URHEILUAMPUJA SUOMEN AMPUMAURHEILULIITON JÄSENLEHTI 1/2009

HENRI HÄKKINEN TEKI LÄPIMURRON

Olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummela

Olympiahopeamitalisti Juha Hirvi kiväärilajien päävalmentajaksi SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO VIETTÄÄ 90-VUOTISJUHLIAAN 9PUHTAITA OSUMIA HYVÄSSÄ SEURASSAVuoden urheilija 90 VUOTTA Suomalaiset ampuivat ilma-aseilla kuusi PM-kultamitalia Teksti ja kuva: Matti Viitanen Eurooppa-cup tarjoaa tilaisuuden haastaa pistoolihuiput

- Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä huhtikuun alussa järjestet- tävä iso- ja vakiopistoolin Eurooppa-cup tarjoaa suomalaisille pis- tooliampujalle mainion tilaisuuden haastaa lajien Euroopan parhaat ampujat. Koska kisa ammutaan sisätiloissa Vierumäki Areenassa, olot ovat mainiot ja täysin tasapuoliset ajankohdasta huolimatta, mainostaa kilpailun johtaja Marko Leppä. - Varsinkin junioreille ja nuorille aikuisille Eurooppa cup on hieno tilaisuus päästä samalla viivalle kovatasoisten ampujien kanssa. Toivottavasti moni tarttuu tilaisuuteen. 25 metrin pistoolin Eurooppa- cup on Ampumaurheiluliiton entisen puheenjohtajan Alpo Vehasen luomus. On hienoa, että saimme kisan järjestettäväksemme. Suomalaisista kisaan osallistuvat ainakin iso- ja vakiopistoolin maa- joukkueampujat; Janne Kuvaja, joka voitti viime vuonna isopistoolin Eurooppa-cup-finaalin, sekä Ari Meinander ja Petri Ylinen. Heidät haastavat Puolustusvoimien edustusvalmennusryhmän ampujat Kai Jahnsson, Pekka Vaarala, Marko Räsänen, Ville Nousiainen, Antti Jokinen, Jari Javarus ja Jorma Jäntti. Heidän lisäkseen hyviä suo- malaisampujia ovat esimerkiksi Marko Talvitie ja Teemu . - Maajoukkueampujien ja PV:n pistooliampujien tavoitteena on olla hyvässä iskussa Vierumäen Eurooppa-cupissa, toteaa Marko Leppä, joka toimii sekä Ampumaurheiluliiton iso- ja vakiopistoolin lajivalmentajana että Puolustusvoimien pistoolilajien edustusryh- män valmentajana. Iso- ja vakiopistoolin Walther Eurooppa-cupin kilpailut: 3.-5.4. Suomen Urheiluopisto, Vierumäki 1.-3.5. Hannover, Saksa 12.-14.6. Århus, Tanska 31.7.-2.8. Göteborg, Ruotsi Janne Kuvaja voitti isopistoolin 13.-26.7. Osijek, Kroatia (ISSF:n ruutilajien EM-kilpailu) Eurooppa-cup-finaalin viime vuonna. 11.-13.9. finaali, Thun, Sveitsi Finaaliin kutsutaan enintään 20 ampujaa molempiin lajeihin seuraavasti: - vuoden 2008 finaalin kolme parasta ampujaa molemmissa la- jeissa. Isopistooliampujat Janne Kuvaja (FIN), Pierre Michel (GER) Avoin iso- ja vakiopistoolin ja Janolov Danielsson (SWE) ja vakiopistooliampujat Rene Vogn (DEN), Janolov Danielsson (SWE) ja Frans Sörensen (DEN). Walther Eurooppa-cup - jokaisesta kilpailusta kolme parasta finaalipaikkaa vailla olevaa ampujaa 3.-5.4.2009 Vierumäellä - enintään kaksi ampujaa finaalin järjestävästä maasta, jos järjestäjämaan ampujat eivät ole onnistuneet hankkimaan yhtään Suomen Ampumaurheiluliitto järjestää avoimen iso- ja paikkaa finaaliin vakiopistoolin Walther Eurooppa-cupin 3.-5.4.2009 Walther Eurooppa-cupin finaalissa on rahapalkinnot tänä vuonna sekä Suomen Urheiluopiston Vierumäki Areenassa. vuosina 2010 ja 2011. Lajin voittaja palkitaan 1500, kakkonen 1000 ja Lajit: miesten isopistooli ja miesten vakiopistooli. kolmonen 500 eurolla. Yhteensä palkintorahaa on jaossa 6000 euroa. Ohjelma: 3.4. pe: asetarkastus, harjoittelu ja isopistoolin virallinen harjoitus. Mahdollisuus testata Lapuan panoksia 4.4. la: tekninen kokous, isopistoolin Walther Eurooppa-cup Iso- ja vakiopistoolin Walther Eurooppa-cup -kilpailussa on mah- -kilpailu, vakiopistoolin virallinen harjoitus ja illanvietto. dollisuus testata Lapuan panoksia. Yhden aseen testaus patruunoi- 5.4. su: vakiopistoolin Walther Eurooppa-cup –kilpailu neen maksaa 25 euroa ja kahden aseen testaus 40 euroa. ja palkintojenjako. - Lapua toimittaa paikalle niin laajan valikoiman panoksia, että Ilmoittautuminen: jokaiseen aseeseen löytyy hyvin toimiva patruuna. Patruunoita on 3.3. mennessä osoitteessa www.veevee.info/ecfinland. myös ostettavissa tapahtuman aikana, Marko Leppä kertoo. Osanottajalla pitää olla Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton - Kun ilmoitat etukäteen kilpailun nettisivuilla (www.veevee.info/ (ISSF) ID-numero, jonka hankkiminen maksaa 10 euroa ecfinland) aseesi merkin ja mallin, niin testaus onnistuu varmasti. ja kestää kaksi viikkoa. ID-numeron saa myös viikon Puolustusvoimien ampujien edustusvalmennusryhmän asemesta- pikatilauksella, mutta se maksaa 20 euroa. Suomalaisampujien ri Timo Taskinen toimii testaajana ja varmistaa etukäteen, että ase ID-numerot tilaa Ampumaurheiluliitto, joten ota yhteyttä sopii testipenkkiin. Testit onnistuvat perjantaina, lauantaina ja sun- talouspäällikkö Pirjo Manniseen, jos tarvitset numeron. nuntaina kisaohjelman ulkopuolella. Osanottomaksu: 75 euroa. Testiradalla on Siuksen 25 metrin taululaitteisto, joten kisan aika- Kilpailun johtaja: Marko Leppä. na voi testauttaa vain pistoolinsa. Juryn puheenjohtaja: Alpo Vehanen.

2 URHEILUAMPUJA 1/2009 Teksti ja kuva: Matti Viitanen URHEILUAMPUJA TÄSSÄ NUMEROSSA 1/2009

81:s vuosikerta

Perustettu vuonna 1927 81. vuosikerta. 6 numeroa/vuosi 2 Eurooppa-cup tarjoaa tilaisuuden 28 Arvostettu, turvallinen, menestyvä ja ISSN 0789-516X haastaa pistoolihuiput nykyaikainen 3 Ampumaurheiluliiton toiminta-avustus 30 Aikuisenakin voi aloittaa ampumaurheilun JULKAISIJA kaksinkertaistunut 2000-luvulla Suomen Ampumaurheiluliitto ry. 4 Pääkirjoitus: Puhtaita osumia 31 Tapio Säynevirta Vuoden sotilasvalmentaja, PÄÄTOIMITTAJA hyvässä seurassa 90 vuotta Henri Häkkinen Vuoden sotilasurheilija Matti Viitanen puh. (09) 3481 2508 [email protected] 5 Juha Hirvi kiväärijoukkueen päävalmenta- 33 Metsästysmuseo tekee jaksi: ”Haluan olla arvostettu valmentaja” Ampumaurheiluliiton 90-vuotisnäyttelyn OSOITTEENMUUTOKSET Maila Pynnönen puh (09) 3481 2481 10 Pirjo Peltola johtaa paralympia-ampujien 34 Mauri Piskulan sydän paloi ammunnalle [email protected] valmennusta Tilaushinta 35 euroa/kalenterivuosi 12 Viron Peeter Päkk skeetin 36 BS-PA on naiskomennossa MAINOSTILAN MYYNTI päävalmentajaksi Matti Erkkilä puh. 040 540 3329 14 Ampumaurheiluliitto palkkasi kolme uutta 37 Mwenge Mtapikan peruskoulu Ampumaur- REKLAMAATIOT valmentajaa heiluliiton liikuntaystävä Tansaniassa Matti Viitanen puh. 040 8210 690 [email protected] 16 Suomalaiset ampuivat kuusi PM-kultaa 38 Lapsen suusta kuuluu totuus: Joose Ylianttila, PAS ULKOASU Graafinen Viestintätoimisto Kuu 17 Krister Holmberg ampui PM-kultaa 39 Toisenlainen totuus vanhempien suusta: SE-tuloksella Kari Vuorinen, PAS PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy 18 Marjo Yli-Kiikka jyräsi finaalissa 40 Hell Openin Superfinaali superhieno PM-voittajaksi Artikkelivastuu Jutut edustavat kirjoittajansa henkilökohtaista mieli- 20 18 suomalaista kilpailee ilma-aseiden 41 Timo Rautio Ampumaurheiluliiton nuoriso- pidettä lukuunottamatta SAL:n virallisia tiedotuksia EM-mitalista Prahassa ja koulutuspäälliköksi Tekstin lainaaminen 21 Henri Häkkinen tähtää EM-mitaliin 42 Ampumaurheiluliiton tiedotuksia ja Sallittu julkaisijan luvalla, julkaisija mainiten. päätöksiä Suoramarkkinointi 22 Hanna Etula varovaisena Prahaan 44 Suomen Ampumaurheiluliiton Lehden osoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinointiin. valmennusryhmät 2009 23 Krister Holmberg opastaa 45 Palveluhakemisto ILMESTYMISAIKATAULU kolmatta ikäpolvea Urheiluampuja Aineisto Ilmestyy 1/2009 8.1. 12.2. 24 Satu Mäkelä-Nummela Vuoden Urheilija 46 Svenska sidan 2/2009 5.3. 9.4. ja Vuoden naisurheilija 3/2009 20.5. 25.6. 4/2009 30.7. 3.9. 5/2009 17.9. 22.10. 6/2009 5.11. 10.12.

SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO RY. Ampumaurheiluliiton toiminta-avustus Postiosoite 00093 SLU Käyntiosoite , Radiokatu 20, 7. kerros kaksinkertaistunut 2000-luvulla Puhelin (09) 3481 2481 Faksi (09)147 764 Suomen Ampumaurheiluliiton toiminta-avustus on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Opetusministeriö Sähköposti [email protected] myönsi Ampumaurheiluliitolle 630 000 euron toiminta-avustuksen veikkausvoittovaroista 27. tammi- kuuta. Liiton toiminta-avustus oli 311 147 euroa vuonna 2000. SAL:N HENKILÖKUNTA Ampumaurheiluliitto on hyvällä työllään ansainnut toiminta-avustukseensa 200 000 euron Toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi korotuksen neljän viime vuoden aikana. Tulosperusteinen avustus oli 522 500 viime vuonna, 500 Talouspäällikkö Pirjo Manninen 000 vuonna 2007 ja 430 000 euroa vuonna 2006. Kilpailusihteeri Kirsi Kankaanmäki Toimistosihteeri Maila Pynnönen Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen valtion tuki kasvaa tänä vuonna yhteensä 3 850 000 eurolla. Laji- Viestintä- ja liittojen saama tuki kasvaa viime vuodesta 12 prosenttia eli 1 985 000 eurolla. Muiden valtakunnallisten markkinointipäällikkö Matti Viitanen liikuntajärjestöjen saama tuki kasvaa 11 prosenttia eli 1 865 000 eurolla. Liikuntajärjestöjen toimintaa Nuoriso- ja tuetaan veikkausvoittovaroista yhteensä 38 250 000 eurolla. koulutuspäällikkö Timo Rautio Valmennuksen johtaja Leena Paavolainen Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin jakoi vuotuiset avustukset 74 lajiliitolle, 12 erityisryh- mien liikuntajärjestölle, neljälle koululais- ja opiskelijajärjestölle, sekä 14 muulle urheilun ja liikunnan parissa toimivalle yhteisölle, viidelle liikunnan palvelujärjestölle ja 15 alueelliselle yhteisölle. Lajiliitoista suurimman avustuksen sai Suomen Palloliitto 1 725 000 euroa. Seuraavaksi suurimmat tuen saajat ovat Suomen Voimisteluliitto SvoLi 1 650 000 euroa, Suomen Jääkiekkoliitto 1 210 000 euroa, Suomen Hiihtoliitto 1 000 000 euroa ja Suomen Urheiluliitto 1 030 000 euroa. Ampumaurheiluliiton tuki on kymmenenneksi suurin. – Avustustoiminnan läpinäkyvyyden, vaikuttavuuden ja tasapuolisuuden lisäämiseksi avustusten myöntämisen periaatteita on selkiytetty. Toiminta-avustuksiin sisältyvät aiemmin erillisavustuksina KANSI Satu Mäkelä-Nummela myönnetyt liikuntajärjestöjen kehittämisavustukset sekä eräiden liittojen seuroille tai monilajisiin arvo- KUVA Matti Viitanen kisoihin myönnetyt niin sanotut EuroCup-avustukset. Näin on haluttu entistä paremmin kytkeä seurojen kansainväliset kilpailut osaksi lajien huippu-urheilun kehittämistä, kertoo ylitarkastaja Hannu Tolonen. Pääkirjoitus /

Mikko Nordquist Suomen Ampumaurheiluliiton puheenjohtaja

Puhtaita osumia hyvässä seurassa 90 vuotta Rena träffar i gott sällskap i 90 år

Suomen Ampumaurheiluliitolla sekä suomalaisella ampumaur- Skyttesportförbund, det finländska sportskyttet och heilulla ja suomalaisilla ampumaurheilijoilla on monta aihetta de finländska skyttarna har många skäl att fira. Undervisnings- juhlaan. Opetusministeriö on korottanut Ampumaurheiluliiton ministeriet höjde sitt verksamhetsunderstöd till Sportskytte- toiminta-avustuksen 522.500 eurosta peräti 630.000 euroon. förbundet från 522 500 euro till 630 000 euro. Sportskytteför- Ampumaurheiluliitto viettää 90-vuotisjuhliaan tänä vuonna. bundet firar sitt 90-årsjubileum i år. Sportjournalisterna valde Urheilutoimittajat ovat valinneet olympiakultamitalisti Satu Mä- OS-guldmedaljören Satu Mäkelä-Nummela till Årets idrottare kelä-Nummelan Vuoden urheilijaksi ja Vuoden naisurheilijaksi och Årets kvinnliga idrottare år 2008. Sportskytteförbundet 2008. Ampumaurheiluliitto on pystynyt kasvattamaan olympia- har lyckats öka antalet avlönade tränare inom OS-grenarna lajien palkallisten valmentajiensa määrän kolmesta kuuteen. från tre till sex. OS-vinnaren i trap, Satu Mäkelä-Nummela, OS- Trapin olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummela, ilmakiväärin bronsmedaljören i luftgevär, Henri Häkkinen, och OS-finalisten olympiapronssimitalisti Henri Häkkinen ja ilmapistoolin olym- i luftpistol, Mira Nevansuu, har inom sina grenar kommit med piafinalisti Mira Nevansuu ovat lajeissaan Kansainvälisen Am- det Internationella Sportskytteförbundets rankinglista: Mäkelä- pumaurheiluliiton rankingissa kymmenen parhaan joukossa Nummela på första plats, Häkkinen på tredje och Nevansuu på – Mäkelä-Nummela ykkösenä, Häkkinen kolmantena ja Nevan- nionde plats. Där till valdes Häkkinen även till årets militäridrot- suu yhdeksäntenä. Ja lisäksi Häkkinen valittiin Vuoden sotilas- tare. Fina prestationer! urheilijaksi. Hienoja saavutuksia! Finlands Skyttesportförbund grundades den 19.1.1919. I för- Suomen Ampumaurheiluliitto on perustettu 19.1.1919. Yhdis- eningsregistret infördes förbundet den 10.9.1919. Jubileumsår- tysrekisteriin liitto on merkitty 10.9.1919. Juhlavuoden iskulause, ets slogan, ”Rena träffar i gott sällskap i 90 år”, säger mycket. ”Puhtaita osumia hyvässä seurassa 90 vuotta”, kertoo paljon. När sportskyttet är som bäst är det en hederlig och framgångs- Parhaimmillaan ampumaurheilu on rehtiä ja menestyvää huippu- rik elitidrottsgren, en utvecklande och trygg idrottsgren för ung- urheilua, kasvattavaa ja turvallista nuorisourheilua sekä yhteisöl- domar och en mångsidig hobbyverksamhet som skapar ge- lisyyttä luovaa ja monipuolista harrastustoimintaa nykyaikaisilla menskap och som bedrivs i pluralistiska föreningar på moderna suorituspaikoilla toimivissa moniarvoisissa seuroissa. Tuloksem- ställen. Det här bekräftas av de resultat vi har nått, till exempel me, esimerkiksi olympiamenestys, toiminta-avustuksen kasvu ja OS-framgången, det höjda verksamhetsunderstödet och ut- seurojen jäsenmäärän kehitys, vahvistavat kaiken tämän. vecklingen av antalet föreningsmedlemmar. Ampumaurheiluliiton toiminta-avustus on viimeisten vuosien Under de senaste åren har Skyttesportförbundets verksam- aikana lähes kaksinkertaistunut. Opetusministeriö myönsi Am- hetsunderstöd nära nog fördubblats. År 2003 beviljade under- pumaurheiluliitolle veikkausvoittovaroista 340.000 euroa vuonna visningsministeriet Skyttesportförbundet 340 000 euro av tipp- 2003. Tänä vuonna summa on jo 630.000 euroa, mikä on 74 lajilii- ningsvinstmedlen. I år är understödet 630 000 euro och därmed ton avustuksista kymmenenneksi suurin. OPM käyttää avustuksen det tionde största av understöden till 74 olika grenförbunden. yhtenä arviointiperusteena tulosperusteisuutta, jossa se painottaa Undervisningsministeriet beviljar understöd på basis av resultat, lasten ja nuorten liikuntaa, harraste- ja terveysliikuntaa sekä kil- med betoning på idrott för barn och ungdom, hobby- och häl- pa- ja huippu-urheilua. Jääkiekkopiireistä tuttua sanontaa lainaten soidrott samt tävlings- och elitidrott. Jag lånar ett bekant uttryck avustuksen kasvusta ”kiitos kuuluu koko joukkueelle”: jokaiselle från ishockeyns värld: ”hela laget skall ha tack”. Det betyder ett yksittäiselle ampumaurheilijalle, seuralle, alueelle, lajille, jaostolle, tack till varje skytt, förening, region, gren, sektion, utskott, kansli, valiokunnalle, toimistolle, hallitukselle ja valtuustolle. styrelse och fullmäktige. 90-vuotisjuhlan kunniaksi Ampumaurheiluliitto tarjoaa kakku- 90-årsjubileet till ära bjuder Sportskytteförbundet på kaffe och kahvit jokaisen lajin SM-kilpailussa. Lista tapahtumista löytyy si- tårta på FM-tävlingarna i alla grenar. En lista över evenemangen vuilta 28-33. Tervetuloa kahville! finns på sidorna 28-33. Välkomna på kaffe!

YHTEISTYÖSSÄ

4 URHEILUAMPUJA 1/2009 Juha Hirvi kiväärimaajoukkueen päävalmentajaksi ”Haluan olla arvostettu valmentaja”

- Olen ampujana kansainvälisesti arvostettu ja haluan on olla valmentajanakin kansainvälisesti arvostettu, kertoo olympiahopeamitalisti Juha Hirvi tavoitteensa. Hän aloitti työnsä Suomen kiväärimaajoukkueen päätoimisena päävalmentajana 1.1.2009. - Urheilijanakin läksin vain katsomaan kuinka hyväksi voin kehittyä. Samalla idealla olen aloittanut tämänkin homman.

Teksti ja kuvat: Matti Viitanen

-vuotias kotkalainen Juha Hirvi ulkomailta. Muutaman vuoden mietin, että ”Tavoitteena on, että sanoo48 muutaman vuoden miettineensä val- näin varmaan täytyy tehdä. Onneksi paikka mentajaksi ryhtymistä. Päätös kypsyi lopul- löytyi kotimaasta! urheilijat voittaisivat lisesti viime kesänä Pekingiin päättäneen Juha Hirvi aloitti päätoimisesti pääval- olympiadin aikana, kun hän valmistautui mentajana 1.1.2009. Valmentajan tehtäviin olympiakultaa” osallistumaan ensimmäisenä suomalaise- hän siirtyi liukuvasti syystalven aikana ja oli na kuudensiin kesäolympialaisiinsa. Hirven yhtenä vetäjänä kivääriampujien joulukuun huippu-urheilu-uransa saldo on yksi suo- leirillä Tanhuvaarassa. malaisen ampumaurheilun hienoimpia: pie- - Ihan mukavasti homma on lähtenyt käyn- hyvässä kunnossa ja lähellä maailman kär- noiskiväärin täysottelun olympiahopeamitali tiin. Valmentajan työ tulee aina olemaan keä, jos meinaa olympialaisiin satsata, juha Sydneystä 2000, kasapäin muita mitaleita ja opettelua ja uuden oppimista. hirvi toteaa vankalla kokemuksellaan. ennätyksiä sekä runsaat 20 vuotta monen- - Jo vuoden 2010 MM-kilpailuissa pitäisi laisia kokemuksia kansainvälisistä arvokil- Tutulla porukalla Lontooseen olla lähellä maailman kärkeä ja vuoden 2011 pailuista. Kivääri-, pistooli- ja haulikkomaajoukkueiden maailmancupeissa pitäisi vakiinnuttaa paik- - Minusta tuntuu, että minulla on jotakin tähtäin on jo Lontoon 2012 olympialaisissa, kansa 15 parhaan joukkoon. MM-kisoissa ja annettavaa tälle porukalle, ja olen tottunut vaikka Pekingin olympialaisista on kulunut vas- maailmancupeissa pitäisi hyvänä päivänä tällaiseen elämään. Tuntuu, että tällainen ta muutama kuukausi ja Kansainvälisen Am- ampua finaalipaikkoja – pakko on ampuakin työ on sopivaa minun kropalleni. Ei tarvitse pumaurheiluliiton (ISSF) kaikkien lajien MM- ottaakseen olympiamaapaikan. Olympia- kellokortin kanssa tehdä töitä seitsemästä kilpailu on 2010 Saksan Münchenissä. Hyvin laisissa menestyvät ne urheilijat, jotka ovat neljään tai kahdeksasta viiteen ja saa aika todennäköisesti tiedämme jo kolmen vuoden ampuneet kärkisijoja edellisinä vuosina. pitkälle suunnitella oman työnsä, Hirvi pe- kuluttua, ketkä suomalaisampujat kilpailevat Olympialaisissa ei juuri yllätyksiä tule. rustelee pitkään harkitsemaansa päätöstä, olympiamitaleista. ISSF jakanee viimeisetkin Juha Hirvi arvelee kiväärilajien olympia- joka on jo vienyt hänet opiskelemaan Val- olympiamaapaikat kevättalvella 2012. maapaikkoja Suomelle voittavien huippu- mentajan erikoisammattitutkintoa Suomen - Luulisin, että jo mm-kisojen jälkeen tie- urheilijoiden ja olympiaedustajien löytyvät Urheiluopistolle Vierumäelle. detään kenellä on realistiset mahdollisuudet tutusta, jo nyt menestyneestä porukasta: - Viimeisen olympiadin aikana alkoi tulla olympialaisiin. Eiköhan ne viimeiset paikat olympiapronssimitalisti Henri Häkkinen, olym- kaikenlaisia kyselyjä valmentajahommista jaeta jo 2011. Ensi vuonna pitää olla jo aika pia-ampujat Hanna Etula ja Marjo Yli-Kiikka, >>

URHEILUAMPUJA 1/2009 5 Henri Häkkinen on yksi kiväärimaajoukkueen tähtiurheilijoista. Juha Hirvi ja Henri Häkkinen olivat vuosia joukkuekavereita.

kolminkertainen nuorten Euroopan mestari kanssa. Rutiinitaso pitää olla sellainen, että Tiia Törmälä sekä makuuasennon spesialistit ”Minun joukkueessani sillä tuloksella on kärkipäässä. Jos joutuu Pekka Saari ja Juha Peltonen. kisoissa kovasti kikkailemaan pärjätäkseen, - Nyt näyttää siltä, että olympialaisissa ei tarvitse pelätä on todella epävarmaa, että hyvä tulos sattuu menestyvät kivääriampujat löytyvät tästä kisapäivälle. porukasta. Muitakin ampujia seuraamme. epäonnistumista” Esimerkiksi Jussi Puustinen on pitänyt vä- Aikuisten kilpailukausi kesällä hän taukoa ja on aloittelemassa uudelleen. Kiväärimaajoukkue valmistautuu parhaillaan Hänestäkin voi tulla vaikka kuinka hyvä. ilma-aseiden EM-kilpailuun, joka on 19.-22. Käytännössä tämä vuosi ja ensi kevät on jo- helmikuuta Tshekin Prahassa. Suomalais- kaisella aikaa antaa hyviä näyttöjä kunnos- - Toivon, että heistä tulee nykyistäkin ko- ampujat tähtäsivät todellisen jättipotin Rans- taan, hän sanoo. vempia harjoittelijoita ja sitä kautta kovem- kan Deauvillessä kaksi vuotta sitten, kun il- - Nykyisille junioreille ja nuorille aikuisille pia kilpailijoita. Kovaksi kilpailijaksi ei kehity makivääriampujat Henri Häkkinen ja Hanna Lontoon olympialaiset ovat liian aikaisin. Il- keskittymällä tai ajattelemalla. Kovaksi kil- Etula sekä ilmapistooliampuja Mira Nevan- makiväärin tuloksiin saattaa parissa vuodes- pailijaksi kehittyy rajusti treenaamalla. Psyy- suu laukoivat EM-hopeaa. Heidän lisäkseen sa tulla pisteitä paljonkin lisää, mutta pienois- kettä pitää rassata leireillä, jossa vedetään myös Marjo Yli-Kiikka otti olympiamaapai- kiväärin tulosten kehittyminen vie vuosia. tosissaan ja kovalla iskulla. Kovan harjoit- kan. Napakymppikisa loi pohjan Suomen 31-vuotias tamperelainen Pekka Saari an- telun jälkeen pitää uskaltaa levätä. Siitä se kahdeksan ampujan olympiajoukkueelle. toi oman näyttönsä kunnostaan Royal Lea- lähtee, hän linjaa valmennusajatustaan. - Nuorille ampujille ilma-aseiden EM- gue –kilpailussa Vierumäki Areenassa 17.- - Nyt on aika tehdä tiukkoja treenejä, kun kilpailu on tärkeä. Aikuisille se ei ole niin 18. tammikuuta. Hän laukoi pienoiskiväärin olympialaisten jälkeinen tauko on huilattu. tärkeä, mutta ainahan urheilija parhaansa makuuasennon kilpailussa toisen sijan Tämän kauden tavoitteena on hyvä harjoit- yrittää, kun hän maailmalle lähtee, Juha Hir- 700,4 (597+103,4) pisteellä ja kolmannen telu ja erilaisten kokeilujen tekeminen kisois- vi sanoo. sijan 699,6 (597+102,6) pisteellä. Juha Hirvi sakin. Minun joukkueessani ei tarvitse pelä- - Aikuisten niin sanotusti oikeat arvokilpai- palkitsi hyvät suoritukset paikalla maailman- tä epäonnistumista. Jos ei yritä ja luovuttaa, lut, olympialaiset ja MM-kilpailut, ammutaan cupjoukkueessa. olen vihainen. Jos yrittää voittaa riskilläkin, aina kesällä. Aikuisilla kausi rytmittyy niin, - Pekka lähtee Kiinaan ampumaan maa- ei haittaa, vaikka epäonnistuu. että kevään maailmancupit ja kesän arvokil- ilmancupia (kivääri- ja pistoolilajien maail- Juha Hirvi tietää omasta kokemuksestaan, pailut ovat ilma-aseiden EM-kisaa tärkeäm- mancup Pekingissä 16.-24.4.). Olen jo ai- että lajinsa huipulle kasvaneen urheilijan pi- piä tapahtumia. Nyt on tärkein aika harjoitel- emmin puhunut hänen kanssaan, että hän tää rakentaa vankka pohja huippukunnolleen la kevään ja kesän kilpailuihin. Tänä vuonna lähtisi kokeilemaan maailmancupiin, kun harjoituskaudella. Kilpailukaudella huiput ruutilajien EM-kisa on suht’ samaan aikaan homma toimii hyvin. vain vaalivat hyvää virettään. Säännöllisellä kuin MM- tai olympiakisat (13.-26.7. Kroatian vuosien työllä pysyy vuosia huipulla. Osijekissa). Nuorilla on vähän eri systeemi, Kovalla harjoittelulla kovia - Kesällä pitää ampua vain sen verran, kun he ehtivät harjoitella keväällä aikuisten kilpailijoita ettei pilaa hyvää kuntoa. Kun ampumisen kilpaillessa maailmancupeissa. Juha Hirvi kypsyi huippu-urheilijaksi yksin- on oikeasti oppinut ja sisäistänyt, sen osaa Juha Hirvi toteaa, ettei maailman huipulle kertaisesti vuosien kovalla työllä. Samalle huononakin päivänä kohtuullisen hyvin ja tähtäävillä tai siellä jo kilpailevilla aikuisilla uralle hän opastaa kiväärimaajoukkuetta. pystyy kilpailemaan maailman parhaiden ole ilma- ja ruutiasekautta. Ilma- ja pienois-

6 URHEILUAMPUJA 1/2009 ”100.000 laukauksella Hirvi Shooting asento kuntoon” Mika Aholan hoidossa Juha Hirvi toimii edelleen Hirvi Shooting Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Var- kiväärillä pitää ainakin harjoitella vuoden ilmakiväärillä. Sama määrä pienoiskiväärillä sinaista liiketoimintaa hoitaa Mika Aho- ympäri. makuuasennosta ja varsinkin polviasennos- la, joka on Juhan sisaren poika. - Jos nyt keskittyy ilmakiväärin ja aloit- ta teettää työtä. - Minä olen edelleen firmassa enem- taa kunnolla pienoiskiväärillä harjoittelemi- - Jos ampuu 3000 laukausta vuodessa mänkin edustaja ja haisten kansainvä- sen ilma-aseiden EM-kisan jälkeen, kovat jostakin asennosta, kestää liian kauan en- lisiä tuulia. Pidän yhteyksiä ulkomaisiin tulokset tulevat vasta syksyllä. Huhtikuun nen kuin 100.000 on tehtynä. Kovaa harjoit- tavarantoimittajiin pari kertaa viikossa. puoliväliin mennessä pitää olla ammuttuna telua ei kuitenkaan voi välttämättä aloittaa Lisäksi keskustelen ulkomailla alan ih- 15.000 laukausta, joista 10.000 pienoiski- vaikkapa 15-vuotiaana. Harjoittelun pitäisi misten kanssa ja saan selville onko jo- väärillä – karkeasti näin. Muuten on raakasti olla nousujohteista parikymppiseksi asti, takin uutta tulossa, hän kertoo. myöhässä. Piekkarilla ei menesty, jos sitä ei hän linjaa. - Nyt näyttää siltä, ettei Lontoon olym- talvella kunnolla harjoittele. Joku voi joskus - Polviasennon harjoittelu jää usein vä- pialaisiin mennessä tapahdu mitään jonkun yksittäisen kilpailun vetää hyvin. hälle, koska se on alussa kivuliastakin. Ma- radikaalia kivääriammunnassa. Kaiken kuuasennosta laukauksia tulee helpommin, aikaa seuraan, mitä uusia välineitä on Kolme ahaa-elämystä koska siinä ammutaan erikoiskilpailujakin. tulossa ja pitääkö niihin jotenkin reagoi- - Sellaiset 100.000 laukausta pitää ampua, Polviasennon harjoittelua pitäisi olla käytän- da. Meidän suomalaisten pitää pystyä että saa asennon kuntoon ja on valmis te- nössä lähes joka toinen treeni, jotta asennon olemaan vähintään muiden mukana – kemään kovia tuloksia kisassa kuin kisassa. saa kohdilleen. Polviasennon tulostason mieluiten tietysti edellä. Sen vuoksi pienoiskiväärillä ei nousta kovak- suuri vaihtelu kertoo, että sitä on harjoiteltu si tekijäksi yhdessä tai kahdessa vuodessa. liian vähän. Jos nyt ampuu hyvänä päivänä 1140, niin Juha Hirvi patistaa urheilijat miettimään pitää saada todella paljon pisteitä, ennen valmentajansa kanssa teeman jokaiselle kuin ampuu hyvänä päivänä 1180. Se ei on- harjoitukselle. Urheilijan pitäisi aina tietää, nistu ihan tuosta vain. Ilmakiväärissä riittää mitä hän harjoittelee, kun hän harjoittelee. junioriampujien perustekniikan hyväksi. yksi ahaa-elämys, kun pienoiskiväärin asen- - Minun mielestäni kivääriampujan pitäisi - Jaakko Björkbacka, Juho Kurki, Henri tokilpailu vaatii kolme ahaa-elämystä, Juha treenata jokaista kolme asentoa ja kilpailla Törmälä ja Sami Valkama ovat ampuma- Hirvi sanoo. kaikissa lajeissa. Kyllä homma aika tylsäksi asennoltaan ja –tyyliltään hyviä ja he tekevät - Harjoittelussa pitää olla määrän lisäksi menee, jos vetää pelkkää makuuta. Suurin riittävän hyvin töitä. Olin juuri seuraamassa laatua ja laadun lisäksi määrää. Vaikka kuin- osa huipuista on hyviä kaikissa asennoissa Henna Kärhän harjoittelua ja se näytti tosi ka laadukkaasti ampuisi 10.000 laukausta, se ja lajeissa, vaikka jokaisella on oma suosik- hyvälle. Hän on kehittynyt paljon tämän tal- ei riitä, jos naapuri harjoittelee samalla tasolla kilajinsa. ven aikana, Hirvi kiittelee. 30.000-40.000. Kyllä siinä joku ero tulee. - Ainakin näistä junioreista voi odottaa uu- Juha Hirvi arvioi kivääriampujan laukovan Hyviä nuoria tulossa sia huippuampujia. Junioreiden henkilökoh- helposti vuodessa 10.000 laukausta pystys- Juha Hirvi kuvailee kivääriammunnan tule- taiset valmentajat ja tehoryhmien valmenta- tä, koska jokainen kilpailee ja harjoittelee vaisuuden hyväksi. Hän kehuu parhaiden jat ovat tehneet erittäin hyvää työtä. >>

Juha Hirvi luottaa Lapuaan

Juha Hirvi kilpaili lähes koko uransa Lapuan panoksilla. Tuttuun ja hyväk- si havaittuun merkkiin hän luottaa edelleen. - Maailmalla on muutama hyvä pat- ruuna- ja asemerkki. Nimen perusteel- la toinen ei ole toista parempi. Meille on suuri etu, että Lapua on kotimainen merkki ja meillä on hyvät suhteet Lapu- alle. Uskon, että löydämme jokaiselle ampujalle hyvin toimivan panoksen Lapualta. Se vaatii testaustyötä. Hyvin toimivaa panosta ei voi vain käydä poimimassa hyllystä, hän kertoo. - Ensisijaisesti yritämme löytää hyvän panoksen Suomesta. Jos Suomesta ei löydy, niin viemme olympiaryhmän am- pujien pienoiskiväärit Lapuan tehtaalle Shönebeckiin Saksaan. Siellä on testiin tarjolla isompi valikoima kuin Suomessa. Ylen toimittaja Minna Perovuo ampui ilmakiväärillä Juha Hirven opastuksella.

URHEILUAMPUJA 1/2009 7 Tähtäimessä menestys

Nammo Lapua Oy PL 5, 62101 LAPUA Puh. (06) 431 0111 Faksi (06) 431 0244 www.lapua.com

LAPUA A4 Tähtäimessä menestys.indd 1 26.1.2009 9:47:44 RÄÄTÄLÖITY VALMENTAJATUTKINTO

uha Hirvi suorittaa Valmentajan erikoisammatti- huippu-urheilussa saavutetuilla tuloksilla ja lajin tai tutkintoa (VEAT) Suomen Urheiluopistossa Vie- urheilijoiden menestymisedellytyksien kehittymisellä. Jrumäellä. Hän aloitti opintonsa viime vuonna ja Valmentajalta edellytetään kokonaisvaltaista tietoa valmistuu tämän vuoden aikana. lajin kehittämisestä, urheilijan tai joukkueen suorituk- - Kyllä koulunpenkille paluu on ollut työlästä. Erilais- seen vaikuttavista tekijöistä ja valmennusjärjestelmän ten tehtävien kirjoittamisen aloittaminen tuntuu hanka- johtamisesta. Valmentaja on kansainvälisesti verkot- lalta, kun olen tällainen käytännön ihminen. Opettelen tunut ja pystyy soveltamaan hankkimaansa tietoa uusia työtapoja ja onneksi minulla on hyviä opettajia ja valmennustyönsä kehittämisessä. Hänellä on auttajia, hän kuvailee opintojaan. valmiudet kouluttaa lajinsa valmentajia ja tar- - Suoritan tutkinnon oman työni ohessa räätälöitynä vittaessa toimia alansa asiantuntijana erilai- koulutuksena ja sovittuina aikoina annan näyttöjä. Olen val- sissa valmennuksen tehtävissä. mentajana paljon leireillä ja kilpailuissa, enkä pysty osallis- VEAT ja muut näyttötutkinnot ovat tumaan kaikille jaksoille muiden opiskelijoiden kanssa. ammattitaidon hankkimistavasta riippu- Yksi VEAT-kurssilaisista on suunnistuksen maa- mattomia. Koulutuksessa, työelämässä ilmanmestari Jani Lakanen, joka on huippu-urheilu- ja harrastuksissa hankittua osaamista uransa aikana ehtinyt valmistua liikunnanopettajaksi käsitellään yhtenä kokonaisuutena si- Jyväskylän yliopistosta. ten, että osaaminen voidaan hyödyntää tutkinnossa vaaditun ammattitaidon VEAT ON NÄYTTÖTUTKINTO näytöissä. Valmentajan erikoisammattitutkinto on opetushallituksen Näyttötutkinnot ovat rakenteeltaan (OPH) hy väksymä. Vuoden mittainen koulutus toteutetaan modulaarisia. Ne muodostuvat työelä- monimuoto-opiskeluna sisältäen lähijaksoja Suomen mästä ja sen kehittymistarpeista joh- Urheiluopistolla, etäopiskelua kotipaikkakunnalla sekä detuista tehtäväkokonaisuuksista, joille työssä oppimisena omaa valmennustyötä toteuttaen. on ominaista toiminnallisen ja tiedollisen Valmistava koulutus sisältää kolme tutkinnon osaa, perustan yhteisyys, ammattitaidon mo- jotka ovat kansainvälinen huippu-urheilu, johtaminen nipuolisuus sekä työprosessin hallinta ja huippu-urheilussa, lajin huippu-urheilun kehittäminen ja sen tuloksellisuus. Tutkinnon osa muo- ammattimaisen valmentamisen perustaidot. Valmistavan dostaa ammattipätevyyden osa-alueen, joka koulutuksen ohessa suoritetaan vuoden aikana erikois- voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista ammattitutkinnon opintokokonaisuuksiin kuuluvat näytöt. itsenäiseksi ja arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Valmentajan erikoisammattitutkinnon tavoitteiden saavut- Näytöt järjestetään ja suoritetaan joustavasti tut- taminen ja tutkinnon suorittaminen edellyttää valmentajalta: kinnon osa kerrallaan. Koko tutkinnon sijasta ta- • kokemusta ammattimaisesti työskentelevänä voitteena voi olla myös tietyn tai tiettyjen tutkinnon valmentajana tai lajiopettajana 5 vuotta osien suorittaminen. • vähintään III-tason valmentajakoulutusta tai vastaavaa VEAT:n voi suorittaa Suomen Urheiluopiston • toimintaa maajoukkueessa tai muussa lisäksi Kuortaneen Urheiluopistossa, Lapin Urheilu- kansainvälisessä ympäristössä opistossa ja Liikutakeskus Pajulahdessa. Ensimmäi- • oman lajiliiton tai vastaavan järjestön suositusta tai sinä ampujina Matti Nummela ja Marko Leppä suorit- koulutukseen ohjausta tivat VEAT-tutkintonsa Pajulahdessa 2006-2007. Valmentajan erikoisammattitutkinnon suorittaneen valmentajan työympäristönä on kansainvälisen tason Lähteet: huippu-urheilu. Valmentaja johtaa ja kehittää lajin val- Opetushallitus, www.oph.fi, ja mennustoimintaa urheiluorganisaation palveluksessa Suomen Urheiluopisto, www.vierumaki.fi tai yrittäjänä, joka valmentaa huippu-urheilijoita tai kansainvälisellä tasolla toimivia joukkueita. Valmen- tajan työn tuloksellisuutta mitataan kansainvälisessä JUHA HIRVI

Syntymäaika: 25.3.1960 Syntymäpaikka: Kymi Kotipaikka: Kotka Seura: Kotkan Ampumaseura Saavutuksia ampujana: Aviosääty: sinkku 300 metrin kiväärin 3 x 40 ls:n EM-kulta 2001 ja 1992 Barcelonassa, pienoiskiväärin makuuasennon 60 Ammatti: 2005, pienoiskiväärin 3 x 40 ls:n olympiahopea ls:n 7:s sija ja 3x40 ls:n 12:s sija olympialaisissa 2008 Ampumaurheiluliiton kiväärilajien 2000 Sydneystä, pienoiskiväärin polviasennon Pekingissä, useita maailmancupin kilpailujen voittoja ja päävalmentaja 40 ls:n MM-hopea 1986, pienoiskiväärin mitalisijoituksia. Henkilökohtaiset SE-tulokset: makuuasennon 60 ls:n MM-hopea 1998, 300 metrin Hirvi on osallistunut olympialaisiin kuusi kertaa: 1988 pienoiskiväärin makuun 60 ls:n peruskilpailun 600 pis- kiväärin makuuasennon 60 ls:n EM-hopea 1999, Soul, 1992 Barcelona, 1996 Atlanta, 2000 Sydney, tettä ja finaalin 702,9 (600+102,9) pistettä, pienoiski- pienoiskiväärin polviasennon 40 ls:n EM-hopea 1987, 2004 Ateena ja 2008 Peking. väärin 3 x 40 ls:n peruskilpailun 1185 pistettä ja finaalin pienoiskiväärin makuuasennon 60 ls:n EM-pronssi Hän on toiminut Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton 1283,6 (1182+101,6) pistettä sekä 300 metrin kiväärin 3 1999, pienoiskiväärin 3 x 40 ls:n kilpailun neljäs sija ja (ISSF) urheilijakomitean puheenjohtajana sen x 40 ls:n peruskilpailun 1180 pistettä. makuuasennon 60 ls:n kuudes sija olympialaisissa perustamisesta alkaen vuodesta 2004.

URHEILUAMPUJA 1/2009 9 Pirjo Peltola johtaa paralympia-ampujien valmennusta

Teksti: Matti Erkkilä Kuva: Matti Viitanen

uomen Ampumaurheiluliiton uudes- Vierumäellä 14. tammikuuta pidetyssä liiton la, ehkä juuri Maunulassa, säännölliset har- sa valmennusorganisaatiossa Pirjo tiedotustilaisuudessa. joitukset, joissa on aina ohjaaja paikalla. PeltolanS vastuulle tulee vammaisammunta. Peltola haluaa tiivistää yhteistyötä Suo- Hän on hoitanut samaa postia kiväärin laji- Yhteistyön kautta tuloksia men Invalidien Urheiluliiton kanssa. Yhtei- päällikön tehtäviensä sivutyönä jo aiemmin, Haasteellisinta Peltolan työssä on uusien nen Sporttiklubi-toiminta saattaa tuoda lajin joten tehtäväkenttä on hänelle osittain varsin ampujien löytäminen vammaisammunnan pariin uusia henkilöitä. tuttu. Työnkuvassa on uuttakin, joensuulai- pariin. Siihen hänen voimansa eivät yksin rii- - Monet lajit ovat löytäneet sitä kautta nen Peltola muun muassa rekrytoi vammai- tä, siksi hän aloittaa mittavan yhteistyön eri uusia harrastajia. Tapaamisia voidaan jär- sia ampumaurheilun pariin. tahojen kanssa. jestää SIU:n ja meidän leiritoimintamme - Keskeiset tehtäväni ovat paralympiaryh- - Lähden liikkeelle yhteistyöstä seurojen yhteydessä. Urheiluliitto on näyttänyt meille mämme valmennuksen suunnittelu ja johta- kanssa. Ensimmäinen tapahtuma on Helsin- hyvää esimerkkiä. minen sekä uusien kykyjen rekrytointi. Sen gin Maunulassa 31. tammikuuta järjestettävä - Paralympiakomitea, Suomen Invalidien lisäksi toimin Ampumaurheiluliiton kiväärin tilaisuus. Siinä ovat mukana Suomen Met- Urheiluliitto, urheiluopistot, ampumaseurat, lajivalmentajana, valmentajakouluttajana ja sästysyhdistys, Helsingin Varuskunnan Am- Nuori Suomi, takavuosien menestyksekäs lajin koulutusmateriaalin tekijänä. Mielen- pujat ja Poliisien Ampumaseura. Haaveeni kivääriampuja selvittää yhteistyötahojaan. kiintoisiin tehtäviini kuuluu myös vammais- on, että kiinnostuneita löytyisi sen verran, Peltola levittää verkkonsa myös eri mes- urheilun nettisivuston ylläpito, Peltola selvitti että voisimme aloittaa pääkaupunkiseudul- suille kertoen siellä vammaisten ampuma-

Pirjo Peltola

Syntymäaika: 26.7.1961 Kotipaikka: Joensuu Parhaat saavutukset: 5. ilmakiväärillä 1988 olympialaisissa Soulissa, ilmakiväärin joukkue-MM vuonna 1986 (joukkueessa PP:n lisäksi Leena Melartin ja Sirpa Ylönen), EM 3:s ilmakiväärillä vuonna 1985. Olympiapaikka pienoiskiväärin PE-tuloksella 1991 Bologna Koulutus: Merkonomi ja ammattivalmentajatutkinto, SAL:n edustusvalmentajatutkinto ja lukuisia valmentajien koulutustilaisuuksia sekä koulutettavana että kouluttajana.

10 URHEILUAMPUJA 1/2009 Pirjo Peltola Lisää vammaisampumaurheilusta Ampumaurheilunetistä: johtaa paralympia-ampujien valmennusta www.ampumaurheiluliitto.fi/lajit/vammaisampumaurheilu

harrastuksesta. Kuntien vapaa-aikalauta- tuksia piristävät pian vammaiset, joista mo- listien joukkoon. Jukka Mikkonen on hyvää kuntien kautta hän uskoo myös laajentavansa net päihittävät vammattomat tarkkuudessa. vauhtia nousemassa ilmakiväärissä (luokka ryhmäänsä. Vammaisten harrastustoiminnan Jos heillä riittää intoa, pitkäjänteisyyttä ja R5) kansainväliseen kärkeen. Myös Veikko järjestäminen elää nyt nosteessa. taitoa, kilpailemisen mahdollisuuksia löytyy Palsamäki on kuntoutunut selkävaivoistaan - Kiinnostusta tuntuu olevan. Vammais- seuratasolta olympiakisojen jälkeisiin para- ja kokenut ”ratsu” Erkki Pekkala näyttää urheilulle ollaan myötämielisiä – ehkä para- lympiakisoihin saakka. edelleen mallia nuoremmille. Hän maustaa lympialaisten näkyvyys on antanut nostetta. - Tämän vuoden ensimmäiset arvokisam- omaa harjoitteluaan vetämällä menestyk- Lajia voidaan mainostaa monissa tapahtu- me ovat EM-kilpailut heinäkuussa Puolan sekkäästi ampumakouluja, mies kantaa vas- missa, ja kiinnostuneita on paljon. Minun pi- Wrocklawissa ja MM-kisat vuonna 2010. tuunsa ja pitää huolta lajin tulevaisuudesta. tää saada kiinnostuneet lähtemään mukaan Päätavoitteenamme ovat tietenkin Lontoos- Jukka Mikkonen on Erkin löytö. toimintaamme, josta tietoa on saatavilla esi- sa 2012 järjestettävät paralympialaiset, Pel- Pirjo Peltolaa ilahduttaa yleinen, myön- merkiksi Ampumaurheiluliiton sivuilta netin tola selvittää huippuampujalle tarjottavia teinen, suhtautuminen vammaisurheiluun. välityksellä. mahdollisuuksia. Muutoin suhtautumisessa vammaisiin on Suomalaiset ovat menestyneet hyvin ar- hänen mielestään edelleen toivomisen va- Kilpaile tai harrasta vokisoissa, vaikka joukkueet on jouduttu raa. Esimerkiksi kuntoutuksen saaminen on Ammunnan harrastaja, vammainen tai vam- valitsemaan suppeasta ryhmästä. Pekingin puutteellista. Sitä perustellaan rahapulalla, maton, voi asettaa itselleen omien mahdol- paralympiakisoissa eivät ampujamme on- mutta se on heikko peruste; vammaisen lisuuksiensa mukaisen tavoitteen. Ampu- nistuneet aivan odotusten mukaisesti. Pelto- toimintakyvyn paraneminen on sekä yksilön maurheilu sopii siihen lajina erinomaisesti. la uskoo tilanteen korjaantuvan. että yhteiskunnan etu. Mikäli rekrytointi onnistuu, seurojen harjoi- - Uskon Minna Leinosen palaavan mita-

Paras koskaan tehty ammunnanharjoittelulaite Noptel ST-2000 Sport II jatkaa kuuluisan Noptel ST-2000 tuoteperheen perinteitä, jotka ulottuvat 1990-luvun alkuun. Sport II on edeltäjiensä tavoin erittäin tarkka ja luotettava laite, mutta on entistä pienempi ja käyttäjäystävällisempi. Se edustaa yli 20 vuoden kokemustamme erinomaisesti tehden ammunnanharjoittelusta yhä helpompaa ja tehokkaampaa kuin koskaan.

Soita SAL puh. (09) 3481 2481 ja kysy seuratarjousta!

www.noptel.fi Noptel Oy • Teknologiantie 2 • 90570 Oulu Puhelin (08) 551 4351 • Faksi (08) 556 4101 • Sähköposti [email protected] PARASTA AMMUNNANHARJOITTELUUN

URHEILUAMPUJA 1/2009 11 Viron Peeter Päkk skeetin olympiavalmentajaksi

Skeettarit saavat tarttolaisesta Peeter Päkistä, 51, - Olen saanut seurata melko läheltä suomalaisten harjoittelua ja kil- vaativan valmentajan. Päkk haluaa tehdä tulosta pailemista. Metodit ovat edelleen samat kuin omina kisa-aikoinani. Ei systeemissänne ole merkittäviä muutostarpeita, Päkk tähdentää ja siihen päästään vain valmentajan ja urheilijan viitaten kolmista viime olympiakisoista tuotuihin ampumamitaleihin. yhteisellä, kovalla, työllä. Hän oli aktiiviaikoinaan Hän tähdentää, että ensin hänen on tunnettava tarkasti suomalai- kansanvälisen tason ampuja, joka kesti tiukatkin nen valmennussysteemi, ja vasta sitten siihen voi tuoda mukaan omat näkemyksensä. paikat. Henkistä voimaa Päkk pitää ratkaisevana Skeet-ammunnan taso on maailmalla päävalmentajan mukaan arvokisamitalien hankinnassa. erittäin korkea. Siihen on päästy ammattimaisen harjoittelun kaut- ta. Näin pitää tehdä Suomessakin. Mitaleita on arvokisoissa jaossa lajeittain vain kolme, mutta siihen riittävän taitotason omaavia am- pujia on kymmeniä! Teksti: Matti Erkkilä Kuva: Matti Viitanen Ratatilanteessa Suomi on eliittiä Päkk ylistää Suomen ratatilanteen Euroopan parhaaksi. Hän sanoo, ettei missään muualla on yhtä tiheässä yhtä korkealaatuisia ratoja kuin täällä.

12 URHEILUAMPUJA 1/2009 Päkk oli voittamassa EM:n Neuvostoliiton joukkueessa vuonna 1981. Ensikertalainen ampui joukkueen viimeisenä. Mestaruuteen tarvittiin virheetön päätössarja ja se myös tuli. Vuonna 1991 hän oli myös voittamassa Neuvostoliitolle EM:n ollen viimeinen urheilija, joka teki mestaruussuorituksen tuon maan nimissä!

sa, johon saamme tutustua ainakin 1.3.2010 saakka, jolloin nykyi- PÄKIN PLÄJÄYS: nen työsopimus päättyy. - Neuvostoliiton systeemeissä oli paljon hyvää. Urheilukeskuksia Hanki urheilijan luottamus. oli useita, leirejä oli paljon ja niissä oltiin perheittäin. Tutkimustoimin- ta oli vilkasta. Järjestelmä koulutti päteviä valmentajia ja nyt he ovat Jos et sitä saa, et saa tulostakaan! jakamassa tietojaan päävalmentajina monissa maissa! - Islannissa oli myös paljon hyvää. Olosuhteet olivat vaikeat, sillä tuuli, kylmä ja sade kiusasivat monesti. Urheilijat joutuivat käyttä- mään harjoitteluunsa omia varojaan ja siksi he joskus lähtivät mie- - Hyvät olosuhteet oli yksi peruste miksi valitsin Suomen. Toinen luummin metsälle kuin leirille. Kävi niinkin, että lensin Virosta pitä- on se, että jos maailmassa kielletään urheileminen, Suomi tekee mään leiriä, mutta leiritettävää ei tullutkaan. Jos haluaa menestyä, sen viimeiseksi, Peeter pamautaa! on tehtävä työtä menestyksen eteen. - Kokemus ja koulutus luovat valmentajan työhön pohjan. Ei riitä, - Englannissa opin valmentamaan ja minulla on vieläkin valmen- että on ollut hyvä ampuja. Minä olen hyötynyt paljon liikunnanopet- nussuhteita sinne. Kun eteen tuli ongelma tai jokin asia ei toiminut, tajan peruskoulutuksesta, lukuisista kursseista, lukemastani kirjalli- korjaus tehtiin aina välittömästi. Siellä etsittiin urheilijalle tutkimusten sesta materiaalista ja käymistäni keskusteluista. perusteella heti oikea laji. - Tunnen hyvin ampujistanne Timo Laitisen ja Lauri Leskisen. - Espanjassa olivat hyvät olosuhteet ja harjoittelussa loisti innok- Heidän lisäkseen teillä on muutamia muita tekijöitä, kuten Marko kuus. Kemppainen. Skeet-valmentajista tunnen Lauri Siltavirran ja Pentti - Toivottavasti Suomessa urheilijoille saadaan luotua sellaiset Saaren ja uskon pääseväni hyvään yhteistyöhön heidän kanssaan. olosuhteet, että he voivat harjoitella ammattimaisesti. Puolipäivätyö Kylmän talven ongelmat hän tiedostaa. Etelässä on pakkaskau- on maksimi, mitä voi ajatella. Leirivuorokausia tulee vuoden aikana della harjoiteltava, mutta enemmän kuin mitä olemme tehneet. paljon. Kun leiripäivään herätään aamulla 6.30 ja nukkumaan men- - Kylmässä on harjoiteltava varovasti. Teknillinen valmistautu- nään 21.30, muuhun työhön ei jää aikaa. minen onnistuu vain hyvissä olosuhteissa; normaalissa valossa ja Päkk on tottunut valmennustyössään eri maissa siihen, että hän lämmössä. Joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuussa pitää harjoitella on saanut käyttöönsä tarvitsemansa rahat. Toivottavasti SAL pystyy kymmenen päivän jakson verran lämpimissä olosuhteissa. Minimi samaan, jotta arvostetun miehen työstä saadaan kaikki mahdolli- on kaksi leiriä. Leirien laukausmäärät riippuvat ajankohdasta. Mää- nen hyöty irti. rä ei ole tärkeä tekijä, vaan harjoittelun laatu. Pärjätäkseen urheilijalla pitää olla halu menestyä. Perusasioiden (perheasiat, talous, harjoitusolosuhteet) on oltava kunnossa. Peeter Ampujista urheilijoita Päkk huomioi ihmisten erilaisuudet, ja hyväksyy sen, että urheilija Päkkiä kismittää se, kun maajoukkuetason tekijöitä kutsutaan am- käyttää niitä ominaisuuksia, jotka hänelle on annettu. pujiksi. Hän haluaa yksiselitteisesti heistä käytettävän nimitystä urheilija. Muutostarvetta on jo omassa joukossamme, puhumme mielellämme ampuja Satu Mäkelä-Nummelasta. Kyllä urheilutoimit- tajien nimeämä Vuoden urheilija (2008) ansaitsee meidänkin kielel- lämme urheilija-nimikkeen! - Huippu-urheilija ei voi olla ampuja vaan urheilija. Ampumisen Peeter Päkk lisäksi pitää huolehtia laajalti nähtynä fysiikasta, mentaalisesta har- joittelusta ja taktiikasta. skeetin päävalmentaja - Valmennuksen lähtökohtatilanne on täällä hyvä. Selvitämme tärkeimmät asiat, ja alamme harjoitella niitä. Nyt on edessä vuosi, Syntymäaika 20.11.1957 jolloin perusasiat ja organisaatio saadaan kuntoon, ja sitten alkaa Kotipaikka: Tartto, Viro systeemi varsinaisesti pyöriä. Perhesuhteet: Vaimo ja kaksi lasta Suoran linjan mies Työpaikat: Valmentajana Islannissa vuonna 1998, - Minä olen toiminnassani suoran linjan mies ja edellytän sitä myös Englannissa 1998-2005, Espanjassa 2005-2008. vastapuoleltani. Kun sanon, että asiat ovat näin, niin ne myös ovat. Koulutus: Liikunnanopettaja Osaan kyllä oikeaan aikaan myös löysätä, Päkk virnistää. Harrastukset Päkk tähdentää sitä, että urheilijan tulee saada itselleen selvyys : Urheilu, musiikki, metsästys ja kalastus kaikista perusasioista. Harjoitella osataan, mutta lepo ja rentous on Kielitaito: Viro, suomi, venäjä, englanti ja espanja vielä opeteltava. Parhaita saavutuksia: Virolainen arvioi tekevänsä eniten yhteistyötä valmennuksen joh- Maailmancupvoitto Tallinnassa 1989, 20 GP-kisan voittoa, taja Leena Paavolaisen ja muiden haulikkovalmentajien (erityisesti 9 Viron mestaruutta, vuonna 1991 Neuvostoliiton skeetin) sekä maajoukkueurheilijain kanssa. Hän toivoo kuitenkin tapaavansa myös alemmalla tasolla olevia, jotta tiedonkulku myös mestaruus ja Itävallan avoin mestaruus. tuleviin tekijöihin on saumatonta. Päkk oli ensimmäinen urheilija, joka ampui 28 gramman latauksella täydet 225 osumaa. Kokemusta riittää Päkk on tutustunut läheltä monen maan ampumatoimintaan. Siitä on ollut suurta hyötyä hänen luodessaan omaa valmentajan linjaan-

URHEILUAMPUJA 1/2009 13 Teksti ja kuvat: Ampumaurheiluliitto palkkasi Matti Viitanen kolme uutta valmentajaa Tavoitteena jatkaa olympiamitaliketjua Lontoossa

uomen Ampumaurheiluliitto panostaa merkittävästi huippu- urheiluvalmennukseen, kun se on palkannut kolme uutta Suomen Ampumaurheiluliiton päätoimista valmentajaa. Olympiahopeamitalisti Juha Hirvi valmentajaorganisaation palkalliset valmentajat: on jo ryhtynyt valmentamaan Suomen kiväärimaajoukku- S VALMENNUKSEN JOHTAJA: Leena Paavolainen etta, joka tähtää jo Lontoon 2012 olympialaisiin. Virolainen Peeter Päkk aloittaa haulikon skeetin olympiavalmentajana 1. maaliskuuta. HAULIKKOLAJIT: Matti Nummela, trap, nuorten olympiavalmentaja sekä Pasi Wedman on jo ryhtynyt toimimaan kiväärilajien nuorten olym- Peeter Päkk, skeet, olympiavalmentaja. Nummela vastaa trapin ja Päkk skeetin piavalmentajana. Valmentajina jatkavat saksalainen Matthias Hahn, Lontoo 2012 -projektista ja maajoukkuetoiminnasta. joka työskentelee edelleen pistoolilajien päävalmentajana, sekä KIVÄÄRILAJIT: Juha Hirvi, päävalmentaja, olympiavalmentaja sekä trapin nuorten olympiavalmentajana toimiva Matti Nummela ja Pirjo Pasi Wedman, nuorten olympiavalmentaja. Peltola, joka siirtyi vammaisampumaurheilun kehityspäälliköksi. Hirvi vastaa kiväärilajien Lontoo 2012 -projektista ja maajoukkuetoiminnasta. - Valmentajaorganisaation tavoitteena on jatkaa ampumaurheilun PISTOOLILAJIT: Matthias Hahn, päävalmentaja, olympiavalmentaja. 2000-luvun olympiamitaliputkea. Ampumaurheilu on ainut laji, joka Hahn vastaa pistoolilajien Lontoo 2012 -projektista ja maajoukkuetoiminnasta. on tuonut mitalin 2000-luvun kaikista kolmesta kesäolympiakilpai- VAMMAISAMPUMAURHEILU JA PARALYMPIAJOUKKUE: lusta. Juha Hirvi laukoi pienoiskiväärillä olympiahopeaa Sydneyssä. Pirjo Peltola, kehityspäällikkö. Peltola vastaa vammaisampumaurheilun Marko Kemppainen paukutti skeetissä olympiahopeaa Ateenassa. kehittämisestä sekä maajoukkueen valmentautumisesta kohti Lontoon 2012 Satu Mäkelä-Nummelan trapin olympiavoiton ja Henri Häkkisen ilma- paralympialaisia. kiväärin olympiapronssin Pekingissä muistavat kaikki, toteaa Suomen Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaja Leena Paavolainen. n 48-vuotias kotkalainen Juha Hirvi on esitelty sivuilla 5-8. - Kaikki 2000-luvun olympiamitalistit ovat mukana Ampumaurhei- n 51-vuotias virolainen Peeter Päkk on esitelty sivuilla 12-13. luliiton Lontoo 2012 -projektissa. Satu, Henri ja Marko ovat sitoutu- n 53-vuotias orimattilalainen Matti Nummela on muun muassa olympiavoit- neet valmentautumaan ainakin seuraaviin olympialaisiin urheilijoina. taja Satu Mäkelä-Nummelan valmentaja. Hän on urheilu-urallaan ampunut tra- Juha totesi kuusissa olympialaisissa kilpailemisen riittävän yhdelle pissa EM-kultaa 1983 ja EM-pronssia 1992 sekä edustanut Suomea olympialai- urheilijalle ja on nyt kiväärilajien vastuuvalmentajana. sissa kolme kertaa. Hän paukutti kahdeksanneksi 1988 olympialaisissa Soulissa. Leena Paavolainen arvioi maajoukkueissa olevan jo nyt 10-12 am- Hän on suorittanut Valmentajan erikoisammattitutkinnon (VEAT). pujaa, jotka voivat menestyä Lontoon 2012 olympialaisissa. Hän sa- n 33-vuotias lahtelainen Pasi Wedman koulutukseltaan liikuntatieteen opiskelija. noo mahdollisia mitaliurheilijoita olevan kaikissa kolmessa lajiryhmäs- Urheilu-urallaan hän on ampunut liikkuvassa maalissa neljänneksi vuoden 2000 sä, kun olympiamitalistien, Mäkelä-Nummelan ja Häkkisen, lisäksi olympialaisissa Sydneyssä. Joukkuekilpailuissa hän on voittanut MM-kultaa, Pekingin olympiajoukkueesta huippu-urheilu-uraansa jatkavat myös EM-kultaa, kaksi MM-hopeaa, kaksi EM-hopeaa, kolme MM-pronssia ja yhden EM- pistooliampujat Mira Nevansuu ja Kai Jahnsson, kivääriampujat Han- pronssin yhdessä Krister Holmbergin ja Vesa Saviahteen kanssa. Henkilökohtaisissa na Etula ja Marjo Yli-Kiikka sekä haulikkoampuja Marjut Heinonen. kilpailuissa hän on ampunut kaksi EM-hopeaa. Juniorina hän on laukonut EM-kultaa - Nykyisen tiedon mukaan olympialaisten maapaikoista ryhdy- ja ME-tuloksen. Hänen esittelynsä on Urheiluampujan numerossa 2/2009. tään kilpailemaan 2010 eli ensi vuonna. Kansainvälinen Ampu- n 41-vuotias saksalainen Mattihias Hahn on toiminut pistoolilajien maurheiluliitto (ISSF) ei ole vielä kertonut, miten se paikkoja jakaa, päävalmentajana Suomessa syksystä 2006. Hän on suorittanut kaikki Saksan Leena Paavolainen kertoo. Ampumaurheiluliiton valmentajakurssit sekä Kansainvälisen Ampumaurheilu- Kolmen uuden valmentajan palkkaaminen on Ampumaurheilulii- liiton (ISSF) C-lisenssin. Saksan lisäksi Hahn on valmentanut Italiassa, jossa tolta vahva panostus valmennukseen. Nyt ampumaurheilussa on hänen henkilökohtainen valmennettavansa oli Roberto DiDonna. Omalla urheilu- kuuden palkallisen valmentajan osaava organisaatio. urallaan hän on ampunut olympiapistoolissa nuorten EM-joukkuepronssia. - Kaksi mitalia Pekingistä todisti, että valmennusjärjestelmämme n 47-vuotias joensuulainen Pirjo Peltola on esitelty sivuilla 10-11. on osaava ja tuottoisa. Tämän panostuksen jälkeen pääsemme ammattimaisen valmentajaorganisaation osalta samalle viivalle kil- pailijamaiden kanssa. Tulevaisuuden tavoitteena on taata riittävät resurssit urheilijoille ammattimaiseen valmentautumiseen, Leena Paavolainen sanoo. - Ampumaurheiluliiton tavoitteena on jatkaa Olympiakomitean ja Paralympiakomitean järjestelmätukilajina. Me olemme nyt aloit- tamassa koko olympiadin mittaista projektia, jonka perustana ovat lajikohtaiset huippuvalmennustiimit. Niitä johtavat Matti Nummela, Peeter Päkk, Juha Hirvi ja Matthias Hahn. Ampumaurheiluliitto julkisti uuden valmentajaorganisaationsa Suomen Urheiluopistolla, joka on suomalaisen ampumaurheilun valtakunnallinen valmennus-, koulutus- ja kehityskeskus. Myös Eu- roopan Ampumaurheiluliitto (ESC) on nimennyt sen sekä Kuorta- neen Urheiluopiston ja Tanhuvaaran Urheiluopiston viralliseksi val- mennuskeskuksekseen. - Hirvi ja Wedman työskentelevät jo nyt Suomen Urheiluopistolla ja tämän vuoden aikana myös Hahn.

Matthias Hahn jatkaa pistoolilajien päävalmentajana.

14 URHEILUAMPUJA 1/2009 Suomen Ampumaurheiluliiton palkalliset valmentajat: Matti Nummela, Peeter Päkk, Pirjo Peltola, Leena Paavolainen, Pasi Wedman, Juha Hirvi ja Matthias Hahn.

Pasi Wedman toimii kiväärilajien nuorten olympiavalmentajana. Hänen toimipaikkansa on Suomen Urheiluopisto.

Suomen Urheiluopisto ampumaurheilun kotipesä

uomen Urheiluopisto ja Suomen Ampumaurheiluliitto ovat Valmennuksen kehittämistoimintaa tehdään uudella tavalla Stehneet pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena yhteistyössä Ampumaurheiluliiton, opiston ja KIHU:n asiantunti- on yhteistyössä kehittää kokonaisvaltaisesti suomalaista ampu- joiden kesken. Keskeinen teema on tuoda opistolla toteutettavien maurheilutoimintaa. Ensimmäinen vaihe on ollut ampumaurheilun maajoukkueleirien yhteyteen käytännön läheinen tutkimustoi- olosuhteiden luonti opistolle ja toisena vaiheena on sisällöllisten minta, joka antaa nopeasti lisäarvoa käytännön valmennuksen kokonaisuuksien luonti ja kehittäminen. laadun kehittämiseen. Valmentajakoulutuksen kehittäminen: Suomen Urheilu- Yhteistyön tiiviys etc: Ampumaurheiluliiton päävalmenta- opiston valmennuskeskus ja Ampumaurheiluliitto ovat vuoden jan ja nuorten valmentajan sijoituspaikka on Suomen Urheilu- valmistelleet, kehittäneet ja alkaneet jo toteuttaa koko valmenta- opistolla. Nuorten valmentaja Pasi Wedman on myös opiston jakoulutusjärjestelmän uudistusta. valmennuskeskuksen työtiimin jäsen valmentajakoulutuksen sekä Valmennusjärjestelmän ja valmennuksen kehittäminen: valmennuksen osaajana. Suomen Urheiluopiston valmennuskeskus ja Ampumaurheiluliitto Päävalmentaja Juha Hirvi käy parasta aikaa opistolla Valmen- ovat pilottina luomassa uudenlaista valmennusjärjestelmän/val- tajan erikoisammattitutkintoa, jonka valmistava koulutus pitää mennusryhmätoiminnan kokonaisvaltaista laadun kehittämistä ja sisällään suuren määrän valmennuksen kehittämisen sparrausta toteuttamista. opiston ja muiden asiantuntijoiden taholta. Lähtökohtana on kokonaisvaltainen valmennus, jossa urheilija voi Kokonaisuudessa on kysymys uudenlaisesta ja kokonais- keskittyä entistä enemmän vain urheiluun sekä erityisesti se, että valtaisesta tavasta kehittää asioita yhdessä lajiliiton, opiston ja prosessissa kehitetään kokonaisvaltaisesti urheilijan valmiuksia (fyy- huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kanssa tavoitteena merkittä- sismotorinen, kognitiivinen, sosiaalinen ja emotionaalinen osa-alue). vä käytännön valmennuksen laadun kehittyminen. Opistolla säännöllisesti toteutettavilla maajoukkueleireillä huolehditaan opiston ja Ampumaurheiluliiton sekä KIHU:n asian- Kyösti Lampinen tuntijoiden yhteisellä taustatiimillä kaikista valmentautumisen Valmennuskeskuksen johtaja, Suomen Urheiluopisto tukitoimista ( terveys, ruoka, lihashuolto, fyysinen kunto, psyyke, kokonaiseläminen, itsensä johtaminen etc. ).

URHEILUAMPUJA 1/2009 15 Suomalaiset kahmivat kolme uomalaisten voitonjuhlat aloitti inkoolainen Krister Holm- henkilökohtaista ja kolme joukkueiden berg. Hän sivusi ensin peruskilpailussa Vesa Saviahteen nimissä olevaa SE-tulosta 587 ja voitti sitten pudotuskilpai- ilma-aseiden Pohjoismaiden mestaruutta luissa mitalisijoista vastustajansa. Ensin suomalaisjuniori SamiS Heikkilä kompastui Holmbergiin luvuin 1-6 ja sitten kova ruot- Ruotsin Sävsjössä lauantaina 3. tammikuuta. Krister Holmberg sivusi salainen, Niklas Bergström osumin 4-6. Liikkuvan maalin normaalijuoksuissa mitalisijat ratkotaan parikil- SE-tulosta 587 voittaessaan liikkuvan pailuna neljän peruskilpailun tarkimman ampujan kesken. Ykkönen maalin normaalijuoksut. Marjo Yli-Kiikka kohtaa nelosen ja kakkonen kolmosen. Sitten kohtaavat voittajat oli ylivoimainen naisten ilmakiväärissä. keskenään kultaottelussa ja häviäjät keskenään pronssiottelussa. 15-vuotiaan Sami Heikkilän voitto kansainvälisen tason taituri Kai Jahnsson nousi miesten Emil Anderssonista luvuin 6-0 ihmetytti katsojia. Nuorukainen kävi ilmapistoolin voittoon jännittävän finaalin pokkaamassa miesten sarjassa PM-pronssimitalin! - Heikkilä harjoittelee paljon ja odotin häneltä hyvää peruskil- päätöslaukauksella. pailun tulosta, mutta Emil Anderssonin voittamiseen ottelussa

Suomalaiset ampuivat

Teksti: Matti Viitanen ja Matti Erkkilä kuusi PM-kultaa Kuvat: Matti Erkkilä pronssimitalista en sentään uskonut! Holmberg kertoi. son nappasi PM:n kokonaistuloksellaan 669,8 (572+97,8) pistettä, Rauman Seudun Urheiluampujia edustava Tiia Törmälä otti kun Hembre sai kasaan 668,2 (576+92,2) pistettä. naisten ilmakiväärin PM-pronssin uusintalaukauksella. 18-vuotias - Treenit olivat omaa tekemistä tänään. Oli mukavan leppoinen raumalainen laukoi peruskilpailussa 393 pistettä ja finaalisarjassa fiilis ja hyvä porukkahenki päällä. Kisan alussa oli liian tarkkaa te- 102,2 pistettä. Hän kilpaili uusintalaukauksella Norjan Camilla Brus- kemistä, kun yritin olla huolellinen. Finaalissa ampuminen oli hiukka tadin kanssa pronssimitalista ja voitti pistein 10,6 - 10,5. väkinäistä, mutta loppuun asti pitää painaa. Se on hyvä aina muis- - Peruskisa ei mennyt ihan odotusten mukaan. Alku oli tosi hyvää taa, helsinkiläinen Jahnsson kuvaili kisaansa. tekemistä, mutta sitten aseeseen tuli häiriö. Vein aseen isälle kor- Miesten ilmakiväärissä paras suomalainen oli kuudenneksi si- jattavaksi ja sen jälkeen en saanut enää ajatuksia kasaan. Mutta joittunut Juho Kurki. 17-vuotias kankaanpääläinen laukoi 688,3 finaali oli ihan ok ja oli tosi kiva päästä uusintalaukaukseen ja vielä (586+102,3) pistettä. voittaa se, Tiia Törmälä kertoi. - Sijoitus oli ok. Peruskilpailun keskivaiheilla muutamissa laukauk- Kaj Jahnsson ei uskonut voittoonsa tähdätessään viimeistä fi- sissa tuli tehtyä virheitä. Finaaliin olen tyytyväinen, hän kertoi. naalilaukaustaan. Norjan Paal Hembre oli kymmenen laukauksen Joukkuekilpailuissa sekä naisten ilmakiväärin, miesten ilmapis- finaalin alkaessa neljän pisteen johtoasemassa tuloksellaan 576. toolin että liikkuvan maalin miesten normaalijuoksujen Suomen Jahnsson lopetti 10,2 osumalla ja norjalaisen osuma oli 7,1. Jahns- joukkueet yltivät voittoon saakka.

Lisää PM-kisoista >> Krister Holmberg

Teksti: Matti Viitanen ja Matti Erkkilä Kuvat: Matti Erkkilä ampui PM-kultaa SE-tuloksella

rister Holmberg voitti liikkuvan maalin normaalijuoksujen sa. Ampujat ja katsojat tykästyivät siihen kertalaakilla. Ensimmäiset PM-kultaa ja sekajuoksujen PM-hopeaa Ruotsin Sävsjössä arvokilpailumestaruudet ratkottiin mitalikilpailulla MM-kilpailussa K3. tammikuuta. Normaalijuoksujen peruskilpailussa hän si- lokakuussa. Mitalikilpailun ensimmäisellä kierroksella peruskilpai- vusi SE-tulosta 587 pistettä. Normaalijuoksujen kultamitaliottelussa lun paras kohtaa neljännen sekä kakkonen kolmannen. Voittajat Holmberg voitti Ruotsin Niklas Anderssonin 6-4. Andersson puo- ampuvat kultamitalista ja häviäjät pronssimitalista. Laukaukset tul- lestaan voitti sekajuoksujen PM-kultaa 383 pisteellä ja Holmberg kataan kymmenyksen tarkkuudella ja paremman osuman ampunut otti PM-hopean 382 pisteellä. saa pisteen. Jos osumat samanarvoiset, molemmat saavat pisteen. Raseborgs Skyttar –seuraa edustavan Holmbergin nimissä on Ensimmäisen kuusi pistettä ottanut voittaa ottelun. nyt riistamaalilajien kaikki kuusi Y-sarjan henkilökohtaista SE-tulosta - Mitalikilpailua on mukava ampua, kun voittaa. Sitä mukava seu- ja joukkue-ennätyksistäkin viisi. Liikkuvan maalin ilmakiväärin nor- rata, kun jokainen laukaus ratkaisee ja kun peruskilpailun jälkeen maalijuoksujen SE:n hän jakaa Vesa Saviahteen kanssa. ampujat lähtevät samalta viivalta. Ruotsissa oli porukkaa katsomas- - Normaalijuoksujen peruskilpailun päätin kahteen ysiin, mikä sa ja he pitivät kisaa mielenkiintoisena. PM-kisassa finaali ei olisi jäi vähän harmittamaan. Minulla oli saumoja saada SE-tulos omiin ollut kovin kiinnostava, kun minulla oli peruskilpailun jälkeen 587 ja nimiini. Pitkään saan kokeilla, että tulee yhtä hyvä päivä kuin Säv- Niklaksella 579, Holmberg kertoi. sjössä. 587 on niin kova tulos, että kaiken pitää olla kohdallaan ja - Joissakin keskusteluissa on esitetty, että peruskilpailun voitosta vielä tuuriakin mukana, että siihen pääsee, 36-vuotias inkoolainen voisi saada jonkun bonuksen mitalikilpailuun, mutta sen myötä koko Holmberg kertoi. idea häviäisi. - Tämä SE-tulos on ollut tavoitteenani siitä asti, kun Vesku sen Holmberg arvioi mitalikilpailussa menestyvän sellaiset ampujat, minulta vei (31.1.2004). jotka pystyvät nopeasti unohtamaan huonon laukauksen ja pisteen Krister Holmberg sanoi PM-voiton tuntuvan hyvälle, kun se tuli häviön. Tärkeintä on seuraavaan laukaukseen keskittyminen. vielä hyvällä tuloksella. Lisäksi ruotsalaisampujat Niklas Bergström - Ruotsissa kuuluttaja kertoi ainoastaan sen, kumpi rata sai pis- ja Emil Andersson ovat maailman parhaimmistoa ja tarjosivat ko- teen. Hän ei kertonut ampujien osumia. On helpompaa keskittyä, van vastuksen. Andersson voitti ilmakiväärin normaalijuoksujen jos ei tiedä osumia. Yhden kymmenyksen häviö saattaa jäädä kai- MM-kultaa ja Bergström oli MM-nelonen viime lokakuussa Tshekin velemaan. Pilsenissä. Sekajuoksuissa Andersson oli MM-pronssimitalisti ja Bergström siinäkin lajissa MM-nelonen. Holmbergin MM-saalis oli Kokemus rauhoittaa pienoiskiväärin normaalijuoksujen kultamitali ja ilmakiväärin seka- Krister Holmberg on yksi Suomen menestyneimmistä liikkuvan juoksujen hopeamitali. maalin ampujista. Hänen meriittilistansa on Pilsenissä ammuttujen - Tavoitteenamme on kilpailla useammin muiden pohjoismaa- MM-kullan ja MM-hopean lisäksi pitkä: liikkuvan maalin ilmakivää- laisten kanssa. Turha lähteä pidemmälle, kun täällä on tarjolla kova rin sekajuoksujen EM-kulta vuodelta 2003 ja MM-pronssi vuodel- vastus, totesi Holmberg, joka toimii Ampumaurheiluliiton riistamaa- ta 1994 sekä ilmakiväärin normaalijuoksujen MM-hopea vuodelta lijaoston puheenjohtajana. 1994. Lisäksi hän on voittanut liikkuvan maalin joukkuekilpailussa yhdessä Pasi Wedmanin ja Vesa Saviahteen kanssa MM-kultaa, Mitalikilpailu lajin piristys kaksi MM-hopeaa, EM-hopean, kolme MM-pronssia ja EM-prons- Liikkuvan maalin ampujat esittelivät normaalijuoksujen mitalikilpai- sin. Holmberg on ampunut vuoden 1996 olympialaisissa kuuden- lunsa vuosi sitten ilma-aseiden EM-kilpailussa Sveitsin Winterthuris- neksi liikkuvan maalin ilmakiväärin normaalijuoksuissa. - Viime aikoina on vain sattunut osumaan. Ei tämä ole mikään paluu, hän kommentoi. Krister Holmberg näyttää voimassa olevien henkilökohtaisten - Olen sinut itseni kanssa. Vaikka minulla on ollut aina hyvä kyky SE-tulostensa määrän, joka saattuu olemaan täsmälleen sama sietää painetta, kokemus auttaa kestämään kymppiputkea. kuin suomalaisten PM-kultamitalien määrä Sävsjössä.

URHEILUAMPUJA 1/2009 17 Naisten ilmakiväärin voittajajoukkue: Marjo Yli-Kiikka, Marjo Yli-Kiikka Tiia Törmälä ja Hanna Etula. jyräsi finaalissa PM-voittajaksi

arjo Yli-Kiikka jyräsi vakuuttavalla finaalisarjallaan PM-voit- vireen vaihtelua, kun suoritus kestää runsaan tunnin, hän pohtii. toon Ruotsin Sävsjössä lauantaina 3. tammikuuta. Yli-Kiik- - Finaali ammutaan hitaammalla tahdilla kuin peruskilpailu, mikä Mka, Tanskan Anette Jensen ja Norjan Camilla Brustad olivat sopii minulle, kun minä olen hidas ampuja. Joku on sanonut, että peruskisan jälkeen kärjessä 395 pisteellä. Finaalissa Yli-Kiikka täh- esiintymisestä pitävät olisivat hyviä finaaliampujia. Minä en pidä täsi 103,9, Jensen 102,4 ja Brustad vain 100,2 pistettä. Tiia Törmälä esiintymisestä. Finaalissa minun ei tarvitse ottaa kontaktia, mutta nousi uusintalaukauksella Brustadin ohi PM-pronssille. Yli-Kiikka otti pääsen tekemään sitä, mitä parhaiten osaan. uransa ensimmäisen PM-kultamitalin 498,9 (395+103,9) pisteellä. - Piikistä finaaliin ja voitto. Ei hassummin, kommentoi 30-vuotias Juha Hirvi valmentajaksi Marjo Yli-Kiikka, joka edustaa Isonkyrön Metsästys- ja Ampuma- Marjo Yli-Kiikka on vuodenvaihteesta alkaen harjoitellut Juha Hir- seuraa. ven opastuksella. Hän päätti yhdessä pitkäaikaisen valmentajansa - Kisa tuntui PM-kisalta vasta palkintojenjaossa, kun Maamme- Kimmo Yli-Jaskarin kanssa pääasiallisen valmennussuhteen päät- laulu soi. Olen käynyt niin monta kertaa Swedish Cupissa, että aluk- tymisestä. Yhteistyö jatkuu kuitenkin tarvittaessa. si tuntui kuin olisi ollut normaalissa Sävsjön tammikuun kilpailussa. - Juha painottaa vähän eri asioita kuin Kimmo, mutta perusteke- minen on samanlaista. Saa nyt nähdä, miten valmennussuhde al- Tuloskunto hyvällä perustasolla kaa toimia – nyt kaikki näyttää hyvältä. Elän tavallaan siirtymäkaut- Isokyröläinen Marjo Yli-Kiikka on ampunut useita voittoja sekä ilma- ta, vaikka olen jo aiemmin ollut leireillä tekemisissä Juhan kanssa, että pienoiskiväärillä joulu-tammikuun aikana. Ilmakiväärillä hän on hän kertoo. tähdännyt peruskilpailussa 393-396 pistettä. Kiväärilajien päävalmentajaksi siirtynyt Juha Hirvi on yksi kaikki- - Vaikka en ole harjoitellut syksyllä normaalisti, niin taito ei ole en aikojen parhaita suomalaisia pienoiskivääriampujia. Yli-Kiikkakin hävinnyt mihinkään – eikä taito mihinkään häviä. Ennen olympialai- arvelee painottavansa tulevaisuudessa pienoiskiväärillä harjoittelua sia treenasin paljon, joten uuttaa kautta ei tarvinnut aloittaa aivan ja kilpailua. Yksi esimerkki hänen taidoistaan pienoiskivääriampu- nollista, hän sanoi. jana oli Vierumäellä käydyn Royal Leaguen voitto 685,9 (587+98,9) - Viime vuosi oli niin rankka, että syksyllä piti levätä ja ottaa kau- pisteellä lauantaina 17. tammikuuta. Hän jäi omasta finaalin SE-tu- den alku rauhallisesti. Rento alku on tuonut rauhallisuutta suorituk- loksestaan vain 0,9 pistettä kesken ilma-asekauden ja ampui pys- seen ja pääkoppaan. Nostan harjoitusmääriä vähitellen. Vaikka tu- tystä todella mainiosti 197 pistettä. losta syntyy, vanhan kunnon varaan en aio jäädä lepäilemään. - Tähän asti pienois- ja ilmakiväärin harjoittelu on ollut tasan 50- Yli-Kiikka on ampunut ilmakiväärillä peruskilpailun ennätyksek- 50. Jatkossa voi olla pienoiskiväärin arvon nousua – osin Juhan seen ja Suomen ennätykseksi 399 pistettä jo 19.3.2006. Sen jäl- vaikutuksesta ja osin omien tulosten vuoksi, hän sanoi. keen paras peruskilpailutulos on 397 pistettä. - Royal Leaguen kilpailussa Vierumäellä minulle sattui todel- - Hyvänä päivänä ammun vielä 400 pistettä, kun kaikki on kun- la hyvä päivä pystyammunnassa. Ampuminen sujui nopeasti ja nossa ja tekeminen helppoa, hän vakuuttaa. kaikki tuntui olevan kohdallaan. Sarjassa oli paljon laitakymppejä, Kymmenen laukauksen finaalisarjan ampumisessa Yli-Kiikka mutta sehän riittää peruskilpailussa. Hyvänä päivänä osumat ovat on kehittynyt koko ajan kuten muutkin suomalaisampujat. Kuluval- 10,0-osumia eikä 9,9-osumia. la kaudella hän on tähdännyt kaksi kertaa 104,4 pistettä ja lisäksi useita kertoja yli 103 pistettä. Olympiamaapaikasta kilpailu alkanee 2010 - Finaalisarjan tuloksiini olen tyytyväinen. Finaaleita on mukava Marjo Yli-Kiikka on edustanut olympialaisissa Suomea 2004 Atee- ampua. Finaalissa on enemmän jännitystä kuin peruskilpailussa, nassa ja 2008 Pekingissä. Hän aikoo kilpailla myös 2012 olympia- mikä vain terävöittää keskittymistä. Peruskilpailussa minulle voi tulla laisissa Lontoossa.

18 URHEILUAMPUJA 1/2009 Liikkuvan maalin normaalijuoksujen kulta- ja pronssimitaliottelut.

- Olympialaiset ovat aivan erikoislaatui- nen tapahtuma. Minulla on ollut kaksi kertaa mahdollisuus osallistua ja olen niin ahne, että haluan osallistua uudelleen, hän kertoi. Ateenan olympialaisissa Yli-Kiikka oli pienoiskiväärillä 20:s 571 pisteellä ja ilma- kiväärillä 22:s 392 pisteellä. Pekingin olym- pialaisissa hän oli pienoiskiväärillä 14:s 579 pisteellä ja ilmakiväärillä 38:s 389 pisteellä. - Pekingin olympialaisista jäi positiivisesti hampaankoloon. Piekkarin tulos parani sel- keästi Ateenasta. Uskon, että paras osaami- seni on vielä näkemättä. Ehkä vanha kone käynnistyy hitaasti. Mitä seuraavissa kil- pailuissa tapahtuukaan, kun pääsen oikein kunnolla vauhtiin. Yli-Kiikka sanoo yrittäneensä valmis- tautua Ateenan ja Pekingin olympialaisiin parhaansa mukaan. Yrityksestä huolimatta valmistautuminen on molemmilla kerroilla Miesten ilmapistoolin voittajajoukkue: Teemu Tiainen, Kai Jahnsson ja Jyrki Turja. takkuillut. - Kaikenlaiset stressitekijät ovat vaikeut- taneet valmistautumista. Kisoissa on sitten se aikoo paikat jakaa. Marjo Yli-Kiikka ja Yhteensä kahdeksan suomalaisampujaa ollut vähän takki tyhjä. Hanna Etula hankkivat olympiamaapaikan kilpaili Pekingin olympialaisissa. Tuloksena Nykyisen tiedon mukaan Kansainvälinen ilmakiväärillä ilma-aseiden EM-kilpailussa oli Satu Mäkelä-Nummelan olympiakulta Ampumaurheiluliitto (ISSF) ryhtyy jakamaan Ranskassa keväällä 2007. trapissa ja Henri Häkkisen olympiapronssi olympiamaapaikkoja 2010. ISSF on luvan- - Niitä paikkoja lähdemme kaikki metsäs- ilmakiväärissä. Lisäksi Mira Nevansuu ja nut kertoa kuluvan vuoden aikana, miten tämään. Juha Hirvi laukoivat finaalipaikan.

Ilma-aseiden Pohjoismaiden mestaruuskilpailu Sävsjö, Ruotsi 3.1.2009.

Ilmakivääri, naiset, 40 ls:n peruskilpailu + 10 ls:n finaali: Joukkuekilpailu: 1) Suomi 1701 (Sami Heikkilä, Krister Holm- 1) Marjo Yli-Kiikka FIN 498,9 (395+103,9), 2) Anette Jensen berg, Niklas Hyvärinen), 2) Ruotsi 1684, 3) Norja 1560. DEN 497,4 (395+102,4), 3) Tiia Törmälä FIN 495,2/10,6 uusin- Liikkuva maali, 40 ls (sekajuoksut): 1) Niklas Bergström SWE nassa kolmannesta sijasta (393+102,2), 4) Camilla Brustad 383, 2) Krister Holmberg FIN 382, 3) Espen Krogstad NOR 377, NOR 495,2/10,5 (395+100,2), …9) Hanna Etula FIN 392. …5) Sami Heikkilä FIN 375, …7) Niklas Hyvärinen FIN 357. Joukkuekilpailu: 1) Suomi 1180 (Marjo Yli-Kiikka, Tiia Törmälä, Joukkuekilpailu: 1) Ruotsi 1121, 2) Suomi 1114, 3) Norja 1036. Hanna Etula), 2) Norja 1180, 3) Ruotsi 1176. Ilmakivääri, miehet, 60 ls:n peruskilpailu + 10 ls:n finaali: Ilmapistooli, miehet, 60 ls:n peruskilpailu + 10 ls:n finaali: 1) Ole Magnus Bakken NOR 697,7 (595+102,7), 2) Karl-Johan 1) Kai Jahnsson FIN 669,8 (572+97,8), 2) Paal Hembre NOR Jönsson SWE 695,9 (593+102,9), 3) Are Hansen NOR 690,8 668,2 (576+92,2), 3) Frans Sörensen DEN 666,9 (568+98,9), 4) (589+101,8), …6) Juho Kurki FIN 688,3 (586+102,3), …9) Henri Teemu Tiainen FIN 665,7 (567+98,7), …9) Jyrki Turja FIN 564. Törmälä FIN 584, …12) Juhana Toikko FIN 576. Joukkuekilpailu: 1) Suomi 1703 (Kai Jahnsson, Teemu Tiainen, Joukkuekilpailu: 1) Norja 1766, 2) Ruotsi 1764, 3) Tanska 1755, Jyrki Turja), 2) Tanska 1703, 3) Norja 1695. 4) Suomi 1746. Liikkuva maali, 60 ls (normaalijuoksut) + mitaliottelut: Ilmapistooli, naiset, 40 ls:n peruskilpailu + 10 ls:n finaali: 1) Krister Holmberg FIN, 2) Niklas Bergström SWE, 3) Sami 1) Susanne Meyerhoff DEN 487,7 (387+100,7), 2) Anna-Karin Heikkilä FIN, 4) Emil Andersson SWE. Bonander SWE 479,3 (381+98,3), 3) Julie Lekven NOR 473,5 Kultaottelu: Krister Holmberg FIN – Niklas Bergström SWE 6-4. (378+95,5). Suomalaisia ei mukana. Pronssiottelu: Sami Heikkilä FIN – Emil Andersson SWE 6-0. Semifinaalit: Holmberg – Heikkilä 6-1 ja Bergström – Andersson 6-2. Peruskilpailu: 1) Krister Holmberg FIN 587, 2) Niklas Bergström Täydelliset tulokset löytyvät kisajärjestäjien sivulta SWE 579, 3) Emil Andersson SWE 569, 4) Sami Heikkilä FIN www.swedishcup.nu 562, …6) Niklas Hyvärinen FIN 552.

URHEILUAMPUJA 1/2009 19 18 suomalaista kilpailee ilma-aseiden EM-mitaleista Prahassa

Teksti ja kuvat: Matti Viitanen

uomen Ampumaurheiluliitolla 18 ampujan joukkueen ilma- EM-kisa Miran Saseiden EM-kilpailussa Tshekin Prahassa 19.-22. helmi- EM-kisa Miran kuuta. Joukkueessa on neljä Pekingin olympialaisissa kilpaillutta kauden päätavoite ampujaa: ilmakiväärin olympiapronssimitalisti Henri Häkkinen, il- kauden päätavoite mapistoolilla seitsemänneksi ampunut Mira Nevansuu sekä ilmaki- - Ilma-aseiden EM-kilpailu on kauden tärkein kilpailuni. Lähden väärillä kilpailleet Hanna Etula (21:s) ja Marjo Yli-Kiikka (38:s). Prahaan- Ilma-aseiden tekemään EM-kilpailu sen mitä on osaan, kauden 23-vuotias tärkein kilpailuni. Mira Nevansuu Lähden Hanna Etula oli seitsemäs ja Mira Nevansuu kuudes ilma-asei- kommentoiPrahaan tekemään tammikuun sen lopulla.mitä osaan, 23-vuotias Mira Nevansuu den EM-kilpailussa viime keväänä Sveitsin Winterthurissa. Lisäksi kommentoiMontako tammikuunpistettä kilpakumppanit lopulla. joutuvat ampumaan, jotta Tiia Törmälä laukoi neljänneksi tyttöjen ilmakiväärissä. löytävätMontako nimensä pistettä sinun kilpakumppanit yläpuoleltasi joutuvattulosluettelosta? ampumaan, jotta Kaksi vuotta sitten Hanna Etula, Henri Häkkinen ja Mira Nevan- löytävät- Sen nimensänäkee sitten sinun lauantaina yläpuoleltasi 22. helmikuuta.tulosluettelosta? Oma tulos on suu ampuivat EM-hopeaa Ranskan Deauvillessä. Krister Holmberg aina- Sen päivästä näkee kiinni.sitten Minkälainenlauantaina 22. on helmikuuta. oma fiilis jaOma paljonko tulos on on laukoi liikkuvan maalin ilmakiväärin sekajuoksuissa MM-hopeaa tuuriaaina päivästä osumien kiinni. kanssa Minkälainen eli moniko osumia on oma on fiilis 9,9 jatai 10,0. paljonko on Tshekin Pilsenissä lokakuun lopussa viime vuonna. tuuriaNaisten osumien ilmapistoolin kanssa eliperuskilpailu moniko osumia on ohjelmassa on 9,9 tai 10,0.ensimmäi- senä.Naisten Se alkaa ilmapistoolin lauantaiaamuna peruskilpailu jo kello on 8ohjelmassa paikallista ensimmäiaikaa. - Suomen joukkue senä.- Aamulla Se alkaa kilpaileminen lauantaiaamuna ei ole minullejo kello 8ongelma. paikallista Swedish aikaa. cu- pin- Aamullaensimmäisen kilpaileminen päivän kisa ei ole alkoi minulle myös ongelma.kahdeksalta Swedish (Mira am cu- ilma-aseiden EM-kilpailussa puipin ensimmäisen385 pistettä peruskilpailussa). päivän kisa alkoi myösKun kisa kahdeksalta on aikaisin, (Mira ihmisiä am- Tshekin Prahassa 19.-22.2.2008 eipui ole 385 niin pistettä paljon peruskilpailussa). pölöttämässä viivan Kun takana. kisa on aikaisin, ihmisiä ei Kuortaneenole niin paljon Kunto pölöttämässä edustava Miraviivan Nevansuu takana. oli yksi parhais- ILMAKIVÄÄRI ta Kuortaneen suomalaisista Kunto olympialajien edustava Mira ampujista Nevansuu viime oli vuonna.yksi parhais Hän- Naiset: Hanna Etula Lahden Ampumaseura, olita seitsemäs suomalaisista Pekingin olympialajien olympialaisissa ampujista ja kuudes viime vuonna.ilma-aseiden Hän Marjo Yli-Kiikka Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura ja EM-kilpailuissaoli seitsemäs Pekingin Sveitsissä. olympialaisissa Lisäksi hän ampuija kuudes neljänneksi ilma-aseiden maa- Tiia Törmälä Rauman Seudun Urheiluampujat. ilmancupissaEM-kilpailuissa Münchenissä. Sveitsissä. Lisäksi Nevansuu hän ampui starttasi neljänneksi neljä kertaa maa- Miehet: Henri Häkkinen Joensuun Ampujat. kansainvälisessäilmancupissa Münchenissä. arvokilpailussa Nevansuu ja otti kolme starttasi finaalipaikkaa. neljä kertaa Tytöt: Henna Kärhä Simpeleen Hahlo. Jokaisessakansainvälisessä kisassa arvokilpailussa hän laukoi vähintään ja otti 382 kolme pistettä finaalipaikkaa. 40 lauka- Pojat: Juho Kurki Kankaanpään Ampujat uksenJokaisessa peruskilpailussa. kisassa hän laukoi vähintään 382 pistettä 40 lauka- Henri Törmälä Rauman Seudun Urheiluampujat ja uksen- Ennen peruskilpailussa. EM-kisaa kilpailen vain Münchenin kansainvälisessä Jaakko Björkbacka Karstulan Seudun Metsästys- ja Ampumaseura. kilpailussa- Ennen EM-kisaa tammikuun kilpailen lopussa, vain hän Münchenin sanoo. kansainvälisessä kilpailussa- Kauden tammikuun muu kansainvälisten lopussa, hän kisojen sanoo. ohjelmani on rahoi- ILMAPISTOOLI tuksesta- Kauden kiinni. muu Olen kansainvälisten suunnitellut osallistuvani kisojen ohjelmani joka tapauksessa on rahoi- Naiset: Mira Nevansuu Kuortaneen Kunto ja maailmancupintuksesta kiinni. Olen Münchenin suunnitellut kisaan. osallistuvani joka tapauksessa Karoliina Helle Salon Seudun Ampujat. maailmancupinVuodenvaihteessa Münchenin vaatetusalan kisaan. artesaaniksi valmistunut Tytöt: Anette Källi Lehtimäen Ampujat. MiraVuodenvaihteessa asuu nykyisin Alavudella, vaatetusalan jossa artesaaniksihän harjoittelee valmistunut Kuntolut- Pojat: Jesse Peltomäki Kuortaneen Kunto. rassa.Mira asuu Toinen nykyisin harjoituspaikka Alavudella, on jossa Kuortaneen hän harjoittelee Urheiluopisto. Kuntolut- rassa.- Tähän Toinen mennessä harjoituspaikka olen saanut on Kuortaneen olkapäähäni Urheiluopisto. kolme kortisoni- LIIKKUVA MAALI piikkiä.- Tähän Olkapää mennessä ei enää olen satu, saanut mutta olkapäähäni väsyy ihan kolme eri tavalla kortisoni kuin- Miehet: Krister Holmberg Raseborgs Skyttar. aiemmin.piikkiä. Olkapää Katsotaan ei enää nyt, kuinkasatu, mutta kauan väsyy piikit ihan auttavat. eri tavalla kuin Pojat: Sami Heikkilä Kymppi -64 (Kangasala), aiemmin. Katsotaan nyt, kuin- Tomi-Pekka Heikkilä Kymppi-64 ja ka kauan piikit auttavat. Mårten Westerlund Raseborgs Skyttar. Naiset: Marika Salminen Kosken Eränkävijät. Tytöt: Micaela Qvarnström Raseborgs Skyttar. JOUKKUEEN JOHTO Leena Paavolainen, joukkueen johtaja Juha Hirvi, päävalmentaja, kivääri Matthias Hahn, päävalmentaja, pistooli Pasi Wedman, nuorten valmentaja, kivääri Ville Häyrinen, valmentaja, liikkuva maali Reino Peltomäki, nuorten valmentaja, pistooli Matti Viitanen, tiedottaja

20 URHEILUAMPUJA 1/2009 HenriHäkkinen tähtää EM-mitaliin

- Mitali on tavoitteenani. Mitali on tavoitteena monella muullakin - Ruutiaseiden EM-kilpailusta en osaa vielä odottaa yhtään mi- ampujalla ja monella ampujalla on mahdollisuus mitaliin, ilmakivää- tään. Harjoittelussa olen kokeillut erilaisia asioita ja muutama on rin olympiapronssimitalisti Henri Häkkinen kertoo. lähtenyt hyvin käyntiin. Ampuminen tuntuu pienoiskiväärilläkin ihan - Ensimmäinen tavoite on finaalipaikan saavuttaminen. Finaali on hyvältä. Kun olen menestynyt ruutiaseiden EM-kilpailuissa aiem- sitten aina oma kisansa. min, kesän kisaan ei voi lähteä pelkällä osallistumistavoitteella, Joensuun Ampujia edustava 28-vuotias Henri Häkkinen on Henri Häkkinen hahmottelee tavoitettaan. yksi Euroopan ja maailman parhaista ilmakivääriampujista. Olym- - 300 metrin lajeihin valmistaudun samalla tavalla kuin muuta- piapronssin lisäksi hänen ilmakiväärin meriittilistallaan on EM-ho- mana vuonna aiemmin. Taitoa harjoittelen pienoiskiväärillä ja 300 pea keväältä 2007 ja maailmancupfinaalin neljäs sija marraskuulta metrin lajit hyötyvät siitä. Jos ampuminen sujuu pienoiskiväärillä, 2008. Kun hänen ennätyksensä on täydet 600 pistettä, hänellä on on taidolliset edellytykset ampua hyvin 300 metrillä. Se vaatii vähän mahdollisuudet vaikka mihin. erilaista tuulen ja rekyylin hallintaa. Lisäksi harjoittelun kautta pitää - Ennen ilma-aseiden EM-kisaa kilpailen vain kansainvälisessä hakea luottamus välineisiin ja itseensä. Münchenin ilma-asekilpailussa tammikuun lopussa. , hän sanoo Ampumaurheiluliiton kiväärimaajoukkueen harjoittelu uudistui tai - Ilma-aseiden EM-kisa, maailmancupit ja ruutiaseiden EM-kisa sai ainakin uusia vivahteita, kun olympiahopeamitalisti Juha Hirvi ovat kauden pääkisoja. Maailmancupissa ammun ilma- ja pienois- aloitti kiväärilajien päävalmentajana. Pekingin olympiadin pääval- kiväärillä Pekingin (16.-24.4.), Münchenin (12.-21.5.) ja Milanon mentajana työskennellyt Pirjo Peltola on nykyisin lajivalmentaja ja (21.-29.5.) kilpailut. Ilmakiväärillä tavoittelen aina finaalipaikkaa. vammaisampumaurheilun kehityspäällikkö. Aiemmin lajivalmenta- Henri Häkkinen on voittanut ruutiaseiden EM-kilpailussa joukkue- jana toiminut Tapio Säynevirta on edelleen vammaisten ja vammat- kultamitalin 300 metrin kiväärin täysottelussa Juha Hirven ja Jussi tomien lajivalmentaja sekä 300 metrin lajien valmentaja. Puustisen kanssa silloisella ME-tuloksella 3511 vuonna 2005 sekä - Leirillä on edelleen samat naamat, mutta nyt yksi on jättänyt henkilökohtaisen pronssimitalin 300 metrin kiväärin täysottelussa pyssyn kotiin, Häkkinen yksinkertaistaa muutoksen. 2007. Ruutiaseiden Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton (ISSF) - Tällä kaudella valmennuksessa on mahdollisuus kokeilla roh- lajien EM-kilpailu on tänä vuonna 13.-26. heinäkuuta Kroatian Osi- keasti, kun olympiapaikkoja ei ole vielä jaossa. jekissa. Häkkisen kilpailuohjelmassa on viisi lajia: pienoiskiväärin Yliluutnantti, sotatieteiden maisteri Henri Häkkinen työskentelee makuuasennon 60 laukauksen kilpailu ja 3x40 laukauksen täysot- aliupseerikoulun varapäällikkönä Viestirykmentissä Riihimäellä. telu, 300 metrin kiväärin makuuasennon 60 laukauksen kilpailu ja Hän aloitti tehtävässä 1. lokakuuta. täysottelun 3x40 laukauksen täysottelu sekä 300 metrin vakiokivää- - Olen todella tyytyväinen työhöni. Tehtävät ovat sopivan haasta- rin 3x20 laukauksen asentokilpailu. via. Koko syksyn on ollut kiva lähteä töihin. >>

URHEILUAMPUJA 1/2009 21 Hanna Etula varovaisena Prahaan

Olympia-ampuja Hanna Etula lähtee va- rovaisena ilma-aseiden EM-kilpailuun, vaikka vuosien 2003 ja 2007 EM-hopea- mitaleillaan hän on osoittanut olevansa hyvänä päivänä yksi Euroopan ja maail- man parhaista ilmakivääriampujista. Epä- varmuuden aiheuttaa sitkeä lonkkavaiva. - Minulla on ollut ongelma lonkan kanssa viime huhtikuusta alkaen. Pitkään aikaan minulla ei ole ollut sellaista kisaa, jossa ampuminen olisi tuntunut pelkästään hy- vältä, hän sanoo. - Kovasti olen tehnyt töitä kuntouttaes- sani jalkaani ja kovasti olen tehnyt töitä ilmakiväärin kanssa, että pääsisin huip- pukuntoon. Pystyammunta ei ole vielä ihan parasta. Tammikuun lopun kisa Hanna Etula tähtäsi EM-hopeaa 2007. Hän on ampunut ilmakiväärin Münchenissä antaa osviittaa kunnon ke- naisten SE-tuloksen 399 Ruotsin Sävsjössä tammikuussa 2007. hityksestä. Lonkkavaiva on aiheuttanut Hanna Etulalle tekniikkaongelman. ainakaan pahemmaksi mennyt. Kilpailutulokset olivat kohtuullisia Ampuma-asento ei pysy ryhdissä parhaiden päivien malliin. koko ajan eivätkä laskeneet Norjassakaan, hän arvioi. - Asentotuntumani ei ole tarpeeksi hyvä lonkan ja lantion vuoksi. Kun Hanna Etula ampui normaalin ilmakiväärikilpailun lisäksi vielä lantio pääsee aukeamaan sivusuunnassa, osumat ovat kaukana ysis- Supercupin voiton Hell Openin kolmantena ja viimeisenä kilpailu- sä. Kunto asentoni on hyvä, osumat ovat nätisti keskellä kymppiä. päivänä. Voitollaan hän kuittasi 8000 Norjan kruunua. PM-kisan Lahden Ampumaseuraa edustava 27-vuotias Hanna Etula kilpaili peruskilpailun tulos oli 392. Swedish Cupissa hän laukoi 396, 392 kahdeksan päivän aikana peräti seitsemänä päivänä Ruotsissa ja ja 395 pisteen peruskilpailut. Hell Openin peruskilpailuissa hän täh- Norjassa tammikuun alussa. Ensin PM-kilpailussa ja Swedish Cu- täsi 392, 394 ja 395. pissa Ruotsissa sekä välipäivän jälkeen Hell Openissa Norjassa - Samanlaista kisaputkea en ole aiemmin ampunut, mutta aiem- startteja kertyi kymmenkunta. Lisäksi välipäivän urakkana oli tuhat minkin tammikuussa on ollut paljon kisoja. Joskus olemme käyneet kilometriä ajoa Sävsjöstä Trondheimiin. kotimaan kisojen ja Münchenin perinteisen tammikuun kisan välis- - Lonkka ei tykännyt kauhean hyvää kisaputkesta, mutta ei se sä kilpailemassa Tshekin Pilsenissäkin, hän kertoo.

Marjo Yli-Kiikan tavoitteena finaalipaikka

- Finaalipaikka on tavoitteenani. Vuoden eivät ole veljiä keskenään, joten tulosta tai muiden kilpailijoiden tekemisiä on vaikea ennustaa. Eiköhän kisassa ole samat tutut naa- mat, vaikka tämä onkin olympiadin ensimmäinen vuosi, Marjo Yli-Kiikka kommentoi ilma-aseiden EM-kilpailua. Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseuraa edustava 30-vuotias Marjo Yli-Kiikka ampui ilmakiväärillä kuuden- neksi EM-kisassa keväällä 2007 Ranskan Deauvillessä. Se on hänen uransa paras sijoitus ilma-aseiden EM-kisas- sa – toistaiseksi. Viime keväänä laukoi yhden uransa huo- noimmista EM-kisoista Sveitsin Winterthurissa ja oli 392 pisteellä vasta 37:s. - Viime keväänä minulla oli stressi. Opiskelin, treenasin paljon ja tein vähän kaikkea. Olin aivan poikki, kun oli ki- soissa. Nyt minulla ei ole sellaista kuormitusta alla. Voin keskittyä rauhassa kilpailuun, hän sanoo. Marjo Yli-Kiikka valmistui maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi juuri ennen Pekingin olympialaisia.

Marjo Yli-Kiikka on ampunut ilmakiväärin naisten SE-tuloksen 399 Turussa maaliskuussa 2006.

22 URHEILUAMPUJA 1/2009 Krister Holmberg opastaa kolmatta ikäpolvea

- Nuoret ampujat tulevat välillä kyselemään, miten jossakin tilan- teessa pitäisi menetellä. Yritän auttaa parhaani mukaan. Ainakin luulen, että nuoret kuuntelevat ja ottavat neuvosta vaarin. Välillä tie- tysti tuntuu, etteivät he kuuntele yhtään. Se on todella mukavaa ja palkitsevaa, kun nuoret pärjäävät ja kun tuntee tehneensä jotakin sen eteen, Krister Holmberg kertoo. 35-vuotias Krister Holmberg opastaa jo kolmatta ikäpolvea am- pumaan liikkuvaa maalia. Ensin hänen, Vesa Saviahteen ja Pasi Wedmanin opissa oli Ville Häyrisen ikäpolvi. Nyt Häyrinen toimii EM-joukkueen liikkuvan maalin ampujien valmentajana. Häyrisen jälkeen konkarit jakoivat kokemuksiaan Staffan Holmströmille ja Tarmo Koskelalle. Nyt joukkueen junioriampujina ovat olleet Sami ja Tomi-Pekka Heikkilä, Mårten Westerlund ja Jarmo Toiva. EM- kilpailussa ampuvat Heikkilän veljekset ja Westerlund. - Kaikki ovat lahjakkaista ja osaavat ampua. Kunhan he pystyvät tekemään kunnon tuloksen ulkomailla muutaman kerran, he saavat turhan jännityksen pois. Sitten he pystyvät ampumaan samanlaisia tuloksia ulkomailla, kun he nyt ampunut kotimaan pienissä kilpai- luissa, Holmberg ennustaa. - Meidän kokeneempien ampujien tehtävänä on prepata heitä. Liikkuvan maalin ampuminen on aivan erilaista kuin kivääri- ja pis- Raseborg Skyttar –seuraa edustava Krister Holmberg on yksi toolilajien ampuminen. 20 tai 30 laukausta on ammuttava kerral- ilma-aseiden EM-kisan suosikeista. Hän tähtäsi ilmakiväärin seka- la ilman taukoa. Jännitys kasvaa sarjan aikana ja jokaiselle tulee juoksuissa MM-hopeaa Tshekin Pilsenissä lokakuussa. Lisäksi hän jossakin vaiheessa se heikko kohta. Se pitää muistaa, että heikko voitti pitkän uransa ensimmäisen maailmanmestaruuden ampumal- kohta tulee jokaiselle ja että kovia tuloksia ei tarvitse pelätä. la kultamitalin pienoiskiväärin sekajuoksuissa.

EM-KILPAILUN OHJELMA Ilma-aseiden EM-kilpailu on vain kaksipäiväinen tapahtuma Tshekin Prahassa 21.-22. helmikuuta. Kahden kilpailupäivän lisäksi ohjelmassa on yksi harjoituspäivä.

LAUANTAI 21.2. SUNNUNTAI 22.2. 8.00-9.15 ilmapistooli, naiset, 40 ls:n peruskilpailu (Mira Nevansuu) 8.00-9.45 ilmapistooli, miehet, 60 ls:n peruskilpailu 8.00-12.00 liikkuva maali, ilmakivääri, 60 ls (normaalijuoksut), miehet ja pojat, 8.00-11.30 liikkuva maali, ilmakivääri, 40 ls (sekajuoksut), miehet, naiset, 30 ls:n hitaat juoksut (Krister Holmberg miesten sarjassa sekä Sami pojat ja tytöt, ensimmäiset 20 ls (Krister Holmberg miesten Heikkilä, Tomi-Pekka Heikkilä ja Mårten Westerlund poikien sarjassa) sarjassa, Sami Heikkilä, Tomi-Pekka Heikkilä ja Mårten 8.00-12.00 liikkuva maali, ilmakivääri, 40 ls (normaalijuoksut), naiset ja tytöt, Westerlund poikien sarjassa sekä Marika Salminen naisten 20 ls:n hitaat juoksut (Marika Salminen naisten sarjassa ja Micaela sarjassa ja Micaela Qvarnström tyttöjen sarjassa) Qvarnström tyttöjen sarjassa) 10.15-10.30 ilmapistooli, miehet, 60 ls:n peruskilpailun mahdollinen 9.45-10.00 ilmapistooli, naiset, 40 ls:n peruskilpailun mahdollinen pudotusammunta finaalipaikoista pudotusammunta finaalipaikoista 11.00-12.45 ilmapistooli, pojat, 60 ls:n peruskilpailu (Jesse Peltomäki) 10.30-11.45 ilmapistooli, tytöt, 40 ls:n peruskilpailu (Anette Källi) 12.30-16.00 liikkuva maali, ilmakivääri, 40 ls (sekajuoksut), miehet, naiset, 12.15-12.30 ilmapistooli, tytöt, 40 ls:n peruskilpailun mahdollinen pojat ja tytöt, viimeiset 20 ls (Krister Holmberg miesten pudotusammunta finaalipaikoista sarjassa, Sami Heikkilä, Tomi-Pekka Heikkilä ja Mårten 12.30-16.30 liikkuva maali, ilmakivääri, 60 ls (normaalijuoksut), miehet ja pojat, Westerlund poikien sarjassa sekä Marika Salminen naisten 30 ls:n nopeat juoksut (Krister Holmberg miesten sarjassa sekä Sami sarjassa ja Micaela Qvarnström tyttöjen sarjassa) Heikkilä, Tomi-Pekka Heikkilä ja Mårten Westerlund poikien sarjassa) 13.15-13.30 ilmapistooli, pojat, 60 ls:n peruskilpailun mahdollinen 12.30-16.30 liikkuva maali, ilmakivääri, 40 ls (normaalijuoksut), naiset ja tytöt, pudotusammunta finaalipaikoista 20 ls:n nopeat juoksut (Marika Salminen naisten sarjassa ja Micaela 14.00-15.45 ilmakiväärii, miehet, 60 ls:n peruskilpailu (Henri Häkkinen) Qvarnström tyttöjen sarjassa) 16.15-16.30 ilmakivääri, miehet, 60 ls:n peruskilpailun mahdollinen 13.00-14.15 ilmakivääri, naiset, 40 ls:n peruskilpailu (Hanna Etula, Tiia Törmälä ja pudotusammunta finaalipaikoista Marjo Yli-Kiikka) 14:45-15:00 ilmakivääri, naiset, 40 ls:n peruskilpailun mahdollinen 17.00-18.45 ilmakivääri, pojat, 60 ls:n peruskilpailu (Juho Kurki, Henri pudotusammunta finaalipaikoista Törmälä ja Jaakko Björkbacka) 15.30-16.45 ilmakivääri, tytöt, 40 ls:n peruskilpailu (Henna Kärhä) 19.15-19.30 ilmakivääri, pojat, 60 ls:n peruskilpailun mahdollinen 17.15-17.30 ilmakivääri, tytöt, 40 ls:n peruskilpailun mahdollinen pudotusammunta finaalipaikoista pudotusammunta finaalipaikoista FINAALIT FINAALIT 10.30 ilmapistooli, naiset, 40 ls:n peruskilpailun 10 ls:n finaali 11.00 ilmapistooli, miehet, 60 ls:n peruskilpailun 10 ls:n finaali 13.00 ilmapistooli, tytöt, 40 ls:n peruskilpailun 10 ls:n finaali 14.00 ilmapistooli, pojat, 60 ls:n peruskilpailun 10 ls:n finaali 15.30 ilmakivääri, naiset, 40 ls:n peruskilpailun 10 ls:n finaali 17.00 ilmakivääri, miehet, 60 ls:n peruskilpailun 10 ls:n finaali 17.00 liikkuva maali, mitaliottelut, miehet ja naiset 20.00 ilmakivääri, pojat, 60 ls:n peruskilpailun 10 ls:n finaali 18.00 ilmakivääri, tytöt, 40 ls:n peruskilpailun 10 ls:n finaali

URHEILUAMPUJA 1/2009 23 Satu Mäkelä-Nummela

Teksti ja kuvat: Matti Viitanen ja Vuoden naisurheilija Vuodenrapin olympiakultamitalisti Satu Olympiakultamitalisti urheilija Satu Henri Häkkinen pokkasi Mäkelä-Nummela keräsi urhei- Mäkelä-Nummela on Läpimurto-palkinnon lutoimittajien äänestyksessä Joensuun Ampujia edustava olympiaprons- 3798 ääntä ja 297 ykkössijaa Vuoden urheilija ja Vuoden simitalisti Henri Häkkinen pokkasi Suo- TVuoden urheilijaksi. Toiseksi sijoittunut sou- naisurheilija Suomessa 2008. men Urheilugaalan Läpimurto-palkinnon. dun olympiahopeamitalistikaksikko Sanna Olympiapronssimitalisti Henri Läpimurto-palkinnon kriteerinä on "Nousu Sten - Minna Nieminen sai 2551 ääntä ja 11 suomalaisen huippu-urheilun terävimpään ykkössijaa. Keihäänheiton olympiaprons- Häkkinen pokkasi Läpimurto- kärkeen". simitalisti Tero Pitkämäki oli kolmas 2518 palkinnon. Olympiahopeamitalisti 28-vuotiaan hollolalaisen Häkkisen kans- äänellä ja 9 ykkössijalla. Ilmakiväärin olym- Juha Hirvi palkittiin yhdessä sa palkinnosta kisasivat Ajo Motorsport piapronssimitalisti Henri Häkkinen oli ää- -talli, jonka ajaja Mike di Meglio voitti vii- nestyksessä seitsemäs 1162 äänellä ja Jani Tanskasen, Markku me vuonna MotoGP-sarjan 125-kuutioisten liikkuvan maalin MM-kultamitalisti Krister Niinimäen ja Hanno Möttölän MM-kultaa, sekä Jarmo Ollanketo ja Marko Holmberg 30:s 65 äänellä. Äänestykseen VuodenTörmänen, jotka pyöräilivät hopeaa Pekin- urheilija osallistui kaikkiaan 434 urheilutoimittajaa. kanssa erikoispalkinnolla gin paralympialaisissa 2008. Vuoden naisurheilija -tittelin Satu Mäkelä- urheilu-urastaan. Mäkelä- Nummela voitti ylivoimaisesti. Hän kahmi Nummela, Häkkinen ja Hirvi 328 ääntä, kun Virpi Kuitunen sai 38, 31 ja soutajakaksikko Sanna Sten - vastaanottivat palkintonsa VuodenMinna Nieminen 18 ääntä. Suomen Urheilugaalassa urheilija - Totta kai valinta Vuoden urheilijaksi läm- Hartwall Areenassa Helsingissä mittää mieltä. Voi sanoa, että olympiahuu- ma jatkuu edelleen. Olen tehnyt vuosia töitä maanantaina 12. tammikuuta. olympiavoiton eteen. On hienoa, että urhei- lutoimittajat arvostavat sitä Vuoden urheilija -äänestyksessä, 38-vuotias orimattilalainen Satu Mäkelä-Nummela kuvaili tuntojaan heti Satu Mäkelä-Nummela ampui olympia- valinnan ratkettua. kultaa tuloksella 91 (70+21) kiekkoa, joka Orimattilan Seudun Urheiluampujia edus- on uusi finaalin olympiaennätys. Peruskil- tava olympiakultamitalisti Satu Mäkelä- pailussa hän sivusi omaa ennätystään 70 Nummela on jo päättänyt tavoitella olym- kiekkoa. Finaalissa hän sivusi SE-tulostaan piamenestystä 2012 Lontoossa. Hän on jo 91 (70+21) kiekkoa. ryhtynyt harjoittelemaan suunnitelmallisesti, Satu Mäkelä-Nummela on kymmenes vaikka monenlaiset edustustilaisuudet ja urheilija, jonka urheilutoimittajat ovat valin- kekkerit jatkuvat edelleen. Esimerkiksi tam- neet sekä Vuoden urheilijaksi että Vuoden mikuun puolivälissä hän osallistui elämänsä naisurheilijaksi. Aiemmin Vuoden urheili- ensimmäisen kerran ralliin kartanlukijana ja jaksi on valittu seuraavat naiset: 1973 Mo- voitti heti luokkansa Juha Högströmin kans- na-Lisa Pursiainen, 1974 , 1978 sa Orimattila-rallissa. Ennen rallia Mäkelä- , 1983 , 1984 Nummela suoritti tutkinnon. Marja-Liisa Kirvesniemi, 1986 Marjo Mati- - Helmikuussa lähdemme ensimmäiselle kainen, 1987 Marjo Matikainen, 1989 Mar- harjoitusleirille etelään. Talvella Suomessa jo Matikainen, 1990 Päivi Alafrantti, 1996 on liian pimeää ampua eikä sää yleensä ja 2003 Hanna-Maria Sep- muutenkaan suosi. Tavoite on Lontoossa ja pälä. 38-vuotias orimattilalainen Mäkelä- sen mukaisesti pitää ryhtyä töitä tekemään. Nummela on vasta toinen ampumaurhei- Tosissani luon pohjaa neljän vuoden projek- lija, joka on valittu Vuoden Urheilijaksi tai tille, hän kertoi Urheilugaalassa. Vuoden naisurheilijaksi. Vilho Ylönen on - Lopullinen tavoite määräytyy olympia- Vuoden urheilija 1958 ja Vuo- vuoden kunnon mukaan. Turha on itselleen den naisurheilija 1998. Urheilutoimittajain asettaa tavoitteeksi haavejuttuja, jotka eivät liitto on valinnut Vuoden urheilijan vuodes- ole lähellekään todellisuutta. ta 1947 lähtien.

24 URHEILUAMPUJA 1/2009 Vuoden Vuoden urheilija urheilija

VAS. Henri Häkkinen ja Läpimurto-palkinto.

YLH. Satu Mäkelä-Nummela ja Vuoden Urheilija -palkinnon urheilijalle jäävä muistopalkinto.

OIK. Sanna Sten, Juha Hirvi ja Minna Nieminen. Sanna ja Minna kehuivat Juhan esimerkilliseksi urheilijaksi, jonka puhetta kannattaa kuunnella.

URHEILUAMPUJA 1/2009 25 Juha Hirvi, Satu Mäkelä-Nummela ja Henri Häkkinen.

VUODEN URHEILIJA (urheilutoimittajien valinta, suluissa ykkössijat): Vuoden sykähdyttävin urheiluhetki -yleisöäänestys 1) Satu Mäkelä-Nummela 3798 (297), 2) Sanna Sten – Minna Nieminen 2551 (11), (Suomen Urheilugaalan valinta): Suomen salibandyn MM-kulta, 3) Tero Pitkämäki 2518 (9), 4) Virpi Kuitunen 2372 (25), 5) Minna Kauppi 1937 joka sai 34,4 prosenttia äänistä. Satu Mäkelä-Nummelan kultamitali Pekingissä (23), 6) 1681 (30), 7) Henri Häkkinen 1162, 8) Hanna-Maria Sep- keräsi 29,1 prosenttia äänistä ja jalkapallonuorten EM-paikan varmistuminen 21,3 pälä 950 (1), 9) Leo-Pekka Tähti 925 (7), 10) Valtteri Filppula 668 (6), 11) Kimi prosenttia äänistä. Räikkönen 634 (3), 12) Markku Niinimäki 421 (2), 13) Pekka Koskela 403, 14) Jarkko Ala-Huikku 362 (1) ja Mikko Hirvonen 362 (1), 16) Tero Järvenpää 343, Suomen Urheilugaaplan yli 50-henkinen ”Suuri palkintoraati” äänesti 9.1.2009 pal- 17) Mika 228 Ahola (1), 18) 222, 19) Mika Kallio 184 (1), 20) kintoluokkien voittajat. Puolustusministeri Jyri Häkämiehen johtamassa palkintolau- Jarkko Nieminen 166 (1), 21) Sari Multala 109, 22) Laura Lepistö 102, 23) Pekka takunnassa olivat edustettuina Suomen Liikunta ja Urheilu, Suomen Olympiakomitea, Päivärinta - Timo Karttiala 99 (1). 24) 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkue 85 (1) Nuori Suomi, Suomen Antidopingtoimikunta ADT, Suomen Paralympiakomitea, Suo- ja Samuli Aro 85, 26) Petri Pasanen 83, 27) Amin Asikainen 78, 28) Pia Sundstedt men Urheilumuseo sekä Urheilutoimittajain liitto. 77, 29) Topi Kosonen 73 (1), 30) Krister Holmberg 65, 31) Salibandymaajoukkue 41, 41 ja Riikka Lehtonen 41, 34) Jussi Jääskeläinen 38 (1), 35) Lajien parhaat (urheilutoimittajien valinta) Anne Rikala - Jenni Mikkonen 37 ja Jari Martikainen 37, 37) Osku Palermaa 36, 38) Ampumaurheilu: Satu Mäkelä-Nummela Minea Blomqvist 35, 39) Kyra Kyrklund 31, 40) Ville Lång 23, 41) Markus Niemelä 16, 42) Heini Elo 14, 43) Mika Poutala 10, 44) Juha Salminen 9, Mikko Esko 9, Ma- Suomen Urheilugaalan muut palkintoluokat www.suomenurheilugaala.fi rika Hara 9 ja 9, 48) Sami Hyypiä 8, 49) Jääkiekkoilun MM-kisojen ja Suomen Urheilutoimittajien muut valinnat, esimerkiksi muiden lajien parhaat, pronssijoukkue 7, 50) Suunnistuksen naisten MM-viestin kultajoukkue 6, Petteri www.urheilutoimittajat.fi. Koponen 6, Sami Laakkonen 6 ja Niko Korsumäki 6, 54) Marko Tarkkala 5, Roman Eremenko 5, Virpi Kehänen 5, Kjell Carlström 5 ja Sami Seliö 5, 59) FC Inter 4 ja Jussi Pinomäki 4, 61) 3, 62) Ingrid Stengård 2, Erika & Emilia Nyström 2 ja Jukka Saarinen 2, 65) Jonatan Johansson, Henri Toivoniemi, Petteri Salonen - Pasi Uotila, Jani Kallunki ja Heikki Kovalainen.

VUODEN NAISURHEILIJA (urheilutoimittajien valinta): 1) Satu Mäkelä-Nummela 328, 2) Virpi Kuitunen 38, 3) Minna Kauppi 31, 4) Sanna Sten – Minna Nieminen 18, 5) Hanna-Maria Seppälä 3 ja Tanja Poutiainen 3, 7) Pia Sundstedt 1 ja Sari Multala 1.

VUODEN VALMENTAJA (urheilutoimittajien valinta): 1) Markku Kanerva 158, 2) Matti Nummela 104, 3) Job Dragtsma 56, 4) Veikko Sinisalo 29, 5) Virpi Horttana 20, 6) Hannu Kangas 18, 7) Petteri Nykky 10, 8) Doug Shedden 8, 9) Pentti Järvenpää 6, 10) Jarmo Riski 4, 11) Janne Salmi 3, 12) Erkki Helaoja 2, 13) Anneli Laine-Näätänen, Petri Matikainen, Mika Lehkosuo ja Aki Ajo.

Läpimurto (Suomen Urheilugaalan valinta): Henri Häkkinen. Palkintolautakunnan perustelut: Etukäteen ei Suomen olympiajoukkueen mitalitoi- voja. Ilmakivääriammunnan olympiakullassa kiinni vielä ennen viimeistä laukausta.

Urheilutoimittajat arvostivat Matti Nummelan toiseksi parhaaksi valmentajaksi. Satu Mäkelä-Nummelan urheilutoimittajat arvostivat Vuoden Urheilijaksi ja Vuoden Naisurheilijaksi.

26 URHEILUAMPUJA 1/2009 Suomen Ampumaurheiluliitto (SAL), Sanser Oy ja Grizzly ovat tehneet yli olympiadin kestävän yhteistyö- sopimuksen, jolla vaatetetaan SAL:n maajoukkueet. Yhteistyön tarkoituksena on tarjota täydenpalvelun paketti, jolla myös seurat voivat edullisesti ja helposti hankkia personoituja seuravaatteita. Lisäksi jatkossa tullaan tekemään ns. fanipaitoja menestyvistä urheilijoistamme. Yhteistyö tarjoaa seuroille mahdollisuuden myös varainhankintaan.

Kuokkamaantie 2, 33800 Tampere, puhelin 026 229 300, faksi (03) 260 1310, sanser@sanser.fi , www.sanser.fi ARVOSTETTU turvallinen MENESTYVÄ ja nykyaikainen

- Haluamme, että toimintamme on arvostettua. Haluamme olla kansainvälisesti menestyvä lajiliitto. Haluamme, että toimintamme on innostavaa ja turvallista. Haluamme toimia nykyaikaisilla suorituspaikoilla, toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi kertoi Ampumaurheiluliiton strategiset 9PUHTAITA OSUMIA tavoitteet juhlavuoden avauksessa 23.-25. tammikuuta HYVÄSSÄ SEURASSA Suomen Urheiluopistossa Vierumäellä. 90 VUOTTA

Teksti ja kuvat: Matti Viitanen

90-vuotisjuhliaan viettävä Suomen kansainväliseen ampumaurheilutoimintaan. sissä kattojärjestöissä saadaksemme arvo- Ampumaurheiluliitto uudisti strategiaansa Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan kilpailuja Suomeen ja nostaaksemme siten viime vuonna. Strategiset tavoitteet kirkas- eettiset ohjeet ja urheilun reilun pelin periaat- lajiemme arvostusta. Meidän on kehitettävä tuivat työn tuloksena. teet. Toiminnassamme edistämme sukupuol- tulorakennettamme ja seurattava tiukasti - Meillä on monta kilpailuetua muihin la- ten välistä tasa-arvoa, Aarrekivi kertoi. menojamme. Yhteistyömme tärkeiden si- jeihin verrattuna. Ampumaurheilu on koko Strategiatyössään Ampumaurheiluliitto dosryhmien kanssa on oltava kattavaa ja elinkaaren kattava ja tasa-arvoinen harras- määritteli visionsa: Ampumaurheilu on ar- systemaattista. Viestintämme pitää olla hy- tus. Ampumaurheilu on turvallista, vastuul- vostettu, kansainvälisesti menestyvä, innos- vin toimivaa ja monimediallista sekä valta- lista ja eettistä. Ampumaurheilijat ymmärtä- tava ja turvallinen urheilumuoto, jota harras- kunnallisesti että seura- ja aluetasolla. vät ympäristöasioita. Organisaatiomme on tetaan nykyaikaisilla suorituspaikoilla. Jotta ampumaurheilu menestyisi jatkos- muutos- ja kehittämishaluinen. Lisäksi me - Jotta olisimme arvostettu, lajiemme pa- sakin kansainvälisissä arvokilpailuissa, liiton menestymme kesäolympialaisissa. Mehän rissa pitää työskennellä nykyistä enemmän toimijoiden pitäisi kasvattaa lisää sitoutu- olemme ainut laji, joka on tuonut mitalin koulutettuja valmentajia ja seuratoimijoita. neita ja kansainvälisesti menestyviä huip- kaikista kolmesta kesäolympiakilpailusta Ampumakouluja pitäisi olla 150 hyvin toi- pu-urheilijoita ja tulevaisuuden lupauksia. 2000-luvulla, Risto Aarrekivi esitteli uutta mivassa seurassa – niitä pitäisi olla ainakin Lisäksi Ampumaurheiluliiton on kyettävä strategiaa lajijaostojen, valiokuntien, aluei- yli sadan jäsenen seuroissa. Meidän pitäisi kehittymään olympiakomitean ja paralym- den ja hallituksen edustajille. pystyä vaikuttamaan lajiemme kansainväli- piakomitean järjestelmätukilajina. - Kilpailueduista huolimatta meillä on muutostarpeita. Meillä on tarve priorisoida ja selkeyttää toimintaamme. Meidän on li- AMPUMAURHEILULIITON sättävä ratojemme määrää ja parannettava useimpien ratojemme laatua. Seuratoiminta- kulttuuriamme olisi hyvä monipuolistaa sekä ARVOT valmennus- ja koulutusjärjestelmäämme pitäisi kehittää edelleen. Yhteistoimintaa ja Suomen Ampumaurheiluliiton yhteisöllisyyttä voi ja pitää aina lisätä. toiminnan arvopohja EDISTÄÄ JA KEHITTÄÄ rakentuu Reiluun Peliin AMPUMAURHEILUA eli liikunnan ja urheilun Ampumaurheiluliitto on määritellyt missiok- eettisiin periaatteisiin seen edistää ja kehittää ampumaurheilua, sekä avoimuudelle, turvata sen toimintamahdollisuudet ja tarjo- ta onnistumisen edellytyksiä. oikeudenmukaisuudelle, - Toimintasääntöjemme mukaan liiton tar- turvallisuudelle ja ympäristön koituksena on edistää ja kehittää ampumaur- huomioimiselle. heilua Suomessa sekä osallistua ja vaikuttaa

28 URHEILUAMPUJA 1/2009 Suomen Ampumaurheiluliitto on perustettu 19.1.1919 ja rekisteröity 10.9.1919.

- Valmentajakoulutusjärjestelmän kehittämistä pitää jatkaa. Tavoitteena on 300 ykköstason, 70 kakkostason ja 20 kolmosta- Yhtä juhlaa son valmentajaa, Risto Aarrekivi asetti haasteita. Suomen Ampumaurheiluliitto juhlii 90-vuotista taivaltaan - Seura-, alue-, tehoryhmä-, maajoukkue- ja olympiaval- yhteensä 30 eri tapahtumassa. mennusjärjestelmiä on kehitettävä yhä toimivammiksi. Huip- - Juhlimme ja teemme yhdessä.koko Kiitämme vuosiseuroja, puammunnan tutkimus- ja kehittämistoimintaa on toteutettava seuratoimijoita ja urheilijoita. Lisäksi viemme konkreetin edelleen yhteistyössä KIHUn ja valmennuskeskusten kanssa apupaketin seuroille, hahmotteli Ampumaurheiluliiton valmentautumisen parantamiseksi. toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi juhlavuotta. - Tavoitteenamme on kehittää Ampumaurheiluliiton TOIMINNASTA INNOSTAVAA TÄHTIEN TUIKKEESSA yhteisöllisyyttä. - Jotta toimintamme olisi nykyistä innostavampaa, jäsenmää- Ampumaurheiluliitto on valinnut 90-vuotisjuhliensa rämme kasvun pitää jatkua. Tavoitteena on uusien sitoutuneiden iskulauseiksi ”Pienestä ampumaurheilijasta isoksi ihmiseksi harrastajien lisääminen sekä yhteisiin tavoitteisiin sitoutuneiden hyvässä seurassa” ja ”Puhtaita osumia hyvässä seurassa”. koulutettujen toimijoiden löytäminen oikeille paikoille organisaa- Ne kertovat liiton toiminnan ja lajien kasvatuksellisuudesta, tiossamme, Risto Aarrekivi kuvaili strategiaa. turvallisuudesta ja urheilullisuudesta, yhteisöllisyydestä sekä - Kilpailujärjestelmää pitää elvyttää seurajohteisesti – seura- ympäristön huomioimisesta. kilpailuista polku vie ensin aluetasolle ja sitten SM-kilpailuihin ja kansainväliselle tasolle. Kilpailijoiden lisäksi polku pitää tarjota KAHVIA JA KAKKUA TARJOLLA myös seuratoimijoille; tuomareille, valmentajille ja seurajohtajille. Ampumaurheiluliitolla on yhteensä 30 tapahtumaa 90-vuotis- Koko ampumaurheiluperheen yhteistoimintaa ja yhteisöllisyyttä juhlissaan. Osassa tapahtumista liitto tarjoaa kahvia ja kakkua. on parannettava. Onneksi meillä on hyödynnettävissä menesty- vien kansainvälisten tähtien vetovoima. 7.-8.3. Lasten ja nuorten Kultahippufinaalit, Mikkeli Tulevaisuudessakin ampumaurheilussa on kiinnitettävä ny- 13.-15.3. GoExpo-messut ja seminaari, Messukeskus, Helsinki kyistäkin enemmän huomiota turvalliseen toimintaan. Ampu- 20.-23.3. Ilma-aseiden SM-kisat ja kakkukahvit, Suomen malajikohtaisesti on pidettävä ammunnan peruskoulutus, turva- Urheiluopisto, Vierumäki ohjeistus ja toimintatavat sellaisella tasolla, johon viranomaiset 3.-5.4. Iso- ja vakiopistoolin Eurooppa-cup -kilpailu, Suomen luottavat. Urheiluopisto, Vierumäki - Nykyaikaisten suorituspaikkojen saamiseksi, meidän on vai- 24.-25.4. Liittovaltuusto, SLU-talo, Helsinki kutettava ampumaratalakiin substanssiosaamisellamme. Rata- 23.-30.5. Ampumaurheiluviikko, seurat järjestävät tapahtumia eri olosuhteiden parantamisohjelman eli AMPU-hankkeen kautta puolilla Suomea määrittelemme ratatoiminnoille selkeät luokitukset harrastami- sen sekä ympäristö- ja turvallisuusasioiden suhteen. Neljä rataa 13.-14.6. Kansalllisen trapin ikämiesten, nuorten ja naisten SM- viidestä pitäisi olla luokiteltu ja ratoja pitäisi olla siellä, missä on kilpailu ja kakkukahvit, Mäntsälä kysyntää. Radat ja turva-alueet on huomioitava kaavoituksessa, 27.-28.6. Mustaruudin SM-kilpailu ja kakkukahvit, Orivesi Risto Aarrekivi kertoi. 4.-5.7. Haulikon compakin SM-kilpailu ja kakkukahvit, Sipoo - Uusia innovaatioita syntyy ympäristöriskien välttämiseksi ja 24.-26.7. Kiväärin 50 ja 300 metrin lajien ikämiesten ja –naisten hyvien ratojen rakentamiseksi. Yhteistyössä liikuntapaikkahoita- SM-kilpailu sekä pistoolilajien nuorten SM-kilpailu ja jakoulutusta järjestävien tahojen kanssa pitää pystyä rakenta- kakkukahvit, Oulu maan ratamestarikoulutus. 25.-26.7. Practicalin SM-kilpailu ja kakkukahvit, Suomussalmi 30.7.-2.8. 50 metrin kiväärilajien kaikkien sarjojen SM-kilpailut ja kakkukahvit, Joensuu 1.-2.8. Skeetin Y-sarjan SM-kilpailu ja kakkukahvit, Lempäälä Ampumaurheiluliiton toimiston, lajijaostojen, valiokuntien, 1.-2.8. Trapin Y-sarjan SM-kilpailu ja kakkukahvit, Hollola alueiden ja hallituksen edustajat juhlavuoden 7.-9.8. Pistoolin Y- ja N-sarjojen SM-kilpailu ja kakkukahvit, avaustilaisuuden ryhmäkuvassa sunnuntaina 25. tammikuuta. Laukaa 8.-9.8. Riistamaalin ruutilajien ikämiesten SM-kilpailu ja kakkukahvit, Koski 22.-30.8. Liikkuvan maalin MM-kisat, Suomen Urheiluopisto, Vierumäki 19.-20.9. Kasa-ammunnan SM-kilpailu ja kakkukahvit, Lohtaja 31.10.-1.11. Lajiparlamentit ja vuoden parhaiden Grande Finale –palkitsemistilaisuus, Suomen Urheiluopisto, Vierumäki

Lisäksi kakkua ja kahvia on tarjolla yhdessä siluetin SM-kilpailussa. Tapahtumaa ei ole vielä päätetty. Elo-syyskuussa Ampumaurheiluliiton toimisto järjestää alueiden kanssa yhdeksän seuratapaamista

URHEILUAMPUJA 1/2009 29 Teksti ja kuva: Matti Viitanen

- Olin kiinnostunut ampumisesta ja olin et- Aikuisenakin sinyt mahdollisuutta päästä kokeilemaan lajia. Kotikylällä, Juankoskella Koillis-Sa- vossa, metsästys oli tuttua, mutta siellä ei ollut ampumakoulutusta. Kun näin lehdessä voi aloittaa ilmoituksen Joensuun Ampujien ampuma- koulusta, ajattelin, että tuossa on nyt mah- dollisuuteni, hän kertoo. - Yhtenä vetäjänä oli Esa Kervinen. En ampumaurheilun tiedä olisinko lajissa mukana ilman häntä. Esa tarttui heti kiinni ja nakitti hommiin. Nyt olen ollut mukana yli 20 vuotta ja joka vuosi olen osallistunut ainakin jollakin tavalla toi- Anna-kaisa räsänen kertoo aloittaneensa ampumaurheilun siinä mintaan. vaiheessa kun hän muutti Pohjois-Karjalaan noin 25-vuotiaana. Anna-Kaisa Räsänen toimii Itä-Suomen aluejaostossa sihteerinä ja huolehtii pistooli- Hän hakeutui omatoimisesti joensuun Ampujien ampumakouluun. ja kiväärilajien tuomarikoulutuksesta yhdes- sä Martti Halttusen kanssa. Koulutus onkin sopiva tehtävä Pohjois-Karjalan Koulutus- kuntayhtymässä koulutusjohtajana työsken- Jos jokainen seuran jäsen houkuttelisi yhden va porukka, jota voisi houkutella harrasta- televälle Räsäselle. uuden kokeilemaan, jokainen olisi vastuussa maan. Heille voisi olla tarjolla ampumakoulu - Kilpailemisessa ja ampumisessakin olen lajin ja seuran markkinoinnista ja jokainen samaan aikaan kuin lapsillekin, jos tilat vain pitänyt yli kymmenen vuoden tauon. Mar- joutuisi tekemään töitä. Tutun kaverin kanssa sen sallivat. raskuussa palasin radalle ampumaan työ- on helpompi lähteä kokeilemaan uutta, kun kaverin houkuttelemana, mutta en ole vielä hän on eräänlainen tuki ja turva. Harva viih- Kuka sitoutuisi seuratyöhön? siirtynyt aktiiviampujaksi, hän kertoo. tyy ihan oudossa seurassa yksinään. Ampumaurheiluseurojen jäsenistö on hyvin - Ampumaurheilukin tarvitsee aktiivisia Ampumakouluun lapsiaan tuovat aikuiset miesvaltaista. Miehiä ja poikia on runsaat ihmisiä, jotka kiskaisevat kaverin mukaansa. ovat Anna-Kaisa Räsäsen mielestä luonte- 30.000 ja naisia ja tyttöjä noin 3.000.

30 URHEILUAMPUJA 1/2009 Lajijaoston tehtävät Aluejaoston tehtävät

Lajijaoston tehtävänä on Aluetoiminnan tarkoituksena on edistää ja kehittää ampu- - laatia lajinsa toiminta- ja taloussuunnitelmat maurheilua alueellaan sekä toimia SAL:n organisaation osana liittohallituksen antamien ohjeiden mukaisesti sekä yhteistoiminnassa lajijaostojen ja alueen seurojen kanssa. toimeenpanna hyväksytyt suunnitelmat ja seurata niiden Tarkoitustaan toteuttaakseen alue: toteutumista, - toimii alueensa seurojen yhdyssiteenä, - keskittyä erityisesti uusien kykyjen etsimiseen (=uusien - tukee alueensa seurojen toimintaa, huippuampujakykyjen etsimiseen) sekä kilpailu- sekä - koordinoi ja järjestää lajijaostojen kanssa alueellista harrastetoiminnan kehittämiseen ja lajinsa markkinointiin, tuomari- ja valmennustoimintaa, - kehittää lajiaan ampujien, jäsenyhdistysten ja liiton - järjestää muuta alueellista koulutustoimintaa, tarpeiden mukaisesti ja tarpeen mukaan järjestää lajiin - ohjaa ja valvoo alueellista kilpailutoimintaa, liittyvää koulutusta, - kehittää alueellaan nuoriso- ja harrastetoimintaa, - toimia kiinteässä yhteistyössä valmennusjohdon, - edistää SAL:n tavoitteiden toteutumista alueellaan, valmentajien sekä muiden liiton toimihenkilöiden - hoitaa alueellaan urheiluammunnan yhteiskuntasuhteita kanssa sekä noudattaa mahdollisimman avointa - vastaa alueensa urheiluammunnan tiedottamisesta ja toimintaperiaatetta asioiden valmistelussa, markkinoinnista. toimeenpanossa ja niistä tiedottamisessa, Aluejaosto voi toimintansa turvaamiseksi julkaista ja - valmistella hyvissä ajoin ja järjestää oman lajinsa kustantaa ampumaurheilua käsittelevää tiedotus- ja muuta lajiparlamentti SAL:n lajiparlamentin yhteydessä materiaalia sekä ottaa vastaan lahjoituksia. vuosittain marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna, Aluejaoston tehtävänä on: - seurata oman lajinsa kansallista ja kansainvälistä - kutsua koolle aluekokoukset ja valmistella niille esitettävät kehitystä, asiat sekä toimeenpanna niiden päätökset, - toimia oman lajinsa asiantuntijana ja tarvittaessa - huolehtia ja vastata alueen taloudellisesta toiminnasta, lausunnonantajana, hoitaa alueen taloutta ja tilinpitoa, laatia toimintasuunnitel- - toimia lajin harrastajien yhdyssiteenä ja edunvalvojana, ma- ja talousarvioehdotukset sekä toimintakertomukset, - laatia edellisen vuoden toiminnastaan kertomus ja - valita tarpeelliset toimielimet ja vastuuhenkilöt ja päättää jättää se liittohallitukselle annettujen ohjeiden mukaisesti. niiden tehtävistä ja valtuuksista, - huolehtia ampumaurheilun edunvalvonnasta ja yhteis- kuntasuhteista alueellaan, - huolehtia ampumaurheilun tiedottamisesta ja markkinoi- misesta alueellaan, - vahvistaa saavutetut alue-ennätykset ja pitää niistä luetteloa.

- Ampumakouluissa tai kilpailuissa tilanne ei näyttäydy näin kauhean miesvaltaisena. Ampumaurheilu Ehkä seurojen jäseninä olevien miesten vaimot ovat aktiivisia toimijoita seuroissa, arvossa vaikka eivät ole seurojen jäseniä. Ehkä äidit kuljettavat lapsiaan ampumakouluun, kilpai- Joensuussa luihin ja muihin harrastuksiin, Anna-Kaisa Räsänen sanoo. Anna-Kaisa Räsänen arvioi joensuu- - Naisia on mahdollisuus saada lajin pariin, laisten ja pohjoiskarjalaisten yleen- jos heillekin järjestää tutustumistilaisuuksia - Naisia on säkin suhtautuvan myönteisesti am- ja ampumakouluja. Vetäjien löytäminen on pumaurheiluun. Joensuun Ampujien ongelma, kun kaikilla yhdistyksillä on pu- mahdollisuus saada Henri Häkkisen olympiapronssimitali laa vapaaehtoistoimijoista, jotka sitoutuvat tietysti vain nosti lajin arvostusta. säännölliseen toimintaan. Seuratoiminta on lajin pariin, jos - Näkyvyys ja osin arvostuskin oli- harvojen aktiivien käsissä. Minäkään en ole sivat eri tasolla, jos paikkakunnalta varsinainen seura-aktiivi. heillekin järjestää pois muuttaneet Joensuun Ampuji- Yhdistystoiminnan suuri uhka on aktiivis- en kasvatit Henri Häkkinen ja Jussi ten ihmisten väsyminen. Runsaasti seura- tutustumistilaisuuksia Puustinen eivät enää edustaisi seu- työtä tekevä saattaa tympääntyä aivan yl- raa, hän sanoo. lättäen. Töiden hyvä organisointi ja riittävän ja ampumakouluja. - Ampumaurheilun tilanne Pohjois- porukan rekrytointi ovat parhaat keinot huo- Karjalassa on kohtuullinen, vaikka ti- lehtia tekijöiden jaksamisesta. Molemmat, lanne voisi olla parempikin. Joensuun rekrytointi ja organisointi, ovat vähintäänkin Ampujat ja Kontiolahden Urheilijat haasteellisia tehtäviä. ovat näkyvimmät seurat. Alueella on - Ihmiset saavat kiksejä vähän erilaisista paljon seuroja, mutta useimmat kai- asioista. Joku saattaa haluta vastuunalai- paavat aktiivitoimijoita. Lisäksi toimin- siin tehtäviin seurassa, kun työ ei tarjoa taa haittaavat erilaiset rataongelmat. haasteita. Joku hakee seurahenkeä ja ka- veriporukkaa.

URHEILUAMPUJA 1/2009 31 Henri Häkkinen Vuoden sotilasurheilija, Tapio Säynevirta Vuoden sotilasvalmentaja

uolustusvoimat palkitsi olympiapronssimitalisti Henri Häkkisen PVuoden sotilasurheilijana ja hänen valmentajansa Tapio Säy- nevirran Vuoden sotilasvalmentajana Pääesikunnassa Helsingissä torstaina 29. tammikuuta. Häkkinen on valittu Vuoden sotilasurhei- lijaksi 2006. Säynevirta on vuoden 1990 sotilasurheilija. Sotilasval- mentajaksi hänet valittiin ensimmäisen kerran. Häkkinen ja Säyne- virta edustavat Joensuun Ampujia. Vuoden sotilasurheilijaksi 2008 valittu yliluutnantti Henri Häkki- nen ampui ilmakiväärillä olympiapronssia Pekingin olympiakisassa. Viestirykmentissä palveleva Häkkinen voitti olympiapronssimitalin lisäksi muun muassa SM-kultaa ilmakiväärissä ja 300 metrin va- paakiväärin makuuammunnassa. Vapaakiväärin tulos oli maksimi eli 600 pistettä ja sivusi lajin Suomen ennätystä, jonka ensimmäi- sen on ampunut Tapio Säynevirta. Häkkinen ampui myös ilmaki- väärin joukkueiden SM-kilpailussa maksimituloksen eli 600 pistettä. Se on lajin uusi SE-tulos. Vuoden 2008 sotilasvalmentajaksi valittu vanhempi rajavartija Tapio Säynevirta on toiminut Henri Häkkisen henkilökohtaisena valmentajana virallisesti vuodesta 2005. Pohjois-Karjalan Rajavar- tiostossa työskentelevä Säynevirta on vuoden 1990 sotilasurheilija Tapio Säynevirta kävi noutamassa Vuoden sotilasvalmentaja ja ensimmäinen 600 pistettä ampunut suomalainen. Säynevirta lau- -lautasen Pääesikunnasta torstaina 29. tammikuuta. Henri koi täydellisen tuloksensa vapaakivääri makuuasennon kilpailussa Häkkinen kilpaili samaan aikaan kansainvälisessä ilma- vuonna 2003. asekilpailussa Saksan Münchenissä.

Satu Mäkelä-Nummela maailmanlistan ykkönen lympiakultamitalisti Satu Mäkelä-Nummela on Kansainvälisen Naisten skeet, 75 ls: 1) Chiara Cainero ITA 3775, 2) Kimberly Rhode USA 3091, 3) OAmpumaurheiluliiton (ISSF) rankinglistan ykkönen naisten Andri Eleftheriou CYP 2102, …21) Marjut Heinonen FIN 184, …33) Katja Poutanen trapissa. Olympiapronssimitalisti Henri Häkkinen on kolmantena FIN 48. Listalla 54 ampujaa. miesten ilmakiväärissä ja olympiafinalisti Mira Nevansuu yhdek- Naisten pienoiskivääri, 3x20 ls: 1) Li Du CHN 05.03.1982 3723, 2) Sonja Pfeil- säntenä naisten ilmapistoolissa. Kansainvälisen uransa Pekingin schifter GER 2309, 3) Katerina Emmons CZE 2286, …22) Marjo Yli-Kiikka FIN 263, olympialaisiin päättänyt Juha Hirvi on miesten pienoiskiväärin ma- …34) Hanna Etula FIN 86. Listalla 106 ampujaa. kuuasennon kilpailussa yhdentenätoista. Miesten skeet, 125 ls: 1) Vincent Hancock USA 4290, 2) Tore Bbovold NOR 3726, 3) Orimattilan Seudun Urheiluampujia edustava Mäkelä-Nummela Anthony Terras FRA 2235, …34) Lauri Leskinen FIN 83, …58) Miikka Peltonen FIN 9, johtaa naisten trapin rankingia ylivoimaisesti 3320 pisteellä. Olym- 59) Timo Laitnen FIN 8, …65) Marko Kemppainen FIN 5, …70) Jesse Louhelainen 3, piahopeamitalisti, 25-vuotias Slovakian Zuzana Stefecekova on …79) Tomi Aspholm FIN 2, …92) Heikki Meriluoto FIN 1. Listalla 96 ampujaa. toisena 2543 pisteellä. 44-vuotias venäläinen Irina Laricheva on Naisten ilmakivääri, 40 ls: 1) Katerina Emmons CZE 3587, 2) Lioubov Galkina kolmantena 1882 pisteellä ja olympiapronssimitalisti, 22-vuotias RUS 3499, 3) Li Du CHN 1962, …35) Hanna Etula FIN 78, …46) Marjo Yli-Kiikka USA:n Corey Cogdell on neljäntenä 1789 pisteellä. FIN 31. Listalla on 175 ampujaa. Olympiamitalistit ovat myös miesten ilmakiväärin rankingin kol- Miesten olympiapistooli, 60 ls: 1) Ralf Schumann GER 3664, 2) Oleksandr Petriv me parasta. Ykkösenä on olympiahopeamitalisti, Kiinan 24-vuoti- UKR 3499, 3) Christian Reitz GER 3347, …35) Marko Talvitie FIN 23.12.1976 43. as Qinan Zhu 3846 pisteellä ja kakkosena olympiakultamitalisti, Listalla on 46 ampujaa. Intian 26-vuotias Abhinav Bindra 3016 pisteellä. Joensuun Ampu- Miesten 50 metrin pistooli, 60 ls: 1) Jong Oh Jin KOR 4015, 2) Vladimir Isakov RUS jia edustava 28-vuotias olympiapronssimitalisti Henri Häkkinen on 2391, 3) Zongliang Tan CHN 2323, …43) Kai Jahnsson FIN 30. Listalla on 98 ampujaa. kolmantena 1999 pisteellä. Miesten trap, 125 ls: 1) David Kostelecky CZE 3339, 2) Giovanni Pellielo ITA 3269, 3) Naisten trap, 75 ls: 1) Satu Mäkelä-Nummela FIN 3320, 2) Zuzana Stefecekoa SVK Michael Diamond AUS 2635, …44) Antti Helin FIN 47, …49) Matti Nummela FIN 40, 50) 2543, 3) Irina Laricheva RUS 1882, …38) Noora Antikainen FIN 78, …51) Mopsi Petri Nummela FIN 37, 53) Janne Kirvesmäki FIN 28.05.1969 33. Listalla 101 ampujaa. Veromaa FIN 16. Listalla 75 ampujaa. Miesten kaksoistrap, 150 ls: 1) Walton Eller USA 3671, 2) Francesco D’Aniello Miesten ilmakivääri, 60 ls: 1) Qinan Zhu CHN 3846, 2) Abhinav Bindra IND 3016, 2730, 3) Binyuan Hu CHN 2668, …45) Simo Köylinen FIN 16, …47) Niko Hyvärinen 3) Henri Häkkinen FIN 1999, …114) Juha Hirvi FIN 3. Listalla on 144 ampujaa. FIN 13, …50) Sami Ritsilä FIN 9. Listalla on 68 ampujaa. Naisten ilmapistooli, 40 ls: 1) Wenjun Guo CHN 4345, 2) Natalia Paderina RUS Miesten ilmapistooli, 60 ls: 1) Wei Pang CHN 3215, 2) Jong Oh Jin KOR 2580, 2554, 3) Nino Salukvadze GEO 2057, …9) Mira Nevansuu FIN 786, …42) Karoliina 3) Jason Turner USA 1759, …47) Kai Jahnsson FIN 30, …109) Jyrki Turja FIN 2. Helle FIN 42, …88) Ritva Karri FIN 4. Listalla on 122 ampujaa. Listalla on 124 ampujaa. Miesten pienoiskiväärin, makuu, 60 ls: 1) Artur Aivazian UKR 3575, 2) Matthew Naisten urheilupistooli, 60 ls: 1) Ying Chen CHN 3202, 2) Gundegmaa Otryad Emmons USA 3300, 3) Warren Potent AUS 3264, …11) Juha Hirvi FIN 672, …88) MGL 3108, 3) Munkhbayar Dorjsuren GER 2793, …57) Ritva Karri FIN 16.06.1960 Henri Häkkinen FIN 4. Listalla on 108 ampujaa. 13, …83) Karoliina Helle FIN 22.09.1983 2. Listalla on 95 ampujaa. Miesten pienoiskivääri, 3x40 ls:1) Jian Qiu CHN 3202, 2) Jury Sukhorukov UKR 2764, 3) Matthew Emmons USA 2413, …18) Juha Hirvi FIN 319, …45) Henri Ranking löytyy ISSF:n nettisivuilta osoitteesta www.issf-shooting.org Häkkinen FIN 25, …71) Jussi Puustinen FIN 7. Listalla on 95 ampujaa.

32 URHEILUAMPUJA 1/2009 Metsästysmuseo tekee Ampumaurheiluliiton 90-vuotisnäyttelyn

Tekstit ja kuvat: Matti Viitanen

uomen Metsästysmuseo suunnittelee ja to- teuttaa Suomen Ampumaurheiluliiton 90-vuo- Stisnäyttelyn. Näyttelyn nimi on ”Osuttiin sitä ennenkin – Puhtaita osumia hyvässä seurassa jo 90 vuotta”. Ensimmäisen kerran näyttely on esillä ilma- aseiden SM-kilpailussa Suomen Urheiluopiston Vieru- mäki Areenassa 19.-22. maaliskuuta. - Toteutamme näyttelyn yhteensä 12 roll upina, joten se on helppo siirtää ja pystyttää. Näyttelyn perustana ovat vanhat valokuvat, jotka olemme digitoineet Kanta- puuhun (www.kantapuu.fi), toteaa Suomen Metsästys- museon amanuenssi Vesa Anttila. Näyttelyn käsikirjoituksen tekee Anne Tuomi. Hän innostui ampumaurheilusta, kun suoritti metsästystut- kinnon puolisentoista vuotta sitten. Ampumaurheiluhis- toriaan hän tutustui tutkiessaan ja luetteloidessaan Am- pumaurheiluliiton historiallisia valokuvia. Kantapuusta löytyvät vanhat ampumakuvat kohdasta Kohdistettu Vesa Anttila ja Anne Tuomi vastaavat näyttelyn toteutuksesta. haku asiasanalla ammunta tai asiasanalla ”Suomen Ampujainliitto” lainausmerkeillä ja valitsemalla Museo- linkistä ”Suomen Metsästysmuseo”. - Keskustelimme jo viime keväänä, että voisimme toteuttaa näyt- telyn, jos suomalaisampujat menestyvät Pekingin olympialaisissa, Anne Tuomi kertoo. Näyttely esittelee Ampumaurheilun historiaa MM- ja olympiami- talistien, pitkäaikaisten puheenjohtajien ja jopa presidenttien kuvil- la. Parhaimmillaan kolme presidenttiä, Pehr Evind Svinhufvud, Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Kyösti Kallio, on ikuistettu yhteen valo- kuvaan ampumaurheilukilpailussa. - Kilpailumenestyksen lisäksi kerromme esimerkiksi ampumaur- heilun lajikehityksestä, naisten aseman muuttumisesta ja jäsen- määrän kehittymisestä, Tuomi sanoo. Ampumaurheilu on hyvin esillä Suomen Metsästysmuseossa. Siellä on muun muassa Sako-sali, esittelee Suomen aseteollisuu- den historiaa ja jossa on näytteillä Sakon, Tikan ja Valmetin tehtai- den tuotantoa koko 1900-luvun ajalta. Lisäksi siellä on Olavi Elon perikunnan lahjoittama kokoelma, jossa on Elon palkintoja ja kilpai- luaseita.

Tutustu Suomen Metsästysmuseoon netissä osoitteessa www.metsastysmuseo.fi ja vierailemalla Riihimäellä Tehtaankatu 23:ssa.

URHEILUAMPUJA 1/2009 33 Mauri Piskulan sydän paloi ammunnalle

Monen virkeän seuran toiminnan takana on yksi henkilö, joka jaksaa puurtaa auri Piskula oli erityisen kiinnostunut riistamaalilajeis- intohimoisesti lajinsa puolesta. Askolan ta ja varsin nopeasti hänen ohjaamansa nuoret ylti- 4700 asukkaan kunnassa oli yksi heistä vätM SM-kisojen mitaleille. Edustustehtäviin saakka ehätti oppilaista – Mauri Piskula (11.9.1918 – 11.10.2008). Tapani Koskela ensimmäisenä. Hänen poikansa Tarmo Koskela on menestyksekkäin. Hän on saavuttanut villikarjussa EM-hopeaa ja Hän hoiti vielä ennen aktiivikautensa olympiakiväärillä EM-pronssia. lopettamista erään tärkeän tehtävän. Piskulan ampumakoulutoiminta tapahtui varsinaisen seuratoimin- Mies huolehti siitä, että Askolan kunnassa nan ulkopuolella. Kun nuori kehittyi riittävästi ja halusi kilpailuihin, Mauri ehdotti heille liittymistä Porvoon ampumaseuraan (BS-PA). ampumaharrastus jatkuu vielä hänen Borgå Skyttar - Porvoon Ampujat on ollut menestyksekäs erityisesti pitkän toimintakautensa jälkeenkin. riistamaalilajeissa. Suomen mestaruuksia on saavutettu sadoittain. Luvussa ovat mukana myös joukkuevoitot. Kaikki mitalit eivät toki ole askolalaisten ansiota. Kellarista kanalaan 1960-luvulla Mauri Piskula oli liikkuvan maalin kärkiampujia Suo- messa. Harjoitusolosuhteet olivat vaatimattomat, mutta hänen joh- Teksti: Matti Erkkilä, Kuva: Matti Erkkilä ja Tauno Kuparinen dollaan niitä parannettiin. Askolalaiset tekivät yhden villikarjuradan ja muutamaa vuotta myöhemmin Mauri, Oiva Holm ja Erik Söder- holm rakensivat BS-PA:lle edellisen viereen toisen radan. Aiemmin kunnassa oli vain edellisellä vuosikymmenellä rakennettu hirvirata.

34 URHEILUAMPUJA 1/2009 nopeasti porukalle nimen: Askolan Nuoret Holm, Kauppinen, Koskela Mauri Piskula vältti kameroita, Ampujat, ja nyt nimi on vakiintunut, Kupiai- Askolan ”tallissa” Mauri teki Timo Holmista, mutta Tauno Kupiaisen nen selvittää. Markku Kauppisesta ja Tapani Koskelas- 50-vuotisjuhlissa pakoilu ei - Harjoitusryhmässä on tällä hetkellä kym- ta todelliset kullankaivajat. Kolmikko kahmi onnistunut. (kuva: Tauno Kuparinen) menkunta nuorta ikähaitarissa 6-16 vuotta. SM-kisoista huiman mitalisaaliin BS-PA:lle. Vielä suurempi oli se mitalien määrä, minkä Tekijä on syyllinen trio nakutti SFS:n mestaruuskisoista. Tätä juttua tehdään Porvoon Kokonhallis- Koskela muistaa valmentajansa kannus- sa ennen BS-PA:n vuosikokouksen alkua. tavana, reiluna ja luotettavana tukijana. Hä- Keskustelu ei pitäydy yksin Askolan asiois- nen ensimmäinen aseensa oli valmentajan- sa. Keskustelijat kantavat huolta ampuma- sa lainaama. aseiden viimeaikaisesta väärästä käytöstä. - Ilman Mauria minusta ei olisi tullut kilpa- Sisärata talkoiltiin 1973 keskustan koulun - Tekijä on syyllinen, tuumitaan yhdessä. ampujaa. Hän vei minut radalle, ammutti kellariin. Sitä ei hyväksytä, että olympialaji on joutu- lumipenkkaan kaksi laukausta ja sanoi, että - Siellä oli rata liikkuvan maalin ammun- nut monen silmätikuksi. minusta tulee kilpa-ampuja! nalle sekä kaksi rataa ilmakivääriä varten. - Mikä osuus on maaliasesodilla, video- Neuvot ovat vielä muistissa. Koskela saa- Muille lajeille ei riittänyt kapasiteettia, Tauno peleillä ja väkivaltaviihteellä yhdessä löys- vutti tänä vuonna henkilö- ja joukkuekisois- Kupiainen muistelee. tyneen kasvatuksen kanssa? tapaamisessa sa kymmenkunta Suomen mestaruutta. Kunta tarvitsi myöhemmin sisäradan luok- kysyttiin. Markku Kauppisellekin Piskula oli hyvin kahuoneeksi ja ampujat saivat lähtöpassin. Kauaa ei haluttu karmeita asioita muistella. läheinen. Muutaman vuoden kuluttua toiminta virisi Mauri Piskulan nimi palasi monen huulille. - Kun olin jonkun aikaa harjoitellut hänen käyntiin uudelleen. Erkki Mäkiniemen ka- kanssaan, Mauri sanoi, että tarvitsisin pie- nalasta olivat tiput lähteneet ja hän tarjosi Älä iske silmää noiskiväärin. Isä oli toista mieltä. Mauri kävi entistä kanalaansa sisäradan paikaksi. Tar- Lokakuun lopulla poisnukkunut Mauri Pisku- aseliikkeessä, osti nimiinsä piekkarin ja antoi jous otettiin kiitollisuudella vastaan. Nykyi- la muistettiin jämptinä miehenä, jonka eräät sen minulle. Kun ikävuoteni lupiin täyttyivät, nen rata on ollut neljä vuotta käytössä. Siinä sanonnat hymyilyttivät vieläkin. ase siirrettiin nimiini. voidaan harrastaa 10m liikkuvan maalin la- - Silmäniskut eivät kuulu liipaisutapahtu- Tämä juttu oli tarkoitus tehdä Mauri Pis- jeja, kivääri- ja pistooliammuntaa sekä puto- maan, askolalainen neuvoi niitä, jotka um- kulan ja hänen ensimmäisten ohjattavien- avan maalin ammuntaa. mistivat liipaistessaan peloissaan silmänsä. sa kanssa yhdessä hauskana muistelona - Me rahoitamme toimintaamme osak- - Tahdon voimalla, oli ohjaajan säännölli- menneistä. Mauri poistui joukostamme si yritysten avustuksin. Kerran eräs johtaja sesti toistama neuvo. Molemmat ohjeet ovat 11.10.2008 ja tapaamisestamme muodostui kysyi, että mihinkä avustus menee. Keksin arvokkaita tänäänkin. Piskulaa kaipaava ja kiittävä juttutuokio. 1928, 1938, 1948, 1958… Askolan ampumatoiminnan tukipylväät syntyivät kymmenen vuoden välein. Mauri Piskula 11.9.1928, Erkki Huhtaniitty 13.10.1938, Tauno - Olen saavuttanut 11 SFS:n mestaruutta ja SAL:n mesta- Kupiainen 9.12.1948 ja Erkki Mäkiniemi 8.12.1958. ruuskisojen hopeamitalin. Veteraanien PM-kisoista olen saa- vuttanut hopea- ja pronssimitalin, kertoo ohjaaja, joka on har- auri Piskula oli Askolan ampumatoiminnan käynnistäjä rastanut metsästystä 14-vuotiaasta pojanvesselistä alkaen. Mja pitkään toiminnan kantava voima ja sen jälkeen kuin - Nuorten ohjaamisesta pidän siksi, kun itse harrastan am- takuumies. Hän oli ahkera kilpailija, joka ylti edustustasolle muntaa. Touhuan mielelläni nuorten parissa ja haen toimin- saakka. Palkintojen jakotilaisuuksia, haastatteluja ja valoku- nallamme myötämielisyyttä lajiamme kohtaan. Voin tarjota vauksia mies karttoi visusti. yhden harrastusmahdollisuuden askolalaiselle nuorelle, Ku- - Nyt minä lähden! Mies katosi, ja toiset saivat vastaanot- piainen tähdentää. taa hänen palkintonsa! Erkki Mäkiniemi, 60, aloitti ampumaharrastuksensa Erkki Huhtaniitty, 80, aloitti ampumaharrastuksensa vuon- 1970-luvulla. Hän kilpailee edelleen sekä SAL:n että SML:n na 1952. Silloin Piskulan kanssa treenasivat jo Oiva Holm ja kisoissa. Mitaleita ei SM-tasolta ole kasapäin, mutta useita Pornaisten Kauko Salonen. kuitenkin. Ikämiesten PM-kisoista hän on palannut kerran kul- - Mauri antoi hyvän opin ja sen pohjalta olen voittanut kym- tamitali tuomisinaan. menkunta SAL:n SM-mitalia ja noin 50 SML:n mestaruuskil- - Jouko Mutka ja Anders Holmberg jakavat yleensä kirk- pailujen mitalia. Muistissani ovat vielä monet, aina pohjoiseen kaimmat SM-mitalit ja minä kisaan himmeistä. Joskus onnek- Suomeen saakka tehdyt kisamatkat. si kuitenkin sattuu ”vahinkoja”, Mäkiniemi virnistää. Huhtaniitty on tukenut Askolan ampumatoimintaa monin Kun askolalaiset olivat ilman 10 metrin sisärataa, Mäkinie- palkintolahjoituksin. Muita tukijoita ovat olleet kunta, Lions- mi tarjosi tyhjillään ollutta kanalaa ampujien käyttöön. klubi ja BS-PA. - Talkoilla tilan käyttötarkoitus muutettiin muutama vuosi Tauno Kupiainen, 70, peri Askolan Nuorten Ampujien oh- sitten. Oli siitä hyötyä minullekin, kun harjoituspaikka tuli pi- jaajan pestin Maurilta vuonna 1980. Täytettyään 50 vuotta, hapiiriin! Kyllä ammunnasta kiinnostuneille nuorille pitää jär- mies innostui kilpailemaan ja melkoisella menestyksellä. jestää harjoituspaikka.

URHEILUAMPUJA 1/2009 35 BS-PABS-PA onon naiskomennossanaiskomennossa

orgåorgå Skyttar-Porvoon Skyttar-Porvoon Ampujat Ampujat on on virkeä virkeä 150 150 jäsenen jäsenen seu seu- - BBra,ra, jolla jolla on on poikkeuksellisesti poikkeuksellisesti kohtuullisen kohtuullisen hyvät hyvät harjoitusti harjoitusti- - lat.lat. Keskustan Keskustan tuntumassa tuntumassa Kokonniemen Kokonniemen liikuntakeskuksessa liikuntakeskuksessa ovatovat 10 10 metrin metrin radat. radat. Ulkoradat Ulkoradat sijaitsevat sijaitsevat kaupungin kaupungin itäpuo itäpuo- - lella,lella, moottoritien moottoritien kainalossa kainalossa muutaman muutaman kilometrin kilometrin päässä päässä keskustasta.keskustasta. SeuranSeuran puheenjohtajana puheenjohtajana toimii toimii toista toista kauttaan kauttaan Katri Katri Neva Neva- - lainen.lainen. Hän Hän on on tyytyväinen tyytyväinen 39-vuotiaan 39-vuotiaan BS-PA:n BS-PA:n nykytilaan. nykytilaan. HarjoituspaikatHarjoituspaikat ovat ovat kunnossa kunnossa ja ja syyskauden syyskauden harjoituksissa harjoituksissa onon käynyt käynyt parikymmentä parikymmentä henkilöä henkilöä kahdesti kahdesti viikossa. viikossa. - -Ohjaajia Ohjaajia saisi saisi olla olla enemmän, enemmän, sillä sillä nyt nyt joudumme joudumme rasitta rasitta- - maanmaan muutamia muutamia henkilöitä henkilöitä turhan turhan paljon. paljon. SeurassaSeurassa harrastetaan harrastetaan liikkuvan liikkuvan maalin maalin lajien lajien lisäksi lisäksi kivääri- kivääri- jaja pistooliammuntaa pistooliammuntaa sekä sekä SML:n SML:n lajeja. lajeja. BS-PABS-PA on on suosittu suosittu kisajärjestäjä. kisajärjestäjä. Sen Sen vastuulle vastuulle on on uskottu uskottu mo mo- - niania SAL:n, SAL:n, SFS:n SFS:n ja ja SML:n SML:n mestaruuskilpailujen mestaruuskilpailujen järjestelyitä. järjestelyitä. SFS:nSFS:n toiminnanjohtaja toiminnanjohtaja Jack Jack Wuorinen Wuorinen kehuu kehuu yhtä yhtä järjestön järjestön- - säsä mahtiseuroista. mahtiseuroista. Erityisesti Erityisesti hän hän ylistää ylistää porvoolaisia porvoolaisia yhdistyk yhdistyk- - sensäsensä menestyksestä, menestyksestä, mallikkaasti mallikkaasti järjestetyistä järjestetyistä kilpailuista kilpailuista ja ja leireistä,leireistä, joita joita Porvoossa Porvoossa on on pidetty. pidetty. Hän Hän arvelee, arvelee, että että Neva Neva- - lainenlainen on on ensimmäinen ensimmäinen naispuolinen naispuolinen seuran seuran puheenjohtaja puheenjohtaja liitossaan.liitossaan.

BS-PA:n syksyn vuosikokouksessa kahvin tarjoili puheenjohtaja Katri Nevalainen. Vasemmalla Tauno Kupiainen, Erkki Huhtaniitty, Erkki Mäkiniemi, Tapani Koskela ja Johanna Halla, kaksi SML:n mestaruutta N20-sarjassa voittanut lupaus. (kuva: Matti Erkkilä)

36 URHEILUAMPUJA 1/2009 Mwenge Mtapikan peruskoulu Ampumaurheiluliiton liikuntaystävä Tansaniassa

wenge Mtapikan peruskoulussa liikunnalla on positiivinen vaikutus lasten opiskelumo- tivaatioon. Lapset pitävät liikunnasta. Uusi liikunta ja persoonallisuus –oppiaine onkin Msaanut koko koulun väeltä suuren suosion. Koululla on kaksi jalkapalloa ja kaksi netballia. Koulun pihalla liikunnasta innostuneet lapset muun muassa kiipeilevät ja pelaavat jalkapalloa myös itse rakentamillaan palloilla. Urheiluväli- neistä pyritään pitämään hyvää huolta. Koululla oli käytettävänään useita palloja viime vuoden Amer Sports Dayn jälkeen. Pallot kuluivat nopeasti, sillä käyttö on valtavaa. Mwenge Mtapikan koulu tarvitsee lisää urheiluvarusteita ja toivoo Tansanian opetusministeri- öltä tukea tässä asiassa. Lisäksi Mwenge Mtapikan koulun henkilökunta ehdottaa, että voitaisiin järjestää erilaisia valmennuskursseja peruskoulujen liikunnanopettajille. Näin voitaisiin parantaa liikunnan opetuksen tasoa. Koulu ei ole ollut yhteydessä Suomeen, mutta toivoo, että heidän Liikuntaystävänsä voisi jatkossa ottaa heihin yhteyttä puhelimitse ja kirjeitse. Opettajat ja oppilaat lähettävät paljon terveisiä ja toivottavat Suomen Liikuntaystävänsä läm- pimästi tervetulleiksi vierailemaan heidän kouluunsa.

Suomen Ampumaliitto – Mwenge Mtapikan peruskoulu Masasin maakunnassa, Tansaniassa Koulun nimi: Mwenge Mtapika Primary School Osoite: P.O. Box 80, Masasi, Mtwara Region, Tanzania Rehtori: Mr. Engelbert Millanzi Poikien liikunnanopettaja: Mr. Haridi Chipyangu Tyttöjen liikunnanopettaja: Ms. Veronica Nyambi Teksti ja kuvat: Opettajat: Yhteensä 12, joista miehiä 8 ja naisia 4 Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe ry Oppilaat: Yhteensä 290, joista poikia 154 ja tyttöjä 136 (www.liike.fi)

URHEILUAMPUJA 1/2009 37 Revolverihaastattelussa > lapsenJoose Ylianttila, PAS Lapsen suusta t kuuluu Joose Ylianttila Poliisien Ampumaseura totuus... FINAALI kilpailuLAUKAUKSET Tekniikka vai tahto? Varmaan tahto Onko enkeleitä olemassa? Ei. KOELAUKAUKSET Uskotko kummituksiin? En. Miksi harrastat ammuntaa? Se on mukava ja toisinaan jopa Mikä on lempihedelmäsi? Kuka olet? Joose Ylianttila. rentouttava harrastus. Banaani, ehdottomasti! Mistä? Alun perin Rovaniemeltä, Tavoitteesi? Jos olisit eläin, niin mikä eläin olisit? mutta asun Helsingissä. Oikeastaan haluan pitää ammunnan Aika kova kysymys, ehkä joku karvainen vain mukavana harrastuksena, ainakin ja pehmeä, joka voisi vaan lötkötellä Kuinka vanha olet? 14 tässä vaiheessa. kaiket päivät. Seura, jota edustat? Mikä on kivointa ammunnassa? Mukavin kouluaine? Englanti, hyvänä Poliisien Ampumaseura, PAS. No itse ampuminen tietenkin! kakkosena tulee musiikki. Kauanko olet harrastanut Millainen hyvä ampuja on Suklaa vai salmiakki? ammuntaa? Alle puoli vuotta. luonteeltaan? En tiiä, mutta joka lajiin Suklaa herrantähden! Lajit? 10m ilmapistooli. varmaan sopii erilainen. Lempiväri? Musta. Valmentajanasi toimii? Mitä pelkäät? En vissiin mitään. Paras elokuva? Kari Vuorinen. Mitä rakastat? Erilaisia asioita. Alkuperäiset Star Warsit ovat hyviä ja Mitä muita harrastuksia sinulla on? Romeron Of The Dead -sarja. sUnelmasi? Elää mukava elämä, Airsoft ja kitaran soitto. pändin kanssa soittaminen ja keikkailu Mikä sinusta tulee isona? Aikuinen, no Miten aloitit ammunnan? olisi myös hauskaa. muusikko olisi aika kova sana. No harrastus jotenkin kiinnosti ja satuimme tuntemaan Karin, niin lähdin Minkälainen on hyvä valmentaja? sitten ampumakouluun tutustumaan. Asiansa osaava ja mukava, ei ota Asialla saattaa olla myös jotain asioita liian vakavasti. tekemistä airsoftin kanssa. Kuka on sinun esikuvasi tai idolisi // Tuuletuksen paikka Minkälainen olet luonteeltasi? urheilussa? Minulla ei oikeastaan ole. Kerro vitsi tai motto. Yleensä rauhallinen. Mitä muuta toivoisit seurasi Voit myös lähettää jollekin terveisiä! toiminnalta kuin ammuntaa? Enpä vissiin mitään. Terveisiä kaikille tutuille! 38 URHEILUAMPUJA 1/2009 t Ja sitten kuullaan Onko pistooliammunta kuningaslaji? Jos on, miksi? Vapaapistooli on kuningaslaji. Miksi?... Kaikki kokeilemaan, niin huomaatte miksi. Mikä on toimenkuvasi seurassasi? Johtokunnan jäsen, pistoolijaoston puheenjohtaja, nuorisojaoston jäsen. Urheilutaustasi? Nuorena hiihto, luistelu ja nyrkkeily. Nyt lapsen ammunta. toisenlainen Miten olet päätynyt ohjaamaan ja valmentamaan? Seurakaverien kautta. Lapsen VARSINAISET BIISIT Mikä on urheilijan tärkein ominaisuus? Keskittymiskyky, jos yksi pitää sanoa. -vanhempien suusta Mikä on suomalaisen ampumaurheilun tila? totuus Tällä hetkellä hyvältä näyttää. Laulun sanat > Mikä on suomalaisen pistooliammunnan tila? suusta Kari Vuorinen, PAS Viittaan edelliseen vastaukseen. Mitkä ovat tavoitteesi ohjaajana ja valmentajana? Saada nuoret ampujat motivoitumaan. INTRO Määrittele kouluarvosanalla seuranne ryhmähenki? Kuka olet? Kari Vuorinen. Hyvä 9. Mistä olet kotoisin? Valkeakoski. Millainen on vanhempien rooli seurassasi? tKoska ja miten löysit ampumaurheilun? Kolme vuotta Tärkeä apu seuralle. kuuluu sitten kävin ampumakoulun. Mikä on seurasi toiminnan kohokohta sinun aikanasi? Seuran 80-vuotisjuhlat. Mikä on tärkeintä lasten ja nuorten totuus... harrastuksessa? Harrastus ei saa olla liian ryppyotsaista. Millaiset harjoitusmahdollisuudet seurallanne on? Impparipuolelle hyvät, paitsi kesällä. Ruutipuolella huonot, parannusta tarvittaisiin pikaisesti. Millainen on nuorten harrastajien tilanne seurassasi? Lisää harrastajia pitäisi saada jäämään lajin pariin. Millainen on hyvä valmentaja? Jaksaa kannustaa. Mikä on valmentajan työssä palkitsevinta? Valmennettavien onnistumiset, jotain on silloin tehty oikein. Entä haasteellisinta? Nuorten osalla saada heidät jäämään lajin pariin. Mitä nuoret kaipaavat toimintaan ammunnan tlisäksi? Luulen, että ammunta riittää. Mitä mieltä olet mentaalisesta harjoittelusta? Hyvä, pitäisi tehdä enemmän, kun tällä hetkellä. Hienoin urheilija, jonka tiedät? Pistooliampujista Sakari Paasonen. s Tiedätkö, mikä on seurasi toiminta-ajatus? Ampumaharrastuksen ylläpitäminen ja kehittäminen. BONUSRAITA

Mikä on onnellisen elämän avain? Kari Vuorinen Positiivisuus. Poliisien Ampumaseura t URHEILUAMPUJA 1/2009 39 Hell Openin SUPERFINAALI SUPERHIENO

uperfinaaliin pääsi yhteensä 10 parasta kivääriampujaa maailmanennä- Styksiin verrattavilla tuloksilla. Jokaisesta sarjasta oli osallistujia (miehet, naiset, pojat, tytöt). Superfinaali ammuttiin kolmannen eli viimeisen kisapäivän finaalien jälkeen. Kahtena edellisenä päivänä illan viimeinen kilpailu oli ollut Olden Cup, johon sai osallistua kaikki halukkaat. Olden Cupin osallistumismaksu oli noin 5 euroa/päivä. Superfinaali alkoi normaalilla finaalin valmistautumis- ja koelaukausajalla. Itse finaali ammuttiin finaalikomennoilla yksi laukaus kerrallaan. Katsojat sai- vat tulla noin metrin päähän ampujista ja huutaa/kannustaa/häiritä suullisesti haluamallaan tavalla. Taustalla saattoi soida musiikki tai kuuluttaja kuuluttaa kovaäänisesti tilan- netta. Ampujiin ei saanut koskea tai muutoin häiritä itse suoritusta. Kierroksen heikoimman tuloksen ampunut sai ensin keltaisen kortin ja toisesta heikoim- masta tuloksesta sai punaisen kortin eli joutui kisasta ulos. Jos kierrokselle tuli kaksi tai useampaa heikointa tulosta eli tasatuloksia, annettiin se anteeksi. Eli vain yksi ampuja kutakin laukausta kohden sai keltaisen tai punaisen kortin. Kierros kierrokselta ampujat vähenivät. Olin saanut kisan puolen välin paikkeilla keltaisen kortin. Kortin saamisen jälkeinen laukaus oli kaikista vaikein, koska uhkana oli sen jälkeen putoaminen. Mitä vähemmän ampujia oli jäljellä, sitä enemmän yleisö huusi. Olisi ollut mielenkiintoista mitata sydämen sykettä laukausten aikana. Se oli varmasti lä- hempänä 150 lyöntiä kuin 100! Oma taktiikkani oli ampua jokainen laukaus niin nopeaan tähtäykseen kuin mahdollista. Rentoa ammuntasuoritusta tuskin olisin siinä paineessa pystynyt tekemään. Se, kuka ampui hitaimmin, sai yleensä eniten painetta ja huutoa osak- seen. Aika monella kierroksella se oli Norjan Are Hansen ja hän ampuikin viimei- sen kisalaukauksensa kahdeksikkoon, jolla armottomasti putosi pelistä pois. Sen jälkeen kisassa oli enää kaksi ampujaa minun lisäkseni. Ainoana ampuja meistä kolmesta onnistuin ampumaan kahdella viimeisellä laukauksella kympit (10,1 ja 10,2). Ennen toiseksi viimeistä laukausta Norjan Kristina Vestveit huusi minulle tämän olevan pahempaa kuin olympiakisoissa jännittäminen. Siinä hän oli kyllä aivan oikeassa! Katsomossa kannustettiin minua huutamalla nimeäni kahden Hanna Etula viimeisen laukauksen aikana. Syke oli melkoinen viimeisellä laukauksella, mutta sain pidettyä hermot ja pään kasassa ja tehtyä nopeaan tähtäykseen reippaan lii- voitti Supercupin Norjassa paisun. Monitori näytti reunakymppiä, mutta se riitti tällä kertaa kisan voittoon. Hanna Etula ampui ilmakiväärillä Supercupin voiton Hell Open- Palkinnoksi sain reilun 700 euroa. Suurin rahapalkintoni tähän mennessä, heh! issa Norjan Trondheimissa lauantaina 10. tammikuuta. Lahden Kisan jälkeen mietin, että osallistuminen Olden Cupiin kaksi päivää aiemmin Ampumaseuraa edustava 27-vuotias Etula kuittasi voitollaan oli hyvää harjoitusta Superfinaalia varten. Se nimittäin ammuttiin aika samalla 8000 Norjan kruunun palkinnon. tavalla; viisi laukausta neljään minuuttiin ja yleisö huusi kannustustaan. Myös Pudotuskilpailuna käydyssä Superfinaalissa kilpaili yhteensä siitä kisasta voitin hieman kahvirahaa. kymmenen parasta kivääriampujaa naisten, miesten, tyttöjen ja Ehdottomasti myös Suomeen olisi saatava järjestettyä hieman samantyylinen poikien sarjasta. Superfinaalissa Etula kukisti kovia norjalaisampu- kilpailu. Vaikka Superfinaali ei aivan niin vakavamielinen kilpailu ollutkaan, niin jia; Are Hansenin, joka on miesten ilmakiväärin hallitseva Euroopan varmasti kovahermoisin ampuja finaalissa löydetään. mestari, sekä Kristina Vestveitin ja junioritähti Ingrid Stubsjøenin. Hanna Etula Katso tarkemmin kisajärjestäjien nettisivut: www.hellopen.com

HAE TUKEA 15.3.2009 MENNESSÄ RAHAA LASTEN JA NUORTEN AMPUMASEURATOIMINTAAN JAOSSA!

Seuratoiminnan kehittämistuen hakuaika on aikaistunut. Vuoden 2009 liset ideat palkitaan varmasti. Kaipaako nuorisotoiminta uusia koulutettuja tuen hakuaika on 2.2.-15.3.2009. Lasten ja nuorten hankemuotojen lisäk- ohjaajia ja valmentajia? Perustaako seura ampumakouluja? Onko nuorten si on tullut tuki aikuisliikuntaan ja starttituki päätoimisten palkkaukseen. harrasteryhmälle aika löytää vastuullinen harrastemanageri? Rutiinisuori- Kehittämistuen tavoitteena on vahvistaa seuratoimintaa, saada lisää liik- tukseen ei tässäkään asiassa kannata tyytyä - suunnitelmat ja hakemukset kujia sekä lisätä nykyisten liikkujien tyytyväisyyttä seuran toimintaan. on nyt syytä tehdä huolella. Mitä tahansa tukea seura hakeekaan, huo- Seuratoiminnan kehittämistukea voivat hakea kaikki rekisteröidyt lellisesti mietitty, realistinen ja pitkäjänteinen hakemus parantaa seuran urheiluseurat. Tukirahat ovat opetusministeriön liikuntayksikön myön- mahdollisuuksia saada tukea. tämää seuratoiminnan kehittämistukea. Tukea on jaossa vuosina 2009- 2011. Rahat ovat kokonaisuudessaan Veikkauksen tuottoa. Tukirahan voi käyttää hankkeisiin, jotka toteutuvat 1.8.2009 - 31.7.2010. Kaikkien ampumaurheiluseurojen on nyt syytä tarttua jälleen kerran Tukea ei myönnetä seuralle tai seuran lajijaostolle, joka on saanut viime tilaisuuteen ja hakea tukea nuorisotoiminnalleen. Hyvät hankkeet ja oival- vuonna tukea samaan hankemuotoon.

40 URHEILUAMPUJA 1/2009 // AJANKOHTAISTA NUORISOTOIMINNASTA

Timo Rautio Ampumaurheiluliiton nuoriso- ja koulutuspäälliköksi

imo Rautio aloitti työnsä Ampumaurheiluliiton nuoriso- ja koulutuspäällikkönä 15. tammikuuta. T 49-vuotias hyvinkääläinen Rautio on toiminut viimeksi Hiihtoliiton nuorisopäällikkönä 12 vuotta. Ampu- maurheiluliiton aiempi nuoriso- ja harrastepäällikkö Riikka Lahti on jo aloittanut uuden työnsä Nuoren Suomen kehi- tyspäällikkönä. - Kun Ampumaurheiluliiton nuorisopäällikön paikka tuli auki, kiinnostuin siitä heti. Ampumaurheilu on iso maail- manlaajuinen laji, jossa on valtavat mahdollisuudet. Suo- malainen ampumaurheilu on menestynyt loistavasti ko- vassa kansainvälisessä kilpailussa, mikä tarkoittaa hyvin toimivaa ja tuottavaa organisaatiota, osaavia valmentajia Teksti ja kuva: Matti Viitanen ja lahjakkaita urheilijoita, Timo Rautio sanoo. - Ampumaurheilun perinteet ovat Suomessa pitkät ja kunniakkaat. mentajana 1988-1996. Suomen Hiihtoliiton nuorisopäällikkönä hän Nöyrin mielin lähden kehittämään lajia tiimityönä runsaan 300 seu- on urakoinut 12.8.1996 alkaen. ran, alueiden, liiton toimielinten ja toimiston henkilökunnan kanssa. - Aiemmat tehtäväni ovat antaneet hienon mahdollisuuden kou- Timo Rautio on harrastanut ampumista ja metsästystä neljä vuo- luttautua, oppia uusia asioita monipuolisesti ja hankkia kaikenlaisia sikymmentä. Harrastus on alkanut isän mukana ja opastuksella Kii- kokemuksia. Olen saanut tehdä työtä, joka on ollut monella tavalla mingin metsissä kulkien kymmenkesäisenä. haastavaa, mistä olen erittäin kiitollinen. Aikansa kuitenkin kutakin. - Metsästystutkinnon olen suorittanut 14-vuotiaana. Sen jälkeen Nyt tuntui, että haluan kokeilla uusia haasteita, hän kertoo. haulikko ja luodikko tulivat tutuksi. Aiemmin ammuin tarkkuutta il- - Hiihtoliitossa työskennellessäni olen päässyt tutustumaan hyvin makiväärillä. Metsästystä harrastan edelleen. Ampumaurheilijana suomalaisen urheilun nuorisotoimintaan Nuoren Suomen, SLU:n en ole kilpaillut, mutta ampumahiihtäjänä olen. Kilpaurheilijana pää- alueiden, Olympiakomitean, opetusministeriön, urheilulukioiden lajini on ollut hiihtosuunnistus, josta minulla on yksi Suomen mesta- ja -akatemioiden sekä urheiluopistojen kanssa. Olen ollut muun ruus juniorisarjoista, hän muistelee. muassa kahdeksan vuotta Nuoren Suomen nuorisovastaavien joh- - 80-luvun alussa työskentelin opetusupseerina Oulussa Poh- toryhmän jäsen. Lisäksi Hiihtoliitto on Ampumaurheiluliiton tavoin jan Prikaatissa, jossa toimin varusmiesten ampumakouluttajana. monen lajin liitto. Minun aikanani Suunnistusliitto oli vielä kahden Turvallisen aseenkäsittelyn opettamisesta minulla on kohtuullisen lajin liitto. paljon kokemusta. Parin vuosikymmenen kokemuksella Rautio arvioi lajiliiton tär- keimmäksi tehtäväksi seuratoimijoiden jatkuvan kouluttamisen ja Kehitys syntyy kouluttamalla kannustamisen. Koulutus onnistuu parhaiten laajalla yhteistyöllä eri Toimiupseeriksi ja liikunnanohjaajaksi kouluttautunut Timo Rautio toimijoiden kanssa. on työskennellyt pitkään urheilun lajiliitoissa. Hän on toiminut Suo- - Nälkäiselle pitää antaa onki eikä kalaa. Minä uskon koulutuk- men Suunnistusliitossa hiihtosuunnistajien lajipäällikkönä ja pääval- seen, yhteistyöhön ja kannustamiseen.

Tuen avulla halutaan löytää uusia toimivia ja paikallisia malleja aikuislii- MITÄ NUORISOLIIKUNNASSA TUETAAN? kunnan järjestämiseen urheiluseuroissa. Seurojen kannattaa etsiä myös Seuratoiminnan kehittämistuki on jaettu eri hankemuotoihin. yhteistyötahoja, sillä yhteistyö parantaa seuran mahdollisuuksia saada 1. Seuran kehittämiseen Sinettiseuraksi. tukea. Mahdollisia kumppaneita voivat olla esimerkiksi kunta, muut seurat 2. Ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämiseen Sinettiseuroissa. tai paikalliset yritykset. Kehittämistukihakemus tehdään lopullisesti netis- 3. 6-12-vuotiaiden harrastustoimintaan, joko lajitoiminnan tai sä: www.seuratuki.fi löytyvillä hakemuslomakkeilla. Myös hankemuotojen liikuntakerhotoiminnan kehittämiseen ja lisäämiseen. tarkemmat kriteerit löytyvät samasta osoitteesta. 4. Nuorten harrastustoiminnan kehittämiseen 13-19-vuotiaille. Hakemukset tulee lähettää netin kautta viimeistään 15.3.2009.

TUKEA MYÖS AIKUISLIIKUNNAN KEHITTÄMISEEN Lisätietoja kaikista ampumaurheiluun liittyvissä Ampumaseuroilla on nyt ensimmäistä kertaa mahdollisuus saada tukea hankemuodoista (ml. päätoimisten työntekijöiden palkkaaminen) aikuisliikunnan järjestämiseen. Aikuisliikunnan kehittämiseen tarkoitettua voi tiedustella allekirjoittaneelta. tukea voi hakea ohjaajien osaamisen lisäämiseen, aikuisliikuntatoiminnan käynnistämiseen, kuntayhteistyöhön aikuisliikunnassa tai aikuisliikunnan Timo Rautio, Nuoriso- ja koulutuspäällikkö starttiin. Tukea voi hakea useampana vuonna. [email protected], 040-8202300

URHEILUAMPUJA 1/2009 41 // PÄÄTÖKSIÄ & TIEDOTUKSIA

SUOMEN AMPUMAURHEILULIITON VALIOKUNNAT JA JAOSTOT

VALMENNUKSEN JOHTORYHMÄ KIVÄÄRIJAOSTO Puheenjohtaja ja esittelijä: Leena Paavolainen Puheenjohtaja: Jorma Röppänen Jäsenet: Henri Häkkinen, Pirjo Peltola, Ralf Westerlund, Hanna Etula, Yrjö Etula, Jäsenet: Maria Takala ja Jarmo Engblom. Juha Hirvi, kiväärilajien päävalmentaja; Matthias Hahn, pistoolilajien päävalmentaja; PISTOOLIJAOSTO Peeter Päkk, haulikon skeetin olympiavalmentaja; Puheenjohtaja: Teemu Lahti Jäsenet: Pentti Järvinen, Mirja Nevansuu, Reino Peltomäki, Heikki Lipsanen, Matti Nummela, haulikon trapin nuorten olympiavalmentaja; Ritva Lapinniemi ja Teijo Kimpimäki. Pasi Wedman, kiväärilajien nuorten olympiavalmentaja Pirjo Peltola, vammaisampumaurheilun kehityspäällikkö. RIISTAMAALIJAOSTO Puheenjohtaja: Krister Holmberg Jäsenet: Jarmo Smura, Antti Aho, Markku Jetsonen, Vesa-Matti Sallinen ja Mika Mankinen. NUORISOVALIOKUNTA Puheenjohtaja: Jukka Törmänen HAULIKKOJAOSTO Jäsenet: Pia Vahvaselkä, Anu Finsk, Veli-Matti Matikainen, Terhi Hopiavuori ja Puheenjohtaja: Aarne Klemetti Juhani Forsman. Jäsenet: Taavi Jarva, Heikki Keskitalo, Kari Sankala, Joonas Pärnänen, Aku Sihteeri ja esittelijä: Timo Rautio Lindström, Marja Maunula ja Raija Tiiva. KILPAILUVALIOKUNTA SILUETTIJAOSTO Puheenjohtaja: Georg-Peter Björkqvist Puheenjohtaja: Juhani Lehtosaari Jäsenet: Ralf Westerlund, Jarmo Smura, Pentti Järvinen, Kari Sankala, Juhani Jäsenet: Sami Mäkelä, Veikko Huotari, Esko Lempola, Jyrki Viitakoski ja Janne Lehtosaari, Veikko Ratsula, Timo McKeown ja Sakari Keckman. Mäntynen. Sihteeri: Kirsi Kankaanmäki MUSTARUUTIJAOSTO YMPÄRISTÖVALIOKUNTA Puheenjohtaja: Risto Kiema Puheenjohtaja: Jorma Jussila Jäsenet: Taisto Kilpinen, Tapio Hautakangas, Ari Salin, Pekka Paatinen, Pekka Jäsenet: Rauno Pääkkönen, Pekka Tuunanen, Harry Manninen ja Riina Rantsi. Raukko ja Erkki Lehtonen. VIESTINTÄVALIOKUNTA PRACTICALJAOSTO Puheenjohtaja: Aarne Klemetti Puheenjohtaja: Timo McKeown Jäsenet: Ville Virtanen. Täydennetään myöhemmin. Jäsenet: Markku Koistinen (kilpailuvastaava), Esa Marjoniemi (sihteeri), Juha- Esittelijä ja sihteeri: Matti Viitanen Pekka Vuorinen, Mikko Pasanen ja Henri Munck. KASA-AMMUNTAJAOSTO Puheenjohtaja: Jens Lågas Jäsenet: Voitto Puutio, Timo-Heikki Varis, Hannu Murisoja, Jorma Tikkanen ja Janne Juntunen.

Onneksi olkoon! Seppo Hellsten P-HA 28.2. Ari Tammelin TSA 1.3. Matti Kallioniemi KuusA 8.3. Jari Pyrrö TSA 3.3. 85 VUOTTA Veikko Ala-aho OMAS 24.1. Sirkka-Liisa Härkönen PAS 9.3. Juha Taisto K-64 15.3. Jukka Mannonen HVA 30.3. Vilho Laurikainen P-HA 28.1. Paavo Mikkolainen P-HA 10.3. Ilpo Kulmala P-HA 19.3. Kunto Jortikka PAS 1.4. Ville Lotti K-UAS 1.2. Reima Ketola TSA 10.3. Jarmo Mäkipää K-64 21.3. Raimo Nykänen PAS 2.2. Leena Kanninen HVA 12.3. Kari Lepistö K-64 22.3. 80 VUOTTA Timo Kyyhkynen HVA 4.2. Sakari Toivio K-64 16.3. Jari Peltomäki P-HA 29.3. Gunnar Alanko K-UAS 13.1. Harri Koski HVA 16.2. Hannu Strömmer P-HA 26.3. Juha Vuorio OMAS 2.4. Tenho Koskinen TSA 20.1. Timo Suvanto AlavA 19.2. Reino Liimatta OMAS 26.3. Veikko Ketonen K-UAS 10.4. Kauko Pöyry HVA 3.3. Seppo Elfving TSA 20.2. Hannu Strömmer HVA 26.3. Juhani Väyrynen P-HA 23.3. Osmo Mertala MSA 27.3. 75 VUOTTA Jorma Riissanen K-UAS 10.4. Eero Kamunen P-HA 9.4. Kimmo Tuomisto K-64 4.1. Urheiluampuja-lehti julkaisee vain ne Tapani Tuominen NorA 7.1. 60 VUOTTA 50 VUOTTA syntymäpäiväonnittelut, jotka seurat Mauri Aho PAS 10.1. Eino Kiuru K-64 3.1. Tarmo Ahonen K-UAS 7.1. toimittavat Ampumaurheiluliittoon Martti Siira OMAS 15.1. Reino Kärhä HVA 4.1. Martti Kinnunen OMAS 3.1. Pirjo Manniselle lehden aineisto- Paavo Saarelainen PAS 16.1. Eira Nurmi TSA 10.1. Aino Vaskelainen K-64 9.1. päivään mennessä. Seurojen pitää Kalle Kujala P-HA 30.1. Veikko Koistinen OMAS 17.1. Pertti Lehtinen MSA 21.1. varmistaa, että syntymäpäiväsankarit Aarno Ala-Honkola AlavA 15.2. Tapio Hänninen P-HA 26.1. Jyrki Kaski P-HA 22.1. haluavat merkkipäivätietonsa julkaista. Pertti Solio KuusA 9.3. Jarmo Suhonen P-HA 28.1. Antti Kokkola P-HA 22.1. Esko Kauppila P-HA 14.3. Jorma Maanoja P-HA 7.2. Pasi Pehkonen P-HA 23.1. Merkkipäivätiedot voi toimittaa Matti Haapalinna HVA 24.3. Mirja Hiettanen K-64 11.2. Pekka Kuha P-HA 27.1. sähköpostitse osoitteeseen: Jouni Kotama K-UAS 13.2. Eija Hautala K-UAS 6.2. [email protected] 70 VUOTTA Raimo Kotiranta PAS 14.2. Pekka Uppala NorA 12.2. tai kirjeitse osoitteeseen: Pentti Palonen PAS 2.1. Jarkko Tani MSA 17.2. Arto Kuusiaho P-HA 16.2. Ampumaurheiluliitto, Pirjo Manninen, Aimo Tervo HVA 7.1. Hannu Rahko K-UAS 25.2. Markku Suvanto OMAS 23.2. Radiokatu 20, 00093 SLU. Henrikki Virkki HVA 19.1. Mervi Laito KuusA 27.2. Tapio Matinaho MSA 24.2. Timo Eskelinen K-UAS 24.1. Erkki Rasalahti KuusA 27.2. Kari Takussaari HVA 27.2.

42 URHEILUAMPUJA 1/2009 // PÄÄTÖKSIÄ & TIEDOTUKSIA

LIITTOHALLITUKSEN KOKOUSPÄÄTÖKSIÄ

Suomen Ampumaurheiluliiton liittohallituksen 14.1.2009 ja Mårten Westerlund Raseborgs Skyttar. pidetyn kokouksen päätöksiä. Liikkuva maali, naiset: Marika Salminen Kosken Eränkävijät. Liikkuva maali, tytöt: Micaela Qvarnström Raseborgs Skyttar. Liittohallitus valitsi joukkueen ilma-aseiden EM-kilpailuihin, jotka pide- Joukkueen johto: Leena Paavolainen, joukkueen johtaja; Juha Hirvi, tään Prahassa Tsekissä 19.-23.2.2009. EM-joukkueen kokoonpano: päävalmentaja, kivääri; Matthias Hahn, päävalmentaja, pistooli; Pasi Wedman, Ilmakivääri, naiset: Hanna Etula Lahden Ampumaseura, Marjo Yli-Kiikka nuorten valmentaja, kivääri; Ville Häyrinen, valmentaja, liikkuva maali; Reino Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura ja Tiia Törmälä Rauman Seudun Peltomäki, nuorten valmentaja, pistooli ja Matti Viitanen, tiedottaja Urheiluampujat. Ilmakivääri, miehet: Henri Häkkinen Joensuun Ampujat. Liittohallitus täydensi valmennusryhmiä seuraavasti: Ilmakivääri, tytöt: Henna Kärhä Simpeleen Hahlo. Haulikon trapin B-maajoukkue: Petri Nummela Lahden Ampumaseura, Ilmakivääri, pojat: Juho Kurki Kankaanpään Ampujat, Henri Törmälä Rauman Henrikki Vitali Sibbo Skyttegille, Noora Antikainen Orimattilan Seudun Seudun Urheiluampujat ja Jaakko Björkbacka Karstulan Seudun Metsästys- ja Urheiluampujat ja Mopsi Veromaa Sibbo Skyttegille. Ampumaseura. Haulikon trapin nuorten B-maajoukkue: Merja Mastokangas Halsuan Ilmapistooli, naiset: Mira Nevansuu Kuortaneen Kunto ja Karoliina Helle Metsästysseura. Salon Seudun Ampujat. Kivääri, nuorten maajoukkue: Henna Kärhä, Simpeleen Hahlo. Ilmapistooli, tytöt: Anette Källi Lehtimäen Ampujat. Liittohallitus valitsi valiokuntien ja jaostojen jäsenet 2009. Jäsenet ovat Ilmapistooli, pojat: Jesse Peltomäki Kuortaneen Kunto. Ampumaurheilunetissä osoitteessa www.ampumaurheiluliitto.fi/hallinto/. Liikkuva maali, miehet: Krister Holmberg Raseborgs Skyttar. Liittohallitus hyväksyi valiokuntien ja jaostojen toimintaohjeen. Lisäksi hallitus Pojat: Sami Heikkilä Kymppi -64 (Kangasala), Tomi-Pekka Heikkilä Kymppi-64 hyväksyi uusia Suomen ennätyksiä, jotka on päivitetty Ampumaurheilunettiin sivulle www.ampumaurheiluliitto.fi/kilpailu/suomen_ennatykset/. // Tavarapörssi Suomen Ampumaurheiluliiton liittohallituksen 9.12.2008 pidetyn kokouksen päätöksiä. Myydään hyväkuntoinen Ansüchtz Compressed Air 2002 -ilma- Liittohallitus hyväksyi SM-kilpailuja vuodelle 2009. Kilpailut on päivitetty ase. Paineilmatoiminen ilmakivääri. Mukana 2 kpl paineilmasäiliöitä, Ampumaurheilunettiin www.ampumaurheiluliitto.fi/kilpailu/kilpailukalenteri/. täyttöadapteri, erikokoisia etutähtäimiä ja aselaukku. Ase sijaitsee Liittohallitus hyväksyi lajien valmennusryhmät 2009. Valmennusryhmät täydenty- Joensuussa. Yhteydenotot Johannes Huovinen, puh; 050-5141933, sposti; vät myöhemmin. Ryhmät on päivitetty liiton nettisivuille. [email protected]. Puhelimella yhteydenotot mieluiten klo 15 jälkeen. Liittohallitus valitsi Timo Raution liiton nuoriso- ja koulutuspäälliköksi. Myydään Valmet Sniper -kivääri, SML-malli, cal. 308 Win. Liittohallitus päätti hakea ISSF:ltä liikkuvan maalin MM-kilpailujen järjestelyoike- Uudenveroinen, alkuperäisellä 30 mm kiikarinkiinnitysjalalla. Hinta 2400 eur. utta. Kilpailuajankohta on 22.-30.8.2009 ja paikka Vierumäen Areena. Käyttöön tai kokoelmaan! Ota yhteyttä: 044 9599027. Myydään Hämmerli ja Walther –ilmakiväärit. Hämmerli AR 50 paineilmakivääri ja Walther Match Universal puristeilmakivääri. Hämmerli Kultahippufinaali ilma-aseilla uudenveroinen, siniharmaa oikeakätinen tukki, pumppu mukaan. Walther on Mikkelissä 7.-8.3.2009 siistikuntoinen, tukkia lyhennetty 10 mm, oikeakätinen tukki, ampujan käsine mukaan, Waltherin ensimmäinen puristeilma ase. Hp. 980 / 350 euroa. Kilpailun nimi: 7.-8.3.2009 Kultahippufinaali ilma-aseilla Sijainti Espoo-Helsinki. Ota yhteyttä: Mikko 045-6303280. Kilpailupäivät: 7.-8.3.2009 Kilpailun järjestäjä: Mikkelin Ampujat Ry. Kilpailupaikka: Rantakeitaan Viihdeuimalan liikuntasali, Mikkeli Ostetaan Ansüchtz-, Walther- tai Feinwerkbau-ilmakivääri. Sarjat ja mahdolliset osallistumisrajoitukset: Paineilmatoiminen, alumiini tukilla, oikeakätiselle. Käytetty, mutta SAL:n kultahippusääntöjen mukaiset. Lista finaaliin henkilökohtaiseen hyväkuntoinen. Ota yhteyttä: [email protected]; 050-4802549. kilpailuihin selviytyneistä ampujista on nähtävillä viimeistään 16.2.2009 Mikkelin Ampujien ja SAL:n kotisivuilla Ostetaan Anschutz 8002 tai 9003 tai Feinwerkbau 700 paineilmatoiminen Kilpailun lajit, ohjelma ja eräluetteloiden julkaiseminen: ilmakivääri. Ostan käytetyn, uudehkon paineilmatoimisen ilmakiväärin. Laita Ilmakivääri ja ilmapistooli tarjouksesi ”tuoteselostein” nettiosoitteeseeni. Lauantaina 7.3.2009 henkilökohtainen kilpailu klo 9:00 alkaen. Ota yhteyttä: [email protected] tai puh. 0400413047 Sunnuntaina 8.3.2009 joukkue kilpailu klo 9:00 alkaen. Ostetaan ampujan takki ja pienoiskivääri. Walther-pienoiskivääri tai Eräluettelot julkaistaan MA:n kotisivuilla vastaava. Takki 3-asentomallia. Takin tulisi olla naisten malli koko 38 tai Ilmoittautumisohjeet: Sähköpostitse: [email protected]. 40 ja hyväkuntoinen. Ratapienoiskivääriä etsitään 16-vuotiaalle neidolle, Kirjepostitse: Ville Virtanen, Auvilantie 83 A 1, 42100 JÄMSÄ. Viimeinen hyväkuntoista ja kilpa-ammuntaan sopivaa. ilmoittautumispäivä maanantai 23.2.2009 (postileima pe 20.2.2009 ) Ota yhteyttä: [email protected]. Osallistumismaksu: Joukkuekilpailu 15 € / joukkue. Henkilökohtainen kilpailu 12 € / ampuja. Maksetaan Mikkelin Ampujat ry:n tilille 226518-4503 Tavarapörssi on tarkoitettu yksityishenkilöiden tiistaihin 27.2.2009 mennessä. ja ampumaseurojen käyttöön. Jälki-ilmoittautuminen: Ilmoittautumisajan jälkeen vapaista osanottajapaikoista ilmoitetaan rankingin mukaisesti, yhteydenottoja varten Kerro lyhyessä ilmoituksessasi onko kyseessä myynti, osto vai vaihto. Esittele tuote, ilmoittakaa seurojen yhteyshenkilöiden sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot. sen kunto, hinta ja yhteystietosi. Voit täyttää sähköisen ilmoituspohjan osoitteessa: www.ampumaurheiluliitto.fi/lomakkeet/myydaan_ostetaan_vaihdetaan_lahj/. Kilpailunjohtaja: Tauno Tuhkanen. Ammunnanjohtajat: Pia Vahvaselkä ja Olli Hahl. Jos haluat lähettää ilmoituksesi sähköpostilla, lähetä se osoitteeseen: [email protected]. Jos haluat lähettää ilmoituksesi postitse, TA: Marko Matilainen tee se osoitteella Suomen Ampumaurheiluliitto, Pirjo Manninen, Radiokatu 20, 00093 Tiedottaja: Jaakko Puisto, [email protected] ja puhelin: 040 717 3704. SLU. Julkaisemme Urheiluampuja-lehdessä ja Ampumaurheiluliiton nettisivuilla, kun olet maksanut 10 euroa Ampumaurheiluliiton tilille 132830-42157. Mikkelin Ampujat

URHEILUAMPUJA 1/2009 43 // PÄÄTÖKSIÄ & TIEDOTUKSIA SUOMEN AMPUMAURHEILULIITON Paralympiaryhmä Jukka Mikkonen, Haapajärven Ampumaseura VALMENNUSRYHMÄT 2009 Minna Leinonen, Kajaanin Ampujat Veikko Palsamäki, Haapajärven Ampumaseura HAULIKKOLAJIT Erkki Pekkala, Haapajärven Ampumaseura A-maajoukkue Satu Mäkelä-Nummela, trap, Orimattilan Seudun Urheiluampujat PISTOOLILAJIT Marko Kemppainen, skeet, Suomussalmen Urheiluampujat A-maajoukkue Timo Laitinen, skeet, Sibbo Skyttegille Kai Jahnsson, ilma- ja vapaapistooli, Poliisien Ampumaseura B-maajoukkue Mira Nevansuu, ilmapistooli, Kuortaneen Kunto Niko Hyvärinen, kaksoistrap, Orimattilan Seudun Urheiluampujat Marko Talvitie, olympiapistooli, Lehtimäen Ampujat Simo Köylinen, kaksoistrap, Orimattilan Seudun Urheiluampujat B-maajoukkue Sami Ritsilä, kaksoistrap, Rantasalmen Urheilu- ja Metsästysampujat Karoliina Helle, ilma- ja urheilupistooli, Salon Seudun Ampujat Petri Nummela, trap, Lahden Ampumaseura Ritva Karri, urheilupistooli, Kokkolan Metsästys- ja Ampumaseura Henrikki Vitali, trap, Sibbo Skyttegille Teemu Tiainen, ilma- ja vapaapistooli, Poliisien Ampumaseura Noora Antikainen, trap, Orimattilan Seudun Urheiluampujat Jyrki Turja, ilma- ja vapaapistooli, Lapuan Seudun Ampujat Mopsi Veromaa, trap, Sibbo Skyttegille Teijo Kimpimäki, olympiapistooli, Jalasjärven Ampujat Nuorten olympiaryhmä Ville Nousiainen, olympiapistooli, Kotkan Ampumaseura Jesse Louhelainen, skeet, Lahden Ampumaseura Rami Viljamaa, olympiapistooli, Turun Seudun Ampujat Miikka Peltonen, skeet, Anttilan Erämiehet Nuorten maajoukkue Vesa Pietarila, skeet (edellyttää Olympiakomitean päätöksen), Lounais-Hämeen Ampujat Kristoffer Ingelin, ilma- ja vapaapistooli, Raseborgs Skyttar Veli-Matti Matikainen, trap (edellyttää Olympiakomitean päätöksen), Sibbo Skyttegille Anette Källi, ilma- ja urheilupistooli, Lehtimäen Ampujat Nuorten A-maajoukkue Mika Laikola, olympiapistooli, Kuortaneen Kunto Matti Pietarinen, skeet, Kontiolahden Urheilijat Jesse Peltomäki, ilma- ja vapaapistooli, Kuortaneen Kunto Teemu Vähämäki, skeet, Lounais-Hämeen Ampujat Iso- ja vakiopistoolin A-maajoukkue Jenna Väisänen, skeet, Sibbo Skyttegille Janne Kuvaja, Poliisien Ampumaseura Jesse Kinnunen, trap, Sibbo Skyttegille Iso- ja vakiopistoolin B-maajoukkue Nuorten B-maajoukkue Ari Meinander, Lahden Ampumaseura Juha Huttu-Hiltunen, skeet, Oulun Metsästys- ja Ampumaseura Petri Ylinen, Kauhavan Ampujat Jarno Mattila, skeet, Hyvinkään Metsästysampujat Pekka Parikka, skeet, Kontiolahden Urheilijat LIIKKUVA MAALI Juho Hannonen, trap, Orimattilan Seudun Urheiluampujat A-maajoukkue Henry Romppanen, kaksoistrap, Orimattilan Seudun Urheiluampujat Kristoffer Holmberg, Raseborgs Skyttar Teemu Jutila, kaksoistrap, Ruotsalon Metsästysyhdistys Nuorten maajoukkue Juha Perttola , kaksoistrap, Orimattilan Seudun Urheiluampujat Sami Heikkilä, Kymppi-64 Merja Mastokangas, trap, Halsuan Metsästysseura Tomi-Pekka Heikkilä, Kymppi-64 Skeetin maajoukkueet täydentyvät myöhemmin. Niklas Hyvärinen, Raseborgs Skyttar Jarmo Toiva, Kymppi-64 KIVÄÄRILAJIT Mårten Westerlund, Kymppi-64 A-maajoukkue Hanna Etula, Lahden Ampumaseura Henri Häkkinen, Joensuun Ampujat Marjo Yli-Kiikka, Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura B-maajoukkue Pauliina Frilander, Pieksämäen Seudun Ampujat Juha Peltonen, Kotkan Ampumaseura Jussi Puustinen, Joensuun Ampujat Nuorten olympiaryhmä Juho Kurki (edellyttää Olympiakomitean päätöksen), Kankaanpään Ampujat Tiia Törmälä, Rauman Seudun Urheiluampujat Nuorten A-maajoukkue Jaakko Björkbacka, Karstulan Seudun Metsästys- ja Ampumaseura Henri Törmälä, Rauman Seudun Urheiluampujat Sami Valkama, Turun Seudun Ampujat Henna Kärhä, Simpeleen Hahlo 20+ -ryhmä Toni Matilainen, Pieksämäen Seudun Ampujat Ville Nokipii, Pohjois-Hämeen Ampujat Mikko Ollikainen, Punkalaitumen Kunto Eetu Orsjoki, Siilinjärven Urheiluampujat Paula Peltoniemi, Äänekosken Ampujat Juha Soini, Jalasjärven Ampujat Marko Tanskanen, Joensuun Ampujat Joni Virtanen, Kauhajoen Ampujat 300 metrin lajien ryhmä Henri Häkkinen, Joensuun Ampujat Juha Peltonen, Kotkan Ampumaseura Kari Pennanen, Kouvolan Metsästys- ja Ampumaseura Antti Puhakka, Kotkan Ampumaseura Jussi Puustinen, Joensuun Ampujat Juha Rutonen, Sodankylän Ampujat Haulikkoampuja Veli-Matti Matikainen on nuorisovaliokunnan jäsen.

44 URHEILUAMPUJA 1/2009 PALVELUHAKEMISTO

Lehtemme toivoo Ampuma- ja lukijoiden suosivan metsästys- ostoksissaan harrastukseen lehden ilmoittajia.

Urheiluammuntaan Kuopio www.luftgewehre.de Kauppakatu 36 p.020 742 7055 Vakio- ja irtovuoroja Varkaus Pienoispistoolirata 25 m > ampumapaikkoja 6 kpl > maksimikaliperi 22 50 m rata > ampumapaikkoja 3 kpl > ampua voi 9 mm aseella, kohdistuspöytä Käsityökatu 17 Ampumaratoja voi käyttää vain, jos on oma ase ja siihen hallussapitolupa. p.020 742 7209 Helsingin Urheilutalo Helsinginkatu 25 Mikkeli Puh (09) 3488 6419 Hallituskatu 6 p.020 742 7408 www.urheiluhallit.fi Kallio • Kontula • Malmi • Mäkelänrinne • Pasila • Siltamäki • Töölö Savonlinna Nojanmaantie 2 ASETARVIKEOSTOKSILLE HUMPPILAAN! p.020 742 7258 kotisivut: www.asetalo.fi e-mail: [email protected] Liikkeemme laajoista valikoimista löydätte Joensuu urheiluammunnan aseet, kuten pienoispistoolit, isopistoolit, Nurmeksentie 6 pienoiskiväärit sekä kilpailuhaulikot laadukkaista merkeistä. p.020 742 7307 Tarvikkeina löytyvät ampujan takit, housut, kengät, käsineet, hihnat, alusasut, ampumamatot, nilkkatyynyt, ratakaukoputket, tähtäimet, perälevyt, ym. www.carlson.fi Panosvalikoimamme kattaa kaikki tunnetuimmat merkit.

TERVETULOA KAUPOILLE! puh.nro (03) 437 7183 email: [email protected]

9PUHTAITA OSUMIA HYVÄSSÄ SEURASSA 90 VUOTTA

URHEILUAMPUJA 1/2009 45 // SVENSKA SIDAN En tillbakablick på året 2008

Krister Holmberg i en stilstudie vid SFSM i Sibbo

tt verksamhetsår, inom ett förbund såsom SFS, bju- der på en stor mängd olika aktiviteter. Det viktigaste är Eförstås alla tävlingar, de internationella, nationella, för- bunds- och föreningstävlingarna. Därtill tillkommer läger, domar- kurser, möten, talkojobb m.m. Redan en kort sammanfattning av årets aktivitet blir ganska diger. Här ett sammandrag från 2008. Vid årets början pågår redan de yngsta skyttarnas stödskyt- teserier. I lagserien som omfattar föreningslag deltar vanligen ett 50- tal unga skyttar. Därtill tillkommer den individuella serien och sammanlagt kan man säga att vi aktiverar ett hundratal ungdomar med vårt program. Med som viktiga medhjälpare är även barnens föräldrar som ivrigt ställer upp. Under vårsäsongen hade vi våra luftvapenmästerskap. Eke- näs och Karleby arrangerade mästerskapen på luftgevär och –pi- stol. På rörligt mål ordnades tävlingarna i ESF´s skyttehall i Esbo. Sammanlagt kan vi räkna en god bit över 150 starter i dessa täv- lingar. RS skytten Mårten Westerlund tog brons i junior EM i Tjeck- G-P Björkqvist håller domarkurs i RS ien. Efter en spännande omskjutning om medaljerna i rörligt mål skyttehall med 15 deltagare. blandlopp, tog Mårten en hedrande tredjeplats efter Igor Matske- vych från Ukraina som segrade före tvåan Juri Dovgal från Ryss- Det lyckades perfekt för Krister Holmberg i VM tävlingen i land Alla tre sköt 388p i tävlingen. -Det känns nog bra med en Tjeckien. På rörligt mål normallopp på miniatyrgevär vann han guldet första medalj i en värdetävling, säger Mårten som är väldigt nöjd på 593p före Sovjets Maxim Stephanov och Tjeckiens Miroslav Ja- med bronsmedaljen. -När vi dessutom tog guld i lag var glädjen nus, båda på 592. Dessutom tog Krister silver i luftgevär blandlopp. förstås ännu större. Överlag lyckades RS skyttarna mycket bra i VM. Mårten Wester- Stafettkarnevalsdags igen. SFS var igen i år med på ett hörn lund som tävlar i juniorklassen tog tillsammans med Sami och när stafettkarnevalen ordnades i Helsingfors den 23-24 maj. I vårt Tomi-Pekka Heikkilä hand om lagguldet i miniatyrgevär bland- tält nedanför idrottsmuseet presenterade vi laserskytte för intres- lopp. RS tredje representant i VM, 16 åriga Micaela Qvarnström, serade ungdomar. Och intresset var stort, över 600 skolelever som tävlade i damklassen kom på en hedrande 11 plats i luftgevär hann pröva på laserskytte, under lördagen då vi var på plats. blandlopp. Ungdomarna hade möjlighet att pricka rätt på såväl pistol som Pohjolan Malja gick till Sibbo Skyttegille. Under ett tiotal gevärstavlor. år har duellen varje gång stått mellan Sibbo Skyttegille och Ra- Årets förbundsmästerskap på gevär och pistol arrangera- seborgs Skyttar. Nu tog SSG hem vandringspriset i överlägsen des i Vasa och Karleby, på viltmål, skeet och trap i Sibbo och på stil. SSG:s ordförande Elof Juselius emottog vandringspriset på sporting i Jakobstad. Även i år delades extra hederspris ut för SAL:s höstmöte. bästa resultat i respektive disciplin. Gevärspriset tillföll Raimo Ke- Svenska Finlands Sportskytteförbund r.f. , heter numera vårt ski-Hannula VS-VA, pistol- Per-Erik Gammelgård NSK, rörligt mål- förbund efter att höstmötet godkände namnändringen. Höstmötet Mårten Westerlund RS och hagelpriset tillföll Roni Vitali SSG. premierade även Krister Holmberg till ”Årets Skytt”. Denna gång SFS´s skyttarnas framgångar i årets FM mästerskap var igen var valet mycket lätt för styrelsen, för efter de fina framgångar strålande. Sammanlagt tog våra skyttar hem 58 individuella mäs- Krister Holmberg hade i VM i Tjeckien var hans kvalifikationer nog terskap och 20 lagguld. Därtill tillkommer förstås alla silver- och så tillräckliga. Ordförande Christian von Schantz, som återvaldes bronsmedaljer. på höstmötet, överräckte ett värdefullt hederspris till Krister.

46 URHEILUAMPUJA 1/2009 // SVENSKA SIDAN SFS lägerverksamhet

Kennet Kurman övervakar lägerdeltagarna i hallen. Foto:Sandra Österman

ägerverksamheten inom Svenska Finlands Sportskytteför- Om det senaste gevärslägret, som hölls i skyttehallen i Ekenäs, Lbund är sedan länge väl etablerad. berättar ÅSSF´s Sandra Österman såhär: I synnerhet gevär- och pistolsektionerna ordnar regelbundet -På hemvägen från Ekenäs till Åland frågade jag Andreas Vir- läger både på krut- och luftvapen. Vårens krutvapenläger hålls i tanen, Tom Mattsson, Elin Liewendahl, papporna Teppo Virta- Vasa, i VS-VA:s skyttehall och luftvapenlägren på hösten ordnas nen och Ronny Liewendahl om vad de tyckte och de hade bara vanligen i RS hallen i Ekenäs eller också på Åland i ÅSSF:s skyt- positivt att säga om årets SFS-träningsläger i Ekenäshallen. tehall på Bredmo Andreas och Tom har varit med förut och de tycker att lägertäv- Respektive sektioner kallar skyttarna till läger och deltagaranta- lingen alltid är lika kul med hälften av skyttet på papperstavlor och let varierar mellan 15 och 20. Kapaciteten för krutvapenskyttar i Va- hälften på fallande tavlor. För Elin som var med för första gången sahallen gör att dit kallas några färre skyttar, än till luftvapenlägren, var allt lärorikt. som har tillgång till flere skjutplatser i hallarna. Det som var positivt är att få utgångshastighet och skott testade På lägren för gevärsskyttar genomför man utbildningen med de av Ralf Westerlund och att skjuta på scatten tyckte vi var väldigt interna ledarna, G-P. Björkqvist, Christer Lassus och Ralf Wes- lärorikt. Vi var helt slut när dagen var över. terlund. På det senaste luftvapenlägret i RS hallen i Ekenäs var Och vad skulle lägret vara utan ledarna Christer Lassus och G-P även nyutbildade skyttetränaren Kennet Kurman med. Kennet har Björkqvist samt kunniga instruktören Kenneth Kurman och vapen- erhållit utbildning, förutom i på SAL;s tränarläger, även i trixaren Ralf Westerlund. De ställer alltid upp, såsom även lägrets Sverige, där SFS senast hade fyra deltagare med på ett tränarut- duktiga kockar som lagade underbar mat. bildningsläger. Vi hoppas alla att lägret återkommer nästa år igen! Runar Lindholm som är ledare för pistollägren både i Vasa och i Ekenäs brukar kalla TSA:s Seppo Mäkinen till hjälp som utbildar- Projektet ”Start i Skytte” som startade för ett par år sedan, med expert. Runar berättar att på det senaste luftvapenlägret i Ekenäs Christer Lassus som primus motor tar hand om de allra yngsta i november var skyttarnas antal 17, bestående av juniorer, seniorer skyttarna, nybörjarna och de som skjuter luftvapen med stöd. Den och oldboys här utbildningen ger Christer direkt i föreningarna som sammankallar ungdomarna, och som således får utbildningen på hemmaplan. Delta- garantalet i lägren kan variera från ett tiotal till kanske tjugo skyttar. Här är även föräldrarna med och de får också de viktig information om bar- nens träning. Dylika läger har Chris- ter hittills hållit hos ÅSSF på Åland, i ESF och i RS skyttehallar. * JW

Svenska Finlands Skytteförbund SFS r.f. Postadress Jack Wuorinen Karisvägen 30, 10300 Karis Telefon +358 500 872 045 SFS:s e-postadress är: [email protected] Ralf Westerlund följer på lasern med när Elin SFS:s hemsida: Liewendahl tränar. Foto:Sandra Österman www.sfs.idrott.fi

URHEILUAMPUJA 1/2009 47 Helsingin Messukeskus Koe pääkaupunkiseudun 13.–15.3.2009 ensimmäiset Metsästys-messut ja viisi muuta tapahtumaa samaan aikaan Messukeskuksessa. Paranna osumatarkkuuttasi ja etsi itsellesi sopiva laji, joka tukee ammuntaharrastusta. Heittäydy rohkeasti tuntemattomaan ja löydä itsestäsi ihan uusia puolia – GoExpo!

Helsingin Messukeskus 13.–15.3.2009

www.metsastysmessut.fi www.goexpo.fi

Jahtimajalla teemana Aseet ja Vastuullisuus Ryhdy meritaimenen kaveriksi! turvallisuus Ampumaratafoorumin jäsenjärjestöt Kalakirppikselle voit tuoda käytet- Riistalaukauskoulussa opetellaan esittelevät toimintaansa teemalla tyjä kalastusvälineitä myytäväksi. oikeaoppista ja varmaa laukaus- Aseet & Vastuullisuus. Kalakirppis toteutetaan yhteistyössä messuklubi tekniikkaa ja simulaattorissa pääset Suomenlahden Uistelijoiden kanssa Sisäpiiritietoa suosikkimessuistasi kokeilemaan hirviammuntaa liikku- Ilves-näyttely ensikiertueelle ja tuotto lahjoitetaan Suomenlahden ja rahanarvoisia etuja. vaan maaliin. Jahtimajan toteuttavat Suomen Metsästysmuseon näytte- meritaimen toimikunnan toiminnan Tilaa klubikirje osoitteessa Suomen Metsäs täjäliitto ja Eräkontti. lyssä esitellään ilveksenpyynnissä tukemiseen. Kaiva siis kaappisi ja www.messuklubi.fi eri aikoina käytettyjä menetelmiä ja pakkisi ja tuo vanhat välineesi myyntiin välineitä sekä kuuluisia pyyntimiehiä. messuille! Tarkemmat tiedot löydät osoitteesta www.kalastusmessut.fi

Metsästäjä- Mediayhteistyössä: Kumppanit: liitto

Aukioloajat Perjantai 13.3. klo 12–19 • Lauantai 14.3. klo 10–18 • Sunnuntai 15.3. klo 10–17 Pääsyliput Aikuiset 13 ¤ • Lapset (7–15 v.), opiskelijat, eläkeläiset ja varusmiehet 9 ¤ (alle 12-v. vain aikuisen seurassa) Perheet (2 aikuista ja lapset 7–15 v.) 28 ¤ • Ryhmät (vähintään 10 henkeä) 9 ¤ /hlö. Järjestäjä Suomen Messut • Helsingin Messukeskus, Messuaukio 1, 00520 Helsinki • Puh. (09) 150 91 • www.fi nnexpo.fi