Matti Riekki Kandi 8.5.2016.Docx
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
RIEKKI, MATTI POPULAARIMUSIIKIN ANALYSOINTI Musiikkikasvatuksen kandidaatintyö KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Musiikkikasvatuksen koulutus 2016 Kasvatustieteiden tiedekunta Tiivistelmä opinnäytetyöstä Musiikkikasvatuksen koulutus Tekijä Riekki Matti Työn nimi Populaarimusiikin analy soin ti Pääaine Työn laji Aika Sivumäärä Musiikkikas vatus (KK) Kandidaatin työ Toukokuu 2016 36 (1) Tiivistel mä Kandidaatintutkielmani käsittelee populaarimusiikkia ja sen mu siikkianalyysia. Tavoitteena on selvittää populaarimusiikin luo nnetta ja kuvailla sen analyysia. Huolimatta popu laarimusiikin suosittuudesta sen akateeminen tutkimus on ollut vähäistä verrattuna esimerkiksi länsimaiseen taidemusiikkiin. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus populaarimusiikin teoriaan ja sen analyysitapo ihin. Yleisesti musiikkikenttä jaetaan kolmeen osaan : populaarimusiikkiin, maailman musiikkiin ja länsimaiseen taidemusiikkiin. Popularimusiikki tyylinä on joustava, kulttuurisidonnainen ja jat kuvasti elävä. Populaarimusiikin toiminta tulee nähdä kaupallis ena musiikkina, jonka sisäll ön kuluttajat itse määräävät omalla kuluttamiskäyttäytymisellään. Populaarimusiikki sisältää valtavan määrän erilaisia tyylilajeja, joilla jokaisella on omat käsityksensä ihanteesta ja estetiikasta. Näin siltä puuttuu kaikillet tyylilajeille yhtei nen esteettisyyskäsite. Esteettisy yskäsitteen puutteesta johtuen ei ole myöskään olemassa yhtä vallitsevaa kaiken kattavaa analyysimetodia. Tässä tutkielma ssa pyrinkin ennemmin selittämään niitä k äsitteitä ja ilmiöitä, joita aiempien tu tkimusten musiikkianalyysimetodeissa on käsitelty. Populaarimusiikin tärkeimmät perus elementit ovat rytmi, melodia, harmonia, soundi. Valtaosa populaarimusiikista perustuu modaaliseen, avoimeen jatkuvaan sointokiertoon. Sointukierrot ovat tärkein populaari musiikin muodon rakentaja. Soundi on elementeistä erottuvin ja se antaa populaarimusiikin kappaleelle luonteen. Laulaja on puolestaan soundin merkittävin tekijä. Melodian tehtävänä on tarjota laula jalle tila ja laulajan tärkeimpänä roolina on antaa populaa rimusiikin kappaleelle lyriikan avulla merkitys. Länsimaisessa taidemusiikissa ei esiinny populaarimusiikille ominaista jatkuvaa, selkeää rytmillistä kudosta, joten rytmiikka on tyylillisesti suurin erottava tekijä näiden kahden musiik kilajin välillä. Kai ken kaikkiaan populaarimusiikin tutkimus kirja llisuus on jatkuvasti kasvamaan päin. Silti haasteena on pysy ä jatkuvasti kehittyvän ja uusia tyyliä keskenään sulauttavan populaarimusiikin mukana. Asiasanat populaarimusiikki, musiikkiana lyysi SISÄLLYS ! ! 1!JOHDANTO !................................ ................................ ................................ ............................. !7! 2!Populaarimusiikki !................................ ................................ ................................ .............. !8! 2.1 !Musikologinen!viitekehys !................................ ................................ ................................ ...... !8! 2.2 !Kaupallinen!viitekehys !................................ ................................ ................................ ............ !9! 2.3 !Historiallinen!viitekehys !................................ ................................ ................................ ..... !10 ! 2.4 !Sosiologinen!viitekehys !................................ ................................ ................................ ....... !11 ! 3!Musiikkianalyysi !................................ ................................ ................................ .............. !12 ! 3.1 !Transkriptio !................................ ................................ ................................ ............................. !12 ! 3.2 !Arvotuskysymykset !................................ ................................ ................................ ............... !13 ! 4!Populaarimusiikin!elementit!osana!analyysia !................................ ....................... !15 ! 4.1 !Soundi !................................ ................................ ................................ ................................ ......... !15 ! 4.2 !Harmonia !................................ ................................ ................................ ................................ .. !17 ! 4.2.1 !Tonaalinen!harmonia 0analyysi !................................ ................................ ................................ .. !18 ! 4.2.2 !Modaalinen!harmonia 0analyysi !................................ ................................ ................................ .!19 ! 4.3 !Muoto !................................ ................................ ................................ ................................ .......... !19 ! 4.3.1 !Rytmi!muodon!hahmottajana !................................ ................................ ................................ ..... !21 ! 4.3.2 !Harmonia!muodon!hahmottajana !................................ ................................ ............................ !22 ! 4.4 !Melodia !................................ ................................ ................................ ................................ ...... !24 ! 4.5 !Koukut !................................ ................................ ................................ ................................ ........ !25 ! 4.5.1 !Rytmilliset!koukut !................................ ................................ ................................ ........................... !27 ! 4.5.2 !Melodiset!koukut !................................ ................................ ................................ ............................. !28 ! 4.5.3 !Harmoniset!koukut !................................ ................................ ................................ ......................... !30 ! 4.5.4 !Sanoitukselliset!koukut !................................ ................................ ................................ ................. !31 ! 4.5.5 !Non 0tekstuaaliset!koukut !................................ ................................ ................................ ............. !31 ! 5!Pohdinta !................................ ................................ ................................ .............................. !33 ! Lähteet !................................ ................................ ................................ ................................ ........ !34 ! Liitteet !................................ ................................ ................................ ................................ ......... !36 ! ! 1 JOHDANTO Musiikin kuuntelu on tänä päivänä suositumpaa kuin koskaan aiemmin. Sen kertovat sekä tilastot (Musiikin kulutustutkimus, 2014 ) että yksinkertainen empiirinen havainnointi. Televisio, julkiset kulkuvälineet, kahvilat ja kaupat ovat kaikki ja tk uvan musiikkivirran kyllästämiä . Statistan (2014) tilastojen mukaan Yhdysvalloissa myytiin vuonna 2012 klassisen musiikin albumeja yhteensä 7,5 miljoonaa kappaletta, kun pelkästään yhden populaarimusiikin genren, rock -musiikin, levyjä myytiin 105 miljoon aa kappaletta. Populaarimusiikki on siis selvästi klassista, länsimaista taidemusiikkia suositumpaa. Tämä ei kuitenkaan näy populaarimusiikin akateemis en tutkimuksen määrässä, kuten S äveltäjät ja sanoittajat ry:n vuonna 2004 teettämästä akateemisen kevye nmusiikin tutkimuksesta hyvin käy ilmi (Elvis!ry,!Selvitys!akateemisesta!musiikintutkimuksesta,!2004 ). Vuosina 1954 –2003 Suomessa valmistui yhteensä 141 kevyen musiikin tutkimustyötä, joista seitsemän oli väitöskirjoja. Vertailun vuoksi taidemusiikin saral la yksistään Sibeliuksesta valmistui samana aikana yhdeksän väitöskirjaa. Puolestaan vuosina 1993 –2003 Helsingin yliopiston musiikkitieteen ja kirjallisuustieteiden oppiaineissa tehtiin yhteensä 491 maisterin tutkintoa, joista ainoastaan yhdeksän koski pop ulaarimusiikkia. Populaari - musiikin tutkimukselle on siis oma paikkansa. Silti lähes jokaisen akateemisen populaarimusiikin tutkimuksen johdanto -luvussa tulee vastaan vankkoja perusteluja juuri sen tutkimuksen tärkeyden olemassaololle . Ironista tai ei – ni in tässäkin tutkielmassa. Kun tarkastelen omaa koulutushistoriaani peruskoulun musiikkiluokilta aina yliopiston musiikkikasvatuksen laitokselle saakka , huomaan p opulaarimusiikin musiikkianalyysi n opetuksen jääneen vähäiseksi . Populaarimusiikin kuluttajana, opettajana ja muusikk ona koen siksi populaarimusiikista ja sen analyysista kirjoittamisen merkitykselliseksi. Tässä kandidaatintutkie lmassa tarkoitukseni on tutkia populaarimusiikin käsitettä ja mus iikkianalyysia alan kirjallisuuden avulla . Tutkimuskysymy kseni ovat: 1) Mitä populaarimusiikki on? 2) Kuinka populaarimusiikkia analysoidaan ja selitetään? 8 2 POPULAARIMUSIIKKI Latinan kielen sana populus tarkoittaa kansaa, ihmisiä, kun taas popularis puolestaan kansalle kuuluvaa (Aho & Kärjä, 2007, 11). Etymologisen mää ritelmän mukaan populaarimusiikki tarkoittaa siis yksinkertaisesti koko kansan musiikkia , jota se hyvin usein arkikielessä onkin . Wall (via Aho & Kärjä, 2007, 10) on ehdottanut populaarimusiikin olevan ”sitä, mitä ihmiset sanovat sen olevan”. Middleton (19 95, 3) kuitenkin kysy y k eitä nämä ihmiset ovat , jatkaen, kuinka populaarimusiikki suosittuna musii kkina on loppujen lopuksi vain tyhjä määritelmä (Middleton 1995, 3) . Sen sijaan että pyrimme määrittelemään yksiselitte isesti populaarimusiikin termiä, on huo mattavasti merkityksellisempää tarkastella sen sisältöä , pyrkiä kuvaamaan populaarimusiikin luonnetta sekä sen vaikutusta ihmisiin. Populaarimusiikkia