DOCSLIB.ORG

MEIDÄN JOKI - Lestijoen Vesienhoidon Käsikirja

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
MEIDÄN JOKI - Lestijoen Vesienhoidon Käsikirja MEIDÄN JOKI - Lestijoen vesienhoidon käsikirja 1 Teksti: Päivi Saari, Liisa Maria Rautio, Jukka Pakkala Kartat: Anna Bonde Yhteystietojen kokoaminen: Monika Korpijärvi Kansikuva: Taitto: Layout Päivänsäde Menninkäinen Paino: Waasa Graphics Oy Julkaisija: Elinvoimainen Lestijoen vesistö-hanke, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Lestijoki – positiivinen poikkeus 3 3 Mitä vesistökuormitus on ja mistä se tulee? 8 3.1 Kiintoainekuormitus 9 3.2 Ravinnekuormitus 11 3.3 Happamuus- ja metallikuormitus 14 4 Vesienhoidon kehittämistarpeet Lestijoen valuma-alueella 15 4.1 Maatalous 16 4.2 Metsätalous 18 4.3 Turkistuotanto 19 4.4 Haja- ja loma-asutus 20 4.5 Happamuus- ja metallikuormitus 22 4.6 Vesistökuormituksen vähentäminen yhteenveto 23 Lähteet ja lisätietoa 24 YhYhteystietojateysy tietojaj 28 Kuva: Kaisa Aho 3 1 Johdanto äsissäsi on vihkonen, jonka tarkoituk- Lestijoki kuuluu Natura 2000-suojeluohjel- Ksena on kertoa lähijoen –Lestijoen– ve- maan, jossa suojelun kohteena ovat jokie- sistön tilasta, siihen vaikuttavista tekijöistä kosysteemityyppi ja uhanalaiset lajit. Lisäk- sekä siitä, kuinka itse voit vaikuttaa joen ti- si Lestijoki on mukana koskiensuojelulaissa laan. Puhdas vesi sekä liettymättömät poh- ja kuuluu erityistä suojelua vaativiin vesis- jat ja rannat tarjoavat meille mahdollisuuden töihin. Lestijoen valuma-alueella on myös nauttia monimuotoisesta jokiluonnosta kalas- soiden- ja harjujensuojeluohjelmiin kuuluvia taen, meloen, uiden ja retkeillen. Juuri Lestijo- kohteita. en virkistyskäyttäjien arvokkaimpina pitämät Ihmisen toiminta vaikuttaa vesistöihin, lajit – meritaimen, vaellussiika, nahkiainen ja sillä vesistön valuma-alueen maankäytön te- rapu – ovat herkimpiä vesistöön kohdistuval- hostuessa sekä ihmistoiminnan lisääntyessä le kuormitukselle. vesiin pääsee enemmän kiinteää ainesta, ra- Lestijoki on poikkeuksellinen muiden vinteita, happamuutta, metalleja ja kemikaa- Pohjanmaan jokien joukossa: Sitä on muutet- leja. Usein yhdenkin yksilön ratkaisut voivat tu vain vähän ja sen tila on luokiteltu hyväksi, vähentää huomattavasti vesistöön kohdistu- osittain jopa erinomaiseksi. Lisäksi Lestijokea vaa kuormitusta: liitynkö viemäriin, raken- voidaan pitää vesienhoidon esimerkkinä ja pi- nanko kuivakäymälän ja toimivan jätevesien lottikohteena. Lestijoelle laadittiin jo vuonna käsittelyjärjestelmän, jätänkö pellolle talviai- 1989 luonnontaloudellinen kehittämissuun- kaisen kasvipeitteen tai perustanko metsään nitelma, jonka tavoitteena on säilyttää vesis- pintavalutuskentän tai toteutanko turkistilal- tön suojelulliset arvot, poistaa ja vähentää ve- lani kiinteät alustat. Maatalouden osalta Les- sistön tilaa heikentäviä tekijöitä sekä edistää tijoen valuma-alueella noin 95 % viljelijöistä luonnontaloudelliseen käyttöön mukautuvia on sitoutunut valtakunnalliseen maatalouden elinkeinoja. Vastaavat kattavat vesienhoito- ympäristöohjelmaan, jonka eräänä tavoittee- suunnitelmat ja vesienhoidon toimenpideoh- na on vesistökuormituksen vähentäminen jelmat koko Suomen vesistöjen osalta saatiin (Ingalsuo 2010). vuonna 2009. Lestijoella on pyritty vaalimaan jokiluontoa ja –maisemaa sekä vähentämään vesistökuor- mitusta eri tavoin. Viime vuosikymmeninä on luonnontaloudellisen kehittämissuunnitel- man lisäksi tehty mm. seuraavaa: • Uittosäännön kumoaminen • Meritaimenistutukset • Kirkkojärven kunnostamissuunnitelma • Koskien kunnostustyöt • Veneilyreittisuunnitelma ja taukopaikat • Lestijoki life-hanke (maaperän • Lestijoen maisemanhoitosuunnitelma happamuuden vähentäminen) • Vedenlaadun parantamistoimet • Elinvoimainen Lestijoen vesistö -hanke • Lestijärven muikku- ja siikakantojen • Lestijoen valuma-alueen vesienhoidon elvyttäminen toimenpideohjelma. 4 Lestijoen luontoarvojen säilyttämiseksi on tehty poikkeuksellisen paljon työtä. Viimeisin Lestijoen vesistökuormituksen vähentämiseen ja alueen toimijoiden ympäristötietoisuuden li- säämiseen panostava projekti on “Elinvoimainen Lestijoen vesistö”-hanke. Vuosina 2009-2011 toteutettavassa hankkeessa pyritään vähentämään jokeen tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuor- mitusta vapaaehtoisia vesiensuojelutoimia lisäämällä. Keinoina ovat mm. tiedottaminen, neu- vonta, metsätalouden vesiensuojelurakenteiden toteuttaminen, maatalouden ympäristötuki- hakemuksiin liittyvien suunnitelmien tekeminen, pohjavesialueella sijaitsevan Syrin kylän yhteispuhdistamohankkeen suunnittelu sekä valumavesien käsittelyjärjestelmän perusparan- nussuunnittelu turkistiloille. Yksi hankkeen työn tuloksista on kädessäsi oleva vihkonen. Kuva: Roosa Ojala 5 2 Lestijoki – positiivinen poikkeus estijoki on Keski-Pohjanmaan vesistöis- Lestijoen valuma-alueella on runsaasti Ltä luonnontilaisin. Lestijokea ei juurikaan pohjavesialueita (kuva 1). Alueen pohjavedet ole perattu tai säännöstelty, joten koskiluonto vaikuttavat osaltaan Lestijokeen ja sen eliös- on säilynyt voimakkailta muutoksilta. Maise- töön. Pohjavedet tuovat Lestijokeen viileää ja mallisesti Lestijoki on arvokas: Toholammin hyvälaatuista vettä, mikä auttaa lajistoa säi- viljelty peltomaisema muodostaa valtakun- lymään sekä vaikuttaa osaltaan Lestijoen hy- nallisesti arvokkaaksi luokitellun kulttuuri- vään veden laatuun. Pohjavesien vaikutukset maiseman. Kulttuurihistoriallista arvoa joel- vesistössä ovat paikallisia ja pohjavesien suo- le tuo mm. yhä toiminnassa oleva Korpelan jelun ensisijainen tavoite on turvata juoma- ja voimalaitos vuodelta 1922. Luonnontaloudel- käyttöveden hyvä laatu ja vesihuolto. Pohja- lisen kehittämissuunnitelman myötä Lestijo- vesialueet on jatkossakin ensisijaisen tärke- en vesienhoitoon on kiinnitetty huomiota jo ää huomioida maankäytön suunnittelussa pitkään perinteisempien toimien, kuten kos- ja käytännön ratkaisuissa mm. peltoviljelyn, kien kunnostuksen ja kalaistutusten, lisäksi. turkistuotannon, metsätalouden, asutuksen ja yritystoiminnan osalta. Kuva 1. Lestijoen valuma-alueella sijaitsevat suojelu- ja pohjavesialueet Tietolaatikko 1 Lestijoki vesistönä: • Joen pituus 110 km. • Keskivirtaama 11,8 m3/s, ylivirtaama 191 m3/s, alivirtaama 1,2 m3/s. • Lestijoen valuma-alue 1371 km2. • Lestijoen valuma-alueella järviä 6 %, peltoa 10 % ja turvemaata 38 %. • Valuma-alueesta metsäojitettu kolmannes (380 km2). • Asukkaita Lestijoen vesienhoidon osa-alueella 17 500, haja-asutukseen luettavia talouksia 2400 ja loma-asuntoja 700. • Kuuluu Natura 2000 – suojeluohjelmaan ja on suojeltu koskiensuojelulailla. • Ekologinen tila: hyvä-erinomainen. Lähteet: Jokela 1988, Koskiensuojelulaki 23.1.1987/35, Länsi-Suomen ympäristökeskus ym. 2009, Mik- kola & Pakkala 1997, Mäenpää ym. 2009 6 7 Lestijoen eliölajistoon kuuluvat mm. alkupe- Tietolaatikko 2 räinen ja luonnonvarainen meritaimen (Salmo Lestijärvi: trutta), vaellussiika (Coregonus lavaretus), nah- kiainen (Lampetra fl uviatilis), saukko (Lutra • Pinta-ala noin 64 km2 lutra), kalliopussisammal (Marsupella emargi- • Valuma-alue 229 km2 nata), haarapalpakko (Sparganium erectum), jo- • Rantaviivaa 95 km 3 kileinikki (Ranunculus lingua) ja suomenlum- • Tilavuus 174 milj. m • Viipymä 2 vuotta me (Nymphaea tetragona, Tikkanen & Jokela • Keskisyvyys 2,7 m 2005) sekä lapinvesitähti, (Callitriche hamulata, • Suurin syvyys 6,3 m Karttunen ym. 2006). Lisäksi Lestijoen yläosan • Ekologinen tila: erinomainen alueelta on tavattu uhanalaisia Arctopsyche la- • Erityispiirteet: pilaantumisherkkä – uhkana rehe- dogensis- ja Ceratopsyche silfenii –vesiperhosia vöityminen, kuormitus pääasiassa maa- ja metsä- ja Isoperla difformis –koskikorento (Tikkanen taloudesta, ei kerrostu mataluutensa vuoksi, muik- kukanta, tärkeä virkistyskäyttö- ja matkailukohde & Jokela 2005). Lestijoki on myös ollut Maail- man luonnonsäätiön (WWF) nimikkojoki. Lähteet: Ekholm 1993, Mikkola & Pakkala 197, Mäenpää ym. 2009, Tikkanen & Jokela 2005, Ympäristöhal- linnon Hertta-rekisteri Kuva 2. Lestijoen valuma-alueen vesistöalueet ja ekologinen tilaluokitus. 8 Lestijoen ekologinen tila on vuoden 2000-2006 seurantatietojen perusteella luokiteltu erinomai- seksi joen yläjuoksulla ja alempana hyväksi (Mäenpää ym. 2009). Ajoittain alaosan veden laatu on hyvää huonompi happamien sulfaattimaiden happamuus- ja metallikuormituksen vuoksi. Myös kiintoaine- ja ravinnekuormitus ovat heikentäneet virtapaikkojen elinympäristöjen tilaa. Lestijärven tila on arvioitu erinomaiseksi. Lestijoen ja Lestijärven ekologinen tila on kuitenkin uhattuna ja tämän vuoksi alueelle on laadittu oma vesienhoidon toimenpideohjelma, jonka avulla pyritään säilyttämään alueen vesistöjen hyvä ja erinomainen tila. Lestijoen valuma-alue jakaantuu useisiin pienempiin valuma-alueisiin, joiden ve- det valuvat Lestijokeen joko suoraan tai virtaavat sinne jonkin ojan tai puron kautta. Les- tijoki puolestaan saa alkunsa Lestijärvestä. Kuvaan 2 ja taulukkoon 1 on koottu vesi- en tilaan vaikuttavia tekijöitä sekä joitakin huomioita Lestijoen valuma-alueen eri osista. Kuva: Jussi Kangasvieri 9 Taulukko 1. Lestijoen valuma-alueen vesistöalueet, pinta-alat, ekologinen tilaluokitus sekä mainintoja vesistöalueella esiintyvistä eliöistä, vesistöalueiden luonnehdintoja sekä happa- muuteen ja veden laatuun liittyvää muuta tietoa. Lähteenä on käytetty taulukon alapuolella mainittuja viitteitä lukuun ottamatta Tikkasen ja Jokelan (2005) teosta sekä Pakkala 2010. Vesistöalue Valu- Eliöstön Kuvaus ma- erityispiirteet alueen pinta- ala, km2 Lestijoen Lestijoen suualue 34 Meritaimen, vael- Happamiin sulfaattimaihin alaosan alue (51.011) lussiika, nahkiainen, liittyviä happamuusongelmia. (51.01) made, saukko, Veden laadun uhkatekijöinä koskikara
Load more

Recommended publications
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Keski-Pohjanmaan Tilastokatsaus 2001
    KESKI-POHJANMAAN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS-INSTITUUTTI TILASTOKATSAUS 2001 SELOSTEITA JA KATSAUKSIA Nro 37 Keski-Pohjanmaan tilastokatsaus 2001 Kokkola 2001 Selosteita ja katsauksia nro 37 Verkkojulkaisu ISBN 951-39-1052-0 ISSN 1236-598X Käyttäjälle Tilastokatsaus on tehty Keski-Pohjanmaan liiton ja sen jäsenkuntien käyttöön ja se kattaa pää- osin Keski-Pohjanmaan liiton aluekehitysvastuulla olevan alueen, ns. ydinmaakunnan. Kult- tuurisesti ja toiminnallisesti sekä historiallisesti Keski-Pohjanmaan maakunta ulottuu ruotsin- kieliseltä rannikolta Kalajokilaaksoon. Koska Kalajokilaakso ja Pietarsaaren seutukunta esiin- tyvät muiden maakuntien liittojen tilastokatsauksissa, kunnittaisia tietoja on esitetty vain niistä kunnista, jotka ovat myös Keski-Pohjanmaan liiton jäseniä. Tilastokatsaus sisältää pääosin kunnittaista tilastotietoa, jota on summattu edelleen Kaustisen ja Kokkolan seutukuntien ja Keski-Pohjanmaan liiton alueen toimintaa kuvaaviksi luvuiksi. Koska Haapajärvi on liittynyt Keski-Pohjanmaan liiton jäseneksi vuonna 2001, se on otettu mukaan tähän tilastokatsaukseen ja Haapajärveä koskevat luvut on summattu Keski-Pohjan- maan liiton alueeseen. Tämän vuoksi liiton aluetta koskevia lukuja ei voi verrata aiemmissa tilastokatsauksissa julkaistuihin lukuihin. Julkaisuun on kerätty uusimpia saatavissa olevia tilastotietoja. Tilastojen erilaisen valmistu- misajankohdan vuoksi kaikkien aihealueiden tiedot eivät ole samalta vuodelta. Tilastokatsaus on tällä kerralla julkaistu pelkästään verkkojulkaisuna. Julkaisua saa vapaasti tulostaa
    [Show full text]
  • Meidanveteli042021.Pdf
    MEIDÄN VETELI VETELIN KUNTATIEDOTE 4/2021 Mitä mieltä Vetelistä? Tervetuloa vastaamaan sähköiseen kyselyyn Vetelin kunnan asukkaille ja vierailijoille. Kysely avoinna 16.5.2021 saakka, ja sen voi täyttää myös paperilomakkeella kirjastossa. Kaikki vastaukset käsitellään nimettöminä. Kyselyn löydät verkossa osoitteesta https://veteli.fi/ajankohtaista/mita-mielta-vetelista/ Jos haluat, voit myös jättää kyselyn lopuksi yhteystietosi arvontaa varten. Lisätietoja: Tytti Pohjola / [email protected] Kaustisen seutukunta tiedottaa TIENOO –hankkeen tupailta Vetelin yksityisteiden tiekunnille Aika: 27.4.2021 klo 18:00 - 20:00 Paikka: Vetelin kunnan virastotalon valtuustosali. Kivihyypäntie 1, 69700 Veteli Aihe: Yksityisteiden hoitoon ja kunnossapitoon liittyvien avustusten hakeminen, lainsäädännön muu- tokset, turvallisuus, tekniset ratkaisut sekä muut ajankohtaiset asiat. Ilmoittautuminen: 23.4.2021 klo 16:00 mennessä puh. 040 556 66 03 tai marko.noronen@kaustisen- seutukunta.fi Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etänä. Osallistumislinkin saa osoitteesta: marko.noronen@ kaustisenseutukunta.fi Osallistuminen on maksutonta. Tilaisuuden rahoittaa Traficom yhdessä Vetelin kunnan kanssa. Kyytiin2: Tarvitsemme testaajia sähköisen liikennepalvelun kehitykseen Ansaitse 10 euron lahjakortti antamalla hetki aikaasi liikennepalveluiden testaamiseen. Kesällä jul- kaistaan uusi sähköinen liikennepalvelu ja testaajat voivat kevään aikana auttaa meitä löytämään ja korjaamaan ongelmakohtia. Jos testaaminen kiinnostaa, laita sähköpostia
    [Show full text]
  • Lestijokeen Ja Lestijärveen Rajautuvien Peltojen Suoja- Vyöhykkeiden Yleissuunnitelma -Kalajoki (Himanka), Kannus Ja Lestijärvi
    LESTIJOKEEN JA LESTIJÄRVEEN RAJAUTUVIEN PELTOJEN SUOJA- VYÖHYKKEIDEN YLEISSUUNNITELMA -KALAJOKI (HIMANKA), KANNUS JA LESTIJÄRVI Kukka-Maaria Kärki ja Päivi Saari Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esipuhe Lestijokeen ja Lestijärveen rajautuvien peltojen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Kalajoen (Himan- ka), Kannuksen ja Lestijärven alueille on toteutettu EU-rahoitteisessa ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) koordinoimassa "Elinvoimainen Lestijoen vesistö" – hank- keessa kesän 2010 aikana. Yleissuunnitelmassa on määritelty suojavyöhykkeiden perustamisen tarpeelli- suus kyseisten kuntien osalta Lestijoen sekä Lestijärven rantapelloille. Toholammin alueelle vastaava yleissuunnitelma on tehty kesällä 2009. Yleissuunnittelualue käytiin aluksi läpi karttojen avulla, jonka jälkeen peltojen suojavyöhyketarpeet kartoitettiin maastossa kulkien rantapeltolohkot läpi. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelman tavoitteena on välittää tietoa viljelijöille vesiensuojelutarpeista sekä toimia ohjeistuksena elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille kohdennettaessa maatalouden ympäristötuen erityistuen varoja. ELY-keskukset käyttävät apuna yleissuunnitelmissa määriteltyjä alu- eellisia suojavyöhyketarpeita arvioidessaan erityistuen myöntämisperusteita ja kohdistaessaan varoja vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja maiseman huomiointia parhaiten edistäviin kohteisiin. Lisäksi yleissuunnitelma antaa suuntaviivat tilakohtaisille suunnitelmille. Yleissuunnitelman suojavyöhy- ketarpeet eivät
    [Show full text]
  • Genius Loci – the Spirit of Place in Historical Central Ostrobothnia 4
    1 Publisher: Kokkola University Consortium Chydenius Layout: Päivi Vuorio ISBN 978-951-39-5668-4 KARI ILMONEN Genius Loci – the spirit of place in historical Central Ostrobothnia 4 Welcome! he local cultural heritage presented on the Ge- Tnius Loci website introduces visitors as well as local residents to interesting and exciting destina- tions for independent travelling and adventures in the ‘historical Central Ostrobothnia’ (i.e. the Region of Central Ostrobothnia, the northern parts of the Re- gion of Ostrobothnia, and the southern parts of the Region of Northern Ostrobothnia). The spirit of the place is enriched by historical facts, legends and sto- ries. The landscape of Central Ostrobothnia is tinged both with harmless, commonly accepted place sto- ries and other unspoken, at times scintillating tales. No matter whether your tour is virtual or physical: Welcome to the mystical Central Ostrobothnia! 5 Contents What is Genius Loci all about? .......................................................6 LAND – hard work and skills ........................................................9 WATER – sailing vessels and fishing ...........................................13 FOREST – timber and tar ..............................................................17 SORROW – wars and graves ........................................................22 RELIGION – faith and hope .........................................................28 SPIRIT – ghosts and spiritual giants ...........................................31 Cultural heritage and the spirit of
    [Show full text]
  • Servicebehov Te-Resurs Karleby Stad Kannus Perho Kaustisten Sk Soite S0
    TE-anställdas planerade årsverken på basis av kundantalet (källa ANM) Antalet kunder (5.11) Basresurs som överförs (augusti) Coronatilläggsresurs (tidsb.) Sammanlagt HELA FÖRSÖKET 2622 11,4 2,9 14,2 Karleby 1975 8,5 2,1 10,6 Kannus 185 0,8 0,2 1,0 Perho 96 0,4 0,1 0,5 Kaustby ekonomiska region = KASE 366 1,6 0,4 2,0 Halso 26 0,1 0,0 0,1 Kaustby 138 0,6 0,2 0,8 Lestijärvi 20 0,1 0,0 0,1 Toholampi 94 0,4 0,1 0,5 Vetil 88 0,4 0,1 0,5 Försökets personalplan utgående från servicebehovet SERVICEBEHOV TE-RESURS KARLEBY STAD KANNUS PERHO KAUSTISTEN SK SOITE S0. Inledande tjänster 1,5 - av vilka delats med S1. 0,5 S1. Arbetsförmedlings- och företagssamarbete 2,5 Näringstjänster 0,5; sysselsättningstjänster Sysselsättningskoordinator 0,5 - av vilka delats med S0. 0,5 1(URA) Ekonomiska regionens företagsrådgivare Sysselsättningskoordinator 1 Ledning, planering, S2. Kompetensutvecklingsservice 3 1 (navigatorn) + 0,5 (uppsökande kpedu, fritt bildningsarbete person. 1 uppsökande företagstjänster 0,3; - av vilka expert på ungdomar 1 ungdomsarbetare) uppsökande ungdomsarbetare Karleby: aktivering 0,5, TYP 4 ungdomsarbetare, 2 kundarbete 0,7 (TYP, Kom med-projekt S3. Understödd och branschövergripande service 4,5 verkstadshandledare navigatorn m.m.) Kaustby/Halso/Vetil: aktiveringsarbete + TYP 0,5 - av vilka experter på ungdomar 1 1 uppsökande ungdomsarbete Kannus: aktivering + TYP 0,30 - av vilka delats med S4 (invandrarservice) 0,5 Arbetsträningstjänster Toholampi/Lestijärvi: aktiveringsarbete TYP 0,20 - av vilka koordinator av arbetsförmågan 1 Perho: aktiveringsarbete + TYP 0,25 S4.
    [Show full text]
  • District 107 O.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 O through May 2021 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs more than two years old 20734 ALAVIESKA 12/11/1973 Active 18 1 1 0 0.00% 18 8 0 N 0 M,VP,MC,SC 29140 ESSE 04/10/1974 Active(1) 16 0 1 -1 -5.88% 17 31 1 2 N 24 VP 20598 GAMLAKARLEBY 03/28/1954 Active 34 0 0 0 0.00% 34 1 N 6 M,SC 20735 HAAPAJÄRVI 11/09/1967 Active(1) 23 1 4 -3 -11.54% 29 9 0 N 0 39194 HAAPAJÄRVI/KANTAPUHTO 12/12/1980 Active 20 0 1 -1 -4.76% 21 3 0 N 11 $1,053.00 SC 58187 HAAPAJÄRVI/KULTAHIPUT 04/30/1996 Active 18 2 0 2 12.50% 17 0 N 0 20736 HAAPAVESI 11/16/1969 Active 15 1 2 -1 -6.25% 16 26 0 N 5 M,SC 34124 HALSUA 06/24/1977 Active 21 0 1 -1 -4.55% 22 43 1 N 1 $170.00 M,MC,SC 20739 HIMANKA 03/27/1968 Active 16 0 0 0 0.00% 17 1 N 24+ $1,250.00 M,MC,SC 20603 JAKOBSTAD 11/11/1953 Active 25 0 0 0 0.00% 25 1 N 17 20604 JAKOBSTAD/MALM 01/17/1965 Active
    [Show full text]
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
    [Show full text]
  • Lääkäripäivystys Hammaslääkäripäivystys Päivystävä Sairaanhoitaja Kriisiryhmä Sosiaalipäivystys
    Peruspalveluliikelaitos JYTA (Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi, Perho, Veteli) Lääkäripäivystys Hammaslääkäripäivystys Päivystävä sairaanhoitaja Kriisiryhmä Sosiaalipäivystys LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS Välitöntä hoitoa vaativat tapaukset Soitot suoraan yleiseen hätänumeroon 112 (ambulanssi) Lääkäripäivystys maanantai - perjantai klo 8 - 16 Halsua, Kaustinen, Veteli Tunkkarin terveyskeskus, Mäntöläntie 2, 69730 Tunkkari puh. 040-8045000 Lestijärvi Toholammin terveyskeskus, Sairaalantie 2, 69300 Toholampi puh. 040-8044000 (puhelut ohjautuvat Toholammin terveyskeskukseen) Toholampi Toholammin terveyskeskus, Sairaalantie 2, 69300 Toholampi puh. 040-8044000 Kannus Kannuksen terveyskeskus, Lopotinkatu 2, 69100 Kannus puh. 040-8042000 Perho Perhon terveyskeskus, Vanhainkodintie 20, 69950 Perho puh. 040-8043000 Lääkäripäivystys arkipäivisin ma - to klo 16 alkaen seuraavaan aamuun klo 08 viikonloppuisin pe klo 16 - ma klo 08 juhlapyhien aattoina klo 16 alkaen seuraavaan arkipäivään klo 08 juhannus- ja jouluaattona Lestijärvi, Toholampi, Kannus, Perho, Halsua, Kaustinen, Veteli Lääkäripäivystys on K-P:n keskussairaalan yhteispäivystyksessä: Päivystyspoliklinikka Mariankatu 16 - 20, 67200 Kokkola puh. 06-8264500 (tai 06-8287350) OHJEITA K-P:n keskussairaalan yhteispäivystykseen hakeutuville llman lähetettä keskussairaalan päivystykseen hakeutuvia pyydetään ennen sairaalan päivystyspoliklinikalle lähtöä soittamaan keskussairaalan päivystyksen puhelinneuvontaan, puh. 06-8264500 (tai 06-8287350). Päivystyksen puhelinneuvonnassa terveydenhuollon
    [Show full text]
  • Kunnallinen Valvontaviranomainen Eläinvalvontainfo Kotieläintiloille Keski-Pohjanmaa 26.1.2021
    Kunnallinen valvontaviranomainen Eläinvalvontainfo kotieläintiloille Keski-Pohjanmaa 26.1.2021 Valvontaeläinlääkäri Nanna Lindqvist Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto Esityksen sisältö: - Miten valvonta on organisoitu ympäristöterveydenhuollon osalta - Paikalliset ympäristöterveydenhuollon viranomaiset (Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto) - Ympäristöterveydenhuollon tehtäviä - Lyhyesti lainsäädännöstä - Eläinlääkintähuollon valvontaprosessit (kaavio) - Suhde muihin viranomaisiin (aluehallintovirasto, poliisi) - Hallintoprosessi verrattuna rikosprosessiin - Yleisesti esitettyjä kysymyksiä ja vastaukset näihin - Yhteystiedot MITEN VALVONTA ON ORGANISOITU YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLOSSA 1. Kunta (paikallinen ympäristö- terveydenhuollon yksikkö) 2. Aluehallintovirasto 3. Keskusvirastot (Ruokavirasto, Valvira) 4. Ministeriöt (STM, MMM) 5. EU Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto Terveysvalvonta: Kokkola (Vasarakuja 15) Toholampi (Lampintie 5) Sivutoimipisteet: Veteli (Juhanintie 2) Kannus (Varastotie 1) Eläinlääkintähuolto: Kokkola (Vasarakuja 15) Kälviä (Uusi Teollisuustie 5) Halsua (Pajutie 7) Veteli (Juhanintie 2) Kannus (Varastotie 1) Eläinlääkäripäivystysalueet: Perho (Teollisuustie 2) 1. Eteläinen: Kokkola (kantakaupunki), Toholampi (Hakatie 17) Kruunupyy, Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy ja Luoto 2. Lestijokilaakso: Kokkola (Kälviä, Lohtaja ja Ullava), Kannus, Toholampi ja Lestijärvi 3. Perhonjokilaakso: Halsua, Kaustinen, Veteli ja Perho Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto (2) Toiminta-alue: Halsua Kannus Henkilöstö:
    [Show full text]
  • Toukokuu- Äänestäjän Puolesta Myös Tämän Arvioimme Yhdessä Soiten Infek- Ta 2021 Klo 16.00 Mennessä Asian- Valitsema Henkilö
    MEIDÄN VETELI VETELIN KUNTATIEDOTE 5/2021 Tapahtumien toteutuminen koronaviruksen aikana Tässä ilmoitettujen tapahtumien kohdalla suosittelemme seuraamaan järjestäjien facebook-sivuja. Näin saat ajankohtaista tietoa siitä voidaanko tapahtumaa järjestää suunniteltuna ajankohtana. Mikäli koronatilanne ei salli markkinoita pidettävän 3.7. varapäivä on 14.8.21. Muutoksia Vetelin kunnan palveluissa Vetelin kunnan palveluissa on seuraavia muutoksia Keski-Pohjanmaan siirryttyä Koronaviruksen leviämisvaiheeseen. Kunnan asiakaspalvelupisteet - Vetelin kunnanvirasto palvelee asiakkaita ensisijaisesti etänä puhelimitse ja sähköisissä kanavissa. Voit siis tarvittaessa asioida Vetelin kunnanvirastolla ajanvarauksella noudattaen vahvaa maskisuositusta. Kunta suosittelee sähköisten palvelujen ja välineiden käyttöä sekä sopimaan toimistoasiointiajat henkilökunnan kanssa etukäteen. Osa henkilökunnasta on etätyössä. Kunnanviraston pääsisäänkäynti on suljettu. Yhteystiedot löytyvät https://veteli.fi/yhteystiedot/ - Kuntavaalit pyritään järjestämään koronaturvallisesti. Äänestyspaikat löydät https://veteli.fi/ajankohtaista/kuntavaalit-2021/ sekä tästä kuntatiedotteesta. - Nuorisotilat, kirjasto ja liikuntakeskus suljettu. Avaamisesta tiedotamme kunnan kotisivuilla. - Kirjaston lainaustoiminta jatkuu mm. kirjakassipalveluna, jota voivat käyttää kaikki halukkaat. Ota yhteyttä kirjastoon, niin kokoamme haluamasi aineiston kassiin valmiiksi ja sovimme noudosta. Kirjakassipyynnön voit tehdä puhelimitse, sähköpos- titse tai varaamalla aineistoa verkkokirjaston
    [Show full text]