DOCSLIB.ORG

102 / 2005 Kanta-Hämeen Luonnon Moni- Muotoisuuden Tilan Seuranta

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
102 / 2005 Kanta-Hämeen Luonnon Moni- Muotoisuuden Tilan Seuranta HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN MONISTE 102 / 2005 Maritta Liedenpohja-Ruuhijärvi Kanta-Hämeen luonnon moni- muotoisuuden tilan seuranta- ohjelma 2004–2005 Loppuraportti 2005 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 102 Julkaisu löytyy myös verkkosivuiltamme: www.ymparisto.fi/ham >Palvelut, tuotteet ja lomakkeet > Julkaisut ISBN 951-9370-91-9 ISBN 952-5625-02-8 (PDF) ISSN 1239-8357 Valokuvat: Maritta Liedenpohja-Ruuhijärvi Kannen kuva: Someronlähteet on vanha uhrilähde. Kannen suunnittelu: Erja Joentausta Kannen painopaikka: Hämeenlinnan Offsetkolmio, Hämeenlinna Monistus: Hämeen ympäristökeskus Hämeenlinna 2005 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 102 Sisällys 1 Johdanto...................................................................................... 5 2 Tausta.......................................................................................... 6 3 Tavoitteet..................................................................................... 7 4 Organisaatio ja tiedotus.............................................................. 8 5 Talous.......................................................................................... 9 6 Tulokset...................................................................................... 10 6.1 Olemassa olevan luontotiedon kokoaminen................................................... 10 6.2 Arvokohteiden tiedon ajantasaistamisen ja täydentämisen periaatteet.... 10 6.3 Työtavat ja menetelmät........................................................................................ 11 6.4 Kartoitetut kohteet................................................................................................ 11 6.5 Seurantaohjelmaehdotus..................................................................................... 11 7 Vaikutukset ja tulosten hyödyntäminen hankevaiheen jälkeen.. 12 Kirjallisuus.................................................................................... 15 Liitteet: Liite 1. LUMOS-kohdelomake..................................................... 17 Liite 2. Kartta 2, kartoitetut Lumos-luontokohteet..................... 18 Liite 3. Hausjärven arvokohteiden seurantaohjelmaehdotus....... 23 Liite 4. Janakkalan arvokohteiden seurantaohjelmaehdotus....... 26 Liite 5. Jokioisten arvokohteiden seurantaohjelmaehdotus......... 32 Liite 6. Lopen arvokohteiden seurantaohjelmaehdotus............... 34 Liite 7. Riihimäen arvokohteiden seurantaohjelmaehdotus......... 40 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 102 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 102 Johdanto Suomi allekirjoitti Rio de Janeiron YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa vuonna 1992 biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen, joka velvoittaa sopimusval- tioita kartoittamaan ja säilyttämään alueelleen ominaiset luonnon piirteet. Taustalla on huoli monimuotoisuuden elinehtojen kaventumisesta. Eliölajeja ja niiden elinympäristöjä häviää ihmisen toiminnan kautta moninkertaisesti verrattuna siihen, mitä luontaisesti tuhoutuisi. Tuhoisaa kehitystä voidaan kuitenkin hidastaa lajien ja niiden elinympäristö- jen suojelemisella sekä monimuotoisuuden huomioon ottamisella kaikessa maankäytön suunnittelussa. Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä ymmärretään perintötekijöiden, eliölajien ja elinympäristöjen vaihtelun muodostamaa kokonaisuutta, joka ulottuu pai- kalliselta tasolta maailmanlaajuiseen. Perintötekijöiden monimuotoisuus tarkoittaa lajin tai yksittäisten eliöpopulaatioiden sisäistä perinnöllistä vaihtelua. Lajistollinen monimuo- toisuus koostuu eliöyhteisöjen lajimääristä sekä lajien yksilömääristä ja edustavuudesta. Elinympäristöjen monimuotoisuudella tarkoitetaan erilaisten luontotyyppien kirjoa. Valtakunnan tasolla koko maan kattavaa luonnon monimuotoisuuden seurantaa tekevät mm. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus ja monet valtion tutkimuslaitokset, mm. Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Lisäksi monilla järjestöil- lä ja yhdistyksillä (mm. BirdLife Suomi, Suomen WWF), harrastajaseuroilla (mm. Suomen Perhostutkijain Seura ry.) on merkittävä rooli. Alueellisesta monimuotoisuuden seurannasta vastaavat mm. alueelliset ympä- ristökeskukset voimavarojensa mukaan sekä lintu- ja hyönteistieteelliset yhdistykset, luonnonsuojeluyhdistykset, harrastajakerhot sekä luonnonharrastajat. Paikallisella tasolla kuntien maankäytön suunnittelulla on keskeinen asema luon- non monimuotoisuuden suojelemisessa, sillä kunta ohjaa maankäyttöä kaavoituksella. Ongelmia syntyy, jos maankäytön suunnittelijoilla ei ole käytössään ajantasaisia ja riittä- vän monipuolisia tietoja alueensa luontoarvoista. Harkitsematon rakentaminen pirstoo luontoa ja muuttaa sen luonnetta pysyvästi sekä saattaa hävittää eliölajien esiintymiä. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 102 Tausta Luonnon monimuotoisuuden nykytilaa ei ole tarkasteltu Kanta-Hämeen kunnissa koko- naisuutena eikä seurattu järjestelmällisesti. Monimuotoisuuden osatekijöistä uhanalaisia eliölajeja, pääasiassa putkilokasveja, lintuja ja perhosia, on kartoitettu ja seurattu eniten. Myös erilaisia ympäristö- ja lajistoselvityksiä on tehty melkein joka kunnassa. Joissain kunnissa on teetetty koko kunnan kattavia arvokkaiden luontokohteiden kartoituksia (mm. Loppi 1990 ja Riihimäki 1991) tai yleisluonteisia katsauksia (mm. Janakkalan luon- to 1994) ja jopa taajamaluontokohteiden kartoituksia (Janakkala 2002) vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. Koko kunnan kattavat luonto- ja lajistoselvitykset ovat suo- siteltavimpia, sillä silloin kaikki arvokkaat kohteet kartoitetaan samoilla menetelmil- lä ja arvotetaan samoilla kriteereillä, jolloin ne ovat erinomaista tausta-aineistoa mm. kaavoituksen käyttöön. Yleensä luontokartoituksia tehdään kunnissa vain kaavoituksen yhteydessä, jolloin eri kaavoituksista saadut tiedot voivat olla hyvin eritasoisia eivätkä siten aina vertailukelpoisia keskenään. Kuntien luontoselvityksien lisäksi myös Hämeen ympäristökeskuksessa ja Hämeen liitossa on runsaasti tietoja monimuotoisuudeltaan arvokkaista kohteista sekä uhanalai- sista ja harvinaisista eliölajeista. Esimerkiksi Hämeen ympäristökeskuksen vuonna 1998 käynnistämä luonnonsuojelulain luontotyyppien kartoitus on tuottanut runsaasti uutta tietoa Hämeen jalopuumetsiköistä ja pähkinäpensaslehdoista. Tietoa on siis olemassa eri tahoilla, mutta se on hajallaan sekä usein vanhentunutta ja puutteellista. Keväällä 2003 päättyneessä Kanta-Hämeen ympäristön tilan seurantaohjelma -pro- jektissa toteutettiin luonnon monimuotoisuuden tilan seurantakokonaisuuteen kuulu- vat selvitykset Kanta-Hämeen perinnemaisemien (2002) ja Kanta-Hämeen uhanalaisten putkilokasvien (2002) nykytilasta. Kanta-Hämeen Lumos on siten luontevaa jatkoa tälle päättyneelle hankkeelle. Lumos-hankkeen pääpaino on projektikuntien elinympäristöjen monimuotoisuuden eli erilaisten luontotyyppien kirjon tarkastelussa. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 102 Tavoitteet Hankkeen päätavoite oli luoda malli yhdenmukaiselle luonnon monimuotoisuuden seu- rannalle ja seurannan toteuttamiselle eli laatia luonnon monimuotoisuuden seurantaoh- jelmat projektikuntiin. Päätavoitteeseen päästiin osatavoitteiden kautta, joita olivat: 1) olemassa olevan luontotiedon kokoaminen ja sen käyttökelpoisuuden arvioimi- nen monimuotoisuuden kannalta, 2) arvokkaiden luontokohteiden vanhentuneiden ja puutteellisten inventointitieto- jen päivittäminen ja täydentäminen sekä hoito- ja seurantatarpeen arvioiminen, 3) kuntakeskusten tai taajamien sekä kirkonkylien lähiluonnon monimuotoisuutta lisäävien kohteiden kartoitus sekä niiden hoito- ja seurantatarpeen arvioiminen, 4) harvinaisten ja uhanalaisten eliölajien (muidenkin kuin putkilokasvien osalta) olemassa olevan seurantatiedon eliöryhmittäinen kokoaminen, täydentäminen, raportointi ja seurantatarpeen arviointi, 5) Kanta-Hämeen luontoharrastajien verkottumisen edistäminen. Parempi tiedon kulku helpottaisi huomattavasti monimuotoisuuden seurannan järjestämistä projektin jälkeen. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 102 Organisaatio ja tiedotus Kanta-Hämeen luonnon monimuotoisuuden seurantaohjelma -hankkeeseen osallistui viisi Kanta-Hämeen kuntaa: Hausjärvi, Janakkala, Jokioinen, Loppi ja Riihimäki. Hankkeen rahoituksesta vastasivat projektikunnat, Euroopan yhteisön aluekehitysrahasto (EAKR) ja ympäristöministeriö. Hankkeen vetovastuu oli Hämeen ympäristökeskuksella. Hankkee- seen palkattu projektisuunnittelija oli vastuussa hankkeen etenemisestä ja taloudesta ohjausryhmän antamin valtuuksin. Kartta 1. Ohjausryhmään kuuluivat kuntien edustajina ympäristösihteerit Riina Paunonen (vuonna 2004) ja Pirjo Siik (vuonna 2005) Hausjärveltä (varajäsen kaavoitusinsinööri Ilkka Korho- nen), ympäristöpäällikkö Heikki Tamminen Janakkalasta, ympäristösihteeri Juha Lem- metty Jokioisista, ympäristöpäällikkö Juha Viinikka Lopelta sekä ympäristöpäällikkö Elina Mäenpää ja projektisihteeri Markku Kyöstilä Riihimäeltä. Hämeen ympäristökeskuksesta olivat mukana ohjausryhmän puheenjohtaja, ylitarkastaja Jukka Airola, hankkeen valvoja, ylitarkastaja Rauni Itkonen (varalla ylitarkastaja Pertti Heikkinen) sekä sihteerinä toiminut projektisuunnittelija Maritta Liedenpohja-Ruuhijärvi. Ohjausryhmä kokoontui neljä ker- taa hankkeen aikana ja osallistui maastoretkelle keväällä 2005. Hankkeessa työskenteli projektisuunnittelijan lisäksi yksi maastokartoittaja kesinä 2004–2005. Kartoitettavien kohteiden valinta tehtiin yhteistyössä kuntien edustajien, opettajien ja paikallisten luon- nonsuojeluyhdistysten kanssa. Hankkeesta kerrottiin mm.
Load more

Recommended publications
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • New Tokmanni in Loppi – Store Also Has an Outlet and a Section Selling Local Food
    TOKMANNI PRESS RELEASE 14 June 2019 at 3:10 p.m. New Tokmanni in Loppi – store also has an outlet and a section selling local food Tokmanni will open a new store in Launonen, which is in Loppi, on Tuesday 18 June 2019 at 8 a.m. In addition to the varied product assortment that is a feature of Tokmanni stores, there will also be an outlet and a local food section in the style of a shop-in-shop at the store. The opening of the Loppi store will be celebrated with plenty of special offers and surprise buckets filled with product gifts. This Tokmanni store, located halfway between Loppi and Riihimäki by the busy route 54, will offer a varied and regularly updated assortment including beauty, health and wellbeing products, cleaning products, home decoration and renovation products, and seasonal products. There will also be a large selection of clothes and accessories, dry foodstuffs and leisure products, home electronics and entertainment goods. In addition, several producers from the local and neighbouring areas will sell their local food products in a section called Lähiruokapuoti Lopen Pehtoori and there will be a separate garden department selling various yard and garden products, such as seasonal tools and plants, and propane canisters. There will also be an outlet at the store, where products familiar from Tokmanni’s stores will be sold at special discount prices. To ensure a quick and easy shopping experience, the store has spacious aisles, comprehensive signage and clearly defined product areas. There is a recycling point for small consumer electronics equipment, a reverse vending machine for empty bottles and cans, Veikkaus gaming services and a Posti Smartpost parcel point.
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • Naturally Near By
    LLoppioppi NNaturallyaturally nnearear bbyy www.loppi.fi Loppi is a lively, growing rural municipality in the Tavastia Proper region. Our central location, active business community, beauti- ful natural surroundings and excellent community services make Loppi a great place for living, leisure and work. Around 8300 people live in Loppi. The municipality has three main population centres: the town of Loppi (Kirkonkylä), Launonen and Läyliäinen. There are also a number of smaller villages. With its beautiful countryside and many lakes and ponds, Loppi munici- pality is also a popular place for outdoor leisure activities. Loppi has thousands of summer cottages, and the area’s population nearly doubles in the summertime. We have a wide variety of cultural events all year round. There are concerts and exhibitions organised throughout the year by the community as well as non-profi t organisations. Thousands of people fl ock to enjoy the summer theatre performances put on by the Loppi Theatre in its summer home in the village of Sajaniemi. We look forward to welcoming you to Loppi to visit, to live and to enjoy! Karoliina Viitanen Municipal Manager NNaturallyaturally nnearear bbyy Close to nature Welcome to Loppi Loppi combines the best aspects of peaceful natural surround- Loppi is especially famous for its potatoes. In addition to tradi- ings, convenient living and closeness to larger cities. tional family farms, the municipality has some 400 businesses. The municipality of Loppi enjoys a prime location in the Tavastia The town of Loppi Kirkonkylä is lively, with its shops and schools, Lake Highlands in Southern Tavastia province. We have some of but there are numerous other villages in the municipality, each the loveliest landscapes in Finland, yet Loppi is located in the with its own active village life.
    [Show full text]
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
    [Show full text]
  • URBAN FORM in the HELSINKI and STOCKHOLM CITY REGIONS City Regions from the Perspective of Urban Form and the Traffic System
    REPORTS OF THE FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE 16 | 2015 This publication compares the development of the Helsinki and Stockholm AND CAR ZONES TRANSPORT PUBLIC DEVELOPMENT OF PEDESTRIAN, CITY REGIONS AND STOCKHOLM THE HELSINKI URBAN FORM IN city regions from the perspective of urban form and the traffic system. Urban Form in the Helsinki The viewpoint of the study centres on the notion of three urban fabrics – and Stockholm City Regions walking city, transit city and car city – which differ in terms of their physical structure and the travel alternatives they offer. Development of Pedestrian, Public Transport and Car Zones Based on the results of the study, growth in the Stockholm region has been channelled inward more strongly than in Helsinki, which has increased the structural density of Stockholm’s core areas. During recent years, however, Panu Söderström, Harry Schulman and Mika Ristimäki the Helsinki region has followed suit with the direction of migration turning from the peri-urban municipalities towards the city at the centre. FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE FINNISH ENVIRONMENT ISBN 978-952-11-4494-3 (PDF) ISSN 1796-1726 (ONLINE) Finnish Environment Institute REPORTS OF THE FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE 16 / 2015 Urban Form in the Helsinki and Stockholm City Regions Development of pedestrian, public transport and car zones Panu Söderström, Harry Schulman and Mika Ristimäki REPORTS OF THE FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE 16 | 2015 Finnish Environment Institute Sustainability of land use and the built environment / Environmental Policy Centre Translation: Multiprint Oy / Multidoc Layout: Panu Söderström Cover photo: Panu Söderström The publication is also available in the Internet: www.syke.fi/publications | helda.helsinki.fi/syke ISBN 978-952-11-4494-3 (PDF) ISSN 1796-1726 (online) 2 Reports of the Finnish Environment Institute 16/2015 PREFACE In recent decades, the Helsinki and Stockholm city regions have been among the most rapidly growing areas in Europe.
    [Show full text]
  • JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI Vuodesta 2020
    HML/338/08.01.00/2021 20.1.2021 JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen EU:N Palvelusopimusasetuksen 7 artiklan 1.kohdan mukainen JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI vuodesta 2020 HML/338/08.01.00/2021 SISÄLLYSLUETTELO 1 Raportin tausta ja tarkoitus ........................................................................................................... 3 2 Hämeenlinnan kaupungin viranomaisalue ................................................................................... 3 3 Julkisen palvelun hintavelvoitteet ................................................................................................. 4 3.1 Asiakashinnat (Waltti)............................................................................................................ 4 4 Valitut julkisen liikenteen harjoittajat sekä korvaukset, joita niille on maksettu, ja yksinoikeudet, joita niille on myönnetty korvauksena julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä ............................. 5 4.1 Vuonna 2020 voimassa olleet käyttöoikeussopimukset ....................................................... 5 4.1.1 Sopimusten luonne ........................................................................................................ 5 4.1.2 Inter Kuljetus Oy............................................................................................................. 5 4.1.3 Lehdon Liikenne Oy ....................................................................................................... 5 4.1.4 Pekolan Liikenne Oy .....................................................................................................
    [Show full text]
  • Forest Management Associations
    Forest management associations Forest owners own associations Forest Management Association is forest owners’ own association There are 76 Forest Management Associations in Finland (2016) about 300 offices, almost in every municipality About 1000 forestry professionals and 700 forest workers, additional contractors and entrepreneurs employed by the associations FMA serves the forest owners in all matters relating to forest: e.g. planting, harvesting, ownership issues Forest Management Association at your service FMAs are members of the Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK). This ensures the protection of forest owners’ interests on all levels: national, regional and local The PEFC certification of the Finnish family forests is organised through the FMAs FMA is financed and controlled by the forest owners Forest Management Associations are financed by a membership fee and profits from forest management services Membership fee ensures the possibility to a forest owner to get guidance, training and services in any matters relating to the forest The Council of the Association is the highest decision- making body. Members elect the Council, every member has one voice. FMA provides advice and services FMAs plan and implement 80 % of the forest management work carried out in private forests Forest regeneration planning and applying possible grants, basic announcement of new seedling stands clearing and collecting energy wood site preparation, prescribed burning (burning the harvested forest in order to
    [Show full text]
  • Boosting Broadmindedness
    BOOSTING BROADMINDEDNESS EVS in Finland, HRAKS 1.2.-30.11.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö (HRAKS) provides all-around promotion of employability services and regional youth outreach work. The purpose of the foundation is to take care of regionally needed prevention of social exclusion for people of all ages (both youth and adults). HRAKS has a long history in labor market development activities in the region. The main goals of all activities are versatile, high quality services for development and personal support in maintaining the ability to work . HRAKS has units in Hyvinkää, Riihimäki, Hausjärvi and Loppi. HRAKS employs about 70 people in throughout the region with different roles and tasks. The hometown of HRAKS is the city of Hyvinkää (population ~46 000) in northern Uusimaa (a 45-minute train ride from Helsinki). HRAKS, lines of action: • Työmylly Youth, promotion of employment for young people (17 - 25 y.) • Työmylly Adults, promotion of employment for adults (26 - 60 y.) • Youth outreach work, social empowerment for young people (16 - 29 y.) • Business Cooperation, business and labor confrontation • Workplace Services, development of workplaces and supervision services Youth in Action processes will be implemented in youth workshops, alias Työmylly Youth, which offers a variety of training and job opportunities for young people of the region between ages 17 - 25. The aim of the youth workshops is to help young people develop their individual plans, promote youth employment and make it easier to apply for studies. The workshops are intended for unemployed youth with no vocational training or for those with vocational training but no work experience.
    [Show full text]
  • JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI Vuodesta 2017
    Dnro HML/718/08.01.00/2018 21.2.2018 JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen EU:N Palvelusopimusasetuksen 7 artiklan 1.kohdan mukainen JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI vuodesta 2017 Dnro HML/718/08.01.00/2018 SISÄLLYSLUETTELO 1 Raportin tausta ja tarkoitus ...................................................................................................... 3 2 Hämeenlinnan kaupungin viranomaisalue ................................................................................ 3 3 Julkisen palvelun hintavelvoitteet ............................................................................................. 4 4 Valitut julkisen liikenteen harjoittajat sekä korvaukset, joita niille on maksettu, ja yksinoikeudet, joita niille on myönnetty korvauksena julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä ........................... 5 4.1 Vuonna 2017 voimassa olleet siirtymäajan liikennöintisopimukset .................................... 5 4.2 Vuonna 2017 voimassa olleet käyttöoikeussopimukset ..................................................... 5 4.2.1 Sopimusten luonne .................................................................................................... 5 4.2.2 HämeBus Oy ............................................................................................................. 5 4.2.3 Inter Kuljetus Oy ........................................................................................................ 6 4.2.4 Lehdon Liikenne Oy ..................................................................................................
    [Show full text]
  • Kanta-Hämeen Potentiaalisten Kaivosten Aluetaloudelliset Vaikutukset Summary: Regional Economic Impacts of Potential Mining in Kanta-Häme
    Geologian tutkimuskeskus 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset Summary: Regional economic impacts of potential mining in Kanta-Häme Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä Tutkimusraportti 229 ISBN 978-952-217-381-2 (PDF) ISBN 978-952-217-382-9 (nid.) ISSN 0781-4240 gtk.fi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Tutkimusraportti 229 Report of Investigation 229 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset Summary: Regional economic impacts of potential mining in Kanta-Häme Ne kuvat, joissa ei mainita tekijää, ovat julkaisun kirjoittajien tekemiä. Kansikuva: Mikroskooppikuva Huittisten Uunimäen malmiaiheen kultarakeesta. Raekoko noin 0,1 mm. Kuva: N. Kärkkäinen, GTK. Front cover: Microphoto of a small gold grain of the Uunimäki prospect in Huittinen. Grain size about 0,1 mm. Photo: N. Kärkkäinen, GTK. Taitto: Elvi Turtiainen Oy Painopaikka: Lönnberg Print & Promo Espoo 2017 Tiainen, M., Kujala, S., Ahtola, T., Eilu, P., Grönholm, S., Hakala, O., Istolahti, P., Jumppanen, A., Kärkkäinen, N., Rasilainen, K. & Törmä, H. 2017. Kanta- Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset. Summary: Re- gional economic impacts of potential mining in Kanta-Häme. Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 67 pages, 37 figures, 21 tables and 6 appendices. The project “Regional economic impact of the potential mines in Kanta-Häme” has been executed in collaboration with the Geological Survey of Finland (GTK) and the Ruralia Institute of the University of Helsinki.
    [Show full text]