Antti Paajarvi Rautalammin Ja Karttulan Kartta-Alueiden Kalliopera

WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000

KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 3223 ja 3224 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEETS 3223 ja 3224

Antti Paajarvi

Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera

Summary : Pre-Quaternary rocks of the Rautalampi and Karttula map-sheet area

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND

ESPOO 2000 SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 Kallioperakarttojen selitykset, lehdet 3223 ja 3224 Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, sheets 3223 and 3224

Antti Paaj arvi

RAUTALAMMIN JA KARTTULAN KARTTA-ALUEIDEN KALLIOPERA

Summary : Pre-Quaternary rocks of the Rautalampi and Karttula map-sheet areas

Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland Espoo 2000 Paajarvi, A . 2000 . Rautalammin ja Karttulan kartta-aluciden kalliopera . Summary : Pre-Quaternary rocks of the Rautalampi and Karttula map-sheet areas . Geological map of Finland I : 100 000 . Explanation to the maps of Pre- Quaternarv rocks, Sheets 3223 and 3224 . 81 pages, 47 figures, 13 tables and I appendix . The area covered by the map-sheets Rautalampi (3223) and Karttula (3224) is situated in Mid-Finland . about 60 km southwest of Kuopio . The boundary between the administrative regions of eastern and western Finland cuts through the area . Geologically, the area represents the contact zone between the Central Finland granitoid complex and the so-called Savo schists . The area is also in a zone affected by the geotectonic suture known as the Raahe-Ladoga fracture line . The main part of the bedrock consists of Early Proterozoic synorogenic granitoids . which include granites, granodiorites, tonalites and monzonitic rocks . Among these the gneissose tonalite, at 1920 Ma, is the earliest . The porphyritic granites, at about 1880 Ma, form the youngest group . There are remnants of supracrustal formations (metapelites, volcanites and quartz feldspar gneisses) between the plutonic bodies . The largest consistent occurrence of supracrustal rocks is sequence of deformed and metamorphosed rocks of volcanic and sedimentary genesis near to Rautalampi . Occurrences of mafic plutonic rocks are small. Granitic and matte dykes cut the plutonic and supracrustal rocks . Metamorphism took place at the temperatures and pressures of the upper amphibolite facies . In about the middle of the study area, in a zone characterised by monzonitic intrusive rocks, regional metamorphism took place at granulite facics . Fracture zones and faults, both of various ages . cut the bedrock and its structures . The text is in Finnish, with figure and table captions and summary in English .

Key words (GeoRef Thesaurus, AGI) : areal geology, explanatory text, bedrock . platonic rocks, metamorphic rocks . Proterozoic, Rautalampi . Karttula, Finland .

Antti Paajarri, Geological Survey of Finland P.O. Box 1237, FIN-70211 KUOPIO . FINLAND

E-mail : antti [email protected]

ISBN 951-690-775-X Paajarvi, A. 2000 . Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera . Summary : Pre-Quaternary rocks of the Rautalampi and Karttula map-sheet areas . Suomen geologinen kartta I : /00 000 . Kallioperakarttojen selitvkset, lehdet 3223 Ja 3224 . 81 sivua, 47 kuvaa, 13 taulukkoa ja I liite . Rautalammin (3223) ja Karttulan (3224) kallioperakarttojen kattama clue sijaitsee Vali-Suomessa, noin 60 km Kuopiosta Iansilounaaseen . 1ta-ja Lansi- Suomen laanien valinen raja kulkee sen halki . Geologisesti alue on Keski- Suomen granitoidikompleksin ja us . Savon liuskeiden kontaktivyohyketta . Sc on myos Raahe-Laatokka-murtumalinjana tunnetun geotektonisen sutuurin vaikutuspiirissa . Paaosan kallioperasta muodostavat varhaisproterotsooiset, synorogeeniset granitoidit, joihin kuuluu graniitteja, granodioriitteja, tonaliittcja ja montsoniittisia kivilajcja . Granitoidien joukossa gneissimainen tonaliitti edustaa varhaisinta, 1920 Main ikaista, ja porfyyriset graniitit nuorinta, noin 1880 Main ikaista ryhmaa . Syvakiviplutonien valeihin jaa suprakrustisten muo-dostumien jaanteita (metapeliitteja, metavulkaniitteja, kvartsimaasalpa-gneisseja) . Suurin yhtenainen suprakrustinen muodostuma on vulkaanisten ja sedimentogeenisten gneissien sarja Rautalammilla . Emaksisten syvakivilajien esiintymat ovat pienialaisia . Syvakivia ja suprakrustiitteja leikkaavat graniit-tiset ja emaksiset juonet . Metamorfoosi on tapahtunut enimmakseen amfiboliittifasieksen ylemman osan paine- ja Iampotilaolosuhteissa . Tutkimusalueen keskivaiheilla, montsoniittisten intrusiivikivilajien luonnehtimassa vyohykkeessa, alueellismetamorfoosi on tapahtunut granuliittil'asieksessa . Kallioperaa ja sen kivilajien rakenteita rikkovat eri-ikaiset ruhjeet ja siirrokset . Teksti on suomeksi, kuva- ja taulukkotekstit seka yhteenveto myos englanniksi .

Avainsanat (Fingeo-sanasto, GTK) : aluegeologia, karttalehtiselitykset, kalliopera, syvakivet, metamorfiset kivet, proterotsooinen, Rautalampi, Karttula, Suomi .

Antti Paajdrvi, Geologian tutkimuskeskus, PL 1237, 70211 KUOPIO

Sahkoposti : antti .paajarvi(gsf:fi SISALLYSLUETTELO-CONTENTS

Tutkimusvaiheet 7 Aikaisemmat tutki mukset 9 Kallioperan paapiirteet ja pinnanmuodostus 9 Liuskeet 12 Kvartsimaasalpagneissit 12 Kiillegneissitj a grauvakkaliuske 15 Metavulkaniitit 23 Amfiboliitit ja sarvivalkegneissit 28 Syvakivilajit 30 Piihapporikkaat syvakivilajit 30 Granodioriitit ja tonaliitit 31 Graniitit 39 Intermediaariset syvakivilajit 43 Tasarakeiset montsogranitoidit ja kvartsidioriitit 44 Porfyyriset montsogranitoidit 46 Emaksisetja ultraemaksiset syvakivilajit 48 Juonikivilajit 53 Emaksiset juonet 53 Graniittiset juonet 53 Kivilajien ikasuhteista, metamorfoosista ja deformaatiosta 66 Kivilajien ikasuhteista 66 Metamorfoosista ja deformaatiosta 69 Taloudellisia aiheita 73 Retkeilykohteita 74 Summary: Pre-Quaternary rocks of the Rautalampi and Karttula map-sheet areas 75 Main features of the bedrock 75 Supracrustal rocks 75 Plutonic rocks 76 Silica-rich plutonic rocks 76 Intermediate plutonic rocks 77 Mafic and ultramafic plutonic rocks 78 Dyke rocks 78 Age relations, metamorphism and deformation 78 Viitteet - References 81 Liite - Appendix. Taulukoissa kaytettyja lyhenteita - Abbreviations used in Tables Mineraalinimilyhenteet - Abbreviations for mineral names Kivilajinimilyhenteet - Abbreviations for rock names Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, Ichdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alucidcn kalliopera

TUTKIMUSVAIHEET

Karttulan ja Rautalammin 1 : 100 000 -mittakaavaiset kallioperakartat (Paa- jarvi 1991b, 1999) vastaavat Suomen kantakartaston lehtia 3224 ja 3223 . Niiden kattama alue kasittaa Rautalammin pitajan kokonaan, merkittavat osat Vesannon, Konneveden ja Hankasalmen pitajista seka vahaisempia osia Karttulan, Tervon, Sumiaisten, Suonenjoen, Pieksamaen mlk :n ja Laukaan pitajista . Maastotyot Karttulan kallioperakarttaa varten on tehty paaasiassa vuosina 1981-1985 . Niihin ovat osallistuneet Matti Pajunen (MEP) 1980-1982, 0111 Ran- tala (OPR) 1981, Berndt Sodergard (BES) 1982-1985, Hannu Makkonen (HAM) 1983-1986, Jorma Liira (JRL) 1980-1985 ja Antti Paajarvi (ARP) 1983-1988 . Rautalatnmin kartta-alueella kartoitus painottui vuosiin 1985-1994 . Maasto- toihin osallistuivat Berndt Sodergard (BES) 1985, Hannu Makkonen (HAM) 1985, Jorma Liira (JRL) 1985-1988, Erik Melin (EWM) 1988, Jari Nurmi (JEN) 1989, Simo Harkonen (SJH) 1989-1990, Jari Vilen (JAV) 1989-1994, Eero Toivakka (EIT) 1990, Jukka Jokela (KJJ) 1993, Keijo Kinnunen (KKK) 1992- 1995 ja Antti Paajarvi (ARP) 1988-1996 . Tyon suorittajien vastuuosuudet selviavat oheisista kartakkeista (kuvat 1 ja 2) . Kirjoittaja on tehnyt tarkistuksia ja taydennyskartoitusta koko tutkimusalueella . Maastotoista kertyneen aineiston lisaksi on karttojen laadinnassa hyodynnetty Geologian tutkimuskeskuksen temaattisten tutkimusten yksikon ja Outokum- pu Oy :n malminetsinnan luovuttamaa materiaalia . Tutkimusten aikana eri henkiloiden (mm . E . Ekdahl, K . Korsman, J . Kousa, P . Pietikainen) kanssa kartoitusalueelle ja sen ymparistoon suunnatut ekskursiot ja niiden aikana kaydyt keskustelut ovat auttaneet kirjoittajaa hahmottamaan Rautalammin ja Karttulan geologiaa suuremman kokonaisuuden osana . Kartanpiirtaja A. Vuori on piirtanyt puhtaaksi Karttulan kallioperakartan . Han on myos digitoinut ja yhdessa geologi S . Aatoksen kanssa saattanut julkaisu- kuntoon Rautalammin kallioperakartan . Taman julkaisun kuvaeditoinnissa ovat avustaneet kartanpiirtajat Helina Moberg ja Raija Vaananen seka ATK-suunnit- telija Eija Vallimies . Geologi G . Waller on kaantanyt englanninkieliset tekstin- osat . Geologi 0 . Aikas on lukenut kasikirjoituksen ja tehnyt siihen eraita muutos- ehdotuksia, jotka myos on toteutettu . Ohuthieet (1402 kpl) on tehty GTK :n Kuopion aluetoimiston hielaboratoriossa ja XRF-analyysit (242 kpl) GTK :n Otaniemen kemian laboratoriossa . Hieiden mikroskooppitutkimuksia ovat kirjoittajan lisaksi tehneet J . Liira, B . Sodergard, E. Ristimaa, G . Waller ja H . Koskivuori . Kaikille tyohon osallistuneille ja siina avustaneille tekija esittaa parhaat kiitoksensa .

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Aritti Pd'djdrvi

4 2 1 20 5

6 1 8 7

14 I 12 19 10

15 13 3 16 17 18

Kuva 1 . Eri henkiloiden kartoittamat alueet Karttulan karttalehdella . Fig . I . The portions of the Karttula map-sheet area mapped by different persons . I = MEP/80, 2 = MEP/81-82, 3 = JRL/81-82, 4 = BES/82, 5 = MEP/82, 6 = BES/83, 7 = ARP/83, 8 = HAM/83, 9 = BES/84, 10 = JRL/82, I I = JRL/83 . 12 = JRL/84-85, 13 = JRL/84, 14 = ARP/ 84, 15 = ARP/84-85, 16 = HAM/84, 17 = HAM/85, 18 = BES/85, 19 = ARP/85, 20 = ARP/83-85 .

3 1 2 6

4 17 24 13 23 25 21 21 20 25

16 11 10 2 15 1

7 17 14 19 9 B

Kuva 2 . Eri henkiloiden kartoittamat alueet Rautalammin karttalehdella . Fig . 2 . The portions of the Rautalampi map-sheet area mapped by different persons . 1 = BES/85, 2 = HAM/85, 3 = JRL/85-88, 4 = ARP/88-93, 5 = JRL/ 87, 6 = ARP/89-94, 7 = JAV/89, 8 = JEN/89, 9 = SJH/89, 10 = ARP/89-91, 11 = JAV/90, 12 = JAV/90-92, 13 = ARP/90,93, 14 = JAV/91, 15 = JAV/92, 16 = SJH/90, 17 = ARP/91,93, 18 = ARP/ 91, 19 = ARP/92-94, 20 = KKK/92,94, 21 = KKK/93, 22 = KKK/ 93,95, 23 = EIT/90, 24 = KJJ/93, 25 = JAV/94 .

8 Suomen geologinen kartta . Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopcra

AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET

Tutkimusalue, jolla tarkoitetaan tassa selityskirjasessa Karttulan ja Rautalam- min kallioperakarttojen kasittamaa aluetta, sisaltyy 1 : 400 000 -mittakaavaiseen Kuopion kivilajikarttaan (Wilkman 1933, selitys 1938) . Tutkimusaluetta koske- vista julkaisuista tai julkaisemattomista erillistoista mainittakoon K . Aikkaan (1977) pro gradu -tutkielma Suonenjoen-Rautalammin alueen geologiasta, R . Lahtisen (1985, 1988) Rautalammin Pukkiharjun Cu-Zn-malmiaiheen ja sen sivukivien geokemiaan perustuvat pro gradu-ja lisensiaattityo seka B . Sodergardin (1985) ns . Vesannon graniittia ja sen suhdetta sivukiviinsa selvittava pro gradu - tutkielma. Lahtisen (1994) vaitoskirja, aiheenaan kuoren kehitys svekofennisessa ja karelidisessa ymparistossa, tukeutuu sekin osaltaan Rautalammin gneissimaisten tonaliittien ja niihin liittyvien pintasyntyisten kivilajien alkuperaanja geokemiaan . Niin ikaan kuoren tektonis-metamorfista rakennettajakehitysta Raahe-Laatokka- vyohykkeessa luotaavat julkaisut (Korsman et al . 1984, Vaasjoki & Sakko 1988) sivuavat myos tutkimusalueen geologiaa . Suonenjoen pitajaan kuuluvalta osaltaan on tutkimusaluetta kuvattu Suonen- joki maantieteellisena kokonaisuutena -nimisessa pro gradu -tutkielmassa (Ronty 1992) muun ohella myos luonnonolojen, kuten pinnanmuodostuksen kannalta .

KALLIOPERAN PAAPIIRTEET JA PINNANMUODOSTUS

Tutkimusalue sijaitsee geologisesti Keski-Suomen granitoidikompleksin ja ns. Savon liuskeiden kontaktivyohykkeessa, Laatokka-Raahe-murtumalinjana tunnetun geotektonisen sutuurin vaikutuspiirissa . Paaosa alueen varhaisproterotsooisesta kallioperastakoostuu synorogeenisista granitoideista. Niihin kuuluu graniitteja, granodioriitteja, tonaliitteja ja montsoniittisia kivilajeja. Granitoidien joukossa gneissimainen tonaliitti edustaa varhaisinta, 1920 Main ikaista ryhmaa (Ma = miljoonaa vuotta) . Emaksisten ja ultraemaksisten syvakivilajien esiintymat ovat enimmakseen pienialaisia . Syva- kiviplutonien sisaan ja valeihin jaa "riekaleina" vulkaanisista ja sedimentogeenisista kivilajeista koostuvien liuskemuodostumien jaanteita . Suurin, jokseenkin yhtenainen liuske-esiintyma on vulkaanis- ja sedimenttiperaisten gneissien sarja, joka ulottuu Karttulan kartta-alueen etelaosasta Rautalammin kartta-alueelle ja jatkuu Suonenjoen lehden (3241) puolelle . Intrusiivikivilajeja ja liuskeita leikkaavat graniittiset ja emaksiset (gabromaiset ja amfiboliittiset) juonet . Metamorfoosi on tapahtunut paaasiassa amfiboliittifasieksessa, sen ylemman osan paine- ja lampotilaolosuhteissa . Tutkimusalueen keskivaiheilla - Rautalam- min karttalehden puolelle painottuvassa vyohykkeessa - alueellismetamorfoosi on tapahtunut granuliittifasieksessa . Kallioperan ja sen kivilajien rakenteita rikkovat eri ikaiset ruhjeet ja siirros- vyohykkeet, joista merkittavin on Laatokka-Raahe-murtumalinjaan liittyva, ns . Iisveden luode-kaakkosuuntainen siirrosvyohyke .

9 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antii Pa'aja'rvi

Alueen topografiset piirteet tulevat esiin korkokuvakartalta (kuva 3) . Kivilajien eroosiokestavyys, johon kiven kemiallisten ja fysikaalisten ominaisuuksien lisaksi vaikuttavat myos siirroksiin liittyva ruhjeisuus ja rakoilu, on paaasiassa maarannyt

Kuva 3 . Tutkimusalueen korkokuvakartta ((D Maanmittauslaitos, julkaisulupa 406/ MYY/00) . Paalla oleva kivilajikartta on leikattu Suomen I : 1 000 000 - mittakaavaisen kallioperakartan (Korsman et al . 1997) numeerisesta aineistosta . Kuvan oikeassa ylakulmassa Iisveden siirrosvyohyke (viivaparvi) . Fig . 3 . Processed relief image of the study area . The overlay lithology has been printed ,from the digital material for the I : 1 000 000 bedrock map of Finland (Korsman et al . 1997) . The Iisvesi fault zone is shown by lines in the top-right of the picture .

10 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalani nin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera korkeussuhteet . Mannerjaa on toiminnallaan edelleen muokannut korkokuvaa siir- telemalla ja uudelleen kasaamalla rapautumalla syntyneita kerrostumia ja myos mekaanisesti kuluttamalla kallioperaa.

Kuva 4 . Tutkimusalueen magneettinen kartta . GTK :n matalalentoaineistosta tulos- tettu totaali-intensiteetin variesitys . Fig . 4 . Magnetic map of the research area . Total intensity in colour presentation, printed from the low-altitude airborne material of Geological Survey of Finland .

1 1 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset I : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Anti Paaian z

Karttulan kartta-aluetta, jonka pinta-alasta on veden peitossa lahes puolet, halkovat useat luode-kaakkosuuntaisetjarvialtaat (Keiteleen Lavianselka, Pohjois- Konnevesi, Sonkari, Niinivesi, Iisvesi, Virmasvesi, Rasvanki) . Jarvien valisia kannaksia peittaa kumpuileva moreeni, josta mannerjaa on muotoillut pitkanomai- sia harjanteita, drumliineja . Harjanteiden luoteispaasta loytyvat useimmat kalliopaljastumat . Notkelmat ja muuten alavat paikat ovat soistuneet . Suurin yhtenainen suo on alueen kaakkoisosassa sijaitseva Rastunsuo, josta suuret alat ovat maatalous- ja turvetuotannossa . Kartta-alueen halki kulkee myos jokunen luode-kaakkosuuntainen harjujakso . Kallioisia maita on eniten kartta-alueen lansi- ja lounaisosissa . Rautalammin kartta-alueesta noin kolmasosa on veden peitossa . Suurimmat vesialueet ovat Konnevesi, Kynsivesi ja Armisvesi . Moreeniharjanteita on eniten alueen etela- ja lansiosassa, kallioisimmat seudut loytyvat keski- ja itaosista . Montsoniittinen massiivi erottuu korkokuvassa jyrkkapiirteisena, lukemattomiin palasiin rikkoutuneena maastokuviona . Sora- ja hiekkaharjuja on vahan ; merkittavin harjualue on Rautalammin kirkonkylan ohitse kulkeva luode-kaakkosuuntainen jakso. Tutkimusalueesta suurinta osaa peitti mannerjaan sulamisen jalkeen vesi . Huuhdellessaan rantoja se on kuljettanut moreenin kevyempia osasia pois ja jattanyt suuremmat kivet ja lohkareet naita muinaisia rantoja reunustaneiksi louhikoiksi . Eniten entisten rantojen louhikoita on Rautalammin kartta-alueen itaosissa . Paljastumatiheys on yleensa riittava 1 : 100 000 -mittakaavaisen kallioperakartan tarpeisiin, poikkeuksena suurten jarvien selat seka isoimmat suo- ja harjualueet . Heikosti paljastuneita ovat Karttulan kartta-alueella mm . Rautalam- min vulkaanis-sedimentogeenisen jakson lansi- ja pohjoisosat, jotka ovat suon ja glasifluviaalisten muodostumien peitossa . Melko harvassa on kalliopaljastumia myos Rautalammin kartta-alueen etelaosassa, missy moreenimuodostumat ja suot hallitsevat maisemaa . Peitteisten alueiden kivilajirajojen piirtamisessa on kaytetty hyvaksi mm . lohkarehavaintoja ja geofysikaalisia matalalentokarttoja .

LIUSKEET

Kvartsimaasalpagneissit

Rautalammin ja Karttulan kallioperakartoilla keltainen kivilajivaritys tarkoit- taa hapanta, kvartsi- ja maasalparikasta, paaasiassa sedimenttisyntyista tai alku- peraltadn epaselvaksi jaanytta gneissia . Vulkaanisperaisille, happamille ja intermediaarisille gneisseille, jotka on kuvattu tassa kirjasessa jaljempana, on omistettu harmaa vari . Kvartsimaasalpagneissit (taulukot 1 ja 11) sisaltavat kalimaasalpaa ja plagioklaasia vaihtelevin maarasuhtein . Plagioklaasivaltaiset gneissit ovat tavallisesti juovaisia tai raitaisia, ja niihin liittyy sarvivalkerikkaita valikerroksia . Kalimaasalpa voi puuttua niistd kokonaankin . Kalimaasalpavaltaiset gneissit ovat

1 2

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lchdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera

homogeenisempia, ja niissa on vahemman tummia mineraaleja . Nekin sisaltavat toisinaan amfiboliittisia kerrosjaanteita. Yhteisena piirteena ovat graniittiset suonet ja leveammat, konformit tai leikkaavat graniittijuonet . Karttulan Haapamaella (3224 09 C) ja Vehkarannassa (3224 09 D) on keskirakeista, vaaleaa biotiittiplagioklaasigneissia, jossa on paikoin hiukan granaattia . Sarvivalkerikkaat raidat ja valikerrokset ovat yleisia tassa kivilajissa, joka on uudelleenkiteytynyt paikoin sen verran syvakivimaiseksi, etta rajanveto alueen voimakkaasti suuntautuneeseen tonaliittiin tuottaa vaikeuksia . Sarvivalkeraitaista, hapanta biotiittiplagioklaasigneissia on myos Vekaroniemella (3224 09 C), missy gneissiin on kasvanut kalimaasalpaporfyroblasteja . Horonjarvestd itaan (3224 03 C), Vesannolla, on amfiboliittisia valikerroksia ja breksioituneita kerrosjaanteita sisaltavaa, kalimaasblparikasta hapanta gneissia . Tummana mineraalina siina on paaasiassa biotiittia, lisamineraaleina opaakkia ja titaniittia . Punertava graniitti suonittaa ja juonittaa gneissia . Myos Horonjarven

Taulukko la . Happarnien gneissien mineraalikoostumuksia . Table Ia . Mineral compositions of acidic gneisses .

Nayte - Sample AN% KV PL KMS BT SV MU KLO EP AKSISumma ARP-90-045A 25 575 39,3 _ 32J 100,0 BES-83-072C 14 42,0 25,0 27,0 6,0 100,0 BES-83-165A 13 32,0 35,0 29,0 2,0 2,0' 100,0 MEP-82-149B 20 36,2 ; 31,1 28,5, 1,5 0,1 100,0 20 20 11 24 8 46 3 : 0,7 100,0 MEP 82-003 28 31,9 36,4 18 5 11,18 ,1 - 2,1 100,0 , ARP-83-144 17,7 57,4 20,5 3,21,2 100,0 JRL-82-022C 15 26,3 47,4 11,9 11,9 2,5 100,0 JRL-82-010B 5 29,3 29,2-34,5 5,3 1,7 100,0 ARP-83-317 22 31,7 35,3 19,0 8,3 4,7 1,0 100,0 ARP-80-028 27 31,4 36,5 27,1 4,0 1,0 100,0 ARP-84-170 23 31,7 30,2 35,4 2,0 0,7+ 100,0 ARP-83-366A 21 22,4 33,9 35,5 7,3 0,9' 100,0 ARP-83-372 20 22,5 22,2 44,7 7,9 2,0 0,7! 100,0 ARP-84-169B 27 27,3 32,2 24,5 15,1 0,9 100,0

Taulukko lb . Taulukon Ia nayttciden sijaintitiedot . Table lb . Locality information for samples listed in Table la .

Nayte - Sample Anal . Paikka - Locality Kunta - Commune X-coordin . Y-coordin . Kartta - Map ARP-90-045A N95301848 HOIKKA RAUTALAMPI 6947,250 3495,250 3223 12 D BES-83-072C RUTKONVUORI VESANTO 6978,280 3460,720 3224 03 B MEP-82-149 B 822281 RAPPUMAKI VESANTO 6973,620 3465,360 3224 03 C ARP-85-012B 851465 HARUNMAKI VESANTO 6971,510 3466,600 3224 03 C BES-83-165A 833474 KAAKKOLAMPI VESANTO 6974,100 3465,250 3224 03 C MEP-82-003 JURUSENKANGAS VESANTO 6973,570 3474,620 3224 06 A ARP-83-144 LAAJA SE TERVO 6970,750 3486,330 3224 09 C JRL-82-022C KALLIOMAKI SUONENJOKI 6961,660 3496,040 3224 11 C JRL-82-010 B KUTRONVUORI SUONENJOKI 6961,710 3497,000 322411 C ARP-83-317 K9101047 RUOTTEENLAHTI KARTTULA 6976,060 3497,340 3224 12 D ARP-80-028 K9101043 PORONLAMPI KARTTULA 6976,380 3499,720 3224 12 D ARP-84-170 850199 NUJULA KARTTULA 6978,740 3496,970 3224 12 D ARP-83-366A 833473 RINNE KARTTULA 6976,8 70 3497,220 3224 12 D ARP-83-372 K9101049 PORONMAKI KARTTULA 6976,690 3497,570 3224 12 D ARP-84-169B 850205 NUJULA SE KARTTULA 6978,450 3497,080 3224 12 D

13 Suomen geologinen kartta . Kallioperakarttojen selitykset I : 100 000, lehdet 322 3 ja 3224 Atttti Pdt/l r J lansi- ja luoteispuolella (3224 03 B) on graniitin sulkeumina punertavaa, kalimaasalparikasta gneissia . Sulkeumia on runsaasti mm . Rutkonvuoren alueella, missa voi havaita pienirakeisen kvarts imaasalpagneissin monin paikoin vaihettuvan graniitiksi (Sodergard 1985) . Karttalehden 3224 1 1 alueella, Suonenjoella, on granitoidien seassa monenlaisia gneissiriekaleita, eniten kvartsimaasalpagneissia . Nikinmaessaja Kalliomaessa (1 1 C) paakivilaji on vaaleaa, pienehkorakeista biotiittiplagioklaasigneissia . Se sisaltaapaikoin tummia, sarvivalkepitoisia raitoja ja valikerroksia . Graniittiutuminen ja graniittiset tai pegmatiittiset suonet ja juonet ovat tyypillisia talle kivilajille. Tervaniemelld (1 1 B) on hyvin kalimaasalparikasta, pienirakeista, hapanta gneissia, jossa on niinikaan tummia, lahinna amfiboliittisia valikerroksia . Karttulan kartta-alueen koillisosan happarnat gneissit ovat raitaisia ja sarvivalkepitoisia valikerroksia sisaltavia, vaaleita kvartsimaasalpagneisseja . Ne

Kuva 5 . Kvartsimaa . :ilpagneissia . Laatta 12 cm . Fig . 5 . Quart„ feldspar gneiss . Tag 12 ctn . Rydnanlahti N, Karttula, 3224 12 D, x = 6979 .05, y = 3499 .51

1 4 Suomen gcologinen kartta, Kallioperakarttojcn selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan karita-aluciden kalliopera

ovat paikoin karkeutuneet metamorfoosin ansiosta, ja niissa on graniittisia suonia ja mobiloitumia . Rajanveto alueelIa yleiseen, gneiss imaiseen ja graniittiutuneeseen tonaliittiin ei taallakaan ole kovin helppoa . Plagioklaasivaltaisen gneissityypin ohella tavataan kalimaasalparikasta, arkosiittimaista gneissia (kuva 5) trim . Kart- tulan kirkonkylan ymparistossa (3224 12 D) .

Kiillegneissit ja grauvakkaliuske

Sinisella vanilla kuvatut, runsaasti kiilletta sisaltavat metasedimentit (taulukot 2 ja 11) esiintyvat muitten pintasyntyisten kivilajien tavoinjaanteinatai yhtenai- sempina osuuksina granitoidien seassa . Niiden lahtoaines vaihtelee jonkin verran koostumukseltaan, mutta paaasiassa ne ovat alunperin raven- tai hiekansekaisia kerrostumia, nykyiselta asultaan paaosin migmatiittisia kiillegneisseja (kuva 6) . Kiillegneissimigmatiitteja on tutkimusalueella eniten Rautalammin kartta- alueella . Migmatiittiutuminen ja deformaatio ovat enimmakseen havittaneet niista kerrostumisen aikaiset rakennepiirteet . Sedimentoituneen aineksen laadun voi usein paatella mm . mineraalikoostumuksesta . Alumiinirikkaat porfyroblastit osoittavat savisen materiaalin runsautta kerrostumissa . Milloin ne puuttuvat tai niita on niukasti, voi olettaa, etta sedimentoitunut aines on ollut enimmakseen hiekan sekaista . Merkittavd sarvivalkepitoisuus tai amfiboliittisten jaanteiden esiinty- minen puolestaan viittaavat siihen, etta vulkaanisia purkaustuotteita tai niista rapautumalla syntynytta materiaalia on lahtoaineksessa mukana (kuva 7) . Karttulan kartta-alueen etelaosan migmatiittiset kiillegneissit liittyvat assosiaatioon, joka sisaltaa peliittisten rapautumasedimenttien lisaksi jaljempana kuvat- tavia vulkaanisperaisia, intermediaarisia tai happamia gneisseja seka amfiboliitteja. Kiillegneisseissa on usein biotiitin ohella melkoisesti sarvivalketta tai sarvivalkkeen tilalla kummingtoniittia . Kiillegneissit sisaltavat amfiboliittisiajaan- teita ja vaihettuvat toisinaan, ilman selvaa rajaa, amfiboliraitaiseksi pyrokseeni- gneissiksi . Kiillegneisseja migmatisoiva aines on koostumukseltaan trondhje- miittista, harvemmin granodioriittista. Siella taalla todettu karkea neosomi on kalirikasta, pegmatoidista graniittia . Kiesiman jarven ja Riitunlammen valisella kannaksella (3224 05 C) on voimakkaasti migmatisoitunutta, paikoin pinnalta ruosteista biotiittiplagioklaasigneissia, josta hiekkaisen paleosomin voi vaivoin tunnistaa . Sarviv ilkepitoiset kerrokset ovat sailyneet paremmin . Kiesimalla, Neiturilla ja laheisilla Pohjois-Konneveden saarilla (3224 05 A, B) on voimakkaasti migmatiittiutunutta sarvivalkebiotiittigneissia (kuva 8),joka vaihettuu migmatiittiseksi biotiittisarvivalkegneissiksi . Tatd kivilajia esittavat kallioperakartalla vihreat valikerroksen merkit ja sininen pohjavari . Migmatiitin leukosomin koostumus vaihtelee tonaliittisesta graniittiseen . Muutamilla Narhin- saaren laheisilla pikkusaarilla on granaattipitoisessa kiillegneissimigmatiitissa suuria, kalkkirikkaita konkreetiomaisia sulkeumia (kuva 9) . Jakson etelaosissa, Pekkalan tienoilla, on paleosomina pienehkorakeinen, hiukan granaattia sisaltava biotiittiplagioklaasigneissi, johon liittyy paikoin hyvin ruosteisia, grafiittipitoisia osuuksia.

1 5

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antti Pa'ajdrvi

Taulukko 2a . Metapeliittien mineraalikoostumuksia . Table 2a . Mineral compositions of metapelites .

Nayte - Sample ~ Kivilaji -Rock type AN% KV PL KMS BT I SV PY KUM KRD GRA SIL MU EP ARP-83-274 sv-bt-pl-gn 33 10,4 458 23,3 17,8 ARP-84-029 gra-bt-pl-gn ARP-84-047 bt-pl-gn 28 30,2 ARP-84-077 bt-sv-pl-gn ARP-84-096A gra-bt-pl-gn ARP-84-098C bt-pl-gn ARP-84-146 bt-sv-pl-gn ARP-84-159 gra-sv-bt-pl-gn 20,5 15,0 13,1 5,2 9,0 ARP-85-031 bt-pl-gn 15,9 1,9 5,3 ARP-86-058 sv-bt-pl-gn 17,1 ARP-89-004 bt-pl-gn 22,0 ARP-89-004B mu-bt-pl-gn 26 202 ARP-89-159 bt-pl-gn ARP-89-170A gra-bt-krd-gn ARP-91-070A bt-pl-gn 32 30,7 ARP-92-119 bt-pl-gn 30 32,9 BES-83-166C sv-bt-pl-gn 21,0 7,0 BES-85-003A bt-pl-gn 28 26,4 EWM-88-006 .2 sil-bt-krd-gn 36', 16,1 10,1 2,1 HAM-83-034B sv-bt-pl-gn 7,3'. JAV-92-019B bt-krd-pl-gn 33 11,0 5,9 3,0 JEN-89-019A bt-pl-gn 30 373 15,1 JEN-89-061 mu-bt-pl-gn 30 34,8 40,7' 18,9 5,0' JRL-80-114B gra-bt-pl-gn 37 12,5 53,4 27,6 6,4 JRL-81-051A bt-pl-gn 32 35,1 35,9 28,51

Taulukko 2b . Taulukon 2a naytteiden sijaintitiedot . Table 2b . Locality information for samples listed in Table 2a .

Nayte - Sample Anal . Paikka - Locality Kunta - Commune X-coordin . Y-coordin . Kartta - Map

ARP-83-274 833461 MAENPAA NE TERVO 6974,350 3486 130 3224 09 C ARP-84-029 850209 JOUTENLAHTI RAUTALAMPI 6956,530 3492,800 3224 10 B ARP-84-047 850210 KAMPINMAKI RAUTALAMPI 6962,110 3486,0201 3224 08 C ARP-84-077 850211 KORKEASAARI SUONENJOKI 6954,420 3499,470 3224 10 C ARP-84-096A 850212 VAAJAVIRTA RAUTALAMPI 6956,950 1 3494,980 3224 10 B ARP-84-098C TAHVONLAHTI RAUTALAMPI 6962,910 3479,080 3224 05 C ARP-84-146 850213 TEERINIEMI SUONENJOKI 6953,830! 3496,800 3224 10 C ARP-84-159 850214 NOKISENKOSKI RAUTALAMPI 6956,390 3493,760 3224 10 B ARP-85-031 TEMINMAKI VESANTO 6965 .500 3467,860 3224 02 D ARP-86-058 K9101058 PYSAKKI 300M SE KONNEVESI 6959,400 3471,900 3224 04 B ARP-89-004 K9101069 HUILANPURO SE PIEKSAMAEN MLK 6920,580 3498,460 3223 10 C ARP-89-004B 'K9101070 HUILANPURO SE PIEKSAMAEN MLK 6920,580 3498,460 3223 10 C ARP-89-159 K9101086 ORAVALAMPI (S) PIEKSAMAEN MLK 6926,400 3496,300' 3223 10 D ARP-89-170A K9101087 NIINIMAKI NE RAUTALAMPI 6935,960 3490,940 3223 11 B ARP-91-070A K9111143 ANTINVUORI HANKASALMI 6928,400 3467,790 3223 01 D ARP-92-119 N95301862 TARVAALANSUO HANKASALMI 6927,040 3462,390 3223 01 B BES-83-166C 833460 KAAKKOLAMPI VESANTO 6974,210 3465,330 3224 03 C BES-85-003A K9101065 MUSTANIEMI KONNEVESI 6959,100 3470,600 3224 04 B EWM-88-006 .2 K9101101 SULKULAHTI (W) RAUTALAMPI 6931,170 3478,830 322305 C HAM-83-034B SUOPELTO VESANTO 6969,700 3467,640 3224 02 D JAV-92-019B N95301879 AHOLA SE RAUTALAMPI 6934,580 3486,340 3223 08 C JEN-89-019A K9101102 RAJASUO N PIEKSAMAEN MLK 6922,720 3494,520 3223 10 A JEN-89-061 K9101103 TAHKOKANGAS W PIEKSAMAEN MLK 6920,340 3495,260 3223 10 C JRL-80-114B TERVAHARJU RAUTALAMPI 6957,380 3492,580 3224 10 B JRL-81-051A JANISSAARI SUONENJOKI 6956,920, 3496,080 3224 10 D

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lchdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera

Kuva 6 . Migmatiittista kiillegneissia . Laatta 12 cm . Fig . 6 . Migmatitic mica gneiss . Tag 12 cm . Oravalampi . Pieksamaen mlk ., 3223 10 D, x = 6926 .40 . = 3496 .30

Kuva 7 . Amfiboliittisia kerrosjaanteita migmatiittiutuneessa kiillegneississa . Laatta 12 cm . Fig . 7 . Remnants of amphibolite layers in migmatized mica gneiss . Tag 12 cm . Kalmaluoto, Rautalampi, 3224 04 C, x = 6954 .84, y = 3477 .05

1 7 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antti Paaja'rvi

Kuva 8 . Migmatiittista sarvivalkebiotiittigneissia . Laatta 12 cm . Fig . 8 . Migmatitic hornblende biotite gneiss . Tag 12 cm. Mooninranta, Konnevesi, 3224 05 A, x = 6941 .48, y = 3471 .70

. Laatta 12 cm . Kuva 9 . Konkreetioita migmatiittisessa kiillegneississa . Fig . 9 . Migmatitic mica gneiss with concretions. Tag 12 cm Muorinkaarre N, Vesanto, 3224 05 B, x = 6965 .94, y = 3470 .07

1 8 Suomen geologincn kartta, Kalhoperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdct 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopcra

Rajalanniemelta (3223 12 D) Kinnulanniemelle (3224 10 C) ja Vaajasalmelle (3224 10 B) suuntautuvassa vyohykkeessa on paakivilajina migmatiittinen, tavallisesti granaattipitoinen kiillegneissi, joka sisaltaa biotiitin ohella usein sarvivalketta, paikoin kummingtoniittia . Kiillegneissia on tavattu myos valikerroksina raitaisissa metavulkaniiteissa . Kinnulanniemen (3224 10 A) migmatiitissa kiil- lejuovainen, granaattipitoinen ja paikoin sill iin aniittia sisaltava neosomivaltainen aines vuorottelee - usein ilman selvaa rajaa - sarvivalketta sisaltavan paleosomival- taisen aineksen kanssa . Granaattipitoista, migmatiittista sarvivalkebiotiittigneissia on mm . Nokisenkoskella (3224 10 B), Teeriniemella ja Korkeasaaressa (3224 10 C) . Kiillejuovaisia, granaattia sisaltavia migmatiitteja on tavattu edelleen mm . Vaarastenniemelta, Kaposaaresta ja Vaajasalmen Joutenlahdesta . Naiden voimakkaasti migmatiittiutuneiden gneissien neosomi sisaltaa paikoin huomattavan maaran kalimaasalpaa . Rautalammin kartta-alueen lounaisosassa (lehti 01) on migmatiittista biotiittiplagioklaasigneissia (mm . Kynsivedella ja Ristimaessa), jossa granaattia on vain satunnaisesti . Migmatiitissa, jonka rakennetta voi luonnehtia stromaatti- seksi, tonaliittisen leukosomiaineksen osuus vaihtelee 20-50 prosenttiin . Migma- tiittiutuminen voimistuu etelaan pain . Kiillegneissin rapautumispinta on paikoin ruosteinen . Irtolohkarehavaintojen perusteella gneisseihin liittyy grafiittipitoisia kerroksia. Alueen pohjoisosan migmatiitille, jossa tonaliittisen leukosomin ohella on myos graniittisia suonia, ovat tyypillisia kalkkirikkaat, konkreetiomaiset sulkeumat, joista osa saattaa olla deformaatiossa katkeilleitten, emaksisten kerrosten jaanteita . Rautalammin kartta-alueen keskiosan voimakkaasti migmatisoituneiden, osittain nebuliittisten gneissien kontakti pohjois- ja kaakkoispuolella vallitsevaan porfyyriseen kvartsimontsoniittiin on selva ja terava . Sen sijaan rajanveto lannessa ja lounaassa esiintyviin granitoideihin on vaikeampaa . Milloin migmatiitin on arvioitu sisaltavan syvakivimaista neosomiainesta selvasti yli puolet, se on merkitty kartalle granodioriitin varilla, gneissisulkeumin . Rautalammin kartta-alueen keskiosan migmatiitteen peliittisesta alkuperasta ovat osoituksena useimmiten vain biotiittiset juovatja alumiinirikkaatporfyroblastit - granaatti ja kordieriitti - granodioriittisessa neosomissa . Koostumukseltaan intermediaariset tai happarnat, kalkkirikkaat kerrokset ovat metamorfoituneet pyrokseenigneisseiksi . Yhdessa emaksisten osuuksien kanssa ne esiintyvat tektonisoituneina jaanteina migmatiitissa (kuva 10) . Hypersteeni kuuluu usein neosomista tunnistettaviin mafisiin paamineraaleihin yhdessa granaatin, toisinaan kordieriitinkin kanssa . Naita korkeaa metamorfoosiastetta edustavia kiillegneissimigmatiitteja on vyohykkeessa, joka alkaa Hankamaesta (3223 11 B) ja jatkuu Savonjoelta Konnevesi-jarven Kumpusaarelle ja Suosaloon (3223 08 B). Myos Konnekosken alueella (3223 09) on samanlaisia migmatiitteja . Lahinna schlieren- schollen-rakenteisia migmatiitteja on Hakkilan (3223 08 A) ja Sapelin (3223 05 C) tienoilla . Sapelistaotetuissa naytteissa kuuluvat granaatin jabiotiitin ohella mafisiin paamineraaleihin kordieriitti ja sillimaniitti . Edella kuvatuista, korkean metamorfoosiasteen kiillegneisseista poikkeaa selkeasti Rautalammin kartta-alueen kaakkoisosaan etelasta ja idasta ulottuva

1 9 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antti Paajdrvi

Kuva 10 . Pyrokseenigneissisulkeumia kiillegneissimigmatiitissa . Laatta 17 cm . Fig . 10 . Pyroxene gneiss inclusions in migmatitic mica gneiss . Tag 17 cm . Valokuva - Photo J . Vilen . Ahola SE, Rautalampi, 3223 08 C, x = 6934 .58, y = 3486 .34

Kuva 11 . Grauvakkaliusketta . Laatta 12 cm . Fig . 11 . Graywacke schist . Tag 12 cm . Huilanpuro SE, Pieksamaen m1k ., 3223 10 C, x = 6920 .58, y = 3498 .46

2 0 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera

Kuva 12 . Graniittisia suonia kiillegneississa (stromaattinen rakenne) . Laatta 12 cm . Fig . 12 . Granitic veins in mica gneiss (stromatic structure) . Tag 12 cm. Rajasuo N, Pieksamaen m1k ., 3223 10 A, x = 6922 .72, y = 3494 .54

metapeliittimuodostuma, jossa paakivilaji on harmaata, paikoin hiukan ruosteista, pienirakeista ja suhteellisen hiekkaista grauvakkaliusketta (metaturbidiittia) . Kiillerikkaita, 5-20 cm :n paksuisia kerroksia on enintaan 20 % . Paikoin tavataan pyoreahkoja tai pitkulaisia, kalkkirikkaita konkreetioita . Hiekkaisten kerrosten klastinen rakenne on helposti todettavissa: vaaleat, 1-3 mm :n lapimittaiset mineraali- ja kivilajifragmentit hienommassa perusmassassa . Saviset kerrokset ovat metamor- foosissa kiteytyneet kiilleliuskeeksi (kuva 11), jolloin on syntynyt biotiittia ja muskoviittia seka paikoin sillimaniittia . Ohuthieista voi todeta, etta osa kiilteesta on kiteytynyt primaarikerroksellisuuden tasoon ja osa porfyroblasteiksi leikkaa- vaan liuskeisuustasoon . Kiillerikkaissa kerroksissa on myos paikoin pienia, 1-4 mm:n lapimittaisia kalimaasalpaporfyroblasteja . Alkavan migmatiittiutumisen merkkeina on pidettava siella taalla havaittavia, 0,5-1 cm :n paksuisia, ptygmaatti- sesti poimuttuneita kvartsisuonia . Grauvakkaliusketta leikkaavat siella taalla pegmatiitit ja gabromaiset juonet . Pegmatiittijuonten leveys vaihtelee n . 10 cm :sta muutamaan metriin ; niista on tavattu turmaliinia ja kirjorakenteista kalimaasalpaa. Luoteeseen pain grauvakkaliuske vaihtuu kiillegneissiksi, jossa on plagioklaasista, kvartsista ja kalimaasalvasta koostuvia, muun kiven mukana poimuttuneita leukosomisuonia ja -juonia (kuva 12) . On kuitenkin epaselvaa, kuuluuko tams kivilaji enaa samaan muodostumaan grauvakkaliuskeen kanssa . Metapeliitti- alueen luoteisreunalla kivilaji on selvasti migmatiittista .

21 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antti Pdajarvi

Kuva 13 . Konglomeraattia . Avaimen pituus on 53 mm . Fig . 13 . Conglomerate . Length of key is 53 mm . Peurasuo S, Pieksamaen mlk ., 3223 10 C, x = 6924 .20, y = 3496 .68

Kuva 14 . Raitaista metavulkaniittia . Laatta 12 cm . Fig . 14 . Banded metavolcanite . Tag 12 cm . Joutenniemi, Rautalampi, 3224 10 B, x = 6957 .19, y = 3493 .37

22 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera

Grauvakkaliuskeen ja kiillegneissin rajavyohykkeessa on eraassa paljastu- massa nakyvissa useita metreja paksu patja polymiktista konglomeraattia (kuva 13), jossa pallojen valeja tayttava matriksi on pienirakeista biotiittiplagioklaasigneissia (Mataramaki, 3223 10 C) . Palloista suurin osa on tummia, koostumukseltaan amfiboliittisia tai intermediaarisia, jonkin verran pyoristyneita kappaleita, joiden halkaisija vaihtelee 0,5-10 cm . Naiden lisaksi loytyy 2-5 cm :n lapimittaisia maasalpapalloja, juonikvartsipalloja ja myos tonaliittipalloja .

Metavulkaniitit

Edella mainittuun Rautalammin vulkaanis-sedimentaariseen jaksoon kuuluvia raitaisia gneisseja on Karttulan kartta-alueen etelaosassa yhtenainen, joskin osin heikosti paljastunut esiintyma, joka ulottuu Rautalammin kartta-alueelle (3223 12) . Konnekoskella (3223 09) on montsogranitoidien ymparoima, kupolimainen muodostuma saman assosiaation kivia . Paaosin vulkaanisperaista ainesta sisaltavat kivilajit on esitetty kartalla, vallitsevasta koostumuksesta riippuen, harmaalla tai vihrealla varilla . Niihin kuuluu tonaliittisen aineksen enemman tai vahemman migmatisoimia, keski- tai pienirakeisia gneisseja, joiden koostumus tyypillisesti vaihtelee raidoittain happamasta emaksiseen (kuva 14) . Deformaatiosta ja metamorfoosista johtuen raitaisuus ei valttamatta edusta primaaria kerrok- sellisuutta . Vulkaanisia rakenteita (kuva 15) on sailynyt vahan .

Kuva 15 . Deformoitunutta vulkaanista breksiaa . Laatta 12 cm . Fig. 15 . Deformed volcanic breccia . Tag 12 cm . Itikka, Rautalampi, 3224 07 C, x = 6952 .20, y = 3488 .24

2 3

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antti Pa'ajarvi

Emaksiset kerrokset (taulukot 3 ja 12) ovat homogeenisia tai jonkin verran raitaisia, sarvivalkkeesta ja plagioklaasista koostuvia amfiboliitteja . Raitaisessa amfiboliitissa on sarvivalkkeen ohella orto- tai klinopyrokseenia, usein molempia pyrokseeneja . Joskus sarvivalkkeen korvaa ortoamfiboli . Intermediaariset ja happamat kerrokset (taulukot 4 ja 12) sisaltavat plagio- klaasin ohella kvartsia 10-30 % . Tummina mineraaleina on jonkin verran biotiittia ja sarvivalketta, intermediaarisissa lisaksi pyrokseeneja (10-30 %) . Vulkaanisperaisiksi tulkittuihin gneisseihin liittyy sedimenttisyntyisia, grafiitti- tai kalkkirikkaita ja paikoin myos peliittisia valikerroksia (Lahtinen 1985) . Niissa on myos osuuksia (kuva 16), joiden koostumus on normaalista poikkeava, mika

Taulukko 3a . Emaksisten metavulkaniittien ja emaksisten juonikivien mineraalikoostumuksia . Table 3a . Mineral compositions of mafic metavolcanites and basic dyke rocks .

Nayte - Sample I Kivilaji -Rock type AN% KV PL T SV PY KUM ATF KLO EP AKS Summa ARP 94-054 ejk 45 45,5 363 13,8 4,4 100,0 JAV-90-073.2 ejk 68 57,0 4,2 3,0 17,7 16,3 1,8 100,0 JAV-90-045A ejk 50 56,9 19,8 20,2 3,1 100,0 ARP-90-040 afb 48 41 55,4 38,3 2,2 100,0 ARP-90-038A pyafb 37 62,1 4,8 31,1 2,0 100,0 ARP-90-035B afb 50 5 3 45,4 48,1 1,2 100,0 ARP-93-043 pyafb 50 44,4 4,1 12,8 35,3, 3,4 100,0 ARP-93-006 afb 60 47,7 40,6 2,7 6,1 2,9 100,0 ARP-88-066B afb 40 25,1 5,9 68,7 0,3 100,0 HAM-86-023A ejk 40 1 0 39,0 200 10,0 30,0 100,0 HAM-86-065B elk 40 1,3 35,6 208 365 2,6 3,2 100,0 BES-83-057D ejk 38 6 5 440 7 0 420 0,5 100,0 BES-83-057B ejk 38 56,0 5,0 36,0 3 0 100,0 ARP-85-012A afb 28 6,3 24,0 8 9 50,5 8,1 2,2 100,0 BES-85-009B afb 43 51,8 129 34,0 1,3 100,0 JRL-81-035A afb 55 0,8 35,7 9,8 46,0 6,0 7 100,0 ARP-80-028E ejk 50 1,2, 49,7, 2,6 28,0 16,7 1,8 100,0

Taulukko 3b . Taulukon 3a naytteiden sijaintitiedot . Table 3b . Locality information for samples listed in Table 3a .

Nayte - Sample Anal . Paikka - Locality Kunta - Commune X-coordin . Y-coordin . Kartta - Map ARP-94-054 N95301873 PITKANPOHJANLAHTI RAUTALAMPI 6934,580 3482,060 3223 08 A JAV-90-073 .2 N95301874 LAMPISLAMPI NE RAUTALAMPI 6936,100 3489,760 3223 08 D JAV-90-045A K9111153 PARSNALAMPI NW RAUTALAMPI 6938,830 3490,170 3223 11 B ARP-90-040 K9111136 HOIKKA : RAUTALAMPI 1 6947,100' 3494,630 322312B ARP-90-038A K9111135 KAIJARVI S RAUTALAMPI 6946,300 3494,400 3223 12 B ARP-90-035B K9111134 PALOLAMPI RAUTALAMPI r 6945,700 3495,490 3223 12 D ARP-93-043 N95301867 SARKIJARVI S RAUTALAMPI 1 6946,600 3495,860 3223 12 D ARP-93-006 N95301866 ALUSLAMPI SUONENJOKI 6945,000 3498,800 3223 12 D ARP-88-066B K9111128 MARKUNMAKI SUONENJOKI 6945,140 3496,940 3223 12 D HAM-86-023A NAREMAKI KONNEVESI 6954,350 3468,650 3224 01 C HAM-86-065B NAREMAKI KONNEVESI 6954,450 3468,550 3224 01 C BES-83-057D LEVAVUORI VESANTO 6977,050 3460,580 3224 03 B BES-83-057B LEVAVUORI VESANTO 6977,050 3460,580 3224 03 B ARP-85-012A 851489 HARUNMAKI VESANTO 6971,510 3466,600 3224 03 C BES-85-009B 851488 PEURASUO RAUTALAMPI 6954,690~3480,420 3224 07 A JRL-81-035A LUODELAHTI RAUTALAMPI 6955,240 3493,510 3224 10 B ARP-80-028E PORONLAMPI KARTTULA 6976,380 3499,720 3224126

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalanmiin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera

parhaiten selittyy joko kerrostumisen aikoihin tai ainakin metamorfoosia ennen, hydrotermisissa olosuhteissa tapahtuneilla kemiallisilla muutoksilla . Muuttuneet, tavallisesti karkearakeisiksi metamorfoituneet kerrokset (taulukot 5 ja 12) sisaltavat niille tyypillisten kordieriitin ja granaatin ohella usein hypersteenia tai ortoamfibolia. Myos biotiitti (5-15 %) kuuluu enimmakseen mineraalikoostumukseen . Vaaleina mineraaleina on kvartsia ja plagioklaasia (An10-30) . Runsaasti kordieriittia sisaltavista kerroksista plagioklaasi voi puuttua . Mineraaliseurueet vastaavat alueellisen, korkean asteen metamorfoosin paine- ja lampotilaoloja. Migmatiittiutuminen korostaa vulkaanisperaisten gneissien raitaisuutta . Migmatisoiva, enimmakseen kerrosmyotainen, mutta osittain myos leikkaavana esiintyva kivilaji on vaaleaa, gneissimaista tonaliittia (kuva 17) . Leukosomin maara tassa raitamigmatiitissa vaihtelee ; paikoin gneissimainen tonaliitti on

Taulukko 4a . Happamien ja intermediaaristen metavulkaniittien mineraalikoostumuksia . Table 4a . Mineral compositions of acidic and intermediate metavolcanites .

Nayte - Sample Kivilaji -Rock type AN % KV PL KMS j BT SV PY KUM OPA EP AKS Summa ARP-93-521 bt-py-pl-gn 40 3,5 650 3,9 12,5 13,7 j 1 4 100,0 ARP-91-127 bt-py-pl-gn 44 63,9 4,9' 27,3 3 9 1000 ARP-87-047A sv-py-pl-gn 35 22,2 37,4 8,6 12,6 11,8 7,4- 100,0 BES-83-130A bt-pl-gn 28 22,0 48,0 11,01 15,0' 1,0 2,0 1,0 100,0 MEP-82-162B sv-bt-pI-gn 33 19,1 36,2 17,0 16,8 7,0 3,9 100,0 ARP-84-207A sv-pl-gn 27 11 9 66,8 183 3,0 100,0 ARP-84-236B Isv-bt-pl-gn 30 286 53,1 9,2 6,1 3,0 100,0 ARP-84-236A bt-pl-gn 30 168 71,5 . 6,4 2,9 2,4 100,0 ARP-84-156 bt-pl-gn 32 234 62,4 8,4 2,3 . 3,5 1000 ARP-84-023 bt-pl-gn 38 305 55,11 14,0 0,4 100,0 ARP-87-042A 'sv-py-pl-gn 45 15,0 43,61 7,6 14,4 19,4 100,0 JRL-81-005B sv-pl-gn 44 14,7 44,1 4,2 344 2,6 100,0 ARP-84-163A sv-bt-pl-qn 33 238 50,2 21 0 4,2 0,8, 100,0

Taulukko 4b . Taulukon 4a naytteiden sijaintitiedot . Table 4b . Locality information for samples listed in Table 4a .

Nayte - Sample Anal . Paikka - Locality ~ Kunta - Commune X-coordin Y-coordin . Kartta - Map ARP-93-521 N95301872 HEINAAHO RAUTALAMPI 6944,250 3483,570 3223 09 A ARP-91-127 N95301855 SAKKARANIEMI (N) RAUTALAMPI 6943,570 3488,180 3223 09 C ARP-87-047A K9101067 KATTILAVIRTA RAUTALAMPI 6949,580 3491,390 3223 12 B BES-83-130A 833462 TAIKKOKYLA VESANTO 6977,060, 3463,920 3224 03 B MEP-82-162B 833458 REMMITSUO W VESANTO 6974,300 3465,530 3224 03 C ARP-84-207A K9101055 RAUTAVUORI RAUTALAMPI 6960,400 3478,230 3224 05 C ARP-84-236A 851424 RASTU N RAUTALAMPI 6955,220 3488,990 3224 07 D ARP-84-236B 851473 RASTU N RAUTALAMPI 6955,220 3488,990 3224 07 D ARP-84-156 K9101052 MIEKKARANTA RAUTALAMPI 6954,870 3493,160 3224 10 A ARP-84-023 850198 KOSKELOLAHTI RAUTALAMPI 6953,380 3491,880 3224 10 A ARP-87-042A K9010370 KAPOLA RAUTALAMPI 6950,140 3494,150 3224 10 A JRL-81-005B RAUDANNIEMI RAUTALAMPI 6951,870 3495,120 3224 10 C ARP-84-163A IK9101053 PIAKKAMAKI TERVO 6976,340 3494,000 3224 12 B

25 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antti Pa'ajdrvi

Kuva 16 . Metavulkaniittia . Vaaleat kerrokset ovat hydrotermisesti muuttuneita . Laatta 12 cm . Fig . 16. Metavolcanite . Light-coloured layers are hydrothermally altered . Tag 12 cm . Palolampi, Rautalampi, 3223 12 D, x = 6945 .70, y = 3495 .49

varsinainen paakivilaji, joka sisaltca vain jaanteina amfiboliittisia tai intermediaarisia suikaleita ja raitoja . Gneissimainen tonaliitti, jota ei tutkimusalueelta ole loydetty vulkaanis-sedimentaarisen assosiaation ulkopuolelta, kuvataan jaljempana muiden intrusiivikivilajien yhteydessa . Tonaliittisten raitojen ohella vulkaanista gneissia suonittaa paikoin myos anatektinen neosomiverkosto (kuva 18). Gneissimainen tonaliitti on migmatiitin paakivilajina mm . Karttulan kallioperakartan 04-lehden alueella pari kilometric leveassa vyohykkeessa, joka ulottuu Heikkilan talon paikkeilta Rastinpaan kautta Pohjois-Konneveteen kuuluvan Pakarilanselan pohjoispuolisille saarille . Tonaliittivaltaista migmatiitti on Rauta- lammin kartta-alueella jaksossa, joka ulottuu Tyyrinmaesta Toholahden pohjoispuo- litse Kattilavirralle (12 C, D, B), seka lehden 09 alueella Hankaveden tuntumassa . Koskelovedelta Kiesiman jarveen ulottuvassa vulkaanis-sedimentaaristen gneissien vyohykkeessa (3224 10, 07, 04) seka Konnekosken-Hankaveden alueella (3223 09) on eniten intermediaarisia tai happamia kerrososuuksia . Niihin liittyy paikoin magneetti- ja rikkikiisupirotteisia karsi- ja mustaliuske- valikerroksia . Tyyrinmaen-Vehkamurron jaksossa (3223 12) on amfiboliittinen koostumus vallitsevana. Homogeenisten amfiboliittien joukossa diopsidiraitaiset tyypit ovat vahemmistona.

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera

Taulukko 5a. Muuttuneiden vulkaniittien mineraalikoostumuksia . Table 5a. Mineral compositions of altered volcanites.

, Nayte - Sample Kivilaji -Rock type AN% KV PL BT PY ATF KRD GRA AKS Summa ARP-84-028A atf-pl-gn 10 37,5 410 5,1 14,81 1,6 100,0 ARP-84-241A atf-pl-gn 30 16,6 762 1,9 3,6 1 7 100,0 ARP-84-241B2 gra-bt-krd-gn _ 27 37,1 21 2 5,0 25,0 100 17 100,0 ARP-87-120A gra-bt-krd-gn 39,3 13,3 31,1 14,0 2,3 100,0 ARP-87-120B gra-bt-krd-gn 36,9 20,0 301 124 0,6 100,0 ARP-89-036 gra-atf-krd-gn 19 41,4 7 8 9,0 327 6,0 3 1 1000 ARP-89-040 .2 gra-atf-pl-gn 20 32,3 346 12,7 183 2,1 100,0 ARP-90-035A gra-py-pl-gn 30~ 34,6 42,5 18,3 46 100,0 _ARP-90-038C gra-atf-krd-gn 30 1 20,1 6 6 15,9 5 3 8,7 282 13,0 2,2 100,0 ARP-93-488 pl-krd-gn 221 55,1 135 261 5,3 1000

Taulukko 5b . Taulukon 5a naytteiden sijaintitiedot . Table 5b . Locality information for samples listed in Table 5a .

Nayte - Sample Anal . Paikka - Locality Kunta - Commune X-coordin . Y-coordin . Kartta - Map

ARP-84-028A 851471 AATULA RAUTALAMPI 6959,090 3486,620 3224 07 D ARP-84-241A 851474 RASIAHO NE RAUTALAMPI 6957,540 3480,520 3224 07 B ARP-84-241 B2 851475 RASIAHO NE RAUTALAMPI 6957,540 3480,5201 3224 07 B ARP-87-120A JOUTENNIEMI RAUTALAMPI 6957,070 3492,7001 3224 10 B ARP-87-120B 'JOUTENNIEMI RAUTALAMPI 6957,070 3492,700', 3224 10 B ARP-89-036 K9101074 TIITILA NW SUONENJOKI 6947,680 3497,710 3223 12 D ARP-89-040 .2 K9101075 TIITILA NW SUONENJOKI 6947,610 3497,940'. 3223 12 D ARP-90-035A K9111133 PALOLAMPI RAUTALAMPI 6945,700 3495,490 3223 12 D ARP-90-038C K9101095 KAIJARVI S RAUTALAMPI 6946,300 3494,400 3223 12 B ARP-93-488 N95301871 iMUSTIKKA-AHO RAUTALAMPI 6943,600 3485,580 3223 09 C

Kuva 17 . Gneissimainen tonaliitti migmatisoi metavulkaniittia . Laatta 12 cm . Fig . 17. Gneissose tonalite migmatizing metavolcanite. Tag 12 cm . Ruunavuori, Rautalampi, 3223 12 B, x = 6948 .66, y = 3493 .12

2 7 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 00 0 , lehdet 3223 ja 3224 Antti Padjarvi

Kuva 18 . Granodioriittista neosomiverkostoa intermediaarisessa metavulkaniitissa . Fig . 18 . Granodioritic neosome network in intermediate metavolcanite . Tag 12 cm . Heinaaho, Rautalampi, 3223 09 A, x = 6944 .25, y = 3483 .57

Amfiboliittiraitaista gneissia, joka ulkonaoltaan suuresti muistuttaa edella kuvatun vulkaanis-sedimentaarisen assosiaation metavulkaniitteja, on muutamin paikoin Rautalammin jakson ulkopuolella, mm . Horonjarven itapuolella (3224 03), Vehkarannalla (3224 09), Kapysalossa ja Ruokolahdessa (3224 12) . Naista raitaisista gneisseista, joiden vaaleat kerrokset ovat paaasiassa happamia, ei ole tavattu kemiallisesti muuttuneita kerroksia .

Amfiboliitit ja sarvivalkegneissit

Rautalammin vulkaanis-sedimentaarisen gneissijakson ulkopuolella on tutkimusalueella siella taalla (eniten Karttulan kartta-alueella) amfiboliitteja ja sarvivalkegneisseja, joiden alkupera on epaselva . Suurimmaksi osaksi ne lienevat paragneisseja, mutta erityisesti ruhjevyohykkeissa myos emaksinen syvakivi on saattanut gneissiytya. Osan amfiboliiteista voi tulkita blasto-ofiittisen rakenteen perusteella juoniksi . Amfiboliitit ja sarvivalkegneissit ovat granoblastisia, ulkoasultaan homogeenisia tai paikoin raitaisia, jolloin kerrosten koostumus vaihtelee emaksisesta intermediaa- riseen tai happamaan (kuva 19) . Paamineraaleina on vihreaa sarvivalketta, plagioklaasia seka j onkin verran biotiittia j a kvartsia ; toisinaan myos klinopyrokseeni kuuluu paamineraaleihin . Sarvivalke esiintyy joskus uraliittisina hajarakeina . Titaniitti on yleinen aksessorinen mineraali, granaattia tavataan muutamin paikoin . Ruhjevyohykkeissa on tapahtunut kloriittiutumista ja serisiittiytymista . Amfiboliiteissa ja sarvivalkegneisseissa on yleisesti, paikoin runsaastikin, graniittista suoniverkostoa (kuva 20) j a risteilevia, kvartsirikkaita juonia .

28 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera

Kuva 19 . Raitainen gneissi . Amfiboliittikerrokset vuorottelevat happamampien kerrosten kanssa . Kompassin pituus 12 cm . Fig . 19 . Banded gneiss . Amphibolite layers alternate with felsic layers . Length of compass 12 cm . Valokuva - Photo B . SSdergArd Remmitsuo, Vesanto, 3224 03 C, x = 6974 .30, y = 3465 .53

Kuva 20 . Apliittisen graniitin migmatisoimaa sarvivalkegneissia . Laatta 12 cm . Fig . 20 . Aplitic granite migmatizing hornblende gneiss . Tag 12 cm . Karhukangas, Tervo, 3224 09 C, x = 6972 .52 y = 3486 .30

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antti Paajdrvi

SYVAKIVILAJIT

Piihapporikkaat syvakivilajit

Kartoitusalueen kallioperasta noin kolme neljasosaa koostuu erilaisista granitoideista. Tonaliitit, granodioriitit ja graniitit edustavat normaalia piihapporikasta sarjaa; kvartsidioriitit, kvartsimontsodioriitit ja kvartsimontsoniitit eroavat edel- lisista alhaisemman Si0 2-pitoisuutensa takia . Pistelaskuun perustuva koostumus- ja kivilajimaaritys ei porfyyristen granitoidien eika muidenkaan rakenteeltaan heterogeenisten kivien osalta anna luotettavia tuloksia, joten syvakivilajien

300

n a

-400 -300 -200 -100 0 100

P = K - (Na + Ca)

Kuva 21 . Tutkimusalueen granitoidit Q-P -diagrammissa (Debon & Le Fort 1983) . Fig . 21 . Composition of granitoids plotted in Q-P diagram of Debon and Le Fort (1983) . Kentat - Fields : 1-2 = graniitti - granite, 3 = granodioriitti - granodiorite, 4 = tonaliitti - tonalite, 5 = kvartsisyeniitti - quartz syenite, 6 = kvartsimontsoniitti - quartz monzonite, 7 = kvartsimontsodioriitti - quartz monzodiorite, 8 = kvartsidioriitti - quartz diorite, 9 = syeniitti - syenite, 10 = montsoniitti - monzonite, 11 = montsogabro - monzogabbro, 12 = gabro - gabbro . Symbolit - Symbols : + = graniitti - granite, 11 = porfyyrinen graniitti - porphyritic granite, X = granodioriitti - granodiorite,,L = tonaliitti - tonalite, * = gneissimainen tonaliitti - gneissose tonalite, V = kvartsimontsoniitti ja kvartsisyeniitti - quartz monzonite and quartz syenite, • = porfyyrinen kvartsimontsoniitti ja porfyyrinen kvartsisyeniitti - porphyritic quartz monzonite and porphyritic quartz syenite, O = kvartsidioriitti ja kvartsimontsodioriitti - quartz diorite and quartz monzodiorite .

30 Suomen geologinen kartta . Kallioperakarttojcn sclitykset I : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera erottelussa on mineraalikoostuinuksen ohella kaytetty kokokivianalyyseihin perustuvaa luokittelua (kuva 21) .

Granodioriitit ja tonaliitit Tutkimusalueen piihapporikkaat, plagioklaasivaltaiset granitoidit (taulukot 6 ja 13) eri muunnoksineen ovat yleensa kohtalaisen suuntautuneita, allotriornorfis- tai hypidiornorfis-granulaarisia syvakivia . Ne ovat enimmakseen melko homogeenisia, ellei oteta lukuun muuta kivea tummempia, enemman tai vahemman haamumaisia sulkeumia, joita ne paikoin sisaltavat . Tyypillinen plagioklaasivaltainen intrusiivikivilaji on keski- ja tasarakeinen granodioriitti (kuva 22), jossa kalimaasalpa on mikrokliinia ja tummat inineraalit sarvivalketta ja biotiittia . Titaniitti on yleisin aksessorinen mineraali . Tektonisissa hiertovyohykkeissa biotiitti on kloriittiutunutta ja maasalvat voimakkaasti serisiittiytyneet . Rautalammin metavulkaniitteja migmatisoiva gneissimainen tonaliitti (kuva 23) erottuu selvasti muista happamista granitoideista koostumuksen perusteella . Siina on runsaasti kvartsia, mutta hyvin vahan tai ei ollenkaan kalimaasalpaa, mika nakyy analyyseissa korkeana piihappopitoisuutena ja alhaisena kalin maa- rana (taulukot 7 ja 13) . Plagioklaasi on oligoklaasia (An, 0 , K) . Tummina mineraaleina on hiukan biotiittia ja, metamorfoosiasteesta riippuen, sarvivalketta tai ortopyrokseenia . Kivilaji on keski- tai pienehkorakeista, yleensa voimakkaasti deformoitunutta ; puikkomainen lineaatio on tyypillinen piirre . Gneissimaista tonaliittia leikkaavat toisinaan kapeat, enintaan parin-kolmenkymmenen sentti- metrin levyiset, punertavat pegmatiittiset juonet . Myos jokunen leikkaava metabasiittinen juoni on tavattu . Gneissimainen tonaliitti sisaltaa yleisesti hiukan magnetiittia, jonka ansiosta kivilajin suskeptibiliteetti on korkea . Muita tavallisia lisamineraaleja ovat apatiitti, zirkoni ja granaatti, toisinaan myos epidootti ja kloriitti . Karttulan kartta-alueen halki kulkevan Iisveden siirrosvyohykkeen tuntumassa granitoidit ovat voimakkaasti suuntautuneita, paikoin gneissimaisia ja sisaltavat myloniittisia ruhjesaumoja . Joukossa on kuitenkin myos suhteellisen terveena sailyneita syvakivityyppeja . Tervon Haapamaella (3224 09 C), Pulkkilansaaressa (3224 09 D) seka Lieteniemella ja Kapysaaressa (3224 12 A, B) on voimakkaasti suuntautunutta, migmatiittista tonaliittia tai kvartsidioriittia . Kivilajille on tyypillista gneissimainen ulkoasu, sarvivalkerikkaat, paikoin myos happamat gneissijaanteet ja -raidat seka graniittiset (apliittiset) suonet ja juonet (kuva 24) . Mikroskooppitutkimuksissa nakyy kvartsin aaltosammuminen ja muurilaastirakenne . Tummina mineraaleina on sarvivalketta ja biotiittia, aksessorisesti esiintyy mm . apatiittia, opaakkia, epidoottia ja kloriittia . Karttulan kirkonkylan ymparistossa ja lahialueilla (3224 12 C,D) vallitseva granitoidityyppi on juovainen, graniittisen aineksen suonittama, pienehko- tai keskirakeinen gneissimainen granodioriitti . Tummina mineraaleina kivilajissa on biotiittia ja paikoin myos sarvivalketta. Mikroskooppitutkimuksissa nakyy protoklastisen deformation aiheuttama kvartsin granuloitmninen . Alueella on myos vahemman suuntautunutta, koostumukseltaan kvartsidioriittista kivea, jonka on todettu leikkaavan juonina gneissimaista granodioriittia (Pappilanmaki SE,

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antti Pddjdrvi

Taulukko 6a . Granodioriittien ja tonaliittien mineraalikoostumuksia . Table 6a . Mineral compositions of granodiorites and tonalites .

Nayte - Sample Kivilaji -Rock type AN% KV PL KMS BT ! SV PY EP AKS Summa ARP-85-013 grdr 31 26,1 29,4 17,0 12,1 14,7 0,7 100,0 BES-83-166A grdr 30 28,0 34,2' 18,5 16,3 2,0 1,0 100,0 ARP-84-150 ton 30 22,9 36,6 182 219 0,4 100,0 ARP-86-084 grdr 32 26,6 37,6 11,7 13,4 10,3 0,4 100,0 ARP-89-062 grdr 35 18,9 38,0 168 12,7 13,0 0,6 100,0 ARP-85-102 grdr 32 175 38,8 15,7 128 14,8 0,4, 100,0 MEP-82-030 grdr 27 213 40,3 140 127 11,3 0,4' 100,0 ARP-89-086 pygrdr 29 18,6 42,0 180 13,9 1,8 5 0 0,7 100,0 ARP-87-025 grdr 35 16,2 42,0 15,0 12,2 13,4 1,2 100,0 ARP-83-318 grdr 32 20,9 42,8, 17,3 10,9 6,5 1,6 100,0 ARP-89-128 grdr 100,0 ARP-83-251A_'ton 1 32 19,6 43,1 17,0 19,8 0,5 100,0 ARP-92-038A grdr 33 13,6 43,4 12,4 13,2 16,0', 1,4 100,0- ARP-95-144 ton 34 27,7 43,7 5,3 12,4 10,0 0,9 100,0 MEP-81-159A ton 28 26,6 44,6 1,0 13,6 13,3 0,91 100,0 ARP-84-197 grdr 32': 20,91, 45,8 15,3 14,2 3,3 0 5 100,0 BES-83-172 grdr 32 210 460 10,0 12,0' 9,0 2 0 100,0 JAV-92-102 grdr 34 21,4 461 14,5 8,5 9,1 0,4 100,0 MEP-81-149 grdr 33 17,2 46,2' 12,2 20,0 4,4 100,0 BES-84-034 grdr 32 19,7 46,9 5,9 12,4 138 1,3 100,0 ARP-88-074 ton 31 29,6 48,3 16,9 2,5 2,4 0,3 1000 BES-83-137 ton 35 18,0 48,5 3,5 17,0 10,0 , 3 0 1000 JEN-89-052 ton 34 25,5 48,8 23,7 2,0, 100,0 ARP-83-131 ton 30, 21,1 50,4 8,1 17,6 2,8 100,0 JAV-92-083 100,0 BES-83-166A1 ton 34 28,0 52,0 1,0 18,5 0,5 100,0 ARP-86-019A1 ton 34 19,7 52,6 19,0 7,5 1,2 100,0 BES-83-163A2 ton 32 22,0 53,0'1 24,0 0,5 0,5 100,0 ARP-84-234 ton 28 30,2 53,6 14,0 2,2 100,0 ARP-89-117 ton 35 15,7 54,6 3,4 12,1 13,1 1 1,1 100,0 BES-83-040 ton 35 16,8 54,9 16,2 11,4 0,7', 100,0 JRL-83-133A ton 32 20,1 ; 55,0 20,4 3,9 06 100,0 JAV-91-012 ton 33 23,8 55,4 15,3' 4,7 0,8 100,0 ARP-90-015 pygrdr 34 21,1 56,0 9,8 5,5 6,8 0,8 100,0 JAV-89-023 ton 32 26,8 58,01 14,9 0,3 100,0

3224 12 D) ja jossa on tummana mineraalina sarvivalkkeen ja biotiitin ohella myos ortopyrokseenia . Suonenjoen Halolanmaella ja Virmaanrannassa (3224 10 D, 11 C, D) on paakivilajina porfyyrinen granodioriitti . Siina on kohtalaisen runsaasti hypidiomorfisia tai allotriomorfisia mikrokliinihajarakeita, lapimitaltaan 0,5-4 cm . Mafisena mineraalina on biotiittia . Yleisia lisamineraalej a ovat apatiitti, titaniitti, zirkoni ja epidootti . Kivilajin kokonaiskoostumus on paikoin graniittinen . Iisveden rantavyohykkeessa (3224 10 D) porfyyrinen granodioriitti on myloniittiutunutta . Iisveden siirrosvyohykkeen lounaispuolella kvartsin maara granodioriiteissa on suhteellisen alhainen, ja koostumus vaihettuu paikoin kvartsimontsodioriittiseksi tai kvartsidioriittiseksi . Tallaiset kvartsikoyhat muunnokset, joiden sarvivalkkeessa on toisinaan klinopyrokseenij aanteita, ovat vallalla mm . Koskelovedelta (3224 10) ja Lonkarilta (3224 07) Pakarilan kautta Istunmaelle (3224 04) seka edelleen Kannaanniemelle (3224 01) ja Pykalamakeen (3224 02) ulottuvassa vyohykkeessa . Ortopyrokseenipitoista kvartsidioriittia tai kvartsimontsodioriittia loytyy osueina

32 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera

Taulukko 6b . Taulukon 6a naytteiden sijaintitiedot . Table 6b . Locality information for samples listed in Table 6a .

Nayte - Sample Anal . Paikka - Locality Kunta - Commune X-coordin . Y-coordin . Kartta - Map ARP-85-013 851479 HARUNVUORI VESANTO 6971,480 3465,910 3224 03 C BES-83-166A 833472 KAAKKOLAMPI VESANTO 6974,2 0 3465,330 3224 03 C ARP-84-150 850204 NIINIMAKI S RAUTALAMPI 6954,100 3494,330 3224 10 A ARP-86-084 K9101059 SUOHARJUNMAKI KONNEVESI 6951,870 3471,400 3224 04 A ARP-89-062 K9101076 KOIVULA KONNEVESI 6938,000 3465 800 3223 02 D ARP-85-102 851428 PITKA PYYKKINIEMI KONNEVESI 6954,200 3476,320 3224 04 C MEP-82-030 833470 KARKEAMAA VESANTO 6973,250 3475,820 3224 06 C ARP-89-086 K9010359 RUOTOPOHJA KONNEVESI 6944,180 3467,500 3223 03 C ARP-87-025 K9010368 JOKIJARVI KONNEVESI 6961,480 3460,500 3224 02 A ARP-83-318 K9101048 MUSTIKKAVUORI W KARTTULA 6975,800 3497 730 3224 12 D ARP-89-128 K9010350 AHVENISENNIEMI PIEKSAMAEN MLK 6925,900 3497 920 3223 10 D ARP-83-251A K9010367 KOKKOMAKI TERVO 6973,700 3486 70 3224 09 C ARP-92-038A N95301860 KOTALAMPI SW KONNEVESI 6936,400 3468 560 3223 02 D ARP-95-144 KOIMAKI RAUTALAMPI 6925,300 3489 000 3223 07 D MEP-81-159A HAAPAMAKI TERVO 6975,040 3485 830 3224 09 D ARP-84-197 850208 MURTOVUORI W VESANTO 6967,480 3474 870 3224 05 B BES-83-172 833465 KOIVURINNE VESANTO 6973,550 3465 070 3224 03 C JAV-92-102 N95301881 KANGASLAMMINVUORI KONNEVESI 6938,070 3474 120 3223 05 B MEP-81-149 SUOSTUNVUORI VESANTO 6979,900 3482 750 3224 09 B BES-84-034 SELKIAISMAKI KONNEVESI 6960,250 3463 010 3224 02 A ARP-88-074 K9010371 HIEKKALAHTI TERVO 6974,320 3487 240 3224 09 D BES-83-137 TAIKKOKYLA VESANTO 6977,230 3463 920 3224 03 B JEN-89-052 VALKEINEN PIEKSAMAEN MLK 6921,750 3494 300 3223 10 A ARP-83-131 K9010366 RAITALA SE TERVO 6975,040 3485,840 3224 09 D JAV-92-083 N95301880 NUOTTANEN SW HANKASALMI 6935,770 3473,310 3223 05 B BES-83-166A1 KAAKKOLAMPI VESANTO 6974,210 3465 330 3224 03 C ARP-86-019A1 K9101057 ARMANIEMI TERVO 6973,100 3490,560 322412A BES-83-163A2 833471 , KAAKKOVUORI VESANTO 6974,680 3464 580 3224 03 A ARP-84-234 851472 iUUDISTALO SE RAUTALAMPI 6954,010 3489 660 3224 07 C ARP-89-117 ; ISTUNMAKI KONNEVESI 6955,000 3471,510 3224 04 B BES-83-040 KAKKULI VESANTO 6975 100 3466,320 3224 03 D JRL-83-133A RAJAMAKI KONNEVESI 6958,070 3468,800 3224 01 D JAV-91-012 SUURISUO HANKASALMI 6920,650 3480,720 3223 07 A ARP-90-015 K9111131 RAJALA RAUTALAMPI 6942,680 3486,240 3223 09 C JAV-89-023 K9010352 SELANNE NW PIEKSAMAEN MLK 6928,720 3493,075 3223 10 B

Istunmaelta, Paivarinteen ja Ruoholahden talojen tienoilta (3224 04) ; kivilaji saattaa kuulua samaan intruusiofaasiin etelampana laajoina alueina esiintyvan kvartsimontsodioriitin kanssa . Karttulan kartta-alueen keski- ja luoteisosissa granodioriitti vaihtuu muutamin paikoin biotiittitonaliitiksi, jonka tyypillisia lisamineraaleja ovat epidootti ja apatiitti. Kiesimalla ja Sonkarinrannalla (3224 05) on biotiittivaltaista granodioriittia ja tonaliittia . Narhilassa ja Narhinsaaressa (3224 03) on granaattipitoista kvartsidioriittia, joka sisaltaa runsaasti liuskejaanteita . Tasarakeinen granodioriitti vaihettuu paikoin kalimaasalpaporfyyriseksi granodioriitiksi, ja edelleen, kalimaasalvan maaran kasvaessa, porfyyriseksi graniitiksi . Porfyyrista granodioriittia on Karttulan kartta-alueen lounaisosassa mm. Jouhtikylassa ja Mertajarvella (3224 01) seka Kolarinsaaressa (3224 02) . Kivilajin plagioklaasivaltaisessa perusmassassa on sormenpaan kokoisia, muodoltaan allotriomorfisia tai hypidiomorfisia kalimaasalpahajarakeita vaihtelevin maarin. Sarvivalkepitoiset, pienirakeiset sulkeumat, kooltaan muutamasta

33 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antti Paajai vi

Kuva 22 . Tasarakeista granodioriittia . Rahan lapimitta 22 mm . Fig . 22 . Equigranular granodiorite . Diameter of coin 22 mm. Pitka Pyykkiniemi, Konnevesi, 3224 04 C, x = 6954 .20, y = 3476 .32

Kuva 23 . Gneissimaista tonaliittia . Laatta 12 cm . Fig . 23. Gneissose tonalite . Tag 12 cm . Rastinpaa, Rautalampi, 3224 04 D, x = 6954 .70, y = 3478 .12

3 4 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera

Taulukko 7a . Gneissimaisten tonaliittien mineraalikoostumuksia . Table 7a . Mineral compositions of gneissose tonalites.

Nayte - Sample AN% KV PL KMS BT SV PY AKS Summa ARP-90-010 28 44,2 51,9 2,8 1,1 100,0 ARP-91-257 27 40,1 447 5 9 4 1 5,2 100,0 ARP-91-256 26 36,3 58,4 4,0 1,3 1000 ARP-91-261 26 42,1 51,3 2 3 3,0 1,3 100,0 ARP-91-258 28 40,1 54,4 4,2 1,3 1000 ARP-87-048 27 49,6 45,0 1 7 3,3 0,4 1000 ARP-91-260 25 39,4 55,7 1 7 2,0 1,2 1000 ARP-85-103 28 39,0 454 0,7 112 2 3 1,4 100,0 ARP-85-082 27 36,6 46,2 2,2 8 5 4,9 1,6 1000 ARP-86-009 20 40,2 50,3 8,7 0 8 1000 BES-85-009 15 43,6 44,8 9 8 1 8 100,0 ARP-85-121 23 37,3 54,1 7 3 1,3 100,0 ARP-85-125 27 36,4 507 10,4 2 5 1000 ARP-84-058A 20 39,5 49,7 10,4 0 4 1000

Taulukko 7b . Taulukon 7a naytteiden sijaintitiedot . Table 7b. Locality information for samples listed in Table 7a .

Nayte - Sample Anal . Paikka - Locality Kunta - Commune X-coordin . Y-coordin . Kartta - Map ARP-90-010 K9111130 HAAPALAMPI N RAUTALAMPI 6944,780 3484,920 3223 09 A ARP-91-257 K9111147 KANGASHARJU RAUTALAMPI 6949,650 3492,550 3223 12 B ARP-91-256 K9111146 PALOVUORI S RAUTALAMPI 6947,470 3492,330 3223 12 B ARP-91-261 K9111150 PYKALIKONVUORI E RAUTALAMPI 6948,050 3494,850 3223 12 B ARP-91-258 K9111148 RUUNAVUORI S RAUTALAMPI 6948,360 3493,320 3223 12 B ARP-87-048 K9111126 KATTILAVIRTA RAUTALAMPI 6949,630 3491,570 3223 12 B ARP-91-260 K9111149 PYOREASUONVUORI RAUTALAMPI 6945,440 3495,640 3223 12 D ARP-85-103 851429 RASTINPAA RAUTALAMPI 6954,700 3478,120 3224 04 C ARP-85-082 851480 KOIVUHARJU RAUTALAMPI 6954,140 3479,390 3224 04 C ARP-86-009 N95301845 AHOLANKYLA KONNEVESI 6961,300 3471,860 3224 05 A BES-85-009 851476 PEURASUO RAUTALAMPI 6954,690 3480,420 3224 07 A ARP-85-121 851477 VALIAHO RAUTALAMPI 6954,150 3482,120 3224 07 A ARP-85-125 851483 LAHDENPOHJA RAUTALAMPI 6959,730 3480,940 3224 07 B ARP-84-058A 850206 JOUTSENLAHTI RAUTALAMPI 6960,010 3480,540 3224 08 A senttimetrista muutamaan kymmeneen senttimetriin, ovat yleisia (kuva 25) . Mafisina mineraaleina porfyyrisissa granodioriittimuunnoksissa on biotiittia ja sarvivalketta. Sarvivalke nakyy ohuthieessa sinertavan vihreana, biotiitti on paikoin osittain muuttunut kloriitiksi . Kalimaasalpa on mikrokliinia; harvemmin mikropertiittista ortoklaasia, jolloin kivilajin sarvivalke saattaa sisaltaa pyrokseeni- j aanteita. Vesantojarven ymparistossa seka Sonkari-jarven pohjois- ja luoteispuolella (3224 06, 03 D) on kalimaasalpaporfyyrista granodioriittia ja graniittia, yleensa selvasti suuntautunutta, paikoin ruhjeliuskeista . Kivilajissa voi tavallisesti erottaa plagioklaasivoittoisen perusmassan, jossa mikrokliinihajarakeita on kohtalaisen runsaasti . Hajarakeet ovat hypidiomorfisia prismoja tai linssimaisiksi defor- moituneita (kuva 26) . Niiden lapimitta on 0,5-3 cm, suurimpien 5 cm. Tummana paamineraalina on biotiittia ja tavallisesti hiukan sarvivalketta . Ohuthieissa on nahtavissa usein protomyloniittinen rakenne ; granuloitunut, voimakkaasti

35 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antti Paajarvi

Kuva 24 . Poimuttunutta, graniitin migmatisoimaa tonaliittia, jossa on sarvivalkegneissijaanteita. Laatta 12 cm . Fig . 24 . Folded tonalite, migmatized by granite and containing remnants of hornblende gneiss . Tag 12 cm. Karhukangas, Tervo, 3224 09 C, x = 6972 .46, y = 3486 .14

Kuva 25 . Porfyyrista granodioriittia, jossa on mafisia sulkeumia . Laatta 12 cm . Fig . 25. Porphyritic granodiorite containing mafic inclusions . Tag 12 cm . Jouhtijarvi, Konnevesi, 3224 01 C, x = 6953 .88, y = 3465 .76

36 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selityksct 1 : 100 0 0 0 , lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopcra unduloiva kvartsi tayttaa kiilteiden kanssa maasalparakeiden valeja . Kivilajin kokonaiskoostumus on monessa tapauksessa graniittinen . Punaisella pohjavarilla on pyritty erottamaan runsaasti mikrokliinihajarakeita sisaltavat, kalirikkaat muunnokset, joista ei plagioklaasivaltainen perusmassa enaa valttamatta erotu . Graniittinen koostumus on vallalla mm . lehden 3224 08 B-ruudun alueella (Vihtalahti, Palvamaki) ja lehden 06 B-ruudun alueella Vesantojarven koillispuolella . Rautalammin kartta-alueen lansiosien plagioklaasivaltaiset granitoidit ovat koostumukseltaan enimmakseen granodioriitteja, harvemmin tonaliitteja tai kvartsidioriitteja . Granodioriitit ovat tasarakeisia (maasalpahajarakeita alle 10 %) tai vaihtelevassa maarin porfyyrisia . Eri tyypit vaihettuvat toisikseen, eika niiden esiintymisalueita voi tarkkaan rajata . Granodioriittinen koostumus on yleista mm . lehden 3223 02 keski- ja lansiosis- sa . Tyypillinen granodioriitti on suuntautunutta, keskirakeista, vaaleanharmaata kivea, jossa on siella taalla 0,5-2 cm :n lapimittaisia, allotriomorfisia tai hypidiomorfisia mikrokliinihajarakeita . Kivilaji on kaiken kaikkiaan kohtalaisen tasalaatuista ja ehytta, lukuun ottamatta tietyissa vyohykkeissa esiintyvaa ruhjeisuutta ja gneissiytymista . Ohuthieista voi toisinaan havaita protoklastisuutta naiden vyo- hykkeiden ulkopuolellakin . Tummanharmaita, pienirakeisia autoliittisulkeumia seka amfiboliitti- ja kiillegneissijaanteita tavataan paikoin . Tummina mineraaleina on sarvivalketta ja biotiittia . Kalimaasalpa on mikrokliinia, lehden 03 alueella ja lehden 02 pohjoisosissa paikoin ortoklaasia, jolloin tavallisesti myds hypersteeni kuuluu mineraalikoostumukseen . Myos plagioklaasi (An,,_ 33) muodostaa paikoin perusmassasta erottuvia hajarakeita . Sarvivalkkeen vari on ohuthieissa sinertavan vihrea . Yleisia lisamineraaleja ovat titaniitti, apatiitti ja zirkoni . Mikrokliinihajarakeita sisaltavaa, porfyyrista granodioriittia (kuva 27) on eniten lehden 3223 05 alueella . Hajarakeet ovat enimmakseen hypidiomorfisia, kooltaan 1-3 cm . Niiden maara vaihtelee jo suhteellisen pienellakin paljastuma- alueella . Valilla hajarakeet voivat puuttua kokonaan . Lehden 05 itaosissa kivilaji onkin usein lahes tasarakeista ja koostumus vaihettuu paikoin kvartsidioriittiseksi . Vahvavuoren kivi (3223 08 A, B) on porfyyrista granodioriittia . Rautalammin kartta-alueen kaakkoisosassa, laajan porfyyrigraniitti-intrusiivin etelapuolella, on yhtenainen, osittain huonosti paljastunut plagioklaasivaltaisten granitoidien alue . Kivilaji on asultaan suuntautunutta japaikoin heikosti juovaista, rakenteeltaan allotriomorfis-granulaarista granodioriittia tai tonaliittia. Tumma- na mineraalina siina on biotiitin ohella paikoin vahan sarvivalketta . Plagioklaasi on andesiinia (An 3 34) . Kalimaasalpa (kuuluessaan mineraalikoostumukseen) on mikrokliinia . Yleisia lisamineraaleja ovat titaniitti, kloriitti, apatiitti ja zirkoni . Granodioriitissa on siella taalla pienia mikrokliinihajarakeita . Enimmakseen allotriomorfiset, 0,5-2 cm :n lapimittaiset hajarakeet ovat tyypillisia erityisesti Mehtiojarven SW-puolella . Alueen itaosissa on tonaliittia, joka sisaltaa yleisesti kiillegneissi- ja sarvivalkegneissisulkeumia . Alueen keskiosassa, Mataroinen- nimisesta jarvesta luoteeseen (3223 10 B), ovat granodioriittia leikkaavat, graniittiset juonet yleisia . Juonten leveys vaihtelee parista metrista muutamaan kymmeneen metriin . Myds kuvattavan granitoidialueen etelaosassa on granodioriitissa runsaasti graniittisia suonia ja juonia .

37 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset I : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antti P&u, jarvi

Kuva 26 . Porfyyrista granodioriittia . Laatta 12 can . Fig . 26. Porphyritic granodiorite . Tag 12 cm . Katajamaki, Vesanto, 3224 06 D, x = 6977 .15, y = 3476 .35

Kuva 27 . Porfyyrista granodioriittia . Laatta 12 cm . Fig . 27. Porphyritic granodiorite . Tag 12 cm . Nuottanen S, Rautalampi, 3223 05 B, x = 6935 .87, y = 3473 .64

38 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset l : 100 000, lehdet 322 3 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera

Graniitit Karttulan kartta-alueen graniittimuunnokset suhtautuvat ympariston kivi- lajeihin yleensa lei kkaavasti . Vain apliitti- ja pegmatiittijuonten on varmuudella havaittu leikkaavan graniitteja . Graniiteista on tavattu myos breksioituneita, blasto-ofiittisia emaksisia juonia. Karttulan kartta-alueen luoteisosassa (3224 02, 03) on laajahko esiintyma punertavaa, enimmdkseen heikosti suuntautunutta, keskirakeista mikrokliinigraniittia (ns . Vesannon graniitti) . Kiven ulkoasu vaihtelee, vaikka tasalaatuisiakin osuuksia Ioytyy . Graniitissa on erain paikoin arkosiittista gneissia enintaan muutamia kymmenia metrejd leveind sulkeumajaksoina . Gneissin laheisyydessa graniitti on pienirakeista ja kivilajien valinen kontakti on usein vahittainen ja epamaarainen . Graniitti sisaltaa tummina mineraaleinaan hiukan biotiittia ja kloriittia seka paikoin muskoviittia . Kvartsi on usein variltadn sinertavan harmaata . Tyypillisia lisamineraaleja ovat opaakki, apatiitti, allaniitti, titaniitti ja fluoriitti . Ohuthieissa nakyy mineraalirakeiden alkava rikkoutuminen (granuloituminen) . Kiven varin aiheuttaa punertava pigmenttiaines, jota on rikkoutuneiden rakeiden mikroraoissa . Vesannon graniittia leikkaavat apliittiset ja pegmatiittiset juonet . Rutkon- vuoressa (3224 03 B) on muutamassa pegmatiittijuonessa kvartsirikkaita raontaytteita, joissa kvartsi muodostaa paikoin idiomorfisten kiteiden rykelmia . Osa kiteista on kirkkaita, 2-5 cm :n mittaisia vuorikristalleja . Punertavaa, enemman tai vahemman suuntautunutta kaligraniittia, jossa kvartsi on tummaa ja kiilteita suhteellisen vahan, tavataan myos lehden 3224 04 alueella : Avainsalmella, Leskelanjarven itapuolella, Hannilanmaessd ja Rysapanmaessa . Graniitti on tunkeutunut juonina granodioriittiin ja sisaltaa paikoin granodioriittisia sulkeumia. Graniitti on keski- tai pienehkorakeista, harvoin vahan porfyyrista . Mafisina mineraaleina on biotiittia ja hieman sarvivalketta . Aksessorisina tavataan mm . opaakkia ja zirkonia . Lehtien 3224 05 B ja 06 A alueilla (mm. Rietunmaessa ja Pakkulanmdessa) on vaaleanharmaata tai punertavaa, keskirakeista graniittia . Kivilaji on heikosti suuntautunutta ja yleensa melko homogeenista lukuun ottamatta siella taalla esiintyvia sarvivalkegneissijaanteita ja karkearakeisia, pegmatiittisia osuuksia . Tummana mineraalina on biotiittia ; yleisia aksessorisia mineraaleja ovat opaakki, epidootti . apatiitti ja zirkoni . Paikoin graniitti on granaattipitoista . Karttulan kartta-alueen koillisosassa, Iisveden suuntaisen ruhjevyohykkeen tuntumassa graniittiset kivilajit ovat enemman tai vahemman myloniittiutuneita (protoklastisia) . Ne ovat usein myos migmatiittisia . Tervon Verkkokylassa (3224 09) karkeahkorakeinen, vaalea kalirikas graniitti leikkaa porfyyrista granodioriittia ja breksioi (Syvanniemella) amfiboliittia . Graniitissa on biotiittia melko vahan, sekin voimakkaasti kloriittiutunutta . Rantakylassa ja Haapamaessa (3224 09) on migmatiittista, osittain porfyyrista graniittia, jossa on paikoitellen runsaasti kiillegneissi- ja kvartsimaasalpagneissijaanteita . Rautalammin kartta-alueella tasarakeisia graniitteja on eniten lansi- ja pohjoisosissa . Ulkoasunsa ja esiintymistapansa puolesta graniitit eivat muodosta mitaan yhtenaista ryhmaa . Graniitteja on syntynyt ilmeisesti useassa orogenian

39 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Anll, Paajarvi vaiheessa . Hankasalmella, lehden 3223 01 C alueella on vaaleanpunertavaa, keski- tai karkeahkorakeista mikrokliinigraniittia . Graniittialueen keskiosien paljastumissa (mm. Lyotinmaessa) kivilaji on tasarakeista ja vain heikosti suuntautunutta, reunaosissa suuntaus on selvempi ja rakenne usein blastoporfyyrista . Graniitista on tavattu sulkeumina tasarakeista granodioriittia . Lehtien 3223 02 C ja 05 A alueilla (mm . Haahninmaessa) on voimakkaasti deformoitunutta, paikoin blastoporfyyrista, gneissimaista graniittia, jossa on siella taalla haamumaisia kiillegneissijaanteita . Porfyyrisen granodioriitin on havaittu tunkeutuvan juonina gneissimaiseen graniittiin (mm . Kivimaessa, 05 A) . Gneissimaisen graniitin ja porfyyrisen granodioriitin kontaktissa on usein pieniporfyyrista graniittia . Rautalammin kartta-alueen pohjoisosissa porfyyrista kvartsimontsoniittia reu- nustaa katkeileva, heterogeeninen graniittien vyohyke . Graniittia on myos seka sulkeumina etta juonina kvartsimontsoniitissa . Kontaktisuhteista voi paatella, etta osa graniiteista on montsoniittisia kivilajeja vanhempia ; osa liittyy samanai- kaiseen tai kenties nuorempaan magmatismiin . Lehtien 3223 03 ja 06 alueilla ovat yleisia keski- tai karkeahkorakeiset, kali- ja piihapporikkaat graniittimuunnokset, joita porfyyrinen kvartsimontsoniitti leik- kaajuonina ja sulkee sisaansa . Graniitissa, joka on paikoin blastoporfyyrista, on tummana mineraalina biotiitin ohella usein hiukan ortopyrokseenia . Kalimaasalpa on mikrokliinia tai osittain ortoklaasia . Lehden 3223 08 C alueella on gneissimaista, juovaista graniittia, joka sisaltaa runsaasti vulkaanis- ja peliittisyntyisia sulkeumia . Sarnaa graniittia on puolestaan sulkeumina alueella esiintyvassa dioriitissa . Kartta-alueella 3223 09 A esiintyvan gneissimaisen graniitin kvartsi on segregoitunut juoviksi ja tummat mineraalit ovat osittain kloriittiutuneet . Karttalehden 1 1 B pohjoisreunalla gneissimainen, biotiittijuovainen graniitti sisaltaa granaattia ja sillimaniittia, mika osoittaa joko liuskeiden aiheuttamaa kontaminaatiota tai suorastaan graniitin sedimenttialku- peraa. Karttulan kartta-alueen lounaisosassa (3224 01) porfyyrinen granodioriitti vaihettuu porfyyriseksi graniitiksi . Heikosti suuntautuneen kivilajin kalimaasalpa- hajarakeet ovat vaaleita tai hieman punertavia, hypidiomorfisia mikrokliini- prismoja, kooltaan 1-4 cm . Myos plagioklaasia on 0,5-1 cm :n lapimittaisina hajarakeina. Mikrokliinihajarakeiden ymparilla nakyy usein kapea plagioklaasi- keha. Tummina mineraaleina kivilajissa on biotiittia ja sarvivalketta seka yleisina lisamineraaleina opaakkia, titaniittia ja zirkonia . Mafisiin mineraaleihin kuuluu toisinaan hypersteeni, jolloin myos kalimaasalpa on osittain ortoklaasia . Karttu- lan kartta-alueen lounaisosan porfyyrinen graniitti sisaltaa kvartsia paikoin suhteellisen vahan . ltaan pain koostumus muuttuu kvartsimontsoniittiseksi . Lehtien 3224 08 (Vihtalahti, Palvamaki) ja 3224 06 alueilla on suuntautunutta, karkeaporfyyrista mikrokliinigraniittia, joka vaihettuu porfyyriseksi granodioriitiksi . Rautalammin kartta-alueen etelaosassa on leveana vyohykkeena niin ikaan karkeaporfyyrista graniittia (kuva 28) . Kivilajissa voi erottaa plagioklaasivaltaisen

40 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojcn sclitykset I : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera

Kuva 28 . Pork_ rista graniittia . Laatta 12 cm . Fig . 2a. Porphvritic granite . Tag 12 em . Saahkari NW, Rautalampi, 3223 I I B . x = 6937 60, y = 3492 .37

Kuva 29 . Porlyyrista protomyloniittista graniittia . Laatta 12 cm . Fig . 29 . Porphvritic, protornvlonitic granite . Tag 12 cm . Mehtiii W, Picksamacn mlk ., 3223 10 B, x = 6929 .37, y = 3490 .88

4 1 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antti Paaja'rvi

Taulukko 8a . Graniittien mineraalikoostumuksia . Table 8a . Mineral compositions of granites .

Nayte - Sample AN% KV PL KMS BT SV PY

ARP-91-013A 29 38,8 27,0 26,1 7,4 ARP-92-101 27 29,3 33,6 32,2 4 4 ARP-92-034 27 31,1 292 33,0 5,6 ARP-89-095 35 26,7 26,2 27,0 14,1 4,9 ARP-90-109 27 30,1 26,0 37,9 1,9 1,6 1,5 ARP-90-129 26 35,1 18,7 42,0 3,7 ARP-93-434 24 309 14,8 49,9 3,7 ARP-89-108 27 35,7 169 38,1 3,9 1,3 3,3 ARP-89-116A 30 25,6 37,4 23,5 4,1 5,5 JAV-90-121 22 305 29,6 346 4,4 BES-84-040 21 30,2 281 35,2 5,3 ARP-82-IV 20 31,6 30,1 35,4 2,5 ARP-81-198 26 31,0 31,9 35,8 1,3 BES-83-072A 10 330 28,0 37,0 2,0 BES-83-091 15 32,1 29,4 35,0 3 2 MEP-82-149D 27 33,9 31,0 32,1 BES-83-165F 12 36,0 29,0 31,0 4,0 ARP-85-012C 20 291 32,5 307 7 2 ARP-86-086 22 35,0 29,5 29,1 5,7 ARP-85-020 20 29,0 30,0 36,0 4,2 ARP-84-120 25 27,7 31,2 33,3 6,4 ARP-85-014 27 31,5 37,0 24,1 7,1 ARP-83-249 15 32,7 33,9 29,1 4,3 OPR-81-144B 30 27,1 21,5 463 4,7 ARP-86-019B1 20 34,9 29,0 33,4 2,2 ARP-80-034 31 27,2 32,8 284 11,0 ARP-83-315 28 26,9 31,1 24,0 11,1 6,2 perusmassan, jossa on n. 1-5 cm :n lapimittaisia (paikoin jopa kymmensenttisia) vaaleita mikrokliinihajarakeita . Perusmassa on biotiitin runsaudesta johtuen monesti melko tummaa . Mikrokliinihajarakeet ovat variltaan vaaleanharmaita tai punertavia, asultaan vierasmuotoisia tai hiukan pyoristyneita, vajaamuotoisia prismoja. Yksittaisen hajarakeen ymparilla voi toisinaan erottaa 0,3-1 mm :n vahvuisen plagioklaasikuoren . Hajarakeiden maara vaihtelee 20-50 % kiven kokonaistilavuudesta . Kivilajissa suuntaus ei useinkaan ole kovin silmiinpista- vaa; siina on kuitenkin selvemmin suuntautuneita vyohykkeita ja myloniittiutuneita osuuksia (kuva 29) . Erain paikoin porfyyrinen graniitti on granaattipitoista ja sisaltaa enemman tai vahemman haamumaisia kiillegneissijaanteita . Tummina mineraaleina porfyyrisessa graniitissa on paaasiassa biotiittia, usein myos hiukan sarvivalketta . Tyypillisia aksessorisia mineraaleja ovat titaniitti, apatiitti, opaakki ja zirkoni . Pyrokseenia sisaltava ja kohtalaisen kvartsirikas vaihettumatyyppi porfyyrisen graniitin ja sen pohjoispuolella esiintyvan porfyyrisen kvartsimontsoniitin valilla on melko yleinen (mm . lehtien 3223 04 D, 07 B ja 11 D alueilla) . Vaihettumatyypissa kalimaasalpa on osittain tai kokonaan ortoklaasia . Graniittien mineraalikoostumuksia on taulukossa 8 ja kemiallisia koostumuksia taulukossa 13 .

42 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera

Taulukko 8b . Taulukon 8a naytteiden sijaintitiedot . Table 8b . Locality information for samples listed in Table 8a.

Nayte - Sample Anal . Paikka - Locality Kunta - Commune X-coordin . Y-coordin. Kartta - Map ARP-91-013A K9111140 LEVASENMAKI HANKASALMI 6924,000 3467,260 3223 01 C ARP-92-101 N95301861 HARJUMAKI HANKASALMI 6922,700 3466,860 3223 01 C ARP-92-034 N95301859 HAAHNINMAKI KONNEVESI 6933,600 3469,260 3223 02 C ARP-89-095 K9010351 VANGINKANGAS KONNEVESI 6942,460 3461,080 3223 03 A ARP-90-109 K9101098 VAARANKALLIO KONNEVESI 6947,700 3464,610 3223 03 B ARP-90-129 K9101099 LOUTIKKOKALLIO KONNEVESI 6940,440 3465,800 3223 03 C ARP-93-434 N95301870 TEERIMAKI KONNEVESI 6941,970 3468,230 3223 03 C ARP-89-108 K9010355 YRTTILA KONNEVESI 6943,090 3469,000 3223 03 C ARP-89-116A K9101081 MUSTAVUORI HANKASALMI 6926,240 3475,330 3223 04 D JAV-90-121 N95301875 MUSTALAMPI S RAUTALAMPI 6928,620 3487,440 3223 07 D BES-84-040 SELKIAISMAKI KONNEVESI 6960,530 3463,660 3224 02 A ARP-82-IV 822274 RUTKONVUORI VESANTO 6978,540 3461,340 322403B ARP-81-198 821537 MAKILAMMINKALLIO VESANTO 6979,640 3462,140 3224 03 B BES-83-072A RUTKONVUORI VESANTO 6978,280 3460,720 3224 03 B BES-83-091 833476 KOTIVUORI VESANTO 6976,290 3460,900 3224 03 B MEP-82-149D 822282 RAPPUMAKI VESANTO 6973,620 3465,360 3224 03 C BES-83-165F 833475 KAAKKOLAMPI VESANTO 6974,100 3465,250 3224 03 C ARP-85-012C 851466 HARUNMAKI VESANTO 6971,510 3466,600 3224 03 C ARP-86-086 K9101060 AVAINSALMI KONNEVESI 6950,860 3470,560 3224 04 A ARP-85-020 RIETUNMAKI W VESANTO 6969,420 3473,050 3224 05 B ARP-84-120 850202 HARJUNIEMI RAUTALAMPI 6967,460 3477,760 3224 05 D ARP-85-014 851467 NIITTYLA VESANTO 6970,540 3472,380 3224 06 A ARP-83-249 KUORVUORI TERVO 6973,480 3484,930 3224 09 A OPR-81-144B K9010377 TIKKALA TERVO 6975,440 3488,000 3224 09 D ARP-86-019B1 K9111125 ARMANIEMI TERVO 6973,100 3490,560 3224 12 A ARP-80-034 850207 KANTOLA KARTTULA 6974,700 3496,750 3224 12 C ARP-83-315 K9101046 PORONMAKI S KARTTULA 6976,110 3498,000 3224 12 D

Intermediaariset syvakivilajit

Tutkimusalueella on myos koostumukseltaan intermediaarisia, kalimaasalpaa enemman tai vahemman sisaltavia, mutta suhteellisen piihappokoyhia, tasarakeisia ja porfyyrisia intrusiivikivilajeja . Nama ns . montsogranitoidit, joiden yhteydessa on vaihtelevan kokoisina sulkeumina (tai myos leikkaavina juonina) normaaleja graniitteja, muodostavat kompleksin, johon kuuluvia kivia on eniten Rautalam- min kartta-alueella . Intermediaaristen intrusiivikivien luonnehtima alue erottuu hyvin kartalla ja maastossakin topografiansa perusteella . Myohaiset ruhjeet ja siirrosraot ovat rikkoneet sen mosaiikiksi, jossa kallioisia makia erottavat pitkat, rotkomaiset, usein veden tayttamat murroslaaksot . Montsogranitoidien kalimaasalpa on ortoklaasia . Sarvivalkkeen ja biotiitin ohella orto- ja klinopyrokseeni kuuluvat luonteenomaisesti niiden mafisiin paamineraaleihin . Kivilajien tunnistus ja tarkempi maaritys ei maastossa ole aina kovin helppoa . Montsogranitoidien yleisena tuntomerkkina voidaan pitaa tuoreen lohkopinnan tummaa varisavya, joka johtuu osaltaan maasalpien ruskean harmaasta tai vihertavasta varista, osaltaan kivien pyrokseenipitoisuudesta . Toinen, myos maastossa havaittava piirre, on kvartsin vahainen maara. Kaikki montsokivilajit, erityisesti porfyyriset tyypit, ovat lisaksi voimakkaasti rapautuvia ; avokalliolla rapautuneen kerroksen paksuus saattaa olla 10-30 cm.

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antti Paajarvi

Tasarakeiset montsogranitoidit ja kvartsidioriitit Tutkimusalueen tasarakeiset, kvartsikoyhat, ortoklaasia sisaltavat syvakivilajit (taulukot 9 ja 13) ovat Streckeisenin (1976) kayttaman luokittelun mukaisesti yleisimmin kvartsimontsodioriitteja (kuva 30) . Niiden koostumus vaihettuu paikoin kvartsidioriittiseksi . Lahes kvartsittomia, koostumukseltaan montsoniittisia tai syeniittisia muunnoksia on myos tavattu . Siella taalla esiintyvia pienia autoliittimaisia sulkeumia lukuun ottamatta tasarakeiset montsogranitoidit ovat enimmakseen melko homogeenisia, eika rakoilu paljastuman mittakaavassa ole yleensa kovin tiheaa . Niiden joukossa on siten myos rakennuskiveksi soveltuvia tyyppeja . Rapautumispinta on ruskehtava ; tuoreen lohkopinnan varisavy voi olla tummanharmaa, ruskehtava tai vihertava . Vaihtelevan kokoisia kalimaasalpahajarakeita on harvakseltaan . Tummina mineraaleina on biotiittia, sarvivalketta ja pyrokseeneja . Tasarakeisia montsogranitoideja on eniten Rautalammin kartta-alueen poh-

Taulukko 9a . Intermediaaristen syvakivien mineraalikoostumuksia . Table 9a. Mineral compositions of intermediate platonic rocks .

Nayte - Sample Kivilaji - Rock type AN% KV PL KMS BT SV PY KLO AKS Summa ARP-91-203 kvdr 35 16,6 57,6 6,9 8,1 10,0 0,8 100,0 ARP-89-099B kvmon 35 14,6 321 29,5 108 10,0 3,0 100,0 ARP-90-106 !kvmondr 35 15,0 487 16,9 8,7 5,3 3,8 1,6 100,0 ARP-89-089B kvmon 35 16,9 362 24,4 12,5 6,8 2,0 1,2 100,0 ARP-89-110 kvsye 34 15,5 10,8 63,0 4,6 3,3 2,8 100,0 ARP-90-126 kvmon 35 13,0 29,8 33,2 16,1 7,0 0,9 100,0 ARP-89-102A kvmon 38 15,0 43,6 28,5 4,5 8,0 0,4 100,0 EWM-88-019 .1A kvdr 35 12,0 56,2 13,1 17,7 1,0 100,0 ARP-88-065 kvmon 34 12,8 47,6 25,1 3,0 11,0, 0,5 100,0 ARP-89-101 kvmon 35 19,9 45,1 27,7 3,1 3,8 0,4 100,0 ARP-90-085 kvdr 35 12,2 61,6 19,3 4,1 1,8 1,0 100,0 KKK-93-100A kvmon 31 19,0 37,5 244 9,9 7,8 1,4 100,0 JAV-91-086 kvdr 35 12,5 53,7' 10,1 19,9 24 1,4 100,0 ARP-94-219 kvdr 37 3,0 63,5 18,4 8,9 5 5 0,7 100,0 ARP-90-031 kvmondr 35 7,1 64,8 2,5 11,3 13,1 1,2 100,0 ARP-90-004 kvmondr 34 10,1 62,0 5,2 11,9 10,0 0,8 100,0 ARP-90-005 kvmondr 35 11,0 62,9 : 5,9 10,2, 9,1 0,9 100,0 ARP-90-022 kvmondr 35 15,5 58,1 14,0 4,6 6,0 1,8 100,0 ARP-90-027 kvmondr 34 13,4 48,4 10,3 7,6 2,0 17,5 0,8 100,0 ARP-89-008 kvdr 34 12,3 46,9 24,7 6 8 8 5 0,8 100,0 ARP-91-001A kvmon 23,4 43,1 3,0, 78 61 0,7 100,0 ARP-91-255 pykvdr 50,1 3,2 18,2' 16,0 2,9 100,0 ARP-87-026B kvmondr 45,6 8,0 16,6 14,8 2,2 100,0 ARP-83-390 kvdr 61,3 15,0 10,1 0,4 100,0 HAM-83-034A kvdr 61,9 7,0 18,0 5,0 1,8 100,0 BES-82-042 kvdr 50,2 4,9 14,4 13,5 1,1 100,0 ARP-86-087 kvdr 46,0 1,9 23,2 10,5 16 0,3 100,0 ARP-83-383 kvdr 589 1,2 13,5 5,0 0,9 100,0 ARP-85-104A kvdr 54,0 9,7 20,5 2,1 100,0 ARP-85-107 kvdr 34 13,3 56,7 3,5 16,2 9 3 1,0 100,0 ARP-85-1 1OA kvmondr 35 15,0 546 5 2 16,7 1,6 6,6 0,3 100,0 MEP-81-164 kvdr 31 17,9 52,5 29,6 100,0 ARP-83-278 kvdr 35 13,9 50,2 20,5 14,2 1,2 100,0 ARP-80-037 kvmondr 32 15,4 48,1 11,8 6,8 14,0 21 1,8 100,0

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera

joisosassa, josta ne ulottuvat jonkin verran Karttulan kartta-alueeen puolelle . Levea vyohyke porfyyrista kvartsimontsoniittia jakaa taman, todennakoisesti alunperin yhtenaisen kivilajimassiivin kahteen osaan : Rautalammin ja Konneveden intrusiiveihin . Ne tulevat hyvin esiin magneettisella kartalla (kuva 4) korkean suskeptibiliteettinsa ansiosta . Rautalammin intrusiivin sisalla on vulkaanis-sedimentaariseen assosiaatioon kuuluvia kivilajeja sulkeumana (Konnekosken alue lehdella 09) . Kontaktissa on tapahtunut liuskeiden breksioitumista j a intrusiivikiven kontaminaatiota . Intrusiivi sulkee sisaansa myos graniitteja, ja sita itseaan leikkaavat paikoin graniittiset juonet. Porfyyrinen kvartsimontsoniitti suhtautuu leikkaavasti tasarakeiseen kvartsimontsodioriittiin . Rautalammin intrusiivin alue on hyvin paljastunutta. Rakoparvet rikkovat massiivia ja alueella on runsaasti korkeita, kallioisia makia . Ero pohjoispuoliseen, alavaan liuskealueeseen on selva. Kvartsimontsodioriittia ovat mm . Latsinmaki, Turkkilanvuori ja Maukosvuori kirkonkylan laheisyydessa . Myos Hoikankylan korkeat makialueet kirkolta etelaan seka Kilpimaki ja llomaki lanteen pain ovat

Taulukko 9b . Taulukon 9a naytteiden sijaintitiedot . Table 9b . Locality information for samples listed in Table 9a .

Analyysi - I X-koordin . - Y-koordin . - Nayte - Sample Paikka - Locality Kunta - Commune Kartta - Map Analyse X-coordn . Y-coordn ARP-91-203 N95301856 JOKIKALLIO HANKASALMI 6935.27 3463 .83 3223 02 B ARP-89-099B K9010358 MAJAKANGAS KONNEVESI 6941 .60 3461 .75 3223 03 A ARP-90-106 K9101096 MULTAMAKI (E) KONNEVESI 6946.67 3463 .07 3223 03 B ARP-89-089B K9010361 SALMENTAUSVUORI KONNEVESI 6944.28 3469 .44 3223 03 C ARP-89-1 10 K9101080 SOIDINMAKI E KONNEVESI 6943.40 3468 .96 3223 03 C ARP-90-126 N95301853 HARONKALLIO KONNEVESI 6942.16 3465 .50 3223 03 C ARP-89-102A K9010354 RIUTTAVUORI KONNEVESI 6945.00 3466 .26 3223 03 D EWM-88-019 .1A K9010353 LOTAKKOVUORI RAUTALAMPI 6935.30 3479 .15 3223 05 D ARP-88-065 K9010356 KORTELAHTI KONNEVESI 6941 .38 3474 .36 3223 06 A ARP-89-101 K9101079 RAAKANNIEMI KONNEVESI 6944 .11 3470 .14 3223 06 A ARP-90-085 N95301850 HUTTUSENVUORI KONNEVESI 6949 .32 3473 .55 3223 06 B KKK-93-100A N95301883 KEULATNIEMI KONNEVESI 6941 .04 3476 .02 3223 06 C JAV-91-086 HOHONMAKI (S) RAUTALAMPI 6933 .86 3483 .72 3223 08 A ARP-94-219 PIENET PUUROSAARET RAUTALAMPI 3480.71 3223 09 B ARP-90-031 K9101093 MAUNONMAKI W RAUTALAMPI 69 0 .88 3487.44 3223 09 C ARP-90-004 K9101089 VORNANKOSKI RAUTALAMPI 6949 .10 3487.09 3223 09 D ARP-90-005 N95301847 VORNANKOSKI S RAUTALAMPI 6948 .91 3487.44 3223 09 D ARP-90-022 K9101091 PUKKIMAKI RAUTALAMPI 6947 .14 3486.06 3223 09 D ARP-90-027 K9101092 KINNULA SW !RAUTALAMPI 6946 .22 3489.59 3223 09 D ARP-89-008 K9101071 MEHTIO PIEKSAMAEN MLK 6930 .03 3493.40 3223 11 A ARP-91 -001A RAMAKKAVUORI RAUTALAMPI 6945 .78 3491 .57 3223 12 B ARP-91-255 K9111145 TURKKILANVUORI RAUTALAMPI 6946 .35 3491 .16 3223 12 B ARP-87-026B K9010369 SELKIAISMAKI KONNEVESI 6960 .60 3462 .40 3224 02 A ARP-83-390 833467 NARHINSAARI VESANTO 6967 .05 3468.87 3224 02 D HAM-83-034A SUOPELTO VESANTO 6969 .70 3467.64 3224 02 D BES-82-042 833469 VALIRINNE VESANTO 6978 .45 3463 .09 3224 03 B ARP-86-087 K9101061 LESKELANKYLA KONNEVESI 6950 .56 3471 .85 3224 04 A ARP-83-383833466 LUODELAHTI VESANTO 6975 .08 3474 .00 3224 06 B ARP-85-104A 1 851430 LAMMINKANGAS RAUTALAMPI 6950 .68 3489 .20 3224 07 C ARP-85-107 851481 KOIRALAHTI RAUTALAMPI 6950 .27 3488 .53 3224 07 C ARP-85-1 1OA 851431 SOMPAMAKI RAUTALAMPI 6950.19 3486 .30 3224 07 C MEP-81-164 JARVENPAA TERVO 6976.71 3484 .34 3224 09 B ARP-83-278 K9101045 LIETESALMI TERVO 6971 .83 3491 .84 3224 12 A ARP-80-037 K9101044 PAPPILANMAKI IKARTTULA 6975.86 3499 .30 3224 12 D

45 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antti Pddjarvi

Kuva 30 . Kvartsimontsodioriittia . Laatta 12 cm . Fig . 30. Quartz monzodiorite . Tag 12 cm . Hankalahti, Rautalampi, 3223 09 C, x = 6941 .61, y = 3485 .87 samaa kivilajia . Intrusiivin Konneveden puoleinen osa on murtunut lohkoiksi, joiden valeihin on tunkeutunut porfyyrista kvartsimontsoniittia. Kivilaji on paikoin breksiamaista jo paljastuman mittakaavassa : kvartsimontsodioriitissa on kvartsimontsoniittisia juonia, tai porfyyrinen kvartsimontsoniitti sisaltaa vaihtelevan kokoisina kappaleina kvartsimontsodioriittia .

Porfyyriset montsogranitoidit Tutkimusalueen porfyyriset montsogranitoidit (taulukko 13) ovat Streckeisenin (1976) luokittelun mukaisesti koostumukseltaan kvartsimontsoniitteja tai kvartsi- syeniitteja, harvemmin kvartsimontsodioriitteja tai montsoniitteja . Yleisin koostumus nayttaa olevan kvartsimontsoniitti . Wilkmanin kivilajikartalla (1933) esitetyt ja saman kartan selityksessa (1938) kuvatut Suonenjoen, Rautalammin ja Konne- veden porfyyriset pyrokseenigraniitit kuuluvat naihin montsokivilajeihin . Porfyyriset montsogranitoidit leikkaavat tasarakeisia montsogranitoideja ja esiintyvat usein jalkimmaisissa juonina, leveydeltaan muutamasta kymmenesta senttimetrista kymmeniin metreihin . Tasarakeisten ja porfyyristen montsokivilajien valilla tavataan j oskus vaihettumatyyppejakin . Porfyyrinen kvartsimontsoniitti (kuva 31) on yleensa suuntautumatonta tai heikosti suuntautunutta. Rapautuneen pinnan yleisvari on ruskehtava . Hajarakeet ovat paaasiassa ortoklaasia ja nayttaytyvat rapautuneella pinnalla hiukan muuta kivea vaaleampina . Plagioklaasi (An33-36) sisaltyy enimmakseen perusmassaan,

46 Suomen geologinen kartta, Kalhoperakarttojen sehtykset 1 : 100 000 , lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera

Kuva 31 . Porfyyrista kvartsimontsoniittia . Laatta 12 cm . Fig . 31 . Porphyritic quartz monzodiorite . Tag 12 cm . Ukonmaki, Konnevesi, 3223 03 C, x = 6941 .75, y = 3465 .78

osa on kiteytynyt perusmassasta heikosti erottuvina hajarakeina . Ortoklaasihajarakeiden koko ja maara vaihtelevat jonkin verran . Yleisimmin ne ovat lapimitaltaan 2-4 cm ja muodoltaan allotriomorfisia tai hypidiomorfisia . Niita ymparoi toisinaan vaalea plagioklaasikuori, jonka paksuus on kuitenkin tavallisesti vain millimetrin kymmenesosia . Joskus kuori voi olla 1-2 mm paksu (Katsomasaaret, 3223 06 C). Perusmassa on plagioklaasivaltaista . Kvartsisyeniittityypeissa kalimaasalpahajarakeita saattaa olla hyvinkin tiheassa . Kivilaji on talloin eraanlaista "kidepuuroa", josta perusmassaa ei voi juuri erottaa . Porfyyristen montsogranitoidien tummista mineraaleista voi helpoimmin tunnistaa sarvivalkkeen ja biotiitin . Mineraalikoostumukseen tavallisesti kuuluvan pyrokseenin erottaminen paljaalla silmalla on jo vaikeampaa . Karttulan kartta-alueen lounaiskulmassa ja Rautalammin kartta-alueen luo- teiskulmassa on koostumukseltaan kvartsimontsoniitiksi luokiteltavaa, porfyyrista granitoidia, joka ei ole pyrokseenipitoista ja jonka kalimaasalpa on mikrokliinia. Kun kivilaji ei ole myoskaan kovin voimakkaasti rapautuvaa ja viela sisaltaa paljain silmin havaittavaa kvartsia, ei sita makroskooppisesti pysty erottamaan porfyyrisesta graniitista, jollaiseksi se on kartoitettukin . Porfyyrisen kvartsimontsoniitin ja porfyyrisen, mikrokliinihajarakeita sisaltavan graniitin ikaero on ilmeisesti pieni . Kivilajien valiset kontaktit ovat palj astuman puitteissa usein tulkinnanvaraisia . Muutamin paikoin porfyyrinen mikrokliini-

47 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antti Paajarvi graniitti kuitenkin breksioi porfyyrista kvartsimontsoniittia . Kartalla kuvastavat tulkittua ikasuhdetta porfyyrigraniittijuonet porfyyrisessa kvartsimontsoniitissa ja porfyyrisen kvartsimontsoniitin sulkeumat porfyyrisessa graniitissa . Porfyyrisia montsokivilajeja leikkaavat siella taalla pegmatiittijuonet .

Emaksiset ja ultraemaksiset syvakivilajit

Tutkimusalueelta on tavattu lukuisia, vaikkakin enimmakseen pienialaisia emaksisten syvakivilajien esiintymia . Rakenteen ja mineraalikoostumuksen perusteella ne voidaan yleistaen jakaa kahteen tyyppiin : allotriomorfis-granulaariset sarvivalkegabrot ja -dioriitit seka toisena tyyppina pyrokseenia sisaltavat, hypidiomorfiset tai subofiittiset gabrot ja dioriitit (taulukot 10 ja 13) . Sarvivalkegabro- ja dioriittipahkut myotailevat ympariston rakenteita . Niiden rajat granitoideja vastaan eivat useinkaan ole teravat . Kontaktien tuntumassa, granitoidin puolella, on yleisesti enemman tai vahemman haamumaisia gabrojaanteita ja -murskaleita . Vihrean sarvivalkkeen ja andesiittisen tai labradoriittisen pla- gioklaasin ohella biotiitti kuuluu tavallisesti sarvivalkegabrojen ja -dioriittien paamineraaleihin tai sita on aksessorisena . Muita yleisia lisamineraaleja ovat kvartsi, kloriitti, apatiitti ja titaniitti . Serisiittiytyminen ja kloriittiutuminen on usein merkittavaa . Vesannon kartta-alueelta (Paajarvi 1985, 1991a) ulottuu sarvivalketyyppisen Rantakylan dioriitin jatke lehden 3224 12 koillisosaan. Koostumus intrusiivin tassa osassa vaihtelee gabrosta dioriittiin . Dioriitti breksioi paikoin gabroa ja murskaleiden joukossa on myos hornblendiittisia kappaleita . Myos lahistolla esiintyvaan ofiittiseen pyrokseenigabroon todennakoisesti liittyvat juonet ovat tunkeutuneet kontaktivyohykkeessa sarvivalkegabroon taydentaen osaltaan breksioitumista (kuva 32) . Lisaksi apliittinen graniittiaines suonittaa ja juonittaa monin paikoin emaksista kivea. Pyrokseenipitoisia gabroja ja dioriitteja on tutkimusalueella paaasiassa korkean metamorfoosiasteen vyohykkeilla . Suurimmat esiintymat loytyvat lehdilta 3224 12 D, 3223 08 C ja 3223 12 D . Ortopyrokseenin ohella pyrokseenigabrot sisaltavat tavallisesti klinopyrokseenia. Myos noriittisia muunnoksia, joissa ortopyrokseeni on paaasiallisena mafisena mineraalina, on tavattu . Sarvivalke ja biotiitti kuuluvat myos normaalisti tummiin paamineraaleihin . Pyrokseenigabrot ovat rakenteeltaan enimmakseen hypidiomorfisia (kuva 33) tai subofiittisia . Paikoin niihin liittyy ymparistoon tunkeutuvia, rakenteeltaan ofiittisia, pienirakeisia juonia . Siella, missy emaksinen magma on kohdannut piihapporikkaan sulan tai jo kiteytyneen sivukiven lampotila intruusion tapahtuessa on mahdollistanut osittaisen sulamisen, on koostumukseltaan erilaisten magmojen rajallinen sekoittuvuus synnyttanyt monenlaisia hybridirakenteita . Karttulan kirkonkylan lahialueilla (3224 12 D) on subofiittista pyrokseenigabroa ja siihen liittyvia juonia . Gabrossa on liuskesulkeumia ja merkkina magman kontaminoitumisesta paikoin granaattia. Emaksisen magman lampo- vaikutus nayttaa aiheuttaneen sivukivessa mobiloitumista ; sita osoittavat paikoin

48 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera

Taulukko 10a . Dioriittien ja gabrojen mineraalikoostumuksia . Table 10a . Mineral compositions of diorites and gabbros .

Nayte - Sample Kivilaji -Rock type AN% KV PL KMS BT SV PY AKS Summa ARP-93-143 ofigb 62 51,7 3,6 43,2 1 5 100,0 ARP-90-114 dr 50 52,4 16,8 29,5 1,3 100,0 ARP-92-262 gb 45 8,8 473 149 18,2 6,8 4,0 100,0 ARP-92-148B gb 55 50,4 11,3 16,6 20,9 0 8 1000 JAV-91-056 dr 48 6 0 62,7 11 1 2 4 142 3,6 1000 JAV-91-044 dr 45 606 7,1 12,2 18,5 1,6 100,0 ARP-94-176 nor 63 291 3,2 65,4 2,3 100,0 ARP-89-031 gb 62 59,3 18,0 208 1,9 1000 ARP-87-001A dr 55 53,7 184 20,4 61 1,4 100,0 ARP-87-119F gb 55 8,0 46,2 11 3 21,0 12,1 14 100,0 ARP-85-131 dr 47 5 0 51,1 11,7 233 8,0 0 9 1000 ARP-84-082 gb 40 36,6 19,0 11,8 24,6 8 0 1000 ARP-80-026A gb 50 7,5 49,5 11 8 14,1 14,4 2,7 100,0 ARP-84-171 nor 55 1,4 463 2,8 5 0 37,2 7 3 100,0 MEP-80-173 gb 55 9,9 7,1 826 0 4 1000 ARP-84-179 dr 47 63,7 13,6 18,0 4 7 100,0

Taulukko 10b . Taulukon 10a naytteiden sijaintitiedot . Table 10b . Locality information for samples listed in Table 10a .

Nayte -Sample ,!Anal . Paikka - Locality Kunta - Commune X-coordin. Y-coordin . Kartta - Map i ARP-93-143 SELKASAARET (N) LAUKAA 6922,240 3460,890 3223 01 A ARP-90-114 KIRKKOMAKI KONNEVESI 6947,140, 3465,470 3223 03 D ARP-92-262 N95301864 KALLIOLA HANKASALMI 6921,150 3474,690 3223 04 A ARP-92-148B KISSAHIEKKA S HANKASALMI 6926,520 3472,080 3223 04 B JAV-91-056 N95301877 ISO LAUTAMAKI (S) RAUTALAMPI 6931,840 3485,870 3223 08 C JAV-91-044 KEURULA SW RAUTALAMPI 6932,330 3486,620 3223 08 C ARP-94-176 MAKISALO RAUTALAMPI 6945,110 3481,600 3223 09 B ARP-89-031 K9101073 LAMMINKALLIO SUONENJOKI 6948,100 3498,600 3223 12 D ARP-87-001A NAREMAEN TIEL . KONNEVESI 6953,880 3469,430 3224 01 C ARP-87-119F NAREMAKI KONNEVESI 6954,610 3468,650 3224 01 C ARP-85-131 851487 SILLANKORVA RAUTALAMPI 6952,040 3479,770 3224 04 C ARP-84-082 KIVINIEMENVUORI RAUTALAMPI 6967,760 3485,240 3224 08 D ARP-80-026A VIINAMAKI KARTTULA 6976,720 3499,790 3224 12 D ARP-84-171 K9101054 KARTTULA KK KARTTULA 6977,400 3499,080 3224 12 D MEP-80-173 K9101066 HIRVINIEMI KARTTULA 6978,300 3499,350 3224 12 D ARP-84-179 K9111124 KARTTULA (N) KARTTULA 6979,050 3499,510 3224 12 D

tavattavat, verkkomaiset tai tyynymaiset kontaktirakenteet . Naremaen ofiittiseen, puolipinnalliseen gabroon Konnevedella (3224 01 C) liittyy myos runsaasti hybridirakenteita, jotka ovat syntyneet gabromagman j a kalimaasalpahajarakeita sisaltaneen granitoidisen sulan osittaisen sekoittumisen tuloksena (kuva 34) . Rautalammin kartta-alueen koilliskulmassa, Suonenjoella (lehti 12 D), on pit- kanomaisina intruusioina emaksista, koostumukseltaan gabrosta dioriittiin vaih- televaa kivilajia. Keskirakeisen, suuntautuneen ja paikoin hiukan juovaisen kiven tummina mineraaleina on hypersteenia, ruskeaa sarvivalketta, biotiittia seka usein hiukan granaattia . Yleisia lisamineraaleja ovat opaakki ja apatiitti .

49 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antti Pdaja'rvi

Kuva 32 . Breksia-paljastuma . Murtokappaleiden koostumus vaihtelee dioriitista hornblendiittiin . Nuorin breksioiva kivilaji on emaksista juonikivea . Laatta 12 cm . Fig . 32 . Breccia-outcrop . Composition of fragments varies from dioritic to hornblenditic . The youngest brecciating rock is a mafic dyke rock . Tag 12 cm . Mannikko, Karttula, 3224 12 D, x = 6978 .02, y = 3498 .16

Kuva 33 . Pyrokseenigabroa . Laatta 12 cm . Fig . 33 . Pyroxene gabbro . Tag 12 cm . Patinlampi, Pieksamaen m1k ., 3223 10 C, x = 6921 .66, y = 3497 .90

50 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalhopera

Kuva 34 . Happaman ja emaksisen magman muodostamaa hybridirakennetta . Linssisuojuksen lapimitta 55 mm . Fig . 34 . Hybrid structure formed from acidic and basic magmas .Diameter of lens cap 55 mm . Naremaki, Konnevesi, 3224 01 C, x = 6954 .62, y = 3468 .62

Kuva 35 . Graniitin breksioimaa gabroa . Laatta 17 cm . Fig. 35 . Gabbro brecciated by granite . Tag 17 cm. Valokuva - Photo J . Vilen . Pieni-Savonjarvi E, Rautalampi, 3223 08 C, x = 6934 .38, y = 3485 .72

51 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antti Paajan•i

Lehden 3223 08 C alueella Rautalammin Myhinpaassa on linssimainen intruusio, jonka kivilajit vaihtelevat gabrosta pyrokseenipitoiseen dioriittiin tai montsodioriittiin . Intrusiivin itaosassa on runsaasti gabro-peridotiittibreksioita ja suprakrustisia gneissisulkeumia . Etelaosassa on kookkaina sulkeumina gneissimaista graniittia. Myos lehden 3223 08 A alueella, Mikonvuoressa, on hetero- geenista, breksioita sisaltavaa pyrokseenidioriittia . Pienempia breksioituneita emaksisten syvakivien esiintymia (kuva 35) on tavattu myos Rautalammin kartta- alueen keski- ja pohjoisosien kiillegneisseista . Niissa on myos peridotiittisia murskaleita . Ultraemaksisia syvakivilajeja on tutkimusalueella erillisina pahkuina ja linsseina tai differentioituneina osueina emaksisten intrusiivien yhteydessa . Pyrokseeni- gabroihin ja pyrokseenidioriitteihin liittyvien ultraemaksisten differentiaattien kivilajit koostuvat enimmakseen vaaleasta klinoamfibolista ja ortopyrokseenista (hornblendiitti) tai klinoamfibolista, oliviinista ja ortopyrokseenista (peridotiitti) . Aksessorisesti naissa kivilajeissa on biotiittia, serpentiinia, opaakkia ja spinellia . Karttulan kartta-alueella, Miekkaveden ja Niiniveden tuntumassa (3224 10 ja 08) on suprakrustisessa ymparistossa pahkumaisina sulkeumina ultraemaksisia, keski- tai karkearakeisia massamaisia kivilajeja, variltaan vihreita tai mustia . Mineraalikoostumukseltaan ne ovat hornblendiittia (Hyttikangas), pyrokseeni- hornblendiittia (Miekkaranta, Pukkisaari) tai peridotiittia (Uudis-Korhola) . Horn- blendiiteissa on vaaleanvihrean amfibolin lisaksi vahan klinopyrokseenia ja joskus plagioklaasia. Yleisia lisamineraaleja ovat biotiitti, titaniitti ja serpentiini . Peridotiitissa voimakkaasti serpentiiniytyneiden oliviinirakeiden valimassa on vihertavaa amfibolia ja klinopyrokseenia . Aksessorisesti esiintyy mm . vihreaa spinellia, opaakkia ja karbonaattia . Rautalammin kartta-alueen kaakkoisosassa (3223 10) on grauvakkaliuskeen sekaan tunkeutuneita, juonimaisia gabrointruusioita, joissa on myos ultraemaksisia, mineraalikoostumukseltaan lahinna hornblendiittisia osuuksia . Vaalean- vihrean sarvivalkkeen ohella horn blendiitissa on hiukan biotiittia, paikoin ortopyrokseenia seka lisamineraaleina plagioklaasia, kvartsia ja kiisuja .

52 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera

JUONIKIVILAJIT

Emaksiset juonet

Variltaan tummat, amfiboliittimai set juonet (kuva 36) ovat melko yleisia koko tutkimusalueella. Tektonisoitumisestajohtuen niita on paikoin myos kappaleina liuskeissa tai syvakivissa, joita ne alun perin Ieikkasivat (kuva 37) . Naista seka rakenteeltaan ofiittisista emaksisista juonikivilajeista, jollaisia myos loytyy tutkimusalueelta, on koostumukseen perustuen kaytetty kallioperakartan merkki- en selityksessa nimitysta "gabromaisia juonia" . Amfiboliittisten juonien raekoko vaihtelee pienirakeisesta keskirakeiseen . Metamorfoitumisesta huolimatta niista on toisinaan tunnistettavissa blasto- ofiittinen rakenne (parhaiten ohuthieista) . Pyrokseenigabroihin liittyvat juonet ovat usein selvasti ofiittisia . Tyypillinen amfiboliittinen juoni on pienehkorakeista, granoblastista kivilajia, joka koostuu plagioklaasista (An 40-48)' sarvivalkkeesta ja biotiitista (taulukko 3) . Lisamineraaleina on kvartsia, opaakkia, apatiittia ja titaniittia . Plagioklaasia on toisinaan myos hajarakeina. Montsoniittisten intrusiivikivilajien (ja korkean metamorfoosiasteen) luonnehtimilla alueilla emaksisten, rakenteeltaan ofiittisten tai subofiittisten juonien paamineraaleina ovat plagioklaasi (An 45 _ 52 ), orto- ja klinopyrokseeni, sarvivalke ja biotiitti seka aksessorisina opaakki ja apatiitti . Emaksisten juonikivilajien koostumuksia on taulukoissa 3 ja 13 .

Graniittiset juonet

Tutkimusalueella graniittiset juonet ovat melko yleisia . Kapeammat juonet ovat pienirakeisia apliitteja tai karkearakeisia pegmatiitteja (kuva 38) . Niiden leveys vaihtelee muutamasta senttimetrista muutamaan metriin . Tasarakeista tai porfyyrista graniittia on paikoin kymmenienkin metrien levyisina, konformeina tai leikkaavina juonina . Pegmatiittista graniittia on granitoideissa myos epa- maaraisina linsseina ja pahkuina . Pegmatiittijuonet koostuvat kalimaasalvasta (mikrokliinia), kvartsista ja plagioklaasista (albiittia tai oligoklaasia) . Tummana mineraalina on hiukan biotiittia. Rautalammin kartta-alueen kaakkoisosassa grauvakkaliusketta leik- kaavissa, turmaliinipitoisissa pegmatiittijuonissa on kiilteena biotiitin ohella muskoviittia. Kartan 3223 12 A alueella on montsogranitoideja leikkaavia, usein magnetiittipitoisia pegmatiittijuonia, joiden kvartsi on tummaa savukvartsia . Apliitti- ja pegmatiittijuonet eivat, kuten graniititkaan, kaikki ole saman- ikaisia. Mm. lehdella 3223 03 on apliittisia juonia, jotka leikkaavat seka alueella yleista blastoporfyyrista graniittia etta montsokivia . Samalta alueelta on havaintoja toisista apliittijuonista, jotka leikkaavat graniittia, mutta eivat jatku kontak- tin yli porfyyriseen kvartsimontsoniittiin (kuva 39), mika myos osaltaan osoittaa montsokivilajien kuuluvan tata graniittia nuorempaan magmaattiseen pulssiin .

53 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset I : 100 000, Ichdet 3223 ja 3224 An11/ P(i;7itii'ri

Kuva 36 . Gncissimaista tonaliittia lcikkaava mctabasiittijuoni . Laatta 12 cm . Fig . 36 . Metabasite dvke cutting gneissose tonalite . Tag 12 cm . Ruunavuori SW, Rautalampi, 3223 12 B . x = 6948 .16, y = 3492 .86

Kuva 37 . Boudinoitunut emaksinen juoni migmatiittisessa kiillegneissi a . Laatta 12 cm . Fig . 37. Boudinaged basic dvkc in tnigmatitic mica gneiss . Tag 12 cm . Kuorvuori N . Tervo . 3224 09 A, x = 6973 .65, y = 3484 .98

54 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalanunin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera

Kuva 38 . Pegmatiittinen juoni kvartsimontsoniitissa . Tumma rae on magnetiittia . Laatta 12 cm . Fig. 38 . Pegmatitic dyke in quartz monzon :te. The dark grain is magnetite . Tag 12 cm . Kohisevanniitty, Rautalampi, 3223 12 A, x = 6940 .69, y = 3490 .62

Kuva 39 . Pieniporfyyrisen graniitin ja porfyyrisen kvartsimontsoniitin kontakti . Apliittiset juonet leikkaavat graniittia, mutta eivat kvartsimontsoniittia . Laatta 12 cm. Fig. 39 . Contact between granite with small phenocrysts and porphyritic quartz monzonite . Aplitic dykes cut the granite but not the quartz monzonite . Tag 12 cm . Ruuskanvuori N, Konnevesi, 3223 03 C, x = 6940 .67, y = 3466 .54

55 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antii Pddjarvi

Taulukko lla. Kvartsimaasalpagneissien ja kiillegneissien kemiallisia koostumuksia . Table Ila . Chemical compositions of quartz feldspar and mica gneisses .

Kivilaji - Rock Nayte - Sample type Si02 Ti02 A1 20 3 Fe203 MnO MgO CaO Na20 K20 P 05 Summa

ARP-90-045A kv-ms-gn 75 10 0,24 12,60 3,82 0,09 0 37 1,23 5 95 0 45 0,03 99,88 BES-83-165A kv-ms-gn 78 00 0,13 13 26 1,76 0,00 0 22 0,75 3,32 4,27 0,00 101,71 MEP-82-149B kv-ms-gn 75,92 0,13 12,88 1 72 0 00 0,40 0 59 2,50 5,54 0 03 99,71 ARP-85-012B kv-ms-gn 63,95 052 16,46 4,72 0,05 0,70 1,35 2,52 8,10 0,13 98,50 ARP-83-366A kv-ms-gn 71,63 0 32 13,42 3,05 0,05 0,60 1,42 2 75 4,50 0,07 97,81 ARP-83-372 kv-ms-gn 70,14 0 36 14,78 3,22 0,07 0 76 2,44 4 01 3 79 0,12 99,69 ARP-84-170 kv-ms-gn 73 09 0,26 13,82 2,51 0,04 0 48 0,77 2 64 6 20 0,03 99,84 ARP-80-028 kv-ms-gn 69 84 0,38 15 00 3 23 0 07 0 78 2 53 3,70 3,98 0 12 99 63 ARP-84-169B kv-ms-gn 66,17 0 52 15,67 5 04 0 09 2,10 2 58 3,32 3,80 0 12 99 41 ARP-83-317 kv-ms-gn 69,33 0 37 14,96 3,22 0,08 0,74 2,80 4,01 3,43 0,13 99,07 ARP-92-119 bt-pl-gn 66,20 0,70 16,00 4,88 0,07 1,54 3,69 343 3,00 0,22 99,73 ARP-91-070A bt-pl-gn 71 19 0,71 12,74 5,36 0,09 1 99 2,69 2 47 2 30 0,16 99,70 ARP-89-103A gra-bt-krd-gn 57 00 1,27 2020 9,75 0 09 3 96 1,99 2,05 3,25 0,04 99,60 EWM-88-006 .2 sil-bt-krd-gn 55,94 0,93 20,89 10 20 0 08 3,66 1 07 1,53 4,54 0 07 98 91 JAV-92-019B bt-krd-pl-gn 58,90 1 02 19,60 8 61 0,08 3,51 219 2,08 3,52 0,06 99,57 EIT-90-088 gra-bt-krd-gn 64,75 0 81 13,76 10,68 0,19 3,33 2,09 219 1,25 0,52 99,57 JEN-89-019A bt-pl-gn 71 32 0,45 13,38 3,84 0,06 1,68 2,58 3 36 1 85 0,13 98,65 ARP-89-157B mu-bt-pl-gn 57 55 0,71 18,27 7,77 0 10 3 25 1,38 3,16 4 70 0,13 97 02 ARP-89-004 bt-pl-gn 69,29 0,54 14 24 4,65 0 06 1,84 1 90 3,31 2,45 0,15 98,43 ARP-89-004B mu-bt-pl-gn 63,57 0 74 15,13 6 76 0,09 2,89 0 89 1,66 4,21 017 96,11 ARP-89-157A bt-pl-gn 69,18 058 13,90 4,93 0,07 1,92 1,82 3,38 2,84 0,14 98,76 JEN-89-061 mu-bt-pl-gn 67,29 0 57 14,80 5,14 0,06 2 08 1,58 2 92 3,02 015 97,61 ARP-89-150A bt-pl-gn 61 28 0,72 16 41 6,71 0,07 312 4,11 2 33 2 79 0,16 97,70 ARP-89-157C leukos 74 37 0,03 14 79 0 32 0 01 0,11 0 49 1 73 6,33 0, 4 98 32 ARP-89-150B bt-pl-gn 52,72 0 82 19,82 8 77 0,08 3,88 1 01 2,08 4,72 0 10 94 00 ARP-89-159 bt-pl-gn 67,60 0 58 14,26 5,26 0,07 2,22 2,04 2,82 3,48 0,14 98,47 ARP-89-170A gra-bt-krd-gn 58,48 1,15 1994 9,23 0,07 3,55 1,09 159 4,37 0,08 9955 BES-83-166C sv-bt-pl-gn 60,46 1,12 16,93 7,80 0,09 2 70 5,19 2 79 2 27 0,33 99,68 ARP-86-058 sv-bt-pl-gn 50 50 1,78 16 56 10 67 0 17 5 34 7 90 0,96 2,56 0 46 96,90 BES-85-003A bt-pl-gn 69 71 0 55 13,45 4 64 0 07 2,10 2 80 3,14 2,11 013 98 70 ARP-84-047 bt-pl-gn 66,12 0 59 15,79 6,15 0,09 2,69 2,92 3,12 2,51 0,10 100,08 ARP-83-274 sv-bt-pl-gn 54,75 1,52 17,27 9,18 0,11 2,49 5,91 375 2,19 0,51 97,68 ARP-84-029 gra-bt-pl-gn 73,53 0 25 12 11 4,84 0,08 2 64 1,73 2 73 1 54 0,04 99,49 ARP-84-159 gra-sv-bt-pl-gn 59,22 0,43 18 89 7 08 0 20 3,26 8 77 1,27 1,09 0 08 100 29 ARP-84-096A gra-bt-pi-gn 52,95 0 67 20,97 11 94 0,22 4,77 8 23 0,54 1,36 011 101,76 ARP-84-077 bt-sv-pl-gn 57,93 046 18,08 839 0,18 3,61 7,40 2,31 1,11 0,19 99,66 ARP-84-146 bt-sv-pl-gn 5391 0,64 19,83 9,54 0,17 4,05 9,56 1 99 1 03 0,15 100,87 ARP-84-008B ka 64 58 0,22 11 01 2,77 0,11 5 59 8,95 1 87 218 0,05 97,33

56 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera

Taulukko 11b . Taulukon 11a naytteiden sijaintitiedot . Table 11b . Locality information for samples listed in Table 11 .a .

Nayte - Sample Anal . Paikka - Locality Kunta - Commune X-coordin . Y-coordin . Kartta - Map ARP-90-045A N95301848 HOIKKA RAUTALAMPI 6947,250 3495,250 3223 12 D BES-83-165A 833474 KAAKKOLAMPI VESANTO 6974,100 3465,250 3224 03 C MEP-82-149B 822281 RAPPUMAKI VESANTO 6973,620 3465,360 3224 03 C ARP-85-012B 851465 HARUNMAKI VESANTO 6971,510 3466,600 3224 03 C ARP-83-366A 833473 RINNE KARTTULA 6976,870 3497,220 3224 12 D ARP-83-372 K9101049 PORONMAKI KARTTULA 6976,690 3497,570 3224 12 D ARP-84-170 850199 NUJULA KARTTULA 6978,740 3496,970 3224 12 D ARP-80-028 K9101043 PORONLAMPI KARTTULA 6976,380 3499,720 3224 12 D ARP-84-169B 850205 NUJULA SE KARTTULA 6978,450 3497,080 3224 12 D ARP-83-317 K9101047 RUOTTEENLAHTI KARTTULA 6976,060 3497,340 3224 12 D ARP-92-119 N95301862 TARVAALANSUO HANKASALMI 6927,040 3462,390 3223 01 B ARP-91-070A K9111143 ANTINVUORI HANKASALMI 6928,400 3467,790 3223 01 D ARP-89-103A N95301846 MIKKI N HANKASALMI 6925,410 3475,200 3223 04 D EWM-88-006 .2 K9101101 SULKULAHTI (W) RAUTALAMPI 6931,170 3478,830 3223 05 C JAV-92-019B N95301879 AHOLA SE RAUTALAMPI 6934,580 3486,340 3223 08 C EIT-90-088 K9111151 PATASAARI RAUTALAMPI 6943,420 3486,710 3223 09 C JEN-89-019A K9101102 RAJASUO N PIEKSAMAEN MLK 6922,720 3494,520 3223 10 A ARP-89-157B K9101085 PEURASUO S PIEKSAMAEN MLK 6924,280 3496,660 3223 10 C ARP-89-004 K9101069 HUILANPURO SE PIEKSAMAEN MLK 6920,580 3498,460 3223 10 C ARP-89-004B K9101070 HUILANPURO SE PIEKSAMAEN MLK 6920,580 3498,460 3223 10 C ARP-89-157A K9101084 PEURASUO S PIEKSAMAEN MLK 6924,280 3496,660 3223 10 C JEN-89-061 K9101103 TAHKOKANGAS W PIEKSAMAEN MLK 6920,340 3495,260 3223 10 C ARP-89-150A K9101082 JALKALA NE PIEKSAMAEN MLK 6924,360 3495,480 3223 10 C ARP-89-157C K9010348 PEURASUO S PIEKSAMAEN MLK 6924,280 3496,660 3223 10 C ARP-89-150B K9101083 JALKALA NE PIEKSAMAEN MLK 6924,360 3495,480 3223 10 C ARP-89-159 K9101086 ORAVALAMPI (S) PIEKSAMAEN MLK 6926,400 3496,300 3223 10 D ARP-89-170A K9101087 NIINIMAKI NE RAUTALAMPI 6935,960 3490,940 3223 11 B BES-83-166C 833460 KAAKKOLAMPI VESANTO 6974,210 3465,330 3224 03 C ARP-86-058 K9101058 PYSAKKI 300M SE KONNEVESI 6959,400 3471,900 3224 04 B BES-85-003A K9101065 MUSTANIEMI KONNEVESI 6959,100 3470,600 3224 04 B ARP-84-047 850210 KAMPINMAKI RAUTALAMPI 6962,110 3486,020 3224 08 C ARP-83-274 833461 MAENPAA NE TERVO 6974,350 3486,130 3224 09 C ARP-84-029 850209 JOUTENLAHTI RAUTALAMPI 6956,530 3492,800 3224 10 B ARP-84-159 850214 NOKISENKOSKI RAUTALAMPI 6956,390 3493,760 3224 10 B ARP-84-096A 850212 VAAJAVIRTA RAUTALAMPI 6956,950 3494,980 3224 10 B ARP-84-077 850211 KORKEASAARI SUONENJOKI 6954,420 3499,470 3224 10 C ARP-84-146 850213 TEERINIEMI SUONENJOKI 6953,830 3496,800 3224 10 C ARP-84-008B K9101051 VIITA-AHO RAUTALAMPI 6952,720 3488,210 3224 07 C

57 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antti Paajiirvi

Taulukko 12a . Metavulkaniittien kemiallisia koostumuksia . Table 12a . Chemical compositions of metavolcanites .

Nayte - Sample Kivilaji - Rock type Si02 1 Ti02 A12 0 3 Fe 2 0 3 MnO MgO, CaO Na2O K2 0 P2 0 5 Summa ARP-90-038A pyafb 54,36 1,13 15,83 12,56 0,19 3,18 7, 9 4,93 0,29 0,16, 99,82 ARP-90-040 afb 47,77 1,11 18,66 13,10 0,22 4,71 9,50 3,51 0,23 0,08 98,89 ARP-93-006 afb 48 90 0,68 17,80 10,90 0,18 5,77 11,10 2,52 0,26 0,09 98,20 ARP-88-066B afb 45,82 1,40 16,08 12,79 0,20 7,12 8,76 3,14 1,98 0,40 97,69 ARP-90-035B afb 52,78 0,83 15,56 12,28 0,20 6,46, 9,76, 1,70, 0,161 0,09 ` 99,82 ARP-93-043 pyafb 16,00 10,40 0,17 6,17 8,91 3,01 0,83 0,241 99,63 BES-83-163B bt-sv-pl-gn 14,26 8,70 0,15 5,06 7,19 2,43 1,61 0,22 97,71 ARP-85-012A klo-sv-pi-gn 12,59 11,66 0,20 7,26 7,78 2,05 1,91 0,24 97,42 BES-85-009B afb 51 89 0,90 18,70 11,38 0,26 7,83 3,93 3 58 1,31 0,08 99,86 ARP-93-521 bt-py-pl-gn 5260 1,61 18,70 9,51 0,12 3,48, 7,28 3,96 1,63 : 0,67 99,56 ARP-91-127 bt-py-pl-gn 50 80 1 20 17,40 11,90 0,20 4,57 99,36 ARP-87-047A sv-py-pl-gn 61 04 0,74 15,97 7,97 0,14 2,95 5,62 0,20 0,18 99,12 BES-83-130A bt-pl-gn 68,71 0,51 16,10 5,06 0,09 3,28 3,24 0,14 101,45 MEP-82-162B sv-bt-pI-gn 59,35 0,82 17,80 5,99 0,08 4,77 3,18 0,31 98,05 ARP-84-207A sv-pl-gn 66,55 0,48 14 93 5 99 0,14 99,85 ARP-84-012 kv-ms-gn 67,83 0 36 17 06 1,53 0,04 100,18 ARP-84-236B sv-bt-pl-gn 68,29E 0,27 16,06 3,05 0,08 1,33 4,46 0,09 98,51 ARP-84-236A bt-pl-gn 68,52 0,40 17,39 3,11 0,07 0,97 566 3,97 1,17 0,11 101,37 ARP-84-023 bt-pl-gn 68,04 0,28 17,46 2,91 0,09 1,46 4,63 1,15 0,08 99,88 ARP-84-156 bt-pi gn 67,92 0,28 16,80 2 95 0,04 0,88 . 0,11 99,26 ARP-87-042A sv-py-pl-gn 56,57 0,45 18,96 6,89 014 2,93' 8,78 3,54 0,801 99,15 ARP-84-163A sv-bt-pl-gn 60,18 0,88 : 17,68 6,56 0,11 221 4,42 3,89 2,56 0,16 98,65 ARP-93-488 pl-krd-gn 75,70 0,35 11 10 4 90 0,03 2,22 1,38 2,33 0,82 0,02 98,85 ARP-90-038C gra-atf-krd-gn 54,98 1 58 1447 15,65 0,34 7,33 0,99 1,22 1,08 0,13 97,77 ARP-89-036 gra-atf-krd-gn 66,00 0,72 13,67 9 50 0,43 2,56 2,35 3,80 0,22 0,33 99,58 ARP-89-0402 gra-atf-pl-gn 62,69 0,87 13,18 12,13 0,31 471 1,69 3,68 0,23 0,33 99,82 ARP-90-035A gra-py-pl-gn 45,11 1,69 13,78 24,68 0,48 9,33 1,74 2,63 0,10 0,07 99,61 ARP-84-241A atf-pl-gn 71,53 0,51 15,37 379 , 0,07 1,10 2,78 4,74 0,49 0,11 100,49 ARP-84-241B2 gra-bt-krd-gn 70,98 0,46 12,25 694 0,17 2,34 0,89 2,63 0,75 0,06 97,47 ARP-84-028A atf-pl-gn 73,26 0,42 10,95 6,62 0,09 1,81 0,97 4,01 98,42 JAV-90-132E2 py-bt-krd-gn 55,48 1,36 18,00 13,54 0,07 5,56 0,23 0,70 4,25 0,05 99,24 JAV-90-132B bt-krd-gn 60,15 1,04 16,73 11,09 0,06 4,39 0,63 0,90 3,95 0,09 99,03 JAV-90-132F bt-krd-gn 66,17 0,981 13,191 11,98 0,11 3,73 0,37 0,54 2,49 0,07 99,63

58 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000 , lehdet 3223 ja 3224 Rautalanunin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera

Taulukko 12b . Taulukon 12a naytteiden sijaintitiedot . Table 12b . Locality information for samples listed in Table 12a .

Nayte - Sample Anal . Paikka - Locality Kunta - Commune iX-coordin . Y-coordin Kartta - Map

ARP-90-038A K9111135 KAIJARVI S RAUTALAMPI 6946,300 3494,400 3223 12 B ARP-90-040 K9111136 HOIKKA RAUTALAMPI 6947,100 3494,630 3223 12 B ARP-93-006 N95301866 ALUSLAMPI SUONENJOKI 6945,000 3498,800 3223 12 D ARP-88-066B K9111128 MARKUNMAKI SUONENJOKI 6945,140 3496,940 3223 12 D ARP-90-035B K9111134 PALOLAMPI RAUTALAMPI 6945,700 3495,490 3223 12 D ARP-93-043 N95301867 SARKIJARVI S RAUTALAMPI 6946,600 3495,860 3223 12 D BES-83-163B 833459 KAAKKOVUORI VESANTO 6974,680 3464,580 3224 03 A ARP-85-012A 851489 HARUNMAKI 'VESANTO 6971,510 3466,600, 322403C BES-85-009B 851488 PEURASUO RAUTALAMPI 6954,690 3480,420 3224 07 A ARP-93-521 N95301872 HEINAAHO RAUTALAMPI 6944,250 3483,570 3223 09 A ARP-91-127 N95301855 SAKKARANIEMI (N) RAUTALAMPI 6943,570 3488,180 3223 09 C ARP-87-047A K9101067 KATTILAVIRTA RAUTALAMPI 6949,580 3491,390 3223 12 B BES-83-130A 833462 TAIKKOKYLA VESANTO 6977,060 3463,920 3224 03 B MEP-82-162B 833458 REMMITSUO W VESANTO 6974,300 3465,530 3224 03 C ARP-84-207A K9101055 RAUTAVUORI RAUTALAMPI 6960,400 3478,230 3224 05 C ARP-84-012 850197 PUKKIHARJU RAUTALAMPI 6952,600, 3487,900 3224 07 C ARP-84-236B 851473 RASTU N RAUTALAMPI 6955,220 3488,990 3224 07 D ARP-84-236A 851424 RASTU N RAUTALAMPI 6955,220 3488,990 3224 07 D ARP-84-023 850198 KOSKELOLAHTI RAUTALAMPI 6953,380 3491,880 3224 10 A ARP-84-156 K9101052 MIEKKARANTA RAUTALAMPI 6954,870 3493,160 3224 10 A ARP-87-042A K9010370 KAPOLA RAUTALAMPI 6950,140 3494,150 3224 10 A ARP-84-163A K9101053 PIAKKAMAKI TERVO 6976,340 3494,000 3224 12 B ARP-93-488 N95301871 MUSTIKKA-AHO RAUTALAMPI 6943,600 3485,580 3223 09 C ARP-90-038C K9101095 KAIJARVI S RAUTALAMPI 6946,300 3494,400 3223 12 B ARP-89-036 K9101074 TIITILA NW SUONENJOKI 6947,680' 3497,710 3223 12 D ARP-89-040 .2 K9101075 TIITILA NW SUONENJOKI 6947,610 3497,940 3223 12 D ARP-90-035A K9111133 PALOLAMPI RAUTALAMPI 6945,700 3495,490 3223 12 D ARP-84-241A 851474 RASIAHO NE RAUTALAMPI 6957,540 3480,520 3224 07 B ARP-84-241 B2 851475 RASIAHO NE RAUTALAMPI 6957,540 3480,520 3224 07 B ARP-84-028A 851471 AATULA RAUTALAMPI 6959,090 3486,620 3224 07 D JAV-90-132E2 K9111155 KASANLAHTI RAUTALAMPI 6926,700 3486,270 3223 07 D JAV-90-132B K9111154 KASANLAHTI RAUTALAMPI 6926,700 3486,270 3223 07 D JAV-90-132F K9111156 KASANLAHTI RAUTALAMPI 6926,700 3486,2701 3223 07 D

59 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antti Paajarvi

Taulukko 13a . Syvakivien ja juonikivien kemiallisia koostumuksia . Table 13a . Chemical compositions of plutonic and dyke rocks .

Kivilaj1- A 3 FFe2O3 MnO MgO CaO Na20 K20 P2 0 5 Summa Na e - Sample Rock type Si0 z Ti0 z 1 20 z a ARP-81-198 gr 77,85 0,08 13,03 1,07 0,00 0,26 0,70 4,46 4,28 0,00 101 73 ARP-82-IV gr 77,68 0,10 13,21 1,57 0,00 0,37 0,73 3,86 4,61 0 00 102,13 BES-83-165F gr 76,94 0 09 12,50 1 25 0 00 0,21 0 70 3,20 4,31 0 00 99,20 MEP-82-149D gr 75,29 0,13 13,25 2 07 0,03 0,38 0,89 3 16 5 49 0 04 100,73 ARP-91-015A gr 75,00 0,12 13,34 1,48 0,03 0,13 1,10 2,94 563 0,03 99,80 ARP-86-019B1 gr 74,86 0,07 14,17 0,62 0,01 0 17 1,82 3,10 4,91 0,05 99 78 ARP-90-109 gr 74,81 015 13,32 1,55 0 04 0,14 1,19 3,04 5,51 0,02 99,77 BES-83-091 gr 74,74 0 22 12,52 2,04 0,03 0,32 0,88 2,84 4,70 0,07 98 36 ARP-89-108 pygr 7460 0,12 12,68 1,86 0,04 0,17 1,24 2,73 5,60 004 99,08 ARP-93-434 gr 73 90 0,23 13,60 212 0,05 0 44 1,34 312 4,96, 0,07 99 83 ARP-92-034 gr 73,70 0,23 13 60 2 38 0,05 0,40 1,92 3 10 4 29 0,08 99,75 OPR-81-144B gr 73,60 0,18 13,95 1,27 0,02 0 20 1 32 2 69 6,19 0,03 99,45 ARP-85-012C gr 73 39 0,14 13,69 1,71 0 05 0 28 1,36 3,34 4,16 0,03 98,15 JAV-90-121 gr 72,90 0,19 14,50 1,93 0,04 0,38 1,31 319 5,22 0,07 99,73 ARP-92-101 gr 72,60 0 30 13,90 2,74 0,05 0,37 1,67 3,23 4,85 0,10 99 81 ARP-91-013A gr 71 82 0,41 13,82 3 27 0,05 0,56 2,15' 2,91 4,59 013 99,71 ARP-90-129 gr 71,45 0,25 14 56 2,07 0,05 0,41 1,62 3 25 5 61 0,07 9934 ARP-86-086 gr 71,34 0,30 13 98 3,10 0,06 0,40 1 78 3,80 3 75 0,08 98 59 ARP-85-014 gr 71,33 0,22 15,28 2,00 0,03 048 1 79 3,44 4,43 0,12 99,12 ARP-84-120 gr 70,34 0,35 1618 3,25 0,04 0,84 2,75 3,43 3,97 014 101,29 ARP-83-315 gr 67,85 045 15,31 4,02 0,05 1,03 3,15 3,89 3,68 0, 6 9959 ARP-80-034 gr 67,66 0,48 15,86 4,64 0,10 1,15 2,76 3,40 3,64 0,13 99,82 ARP-89-095 pygr 67,27 0,56 14 62 4 00 0,07 1,49 3,34 3 31 3,86 0,18 98 70 ARP-89-116A pygrdr 62,81 0,63 17 17 5 86 0,11 1 26 4,27 4 22 2 88 0,25 99,46 ARP-89-015 pfgr 73,83 0,24 13 19 1,65 0,04 0 31 1 43 2,43 5,77 0,05 98,94 ARP-84-043 pfgr 72,85 0,27 13,81 2,09 0,00 0,53 1,35 2,20 5,80 0,06 9896 ARP-87-029 pfgr 72,78 0,29 13,22 2,76 0 04 0,28 1,50 2,62 5,54 0,08 99 11 ARP-85-027 pfgr 71,05 0,44 14 44 2 93 0,03 0,57 1,54 2,75 5,76 0 14 99 65 BES-84-001 pfgr 70,24 0,34 14 35 3 29 0,06 0,57 2,49 3,07 4 66 0 10 99,17 ARP-85-132B pfgr 70,11 0,39 14,58 3,73 0,06 0 53 2,24 3 26 4 30 0 10 99,30 OPR-81-144A pfgr 70,02 0,51 13,97 3,91 0 38 0 66 2 22 2,83 4,89 0,22 99,61 ARP-85-005A pfgr 68,83 0,48 16,41 3,79 0,07 0 85 2,63 3,68 4,64 0,16 101,54 ARP-91-244 pfgr 68,18 0,47 15,01 4,15 0,08 1,13 3,14 3,15 4,28 0,14 99,73 ARP-91-067 pfgr 67,60 0 47 15,40 3,59 0,05 0,99, 2,94 2,79 5 35 0,13 99 31 BES-82-021 pfgr 67 22 0 46 15,56 4,24 0,05 0,45 1,81 2,70 6,82 012 99 43 ARP-92-264 pfgr 66 80 0,64 15,50 5,09 0,10 0,97 2,53 3 19 4,57 . 0,23 99,62 ARP-91-004 pfgrdr 66,6 0,45 16,06 4,37 0,08 0 97 3,38 4 09 3 57 0,13 99,71 ARP-85-024 pfgr 66,37 0,74 14,44 5,22 0 07 0 91 2 44 2,69 4,96 0,26 98,10 ARP-89-001 pfgr 65,08 0 68 15,10 5,19 0,08 0,90 2,29 2 85 5,82 0,22, 98,21 ARP-91-236 pfgr 64,30 0 80 16,20 5,48 0,07 1,06 2,96 3,26 4,83 0,34 99,30 ARP-89-009 pfgr 61,46 0,97 14,91 7 44 0,09 1,42 2,71, 2,87 4,92 0 31 97 10 ARP-86-009 gnton 76 80 0,28 11 80 3 31 0,05 0,37 2,02 4 07 1,01, 0,05 99,76 ARP-84-058A gnton 76,18 0,25 13,62 3,51 0 05 0,63 2,38 4 10 0 68 0,05 101,45 ARP-85-121 gnton 76,17 0,30 11,65 3,58 0,06 053 1 72 3,79 0,72 0,05 98,57 BES-85-009 gnton 74,86 0,28 12,39 3,61 0,04 059 1,47 4,50, 0,52 0,07 98,33 ARP-85-103 gnton 7484 0,39 12,86 2,90 0,06 0,89 3,46 3,01 1,24 0 09 99,74 ARP-87-048 gnton 74,75 0,24 13 47 2 82 0,05 0,47 3,37, 4,16 0 45 0 05 99 83 ARP-88-069 gnton 74,37 0,26 13 52 2,88 0,04 0,57 3,03 4 20 0,85 0 06 99,78 JRL-87-002B gnton 74,01 0,33 12,93 3,57 0,10 0,53 2,49 4 36 1 37 0,07 99,76 ARP-90-010 gnton 73,96 0 28 13,79 3,05 0,10 0 50 3 16 4,25 0,65 0,06 99,80 ARP-85-094A gnton 73,86 0,38 13,28 3,81 0,11 056 2,60 3,40 1,41 0,10 99,51 ARP-91-261 gnton 73,77 0 28 13,72 3,25 0,07 0,52 2,89 4,30 0,96 0 07 99 83 ARP-85-125 gnton 73,64 0,33 13,89 3 35 0,04 0,89 2,88 3,74 0,87 0 04 99 67 ARP-91-256 gnton 73 41 0,33 13 48 3 90 0,09 0,59 2,48 4,55 0 92 0 08 99,83 ARP-88-066A gnton 73 34 0,34 13,21 4,00 0,07 0,65 2 39 4 25 1,46 0,08 99,79 ARP-85-082 gnton 72,77 0,35 14,42 4,31 0,09 110 3,07 3,89 1,08 0,09 101,17

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera

Taulukko 13a jatkuu Table 13a, continues

Kivilaji - Na e - A1203 Fe2 MnO MgO CaO Summa Sample Rock type Si0z Ti0z 03 Na20 K20 P2 0 5 ARP-91-260 gnton 72 68 0,34 13,74 3 89 0 09 0,58 2 83 4,64 0,91 0,09 99,79 ARP-91-258 gnton 72,52 0,31 14,33 3,36 0,06 0,69 2,99 3,94 1,55 0,08 99,83 ARP-91-257 gnton 70,88 0,34 14 85 3 85 0,08 0,97 3,63 4,15 0 98 0 09 99,82 ARP-90-049 ton 68,82 0,21 17,54 2,34 0,04 0,62 4,76 4,51 0,84 0,09 99,77 ARP-84-234 ton 6622 0,28 16,11 3,73 0,06 1,42 4 73 3,97 1,02 0,07 97 61 ARP-88-074 ton 65,11 0,56 16,20 5,08 0,09 1,68 4,29 4,00 1,96 0,19 99,16 ARP-83-251A ton 64,03 0,61 15 68 5,31 0,09 2,08 4,67 3,90 2,17 0,20 98,74 ARP-83-131 ton 63,55 0 61 15 89 5,42 0,11 1,98 4,53 4,22 1,81 0,20 98,32 JAV-89-023 ton 62,77 0,75 16,49 5,39 0,08 1,64 3,92 3,76 2,33 0,23 97,36 ARP-84-150 ton 62,10 041 16,85 6,01 0,16 2,85 628 1,11 0,13 99,54 ARP-86-019A1 ton 98,35 BES-83-163A2 ton 98,83 ARP-86-125A pfgrdr 68,32 0,46 14,74 4,04 0,08 0,99 2,93 3,41 3,98 0,14 99,09 ARP-83-318 grdr 66,73 0,51 15,65 4 54 0,08 1,21 3,55 3,90 3 21 0,18 99,56 ARP-87-137A pfgrdr 66,58 0,45 16,18 4,48 0,07 0,89 2,54 3,83 3,95 0,19 9916 ARP-89-210 pygrdr 65,43 0,57 15 60 4 76 0 09 1,79 4,23 3,39 3,61 0,17 99,64 ARP-83-359 pfgrdr 65,37 0,91 14 87 6,94 0,07 2,05 2,71 2,95 3,46 0,23 99,56 BES-83-166A grdr 65,33 0,72 16 55 6,29 0,07 1,75 3,59 3,40 2 35 019 100,24 ARP-87-11 OA pfgrdr 65,29 0 76 14,83 5,57 0,08 1,64 3,09 3 01 3 71 0 22 98,20 ARP-84-117 pfgrdr 65,28 0 56 16,44 5,17 0,10 1,35 3,55 3,42 3,49 0,15 99,51 MEP-82-030 grdr 65,02 0 52 15,48 5,67 0,07 1,61 3,78 3,03 3,46 0,15 98,79 ARP-84-197 grdr 64 91 0,62 17,03 5,91 0,10 1,52 3,45 3,20 3,53 0,20 100,47 ARP-85-013 grdr 64 85 0,59 16,38 5 36 0 09 1,94 3,93 3,00 3 66 013 99,93 ARP-89-128 grdr 64,61 0,63 16,33 4 91 0 07 1,37 3 46 3,45 3,11 0,20 98,14 ARP-86-128 pfgrdr 64,41 0,53 16,29 4 87 0 10 0,92 3,71 4,01 3,29 0,17 98 30 ARP-87-038 pfgrdr 64,32 0,62 15,97 5,50 0 09 1,27 3 84 3,69 3,17 0,19 98,66 ARP-89-086 pygrdr 64,06 0,63 1531 5,19 0,09 2,07 4,27 3,1 389 0,19 98,81 ARP-87-139 pfgr 63,97 0,79 1521 6,05 0,08 1,61 2,49 3,11 4,60 0,26 98,17 BES-83-172 grdr 63,70 0 66 16 04 6,16 0,08 2,17 4 24 3,07 3,34 0,16 99,62 ARP-89-090 grdr 63,43 0 56 14,95 4,83 0,08 1,99 415 3 03 3,73 0,17 96,92 ARP-90-015 pygrdr 63,08 0 67 16,41 6,08 0,10 2,27 4,49 4,05 2,39 0,22 99,76 ARP-85-102 grdr 63,05 0,90 16,76 6,19 0,13 2,44 5,61 2,91 3,44 0,21 101,64 ARP-87-025 grdr 62 92 0,69 15,70 6,07 0,10 1,97 4,57 3,33 3,41 0,22 98,98 ARP-92-038A grdr 62 70 0,74 16,30 6,28 0,10 1,92 4 74 3,42 3,08 0,22 99,50 ARP-89-062 grdr 62 32 0,69 15,70 6 08 0,11 2,33 4,84 3,37 3,07 0,22 98,73 ARP-86-084 grdr 61,96 0,77 16,18 6,48 0,11 2,24 512 3,40 2,93 0,25 9944 JAV-92-083 grdr 61,90 0,79 16,60 6,56 0,10 2 09 4,97 3,46 2,96 0,251 99,68 ARP-90-107 :grdr 61,22 ; 0,73 15,71 6,35 0,11 2,45 4,95 3,27 3,11 0,23 98,13 JAV-92-102 grdr 60,90 0,83 16 90 6,94 0,11 2,06 5,21 3 64 2,86 0,27 99,72 ARP-89-110 kvsye 66,63 0,50 1523 5,00 0,09 ; 0,14 1,98 3,18 6,77 007 99,59 ARP-89-101 pygr 66,47 051 15,45 4,31 0,08 1,59 3,75 3,22 4,18 0,16 99,72 JAV-94-100 pfkvsye 63,60 0 70 16,40 6,11 0,07 0,79 2 86 3,12 5,59 0,27 99,51 ARP-88-065 kvmon 63 40 0,68 15,07 5 76 0,10 2,13 4,36 3,18 4 03 0,21 98,92 ARP-89-089B pygrdr 63,28 0,611 14,77 5 08 0,09 2,05 417 3,30 3,42 0,17 96,94 KKK-93-100A kvmondr 62,90 0,47' 15,90' 7,03 015 1,59'; 4,70 3,81 3 07 0,19 99,81 JAV-91-162A pfkvsye 62,70 0,77 16,80 6,00 0,08 1,12 3,07 3,27 5,37 0,26 99,44 ARP-89-102A kvmondr 62,66 0,67 15,96 5,72 0,10 2,09 4,84 3,421 3,62 0,21 99,29 ARP-84-142 pfkvmon 62,49 0,88 17,03 7,52 0,11 1,31 3,61 3,72 4,74 0,22 101,63 KKK-93-100B pfkvsye 62,01 0,83 16,70 6,61 0,10 0,88 3,15 3,38 5,75 0,26 99,67 JEN-89-089 pfkvmon 98,56 ARP-90-161 pfkvmon 61,84 0,85 16,37 7,15 0,12 0,88 3,82' 3,76 4,55 0,26 99,60 ARP-90-095B pfkvsye 61,60 0,83 17,00 6,56 0,10 0,96 3,56 3,94 4,57 0,33 99,45 ARP-90-126 kvsye 61,50 0,77 16,70 7,27 0,12 0,34 3,05 3,69 5,98 0,15 99,57 ARP-89-099B kvsye 61,49 0,76 16,50 7,08 013 0,42 3,13 3,49 6,29 0,17 99,46 ARP-89-089C pfkvmon 61,43 1,02 17,52 5,51 0,11 0,91' 3,59 3,80 5,39 0,31 99,59 ARP-91-023B pfkvmon 1 61,38 0,99 16,51 7,661 0,09 1,34 3,21 3,23 4,82 0,33 99,56

61 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antti Paajarvi

Taulukko 13a jatkuu Table 13a, continues

Kivilaji - Nayte - Sample Si02 Ti0 2 AiA0 Fe203 MnO MgO CaO Na2 0 K2 0 P 205 Summa Rock type ARP-89-052 pfkvmon 6133 0,8T 16,03 6,64 009 1,37 1 3,45 3,40 4,17 0,30 97,65 ARP 89-172 pfkvsye 61 23 0,82 16,88 6,92 0,09 1,02 3,50 3,29' 5,18 0,29 99,22 ARP 90-095 pfkvsye 60 99 0,95 16,44 7,44 0,11 1,05 3,64 3,41 5,27,. 0,29 99,59 ARP-93-212 pfkvmon 60,10 1,09 15,90 8,26 0,12 1,32 3,77 3,54 4,53', 0,34 98,97 JAV-91-026 pfkvmon 1,12 16,70 9,15 0,10 1,56 3,64 3,29 4,07' 0,41 99,54 ARP-90-098 pfkvmon 59,30 1,01 17,20 8,13 0,11j 1,10 4,08 3,84 4,52 0,35 99,64 ARP-89-191 pfkvmon 58,40 ; 0,82 16,81 6,76 0,09 1,03 3,61 3,45 4,87 0,31 96,15 JEN-89-076 pfkvmon 58,39 118 16,91 9,23 0,12 1,69 4,04' 3,45 3,93 0,48 99,42 ARP-90-084 pfkvmon 56,90 1 24 17,00 9,97 0,14 1,33 4,70 3,93 3,89 0,46 99,56 ARP-89-207 pfkvmon 56,25 097 16,66 8,09, 0,10 1,56 3,65 3,20 4,55 0,29 95,32 ARP-89-012pfkvmon 54,90 1,34 16,69 11,46' 0,14 2,18 4,56 3,49 2,92 0,47 98,15 ARP-89-081 pfmon 54,34 1,25 16,86 9,14 0,14 1,60, 4,75 3,95 3,70 0,38 96,11 ARP-89-097 .2 pfkvmon 54,09 ,27 15,01 12,34 0,21 1,10 4,65 3,851 3,28 0,35 96,15 ARP-89-092 .2 pygrdr 65 75 0, 6 14,86 4,73 0,09 1,80 3,81 3,21 4,07 0,17 99,05 ARP-85-1 1OB grdr 63,95 0,69 16,70 5,82 0,10 2,50 4,64 3,25 3,08' 0,19 100,92 ARP-90-018 kvmondr 62,74 0,67 16,07 5,64 0,10 2,30 4,91 3,36 3,42 : 0,221 99,43 ARP-92-228 pfkvmondr 62,00 0,76 16,80 6,46 0 09 1,83 4,91 3,48 3,041 0,251 99,62 ARP-93-410A kvmondr 61,70 0 81 16 60 6,55 010 2,12 5,07 3,75 2,65 0,25 99,60 ARP-90-027 kvmondr 61,571 0,72 16,39 6,01 0,12 2,45 5,29 3,27 3,24 0,24 99,30 ARP-80-037 kvmondr 61,40 0 74 16 69 6,36 0,12 1,85 4,99, 4,06 3,05 0,28 99,54 ARP-90-106 kvmondr 61,33 0 77 16,60 6,47 0,11 2,34 5,37 3,56 2,85 0,25 99,65 ARP-85-107 grdr 61,01 080 16,98 6,54% 0,09 2,30 5,12 3,03 2,65 0,23 98,75 ARP-91-203 kvdr 60,80 077 16,60 6,72' 0,11 2,48 5,38 3,51 2,61 0,25 99,23 ARP-86-087 kvdr 60,80 0,79 16,681 6,43 0,11 2,26 5,61 3,63 2,34 0,26 98,91 ARP-85-132A kvdr 60,76 0,751, 17,25 6,64 0,12 2,56 5,38 5,061 2,40 0,20 101,12 ARP-83-383 ton 60,54 0,75! 18,27 7,01 0,13 1,64 4,44 3,78 2,10 0,22 98,88 ARP-90-005 kvmondr 60,30 0,79' 17,20 6,47 0,11 2,64 5,68 3,52 2,68 0,25 99,64 ARP-85-1 1OA kvmondr 60,20 0,90 16,65 6,64 0,12 2,74 6,15 2,96 3,08 0,241 99,68 BES-82-042 grdr 60,12 0,78 16,17 6,97 -0,09, 2,78 5,06 3,10 2,631 0,18 97,88 ARP-90-022 kvmondr 60,05 0,80 16,91 6,66 0,11, 2,31 5,62 3,44 2,86 0,26 99,02 ARP-90-085 kvdr 60,00 0,83 17,20 7,00 0,11 2,53 5,78 3,60 2,40 0,26 99,71 ARP-89-008 kvdr 0,99 15,96 6,82 0,11 3,07 5,15', 3,60 2,62 0,31 98,28 ARP-85-120 kvmondr 0,95 16,81 7,02 0,13 2,90 6,10 3,05 3,14 0,24 99,97 ARP-85-104A kvdr 1,19 17,54 7,46' 0,15 2,80 6,75 3,65 2,54 0,29 101,94 ARP-87-026B ,kvmondr 59,36 0,81 16,00 7,36' 0,13 2,48 5,18 3,32 3,34 0,22 98,20 ARP-90-004 !kvmondr 59,29 0,85 17,10, 6,90 0,11 2,80 6,00 3,481 2,82 0,28 99,63 ARP-91-255 pykvdr 58,40 0,87 17,43 7,48 0,12 3,01' 5,98 3,48 2,62 0,31 99,70 EWM-88-019 .1A kvdr 58,07 0,88 16,92 7,31 0,12 2,43 5,76 3,76' 2,44 : 0,28 97,97 ARP-90-031 kvmondr 58 04 0,87 17,30 7,80 0,13 2,68 6,16 3,53 2,43 0,31' 99,25 ARP-83-278 kvdr 5747 0,81 16,35 8,23 0,14, 3,34 6,10 2,95 2,13 0,25 97,77 ARP-85-087 kvmondr 1,56 15,32 10,53 0,18' 2,83 6,14, 2,90 2,89 0,26 99,93 ARP-83-390 kvdr 55,91 0,90 19,63 8,32 0,14 1,95 6,11 4,04 1,92 0,25 99,17 ARP-85-108 pydr 53,89' 1,15 17,32 9,83 0,15 4,66 7,67 3,30 1,87 0,23 100,07 ARP-85-131 d 53,64' 1,09 16,55 9,75 0,15 5,03 8,38 2,72 2,34 0,35 100,00 JAV-91-056 dr 53,60 1,36 17,40 10,301 0,15 3,60 6,96 4,02 1,71 0,45 99,55 ARP-84-179 dr 50,16 1,58 20,251 9,48 0,12 2,97 8,12 3,88 ; 1,77 0,86 99,19 ARP-92-262 Igb 52,70 2,28 15,10 , 11,00 0,14 4,60 6,69 2,73 2,57 1,06 98,87 ARP-84-171 nor 46,04 2,3 14,60 17,17 0,26 7,54 7,76 2,10 0,44 0,76 99,03 ARP-89-031 gb 45 28 1,59' 17,67 15,47 0,22 5,85 8,96 2,40 0,27 0,28 97,99 MEP-80-173 gb 43 99 1,83 13,08 12,54 0,17 9,79 9,74, 2,48 1,45 0,50 95,57 JRL-81-016B hbl 48,79 0,40 6,03 10,21 0,18 15,97 13,79' 0,70 0,28 0,05 96,40 EIT-90-100 hbl 47,33 0,63 6,40 12,94 0,20 16,29 11,40 0,96 0,72 0,09 96,96 ARP-92-024 prd 46,60 0,71 4,65 10,70 0,18 16,00 15,80 0,52 0,24 0,05 95,45 ARP-90-017 ejk 1,65 17,93 12,27' 0,19 4,26 8,20 3,77 1,38 0,43 99,65 JAV-90-045A ejk 48,45 1,25 18,94!, 11,54 0,18 6,94 9,01 2,50' 0,81 0,13, 99,75 ARP-85-111B ejk 47,74 1,49 16,69 12,94 0,20 7,26 9,75 1,93 0,97', 0,14' 99,11 JAV-90-073 .2 ejk 0,82 19,40 9,62 0,13 8,65 9,04 2,58 0,74 0,22 98,90 ARP-94-054 jejk 47,10 1,33 18,00 12,50 0,18, 7,43 8,93 2,46 0,38 0,15 98,46

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera

Taulukko 13b . Taulukon 13a naytteiden sijaintitiedot . Table 13b . Locality information for samples listed in Table 13a.

Nayte - Sample Anal . Paikka - Locality Kunta Commune X coordin . Y coordin . Kartta - Map ARP-81-198 821537 3224 03 B ARP-82-IV 822274 3224 03 B BES 83 165F 833475 6974,100 3465,250 3224 03 C MEP-82-149D 822282 6973,620 3465,360 3224 03 C ARP-91-015A K9111141 6923,440 3465,130 322301 C ARP-86-019B1 K9111125 6973,100 3490,560 322412A ARP-90-109 K9101098 6947,700 3464,610 3223 03 B BES-83-091 833476 6976,290 3460,900 3224 03 B ARP-89-108 K9010355 6943,090 3469,000 3223 03 C ARP-93-434 N95301870 6941,970 3468,230 3223 03 C ARP-92-034 N95301859 6933,600 3469,260 3223 02 C OPR-81-144B K9010377 6975,440 3488,000 3224 09 D ARP 85 012C 851466 3224 03 C JAV-90-121 ' N95301875 3223 07 D ARP-92-101 N95301861 3223 01 C ARP-91-013A K9111140 3223 01 C ARP-90-129 K9101099 3223 03 C ARP-86-086 K9101060 3224 04 A ARP-85-014 851467 6970,540 3472,380 3224 06 A ARP-84-120 850202 6967,460 3477,760 3224 05 D ARP-83-315 K9101046 6976,110 3224 12 D ARP-80-034 850207 6974,700 3496,750 3224 12 C ARP-89-095 K9010351 6942,460 3461,080 3223 03 A ARP-89-116A K9101081 3223 04 D ARP-89-015 K9101072 3491,900 322311 B ARP-84-043 850200 3482,880 3224 08 A ARP-87-029 K9010378 3224 06 B ARP-85-027 851469 3224 06 C BES-84-001 K9101064 6955,960 3464,840 3224 01 B ARP-85-132B 851470 6951,700 3224 04 C OPR-81-144A K9010376 6975,440 3224 09 D ARP-85-005A 851425 6963,630 3224 11 C ARP-91-244 K9111144 6931,880 3223 02 A ARP-91-067 N95301854 6925,840 3223 01 D BES-82-021 851464 3224 06 B ARP-92-264 N95301865 3223 04 D ARP-91-004 K9111139 3223 01 B ARP-85-024 851468 6977,150 3476,350 3224 06 D ARP 89 001 K9101068 6929,370 3490,880 3223 10 B ARP-91-236 N95301857 6937 070 3497,240 3223 11 D ARP-89-009 K9010346 6930 720 3483,650 3223 08 A ARP-86-009 N95301845 6961 300 347 860 3224 05 A ARP-84-058A 850206 6960,010 3480 540 3224 08 A ARP-85-121 851477 6954 150 3224 07 A BES-85-009 851476 6954,690 3224 07 A ARP-85-103 851429 6954,700 3478,120 3224 04 C ARP-87-048 K9111126 3223 12 B ARP-88-069 K9111129 3223 12 D JRL-87-002B K9101106 3485,300 3223 09 D ARP-90-010 K9111130 6944,780 3484,920 3223 09 A ARP-85-094A 851427 6956,930 3475,920 3224 04 D ARP-91-261 K9111150 6948,050 3494,850 3223 12 B ARP-85-125 851483 6959,730 3480,940 3224 07 B ARP-91-256 K9111146 3223 12 B ARP-88-066A K9111127 3223 12 D ARP-85-082 851480 KOIVUHARJU RAUTALAMPI 6954,140 3479,390 ; 3224 04 C

63 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antti Pddjdrvi

Taulukko 13b jatkuu Table 13b, continues

Nayte - Sample Anal . Paikka - Locality Kunta - Commune X-coordin . Y coordin . Kartta - Map

ARP-91-260 K9111149 PYOREASUONVUORI RAUTALAMPI 6945,440 3495640 322312D ARP-91-258 K9111148 RUUNAVUORI S RAUTALAMPI 6948,360 3493 320 3223 12 B ARP-91-257 K9111147 KANGASHARJU RAUTALAMPI 6949,650 3492,550, 3223 12 B ARP-90-049 K9111137 RITOMAKI NE SUONENJOKI 6946,140 3497,430' 3223 12 D ARP-84-234 851472 UUDISTALO SE RAUTALAMPI 6954,010 3489,660 3224 07 C ARP-88-074 K9010371 HIEKKALAHTI TERVO 6974,320 3487,240 3224 09 D ARP-83-251A K9010367 KOKKOMAKI TERVO 6973,700 3486,170 3224 09 C ARP-83-131 K9010366 RAITALA SE TERVO 6975,0401 3485,840 3224 09 D JAV-89-023 K9010352 SELANNE NW PIEKSAMAEN MLK 1 6928,720 3493,075 3223 10 B ARP-84-150 850204 NIINIMAKI S RAUTALAMPI 6954,100 3494,330 3224 10 A ARP-86-019A1 K9101057 ARMANIEMI TERVO 6973,100 3490,560 322412A BES-83-163A2 833471 KAAKKOVUORI VESANTO 6974,680 3464 580 3224 03 A ARP-86-125A K9101062 MERTAJARVI W KONNEVESI 6959,350 3460 000 3224 01 B ARP-83-318 K9101048 MUSTIKKAVUORI W KARTTULA 6975 800 3497 730 3224 12 D ARP-87-137A K9010373 SOIDINKALLIO SUONENJOKI 6963 640 3497,900 3224 11 C ARP-89-210 K9010357 HALMEMAKIW RAUTALAMPI 6939,120 3493410 322311B ARP-83-359 833468 NAURISPALO SUONENJOKI 6959,720 3498 360 3224 10 D BES-83-166A 833472 KAAKKOLAMPI VESANTO 6974,210 3465,330 3224 03 C ARP-87-1 1OA K9010372 KORHOSENNIITTY S SUONENJOKI 6956,820 3499,950'; 3224 10 D ARP-84-117 850201 SAVIKANNANNIEMI VESANTO 6968,920 3476,300' 3224 05 D MEP-82-030 1833470 KARKEAMAA VESANTO 6973,250 3475,820 3224 06 C ARP-84-197 850208 MURTOVUORI W VESANTO 6967,480 3474,870 3224 05 B ARP-85-013 851479 HARUNVUORI VESANTO 6971,4801 3465,910 3224 03 C ARP-89-128 K9010350 AHVENISENNIEMI PIEKSAMAEN MLK 6925,900 3497,920 3223 10 D ARP-86-128 K9101063 ITALAHTI SE KONNEVESI 6954,220 3466,420 3224 01 C ARP-87-038 K9010375 RIMPISMAKI VESANTO 6979,400 3471,320 3224 06 B ARP-89-086 K9010359 RUOTOPOHJA KONNEVESI 6944,180 3467,500 3223 03 C ARP-87-139 K9010374 SAAROINEN E SUONENJOKI 6958,020 3498,820 3224 10 D BES-83-172 833465 KOIVURINNE VESANTO 6973,550 3465,070 3224 03 C ARP-89-090 K9010360 LEPINKALLIO W HANKASALMI 3223 02 B ARP-90-015 K9111131 RAJALA RAUTALAMPI 3223 09 C ARP-85-102 851428 PITKA PYYKKIN KONNEVESI 3224 04 C ARP-87-025 K9010368 JOKIJARVI KONNEVESI 6961,480 3460,500 3224 02 A ARP-92-038A N95301860 KOTALAMPI SW KONNEVESI 6936,400 3468,560 3223 02 D ARP-89-062 lK9101076 KOIVULA KONNEVESI 3223 02 D ARP-86-084 K9101059 SUOHARJUNMAKI KONNEVESI 3224 04 A JAV-92-083 N95301880 NUOTTANEN SW HANKASALMI 3223 05 B ARP-90-107 K9101097 VENALAISSUO S KONNEVESI 3223 03 B JAV-92-102 N95301881 KANGASLAMMINVUORI _ KONNEVESI 6938,070 3474,120 322305B ARP-89-1 10 K9101080 SOIDINMAKI E _ KONNEVESI 6943,400 3468,960 3223 03 C ARP-89-101 K9101079 RAAKANNIEMI KONNEVESI 3223 06 A JAV-94-100 N95301882 SAUNALAHTI S SUONENJOKI 3223 12 A ARP-88-065 K9010356 KORTELAHTI KONNEVESI 3474 360 3223 06 A ARP-89-089B K9010361 SALMENTAUSVUORI KONNEVESI 3223 03 C KKK-93-100A N95301883 KEULATNIEMI KONNEVESI 6941,040 3476,020 3223 06 C JAV-91-162A N95301878 SALMENNIEMI HANKASALMI 3223 07 B ARP-89-102A K9010354 RIUTTAVUORI KONNEVESI 3223 03 D ARP-84-142 850203 PYYDYSJARVI KONNEVESI 6956,290 3460,810 3224 01 B KKK-93-100B N95301884 KEULATNIEMI KONNEVESI 6941,040 3476,020 3223 06 C JEN-89-089 K9101105 HUUHTIMAKI SUONENJOKI 6937,420 3498,840 322311 D ARP-90-161 K9101100 SIIKAKOSKI SE KONNEVESI 6945,330 3467,000 3223 03 D ARP-90-095B N95301851 NAKKALA N KONNEVESI 6949,740 3462,140 3223 03 B ARP-90-126 N95301853 HARONKALLIO KONNEVESI 6942,160 3465,500 3223 03 C ARP-89-099B K9010358 MAJAKANGAS KONNEVESI 6941,600 3461,750 3223 03 A ARP-89-089C K9101077 SALMENTAUSVUORI KONNEVESI 6944,280 3469,440 3223 03 C ARP-91-023B K9111142 SUONIITTY RAUTALAMPI 6932,690 3493,770 3223 11 A ARP-89-052 K9010347 SAAHKARI NW RAUTALAMPI 6937,600 3492,370 3223 11 B

64 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera

Taulukko 13b jatkuu

Table 13b, continues

Nayte - Sample Anal. Paikka - Locality Kunta - Commune X-coordin. Y-coordin . Kartta - Map

ARP-89-172 K9101088 MAKIRINNE RAUTALAMPI 6938,960 3492,250 3223 11 B ARP-90-095 K9111138 NAKKALA N KONNEVESI 6949,740 3462,140 3223 03 B ARP-93-212 N95301868 AHVENLAMPI W KONNEVESI 6948,570 3464,440 3223 03 B JAV-91-026 N95301876 METELINVUORI RAUTALAMPI 6938,360 3487,740 3223 08 D ARP-90-098 N95301852 SILMUTMAKI (SE) KONNEVESI 6949,210 3465,480 3223 03 D ARP-89-191 K9010364 ISO ROITUKKA RAUTALAMPI 6936,200 3491,840 3223 11 B JEN-89-076 K9101104 RAUTALAMPI NW SUONENJOKI 6933,220 3495,180 3223 11 C ARP-90-084 N95301849 LAAJALAHTI KONNEVESI 6948,000 3473,030 3223 06 B ARP-89-207 K9010365 PITKAMAKI S RAUTALAMPI 6938,350 3492,400 3223 11 B ARP-89-012 K9010379 SIIMES SW RAUTALAMPI 6931,820 3488,400 3223 08 C ARP-89-081 K9010362 METSAPIRTTI KONNEVESI 6941,060 3469 630 3223 03 C ARP-89-097 .2 K9010363 HARJULA N KONNEVESI 6941,000 3461,340 3223 03 A ARP-89-092 .2 K9101078 VANGINKANGAS KONNEVESI 6942,770 3461,120 3223 03 A ARP-85-110B 851482 SOMPAMAKI RAUTALAMPI 6950,190 3486,300 3224 07 C ARP-90-018 K9101090 MUSTIKAINEN SW RAUTALAMPI 6948,430 3488,060 3223 09 D ARP-92-228 N95301863 HAUKILAMPI HANKASALMI 1 6929,230 3475,930 3223 04 D ARP-93-410A N95301869 jKALAJANVUOR1 RAUTALAMPI 6941,790 3484 570 3223 09 A ARP-90-027 K9101092 KINNULA SW RAUTALAMPI 6946,220 3489 590 3223 09 D ARP-80-037 K9101044 PAPPILANMAKI KARTTULA 6975,860 3499 300 3224 12 D ARP-90-106 K9101096 MALTAMAKI (E) KONNEVESI 6946,670 3463,070 3223 03 B ARP-85-107 851481 KOIRALAHTI RAUTALAMPI 6950,270 : 3488,530 3224 07 C ARP-91-203 N95301856 JOKIKALLIO HANKASALMI 6935,270 3463,830 3223 02 B ARP-86-087 K9101061 LESKELANKYLA KONNEVESI 6950,560 ; 3471,850 3224 04 A ARP-85-132A 851484 TIMOSENSALMI RAUTALAMPI 3224 04 C ARP-83-383 833466 LUODELAHTI VESANTO 6975,080 3474,000 3224 06 B ARP-90-005 N95301847 VORNANKOSKI S RAUTALAMPI 6948,910 3487,440 3223 09 D ARP-85-1 1OA 851431 SOMPAMAKI RAUTALAMPI 6950,190 3486,300 3224 07 C BES-82-042 833469 VALIRINNE VESANTO 3224 03 B ARP-90-022 K9101091 PUKKIMAKI RAUTALAMPI 3223 09 D ARP-90-085 N95301850 HUTTUSENVUORI KONNEVESI 6949,320 3473,550 3223 06 B ARP-89-008 K9101071 MEHTIO PIEKSAMAEN MLK 3223 11 A ARP-85-120 851432 SOMPAMAKI W RAUTALAMPI 6950,200 3485,350 3224 07 C ARP-85-104A 851430 LAMMINKANGAS RAUTALAMPI 6950,680 3489 200 3224 07 C ARP-87-026B K9010369 SELKIAISMAKI KONNEVESI 6960,600 3462 400 3224 02 A ARP-90-004 K9101089 VORNANKOSKI RAUTALAMPI 6949,100 3487 090 3223 09 D ARP-91-255 K9111145 TURKKILANVUORI RAUTALAMPI 6946,350 3491 160 3223 12 B EWM-88-019.1A K9010353 LOTAKKOVUORI RAUTALAMPI 6935,300 3479 150 3223 05 D ARP-90-031 K9101093 MAUNONMAKI W RAUTALAMPI 1 6940,880 3487 440 3223 09 C ARP-83-278 K9101045 ILIETESALMI TERVO 6971,830 3491,840 322412A ARP-85-087 851485 MATILAISENVUORI !RAUTALAMPI 6951,170 3485,6001 3224 07 C 1 ARP-83-390 833467 NARHINSAARI VESANTO 6967,050 3468,8701 3224 02 D ARP-85-108 851486 SOMPAMAKI SE RAUTALAMPI 6949,900! 3486,860 3223 09 D ARP-85-131 851487 SILLANKORVA RAUTALAMPI 6952,0401 3479,770 3224 04 C JAV-91-056 N95301877 ISO LAUTAMAKI (S) RAUTALAMPI 6931,840 3485,870 3223 08 C ARP-84-179 K9111124 KARTTULA (N) KARTTULA 6979,050 3499,510 3224 12 D ARP-92-262 N95301864 KALLIOLA HANKASALMI 6921,150 3474,690 3223 04 A ARP-84-171 K9101054 KARTTULA KK KARTTULA 6977,400 3499,080 3224 12 D ARP-89-031 K9101073 LAMMINKALLIO SUONENJOKI 6948,100 3498,600 3223 12 D MEP-80-173 K9101066 HIRVINIEMI KARTTULA 6978,300 3499,350 3224 12 D JRL-81-016B K9111157 PUKKISAARI SUONENJOKI 6951,600 3497,640 3224 10 C EIT-90-100 K9111152 VILOSENSAARI RAUTALAMPI 6944,600 3486 800 3223 09 C ARP-92-024 N95301858 MATTILA N HANKASALMI 6933,100 3463,870 3223 02 A ARP-90-017 K9111132 KILPILAMPI W RAUTALAMPI 6948,240 3488 830 3223 09 D JAV-90-045A K9111153 PARSNALAMPI NW RAUTALAMPI 6938,830 3490 170 3223 11 B ARP-85-111 B 851490 KORPISUO RAUTALAMPI 6950,530 3484 570 3224 07 A JAV-90-073 .2 N95301874 LAMPISLAMPI NE RAUTALAMPI 6936,100 3489 760 3223 08 D ARP-94-054 N95301873 ;PITKANPOHJANLAHTI RAUTALAMPI 6934,580 3482,060 ; 3223 08 A

6 5 Suomen geologinen kartta, Kalliopcrakarttojen selitykset 1 : 100 000 . Iehdet 3223 ja 3224 Anti Paa1an i

KIVILAJIEN IKASUHTEISTA, METAMORFOOSISTA JA DEFORMAATIOSTA

Kivilajien ikasuhteista

Tutkimusalueen kalliopera edustaa syvalle kulunutta leikkausta varhaisproterotsooisesta, 2000 vuosimiljoonan ikaisesta, kratonisoituneesta orogenia- vyohykkeesta, joka rajoittuu vanhempaan, arkeeisella kaudella syntyneeseen kratoniin. Tektonisen ja metamorfisen kehityksen ja verraten pitkaan jatkuneiden liikuntojen tuloksena kalliopera koostuu lomittain puristuneista ja poimuttuneista lohkoista, ja sen tektonis-stratigrafinen rakenne on mutkikas . Parin ikamaarityksen ja havaittujen leikkaussuhteiden perusteella voidaan kallioperan rakenteesta ja sen osien suhteista esittaa vain muutamia toteavia huomioita- mahdollisia tulevia tutkimuksiakin silmallapitaen . Gneissimainen tonaliitti migmatisoi vulkaanis-sedimentaariseen assosiaatioon kuuluvia metavulkaniitteja, jotka ovat samantyyppisia kuin Pielaveden Savialla (3313 09 B) tavattavatliuskeet . Tonaliitin koostumus ja vulkaniittien bimodaalinen luonne viittaavat merellisille saarikaarille tyypilliseen magmatismiin, ja komp- leksi tonaliitteineen nayttaa edustavan orogenian kehityksessa melko varhaista vaihetta . Tonaliitista on tehty kaksi zirkonimineraalin sisaltaman lyijyn isotooppi- koostumukseen perustuvaa ikatnaaritysta : Rastinpaa 1922 ± 12 Ma (Korsman et al . 1884) jaPyoreasuonvuori 1914 ± 4 Ma (Vaasjoki & Sakko 1988) . Gneissimaisen tonaliitin ei ole havaittu leikkaavan muita intrusiivikivia . Vulkaanisten ja kalkki- ja grafiittipitoisten kerrosten lisaksi Rautalammin assosiaatio sisaltaa myos peliittisia valikerroksia . Konnekosken alueella, missy liuskeet muodostavat kupolimaisen rakenteen, kiillegneissit sijaitsevat metavulkaniittien paalla . Nama kiillegneissit eivat olennaisesti eroa muista tutkimusalueen voimakkaasti migmatiittiutuneista kiillegneisseista, joiden koosturnus saattaa vaih- della, mutta joiden ominaispiirre on suhteellisen korkea kalsiumpitoisuus . Tutkimusalueen kaakkoiskulman grauvakkaliuskeen kerrallinen rakenne on merellisille turbidiiteille tyypillinen piirre . Muodostuman luoteisreunalla esiintyvassa konglomeraatissa on vulkaanisperaisten pallojen ohella tonaliittisia palloja (kuva 40) . Vaikuttaa todennakoiselta, etta grauvakkaliuske ei kuulu samaan kompleksiseen kerrostumasarjaan muiden kartoitusalueen suprakrustiittien kanssa, vaan on liikuntojen tuloksena tyontynyt kaakosta nykyiseen asemaansa . Gneissimaisen tonaliitin ohella toisen kiinnekohdan syvakivilajien strati- grafiassa tarjoaa porfyyrinen kvartsimontsoniitti, jonka zirkonin iaksi on saatu 1887 ± 16 miljoonaa vuotta (Korsman et al . 1984) . Ika on Suonenjoelta, Hauki- lampi-nimisesta kohteesta (3241 02 B), lahelta tutkimusaluetta . Porfyyrinen kvartsimontsoniitti juonittaa ja breksioi tasarakeisia kvartsimontsodioriitteja. Karttalehden 3223 03 alueella on myos karkeahkoa, osittain blastoporfyyrista, vaaleaa graniittia leveina jaanteina porfyyrisessa kvartsimontsoniitissa. Lehden 3223 08 C alueella on karkeassa, pyrokseenia sisaltavassa graniitissa juonina porfyyrista kvartsimontsoniittia (kuva 41) . Lehden 3223 09 C alueelta on

66 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera

Kuva 40 . Konglomeraattia . Tonaliittiset pallot juonikvartsipallon oikealla puolella ja ylapuolella . Rahan lapimitta 24 mm . Fig . 40. Conglomerate . Rounded clasts of tonalite on right of, and above, a rounded clast of vein quartz . Diameter of coin 24 mm. Peurasuo S, Pieksamaen m1k ., 3223 10 C, x = 6924 .20, y = 3496 .68

Kuva 41 . Porfyyrinen kvartsimontsoniittijuoni leikkaa graniittia . Laatta 12 cm . Fig. 41 . Porphyritic quartz monzonite dyke cutting granite . Tag 12 cm . Siimes, Rautalampi, 3223 08 C, x = 6932 .02, y = 3488 .50

6 7 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antti Pa'kjkrvi

Kuva 42 . Kvartsimontsodioriittinen juoni leikkaa graniittia . Kynan pituus 14 cm . Fig. 42 . Quartz monzodiorite dyke cutting granite . Length of pen 14 cm . Hanhitaipale, Rautalampi, 3223 09 C, x = 6940 .83, y = 3487.23

havainto graniittia leikkaavista kvartsimontsodioriittisista juonista (kuva 42) . Saman lehden alueelta on kuitenkin myos havaintoja graniittisista juonista (leveys metreja tai kymmenia metreja), jotka leikkaavat porfyyrista kvartsimontsoniittia . Paaasiassa lehtien 3223 02 ja 05 alueille osuu laajahko esiintyma gneissimaista graniittia, joka ei ole kontaktissa montsogranitoidien kanssa, mutta on vanhem- paa kuin ymparoiva porfyyrinen granodioriitti, joka tunkeutuu juonina graniittiin (J. Vilenin havainto) . Vesannon graniitti Karttulan kartta-alueen luoteisosassa on kenttahavaintojen (B . Sodergard) mukaan nuorempaa kuin ympariston granodioriitit. Graniitin on tulkittu syntyneen palingeneettisesti arkosiittimaisesta gneissista . Alueella on emaksisia juonia, jotka leikkaavat seka graniittia etta granodioriittia, mutta jotka ovat paikoin breksioituneet sulkeumiksi isantakiveen . Emaksisten, syvakivia leikkaavien juonien tektonisoituminen on tutkimusalueella yleinen ilmio, mika voisi merkita juonien intrudoitumisen jalkeista melko mobiilia vaihetta . Kalimaasalpaporfyyrinen graniitti sisaltaa paikoin sulkeumina porfyyrista kvartsimontsoniittia eli on jalkimmaista nuorempaa . J. Vilenin kenttahavaintojen mukaan lehdella 3223 11 on porfyyrisen kvartsimontsoniitin paljastumia, joissa on porfyyrista graniittia kapeampina tai leveampina juonina . Myos lehden 3223 06 D alueelta on havaintoja porfyyrigraniittijuonista, jotka leikkaavat kvartsimontsodioriittia ja porfyyrista kvartsimontsoniittia (Kallio-Soukko, Jarvisalo, Sepanhiekanluodot) . Kontaktihavaintojen mukaan kalimaasalpaporfyyrinen gra-

68 Suoriien geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera niitti on - pegmatiittisia juonia lukuun ottamatta - tutkimusalueen nuorin granitoidinen magmakivilaji . Todennakoisesti ikaero porfyyriseen kvartsimontsoniittiin ei kuitenkaan ole kovin suuri .

Metamorfoosista ja deformaatiosta

Tutkimusalueen metamorfiset kivilajit ovat kiteytyneetpaaosin amfiboliittifasiesta vastaavissa paine- ja lampotilaoloissa . Hypersteenipitoisten, intermediaaristen syvakivien luonnehtimassa vyohykkeessa uudelleenkiteytyminen on tapahtunut granuliittifasieksessa. Amfiboliittifasieksessa metamorfoituneet peliitit ja semipeliitit ovat enimmakseen migmatiittisia, trondhjemiittisen leukosomin suonittamia biotiittipla- gioklaasigneisseja, joissa tavataan paikoin pienia granaattiporfyroblasteja. Sa- maan tektonis-metamorfiseen episodiin liittyvat, synkinemaattiset granitoidit sisaltavat mafisina tyyppimineraaleinaan biotiittia ja vihreaa sarvivalketta . Niis- sa on yleisena lisamineraalina titaniittia, ruhjevyohykkeissa lisaksi epidoottia, kloriittia ja serisiittia . Rautalammin kartta-alueen kaakkoiskulman migmatisoitumattomassa grau- vakkaliuskeesa on kiilteena biotiitin ohella muskoviittia . Kordieriittia ei ole ohuthieista tavattu, ei myoskaan sillimaniittia, jota maastohavaintojen mukaan kuitenkin on irtolohkareissa . Metamorfoituminen on tapahtunut amfiboliittifasieksessa, mutta lampotila ei ole ollut riittava sulamisen alkamiselle . Hypersteenipitoisten, intermediaaristen granitoidien luonnehtimassa tutkimusalueen osassa on metapeliiteissa yleinen mineraaliseurue : granaatti, kordieriitti, kalimaasalpa, sillimaniitti, biotiitti, plagioklaasi ja kvartsi . Saman alueen intermediaarisissa metavulkaniiteissa esiintyy mineraaliseurue : ortopyrokseeni, plagioklaasi, kvartsi, biotiitti ja sarvivalke . Nama mineraalikoostumukset ovat tyypillisia granuliittifasieksen kiville . Muun muassa Konnekosken alueella ja Myhinkoskella voi metapeliiteissa loytya samasta naytteesta ortopyrokseenia, kordieriittia ja granaattia, mika merkitsee suhteellisen korkeaa granuliittifasieksen lampotilaa ja painetta. Ortopyrokseenin ilmaantumiseen perustuva, granuliittifasieksen maaritteleva isogradi kulkee Karttulan kartta-alueen etelareunalla ja leikkaa vulkaanis- sedimenttisen assosiaation Pukkiharjun (07 C) tuntumassa . Taman isogradin etelapuolella hypersteeni on yleinen seka metavulkaniiteissa etta niita migmatisoi- vassa gneissimaisessa tonaliitissa. Rastinpaan gneissimaisessa tonaliitissa, vahan taman isogradin pohjoispuolella, on Korsman et al . (1984) mukaan merkit granuliittifasieksen metamorfoosista, joka on jonkin verran varhaisempi kuin ortopyrokseenipitoisten granitoidien valittomaan laheisyyteen liittyva metamorfoosi . Isogradin etelapuolella tama aikaisempi metamorfinen pulssi peittyy joko kokonaan tai osittain hypersteenigranitoideihin liittyvan metamorfoosin alle . Porfyyrinen kvartsimontsoniitti ja porfyyrinen graniitti sulkevat sisaansa siella taalla (mm. 3224 01 A, 3223 04 C, 11 A) peliittisia, paikoin hornfels-rakenteisia gneisseja, joissa on tummina mineraaleina granaattiporfyroblasteja, kordieriittia, biotiittia, sillimaniittia ja usein ortopyrokseenia . Vaaleina mineraaleina on

69 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdct 3223 ja 3224 Arttti Piiajarri kalimaasalpan, kvartsia ja plagioklaasia . Granaatteja ymparoi usein vaalea, lahinna kvartsista ja kalimaasalvnsta koostuva keha (kuva 43) . Porfyroblastit ja kehat syntyivat biotiitin hajotessa. Vuorijonon kehityksen eri vaiheisiin Iiittyvat jannityskenttien muutokset ja niiden purkautuminen liikunnoiksi nakyvatdefortnaationakallioperassa . Suurim- massa osassa tutkimusalueen kivilajiseurantoja nakyy plastisen deformaation aiheuttama, enemman tai vahemman selva suuntausrakenne ; vain porfyyrisista graniiteista ja kvartsimontsoniiteista seka eraista juonikivista sellainen nayttaa lnhes puuttuvan . Viimeisin intensiivinen deformaatio on leimaava ja saattaa myos peittaa vanhemmat rakenteet . Erityisen hyvin plastinen deformaatio nakyy kerrostuneissa kivilajeissa, joissa voi yleisesti todeta voimakkaan isokliinisen poimutuksen, siihen liittyvan akselitasoliuskeisuuden ja poirnuakselin suuntaisen lineaation . Liuskeisuus on usein sama kuin primaari kerroksellisuuden suunta, jos kerroksellisuuden voi tunnistaa. Liikunnot ovat jatkuneet viela kallioperan kiinteytymisen jalkeenkin . Eri ikaiset post metamorfiset ruhjeet ja siirrokset rikkovat kallioperan . Naista van- himpiin kuuluu Laatokka-Raahe-murtumalinjan suuntainen Iisveden siirrosvyohyke . Siirros- ja hiertovyohykkeiden tuntumassa kivilajit ovat monin paikoin myloniittiutuneita (kuva44) . Mielenkiintoinen kuriositeetti on Noitanen-nimiselta luodolta loytynyt mikrorakeinen, pseudotakyliittinen juoniverkosto (kuva 45) . Se on syntynyt akillisen kitkan aiheuttaman paikallisen kuumenemisen sulattamasta

Kuva 43 . Kontaktimetamorfoitunutta kiillcgneissia . Granaattien ymparilla graniittista leukosomia . Laatta 17 cm . Fig . 43 . Contact metamorphosed mica gneiss . A granule leucosome surrounds garnets. Tag 17 cm . Valokuva - Photo J . Vilen. Lauttalampi, Rautalampi, 3223 11 A . x = 6931 .00, y = 3491 .82

Suomen geologinen kartta, KalIiopcrakarttojen selityksct I : 100 000, 1ehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja V rttulan kartta-alueiden kalliopera

Kuva 44 . Myloniittinen Lima porfy rri essa graniitissa . Fig . 44. Mvlornitic band in parphvritic granite . Valokuva - Photo J . Vilen Soinlahti W, Rautalampi, 3223 11 A . x = 6932 .33, y = 3490 .16

Kuva 45 . Ohut p udotakyliittinen juoni kiillcgncissimigmatiitissa . Laatta 12 cm . Fig . 45 . Thin pseudotachclite duke in rniginatitic mica gneiss . Tag 12 cm . Noitanen . Konnevesi . 3224 05 A . x = 6963 .36, y = 3472 .18

7 1 Suomen geologinen kartta, KalIioperakarttojen selityksct I : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antti Paatatrci

Kuva 46 . Raitaista mctavulkaniittia . Magnetiittia on kiteytynyt F,-poimuakselita on . Rahan lapimitta 28 mm . Fig . 46 . Banded metavolcanite, Magnetite has crystallised on the asial plane of F, . Diameter of coin 28 nun . Pykalikonsuo, Rautalampi, 3223 12 B . x = 6947 .48, y = 3494 .71

Kuva 47 . Gncissimaisen tonaliitin migmatisoimaa metavulkaniittia . Migmatiitissa nakyy kahden poimutustapahtuman interferenssi . Laatta 12 cm . Fig . 47. Metavolcanite with migmatizing gneissose tonalite . Two interfering fold phases can he seen . Tag 12 cm . Ruunavuori W, Rautalampi, 3223 12 B, x = 6948 .32 . y = 3493 .10

72 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera

aineksesta, joka herkkaliikkeisena tunkeutui kiven murtumarakoihin ja kiteytyi valittomasti . Suurin yhtenainen liuskemuodostuma tutkimusalueella on Rautalammin vulkaanis- ja sedimenttiperaisten gneissien jakso, jonka kaakkoisosa on hyvin paljastunutta. Metavulkaniiteissa nakyy intensiivinen, paikoin tiukka, paikoin avoimempi poimutus . Siina deformoituvat aikaisemmassa vaiheessa syntyneet raitaisuus, liuskeisuusja lineaatio . Tahan jalkimmaiseenkin deformaatioon liittyy poimujen akselitasoon kehittynytta liuskeisuutta, mutta ei enaa yhta vahvaa kuin aikaisemmin (kuva 46) . Eri kerrosten duktiilisuuserot deformaatiossa tai risteavat rakenteet ovat tuottaneet paikoin asultaan kompleksista rakennetta (kuva 47) .

TALOUDELLISIA AIHEITA

Alueella on monia jo to imintansa lopettaneita louhoksia, joista on otettu kivea lahinna paikallisiin rakennustarpeisiin. Esimerkkina mainittakoon Konneveden v . 1922 valmistunut basilikatyylinen kivikirkko, joka on tehty Riuttavuoren (3223 03 D) tummanharmaasta kvartsimontsodioriitista . Kallioperan vaihteleva koostumus ja verraten hyva paljastuneisuus tarjoavat edelleenkin mahdollisuuksia rakennuskivituotannolle. Pitkaan toiminut louhos Vesannon Makilamminkalliossa (3224 03 B) tuottaa punaista graniittia, kauppa- nimeltaan Vesanto Red . Kiinnostusta ovat herattaneet muutkin, monen tyyppiset ja variset granitoidit, mukaan luettuna pyrokseenipitoiset montsoniittiryhman kivilajit . Erailla rakennuskivituotantoon muuten soveltuvilla kallioalueilla saattaa olla myos seudun historiaan tai luonnonmaisemaan perustuvaa arvoa. Naista ja muista ympariston suojelun kannalta arvokkaista kallioalueista saa tarvittaessa tietoa Suomen ymparistokeskuksesta . Viime vuosina tehdyista rakennuskiviselvityksista mainittakoon Keski-Suo- men seutukaavaliiton (1989) julkaisema Keski-Suomen rakennus- ja teollisuuskiviselvitys, joka kasittaa mm . Hankasalmen ja Konneveden kunnat . Myos lta- Suomeen kuuluvat kunnat ovat teettaneet omalta alueeltaan vastaavia tutkimuk- sia, Vesannon kunta vuonna 1982 (Hamalainen 1983) ja Sisa-Savon kuntien liitty- ma vuonna 1993 . Malminetsinta on tutkimusalueella kohdistunut erityisesti kahteen kivilaji- ryhmaan : emaksisiin ja ultraemaksisiin intrusiivikiviin (nikkeli, kupari) seka metavulkaniitteihin (sinkki, kupari) . Toistaiseksi taloudellisesti merkittavia esiintymia ei ole loytynyt, mutta etsintojen tulokset antavat viitteita malmipotentiaalista . Rautalammilla, Tormalan kurssikeskuksen laheisyydessa (3223 09 C) on pintapuhkeamana paaosin oliviinigabrosta koostuva, kiisupitoinen, gneissimaisen tonaliitin sulkema "kappale" emaksista-ultraemaksista intruusiota . Puhkeaman ala on n. 40 x 100 m. Geologian tutkimuskeskuksen tekemien syvakairausten tuloksena selvisi (ennakkotieto O . Kontoniemelta), etta paaasiassa pirote- ja breksiatyyppinen mineralisaatio muodostuu magneettikiisusta, pentlandiitista ja kuparikiisusta . Ki isupitoisuus vaihtelee . Eraassa parhaita yksittaisia kairalavistyksia olivat pitoisuudet keskimaarin 0,67 % Ni ja 0,36 % Cu 16,5 metrin matkalla .

73 Suomen gcologinen kartta, Kallioperakarttojen selityksct 1 : 100 000, lchdet 3223 ja 3224 Antti Paajani

Kerkonkosken kanavan pohjoispuolella (3224 08 A) on paaosin oliviini- peridotiitista koostuva, pintaleikkauksessa noin 1,5 km pitka ja maksimissaan 100 m levea ultramafinen intruusio tonaliittiymparistossa . Peridotiitissa on paikoin magneettikiisun, kuparikiisun ja pentlandiitin muodostama pirote . Parhaim- mat yksittaiset nikkelipitoisuudet (> 0,5 %) on kairauksissa tavattu peridotiitin kaakkoispaasta . Keskimaaraiset kuparipitoisuudet ovat korkeimmillaan 0,3 % . Intruusio, josta ei tunneta paljastumia, on loytynyt malmitutkimuksissa kallioperakartan painamisen jalkeen . Tiedot esiintymasta perustuvat H . Makkosen henkilokohtaiseen tiedonantoon . Tunnetuista kupari-sinkkiaiheista voi mainita Rautalammin vulkaanis- sedimenttiseen assosiaatioon liittyvan, Outokumpu Oy :n 1970-luvulla loytaman aiheen Rautalammin Pukkiharjussa, missy on todettavissa laaja-alaista minera- lisaatiota, vaikkakaan merkittavaa arvornetallien rikastumaa ei ole kairauksissa tavoitettu . Mineralisoituneet naytteet ovat sisaltaneet enimmillaan 0,1-0,2 % Cu ja 1,0-4,5 % Zn (Lahtinen 1985) .

RETKEILYKOHTEITA

Palvavuori, Kerkonjoensuu, Rautalampi (322408 A, x = 6964 .840, y = 3484 .020) . Korkea kalliomaki drumliinin paassa on porfyyrista, mikrokliinihajarakeita sisaltavaa graniittia . Perimatiedon mukaan paikalla on kevaisin "poltettu tulia" . Makilamminkallio, Ahveninen, Vesanto (3224 03 B, x = 6979 .640, y = 3462 .140) . Paikalta louhitaan punertavaa, tasarakeista graniittia ("Vesanto Red") . Harunvuori, Horontaipale, Vesanto (3224 03 C, x = 6971 .150, y = 3465 .850) . Laaja kallioalue keskirakeista, suuntautunutta granodioriittia . Muuten tasalaatuisessa kivessa on harvakseltaan tummia, pienirakeisia sulkeumia . Narelammit, Istunmaki, Konnevesi (3224 01 C, x = 6954 .610, y = 3468 .640) . Narelampien valisella kannaksella on useita paljastumia,joilla voi nahda graniittisen ja emaksisen magman muodostamia eri asteisia hybridirakenteita . Metelinvuori, Hanhitaival, Rautalampi (3223 08 D, x = 6938 .360, y = 3487 .740). Paakivilaji on tally, samoin kuin monella muulla lahialueen kalliomaella, porfyyrista, pyrokseenia sisaltavaa kvartsimontsoniittia . Hajarakeet ovat kalimaasalpaa (ortoklaasia) . Pukkimaki, Rautalampi (3223 09 D, x = 6947 .140, y = 3486 .060) . Tieleikkauksen kuten koko kallioisen maen kivilaji on pyrokseenipitoista . keskirakeista kvartsimontsodioriittia . Maen laella on paikka . josta on otettu kivea paikallisiin tarpeisiin . Ahola, Hanhitaival . Rautalampi (3223 08 C, x = 6934 .580, y = 3486 .340). Rautalammin kartta-alueen keskiosalle tyypillista, granuliittifasieksessa metamorfoi- tunutta, nebuliittista kiillegneissimigmatiittia, jossa on paikoitellen sulkeumina pyrokseenigneissia. Ruunavuori W, Sahala, Rautalampi (3223 12 B, x = 6948 .660, y = 3493 .120). Paljastumilla voi todeta tutkimusalueen vanhimpana intrusiivikivend (1920 Ma) pidettavan gneissimaisen tonaliitin leikkaavan ja migmatisoivan raitaista, emaksista metavulkaniittia . Tilan alueella Iiikkumiseen tarvitaan maanomistajan lupa .

74 Suomcn geologinen kartta . Kallioperakarttojen sclityksct 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera

Summary :

PRE-QUATERNARY ROCKS OF THE RAUTALAMPI AND KARTTULA MAP-SHEET AREAS

Main features of the bedrock

The study area is located in the contact zone of the Central Finland granitoid complex and the so-called Savo schists, in a zone affected by the geotectonic suture known as the Raahe-Ladoga fracture line . The main part of the bedrock comprises Early Proterozoic synorogenic granitoids, which include granites, granodiorites, tonalites and monzonitic rocks . Among these, the gneissose tonalites, at 1920 Ma, represent the earliest group. Occurrences of mafic plutonic rocks are small . Between the plutonic bodies there are remnants of supracrustal formations . These are mainly metapelites, metavolcanites and quartz feldspar gneisses of sedimentary genesis . The largest continuous formation of supracrustal rocks belongs to an association of deformed and metamorphosed rocks of volcanic and sedimentary genesis in Rautalampi . Granitic and basic dykes cut the plutonic and supracrustal rocks . Metamorphism took place at the temperatures and pressures of the upper amphibolite facies . In about the middle of the study area, there has been regional metamorphism at granulite facies . Fracture zones and faults, both of various ages, cut the bedrock and its structures . Of these, the NW - SE-trending Iisvesi fault zone is the most prominent. It is associated with the Raahe-Ladoga fracture line .

Supracrustal rocks

Most quartz feldspar gneisses (Tables I and 11) occur in the Karttula map- sheet area . They contain varying amounts of potassium feldspar and plagioclase . Gneisses in which plagioclase is dominant are usually banded with hornblende- rich interlayers associated . Gneisses with dominant potassium feldspar are more homogenous and contain less dark minerals . Migmatizing granitic veins and dykes are common in the gneisses . The mica-rich sedimentary rocks (Tables 2 and I I) are, by origin, mostly clay and mixed sand deposits. Usually, their primary structures have been lost because of migmatization (Fig. 6) . In many places, the mica gneisses contain hornblende and remnants of amphibolite layers, as an indication of source material with a volcanic component (Fig . 7) . The pelitic origin of the intensively migmatized mica gneisses of the central part of the Rautalampi map-sheet area is usually indicated only by biotite-rich bands and aluminium-rich porphyroblasts (garnet, cordierite, sillimanite) with a granodioritic neosome. Acidic or intermediate, calcareous layers have been metamorphosed to hypersthene gneisses, which occur as crushed fragments and/

75 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, tehdet 3223 ja 3224 Antti Pdlijlirvi or larger inclusions in migmatites (Fig . 10) . Hypersthene often occurs with garnet, occasionally also with cordierite . The migmatitic mica gneisses represent high-grade metamorphism and differ from the metapelite formation in southeastern part of Rautalampi map-sheet area, where the main rock-type is fine-grained, relatively sandy metagraywacke . Clayey layers have been recrystallized as schists (Fig . 1 l ), which contain abundant biotite and muscovite, and in places sillimanite . The migmatitic mica gneisses of the southern part of the Karttula map-sheet area are attached to the Rautalampi volcanosedimentary association, which contains, in addition to pelitic sediments, intermediate and acidic gneisses and amphibolites . This formation extends to the Rautalampi map area where is also a separate occurrence of rocks belonging to the same association . More or less migmatitic, medium- or fine-grained, acidic to basic gneisses (Fig . 14) belong to a rock assemblage mainly containing material of volcanic origin (coloured grey or green on the map depending on the dominant composition) . Synsedimentary mica gneisses with graphitic or calcareous interlayers are associated with the gneisses of volcanic origin (Fig . 16) . The basic layers are either homogenous or somewhat banded amphibolite composed of hornblende and plagioclase . Besides hornblende, the banded types contain ortho- or clinopyroxene, often both . Sometimes orthoamphibole replaces hornblende . Intermediate and acidic layers (Tables 4 and 12) are banded and contain plagioclase and quartz (10-30 %) . Acidic layers contain varying amounts of biotite and hornblende ; there is also pyroxene (10-30 %) in intermediate layers . The volcanic gneisses include hydrothermally altered, commonly coarse-grained layers (Tables 5 and 12) often containing, besides typical garnet and cordierite, hypersthene or orthoamphibole, and a little biotite . Light-coloured minerals in these are quartz and plagioclase (An 0 ,o) . Plagioclase may be absent in types containing abundant biotite . The mineral assemblages correspond to the pressure and temperature conditions of the high metamorphic grade of the area . Migmatizing gneissose tonalite occurs concordant or discordant to the layering in the gneisses of volcanic origin (Fig . 17). The amount of leucosome varies : in places gneissose tonalite is even the main rock type, containing only fragments and bands of amphibolite . Besides the amphibolite layers belonging to the Rautalampi volcanosedimentary association, the study area contains in places (mostly in the Karttula map-sheet area) amphibolites and hornblende gneisses, both of unclear origin . Most of them are probably paragneisses ; but particularly in deformation zones a mafic plutonic rock may have been transformed into gneiss . Some of the amphibolites may be interpreted as dykes based on their blasto-ophitic texture .

Plutonic rocks Silica-rich plutonic rocks

Of the granitoids, the tonalites, granodiorites and granites represent a normal SiO 2 - rich rock series . Based on their lower SiO, content the quartz diorites, quartz monzodiorites and quartz monzonites differ from these (Fig . 21) .

76 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset I : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-aluciden kalliopera

The most typical plagioclase-dominated intrusive rock is a medium-grained, somewhat orientated, granodiorite (Fig . 22), in which the potassium feldspar is microcline and the dark minerals are hornblende and biotite . In places, the granodiorite changes to tonalite or quartz diorite . Here and there, the granodiorite contains allotriomorphic or hypidiomorphic microcline phenocrysts . With an increasing amount of phenocrysts, equigranular granodiorite grades into porphyritic granodiorite, and further to porphyritic granite . Gneissose tonalite (Fig. 23), which migmatizes the metavolcanites of the volcanosedimentary association, contains abundant quartz but very little or no potassium feldspar . The rock has a relatively high susceptibility because it contains magnetite . Among the granites there are both equigranular and porphyritic types . Evidently, granitic magmatism occurred during several orogenic phases . The main part of the granites cut the other plutonic rocks, in places migmatizing them . In the Rautalampi map-sheet area, the porphyritic granite containing microcline phenocrysts 1-5 cm in diameter, appears to be the youngest granitoid . Its contacts with the porphyritic quartz monzonite are crosscutting or partly gradational . Among the granites, there are also more or less gneissose, often blastoporphyritic, potassium- and SiO,-rich variants, which the monzogranitoids enclose and cut as dykes .

Intermediate plutonic rocks The study area contains a complex of relatively SiO,-poor rocks with varying amounts of potassium feldspar. Among these compositionally intermediate plutonic rocks, there are both equigranular and porphyritic monzonitic types, with granitic dykes and also inclusions of varying sized normal granites . Equigranular monzogranitoids occur mainly in the northern part of the Rauta- lampi map-sheet area, from where they extend somewhat into the Karttula map- sheet area . A broad zone of porphyritic quartz monzonite divides this rock mass into two parts: the Rautalampi and Konnevesi intrusions. These show up well on the aeromagnetic map because of their magnetite content . The most common equigranular intermediate plutonic rock type is quartz monzodiorite (Fig . 30) . Almost quartz- free monzonitic or syenitic variations also occur . The quartz monzodiorite grades in places into quartz diorite . Using Streckeisen's (1976) classification, the porphyritic monzogranitoids are compositionally quartz monzonites or quartz syenites, less commonly quartz monzodiorites or monzonites . Predominant composition is quartz monzonite . Porphyritic monzogranitoids cut the equigranular types . Sometimes, there are also transitional types between the equigranular and porphyritic monzonitic rocks. Usually, the porphyritic quartz monzonite (Fig . 31) is unorientated or seldom weakly orientated . The phenocrysts are predominantly orthoclase with a diameter of 2-4 cm, and are either allotriomorphic or hypidiomorphic . The dark colour of a fresh surface of a split rock is a common distinguishing feature of the monzogranitoids . This feature is the result from the brownish grey or green colour of the feldspar, and in part from the pyroxene content of the rock . A low

77 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antii Pdglarri quartz content is another feature observable in the field . In addition, the monzonitic rocks are strongly weathered ; the weathering thickness of exposed rock varies from 10 to 30 cm .

Mafic and ultramafic plutonic rocks The study area contains numerous, but mostly small, occurrences of mafic rocks . Based on texture and mineral composition, they can be divided into two groups . The first comprises allotriomorphic-granular hornblende gabbros and hornblende diorites ; the other comprises diorites and gabbros, which contain pyroxene . The shapes of minor bodies of hornblende gabbro and hornblende diorite follow the surrounding structures . Their contacts with the granitoids are not often very sharp . The essential constituents are a green hornblende and an andesitic or labradoritic plagioclase . Biotite is found commonly . In places the rocks have suffered alteration, the hornblende being chloritizated and the feldspar replaced by a saussuritic aggregate. The distribution of pyroxene-bearing gabbros and diorites in the study area appears to favour zones of high metamorphic grade . The pyroxene gabbros are texturally hypidiomorphic or subophitic . Locally, penetrating ophitic fine-grained dykes are associated . Hybrid structures, developed by the limited mixing of magmas of different composition (Fig . 34), occur either where a mafic magma has mingled with an SiO,-rich melt, or where the temperature of the previously crystallized country rock has made possible the partial melting during intrusion . Ultramafic plutonic rocks occur as various separated lenses or as differentiated portions in mafic intrusions . The differentiated ultramafic rocks are composed mainly of pale clinoamphibole and orthopyroxene, less commonly with olivine . The separated inclusions occuring in supracrustal environment are medium- or coarse-grained, green or black in colour, and structurally massive . By mineral composition they are hornblendites, pyroxene hornblendites or peridotites .

Dyke rocks

Dark-coloured, mafic dykes are quite common in the study area . These often occur as tectonized fragments in the country rocks (Fig . 37) . Based on their composition, these amphibolitic or texturally ophitic mafic dykes are marked on the map as "gabbroid dykes" . Also in the amphibolitic dykes, despite metamorphism, there is sometimes a recognisable blasto-ophitic texture. Granitic dykes are also quite common . These relatively thin dykes are mostly aplites or coarse-grained pegmatites . In places, equigranular or porphyritic granites occur as dykes tens of metres wide.

Age relations, metamorphism and deformation

The bedrock of the study area represents the deeply eroded roots of an Early Proterozoic orogenic zone (2000 Ma), which borders an older Archaean craton . The

78 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset I : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopcra bedrock has a complex structure that is the result of tectonism, metamorphism and prolonged movements . Only some statements, based on a few age determinations and field relations, can be made about the structure of the bedrock . Gneissose tonalites migmatize metavolcanites belonging to the Rautalampi volcanosedimentary association . The composition of the tonalites and the bimodal nature of the volcanites point to island arc-type magmatism . This association's tonalites represent a quite early phase in development of the orogen . In addition to volcanic, calcareous, and graphite-bearing layers, the association also contains pelitic interlayers . In the Konnekoski area, where the schists form a domal structure, the mica gneisses overlie the metavolcanites . These mica gneisses do not differ in essence from other strongly migmatized mica gneisses in the study area, which are characterised by a relatively high calcium content . The graywacke schists in the southeastern corner of the Rautalampi map-sheet area exhibit graded bedding, which is a feature typical of marine turbidites . Conglomerate occurring at the northwestern margin of the formation contains both volcanogenic and tonal itic pebbles . It is probable that the graywacke schist does not belong to the same stratigraphic sequence as other supracrustal rocks on the study area, but instead its present position is the result of thrusting movements from the southeast. The gneissose tonalite that migmatizes the metavolcanites has not been seen to cut any of the other intrusive rocks in the study area . From the tonalites, two age determinations have been made based on the lead isotope content of zircon : Rastinpaa 1922 ± 12 Ma (Korsman et al. 1984) and Pyoreasuonvuori 1914 ± 4 Ma (Vaasjoki & Sakko 1988) . The porphyritic quartz monzonite is another reference point in the stratigraphy of the plutonic rocks. This rock has yielded a zircon age of 1887 ± 16 Ma (Korsman et al ., 1984) . The porphyritic quartz monzonite cuts both the equigranular quartz monzodiorites and certain granite types (Fig . 41) . Equigranular quartz monzodiorite also occurs as dykes in the granites (Fig . 42). The porphyritic granite contains inclusions of porphrytic quartz monzonite . Field relations indicate that this granite with phenocrysts of potassium feldspar is the youngest granitoid in the study area (not including the pegmatitic dykes) . Probably the difference in age to the porphyritic quartz monzonite is not considerable . The metamorphic rocks of the study area have crystallized mostly at temperature and pressure conditions corresponding to those of the amphibolite facies . In the zone characterised by hypersthene-bearing plutonic rocks, recrystallization has taken place in the granulite facies . Pelites and semipelites metamorphosed in the amphibolite facies are mostly migmatitic biotite plagioclase gneisses with veins of trondhjemitic leucosome . In places, they contain small garnet porphyroblasts . Synkinematic granitoids contain biotite and green hornblende . These contain sphene as a common accessory mineral, with epidote, chlorite and sericite in strongly deformed zones . The unmigmatized graywacke schist of the southeastern corner of the Rauta- lampi map-sheet area contains muscovite as well as biotite . Cordierite is not seen

79 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehdet 3223 ja 3224 Antti Paajarvi in thin section . Metamorphism took place in the amphibolite facies . However, the temperature has not been sufficient for the formation of an anatectic melt . In the part of the study area characterised by hypersthene-bearing, intermediate granitoids, there are schlieren-schollen structures in the metapelites and, in places, nebulitic or diatexitic migmatites . The usual mineral assemblage in these is garnet, cordierite, potassium feldspar, sillimanite, biotite, plagioclase and quartz . The mineral assemblage seen in the intermediate metavolcanites is orthopyroxene, plagioclase, quartz, biotite and hornblende . The mineral compositions are typical of granulite facies rocks . In places, orthopyroxene, cordierite and garnet occur together indicating relatively high granulite facies temperature and pressure conditions . In the rocks of the study area, there is usually a more or less clear preferred orientation formed as a result of ductile folding . In the supracrustal rocks it often indicates isoclinal folding with a strong axial planar foliation and a lineation with the same trend as the fold axis . The foliation also often appears to have the same trend as the primary layering . Movements have continued long after consolidation, and postmetamorphic faults of different ages cut the bedrock . The lisvesi fault zone has the same trend as the Raahe-Ladoga fracture line . In many places mylonitic rocks indicate fault and shear zones (Fig . 44) .

80 VIITTEET - REFERENCES

Debon, F . & Le Fort, P . 1983 . A chemical-mineralogical classification of common plutonic rocks and associations . Transactions of the Royal Society of Edinburgh : Earth Sciences 73 (for 1982), 135-149 . Hamalainen, L . 1983 . Vcsannon rakennuskivitutkimus 1982 . 28 s ., 9 liitetta . Keski-Suomen rakennus- ja teollisuuskiviselvitys 1989 . Keski-Suomen seutukaavaliitto, julkaisu 95, sarja B . 128 s . Korsman, K ., Holtta, P ., Hautala, T . & Vasenius, P . 1984 . Metamorphism as an indicator of evolution and structure of the crust in Eastern Finland . Geological Survey of Finland, Bulletin 328 . 40 s . Korsman, K ., Koistinen, T ., Kohonen, J ., Wennerstrom, M ., Ekdahl, E ., Honkamo, M ., Id- man, H . & Pekkala, Y . (toimittajat) 1997 . Suomen kallioperakartta I :I 000 000 . Espoo : Gcologian tutkimuskeskus . Lahtinen, R . 1985 . Rautalammin Pukkiharjun Cu-Zn-malminaihecn ja sen ympariston geokemia ja petrografia . Pro grade -tutkielma, Helsingin yliopiston geologian laitos . 183 s . Lahtinen, R . 1988 . Rautalammin Pukkiharjun sulfidiesiintyman ja sen sivukivien geokemia ja petrologia . Julkaisematon lisensiaattityo, Helsingin Yliopisto . 167 s . Lahtinen, R . 1994 . Crustal evolution of the Svecofennian and Karelian domains during 2.1- 1 .79 Ga, with special emphasis on the geochemistry and origin of 1 .93-1 .91 Ga gneissic tonalites and supracrustal rocks in the Rautalampi area, central Finland . Geological Survey of Finland, Bulletin 378 . 128 s . Paajarvi, A . 1985 . Vesanto . Suomen geologinen karita I : 100 000, kallioperakartta, lehti 3313 . Geologian tutkimuskeskus . Paajarvi, A . 1991a . Vesannon kartta-alueen kalliopera . Summary : Pre-Quaternary rocks of the Vesanto map-sheet area . Suomen geologinen kartta 1 : 100 000, kallioperakarttojen selitykset . lehti 3313 . Geologian tutkimuskeskus . 64 s . Paajarvi, A . 1991b . Karttula . Suomen geologinen kartta 1 : 100 000 . kallioperakartta, lehti 3224 . Geologian tutkimuskeskus . Paajarvi, A . 1999 . Rautalampi . Suomen geologinen kartta I : 100 000, kallioperakartta, lehti 3223 . Geologian tutkimuskeskus . Ronty, H . 1992 . Suonenjoki maantieteellisena kokonaisuutena . Pro gradu -tutkielma, Hel- singin yliopiston maantieteen laitos . 101 s . Streckeisen, A . 1976 . To each plutonic rock its proper name . Earth Science Reviews 12, 1-33 . Sodergard, B . 1985 . Ett mikroklingranitomrade i den dstra delen av centralfinska granitoidbatoliten, en modell for bildningen av graniten och sambandet med sidobergarterna . Pro gradu -tutkielma, Abo Akademi . 75 s . Vaasjoki, M . & Sakko, M . 1988 . The evolution of the Raahe-Laatokka zone in Finland : isotopic constraints . Julkaisussa : Korsman, K . (toim .) Tectono-metamorphic evolution of the Raahe-Laatokka zone . Geological Survey of Finland, Bulletin 343, 7-32 . Wilkman, W . W . 1933 . Kuopio . Suomen geologinen yleiskartta 1 : 400 000, kivilajikartta, lehti C3 . Suornen geologinen toimikunta . Wilkman, W . W . 1938 . Kuopio . Suomen geologinen yleiskartta 1 : 400 000, kivilajikartan selitys, lehti C3 . Suomen geologinen toimikunta . 171 s . Aikas, K . 1977 . Suonenjoen-Rautalammin alueen geologia kallioperakartoituksen ja geofy- sikaalisten matalalcntokarttojen avulla tulkittuna . Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopiston geologian laitos . 55 s . + 10 Iiitek .

81 Suomen geologinen kartta . Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lchdet 3223 ja 3224 Antti Plicyai i

Lute - Appendix

Taulukoissa kaytettyja lyhenteita - Abbreviations used in Tables

Mineraalinimilyhenteet - Abbreviations for mineral names atf = antofylliitti - anthophvllite kv = kvartsi - quartz bt = biotiitti - biotite mu = muskoviitti - muscovite ep = epidootti - epidote opa = opaakki - opaque gra = granaatti - garnet pl = plagioklaasi - plagioclase k1o = kloriitti - chlorite py = pyrokseeni - pyroxene kms = kalimaasalpa - potassium sil = sillimaniitti - sillimanite feldspar sv = sarvivalke - hornblende krd = kordieriitti - cordierite kum = kummingtoniitti - cummingtonite

Kivilajinimilyhenteet - Abbreviations for rock names afb = amfiboliitti - amphibolite pfkvmon = porfyyrinen dr = dioriitti - diorite kvartsimontsoniitti - porphyritic ejk = emaksinen juonikivi - basic quartz monzonite dike rock pfkvmondr = porfyyrinen gb = gabro - gabhro kvartsimontsodioriitti - porphyritic gnton = geissimainen tonaliitti - quartz monzodiorite gneissose tonalite pfkvsye=porfyyrinen kvartsisyeniitti gr = graniitti - granite - porphyritic quartz syenite grdr = granodioriitti - granodiorite pfmon = porfyyrinen montsoniitti - hbk = hornblendiitti - hornblendite porphyritic monzonite ka = karsikivi - skarn rock prd = peridotiitti - peridotite kvdr = kvartsidioriitti - quartz diorite pyafb = pyrokseeniamfiboliitti - kvmon = kvartsimontsoniitti - quartz pvroxene amphibolite monzonite pydr = pyrokseenidioriitti - pyroxene kvmondr = kvartsimontsodioriitti - diorite quartz monzodiorite pygr = pyrokseenigraniitti - pyroxene kvsye = kvartsisyeniitti - quartz granite syenite pygrdr = pyrokseenigranodioriitti - nor = noriitti - norite pyroxene granodiorite ofigb = ofiittinen gabro - ophitic pykvdr = pyrokseenikvartsidioriitti - gabbro pyroxene quartz diorite pfgr = porfyyrinen graniitti - ton = tonaliitti - tonalite porphyritic granite pfgrdr = porfyyrinen granodioriitti - porphyritic granodiorite Julkaistut kallioperakartat (1 : 100 000) ja selitykset (*), Tilapaiskartta [ I Published maps of Pre- Quaternary rocks (1 : 100 000) and explanations (*) , Temporary map [ ]

1 .9 .2000 * 0034+0043 Signilskar, 1978 . * 2223 Alavus, 1970 . * 3234 Varkaus, 1980 . 1011 Lagskar, 1978 . * 2224 Kuortane, 1971 . * 3311 Viitasaari, 1966 . * 1012 Mariehamn, 1979 . * 2231 Mantta, 1976 . * 3312 Pihtipudas, 1969 . 1013 Kokiir, 1981 . * 2232 Keuruu, 1963 . * 3313 Vesanto, 1985 . 1014 Fogl6, 1980 . * 2241 Ahtari, 1970 . * 3314 Pielavesi, 1977 . * 1021 Geta, 1978 . * 2313 Alajarvi, 1979 . * 3321 Pyhajarvi, 1992 . 1022+1024 Hullberga, 1992 . * 2314 Evijarvi, 1992 . 3322 Karsamaki, 1992 . * 1023 Kumlinge, 1978 . 2321 Pietarsaari, 1981 . * 3323 Kiuruvesi, 1977 . 1031 UtO, 1983 . 2322 Kokkola, 1980 . * 3332 Lapinlahti, 1987 . 1032 Korppoo, 1987 . 2323 Kaustinen, 1971 . * 3334 Nilsia, 1980 . * 1033 NW, 1954 . * 2324 Kannus, 1961 . * 3341 lisalmi, 1990 . * 1034 Nagu, 1973 . 2331 Kyyjarvi, 1993 . * 3343 Rautavaara, 1997 . 1041 Inio, 1986 . 2332 Perho, 1976 . 3412 Rantsila, 2000 . * 1042 Vehmaa, 1992 . * 2334 Kinnula, 1962 . * 3422 Oulujoki, 1983 . 1043 Turku, 1994 . * 2341 Lestijarvi, 1964 . 3423 Utajarvi, 1994 . 1131 Uusikaupunki, 1994 . * 2342 Sievi, 1962 . 3424 Sanginkyla, 1992 . * 1132 Rauma, 1993 . * 2343 Reisjarvi, 1963 . 3433 Sotkamo, 1981 . 1133 Y1ane, 1994 . * 2344 Nivala, 1962 . 3434 Paltamo, 1993 . * 1134 Kokemaki, 1994 . * 2413 Kalajoki, 1955 . 3442 Puolanka, 1990. 1141 Luvia, 1994 . * 2431 Ylivieska, 1955 . 3443 Hyrynsalmi, 1989 . 1143 Pori, 1994 . * 2432+2414 Pyhajoki, 1957 . * 3511 Kiiminki, 1984 . * 1242 Korsnas, 1960 . * 2433 Haapavesi, 1958 . 3531 Jonku, 1977 . 1343 Vexala, 1981 . * 2434 Vihanti, 1958 . 3541 Rytinki, 1979 . * 1823 Kilpisjarvi, 1994 . * 2441 Raahe, 1959 . 3543 Loukusa, 1980 . 1832 Ropi, 1988 . * 2443 Paavola, 1959 . * 3612 Rovaniemi, 1996 . * 1842 Halti, 1994 . * 2533 Haukipudas, 1986 . 3642 Pelkosenniemi, 1979. 2011 Hanko, 1970 . * 2541 Kemi, 1971 . * 3643 Kursu, 1967 . 2012 Pernib, 1955 . * 2542+2524 Karunki, 1972 . 3644 Vuotostunturi, 1983 . 2013 Jussaro, 1973 . *2543 Simo, 1975 . * 3713 Sodankyla, 1979 . [* 2014 Tammisaari, 1991 .] *2544 Runkaus, 1971 . * 3714 Sattanen, 1980 . * 2021 Salo, 1955 . 2713 Kolari, 1984 . 3723 Peurasuvanto, 1993 . * 2022 Marttila, 1957 . 2714 Kihlanki, 1981 . 3733+4711 Savukoski, 1986 . * 2023 Suomusjarvi, 1955 . *2723 Muonio, 1980 . * 3934+4912+4914 Naatamo, 1994 . * 2024 Somero, 1955 . 2731 Kurtakko, 1992 . * 4112+4111 Imatra, 1966 . 2031 M8kiluoto, 1992 . 2732 Kit61a, 1984 . * 4121 Virmutjoki, 1987 . * 2032 Siuntio, 1960 . * 3012 Pellinki, 1965 . 4122 Lohilahti, 1992 . *2034 Helsinki, 1967 . * 3021 Porvoo, 1964 . * 4123+4114 Parikkala, 1982 . 2041 Lohja, 1994 . * 3022 Lapinjarvi, 1962 . * 4124+4132 Punkaharju, 1980 . * 2042 Karkkila, 1953 . * 3023+3014 Kotka, 1970 . * 4213 Kerimaki, 1975 . * 2043 Kerava, 1969 . * 3024 Karhula, 1965 . * 4214 Raakkyla, 1985 . *2044 Riihimaki, 1956 . * 3041+3043 Haapasaari, 1972 . * 4221 Heinavesi, 1993 . * 2111 Loimaa, 1953 . * 3042 Hamina, 1973 . * 4222 Outokumpu, 1971 . * 2112 Huittinen, 1976 . * 3044 Vaalimaa, 1979 . 4223 Joensuu, 1985 . * 2113 Forssa, 1954 . * 3111 Lahti, 1964 . * 4224 Kontiolahti, 1971 . * 2114 Toijala, 1973 . * 3112 Heinola, 1970 . * 4231 Kitee, 1973 . * 2121 Vammala, 1967 . * 3113 Kouvola, 1963 . * 4232+4234 Tohmajarvi, 1967 . * 2122 Ikaalinen, 1952 . * 3114 Vuohijarvi, 1969 . * 4241 Kiihtelysvaara, 1971 . 2122 Ikaalinen, 1993 . * 3121 Sysma, 1977 . * 4242 Eno, 1983 . * 2123 Tampere, 1961 . * 3122 Joutsa, 1982 . * 4243 Oskaj8rvi, 1983 . * 2124 Viljakkala-Teisko, 1953 . * 3123 Mantyharju, 1978 . 4244+5222 Ilomantsi, 1973 . * 2131 Hameenlinna, 1949 . 3124 Hirvensalmi, 1988 . *4311 Sivakkavaara, 1971 . * 2132 Valkeakoski, 1970 . * 3131 Luumaki, 1975 . 4322 Puukari, 1993 . * 2133 Karkkia, 1961 . * 3132 Savitaipale, 1965 . * 4411 Ontojoki, 1976 . * 2134 Lammi, 1964 . * 3133 Ylamaa, 1979 . * 4412 Hiisijarvi, 1973 . * 2141 Kangasala, 1964 . * 3134 Lappeenranta, 1964 . * 4413 Kuhmo, 1978 . 2142 Orivesi, 1986 . * 3141 Ristiina, 1990 . 4414+4432 Lentiira, 1993 . 2143 Padasjoki, 1971 . * 3142 Mikkeli, 1980 . * 4421 Moisiovaara, 1986 . 2144 Kaipola, 1973 . * 3144 Sulkava, 1966 . * 4423+4441 Ala-vuokki, 1987 . * 2213 Kuru, 1960 . * 3223 Rautalampi, 2000 . 4522 Vasarapera, 1989 . * 2214 Virrat, 1965 . * 3224 Karttula, 1991 . * 4524+4542 Kuusamo, 1973 . 2221 Jalasjarvi, 1990 . 3231 Haukivuori, 1984 . * 4613 Rukatunturi, 1982 . 2222 Seinajoki, 1962 . 3232 Pieksamaki, 1971 . * 4621+4623 Salla, 1967 . * 2222 Seinajoki, 1991 . 3233 Rantasalmi, 1973 .

Karttoja ja karttaselityksia myy : The maps and explanations may be purchased at : Geologian tutkimuskeskus (GTK) Geological Survey of Finland Julkaisumyynti Publication sales PL 96 P.O . Box 96 02151 Espoo FIN-02151 Espoo, Finland Pub. 0205 50 11 Phone +358 205 50 11

E -mail : [email protected]; WWW-address : http ://www.gsf.fi

OOOZ ~O oattd1[HX UvPRA X- SLL-069- 1c6 NHSI LS22069LS692 6 000 001:1 U019FAFp dew 000 OOVI o4uEF;tiaFvnjr?I

.Z 1C9i ~~~ ZC( .09 170Z CZ .Z M-21-3 l79 ~2701 ~~ ~Ewj~® ICtI • L Z li ® ZC11

C71C 1712 Ct12 alt ® 1711 2SC Z7u ~®

Z9 ~ .Z9 Z7>

RiZ 1®,®, zzzz owl LEE) ® CCEC IICE CC Z IECZ CIEZ ItEZ ®= ~ 7Cft >tCZ ZlQ ~• ~~ ~® 2>CZ ,79 1E 7z ~~~

®® 7E0C IM - C7>Zw _- ® 17) E77E

ZL 7 771E

1 99 9 ∎ L

E79Z 179E ~~ ®~c~~~ZZ97 Z79C 7792 Z79Z

~11L7 CE~LE 1CLE 1CLZ I ZCLE LCGL ®~ 1ZL C7LE t7LZ •99 • 9 MZZL777L( Z 11- ®, IC9Z f19Z 1192 EC

0197 7E9E ZE9E 719E

Z97C79E 179 ME Z9EC79Z ,DZ E> ~~1 R9C 9E Z7BE 791

.of (167 I167I1 1t6E ME 16C !Z ,57 0167**7COE~I ZC6E ME

L176C

.LZ