Pirityiset Ry Paikallisen Maaseudun Kehittämisstrategia 2014

JUUREVAT KYLÄT PIRITYISET RY PAIKALLISEN MAASEUDUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2014 - 2020 KAUSTISEN SEUTUKUNTA: HALSUA, KAUSTINEN, LESTIJÄRVI, PERHO, TOHOLAMPI, VETELI KOKKOLAN SUOMENKIELISET MAASEUTUALUEET

1 SISÄLLYS

1. JOHDANTO...... 3 2. KOHDEALUE JA VÄESTÖMÄÄRÄ...... 4 2.1. Toiminta-alueen ominaispiirteet...... 4 3. ALUEEN MAHDOLLISUUDET JA KEHITTÄMISTARPEET...... 6 3.1. Paikallisen kehittämisen nykytila...... 6 3.2. SWOT...... 7 4. KEHITTÄMISTARPEET JA TAVOITETILA...... 8 4.1. Strategian kuvaus ja tavoitteet ...... 8 4.2. Paikallisen kehittämisen tavoitetila 2020...... 10 5. STRATEGIAN KUVAUS JA TAVOITTEET...... 12 5.1. Osaamista...... 12 5.2. Yrittäjyyttä...... 13 5.3. Hyvinvointia...... 13 5.4. Mahdollisuuksia...... 14 5.5. Tuotos- ja tulostavoitteet...... 14 5.6. Laadullinen arviointi...... 15 5.7. Yhteensovitus muiden aluekehittämistoimien kanssa...... 15 6. PAIKALLISEN MAASEUDUN KEHITTÄMISSTRATEGIAN VALMISTELU JA LAATIMINEN...... 16 6.1. Jatkuva arviointi...... 16 6.2. Laadullinen väliarviointi...... 16 6.3. Kansalais- ja toimijakuulemiset: hyvinvointipellot, nuorten ideakilpailu, yrittäjyyspäivät...... 17 7. TOIMINTA- JA OPPIMISSUUNNITELMA, HALLINTO JA SEURANTA...... 18 7.1. Toimintasuunnitelma...... 18 7.2. Oppimissuunnitelma...... 18 7.3. Seuranta...... 18 Pirityiset ry:n hallitus 2014...... 19 Vuosittainen tiedotussuunnitelma...... 19 8. RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 – 2020...... 20

Tekstit: Tiina Marjusaari, Elina Tuikka, Pirjo Palosaari-Penttilä, Olli Rosenqvist Kuvat: Krista Järvelä, Tiina Marjusaari, Pekka Tuppurainen Taitto: Arctosmedia/SU 2 1. JOHDANTO

Pirityiset ry on maaseudun kehittämisyhdistys, jonka alueen aktii- Strategian keskeisenä tavoitteena on tukea toimenpiteitä, jotka viset naiset perustivat vuonna 1997 vastaamaan Kaustisen seu- synnyttävät ja lisäävät yhteistä tahtotilaa, me-henkeä, joka edis- tukunnan kansalaislähtöisestä aluekehittämisestä. Nimi Pirityiset tää alueemme hyvinvointia ja menestystä. Strategia tavoittelee juontaa juurensa kansatieteilijä Samuli Paulaharjun teoksesta maaseutualueiden ja maakuntakeskus Kokkolan aktiivista kes- Suomenselän vieriltä. kustelua, jonka tavoitteena on löytää eri näkökulmien konsensus koko alueen hyvinvoinnin lisäämiseksi. ”Hyvin olisi vaikka jokainen metsäperäläinen tarvinnut tontun taikka pirityisen, joka muutamilla isoisilla rikkailla tiedettiin ole- Ruohonjuuritason toimijoiden motivoiminen ja sitouttaminen van… Pirityinen, joka oli kuin sontiainen, taas hyrräsi isäntänsä yhteiseen aluekehittämiseen on jatkossakin keskeinen tavoite. lukolliseen arkkuun rahaa, niin ettei se talosta koskaan loppu- Voimavarojen yhdistäminen on tärkeää unohtamatta yhteistyön nut”. Samuli Paulaharju: Suomenselän vieriltä, s. 154. tekemistä yli kylä-, alue- ja valtiorajojen. Käsissäsi olevan strategian tavoitteena on tukea Pirityiset ry:n toiminta-alueen kehittymistä niin, että vuonna 2020 alue on eheä, Ohjelmakaudella 2007-2013 Pirityiset on rahoittanut 7 aluei- yritteliäs, eteenpäin pyrkivä ja taloudellisesti menestyvä. Alueen den välistä hanketta, 83 yleishyödyllistä hanketta ja 111 yritys- kansalaiset ovat aktiivisia, osaavia ja hyvinvoivia. Hyvinvointi hanketta. Yleishyödyllisistä hankkeista investointeja on ollut 35 syntyy ja kasvaa yhteisöllisyydestä ja yrittäjyydestä. kpl, kehittämishankkeita 35 kpl, koulutushankkeita 4 ja elinkei- noelämän kehittämishankkeita 9. Yleishyödyllisiä hankkeita on Vuonna 2020 alueen kylät ja asuinalueet ovat vireitä ja asuk- rahoitettu 83 eri yhdistykselle. Yrityshankkeista investointeja on kaidensa näköisiä. Asukkaat haluavat kehittää osaamistaan ja rahoitettu 77 kpl, kehittämishankkeita 6 kpl ja käynnistystukia on yhteisöjään niin, että työnteon, harrastamisen ja asumisen mah- myönnetty 14 kpl. dollisuudet säilyvät ja kehittyvät.

3 2. KOHDEALUE, VÄESTÖ JA ELINKEINO

2000 1973 Pirityiset ry:n strategian kattamaa toiminta-aluetta on Keski-Poh- Myöskään elinkeinorakenne ei muuttunut Pirityisten alueella vuo- janmaan maakunnasta Kaustisen seutukunta sekä Kokkolan kauden 2014 alussa merkittävästi verrattuna menneen ohjelmakau- 1800 pungin suomenkieliset maaseutualueet. Pirityiset yhdessä Aktion den tilanteeseen (Kuva 2). Uusien alueiden mukaan tulo kasvatti Pirityiset (uudet alueet) 1600 Österbottenin ja City Kokkolan kanssa on saanut maakunnan hieman teollisuuden (TOL C), vesi- ja ympäristöhuollon (TOL E), Pirityiset (vanha alue) kehittämisrahaa, jolla tehdään kansalaistoimijalähtöinen kau- kiinteistöalan toi-minnan (TOL L), koulutuksen (TOL P) sekä ter- 1400 punkistrategia Kokkolaan. veys- ja sosiaalipalvelujen (TOL Q) työpaikkaosuutta. Pirityisten 1200 nykyisen toiminta-alueen työpaikat jakautuivat vuonna 2011 päätoi-mialojen kesken seuraavasti: alkutuotanto (TOL A–B) 26 1000 953 %, jalostus (TOL C–F) 21 % ja palvelut (TOL G–U) 53 %. 853 2.1. Toiminta-alueen ominaispiirteet 800 606 647 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014–2020 Kaustisen seutukunta on kuntien yhteisen alueen, elinkeinoelä- 600 579 535 esitetyn, Suomen ympäristökeskus SYKEn laatiman kaupunki– män ja kuntien yhteistoiminnan kehittämisorganisaationa sekä lukumäärä Työpaikkojen maaseutuluokituksen mukaan valtaosa Pirityisten toiminta-alueen seudun edunvalvojana merkittävä kehittäjä- ja yhteistyötaho 400 262 256 pinta-alasta lukeutuu harvaan asutuksi maaseuduksi. Perhonjo- maaseudun kehittämistyössä. Kaustisen seutukunnan organisaa- 229 222 200 142 103 99 en ja Lestijoen varsilta samoin kuin Lohtajalta ja Kälviältä löytyy tiossa toimiva KASE-Yrityspalvelun tehtävänä on aloittavien ja toi- 81 33 18 24 36 22 0 0

ydinmaaseutua. Kälviän rannikkoon rajautuvat osat ja Lohtajan mivien yritysten neuvonta ja tuki. Seudun yrityspalveluja on useita 0 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus ja lämpöhuolto kaasu- D Sähkö-, puhtaanapito E Vesihuolto ja ympäristön F Rakentaminen korj. moott.ajon. ja vähittäiskauppa; G Tukku- H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatill., tieteell. ja tekninen toiminta N Hallinto- ja t O Julk. hallinto ja maa P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta U Kansainvälisten organisaatioiden toiminta X Toimiala tuntematon läntiset osat luokittuvat kaupungin läheiseksi maaseuduksi ja Ka- vuosia kehitetty toteuttamaan YritysSuomi – palvelujärjestelmä- sikulman alue Kälviälla kaupungin kehysalueeksi. konseptia. Yhteistyö on sopimuksellista ja sen osapuolina ovat alueen kehittämisorganisaatiot, myös toimintaryhmä Pirityiset ry. Vuoden 2014 alussa, uusien alueiden liittymisen myötä, Pirityis- ten alueella asuvan väestön kielisuhteet muuttuivat vain vähän: Kylien edunvalvojana alueellamme toimii puolestaan Keskipoh- ukipalvelutoiminta suomenkielisten osuus säilyi ennallaan 97,6 %:ssa. Ruotsinkie- jalaiset Kylät ry, jonka toiminta-aluetta on Keski-Pohjanmaan listen osuus kasvoi 0,9 %:sta 1,1 %:iin, ja muunkielisen väestön maakunta. npuol.; pakoll. sos.vak. osuus pieneni 1,5 %:sta 1,3 %:iin. Verrattuna koko Suomeen Pirityisten alue painottuu selvästi suomenkielisiin, sillä koko Suo- messa kieliryhmien osuudet olivat vuoden 2013 lopussa seuraavat: suomenkieliset 89,3 %, ruotsinkieliset 5,3 % ja muunkieliset 5,3 %. (Väestörakenne-tietokanta/Tilastokeskus.)

4 -

Kaupunki - maaseutu -luokitus (SYKE) -

Kaupungin kehysalue Kaupunki - maaseutu -luokitus Kaupungin läheinen maaseutu (SYKE) Ydinmaaseutu Kaupungin kehysalue Kokkola/Pirityiset Harvaan asuttu maaseutu Kaupungin läheinen maaseutu

Ydinmaaseutu Toholampi  Kokkola/Pirityiset Harvaan asuttu maaseutu Väkiluku 31.12.2013 Kaustinen 

9 000 Toholampi  Lestijärvi Kaikki yht. Halsua  Halsua  VäkilukuVeteli 31.12.2013   Kaustinen  24 303 as 6067,62 km² 4 500   9 000 Perho  LestijärviLestijärvi  900 PirityistenHalsua toiminta-alue 2014–2020, toiminta-alueen 2. KOHDEALUE, VÄESTÖ JA ELINKEINO   Veteli  aluetyypit SYKEn kaupunki–maaseutu -luokituksen mukaan sekä väkiluku 31.12.2013 kunnittain. Lähteet: Väestörakenne-tietokanta/Tilastokeskus & SYKE.  4 500  PerhoPerho Pirityisten nykyisellä toiminta-alueella työssäkäyvät900 toimialoittain (TOL 2008) vuonna 2011. Yhteensä työpaikkoja oli 7 673 kpl. Pylväis- sä ovat eroteltuina Pirityisten vanha alue ja vuoden 2014 alussa mukaan tulleet uudet alueet. Lähde: Elinkeinorakenne- ja työssäkäynti -tietokanta/Tilastokeskus.

2000 1973

1800 Pirityiset (uudet alueet) 1600 Pirityiset (vanha alue) 1400

1200

1000 953 853 800 606 647 600 579 535 Työpaikkojen lukumäärä Työpaikkojen 400 229 262 222 256 200 142 103 81 99 33 18 24 36 22 0 0

0 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus ja lämpöhuolto kaasu- D Sähkö-, puhtaanapito E Vesihuolto ja ympäristön F Rakentaminen korj. moott.ajon. ja vähittäiskauppa; G Tukku- H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatill., tieteell. ja tekninen toiminta N Hallinto- ja t O Julk. hallinto ja maa P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta U Kansainvälisten organisaatioiden toiminta X Toimiala tuntematon ukipalvelutoiminta npuol.; pakoll. sos.vak.

5 3. ALUEEN MAHDOLLISUUDET JA KEHITTÄMISTARPEET

7 3.1. PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN NYKYTILA 49 Keski-Pohjanmaan alueella toimii kolme toimintaryhmää. Piri- KAIKKI tyiset ry Kaustisen seutukunnassa sekä Kokkolan maanseutualu- JÄSENET eilla, Aktion Österbotten rf toimii ruotsinkielisellä rannikolla ja 109 Henkilöjäsenet Kokkolan kylissä ja Rieska-Leader ry puolestaan Kannuksessa. Yhdistykset/yhteisöt

Yritykset

Pirityiset ry:n toiminta-alueena on vuonna 2014 Kaustisen seutu- Kunnat kunta (Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli) ja

Kokkolan kaupungin maaseutualueet (Lohtaja, Kälviä ja Ullava). 78

Pirityiset ry:ssä on jäseniä 31.5.2014 yhteensä 243 kappaletta, joista 10 • yrityksiä 49 kpl YHDISTYKSET / 16 14 • yhdistyksiä ja yhteisöjä 78 kpl YHTEISÖT Kaustinen 29 • henkilöjäseniä 109 kpl KUNNITTAIN Kaustinen • kuntia 7 kpl 9 HalsuaHalsua Perho 15 Perho 6 Kokkola Yhdistyksen hallinnossa noudatetaan kolmikantaperiaatetta. Hal- KokkolaLestijärvi lituksen jäsenet ovat erovuorossa kahden vuoden hallituskauden Veteli 10 LestijärviToholampi jälkeen. Enimmäisaika hallituksessa on kuusi vuotta. 9 Toholampi 7 Veteli Leader-toimintaryhmätyö maaseudun kehittämisen välineenä on 14

Pirityiset ry:n alueella hyvin tunnettua. Esimerkin voima poikii uu- 15 14 sia kehittämis- ja investointihankkeita. Keski-Pohjanmaalla voi- 12 daan sanoa asuvan ‘positiivinen kateus’, joka synnyttää paljon YRITYKSET HENKILÖJÄSENET uutta. Yhteisöt, yhdistykset ja oppilaitokset ovat tottuneet käyt- KUNNITTAIN KUNNITTAIN tämään hankkeita kehittämisen välineenä ja Leader-rahoituksen 3 14 mahdollisuudet on otettu hyvin käyttöön. Toimijat uskovat maa- 11 Kaustinen seudun tulevaisuuteen ja maalla asumisen, elämisen ja työsken- 29 9 Halsua telyn ehtojen säilymiseen jatkossakin. Kylillä toimivat yhteisöt ja Kaustinen 9 yhdistykset toimivat itseohjautuvasti ja idearikkaasti. Halsua Perho Perho Kokkola Kokkola Maaseudun pienet yritykset ovat löytäneet Leader-metodin ja sen Lestijärvi 10 Lestijärvi 7 5 Veteli mahdollistamat yritystuet hyvin. Pienellä tuella koetaan saatavan Toholampi Toholampi aikaan suuri hyöty. Kun toimintaryhmän myöntämä rahoitus aut- Veteli taa pääsemään alkuun, uskalletaan neuvotella rahoituksesta ja 14 14 kehitystyöstä isompienkin rahoittajien kanssa. 7 7 6 12 3.2. SWOT

Vahvuudet Heikkoudet

• Keskimääräistä nuorempi ikärakenne • Alueen tunnettuus vähäistä -pois • Kattava valokuituverkko • Naistyöpaikkojen vähyys • Vahva, mahdollistava sekä monipuolinen elinkeinorakenne • T&K&I -toiminnan vähyys • Kilpailukykyinen, kustannustehokas ja vahva alkutuotanto • Innovaatioiden tuotteistaminen ja kaupallistaminen heikkoa • Kasvuisat, tuottokunnossa olevat hyödynnetyt ja lisääntyvät • Kasvuyritysten vähäisyys metsävarat • Osaavan työvoiman saanti • Vahva pienyrittäjyys • Alhainen jalostusaste • Meijerit ja lihanjalostuslaitokset lähialueella • Maaseudun infra – alempiasteinen tieverkko, • Uusiutuvan energian osaaminen ja verkostot käytettävissä ajanmukaiset tietoverkot eivät vielä kaikkien ulottuvilla • Hyvät ja puhtaat luonnonvararesurssit • Vähenevät ja loitontuvat palvelut • Luonto ja vesistöt • Maakunnan pieni koko, ostovoiman vähäisyys • Hyvä logistinen sijainti ja saavutettavuus, lyhyet etäisyydet • Kuntatalouden haasteet • Turvallinen asuinympäristö • Uskalluksen puute • Elinvoimaiset kylät • Erilaisten tarpeiden yhteensovitus kuntien kaavoitus- ja 3. ALUEEN MAHDOLLISUUDET JA KEHITTÄMISTARPEET • Yhteisöllisyys ja suvaitsevaisuus maankäyttöpolitiikassa • Vahva kulttuuriperinne • Runsaasti tapahtumatuotannon osaamista • Omaleimainen kansanparannusperinne • Rakentamisen ja puurakentamisen lisääntyminen alueella

Mahdollisuudet Uhat • Rajat ylittävä ja avoin yhteistyö • Keskittämisen trendi autioittaa maaseudun alue- ja elinkeinokehittämisessä • Maaseudun taantuva väestökehitys • Luonnonvara-alan verkoston mahdollisuudet alueen vahvo- • Poismuutto työn perässä jen elinkeinojen kehittämisessä • Heikkenevät kehittämisresurssit • Luonnonvarojen kestävä käyttö ja jalostus • Perusmaatalouden kannattavuus • Vahva perusmaatalous ja hyvin koulutetut viljelijät • Viljelijöiden jaksaminen • Maatalouden kilpailukyvyn parantamisen • Energian hintakehitys, liiketoiminnan monet mahdollisuudet keskittyminen isoille yrityksille • Hyvät edellytykset ja palvelut • Suuret tuotantoyksiköt taloudellinen riski yritystoiminnan kehittämiselle • Ympäristöongelmat, tauti- ja tuholaisuhkat • Energiaomavaraisuus (kaivosala, energia, • Kuntatalouden ja valtionhallinnon kiristykset, palveluiden ympäristöteknologia) poistaminen • Aktiiviset kylät ja niiden asukkaat • Alempiasteisen tiestön kunnon heikkeneminen • Matkailun ja kulttuurin luomat mahdollisuudet • Yhteisöllisyyden pirstaloituminen • Kaustinen brändi • Nykyisenkaltaisen yhdistystoiminnan rappeutuminen • Muutosvastarinta

7 4. KEHITTÄMISTARPEET JA TAVOITETILA

Alueen tavoitetila 2020 sia virikkeitä, jotka innostavat oman kulttuurin jalostamiseen ja tuotteistamiseen. Leader-työ osaltaan on vahvistamassa keski- Paikallisen maaseudun kehittämisstrategian tavoitetila on johdettu pohjalaista kulttuuribrändiä entisestään. SWOT-analyysista edellä. Painopisteiksi valikoituivat nelikenttä- analyysistä ne kohdat, jotka ovat nousseet esiin strategiaprosessin Toimiva yhteisöllisyys, naapuriapu ja arkivastuu, turvalliset asuin- aikana mm. kansalaiskeskusteluissa ja maakunnallisia toimijoita yhteisöt ja vireät kylät harrastus- ja liikuntamahdollisuuksineen kuultaessa. Tavoitetilana on, että vuonna 2020 alueemme on hy- houkuttelevat alueelle uusia asukkaita. Maaseudun kehittämi- vinvoiva, menestyvä yhteisö, jonka voimavara ovat sen asukkaat. sessä ydinalueena on kylien palveluiden ja viihtyvyyden lisäämi- nen ja olemassa olevien vahvuuksien vahvistaminen, yrittäjyyteen 4.1. Strategian kuvaus ja tavoitteet kannustaminen ja energiakysymysten innovatiivisiin ratkaisuihin pyrkiminen. Osaamista kehitetään hakemalla ideoita ja virikkeitä Tavoitteeseen päästään antamalla alueen ihmisille rooli oman sekä alueen maahanmuuttajilta että naapureilta: naapurikylistä alueensa asiantuntijoina, osaajina, jotka osallistuvat aktiivisesti ja -maakunnista ja maan rajojen ulkopuolelta. heitä koskevaan päätöksentekoon. Hyvinvoinnin keskeisin edel- lytys on kansalaisten toimeentulomahdollisuuksien turvaaminen. 4.1.1 Elinvoimaiset kylät Asumisen edellytykset (kaavoitus, tietoliikenneyhteydet ja infra) Pirityisten toiminta-alueen maaseutukylien elinvoimaisuus pe- ovat kunnossa. Alue koetaan houkuttelevaksi ja elinvoimaiseksi. rustuu niiden vahvalle yhdistys- ja yritystoiminnalle. Valtaosa yhdistyksistä toimii kulttuuri, urheilun ja liikunnan, vapaa-ajan, Tavoitetila, hyvinvoiva, menestyvä yhteisö, jonka voimavara ovat sosiaali- ja terveysalan, politiikan ja uskonnon aloilla; vain har- sen asukkaat, muodostuu seuraavista osa-alueista, joiden kehit- vat yhdistykset toimivat pelkästään ns. kyläyhdistyksinä, joiden tymistä tuetaan tämän kehittämisstrategian varoin: tarkoituksena on kylän kokonaisvaltainen kehittäminen. Esimerk- 1. Elinvoimaiset kylät kinä menestyksekkään yritystoiminnan ympärille syntyneestä 2. Osaavat nuoret, toimivat naiset ja voimavaraväestö elinvoimaisesta kylästä voidaan mainita Toholammilla sijaitseva 3. Vahva pienyrittäjyys Härkäneva, joka on kehittynyt reilussa kymmenessä vuodessa 4. Elämys- ja hyvinvointitaloudesta elinkeinoja elintarviketeollisuuden huippuosaamisen keskittymäksi. Yhdistyk- 5. Voimakas alkutuotanto set ja yritykset toimivat yhteisölähtöisen paikallisen kehittämistyön 6. Elintarvikkeiden jatkojalostus ja luonnonvarojen hyödyntäminen moottoreina Pirityisten toiminta-alueella.

Innovaatioita edistetään kannustamalla yrittäjyyteen ja uudenlai- 4.1.2 Osaavat nuoret, toimivat naiset ja voimavaraväestö siin ratkaisuihin palveluiden järjestämisessä hyvinvoinnin turvaa- Uusien alueiden liittymisen seurauksena Pirityisten alueen väes- miseksi maaseudulla. Hyvinvointia lisätään kehittämällä osaamista tön ikärakenne muuttui siten, että lasten, nuorten ja työikäisten ja vahvistamalla lähidemokratiaa - kulttuurin ja liikunnan keinoja osuus kasvoi, kun taas kokeneemman voimavaraväestön osuus unohtamatta. Kylien turvallisuudesta löydetään uutta hyvinvointia. pieneni (Taulukko 1). Pirityisten alueella kuitenkin sekä 0–24- että vähintään 65-vuotiaiden osuus väestöstä on suurempi kuin koko Omaa, keskipohjalaista kulttuuriperintöä arvostetaan, mutta Suomessa, joten näiden ikäryhmien painottaminen on strategi- kansallisista ja kansainvälisistä kumppanuuksista saadaan uu- assa perusteltua. 8 TAULUKKO 1. Väestön ikärakenne Pirityisten vanhalla ja uudella Elämys- ja hyvinvointitaloudessa taloudellista kasvua on mah- alueella vuoden 2013 lopussa. Lähde: Väestörakenne-tietokanta/ dollista synnyttää palvelemalla sekä asukkaita että vierailijoita. Tilastokeskus. Elämys- ja hyvinvointitalouden kehittäminen edellyttää jatkuvaa innovointia, tuotekehitystä ja globaalien trendien seuraamista Alue Väkiluku 0–24 v. 25–64 Yli 65 v. kuluttajien ostokäyttäytymisen ymmärtämiseksi. Kansainvälinen osuus v. osuus osuus verkostoituminen on tärkeää toiminnan laajuuden ja määrän kasvattamiseksi sekä laadun parantamiseksi. Elämys- ja hyvin- Pirityiset (vanhat 16 881 30,6 % 47,3 % 22,1 % vointitalouden tukemiseksi Pirityisten toiminta-alueella pyritään alueet –2013) löytämään ja kannustamaan kasvuyrityksiä ja rakentamaan alan innovaatioympäristöä yritysten ja tutkimus-, koulutus- ja kehittä- Pirityiset (uudet 7 422 31,4 % 48,9 % 19,7 % jäorganisaatioiden yhteistyöllä. alueet 2014–) Pirityisten toiminta-alueen elämys- ja hyvinvointitalouden kehittä- Pirityiset (koko 24 303 30,8 % 47,8 % 21,4 % misessä yhdistyvät Euroopan komissionkin korostamat älykkään alue 2014–2020) erikoistumisen (smart specialization) ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (community-led local development, CLLD) peri- Koko Suomi 5 451 270 28,4 % 52,2 % 19,4 % aatteet. Älykkään erikoistumisen kulmakiviä ovat tutkimustiedon hyödyntäminen, jatkuva oppiminen ja kestävän kehityksen tavoit- Tilastokeskuksen väestötietojen mukaan vuoden 2013 lopussa telu. Yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä puolestaan 4. KEHITTÄMISTARPEET JA TAVOITETILA Pirityisten nykyisen alueen väestöstä niukka vähemmistö eli 49,3 korostuvat paikallisten voimavarojen tehokas hyödyntäminen ja % oli naisia, kun vastaava osuus koko Suomessa oli 50,8 %. käyttäjälähtöinen kehittäminen. Nämä merkitsevät sitä, että ke- Tasapainoisen kehittämisen näkökulmasta naisten toiminnan tu- hittämisessä panostetaan sellaisille aloille, joista alueelta löytyy kemisen asettaminen strategian painopisteeksi on perusteltua. aktiivisia ja uskottavasti kasvuhakuisia toimijoita.

4.1.3 Vahva pienyrittäjyys Lähtökohdat elämys- ja hyvinvointitalouden kehittämiseen ovat Pirityisten toiminta-alueen vahva pienyrittäjyys näkyy työllisen työ- Pirityisten toiminta-alueella monipuoliset. Alueen matkailun voiman ammattiasemaa kuvaavassa tilastossa (Taulukko 2). Vuon- kärjet tällä hetkellä ovat Kaustinen Folk Music Festival, joka on na 2011 Pirityisten alueen 9 213 työllisestä 13,5 % oli maa- ja Pohjoismaiden suurin ja vanhin kansanmusiikkitapahtuma, Met- metsätalousyrittäjiä, 11,6 % muita yrittäjiä ja 74,9 % palkansaajia, säpeuranmaan luontoalue palveluineen sekä Kemoran moot- kun vastaavat osuudet koko maassa olivat 2,2 %, 8,4 % ja 89,4 %. toriurheilurata. Maaseutumatkailu on nostamassa profiiliaan. Uusien alueiden liittyminen Pirityisten alueeseen kasvatti hieman Kulttuurin ytimessä on monipuolinen musiikin osaaminen ja palkansaajien osuutta työllisistä, mutta siitä huolimatta Pirityisten opettaminen, joilla on pitkät juuret alueella. Keskiössä ovat erityi- alue on selvästi keskimääräistä yrittäjävaltaisempaa seutua. sesti kansanmusiikki-, jousisoitto- ja kansantanssiperinteet, niihin liittyvä kansainvälisesti erottuva tapahtuma- ja ohjelmatuotanto TAULUKKO 2. Työllisen työvoiman ammattiasemarakenne Pirityis- sekä näiden alojen pedagoginen kehittäminen. Samantyyppistä ten vanhalla ja uudella alueella vuonna 2011. Lähde: Elinkeino- koulutuksen, osaamisen, matkailun ja kulttuurin synergiaa on rakenne ja työssäkäynti -tietokanta/Tilastokeskus. nähtävissä myös hevos- ja raviurheilun saralla. Urheilun ja liikunnan ympärille muodostuneista vetovoimatekijöistä kannattaa Työlliset Maatalous- Muut Palkan- mainita myös esimerkiksi Kaustisen moukarikarnevaaliperinne Alue 2011 yrittäjät yrittäjät saajat sekä pesäpallon ja lentopallon ympärille muodostuneet, koko maakuntaa innostavat urheilubuumit. Kaustisen kansanlääkin- Pirityiset (vanhat 7 078 13,7 % 12,2 % 74,1 % täkeskus ja kalevalainen jäsenkorjaus ovat myös esimerkkejä alueet –2013) alueelta löytyvästä perinnehoito-osaamisesta, jossa on yhteys terveys- ja hyvinvointimatkailuun. Myös paikallinen ruoka, lähi- Pirityiset (uudet 2 135 13,0 % 9,4 % 77,7 % ruoka ja riista, tarjoavat mahdollisuuksia elämyskokonaisuuksien alueet 2014–) rakentamiselle.

Pirityiset (koko 9 213 13,5 % 11,6 % 74,9 % Pirityisten toiminta-alueen elinympäristöstä ja elämäntavasta alue 2014–2020) voidaan kehittää tutustumiskohteita sellaisille matkailijasegmen- teille, jotka ovat kyllästyneet massaturismiin ja haluavat mat- Koko Suomi 2 354 422 2,2 % 8,4 % 89,4 % koiltaan aitoja kokemuksia. Tällaista paikalliskulttuurin esittelyä voivat hyödyntää paitsi matkailuyritykset myös asukkaat ja kaikki muutkin yritykset, jotka haluavat esitellä kumppaneilleen omaa 4.1.4 Elämys- ja hyvinvointitaloudesta elinkeinoja toimintaympäristöään. Globalisoituvassa jälkiteollisessa palveluyhteiskunnassa työpaik- kojen ja yritysten kasvu painottuu enenevässä määrin palvelu- 4.1.5 Voimakas alkutuotanto aloille. Matkailu ja laajemmin ottaen elämysten tuotanto samoin Luvussa 2.1 esitetystä kaaviosta on nähtävissä alkutuotannon kuin hyvinvointipalvelujen tuotanto on asetettu monilla pohjoisen suuri merkitys Pirityisten alueelle. Vuonna 2011 alkutuotannon Suomen alueilla keskeisiksi kehittämisen painopisteiksi. Pirityiset (TOL A–B) osuus työpaikoista oli Pirityisten toiminta-alueella pyrkii yhteistyössä naapuritoimintaryhmiensä kanssa löytämään 26 %, kun vastaava luku koko Suomessa oli 4 %. Alkutuotannos- omista vahvuuksistaan – matkailun, kulttuurin, urheilun, liikun- sa rakennemuutokset jatkuvat ja toimintaryhmän rahoituksella nan, vapaa-ajan toimintojen, tapahtumatuotannon ja hyvinvoin- on mahdollista auttaa maatilojen uudistumista erityisesti osaa- tipalvelujen aloilta – ne kohteet, joilla on potentiaalia tuottaa mis- ja yrittäjyystaitojen kehittymistä tukemalla. taloudellista kasvua tulevaisuudessa. 9 4.1.6 Elintarvikkeiden jalostus ja luonnonvarojen hyödyntäminen Toimiva yhteisöllisyys, naapuriapu, turvalliset ja rauhalliset asuin- Koska alkutuotannon ja teollisuuden merkitys Pirityisten toiminta- yhteisöt ja vireät kylät harrastus- ja liikuntamahdollisuuksineen alueen elinkeinorakenteessa on suuri, on tärkeää pyrkiä kehittä- houkuttelevat uusia asukkaita. Asukkaat osallistuvat kaavoituksen mään alueella myös luonnonvarojen jalostusta ja niihin liittyvää suunnitteluun ja tekevät asuinalueestaan houkuttelevamman ja palvelutoimintaa. Erityisenä kehittämiskohteena Pirityisten alueel- toimivan. Kylillä ja asuinlähiöillä on vahvoja identiteettejä. Kylillä la on elintarvikkeiden jatkojalostus. ja yhteisöissä on energiatehokkaita, omavaraisuuteen tähtääviä, kestäviä ratkaisuja lämmityksessä ja sähköntuotannossa.

4.2. Paikallisen kehittämisen tavoitetila 2020 Maaseudun kehittämisessä ydinalueena on kylien palveluiden ja viihtyvyyden lisääminen ja olemassa olevien vahvuuksien vahvis- Kaksikielisellä Keski-Pohjanmaalla tehdään yhteistyötä yli kielira- taminen sekä osaamisen lisääminen. Yhteisöllisyys, talkoohenki jojen luontevasti ohjelmakaudella 2014 - 2020, kuten täällä on ja kylät sekä pienyrittäjyys ovat kantavia voimia, joita vahviste- totuttu aina tekemään. Rajoja ylitetään myös kaupungin ja maa- taan entisestään. Kylillä toimivien yhdistysten laajaa kirjoa tue- seudun välisen, lisääntyneen yhteistyön muodossa. Uudenlainen taan ja kannustetaan yhdistyksiä toimimaan edelleen laajassa vuoropuhelu, käytettävissä oleva yhteinen kehittämismetodi lisää yhteistyössä kylien hyväksi. Hyvä keino yhteistyön juurruttamiseksi maakuntakeskuksen ja ympäröivän maaseudun vuorovaikutusta on yhdistyspaneeli, jossa keskustellaan kylien yhteisestä tavoiteti- ja yhdessä tekemistä. lasta. Toimintaryhmä aktivoi ja edistää paneelin toimintaa koor- dinoivana osapuolena. Kaksikielisyys on vahva pohja monikulttuurisuudelle, joka muo- toutuu yhä voimakkaammin osaksi alueemme arkea. Yhteistyö- Kylien ja asuinlähiöiden palveluista entistä isompi osuus tuote- tä tehdään paitsi naapurikylien ja -kuntien, eri maakuntien ja taan sopimuksellisesti. Tuottajina voivat olla julkisen sektorin li- kansainvälisten kumppaneiden välillä. Keskipohjalaisessa arjes- säksi kolmannen sektorin toimijat, kansalaiset ja yrittäjät. Uusien sa näkyvät vahvasti maahanmuuttajat, jotka kokevat aiempaa palveluiden tuottamista kehitetään leader-metodilla. enemmän osallisuutta kyläyhteisöjen elämässä. Heidän erityis- osaamisensa ja kulttuurinen rikkautensa on voimavara, joka tuo Mikroyrittäjien tuet ovat tärkeä osa toimintaryhmätyötä, sillä ne uutta virettä kulttuuriin ja kyläyhteisöihin. ovat merkittäviä paitsi yrittäjän itsensä kannalta, myös Leader- toimintaryhmätyön vaikuttavuuden ja aluekehittäjäroolin kan- Keski-Pohjanmaa on kulttuuristaan maailmankuulu, ja kulttuuri- nalta. brändiä vahvistetaan entisestään. Maakunnalliset kulttuurilaitok- set sekä kulttuuri- ja musiikkitapahtumat tuottavat kansalaisille hyvinvointia lisäävää kulttuuria, jota myös tuotteistetaan. Maa- seudun ja kaupungin välistä vuoropuhelua toteutetaan kulttuurin, liikunnan ja taiteen keinoin.

Palveluiden uudenlainen järjestäminen, lähiruoan kysyntään löy- detyt uudet vastaukset, energiakysymysten innovatiiviset ratkaisut sekä asuinyhteisöjen yhteisöllisyys lisäävät sosiaalista pääomaa, osallisuutta, hyvinvointia ja uutta liiketoimintaa.

10 TAVOITETILA 2020 TOIMENPITEET

OSAAMISTA YRITTÄJYYTTÄ HYVINVOINTIA MAHDOLLISUUKSIA

Elinvoimaiset kylät Yhdistysten pyöreät Kylien liiketoiminta Kyläyhteisöt hyvin- Tietoliikenneyhteydet pöydät Omavaraisuuteen voinnin tuottajina Hyvinvointipalveluita kylillä Hyvinvointipelto sään- tähtäävät energia- kulttuurin, taiteen ja Tonttipankit nöllisen kehittämisen ratkaisut liikunnan keinoin Uusiutuvan energian ratkaisut menetelmänä Osuuskunnat hy- Yhteisöllisyydestä Maahanmuuttajien erityistaidois- Kylien liiketoiminta- vinvointipalveluiden hyvinvointia ta lisäarvoa osaamisen edistäminen tuottamiseksi kylille Maahanmuuttajat Lähidemokratia Maaseutu liiketoimin- osana yhteisöjä Kylien aktiiviseen tana (Green Care, rooliin kasvamisen maaseudusta henkistä edistäminen hyvinvointia, henkisty- neet paikat maaseudulla -tuotepaketit)

Osaavat nuoret Aluekehittäjinä Yritysideapajat tai Sosiaalista pääomaa, Kokoontumistilat kuntoon Toimivat naiset Yhdistystoimijoina -hautomot, Fyysistä terveyttä Harrastustilat kuntoon Voimavaraväestö= Kansainvälisyydestä Yritysideoiden Henkistä hyvinvointia innostuneet oppijoina kehittäminen ja Kaikki yhdessä har- ikäihmiset alkuunsaattaminen rastamassa

Vahva pienyrittäjyys Yrittäjyysosaamisen Painopiste Yritykset hyvinvointi- Yritysten toimintaedellytysten edistäminen toimialoilla: palveluiden tuottajina parantaminen (kaavoitus, Johtaminen Hyvinvointi Sopimuksellinen pal- tietoliikenneyhteydet, ilmapiiri) Tuotteistaminen Matkailu velutuotanto kylillä Maaseudun kiinteistöjen Markkinointi Kulttuuri innovatiivinen uusiokäyttö Verkostoituminen Elintarvike (green it-offices) Yhteistyöstä uusia IT-ala näkymiä

Elämys ja Oma kulttuuriperintö Paikalliskulttuurista Kulttuurista Kulttuuriperinnön tallettaminen hyvinvointitaloudesta tutuksi lapsille ja nuo- liiketoimintaa ja uu- matkailuun, tietoverkkoihin ja siirtäminen elinkeinoja rille - kaikille meille! denlaisia yritysideoita urheiluun, liikuntaan, langattomasti Maahanmuuttajien Perinneosaamisesta vapaa-aikatuotantoon kulttuurista vireyttä yrittäjyydeksi ja hyvinvointi- paikalliseen elämään palveluihin

Voimakas alkutuo- Tiedonvälitystä Johtaminen Tuottajien Bio- ja uusiutuvan energian tanto tuottajille Tuottaja yrittäjänä työssäjaksaminen ratkaisut maatilojen (tuotantomenetelmien Tuottajien älykkäät Tukihenkilöverkosto - tuottavuuden tukena optimointiin liittyvät verkostot vertaistuesta voimaa Innovatiiviset ratkaisut hankkeet, mm. logistiikan ja jakelun uusimman tietotaidon optimoimiseksi siirtäminen, uusiutuvan energian mahdollisuudet, energiataloudelli- suus tuotannossa)

Elintarvikkeiden Tiedonvälitystä: Jatkojalostukseen Lähiruoasta Olemassaolevan infran jatkojalostus ja Uusimman tieteellisen (riista, lähiruoka) hyvinvointia (metsät, pellot, yrittäjät ja luonnonvarojen tiedon käyttöönotto ja liittyvät yritysideat ja Metsästys ja riista-ala yritykset, koulutus) uudenlainen, hyödyntäminen hyödyntäminen niiden kehittäminen hyvinvointia lisäävänä innovatiivinen käyttöönotto Riista-ala kokonais- toimintana Tuotteiden kehittämiseksi valtaisena matkailu- tuotteena

11 5. STRATEGIAN KUVAUS JA TAVOITTEET

Strategian Nämä toimenpiteet tukevat Pirityiset ry:n tavoitetilan toteutumista: tavoitteena on kehittää alueestamme hyvinvoiva, 1. Osaamista menestyvä yhteisö, jonka voimavara ovat sen asukkaat. 2. Yrittäjyyttä 3. Hyvinvointia 4. Mahdollisuuksia Strategia on sovitettu yhteen Pohjanmaan ELY-keskuksen alueellisen maaseutustrategian, Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton Pirityiset ry:n tavoitetila ja sen toteutumista edistävät toimenpiteet maakuntaohjelman ja hyvinvointistrategian keskeisten teemojen on kuvattu matriisissa edellisellä sivulla. kanssa. Strategia valmisteltiin alueen kansalaisilta ja toimijoilta saatujen tietojen ja kehittämistarpeiden perusteella. 5.1. Osaamista Kantaviksi, läpileikkaaviksi teemoiksi on valittu Euroopan Alueemme voimavara on sen ihmiset ja heidän osaamisensa rakenne- ja investointirahastojen maaseudun kehittämisen - yksilöinä ja yhteisöinä. Yksilöiden ja eri yhteisöjen osaamis- prioriteetit ta lisätään eri keinoin. Kansalaisia ja yhteisöjä kannustetaan • osaamisen ja innovaatioiden edistäminen käyttämään osaamistaan siten, että maaseudulle syntyy tärkei- • sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja talou- tä työpaikkoja, yrityksiä ja palveluita hyvinvoinnin lisääntymistä dellisen kehityksen edistäminen maaseutualueilla. unohtamatta.

Lisäksi erityistä painoarvoa saavat ne toimenpiteet, jotka Osaamisen lisääminen on keskiössä erityisesti yrittäjyyteen, työl- • lisäävät alueemme monikulttuurisuutta listymiseen ja ympäristö- ja energiaosaamiseen liittyvissä han- • edistävät uusiutuvan energian käyttöönottoa keideoissa. Toimintaryhmä lisää ja tukee kylien ja asuinyhteisöjen • parantavat alueemme kaikenikäisten asukkaiden ja eri yh- osaamista lähidemokratiaan, hyvinvointiin, palveluiden järjestä- teisöjen valmiuksia toimia osaavina, aktiivisina kansalaisina miseen ja liiketoimintamahdollisuuksiin liittyen. ja aluekehittäjinä • ovat innovatiivisia, luovia ja lisäävät eri-ikäisten ja erilaisten Ikäihmisten, nuorten, naisten ja maahanmuuttajien, osaamis- ryhmien yhteistyötä ja verkostoitumista ta lisätään näyttämällä ja antamalla heille välineitä osallistua • monipuolistavat uusien pienyritysten perustamista ja kehittä- lähiyhteisöjen toimintaan. Tavoitteena on lisätä näiden ryhmien mistä sekä edistävät uusien työpaikkojen syntymistä hyvinvointia, toimintakykyä ja osallistumista lähidemokratiaan. Heitä kannustetaan yrittäjyyteen ja kehittämiseen sekä kokeilu- Konkreettiset toimenpiteet, rahoitettavat hankkeet, on jaettu Piri- kulttuuriin. Osaamisen lisäämisellä pyritään myös syrjäytymisen tyiset ry:n strategiassa neljään eri ryhmään teemoittain toimen- ehkäisemiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään miehiin, jotka piteen sisällön mukaan. usein ovat vaarassa syrjäytyä yhteisöjen jäseninä. 12 Ohjelmakaudella 2007–2013 Pirityiset rahoitti kaksi kv-hankketta, kotiseutuun. Yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen kannustetaan. EesTaas ja Music accross borders. EesTaas oli luonteeltaan koordi- Keskipohjalaisilla on aito halua pysyä kotiseudulla, ja omaa am- nointihanke, josta rahoitettiin yhdeksän alahanketta. Alahankkeet, matillista osaamista halutaan usein kehittää tai suunnata niin, joissa toimijoina oli musiikki-, nuoriso-, hevos-, turkis- ja metsäs- että löydetään mahdollisuudet työllistyä omalla kotiseudulla. tysalan yhdistyksiä, mahdollistivat tutustumisen kv-yhteistyöstä kiinnostuneisiin yhdistyksiin Euroopassa ja varsinaisten yhteisten Leader-toimintaryhmä tukee pieniä, alkavia yrityksiä ja kasvuun kv-hankkeiden suunnittelun aloittamisen. Hankkeen puitteissa toi- tähtääviä, useamman henkilön työllistäviä yrityksiä käytettävissä mijoita vieraili Espanjassa, Kreikassa, Latviassa, Liettuassa, Ruot- olevin keinoin. Keskiössä ovat alueesta ja sen asukkaista synty- sissa, Sloveniassa, Slovakiassa, Tanskassa ja Unkarissa. vät ideat ja kehittämistarpeet, joihin ratkaisuiksi kehitetään uu- denlaista liiketoimintaa ja uusia palveluita. Ohjelmakauden 2014–2020 aikana Pirityisten tavoitteena on saada aikaan 10 kv-hanketta. Huomattava osa kv-hankkeista Uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy esimerkiksi riistatuot- on tarkoitus toteuttaa alueiden välisinä LEADER-hankkeina. Kv- teiden ja maatalouden alkutuotteiden jalostamisessa elintar- hankkeiden synnyttämiseksi Pirityiset on solminut yhteistyö- ja vikkeiksi, lähiruoan parissa, sen jalostamiseen ja logistiikkaan aiesopimuksia naapurialueilla toimivien LEADER-ryhmien sekä liittyvissä ratkaisuissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa, esimer- alueen merkittävimpien TKI-toimijoiden, kuten Kokkolan yliopis- kiksi vihreässä hoivassa (green care) ja matkailussa. Yritysten tokeskus Chydeniuksen, Centria-ammattikorkeakoulun ja Kan- energiaomavaraisuuteen tähtääviin ratkaisuihin kannustetaan. sanmusiikki-instituutin kanssa. Energiaratkaisuihin liittyviin kysymyksiin syntyy liiketoimintamahdollisuuksia. Pirityisten ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen yhteistyön tavoitteina on mm. maaseudun kehittämistyön tukeminen kan- Vahva perusmaatalous, vahva turkistalous, metsätalous, uusiu- sainvälisen tutkimustoiminnan ja toimintamallien kehittämisen tuvan energian mahdollisuudet ja puutuoteteollisuus ovat vah- avulla, tutkitun tiedon tuottaminen liittyen älykkään erikoistumi- vuuksia ja elinkeinoelämämme kivijalka, jota vahvistetaan en- sen ja yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen yhteen nivomiseen, tisestään. Maaseutu itsessään nähdään mahdollisuutena, jota sekä alueen maaseututoimijoiden kansainvälisyyden edistämi- voidaan myös tuotteistaa. Alueemme erikoisuutena ja voimava- nen ja toimintamallien benchmarkkaus. Erityisesti yhteistyössä rana nähdään monimuotoinen kulttuuri, jossa on mahdollisuuk- painotetaan elämys- ja hyvinvointitalouteen liittyvän kv-hanke- sia laajempaan hyvinvointia ja viihtyvyyttä lisääviin yritysideoihin. toiminnan synnyttämistä Pirityisten toiminta-alueella. Elämys- ja hyvinvointitalouden kv-toiminnassa voidaan hyödyntää esimer- Painopisteenä yrittäjyydessä on osaamisen lisääminen johtami- kiksi yliopistokeskuksen yhteistyösuhteita Ruotsin Västerbottenin seen, tuotteistamiseen, markkinointiin ja kasvuhakuisuuteen liitty- ja Norjan Nordlandin alueille. Pirityisten ja Centrian yhteistyön vissä teemoissa sekä verkostoitumisen ja yhteistyön lisäämisessä tavoitteina ovat musiikin ja taiteen opiskelijoiden kansainvälisen yrittäjien kesken. osaamisen edistäminen sekä alueen kylien kansainvälisen verkostoitumisen lisääminen. Yhteistyön kohderyhminä ovat maa- Hankeideat ja -aihiot, esimerkit seudun toimijat, maaseudun kehittäjät ja erityisesti nuoret. Nuorten yritysideapajat, kylien liiketoimintamallit ja -ratkaisut, kylät yrittäjinä, perinneosaamisesta yritykseksi, tuottaja yrittä- Mineraalien ja elintarvikkeiden jalostuksen kehittämisessä Pirityis- jänä. Läpi ohjelman hyvinvointi-, elintarvike-, matkailu-, it- ja ten tavoitteena on saada enenevässä määrin toiminta-alueensa kulttuurialojen painottaminen. Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin yritysten hyötykäyttöön Centria-ammattikorkeakoulun, Geologian edistäminen, yksinyrittäjästä kasvuyritykseksi, tuottajien älykkäät tutkimuskeskuksen (GTK:n), Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän, verkostot, riista- ja lähiruoka-aloihin liittyvät jakelu- ja logistiik- Kokkolan ylipistokeskus Chydeniuksen, Luonnonvarakeskuksen ja karatkaisut, tuotteistaminen ja markkinointi. Aktiiviset naiset työl- Teknologiakeskus KETEKin kansainvälisiä verkostoja ja osaamista. listämässä itseään yrittäjinä.…

Hankeideat ja -aihiot, esimerkit Nuoret aluekehittäjinä, Yhdistystoiminnan uusi ABC nuorille, Mittarit Yhdistyspaneeli, Hyvinvointipelto jatkuvan kehittämisen välinee- Kannustaminen omalla alueella tapahtuvaan yrittäjyy- nä kyläyhteisöissä, Lähidemokratia käytännössä, Johtamisen / teen lisää sitoutuneisuutta omaan kotiseutuun, alueen tuotteistamisen / markkinoinnin / verkostoitumisen uudet mah- kehitettävien ja uusien elinkeinomahdollisuuksien esille- dollisuudet, Kulttuuriperinnöstä elämäntyö, Kyläkulttuurit kiertoon tuonti, uusien toimintatapojen ja ideoiden synty – Oppia Thaimaasta Toholammille, Uusiutuvan energian mahdollisuudet alkutuotannossa... 5.3. Hyvinvointia Mittarit Keskipohjalaista hyvinvointia edistetään niin, että kansalaisten Osaavaan työhön kannustaminen synnyttää uusia työ- kokema yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat. Tuetaan kansalais- paikkoja ja yrityksiä, eri väestöryhmien tukeminen tuot- toimintaa ja sen eri muotoja, ja otetaan yhteistyössä huomioon taa uusia ideoita, syrjäytymisen riski vähenee alueen eri toimijat (kulttuuri- ja liikuntajärjestöt, taidelaitokset), eri-ikäiset ja eri taustoista tulevat kansalaiset.

5.2. Yrittäjyyttä Nuorisoa kannustetaan koko alueen hyvinvoinnin ja elinvoiman kehittämiseen. Madalletaan nuorten kynnystä osallistua alueke- Maaseudun elinvoimaisuuteen ja hyvinvointiin vaikuttaa mer- hittämiseen kannustamalla heitä aktiivisiksi toimijoiksi. Tärkeää kittävästi asukkaiden kokema kotiseuturakkaus ja sitoutuminen on, että nuoret kokevat saavansa äänensä aidosti kuuluviin. 13 Asuinympäristöjen turvallisuutta ja viihtyisyyttä lisätään. Lähtö- edellytysten parantaminen maaseudulla, maaseudun kiinteistöt kohtana pidetään yksittäisten kylien ja asuinyhteisöjen yhteisöl- uusiokäyttöön (green it-offices vanhoihin, tyhjilleen jääneisiin ti- listä, koettua turvallisuutta, joka lisää hyvinvointia. loihin: meijerit, navetat..), tuottajien bio- ja uusiutuvan energian älykkäät ratkaisut, metsien ja peltojen ja riista-alueiden innova- Kulttuuri ja liikunta toimivat sekä yksilöitä että erilaisia yhteisöjä tiivinen, rikas ja kestävä hyödyntäminen… yhdistävinä, osallisuutta lisäävinä toimina, jotka ennaltaehkäi- sevät sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Kulttuurilla ja liikun- Mittarit nalla lisätään hyvinvointia, sosiaalista pääomaa sekä tervettä ja Perinnemaiseman vaaliminen, kokoontumistilojen tuo- toimivaa yhteisöllisyyttä. Kulttuurin ja liikunnan harrastamista tu- ma kylähenki ja aktiivisuus, kylätoiminnan kehittäminen, etaan ja kansalaisia kannustetaan kulttuurin ja liikunnan pariin. vapaaehtoistyön korostaminen Hankeideat ja -aihiot, esimerkit Nuorten kansainvälistymisestä ja osallistumisesta sosiaalista pääomaa, Yhdessä tekemällä hyvinvointia, Kylä hyvinvoinnin tuottajana, Maahanmuuttajat rikastuttavat yhteisöä, Sopimuk- sellinen hyvinvointipalveluiden tuotanto kylillä ja maaseudulla, 5.5. Tuotos- ja tulostavoitteet kolmannen sektorin ja yritysten yhteistyö hyvinvointipalveluiden Määrälliset tuotostavoitteet: tuotannossa, Kulttuurista voimaa ja hyvinvointia erityisryhmille, Rahoitettuja hankkeita yhteensä 250 kpl Tuottajien ja yrittäjien työhyvinvointi uudelle tasolle verkoston joista avulla (Vertaistuesta uutta voimaa), Lähiruoasta hyvää oloa… teemahankkeita 10 kpl yritystukia 105 kpl Mittarit kansainvälisiä hankkeita 10 kpl alueiden välisiä 15 kpl Yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen panostaminen, kaiken- yleishyödyllisiä kehittämishankkeita ikäisten kannustaminen toimintaan mukaan tuottaa uu- (ml. koulutus ja tiedonvälitys) 70 kpl sia näkökantoja ja vähentää syrjäytymistä, kulttuurin ja yleishyödyllisiä investointeja 40 kpl liikunnan huomioiminen hyvinvointia lisäävänä tekijänä Rahoituksen jakautuminen toimenpidekokonaisuuksiin (prosentuaalinen jakauma kustannusarvioiden suhteessa) Osaamista lisääviä toimenpiteitä: 30 % 5.4. Mahdollisuuksia Yrittäjyyttä lisääviä toimenpiteitä: 30 % Kansalaislähtöinen lähidemokratia toimii ja kuntalaiset osallistu- Hyvinvointia lisääviä toimenpiteitä: 25 % vat kotiseutunsa kehittämiseen, palveluiden järjestämiseen sekä Mahdollisuuksia lisääviä toimenpiteitä:15 % maankäytön suunnitteluun oman alueensa asiantuntijoina. Uusia yrityksiä: Kylät ja asuinlähiöt ovat houkuttelevia yhteisöjä, ja tiet ja tie- 35 kpl toliikenneverkostot ovat kunnossa. Tonttipankista on vaivatonta -joista naisyrittäjien yrityksiä 15 kpl etsiä mieluisa paikka kodille, ja kylien liiketoimintaedellytykset -maahanmuuttajien yrityksiä 5 kpl ovat kunnossa. Kansalaislähtöinen lähidemokratia edistää hyvää -ikäihmisten ja nuorten yrityksiä 15 kpl elämää ja alueen resursseihin perustuvan elinkeinotoiminnan ke- -miesten yrityksiä 10 kpl hittymistä. -Sosiaalisia yrityksiä 3 kpl -Perustettuja osuuskuntia 5 kpl Asuinyhteisöjä kehitettäessä otetaan huomioon kunkin kohteen omaleimainen kulttuuriperintö, ja perinnemaisemia vaalitaan ja Uusia tuotteita, palveluita, toimintatapoja ja tuotantomenetelmiä: säilytetään. Kehittämistoimissa otetaan huomioon ympäristövai- 50 kpl kutukset, ja luonnon monimuotoisuutta säilytetään ja lisätään.

Kylillä, yhdistyksillä on kokoontumistiloja, jotka lisäävät hyvin- ESIMERKKEJÄ TEEMAHANKKEISTA vointia ja yhteisöllisyyttä sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ko- koontumistilat on rakennettu ja toteutettu niiden käyttäjien tar- • yhdistysten kiinteistöjen pienimuotoiset investoinnit ja peista lähtien. Esim. nuorisoseurantalot, kylätalot ja poliittisten kone- ja laitehankinnat yhdistysten talot. • yhdistysten toiminnan uudistaminen uusilla harrastus- mahdollisuuksilla Kylien ja yhteisöjen energiaomavaraisuuteen löydetään uusia rat- • uusien tapahtumien järjestäminen kaisuja, joista voi syntyä uutta liiketoimintaa. Kylillä on tarpeel- • kansainvälistymiseen tähtäävät hankkeet esimerkkinä liset palvelut, ja hyvinvointia lisäävät harrastusmahdollisuudet EesTaas – hanke ovat kohtuullisesti jokaisen saavutettavissa. Palveluita järjestävät • Genius Loci selvityksestä matkailutuotteiksi yhteistyössä julkiset palveluiden tuottajat, yritykset ja yhteisöt. Pal- • nuorten osuuskuntien käynnistäminen veluiden tuottamisessa kuuluu kansalaisten ääni. • pienimuotoiset rakennelmat poluille ja rannoille • voimavaraväestön some-maailma Hankeideat ja -aihiot, esimerkit • voimavaraväestön turvallisuuskoulutukset Harrastustilat kuntoon, nuorten kokoontumistilojen kunnostami- • nuorten lähiruokatietoisuuden lisääminen nen, kylien tietoliikenne- ja energiaratkaisut, yritysten toiminta- 14 5.6. Laadullinen arviointi Tällä ohjelmakaudella yhteistyösopimukset on tehty naapuri- hankkeiden vaikutukset (+ myönteinen vaikutus, 0 ei vaikutusta toimintaryhmien kanssa, ja tätä sopimusmenettelyä jatketaan ja – negatiivinen vaikutus) edelleen ohjelmakaudella 2014 - 2020. Yhteistyösopimuksel- Nuorten aktiivisuuteen la on määritelty mm. siitä, miten alueiden välisten hankkeiden Naisten osaamiseen ja yritteliäisyyteen hallinnointi järjestetään, millaisia painopisteitä alueiden välisten Voimavaraväestön aktiivisuuteen hankkeiden rahoittamiskriteereissä on ja millaisia yhteishankkei- Yhteistyöhön ta toimintaryhmät keskenään toteuttavat. Ympäristöön ja maisemaan Syrjäytymisen ehkäisemiseen ja osallisuuden tunteeseen Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2014 – 2020 Oulun Osaamiseen seudun Leader ry:n on laatinut yhteistyössä Perämeren kalatalo- Yhteisöllisen hyvinvoinnin kokemiseen usyhteisöjen Liitto ry:n ja Perämeren rannikon kalatalousryhmän Yrittäjyyteen kanssa Perämeren rannikon kalatalousstrategian ohjelmakau- Paikallisten raaka-aineiden käyttöön delle 2014 – 2020. Strategia mahdollistaa paikallisen kalatalo- Alkutuottajien jaksamiseen ja osaamiseen usryhmätoiminnan myös tulevalla ohjelmakaudella. Perämeren rannikon kalatalousryhmä rahoittaa elinkeinotalouteen liittyviä toimia Kokkola-Tornio –välisellä merialueella. 5.7. Yhteensovitus muiden aluekehittämistoimien kanssa Maaseuturahastosta rahoitettavien toimien osalta yhteistyöstä ja työnjaosta alueellisen ELY-keskuksen ja toimintaryhmän välillä on sovittu toukokuussa 2013 pidetyssä neuvottelussa Pohjanmaan ELY-keskuksen ja alueen toimintaryhmien välillä. Yhteistyötä jatketaan hyväksi havaitulla tavalla ohjelmakauden 2007 – 2013 tapaan.

Tavoitteena on varmistaa edelleen, että tuenhakijat löytävät oi- kean rahoittajan mahdollisimman nopeasti. Tapauskohtaisesti voidaan edelleen sopia yksittäisten hankkeiden ohjaamisesta rahoittajien kesken.

Toimintaryhmät Pirityiset ry ja Aktion Österbotten rf huolehtivat Kokkolan kaupunkialueen asukaslähtöisen paikalliskehittämisen toimeenpanosta erikseen määritellyn, yksiselitteisen sopimuksen puitteissa.

STRATEGIA

KYLÄT KALAT KAUPUNKI Osaamista Elinkeino Sosiaalinen pääoma ja osallisuus Yrittäjyyttä Matkailu Mikroyrittäjyys ja Hyvinvointia Vapaa-aika työllisyys Mahdollisuuksia Monikulttuurisuus

Rahoitus: Manner-Suo- Rahoitus: Perämeden Rahoitus: Maakunnan men maaseudun kehittä- rannikon kalatalousohjel- kehittämisrahalla kaupun- misohjelma 2014-2020 ma 2014-2020 kistrategian teko käynnissä yhdessä Aktion Österbot- ESR, EAKR Oulun seudun Leader ry tenin kanssa

ESR, EAKR

15 6. PAIKALLISEN MAASEUDUN KEHITTÄMISSTRATEGIAN VALMISTELU JA LAATIMINEN

6.1. Jatkuva arviointi • esimerkin voima ja ns. positiivinen kateus synnyttää uusia hankkeita ja uutta toimintaa kylille Paikallisen maaseudun kehittämisstrategian valmistelu aloi- • kotiseuturakkaus ja sitoutuneisuus omaan kotiseutuun tettiin jo ohjelmakauden 2007 - 2013 aikana tarkastelemalla alueellamme erityisen suurta, ja se ajaa ihmisiä jopa koulut- hankekauden aikana rahoitettuja hankkeita, niiden tuloksia ja tautumaan siten, että kotiseudulla voidaan toimia yrittäjänä painopisteitä suhteessa ohjelmakauden tavoitteisiin. Tätä arvi- tai muutoin työllistyä ointityötä ovat tehneet Pirityiset ry:n toimihenkilöt, puheenjohtaja • mikroyrittäjien kokema onnistuminen itsensä työllistäjänä ja hallituksen jäsenet. Jatkuvaa vuoropuhelua alueen tarpeista, on ollut merkittävää. Toimintaryhmästä saatu tuki ja kannus- onnistumisista ja haasteista on käyty tärkeimpien sidosryhmien taminen yrittäjyyden alkumetreillä koetaan tärkeäksi kanssa: maaseudun kehittäjien, maakunnallisten yhteisöjen, yri- • toimintaryhmää on erittäin helppo lähestyä ja toimintaryh- tyspalvelupisteen ja elinkeinoyhtiöiden sekä alueemme kuntien mätyö on tunnettua edustajien kanssa. • aluekehittäjien yhteistyö on toimivaa Lisäksi on pantu merkille ne toimintaryhmän tiedoksi tulleet hankeideat ja kehittämistarpeet, joita ohjelmakauden aikana on il- Väliarviointi vahvistaa näkemystä siitä, että jatkossa on syytä ra- mennyt, mutta joita ei ole kyetty rahoittamaan syystä tai toisesta. hoittaa pienehköjä yritystukia, jotka ovat merkittävä rohkaisu ja myönteinen kannustin yrittäjyyden alkuvaiheessa. Yrittäjät koke- 6.2. Laadullinen väliarviointi vat yritysideoiden kehittelyn tärkeänä, usein tärkeämpänä kuin rahoituksen myöntäminen. Aluetieteilijä Juha Laukkonen teki vuonna 2012 Pirityiset ry:n toiminnan laadullisia saavutuksia analysoivan väliarvioinnin. Yhteisöille ja yhdistyksille myönnettäviä investointitukia kritisoi- Tuloksia on käytetty strategian laatimisen suuntaviivoina. Väli- daan joskus pelkkien seinien pystyttämisenä vailla yhteisöllistä arvioinnista esiin nousseita onnistumisia olivat seuraavat seikat: aspektia. Kylän yhteiset hankkeet, sekä investoinnit että kehit- • yksittäisen, aktiivisen yksilön merkitys yhteisössä on suuri tämishankkeet, luovat kuitenkin asukkaiden välille yhteishenkeä ja innostus tarttuu laajalle paitsi hankkeen suunnittelu- ja toteuttamisvaiheessa, myös pit- • kylien kehittämisessä avainasemassa ovat niissä toimi- kään sen jälkeen. Kylän ulkoisen ilmeen kohentuminen lisää vat yhteisöt ja yhdistykset mielikuvaa kehittyvästä ja menestyvästä kylästä. Yhteisön hank- • metsästysharrastuksessa ja sen liitännäisaktiviteeteis- keilla on suuri positiivinen merkitys. sa paljon kehityspotentiaalia sekä kylien yhteisöllisyyden, kylien liiketoiminnan että yrittäjyyden parissa

16 Väliarvioinnissa nousi esiin isoimpina haasteina ja kehittämisen eemme ihmiset, erityisesti nuoret, ja heidän kokemansa kotiseu- kohteina hankerahoituksella alkuun saadun toiminnan jatkuvuus turakkaus, jota on osattava ruokkia ja käyttää voimavarana ja hankkeen päättymisen jälkeen. Myös byrokratia koetaan ongel- vetovoimatekijänä. Toinen tärkeä voimavara on rikas kulttuuripe- malliseksi, erityisesti vapaaehtoistoimijoiden kohdalla. Nuorten rintömme, jossa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. aktivoiminen hanketoimijoiksi ja maaseudun kehittäjiksi on mer- Jo ennen kansalaisfoorumeita jalkauduimme alueemme kesä- kittävä haaste. tapahtumiin kesällä 2011 ja kesällä 2012 (viisi eri tapahtumaa: Kaustinen Folk Music Festival kahdesti, Lestijärven Muikkumarkki- Arvioinnin tuloksista voidaan nostaa esiin seuraavia kompastus- nat, Keski-Pohjanmaan 4H-piirin toimintapäivä Ullavassa, Per- kiviä ja kehittämisen paikkoja: hon Elonkorjuujuhlat). Näiden tapahtumien yhteydessä järjestettiin haastatteluita ja kyselyitä. Haastatteluilla ja kyselyillä selvitettiin eri- • poismuuttoa ei ole kyetty pysäyttämään tavoitellusti ikäisten ihmisten näkemyksiä siitä, miten alueemme ihmiset ko- • hankkeiden jälkihoitoa tarvitaan nykyistä enemmän kevat tulevaisuuden näkymät toiminta-alueellamme, ja millainen • hankkeiden jatkorahoitus ja toiminnan pysyvyyden tur- on unelmien kotikylä. Lisäksi kesällä 2011 kiersimme alueemme vaaminen on hankalaa jokaisessa seitsemässä kunnassa Maaseutuverkoston järjestämän • aktiivisia toimijoita pitäisi kannustaa ja motivoida jaksa- LandePaku-auton avulla. Vastauksia näistä kesätapahtumista ja maan LandePaku-pysäkeillä tehdyistä kyselyistä saatiin yhteensä 764 kpl. • kansainvälisen Leader-yhteistyön käynnistyminen on ollut vaikeaa, seudulla on kyllä muutoin aktiivista kv-yhteistyö- Nuorten ideakilpailulla haastettiin vielä keväällä 2012 alueemme tä (esimerkiksi kulttuurialalla) pohtimaan alueemme elinkeinoelämää, yrittäjyyttä, työllistymis- • kehittämistyötä ei nähdä aina koko alueen edun ja hyvin- tä, hyvinvointia ja nuorten omaa elämää. Ideakilpailu järjestettiin voinnin kannalta yhteistyössä Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n kanssa, ja se poiki • toimialakohtaiset yritystuet eivät niin kysyttyjä kuin ohjel- kuusikymmentä ideaa, joista saatiin esille nuorten näkemyksiä ja makauden alussa oletettiin kokemuksia alueestamme ja sen tulevaisuudesta nuorten silmin. Lisäksi on järjestetty lukuisia avoimia keskusteluja kuulemisti- Leader-toiminnassa pysyvimpinä vaikutuksina voidaan pitää laisuuksia nykyisen ja uuden toiminta-alueen kunnissa ja kylillä. hankkeita, jotka ovat edistäneet yrittäjyyttä ja samalla edistäneet Lausunto on pyydetty alueen jokaiselta kunnalta, elinkeinoyhtiöl- työllisyyden kehitystä. Pysyviä vaikutuksia on saatu aikaan myös tä ja yrityspalvelupisteeltä. Maakunnallisten oppilaitosten, yhdis- hankkeilla, jotka ovat edistäneet yhteisöllisyyttä ja tuottaneet esi- tysten ja yhteisöjen tarpeita, haasteita ja ajankohtaiskatsauksia merkiksi rakennuksen kylän yhteisiin tapahtumiin. on kerätty vuoden 2012 aikana jalkautumalla näiden toimijoiden pariin ja osallistumalla mm. maakuntaliiton järjestämiin yhteisiin Väliarvioinnin perusteella voidaan myös todeta, että strategia- työryhmiin ja kuulemistilaisuuksiin, jotka liittyvät tulevan ohjelma- prosessissa on erityisen tärkeää kuulla laaja-alaisesti alueen kauden valmistelutyöhön. asukkaita ja eri alojen toimijoita. Näin on toimittukin tätä strategiaa valmisteltaessa. Koulutukseen, osaamiseen ja innostami- Tiivistä yhteistyötä ja keskusteluja on käyty myös ELY-keskuksen seen liittyvät toimet nostettiin väliarvioinnissa erityisen tärkeiksi, kanssa siitä, mihin suuntaan paikallisen maaseudun kehittämisen sillä ”se on [..] sitä maaseudun kehittämistä, että koulutetaan strategiaprosessia on syytä viedä ELY-keskuksen näkökulmasta. niitä ihmisiä ja innostetaan aloittamaan jotain ihan uutta”.

6.3. Kansalais- ja toimijakuulemiset: hyvinvointipellot, nuorten ideakilpailu, AKTIVOINTI- yrittäjyyspäivät.. TILAISUUDET Vuoden 2012 aikana jokaisessa nykyisen toiminta-alueen kunnassa (seitsemän kuntaa: Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, To- holampi, Veteli, Kokkolan Ullava) on käyty kansalaisfoorumeissa SYKSY 2013 / KEVÄT 2014 Hyvinvointipelto-menetelmän (ks. kansikuva) avulla keskusteluja siitä, millaisiin teemoihin on keskityttävä kehittämistyössä. Kan- salaisfoorumeissa syntyi aktiivista, kriittistä ja rakentavaa kes- Vanha alue: Uusi alue: kustelua ja pohdintaa, jonka perusteella tulevaa ohjelmakautta 35 kpl tilaisuuksia, joihin 25 kpl tilaisuuksia, voidaan rakentaa nimenomaan kansalaisten ja alueen näkökul- osallistui 997 henkilöä joihin osallistui masta, todellisista tarpeista. 379 henkilöä Halsua 75 Kansalaisfoorumit toteutettiin yhteistyössä Keski-Pohjanmaan eri- Kaustinen 306 Kälviä 202 koissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän Peruspalvelulii- Lestijärvi 53 Lohtaja 177 kelaitos Jytan hallinnoiman Kampa-hankkeen kanssa. Toholampi 96 Perho 209 Kansalaisfoorumissa vastauksia etsittiin siihen, mitkä ovat ne kes- Veteli 122 keisimmät uhkakuvat, jotka toteutuessaan vievät elämisen ehdot Ullava 136 alueeltamme, ja toisaalta mitkä ovat ne mahdollisuudet, jotka tuovat meille lisää toimeentuloa ja viihtyisyyttä. Keskeisimmäksi voimavaraksi näissä haastatteluissa nousi esille jatkuvasti alu- 17 7. TOIMINTA- JA OPPIMISSUUNNITELMA, HALLINTO JA SEURANTA

7.1 Toimintasuunnitelma Henkilöstö Pirityiset ry:n strategiaa toteutetaan ohjelmakauden 2007-2013 • Leader-ryhmille suunnatut koulutukset (MMM, Mavi, Maa- hyväksi havaittuja toimintamalleja edelleen jalostaen. Toiminnan seutuverkostoyksikkö) ydintehtävät ovat aktivointi, neuvonta, verkostojen luominen ja • Järjestää koulutuksia muiden toimintaryhmien ja Ely-keskuk- rahoittaminen. Leader-ryhmän hallitus tekee hankkeiden rahoi- sen kanssa tarpeen mukaan tuspäätökset, osallistuu aktiivisesti Pirityisten toimintaan ja välit- • Oppimistarpeita selvitetään kehityskeskusteluissa tää tietoa omille verkostoilleen. Hallituksen käyttöön laaditaan Hallitus hallituksen työkalupakki Laatukäsikirjaa hyödyntäen. • Osallistuu valtakunnallisiin ja paikallisiin koulutuksiin • Hallituksen työkalupakki pidetään ajan tasalla, sisältää tie- Hankkeisiin on jatkuva haku, mutta tarpeen vaatiessa voidaan toa Leader-toiminnasta, Pirityisistä ja hankkeista ottaa käyttöön erillisiä hakuaikoja. Hankkeet käsitellään Leader- • Järjestetään yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa hallitukselle, ryhmän hallituksessa noin kahdeksan – kymmenen kertaa vuo- paikallisille tilitoimistoille ja muille sidosryhmille koulutusta dessa. uuden ohjelmakauden alussa Toimijat Ohjelmakauden aikana Leader-ryhmä luotsaa erityistä maaseu- • Osaamisen päivittäminen dun kehittäjien matalan kynnyksen verkostoa, yhteistyöryhmää, • Koulutuksia ja info-tilaisuuksia jonka keskeiset toimijat ovat toimintaryhmän henkilöstö mukaan • Ajankohtainen ja kiinnostava Leader-toiminnasta kertova lukien hallituksen jäsenet sekä alueen aktiiviset hanketoimijat ja materiaali (julkaisut, esitteet, some) sidosryhmät. Leader-ryhmä toimii tämän verkoston kokoavana • Kytketään paikalliset mediat yhteistyössä kertomaan toimi- voimana. joille uuden ohjelmakauden haasteista

7.2. Oppimissuunnitelma 7.3.Seuranta

Uuden strategian ja ohjelmakauden myötä monet opitut toimin- Ohjelmakauden aikana tarkastellaan vuosittain rahoituksen tamallit muuttuvat. Ohjelmakauden alussa onkin paljon uuden kiinnostavuutta, toteutuneiden ja käynnissä olevien kehittämistoi- oppimista ja omaksumista sekä opitun tiedottamista ja opetta- menpiteiden vaikuttavuutta sekä arvioidaan ohjelman tavoittei- mista alueen hanketoimijoille. den toteutumista. Tätä työtä tekevät paitsi toimintaryhmän työn- tekijät ja hallitus, myös kiinteänä yhteistyökumppanina toimiva alueemme maaseudun kehittäjien verkosto.

18 Hallituksen kokoonpano 03.04.2014 lähtien

Esko Ahonen pj. (2014-15 ) Sari Puutio vpj. (2014–15) Lestijärvi, Lestijärven kunnanjohtaja Kokkola, konsultoiva erityisopettaja

Julkinen taho, varsinainen Julkinen taho, varajäsen Pentti Untinen (2012–15) Leena Koivisto (2013–14), Lestijärven kunnanvaltuutettu / kunnanhallitus Lestijärvi, opettaja Kauko Koskela (2013–14) Johanna Järvelä (2014–15) Veteli, kunnanhallituksen jäsen Veteli, kunnanhallituksen jäsen Marjo Lindholm (2014–15) Arto Alpia (2014–15), Kokkola, Kosek, projektipäällikkö Kaustinen, kunnanjohtaja Mikko Hänninen (2013–14) Terhi Elamaa (2014–15) Perho, Kase yritysneuvoja Toholampi, perhepäivähoidonjohtaja

Yhdistykset, varsinainen Yhdistykset, vara Sari Pajakoski (2009–14) Kari Kauppinen (2014–15) Toholampi, 4H-neuvoja Halsua, KEPLI liikunnan edustaja/eläkeläine Kristiina Pynssi (2010–15) Olavi Lassila (2014–15) Veteli, Tunkkarin Tuulet ry, MTK, mv Perho, MTK, mv Mauri Koivusalo (2012–15) Pentti Heikkinen (2012–15) Kaustinen, Yrittäjä, Salonkylän ns pj Kaustinen, Salonkylän ns hallitus Helinä Wiik (2014–15) Mari Harmaala (2014–15) Kokkola, Silta ry, hallituksen jäsen Kokkolan Kälviä, yrittäjä

Maaseudun yksittäiset asukkaat, varsinainen Maaseudun yksittäiset asukkaat, vara Lassi Mäkelä (2009–14) Lestijärvi, opettaja Maija Koskela (2014–15) Toholampi, kauppias Krista Järvelä (2012–15) Kaustinen, palveluneuvoja Riina Varila (2013–14) Kaustinen, 4H-neuvoja Jussi Karhulahti (2014–15) Halsua, maaseutuasiamies Jenni Kentala (2014–15) Halsua, vesitalousbiologi Emmi Petroff (2014–15) Kokkolan Ullava, lähihoitaja Anne Jussila (2014–15) Kokkolan Lohtaja, maatalousyrittäjä

Vuosittainen tiedotussuunnitelma

Sisäinen tiedottaminen: Yhdistyksen työntekijät, hallitus, työryhmät, talkoolaiset Ulkoinen tiedottaminen: Yhteistyötahot, asiasta kiinnostuneet kansalaiset, päättäjät, hankehakijat, KASE ja KOSEK, kunnat ja kaupunki Kenelle Miten Milloin Kuka Mitä Työntekijöille kasvotusten, sähköpostil- tarvittaessa, yhdistyksen hallitus ajankohtaiset asiat la, puhelimitse, työnteki- kokousten jälkeen toiminnanjohtaja jäpalaverit, kirjallisesti Hallitukselle sähköisesti Tarvittaessa toiminnanjohtaja ajankohtaiset asiat mi- intrassa, somessa ennen kokousta nisteriön postista, Mavin asioiden tiedottaminen Yhteistyötahoille kasvotusten, sähköpostil- Tarvittaessa toiminnanjohtaja ajankohtaiset asiat la, puhelimella, some hankekoordinaattori hankehaut Kyläläisille lehdistössä, radiossa 80 artikkelia / vuosi toiminnanjohtaja uudesta ohjelmakaudesta somessa, kotisivuilla tapaamiset hankevetäjät rahoista, hankkeista Tiedotusvälineille lehdistötiedotteet tarvittaessa toiminnanjohtaja Ajankohtaiset uutiset sähköposti, tapaamiset kuukausittain hankekoordinaattori hankepäätökset kasvokkain hankevetäjät teemakohtaiset asiat Kunnille sähköposti, Tarvittaessa toiminnanjohtaja ajankohtaiset asiat Info-tilaisuudet hankekoordinaattori Hankehakijoille Kasvotusten, sähköpostil- Tarvittaessa Toiminnanjohtaja ajankohtaiset asiat la, puhelimessa, video- hankekoordinaattori neuvottelut Miten tiedotetaan: henkilökohtaiset tapaamiset, suunnittelu- ja työkokoukset, lehti-ilmoitukset,esitteet, ilmoitustaulut, kirjastot, sähköposti, internet, intra, yhteistyöverkosto, tiedotustilaisuudet, paikallismediat (lehdet, radio, TV ), raportit, toimintakertomukset ja julkaisut, alustukset, esitelmät, artikkelit, näyttelyt, tapahtumat, messut, loppuraportit, käyntikortit, tiedotteet, puffit, videot, mainos- lahjat 8. RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 – 2020

Pirityiset ry:n paikallisen maaseudun kehittämisstrategian 2014–2020 kokonaisrahoitus on 8 506 050,00 euroa. Kuntarahan osuus on 1 105 786,50 euroa (20 % kokonaisrahoituksesta), ja yksityisrahoituksen osuus 2 977 117,50 euroa (35 % kokonaisrahoituksesta sisältäen luontoissuoritukset. Luontoissuoritteet ovat yhteisöjen hanketoteutuksissa tekemää talkootyötä). Hallintoon (nykyinen toimintaraha-hanke) käytetään korkeintaan 25 % kokonaisrahoituksesta.

Kokonais- % €/vuosi €/7 vuotta rahoitus

Julkinen tuki yht. 65,00 % 789 847,50 € 5 528 932,50 €

EU+valtio 80,00 % 631 878,00 € 4 423 146,00 €

kunnat 20,00 % 157 969,50€ 1 105 786,50 €

Yksityinen rahoitus 35,00 % 425 302,50 € 2 977 117,50 € Esko Ahonen Pirjo Palosaari-Penttilä Pirityiset ry Pirityiset ry Yhteensä 100,00 % 1 215 150,00 € 8 506 050,00 € Hallituksen puheenjohtaja Toiminnanjohtaja

Toimintaraha on 25% julkisesta tuesta = 197 461,88 Lähteet: Tilastokeskus, Kaustisen seutukunta ja Kokkola tilastoina €/vuosi €/7 vuotta Juha Laukkonen: Pirityiset ry:n laadullinen väliarviointi, 2012 Pirityiset ry: Kylä maailmassa –kehittämisohjelma 2007 – 2013 EU 42 % 82933,99 580537,9125 Keski-Pohjanmaan liitto: Keski-Pohjanmaan Maakuntasuunnitelma 2030, maakuntaohjelma 2011 – 2014, Valtio 38 % 75035,51 525248,5875 Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015 Pohjanmaan ELY-keskus: Keski-Pohjanmaan alueellinen Kunnat 20 % 39492,38 276446,625 maaseutustrategia 2014 – 2020 (luonnos)

Yhteensä 100 % 197461,88 1382233,125 Liitteet: Kokkolan kaupungin päätös Kaustisen seutukunnan päätös Hallinto 10 % 19746,19 138223,3125 Pohjanmaan ELY-keskuksen ohjeellinen yhteistyösopimus, 2014 Kokkola/Aktion yhteistyösopimus Aktivointi 90 % 177715,69 1244009,813 Yhteistyösopimus, Kokkola yliopistokeskus Chydenius Yhteistyösopimus, Centria Ammattikorkeakoulu Oy Yhteensä 100 % 197461,88 1382233,125 Yhteistyösopimus, Ketek Oy Yhteistyösopimus, Koulutusyhtymä / KPEDU Yhteistyösopimus, Kansanmusiikki-instituutti ry Yhteistyösopimus, Maaseudun sivistysliitto Yhteistyösopimus, Kuudestaan, Aisapari Säännöt