DOCSLIB.ORG

Peruspalveluliikelaitos Jytan Puhelinluettelo

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Peruspalveluliikelaitos Jytan Puhelinluettelo Peruspalveluliikelaitos Jytan puhelinluettelo Luotsaa hyvinvointia Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin • R - Itella Oyj Jyta-kuntien puhelinpalvelut paranevat ja puhelinnumerot muuttuvat Jokivarsikuntien yhteistoiminta-alue (Jyta-alue) on aloittanut toimintansa 1.1.2009 tuottaen sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut alueensa (Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli) väestölle. Tähän saakka Jyta-alue on toiminut edeltäjä-organisaatioiden puhelinnumeroiden ja puhelintekniikan varassa. Nykyiset tekniset puhelinratkaisut eivät enää riitä ja esimerkiksi lakisäätei- nen puheluiden läpipääsyn tekninen seuranta ei ole ollut mahdollista. Näin ollen Jyta-alueella on pää- dytty uuden yhtenäisen puhelintekniikan käyttöönottoon 07.06.2012. Tuolloin kaikki vanhat puhelinnu- merot korvautuvat uusilla puhelinnumeroilla. Uusi Jyta-alueen puhelinjärjestelmä on GSM-pohjainen ja puhelinnumerot muuttuvat 040-alkuisiksi. Puhelinnumeroiden uudistamisen yhteydessä tarkoituksena on parantaa yhteydensaantia Jyta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköihin ja näin parantaa alueen väestön palveluita. Uudet puhelinnumerot ovat löydettävissä myös internetistä osoitteesta www.jyta.fi. Uusien puhelin- numeroiden käyttöönoton jälkeen aluksi tärkeimpiin vanhoihin puhelinnumeroihin (esim. terveyskes- kusten ajanvarausnumerot) jätetään puhelinvastaaja ohjaamaan soittajia siirtymään uuteen numeroon. Säilytä tämä luettelo • 2 • Sisällysluettelo Kannuksen terveyskeskus...........................................................................................................................4 Kannuksen ikäihmisten palvelut ...............................................................................................................8 Kannuksen perheiden palvelut .................................................................................................................9 Kannuksen psykososiaaliset palvelut .......................................................................................................11 Lestijärven terveysasema ..........................................................................................................................12 Lestijärven ikäihmisten palvelut ................................................................................................................16 Lestijärven perheiden palvelut .................................................................................................................17 Sisällysluettelo Lestijärven psykososiaaliset palvelut ........................................................................................................19 Perhon terveyskeskus ................................................................................................................................20 Perhon ikäihmisten palvelut ......................................................................................................................23 Perhon perheiden palvelut .........................................................................................................................24 Toholammin terveyskeskus .......................................................................................................................26 Toholammin ikäihmisten palvelut ............................................................................................................29 Toholammin perheiden palvelut ..............................................................................................................31 Toholammin psykososiaaliset palvelut .....................................................................................................33 Tunkkarin terveyskeskus (Halsua, Kaustinen, Veteli) ...........................................................................34 Halsuan hammashoito .................................................................................................................................38 Halsuan ikäihmisten palvelut ....................................................................................................................38 Halsuan perheiden palvelut .......................................................................................................................39 Halsuan psykososiaaliset palvelut ............................................................................................................41 Kaustisen hammashoito ..............................................................................................................................42 Kaustisen ikäihmisten palvelut .................................................................................................................42 Kaustisen perheiden palvelut ...................................................................................................................44 Kaustisen psykososiaaliset palvelut .........................................................................................................46 Vetelin hammashoito ...................................................................................................................................47 Vetelin ikäihmisten palvelut ......................................................................................................................47 Vetelin perheiden palvelut .........................................................................................................................49 Vetelin psykososiaaliset palvelut ..............................................................................................................51 Peruspalveluliikelaitos Jytan hallinto .........................................................................................................52 • 3 • Kannuksen terveyskeskus Päivystys- ja kiireetön ajanvaraus 040 804 2000 Ajanvarausnumero palvelee terveyskeskuksen aukioloaikoina arkipäivisin ma - pe klo 8 – 16. Numerosta annetaan aikoja lääkärin päivystys- ja ajanvarausvastaanotolle, päivystäville sai- raanhoitajille (hoitaa mm. infektiopotilaita ja kirjoittaa sairauslomatodistuksia) ja jalkahoita- jalle. Ajanvarauspuhelimen ollessa varattu tarjotaan soittajalle seuraavat vaihtoehdot: • Voitte jäädä odottamaan vapautuvaa linjaa Kannuksen terveyskeskuksen ajanvarauksessa sulkematta puhelinta • Painamalla 1 puhelunne siirtyy toiseen Jyta-alueen terveyskeskukseen, joissa myös voidaan hoitaa Kannuksen terveyskeskuksen ajanvarauksia • Painamalla 2 ei-kiireellisissä ajanvarausasioissa voitte jättää takaisinsoitto- pyynnön, jolloin klo 14 mennessä jätettyihin soittopyyntöihin vastataan saman päivän aikana Ajanvarauksen voi perua lähettämällä tekstiviestin numeroon 040 804 2090 mi- hin vuorokauden aikaan tahansa. (Peruuttaessasi ilmoita oma nimesi ja aika, jonka haluat perua) Virka-ajan ulkopuolella kiireellisissä sairaustapauksissa pyydetään soittamaan Keski- Pohjanmaan keskussairaalan yhteispäivystyksen puhelinneuvontaan puh. 06-826 4500. Osoite: Mariankatu 16-20, 67200 Kokkola Kannus Hätätilanteessa palvelee yleinen hätänumero 112 Reseptien uusinta 040 804 2010 Reseptien uusintaan liittyvissä asioissa palvellaan arkisin ma-pe klo 10 – 14. Lääkereseptejä voi jättää vastaanotolle tai potilastoimiston edessä olevaan ”uusittavat reseptit” postilaatikkoon uusintaa varten. Uusittavat lääkereseptit pyydetään toimittamaan terveyskeskukseen viimeistään 1-2 viikkoa ennen lääkkeen loppumista. Vastaanotolla uusitut lääkereseptit toimitetaan suoraan apteekkiin. Sovittaessa ne voi myös hakea vastaanotolta. • 4 • Laboratorio- ja tutkimusvastausten tiedustelu 040 804 2020 Ajanvaraukset ja ohjeet sokeri- ja laktoosirasitustesteihin annetaan arkisin klo 13 – 14 ja laboratoriotutkimusten vastauksia voi tiedustella klo 12 – 15. Työterveyshuollosta määrätyt laboratoriokokeiden tulokset ja hoito-ohjeet kysytään työter- veyshuollosta puhelintunnin aikana. Sydän-, diabetes- ja hengityshoitajien vastaanotoilta määrätyt laboratoriokokeiden tulokset ja hoito-ohjeet kysytään puhelintunnin aikana suoraan ao. hoitajilta. Marevan-annostus soitetaan potilaalle sopimuksen mukaan tai tulos ilmoitetaan muuten hoitavan tahon ja potilaan kanssa erikseen sovitulla tavalla. Terveyskeskusten ja keskussairaalan potilaat voivat käydä näytteenotossa missä tahansa Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän alueen laboratorion näytteenottopisteessä. Kannus Näytteenottoaika on Kannuksen laboratoriossa arkisin ma-pe klo 7.15 - 10.00. Muissa yksiköissä toimivien laboratorioiden aukioloajat löytyvät tästä luettelosta ja myös internetistä www.kpshp.fi. Laboratorioon tullessanne varatkaa mukaanne KELA-kortinne ja mahdollisesti lääkäriltä tai hoitoyksiköstä saamanne tutkimuslähete/-lähetteet. Yksityislääkäreiden ja -yksiköiden lähet- teillä näytteenotto ja tutkimukset ovat asiakkaalle maksullisia. Röntgenin ajanvaraus 0400 145 108 Röntgenin ajanvaraus palvelee arkisin ma - pe klo 8 – 14. Röntgen- ja UÄ-tutkimuksiin tarvitaan lääkärin lähete. Röntgen tutkimusten vastaukset 040 804 2030 Vastauksia voi tiedustella arkisin ma-pe klo 12 – 14. Diabeteshoitaja Kaisa Hautamäki 040 804 2040 Puhelinaika terveyskeskuksen aukioloaikoina. Hoitajan ollessa vastaanottotyön vuoksi esty- nyt vastaamasta numeroon voi jättää takaisinsoittopyynnön. Diabeteshoitaja huolehtii diabeetikkojen taudin alkuvaiheen ohjauksesta, säännöllisistä mää- räaikaiskontrolleista sekä hoidon tehostamisesta yhteistyössä lääkärin kanssa. Sydänhoitaja Sari Kinnunen 040 804 2050 Puhelinaika arkisin klo 12 – 13. Muina aikoina ko. numeroon voi jättää takaisinsoittopyynnön. Sydänhoitaja huolehtii
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Keski-Pohjanmaan Tilastokatsaus 2001
    KESKI-POHJANMAAN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS-INSTITUUTTI TILASTOKATSAUS 2001 SELOSTEITA JA KATSAUKSIA Nro 37 Keski-Pohjanmaan tilastokatsaus 2001 Kokkola 2001 Selosteita ja katsauksia nro 37 Verkkojulkaisu ISBN 951-39-1052-0 ISSN 1236-598X Käyttäjälle Tilastokatsaus on tehty Keski-Pohjanmaan liiton ja sen jäsenkuntien käyttöön ja se kattaa pää- osin Keski-Pohjanmaan liiton aluekehitysvastuulla olevan alueen, ns. ydinmaakunnan. Kult- tuurisesti ja toiminnallisesti sekä historiallisesti Keski-Pohjanmaan maakunta ulottuu ruotsin- kieliseltä rannikolta Kalajokilaaksoon. Koska Kalajokilaakso ja Pietarsaaren seutukunta esiin- tyvät muiden maakuntien liittojen tilastokatsauksissa, kunnittaisia tietoja on esitetty vain niistä kunnista, jotka ovat myös Keski-Pohjanmaan liiton jäseniä. Tilastokatsaus sisältää pääosin kunnittaista tilastotietoa, jota on summattu edelleen Kaustisen ja Kokkolan seutukuntien ja Keski-Pohjanmaan liiton alueen toimintaa kuvaaviksi luvuiksi. Koska Haapajärvi on liittynyt Keski-Pohjanmaan liiton jäseneksi vuonna 2001, se on otettu mukaan tähän tilastokatsaukseen ja Haapajärveä koskevat luvut on summattu Keski-Pohjan- maan liiton alueeseen. Tämän vuoksi liiton aluetta koskevia lukuja ei voi verrata aiemmissa tilastokatsauksissa julkaistuihin lukuihin. Julkaisuun on kerätty uusimpia saatavissa olevia tilastotietoja. Tilastojen erilaisen valmistu- misajankohdan vuoksi kaikkien aihealueiden tiedot eivät ole samalta vuodelta. Tilastokatsaus on tällä kerralla julkaistu pelkästään verkkojulkaisuna. Julkaisua saa vapaasti tulostaa
    [Show full text]
  • Kuntatiedote 2020-01
    TOHOTULI TOHOLAMMIN KUNTATIEDOTE | 1 / 2020 Tiedote nuorille ja työnantajille SYTYKETTÄ LAMPILTA Hyvä nuori, olethan aktiivinen la 7.3.2020 klo 9 - 12 kesätyöpaikan hakemisessa! Toholammin kunnantalolla Mukana rekrytapahtumassa mm. KUNNAN YRITYSTUKI 4H, Aalto Haitek, Eezy, Finn Spring, KASE, Kasenet, Kokkotyösäätiö, KPEDU, NJC, TehoPimut NY, Toholammin Energia, NUORTEN KESÄ- Toholammin kehitys, Toholammin Yrittäjät TYÖLLISTÄMISEEN Biolaakso Toholampi -videon ensiesitys Härkänevan ekosysteemihanketta HAETTAVANA esittelevät klo 9.30 alkaen: Janne Hakala, Ilpo Wennström, Markus Virkkala Toholammin kunta myöntää kesätyöllistämistukea toholampilaisen nuoren palkkaamiseen. Paikalla myös Kesätyöllistämistuki on tarkoitettu 17-20-vuotiaalle nuorelle, jonka valtiovarain- kotikunta vuonna 2020 on Toholampi. ministeri Katri Kulmuni Tukea maksetaan 250 €/ työllistetty ja se suoritetaan työnantajalle, joka palkkaa nuoren. Tuki maksetaan työnantajalle jälkikäteen. Killsphere esiintyy klo 11 Täytä kesätyöhakemus yhdessä työnantajasi kanssa ja toimita hakemus kunnantalon neuvontaan tai keskustoimistoon viimeistään 29.5.2020. KUNTA TARJOAA KAHVIT JA MAKKARAT! Tarkemmat tukiehdot ja ohjeet nuorelle ja työnantajalle hakemuslomakkeen liitteessä, joka löytyy kunnan nettisivuilta www. toholampi.fi > Ajankohtaista > Nuorten kesätyöllistämistuki haettavana. Lisätietoja ja hakemuslomakkeita myös kunnantalon neuvonnasta puh. 040 150 5200 (arkisin klo 9 – 11 ja 12 – 15). Kunnanhallitus AVUSTUKSET HAETTAVANA Kunnanhallituksen ja kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimien
    [Show full text]
  • Politicians React to Proposed Spanish Bailout
    ISSUE 24 (255) • 14 – 20 JUNE 2012 • €3 • WWW.HELSINKITIMES.FI BUSINESS Politicians react Chasing competitiveness How to improve productivity is the question on many manageri- al minds. HT takes a look at Finn- to proposed LEHTIKUVA / VESA MOILANEN ish competitiveness. See page 8 Spanish bailout SUMMER GUIDE Party leaders divided over Finland’s role in the proposed bailout for Spanish banks. DAVID J. CORD brought down, or it should be pos- HELSINKI TIMES sible to chop up some banks,” Finn- ish Prime Minister Jyrki Katainen SPAIN has become the fourth euro- told Bloomberg. “There must be a zone country to seek a bailout, but possibility to restructure the bank- Prime Minister Jyrki Katainen and Finance Minister Jutta Urpilainen face criticism markets have not been reassured. ing sector, because it doesn’t make from opposition parties over any participation in bailing out Spanish banks. Samba! Carnaval comes to town, and Finnish politicians have begun ar- sense to recapitalise banks which samba schools from all over the guing about whether Finland should are not capable of running.” nen announced that Finland will ty chairman, Juha Sipilä, suggest- country compete over who puts participate in a bailout, and if so, if it Investors have been unenthusi- seek collateral from Spain if the ed that Spain should rescue its own on the biggest spectacle! should receive collateral. astic. Spanish bond prices fell as in- temporary bailout fund is used, be- banks, much as Finland did during Over the weekend Spain an- vestors were eager to sell, and yields cause it does not have preferred the 1990s crisis.
    [Show full text]
  • Meidanveteli042021.Pdf
    MEIDÄN VETELI VETELIN KUNTATIEDOTE 4/2021 Mitä mieltä Vetelistä? Tervetuloa vastaamaan sähköiseen kyselyyn Vetelin kunnan asukkaille ja vierailijoille. Kysely avoinna 16.5.2021 saakka, ja sen voi täyttää myös paperilomakkeella kirjastossa. Kaikki vastaukset käsitellään nimettöminä. Kyselyn löydät verkossa osoitteesta https://veteli.fi/ajankohtaista/mita-mielta-vetelista/ Jos haluat, voit myös jättää kyselyn lopuksi yhteystietosi arvontaa varten. Lisätietoja: Tytti Pohjola / [email protected] Kaustisen seutukunta tiedottaa TIENOO –hankkeen tupailta Vetelin yksityisteiden tiekunnille Aika: 27.4.2021 klo 18:00 - 20:00 Paikka: Vetelin kunnan virastotalon valtuustosali. Kivihyypäntie 1, 69700 Veteli Aihe: Yksityisteiden hoitoon ja kunnossapitoon liittyvien avustusten hakeminen, lainsäädännön muu- tokset, turvallisuus, tekniset ratkaisut sekä muut ajankohtaiset asiat. Ilmoittautuminen: 23.4.2021 klo 16:00 mennessä puh. 040 556 66 03 tai marko.noronen@kaustisen- seutukunta.fi Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etänä. Osallistumislinkin saa osoitteesta: marko.noronen@ kaustisenseutukunta.fi Osallistuminen on maksutonta. Tilaisuuden rahoittaa Traficom yhdessä Vetelin kunnan kanssa. Kyytiin2: Tarvitsemme testaajia sähköisen liikennepalvelun kehitykseen Ansaitse 10 euron lahjakortti antamalla hetki aikaasi liikennepalveluiden testaamiseen. Kesällä jul- kaistaan uusi sähköinen liikennepalvelu ja testaajat voivat kevään aikana auttaa meitä löytämään ja korjaamaan ongelmakohtia. Jos testaaminen kiinnostaa, laita sähköpostia
    [Show full text]
  • Lestijokeen Ja Lestijärveen Rajautuvien Peltojen Suoja- Vyöhykkeiden Yleissuunnitelma -Kalajoki (Himanka), Kannus Ja Lestijärvi
    LESTIJOKEEN JA LESTIJÄRVEEN RAJAUTUVIEN PELTOJEN SUOJA- VYÖHYKKEIDEN YLEISSUUNNITELMA -KALAJOKI (HIMANKA), KANNUS JA LESTIJÄRVI Kukka-Maaria Kärki ja Päivi Saari Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esipuhe Lestijokeen ja Lestijärveen rajautuvien peltojen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Kalajoen (Himan- ka), Kannuksen ja Lestijärven alueille on toteutettu EU-rahoitteisessa ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) koordinoimassa "Elinvoimainen Lestijoen vesistö" – hank- keessa kesän 2010 aikana. Yleissuunnitelmassa on määritelty suojavyöhykkeiden perustamisen tarpeelli- suus kyseisten kuntien osalta Lestijoen sekä Lestijärven rantapelloille. Toholammin alueelle vastaava yleissuunnitelma on tehty kesällä 2009. Yleissuunnittelualue käytiin aluksi läpi karttojen avulla, jonka jälkeen peltojen suojavyöhyketarpeet kartoitettiin maastossa kulkien rantapeltolohkot läpi. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelman tavoitteena on välittää tietoa viljelijöille vesiensuojelutarpeista sekä toimia ohjeistuksena elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille kohdennettaessa maatalouden ympäristötuen erityistuen varoja. ELY-keskukset käyttävät apuna yleissuunnitelmissa määriteltyjä alu- eellisia suojavyöhyketarpeita arvioidessaan erityistuen myöntämisperusteita ja kohdistaessaan varoja vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja maiseman huomiointia parhaiten edistäviin kohteisiin. Lisäksi yleissuunnitelma antaa suuntaviivat tilakohtaisille suunnitelmille. Yleissuunnitelman suojavyöhy- ketarpeet eivät
    [Show full text]
  • Toimintasuunnitelma 2021
    Kaustisen seutukunnan johtoryhmä 28.10.2020 §100 liite nro 10a Kaustisen seutukunnan seutuvaltuusto 19.11.2020 x§ liite nro Taloussuunnitelma 2021-2023 1 MUUT PALVELUT 54 Kaustisen seutukunta TOIMINTASUUNNITELMA 2021 I Seutukunnallinen toiminta Kaustisen seutukunta toimii kuntalain 51§:n tarkoittamana kuntien yhteisenä toimielimenä. Toimielimen toiminimi on Kaustisen seutukunta ja toimielimen kokoonpanosta käytetään nimitystä seutuvaltuusto. Kaustisen seutukunnan toiminta perustuu kuntien vuonna 2000 solmimaan yhteistyösopimukseen, joka viimeisimmällä uusintakierroksella solmittiin toistaiseksi voimassa olevana 1.1.2016 lähtien. Sopimuskunnat Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi ja Veteli. Seutuvaltuusto toimii Lestijärven kunnan hallinto-organisaatiossa itsenäisenä lautakuntana. Seutuvaltuustoon kuuluu 17 jäsentä, kustakin kunnasta yksi jäsen alkavaa 1000 asukasta kohti kuitenkin vähintään kaksi jäsentä. Yhteistyön valmisteluelimenä toimii seutukunnan johtoryhmä. Seutukunnan ylin viranhaltija, kehittämisjohtaja, toimii johtoryhmän ja seutuvaltuuston esittelijänä. Seutusihteeri toimii seutukunnan ylimmän viranhaltijan sijaisena. Seutuvaltuuston ja johtoryhmän asioiden valmistelu ja hankkeiden hallinnointi tapahtuu seutukunnan omana toimintana, jota seutukunnan kunnat rahoittavat. Seutukunnan perustehtävien mukaiseen toimintaan hankitaan mahdollisuuksien mukaan ulkopuolista rahoitusta projektitoiminnalla ja palveluiden myynnillä. Seutukunnan vakituisen henkilöstön määrä on 5 henkilöä. Vuonna 2019 seutukunnan yrityspalvelusta väheni
    [Show full text]
  • Katso Retkibussin Tarkemmat Aikataulut Tästä
    Ohtakari RETKIBUSSI on helppo, edullinen ja joustava tapa päästä tutustumaan Keski-Pohjanmaan ainutlaatui- Rödsö Kannus seen luontoon. Öja Kokkola Matka taittuu mukavasti isolla, ilmastoidulla bus- silla. Voit hyödyntää Retkibussia myös pyöräilemällä Laaja- Toholampi lahti kohteeseen ja huristelemalla bussilla takaisin. Aika- taulut mahdollistavat eripituiset perilläolot muuta- masta tunnista useampaan päivään. Ja retki se on ostosretkikin – voit myös hypätä Kaustinen Lestijärvi bussiin reitin varrelta ja tulla Kokkolaan nauttimaan kaupungin erinomaisista shoppailumahdollisuuk- Veteli Halsua sista. Samalla voit ihastella kansallista kaupunki- puistoa ja muita nähtävyyksiä. RETKIBUSSI är ett enkelt, förmånligt och smidigt sätt RETKIBUSSI att bekanta sig med Mellersta Österbottens unika KESKI-POHJANMAA Perho Koira- salmi natur. Resan görs bekvämt med en stor, luftkonditione- RANTAREITTI (28.6.–8.8.2021) rad buss. Du kan utnyttja Retkibussi också genom ma, ti, ke, to, pe, la, su | må, ti, to, fr, lö, sö att cykla till utfärdsmålet och komma tillbaka med Kokkola-Laajalahti-Öja-Kokkola-Ohtakari-Kokkola bussen. Tack vare tidtabellerna kan du stanna på ut- -Öja-Laajalahti-Kokkola-Ohtakari-Kokkola färdsmålet efter egen smak, från några timmar till ke | on flera dagar. Bussi ajaa reitin Rödsön kautta. | Bussen kör rutten Och en shoppingutfärd är också en utfärd – du kan via Rödsö. stiga på bussen längs rutten och komma till Karleby Hinta: 2,5 €/suunta/hlö | Pris: 2,5 €/riktning/person för att njuta av stadens utmärkta shoppingmöjlighe- ter.
    [Show full text]
  • The Wolf Debate in Finland
    Ruralia Institute Jukka Bisi Sami Kurki The wolf debate in Finland Publications 12 The wolf debate in Finland Expectations and objectives for the management of the wolf population at regional and national level Jukka Bisi Sami Kurki Seinäjoki 2008 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 978-952-10-4135-8 (paperback) 978-952-10-4136-5 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword The wolf has returned to the Finnish countryside and once again there is no avoiding the fact that the interaction of man and wolf is an extremely painful one. Attitudes to the wolf divide Finns, and the wolf itself causes opinion to change fast once it has arrived in new areas. The wolf is a perpetual problem environmentally, something people have to live with on a daily basis. But what is the importance of social sustainability and how can protection of the wolf be reconciled with what local people see as a decline in the quality of life? How should the wolf issue be managed and who should act in what situation? These are the questions which have to be addressed in preparations for a national policy on wolves. Studies relating to policy on large carnivores for the University of Helsinki’s Institute for Rural Research and Training (Ruralia) represent a breakthrough, yet people in rural communities have always been at the centre of research. The sustainable use of natural resources is becoming more and more about socio-economic issues, with ecology obviously imposing its own set of condi- tions.
    [Show full text]