MEIDÄN JOKI - Lestijoen Vesienhoidon Käsikirja

MEIDÄN JOKI - Lestijoen vesienhoidon käsikirja

1 Teksti: Päivi Saari, Liisa Maria Rautio, Jukka Pakkala Kartat: Anna Bonde Yhteystietojen kokoaminen: Monika Korpijärvi Kansikuva: Taitto: Layout Päivänsäde Menninkäinen Paino: Waasa Graphics Oy Julkaisija: Elinvoimainen Lestijoen vesistö-hanke, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Sisältö

1 Johdanto 2 2 Lestijoki – positiivinen poikkeus 3 3 Mitä vesistökuormitus on ja mistä se tulee? 8 3.1 Kiintoainekuormitus 9 3.2 Ravinnekuormitus 11 3.3 Happamuus- ja metallikuormitus 14 4 Vesienhoidon kehittämistarpeet Lestijoen valuma-alueella 15 4.1 Maatalous 16 4.2 Metsätalous 18 4.3 Turkistuotanto 19 4.4 Haja- ja loma-asutus 20 4.5 Happamuus- ja metallikuormitus 22 4.6 Vesistökuormituksen vähentäminen yhteenveto 23 Lähteet ja lisätietoa 24 YhYhteystietojateysy tietojaj 28

Kuva: Kaisa Aho 3 1 Johdanto

äsissäsi on vihkonen, jonka tarkoituk- Lestijoki kuuluu Natura 2000-suojeluohjel- Ksena on kertoa lähijoen –Lestijoen– ve- maan, jossa suojelun kohteena ovat jokie- sistön tilasta, siihen vaikuttavista tekijöistä kosysteemityyppi ja uhanalaiset lajit. Lisäk- sekä siitä, kuinka itse voit vaikuttaa joen ti- si Lestijoki on mukana koskiensuojelulaissa laan. Puhdas vesi sekä liettymättömät pohja kuuluu erityistä suojelua vaativiin vesis- jat ja rannat tarjoavat meille mahdollisuuden töihin. Lestijoen valuma-alueella on myös nauttia monimuotoisesta jokiluonnosta kalas- soiden- ja harjujensuojeluohjelmiin kuuluvia taen, meloen, uiden ja retkeillen. Juuri Lestijo- kohteita. en virkistyskäyttäjien arvokkaimpina pitämät Ihmisen toiminta vaikuttaa vesistöihin, lajit – meritaimen, vaellussiika, nahkiainen ja sillä vesistön valuma-alueen maankäytön te- rapu – ovat herkimpiä vesistöön kohdistuval- hostuessa sekä ihmistoiminnan lisääntyessä le kuormitukselle. vesiin pääsee enemmän kiinteää ainesta, ra- Lestijoki on poikkeuksellinen muiden vinteita, happamuutta, metalleja ja kemikaa- Pohjanmaan jokien joukossa: Sitä on muutet- leja. Usein yhdenkin yksilön ratkaisut voivat tu vain vähän ja sen tila on luokiteltu hyväksi, vähentää huomattavasti vesistöön kohdistu- osittain jopa erinomaiseksi. Lisäksi Lestijokea vaa kuormitusta: liitynkö viemäriin, raken- voidaan pitää vesienhoidon esimerkkinä ja pi- nanko kuivakäymälän ja toimivan jätevesien lottikohteena. Lestijoelle laadittiin jo vuonna käsittelyjärjestelmän, jätänkö pellolle talviai- 1989 luonnontaloudellinen kehittämissuun- kaisen kasvipeitteen tai perustanko metsään nitelma, jonka tavoitteena on säilyttää vesis- pintavalutuskentän tai toteutanko turkistilal- tön suojelulliset arvot, poistaa ja vähentää ve- lani kiinteät alustat. Maatalouden osalta Les- sistön tilaa heikentäviä tekijöitä sekä edistää tijoen valuma-alueella noin 95 % viljelijöistä luonnontaloudelliseen käyttöön mukautuvia on sitoutunut valtakunnalliseen maatalouden elinkeinoja. Vastaavat kattavat vesienhoito- ympäristöohjelmaan, jonka eräänä tavoittee- suunnitelmat ja vesienhoidon toimenpideoh- na on vesistökuormituksen vähentäminen jelmat koko Suomen vesistöjen osalta saatiin (Ingalsuo 2010). vuonna 2009. Lestijoella on pyritty vaalimaan jokiluontoa ja –maisemaa sekä vähentämään vesistökuor- mitusta eri tavoin. Viime vuosikymmeninä on luonnontaloudellisen kehittämissuunnitel- man lisäksi tehty mm. seuraavaa:

• Uittosäännön kumoaminen • Meritaimenistutukset • Kirkkojärven kunnostamissuunnitelma • Koskien kunnostustyöt • Veneilyreittisuunnitelma ja taukopaikat • Lestijoki life-hanke (maaperän • Lestijoen maisemanhoitosuunnitelma happamuuden vähentäminen) • Vedenlaadun parantamistoimet • Elinvoimainen Lestijoen vesistö -hanke • Lestijärven muikku- ja siikakantojen • Lestijoen valuma-alueen vesienhoidon elvyttäminen toimenpideohjelma.

4 Lestijoen luontoarvojen säilyttämiseksi on tehty poikkeuksellisen paljon työtä. Viimeisin Lestijoen vesistökuormituksen vähentämiseen ja alueen toimijoiden ympäristötietoisuuden li- säämiseen panostava projekti on “Elinvoimainen Lestijoen vesistö”-hanke. Vuosina 2009-2011 toteutettavassa hankkeessa pyritään vähentämään jokeen tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuor- mitusta vapaaehtoisia vesiensuojelutoimia lisäämällä. Keinoina ovat mm. tiedottaminen, neu- vonta, metsätalouden vesiensuojelurakenteiden toteuttaminen, maatalouden ympäristötuki- hakemuksiin liittyvien suunnitelmien tekeminen, pohjavesialueella sijaitsevan Syrin kylän yhteispuhdistamohankkeen suunnittelu sekä valumavesien käsittelyjärjestelmän perusparan- nussuunnittelu turkistiloille. Yksi hankkeen työn tuloksista on kädessäsi oleva vihkonen.

Kuva: Roosa Ojala

5 2 Lestijoki – positiivinen poikkeus

estijoki on Keski-Pohjanmaan vesistöis- Lestijoen valuma-alueella on runsaasti Ltä luonnontilaisin. Lestijokea ei juurikaan pohjavesialueita (kuva 1). Alueen pohjavedet ole perattu tai säännöstelty, joten koskiluonto vaikuttavat osaltaan Lestijokeen ja sen eliös- on säilynyt voimakkailta muutoksilta. Maise- töön. Pohjavedet tuovat Lestijokeen viileää ja mallisesti Lestijoki on arvokas: Toholammin hyvälaatuista vettä, mikä auttaa lajistoa säi- viljelty peltomaisema muodostaa valtakun- lymään sekä vaikuttaa osaltaan Lestijoen hy- nallisesti arvokkaaksi luokitellun kulttuuri- vään veden laatuun. Pohjavesien vaikutukset maiseman. Kulttuurihistoriallista arvoa joel- vesistössä ovat paikallisia ja pohjavesien suo- le tuo mm. yhä toiminnassa oleva Korpelan jelun ensisijainen tavoite on turvata juoma- ja voimalaitos vuodelta 1922. Luonnontaloudel- käyttöveden hyvä laatu ja vesihuolto. Pohja- lisen kehittämissuunnitelman myötä Lestijo- vesialueet on jatkossakin ensisijaisen tärke- en vesienhoitoon on kiinnitetty huomiota jo ää huomioida maankäytön suunnittelussa pitkään perinteisempien toimien, kuten kos- ja käytännön ratkaisuissa mm. peltoviljelyn, kien kunnostuksen ja kalaistutusten, lisäksi. turkistuotannon, metsätalouden, asutuksen ja yritystoiminnan osalta.

Kuva 1. Lestijoen valuma-alueella sijaitsevat suojelu- ja pohjavesialueet

Tietolaatikko 1 Lestijoki vesistönä:

• Joen pituus 110 km. • Keskivirtaama 11,8 m3/s, ylivirtaama 191 m3/s, alivirtaama 1,2 m3/s. • Lestijoen valuma-alue 1371 km2. • Lestijoen valuma-alueella järviä 6 %, peltoa 10 % ja turvemaata 38 %. • Valuma-alueesta metsäojitettu kolmannes (380 km2). • Asukkaita Lestijoen vesienhoidon osa-alueella 17 500, haja-asutukseen luettavia talouksia 2400 ja loma-asuntoja 700. • Kuuluu Natura 2000 – suojeluohjelmaan ja on suojeltu koskiensuojelulailla. • Ekologinen tila: hyvä-erinomainen.

Lähteet: Jokela 1988, Koskiensuojelulaki 23.1.1987/35, Länsi-Suomen ympäristökeskus ym. 2009, Mik- kola & Pakkala 1997, Mäenpää ym. 2009

6 7 Lestijoen eliölajistoon kuuluvat mm. alkupe- Tietolaatikko 2 räinen ja luonnonvarainen meritaimen (Salmo Lestijärvi: trutta), vaellussiika (Coregonus lavaretus), nahkiainen (Lampetra ﬂ uviatilis), saukko (Lutra • Pinta-ala noin 64 km2 lutra), kalliopussisammal (Marsupella emargi- • Valuma-alue 229 km2 nata), haarapalpakko (Sparganium erectum), jo- • Rantaviivaa 95 km 3 kileinikki (Ranunculus lingua) ja suomenlum- • Tilavuus 174 milj. m • Viipymä 2 vuotta me (Nymphaea tetragona, Tikkanen & Jokela • Keskisyvyys 2,7 m 2005) sekä lapinvesitähti, (Callitriche hamulata, • Suurin syvyys 6,3 m Karttunen ym. 2006). Lisäksi Lestijoen yläosan • Ekologinen tila: erinomainen alueelta on tavattu uhanalaisia Arctopsyche la- • Erityispiirteet: pilaantumisherkkä – uhkana rehe- dogensis- ja Ceratopsyche silfenii –vesiperhosia vöityminen, kuormitus pääasiassa maa- ja metsä- ja Isoperla difformis –koskikorento (Tikkanen taloudesta, ei kerrostu mataluutensa vuoksi, muik- kukanta, tärkeä virkistyskäyttö- ja matkailukohde & Jokela 2005). Lestijoki on myös ollut Maail- man luonnonsäätiön (WWF) nimikkojoki. Lähteet: Ekholm 1993, Mikkola & Pakkala 197, Mäenpää ym. 2009, Tikkanen & Jokela 2005, Ympäristöhal- linnon Hertta-rekisteri

Kuva 2. Lestijoen valuma-alueen vesistöalueet ja ekologinen tilaluokitus.

8 Lestijoen ekologinen tila on vuoden 2000-2006 seurantatietojen perusteella luokiteltu erinomaiseksi joen yläjuoksulla ja alempana hyväksi (Mäenpää ym. 2009). Ajoittain alaosan veden laatu on hyvää huonompi happamien sulfaattimaiden happamuus- ja metallikuormituksen vuoksi. Myös kiintoaine- ja ravinnekuormitus ovat heikentäneet virtapaikkojen elinympäristöjen tilaa. Lestijärven tila on arvioitu erinomaiseksi. Lestijoen ja Lestijärven ekologinen tila on kuitenkin uhattuna ja tämän vuoksi alueelle on laadittu oma vesienhoidon toimenpideohjelma, jonka avulla pyritään säilyttämään alueen vesistöjen hyvä ja erinomainen tila. Lestijoen valuma-alue jakaantuu useisiin pienempiin valuma-alueisiin, joiden vedet valuvat Lestijokeen joko suoraan tai virtaavat sinne jonkin ojan tai puron kautta. Les- tijoki puolestaan saa alkunsa Lestijärvestä. Kuvaan 2 ja taulukkoon 1 on koottu vesien tilaan vaikuttavia tekijöitä sekä joitakin huomioita Lestijoen valuma-alueen eri osista.

Kuva: Jussi Kangasvieri

9 Taulukko 1. Lestijoen valuma-alueen vesistöalueet, pinta-alat, ekologinen tilaluokitus sekä mainintoja vesistöalueella esiintyvistä eliöistä, vesistöalueiden luonnehdintoja sekä happa- muuteen ja veden laatuun liittyvää muuta tietoa. Lähteenä on käytetty taulukon alapuolella mainittuja viitteitä lukuun ottamatta Tikkasen ja Jokelan (2005) teosta sekä Pakkala 2010.

Vesistöalue Valu- Eliöstön Kuvaus ma- erityispiirteet alueen pinta- ala, km2 Lestijoen Lestijoen suualue 34 Meritaimen, vael- Happamiin sulfaattimaihin alaosan alue (51.011) lussiika, nahkiainen, liittyviä happamuusongelmia. (51.01) made, saukko, Veden laadun uhkatekijöinä koskikara talvehtii, kiintoaine ja metallit. lapinvesitähti* Väli-Kannuksen Väli-Kannuksen 60 Meritaimen, vael- Happamiin sulfaattimaihin alue (51.012) alue (51.012) lussiika, nahkiainen liittyviä happamuusongelmia. Veden laadun uhkatekijänä erityisesti metallit. Kinarehenojan Kinarehenojan 56 Runsaasti happamia sul- alue (51.013) alue (51.013) faattimaapeltoja, joten vesi hapanta ja ravinteikasta. Yk- sipuolistunut pohjaeläimistö, ei kaloja. Lestijoen Kannuksen alue 13 Meritaimen, täplä- Happamien sulfaattimaiden keskiosan (51.021) rapu ylimpiä esiintymisalueita. alue (51.02) Kiintoaine ajoittain ongelma. Korpelan alue 56 Saukko** Happamien sulfaattimaiden (51.022) ylimpiä esiintymisalueita. Kirkkojärven alue 34 Kirkkojärvessä runsas (51.023) vesikasvillisuus ja haukien elohopeapitoisuudet koholla. Salinojan valuma- 45 Meritaimenen Lähdepuro, jossa alhainen alue (51.024) poikasalue veden lämpötila. Ronkaisenpu- 8 ron valuma-alue (51.025) Viitaojan valuma- 23 alue (51.026) Lestijoen Purontaan alue 72 Rapu, meritaimen Runsaskoskinen osuus, rant- yläosan alue (51.031) istutettuina poika- apellot eroosioherkkiä. (51.03) sina Paukanevan alue 56 Rapu, meritai- Suojelullisesti erityisen arvo- (51.032) men istutettuina kas jokiosuus, jossa veden- poikasina, jokirapu, laatu erittäin hyvä. Koskia pikkunahkiainen, kunnostettu. koskikara, harjus, taantuvia ja harvi- naisia lajeja*** Tervapuron 12 valuma-alue (51.033) Nuorasenojan 17 Ajoittain happamuusongel- valuma-alue mia. (51.034) 10 Heinosenpuron 21 Veden laatu kohtalaisen hyvä, valuma-alue ajoittain hapan. (51.035) Mato-ojan valu- 60 Vesi ravinteikasta, sameaa, ma-alue (51.036) tummaa ja ajoittain hapan. Perattu. Toristoranpu- 26 Ajoittain happa- ron valuma-alue muusongelmia. (51.037) Loukkuunojan valuma-alue (51.038) Lestijärven Lestijärven lähi- 125 Muikku Muikkujärvi, viipymä 2 valuma-alue alue (51.041) vuotta, järven tila muut- (51.04) tui humuspitoisemmaksi 1970-luvulla, pilaantumis- herkkä, ei suursimpukoita, siika ei menesty loisongel- man vuoksi Takolammen 5 valuma-alue (51.042) Itäjoen valuma- 14 alue (51.043) Jokinevanpuron 13 valuma-alue (51.044) Pappilanpuron 72 Tummavetinen ja ravinteikas valuma-alue puro. (51.045) Lehtosenjo- Lehtosenjoen 134 Vaeltavia kaloja, Perattu uittoaikana. en valuma- alaosan alue meritaimenen poi- alue (51.05) (51.051) kasia istutettuna. Kiviojan 94 Kohtalaisen hyvä vedenlaatu. valuma-alue (51.06) Sarkojan Sarkojan alaosan 52 Hyvä vedenlaatu. Vastakuo- valuma-alue alue (51.071) riutuneet taimenen poikaset (51.07) 100 menestyneet hyvin. km2 Härkäojan 109 Ravinteikas, hapan, kiintoai- valuma-alue ne- ja humuspitoinen vesistö. (51.08) Perattu. Ypyänojan 82 Taimen nousee Ajoittain happamuusongel- valuma-alue alaosalle mia. (51.09)

Laskevat Lestijärveen *Karttunen ym. 2006 **Mikko Pesola, suullinen tiedonanto ***Esim. Arctopsyche ladogensis ja Ceratopsyche silfenii –vesiperhoset, Isoperla difformis –koskikorento, kalliopussisammal, jokileinikki, Suomen lumme ja haarapalpakko

11 3 Mitä vesistökuormitus on ja mistä se tulee?

esistökuormituksella tarkoitetaan ainei- vedenpuhdistamoista ja teollisuuslaitoksista Vden kulkeutumista vesistöihin ja se jae- (kuva 3). Luonnonhuuhtouman aiheuttama taan yleensä kiintoaine- ja ravinnekuormituk- vesistön ravinnekuormitus on ominaista ve- seen. Pohjanmaan happamien sulfaattimaiden sistön erinomaiselle ekologiselle tilalle ja osa alueilla, kuten Lestijoen alajuoksulla, voi esiin- luontaista aineiden kiertoa (Hynninen 2010). tyä myös merkittävää happamuus- ja metalli- Ulkoisella kuormituksella tarkoitetaan ve- kuormitusta. Lisäksi kemikaalit ja muut ym- sistöön ihmisen toiminnan seurauksena saa- päristömyrkyt voivat kuormittaa vesistöjä. puvaa ylimääräistä kuormitusta, kun taas si- Kiintoainetta ja ravinteita kulkeutuu ve- säinen kuormitus tarkoittaa vesistön pohjan sistöön koko sen valuma-alueelta. Siksi kuor- sedimentteihin kerrostuneiden ravinteiden mitusta tulee torjua koko valuma-alueella, ei vapautumista takaisin veteen etenkin hapet- vain vesistön rannoilla. Lestijoella ihmistoi- tomissa olosuhteissa. Sisäisen kuormituksen minnasta peräisin oleva kuormitus tulee sekä aiheuttavat ravinteet ovat ihmisen toimesta hajakuormituksesta (maatalous, metsätalo- joutuneet vesistöön, joten sisäisen kuormituk- us, haja-asutus) että pistekuormituksesta ku- senkin perimmäinen syy on ulkoinen kuormi- ten turkistuotannosta, turvetuotannosta, jäte- tus.

Kuva 3. Arvio Lestijoen ravinnekuormituksesta (fosfori 34,4 t/a ja typpi 674,9 t/a) koostuu useista lähteistä. Kuvassa on VEPS-mallitarkastelulla tehty suuntaa-antava arvio tärkeimpien maankäyttömuotojen kuormituksista (Länsi-Suomen ympäristökeskus ym. 2009).

12 3.1 Kiintoainekuormitus Kiintoaineella tarkoitetaan pienikokoista or- gaanista ainesta tai mineraaliainesta. Kiinto- aines voi kulkeutua virtaavan veden mukana tai vesistön pohjalla pomppien ja liukuen. Jo- keen päätyvän kiintoaineen vähentäminen on helpoin ja näkyvin vaihtoehto pienentää Les- tijoella ihmistoiminnasta aiheutuvaa kuormitusta. Samalla vähennettäisiin ravinne- kuormitusta kiintoaineeseen pidättyneiden ravinteiden osalta. Kiintoainetta kulkeutuu vesistöihin valuma-alueelta luonnostaan eroosion vuoksi, mutta ihmistoiminta on lisännyt kiintoainekuormitusta huomattavasti. Erityisen suuria määriä kiintoainetta irtoaa rikottaessa maanpintaa ja poistettaessa kasvillisuutta, kuten turvetuotantoalueilla, metsäojituksissa ja pää- tehakkuiden jälkeisissä maanmuokkauksissa sekä peltoja muokattaessa. Kiintoainekuormitus yhdessä veteen liuen- neen aineksen kanssa aiheuttaa veden samen- tumista ja kuormituksen laadusta riippuen veden värin muuttumisen ruskeaksi (humus) tai harmaaksi (savi). Sameus ja tumma väri es- tävät valon etenemistä vedessä, mikä vaikeut- taa vesikasvien yhteyttämistä ja rajoittaa näin vesistössä elämään kykenevää lajistoa. Kuormituslähteiden suuruuteen vaikutta- Kiintoaine liettää pohjia, jolloin pohjaeliös- vat mm. eri toimintojen maankäytön laajuus tön alkuperäinen elinympäristö tuhoutuu ja valuma-alueella sekä maankäytön intensii- lajisto muuttuu tai katoaa. Monet kalalajit ja visyys. Esim. maatalouden ja metsätalouden ravut eivät kestä korkeaa kiintoainekuormi- kuormituseroja selittää se, että valuma-alueel- tusta, sillä kiintoaine peittää niiden mätimu- la on runsaasti peltoja, joita muokataan ja lan- nia sekä piilo- ja kutupaikkoja sekä tukkii ki- noitetaan vuosittain. Metsätalouden toimen- duksia. piteet kohdistuvat samalle alueelle yleensä Lestijoessa kiintoainekuormituksen on to- vain yli kymmenen vuoden välein. dettu peittävän meritaimenen kutualueita ja hautoutumassa olevaa mätiä. Kiintoaineen havaittiin olevan haitallista myös vastakuo- riutuneille taimenen poikasille, sillä se lietti

13 sora- ja kivipohjia, jotka ovat poikasten elin- tallisesti. Kiintoainepitoisuuden suositeltava alueita. Lestijoessa muita herkkiä eliöitä ovat ylin arvo on alle 25 mg/l EU:n kalavesidi- virtapaikkojen pohjaeläimet (esim. simpukat rektiivin mukaan (Valtioneuvoston päätös ja vesiperhoset), vaellussiika mätivaiheessa 1172/1999, 78/659/ETY). On arvioitu, että sekä rapu koko elinkiertonsa ajan. vaelluskalojen, nahkiaisen ja ravun poikasten Lestijoen kiintoainekuormitus näyttäisi kuoriutumisen ja ensimmäisten elinviikkojen vähentyneen viime vuosikymmenen aikana, aikana keskimääräinen veden kiintoainepi- sillä keskimääräinen kuormitus on laskenut toisuus ei saisi ylittää 20 mg/l. Pitoisuuden (kuva 4). Lestijoella 1980-luvun korkeimpiin ollessa yli 80 mg/l kalastossa näkyy selviä arvoihin ovat saattaneet vaikuttaa vesistötyöt muutoksia. Yksittäisiä näin korkeita kiintoai- sekä näytteenoton keskittäminen tulva-aikoi- nepitoisuuksia on mitattu Lestijoessa 2000-lu- hin, jolloin kiintoaineen huuhtoutuminen on vullakin. runsainta. Todennäköisesti viime vuosien kor- Lestijoen valuma-alueesta noin 30 % on keiden kiintoainepitoisuuksien puuttuminen metsäojitettu ja noin 10 % on peltoja. Valu- alajuoksulla kertoo ojitusten vähenemisestä ja ma-alueella on myös vähän turvetuotantoa. vesiensuojelutoimien tehostumisesta. Metsätaloudessa vesistökuormituksen tor- Kiintoainekuormitus on kuitenkin yhä ta- junta perustuu pääosin metsäsertiﬁ ointiin, solla, joka saattaa vaikuttaa jokieliöstöön hai- jossa edellytetään 3-5 m:n leveitä suojakais-

Kuva 4: Lestijoen kuukausikeskiarvojen perusteella piirretty keskimääräinen kiintoainepitoisuus (mg/l) joen ylä- ja alajuoksulla. Katkoviiva kuvaa kalatalouden tavoitteellista ylärajaa veden kiintoainepitoisuudelle. Kirkkaassa vedessä kiintoainepitoisuus on alle 1 mg/l.

14 toja. Metsätaloudessa kiintoainekuormitus- hyvinkin merkittäviä määriä ravinteita vesis- ta voidaan rajoittaa paitsi suojakaistoilla- ja töihin. Maa- ja metsätalouden kuormitus on vyöhykkeillä, myös laskeutusaltailla, pohja- luonteeltaan hajakuormitusta ja sitä syntyy padoilla, ojakatkoilla, putkipadoilla ja muil- erityisesti lannoitusten ja maan muokkauksen la veden virtausta hidastavilla rakenteilla. seurauksena. Maataloudessa ravinnepäästöjä Veden virtausnopeuden vähetessä veden mu- saattaa syntyä myös maitohuoneiden jäteve- kana kulkeutunut aines saostuu laskeutusal- sien puhdistuksen yhteydessä sekä karjan ja- taan tai ojan pohjalle, jolloin se ei kulkeudu loittelualueiden valumavesistä. vesistöön. Pintavalutuskentät pidättävät hie- Haja- ja loma-asutusalueilla kiinteistökoh- nojakoisemmankin aineksen. taisten jätevesijärjestelmien tehottomuus tai Maatalouden kiintoainekuormitusta voi- toimimattomuus voi aiheuttaa pilaantumis- daan vähentää tehokkaasti talviaikaisen kas- riskin juomavedelle, heikentää lähivesien ui- vipeitteisyyden ja suojavyöhykkeiden avulla. maveden hygieenistä laatua, aiheuttaa haju- Kasvillisuus vähentää eroosiota ja estää pel- haittoja kiinteistöjen lähiympäristössä sekä lolta kulkeutuvan aineksen päätymisen vesis- limoittaa purkuojia ja aiheuttaa umpeenkas- töön. Lisäksi suojakaistojen leveyden lisäämi- vua vesistöissä. nen sekä kevyemmät muokkausmenetelmät Ravinnekuormituksen rehevöittävä vai- vähentävät kiintoaineen lähtemistä vesivirto- kutus ilmenee vesistöissä kesäaikaan. Suurin jen mukana liikkeelle ja kulkeutumista vesis- osa hajakuormituksesta tulee vesistöihin tul- töihin laskien sitä kautta vesistökuormitusta. va-aikana. Jokivesistöissä, joissa viipymä on Eroosion torjunta on erityisen tarpeellista kal- lyhyt, ei kevätaikaisilla huuhtoumilla ole joen tevilla rantapelloilla. tilan kannalta suurta merkitystä, sillä suuret tulva-aikaiset ravinnehuuhtoumat kulkeutu- 3.2 Ravinnekuormitus vat suhteellisen nopeasti mereen ennen varsi- Fosfori ja typpi ovat merkittävimmät rehevöi- naista kasvukautta. Tästä johtuen pistekuor- tymistä aiheuttavat ravinteet. Fosforin määrä mituksen suhteellinen osuus rehevöittävästä rajoittaa yleensä Suomen sisävesien perustuo- kuormituksesta lienee kesäaikana vuositason tantoa, typpi puolestaan on rajoittava ravinne osuutta suurempi. (Hynninen 2010). Itämeressä. Jos rajoittavan ravinteen määrää Tulevaisuudessa maa- ja metsätalouden lisätään, aiheuttaa se mm. levien lisääntymi- ravinne- ja kiintoainevalumien pelätään lisen. Rehevöityminen näkyy vesissä mm. levä- sääntyvän ilmastonmuutoksen seurauksena, kukintoina, veden samenemisena, vesi- ja ran- sillä Ilmatieteen laitoksen mukaan etenkin takasvillisuuden lisääntymisenä, pyydysten, talvet tulevat lämpenemään ja sademäärät kivien, laitureiden ja muiden pintojen limoit- kasvamaan. Talvisin vesisateet yleistyvät lu- tumisena, kalaston särkivaltaistumisena sekä misateiden kustannuksella. Lisäksi rankka- veden ja kalojen haju- ja makuvirheinä. sateet voimistuvat. Routa-ajan lyhenemisen Ihmisen toiminnassa ravinnepäästöjä syn- seurauksena kasvukausi voi pidentyä ja maa- tyy sekä haja- että pistekuormituksena (kuvat perässä hajotustoiminta saattaa jatkua pidem- 5 ja 6). Jätevesienpuhdistamojen, teollisuus- pään. Tällöin ravinteita ja kiintoainetta va- laitosten ja turkistuotannon jätevesien piste- pautuisi enemmän ja ne voisivat huuhtoutua kuormituksessa saattaa paikallisesti vapautua

15 Kuva 5. Arvio Lestijoen valuma-alueen typen piste- ja hajakuormituksesta osa-alueittain.

16 Kuva 6. Arvio Lestijoen valuma-alueen fosforin piste- ja hajakuormituksesta osa-alueittain.

17 lisääntyneiden sateiden seurauksena aiempaa solta 1000 μg/l tasolle 1300 μg/l. Lestijoella helpommin vesistöihin. ihmisen toiminnasta aiheutuvaa ravinnekuor- Lestijoen fosforipitoisuus on laskenut vii- mitusta tulisi arvioiden mukaan vähentää fos- meisen vuosikymmenen aikana tasolta 80 forin ja typen osalta noin 35 %, mikä vastaa μg/l tasolle 60 μg/l (Mäenpää ym. 2009, kuva noin 7 tonnia fosforia ja 85 tonnia typpeä (Län- 7). Typpipitoisuus sen sijaan on kohonnut ta- si-Suomen ympäristökeskus 2009).

Kuva 7: Lestijoen kuukausikeskiarvojen perusteella piirretyt keskimääräiset kokonaistyppi- (NTOT) ja

-fosforipitoisuudet (PTOT, μg/l) joen ylä- ja alajuoksulla. Katkoviiva kuvaa toimenpideohjelmassa Lestijo- elle asetettua fosforipitoisuuden tavoitetasoa.

18 3.3 Happamuus- ja metallikuormitus Happamat sulfaattimaat ovat syntyneet me- Lestijoen valuma-alueella on kartoitettu ren pohjalle tuhansia vuosia sitten pääasiassa happamia sulfaattimaita 1340 ha, mikä vas- jääkauden jälkeisen Itämeren Litorina-vaiheen taa 1 %:a valuma-alueen pinta-alasta (Wepp- aikana. Orgaanisen aineksen hajotusprosessi- ling ym. 1999). Lestijoen vuosittaiset alim- en yhteydessä syntyi niukkahappisissa olois- mat pH-arvot ovatkin olleet 5,1 tavoitetason sa rikkipitoisia sulﬁ disedimenttejä. Pohjave- ollessa pH yli 5,5 (Länsi-Suomen ympäristö- denpinnan alapuolella olevista happamista keskus ym. 2009). Alajuoksulla pH:n vaihte- sulfaattimaista ei aiheudu ongelmia, mutta luväli on ollut 5,0-7,6 ja yläjuoksulla 4,8-7,1 kun maita kuivataan esim. ojittamalla, rea- vuosina 1965-2009. Metallikuormitusta Lesti- goi happi maaperän yhdisteiden kanssa syn- joella on mitattu säännöllisesti rautakuormi- nyttäen rikkihappoa. Se puolestaan liuottaa tuksen osalta. Alajuoksun metallipitoisuudet maaperästä metalleja (esim. rauta, alumiini ja ovat huomattavasti korkeammat kuin ylä- kadmium) ja happamoittaa alueelta valuvia juoksun pitoisuudet alajuoksulla sijaitsevien vesiä. Sulfaattimaat tunnistaa maan väristä, happamien sulfaattimaiden vuoksi (kuva 8). joka vaihtelee kaivun jälkeen sinisen mustas- Happamuus ja metallit aiheuttavat kaloille ki- ta mustaan. Kuivuessaan maa muuttuu har- dusvaurioita ja voivat johtaa jopa kalojen kuo- maaksi. Runsaasta metallipitoisuudesta joh- lemaan (Tuunainen ym. 1991). Happamuus tuen happamien sulfaattimaiden salaojista voi myös heikentää kalojen lisääntymistä. ja ojista valuva vesi voi värjäytyä oranssiksi Herkimpiä happamuudelle ovat vastakuo- (rauta) tai harmaanvalkoiseksi (alumiini). riutuneet poikaset.

Kuva 8. Lestijoen kuukausikeskiarvojen perusteella piirretty keskimääräinen rautapitoisuus (Fe, μg/l) joen ylä- ja alajuoksulla.

19 Pyrittäessä happamuus- ja metallikuormituk- pohjavesitasoa sietävien kasvien viljely enem- sen vähentämiseen happamilla sulfaattimail- män kuivatusta vaativien lajien sijaan on ve- la on tärkeää huolehtia siitä, että pohjavesi- siensuojelun kannalta suositeltavaa. Metsä- pinta pysyttelee sulfi dikerrosten yläpuolella. talouden kannalta tulisi välttää kuivatuksen Tällöin sulfi dimineraalit eivät pääse hapet- tehostamista happamilla sulfaattimailla tai tumaan rautahydroksideiksi ja rikkihapok- säätää vesitaso esim. putkipatojen avulla sul- si. Mikäli hapettumista pääsee tapahtumaan, fi dikerrosten yläpuolelle. hapettumisen yhteydessä vapautuu sekä rik- Lestijoella happamuus- ja metallikuormi- kihappoa että helposti liukeneviin sulfi deihin tusta on 1990-luvulla pyritty aktiivisesti vä- sitoutuneita metalleja. hentämään Life Lestijoki –hankkeen puit- Jos sulfi dit sijaitsevat syvemmissä kerrok- teissa. Hankkeessa rakennettiin Lestijoen sissa, peltojen kuormitusta voidaan vähen- valuma-alueella kalkkisuodinojia 100 pelto- tää oikein hoidetulla säätösalaojituksella. Sen hehtaarille (Weppling ym. 1999). Salaojitet- avulla voidaan säädellä pellon valumaveden tujen peltojen valumavedet vaativat merkit- määrää ja ehkäistä näin maan liiallista kui- tävästi avo-ojitettujen peltojen valumavesiä vumista ja hapen pääsyä maan alempiin ker- suurempaa neutralointia, koska suurin osa roksiin. Lisäksi säätösalaojitus tasapainottaa happamuudesta huuhtoutuu suoraan sala- valumia kuivan kesän jälkeen. Veden saata- ojien kautta vesistöön. Tulevaisuudessa il- vuudesta riippuen salaojajärjestelmään voi- maston muutos saattaa lisätä happamien va- daan myös pumpata vettä kuivana aikana, lumien riskiä kuivien ja märkien kausien mikä nostaa vedenpinnan tasoa ja lisää vilje- äärevöityessä. lykasvien veden saantia. Myös korkeampaa

Kuva: Camilla Kirvesmäki

20 4 Vesienhoidon kehittämistarpeet Lestijoen valuma-alueella

Kuva: Hanna Koskela

”Lestijärvessä elää edelleen elinvoimainen muik- ja vesistökohtaiset toimenpideohjelmat. Toi- kukanta. Lestijoen vesistön ja Lestijärven erämaan menpideohjelmissa määritellään vesistöille eläinlajistoon kuuluvat myös mm. saukko, majava, ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet joutsen, maakotka ja karhu. Lestijoen yläjuoksu on toimialoittain (taulukko 2) sekä esitetään käy- Keski-Pohjanmaan merkittävin koskikarojen tal- tännön keinoja, joilla vesienhoitosuunnitelmi- vehtimisalue. Alueellisesti uhanalaisina esiinty- en tavoitteet olisi mahdollista toteuttaa. Alla vät kalliopussisammal, jokileinikki, Suomen lum- olevissa kappaleissa esitetään sekä toimenpi- me ja haarapalpakko.” (Jokela 2004) deohjelmiin sisältyviä että muita mahdollisia keinoja, joilla Lestijoen valuma-alueen kuor- estijoen poikkeuksellisen hyvänä säi- mitusta voitaisiin vähentää maatalouden, Llyneen tilan ja sitä kautta säästyneen metsätalouden, turkistuotannon sekä haja- ja lajiston säilyttäminen on nykypäivänä loma-asutuksen osalta. Pistekuormittajat ja haasteellista. Euroopan Unionin vesipuitedi- niiden kuormitusta koskevat lupaehdot kuu- rektiivin (2000/60/EY) toimeenpanemisek- luvat yleensä ympäristölupamenettelyn pii- si Suomessa on laadittu vuonna 2009 vesien- riin ja vähentämistavoite saavutettaneen sitä hoitoaluekohtaiset vesienhoitosuunnitelmat kautta.

21 FOSFORI Nykyinen kuor- Vähentämis- Taulukko 2. Vesienhoitosuunnitel- mitus t/vuosi tavoite % man mukainen arvio Lestijoen ja rannikon lähijokien alueiden ravin- Peltoviljely 12,1 25 nekuormituksesta ja sen vähentä- Karjatalous 1,8 40 mistavoitteista toimialoittain vuo- Turkistalous 2,6 65 teen 2015. Metsätalous 1,2 25 Haja-asutus 1,9 70 Yhdyskunnat 0,6 20 Teollisuus - - Turvetuotanto (0,1) 50 Yhteensä 20,2 35 TYPPI Nykyinen kuor- Vähentämis- mitus t/vuosi tavoite % Peltoviljely 171,1 30 Karjatalous 8,0 50 Turkistalous 26,4 75 Metsätalous 13,1 25 Haja-asutus 10,6 40 Yhdyskunnat 12,4 10 Teollisuus - - Turvetuotanto 1,6 50 Yhteensä 242 35

4.1 Maatalous

Vesienhoidon näkökulmasta maataloudessa kyntö keväällä, lietelannan levitys multaa- on tärkeää estää kiintoaineen kulkeutuminen malla tai sijoittamalla suoraan maahan, lan- vesistöihin sekä huolehtia siitä, että pelloille noituksen optimointi ja suojavyöhykkeiden viedyt ravinteet tulevat käytetyiksi siellä. Oi- perustaminen) on tärkeää. keaan lannoitustasoon kannattaa kiinnittää Pelloilta kiintoainetta ja ravinteita lähtee huomiota vesiensuojelun lisäksi taloudellisis- erityisesti maanpintaa rikottaessa sekä ojitus- ta syistä. Maatalouden vesiensuojeluun liit- ten ja ojaverkoston kunnostuksen yhteydessä. tyvissä kysymyksissä yksittäiset maatalous- Pelloilta huuhtoutuvaa kiintoainetta ja ravin- tuottajat ovat keskeisessä asemassa: Viljelijä teita voidaan estää pääsemästä vesistöön suo- päättää mm. lannan ja lannoitteiden määristä jakaistojen ja –vyöhykkeiden avulla. Valtaoji- ja levittämistavasta, suojavyöhykkeiden pe- en varsille on suotavaa jättää vähintään kolme rustamisesta, talviaikaisesta kasvipeitteisyy- metriä leveä suojakaista. Vesistöjen varsille destä sekä huolehtii pellon kasvukunnosta. puolestaan olisi suositeltavaa jättää 15 metrin Etenkin helposti sortuvilla, vesistöön viettä- levyinen suojavyöhyke, jonka perustamiseen villä tai jyrkästi laskevilla pelloilla vesiensuo- ja hoitoon voi hakea maatalouden ympäristö- jelun huomiointi eri keinoja yhdistellen (esim. tuen erityistukea.

22 Ojiin päässeen tai niistä liikkeelle lähtevän aineksen kulkeutumista vesistöön voi estää hi- dastamalla virtausnopeutta esim. mutkien tai kivien avulla, keräämällä kiintoainetta esimerkik- si lietekuoppiin tai rakentamalla ojan ja vesistön liittymäkohtaan pohjapatoja, jotka hidastavat virtausnopeutta. Viettävillä mailla valuvesiä voidaan ohjata ennen vesistöä kosteikoille. Lestijoen vesienhoidon toimenpideohjelmassa maatalouden vesiensuojelun toimenpiteiksi suositellaan optimaalista lannoitusta, lannoitteiden käytön vähentämistä, talviaikaista kasvi- peitteisyyttä, suojavyöhykkeitä, kosteikkoja ja lannan jatkokäsittelyn tehostamista (Mäenpää ym. 2009). Toimenpiteiden edistämiseksi tarvitaan tehostettua neuvontaa.

2323 Kuva: Laura Hakasalo 4.2 Metsätalous Tietolaatikko 3 Maanviljelijän tietolaatikko: Metsätaloudessa vastuu vesiensuojelun huo- mioimisesta metsätaloustoimien yhteydessä • Vesistökuormitusta voidaan vähentää maataloudessa jakaantuu metsänomistajille, metsäkeskuksil- • vähentämällä/tarkentamalla lannoitusta, le, metsäyhtiöille, metsänhoitoyhdistyksille • lisäämällä talviaikaista kasvipeitteisyyttä, sekä suunnittelu- ja urakointiyrityksille. Par- • leveämpien suojakaistojen ja –vyöhykkeiden haisiin tuloksiin päästään kiinnittämällä huo- avulla, miota sekä suunnittelun että suunniteltujen • perustamalla kosteikoita, toimien käytännön toteutuksen korkeaan laa- • kevyemmillä muokkausmenetelmillä, • suosimalla lannan sijoittamista ja separointia tuun. • levittämällä lantaa vain kasvukaudella Metsätalouden vesiensuojelussa kannat- • suosimalla suorakylvöä, taa pyrkiä suurien kokonaisuuksien suun- • seuraamalla ravinnetaseita, nitteluun. Tällöin metsätaloustoimenpiteet • huolehtimalla pellon kasvukunnosta, jolloin voidaan jaksottaa siten, että alapuoliseen viljelykasvit käyttävät ravinteet tehokkaasti sekä vesistöön ei kohdistuisi kerralla liian suur- • välttämällä suoraan vesistöön johtavia ojia. • Vesiensuojeluun liittyvät tuet ta kuormitusta. Suurempien valuma-alueko- • Ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteet: konaisuuksien suunnittelu edellyttää entistä • pientareet ja suojakaistat enemmän yhteistyötä metsätalouden toimi- • vähennetty lannoitus joiden kesken. Myös sisäisen tarkastuksen • typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla kehittäminen sekä palautejärjestelmän toi- • peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja keven- mivuus motivoi sitoutumaan entistä parem- netty muokkaus • lannan levitys kasvukaudella min vesiensuojeluohjeistuksen ja –suositusten • ravinnetaseet noudattamiseen. • Ympäristötuen erityistuet (2010): Metsätalouden vesiensuojelutoimien suun- • suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito nittelussa on kiinnitettävä erityisesti huomio- • monivaikutteisen kosteikon perustaminen ja ta kiintoainekuormituksen torjuntaan. Tämä hoito mahdollistuu suunnittelualueen ominai- • pohjavesialueiden peltoviljely • säätösalaojituksen, säätökastelun tai kuivatus- suuksien kattavalla huomioimisella, vesien- vesien kierrätyksen hoitotoimenpiteet suojelumenetelmien riittävällä mitoituksella • ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen sekä eri vaihtoehtojen ja rakenteiden tarkoi- • lietelannan sijoittaminen peltoon tuksenmukaisella sijoituksella ja käytöllä. Te- • turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely hokkaimpina vesiensuojelukeinoina pidetään • Investointituki salaojitukseen ja säätösalaoji- tällä hetkellä erityisesti suojavyöhykkeitä ja tukseen • Ei-tuotannollisten investointien tuki kosteikko- pintavalutuskenttiä. Kiintoainekuormituk- jen perustamiseen sen tehokkaampaan vähentämiseen voisi • Maatalouden vesiensuojelusta saa lisätietoa pyrkiä kohteen maaperästä riippuen yhdistä- projekteilta ja hankkeilta, kuten Elinvoimainen mällä pintavalutukseen laskeutusaltaan siten, Lestijoen vesistö – hanke Lestijoen valuma- että karkein kiintoaines sedimentoituisi las- alueella tai TEHO-hanke Varsinais-Suomen ja keutusaltaaseen ja hienompi aines pidättyisi Satakunnan alueilla. pintavalutuskenttään. Veden virtaussuuntiin ja reitteihin vaikuttavat pinnanmuodot tulisi varmistaa maastokäynnein etenkin pintavalutukseen perustuvia menetelmiä harkittaessa.

24 Kestävän metsätalouden rahoituslain yhteydessä (Mäenpää ym. 2009). Lisäksi suo- mahdollisuudet vesiensuojelun rahoitukses- sitellaan vesiensuojeluun liittyvien luonnon- sa tulisi hyödyntää täysimääräisesti. Vesien- hoitohankkeiden lisäämistä erityisesti Lesti- suojelukysymysten parissa työskentelevien joen valuma-alueen yläosissa. Metsätalouden tietämyksen päivittäminen ja uusimman tie- vesiensuojelutoimien huomiointia suunnitte- don välittäminen organisaatioissa sekä eri lussa ja toteutuksessa pyritään lisäämään neu- toimijoiden välillä on tärkeää. Vesiensuoje- vonnan avulla. lumenetelmien käytännön toteutuksessa on huolehdittava koneurakoitsijoiden osaami- sen ylläpitämisestä ja kehittämisestä koulu- tuksen avulla. Mitoitusohjeiden ja käytännön työmenetelmien lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että ymmärretään, mihin ohjeet perustuvat. Lestijoen vesienhoidon toimenpideohjelmassa ensisijaisesti suositeltavia metsätalou- den toimenpiteitä ovat tehostettu vesiensuojelu kunnostusojitusten yhteydessä, vesistöjen ja pienvesien varsilla riittävät suojavyöhyk- keet (vähintään 10 m) hakkuiden ja maan- muokkauksen yhteydessä sekä leveät suo- Kuva: Emma Hietala javyöhykkeet (vähintään 35 m) lannoitusten

25 Tietolaatikko 4 Metsänomistajan tietolaatikko:

• Eniten vesistökuormitusta syntyy pinta-alallisesti laajimmista toimista eli kunnostusojituksista, maanmuokkauksesta ja lannoituksista. • Yleisimpiä vesiensuojelutoimenpiteitä ovat suojakaistat, suojavyöhykkeet ja laskeutusaltaat. • Kiintoainekuormitusta voidaan vähentää • veden virtausnopeutta hidastavilla rakenteilla kuten laskeutusaltailla, lietekuopilla, pohjapadoilla ja jättämällä ojituksissa laskuojia perkaamatta. • kaivu- ja perkauskatkoilla sekä pintavalutuskentillä ja kosteikoilla. • töiden jaksottamisella usealle vuodelle ja ajoittamalla työt kesälle kuivimpaan aikaan. • Taloudellista tukea metsätalouden vesiensuojeluun voi hakea metsäkeskusten kautta Kestävän metsätalouden rahoituslain (11.5.2007/544) perusteella: • Metsäluonnon hoitohankkeet • Usean tilan alueelle ulottuvat, monimuotoisuuden kannalta tärkeät elinympäristöjen hoito- ja kunnostustyöt (esim. pienvedet). • Metsäojitusalueiden laskeutusaltaiden tyhjentäminen tai metsäojituksista aiheutuneiden vesistö- haittojen estäminen tai korjaaminen (toimenpiteellä oltava tavanomaista laajempi merkitys vesien ja vesiluonnon hoidon kannalta eikä kustannuksia voida osoittaa tietylle aiheuttajalle). • Kunnostusojituksen vesiensuojelutoimenpiteisiin. • Metsätalouden vesiensuojelusta saa tietoa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuista Metsätalouden vesiensuojelu, Hyvän metsänhoidon suositukset ja Hyvän metsänhoidon suositukset turvemaille. Toimenpidekohtaisempaa tietoa vesiensuojelusta löytyy Tapion opasvihkosista kuten Energiapuun korjuu tai Tuhkalannoitus. Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt – julkai- sussa kuvataan metsälakikohteet (esim. vesien ja rantojen arvokkaat elinympäristöt) ja ominais- piirteiden säilyttämisen periaatteet.

4.3 Turkistuotanto

Turkistuotannon aiheuttamaa ravinnekuor- ohjata räystäiden tai sadevesikourujen avulla mitusta voidaan vähentää mm. kiinnittämällä pois lantapenkan läheisyydestä. Ravinteiden huomiota lannan varastointiin. Turkiseläinten huuhtoutumista voi torjua myös mm. varjo- lanta on huomattavasti ravinnepitoisem- talojen välisellä sorastuksella, lantapenkko- paa kuin karjanlanta ja sen ravinnepitoisuus jen korotuksella ja kuivikkeiden käytöllä (Re- on riippuvainen eläimille syötetystä rehusta kilä ym. 2008). Ympäröiviltä alueilta tulevat (Dahlman ym. 2002, Savola ym. 2002, Rekilä valumavedet ohjataan tuotantoalueiden ohit- ym. 2009). Lannan ravinteet aiheuttavat ve- se ympäröivien ojien avulla, jolloin tilalla kä- sistökuormitusta, mikäli juomavedet tai su- siteltävien jätevesien määrä vähenee. lamis- ja sadevedet pääsevät huuhtelemaan Turkistilojen rakenteisiin liittyviä ratkaisu- lantapenkkoja. Ensisijaisesti tulee siis välttää ja vesistökuormituksen vähentämiseksi ovat vesien pääsyä lantapenkkoihin. Jätevesien vesitiiviit lantapenkkaratkaisut, joiden avul- syntymisen vähentämiseksi kannattaa suosia la nesteet ohjataan umpikaivoon ja siitä edel- nippajuottoa. Sadevedet puolestaan tulee aina leen puhdistettavaksi. Vesiensuojelua edistä-

26 vät myös lantalat, joista ei pääse valumavesiä kompostoituna mm. viljoilla, teollisuusperu- ympäristöön. Tilalta lähtevien vesien puhdis- nalla sekä nurmen perustamisessa. Jatkossa tuksessa voidaan käyttää esim. hiekkasuodi- olisikin aktiivisesti pyrittävä hyödyntämään nojaa tai –suodinkenttää, kosteikkosuodatus- turkiseläinten lanta paremmin lannoitteena li- ta tai kemiallista puhdistamoa (Rekilä ym. säämällä yhteistyötä maatalous- ja turkistuot- 2008). Puhdistamon riittävä mitoitus on ehto tajien välillä. sen toimivuudelle. Turkistiloilla keskeiset toimet vesistökuor- Turkistuotannon vesistökuormitusta voi- mituksen vähentämiseksi on kirjattu tilan ym- daan jatkossa vähentää kehittämällä turkis- päristölupaan ja turkistilan ympäristökäsikir- eläinten lannan hyötykäyttöä, kiinnittämällä jaan. Erityisesti huomiota on syytä kiinnittää edelleen huomiota turkistilojen rakenteiden vanhojen tilojen rakenteiden parantamiseen, parantamiseen ja tehostamalla tilojen jäteve- kuivikkeiden käytön tehostamiseen ja jäteve- sien käsittelyä. Ympäristövastuullisuutta ja sien puhdistusmenetelmän toimivuuden seu- tietämystä turkistuotannon vesiensuojelusta rantaan sekä huolehtia lanta pelloille hyöty- voidaan lisätä mm. alan yrittäjien ja muiden käyttöön tai kompostointilaitokselle. alalla toimivien koulutustilaisuuksilla sekä Lestijoen vesienhoidon toimenpideohjel- huolehtimalla vesiensuojeluohjeistuksen päi- massa suositellaan tiiviiden lanta-alustojen ja vittämisestä. hallien lisäämistä varjotalojen uusimisen yh- Turkiseläinten erittäin ravinnepitoinen lanta teydessä sekä varjotalokentiltä tulevien jäte- olisi järkevää käyttää lannoitteena, mutta on- vesien ja lannan käsittelyn tehostamista (Mä- gelmana on lannan suuri alueellinen tuotan- enpää ym. 2009). Toimenpiteitä on tarkoitus to. Turkiseläinten lantaa voidaan hyödyntää edistää neuvonnan avulla.

2727 Kuva: Lauri Ranta-Nilkku Tietolaatikko 5 Turkistuottajan tietolaatikko: nen vastuu omasta vesihuollostaan vesihuol- tolaitoksen toiminta-alueiden ulkopuolella • Turkistilojen aiheuttama vesistökuormitus (vesihuoltolaki 119/2001). Uusissa kiinteis- syntyy pääosin erittäin ravinnepitoisesta töissä hyväksytään vain asetuksen mukainen lannasta. jätevesien käsittely. • Ravinteiden kulkeutuminen veden mukana on estettävissä Jos kiinteistön jätevesiasiat vaativat pa- * hallikasvatuksen, tiiviiden ja korotettujen rantamista, on helpoin ratkaisu liittyä viemä- alustojen avulla, varjotalojen salaojituksel- riverkostoon, jos sellainen mahdollisuus on la, tarjolla. Myös kuivakäymälät ovat suositelta- * poistamalla ja kompostoimalla/rakeista via, sillä niissä ei käytetä vettä. Usean talou- malla lanta ja varastoimalla se tarvittaes- den keskittymissä voidaan pohtia yhteispuh- sa tiiviisiin varastoihin, * käyttämällä riittävästi kuivikkeita, distamoa, jolloin suunnittelu-, rakentamis- ja välttämällä lannan huuhtoutuminen sa - hoitokustannukset voidaan jakaa. Valittaes- deveden mukana vesikourujen ja piden- sa kotiin tai mökille oma pienpuhdistamo, nettyjen räystäiden avulla, kannattaa sen suunnittelussa ja rakentami- * juottojärjestelmän vesivuotoja estämällä sessa turvautua ammattilaisiin parhaan mah- ja nippajuotolla, dollisen puhdistustuloksen saavuttamiseksi. * käsittelemällä tilan valumavedet - kemikaloimalla tai Puhdistamoiden toiminnasta tulee aina myös - maasuodattamoissa ja huolehtia: niitä tulee huoltaa (mm. kemikaa- - seuraamalla valumavesien käsittelyjär- lit, säädöt, kuluvien osien uusiminen, korja- jestelmien toimivuutta ja tekemällä ukset, toimivuuden seuraaminen) ja tarvit- tarvittaessa perusparannuksia. taessa tyhjentää ja huolehtia lietteiden ym. • Vesiensuojelusta aiheutuviin kustannuksiin on loppusijoituksesta. mahdollista saada investointitukea elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta. Turkis- Kustannukset hajajätevesiasetuksen mu- tuotannon aiheuttamaa riskiä pohjavedelle vä- kaisista jätevesien puhdistusratkaisuista koh- hennetään avustamalla yhteiskunnan varoin ti- distuvat pääsääntöisesti kiinteistöjen omista- loja siirtymään pois pohjavesialueilta sekä tu- jille. Sosiaalisin perustein voi hakea asunnon kemalla pilaantuneen maaperän kunnostamis- sijaintikunnasta jätevesiavustusta (35 % koko- ta. naiskustannuksista) kiinteistökohtaisten ta- lousjätevesijärjestelmien parantamiseen vaatimukset täyttäviksi. Ruokakuntakohtaiset sosiaaliset ja taloudelliset perusteet on sää- 4.4 Haja- ja loma-asutus detty valtioneuvoston asetuksessa asuntojen Haja- ja loma-asutuksen vesistökuormitus tu- korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuk- lee vähenemään lähivuosina, sillä ns. hajajä- sista (128/2006 ja 115/2008). Lisäksi kotitalo- tevesiasetus (asetus talousjätevesien käsit- uksien on mahdollista hyödyntää kotitalous- telemisestä viemärilaitosten ulkopuolisilla vähennystä asunnon tai vapaa-ajanasunnon alueilla 542/2003) edellyttää haja-asutusalu- viemärijärjestelmiin liittyviin asennus- ja kor- eiden kiinteistöiltä ja loma-asutukselta entistä jaustöihin. Vähennys koskee tehdyn työn kus- tarkempaa jätevesien käsittelyä vuoteen 2014 tannuksia, ei tarkoitukseen hankittuja tarvik- mennessä. Kiinteistön omistajalla on ensisijai- keita tai laitteita.

28 Lestijoen vesienhoidon toimenpideohjelmassa haja- ja loma-asutuksen osalta suositellaan liit- tymistä viemäriverkostoon, mikäli se on mahdollista (kuva 9, Mäenpää ym. 2009). Muita suositeltavia vaihtoehtoja ovat kylien yhteispuhdistamot sekä pienpuhdistamot, maaperäkäsitte- ly harmaille jätevesille ja kuivakäymälät.

2929 Kuva: Aada Ylikoski Tietolaatikko 6 Haja-asutuksen ja mökkiläisen tietolaatikko:

• Hajajätevesiasetus (542/2003) edellyttää, että • Kiinteistöillä on oltava selvitys jätevesijärjestel mästään tai suunnitelma, jonka mukaan jätevesi järjestelmä on toteutettu. • Selvitys tulee säilyttää kiinteistöllä ja esittää tarvittaessa valvontaviranomaiselle. • Jos selvityksessä ilmenee tarpeita parantaa jäte vesien käsittelyä, tarvitaan suunnitelma, jossa esitetään hajajätevesiasetuksen vaatimukset täyttävä ratkaisu. • Suunnitelman on täytettävä hajajätevesiasetuk sessa esitetyt vaatimukset ja sitä on noudatet tava jätevesijärjestelmän rakentamisessa. • Liittyminen viemäriverkostoon on suositelta vinta, mikäli se on mahdollista. • Mahdollisuus yhteiseen jätevesipuhdistamoon naapurin kanssa kannattaa selvittää. • Mikäli valitset kiinteistökohtaisen jätevesien puhdistusjärjestelmän, suunnittele ja rakenna se huolella. • Tyhjennä sakokaivot riittävän usein ja huolla jä tevesijärjestelmää asianmukaisesti. Kuva 9. Lestijoen valuma-alueen rakennetut ja su- • Pese matot siten, että pesuvesi imeytyy maa ositeltavat siirtoviemärit ja jätevedenpuhdistamot han ja käytä fosforittomia pesuaineita. Älä kos kaan huuhdo pesuaineita vesistöön –ei edes mäntysuopaa! 4.5 Happamuus- ja metallikuormitus • Toimita lajitellut, kierrätettävät jätteet kunti en keräyspisteisiin. Maatuvat jätteet voit kom postoida. Kaatopaikkajätteiden osalta mökin Happamilla sulfaattimailla tulee kiinnittää haltija on velvollinen liittymään alueella järjes entistä enemmän huomiota siihen, että poh- tettyyn jätteenkuljetukseen eli toimittamaan javesipinta pysyy sulﬁ dikerrosten yläpuolel- jätteet kunnan aluekeräyspisteeseen tai omaan la, jotta sulﬁ dimineraalit eivät pääse hapet- tai naapuruston yhteiseen jäteastiaan. tumaan rautahydroksideiksi ja rikkihapoksi. • Vältä jätteiden syntymistä! Pohjavesipinnan huomiointi on erityisen tär- keää maatalousmaiden ojituksissa sekä suo- metsien kunnostusojituksissa. Maataloudessa kannattaa suosia säätösalaojitusta ja säätökas- telua, joista aiheutuviin käyttökustannuksiin voi hakea maatalouden ympäristötuen erityistukea. Metsätaloudessa pohjavesipintaa voi säädellä esim. tulvahuippujen leikkaami- seen käytettyjen virtaamansäätö- eli putkipatojen avulla.

30 Lestijoen vesienhoidon toimenpideohjelmas- sekä on helpointa omassa tapauksessa toteut- sa ehdotetaan happamuustilanteen paranta- taa. miseksi erityisesti kuivatusolojen säätöä, vä- Yleensä ottaen kiintoainekuormitusta vä- hemmän kuivatusta vaativien kasvien viljelyä hentävät parhaiten veden virtausnopeut- ja säätösalaojitusta (Mäenpää ym. 2009). Ta- ta vähentävät keinot, jolloin kiintoaine ehtii voitteisiin pääsemiseksi arvioidaan tarvitta- laskeutua lietekuopan, laskeutusaltaan tms. van neuvonnan ja taloudellisen tuen lisäksi pohjalle tai pidättyy pintavalutuskentän pin- lainsäädännön muutoksia. taan. Myös ravinnekuormitus vähenee kiintoaineeseen pidättyneiden ravinteiden osalta virtausnopeuden laskettua. Tällöin myös Tietolaatikko 7 veden ja maaperän välinen kontaktiaika pi- Happamalla sulfaattimaalla toimivan tenee, jolloin ravinteet saattavat pidättyä pa- tietolaatikko: remmin maaperään. Myös kasvillisuus sitoo • Selvitä, toteutatko toimenpiteitä happamilla sul- ravinteita. Syksyllä lakastuvista kasveista ra- faattimailla ja millä syvyydellä happamat sulfi dit vinteet kuitenkin vapautuvat jälleen kasvien sijaitsevat. hajotessa. Siksi maatalouden suojavyöhykkei- • Vältä happamien sulfi dikerrosten joutumista den kasvillisuus niitetään ja kerätään talteen pohjavesipinnan yläpuolelle. ja metsätalouden suojakaistoilta poistetaan • Vältä tarpeetonta kuivatussyvyyden lisäämistä. hakkuutähteet. • Suosi pienempää kuivatussyvyyttä vaativia kas- veja, kuten nurmi. Turkistuotannossa on tärkeää estää ravin- • Jos happamat sulfi dikerrokset joutuvat pohjave- teiden kulkeutuminen lantapenkoista vesis- sipinnan yläpuolelle, vähennä aiheutuvia haitto töihin erilaisten rakenneratkaisujen, kuivik- ja: keiden käytön sekä lannan poiston avulla ja • Käsittele kaivumassat riittävällä määrällä kalk- huolehtia valumavesien puhdistusjärjestel- kia. män toimivuudesta. Asutuksen osalta liittymi- • Hidastuta happamien vesien virtausta kosteik- kojen ja muiden vastaavien hidasteiden avulla. nen viemäriverkostoon on aina kannatettavaa, • Seuraa happamilta sulfaattimailta tulevia ve- jos se on mahdollista. Myös kuivakäymälät siä. Veden äkillinen kirkastuminen kertoo hap- sekä jätteiden huolellinen lajittelu ja toimitta- pamuusongelmista. minen kierrätyspisteisiin ovat tehokasta ym- päristönsuojelua. Happamuuskuormitus syntyy Lestijoen 4.6 Vesistökuormituksen vähentäminen – valuma-alueella alaosan happamien sulfaat- yhteenveto timaiden kuivatuksista, joten kuormitusta vä- Vesistökuormitusta voidaan vähentää kuor- hennetään tehokkaimmin huolehtimalla siitä, mituslähteestä riippuen eri tavoin. Tietolaa- että pohjavesipinta ei laske happamien maa- tikkoihin on koottu maatalouden, metsätalo- kerrosten alapuolelle. Samalla vähennetään uden, turkistuotannon ja asutuksen keinoja metallikuormitusta, sillä happamuus edistää vähentää kiintoaineen ja ravinteiden kulkeu- metallien liukenemista ja sitä kautta huuhtoutumista vesistöihin. Kaikki keinot eivät sovi tumista vesistöihin. kaikille, joten kannattaa pohtia, mikä vaihto- ehdoista parhaiten palvelee vesiensuojelua

31 Lähteet ja lisätietoja

Kirjallisuus: Dahlman, T., Kiiskinen, T., Mäkelä, J., Nieme- Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri 1989: Lestijo- lä, P., Syrjälä-Qvist, L., Valaja, J. & Jalava, T. en vesistön luonnontaloudellinen kehittämis- 2002: Digestibility and nitrogen utilisation of suunnitelma. Keski-Pohjanmaan Kirjapaino diets containing protein at different levels and Oy, Kokkola. -32 s. supplemented with DL-methionine, L-methionine and L-lysine in blue fox (Alopex lago- Kosola, M. (toim.) 1990: Kokemuksia osal- pus). –Animal feed science and technology listumisesta ja vaikutusten arvioinnista ve- 98(3-4): 219-235. siensuojelun suunnittelussa. Vesi- ja ympä- ristöhallinnon julkaisuja – sarja A 62, Valtion Ekholm, M. 1993: Suomen vesistöalueet. Vesi- painatuskeskus, Helsinki. ja ympäristöhallinnon julkaisuja 126 – sarja A. Vesi- ja ympäristöhallitus, Painatuskeskus, Länsi-Suomen ympäristökeskus, Lounais- Helsinki. Suomen ympäristökeskus, Pirkanmaan ym- päristökeskus, Grönroos, J., Hietala-Koivu, R., Kuussaari, M., Hämeen ympäristökeskus ja Keski-Suo- Laitinen, P., Lankoski, J., Lemola, R., Mietti- men ympäristökeskus 2009: Kokemäenjo- nen, A., Perälä, P., Puustinen, M., Schulman, en-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoi- A., Salo, T., Siimes, K. & Turtola, E. 2007: Ana- toalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen lyysi maatalouden ympäristötukijärjestelmäs- 2015. http://www.ymparisto.fi/default. tä 2000-2006. Suomen ympäristö 19. Edita Pri- asp?contentid=341643&lan=FI. 28.12.2009. ma Oy, Helsinki. Mikkola, M. & Pakkala, J. (toim.) 1997: Keski- Jokela, S. 1988: Alueellinen vesistötiedon ra- Pohjanmaan vesistöjen tila ja vesiensuojelun portti: Lestijoki. Vesi- ja ympäristöhallituksen kehittämissuunnitelma. Alueelliset ympäris- monistesarja 84. Vesi- ja ympäristöhallituksen töjulkaisut 27. -216 s. Kirjapaino Antti Väli- monistamo, Helsinki. kangas Oy, Kokkola.

Jokela, S. 2004: Lestijoen suojelun haasteet. s. Mäenpää, E., Vikström, R., Pakkala, J., Rau- 43-52. Teoksessa Palo, Matti, Salmela, Tapio ja tio, L.M., Ruhanen, T. & Airiola, S. (toim.) Heino, Esa (toim.). Lestijokilaakson metsät ja 2009: Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, vedet. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonanto- Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöaluei- ja 911. den vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015. Länsi-Suomen ympäristökes- Karttunen, P., Koivisto, A.-M., Mäenpää, E., kus. http://www.ymparisto.ﬁ /download. Sarell, J., Seppälä, T., Tuohino, J. & Vikström, asp?contentid=112613&lan=FI. 28.12.2009. R. 2006: Lestijoen alaosan tulvasuojelun te- Rekilä, T., Koskinen, N., Huhtanen, P., Pylk- hostaminen. –Luonnontaloudelliset esiselvi- kö, P., Kupsala, K. & Ylivainio, K. 2009: Tur- tykset vuosina 2004-2005. Länsi-Suomen ym- kiseläintuotannon fosforikierron mallintami- päristökeskus, moniste. nen. Teoksessa: Eila Turtola ja Kari Ylivainio

32 (toim.). Suomen kotieläintalouden fosforikier- Euroopan parlamentin ja neuvoston direktii- to säätöpotentiaali maatiloilla ja aluetasolla. vi 2000/60/EY Maa- ja elintarviketalous 138: s. 34-64. Kestävän metsätalouden rahoituslaki Rekilä, R., Vertanen, P. & Rekilä, T. 2008: Tur- 11.5.2007/544. kistilan ympäristökäsikirja. https://portal. mtt.ﬁ /portal/page/portal/mtt/mtt/julkai- Koskiensuojelulaki 23.1.1987/35. sut/turkistilanymparistokasikirja. Lainattu 26.1.2010. Metsäasetus 20.12.1996/1200.

Savola, E.-M., Polso, A., Uola, J. & Jokela, V. Metsälaki 12.12.1996/1093. 2002: Turkiseläinlannan käyttö peltoviljelys- sä. Keuruun Laatupaino Oy, Keuruu. Esite. Valtioneuvoston asetus asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista Tikkanen, H. & Jokela, S. (toim.) 2005: Soiden 128/2006. moninaiskäyttö maakuntakaavassa. Ympä- ristönäkökohtien huomioon ottaminen turve- Valtioneuvoston asetus asuntojen korjaus-, tuotannossa. Ykkös-Offset Oy, Kokkola. energia- ja terveyshaitta-avustuksista anne- tun asetuksen muuttamisesta 115/2008. Tuunainen, P., Vuorinen, P., Rask, M., Järven- pää, T., Vuorinen, M., Niemelä, E., Lappalai- Valtioneuvoston asetus talousjätevesien kä- nen, A., Peuranen, S. & Raitaniemi, J. 1991: sittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkos- Happaman laskeuman vaikutukset kaloihin tojen ulkopuolisilla alueilla 542/2003. ja rapuihin. Loppuraportti. - Suomen Kalata- lous 57, 44 s. Valtioneuvoston päätös suojelua ja paranta- mista edellyttävien sisävesien laadusta kalo- Weppling, K., Innanen, M. & Jokela, S. (toim.) jen elinolojen turvaamiseksi 1172/1999. 1999: Life Lestijoki – happamien sulfaattimaiden hoito. Maailman Luonnon Säätiö WWF, Vesihuoltolaki 9.2.2001/119. Suomen Rahaston raportteja nro 11. T-Print, Hyvinkää. Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86.

Ympäristöministeriö 2009: Haja-asutusaluei- den jätevesihuollon tehostamisen toimeenpa- Esitteet: no. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2009. Edita WWF 1999: Europe´s Living Rivers – an agen- Prima Oy, Helsinki. da for action. -16 s.

Virallisjulkaisut: Maaseutuverkosto 2009: Happamat sulfaat- Euroopan neuvoston direktiivi suojelua ja pa- timaat. Esite. http://www.maaseutu.ﬁ /at- rantamista edellyttävien makeiden vesien laa- tachments/verkostoyksikko/5HZoFCNKU/ dusta kalojen elämän turvaamiseksi (78/659/ happamat_sulfaattimaat_B5_LOW.PDF ETY).

33 Ympäristöministeriö 2009: Haja-asutusaluei- Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä: den jätevesihuollon tehostamisen toimeenpa- Tietoseppä-hanke http://www.kpedu. no. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2009. Edita fi /?DeptID=13167 Prima Oy, Helsinki. Maa- ja elintarkiketalouden tutkimuskeskus (MTT) Muut lähteet: www.mtt.fi Hynninen, P. 2010. Sähköposti. 5.5.2010. Poh- jois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ym- Maa- ja metsätalousministeriö: päristökeskus. www.mmm.fi

Ingalsuo, J. 2010. Sähköposti 4.5.2010. MTK Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) Keski-pohjanmaa. www.mtk.ﬁ

Pakkala, J. 2010. Suullinen tiedonanto. Metsäkeskukset: 19.4.2010. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, lii- www.metsakeskus.fi kenne- ja ympäristökeskus. Metsäntutkimuslaitos: www.metla.fi Internet-osoitteita: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio: www.ely-keskus.fi www.tapio.fi Elinvoimainen Lestijoen vesistö –hanke http://www.ymparisto.fi/default. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys: asp?node=24715&lan=fi www.vesiensuojelu.fi /pohjanmaa/ TEHOa maatalouden vesiensuojeluun www.ymparisto.fi/default. Salaojayhdistys: asp?contentid=344599&lan=FI www.salaojayhdistys.fi / Ravinnehuuhtoumien hallinta (Raha) –hanke http://www.ymparisto.fi/default. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto asp?node=22506&lan=fi (STKL) ry: JÄRKI – Maatalouden vesiensuojelun ja luon- www.stkl-fpf.fi / non monimuotoisuuden järkevää edistämis- tä http://www.bsag.fi /teot/maatalous-bio- Suomen ympäristökeskus: energia www.ymparisto.fi /syke Toimenpideohjelmat Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alu- Ympäristöministeriö: eelle: http://www.environment.fi /print.asp www.ymparisto.fi /ym ?contentid=342088&lan=sv&clan=fi

34 Yhteystietoja

Kalajoen kaupunki Kalajoen kaupunki Himangan palvelutoimisto Kalajoentie 5, 85100 Kalajoki Raumankarintie 2, 68100 Himanka puh. 08 46911 vaihde puh. 08 46911 vaihde etunimi.sukunimi@kalajoki.ﬁ etunimi.sukunimi@kalajoki.ﬁ

Maaseutupalvelut Kalajoentie 5, 85100 Kalajoki

Maaseutujohtaja Pulkkinen Antti puh. 044-4691 251

Himangan toimisto, Yli-Tokola Seppo maaseutuasiamies puh. 044-4691 895

Toimistosihteerit Hietala Ritva Mattila Lea puh. 044-4691 25 puh. 044-4691 256

Rakennustarkastaja Heikkala Osmo puh. 044-4691 428

Turkistalousneuvoja Valo Hanna puh. 044-469 1339

Ympäristöasiat Vertanen Päiviö puh. 044-4691 229

Kannuksen kaupunki Asematie 1, PL 42, 69101 Kannus puh. 06-874 5111 kannus.kaupunki@kannus.ﬁ etunimi.sukunimi@kannus.ﬁ

Maataloustoimisto Asematie 1, PL 42, 69101 KANNUS

35 Maataloussihteeri Vähäsöyrinki Mervi 06-8745 221, 044-3745 221

Rakennustarkastaja Himanka Timo 06-8745 255, 044-3745 255

Ympäristöasiat Vertanen Päiviö puh: 06-8745 249, 044-3745 249

Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 Lestijärvi puh. 06-8889 111 lestijarven.kunta@lestijarvi.ﬁ etunimi.sukunimi@lestijarvi.ﬁ

Maaseutuasiamies Similä Marketta 06-8889 203, 044-5242 462

Rakennustarkastaja Syri Olavi 06-8889 209, 044-0668 702 (ma-ke)

Ympäristösihteeri Hautala Arto 06-8889 208, 050-3513208 (ma)

Toholammin kunta Lampintie 5, 69300 Toholampi 06-8885 111 toholammin.kunta@toholampi.ﬁ etunimi.sukunimi@toholampi.ﬁ

Maataloustoimisto Maaseutuasiamies Kinnunen Marja-Leena 06-8885 224, 050-598 4740

Toimistosihteeri Luoma Aila 06-8885 221

Rakennustarkastaja/ Nurmela Jukka ympäristösihteeri 06-8885 265, 044-7885 265

36 Muita yhteystietoja

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Kannus, Lestijärvi, Toholampi) puh. 020 636 0030 www.ely-keskus.ﬁ

Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Kalajoki) puh. 020 636 0140 www.ely-keskus.ﬁ

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kannuksen aluetoimisto, Pappilankatu 1, 69100 Kannus puh. 06-873 041, 06-873 042

Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Kalajoen aluetoimisto, Kalajoentie 1, PL 65, 85100 Kalajoki puh. 020 772 7000

MTK Keski-Pohjanmaa Pitkänsillankatu 20 B 67100 Kokkola puh. 020 413 3400

Pro-Agria Keski-Pohjanmaa ry Ristirannankatu 1 67100 Kokkola puh. 020 747 3256