheilijat olivat perillä Kuitenkin on vielä olemassa parannuksia, joita voidaan niistä kysymyksistä, joihin he ilmaisivat kantansa. tehdä. Vaikka aiheiden valinta olikin oivallinen, on Oli todellakin vaikea valita tänne osallistuvat urhei­ meidän sittenkin myönnettävä, että joitakin päällekkäi• lijat niistä monista kandidaateista, joita kansainvä• syyksiä olisi voitu välttää ja systemaattisempi käsit• liset erikoisliitot ja kansalliset olympiakomiteat telytapa saavuttaa. Liiankin usein puheet saivat epä• olivat antaneet. Oli tehtävä jossain määrin kompro­ asianmukaiset puitteet. misseja. Olisi ollut helpompaa, jos kansainväliset erikoisliitot olisivat yksinään suorittaneet valinnan. Ehdotamme, että vastaisuudessa kukin pääteema käsitel• täisiin seikkaperäistä esityslistaanoudattaen. Näki• Ensimmäinen teema, "Olympiakisojen tulevaisuus" on simme mielellämme virallisien puhujien lukumäärää ra­ erityisen tärkeä kansainvälisten erikoisliittojen toi­ joitettavan ja suosittelisimme avointa keskustelua, mlnnan kannalta. Olemme kommentoineet asiaa seuraa­ kun kunkin teeman viimeinen puheenvuoro on käytetty. vasti:

Tämän lisäksi onnittelemme vilpittömästi kongressin Sääntöjen 26 § osanottajia heidän kärsivällisyydestään, joka aika ajoin saavutti maratonimaiset mittasuhteet. Näin jäl• Kansainväliset erikoisliitot yhtyvät yksimielisesti kikäteen meistä tuntuu, kuin jokainen istunto olisi loppujulistuksen tekstiin, joka julkaistaan kongres­ kestänyt liian kauan. Saadaksemme istunnot sujumaan sin päätteeksi, mutta tahdomme korostaa, että jokai­ eloisammin, meidän pitäisi joko pidentää kongressin sen kansainvälisen erikoisliiton olisi laadittava oman kestoaikaa yhdellä päivällä tai vähentää keskustelun lajinsa säännöt, joilla määrätään kilpailijan kelpoi­ aiheiden määrää. suus.

Panimme ilolla merkille, että puhujat pitivät useimmis­ Olympiakisojen ohjelma sa tapauksissa kiinni annetusta aikarajoituksesta. Kuitenkin ehdottaisimme myös lyhyitä taukoja kunkin ai­ Yksi puhujista ehdotti, että ohjelma tulisi rajata heen lopussa, jolloin työryhmät voisivat kohdata ja niihin lajeihin, joita harrastetaan yli puolessa niis­ valmistella vastauksiaan tai kommenttejaan. Näitä voi­ tä maista, joilla on kansallinen olympiakomitea. Jos taisiin esittää sitten kongressille avoimen keskustelun hyväksyisimme tämän kriteerin, se merkitsisi tällä aikana. hetkellä talvikisojen päättymistä sekä kuuden "lajin katoamista kesäkisojen 21 lajista - näistä lajeista Lopuksi ehdottaisimme, että kutsutut juhlapuhujat monilla on pitkät perinteet. Siksi pyydämmekin KOK:ta SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 36 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 37

epäröimättä hautaamaan tämän ehdotuksen. Talvikisojen osalta meidän on aina muistettava ilmas­ to-olosuhteet ja vaikeudet ilmastoon sopeutumisessa. Tiedämme hyvin, että olympiakisojen ohjelma ei saa ol­ Olympiakylien tulisi mahdollisuuksien mukaan sijaita la joustamaton tai jäykkä - sen on oltava valmis tiet­ kilpailupaikkojen välittömässä läheisyydessä. Talvi­ i tyihin muutoksiin. Tietenkin edellytämme, että KOK:ta urheilun ja niiden luonnollisen, lunta ja jäätä kä• kuullaan ennen kuin muutoksia tehdään. sittävän ympäristön välinen suora linkki on säily• ! tettävä. Hyväksymme ne ehdot, joita on asetettu ehdokaslajeil­ le. Jos nämä ehdot pystytään täyttämään, niin haluai­ Kisojen organisaatio I simmekin tietää, millä perusteilla KOK voi kieltäytyä hyväksymästä uutta lajia kilpailuohjelmaan. Kesäkisojen ajankohdan on osuttava yhteen pohjoisella pallonpuoliskolla eri lajien perinteisen valmennus­ Emme ole lainkaan vakuuttuneita, että nk. gigantismi, jelman lopulle. Elokuun jälkipuolisko näyttää olevan jättiläismäisyys, olisi tulosta kisoihin osallistuvien suotuisin ajankohta. Jos ne järjestetään aikai~emmin, kilpailijoiden suuresta lukumäärästä, eikä uusien la­ kansallisten ja kansainvälisten kilpailujen aikataulu jien mukaan ottaminen saa meitä muuttamaan käsitystäm• häiriytyy pahasti. Talviurheilua silmällä pitäen on me, jollei sitten nämä uudet lajit vaadi kalliiden kil­ valittava se ajankohta, joka parhaiten vastaa lumiolo­ pailupaikkojen rakentamista. Tietyissä lajeissa voi­ suhteita. Mielestämme pitäisi määrätä virallisesti taisiin lisäkilpailuja järjestää lisäämättä urheili­ ne kontaktit ja neuvottelut, joita käydään ennen olym­ joiden lukumäärää, kun varmistetaan kilpailupaikkojen piakisojen määräämistä. Kansainvälisille erikoislii­ tehokas hyväksikäyttö. Jos kilpailijoiden kokonais­ toilie on elintärkeää, että niillä on lupaus tulevas- I määrää on vähennettävä, on meidän ensiksi käytävä kä• ta organisaatiokomiteasta ennen kuin KOK tekee päätök- i siksi toimitsija- ja tiedotusvälineiden edustajien lis­ sensä. Sitten kun päätös on tehty, on aivan yhtä tär• toihin. Olympiaohjelman jokainen muutos tarvitsee kan­ keää, että KOK vaatii, että näistä lupauksista pidetääJ sainvälisten erikoisliittojen hyväk~ymisen. kiinni. Olennaiset tekniset olosuhteet, jotka on val­ miiksi käsitelty, tulee mainita järjestäjien hyväksy• Mitä tulee n~isten osallistumiseen olympiakisoihin, on mässä sopimuksessa, ja vain kyseisen erikoisliiton kansainvälisten erikoisliittojen kanta yhtäpitävä lo­ tai organisaatiokomitean tai KOK:n päätöksellä näitä pullisen virallisen julistuksen kanssa. voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan.

Lajin edellyttämä koneisto Nykyaikainen huippu-urheilu edellyttää kansainvälistä erikoisliittoa huolellisesti tutkimaan teknisiä edel­ Kun suunnittelemme välineitä, täytyy meidän pitää mie­ lytyksiä, joita sen on täytettävä urheilutapahtumis­ lessämme niiden vastainen käyttö. Emme saa pakottaa saan. Siksi haluaisimmekin saada uuden määräyksen, järjestäjiä tekemään investointeja, elleivät ne ole jolla laillistettaisiin kansainvälisten erikoisliitlo­ oikeutettuja tämän nimenomaisen lajin teknisten vaati­ jen tutustumiskäynnit ehdokaskaupunkeihin ennen kuin musten takia. Nykyinen järjestelmä kisojen määräämi• KOK tekee päätöksensä. sestä yhdelle kaupungille sopii meille hyvin, mutta olemme yhtäläisesti myöntyväisiä järjestelmään, jbka Samasta syystä organisaatiokomitean vastuulla olevat määräisi kisat jollekin alueelle, jos sillä on tarjot­ teknisten edustajien käynnit saattavat olla selvästi• tavana meille jo olemassa oleva koneisto ja välineistö kin joskus riittämättömiä. Ehdotammekin tästä syystä tai se pystyy varmistamaan sellaisten tilojen paremman KOK:lle, että olympiasääntöjä muutettaisiin siten, käytön, joita vielä on rakennettava. että ne sallisivat tässä suhteessa suuremman jousta­ vuuden, ja kansainväliset erikoisliitot jättävät tästä Tämän periaatteen ei tulisi kuitenkaan murentaa jo a~­ ehdotuksen. Mitä sitten päätetäänkin, jos järjestä• kaansaatua yksimielisyyttä jonkin lajin suhteen mitä jistä tuntuu, että he eivät kykene selviytymään näis- I itse kilpailuun tulee. Voimme hyväksyä useita olympia­ tä lisäkustannuksista, silloin ko. summa olisi vähen• kyliä sillä ehdolla, että saman urheilulajin kilpaili­ nettävä televisiointioikeuksien kokonaissummasta, en- \ jat ovat samassa kylässä. Pyrimme antamaan kaikille nen kuin tämä jaetaan osapuolten kesken. Vastaavasti kilpailijoille yhtäläiset mahdollisuudet, ja ei tule kaikki kansainvälisten erikoisliittojen ja tuomareiden kysymykseenkään, että toisilla olisi eritasoisia rasit­ aiheuttamat kustannukset olisi katettava samalla taval­ teita toisiin verrattuna. Tiedämme, että vaatimalla la. Arvostelun laatua ja objektiivisuutta tulisi tiu­ yksittäisen lajin urheilijoita liittymään yhteen, syn­ kentaa. tyisi kansallisille olympiakomiteoille tiettyjä vaikeuk­ sia, mutta meidän on kuitenkin ensisijaisesti ajatelta­ Kaupallisuus va urheilijaa. Meidän on myönnettävä, että urheilu huipputasolla on SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 38 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 39

kallista Ja sen turvautuminen sponsorointiin on hyväk• organisaatioiden kanssa, sillä mitä urheilun aluee­ sytty käytäntö. Kuitenkaan kansainväliset erikoislii­ seen tulee, he edustavat teknistä asiantuntemusta. tot eivät tule koskaan sallimaan kaupallisuuden saavan Katsommekin, että nämä ovat ehdottomia edellytyksiä ylivaltaa minkään erikoislajin suhteen. kaikenlaiselle yhteistoiminnalle.

Seremoniat On tunnettua, että Varnan kokouksen jälkeen on tapah­ tunut suurta edistystä, pääasiassa henkilökohtaisista KOK:n tehtävä on päättää näistä asioista, mutta mie­ kontakteista johtuen, mutta emme varmaankaan ole vie­ lestämme tulee muutamia seikkoja ottaa huomioon. lä päässeet sille tasolle, että voisimme olla saavu­ tettuihin tuloksiin tyytyväisiä. Yhteistyön ja koor­ Voimmeko muuttaa avajaisseremonioita, kun varsin hyvin dinoinnin ylikansallisten elinten, KOK:n ja kansain­ tiedämme, että on mahdotonta antaa urheilijoiden seis­ välisten erikoisliittojen välillä on oltava läheisem• tä stadionilla tuntikausia yhteen menoon, koska monil­ paa. Vain tällä tavoin meillä on mahdollisuus tehok­ la heistä on jo seuraavana päivänä edessään kilpailut? kaaseen panokseen ja auttaa kansallisia olympiakomi­ Pyrkikäämme tästä syystä löytämään keino, joka salli­ teoita ja kansallisia urheilujärjestöjä, joiden vai­ si urheilijoiden palata katsomopaikoilleen niin nopeas­ kutuspiiri ei ulotu niiden omien rajojen ulkopuolelle. ti kuin mahdollista. Vielä kerran toistan, että mitä selvemmin kansainvä• Voimme yhtyä kongressissa ilmaistuun enemmistön mieli­ lisille erikoisliitoi1le taataan riippumattomuus, piteeseen vallitsevan käytännön säilyttämisestä pal­ sitä enemmän ne kykenevät toimimaan yhteistyössä. kintojenjakoseremonioissa. Kuitenkin tahtoisimme näh• dä kaikkien finalistien osallistuvan seremonioihin, Tässä kappaleessa voimme mielestäni puhua doping-on­ , jos olosuhteet vain sen sallivat. Seremonian tarkan gelmasta, jonka kongressi on ykiimielisesti tuominnut. tapahtumishetken määräisi ko. urheilulajin ominais­ Taistelu tätä vihe1iäistä petokeinoa vastaan on teho­ piirteet. kas vain, jos voimme jatkaa ja lisätä yhteistyötä ja koordinointia. Olemme myös , sitä mieltä, että FIAC:in (Kansainvälisen Pyöräilyliiton) ehdotusta kansainvälisen sopimuksen Valtion tuki laboratorioiden ja ammattitaitoisen hen­ aikaansaamiseksi olympiakisojen suojelemiseksi tulisi kilöstön muodossa ja toivottavasti KOK:n myöntämä ta­ tutkia KOK:~ toimesta ja lopulta mahdollisesti hyväk• loudellinen tuki vastaisuudessa auttavat urheilujär• syä. jestöjä suorittamaan kontro1leja urheilijoille kaikki­ na vuodenaikoina, ei ainoastaan kilpailukautena. Kansainvälinen yhteistyö Olemme kaikki lujasti päättäneet kaikin käytettävi~sä olevin keinoin taistella dopingia vastaan ja langettaa Vaikka kansainväliset erikoisliitot antavatkin tunnus­ ankarat rangaistukset siihen syyllistyneille, olivat­ tuksen tähänastisille saavutuksille kansainvälisen yh­ pa he sitten urheilijoita, toimihenkilöitä, lääkärei• teistyön alalla, ovat ne kuitenkin varsin hyvin tietoi­ tä tai kansallisia liittoja. sia tavasta, jolla eri osapuolet koordinoivat tai pi­ kemminkin eivät koordinoi aikaansaannoksiaan. Lopuksi yhteistyökysymyksen suhteen toivoisimme KOK:lta lupaa läheisempään yhteistyöhön sen komissioiden kans­ Niiden mielestä on ehdottomasti - kehitysmaan ollessa sa siten, että KOK hyväksyisi jäseniämme näihin komis­ avustusohjelman kohteena - jokaista toimenpidettä sioihin. Meidän tulisi saada edustus lääketieteelli• edeltäen tehtävä asianosaisten yhteinen päätös siitä, seen komissioon ja lisäedustus solidaarisuus- ja te­ miten investoitavia varoja voidaan käyttää mahdolli­ levisiointikomissioihin, koska ongelmat, joita me koh­ simman optimaalisesti ja tehokkaasti. taamme, eivät ole samat kesä- ja talvilajien osalta.

Suositamme, että kutakin erityistapausta varten perus­ Olympialiikkeen tulevaisuus tetaan koordinointikomissio, johon kuuluisivat kaikki asianosaiset - niin hallitusten kuin ei-valtiollisten­ Kaikki me pahoittelemme sitä seikkaa - ja tämä pätee kino Kehitysohjelmaa suunniteltaessa tarvitaan tietty varmasti myös kansainvälisiin erikoisliittoihin - määrä joustavuutta, mutta silti tulisi kunnioittaa että missään ei ole määritelty eksaktisti olympiakä• hallitusten ja urheilujärjestöjen keskinäistä tasaver­ sitteistöä, vaikka käsittelemmekin sitä niin vapaasti. taisuutta. Urheilumaailma odottaa kärsimättömästi ehdottomia mää• ritelmiä, joiden perusteella jokainen saisi selvemmän Kansainvälisten erikoisliittojen ei tietenkään tulisi kuvan KOK:n tehtävistä ja velvotteista. Nykyisin vain olla toimettomia sivustakatsojia. Niiden tulee olla olympiakisat ovat selvästi määritelty, mukaan lukien välttämättömiä osapuolia, yhdessä valtiollisten asianosaisten oikeudet ja velvollisuudet. .

SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 40 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 4 1

Vaikka ei olekaan kansainvälisten erikoisliittojen Kolmas huomautus on vakaa pyyntö, jonka nyt osoitan tapaista tuoda esiin näkemyksiään tällä tavalla, ne KOK:lle. Me jäämme odottamaan konkreettisia toimen­ kuitenkin ehdottavat KOK:ta tuntemaan vastuuta niis­ piteitä näiden keskustelujen pohjalta. Ilmeisesti tä erityistehtävistä, jotka liittyvät kiinteästi olym­ KOK ei pysty suoraan käymään käsiksi kaikkiin ongel­ " pialiikkeen etiikkaan, esim. kaikkiin filosofisiin, miin yhtaikaa. Tärkeysjärjestys on ratkaistava. sosiologisiin ja tieteellisiin tutkimuksiin, jotka Siksi pyydämmekin, että kaksi elintärkeää kysymystä liittyvät urheiluun, taisteluun rehdin kilpailun puo­ tulisi käsitellä ensisijaisesti, koska ne koskevat lesta, velvollisuuteen antaa kaikille urheilijoille urheilijoita ja heidän liittojaan, ja nämä ovat: yhtäläiset mahdollisuudet tai taisteluun dopingia II vastaan. taistelu dopingin kaikkia muotoja vastaan

Mielestämme KOK on ainutkertaisen arvovaltansa johdos­ 26 §:n tarkistus ta ihanteellinen elin koordinoimaan erilaisia maail­ manlaajuisia, urheiluun liittyviä toimintoja. KOK:lla Sallikaa minun, hyvät naiset ja herrat, osoittaa läm• on parhaat mahdollisuudet yhteistyöhön ylikansallisten pimät kiitokseni puheenjohtaja Samaranchille ja kaik­ II organisaatioiden kanssa, ja meidän yhteistyömme on kien kollegojeni onnittelut siitä lämpimästä ilmapii­ silloin taattu. ristä, jonka hän on onnistunut luomaan koko kongres­ sin ajan. Kiitoksemme kuuluvat yhtäläisesti rouva Meistä tuntuu, että kukaan ei voi kiistää, että olym­ Berliouxille ja hänen apulaisilleen, jotka taas ker­ piakisojen tulevaisuus riippuu osaksi siitä kuvasta, ran ovat osoittaneet tehokkuutensa ja pätevyytensä." jonka tiedotusvälineet antavat. Meidän ei tule jät• tää huomiotta tätä tosiseikkaa tulevissa mietinnnöis• 3.2.5.3 Urheilijoiden puheenvuoro sämme ja keskusteluissamme. Urheilija Sebastian Coe, Englanti

Loppuhuomautuksia "Saapuessani tänne myönnän tunteneeni pienoista pelkoa ja vapinaa, koska ensinnäkin sain tilaisuuden osallis­ Ensimmäine~ liittyy kolmikantakomissioon. Vaikka ku­ tua kongressiin ja toiseksi tehtävän seistä edessänne kaan ei väittele sen tarpeellisuudesta, tulisi sen teh­ tulkitsemassa urheilijoiden tunteita. No, välitön tävät ja työskentelytavat määritellä uudelleen. pi­ pelkoni on haihtunut. Voisi vaikka sanoa, että tunsin dämme kuitenkin hätiköitynä esittää mitään lopullisia epäilemättä olevani omassa elementissäni, kun näin ratkaisumalleja tänään. Antaisin mielelläni kunkin torstaina jonon muodostuvan hallin ulkopuolelle - I kansainvälisen erikoisliiton tutkia yksityiskohtaises­ jaettiin ilmaisia verryttelypukuja - ja itse seison I ti kongressissa esiin tuotuja ehdotuksia. Sen jälkeen sisällä digitaalikellon vilkkuessa oikealla puolella­ olisimme päteviä esittämään oman yhteisen näkemyksem• n 1. • : me olympialiikkeen kaikille osapuolille. Esitämme kiitoksemme KOK:n puheenjohtaja Samaranchille Toinen huomautus koskee kansainvälisten erikoisliitto­ kutsusta saapua tänne Baden-Badenin kongressiin, Willi jen asemaa. Korostan vielä kerran totaalista riippu­ Daumelle hänen kannatuksestaan ja luottamuksestaan mattomuuttamme. Urheilun maailmassa kansainväliset olympialiikkeen nuorisoa kohtaan sekä koko järjestely• erikoisliitot ovat tasavertaisia neuvottelijoita min­ toimikunnalle, joka antoi käyttöömme tukensa, henkilö• kä tahansa samantasoisen organisaation kanssa, oli se kuntaa ja välineet, joita tarvitsimme vaikean ja haas­ sitten valtiollinen tai ei-valtiollinen. tavan tehtävämme suorittamiseen.

Me vakuutamme vakaan päätöksemme kannattaa KOK:ta ja Tässä on ehkä tarpeen selvittää niitä työolosuhteita olympialiikettä molemminpuolisen kunnioituksen hen­ ja ongelmia, jotka meidän oli ratkaistava ennen esiin­ gessä peruskirjaa (Charter) ja kansainvälisten erikois­ tymistämme täällä kongressissa. liittojen sääntöjä kohtaan. Edelleen korostamme olym­ pialiikkeen kolmen pilarin keskinäistä yhteistyötä, Kaikki kongressin osanottajat lienevät huomanneet, et­ sillä tällä yhteistyöllä taataan urheilujärjestöille tä urheilijat ovat näyttäneet hieman väsyneiltä - me '1 riippumattomuus suhteessa hallinnollisiin järjestöihin. olemmekin väsyneitä. Olemme tehneet pitkiä päiviä pa­ pereita valmistellessamme, joskus jopa aamutunteihin Lopuksi, kansainvälisten erikoisliittojen tarkoitukse­ asti. - "No discos but discussion!" (Ei diskoja vaan na on laatia arvio XI kongressin keskusteluista ja ne keskusteluja.) tulevat viipymättä informoimaan toisia osapuolia te­ kemistään johtopäätöksistä, joita ne epäilemättä tästä Myöhäiset illat ovat vaihtuneet nopeasti aikaisiksi kongressista tekevät . aamuiksi. Urheilijat ovat tehnet lukuisia käyntejä kouluihin ja päivällä he ovat osallistuneet yhteisiin aktiviteetteihin. SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 42 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 43

Keskustelujen aiheet olivat moninaisia Ja haastavia. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että urheilijoiden pitäi• Kuitenkin saimme siin viisi tärkeintä teemaa. Ne si saapua tänne sellaisten kirjoitettujen ja formuloi­ olivat (siinä järjestyksessä, kuin ne esitetään kong­ tujen puheiden kanssa, joita kansalliset olympiakomi­ ressille) seuraavat: teat, kansainväliset liitot tai paikalliset hallinto­ viranomaiset ovat laatineet. Vain riippumattomuus ta­ Huumeiden väärinkäyttö kaa varteenotettavan panoksen. Tämähän pätee myös KOK:n filosofiaan. 2 Sääntöjen pykälä 26 - kelpoisuussääntö Urheilijat hylkäävät kaikkinaisen poliittisen painos­ 3 Urheilijoiden ottaminen mukaan olympialiik­ tuksen puhujiin ja aiheisiin nähden. keeseen Saapuessamme emme tienneet, mikä roolimme oli oleva, 4 Politiikka olympialiikkeessä ja meille ei jäänyt paljon aikaa roolimme määritte• lyyn. Onneksi meidän varsin heterogeeninen mutta 5 Olympiaseremoniat tasapainoinen ryhmämme kävi käsiksi moniin kysymyksiin.

Vaikka nämä eivät olleet ainoita keskustelun teemoja, Muodostettiin dynaaminen ryhmä, joka työskenteli inten­ katsoimme niiden olevan ensiarvoisen tärkeitä olympia­ s~~visesti ja tehokkaasti; itse teema oli aina tärkeäm• kisojen tulevaisuuden kannalta. pi kuin henkilöt.

Ajanpuute estää meitä analysoimasta teemoja, jotka on Naisten osallistuminen olympialiikkeeseen. Urheili­ esitetty kongressin osanottajille, mutta me urheilijat jat ovat sitä mieltä, että instituutio on jälkeenjää• toivomme vilpittömästi, että poistutte salista mieles­ nyt naisten mukaantuloon ja kannatukseen nähden. Vaa­ sänne selkeä käsitys tuntemuksistamme. dimme naisille tasavertaista osallistumismahdollisuut­ ta. Dopingin suhteen olemme sitä mieltä, että se on olym­ pia-ajatukqen kaikkein häpeälIisin herjaus. Urheilun politisoituminen. Urheilijalla on itsemäärää• misoikeus. Vastustamme kaikkinaista poliittista pai­ Vaadimme elinikäistä kilpailukieltoa siihen syyllisty­ nostusta. neille kilpailijoille. Viimeinen pääteema koski olympialaisten seremonioita. Vaadimme elinikäistä kilpailukieltoa valmentajille Ja Urheilijat haluavat säilyttää olympiaseremoniat Ja lääkäreille, jotka antavat näitä aineita. kannattavat yhtä olympiakylää.

Pykälä 26. On järjenvastaista kuvitella yhden säännön Muistakin aiheista keskusteltiin, mutta niitä ei si­ vo~van pystyä kattamaan kaikkien urheilulajien yksit­ sällytetty viiden minuutin esitykseen. Joka neljäs täiset vaatimukset olympialiikkeen sisällä. Toistam­ vuosi neljän viikon ajan KOK tekee merkittävää työtä mekin siis vaatimuksen kansainvälisten erikoisliitto­ olympiaurheilun hyväksi. Mitä tapahtuu muuna aikana? jen koolle kutsumiseksi. Kokouksessa käsiteltäisiin ko. liittojen suurempaa riippumattomuutta päätettäes• Haluaisimme tutkia menettelytapoja, joilla voitaisiin sä, mikä on kunkin lajin kannalta tärkeää. elvyttää olympialiikkeen historiaa ja maineikasta traditiota. Tämä todettiin mm. täällä urheiljoiden Nykyajan olympolaiselle asetetut vaatimukset ovat kor­ keskinäisissä yhteisaktiviteeteissa. keat. Hänen uhrautumistaan olympia-aatteen puolesta ei tule väheksyä. KOK:n moraalinen velvollisuus on­ Kansainvälisten erikoisliittojen ehdotusten, herra kin 26 §:n puitteissa ottaa huomioon urheilijan yhteis­ Tallbergin kannatuksen ja puheenjohtaja Samaranchin kunnållinen tausta. myönteisen asenteen pohjalta ehdotamme, että tämä urheilijaryhmä olisi neuvoa-antavana elimenä, joka Olemme ensimmäisiä urheilijoita, joilla on mahdollisuus auttaisi meitä löytämään keinon, jolla urheilijat voi­ suullisesti osallistua olympiakongressiin. Tiedostam­ sivat osallistua olympialiikkeen päätöksentekoproses• mekin tästä syystä vastuun, joka meillä on, turvatak­ s~~n. Tämän toteuttamiseksi pyydämme kannatustanne semme urheilijoiden osallistumisen vastaisuudessakin ryhmäkokouksen järjestämisessä ens~ vuonna, jotta si­ olympiakongresseihin. Koska urheilijat osallistuvat ten voisimme jatkaa työtämme. tulevaisuudessakin kongressiin, pyydämme ystävällises• ti toimittamaan meille runsaasti ennakkoinformaatio- Peter Tallberg viittasi ystävällisesti puheessaan kät• ta ennen osallistumistamme. kettyyn aarteeseen ja varantoon, jota urheilijat edus­ tavat. Hänen osallistumisensa ryhmämme työskentelyyn I

SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 44 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 45

olisi avaLn aarrearkun avaamiseen. valmentajille jatkuva koulutus myös niiden maiden osal­ ta, joilla ei itsellään ole koulutusmahdollisuuksia. Lopuksi, olen vakuuttunut, että osallistumisellamme kongressiin ja sen sitkeyden ansiosta, jolla olemme Tietojen välittymistä voidaan pitää eräänä yhteistyön tarttuneet käsiksi tehtäviimme, olemme onnistuneet jaloimpana muotona. tappamaan tai jopa hautaamaan sen vallalla olevan väärinkäsityksen, että urheilijat olisivat aivottomia Edellä mainittu korkeakoulu VOL olla luonteeltaan tek­ robotteja." nillinen siten, että kansainväliset erikoisliitot yh­ teistyössä kansallisten olympiakomiteoiden kanssa 3.2.5.4 Valmentajien puheenvuoro I KOK:n valvonnassa nimittävät asiantuntijat. Valmentaja Claude le Bihan, Ranska Tätä koulutusjärjestelmää täydentäisivät kulloin~in ( "Sallinette minun kollegojeni nimissä aivan ensimmaL­ maailman parhaimmistoa edustavien urheilijoiden ha­ ,1 seksi esittää kiitoksemme KOK:lle ja kolmikantakomis­ • vaintoesitykset . I ~ siolle siitä, että olemme päässeet osallistumaan olym­ piakongressiin sekä siitä, että olemme saaneet mahdol­ Opetusohjelmassa voitaisLLn ottaa lisäksi huomioon pe­ lisuuden tuoda esiin täällä näkemyksiämme. Edelleen dagogiikka, lääketiede ja tieteellinen tutkimustyö. tahtoisin kiittää Saksan Liittotasavallan Olympiakomi­ Nämä instituutiot hyötyisivät optimaalisesti eksterri­ teaa sen lämpimästä vastaanotosta. toriaalisuudesta, joka takaisi kunkin instituution riippumattomuuden. 1 • Se välttämätön tuki, jota urheilijat tarvitsevat yl­ tääkseen huippusuorituksiin, on tehnyt välttämättömäk• Tällä tavoin vahvistettaisiin 6lympiasolidaarisuuden si myös melkoisen avustajajoukon. ennestään merkittävää työtä.

Tällöin valmentajalla on keskeinen asema. Hän eL kui­ 3. Ehdotamme edelleen, että niille joukkueille, joiden tenkaan ole ainoastaan teknisessä mielessä asiantunti­ erikoislaji ei ole vielä yltänyt kansainväliselle ta­ ja - siis valmentajana - vaan hän on myös ensisijaises­ solle, annettaisiin mahdollisuus seurata olympiakiso­ ti kasvatt~ja, jolla on oltava korkeat moraaliset stan­ ja" s isä 1 t ä k ä s i n" j 'a toi m i aku 1 i s s i en t a kai sen a t a r k - dardit, sillä hänen vaikutuksensa urheilijoihin on mer­ kailijana huipputason kilpailuissa ja siten välittää kittävä varsinkin, kun kysymyksessä ovat nuoret urhei- tietoa kokemuksistaan. lijat. . On ehdotettu, että olympiakisat pidettäisiin aina .sa­ Valmentaja ei vastaa ainoastaan fyysisestä ja teknises­ massa kisapaikassa, jotta vältyttäisiin poliittisten, I tä vaan myös älyllisestä puolesta ja niin muodoin luon­ välikohtausten aiheuttamilta haitoilta. teen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. 4 . Koska ei ole ollenkaan varmaa, että poliittinen ja ta­ On tullut aika laatia valmentajille ammatillinen johto­ loudellinen tilanne pysyisi tässäkään paikassa muuttu­ sääntö. Samalla on pidettävä huolta siitä, että näitä mattomana, kannatammekin, että sääntöjä kunnioitetaan, koska määräyksien soveltaminen ei ole valvottua ja näin ne itse tekevät tyhjäksi tar­ säilytettäisiin nykyinen käytäntö vaihtuvista koituksensa. kisapaikoista, koska näin myötävaikutetaan maailmanlaajuiseen urheilun leviämiseen Jos urheilulajit ja kansallisuudet ovat erottavia te­ kijöitä, haluaisimme vastaavasti luoda yhdistäviä te­ kaikki mantereet toimisivat isäntänä tässä kijöitä. Haluaisimme esittää toivomuksen, että KOK:n maailmanlaajuisessa nuorten juhlassa, koska puitteissa perustettaisiin kansainvälinen komitea, kisapaikkojen vaihtuvuus olisi aktiiviurhei­ jossa olisi edustettuina kaikki aktiivivalmentajat ja lijoille toinen motivoiva tekijä. jota kuultaisiin kaikissa sen toimivaltaan liittyvissä kysymyksissä. 5. Toivomme, että olympialaisten ohjelmaa vahvistettaes­ sa otettaisiin huomioon naisten lajien yleismaailmal­ Ryhmämme ajatuksia keskeisistä kysymyksistä: linen kehitys.

2 . Tavoitteena kansainvälisen yhteistyön parantaminen ja 6. Kukaan ei hämmästyne, kun totean, että valmentajien voimistaminen urheilun kehittämiseksi, ehdotamme, ku­ mielestä on välttämätöntä muuttaa sääntöä 32, joka ten puheenjohtaja Collard'kin on aiemmin tehnyt, että koskee mukana seuraavien henkilöiden määrää. Säännön Olympia-akatemiaa täydentämään perustettaisiin kansain­ uudistamisen tulee vastata nykypäivän tilannetta. välinen teknillinen olympiakprkeakoulu, jossa kaikki urheilulajit olisivat edustettuina. Näin taattaisiin

I SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 46 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 47 Ii Ii

7. Puhukaamme nyt säännöstä 26, joka on mielestämme van­ Kongressin työskentelytapa, joka antoi jokaiselle hentunut ja jota haluaisimme muuttaa. Toivomme, että osaaottavalIe ryhmälle yhtäläisen oikeuden osallistua vahvistetaan selkeitä ja käytännöllisiä sääntöjä, jot­ keskusteluun ja myötävaikuttaa loppulausumaan, oli ka vastaavat nykyhetken tilannetta. Urheilijan oi­ menestyksekäs ja sitä tulee jatkaa. keus osallistua olympiakisoihin tulisi olla määritel• ty hyvin selvästi. Kelpoisuuskriteerit eivät voi ol­ KOK:n puheenjohtajan Juan Antonio Samaranchin johtama la samat kaikille lajeille, sen vuoksi onkin kansain­ XI olympiakongressi päätyi seuraaviin johtopäätöksiin: välisten erikoisliittojen tehtävänä laatia urheilu­ elinten jatkuvan valvonnan alla määräyksiä, jotka vas­ Ai he 1: Olympiakisojen tulevaisuus taavat kyseisen lajin erikoisluonnetta. Tulevien olympiakisojen ohjelmien tulee tar­ Raha ja politiikka eivät saa vaikuttaa negatiivisesti I kemmin heijastaa urheilun nykyaikaisia suun­ urheilijoihin, vaan päinvastoin myötävaikuttaa heidän tauksia. kehitykseensä. Olympiakisoissa ei ole s~Jaa "ammatti"- tai Erimielisyyksissä tulee noudattaa yleistä suvaitsevai­ "avoimelle" kilpailemiselle. Säännön 26 pe­ suutta ja kilpailut on tehtävä vähemmän kiihkeiksi. riaatteet on säilytettävä, mutta tämän sään• Tärkeintä on, että jokaisella urheilijalla on samat nön toteuttaminen ei saa aiheuttaa eriarvoi­ mahdollisuudet menestymiseen. suutta urheilijoiden kesken. I! 8. Dopingia, urheilun todellista syöpää vastaan on tais­ Olympiakisojen seremoniat tulee säilyttää teltava tulisesti. olympiaperuskirjan mukai$ina.

Ehdotamme, että viipymättä vakiinnutetaan tehokkaat Olympiakisat tulee edelleen voida järjestää kontrollit kansainvälisen tason kilpailuihin ja määrä• kaikkialla maailmassa. tään ankarat rangaistukset sille urheilijalle tai hen­ kilölle, jonka syyllisyys tai osallisuus on voitu Läheisempää yhteistyötä on ylläpidettävä olym­ osoittaa - sosiaaliseen asemaan katsomatta. piakisojen järjestelytoimikunnan ja kansain­ I välisten erikoisliittojen ja kansallisten 9. Esitämme myös toivomuksen, että kansalliset olympia­ olympiakomiteoiden kesken. komiteat olisivat taloudellisesti riippumattomia ja että kaikki hallitukset maailmassa tukisivat urheilun Aihe 2: Kansainvälinen yhteistyö kehittämistä, koska urheilu on ainoa yhteinen nimittä• jä rauhan ja ystävyyden levittämisessä kansojen kes­ Jokaisen tulee tukea olympiakisoja, mitä tär• kuuteen. keintä kansainvälisen yhteistyön ilmentymää.

10. Lopuksi painottaisin vielä kerran, että tämä , esitys on Suhteet· sekä olympiaperheen sisällä että sen synteesi ryhmämme työstä. Voin arvata, että kolme ja eri valtiollisten viranomaisten välillä lyhyttä viiden minuutin puhetta, jotka kolme eri la­ ovat suuresti parantuneet sitten X Varnan jeja ja valtiota edustavaa valmentajaa esittäisi omas­ olympiakongressin. Nämä asiat tulee sisällyt• ta puolestaan, olisi ollut tehokkaampi ja vakuuttavam­ tää myös vuoden 1990 kongressiin. pi tapa. Seuraavat urheilijoiden tekemät ehdotukset Kiitos tarkkaavaisuudestanne ja mielenkiinnosta, jota saivat yleisen hyväksymisen: olette osoittaneet tätä lyhyttä puheenvuoroa kohtaan." rangaistusten lääkeaineiden vaarin­ 3.2.5.5 Loppujulistus käytöstä tulisi ehdottomasti kohdis­ tua kaikkiin, jotka ovat väärinkäyt• Kongressin tunnus oli "United by and for Sport". töön osallisia, ja taloudellisia rangaistuksia tulisi myös soveltaa Kaikki osanottajat hyväksyivät, että kongressi, jonka osanottajat edustivat miljoonia olympiaurheilussa mu­ doping-testausta ei pitäisi rajoittaa kana olevia ihmisiä kautta maailman, oli onnistunut ainoastaan olympia- tai maailmanmes­ ja kannatettava. Tämä oli ensimmäinen kerta, jolloin taruuskilpailuihin, vaan yhteistyös• nykyiset olympiaurheilijat ja heidän valmentajansa sä kansainvälisten erikoisliittojen ovat puhuneet kongressissa. Yleisesti hyväksyttiin ja kansallisten olympiakomiteoiden tämä posiviiviseksi uudistukseksi, jota tulee jatkaa kanssa niitä tulisi järjestää läpi tulevaisuudessa. . koko vuoden TOIMINTAKERTOMUS 1981 48 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 49

apua tulisi antaa luotettavien Ja 3.3 Tiedotusvaliokunta puolueettomien laboratorioiden pe­ t rustamiseen kaikkialle maailmassa. Tiedotusvaliokunta on pitänyt vuoden aikana 5 kokous­ ta, joissa on kirjattu yhteensä 45 pöytäkirjanpykälää. Kaikkien kongressin osanottajien tulisi tai­ vuttaa järjestönsä auttamaan kehitysmaita Valiokunnan kokoonpano on ollut seuraava: näiden urheilun edistämisessä ja yleisessä osanotossa urheiluun. Olympic Solidarityn puheenjohtaja Helge Nygren tulee toimia tässä motivoivana voimana. jäsenet Lasse Eskonen Seppo Kannas Kaikkien kongressin osanottajien tulee ponnis­ I Matti Salmenkylä tella syrjinnän eliminoimiseksi urheilusta. Jukka Salomaa sihteeri Kosti Rasinperä Aihe 3: Olympialiike tulevaisuudessa III Valiokunnan aloitteesta on vuoden lopulla valmistunut Läheisessä yhteistoiminnassa kansainvälisten Markku Siukosen kokoama ja Scandia Kirjojen kustanta­ 1,1 erikoisliittojen, kansallisten olympiakomi­ mana teos "Olympiarenkaat 1977-1980". Kirjassa on teoiden ja kaikkien tukijärjestöjen kanssa esitetty komitean toiminta kokonaisuudessaan kaikilta KOK:n tulisi johtaa koko sitä urheilun maail­ eri osa-alueilta. Kokonaiskuvaa täydentävät erikois­ maa, joka hyväksyy olympiaperuskirjan peri­ artikkelit sekä monet tilastot ja taulukot. aatteet. Vuoden lopulla täytti Urheilutoimittajain Liitto Kolmikantakomissiota tulee laajentaa sisältä• I 50 vuotta, mihin tapahtumaan my~i komitea osallistui mään edustusta kolmesta osapuolesta sekä valiokunnan aloitteesta. Toimittajat Pentti Salmi muista välttämättöminä pidettävistä järjes• ja Urho Salo saivat stipendin käytettäväksi siten, töistä. että käyttötapa palvelee olympialiikettä Suomessa.

Urheilujärjestöissä tulee naisten osuutta Valiokunta on valmistellut vuoden 1984 olympiakisojen hallinnossa lisätä. tiedottajan valintaa~ samoin 1982 joulukuussa pidet­ tävän Suomen Olympiakomitean 75-vuotisjuhlaan liitty­ Yksimielisesti arvostettiin television ja tie­ vää julkaisua. dotusvälineiden osuus. Näiden ponnistelun tulisi jatkua urheilun myönteisiä puolia pai­ Valiokunnan jäsenet ovat osallistuneet alustajina nottaen. urheilutoimittajien alueellisten järjestöjen tilai­ suuksiin. Kaikkien maiden hallitusten tulisi ryhtyä maailmanlaajuiseen kasvatukselliseen kampan­ jaan, ehkäpä UNESCO:n kautta, urheilun har­ rastamisen hyväksi.

Hyväksyttiin, ettei taloudellista apua etsit­ täessä saa käyttää urheilijoita väärin hyväk•

s ~.

Kaikessa tulee toimia fair playn Ja urheilu­ hengen pohjalta.

" ,II SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 50 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 51

3.4 Valmennusvaliokunta Ensimmäistä kertaa tulivat kaikki tutkimusmääräraha• f anomukset valmennusvaliokunnan käsittelyyn täydennet• II Valmennusvaliokunta kokoontui toimintavuonna 10 kertaa i tyinä lääketieteellisen ja käyttäytymistieteellisen ja kokouksista kirjattiin 79 pöytäkirjanpykälää. komissioiden lausunnoilla. ! Valiokunnan kokoonpano oli seuraava: i Toimintavuoden aikana laadittiin lääketieteellisen ko­

I mission toimesta dopingia koskevat yleisohjeet, jotka puheenjohtaja Olavi Eronen Olympiakomitean hallitus hyväksyi kokouksessaan jäsenet Seppo Haavisto I 17.12.1981. Hallitus päätti myös sanktioista, joiden Tapani Ilkka toimeenpanovalta on Olympiakomitealla sekä sanktiosuo­ Heikki Kantola ! situksista jäsenjärjestöille. Martti Kempas Helmer Kvist Lääketieteellisen komission toimesta laadittiin myös Antti Lanamäki olympiavalmennettavia koskeva valtakunnallinen lääkin• Pekka Luhtanen tähuoltosuunnitelma. Siinä maa on jaettu 12 alueeseen, Kauko Palvaiin joissa kussakin vastuullinen lääkäri vastaa alueen Aulis Potinkara olympiavalmennettavien lääkintähuollosta, mikäli val­ Pertti Puhakka mennettava ei ole lajilääkäreidensä huollossa. Seppo Rehunen sihteeri Kalevi Tuominen Toimintavuonna nimettiin myös käyttäytymistieteellinen komissio, joka sai seuraavan kokoonpanon: Aulis Potinkaran tilalle valittiin Tor Jungman 23.3.1981 pidetyssä hallituksen kokouksessa. puheenjohtaja Pekka Salm'imies Il jäsenet Laura Jansson Toimintavuonna järjestettiin seuraavat seminaarit: Jouko Mutanen Pertti Puhakka 3.-4.3.1981 Tutkijaseminaari Varalan Kalevi Tuominen Urheiluopistolla Ahti Vilpas sihteeri Seppo Heino 6.-8.4.1981 Olympiavalmentajaseminaari Suomen Urheiluopistolla Normaalien valmennus- ja muiden määrärahojen lisäksi myönnettiin luistelulie erikoisprojektimääräraha 14.-15.4.1981 Urheilupsykologian seminaari mk 70.000,-. Projektiin kuuluvat luistelijat olivat Hotelli Ellivuoressa Jukka Ala-Louko, Jukka Salmela, Pertti Niittylä ja Esa Puolakka. Mikäli määrärahaa myönnetään jatkossa, 13.-15.5.1981 Puolustusvoimien valmentajaseminaari on luistelijoille asetettu tavoitteet, joiden saavut­ Pajulahden Urheiluopistolla taminen on edellytyksenä lisämäärärahoille.

30.-31.10.1981 Urheilulääkäriseminaari Toimintavuoden kuluessa myönnettiin valmennus- ja mui­ Pajulahden Urheiluopistolla ta määrärahoja emo luisteluprojektimäärärahojen lisäk• S1 seuraavasti: 9. - 1 1 . 1 . 1981 Olympiavalmentajaseminaari Suomen Urheiluopistolla

9.-12.12.1981 Olympiavalmentajaseminaari Hotelli Ellivuoressa

Vuoden alussa järjestettiin 20.-21.1.1981 koko olym­ piadia 1981-9184 koskeva suunnittelu- ja ideointiti­ laisuus Tampereella liittyen Olympiakomitean valmen­ nusvaliokunnan toiminta-alaan. Ideapäivilie osallis­ tui valmennusvaliokunnan lisäksi puheenjohtajisto. Myöhemmin keväällä hallitus hyväksyi olympiadin toi­ mintasuunnitelman runkoesityksen, joka vuosittain tarkennetaan.

, SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 53 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 52

3.4. 1 HIIHTO, mäenlasku A Jari Puikkonen Talviliittojen II valmennusmäärärahajako Jouko Törmänen Pentti Kokkonen Matti Nykänen A 14.000 mk B Kari Ylianttila B 11.000 mk eN 8.500 mk eN Markku Puseniu1 x Kari Heinonen 84.000 yht. 324.000 mk AMPUMAHIIHTO A Heikki Ikola Erkki Antila JÄÄKIEKKOILU A A-maajoukkue 160.000 B Viestijoukkue eN Nuorisomaajoukkue 25.000 yht. 185.000 mk Tapio Piipponen Toivo Mäkikyrö LUISTELU B Jukka Ala-Louko eN Mauri Peitso Jukka Salmela yht. 22.000 mk Juha Tella Harri Eloranta Esko Tiitola TAITOLUISTELU A Kristiina Wegelius Timo Lehtimäki Timo Peitso yht. 112.000 mk eN päivi Nieminen Elise Ahonen ynt. 31.000 mk HIIHTO, naiset A Hilkka Riihivuori 674.000 mk Marja-Liisa Hämäläinen x) Kari Heinonen ei ole B Viestijoukkue käyttänyt määrärahaa 8.500 mk

eN Eija Penttilä HIIHTO, naiset A Helena Takalo 14.000 mk Eija Hyytiäinen YHT. 679.500 mk Irmeli Pitkänen 64.500 ======

HIIHTO, miehet A Juha Mieto Harri Kirvesniemi Aki Karvonen 'tukihenkilöiden määrärahat Kari Härkönen 2.000 Viestijoukkue A mk B 1.000 mk eN 500 mk B Asko Autio Veijo Hämäläinen Pertti Teurajärvi AMPUMAHIIHTO A 2 4.000 Matti Pitkänen B 3 3.000 3.000 yht. 10.000 mk Jorma Aalto eN 6

eN Kari Ristanen HIIHTO A 13 26.000 Pekka Soini 142.000 B 8 8.000 eN 7 3.500 yht. 37.500 mk HIIHTO, yhdistetty yht. 2.000 mk A Jouko Karjalainen LUISTELU B 2 2.000 2.000 B Jorma Etelälahti TAITOLUISTELU A 1 eN 2 1.000 yht. 3.000 mk eN Ilpo Toikkanen 33.500 YHT. 52.500 mk ======SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 54 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 55

3.4.2 Kesäliittojen II valmennusmäärärahajako PAINI A Tapio Sipilä Mikko Huhtala A 14.000 mk Pertti Ukkola B 11. 000 mk Ilpo Seppälä CN 8.500 mk Taisto Halonen

B Keijo Manni AMMUNTA A Jorma Lievonen Re ijo Haaparanta Pekka Rauhala B Mauri Röppänen Jukka Rauhala Paavo Palokangas Jouko Salornäki Kalle Leskinen Einari Suutari Olavi Heikkinen II Timo Hagman CN Hannu Övermaork yht. 144.500 mk CN Juha Rannikko Tapio Kajan PAINONNOSTO B Tapio Kinnunen Rauno Bies yht. 94.500 mk

I CN Jouni Grönman yht. 19.500 mk JOUSIAMMUNTA A Päivi Meriluoto Tomi Poikolainen PURJEHDUS A Esko Rechardt Kyösti Laasonen Jouko Lindgren Georg Tallberg B Carita Jussila I CN Peter von Koskull Vähäoja CN Jutta yht . 61.500 mk Johan von Koskull yht. 59.000 mk

I JUDO A Juha Salonen PYÖRÄILY 2xCN 100 km joukkueajo/ 4 km joukkueajo B Reino Fagerlund Kari Myyryläinen Seppo Myllylä yht. 36.000 mk Patrik Wackström Sixten Wackström Timo Sandelin LENTOPALLO Miesten maajoukkue yht. 50.000 mk CN Sixten Wackström Kari Myyryläinen yht. 34.000 mk MELONTA A Timo Grönlund yht . 14.000 mk

SOUTU A Pertti Karppinen 5-0TTELU 3xB Joukkue Reima Karppinen yht. 28.000 mk Pekka Santanen Pasi Hulkkonen Jorma Korpela YLEISURHEILU A Tommy Ekblom Kari Kosunen yht. 33.000 mk Tiina Lillak Kaarlo Maaninka Jukka Toivola NYRKKEILY A Tarmo Uusivirta Pentti Sinersaari Reijo Ståhlberg B Antti Juntumaa Martti Vainio Jarmo Eskelinen Vesa wiik B Arto Bryggare Arto Härkönen CN Joni Nyman 011 i Pousi Pertti Pa\inperä Markku Tuokko I Markku Sarasto yht. 72.500 mk Esa Utriainen Seppo Hovinen i II SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 56 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 57

An t Oe ro To i vonen PAINONNOSTO B 1 1.000 Markku Laine eN 1 500 yht. 1.500 mk Reima Salonen Harri Huhtala PURJEHDUS A 3 6.000 Helinä Laihorinne eN 2 1. 000 yht. 7.000 mk Ulla Lundholm Rauli Pudas PYÖRÄILY eN 4 2.000 yht. 2.000 mk Antero Puranen Juha Tiainen SOUTU A 2 4.000 yht. 4.000 mk ! eN Tuula Laaksa10 YLEISURHEILU A 7 14.000 Pertti Tiainen B 15 15.000 Kimmo Saaristo eN 5 2.500 yht. 31.500 mk Ilkka Äyräväinen 4x100 m viesti/pojat yht. 305.500 mk YHT. 94.000 mk ======952.000 mk

3.4. 3 Valmentajamäärärahat Lisäys/I valmennusmäärärahajako Kokopäivätoimiset JALKAPALLO Maajoukkue 35.000 mk AMPUMAHIIHTOLIITTO KORIPALLO Naisten maajoukkue 35.000 mk Matti Haapoja 12 kk 70.384 mk I LENTOPALLO Miesten maajoukkue 35.000 mk AMPUJAINLIITTO Olavi Eronen 9 kk 52.984 mk YHT. 1.057.000 mk ======HIIHTOLIITTO Immo Kuutsa 12 kk 70.384 mk

JÄÄKIEKKOLIITTO Kalevi Numminen 12 kk 70.384 mk

Tuk~henkilömäärärahat - . PAINILIITTO Toivo Sillanpää 9 kk 52.984 mk A 2.000 mk PAINONNOSTOLIITTO Taisto Kuoppa1a 5 kk 29.000 mk B 1.000 mk eN 500 mk PURJEHTIJALIITTO Kim Krause 9 kk 52.984 mk AMMUNTA A 1 2.000 SOUTULIITTO Juhani Ju1ku 9 kk 52.984 mk B 5 5.000 eN 3 1.500 yht. 8.500 mk TYÖVÄEN URHEILULIITTO Matti Hietanen 12 kk 70.384 mk JOUSIAMMUNTA A 3 6.000 Pentti Peltoperä 9 kk 52.984 mk B 1 1.000 eN 1 500 yht. 7.500 mk URHEILULIITTO Jussi Saarela 12 kk 70.384 mk 1 2.000 JUDO A Sivutoimiset B 2 2.000 yht. 4.000 mk JOUSIAMPUJAIN LIITTO MELONTA A 1 2.000 yht. 2.000 mk Raimo Poikolainen 12 kk 35.192 mk Rabbe Friman 9 kk 26.492 mk 5-0TTELU B 3 3.000 yht. 3.000 mk MIEKKAILULIITTO Wies1aw Koniczek 9 kk 26.492 mk NYRKKEILY A 1 2.000 B 3 3.000 NYKYAIKAISEN 5-0TTELUN eN 3 1.500 yht. 6.500 mk LIITTO Ei vakinaista valmentajaa 9 kk 26.492 mk A 5 10.000 PAINI RATSASTAJAINLIITTO B 6 6.000 eN 1 500 yht. 16.500 mk Tom Gordin 9 kk 26.492 mk YHT. 787.000 mk ======SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 58

3.4.4 Tutkimusmäärärahat

Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitos (Aura, Koskinen, Viitasalo)

Korkeushyppääjien seuranta 11.360 mk

Ampumahiihtoliitto Tutkimus ampumahiihdon MM-kisojen 1981 aikana 5.000 mk

Helsingin yliopiston kliinisen kemian laitos (Näveri, Kallio, Vainio)

Maitohapon eliminaatio pika- ja kestä• vyysjuoksijoilla. Riippuvuus lihas­ tason tekijöistä 18.000 mk

Helsingin yliopiston kliinisen kemian laitos (Tikkanen, Rehunen)

Hitaiden ja nopeiden lihassolujen energia-aineenvaihdunta 13.700 mk

Turun Urheilututkimusasema ja KSS, Lahti (Kvist, Friberg)

Raajojen pituuseron vaikutus ponnistus­ jalan valintaan yleisurheilun hyppyla­ jeissa sekä pituuseron yleisyys yleisim­ missä alaraajojen ja selän rasitusvam­ moissa urheilijoilla 5.000 mk

Urheiluliitto (Suonperä, Härkönen, Salmimies)

Mentaaliharjoittelun yhteys yleiseen harjoitusvaikutukseen urheiluvalmen­ nuksessa 20.000 mk

Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitos (Rusko, Luhtanen, Rahkila, Viitasalo)

Anaerobinen kynnys, hyötysuhde ja elastisuus juoksussa 15.000 mk

Kuopion korkeakoulun fysiologian laitos (Nousiainen, Ahonen, Laitinen)

Painoluokkaurheilijoiden painon pudotusongelman tutkiminen nyrkkeilyssä, painonnostossa, painissa ja judossa (50.000 mk) -käytetty 47.780 mk

Hiihtoliitto Suksenluisto-projekti 20.000 mk YHT. 155.840 mk ======SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY 3.4.5 Määrärahayhteenveto 1 (1)

Va1mennus- Va1mentaja- Erikois- Ulkomaiset Va1m.u1komaiset Järjestö määrärahat määrärahat leirit asiantunt. matka-apurahat Muut Yhteensä ~ AMATÖÖRINYRKKEILljÄIN L. 18.000 18.000 0,6 A.~PUJAINLIITTO 103.000 52.984 30.000 3.000 188.984 6,0 x AMPUMAHIIHTOLIITTO 122.000 70.384 30.000 2.800 5.000 ) 230.184 7,3 xx HIIHTOLIITTO 346.000 70.384 110.000 7.226 3.000 20.000 ) 556.610 ~7,7 JOUSIAMPUJAIN LIITTO 69.000 61. 684 15.000 145.684 4,6 JUDOLIITTO 40.000 40.000 1,3 JÄÄKIEKKOLIITTO 185.000 70.384 255.384 8,1 KANOOTTILIITTO 16.000 10.000 3.000 29.000 0,9 KORIPALLOLIITTO 35.000 35.000 1,1 LENTOPALLOLIITTO 85.000 85.000 2,7 LUISTELULIITTO 12.000 49.250 61. 250 1.,9 MIEKKAILULIITTO 26.492 3.000 29.492 0,9 NYKYAIK.5-0TTELUN L. 36.000 26.492 62.492 2,0 PAINILIITTO l33.000 52.984 30.000 5.000 220.984 7,0 PAINONNOSTOLIITTO 12.000 29.000 1.500 42.500 1,4 PALLOLIITTO 35.000 35.000 1,1 PURJEHTIJALIITTO 66.000 52.984 35.000 153.984 4,9 PYÖRÄILYLIITTO 22.500 10.000 9.000 41.500 1,3 RATSASTAJAINLIITTO 26.492 26.492 0,8 SOUTULIITTO 32.000 52.984 5.000 89.984 2,9 TAITOLUISTELULIITTO 34.000 34.000 1,1 TYÖVÄEN URHEILULIITTO 192.500 123.368 41.750 357.618 11 ,4 URHEILULIITTO 289.000 70.384 40.000 3.397 402.781 12,8 VOIMISTELULIITTO 5.000 5.000 0,21..11 1.0 Yhteensä 1. 883.000 787.000 406.000 32.226 l3.697 25.000 3.146.923 100,0

======~ x) Tutkimusmäärärah~ xx) Suksenluistoprojekti SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1981 60

4 KUNNIANOSOITUKSET 5 LIITTEET 4. 1 Pöytäviiri n:o 150 Lars Erik Ahlgren 50 v. 5.1.1981

151 Lasse Siren 50 v. 12.4.1981

152 Pekka Kare 50 v. 14.4.1981

153 Hilkka Koskimaa 60 v. 24.4.1981

154 Eino Leino 90 v. 7.4.1981

155 Suomen Purjehtijaliitto 75 v. 8.5.1981

156 Kosti Rasinperä 50 v. 18.7.1981

157 Pentti Karvonen 50 v. 15.8.1981

158 Henrik Vaenerberg 50 v. 21.9.1981

159 Leo Saressal0 60 v. 23.9.1981

160 Veikko Rauhala 50 v. 3.10.1981

·161 Heikki Klemola 50 v. 28.10.1981

162 Suomen Voimisteluliitto 50 v. 5.12.1981

4.2 Kultainen ansiolevyke

n:o 112 Väinö Soininen 70 v. 22.1.1981

113 Helmer Kvist 60 v. 29.10.1981

4.3 Ansiomitali n:o 57 Suomen Uimaliitto 75 v. 28.2.1981

58 Antti Siren 50 v. 11.3.1981

59 Suomen Purjehtijaliitto 75 v. 8.5.1981

60 Urheilutoimittajain Liitto 50 v. 14.11.1981 SUOMEN OLXMPIAYHDISTYS Ry TILINPÄÄTÖS 1981 siirto - 3.675.781,41

VI KANSAINVÄLINEN TOIMINTA TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.1981 Neuvotte1u- ja kokouskulut 156,50 Matkakulut ja päivärahat 55.845,10 VARSINAINEN TOIMINTA Majoituskulut 12.424,67 Jäsenmaksut 729,95 1 OLYMPIAKISAT Muut kulut 3.915,80 73.072,02 7.757,54 Vierailut kisapaikoille Tuotot 4.405,65 68.666,37 Neuvotte1u- ja kokouskulut 87,30 10.987,39 Muut kulut 3.142,55 VII TOIMISTO JA HALLINTO

II TUTKIMUSTOIMINTA Palkat ja sosiaalimenot 469.151,77 Toimiston menot 147.126,85 Tutkimusmäärärahat 155.840,40 Neuvotte1u- ja kokouskulut 14.387,39 3.042,50 Matkakulut ja päivärahat Matkakulut ja päivärahat 46.594,08 Muut kulut 773,- 159.655,90 Majoitus,ku1ut 2.575,20 Edustuskulut 31. 483,70 111 KOULUTUSTOIMINTA Muut kulut 6.718,47 718.037,46 Palkkiot 30.383,- Ku1ujäämä - 4.462.485,24 Sosiaalikulut 1. 941,- Matkakulut ja päivärahat 64.012,60 SIJOITUKSET Neuvotte1u- ja kokouskulut 4.142,- Majoituskulut 71.118,95 KORKOTUOTOT + 16.106,69 Koulutusmateriaalin kulut 20.466,95 Valmentajien ulkomaiset VARAINHANKINTA koulutusapurahat 36.512,- Ulkomaisten asiantuntijoiden TUOTOT + 387.188,36 kulut 32.226,10 KULUT - 126.942,70 + 260.245,66 Lahden seminaarin kulut 22.800,- Ornatoiminen Doping-testien kulut 3.000,- ku1ujäämä - 4.186.l32,89 Muut kulut 441,40 287.044,- YLEISAVUSTUKSET Tuotot 5.117,10 281. 926,90 VALTIONAVUSTUS + 4.187.000,- IV VALMENNUSTOIMINTA + 867,11 Neuvotte1u- ja kokouskulut 13.881,35 Matkakulut ja päivärahat 50.369,60 POISTOT Majoituskulut 9.679,77 Erikois1eirit 406.000,- KALUSTOSTA 17 .065,75 Valmennusmäärärahat 1. 883. 000,- Valmentajamäärärahat 787.000,- TILIKAUDEN TULOS Muut kulut 2.048,- - 3.151.978,72 Alijäämä 16.198,64 V TIEDOTUS- JA SUHDETOIMINTA ======

Neuvotte1u- ja kokouskulut 1.972,35 Matkakulut ja päivärahat 1.603,90 Majoituskulut 180,- Tiedotustilaisuuksien kulut 2.738,05 Tiedotteiden kulut 16.427,- Vuosikirjan kulut 48.000,- Muut kulut 311,20 71. 232 ,50 siirto - 3.675.781,41 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TILINPÄÄTÖS 1981

TASE 31.12.1981

V a s t a a v a a

RAHOITUSOMAISUUS Rahat ja pankkisaamiset 860.922,61 Lainasaamiset 30.090,- 891. 012 ,61 KÄYTTÖOMAISUUS Arvopaperit 2.400,- Kalusto 1. 1.1981 33.700,80 lisäys v.1981 23.185,- 56.885,80 .1. poisto 30% 17.065,75 39.820,05 42.220,05 J.W.RANGELLIN RAHASTON KATE Pankki talletukset 13.341,38 __Arvopaperit 24.449,20 37.790,58 971.023,24 ======

V a s t a t t a v a a

VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 10.176,35 Ennakkomaksut 175.000,- Siirtovelat 88.949,- 274.125,35 OMA PÄ..li.Ol1A J.W.Range11in rahasto Pääoma 1.1.1981 34.515,23 lisäys v. 1981 3.275,35 37.790,58 Pääoma 1.1.1981 675.305,95 alijäämä v. 1981 16.198,64 659.107,31 696.897,89 971.023,24 ======

Helsingissä, maaliskuun 18. päivänä 1982

Jukka Uunila, Carl-Olaf Homen, Matti Ahde, Pirjo Häggman, E.J. Toivanen, Seppo Kylmänen, Timo Harju, Tauno Salminen, Marjatta Väänänen, Nils-Erik Nyman, Bo Gamma1s, Mauri Rauvanto, Olavi Eronen, Eino Lehtovirta, Jouko Loikkanen, Tapani Mattila, Seppo Hieta, Kosti Kyhä1ä, E.J. Woiva1in, Lasse Eskonen, Erkki Tuomioja, Juhani Järvinen, Ossi Sjöman, Helge Nygren