DOCSLIB.ORG

Ympäristön Tila 2008

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Ympäristön Tila 2008 Pohjois-Savo YMPÄRISTÖN TILA 2008 M TRÖ S 2 ....... Taustaa 3 .......Ilma MARITA BJÖRK MARITA 4 .......Kuormitus vesiin 6 ....... Pintavesien tila 9 .......Pohjavedet 10 ..... Maaperä 11 .....Maankäyttö 12 ..... Luonto Pohjois-Savon ympäristökeskus www.ymparisto.fi/psa Pohjois-Savo YMPÄRISTÖN TILA 2008 Mikä on ympäristön tila Pohjois-Savossa? Usein esitetyyn kysymykseen ympäristömme AINEN M nykytilasta on vaikea antaa yksiselitteistä vasta- O TU A usta. Voidaan kuitenkin sanoa, että kehityksessä M OR on menty monin paikoin eteenpäin myös meillä J Pohjois-Savossa. Haasteitakin toki riittää. Pinta- ja pohjavetemme ovat pääsääntöisesti hyvässä tai jopa erinomaisessa kunnossa. Teollisuuden ja yhdyskuntien kuormitus vesiin on vähentynyt vuosikymmenten kuluessa. Ilmanlaatu on parantunut ja myös useimpien ilmansaasteiden päästömäärät ovat vähenemään päin. Myönteistä kehitystä on siis monin paikoin havaittavissa ja Pohjois-Savolla onkin mahdollisuus tarjota asukkailleen hyvä ja turvallinen elinym- päristö myös tulevaisuudessa. Vaikka monet tässäkin katsauksessa käsitellyistä ym- päristökysymyksistä ovatkin paikallisia, haastavat globaalit ongelmat kuten ilmastonmuutos tai luonnon monimuo- toisuuden köyhtyminen toimimaan myös maakuntatasolla. Työsarkaa riittää siis tulevaisuudessakin. Tieto ympäristön tilasta lisääntyy jatkuvasti, eivätkä uudet löydökset ole aina myönteisiä. Tästä saatiin esimerkki kes- ällä 2008 kun Varkauden Huruslahdelta ja sen alapuoliselta Haukivedeltä löydettiin korkeita TBT-pitoisuuksia. Pitoisu- udet ovat korkeita kansainvälisestikin vertailtuna. Selvitykset Varkaudessa jatkuvat edelleen. Ennen lopullisia päätöksiä mm. mahdollisista kunnostustoimenpiteistä tarvitaan kokonais- näkemys alueen nykytilasta. Pohjois-Savo Asukkaita: 248 872 Maapinta-ala: 16 772 km2 Vesipinta-ala: 3 594 km2 Lähde: Pohjois-Savon liitto Uusin tieto ympäristön tilasta löytyy verkosta Katsaus ympäristön tilaan tarkastelee Pohjois-Savon ympäristökeskuksen toimialuetta. Saman aikaisesti tämän katsauksen kanssa on julkaistu 12 muun alueen vastaavat katsaukset sekä valtakunnallinen ympäristön tila -katsaus. Katsaukset ovat tiiviitä esityksiä tärkeimmistä ja ajankohtaisimmista ympäristön tilaan liittyvistä aiheista. Jokaisesta aiheesta on tarjolla verkko-osoite, josta löytyy lisätietoja ja uusimmat päivitykset. Pohjois-Savon ympäristön tila 2008 -katsauksen ovat koonneet Pohjois-Savon ympäristökeskuksen asiantuntijat. Tietolähteinä on käytetty ympäristöhallinnon sekä muiden viranomaisten ja tutkimuslaitosten tietojärjestelmiä. 2 Pohjois-Savon ympäristökeskus www.ymparisto.fi/psa Pohjois-Savon ympäristökeskus www.ymparisto.fi/psa ilma Ilmanlaadussa ongelmia vain keväisin lujakson aikana noin 36 %. Eniten hiukkas- merkiksi typenoksidipäästöjä tarkasteltaes- Ilmanlaatu on parantunut vii- päästöjä aiheuttivat turvetuotanto (24 %), lii- sa. Vaikka Kuopion ja Siilinjärven alueella meisten vuosikymmenten aikana kenne (22 %) sekä kotitalouksien pienpoltto teollisuuden ja energiantuotannon päästöt (20 %). vastasivat vuonna 2006 Kuopiossa noin 75 % Pohjois-Savossa, koska useimpien ja Siilinjärvellä noin 45 % alueella syntyvistä ilmansaasteiden päästömäärät typenoksidipäästöistä, oli liikenteen pääs- Kasvihuonekaasupäästöjä vielä liikaa töillä merkittävämpi vaikutus alueellisiin ovat vähentyneet. Nykyisillä kas- typenoksidien pitoisuustasoihin. Suurim- vihuonekaasujen päästömäärillä ei Vaikka fossiiliset hiilidioksidipäästöt mat typenoksidien pitoisuudet esiintyvät ole kuitenkaan saavutettu omaa Pohjois-Savossa ovat laskeneet vuoden 2000 Kuopion ja Siilinjärven keskustojen ohella tasosta vuoteen 2006 mennessä hieman, esi- pääasiassa vilkkaimpien liikenneväylien osuutta kansallisesta tavoittees- merkiksi Kuopiossa kasvihuonekaasupääs- sekä vilkkaiden risteysalueiden välittömäs- ta hillitä ilmaston lämpenemistä töt ovat kasvaneet Kioton sopimuksen ver- sä läheisyydessä. Teollisuuden ja energian- Kioton sopimuksen mukaisesti. tailuvuodesta 1990 noin 8 %. Samaan aikaan tuotannon sekä kiinteistöjen erillislämmi- primäärienergiankulutus on kasvanut 16 %. tyksen vaikutus korkeimpiin typenoksidi- Näin ollen nykyisillä päästöjen vähentämis- pitoisuuksiin on pieni. Samoin suurimmat Päästöt ilmaan vuosina 2000-2006 toimilla ei saavuteta Suomen tavoitetta va- hiukkaspitoisuudet taajamissa aiheutuvat kiinnuttaa kasvihuonekaasupäästöt vuoden liikenteen vaikutuksesta, toisaalta pakokaa- Typenoksidi-, hiilidioksidi (fossiilinen)- 1990 tasolle vuosien 2008–2012 aikana. supäästöistä ja varsinkin keväällä tien pin- ja rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet noilta irtoavasta hiekoitushiekasta, vaikka Pohjois-Savossa. Vuonna 2006 typenoksi- energiantuotannossa syntyy huomattavasti dipäästöt olivat noin 18 % pienemmät kuin Päästöistä altistumiseen enemmän hiukkaspäästöjä. vuonna 2000. Hiilidioksidipäästöt ovat las- keneet tasolle 2,3 miljoonaa tonnia vuodes- Pelkkä päästömäärien tarkastelu ei anna sa, mikä vastaa noin 14 % vähenemää vuo- luotettavaa kuvaa päästöjen vaikutuksista Kevätpöly edelleen pahin paikallinen den 2000 tasosta. Rikkidioksidipäästöt ovat ilmanlaatuun eikä varsinkaan ihmisten ter- ilmanlaatukysymys laskeneet tarkastelujaksolla noin 10 %. veyteen. Päästömääriä tarkasteltaessa on hyvä pitää mielessä erot eri päästölähteiden Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Suurimmat typenoksidien päästöt Poh- aiheuttamien altistumistasojen välillä. On suurimman taajamakeskittymän, Kuopion jois-Savossa aiheutuvat energiantuotannos- arvioitu, että ns. piippupäästöistä noin yksi kaupunkialueen, ilmanlaatu oli vuonna 2006 ta (54 %), liikenteestä (39 %) ja prosessite- miljoonasosa päästetystä hiukkasmassas- pääosan vuotta hyvä. Kuopion ja Siilinjärven ollisuudesta (6 %). Samoin suurimmat fos- ta päätyy ihmisten hengitysteihin. Lähellä ilmanlaatuun vaikuttivat eniten tieliikenteen siilisista polttoaineista syntyvät hiilidioksi- ihmisten hengitysvyöhykettä tapahtuvista päästöt. Teollisuuden päästöistä aiheutui dipäästöt aiheutuvat energiantuotannosta päästöistä päätyy ihmisten hengittämäksi paikallisia hajuhaittoja. (68 %), liikenteestä (29 %) ja prosessiteolli- paljon suurempi osuus. suudesta (3 %). Rikkidioksidin suurimmat Hengitettävien hiukkasten (PM10) ko- päästäjät ovat energiantuotanto (64 %) ja Päästöjen ja altistumisen ero näkyy esi- honneet pitoisuudet ovat pahin paikallinen prosessiteollisuus (36 %). ilmanlaatukysymys taajamissa. Hiekoi- tushiekasta johtuva kevätpölyepisodi on Hiukkaspäästöt ovat kasvaneet tarkaste- toistunut jo useiden vuosien ajan, koska hiekoitukselle ei ole löydetty vaihtoehtoisia Päästöt ilmaan Pohjois-Savossa menetelmiä. www.ymparisto.fi/psa/ilma Tonnia Hiukkaset Typenoksidit Rikinoksidit 12 000 Lähteet: JPP-Kalibrointi Ky. 2007. Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 10 000 2006. Kuopion kaupunki, Ympäristökeskuksen julkaisu 1/2007. Kuopion kaupunki 2008. Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan 8 000 kasvihuonekaasu- ja energiatase vuonna 2006. Ympäristökeskuksen julkaisu 1/2008. 6 000 Rasila Timo, Pietarila Harri, Lovén Katja, Alaviippola Birgitta, 2008. Kuopion ja Siilinjärven vuosien 2006 ja 2020 typenoksidipäästöjen leviämislaskelmat. Ilmatieteen laitos - ilmanlaadun asiantuntijapalvelut 4 000 2008. 2 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lähde: HERTTA-ympäristötietojärjestelmä Pohjois-Savon ympäristökeskus www.ymparisto.fi/psa Pohjois-Savon ympäristökeskus www.ymparisto.fi/psa 3 Pohjois-Savo YMPÄRISTÖN TILA kuOrmitus 2008 vesiin Yhdyskuntien ja teollisuuden vesistökuormitusta vähennetty Pohjois-Savon yhdyskuntapuhdistamoiden sesti odotettavissa enää merkittävää paran- Jätevedenkäsittelyn tehostuminen fosforikuormitus vuonna 2007 oli yhteensä nusta. Uusissa ympäristöluvissa kiristyvien on vähentänyt yhdyskuntien ja noin 9 tonnia. Yhdyskuntajätevedenpuh- typenpoistovaatimusten johdosta yhdys- distamoista selvästi muita suurimpia kuor- kuntapuhdistamoiden typpikuormitus voi teollisuuden vesistökuormitusta mittajia fosforin osalta ovat Kuopion kau- vähentyä tulevaisuudessa. sekä typen että fosforin osalta. pungin Lehtoniemen jätevedenpuhdistamo Teollisuuden osalta typpikuormi- sekä Koillis-Savon ympäristöhuolto Oy:n jä- tevedenpuhdistamo Juankoskella. Kuopion Myös teollisuuden tuksessa viime vuosina tapahtunut ja Juankosken puhdistamoiden osuus Poh- lisäys on saatu hallintaan vuoden jois-Savon yhdyskuntapuhdistamoiden ko- jätevesikuormaa on konaisfosforikuormasta on yli 50 %. Muita 2008 aikana. suuria fosforikuormittajia Pohjois-Savossa saatu vähennettyä ovat Iisalmen kaupungin Vuohiniemen puh- distamo, Lapinlahden Suoniemen puhdis- tamo sekä Varkauden kaupungin Akonnie- Teollisuudessa jätevesienkäsittelyn te- men puhdistamo. hostaminen mekaanisesta puhdistuksesta Yhdyskuntajätevesien biologisiin puhdistamoihin toteutui Poh- käsittelyn tehostuminen Vuonna 2007 Pohjois-Savon yhdyskunta- jois-Savossa 1970-luvun lopulla ja 1980-lu- puhdistamoilta johdettiin vesistöön noin vun alussa. Samalla panostettiin myös fos- näkyy kuormituksessa 617 tonnia typpeä. Yli 40 % puhdistamoi- forin saostamiseen jätevesistä. Biologisen den typpikuormasta on Kuopion kaupun- puhdistuksen kehittäminen on jatkunut Yhdyskuntien jätevesien käsittelyn tehos- gin Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolta, 2000-luvullle saakka, mikä näkyy vesistöön tuminen pitkällä aikavälillä on pienentänyt joka on myös asukasvastineluvultaan Poh- joutuneen kuormituksen jatkuvana pienene- yhdyskuntien aiheuttamaa vesistökuormi- jois-Savon suurin puhdistamo. Muita suu- misenä. Metsäteollisuuden puhdistamoilla tusta erityisesti orgaanisen aineen ja fosfo- ria typpikuormittajia ovat
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Association Between Environmental Stress and Epidermal Papillomatosis of Roach Rutilus Rutilus
    DISEASES OF AQUATIC ORGANISMS Vol. 72: 1–8, 2006 Published September 14 Dis Aquat Org Association between environmental stress and epidermal papillomatosis of roach Rutilus rutilus T. L. Korkea-aho1,*, J. M. Partanen1, V. Kiviniemi2, A. Vainikka3, J. Taskinen4 1Institute of Applied Biotechnology and 2IT Centre, Statistical and Mathematical Services, University of Kuopio, PO Box 1627, 70211 Kuopio, Finland 3Institute of Coastal Research, Swedish Board of Fisheries, PO Box 109, 74071 Öregrund, Sweden 4Karelian Institute, Department of Ecology, University of Joensuu, PO Box 111, 80101 Joensuu, Finland ABSTRACT: We studied the association between environmental stress and epidermal papillomatosis of roach Rutilus rutilus L. in Finnish waters using a ‘matched pairs’ design. Populations impacted by industrial and/or sewage effluents were compared to reference populations from pristine sites. We examined both the prevalence (proportion of diseased fish) and intensity (number of scales covered by tumors) of the disease. Results of Generalized Linear Mixed Models (GLMM) indicated that the risk of papillomatosis was 7.5 times higher in males than females, and increased 1.3 times for every 10 mm increment in fish length. We controlled for the possible effects of fish size, sex and temporal variation through sampling procedures and statistical analyses. Mean prevalence of epidermal papil- lomatosis was 16.6 and 5.8% in impact and reference populations, respectively (10 population pairs; nfish = 1714). Results of GLMM suggested that the risk of being diseased was 2.7 times higher in the impact than reference populations. Thus, the prevalence of epidermal papillomatosis in roach can be used as an indicator of environmental stress.
    [Show full text]
  • WELL-BEING for People, Companies and the Environment Vieremä
    EU-funding createses WELL-BEING for people, companies and the environment Vieremä Kiuruvesi Sonkajärvi SAVON TÄHDET SAVO STARS Iisalmi Rautavaara IN ENGLISH Lapinlahti Pielavesi Nilsiä Keitele Maaninka Siilinjärvi Juankoski Kaavi Tervo KUOPIO Vesanto Tuusniemi Dear reader, Suonenjoki Rautalampi this magazine is for you! It presents various EU-funded star projects in North Savo. Leppävirta EU-programs may seem fairly distant but their effects are shown in multiple ways in the Varkaus daily lives of almost all inhabitants of North Savo. They promote the well-being of people,e, companies and the environment. North Savo uses three funds of the EU: the European Regional Development Fund (ERDF), the European Social Fund (ESF) and the Rural Development Programme for Mainland Finland. The province has received 379 million Euros through these funds between 2007 and 2013. Funding also offers significant benefits: the state, municipalities, companies, educational and research institutes and societies canalize co-funding to the projects. Project activities have created several new jobs and companies in North Savo. In addition, thousands of employees have received up-to-date education, various companies and organizations have received new research and education equipment and municipalities have been supported through building municipal infrastructure that helps industry and trade. All this promotes employment, competitiveness, innovation and production activities. Financial support from the European Structural Funds in North Savo are granted by the Regional Council of Pohjois-Savo, the Centre for Economic Development, Transport and the Environment of North Savo and Finnvera. These organizations work in close cooperation with each other. Funding is aligned with provincial development programs.
    [Show full text]
  • ARK IS?X%.A:~** 4 I.&
    nARK ~IS?X%.A:~**4 i.& ESIPUHE JOHDANTO KUOPION LmNIN KALLIOPERX ~YTETYTRAKENNUSKIVILAADUT RAUTALAMPI 3323 SUONENJOKI 3241 LEPPXVIRTA 3243 VESANTO , KARTTULA 3224 IISVESI, KUOPIO 3242 VEHMERSALMI 32 44 PAAKKILA, OUTOKUMPU 4222 VESANTO, TERVO 3313 MAANINKA, SIILINJARVI 3331 HALUNA, JUANKOSKI 3333 LUIKONLAHTI, KAJOO 4311 PIELAVESI 3314 LAPINLAHTI, VARPAISJXRVI 3332 NILSIX, SXYNEINEN 3334 KIURUVESI 3323 IISALMI, SONKAJXRVI 3341 RAUTAVAARA 3343 REMSKYLX, SALAHMI 3324 VIEREMK, SUKEVA 3342 KUOPION LmNIN RAKENNUSKIVIESIINTYlIIEN TARKASTELU KIRJALLISUUS KUVIA TEKSTISSX 31 KPL Louhos sijaitsee aivan tien vieressa Karkkolan kohdalla, X=6939.90, Y=503.60. Kivi on rakenteeltaan tasarakeinen, raekoko karkea.Louhoksesta itaan n. 300 m on suurempia kallioita, joissa kivi my8s on turnman punaista graniittia, mutta hienompi rakeista. Louhoksen ymparisto on irtomaan peitossa, eika kiven rakoiluominaisuuksista voi esittaa arvioita. Kivea on kaytetty 1930-luvulla paikalliseen tar- peeseen siltoja ym. varten. Karttalehden itaosassa Laitilanniemessa Leppavirran kun- ( 3 ) nan alueella on Mustalahden ja Jouhteisen valisella alueel- la porfyyrista ehjza graniittia, variltaan harmaata. Kives- saon harmaassa perusmassassa 1-6 cm:n suuruisia valkeita tai p~nertavia~pitkulaisiatai neliomaisia maasalpahajara- keita. Porfyyrigraniittia tavataan suurina kalliopaljastumina jotka nayttavat suhteellisen ehyeilta. Kivi on usein suun- tautunutta ja siina on juonina hienompirakeista harmaata graniittia. Vaakarakoilu on vaakasuorassa ja riittavan har- vaa (Hamalainen 1984). Kiven modaalinen koostumus on seuraava: kvartsi 16.9 % plagioklaasi 46.1 kalimaasalpa 20.0 biotiitti 16.2 sarvivalke 0.4 pyrokseeni 0.4 100.0 % Sreckeisenin luokittelun mukaan kiven koostumus on graniitti- nen, lahella kvartsimontsoniittia. Suuri biotiittipitoisuus asettaa rajoituksia kiven hyotykaytolle. Jouhteisen ja Mustalahden valiset asumattomat kallioalueet sopisivat hyvin rakennuskivituotantoon, jos kiven koostumus 2 ja eheys jatkotutkimuksissa talla n. 2 km :n alueella havai- taan hyvaksi .
    [Show full text]
  • Antti Paajarvi Rautalammin Ja Karttulan Kartta-Alueiden Kalliopera
    WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 3223 ja 3224 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEETS 3223 ja 3224 Antti Paajarvi Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera Summary : Pre-Quaternary rocks of the Rautalampi and Karttula map-sheet area GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ESPOO 2000 SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 Kallioperakarttojen selitykset, lehdet 3223 ja 3224 Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, sheets 3223 and 3224 Antti Paaj arvi RAUTALAMMIN JA KARTTULAN KARTTA-ALUEIDEN KALLIOPERA Summary : Pre-Quaternary rocks of the Rautalampi and Karttula map-sheet areas Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland Espoo 2000 Paajarvi, A . 2000 . Rautalammin ja Karttulan kartta-aluciden kalliopera . Summary : Pre-Quaternary rocks of the Rautalampi and Karttula map-sheet areas . Geological map of Finland I : 100 000 . Explanation to the maps of Pre- Quaternarv rocks, Sheets 3223 and 3224 . 81 pages, 47 figures, 13 tables and I appendix . The area covered by the map-sheets Rautalampi (3223) and Karttula (3224) is situated in Mid-Finland . about 60 km southwest of Kuopio . The boundary between the administrative regions of eastern and western Finland cuts through the area . Geologically, the area represents the contact zone between the Central Finland granitoid complex and the so-called Savo schists . The area is also in a zone affected by the geotectonic suture known as the Raahe-Ladoga fracture line . The main part of the bedrock consists of Early Proterozoic synorogenic granitoids . which include granites, granodiorites, tonalites and monzonitic rocks .
    [Show full text]
  • GTK, Bulletin 412. Developments in Map Data Management And
    Geological Survey of Finland 2021 Developments in map data management and geological unit nomenclature in Finland Jarmo Kohonen and Timo Tarvainen (eds) Bulletin 412 • Special Issue Geological Survey of Finland • Bulletin 412 • Special Issue Geological Survey Finland • Bulletin of Jarmo Kohonen and Timo Tarvainen (eds) and Timo Tarvainen Jarmo Kohonen Geological Survey of Finland, Bulletin The Bulletin of the Geological Survey of Finland publishes the results of scientific research that is thematically or geographically connected to Finnish or Fennoscandian geology, or otherwise related to research and innovation at GTK. Articles by researchers outside GTK are also welcome. All manuscripts are peer reviewed. Editorial Board Dr Saku Vuori, GTK, Chair Dr Stefan Bergman, SGU Dr Asko Käpyaho, GTK Dr Antti Ojala, GTK Dr Timo Tarvainen, GTK, Scientific Editor Instructions for authors available from the Scientific Editor. GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Bulletin 412 Developments in map data management and geological unit nomenclature in Finland by Jarmo Kohonen and Timo Tarvainen (eds) Unless otherwise indicated, the figures have been prepared by the authors of the article. https://doi.org/10.30440/bt412 Received 15.9.2020; Accepted in revised form 13.4.2021 Layout: Elvi Turtiainen Oy Espoo 2021 Kohonen, J. & Tarvainen, T. (eds) 2021. Developments in map data management and geological unit nomenclature in Finland. Geological Survey of Finland, Bulletin 412, 169 pages, 41 figures, 18 tables and 4 appendices. The ongoing transition from maps to 3D modelling of geology needs to be supported by efficient infrastructure, both within the Geological Survey of Finland (GTK) and nationally. One key com- ponent is the easy use of geological map data in forward modelling processes.
    [Show full text]
  • Ammattikalastuksen Vesienkäyttösuunnitelma Itä-Suomessa
    Ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelma Itä-Suomessa Koonnut: Markku Tuomainen, FIC Fish Innovation Centre Hannu Mölsä, FIC Fish Innovation Centre Kannen kuva: Markku Tuomainen Rahoitus: Etelä-Savon ELY-keskus ja Itä-Suomen kalatalousryhmä Alueen maakuntaliitot Avustaneet: Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen ELY keskusten henkilökunta ja kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmiin osallistuneet henkilöt tammikuu 2011 Sisällysluettelo 1. Johdanto .............................................................................................................................................. 7 1.1. Työn tausta .................................................................................................................................. 7 1.2. Ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelman laatimisessa sovellettavat kriteerit ..................... 7 1.3. Tavoitteet ja toteutus ................................................................................................................... 7 2. Hankealue ............................................................................................................................................ 8 3. Vesialueen soveltuminen ammattikalastukseen ..................................................................................10 4. Ammattikalastus ja uhanalaiset lajit ....................................................................................................12 5. Kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat ....................................................................................14
    [Show full text]
  • Pohjois-Savon Melontareitit - Kehittämissuunnitelma 299 Pohjois-Savon Melontareitit Kehittämissuunnitelma Maa Ja Vesi Oy (Toim.)
    299 Pohjois-Savon melontareitit - Kehittämissuunnitelma 299 Pohjois-Savon 299 Pohjois-Savon melontareitit Kehittämissuunnitelma Maa ja Vesi Oy (toim.) Pohjois-Savon melontavisiossa vuonna 2013 on asetettu tavoitteeksi saada alueelle vuosittain 50 000 melontamatkailijaa. Suurin kasvupotentiaali arvioidaan olevan keskieurooppalaisissa melojissa. Aluetaloudellisten vaikutusten arvioidaan tällöin olevan Pohjois-Savon melontareitit 70 henkilötyövuoden verran sekä välittömien ja välillisten nettotulojen arvioidaan tällöin kasvavan 4 miljoonaa euroa/vuosi. Melontareitistön kehittämisessä painopiste on järvimelonnassa. Reiteille on määritetty Kehittämissuunnitelma vaativuus- ja palveluluokat. Reitit on samalla luokiteltu käyttäjäryhmien mukaan perhereitteihin ja omatoimireitteihin. Perhereitit ovat hyvin saavutettavissa matkailukeskuksista ja reitin varrella on melontaa tukevia palveluja. Rantautumispaikkojen väli on perhereiteillä keskimäärin 5 km ja omatoimireiteillä 10 km. Omatoimireitit ovat vaativuudeltaan eritasoisia. Suunnitelmassa on esitetty noin 200 eri toimenpidettä vaativaa kohdetta. Hanke on vaiheistettu I-III toteuttamisjärjestykseen. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yhteensä 840 000 euroa. Melontareittien opastukseen on suunnitelmassa esitetty periaatteet. Kauko-opastus alkaa markkinointipaikoissa. Alueopastus ja kohdeopasteet tarkentavat kohteen maastossa. Hankkeeseen sisältyy myös melontakartaston tuottaminen. Julkaisu on tarkoitettu pääasiassa ohjaamaan kuntien investointeja luontomatkailuun, mutta myös avuksi toteutusta sekä
    [Show full text]
  • Pohjois-Savon Maakuntakaava 2030 – Selostus, Liitteet
    Liite 1 1/(1) Liite 2 (1/1) Rauhoitusluokkaan 3 kuuluvat kiinteät muinaisjäännökset Pohjois-Savon alueella KKJ:n yht.koord. KUNTA NIMI AJOITUS TYYPPI ALATYYPPI N / lat: E / lon: 1. Iisalmi Piiponsuo kivikautinen asuinpaikat ei määritelty 7055540 3510300 2. Juankoski Nuottaniemi kivikautinen asuinpaikat ei määritelty 6998160 3567190 3. Kiuruvesi Kariaho kivikautinen asuinpaikat ei määritelty 7054060 3485340 4. Kiuruvesi Murennos kivikautinen asuinpaikat ei määritelty 7066050 3478120 5. Kiuruvesi Niemismäki ajoittamaton kivirakenteet röykkiöt 7063400 3474350 6. Kiuruvesi Suoharju kivikautinen asuinpaikat ei määritelty 7065570 3477660 7. Kuopio Jynkänlahti kivikautinen asuinpaikat ei määritelty 6971960 3532180 8. Kuopio Kuoppamäki kivikautinen asuinpaikat ei määritelty 6983460 3548330 9. Leppävirta Mäntyharju 2 historiallinen hautapaikat ei määritelty 6929630 3559360 10. Leppävirta Toinen talo historiallinen hautapaikat hautaröykkiöt 6947260 3544740 11. Maaninka Myhkyri varhaismetallikautinen hautapaikat lapinrauniot 7002740 3517640 12. Maaninka Pistekangas kivikautinen asuinpaikat ei määritelty 6997900 3522620 13. Nilsiä Kesälahti historiallinen työ- ja valmistuspaikat raudanvalmistuspaikat 7009603 3567375 14. Nilsiä Palonurmen Nuorisoseurantalo kivikautinen asuinpaikat ei määritelty 7020540 3560120 15. Rautavaara Heinäsuo Keskitalo I historiallinen työ- ja valmistuspaikat raudanvalmistuspaikat 7032201 3568619 16. Rautavaara Kuistinsuo Koukkelo II historiallinen työ- ja valmistuspaikat raudanvalmistuspaikat 7021351 3576361 17. Rautavaara
    [Show full text]
  • Nämä Juniorit Voivat Nousta Vielä Korkealle, Jos Vain Innostusta Piisaa.”
    Suonenjokilehti 6-7/2019 - 19.6.2019 - ISSN 2489-9410 - www.suonenjokilehti.fi - painos 10.000 kpl - 2. vuosikerta SUONENJOKI - RAUTALAMPI - KARTTULA - TERVO - VESANTO KANSIKUVA: EXPRESS-KUVA OY ”Nämä Juniorit voivat nousta vielä korkealle, jos vain innostusta piisaa.” KARNEVAALILEHTI ILMESTYY 10.7. 2 Suonenjokilehti 6-7/2019 Suonenjokilehti 6-7/2019 3 Putket kuntoon Lyhyesti Uusi yrittäjä korjaa tiputtavat hanat ja Toinen yleistymään päin oleva läm- jota Kuusisto teki keikkatyövuosinaan hallitsee myös vaativat putkitukset. mitysmuoto on ilmavesilämpöpumppu. Etelä-Suomen kohteissa. Nyt omassa ”Se on hyvä vaihtoehto pientaloon. yrityksessään hän voi tehdä työtä ko- Sari Toikkanen | Suonenjoki Se ei vaadi porakaivoa ja on siksi hankin- toa käsin. Samalla jää aikaa pian kol- takustannuksiltaan maalämpöä edulli- mevuotiaalle pojalle, vaimolle ja tämän Toukokuussa TK Putki ja Hitsaus Oy sempi. Eikä sen energiatehokkuuskaan kouluikäisille lapsille. Myös mieleiseen -nimisen yrityksen perustanut Taneli ole enää kovin etäällä maalämmöstä.” harrastamiseen, kuten veneilyyn ja jää- Kuusisto toimii LVI-alalla, tai oikeammin kiekon pelaamiseen talvella, on enem- LV-alalla. Aikaa myös perheelle män mahdollisuuksia. Parhaimmillaan ”En ole erikoistunut ilmanvaihtoon. perheen yhteisen ajan ja harrastukset Se on oma maailmansa ja sitä tekee omat Yrityksen palveluihin kuuluu niin ikään voi jopa yhdistää, kuten silloin, kun mies yritykset. Minä teen perusputkihommaa putkistojen ja teräsrakenteiden hit- lähtee pesueineen veneilemään Iisveden lämpö-, vesi- ja viemäripuolella. Siihen saustyöt. Sekin on osittain samaa työtä, kotirannasta kohti muita vesistöjä. on koulutuskin”, vuoden päivät Savon ammattiopistossa opiskellut ja näyttöä vaille valmis putkiasentaja toteaa. TK Putki ja Hitsaus -yritykseen voi siis soittaa tai laittaa Facebookissa vies- tiä, jos etsii esimerkiksi tiputtavalle ha- KUVA: MERVI SARENIUS nalle korjaajaa tai jos vessanpönttö pitää uusia.
    [Show full text]
  • Suonenjoen Jokiympäristön Virkistyskäytön Kehittämissuunnitelma
    OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA SUONENJOEN JOKIYMPÄRISTÖN VIRKISTYSKÄYTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TEKIJÄ : Tanja Kaipainen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Tekniikan ja liikenteen ala Koulutusohjelma Ympäristöteknologian koulutusohjelma Työn tekijä(t) Tanja Kaipainen Työn nimi Suonenjoen jokiympäristön virkistyskäytön kehittämissuunnitelma Päiväys 14.12.2016 Sivumäärä/Liitteet 59/10 Ohjaaja(t) Yliopettaja Merja Tolvanen, projekti-insinööri Ville Matikka Toimeksiantaja/Yhteistyökumppani(t) Suonenjoen kaupunki Tiivistelmä Suonenjoen kaupungin läpi virtaava joki on ainutlaatuinen vesistöreitti Pohjois-Savon alueella. Jokiympäristö on asutushistoriallisesti ja kalastollisesti merkittävä. Laajalti luonnontilaisena säilyneet joenvarret tekevät alueesta erittäin merkittävän. Jokea on vaivannut useita vuosia ulkoisenkuormituksen seurauksena syntynyt rehevöityminen, joka on tuonut runsasta kasvillisuutta. Vuodesta 2007 lähtien on toiminut Pro Suonenjoki -kunnostushanke, jonka myötä ensimmäisenä toteutettiin kalataloudellinen kunnostus joen kahdelle virtapaikalle. Kunnostustöiden jatkami- nen katsottiin tarpeelliseksi jätevedenpuhdistamon siirtymisen myötä, joka tuonut jokeen pistekuormitusta. Kun- nostushankkeen seuraava vaihe koostuu joen virkistyskäytön ja maisemallisen ilmeen parantavasta kunnostuksesta sekä vesiensuojelullisista tavoitteista, joihin tämä opinnäytetyö antaa pohjustusta. Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia toimenpide-ehdotuksia virkistyskäytön kehittämiselle.
    [Show full text]