DOCSLIB.ORG

ARK IS?X%.A:~** 4 I.&

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
ARK IS?X%.A:~** 4 I.& nARK ~IS?X%.A:~**4 i.& ESIPUHE JOHDANTO KUOPION LmNIN KALLIOPERX ~YTETYTRAKENNUSKIVILAADUT RAUTALAMPI 3323 SUONENJOKI 3241 LEPPXVIRTA 3243 VESANTO , KARTTULA 3224 IISVESI, KUOPIO 3242 VEHMERSALMI 32 44 PAAKKILA, OUTOKUMPU 4222 VESANTO, TERVO 3313 MAANINKA, SIILINJARVI 3331 HALUNA, JUANKOSKI 3333 LUIKONLAHTI, KAJOO 4311 PIELAVESI 3314 LAPINLAHTI, VARPAISJXRVI 3332 NILSIX, SXYNEINEN 3334 KIURUVESI 3323 IISALMI, SONKAJXRVI 3341 RAUTAVAARA 3343 REMSKYLX, SALAHMI 3324 VIEREMK, SUKEVA 3342 KUOPION LmNIN RAKENNUSKIVIESIINTYlIIEN TARKASTELU KIRJALLISUUS KUVIA TEKSTISSX 31 KPL Louhos sijaitsee aivan tien vieressa Karkkolan kohdalla, X=6939.90, Y=503.60. Kivi on rakenteeltaan tasarakeinen, raekoko karkea.Louhoksesta itaan n. 300 m on suurempia kallioita, joissa kivi my8s on turnman punaista graniittia, mutta hienompi rakeista. Louhoksen ymparisto on irtomaan peitossa, eika kiven rakoiluominaisuuksista voi esittaa arvioita. Kivea on kaytetty 1930-luvulla paikalliseen tar- peeseen siltoja ym. varten. Karttalehden itaosassa Laitilanniemessa Leppavirran kun- ( 3 ) nan alueella on Mustalahden ja Jouhteisen valisella alueel- la porfyyrista ehjza graniittia, variltaan harmaata. Kives- saon harmaassa perusmassassa 1-6 cm:n suuruisia valkeita tai p~nertavia~pitkulaisiatai neliomaisia maasalpahajara- keita. Porfyyrigraniittia tavataan suurina kalliopaljastumina jotka nayttavat suhteellisen ehyeilta. Kivi on usein suun- tautunutta ja siina on juonina hienompirakeista harmaata graniittia. Vaakarakoilu on vaakasuorassa ja riittavan har- vaa (Hamalainen 1984). Kiven modaalinen koostumus on seuraava: kvartsi 16.9 % plagioklaasi 46.1 kalimaasalpa 20.0 biotiitti 16.2 sarvivalke 0.4 pyrokseeni 0.4 100.0 % Sreckeisenin luokittelun mukaan kiven koostumus on graniitti- nen, lahella kvartsimontsoniittia. Suuri biotiittipitoisuus asettaa rajoituksia kiven hyotykaytolle. Jouhteisen ja Mustalahden valiset asumattomat kallioalueet sopisivat hyvin rakennuskivituotantoon, jos kiven koostumus 2 ja eheys jatkotutkimuksissa talla n. 2 km :n alueella havai- taan hyvaksi . likoostumus vaihtelee varsin suuresti: nayte n: o (Hamalainen 1983) 1 7 14 kvartsi plagioklaasi antipertiitti kalimaasalpa pertiitti biotiitti malmimineraalit sarvivalke M2kilamnbkalliolla on kolme eri louhosta, suurin niista kool- taan n. 100 x 30 m 2 . Rakoilun laatu on huono ja aiheuttaa suuren hukkakivimaaran. Pystyrakoilun kaade on 75/360 ja 65/105 eli vinorakoilua ja vaakarakoilun kaade 10/300, rako- vali 20-300 cm. Kiven vari on hyva, voimakkaan punainen, mutta pilsteisyys ja epahomogeenisuus on siina hyvin yleista.Li- saksi on havaittavissa ruostumista lohkopinnoilla, mika viit- taa rautakiisujen lasnaoloon kivessa. Makilamminkallion kiven suurimittakaavainen kaytto rakennuskiveksi ei voi tulla ky- symykseen sen rikkonaisuuden ja epahomogeenisuuden takia. Kivi lohkeaa kiilattaessa kuitenkin hyvin (Hamalainen 1983), mika tekee sen kayttokelpoiseksi mm. hautakivi-, kadunreuna- kivi- ja noppakivituotantoon. Makilamminkallion sijainti on X= 6979.65, Y= 462.15 . IISVESI, KUOPIO 3242 Karttulanja Suonenjoen alueella on laajalti harmaata por- ( 11 ) fyyrigraniittia, joka yleensa on keskikarkeata, biotiitti- pitoista ja selvasti liuskeista. Suonenjoella on vanha lou- hos vanhan rautatien mutkassa (X= 6950.20, Y= 506.90).Kivi on rikkonaista, vaakarakovali puolen metrin luokkaa. Samaa kivilajia on nahtavissa Suonenjoen kohdalla valtatien tie- leikkauksissa Katajamaessa. Kivi on muuten hyvan nakoista, mutta 0.5- 1 m:n rakovalilla oleva vaakarakoilu ja vino pystyrakoilu pilaavat sen. Aikanaan on tiheasta vaakarakoi- puolelta, Laivonsaaresta ja Sayneensalosta (Wilkman 1938, s. 153). Kuopion seudun dolomiittisista kalkkikivista ovat Jynkan ja Korsumaen suurimmat (Wilkman 1938, s.35-37). Jynkan dolomiittivyohyke kulkee Jynkanlahden suunnassa lahden ( 17 pohjoisrantaa pitkin ja Petosenjarven pohjoispuolitse ita-lansi suuntaan Pienen Neulamaen juurelle, missa se kaantyy luodetta kohti. Vyohykkeen koko pituus on 3.5 km ja leveys 10-60 m. Jynkanlahden lansiosassa on pari louhosta, joista kivea on louhittu kalkinpolttoa varten. Lahden lansipaiin kohdalla on ollut Jynkan vanha louhos, jossa kerrossarjan leveys on n. 60 m. Kalkkikivi on epa- puhdasta ja kerrossarjassa on serpentiini-, kvartsi-, diopsidi- ja kiillerikkaita kerroksia. Korsumaen dolo- ( 18 miittikerrokset sijaitsevat Korsumaen etelarinteessa vanhan maantien molemmilla puolilla, jossa on vanhoja lou- hoksia. Korsumaen dolomiittikerroksen pituudeksi on ar- vioitu n. 2 km, leveys 100-200 m (WillaMn 1938, taulu I) . VEHMERSALMI 32 44 Leppiivirran Saamaskylalla on Kaatronkankaalla Juurikka- maen keskiosassa samanlaista valkeaa graniiittia kuin ( 19 maen etelapaassa (X=6950.16 Y=540.94). Tama biotiitti- graniitti on suhteellisen ehjaa, mutta siina esiintyy vari- vaihtelua ja suuntautuneisuutta. Kivea on otettu kiilaa- malla kallion pintaosista. Varsin tihea vaakarakoilu on tehnyt kiven oton pintaosista helpoksi. Pystyrakoilu on suunnissa 070, 160 ja 220°. Lohkeavuus on paikoitellen kaa- revaa. Kiven mineraalikoostumus on seuraava (Hamalainen 1984): nayte n:o 1 A 1 B kvartsi 34.2 29.1 plagioklaasi 38.2 36.7 kalimaasalpa 22.0 31.2 muskoviitti 1.1 - biotiitti 2.2 2.5 granaatti 2.1 - Iso Honkamaesta (X=6996.70, Y=521.10) on louhittu harmaan punertavaa porfyyrista karkearakeista graniittia. Kivi on ( 22 lievasti suuntautunutta, hyvin ehjaa. Vaakarakoilu kaade on 10-15/360, rakovali 1-2 m, pystyrakoilun kaade on 80-90, rakosuunnat 070-080, 160-180, 210-220, 270-290, rakovali suurempi kuin 5 m. Kivessa on epahomogeenisuutena tumrnia murs- kaleita. Louhoksen koko on n. 50x30 m 2 , pystyrintaukset 5- 10 m korkeita. Kiven mineraalikoostumus on (Hamalainen 1982): Naytteen n:o 1 2 3 4 5 6 7 kvartsi plagioklaasi kalimaasalpa pertiitti biotiitti sarvivalke titaniitti serisiitti epidootti apatiitti Ison Honkamaen porfyyrinen graniitti soveltuu eheytensa vuoksi rakennuskivilouhintaan. Kivessa esiintyva suuntautuneisuus ja epahomogeenisuus ovat kuitenkin sen arvoa alentavia teki- joita. Kasurilanmaessa Siilinjarvella on aiemmin ollut Suomen Mine- ( 23 ) raali 0y:lla kvartsiittilouhos aivan lahella rautatieta. Kvart- siittia on kaytetty jauhettuna eri tehtaissa tarpeellisiin suodatinlaitteisiin (Wilkman 1938, s. 150). Maaningan Kolmikannassa Pulkonkoskella (X=7001.75, Y=511.15) ( 24 ) on Oy Lohja Ab tutkinut dolomiittikalkkikiviesiintymaa, jossa kalkkikivi on vihertavan harmaan valkeata, raidallista. Pysty- rakoilun kaade on 85/100, rakovali n. yhden metrin luokkaa. Kerroksellisuuden kaade on 85/010. Kivessa on kaunis viherta- van harmaa kuviointi , jota vo'isi hyodyntaa marmoriesineiden ja -1evyjen valmistuksessa Siilinjarven Tosossa (X=7001.00, Y=526.27 ) on Geo- ( 25 ) logian tutkimuskeskuksen valtaama dolomiittikalkkikiviesiin- tyma, jossa kivi on variltaan harmaata. Erikoisen poimutus- rakenteensa ja epapuhtautena esiintyvien silikaatimineraalien takia on kivessa varsin elava pintakuviointi, minka ansiosta kivea voidaan kayttaa sahattuna esimerkiksi poytalevyiksi, jos eheys on riittava. Kuopion kaupungin talo- ja katurakennuksiin on otettu kivea Sii- linjarven Ruskeamaesta (X=6986.30, Y=536.95) kallion pinta- ( 26 ) osasta. Kivi on suuntautunutta harmaata graniittia,jossa epa- homogeenisuutena on juovaisuutta ja pegmatiittijuonia. Pysty- rakoilu on kalliossa harvassa, rakovali on yleensa suurempi kuin 5 m. Vaakarakoilu on ainakin kallion pintaosissa tihea, rakovali 0.5-1.5 m. Ruskeamaessa on laaja kallioalue, josta kivea on otettu useasta pienesta louhoksesta paaasiassa kii- laamalla, koska lustat ovat hyvat (Wilkman 1938, s.153). Jannevirralta 2 km lanteen Honkamaesta (X=6986.00, Y=539.80) ( 27 ) on louhittu vaalean harmaata tai punertavaa pieniporfyyrista graniittia useasta pienesta louhoksesta kallion pintaosista. Kiven vari ei ole aivan tasainen ja siina esiintyy pegmatiit- ti- ja kvartsijuonia. Pystyrakoilun kaateet ovat 80/110 ja 90/010, rakovali yleensa suurempi kuin 5 m. Vaakarakoilu on kallion pintaosissa 0.5-1 metrin rakovalilla. Kalliopaljas- tumia on Honkamaessa n. 150x500 m 2 :n alueella. Eheydeltaan Honkamaen graniitti vaikuttaa sopivalta rakennuskivituotan- toon. Graniittien mineraalikoostumukset ovat: Ruskeamaki Honkamaki kalimaasalpa 35.9 til. % 28.9 til. % plagioklaasi 25.8 32.0 kvartsi 32.4 30.2 biotiitti 5.3 7.1 sarvivalke 0.2 1.3 aksessoriset 0.4 0.4 pistelasku, 1000 pistetta aksessoriset: epidootti, titaniitti, apatiitti, zirkoni , opaakki HALUNA, JUANKOSKI 3333 Jannevirralta kilometrin verran luoteeseen on Vehkamaessa (X=6986.45, Y=541.30) kolme pienta louhosta kooltaan noin ( 28 ) 2 5 x 10 m . Kivilaji on vaalean harmaa, pieniporfyyrinen, keskirakeinen graniitti. Alimmassa louhoksessa kiven vari on tasaisen harmaa , mutta ylemrnissa louhoksissa on kives- sa juonina punertavaa graniittia. Pystyrakoilun kaade on 90/180 ja 85/280, rakovali suurempi kuin 2 m. Vaakarakoi- lun kaade on 5/170, rakovali 1.5-2 m. Louhos sijaitsee lentokentan (2 km) ja asutuksen (200 m) laheisyydessa, mika asettaa rajoituksia jatkokaytolle. Nilsian Haapamaessa on Pajulahden ja Kaareslahden valisel- la niemella (X=7003.10 , 543.12) suurina kallioina karkea- ( 29 ) rakeista, porfyyrista punaista syeniittia, jossa albiitti esiintyy pitkanomaisina hajarakeina. Kivessa muut mineraa- lit ovat: kalimaasalpa, kvartsi, arfedsoniittinen amfiboli, egiriiniaugiitti, titaniitti. Kalliot eivat ole kovin eheita, pystyrakoilu on 80/100 ja 90/210, rakovali 30-150 cm. Vaaka- rakoilusta ei saa selvaa kuvaa ilman lisatutkimuksia. Kau- niin varinsa takia on Pajulahden syeniitti sopivaa
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Association Between Environmental Stress and Epidermal Papillomatosis of Roach Rutilus Rutilus
    DISEASES OF AQUATIC ORGANISMS Vol. 72: 1–8, 2006 Published September 14 Dis Aquat Org Association between environmental stress and epidermal papillomatosis of roach Rutilus rutilus T. L. Korkea-aho1,*, J. M. Partanen1, V. Kiviniemi2, A. Vainikka3, J. Taskinen4 1Institute of Applied Biotechnology and 2IT Centre, Statistical and Mathematical Services, University of Kuopio, PO Box 1627, 70211 Kuopio, Finland 3Institute of Coastal Research, Swedish Board of Fisheries, PO Box 109, 74071 Öregrund, Sweden 4Karelian Institute, Department of Ecology, University of Joensuu, PO Box 111, 80101 Joensuu, Finland ABSTRACT: We studied the association between environmental stress and epidermal papillomatosis of roach Rutilus rutilus L. in Finnish waters using a ‘matched pairs’ design. Populations impacted by industrial and/or sewage effluents were compared to reference populations from pristine sites. We examined both the prevalence (proportion of diseased fish) and intensity (number of scales covered by tumors) of the disease. Results of Generalized Linear Mixed Models (GLMM) indicated that the risk of papillomatosis was 7.5 times higher in males than females, and increased 1.3 times for every 10 mm increment in fish length. We controlled for the possible effects of fish size, sex and temporal variation through sampling procedures and statistical analyses. Mean prevalence of epidermal papil- lomatosis was 16.6 and 5.8% in impact and reference populations, respectively (10 population pairs; nfish = 1714). Results of GLMM suggested that the risk of being diseased was 2.7 times higher in the impact than reference populations. Thus, the prevalence of epidermal papillomatosis in roach can be used as an indicator of environmental stress.
    [Show full text]
  • Ympäristön Tila 2008
    Pohjois-Savo YMPÄRISTÖN TILA 2008 M TRÖ S 2 ....... Taustaa 3 .......Ilma MARITA BJÖRK MARITA 4 .......Kuormitus vesiin 6 ....... Pintavesien tila 9 .......Pohjavedet 10 ..... Maaperä 11 .....Maankäyttö 12 ..... Luonto Pohjois-Savon ympäristökeskus www.ymparisto.fi/psa Pohjois-Savo YMPÄRISTÖN TILA 2008 Mikä on ympäristön tila Pohjois-Savossa? Usein esitetyyn kysymykseen ympäristömme AINEN M nykytilasta on vaikea antaa yksiselitteistä vasta- O TU A usta. Voidaan kuitenkin sanoa, että kehityksessä M OR on menty monin paikoin eteenpäin myös meillä J Pohjois-Savossa. Haasteitakin toki riittää. Pinta- ja pohjavetemme ovat pääsääntöisesti hyvässä tai jopa erinomaisessa kunnossa. Teollisuuden ja yhdyskuntien kuormitus vesiin on vähentynyt vuosikymmenten kuluessa. Ilmanlaatu on parantunut ja myös useimpien ilmansaasteiden päästömäärät ovat vähenemään päin. Myönteistä kehitystä on siis monin paikoin havaittavissa ja Pohjois-Savolla onkin mahdollisuus tarjota asukkailleen hyvä ja turvallinen elinym- päristö myös tulevaisuudessa. Vaikka monet tässäkin katsauksessa käsitellyistä ym- päristökysymyksistä ovatkin paikallisia, haastavat globaalit ongelmat kuten ilmastonmuutos tai luonnon monimuo- toisuuden köyhtyminen toimimaan myös maakuntatasolla. Työsarkaa riittää siis tulevaisuudessakin. Tieto ympäristön tilasta lisääntyy jatkuvasti, eivätkä uudet löydökset ole aina myönteisiä. Tästä saatiin esimerkki kes- ällä 2008 kun Varkauden Huruslahdelta ja sen alapuoliselta Haukivedeltä löydettiin korkeita TBT-pitoisuuksia. Pitoisu- udet ovat korkeita kansainvälisestikin
    [Show full text]
  • WELL-BEING for People, Companies and the Environment Vieremä
    EU-funding createses WELL-BEING for people, companies and the environment Vieremä Kiuruvesi Sonkajärvi SAVON TÄHDET SAVO STARS Iisalmi Rautavaara IN ENGLISH Lapinlahti Pielavesi Nilsiä Keitele Maaninka Siilinjärvi Juankoski Kaavi Tervo KUOPIO Vesanto Tuusniemi Dear reader, Suonenjoki Rautalampi this magazine is for you! It presents various EU-funded star projects in North Savo. Leppävirta EU-programs may seem fairly distant but their effects are shown in multiple ways in the Varkaus daily lives of almost all inhabitants of North Savo. They promote the well-being of people,e, companies and the environment. North Savo uses three funds of the EU: the European Regional Development Fund (ERDF), the European Social Fund (ESF) and the Rural Development Programme for Mainland Finland. The province has received 379 million Euros through these funds between 2007 and 2013. Funding also offers significant benefits: the state, municipalities, companies, educational and research institutes and societies canalize co-funding to the projects. Project activities have created several new jobs and companies in North Savo. In addition, thousands of employees have received up-to-date education, various companies and organizations have received new research and education equipment and municipalities have been supported through building municipal infrastructure that helps industry and trade. All this promotes employment, competitiveness, innovation and production activities. Financial support from the European Structural Funds in North Savo are granted by the Regional Council of Pohjois-Savo, the Centre for Economic Development, Transport and the Environment of North Savo and Finnvera. These organizations work in close cooperation with each other. Funding is aligned with provincial development programs.
    [Show full text]
  • Antti Paajarvi Rautalammin Ja Karttulan Kartta-Alueiden Kalliopera
    WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 3223 ja 3224 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEETS 3223 ja 3224 Antti Paajarvi Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kalliopera Summary : Pre-Quaternary rocks of the Rautalampi and Karttula map-sheet area GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ESPOO 2000 SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 Kallioperakarttojen selitykset, lehdet 3223 ja 3224 Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, sheets 3223 and 3224 Antti Paaj arvi RAUTALAMMIN JA KARTTULAN KARTTA-ALUEIDEN KALLIOPERA Summary : Pre-Quaternary rocks of the Rautalampi and Karttula map-sheet areas Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland Espoo 2000 Paajarvi, A . 2000 . Rautalammin ja Karttulan kartta-aluciden kalliopera . Summary : Pre-Quaternary rocks of the Rautalampi and Karttula map-sheet areas . Geological map of Finland I : 100 000 . Explanation to the maps of Pre- Quaternarv rocks, Sheets 3223 and 3224 . 81 pages, 47 figures, 13 tables and I appendix . The area covered by the map-sheets Rautalampi (3223) and Karttula (3224) is situated in Mid-Finland . about 60 km southwest of Kuopio . The boundary between the administrative regions of eastern and western Finland cuts through the area . Geologically, the area represents the contact zone between the Central Finland granitoid complex and the so-called Savo schists . The area is also in a zone affected by the geotectonic suture known as the Raahe-Ladoga fracture line . The main part of the bedrock consists of Early Proterozoic synorogenic granitoids . which include granites, granodiorites, tonalites and monzonitic rocks .
    [Show full text]
  • GTK, Bulletin 412. Developments in Map Data Management And
    Geological Survey of Finland 2021 Developments in map data management and geological unit nomenclature in Finland Jarmo Kohonen and Timo Tarvainen (eds) Bulletin 412 • Special Issue Geological Survey of Finland • Bulletin 412 • Special Issue Geological Survey Finland • Bulletin of Jarmo Kohonen and Timo Tarvainen (eds) and Timo Tarvainen Jarmo Kohonen Geological Survey of Finland, Bulletin The Bulletin of the Geological Survey of Finland publishes the results of scientific research that is thematically or geographically connected to Finnish or Fennoscandian geology, or otherwise related to research and innovation at GTK. Articles by researchers outside GTK are also welcome. All manuscripts are peer reviewed. Editorial Board Dr Saku Vuori, GTK, Chair Dr Stefan Bergman, SGU Dr Asko Käpyaho, GTK Dr Antti Ojala, GTK Dr Timo Tarvainen, GTK, Scientific Editor Instructions for authors available from the Scientific Editor. GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Bulletin 412 Developments in map data management and geological unit nomenclature in Finland by Jarmo Kohonen and Timo Tarvainen (eds) Unless otherwise indicated, the figures have been prepared by the authors of the article. https://doi.org/10.30440/bt412 Received 15.9.2020; Accepted in revised form 13.4.2021 Layout: Elvi Turtiainen Oy Espoo 2021 Kohonen, J. & Tarvainen, T. (eds) 2021. Developments in map data management and geological unit nomenclature in Finland. Geological Survey of Finland, Bulletin 412, 169 pages, 41 figures, 18 tables and 4 appendices. The ongoing transition from maps to 3D modelling of geology needs to be supported by efficient infrastructure, both within the Geological Survey of Finland (GTK) and nationally. One key com- ponent is the easy use of geological map data in forward modelling processes.
    [Show full text]
  • Ammattikalastuksen Vesienkäyttösuunnitelma Itä-Suomessa
    Ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelma Itä-Suomessa Koonnut: Markku Tuomainen, FIC Fish Innovation Centre Hannu Mölsä, FIC Fish Innovation Centre Kannen kuva: Markku Tuomainen Rahoitus: Etelä-Savon ELY-keskus ja Itä-Suomen kalatalousryhmä Alueen maakuntaliitot Avustaneet: Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen ELY keskusten henkilökunta ja kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmiin osallistuneet henkilöt tammikuu 2011 Sisällysluettelo 1. Johdanto .............................................................................................................................................. 7 1.1. Työn tausta .................................................................................................................................. 7 1.2. Ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelman laatimisessa sovellettavat kriteerit ..................... 7 1.3. Tavoitteet ja toteutus ................................................................................................................... 7 2. Hankealue ............................................................................................................................................ 8 3. Vesialueen soveltuminen ammattikalastukseen ..................................................................................10 4. Ammattikalastus ja uhanalaiset lajit ....................................................................................................12 5. Kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat ....................................................................................14
    [Show full text]
  • Pohjois-Savon Melontareitit - Kehittämissuunnitelma 299 Pohjois-Savon Melontareitit Kehittämissuunnitelma Maa Ja Vesi Oy (Toim.)
    299 Pohjois-Savon melontareitit - Kehittämissuunnitelma 299 Pohjois-Savon 299 Pohjois-Savon melontareitit Kehittämissuunnitelma Maa ja Vesi Oy (toim.) Pohjois-Savon melontavisiossa vuonna 2013 on asetettu tavoitteeksi saada alueelle vuosittain 50 000 melontamatkailijaa. Suurin kasvupotentiaali arvioidaan olevan keskieurooppalaisissa melojissa. Aluetaloudellisten vaikutusten arvioidaan tällöin olevan Pohjois-Savon melontareitit 70 henkilötyövuoden verran sekä välittömien ja välillisten nettotulojen arvioidaan tällöin kasvavan 4 miljoonaa euroa/vuosi. Melontareitistön kehittämisessä painopiste on järvimelonnassa. Reiteille on määritetty Kehittämissuunnitelma vaativuus- ja palveluluokat. Reitit on samalla luokiteltu käyttäjäryhmien mukaan perhereitteihin ja omatoimireitteihin. Perhereitit ovat hyvin saavutettavissa matkailukeskuksista ja reitin varrella on melontaa tukevia palveluja. Rantautumispaikkojen väli on perhereiteillä keskimäärin 5 km ja omatoimireiteillä 10 km. Omatoimireitit ovat vaativuudeltaan eritasoisia. Suunnitelmassa on esitetty noin 200 eri toimenpidettä vaativaa kohdetta. Hanke on vaiheistettu I-III toteuttamisjärjestykseen. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yhteensä 840 000 euroa. Melontareittien opastukseen on suunnitelmassa esitetty periaatteet. Kauko-opastus alkaa markkinointipaikoissa. Alueopastus ja kohdeopasteet tarkentavat kohteen maastossa. Hankkeeseen sisältyy myös melontakartaston tuottaminen. Julkaisu on tarkoitettu pääasiassa ohjaamaan kuntien investointeja luontomatkailuun, mutta myös avuksi toteutusta sekä
    [Show full text]
  • Pohjois-Savon Maakuntakaava 2030 – Selostus, Liitteet
    Liite 1 1/(1) Liite 2 (1/1) Rauhoitusluokkaan 3 kuuluvat kiinteät muinaisjäännökset Pohjois-Savon alueella KKJ:n yht.koord. KUNTA NIMI AJOITUS TYYPPI ALATYYPPI N / lat: E / lon: 1. Iisalmi Piiponsuo kivikautinen asuinpaikat ei määritelty 7055540 3510300 2. Juankoski Nuottaniemi kivikautinen asuinpaikat ei määritelty 6998160 3567190 3. Kiuruvesi Kariaho kivikautinen asuinpaikat ei määritelty 7054060 3485340 4. Kiuruvesi Murennos kivikautinen asuinpaikat ei määritelty 7066050 3478120 5. Kiuruvesi Niemismäki ajoittamaton kivirakenteet röykkiöt 7063400 3474350 6. Kiuruvesi Suoharju kivikautinen asuinpaikat ei määritelty 7065570 3477660 7. Kuopio Jynkänlahti kivikautinen asuinpaikat ei määritelty 6971960 3532180 8. Kuopio Kuoppamäki kivikautinen asuinpaikat ei määritelty 6983460 3548330 9. Leppävirta Mäntyharju 2 historiallinen hautapaikat ei määritelty 6929630 3559360 10. Leppävirta Toinen talo historiallinen hautapaikat hautaröykkiöt 6947260 3544740 11. Maaninka Myhkyri varhaismetallikautinen hautapaikat lapinrauniot 7002740 3517640 12. Maaninka Pistekangas kivikautinen asuinpaikat ei määritelty 6997900 3522620 13. Nilsiä Kesälahti historiallinen työ- ja valmistuspaikat raudanvalmistuspaikat 7009603 3567375 14. Nilsiä Palonurmen Nuorisoseurantalo kivikautinen asuinpaikat ei määritelty 7020540 3560120 15. Rautavaara Heinäsuo Keskitalo I historiallinen työ- ja valmistuspaikat raudanvalmistuspaikat 7032201 3568619 16. Rautavaara Kuistinsuo Koukkelo II historiallinen työ- ja valmistuspaikat raudanvalmistuspaikat 7021351 3576361 17. Rautavaara
    [Show full text]
  • Nämä Juniorit Voivat Nousta Vielä Korkealle, Jos Vain Innostusta Piisaa.”
    Suonenjokilehti 6-7/2019 - 19.6.2019 - ISSN 2489-9410 - www.suonenjokilehti.fi - painos 10.000 kpl - 2. vuosikerta SUONENJOKI - RAUTALAMPI - KARTTULA - TERVO - VESANTO KANSIKUVA: EXPRESS-KUVA OY ”Nämä Juniorit voivat nousta vielä korkealle, jos vain innostusta piisaa.” KARNEVAALILEHTI ILMESTYY 10.7. 2 Suonenjokilehti 6-7/2019 Suonenjokilehti 6-7/2019 3 Putket kuntoon Lyhyesti Uusi yrittäjä korjaa tiputtavat hanat ja Toinen yleistymään päin oleva läm- jota Kuusisto teki keikkatyövuosinaan hallitsee myös vaativat putkitukset. mitysmuoto on ilmavesilämpöpumppu. Etelä-Suomen kohteissa. Nyt omassa ”Se on hyvä vaihtoehto pientaloon. yrityksessään hän voi tehdä työtä ko- Sari Toikkanen | Suonenjoki Se ei vaadi porakaivoa ja on siksi hankin- toa käsin. Samalla jää aikaa pian kol- takustannuksiltaan maalämpöä edulli- mevuotiaalle pojalle, vaimolle ja tämän Toukokuussa TK Putki ja Hitsaus Oy sempi. Eikä sen energiatehokkuuskaan kouluikäisille lapsille. Myös mieleiseen -nimisen yrityksen perustanut Taneli ole enää kovin etäällä maalämmöstä.” harrastamiseen, kuten veneilyyn ja jää- Kuusisto toimii LVI-alalla, tai oikeammin kiekon pelaamiseen talvella, on enem- LV-alalla. Aikaa myös perheelle män mahdollisuuksia. Parhaimmillaan ”En ole erikoistunut ilmanvaihtoon. perheen yhteisen ajan ja harrastukset Se on oma maailmansa ja sitä tekee omat Yrityksen palveluihin kuuluu niin ikään voi jopa yhdistää, kuten silloin, kun mies yritykset. Minä teen perusputkihommaa putkistojen ja teräsrakenteiden hit- lähtee pesueineen veneilemään Iisveden lämpö-, vesi- ja viemäripuolella. Siihen saustyöt. Sekin on osittain samaa työtä, kotirannasta kohti muita vesistöjä. on koulutuskin”, vuoden päivät Savon ammattiopistossa opiskellut ja näyttöä vaille valmis putkiasentaja toteaa. TK Putki ja Hitsaus -yritykseen voi siis soittaa tai laittaa Facebookissa vies- tiä, jos etsii esimerkiksi tiputtavalle ha- KUVA: MERVI SARENIUS nalle korjaajaa tai jos vessanpönttö pitää uusia.
    [Show full text]
  • Suonenjoen Jokiympäristön Virkistyskäytön Kehittämissuunnitelma
    OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA SUONENJOEN JOKIYMPÄRISTÖN VIRKISTYSKÄYTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TEKIJÄ : Tanja Kaipainen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Tekniikan ja liikenteen ala Koulutusohjelma Ympäristöteknologian koulutusohjelma Työn tekijä(t) Tanja Kaipainen Työn nimi Suonenjoen jokiympäristön virkistyskäytön kehittämissuunnitelma Päiväys 14.12.2016 Sivumäärä/Liitteet 59/10 Ohjaaja(t) Yliopettaja Merja Tolvanen, projekti-insinööri Ville Matikka Toimeksiantaja/Yhteistyökumppani(t) Suonenjoen kaupunki Tiivistelmä Suonenjoen kaupungin läpi virtaava joki on ainutlaatuinen vesistöreitti Pohjois-Savon alueella. Jokiympäristö on asutushistoriallisesti ja kalastollisesti merkittävä. Laajalti luonnontilaisena säilyneet joenvarret tekevät alueesta erittäin merkittävän. Jokea on vaivannut useita vuosia ulkoisenkuormituksen seurauksena syntynyt rehevöityminen, joka on tuonut runsasta kasvillisuutta. Vuodesta 2007 lähtien on toiminut Pro Suonenjoki -kunnostushanke, jonka myötä ensimmäisenä toteutettiin kalataloudellinen kunnostus joen kahdelle virtapaikalle. Kunnostustöiden jatkami- nen katsottiin tarpeelliseksi jätevedenpuhdistamon siirtymisen myötä, joka tuonut jokeen pistekuormitusta. Kun- nostushankkeen seuraava vaihe koostuu joen virkistyskäytön ja maisemallisen ilmeen parantavasta kunnostuksesta sekä vesiensuojelullisista tavoitteista, joihin tämä opinnäytetyö antaa pohjustusta. Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia toimenpide-ehdotuksia virkistyskäytön kehittämiselle.
    [Show full text]