Kantakaupungin Yleiskaava 2040 Selostus Hyväksytty Kaupunginvaltuustossa 15.5.2017

YLEISKAAVOITUS

Kantakaupungin yleiskaava 2040 Selostus Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.5.2017. Hallinto-oikeuden päätös valituksista 10.7.2018. Määrätty osittain voimaan kaupunginhallituksen päätöksellä 17.9.2018. Voimaantulokuulutus 20.9.2018. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelu Yleiskaavoitus PL 487 33101 Tampere www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus

Taitto: Birgitta Helsing

Kannen kuva: Tampereen Hiedanrannan kaupunginosan kansainvälinen ideakilpailu, jaettu 2. palkinto ”Hiedanrannan Innovaatiolahti”. Tekijä ja tekijänoikeus: Mandaworks AB, Schauman & Nordgren Architects Oy Ab. Lisäys Kantakaupungin yleiskaavan 2040 selostukseen

• Kaavakartalla 1 VAK-ratapihan alueella olevat palvelujen ja työpaikkojen sekoittunutta aluetta ja kes- Yleiskaava on kuulutettu voimaan kustatoimintojen aluetta osoittavat merkinnät sekä 20.9.2018 lukuun ottamatta hallinto- etelän kasvusuuntaa ja kasvun vyöhykettä koskevat oikeuden kumoamia alueita sekä Iides- kehittämisperiaatemerkinnät. järven osayleiskaavan aluetta (kau- • Kaavakartan 1 yleismääräys, jonka mukaan yleiskaa- punginhallitus 17.9.2018). van RA ja R -alueilla yleiskaavaa voidaan käyttää MRL 72 §:n mukaisesti rakentamisen ohjaamiseen sekä rakennusoikeuden määrää koskevat määräykset. Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi päätöksen kan- • Kaavakartalla 1 Kalevan RKY-alueella olevat kehittä- takaupungin yleiskaavaa koskevista valituksista misperiaatemerkinnät kasvun vyöhyke ja elinvoiman 10.7.2018. Kaavasta valitti seitsemän tahoa, joista Lii- vyöhyke. kennevirasto perui valituksensa. Neljän yksityisen tahon Tampereen kaupunki on lähettänyt Korkeimmalle hal- valitukset hylättiin. Hallinto-oikeus hyväksyi Pirkan- linto-oikeudelle valituslupahakemuksen ja valituksen maan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan maakuntamuseon koskien kaikkia neljää hallinto-oikeudessa kumottua valitukset osittain ja kumosi kaupunginvaltuuston pää- kohtaa. (Kaupunginhallitus 6.8.2018 § 310 ja konserni- töksen Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 johtaja Yli-Rajalan viranhaltijapäätös 7.8.2018 § 113). hyväksymisestä seuraavilta osin: • Kaavakartalla 1 Paasikiventien pohjoispuolella sijait- Kantakaupungin yleiskaava-alueelta ei määrätä voi- seva keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittunut- maan Iidesjärven osayleiskaavan aluetta (kaupungin- ta aluetta koskeva kaavamerkintä (Hiedanranta). hallitus 17.9.2018). Kaavakartat 1-4.

Kohdat kaavaselostuksesta, joihin vaikuttaa kaupunginhallituksen päätös määrätä yleiskaava osittain voimaan: s. 14 Taulukko: Yleiskaavaehdotuksen s. 48 Kaavamääräys: Kaleva, merkin- s. 90 Vaikutusten arviointi: VAK-rata- maankäyttötarkoitusalueiden jakau- nän kuvaus. pihan tavoitteet. tuminen. s. 49 Kaavamääräys: Lielahti, Hiedan- s. 91 Vaikutusten arviointi: Taulukon s. 14-15 Joukkoliikennettä tukeva täy- ranta ja Lakalaiva, radanvarsi, merkin- prosenttiosuudet. dentäminen (alueiden asukaslukuta- töjen kuvaukset. s. 96-97 Vaikutusten arviointi: Alueke- voitteet). s. 50 Kaavamääräys: Keskustatoimin- hityskohteiden (Lielahti-Hiedanranta s. 29 Kunnostettavat maa-alueet: Ne- tojen ja virkistyksen sekoittunut alue. ja Viinikka-Rautaharkko) tavoitteet ja kalan vanhan kaatopaikan osuus. vaikutukset. s. 52 Kaavamääräys: Loma-asunto- s. 34-35 Läntinen alue: Keskustatoi- alueen ja yhteisöjen loma-asunto- s. 100 Vaikutusten arviointi: Rakenne- mintojen ja virkistyksen sekoittuneen alueen rakennusoikeudet. tut kulttuuriympäristöt, Kalevan RKY- alueen tavoitteet. alueen tavoitteet. s. 58 Kaavamääräys: Luonnonsuojelu- s. 36-37 Keskustan alue: Kalevan RKY- alueiden merkinnän kuvauksen pinta- s. 104 Vaikutusten arviointi: Elinkeino- alueen kehittäminen, karttarajaus Ii- alat koskien Iidesjärven aluetta. ja yritysvaikutukset ratapihan alueella. desjärven oyk:n osalta. s. 59 Kaavamääräys: Keskustatoimin- s. 120-121 Yleiskaavaprosessi ja vuo- s. 42-43 Eteläinen alue: Ratapiha- tojen ja virkistyksen sekoittunut alue. rovaikutus: Yleiskaavaehdotuksen ja alueen kehittäminen, karttarajaus Ii- hyväksymisen prosessikuvaukset. s. 61 Kaavamääräys: Polku-määräys, desjärven oyk:n osalta. erikoispuistojen merkinnän kuvauk- s. 125 Iidesjärveä koskevat selvitykset s. 44 Yleiskaavan ohjaus- ja oikeusvai- sesta Iidesjärven perhepuiston osuus. LIITE 2 Kulttuuriperintökohteiden koh- kutukset Iidesjärven oyk:n osalta. s.69 Kaavamääräys: Puhdistettava/ deluettelo: SM42 ja s15. s. 45 R- ja RA-alueiden rakennusoi- kunnostettava alue, Nekalan kaatopai- LIITE 5 R- ja RA-alueiden kiinteistö- keus ja rakennusluvan mahdollistami- kan osuus, saastunut maa-alue mer- luettelo: Johdantotekstin R- ja RA- nen yleiskaavan pohjalta. kintä. alueiden rakennusoikeus ja rakennus- s. 47 Kaavamääräys: Yleismääräys s. 84-85 Vaikutusten arviointi: Taulu- luvan mahdollistaminen yleiskaavan yleiskaavan käyttämisestä RA- ja R- kon pinta-alat. pohjalta, s. 10 R-alueiden rakennusoi- alueilla rakentamisen ohjaamiseen. keudet.

Sisällysluettelo Johdanto ...... 5 Yleiskaavaehdotus ...... 7 Strategiset periaatteet ...... 7 Keskustat ...... 8 Asuminen ...... 10 Palvelut ja elinkeinot ...... 10 Liikennejärjestelmä ...... 12 Mitoitus ...... 14 Viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut ...... 16 Kulttuuriperintö...... 19 Kestävä vesitalous ...... 24 Ympäristöterveys ...... 26 Tekninen huolto ja muut erityisalueet ...... 29 Muuttuvien alueiden kuvaukset ...... 33 Yleiskaavan ohjaus- ja oikeusvaikutukset ...... 44 Ranta-alueiden loma-asutusta koskevien MRL 73 § sisältövaatimusten huomioiminen ...... 45 Kaavamääräykset ja soveltaminen ...... 47 Kaavan vaikutukset ...... 73 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ...... 73 Ympäristövaikutusten arviointi ...... 78 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ...... 90 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ...... 96 Vaikutukset kulttuuriperintöön ...... 100 Vaikutukset elinkeinoihin ja yrittämiseen ...... 104 Yleiskaavan toteuttaminen ...... 107 Asemakaavoitus...... 107 Ohjelmat...... 107 Kehittämisen kohdealueet ja teemat ...... 107 Yleiskaavan seuranta ...... 108 Lähtökohdat yleiskaavatyölle ...... 109 Kaupunkistrategia ja muutoksen hallinta ...... 109 Yleiskaavatilanne ja prosessin kehittäminen ...... 110 Maakuntakaava ...... 110 Kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 ...... 111 MRL ...... 111 VAT ...... 111 TALLI-2015 ...... 112 Rakennusjärjestys ja rakennuskiellot ...... 112 Maanomistus ...... 112 Kantakaupunkiin rajautuvat yleis- ja asemakaavat ...... 112 Yleiskaavaprosessi ja vuorovaikutus ...... 114 Organisaatio ...... 114 Työohjelma, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ...... 115 Tavoitteet ...... 116 Yleiskaavaluonnos ...... 117 Yleiskaavaehdotus ...... 120 Hyväksyminen ...... 121 Selvitykset ...... 122 Prosessiin liittyvät selvitykset ...... 122 Perusselvityksiä ...... 122 Maankäytöltään muuttuvien alueiden selvitykset ...... 123 Siirrettäviin ja vahvistettaviin yleiskaavamerkintöihin liittyvät selvitykset ...... 125 Lähteet ...... 126 Liitteet Liite 1 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio 19.5.2014 Liite 2 Kulttuuriympäristön suojelun kohdeluettelo (kartta 3) Liite 3 Liito-orava -selvityksen kartta Liite 4 Yritysvaikutuskyselyn tulosraportti Liite 5 Luettelo kiinteistöistä R- ja RA-alueilla 06/2016 Tarkistettu rakennusluettelon osalta 22.3.2017 Liite 6 Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio 5.4.2017 KUVA JUKKA AALTONEN | 5 |

Johdanto janmukainen yleiskaava on keskeinen lähtökohta kaupungin maan- käytön ja liikennejärjestelmän ohjaamisessa. Yleiskaavassa tavoitellun kehityksen periaatteet sovitaan yhteisesti ja ne esitetään oikeusvaikut- teisen yleiskaavan muodossa kartalla. Yleiskaava kuvaa kaupunkirakenteen tavoitellun kehityksen ja sen ajallisen ulottuvuuden yhteyttä. Vaikutuksiltaan merkittäviä ja yhdyskuntarakennetta muuttavia aluelaajennuksia ja hankkeita suunnitellaan yleensä vuosia tai vuosikymmeniä ennen niiden toteuttamista. Nyt laadittavan yleiskaavan suunnittelujänne ulottuu noin 25 vuoden päähän vuoteen 2040.

Edellinen kantakaupunkia koskevan yleiskaavan aloituspäätös on vuodelta 1989. Kaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 1998, jonka jälkeen kantakaupungin alueelle on hyväksytty 14 osayleiskaavaa. Keskustan strategista osayleiskaavaa lukuun ottamatta, vuoden 1998 kantakaupungin yleiskaavan ja sen jälkeen laadittujen osayleiskaavojen tavoitteet on saavutettu tai niiden ajantasaisuutta on arvioitava uudelleen. Tampereella tehty päätös raitiotien rakentamisesta asettaa kaupunkirakenteen kehittämiselle kokonaan uudenlaisia mahdollisuuksia. Ydinkeskustan lisäksi raitiotiellä hyvin saavutettavat aluekeskukset ovat tulevaisuudessa kaupungin merkittäviä kasvukeskuksia. Tiivistyvässä joukkoliikennekaupungissa asukkaiden arki on sujuvaa ja mahdollista kestävästi myös ilman omaa autoa. Täydentämiseen ja muutoksiin täh- täävän suunnittelun avulla myös nykyisen kaupunkiympäristön laatuun voidaan kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Nyt laadittavan yleiskaavan uudistamiselle on asetettu tavoitteeksi valtuus- tokausi, jolloin kaavatyö kytkeytyy tiiviisti kaupunkistrategiaan. Strategiassa tunnistetuista muutoshaasteista yleiskaavatyössä on paneuduttu etenkin kaupungin ja kaupunkiseudun kasvun haasteisiin, elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseen, ympäristövaatimusten kiristymiseen ilmastonmuutoksen edetessä ja luonnon monimuotoisuuden heikentyessä sekä alueiden sosiaalisen eriytymisen estämiseen. Kaupunkistrategian tarkoittaman Kestävä yhdyskunta tavoitteen osalta yleiskaavassa maankäyttöä, asumista, liikennettä ja palveluja on tarkasteltu yhtenä kokonaisuutena tiiviin ja vähähiilisen yhdyskuntarakenteen toteutumiseksi. Yleiskaavaratkaisu suuntaa kaupungin kasvun nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään, aluekeskuksiin, joukkoliikenteen laatukäytäville ja etelän suuntaiselle ratavyöhykkeelle. Rakentamismahdolli- suudet kantakaupungissa hillitsevät osaltaan taajaman ulkopuolista hajara- kentamista.

Kantakaupungin palveluverkkoa on mahdollista kehittää esteettömäksi ja helposti saavutettavaksi ydinkeskustan ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella sijaitsevien aluekeskusten yhteyteen. Raitiotien ohella yleiskaava tukee myös muun joukkoliikenteen ja pyöräilyn sujuvaa käyttöä. Yleiskaavassa kantakaupungin pinta-alasta yli 3 % on varattu luonnonsuojelualueiksi.

Pia Hastio Yleiskaavapäällikkö

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 KUVA JUKKA AALTONEN | 7 |

Yleiskaavaehdotus

Kantakaupungin yleiskaava 2040 poh- kaupunkirakenteesta tulevaisuuden ve- edistetään työ- ja toimipaikkarakenta- jautuu kaupunginvaltuuston 9.11.2015 tovoimaiset alueet, joilla tulee mahdol- mista palvelevien ympäristöjen kehit- hyväksymiin tavoitteisiin. Yleiskaavalla listaa kaupunkikehitystä vauhdittavat tämistä. Yleiskaava korostaa elinkeino- ohjataan yhdyskuntarakenteen tavoit- rakentamishankkeet. Kaavan keskeisiksi elämän toimintaedellytysten tärkeyttä teellista kehittämistä Tampereen kanta- teemoiksi ovat nousseet keskustojen ja osoittamalla toiminnallisesti vahvat kaupungin alueella maankäytön, liiken- joukkoliikennejärjestelmän kehittämi- alueet strategisina vyöhykkeenä. Lisäksi teen ja palvelujen näkökulmista. nen sekä elinkeinoelämän ja yritysten kaavalla ohjataan ottamaan huomioon Kaupunkirakenteessa tapahtuvat toimintaedellytysten varmistaminen. hanketasolla niin elinkeinoelämän kuin toiminnalliset muutokset, esim. saavu- palvelurakentamisen tarpeet. Myös rai- tettavuutta parantavat väylähankkeet Keskustat ja elinvoima tiotien ensimmäisen toteutusvaiheen tai vetovoimaisten kampusalueiden ke- osalta raitiotien pysäkkiympäristöt ovat hittyminen, luovat uusia kiinnostavia si- Hyvän yhdyskuntarakenteen kehittämi- merkittävää elinvoiman vyöhykettä, jon- jainteja erilaisille rakentamishankkeille. sen lähtökohtana on hyvin saavutetta- ka tavoitteena on ohjata tehokkaan ja Hyville sijainneille keskittyvä rakenta- vien aluekeskusten verkosto, jossa suju- tiiviin työpaikkarakentamisen laajentaminen aiheuttaa jossain määrin epäta- vat yhteydet kytkevät luontevasti sijoit- mista ydinkeskusta-alueen ulkopuolelle saista kaupunkikehitystä eri alueiden tuneet keskustat toisiinsa. Tampereen hyvän joukkoliikenteen saavutettavuus- välillä. Yleiskaavan keskeinen tavoite on ydinkeskustan lisäksi eri puolilla kanta- alueelle. Raitiotien palvelema vyöhyke ohjata suurin osa yleiskaavan tavoitteen kaupunkia kehitetään vahvoja aluekes- muodostaa nyt ja tulevina vuosina Tam- mukaisesta noin 60 000 asukkaan kas- kuksia toimivaksi kaupunkirakenteek- pereen kaupunkiseudun työpaikkainten- vusta hallitusti jo kertaalleen kaavoitet- si. Ydinkeskusta on koko maakunnan siivisimmän alueen ja sen kehittämise- tuun ja rakennettuun kaupunkiin siten, pääkeskus ja merkittävä valtakunnan- dellytykset tulee turvata kasvun myötä. että alueet kehittyvät tasapuolisesti ja osakeskus. Ydinkeskustan kehittämisen Etelän kasvusuunnaksi osoitettua ydin- kaupunkirakenne ydinkeskustan län- tavoitteet on määritelty keskustan stra- keskustan eteläpuolista ratavyöhykettä si- ja itäpuolilla tasapainottuu. Kasvun tegisessa osayleiskaavassa (hyväksytty kehitetään pitkällä aikavälillä tehokkaa- ohjaamisen tavoite perustuu Tampereen KV:ssa 18.1.2016) ja sen rinnalla valmis- na ja monipuolisena työpaikka-alueena. kaupunkistrategian 2025 linjaukseen tellussa kehittämisohjelmassa (hyväk- Lisäksi yleisenä tavoitteena on maan- suunnata kaupungin kasvu nykyisen yh- sytty KH:ssa 2.11.2015). käytön suunnitteluprosessin uudistami- dyskuntarakenteen sisään. Aluekeskusten kehittämisessä kes- nen elinkeinoelämän tarpeita paremmin Yhdyskuntarakenteen täydentämi- keinen haaste on niiden elinvoiman vah- vastaavaksi. Vahvan elinkeinostrategi- nen kaupunkistrategian mukaisesti viih- vistaminen tasapuolisesti eri puolilla an luominen Tampereen kaupungille ja tyisyyttä ja elinvoimaa lisäävällä tavalla kantakaupunkia. Aluekeskuksesta muo- kaupunkiseudulle on elintärkeää. Yleis- edellyttää kaupunginosien sisäisen ja dostuu vetovoimainen ja vahva toimi- kaavassa keskustojen kehittäminen pe- keskinäisen kytkeytymisen parantamis- nallinen kokonaisuus kun sinne sijoittuu rinteisten työpaikka-alueiden rinnalla ta kehittämällä mm. kävelyn ja pyöräilyn asumisen ja palvelujen lisäksi monipuo- on nähty vahvana tulevaisuuden suun- olosuhteita. Lisäksi tulee varmistaa kau- lista elinkeinotoimintaa ja työpaikkoja ja tana. Yleiskaavan lisäksi on tarve elin- punkirakenteen toiminnallinen sekoittu- kun keskustat kytkeytyvät ydinkeskus- keinoelämän, yrittämisen ja työllisyyden neisuus tiivistyvässä kaupungissa, mistä tan lisäksi myös toisiin aluekeskuksiin. edellytysten strategialle, joka määritte- syystä erityisesti keskustoissa asumisen Yleiskaavassa on mahdollisuudet tiivis- lee hyvän yhdyskuntarakenteen ohella ja liikkumisen sekä palvelujen ja elinkei- tyvälle ja täydentyvälle maankäytölle kaupungin roolin toimijana sekä käytän- nojen ohjauksen välisen kytköksen ohja- Tampereen aluekeskuksissa sekä keskei- nön toimenpiteet eri alueiden kehittämi- us on tärkeää. sille asioinnin ja työssäkäynnin alueille, seksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. jotka kytkeytyvät hyvin kaupunkiseudun liikennejärjestelmään. Alueiden täyden- Kasvun hallinta Strategiset tävää rakentamista voidaan toteuttaa toiminnoiltaan monipuolisena, mikä tar- Yleiskaavassa esitetty Kasvun vyöhyke periaatteet joaa monia uusia mahdollisuuksia elin- konkretisoi kaupunkistrategian tavoitet- Kantakaupungin yleiskaavaproses- keinojen ja asumisen hankkeille. ta ohjata tavoiteltu kasvu nykyisen yh- sissa on näytetty yleiskaavan ja kau- Vetovoimaisiksi kehitettävien kes- dyskuntarakenteen sisään, aluekeskuk- punkistrategian kytköstä osoittamalla kustojen lisäksi eri puolilla kaupunkia siin, joukkoliikenteen laatukäytäville ja

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 8 |

etelän suuntaiselle ratavyöhykkeelle. Li- säksi vyöhykkeelle ohjataan keskittyviä yksityisiä ja julkisia palveluita. Tulevina vuosina kaupunki kehittää vyöhykkeel- lä määrätietoisesti joukkoliikennettä ja aluekeskuksia. Vyöhyke ulottuu Tampereen itä-län- sisuuntaista kannasta pitkin ydinkeskustan molemmin puolin sijoittuviin keskuksiin; lännessä Tesomalle ja kehit- tyvään Lielahti-Hiedanrantaan ja idässä Turtolaan, Kaukajärvelle ja Koilliskes- kukseen kytkien niitä aiempaa tiiviimmin toisiinsa. Etelässä vyöhyke ulottuu Hervantaan sekä yhdistää Lakalaivan uuden aluekeskuksen Multisillan alueeseen. Kasvun vyöhyke kattaa noin 20 % kantakaupungin maapinta-alasta, josta lähes puolet on yleiskaavassa osoitettu keskustan tiiviin ja sekoittuneen maan- Visio Teiskontien ja Hervannan valtaväylän risteysalueen täydennysrakenta- misesta. Ote Maankäytöltään muuttuvien alueiden selvityksestä, Kaleva-Kis- käytön alueeksi. Asemakaavoitusohjel- sanmaa -alueen täydennysrakentamisen ja kannen visiosuunnitelma 2016, man hankkeista ja tavoitellusta rakenta- WSP Finland Oy, Trafix Oy. misen kerrosalasta merkittävä osa sijoittuu kasvuvyöhykkeelle. Aluekeskusten toimivuutta tukee kehittyvä liikennejärjestelmä: sekä jouk- Keskustat Joukkoliikennekaupunki koliikenteen että ajoneuvoliikenteen Tavoitteena on, että aluekeskukset ovat keskeiset väylät ohjautuvat keskustoi- viihtyisiä ja käyttötarkoituksiltaan mo- ja saavutettavuus hin ja pyöräverkkoa kehitetään siten, nipuolisia keskustaympäristöjä. Kes- Yleiskaavan yhtenä keskeisenä tavoit- että aluekeskukset ovat sujuvasti ja tur- kustoihin muodostuu kaikille avointa teena on joukkoliikennekaupungin vallisesti saavutettavissa ympäröivistä kaupunkiympäristöä niin julkisia ja mahdollistaminen. Toteutuakseen jouk- kaupunginosista käsin. Keskeisissä lii- kaupallisia palveluja ja työ- ja toimi- koliikennekaupunki edellyttää hyvän kenneverkon ja yhdyskuntarakenteen paikkoja varten, mutta myös asukkaiden joukkoliikenteen palvelutason lisäksi solmuissa varaudutaan joukkoliikenteen vapaa-ajan tarpeita varten. Ratkaise- tehokasta maankäyttöä runkolinjaston vaihtoterminaaleihin, pyöräpysäköin- via tekijöitä hyvän keskustaympäristön varressa sekä joukkoliikennepysäkkien tiin ja seudulliseen liityntäpysäköintiin. syntymiselle ovat rakennusten alimpien hyvää saavutettavuutta. Kasvu toteu- Koko kaupunkiseudun osalta joukkolii- kerrosten käyttötarkoitus ja suhde kau- tuu pääosin maankäyttöä tehostamalla kennejärjestelmässä on mukana myös punkitilaan, kävelyn ja pyöräilyn asema ja kokonaan uudistamalla. Kasvualueet lähijunaliikenteen kehittäminen Nokian liikenneympäristössä sekä ylipäänsä kytkeytyvät olemassa olevaan liiken- ja Lempäälän suuntiin. Tampereen osal- julkisen tilan toteuttamisen laatu. Kes- neinfrastruktuuriin ja kehittyvään jouk- ta tämä avaa uusia kehittämismahdolli- kustoja kehitettäessä tulisi rakennusten koliikenteeseen. Liikennejärjestelmää suuksia Tesoman, Lielahden ja Lakalai- alimmat kerrokset varata asumisen si- kehitetään kokonaisuutena kohti kestä- van aluekeskuksissa. jasta aktiiviseen julkiseen käyttöön ja viä liikkumismuotoja. Palveluverkostoa Asumisen alueilla lähipalvelujen saa- suosia alueilla kestäviä liikkumismuo- kehitetään samanaikaisesti sekä julkis- vutettavuus turvataan eritasoisilla väy- toja, mikä varmistaa keskusta-alueiden ten että kaupallisten palvelujen osalta. lillä. Tavoitetilanteessa viheralueista ja toiminnallisen sekoittuneisuuden ja Läheltä saatavien palvelujen ohella tu- viherverkon saavutettavuudesta huoleh- tuottaa elävää kaupunkitilaa. Samanai- levaisuudessa korostuu palvelujen kes- ditaan olennaisena asumisen laatutekijä- kaisesti keskustojen saavutettavuutta kittyminen ympäristöihin, jotka samalla nä huomioiden sekä asuinympäristöjen myös ajoneuvoliikenteellä tulee tukea muodostavat miljöön kaupunkimaiselle viihtyisyyden että terveellisyyden edel- järjestämällä riittävästi asiointi- ja liityn- asumiselle ja työnteolle. Olemassa ole- lytykset. Luonnon monimuotoisuus ja täpysäköintiä. Keskustoista tulisi järjes- van kaupunkirakenteen kehittämisen sen tarjoamat ekosysteemipalvelut ovat tää toimivat kävelyn ja pyöräilyn yhtey- rinnalla tarvitaan myös kokonaan uusia kiinteä osa kasvavaa ja kehittyvää kau- det läheisille virkistysalueille. rakentamisalueita ja liikenneratkaisuja, punkia. Kaupunkirakenteen kytkeytymi- Keskustamaista ympäristöä tavoitel- jotta ennakoitu kasvu voi toteutua tavoi- nen suuriin järviin - Näsijärveen ja Pyhä- laan laajasti kaupunkirakenteeltaan täy- tellun monipuolisella tavalla. järveen - synnyttää uudenlaisia mahdol- dentyvillä ja eheytyvillä alueilla. Tampe- lisuuksia kaupunkikehittämiselle. reen keskustan ydinkeskustamainen ra-

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 9 |

kentamisen tehokkuus ja toiminnallinen Laajoilla keskustatoimintojen alue- saavutetaan. Tästä syystä aluekeskusten monipuolisuus ovat laajennettavissa varauksilla tavoitellaan kaupunkiympä- kehittäminen on syytä ohjelmoida toteu- Santalahden, Hatanpään ja Hakametsän ristön laatua, sekoittuneisuutta ja tehok- tettavaksi tiiviillä aikataululla. Keskusto- alueille saakka. Länsi-Tampereella Teso- kuutta. Erityyppisillä keskusta-alueilla jen muuttumista kaupunkimaisemmiksi man ja Lielahti-Hiedanrannan kytkey- nämä tavoitteet vaativat erilaisia toimen- ympäristöiksi edesauttavat osaltaan tymistä toisiinsa edistetään tukemalla piteitä julkisissa investoinneissa ja han- tuoreet Tampereen pysäköintipolitiikan tehokasta ja monipuolista maankäyttöä keohjauksessa. Voidaan olettaa, että ve- (hyväksytty yhdyskuntalautakunnassa alueiden välisellä vyöhykkeellä. Ete- tovoimaisten keskustojen kehitys näkyy 31.5.2016) linjaukset, jotka mahdollis- lä-Tampereella Lakalaivan keskustatoi- tulevaisuudessakin keskusta-alueiden tavat nykyistä alemman autopaikkanor- mintojen alue ulottuu estevaikutusta tiivistymisenä ja laajenemisena, joskaan min soveltamisen Tampereen alue- ja aiheuttavien tie- ja rataväylien yli kohti kehitysprosessit eivät kaikissa aluekes- paikalliskeskuksissa. olemassa olevia kaupunginosia. Hervan- kuksissa lähde liikkeelle automaattisesti Keskustojen tavoitteelliset mitoitus- nan keskusakseli kokonaisuudessaan ilman kaupungin tekemiä julkisia inves- perusteet vaihtelevat sen mukaan miten on osoitettu keskustana kehitettäväksi tointeja. Yleiskaavan keskustarakenta- ne kytkeytyvät joukkoliikenteen kehit- alueeksi. Koillisen alueen aluekeskusta, misen ohjaus on luokiteltu täydentyvään tämiseen. Raitiotien tai lähijunan vaiku- Koilliskeskusta, täydennetään asumisel- ja uusiutuvaan sen mukaan, kuinka pal- tusalueella aluekeskuksen täydennys- la ja laajennetaan kohti ydinkeskustaa jon kunkin alueen maankäytön oletetaan rakentamisen tavoite määräytyy jouk- valtatien yli. Aluekeskusten ulkopuolel- muuttuvan. Useassa aluekeskuksessa koliikenteen tarvitseman väestöpohjan la Turtola ja Kaukajärvi ovat tiivistet- tiivistäminen edellyttää ympäristön mukaan. tävissä ja monipuolistettavissa keskus- merkittävää kehittämistä, kuten kan- taympäristöiksi erinomaisen sijaintinsa sien rakentamista suurten väylien yli, turvin. jotta täydennysrakentamisen tavoitteet

Visio Koilliskeskuksen kannesta ja täydennysrakentamisesta. Ote Väylien kattamisen selvityksestä, Arkkitehdit MY.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 10 |

Asuminen lella ympäristön asettamat reunaehdot Sekoittuneet palvelujen ja työpaik- ja alueiden nykyinen käyttö huomioiden. kojen alueet ovat sujuvasti keskeisen Kaupunkirakenteessa pinta-alaltaan Alueiden toteuttaminen vaatii tarkempia liikenneinfrastruktuurin ja joukkolii- laajimmat alueet on varattu monipuo- suunnitelmia asumisen, virkistyksen ja kenteen saavutettavissa muodostuen liselle asuntorakentamiselle ja siihen luontoarvojen yhteensovittamiseksi. osaksi kaupunkirakenteen aktiivista läheisesti liittyville lähipalvelutoimin- vyöhykettä yhdessä keskustojen kanssa. noille, kuten päiväkodeille, kouluille ja Loma-asuminen Alueet ovat jo pääosin asemakaavoitet- puistoille. Asuinympäristöön kytkeyty- tuja ja rakennettuja sekä nykyisellään vien lähipalvelujen tarvetta tulee aina Kantakaupungin alueella rannoille si- erilaisen palveluja yritystoiminnan tarkastella myös yksityisten hankkeiden joittuva loma-asuminen on pääosin käytössä. Alueilla tapahtuvaa monipuo- yhteydessä ja palvelutarpeen ilmetessä ratkaistu siten, että olemassa olevat lista toimintaa voidaan tukea sallimalla varmistaa riittävät tilavaraukset sekä yksityisten ja yhteisöjen omistamat tai olemassa olevan rakennuskannan käyttö julkisille että kaupallisille palveluille. vuokratut rakennuspaikat osoitetaan ja kehittäminen joustavien maankäytön Eri puolille kantakaupunkia sijoittuu lomarakennuspaikkoina. Kaavassa ei suunnitteluprosessien avulla. Alueita asuinalueita, joilla täydentävä ja nykyi- osoiteta uusia lomarakennuspaikkoja voidaan kehittää asemakaavoituksen seen ympäristöön sopeutuva lisäraken- ranta-alueille. Rakennusoikeus on osoi- keinoin myös mahdollistamalla nykyistä taminen tai jopa alueiden uudelleen tettu yleiskaavassa mistä syystä raken- tehokkaampi rakentaminen. rakentaminen on mahdollista. Lisäksi nuslupaa voi hakea suoraan yleiskaavan Kaupunkistrategian toimintasuun- kaikilla asuinalueilla tapahtuu toimijois- perusteella. Osa Särkijärven pohjoisran- nitelmassa (”Rosoisesti kaunista” - kau- ta lähtevää spontaania täydentämistä nan nykyisistä lomarakennuksista ase- punkirakenne- ja ympäristösuunnitel- joko nykyisten rakennusoikeuksien puit- makaavoitetaan omarantaisiksi asuin- ma, KH 16.12.2013), on linjattu, että työ- teissa tai asemakaavamuutosten myötä. tonteiksi. Alue liittyy Västinginmäen paikka-alueiden muuttamiseen muuhun Asuinalueiden täydentämisellä tavoitel- asemakaava-alueeseen. Loma-asumi- käyttöön, kuten asumiseen, suhtaudu- laan samalla asuinympäristön laadun seen varattuja alueita sijoittuu joiden- taan pidättyvästi. Kaupin ja Hervannan parantamista. Kokonaan uusia asumi- kin järvien virkistyskäytöstä irrallaan kampus- ja elinkeinoalueita lukuun ot- sen alueita muodostuu kantakaupungin oleville ranta-alueille. Virkistysalueilla tamatta palvelujen ja työpaikkojen alu- reuna-alueille Hervannan eteläpuolelle sijaitsevia ns. kuivan maan lomaraken- eilla ei sallita asuntorakentamista, jotta ja Ojalaan. nuksia voi korjata ja vähäisesti laajentaa voidaan varmistaa riittävät tilavaraukset Asumisen alueille sijoittuu myös sekä palaneen tilalle voi rakentaa uuden palveluja yritystoiminnan käyttöön. kaupallisia palveluja ja yritystoimintaa, rakennuksen. Asuntorakentaminen korvaa helposti joita voidaan edelleen kehittää asumisen elinkeinorakentamisen kannattavampa- pääkäyttötarkoitus huomioiden. Pitkäl- na sijoituskohteena, jolloin vetovoimai- lä aikavälillä palveluja yritystontteja Palvelut ja setkin kaupunkialueet voivat muodos- on myös mahdollista yhteisesti sopien tua yksipuolisesti asumispainotteisiksi. muuttaa asumiskäyttöön. elinkeinot Innovaatioympäristöissä asuntoraken- Palvelurakentamisen ohjaus muuttuu tamisen mahdollisuus voi edesauttaa Asumisen ja virkistyksen merkittävästi verrattuna voimassa ole- muiden investointien suuntautumista vaan yleiskaavaan, sillä julkisille palve- alueelle. Asuminen sallitaan näillä alu- sekoittuneet alueet luille varatuista erillisistä käyttötarkoi- eilla, jos se tukee alueen kärkitoimialan Yleiskaavaan on tunnistettu täyden- tusalueista on nyt luovuttu kokonaan. kehittämistä. Muut innovaatioympäris- tämisalueita, joissa virkistyskäyttö on Palvelujen ohjaaminen hyville sijainneil- töt sijoittuvat yleiskaavan keskustatoi- nyt ja tulevaisuudessa merkittävässä le sekä tarvittavien tilavarausten turvaa- mintojen alueille, mikä sallii asumisen. asemassa. Alueilla on myös merkitystä minen pyritään kytkemään kiinteäksi Asuntorakentamista on niiden ympäris- ekologisina yhteyksinä. Osan alueiden osaksi kaupunkikehittämisen proses- tössä ohjattava erityisen tarkasti, jotta toteuttaminen vaatii, että nykyinen toi- seja. Yleiskaavan tavoitteena on sekoit- kärkitoimialalle jää kehittämisen poten- minto siirtyy alueelta pois, kuten Härmä- tunut rakenne, jossa erilaiset toiminnot tiaalia. lässä leirintäalue, Ruotulassa golkenttä, limittyvät toisiinsa ja tuottavat elävää Raholassa jätevedenpuhdistamo ja Oja- kaupunkiympäristöä. Samalla toimin- Kauppa lassa ampumarata. Näistä Härmälän lei- tojen sekoittuminen vähentää osaltaan rintäalue ja Ruotulan golkenttä liittyvät liikkumistarvetta. Keskitettyjä palveluja Kaupan sijainnin ohjaus on tärkeä osa täydennysrakentamiseen raitiotien jat- pyritään ohjaamaan kasvun vyöhykkeen palveluverkon kehittämistä, sillä kau- keiden vaikutusalueella. Pieniä täyden- avulla keskustojen läheisyyteen ja toimi- pallisten toimintojen sijoittuminen vai- nyskohteita on osoitettu Kaukajärvelle van joukkoliikenteen äärelle. Yleiskaa- kuttaa asukkaiden arjen sujuvuuteen ja Juvankadun varrelle ja Kaukajärven van näkökulmasta palvelujen kehittämi- vapaa-ajan liikkumiseen. Kaavakartan pohjoisrannalle ja Hallilan eteläpuolelle. nen tarkoittaa niiden sijoittamista hyvin yleismääräyksellä halutaan kaupan suu- Yleiskaavatyön yhteydessä asuntoraken- saavutettaviin sijainteihin niin keskitet- ryksiköitä ohjata keskustaan ja aluekes- tamisen mahdollisuuksia on tutkittu Ra- tyjen palvelujen kuin lähipalvelujen ja kuksiin tiukemmin kuin Pirkanmaan holassa, Ruotulassa ja Hallilan eteläpuo- lähivirkistysalueiden osalta. maakuntakaavaehdotuksessa 2040. Sen

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 11 |

sijaan pienempien päivittäistavarakaup- pojen sijoittumista asumisen alueille lähelle asukkaita halutaan tukea. Kan- takaupungin seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan keskittymät sijoittuvat yleiskaavan keskustatoimintojen alueille ja aluekeskuksiin ja niiden enimmäis- määrää ohjataan maakuntakaavassa. Ti- laa vaativaa kauppaa ohjataan maakuntakaavan mukaan Lielahden, Lahdesjär- ven ja Hankkion alueille.

Teollisuusalueet Yleiskaavassa ohjataan työpaikkojen ja elinkeinojen alueita, jotka sijoittuvat suurten seudullisten väylien varrelle. Näillä alueilla halutaan kehittää tuotan- totoimintoja, jotka vaativat hyviä logis- tisia yhteyksiä ja tuottavat mahdollisesti joitakin ympäristöhäiriöitä, kuten melua ja raskasta liikennettä. Näille alueille ei tule sijoittaa häiriöherkkiä toimintoja. Ympäristöhäiriötä aiheuttavaa teollista toimintaa varten kantakaupungissa on osoitettavissa vähäinen määrä uusia aluevarauksia Myllypuroon ja Aitovuo- reen, jotka sijaitsevat hyvin saavutet- tavasti kehätien varrella. Myllypurossa toiminta ei saa vaikuttaa heikentävästi Myllypuron suojelualueen Natura 2000 -arvoihin. Olemassa oleva Ruskon teollisuusalue vastaavasti sijoittuu tulevan II-kehän varteen ja on hieman laajennettavissa. Hankkiossa tuotannollisen toiminnan kehittäminen jatkuu alueen nykyisessä laajuudessa. Kokonaisuu- dessaan merkittävän uuden teollisen toiminnan sijoittuminen on seudullisesti ratkaistava kysymys.

Visio eteläisen ratavyöhykkeen täydennysrakentamisesta. Ote Maankäytöltään muuttuvien alueiden selvityksestä,Viinikka-Rautaharkko rakennetarkastelusta, Arkkitehdit My, Ramboll Finland Oy.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 12 |

Liikenne- -raportin mukaan joillakin väylillä on Hatanpää, Nekala, Rautaharkko, Saran- nykyiseen ja ennustettuun liikennemää- kulma ja Lakalaiva-Lahdesjärvi sekä ete- järjestelmä rään nähden ylimitoitettu poikkileik- läiseen kehään tukeutuvat alueet, Myl- Kantakaupungin liikennejärjestelmän kaus sekä tarvetta joukkoliikenteen ja lypuro, Hankkio ja Aitovuori, ovat saa- kehittämisen tavoitteena on ennen kaik- pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen. vutettavuudeltaan ensiluokkaisia. Myös kea kestävien liikkumismuotojen - eli Liikennemääriltään merkittävimpiä Itä-Hervanta ja Rusko kytkeytyvät hyvin kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen ajoneuvoliikenteen väyliä ovat mootto- alueelliseen liikenneverkkoon, mutta - kulkutapaosuuden kasvattaminen. Ta- ritiet ja seudulliset pääväylät, joille pyri- Länsi-Tampereella joidenkin Porinradan voite on haastava tilanteessa, jossa lii- tään ohjaamaan sekä Tampereen ohitta- varteen sijoittuvien toimipaikkojen saa- kennemäärät kaikilla kulkumuodoilla va että keskustaan ja aluekeskuksiin kau- vutettavuus on paikoin heikko. tulevat kasvamaan Tampereen kaupun- punkiseudulta ja sen ulkopuolelta suun- Liikenteen tavoiteverkossa on osoi- kiseudun asukas- ja työpaikkamäärän tautuva liikenne. Ydinkeskustan alueel- tettu uusia liikenteen yhteystarpeita. lisääntyessä. le suuntautuva asiointiliikenne pyritään Lakalaivassa uudet yhteydet parantavat ohjaamaan jo keskustan kehän ulkopuo- aluekeskusten saavutettavuutta. Kauka- Liikenneverkon periaat- lelta maanalaiseen pysäköintilaitosver- järven ja Koilliskeskuksen välistä aluetta kostoon. tulee kehittää liikenneverkollisesti, jotta teet Ydinkeskustan lisäksi myös alue- uudet yhteydet mahdollistaisivat kes- Yleiskaavassa esitetty kantakaupungin keskukset ovat ajoneuvoliikenteellä hy- kusta-alueiden kehittämisen ohjaamalla liikkumisjärjestelmä muodostuu hen- vin saavutettavissa. Hervannan asema läpikulkevaa liikennettä uusille reiteille. kilö- ja tavaraliikenteen tarvitsemista suhteessa seudulliseen pääväylästöön Uusia liikenneväyliä tarvitaan lisäksi ke- ajoneuvoliikenteen väylistä, rautatielii- kohenee II-kehän toteutuessa välillä hittyvän maankäytön tarpeisiin uudistu- kenteen asemista, joukkoliikenteen vaih- Sääksjärvi-Lentola. Tesoman kytkey- valle järjestelyratapihan alueelle, Ojalan topysäkeistä sekä niihin kytkeytyvästä tymistä pääväyläverkostoon parantaa alueelle sekä Hallilan eteläpuolelle uutta liityntäpysäköinnistä, pyöräilyn päärei- liikenneverkon kehittäminen läntisten asuinaluetta varten. tistön tavoiteverkosta ja kehitettävistä aluekeskusten välisellä vyöhykkeellä. kävely-ympäristöistä. Eri maankäyttö- Energiakadun jatke Lielahdesta Epilään Joukkoliikenne muodot tuottavat erilaisia liikenteelli- ja siihen liittyvä suuntaisliittymä paran- siä tarpeita, joiden yhteensovittaminen tavat Tesoman saavutettavuutta samoin Kaupungin kasvua suunnataan kestä- on merkittävä osa liikennejärjestelmän kuin alueen kytkeytyminen seudullisen västi olemassa olevan yhdyskuntaraken- kehitystyötä. Esitetty liikennejärjestel- lähijunaliikenteen piiriin. teen sisään ensisijaisesti kasvun vyö- mä pyrkii hyödyntämään tehokkaasti jo Aluekeskuksista Lielahti-Hiedanran- hykkeelle. Jotta kestävien kulkutapojen rakennettua liikenneverkkoa, josta on taa kehitetään myös seudullisen lähi- osuutta kulkumuotojakaumasta saadaan lisäksi tunnistettu selkeitä kehittämis- junaliikenteen solmukohtana, jonne si- kasvatettua, tulee huolehtia sekä uusien kohteita. Kantakaupungin asemakaavoi- joittuu varaus lähijunapysäkille. Uuteen ja täydentyvien että olemassa olevien tetusta pinta-alasta lähes kolmannes on Lakalaivan aluekeskuksen sen sijaan alueiden riittävästä joukkoliikennetar- nykyisellään varattu katuja liikennealu- tavoitellaan Tampereen toista henki- jonnasta. Yleiskaavassa joukkoliikenteen eiksi, joten uusien väylävarauksien tar- löliikenteen asemaa. Lisäksi keskeinen osalta on esitetty raitiotien yleissuunni- vitsema tila tulee pitää mahdollisimman osa keskusta-alueiden saavutettavuu- telman mukainen linjasto sekä tulevai- vähäisenä. Kaupunkirakenteen sijoit- den parantamista on niiden sisäisen suuden mahdolliset laajenemissuunnat, tuminen kapean kannaksen molemmin liikenneverkon kehittäminen kävelyä lähijunapysäkit sekä joukkoliikenteen puolin synnyttää vielä erityisen haas- ja pyöräilyä tukevaksi, mikä edesauttaa vaihtopysäkit. teen kantakaupungin liikennejärjestel- osaltaan keskustoihin tavoitellun mo- Oheisessa kartassa on esitetty jouk- män kehittämiselle. nipuolisen maankäytön toteutumista. koliikenteen palvelutasomäärittelyn Moottoriajoneuvoliikenteen tavoi- Asumisen alueiden osalta keskeisenä lii- 2012 - 2016 mukaiset vyöhykkeet, yleis- teverkko on esitetty yleiskaavassa väy- kennetavoitteena on lähipalvelujen hyvä kaavan kasvun vyöhyke ja raitiotie laa- lähierarkialtaan kolmiportaisena. Väy- saavutettavuus kävellen ja pyöräillen jennuksineen. Palvelutasotavoitteet tu- lien kehittämisen tavoitteena on niiden sekä sujuva kytkeytyminen keskustojen leville vuosille määritellään noin viiden liikenteellisen kapasiteetin täysimää- keskitettyihin palveluihin. vuoden välein. Yleiskaavatyön rinnalla räinen hyödyntäminen, mutta myös lii- Erilaiset elinkeinoalueet, kuten teol- on tekeillä joukkoliikenteen palveluta- kennealueiden estevaikutusten ja tila- lisuuden ja tilaa vaativan kaupan alueet, son määrittelyt vuosille 2017 - 2021. Nii- varausten tarkastelu osana täydentyvää sijoittuvat lähinnä moottoriteiden ja den valmistelussa tunnistetaan merkit- ja tiivistyvää kaupunkiympäristöä. Si- seudullisten pääväylien yhteyteen. tävät maankäyttöhankkeet, jotka muo- sääntuloväylien liikennetarkastelu 2016 Etenkin keskustan eteläpuoliset alueet, dostavat uusia tai määrältään nykyistä

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 13 |

suurempia joukkoliikennepalveluiden Toimivan joukkoliikennekaupungin tään olemassa olevia tiekäytäviä, jolle tarpeita ja jotka todennäköisesti toteu- kehittämistä tukee myös yleiskaavassa esitetty reitistö pääsääntöisesti sijoittuu, tuvat palvelutasomäärittelyn voimassa- esitetty pyöräilyn tavoiteverkko. Pyöräi- mutta yleiskaavalla ei oteta kantaa rei- oloaikana. Joukkoliikenteen suunnittelu lyn pääreittitasoisen verkon solmupis- tin tarkempaan sijaintiin, vaan sijaintia tukee maankäytön muutoksia varmista- teet sijaitsevat joukkoliikenteen vaihto- ja laatutasoa parannetaan tarkempien malla tarjontaa uusille ja täydentyville pysäkeillä. suunnitelmien avulla. Ratkaisu mahdol- alueille. Tavoitteena on, että yleiskaa- listaa pyöräverkon vaiheittaisen kehittä- van kasvun vyöhyke on tulevaisuudessa Pyöräily misen kustannustehokkaasti nykyisten joukkoliikenteen korkeimman palveluta- pyöräväylien laatutasoa parantaen. Käy- son vyöhykettä. Suurimmat tulevaisuu- Kaupunkistrategiassa sekä sitä tarken- tännössä tulisi laatia tavoiteverkkoon den kehittämiskohteet sekä maankäytön tavassa Kaupunkirakenne- ja ympäristö- pohjautuen kantakaupungin kattava että joukkoliikenteen osalta ovat Lielah- suunnitelmassa on määritelty pyöräilyn toimenpideohjelma, jossa määritellään ti-Hiedanrannan ja Lakalaivan aluekes- kehittämistavoitteita. Pyöräilyn kulku- kohennettavat pyöräily-yhteydet kiireel- kusten alueet. Joukkoliikennekaupunkia tapaosuuden kasvattaminen ei ole mah- lisyysjärjestyksessä. rakennetaan kehittämällä maankäyttöä dollista ilman kantakaupungin kattavaa Yleiskaavakartalle on nostettu myös ja joukkoliikennettä samanaikaisesti ja laatutasoltaan yhtenäistä pyöräilyn kolme kehitettävää virkistyspainotteista näillä alueilla. runkoreitistöä. Yleiskaavassa esitetään pyöräilyreittiä. Näitä kehitetään pääreit- Palvelutason nostoa maankäytön te- pyöräilyn pääreitistön tavoiteverkko. timäisinä yhteyksinä, mutta jokainen hostuessa tullee myös Tesoman ja Lie- Pyöräilyn tavoiteverkon muodostamis- vaatii oman suunnitelmansa siitä, kuinka lahden väliselle keskusta-alueelle, Teis- periaatteena on ollut yhdistää ydinkes- alueilla yhdistetään pyöräily ja virkistys- kontien ja Sammon valtatien varsille, La- kusta ja kaikki aluekeskukset, muut pal- käyttö luontoarvot huomioiden. kalaivan ja Multisillan välille sekä Kau- velujenkeskittymät sekä naapurikuntien kajärven pohjoisosiin. keskustat toisiinsa. Verkossa hyödynne-

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 14 |

Mitoitus vuosina Tampereen keskustoissa toteu- mannes (36 %) alueille, joiden käyttö- tunutta asumisväljyyttä. (Yleiskaavan tarkoitus muuttuu ja kuudesosa (17 %) Tampereen kaupungin väestösuunnit- 1998 ajantasaisuuden arviointi 2014) uusille alueille. Vyöhykkeen ulkopuolel- teen (2012) ja sen pohjalta yleiskaavan Asumisväljyyden kehitystä on vaikea la on yleiskaavavarantoa 1,6 miljoonaa tausta-aineistoksi tehdyn arvion (Asuk- ennakoida mutta viime vuosien kehitys kerrosneliötä. Lukuun sisältyy aiemmin kaat ja asuminen 2014) perusteella kau- viittaa siihen, että asumisväljyyden kas- hyväksyttyjen, runsaasti asumista sisäl- pungin väestön ennakoidaan kasvavan vu on jatkossakin erittäin hidasta. täneiden yleiskaavojen varanto, jota on vuosien 2013 ja 2040 välillä noin 60 Yleiskaavan tavoitteena on keskusto- esimerkiksi Ojalassa. Näille alueille voi- 000 asukkaalla. Yleiskaava mahdollis- jen ja joukkoliikennevyöhykkeiden tuke- daan sijoittaa 26 000 asukasta. taa kaupungin kasvun vähintään tämän minen täydennysrakentamisen keinoin Yleiskaavan mitoitus ylittää kau- asukasmäärän verran kaavan tavoite- Tampereen kaupunkistrategian 2025 pungin ennakoidun kasvun noin 26 000 vuoteen mennessä. Vuoden 2016 loka- linjausten mukaisesti. Tavoitteen to- asukkaalla, jos asumisväljyyden kasvua kuussa Tampereella oli Tilastokeskuk- teuttamiseksi kaavakartalla on osoitettu ja nykyistä ja asemakaavoissa valmis- sen ennakkotietojen mukaan 228 125 keskustoihin ja joukkoliikennekäytäviin teilla olevaa varantoa ei oteta huomioon. asukasta, joista noin 98 prosenttia asui nojautuva täydennysrakentamiselle suo- Kun huomioidaan olemassa olevassa kantakaupungissa. Samana ajankohta- tuisa vyöhyke, kasvun vyöhyke. Vuoden asuntokannassa tapahtuva väljyyskas- na kantakaupungissa oli 16,9 miljoonaa 2016 lopun tonttivarannosta kyseiselle vu, jonka arvioidaan olevan keskimäärin kerrosneliömetriä rakennettua kerros- vyöhykkeelle sijoittui hieman alle puo- 0,21 k-m² asukasta kohti vuodessa, ku- alaa. Asuinrakennusten osuus tästä mää- let, mikä vastaa noin 7000 asukkaan täy- luu merkittävä osa varannossa olevasta rästä oli 10,6 miljoonaa kerrosneliötä, eli dennysvaraa. Vireillä olevista ja hyväk- ylimitoituksesta nykyväestön väljyys- hieman vajaat kaksi kolmasosaa. Vuoden sytyistä asemakaavoista vyöhykkeelle kasvun tarpeisiin. Kasvun vyöhykkeellä 2016 lopussa kantakaupungin alueella sijoittuu noin puolet. Määrä vastaa noin asuntorakentaminen on kerrostalora- oli tonttivarantoa 15 000 asukkaan tar- 13 500 asukkaan täydennysvaraa. kentamista. peisiin. Lisäksi asemakaavatason suunni- Yleiskaavakaavaratkaisu ennakoi Kaikesta kantakaupungin alueella telmissa on valmisteilla asuntorakenta- lisääntyvää suunnittelupainetta veto- olevasta yleiskaavavarannosta kaupun- misen varantoa lähes 26 000 asukkaalle. voimaisiksi nousevilla joukkoliikenteen gin maalla on 70 %. Kasvun vyöhyk- Kantakaupungin yleiskaavan kasvua kehittämisalueilla sekä keskustoissa. keellä yleiskaavavarantoa on kaupungin on mitoitettu asukaskohtaisella asumis- Yhteensä kasvun vyöhykkeelle sijoittuu maalla 67 % ja keskustoissa 77 %. Tar- väljyydellä 62 k-m²/asukas. Tämä on yleiskaavassa noin 3,6 miljoonaa kerros- kastelussa ei ole otettu lukuun Tampe- Tampereen kaupunkiseudulla käytössä neliötä asuntorakentamista, mikä tar- reen ydinkeskustaa. Omistusosuuksissa olevan liikennemallin (Talli-malli) vuo- koittaa vajaata 60 000 asukasta. Vyöhy- on mukana yleiset alueet eli katualueet delle 2040 ennakoitujen rakennustyyp- ke kykenee vastaanottamaan kaupungin ja puistot. pikohtaisten asumisväljyyksien keski- ennakoidun väestönlisäyksen kokonai- arvo. Valittu väljyys asettaa yleiskaavan suudessaan, mikäli kaupunkialueiden Joukkoliikennettä tukeva yleispiirteiseksi suunnitelmaksi, jonka tiivistymiskehitys kiihtyy entisestään. mitoituksen oletetaan tarkentuvan jat- Yleiskaavan myötä kasvun vyöhykkeel- täydentäminen kosuunnittelussa. Yleiskaavassa käytetty le tulevasta asuntorakentamisesta noin Yleiskaavassa uutta asuntorakentamis- asumisväljyys vastaa 2000-luvun alku- puolet sijoittuu keskustoihin, yli kol- ta ohjataan vahvasti raitiotien vaiku- tuspiiriin. Kaavan asuntorakentamisen Yleiskaavaehdotuksen maankäyttötarkoitusalueiden jakautuminen: varannosta valtaosa sijoittuu niihin keskuksiin, jotka raitiotie kytkee toisiinsa. KÄYTTÖTARKOITUS Pinta-ala (ha) % Raitiotien kehittäminen lähtee Tampe- Asumisen alue 5460 33,7 % reella linjapariajattelusta. Hervannan Asumisen ja virkistyksen sekoittunut alue 223 1,4 % ja Lentävänniemen suunnat toimivat Keskuspuistoverkosto 3445 21,3 % ensimmäisenä toteutettavana linjapari- Keskustan ja virkistyksen sekoittunut alue 63 0,4 % na. Toisessa vaiheessa toteutetaan Kan- Keskustatoimintojen alue 688 4,2 % gasalan ja Pirkkalan suuntien linjapari. Loma-asuntoalue 69 0,4 % Linjaparien maankäytön tulee olla tasa- Luonnonsuojelualue 482 3,0 % painossa toisiinsa nähden ja sisältää mo- Palvelujen ja työpaikkojen sekoittunut alue 930 5,7 % nipuolista maankäyttöä. Myös raitiotien Puolustusvoimien alue 106 0,7 % päätepisteissä tulee olla tiivistä ja moni- Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan 291 1,8 % puolista maankäyttöä, joka tuottaa riit- laadulle erityisiä vaatimuksia tävästi joukkoliikenteen matkakysyntää. Työpaikkojen ja elinkeinojen alue 641 4,0 % Ensimmäinen linjapari Hervannasta Yhteisöjen loma-asuntoalue 5 0,03 % Tampereen keskustan kautta Lentävän- niemeen tuottaa kysyntää täydennys- Vesialue 3801 23,5 % rakentamiselle erityisesti Länsi-Tampe- yhteensä 16203 reella. Lielahti-Hiedanrantaa kehitetään

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 15 |

asukas- ja työpaikkamäärän osalta Her- suuksia yleiskaavan tavoitevuoden 2040 sinne yleiskaavassa on osoitettu täyden- vannan vastinpariksi raitiotielinjan län- jälkeen, mikäli Tampereen keskustan nysrakentamisen mahdollisuuksia noin tiseen päätteeseen. Yleiskaavassa alueel- eteläpuolella oleva järjestelyratapiha 800 uudelle asukkaalle. le on esitetty asuntorakentamisen kerro- siirtyy Maakuntakaavan sille osoitta- salaa noin 15 000 uutta asukasta varten. maan paikkaan Lempäälän pohjoisosiin. Asuin- ja pientaloaluei- Keskustan itäpuolella täydennysraken- Yleiskaavan taustalle tehdyn selvityksen tamisen kohteita on yleiskaavassa esitet- mukaan Viinikka-Rautaharkkoon va- den täydentäminen ty Turtolaan 1700 uudelle asukkaalle ja pautuville alueille on mahdollista sijoit- Uudet pientalotontit sijoittuvat kanta- Kalevaan 2000 uudelle asukkaalle. taa noin 20 000 asukasta. Yleiskaavan kaupungissa Vuoreksen ja Ojalan kau- Vuoteen 2040 ulottuvassa yleiskaa- tavoitevuoden puitteissa uusia täyden- punginosiin sekä pitkällä aikavälillä vassa toisesta linjaparista on suunni- nysmahdollisuuksia on mm. Härmälän myös Nurmi-Sorilaan. Myös vanhojen telmia vain Taysin ja Koilliskeskuksen leirintäalueella, jonne voidaan sijoittaa pientaloalueiden tiivistyminen tonttija- välisen yhteyden osalta. Vuoden 2016 noin 1200 uutta asukasta. kojen kautta tarjoaa pientaloasumisen lopussa 800 metrin säteellä suunnitel- Lähijunaliikenteen käynnistäminen vaihtoehtoja kantakaupungissa. lusta reitistä asui noin 9000 henkeä ja Tampereen seudulla näkyy erityisesti Tätä yleiskaavaa varten on tutkittu työpaikkoja oli noin 1000 Taysin alueen Tesomalla. Alueen maankäytön kehit- täydennysrakentamisen mahdollisuuk- noin 8200 työpaikan lisäksi. Raitiotien täminen perustuu uudistamiseen ja sia vain muutamissa kohteissa. Hallilan toteutuminen edellyttää merkittävää täydentämiseen, rakentamista lasken- eteläpuolella on asumisen ja virkistyk- maankäytön tiivistämistä erityisesti nallisesti yli 5000 uudelle asukkaalle. sen sekoittunut alue, jonne voi rakentaa sen päätepysäkillä Koilliskeskuksessa. Lakalaivan pohjoisosassa on mahdollis- asuntoja noin tuhannen asukkaan tar- Yleiskaavassa tarpeeseen on vastattu ta kehittää junaliikenteen kehittämisen peisiin. Tohloppijärven koillisrannalla Koilliskeskuksen merkittävällä täyden- myötä elinkeinotoimintaa. Mustikkaniemen kohdalla ja Kaukajär- nysrakentamisella erilaisilla julkisilla ja Yleiskaavassa esitetty Lakalaivan uu- ven Levonmäen kohdalla alueille voi- yksityisillä palveluilla sekä asumisella. si aluekeskus tukee Etelä-Tampereen vä- daan toteuttaa vähäisessä määrin täy- Lisäksi linjan varrella sijaitsevan Ruo- estönkasvua Tampereen kaupunkistra- dentävää pientalorakentamista. tulan golkentän etelälaidan täydennys- tegian linjausten mukaisesti. Yleiskaava Merkittävin yleiskaavan kasvun rakentamisella saadaan asukasmäärää tavoittelee keskukseen noin 2500 uuden vyöhykkeen ulkopuolinen täydennysra- kasvatettua nykyisestä. Yhteensä alueil- asukkaan lisäksi myös muuta merkit- kentamisen kokonaisuus on Raholassa le on yleiskaavassa osoitettu noin 12 000 tävää maankäyttöä. Lähivuosina Laka- sijaitseva jätevedenpuhdistamon alue, uutta asukasta. laiva tukeutuu hyvän palvelutason bus- jonka uudistaminen tulee ajankohtaisek- Koilliskeskuksen linjaparin toinen siliikenteeseen, mutta tulevaisuudessa si, kun jätevesien puhdistus keskitetään päätepiste Partola on Pirkkalan kunnan aluetta voi palvella lähijuna ja raitiotie. Sulkavuoreen. Alueelle voidaan sijoittaa puolella. Tampereella linjan yhteyteen Myös Kaukajärvi sijaitsee hyvän palve- rakentamista arviolta 1600 asukkaan avautuu mittavia täydennysmahdolli- lutason joukkoliikennevyöhykkeellä ja tarpeisiin. KUVA JUKKA AALTONEN

Pientaloalueen täydennysrakentamista Korkinmäessä.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 16 |

Viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut

Yleiskaavakartalla nro. 2 ohjataan vi- Suunnittelun tavoitteena on ollut alueet ja tarvealueet, uimarannat, herympäristön ja siihen liittyvien va- muodostaa viherympäristöistä, vapaa- olemassa olevat ja kehitettävät ryh- paa-ajan palvelujen kehittämistä Tampe- ajantoiminnoista ja niiden välisistä yh- mäpuutarha-alueet, uusi leirintäalue reen kantakaupungin alueella. Luonto ja teyksistä kattava ja toiminnallisesti rikas sekä olemassa olevat, kehitettävät ja virkistysalueet kytkeytyvät tiiviisti Tam- verkosto. uudet pienvene- ja lauttasatamat. pereen kaupunkistrategian 2025 painot- Edellä mainittujen lisäksi yleiskaa- tamaan kestävän yhdyskunnan teemaan, Kaavassa esitetty verkosto koostuu van keskustoihin ja asumisen alueille mutta vähintään välillisesti myös muihin seuraavista elementeistä: sijoittuu runsaasti lähivirkistysalueita strategisiin painotuksiin. Monipuolinen •keskuspuistoverkosto ja verkostoa yh- ja -palveluja, korttelipuistoja ja muita kaupunkiluonto, helposti saavutettavat distävät olemassa olevat tai kehitettä- viherympäristöjä, jotka ovat merkittäviä virkistysalueet ja kaunis maisema ovat vät virkistysyhteydet sekä keskuspuis- asukkaiden arkiliikkumisen ja luonnon tärkeä osa Tampereen identiteettiä. Pa- toverkoston kehittämistarvealueet, monimuotoisuuden säilymisen kannalta. nostamalla toimivaan viherverkkoon sekä mahdollistamalla asukkaiden osal- •luonnonsuojelualueet ja -kohteet sekä listuminen viheralueiden ylläpitoon ja niiden väliset olemassa olevat tai kehi- Keskuspuistoverkosto ja toiminnallisuuteen voidaan aikaansaada tettävät ekologiset yhteydet, sitä täydentävät virkis- säästöjä niin sosiaali- ja terveyspalve- •virkistysyhteyksien ja ekologisten yh- tysyhteydet luissa, ilmastonmuutoksen ja ympäristö- teyksien katkospaikat ja yhteystarvea- Kantakaupungin rakennettujen aluei- katastroien torjunnassa kuin itse viher- lueet, verkon hoidossa. den väleissä sijaitsevat laajat ja yhte- Laadukkaat viheralueet nostavat •viherympäristön ja maiseman arvo- näiset viheralueet muodostavat keskus- lisäksi kaupungin maaomaisuuden ja alueet, geologisesti arvokkaat kallio- puistoverkoston, joka toimii viherverkon asuntokannan arvoa. Viheralueiden ko- alueet, Natura-alue ja luonnon ydin- ydinvyöhykkeenä. Keskuspuistoverkos- konaisvaltaisella ylläpidolla ja kehittä- alue, to on muodostettu Kantakaupungin ym- päristö- ja maisemaselvityksen (KYMS misellä edistetään sellaisen osallistavan •olemassa olevat ja uudet kaupun- 2008), yleiskaavatyön yhteydessä teh- kaupunkitilan syntymistä, jossa asukkai- ginosapuistot, keskitettyjen liikun- dyn Tampereen kantakaupungin viher- den lisäksi viihtyvät myös matkailijat ja ta-, urheilu- ja vapaa-ajanpalvelujen vierailijat. ja virkistysverkostoselvityksen (2014) KUVA AEROKUVA

Keskuspuistoverkosto ilmentää maisemakokonaisuuden jatkumista läpi kaupungin muodostaen kantakaupungin viherverkon ja ekologisen verkoston selkärangan.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 17 |

sekä Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ti otettu osaksi keskuspuistoverkostoa. metsäalueet, joiden koko on yli 100 heh- ehdotuksen havaintojen ja ratkaisujen Kaupunkipuistosta mukaan on otettu taaria sen jälkeen, kun niiden reunoilta pohjalta. Verkoston runkona ovat voi- vain keskeisimmät, sillä yleiskaavan on poistettu 250 metrin levyinen reuna- massa olevassa kantakaupungin yleis- tarkkuustasosta johtuen pienemmät vyöhyke. kaavassa 1998 ja sen jälkeen laaditussa kaupunkipuistot, kuten korttelipuistot, Luonnon ydinalueilla on monia tär- Kantakaupungin ympäristö- ja maise- sijoittuvat luontevasti osaksi keskusta- keitä tehtäviä: ne sitovat ja puhdistavat maselvityksessä tunnistetut merkittävät toimintojen tai asumisen alueiden käyt- veden ja ilman epäpuhtauksia, säätele- viherverkon osat. Merkittävien viher- tötarkoitusmerkintöjä. Keskuspuisto- vät aineiden, veden ja ilman virtauksia verkon osien kytkeytyneisyyttä on vah- verkoston liepeille on lisäksi osoitettu sekä tarjoavat luonnon monimuotoi- vistettu osoittamalla voimassa olevien asumisen ja virkistyksen sekoittuneita suuden kannalta tärkeitä häiriöttömiä yleis- ja asemakaavojen viheralueita alueita, joilla täydentävä asuntorakenta- elinympäristöjä kasvi- ja eläinlajeille. osaksi keskuspuistoverkostoa soveltu- minen on mahdollista viherympäristön Laajuutensa vuoksi luonnon ydinalueilla vin osin. arvot huomioiden. on merkitystä myös ilmakehän hiilidiok- Keskuspuistoverkostolla on mer- sidin sidonnalle. Kantakaupungin ainoa kittävä asema kaupunki- ja maisemara- luonnon ydinalue sijaitsee Kauppi-Nii- Keskuspuistoverkoston kenteen tasapainon sekä luonnon moni- haman keskellä. tehtävänä on: muotoisuuden ja ekologisen kantokyvyn Luonnon ydinalueiden rinnalla tär- säilyttäjänä. Keskuspuistoverkosto il- •muodostaa selkäranka eri keitä ekologisen verkoston osia ovat mentää maisemakokonaisuuden jatku- kaupunginosien viheralueille ja virkistys- ja viheralueet, luonnonsuoje- mista läpi kaupungin muodostaen kan- -yhteyksille sekä toimia tasapai- lu- ja suojeluohjelma-alueet, Tampereen takaupungin viherverkon ja ekologisen nottavana elementtinä tiivistyvän arvokkaat luontokohteiksi inventoidut verkoston selkärangan. kaupungin rakennettujen alueiden kokonaisuudet sekä perinnemaisemat Keskuspuistoverkostoa täydentävät lomassa, ja avainbiotoopit (luonnonsuojelulain virkistysyhteyksinä osoitetut olemassa •koota virkistystoimintoja ja tarjota luontotyypit, metsälakikohteet ja muut olevan viherverkon osat, jotka ovat it- monipuolisia vapaa-ajan mahdolli- metsäluonnon arvokkaat elinympäris- sessään lähivirkistysalueita tai toimivat suuksia, töt). Kaupunkimetsät ja suojaviheralueet turvallisina ja viihtyisinä reitteinä laa- toimivat hyvin luonnonarvoalueiden •lisätä asukkaiden lähiliikkumisen jemmille virkistysalueille. Keskuspuis- välisinä eliölajien kulkureitteinä. Myös mahdollisuuksia ja asumisviihty- toverkosto ja sitä täydentävät yhteydet muut kasvulliset alueet, kuten puistot vyyttä, muodostavat yhdessä kattavan ja yhte- ja väljästi rakennetut pien- ja kerrosta- näisen, koko kantakaupungin läpi kulke- •ylläpitää vesitasapainoa, muodos- loalueet, ovat osa ekologista verkostoa. van verkoston. taa pohjavettä, parantaa paikal- Luonnonsuojelulain mukaisella ra- Keskuspuistoverkoston alueita ja lis- ja pienilmasto-oloja, puhdistaa jauspäätöksellä suojellut tai Tampereen virkistysyhteyksiä on varattu kantakau- ilmaa sekä kaupungin luonnonsuojeluohjelman pungin eri puolille siten, että ne täyttävät •toimia monipuolisena elinympä- 2012–2020 mukaisesti suojeltavat luon- mahdollisimman monipuolisesti vihera- ristönä ja ekologisena yhteytenä nonsuojelualueet on osoitettu kaavassa lueille määriteltyjä tehtäviä, ovat riittä- luonnon kasvi- ja eliölajeille. yleispiirteisillä aluerajauksilla tai kohde- vän laajoja ja yhtenäisiä sekä sijaitsevat merkinnöillä. helposti saavutettavissa ja lähellä asuin- Luonnonsuojelualueita sekä laajoja alueita. Yleiskaavan tavoitteena on, että viher- ja virkistysalueita kytkevät toi- jokaisella kaupunginosalla on omalei- Ekologinen verkosto ja siinsa ekologiset yhteydet, joilla on luon- mainen keskuspuisto. viheryhteyksien katkos- non monimuotoisuuden kannalta erityi- Keskuspuistoverkostoon sisältyy paikat sen tärkeitä elinympäristöjä sekä avain- monenlaisia Tampereen kaupungin vi- biotooppeja, eliöiden kulkuyhteyksiä tai heraluejärjestelmän mukaisia yleisiä vi- Kantakaupungissa ekologinen verkosto sellaisiksi soveltuvia viherympäristöjä. heralueita. koostuu keskuspuistoverkoston ohella Yhteyden luonne voi vaihdella leveydel- Keskuspuistoverkoston laajimman luonnonsuojelualueista, luonnon ydina- tään ja laajuudeltaan puistomaisesta tai kokonaisuuden muodostavat aluepuis- lueista ja muista luonnonolosuhteiltaan luonnonmukaisesta viheralueesta ra- tot. Kokonaisuutta täydentävät vihera- arvokkaista alueista sekä niitä toisiinsa kennettujen kortteleiden piha-alueisiin. luejärjestelmässä luonnonmukaisiksi yhdistävistä ekologisista käytävistä. Ver- Ekologisesti monipuolisimpia yhteyksiä lähivirkistysalueiksi tai maiseman- ja koston ekologinen merkitys kasvaa siir- ovat järvien ja pienvesistöjen rantamet- luonnonhoitoalueiksi varatut alueet, ryttäessä kohti kantakaupungin laitoja ja siköt sekä vanhat metsät. kuten rannat, vesistöjen suoja-alueet, edelleen naapurikuntien puolelle, missä Luonnon monimuotoisuuden kan- harjut ja rinteet sekä avoimina hoidet- laajemmat luonnon ydinalueet sijaitse- nalta arvokkaiksi inventoiduista alueista tavat pellot ja niityt, joita on valikoivas- vat. Luonnon ydinalueiksi määritellään suurin osa sijoittuu yleiskaavan keskus-

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 18 |

puistoverkoston alueille, luonnonsuoje- Viheralueiden palvelut tapahtumien paikkoina. Lisäksi kaavassa lualueille tai ekologisen yhteyden alueil- Viherpalvelujen alueita ovat erilaiset on osoitettu keskitettyjen liikunta- ja ur- le. Yleiskaavatyön yhteydessä kantakau- kaupungin ylläpitämät viheralueet, ra- heilupalvelujen alueet, merkittävimmät pungin liito-oravien elinympäristöt on kennetut puistot, maisemapellot ja -nii- uimaranta-alueet, ryhmä- ja siirtolapuu- selvitetty tarkemmin. Selvityksen poh- tyt sekä metsät ja suojelualueet. Olennai- tarha-alueet, hautausmaat sekä olemas- jalta on määritelty ekologisten yhteyksi- nen osa viherpalveluja ovat viheralueille sa olevat ja uudet kehitettävät pienvene- en ohjeellinen sijainti (liite 4). sijoittuvat toiminta-alueet ja -paikat, ku- ja lauttasatamat, jotka toiminnoillaan Virkistysyhteyksien ja ekologisen ten urheilu-, peli- ja lähikentät, leikki- ja täydentävät yleiskaavan viherympäris- verkoston jatkuvuutta selkeästi hei- skeittipaikat, koirapuistot, matonpesu- tökokonaisuutta. kentäviin katkoskohtiin on osoitettu ja soutuvenepaikat, muunlaisia toimin- Keskeisiä uusia viherpalveluja ovat viheryhteystarvealueet, jotka ohjaavat toja ja harrastuksia palvelevat alueet ja mahdollinen leirintäalue Alasjärven ran- ratkaisemaan puutteelliset yhteydet ym- rakenteet sekä kevyen liikenteen väylät, nassa, tulevaisuuden kaupunginosia ja päröivän alueen rakentamisen ja kehit- puistokäytävät ja ulkoilureitit. keskuksia varten tarvittavat kaupungi- tämisen yhteydessä. Tällaisia katkoksia Yleiskaavaratkaisun tavoitteena nosapuistot ja uimarannat sekä kehitet- on muodostunut lähinnä merkittäviin on, että viher- ja virkistyspalveluita si- tävät erikoispuistot. Lisäksi yleiskaavas- liikenteellisiin solmukohtiin eri puolilla joittuu tasapuolisesti kantakaupungin sa ohjataan suunnittelemaan kokonai- kantakaupunkia. Alueilla on pääosin ole- eri puolille ja niille varataan riittävät suuksina keskuspuistoverkoston mer- massa jonkinlainen virkistysyhteys, ku- tilalliset puitteet osana viher- ja virkis- kittäviä osia, joita ovat Kauppi-Niihaman ten kävelyn ja pyöräilyn silta tai alikulku, tysalueiden verkostoa. Yleiskaavassa ja Kaukajärvi-Kirkkosuonnotko-Iidesjär- mutta sen laatutaso saattaa olla heikko on osoitettu olemassa olevat ja uudet ven alueet. johtuen tie- ja rataväylien aiheuttamasta erikoispuistot ja kaupunginosapuistot, estevaikutuksesta sekä ympäristön me- joita on tavoitteena kehittää toiminnoil- lusta ja huonosta ilmanlaadusta. taan monipuolisina virkistysalueina ja KUVA JUKKA AALTONEN

Kaukajärven Vilusenharjun vanhalle soranotto- ja maanvastaanottoalueelle vuonna 2014 valmistunut skeittipuisto on yksi esimerkki Tampereen laadukkaasta viherpalvelutarjonnasta.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 19 |

Kulttuuriperintö avulla on mahdollista luoda entistä pa- huomioon valtioneuvoston päätöksen rempaa ja omaleimaisempaa kaupun- perusteella ja muinaisjäännökset mui- Kulttuuriympäristön suojelua kanta- kia. Hyvä kulttuuriympäristö voi toimia naismuistolain nojalla. Tarkempi luettelo kaupungin alueella ohjataan yleiskaa- myös kaupungin vetovoiman vahvista- kaikista yleiskaavan kulttuuriperintö- vakartalla nro 3. Tavoitteena on turvata jana. Kehittämisessä on huomioitava se, kohteista ja -alueista on liitteessä 2. kulttuuriympäristön arvojen säilyminen että eri alueet ovat keskenään eri tavalla ja ajallinen kerroksellisuus osana kasva- herkkiä muutoksille: joillakin arvoalueil- Rakennetut kulttuuriym- vaa ja tiivistyvää kaupunkia. Kaupungin la muutoksia on tehtävä hyvin varovai- historiallisesta ja yhteiskunnallisesta ke- sesti, toiset alueet kestävät muutoksia päristöt hityksestä kertovat kulttuuriympäristöt paremmin. Kulttuuriympäristöjen suoje- Rakennettujen kulttuuriympäristöjen ovat tärkeä lähtökohta alueiden kehittä- lu ja muut kaupunkiympäristöä koskevat osalta yleiskaavassa on osoitettu val- misessä. kehittämistavoitteet ratkaistaan asema- takunnallisesti merkittävät rakennetut Kulttuuriympäristön suojelu aset- kaavoituksen yhteydessä. kulttuuriympäristöt (RKY 2009), maa- taa reunaehtoja yleiskaavan muiden Kantakaupungin kulttuuriympäris- kunnallisesti arvokkaat rakennetut kult- kehittämistavoitteiden toteuttamiselle töarvojen tunnistaminen perustuu selvi- tuuriympäristöt, osa EHYT-selvityksen erityisesti silloin, kun olemassa olevaa tyksiin, joita ovat tehneet Museovirasto, arvoalueista, arvokkaimmat jälleenra- ympäristöä täydennysrakennetaan mer- Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkan- kennuskauden pientaloalueet sekä lailla, kittävästi tai muulla tavalla uudistetaan maan liitto ja Tampereen kaupunki. Val- asetuksella tai sopimuksella suojellut voimakkaasti. Alueen kulttuuriympäris- takunnallisesti merkittäviä rakennettuja kohteet. töarvojen tunnistaminen kaavakartalla kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) ja mui- Valtakunnallisesti merkittävät ra- ei tarkoita vain suojelua ja toimenpitei- naisjäännöksiä koskevat kaavamerkin- kennetut kulttuuriympäristöt (RKY den rajoittamista. Kulttuuriympäristö nät ovat luonteeltaan lähinnä informa- 2009) perustuvat Museoviraston laati- voi päinvastoin toimia sellaisena kau- tiivisia, sillä RKY 2009 -alueet on yleis- maan, vuonna 2009 valmistuneeseen in- punkikehittämisen lähtökohtana, jonka kaavaratkaisusta riippumatta otettava ventointiin. Valtioneuvoston päätöksen KUVA JALO VIRKKI

Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Hervannan toimintakeskus on yksi valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kult- tuuriympäristöistä (RKY 2009).

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 20 |

(22.12.2009) perusteella inventoinnilla 1940-1980-luvuilla rakentuneiden kes- seen selvitykseen. Kaavakartalla on esi- on hyvin vahva status: se on maankäyt- kustan ulkopuolisten lähiöiden täyden- tetty yksitoista aluetta kymmenessä eri tö- ja rakennuslakiin perustuvien valta- nysrakentamismahdollisuuksia kaupun- kaupunginosassa; Kalkussa, Ikurissa, Ra- kunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kikuvan ja rakennuskulttuurin näkökul- holassa, Niemessä, Jokipohjassa, Järven- (VAT) tarkoittama rakennetun kulttuu- mat huomioon ottaen. sivulla, Uudessakylässä, Ruotulassa, Ta- riympäristön inventointi. RKY 2009 Maakunnallisesti arvokkaita raken- kahuhdissa ja Pappilassa. Näiden aluei- -alueiden osoittaminen kaavakartalla nettuja kulttuuriympäristöjä yleiskaa- den erityispiirteitä on kuvattu tarkem- välittää tietoa yksityiskohtaisemman va-alueella ovat seuraavat 19 kokonai- min tehdyssä selvityksessä. Tavoitteena suunnittelun tasolle turvaten osaltaan suutta: Kaarilan ja Raholan kartanot on ollut tunnistaa aikakauttaan parhai- arvoalueiden rakenteen, kaupunkikuvan sekä ympäristön asuinalueet, Lielahden ten edustavat jälleenrakennuskauden sekä alueilla jo olevien rakennusten ja kartano ja tehdasalue, Niemen kartano pientaloalueet ja ohjata niiden suunnit- ympäristön säilymistä. ja pihapiiri, Viikinsaari, Pyynikki (ja telua toteutettavaksi yksittäistä tonttia Yleiskaava-alueella sijaitsee kahdek- Tahmelan ranta-alue), Petsamo, Saukon- laajempina asemakaavamuutoksina ym- san valtakunnallisesti merkittävää raken- mäki ja Litukan rivitalot, Kalevan atel- päristön erityispiirteet säilyttäen. nettua kulttuuriympäristöä: Lielahden jeetalo, Kantasairaala, voimalaitos ja Pirkanmaan maakuntamuseo esitti rautatieasema, Pispalanrinne, Pyynikin asuinrakennukset (TAYS), Kaupin pump- lausunnossaan yleiskaavaluonnoksesta, näkötorni, Kalevan kirkko ja kaupungi- paamo ja vesitornit, Kissanmaa, Hippos- että palstoittamalla syntyneet alueet nosa, Kalevankankaan hautausmaa, Ha- kylä ja Hakametsän jäähalli, Ruotula, tulee huomioida kaavassa. Palstoitta- tanpään kartano, Viinikka-Nekalan pien- Kauppaopisto, Messukylän kirkot ympä- malla syntyneet alueet sijaitsevat kes- taloalue ja Hervannan keskusakseli. ristöineen, Kaukajärven aloituskorttelit kustan ulkopuolella, ja ne ovat syntyneet Maisemallisesti ja kaupunkikuval- ja Haihara, Hyppösen kenkätehdas ja 1900-luvun alkupuolella. Näille alueille lisesti huomioitavien rakennettujen Lokomon hallit, Härmälä, Rantaperkiö ja tyypillistä on moni-ikäinen rakennus- kulttuuriympäristöjen joukkoon sisäl- Peltolammi. kanta, mutta myös alueellinen yhtenäi- tyy kolmentyyppisiä alueita. Näitä ovat Osa edellä mainituista alueista on syys, joka syntyy vanhoista puutarhois- maakunnallisesti arvokkaat rakennetut myös EHYT-selvityksessä todettu arvok- ta, kapeista kaduista ja vapaasti muotou- kulttuuriympäristöt, jotka perustuvat kaiksi. Lisäksi kaavakartalla on osoitettu tuneesta rakenteesta. vuonna 2016 valmistuneeseen Pirkan- seuraavat EHYT-kokonaisuudet, joilla ei Palstoittamalla syntyneitä pienta- maan maakuntaliiton selvitykseen sekä ole tunnistettu olevan maakunnallista loalueita ei ole osoitettu kaavakartalla, Tampereen kaupungin EHYT-hankkees- merkitystä: Tohlopin rivitalot, Tesoman joten kaava ei ohjaa niiden maankäytön sa arvokkaimmiksi arvioidut kokonai- Kohmankaari, Rahola Nokiantien etelä- kehittämistä muutoin kuin osoittamalla suudet, jotka perustuvat vuosina 2010- puolella, Lentävänniemi, Kaukajärven ne toteutuneen tilanteen mukaisesti asu- 2011 tehtyihin inventointeihin. Lisäksi Saarenvainionkatu sekä Rautaharkon ja misen alueiksi. Asemakaavoituksen yh- on osoitettu joitain muulla tavalla pai- Taatalan keskeiset kerrostalokorttelit. teydessä on silti suositeltavaa säilyttää kallisesti arvokkaita alueita tai edellä Pientaloalueiden osalta on tunnis- näiden alueiden arvoja, mm. rakentami- mainittujen alueitten laajennuksia. tettu jo suojellut pientaloalueet osoitta- sen mittakaava ja vanhin rakennuskanta. Maakunnallisesti arvokkaat raken- malla ne merkinnällä valtakunnallisesti Perustiedot palstoittamalla syntyneistä netut kulttuuriympäristöt on osoitettu merkittävä rakennettu kulttuuriympä- alueista on koottu ohessa olevaan tau- Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 eh- ristö (Pisapala ja Viinikka-Nekala) tai lukkoon ja karttaan. Kartan rajaukset ja dotuksessa. Niiden osoittaminen myös merkinnällä maisemallisesti ja kaupun- taulukon tiedot perustuvat Pirkanmaan yleiskaavassa välittää tietoa yksityis- kikuvallisesti huomioitava rakennettu maakuntamuseon laatimaan arvioin- kohtaisemman suunnittelun tasolle tur- kulttuuriympäristö (Puisto-Kaarila, Här- tiin alueiden ominaispiirteistä ja niihin vaten osaltaan alueiden kaupunkikuvan mälä, Petsamo ja Kissanmaa). kohdistuvista uhista. Kyseiset tiedot ja rakennusperinnön arvojen säilymis- Yleiskaavaa varten maankäytön on sisällytetty kaavaselostukseen, jotta tä ja edelleen kehittämistä. EHYT-sel- suunnittelussa laadittiin Yhtenäisten aluerajaukset ja alueisiin kohdistuvat vityksessä tunnistetut aikakauttaan pientaloalueiden arvoselvitys (2016), uhat voidaan huomioida asemakaavoi- edustavat asuinkorttelikokonaisuudet jossa on tutkittu jälleenrakennuskau- tuksessa. on haluttu nostaa esiin, koska niillä ei den pientaloalueiden säilyneisyyttä. Kaavassa osoitettuja muita raken- vielä ole vastaavaa kulttuuriympäris- Yleiskaavakartalla osoitetut arvokkai- netun kulttuuriympäristön arvoja tön arvoihin kytkeytyvää kaavallista den jälleenrakennuskauden pienta- edustavat kirkkolailla tai rautatiesopi- asemaa. EHYT-hankkeessa selvitettiin loalueiden rajaukset perustuvat kysei- muksella suojellut kohteet.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 21 |

Palstoittamalla syntyneet alueet

Pirkanmaan maakuntamuseon arvio alueiden inventointitarpeista

Alueen nimi Historiallisia ominaispiirteitä Muutospaineet & inventointitarpeen perustelu Lamminpää syntynyt 1900-luvun alussa Ylöjärven keskustaan vievän tien yksittäisiä kaavamuutoksia ja purka- varteen, teollistumisen historiaa samaan tapaan kuin Pispala mislupahakemuksia jatkuvasti (työväen asuinalue vanhan kulkureitin varrella), omaleimainen alueidentiteetti, alkuperäistä rakennuskantaa on jäljellä Rahola 1900-luvun alussa Nokialle menevän vanhan tien varteen kartoittamaton kokonaisuus rakentunut yhdyskunta Takahuhti/ Takahuhti: vanhan kylätontin lähiympäristöön muodostunut yksittäisiä purkulupia ja rakennus- Ristinarkku Suomalan palstoitettu alue ja muuta 1900-luvun alun pienta- hankkeita jatkuvasti loasutusta, Ristinarkku: keskeisenä paikkana vanhan kyläkes- kuksen jatkumo, erittäin monikerroksinen kulttuuriympäristö, yhtäjaksoista asutusta rautakaudelta lähtien Uusikylä palstoittamalla syntynyt Tampereen silloisen rajan ulkopuo- kartoittamaton kokonaisuus lelle maantien varteen, vanhaa rakennuskantaa ja liiketiloja säilynyt, omaleimainen historia Järvensivu kaupungin reunalle syntynyt pientaloalue, paljon leipomoita, tarkemmin kartoittamaton kokonai- ”rieväkylä”, vanhimmat rakennukset 1900-luvun alusta suus Vehmainen 1900-luvun alun radan varteen syntynyt työväestön asuina- paljon kaavamuutoksia ja purkuasioita, lue, osa teollistuvan Tampereen tarinaa, täydentynyt vahvasti alueen ominaisluonteen säilyttämiseen 1960–70 -luvuilla pyritty, mutta siihen tarvittaisiin tietoa arvoista. Rautaharkko vanhimmat osat 1900-luvun alusta, pientaloalue purkulupia Epilä teollisuusyhteisö, arvokasta rakennuskantaa jäljellä aineistoa on maakuntamuseolla, koko- naisnäkemys puuttuu Aakkula ja Messukylän kunnan pientaloalueet yksittäisiä purkuasioita, alueesta ei ole Vuohenoja selvitystietoa*, vanhaa rakennuskantaa jäljellä Koivistonkylä ja palstoittamalla syntynyttä pientaloasutusta 1900-luvun alus- yksittäisiä purkuasioita ja kaavamuu- Taatala ta, vanhaa alueelle luonnetta antavaa rakennuskantaa säilynyt toksia jatkuvasti jonkin verran.

* Osa Aakkulan pientaloalueesta sisältyi Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvitykseen 2016.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 22 |

Arkeologiset arvot jotka ovat muinaismuistolain mukaisia ei saa tehdä. Lain tarkoittamien teiden Arkeologisten arvojen osalta yleiskaa- kohteita. Muinaisjäännöskohteita ovat lähtökohtana pidetään 1700- ja 1800-lu- vassa on osoitettu muinaisjäännökset ja esimerkiksi kivikautiset asuinpaikat, vun vaihdetta vanhempaa tieverkostoa. kulttuuriperintökohteet. Muinaisjään- vanhat rajamerkit, historialliset kyläton- Kulkureitit ovat alun perin määräyty- nökset ovat muinaismuistolain nojal- tit ja maakuopanteet. Lisäksi kumoutu- neet vesistöjen ja maaston mukaan. His- la suojeltuja. Muinaisjäännöskohteiden vassa Ojalan osayleiskaavassa osoitettu toriallisella ajalla tiet olivat Suomessa ja kulttuuriperintökohteiden yksilöinti turverata ja siihen liittyvän turvetehtaan vakiintuneilla paikoilla. Jo viikinkiajalta kaavakartalla välittää tietoa yksityiskoh- jäännökset ovat muinaisjäännös, ja tämä lähtien maaliikennereitit ovat olleet ve- taisemman suunnittelun tasolle turvaten kokonaisuus on osoitettu kaavakartalla siliikennereittejä tärkeämpiä kaukolii- osaltaan kohteiden säilymistä. Selostuk- omalla merkinnällä ja määräyksellä. kenteen yhteyksiä. Maantiet kehittyivät sessa on lisäksi esitetty historialliset tiet. Kulttuuriperintökohteita on osoi- keskiajalla palvelemaan hallintoa ja asu- Muinaisjäännösten osalta on kan- tettu kaavakartalla 35 kpl. Kulttuuripe- tuspolitiikkaa. takaupungin alueella tehty perusinven- rintökohteet eivät esimerkiksi ikänsä tai Valtakunnallisesti merkittävimmät tointi vuonna 1994. Selvitystä pidetään muun ominaisuutensa vuoksi ole mui- historialliset tiet Tampereen kantakau- esihistorian osalta riittävänä, mutta his- naisjäännöksiä, mutta niillä on kuiten- pungin alueella ovat Huittinen-Tyrvää- toriallisen ajan muinaisjäännösten osal- kin historiallista arvoa. Kulttuuriperin- Tampere, Kyrönkankaantie, Tammerkos- ta se on puutteellinen. Muut ennen vuot- tökohteet sisältävät ne kylätontit, jotka ki-Pälkäne-Hämeenlinna, Hämeenlinna- ta 2000 tehdyt inventoinnit ovat pää- eivät ole muinaismuistoja. Akaa-Tammerkoski, Messukylä-Teisko- sääntöisesti vanhentuneita inventointi- Historiallisia teitä ei ole osoitettu Ruovesi ja Härmälä/Tampere-Pirkkala. menetelmien kehittymisen, maankäytön kaavakartalla, vaan ne on esitetty ohei- Merkittävimpiä keskiaikaisia maanteitä muutosten sekä ohjeistuksien ja tulkin- sella kartalla. Historiallisesti merkittäviä Pirkanmaalla olivat Hämeenlinnaa ja tojen muuttumisen myötä. Yleiskaava- tielinjoja koskevissa toimenpiteissä ja Satakuntaa yhdistänyt ”Laidetie” ja Ky- luonnosta varten tilattiin Pirkanmaan suunnitelmissa tulee kiinnittää huomio- rönkankaan- eli Pohjankankaan- tai maakuntamuseolta kaksi selvitystä, joita arkeologisiin rakennusperinteisiin ja Härmeenkankaantie. Pirkanmaan tie- den tavoitteena oli koota olemassa ole- yleensä kulttuurihistoriallisiin arvoihin. verkkoon oli vaikutuksia myös Hämeen va arkeologinen tieto ja laatia yleispiir- Osa teistä on edelleen käytössä ja niihin Härkätiellä ja Ylisellä Viipurintiellä ja teinen selvitys kantakaupungin alueen saattaa sisältyä muinaismuistolain tar- niihin liittyvillä sivuteillä. Huomatta- arkeologisesta potentiaalista. Arkistoin- koittamia rakenteita ja vanhoja rakenne- vien kulkuteiden jäännökset ovat mui- ventointi valmistui v. 2016 ja toinen kerroksia, jolloin tiekerroksiin kajottaes- naismuistolain suojaamia kiinteitä mui- inventointiselvitys valmistui alkuvuo- sa tulee ottaa huomioon mahdollinen naisjäännöksiä. Suurimmat muutokset desta 2017. Kaavakartalla on osoitettu dokumentointi- ja näytteenottotarve. tielinjoihin on tehty vasta viimeisen 50 SM-merkinnällä 58 muinaisjäännöskoh- Tien historiallista luonnetta ja maise- vuoden aikana. detta, jotka sisältävät myös ne kylätontit, mallista arvoa vaarantavia toimenpiteitä

Valtakunnallisesti merkittävimmät historialliset tiet kantakaupungin alueella. Lähde: Pirkanmaan historiallisesti merkittävät tiet 2011, Pirkanmaan maakuntamuseo.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 23 | KUVA ©Blom 2015

Karttaote Olof Mörtin maakirjakartasta Messukylä/Turtolasta Ilmavalokuva Turtolan alueesta (2015). Historialli- 1600-luvulta. Kuva Pirkanmaan maakuntamuseo. nen kylä sijoittuu pientaloalueen, kauppakeskuk- sen pysäköintialueen ja nykyisen Penttilän tilan kohdalle.

Maisema Salpausselälle ulottuvaa muodostelmaa. hestymisnäkymät sekä maisemallisesti kulttuuriympäristönä Lisäksi harjujen ympäristöt ovat kulttuu- tärkeät selännealueet. Perinnemaisemat rihistoriallisesti merkittäviä liittyessään ja -biotoopit ovat maaseutumaisia kult- Maisemien osalta yleiskaavassa todet- kiinteästi Tampereen kaupungin syn- tuuriympäristöjä tai puutarhakulttuurin tuja arvoja ovat valtakunnalliset maise- tyyn ja kasvuun. Harjualueet on haluttu avoimia ympäristöjä. Tärkeät lähesty- ma-alueet sekä osa avoimien maisemati- nostaa esiin, koska ne muodostavat kes- misnäkymät ovat pääväyliltä avautuvia lojen selvityksessä esitetyistä maisema- keisen yhdyskuntarakenteen kehittämis- pitkiä näkymälinjoja kohti keskustaa tai tiloista. tä jäsentävän maisemallisen elementin kantakaupungin läpi kulkevaa harjujak- Valtakunnalliset maisema-alueet osana kantakaupungin suurmaisemaa. soa. Maisemallisesti tärkeät selännea- perustuvat valtioneuvoston periaatepää- Käytännössä valtakunnallisten maise- lueet ovat pääasiassa metsäisiä, jyrkkä- tökseen vuodelta 1995 ja maisema-aluei- ma-alueiden oikeusvaikutukset syntyvät rinteisiä alueita. Monet näistä selännea- den päivitysinventointiin vuodelta 2015. kaavoituksen kautta. lueista ovat jääneet rakentamattomiksi Kantakaupungin alueella valtakunnalli- Valtakunnallisten maisema-arvojen rakennettujen alueiden keskelle tai reu- sesti merkittäviä maisema-alueita ovat lisäksi kantakaupungin alueella on myös noille. Edellä mainittujen maisema-arvo- Epilänharju, Pispalan-Pyynikinharju, muita maisema-arvoja, jotka ovat syn- jen säilymistä on ohjattu kaavassa yleis- Kalevanharju ja Aakkulanharju. Tampe- tyneet ihmisen toiminnan seurauksena. määräyksen avulla. reen harjut ovat osa lähes 200 kilometriä Tällaisia maiseman arvoja ovat mm. pe- pitkää, Pohjankankaalta ensimmäiselle rinnemaisemat ja -biotoopit, tärkeät lä-

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 24 |

Kestävä vesitalous luonnonmukaisen hulevesien hallinnan teissa valuma-alueet tulkitaan kaavakar- menetelmiä, varmistamalla tulvareitit ja talla esitettyjen ja hulevesiviemäröinnin Tampereen kaupunkistrategian 2025 siten ennaltaehkäisemällä tulvavahinko- pohjalta tarkennettujen valuma-alue- linjausten mukaan kestävän yhdyskun- ja. Ohjelmaan on kirjattu nykytilan kuva- rajojen mukaisesti. Myös valuma-alue- nan kehittäminen merkitsee tiivistä, vih- uksen perusteella kokonaisvaltaista hu- kohtaisia toimenpiteitä on täsmennetty reää ja vähähiilistä kaupunkirakennetta. levesien hallintaa koskevat tavoitteet ja ja päivitetty yleiskaavatyössä työryhmä- Kestävällä tavalla toteutettu tiivistämi- tarvittavat toimenpiteet. Ohjelman kes- työskentelyn ja asiantuntija-arvioiden nen ehkäisee hajarakentamisen aiheut- keisin sisältö, jota yleiskaavassa pyritään pohjalta asemakaavatason suunnittelua tamia ympäristöhaittoja ja on siten myös viemään käytäntöön, ovat valuma-alue- ohjaaviksi määräyksiksi. Yhtenä näis- ekologisesti perusteltua. Osana kestävää kohtaisten ominaispiirteiden pohjalta tä muutoksista on Vihnusjärven valu- yhdyskuntarakennetta turvataan myös määritellyt toimenpidekuvaukset sekä ma-alueen määräykseen sisällytetty riittävä määrä viherrakennetta, joka pitää koko kantakaupungin alueelle laadittu Myllypuron Natura-alueen arvojen huo- sisällään sinisen vesistöjen verkoston. hulevesien hallinnan periaatejärjestys. mioon ottaminen alueelle aiemmin laa- Sinisellä verkostolla tarkoitetaan Hulevesiohjelman päivitys on tarkoitus ditun osayleiskaavan mukaisesti. avoimina säilytettävien tai avoimeksi käynnistää vuonna 2017. Merkittävien ojien tai vesireittien palautettavien pienvesien, kuten puro- Yleiskaavassa kestävää hulevesien pyrkimyksenä on osoittaa niiden paino- jen ja ojien sekä järvialtaiden ja pienem- hallintaa on ohjattu koko kantakaupun- arvo osana laajempaa, yhdessä järvial- pien lampien muodostamaa, maiseman gin aluetta koskevalla yleismääräyksellä taiden kanssa muodostuvaa sinistä ver- rakenteesta riippuen paikoin yhtenäis- sekä sitä tarkentavilla valuma-aluekoh- kostoa. Kohteilla on arvoa kestävän hu- tä, paikoin katkonaista kokonaisuutta. taisilla määräyksillä, jotka perustuvat levesien hallinnan ja vesien laadun sekä Sinisen verkoston säilyttäminen ja en- kantakaupungin hulevesiohjelmaan. virkistyskäytön ja kaupunkiluonnon mo- nallistaminen osana kantakaupungin Kestävän vesitalouden verkostoa täyden- nimuotoisuuden kannalta. Merkittävien viherverkkoa palvelee hulevesien luon- tävät avoimina säilytettäviksi tarkoitetut ojien lisäksi kantakaupungin alueella on nonmukaista hallintaa tiivistyvässä kau- merkittävät ojat ja vesireitit, huomioon pienempiä ojia ja vesireittejä, joilla myös pungissa tuoden kustannussäästöjä hu- otettavat huleveden hallinta-alueet seon merkitystä hulevesien hallinnan se- levesirakenteiden toteutukseen. Lisäksi kä aiemmista osayleiskaavoista siirretyt kä muiden ympäristöarvojen kannalta: sininen verkosto suodattaa järvialtaisiin alueelliset hulevesien viivytysaltaat. myös nämä tulisi säilyttää avoimina ja päätyviä vesiä ja lisää kaupunkiluonnon Yleismääräys esittää hulevesien hal- viherympäristöiltään yhtenäisinä. monimuotoisuutta sekä toimii merkittä- linnan yleisen tavoitetilan ja valuma- Huomioon otettavina huleveden hal- vänä virkistyselementtinä ja vetovoima- aluekohtaiset määräykset tarkentavat linta-alueina on osoitettu selvityksissä tekijänä kaupunkiympäristössä. tavoitteita asemakaavatasolle. Yleismää- esiin nousseet tai muutoin tiedossa ole- räyksen tarkoituksena on tuoda huleve- vat hulevesien hallinnan kohteet, joita Hulevedet siohjelman periaatteet osaksi maankäy- ei ole kokonaisuudessaan toteutettu ja tön kokonaisuutta suunnittelusta lupa- joiden hulevesien hallinta vaatii ratkai- Merkittävin työkalu suunniteltaessa vaiheiden kautta alueiden toteutukseen. sua tarkemmassa maankäytön suunnit- kestävän vesitalouden ratkaisuja yleis- Hulevesiohjelmaa varten määrite- telussa. kaavatasolla on ollut Tampereen kanta- tyt valuma-aluerajaukset on tarken- Ohjeellisia alueellisia hulevesien vii- kaupungin hulevesiohjelma (hyväksytty nettu yleiskaavatyön aikana olemassa vytysaltaita on osoitettu kumoutuvien YLA:ssa 8.12.2012). Hulevesiohjelma on olevan hulevesiverkoston mukaisiksi. osayleiskaavojen alueille, joilla ei vielä tehty tukemaan kestävällä tavalla hule- Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ole vahvistettua asemakaavaa. Merkin- vesiin liittyvää päätöksentekoa, ympäris- tulvatilanteessa hulevesiverkoston ka- nät on siirretty sellaisenaan ja ne perus- tönsuojelua, maankäytön suunnittelua ja pasiteetin ollessa täynnä valuma-alueet tuvat osayleiskaavoituksen yhteydessä rakentamista. Keskeisenä pyrkimyksenä tulkitaan pinnantasausten mukaan, mut- laadittuihin selvityksiin ja suunnitelmiin. on kustannusten säästö hyödyntämällä ta sademääriltään tavanomaisissa tilan-

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 25 |

Kartalla on esitetty kantakaupungin jakautuminen eri valuma-alueisiin.

1 Alasjärvenoja 18 Myllyoja Sarankulma 2 Arranmaanoja, Multipuro 19 Myllypuro 3 Golfkentän oja 20 Myllypuron sivuhaara 4 Halimasjärven laskuoja 21 Myllypuroon laskeva oja 5 Halimasjärvenoja 22 Niemen oja 6 Hervantajärveen laskeva oja 23 Niihamanoja 7 Houkanoja 24 Ollinoja 8 Härmälänoja 25 Perkiönlahden oja 9 Kivisillanoja 26 Pyhäoja 10 Koukkuoja 27 Rahjukoskenoja 11 Leppioja 28 Rantamaan oja 12 Leppäsenoja 29 Rimminkorventien oja 13 Lielahden laskuoja 30 Rimminsuonoja 14 Litukanoja 31 Ryhmäpuutarhan oja 35 Soukonoja 39 Toritunjärven laskuoja 43 Viinikanoja 15 Loukkaanoja 32 Ryydynoja 36 Suolioja 40 Vaakko-oja 44 Virolaisen oja 16 Mutaoja 33 Sikosuonoja 37 Tauskonoja 41 Vastarannanoja 45 Vuohenoja 17 Myllyoja 34 Sonninottanlahdenoja 38 Tesomajärven oja 42 Vihioja 46 Vuoresoja, Vuoreksenlamminoja Merkittävät ojat tai vesireitit.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 26 |

Kantakaupungin pohjavesialueiden pinta-alat ja pohjaveden muodostumisalueet, vedenottamot ja vedenottoluvan mukaiset ottomäärät.

Pohjavesialue Kokonaisala km2 Muodostumisalue Vedenottamo Vedenottolupa Vedenotto km2 m3/d m3/d v.2010 Aakkulanharju 2,66 1,59 Messukylä 5000 4981 Epilänharju-Villiä (A) 2,84 1,64 Hyhky 3000 2248 Epilänharju-Villilä (B) 2,39 1,21 Mustalampi 5000 2390

Pohjavedet määrää suurempi. Selvitysten tavoit- sä kasvipeitteinen maanpinta turvaa Tampereella käytettävästä talousvedes- teena on saada tietoa siitä, mistä pohjaveden imeytymisen kautta pohjaveden tä pohjavettä on noin kolmasosa ja loput veden runsas muodostuminen johtuu. muodostumista. Tavoitteen toteuttami- talousvedestä on valmistettu Kangasalan Mikäli pohjavettä muodostuu oletettua nen kasvavassa ja tiivistyvässä kaupun- Roineen pintavedestä. Kantakaupunkiin laajemmalta alueelta, tulee se ottaa huo- gissa on haastavaa. sijoittuvia pohjavedenottamoja ovat mioon alueen maankäytön suunnittelus- Messukylän ottamo Aakkulanharjun sa ja toteutuksessa. Päätös pohjavesi- pohjavesialueella sekä Hyhkyn ja Mus- alueen mahdollisesta rajausmuutokses- Ympäristöterveys talammen ottamot Epilänharju-Villilän ta tehdään Ely-keskuksessa. Melu pohjavesialueilla. Sekä Aakkulanharjun Yleiskaavatyön yhteydessä tehdys- Liikennemelu on merkittävin melunläh- että Epilän-Villilän alueilla pohjaveden sä Ekosysteemipalvelut ja viherrakenne de kaupunkialueella. Yleiskaavan melun- muodostumista selvitetään parhaillaan Tampereella -selvityksessä (2014) ha- selvitystarpeen harkinta-alue pohjautuu GTK:n, Tampereen Veden ja Pirkanmaan vaittiin, että pinnoitetun maa-alan osuus Tampereen meluselvityksen v. 2012 en- Ely-keskuksen toimesta. Alueilla muo- kantakaupungin pohjavesialueilla on yli nusteeseen vuodelle 2030 ja aluerajaus dostuu pohjavettä laskennalliseen mää- 50 prosenttia. Tavoitteena tulisikin olla, on laadittu muodostaen 40 metrin pus- rään nähden huomattavasti enemmän ettei pinnoitettu maa-ala enää lisäänny, kuri yleistetylle 60 desibelin melualueen ja vedenoton tarve olisi vielä ottoluvan sillä pinnoittamaton, läpäisevä ja yleen- rajalle. Aluetta koskeva määräys pohjau-

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 27 |

tuu Tampereen kaupungin melulinja- esineistä välittyvinä ääninä ja pelkona Kemikaalilaitokset ja uksiin (hyväksytty YLA:ssa 26.5.2015), rakenteiden vaurioitumista kohtaan. Nä- joiden mukaan päiväajan keskiäänita- mä voivat aiheuttaa asumismukavuuden muut suojavyöhykkeet son ylittäessä tontin rajalla 60 dB tulee vähenemistä, keskittymisen vaikeutu- Tukesin ylläpitämällä kemikaalilaitos- asemakaavan luonnosvaiheessa laatia mista ja unihäiriöitä. ten konsultaatiovyöhykkeiden listalla erillinen meluselvitys. Harkinta tulee Tampereen rataympäristöselvitys (päivitetty 25.4.2016) on kaava-alueel- tehdä suunnitteilla olevaan pääkäyttö- on laadittu tärinän osalta vuonna 2004. la 17 laitosta. Lisäksi kahden laitok- tarkoitukseen nähden. Lainsäädännöl- Selvityksen mukaan tärinähaitat tulee sen konsultointivyöhyke ulottuu kaa- lisenä lähtökohtana ovat valtioneuvos- huomioida suunnittelussa, mikäli peh- va-alueelle. Listalla ovat Seveso III -di- ton päätökset melutason ohjearvoista meikköalueella asumiseen tai työskente- rektiivin edellyttämät laitokset, joiden (993/1992 ja 53/1997: ampumaradat). lyyn kaavoitetut rakennukset sijaitsevat toiminnan laajuus on turvallisuussel- Vuoden 1992 päätöksen perusteella 200-300 metrin etäisyydellä radasta. vityslaitos tai toimintaperiaateasiakir- muun muassa uuden asuinalueen ulko- Ratapenkereen korkeus vähentää täri- jalaitos. Viimeisimmässä päivityksessä tilojen päiväajan keskiäänitaso (Leq) nävaikutusta, mutta myös käytettävällä listalle on lisätty nestekaasulaitokset eli voi olla enintään 55 dB. Meluasiat on junakalustolla on merkittävä vaikutus. laitokset joissa on nestekaasua 5 - alle yleiskaavassa haluttu nostaa esiin, kos- Tällöin toimenpidekohteiksi esitettiin 50 tonnia ja muita kemikaaleja alle 20 ka asuntorakentamisen painetta suun- alueita keskustassa (Jussinkylä), Messu- % luparajasta. Kaavakartalla esitetyt tautuu jo nykyisellään liikennemelua kylässä, Järvensivulla, Tesomalla ja Kal- konsultointivyöhykkeet on tehty muo- tuottavien väylien varteen, missä asu- kunvuoressa. dostaen konsultaatiovyöhykkeen levey- misviihtyisyyden toteutumiseen täytyy Tärinäselvityksiä on laadittu myös den mukainen puskuri lähtökohtaisesti kiinnittää erityistä huomiota. raitiotiehankkeen, asemakaavoituksen laitoksen kiinteistörajalle. Jos tiedossa Lentomelualueena on osoitettu Pel- ja muun suunnittelun yhteydessä. Yleis- on ollut huomioon otettavan kohteen tolammin ja Multisillan väliin sijoittuva kaavassa ei ole esitetty asiaa koskevia tarkempi sijainti kiinteistöllä, on pus- alue, jonka lentomelutason (Lden) on merkintöjä. kuri tehty tämän sijaintitiedon pohjalta. vuonna 2040 arvioitu olevan yli 55 db Prosessin sujuvuuden takaamiseksi on ja jolle ei siksi tule osoittaa meluhaitoil- Ilmanlaatu suositeltavaa selvittää asianomaisilta le herkkää toimintaa. Alueella jo olevan viranomaisilta jo hankkeen varhaisessa asutuksen ja muuhun meluherkkään Tampereen kaupungin ilmanlaatuselvi- vaiheessa (esim. osallistumis- ja arvioin- toimintaan liittyvän rakennuskannan tyksessä 2013 on mallinnettu typpiok- tisuunnitelman laatimisen yhteydessä) säilyttäminen, korjaaminen ja vähäinen sidin ja hengitettävien pienhiukkasten mahdolliset tarpeet lausuntojen pyytä- täydentäminen on mahdollista. Meluher- pitoisuuksia ennustevuodelle 2030. Tu- miselle ja viranomaisneuvottelujen jär- källä toiminnalla tarkoitetaan tässä asu- levaisuuden ilmanlaatuskenaarioiden jestämiselle. Ilman erityistä perusteltua misen lisäksi sairaaloita, hoitolaitoksia, mukaan ajoneuvoliikenne on edelleen syytä kemikaalilaitosta ei saa sijoittaa vanhainkoteja, päiväkoteja ja oppilai- merkittävin kaupunkiseudun ilmanlaa- vedenhankintaan soveltuvalle pohjave- toksia tai muuta näihin rinnastettavissa tuun vaikuttava tekijä. Typpidioksidin sialueelle. olevaa toimintaa. pitoisuudet tulevat kokonaisuutena ale- Sääksjärven asevarikolla ja Puolus- nemaan, mutta vilkasliikenteisten katu- tusvoimien lentotekniikkalaitoksessa kä- Tärinä jen lähialueilla voi esiintyä ohjearvota- sitellään ja varastoidaan räjähdysaineita. son pitoisuuksia. Katupöly ja sen pien- Toimintaan liittyvästä onnettomuusris- Merkittävin tärinän aiheuttaja on liiken- hiukkasosuus tulee olemaan merkittävin kistä johtuen Vuoreksen osayleiskaa- ne, etenkin junaliikenne ja raskas maan- epäpuhtauskomponentti kaupunki- vaan on merkitty suojavyöhyke, jolle ei tieliikenne. Kauimmaksi liikennetärinä alueella. Ilmansuojelutoimenpiteet tulee saa rakentaa päiväkoteja tai hoitolaitok- ulottuu pehmeissä maalajeissa, kuten kohdistaa erityisesti vilkasliikenteisten sia. Merkintä määräyksineen säilytetään savi, siltti, turve ja lieju. Tärinän siirty- katujen ja teiden lähialueille, jotta myös kantakaupungin yleiskaavassa. miseen rakennuksessa vaikuttavat mm. siellä asuvien ihmisten altistuminen il- perustamistapa ja rungon sekä muiden man epäpuhtauksille vähenisi. Koska rakenneosien resonanssi-ilmiö. Raken- melu- ja ilmanlaatuongelmat kohdistu- neosien tärinä tunnetaan häiritsevinä vat pääosin samoille alueille, on harkin- kehon tuntemuksina, rakennusosista ja ta-alue osoitettu yhteismerkintänä.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 28 |

Konsultointivyöhykkeen mukaiset kohteet Tampereen kantakaupungissa: a) Vedenpuhdistuslaitos, Tampereen Vesi: Ruskon vedenpuhdistuslaitos, kv 2 km b) Pesula- ja tekstiilipalvelut, Comforta Oy, kv 0,5 km c) Muovipakkauksien valmistus, Amerplast Oy, kv 0,5 km d) Lämpökäsittelypalvelut, Bodycote Lämpökäsittely Oy, kv 0,5 km e) Metalliteollisuusyritys, Ata Gears Oy, kv 0,5 km f) Teollisuuden pintakäsittely, FSP Finnish Steel Painting Oy, kv 0,2 km g) Teollisuustuotteet ja -palvelut, Valmet Power Oy Tampereen koelaitos, kv 0,5 km h) Konepajateollisuus, Katsa Oy, kv 0,5 km i) Metallien pintakäsittely, Pirkan kovakromaus Oy, kv 0,5 km j) Kemikaalien varastointi, VR-Yhtymä Oy: Vetopalvelut Tampere, kv 0,2 km k) Lämpölaitos, Tampereen sähkölaitos Oy: Nekalan lämpökeskus, kv 0,5 km l) Kaivoskoneiden valmistus, Metso Minerals Oy, kv 0,2 km m) Lämpölaitos, Tampereen sähkölaitos Oy: Naistenlahden voimalaitos, keskustan strategisen osayleiskaavan alueella, kv 0,5 km ulottuu kantakaupungin yleiskaavan puolelle n) Lämpölaitos, Tampereen sähkölaitos Oy: Lielahden voimalaitos, kv 0,5 km o) Lihanjalostustehdas, Tapola Oy, kv 0,5 km p) Kemianteollisuus, Solenis Finland Oy, kv 1 km q) Jauhemaalaus, Linjateräs Oy, kv 0,5 km r) Painotuotteiden valmistus, PunaMusta Oy, kv 0,5 km s) Kemianteollisuus, Oy Forcit Ab, Nokian kaupungin alueella, kv 2 km ulottuu Tampereen puolelle

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 29 |

Kunnostettavat maa- päristö, jota ei saa hävittää tai heikentää. Energiahuolto Elinympäristö on osoitettu Iidesjärven alueet Viime vuosina Tampereen kaukoläm- osayleiskaavassa ja merkintä määräyk- mön huippukulutustarve on ollut 900 Kaavakartalla on kohdemerkinnällä sineen siirretään kantakaupungin yleis- MW ja energiantuotannon kapasiteetti 1 osoitettu kantakaupungin vanhat sulje- kaavaan. 100 MW. Nämä luvut pysynevät jatkossa- tut kaatopaikat (12 kpl), Hiedanrannan kin suunnilleen nykytasolla. Vanhat voi- vanha teollisuusalue, Lielahden järven maja lämpölaitokset ovat perinteisesti pohjan nollakuitualue sekä toiminnassa Tekninen huolto ja käyttäneet polttoaineenaan pääasiassa oleva Aitovuoren ampumarata. Näillä maakaasua ja öljyä. Tulevaisuudessa alueilla maaperän pilaantuneisuus on muut erityisalueet fossiilisista polttoaineista siirrytään yhä selvitettävä ja puhdistettava alue maan- Yleiskaavan tavoitteen mukainen kas- enemmän kohti uusiutuvia, mikä luo tar- käytön edellyttämällä tavalla. Vanhois- vu aiheuttaa tarvetta laajentaa teknisen vetta saneerata nykyisiä voimalaitoksia. ta kaatopaikoista kuusi on suljettu jo huollon verkostoja ja palveluja. Kasvun Lisäksi kantakaupunkiin on tarve sijoit- 1960-luvulla tai aiemmin. Viimeisimpä- toteutuessa pääosin olevaa rakennetta taa kokonaan uusi voimalaitos. Uudet nä käytössä on ollut Lielahden tehtaan täydentämällä ja uudistamalla on jat- laitokset korvaavat vanhoja laitoksia tai lietekaatopaikka ja läjitysalue, jolla toi- kosuunnittelussa entistä tärkeämpää jättävät ne varalaitoksiksi. minta on loppunut 2000-luvun alussa. huomioida huoltoverkoston kehittämi- Lielahden voimalaitos toimii nykyi- Hiedanrannan alueella teollisuustoi- sen tilalliset edellytykset ja ennakoida sellään huippu- ja varavoimalaitoksena minta on päättynyt 2008. Useimpien kaupungin kasvusta aiheutuvat tarpeet ja korvautunee vuoteen 2040 mennessä kohteiden maaperää on tutkittu, mutta uusille huoltotoiminnoille. Yhdyskun- uudella Turvesuon alueelle sijoitettaval- koska kunnostusta ei kaikkialla ole to- tateknisen huollon varmistamiseksi la hakelämpölaitoksella. Nekalan lämpö- teutettu tai pilaantuneet maamassat on tiivistyvässä kaupungissa on varaudut- keskuksen yhteydessä ja mahdollisesti peitetty, on merkinnät esitetty tiedoksi tava myös siihen, että toimintoja joudu- Lielahden alueella tutkitaan myös mah- jatkosuunnitteluun. taan toteuttamaan erikoisratkaisuilla dollisuutta hyödyntää maahan varastoi- Iidesjärven osayleiskaavan yhtey- esimerkiksi maan alle tai sijoittamaan tunutta lämpöä energianlähteenä. Lisäk- dessä on laadittu Nekalan vanhan kaa- tilanpuutteen vuoksi kantakaupungin si kantakaupungin alueelle sijoittuu val- topaikan kunnostuksen yleissuunnitel- ulkopuolelle. Kaavakartalla on esitetty takunnallista maakaasun siirtoverkkoa ma, jossa kartoitettiin alueen virkistys- yhdyskuntateknisen huollon nykyisiä noin 30 km osuudelta. käyttömahdollisuuksia (perhepuisto). toimintoja sekä tulevaisuutta koskevia Alueelle löytyi useampi kunnostustapa, ratkaisuja. Toimintaedellytysten turvaa- josta päätetään tarkemman suunnittelun miseksi teknistä huoltoa palvelevia tiloja yhteydessä. Kunnostuksessa on otettava ja laitteita voi rakentaa kaikilla kaavan huomioon kaatopaikan suotovesikostei- käyttötarkoitusalueilla. kossa sijaitseva viitasammakon elinym-

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 30 |

Sähkönjakelu Vesihuolto tarvittaessa Lempäälän jätevedet sekä Sähkönjakelujohdot sijoittuvat kanta- Kantakaupungin asemakaavoitetut haja-asutusalueiden sako- ja umpikai- kaupungin alueella pääosin maan alle. alueet kuuluvat keskitetyn vesihuollon vojen liete. Viinikan ja Raholan sekä Sähköasemien välisestä 110 kV suurjän- toiminta-alueeseen, joka laajenee uusia Lempäälän jätevedenkäsittelylaitoksia nitteisestä jakeluverkosta on ilmajohto- alueita asemakaavoitettaessa. Tampe- ollaan korvaamassa Sulkavuoren sisään na yhteensä noin 20 km. Ilmajohtojen reella käytettävä talousvesi on pääosin louhittavalla maanalaisella keskusjäte- maakaapelointia tarkastellaan ympä- Roineesta ja Näsijärvestä puhdistettua vedenpuhdistamolla. Raholan ja Lem- röivän kaupunkirakenteen kehittyessä raakavettä. Kantakaupungin kaksi ve- päälän suunnasta syntyvät jätevedet on Länsi-Tampereella Myllypuron ja San- denpuhdistuslaitosta sijaitsevat Ruskos- tarkoitus kerätä siirtoviemäreitä pitkin talahden välisellä noin 9 km osuudella sa ja Kaupinojalla. Lisäksi Messukylän, Vihilahdessa sijaitsevaan solmupistee- sekä Itä-Tampereella Kalevan ja Alasjär- Hyhkyn, ja Mustalammin vedenotta- seen ja sieltä edelleen kalliotunnelissa ven välisellä noin 4 km osuudella. Toteu- moilta saadaan pohjavettä talousvetenä Sulkavuoren sisään. Puhdistetut vedet tuessaan maakaapelointi mahdollistaa käytettäväksi. Kaupinojan vedenpuhdis- johdetaan kalliotunnelissa Sulkavuores- maankäytön tehostamisen sähkölinjan tuslaitoksen saneeraaminen ja käyttöka- ta takaisin Vihilahteen ja edelleen pur- tarvitseman maanpäällisen tilan vapau- pasiteetin lisääminen turvaavat Tampe- kuputkea pitkin Pyhäjärveen. tuessa muuhun käyttöön. reen talousveden saannin aina vuoteen Tampereen vesihuollon kehittämis- Kantakaupunkiin sijoittuu 8 sähkö- 2040 saakka. suunnitelma on laadittu 2008. Kehittä- asemaa sekä tilavaraukset kahdelle uu- Kantakaupungin kaksi jäteveden- missuunnitelman päivitys on tarkoitus delle asemalle. Lisäksi on tunnistettu puhdistamoa sijaitsevat Viinikanlahdella käynnistää 2017. Pirkanmaan vesihuol- tarvealue uudelle sähköasemalle Ruskon (kaava-alueen ulkopuolella) ja Raholas- lon alueellinen kehittämissuunnitelma pohjoispuolella. sa. Kantakaupungin jätevesien lisäksi on laadittu 2015, suunnitelmassa on puhdistamoille on johdettu lähes kaik- esitetty vaihtoehtoisia vesihuoltoratkai- ki Kangasalan, Ylöjärven, Pirkkalan ja suja koko maakunnan alueelle vuoteen

KUVA ANNA-MARIA NIILO-RÄMÄ

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 31 |

2040 asti. Suunnitelman mukaan ve- tön laatutasoa kuin perinteisillä keräys- Tarvetta lumenvastaanotolle synnyt- denhankinnassa on Tampereen seudulla välineillä tapahtuva keräys. Putkikeräyk- tää erityisesti keskustan tiiviistä raken- mahdollista hyödyntää pohjavesivaro- sellä voidaan säästää tilaa sekä vähentää teesta pois kuljetettava lumi. Keskustan jen lisäksi pintavettä ja tekopohjavettä, paikallisesti raskasta ajoneuvoliikennet- lumenpoistoa palvelevat nykyisin Aa- mutta hankesuunnittelun yhteydessä on tä, melua, roskaantumista ja hygienia- rikkalan ja Lielahden lumenvastaanot- tehtävä luonnonympäristöön liittyviä li- haittoja. Putkijärjestelmien osalta tuli- toalueet, joiden käyttö tulevaisuudessa säselvityksiä. Jätevesien osalta pääpaino si kuitenkin aina tehdä alueellinen vai- on epävarmaa. Lielahden vastaanottoon vesistövaikutusten vähentämisellä. kutusarviointi muun muassa ympäristö- alueesta luovutaan Lielahti-Hiedanran- Tampereen vesihuoltolinjausten ja kustannusvaikutusten osalta. Kanta- nan uuden kaupunginosan alkaessa ra- yleissuunnitelma on laadittu vuonna kaupungissa putkikeräykseen soveltuvia kentua ja Aarikkalan vastaanottoalueelle 2012 ja kaavassa esitetyt uudet vesi- alueita ovat uudet ja rakenteeltaan riit- on parhaillaan haettavana ympäristö- huoltolinjat pohjautuvat tähän suunni- tävän laajat kokonaisuudet. Myös kes- lupa. Mikäli Aarikkalan aluetta voidaan telmaan. Yleissuunnitelmassa on tehty kustassa voidaan tutkia putkikeräyksen jatkossa käyttää lumenvastaanottoon, vesijohto- ja viemäriverkoston mallin- mahdollisuutta. Asumisen lisäksi syn- ryhdytään toiminnan rakenteellisia nustarkasteluja vuodelle 2030, joissa on tyy uusia palvelutoimintoja, joiden tuot- ja liikenteellisiä edellytyksiä paranta- huomioitu asukasmäärän kasvu uusilla tamien vaihtelevien jätemäärien hallin- maan. Muussa tapauksessa on löydettä- alueilla mm. Vuoreksessa, Ojalassa, Lah- nassa putkikeräys voi olla joustavin rat- vä mahdollinen sijainti perustettavalle desjärvellä, Hervantajärvellä ja Hank- kaisu. lumensulattamolle noin 3 km säteellä kiossa sekä täydennysrakennettavilla ydinkeskustasta. Lisäksi uusia lumen- alueilla mm. keskustassa, Lakalaivassa, Yleisten alueiden huolto vastaanottoon soveltuva alueita sijoittuu Tesomalla ja Lielahdessa. Ruskon ja Aitovuoren teollisuus- ja työ- Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa paikka-alueille. Jätehuolto erityisen hankalasti sijoitettavia yhdys- Tampereen kaupungilla on perin- kuntateknisen huollon toimintoja ovat teenä kasvattaa kaupunkiympäristössä Tampereella asumisen ja kuntavas- tilaa vaativat maan- ja lumenvastaanot- tarvittavat puut itse. Tähän tarkoituk- tuullisen palvelutoiminnan sekajäte toi- to. Toimintojen sijoittuessa lähelle asu- seen varattujen taimistojen määrää voi- mitetaan energiana hyödynnettäväksi tusta niistä aiheutuu asukkaille häiriötä, daan vähentää nykyisestä yhdeksästä Tammervoiman hyötyvoimalaitokselle mutta toisaalta maan ja lumen siirtä- kolmeen. Keskittämisen kautta saadaan Tarastenjärvelle. Kiinteistökohtaisen ke- minen vastaanotettavaksi kaupungin jäljelle jäävien taimistojen tehokkuutta räyksen lisäksi kantakaupungin alueella reuna-alueille lisää huomattavasti kul- ja hoidon intensiivisyyttä parannettua on yli 100 ekopistettä, joihin voi toimit- jetuskustannuksia. Maan- ja lumenvas- merkittävästi. Kantakaupungin alueella taa erilliskerättäviä hyötyjätelajeja, ku- taanoton osalta nykyisiä alueita pyritään ei ole tarvetta uusille taimistoalueille. ten paperia, lasia ja pienmetalleja. Neka- joka tapauksessa hyödyntämään mah- lan miehitetty jäteasema ottaa vastaan dollisimman pitkään. Puolustusvoimien alueet hyötyjätettä, sekajätettä ja vaarallisia Kantakaupungin tärkein maanvas- jätteitä edelleen ohjattavaksi käsitte- taanottoalue sijaitsee Myllypurossa, mis- Tampereen kaupunki on aikaisemmin lyyn. Jätelainsäädännön kiristyessä syn- sä vastaanotetaan, läjitetään ja välivaras- ollut Puolustusvoimien kannalta kes- typaikkalajitteluun ja erilliskeräykseen toidaan puhdasta maa- ja kiviainesta. Ny- keisempi toimintapaikka ja kaupungin kohdistuu entistä enemmän vaatimuk- kytilanteessa Myllypuron maanvastaan- alueella on ollut useita Puolustusvoi- sia. Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa ottoalueen täyttökapasiteetin arvioidaan mille varattuja alueita. Nykyisin kanta- jätelajien keräyksen ja noudon järjestä- tulevan täyteen 2020-luvun alussa. Rus- kaupungin alueella sijaitsee kaksi yleis- minen saattaa olla entistä haastavampaa. konperän maanvastaanottoalueelle ke- kaavalla osoitettua puolustusvoimien Ekopisteiden verkosto on jatkossa- rätään louhetta, mursketta, betonijätet- aluetta (EP) Vuoresvuoren ja Aitovuoren kin tarpeellinen täydentämään kiinteis- tä ja hiekoitussepeliä, joita on jatkojalos- alueilla. Puolustusvoimat jatkaa toimin- tökohtaista hyötyjätteiden keräystä. Li- tettu käytettäväksi maanrakennustarkoi- tojaan kyseisillä paikoilla myös tulevai- säksi on syytä varautua ainakin kahteen tuksiin ja meluvallirakenteisiin. Lisäk- suudessa. Yleiskaavan yleismääräyksellä uuteen miehitettyyn tai miehittämättö- si alueella välivarastoidaan ja jatkojalos- ohjataan tuulivoimaloiden lupaharkin- mään jäteasemaan muun muassa Tur- tetaan ylijäämämassoja. Nykytilanteessa taa, sillä Aitovuoren ympäristön ra- vesuon alueella ja Etelä-Hervannassa. Ruskonperän maanvastaanottoalueen kentaminen ei saa aiheuttaa haitallisia Maankäytöltään tiivistyvillä alueilla on arvioidaan tulevan täyteen noin kah- vaikutuksia tutka-aseman toiminnalle. tarpeen varata tilaa myös kortteleiden den vuoden sisällä. Lisäksi maankäytöl- Vuoresvuoren alueella on suojavyöhy- yhteisille jätteiden keräyspaikoille. tään kehittyvät Hiedanrannan ja Raholan ke, jolla maankäyttö on rajoitettu. Puo- Tiiviissä kaupunkiympäristössä jät- puhdistamon alueet voivat toimia puh- lustusvoimien alueet ovat luonteeltaan teen putkikeräys edesauttaa omalta taan maan vastaanottopaikkoina osana metsäisiä ja toimivat myös osana kanta- osaltaan parempaa rakennetun ympäris- alueiden esirakentamista. kaupungin ekologista verkostoa.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 32 |

KUVA JUKKA AALTONEN

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 33 |

Muuttuvien alueiden kuvaukset

Tässä osassa tarkennetaan palvelumallin mukaisin aluerajoin Kulttuuriympäristöt ja täydentäminen kaupunginosien muuttuvia alueita. Yleiskaavalla tavoiteltavat Kuvataan palvelualueittain miten yleiskaavan käyttötarkoituk- muutokset käydään jokaisella alueella läpi oheisten teemojen seltaan muuttuvat ja tehostuvat alueet sekä kantakaupungin kautta. keskeinen kasvun vyöhyke sijoittuvat suhteessa tunnistettuihin kulttuuriympäristön arvoalueisiin. Keskusta-alueiden kehittäminen Kuvataan keskustojen kehittämisen painopistealueet ja sisäl- Asumisen täydennysrakentaminen löt. Monissa keskustoissa on erilaisia yhteyksien kehittämis- Kuvataan alueen merkittävimmät asumisen täydentämisen ko- tarpeita. konaisuudet. Tämän lisäksi kaikilla asumisen alueilla tapahtuu pienempää täydentymistä. Palvelujen sijoittuminen Kuvataan alueen julkisten palvelujen toimintamalli hyvinvoin- Liikennejärjestelmän kehittäminen tikeskuksissa ja lähitoreilla. Näiden saavutettavuus on hyvä Kuvataan alueen liikennejärjestelmään tavoiteltavat muutok- huomioida tehtäessä yksityiskohtaista maankäytön suunnitte- set. Monet yhteystarpeet ja liikenneverkon kehittämistarpeet lua sekä kehitettäessä kävely- ja pyöräilyverkkoa. tarvitsevat vielä yksityiskohtaisempia suunnitelmia ratketak- seen. Virkistysverkoston kehittäminen Kuvataan alueen viherverkon kehittämisen kohteet; keskuspuistoverkoston kehittämistarvealueet, keskitettyjen liikunta-urheilu- ja vapaa-ajan palveluiden tarve sekä uudet kaupunginosapuistot.

LÄNTINEN ALUE KESKUSTAN ALUE KOILLINEN ALUE

ETELÄINEN ALUE

KAAKKOINEN ALUE

Kantakaupungin palvelualuejako.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 34 |

Läntinen alue

Uudet alueet Muuttuvat ja tehostuvat alueet

KESKUSTA-ALUEIDEN KEHITTÄMINEN

Lielahti / Hiedanranta Tesoma Mediapolis / radan varsi Lielahden aluekeskus on toistaiseksi Tesoman aluekeskuksen uudistami- Länsi-Tampereella keskustatoiminto- ollut merkittävä kaupallinen keskitty- nen on jo käynnissä keskeisten kort- jen alueeksi on osoitettu myös Teso- mä, josta puuttuvat asukkaat. Aluet- telien osalta. Pitkällä aikavälillä täy- man ja Lielahden väliin jäävä alue Po- ta kehitetään voimakkaasti Hiedan- dennysrakentamista sijoittuu alue- rin radan molemmin puolin, missä si- rannan suunnittelukilpailun myötä. keskuksen länsi- ja eteläpuolille käyt- jaitsee muun muassa Mediapoliksen Rakentuvasta Hiedanrannasta voi- tötarkoitusten muutosten toteutues- innovaatioympäristö. Alueen muun- daan löytää uusia sijainteja myös jul- sa. Keskustatoimintojen alue jatkuu tuminen keskustamaiseksi ympäris- kisille palveluille. Vanhan tehdasalu- laajentuvana keskustana Tesomalta töksi edellyttää laajoilta osin asema- een miljöö toimii alueen identiteetin itään kohti Lielahtea. kaavojen käyttötarkoitusten muut- perustana. Alueella kehitetään seu- tamista, minkä vuoksi aluekokonai- dullista liityntäpysäköintiä raitiotien suuksien osoittaminen rakennuskiel- toteutuessa. toalueiksi on perusteltua.

PALVELUJEN SIJOITTUMINEN

Lielahden hyvinvointikeskus toimii Lielahtikeskuksessa. keskukseen rakennetaan alueen hyvinvointikeskus, johon Siellä sijaitsevat terveysasema, suun terveydenhoito, neu- sijoittuu mm. terveysasema, suun terveydenhoito, neuvola, vola, päivä- ja palvelukeskus ja kirjasto. Nuorisotila sijait- nuorisopalvelut ja kirjasto. Keskitettyjä julkisia vapaa-ajan- see viereisellä tontilla, Lielahden koulun yhteydessä. Teso- palveluja Tesomalla ovat uimahalli, jäähalli ja palloiluhalli. man aluekeskuksen uudistaminen on käynnissä. Uuteen

VIRKISTYSVERKOSTON KEHITTÄMINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖT JA TÄYDENTÄMINEN

Lielahden ympäristössä on tarve keskitetyille liikun- Arvokkaiksi tunnistetut kulttuuriympäristöt ja yhdys- ta-, urheilu- ja vapaa-ajanpalveluille. Tämä tarkoittaa kuntarakenteen muutosalueet sijoittuvat toisiaan leikkaa- uima- tai liikuntahallin rakentamisen tarvetta soveltuvalle vasti Tesoman ja tulevan Hiedanrannan kaupunginosissa. paikalle. Uusi kaupunginosapuisto tarvitaan tulevaisuudessa asuntorakentamisen myötä Lielahti-Hiedanrannan aluekeskukseen.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 35 |

ASUMISEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Lielahti-Hiedanrannan alue- Tesoman aluekeskus Raholan jätevedenpuhdistamon keskus Aluekeskuksen ympäristössä alue Aluekeskus vahvistuu tule- mahdollistetaan merkittävä tiivis- Alueen kehittämistä muun muassa vaisuudessa merkittävästi Hiedan- täminen. Yleiskaavan täydennysra- asuntorakentamiselle tutkitaan jä- rannan uuden kaupunginosan rakentamisen varanto kytkeytyy lähi- tevedenpuhdistamon toiminnan lop- kentuessa. Suuri osa yleiskaavan junapysäkin tuloon alueelle, jonka puessa. Keskeistä kehittämisessä on asuntorakentamisen varannosta koh- toteutuessa tällä hetkellä teollisuus- asumisen sekä Pyhäjärven rantasi- dentuu juuri Hiedanrantaan. Raitio- käytössä olevaa ympäristöä ja van- jainnin tarjoamien virkistysmahdolli- tieyhteyden ja täydennysrakentami- haa asuinaluetta voidaan tiivistää. suuksien yhteensovittaminen. sen keinoin on mahdollista kehittää Tesoman ja Lielahden aluekeskusten tähän asti heikkoa yhteyttä läntisen liittämistä nykyistä tiiviimmin toisiin- ja itäisen Tampereen välillä. sa tuetaan myös tehokkaan asuntorakentamisen avulla keskusten välillä.

LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

Lielahti-Hiedanrannan tuleva Uusi tieliikenteen yhteystarve Lähijunapysäkkejä on osoitettu kehittäminen sekä Rantaväylän tun- on osoitettu Lielahdesta Epilään Lielahteen sekä Tesomalle. Tesomalle nelin avautuminen liikenteelle syksyl- Energiakatua varten, joka parantaa sijoittuu joukkoliikenteen vaihtopy- lä 2016 edellyttävät Paasikiventielle läntisten kaupunginosien keskinäistä säkki  ja Lielahteen seudullinen Vaitinaron ja Lielahden väliselle osuu- kytkeytymistä. liityntäpysäköinti . delle uusia eritasoliittymiä liikenteelli- Uusia katuyhteyksiä on osoi- sen toimivuuden varmistamiseksi. Uutena rautatieyhteytenä on tettu Myllypuron alueelle sekä Ikurin- Valtatien 12 osuudella Vaitinarosta osoitettu maakuntakaavaehdotuksen tien pohjoinen jatke Ylöjärven suun- Raholan-Tesoman liittymään saakka mukainen Tampereen läntinen rata- taan. on mahdollista vähentää väylän tuot- yhteys Myllypuroon valtatien 3 länsi- tamaa estevaikutusta aiheuttamatta Raitiotielinjoista on osoitettu jo puolelle. liikenneverkollista heikennystä. suunnitteilla olevan Lentävänniemen Joukkoliikenteen laatukäytävi- Samassa yhteydessä on mahdol- linjan ohella jatkoyhteys Lielahdesta nä kehitetään Pispalan valtatietä ja lista tutkia Raholan-Tesoman liitty- Ylöjärvelle Vihattulan suuntaan. Tesomankatua. män kehittämistä kaupunkiliittymäksi.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 36 |

Keskustan alue

Keskustan strategisen osayleiskaavan alue

Uudet alueet Muuttuvat ja tehostuvat alueet

KESKUSTA-ALUEIDEN KEHITTÄMINEN

Kaleva / Hakametsä Ydinkeskustan itäpuolella keskusta- vot huomioiden. Alueella puistojen ja Alueen tarkemmassa suunnittelus- maisen tiivis ja monipuolinen kaupun- virkistysalueiden riittävyys tulee var- sa olisi hyvä kiinnittää huomiota Her- kirakenne ulottuu Teiskontien ja Sam- mistaa täydentämisen yhteydessä. vannan valtaväylän estevaikutuksen monkadun ympäristöihin Kalevas- Sammonkadun itäpäässä on Haka- pienentämiseen. sa. Suurin osa alueesta on valtakun- metsän kehittyvä alue, jossa on vireil- nallisesti arvokasta kulttuuriympäris- lä lukuisia hankkeita, kuten Hakamet- töä. Aluetta on mahdollista täyden- sän jäähallin muuttaminen Sportti- tää raitiotien tullessa, ympäristön ar- kampus-sisäliikuntakeskukseksi.

PALVELUJEN SIJOITTAMINEN

Keskustan alueella ei ole varsinaista hyvinvointikeskusta, lassa on Tammelan lähitori ja Perheiden talo. Peurankallion vaan siellä toimii paljon sekä alueellisia että keskitettyjä lähitori toimii Pyynikillä. Kalevan alueelle on suunnitelmis- palveluita. Terveysasemia on keskustan länsiosassa Tipo- sa varauduttu lähitorin toteuttamiseen pitemmällä aika- tiellä, itäpuolella Tammelakeskuksessa, lisäksi käytetään välillä. Keskitettyjä julkisia vapaa-ajanpalveluja keskustan yksityisiä ostopalveluita. Kaupin alueelle tullaan perusta- alueella ovat Pyynikin ja Kalevan uimahallit ja Hakametsän maan oppimishyvinvointikeskus, jossa toimii terveysase- jäähalli, jota tulevaisuudessa kehitetään sisäliikuntakes- ma. Kirjastot sijaitsevat Metsossa ja Sampolassa. Tamme- kukseksi.

VIRKISTYSVERKOSTON KEHITTÄMINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖT JA TÄYDENTÄMINEN

Viher- ja virkistysverkoston kehittämisalueena on Useat valtakunnallisesti arvokkaiksi tai maisemalli- tunnistettu Kauppi-Niihaman laaja virkistysalue. Alueelle sesti ja kaupunkikuvallisesti huomioitaviksi tunnistetut on suotavaa laatia kokonaissuunnitelma, jossa eri toimin- kulttuuriympäristöt sijoittuvat yhdyskuntarakenteen muu- not sovitetaan yhteen virkistyskäytön ja ekologisen verkos- tosalueille tai niiden välittömään läheisyyteen. ton kanssa.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 37 |

ASUMISEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Kaleva, Teiskontien ja Hervannan Kaleva, Takojankatu valtaväylän liittymä Takojankadun etelänpuoleista vartta Teiskontien ympäristössä tutkittiin tutkitaan sekoittuneen kaupunkira- mahdollisuutta laajentaa keskusta- kenteen täydennyskohteena, johon maista rakennetta Hervannan val- voi sijoittua myös asumista. taväylän yli kansiratkaisun avulla. Kahden laaditun suunnitelmavaihto- ehdon pohjalta voidaan todeta, että alueen kaupunkimainen tiivistäminen on mahdollista. Alueelle on mahdollista sijoittaa monipuolisesti erilaisia toimintoja, kuten asumista ja laajene- vaa kampustoimintaa.

LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

Keskustan alueella maankäy- Raitiotielinjoista on osoitettu jo  Joukkoliikenteen vaihtopysäkki tön kehittäminen ja liikenneverkon suunnitteilla olevien Hervannan ja on osoitettu Kalevaan Sammonkadun toimivuus edellyttävät Kekkosentien- Taysin linjojen ohella jatkoyhteys Tay- itäpäähän. Teiskontien sekä Teiskontien-Kunto- silta Koilliskeskuksen kautta Kanga- Joukkoliikenteen laatukäytävinä kadun liittymiä parantavia ratkaisuja. salan Lamminrahkan ja Lentolan suuntaan sekä laajennus keskustasta kehitetään Hatanpään valtatietä, Kale- Uutena katuyhteytenä on esi- Hatanpään kautta Pirkkalan suun- vantietä, Sammonkatua ja Sammon tetty Rieväkatu Sammonkadun ja taan. valtatietä sekä Teiskontietä Hervan- Hervannan valtaväylän välillä. nan valtaväylän risteykseen saakka.

Keskustan strategisen osayleiskaavan alue

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 38 |

Koillinen alue

Uudet alueet Muuttuvat ja tehostuvat alueet

KESKUSTA-ALUEIDEN KEHITTÄMINEN

Koilliskeskus Koilliskeskuksen aluekeskuksessa ta. Alueen tarkemmassa suunnittelus- kaista sujuvat yhteydet virkistysalueil- keskustatoimintojen alue käsittää ny- sa olisi hyvä huomioida tarve valtatien le Kauppi-Niihamaan. Alueella kehite- kyiset kaupan suuryksikköalueet, vie- 9 estevaikutuksen pienentämiseen ja tään idän ja pohjoisen suuntia palvele- reisiä kerrostalokortteleja sekä valta- mahdollistaa keskustan laajenemi- vaa seudullista liityntäpysäköintiä rai- tien 9 länsipuolisia täydentyviä aluei- nen valtatien länsipuolelle sekä rat- tiotien jatkolinjan toteutuessa.

PALVELUJEN SIJOITTAMINEN

Koilliskeskuksessa on julkisten palvelujen hyvinvointikes- tila, neuvola ja kirjasto. Tulevaisuudessa alueen pohjois- kus, jossa sijaitsee terveysasema, hammashoitola, nuoriso- puolelle Nurmi-Sorilaan on suunnitteilla lähitori.

VIRKISTYSVERKOSTON KEHITTÄMINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖT JA TÄYDENTÄMINEN

Viher- ja virkistysverkoston kehittämisalueena on Arvokkaiksi tunnistetut kulttuuriympäristöt ja yh- tunnistettu Kauppi-Niihaman laaja virkistysalue. Alueelle dyskuntarakenteen muutosalueet sijoittuvat toisiaan leik- on hyvä laatia kokonaissuunnitelma, jossa eri toiminnot so- kaavasti Messukylän kaupunginosassa. vitetaan yhteen virkistyskäytön ja ekologisen verkoston kanssa. Koilliskeskuksen ympäristössä on tarve keskitetyille liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajanpalveluille. Tämä tarkoittaa uima- tai liikuntahallin rakentamisen tarvetta soveltuvalle paikalle. Uusia kaupunginosapuistoja tarvitaan tulevaisuudessa asuntorakentamisen myötä Ruotulan golf-kentän ja Ojalan alueille.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 39 |

ASUMISEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Koilliskeskuksen aluekeskus Ruotulan golf-kentän alue ja Pappilan täydennysalue Yleiskaavassa esitetään raitio- Teiskontien eteläpuoli Yleiskaavavarantoon sisältyy jo edel- tien laajennus Taysilta Koilliskeskuk- Nykyisen golf-kenttäalueen täyden- lisessä vuoden 1998 yleiskaavassa seen. Koilliskeskuksessa keskusta- nysrakentamista tutkittiin yhdessä osoitettu ja rakentumatta jäänyt asu- maisen rakenteen laajeneminen län- golf-toiminnan kehittämisen kans- misen täydennysalue. Alueen toteut- nen suuntaan esimerkiksi kansirat- sa. Kenttäalueen rakentaminen kyt- tamisedellytykset paranevat merkit- kaisun avulla antaa mahdollisuuden keytyy raitiotien jatkamiseen Taysil- tävästi, kun Kaukajärven ja Koilliskes- kytkeä valtatien 9 halkomaa aluetta ta Koilliskeskukseen, jolloin on mah- kuksen välistä liikenneverkkoa kehi- aiempaa yhtenäisemmäksi kokonai- dollista täydentää myös Teiskontien tetään kokonaisuutena. suudeksi. Asuntorakentamisella on vartta. Alue voi tukeutua sekä kes- tässä keskeinen alueen toimivuutta ja kustan että Koilliskeskuksen palvelui- hahmotettavuutta tukeva rooli. Väyli- hin. Alueen kehittämisessä keskeistä en kattamisen selvityksessä tutkittiin on sovittaa rakentaminen yhteen vir- myös alueen täydennysrakentamisen kistyskäytön ja ekologisten yhteyksi- potentiaalia, jonka arvioidaan tiiviisti en kanssa. rakentamalla olevan asumisen osalta jopa 600 000 k-m2.

LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Koilliskeskukseen suuntautu- Raitiotien ensimmäinen raken-  Koilliskeskuksessa tulisi varau- via valtateitä 9 ja 12 kehitetään moot- tamisvaihe yltää keskustasta Taysille. tua seudulliseen liityntäpysäköintiin. toriteinä. Sen lisäksi on osoitettu jatkoyhteys Taysilta Koilliskeskuksen kautta Kan- Joukkoliikenteen laatukäytävä- Alasjärven eritasoliittymän ke- gasalan Lamminrahkan ja Lentolan nä kehitetään Sammon valtatietä. hittäminen liittyy valtateiden 9 ja 12 suuntaan. parantamiseen. Liittymässä varaudutaan mm. uusien ramppien rakentamiseen. Valtatielle 9 rakennetaan uusi Tasanteen eritasoliittymä ja sen yhteydet Aitolahdentielle. Eritasoliitty- män toteuttamisen yhteydessä tulisi parantaa ympäröivien alueiden ekologisia ja virkistyksellisiä yhteyksiä Kauppi-Niihamaan esimerkiksi viher- kansiratkaisun avulla. Uusina katuyhteyksinä on osoitettu Ojala-Lamminrahkan alueen kokoojakadut sekä Yrittäjänkadun pohjois- ja eteläosat yhdistävä ka- tuosuus, johon varauduttiin jo edelli- sessä vuoden 1998 yleiskaavassa. Uusi tieliikenteen yhteystarve on osoitettu Ojalan pohjoisosaan. Sen sijainti tulisi ratkaista alueen tarkemmassa suunnittelussa, joka edellyttää ampumaradan siirtoa. Kaukajärven ja Koilliskeskuk- sen välisen alueen liikenneverkkoa tulisi tutkia kokonaisuutena, jotta voidaan löytää eri kulkumuotoja parhaiten palvelevat yhteydet ja parantaa aluekeskuksen saavutettavuutta.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 40 |

Kaakkoinen alue

Uudet alueet Muuttuvat ja tehostuvat alueet

KESKUSTA-ALUEIDEN KEHITTÄMINEN

Hervanta Kaukajärvi Hervannan aluekeskuksessa keskus- Kaakkois-Tampereella pienialaisena hittämistä. Lisää kehittämispotenti- tatoimintojen alue laajenee nykyises- keskustatoimintojen alueena on osoi- aalia tuottaa mahdollisuus toteuttaa tä Hervannan valtaväylän suuntaise- tettu Kaukajärven palvelukeskittymä valtatien 9 ylittävä kansiratkaisu, jo- na kaupunginosan pohjoiseen reu- Juvankadun pohjoispäässä. Alueen ka myös eheyttäisi Iidesjärven ja Kau- naan saakka. Laajennusalueesta jär- jo olemassa oleva palvelutarjonta ja kajärven välistä virkistysyhteyttä. Tä- jestetään suunnittelukilpailu, jonka edullinen sijainti yhdyskuntaraken- män laadullistavan elementin tulisi pohjalta aluetta asemakaavoitetaan. teessa tukevat sen monipuolista ke- toimia alueen kehittämisen näkyvänä lähtökohtana.

PALVELUJEN SIJOITTAMINEN

Julkisten palvelujen osalta Hervannassa toteutetaan ver- Kaukajärven palveluita kehitetään verkostomaisena lähi- kostoimaisen hyvinvointikeskuksen mallia, johon yhdis- torina. Kaukajärvellä on useita erilaisia yksityisiä urheilu- tyy myös Keinupuiston lähitori. Keskitettyjä julkisia va- halleja. Vuoreksen lähitori tulee sijoittumaan lähivuosina paa-ajanpalveluja Hervannassa ovat uimahalli ja jäähalli. Vuores-taloon.

VIRKISTYSVERKOSTON KEHITTÄMINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖT JA TÄYDENTÄMINEN

Viher- ja virkistysverkon kehittämistarve on tunnis- Arvokkaiksi tunnistetut kulttuuriympäristöt ja yh- tettu Kaukajärveltä valtatien 9 poikki länteen suuntautuvan dyskuntarakenteen muutosalueet sijoittuvat toisiaan leik- yhteyden osalta, joka on osa laajempaa Pyhäjärvelle saakka kaavasti Hervannan ja Kaukajärven kaupunginosissa. ulottuvaa viheraluekokonaisuutta. Alueelle tulisi laatia kokonaissuunnitelma, jossa eri toiminnot sovitetaan yhteen virkistyskäytön ja ekologisen verkoston kanssa. Uusi kaupunginosapuisto tarvitaan tulevaisuudessa asuntorakentamisen myötä Hervantajärven alueelle.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 41 |

ASUMISEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Kaukajärvi, keskusta Kaukajärvi, pohjoisranta Länsi-Hervanta Kaukajärven keskusta on 2000-lu- Yleiskaavaratkaisu mahdollistaa vi- Hervanta on Tampereen suurin lähiö- vulla kehittynyt voimakkaasti paikal- her- ja virkistysverkoston kehittämi- kaupunginosa ja sen keskusta ydin- listasoisena keskuksena. Kaukajär- sen sekä täydentävän rakentamisen keskustan jälkeen kehittynein ja mo- ven palvelukeskittymää ympäristöi- Kaukajärven pohjoisrannalla. Kanga- nipuolisin keskusta-alue. Yleiskaavan neen voidaan edelleen kehittää ny- salantien linjausta siirretään järven tavoitteena on tiivistää aluekeskuk- kyistä keskustamaisemmaksi alueek- länsipään kohdalla pohjoisemmak- sen ympärille sijoittuvia Länsi-Her- si täydentämällä väljästi rakennettuja si siten, että ranta-alueita vapautuu vannan kerrostalokortteleita sekä ko- tontteja ja mahdollistamalla kansirat- maankäyttöön asumista ja virkistys- hentaa julkisen ympäristön laatua ko- kaisun toteuttaminen. tä varten. ko kaupunginosassa.

LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Uutena seudullisena pääväy- Kaukajärven ja Koilliskeskuk-  Joukkoliikenteen vaihtopysäk- länä on osoitettu maakuntakaavaeh- sen välisen alueen liikenneverkkoa kejä on osoitettu Hervantaan ja Kau- dotuksen mukainen Ruskonkehän tulisi tutkia kokonaisuutena, jotta voi- kajärvelle. jatke Hervannan eteläosasta Kanga- daan löytää eri kulkumuotoja parhai- Joukkoliikenteen laatukäytävä- salan Lentolan suuntaan. ten palvelevat yhteydet ja parantaa nä kehitetään Juvankatua Kaukajär- aluekeskuksen saavutettavuutta. Kehitettävänä katuna on osoi- ven keskusta-alueella. tettu Kangasalantie Yrittäjänkadun ja Raitiotien ensimmäinen vaihe

Vehmaistenkadun väliseltä osuudelta, yltää keskustasta Hervantaan. Sen li- jota pyritään siirtämään pohjoisem- säksi on osoitettu laajennus keskus- maksi mahdollistaen uusia asumisen tasta Hatanpään ja Lakalaivan kautta ja virkistyksen alueita rannan tuntu- Vuorekseen. maan.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 42 |

Eteläinen alue

Uudet alueet Muuttuvat ja tehostuvat alueet

KESKUSTA-ALUEIDEN KEHITTÄMINEN

Hatanpää paikka-alueena. Alueen kehittäminen seksi ympäristöksi edellyttää laajoilta Etelän suunnassa ydinkeskustan laa- edellyttää uusien liikenneyhteyksien osin asemakaavojen käyttötarkoitus- jentumisalueita ovat Viinikan jäteve- toteuttamista sekä osittain nykyisten muuttamista, minkä vuoksi alue- denpuhdistamon alue sekä osa Ha- ten ratapihatoimintojen väistymistä. kokonaisuuksien osoittaminen raken- tanpäästä. Alueiden kehittämisen en- Alueella tulisi kehittää seudullista lii- nuskieltoalueiksi on perusteltua. tyntäpysäköintiä raitiotien laajennuk- sisijaisena tavoitteena on kytkeä ne Turtola set huomioiden. osaksi keskustan kestävän liikkumi- Etelä-Tampereella uutena pienialai- sen kokonaisuutta. Lakalaiva / uusi aluekeskus sena keskustatoimintojen alueena on Lakalaiva / radanvarsi Lakalaivan eteläosaa valtatien etelä- osoitettu Turtola. Alueen sijainti rai- Etelä-Tampereella uutena aluekes- puolella kehitetään asumiseen ja pal- tiotielinjan varrella mahdollistaa sen kuksena on osoitettu Lakalaivan alue, veluihin painottuen. Yhteydet keskus- keskustamaisen kehittämisen asumi- joka ulottuu Rautaharkon ja Ran- ta-alueen pohjoisosaan valtatien yli sen, työpaikkojen ja kaupan alueena. taperkiön eteläosiin saakka. Alueen esimerkiksi kansiratkaisulla sekä Ha- Alueelle sijoittuu raitiotien ja itä-län- pohjoisosaa rautatien molemmin tanpään keskitettyihin terveyspalve- sisuuntaisten joukkoliikennelinjojen puolin kehitetään uuteen henkilölii- luihin ovat kehittämisessä keskeisiä. risteyskohta, johon on mahdollista kenteen asemaan tukeutuvana työ- Alueen muuntuminen keskustamai- muodostaa merkittävä vaihtopysäkki.

PALVELUJEN SIJOITTAMINEN

Lakalaivaan rakennetaan kokonaan uusi aluekeskus. Alue- syydessä Sarviksella sijaitsee paljon keskitettyjä palveluita. keskukseen sijoittuu Peltolammin hyvinvointikeskus, johon Härmälän Kuuselakeskuksessa sijaitsee lähitori. Turtolan sijoittuu koulu, päiväkoti, nuorisotila, neuvola, kirjasto sekä keskusta-alueelle ei tule julkisia palveluja, vaan sitä kehi- matalan kynnyksen palveluita. Eteläisen alueen terveyspal- tetään yksityisten palvelujen ja työpaikkojen ympäristönä. velut sijaitsevat Hatanpään sairaalan alueella. Sen lähei-

VIRKISTYSVERKOSTON KEHITTÄMINEN

Viher- ja virkistysverkon kehittämistarve on tunnis- Uusia kaupunginosapuistoja tarvitaan tulevaisuu- tettu Viinikanlahden ja Iidesjärven välisen yhteyden osalta, dessa asuntorakentamisen myötä Lakalaivan aluekeskuk- joka on osa laajempaa Pyhäjärveltä Kaukajärvelle saakka seen sekä järjestelyratapihan ja Turtolan alueille. ulottuvaa viheraluekokonaisuutta. Alueelle tulee laatia kokonaissuunnitelma, jossa eri toiminnot sovitetaan yhteen KULTTUURIYMPÄRISTÖT JA TÄYDENTÄMINEN virkistyskäytön ja ekologisen verkoston kanssa. Arvokkaiksi tunnistetut kulttuuriympäristöt ja yh- Lakalaivan ympäristössä on tarve keskitetyille liikun- dyskuntarakenteen muutosalueet sijoittuvat toisiaan leik- ta-, urheilu- ja vapaa-ajanpalveluille. Tämä tarkoittaa ui- kaavasti Hatanpään, Rautaharkon ja Peltolammin kaupun- ma- tai liikuntahallin rakentamisen tarvetta soveltuvalle ginosissa. paikalle.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 43 |

ASUMISEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Lakalaivan aluekeskus ja työpaikkarakentamista. Alueen ke- alueen kaupunkimaisuuden ja viihtyi- Lakalaivaan tavoitellaan uut- hittämiseen kytkeytyy laajasti myös syyden kannalta. ta eteläistä aluekeskusta ja käyttö- Rantaperkiön ja Messukeskuksen tarkoitusten monipuolistumista salli- ympäristöjen uudistuminen. Härmälän leirintäalue malla muutokset toimipaikka-aluees- Härmälän leirintäalueen siirtyessä on ta asuntoja palvelurakentamiseen. Turtola mahdollista sijoittaa asuntorakenta- Aluekeskuksen kehittäminen edistää Keskusta-alueeksi osoitetun Turtolan mista Pyhäjärven rannan tuntumaan elinvoimaisuutta Peltolammin ja Mul- market-alueen väljää maankäyttöä sekä samanaikaisesti kehittää ranta- tisillan alueilla, joiden täydentämistä voidaan tehostaa tiivistävällä palvelu- reittiä. rajoittavat lentomelualueet. ja asuntorakentamisella. Lisäksi Her- vannan valtaväylän kattamisratkai- Hallilan eteläpuoli Järjestelyratapihan alue su on mahdollinen. Alueella on edel- Hallilan eteläpuolelle on mahdollista Etelä-Tampereella kaupunkirakenne lytykset muodostua joukkoliikenteen sijoittaa pientalotyyppistä asuntora- uudistuu merkittävästi noin 60 heh- solmukohdaksi, jota voidaan kehit- kentamista osaksi alueen hienopiir- taarin laajuisen ratapiha-alueen va- tää sekä elinkeinoelämän että asumi- teistä maastoa. Alueen kehittämises- pautuessa muuhun maankäyttöön. sen kohteena. Asuntorakentamisen sä keskeistä on rakentamisen ja rik- Tämä mahdollistaa tuhansia uusia toteuttamistapa on keskeinen tekijä kaiden luontoarvojen yhteensovitta- asuntoja sekä monipuolista palvelu- minen.

LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

Valtatien 3 osuudella Lakalai- Lakalaivaan on osoitettu uusi  Joukkoliikenteen vaihtopysäk- va-Sarankulma varaudutaan kolman-  henkilöjunaliikenteen asema, kejä on osoitettu Partolaan ja Vihiojal- sien kaistojen rakentamiseen moot- jonka ympäristöä tulisi kehittää rau- le sekä ensimmäisen vaiheen raitio- toritielle. tatie-, raitiotie- ja bussiliikenteen yh- tielinjan varrelle Turtolaan. Etelän liittymistä Lahdenpe- distävänä seudullisen liityntäpysä- Joukkoliikenteen laatukäytävi- ränkadun ja Turtolan liittymiä kehite- köinnin paikkana. nä kehitetään Hatanpään valtatietä ja tään liikenteen sujuvuuden ja turvalli- Nuolialantietä. suuden parantamiseksi. Uusia tieliikenteen yhteystarpeita on osoitettu Lakalaivan aluekeskukseen Ilmailunkadun, uuden ju- na-aseman ja Lempääläntien välille, uudelle asuinalueelle Hallilan etelä- puolelle sekä ratapihan pohjoisosan poikki. Uusina katuyhteyksinä on osoitettu Pärrinmaan teollisuusalueen kokoojakatu sekä Lempääläntien uuteen linjaukseen kytkeytyvät katuosuudet Lakalaivassa. Vuoreksen, Lahdesjärven, La- kalaivan ja Nirvan välisen alueen liikenneverkkoa tulisi tutkia kokonaisuutena, jotta voidaan löytää eri kulkumuotoja parhaiten palvelevat yhteydet alueiden välille. Lempääläntietä kehitetään La- kalaivassa siten, että nykyinen linjaus jää aluekeskuksen sisään ja sen kier- tävä liikenne ohjataan lähemmäksi valtatietä. Raitiotien laajennukset on osoitettu Nuolialantietä Pirkkalan suuntaan sekä keskustasta Hatan- pään ja Lakalaivan kautta Vuorekseen.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 44 |

Yleiskaavan ohjaus- ja oikeusvaikutukset

Tampereen kantakaupungin yleiskaava Vuoreksen, Myllypuron, Kauppi-Nii- voidaan käyttää MRL 72 §:n mukaisesti 2040 käsittää pääosan Tampereen taaja- haman, Iidesjärven, Ojalan, Lahdesjär- rakentamisen ohjaamiseen. ma-alueesta lukuun ottamatta ydinkes- ven ja Hervantajärven osayleiskaavojen Tampereen kantakaupungin aluees- kustaa ja Kämmenniemeä. Keskustassa osa-aluemerkintöjä on siirretty Kanta- ta valtaosa on asemakaavoitettu. MRL:n on hyväksytty strateginen osayleiskaava kaupungin yleiskaavaan 2040. mukaan yleiskaava ei ole voimassa ase- 18.1.2016, Kämmenniemi sijaitsee etääl- Kantakaupungin yleiskaava on oike- makaavoitetulla alueella vaan toimii oh- lä Tampereen päätaajamasta. usvaikutteinen karttojen 1-4 merkintö- jeena laadittaessa tai muutettaessa ase- Kantakaupungin yleiskaava 2040 jen ja määräysten osalta. Yleiskaavalla makaavaa. Yleiskaavan käyttötarkoitus- korvaa kantakaupungissa voimassa ole- on MRL 42 §:n mukaiset oikeusvaikutuk- alueilla voidaan sallia käyttötarkoituk- vat yleiskaavat: Kantakaupungin yleis- set. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja sesta poikkeavaa rakentamista, mikäli kaava (1988), Kantakaupungin yleis- muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyt- siitä ei aiheudu haittaa alueen pääasialli- kaava (1998), Vuoreksen OYK (2003), täessä muutoin toimenpiteisiin alueiden selle käyttötarkoitukselle. Yleiskaava oh- Koilliskeskuksen OYK (2004), Kaup- käytön järjestämiseksi. Yleiskaavan rat- jaa asemakaavoitusta, kun asemakaavoja pi-Niihaman OYK (1989), Kauppi-Niiha- kaisut, kohdemerkinnät, aluevaraukset- ryhdytään muuttamaan. man OYK (2008), Pyynikin OYK (1991), ja rajaukset täsmentyvät ja tarkentuvat Kaavaselostuksen ”Kaavamääräykset Santalahden OYK (2006), Lielahden OYK yleiskaavaa tarkempien suunnitelmien ja soveltaminen” -kohdassa on kuvattu (2006), Myllypuron OYK (2008), Nie- yhteydessä tehtäviin tarkempiin sel- kaavamääräysten tulkinta. Kaavan vai- menrannan OYK (2009), Kalevanrinteen vityksiin ja vaikutusten arviointeihin. kutusarviointi perustuu kaavamääräys- OYK (2011), Lahdesjärven OYK (1990), Yleiskaavan alueella rakentaminen edel- ten suunnitteluohjeessa tavoiteltuun Lahdesjärven OYK (2010), Hervantajär- lyttää pääsääntöisesti asemakaavaa. maankäyttöratkaisuun. Selostuksella on ven OYK (2011), Iidesjärven OYK (2014) Yleiskaavan RA ja R -alueilla yleiskaavaa merkitystä kaavan sisällön tulkinnassa. sekä Ojalan OYK (2015).

Kantakaupungin yleiskaava 2040 korvaa kantakaupungissa voimassa olevat yleiskaavat.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 45 |

Ranta-alueiden loma-asutusta koskevien MRL 73 § sisältövaatimusten huomioiminen

Yleiskaavan R- ja RA-alueet ovat ra- ei ole ryhtynyt yleiskaavan toteuttami- Tampereen kaupungin 1.10.2014 kennettuja, yksityisten käytössä olevia seen lunastamalla ranta-alueiden yksi- voimaan tulleen rakennusjärjestyksen § lomarakennuspaikkoja. Yleiskaavarat- tyisiä tiloja, alueet ovat voineet kehittyä 9 mukaan rakennuksen sijainnin raken- kaisun lähtökohta on maanomistajien vähitellen pysyväluonteisiksi lomara- nuspaikalla ja etäisyyden rantaviivasta tasapuolinen kohtelu kantakaupungin kennuspaikoiksi. Rakennuspaikoille on tulee olla sellainen, että rantamaiseman eri järvillä. Kaavaa varten on laadittu näin ollen vakiintunut loma-asumiskäyt- luonnonmukaisuus säilyy. Rakennusta selvitys kantakaupungin ranta-alueiden tö. Uusia lomarakennuspaikkojen muo- ei saa rakentaa tulvavesirajan alapuo- kaavatilanteesta sekä maankäytöstä ja dostamista ei ole puollettu. lelle. Rakennuksen etäisyyden keskive- -omistuksesta. Ranta-alueita koskevia Käynnissä olevassa yleiskaavatyös- denkorkeuden mukaisesta rantaviivasta linjauksia on kantakaupungin osalla sä on tarkasteltu erityisesti niitä ran- tulee olla vähintään 30 metriä. Saunara- voimassa yhteensä viidessä eri aikoina ta-alueita, joilla voimassa oleva kaava ei kennuksen, jonka kerrosala on enintään hyväksytyssä yleiskaavassa: Kantakau- ole toteutunut. Toteutumattomuus joh- 25 neliömetriä, saa rakentaa edellä mai- pungin yleiskaava (hyv. 1998), Vuorek- tuu pääosin siitä, että voimassa olevis- nittua metrimäärää lähemmäksi. Etäi- sen osayleiskaava (hyv. 2003), Kaup- sa kaavoissa virkistysalueeksi varattuja syyden rantaviivasta tulee kuitenkin olla pi-Niihaman osayleiskaava (hyv. 2008), yksityisiä kiinteistöjä ei ole lunastettu vähintään 15 metriä. Mikäli kerrosalat Lahdesjärven osayleiskaava (hyv. 2010) kaavan mukaiseen käyttöön. Selvitystä rakennetaan yhteen samaan kokonai- sekä Hervantajärven osayleiskaava (hyv. varten tehty laskennallinen arvio vir- suuteen, etäisyyden rantaviivasta tulee 2011). Kantakaupungin yleiskaavassa kistysalueiksi jo kaavoittelujen yksityis- olla suurempi kuin 30 metriä huomioi- 2040 on mukana kaikkien voimassa ole- ten alueiden lunastamiskustannuksista den rakennuspaikan maaston muodot vien yleiskaava-alueiden ranta-alueet, on jopa 17 M€. Korkeiksi nousevien ja peitteisyys. Lisäksi rakennusjärjes- mistä syystä eri aikoina tehtyjen linjaus- lunastuskustannusten vuoksi yleiskaa- tyksen 32 § mukaan rakentamisessa on ten vaikutuksia maanomistajien tasa- vaan on tarkoituksenmukaista tarkistaa otettava huomioon maaperän radonpi- puoliseen kohteluun mutta myös kaavo- yhdyskuntarakenteen kannalta välttä- toisuus koko kantakaupunginalueella. jen toteuttamisen vaikutuksia kaupun- mättömien virkistysalueiden varaukset. Yleiskaavan rakennuspaikoille on gille on arvioitu. Yleiskaavaratkaisu toteuttaa maakun- yleiskaavassa osoitettu rakennusoikeus, Päätöksenteossa on vuodesta 2008 takaavan määräystä: Taajamien raken- 10 % rakennuspaikan pinta-alasta tai alkaen sovellettu ranta-alueilla yksityis- tamattomat ranta-alueet tulee säilyttää enintään 170 k-m2. Koska kaikilla kaavan tä maanomistusta huomioivaa linjausta, pääsääntöisesti rakentamattomina ja rakennuspaikoilla on jo käyttötarkoituk- mistä syystä maanomistajien tasaver- varata yksityiskohtaisemmassa kaa- sen mukaista rakentamista ja rakennus- taisen kohtelun vaatimus on tullut esille voituksessa yleiseen virkistyskäyttöön. paikoilla on vakiintuneet pihajärjestelyt, maanomistajilta, joiden tilojen osalla on Yleiskaavassa rakentamiseen varatut yleiskaavaratkaisun lähtökohtana on voimassa ennen vuotta 2008 hyväksytty ranta-alueet on jo varattu rakentamis- olemassa olevan tilanteen kehittäminen. yleiskaava. käyttöön, vapaat rannat on osoitettu vir- Uudisrakentamista koskevaa suunnit- Selvityksessä on tutkittu kaikki ran- kistysalueiksi. teluvaraa on käytännössä vähän ja se ta-alueet kaavatilanteen ja maanomis- Rakentamisen sopeutuminen ympä- edellyttää tapauskohtaisesti myös pur- tukset osalta. Rakennettuja lomaraken- ristöön R- ja RA -alueilla ratkaistaan ra- kamisluvan saamista. Käytännössä yleis- nuspaikkojen toteutuminen on todettu kennusluvan yhteydessä. Yleiskaavarat- kaavassa ei ole tarkoituksenmukaista rakennusvalvonnan rakennustietokan- kaisun tavoitteena on ollut hallinnon su- osoittaa rakennusjärjestyksen ohjeistus- nan ja kantakartan pohjalta. Kaupunki ei juvuuden parantaminen. Rakennusluvan ta tarkempia suunnittelumääräyksiä. ole lunastanut minkään kaavan alueelta mahdollistaminen yleiskaavan pohjalta Rakentamisen sijoittuessa lähelle virkistysalueiksi kaavassa osoitettuja yksinkertaistaa rakentajien asian käsit- asemakaavoitettuja alueita rakenta- tiloja, ainoastaan on käytetty etuostoa telyn yhteen vaiheeseen ja kohdistaa ra- misen ohjaamisessa voidaan soveltaa silloin kun siihen on ollut edellytykset. kentamista koskevan ohjauksen käytän- lisäksi rakennusjärjestyksen 11 § Ra- Poikkeamisluvan varaisia rakennuslupia nöllisiin tapauskohtaisiin kysymyksiin. kennuksen sopeutuminen tontille ja on myönnetty vähäiseen laajentamiseen Rakentamisen ohjauksella poikkeamis- ympäristöön sekä kaupunkikuvalliset myös osayleiskaavojen virkistysalueiksi menettelyn kautta ei ole lopputuloksen vaatimukset. varatuille ranta-alueille. Koska kaupunki kannalta merkitystä.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 46 |

Luonto- ja maisemaselvitysten osal- Rakennusjärjestyksen 34 § mukai- kokoomaputkistot tulee sijoittaa vähin- ta ranta-alueiden ratkaisu perustuu käy- sesti eteläisen kantakaupungin arsee- tään puoli metriä keskimääräisen vuo- tössä olevien pohjakartta- ja paikkatie- ni- ja luoridiriskialueilla alueella vesi- tuisen ylivesitason (MHW) yläpuolelle. toaineistojen hyödyntämiseen. Kaavas- huolto on järjestettävä siten, ettei siitä Puhdistettuakaan jätevettä ei saa johtaa sa R- ja RA -alueiksi varatuilla alueille aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle. suoraan vesistöön. ei sijoitu luonnonsuojelualueita, Tam- Vesihuollon järjestämisestä on säädet- Alueita koskevaa mahdollista uu- pereen kaupungin luonnonsuojeluohjel- ty 1.7.2013 voimaan tulleissa Tampe- distavaa rakentamista ohjataan raken- man kohteita tai alueita, Natura-aluei- reen ympäristönsuojelumääräyksissä. nuslupien yhteydessä, lähiympäristön ta eikä pohjavesialueita. Ranta-alueita Talousjätevesien käsittely vesihuolto- huomioimiseen liittyvät kysymykset on ei myöskään ole rajattu ekologisten tai laitoksen toiminta-alueen ulkopuolella jo ratkaistu olemassa olevan rakentami- maisemallisten arvoalueiden joukkoon. säädetään § 5. Määräyksen mukaan ran- sen yhteydessä. Rakentamattomat ran- Näin ollen luonnon ja maiseman kan- tavyöhykkeellä käymäläjätevesien joh- ta-alueet on osoitettu kantakaupungin nalta kaavassa rakentamiseen osoitetut taminen maaperään on kiellettyä. Ran- yleiskaavassa virkistyskäyttöön. alueet soveltuvat nykyiseen maankäyt- tavyöhykkeellä jätevesien imeytys- ja töön hyvin.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 47 |

Kaavamääräykset ja soveltaminen

Yleiskaavakartat 1 - 4 esitetään A3 koossa, mittakaavassa n. 1:60 000. Yleiskaavan pohjakartta on yleistetty kuvaus kantakaupungin liikenneverkosta ja rakennetuista alueista.

Kartta 1 - Yhdyskuntarakenne

YLEISMÄÄRÄYKSET: KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Yleiskaavan käyttötarkoitusalueilla voidaan sallia käyttö- Alue varataan julkisille ja yksityisille palveluille, tarkoituksesta poikkeavaa rakentamista, mikäli siitä ei ai- työpaikkatoiminnoille ja keskustaympäristöön soveltuvalle heudu haittaa alueen pääasialliselle käyttötarkoitukselle. asumiselle sekä monipuolisesti virkistyksen, vapaa-ajan ja Asemakaavoitusta ja muuta alueidenkäytön suunnittelua kaupunkikulttuurin toiminnoille. Alueen täydennysraken- ohjataan yleiskaavan kartoilla 1 - 4. tamisen tulee edistää toimintojen monipuolisuutta sekä Yleiskaavan RA ja R -alueilla yleiskaavaa voidaan käyttää kestävän ja omaleimaisen kaupunkiympäristön muodos- MRL 72 §:n mukaisesti rakentamisen ohjaamiseen. Muilla tumista. Rakennusten julkiseen kaupunkitilaan avautuvat alueilla rakentaminen edellyttää pääsääntöisesti asema- maantasokerrosten tilat on osoitettava pääsääntöisesti kaavaa. liike- ja toimitiloiksi. Suuryksikköjen tulee tukeutua joukkoliikenteen runkolinjastoon ja niiden maantasokerrosten tu- Rakennettaessa yli 50 metriä korkeita tuulivoimaloita tulee lee avautua katutilaan. Ydinkeskustan osalta ei seudullista pyytää erillinen lausunto Puolustusvoimilta. vähittäiskauppaa ole mitoitettu. Seudullisen vähittäiskaupan suuryksiköiden alarajat ovat Tonteilla maantasoa ei pääsääntöisesti voida osoittaa pysä- paljon tilaa vaativan kaupan osalta 15 000 k-m², keskusta- köintiin ja liikennealueiksi. Keskusta-alueiden liikenneym- hakuisen vähittäiskaupan osalta 10 000 k-m² ja päivittäis- päristöjä tulee kehittää kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkolii- tavarakaupan osalta 5 000 k-m². kenteen toimintaedellytysten ehdoilla. Alueilta tulee varata Keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle ei saa sijoittaa riittävästi tilaa julkiselle kaupunkitilalle sekä parannettava yli 3 000 k-m² suuruisia päivittäistavarakaupan suuryksi- alueen yhteyksiä ulkopuolisille virkistysalueille. Alueen köitä tai yli 2 000 k-m² suuruisia keskustahakuisen erikois- suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympäris- tavarakaupan suuryksiköitä. tön arvoihin. Merkinnän kuvaus: Merkinnän kuvaus: Käyttötarkoitusaluemerkinnöillä on osoitettu alueiden maan- Merkinnällä on osoitettu Tampereen ydinkeskusta ja sen mah- käyttötavoite asemakaavan muutoksille. Pääkäyttötarkoituk- dollinen laajentumisalue, aluekeskusten alueet ja muut kanta- sen kanssa ristiriidassa olevia asemakaavoja tulisi tarkistaa kaupungin alueet, joille tavoitellaan keskustamaista rakenteen ensisijaisesti yleiskaavan pääkäyttötarkoituksen mukaiseksi. tiiveyttä ja toimintojen monipuolisuutta. Alueita tulisi kehittää Muussa tapauksessa asemakaavassa on osoitettava, että toi- kaupunkikuvallisista ja -tilallisista lähtökohdista. Asemakaa- minnasta ei aiheudu haittaa alueen pääasialliselle käytölle. vojen muutoksen yhteydessä tulisi tukea keskustamaisen jul- Asemakaavaa laadittaessa on huomioitava kaavakarttojen 1-4 kisen kaupunkitilan muodostumista tonttien maantason ja merkinnät ja määräykset. rakennusten alimpien kerrosten ratkaisuilla. Yleiskaavassa loma-asumiseen ja yhteisöjen loma-asumiseen Asuntorakentamisessa tulisi ottaa huomioon ympäristön häi- on osoitettu olemassa olevia ja rakennettuja rantaan rajautu- riöistä johtuvat haitat sekä turvattava pääsy virkistysalueille. via kiinteistöjä, joille voidaan myöntää rakennuslupa suoraan Alueelle tulisi toteutustavasta riippumatta sijoittaa julkisia yleiskaavan pohjalta ja joille ei laadita asemakaavaa. Muualla ulko- ja sisäoleskelutiloja sekä varmistettava houkuttelevien, edellytetään asemakaavaa tai suunnittelutarveratkaisua en- viihtyisien ja esteettömien yhteyksien muodostuminen kestä- nen rakennusluvan myöntämistä. vien liikkumismuotojen käyttäjille. Alueen asemakaavoitettu- Tuulivoimalan korkeudella yli 50 metriä tarkoitetaan korkeut- ja puistoja ja virkistysalueita ei ole tarkoitettu täydennysra- ta maanpinnasta. kentamiseen. Alueella virkistysalueeksi asemakaavoitettujen alueiden riittävyys ja laadullinen kehittäminen tulisi varmis- Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta taa mahdollisen täydennysrakentamisen yhteydessä. myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan keskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Keskustoissa kaupan suuryksiköt tulisi integroida sekoittu- Samanlainen tulkinta koskee myös seudullisesti merkitykselli- neeseen rakenteeseen ja on suositeltavaa yhdistää niihin mm. siä vähittäiskaupan suuryksikköjä. asuin- ja toimistorakentamista. Suuryksiköiden tulisi muodostaa, kuten muidenkin keskusta-alueen rakennuksien, jalankul- kijan mittakaavaista kaupunkimaista katutilaa, jolloin pysä- köintiratkaisujen tulisi olla rakenteellisia.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 48 |

Kaleva Nykyisen ydinkeskustan itäpuolella keskustan tiiveys ja moni- Kaleva-Hakametsä puolisuus ulottuu Teiskontien ja Sammonkadun ympäristöi- hin. Kalevan aluetta tulisi täydentää raitiotien rakentamisen myötä. Suuri osa alueesta on valtakunnallisesti arvokasta kult- tuuriympäristöä ja täydentämisen suhde kulttuuriarvoihin on huomioitava suunnittelussa.

Kaleva

Tesoma Läntisellä alueella keskusta-alueeksi on osoitettu Tesoman aluekeskus. Tesoman keskustassa on jo uudistustyö käynnissä keskeisten korttelien osalta. Pitkällä aikavälillä täydentävää rakentamista tulisi lisätä keskustan etelä- ja länsipuolelle mm. käyttötarkoituksen muutosten myötä. Keskustatoimintojen alue jatkuu laajentuvana keskustana Tesomalta itään kohti Lielahden aluekeskusta radan molemmin puolin.

Tesoma Hatanpää Etelän suunnassa ydinkeskustan laajentumisen alueita ovat Viinikan jätevedenpuhdistamon alue sekä osa Hatanpään alueesta. Alueiden kehittämisen ensisijaisena tavoitteena on liittää alueet osaksi keskustan kestävän liikkumisen kokonaisuutta. Hatanpää

Hervanta Kaakkoisella alueella keskusta-alueeksi on osoitettu Hervan- nan aluekeskus. Keskusta-aluetta täydennetään monipuolisella rakenteella ja laajennetaan Hervannan valtaväylän suuntai- sena kaupunginosan pohjoiseen reunaan saakka. Pohjoisosan alueesta järjestetään suunnittelukilpailu, jonka pohjalta aluetta asemakaavoitetaan. Hervanta c-1 TÄYDENTYVÄ KESKUSTA Aluetta kehitetään täydennettävänä keskustatoimintojen alueena. Täydentämisen tulee edistää toimintojen monipuolisuutta ja keskustojen elinvoimaisuutta. Suuryksikkö- jen enimmäismitoitus on Hervannassa 70 000 k-m² ja Teso- malla 30 000 k-m². Kaukajärven keskusta-aluetta koskevat maakuntakaavan taajamatoimintojen kaupan mitoitukset. Vähittäiskaupan kerrosalan enimmäismitoitus Kalevassa on 70 000 k-m². Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Kaleva-Hakametsän keskusta-alue, Tesoman ja Hervannan aluekeskukset ja Kaukajärven paikalliskeskus, joissa keskustamainen rakenne on jo toteutunut tai toteutuu uusien asemakaavojen toteuttamisen myötä. Tar- Kaukajärvi kemmassa suunnittelussa on tavoitteina vahvistaa alueiden Kaakkoisella Tampereella pienialaisena keskusta-alueena on monipuolisia toimintoja ja turvata keskustan ydinalueella asu- osoitettu Kaukajärven palvelujen keskittymä Juvankadun poh- kasmäärän ja palvelujen säilyminen. joispäässä. Jo olevan palvelutarjonnan lisäksi alueen sijainti yhdyskuntarakenteessa tukee Kaukajärven edelleen kehittämistä Kaleva-Hakametsä käyttötarkoitukseltaan monipuolisena palvelujen mutta myös Sammonkadun päätteenä oleva Hakametsä on uusi kehitty- asumisen ja työpaikkojen alueena. Kaukajärven keskustan ke- vä alue. Alueella on vireillä lukuisia asumisen ja kaupan pal- hittämiselle suuri potentiaali on niin ikään valtatie 9:n ylittävä veluiden hankkeita, joita raitiotien tulo alueelle vahvistaa. kansi, jota kautta keskustan läpi voidaan ohjata Iidesjärven ja Hakametsän jäähallia ympäristöineen ollaan muuttamassa Kaukajärven yhdistävä puistoverkosto. Tämän laadullistavan sisäliikunnan keskukseksi ”Sporttikampus” -hankkeen avulla. elementin tulisi olla keskustan kehittämisessä näkyvä lähtö- Kalevan ja Hakametsän alueiden tarkemmassa suunnittelussa kohta, jota myös asuntorakentamisen keinoin jäsennetään. tulisi kiinnittää huomiota Hervannan valtaväylän estevaiku- Maakuntakaavan mukaisesti alueelle ei saa sijoittaa seudulli- tuksen pienentämiseen.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 49 |

sesti merkittävää vähittäiskauppaa. Paljon tilaa vaativan kauka. Aluekeskuksen pohjoista osaa rautatien molemmin puolin pan yläraja on 15 000 k-m², keskustahakuisen vähittäiskaupan tulisi kehittää tulevaisuudessa henkilöliikenteen asemaan ja 10 000 k-m² ja päivittäistavarakaupan 5 000 k-m². valtatiehen tukeutuvana työpaikkojen alueena. Alueen kehit- täminen edellyttää uusia liikenteen yhteyksiä sekä osittain ny- Kaukajärvi kyisten toimintojen väistymistä alueelta. Toimintojen kehittä- mistä rajoittaa Rautaharkossa sijaitsevan tuloratapiha-alueen laajuus ja toiminnot. Alueella tulisi kehittää junaliikenteen ja raitiotien tulevaisuuden laajennukset huomioivaa seudullista liityntäpysäköintiä. Lakalaiva, radanvarsi

c-2 UUDISTUVA KESKUSTA Aluetta kehitetään uudelleen rakennettavana keskustatoimintojen alueena. Tarkemmassa suunnittelussa sovitetaan yhteen toimintojen monipuolisuus, keskustamainen liiken- neympäristö ja alueille kehitettävät viheryhteydet. Suuryk- sikköjen enimmäismitoitus on Lielahdessa 80 000 k-m², La- Lakalaiva, aluekeskus kalaivassa 45 000 k-m² ja Koilliskeskuksessa 55 000 k-m². Lakalaivan aluekeskuksen eteläinen osa sijoittuu VT:n 3 ete- Vähittäiskaupan kerrosalan enimmäismitoitus Turtolassa läpuolelle. Näiden kahden eri puolille valtatietä sijoittuvan on 35 000 k-m2. Rautaharkko-Lakalaivan keskustatoimin- keskusta-alueen välinen sujuva yhteys valtatien yli esimerkiksi tojen alueen toteutus tulee suunnitella ja vaiheistaa siten, kansiratkaisulla tulisi ottaa huomioon tarkemmassa suunnit- ettei vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelystä tavara- telussa. Aluekeskuksen toiminnoissa painottuvat asuminen liikenteen järjestelyratapihalla aiheudu merkittävää haittaa sekä julkiset ja kaupalliset palvelut. Eteläisen alueen terveys- tai vaaraa alueelle. palvelut sijaitsevat Hatanpään sairaalan alueella, joten yhteydet sinne ovat tärkeät. Yleiskaavan tavoite edellyttää suurelta Merkinnän kuvaus: osin alueen asemakaavojen käyttötarkoituksen muuttamista, Merkinnällä on osoitettu Lielahden, Lakalaivan ja Koilliskes- mistä syystä aluekokonaisuuksien osoittaminen rakennuskiel- kuksen aluekeskukset sekä Turtolan uusi keskusta-alue. Alueil- toalueiksi olisi perusteltua. ta puuttuu keskustamainen ympäristö ja rakenne. Keskustojen kehittämiseksi on tarpeen rakentaa uudelleen laajoja alueita. Lakalaiva, aluekeskus Alueiden kehittämistä tulisi ohjata voimakkaasti kaavallisin ja maapoliittisin keinoin, mm. rakennuskielloin ja kaupungin maanhankinnalla. Käyttötarkoitukseltaan muuttuvien alueiden toteutumiseksi nykyisiä tonttitehokkuuksia voidaan lisätä.

Lielahti, Hiedanranta Läntisellä alueella keskusta-alueeksi on osoitettu Lielahden aluekeskus, jota kehitetään voimakkaasti Hiedanrannan alueen suunnittelukilpailun pohjalta. Lielahden aluekeskus on toistaiseksi ollut kaupallinen keskus, josta on puuttunut asukkaat. Julkiset palvelut sijaitsevat Lielahtikeskuksessa. Hiedanrannan rakentumisen myötä julkisille palveluille voidaan löytää myös uusia sijainteja. Vanhan tehdasalueen kulttuuriympäristöstä tulee alueen identiteetin perusta. Aluetta kehitetään raitiotien Turtola myötä seudullisen liityntäpysäköinnin alueena. Eteläisellä alueella on osoitettu uusi keskusta-alue Turtolaan. Alueen sijainti uuden raitiotien varrella mahdollistaa sen ke- Lielahti, Hiedanranta hittämisen keskustamaisena asumisen, työpaikkojen ja kaupan alueena. Alueelle ei ole tulossa julkisia palveluja. Turtolan keskusta-alueelle sijoittuu raitiotien ja itä-länsisuuntaisten joukkoliikennelinjojen risteys ja merkittävä vaihtopysäkki. Turtola

Lakalaiva, radanvarsi Etelä-Tampereelle uutena keskusta-alueena kehitettävänä alueena on osoitettu Lakalaivan uusi aluekeskus, joka ulottuu pohjoisessa aina Rautaharkon ja Rantaperkiön eteläosiin saak-

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 50 |

Koilliskeskus KESKUSTATOIMINTOJEN JA VIRKISTYKSEN SEKOIT- Koillisen alueen aluekeskuksena toimii Koilliskeskus. Yleis- TUNUT ALUE kaavassa keskustatoimintojen alue käsittää nykyisen kaupan Aluetta kehitetään hyvään joukkoliikenteen palvelutasoon suuryksikköjen alueen, sen viereisiä kerrostalokortteleita sekä tukeutuvana monipuolisena asumisen, työpaikkojen, pal- VT9 länsipuolella olevia täydentyviä alueita. Koillisen alueen velujen ja virkistyksen vyöhykkeenä. Rantatäyttöjen ma- yhdyskuntarakenteen eheyttä sekä aluekeskuksen saavutetta- teriaalin tulee olla ympäristökelpoisuudeltaan alueelle ja vuutta etenkin valtatien länsipuolella olevista kaupunginosis- maankäyttöön soveltuvaa. Rakentaminen ei saa vaarantaa ta tulisi parantaa ja kehittää toimenpiteitä, joilla vähennetään Epilänharju-Villilä pohjavesialueella pohjaveden laatua, ai- VT9 estevaikutusta. Aluetta tulisi kehittää tulevaisuudessa heuttaa pohjaveden tilaan heikentäviä muutoksia eikä hei- raitiotien myötä idästä ja pohjoisesta tulevan seudullisen lii- kentää vedenottamoiden toimintaedellytyksiä. kenteen liityntäpysäköintipaikkana. Lisäksi sujuvat ja houkuttelevat yhteydet virkistysalueille Kauppi-Niihamaan tulisi rat- Merkinnän kuvaus: kaista Koilliskeskuksen osalta. Merkinnällä on osoitettu Näsijärven rantaan sijoittuva uusi Hiedanranta -niminen kaupunginosa. Alueen kehittäminen Koilliskeskus pohjautuu Lielahti-Hiedanranta -kokonaisuutta koskevaan kansainväliseen ideakilpailuun, joka on ratkaistu vuoden 2017 alussa. Ideakilpailun tavoitteena oli löytää perusratkaisut tulevaisuuden kaupunginosalle, joka perustuu kestävään liikkumiseen, on kaupunkimaisen tiivis, muuntautumiskykyinen sekä vihreä ja vähähiilinen.

ASUMISEN ALUE Alue varataan pääosin asumiselle sekä sitä palve- leville toiminnoille, mm. virkistys- ja suojaviheralueille, lähi- palveluille sekä nykyiselle ja uudelle ympäristöhäiriötä ai- heuttamattomalle elinkeinotoiminnalle. Alueelle sijoittuvien yksityisten rakentamishankkeiden yhteydessä varaudutaan c-3 LAAJENTUVA KESKUSTA tarvittaessa julkisten palvelujen tarvitsemiin tilavarauksiin. Aluetta kehitetään kaupunkitilaltaan ja tehokkuudeltaan Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuu- keskustamaisena alueena. Aluetta koskevat maakuntakaa- riympäristön arvoihin. van taajamatoimintojen kaupan mitoitukset. Merkinnän kuvaus: Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu kantakaupungin asuinkerrostalojen Merkinnällä on osoitettu Tesoman ja Lielahden välisen radan- ja -pientalojen alueet. Asumista palvelevia toimintoja ovat varren alue. Suunnittelun tavoitteena on luoda keskustamai- mm. päiväkodit ja perusasteen koulut, seurakuntien palvelut, nen ympäristö ja parantaa aluekeskusten välistä saavutetta- päivittäistavarakaupat sekä erilaiset lähivirkistysalueet ja vuutta etenkin kävelyn ja pyöräilyn osalta. puistot. Lisäksi alueille sijoittuu vähäisessä määrin erilaista elinkeinotoimintaa. Mediapolis, radanvarsi Länsi-Tampereella keskusta-alueeksi on osoitettu Tesoman ja Alueiden kehittämisen lähtökohtana on pitää yllä ja parantaa Lielahden aluekeskuksien väliin jäävä alue Porin radan mo- nykyisten asumisen alueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta, jo- lemmin puolin, jossa sijaitsee mm. Mediapoliksen innovaatio- hon myös alueiden uudistaminen ja täydentäminen tulee sovit- ympäristö. Alueen muuttaminen keskustamaiseksi edellyttäisi taa. Alueen asemakaavoitettuja puistoja ja virkistysalueita ei suurelta osin alueen asemakaavojen käyttötarkoituksien muut- ole tarkoitettu täydennysrakentamiseen. Alueella virkistysalu- tamista, mistä syystä aluekokonaisuuksien osoittaminen raken- eeksi asemakaavoitettujen alueiden riittävyys ja laadullinen nuskieltoalueiksi on perusteltua. Maakuntakaavan mukaisesti kehittäminen tulisi varmistaa mahdollisen täydennysrakenta- alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittävää vähittäiskaup- misen yhteydessä. paa. Paljon tilaa vaativan kaupan yläraja on 15 000 k-m², keskustahakuisen vähittäiskaupan 10 000 k-m² ja päivittäistava- Alueelle sijoittuvaa yritystoimintaa on mahdollista kehittää rakaupan 5 000 k-m². huomioimalla ympäröivän asumisen olosuhteet. Yritystonttien muuttaminen asuinkäyttöön edellyttää hankkeen hyväksymis- Mediapolis, radanvarsi tä asemakaavoitusohjelmaan. Merkittävien täydennysrakentamishankkeiden yhteydessä tulisi arvioida julkisten palvelujen nykyinen ja tuleva tarve yh- teistyössä maankäytön suunnittelun ja palvelusektorin toimijoiden kesken. Palvelutarpeen ilmetessä tarpeelliset julkisten palvelujen tilavaraukset sisällytetään osaksi hankkeiden tila- ohjelmia ja laadittavia asemakaavoja.

ASUMISEN JA VIRKISTYKSEN SEKOITTUNUT ALUE Aluetta kehitetään nykyisen virkistyskäytön ja/tai alueen ekologisten yhteyksien lähtökohdista. Alueelle on mahdollista osoittaa täydentävää asuntorakentamista nykyisten toimintojen väistyttyä ja varmistamalla alueen so- veltuminen rakentamiseen.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 51 |

Merkinnän kuvaus: Eteläisellä suunnalla palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneita Merkinnällä on osoitettu mahdollisia uusia ja täydentyviä alueita ovat Hatanpää-Nekala, Messukeskus-Sarankulma sekä asumisen alueita, jotka kytkeytyvät keskuspuistoverkostoon ja Lahdesjärvi-Lakalaiva. Yleiskaavaa varten on laadittu raken- joita tulee kehittää myös viher- ja virkistysverkoston lähtökoh- netarkastelu Viinikka-Rautaharkko alueesta, jossa on tutkittu dista. alueen mahdollista maankäytön kehittymistä ratapiha-alueen vapauduttua. Länsi-Tampereella uusi tutkittava alue sijoittuu käytöstä poistuvan Raholan jätevedenpuhdistamon ympäristöön, jonka Keskustan itäpuolella oleva Kaupin Kampuksen alue on osoi- kehittäminen mahdollistaa luoteisten kaupunginosien kytkey- tettu hyvään joukkoliikenteen palvelutasoon tukeutuvana pal- tymisen Pyhäjärven rantavyöhykkeeseen. Kehitettävään alue- velujen ja työpaikkojen alueena. kokonaisuuteen kuuluu puhdistamoalueen lisäksi viereinen Koillisella alueella Sammon valtatien ja VT 9 risteysalueen tun- Tesoman eritasoliittymän alue sekä mahdollisesti osa Nokian tumaan on osoitettu pienialainen palvelujen ja työpaikkojen moottoritiealueesta. alue, joka varataan seudulliselle tilaa vaativalle kaupalle. Eteläisellä alueella tutkitaan mahdollisuutta kehittää Härmä- Kaakkoisella alueella Hervannassa Hervannan valtaväylän län leirintäalueen kohtaa yleiseen virkistys- ja asuinkäyttöön itäpuolella olevat oppilaitosten ja toimipaikkakeskittymien sijoittamalla leirintäaluetoiminnot toisaalle. Särkijärvi-Lah- alueet on osoitettu palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneeksi desjärven alueella on runsaasti rakentamista rajoittavia luon- alueeksi. toja virkistysarvoja. Alueelle on tehty maankäyttöselvitys, jonka johtopäätöksenä esitetään Hallilan eteläpuolelle sijoittuvaa Varalan urheiluopiston, Ahlmanin maatalousoppilaitoksen asumisen aluetta. Alue kytketään olemassa olevaan liikenne- sekä UKK-instituutin toiminnot on osoitettu palvelujen ja työ- verkkoon Vuoreksen puistokadun ja mahdollisesti Loukkaan- paikkojen kohdemerkinnöillä. Toiminnot ja niistä aiheutuvat kadun kautta. Alueen asemakaavoituksessa tulisi varautua mahdolliset häiriöt olisi sovitettava ympäristön pääkäyttötar- niin ekologisten kuin viher- ja ulkoiluyhteyksien osoittamiseen. koitukseen. Alueilla toimintaan kytkeytyvä vähäinen asuntorakentaminen on mahdollista. Koillisella alueella Juvankadun varressa tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa Kantakaupungin yleiskaava 1998 täydennys- aluevarauksia. Kaukajärven pohjoisrannalla tutkitaan mah- ALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA SEUDULLISTA PALJON dollisuutta siirtää Kangasalantie kiinni pohjoispuolella oleviin TILAA VAATIVAA KAUPPAA Alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittävää paljon teollisuustontteihin ja käyttää vapautuvaa katualuetta ja osaa tilaa vaativan vähittäiskaupan kerrosalaa enimmäismääräl- ns. Kristillan alueesta täydentävään asumiseen, virkistykseen tään seuraavasti: Lahdesjärvi 150 000 k-m², Lielahti 70 000 ja soutu- ja melontastadionin kehittämiseen. k-m², Hankkio 40 000 k-m². Alueelta tulee olla sujuvat ajo- Teiskontien pohjoispuolella Ruotulan golϔkentän alueen koh- neuvoyhteydet seudullisille pääväylille. dalla on yleiskaavaa varten laadittu rakennetarkastelu, jossa Merkinnän kuvaus: tutkittiin täydennysrakentamisen vaihtoehtoisia ratkaisuja Merkinnällä on osoitettu maakuntakaavaehdotuksen 2040 siten, että myös täysimittainen golϔkenttä säilyy alueella. Golf- alueet Lahdesjärven länsiosassa, Lielahdessa ja Hankkiolla, kentän ja Teiskontien eteläpuolisen maankäytön kehittäminen joille voidaan sijoittaa seudullisia paljon tilaa vaativia vä- tulisi kytkeä raitiotien rakentamiseen. hittäiskaupan suuryksiköitä. Merkitykseltään seudullisella Koillisella alueella oleva Aitovuoren ampumarata-alue lopet- vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta taa toimintansa. Rataa ja sen melualuetta voidaan kehittää myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan keskittymää, joka on mm. asumiskäyttöön maaperän pilaantuneisuusselvitysten ja vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vä- mahdollisten puhdistustoimenpiteiden jälkeen. hittäiskaupan suuryksikköön.

PALVELUJEN JA TYÖPAIKKOJEN SEKOITTUNUT TYÖPAIKKOJEN JA ELINKEINOJEN ALUE ALUE TAI KOHDE Alue varataan teollisuus- ja tuotantotoiminnoille sekä logis- Aluetta kehitetään monipuolisten työpaikka- ja tisille toiminnoille ja palveluille. Alueita kehitetään tehok- koulutustoimintojen, kaupallisten palvelujen, kulttuuri- ja kaina ja hyvin saavutettavina tuotantotoiminnan alueina. vapaa-ajantoimintojen sekä ympäristöhäiriötä aiheutta- Alueille ei tule sijoittaa sellaisia toimintoja, jotka häiriinty- mattoman tuotantotoiminnan alueena. vät raskaasta liikenteestä, melusta, tärinästä ja päästöistä. Alueen liikenneympäristön tulee tukea kestävien liikkumis- Soveltuvilla osilla sallitaan lumenvastaanotto- ja maanvas- muotojen käyttöä. taanottotoiminta. Alueiden yhteyksiä seudullisille ja valta- Merkinnän kuvaus: kunnallisille pääväylille parannetaan kehittämällä logistii- Merkinnällä on osoitettu maankäytöltään monipuolisia ja se- kan ja tavaraliikenteen sujuvuutta. koittuneita alueita, joilla tapahtuu jatkuvaa toimintojen kehit- Merkinnän kuvaus: tämistä. Tonttien kokonaan uudelleen rakentamiseen tähtäävä Merkinnällä on osoitettu kehätiehen tukeutuvia tuotantopai- asemakaavamuutos olisi ohjelmoitava asemakaavoitusohjel- notteisen toiminnan alueita, jotka sisältävät myös teollista maan. Olemassa olevan rakennuskannan käytön kehittämistä tuotantoa sekä kuljetuksiin ja varastointiin liittyvää yritys- yleiskaavan sallimiin käyttötarkoituksiin on mahdollista tukea toimintaa. Alueiden suunnittelun ohjauksessa tulisi kiinnittää muuttamatta asemakaavaa ja kehittämällä hankkeita poik- huomiota siihen, että alueille ei sijoiteta toimintoja, jotka eivät keamisluvan pohjalta. kestä erilaisia häiriöitä, kuten liikennettä, melua ja tärinää. Länsi-Tampereella merkinnällä on osoitettu Tesomankadun Alueille voidaan sijoittaa ympäristöluvanvaraista toimintaa. eteläpuolella oleva käyttötarkoitukseltaan sekoittunut alue Länsi-Tampereella tuotantovaltaista yritystoimintaa varten on sekä Lielahden tilaa vaativan vähittäiskaupan ja yrityspalve- osoitettu pienialainen varaus Turvesuon alueelle. lujen alue.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 52 |

Eteläisellä Tampereella on pienialainen Pärrinmaan varaus LOMA-ASUNTOALUE Pirkkalan rajan tuntumassa. Alue varataan olemassa olevalle loma-asutukselle. Lomarakennuspaikalle saa sijoittaa loma-asuntokäyttöön Kaakkoisella alueella sijaitsee laajana kokonaisuutena Her- tarkoitettua rakentamista olemassa olevan rakennetun ra- vannan itäpuolella Ruskon alue, jota voidaan kehittää tuo- kennuspaikan pinta-alasta 10 prosenttia kuitenkin enintään tantotoiminnan ja logistiikan alueena ja jonka tukeutumista 170 k-m². Alueella olevat rakennukset voidaan säilyttää. II-kehään vahvistetaan. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen Koillisella Tampereella kehitetään VT9:ään tukeutuvia laajentaminen sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen Etu-Hankkion, Hankkion ja Aitovuoren aluekokonaisuuksia. rakentaminen ovat sallittuja. Alueilla ei saa muodostaa uu- Hankkion alueet tukeutuvat VT9:ään kahden eritasoliittymän sia rakennuspaikkoja. kautta. Hankkion alue kuuluu liikenneverkon kehittämisen Merkinnän kuvaus: kohdealueelle, jossa tulisi ratkaista Kaukajärven ja Koilliskes- Merkinnällä on osoitettu rantoihin tukeutuvat yksityiset lo- kuksen väliset liikenteelliset yhteydet. ma-asuntokäyttöön tarkoitetut alueet, joita ei varata virkistysalueiksi. Loma-asuntoalueeksi on osoitettu ne rantaan TYÖPAIKKOJEN JA ELINKEINOJEN ALUE, JOLLA tukeutuvat kiinteistöt, joilla on olemassa käyttötarkoituksen YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN LAADULLE mukaista rakentamista. Alueella on myös olemassa olevia ERITYISIÄ VAATIMUKSIA asuinrakennuksia, jotka voidaan säilyttää siinä käyttötarkoi- Alue varataan toimisto- ja työpaikkatiloille, ympäristöön so- tuksessa. Kiinteistöille voidaan myöntää rakennuslupa suo- veltuville teollisuus- ja varastotiloille sekä näihin liittyville raan yleiskaavan pohjalta. Rakennusoikeuden voi sijoittaa eri liike- ja varastotiloille. Alueelle ei tule sijoittaa sellaisia toi- rakennuksiin. mintoja, jotka häiriintyvät raskaasta liikenteestä, melusta ja tärinästä. Alueen yhteyksiä seudullisille ja valtakunnallisille YHTEISÖJEN LOMA-ASUNTOALUE pääväylille parannetaan kehittämällä logistiikan ja tavaralii- R (200) Rakennuspaikalle saa sijoittaa yhteisöjen käyttöön kenteen sujuvuutta. Alueella tapahtuva toiminta ei saa ai- tarkoitettua lomarakentamista. Suluissa oleva luku ilmoit- heuttaa vesistön pilaantumista eikä likaantumista. Toiminta taa alueen rakennusoikeuden kerrosalaneliömetreissä. alueella ei saa heikentää Natura 2000 -verkostoon kuuluvan Alueella olevat rakennukset voidaan säilyttää. Rakennusten Myllypuron valinnan perusteina olevia luontoarvoja. perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentami- Merkinnän kuvaus: nen sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentami- Merkinnällä on osoitettu kehätiehen tukeutuva tuotantopai- nen ovat sallittuja. Alueilla ei saa muodostaa uusia raken- notteisen toiminnan alue Myllypurossa. Alueella tulee erityises- nuspaikkoja. ti kiinnittää huomiota hulevesiratkaisuihin, sillä alue rajautuu Merkinnän kuvaus: Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan Myllypuron suojelualuee- Merkinnällä on osoitettu rantoihin tukeutuvat yhteisöjen lo- seen. Myllypuron alue sisältää monipuolisesti erilaista yritys- ma-asuntokäyttöön tarkoitetut alueet, joita ei varata virkistys- toimintaa, mm. teollista tuotantoa sekä kuljetuksiin ja varas- alueiksi. Kiinteistöille voidaan myöntää rakennuslupa suoraan tointiin liittyvää yritystoimintaa. Myllypuron alue tukeutuu yleiskaavan pohjalta. Kiinteistöllä käytettävän rakennusoikeu- vahvasti VT3:een kahden eritasoliittymän kautta. Alue kytkey- den määrä on osoitettu yleiskaavassa ja sen voi sijoittaa eri tyy myös kokoojakatujen kautta Ylöjärven Kolmenkulman teol- rakennuksiin. lisuusalueelle ja Nokian puolelle Juhansuon teollisuusalueelle. Yhteisöjen loma-asuntoalueeksi osoitetut rakennetut kiinteistöt KESKUSPUISTOVERKOSTO on luetteloitu poikkileikkausajankohdan (06/2016) mukaan, Alueita ylläpidetään ja kehitetään yhtenäisinä, hy- jonka jälkeen tehty kiinteistön lohkominen ei muodosta uutta vin saavutettavina sekä toiminnoiltaan ja luonnon ympäris- rakennuspaikkaa. Alueita ei ole tarkoitus asemakaavoittaa. töltään monipuolisina virkistys- ja viheralueina. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut PUOLUSTUSVOIMIEN ALUE näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL 128 §:ssä on säädetty. Merkinnän kuvaus: Aluetta ja sen toimintoja tarkemmin suunniteltaessa ja Merkinnällä on osoitettu Puolustusvoimien alueet Vuoresvuo- lupamenettelyn yhteydessä tulee ottaa huomioon luonto- ressa ja Aitovuoressa. arvot, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot, ja varmistaa virkistys- ja ulkoilureittien ja ekologisen verkoston LUONNONSUOJELUALUE TAI -KOHDE jatkuvuus. Alueelle voidaan sijoittaa pääkäyttötarkoitusta Alueella sijaitsee luonnonsuojelulain tarkoittamia palvelevia rakennuksia sekä hulevesien hallintaan tarkoi- suojeluarvoja. Alueen suunnittelussa on varmistet- tettuja rakenteita tarkempien suunnitelmien mukaisesti. tava, että suojeluarvot eivät vaarannu tai heikenny. Luon- Alueella olevat rakennukset voidaan säilyttää. Rakennusten nonsuojelualueen tarkempi rajaus ja suojelun perusteet perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentami- määritellään luonnonsuojelulain mukaisella rajaus- tai pe- nen sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentami- rustamispäätöksellä. nen ovat sallittuja. Merkinnän kuvaus: Merkinnän kuvaus: Alueiden kehittämistä ohjataan kartalla 2, Viherympäristö ja Alueiden kehittämistä ohjataan kartalla 2, Viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut. vapaa-ajan palvelut. VESIALUE

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu vesialueena säilytettävät alueet.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 53 |

VAK -RATAPIHA palvelujen tarvitsemiin tilavarauksiin. Palvelujen sijoittami- Järjestelyratapihan alueella tehtävistä vaarallisten sessa ja lähiympäristön suunnittelussa huomioidaan niiden aineiden kuljetusten järjestelytoiminnoista aiheutuu suu- saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen. ronnettomuusriski lähialueelle. Yksityiskohtainen riskisel- Rakentaminen sovitetaan ympäristöönsä siten, että luon- vitys tai riskinhallintatoimenpiteet tulee arvioida ratapihan nonympäristön, viherympäristön ja kulttuuriympäristön ja sen lähialueen yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydes- arvot säilyvät. Väylien varressa rakennusten sijoittelua ja sä. Alueen maankäytön muutos on mahdollinen sen jälkeen massoittelua hyödynnetään rakenteellisena melusuojauk- kun suuronnettomuusriskin aiheuttavat toiminnot poistu- sena, joka suojaa kortteleiden ulko-oleskelualueita liiken- vat alueelta. nemelulta. Merkinnän kuvaus: Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Tampereen Viinikan järjestelyrata- Merkinnällä on osoitettu täydennysrakentamiselle suotuisa piha, joka on Liikenteen turvallisuusviraston (Traϔi) nimeämä ja tehokkaan joukkoliikenteen palvelema vyöhyke, jolle sijoit- vaarallisten aineiden kuljetusten (VAK) ratapiha sekä varsinai- tuvat Tampereen pää- ja aluekeskukset, muut tehokkaimman sen järjestelyratapihan eteläpuolella sijaitseva tuloratapiha rakentamisen alueet, uutta yleiskaavavarantoa muodostavat (Tampere Tavara), jossa vaunuja seisotetaan ja järjestellään ja täydennysalueet sekä merkittävä osa kantakaupungin liiken- josta ne lähetetään varsinaiselle järjestelyratapihalle. neinfrasta. Järjestelyratapihan aiheuttamat rajoitteet maankäytön ke- Merkinnän tavoitteena on ohjata täydennysrakentamista siten, hittämiseen perustuvat vuonna 2013 laadittuun selvitykseen että täydentäminen sijoittuu Tampereen kaupunkistrategian (Gaia Consulting Oy). mukaisesti ennen kaikkea tukemaan keskusten elinvoimaa, joukkoliikennevyöhykkeiden kehitystä ja asuinalueiden viihtyisyyden lisääntymistä. Tarkemman suunnittelun prosessissa tulisi ottaa huomioon julkisten palvelujen tilatarpeet kasvavassa ja tiivistyvässä kaupungissa. Yksityiseen hankekehittämiseen liittyen kaupunki voi edellyttää sitoutumista toteuttaa tiloja myös julkisille palveluille. Alueiden tarkempaa mitoitusta on kuvattu aluekuvauksissa toisaalla selostuksessa. Vyöhykkeelle sijoittuvia hankekehittämisen kohteita tulisi priorisoida suunnitteluprosessissa. Asemakaavoitusohjelmaa laadittaessa tulisi priorisoida kasvun vyöhykkeelle sijoittuvia kaupunkikehittämisen hankkeita.

ELINVOIMAN VYÖHYKE Tehokkaaseen joukkoliikenteeseen ja raitiotiehen tukeutuvalla vyöhykkeellä tulee mahdollistaa uusia sijainteja tehok- kaalle työpaikkarakentamiselle. Innovaatioympäristöjen, Järjestelyratapihan toiminnoista aiheutuvat rajoitteet korkeakoulutuksen, merkittävien keskustojen ja työpaik- maankäytön kehittämiselle. Karttaote Gaia Consulting Oy:n ka-alueiden sekä kansainvälisten yhteyksien kehittämistä laatimasta selvityksestä. tulee tukea vyöhykkeellä toteuttamalla sekoittunutta tiivis- tä rakennetta etenkin pysäkkien välittömään läheisyyteen.  MAATILAN TALOUSKESKUS Merkinnän kuvaus: Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu 400 metrin levyisellä puskurilla ne Merkinnällä on osoitettu Luhtaan tilakeskus. raitiotien yleissuunnitelman pysäkit, jotka ovat elinkeinoelä- män kannalta potentiaalisia työpaikkaympäristöjä. Vyöhyk- E-jv UUSI JÄTEVEDENPUHDISTAMO keelle sijoittuvia hankekehittämisen kohteita tulisi priorisoida suunnitteluprosessissa. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Sulkavuoreen sijoittuva uusi keskus- jätevedenpuhdistamo. ETELÄN KASVUSUUNTA Vyöhykettä kehitetään tulevaisuuden työ- ja toimipaik- kaympäristönä. Kehittämisessä tavoitteina ovat tehokas Strategiset rakentaminen, turvalliset ja sujuvat kävely- ja pyöräily-yh- kehittämisperiaatemerkinnät teydet alueen sisällä ja keskuksiin, viheryhteyksien eheyttä- minen, liikennejärjestelyjen toimivuus ja kaupunkiympäris- KASVUN VYÖHYKE tön laatu. Alueilla tuetaan olemassa olevan rakennuskannan Alue on tehokkaan ja toiminnallisesti sekoittuneen täy- käyttöä ja monipuolista toiminnallisuutta sekä parannetaan dennysrakentamisen ja keskitettyjen palvelujen vyöhyke. liikenneympäristöjä kestävän liikkumisen näkökulmasta. Vyöhyke koostuu keskuksista, ratavyöhykkeistä ja joukko- Alueen uudistaminen vaatii ohjelmointia. liikenteen laatukäytävistä, ja sille ohjataan kestävän kau- Alueella sijaitsevan ratapihan alue varataan tulevaisuuden punkirakenteen tavoitteiden mukaan suurin osa kaavoitet- tiiviin työpaikka-alueen reservialueeksi. Alue toteutetaan tavasta asuinkerrosalasta. täysimittaisesti järjestelyratapihan siirron jälkeen. Alueelle sijoittuvien hankkeiden tulee tukea kaupunki- Merkinnän kuvaus: kehitystä ja ympäröivien kaupunginosien muodostamaa Merkinnällä on osoitettu yksi kaupunkistrategiassa esiin nos- kokonaisuutta. Alueelle sijoittuvissa yksityisissä kehittä- tettu kaupungin kasvun suuntautumisalue, ”etelän suuntainen mishankkeissa tulee varautua tarpeen mukaan julkisten

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 54 |

ratavyöhyke”. Alueeseen kuuluu järjestelyratapiha ympäristöi- Kirkkosuonnotkon alue: neen, Hatanpää, Nekala, Messukeskuksen alue, Sarankulma ja Kaukajärvi-Kirkkosuonnotko-Iidesjärvi-Viinikanlahti on harju- uuden aluekeskuksen alue Lakalaivassa. Alue on väylien ja ra- jaksoa seuraava laaksomuodostuma, joka on osa kaakko–luo- tojen pirstaloima ja jatkosuunnittelussa on avainasemassa lii- de-suuntaista Kangasalan Pitkäjärveltä edelleen Nokianvirral- kenneväylien estevaikutuksen vähentäminen eritasoratkaisuja le asti ulottuvaa murroslaaksoa. Iidesjärvi muodostaa yhdessä kehittämällä. Alueella tulisi tavoitella työpaikkaintensiivisyyt- Kirkkosuon alueen kanssa yhden merkittävimmistä avoimista tä ja tehokasta toimitilarakentamista. Alueen täysimittainen ja puoliavoimista maisematilakokonaisuuksista kaupungin käyttöönotto edellyttäisi järjestelyratapihan siirtoa, joka on keskustan tuntumassa. Maisema-aluetta rajaa pohjoisessa Ka- mittava operaatio ja vaatii selkeää tahtotilaa ja ohjelmointia. levankangas, jonka laelta ja rinteiltä aukeavat näkymät kohti Alueen toteuttamisesta on yleiskaavaa varten laadittu Viinik- puoliavointa laaksoa. ka-Rautaharkko rakennetarkastelu, jossa on tutkittu alueen Iidesjärvi ranta-alueineen on arvokas biologinen kokonaisuus, vaiheittaista maankäytön kehittämistä. jolla on myös merkittävä luonnonsuojelullinen arvo. Järvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja siitä OHJEELLINEN KESKUSPUISTOVERKOSTON vkk ollaan muodostamassa luonnonsuojelualuetta. Kirkkosuon- KEHITTÄMISTARVE ALUE notko kuuluu Iidesjärven valuma-alueeseen. Notkon länsiosa Alueelle tulee laatia kokonaissuunnitelma, jonka tavoittee- on ainoastaan muutamia senttejä Iidesjärven pintaa korkeam- na on vahvistaa alueen tunnettavuutta ja saavutettavuutta malla, jolloin alue toimii järven tulvaniittynä. Notkossa virtaa koko kaupunkiseutua palvelevana monipuolisena keskus- Iidesjärveen laskeva Mutaoja. Alueen ongelmana on kasvilli- puistona. Suunnitelmalla tulee yhteen sovittaa virkistystoi- suuden puuttuessa vesien voimakas pintavalunta. Maaperä mintojen ja -palveluiden tarpeet ja muu maankäyttö luon- on pääasiassa turvetta, mutaa ja liejua. Notkon pienilmasto nonympäristön ja maiseman arvojen kanssa. on ongelmallinen kostean maaperän ja laaksoon laskeutuvien Merkinnän kuvaus: kylmien ilmamassojen seurauksena. Avoimen maisematilan Merkinnällä on osoitettu kaksi keskuspuistoverkostoon kuulu- väheneminen kantakaupungin alueella sekä Kirkkosuon kult- vaa kokonaisuutta Kauppi-Niihaman alue ja Kaukajärvi-Kirk- tuurihistorialliset tekijät puoltavat alueen säilyttämistä avoi- kosuonnotko-Iidesjärvi-Viinikanlahti puistoakseli. Molemmilla mena myös tulevaisuudessa. Kalevanharju, Aakkulanharju ja aluekokonaisuuksilla on tärkeä kokoava merkitys viherympä- Vilusenharju ovat osa geologisesti ja maisemallisesti merkit- ristön ja vapaa-ajan palveluiden, maiseman ja kulttuurihisto- tävää Tampereen kantakaupungin läpi kulkevaa harjujaksoa. rian sekä ekologisen verkoston kannalta. Molemmilla alueilla Harjujakso kuuluu tärkeään pohjavesialueeseen ja alueella si- on myös paljon painetta lisätä uusia toimintoja tai yhteenso- jaitsee Messukylän pohjavedenottamo. vittaa osin ristiriitaisia tavoitteita. Kaukajärvi-Kirkkosuonnotko-Iidesjärvi-Viinikanlahti keskus- Alueet ovat keskenään erilaisia ja niiden kehittäminen omista puistoverkoston alueet ovat pääosin asemakaavoitettu vir- lähtökohdistaan monipuolistaa kaupungin virkistys- ja viher- kistys- ja viheralueiksi. Kehittämistarvealueen rajauksen palveluiden tarjontaa merkittävästi. sisälle sijoittuu kuitenkin myös paljon taajamatoimintojen ja työpaikkojen alueita sekä liikennealueita. Alue tulisi suun- Kauppi-Niihaman alue: nitella kokonaisuutena, jossa alueen kulttuurihistoriallinen ja Kauppi-Niihama on kantakaupungin tärkeimpiä virkistys- ja maisemallinen potentiaali hyödynnetään nykyistä paremmin. viherpalvelujen alueita. Se muodostaa keskeisen osan Tampe- Kehittämisen tarvealue on tarkoituksella rajattu koskemaan reen kaupungin keskuspuistoverkostosta. Kauppi-Niihama on myös muuta kehittämistä kuin virkistyskäyttöä. Keskeistä sekä sijainniltaan, kooltaan että luontosuhteiltaan erinomais- alueen suunnittelussa ovat yhteydet paitsi aluetta ympäröiviin ta ulkoilualuetta. Se palvelee paitsi Tampereen kaupungin kes- kaupunginosiin myös seudullisen saavutettavuuden ja tunnet- kustaa ja itäisiä kaupunginosia myös koko kaupunkiseutua. tavuuden kehittäminen ja parantaminen. Kauppi-Niihaman alueella on pitkä historia kaupungin yleise- nä ulkoilun ja vapaa-ajan alueena. Alueella on monipuolisesti ALUEKESKUS erilaisia virkistyksen - ja vapaa-ajan palveluita. Kauppi-Niiha- Tampereen aluekeskus, jota kehitetään seudulli- man keskuspuistoverkostoksi varatun alueen pinta-ala on noin sesti hyvin saavutettavana ja monipuolisena työpaikkojen, 970 hehtaaria. asumisen, palvelujen, vapaa-ajan toimintojen sekä kestä- Kauppi-Niihaman aluetta ei ole asemakaavoitettu kuin pie- vän liikenteen ja liityntäpysäköinnin alueena. neltä osin alueen länsiosassa ja Alasjärven ympärillä. Alueella Merkinnän kuvaus: on pääosin kaupungin maanomistusta, mutta Niihamalla on Merkinnällä on osoitettu Tampereen palvelumallin mukaiset myös useita yksityisiä kiinteistöjä. olemassa olevat aluekeskukset Tesoma, Lielahti, Koilliskeskus Alueella on painetta edelleen monipuolistaa urheilun ja va- ja Hervanta sekä uutena aluekeskuksena Lakalaiva. Aluekes- paa-ajan palveluita. Erityisesti Alasjärven ympäristö ja Niiha- kuksia kehitetään alueiden palveluiden ja joukkoliikenteen hy- man ryhmäpuutarhan laajentaminen sekä mahdollinen uuden vän saavutettavuuden keskittyminä. Aluekeskuksien yhteyksiä leirintäalueen sijoittaminen vaativat kokonaissuunnittelua, ydinkeskustaan tulisi kehittää erityisesti Tesomalla ja uudessa jolla ratkaistaan osin ristiriitaisten tavoitteiden ja reunaehto- Lakalaivan aluekeskuksessa. Lisäksi aluekeskusten kytkeyty- jen yhteensovittaminen. Myös nykyistä sujuvampien pyöräilyn mistä toisiinsa tulisi parantaa. Länsi-Tampereella Tesoman ja yhteyksien, erityisesti alueen poikki itä-länsi -suunnassa, jär- Lielahti-Hiedanrannan välistä yhteyttä tulisi parantaa kaikil- jestämistä tulisi alueella selvittää. Kokonaissuunnitelma tulisi la liikkumismuodoilla. Itäisellä Tampereella Koilliskeskuksen, kuitenkin laatia koko Kauppi-Niihaman alueelle. Hervannan ja Lakalaivan kytkeytymistä tulisi parantaa etenkin joukkoliikenteen palvelutasoa ja pyöräilyn ja kävelyn edel- lytyksiä kehittämällä.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 55 |

PAIKALLISKESKUS PÄÄKOKOOJAKATU Paikalliskeskus, jota kehitetään ympäröiviltä asuinalueilta UUSI PÄÄKOKOOJAKATU hyvin saavutettavana julkisten ja yksityisten palvelujen ja Merkinnän kuvaus: vapaa-ajan toimintojen alueena. Merkinnällä on osoitettu uusien pääkokoojakatujen sijainnit Merkinnän kuvaus: Myllypurossa, Haukiluomassa, Pärrinmaalla, Lakalaivassa, Merkinnällä on osoitettu Tampereen palvelumallin mukai- Kalevassa, Hankkiossa ja Ojalassa. set lähitorit Kaukajärvellä, Vuoreksessa ja Härmälässä sekä ydinkeskustan laajenemisalueeksi osoitettu Kalevan ja Haka- KEHITETTÄVÄ KATU metsän alue, jota kehitetään pitkällä aikavälillä julkisten pal- Väylää kehitetään osana eheytyvää kaupunkirakennetta. veluiden lähitorina. Lähiympäristön liikennejärjestelyjen tulisi tukea palvelujen hyvää saavutettavuutta kestävillä liikkumis- Merkinnän kuvaus: muodoilla. Merkinnällä on osoitettu Peltolammin kohdalla vanhan Lem- pääläntien linjaus ja Kaukajärven pohjoispuolinen Kangas- KEHITETTÄVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ alantien linjaus. Alueella tuetaan kärkitoimialaan liittyvien hankkeiden ke- hittämistä. Alueella sallitaan pääkäyttötarkoituksen lisäksi Peltolammin kohdalla Lempääläntien liikenne tulisi ohjata asuminen. Alueen kytkeytymistä osaksi kaupunkirakennet- kulkemaan uudelle pääkokoojakadulle lähemmäksi moottori- ta tulee edistää kehittämällä sujuvat kävely- ja pyöräily-yh- tietä kiertäen uuden aluekeskuksen. Nykyinen Lempääläntie teydet aluekeskuksen palveluihin ja lähivirkistysalueisiin. jäisi palvelemaan alueen sisäistä liikennettä. Alueen saavutettavuutta päärautatieasemalta ja lentoken- Kaukajärven kohdalla Kangasalantien linjausta siirrettäisiin tältä tulee parantaa mm. pysäkkisijoittelun ja -yhteyksien pohjoisemmaksi, jolloin rantaa voitaisiin kehittää asumisen ja avulla. yleisen virkistyksen alueena. Merkinnän kuvaus: KAUPUNKIRAKENTEEN KANNALTA MERKITTÄVÄ LII- Merkinnällä on osoitettu kaupunkistrategian innovaatioym- KENTEEN KOKOOJAKATU JA JOUKKOLIIKENTEEN LAATUKÄY- päristöjen alueet: TTYn ja Hermian alue, Kaupin kampus, yli- TÄVÄ opiston alue ja Mediapolis sekä uutena Hiedanrannan vanhan Katu suunnitellaan ja rakennetaan huomioiden eri liiken- tehtaan alue. Kaupunkistrategiassa näiden lisäksi innovaatio- nemuotojen tarpeet. Kehitetään erityisesti joukkoliikenteen ympäristöksi on luettu Finlaysonilla sijaitseva ”Uusi tehdas”. laatua ja pysäkkien saavutettavuutta. Katuun rajautuvan Alueille sijoittuvia hankekehittämisen kohteita tulisi priorisoi- maankäytön tulee olla tehokasta etenkin pysäkkien lähei- da suunnitteluprosessissa. syydessä. Liikennejärjestelmä Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetuilla kokoojakaduilla tulisi parantaa myös MOOTTORITIE joukkoliikenteen sujuvuutta mm. joukkoliikennekaistoin ja lii- Merkinnän kuvaus: kennevaloetuisuuksin. Katusuunnittelun tulisi tukea joukko- Merkinnällä on osoitettu Tampereen kaupungin alueella si- liikenteen sujuvuutta mm. katutilan jäsentämisen, pysäkkien jaitsevat nykyiset moottoritiet lukuun ottamatta alueelliseksi sijainnin, jalankulkuyhteyksien ja liittymäalueiden suunnitte- pääväyläksi merkittyä yhdystien 3495 osaa (Lakalaiva - Kuok- lun osalta. Katuun rajatuvan maankäytön tulisi tukea joukko- kamaantie). liikenteen taloudellisia toimintaedellytyksiä mm. toimintojen sijoittumisen, sekoittuneisuuden ja tehokkuuden osalta. MOOTTORITIEKSI TAI MOOTTORITIENÄ KEHITETTÄVÄ TIE LIIKENTEEN YHTEYSTARVE Merkinnän kuvaus: Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu moottoriteiksi kehitettävät tieosuu- Merkinnällä on osoitettu uusien yhteystarpeiden sijainnit, Epi- det: valtatien 9 osuus Alasjärvi - Tarastenjärvi maakuntakaa- lässä (Energiankatu), Rautaharkossa, järjestelyratapihalla, vaehdotuksen 2040 mukaisesti ja valtatien 12 osuus Alasjärvi Lahdesjärvellä ja Ojalassa. Uusien liikenneväylien tarkemmas- - Kangasalan raja Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja Pirkan- sa linjauksessa tulisi ottaa huomioon mm. direktiivilajit ja mer- maan ELY-keskuksen kehittämishankkeen mukaisesti. Mootto- kittävien luontoarvojen säilyttäminen. Lisäksi suunnittelussa ritienä kehitettävä tieosuus Lakalaivan ja Partolan välillä on tulisi ottaa huomioon, että Rautaharkon yhteystarve sijaitsee osoitettu maakuntakaavaehdotuksen 2040 mukaisesti. Kehit- hulevesien hallinnan kannalta huomioon otettavalla alueella täminen tarkoittaa lisäkaistojen rakentamista osuudelle. ja että Energiakadun yhteystarve kulkee pohjavesialueen läpi.

SEUDULLINEN PÄÄVÄYLÄ lvk OHJEELLINEN LIIKENNEVERKON KEHITTÄMISEN KOHDEALUE UUSI SEUDULLINEN PÄÄVÄYLÄ Merkinnän kuvaus: Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Kaukajärven ja Koilliskeskuksen vä- Merkinnällä on osoitettu maakuntakaavaehdotuksen 2040 linen alue sekä Lahdesjärven ja Nirvan välinen alue, joilla on mukainen Ruskonkehän (II-kehä) itäisen jatkeen Tampereen liikenneverkon kehittämistarpeita. puoleinen osuus. Kaukajärvellä ja Koilliskeskuksessa on tavoitteena siirtää ALUEELLINEN PÄÄVÄYLÄ keskustojen läpiajavaa liikennettä muille väylille, jotta keskusta-alueita voidaan kehittää enemmän joukkoliikenteen, UUSI ALUEELLINEN PÄÄVÄYLÄ kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla. Vaihtoehtoja rinnakkaisille rei- Merkinnän kuvaus: teille löytyy sekä valtatien itä- että länsipuolelta. Aluekeskus- Merkinnällä on osoitettu uusien alueellisten pääväylien sijain- ten välisille pyöräilyn pääreiteille ja joukkoliikennekäytäville nit Myllypurossa ja Tasanteen alueella. tulisi suunnittelussa löytää potentiaaliset sijainnit. Myös uusia

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 56 |

eritasoliittymiä valtatielle voidaan tutkia. Suunnittelussa tulee miteta liikaa Viinikan liikenneympyrän aluetta. Tällöin Viini- ottaa huomioon mm. Aakkulanharjun pohjavesialue. kan liikenneympyrän alueella mahdollistuu kävelyn, pyöräilyn ja maakuntakaavassa esitetyn viheryhteyden kehittäminen. Lahdesjärvellä tavoitteena on löytää sujuvat ajoneuvoliikenteen ja pyöräilyn yhteydet Vuoreksen, Lahdesjärven, Lakalai- Kekkosentien ja Teiskontien liittymästä on tehty tarkastelu van ja Nirvan välille. ”Kaleva-Kissanmaa -alueen täydennysrakentamisen ja kannen visiosuunnitelma 2016”. Tarkastelu osoittaa, että liittymää RAUTATIE tulee kehittää niin, että liikennettä jaetaan uusilla yhteyksillä OHJEELLINEN UUSI RAUTATIE suoraan Kekkosentieltä Tekunkadun kautta Kaupin kampuk- selle. Näin liikenteen painetta tasataan laajemmalle alueelle Merkinnän kuvaus: ja alueen maankäytöllinen potentiaali voidaan hyödyntää tii- Merkinnällä ”rautatie” on osoitettu säännölliseen henkilöju- viillä kaupunkimaisella rakenteella, mikä puolestaan vähentää naliikenteeseen käytettävät rataosat eli Riihimäki-Tampere-, liikenteen haittavaikutuksia. Samalla parannetaan viher- ja Tampere-Jyväskylä-, Tampere-Seinäjoki- sekä Lielahti-Koke- virkistysyhteyksiä Kalevasta Kauppiin. mäki-rataosat Tampereen alueella. Merkinnällä ”ohjeellinen uusi rautatie” on osoitettu maakuntakaavaehdotuksen 2040 Teiskontien ja Kuntokadun liittymästä on tehty liittymän ke- mukaiset läntinen oikorata Myllypuron alueella valtatien 3 hittämisselvitys. Liittymän kehittämistarpeet tulisi arvioida länsipuolella sekä Peltolammin ja Tampere-Pirkkalan lento- uudelleen ja kehittää liittymää niin, että saavutettavuus kävel- aseman välinen yhdysrata. len ja pyörällä paranisi Teiskontien eteläpuolelta ja estevaiku- tukset kävelylle ja pyöräilylle vähenisi Kissanmaalta Kaupin ja ERITASOLIITTYMÄ Taysin sairaalan alueelle. Turtolan liittymässä on tulevaisuudessa tarpeen tehdä liiken- UUSI ERITASOLIITTYMÄ teen sujuvuuteen ja turvallisuuteen liittyviä parannustoimen- Merkinnän kuvaus: piteitä. Näitä on tutkittu mm. yleiskaavaa varten tehdyssä Tur- Merkinnällä on osoitettu ”Valtatien 9 parantaminen välillä tolan liikenne- ja maankäyttötarkastelussa. Yhtenä ratkaisuna Tampere-Orivesi” -yleissuunnitelman mukainen uusi eritaso- esitetään kiertoliittymien sijoittamista Nekalantielle ramppien liittymä Tasanteella ja Hiedanrannan suunnittelukilpailun päähän ja Hervannan suunnasta Turtolaan kääntyvän rampin pohjaksi tehdyn liikenneverkkotarkastelun mukaiset 2 uutta sijoittamista keskustaan päin menevän rampin rinnalle. Lisäk- eritasoliittymää Paasikiventiellä. si alueella tulisi ratkaista joukkoliikenteen sujuvat vaihtomah- dollisuudet bussin ja raitiotien välillä. SUUNTAISLIITTYMÄ Alasjärven ja Aitovuoren eritasoliittymien kehittäminen liittyy valtatien 9 Alasjärvi-Orivesi- ja valtatien 12 Alasjärvi-Huu- UUSI SUUNTAISLIITTYMÄ tijärvi-välien kehittämistyöhön. Pirkanmaan ELY-keskus on Merkinnän kuvaus: tarkastellut liittymien kehittämistä muun muassa ”Valtatien Merkinnällä on osoitettu Hiedanrannan suunnittelukilpailun 9 parantaminen välillä Tampere-Orivesi” -yleissuunnitelmassa pohjaksi tehdyn liikenneverkkotarkastelun mukainen uusi eri- vuodelta 2010. Alasjärven liittymässä varaudutaan mm. uu- tasoliittymä Paasikiventiellä. sien ramppien rakentamiseen ja vanhojen uudelleen muotoi- luun. Nurmi-Sorilan osayleiskaavassa on varauduttu Aitovuo- KEHITETTÄVÄ LIITTYMÄ ren liittymän parantamistoimenpiteisiin. Liikennealuetta ympäristöineen kehitetään osana täyden- tyvää kaupunkirakennetta. Alueelle muodostetaan sujuvat RAITIOTIE ja turvalliset kävelyn, pyöräilyn ja ulkoilun reitit sekä paran- Merkinnän kuvaus: netaan seudullisen ajoneuvoliikenteen sujuvuutta. Merkinnällä on osoitettu raitiotien linjaus, jonka toteuttamisesta valtuusto päätti 7.11.2016. Lielahdessa linjausta tarken- Merkinnän kuvaus: netaan vielä aluekeskuksen asemakaavoituksen yhteydessä. Merkinnällä on osoitettu Tesoman valtatien ja Nokian moottoritien eritasoliittymä, Lahdenperänkadun eritasoliittymä, Kek- OHJEELLINEN RAITIOTIEN LAAJENEMISSUUNTA kosentien ja Teiskontien eritasoliittymä, Teiskontien ja Kunto- kadun liittymä, Turtolan liittymä, Alasjärven eritasoliittymä ja Merkinnän kuvaus: Aitovuoren eritasoliittymä. Merkinnällä on osoitettu raitiotien yleissuunnitelman ensim- mäisen ja toisen toteuttamisvaiheen jälkeiset ohjeelliset laaje- Tesoman valtatien liittymän kehittäminen liittyy Raholan nemissuunnat. vedenpuhdistamon alueen kehittämiseen. Liittymää tulisi ke- hittää kaupunkimaisemmaksi ja ottaa huomioon Raholan ve- Idässä raitiotietä jatketaan Taysilta Koilliskeskuksen kautta denpuhdistamon alueen tuleva kehittäminen ja kytkeytyminen Kangasalan Lamminrahkaan ja mahdollisesti Lentolaan. Tesoman aluekeskukseen. Etelässä raitiotielle on osoitettu kaksi laajenemissuuntaa; Lahdenperänkadun eritasoliittymän kehittämisen visiot on Nuolialantietä Pirkkalan keskustaan ja mahdollisesti lentoase- esitetty ”Viinikka-Rautaharkko rakennetarkastelussa”. Tar- malle sekä Lakalaivan kautta Vuorekseen. Linjauksia tarkem- kastelussa on haettu ratkaisua järjestelyratapihan alueen täy- min suunniteltaessa tulisi huomioida mahdollinen uusi henki- dentämiselle osaksi kaupunkirakennetta ja liikenneverkostoa. löliikenneasema, Tampereen messuja urheilukeskus ja uusi Liikenteellisen ratkaisun perusidea on, että etelästä saapuva Lakalaivan aluekeskus. liikenne jaetaan Lahdenperänkadun eritasoliittymässä keskus- Lännessä raitiotietä jatketaan Lielahdesta Mäkkylän-Teivaa- taan, VT12:lle ja itään menevään liikenteeseen, jolloin ei kuor- lan uuden rakentuvan alueen kautta Ylöjärven keskustaan.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 57 |

JOUKKOLIIKENTEEN VAIHTOPYSÄKKI PYÖRÄILYN PÄÄREITISTÖN TAVOITEVERKKO  Pysäkin välittömässä läheisyydessä tulee varautua Tavoiteverkkoa kehitetään sujuvan, nopean ja tasavauhti- pyöräpysäköintiin ja seudullisen liityntäpysäköinnin järjes- sen arkipyöräilyn mahdollistamiseksi. Reittien täsmälliset tämiseen. sijainnit ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa ja reitit  Pysäkin välittömässä läheisyydessä tulee varautua toteutetaan siten, että pyöräilyväylän pituus- ja poikki- pyöräpysäköintiin. leikkaus, sijoittuminen maastoon sekä risteämisratkaisut muun liikenteen kanssa tukevat pyöräilyn nopeutta, suju- Merkinnän kuvaus: vuutta ja turvallisuutta. Merkinnällä on osoitettu Lielahden, Koilliskeskuksen ja Laka- laivan seudullisen liityntäpysäköinnin ohjeelliset sijainnit sekä Merkinnän kuvaus: Tesoman, Vihiojan, Partolan, Hakametsän, Turtolan, Hervan- Merkinnällä on osoitettu pyöräilyn pääyhteyksistä koostuva nan ja Kaukajärven kantakaupungin sisäistä joukkoliikennettä verkosto, joka on jo olemassa laatutasoltaan vaihtelevana. palvelevat vaihtopysäkit. Tarkemmassa pysäkkiympäristöjen Merkinnän tavoitteena on pyöräverkon kehittäminen johdon- suunnittelussa tulisi varautua pyöräpysäköinnin laadukkaa- mukaiseksi ja laatutasoltaan yhtenäiseksi verkostoksi, joka seen järjestämiseen. Seudullinen ajoneuvojen liityntäpysäköin- mahdollistaa sujuvan pyöräilyn yhdistäen kaupungin keskus- ti voitaisiin aluksi toteuttaa pintaratkaisuna, mutta myöhem- ta-alueet toisiinsa. Reitin kehittämisessä tulisi kiinnittää eri- min tulee varautua rakenteelliseen pysäköintiin, josta on hyvät tyistä huomiota toiminnalliseen laatuun, väylän varustukseen yhteydet pysäkeille ja palveluihin. ja esteettömyyteen. Tavoitteena on laatia pyöräilyn kehittämi- sen toimenpideohjelma, jossa määritellään kiireellisyysjärjes- UUSI HENKILÖLIIKENTEEN ASEMA tykseen perustuva vaiheistus tavoiteverkon osien toteuttami- Uuden aseman yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on selle nykyisten pyöräily-yhteyksien laatutasoa parantamalla kiinnitettävä erityistä huomiota rataverkon toimivuuden ja sekä uusia pyöräväyliä rakentamalla. kehittämismahdollisuuksien turvaamiseen. KEHITETTÄVÄ VIRKISTYSPAINOTTEINEN PYÖRÄILY- Merkinnän kuvaus: REITTI Merkinnällä on osoitettu Rautaharkkoon sijoittuva uusi henki- Kullekin reitille laaditaan kokonaissuunnitelma, jossa rat- löliikenteen asema. kaistaan pyöräilyn ja virkistyksen välinen suhde ja reitin toteuttamistapa. Reitti toteutetaan luontevaksi osaksi ympä- LÄHIJUNAPYSÄKKI ristöään huomioiden erityisesti ympäröivien viheralueiden Aseman seutua kehitetään monipuolisena asumisen ja pal- virkistys- ja ympäristöarvot. velujen alueena. Pysäkille johtavia kävelyn ja pyöräilyn yh- teyksiä kehitetään. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu viheralueilla sijaitsevia reittejä, joita Merkinnän kuvaus: voidaan kehittää pyöräilyn näkökulmasta. Merkinnän tavoit- Merkinnällä on osoitettu Nokian suuntaan liikennöitävän lähi- teena on kytkeä pyöräily soveltuvissa kohdin luontevaksi osak- junan pysäkit Lielahdessa ja Tesomalla. Lielahdessa lähijunan si viheralueiden tarjoamaa virkistyspalvelujen valikoimaa. ja raitiotien välisestä joukkoliikenteen vaihtomahdollisuuden Lisäksi tavoitteena on edistää sellaisen pyöräily-ympäristön sujuvuudesta tulisi huolehtia tarkemmassa suunnittelussa. syntyä, joka tuottaa positiivisia pyöräilykokemuksia ja mah- Tesomalla tulisi huolehtia pysäkin saavutettavuudesta, eri- dollistaa turvallisen vapaa-ajan pyöräilyn entistä paremmin tyisesti Mediapoliksen suunnan sujuvuuteen tulisi kiinnittää myös niille käyttäjäryhmille (esim. lapset ja erityisryhmät), joi- huomiota. den kynnys pyöräillä katualueella saattaa olla korkea. Reitin sijoittuessa viheralueelle sen geometria, poikkileikkaus ja pin- VESIVÄYLÄ tamateriaalit tulisi sovittaa huolellisesti ympäristöönsä siten, Merkinnän kuvaus: että viheralue säilyttää ominaisluonteensa. Merkinnällä on osoitettu Näsijärven ja Pyhäjärven vesiväylät. Kehitettävinä reitteinä on osoitettu etelässä sijaitseva Pyhäjär- Valtatien 9 moottoritieksi muuttamisen yhteydessä tulisi var- ven reitti, joka kulkee rannan tuntumassa Pirkkalan suunnas- mistua Olkahistenlahden siltojen alittavista vesiväylien mitoi- ta Tampereen keskustaan. Itä-Tampereelta on osoitettu reitit tuksesta. Väyläkorkeuden tulisi pysyä vähintään nykyisellään. Leinola-Kaleva ja Annala-Nekala, jotka tarjoavat nopealle pyö- räilylle vaihtoehtoisen viihtyisän yhteyden asuinalueilta kohti keskustaa.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 58 |

Kartta 2 - Viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut

KESKUSPUISTOVERKOSTO Keskuspuistoverkoston päivittäisessä käytössä olevat virkistys- Alueita ylläpidetään ja kehitetään yhtenäisinä, hyvin saa- alueet on tarkoitus asemakaavoittaa virkistysalueiksi alueiden vutettavina sekä toiminnoiltaan ja luonnon ympäristöltään muun asemakaavoituksen yhteydessä. Asemakaava puuttuu monipuolisina virkistys- ja viheralueina. Maisemaa muut- osasta Kauppia ja Niihaman alueelta, Hervannan ja Vuoreksen tava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin ympäriltä, Ojalan ja Aitovuoren alueilta sekä Myllypuron ja verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL 128 Tesoman keskuspuiston alueilta. Myös Leinolan keskuspuisto §:ssä on säädetty. on osin asemakaavoittamaton. Aluetta ja sen toimintoja tarkemmin suunniteltaessa ja Kauppi-Niihaman kokonaisuus, Alasjärven ympäristö ja Nii- lupamenettelyn yhteydessä tulee ottaa huomioon luonto- haman ryhmäpuutarhan ja uuden leirintäalueen alueet olisi arvot, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot, ja var- tarpeen asemakaavoittaa vapaa-ajan palveluiden tarpeiden ja mistaa virkistys- ja ulkoilureittien ja ekologisen verkoston luonnonympäristön arvojen yhteen sovittamiseksi myös ilman, jatkuvuus. Alueelle voidaan sijoittaa pääkäyttötarkoitusta että alueille sijoitettaisiin täydennysrakentamista. Alueet voi- palvelevia rakennuksia sekä hulevesien hallintaan tarkoi- daan asemakaavoittaa pienemmissä osissa, mutta koko Kaup- tettuja rakenteita tarkempien suunnitelmien mukaisesti. pi-Niihaman kokonaisuudesta tulisi laatia yleissuunnitelma Alueella olevat rakennukset voidaan säilyttää. Rakennusten asemakaavojen pohjaksi. perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentami- LUONNONSUOJELUALUE TAI -KOHDE nen ovat sallittuja. Alueella sijaitsee luonnonsuojelulain tarkoittamia Merkinnän kuvaus: suojeluarvoja. Alueen suunnittelussa on varmistettava, että Merkinnällä on osoitettu aluevarauksena kantakaupungin suojeluarvot eivät vaarannu tai heikenny. Luonnonsuoje- keskeiset, laajat ja yhtenäiset virkistys- ja viheralueet sekä lualueen tarkempi rajaus ja suojelun perusteet määritellään niitä yhdistävät lähivirkistysalueiden ja puistojen sarjat. Kes- luonnonsuojelulain mukaisella rajaus- tai perustamispää- kuspuistoverkostolla on merkittävä asema kaupunki- ja mai- töksellä. semarakenteen tasapainon, luonnon monimuotoisuuden ja Merkinnän kuvaus: ekologisen kantokyvyn säilyttäjänä. Keskuspuistoverkosto il- Merkinnällä on osoitettu luonnonsuojelulain mukaisella raja- mentää maisemakokonaisuuden jatkumista läpi kaupungin ja us- tai perustamispäätöksellä suojellut luonnonsuojelualueet muodostaa Tampereen kantakaupungin viheraluejärjestelmän ja ne Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelman mukaiset ja ekologisen verkoston rungon. alueet tai kohteet, jotka on tavoitteena suojella luonnonsuoje- Yleiskaavan yleispiirteisyydestä johtuen keskuspuistoverkos- lulain nojalla. Merkinnällä on osoitettu aluevarauksena yli 5 ton merkinnän alueella sijaitsee myös olemassa olevia asuin- hehtaarin laajuiset ja kohdemerkinnällä sitä pienemmät luon- ja muita rakennuksia, joiden säilyttäminen on mahdollista. nonsuojelualueet. Aluemerkintä on yleispiirteinen. Alue- tai Keskuspuistoverkoston alueella sijaitsee noin 800 rakennusta, kohdemerkintää tulkitaan tarkemman suunnittelun yhteydes- joista suuri osa on tekniseen huoltoon ja liikenteen ohjaami- sä olemassa olevan rajauspäätöksen mukaisesti tai rajaus tar- seen liittyviä rakennuksia. Alueella on kuitenkin myös noin 140 kentuu perustamisesitystä- ja päätöstä tehdessä. Järvensivun loma-asuin-tai ryhmäpuutarharakennusta ja 150 asuinraken- ratavarren luonnonsuojelualueet on osoitettu yhdellä kohde- nusta. merkinnällä, vaikka siihen kuuluu kolme erillistä aluetta. Keskuspuistoverkoston aluevarausten laajuus on noin 3500 Luonnonsuojelualueiden ja kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala hehtaaria. Keskuspuistoverkoston alueesta on asemakaavoi- on noin 510 hehtaaria. tettu virkistysalueeksi noin 2000 hehtaaria eli noin 55 %. Aluevarauksella on osoitettu rajauspäätöksellä suojellut Myl- Keskuspuistoverkostoa voidaan ylläpitää ja kehittää virkis- lypuron puronvarsilehdon, Villilänsaaren, Vaakkolammin- tys- ja viheralueena yleiskaavan pohjalta. Toimenpiteille tulee Litokallion, Viikinsaaren, Pyynikin, Kauppi-Niihaman Soukon- tarvittaessa hakea maisematyölupa MRL 128 §:n mukaisesti. vuoren, Halimasjärven ja Pärrinkosken-Peltolammin luonnon- Alueiden tarkempaa suunnittelua, toimintojen sijoittelua ja suojelualueet sekä luonnonsuojeluohjelman mukaiset Iidesjär- hoitotoimenpiteitä ohjataan mm. viheralue- ja viherpalveluoh- ven, Alasjärven-Lahnakallion, Petäjässuon, Härmälän Vähä- jelmilla, hoito- ja käyttösuunnitelmilla, metsänhoitosuunnitel- järven, Myllyojan-Hupakonojanpuiston ja Makkarajärven-Vii- milla, asemakaavoituksella sekä muilla lupamenettelyillä. tastenperän alueet. Tarkemmassa suunnittelussa ja lupien myöntämisessä tulee Kohdemerkinnällä on osoitettu rajauspäätöksellä suojellut kiinnittää huomiota siihen, että toimenpiteillä ei heikennetä Leppiojan, Juhansuon puronvarren, Hikivuoren, Pehkusuon ja keskuspuistoverkoston yhtenäisyyttä, hyvää saavutettavuut- Järvensivun ratavarren luonnonsuojelualueet ja Särkijärven, ta tai toimintojen ja luonnonympäristön monimuotoisuutta. Rukkajärven ja Juhansuon jalopuumetsiköt sekä luonnonsuo- Suunnittelussa tulee myös varmistaa, että ulkoilureitit ja eko- jeluohjelman mukaiset Pappilan-Sikosuon Kirviälänmäki ja logiset yhteydet muodostavat jatkuvan verkoston ja alueella Aitovuoren louhikkorotkon alueet. olevat luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Keskus- Luonnonsuojelualueita tai -kohteita ei ole tarpeen erikseen puistoverkostoon sisältyy valtaosa niistä Tampereen kaupun- asemakaavoittaa. Asemakaavoitus tulee ajankohtaiseksi, jos gin luonnonsuojeluohjelman kohteista, joita ei ole tarkoitus luonnonsuojelualueen tai -kohteen välittömässä läheisyydessä suojella luonnonsuojelulain nojalla. Keskuspuistoverkoston tutkitaan täydennysrakentamista. alueella sijaitsevat myös tärkeimmät liito-oravien elinympä- ristöt ja kulkuyhteydet.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 59 |

Asemakaava puuttuu osalta Iidesjärven, Lukonmäen ja Hali- Vu KESKITETTYJEN LIIKUNTA-, URHEILU- JA VA- masjärven suojelualuetta, ja kokonaan Soukonvuoren, Lahna- PAA-AJAN PALVELUIDEN ALUE kallion ja Makkarajärven alueilta sekä lähes kaikilta kohde- Alue on varattu liikunta- ja urheilu- tai vapaa-ajan palve- merkinnöillä osoitetuista luonnonsuojelualueista. luille ja niiden tarvitsemille rakennuksille ja rakenteille. Myllypuron alueella olevien Leppiojan luonnonsuojelukohtei- Tarkemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon palve- den asemakaavoitus voi olla tarpeen teollisuus- ja työpaik- luiden monipuolisuus ja monikäyttöisyys, hyvä saavutetta- ka-alueen vaikutusten hallitsemiseksi. vuus, tapahtumien järjestäminen, keskitetyn pysäköinnin mahdollisuudet sekä luonto- ja muut arvot. Halimasjärven asemakaavoitus voi olla tarpeen Ojalan kaupunginosan asemakaavoituksen yhteydessä. Myös Alasjärven Merkinnän kuvaus: rannalla sijaitsevan Lahnakallion rantalehdon asemakaavoi- Merkinnällä on osoitettu keskuspuistoverkoston osa-alueet, tus voi olla tarpeen, kun Alasjärven ympärillä tai Ruotulan joissa sijaitsevat keskeisimmät nykyiset Tampereen kaupungin alueella laaditaan asemakaavaa. tai yksityisten toimijoiden liikunta- ja urheilupalveluiden sekä vapaa-ajan palveluiden toiminnot. ASUMISEN JA VIRKISTYKSEN SEKOITTUNUT ALUE Aluetta kehitetään nykyisen virkistyskäytön ja/tai Merkintä ohjaa kehittämään alueet kokonaisuuksiksi, joissa alueen ekologisten yhteyksien lähtökohdista. Alueelle on esimerkiksi tapahtumien aikana voidaan hyödyntää mm. yh- mahdollista osoittaa täydentävää asuntorakentamista ny- teisiä pysäköintitiloja. kyisten toimintojen väistyttyä ja varmistamalla alueen so- Merkinnällä on osoitettu Mustavuoren laskettelurinne ja van- veltuminen rakentamiseen. ha maa-ainesten ottoalue, Kaupin urheilupuisto, Alasjärven ja Merkinnän kuvaus: Niihaman alue ja Hervannan laskettelurinteen alue. Alueiden kehittämistä ohjataan kartalla 1 Yhdyskuntarakenne. Alueet on tavoitteena asemakaavoittaa urheilu- ja virkistys- KESKUSTATOIMINTOJEN JA VIRKISTYKSEN palvelujen tai julkisten palvelujen alueiksi. Asemakaavoitta- SEKOITTUNUT ALUE mattomia ovat Mustavuoren vanha maa-ainesten ottoalue Aluetta kehitetään hyvään joukkoliikenteen palvelutasoon sekä Ruotulan golϔkentän alue, Alasjärven koiratallien alue tukeutuvana monipuolisena asumisen, työpaikkojen, pal- sekä Niihaman alue. Alasjärvellä olemassa olevat hevostallit velujen ja virkistyksen vyöhykkeenä. Rantatäyttöjen ma- on asemakaavoitettu. teriaalin tulee olla ympäristökelpoisuudeltaan alueelle ja Kauppi-Niihaman alueella merkinnän edellyttämä suunnitel- maankäyttöön soveltuvaa. Rakentaminen ei saa vaarantaa ma tulisi laatia keskuspuistoverkoston kehittämistarve alueen Epilänharju-Villilä pohjavesialueella pohjaveden laatua, ai- kokonaissuunnitelman yhteydessä. heuttaa pohjaveden tilaan heikentäviä muutoksia eikä hei- kentää vedenottamoiden toimintaedellytyksiä. vu OHJEELLINEN KESKITETTYJEN LIIKUNTA-, URHEILU- Merkinnän kuvaus: JA VAPAA-AJAN PALVELUIDEN TARVEALUE Alueiden kehittämistä ohjataan kartalla 1 Yhdyskuntarakenne. Alueelta tulee selvittää sijoituspaikka keskitetyille liikunta- ja urheilupalveluille. Sijoituspaikan valinnassa tulee huomi- nat NATURA-ALUE oida liikunta- ja urheilupalveluiden hyvä saavutettavuus ja tapahtumien järjestäminen. Alueella sijaitsee luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeluarvoja. Alueen suunnittelussa on varmistettava, että suoje- Merkinnän kuvaus: luarvot eivät vaarannu tai heikenny. Luonnonsuojelualueen Merkinnällä on osoitettu yleispiirteisellä tarvealuevarauksella tarkempi rajaus ja suojelun perusteet määritellään luonnon- keskeisimmät tarpeet uusille liikunta- ja urheilupalveluiden suojelulain mukaisella rajaus- tai perustamispäätöksellä. toiminnoille. Uusien keskitettyjen liikunta- ja urheilupalveluiden alueiden sijoittamiseksi tulisi laatia yleissuunnitelma, Merkinnän kuvaus: jossa määritellään palveluiden tarkempi sijainti. Alueet tulisi Merkinnällä on osoitettu valtioneuvoston päätöksen mukainen asemakaavoittaa yleissuunnitelman pohjalta. Myllypuron (FI0345001) puronvarsilehdon Natura 2000 -ohjelman alue. Alueen suojeluarvojen huomioon ottamisesta on Liikuntarakentamisen tarve 2022-2030 säädetty luonnonsuojelulain 65 ja 66 §:ssä. – Lielahden alueen (sis. Niemenranta ja Hiedanranta) liikuntaolosuhteiden järjestäminen vkk OHJEELLINEN KESKUSPUISTOVERKOSTON KEHITTÄ- MISTARVEALUE – Linnainmaan alueen liikuntaolosuhteiden järjestäminen Alueelle tulee laatia kokonaissuunnitelma, jonka tavoittee- – Etelä-Tampereen (Lakalaiva) liikuntaolosuhteiden järjestä- na on vahvistaa alueen tunnettavuutta ja saavutettavuutta minen koko kaupunkiseutua palvelevana monipuolisena keskus- – Yksi uusi jäähalli ja yksi uusi uimahalli, jotka sijoitetaan yllä puistona. Suunnitelmalla tulee yhteen sovittaa virkistystoi- mainituille tarvealueille. mintojen ja -palveluiden tarpeet ja muu maankäyttö luon- nonympäristön ja maiseman arvojen kanssa. Merkinnän kuvaus: Alueiden kehittämistä ohjataan kartalla 1 Yhdyskuntarakenne.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 60 |

ge-1 GEOLOGISESTI ARVOKAS KALLIOALUE Merkinnän kuvaus: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon geologisten, Merkinnällä on osoitettu alueet, joissa ekologinen yhteys on maisemallisten ja luonnontieteellisten arvojen säilyminen. heikko tai puutteellinen ja virkistysyhteyden laatutaso huono, johtuen olemassa olevan tai uuden rata- tai moottoriliikennea- Merkinnän kuvaus: lueen muodostamasta estevaikutuksesta. Merkinnällä on osoitettu maakunnallisesti arvokkaat Tuomi- kallio–Pirunvuori, Ristimäki, Hikivuori, Taaporinvuori-Myl- Osalla alueista on yleiskaavan yhteydessä laaditun Kantakau- lyvuori ja Ruskonperä-Houkanvuori kallioalueet sekä paikal- pungin väylien kattamisen selvityksen mukaan maastollisia lisesti arvokas Väljäsuon kallioalue. Alueilla on merkittäviä, edellytyksiä kansirakenteiden toteuttamiselle. maa-aineslain tarkoittamia geologisia, maisemallisia ja luon- Merkinnällä on osoitettu nontieteellisiä arvoja. 1. Pahaluomanpuiston ja Myllypuron Natura-alueen välinen Rajaukset perustuvat Pirkanmaan maakuntakaavan taus- yhteys, jossa uusi suunniteltava pääradan linjaus voi katkaista ta-aineistoon: ekologisen yhteyden. Myös nykyinen valtatie 3 linjaus aiheut- Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kal- taa haasteita yhteyden toimivuudelle. lioalueet Turun ja Porin läänissä (VYH 1995) 2. Hiedanranta-Epilänharju-Santalahti yhteys, jossa rata ja Hämeen läänin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta ar- Paasikiventie aiheuttavat estevaikutusta. Paikalla on osittais- vokkaat kallioalueet I ja II (SYKE 1996). ta kattamisen potentiaalia. Myös vanhan ratasillan käyttämis- tä virkistysyhteytenä tulisi tutkia. Pirkanmaan POSKI-hankkeen (2012-2015) arvokkaiden kallioalueiden nykytilan selvitys. 3. Kalevan keskuspuisto-Kauppi-Linnainmaa yhteys, jossa Teis- kontie ja Hervannan valtaväylä aiheuttavat estevaikutusta ja ge-2 GEOLOGISESTI ARVOKAS HARJUALUE vähentävät viihtyvyyttä. Paikalla on kattamisen potentiaalia. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon geologisten, 4. Tasanteen yhteys, jossa suunnitellun valtatien 9 parantami- maisemallisten ja luonnontieteellisten arvojen säilyminen. sen ja eritasoliittymän rakentamisen yhteydessä toteutetaan Merkinnän kuvaus: vihersilta. Merkinnällä on osoitettu maakunnallisesti arvokas Pyynikin 5. Koilliskeskuksen yhteys, jossa aluekeskustan suunnittelun harjumuodostuman alue, joilla on merkittäviä, maa-aineslain yhteydessä on tarpeen parantaa virkistysyhteyksiä valtateiden tarkoittamia geologisia, maisemallisia ja luonnontieteellisiä yli. Alueella on kattamisen potentiaalia. arvoja. 6. Kalevanharju-Iidesjärvi-Messukylä yhteys, Rajaus perustuu Pirkanmaan maakuntakaavan tausta-aineistoon: 7. Kaukajärvi-Vilusenharju yhteys, Pirkanmaan arvokkaiden harjualueiden inventoinnin tarkis- 8. Vihioja-Nekala-Hatanpää yhteys, tus 2014 (Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 9. Lakalaivan aluekeskuksen yhteydet Peltolammille, Härmä- 2014). lään, Sulkavuoreen ja Lahdesjärvelle

OHJEELLINEN LUONNON YDINALUE Merkinnän alueilla on pääosin olemassa jonkinlainen vir- Luonnon ydinalue tulee säilyttää rakentamattomana sekä kistysyhteys, kuten kevyen liikenteen silta tai alikulku, mutta riittävän laajana ja yhtenäisenä. Hiljaisten alueiden (alle 35 ekologiset yhteydet ovat heikot tai ne puuttuvat kokonaan. dB) säilymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tarvittaessa tulisi istuttaa ekologisia yhteyksiä parantavaa kasvillisuutta tai rakentaa vihersiltoja tai alikulkuja. Merkin- Merkinnän kuvaus: nän alueella ei ole voimassa asemakaavoja, joissa viheryhte- Merkinnällä on osoitettu ekosysteemipalvelut ja viherrakenne ydet olisi ratkaistu. Alueiden toteuttaminen liittyy pääasiassa selvityksen (2014) pohjalta luonnon ydinalueeksi luokiteltava liikennealueiden ja keskusta-alueiden suunnitteluun. laaja yli 100 hehtaarin yhtenäinen ja luontoarvoiltaan monipuolinen metsäalue Kauppi-Niihamassa. Merkintä sisältää OHJEELLINEN EKOLOGINEN YHTEYS luonnonsuojelualueita ja luonnon monimuotoisuuden kannal- Yhteydellä on merkitystä eliölajien liikkumiselle ja luon- ta arvokkaita alueita. Alueella on myös vuonna 2012 laaditun non monimuotoisuuden säilymiselle. Ekologisen yhteyden kantakaupungin meluselvityksen mukaisia hiljaisia alueita, jatkuvuus ja kytkeytyminen keskuspuistoverkostoon tulee joissa liikennemelun taso on alle 35 dB. turvata. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden Luonnon ydinaluetta ei ole asemakaavoitettu. kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL128 §:ssä on säädetty. Luonnon ydinalueen arvot tulisi huomioida Kauppi-Niihaman Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee huomioida ar- keskuspuistoverkoston kehittämistarvealueen kokonaissuun- vokkaat luontokohteet sekä varmistaa, että ekologinen yh- nitelmassa. Luonnon ydinalue-merkinnällä on vaikutusta myös teys säilyy mahdollisimman leveänä, puustoisena ja luon- Teiskontien varren ja Taysin alueen kehittämissuunnitelmiin ja non olosuhteiltaan monipuolisena. asemakaavahankkeisiin. Merkinnän kuvaus: OHJEELLINEN VIHERVERKOSTON YHTEYSTARVE- Merkinnällä on osoitettu keskeisiä keskuspuistoverkoston osia ALUE yhdistäviä, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä eli- Aluetta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon viihtyisien ja öiden kulkuyhteyksiä tai sellaiseksi soveltuvaa viherympäris- turvallisten virkistysyhteyksien sekä toimivien ekologisten töä. Riittävän laajojen ja monipuolisten viheralueiden lisäksi yhteyksien kytkeytyminen keskuspuistoverkostoon. on tärkeää varmistaa, että lajien siirtyminen alueiden välillä

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 61 |

on mahdollista. Ekologisten yhteyksien avulla on mahdollista Virkistys- ja viheryhteyksiä on yleiskaavassa varattu kaupun- ylläpitää luonnon monimuotoisuutta, monipuolistaa virkistys- gin eri osiin pääasiassa olemassa olevien asemakaavoitettujen verkostoa sekä turvata ekosysteemipalveluja. Kantakaupungin puistojen tai virkistysyhteyksien kohdille siten, että yhdessä alueella ekologinen verkosto ja virkistysverkosto ovatkin osit- keskuspuistoverkoston kanssa ne muodostavat kantakaupun- tain päällekkäisiä. Yhteyden luonne voi vaihdella leveydeltään gin läpi jatkuvan katkeamattoman virkistysverkoston. ja laajuudeltaan puistomaisesta tai luonnonmukaisesta vihe- Yhteyden luonne voi vaihdella leveydeltään ja laajuudeltaan ralueesta rakennettujen kortteleiden piha-alueisiin. Ekologi- rakennetusta puistokadusta, puistomaiseen kaupunkipuistoon sesti monipuolisimpia yhteyksiä ovat järvien ja pienvesistöjen ja luonnonmukaiseen metsäiseen viheralueeseen. Yhteys kul- rantametsiköt sekä vanhat metsät, mutta myös rakennettujen kee asemakaavoitettujen virkistysalueiden kautta. Merkintää alueiden pihojen ja suojavyöhykkeiden kasvillisuudella on mer- tulisi tulkita tarkemman suunnittelun yhteydessä voimassa kitystä ekologisen verkoston toimivuudelle. olevan asemakaavan ja viheraluejärjestelmän mukaisen viher- Liito-orava on toiminut sateenvarjolajina yhteyksiä määri- rakenteen mukaisesti. teltäessä. Liito-oravakannan suotuisan suojelutason turvaa- Merkinnällä osoitetun yhteyden lisäksi viheralueilla on tai sin- miseksi on tärkeä varmistaa, että viheralueet muodostavat ne voidaan osoittaa myös muita virkistysreittejä ja polkuja. liikkumista tukevan, yhtenäisen viherverkoston. Ekologisten yhteyksien sisälle on pyritty tuomaan myös niitä liito-oravan Merkinnän lähelle tuleva täydennysrakentaminen tulisi suun- elinympäristöjä, jotka eivät ole osa keskuspuistoverkostoa. Lii- nitella siten, että yhteysmerkinnän tarkoittaman olemassa to-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat suoraan luon- olevan viherrakenteen toimivuus virkistysyhteytenä ja lähivir- nonsuojelulailla suojeltuja, vaikka ne eivät sisältyisi viherverk- kistysalueena paranee. koon. Ranta-alueille sijoittuvan loma-asutuksen vuoksi virkistysyh- Ekologisen yhteyden merkinnällä osoitetut alueet ovat osin teysmerkinnällä on osoitettu myös loma-asunnoille johtavat asemakaavoitettu virkistys- ja viheralueiksi. Asemakaava ajoyhteydet ja pääsytiet. puuttuu osalta Ruskon teollisuusalueen poikki kulkevilta yhte- yksiltä sekä Ojalan ja Aitovuoren alueilta. POLKU Tarkemman suunnittelun yhteydessä merkintää tulisi tulkita Merkinnän kuvaus: voimassa olevan asemakaavan ja viheraluejärjestelmän mu- Merkinnällä on osoitettu Iidesjärven perustettavalle luon- kaisen viherrakenteen mukaisesti. Tarvittaessa tulisi laatia nonsuojelualueelle sijoittuvien ohjeellisten polkujen sijainti. tarkempia luontoselvityksiä, joilla varmistetaan yhteyden riit- Merkintä siirtyy sellaisenaan Iidesjärven osayleiskaavasta tävä leveys ja toimivuus ekologisena yhteytenä. Tarkemmassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.3.2014, lainvoimainen suunnittelussa tulisi huomioida ekologisiin yhteyksiin sijoittu- 28.4.2014) ja perustuu seuraaviin selvityksiin: vat arvokkaat luontokohteet. Samoin tulisi turvata liito-ora- Maisemasuunnitelma - vaihtoehto perhepuisto, Maisema-ark- van lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä elinympäristöjen säi- kitehtitoimisto Näkymä Oy, 2011 lyminen lajille soveltuvina. Merkinnän lähelle tuleva täydennysrakentaminen tulisi suun- ERIKOISPUISTO nitella siten, että yhteysmerkinnän tarkoittaman olemassa Alueita ylläpidetään ja kehitetään omista lähtökohdis- olevan viherrakenteen toimivuus ekologisena yhteytenä ei taan seudullisesti merkittävinä virkistyspalveluiden, tapah- heikkenisi. Määräys ohjaa myös asemakaavoittamaan ekolo- tumien, matkailun ja vapaa-ajan alueina. Tarkemman suun- gisia yhteyksiä korttelialueille, jolloin rakentamishankkeeseen nittelun yhteydessä tulee ottaa huomioon erikoispuistojen ryhtyvä olisi velvollinen säilyttämään kasvillisuuden tai toteut- hyvä saavutettavuus ja esteettömyys sekä olemassa olevat tamaan toimenpiteitä ekologisten yhteyksien parantamiseksi. ominaispiirteet ja arvot. Riittävän laajojen ja monipuolisten viheralueiden lisäksi olisi Merkinnän kuvaus: tärkeää varmistaa, että lajien siirtyminen alueiden välillä on Merkinnällä on osoitettu erikoispuistot, joilla on erityinen mer- mahdollista. Ekologisten yhteyksien avulla on mahdollista yl- kitys seudullisina virkistyspalveluina, tapahtumapaikkoina tai läpitää luonnon monimuotoisuutta, monipuolistaa virkistys- matkailun kohteina. Osa puistoista on olemassa olevia kaupun- verkostoa sekä turvata ekosysteemipalveluja. Kantakaupungin gin tärkeimpiä keskustapuistoja, matkailukohteita tai nähtä- alueella ekologinen verkosto ja virkistysverkosto ovatkin osit- vyyksiä ja osa taas uusia suunnitteilla olevia teemapuistoja. tain päällekkäisiä. Erikoispuistoja ovat: Hatanpään arboretum, Pyynikki, Kalevan liikennepuisto, Vuoreksen liikuntapuisto, Vilusenharjun skeitti- OHJEELLINEN VIRKISTYSYHTEYS ja bmx-puisto sekä Iidesjärven perhepuisto. Keskuspuistoverkostoa yhdistävä virkistysyhteys tai lähi- virkistysalueiden sarja. Tarkemman suunnittelun yhtey- KAUPUNGINOSAPUISTO dessä tulee ottaa huomioon lähivirkistysalueiden riittävyys, Alueella sijaitsee asemakaavan mukainen kaupun- luontoarvot, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ginosapuisto. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee sekä varmistaa virkistysyhteyksien ja ekologisten yhteyksi- varmistaa kaupunginosapuiston riittävä koko, monipuoli- en jatkuvuus. Yhteyden luonne voi vaihdella rakennetusta nen palvelutaso, hyvä saavutettavuus sekä kytkeytyminen luonnonmukaiseen. ympäröiviin asuinalueisiin ja viherympäristöön. Merkinnän kuvaus: Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu olemassa oleva tai kehitettävä keskus- Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat Tampereen kaupun- puistoverkostoa yhdistävä ja täydentävä yhteys, ulkoilureitti gin viheraluejärjestelmän mukaiset kaupunginosapuistot. tai lähivirkistysalueiden sarja, joka palvelee asuinalueiden tai keskustojen virkistys- ja viheryhteytenä ja lähivirkistysalueena.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 62 |

Kaupunginosapuistot ovat päivittäisen leikin ja oleskelun li- Leirintäalueen sijoittaminen Alasjärven ympäristöön tulisi säksi tarkoitettu paikallisia eri ikäryhmien urheilu- ja ulkoi- suunnitella kokonaisuutena, jossa ratkaistaan uuden leirintä- luharrastuksia ja myös tapahtumia varten. Lasten leikkipaik- alueen toimintojen yhteensovittaminen olemassa olevaan ja kojen ja pallokenttien lisäksi voi kaupunginosapuistoissa olla laajenevaan virkistyspalvelujen alueeseen sekä virkistys- ja erilaisia pelikenttiä ja reittejä. Kaupunginosapuistoja käyttä- luontoarvojen säilymiseen. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää vät usein myös koululaisryhmät, päiväkodit ja perhepäivähoi- Alasjärven vedenlaatuun ja läheisen luonnon ydinalueen hiljai- tajat. Kaupunginosapuistot ovat merkittäviä kaupunkikuvan sen äänimaiseman säilymiseen sekä leirintäalueen liikenteel- elävöittäjinä. Laajimmat puistot ovat usein pääosin metsäisiä, listen vaikutusten vähentämiseen. toiminnallisilta osiltaan rakennettuja puistoja. Kaupungino- sien erilaisuudesta ja vaihtelevasta koosta johtuen kaikissa RYHMÄPUUTARHA-ALUE kaupunginosissa ei ole varsinaista kaupunginosapuistoksi Merkinnän kuvaus: luonnehdittavaa puistoa. Kaupunginosapuistoja ovat esimer- Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat ryhmä- ja siirtola- kiksi Saukonpuisto Petsamossa, Pyhällönpuisto Lentävännie- puutarha-alueet Raholassa, Nekalassa ja Litukanpuistossa. messä ja Isolammenpuisto Kaukajärvellä. Keskeisiä kaupunginosapuistojen kehittämistavoitteita ovat monipuolisuus ja OHJEELLINEN KEHITETTÄVÄ RYHMÄPUUTARHA- turvallisuus sekä koululaisille ja nuorille suunnattujen palve- ALUE lujen lisääminen. Ryhmäpuutarha-alueen laajentamisen edellytykset ja yh- Kaupunginosapuistot on asemakaavoitettu virkistys- ja viher- teensovittaminen luontoarvojen ja muiden tarpeiden kans- alueiksi. Kaupunginosapuiston läheisyyteen suunniteltavan sa tulee tutkia tarkemman suunnittelun yhteydessä. täydennysrakentamisen yhteydessä on varmistettava, että Merkinnän kuvaus: kaupunginosapuisto säilyy riittävän laajana. Täydennysraken- Merkinnällä on osoitettu olemassa oleva Niihaman ryhmä- ja tamishankkeiden yhteydessä on myös selvitettävä olemassa siirtolapuutarha-alue, jota on tavoitteena laajentaa. olevan kaupunginosapuiston riittävyys kasvavalle asukas- määrälle ja tarvittaessa kehitettävä kaupunginosapuiston Laajentaminen tulisi suunnitella asemakaavalla, jossa ratkais- toimivuutta ja saavutettavuutta. Myös kaupunginosapuistojen taan siirtolapuutarhatoimintojen, virkistys- ja luontoarvojen esteettömyyden parantamiseen tulisi kiinnittää erityistä huo- ja muiden tarpeiden yhteensovittaminen. miota.  PIENVENE - TAI LAUTTASATAMA OHJEELLINEN UUSI KAUPUNGINOSAPUISTO Merkinnän kuvaus: Alueelle on varattava tilaa uudelle kaupunginosapuistolle, Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat pienvene- ja lautta- jonka toteuttaminen on ajankohtainen uuden keskustan tai satamat, joita ovat Jänissaaren, Halkoniemen, Santalahden ja asuinalueen kehittämisen yhteydessä. Kaupunginosapuis- Härmälänsaaren satamat. ton tulee olla hyvin saavutettava, riittävän suuri sekä toiminnoiltaan ja luonnonympäristöltään monipuolinen. Satamien perusvarustukseen kuuluvat parkkipaikat, sähkö- pisteet ja jätepisteet. Lisävarustuksena on mm. septitankkien Merkinnän kuvaus: tyhjennystä, polttoainejakelua ja mastonostureita. Esteettö- Merkinnällä on osoitettu uusiin keskustoihin tai kaupungin- miä venepaikkoja ja laitureita kalastukseen on toteutettu eri osiin liittyvä tarve uudelle kaupunginosapuistolle. puolille kantakaupunkia. Satamissa voidaan edelleen kehittää Uusi kaupunginosapuisto on osoitettu Hiedanrannan ja Ojalan esteettömyyttä, kanoottien säilytysmahdollisuuksia, veneiden, uusiin kaupunginosiin, Teiskontien pohjoispuolelle sijoittuval- kanoottien ja vesijettien vuokrausta sekä veneiden ja venetar- le asumisen ja virkistyksen sekoittuneelle alueelle, Turtolan ja vikkeiden myyntiä. Tällaisten kaupallisten toimintojen satamia Lakalaivan uusille keskusta-alueille sekä muuttuvan järjestely- voisivat olla esim. uusi Hiedanrannan satama tai Santalahden ratapihan alueelle. satama. Vanhat laivalaiturit tulisi kunnostaa käyttökelpoisiksi. Rannoissa on jo olemassa sopiva syvyys laivaliikenteelle ja tu- Uusien kaupunginosapuistojen rakentaminen tulee ajankoh- levaisuudessa niitä voidaan hyödyntää venematkailun lisään- taiseksi, kun yleiskaavalla osoitettu keskusta- tai asuinalue tyessä. toteutetaan. Kaupunginosapuiston tarkempi sijainti, koko ja toiminnot määritellään tarkemman suunnittelun yhteydessä. Veneiden talvisäilytyspaikkojen tarjoaminen ei kuulu kaupun- Kaupunginosapuisto voidaan toteuttaa kokonaan uutena puis- gin vastuulle. Kaupungin tavoitteena ei ole osoittaa talvisäily- tona tai se voidaan osoittaa olemassa olevalle viheralueelle tyspaikkoja kantakaupungin alueelle. Sen sijaan aidattu alue, kehittäen sen palveluita ja toimintoja vastaamaan kaupungin- jossa voisi säilyttää uisteluveneitä yms. veneilykauden aikana, osapuiston vaatimus- ja laatutasoa. on tarpeen, mutta sen ei tarvitse sijaita vesistöjen välittömässä läheisyydessä. OHJEELLINEN UUSI LEIRINTÄALUE Merkinnällä osoitettujen pienvene- tai lauttasatamien lisäksi Leirintäalueen sijoittamisen edellytykset ja yhteensovitta- kantakaupungin alueella on pienempiä venevalkamia ja laitu- minen luontoarvojen ja muiden tarpeiden kanssa tulee tut- ripaikkoja. kia tarkemman suunnittelun yhteydessä. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu tarve uudelle leirintäalueelle Alasjär- ven ympäristöön. Alueen on tarkoitus korvata poistuva Här- mälänrannan leirintäalue.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 63 |

OHJEELLINEN UUSI TAI KEHITETTÄVÄ PIENVENE -  TAI LAUTTASATAMA Uuden tai kehitettävän pienvene- tai lauttasataman sijoittamisen tai kehittämisen edellytykset tulee tutkia tarkemman suunnittelun yhteydessä. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu uusia tai kehitettäviä pienvene- tai lauttasatamia, joita ovat Raholan, Hiedanrannan ja Viikinsaa- ren satamat. Uuden sataman sijoittamisen edellytykset tulisi tutkia asemakaavan tai asemakaavan muutoksen yhteydessä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää pysäköinnin järjestämiseen.

UIMARANTA Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat uimarannat, joissa on kattava palvelutaso mm. pukusuojat ja/tai saunatilat sekä esimerkiksi talviuintimahdollisuus. Uimarantoina on osoitettu Tesomajärven, Suomensaaren, Elianderin, Tahmelan, Pyynikin, Kaukajärven, Suolijärven, Peltolammin, Hervantajärven sekä Rauhanniemen uimarannat. Merkinnällä osoitettujen uimarantojen lisäksi kantakaupungin alueella on myös pienempiä uimapaikkoja.

OHJEELLINEN UUSI TAI KEHITETTÄVÄ UIMARANTA Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu uudet tai kehitettävät uimarannat. Uusi palvelutasoltaan kattava uimaranta olisi tarpeen sijoittaa Hiedanrantaan ja Raholanrantaan uusien asuinalueiden palveluiksi. Tohloppijärven ja Lahdesjärven uimarantoja on tavoitteena kehittää. Kehittämisen yhteydessä rannan sijaintia voidaan tarvittaessa muuttaa nykyisestä.

E-ha HAUTAUSMAA Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat hautausmaa-alueet Lamminpäässä, Kalevanharjulla ja Messukylässä. Kalevanharjun ja Messukylän hautausmaat on asemakaavoitettu. Lamminpään hautausmaa on asemakaavoittamaton. Lamminpään hautausmaan asemakaavoitus on ajankohtaista, jos alueella on tarpeita lisärakentamiselle.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 64 |

Kartta 3 - Kulttuuriperintö

YLEISMÄÄRÄYS Alueen suojelun toteuttamistapa tulisi ratkaista asemakaa- Muuttuvan maankäytön alueilla on arvioitava kulttuuriym- voituksella. Tavoitteena on rakennusperinnön ja kulttuuriym- päristöjä koskeva selvitystarve yhteistyössä museoviran- päristöjen monimuotoisuuden vaaliminen ja niiden säilymi- omaisen kanssa. Vesialueiden muuttuvan käytön yhteydes- sen turvaaminen tarkoituksenmukaisesti. Aluetta koskevissa sä on arvioitava vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyvien hankkeissa, kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa ja aluetta selvitysten tarpeellisuus yhteistyössä museoviranomaisen koskevissa toimenpiteissä sekä tarkemmassa suunnittelussa kanssa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä Tampereen mai- tulisi ottaa huomioon kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ra- semallisten erityispiirteiden säilymiseen. kennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identi- Merkinnän kuvaus: teetti. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää teollisen Tampereen Muuttuvan maankäytön alueilla tarkoitetaan ensisijaisesti kulttuuriympäristön säilymiseen ja maisemallisiin erityispiir- yleiskaavan kartalla 1 osoitettuja kasvun vyöhykkeitä ja erityi- teisiin. Aluetta koskevassa suunnittelussa tulisi kuulla museo- sesti kasvun vyöhykkeiden sisällä olevia keskustatoimintojen viranomaisia. Alueen täydennysrakentaminen on mahdollista. alueita C, C-1 ja C-2. Lisäksi muuttuvan maankäytön alueilla viitataan kaavaselostuksen muuttuvien alueiden kuvauksissa mav VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS MAISEMA-ALUE uusiin alueisiin ja käyttötarkoitukseltaan muuttuviin alueisiin. (mav) Kulttuuriympäristöjä koskeva selvitystarve tulisi arvioida ase- Alueen suunnittelussa on varmistettava, että valtakunnal- makaavahankkeiden yhteydessä. Selvitystarve tulisi arvioida lisesti merkittävät maisema-arvot, jotka liittyvät harjuluon- erityisesti, mikäli asemakaavassa muutetaan alueen nykyis- toon ja kulttuurihistoriaan, säilyvät. tä käyttötarkoitusta. Asemakaavahanke ei itsestään selvästi Merkinnän kuvaus: laukaise tarvetta kulttuuriympäristöä koskevien selvitysten Merkinnällä on osoitettu valtioneuvoston vuoden 1995 peri- laatimiselle, vaan selvitystarve on aina arvioitava tapauskoh- aatepäätöksellä valitut valtakunnallisesti arvokkaat maise- taisesti yhteistyössä museoviranomaisen kanssa. Vesialueiden ma-alueet sekä maisema-alueiden päivitysinventoinnissa 2015 muuttuva maankäyttö viittaa täydennysrakentamiseen, jossa esitetyt laajennusalueet. Kantakaupungin alueella valtakun- rantaviivaa muokataan siten, että täydennysrakentamista nallisesti merkittäviä maisema-alueita ovat maisema-alueiden tulee nykyisille vesialueille. Kaavakartalla näistä alueista on päivitysinventoinnin mukaan Epilänharju, Pispalan-Pyynikin- osoitettu Hiedanranta kaavamerkinnällä keskustatoiminto- harju, Kalevanharju ja Aakkulanharju. Näistä Pyynikki on jo jen ja virkistyksen sekoittunut alue. Myös esimerkiksi Raholan aikaisemmin luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maise- puhdistamon alueelle osoitettu täydentäminen ja Viinikan jä- ma-alueeksi. Muut harjut ovat tulleet inventointiin mukaan tevedenpuhdistamon alueen uusi maankäyttö voivat aiheuttaa uusina kohteina. Päivitysinventoinnissa Pyynikin aluerajausta muutoksia nykyiseen rantaviivaan. on laajennettu. Edellä mainitut harjualueet ovat osa valtakun- Yleismääräyksessä mainitut maisemalliset erityispiirteet viit- nallisesti arvokasta ”Pirkanmaan harjumaisemat” -kohdetta. taavat avoimien maisematilojen selvityksessä esitettyihin Tampereen harjut ovat osa lähes 200 kilometriä pitkää Poh- maisemallisesti tärkeisiin selännealueisiin, tärkeisiin lähesty- jankankaalta Ensimmäiselle Salpausselälle ulottuvaa sau- misnäkymiin ja perinnemaisemiin sekä Pirkanmaan ely-kes- mamuodostumaa. Tampereen kaupungin alueella harjujakso kuksen aineistoissa esitettyihin perinnebiotooppeihin. Pääosa lävistää lähes koko kaupunkialueen luodekaakkosuunnassa. maisemallisesti tärkeistä selännealueista on metsäisiä, jyrk- Tampereen harjut ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kärinteisiä alueita, jotka sijoittuvat pääasiassa yleiskaavan ja liittyvät olennaisesti Tampereen kaupungin syntyyn ja kas- keskuspuistoverkostoksi osoitetulle alueelle. Tärkeät lähesty- vuun. Harjujen kasvillisuus on monipuolista ja arvokasta ja misnäkymät ovat pääväyliltä avautuvia pitkiä näkymälinjoja ne ovat keskeinen osa kantakaupungin viheralueverkostoa. kohti keskustaa tai kantakaupungin läpi kulkevaa harjujaksoa. Tampereen kaupunkirakenne ja maisema-alueet limittyvät Perinnemaisemat ja -biotoopit ovat joko rakennettuja perinne- toisiinsa ja harjumaisemat ovat maisemanähtävyyksiä. Niillä maisemia, kuten puutarhakulttuurin avoimia ympäristöjä, tai on merkitystä asukkaiden hyvinvoinnille, aluetaloudelle sekä maaseutumaisia kulttuurimaisemia, kuten niittyjä, ketoja tai luonnon monimuotoisuudelle. Pirkanmaan harjumaisema on ahoja. yhteydessä asukkaiden ja kaupungin identiteettiin ja se lisää asukkaiden ympäristötietoisuutta. Harjumaisemalla on myös VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNETTU matkailullinen merkitys elinkeinonharjoittajille. KULTTUURIYMPÄRISTÖ TAI KOHDE (V1-8) Alueella tapahtuva kehittäminen on sovitettava arvokkaan Maisema-alueiden inventoinnin vaikutusarviossa todetaan, kulttuuriympäristön vaatimuksiin. Kohteiden indeksointi että sen oikeusvaikutukset syntyvät kaavoituksen kautta. viittaa kaavaselostuksen liitteenä olevaan luetteloon. Alueen sijainti valtakunnallisella maisema-alueella ei pääsään- töisesti aiheuta suoria maanomistajaan kohdistuvia oikeusvai- Merkinnän kuvaus: kutuksia, mutta esimerkiksi rakentamisen ja muiden toimen- Merkinnällä on osoitettu Museoviraston RKY2009-inven- piteiden lupaharkinnan kautta niitä voi syntyä. Kaavoitukseen toinnin mukaiset valtakunnallisesti merkittävät rakennetut niistä syntyy sisältövaatimuksia ja velvollisuus selvittää ympä- kulttuuriympäristöt. Alueet on kaavakartalla yleistettyinä ristövaikutuksia. Kaavoituksen lisäksi maisema-alueet tulisi alueiden yhdistelmänä, Lielahden rautatieasema ja Pyynikin huomioida maisemaa voimakkaasti muuttavissa hankkeissa, näkötorni on esitetty kohdemerkinnällä. Kohteita koskevat kuten maa-ainesten ottamisessa, teiden rakentamisessa ja tarkemmat tiedot on saatavissa Museoviraston laatimasta in- rakennusten purkamisessa, joissa päivitysinventoinnin aineis- ventoinnista. to tulisi huomioida hankkeista ja niiden luvista päätettäessä. Arvokkaat maisema-alueet saattavat paikallisesti rajoittaa tai asettaa reunaehtoja uusiutuvan energian/tuulivoiman/vesi- voiman rakentamiselle.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 65 |

MAISEMALLISESTI JA KAUPUNKIKUVALLISESTI jossa tutkittiin jälleenrakennuskauden pientaloalueiden arvo- HUOMIOITAVA RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ jen säilyneisyyttä. Selvitys keskittyi alueisiin, jotka oli osoitet- TAI KOHDE (M1-26) tu kantakaupungin yleiskaavassa 1988 merkinnällä /SJ, jäl- Aikakautensa edustava alue, alueen osa tai kohde, jossa ra- leenrakennuskauden alue. Selvitys laadittiin yleiskaavatyötä kennuskanta ja / tai korttelirakenne ympäristöineen on säi- varten, ja se valmistui keväällä 2016. Merkinnällä osoitetuilla lynyt. Aluetta ja kohdetta koskevissa toimenpiteissä, tar- alueilla ei tulisi sallia kaupunkikuvaan liittyviä poikkeamisia; kemmassa suunnittelussa tai kaavojen ajanmukaisuut- mm. tonttien jakaminen tulisi tutkia asemakaavalla. Mikäli ta arvioitaessa on otettava huomioon rakennetun ympäris- asemakaavamuutos laaditaan vain yhtä tonttia koskevana, tön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Kohteiden kaava-asiakirjoissa tulisi esittää periaatteet siitä, miten ympä- indeksointi viittaa kaavaselostuksen liitteenä olevaan luet- röivillä tonteilla voidaan toteuttaa vastaava täydennysraken- teloon. taminen. Paras keino arvojen säilyttämiseksi olisi alueittaisten suojeluasemakaavojen laatiminen, mutta on epätodennäköis- Merkinnän kuvaus: tä, että niitä tultaisiin laatimaan kaikille yleiskaavassa osoite- Merkinnällä on osoitettu yleispiirteisesti maakunnallisesti ja tuille arvoalueille. paikallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Rajaukset perustuvat maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuu- Julkisen ja yksityisen tilan suhteen säilyttäminen tarkoittaa riympäristöihin ja EHYT-hankkeen inventointeihin. Maakunta- mm. katumaiseman säilyttämistä alkuperäisen kaltaisena. kaavaa varten on tehty selvitys maakunnallisesti arvokkaista Esimerkiksi asuin- ja talousrakennusten sijainnin ja koon sekä rakennetuista kulttuuriympäristöistä v. 2016. EHYT-hankkees- pysäköinnin (autotallien sijainti ja koko sekä tonttiliittymien sa (inventointi 2010-11) tutkittiin 1940-80-lukujen keskus- sijainti ja leveys) tulisi sopeutua alueen alkuperäiseen luon- tan ulkopuolisten lähiöiden rakentamista ja ympäristöä. teeseen. Myös katutilan muut ominaisuudet (tonttien aitaa- EHYT-hankkeessa osa asuinalueista arvotettiin aikakauden mistapa, viherkaistat ja joillain alueilla ojapainanteet) tulisi edustavaksi asuinalueiksi, joissa alkuperäinen korttelirakenne, säilyttää alkuperäisen kaltaisena. Edelleen huomiota tulisi ympäristö ja rakennuskanta ovat säilyneet. Alueet ovat myös kiinnittää kaupunkikuvallisesti merkittävien puistoalueiden arkkitehtonisesti arvokkaita kokonaisuuksia. Osa näistä alu- arvojen säilymiseen mm. säilyttämällä niihin rajautuvat ton- eista on osoitettu kartalla kaupunkikuvallisesti huomioitaviksi tit rakentamistavaltaan alkuperäisen kaltaisena. Ympäristön alueiksi. Suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulisi edis- erityispiirteiden säilyttäminen tarkoittaa näiden lisäksi raken- tää ja turvata rakennusperinnön ja maiseman arvojen säily- nusten keskeisten ominaispiirteiden säilyttämistä. mistä. Yksi keskeinen keino edellä mainittujen tavoitteiden toteutta- Alueilla täydennysrakentaminen on mahdollista ja niillä suo- misessa on alueiden alkuperäisen rakennuskannan säilyttä- jelun toteuttamistapa tulisi ratkaista asemakaavoituksella. minen ja vaaliminen. Koska osa arvoalueiden rakennuksista Täydennysrakentamisessa tulisi huomioida, että uudisra- saattaa olla huonokuntoisia, ei kaavamääräyksessä ole ehdo- kentaminen tulee sovittaa kaupunkikuvaan ja että kaupun- tonta velvoitetta alkuperäisen rakennuskannan säilyttämisek- kikuvaa voidaan myös parantaa. Kulttuuriympäristöt voivat si. Kaavamääräyksessä mainitut rakennuksen ominaispiirteet muodostaa identiteetin kannalta keskeisiä laatu- ja vetovoi- liittyvät esimerkiksi julkisivumateriaaliin, kattokaltevuuteen, matekijöitä. Kaavamääräyksessä mainitut ominaispiirteet julkisivuaukotukseen ja rakennuksen ulokkeisiin. Kaavakar- liittyvät esimerkiksi julkisivumateriaaliin, kattokaltevuuteen, talla osoitetuista alueista parhaiten säilyneitä ovat Raholan julkisivuaukotukseen ja rakennuksen ulokkeisiin. Kaavamää- Ippisenkatu, Jokipohjassa siirtolapuutarhan luoteispuolinen räyksessä mainittu identiteetti liittyy olemassa oleviin raken- alue, Uudenkylän länsiosa ja Takahuhdissa Irjalan makasiinin nuksiin, kaupungin kehityshistoriaan ja ympäristöön. ja päiväkodin ympärillä oleva alue.

ARVOKAS JÄLLEENRAKENNUSKAUDEN PIENTA- MUINAISJÄÄNNÖSKOHDE (SM1-58) LOALUE (J1-11) Muinaismuistolailla rauhoitettu muinaismuistokohde, Alueen kaupunkikuvaan vaikuttavat muutokset on ratkais- kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, tava asemakaavalla. Asemakaavamuutoksen tulee perus- muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuis- tua laajempaa kuin yhtä tonttia koskevaan tarkasteluun. tolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä Alueen ympäristön erityispiirteet, julkisen ja yksityisen tilan on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa ja pyydettä- suhde ja tonttien rajaaminen kadun suuntaan tulee säilyt- vä lausunto. Vesialueiden muuttuvan käytön yhteydessä tää. on arvioitava vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyvien selvitysten tarpeellisuus yhteistyössä museoviranomaisen Rakennuskannan osalta ensisijaisena tavoitteena on alueen kanssa. Kohteiden indeksointi viittaa kaavaselostuksen liit- alkuperäisten rakennusten säilyttäminen. Mikäli raken- teenä olevaan luetteloon. nus korvataan uudella, tulee uuden rakennuksen sijainnin, koon, mittasuhteiden ja muiden ominaispiirteiden soveltua Merkinnän kuvaus: alueen alkuperäiseen ilmeeseen. Kohteiden indeksointi viit- Merkinnällä on osoitettu Pirkanmaan maakuntamuseon teke- taa kaavaselostuksen liitteenä olevaan luetteloon. män selvityksen mukaiset muinaisjäännöslöydöt, teollisuuskohteet ja sotahistorialliset kohteet. Ne ovat muinaismuistolain Merkinnän kuvaus: 295/1963 mukaisesti suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä ja Merkinnällä on osoitettu parhaiten säilyneitä jälleenraken- laki suojaa myös niiden lähiympäristön. Muinaisjäännöskoh- nuskauden pientaloalueita tai niiden parhaiten säilyneitä osia. teita ovat esimerkiksi vanhat rajamerkit ja maakuopanteet. Merkintä perustuu yleiskaavaa varten laadittuun selvitykseen, Selvitys valmistui v. 2017 yleiskaavatyötä varten.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 66 |

Muinaisjäännöksen laajuus ja säilyneisyys tulisi selvittää ennen MUU ARKEOLOGINEN KULTTUURIPERINTÖKOHDE alueen asemakaavoittamista. Maisemallisesti ja kulttuurihis- (s1-35) toriallisesti arvokkaat ominaispiirteet tulisi säilyttää. Alueella Maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon muut sijaitsevien muinaisjäännöskohteiden ja niiden lähialueiden arkeologiset kulttuuriperintökohteet ja niiden ympäristö. maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa tulisi Alueella sijaitsevien historiallisten rakenteiden ja kerros- kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi ottaa huomioon muinais- tumien poistaminen on sallittua vain erityisestä syystä ja jäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen riittävän arkeologisen dokumentoinnin jälkeen. Aluetta liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriym- koskevista suunnitelmista on kuultava museoviranomaisia. päristöihin. Muinaismuistolain mukaan suoja-alueen muodos- Kohteiden indeksointi viittaa kaavaselostuksen liitteenä taa vähintään 2m säde kohteesta. Museoviranomainen määrit- olevaan luetteloon. telee suoja-alueen tapauskohtaisesti. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Pirkanmaan maakuntamuseon teke- ALUEEN OSA, JOLLA SIJAITSEE MUINAISMUISTOLAIL- sm-2 män selvityksen mukaiset muut kulttuuriperintökohteet, kuten LA RAUHOITETTUJA KIINTEITÄ MUINAISJÄÄNNÖKSIÄ asuinpaikat/kylätontit ja tiiliruukit. Selvitys valmistui v. 2017 Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu sii- yleiskaavatyötä varten. hen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Tur- veradan ja kokoojakadun risteämiskohtia ei saa muuttaa Maisemallisesti säilyneet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ilman museoviranomaisen lupaa. Risteämiskohdissa tulee ominaispiirteet tulisi säilyttää. Alueella sijaitsevien kohteiden asemakaavan yhteydessä tehdä riittävä arkeologinen do- ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa kumentointi ja kadun rakennusvaiheessa tulee varautua suunniteltaessa tulisi lisäksi ottaa huomioon maisemallinen radanpohjan arkeologiseen dokumentointiin. Kokoojakadun sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alu- leveys risteämiskohdassa saa olla rakenteineen enintään eisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Historiallisten (sota-, asu- 15 metriä. Asemakaavavaiheessa korttelit on suunniteltava tus-, tie-, tms.) rakenteiden ja kerrostumien poistaminen on siten, että muinaisjäännösalue säilyy yhtenäisenä. Aluetta sallittua vain erityisestä syystä. ja sen lähiympäristöä koskevat maankäyttösuunnitelmat tulee lähettää museoviranomaiselle lausuntoa varten. LAILLA TAI SOPIMUKSELLA SUOJELTU KOHDE (R1-6) Merkinnän kohteet on suojeltu kirkkolailla tai rauta- Merkinnän kuvaus: tiesopimuksella. Kohteiden indeksointi viittaa kaavaselos- Merkinnällä on osoitettu muinaisjäännösinventointiin pe- tuksen liitteenä olevaan luetteloon. rustuva Ojalan turverata ja siihen liittyviä turvetehtaan jäännöksiä Lamminrahkan suon laidassa. Aluetta ei ole vielä Merkinnän kuvaus: asemakaavoitettu. Nykyisin ulkoilupolkuna palveleva turve- Kohteet tulisi ottaa huomioon asemakaavoituksessa. Nämä rata toiminee vastaavassa käytössä jatkossakin. Turverataan kohteet on kuvattu liitteessä 2. Lailla tai sopimuksella on suo- kohdistuvista muutoksista tulee neuvotella lain edellyttämällä jeltu yleensä vain rakennus, joissain tapauksissa myös raken- tavalla museoviranomaisen kanssa ja jatkosuunnittelussa on nukseen kiinteästi liittyvä piha-alue. erityisesti kiinnitettävä huomiota kokonaisuuden säilymiseen ja turveradan asemaan ympäristössä. Merkintä siirtyy sellaisenaan Ojalan osayleiskaavasta (hy- väksytty kaupunginvaltuustossa 19.1.2015, lainvoimainen 28.1.2016) ja perustuu seuraaviin selvityksiin: Ojalan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010, Mikroliitti Oy Ojalan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösten täydennysin- ventointi 2011, Mikroliitti Oy

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 67 |

Kartta 4 - Kestävä vesitalous, ympäristöterveys ja yhdyskuntatekninen huolto

YLEISMÄÄRÄYS: reen kantakaupungin hulevesiohjelmassa (YLA 18.12.2012) Hulevesien käsittelyssä ja johtamisessa on noudatettava on velvoitettu turvaamaan pohjaveden laatu sekä pohjaveden Tampereen kaupungin hulevesiohjelmassa esitettyä peri- määrä (=pohjaveden muodostuminen). Pohjaveden muodostu- aatejärjestystä: 1. Hulevesien syntyminen on ehkäistävä, 2. misen turvaamiseksi edellytetään puhtaiden vesien, kuten kat- hulevedet on imeytettävä, 3. hulevedet on hyödynnettävä ja tovesien, imeyttämistä maaperään. puhdistettava ja 4. hulevedet on viivytettävä syntypaikalla ennen johtamista avouomaan, vesistöön tai hulevesiviemä- VALUMA-ALUEET riin. Asemakaavoituksen ja muiden hankkeiden yhteydessä on selvitettävä hulevesien hallinta ja tarvittaessa varattava Valuma-aluekohtaiset määräykset tila hulevesien käsittelylle. Rakennusluvan yhteydessä on Härmälänojan valuma-alue / Hulevesivirtaamia on rajoitet- laadittava hulevesijärjestelmän toteutussuunnitelma ja ra- tava ennen johtamista Härmälänojaan, Myllyojaan tai Her- kentamisen aikaisten hulevesien hallintasuunnitelma. Alu- rainsuon ja Peltolammin väliseen ojaan. Lahdesjärven-La- eelliset huleveden hallintarakenteet on toteutettava alueen kalaivan alueella huleveden syntymistä on erityisesti eh- muun kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. käistävä. Peltolammin ja Vähäjärven tila tulee säilyttää. Hy- välaatuisen veden johtuminen Vähäjärveen on turvattava. Merkinnän kuvaus: Höytämönjärven valuma-alue / Hulevesiä on viivytettävä ja Yleismääräyksessä edellytetään kantakaupungin hulevesioh- hulevesien laatua parannettava ennen johtamista ojiin. Sär- jelman (YLA 18.12.2012) mukaisen huleveden käsittelyn peri- kijärven, Lahdesjärven, Suolijärven, Hervantajärven, Kouk- aatejärjestyksen noudattamista. Laajalla yleiskaava-alueella kujärven, Pieni-Virolaisen ja Vuoreksenlammin tila tulee tarpeet huleveden hallinnan periaatejärjestyksen painotuk- säilyttää. Iso-Virolaisen tilaa tulee parantaa. siin ovat vaihtelevat. Yleismääräys kertoo tavoitetason koko kaava-alueelle, ja tarkemmassa suunnittelussa laaditaan Keskustan valuma-alue / Hulevesivirtaamia on rajoitetta- valuma-aluekohtaisten määräysten pohjalta kunkin suun- va suosimalla läpäiseviä ja hulevesien virtaamaa hidastavia nittelualueen erityispiirteiden ja hulevesiohjelmassa esitetyn pintoja. tarkentavan tiedon avulla asiantuntija-arvio siitä millä pai- Näsijärven lähivaluma-alue / Halimasjärven ja Niihaman- notuksella periaatejärjestystä sovelletaan. Määräys ohjaa järven tila tulee säilyttää. Ryydynpohjan, Siivikkalanlahden, myös huleveden laadulliseen hallintaan, esimerkiksi biosuoda- Olkahistenlahden ja Lielahden tilaa tulee parantaa. tuksen keinoin. Puhtaiden kattovesien imeyttämistä voidaan Pyhäjärven lähivaluma-alue / Tohlopin tila tulee säilyttää. edellyttää muuallakin kuin pohjavesialueilla. Alueellisilla Vaakkolammin tilaa tulee parantaa. huleveden hallintarakenteilla tarkoitetaan asemakaavan ja Vihiojan valuma-alue / Hulevesivirtaamia on rajoitettava. rakennusluvan yhteydessä laadittavien hulevesijärjestelmän Ahvenisjärven ja Vihilahden tilaa tulee parantaa. toteutussuunnitelman sekä rakentamisen aikaisten hulevesien hallintasuunnitelman mukaisia toteutettavia rakenteita. Kan- Vihnusjärven valuma-alue / Alueella tapahtuva toiminta ei takaupungin hulevesiohjelma on tarkoitus päivittää 2017. saa aiheuttaa vesistön pilaantumista. Erityisesti on kiinni- tettävä huomiota, ettei Natura 2000 –verkostoon kuuluvan Myllypuron valinnan perusteina olevia luontoarvoja merkit- Kestävä vesitalous tävästi heikennetä. Raakavesilähteenä toimivaan Vihnus- pv POHJAVESIALUE järveen johtuvan veden laatu on säilytettävä hyvänä. Teso- Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava ja toteu- majärven tila tulee säilyttää. tettava niin, etteivät ne heikennä pohjaveden laatua tai Viinikanojan valuma-alue / Hulevesivirtaamia on rajoitetta- vähennä pohjaveden antoisuutta. Alueelle ei saa sijoittaa va. Kaukajärven tila tulee säilyttää ja Iidesjärven sekä Alas- toimintoja, joista voi aiheutua pohjaveden pilaantumisvaa- järven tilaa tulee parantaa. Kaukajärven rannalta tapahtuu raa. Pohjaveden muodostumisen turvaamiseksi puhtaat rantaimeytymistä Aakkulanharjun pohjavesialueelle ja ve- hulevedet on imeytettävä maaperään ja suosittava läpäise- den laatu on säilytettävä hyvänä. viä pintoja. Hulevedet on johdettava pois pohjavesialueille Merkinnän kuvaus: sijoittuvilta liikennealueilta. Määräykset perustuvat Tampereen kantakaupungin huleve- Merkinnän kuvaus: siohjelmassa (YLA 18.12.2012) esitettyihin valuma-aluekoh- Merkinnällä on osoitettu vedenhankinnan kannalta merkittä- taisiin periaatteisiin. Periaatteita on ajantasaistettu yleiskaa- vät 1.luokan pohjavesialueet: Aakkulanharjun pohjavesialue vatyön yhteydessä. Määräyksiksi on nostettu kantakaupungin sekä Epilänharju-Villilä A ja B -pohjavesialueet. Pohjaveden pi- mittakaavassa oleellisia periaatteita sekä täsmennetty määrä- laamiskielto (=kielto pohjaveden laadun heikentämisestä) on yksiä asiantuntija-arvioon perustuen. Määräysten laadinnassa asetettu ympäristönsuojelulaissa (17§, 27.6.2014/527). Tam- lähtötietona ovat olleet myös kumoutuvat osayleiskaavat. pereen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa (v. 2011) on Valuma-aluekohtaiset määräykset kohdentavat kartan 4 yleis- esitetty kaavoituksen ja muun maankäytön ohjauksen toimen- määräystä. Yleismääräys kertoo tavoitetason koko kaava- piteeksi: ”Pohjavettä vaarantavien toimintojen poistumiseen alueelle. Tarkemmassa suunnittelussa tulisi laatia valuma- tähtäävä maankäytön ohjaus”. Pohjaveden pilaantumisriskiä aluekohtaisten määräysten pohjalta kunkin suunnittelualueen aiheuttavan toiminnan arviointi tehdään hankekohtaisesti, erityispiirteiden ja hulevesiohjelmassa esitetyn tarkentavan esimerkiksi asemakaavamuutoksen yhteydessä, yhteistyössä tiedon avulla asiantuntija-arvio siitä millä painotuksella kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa. Tampe- periaatejärjestystä sovelletaan. Määräykset ohjaavat myös

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 68 |

huleveden laadun hallintaan esimerkiksi biosuodatuksen kei- w OHJEELLINEN ALUEELLINEN HULEVESIEN VIIVYTYS- noin. Puhtaiden kattovesien imeyttämistä voidaan edellyttää ALLAS muuallakin kuin pohjavesialueilla. Määräyksiin kirjatulla vel- Alue tulee varata hulevesien käsittelyä varten toteutetta- voitteella tietyn vesistön tilan säilyttämisestä tarkoitetaan eri- valle kosteikolle, laskeutusaltaalle tai lammikolle. Alueelli- tyisesti sitä että kyseisen vesistön ravinnekuormitusta ei tule set hulevesien käsittelytoimenpiteet on toteutettava ennen lisätä. Hulevesivirtaamien rajoittamisella tarkoitetaan kunkin rakentamisen aloittamista. suunnittelualueen erityispiirteisiin perustuen joko yhtä tai Merkinnän kuvaus: useampaa seuraavista: hulevesien synnyn ehkäiseminen, hu- Merkinnällä on osoitettu kumoutuvissa osayleiskaavoissa esi- levesien imeyttäminen tai hulevesien viivyttäminen. Keskustan tetyt hulevesialtaat, joita ei ole vielä asemakaavoitettu. Mer- valuma-aluemääräykseen kirjatuilla hulevesien virtaamaa hi- kinnät perustuvat kunkin osayleiskaavan yhteydessä tehtyihin dastavilla pinnoilla tarkoitetaan esimerkiksi viherkattoja. tarkempiin selvityksiin ja suunnitelmiin. Määräyksen sana- Myllypuron osayleiskaavan (saanut lainvoiman 22.1.2009) muoto on hieman vaihdellut eri osayleiskaavoissa, mutta nyt Myllypuron Natura-aluetta koskevat määräykset on sisälly- esitetty määräys on muokattu kaikkia kattavaksi. Jatkosuun- tetty yleismääräykseen sekä Vihnusjärven valuma-aluekohtai- nittelussa tulisi tarkentaa varausten sijainti, tilantarve ja muo- seen määräykseen. toilu sekä huomioida muut alueisiin kohdistuvat tavoitteet kuten ekologiset yhteydet ja ulkoilureitit. MERKITTÄVÄ OJA TAI VESIREITTI Vesireitti tai avoimena säilytettävä oja. Kumoutuvat osayleiskaavat ja hulevesimerkintöjen perustee- na olevat selvitykset: Merkinnän kuvaus: Myllypuron osayleiskaava, hyväksytty kaupunginvaltuustossa Merkinnällä on osoitettu kantakaupungin pienvesiselvityksen 17.12.2008, lainvoimainen 22.1.2009 (2011) merkittävät purot, ojat ja norot. Kohteet tulisi säilyttää avoimena ja vesireitit eli putkitetut osuudet tulisi pyrkiä pa- Kolmenkulman alueen vesihuollon yleissuunnitelma, Suunnit- lauttamaan avoimiksi. Kohteilla on arvoa hulevesien hallinnan telukeskus Oy 13.1.2006 sekä luonto- ja virkistysarvojen näkökulmasta. Ojan välitön Hulevesien käsittelyalueen nro 5 sijaintimuutos, Tampereen lähiympäristö tulisi säilyttää rakentamattomana ja mahdolli- kaupunki 6.9.2007 simman kasvipeitteisenä. Asiantuntija-arvio huomioonotetta- van lähiympäristön laajuudesta tulisi tehdä hankekohtaisesti Lahdesjärven osayleiskaava, hyväksytty kaupunginvaltuustos- perustuen kohteen merkitykseen hulevesien hallinnassa sekä sa 15.12.2010, lainvoimainen 17.10.2013 kohteen merkitykseen osana luontoarvoja virkistysverkostoa. Lahdesjärvi-Lakalaivan vesihuollon yleissuunnitelma, FCG Pla- Merkittävien ojien lisäksi kantakaupungin alueella on pienem- neko Oy 24.6.2008 piä ojia, joilla on merkitystä huleveden hallinnan sekä muiden ympäristöarvojen kannalta: myös nämä tulisi säilyttää avoi- Särkijärven hydrologinen selvitys, Tampereen kaupunki, suun- mena ja viherympäristöltään yhtenäisenä maankäytön suun- nittelupalvelut 30.4.2008 nittelussa ja toteutuksessa. Hervantajärven osayleiskaava, hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.6.2011, lainvoimainen 14.4.2014 HUOMIOON OTETTAVA HULEVEDEN HALLINTA-ALUE Alueella on varattava tilaa hulevesien tulvareitiksi Hervantajärven osayleiskaavan hulevesien hallintasuunnitel- ja viivytysalueeksi. Alueen tasaus ja rakennusten korkeus- ma, FCG Planeko Oy 10.10.2008 asemat on suunniteltava siten, että tulvavesistä ei aiheu- Ojalan osayleiskaava, hyväksytty kaupunginvaltuustossa du haittaa. Kohteiden hulevesien hallintarakenteet tulee 19.1.2015, lainvoimainen 28.1.2016 toteuttaa hulevesiselvitykseen perustuvan suunnitelman pohjalta. Kohteiden indeksi viittaa kaavaselostuksessa ole- Ojalan osayleiskaavan hulevesisuunnitelma, Ramboll 14.2.2014 vaan luetteloon. Merkinnän kuvaus: Ympäristöterveys Merkinnällä osoitetaan huleveden hallinnan kannalta yleis- KEMIKAALILAITOKSEN KONSULTOINTIVYÖHYKE kaavatasolla merkittävät huomioon otettavat kohteet. Kohde- a Asemakaavoituksen yhteydessä on pyydettävä tur- rajaus osoittaa yleispiirteisesti alueen jonka hulevesienhallinta vallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) ja pelastus- (kuten viivytysaltaat / luonnolliset kosteikot) tulee toteuttaa / kv viranomaisen lausunto. Kohteiden indeksi viittaa säilyttää ajantasaiseen hulevesiselvitykseen perustuvan suun- kaavaselostuksessa olevaan luetteloon. nitelman pohjalta. Merkinnän kuvaus: Kohteet ja selvitykset: Merkinnällä on osoitettu Seveso- ja muiden erityislaitosten 1. Lahdesjärvi-Lakalaiva. Lahdesjärven hulevesiselvitys, 2015. konsultointivyöhykkeet (vaarallisia kemikaaleja ja räjähteitä 2. Sikosuo. Sikosuon tulva-alueiden toteutussuunnittelu, 2010. käsittelevät tuotantolaitokset tai varastot). Laitoksen vaiku- tusalueelle sijoittuvassa maankäytön suunnittelussa on pyy- 3. Hervanta Tauskonoja. Hervannan hulevesiselvitys, 2016. dettävä turvallisuus- ja kemikaaliviraston ja pelastusviran- 4. Lielahti-Hiedanranta. Lielahden alueella on 1990-luvulla omaisen lausunto. tapahtunut hulevesitulvia jotka on saatu hallintaan toteut- Konsultointivyöhykkeen mukaiset kohteet: tamalla avo-oja Enqvistinkadun itäpuolelle. Hiedanrannan a) Vedenpuhdistuslaitos, Tampereen Vesi: Ruskon vedenpuh- alueen suunnittelussa kohteelle tulisi laatia hulevesiselvitys ja distuslaitos, kv 2 km hulevesirakenteiden toteutussuunnitelma. b) Pesula- ja tekstiilipalvelut, Comforta Oy, kv 0,5 km

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 69 |

c) Muovipakkauksien valmistus, Amerplast Oy, kv 0,5 km • Hyhkynlahden kaatopaikka, suljettu 1961 d) Lämpökäsittelypalvelut, Bodycote Lämpökäsittely Oy, • Härmalän kaatopaikka, suljettu 1961 kv 0,5 km • Ikurin kaatopaikka, suljettu 1983 e) Metalliteollisuusyritys, Ata Gears Oy, kv 0,5 km • Kalevanharjun kaatopaikka, suljettu 1953 • Kiveliön kaatopaikka, suljettu 1974 f) Teollisuuden pintakäsittely, FSP Finnish Steel Painting Oy, kv 0,2 km • Lielahden lietekaatopaikka, suljettu 2010 • Lielahden nollakuitualue, toiminta loppunut 1981 g) Teollisuustuotteet ja -palvelut, Valmet Power Oy Tampe- reen koelaitos, kv 0,5 km • Nekalan kaatopaikka, suljettu 1958 • Raholan kaatopaikka, suljettu 1963 h) Konepajateollisuus, Katsa Oy, kv 0,5 km • Sulkavuoren kaatopaikka, suljettu 1974 i) Metallien pintakäsittely, Pirkan kovakromaus Oy, • Viinikankadun kaatopaikka, suljettu 1954 kv 0,5 km j) Kemikaalien varastointi, VR-Yhtymä Oy: Vetopalvelut Saa-2 SAASTUNUT MAA-ALUE Tampere, kv 0,2 km Alueelle sijoittuvien direktiivilajien elinympäristöjä ei saa hävittää tai heikentää. k) Lämpölaitos, Tampereen sähkölaitos Oy: Nekalan lämpö- keskus, kv 0,5 km Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Nekalan vanhan kaatopaikan reu- l) Kaivoskoneiden valmistus, Metso Minerals Oy, kv 0,2 km na-alue, josta osa saattaa sijaita vedenpinnan alla. Alueelle on m) Lämpölaitos, Tampereen sähkölaitos Oy: Naistenlahden tarkoitus perustaa luonnonsuojelualue. Alueella suoritettavis- voimalaitos, keskustan strategisen osayleiskaavan alueel- sa toimenpiteissä on otettava huomioon alueen luontoarvot. la, kv 0,5 km ulottuu kantakaupungin yleiskaavan puolelle Merkintä siirtyy sellaisenaan Iidesjärven osayleiskaavasta (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.3.2014, lainvoimainen n) Lämpölaitos, Tampereen sähkölaitos Oy: Lielahden voima- 28.4.2014) ja perustuu seuraaviin selvityksiin: laitos, kv 0,5 km Nekalan entinen kaatopaikka, maaperän kunnostuksen yleis- o) Lihanjalostustehdas, Tapola Oy, kv 0,5 km suunnitelma, Ramboll 15.10.2012 p) Kemianteollisuus, Solenis Finland Oy, kv 1 km Tampereen kantakaupungin - Aitolahden Sorilan viitasamma- q) Jauhemaalaus, Linjateräs Oy, kv 0,5 km kot 2010, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys 2010 r) Painotuotteiden valmistus, PunaMusta Oy, kv 0,5 km Tampereen kantakaupungin ja Sorilan viitasammakkoselvitys 2011, osa 2, Iidesjärvi, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys s) Kemianteollisuus, Oy Forcit Ab, Nokian kaupungin alueel- 2011 la, kv 2 km ulottuu Tampereen puolelle MELU- JA ILMANLAATUSELVITYSTARPEEN HARKIN- sv-1 SUOJAVYÖHYKE TA-ALUE Alueella ei saa rakentaa päiväkoteja tai hoitolaitoksia. Alue, jolla asemakaavan laadinnan yhteydessä on harkitta- Merkinnän kuvaus: va melu- ja ilmanlaatuselvityksen tarve. Merkinnällä on osoitettu alue, jolla on puolustusvoimien va- Merkinnän kuvaus: rikkotoimintaan liittyvä onnettomuusriski. Sääksjärven ase- Merkintä on laadittu Tampereen meluselvityksen v.2012 las- varikolla ja Puolustusvoimien lentotekniikkalaitoksessa käsi- kennalliseen päiväajan keskiäänitasoennusteeseen 60dB tellään ja varastoidaan räjähdysaineita. Suojavyöhykkeelle ei (LAeq klo 7-22) pohjautuen (v.2030 tilanne). Merkintä osoittaa saa rakentaa päiväkoteja tai hoitolaitoksia. Merkintä siirtyy alueet, joilla on harkittava meluselvityksen tarve tarkemmas- sellaisenaan Vuoreksen osayleiskaavasta (vahvistettu ympä- sa suunnittelussa. Ilmanlaadun selvitystarvealueet sijoittuvat ristöministeriössä 28.1.2005). lähtökohtaisesti samoille alueille kuin meluselvitystarvealueet. Ilmanlaadun pitoisuuksia on käsitelty tarkemmin Tampereen saa PUHDISTETTAVA/KUNNOSTETTAVA ALUE ilmanlaatuselvityksessä 2013. Alueen pilaantuneisuus tulee selvittää ja kunnostaa käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla. lm LENTOMELUALUE Merkinnän kuvaus: Alue, jonka lentomelutason (Lden) vuonna 2040 on arvioitu Merkinnällä on osoitettu vanhat kaatopaikka-alueet, Aitovuo- olevan yli 55 dB. Alueelle ei tule osoittaa uutta melun hai- ren ampumarata, Hiedanrannan vanha teollisuusalue sekä toille herkkää toimintaa. Alueella jo olevan asutuksen ja Lielahdessa järven pohjassa oleva nollakuitualue. Alueen maa- melulle herkän muun toiminnan säilyttäminen, korjaaminen perän pilaantuneisuus on selvitettävä ja kunnostettava alue ja vähäinen täydentäminen on mahdollista. sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla. Toiminta alueil- Merkinnän kuvaus: la on päättynyt lukuun ottamatta Aitovuoren ampumarataa. Merkintä on maakuntakaavaehdotuksen mukainen. Merkintä saa-merkinnän mukaiset kohteet: perustuu Finavian 18.6.2014 päivättyyn raporttiin: ”Tampe- • Aitolahden kaatopaikka, suljettu 1976 re-Pirkkalan lentoaseman melutilannevisio vuodelle 2040”. Peltolammin ja Multisillan väliselle alueelle sijoittuvan lento- • Aitovuoren ampumarata, toiminnassa melualue-rajauksen lisäksi raportissa suositellaan, ettei ny- • Hepolammin kaatopaikka, suljettu 1976 kyisen kiitotien jatkeille 15 kilometriin saakka kaavoitettaisi • Hiedanrannan teollisuusalue, toiminta loppunut 2008 melulle herkkiä kohteita. Melun haitoille herkällä toiminnalla

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 70 |

tarkoitetaan asumista, sairaaloita, hoitolaitoksia, vanhainko- SÄHKÖNJAKELU teja, päiväkoteja ja oppilaitoksia tai muuta näihin rinnastettavissa olevaa toimintaa. E-sä SÄHKÖASEMA Merkinnän kuvaus: Yhdyskuntatekninen huolto Merkinnällä on osoitettu Tampereen Sähkölaitos Oy:n säh- köasemat. ENERGIAHUOLTO E-sä UUSI SÄHKÖASEMA E-vl VOIMALAITOS Merkinnän kuvaus: Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu rakennettavat uudet sähköasemat. Merkinnällä on osoitettu lämmön ja sähkön tuotantoa varten Kaupissa sähköasemalle on varaus asemakaavassa, Hankki- rakennettu Lielahden voimalaitos. ossa sähköasemalle tulisi varata sijainti asemakaavoituksen yhteydessä. E-vl UUSI VOIMALAITOS Merkinnän kuvaus: E-sä TARVEALUE UUDELLE SÄHKÖASEMALLE Merkinnällä on osoitettu uudelle n. 300 MW voimalaitokselle Merkinnän kuvaus: ohjeellinen sijainti Ryydynpohjassa. Laitos voi toteutua aluksi Merkinnällä on osoitettu ohjeellinen sijainti uudelle sähköase- pienenä hakelämpökeskuksena. Lämmön siirron varmistami- malle Kangasalan rajan tuntumaan. Sähköaseman mahdollis- seksi tulisi varautua siirtoputkeen voimalaitokselta keskusta sijaintia tulisi selvittää asemakaavoituksen yhteydessä. taan ja Naistenlahteen. Z 110 – 400 kV SÄHKÖLINJA E-lä LÄMPÖKESKUS Merkinnän kuvaus: Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat sähkönsiirron ilma- Merkinnällä on osoitettu kaukolämpöä tuottavat laitokset Myl- johtoalueet. Johtoalueelle ei tulisi sijoittaa toimintaa, joka vai- lypurossa, Raholassa, Nekalassa, Sarankulmassa, Hakametsäs- keuttaa johdon käyttöä, kunnossapitoa tai uusimista. Kaikista sä sekä Hervannan kaksi laitosta. Myllypuron lämpökeskus toi- johtoalueelle suunniteltavista toimenpiteistä tulisi pyytää joh- mii huoltovarmuuskapasiteettina. Nekalan lämpökeskusta on don omistajan lupa. mahdollisuus kehittää geolämpöä hyödyntävänä laitoksena. Z KEHITETTÄVÄ SÄHKÖLINJA E-lä UUSI LÄMPÖKESKUS Sähkölinjan saneerauksen yhteydessä tai viereisen maan- Merkinnän kuvaus: käytön muuttuessa on tutkittava mahdollisuutta linjan Merkinnällä on osoitettu rakennettavat uudet lämpökeskukset maakaapelointiin. Vuoreksessa ja Lielahdessa. Hiedanranta-Lielahtea on mahdol- Merkinnän kuvaus: lisuus kehittää energiaomavaraisena ja geoenergialaitokseen Merkinnällä on osoitettu Tampereen Sähkölaitos Oy:n 110 kV:n tukeutuvana kaupunginosana. Lämpökeskuksen tilantarve on ilmajohtojen alueet Myllypuro-Santalahti ja Kaleva-Alasjärvi. noin 0,5 ha. Ilmajohtojen maakaapelointia tarkastellaan sitä mukaa kun, ympäröivä kaupunkirakenne kehittyy. E-lä TARVEALUE UUDELLE LÄMPÖKESKUKSELLE Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu tarvealueet uusille lämpökeskuksille, VESIHUOLTO joilla varaudutaan kaupunkirakenteen täydentymisestä johtuvan lisäkapasiteetin rakentamiseen. Lämpökeskusten tilan- E-jv UUSI JÄTEVEDENPUHDISTAMO tarve on noin 0,5 ha. Itä-Tampereella tulisi varautua uuteen Merkinnän kuvaus: lämpökeskukseen v. 2030 mennessä. Merkinnällä on osoitettu Sulkavuoreen sijoittuva uusi keskus- jätevedenpuhdistamo. E-ge GEOLÄMMÖN KERUUVYÖHYKE Alueen maa- ja kallioperää voidaan hyödyntää keskitetyn E-vo VEDENOTTAMO geolämpölaitoksen lämmönkeruuseen. Merkinnän kuvaus: Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Kaupinojan raakavedenottamo sekä Merkinnällä on osoitettu maalämpökeräimien ohjeellinen laa- Mustalammin, Hyhkyn ja Vilusenharjun pohjavedenottamot. juus maa- ja kallioperässä Nekalassa ja Lielahdessa. Lämpö- kaivojen syvyys on useita kilometrejä. E-vk VEDENKÄSITTELYLAITOS Merkinnän kuvaus: k KAASULINJA Merkinnällä on osoitettu Kaupinojan ja Ruskon vedenkäsitte- Merkinnän kuvaus: lylaitokset. Merkinnällä on osoitettu olemassa oleva korkeapaineinen maakaasun siirtoputki. Maakaasuputkiston suojaetäisyydet E-vs VESISÄILIÖ rakennuksiin ja rakenteisiin määräytyvät valtioneuvoston ase- Merkinnän kuvaus: tuksella maakaasun turvallisuudesta (551/2009). Merkinnällä on osoitettu Tesomalla, Pyynikillä, Kaupissa, Peltolammilla ja Hervannassa sijaitsevat ylävesi- ja vesisäiliöt.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 71 |

vj UUSI OHJEELLINEN VESIJOHTO E-jä TARVEALUE UUDELLE JÄTEASEMALLE Merkinnän kuvaus: Alueelta tulee varata sijoituspaikka vaarallisen kotitalous- Merkinnällä on osoitettu Tampereen vesihuoltolinjausten jätteen vastaanottoasemalle. yleissuunnitelman (Tampereen Vesi, 31.8.2012) mukaiset uu- Merkinnän kuvaus: det vesijohtoverkostojen runkoyhteydet: Kaupinoja - Aitolahti, Merkinnällä on osoitettu ohjeellinen sijainti miehitetylle ja Nurmi - Nikki, Liuttu - Nikki, Liuttu - Vehmainen, Kaupinoja - vaarallisia kotitalousjätteitä vastaanottavalle jäteasemalle. Sammon valtaväylä, Sammon valtaväylä - Kauhakorvenkatu, Jäteaseman tilantarve on noin 0,5 ha. Ruskontien varressa Vuores - Sääksjärvi Kaupinoja - Lentävänniemi, Lentävänniemi tarvealue on esitetty laajana kokonaisuutena, jossa toimin- - Pohjanmaantie ja Kaupinoja - Kaupin YVS. Yleissuunnitelman toa sijoitettaessa tulee huomioida alueen suojeluarvot ja muu yhteydessä linjauksia ei ole suunniteltu tarkkaan, joten kaava- maankäyttö. merkintä on ohjeellinen. E-pu JÄTEHUOLLON KEHITTÄMISALUE vv UUSI OHJEELLINEN VIETTOVIEMÄRI Alueen kotitalousjätteen keräämiseksi tutkittava putkike- Merkinnän kuvaus: räyksen mahdollisuutta. Merkinnällä on osoitettu Tampereen vesihuoltolinjausten yleissuunnitelman (Tampereen Vesi, 31.8.2012) mukaiset uu- Merkinnän kuvaus: det viemärilinjat: Multisilta - Peltolammi ja Rautaharkko sekä Merkinnällä on osoitettu uusien kaupunginosien, Hiedanran- Sulkavuoreen rakennettavan keskusjätevedenpuhdistamon ta-Lielahti ja Ojala-Lamminrahka, alueet joilla on tarkoituk- tarvitsemat uudet siirtoviemärit Viinikanlahdesta ja Raholas- senmukaista tutkia mahdollisuutta kotitalousjätteen putkike- ta sekä purkuputki Vihilahden suuntaan. Yleissuunnitelman räykseen. Putkikeräysjärjestelmä edellyttää koonta-aseman yhteydessä linjauksia ei ole suunniteltu tarkkaan, joten kaava- sijoittamista keskeisesti (r=2,5 km) keräysalueelle. Järjestel- merkintä on ohjeellinen. mään liittyvä asukasmäärä on n. 3 500–13 000 asukasta.

pv UUSI OHJEELLINEN PAINEVIEMÄRI Merkinnän kuvaus: YLEISTEN ALUEIDEN HUOLTO Merkinnällä on osoitettu Tampereen vesihuoltolinjausten E-lv LUMEN VASTAANOTTO yleissuunnitelman (Tampereen Vesi, 31.8.2012) mukaiset uudet paineviemärilinjat: Ojala - Tasanne, Lamminrahka - Nikki, Merkinnän kuvaus: Vuores-Sääksjärvi ja Ojala-Tasanne sekä Sulkavuoreen raken- Merkinnällä on osoitettu toiminnassa oleva Aarikkalan lumen- nettavalle keskusjätevedenpuhdistamolle johtavat uuden siir- vastaanottoalue sekä uusina tutkittavina alueina Ruskon ja Ai- toviemärit Viinikanlahdesta ja Raholasta. Yleissuunnitelman tovuoren alueet. Ruskonperän lumenvastaanottoalue peruste- yhteydessä linjauksia ei ole suunniteltu tarkkaan, joten kaava- taan maanvastaanottoalueen maisemointityön yhteydessä sen merkintä on ohjeellinen. tuntumaan. Aitovuoressa mahdollisuutta lumenvastaanottoon tulisi selvittää asemakaavatyön yhteydessä.

SELVITYSALUE PUHTAAN MAAN VASTAANOTTOA JÄTEHUOLTO E-pm VARTEN YLEISMÄÄRÄYS: Merkinnän kuvaus: Täydennysrakentamisen yhteydessä, tonttitehokkuuden ol- Merkinnällä on osoitettu Hiedanrannan alue Näsijärven ran- lessa yli e=0,8 on pyrittävä muodostamaan korttelikohtaisia nassa sekä Raholan jätevedenpuhdistamon alue Pyhäjärven kotitalousjätteiden keräyspaikkoja. rannassa. Puhtaiden ylijäämämaiden hyödyntämistä voidaan Merkinnän kuvaus: tutkia osana alueiden esirakentamista. Hanke edellyttäisi sekä Merkinnän tavoitteena on ohjata täydennysrakentamista si- vesilain että maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset luvat, ten, että tiivistyvässä kaupunkirakenteessa kortteleissa suun- joissa selvitetään erityisesti rakentamisen maankäytöllisiä tai nitellaan kiinteistöjen yhteisiä kotitalousjätteen keräyspisteitä kaupunki- ja maisemakuvallisia vaikutuksia. sekä tilavarausten että tyhjentämisen tehokkaampaa toteutta- E-mv mista varten. Korttelikohtaisella keräyspaikalla tarkoitetaan MAAN VASTAANOTTO - JA KIERRÄTYS useammalle kiinteistölle tarkoitettua yhteistä, lähelle sijoit- Merkinnän kuvaus: tuvaa keräyspaikkaa päivittäisille jätteille. Korttelikeräyksen Merkinnällä on osoitettu Myllypuron maanvastaanotto- ja mahdollisuus tulisi tutkia sekä täydennysrakentamisen että kierrätysalue, joka muodostaa kokonaisuuden Nokialle sijoit- uusien asuinalueiden suunnittelun yhteydessä. tuvan vastaavan toiminnan kanssa.

E-jä JÄTEASEMA ta TAIMISTO Merkinnän kuvaus: Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Nekalan jäteasema, joka ottaa vas- Merkinnällä on osoitettu Raholan, Kaarilan ja Viialan säilytet- taan vaarallisia kotitalousjätteitä. tävät taimistoalueet.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 72 | KUVA ARI JÄRVELÄ

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 73 |

Kaavan vaikutukset

Yleiskaavan vaikutusten arviointi pe- Yleiskaavaa on tehty yhteistyössä ja dollistaa paremmin tehokkaan ja sekoit- rustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin rinnan Pirkanmaan valmisteilla olevan tuneen maankäytön ja myös sen, että (MRL). Lain 9 §:n mukaan ”Kaavan tu- maakuntakaavan kanssa. Yleiskaavarat- kehittämisen lähtökohtana voi olla myös lee perustua kaavan merkittävät vaiku- kaisu pohjautuu maakuntakaavatyös- saneeraus. tukset arvioivaan suunnitteluun ja sen sä laadittuun kaupan palveluverkkoa Vaikutusten arviointia on tehty kaa- edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityk- koskevaan mitoitukseen ja vaikutusar- vatyön aikana ja se perustuu MRL:n esit- siin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä viointiin. Myös muilta osin yleiskaava tämiin näkökulmiin. Kaavan luonnosvai- otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tar- toteuttaa maakuntakaavaehdotuksen heessa vaikutuksia arvioitiin suhtees- koitus.”. Kaavaa laadittaessa on tarpeel- ratkaisuja. Ainoastaan keskustan (C) sa kaavan tavoitteisiin. Kaavaratkaisua lisessa määrin selvitettävä suunnitelman merkintöjen osalta työn alla olevassa laadittaessa vaikutuksia on otettu huo- ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteut- kantakaupungin yleiskaavassa on teh- mioon eri suunnitelmaratkaisuja poh- tamisen ympäristövaikutukset, mukaan ty tulkinta maakuntakaavaehdotuksen dittaessa. Kaavaa varten laadituissa eril- lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaa- ratkaisusta. Kalevan Prisman, Turtolan lisselvityksissä ja rakennetarkasteluissa liset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. ja Kaukajärven kohdalla TRE YKA 2040 on arvioitu ratkaisujen vaikutuksia ko- Selvitykset on tehtävä koko siltä alueel- osoittaa alueet keskusta-alueiksi vaikka konaiskehittämiseen sekä toteuttamisen ta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan eivät ole sitä maakuntakaavassa. Yleis- edellytyksiä. Vaikutusarviointi on laadit- olennaisia vaikutuksia. Kantakaupun- kaavassa alueiden kaupan mitoitus on tu pääosin asiantuntija-arvioina, liike- gin yleiskaavan vaikutukset on arvioitu maakuntakaavan mukainen. Kaupungin teen osalta kaavatyössä on hyödynnetty yleiskaavallisella tarkkuudella. Yleiskaa- tavoitteena on kehittää alueilla kaupan TALLI-liikennemalliennustetta ja muita va toteuttaa Tampereen kaupunkistrate- lisäksi muuta palvelurakentamista sekä liiketeen toimivuutta kuvaavia simuloin- giaa, Yhteinen näköalojen kaupunki. asumista. Yleiskaavan C – merkitä mah- ti-ohjelmia.

Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset

Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia on kaupunkimaisempia ympäristöjä, joissa koliikenteen tehostuessa yhä useampi arvioitu erityisesti siitä näkökulmas- asuminen, työpaikat ja palvelut sijoit- sijainti muuttuu arjen sujuvuuden kanta, miten sujuva ja hyvinvoiva arki sekä tuvat laadukkaan joukkoliikenteen ää- nalta houkuttelevaksi vaihteleville asu- kestävät elämäntavat voivat toteutua relle ja fyysisesti lähelle toisiaan. Tämä kasryhmille. Samalla mahdollistuu aiem- Tampereen kantakaupungin kehittyvän edesauttaa sujuvan ja kestävän arjen to- paa paremmin kestävien elämäntapojen, yhdyskuntarakenteen sisällä. Lisäksi on teutumista sekä vähentää osaltaan joka- kuten autottomuuden, toteuttaminen jo- tarkasteltu arjen ympäristöjen laatua päiväistä liikkumistarvetta. Yleiskaavan kapäiväisessä elämässä. Lisäksi tiiviissä koskevia viihtyisyys- ja turvallisuuste- mitoituksen mahdollistamasta asukas- joukkoliikennekaupungissa vapaa-ajan kijöitä, joihin lukeutuvat muun muassa määrän kasvusta noin 70 prosenttia si- vieton mahdollisuudet monipuolistuvat, virkistysmahdollisuuksien riittävyys ja joittuu kaavakartalla osoitetulle Kasvun kun keskeisesti sijaitsevat kulttuuri- ja ympäristöhäiriöiltä suojautuminen. vyöhykkeelle ja tästä osuudesta edelleen vapaa-ajankohteet sekä virkistysalueet noin puolet keskustatoimintojen alueil- ovat nykyistä helpommin saavutetta- Arjen sujuvuus ja toimin- le. Laskelmassa on huomioitu kerros- vissa. Yleiskaavassa laajentuvat kes- talovaltaiseksi oletetun asuntorakenta- kusta-alueet on varattu liiketoiminnan tojen saavutettavuus misen tuottama väestönlisäys, minkä ja asumisen ohella virkistyksen, va- Yleiskaavaratkaisu ohjaa kaupungin lisäksi kokonaan uutta pientalotyyppistä paa-ajan ja kaupunkikulttuurin toimin- kasvua keskustojen ja niitä yhdistävien asumista sijoittuu vähäisessä määrin noille, mikä mahdollistaa monipuolisen joukkoliikennekäytävien muodostamal- kantakaupungin itäisille ja eteläisille aktiviteettitarjonnan syntymistä alue- ja le hyvin saavutettavalle vyöhykkeelle, reuna-alueille. paikallistason keskuksiin. Jos halutaan jolle on mahdollista sijoittaa merkittävä Maankäytön tiivistyminen keskeisel- edesauttaa myös kolmannen sektorin määrä uutta asunto-, työpaikka- ja pal- lä yhdyskuntarakenteen vyöhykkeellä toimijoiden sijoittumista monipuolis- velurakentamista. Yhdyskuntarakenteen laajentaa mahdollisuuksia asuinpaikan tuviin keskustoihin, tarvitaan edullista tiivistyminen ja toimintojen sekoittu- valinnan suhteen. Väestö-, työpaikka- ja tilatarjontaa, johon kaupunki voi merkit- minen luovat vyöhykkeelle nykyistä palvelutiheyden kasvaessa sekä jouk- tävänä kiinteistönomistajana vaikuttaa

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 74 |

esimerkiksi luovuttamalla omia tilojaan käytännössä ennakoivaa yhteistyötä, jos- lähinnä keskustatoimintojen alueita kos- iltakäyttöön. sa maankäytön ja palveluverkon suun- kevat määräykset, joilla halutaan edistää Vaikka kantakaupungin alueella nittelua sovitetaan yhteen uudenlaisilla maantason aktiivista käyttöä suosimalla liikkuvien arkiset matkakuviot muut- toimintatavoilla. Ylipäänsä toiminnalli- pohjakerrosliiketiloja ja rakenteellista tuvat jatkossa entistä yksilöllisemmiksi sen monipuolisuuden turvaaminen kan- pysäköintiä. Toisaalta täytyy muistaa, vapaa-ajan tarpeiden ja elämäntyylien takaupungin keskeisellä vyöhykkeellä että pysäköinnin tilantarvetta säätelee erilaistuessa, muodostavat päivittäiset vaatii tarkemmalta suunnittelulta ennen merkittävästi kaupungin omaksuma työmatkat edelleen yhden merkittävim- kaikkea sitä, että vältetään uudistuvan pysäköintipolitiikka, jonka autopaik- mistä ja pysyvimmistä arjen liikkumis- kaupunkiympäristön muodostumista kanormit vaikuttavat mahdollisuuksiin virroista. Ohjaamalla kasvua yhdyskun- liian yksipuolisesti asumispainotteiseksi. tehostaa kaupunkitilan käyttöä täysin tarakenteen hyvin saavutettavalle vyö- Kaupan sijainnin ohjaus on kes- yleiskaavaratkaisusta riippumatta. hykkeelle ja suosimalla toimintojen se- keisessä roolissa osana palveluverkon Yleiskaava ohjaa kaupungin kasvua koittumista yleiskaava mahdollistaa sen, kehittämistä, koska kaupallisten toi- suurelta osin olemassa olevaan yhdys- että tulevaisuudessa yhä useamman työ- mintojen sijoittuminen vaikuttaa arjen kuntarakenteeseen. Maankäytön tehos- paikka voi sijaita joko tiheävuorovälisen sujuvuuteen ja vapaa-ajan matkojen te- tuessa on mahdollista täydentävän asun- joukkoliikenteen äärellä tai kävely- ja kemiseen. Yleiskaava ohjaa kaupan suu- torakentamisen ohella monipuolistaa pyöräilyetäisyyden päässä lähellä kotia. ryksiköitä keskusta-alueille, jotka ovat paikallista palvelutarjontaa ja vähentää Hyvin saavutettavia kasvavan työpaikka- hyvin saavutettavissa ympäröiviltä asui- laajojen liikennealueiden arkiliikkumi- tiheyden alueita ovat erityisesti yleiskaa- nalueilta eri kulkumuodoin. Samanaikai- selle aiheuttamaa estevaikutusta. Tiivis- van keskustatoimintojen alueet, palvelu- sesti halutaan tukea pienten päivittäis- tyvän rakenteen tuottamat edellytykset jen ja työpaikkojen sekoittuneet alueet tavarakauppojen sijoittumista asuina- voidaan hyödyntää toteuttamalla laa- sekä kehitettävät innovaatioympäristöt, lueille lähelle asukkaita. Toisaalta täytyy dukkaita asumisen lähiympäristöjä sekä joiden kytkeytymistä kaupunkiraken- muistaa, että liiketilojen toteutumiseen ympäristöhäiriöitä lieventäviä ratkaisu- teeseen edistetään toteuttamalla sujuvia vaikuttavat voimakkaasti kauppapaik- ja, kuten rakenteellista melusuojausta. kävely- ja pyöräily-yhteyksiä aluekes- kasuunnitteluun liittyvät taloudelliset Uudistumisen tuloksena arjen toimin- kusten palvelujen ja lähivirkistysaluei- reunaehdot sekä kaupan rakennemuu- taympäristöjen laatu paranee kokonais- den suuntaan. Toisaalta kantakaupungin tos. Tästä syystä yleiskaavoituksella ei valtaisesti myös lähialueiden nykyis- reuna-alueille sijoittuu Myllypuron ja kyetä takaamaan monipuolisten kaupal- ten asukkaiden näkökulmasta. Lisäksi Aitovuoren kaltaisia tuotantotoiminnan listen palvelujen syntymistä, mutta sitä paranevat edellytykset kaupunkikuvaa alueita, joille ei sijaintinsa ja verrattain voidaan tukea luomalla houkuttelevia entisestään kohentavalle perusparan- alhaisen työpaikkatiheytensä takia voida sijainteja, joihin kaupan ja muiden pal- tamiselle kiinteistöjen arvon noustessa. taata samantasoisia joukkoliikennepal- velualojen toimijat haluavat sijoittua. Kanavoimalla täydentämisestä saatavaa veluja kuin tiiviimmille ja keskeisemmin taloudellista hyötyä paikallisten asuk- sijaitseville työpaikka-alueille. Lisäksi Asuinympäristöjen laatu kaiden elinympäristön hyväksi ediste- täytyy muistaa, että ei kyetä täsmällises- tään samalla kaavaprosessien hyväksyt- ti ennakoimaan, millaista tulevaisuuden ja monipuolisuus tävyyttä ja sujuvuutta. työ tulee olemaan luonteeltaan yleis- Yleiskaavassa ei yleispiirteisyytensä Yleiskaavassa on osoitettu laaduk- kaavan tavoitevuonna 2040. Työelämän vuoksi ohjata yksityiskohtaisella tasolla kaan ja monipuolisen asuntorakenta- murrostrendeillä, kuten tietotyön auto- asuinympäristöjen laatuun liittyviä toi- misen tarpeisiin täydennys- ja muuto- matisoitumisella ja monipaikkaistumi- minnallisia ja esteettisiä valintoja, kuten salueita, jotka mahdollistavat sijainnis- sella, saattaa olla ratkaisevia vaikutuksia asuntojakaumaa tai rakentamisen tapaa taan riippuen joko tiiviiden ja kaupun- myös työpaikkatoimintojen sijoittumis- ja tyyliä. Yleiskaavan strategisesta luon- kimaisten tai pienimittakaavaisten ja logiikkaan ja tilantarpeisiin. teesta johtuen asumisen käyttötarkoi- luonnonläheisten asuinympäristöjen Yleiskaavassa palvelurakentamisen tusalueita ei ole myöskään jaettu erik- suunnittelun. Yleiskaavan uudistuvat ohjaus muuttuu merkittävästi verrat- seen kerros- ja pientaloalueisiin, jolloin keskusta-alueet tarjoavat rakentuessaan tuna entiseen, sillä julkisille palveluille kaupunkirakennetta voidaan täydentää lisää asuinpaikkoja erityisesti urbaanin varatuista erillisistä käyttötarkoitusalu- joustavasti soveltuvin talotyypein riip- elämäntavan valitseville, joiden muo- eista on luovuttu kokonaan. Sen sijaan puen kulloisestakin kontekstista. Sen dostama joukko tulee todennäköisesti keskitettyjä palveluja pyritään ohjaa- sijaan asumisen laatu toteutuu ennen kasvamaan nykyisestä. Monipuolistuvan maan hyvin saavutettavalle yhdyskunta- kaikkea kaupunkirakenteen laadukkuu- asumistarjonnan turvin Tampere säilyt- rakenteen vyöhykkeelle turvaten niiden tena, eli arjen sujuvuuden ja viihtymi- tää asemansa haluttuna muuttokohtee- tarvitsemat tilavaraukset muiden kau- sen kannalta keskeiset toiminnot, kuten na, jonka sosiaalisesti sekoittuneilla ja punkikehittämishankkeiden yhteydessä. palvelut ja viheralueet, ovat asukkaiden talotyypeiltään vaihtelevilla asuinalu- Palvelutilojen toteutuminen integroi- hyvin saavutettavissa. Suoraan asumisen eilla on tilaa erilaisille asukasryhmille. dusti osana arjen ympäristöjä edellyttää lähiympäristöjen suunnittelua ohjaavat Eri kohderyhmille soveltuvan asumis-

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 75 |

tarjonnan toteutuminen edellyttää, että Alueellista eriytymistä ei kuitenkaan Virkistysmahdollisuuk- tarkemmassa suunnittelussa huolehdi- pystytä ehkäisemään pelkästään maan- sien säilyminen taan asuntotyyppijakauman riittävästä käytöllisin toimenpitein, vaan tarvitaan vaihtelevuudesta. Ennen kaikkea tämä kaupunkiorganisaation sisäistä yhteis- Yleiskaavan tavoitteena on luoda vihe- koskee perheystävällisen asumisen riit- työtä eri sektoreiden kesken. Lisäksi rympäristöistä ja niiden välisistä yhte- tävää osuutta kerrostalovaltaisena to- asuinalueiden kehitys on voimakkaasti yksistä kattava ja toiminnallisesti rikas teutuvasta täydennysrakentamisesta. riippuvaista paikallisten asuntoja työ- virkistysverkosto, jonka perusrungon Lisäksi asuntotarjonnan monipuolisuut- markkinoiden tilanteesta, johon kau- muodostavat rakennettujen alueiden ta edistäisi se, että yksityiskohtaisessa punki voi vaikuttaa lähinnä välillisesti välissä sijaitsevat laajat ja yhtenäiset suunnittelussa sovellettaisiin nykyistä suuntaamalla taantuville alueille yksi- viheralueet, eli niin sanottu keskuspuis- laajemmin tontinluovutuskilpailuja, laa- tyistä toimeliaisuutta edistäviä julkisia toverkosto. Yleiskaavaratkaisu turvaa turyhmätyöskentelyä ja muita vastaavia investointeja. Yleiskaavatyön kuluessa nykyisellään hyvin toimivan viheralue- rakentamisen ohjauksen käytäntöjä. luodaan kaupunkikehityksen seurannan järjestelmän säilymisen sekä rikastuttaa Aluekeskuksissa yleiskaavaratkaisu työkaluja, joiden avulla pyritään tunnis- sitä strategisilla kehittämistavoitteilla, tukee elävän, vilkkaan ja yleisesti ar- tamaan taantumisriskin piirissä olevia ja jotka koskevat laajasti liikunta-, urhei- vostetun kävelykaupungin kehittymistä. eriytymiskehityksen ehkäisyä kaipaavia luja vapaa-ajanpalvelujen kehittämistä Aluekeskukset voivat muuntua keskus- alueita. hyvä saavutettavuus huomioiden. tan kaltaisiksi kävely-ympäristöiksi, Asumisen hintaa on tarkasteltu Laajojen virkistysalueiden saavu- joissa katutason liikkeet ja muut palve- yleiskaavatyön yhteydessä tehdyssä sel- tettavuutta on tarkasteltu yleiskaava- lut sekä aukiot ja puistot luovat miellyt- vityksessä (Asumisen hinta Tampereella työn yhteydessä tehdyssä selvityksessä tävää kaupunkikuvaa ja ihmisläheistä 2015). Selvityksen perusteella tunnis- (Tampereen kantakaupungin viher- ja mittakaavaa. Kestävien kulkumuotojen tettiin yleiskaavan välillinen vaikutus virkistysverkostoselvitys 2014). Selvi- kasvattaessa suosiotaan ajoneuvolii- niihin asumisen hintatekijöihin, jotka tyksen perusteella laajat virkistysalueet kenteen aiheuttamat ympäristöhäiriöt, kytkeytyvät maankäytöllisiin reunaeh- saavutetaan jo kantakaupungin nyky- kuten liikennemelu ja katupöly, lievene- toihin. Asumisen hintakehitystä voidaan rakenteessa varsin hyvin, sillä valtaosa vät alueellisesti ainakin jonkin verran. pyrkiä hillitsemään tarjoamalla määräl- tamperelaisista saavuttaa yhtenäisen, Tämän myötä katujen, torien ja muiden lisesti riittävä, laadullisesti kysyntään vähintään 1,5 hehtaarin kokoisen ja me- julkisten ulkotilojen käyttö voi lisääntyä vastaava ja realistisesti toteuttamiskel- luohjearvon (päivämelu 55 dB) alittavan nykyisestä. Sijoitettaessa rakentamis- poinen yleiskaavavaranto, joka osaltaan viheralueen korkeintaan 300 metrin kä- ta lähemmäs katujen varsia kohentuu mahdollistaa asetettujen asuntotuotan- velymatkan päästä. Saavutettavuus on myös katujen kaupunkikuvallinen ja ti- totavoitteiden toteutumista ja ehkäisee heikompi lähinnä estevaikutusta tuot- lallinen ilme. Lisäksi liikennehaittojen kysynnän patoutumisesta johtuvaa asu- tavien suurten teollisuus- ja työpaik- vähentyessä parvekkeita, terasseja ja misen hinnan nousua. ka-alueiden ympäristössä. Yleiskaavassa muita yksityisiä ulkotiloja on mahdol- Yleiskaava mahdollistaa laaditun kyseiset alueet on osoitettu soveltuvin lista suunnata otolliseen ilmansuuntaan väestöarvion mukaisesti vähintään 60 osin viherverkoston yhteystarvealueina, nykyistä useammin. 000 uuden asukkaan sijoittumisen kan- joiden liikenneyhteyksiä kehitettäes- takaupungin rajojen sisälle tavoitevuo- sä tulisi ratkaista myös kytkeytyminen Asuinalueiden eriytymi- teen 2040 mennessä, eli yleiskaaval- keskuspuistoverkostoon viihtyisien ja listen edellytysten puolesta kaupungin turvallisten virkistysyhteyksien välityk- nen ja asumisen hinta väestönkasvu voi jatkua nykyisellä vah- sellä. Asuinalueiden eriytymiskehitystä on valla kasvu-uralla. Toisaalta täydentä- Yleiskaavan mahdollistama asu- tarkasteltu yleiskaavatyön yhteydessä miselle suotuisan Kasvun vyöhykkeen kasmäärän kasvu suuntautuu miltei tehdyssä kantakaupungin asukkaita ja tiivistyminen laajasti kaupunkimaisilla kokonaisuudessaan (98 %) alueille, jot- heidän asuinolojaan koskevassa selvi- rakentamistehokkuuksilla mahdollis- ka sijoittuvat linnuntietä enintään 300 tyksessä (Asukkaat ja asuminen 2014). taisi myös ennakoitua huomattavas- metrin päähän keskuspuistoverkostosta. Selvityksen perusteella väestökehityk- ti suuremman asukasmäärän kasvun Laskelmassa on huomioitu kerrostalo- seltään taantuviksi alueiksi tunnistettiin vastaanottamisen. Tästä näkökulmasta valtaiseksi oletetun asuntorakentamisen suuret kerrostalolähiöt, kuten Tesoma yleiskaavaratkaisu tarjoaa mitoituksel- tuottama väestönlisäys, minkä lisäksi ja Multisilta. Yleiskaava tukee kyseisten laan perusedellytykset hillitä asumisen luonnonläheistä pientaloasumista sijoit- alueiden elinvoimaisuuden ylläpitämistä hinnan nousua. Siitä huolimatta täytyy tuu vähäisessä määrin kantakaupungin mahdollistamalla niiden ympäristössä muistaa, että asumisen kohtuuhintai- itäisille ja eteläisille reuna-alueille. Toi- tehokasta täydentämistä, joka toteutues- suuteen vaikuttavat kaavoituksen ohella saalta täytyy muistaa, että virkistysalu- saan tuo uusia asumisen ja yrittämisen lukuisat muut tekijät, kuten asuntolaino- eiden saavutettavuus ei riipu pelkästään mahdollisuuksia. Alueiden kehittyessä jen korkotaso, rakennusalan kilpailuti- fyysisestä etäisyydestä, vaan myös käy- tasapuolisemmin mikään kaupunginosa lanne ja yleishyödyllisten asuntoyhteisö- tettävissä olevista kulkuyhteyksistä, joil- ei joudu kurjistumisen kierteeseen. jen toiminta. le aiheuttavat estevaikutusta varsinkin

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 76 |

suuret ajoneuvoliikenteen väylät. Tästä Näiden toimintojen kehittämistä oh- pottaa lasten omatoimista kulkemista johtuen tarkemmassa suunnittelussa tu- jaavat kaupungille laaditut viherpalve- kouluun ja harrastuksiin ilman tarvetta lisi huolehtia siitä, että sujuvat yhteydet luohjelmat, joiden tavoitteena on taata saattajalle tai vanhempien tarjoamalle laajoille virkistysalueille toteutetaan ai- kuntalaisille tasapuoliset, laadukkaat ja autokyydille. Arkisen kulkemisen hel- na tarvittaessa osana laajempia kaupun- turvalliset virkistyspalvelut siten, että pottuessa ja paikallisten palvelujen mo- kikehittämis- ja infrahankkeita. resurssit riittävät ylläpitoon. nipuolistuessa mahdollistuu myös suju- Kaupungin kasvu asettaa käyttö- Omaehtoista toimintaa edesauttaa vampi työ- ja perhe-elämän yhteensovit- paineita erityisesti lähivirkistysalueille, mahdollisuus itsenäiseen liikkumiseen, taminen, kun esimerkiksi ruokaostokset jotka kaupunkirakenteen tiivistyessä jonka turvaaminen on tärkeää erityisesti ja lapsen haku päiväkodista onnistuvat voivat muuttaa luonnettaan tai tulla tietyille asukasryhmille, kuten lapsille, samalla kertaa. osin varatuiksi muille maankäyttömuo- nuorille ja vanhuksille sekä liikuntara- Aluekeskusten uudistamisen ja täy- doille. Yleiskaavan keskustatoimintojen joitteisille ja toimintaesteisille. Yleis- dentämisen yhteydessä on mahdollista ja asumisen alueille sijoittuu runsaasti kaavan tavoitteena on esteetön joukko- luoda laadukkaita julkisia tiloja, jotka tällaisia lähivirkistysalueita, jotka ovat liikennekaupunki, jossa arjen toiminnot tarjoavat aktiivista tekemistä lähialuei- merkittäviä ihmisten virkistäytymisen ovat kaikkien hyvin saavutettavissa den lapsille ja nuorille edistäen itsestä kannalta, mutta joita ei yleispiirteisestä kestäviä kulkumuotoja käyttäen. Jouk- huolehtimista ja omaehtoista toimintaa tarkkuustasosta johtuen ole esitetty kaa- koliikenteen runkoverkon kehittämi- sekä ehkäisten syrjäytymistä. Kaupun- vakartalla. Paikallisten virkistysmahdol- nen selkeäksi kaupungin toiminnallista kikuvan kohentumisella saattaa olla lisuuksien turvaaminen edellyttääkin si- rakennetta yhteen sitovaksi tekijäksi, myönteisiä vaikutuksia koettuun turval- tä, että yksityiskohtaisessa suunnittelus- keskusta-alueiden uudistaminen käve- lisuuden tunteeseen, jonka puuttumi- sa huolehditaan riittävien lähivirkistys- lyn ja pyöräilyn ehdoilla sekä merkit- nen toimii joissakin tapauksissa lasten alueiden säilymisestä. Täydentyvillä ja tävien pysäkkialueiden saavutettavuu- omaehtoista liikkumista haittaavana uudistuvilla keskusta-alueilla viherpin- den parantaminen lisäävät varsinkin tekijänä. Lisäksi tehostuva joukkoliiken- ta-alan säilymistä ja viihtyisien kaupun- liikuntarajoitteisten itsenäisen elämän ne mahdollistaa ennen kaikkea nuorille kitilojen muodostumista edistää kaava- edellytyksiä. Lisäksi hyvin saavutettava kätevämmän siirtymisen päivän aikana määräys, jonka mukaan tonttien maan- palvelutarjonta tarjoaa arkea rikastutta- oppilaitoksesta ja harrastuspaikasta toi- tasoa ei pääsääntöisesti voida osoittaa via toimintamahdollisuuksia kasvattaen seen, jolloin vireän kaupungin runsasta pysäköintiin ja liikennealueeksi. Vielä hyvinvointia ja ehkäisten syrjäytymistä. opetus- ja harrastustarjontaa voi hyö- rakentumattomilla täydennysalueilla Esteetöntä lähiliikkumista haittaavia dyntää entistä paremmin omien mielty- taas virkistysmahdollisuuksia turvataan keskeisiä epäkohtia ovat tällä hetkellä mysten mukaisesti. osoittamalla tarpeet uusille kaupungi- kävely- ja pyöräily-yhteyksien katko- Kaupunkiympäristön kehittäminen nosapuistoille, joille tulisi varata tilaa naisuus sekä vaihteleva laatutaso, joi- lapsiperheiden sujuvan arjen ehdoilla osana kehittyvää kaupunkiympäristöä. den kohentaminen vaatii yhteistyötä edellyttää sitä, että tarkemmassa suun- kaupungin eri suunnittelusektoreiden nittelussa huomioidaan yksityiskohtia Itsestä huolehtiminen ja kesken. Lisäksi tarvitaan ajoneuvoliiken- myöten fyysisen tilan esteettömyysnä- teen rauhoittamisen toimenpiteitä, ku- kökohdat, joiden tärkeys korostuu var- omaehtoinen toiminta ten ajonopeuksien alentamista asuinalu- sinkin lastenvaunujen ja -rattaiden sekä Yleiskaavaratkaisun mukainen kaupun- eilla, joka tullaan toteuttamaan vuosina pienten lasten kanssa liikkuville. kikehitys tukee itsestä huolehtimista 2017-2021. ja omaehtoista toimintaa useilla eri ta- Ympäristöhäiriöt voilla. Itsestä huolehtimista osana arkea Lapsiin ja nuoriin kohdis- edistää ennen kaikkea yleiskaavan toi- Yleiskaavaratkaisun mahdollistaman minnallisesti rikas viher- ja virkistysalu- tuvat vaikutukset muuttuvan maankäytön ja kehittyvän eiden verkosto palveluineen, joka antaa Kantakaupungin kehittäminen yleis- liikennejärjestelmän vaikutusta ympä- mahdollisuuksia elvyttäviin luontokoke- kaavaratkaisun mukaisesti kestävien ristöhäiriöille altistumiseen on tarkas- muksiin sekä monipuolisiin liikunta- ja kulkumuotojen ehdoilla siten, että liik- teltu asiantuntija-arviona yhteistyössä urheiluharrastuksiin. Lähtökohtana on, kumisympäristöt ovat turvallisia ja arjen Tampereen kaupungin ympäristönsuo- että virkistäytymiseen liittyviä palveluja toiminnot hyvin saavutettavissa, edistää jeluyksikön kanssa. Kaupunkimaisessa sijoittuu tasapuolisesti kantakaupungin lasten ja laajemmin myös lapsiperhei- ympäristössä merkittävimpiä ympäris- eri puolille, palvelut ovat hyvin saavutet- den arkielämän sujuvuutta. Kaupunki- töhäiriöitä ovat ajoneuvoliikenteen ai- tavissa ja niille myös varataan riittävät rakenteen tiivistyessä on mahdollista heuttamat melu ja pienhiukkaspäästöt. tilalliset puitteet. Lisäksi kantakaupun- parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa Aiemmin tehtyjen selvitysten (Tampe- gin alueelle sijoittuu runsaasti yksittäi- ja pyörätieverkoston jatkuvuutta sekä reen meluselvitys 2012 ja ilmanlaatusel- siä pelikenttiä ja ulkoliikuntaympäris- uudistaa kaupunkiympäristöä nykyistä vitys 2013) perusteella on tunnistettu töjä, joita ei yleispiirteisestä tarkkuusta- kävelypainotteisemmaksi ja toiminnoil- melun ja ilman epäpuhtauksien yhteis- sosta johtuen ole esitetty kaavakartalla. taan sekoittuneemmaksi. Tämä hel- vaikutusalueet, joilla ympäristötervey-

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 77 |

delliset ohjearvot ylittyvät. Käytännössä että kaupungin kasvaessa myös autolii- daan puolestaan parantaa monimuotoi- kyseiset alueet sijoittuvat lähinnä suur- kenteen absoluuttinen määrä lisääntyy, sella ja puoliavoimella korttelirakenteen ten liikenneväylien varsille, jotka on joten liikennehaitat asettavat edelleen muotoilulla sekä sisäilman osalta tekni- yleiskaavassa osoitettu melu- ja ilman- rajoituksia kaupunkikehittämiselle. sillä ilmanottoratkaisuilla. Herkimmät laatuselvitystarpeen harkinta-alueiksi. Yleiskaava ohjaa tehokasta täyden- toiminnot, kuten päiväkodit, tulisi silti Kaavamerkinnällä ennakoidaan tarkem- nysrakentamista yhdyskuntarakenteen sijoittaa kauemmas päästölähteistä. Li- massa suunnittelussa ilmeneviä vaati- keskeiselle vyöhykkeelle, jolla sijaitse- säksi ilmanlaadun paranemista edistää muksia asuinympäristöjen suojaamisek- vat myös ympäristöhäiriöitä tuottavat ajoneuvotekniikan kehitys, kuten siirty- si melun ja pienhiukkasten aiheuttamil- suuret väylät. Tästä johtuen jonkin ver- minen sähköautoihin. Tästä huolimatta ta viihtyvyys- ja terveyshaitoilta. ran uusia asukkaita tulee sijoittumaan katupöly aiheuttaa jatkossakin merkit- Kantakaupungin yhdyskuntaraken- melun ja ilmanlaadun riskialueille tai täviä ilman epäpuhtauksia kaupunki- teen ja liikenneverkon kehittyminen niiden välittömään läheisyyteen. Jotta alueella etenkin keväisin. yleiskaavan osoittamalla tavalla lieven- uudet asukkaat voivat asua mahdolli- Liikennetärinän ja runkomelun osal- tää ajoneuvoliikenteen melusta ja pien- simman viihtyisässä ja terveellisessä ta yleiskaavan toteuttamisesta ei synny hiukkasista aiheutuvia haittavaikutuk- ympäristössä, tulisi yksityiskohtaisessa merkittäviä haittavaikutuksia, sillä yleis- sia. Tiiviissä, toiminnallisesti sekoittu- suunnittelussa huolehtia meluntorjun- kaavassa esitetyt uudet väylävaraukset neessa ja hyvin verkottuneessa jouk- nasta ja ilmanlaadun parantamisesta ovat pääosin hitaammin liikennöitäviä koliikennekaupungissa liikenteen ai- erityisesti näillä alueilla. Asuinympä- alemman katuverkon osuuksia. Suurten heuttamat ympäristöhaitat pysyvät pa- ristön melutasoon voidaan vaikuttaa väylien läheisyyteen ja ainakin osittain remmin kurissa, kun yksityisautoilun muun muassa rakennusten sijoittelulla pehmeällä maaperälle sijoittuu joitakin suosio vähenee kestävien liikkumismuo- ja rakenteellisella melusuojauksella sekä maankäytöltään muuttuvia alueita, joi- tojen kasvattaessa suhteellista kulkuta- nopeusrajoituksilla ja katupinnoitteen den jatkosuunnittelussa voi tulla esille paosuuttaan. Toisaalta täytyy muistaa, valinnalla. Paikallista ilmanlaatua voi- tärinään liittyviä selvitystarpeita. KUVA TAMPEREEN KAUPUNKI/ALKUTIETO OY

Tehostuva joukkoliikenne mahdollistaa lapsille, nuorille ja lapsiperheille kätevän siirtymisen esim. opiskelu- ja harrastus- paikkojen välillä.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 78 |

Ympäristövaikutusten arviointi Luonnonympäristö piirteiden hahmottamista. Kaikki asui- tyssaaria. Vuodenaikojen vaihtelu mo- nalueet (naapurustot) liittyvät viherra- nipuolistaa virkistyskäyttömahdolli- Viherrakenne kenteeseen ja keskuspuistoverkostoon suuksia. Liikkumistapojen muutokset Yleiskaavassa on säilytetty Tampereen joko suoraan tai virkistysyhteyden väli- mahdollistavat tulevaisuudessa myös yleiskaavatason viherrakenne pääpiir- tyksellä. Virkistysyhteydet ovat luonteel- katutilan käytön kaupunkikulttuurita- teissään. Voimassa olevissa yleiskaa- taan joko asemakaavoitettuja lähivirkis- pahtumiin. Kaupunkimetsät ovat yksi voissa ja kantakaupungin ympäristö- ja tysalueita tai asuinalueiden katujen var- Tampereen vahvuuksista, jotka jatkos- maisemaselvityksessä (2008) määritel- silla kulkevia kevyen liikenteen väyliä. sakin tulisi ottaa huomioon kilpailuky- tyjen merkittävien viherverkon osien Keskuspuistoverkosto-ajattelun myötä kytekijänä ja osana virkistysverkostoa. pohjalta on muodostettu keskuspuisto- myös muualla kuin Tampereen keskus- Keskuspuistoverkoston alueella on suuri verkosto, joka on osoitettu oikeusvaikut- tassa on korkeatasoisempia hoidettuja osa kaupungin nykyisistä metsäalueista. teisilla yhdyskuntarakenne ja viherym- puistoja. Vehreys ja virkistysmahdolli- Strategisen yleiskaavan yleispiirtei- päristö- ja vapaa-ajanpalvelut -kartoilla. suudet parantavat asukkaiden arkea ja nen esitystapa on aiheuttanut luonnok- Keskuspuistoverkoston alueita kehite- lisäävät myös asuinalueiden arvoa. sesta mielipiteen jättäneissä huolta lähi- tään ja ylläpidetään yhtenäisinä, hyvin Järvellisen Tampereen monipuoli- virkistysalueiden säilymisestä. Keskus- saavutettavina sekä toiminnoiltaan ja nen kehittäminen on yleiskaavaratkai- puistoverkosto ja kartalla 2. osoitetut luonnonympäristöltään monipuolisina sun tavoitteena. Rantojenkäytön peri- virkistysyhteydet ja kaupunginosapuis- virkistys- ja viheralueina. Keskuspuis- aatteet yhdenmukaistetaan. Suurin osa tot ovat yleispiirteisiä merkintöjä, jotka toverkoston välille on osoitettu virkis- rannoista varataan yleiseen virkistyk- kuitenkin noudattavat olemassa olevaa tysyhteyksiä ja ekologisia yhteyksiä, jot- seen, mutta yksityisten loma-asumi- ja suurelta osalta asemakaavoitettua vi- ka yhdessä täydentävät verkoston koko seen varatut rannat osoitetaan yleiskaa- herrakennetta. Yleiskaavaratkaisulla on kantakaupungin läpi jatkuvaksi kokonai- vassa loma-asumiskäyttöön. Yleiskaava- pyritty korostamaan merkittävien viher- suudeksi. Keskuspuistoverkosto yhdis- ratkaisu tukee rantojen virkistyskäyttöä verkon osien roolia kaupunginosia yh- tyy seudulliseen viherverkostoon siellä, mahdollisimman monella rannalla. Kaik- distävinä viherrakenteena. missä keskuspuistoverkoston aluevara- kien järvien rannoille tai rantojen tuntu- Koko kantakaupunkia koskevan vi- us rajoittuu kuntarajaan. Näillä kohdilla maan on osoitettu virkistysyhteys. Vihe- herrakenteen lisäksi keskustatoiminto- on naapurikuntien yleiskaavoissa osoi- rympäristö- ja vapaa-ajanpalvelut -kar- jen ja asumisen alueilla on merkittävä tettu viheralue tai maa- ja metsätalous- talla on osoitettu olemassa olevat ja ke- määrä alueellisesti tärkeitä asemakaa- alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta. hitettävät uimarannat ja vene- ja lautta- voitettuja viheralueita ja puistoja. Niitä Ekologisen verkoston osalta myös asui- satamat. Kaupungin omistuksessa olevat koskevaa kehittämistä ja suunnittelua ar- nalueiden viherympäristö muodostaa ranta-alueet on osoitettu keskuspuisto- vioidaan alueille mahdollisesti laadittavi- kuntarajan yli katkeamattomana jatku- verkoston osaksi tai asumisen ja virkis- en asemakaavojen yhteydessä. Yleiskaa- van yhteyden olemassa olevilla asuina- tyksen sekoittuneiksi alueiksi, joilla jul- van yleispiirteisyys ei tarkoita, että ase- lueilla esimerkiksi Vehmaisilla tai Lam- kiset ranta-alueet muodostavat keskei- makaavoitettuja puistoja olisi tarkoitet- minpäässä. Virkistysyhteydet ja ekolo- sen laatutekijän alueen toteuttamisel- tu rakentamiskäyttöön. Yleiskaavan ta- giset yhteydet on osoitettu kulkemaan le. Hiedanrannan rantatäyttöjen alue on voite on, että lähivirkistysalueet otetaan pääosin asemakaavoitettujen viheraluei- osoitettu keskustatoimintojen ja virkis- huomioon tarkemmassa suunnittelussa den kautta, millä pyritään turvaamaan tyksen sekoittuneeksi alueeksi. Merkin- ja tarpeetonta viheralueille rakentamista näiden lähivirkistysalueiden huomioi- tä ohjaa alueen jatkosuunnittelua siten, vältetään. Yleiskaavan lähtökohta on, että minen jatkosuunnittelussa. Yleiskaava- että uuteen kaupunginosaan syntyy kai- asemakaavoituksella turvataan riittävät työssä tunnistettuihin viherrakenteen kille tamperelaisille tarkoitettua julkis- lähivirkistysalueet ja yhteyksiä lähivir- katkospaikkoihin on osoitettu viheryh- ta ja toiminnallisesti monipuolista ran- kistysalueille ja laajemmille viheralueil- teystarvealueet. Katkospaikat sijoittuvat taan tukeutuvaa virkistys- ja vapaa-ajan- le parannetaan. Asemakaavalla voidaan pääasiassa suurempien liikenneväylien käyttöä. kuitenkin perustellusta syystä muuttaa ja rata-alueiden kohdille. Tampereen viherrakenteeseen tu- olemassa olevan viheralueen muotoa ja Yleiskaavaratkaisu turvaa pääosan keutuva virkistyspalvelutarjonta on hy- kokoa. Tavoitteena on laadukas asuin- ja viherverkoston merkittävistä alueista. vin monipuolinen. Kulttuuriympäris- elinympäristö, jossa hyvin saavutettavat Myös Tampereen omaleimaisen maise- töt ja puistot kuvastavat eri aikakausien ja monipuoliset viheralueet ovat tärkeä marakenteen pääpiirteet järvet, harjuse- vapaa-ajanviettotapoja ja suunnittelu- osa alueen identiteettiä. länne ja laajat selännemetsät säilyvät ja ihanteita. Virkistysalueverkosto sisältää Viheryhteystarvealueet eli verkos- Tampereen pitkä maisemassa kuvastuva puistoja, laajoja virkistysalueita, uima- ton katkospaikkoja osoittavat merkinnät kulttuurihistoria on edelleen koettavis- rantoja, liikuntapuistoja, siirtolapuutar- ovat laajoja ja sijoittuvat kaupunkira- sa myös tuleville sukupolville. Kauka- hoja ja kesämaja-alueita, kartano-aluei- kenteen epäjatkuvuuskohtiin. Yhteyksi- järvi-Iidesjärvi laakson kehittäminen ta, huvilakulttuurikohteita, hautausmai- en toteuttaminen viherverkon ehdoilla parantaa maisemarakenteen ominais- ta ja luonnonsuojelualueita sekä virkis- on paitsi kallista myös haastavaa, sillä

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 79 |

niiden toteuttaminen edellyttää kansi- eteläpuolelle suunniteltujen asumisen logista verkostoa. Yleiskaavaratkaisun rakenteita, siltoja tai alikulkuja. Toimi- ja virkistyksen sekoittuneiden alueiden tavoitteena on, että rakennetut alueet van ekologisen yhteyden toteuttaminen suunnitteluun tuovat haasteita ennen eivät heikennä monimuotoisen kaupun- on virkistysyhteyttä haastavampaa, kaikkea luontoarvot ja liikenteen häi- kiluonnon olemassa oloa. Ekologisen koska vihersillat vaativat rakenteilta ta- riöt. Alueiden ratkaisut vaikuttavat myös yhteyden ohjeellisuus sekä sen osoitta- vanomaista suurempaa kestävyyttä ja Kauppi-Niihaman kokonaissuunnitel- minen asuntoalueille tuo haastetta sekä myös tilan tarve on suurempi. Toisaalta man laatimiseen. Yleiskaavatyön aikana tarkempaan suunnitteluun että lupapro- merkinnällä osoitetut alueet moottori- on selvitetty edellytyksiä golkentän siir- sesseihin. Ekologisen yhteyden riittävän liikenneväylien, rautateiden ja ratapihan tämiselle syvemmälle Kauppi-Niihaman leveyden ja laadun varmistaminen voi yli ovat olleet viherverkostossa katkos- alueelle. Teknisesti ja pelillisesti kentän aiheuttaa lisäselvitystarpeita asema- paikkoja jo pitkään, eikä tämä yleiskaava siirtäminen on mahdollista, mutta toi- kaavatasolla. Koska yksittäisten puiden aiheuta yhteyksien heikkenemistä ny- mintojen uudelleen sijoittaminen alueel- kaatoon rakennetuilla tonteilla ei tarvita kyisestä. Merkinnän laajuus saattaa ai- le vaatii yhteensovittamista muiden vir- lupaa, on mahdollista, että puustoa hä- heuttaa haasteita yhtä tonttia koskevien kistystarpeiden ja luontoarvojen kanssa. viää ekologisen yhteyden toimivuuden asemakaavan muutosten yhteydessä, Hallilan eteläpuolella on runsaasti kannalta kriittisistä kohteista. joissa merkinnän edellyttämien laajem- rakentamista rajoittavia luonto- ja vir- Tampereen kaupungin luonnonsuo- pien tarkastelujen ja mittavien inves- kistysarvoja. Asemakaavoituksessa tu- jeluohjelman 2012–2020 tavoitteena on tointien selvittäminen ja toteuttaminen lee varautua riittäviin ekologisiin se- tukea olemassa olevia suojelukohteita ja eivät tue kaavan muita tavoitteita tai kä viher- ja ulkoiluyhteyksiin alueella. täydentää luonnonsuojelualueverkostoa merkintä osuu vain osittain kaavamuu- Koillisella alueella Juvankadun varres- sekä suojella arvokkaita luontokohteita toksen alueelle. sa asuinrakentamisen vaikutukset vi- ja uhanalaista eliöstöä. Yleiskaavarat- Asumisen ja virkistyksen sekoittu- herrakenteeseen jäävät melko todennä- kaisu tukee luonnonsuojeluohjelman neiksi alueiksi on osoitettu yhteensä köisesti vähäisiksi. Kaukajärven pohjois- toteuttamista. Kaikki ohjelman mukaiset kuusi aluetta. Merkinnällä on osoitettu rannalla tutkitaan mahdollisuutta siir- luonnonsuojelulain mukaisesti perus- mahdollisia uusia ja täydentyviä asumi- tää Kangasalantie kiinni pohjoispuolel- tettavat alueet ovat osoitettu joko luon- sen alueita, jotka kytkeytyvät keskus- la oleviin teollisuustontteihin ja käyttää nonsuojelualueeksi tai -kohteeksi. Kaa- puistoverkostoon ja joita tulisi kehittää vapautuvaa katualuetta ja osaa ns. Kris- vallisella suojelulla turvattavat alueet myös viher- ja virkistysverkoston läh- tillan alueesta täydentävään asumiseen, ovat keskuspuistoverkoston alueella. tökohdista. Länsi-Tampereella käytöstä virkistykseen ja soutu- ja melontasta- Yleiskaavaratkaisun myötä luonnon mo- poistuvan Raholan jätevedenpuhdista- dionin kehittämiseen. Aitovuoressa ole- nimuotoisuus säilyy ja sillä on mahdol- mon alueen kehittäminen asuinkäyttöön va ampumaratatoiminta mahdollisesti lisuus parantua. Voimassa oleviin yleis- parantaa luoteisten kaupunginosien kyt- siirtyy toisaalle, jonka jälkeen ampuma- kaavoihin verrattuna nyt laadittavassa keytymistä Pyhäjärven rantavyöhykkeen rata-aluetta ja sen melualuetta voidaan yleiskaavassa luonnonsuojelualueiden virkistysalueisiin. Myös Pyhäjärven ran- kehittää mm. asumiskäyttöön maaperän määrä kasvaa nykyisestä 280 hehtaa- tareitti voidaan siirtää kulkemaan ran- pilaantuneisuusselvitysten ja mahdollis- rista noin 500 hehtaariin. Tampere on nassa, mikä parantaa reitin laatua. ten puhdistustoimenpiteiden jälkeen. entistä lähempänä tavoitetta olla johtava Eteläisellä alueella Härmälän leirin- luonnonsuojelukaupunki. täalueen muuttaminen osittain asuina- Luonnon monimuotoisuus Yleiskaavalla on osoitettu yksi noin lueeksi luo uusia viihtyisiä asuinmah- ja suojelualueet 400 hehtaarin laajuinen luonnon ydina- dollisuuksia ja parantaa Pyhäjärven Kantakaupungin viherverkosto on ny- lue Kauppi-Niihaman alueelle. Luonnon rantareitin jatkuvuutta. Samalla se tuo kyisin luonnon olosuhteiltaan moni- ydinalueet ovat ekosysteemipalveluiden haasteita leirintäaluetoimintojen uudel- muotoinen ja erilaisten elinympäristö- toimivuuden ja sitä kautta ihmisen hy- leen sijoittamiselle tiiviissä kaupunki- jen väliset ekologiset yhteydet toimivat vinvoinnin turvaamisen kannalta mer- rakenteessa. Leirintäalueella on majoi- melko hyvin. Yleiskaavaratkaisu tukee kittäviä alueita. Ne ovat luontoarvoiltaan tuspalvelutarjontaa täydentävä roolinsa viherverkoston kehittämistä nykyistä kaupungin monipuolisimpia alueita ja kaupungin matkailustrategiassa. Leirin- yhtenäisemmäksi, mikä parantaa ekolo- esiintymisen edellytys monille kaupun- täalue on osoitettu Alasjärven rannalle. gisen verkoston jatkuvuutta ja kytkeyty- geissa muuten harvinaisille lajeille. Ydi- Alasjärven rannalla on voimassa olevas- neisyyttä. Myös valtaosalla Tampereen nalueiden säilyminen edistää ilmastota- sa Kauppi-Niihaman osayleiskaavassa asuinalueista on ekologisesti arvokkai- voitteiden toteutumista, koska ne sisäl- yhteisöjen loma-asumiseen tarkoitettu ta ympäristöjä ja ekologisia yhteyksiä, tävät paljon hiiltä sitovia vanhoja metsiä. alue. Leirintäalueen siirtämisen vaiku- mikä tuo luonnon monimuotoisuuden Ydinalueet ovat virkistyksen kannalta tuksia selvitetään tarkemmin keskus- asukkaiden arkeen. merkittäviä, koska ne ovat hiljaisia ja puistoverkoston kehittämistarve-mer- Ekologinen yhteys on paikoin osoi- rauhoittavia ympäristöjä ja tarjoavat kinnän edellyttämässä Kauppi-Niiha- tettu asuntoalueilla pihapiireihin. Yleis- mahdollisuuden monenlaiseen luon- man kokonaissuunnitelmassa. kaava ohjaa ekologisen verkoston osalta nonläheiseen liikkumiseen. Yleiskaavan Teiskontien pohjoispuolelle Ruotu- niin, että tarkemmassa suunnittelussa määräyksen mukaan alue tulisi säilyttää lan golkentän alueelle ja Teiskontien voidaan osoittaa pihapiirejä osaksi eko- rakentamattomana ja hiljaisten alueiden

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 80 |

säilymiseen tulisi kiinnittää erityistä Koko kaavaa koskevat vaikutukset päristöjen välillä. Myös suurella osalla huomiota. Kauppi-Niihaman ydinalue on Kaavassa esitetty viherverkostoratkai- Tampereen asuinalueista on liito-oraval- osa keskuspuistoverkostoa ja sen keskel- su sulkee sisäänsä ja tukee merkittäviä le soveltuvaa pihapuustoa ja puustoisia lä on Soukonvuoren luonnonsuojelualue. liito-oravan elinympäristöjä ja kulku- korttelipuistoja, jotka tukevat viherver- Muut ekosysteemipalveluselvityksen reittejä. Kaupunkirakenteessa viherverkostolla sijaitsevia elinympäristöjä. (EVITA 2014) osoittamat luonnon ydina- kostolla on merkittävin rooli liito-oravan Ohjeellinen viherverkoston yhteys- lueet Hervantajärvellä ja Särkijärvellä on elinympäristöjen ja kulkuyhteyksien säi- tarvemerkintä kuvaa myös liito-oravan osoitettu keskuspuistoverkoston osiksi. lymisessä. Viherverkostolla liito-oravien kannalta merkittäviä epäjatkuvuuskoh- elinympäristöjen säilyminen voidaan tia elinympäristöverkostolla. Näiden Liito-oravat kaupunkirakenteessa helpoimmin tur- ratkaisujen mahdollinen toteutuminen Liito-oravavaikutusten arvioinnin on vata, koska kaupunki on vastuussa aluei- puustoisina ja liito-oravan kannalta toi- laatinut Ramboll Finland Oy / Kaisa den hoidon järjestämisestä. Viherver- mivina parantaa liito-oravan elinmah- Mustajärvi. kosto muodostaa myös nimensä mukai- dollisuuksia kantakaupungissa merkit- Liito-orava on EU:n luontodirektiivin sesti yhteyksien verkoston, joka liittää tävästi. (92/43/ETY) liitteessä IV(a) mainittu liito-oravan elinympäristöt toisiinsa ja Kaavan toteutuminen vaikuttaa laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikat mahdollistaa lajinomaisen liikkumisen liito-oravan esiintymiseen kantakau- ovat aina suojeltuja. Lisääntymis- ja le- elinympäristöltä toiselle ja edelleen kan- pungissa, mikäli liito-oravan elinympä- vähdyspaikkojen hävittämisen ja heiken- takaupungista ulos. Laadukkaalla viher- ristöille on osoitettu rakentamista. Ra- tämisen kielto on luonnonsuojelulain verkostolla, sen yhtenäisyydellä ja sen kentamisen yhteydessä elinympäristöjä 49§:ssä. Liito-orava on viimeisimmässä puustoisena säilymisellä on merkittävin voi hävitä tai ne voivat kaventua. Tar- uhanalaisuusarvioinnissa (2015) arvioi- rooli liito-oravan suotuisan suojelutason kemman kaavoituksen ja rakentamisen tu silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi. säilymiselle kantakaupungissa. Kokonai- yhteydessä voidaan elinympäristöjä kui- Kantakaupungin yleiskaavaa var- suutena kaavassa esitetty viherverkosto tenkin säästää esim. puustoisiksi kortte- ten laadittiin aikaisempiin tutkimustu- on liito-oravan kannalta toimiva ja sitä lipuistoiksi. Viherverkoston ulkopuolelle loksiin, tietokantoihin tallennettuihin laadittaessa on huomioitu kattavasti lii- jäävillä elinympäristöillä on kuitenkin paikkatietohavaintoihin ja mittaviin to-oravaselvityksessä esitetyt elinympä- aina riskinsä, sillä aikaisemmin yhtenäi- maastoselvityksiin perustuva selvitys lii- ristöt ja kulkureitit yleiskaavatasolla. Vi- sessä metsässä kasvaneet puut kaatuvat to-oravan esiintymisestä kantakaupun- herverkostoa tukevat kaavassa esitetyt helposti rakentamisen aikana. Korttelien gin alueella. Tämä vaikutustenarviointi ohjeelliset ekologiset yhteydet, joilla tur- viheralueille esitetyt muut käyttöpai- perustuu selvityksen tuloksiin. vataan liito-oravan liikkuminen elinym- neet, esim. hulevesien käsittely voivat

Liito-oravan elinympäristöjen jakaantuminen todennäköisiin osapopulaatioihin vuoden 2016 havaintojen ja aikaisempien havaintojen perusteella Tampereen kantakaupungissa sekä merkittävimmät elinympäristökokonaisuudet ja kulkureitit.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 81 |

myös olla ristiriidassa puuston säily- vealue”, jolloin erillisen kokonaissuun- Länsi-Tampere misen kanssa erityisesti rakentamisen nitelman yhteydessä myös liito-oravan Myös Länsi-Tampereella viherverkosto aikana. Tiivistyvässä kaupunkiympäris- esiintyminen voidaan paremmin ottaa tukee liito-oravan esiintymiä ja niiden tössä on myös haasteellista säilyttää riit- huomioon esim. metsänkäsittelyssä ja välisten yhteyksien säilymistä. Merkit- tävän laaja elinympäristö, joka mahdol- toimintojen yhteensovittamisessa. Osa tävin liito-oravaesiintymä Länsi-Tampe- listaisi liito-oravan säilymisen alueella. elinympäristöistä Kaupin eteläosassa reella on Myllypuron Natura-alue. Natu- Elinympäristöjen häviämisen lisäk- sijaitsee hyvin lähellä ja osin jo sekoittu- ra-alueelta länteen osoitetun ohjeellisen si, liito-oravan elinolosuhteita kanta- neena rakennettuun ympäristöön. Täällä viherverkoston yhteystarvealueen to- kaupungissa voi heikentää mikäli kaa- kaavan esittämä tiivistyvä rakentuminen teutuminen tukisi koko Länsi-Tampe- vassa rakentamiselle osoitettujen aluei- kaventaa lievästi eteläosan elinympäris- reen liito-oravapopulaation liittymistä den toteutuessa, liito-oravan keskeiset töjä ja saattaa heikentää kulkuyhteyksiä liito-oravalle merkityksellisiin elinym- kulkuyhteydet kantakaupungin sisällä Kaupista Kissanmaalle sekä Takahuhdin päristöihin Nokian puolella ja siten koko tai kantakaupungista ulos merkittävil- ja Leinolan kautta ulos kohti Kangasalan Länsi-Tampereen liito-oravan elinympä- le laajoille elinympäristökokonaisuuk- elinympäristökokonaisuutta. Kaavassa ristöverkoston toimivuutta. sille katkeavat. Yhteydellä tarkoitetaan kulkuyhteydet on turvattu ekologisina puustoista yhteyttä, jota liito-orava käyt- käytävinä ja viheryhteyksinä. Lisäksi VT Lounais-Tampere tää siirtyäkseen elinympäristön sisällä 9 kehittäminen leveämmäksi voi heiken- Myös Lounais-Tampereella viherver- alueelta toiselle tai elinympäristöjen vä- tää havaintojen perusteella todennettua kosto tukee liito-oravan säilymistä lillä elinympäristöverkoston sisällä. Kau- merkittävää kulkuyhteyttä Kaupista Ata- Pärrinkosken luonnonsuojelualueen punkiympäristön tiiviisti rakennetuilla lan elinympäristöille ja edelleen Kanga- ympäristöön kehittyneellä elinympä- alueilla viherrakenne voi olla mosaiikki- salle. Toinen todennetuista kulkuyhteyk- ristöverkostolla. Tämän alueen osalta mainen ja liito-oravalle soveltuvat elin- sistä tien yli sijaitsee suunnitellun uuden merkityksellistä on ekologisen yhteyden ympäristöalueet hajaantuneita. Viher- eritasoliittymän kohdalla. Aiemman säilyminen Pirkkalan suuntaan länteen rakenteeltaan pirstaloituneessa ympä- suunnittelun yhteydessä on tien yli esi- ja Särkijärven rantametsiin itään. ristössä korostuu elinympäristöaluei- tetty vihersilta, joka toteutuessaan mah- den välisten yhteyksien säilymisen mer- dollistaa myös liito-oravan liikkumisen Luonnonvarojen hyödyn- kitys. Niiden turvin liito-oravat pystyvät tiealueen yli. hakemaan laajoiltakin alueilta ravintoa täminen ja suojaa, vaikka niitä tarjoavat elinym- Koillis-Tampere – Atala - Haapa- Ekosysteemipalvelut päristöt olisivat pinta-aloiltaan pieniä korpi ja Kaakkois-Tampere Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan laikkuja etäällä toisistaan. Pienialaisilla Koillis-Tampereella etenkin Ojalassa ja kaikkia luonnon ihmiselle tarjoamia elinympäristöillä on suurentunut riski Kaakkois-Tampereella, etenkin Hervan- hyötyjä. Osa hyödyistä on suoria ja ai- elinympäristön laadun heikkenemiseen. nassa, sijaitsee merkittävä määrä lii- neellisia – kuten ravinto, vesivarat ja raa- Laadukkaat yhteydet mahdollistavat tar- to-oravan elinympäristöjä, joista suurin ka-aineet, joita saamme luonnosta. Myös vittaessa elinpiirin siirtämisen tai vaih- osa sijoittuu kaavassa kattavalle viher- epäsuorat ja aineettomat ekosysteemi- tamisen, jos vanhan elinpiirin ympäristö verkostolle. Yleiskaavan mittakaavassa palvelut ovat kuitenkin hyvin merkittä- heikkenee liiaksi. elinympäristöt kulkuyhteyksineen on viä. Esimerkiksi pölyttäminen ja ravin- Aikaisempien selvitysten ja vuon- hyvin huomioitu. Alueille on kaavoituk- teiden kierto edesauttavat ekosystee- na 2016 tehdyn selvityksen perusteella sessa osoitettu laajoja uusia rakentami- mien toiminnallisuuden ylläpitämistä ja kantakaupungin liito-oravapopulaatio sen alueita, ja joitakin elinympäristöistä näin ollen turvaavat ekosysteemien ole- on jakaantunut neljään osapopulaatioon, on jäämässä korttelirakenteiden sisään, massaolon. Ekosysteemipalveluiden kä- joiden osalta merkittävimpiä vaikutuk- jolloin elinympäristöjä voi uhata kaven- sitteen keskeinen lähtökohta on ihmis- sia arvioidaan seuraavassa. tuminen ja yhteyksien katkeaminen. lähtöinen: ihminen hyödyntää ja arvot- Ojalan, Hervannan ja Kumpulan alueilla taa ekosysteemien tarjoamia toimintoja Koillis-Tampere - Kauppi tulisi jatkosuunnittelussa kiinnittää eri- ja tuotteita, ekosysteemipalveluita. Ihmi- Liito-oravan merkittävin elinympäris- tyistä huomiota liito-oravan elinympä- nen ja yhteiskunta ovat täysin riippuvai- tökokonaisuus kantakaupungin alueella ristöjen säilymiseen korttelirakenteessa sia luonnonvaroista ja luonnon toimin- on Kaupin laajat metsäalueet, jotka on ja ekologisten yhteyksien toteutumiseen noista. kaavassa huomioitu ja pääosin jätetty puustoisina myös liito-oravan kannalta. Yleiskaavassa on tunnistettu vihera- rakentamisen ulkopuolelle laajaksi yh- Näillä alueilla liito-oravan elinolo- lueiden ja ekosysteemipalveluiden mer- tenäiseksi viheralueeksi. Lisäksi aluetta suhteiden säilymistä tukisi myös elin- kitys. Kantakaupungin laajimmat yhte- myös liito-oravan kannalta merkittävä- ympäristöjen kehittäminen valituissa näiset viheralueet on osoitettu keskus- nä ydinalueena turvaa merkintä ”oh- kohteissa viherverkostolla liito-oravalle puistoverkostoksi (kartat 1 ja 2). Kes- jeellinen luonnon ydinalue”. Kauppiin suotuisiksi erillisten suunnitelmien mu- kuspuistoverkoston välille on osoitettu on esitetty myös merkintä ”ohjeellinen kaan esim. metsän hoidollisen toimenpi- virkistysyhteyksiä ja ekologisia yhteyk- keskuspuistoverkoston kehittämistar- tein ja pöntötyksin. siä, jotka yhdessä täydentävät verkoston

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 82 |

koko kantakaupungin läpi jatkuvaksi Rakennetun ympäristön äänimaailmaa kennuskohteissa kantavaan kerrokseen, kokonaisuudeksi. Keskuspuistoverkosto otetaan huomioon nostamalla esiin lii- penkereisiin ja muihin vahvoihin raja sitä yhdistävät viherrakenteet toimi- kennemelulle alttiit alueet meluselvitys- kenteisiin. Myös kalliolouheen murska- vat ekosysteemipalveluiden tuotanto-, tarpeen harkinta-alueina. usta saatetaan tehdä jo paikan päällä. säätely-, tuki- ja kulttuuripalveluiden Louheen kuljettaminen välivarastoin- ilmentäjinä. Kartalla 2 on osoitettu luon- Kiviainekset ja uusiomateriaalit tiin, murskaaminen ja kuljettaminen non ydinalueeksi laaja yhtenäinen met- Luonnon kiviaineksen ja sitä korvaavien uudelle käyttökohteelle nostavat usein säalue. uusiomateriaalien tarvetta ja kulutusta kustannuksia niin, ettei toiminta vält- Kestävän vesitalouden tuottamia on selvitetty Pirkanmaan maakunta- tämättä ole kannattavaa. Optimaalista ekosysteemipalveluja on turvattu ja ke- kaavoitukseen liittyvässä Pohjavesien olisikin, että louhe voitaisiin murska- hitetty kartalla 4. Kohteesta riippuen suojelun ja kiviaineshuollon yhteen- ta ja kuljettaa suoraan ottamispaikalta vesistöjen tila säilyy tai paranee valu- sovittamishankkeessa (POSKI-hanke käyttökohteeseen. Toisaalta louhittavan ma-aluekohtaisten määräysten toteutta- 2012-2015). Poski- hankkeen loppura- kalliokiven laatuluokka vaikuttaa kiviai- misen ja yleismääräyksen mukaisen hu- portin mukaan vuosien 2000 - 2012 aineksen jälleenkäyttömahdollisuuksiin. levesien hallinnan kehittymisen myötä. kana Pirkanmaalla on otettu kiviaineksia Parhaiden laatuluokkien kiviaineksis- Virtaavien pienvesien säilyttäminen ja keskimäärin noin 6,8 miljoonaa tonnia ta on Tampereella puutetta kun taas ennallistaminen avoimeksi lisää ympä- vuodessa. Noin puolet tästä määrästä huonolaatuiselle kiviainekselle voi olla ristön terveellisyyttä ja viihtyisyyttä tur- on otettu Tampereen ja sen kehyskun- haastavaa löytää tarpeeksi soveltuvia vaten ekosysteemipalveluita (käyttövesi, tien alueelta. Vuodesta 2006 eteenpäin käyttökohteita syntypaikan välittömäs- tulvasuojelu, virkistysympäristö). kalliokiven osuus ottamisessa on ollut tä läheisyydestä. Huonolaatuisen kivi- Metsät ja viheralueet toimivat hiili- suurempi kuin soran ja hiekan. Tulevai- aineksen kuljetuskustannukset tekevät nieluina. Hiilinielut keräävät ja varastoi- suudessa kalliokiven osuus otettavasta helposti sen käytöstä kannattamatonta. vat jotakin hiiltä sisältävää kemiallista kiviaineksesta kasvaa ottamiseen sovel- Syntyvän louheen määrä riippuu raken- yhdistettä, yleensä hiilidioksidia. Meret tuvien soravarojen ehtymisen myötä. tamisen volyymista sekä rakennuskoh- ja metsät ovat tärkeimpiä hiilinieluja, Soraa on jouduttu kuljettamaan Tampe- teiden tyypistä ja sijainnista. Tulevien niiden on arvioitu sitovan ja varastoivan reen seudulle pitkien matkojen päästä. vuosikymmenten aikana Tampereen noin neljänneksen maailman hiilidioksi- Kiviainesten ottamiseen soveltuvien alueella toteutettavat suuret hankkeet, dipäästöistä. Ihminen vaikuttaa toimin- kallioalueiden ehtyessä Tampereen ydi- kuten Kunkun parkin maanalainen pysä- nallaan hiilinielujen kokoon ja säilymi- nalueen läheisyydestä myös kalliokiviai- köintitila ja Sulkavuoren jätevedenpuh- seen. Kaupungin hiilivarastot ovat sitä nesten kuljetusmatkat tulevaisuudessa distamo sekä mahdolliset läntinen rata- suuremmat, mitä enemmän alueella on kasvavat. Pitkät kuljetusmatkat nostavat ja ratapihan siirto, synnyttävät runsaasti metsiä. Toiseksi parhaimpia hiilinieluja kiviaineksen hintaa. Laadultaan parhaita kalliolouhetta. metsien jälkeen ovat peltoalueet ja kol- kalliokiviaineksia ja vähiin käyneitä so- Puhtaita ylijäämämaita syntyy Tam- manneksi muut viheralueet, kuten ra- ravaroja ei tulisi käyttää enää kohteissa, pereen kaupunkiseudun kuntien alueil- kennetut puistot. Kantakaupungin yleis- joissa kiviaines voidaan korvata kallio- la noin 600 000 tonnia vuodessa, joista kaava ohjaa rakentamista niin, että kau- murskeella ja uusiomateriaaleilla. noin 180 000 tonnia kunnat hyödyntä- pungin tärkeimmät hiilinielut säilyvät. Pirkanmaan asukaskohtainen las- vät omassa toiminnassaan. Rakentami- Yleiskaavassa on osoitettu Kaup- kennallinen kiviaineskulutus on vaihdel- sen ylijäämämaiden syntymäärät vaih- piin Tampereen meluselvityksen 2012 lut välillä 9 - 20 tonnia/asukas/vuosi kes- televat suuresti vuosittain ja niitä pyri- mukainen hiljainen alue. Alue sisältyy kiarvon ollessa noin 15 tonnia/asukas/ tään hyödyntämään mahdollisuuksien luonnon ydinalueen merkintään (kartta vuosi. Tampereella tarve kiviaineksille mukaan. Suurin osa ylijäämämaista pää- 2). Keskuspuistoverkoston alueet sijoit- on siten keskimäärin noin 3,5 miljoonaa tyy kuitenkin maankaatopaikoille hyöty- tuvat osittain reunoiltaan liikennemelun tonnia vuodessa. Suuri osa kiviaineksista käyttökohteen puuttuessa ja maan heik- alueille, mutta alueilla voi kokea hiljai- käytetään liikenneverkkojen (tiet, kadut, kolaatuisuuden vuoksi (routivat mo- suutta. Hiljaiset alueet (joilla ei ole häi- pyörätiet ja rautatiet) rakentamiseen ja reenit, siltti, savi). Tärkeimpiä ylijää- ritsevää melua) toimivat elvyttävinä ja ylläpitoon. Asfaltin valmistukseen kuluu mämaa-ainesten hyötykäyttökohteita stressiä lieventävinä ympäristöinä tiivis- noin 10 % ja betoninvalmistukseen toi- ovat meluvallit, penkereet, maisemoin- tyvän ja urbanisoituvan kaupungin asuk- set 10 % kaikesta jalostetusta kiviainek- ti- ja viherrakentamiskohteet sekä luis- kaille. Luonnonmukaisilla viheralueilla sesta. Kiviaineksesta noin yksi neljännes katäytöt. Tulevan vuosikymmenen ai- luonnon omat äänet muodostavat miel- käytetään talonrakentamisessa. Kiviai- kana syntyy ennen kaikkea Tampereen lyttävän äänimaiseman. Rakennettuun neksia tarvitaan myös erilaisten varas- kaupungin alueella runsaasti ylijäämä- kaupunkitilaan voidaan tuoda luonno- tointi- ja pysäköintialueiden, kenttien ja maata sekä pilaantuneita maa-aineksia näänimaisemaa myös viherrakentami- puistojen rakentamisessa. suurten infrarakennushankkeiden ja uu- sen keinoin, jolloin melun haitalliseksi Rakennuskohteissa syntynyt kal- sien asuinalueiden rakentamisen myötä. koettu vaikutus vähenee. Seurauksena liolouhe käytetään Tampereen kau- Tampereella tehdyn selvityksen (Ram- kaupunkiympäristön viihtyisyys ja myös punkiseudulla usein jo samalla alueella boll 2013) mukaan Tampereelle arvioi- luonnon monimuotoisuus lisääntyvät. hyödyksi. Kalliolouhetta käytetään ra- daan muodostuvan vuoteen 2030 men-

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 83 |

nessä reilu10 milj. tonnia ylijäämämaa- Kestävä vesitalous noin 120 hulevesiä koskevaa selvitystä ta. Sijoituspaikkoja ylijäämämaiden kä- Hulevedet ja suunnitelmaa. Koko kantakaupunkia sittelyyn on ollut haastavaa löytää kan- Hulevesien vaikutusten arviointi on koskevan hulevesisuunnitelman laati- takaupungin alueelta. Yleiskaavalla on tehty valuma-alueittain maankäytöltään mista ei pidetä tarkoituksenmukaisena. osoitettu Myllypuron ja Hiedanrannan muuttuvilta alueilta. Arviointi on tehty Koska eri alueille sijoittuvat hankkeet alueille puhtaiden ylijäämämaiden vas- työpajassa, johon osallistuivat kaupun- ja suunnitelmat sekä niiden toteutuksen taanotto- ja käsittelyalueet. Rakentami- gin hulevesisuunnittelusta vastaavat tapa ei ole vielä tiedossa, ei voida arvioi- sessa ja vesialueen täytöissä on tavoit- Maria Åkerman ja Pekka Heinonen sekä da tarkkoja hulevesimäärien muutoksia teena käyttää ylijäämämaita tai muita yleiskaavoituksen edustajina Hannu Ee- tai mahdollisesti tarvittavien hulevesial- vastaavia materiaaleja. Materiaalien tu- rikäinen ja Anna-Maria Niilo-Rämä. taiden sijoituspaikkoja. Yleiskaavatasol- lee kuitenkin Lielahden vesistötäytöissä Ilmastonmuutoksen ja sään ääri- la on katsottu tärkeäksi tunnistaa hule- olla sekä rakennusteknisesti että ympä- ilmiöiden yleistymisen myötä mutta vesien hallinnan yleiset tarpeet. Jatkossa ristöominaisuuksiltaan kelpoista alueen myös kaupunkirakenteen tiivistyessä tulisi huolehtia, että alueellisten ja han- rakentamiseen ja maankäyttöön. Ympä- hulevesien hallinnan tärkeys korostuu. kekohtaisten selvitysten, suunnitelmien ristökelpoisuus todetaan erillisellä ris- Hulevesien hallinta on helpointa ja ta- ja toimenpiteiden laatimisessa huleve- kinarvioinnilla rakennussuunnittelu- loudellisinta yleensä niiden syntypai- sien muodostuminen otetaan riittävällä vaiheessa. Ylijäämämaan ja muun so- koilla. Kustannusten hallinnan lisäksi tarkkuudella huomioon. veltuvan hyötykäyttömateriaalin käyttö on tärkeää, että hulevedet puhdistuvat säästää luonnonvaroja ja pienentää to- ennen niiden kulkeutumista vesistöi- Yleisiä koko kantakaupungin aluetta teutuskustannuksia. Toisaalta uusioma- hin. Hulevesien käsittelystä on annettu koskevia vaikutuksia ovat mm. teriaalien käyttöön liittyy paljon epävar- kestävä vesitalous, ympäristöterveys •rakennusalan ja kovien pintojen lisää- muustekijöitä. ja yhdyskuntatekninen huolto -kartalla minen kasvattaa aina hulevesivirtaa- Uusiomateriaalien ja erilaisten hai- yleismääräys sekä valuma-aluekohtaiset mia tattomiksi käsiteltyjen jätejakeiden käyt- määräykset. Lisäksi kartalla on osoitettu •käyttötarkoituksen muutos usein pa- töä neitseellisen luonnonkiviaineksen neljä huomioon otettavaa huleveden hal- rantaa alueen hulevesitilannetta, koska korvaajina on tutkittu useassa yhteydes- linta-aluetta ja kumoutuvista osayleis- vanhassa rakenteessa hulevesiä ei ole sä. Uusiomateriaalien käyttöön liittyvät kaavoista siirrettyjä ohjeellisia alueelli- otettu huomioon kustannukset kuten kuljetus, tuotteista- sia hulevesien viivytysaltaita. minen ja lupaprosessit heikentävät nii- Tampereen kantakaupungin huleve- •hulevedet voidaan hallita kestävällä den kilpailukykyä. Julkisella sektorilla siohjelma (2012) on pohjana käytetyille tasolla toteuttamalla suunnitellut toi- pyritään löytämään edullisimmat koko- määräyksille. Hulevesiohjelma on tar- menpiteet naisratkaisut ja (yksityisten) yritysten koitus päivittää 2017 ja siinä täsmenne- •kaupungille muodostuu hulevesitoi- toiminnan oletetaan lähtökohtaisesti ole- tään yleiskaavatyön yhteydessä esiin tul- menpiteiden toteuttamisesta ja ylläpi- van voittoa tuottavaa. Neitseellisen kivi- leita tarpeita. Kantakaupungin alueella dosta huomattavia kustannuksia, vaik- aineksen matalampi hinta ja lyhyemmät on vuosina 2002-2016 tehty kaavoituk- ka kiinteistökohtaisiakin toimenpiteitä kuljetusmatkat eivät kannusta käyttä- sen ja muiden hankkeiden yhteydessä edellytetään mään vaihtoehtoisia materiaaleja. Luon- nonkiviainesvarojen ehtyessä paikallisesti korvaavat materiaalit voivat muuttua hinnaltaan kilpailukykyisemmiksi. Puute varastointiin ja jatkojalos- tukseen soveltuvista alueista pidentää uusiomateriaalien kuljetusmatkoja. Eri- KUVA SARI PIETILÄ tyisesti Tampereella toimintaan soveltuvien alueiden löytäminen on koettu haasteelliseksi. Alueiden tulee sijaita mahdollisimman lähellä uusiomateriaalien synty- ja käyttökohteita. Etsittäessä sopivia alueita on huomioitava toiminnasta aiheutuvat ympäristö- ja luonto- vaikutukset sekä haitat alueen mahdollisten asukkaiden asumisviihtyvyyteen. Toiminnasta aiheutuvia haittoja voivat esimerkiksi olla kuljetuksiin liittyvä liikenne, jatkokäsittelystä syntyvä melu ja pöly sekä alueelta johdettavien valuma- Maisemoitu hulevesikosteikko Vuoreksessa. vesien vaikutus ympäristöön.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 84 |

Seuraavassa taulukossa on esitetty muuttuvan maankäytön Huomioitavaa on, että yleiskaavassa esitetyt laajat aluevarauk- osuus kaava-alueelle sijoittuvan valuma-alueen pinta-alas- set sisältävät sekä yleisiä että tonteille sijoittuvia viheralueita, ta, nykyään pinnoitetun alueen osuus muuttuvilla alueilla ja jolloin todellinen uuden pinnoitetun alueen osuus jää taulu- muuttuvan maankäytön myötä muodostuvan uuden pinnoite- kossa esitettyä pienemmäksi. tun alueen osuus kaava-alueelle sijoittuvasta valuma-alueesta.

VALUMA-ALUEEN NIMI /pinta-ala muuttuvan maankäytön osuus nykyään pinnoitetun alu- uuden pinnoitetun alueen kaava- alueen valuma- alueen een osuus muuttuvasta osuus kaava- alueen valuma- muuttuva maankäyttö pinta- alasta maankäytöstä alueen pinta-alasta

VIHNUSJÄRVEN VALUMA-ALUE 26,1 km2 (8,8) asumisen tehostuminen 5 % 61 % 2 % muuttuva maankäyttö yht 5 % 3 % 2 %

PYHÄJÄRVEN VALUMA-ALUE 15,4 km2 (14,8) keskustan tehostuminen 4 % 76 % 1 % asumisen tehostuminen 2 % 56 % 1 % käyttötarkoituksen muutos C 5 % 71 % 1 % käyttötarkoituksen muutos A 1 % 70 % 0 % käyttötarkoituksen muutos A/V 2 % 30 % 2 % käyttötarkoituksen muutos P/T 6 % 96 % 0 % muuttuva maankäyttö yht 20 % 73 % 5 %

NÄSIJÄRVEN LÄNTINEN VALUMA-ALUE 19,0 km2 (8,4) keskustan tehostuminen 8 % 81 % 2 % käyttötarkoituksen muutos c 6 % 76 % 2 % uusi alue C/V 1 % 29 % 1 % muuttuva maankäyttö yht 16 % 75 % 4 %

NÄSIJÄRVEN ITÄINEN VALUMA-ALUE 37,6 km2 (17,2) keskustan tehostuminen 0 % 96 % 0 % asumisen tehostuminen 2 % 56 % 1 % käyttötarkoituksen muutos P/T 0 % 1 % 0 % uusi alue A 3 % 1 % 3 % uusi alue T 4 % 11 % 3 % uusi alue A/V 3 % 3 % 3 % muuttuva maankäyttö yht 12 % 14 % 10 %

KESKUSTAN VALUMA-ALUE 3,9 km2 (0,8) muuttuva maankäyttö yht 0 % 0 % 0 %

VIINIKANOJAN VALUMA-ALUE 40,4 km2 (31,9) keskustan tehostuminen 4 % 72 % 1 % asumisen tehostuminen 4 % 68 % 1 % käyttötarkoituksen muutos C 0 % 38 % 0 % käyttötarkoituksen muutos P/T 5 % 63 % 2 % käyttötarkoituksen muutos A 2 % 75 % 0 % käyttötarkoituksen muutos A/V 1 % 50 % 0 % uusi alue A 2 % 30 % 1 % uusi alue A/V 1 % 5 % 1 % muuttuva maankäyttö yht 18 % 60 % 7 %

VIHIOJAN VALU MA-ALUE 23,0 km2 (19,6) keskustan tehostuminen 4 % 77 % 1 % asumisen tehostuminen 11 % 63 % 4 % käyttötarkoituksen muutos P/T 12 % 74 % 3 % käyttötarkoituksen muutos A 0 % 66 % 0 % käyttötarkoituksen muutos A/V 1 % 19 % 0 % uusi alue A/V 1 % 0 % 1 % muuttuva maankäyttö yht 29 % 67 % 10 %

HÄRMÄLÄNOJAN VALUMA-ALUE 27,1 km2 (10,2) asumisen tehostuminen 12 % 46 % 7 % käyttötarkoituksen muutos C 9 % 73 % 2 % käyttötarkoituksen muutos P/T 18 % 62 % 7 % käyttötarkoituksen muutos A 2 % 65 % 1 % muuttuva maankäyttö yht 41 % 60 % 16 %

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 85 | VALUMA-ALUEEN NIMI /pinta-ala muuttuvan maankäytön osuus nykyään pinnoitetun alu- uuden pinnoitetun alueen kaava- alueen valuma- alueen een osuus muuttuvasta osuus kaava- alueen valuma- muuttuva maankäyttö pinta- alasta maankäytöstä alueen pinta-alasta

HÖYTÄMÖJÄRVEN VALUMA-ALUE 35,6 km2 (15,9) asumisen tehostuminen 3 % 59 % 1 % käyttötarkoituksen muutos P/T 2 % 27 % 2 % uusi alue A 2 % 9 % 2 % uusi alue A/V 1 % 0 % 1 % muuttuva maankäyttö yht 9 % 31 % 6 %

Kartan värit vastaavat taulukossa käytettyjä värejä.

Hulevesivaikutusten arviointi valuma-alueittain Vihnusjärven valuma-alue

Yleiskaavassa valuma-alueelle on os- •Natura-alueen arvo perustuu vesitasa- oitettu asumisen käyttötarkoituksen painon säilymiseen muutosta Tesomalle. Kartalla 4 on esitet- •suunnitelmia on tehty yleissuunnitel- ty Myllypuron kaavasta siirretyt alueel- mavaiheessa, hallintatoimenpiteet ovat liset hulevesien viivytysaltaat. Alueelle riittäviä Natura-alueen arvojen säily- on laadittu hulevesisuunnitelmia mm. miseksi Myllypuron osayleiskaavan, alueen ase- •vaatii merkittäviä toimenpiteitä ja kau- makaavoituksen ja Tesoman yleissuun- pungin investointeja nitelman yhteydessä. Pyhäjärven valuma-alue lään, palvelujen ja työpaikkojen käyttö- • Hatanpäällä hulevesitilanne muuttuu tarkoituksen muutosta Hatanpäälle, asu- käyttötarkoituksen muutoksen myö- misen tehostumista/käyttötarkoituk- tä paremmaksi, koska vanhassa raken- sen muutosta Tesomalle ja Raholaan se- teessa hulevesiä ei ole juurikaan huomioitu kä asumisen ja virkistyksen sekoittunut alue Raholaan ja Härmälään. Alueelle on •Hatanpäällä tulisi laatia laajempi alu- laadittu hulevesisuunnitelmia mm. Teso- eellinen hulevesiselvitys man yleissuunnitelman ja asemakaavoi- • Raholassa vaikutukset ovat pieniä, kos- Alueelle on osoitettu keskustatoimin- tuksen yhteydessä. ka hulevesiä vastaanottava vesistö on tojen tehostumista/käyttötarkoituksen • nykyisin alueet ovat pääosin pinnoitet- suuri muutosta Hatanpäälle, Tesomalle ja Epi- tuja

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 86 |

Näsijärven läntinen valuma-alue Yleiskaavakartalla 4 Lielahden alueelle • avo-ojat tulisi säilyttää tai tarpeen vaa- on osoitettu huomioon otettava huleve- tiessa korvata ne vastaavilla rakenteilla den hallinta-alue. Alueelle on laadittu • Lielahden alueella tulisi laatia laajempi useita hulevesisuunnitelmia kaavoituk- alueellinen hulevesiselvitys sen ja muiden hankkeiden yhteydessä. • Hiedanrannassa alueen toteutustapa • nykyisin alueet ovat pääosin pinnoitet- vaikuttaa merkittävästi huleveden hal- tuja linnan järjestämisen kustannuksiin ja • Lielahdessa nykyisiä ongelmakohtia on eri ratkaisujen toteutettavuuteen Alueelle on osoitettu uusi keskustatoi- tunnistettu ja tehty toimenpiteitä tilan- •Santalahden alueella vaikutus on pieni, mintojen ja virkistyksen sekoittunut teen parantamiseksi ja hulevesien hal- koska alue on pääosin pinnoitettua alue Hiedanrantaan sekä keskustatoi- linta vaatii tarkkaa suunnittelua maan- mintojen tehostumista/käyttötarkoituk- käytön muutoksia suunniteltaessa sen muutosta Lielahteen ja Santalahteen.

Näsijärven itäinen valuma-alue virkistyksen sekoittunut alue Ojalaan. •alueelle on tehty suunnitelmat osa- Yleiskaavakartalla 4 on esitetty Ojalan yleiskaavoituksen yhteydessä, valuma- osayleiskaavasta siirretyt alueelliset hu- alueella huomioitavaa on mm. Halimas- levesien viivytysaltaat. Alueelle on laa- järven luonnonsuojelualue ja tumma- dittu hulevesisuunnitelmia mm. Ojalan verkkoperhosniityt VT9 pohjoispuolel- osayleiskaavan yhteydessä. la. Suunnitelmassa esitetään hulevesien • Ojalan ja Aitovuoren alueella pinnoi- hallintaan toimenpiteet ja tilavaraukset, tettujen alueiden määrä kasvaa huo- joilla hulevesien laatu ja määrä saadaan mattavasti, mikä vaikuttaa hulevesien hallittua riittävälle tasolle. Alueelle on osoitettu uusia työpaikko- laatuun ja virtaamaan • huleveden hallintatoimenpiteet vaati- jen ja elinkeinojen alueita Aitovuoreen vat kaupungilta mittavia investointeja sekä uusia asuinalueita ja asumisen ja

Keskustan valuma-alue Keskustan valuma-alue on suurimmaksi osaksi keskustan strategisen osayleiskaavan alueella, joka jää kantakaupungin yleiskaava-alueen ulkopuolelle. Va- luma-alueen länsiosaan Kalevaan ei ole Keskustan strategisen osayleiskaavan alue osoitettu muuttuvaa maankäyttöä.

Viinikanojan valuma-alue

tavana huleveden hallinta-alueena. Laa- • Hakametsän alueella ongelmakohdat jalle valuma-alueelle on laadittu useita on tunnistettu, uutta rakentamista ei hulevesisuunnitelmia mm. Hakametsään tulisi sijoittaa tulvareiteille tai -alueille ja Sikosuolle. • Kaukajärven veden laatu tulisi huomi- • Pappilan alueella tulisi huomioida, et- oida ja mahdollinen rantaimeytyminen tä Sikosuon alueella hallitaan laajojen pohjavesialueelle tulisi huomioida esi- alueiden hulevesiä tetyn kaavamääräyksen mukaisesti • Alueen toteuttaminen edellyttää mitta- • Kaukajärven-Hankkion alueelle tulisi Alueelle on osoitettu uusia asuinalueita via kaupungin investointeja huleveden laatia laajempi alueellinen hulevesisel- Ristinarkkuun, Pappilaan, Linnainmaalle hallintaan vitys ja Kaukajärvelle, asumisen ja virkistyk- • Koilliskeskuksen nykyään rakennetulla •Linnainmaan alueella on tunnistettu sen sekoittunut alue Teiskontien var- alueella uudet ratkaisut parantavat hu- hulevesitulvakohteita alueen poikki teen, keskustatoimintojen tehostumista levesitilannetta pohjois-eteläsuunnassa kulkevassa Kalevaan, Koilliskeskukseen, Hakamet- Pyhäojaan laskevassa ojassa, jotka tu- sään, Turtolaan ja Kaukajärvelle, palve- • Mikäli Sikosuon läheisyyteen rakenne- lisi huomioida alueen suunnittelussa lujen ja työpaikkojen käyttötarkoituksen taan, tulisi laatia laajempi alueellinen ja toteutuksessa. Alueelle tulisi laatia muutosta Teiskontien varteen, Nekalaan hulevesitarkastelu (Koilliskeskus mu- hulevesiselvitys ja Hankkiolle, asumisen tehostumista/ kaan lukien) käyttötarkoituksen muutosta Järvensi- •Teiskontien varren rakentamisella ei • Turtolan alueella ei ole tunnistettu eri- vulle, Messukylään, Jankaan, Kaukajär- ole merkittäviä vaikutuksia, kun hule- tyisiä huleveden hallinnan tarpeita velle ja Annalaan. Kaavakartalla 4 Siko- vesien hallintatoimenpiteet suunnitel- suon alue on osoitettu huomioon otet- laan asianmukaisesti

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 87 |

Vihiojan valuma-alue järven pohjoispuolelle, keskustatoimin- • muuttuvat alueet ovat nykyisin pääosin tojen tehostumista Hervantaan, palvelu- pinnoitettuja jen ja työpaikkojen käyttötarkoituksen •uusien alueiden merkitys ei ole suuri, muutosta Nekalaan, Lahdesjärvelle ja hulevesiasiat on ratkaistavissa hanke- Hervantaan sekä asumisen tehostumis- kohtaisesti ta/käyttötarkoituksen muutosta Rauta- harkkoon, Koivistonkylään, Annalaan ja •Hervannan alueelta on tehty useita Hervantaan. Kaavakartalla 4 Tauskono- selvityksiä, Etuhaanpuistoon 2017 val- jan alue on osoitettu huomioon otettava- mistuva hulevesiallas palvelee alueelli- Alueelle on osoitettu uusi asumisen ja na huleveden hallinta-alueena. Alueelle sesti virkistyksen sekoittunut alue Lahdes- on laadittu selvityksiä mm. Hervantaan.

Härmälänojan valuma-alue työpaikkojen käyttötarkoituksen muu- • Lahdesjärvi-Lakalaivan alueella selvi- tosta Lakalaivaan ja Lahdesjärvelle sekä tyksissä esitetyt toimenpiteet toteutta- asumisen tehostumista/käyttötarkoi- malla hulevedet ovat hallinnassa tuksen muutosta Peltolammille ja Mul- •Härmälänoja on merkittävä vesireitti, tisiltaan. Kaavakartalla 4 Härmälänojan verrattain tasaisella alueella ojan tul- itäosa on osoitettu huomioon otettavana vimiseen on varauduttava. Härmälän- huleveden hallinta-alueena. Alueelle on ojan putkitettuja osuuksia tulisi pyrkiä tehty mm. Lahdesjärvi-Lakalaivan hule- palauttamaan avo-ojiksi mahdollisuu- vesiselvitys. den mukaan Alueelle on osoitettu keskustatoiminto- •muuttuvat alueet ovat laajalti pinnoi- jen käyttötarkoituksen muutosta Laka- • Sarankulmassa rakentaminen edellyt- tettuja, mutta siitä huolimatta vaiku- tää jatkossa tarkempaa selvitystä laivaan ja Sarankulmaan, palvelujen ja tukset ovat merkittäviä

Höytämöjärven valuma-alue

Kaavakartalla 4 on esitetty Lahdesjärven • Lakalaivan alueella tilanne on hallitta- ja Hervantajärven osayleiskaavoista siir- vissa suunnitelmissa esitettyjä toimen- rettyjä alueellisia hulevesien viivytysal- piteitä noudattamalla taita. Alueelle on laadittu hulevesiselvi- • Lahdesjärven pohjoispuolella vaiku- tyksiä mm. Vuorekseen, Hervantaan ja tukset ovat merkittävät ja jatkosuun- Lakalaivaan. nittelussa tulisi esittää toimenpiteet •Vuoreksen alueella on tehty laajat sel- Särkijärven tilan säilyttämiseksi vitykset ja toimenpiteet hulevesien hal- •Koipijärven alueella vaikutukset ovat Alueelle on osoitettu uusia asuinalueita litsemiseksi merkittäviä Lempäälän puoliseen Koi- Koukkujärven lounaispuolelle, Västin- • Västinginmäen ja Isokuusen alueilta pijärveen ginmäkeen ja Koipijärvelle, uusi asumi- hulevedet valuvat hyvälaatuiseen Sär- • edellyttää merkittäviä toimenpiteitä, sen ja virkistyksen sekoittunut alue Lah- kijärveen, jonka rannassa tulisi tehdä jotta hulevedet voidaan hallita kestä- desjärven pohjoispuolelle, palvelujen ja puhdistustoimenpiteitä vällä tasolla työpaikkojen käyttötarkoituksen muu- •toimenpiteet aiheuttavat kaupungille tosta Hervantaan ja Lahdesjärvelle se- merkittäviä investointeja kä asumisen tehostumista Hervantaan.

Pintavedet set riskit ovat suurimmat pienten vesis- joudutaan mahdollisesti siirtämään tai Kantakaupungissa hulevesien laadulla töjen lähellä sijaitsevilla pitkäaikaisilla rakentamaan siltapilareita uoman reu- on merkittävin vaikutus alueen purojen, rakennustyömailla. Työmaavedet voivat naan. Vesistötöiden yhteydessä työn- ojien ja järvien veden laatuun. Yleiskaa- paikallisesti aiheuttaa veden samentu- aikainen kiintoainekuormitus uomiin van valuma-aluekohtaisissa määräyksis- mista ja haitta-ainepitoisuuksien nousua. tulisi minimoida käyttämällä tehokkaita sä edellytetään useiden vesistöjen tilan Raitiotiehankkeen vaikutuksia pinta- suotopatorakenteita. Lisäksi vaikutuk- säilymistä tai parantamista. Hulevesioh- vesiin on tutkittu vuonna 2016. Raitiotie sia voi aiheutua pintavalunnan mukana jelman, kaavan määräysten ja laadittujen rakennetaan pääosin nykyisille kaduille tulevasta hienoaineksesta, mikäli raitio- suunnitelmien mukaisten hulevesien ja kuivatusvedet johdetaan pääosin jo tiereitillä joudutaan tekemään suuren hallintatoimenpiteiden toteuttaminen olemassa olevaan hulevesiverkostoon. mittakaavan maanmuokkaustöitä. voi jopa parantaa vesistön tilaa uudis- Siksi raitiotien käytön vaikutukset pin- Sulkavuoren keskuspuhdistamo- rakentamisesta huolimatta. Toisaalta tavesiin ovat pienet. Raportin mukaan hankkeen tarkoituksena on tehostaa jä- hulevesiviemäröinnin laajentaminen voi hankkeen osan 1 merkittävimmät vai- tevesien käsittelyä ja pienentää purkuve- pienentää lampien valuma-alueita ja hei- kutukset aiheutuvat rakennusvaihees- sistöön kohdistuvaa jätevesi- ja haitta-ai- kentää vedenvaihtoa. Rakentamisaikai- sa, jolloin joissain kohdissa purouomia nekuormitusta, mikä johtaa myönteisiin

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 88 |

vaikutuksiin Pyhäjärven purkuvesistö- suunta on luoteesta kaakkoon ja Näsijär- Raitiotiehankkeen yhteydessä on ar- alueella. Typpipitoisuudet vesistössä tu- veltä kohti Pyhäjärveä. Pohjavesialueen vioitu, että hankkeesta ei koidu merkit- levat alenemaan merkittävästi ja ennus- rajausta voisi mallinnuksen perusteella täviä haitallisia vaikutuksia pohjaveden teiden mukaan fosforipitoisuudetkin pie- siirtää selkeämmille kalliokynnyksille määrälliseen tai laadulliseen tilaan ja nenevät. Vanhemmalla tekniikalla toteu- alueen itä- ja länsirajalla. Lielahden ja että mahdolliset vaikutukset eivät eroa tettujen Raholan ja Viinikanlahden puh- Epilän alue on yleiskaavassa osoitettu ’normaalin’ katurakentamisen vaiku- distamoiden purkupisteet poistuvat ja kasvun vyöhykkeeksi, mutta erityisesti tuksista. Pohjaveden laadulliseen tilaan uusi purkupiste rakennetaan paremmal- maankäytön muutoksia on odotettavissa kohdistuvat vaikutukset rajoittuvat poik- le sijainnille kauemmas ranta-alueesta. Hiedanrannan selvitysalueelle pohjave- keustilanteisiin (esim. rakentamisen ai- Rakentamisvaiheessa vesistöalueilla ta- sialueen koillispuolelle. Näillä alueilla kaiset onnettomuudet), joilta suojaudu- pahtuvat rakennushankkeet (siirtolinjat tulisi jatkosuunnittelussa erityisesti var- taan lähinnä toiminnallisin keinoin. ja purkuputki) voivat aiheuttaa sameutta mistaa, että haitallisia vaikutuksia pohja- ja kiintoainespitoisuuden nousua kaivu- vesialueille ei synny. Maa- ja kallioperä töiden aikana, mutta merkittäviä tai py- Hiedanrannan alueen suunnittelussa syviä haittoja vesistölle ei aiheudu. on huomioitu erityisesti rantarakenta- Yleiskaavassa on osoitettu geologisesti Lielahden ja Hiedanrannan alueella misen mahdolliset vaikutukset pohjave- arvokkaat harju- ja kallioalueet. Tär- on selvitetty Näsijärven virtauksien vai- teen sekä pohjaveden laadun ja määrän keät selännealueet on sisällytetty osak- kutuksia rakentamisen aikaisten kiinto- turvaaminen. Tehtyjen tutkimusten pe- si keskuspuistoverkostoa. Yleiskaavalla aineksen kulkeutumiseen Kaupin veden- rusteella Hyhkyn vedenottamolla vesi kaupungin kasvua ohjataan hallitusti jo ottamolle ja Tammerkoskeen (Ramboll, on kauttaaltaan pohjavettä, eikä tällöin kertaalleen rakennettuun ympäristöön, SYKE). Virtausmalliselvityksen mukaan vesistötäytöllä ole vaikutusta Hyhkyn jonka maa- ja kallioperää on muokattu. Lielahden vesialueelle tehtävien täyt- pohjavedenottoon. Kyseistä johtopäätös- Kaavassa osoitetun keskustatoimintojen töjen vaikutukset jäävät paikallisiksi, tä tukee myös GTK:n tekemä pohjaveden alueen määräyksessä todetaan, että ton- eivätkä aiheuta riskiä vedenottamolle virtausmalli, jonka perusteella Näsijär- teille ei pääsääntöisesti voida osoittaa edes suojarakenteiden rikkouduttua esi- ven ja Hyhkyn vedenottamon välillä ei maantasoa pysäköintiin ja liikennealu- merkiksi myrskyn aikana. ole määräävää virtausyhteyttä. Näsijär- eiksi. Tämä voi lisätä kalliotilojen raken- ven suunnalta tuleva vesi virtaa pääosin tamisen tarvetta ja sitä kautta vaikutuk- Pohjavedet harjualueen läpi Pyhäjärveen. sia maa- ja kallioperään. Kantakaupungin pohjavesialueet on Epilänharju-Villilä (B) -alueelle on Rakentamisen yhteydessä täyttö- ja osoitettu yleiskaavassa, jotta niiden käynnistymässä vastaava selvitys kuin rakennekerroksissa tulisi huomioida suojelun tavoitteet, säilyttäminen ja toi- (A)-alueelle. Epilän-Tesoman alue on siirrettävän maa-aineksen laatu. Koska saalta ihmistoiminnan haitallisten vai- yleiskaavassa osoitettu kasvun vyöhyk- esim. arseenipitoisia mineraaleja esiin- kutusten estäminen, toteutuvat. Yleis- keeksi ja alueelle on esitetty käyttötar- tyy Pirkanmaan alueella luontaisesti kaavassa pohjavesien määrän turvaami- koituksen muutosta keskustatoiminto- kalliossa paikoin runsaastikin, voi murs- seksi edellytetään puhtaiden hulevesien jen alueeksi. kattu kiviaines aiheuttaa happamien va- imeyttämistä maaperään ja läpäisevien Myös Aakkulanharjun pohjavesi- lumavesien muodostumista sekä louhin- pintojen suosimista. Pohjaveden laadun alueella selvitystyö on käynnissä. Alueen ta- ja murskauspaikalla että murskeen turvaamiseksi kielletään pilaantumisris- geologisen rakenteen selvityksen välira- sijoituspaikassa. Erityisesti eteläinen kiä aiheuttavan toiminnan sijoittaminen portin (GTK 22.12.2016) mukaan poh- Tampere luokitellaan kallioperältään pohjavesialueelle ja edellytetään hule- javeden päävirtaussuunta on kaakosta arseeniriskialueeksi. Etelä-Tampereelle vesien johtamista pois pohjavesialueille luoteeseen pitkin harjun selännettä. Har- on kuitenkin varattu laajat viheralueet sijoittuvilta liikennealueilta. jun vesi on sekoitus pohjavettä, kallio- Hervannan ja Särkijärven ympäristöön, Pinnoitetun maa-alan osuus kanta- pohjavettä ja Kaukajärvestä imeytynyttä mikä vähentää kallioperästä aiheutuvia kaupungin pohjavesialueilla on suuri. pintavettä. Pohjavesien muodostumista haittojen esiintymistä. Aakkulanharjun alueella noin 60% maa- tutkitaan edelleen, mikä voi aiheuttaa alasta on pinnoitettua, Epiläharju-Villilä muutoksen pohjavesialueen rajaukseen. Vanhat kaatopaikat (A) alueella 64% ja Epilänharju-Villilä Aakkulanharjun alueella Kaukajärvelle Kantakaupungin alueelle sijoittuu useita (B) alueella 48%. Yleiskaavassa esitet- on yleiskaavassa osoitettu kasvun vyö- vanhoja, käytöstä poistuneita kaatopaik- ty muuttuva maankäyttö Kaukajärvellä, hyke ja keskustatoimintojen tehostumis- koja. Maaperän mahdollinen pilaantumi- Tesomalla, Epilässä ja Lielahdessa sijoit- ta sekä Messukylään asumisen tehostu- nen tulisi ottaa huomioon jatkosuunnit- tuu lähes kokonaan jo nykyään pinnoi- mista. Hakametsän lumenvastaanotto- telussa joka tasolla. Kaavakartalla esitet- tetulle alueelle, joten läpäisevän, veden paikka sijaitsee pohjavesialueella, mutta tyjen puhdistettavien/kunnostettavien imeytymisen turvaavan maan pinta-ala ei varsinaisella muodostumisalueella. alueiden osalta edellytetään maaperän ei laske. Alueen sulamisvedet laskevat Iidesjär- kunnostamista tai puhdistamista käyt- Epilänharju-Villilä (A) -alueelle on te- veen pohjavesialueen kautta. Lumen- tötarkoituksen edellyttämällä tavalla, keillä pohjavesialueen geologinen raken- vastaanottopaikan ympäristölupapää- joten uusiutuva maankäyttö vaikuttaa neselvitys (GTK, luonnos 16.11.2016). töksessä (käsittely kesken) ratkaistaan maaperään positiivisesti. Kaavassa esite- Sen mukaan pohjaveden päävirtaus- toiminnan soveltuvuus alueelle. tyistä kohteista yleiskaavan muuttuvilla

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 89 |

alueilla sijaitsevat Lielahden teollisuus- kimusta Natura-alueelle. Myllypuron II aiheudu suoria luontotyyppejä muutta- alue ja siihen liittyvät vanhat lietekaa- asemakaavan hulevesien hallintasuun- via vaikutuksia Natura-alueelle. Alueen topaikat Ollinojanlahdella ja Lielahden nitelmassa (2016) on todettu, että pin- pintavedet johtuvat Natura-alueelle ja vesialueella, Aitovuoren ampumarata, tavalunnan määrä tulee lisääntymään välilliset vaikutukset liittyvät alueen ve- Viinikankadun kaatopaikka ja Hepolam- huomattavasti suunnitellun maankäytön sitasapainon muuttumiseen. Ratahanke min kaatopaikka sekä uusilla alueilla Ai- myötä. Vaikutusten hillitsemiseksi hu- ei muuttane päävirtausreittejä, mutta tolahden kaatopaikka. levesien hallintaa tulisi toteuttaa tontti- pieniä paikallisia pintavaluntareittien Suurimmat jatkosuunnittelun haas- kohtaisesti sekä keskitetyillä hallintajär- muutoksia voi tapahtua rataleikkaus- teet lienevät Hiedanrannan alueella, jos- jestelmillä. Suunnitelluilla toimenpiteillä ten ja pengerrysten kohdalla. Keskeistä sa teollisuusalueen maaperän kunnos- alueelta purkautuva virtaama saadaan hankkeen kannalta on huolehtia rakentamisen lisäksi tavoitteena on parantaa viivytettyä tasolle, mikä ei aiheuta mer- tamisaikaisten hulevesien hallinnasta, Lielahden vesistön tilaa ja virkistysar- kittäviä heikentäviä vaikutuksia Mylly- toimintavaiheessa radan vaikutusten voa. Lielahden vesialueella on selvitys- puron Natura-arvoihin. voidaan olettaa jäävän hyvin vähäisik- ten mukaan noin 1,5 miljoonaa kuutio- Valuma-alueen itälaidalle on osoi- si. Rakentamisvaiheen aiheuttama riski ta sellukuitulietettä eli ns. nollakuitua. tettu asumisen tehostumista ja käyttö- Myllypuron vesitalouteen muodostuu Nollakuidun poistaminen alueelta on tarkoituksen muutosta Haukiluomaan pintamaan poiston aiheuttamasta pin- teknisesti mahdollista. Nollakuidun suu- ja Tesomalle. Muutosalueet sijoittuvat tavalunnan määrän kasvusta sekä kiin- ri määrä ja puhdistamistoimien aikaiset lähimmillään noin 400m etäisyydelle toaineen kulkeutumisesta alajuoksulle. hajuhaitat lisäävät puhdistamiseen liit- Natura-alueesta. Alueelle on tehty Hau- Tämä edellyttää rakentamisaikaisia toi- tyviä haasteita. Hiedanrannan alueelle kiluoman ja Tesoman yleissuunnitel- menpiteitä kuten viivytysaltaita ja las- osoitettu uusi kehitettävä uimaranta ei ma-alueiden Natura-arviointi vuonna keutusaltaita, jolloin rakentamisen vai- ole toteutettavissa, jos nollakuitua ei 2015. Sen mukaan eritasoisissa maan- kutukset hulevesien laatuun ja määrään saada poistettua alueelta tai sitä ei saada käytön suunnitelmissa on laadittu hule- saadaan hallinnan piiriin. muutettua haitattomaan muotoon. vesitarkasteluja ja vaikutusarviointeja Toimintavaiheessa rakentamisvai- sekä osoitettu hulevesien hallintarat- heen laskeutusaltaat voivat jäädä puh- Myllypuron Natura-alue kaisuja sekä muita lieventäviä toimen- distettuina edelleen käyttöön. Ratara- piteitä. Yhteisvaikutuksena kaikkien kenne läpäisee tehokkaasti vettä, joten Myllypuron Natura-alue on osoitettu alueen maankäyttöhankkeiden osalta on vaikutukset hulevesien määrään valu- yleiskaavassa luonnonsuojelualueena. todettu, että toteutettaessa hulevesien ma-alueella tulevat jäämään vähäisiksi. Kaavan mahdollinen vaikutus Natu- hallintatoimet suunnitelmien ja vaiku- Mahdolliset vaikutukset Natura- ra-alueeseen muodostuu Vihnusjärven tusarviointien mukaisina, merkittäviä alueen suojeluperusteena oleviin luon- valuma-alueelta laskevan pintavalunnan haitallisia yhteisvaikutuksia ei normaali- toarvoihin liittyvät pintavalunnan kaut- määrän ja laadun myötä, joten huleve- tilanteessa Natura-alueelle aiheudu. Hu- ta tapahtuviin pitkäaikaisvaikutuksiin. sien hallintatoimilla on vaikutusten mi- levesien hallintatoimien toteuttaminen Pintavalunnan tulisi säilyä ennallaan, nimoimisessa keskeinen merkitys. parantaa koko valuma-alueen jo raken- mikä voidaan varmistaa rakentamisen Myllypuron osayleiskaava-alueella nettujen alueiden hulevesien laatua ja ja toiminnan aikaisilla vesienhallintarat- esitetty maankäyttö on voimassa olevan tasoittaa virtaamia, millä on myönteistä kaisuilla. Yleiskaavassa on annettu hule- osayleiskaavan mukaista lukuun otta- vaikutusta Myllypuron kannalta. Mah- vesien käsittelyä koskeva yleismääräys matta maakuntakaavassakin esitettyä dollisen poikkeuksellisen voimakkaan ja valuma-aluekohtainen määräys. läntistä oikorataa. Kaavamääräyksissä rankkasateen aiheuttama tulvatilanne (TY-alue, hulevesien yleismääräys ja va- voi sekä jo nykytilanteessa että tule- luma-aluekohtainen määräys) on esitet- vaisuudessa aiheuttaa eroosion myötä ty, että alueella tapahtuva toiminta ei saa merkittäviä haittoja Natura-alueelle. Vir- aiheuttaa vesistön pilaantumista ja että kistyskäytön kasvu Natura-alueella voi erityisesti on kiinnitettävä huomiota, aiheuttaa kuluneisuutta ja luontotyyp- ettei Natura 2000 -verkostoon kuuluvan pien sietokyky voi pitkällä aikavälillä Myllypuron valinnan perusteina olevia olla riittämätön. Natura-alueelle kulkua KUVA SATU KIVELIÖ-LUKKA luontoarvoja merkittävästi heikennetä. voi olla mahdollista ohjata ja rajoittaa Myllypuron osayleiskaavan yhteydes- selkeiden opasteiden, pitkospuiden ja sä laaditussa Tampereen Myllypuron ja kaiteiden avulla. Nokian Kyynijärven-Juhansuon osayleis- Tampereen läntinen oikorata on kaavojen Natura 2000 -vaikutusarviossa esitetty ohjeellisena vt:n 3 länsilaitaan. (2006) todetaan, että hankkeen ei voida Linjauksen pituus Tampereella on noin arvioida vaikuttavan merkittävästi hei- 2 km ja sen etäisyys on lähimmillään kentävästi niihin luontoarvoihin, joiden noin 700m Natura-alueesta. Linjauksen perusteella Myllypuron alue on otettu vaikutuksia Natura-alueeseen on tutkit- osaksi Natura-suojeluverkostoa ja että tu maakuntakaavoituksen yhteydessä. on perusteltua suositella seurantatut- Etäisyydestä johtuen ratalinjauksesta ei Myllypuro Länsi-Tampereella.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 90 |

Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen

Kestävä kehityksessä tärkeä kilpailukykytekijä. listua ja tiivistyä. Laskennallinen asukas- yhdyskuntarakenne Valtakunnan tasolla Tampereen kehitys määräarvio (1as/50kem2) olisi 18 000- vahvistaa eteläisen Suomen Helsinki-Hä- 25 000 asukasta ja työpaikkamääräarvio Yleiskaavassa kantakaupungin enna- meenlinna-Tampere-kasvukäytävää. (1tp/40kem2) 17 000-19 000 työpaikkaa koitu noin 60 000 asukkaan kasvu vuo- Maakunnan tasolla Tampereella toteu- koko sille alueelle, jota ratapihan nykyi- teen 2040 mennessä suuntautuu Tampe- tuva kasvu vahvistaa koko seutukunnan nen käyttö rajoittaa. Lisäksi keskustan reen kaupunkistrategian 2025 linjausten elinvoimaa. eteläpuolisen alueen liikennejärjestely- mukaisesti nykyisen yhdyskuntaraken- Raitiotien myötä Tampereen saavu- jen kehittämiseen avautuu uusia mahdol- teen sisään. Yleiskaava ohjaa kasvua kes- tettavuus kaupunkiseudun ulkopuolelta lisuuksia. Varsinkin itä-länsisuuntaisten kustojen ja joukkoliikennealueiden muo- paranee. Jatkossa Tampereen keskustan yhteyksien kehittäminen parantaa koko dostamaan verkottuvaan rakenteeseen, lisäksi raitiotievyöhyke ja sen varrella eteläisen suunnan kaupunkirakenteen mikä parantaa kaupunkiympäristöjen olevat keskukset ovat hyvin saavutet- toimivuutta. saavutettavuutta ja edistää toiminnallis- tavia alueita. Keskustan asema valta- ta monipuolistumista. Lisäksi yleiskaava kunnallisena solmupisteenä vahvistuu. Ilmastovaikutukset mahdollistaa kantakaupungin alueiden Yleiskaavan tavoitevuonna 2040 Tam- kehittämisen tasapuolisesti siten, et- pereen nykyisestä neljästä aluekeskuk- Yleiskaava toteuttaa Tampereen kau- tä kaupunkirakenne kannaksen itä- ja sesta kolme sekä näiden väliset alueet punkistrategian 2025 linjauksia kestä- länsipuolilla sekä etelän suunnassa ta- kytkeytyvät raitiotiehen. västä ja vähähiilisestä yhdyskunnasta. sapainottuu. Kasvuvyöhykkeenä toimii Maankäytön ja liikennejärjestelmän ke- erityisesti ydinkeskustasta kohti itäisiä VAK-ratapiha hittämisen tavoitteena on aiempaa vähä- (Koilliskeskus, Kaukajärvi ja Turtola) ja päästöisempi joukkoliikennekaupunki, läntisiä (Lielahti-Hiedanranta ja Teso- VAK-ratapiha on osoitettu yleiskaavassa jossa asuminen, palvelut ja työpaikat ma) keskusta-alueita ulottuva vyöhyke. nykyistä toimintaa kuvaavalla huomi- lomittuvat toisiinsa hyvin saavutettavina Lisäksi kasvua ohjautuu etelässä Her- ointimerkinnällä. Vaarallisten aineiden kokonaisuuksina. Joukkoliikennekau- vannan ja uuden Lakalaivan aluekeskuk- kuljetusten järjestelystä aiheutuu suu- punki mahdollistaa yhä useammalle siir- sen ympäristöihin. ronnettomuusriski, joka rajoittaa yhdys- tymisen kestävien kulkumuotojen käyt- Yleiskaavan yhdyskuntarakenteelli- kuntarakenteen kehittämistä. Noin 65 töön ja vähentää liikkumistarvetta, mikä sella perusratkaisulla on selkeitä myön- hehtaarin suuruinen ratapiha-alue ai- puolestaan pienentää kasvihuonekaasu- teisiä vaikutuksia. Kasvun ohjautuminen heuttaa toiminnallisen kaupunkiraken- päästöjä. Toimivan joukkoliikennekau- hallitusti jo kertaalleen kaavoitettuun ja teen merkittävän esteen ja maankäytön pungin kehittämistä tukee joukkoliiken- rakennettuun kaupunkiin mahdollistaa kehittäminen ratapiha-alueen ympäris- teen laatukäytävien ja vaihtoterminaa- olemassa olevan infrastruktuurin käytön tössä on rajoitettua. Myöskään uusien lien sekä pyöräilyverkon osoittaminen tehostamisen, investointikustannusten asuinalueiden ja palveluiden sijoittami- yleiskaavassa. Toteutuakseen joukkolii- alenemisen, liikkumistarpeen vähene- nen varsinaisen ratapihan riskivyöhyk- kennekaupunki edellyttää hyvän joukko- misen ja ilmastonmuutoksen hallinnan keelle (440 m) ei ole mahdollista. liikenteen palvelutason lisäksi tehokasta edellytysten paranemisen verrattuna Kaavassa ratapiha-alueen kohdal- maankäyttöä joukkoliikenteen äärellä, hajautuneempaan vaihtoehtoon. le on esitetty nykyisestä toiminnasta johon varaudutaan ohjaamalla tehokasta johtuvan rajoitteen lisäksi toissijaisia täydennysrakentamista kantakaupungin Valtakunnan osakeskus, maankäyttö- ja liikennejärjestelmän ke- yhdyskuntarakenteen keskeisille vyö- hittämismerkintöjä, jotka on mahdollista hykkeille. maakunnan pääkeskus toteuttaa nykyinen toiminnan siirryttyä Yhdyskuntarakenteen päästöjä ei Yleiskaavaratkaisu tukee Tampereen toisaalle. Ratkaisu mahdollistaa Tampe- kuitenkaan pystytä vähentämään tehok- kantakaupungin vahvaa kehittämistä ja reen keskustan laajentumisen ja vetovoi- kaasti pelkästään liikennejärjestelmän kasvua mahdollistaen osaltaan meneil- maisen kehittämisen etelänsuuntaiselle kehittämisellä ja energiatehokkaalla täy- lään olevan kaupungistumiskehityksen. yhdyskuntarakenteen vyöhykkeelle, mi- dennysrakentamisella. Sen sijaan henki- Tulevaisuudessa kaupunkiseutujen mer- kä on koko kaupunkiseudun etu. Rata- löliikennettä ja uudisrakentamista vielä kitys kansantalouden vetureina kasvaa pihan siirtyessä toisaalle vähenee järjes- merkittävämpi päästölähde on vanhojen edelleen ja aluerakenteen keskittymis- telyratapihan vaikutusalueella asuvien rakennusten energiankulutus, joka on kehitys jatkuu. Yrityksistä, työpaikoista ihmisten määrä merkittävästi. Tavoiteti- riippuvainen rakentamisajankohdasta ja ja väestöstä yhä suurempi osa asuu ja lanteessa ratapiha-alue ja sen ympäristö mahdollisesti toteutetuista energiakor- työskentelee kaupunkiseuduilla. Tampe- ovat osa toiminnallista kaupunkiraken- jauksista. Yleiskaavalla ei voida suora- reen mahdollisuudet kehittää monipuo- netta. Kaupunkikehittämiseen vapautu- naisesti vaikuttaa vanhan rakennuskan- lisesti hyvään liikenneinfrastruktuuriin van alueen laajuus on noin 300 ha kä- nan energiankulutukseen muuten kuin tukeutuvia keskustoja ja kestävää yhdys- sittäen itse ratapihan lisäksi ympäröiviä uusiutuvien alueiden osalta, joilla kau- kuntarakennetta ovat kaupungistumis- alueita, joilla maankäyttö voi monipuo- punkirakenne muuttuu kestävämmäksi

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 91 |

uudelleenrakentamisen myötä. Tästä jatkossa käyttämään yhdyskuntaraken- ja Ruotulan alueille, jotka eivät lukeudu huolimatta kaupunki voi toimia aktiivi- teen energiatehokkuuden sekä täyden- joukkoliikenteen vyöhykerajauksen si- sesti ja näkyvästi energiatehokkuuden nysrakentamisen ja liikenteen ratkaisu- sälle, mutta kuuluvat tulevaisuudessa edistäjänä käyttämällä yksityiskohtai- jen kestävyyden arviointiin osana jatku- raitiotien tai sen jatkolinjan vaikutus- sessa suunnittelussa ekotehokkuustyö- vasti päivittyvää yleiskaavatyötä. piiriin. Seudullisen vähittäiskaupan ja kaluja, kuten asemakaavahankkeiden Keskeistä sekä liikkumisen tuotta- TIVA-kaupan kerrosalasta valtaosa (noin energiatarkasteluja, tontinluovutuksen mien päästöjen että arjen sujuvuuden 85-90 %) sijoittuu keskusta- tai joukko- energiakriteerejä ja rakentamisen oh- kannalta on erilaisten toimintojen si- liikennevyöhykkeille, mikä mahdollistaa jauksen energianeuvontaa. joittuminen yhdyskuntarakenteeseen. osaltaan autotonta asiointia. Julkisille Kantakaupungin olevan yhdyskunta- Yleiskaavan mahdollistamasta kerros- palveluille varatusta kerrosalasta noin rakenteen tuottamia kasvihuonekaasu- taloasumisen varannosta noin 70 % 2/3 ja toimitiloista noin 70 prosenttia si- päästöjä on tarkasteltu yleiskaavatyön sijoittuu Yhdyskuntarakenteen seuran- joittuu vastaaville vyöhykkeille. Kun mu- yhteydessä tehdyssä selvityksessä (Tam- tajärjestelmän (YKR) mukaisessa vyö- kaan lasketaan Lielahti-Hiedanrantaan pereen nykyrakenteen energiatehok- hykejaossa joko nykyisille keskusta- tai osoitetut varannot, sijoittuu palveluja kuuden ja ilmastovaikutusten arviointi joukkoliikennevyöhykkeille (Urban Zo- toimitilarakentamisen varanto kokonai- YKR-vyöhyketyökalulla 2015). Selvityk- ne 2). Jäljellejäävä vajaa kolmannes va- suudessaan hyvin saavutettaville yhdys- sessä kehitettyä päästötyökalua tullaan rannosta sijoittuu lähinnä Hiedanrannan kuntarakenteen vyöhykkeille.

Asuminen Seudullinen Tilaa vaativa Julkiset palvelut Toimitilat (kerrostalot) vähittäiskauppa kauppa Keskusten jalankulku- 41 40 0 33 4 ja reunavyöhykkeet

Joukkoliikenne- 28 51 85 33 65 vyöhykkeet Muut alueet 329153332 Yhteensä (%) 100 100 100 100 100

Yleiskaavavarannon sijoittuminen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille; prosenttiosuudet käyttötarkoituskohtaisesti mitoitetusta kerrosalasta.

Kantakaupunki kusta-alueille. Täydentävä asuntora- Keskustarakenne Palveluverkko ja saavutettavuus kentaminen ja julkiset palvelut keskus- Yleiskaavan keskustat muodostavat yh- Yleiskaavassa esitetty fyysisten palve- ta-alueilla ovat myös kaupan toiminnoil- dyskuntarakenteellisesti tarkoituksen- lujen sijoittuminen pohjautuu samaan le hyviä toimintaympäristöjä. Etenkin mukaisen kokonaisuuden, joka tukee ny- aikaan valmistelussa olevaan palvelu- kaupan suuryksiköiden sijoittuminen kyisten keskusta-alueiden tiivistämistä mallityöhön. Keskitetyt palvelut ohja- keskustaan ja aluekeskuksiin tukee kan- ja laadullista kehittämistä, mutta myös taan kantakaupungin rakenteessa hyvän takaupungin nykyistä ja tulevaisuudes- laajentamista kaupungin kasvaessa. Ak- saavutettavuuden alueille, aluekeskuk- sa kehittyvää palveluverkkoa sekä lisää tiivinen ja sekoittunut kaupunkirakenne siin ja hyvän joukkoliikennepalvelun keskusten elinvoimaisuutta ja uudistu- tuottaa elävää kaupunkiympäristöä ja saavutettavaksi. Kantakaupungin alue- mispotentiaalia. Keskustojen kaupalliset vähentää liikkumistarvetta. keskuksia ovat lännessä Tesoma ja Lie- palvelut ovat hyvin saavutettavissa ym- Yleiskaavassa keskitettyjä julkisia lahti-Hiedanranta, idässä Koilliskeskus, päröiviltä asuinalueilta kävellen, pyöräil- palveluja varten ei ole osoitettu erillisiä kaakossa Hervanta ja etelässä Lakalaiva. len ja joukkoliikenteellä. aluevarauksia, vaan niitä ohjataan kes- Lisäksi pienempiä palvelukokonaisuuk- Asuinalueilla on mahdollistettu laa- kustoihin ja joukkoliikenteen ääreen si- sia voidaan keskittää Nuolialantien var- jasti pienempien päivittäistavarakaup- joittuvalle edullisuusvyöhykkeelle, jolla teen Härmälään, Vuorekseen, Kaukajär- pojen sijoittuminen osaksi asuinympä- edellytetään julkisten palvelujen tilan- velle ja Kaleva-keskukseen. Lähipalvelu- ristöä lähellä asukkaita. Kaupallisten tarpeisiin varautumista myös yksityisten ja ei ole erikseen osoitettu, vaan niiden toimintojen hyvä saavutettavuus edistää kaupunkikehittämishankkeiden kohdal- rakentaminen on mahdollista keskusta- asukkaiden arjen sujuvuutta sekä vähen- la. Riittävien tilavarauksien varmistami- toimintojen ja asumisen alueilla. tää osaltaan liikkumistarvetta ja asioin- nen julkisille palveluille edellyttää lisäksi Yleiskaava tukee julkisten ja kau- tiliikenteen aiheuttamia päästöjä. Paljon maankäytön ja palvelujen suunnittelun pallisten palvelujen kehittämistä asiak- tilaa vaativa kauppa puolestaan sijoittuu kytkemistä aiempaa tiiviimmin toisiinsa, kaiden kannalta tarkoituksenmukaisiin luontevasti seudullisten pääväylien välit- jotta palvelutarpeet ovat tiedossa tar- sijainteihin. Myös vähittäiskauppaa on tömään läheisyyteen. peeksi aikaisessa vaiheessa. ohjattu tiivistyville ja laajeneville kes-

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 92 |

Maankäytön ja liikenteen Kasvu ja täydentyminen lisäävät usten puitteissa. Liikennejärjestelmän yhteensovittaminen myös muuta ajoneuvoliikennettä, joka kehittämisestä johtuvat uudet tilavara- Yleiskaavan maankäyttö ja liikenne- aiheuttaa melu- ja ilmanlaatuongelmia ukset ovat vaikeasti sovitettavissa ole- järjestelmä tukeutuvat toisiinsa. Paljon muun muassa asumisen ja virkistyksen massa olevaan kaupunkirakenteeseen. liikennettä tuottavat alueet tukeutuvat alueilla. Olemassa olevilla alueilla hait- Yleiskaavassa osoitettu liikennejär- keskeiseen liikennejärjestelmään, toi- tojen estäminen on ongelmallista, sen jestelmä tukee keskus- ja palveluver- saalta asumisen ja virkistyksen alueille sijaan uusilla ja täydentyvillä alueilla kon toimivuutta. Ajoneuvoliikenteen ja ei esitetä läpiajoliikennettä tuottavia häiriöt voidaan huomioida suunnitte- joukkoliikenteen keskeiset väylät suun- seudullisen liikenteen reittejä. Yleis- lun lähtökohtana. Liikenteestä johtu- tautuvat keskustoihin ja pyöräverkkoa kaava tukee keskusta-alueiden saavu- vien haittojen lieventämistoimenpiteet, kehitetään siten, että aluekeskukset ovat tettavuutta kaikilla kulkumuodoilla. kuten meluntorjunta ja liikenneturva- sujuvasti ja turvallisesti saavutettavis- Sen sijaan tilaa vaativalle kaupalle sekä lisuuden parantaminen, aiheuttavat sa ympäröivistä kaupunginosista käsin. teollisuuteen ja tuotantoon varattujen kustannuksia. Täydennysrakentamisen Keskeisten kaupunkialueiden tiivisty- alueiden sijainti kehäteiden varressa mahdollistava kaavoitus tuottaa kuiten- minen ja niihin liittyvien lähiliikkumis- ja kaupunkirakenteen reunoilla johtaa kin tuloja, josta osa voidaan käyttää ym- ympäristöjen kehittäminen, uudis- ja henkilöauton käyttöön myös asiointi- ja päristön laatuparannuksiin. täydennysrakentamisen kohdistaminen työmatkaliikenteessä. jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeil- Yleiskaavan keskeisin ratkaisu on Liikennejärjestelmä le sekä joukkoliikenteen laatukäytävien olevan kaupunkirakenteen täydentämi- ja raitiotien rakentaminen mahdollis- nen. Ratkaisu parantaa maankäytön ja Liikennejärjestelmän toimivuus tavat yhä useammalle kestävien kulku- liikenteen välistä kytkeytymistä, sillä Yleiskaavan liikennejärjestelmä mah- muotojen käytön. Kaavaratkaisun myötä täydentymisen myötä etenkin joukkolii- dollistaa sujuvan liikkumisen kaikilla kantakaupunkiin syntyy entistä laajempi kenteen palvelutason paranemiselle on liikennemuodoilla täydentyvässä kan- hyvän palvelutason ja kestävien kulku- hyvät edellytykset. Yleiskaavaratkaisu takaupungissa. Liikennejärjestelmän muotojen kokonaisuus. osoittaa ne kehittämisalueet, joilla joko kehittämisen tavoitteena on tehostaa jo liikenneverkon ja maankäytön kytkey- olemassa olevan liikenneinfrastruktuu- TALLI-malli tyminen tai yhtenäisen viherverkoston rin käyttöä ja siten mahdollistaa kasva- Maankäytön ja liikennejärjestelmän jatkuvuuden kehittäminen edellyttävät vien liikennemäärien vastaanottaminen kehityksen vaikutukset liikenteen toi- toimenpiteitä. pääosin nykyisten liikenteen tilavara- mivuuteen arvioidaan TALLI-liikenne- KUVA JUKKA AALTONEN

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 93 |

mallin avulla. TALLI-malli on Tampereen kohdalla kasvavan noin 70 % ja välillä Joillakin väylillä liikennemäärät saat- teknillisen yliopiston kehittämä liiken- Lielahdenkatu-Myllypuronkatu lähes tavat myös pienentyä. Pääkokoojaka- teen simulointiohjelma jonka avulla kaksinkertaistuvan. Teiskontiellä TAYS:n tujen liikennemäärissä ei ennusteta ta- voidaan kuvata seudun asukkaiden mat- kohdalla liikennemäärän kasvuennuste pahtuvan merkittäviä muutoksia lukuun kustuskäyttäytymistä nykytilanteessa ja on maltillisin, mutta sielläkin noin 20 %. ottamatta Lempääläntietä, jolla liikenne valittuna ennustevuonna. Liikennemal- Yleiskaavassa esitetyt liittymäjärjeste- vähenisi Automiehenkadun ja Lahden- lin taustalla on Tampereen kaupunkiseu- lyjen kehittämismerkinnät Teiskontiellä peränkadun välillä jopa alle 40 %:iin ny- dun liikennejärjestelmätyössä käytetty riittävän väyläkapasiteetin varmistami- kyisestä. maankäytön ja liikennejärjestelmän ke- seksi sekä uusi eritasoliittymä Vaitina- Jo nykytilanteessa kantakaupungin hittämispolku. Maankäytön kasvu kan- rossa ovat perusteltuja. monilla tie- ja katujaksoilla liikenne- takaupungissa ja kaupunkiseudulla sekä Tampereen keskustan ulkopuolisil- määrät ovat lähellä maksimivälitysky- liikennejärjestelmän muutokset vaikut- la alueellisilla pääväylillä liikennemäärät kyä, mutta niiden liikennekapasiteetin tavat liikenteelliseen käyttäytymiseen ja kasvavat ennusteiden mukaan keskimää- lisääminen on ongelmallista tilan puut- kulkutavan valintaan tulevaisuudessa. rin noin 20 % vuoteen 2040 mennessä. teen vuoksi. Liikenne ruuhkautuu täl- Valtakunnan pääväylien osalta lii- Eniten liikennemäärän oletetaan kasva- löin herkästi pienistäkin häiriöistä lii- kennemäärät kasvavat Talli-ennusteen van Myllypuronkadulla, jolla kasvuen- kennevirrassa. Ongelmallisimmat jaksot mukaan Tampereen alueen moottoriteil- nuste on noin 40 %. Raholan puhdista- liikennemallien mukaan ovat keskustan lä keskimäärin noin 40 % vuoteen 2040 moalueen maankäytön kehittäminen ja sisääntuloväylät, Tampereen valtatie, mennessä. Kasvu on suurinta VT:n 12 siihen liittyvät mahdolliset Nokian moot- Satakunnankatu, Viinikankatu ja jotkin osuudella Alasjärvi-Lamminrahka, jossa toritien liikenteen välityskyvyn muutok- kehätien osuudet. Maankäytön lisään- liikennemäärä saattaa lähes kaksinker- set tulisi huomioida lisävaikutuksena tyessä liikennemäärät kasvavat neljän- taistua nykyisestä. VT:llä 9 Alasjärven Myllypuronkadun liikennemääriin. neksen nykytilanteesta vuoteen 2040 ja Tarastenjärven välillä liikennemäärän Itä-Tampereella Kaukajärven ja Koil- mennessä. Samassa ajassa ajoneuvoilla ennustetaan kasvavan hieman yli 50 %. liskeskuksen välisellä osuudella liiken- ajetut tunnit kasvavat kolmanneksen ja Liikennemallinnusten perusteella kum- nemäärien kasvu haittaa aluekeskusten ajoneuvolla ajetut tunnit lähes kolman- mankin väylän kapasiteetista on jo ny- kehittämistä, mistä syystä alue on yleis- neksen. Ruuhkaisten katuja tiejaksojen kyisellään yli 80 % käytössä ruuhka-ai- kaavassa osoitettu liikenteen kehittämi- pituus tuplaantuu (taulukko alla). koina, joten kumpikin väylä on yleiskaa- sen kohdealueeksi. Uuden eritasoliitty- Raitiotien vaikutusten arvioinnin yh- van tavoitteen mukaisesti tarpeen ke- män kehittäminen VT:lle 9 Hervannan teydessä selvitettiin, että yleiskaavan mu- hittää kaksikaistaisesta moottoriliiken- valtaväylän ja Kangasalantien välille kaisessa tilanteessa vuodesta 2015 vuo- netiestä nelikaistaiseksi moottoritieksi. palvelisi Kaukajärven eteläosien sekä teen 2040 mennessä ajoneuvolla tehtä- Myös VT:llä 3 Lakalaiva-Partola välisellä Annalan suunnan liikennettä sekä Kan- vien matkojen määrä kasvaa Tampereella osuudella on liikennemäärien kasvusta gasalan puolella kehittyvää Saarenmaan 75 000 matkalla (+22 %). Vuonna 2040 johtuva tarve kaavassa osoitetuille lisä- aluetta. Uuden eritasoliittymän vaikutus raitiotie vähentää jonkin verran henkilö- kaistoille. näkyy etenkin Kaukajärven keskustan autoilla ajamista, mikä vähentää ajoneu- Seudullisilla ei-moottoritietasoisilla kohdalla, missä maankäytön tiivistämi- votunteja 4 % ja ajoneuvokilometrejä 1 pääväylillä liikennemäärien ennustetaan nen ja ympäristön kehittäminen kävely-, %. Ruuhkaisten katujaksojen pituus vä- kasvavan vielä jonkin verran moottori- pyöräily- ja joukkoliikennepainottei- henee 14 % raitiotien vaikutuksesta ilta- teitä enemmän, eli keskimäärin noin 50 seksi kaupunginosan keskustaksi tulee huipputunnin aikana. % vuoteen 2040 mennessä. Merkittä- mahdolliseksi. Tästä syystä eritasoliit- vintä kasvu on Paasikiventiellä, jolla lii- tymän rakentaminen on ensisijaisesti kennemäärän ennustetaan Santalahden maankäyttöhanke.

vuosi ajoneuvotunnit (1000 h) ajoneuvokilometrit ruuhkaisten katujaksojen matkamäärä (milj.km) pituus (km)

2015 16.6 1.04 19 81 709

2040 22.0 1.35 40 103 207

muutos 5.4 0.32 21 21 498 muutos % 33 % 31 % 110 % 26 %

Ajoneuvosuoritteet vuosien 2015 ja 2040 iltahuipputuntien tilanteessa

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 94 |

Kartoilla 1 ja 2 esitetään ruuhkautuvien Kartassa 3 esitetään liikennemäärän Liikennemäärät pienenevät ennus- tie- ja katuosuudet vuosien 2015 ja 2040 muutokset ratikan ja bussin välillä. Rai- teen mukaan Pirkankadulla, Sepän- tilanteissa. Ruuhkautumista on kuvat- tiotie vähentää liikennettä raitiotien var- kadulla, Erkkilänkadulla, Itsenäisyy- tu nopeuksien alenemana iltaruuhkan rella sekä kehätiellä johtuen liikenteen denkadulla, Kalevantien länsipäässä ja aikana verrattuna hiljaisemman liiken- siirtymistä. Tampereen valtatiellä. Näillä väylillä teen tilanteeseen. Mitä punaisempi väri, Tampereen ydinkeskustan sisääntu- liikenne vähenee ennusteen mukaan sitä suurempi on nopeuksien alenema. loväylillä liikennemäärien ennustetaan keskimäärin noin 25 %. Lapintiellä ja Nopeudet ovat peräisin liikenne-ennus- pääsääntöisesti pienenevän nykyhetkes- Hatanpään valtatiellä Viinikanlahden teista. tä vuoteen 2040. Keskustan osalta en- kohdalla liikennemäärän ennustetaan Raitiotie vähentää ajoneuvomäärää nusteen liikennemäärillä liikenne sujuu kasvavan noin 5-10 %. Keskusta-alueella verrattuna bussivaihtoehtoon. Toisaalta hyvin, verkon kapasiteetti on tehokkaas- liikennemäärien pieneneminen johtuu maankäytön ero ratikka- ja bussivaihto- ti käytössä eikä järjestelmä ruuhkaan- sekä muutoksista keskustaan suuntau- ehdon välillä lisää jossain ajoneuvomää- nu. Liikenteen sujuvuus tavoitteellisilla tuvien matkojen kulkutapajakaumassa rää. Liikenteen toimivuuden kannalta suunnitelmaratkaisuilla on hyvä erityi- että uusista yhteyksistä maanalaisiin py- iltahuippu on oleellisin tarkasteluaika. sesti joukkoliikenteen osalta. säköintilaitoksiin. Pysäköintiliikennettä

Kartta 1. Ajoneuvojen nopeuden alenema vuoden 2015 Kartta 2. Ajoneuvojen nopeuden alenema vuoden 2040 iltaruuhkassa verrattuna hiljaisen ajan liikenteeseen (mitä iltaruuhkassa verrattuna hiljaisen ajan liikenteeseen (mitä punaisempi sitä hitaammin liikkuva liikenne). punaisempi sitä hitaammin liikkuva liikenne).

Kartta 3. Raitiotien ja sen maankäytön aiheuttama liiken- nemäärien muutos vuonna 2040 iltahuipputunnin aikana verrattuna bussivaihtoehtoon (vihreä on vähennystä ja punainen lisäystä).

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 95 |

välittävä katuverkko (kehäkatu) on kes- poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien timatkoilla. Pyöräilyyn liittyvien terveys- kusta-alueella pääsääntöisesti erillinen merkittävän parantamisen. ja muiden hyötyjen laskennallinen arvi- joukkoliikenteen laatukäytävistä ja näi- Muuta joukkoliikennettä kehitetään oiminen on vaikeaa, mutta on tutkittu, den reittien kapasiteetti on kysyntään maankäytön tarpeista johtuen. Maan- että pyöräilyn edistämiseen investoidut nähden riittävä. käytön tiivistyminen nykyisten bussilii- eurot tulevat moninkertaisena takaisin. Henkilöautoliikenteen osalta tavoit- kenteen reittien läheisyydessä on kau- teena on ohjata läpikulkuliikenne kehä- pungille edullista palvelun tuottamisen Henkilöauto- ja tavaraliikenne tielle sekä keskustan ohittavalle Ranta- näkökulmasta, mutta tarjoaa myös kun- Kaupunkiseudun asukasmäärän kas- väylälle. Keskustan ohittavalle seudul- talaisille parempaa joukkoliikennepal- vaessa merkittävästi Tampereen kan- liselle liikenteelle Rantaväylän tunneli velua. takaupunkiin kohdistuu autoliikenteen tarjoaa sujuvan reitin. Liikennemallissa Lähijunaliikenteen kehittämiseen on määrän lisäystä huolimatta kestävien juuri tämä keskustan ohittava liikenne varauduttu osoittamalla uusi henkilö- kulkutapojen osuuden kasvusta. Yleis- kasvaa voimakkaimmin. junaliikenteen asema Lakalaivaan sekä kaavan maankäyttö- ja liikenneratkai- lähijunapysäkit Tesomalle ja kehittyvän suilla kasvun vaikutuksia on mahdollista Joukkoliikenne Hiedanrannan alueelle. Lähijunaliiken- hallita. Ajoneuvoliikenteen väyliä kehi- Yleiskaavan liikennejärjestelmäratkai- teen kehittäminen varmistaa ensisijai- tetään niiden kapasiteettia tehokkaasti sut mahdollistavat joukkoliikennekau- sesti maakunnan ja seudun liikenne- hyödyntäen. Valtakunnallinen ja seudul- pungin rakentamisen. Sen lisäksi, että järjestelmän toimivuutta ja kestävää linen liikenne ohjataan moottoriteille ja varaudutaan lähijunaan, raitiotiehen ja kasvua, mutta mahdollistaa myös mer- pääväylille sekä ydinkeskustaan suun- joukkoliikenne-etuisuuksiin, myös jouk- kittävien uusien kaupunkikehityskohtei- tautuva liikenne keskustan kehälle ja koliikennekaupungin edellyttämä maan- den, erityisesti Lielahti-Hiedanrannan ja sieltä maanalaiseen pysäköintilaitosver- käytön tehostaminen on tärkeä tekijä. Lakalaivan, toteuttamisen. Lakalaivaan kostoon. Lisäksi liikenneverkon rakenne Laskennallisesti on arvioitu, että Tam- tavoiteltu uusi asema ja ratayhteys len- ohjaa autoliikenteen pääväylille ja pois pereen asuntorakentamisesta vuoteen toasemalle luovat uusia mahdollisuuksia asuinalueilta. 2040 saakka noin 70-75 % keskittyy koko seudulle muun muassa elinkeino- Liikenne-ennusteiden pohjalta teh- raitiotievyöhykkeelle. Täydennysraken- elämän ja matkailun näkökulmasta. dyn aluetarkastelun perusteella henki- tamisen ja joukkoliikenteen kehittämi- Yleiskaavassa esitetty liityntäpysä- löautoliikenteen kasvu kohdistuu eri- sen seurauksena kaavan tavoitevuonna köinti mahdollistaa raideliikenneinves- tyisesti pääväylille. Tähän vaikuttavat 2040 noin 90 % Tampereen väestöstä tointien tehokkaan hyödyntämisen ja muun muassa pääväyliin kohdistuvat asuu joukkoliikennevyöhykkeellä (800 tukee joukkoliikenteen käyttöä etenkin kehittämistoimenpiteet, mutta myös metriä raitiotiestä tai 500 metriä runko- keskustaan suuntautuvilla matkoil- liikennetarvetta aiheuttavan maankäy- bussilinjoista). Joukkoliikenteen kulku- la. Kaavaratkaisu tukee matkaketjujen tön sijoittaminen pääväylien lähistölle. tapaosuus kasvaa koko kantakaupungin muodostumista ja sitä, että keskusta-, Jo rakentuneilla asuinalueilla liikenne- alueella ja erityisen paljon raitiotiekäy- palveluja työpaikka-alueille saavutaan määrien ennustetaan kasvavan pääosin tävässä. joukkoliikenteen keinoin. Mahdollinen enintään 25 % nykyisestä, joillakin alu- Tärkeimmät joukkoliikennekaupun- yksityisautoilun väheneminen kanta- eilla liikennemäärä saattaa pienentyäkin gin tekijät ovat raitiotien rakentaminen kaupungin vilkkailla alueilla vähentää nykyisestä. Uusilla ja rakenteilla olevilla sekä joukkoliikenteen vaihtopysäkki- autoilun haitallisia vaikutuksia. alueilla sekä näiden läheisyydessä lii- alueiden toteuttaminen. Etenkin Lielah- kennemäärät tyypillisesti kasvavat. ti–Hiedanrantaa voidaan raitiotien avul- Kävely ja pyöräily Yleiskaavan liikennejärjestelmä la kehittää toiminnoiltaan sekoittuneena Yleiskaavaratkaisu tukee kävelyn ja tukee elinkeinoelämän kilpailukykyä. joukkoliikennekaupunkina, jossa on asu- pyöräilyn olosuhteiden kehittämis- Työpaikkojen ja elinkeinojen alueet kyt- misen ja palvelujen lisäksi merkittävästi tä asukkaiden arjen kannalta tärkeillä keytyvät olemassa olevaan seudulliseen keskustahakuisia työpaikkoja. Keskustan maankäyttöalueilla. Etenkin kaavan laaja valtakunnalliseen liikenneverkkoon. ulkopuolella myös Hervannan, Turtolan joilla keskusta-alueilla kaava ohjaa py- Uuden autoliikenteen infran rakenta- ja Kalevan palveluiden saavutettavuus säköinnin ja liikennealueiden jäsentämi- mistarve on vähäistä, mutta esimerkiksi paranee. Näille alueille voi keskittää sen siten, että maantaso voidaan varata Ruskon saavutettavuus paranee kakkos- sellaisia palveluita, joita ei ole muualla kävelyn ja pyöräilyn ympäristöiksi, jotka kehän rakentamisen myötä. Yleiskaava- keskustan ulkopuolella. Kaupin liikunta- koetaan turvallisina, mukavina ja hou- ehdotuksessa on sijoitettu logistiset yri- ja virkistyspalveluiden sekä Hervannan kuttelevina. tystoiminnot kehätiehen tukeutuen sekä eteläisten virkistys- ja metsäalueiden Yleiskaavassa esitetty pyöräilyn ta- intensiiviset asuin- ja työpaikka-alueet saavutettavuus paranee muista kaupun- voiteverkko yhdistää aluekeskukset joukkoliikenteen runkolinjaston varrel- ginosista. Lisäksi aluekeskuksiin toteu- säteittäin ydinkeskustaan ja poikittain le. Seudullisen kaupan alueet sijaitsevat tettavat joukkoliikenteen vaihtopysäkit toisiinsa, mikä parantaa pyöräilyn kilpai- ajoneuvoliikenteen kannalta hyvin saa- mahdollistavat yhdessä raitiotien kanssa lukykyä myös pidemmillä työ- ja asioin- vutettavissa.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 96 |

Vaikutukset yhdyskuntatalouteen

Yleiskaavan tavoittelemalla kantakau- tontinmyynnistä saatavat tulot kattavat eteläosaan. Siirron aiheuttaman kustan- pungin kehittämisellä on merkittäviä yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvia nuksen on arvioitu olevan miljardiluok- taloudellisia vaikutuksia. Kaavaa varten kustannuksia. kaa. Alueen kehittäminen osaksi toimin- ei ole laadittu erillistä selvitystä kaavan nallista laajentuvaa keskustaa edellyttää toteuttamisen kokonaistaloudellisista Aluekehityskohteet / merkittäviä investointeja palvelujen ja vaikutuksista, mutta yleiskaavan täy- liikenneverkon kehittämiseen sekä jul- dentyviä ja muuttuvia alueita on tutkittu Muuttuvat alueet kiseen kaupunkitilaan. Lisäksi alueella pienempinä kokonaisuuksina. Maan- Alueiden maankäytön toteuttamisen on purettavia rakenteita ja mahdollisesti käytön kehittämisen kaavataloudelli- kustannuksia on arvioitu Fore-lasken- huomattava määrä maanperän puhdis- sen merkityksen on nähty korostuvan taohjelmalla. Kustannukset muodos- tamistarpeita. Lielahti-Hiedanrantaa ke- viime vuosina, minkä vuoksi on otettu tuvat alueiden infran rakentamisesta hitetään osin uudelleen rakennettavana käyttöön Tampereen kaupunkikonser- ja ylläpidosta ja vaihtelevat huomatta- alueena, mutta myös rantatäyttöön pe- nin maankäytön toteuttamisen ja inves- vasti alueen tehokkuuden, pohjasuhtei- rustuvana uudisalueena. Alueen kehit- tointien pitkän aikavälin suunnitelma den, laatumääritelmien ja suunnittelu- tämisen kustannuksia aiheuttavat muun (PALM) maankäytön toteuttamisen oh- ratkaisujen mukaan. Kaupungin kannal- muassa pohjaveden suojelu, maaperän jelmoinnin ja jatkosuunnittelun pohjak- ta edullisinta on täydennysrakentami- puhdistaminen ja järveen kasautuneen si. Yleiskaavaa varten tuotettua tietoa on nen, jolloin ei välttämättä synny suuria nolla-kuidun käsittely. Alueella on myös hyödynnetty vuosille 2017–2031 hyväk- infrainvestointitarpeita. Tarkastelluissa merkittävä määrä suojeltavaa ja kunnos- sytyssä (KV 20.12.2016) PALM -ohjel- kohteissa on arvioitu karkealla tasolla tettavaa rakennusperintöä. Aluekoko- massa. alueiden kehittämisen kustannusvaiku- naisuuden kytkeytyminen raitiotiehen, Uusien alueiden rakentaminen tuot- tus (€/asukas) viitesuunnitelmien mu- mutta myös ajoneuvoliikenteen väyläym- taa perusinvestointeja kunnallistek- kaisella rakennusoikeudella. Joidenkin päristö ja liittymäratkaisut, edellyttävät nisiin verkostoihin ja palveluiden jär- kohteiden osalta kustannusten arvioimi- merkittäviä uusia ratkaisuja. jestämiseen. Kantakaupungin kasvun seksi ei ole käytettävissä riittävää suun- Muita yleiskaavassa merkittävästi toteutumisessa enää pienempi osuus nitelmaa, jonka pohjalta kustannuksia uudistuvia alueita ovat Tesoma, Lakalai- on uusien alueiden rakentamisesta joh- voidaan arvioida. Lisäksi luonnosvai- va, Koilliskeskus ja Kaukajärvi. Alueiden tuvia investointeja. Suurin osa tavoitel- heen ehdollisia alueita on tarkasteltu kehittäminen perustuu jossain määrin lusta kasvusta sijoittuu jo kertaalleen kaavatalousmielessä kaavaratkaisun pe- kaupunkirakennetta eheyttäviin kansi- rakennetuille alueille joilla alueiden ke- rusteluksi. ratkaisuihin ja lähijunaseisakkeisiin ja hittämisen kustannukset johtuvat muun Yleiskaavassa merkittävimpien maan- merkittävässä määrin yleisten alueiden muassa kunnallistekniikan uudistami- käytöltään muuttuvien alueiden osalta ja tonttien uudelleen rakentamiseen. sesta, johtosiirroista, uusien asukkaiden aiheutuu huomattavia infra- ja palve- Yleiskaavaluonnoksessa mahdollisi- ja yritysten tarvitsemien lähipalvelujen lurakentamisen kustannuksia. Merkit- na reservialueina esitetyt ranta-alueet rakentamisesta, pilaantuneen maaperän tävimpiä uudistuvia alueita kantakau- Särkijärven itäpäässä ja Hervantajär- kunnostuksesta ja vanhojen rakenteiden pungissa ovat Lielahti-Hiedanranta ja vellä karsiutuivat tarkastelujen pohjalta purkamisesta. Kaupungin kasvu aiheut- Viinikka-Rautaharkko. Alueista ei ole maankäytöltään kehitettävinä alueina. taa merkittäviä kustannusvaikutuksia laadittu yksityiskohtaisia suunnitelmia Alueiden luontoarvot rajoittavat maan- myös palvelutarpeen lisääntyessä ja eikä arvioitu niihin pohjautuvia kaava- käytön laajentamista nykyisten loma- kasvavan liikenteen vaatiessa ratkaisuja. talousvaikutuksia. Viinikka-Rautaharkon käytössä olevien alueiden taustamaas- Toisaalta kaupungin kasvu ja alueiden alueen muutos osaksi kaupunkiraken- tossa. Alueet osoitetaan yleiskaavassa vetovoiman kehittyminen vahvistavat netta edellyttää uuden järjestelyratapi- loma-asuntoalueina. kaupungin elinvoimaa ja sitä kautta han toteuttamista maakuntakaavaeh- myös tuloja. Maankäyttösopimuksista ja dotuksen mukaisesti kaupunkiseudun

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 97 |

7 Lielahti- Hiedanranta

Tesoma-Epilä 4 3 1 Koilliskeskus Viinikka- Rautaharkko

Kaukajärven 6 keskusta Kustannuksiltaan merkittävimmät 2 yhdyskuntarakenteen kehittämiskohteet 8 kantakaupungissa 5 Kaupunkirakenteen täydennys- ja/tai muutosalue

1-8 Täydennysrakentamisen kohdealue, FORE-kustannusarvio Lakalaivan Viherverkon sekä kävely- ja pyöräily- aluekeskus ympäristöjen kohdealue

Raitiotien 1. toteutusosuus ja laajennussuunnat

Valtakunnan liikenneinfran kehittämisen kohdealueet

Yleiskaavaa varten on laadittu kaavataloustarkastelut investointien osalta seuraavista kohteista:

1. Raholan jätevedenpuhdistamon alue 5. Hallilan eteläpuoli Alue on asumisen ja virkistyksen sekoittunutta aluetta. Aluetta Alue on yleiskaavassa asumisen ja virkistyksen sekoittunutta kehitetään nykyisen virkistyskäytön ja alueen ekologisten yhteyk- aluetta. Aluetta kehitetään nykyisen virkistyskäytön ja alueen sien lähtökohdista. Alueelle on mahdollista osoittaa täydentävää ekologisten yhteyksien lähtökohdista. Alueelle on mahdollista asuntorakentamista nykyisen Raholan jäteveden puhdistamon osoittaa täydentävää asuntorakentamista luontoarvot huomioon poistuttua alueelta. Alueesta on laadittu maankäyttöselvitys ja ottaen. Alueesta on laadittu maankäyttöselvitys ja kaavataloudel- kaavataloudellinen tarkastelu, jonka perusteella alueen muutok- linen tarkastelu, jonka perusteella alueen muutokset kustantavat set kustantavat laskennallisesti noin 5000-10 000€/uusi asukas. laskennallisesti noin 13 000€/uusi asukas. Alueen infrarakenta- Alue on kaupungin omistamalla maalla, joten lisärakentamisesta miskustannukset ovat tavanomaista kalliimpia alueen sijainnista syntyy tuloja kaupungille. Alueen kehittämistä ei ole ohjelmoitu ja rakentamisen vähäisestä määrästä johtuen. Alue on kaupungin aikataulullisesti. omistamalla maalla, joten lisärakentamisesta syntyy tuloja kau- 2. Härmälän leirintäalue pungille. Alueen kehittämistä ei ole ohjelmoitu aikataulullisesti. Alue on asumisen ja virkistyksen sekoittunutta aluetta. Alueelle 6. Turtolan alue on mahdollista osoittaa täydentävää asuntorakentamista nykyisen Alue on yleiskaavassa uudistuvaa keskustatoimintojen aluetta, leirintäalueen siirryttyä toisaalle. Alueesta on laadittu kaavatalou- mikä tarkoittaa, että aluetta kehitetään uudelleen rakennettavana dellinen tarkastelu, jonka perusteella alueen muutokset kustanta- alueena. Tarkemmassa suunnittelussa sovitetaan yhteen toiminto- vat laskennallisesti noin 1500€/uusi asukas. Alue on kaupungin jen monipuolisuus, keskustamainen liikenneympäristö ja alueilta omistamalla maalla, joten lisärakentamisesta syntyy myös tuloja puuttuvat viheryhteydet. Alueesta on laadittu maankäyttöselvitys kaupungille. Alueen kehittämistä ei ole ohjelmoitu aikataulullisesti. ja kaavataloudellinen tarkastelu, jonka perusteella alueen muu- 3. Kalevan kansi tokset kustantavat laskennallisesti noin 5500€/uusi asukas. Alue Alue on keskustaa laajentavaa ja uudistuvaa aluetta. Alueen muut- on pääosin yksityisen omistamalla maalla, joten lisärakentamises- tuminen osaksi kaupunkirakennetta edellyttää eritasoliittymän ta syntyvät tulot jakautuvat kaupungin ja yksityisen toimijan välil- kehittämistä ja mahdollisesti kansirakenteita Hervannan valtavä- le. Alueen kehittämistä ei ole ohjelmoitu aikataulullisesti. ylän yli. Alueesta on laadittu maankäyttöselvitys ja kaavataloudel- 7. Aitovuoren ampumarata ja melualue linen tarkastelu, jonka perusteella alueen muutokset ovat lasken- Alue on yleiskaavassa asumisen ja virkistyksen sekoittunutta nallisesti jopa noin 35 500€/uusi asukas. Arvion merkittävä yksit- aluetta. Alueelle on mahdollista osoittaa täydentävää asuntora- täinen kustannuksia nostava tekijä on suunniteltu kansiratkaisu. kentamista nykyisten toimintojen väistyttyä. Alueelle tehtyjen Aluetta voidaan kehittää jossain määrin myös ilman kannen ra- selvityksen mukaan alueen pilaantuneisuus edellyttää maaperän kentamista. Alueen kehittämistä ei ole ohjelmoitu aikataulullisesti. puhdistustoimia, joiden kustannusarvio vaihtelee halutusta lop- 4. Ruotulan golϐkenttäalue putuloksesta riippuen 0,5-8M€. Alue ei ole kaupungin omistamal- Alue on yleiskaavassa asumisen ja virkistyksen sekoittunutta la maalla. aluetta. Ruotulan golkentän aluetta kehitetään raitiotiehen kyt- 8. Kaukajärven eteläranta keytyvänä uutena asumisen alueena yhdessä golkentän kehit- Alue on yleiskaavassa asumisen aluetta. Alue varataan pääosin tämisen kanssa. Alueelle on mahdollista osoittaa täydentävää pientaloasumiselle. Alueesta on laadittu kaavataloudellinen tar- asuntorakentamista raitiotien laajentumisen yhteydessä. Alueesta kastelu, jonka perusteella alueen lisärakentamisen kustannus on on laadittu maankäyttöselvitys ja kaavataloudellinen tarkastelu, noin 4000€/uusi asukas. Alue on osittain kaupungin omistamalla jonka perusteella alueen muutoskustannus on laskennallisesti maalla, joten lisärakentamisesta syntyy tuloja myös kaupungille. noin 5000€/uusi asukas. Alue on pääosin kaupungin omistamalla Alueen kehittämistä ei ole ohjelmoitu aikataulullisesti. maalla, joten lisärakentamisesta syntyy tuloja kaupungille. Alueen kehittämistä ei ole ohjelmoitu aikataulullisesti.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 98 |

Julkiset palvelut nen on pääosin Tampereen kaupungin ja kantatien 65 alituksista johtuen. Myös Väestönkasvun myötä kaupungille vastuulla, mutta liikennejärjestelmän Viinikka-Rautaharkon alueella maan- kohdistuu uusia investointitarpeita pal- toimivuus kantakaupungissa hyödyttää käytön muutos mahdollistaa kaupun- velutarpeen kasvaessa. Täydentyvässä kuitenkin laajasti koko kaupunkiseutua. kirakenteen toiminnollisuuden paran- ja tiivistyvässä rakenteessa palveluiden tamisen uusilla itä-länsisuuntaisilla ka- kehittämisen lähtökohta on olemassa Valtakunnallinen liikenne tuyhteyksillä nykyisen ratapiha-alueen olevien palvelutilojen hyödyntäminen Valtakunnallisen tieliikenteen merkit- kohdalla. kustannustehokkaasti. Asukasmäärän tävimmät kehittämishankkeet kantakau- Kantakaupungin kehittämishank- kasvu edellyttää kuitenkin myös uusien pungin alueella ovat lisäkaistat VT:lle keista suurin osa sijoittuu hyvin jo ole- tilojen rakentamista. Asukasmäärän 3 Lakalaiva-Partola välillä ja VT:llä 12 van liikennejärjestelmän äärelle. Aluei- kasvu noin 60 000 uudella asukkaalla Alasjärven eritasoliittymästä itään. Li- den liikenneinfrakustannukset aiheutu- tarkoittaa laskennallisesti 10-12 uutta säksi VT:n 9 maantieosuus on esitetty vat pääosin niiden sisäisen katuverkon päiväkotia ja 3-5 uutta yhtenäiskoulua. kehitettäväksi moottoritienä. Päätie- kehittämisestä, mutta myös alueiden Urheilu- ja liikuntapalveluiden osalta verkolla uusia eritasoliittymiä on osoi- kytkeytymisestä ja liittymien kehittämi- yleiskaavassa varaudutaan yhteen uima- tettu Vaitinaroon, VT:n 12 ja kantatien sestä. Kantakaupungissa tärkein liiken- halliin ja yhteen jäähalliin. Mahdollisia 65 liittymään sekä VT:lle 12 Tasanteen nejärjestelmän kehittämiskohde on VT:n kohdealueita uusille palveluille ovat Li- kohdalle, jossa liittymä on tarkoitus to- 9 rinnakkaisten yhteyksien parantami- elahden, Lakalaivan ja Koilliskeskuksen teuttaa myös viherverkkoa eheyttävänä nen Koilliskeskuksen ja Kaukajärven aluekeskukset. vihersiltana. Päätieverkon kehitettäviä välisellä alueella. Tilanne osin helpot- Tavoiteltu kaupungin kasvu edellyt- liittymiä ovat Alasjärvi, Kuntokatu ja tuu etenkin joukkoliikenteen palvelujen tää investoimista myös viherpalveluiden Teiskontie-Hervannan valtaväylä sekä järjestämisen osalta, mikäli suunniteltu ja -verkoston kehittämiseen. Virkistys- Tesoma. Alasjärveä lukuun ottamatta Yrittäjäkatu toteutuu. Kadun toteutta- palveluilla ja niiden hyvällä saavutetta- eritasoliittymien kehittäminen liittyy misen kynnyskustannus on pääradan vuudella on tärkeä merkitys asukkaiden ennen kaikkea maankäytön hankkeisiin, alitus. Muita alueen liikennejärjestelmää arjessa. Viheralueilla kasvavat käyttä- mistä syystä kehittämisestä aiheutuu kehittäviä mahdollisia ratkaisuja on ar- jämäärät asettavat vaatimuksia vihera- kustannuksia myös kaupungille. vioitu vain karkealla tasolla. lueiden kestävyydelle, mutta myös eri- Yleiskaavaratkaisun mukainen jär- Uusista alueista Hallilan eteläpuo- laisille viherverkon palveluille ja toimin- jestelyratapihan siirto pois keskustasta lisen asumisen alueen, samoin kuin Ai- noille. Yleiskaavassa on osoitettu uusia sekä läntinen oikorata ja yhdysrata len- tovuoren eteläpuolella olevan alueen aluepuistoja eri puolille kaupunkia kah- tokentälle ovat merkittäviä kehittämisen kytkeytyminen muuhun kaupunkiraken- deksan kappaletta. Lisäksi on kehitet- kynnystekijöitä ja edellyttävät valtakun- teeseen edellyttää uusia kokoojakatuja. täviä erikoispuistoja, kuten Iidesjärven nan tason päätöksiä sekä rahoitusta, jo- Alueiden kehittämisen taloudellisuus perhepuisto. Viherverkon kehittämisen ka ei tällä hetkellä ole tiedossa. riippuu pitkälti siitä, kuinka tehokkaasti kustannusvaikutuksia on vaikea arvioi- Lähijunaliikenteen osalta yleiskaa- alueita voidaan osoittaa rakentamiskäyt- da kaavan tavoitevuoteen 2040 saakka. vassa esitetään seisakkeita Tesomalle, töön. Pääosin viherverkkoa kehitetään vuo- Epilään ja Lakalaivaan, joista Lakalaivaa sibudjetin mahdollistamissa puitteissa. kehitettäisiin myös kaukojunien ase- Raitiotie On kuitenkin tärkeää tunnistaa, että kau- mana. Lähijunaliikenteen investoinnit Yleiskaavan mukaisen joukkoliiken- pungin tiivistymisestä johtuu kasvavia ovat suuria, mutta ne mahdollistavat nekaupungin kehittämisessä raitiotie tarpeita myös olemassa olevien vihera- yhdyskuntarakenteen kehittymisen ja aiheuttaa merkittävimmät taloudelliset lueiden ylläpitoon uusien puistojen ra- kasvavan väestön liikkumisen. Lähijuna- vaikutukset. Hankkeen kokonaisvaiku- kentamistarpeen lisäksi. liikenteen kehittäminen edellyttää täy- tukset on koottu rakentamispäätöstä dennysrakentamiseen panostamista ja varten laadittuun Tampereen raitiotien Liikennejärjestelmän sitoutumista. vaikutusten arviointi -yhteenvetora- porttiin. Rakentamisesta aiheutuvien kehittäminen Kantakaupungin liikenne kustannusten lisäksi kalustohankinnat Yleiskaavan tavoitteen on kehittää kan- Yleiskaavan ajoneuvoliikenteen kehit- ja ylläpito ovat merkittäviä kustannus- takaupungin liikennejärjestelmää siten, tämistarpeita sijoittuu alueille, joilla tekijöitä. Hanke on kuitenkin arvioitu että seudun kasvusta aiheutuva liiken- maankäyttöä kehitetään. Merkittävin kokonaistaloudellisesti kannattavaksi. ne on järjestettävissä kantakaupungin uudistuva alue on Lielahti-Hiedanranta, Raitiotie lisää joukkoliikennematkojen alueella. Kantakaupungin alueelle si- jossa raitiotien lisäksi on tarve merkit- määrää Tampereella ja tuottaa merkit- joittuu merkittävästi valtakunnallista täville sisäisen katuverkon kehittämis- täviä kiinteistötaloudellisia vaikutuksia liikennettä, jonka tarvitsemien väylien toimille. Etenkin Energiakadun jatke Tampereen kaupungille. Raitiotiehen rakentaminen ja ylläpito on valtion vi- Lielahdesta Epilään on kustannuksiltaan tukeutuva tiivistyvä kaupunkirakenne ranomaisten kustannusvastuulla. Katu- merkittävä kadun sijoittuessa pohjave- mahdollistaa maankäytön tehostumisen. verkon ja joukkoliikenteen kehittämi- sialueen kohdalle mutta myös pääradan

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 99 |

Bussi/joukkoliikenne ja ne voidaan jatkossa periä hulevesi- tuvat kaupungin omistamalle maalle. Raitiotien lisäksi kantakaupungissa ke- maksuina kiinteistöiltä. Tämän lisäksi Uudistuvilla ja täydentyvillä alueilla ase- hitetään edelleen myös bussiliikennettä tonteilla voidaan edellyttää rakentajien makaavan muutoksia laaditaan myös yk- alueilla, jotka eivät ole raitiotien palve- toteuttamia erilaisia puhdistus- ja viivy- sityisen omistamille tonteille. Kaupunki lualuetta. Bussiliikenne käyttää ajoneu- tysrakenteita. hankkii mahdollisuuksien mukaan myös voliikenteen verkkoa, jolla paikoin kehi- Merkittävin investointi lähivuosina kertaalleen kaavoittuja alueita kehittä- tetään joukkoliikenne-etuisuuksia. Bus- on uuden keskusjätevedenpuhdistamon miskohteiksi: esimerkiksi Lielahti-Hie- siliikenteestä johtuvat infrainvestoinnit rakentaminen. Uuden kalliopuhdista- danrannan alueen kehittämisvastuu on voidaan sovittaa muihin katuinfran pa- mon lisäksi toteutetaan siirtoviemärilin- kaupungilla. Yksityisten tonttien asema- rantamishankkeisiin. joja vanhoilta puhdistamoalueilta, jotka kaavamuutokset edellyttävät maankäyt- vapautuvat muuhun maankäyttöön. Mui- tösopimusta, jossa määritellään maan Kävely ja pyöräily ta vesihuollon hankkeita ovat uudet ve- arvonnoususta kaupungille perittävä Joukkoliikennekaupungin kehittämi- sijohtolinjat Kaupinojan puhdistamolta korvaus. nen edellyttää merkittäviä panostuksia Lielahden, Aitoniemen sekä Hervannan myös kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden suuntaan. Itä-Tampereella on lisäksi tar- Tulot kehittämiseen. Keskusta-alueilla ympä- ve toimintavarmuutta parantaviin uusiin ristöjä kehitetään laadukkaina julkisina vesi- ja viemärilinjoihin. Energiantuo- Yleiskaavan toteuttamisesta synty- ulkotiloina, mikä edellyttää kestäviä rat- tannon osalta kantakaupungissa on tar- vät tulot muodostuvat uudesta maan- kaisuja myös ajoneuvoliikenteen osalta, ve lisätä lämmön- ja sähköntuotannon käytöstä suoraan saatavista myynti- ja turvallisuustekijöihin panostamista sekä kapasiteettia. Uusia laitoksia on suunnit- vuokrausmaksuista, verotuloista sekä pysäköinnin järjestämistä myös muu- teilla Lielahteen ja itäiselle Tampereelle. välillisesti teknisten huollon järjestelmi- ten kuin maantasoon. Asumisen alueilla Jätehuollon tarpeena on sijoittaa kanta- en liittymis- ja käyttömaksuista. Maan- sijaitsevien palvelujen saavutettavuus, kaupunkiin kaksi uutta jäteasemaa. Yh- käytön kehittäminen, saavutettavuuden mutta myös joukkoliikenteeseen liityntä dyskuntateknisen huollon ratkaisujen parantaminen ja laadukkaan ympäristön edellyttävät jatkuvaa parantamista käve- toteuttaminen on pääosin kaupungin rakentaminen nostaa maan arvoa ja ra- lyn ja pyöräilyn verkostojen sujuvuuden tytäryhtiöiden ja liikelaitosten vastuulla. kennusoikeuden myymisestä tai vuok- ja turvallisuuden lisäämiseksi. raamisesta saatavia tuloja. Uusilla ja Maan hankinta ja maa- muuttuvilla alueilla asemakaavoituksen Teknisen huollon verkos- synnyttämä maan arvonnousu voidaan politiikka käyttää kaavan toteuttamisesta kunnalle tot ja yleiset alueet Maapoliittisten linjausten mukaisesti aiheutuviin kustannuksiin. Asukasmäärän kasvu edellyttää kan- kaupunki hankkii asemakaavoittamatto- Raitiotien toteuttamisella on merkit- takaupungissa merkittäviä uusia inves- mat alueet omistukseensa raakamaana täviä kiinteistötaloudellisia vaikutuksia tointeja yhdyskuntateknisen huollon ennen ensimmäisen asemakaavan laati- Tampereen kaupungille. Pelkästään Hie- verkostoihin ja toimintoihin. mista. Kantakaupungissa ei kuitenkaan danrannasta kaupungille tulee lähes 50 Kantakaupungin täydentyminen ja käytännössä enää ole mahdollisuuksia miljoonan euron hyöty verrattuna bussi- mahdollisesti lisääntyvät sademäärät raakamaan hankinnalle, sillä alue on vaihtoehtoon. Koko raitiotien vaikutus- edellyttävät erilaisia hulevesiratkaisuja. käytännössä jo kertaalleen asemakaa- alueella hyöty on noin 128 miljoonaa eu- Yleisten alueiden hulevesien hallinnan voitettu. Uusista alueista Vuores, Ojala roa. Raitiotien rakentamisella on myös kustannukset aiheutuvat kaupungille ja Hervannan eteläpuoliset alueet sijoit- merkittävä työllisyysvaikutus.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 100 |

Vaikutukset kulttuuriperintöön

Keskustan osalta kehittämistä ohjaa Rakennetut kulttuuri- Kulttuuriperintökartan merkintä 18.1.2016 hyväksytty keskustan strate- ympäristöt maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti ginen osayleiskaava, joka jää voimaan. huomioitava rakennettu kulttuuriympä- Vaikutusarvioinnissa ei ole siksi esitetty Valtakunnalliset arvoalueet ristö pitää sisällään muitakin kuin maa- kantakaupungin yleiskaavan 2040 vai- Kantakaupungin alueella on kahdek- kunnallisen selvityksen ja EHYT-selvi- kutuksia keskustan strategisen osayleis- san valtakunnallisesti arvokasta ra- tyksen arvoalueita sen myötä, että edellä kaavan kaava-alueella sijaitseviin aluei- kennettua kulttuuriympäristöä (RKY mainittujen selvitysten aluerajauksia on siin tai kohteisiin. 2009), jotka ovat keskustan strategisen tulkittu yleiskaavassa yleispiirteisesti. Kulttuuriperintökartan yleismää- osayleiskaavan kaava-alueen ulkopuo- Yleiskaavalla ei ole vaikutusta maakun- räyksen mukaan muuttuvan maankäy- lella. RKY-alueista tai kohteista neljäs- nallisen selvityksen tai EHYT-selvityksen tön alueilla on arvioitava kulttuuriympä- sä (Pispalanrinne, Pyynikin näkötorni, arvoalueisiin rajautuviin alueisiin, jotka ristöjä koskeva selvitystarve yhteistyös- Hatanpään kartano ja Kalevankankaan sisältyvät maisemallisesti ja kaupunki- sä museoviranomaisen kanssa. Määräys hautausmaa) yleiskaavan merkinnät ja kuvallisesti huomioitaviin rakennettui- tukee kulttuuriympäristöjä koskevien määräykset huomioivat toteutuneen ti- hin kulttuuriympäristöihin. arvojen huomioimista ja säilymistä kun lanteen eikä yleiskaava esitä ratkaisuja Maakunnallisista arvoalueista sijoit- alueilla käynnistyy hankesuunnittelu ja joilla olisi vaikutusta näihin alueisiin tai tuu kokonaan tai osittain keskustatoi- asemakaavan uudistaminen. kohteisiin. mintojen alueille Lielahden kartano ja Kantakaupungin yleiskaavan kult- RKY-alueista Lielahden rautatiease- tehdasalue, kokonaisuus Saukonmäki, tuuriperintökartalla osoitetut merkin- ma, Kaleva ja Hervannan keskusakseli Litukan rivitalot ja siirtolapuutarha, nät ja niihin liittyvät kaavamääräykset sijoittuvat maankäytöltään keskustatoi- Kalevan ateljeetalo, Kauppaopisto se- tukevat kulttuuriympäristöjen säilymis- mintojen alueille, ja alueille on osoitet- kä kokonaisuus Kissanmaa, Hipposkylä tä. RKY-kohteet, valtakunnalliset maise- tu myös strategisia kehittämisen vyö- ja Hakametsän jäähalli. Kokonaisuudet ma-alueet, maisemallisesti ja kaupun- hykkeitä. Yleiskaavan mahdollistama Hyppösen kenkätehdas ja Lokomon hal- kikuvallisesti huomiotavat rakennetut maankäyttö tulisi sovittaa RKY-aluei- lit sekä Taysin alueen kokonaisuus Kan- kulttuuriympäristöt ja kohteet (sisältää den arvojen mukaiseksi. Käytännössä tasairaala, voimalaitos ja asuinraken- maakunnallisia arvoalueita ja EHYT-sel- RKY-alueiden kehittäminen arvoja uh- nukset sijoittuvat yleiskaavan palvelujen vityksen arvoalueita), arvokkaat jälleen- kaavasti edellyttäisi merkittävää raken- ja työpaikkojen sekoittuneelle alueelle. rakennuskauden pientaloalueet, mui- nuskannan purkamista mitä ei voi pitää Strategisina kehittämismerkintöinä kai- naisjäännöskohteet, muut kulttuuripe- todennäköisenä. Myös täydentäminen killa näillä alueilla on kasvun vyöhyke rintökohteet sekä lailla tai sopimuksella RKY-alueiden välittömässä läheisyydes- ja joillain lisäksi myös elinvoiman vyö- suojellut kohteet on merkitty kaavaan sä saattaa vaikuttaa alueiden arvoihin, hyke tai tulevaisuuden vyöhyke. Yleis- arvokkaina alueina tai kohteina, ja mer- mistä syystä tarkemmassa suunnittelus- kaavan mahdollistama maankäyttö ei kintöihin liittyy kaavamääräykset, joilla sa tulisi huolehtia siitä, että täydentämi- pääsääntöisesti uhkaa näiden maakun- ohjataan tarkempaa suunnittelua. nen soveltuu arvoalueiden läheisyyteen. nallisten kulttuuriympäristöjen arvoja, Suurin osa kantakaupungin tulevas- Viinikka-Nekalassa strateginen tulevai- vaan mahdolliset muutokset tapahtuvat ta kasvusta ohjataan yleiskaavan yhdys- suuden vyöhyke ulottuu pieneltä osalta arvoalueiden ympäristössä. Edellä mai- kuntarakennekartalla osoitetulle kasvun RKY-alueelle, mutta kyseinen yleispiir- nituista alueista maankäyttö muuttunee vyöhykkeelle, joten myös merkittävä teinen merkintä ei käytännössä johda erityisesti Lielahden kartanon ja tehda- osa mahdollisista vaikutuksista kulttuu- muutoksiin arvoalueella. salueen, Kauppaopiston ja Hakametsän riympäristön arvoihin kohdistuu kysei- jäähallin lähistöllä. Muutos ei johdu pel- selle vyöhykkeelle. Kasvun vyöhykkeen Maakunnalliset arvoalueet kästään yleiskaavasta, vaan esimerkiksi kaavamääräyksessä on edellytetty ra- Kantakaupungin yleiskaavan kulttuuri- syksyllä 2016 tehty raitiotiepäätös on kentamisen sovittamista ympäristöön- perintökartalla osoitettujen maisemal- tehnyt alueista aiempaa houkuttelevam- sä siten, että mm. kulttuuriympäristön lisesti ja kaupunkikuvallisesti huomi- pia täydennysalueita. Taysin alueella arvot säilyvät. Määräys tukee erityisesti oitavien rakennettujen kulttuuriympä- vuonna 2015 lainvoiman saanut ase- kulttuuriperintökartalla osoitettujen ristöjen pohjana ovat maakunnallisesti makaava on mahdollistanut alueella jo alueiden ja kohteiden arvojen säilymis- arvokkaat rakennetut kulttuuriympä- sellaisia muutoksia, että yleiskaavaa voi tä; kulttuuriympäristön arvot ovat tär- ristöt ja EHYT-selvityksen arvoalueet. pitää maakunnallisen arvoalueen osalta keänä lähtökohtana täydennysrakenta- Vaikutusarviossa on ensin käsitelty lähinnä asemakaavatilanteen toteava- misen suunnittelussa. yleiskaavan vaikutukset maakunnallisiin na. Hyppösen kenkätehtaan ja Loko- Seuraavassa on arvioitu, miten yleis- arvoalueisiin ja sen jälkeen EHYT-selvi- mon hallien ympäristössä maankäyttö kaavan kehittämistavoitteet on sovitettu tyksen arvoalueisiin. Kummastakin on saattaa muuttua voimakkaasti, mutta yhteen kulttuuriympäristöarvojen kans- mainittu vain ne alueet, joihin yleiskaa- suurimmat muutokset tapahtuvat vasta sa, ja missä näiden välillä saattaa olla valla saattaa olla vaikutusta. Viinikan järjestelyratapihan siirryttyä ristiriitaa. muualle. Kulttuuriympäristöarvojen

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 101 |

huomiointi voi joillain edellä mainituilla mättä vaikuta kulttuuriympäristöön hai- Palstoittamalla syntyneitä pienta- alueilla edellyttää sitä, että arvoraken- tallisesti. Rautaharkon arvoalue sijoittuu loalueita ei ole osoitettu kaavakartalla, nusten ympärille jätetään riittävästi va- yleiskaavassa osoitetulle yleispiirteiselle mutta niistä on kooste kaavaselostuk- paata tilaa. tulevaisuuden vyöhykkeelle. Rautahar- sessa. Maankäyttömerkinnältään kysei- Maakunnallisista arvoalueista Nie- kon alueelle ei ole odotettavissa voimak- set alueet ovat toteutuneen tilanteen men kartano ja asuntoalue, Petsamo, kaita muutoksia, tai mikäli muutoksia on mukaisesti asumisen alueita. Kaavassa Härmälä, Kaukajärven aloituskorttelit ja tulossa, ne tapahtuvat vasta järjestelyra- osoitetut yleispiirteiset kasvun vyöhyk- Haihara, Rantaperkiö sekä Peltolammi tapihan siirryttyä muualle. keet eivät joitain pieniä alueita lukuun sijoittuvat yleiskaavan asumisen alueel- Yleiskaavalla ei ole vaikutuksia mui- ottamatta ulotu palstoittamalla synty- le, ja arvoalueet sijoittuvat kokonaan hin kaavakartalla osoitettuihin EHYT-sel- neille alueille. Siten yleiskaava ei ole tai osittain yleiskaavan strategisisille vityksen arvoalueisiin. ristiriidassa palstoittamalla syntyneiden kasvun, elinvoiman ja/tai tulevaisuuden alueiden arvojen säilyttämisen kanssa. vyöhykkeille. Edellä mainituista Niemen Pientaloalueiden säilyminen kartanon alueella, Petsamossa ja Här- Tärkeimmät pientaloalueet on osoitettu Lailla tai sopimuksella suojellut mälässä on tuore tai vähintään 2000-lu- yleiskaavan kulttuuriperintökartalla jo- kohteet vulla lainvoiman saanut asemakaava, ko merkinnällä valtakunnallisesti arvo- Lailla tai sopimuksella suojellut kohteet joka turvaa kulttuuriympäristön arvot. kas rakennettu kulttuuriympäristö (Pis- ovat rakennuksia tai joissain tapauksis- Kaukajärven ja Rantaperkiön arvoalu- pala ja Viinikka-Nekala) tai merkinnällä sa sisältävät rakennuksen lisäksi sen eisiin yleiskaavalla ei ole käytännössä maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti välittömässä läheisyydessä olevan piha- vaikutusta, joskin Rantaperkiössä yleis- huomioitava rakennettu kulttuuriympä- alueen. Kaavassa osoitettuja kohteita kaavassa osoitetun raitiotien rakentami- ristö (Puisto-Kaarila, Härmälä, Petsamo sijoittuu yleiskaavan eri käyttötarkoitus- nen ja myöhemmin järjestelyratapihan ja Kissanmaa). Näillä alueilla yleiskaavan alueille, joilla myös kehittäminen ja uu- siirto saattavat lisätä kiinnostusta täy- merkinnät ja määräykset tukevat arvo- distaminen on mahdollista. Arvokohteet dennysrakentamista kohtaan, ja tällä on jen säilymistä. on yleismääräyksen mukaisesti huomi- vaikutusta kulttuuriympäristön arvoi- Kulttuuriperintökartalla on osoitettu oitava alueita ja niiden ympäristöjä kos- hin. Peltolammin läheisyyteen Lempää- 11 aluetta merkinnällä arvokas jälleen- kevassa suunnittelussa. Yleiskaavalla ei läntien itäpuolelle on osoitettu eteläisiä rakennuskauden alue. Kaavamerkintä ja suoranaisesti ole vaikutusta kohteiden kaupunginosia palveleva Lakalaivan -määräys tukevat näiden alueiden arvojen arvojen säilymiseen. aluekeskus. Lakalaivan aluekeskuksen säilymistä. Yhdyskuntarakennekartalla kehittäminen saattaa lisätä kiinnostusta kyseiset alueet on osoitettu toteutuneen Vaikutukset muinais- Peltolammin täydennysrakentamiseen, tilanteen mukaisesti asumisen alueiksi, millä voi olla vaikutusta väljän metsälä- joten maankäyttömerkintä on yhteenso- jäännöksiin hiön ilmeeseen. Peltolammin täydennys- piva arvojen säilymisen kannalta. Kaavakarttaan on merkitty 58 sm-mer- rakentamisen mahdollisuuksia on tutkit- Jälleenrakennuskauden alueita ei ole kintää ja Ojalan kohde, joita koskee mui- tu yleissuunnitelmassa, jossa haitallisia osoitettu lainvoimaisiin yleiskaavoihin, naismuistolaki 295/1963 (17.6.1963). vaikutuksia on pyritty minimoimaan uu- joten näiden alueiden arvojen säilymi- Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoi- sien rakennusmassojen sijoittelulla. selle on nyt työn alla olevassa kaavassa tettuja muistoina Suomen aikaisemmas- Yleiskaavalla ei ole vaikutusta mui- aikaisempaa vahvemmat edellytykset. ta asutuksesta ja historiasta. Kiinteän hin maakunnallisiin arvoalueisiin. Asemakaavoituksessa jälleenrakennus- muinaisjäännöksen kaivaminen, peittä- kauden alueille sijoittuvissa kaava- minen, muuttaminen, vahingoittaminen, EHYT-selvityksen arvoalueet hankkeissa on tukeuduttu vuoden 1988 poistaminen ja muu siihen kajoaminen EHYT-selvityksen arvoalueista Teso- yleiskaavan ratkaisuun ja sen jälkeen on kielletty. Kiinteiden muinaisjäännös- man Kohmankaaren ja Kaukajärven laadittuihin alueraportteihin, joissa on ten rauhoitusta valvoo museovirasto. Saarenvainionkadun alueet sijoittuvat esitetty alueiden kehittämisperiaatteita. Muinaismuistot ovat joka tapauksessa yleiskaavan kasvun vyöhykkeelle, ja Nyt työn alla olevassa yleiskaavassa jäl- muinaismuistolain mukaisia rauhoitus- Tesomalle on osoitettu aluekeskus. Teso- leenrakennuskauden alueita on laaditun kohteita, vaikka niitä ei olisi merkitty malla voimakkain kaupunkirakenteen selvityksen pohjalta osoitettu aikaisem- yleiskaavaan. Valtiolla on oikeus pakko- uusiutuminen painottunee muualle kuin paa vuoden 1988 yleiskaavaa vähem- lunastaa kiinteä muinaisjäännös suoja- Kohmankaaren alueelle, joten yleiskaa- män ja pienempinä alueina, mistä syystä alueineen tai sen osa. Kantakaupungin valla ei ole käytännössä vaikutusta Koh- kantakaupungissa on jälleenrakennus- yleiskaavan alueen muinaismuistoja mankaaren korttelikokonaisuuden ar- kauden suojeltavia pientaloalueita sel- ovat rajamerkit, hautapaikat ja kalmis- voon viherympäristöön avautuvana asu- västi aikaisempia tavoitteita vähemmän. tot, kirkkorakenteet, taide- ja muisto- masoluna. Kaukajärvellä yleiskaavassa Poikkeuksena on Ikurin parhaiten säi- merkit, muinaiset asuin- ja työpaikat, osoitettu kehittäminen saattaa toteutua lynyt jälleenrakennuskauden alue, joka tarina- ja kulttipaikat, kivi- ja maaraken- siten, että Saarenvainionkadun korttelei- on selvitysten perusteella nostettu ar- teet, alusten hylyt, kulkuväylät, puolus- hin rajautuvia pysäköintialueita otetaan voalueeksi vasta yleiskaavan 2040 laa- tusvarustukset ja luonnonmuodostumat. muuhun käyttöön, mutta tämä ei välttä- dinnan yhteydessä.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 102 |

Muinaisjäännökset on osoitettu kaa- Muinaisjäännösten huomiointi voi kunnallisille maisema-alueille osoitettu vassa SM-kohdemerkinnöin. Lisäksi kaa- joillain alueilla edellyttää sitä, että ym- yleiskaavan maankäyttö on toteutuneen vaan on merkitty Ojalan yleiskaavasta pärille jätetään riittävästi vapaata tilaa. tilanteen mukainen Aakkulanharjulla, siirretty erityisosa-aluemerkintä turve- Suurin osa muinaisjäännöksiin vaikut- Kalevanharjulla ja Pyynikinharjulla, jo- radasta ja turvetehtaan jäännöksistä. Se tavista ratkaisuista tehdään yleiskaavaa ten merkinnät tukevat maisema-arvo- sijoittuu pääosin viheralueelle ja rata yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, jen säilymistä. Epilänharjulla pieni osa toiminee jatkossakin ulkoilureittinä. joten yleiskaavavaiheessa on vaikea ar- nykyisestä rakentamattomasta alueesta Santalahden Näsijärvi-hylky on ve- vioida, millä alueilla mm. yhdyskunta- on osoitettu merkinnällä asumisen alue. denalainen muinaismuisto. Se tulisi ot- rakenteen eheyttäminen vaarantaa mui- Merkintä johtuu yleiskaavan aluerajaus- taa huomioon jotta siihen ei kohdistu naisjäännöksiä. ten yleispiirteisyydestä, eikä kyseinen haitallisia vaikutuksia, kun Hiedanrantaa Kantakaupungin yleiskaavan alueel- merkintä ole uhka Epilänharjun maija raitiotien linjausta suunnitellaan. Hie- le sijoittuu rakennuskohteiden lisäksi sema-arvojen säilymiselle. Sen sijaan danrannan arkeologinen vedenalaisin- useita muinaisjäännöksiksi luokiteltuja Epilän ja Lielahden välille osoitettu lii- ventointi on tehty 2015 ja siihen voidaan teitä. Merkittävimmät historialliset tiet kenteen yhteystarve (Energiakatu) saat- peilata suunnitelmia. Mikäli hylyn sijain- Tampereen kantakaupungin alueella taa vaikuttaa valtakunnalliseen maise- tipaikalle rakennetaan siten, että hylky ovat Huittinen-Tyrvää-Tampere, Kyrön- ma-alueeseen. Yhteyden toteuttamiselle tulee tuhoutumaan, se tutkitaan muinais- kankaantie, Tammerkoski-Pälkäne-Hä- on olemassa erilaisia vaihtoehtoja, joista muistolain mukaisesti riittävällä tavalla meenlinna, Hämeenlinna-Akaa-Tammer- tunneli on yksi. hankkeen toteuttajan kustantamana. koski, Messukylä-Teisko-Ruovesi ja Här- Vaikutukset yleismääräyksessä mai- Tutkimuksesta sovitaan Museoviraston mälä/Tampere-Pirkkala. Kunnallistek- nittuihin maisemallisiin erityispiirteisiin kanssa ja tutkimukseen ja hylyn poista- niikan uusimisen yhteydessä rakenta- tärkeiden selännealueiden osalta: Pää- miseen haetaan asianmukaiset luvat. misella voi olla vaikutusta historiallisiin osa avoimien maisematilojen selvityk- Kaavalla saattaa olla vaikutusta teihin, mutta näitäkin suojaa muinais- sessä osoitetuista maisemallisesti tär- muinaisjäännöksiin erityisesti kasvun muistolaki, jonka mukaan muinaismuis- keistä selännealueista sijoittuu yleiskaa- vyöhykkeellä. Kasvun vyöhyke sijait- toa ei saa tuhota eikä vaarantaa. van keskuspuistoverkostoksi osoitetulle see muinaisjäännösten kanssa samalla Muinaisjäännöksiä löytyy koko ajan alueelle. Yleiskaavalla ei ole vaikutusta alueella Tesomalla, Lielahdessa, Kale- lisää, sillä uusia alueita ja kohteita tutki- näihin virkistysalueille jääviin selännea- vassa, Ristinarkulla, Turtolassa ja Laka- taan ja tutkimusmenetelmät uudistuvat. lueisiin. Yleiskaavan asumisen alueelle laivassa. Ristinarkulta on löytynyt histo- Muuttuvan maankäytön yhteydessä on selännealueista sijoittuvat Ylä-Pispala, riasta johtuen paljon muinaisjäännöksiä arvioitava selvitysten tarpeellisuus. Nirvanmäki, Hallilan pohjoisrinne, An- ja siellä on myös tehty rakennushank- nalan itäosan länteen laskevia rinteitä keiden yhteydessä monia selvityksiä. Vaikutukset muihin kult- ja Kumpulan pohjoispuolinen kalliorin- Alue on muinaisjäännösten keskittymä, ne. Näistä Ylä-Pispala ja Annalan itäosa joten selvityksiä on tehtävä jatkossakin tuuriperintökohteisiin sijoittuvat jo valmiiksi rakentuneille ja vaikutuksia on arvioitava tapauskoh- Yleiskaavassa on osoitettu kulttuuri- alueille, ja yleiskaavamerkintä on näiden taisesti. Turtolaan on merkitty keskus- perintökohteina puolustusvarustukset, osalta toteutuneen tilanteen mukainen. tatoimintojen alue ja kasvun vyöhyke. taide- ja muistomerkit, kultti- ja tarina- Hallilan pohjoisrinne ja Nirvanmäki si- Alue on tehokkaan ja toiminnallisesti paikat, kulkuväylät sekä tiiliruukit ja ne joittuvat asemakaavan virkistysalueille sekoittuneen täydennysrakentamisen ja kylätontit, jotka eivät ole muinaisjään- ja ovat luonteeltaan metsäisiä, mutta palvelujen vyöhykettä. Turtolassa sijait- nöksiä. Niiden säilymiseen voi tehok- näiden alueiden muutos korttelialueeksi seva historiallisen kylänpaikan rajaus on kaalla ja muuttuvalla maankäytöllä olla ei ole realistista maaston olosuhteiden esitetty arkeologisen inventoinnin ra- vaikutusta. Ne tulisi kuitenkin ottaa huo- vuoksi. Kumpulan pohjoispuolinen kal- portissa, ja asemakaavoitus voi tukeutua mioon tarkemmassa suunnittelussa ja liorinne on niin jyrkkä ja korkea, ettei tähän raporttiin ja museoviranomaisen neuvoteltava museoviranomaisen kans- sitä ole mahdollista rakentaa, eikä sen asiantuntemukseen siten, että muinais- sa alueen käytöstä. lähistölle ole käytännössä mahdollistaa jäännös pystytään huomioimaan suun- osoittaa sellaista täydennysrakentamis- nittelussa. Muutoinkin muinaisjäännös- Maisema ja ta, joka vaikuttaisi selännealueen mai- alueisiin aiheutuvat vaikutukset voidaan semalliseen asemaan. Yleispiirteinen hyvällä suunnittelulla huomioida ja jopa kaupunkikuva yleiskaavamerkintä asumisen alue ei korostaa niiden ajallisen kerroksellisuu- Maiseman arvoalueet siten vaikuta edellä mainittujen maise- den merkitystä kaupunkirakenteessa. Valtakunnallisesti arvokkaat maisemallisesti tärkeiden selännealueiden Muilla alueilla yleiskaavan maankäyt- ma-alueet (osa kohdetta ”Pirkanmaan luonteeseen. tö on nykytilannetta vastaavaa ja siten harjumaisemat”) on osoitettu yleiskaa- Vaikutukset yleismääräyksessä mai- yleiskaava ei aiheuta uhkaa muinaisjään- van kulttuuriperintökartalla omalla nittuihin maisemallisiin erityispiirteisiin nösten säilymiselle. merkinnällään ja määräyksellään. Valta- tärkeiden lähestymisnäkymien osalta:

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 103 |

Avoimien maisematilojen selvityksessä esitetyistä perinnebiotoopeista sijoittuu maiseman arvojen säilymiselle. Muiden on osoitettu tärkeä lähestymisnäkymä yleiskaavan yhdyskuntarakennekartal- perinnemaisemien osalta yleiskaavan Helsingin moottoritieltä, Lakalaivan la osoitetulle keskuspuistoverkostolle. aluevarausmerkinnät eivät muodosta eritasoliittymän pohjoispuolelta kohti Näiden osalta yleiskaava tukee perinne- uhkaa arvojen säilymiselle. keskustaa. Lähestymisnäkymä muuttuu maisemien ja -biotooppien arvojen säi- Muutoin yleiskaavassa esitetty merkittävästi, mikäli järjestelyratapihan lymistä. Osa perinnemaisemista sijoit- maankäyttö aiheuttaa maisemallisia alueelle osoitetun palvelujen ja työpaik- tuu keskuspuistoverkoston ja asumisen muutoksia esimerkiksi Hiedanrannan kojen sekoittuneen alueen rakentami- alueen rajamaille. Näillä alueilla on kyse rantamaisemaan. Tällä voi olla vaikutuk- nen peittää näkymiä keskustaan. Mai- yleiskaavan aluerajausten yleispiirtei- sia myös alueen teollisen kulttuuriperin- semaan vaikuttavat yksityiskohtaiset syydestä, ja perinnemaisemien arvot on nön arvoihin. ratkaisut tehdään alueen asemakaavoi- lähes poikkeuksetta turvattu tuoreilla tuksen yhteydessä. Sammon valtatieltä asemakaavoilla. Asumisen alueiden tai Kaupunkikuva Jankan itäpuolella on osoitettu tärkeä lä- keskustatoimintojen alueiden sisään Yleiskaavan vaikutuksia kaupunkiku- hestymisnäkymä kohti länttä, erityises- sijoittuu kymmenkunta perinnemaise- vaan on jo osittain arvioitu edellä, kun ti kohti Näsinneulaa ja Kalevanharjua. maa. Näistä suurimmassa osassa joko on arvoitu vaikutuksia rakennettuihin Näkymä muuttuu, mikäli yleiskaavan maaston muodot tai ympäröivän alueen kulttuuriympäristöihin. Yleiskaavassa tavoittelemaa tehokasta rakentamista kulttuurihistoriaan liittyvät arvot tur- tavoiteltu voimakas täydennysrakenta- toteutuu Sammon valtatien välittömään vaavat perinnemaiseman säilymisen. minen voi sekä parantaa että huonontaa läheisyyteen. Paras näkymä Sammon Ristiriitoja yleiskaavan maankäyttömer- kaupunkikuvaa. Täydentäminen eheyt- valtatieltä kohti länttä suuntautuu kui- kinnän ja perinnemaiseman arvojen säi- tää yhdyskuntarakennetta ja saattaa sen tenkin Jankan kerrostaloalueen yli. Tä- lymisen kanssa voi syntyä Ristinarkulla, myötä muuttaa joitain epämääräisiä ja mä näkymä säilyy parhaiten, vaikka mikäli täydennysrakentamisessa ei huo- sekavia ympäristöjä jäsentyneiksi kau- Sammon valtatien läheisyyteen tulisikin mioida riittävästi Ala-Heikkilänraitin punkitiloiksi, millä on positiivinen vai- uutta rakentamista. Yleiskaavalla ei ole pohjoispuolella olevan Loimalan tilan kutus kaupunkikuvaan. Suurin osa kau- vaikutusta muihin avoimien maisemati- maisemallista merkitystä. Raholassa punkikuvaan vaikuttavista ratkaisuista lojen selvityksessä esitettyihin tärkeisiin Jättikatajankadun ja Killerinkujan väliin tehdään kuitenkin yleiskaavaa yksityis- lähestymisnäkymiin. jäävää Teerivuorenpuiston osaa voi teo- kohtaisemmassa suunnittelussa, joten Vaikutukset yleismääräyksessä mai- riassa pitää täydennysalueena. Alueella yleiskaavavaiheessa on vaikea arvioi- nittuihin maisemallisiin erityispiirtei- on kuitenkin melko tuore asemakaava da, millä alueilla yhdyskuntarakenteen siin perinnemaisemien ja -biotooppien (vuodelta 1998), jossa alue on osoitettu eheyttäminen parantaa kaupunkikuvaa. osalta: Pääosa avoimien maisematilojen luonnonmukaiseksi lähivirkistysalueek- Yleiskaavan yhdyskuntarakenne- selvityksessä esitetyistä perinnemai- si, joten yleispiirteinen yleiskaavamer- kartalla keskustatoimintojen alueen semista ja ELY-keskuksen aineistoissa kintä ei ole käytännössä uhka perinne- kaavamääräys edellyttää, että rakennusten julkiseen kaupunkitilaan avautuvat maantasokerrosten tilat tulisi osoittaa pääsääntöisesti liike- ja toimitiloiksi, millä on myönteisiä vaikutuksia kaupunkikuvaan. Myös kaupan suuryksiköiden maantasokerrosten tulisi avautua katuti-

KUVA AULIKKI GRAF laan, millä on myös myönteinen vaikutus kaupunkikuvaan. Kasvun vyöhykkeen kaavamää- räyksessä on edellytetty rakentamisen sovittamista ympäristöönsä siten, että mm. kulttuuriympäristön arvot säilyvät, ja tällä on myönteisiä vaikutuksia myös kaupunkikuvaan.

EHYT-kohde Tesomalla. Edustava asuinalue, Kohmankaari, 1960-luvulta.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 104 |

Vaikutukset elinkeinoihin ja yrittämiseen

Yleiskaava ei aiheuta välittömiä yri- alueelta. Alue tarjoaa merkittävän kehit- mutta myös alueiden täydentävä asun- tysvaikutuksia, mutta välillisesti yleis- tämispotentiaalin koko kaupunkiseudun torakentaminen parantaa keskustojen kaavalla on merkittäviä vaikutuksia näkökulmasta. elinvoimaisuutta. Myös julkisten palve- yritystoimintaan ja elinkeinoelämän Varsinaisia teollisuuden ja logistii- luiden keskittyminen keskustoihin tukee toimintaedellytyksiin. Maankäyttö- ja kan alueita ovat Työpaikkojen ja elinkei- elinkeinoelämän saavutettavuudesta rakennuslain mukaan yleiskaava on oh- nojen alueet Myllypurossa, vähäisessä riippuvaisia kilpailuetuja. jeena asemakaavaa muutettaessa, jolloin määrin Pärrinmaalla, Hankkon alueella, Seudullista paljon tilaa vaativaa yleiskaavassa elinkeinoelämän kannalta Ruskossa sekä Aitovuoressa. Näillä alu- kauppaa on ohjattu Lielahden länsi- merkittäviä kysymyksiä ovat kaavassa eilla toimintojen laatu aiheuttaa ympä- osaan, Lahdesjärvelle sekä Hankkion osoitettu maankäyttö ja kehittämispe- ristöhäiriöitä, mistä syystä alueilla ei sal- alueelle. Alueet ovat hyvin ajoneuvolii- riaatemerkinnät. Lisäksi yleiskaavan lita asuntorakentamista. Aikaisempien kenteen saavutettavissa niin tavaralogis- viitoittama kehitys muuttaa kaupun- yleiskaavojen mahdollisuus palvelujen tiikan kuin autoilevan asiakaskunnankin kirakenteen painopisteitä vaikuttaen ja kaupan sijoittamiselle näille alueille suhteen. esimerkiksi liikenteeseen sekä palvelu- ei ole tavoitteena, sillä alueet varataan Yleiskaavan keskuspuistoverkosto yrittämisen edellytyksiin. Elinkeinoja ja ensisijaisesti yritystoiminnalle ja sen voi mahdollistaa toimintaedellytyksiä yrittämistä tarkastelevassa vaikutusten laajentamiselle. Yleiskaavan tavoitteena myös yritystoiminalle, ensisijaisesti hy- arvioinnissa käydään läpi, mitä mahdol- on, että kantakaupungissa on myös työ- vällä viherverkostolla on vaikutuksia lisuuksia ja rajoitteita yleiskaavan mu- paikkatoiminnoille varattuja kehittyviä kaupungin viihtyisyyteen ja houkutta- kainen kehitys tuottaa elinkeinoelämän alueita ja että alueiden mahdollista muu- vuuteen sekä matkailun ja urheilutapah- toimintaedellytyksiin. Tarkastelussa on tosta koskeva spekulointi ei heikentäisi tumien kehittämiseen. huomioitu yleiskaavan merkittävimmät yritystoiminnan kehittämistä alueilla. vaikutukset. Aluevarausten myötä kantakaupunkiin Yleiskaavan strategiset sijoittuu edelleen alueita monipuoliselle vyöhykkeet ja kehittä- Yleiskaavan elinkeinotoiminnalle tilaa vaativista lo- gistiikkatoimijoista pieniin alihankinnan mismerkinnät aluevaraukset pajoihin. Kantakaupungin yleiskaavassa yritys- Yleiskaavaehdotus on voimassa ole- Yleiskaavaehdotuksen yhdyskuntara- toiminta on mahdollista lähes kaikilla viin yleiskaavoihin näiden huomattavan kennekartalla olevat kehittämisperiaa- eri käyttötarkoitusalueilla, pois lukien yleispiirteinen. Nyt työn alla olevassa tevyöhykkeet ovat pääosin Tampereen Puolustusvoimien alueet ja Luonnon- yleiskaavassa asumisen alueiksi vara- kaupunkistrategiassa painotettavia ke- suojelualueet. Yksinomaan elinkeinotoi- tuilla alueilla sijaitsee useita nykyisiä hittämiskohteita ja -teemoja. Yleiskaava- minalle varattuja alueita ovat Palvelujen palvelu- tai tuotantotoiminnassa olevia ratkaisussa esitetyillä vyöhykkeillä kau- ja työpaikkojen sekoittuneet alueet se- alueita ja tontteja. Laadittava yleiskaava punkikehityskohteisiin liittyy merkittä- kä Työpaikkojen ja elinkeinojen alueet. ei sinänsä rajoita nykyisen toiminnan vässä määrin myös kaupungin omia ke- Muilla maankäyttöalueilla yritystoimin- kehittämistä asumisen alueilla, mutta hittämistoimia ja investointeja. Raken- ta on sovitettavissa muuhun maankäyt- toiminnan kehittämisestä aiheutuvaa teilla oleva raitiotie on tästä yksi esi- töön ja toimintoihin. enenevää häiriötä lähialueen asutuksel- merkki. Palvelujen ja työpaikkojen sekoittu- le on jatkossa hyvin vaikea perustella. Yleiskaavatyön tavoitteena on, että neita alueita ovat Nekalan, Sarankulman, Toiseen suuntaan yleiskaavan asumisen kaupunkistrategiassa määriteltyjen ke- Lahdesjärven, Hervannan itäosan, Tay- käyttötarkoitus mahdollistaa harkinnan- hittämisvyöhykkeiden kehitystä seura- sin ympäristön ja Tesomankadun länsi- varaisesti mahdollisuuden täydentää tai taan strategian toteutumiseksi. Kaupun- pään nykyiset työ- ja toimipaikka-alueet, jopa kokonaan korvata yritysalueen tai gin dynaaminen kehittäminen edellyttää jotka ovat edelleen osoitettu kaavaan tontin nykyinen käyttö asuntorakenta- ajantasaista tietoa kaupunkirakenteessa nykyisen käyttötarkoituksen mukaises- misella, mikä puolestaan tarjoaa talou- tapahtuvasta muutoksesta sekä tavoit- ti. Yleiskaava sallii alueilla toimintojen dellisia edellytyksiä toisaalle tehtävälle teiden toteutumisesta ja ajantasaisuu- sekoittumista tuotannollisesta toimin- investoinnille. desta suhteessa kaupunkikehitykseen nasta vähittäiskauppaan ja palveluihin. Yleiskaavaehdotuksessa kauppaa seudulla, valtakunnassa ja kansainväli- Merkittävä käyttötarkoitusta koskeva ohjataan voimakkaasti keskustoihin, joi- sellä tasolla. Yleiskaava ei yksin riitä ke- laajennusvaraus on osoitettu järjeste- den aluevarauksia laajennetaan kanta- hittämisen välineeksi mutta on käyttö- lyratapihan kohdalle, alueen muutos kaupungissa merkittävästi voimassa ole- kelpoinen ohjauksen työkalu hyödyn- mahdollistaisi uutta toimipaikka-aluet- vaan yleiskaavatilanteeseen verrattuna. täessään koottua seurantatietoa ja erita lähellä keskustaa noin 60 hehtaarin Yleiskaavan keskusta-alueiden pinta-ala laisten hankkeiden vaikutusarviointitie- suuruisella alueella. Varaus voi toteu- kasvaa 188 hehtaarista 688 hehtaariin. toa kokonaiskehittämisen tueksi. tua, mikäli ratapihatoiminnot väistyvät Kaupan keskittyminen keskusta-alueille

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 105 |

Kasvun urat kusta-alueilla olevien yrittäjien näkö- Lisäksi yleiskaavaehdotuksessa ole- Yleiskaavaratkaisun mukaisesti kau- kulmasta suuri mahdollisuus, mutta jos- vat Ohjeelliset keskuspuistoverkoston pungin kasvu suuntautuu pääosin Kas- sain määrin myös uhka. Liikenneverkon kehittämistarvealueet Kauppi-Niiha- vun vyöhykkeelle, joka on muodostettu kehittämistoimien, esim. autoilun su- massa ja Viinikanlahden ja Kaukajärven Tampereen ydinkeskustan lisäksi alue- juvuudesta tinkiminen, kohdistuminen välillä voivat tulevina vuosina nousta keskuksista sekä näiden välille asettuvis- vain keskustoihin koetaan keskusta-alu- Tampereen kaupungin näkyvyyden, ta täydentämiseen soveltuvista alueista. eilla yrittäjien asemaa heikentävänä, sil- elinvoiman sekä yrittämisen näkökul- Vyöhykkeelle mitoitetusta asuntoraken- lä yrittäjien mukaan merkittävä osa asia- masta merkittäväksi tekijöiksi, mikäli tamisesta laskennallisesti noin puolet kaskunnasta tulee keskustaan autol- kaupunki määrätietoisesti työskentelee sijoittuu kaavan keskusta-alueille. Lisäk- la. Lisäksi tavarakuljetusten järjestämi- alueiden kehittämiseksi ja yrittämis- si kaupunkiin sijoittuvat julkiset ja yksi- seen tulisi kiinnittää alueiden suunnitte- mahdollisuuksien avaamiseksi alueilla. tyiset investoinnit eritoten palveluiden lussa erityistä huomiota. Palaute viestii Vyöhykkeillä voi olla suuri rooli matkai- osalta suunnataan kaavan aluekeskusiin. keskustojen kehittämisen vaikeudesta. lun kehittämisessä tai erilaisten tapah- Yleiskaava vahvistaa keskusta-alueita Keskustojen toiminnallinen vetovoima tumien areenoina. Lisäksi kaupungin huomattavalla täydennysrakentamisella näyttäisi olevan kytköksissä niiden lii- kehittäminen toimivaksi, viihtyisäksi ja sekä ydinkeskustan ja aluekeskusten vä- kenteelliseen saavutettavuuteen ja niis- mielenkiintoiseksi muun muassa viher- listä kytköstä tehokkaalla joukkoliiken- sä toimimisen sujuvuuteen kaikilla vä- verkkoa kehittämällä lisää sen vetovoi- nejärjestelmällä. lineillä. Toiminnallisen vetovoiman ai- maa osaavan työvoiman silmissä. Tampereen raitiotien vaikutusten kaansaaminen on eritoten voimakkaan Yrittäjille suunnatussa kyselyssä tu- arvioinnissa todetaan verrokkikaupun- uudistamisen kautta muodostettavissa li selkeästi esiin yrittäjien tyytyväisyys geissa koetun perusteella, että eritoten aluekeskuksissa, niissä asuntotuotan- nykyisiin toimintaympäristöihinsä. Pal- tehokkaan ja ennakoitavan joukkoliiken- toon painottuva kehittäminen voi hiljen- velujen ja työpaikkojen sekoittuneille teen, kuten raitiotien, käyttö kaupunki- tää keskustoihin kaavaillun dynamiikan. alueille ei toivottu asuntorakentamisen kehittämisen välineenä tuo investointeja mahdollisuutta vaan joustavaa yritys- muodostuvilla joukkoliikennekäytävillä Innovaatioympäristöjen toiminnan laajenemisvaraa. Ydinkeskus- olevien pysäkkien lähiympäristöihin, taan ja aluekeskuksiin ei toivottu nykyis- etenkin jos ne ovat laadukkaasti toteu- tukeminen ja yritysaluei- tä ajoneuvoliikennettä entisestään vai- tettuja. Yleiskaavaehdotuksessa osoi- den monipuolisuus keuttavia järjestelyjä, vaikka joukkolii- tettu raitiotiehen nojaava Elinvoiman kenteen tehostamisen myötä paranevat vyöhyke tuo esiin osaamisintensiiviselle Kaupunkiseutujen kehittämisessä yhteydet muihin kaupungin keskuksiin yritystoiminnalle soveliaan toiminta- ja tulee löytää tasapaino toimialojen eri- nähtiinkin hyvänä kehityksenä. Kyselyn investointiympäristön. koistumisen ja moninaisuuden suhteen. tulos tukee yleiskaavan ratkaisua säilyt- Aluekeskusten vahvistaminen laa- Tampereella on hyvin monipuolinen tää nykyiset laajat yritysalueet pääosin jentaa kaupungin toiminnallista mo- toimialojen kirjo, josta erottuu suurten yrityskäytössä ja sijoittaa asuntoraken- nipuolisuutta Tampereen keskustasta yliopistojen yhteyteen sijoittunut eri- taminen keskusta-alueille, joissa jo en- kaupunginosiin. Toteutuessaan keskus- tyisosaamista tuottava yrityskunta. Tam- nestään on ollut asuntorakentamista ja ta-alueiden tiivistymisestä aiheutuu pereen kaupunkistrategiassa on nostet- palveluvaltaista yritystoimintaa. Näin ns. kasautumisetuja, joilla tarkoitetaan tu esiin nämä kaupungin tulevaisuuden kantakaupungissa voidaan edelleen säi- suuremmasta väestötiheydestä ja mo- kärkitoimialat ja niiden kehittäminen on lyttää monipuolinen yrityskunta. nipuolisemmasta kaupunkirakenteesta huomioitu yleiskaavassa omin merkin- Yleiskaava on yksi väline kaupun- koituvia etuja. Tiivis joukkoliikennekau- nöin, jotka takaavat mm. kärkitoimialan kistrategian toteuttamiseksi, mutta sen punki mahdollistaa työnantajalle laa- tukemisen ja priorisoinnin suunnitte- lisäksi yritysalueilla tarvittaisiin yksi- jemman joukon potentiaalisia osaajia, luprosessissa. TAYS:n ja TTY:n kaltaiset tyiskohtaisempaa, lyhyellä aikajänteellä työntekijälle suuremman määrän kiin- elinkeinoelämän uudistajat ja mootto- toimivaa strategiaa sekä julkisia inves- nostavia työmahdollisuuksia sekä in- rit on nostettu erillisellä merkinnällään tointeja eri alueiden toimivuuden var- novatiivisille yrityksille lisää soveltuvia kartalle. Myös Mediapolis on kaavassa mistamiseksi. Tätä tukee myös yrittäjiltä yhteistyökumppaneita. Elinkeinoelämän tunnistettu vastaavaksi erityisosaami- ja elinkeinotoimijoilta saatu palaute. He ja kaupunkitalouden näkökulmasta ka- sen keskittymäksi. Lisäksi samanlainen toivovat kaupungilta selkeää näkemystä, sautumisedut johtavat parhaimmillaan toiminnallisen kehittämisen tavoite on miten kaupunki aikoo kehittää strategi- selkeään tuottavuuden kasvuun sekä osoitettu Lielahti-Hiedanrantaan. sia vyöhykkeitään sekä yritystoiminnan elinkeinorakenteen muutoksen, jonka Yleiskaavassa esitetty Etelän kasvu- alueita niin lyhyellä kuin pitkällä aikavä- myötä voi syntyä aivan uusia toimialoja suunta -vyöhyke kattaa Tampereen kes- lillä. Tätä näkökulmaa tukevaa Tampe- ja liiketoiminnan mahdollisuuksia. kustan eteläpuolella olevat yritysalueet reen elinkeinostrategiaa ei pidetä riittä- Yleiskaavaehdotuksen pohjalta tam- sekä uuden Lakalaivan aluekeskuksen. vän selkeänä. Pitkän aikajänteen tahtoti- mikuussa 2017 toteutetussa yrittäjäky- Vyöhykkeen myötä alueita viitoitetaan lan ilmauksena yleiskaava voi vaikuttaa selyssä selvisi, että kaupunkistrategian kehitettäväksi monipuolisella tavalla si- niin yritysten sijoittumispäätöksiin kuin ja alustavan yleiskaavaehdotuksen mu- ten, että alueet uusiutuisivat nykytilasta investointeihin. kainen kehittäminen on etenkin kes- yrittämisen potentiaaliaan menettämättä.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 106 |

Tehokkaan joukkolii- tyvät vähemmän tai jopa kärsivät tiivis- sujuvuutta välillisesti. Yleiskaavassa on kenteen kasvukaupunki tymisen aiheuttamasta tarpeesta jakaa tunnistettu sijainnit, joissa raitiotien katutilaa joukkoliikenteen ja ajoneuvo- pysäkin yhteyteen tulee sijoittaa liityn- seudullisesti nähtynä liikenteen välillä mikäli ne sijaitsevat te- täpysäköintialueita. Tämä mahdollistaa Rakenteilla olevan raitiotien sekä sen hokkaan joukkoliikenteen vyöhykkeellä. matkojen ketjuttamisen. Lisäksi kan- suunniteltujen jatkojen myötä kaupun- Monessa tapauksessa kehittyvä takaupunkiin suunnitellut kehäteiden gin ydinkeskusta ja aluekeskukset kyt- joukkoliikenne ei myöskään suoraan rinnakkaisväylät sekä alueelle tavoiteltu keytyvät aiempaa tiiviimmin toisiinsa palvele työmatkaliikennettä, sillä Tam- kulkumuotojakauman muutos kestävien sekä tehokkaisiin kansallisiin ja kan- pereen kantakaupungin työpaikkaoma- liikkumismuotojen hyväksi vähentävät sainvälisiin liikennejärjestelmiin nivoen varaisuusaste on 123 %. Käytännössä ruuhkia sisääntuloväyliltä. Tämä pal- myös yliopistot tehokkaan joukkoliiken- tämä tarkoittaa ympäristökunnista kan- velee seudullista työmatkaliikennettä teen piiriin. Raitiotien myötä kaupunkiin takaupunkiin suuntautuvaa runsasta sekä ajoneuvoliikenteen sujuvuudesta kehittyy kaksi saavutettavuudeltaan työmatkaliikennettä. Tampereen inten- riippuvaisia palvelujen ja työpaikkojen hyvin erilaista vyöhykettä. Keskinen siivisimmät työpaikkakeskittymät ovat sekoittuneita alueita ja työpaikkojen ja kaupunki tiivistyy tehokkaan joukko- tällä hetkellä ydinkeskustassa, Hervan- elinkeinojen alueita sekä logististen toi- liikenteen ympärillä kun taas valtaosa nassa ja TAYS:n alueella. Näiden aluei- mintojen vyöhykkeitä. perinteisistä palvelujen ja työpaikkojen den saavutettavuutta joukkoliikenteellä On mahdollista, että kantakaupungin alueista sijoittuu kehälle, jota raitiotie parannetaan kantakaupungissa. Kau- tiivistäminen ja katutilan jakaminen eri tai lähijuna eivät palvele. empaa tulevat eivät joukkoliikenteen liikkumismuotojen kesken muuttaa yri- Joukkoliikenteen tehostaminen hyö- kehittämisestä suoraan hyödy. Seudul- tysten toimialajakaumaa keskustoissa. dyttää osaamisintensiivisiä toimialoja lisen raideliikenteen nykyistä laajempi Tässä tapauksessa autoilusta ja autoile- kuten innovaatiokeskittymiä, jotka tar- käyttöönotto tukisi kokonaisvaltaisesti vista asiakkaista voimakkaasti riippuvai- vitsevat hyvät yhteydet päärautatiease- liikennejärjestelmän kehittymistä ny- nen yrittäjäkunta siirtynee yleiskaava- malle sekä lentoasemalle. Sen sijaan kyistä ruuhkattomampaan suuntaan. ehdotuksen palvelujen ja työpaikkojen perinteisemmät tuotannon ja logistiikan Joukkoliikenteen ja sisäisten yhteyk- sekoittuneille alueille, joissa liikennealu- yritykset sekä pääasiassa seudullisia sien kehittäminen Tampereen kantakau- eita kehitetään päätieverkon saavutetta- markkinoita palvelevat yritykset hyö- pungissa voi tukea seudullisen liikenteen vuus silmällä pitäen.

Raitiotievaunu Taysin alueella Vieritien vaihtopysäkillä. Raitiotieallianssi/Viasys VDC

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 107 | Yleiskaavan toteuttaminen

Kaavoituksen ja maankäytön toteuttamisen ohjelmointi sa- kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys, jolla mahdollisesti manaikaisesti on tärkeää, jotta kaupungin kasvu ja kehitys toteutuessaan on vaikutuksia myös yleiskaavallisella tasolla. tapahtuvat hallitusti. Kaupunkirakenteen täydentyminen edul- Yksiköissä valmistellut ohjelmat on laadittu yhteistyössä lisille vyöhykkeille on kuntatalouden kannalta edullisempaa kaupunkiympäristöstä vastuussa olevien toimijoiden kanssa. kuin yhdyskuntarakenteen laajentaminen, sillä täydennysra- Ohjelmat on käsitelty luottamuselimissä. kentaminen ja tiivistäminen eivät edellytä yhtä laajasti investointeja infrastruktuuriin ja palvelurakentamiseen, kuin kokonaan uusien kaupunginosien rakentaminen. Kehittämisen kohdealueet ja teemat Asemakaavoitus Valmisteilla olevassa yleiskaavatyössä on tunnistettu alueita Yleiskaavaa toteutetaan monella eri tavalla. Merkittävin ja teemoja, joille on tarve laatia yleiskaavaa tarkempia kehitys- vastuu yleiskaavan toteuttamisesta on asemakaavoituksella. kuvia ja niiden toteuttamisen ohjelmointi. Kaupunkistrategian tavoin yleiskaava ohjaa varsinkin asuntorakentamista kaupunkirakenteen kannalta edullisille vyö- 1. Elinkeinostrategia hykkeille, keskustoihin ja joukkoliikennekäytävien varteen. Keskeisenä teemana on tunnistettu elinkeinojen kehittämisen Asemakaavoja laaditaan vuosittain hyväksyttävän asemakaa- strateginen ohjaaminen sekä kaupungin että kaupunkiseudun voitusohjelman mukaisesti. Samassa yhteydessä ohjelmoidaan tasolla. Elinkeinoalueiden toimijoilla on tarve niin lyhyen kuin kaupungin fyysisen ympäristön ja palvelurakentamiseen liitty- pitkän aikavälin kehittämistavoitteille. vät investoinnit ja kehittäminen (PALM). 2. Aluekeskusten kehittäminen Kantakaupungin yleiskaavan tavoite toteuttaa kasvu yh- Aluekeskusten kehittämisen tukeminen suunnitelmin ja oh- dyskuntarakennetta täydentämällä merkitsee käytännössä jelmoinnilla on tärkeää. Länsi-Tampereella Oma-Tesoma -han- alueiden asemakaavojen muuttamista lisäämällä nykyisen ke ja Hiedanrannan arkkitehtuurikilpailu edistävät alueiden käyttötarkoituksen mukaista tehokkuutta tai muuttamalla kehitystä. Lakalaiva uutena aluekeskuksena lähtee liikkeelle asemakaavan käyttötarkoitusta. Kantakaupungista eri käyttö- kaupungin palvelurakentamisen hankkeella. Raitiotie jatkaa tarkoituksia varten on asemakaavoitettu asumisen, palvelujen, Hervannan hyvää kehitystä. Koilliskeskuksen, Turtolan ja Kau- työ- ja tuotantotoimintojen käyttötarkoituksiin n. 6800 ha mi- kajärven yleissuunnitelmien laatiminen on ohjelmoitu lähi- kä on n. 52 % kantakaupungin maapinta-alasta ja 67 % ase- vuosille. makaavoitetuista alueista. Liikenteen aluevarauksia ajoneuvo- ja rautatieliikenteelle on varattu yli 2000 ha, mikä on lähes 3. Kestävä liikkuminen kolmannes asemakaavoitetusta pinta-alasta. Rakentamisen Kestävän liikkumisen edistäminen kehittämällä kantakaupun- ja liikennealueiden lisäksi asemakaavoissa on varattu alueita gista aitoa joukkoliikennekaupunkia tarkoittaa myös merkittä- virkistysalueiksi ja erityisalueiksi, esim. yhdyskuntateknistä vää panostusta kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantami- huoltoa varten ja puolustusvoimien käyttöön. seen. Joukkoliikenteen pysäkkien saavutettavuus keskustoissa Uudistettavia asemakaavoja laaditaan pääosin jo nyt ra- kävellen ja asumisen alueilta myös pyöräillen on varmistettava. kentamiseen tarkoitetuille tonteille. Nykyistä maankäyttöä te- hostavia asemakaavoja tulee laadittavaksi n. 1000 ha alueelle, 4. Liito-oravaverkoston turvaaminen käyttötarkoituksen muuttavia asemakaavoja tulee laadittavak- Viherverkon osalta yleiskaavatyössä kartoitetaan ja määritel- si n. 1200 ha alueelle. Näin ollen yleiskaavaa toteuttava asema- lään kantakaupungin liito-oravien käyttämät elinympäristöt ja kaavoitus on yli 70 % osalta voimassa olevien asemakaavojen yhteydet. Lajin säilymisen turvaamiseksi työtä jatketaan sään- muutoksia. nöllisellä seurannalla muutaman vuoden välein. Selvitys ja seu- rantatyö kytkeytyvät MAL -sopimuksen kirjaukseen kaupunki- Ohjelmat seudulle laadittavaan viherrakenteen yleissuunnitelmaan. Yleiskaavaratkaisu toteuttaa monia kaupunkirakenteen ke- 5. Viherverkon kehittäminen hittämistä koskevia erillisiä ohjelmia ja osaltaan parantaa Muita viherverkon kehittämistä vaativia teemoja ovat mm. niiden vaikuttavuutta. Yksi täydennysrakentamista ohjaava kehitettävien ekologisten/viheryhteyksien toteutussuunnitel- väline on kunnan maapolitiikka, Tampereen osalta raakamaa- mat. Alueista mm. Kauppi-Niihama liikunta- ja urheilu sekä hankinnan rinnalla kaavoitun maan hankinta lisää kaupungin matkailupalvelujen alue sekä Kaukajärvi-Kirkkosuonnotko-Ii- omia mahdollisuuksia täydennysrakentamisen edistämiseen. desjärven muodostaman keskuspuistoakselin kehittäminen Tiivistyvän kaupunkirakenteen laatua ohjataan pysäköinnin edellyttävät yleispiirteiset alueidenkäyttösuunnitelmat, joissa järjestämisestä laaditulla Tampereen pysäköintipolitiikan yhteen sovitetaan osin ristiriitaisia tavoitteita virkistyksen, linjauksilla, viherverkon ja -palveluiden toteutumisen ohjaa- luonnonsuojelun ja rakentamisen kesken. Uusiin kaupungi- misella erilaisin viheralue- ja viherpalveluohjelmilla ja luon- nosiin tai keskuksiin liittyy suunnittelutarpeita kaupungi- nonsuojelualueiden hoitoa ohjataan erikseen laadittavilla hoi- nosapuistoille ja liikennealueille kohdistuu suunnittelutarpei- to- ja käyttösuunnitelmilla. Hulevesien hallinnasta on laadittu ta liikenneverkon estevaikutuksen vähentämiseksi. päivittyvä hulevesiohjelma. Asukkaisiin kohdistuva haitallinen 6. MAL-sopimuksen kehityskohteet melu pyritään hallitsemaan meluntorjunnan toimintasuunni- Viherverkon lisäksi muita MAL-sopimukseen kirjattuja seudul- telman avulla. Samaan aikaan yleiskaavatyön kanssa on vireillä lisen kehittämisen kohteita ovat Tampereen tavaraliikenteen

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 108 |

ratapiha-aluetta koskeva selvitys rataverkon ja maankäytön ajantasaista tietoa mm. kaupungin omaa rekisteriaineistoa. kehittämisestä sekä Kolmenkulman ja Härmälän-Partolan-La- Kerättyä tietoa hyödynnetään yleiskaavan ja kaupunkistrategi- kalaivan alueiden kehittäminen. an päivittämisessä. Seuranta palvelee samanaikaisesti kaupunkistrategian valmistelua ja yleiskaavan toteutumisen seurantaa. 7. Kulttuuriympäristön selvitykset Yleiskaavan seuranta rakennetaan kolmen teeman ympä- Kulttuuriympäristöjen osalta on tunnistettu selvitystarpeita rille, joiden työotsikot ovat Yhdyskuntarakenteen kehitys, Kau- erityisesti yleiskaavan muuttuvan maankäytön alueilla. Selvi- punkistrategia yleiskaavassa sekä Tavoitellun ja toteutuneen tystarpeita on esimerkiksi Nekalassa ja Hervannassa. Muiden kehityksen suhde. kuin muuttuvan maankäytön alueiden osalta selvitystarpeita on todettu olevan 1900-luvun alussa palstoittamalla syntynei- Yleiskaavan aluevaraukset den alueiden osalta sekä jälleenrakennuskautta uudempien Yleiskaavan kartalla 1 on esitetty kantakaupunki maankäyt- pientaloalueiden osalta. töluokkiin jaettuna. Jokaisella luokalla on omat kehittämista- 8. Rataverkon kehittäminen voitteensa. Yhdyskuntarakenteen kehitykseen liittyviin ky- Pääradan matkustajamäärät kasvavat tulevaisuudessa ja rata- symyksiin, kuten ”Miten alueet kehittyvät?” tai ”Onko kehitys verkon toimivuus on ensiarvoisen tärkeää Pirkanmaan kannal- tasaista?” voidaan vastata peilaamalla kerättyä tietoa maan- ta. Raideliikenteen kehittämisellä on tärkeä rooli niin pitkillä käyttöluokkiin. matkoilla kuin työssäkäyntialueen sisäisessä pendelöinnissä. Yleiskaavan strategiset kehittämisvyöhykkeet Pitkällä aikavälillä on maankäytön suunnittelussa syytä varau- Yleiskaavan kartalla 1 on esitetty kaupungin liikennejärjes- tua useilla rataosuuksilla lisäraiteiden tilantarpeeseen. Lisä- telmä sekä kehittämisvyöhykkeitä ja -kohdealueita, joiden raidetarve on seuraavilla rataosuuksilla: Tampere-Sääksjärvi, määräykset saavat sisältönsä Kaupunkistrategiasta. Lisäksi Tampella-Lielahti, Lielahti-Parkano ja Lielahti-Nokia. kartoilla 2-4 on esitetty viherverkon ja virkistyspalveluiden kehittämisen, kulttuuriympäristön suojelun ja yhdyskuntatek- Yleiskaavan seuranta nisen huollon nykytilaa ja kehittämistavoitteita. Työskentelykautensa alussa Tampereen kaupunginvaltuusto Näiden vyöhykkeiden ja karttojen kautta voidaan seurata, hyväksyi Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki -kaupun- miten kaupunki edistää strategisia tavoitteitaan ja miten se kistrategian 19. elokuuta 2013. Kaupunkistrategia on kuvaus vaikuttaa kaupungin kehittymiseen. Muun muassa asemakaa- painotuksista ja tavoitteista, joita kaupunginvaltuusto pitää voituksen kohdentuminen kaupunkirakenteen eri osiin kuuluu tärkeimpinä. Se sisältää keskeiset viestit Tampereen kehittä- tähän seurantaan. miselle ja on perusta kaupungin johtamiselle. Kantakaupungin yleiskaavan laatiminen on yksi Tampereen kaupunkistrate- Tavoitellun ja toteutuneen kehityksen suhde giassa määritellyistä valtuustokauden tehtävistä. Varsinaisen Varsinaisessa kaupunkistrategian ja yleiskaavan tavoitteen- yleiskaavan lisäksi kaavatyön aikana pyritään samalla kaa- asetteluun vaikuttavassa seurannan osassa kerättyä tietoa vaprosessin ja -välineen kehittämiseen siten, että yleiskaava suhteutetaan yleiskaavan aluevarauksiin ja kehittämistavoit- on jatkuvasti ajantasainen ja myös kaupunkistrategian toteut- teisiin ja peilataan näitä toisiinsa. Näin saadaan vastauksia ky- tamisen väline. symyksiin ”Mikä on väestökehitys kunkin viheralueen lähiym- päristössä?” tai ”Miten kehittyy asunnon ja julkisten palveluiden välinen etäisyys eri asuinalueilla?”. Seurannan rakentaminen Tätä kautta pyritään löytämään vastaus siihen, ovatko kau- Ajantasaisen yleiskaavan keskeisin lähtökohta on jatkuvasti pungin kehittämistoimet olleet riittävät tavoitellun kehityksen päivitettävä tieto yhdyskuntarakenteessa tapahtuvasta muu- saavuttamiseksi sekä siihen, miten kaupunkistrategiaa ja yleis- toksesta ja siitä johtuvasta kehittämisen tarpeesta. Yleiskaavan seurannan lähtöaineistoa kerätään yhdessä kaupungin Tietoyk- kaavaa tulisi seuraavilla valtuustokausilla tarkistaa. sikön kanssa. Lähteenä pyritään käyttämään mahdollisimman

Tiedon YHDYSKUNTA- KAUPUNKISTRATEGIA TAVOITELLUN JA TOTEUTU- kerääminen RAKENTEEN KEHITYS YLEISKAAVASSA NEEN KEHITYKSEN SUHDE

Yleiskaavan kartta 1, Yleiskaavan kartalla 1 olevat Muutoksen Tietoyksikkö aluevaraukset. strategiset vyöhykkeet sekä suhteuttaminen Yleiskaavoitus liikenneverkko. Yleiskaavan kaavaan ja strategisiin kartat 2-4. vyöhykkeisiin.

Kaupungissa tapahtuvien muutosten Kehitys alueilla Toimenpiteet strategisten Syötteet kaupunkistrategian ja havaitseminen Alueiden kehitys suhteessa tavoitteiden toteutumiseksi yleiskaavan muuttamiseksi koko kaupunkiin

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 109 | Lähtökohdat yleiskaavatyölle

Edellinen kantakaupunkia koskeva kokonaisyleiskaavatyö mastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta johtu- käynnistyi lähes 30 vuotta sitten vuonna 1989. Kaupungin via uudenlaisia tavoitteita. kasvu ja kehitys tapahtuivat työn alkaessa pitkälti varaamalla Kaupungistuminen on Suomessa keskittynyt viime vuo- uusia alueita asumista ja yritystoimintaa sekä palveluja varten. sikymmeninä muutamalle suurimmalle kaupunkiseudulle. Kyseinen vuonna 1998 hyväksytty yleiskaava on toteutunut Tampereen kaupunkiseudun väestö on kasvanut viimeisen 20 lähestulkoon kokonaan ja siinä osoitetut uudet alueet on ase- vuoden aikana keskimäärin 4000 asukkaalla vuosittain. Jatku- makaavoitettu. Yleiskaavan hyväksymisen jälkeen on laadittu va väestönkasvu lisää painetta taajama-alueen laajenemiselle useita maankäytön muutoksen mahdollistavia osayleiskaavoja yhdyskuntarakenteen hajautumiselle, mistä seuraa monen- ja. Kasvu ja kehitys näyttävätkin toteutuvan pääosin jo kertaal- laisia liikenneongelmia. Yleiskaavan haasteena on ratkaista leen rakennettujen alueiden muutoksena käyttötarkoitusta maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän yhteensovitta- ja rakentamistehokkuutta muuttamalla. Samassa yhteydessä minen niin, että kasvu pystytään ottamaan vastaan kestävällä liikenteen verkostoa täydennetään ja uudistetaan kasvavan lii- ja nykyisten asuin- ja toimintaympäristöjen laatua kehittävällä kenteen tarpeisiin. tavalla. Asuntorakentamisen osalta muuttuvassa ja monimutkais- tuvassa maailmassa on aiempaa vaikeampi ennakoida väes- Kaupunkistrategia ja tönkehityksestä ja asumiskulttuurin muutoksista johtuvia tarpeita. Tunnistettuja kaupunkilaisten ja heidän asuinoloi- muutoksen hallinta hinsa vaikuttavia, ja todennäköisesti entisestään voimistuvia Valtuuston hyväksymä kaupunkistrategia ”Yhteinen Tampe- kehityspolkuja kaupungistumisen lisäksi, ovat asuntokuntien re - näköalojen kaupunki” luo vahvan pohjan yleiskaavatyölle. moninaistuminen ja määrän kasvu, väestön ikääntyminen ja Yleiskaava kytkee yhteen maankäytön, asumisen, liikenteen lisääntyvä liikkuvuus. Pieniä asuntokuntia syntyy lisää, kun ja palvelujen suunnittelun ja varmistaa osaltaan maankäytön sinkkutalouksien ja eri-ikäisten lapsettomien pariskuntien kehitysprosessien sujuvuuden. Strategian tavoitteiden mukai- joukko kasvaa, erilaistumista asumisen kentälle luo vaihtoeh- sesti kaupungin kasvu suuntautuu nykyisen yhdyskuntaraken- toisten perhemallien lisääntyminen. Näistä seuraa asumisen teen sisään, aluekeskuksiin, joukkoliikenteen laatukäytäville tarpeiden ja toiveiden monimuotoistuminen, mikä on jossain ja etelän suuntaiselle ratavyöhykkeelle. Asuntokanta ja asui- määrin haaste asuntotuotannolle kokonaisuutena. Kehittyvillä nalueet houkuttelevat monipuolisuudellaan ja yrittäjyydelle kaupunkiseuduilla liikenneyhteyksien nopeutuminen mahdol- sekä työpaikkojen synnylle on houkuttelevat mahdollisuudet. listaa sujuvamman pendelöinnin, mikä vastaavasti näyttäisi Fyysinen palveluverkko keskustassa ja aluekeskuksissa on johtavan pidentyneisiin työmatkoihin. Samaan aikaan liikku- esteettömästi saavutettavissa joukkoliikenteellä ja pyöräillen. minen vapaa-ajan aktiviteettien perässä kaupungin laidalta Kokonaisuutena yhdyskuntarakenne on tiivis ja vähähiilinen, toiselle tai vielä kauemmas naapurikuntiin lisääntyy. mikä tulee kaupungin ilmastotavoitteita. Toisaalta myös elinkeinorakenteessa tapahtunut ja edelleen Tulevia maankäytön muutoksia ei voida ennakoida samal- tapahtuva muutos ohjaa pitkälti maankäytön kehittämisen ta- la tarkkuudella kuin edellinen kantakaupungin yleiskaava ja voitteita. Tampereen työpaikkojen määrä on ollut jo lähes 20 2000-luvulla laaditut osayleiskaavat ovat ohjanneet. Käyn- vuotta kasvussa lukuun ottamatta vuoden 2009 notkahdusta. nissä olevaa kaupunkirakenteen kehittämistä on syytä ohja- Uudet työpaikat sijoittuvat pääosin muille kuin perinteisille ta kaupungin strategisten tavoitteiden pohjalta varmistaen teollisuuden toimialoille, jonka osuus työpaikoista on pudonnut riittävä ja monipuolinen asumisen yleiskaavavaranto sekä alle 16 %:n. Tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen tulee mah- laadukkaat asumisen ympäristöt ja palvelut, mahdollistava ja dollistaa monipuolinen yrittäminen ja työnteko. Alueiden käyt- joustava toimintaympäristö elinkeinoelämän tarpeisiin sekä tötarkoitusten sekoittuminen, hyvä kytkeytyminen palvelujen kaikki käyttäjät tunnistava kestävä liikennejärjestelmä. Lisäk- verkostoon ja liikennejärjestelmään sekä maankäyttöproses- si uuden yleiskaavan ja yleiskaavatyön kokonaisuutena tulee sien sujuvuus ovat avainasemassa tulevaisuuden elinkeinoelä- sopeutua nykyisiin toimintamalleihin. Lisäksi on huomioitava män tarpeiden turvaamisessa. mm. kaupungistumisesta, elinkeinoelämän muutoksista ja il-

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 110 |

Yleiskaavatilanne ja Maakuntakaava prosessin kehittäminen Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua (MRL 32§). Pir- Kantakaupungin alueella on voimassa 18 yleiskaavaa ja vi- kanmaalla on voimassa kolme vahvistettua maakuntakaavaa, reillä on kaksi yleiskaavaa. Vireillä ovat tämä kantakaupun- Pirkanmaan 1. maakuntakaava, 1. vaihemaakuntakaava (tur- gin yleiskaavan 2040 lisäksi keskustan strateginen osayleis- vetuotanto) sekä 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiik- kaava. Se on hyväksytty valtuustossa 18.1.2016, mutta kaava ka). Maakuntakaavan mukaisia toteutumattomia alueita Tam- ei ole vielä lainvoimainen. Työn alla oleva kantakaupungin pereen kantakaupungin alueella ovat Hervannan eteläpuoliset yleiskaava 2040 kumoaa vahvistuessaan voimassa olevat alueet sekä Ojala ja Nurmi-Sorila. Lielahdessa maakuntakaa- yleis- ja osayleiskaavat lukuun ottamatta keskustan strategista van käyttötarkoitus on muuttumassa. Tesoman alakeskusta osayleiskaavaa. kehitetään parhaillaan maakuntakaavan tavoitteen mukaises- Suunnittelualueen rakennetut osat on lähes kokonaan asema- ti. Maakuntakaavassa kantakaupunkiin osoitetut kaupan suu- kaavoitettu, koko pinta-alasta noin 80 % on asemakaavoitettu. ryksiköt ovat toteutuneet. Lähtökohdat yleiskaavatyölle ovat Suurimpia asemakaavoittamattomia alueita ovat Myllypurossa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa, mutta yleiskaavassa esite- valtatie 3:n länsipuoliset alueet, Lamminpään hautausmaan tyt kaupunkiympäristön kehittämisen periaatteet perustuvat alue, Mustavuoren virkistysalue, Kauppi-Niihaman laaja vir- Maakuntakaavaehdotukseen 2040. kistysalue, Iidesjärven perhepuiston alue, Särkijärven ja Hal- lilan ympäristö, Hervantajärven alue, Ruskon ja Kaukajärven välinen alue VT9:n ja Sammon valtatien risteysalue sekä Ojalan Maakuntakaavaehdotus 2040 ja Aitovuoren alueet. Teollisuus- ja työpaikka-alueiden asema- Pirkanmaan uutta kokonaismaakuntakaavaa, Pirkanmaan kaavoja on vireillä Myllypurossa, Pärrinmaalla ja Aitovuoressa maakuntakaavaa 2040, on laadittu samaan aikaan valmisteilla sekä asuinalueiden asemakaavoja on vireillä Västinginmäessä olevan kantakaupungin yleiskaavan kanssa. Maakuntakaava- Vuoreksessa, Hervantajärvellä ja Ojalassa. ehdotuksesta on pyydetty kuntien lausunnot kevään 2016 ai- Voimassa olevien yleiskaavojen ajantasaisuutta arvioitiin kana. Yleiskaavatyön samanaikainen vireilläolo on mahdollis- kaavatyön aloitusvaiheessa. Arviointityössä on koottu yhteen tanut maakuntaa ja kaupunkiseutua koskevien ratkaisujen yh- Kantakaupungin yleiskaava 1998 sekä pääosin 2000 -luvulla teensovittamisen. Maakuntakaavaehdotus tukee Pirkanmaan laadittujen osayleiskaavojen tavoitteet ja perusratkaisut ja nii- strategista asemaa kohdistaen merkittäviä ja välttämättömiä den ohjaavuus. Arvioinnissa on selvitetty kaupungin kehitystä toimenpiteitä erityisesti Tampereen kaupunkiseudulle sekä viime vuosina mm. asumisen ja yritystoiminnan näkökulmasta. HHT -vyöhykkeelle. Ehdotuksen perusratkaisut maankäytön ja Arvioinnin yksi johtopäätös on, että pientaloalueet ovat raken- liikennejärjestelmän osalta tukevat hyvin Tampereen elinvoi- tuneet täydennysalueiden puitteissa kaikkialla Tampereella, maa ja kilpailukykyä. kun taas kerrostalorakentamisessa on kaupunginosien välistä Tampereen kehittämisen tavoitteita tukevat maakuntakaa- vaihtelua. Yleiskaavoissa ennakoitua enemmän kerrostalora- vaehdotuksessa esitetyt järjestelyratapihan siirtämistä koske- kentamista on syntynyt mm. vetovoimaisiin keskuksiin, hyvien vat tavoitteet ja ratkaisut, etelän suunnan vahvistaminen uu- liikenneyhteyksien varrelle, suurten oppilaitosten läheisyy- teen asemanseutuun tukeutuvalla alakeskuksella Lakalaivassa, teen ja suurten järvien rannoille. Kerrostalorakentamista on joukkoliikenteeseen tukeutuva kaupunkirakenteen täydentämi- monin paikoin toteutettu kaavan käyttötarkoituksen muutta- nen sekä Tampereen keskustan ja alakeskusten vahvistaminen. villa asemakaavoilla. Myös teollisuus- ja työpaikka-alueita on Yleiskaava poikkeaa maakuntakaavaehdotuksesta keskus- muutettu asemakaavoilla asuntorakentamisen käyttöön vuo- ta-alueiden osalta. Länsi-Tampereella Tesoman ja Hiedanran- den 2000 jälkeen n. 60 ha alueelta. nan välinen vyöhyke on yleiskaavassa keskusta-aluetta mutta Kantakaupungin yleiskaavan laatiminen edellyttää saman- maakuntakaavaehdotuksessa taajama-aluetta. Yleiskaavassa aikaisesti kaavaprosessin kehittämistä, jotta sen sisältö voi- ratkaisulla on haluttu edistää kahden aluekeskuksen välisen daan kytkeä selkeämmin kaupunkistrategiaan ja jotta kaava yhteyden kehittämistä sekä alueen kehittymistä ilmeeltään ja voimassaoloaikanaan vastaa nykyistä paremmin kaupungin käyttötarkoituksiltaan keskustamaisen monipuoliseksi kau- muuttuviin tarpeisiin. Nyt tavoitellussa yleiskaavaprosessissa punkiympäristöksi. Hiedanrannan itäosa on yleiskaavassa keskeisin uusi ajatus on se, että yleiskaava on jatkuvasti työn osoitettu keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittuneeksi alla oleva kaupungin kehittämisasiakirja, jolloin myös yleis- alueeksi. Sama vyöhyke on maakuntakaavaehdotuksessa eh- kaavalliset kysymykset voidaan ratkaista nopeasti ja että yleis- dollista taajamatoimintojen aluetta, jota on kehitettävä tiiviinä kaavaa tarkistetaan kokonaisuutena koko kantakaupunkia joukkoliikennevyöhykkeenä. koskevana. Hyvä yleiskaavan tarkistamisen jakso on valtuus- Myös itäisellä Tampereella yleiskaava tarkentaa maakun- tokausi. Valtuusto laatii toimikauden alussa koko kaupungin takaavaehdotuksessa osoitettuja keskusta-alueita. Kalevassa kehittämistä ohjaavan strategian. Valtuustokauden päättyes- yleiskaavan keskusta-aluevaraus jatkuu Teiskontiellä ja Sam- sä strategisten tavoitteiden konkretisointi voidaan hyväksyä mon valtatien varsilla yli Hervannan valtaväylän. Maakunta- yleiskaavan muodossa. kaavaehdotuksessa keskusta-alue rajautuu Hervannan valta- väylään ja Kalevan kaupan alueeseen. Turtolan ja Kaukajärven

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 111 |

alueet on yleiskaavassa osoitettu keskustatoimintojen alueiksi, nitelman tavoitteena on kaupunkiseudun kasvun ja elinvoiman mutta maakuntakaavaehdotuksessa alueet ovat taajamatoi- ylläpitäminen. Suunnitelma pohjautuu tavoitteeseen, jonka mintojen aluetta. Yleiskaavan keskusta-alue Koilliskeskuksen mukaan kaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa 115.000 uudel- ja Hervannan osalta ovat maakuntakaavaehdotuksen kanssa la asukkaalla ja yli 70 000 työpaikalla vuoteen 2040 mennessä. yhdenmukaiset. Lakalaivassa yleiskaavan keskusta-alue jatkuu Asukasmäärän kasvu ohjataan pääosin täydentämään nykyistä maakuntakaavaehdotuksen taajamatoimintojen alueelle. yhdyskuntarakennetta ja vahvistamaan joukkoliikenneväyliä, Vähittäiskaupan mitoituksen osalta maakuntakaavaeh- mikä mahdollistaa liikkumisen tapojen uudistamisen. Suunni- dotuksessa on kaupan suuryksikköaluetta tarkoittava koh- telmassa esitetään raideliikenteen seudullinen kokonaisuus ja demerkintä Kalevassa ja Turtolassa. Alueiden maankäyttö on joukkoliikennejärjestelmän kytkemä keskusverkko. Rakenne- yleiskaavassa keskustatoimintojen aluetta. Kalevan, Turtolan suunnitelman pohjalta on solmittu 9.6.2016 kuntien ja valtion ja Kaukajärven alueiden merkitseminen yleiskaavassa keskus- välinen MAL-aiesopimus vuosille 2016–2019. tatoimintojen alueeksi maakuntakaavaehdotuksesta poikkea- valla tavalla kuvaa tavoitetta alueen käyttötarkoituksen mo- nipuolisuudesta, rakentamisen tehokkuudesta ja ympäristön MRL laadusta muun muassa kävelyn ja pyöräilyn ympäristöjen ja Maankäyttö- ja rakennuslaissa on määritelty yleiskaavalle si- pysäköinnin järjestämisen osalta. Kaupan mitoitus on kuiten- sältövaatimukset (MRL39 §). Yleiskaavan tärkeä tehtävä ja kin koko yleiskaavan alueella maakuntakaavaehdotuksen mu- tavoite on sovittaa yhteen keskenään erilaisia vaatimuksia. kainen. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n mukaisten sisältövaa- Taajamarakenteen ja viherverkon osalta yleiskaava on timusten mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huo- maakuntakaavaehdotuksen mukainen. Hallilan eteläpuolinen mioon: alue on maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu ehdolliseksi 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologi- taajamatoimintojen alueeksi ja yleiskaavassa asumisen ja vir- nen kestävyys; kistyksen sekoittuneeksi alueeksi. Ojalan pohjoispuolella ole- 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; va alue on maakuntakaavaehdotuksessa taajamatoimintojen aluetta ja yleiskaavassa asumisen ja virkistyksen sekoittunutta 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; aluetta. Nekalan ja Sarankulman alueet ovat maakuntakaava- 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja ehdotuksessa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi ja työ- kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituk- paikka-alueeksi. Yleiskaavassa alueet ovat palvelujen ja työ- senmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja paikkojen sekoittuneita alueita. talouden kannalta kestävällä tavalla; Keskeisten liikenneväylien kehittämisen osalta yleiskaava on ratkaistu maakuntakaavaehdotuksen mukaisesti: Valtatie 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryh- 3 on osoitettu moottoritieksi tai moottoritienä kehitettäväksi mien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; tieksi ja läntinen oikorata on linjattu maakuntakaavaehdotuk- 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; sen mukaisesti valtatie3:n yhteyteen Länsi-Tampereella. Myös 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; raideliikenteen asemat Lakalaivassa ja Tesomalla noudattele- vat maakuntakaavaehdotuksen linjauksia. Sen sijaan Lielahden 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaa- seisake Hiedanrannan uuden kaupunginosan eteläpuolella on liminen; sekä yleiskaavassa esitetty tarkennus maakuntakaavaehdotukseen 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. nähden. Seisakkeen tarve korostuu, mikäli sen läheisyyteen Sisältövaatimuksissa esitetyt asiat on selvitettävä ja otettava Hiedanrannan kaupunginosan rakentuessa sijoittuu hyväs- huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaus- tä seudullisesta saavutettavuudesta riippuvaisia toimintoja, tavoite ja sisällöllinen tarkkuus sitä edellyttävät. Lisäksi lain kuten työpaikkoja tai palveluja. Merkittävin liikennejärjestel- mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle mään liittyvä tarkennus maakuntakaavaehdotukseen nähden oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. on yleiskaavassa esitetty raitiotie ohjeellisine laajenemissuun- tineen. VAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa Kaupunkiseudun maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suun- rakennesuunnitelma 2040 nittelujärjestelmää. Se on valtioneuvoston hyväksymä asiakirja ja on tullut voimaan 1.3.2009. Tavoitteita tulee noudattaa kun- Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaa 2040 on tien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet laadittu samaan aikaan valmisteilla olevan kantakaupungin koskevat toimivaa aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntara- yleiskaavan kanssa. Suunnitelma on hyväksytty kuntien val- kennetta, elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperin- tuustoissa kevään 2015 aikana (TRE KV 16.2.2015). Tampe- töä, virkistyskäyttöä, luonnonvaroja sekä toimivia yhteysver- reen kaupunkiseudun kuntayhtymän laatiman rakennesuun- kostoja ja energiahuoltoa.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 112 |

Tampereen osalta keskeiset valtakunnalliset alueidenkäyt- Kantakaupungin alueella on voimassa rakennuskieltoja kes- tötavoitteet kohdistuvat yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. kustan ja Tammelan alueilla, joilla voimassa olevat asema- Maankäytön suunnittelussa on pyrittävä selkeästi ilmaston- kaavat ovat vanhentuneet. Lisäksi keskustassa on voimassa muutoksen hillintään ja sen vaikutuksiin varautumiseen. Ta- korttelikehittämistä edistäviä rakennuskieltoja. Muualla kan- voitteiden mukaan kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen takaupungissa tulevaa yhdyskuntarakenteen kehitystä tukevia kehitys tulee kääntää hajautumisesta kohti eheyttä. Asunnot, rakennuskieltoja on asetettu Tesomajärvelle, Myllypuroon, työpaikat ja palvelut on sijoitettava siten, että henkilöautolii- Raholaan, Lielahti-Hiedanrantaan ja Lakalaivaan. Suojeluase- kenteen tarve vähenee ja joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräi- makaavoja varten rakennuskieltoja on voimassa Pispalassa, lyn edellytykset parantuvat. Kaavoituksessa tulee lisäksi pyr- Tahmelassa ja Nekalassa. kiä ratkaisuihin, joilla säästetään energiaa ja lisätään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä. Erityistavoitteiden osalta Tampereen kantakaupunkia Maanomistus koskee tavoite turvata olemassa olevien valtakunnallises- Tampereen kaupungin maanomistus kantakaupungissa on n. 2 ti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus 69 %. Kantakaupungin maapinta-alasta, 128 km , kaupunki 2 ja kehittämismahdollisuudet. Lisäksi on varmistettava, että omistaa lähes 89 km . valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot ja luonnonarvot säilyvät. Erityistavoitteista yleiskaavatasoa koskee myös tavoite ottaa huomioon pohja- ja pintavesien suo- Kantakaupunkiin rajautuvat jelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muut- yleis- ja asemakaavat tumisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhan- Tampere kinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. •Nurmi-Sorilan osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 17.8.2015 ja sai lainvoiman 12.12.2016. Kaava osoittaa Nurmiin uuden kaupunginosan, jossa on 13 000 asukasta ja TALLI-2015 omat lähipalvelut. Kaavan toteutus on jossain 2020-luvun Yleiskaavatyössä on hyödynnetty vuoden 2040 liikenne-en- loppupuolella. nusteita, jotka on laskettu TALLI 2015 -mallia käyttäen. TALLI 2015 on Tampereen liikennemallin neljäs versio. Mallia käy- •Tarastenjärvellä keskeytettiin osayleiskaavatyö vuonna 2014 tetään liikenne-ennusteiden laatimiseen maankäytön ja/tai lii- ja päätettiin kehittää aluetta asemakaavoituksen keinoin. kennejärjestelmän muutoshankkeissa. TALLI-mallilla voidaan Alueella on vireillä asemakaava, joka osoittaa alueelle erita- tehdä liikenne-ennusteita vuosille 2020, 2030 ja 2040 ja mal- soliittymän tuntumaan teollisuustoimintoja. liin voidaan kuvata erilaisia vaihtoehtoisia maankäyttöratkai- Kangasala suja ja liikenneverkkoja. Lisäksi malliin kuuluu vuoden 2014 •Ruutanan osayleiskaavassa (ehdotus 2010) jätteenkäsittely- liikennettä ja maankäyttöä kuvaava perusennusteverkko, joka alueen mahdollinen laajennus on osoitettu selvitysalueeksi ja pohjautuu muun muassa vuoden 2012 Tampereen seudun lii- selvitysalueen jatkeeksi teollisuusaluetta. Alueella on vireil- kennetutkimuksen tutkimusaineistoihin ja maankäytön osalta lä Tarastenjärven asemakaava, jonka ehdotuksessa alueelle YKR-aineistoihin ja Tampereen kaupungin maankäyttötietoi- on osoitettu työpaikka-alueita. Tarastenjärven alue yhdessä hin. Malli on tehty Tampereen teknillisellä yliopistolla Tam- kantakaupungin Aitovuoren yritysalueen kanssa muodosta- pereen kaupunkiseudun, Tampereen kaupungin, Pirkanmaan vat kuntarajan ylittävän merkittävän teollisuus- ja työpaik- ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton ja Liikenneviraston toimek- ka-alueen VT9:n eritasoliittymän ympärille. Seudulliset vir- siannosta. kistysyhteydet on ratkaistu Ojalan osayleiskaavassa maakuntakaavan mukaisesti. Rakennusjärjestys ja •Lamminrahkan osayleiskaava (2015) on valmisteltu yhdessä Tampereen Ojalan osayleiskaavan kanssa. Alueet muodos- rakennuskiellot tavat yhtenäisen asuinaluekokonaisuuden merkittävimpien Yleiskaava-alueella on voimassa rakennusjärjestys, joka on palveluiden sijaitessa Lamminrahkan puolella. Vahva seudul- hyväksytty kaupunginvaltuustossa 18.8.2014 ja tullut voimaan linen virkistysreitti sijaitsee alueiden välissä kuntarajalla. 1.10.2014. Rakennusjärjestys täydentää maankäyttö- ja raken- Vatialan osayleiskaavan (2014) aluerajaukset liittyvät sau- nuslain ja -asetuksen määräyksiä. Rakennusjärjestyksellä oh- • mattomasti Tampereen korttelialueisiin. Kaavassa on vain vä- jataan rakentamista asemakaava-alueen ulkopuolella, raken- häisesti täysin uusia asumisen alueita. Rajan ylittävät viher- nuksen ja piha-alueen rakentamista, rakentamista erityis- ja ja virkistysyhteydet, kävely- ja pyöräily-yhteydet on sovitettu ongelma-alueille, rakennuksiin liittyvää yhdyskuntateknistä yhteen Tampereen puolen yhteyksien kanssa. Kaukajärven laatua ja huoltoa, rakennuksen elinkaarta, työmaita, rakenne- rantaan on osoitettu viheryhteystarve, kävelyn ja pyöräilyn tun ympäristön hoitoa ja valvontaa ja julkista kaupunkitilaa. aluereitti kulkee Kangasalantien varressa.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 113 |

•Ruskon teollisuusalueen jatkeeksi on Kangasala käynnistä- •Maakuntakaava 2040 -ehdotuksessa Pärrinmaa ja Pirkkalan mässä asemakaavan laadinnan yritystoimintaa varten. Kan- puoleinen siihen liittyvä alue on osoitettu työpaikka-alueek- gasalan strateginen yleiskaava käynnistyy 2016. Työssä selvisi, jonka kautta on ratayhteys Tampereen keskustasta lento- tetään mm. yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopisteet kentälle. Pyhäjärven ranta-alueelle on osoitettu Pyhäjärven ja niiden keskinäinen toteuttamisen ajoitus. ympäristön kehittämisvyöhyke. •Maakuntakaava 2040 -ehdotuksessa on kuntarajan ylittävät Nokia yhtenäiset aluerajaukset jätteenkäsittelyalueeksi sekä VT9 •Keskustaajaman osayleiskaava (oikeusvaikutukseton 1979) pohjoispuolella teollisuusalue ja eteläpuolella työpaikka-alue . on voimassa moottoritien risteysalueen ja VT3:n itäpuolel- Kuntarajalle on osoitettu seudullinen virkistysalue ja tielii- la rajautuen Tampereeseen. Kaavassa on osoitettu alueelle kenteen yhteystarve Lentolan ja Tarastenjärven välille. Kau- maa- ja metsätalousaluetta ja kevyen liikenteen raitti Nokian- kajärven ja Annalan taajamarakenne jatkuu saumattomasti tien varteen. Saarenmaalle. Ruskon työpaikka-alue ylittää myös kuntara- •Kyynijärvi-Juhansuo-osayleiskaavassa (2007) on VT3:n ja jan, kakkoskehä yhdistää Ruskon Lentolaan. Koko vyöhyk- Porintien risteysalueelle osoitettu työpaikka-alueita. Risteys- keelle on osoitettu 2-kehän kehittämisvyöhykkeen merkintä. alueen länsipuolella on maa-ainesten ottoalueita, sekä teolli- Lempäälä suus- ja varastoalueita. Tampereen ja Nokian aluevaraukset •Vuoreksen osayleiskaava (2005) on Lempäälän ja Tampereen Kolmenkulman alueella muodostavat yhtenäisen laajan työ- yhteinen yleiskaava. Lempäälän puolta ei ole vielä rakennet- paikka-alueen. Alueiden pohjoispuolella on seudulliset vir- tu. Alueella on vireillä kaksi asemakaavaa. Anniston alueen kistysaluevaraukset. asemakaava (ehdotus 2014) osoittaa Ruskontien ja Koipi- •Maakuntakaava 2040 -ehdotuksessa on Kolmenkulman riste- järven väliselle alueelle pientalovaltaisen asuntoalueen, joka ysalueelle Nokian osalle osoitettu työpaikka- ja kaupallisten tukeutuu Vuoreksen palveluihin. Sen jatkeeksi länteen päin palvelujen alueita, joille saa sijoittaa vähittäiskaupan suur- Ruskontien molemmin puolin on vireillä Vuoreskeskuksen yksikön. Kolmenkulman pohjoisosaan Nokian, Tampereen ja kaava (luonnos 2014), jossa osoitetaan monipuolista asumis- Ylöjärven rajalle on osoitettu seudullinen virkistysyhteys. ta n. 2500 asukkaalle. Ylöjärvi •Maakuntakaava 2040 -ehdotuksessa on Sääksjärvelle osoi- •Kolmenkulman osayleiskaava (OAS 2016), joka liittyy Nokian tettu seudullisesti merkittävä rautatieliikenteen asema sekä ja Tampereen teollisuus- ja työpaikka-alueisiin, on vireillä. uutta taajamarakennetta Sääksjärven länsipuolelle. Valtatien Siinä tutkitaan liikenne- ja virkistysyhteydet kuntarajojen yli. 3 oikaisu, nk. Puskiaisten oikaisu, on linjattu Sääksjärven ete- läpuolelta Pirkkalaan ja sen ympärillä on uusia ehdollisia työ- •Vuorentaustan länsipuolella on ajantasayleiskaavan mukaan paikka- ja kaupallisten palvelujen alueita, joille saa sijoittaa hieman laajennusvaraa asuinalueelle. Muuten alue on maa- ja vähittäiskaupan suuryksikön. Koko alue Nokialle saakka on metsätalousaluetta. Maakuntakaavaluonnoksessa laajennus- osoitettu valtatien 3 kehittämisvyöhykkeeksi. varaa asumiselle on huomattavasti enemmän. Seudullinen virkistysyhteys on Tampereen Myllypuron Natura-alueen Pirkkala jatkeena kohti pohjoista. Vuorentaustan asuinalueen laajen- •Toivion osayleiskaava (OAS 2015) on vireillä. Tavoitteena on nusta aloitetaan asemakaavoilla Käyräkujan alueella vuonna asutuksen lisääminen ja yhteyksien parantaminen. Lisäksi 2016. Asemakaavoitus on jaettu kolmeen vaiheeseen. Tampereen Pärrinmaan teollisuusalueeseen tutkitaan Pirk- kalan puolelle laajennusta. Toivion ja Pärrinmaan välissä on •Mäkkylän-Teivaalan osayleiskaavan laatiminen on tarkoitus seudullinen viheryhteys. aloittaa vuonna 2016. Siihen liittyy oleellisena osana raitiotien linjaaminen Lielahdesta Ylöjärven keskustaan. •Partolan yleiskaavassa (2001) on osoitettu laajennusmah- dollisuus messukeskukselle. Toteutetun kuntarajan siirron •Maakuntakaava 2040 -ehdotuksessa on osoitettu seudulli- jälkeen tämä laajennusalue kuuluu nykyään Tampereen kau- nen virkistysyhteys niin kuntarajalle kuin Myllypuron Natu- punkiin. Härmälänojan varsi on osoitettu lähivirkistysalu- ra-alueen jatkeeksi pohjoiseen. Vuorentaustan asuinalueelle eeksi. on osoitettu laajennus, sen pääliikenneyhteys tullee olemaan Tampereen Haukiluomaan. Siivikkala on osoitettu tiiviin •Taajamayleiskaava (2016) rajautuu Tampereeseen lyhyel- joukkoliikennevyöhykkeen laajentamisalueeksi ja alueen taa- lä matkalla Pereen alueella. Ohjeellinen ulkoilureitti kulkee jamarakenteella on laajennusalueita pohjoisen suunnassa. Pereentien varressa ja jatkuu rantareittinä kohti Pirkkalan keskustaa.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 114 | Yleiskaavaprosessi ja vuorovaikutus

Kantakaupungin yleiskaavatyö käynnistyi 21.1.2013 (KV) hy- masta tai jopa edistää uudenlaisten vaihtoehtojen löytämistä. väksymän yleiskaavoitusohjelman mukaisesti. Työohjelmas- Erilaisilla osallistumismenetelmillä pyritään tavoittamaan vä- sa hyväksyttiin myös, että erillisistä Lielahden, Lakalaivan ja hintään 5 % Tampereen väestöstä eli n. 11 000 tamperelaista. Linnainmaa-Hankkion alueiden osayleiskaavojen laatimisesta Osallistumisen järjestämisestä sekä menetelmien kehittämi- luovutaan ja että alueiden kehittäminen kytkeytyy kantakau- sestä vastaa Sito Oy. Kaavatyön tavoitteet ja yleiskaavan hyväk- pungin yleiskaavaan. Kantakaupungin yleiskaavan tavoitteena syy kaupunginvaltuusto. oli kokonaistarkastelu toiminnallisesta yhdyskuntarakentees- ta, linjausten teko tulevan maankäytön kehittämisestä sekä maankäyttöratkaisuiden kokonaisvaikutusten arviointi koko Organisaatio kaupungin kannalta. Kaavatyö käynnistyi nykytilaa kuvaavien Yleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaavatyön val- selvitysten laatimisella vuonna 2013. mistelua ohjaavat osaltaan kaupunginhallituksen suunnit- Kantakaupungin yleiskaavatyössä tavoitteena on myös telukokous ja yhdyskuntalautakunta. Prosessin vaiheita on kaavaprosessin kehittäminen siten, että kaavan sisältö voi- käsitelty yleispiirteisen maankäytön ohjausryhmässä (YMO), daan kytkeä selkeämmin kaupunkistrategiaan, jotta kaava johon kuuluvat kaupunkiympäristön ydinprosessien (maan- voimassaoloaikanaan vastaa nykyistä paremmin kaupungin käyttö, yleiset alueet, joukkoliikenne ja ympäristönsuojelu) muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on käyttää selkeästi lisäksi palvelumallin, kiinteistötoimen, asuntotoimen ja kes- uusia ja monipuolisia kuntalaisten ja päättäjien aktivointikei- tävän kehityksen yksiköiden edustajat. Työn aikana on osal- noja. Osallistumisen keinoja pyritään uudistamaan niin, että listettu myös muita tilaajaryhmän ydinprosesseja: terveyden kaavatyö tavoittaa mahdollisimman monipuolisesti erilaiset ja toimintakyvyn edistäminen, ikäihmisten hyvinvoinnin yl- väestöryhmät. Kaavaprosessin osapuolia ovat kaupungin eri läpitäminen, lasten ja nuorten kasvun tukeminen, sivistyksen valmisteluorganisaatioiden lisäksi tamperelaiset asukkaat yk- ja elämänlaadun edistäminen sekä osaamisen ja elinkeinojen sityishenkilöinä sekä edustettuina erilaisten yhteisöjen kautta, kehittäminen. Lisäksi on tehty yhteistyötä kaupungin eri liike- päätöksentekijät (lautakunnat ja kaupunginvaltuusto), elinkei- laitosten, Tampereen Infra, Tampereen Vesi, Tampereen Säh- noelämä, viranomaiset sekä seudun muut kunnat ja toimijat. köverkko, Kaukolämpö Oy ja Pirkanmaan jätehuollon kanssa. Tavoitteena on saada aikaan keskustelua, joka helpottaa vaih- Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040 on laadittu toehtojen muokkaamista hyväksyttäviksi monesta näkökul- yleiskaavoituksessa, maankäytön suunnitteluyksikössä. Kan-

Päätökset

12.11.2012 Aloituspäätös, kaupun- 9.11.2015 Tavoitteiden hyväksymi- 15.2.-17.3.2017 Kaavaehdotus näh- ginhallituksen suunnittelujaosto 121§ nen, valtuusto 234§ tävillä 20.1.2014 Työohjelman hyväksymi- 9.8.2016 Luonnoksen ja valmisteluai- 5.4.2017 Viranomaisneuvottelu nen, valtuusto 7§ neiston hyväksyminen nähtäville, yhdyskuntalautakunta 224§ 1.4.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen, yhdys- 18.8.-30.9.2016 Luonnos ja valmiste- kuntalautakunta 96§ luaineisto yleisesti nähtävillä 3.4.-5.5.2014 Osallistumis- ja arvi- 23.1.2017 Mielipiteiden ja lausunto- ointisuunnitelma yleisesti nähtävillä jen vastineiden ja jatkotyön linjauksien hyväksyminen, kaupunginhalli- 19.5.2014 Aloitusvaiheen viran- tus 39§ omaisneuvottelu 7.2.2017 Yleiskaavaehdotuksen hy- 19.10.2015 Tavoitteiden hyväksymi- väksyminen nähtäville, yhdyskunta- nen, kaupunginhallitus 437§ lautakunta 38§

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 115 |

takaupungin yleiskaavan 2040 suunnitteluprosessia on joh- joukkoliikenteen roolia vahvistamalla kytkeytyy uudella ta- tanut yleiskaavapäällikkö Pia Hastio. Projektiarkkitehti Lotta valla osaksi arjen palveluiden saavutettavuutta. Lisäksi koko Kauppila on vastannut teollisuus- ja työpaikka-alueiden selvi- kantakaupunkia koskevalla yleiskaavalla saadaan kokonaiskä- tyksestä sekä palvelujen ja elinkeinojen teemasta. Projektiark- sitys alueiden käyttötarkoituksen muutosten hallintaan. Kan- kitehti Kaisu Kuusela arvioi edellisen kantakaupungin yleis- takaupungin yleiskaavan työohjelma hyväksyttiin valtuustossa kaava1998 toteutuneisuuden ja erikoissuunnittelija Jukka Aal- 20.1.2014 yleiskaavoitusohjelman vuosille 2014 - 2016 hyväk- tonen laati asumisen selvityksen. He yhdessä ovat vastanneet symisen yhteydessä. asumisen teemasta. Kaavoitusarkkitehti Hannu Eerikäinen Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan mm. laati suunnittelija Kaisa Jaalaman kanssa viher- ja virkistysver- suunnittelu- ja selvitystilanteesta, vuorovaikutuksen järjes- kostoselvityksen ja on vastannut viherverkon kokonaisuudes- tämisestä, palautteen antomahdollisuuksista ja vaikutusten ta. Kaavoitusarkkitehti Dani Kulonpää on laatinut arvokkaiden arvioinnista. Osallistumismenetelmiksi pyrittiin löytämään pientaloalueiden selvityksen ja yhdessä projektiarkkitehti monipuolisia tapoja, kuten avoimien ovien tilaisuudet, alueel- Aulikki Grain kanssa he ovat vastanneet rakennetun kulttuu- liset asukastilaisuudet, erityisryhmien työpajat, järjestötyö- riympäristön teemasta. Kaavoitusarkkitehti Anna-Maria Nii- pajat, karttapalautekyselyt ja yrittäjien aamukahvitilaisuudet. lo-Rämä ja erikoissuunnittelija Taru Heikkinen (2016 saakka) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin yhdyskun- ovat vastanneet kestävän vesitalouden ja ympäristöterveyden talautakunnan kokouksessa 1.4.2014 ja se oli nähtävillä 3.4.- ja yhdyskuntateknisen huollon teemoista. Erikoissuunnittelija 5.5.2014 välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa Jaana Suittio on vastannut kaavataloudellisista laskelmista ja päivitetään koko kaavaprosessin ajan. arvioinnista. Erikoissuunnittelija Ulla Nummi selvitti teolli- Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 19.5.2014 suusalueiden historian. Tekniset suunnittelijat Birgitta Hel- (muistio liite 1). Neuvottelussa nousi esiin mm. yleiskaavan sing, Maikki Jokinen (2015 saakka) ja Jussi Tahvanainen sekä kytkentä palveluverkon kehittämiseen sekä maakuntakaavan kaavoitussihteeri Pirjo Palokangas ovat tehneet selvityksiin valmisteluun, muutosalueiden tunnistaminen, arvojen tunnis- liittyviä paikkatietoanalyysejä, laatineet selvitysten karttoja, taminen, kestävä liikkuminen ja yhteistyö järjestelyratapihan piirtäneet lopulliset kaavakartat sekä taittaneet raportteja ja siirron suunnittelussa. selostuksia. Työssä keskeistä liikennejärjestelmäsuunnittelua on tehty Palaute osallistumis- ja arviointisuun- yhteistyössä kaupungin liikenne- ja joukkoliikennesuunnitte- lijoiden kanssa. Liikennesuunnittelusta työhön ovat osallistu- nitelmasta neet suunnittelupäällikkö Ari Vandell, liikenneinsinööri Timo Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta lausunnon antoivat Seimelä, liikenneinsinööri Heljä Aarnikko ja liikenneinsinööri Tampereen polkupyöräilijät ry, Alue-Alvarit, Tampereen ym- Jaana Kalliolaakso. Joukkoliikenteen osalta työhön ovat osallis- päristönsuojeluyhdistys ry, Pirkanmaan maakuntamuseo se- tuneet suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrynen, joukkolii- kä Pirkanmaan liitto. Lisäksi palautetta antoi Koivistonkylän kenneinsinööri Petri Hakala ja joukkoliikenneinsinööri Riikka omakotiyhdistys ry. Annetuissa lausunnoissa ja palautteessa Salkonen. Yleiskaavoituksen suunnittelija Markus Pajarre on tuotiin esiin muun muassa kaupunkirakenteen ja elinympäris- osallistunut liikennejärjestelmää koskevien analyysien tekoon. tön laadun säilyminen ja parantaminen, alueen kulttuurihisto- Hänen diplomityötänsä, joka koskee pyöräverkon reititysmallin riallisten arvojen vaaliminen, viheralueiden saavutettavuus ja luomista, on käytetty tavoitepyöräverkon taustaselvityksenä. viihtyisyys, kantakaupungin ja keskustan yleiskaavojen keski- Lisäksi on käytetty konsulttityötä useisiin selvityksiin, vii- näisen suhteen epäselvyys sekä Pirkanmaan keskusjäteveden- tesuunnitelmiin, rakennetarkasteluihin ja osallistamisen jär- puhdistamon sijainti. jestämiseen. Palautteessa kehuttiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman perusteellisuutta osallistumisen järjestämisen ja selvitysten suhteen sekä tuotiin esiin mahdollisuus hyödyntää oppi- Työohjelma, osallistumis- ja laitosyhteistyötä osallistumisen järjestämisessä. Annetuissa lausunnoissa toivottiin selvityksiä pien- ja hulevesistä, pyöräi- arviointisuunnitelma lystä, kaavoituksella ohjattavan rakentamisen tarpeesta sekä Työohjelmassa kuvataan yleiskaavatyön tarkoitusta, vaiheita palveluiden ja viherverkon saavutettavuudesta eri väestöryh- ja prosessia. Ohjelmassa esitetään perusteluja uuden koko- mien näkökulmista. Maakuntamuseo pyysi palautteessaan naisvaltaisen yleiskaavan laatimiselle, mm. kantakaupungin kaupunkia laatimaan rakennetun ympäristön inventoinnin, alueella tapahtuvan jatkuvan muutoksen ja kehityksen hallinta arkeologisen inventoinnin sekä asianmukaisen selvitysaineis- sekä kasvun suuntien osoittaminen nykyisen elinympäristön ton kaava-alueen kulttuurihistoriallisista ilmiöistä, kohteista, laatua heikentämättä. Keskeisiä tulevaisuuden haasteita ovat kokonaisuuksista ja maisemallisista ominaispiirteistä. Pirkan- mm. kantakaupungin täydentyminen uusilla asukkailla, elin- maan liitto korosti lausunnossaan laadittavana olevan maa- keinoelämän kehityksen edellytykset ja Tampereen sitoutumi- kuntakaavan tavoitteiden ja linjauksien huomioon ottamista nen päästövähennyksiin. Lisäksi yleiskaavaa tarvitaan, jotta jo yleiskaavan tavoitteiden määrittelyssä. käynnissä oleva liikkumisen uudistaminen kokonaisvaltaisesti

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 116 |

Pelisäännöt-kartan vyöhykkeille on asetettu tavoitteita Tavoitteet asumisen, liikkumisen, palvelujen, elinkeinojen sekä luonnon, Tavoitevaihetta haluttiin korostaa tämän kaavatyön yhteydes- maiseman ja virkistyksen teemoihin. Edellisten lisäksi tavoit- sä aiempaan verrattuna. Nykytilanteen selvitysten jälkeen jär- teisiin on kirjattu maankäytön suunnitteluprosesseille ase- jestettiin laajaan vuorovaikutukseen tähtääviä asukasiltoja ja tettuja tavoitteita. Asumisen osalta toiminnallisella vyöhyk- erityisryhmien työpajoja, joiden perusteella alettiin valmistel- keellä tavoitellaan tehokasta ja monipuolista asuntotuotantoa la kaavan tavoitteistoa. Tavoitteet perustuvat kaupunkistrate- joukkoliikennereittien varrella. Laadullisella vyöhykkeellä giaan, yleiskaavaa varten laadittuihin selvityksiin ja analyysei- korostetaan asuinalueiden omaleimaisuutta ja kohennetaan hin kantakaupungin yhdyskuntarakenteen kehityksestä sekä ympäristön laatua täydennysrakentamisen myötävaikutuk- laajaan vuoropuheluun asukkaiden kanssa. Keskustelua käy- sella. Asumisen tavoitteita ovat asuinympäristöjen monipuo- tiin myös päättäjien, mm. kaikkien tilaajalautakuntien, kanssa. listaminen ja perheasumisen mahdollistaminen tiivistyvässä Tavoitteet käsiteltiin kaupunginhallituksessa 19.10 2015 ja kaupungissa sekä uudistamista kaipaavien kerrostalolähi- hyväksyttiin kaupungin valtuustossa 9.11.2015. öiden kehittäminen. Liikenteen osalta keskeisiä tavoitteita ovat hyvä liikenteellinen saavutettavuus eri kulkumuodoilla Tavoitteiden muodostamisen ja esteettömyys osana fyysisen palveluverkon kehittämistä. Saavutettavuutta parannetaan ennen kaikkea kestävää liik- periaatteet kumista, joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä, kehittämällä. Kantakaupungin yleiskaavan tavoitteet on esitetty kahdella Laadullisella vyöhykkeellä esiin nousevat kävely- ja pyöräi- kartalla. lyreittien turvallisuus ja virkistysalueiden saavutettavuus. Koko kantakaupungin tasolle on määritelty kaikille osa- Elinvoimaisuuden varmistaminen edellyttää vetovoimaisia puolille yhteiset, jo olevan kaupunkitilan kehittämistä koske- keskustoja ja proiloituja elinkeinoalueita. Lisäksi tavoitellaan vat pelisäännöt. Pelisääntöjä tarvitaan, sillä kaupungin uudis- muunneltavaa tilatarjontaa, kaupunkikulttuurin syntymistä taminen ei tapahdu perinteisesti vain kaupungin vetovastuulla, sekä edullisen tilatarjonnan alueiden säilyttämistä. Kaupun- vaan myös eri alojen toimijoiden ja rakentajien käynnistäminä kirakenteen on turvattava toimintaedellytykset dynaamisille hankkeina. Olevassa kaupunkitilassa yhtenä tärkeimpänä ke- osaamiskeskittymille, erilaisille toiminnallisesti sekoittuneil- hittämisen osapuolena ovat nykyiset asukkaat ja toimijat. Ke- le työpaikka-alueille sekä liikenteellisesti hyvin sijoittuneille hittäminen ja kasvu perustuvat olemassa olevan kaupunkitilan raskaamman tuotannon yritysalueille. Viheralueiden saavutet- täydentämiseen ja tiivistämiseen, mikä samalla mahdollistaa tavuuden parantaminen kytkee asuinalueet paremmin vihe- nykyisten ympäristöjen laadun parantamisen. Pelisäännöt rympäristöihin ja vesistöihin lisäten asukkaiden liikkumisen -kartta on jaettu ympäristön ominaisuuksien perusteella nel- ja rentoutumisen mahdollisuuksia ja hyvinvointia. Houkuttele- jään vyöhykkeeseen. Keskeisistä työssäkäynnin ja asioinnin vat virkistys- ja urheilumahdollisuudet ja monipuolinen luon- alueista muodostuvalla toiminnallisen kehittämisen vyöhyk- nonympäristö ovat lisäksi merkittävä kaupungin imagotekijä keellä tavoitteena on alueen aktiivisuuden ylläpitäminen sekä vahvistaen suurten järvien, laajojen viheraluekokonaisuuksien keskustan ja aluekeskusten kehittäminen palveluiltaan moni- ja monipuolisten urheilu- ja tapahtumapaikkojen virkistys- ja puolisiksi keskittymiksi. Pääosin asumisen ja lähipalveluiden matkailupotentiaalia. Olemassa oleva ja kehitettävä viherym- toiminnoista muodostuvalla laadullisen kehittämisen vyöhyk- päristö luo puitteet myös kestävän vesitalouden ylläpitämisel- keellä keskeistä on puolestaan kaupunkiympäristön laadun le. Prosessin osalta tavoitteena on priorisoida toiminnallisen parantaminen. Järvellisen yhteyden vyöhykkeeseen kuuluvat vyöhykkeen hankkeita asemakaavoitusohjelmassa. Laadulli- Näsijärven ja Pyhäjärven ranta-alueet, joiden kytkeytymistä sesti kehitettävällä vyöhykkeellä asukkaat tulee ottaa vahvasti muuhun kaupunkirakenteeseen parannetaan. Neljäs vyöhyke mukaan määrittelemään tavoitteita omien arjen ympäristöjen- koostuu rakentamattomina säilyvistä luonnon ydinalueista, sä kehittämistoimenpiteissä. joilla on myös tärkeä virkistyksellinen merkitys. Alueellisen tason tavoitteissa, tahtotila-kartassa, on määri- telty kaupunkirakenteen alueellisia toimenpiteitä ja yhdyskuntarakenteen kehittämishankkeita, joiden toteutumisesta kaupungilla on vastuu tai jotka vaativat julkisen toimijan läsnä- oloa. Kaupunkirakenteessa tunnistetut suunnittelukysymykset täytyy ratkaista, jotta kaupungin asukasmäärän kasvutavoite voidaan saavuttaa hallitulla tavalla. Tahtotila-kartalle on koottu yhteen tietoa eri alueille kohdentuvista yleisten alueiden, maankäytön sekä palveluiden jäsentämisen tavoitteista. Myös maakunta- ja seututason suunnitelmia on sovitettu alueellisel- le tasolle. Kartan tavoitteena on välittää tietoa kaupungin tah- totilasta ja toimintamallista sekä ohjata jo olevien kehittämis- tarpeiden ja suunnittelukysymysten ratkaisemista. Kantakaupungin yleiskaava 2040 -työssä yhtenä keskei- senä tavoitteena on myös yleiskaavaprosessin ja -välineen Tavoitevaiheen Pelisäännöt-kartta. kehittäminen. Yleiskaavan tulee olla tietoinen yhdyskuntara-

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 117 |

kenteessa ja kaupunkitilassa tapahtuvasta kehityksestä ja toi- jako, alueittain kohdistetut asukastilaisuudet, erityisryhmien mia vuorovaikutuksessa eri toimijaosapuolien kanssa. Tavoite- työpajat (nuoret, ikääntyneet sekä liikunta- tai toimintaestei- vaiheessa on hahmoteltu dynaamisesti kehittyvän kaupungin set), työpaja järjestöille ja harrastusryhmille, karttapalaute- hallinnointiin soveltuvaa hallintokehikkoa. Tärkein tavoite on kysely ja elinkeinoelämän aamukahvit. Osallisten näkemykset ollut luoda selkeä, mutta myös joustava työkalu julkisen työn ovat arvokasta tietoa kaavan laadintaan. Tavoitevaiheessa eri- koordinointiin, jonka kautta kaupungin tahto alueidensa ke- laisilla osallistumisen keinoilla on tavoitettu monipuolisesti eri hittämisessä välittyy asukkaille ja toimijoille aina hanketasolle väestö- ja intressiryhmiä sekä päätöksenteosta vastaavia luot- saakka. Tavoitteita on pyritty tilallistamaan ja konkretisoi- tamushenkilöitä. Työpajatyöskentelyissä ja avointen ovien ti- maan tarkasti, jotta jo hyväksytty tavoiteasiakirja voi toimia laisuuksissa on saatu aikaan innostavaa ja eri näkökumia esiin lähtökohtana erilaisille hankkeille ja asemakaavoitukselle. tuovaa keskustelua. Tavoitevaiheessa on ollut mahdollisuus antaa palautetta myös avoimen karttakyselyn kautta. Tapaami- Vuorovaikutus tavoitevaiheessa sien ja kyselyiden palaute on koottu erilliseen raporttiin ”Yh- Kaavatyön tavoitevaiheessa on käytetty monipuolisia mene- teenveto vuorovaikutuksesta ja analyyseistä tavoitevaiheessa telmiä, jotta asukkaat, elinkeinoelämä, järjestöt ja päättäjät on 2015”. Asukkaiden näkemyksiä on koottu mm. liikkumises- saatu aktivoitua mukaan kaavatyöhön. Erilaisia osallistumis- ta, virkistysalueista, asumisen ja elinkeinojen ympäristöistä menetelmiä ovat olleet mm. avoimien ovien tilaisuus, lehtisten alueittain.

Tavoitevaiheen tapahtumat

syksy 2014 Asukkaiden työpajat 27.10.2014 Tilaajaryhmien viikkopa- 26.3.2015 Lasten ja nuorten palvelualueittain (läntinen, eteläinen, koilli- laverit ja seminaari jen lautakunta, tavoitteet nen ja kaakkoinen) 11.3.2015 Tampereen kaupunkiseu- 31.3.2015 Yhdyskuntalautakunta, ta- 15.8.–5.10.2014 Karttakysely netissä, dun joukkoliikennelautakunta, tavoitteet n. 600 vastaajaa voitteet 24.4.2015 Yleispiirteisen maankäy- 19.8.2014 Nuorisofoorumi 12.3.2015 Osaamis- ja elinkeinolau- tön ohjausryhmän ja tilaajaryhmän 10.9.2014 Vammaisneuvosto takunta, tavoitteet tavoitetyöpaja 17.9.2014 Harrastus- ja järjestötyö- 18.3.2015 Terveyttä ja toimintakykyä 29.4.2015 Asemakaavoittajien tavoi- paja edistävien palvelujen lautakunta, ta- tetyöpaja voitteet 18.9.2014 Vanhusneuvosto 19.10.2015 Kaupunginhallitus, ta- 19.3.2015 Sivistys- ja elämänlaatu- voitteet 26.9.2014 Elinkeinoelämän aamu- palvelujen lautakunta, tavoitteet kahvit 9.11.2015 Kaupunginvaltuusto, kaa- 25.3.2015 Ikäihmisten palvelujen lau- van tavoitteiden hyväksyminen 27.9.2014 Avointen ovien päivä van- takunta, tavoitteet halla kirjastotalolla

mukaisesta noin 60 000 asukkaan kasvusta hallitusti jo ker- Yleiskaavaluonnos taalleen kaavoitettuun ja rakennettuun kaupunkiin siten, että Luonnoksen perusteluiksi teetettiin uusia suunnitelmia ja alueita kehitetään tasapuolisesti ja kaupunkirakenne kapean selvityksiä mm. tieliikenteen yhteystarpeista ja muuttuvien kannaksen länsi- ja itäpuolilla tasapainottuu. Yhdyskuntara- alueiden maankäytöstä. Luonnosvaiheessa tehtiin tiivistä yh- kenteen ohjaamisen lisäksi eri kartoilla ohjataan teemoittain teistyötä kaupungin organisaation sisällä liikennesuunnitte- palvelujen, elinkeinojen ja liikennejärjestelmän kehittämistä, lijoiden, asemakaavoittajien, joukkoliikenteen, tilaajaryhmän olemassa olevien asuinympäristöjen keskeisiä kehittämista- ja ympäristönsuojelun kanssa. Lisäksi luonnosvaiheessa käy- voitteita sekä volyymiltaan merkittävän uuden asuntorakenta- tiin työneuvotteluja mm. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja misen tavoitteellisia sijoittumisperiaatteita, viherympäristön ympäristökeskuksen, Pirkanmaan liiton ja maakuntamuseon ja siihen liittyvien vapaa-ajan palvelujen kehittämistä, kulttuu- kanssa. riympäristön suojelua, kestävän vesitalouden ja ympäristöter- Luonnos koostuu seitsemästä kartasta ja niitä tarkentavas- veyden vaatimusten huomioon ottamista sekä yhdyskuntatek- ta selostuksesta. Luonnoksen eri kartoilla ohjataan yhdyskun- nisen huollon tärkeimpiä toimintoja ja kehittämistavoitteita. tarakenteen tavoitteellista kehittämistä Tampereen kantakau- Yhdyskuntalautakunta hyväksyi Kantakaupungin yleiskaava pungin alueella maankäytön, liikenteen ja palvelujen näkökul- 2040 luonnoksen yleisesti nähtäville kokouksessaan 9.8.2016. mista. Keskeisenä tavoitteena on ohjata yleiskaavan tavoitteen

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 118 |

Vuorovaikutus luonnosvaiheessa asukasiltojen palautteesta on koottu raporttiin ”Palaute kaava- Luonnoksen valmistelun aikana järjestettiin Nekalan ja Hank- luonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 - lausuntojen ja mieli- kion alueiden yrittäjille työpajat ja kuulemistilaisuudet kau- piteiden tiivistelmät sekä niihin laaditut vastineet sekä vuoro- punginhallituksen toivomusponsiesityksen 19.10.2015 mu- vaikutus valmisteluvaiheessa”. kaisesti; ”Yhdessä Nekalan ja Hankkion alueiden yrittäjien kanssa pohditaan alueen kehittämistä ja tulevaisuutta.” Neka- lassa yrittäjät pitävät alueen sijaintia erittäin hyvänä yritystoi- Luonnosvaiheen palaute minnalle. Alueen ränsistymisen syynä on vuokrasopimuksien Mielipiteissä esille nousseet kysymykset liittyvät mm. toivei- päättyminen lähivuosina ja mm. siitä johtuva epävarmuus siin aluerajausten ja käyttötarkoitusten muutoksista, erimieli- alueen kehittämisen suunnasta. Yrittäjät eivät uskalla investoi- syyksistä kaavan liikenneratkaisuista, Niihaman leirintäalueen da nykyisen toiminnan kehittämiseen ennen kuin kaupungilta sijainnista, ranta-alueita koskevista linjauksista sekä kaavaan tulee vahva signaali alueen tulevaisuudesta yrittäjäalueena. liittyvän vuorovaikutuksen järjestämisestä ja tiedottamisesta. Asumisen tuominen alueelle nähtiin haittana alueen yritys- Lisäksi mielipiteissä on otettu kantaa Eteläpuistoa koskeviin toiminnan kehittämiselle. Hankkiossa Etu-Hankkion alueen suunnitelmiin ja aluetta koskevaan suunnitteluprosessiin. rakennukset ovat tiensä päässä ja soveltumattomia uusille Lausuntojen keskeiset kysymykset liittyivät VAK-ratapihan toiminnoille ja alueen uudistaminen on ajankohtaista. Alueen käyttötarkoituksen muutokseen, keskusta-alueiden määrä- yrittäjät näkevät Etu-Hankkion alueen sijainnin soveltuvan yksiin ja rajaukseen sekä kaupan mitoitukseen keskustoissa. paremmin esimerkiksi asumiselle ja muun tyyppiselle yritys- Lausunnoissa esitettiin viherverkon kehittämisen tarve mm. toiminnalle kuin raskaan teollisuuden toiminnoille. Viereisten liito-oravan huomioimiseksi. Liikennejärjestelmän osalta lau- alueiden asukkaat häiriintyvät aiheutuvasta melusta ja pölys- sunnoissa huomautettiin mm. raitiotien esittämisestä kaavas- tä. Radan pohjoispuoli on lisäksi erittäin huonosti saavutetta- sa ja Lielahden lähijuna-asemasta. Lisäksi lausunnoissa esitet- vissa raskailla liikenneajoneuvoilla. tiin huomioita kaavaratkaisun pohjaksi vaadittavista lisäselvi- Luonnosvaiheessa järjestettiin asukasillat työpajoineen tystarpeista, kaavan esittämistavasta sekä kaavan vaikutusar- kaikilla neljällä palvelualueella. Illoissa esiteltiin kaavaluon- vioinnin täydentämisen tarpeesta. nos ja kommentoitiin ratkaisuja karttojen äärellä. Keskustassa Mielipiteiden ja lausuntojen tiivistelmät sekä niihin laa- Monitoimitalo 13:ssa pidettiin Yleiskaavailta, jossa esiteltiin ditut vastineet on koottu erilliseen raporttiin ”Palaute kaava- kaava-ainestoa sekä seurattiin asiantuntijoiden paneelikes- luonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 - lausuntojen ja mieli- kustelua kaupungin kehittämisestä. Luonnosvaiheessa kokeil- piteiden tiivistelmät sekä niihin laaditut vastineet sekä vuoro- tiin myös facebookissa kaavoittajan kyselytuntia. Kuvaukset vaikutus valmisteluvaiheessa”.

Luonnosvaiheen tapahtumat

3.12.2015 Elinkeinoteema yleiskaa- 9.8.2016 Yhdyskuntalautakunta, 1.9.2016 Kaakkoisen alueen asukas- vassa (kaupunkikehitysryhmä) kaavaluonnos ja valmisteluaineisto ilta 8.6.2016 Nekalan alueen yrittäjien 18.8.-30.9.2016 Luonnos ja valmis- 7.9.2016 Läntisen alueen asukasilta työpaja teluaineisto nähtävillä 8.9.2016 Kaikille avoin 15.6.2016 Hankkion alueen yrittäji- 25.8.2016 Koillisen alueen asukasilta yleiskaavailta ja paneelikeskustelu en työpaja Monitoimitalolla 30.8.2016 Eteläisen alueen asuka- 20.6.2016 Rantojen käytön linjauk- silta 12.9.2016 Kyselyilta Facebookissa set kaupunginhallituksen suunnitte- 31.8.2016 Rantojen ilta kiinteistön- lukokouksessa omistajille ja asukkaille

Muutokset luonnoksesta ehdotukseen -kaavakarttojen lukumäärä on muutettu seitsemästä neljään •Asumisen ja virkistyksen sekoittuneita aluevarauksia on tar- yhdistämällä sisältöjä samoille kartoille kistettu. Tohloppijärvellä ja Pyynikillä alueet on osoitettu -keskustan strategisen osayleiskaavan alue on poistettu yleis- asumisen alueiksi. Särkijärvellä sillan itäpuoli on osoitettu asumisen alueeksi. Aakkulanharjun alue on muutettu asumi- kaavasta sen alueeksi. Alue- ja osa-aluevaraukset: •Hallilan eteläpuolelle on lisätty maankäyttö- ja liikennetar- •Yhdyskuntarakenne-kartan yleismääräystä on muutettu kastelun johdosta uusi A/V-alue •keskustatoimintojen alueille on lisätty erityisominaisuutena •Näsijärven ja Hervantajärven rannalla olevat lomarakennus- alueiden kehittämistavoite; täydentyvä (c-1), uudistuva (c-2) paikat on osoitettu karttaan ja laajentuva (c-3) keskusta •Hervantajärven ja Särkijärven rantojen A/V -alueet on muu- •Lielahden selvitysalue on muutettu keskustatoimintojen ja tettu loma-asuntoalueiksi virkistyksen sekoittuneeksi alueeksi (C/V) •Villilänsaaren luoteiskulma on muutettu asumisen alueeksi

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 119 |

•keskuspuistoverkoston katkoviivalla osoitetut osat on muu- Virkistys, luonto ja vapaa-ajanpalvelut: tettu aluevarauksiksi •rajauspäätöksellä suojellut luonnonsuojelualueet on osoitet- •keskuspuistoverkostoa on laajennettu liito-oravaselvityksen tu kohdemerkinnöillä (alle 5 hehtaaria) havaintojen pohjalta •kaupunginosapuistojen, erikoispuistojen merkinnät on muu- •seudullisen paljon tilaa vaativan kaupan alueet on osoitettu tettu lausuntojen edellyttämällä tavalla erityisominaisuutena P/T-alueille •keskitettyjen liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajanpalvelujen •Myllypuron työpaikkojen ja elinkeinojen alueelle on osoitet- alueet on osoitettu kohdemerkinnällä tu oma käyttötarkoitusmerkintä, joka turvaa Natura 2000 - •uuden leirintäalueen sijainti on muutettu Alasjärven rantaan alueen huomioon ottamisen •uusien tai kehitettävien pienvene- tai lauttasatamien ja uima- •kaavamääräyksen sisältöä on muutettu C-, A-, P/T-, T-, V- ja rantojen merkintöjä on muutettu RA-alueilla •Kauppi-Niihaman luonnon ydinalueen rajausta on supistettu vastaamaan paremmin ydinalueen kriteereitä Kehittämisperiaatemerkinnät: •mahdollisuuksien vyöhyke on muutettu elinvoiman vyöhyk- •keskitettyjen liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajan palveluiden keeksi ja sen rajausta tarkistettiin osa-alueet on poistettu ja sisällytetty kasvun vyöhykkeeseen (rakennetuilla alueilla) tai osoitettu kohdemerkinnällä (vihe- •tehokkaan kaupunkirakentamisen ja keskitettyjen palvelujen ralueilla). Em. palveluiden tarve-alueet on kohdennettu kas- sijoittamisen vyöhykkeet on yhdistetty kasvun vyöhykkeeksi vun vyöhykkeelle ja sen rajausta on tarkistettu •ekologiset yhteydet on tarkistettu liito-oravaselvityksen poh- •tulevaisuuden vyöhyke on nimetty etelän kasvusuunnan vyö- jalta ja merkinnän määräystä on muutettu hykkeeksi ja sen rajausta on tarkistettu •geologisesti arvokkaiden kallioalueiden rajaukset on tarkis- •logististen toimintojen vyöhyke on poistettu ja määräyksen tettu, Pärrinmaan kohde on lisätty kartalle, Pyynikin harju on sisältö on viety työpaikkojen ja elinkeinojen käyttötarkoitus- osoitettu geologisesti arvokkaana harjualueena aluemerkintään •Iidesjärven osayleiskaavasta on siirretty polun merkinnät •Palvelumallityön mukaiset lähitorit on merkitty kaavakartal- kaavakartalle 2 le 1 paikalliskeskuksiksi •kehitettävät kaupunkirakenteelliset kokonaisuudet (luon- Kulttuuriympäristö: nosvaiheen kartta 3) on poistettu •Keskustan strategisen osayleiskaavan alueelta on poistettu •estevaikutuksen vähentämisen kohdealueet on poistettu RKY-merkintä V4, Lappi ja V3 jää ainoastaan Pyynikin nä- kötornin merkinnäksi, aluevaraukset ja kohdemerkinnät on Liikennejärjestelmä: jätetty karttaan näkyviin ”himmeinä” •joukkoliikenteen tavoiterunkolinjasto on poistettu kaavakar- •maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomioitavien raken- talta ja selostuksessa on esitetty joukkoliikenteen palveluta- nettujen kulttuuriympäristöjen merkintöjä on selkeytetty ja sovyöhykkeet määräykseen on lisätty alueen lisäksi kohde •joukkoliikennepainotteiset kadut on muutettu kaupunkira- •edellä mainittuihin on lisätty keskustan yleiskaava-alueen kenteellisesti merkittäviksi kokoojakaduiksi ja joukkoliiken- ulkopuolella olevista alueista/kohteista maakunnalliset ar- teen laatukäytäviksi. Merkintä on poistettu Turtolasta Laulu- voalueet: Niemen kartano ja asuinalue, Viikinsaari, Kalevan maankadulta, Federleynkadulta ja Insinöörinkadulta ateljeetalo sekä Kaupin pumppaamo ja vesitornit •raitiotien jatkolinjojen linjauksia on tarkistettu. Etelään on •Mj merkintä on muutettu SM-merkinnäksi ja ne kylänpaikat, osoitettu kaksi linjaa, Nuolialantietä Pirkkalaan ja Lakalaivan jotka ovat muinaisjäännöksiä, on merkitty SM-merkinnällä kautta Vuorekseen. Itään jatkuvaa linjaa on jatkettu Koillis- •kulttuuriperintökohteet (s1-35) on uusi merkintä ja määräys keskuksesta Lamminrahkaan on lisätty kaavamerkintöihin, osa kylänpaikoista on kulttuu- •Lakalaivan joukkoliikenteen vaihtopysäkin ja seudullisen lii- riperintökohteita tyntäpysäköinnin kohdemerkintää on siirretty aluekeskuk- •uudet järjestysnumerot on osoitettu tarkistuksen jälkeen seen keskeisemmälle sijainnille valtakunnallisesti arvokkaille rakennetuille kulttuuriympä- •Juvankadun ja Teiskontien väliset yhteystarpeet on poistettu ristöille (V1-8), maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti huo- ja korvattu liikenneverkon kehittämistarvealue -merkinnällä mioitaville rakennetuille kulttuuriympäristöille (M1-26) ja •liikenneverkon kehittämistarvealue -merkintä on lisätty Lah- muinaismuistoille (SM1-58) desjärven ja Nirvan väliin VT9 ja VT3 ympäristöön •Maakuntamuseon lausunnossaan esittämät maisemalliset •kehitettävän liittymän merkintä on lisätty Turtolan ja Aito- asiat on huomioitu lisäämällä kaavaan yleismääräys, jossa vuoren eritasoliittymiin esitetään huomioitavaksi maisemalliset arvot. Yleismääräyk- seen on sisällytetty myös kulttuuriympäristön arvot erityi- •Nokian moottoritien itäinen pää on muutettu nykytilanteen sesti maankäytöltään muuttuvilla alueilla. mukaisesti Pispalan valtatien risteyksestä lähtien seudulliseksi pääväyläksi •Ojalan osayleiskaavasta on siirretty turveradan ja tehtaan jäännösten merkintä (sm-2) kaavakartalle. Kohde on mui- •uudet raideliikenteen varaukset on muutettu ohjeellisiksi naisjäännös. •pyöräilyn tavoiteverkko on muutettu pyöräilyn pääreitistön •Arvokkaat jälleenrakennuskauden pientaloalueet -määräyk- tavoiteverkoksi ja siitä on esitetty kaavakartalla vain ylin hie- sen sisältöä on tarkistettu rarkinen taso. Lisäksi on esitetty kolme kehitettävää virkistyspainotteista pyöräilyreittiä •vesiväylät on lisätty kartalle

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 120 |

Kestävä vesitalous, ympäristöterveys ja yhdyskunta- •uusi kaasulinja (Lielahti-Naistenlahti), paineellisen pohjave- tekninen huolto: den alue Pispalassa ja lumen vastaanottopaikka Myllypuros- •puhdistettavat/kunnostettavat alueet, ilmanlaatuselvitys- sa on poistettu kaavakartalta tarpeen harkinta-alue sekä kumoutuvista osayleiskaavois- •geolämmön keruuvyöhykkeen, kemikaalilaitoksen konsul- ta siirretyt merkinnät (alueelliset hulevesien viivytysaltaat tointivyöhykkeen, uusien ohjeellisten vesihuoltolinjojen ja Myllypuron, Lahdesjärven, Hervantajärven ja Ojalan alueella, hulevesien valuma-aluekohtaisten määräysten osalta (Näsi- suojavyöhyke Vuoreksen alueella sekä saastunut maa-alue Ii- järvi, Vihnusjärvi ja Viinikanoja) on tarkennettu kaavamää- desjärven alueella) on lisätty kaavakartalle räyksiä •nykyiset sähkölinjat on lisätty Aitovuoren teollisuusalueelle •kaavaselostusta on täsmennetty tehtyjen kaavamuutosten •taimiston sijainti Kaarilassa on tarkennettu sekä jätehuollon yleismääräyksen, lämpökeskuksen merkin- nän kuvauksen, Myllypuron maanvastaanottoalueen ja täri- •tarvealue uudelle jäteasemalle on laajennettu Ruskontien nän osalta varressa

vuokraoikeudenhaltijaa kuultiin erikseen kuulemistilaisuu- Yleiskaavaehdotus dessa 29.3.2017. Kuulemistilaisuuden pöytäkirja on kaava-ai- Luonnosvaiheen palautteen pohjalta valmisteltu ehdotus neiston liitteenä. koostuu neljästä kartasta. Uusia selvityksiä on tehty lähinnä Ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestettiin MRL 66§:n rakennetarkastelujen muodossa Raholan jätevedenpuhdista- mukainen viranomaisneuvottelu. mon ja Nokian moottoritien alueelta, Särkijärveltä ja Turtolas- ta. Hiedanrannan kilpailu on ratkaistu tammikuun 2017 alus- Ehdotusvaiheen palaute sa ja sen pohjalta on täsmennetty Lielahden ja Hiedanrannan Muistutuksissa nousi suurimpana esiin Kaukajärven ja Koil- kaavamerkintöjä. Liito-oravaselvityksen ja sen johtopäätösten liskeskuksen välille osoitettu liikenneverkon kehittämisen perusteella on tarkennettu viherverkkoa. Arkeologisen inven- kohdealue. Alueeseen liittyen tehtiin liikenneverkollinen tar- toinnin perusteella on täsmennetty kulttuuriperinnön kaava- kastelu uuden eritasoliittymän sijoittamisen mahdollisuudes- merkintöjä. ta Juvankadun jatkeeksi Viialan kaupunginosan tuntumaan. Lukuisia linjauskeskusteluja on käyty niin yleispiirteisen Viialan asukkaat vastustivat muistutuksissaan liittymän ra- maankäytön ohjausryhmässä, kuin luottamushenkilöidenkin kentamista. Lisäksi muistutuksissa nousi esiin viherverkoston toimesta. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi yleiskaavaehdotuk- ja kulttuuriympäristön arvojen ja rajausten tarkempi määrit- sen nähtäville kokouksessaan 7.2.2017. tely. Ehdotusvaiheessa jatkui luonnosvaiheessa alkanut raideliikenteen kehittämisen ehdotukset uusiksi lähijunaliikenteen Vuorovaikutus ehdotusvaiheessa asemiksi. Ehdotusvaiheessa järjestettiin viisi asukastilaisuutta eri puo- Lausunnoissa keskeiset kysymykset olivat VAK-ratapihan lilla kaupunkia. Tilaisuuksissa esiteltiin kaavaratkaisu ja vas- alueelle osoitettavat maankäyttömerkinnät, Myllypuron Natu- tattiin asukkaiden kysymyksiin sekä keskusteltiin ratkaisujen ra-alueen huomioiminen sekä loma-asuntoalueiden ratkaisut syistä ja vaikutuksista. Kuvaukset asukastilaisuuksissa esiin ja Hiedanrannan alueen selvitykset. Lisäksi palautteessa esitet- nostetuista aiheista on koottu raporttiin ”Palaute kaavaehdo- tiin tarkistuksia kaavan määräyksiin ja vaikutusten arviointiin. tuksesta ja laaditut vastineet 2017 - lausuntojen ja muistutus- Muistutusten ja lausuntojen tiivistelmät ja niihin laaditut ten tiivistelmät sekä niihin laaditut vastineet sekä vuorovaiku- vastineet on koottu erilliseen raporttiin ”Palaute kaavaehdotus ehdotusvaiheessa”. tukses-ta ja laaditut vastineet 2017 - lausuntojen ja muistutus- Kaukajärven etelärannan Vehmaantien kahdelta rakenta- ten tiivistelmät sekä niihin laaditut vastineet sekä vuorovaiku- mattomalta tilalta poistettiin ehdotuksen nähtävillä olon jäl- tus ehdotusvaiheessa”. keen virheelliset RA-merkinnät. Tämän johdosta kiinteistöjen

Ehdotusvaiheen tapahtumat

11.10.2016 Yhdyskuntalautakunta, 15.2.-17.3.2017 Kaavaehdotus näh- 22.2.2017 Asukastilaisuus, keskusta, palautteen esittely tävillä Metso 23.1.2017 Kaupunginhallitus, mieli- 15.2.2017 Asukastilaisuus, Hervanta, 22.2.2017 Asukastilaisuus, Hatanpää, piteiden ja lausuntojen vastineiden Cinola koulu käsittely ja jatkotyön linjaukset 16.2.2017 Asukastilaisuus, Lielahti, 5.4.2017 Viranomaisneuvottelu 7.2.2017 Yhdyskuntalautakunta, kirjasto yleiskaavaehdotuksen hyväksymi- 21.2.2017 Asukastilaisuus, Leinola, nen nähtäville koulu

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 121 |

Muutokset ehdotukseen nähtävillä olon jälkeen

•Kaavaselostuksen liitettä 5 on muokattu niin, että virheet ja Liikennejärjestelmä: epätäsmällisyydet on korjattu. •Kehitettävä liittymä -merkinnät on poistettu Kalevan puis- •Kaavaselostusta on täydennetty lisäämällä ”yleiskaavan oi- totien päästä ja Viinikan liikenneympyrästä, koska ne eivät keusvaikutukset” ja VAT-tekstiä on täydennetty. Kaavase- kuulu kaava-alueeseen lostukseen on tarkennettu maakuntakaavan ohjausvaikutus •Uuden henkilöliikenteen aseman määräykseen on lisätty tar- -tekstiä. kennus rataverkon toimivuuden ja kehittämismahdollisuuk- •Kaavaselostusta on täydennetty kappaleella, joka koskee sien turvaamisesta. ranta-alueiden loma-asutusta koskevia MRL 73 § sisältövaa- •Pyöräverkkoa on tarkistettu karttapalvelussa olleen tietokan- timuksia nan mukaiseksi Kaukajärven, Koilliskeskuksen ja Vehmaisten •Kaavamääräysten suunnitteluohjeet on poistettu selostuk- kohdilla ja yhteydet on lisätty kaavakartalle. Lisäksi pyörä- sesta ja muutettu ne merkintöjen kuvaukseksi. verkkoon on lisätty Kangasala-Hervanta-Lempäälä-yhteys Kauhakorvenkadun ja Juvankadun kautta sekä yhteys Koillis- •Kaavakartoille on lisätty mittakaava lukuna keskuksesta pohjoiseen Aitolahdentien kautta Teiskon suuntaan. Myös Lahdenperänkadulle Lempääläntien ja Hatanpään •Kaavaselostukseen on lisätty kehittämisen kohdealueisiin ja valtatien väliin on lisätty yhteys, joka liittyy Pyhäjärven ranta- teemoihin ”rataverkon kehittäminen” reitille kehitettävänä virkistyspainotteisena pyöräilyreittinä. •Kaavakartan 1 yleismääräystä on tarkennettu Puolustusvoi- •Kehitettävä katu -merkinnän näkyvyyttä kaavakartalla on pa- mien lausuntopyynnön osalta rannettu.

Alue- ja osa-aluevaraukset: Virkistys, luonto ja vapaa-ajanpalvelut: •RA- ja R -alueiden määräystä on tarkistettu. Määräykseen on •Ohjeelliset virkistysyhteydet Härmälässä ja Lintulammella on lisätty: Alueella olevat rakennukset voidaan säilyttää. Raken- tarkistettu karttapalvelussa olleen tietokannan mukaisiksi ja nusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajen- lisätty kaavakartalle. taminen sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentaminen ovat sallittuja. Kulttuuriympäristö: •RA -merkintä on poistettu kahdelta rakentamattomalta kiin- •Lailla, asetuksella tai sopimuksella suojeltujen kohteiden teistöltä Kaukajärveltä Vehmaantien varresta. kaavamääräys on muutettu muotoon ”Lailla tai sopimuksella suojeltu kohde (R1-6). •Yhdyskuntarakennekartan Yleiskaavamerkinnät ja -määrä- yksistä on poistettu käyttötarkoitusalueita kuvaavat kirjain- •Metsolan laivalaituri on lisätty kaavakartalle Vihilahteen tunnukset. muuna arkeologisena kulttuuriperintökohteena. •Turtolan C-alueen kaupan määräys on muutettu maakunta- •Kulttuuriperintöä koskevaa vaikutusarviota on täydennetty kaavan mukaiseksi vähittäiskaupan enimmäismitoitukseksi Peltolammin, Santalahden Näsijärvi-hylyn, Turtolassa sijaitsevan historiallisen kylänpaikan, Epilänharjun valtakunnalli- •Kaleva-Hakametsän alueelle on osoitettu täydentyvän kes- sesti arvokkaan maisema-alueen (Epilän ja Lielahden välille kustan aluevaraus ja alueelle on osoitettu maakuntakaavan osoitettu liikenteen yhteystarve), järjestelyratapiha-alueen mukainen vähittäiskaupan enimmäismitoitus rakentamisen maisemallisten vaikutusten sekä Hiedanran- •Rautaharkko-Lakalaivan keskustatoimintojen alueen toteu- nan rantamaiseman osalta. tuksen vaiheistus on lisätty c-2 -alueen määräykseen •Keskustatoimintojen ja asumisen alueen määräyksiin on li- Kestävä vesitalous, ympäristöterveys ja yhdyskunta- sätty: ”Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kult- tekninen huolto: tuuriympäristön arvoihin.” •Kaupin sähköaseman sijainti on siirretty asemakaavassa varatulle paikalle •Asumisen alueen määräykseen on lisätty alueen varaaminen myös virkistys- ja suojaviheralueille •Pyynikin vesisäiliön kohdemerkintä on lisätty kartalle •C/V-alueeseen liittyvää pohjaveden suojelumääräystä on tarkistettu Hyväksyminen

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 122 |

Selvitykset

Kantakaupungin yleiskaavatyöhön liittyy monenlaisia selvi- Ekosysteemipalvelut ja viherrakenne Tampereella 2014 tyksiä ja suunnitelmia. Vanhan yleiskaavan ja yleiskaavatilan- Ekosysteemipalvelut ovat luonnon tuottamia palveluja ihmi- teen ajantasaisuutta on arvioitu antamaan lähtökohtia uudelle selle. Työn tarkoituksena oli tarkastella Tampereen kaupungin prosessille. Suunnittelun taustalle tarvitaan myös perusselvi- ekosysteemipalveluita ja viherrakennetta mahdollisimman tyksiä olemassa olevasta kaupungin ja sen asukkaiden tilasta. kokonaisvaltaisesti uusimpien tutkimusten ja paikkatietoana- Kantakaupungin tulevaisuuden kehittämisen yhtenä keskei- lyysien avulla. Viherrakenteen ja ekosysteemipalvelujen tur- senä teemana on maankäytöltään muuttuvien ja tehostuvien vaaminen edellyttää kokonaisvaltaista tietoon ja sen monipuo- alueiden tutkiminen osana koko kaupungin kehitystä. Näistä liseen tulkintaan perustuvaa suunnittelua. Hankkeen päämää- alueista on tehty suunnitelmia, visioita ja rakennetarkasteluja, ränä oli tukea tällaista maankäytön suunnittelua. Hankkeen joista on tehty johtopäätöksiä yleiskaavaan. analyysejä ja aineistoja voidaan käyttää mm. yleiskaavasuun- nittelun ja päätöksenteon tukena sellaisenaan tai tarvittaessa jatkojalostaa Tampereen omiin tarpeisiin. Prosessiin liittyvät Teollisuus- ja työpaikka-alueselvitys 2014 selvitykset Teollisuus ja työpaikka-alueselvityksessä on selvitetty yleiskaavan teollisuus- ja työpaikka-alueiden kehittyminen vuo- Yleiskaavan 1998 ajantasaisuuden arviointi 2014 teen 2012 mennessä sekä analysoitu niiden tämän hetkistä Yleiskaavan 1998 ajantasaisuuden arvioinnissa on koottu yh- tilaa, sekoittuneisuutta, hyviä ja huonoja puolia elinkeinoelä- teen vanhan kantakaupungin yleiskaavan sekä viime vuosina män kannalta, varannon määrää sekä mahdollisia tulevaisuu- laadittujen osayleiskaavojen tavoitteet ja perusratkaisut ja niiden suuntauksia. Selvityksen perusteella on yleiskaavan työ- den ohjaavuus. Selvityksessä on tarkasteltu kaupungin kehi- paikka-alueille määritelty alustavia kehittämisen tavoitteita. tystä viime vuosina mm. asumisen ja yritystoiminnan näkökul- masta. Arvioinnin yksi johtopäätös on, että pientaloalueet ovat Yhdyskuntateknisen huollon nykytilaselvitys 2014 rakentuneet täydennysalueiden puitteissa kaikkialla Tampe- Yhdyskuntateknisen huollon selvityksessä on koottu yhteen reella, kun taas kerrostalorakentamisessa on kaupunginosien kaikki yhdyskuntatekniset verkostot, niiden huollon nykytila, välistä vaihtelua. Yleiskaavoissa ennakoitua enemmän kerros- toimivuus ja riittävyys kaupunkiyhteisön tarpeisiin nykyti- talorakentamista on syntynyt mm. vetovoimaisiin keskuksiin, lanteessa. Yleiskaavoituksessa varmistetaan, että tarvittavilla hyvien liikenneyhteyksien varrelle, suurten oppilaitosten lä- yhdyskuntatoiminnoilla ja teknisillä järjestelmillä on toteutta- heisyyteen ja suurten järvien rannoille. mismahdollisuudet kaupunkialueen laajetessa ja olevien alueiden täydentyessä ja uudistuessa.

Perusselvityksiä Alustavat liikennetavoitteet 2014 Tässä selvityksessä on käyty läpi Tampereen kaupungin asuk- Asukkaat ja asuminen 2014 kaiden liikkumismuotoihin kytkeytyviä valintoja niin kaupun- Asumisen selvityksessä on tarkasteltu asukkaita ja heidän ki- ja maisemarakenteen kuin eri kulkutapojen saavutettavuu- asuinolojaan Tampereen kantakaupungin alueella. Selvityk- den kautta. Nykytilanteen liikkumistottumukset ja niihin vai- sessä on kuvattu nykytilannetta ja siihen johtanutta kehitystä kuttavat tekijät ovat olleet lähtökohtana liikennettä ja liikku- 1980-luvulta nykyhetkeen. Taaksepäin katsomalla voidaan ha- mista koskevien tavoitteiden asettelussa. Työssä on määritelty vainnollistaa sitä, minkä mittaluokan muutoksia on odotetta- liikennejärjestelmää koskevat yleistavoitteet sekä niitä tukevat vissa yleiskaavan tavoitevuoteen 2040 mennessä. Muutokset osatavoitteet. Lisäksi on tarkasteltu viittä yhdyskuntaraken- asukkaiden määrässä ja ikäjakaumassa vaikuttavat keskeisiin teeltaan ja liikkumistottumuksiltaan erilaista palvelualuetta kaupunkirakenteen osatekijöihin; asumiseen, palveluihin ja ja kerätty yhteen sekä niiden vahvuuksia että yleistavoitteiden liikennejärjestelmään. saavuttamista estäviä ongelmia ja esteitä. Näiden havaintojen perusteella on muodostettu kantakaupungin alustavat alueel- Viher- ja virkistysverkostoselvitys 2014 liset liikenteelliset tavoitteet. Viherverkostoselvityksessä luodaan yleiskatsaus Tampereen kaupungin viher- ja virkistysalueiden tilaan sekä niihin koh- Ilmastovaikutusten arviointi -työkalu ja raportti 2015 distuviin tarpeisiin, mm. verkoston muodostamisen osalta. Tampereen kaupunki on sitoutunut päästöjen vähentämiseen Kaupungin imago-kysymysten lisäksi puistoilla ja muilla viher- eri sitoumuksilla. Tampereen kaupunkistrategiassa tavoitel- ja virkistysalueilla on kaupungissa monenlaisia tärkeitä tehtä- laan40 prosentin päästövähennystä vuoden 1990 tasosta vuo- viä, jotka liittyvät niin asukkaiden ja ympäristön hyvinvointiin teen 2030 mennessä. Tampereen kaupunki on yhteistyössä kuin alueen kulttuurihistorian ja -maiseman säilyttämiseen Eero Paloheimo Ecocity Ltd kanssa kehittänyt yleiskaavatyön jälkipolville. pohjaksi paikkatietopohjaisen välineen edistämään yhdyskun-

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 123 |

tarakenteen energiatehokkuuden arviointia. Raportti kuvaa kaupunkirakenteen energiatehokkuuden ja ilmastovaikutus- Maankäytöltään muuttuvien ten arviointiin kehitetyn työkalun ominaisuuksia. Työkalua alueiden selvitykset käytetään tekeillä olevan yleiskaavan valmistelussa yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden arviointiin sekä yleiskaavas- Lielahden rannan kehittämisvisio 2014 sa esitettävien täydennysrakentamisen ja liikenteen ratkaisu- Lielahden rannan kehittämisvisio havainnollistaa Lielahden jen kestävyyden arviointiin. rannan mahdollisuuksia uudeksi kaupunginosaksi. Kaupun- gin tavoitteena on Lielahden aluekeskuksen aseman vahvista- Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvitys 2016 minen. Visiossa alueen kehittämisen lähtökohtana on uuden Selvityksessä on tutkittu kantakaupungin yleiskaavan 1988 asutuksen lisääminen Lielahti-talon ympäristössä sekä alueen kartalla esitettyjen jälleenrakennuskauden alueiden ja muiden kytkeminen Näsijärven ranta-alueeseen. Raitiotie sekä muut arvokkaiden pientaloalueiden arvojen säilyneisyys. Näiden li- tehokkaat ja laadukkaat joukkoliikennepalvelut, myös lähiju- säksi arvojen säilyneisyyttä on kartoitettu Ikurin ja Viialan jäl- na, ovat keskeinen osa visiotarkastelua ja ne mahdollistavat leenrakennuskauden alueilla. Ensisijaisena arviointitapana on ranta-alueen monipuolisen kehittämisen. ollut valokuviin perustuva rakennusten alkuperäisyysasteen arviointi. Kaupunkikuvaan vaikuttava pihojen säilyneisyys on Viitesuunnitelma Peltolammin koulun tullut arvioiduksi epäsuorasti, mikäli pihoille on toteutettu sijoittamisesta 2014 alkuperäisestä rakennustavasta poikkeavia autotalleja ja mui- Osana Lakalaivan kehittämistä on valmistunut syksyllä 2013 ta talousrakennuksia. Maastokäyntien avulla on täydennetty viitesuunnitelma Peltolammin koulun sijoittamisesta kehitty- näkemystä muista alkuperäisistä arvoista. Näiden arviointien vään Lakalaivaan. Suunnitelma on yksi vaihtoehtoinen havain- pohjalta on tehty johtopäätökset laajempien kokonaisuuksien nollistettu ratkaisumalli alueen kokonaiskehittämisestä vas- arvojen säilyneisyydestä. Selvitys on tehty maankäytön suun- taten samalla kaupungin kouluverkkosuunnittelussa olevaan nittelun sisäisenä työnä. ajankohtaiseen kysymykseen.

Kantakaupungin rantojen kaavoitustilanne 2016 Lakalaiva-Rautaharkon alueen maankäytön rakenne- Kantakaupungin alueella on voimassa useita yleiskaavoja, jois- tarkastelu 2014 sa rantoja koskevat linjaukset ovat erilaisia. Selvitykseen on Alueiden kehittämisen hallinta on yksi yleiskaavan teemoista. koottu tietoja ranta-alueiden kaavatilanteesta, maankäytöstä Intensiivistä työpaikka- ja palvelurakentamista varten Lakalai- ja -omistuksesta. Pääosin rannoilla on voimassa oikeusvaikut- va, Rautaharkko ja uuden henkilöliikenneaseman seutu tarjo- teinen yleiskaava, mutta yleiskaavan mukaista asemakaavaa avat pitkällä aikavälillä Tampereen keskustalle laajentumisen ei ole laadittu tai asemakaavaa ei ole toteutettu. Suurimmaksi alueen. Lakalaivasta on muodostettavissa uusi aluekeskus ke- osaksi voimassa olevat yleiskaavat varaavat rannat yhteiseen hittämällä aluetta palveluverkon osana, mutta myös asuinra- virkistyskäyttöön, mutta alueiden ollessa yksityisessä omis- kentamisella. tuksessa rannan virkistyskäyttö ei voi toteutua. Selvityksessä on arvioitu kohteittain nykyisten kaavojen virkistysalueiden Väylien kattamisen selvitys 2014 toteutumisen vaikutuksia kaupungille ja esitetty linjauksia ja Ajoneuvoliikenteelle varatut alueet pirstovat kaupunkiraken- perusteluita sekä niistä johtuvia vaikutuksia kantakaupungin netta ja synnyttävät esteitä alueiden välille. Esteet vaikeuttavat yleiskaavassa esitettäville ratkaisuille. palvelujen ja virkistysalueiden saavutettavuutta kävellen ja pyöräillen, mikä osaltaan kasvattaa ajoneuvoliikenteen tarvet- Arkeologinen inventointi 2017 ta ja määrää. Väylien kattamisen selvityksessä on kartoitettu Inventoinnissa tarkistettiin keväällä 2016 tehdyn arkistoin- kantakaupungin alueelta kohteita, joissa yhdyskuntarakenteen ventoinnin kohteita ja tehtiin maastotyöt potentiaalisista ja toimintojen jatkuvuus ja toisaalta paikan lähtökohdat, mm. kohteista. Joitakin uusia muinaisjäännöksiä löytyi ja joitakin maaston muodot ja rakennettavuus, tukevat erilaisia väylien todettiin tuhoutuneiksi. Selvitykseen on lueteltu muinaisjään- kattamisen ratkaisuja. nökset, kulttuuriperintökohteet, löytöpaikat ja mahdolliset se- kä tuhoutuneet muinaisjäännökset. Kaavakarttaan merkitään Ruotula-Niihama-Teiskontie -alueen muinaismuistot ja kulttuuriperintökohteet. Selvityksen teki rakennetarkastelu 2015 Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö. Suunnittelualue koostuu Teiskontien etelä- ja pohjoispuolesta sekä nykyisin golkentälle varatusta alueesta. Tarkoituksena Kantakaupungin liito-oravaselvitys on tutkia mallintamalla kaupunkiraitiotien jatkamista Taysiltä Selvityksen tavoitteena oli saada kokonaiskuva lajin esiinty- itään ja sen sovittamista nykyisiin asuinalueisiin, golf-kenttään misestä, turvata liito-oravan elinmahdollisuudet tiivistyvässä ja mahdollisiin uusiin asuinalueisiin. Työssä on tutkittu kaksi kaupungissa sekä samalla selkeyttää ja keventää liito-oravan erilaista vaihtoehtoista maankäyttöratkaisua vaikutusten ar- huomioon ottamista tarkemmassa maankäytön suunnittelus- viointeineen. Vaihtoehdoista on tutkittu liikennemelun leviä- sa. Selvityksessä inventointiin ja määriteltiin liito-oravan esiin- minen Teiskontieltä kartoin. Kaupunkiraitiotiestä on tutkittu tyminen ja esiintymiselle merkittävä elinympäristöverkosto vaihtoehtoisia linjauksia ja yhteyksiä pysäkeille. Täydennysra- kantakaupungin alueella. uudet inventoinnit kohdennettiin kentamisen osalta on tutkittu rakennustapaa ja asukasmitoi- viheralueille, mutta selvityksessä huomioitiin myös aikaisem- tusta. Myös pyöräilyn ja jalankulun reitit on alustavasti suun- mat liito-oravahavainnot. Selvityksen laati Ramboll Finland Oy. niteltu ja mietitty keinoja Teiskontien estevaikutuksen vähen- tämiseen.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 124 |

Kaleva-Kissanmaa -alueen täydennysrakentamisen ja VT9:n rinnakkaisyhteys kannen visiosuunnitelma 2016 Hylliniitynkatu - Loukkaankatu 2016 Teiskontien ja Hervannan valtaväylän eritasoliittymä on yksi Kantakaupungin yleiskaavassa (hyv. 1998) on osoitettu uusi keskustan sisääntuloalueista, jossa väylillä on estevaikutus- katuyhteys Hylliniitynkadun ja Loukkaankadun välille Veisus- ta pyöräilyyn, kävelyyn ja virkistysyhteyksiin nähden. Työs- sa. Väylää ei ole toteutettu. Uusi katuyhteys osoitettiin Nirvan sä on visioitu mallintamalla kansiratkaisua ja siihen liittyvää ja Veisun alueen kokoojakaduksi yhdistäen Lahdesjärven eri- vetovoimaista rakentamista lähiympäristöineen sekä alueen tasoliittymän ja Loukkaankadun. Yhteyden tarpeellisuutta on läpi johdettavan kaupunkiraitiotien yhteensovittamista. Visi- tutkittu liikenneverkkoanalyysin ja liikennemallitarkastelun osuunnitelmasta on arvioitu vaikutukset ja sitä on havainnol- avulla. Johtopäätöksenä oli, että uusi katuyhteys palvelisi lä- listettu mallintamalla ja perspektiivikuvin. Kaupunkiraitiotie hinnä Hallilassa ja Veisussa asuvia uutena reittinä Lahdesjär- on linjattu toisessa vaihtoehdossa Raitiotien yleissuunnitel- ven eritasoliittymän kautta valtatielle 9. Liikenteellinen mer- man tarkistuksen mukaisesti. Toisessa vaihtoehdossa on vä- kitys osoittautui pieneksi, joten katuyhteystarvetta ei osoiteta häisiä linjausmuutoksia. Suunnitelmassa on tutkittu Kaleva kaavaluonnokseen. - Kauppi viheryhteyden kehittämisajatuksia ja kävely- ja pyö- räily-yhteyksiä. VT9:n rinnakkaisyhteys Juvankatu - Heikkilänkatu 2016 Juvankadulla Kaukajärvellä ja Aitolahdentiellä Koilliskeskuk- Viinikka-Rautaharkko -alueen rakenne- ja liikenne- sessa on todettu liikenteen ruuhkautumista, mikä johtaa lii- verkkotarkastelu 2016 kenneturvallisuuden heikkenemiseen. Läpikulkeva liikenne Pitkän ajan tavoitteena on, että järjestelyratapiha siirtyy pois ohjautuu alue- tai paikalliskeskuksen keskeiselle väylälle. Tampereen keskustasta maakuntakaavassa osoitetulle uudelle Ajoneuvoliikenne hankaloittaa keskustamaisen, turvallisen alueelle Lempäälän ja Pirkkalan rajalle. Tässä työssä on tutkit- ja viihtyisän kaupunkiympäristön luomista Kaukajärvelle. tu maankäytön ja liikenneverkon kehittämismahdollisuuksia Tämän tarkastelun tavoitteena oli tutkia mahdollisen VT9:n uudistuvilla alueilla kaupunkikeskustan eteläpuolisella Viinik- rinnakkaisyhteyden sijoittamisen mahdollisuuksia sekä liiken- ka-Rautaharkko –sektorilla pääradan varrella. Rakennetarkas- teellisiä vaikutuksia edellä mainittuihin ongelmiin. Tarkastelu telun ydinalue kytkeytyy pohjoisessa kaupunkikeskustaan ja sisältää sijainti- ja geometriatarkasteluja ja liikenteellisiä tar- on osa keskustan laajenemisaluetta. Etelässä Lakalaivan alue kasteluja. Uuden yhteyden sijoittaminen maastoon oli hyvin on osoitettu sekä maakuntakaavassa että kaupunkiseudun ra- haastavaa. Liikennemallitarkasteluissa osoittautui, että jakso kennesuunnitelmassa uudeksi aluekeskukseksi. Työn keskei- jakaantuu kolmeen erilliseen itsenäisesti toimivaan yhteysvä- senä tehtävänä oli näiden painopistealueiden ja niiden väliin liin, joiden yhtäaikainen toteuttaminen ei ole tarpeellista. Sekä sijoittuvan kaupunkirakenteen kehittämismahdollisuuksien Juvankadun että Aitolahdentien liikennemäärien vähenemi- ja kytkeytyvyyden tutkiminen osana laajempaa kaupungin seen uudet väylät vaikuttaisivat selkeästi. eteläsektoria. Rakennetarkastelussa on laadittu joustava ke- hyssuunnitelma, joka mahdollistaa maankäytön ja liikennever- Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys 2016 kon kehittämisen vaiheittain, eri osa-alueiden uusiutumisen Liikenne- ja liittymäselvitys (2016), joka liittyy Hiedanrannan myötä. kaupunginosan kansainväliseen ideakilpailuun. Hiedanrannan alueen kehittyessä on selvitetty alueen liittyminen Paasikiven- Sisääntuloväylien liikennejärjestelmällinen tielle (kt 65) sekä Paasikiventien kehittämismahdollisuudet tarkastelu 2016 Vaitinaron risteyskohdassa. Vaitinaron kohdalla Paasikiven- Selvityksessä on tarkasteltu Tampereen kantakaupungin tielle liittyy Porintie (vt 12) sekä Lielahden ja Hiedanrannan maantiemäisten sisääntuloväylien kapasiteetin käyttöastetta alueet. nykytilanteessa ja tulevaisuudessa vuosina 2025 ja 2040 liikenne-ennusteiden mukaisesti. Tarkempaan tarkasteluun on Turtolan rakennetarkastelu valittu Sammon valtatie, Messukylänkatu, Lempääläntie, No- Yleiskaavassa Turtolan alue on osoitettu kaupungin sisäisenä kian moottoritie ja Paasikiventie. Näillä väylillä tutkittiin mm. palvelualueena kehitettäväksi keskustatoimintojen alueeksi. liikenteen siirtymistä kapasiteettia rajoittavien toimenpitei- Rakennetarkastelussa esitetään havainnollinen visio Turtolan den jälkeen. Monilla väylillä oli ylikapasiteettia ja mahdolli- alueen tavoitellusta muutoksesta kasvavan ja tiivistyvän kan- suuksia väyläympäristön kehittämiseen. Täydennysrakenta- takaupungin yhtenä tärkeänä liikenteellisenä ja toiminallisena mispaineen kohdistuminen sisääntuloväylien varteen puoltaa keskittymänä. Alueen kehittämisen keskeinen lähtökohta on väyläympäristöjen kehittämistä katumaisiksi, jotta puutteelli- joukkoliikennetarjonnan merkittävä kasvu ja tuleva raitiotie set kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuteen sekä yleiseen asumis- mahdollistaa tehokkaampaa ja monipuolisempaa maankäyt- viihtyisyyteen liittyvät olosuhteet voidaan saattaa laadukkaan töä. Alueen suunnitteluun vaikuttaa myös alueella sijaitsevat kaupunkiympäristön edellyttämälle tasolle. Ilman muutoksia muinaisjäännökset. Tarkastelussa on tutkittu, kuinka raitiotie väyläympäristöjen luonteeseen ei niiden lähialueiden merkit- ja muu joukkoliikenne muodostavat toimivan kokonaisuuden tävä täydentäminen kestävällä tavalla ole mahdollista. niin, että raitiotiestä saatavat hyödyt jakaantuvat mahdollisimman laajalle alueelle ja houkuttelevat käyttäjiä. Lisäksi on

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 125 |

tutkittu mitä uusia toimintoja sekoittuneella ja monipuolisella tinaron ranta-alueelle tehtävään maa-ainestäyttöön ja toinen keskusta-alueella voisi sijaita, kuinka paljon rakennusoikeutta Hiedanrannan ranta-alueen sedimenteissä sijaitsevan 0-kui- alue tarjoaa ja kuinka muutokset vaikuttavat lähialueen asuk- dun hyödyntämiseen. Yleiskaavatyötä varten on näiden selvi- kaiden turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Eri vaihtoehtojen vai- tysten ja arviointien pohjalta laadittu hankkeen ympäristö- ja kutuksia on arvioitu mm. pohtimalla alueen asemaa yhdyskun- terveysvaikutusten arviointitiivistelmä, joka on yleiskaavan tarakenteessa ja joukkoliikennejärjestelmässä. liitemateriaalina.

Särkijärven maankäyttövisio Valtatien 9 itäisen kehätien eritasoliittymätarkastelu Suunnittelualue sijaitsee Särkijärven itä- ja pohjoispuolella. Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Työn tavoitteena oli selvittää soveltuuko alue täydennysraken- Tampereen itäiselle kehätielle, valtatielle 9, Hallilan eritasoliit- tamiseen. Täydennysrakentamisen osalta on tutkittu liiken- tymän (Hervannan valtaväylä) ja Kaukajärven eritasoliittymän neyhteyksiä, kunnallistekniikan järjestämistä ja asukasmitoi- välille. Lisäksi selvityksessä on tarkasteltu uuden eritasoliitty- tusta. Selvityksessä osoittautui, että täydennysrakentaminen män liikennejärjestelyjen aiheuttamia reitinvalintamuutoksia. on mahdollista huomioiden alueen nykyinen virkistyskäyttö ja luontoarvot. Alueen infrarakentamiskustannukset ovat tavanomaista kalliimpia. Siirrettäviin ja vahvistetta- Raholan puhdistamoalueen ja Nokian moottoritien viin yleiskaavamerkintöihin välillä Tesoman liittymä-Vaitinaro -rakennetarkastelu Suunnittelualue koostuu Raholan puhdistamoalueesta sekä liittyvät selvitykset Nokian moottoritien alueesta välillä Tesoman liittymä - Vaiti- •Kolmenkulman alueen vesihuollon yleissuunnitelma, 2006, naro Suunnittelualueen kehittämisen lähtökohtana on uuden Suunnittelukeskus Oy asutuksen lisääminen Raholan puhdistamon alueelle sekä Tesoman alueen kytkeminen Pyhäjärven ranta-alueeseen. Tar- •Hulevesien käsittelyalueen nro 5 sijaintimuutos, 2007, kastelussa osoittautui, että lisärakentaminen ja virkistysmah- Tampereen kaupunki dollisuudet on mahdollista toteuttaa alueelle luonnonarvot •Lahdesjärvi-Lakalaivan vesihuollon yleissuunnitelma, 2008, huomioiden. Suunnitelma on yksi vaihtoehtoinen havainnol- FCG Planeko Oy listettu ratkaisumalli. Rakennetarkastelussa tutkittiin myös •Särkijärven hydrologinen selvitys, 2008, Tampereen mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen Nokian moottori- kaupunki tien liikennealueen ympäristössä. Tarkastelussa osoittautui, että ajoneuvoliikenteen välityskyky ei säily ennallaan mikäli •Hervantajärven osayleiskaavan hulevesien hallintasuunni- liikenneverkon nykyistä välityskykyä lasketaan tai uusilla liit- telma, 2008, FCG Planeko Oy tymäjärjestelyillä heikennetään. •Ojalan osayleiskaavan hulevesisuunnitelma, 2014, Ramboll

Lielahden (Hiedanrannan) selvitysten tiivistelmä •Nekalan entinen kaatopaikka, riski- ja toimenpidekartoitus Lielahden ja Hiedanrannan alueelle on laadittu useita selvi- 2008, Ramboll Finland Oy tyksiä alueen tavoitteiden muodostamisen ja suunnittelun •Kaatopaikan sulkemisen pohjatutkimukset ja vakavuustar- sekä kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun pohjaksi. Ramboll kastelu 2011, Ramboll Finland Oy on laatinut Tampereen kaupungille vuosina 2015 •Nekalan entinen kaatopaikka, maaperän kunnostuksen ja 2016 useita teknisiä selvityksiä Hiedanrannan ja Lielahden yleissuunnitelma, 2012, Ramboll alueesta. Selvitykset antavat tietoa alueen nykytilasta, raken- nettavuudesta ja jatkosuunnittelun reunaehdoista. Alueelta on •Tampereen kantakaupungin - Aitolahden Sorilan viitasam- tehty mm. pohjatutkimuksia, esirakentamissuunnitelma, Hyh- makot 2010, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys kyn pohjavedenottamon perustilaselvitys, Nollakuidun sta- •Tampereen kantakaupungin ja Sorilan viitasammakkosel- biloitavuus- ja hyödynnettävyystutkimuksia sekä selvityksiä vitys 2011, osa 2, Iidesjärvi, Pirkanmaan lintutieteellinen maaperän ja pohjasedimenttien pilaantuneisuudesta. Lisäksi yhdistys alueelle on tehty mm. luontoinventointi, kulttuurihistorialli- •Maisemasuunnitelma - vaihtoehto perhepuisto 2011, Mai- nen selvitys ja meriarkeologinen selvitys. Geologian tutkimus- sema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy keskus on tutkinut vesistöalueen vesisyvyyttä ja maakerroksia luotauksin, sekä tehnyt rakenne- ja virtausmallin Epilä-Villilä •Ojalan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi pohjavesialueesta. Lisäksi GTK on selvittänyt pohjavesialuetta 2010, Mikroliitti Oy isotooppitutkimuksin. Suomen ympäristökeskus on laatinut •Ojalan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösten täydenny- Näsijärvestä virtausmallin. Tehtyjen selvitysten pohjalta Ram- sinventointi 2011, Mikroliitti Oy boll Finland Oy on laatinut kaksi ympäristö- ja terveysvaikutusten riskinarviointia. Toinen arvioinneista kohdistuu Vai-

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 126 | Lähteet

Laki ja ylemmän tason suunnitelmat ja strategiat • Asuntopoliittinen ohjelma 2030 • Ilmastostrategia 2030 • Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) 1999 • Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL) 2016 - 2019 • Pirkanmaan maakuntakaavaehdotus 2040 • Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 • TASE 2025 liikennejärjestelmän kehittämisohjelma • Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT)

Tampereen kaupunkistrategia ja sen toteuttamisohjelmat, kaupungin muut ohjelmat ja suunnitelmat • Elinvoimasuunnitelma ”Rock, rauta ja rakkaus” • Esteettömyysohjelma 2009 - 2016 • Hulevesiohjelma 2012 • Hyvinvointisuunnitelma • Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma ”Rosoisesti kaunista” • Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 • Luonnonsuojeluohjelma 2012 - 2020 • Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013 - 2018 • Meluselvitys 2012 • Organisaation toimintakykysuunnitelma ”Uusi Tampere - yhdessä tehden ja rohkeasti johtaen” • Pohjavesien suojelusuunnitelma • Pysäköintipolitiikka • Raitiotien yleissuunnitelma • Tampereen kaupunkistrategia 2025 ”Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki” • Vammaispoliittinen ohjelma 2011 - 2016 • Ympäristöpolitiikka 2020 • Tampereen raitiotien vaikutusten arviointi, Yhteenvetoraportti, Grönlund ym. 2016. Tampereen kaupunki/ IDIS Design Oy • Hämeenkadun joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilun vaikutukset. Loppuraportti, 26.1.2017

Yleiskaava-aineisto • Työohjelma 24.11.2013 • Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.3.2014, päivitetty 4.8.2016, 1.2.2017 • Yhteenveto vuorovaikutuksesta ja analyyseistä tavoitevaiheessa 2015 • Tavoitteet 2015 • Yleiskaavaluonnos 10.8.2016, kaavakartat 1-7 ja kaavan selostus • Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017

Yleiskaavatyöhön liittyvät selvitykset, analyysit ja suunnitelmat • Alustavat liikenneverkon kehittämistavoitteet 2015 • Asukkaat ja asuminen 2014 • Ekosysteemipalvelut ja viherrakenne Tampereella • Kantakaupungin rantojen kaavoitustilanne 2016 • Tampereen nykyrakenteen energiatehokkuuden ja ilmastovaikutusten arviointi YKR -vyöhyketyökalulla • Teollisuus- ja työpaikka-alueselvitys 2014 • Viher- ja virkistysverkostoselvitys 2014 • Väylien kattamisen selvitys 2014 • Yhdyskuntateknisen huollon nykytila 2014 • Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvitys 2016 • Yleiskaavan 1998 ajantasaisuuden arviointi 2014 • Arkeologinen inventointi 2017, Pirkanmaan maakuntamuseo • Kantakaupungin liito-oravaselvitys

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017 | 127 |

• Maankäytöltään muuttuvien alueiden tarkastelut - Kaleva-Kissanmaa -alueen täydennysrakentamisen ja kannen visiosuunnitelma - Lakalaiva-Rautaharkon maankäyttötarkastelu - Lielahden rannan kehittämisvisio - Peltolammin koulun sijoittamisen viitesuunnitelma - Ruotula-Niihama-Teiskontie -alueen rakennetarkastelu - Sisääntuloväylien liikennejärjestelmällinen tarkastelu - Viinikka-Rautaharkko -alueen rakenne- ja liikenneverkkotarkastelu - VT9:n rinnakkaisyhteys Hylliniitynkatu - Loukkaankatu - VT9:n rinnakkaisyhteys Juvankatu - Heikkilänkatu - Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys 2016 - Turtolan rakennetarkastelu - Särkijärven maankäyttövisio - Raholan puhdistamoalueen ja Nokian moottoritien välillä Tesoman liittymä-Vaitinaro -rakennetarkastelu - Lielahden (Hiedanrannan) selvitysten tiivistelmä - Valtatien 9 itäisen kehätien eritasoliittymätarkastelu

Siirrettäviin ja vahvistettaviin yleiskaavamerkintöihin liittyvät selvitykset • Kolmenkulman alueen vesihuollon yleissuunnitelma, 2006, Suunnittelukeskus Oy • Hulevesien käsittelyalueen nro 5 sijaintimuutos, 2007, Tampereen kaupunki • Lahdesjärvi-Lakalaivan vesihuollon yleissuunnitelma, 2008, FCG Planeko Oy • Särkijärven hydrologinen selvitys, 2008, Tampereen kaupunki • Hervantajärven osayleiskaavan hulevesien hallintasuunnitelma, 2008, FCG Planeko Oy • Ojalan osayleiskaavan hulevesisuunnitelma, 2014, Ramboll • Nekalan entinen kaatopaikka, riski- ja toimenpidekartoitus 2008, Ramboll Finland Oy • Kaatopaikan sulkemisen pohjatutkimukset ja vakavuustarkastelu 2011, Ramboll • Nekalan entinen kaatopaikka, maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 2012, Ramboll • Tampereen kantakaupungin - Aitolahden Sorilan viitasammakot 2010, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys • Tampereen kantakaupungin ja Sorilan viitasammakkoselvitys 2011, osa 2, Iidesjärvi, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys • Maisemasuunnitelma - vaihtoehto perhepuisto 2011, Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy • Ojalan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010, Mikroliitti Oy • Ojalan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2011, Mikroliitti Oy

Muut selvitykset • Arkeologinen arkistoinventointi, esiselvitys 2016, Pirkanmaan maakuntamuseo • Kantakaupungin avoimien maisematilojen selvitys 2015 • Kulttuuriympäristöihin liittyvät selvitykset mm. keskustasta, Kauppi-Niihamasta, Hyhkystä, Kalevasta, Vuoreksesta ja Hakametsästä • Pirkanmaan historiallisesti merkittävät tiet 2011, Pirkanmaan maakuntamuseo • Tampere Hiedanranta kaavamuutoshanke, arkeologinen vedenalaisinventointi 2015, Pintafilmi Oy

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Ehdotus 1.2.2017, tarkistettu 12.4.2017

LIITE 1 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio 19.5.2014

TAMPEREEN KAUPUNKI Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu

Dno TRE:7801/10.02.03/2012 Pvm 14.8.2014 1 (5)

MUISTIO

MRL 66§ VIRANOMAISNEUVOTTELU KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA 2040 ALOITUSVAIHE

Aika 19.5.2014 klo 9.30-11

Paikka Tampereen kaupunki, Frenckellin aukio 2B, neuvotteluhuone Rotvalli

Läsnäolijat Leena Strandén, Pirkanmaan ELY – keskus, Ympäristö ja luon- nonvarat, Rakennettu ympäristö -yksikkö Jarkko Peurala, Pirkanmaan ELY - keskus, Liikenne Elina Viitanen, Pirkanmaan ELY – keskus, Ympäristö Soili Ingelin, Pirkanmaan ELY – keskus, Ympäristö Vadim Adel, Pirkanmaan maakuntamuseo Miinu Mäkelä, Pirkanmaan maakuntamuseo Karoliina Laakkonen-Pöntys, Pirkanmaan liitto Tapio Sten, Tampereen Aluepelastuslaitos Matti Jääskeläinen, Pirkkalan kunta Pia Hastio, Tampereen kaupunki Lotta Kauppila, Tampereen kaupunki Kaisu Kuusela, Tampereen kaupunki

1. Kokouksen avaus, puheenjohtajan ja sihteerin valinta

Pia Hastio avaa kokouksen kello 9.38 ja toteaa tilaisuuden olevan maan- käyttö- ja rakennuslain mukainen viranomaisneuvottelu yleiskaavatyön aloitusvaiheessa.

Neuvottelun puheenjohtajaksi valitaan kokouksen avaaja ja sihteeriksi Kaisu Kuusela.

2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lotta Kauppila käy läpi osallistumis- ja arviointisuunnitelman, joka on kutsun yhteydessä toimitettu kutsun saaneille.

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Sähköposti ja kotisivu PL 487 Frenckellinaukio 2 B [email protected] 33101 TAMPERE III krs. (03) 565 611 www.tampere.fi/ TAMPEREEN KAUPUNKI Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu

Dno TRE:7801/10.02.03/2012 Pvm 14.8.2014 2 (5)

Kantakaupungin yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päi- vätty 26.3.2014. Suunnitelma on ollut nähtävillä 3.4.- 5.5.2014. Nähtävillä olon aikana vastaanotetussa palautteessa esitettiin yhteistyön rakentamista asukkaiden ja toimijaryhmien kanssa muun muassa jäteveden puh- distuslaitoksen sijoituspaikan pohtimisessa, pyöräilyn edistämisessä ja viheralueiden merkitysten esiin nostamisessa.

3. Kaavan laadinnan lähtökohdat ja kaavaprosessin tavoitteet

Kantakaupungin alue, jonne yleiskaava laaditaan, kattaa neljänneksen Tampereen kaupungin pinta-alasta. Kaupungin asukkaista 98% sijoittuu tälle alueelle. Pirkanmaan liiton väestöarvion mukaan alueen väestön- kasvu on vuoteen 2040 mennessä 57 000 henkeä.

Viime vuosina yleiskaavatyötä on tehty laatimalla osayleiskaavoja kantakaupungin alueelle. Tällä hetkellä vireillä on kaksi osayleiskaavaa: Kes- kustan strateginen osayleiskaava sekä Ojalan osayleiskaava. Ojalan valmistuttua voidaan todeta, että kantakaupungin alueella on kattava yleiskaava. Myös asemakaavatilanne on melko kattava. Rakennetun vyöhykkeen sisään on jäänyt joitain asemakaavoittamattomia alueita, joiden kaavoituksen hidasteena on muun muassa maanomistus.

Tässä yleiskaavassa on valittu aiempaa strategisempi ote. Kaava laaditaan koko kantakaupungin alueelle siten, että painopiste on yhdyskuntarakenteen täydentämisessä ja olevien alueiden uudistamisessa. Päästö- vähennystavoitteet ovat merkittävä teema tässä kaavassa sekä asumisen että liikenteen osalta. Ympäristö ja elämän laatu nousevat myös merkittä- viksi teemoiksi.

Tavoitteenasettelua ja suunnittelutyötä raamittavat Pirkanmaan liitossa käynnissä oleva maakuntakaavatyö sekä Tampereen seudun valmiste- lema seutusuunnitelman päivitys. Tampereen kaupungin sisällä työtä ohjaavat apulaispormestarin johtama Yleispiirteisen maankäytön ohjaus- ryhmä sekä lautakunnat. Kaavatyö on tarkoitus tehdä tämän valtuuston aikana siten, että kaupunginvaltuusto pääsisi hyväksymään kaavan vuonna 2016.

Kaupunkilaisia pyritään saamaan mukaan valmistelutyöhön monipuolisesti. Tavoitteena on, että kaavatyöhön saataisiin mukaan 11 000 kau- punkilaista. Tämä on viisi prosenttia kaupungin väestöstä.

Yleiskaavatyö on aloitettu laajan selvitysaineiston kokoamisella. Selvitys- ten myötä kerätyn tiedon valossa on tarkoitus kartoittaa kantakaupungin täydennys- ja muutospotentiaali. Tavoitteena on myös tuottaa tieto ener- giatehokkaan, tiiviin ja laadukkaan kantakaupungin aikaan saamiseksi.

Dno TRE:7801/10.02.03/2012 Pvm 14.8.2014 3 (5)

4. Viranomaistahojen puheenvuorot

Karoliina Laakkonen-Pöntys, Pirkanmaan liitto

Voimassa olevien maakuntakaavojen kehittämisperiaatemerkinnät osoittavat maakunnan erityisiä strategisia tahtotiloja, kuten esim. Liikenne ja logis- tiikkakaavassa esitetty järjestelyratapihan siirto Viinikasta Lempäälän kunnan alueelle. Ne on huomioitu yleiskaavan lähtökohdissa.

Uuden maakuntakaavan laadinnassa on vireillä myös kantakaupunkiin vaikuttavia hankkeita, kuten esim. seudullinen liityntäpysäköinnin sijoitus- ja mitoitustarkastelu on tekeillä. Toteutuessaan hanke vaikuttaa suuresti kantakaupunkiin, vaikka keskeisimmät liityntäpysäköinnin alueet todennäköisesti sijoittuvatkin kehyskuntiin. Merkittäviä liityntäpysäköintialueita on kuitenkin myös kantakaupungissa. Järjestelyratapihan siirron kustannus-hyötysuhteen kartoittamiseksi voitaisiin tehdä vaikutusten arviointia myös tässä kaavassa. Tutkien erityisesti sitä, mitä järjestelyratapihan alueelle voisi sijoittua.

Leena Strandén, ELY – keskus

Jatkuvasti päivittyvä yleiskaava on hyvä kaavamuoto. Hyvää on myös se, et- tä samaan aikaan käynnissä oleva maakuntakaavatyö voidaan huomioida yleiskaavassa. Täytyy kuitenkin katsoa, ettei yleiskaavan ratkaisuista tule voimassa olevan maakuntakaavan vastaisia mikäli maakuntakaava ei ehdi voimaan tämän yleiskaavan hyväksymiseen mennessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voisi lisätä maininnan yleiskaavatyön ja maakuntakaavan valmistelutyön samanaikaisuudesta.

Tässä kaavatyössä käytössä oleva menettely käynnistää yleiskaava laajalla tiedonkeruulla on hyvä. Tärkeäksi teemaksi nousevat maankäytön muutosalueet. Teollisuusalueiden lisäksi olisi tärkeää tunnistaa myös sanee- rausikään muutaman kymmenen vuoden kuluessa tulevat asuinalueet. Aluei- ta tulee peilata niissä oleviin arvoihin ja pohtia, mitkä alueet sisältävät sellaisia arvoja, joista ei voida luopua.

Myös kaupungin sisäisten hallintokuntien välinen yhteistyö on uutta. Osallis- tumis- ja arviointisuunnitelmaan voisi selkiyttää muiden hallintokuntien roolia kaavatyössä.

Vadim Adel, Pirkanmaan maakuntamuseo

On tärkeää käynnistää hyvissä ajoin selvitystyö kulttuuriympäristössä olevien arvojen kartoittamiseksi. Arvot on huomioitava muuttuvien alueiden määritte- lyssä. Museo tiedustelee, millä aikataululla kulttuuriympäristöselvitystyö aio-

Dno TRE:7801/10.02.03/2012 Pvm 14.8.2014 4 (5)

taan käynnistää ja esittää, että asiasta pidettäisiin Pirkanmaan maakuntamuseon ja Tampereen kaupungin välinen työneuvottelu. Neuvottelussa sovittai- siin kulttuuriarvojen selvitystyön tarkkuustaso sekä tuotaisiin esiin alueet, joissa selvitystilanne on hyvä. Lisäksi nostettaisiin esiin teemat, joihin selvi- tystyön pitäisi pureutua.

Pirkanmaan liitto ilmoittaa halukkuutensa osallistua palaveriin.

Jarkko Peurala, Pirkanmaan ELY - keskus, Liikenne

Kestävän liikkumisen ja kestävien liikennemuotojen mukaan ottaminen on tärkeä teema kaavassa. Asenneilmaston muuttaminen asukkaissa on tärke- ää (muun muassa sosiaalisen median keinoin) pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen suosimiseen kantakaupungin alueella liikkumisessa.

Matti Jääskeläinen, Pirkkalan kunta

Kaupungin valitsema tarkkuustaso on hyvä. Prosessi näyttää, pysyykö kaava näin yleisellä tasolla vai tehdäänkö joissain kohdissa tarkempia ratkaisuja.

Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen matkaketjut tulee suunnitella sujuviksi. Ei pidä kuitenkaan unohtaa ajoneuvoliikennettäkään. Palveluverkkoa koskevassa suunnittelussa voitaisiin tehdä kuntien välistä yhteistyötä. Myös työ- paikka-alueiden profilointi on tärkeää, jotta seudun sisälle ei synny alueiden välistä kilpailua. Erilaisten toimintojen mitoitus ja yhteensovittaminen nousevat tärkeiksi kysymyksiksi. Myös väestöpohjan muutos on kaavassa tärkeä teema.

Kaavan aikataulu on erittäin kunnianhimoinen.

Tapio Sten, Tampereen Aluepelastuslaitos

Viinikan järjestelyratapiha rajoittaa kaupungin toimintoja. On hyvä, että pihan siirtoa tutkitaan.

Soili Ingelin, Pirkanmaan ELY - keskus, Ympäristö

Kantakaupungin alueelle on laadittu melko tarkkoja osayleiskaavoja, joiden yhteydessä on tutkittu esimerkiksi luontoarvoja tarkasti. Nämä kaavat kan- nattaisi jättää voimaan uuden kaavan valmistuttua.

Kaavatyön pohjaksi laadittavat viherverkkoselvitykset vievät työtä hyvään suuntaan.

Dno TRE:7801/10.02.03/2012 Pvm 14.8.2014 5 (5)

5. Jatkotoimenpiteet ja kokouksen päättäminen

Sovitaan, että kalenterivuoden kuluessa pidetään työpalaveri.

Pia Hastio päättää kokouksen kello 11.02.

Muistion vakuudeksi

Kaisu Kuusela Projektiarkkitehti

Jakelu

Pirkanmaan ELY - keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan liitto Aluepelastuslaitos Kangasalan kunta Lempäälän kunta Pirkkalan kunta Nokian kaupunki Ylöjärven kaupunki Tampereen kaupunki

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Sähköposti ja kotisivu PL 487 Frenckellinaukio 2 B [email protected] 33101 TAMPERE III krs. (03) 565 611 www.tampere.fi/

LIITE 2 Kulttuuriperintö kohdeluettelo (kartta 3)

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ TAI KOHDE (V1-8)

Kohteen nimi Numero Lielahden asemarakennus, Epilässä V1 Lielahden asemarakennus on osa harvinaistunutta 1920-luvun tiilirakenteisten asemien sarjaa. Tampere-Pori radan (1890-1895) Lielahden asema on rakennettu entisen vahtituvan paikalle palvelemaan teollisuusaluetta 1927. Enqvistin sulfiittisellutehtaan rakentaminen alkoi Lielahteen 1910-luvulla. Asema on pelkistetty pitkänomainen rakennus, jonka etupuolella on poikkipääty ja kuisti.

Pispalanrinne V2 Pispalanrinteen poikkeuksellinen sijainti jyrkkärinteisellä harjulla kahden järven välissä on tehnyt siitä Suo- men tunnetuimman 1800- ja 1900-lukujen taitteessa suurten kaupunkien ulkopuolelle, kaavoittamattomalle maalle ilman valvontaa rakentuneista työväen asuinalueista. Jyrkkään rinteeseen rakennetut portaat korvaavat osittain katuverkon. Tyypillisiä, hyvin säilyneitä yksittäisiä rakennuskohteita Pispalassa ovat mm. Lauri Viidan museo 1920-luvulta, Pispan koulu (Tiitola 1914 ja Ström- mer 1941), Vuorenmaan valtakunta 1920-luvulta, Virtasen valtakunta 1920- ja 1930-luvun vaihteesta, Raja- portin saunan kortteli 1800- ja 1900-luvun vaihteesta sekä edelleen mm. Erämiehen-, Rimmin-, Pättärän-, Pispan- ja Mäkikadun sekä Pispalanharjun ympäristöt. Pispalan maamerkiksi on muodostunut 1900-luvun alussa rakennettu teräsrakenteinen 55 metriä korkea haulitorni, jonka huipulla olevaan valimoon johtavat avokierreportaat. Pyhäjärven ja Näsijärven rannassa on uittotunneleihin liittyviä rakenteita. Pispalan nimi periytyy katoliselta ajalta, jolloin harjulla ollutta Turun piispaa majoittanutta taloa kutsuttiin Pispalaksi. Keskiajalla Pispalanharjua pitkin kulki Pispan talon sivuitse maantie Turkuun. Teollisuuden kasva- va väestö siirtyi jälleen kaupungin ulkopuolelle, josta oli saatavissa tilanomistajilta pieniä vuokratontteja. Yksi ja suurin näistä 1890-luvulla syntyneistä alueista oli Pohjois-Pirkkalaan kuulunut Pispalan harju. V. 1937 länsipuolen kyliä, myös Pispala, liitettiin kaupunkiin. Alueen ensimmäinen asemakaava valmistui 1945. Betonielementeistä koottu nippu-uittotunneli valmistui 1968.

Pyynikinharju (mav) ja näkötorni (V3) V3 Pyynikinharju on merkittävä matkailu- ja vapaa-ajankohde, jonka virkistys- ja nähtävyyskäyttö on alkanut jo 1800-luvun alkupuolella. Pyynikin harju kuuluu yli 200 kilometriä pitkään harjujaksoon, joka ulottuu Salpausselältä Pohjois-Satakun- taan. Harjun lakiosa on 80 metriä Pyhäjärven pinnan yläpuolella. Pyynikin nykyinen 26 metriä korkea klassis- tinen näkötorni on rakennettu 1920-luvulla punaisesta graniitista. Tampereen kaupungin perustamisen aikaan 1700-luvun lopulla Pyynikinharju oli kaupunkilaisten yhteislaitu- mena ja kaupunkilaiset ottivat metsästä vapaasti kotitarvepuuta. Harjun suojelu alkoi jo 1830-luvulla, jolloin puiden hakkaaminen kiellettiin. Harjulle rakennettiin 1844 keräysvaroin paviljonki. Merkittävä näköalapaikka harjusta muodostui 1850-luvulla, jolloin metsään hakattiin näkölinjoja, jotta maisema avautuisi katselijoille paremmin. Pyynikin harjulle rakennettiin 1888 puurakenteinen ns. Ilomäen näkötorni, joka tuhoutui tykkitulessa 1918. Uusi näkötorni rakennettiin edellisen paikalle 1929. Kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin suunnitelma Pyy- nikin kansanpuistoksi valmistui 1930.

Kalevan kaupunginosa ja kirkko V4 Tampereen Kaleva on yksi yhtenäisimmistä ja laajimmista kaupunginosista, joka on toteutettu toisen maailmansodan jälkeen funktionalismin kaavoitusperiaatteiden mukaisesti. Kalevan kirkko on Suomen uudemman kirkkoarkkitehtuurin monumentaalisin esimerkki ja kirkko seisoo Liisankalliolla veistoksellisen vapaasti. Sam- polan rakennus (arkkitehdit Timo Penttilä ja Kari Virta) on Kalevan kaupunginosan kärjessä, Kalevan kirkkoon päättyvän aukion laidalla. Tampereen väkiluku kasvoi voimakkaasti sotien jälkeen. Kaupungin asutus laajeni itään päin uusilla asui- nalueina. Kalevana tunnetulle entiselle Tammelan vainioille rakentuikin 1940-1950-luvulla yksi kaupungin tiheimmin rakennettuja ja asuttuja alueita. Ensimmäisessä vaiheessa mittavin rakennusurakka toteutettiin Kalevan puistotien ja Liisankallion välisellä alueella, jonne nousi kymmeniä uuden rakennustyylin mukaisia torni- ja lamellitaloja. Kohteen nimi Numero Kalevan asemakaavojen pohjana toimi arkkitehti Brunilan 1922 laatima itäisten alueiden asemakaava. Tätä kaavaa ei koskaan vahvistettu, niinpä ennen sotia kaavoitettu alue päättyi Kalevan puistotiehen. Kaupinka- tuun ulottuva Elis Kaalamon itäisten alueiden asemakaava vahvistettiin 1938. Kaupinkadusta itään olevat alueet kaavoitettiin myöhemmin useassa vaiheessa mm. Teiskontien korttelit 1953 ja Sammonkadun 1955. Tiheän asutuksen vastapainoksi alueelle muodostettiin merkittävä Liisan-Kiovan-Keskuspuiston muodostama puistoalue ja katuliikenteen keskeiset akselit Teiskontie ja Sammonkatu rakennettiin leveiksi puistoka- duiksi. Kalevan ydinalueen, Liisankallion, rakentaminen pääsi vauhtiin vasta sotien jälkeen. Tiiviiseen sijoitteluun sekä vuokra-asuntojen pieneen kokoon vaikutti asuntopula. Ensimmäisenä Kalevaan valmistuivat Kaskitien lamellitalot. Kalevan tornien rakentaminen alkoi 1949. Arkkitehti Harry W. Schreckin suunnittelemat rakennukset olivat tuolloin Tampereen puolikunnallisen asuntotuotannon suurin hanke. Myöhemmin yksi torni, nk. miljoonatorni, toteutettiin yksityisenä asunto-osakeyhtiönä. Rakennukset valmistuivat 1951-1953 ja 1956. Ilmarinkadun varrelle rakennettiin 1949-1953 Tampella-yhtiön perustaman asunto-osakeyhtiön neljä tiilipin- taista lamellitaloa. Nämä nk. Pekolan talot suunnitteli arkkitehti Alvar Aalto. Viidennen, 1955 valmistuneen samantyyppisen rakennuksen suunnitteli rakennusmestari Oskar Helminen. Vastapäinen lamellitalojen ryh- mä rakennettiin alun perin Branderin kenkätehtaan henkilöstöasunnoiksi. Arkkitehti Jaakko Tähtisen suun- nitteleman ja vuosina 1949-1953 rakennetun As. Oy Koskentien lamelli- ja pistetalot muodostavat yhtenäisen väljästi rakennetun kokonaisuuden. Puistomaista pihaa leimaavat suuret männyt.

Kalevankankaan hautausmaa V5 Kalevankankaan hautausmaa on edustava esimerkki 1800-luvun lopun kirkosta ja asutuksesta erillään olevista hautausmaista. Kalevankankaan hautausmaan eriaikaiset osat kuvastavat muutoksia paitsi hautaus- tavoissa myös puutarhataiteen ja hautamuistomerkkien kauneusihanteissa. Kalevankankaalle on haudattu Suomen henkisen ja aineellisen kulttuurin merkkihenkilöitä Kalevankankaan 1880 vihitty hautausmaa on rakentunut eri hautaustapojen ja istutustyylien muodostamis- ta osista. Sitä on laajennettu viisi kertaa, muistolehto vuodelta 1970 on alueista nuorin. Hautausmaan mo- numentaalinen pääportti on verhoiltu punaisella graniitilla. Pääportilta johtaa kuusikujanne kupolikattoisel- le siunauskappelille. Pääporttia vastapäätä oleva arkkitehti F.L. Caloniuksen suunnittelema puuleikkauksin varustettu koristeellinen rakennus vuodelta 1889 on toiminut hautaustilaisuuksiin saapuneen saattoväen odotustilana ja seurakuntien ylipuutarhurin asuntona. Kalevankankaan hautausmaa vihittiin 1880. Hautausmaan pääportti valmistui 1937 arkkitehti Bertel Ström- merin piirtämänä ja siihen liittyvät reliefit valmisti kuvanveistäjä Gunnar Finne. Arkkitehtitoimisto W.G. Pal- mqvist ja Sjöströmin suunnittelema siunauskappeli valmistui 1914. Kappelia laajennettiin ja se muutettiin krematorioksi 1967. Viereen rakennettiin toinen kappelisali 1984 (arkkitehti Antero Sirviö). Sisällisodan 1918 taistelut jättivät jälkensä hautausmaan muistomerkkeihin.

Hatanpään kartano V6 Hatanpään kartano edustaa 1800-luvun lopun asussa olevine päärakennuksineen, huviloineen ja puistoineen 1700-luvulla lounaissuomalaisen ja uusmaalaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyttä pohjoishämä- läistä kartanokulttuuria. Kartanon merkittävin rakennuskanta Pyhäjärveen työntyvällä niemellä muodostuu kahdesta arkkitehti Se- bastian Gripenbergin 1800-luvun lopulla suunnittelemasta asuinpalatsista, uusrenessanssityylisestä päära- kennuksesta ja uusgoottilaistyylisestä Idmanin huvilasta sekä talousrakennuksista. Puisto ja puistokuja, jonka päätepisteenä päärakennus on, ovat saaneet alkunsa jo 1700-luvun lopulla. Puisto on säilynyt 1896 uudistuksen aikaisessa asussa ja on nykyisellään englantilaisen maisemapuiston tapaan runsaan polkuverkon jakama. Puiston keskiakseli kulkee päärakennuksen takaa Pyhäjärven rantaan. Puisto on pengerretty ja sieltä johtavat kiviportaat mm. laivarantaan. Rantaa reunustaa kivimuuri. Suuri osa puiston puustosta on kotimaisia lehtipuita ja havupuita. Puisto uudistettiin täysin kaupunginpuutarhuri K.J. Gauffinin johdolla 1800-luvun lopulla. Tuolloin rakennettiin uusia käytäviä, istutuksia sekä kiviaita. Kasvihuoneita oli neljä. Vanhasta puistosta säästettiin vain joitakin puita ja myös hedelmäpuutarha uudistettiin. Yksi puiston käytävistä nimettiin Kuninkaankujaksi Kustaa III vierailtua puistossa 1778. Arboretumin ja rosarion rakentaminen aloitettiin 1970-luvulla. Idmanien aika Hatanpäällä päättyi 1912 suureen kavallustapaukseen, jonka seurauksena kartano laajoine maa-alueineen siirtyi Tampereen kaupungille. Sairaalatoiminta sai alkunsa Hatanpään niemessä 1916, kun hirsiseen Pirtti-rakennukseen sijoitettiin mielisairaala, joka siirrettiin ensimmäisen maailmansodan aikana kartanon päärakennukseen. Huvilaan, navettaan ja Pirttiin sijoitettiin sotilassairaala ja huvila muutettiin kunnallissairaalaksi 1919. Kartanon vierelle rakennettiin 1935 arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelemat ja 1960-luvulta alkaen useasti laajennetut sairaalarakennukset. Sairaalakäytön jälkeen Hatanpään kartanon päärakennuksessa toimi 1970 alkaen Tampereen kaupunginmuseo. Kohteen nimi Numero Viinikka-Nekala pientaloalue V7 Viinikan ja Nekalan omakoti- ja pienkerrostaloalueet ovat 1900-luvun alkupuolen ja jälleenrakennuskauden korkeatasoisesti suunniteltuja, osittain kunnallisen asuntotuotannon turvin toteutettuja asuinalueita. Viinikan pientaloalueen rakennuskanta muodostuu kadun varteen tiiviisti rakennetuista satulakattoisista yhden tai useamman perheen taloista ja kahdesta säilyneestä kunnallisesta rivitalosta. (Birger Federley 1919). Ainakin osa rakennuksista on rakennettu Lapin ja Viinikan kaupunginosiin rakennettavien työväenasuntojen suunnittelukilpailussa palkittujen ehdotusten mukaan. Toinen julkinen rakennus alueella on Nekalan koulu, jonka on suunnitellut kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer 1932. Alueen etelälaidalla olevaan 1930-luvun dekoratiivista klassismia edustavaan, vaaleaksi rapattuun ja suo- rakaiteen muotoiseen Viinikan kirkkoon (arkkitehti Yrjö Vaskinen) liittyy pääsisäänkäynnin vieressä korkea kellotorni. Viinikan kirkko on ensimmäinen suomalainen kirkkorakennus, jossa saman katon alle yhdistettiin kirkkosali, seurakunnallinen työkeskus ja pappila. Viinikan asemakaavaa laajennettiin jo 1923 Nekalaan. Aluetta laajennettiin edelleen 1927, 1935 ja 1939. Neka- lan alueelle sijoitettiin talvisodan jälkeen Ruotsista saadun avun turvin rakennettuja taloja ns. Ruotsalaiskylä. Nekalan asevelikylän rakentamisesta vastasi Tampereen aseveliyhdistys. Talojen piirustukset tilattiin arkkitehti Alvar Aallolta ja A. Ahlström Oy:n Varkauden talotehdas valmisti rakennusten puuosat. Talkoovoimin rakennetun asevelikylän vihkiäisiä vietettiin 1943.

Hervannan keskusakselin Raili ja Reima Pietilän rakennukset V8 Hervanta on yksi Suomen tunnetuimmista 1970-luvulla rakennetuista lähiöistä. Hervannan asemakaaval- linen idea perustuu kompaktin kaupunkirakenteen teoriaan vastareaktiona puutarhakaupunki-ideologialle. Betonisen asuinalueen ytimenä ovat ajan lähiösuunnittelulle tyypilliseen tapaan liikekeskus ja julkisten palveluiden rakennuskompleksi, johon kuuluvat toimintakeskus sekä vapaa-ajankeskus seurakuntatiloineen. Raili ja Reima Pietilän suunnittelemat rakennukset on toteutettu punatiilestä, mikä luo kontrastin ympäröi- välle betoniselle kerrostalorakentamiselle. Keskusakselisommitelman tiiliarkkitehtuurin ja viherympäristön muodostama kokonaisuus luo asuntoalueelle oman selkeän identiteetin. Vapaa-aika- ja seurakuntakeskuksessa on käytetty julkisivuaiheina epäsäännöllisen muotoisia ikkunoita, loi- vasti kaartuvia muotoja ja pyöristettyjä kulmia. Seurakuntakeskuksen keskeinen tila on kirkkosali, vapaa-ai- kakeskuksessa sijaitsevat harrastustilat ja urheiluhalli. Toimintakeskuksena tunnetussa rakennusryhmässä on kolme osaa: terveyskeskus, kirjasto ja elokuvateatte- ri. Niitä yhdistää osittain katettu keskikäytävä ja pieni aukio. Rakennuksille ovat leimallisia ylös- ja ulospäin kaartuvat räystäät. Ajatus Tampereen vanhan kaupunkirakenteen ulkopuolelle rakennettavasta satelliitista syntyi Tampereen yleiskaavasuunnitelmassa 1966. Arkkitehtiliiton 1967 järjestämän asemakaavakilpailun voitti arkkitehti Aar- no Ruusuvuoren ehdotus, jonka osana oli yleisten rakennusten keskusakselisuunnitelma. Arkkitehdit Reima ja Raili Pietilä kehittelivät suunnitelmaa asemakaavan mukaisesti 1974-1979; liikekeskus ja vapaa-aika- ja seurakuntakeskus valmistuivat 1979 sekä toimintakeskus 1989. Liikekeskusta laajennettiin itäpuolelle 2006-2007 arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy:n suunnitelmin. Kokonai- suuden nimeksi tuli kauppakeskus DUO. MAISEMALLISESTI JA KAUPUNKIKUVALLISESTI HUOMIOITAVA RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ TAI KOHDE (M1-26)

Kohteen nimi Numero Tohloppi, osa 1960-70-luvun rivitaloista Tohlopinkadun varrella M1 Rivitalot edustavat konstruktivistista tyylisuuntausta. Arkkitehtuuri on onnistunutta. Alkuperäinen vaalea seinäväri on säilytetty. Alueen monipuoliset viheralueet ovat hyvin asukkaiden saavutettavissa. Alueella toimi ruokakauppa vielä 1970-luvulla. Kohmankaari/Ristikivi M2 Kerrostaloryhmä on rakennettu 1964-73. Alue edustaa ”asumasolua”, jossa on keskeinen puisto ja ulkosyöt- teinen katuverkko. 1963 perustettu Ristikukkula oli Tampereen ensimmäinen asunto-osuuskunta ja yksi maan varhaisimpia. Aluetta on täydennetty rivitaloilla 1970-luvulla ja uusilla kerrostaloilla viime vuosina. Kohmankaaren itäosan rivitaloalue on arkkitehtonisesti edustava. Raholan asuinalueet ja Piikahaka M3 Omakotitalot on rakennettu 1950-luvulta alkaen, keskusta-alueen kerrostalot 1960-luvulta alkaen. Alue on metsäkaupunki-ihanteen mukainen: alueella on oma lähipuisto, asuntokanta on monipuolista ja palvelut on keskitetty aukion laidoille. Kaarilan kartano (1887) ja -aukio M4 Alueeseen kuuluvat aukion lamellitalot, jotka ovat 1960-70-luvuilta, Puisto-Kaarilan atrium-talot (kytkettyjä omakotitaloja) vuodelta 1967, Raholan kartano (1700-luvulta) sekä kartanoympäristön asuinalueet ja siirtolapuutarha. Harjun hautausmaa ja kirkon paikka (1600-1800) sekä Gaddin kappeli 1785 liittyvät läheisesti kartanon alueeseen. Lielahden kartano (1893), kartanopuisto, Nottbeckin hautakappeli 1885 ja tehdasalue 1800-luvulta alkaen M5 Vesitorni ja keittämö hallitsevat maisemaa maamerkkeinä. Alue muodostaa kerroksellisen tehdasalueen, jota on täydennetty vähitellen. Lielahti liittyy läheisesti Niemen kartanoon ja asuinalueeseen. Lielahdessa oli ai- koinaan isoja maatiloja ja kartanoita, joiden vaikutuksesta perustettiin myös torppia. Teollisuus Lielahdessa alkoi sellun keitolla kartanon navetassa v. 1914. Lielahti oli vuoteen 1950 asti Ylöjärveä. Niemen kartano ja pihapiiri M6 Kartanon rakennuksista päärakennus on rakennettu 1861, kellari 1877, navetta/talli 1917-18. Vieraspytinki ja aitta ovat vanhempia. Alueen ominaispiirre on kerroksellisuus, joka on syntynyt maatalouselinkeinon ja puun- jalostusteollisuuden toimimisesta samalla alueella ja osin samaan aikaan. A. Ahlström Oy:n Niemen saha toimi kartanon itäpuolella vuodesta 1889 1960-luvulle. Maatalousrakennukset olivat käytössä 1900-luvun alkupuolella omavaraisuuteen pyrkivän tehdasyhdyskunnan elintarviketuotantoon. Alue liittyy kiinteästi Lie- lahden kartanon ja tehdasalueen ympäristöön. Kohde on muutostilassa. Asuinalueen täydentäminen uusilla rakennuksilla on käynnissä. Lentävänniemi, lamelli- ja pistetaloja sekä koulu, asuntoalue 1960-luvulta alkaen M7 Lentävänniemi oli ensimmäisiä aluerakennuskohteita Tampereella. Alue- rakentaminen alkoi, kun maat siir- tyivät kaupungin omistukseen. Lentävänniemen ja viereisen Jänislahden asuntoalueen historia ulottuu kivi- kaudelle. Lentävänniemi oli vuoteen 1950 asti Ylöjärveä. Viikinsaari M8 Viikinsaari kuului 1800-luvun alkupuolella Nikkilän taloon ja sittemmin saaren osti Viikin kartanon omista- ja, minkä myötä nykyinen nimi syntyi. 1870-luvun alusta lähtien leipuri- ja kondiittorimestari Tallqvist piti ravintolaliikettä saaressa. Ravintola oli tamperelaisen herrasväen suosima ulkoilmaravintola aina 1880-luvun loppupuolelle saakka, jolloin se suljettiin. Sen jälkeen siellä oleili muutaman vuoden Tallqvistin pässejä ja riehakasta joutoväkeä Pirkkalasta ja Tampereelta. Vuonna 1893 kaupunki osti saaren ja uusi ravintola rakennettiin palaneen tilalle 1895, mutta sekin paloi. Nykyinen ravintola rakennettiin v. 1900. Joselinin huvilan palossa säilynyt keilarata oli siirretty saareen jo aiemmin. 1917 Tampereen työväenyhdistys rakennutti saareen tanssipaviljongin. Saaressa on kunnostettu vanhoja rakennuksia usein. Vuonna 1994 perustettiin saaren länsiosaan luonnonsuojelualue n. 10 ha:n alueelle. Pyynikki ja Tahmelan ranta-alue M9 Pyynikin harju kuuluu Tampereen huomattavimpiin luonnonmaisemakokonaisuuksiin. Sen korkeus Pyhäjär- ven pinnasta on 77m. Pyynikki on osa pitkää harjumuodostelmaa, joka lähtee Salpausselältä ja jatkuu aina Etelä-Pohjanmaalle asti. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Kun kaupunki perustettiin 1779, saivat kaupunkilaiset Pyynikin alueen yhteislaidunmaaksi ja kerätä sieltä käyttöpuunsa. Pyynikillä on myös merkittävää rakennushistoriaa: Pyynikin Trikoon tuotantorakennukset 1898-1971, hotelli Rosendahl 1977, Pyynikin kesäteatteri 1959/1994, asuinkerrostaloja, työsuhdeasuntoja, Varalan urheiluopisto 1893- 1976, asuinpientaloja ja tuotantorakennuksia 1800-luvulta alkaen. Petsamo M10 Petsamo on 1920-50-lukujen esikaupunki. Asutushistorialtaan Petsamo edustaa työläiskaupunginosaa ja omakotirakentamisen ihannetta sekä puutarhakaupunkiaatetta. Kohteen nimi Numero Saukonmäki, Saukonpuisto ja Saukonpuiston koulu M11 Pistetalot korkeimmalla kohdalla mäellä ja lamellikerrostalot rinnettä myötäillen edustivat aikansa aluera- kentamisen ihanteita. Rakennukset on toteutettu 1960-luvulta alkaen. Saukonmäki vertautuu vähän van- hempaan Kalevan rakentamiseen aivan Saukonmäen naapurissa. Saukonmäki muistuttaa myös Helsingin Pihlajamäen metsälähiötä, joka oli arkkitehti Olli Kivisen ehkä tunnetuin aluesuunnittelutyö. Toisen maailmansodan jälkeen rakennettiin Saukonpuistoon parakkeja, jotka toimivat hätämajoituksena asukkaille. Hä- tämajoitus kesti aina vuoteen 1958 asti. Silloin valmistuivat Sammonkartanon pistetalot. Ludekylän kaupungin vuokratalot lievittivät kansalaissodan jälkeistä asuntopulaa. Litukan kaksikerroksiset rivitalot ja kahteen osaan Kekkosentien vuoksi jakaantunut siirtolapuutarha sijoittuvat myös alueelle. Alueella on vapaa-ajan, työväenkulttuurin ja puutarha-aatteen historian rakennuksia.

Kalevan ateljeetalo M12 Kalevan ateljeetalo on rakennettu Taiteilijaseuran jäsenten asunnoiksi ja työtiloiksi v. 1961. Rakennus on edelleen käytössä ja sitä on pidetty kunnossa. Rakennus sijaitsee Kiovanpuiston eteläpuolella viihtyisässä viherympäristössä. Ateljeitten suuret ikkunat avautuvat pohjoiseen, kuten taiteen tekemisessä on tärkeää. Valo on silloin melko samanlainen, vuodenajasta riippumatta.

Kantasairaala, voimalaitos ja asuinrakennukset (TAYS), 1960-luvulta alkaen M13 Arkkitehtikilpailun voittivat arkkitehdit Erkki Helamaa ja Veijo Martikainen. V. 1958 aloitettiin rakennustyöt ja v. 1962 sairaala aloitti toimintansa. Uusia rakennuksia on rakennettu jatkuvasti ja muutos alueella onkin pysyvää. Sairaalasta puhutaan campus-alueena ja se on monipuolinen terveydenhoidon opetus-, terveys- teknologia- ja yritysalue. Alueella on tärkeä rooli kaupunkikuvassa, Teiskontien sisääntuloväylän varressa ja Kissanmaankadun päätteenä. Hyvin hoidetut viheralueet ovat vastapainona massiiviselle rakentamiselle.

Kaupin pumppaamo ja vesitornit M14 Yleinen vesijohto on ollut Tampereella toiminnassa vuodesta 1884 lähtien. Kohteessa on kaksi vesitornia, joiden katolla on observatoriot. Korkeapainevesijohdon säiliö rakennettiin Pyynikille, kun huomattiin että paine keskustassa olevassa vesijohdossa ei riitä korkeampia rakennuksia varten. Tämä kävi pieneksi ja uusi rakennettiin Kauppiin 1928. Tämäkin kävi pieneksi ja uusin rakennettiin entisen viereen 1959. Tornit ovat säilyttä- neet arkkitehtoniset piirteensä. Kaupinojan pumppulaitos toimii edelleen ja on muutoksen tilassa.

Kissanmaa rivi- ja omakotitaloja, asuin- ja liikekerrostaloja, keskuspuisto ja korttelipuistikot M15 Kissanmaan asemakaavoitusta voidaan pitää koko maata ajatellen huomattavana esimerkkinä toisen maailmansodan jälkeen vallinneista suunnitteluihanteista. Kissanmaalla ei ole tyyppitaloja, mutta talot ovat kuitenkin hyvin samanhenkisiä. Rakentamisessa pyrittiin yhtenäiseen toteutukseen luontosuhteita myötäileväl- lä, mutta silti kurinalaisella yleisotteella. Hakametsän jäähalli on Suomen ensimmäinen (1965). Hipposkylän puukerrostalot on rakennettu 1947-49. Hipposkylän kaksikerroksiset kerrostalot on toteutettu pula-ajan ra- kentamisena ja sosiaalisena asuntotuotantona.

Ruotulan asuinalue Teiskontien tuntumassa M16 Kerrostaloissa käytössä ollutta betonielementtitekniikkaa haluttiin hyödyntää myös pientalorakentamisessa ja kytketty omakotitalotyyppi Ruotulanrivi syntyi. Vaikka asukkaat ovat olleet taloihin tyytyväisiä, ei raken- nustapa yleistynyt pientaloihin. Arvoalueeseen kuuluu myös lamelli- ja pistetaloja sekä omakotitaloja vuosilta 1963-66. Ruotulan alue ilmentää teollisuuskaupungin suunnitelmallista laajentumista mm. korkeatasoisella asuinaluesuunnittelulla.

Kauppaopisto Sammonkadun varrella Kalevassa M17 Rakennus on toteutettu kilpailuvoiton perusteella ja on edustava modernin aikakauden kohde. Rakennus otettiin käyttöön v. 1965.

Messukylän kirkot ympäristöineen (vanha kirkko 1500-luvun alku, uusi kirkko 1879), asuin- ja liiketaloja M18 (1900-luvulta) sekä koulu 1880-1996 Paikan nimi on syntynyt keskiajalla, kun pappien piti pitää kirkossa messuja. Messukylän kappeliseurakunta syntyi 1400-luvulla ja aluksi pystytettiin puinen kirkko. Seurakunnan vaurastuttua rakennettiin vielä olemassa oleva kivinen kirkko 1500-luvun alussa. Messukylänkatu/tie toimii yhtenä sisääntuloväylänä kaupunkiin. Vanhan Messukylän kunnan keskustan rakenne on edelleen nähtävissä. Palvelut ovat vähentyneet, mutta edelleen on rakennusten alakerroissa liiketiloja ja liiketoimintaa.

Kaukajärvi pohjoinen, kerrostalot 1960-70-luvuilta ja Haiharan kartanon pihapiiri M19 Keskisen ja Ahdin rakennusliikkeet ostivat Haiharan kartanon maat ja Tampereen laajin yksityinen alueraken- tamiskohde sai alkunsa. Pitkät ja matalat talonauhat korostavat maiseman vaakasuoria linjoja Kaukajärveen viettävällä rinteellä. Alueen yleisilme on hyvin yhtenäinen ja tyylikäs nauhaikkunoiden ja valkoisen ulkovä- rityksen johdosta. Alue on selkeästi rajautuva kokonaisuus ja venesatama sekä rantapuistot täydentävät alueen viihtyisyyttä. Kohteen nimi Numero Kaukajärvi eteläinen M20 Saarenvainionkadun kerrostalot on rakennettu 1968-73, Alue muodostaa Kaukajärvellä uudemman rakentamisen eheimmän kokonaisuuden. Hyppösen kenkätehdas ja Lokomon hallit, 1917-47 M21 Alue ilmentää suurten teollisuuslaitosten 1900-luvun alun rakentamista. Sijoittuminen irti koskesta radan varteen on seurausta koskivoimasta vapautumisesta. Junaradan läheisyys taas on tärkeä kuljetusten vuoksi. Tiilirakennus muodostaa dominantin kaupunkikuvassa. Härmälä M22 Härmälä sai nimensä Härmälän talosta, joka sijaitsi Valmetin alueella. Härmälä on Hatanpään kartanon takamaille ja huvila-alueelle rakennettu esikaupunki. Alue rakentui pääasiassa omakotialueeksi 1930-luvulla. Val- metin työväestöä varten rakennettiin myös kerrostaloja. Aluetta on laajennettu useaan otteeseen, mm. lento- kentän siirryttyä Pirkkalan puolelle 1980-luvulla. Alueeseen kuuluvat Härmälän teollisuusalue ja Pyhäjärven rantapuisto, Nuolialantien asuin- ja liiketalot, Toivonkadun ja Tuomaankadun pienkerrostalot. Asemakaavalla on suojeltu laajahko omakotitaloalue, talot rakentuneet 1920-40-luvuilla. Härmälän tunnusmerkki on kerrok- sellinen ja osa-alueittain yhtenäinen rakennuskanta. Puolustushallinnon rakennusperinnön säilyneet osat Pyhäjärven rannassa ovat ilmailuhistoriallisesti merkittäviä. Rantaperkiö M23 Rantaperkiö on Hatanpään kartanon takamaille ja huvila-alueelle rakennettu esikaupunki Härmälän tapaan. Rantaperkiön aluetta on asutettu jo 1880-luvulta lähtien. Koulu valmistui 1925. Alueeseen kuuluvat myös Hatanpäänhovi, Pyhäjärven rantapuisto, Perkiönpuiston rivitalot 1956-57 sekä kerrostalot 1950- ja 1960-luvuilta. Rantaperkiö muodostaa asuntonauhan teollisuusalueen luoteispuolelle. Rautaharkko M24 Alue on perustettu Hatanpään kartanon maille ja maat siirtyivät v. 1913 kaupungin omistukseen. V. 1949 alue asemakaavoitettiin ja alueen rakentuminen tapahtui pääosin 1950-luvulla. Alueelle sijoittuu pääasiassa pientaloja. Alueen merkittävin kerrostaloryhmä on Kartanonkadun kiilamaisen tontin 1969 valmistuneet 4 eri taloa sisältävä Lokomonlinna tai Lokomonhovi (lempinimeltään ”Kultaharkko”). Viheralue talojen välissä kuvastaa hyvin rakennusajankohdan piharakennustyyliä. Kartanonkatu jatkui Koivistontienä Koivistonkylän puolella ennen moottoritietä. Taatala M25 Taatalan tori ja Koivistontien varsi muodostavat 1950-luvulla kaavoitetun Taatalan keskustan, joka toteu- tui pääosin 1960-luvun alkupuolella. Koivistontien rapatut/punatiiliset rintamamieskerrostalot 1960-luvulta muodostavat edustavat ja korkeatasoiset 1960-luvun alun kaupunkikorttelit. Peltolammi M26 Peltolammi on keuhkokaavioon perustuva metsälähiö. Alue koostuu keskeisestä puistosta, lamelli- ja pistetaloista sekä koulusta, 1960-luvulta alkaen. Peltolammi on ajallisesti ja tyylillisesti hyvin yhtenäinen kokonaisuus. Rakennuskanta muodostuu yhtenäisen arkkitehtuurin omaavista lamellitaloista, pistetaloista ja rivitaloista. Lähiöasemakaava v. 1964 on toteutunut pääosin. Peltolammi edustaa väljää 1960-luvun lähiö- kauden rakennustapaa, jossa elementtitekniikka ei ole johtanut yksitoikkoiseen yleisvaikutelmaan. Lamellien, pistetalojen ja rivitalojen suhde on tasapainoinen. Peltolammilla toteutettiin ensimmäistä kertaa Suomessa 3M-modulia. Ensimmäiset lamellitalot valmistuivat Vaahterakujan varrelle ja tällä hetkellä iso osa niistä on opiskelija-asuntoja. Koko alueen rakennuksissa on käytetty herkkää vaaleaa väriskaalaa.

ARVOKAS JÄLLEENRAKENNUSKAUDEN PIENTALOALUE (J1-11)

Kohteen nimi Numero Kalkku: länsiosat Juuselankadun ja Juuselankujan varrella J1 Kalkku: itäosat Pitkäniemenkadun itäpuolella J2 Ikuri: eteläosaa Ikurintien, Kylväjäntien ja Kyntäjäntien varrella J3 Rahola: Ippisenkatu ja osa Voionmaankadusta J4 Niemi: pohjoisosaa Tapulinkadun, Lauttakadun ja Pirttikadun varrella J5 Jokipohja: Koskuentien, Päiväläisentien ja Haavikontien varsi J6 Järvensivu: Kuikankatu, Iidesranta Tiirantaipaleen ja Pöllöntaipaleen välillä J7 Uusikylä: Kontionkatu ja Uudenkylänkadun länsipuoli J8 Ruotula: Yli-Huikkaantien ja Ali-Huikkaantien varsi, Koukkutien itäpuoli J9 Takahuhti: Irjalan makasiinia ja päiväkotia ympäröivät alueet Kuusimäenkadun, Kolarinkadun, Loutunkadun ja J10 Irjalankadun molemmin puolin Pappila: Tanhuankadun länsipuoli ja Kukkoinkivenkadun varsi J11 MUINAISJÄÄNNÖSKOHDE (SM1-58)

sm-2 ALUEEN OSA, JOLLA SIJAITSEE MUINAISMUISTOLAILLA RAUHOITETTUJA KIINTEITÄ MUINAISJÄÄNNÖKSIÄ Kohteen nimi Numero Tyyppi Ajoitus Mustalammi SM1 puolustusvarustukset historiallinen Kalkku Mustavuori laskettelurinne SM2 maarakenteet uusi aika Villilänsalmi SM3 puolustusvarustukset uusi aika Kalkku Mustavuori SM4 puolustusvarustukset historiallinen Kalkku Mustavuori 2 SM5 maarakenteet historiallinen Kaarilan rakuunatorppa SM6 asuinpaikat historiallinen Harjun hautausmaa SM7 hautapaikat uusi aika Lielahti SM8 asuinpaikat uusi aika Niemen kylä (Niemis) SM9 asuinpaikat historiallinen Niemi 2 SM10 kivirakenteet historiallinen Miesmäenpuisto SM11 puolustusvarustukset uusi aika Pyhällönpolku SM12 kivirakenteet ajoittamaton Lentävänniemi 1 SM13 hautapaikat pronssi- ja/tai rautakautinen Lentävänniemi 2 SM14 hautapaikat pronssi- ja/tai rautakautinen Lentävänniemi 3 SM15 asuinpaikat kivikautinen Reuharinniemi SM16 hautapaikat rautakautinen Pispa SM17 asuinpaikat kivikautinen Pispalan tori SM18 työ- ja valmistuspaikat uusi aika Pispala (Pispala) SM19 asuinpaikat historiallinen Näsijärvi hylky SM20 alusten hylyt historiallinen Pispalan tukkitie 1 SM21 teollisuuskohteet historiallinen Mäkikatu 43 SM22 puolustusvarustukset historiallinen Mäkikatu 35 SM23 puolustusvarustukset historiallinen Mäkikatu 24 SM24 puolustusvarustukset historiallinen Pispan koulu SM25 puolustusvarustukset uusi aika Tahmelan lähde SM26 kultti- ja tarinapaikat moniperiodinen Susikolunpuisto SM27 puolustusvarustukset uusi aika Pispalanharju SM28 puolustusvarustukset historiallinen Pispalan pulteriaita SM29 rajamerkit historiallinen Pyynikin tulitikkutehdas SM30 teollisuusrakennukset 1800-luvun jälkipuoli Hatanpää, Hatanpään muistokivi SM31 muistomerkit, kultti- ja tarinapaikat historiallinen Härmälän vanha silta SM32 kulkuväylät historiallinen Lappi Rauhaniemi SM33 taide historiallinen Aurinkokallio SM34 taide, muistomerkit historiallinen Niihama Soukko SM35 kivirakenteet historiallinen Lammassaari SM36 asuinpaikat rautakautinen Ruske Waha SM37 muistomerkit historiallinen Aitovuoren rako SM38 muistomerkit historiallinen Kalevanrinne NW SM39 työ- ja valmistuspaikat historiallinen Kalevankangas SM40 maarakenteet historiallinen Kalevanrinne SE SM41 maarakenteet historiallinen Kokinpelto SM42 asuinpaikat kivikautinen Messukylän kirkko SM43 kirkkorakenteet keskiaikainen Linna SM44 kivirakenteet rautakautinen Pappinen 1 SM45 asuinpaikat kivikautinen Kukkojenkivenmäki SM46 hautapaikat rautakautinen Takahuhti SM47 asuinpaikat historiallinen Veijanmäenkatu SM48 asuinpaikat rautakautinen Kohteen nimi Numero Tyyppi Ajoitus Pappulanmäki SM49 hautapaikat rautakautinen Veijankuja SM50 hautapaikat rautakautinen Turtola (Messukylä) SM51 asuinpaikat historiallinen Turtolan makasiini SM52 muistomerkit historiallinen Finninmäki SM53 kivirakenteet historiallinen Pärrinkoski SM54 työ- ja valmistuspaikat historiallinen Peltolammin kipinäaita SM55 kulkuväylät historiallinen Rajasaari SM56 kivirakenteet historiallinen Lukonlahdentie SM57 työ- ja valmistuspaikat historiallinen Muuransuo SM58 kivirakenteet historiallinen Ojalan turverata ja tehdas sm-2 teollisuuskohteet historiallinen

MUU ARKEOLOGINEN KULTTUURIPERINTÖKOHDE (s1-35)

Kohteen nimi Numero Tyyppi Tyypin tarkenne Ajoitus Tohloppi s1 asuinpaikat kylänpaikat historiallinen Kaarila s2 kylänpaikat kylänpaikat historiallinen Kaarilan - Hyhkyn tie s3 kulkuväylät tienpohjat historiallinen Hyhky (Hyhky) s4 asuinpaikat kylänpaikat historiallinen Epilänharju s5 puolustusvarustukset tykkiasemat historiallinen Nottbeckin hautausmaan tie s6 kulkuväylät tienpohjat historiallinen Hiedanrannan möljä s7 teollisuuskohteet uittolaitteet historiallinen Pättiniemenpuisto s8 kivirakenteet kiukaat historiallinen Pöllipuisto s9 kulkuväylät tienpohjat historiallinen Siivikkala s10 kylänpaikat asuinpaikat historiallinen Reuharinsaari s11 kivirakenteet kivimuurit historiallinen Pyynikki s12 asuinpaikat kylänpaikat historiallinen Pyynikinrinne s13 kaivannot historiallinen Sulkavuori s14 puolustusvarustukset ilmatorjunta-asemat uusi aika Järvensivu s15 asuinpaikat kylänpaikat historiallinen Puhoonlahti s16 kaivannot historiallinen Puolimatkan tiilitehdas s17 tehdasrakennukset tiiliuruukit uusi aika Romsinlahti s18 kivirakenteet historiallinen Venevalkama s19 taide, muistomerkit kalliohakkaukset historiallinen Pohjoiskallio s20 taide, muistomerkit kalliohakkaukset historiallinen Kaupinojan saha s21 teollisuuskohteet saha historiallinen Tuomikallio s22 puolustusvarustukset ilmatorjunta uusi aika Takahuhti Irjala s23 asuinpaikat kylänpaikat historiallinen Ristinarkku (Takahuhti) s24 Asuinpaikat kylänpaikat historiallinen Jankankatu 19 s25 asuinpaikat kylänpaikat historiallinen Provasti (Pappila) s26 löytöpaikat irtolöytöpaikat kivikautinen, rautakautinen Sikosuonmäki s27 kultti- ja tarinapaikka ajoittamaton/historiallinen Tampere - Kangasala-tie s28 kulkuväylät tienpohjat historiallinen Juva s29 asuinpaikat kylänpaikat historiallinen Haihara Keskinen ja Alanen s30 asuinpaikat kylänpaikat historiallinen Haihara Ylinen s31 asuinpaikat kylänpaikat historiallinen Juvela s32 asuinpaikat kylänpaikat historiallinen Leinola s33 asuinpaikat kylänpaikat historiallinen Pöngänmäen torppa s34 asuinpaikat torpanpaikat historiallinen Vihilahti/Metsola s35 kulkuväylät laiturirakenne historiallinen LAILLA TAI SOPIMUKSELLA SUOJELTU KOHDE (R1-6)

Kohteen nimi Numero Laki, asetus tai sopimus Lielahden rautatieasema Epilässä R1 Rautatiesopimuksella 1998 suojeltu kohde Viinikan kirkko R2 Kirkkolailla suojeltu kohde Kalevankankaan kappeli R3 Kirkkolailla suojeltu kohde Kalevan kirkko R4 Kirkkolailla suojeltu kohde Messukylän vanha kirkko R5 Kirkkolailla suojeltu kohde Messukylän kirkko R6 Kirkkolailla suojeltu kohde

LIITE 3 Liito-oravatilanne kantakaupungin alueella v. 2016 (Kantakaupungin liito-oravaselvitys 2016)

YLEISKAAVOITUS

LIITE 4 Yritysvaikutuskyselyn tulosraportti

Tulosraportti yritysvaikutuskyselystä Tampereen kantakaupungin yleiskaa- Kyselyyn vastasi 136 yrityksen edusta- kaavaehdotuksen maankäyttötyypeit- van 2040 ehdotuksen pohjalta laadittiin jaa, joista 106 paikansi itsensä kartal- täin. Kaupunginosakohtaisten vastaus- yrittäjäkysely yhteistyössä Tampereen le. Yritykset edustivat 19 eri toimialaa. ten kohdalla on pyritty hahmottamaan kauppakamarin kanssa. Kysely oli auki Yritysten suuruus vaihteli alle viiden alueiden välisiä eroja toimintaympäris- Harava-kyselypalvelussa tammikuun hengen yrityksistä yli 200 henkeä työl- tön muutosten vaikutuksissa. toisella ja kolmannella viikolla 2017. listäviin yrityksiin. Kysely on aktivoinut Linkkiä kyselyyn jaettiin kauppakama- etenkin keskustoissa toimivia yrittäjiä, Kaupunginosien välillä vastauksissa oli rin kautta sen jäsenyrityksille. Yrittäjiltä sillä vastanneista yrityksistä 47 prosent- yllättävän vähän hajontaa. Sen sijaan yri- kysyttiin näkemyksiä yleiskaavaehdo- tia sijoittui yleiskaavaehdotuksen kes- tysten toimintaympäristöissä erilaisilla tuksen maankäyttöratkaisujen vaiku- kustatoimintojen alueelle. Tampereen yleiskaavan aluevarauksilla oli merkittä- tuksista yrityksen toimintaan nykyisellä keskustasta, jonka alueella jää voimaan viä eroja. Näin ollen esimerkiksi keskus- sijainnilla. Monivalintatehtävän kautta Keskustan strateginen osayleiskaava toissa tai teollisuusalueilla toimiminen yrittäjä sai valita yleiskaavaehdotuksen saatiin 50 vastausta. Lisäksi kantakau- tuntui olevan hyvin samankaltaista kau- viitoittaman kehityksen parhaat ja ikä- pungin ulkopuolelta, naapurikunnista ja pungin eri osissa. Myös yleiskaavan tuot- vimmät yritykseen kohdistuvat vaiku- Teiskosta saatiin viisi vastausta. Kyselyn taman kehityksen myötä ilmenevät uhat tukset kullakin yleiskaavan maankäyttö- tuloksiin on liitetty aiemmin tehtyjen ja mahdollisuudet yrityksen toimintaan tyypillä. yritysvierailujen antia. Vastauksia on olivat yleiskaavan maankäyttötyypeit- käyty läpi kaupunginosittain ja yleis- täin varsin yhteneväiset.

Kuvassa on esitetty kyselyyn vastanneiden yritysten sijoittuminen Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 eri maankäyttöluokilla. Kartan ulkopuolelle jäävät naapurikunnista sekä Teiskosta tulleet vastaukset. Kaupunginosakohtaiset vastaukset

Länsi-Tampere Kaakkois-Tampere Vastaajat sijoittuivat monipuolisesti yleiskaavaehdotuksen eri Hervannan ja Ruskon alueiden vastaukset tulivat pääosin suu- maankäyttöalueille ja edustivat eri toimialoja. Vastauksissa rilta informaatioalan sekä tieteellisen ja teknillisen alan toi- korostui erilaisten maankäyttöluokkien tarjoamien toimin- mijoilta, jotka sijoittuvat yleiskaavan innovaatiotoimintojen tamahdollisuuksien erot. Keskustoissa pidettiin hyvänä, että alueelle. Lisäksi vastauksia saatiin Hervannan keskusta-alueel- alueita kehitetään tuomalla niihin uusia toimintoja, täydentä- ta sekä työpaikkojen ja elinkeinojen alueelta sekä logististen mällä niitä sekä parantamalla yhteyksiä muihin kaupungino- toimintojen vyöhykkeeltä. Näiltä alueilta vastanneet edustivat siin. Autoilun rajoittamista sen sijaan kritisoitiin. Tilaa vaati- teollisuuden ja tukku- ja vähittäiskaupan toimijoita. van kaupan alueella pidettiin hyvänä, ettei alueelle päästetä Vastauksissa pidettiin hyvänä Hervannan kehittämistä kau- muuta kauppaa. Perinteisillä teollisuusalueilla pidettiin hyvä- punkimaisena alueena. Aluetta toivotaan kytkettävän nykyistä nä, ettei alueelle sijoiteta asumista ja että yrityksillä on alueella paremmin päärautatieasemaan ja Tampere-Pirkkala-lentoase- laajenemisvaraa. Kielteisenä asiana pidettiin vaatimusta Myl- maan. Kaikkien liikenneympäristöjen kehittämistä pidettiin lypuron Natura -luonnonsuojelualueen huomioimisesta ton- alueella hyvänä asiana. Ruskossa pidettiin hyvänä toimintaym- teilla. Asumisen alueelle sijoittuva yritys piti hyvänä, että ton- päristön säilymisenä yritystoiminnan kehittämisen kannalta tin muuttamista asuntorakentamiseen voidaan harkita, koska joustavana. yrityksen laajentaminen on alueella vaikeaa. Toisaalta keskustassa olevalle toiminnalle nähtiin myös uhkana, että alueen kehittäminen tapahtuu kävelyn, pyöräilyn ja Tampereen keskusta joukkoliikenteen ehdoilla. Lähes kaikki keskustan alueelta tulleet vastaukset osuivat yleiskaavan keskusta-alueelle. Vastanneet yritykset edustivat monipuolisesti eri toimialoja ja kokoluokkia, vaikka erilai- Koillis-Tampere sia palveluita tarjoavat yritykset olivatkin vastaajista suurin Koillisen Tampereen vastaukset saatiin pääosin Messuky- joukko. Myönteisenä keskustan kehittämisessä pidettiin en- län-Hankkion teollisuusalueelta, jossa on yleiskaavassa myös nen kaikkea kehitettäviä joukkoliikenneyhteyksiä sekä elävää uusi tilaa vaativan kaupan aluevaraus. Vastaajat edustivat suu- katutilaa. Kielteisenä nähtiin keskustan vihertäminen autoi- ria teollisuuden, logistiikan ja rakennusalan yrityksiä. Vastauk- lua rajoittamalla. Keskustan yrittäjät olivatkin hyvin aktiivisia sissa pidettiin hyvänä, että alueelta on edelleen hyvät yhteydet kommentoidessaan alueella jo tehtyjä ja suunnitteilla olevia päätieverkkoon. Myös kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen liikennejärjestelyjä. Autoilun rajoittaminen nähtiin yritystoi- edellytysten parantamista pidettiin hyvänä tavoitteena. Asu- minnan näkökulmasta hyvin uhkaavana asiana. mista ei toivottu alueelle. Sen sijaan yritystoiminnan laajentamisen mahdollisuutta pidettiin hyvänä. Kaleva Netin kautta toteutetun yrityskyselyn lisäksi syksyllä 2016 teh- Kalevan vastaajat edustivat laajasti erikokoisia yrityksiä ja eri tiin muutamia yritysvierailuja Hankkion alueella sijaitseviin toimijaloja. Vastaukset osuivat pääosin yleiskaavan keskusta- merkittäviin teollisuusyrityksiin. Alueen yrityksissä on useita toimintojen alueelle. Yrittäjät pitivät sekä hyvänä että huono- satoja työpaikkoja. Vierailujen tarkoituksena oli varmistaa yri- na alueen kehittymistä kaupunkimaiseksi elävän katutilan ja tysten tarpeiden huomioiminen yleiskaavassa. Pääosin yrityk- hyvien joukkoliikenneyhteyksien myötä. Kiinteistöjen arvon sillä ei ollut yleiskaavaluonnoksen ratkaisuun huomautettavaa. nähtiin nousevan, mutta samalla autolla liikkumisen vaikeutu- Vierailluissa yrityksissä Hankkion aluetta pidettiin erinomai- minen nähtiin ikävänä kehityksenä. sena teollisen tuotannon alueena ja vertailtaessa aluetta esim. pääkaupunkiseudun yritysalueisiin, Hankkio nähtiin selvästi toimivampana alueena. Yrityksen logistiikan kannalta sijainti Etelä-Tampere VT:n 9 läheisyydessä on erinomainen, sen sijaan etäisyys sata- Etelä-Tampereella vastaajat olivat pääasiassa suuria teollisuu- miin ja lentokentille ei ole merkittävä tekijä sillä asiakas saat- den, logistiikan, rakentamisen ja tukku- ja vähittäiskaupan taa olla joka tapauksessa toisella puolella maailmaa. Työvoi- toimijoita. Vastauksia saatiin eniten Lahdesjärveltä ja Saran- man saatavuuden kannalta seudulla on riittävästi työvoimaa kulmasta, jotka ovat yleiskaavan palvelujen ja työpaikkojen saatavilla, työntekijöiden kannalta Tampere ja kaupunkiseutu sekoittuneilta alueilta. Valtaosa vastaajista piti hyvänä, ettei tarjoavat hyvät asumisen ja vapaa-ajan puitteet. alueelle sijoiteta asuntorakentamista ja että yritystoimintaa on Kehitettävinä asioina alueen yrityksistä mainittiin mm. jouk- mahdollista kehittää alueella esimerkiksi laajentamalla. Myös koliiketeen palvelujen saatavuus. Etenkin tilojen eteenpäin alueiden toiminnallista proiloimista erilaisten rajoitusten vuokraaminen pienille toimijoille edellyttäisi, että alueelle on kautta pidettiin hyvänä. Toimivia yhteyksiä päätieverkkoon myös hyvä joukkoliikennetarjonta. Yrittäjäkadun toteuttami- arvostettiin. Kielteisenä kehityksenä pidettiin sitä, että alueel- nen kehätien itäpuolella ja siten joukkoliiketeen kehittäminen le ei voi sijoittaa uutta ympäristöluvan varaista teollisuus- ja saa kannatusta alueen toimijoilta. Yrityksille on myös tärkeää, tuotantotoimintaa. että toiminnan tarvitsema laajentaminen on mahdollista tonteilla tai että alueelta on löydettävissä laajennusvaraa. Yksi- tyinen kiinteistöomistus ja alueella oleva rapistunut rakennuskanta rajoittaa toimijoiden näkemyksen mukaan jossain määrin alueen ja yritysten kehittämistä ja laajentamista. Vastaukset maankäyttöluokittain

Keskustatoimintojen alueet ”Tampere on kapealle kannakselle kahden järven väliin raken- Kyselyyn osallistuneet yleiskaavaehdotuksen keskusta-alueille nettu kaupunki. Nyt näyttää siltä että julkisen liikenteen ihan- sijoittuneet yritykset edustivat yhteensä 15 eri toimialaluok- nointi muokkaa rajusti keskustan aluetta vain viihde ja kulttuu- kaa tukku- ja vähittäiskaupasta ammatilliseen, tieteelliseen ja rikäyttöön. Edessä on vääjäämätön elinkeinorakenteen muutos tekniseen toimintaan. jossa ei ole kaupalle ja muille ”arjen” palveluille sijaa. Muu kuin julkinen liikenne idän ja lännen välillä tulee olemaan katastroϔi Valtaosa keskusta-alueilta vastanneista piti hyvänä joukko- kun vain kahden sillan kautta kulkee koko nykyinen asiointi- ja liikenteen kehittämistä. Myös keskustojen kaupallisen veto- työmatkaliikenne. Edes jälkikäteen tehtävä tunnelin liittymä’ ei voiman kasvu sekä laadukkaan julkisen tilan määrän kasvu tätä tosiasiaa muuta. Yksityiselle autoilulle tulisi jättää mahdol- nähtiin hyvänä kehityksenä. Kaikkiaan pidettiin hyvänä, että lisuus - saasteeton sähköautoilu sopii hyvin joukkoliikenteen se- keskustoja täydennetään ja uusitaan nykyistä keskustamai- kaan, sitä ei tarvitse kieltää.” sempaan suuntaan. Muutosten myötä seuraavaa kiinteistöjen arvonnousua pidettiin hyvänä asiana. ”Vaikka oma yritykseni sijaitsee keskusta-alueella, niin siellä tärkeintä oman yritykseni kannalta on helpot ja hyvät pysä- Ikävinä seurauksina keskustojen kehittämisestä pidettiin au- köintialueet ja julkisten ajoneuvojen kulku yrityksen vierestä. toilun roolin kapenemista alueen liikenneympäristön käsitte- Varsinaiset asiakkaat sijaitsevat lähiöissä ja koska toiminta-alu- lyssä. Tämän suuntaisia vastauksia tuli kaikilta keskusta-alueil- eena on koko Tampere ja lähikunnat, niin oleellista on asunnot la toimineiden, kyselyssä esiintyneiden toimialojen edustajilta. ja asukkaat, joiden määrää lisätään - uusia asuinrakennuksia, Keskustojen laadullistaminen ja tiivistäminen nähtiin paikoin joiden lähettyvillä kattavat palvelut lapsiperheille, vanhuksille, myös uhkaavana asiana. nuorille, lapsettomille pariskunnille ja yksineläville yms. jotta lähiöiden elinvoimaisuus säilyisi.” Keskustoja koskevat vapaat kommentit ”Nalkalantorin alueen käyttömahdollisuuksia pitää tehostaa. ”Keskustan hyvät liikenneyhteydet, erityisesti ratikka ja bussit, ovat tärkeitä asiantuntijatyöntekijöiden houkuttelemisessa. Hy- Maa- ja Metsätalo vaatii remonttia/uudisrakentamista.” vät palvelut, erityisesti lounasravintolat kävelyetäisyydellä, ovat ”Keskustassa on otettava huomioon erilaiset yritykset ja logis- tärkeitä.” tiikka. Tavaroiden ja tuotteiden on pystyttävä kulkemaan kaik- ”Vaikka keskusta-alueella suositaankin ns. ei-autoilua, niin yri- kina aikoina. Lisäksi tulee huomioida kulku talojen pihoihin ja tystoiminnan kannalta autoilu on välttämätöntä asiakasliiken- ns. kääntökulmat. Nykyään jo ongelmia mm. jätekuljetuksissa. teen vuoksi. Tampereen keskustasta yrityksemme toivoo myös Paikallisia yrittäjiä on kuultava kaavaa tehtäessä eikä vasta sen sujuvan autoliikennöinnin kaupunkia. Ulkopaikkakuntalaisten jälkeen.” ostovoima on oleellista yrityksille. Kaupunkiin pitää pystyä suju- ”Meillä on toimipaikkoja useammassa paikassa. Järjestelmä ei vasti pääsemään autolla, ja kulkemaan siellä (lukuun ottamatta antanut valita kuin yhden sijainnin.” Hämeenkatua).” ”Älkää nyt ihmeessa tehkö keskustaa autoilijoille mahdottomak- ”Ostovoimainen kansanosa ei saavu keskustaan hankkimaan ta- si paikaksi. Nuo ”kaupunkilaisten yhteiset olohuoneet”, kuten varoita ja palveluita etupäässä julkisilla kulkuvälineillä. Yksityi- Hämeenkadun itäpää, ovat jo osoittaneet älyttömyytensä. Val- sautoilun diskriminointi on lopetettava, sillä keskusta autioituu tuustohan oli aikanaan ϔiksu, kun torppasi em. asian. Joku ”Rou- muutenkin kovaa vauhtia.” va” sitten käveli demokraattisesti valittujen edustajien yli ja teki ”Autojen häätäminen ydinkeskustasta tekee liiketoiminnan mah- kuten itse halusi. Saikin aikamoisen monumentin:)” dottomaksi.” ”Keskustan kehityksen kannalta on tärkeää, että alueen palve- ”Kyselyn vaihtoehdot eivät tuntuneet relevanteilta keskustassa luiden ja kaupan toimintaedellytykset turvataan myös jatkossa; olevalle yritykselle. Keskustassa Postin palvelut heikentyneet näin voidaan luoda toimiva ja vetovoimainen keskusta. Ilman siitä, mitä ne ennen olivat. Se vaikeuttaa postilähetyksien hoita- kaupan hyviä toimintaedellytyksiä keskustan elinvoimaisuutta mista. Kuninkaankadun alue on selvästi näivettymässä / kuollut. ja monipuolista palvelutarjontaa on vaikea saavuttaa. Keskus- Keskusta siirtynyt rautatieasemalle päin. Jos halutaan tasapai- tan saavutettavuus on keskeisin edellytys palveluiden ja kaupan noinen ydinkeskusta, tulisi uudelleen elvyttää myös Kuninkaan- toimijoille ja sen varmistamiseksi kaikki liikennemuodot tulee kadun ympäristöä tai hyväksyä, että siitä on tullut hiljaista lai- sovittaa kaupungin kehittämiseen ilman liikkumismuotojen takaupunkia.” keinotekoista vastakkainasettelua. Tampereen julkinen liikenne on kehittymässä hyvin myös keskusta-alueella. Palveluiden ja ”Erittäin huolestuttavaa on se, että keskusta-alueen suunnitte- kaupan toimintaedellytysten kannalta on silti olennaista, että lussa ainoa kriteeri tuntuu olevan jalankulkijoiden ja pyöräili- keskusta on jatkossakin saavutettavissa myös henkilöautolla, jöiden viihtyvyys. Liiketoiminnan edellytykset alueella pitää tur- vaikka kehittyvän joukkoliikenteen myötä henkilöautojen käyttö vata ja tälle ykkösedellytys on sujuvat liikenneyhteydet alueen tulee todennäköisesti vähentymään. Muuten market-alueet pys- sisällä ja erityisesti alueelle saapuminen ja sieltä poistuminen. tyvät saavutettavuudellaan yksipuolistamaan ja vähentämään Tämän tulee julkisen liikenteen lisäksi huomioida myös yksityi- keskustan palvelutarjontaa. Tämä haitta olisi merkittävää ja sautoilu. Suomi on suurten etäisyyksien harvaan asuttu maa, pitkäaikaista.” joten työvoimaa tulee suurelta maantieteelliseltä alueelta, jota joukkoliikenne ei pysty kustannustehokkaasti palvelemaan. Li- ”Yritystoiminnan / kaupan mahdollisuudet ydinkeskustassa tur- säksi Tampereen alueelle on tärkeää, että muilta paikkakunnilta vattava kaikissa vaihtoehdoissa. Huoltoajoneuvojen liikkuminen (erityisesti pääkaupunkiseutu) pääsee tänne sujuvasti.” sallittava muutenkin kuin yöaikaan keskustan liikkeisiin. Myös keskustan kehittämisen eli ratikan rakentamisen aikana. Au- toille pitää olla selvemmät ja paremmat reitit paikoitustaloihin. Kunkun parkki on aloitettava välittömästi. Tunnelin Näsilinnan liittymä laitettava vireille. ”Liikennekokeilut” Hämeenkadun itä- päässä on lopettava.” ”Yksityisautoilu ehdottomasti säilytettävä keskustassa! Esim Palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneet viistokatu avattava takaisin autoilijoille.” alueet tai kohteet, jossa on kehitettävä ”Kaupunki on laiminlyönyt Lakalaivan alueen kehityksen jo vuo- sikausia ja pitänyt viime aikoina alueen myös rakennuskiellos- innovaatioympäristö sa, nämä ovat vaikeuttaneet huomattavasti liiketoimintaamme. Yleiskaavaehdotuksen innovaatioympäristöihin sijoittuneet Nyt koitetaan jälleen lähestyä aluetta, tällä kertaa yleiskaavan kyselyyn vastanneet yritykset edustivat hyvin erikokoisia in- kautta, joka on mielestämme liian kankea ja epämääräinen formaatio ja viestintäalan sekä ammatillisen, tieteellisen ja alueelle, joka tarvitsisi nopeampia toimenpiteitä. Peltolammin teknillisen alan yrityksiä. Lisäksi kyselyyn oli vastannut yksi alue slummiutuu ja Lakalaivan alueen kiinteistön omistajat ovat tukku- ja vähittäiskaupan yritys. epätietoisia tulevasta, ei siis ole mitään konkretiaa ja aikatau- Yhteyksien kehittämistä rautatieasemalle ja lentoasemalle luja. Tällainen ei tue yritysten toimintaa, joka pitää suunnitella sekä päätieverkkoon pidettiin alueiden kehittämisessä hyvänä. pitkäjänteisesti, samalla tällainen heikentää työllisyyttä, kun Myös maantasopysäköinnin riittävyys alueen sisällä nähtiin kaikki on epävarmaa. ” tärkeänä asiana. Toisaalta myös kävelyn ja pyöräilyn yhteyksi- ”Autolla on päästävä keskustaan! Mikäli halutaan, että asiakas en kehittämistä pidettiin hyvänä. tekee ostoksia keskustan alueelta, ei asiakasta voida vaatia kan- Kielteisenä pidettiin sitä, ettei alueelle sijoiteta asumista tai tamaan ostoksiaan kortteli tolkulla autolleen. Julkisilla kulku- julkisia palveluja. neuvoilla ostosten kuljettaminen on hankalaa. Kaikki keskustan liikkeet eivät myy kevyitä tavaroita. Näillä toimilla te tapatte Innovaatioympäristöjä koskevat vapaat kommentit keskustan erityisliikkeet!! Kuinka sinulta sujuisi ostoksen kanta- ”Hervannassa sijaitseva innovaatioalue Tredusta Hermiaan on minen Laukontorilta pysäköintihalliin, jos ostos painaa 10-15 kg yhdistettävä toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jossa on myös ja sen mitat ovat 50x80cm? Vai ratikassako raahaisit sitä?” sisäisesti läpikulkumahdollisuus, sekä edellytykset uudenlaiselle ”vastausvaihtoehdot melko tarkoituksenhakuisia tulosten muo- palvelutoiminnalle.” dostamisen kannalta” ”Älkää tuhotko Tampereen keskustaa tekemällä siitä vain käve- ”Keskustasta karkoitetaan lähiöistä ja naapurikunnista tuleva lykeskustaa.” ostovoimainen väki” ”Toimiympäristömme on nykyisten teollisuusalueiden keskellä ja ”Vastausvaihtoehdot ovat varsin suppeat ja tiettyyn suuntaan kuitenkin lähellä pääreittejä sekä kaupunkiasumista. Joten kaa- ohjaavat. Todellisuudessa suurimmat mahdollisuudet ovat ne, van ”joustavuus” mutta myös pysäköinti ja liikennealueet tulee että keskustaa kehitetään kivijalkakauppojen menestystä huo- tukea alueen toimintaa tulevina vuosina.” mioiden. Ei esim. niin, että tukitaan katuja lakukioskeilla (Tuo- miokirkonkatu). Joukkoliikenne ja jalankulku ovat erittäin ok, kunhan muusta viihtyvyydestä huolehditaan ja autoliikenne Palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneet ohjataan sujuvasti halleihin. Joukkoliikenteen hinnoittelun reilu alueet tai kohteet, jossa paljon tilaa vaa- halventaminen tekisi hyvää. Pahimpina uhkina pidän sitä, mitä tivan kaupan alue täällä tapahtuu koko ajan eli narkkareiden huoltopisteet ovat täällä myymälöiden seassa (Matala). Ainakin viikoittain jou- Yleiskaavaehdotuksen tilaa vaativan kaupan alueilta vastasivat dumme tekemisiin narkkien kanssa arvotavaraa myyvässä liik- kiinteistöalan ja teollisuuden toimijat. keessämme. Narkkareita voi ja täytyy hoitaa, mutta ei tulevan Vastaajat arvostivat tilaa vaativan kaupan mahdollistamista (???) kävelykadun tuntumassa. Asiakkaat myös valittavat epä- sekä liikenneyhteyksien kehittämistä monipuolisesti alueilla. miellyttävästä ilmapiiristä kadulla.” Kielteisenä kehityksenä pidettiin sitä, ettei alueelle sijoiteta asumista tai julkisia palveluja. Palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneet Alueilla toimivat yrittäjät eivät jättäneet vapaamuotoisia kom- alueet tai kohteet mentteja. Yleiskaavaehdotuksen palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneilta alueilta vastanneet olivat pääosin teollisuudessa toimivia Työpaikkojen ja elinkeinojen alueet sekä suuria työllistäjiä sekä logistiikan alalla toimivia alle 20 henkeä logististen toimintojen vyöhykkeet työllistäviä yrityksiä. Yleiskaavaehdotuksen työpaikkojen ja elinkeinojen alueiden Alueiden kehityksessä pidettiin hyvänä, ettei sinne päästetä sekä logististen toimintojen vyöhykkeiden yrittäjäkunnasta asumista eikä uutta kauppaa. Hyviä yhteyksiä päätieverkkoon vastasivat teollisuuden ja rakentamisen sekä kuljetus ja va- arvostettiin samoin kuin mahdollisuutta maantasopysäköin- rastointialan yritykset. Vastaajat edustivat monipuolisesti eri tiin. Joustavia toiminnan laajentamismahdollisuuksia arvos- kokoluokan yrityksiä. tettiin. Alueilla pidettiin hyvänä, että saavutettavuutta myös kävellen, Valtaosa palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneilta alueilta vas- pyörällä ja joukkoliikenteellä parannettiin. Lisäksi hyvien lii- tanneista ei osannut sanoa, mitä huonoja seurauksia alueiden kenteellisten yhteysien varmistaminen päätieverkkoon oli vas- kehittämisessä yleiskaavan mukaisesti olisi. Yksittäisinä huo- taajien näkökulmasta tärkeää. Tontilla olevaa laajennusvaraa noina seurauksina pidettiin teollisuus- ja tuotantotoiminnan arvostettiin vastauksissa myös. Pääosin alueiden yleiskaavan sekä asumisen kieltämistä. mukaisessa kehittämisessä ei nähty kielteisiä piirteitä. Yksit- täisissä vastauksissa pidettiin huonona kehityksenä kävelyn, Alueilla toimivat yrittäjät eivät jättäneet vapaamuotoisia kom- pyöräilyn ja joukkoliikenteen roolin kasvua alueella liikkumi- mentteja. sessa sekä tukkukaupan mahdollistamista alueella. Myöskään maantasopysäköintiä tai yritystoiminnan laajenemisvaraa ei kaikissa vastauksissa arvostettu. Työpaikkojen ja elinkeinojen alueita koskevat vapaat Asumisen alueita koskevat vapaat kommentit kommentit ”Yrityksiin suuntautuvan liikenteen (mm. tavarantoimittajat) on ”Julkiset kulkuneuvot kulkevat Valmetin ohi Kangasalan tietä, oltava turvattua. Liikennejärjestelyillä ei saa vaikeuttaa tavoi- mutta Valmetin ja Tamfelt kohdalla reilun kilometrin matkalla tettavuutta.” ei ole asutusta saati työpaikkoja. Reitti Uurastajatie - Yrittäjän- ”Toivottavasti alueen kaavoitus etenee nopeassa tahdissa ja kulma ja sieltä rakennettava lyhyt tieyhteys Hyllilänkadulle ta- pääsemme jo ensi vuonna suunnittelemaan vihdoinkin uusia toi- voittaisi suuren joukon työssäkäyviä ihmisiä.” mitiloja johonkin muualle taataksemme työpaikat Tampereella ”Messukylän tehdasalueen säilyttävä yhtenäisenä tehdasalu- ja mahdollisesti myös lisätäksemme niitä! Nykyiset toimitilat eena jatkossakin. Hyöty- ja työpaikkaliikenteen kehittäminen ovat vanhat ja huonokuntoiset pääosin, eikä niitä ole kustan- alueelle tärkeää - nyt hankalaa. Messukyläntien varressa tehda- nustehokasta enää parannella ja korjailla muuten kuin pakon salueen laidassa voisi olla myös teollista toimintaa tukevaa liike- sanelemat korjaukset.” toimintaa: lounasravintolaa, teknistä kauppaa yms.” ”Meillä on toimintaa kahdessa toimipisteessä. Kysely ei antanut mahdollisuutta laittaa kahta pistettä. Kaupungin urheilukentän Asumisen alueet pysäköinti on riittämätön. Samoin palloiluhallin, kun tapahtumia. Arki sujuu ok. Toivottavasti asemakaava ei estä laajenta- Yleiskaavaehdotuksen asumisen alueilla toimivista yrityksistä mista.” vastasivat tähän kyselyyn teollisuuden, tukku- ja vähittäiskau- pan ja hallinto- ja tukipalvelutoiminnan yrittäjät. Asumisen alueilla toimivat yrittäjät pitivät hyvänä, että alueille ei sijoiteta suuria kaupan myymälöitä tai tilaa vaativaa kauppaa. Alueiden rauhoittamista liikenteeltä ja hyviä yhteyksiä virkistysalueille arvostettiin. Myös mahdollisuutta yritystonttien muuttamiseen asuntorakentamiselle pidettiin hyvänä. Kielteisenä kehityksenä puolestaan pidettiin sitä, ettei alueelle sijoiteta uusia yritystontteja. Myös yritystoiminnan laajentamisen rajoittamista pidettiin huonona kehityksenä. Ajoneuvo- liikenteen rauhoittaminen koettiin yksittäisessä vastauksessa uhkana.

Yhteenveto sekä johtopäätöksiä

Keskustojen voimakas kehittäminen tiiviin kaupunkimaisen rakenteen, sekoittuneiden toimintojen ja tehokkaan joukkoliikenteen ympäristöiksi näyt- täytyy sekä mahdollisuutena että uhkana keskustojen yrittäjille. Useissa vastauksissa käy ilmi, että palveluiden tarjoajat ovat riippuvaisia koko kaupunkiseudun asiakaskunnasta. Tästä ryhmästä suuri osa on edelleen autoi- levaa väkeä. Liikenneverkon kehittämistoimien kohdistuminen vain keskustoihin koetaan näillä alueilla yrittäjien asemaa heikentävänä, mikäli autoilun sujuvuudesta tingitään. Lisäksi tavarakuljetusten järjestämiseen tulisi kiinnittää alueiden suunnittelussa erityistä huomiota. On mahdollista, että keskustojen tiivistäminen ajaa autoilijoista riippuvaista toimijakuntaa yleiskaavan Palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneille alueille, joissa ympäristön säätely on vähäisempää ja yhteydet päätieverkkoon säily- vät hyvinä. Nämä alueet saattavat tiivistyä myös asuinalueilta tulevilla yrittä- jillä, mikäli investointikustannukset alueilla säilyvät kohtuullisina. Muut yritysalueet sekä sellaiset palvelualueet, joissa yritystoiminta on mahdollistettu mullistuvat yleiskaavan myötä keskustoja vähemmän. Alueilla olevien toimijoiden kokemukset yleiskaavasta olivat pääasiassa positiiviset. Asumisen alueilla sijaitsevien yritysten suhtautuminen kaavan tarjoamiin mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin vaihteli yrityksittäin. Eri toimialoja edustavat yrittäjät kokivat asuinalueiden rauhoittamisen joko uhkana, mahdollisuutena tai voimavarana. Yrittämisen mahdollisuutta asuinalueilla kuitenkin toivottiin edelleen.

LIITE 5 Luettelo kiinteistöistä R- ja RA- alueilla 06/2016 Tarkistettu rakennusluettelon osalta 22.3.2017

Luettelo kiinteistöistä R- ja RA- alueilla 06/2016

Johdanto

Kantakaupungin järvien rannoilla ole- kaupungin rakennusjärjestyksen ja ym- asuinrakennus/loma-asunto, sauna tai ville yksityisessä omistuksessa ja lo- päristönsuojelumääräysten pohjalta. talousrakennus. Loma-asuntoalueek- ma-asumiskäytössä oleville kiinteistöille Yleiskaava ei ole mitoittava, ts. lo- si osoitetut rakennetut kiinteistöt on on yleiskaavassa osoitettu loma-asumi- marakennuspaikkojen merkitseminen luetteloitu poikkileikkausajankohdan sen (RA) tai yhteisöjen loma-asumisen kaavaan ei perustu tilojen pinta-alaan (06/2016) mukaan, jonka jälkeen teh- (R) käyttötarkoitus. RA- ja R-alueilla ja rantaviivan pituuteen. Lomaraken- ty kiinteistön lohkominen ei muodosta yleiskaava mahdollistaa rakennusluvan nuspaikoiksi on kaavassa osoitettu vain uutta rakennuspaikkaa. Alueita ei ase- myöntämisen yleiskaavassa määritellyn ne kiinteistöt, joilla on kaavaluonnok- makaavoiteta. rakennusoikeuden puitteissa. Muilta sen laatimisen ajankohtana ollut käyt- osin rakentamista ohjataan Tampereen tötarkoituksen mukaista rakentamista,

Kaukajärvi...... 2 Sääksjärvi ...... 3 Näsijärvi ...... 4 Alasjärvi...... 6 Toritunjärvi...... 6 Särkijärvi ...... 7 Hervantajärvi ...... 9 R-alueet ...... 10 | 2 |

KAUKAJÄRVI TRE yleiskaava 2040 ehdotus

rantaan tukeu- tilan osan käyttötarkoituksen tuvan tilan/tilan pinta-ala taustamaaston pinta-ala kiinteistötunnus mukaista rakenta- osan käyttötarkoi- m2 käyttötarkoitus m2 mista tus kartalla 1 kartalla 1 837-590-0004-0143 x RA 1276

837-590-0004-0144 x RA 1448

837-590-0004-0145 x RA 1433

837-590-0004-0146 x RA 1268

837-590-0004-0147 x RA 1173

837-590-0005-0180 x RA 1120

837-590-0005-0181 x RA 1286

837-590-0005-0184 x RA 1415

837-590-0015-0001 x RA 867

Kaukajärvi | 3 |

SÄÄKSJÄRVI TRE yleiskaava 2040 ehdotus

837-591-0001-0005-V0001 x RA 4110

837-591-0001-0005-V0007 x RA 4380

837-591-0001-0005-V0008 x RA 1981

Saari Rajasaari

837-592-0001-0008-V0001 x RA 1568 209925

Sääksjärvi | 4 | NÄSIJÄRVI

TRE yleiskaava 2040 ehdotus

837-589-0013-0159 x RA 870

837-589-0001-0008 x RA 1960

837-589-0001-0005 x RA 1350

837-589-0001-0006 x RA 450

837-589-0001-0009 x RA 1100

837-589-0001-0010 x RA 1460 V

837-589-0001-0016 x RA 2130

837-589-0001-0017 x RA 1150

837-589-0001-0018 x RA 1060

837-589-0006-0008 x RA 1300

837-589-0006-0010 x RA 2250

837-589-0005-0014 x RA 5030

837-589-0016-0008 x RA 6480 V 70070

837-589-0016-0009 x RA 6490 V 59460

837-589-0016-0013 x RA 8970 V 56484

RA, x 26890 837-587-0002-0062 x V, x 312430 RA, x 13575

837-587-0002-0058 RA 5398 Lammassaari, Pikku- x RA 433 saari 837-587-0002-0020 x RA 1725 Tuulikallio 837-587-0002-0036 x RA 3500 Kalliosaari 837-587-0002-0042 x RA 800 Pitkäsaari 837-587-0002-0043 x RA 1700 Pitkäsaari 837-587-0002-0044 x RA 1000 Pitkäsaari 837-587-0002-0024 x RA 2250 Kartanonsaari 837-587-0002-0025 x RA 2200 Kartanonsaari 837-587-0002-0026 x RA 1450 Kartanonsaari 837-587-0002-0027 x RA 1070 Kartanonsaari | 5 |

837-587-0002-0028 x RA 2220 Kartanonsaari 837-589-0002-0016 x RA 400

837-589-0002-0047 x RA 2560 V 7440

837-589-0002-0066 x RA 6753 V 59247

837-589-0002-0049 x RA 4480 V 57720

837-589-0002-0018 x RA 14570 V 119257

837-589-0002-0020 x RA 3800

837-589-0010-0010 x RA 1000

837-589-0002-0014 x RA 2200

837-589-0010-0037 x RA 6020 V 3980

837-589-0010-0049 x RA 3730 V 71930

837-589-0010-0051 x RA 10000

837-589-0010-0043 x RA 9380 V 3720

837-589-0008-0045 x RA 3890 V 11110

837-589-0008-0039 x RA 7720 V 1620300

837-589-0008-0030 x RA 1240 V 91020

837-589-0015-0021 x RA 3460

837-589-0015-0049 x RA 3120

837-589-0015-0044 x RA 9820 V 380

837-589-0012-0074 x RA 11020 V 2880

837-589-0015-0055 x RA 9850 V 4970

837-589-0012-0067 x RA 12700 V 10850

837-589-0012-0049 x RA 1200 V 2800

837-589-0012-0050 x RA 1740 V 1270

837-589-0012-0051 x RA 1530 V 1450

837-589-0012-0054 x RA 4530 V 200

837-589-0012-0048 x RA 1760

837-589-0012-0001 x RA 19920 V 2480 Heposaari

837-505-0001-0001 x RA 6400 Ristisaari 837-505-0004-0017 x RA 4300 Löytänänsaari | 6 |

ALASJÄRVI TRE yleiskaava 2040 ehdotus

837-587-0003-0076 x RA 1020

837-587-0003-0045 x RA 460

837-587-0003-0035 x RA 1570

837-587-0003-0034 x RA 1000

837-587-0003-0008 x RA 1800

837-587-0003-0046 x RA 1590

837-587-0003-0047 x RA 2050

837-589-0002-0052 x RA 1270

837-589-0002-0034 x RA 3530 837-589-0002-0050- x RA 3320 V 9240 P0000 837-589-0002-0055 x RA 3540 V ja P/T 39143

837-589-0002-0063 x RA 3530 V 75287

TORITUNJÄRVI

837-589-0002-0063 x RA 5085 V 75287

837-589-0002-0036 x RA 3225 V, P/T,A39853 837-589-0002-0050- x RA 2990 V 9240 P0000

Näsijärvi

Alasenjärvi Toritunjärvi | 7 |

SÄRKIJÄRVI TRE yleiskaava 2040 ehdotus

837-585-0012-0032 x RA 3450

837-585-0012-0029 x RA 3370

837-585-0012-0041 x RA 1000

837-585-0012-0040 x RA 940

837-585-0012-0031 x RA 2100

837-585-0012-0039 x RA 4440

837-585-0012-0038 x RA 3000

837-585-0012-0027 x RA 3300

837-585-0012-0025 x RA 2300

837-585-0012-0026 x RA 2000

837-585-0004-0161 x RA 1390 V 866

837-585-0004-0162 x RA 2390 V 408

837-585-0004-0164 x RA 3000 V 435

837-585-0003-0009 x RA 1950

837-585-0003-0005 x RA 2000

837-585-0008-0042 x RA 1400

837-585-0008-0065 x RA 1840

837-585-0008-0066 x RA 1640

837-585-0008-0068 x RA 2160

837-585-0010-0033 x RA 7223 V, Lehtisaari 1924

837-581-0002-0048 x RA 5050

837-581-0002-0046 x RA 5200

837-581-0002-0035 x RA 900 837-581-0002-0014- x RA 1600 P0000 837-581-0002-0011 x RA 4438

837-581-0002-0032 x RA 1500 837-581-0002-0019- x RA 2000 P0000 837-581-0002-0010- x RA 1650 P0000 837-581-0002-0008 x RA 1400

837-581-0002-0042 x RA 500 | 8 |

837-581-0002-0022- x RA 1480 P0000 837-581-0002-0018 x RA 920

837-581-0002-0017 x RA 1020

837-581-0002-0021 x RA 2400 837-581-0003-0038- x RA 15000 P0000 837-581-0003-0021 x RA 2050

837-581-0003-0015 x RA 2200

837-581-0003-0016 x RA 2170

837-581-0003-0042 x RA 15950 837-876-0004-0000 x RA 283 Paskosaari

Särkijärvi

Hervantajärvi | 9 |

HERVANTAJÄRVI TRE yleiskaava 2040 ehdotus

837-585-0002-0126 x RA 23240

837-585-0002-0125 x RA 3370

837-585-0002-0064 x RA 5000

837-585-0002-0063 x RA 5000

837-585-0002-0113 x RA 4950

837-585-0005-0051 x RA 510

837-585-0005-0050 x RA 630

837-585-0005-0049 x RA 740

837-585-0005-0047 x RA 600

837-585-0005-0076 x RA 530 837-585-0005-0053 x RA 1700 Karjusaari 837-585-0002-0086 x RA 1750

837-585-0002-0130 x RA 2070

837-585-0002-0131 x RA 7130

837-585-0002-0093 x RA 2000

837-585-0002-0094 x RA 2000

837-585-0002-0083 x RA 5090

837-585-0002-0084 x RA 2000

837-585-0002-0095 x RA 2200

837-585-0002-0096 x RA 5910

837-585-0002-0097 x RA 3010

837-585-0002-0098 x RA 2700

837-585-0002-0082 x RA 3900

837-585-0002-0099 x RA 2160

837-585-0002-0081 x RA 1950

837-585-0002-0080 x RA 1120

837-585-0002-0100 x RA 650

837-585-0002-0079 x RA 1450

837-585-0005-0041 x RA 4350

837-585-0005-0065 x RA 1000

837-585-0005-0082 x RA 4770 V 10440 | 10 |

837-585-0005-0044 x RA 1650

837-585-0005-0043 x RA 2170

837-585-0005-0085 x RA 6192

837-585-0005-0022 x RA 5100 837-585-0005-0087, x RA 1085 5-81-MO602 837-585-0005-0080 x RA 3780 V 17680

837-585-0005-0086 x RA 1620

837-585-0005-0074 x RA 5000

837-585-0005-0075 x RA 4750

837-581-0005-0026 x RA 1075

837-581-0005-0020 x RA 500

837-581-0005-0028 x RA 1000

837-581-0005-0029 x RA 7950 837-581-0005-0032 x RA 1900 Pukkisaari 837-585-0005-0068 x RA 1070 Pukkisaari 837-585-0005-0067 x RA 830 Pukkisaari 837-585-0005-0084 x RA 200 Taavetinsaari 837-585-0005-0069 x RA 1700

837-585-0005-0066 x RA 1580

837-585-0005-0070 x RA 1200

837-585-0005-0071 x RA 1260

R-ALUEET

rantaan tukeu- käyttötarkoituksen tuvan tilan/tilan pinta-ala kiinteistötunnus mukaista rakenta- osan käyttötarkoi- m2 mista tus kartalla 1

Hervantajärvi x 837-585-0005-0077-V0005 R(450) 15006

Näsijärvi

837-587-0001-0017 x R(150) 5260

837-589-0001-0019-v0001 x R(600) 19369

837-505-0004-0016 x R(200) 11026 LIITE 6 Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio 5.4.2017

TAMPEREEN KAUPUNKI Kaupunkiympäristön suunnittelu Yleiskaavoitus

Dno TRE:3662/10.02.03/2015 Pvm 11.4.2017 1 (8)

MUISTIO

MRL 66§ JA MRA 18§ MUKAINEN VIRANOMAISNEUVOTTELU KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA 2040 -EHDOTUS

Aika 5.4.2017 klo 13 - 16

Paikka Tampereen kaupunki, Virastotalo, Ryhmähuone 2, 5. krs

Läsnäolijat Jouni Juuti Liikennevirasto Erika Helin Liikennevirasto Leena Strandén Pirkanmaan ELY-keskus Soili Ingelin Pirkanmaan ELY-keskus Samuli Alppi Pirkanmaan ELY-keskus Minna Huttunen Pirkanmaan ELY-keskus Ulla Lähdesmäki Pirkanmaan maakuntamuseo Miinu Mäkelä Pirkanmaan maakuntamuseo Hannele Kuitunen Pirkanmaan maakuntamuseo Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Hanna Djupsjöbacka Pirkanmaan liitto Pekka Mutikainen Pirkanmaan pelastuslaitos Eero Ruotsila Puolustusvoimat Matti Jääskeläinen Pirkkalan kunta Hannu Eerikäinen Nokian kaupunki Timo Rysä Ylöjärven kaupunki

Pekka Salmi Tampereen kaupunki, apulaispormestari Mikko Nurminen Tampereen kaupunki, Kapa Taru Hurme Tampereen kaupunki, Kapa / Kaupsu Pia Hastio Tampereen kaupunki, Kapa / Kaupsu / Yka Virpi Ekholm Tampereen kaupunki, Eki / Kiinteistöt, tilat ja asuntopoli- tiikka Timo Antikainen Tampereen kaupunki, Eki / Yritys- ja yhteiskuntasuhteet Pasi Halme Tampereen kaupunki, Kapa / Kestävä Kaupunki / Ysu Timo Seimelä Tampereen kaupunki, Kapa / Kaupsu / Liikennejärjestel- mäsuunnittelu Maria Åkerman Tampereen kaupunki, Kapa / Kaupsu / Vihu Maija Neva Tampereen kaupunki, Koha / Lakiasiat Kaisu Kuusela Tampereen kaupunki, Kapa / Kaupsu / Yka Anna-Maria Niilo-Rämä Tampereen kaupunki, Kapa / Kaupsu / Yka Dani Kulonpää Tampereen kaupunki, Kapa / Kaupsu / Yka Lotta Kauppila Tampereen kaupunki, Kapa / Kaupsu / Yka

Dno TRE:3662/10.02.03/2015 Pvm 11.4.2017 2 (8)

1. Kokouksen avaus, puheenjohtajan ja sihteerin valinta

Mikko Nurminen avasi kokouksen klo 13.05. Neuvottelun puheenjohtajaksi valittiin Mikko Nurminen ja sihteeriksi Lotta Kauppila. Todettiin osallistujat.

2. Neuvottelun tarkoitus

Kyseessä on MRL 66§:n ja MRA 18§:n mukainen Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040 -ehdotusta koskeva viranomaisneuvottelu. Kutsu kokoukseen on lähetetty 21.2.2017. Viikkoa ennen kokousta 29.3.2017 on kutsutuille lähetetty tarkistetut yleiskaavaehdotuskartat määräyksineen, tarkistettu selostus ja tiivistelmä ehdotuksen palautteesta ja laaditut vastineet. Viranomaistahoille lähetetään kokouksesta laadittu muistio tarkistettavaksi. Tarkistettu muistio liitetään kaava-asiakirjoihin.

3. Kaavaehdotuksesta saatu palaute ja kaavaehdotukseen tehtävät tarkistukset

Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio esitteli yleiskaavaehdotuksesta saadun palautteen, lausunnot ja muistutukset sekä niiden johdosta tehdyt muutokset yleiskaavaselostukseen, yleiskaava- karttaan ja - määräyksiin.

Yleiskaavan selostukseen tehdyt muutokset: Ǧ Kaavaselostuksen liitettä 5 on muokattu niin, että virheet ja epätäsmällisyydet on korjattu. Ǧ Kaavaselostusta on täydennetty lisäämällä asiasisällöt ”yleiskaavan oikeusvaikutukset” ja VAT-tekstiä on täydennetty. Ǧ Kulttuuriperintöä koskevaa vaikutusarviota on täydennetty Peltolammin, Santalahden Nä- sijärvi-hylyn, Turtolassa sijaitsevan historiallisen kylänpaikan, Epilänharjun valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen (Epilän ja Lielahden välille osoitettu liikenteen yhteystarve), järjestelyratapiha-alueen rakentamisen maisemallisten vaikutusten sekä Hiedanran- nan rantamaiseman osalta.

Yleiskaavaehdotuksen kaavakarttaan ja -määräyksiin nähtävillä olon jälkeen tehdyt tarkistukset: Ǧ Kaavakartoille on lisätty mittakaava lukuna Ǧ RA- ja R -alueiden määräystä on tarkistettu. Määräykseen on lisätty: Alueella olevat rakennukset voidaan säilyttää. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentaminen ovat sallittuja. Ǧ RA -merkintä on poistettu kahdelta rakentamattomalta kiinteistöltä Kaukajärveltä Veh- maantien varresta. Ǧ Yhdyskuntarakennekartan Yleiskaavamerkinnät ja -määräyksistä on poistettu käyttötarkoi- tusalueita kuvaavat kirjaintunnukset. Ǧ Kehitettävä liittymä -merkinnät on poistettu Kalevan puistotien päästä ja Viinikan liiken- neympyrästä, koska ne eivät kuulu kaava-alueeseen Ǧ Uuden henkilöliikenteen aseman määräykseen on lisätty tarkennus rataverkon toimivuuden ja kehittämismahdollisuuksien turvaamisesta. Ǧ Pyöräverkkoa on tarkistettu karttapalvelussa olleen tietokannan mukaiseksi Kaukajärven, Koilliskeskuksen ja Vehmaisten kohdilla ja yhteydet on lisätty kaavakartalle. Lisäksi pyö- räverkkoon on lisätty Kangasala-Hervanta-Lempäälä-yhteys Kauhakorvenkadun ja Ju-

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Sähköposti ja kotisivu PL 487 Frenckellinaukio 2 B [email protected] 33101 TAMPERE III krs (03) 565 611 www tampere fi/ TAMPEREEN KAUPUNKI Kaupunkiympäristön suunnittelu Yleiskaavoitus

Dno TRE:3662/10.02.03/2015 Pvm 11.4.2017 3 (8)

vankadun kautta sekä yhteys Koilliskeskuksesta pohjoiseen Aitolahdentien kautta Teiskon suuntaan. Myös Lahdenperänkadulle Lempääläntien ja Hatanpään valtatien väliin on lisät- ty yhteys, joka liittyy Pyhäjärven rantareitille kehitettävänä virkistyspainotteisena pyöräily- reittinä. Ǧ Kehitettävä katu -merkinnän näkyvyyttä kaavakartalla on parannettu. Ǧ Ohjeelliset virkistysyhteydet Härmälässä ja Lintulammella on tarkistettu karttapalvelussa olleen tietokannan mukaisiksi ja lisätty kaavakartalle. Ǧ Lailla, asetuksella tai sopimuksella suojeltujen kohteiden kaavamääräys on muutettu muotoon ”Lailla tai sopimuksella suojeltu kohde (R1-6).” Ǧ Metsolan laivalaituri on lisätty kaavakartalle Vihilahteen muuna arkeologisena kulttuuripe- rintökohteena. Ǧ Kaupin sähköaseman sijainti on siirretty asemakaavassa varatulle paikalle Ǧ Pyynikin vesisäiliön kohdemerkintä on lisätty kartalle

4. Viranomaistahojen puheenvuorot

Liikennevirasto Lisäraiteiden tarpeita ei ole huomioitu yleiskaavassa.

Lielahden asema on ratateknisesti mahdoton eikä se palvele kaupunkimaista liikkumista ja lii- kennejärjestelmää. Ylöjärven suuntaan ei ole suunnitteilla lähijunaliikennettä. Keskustan ja Lielahden välille ei voida osittaa uusia seisakkeita. Aseman tarvetta ei ole riittävästi tutkittu ja perusteltu.

Järjestelyratapihalle ei tule osoittaa toissijaisia käyttötarkoituksia. Siirto on hyvin pitkän aika- välin kysymys ja mahdollinen toteutus on maakuntakaavan aikajänteen ulkopuolella. Alueen toiminnot ja kehittäminen tulee turvata nykyisellä paikalla. Vastineessa mainittuun MAL-sopimukseen on viitattu virheellisesti. Valtio ja Liikennevirasto ovat sopineet MAL-sopimuksella ratapihan ja maankäytön yhteensovittamisesta, ei ratapihan siirrosta.

Pirkanmaan liitto Maakuntakaava 2040 on hyväksytty, mutta ei vielä lainvoimainen. Maakuntahallituksen lausunnon mukaisesti kaavamerkintöjen ja -määräysten täsmällisyyteen on kiinnitettävä huomiota, jotta maakuntakaavan asiat suodattuvat yleiskaavaan. Tärkeitä ovat mm. lisäraiteiden tarpeet ja kaupan alueet.

Yleiskaavaehdotuksessa esitetty Turtolan kaupan alueen mitoitus ei vastaa maakuntakaavan mitoitusta. Maakuntakaavassa C-alueille osoitetaan suuryksiköiden (yli 2000 km²) enimmäis- mitoitus ja KM-alueille vähittäiskaupan enimmäismitoitus (kaikki vähittäiskauppa). KM- alueilla on lisäksi vähittäiskaupan laatua koskeva enimmäismitoitus. Koska Turtolan alue sijaitsee maakuntakaavassa tiiviillä joukkoliikennevyöhykkeellä, voi alueella Pirkanmaan liiton näke- myksen mukaan käyttää yleiskaavassa C-merkintää, mutta sen vähittäiskaupan ohjauksessa pitää noudattaa maakuntakaavan mitoitusta. Tämä tarkoittaa sitä, että alueen mitoituksen tulee koskea kaikkea vähittäiskauppaa ja siinä tulee osoittaa maakuntakaavan mukainen kaupan laaduittainen mitoitus.

Useampien kuin maakuntakaavassa osoitettujen lähijunaseisakkeiden osoittaminen yleiskaavassa ei ole maakuntakaavan vastaista, mutta Lielahden lähijunaseisake on todennäköisesti ristiriidassa sekä raitiotien kehittämisen kanssa että kaupunkiseudulla valitun lähiliikennerat- Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Sähköposti ja kotisivu PL 487 Frenckellinaukio 2 B [email protected] 33101 TAMPERE III krs. (03) 565 611 www.tampere.fi/ TAMPEREEN KAUPUNKI Kaupunkiympäristön suunnittelu Yleiskaavoitus

Dno TRE:3662/10.02.03/2015 Pvm 11.4.2017 4 (8)

kaisun kanssa (Nokian suunta). Porin radan varressa seisake tukisi maakuntakaavan mukaista liikennejärjestelmäratkaisua, mutta seisakkeelle ei muodostu keskuksen paikkaa. Pääradal- le sijoitettu seisake ei tue tavoiteltua liikennejärjestelmää.

Hiedanrannan merkintään tulee lisätä pohjavesimääräys maakuntakaavan mukaisesti. Alueel- le voi osoittaa maankäyttömerkinnän, joka viestii selkeästä kehittämistavoitteesta.

Järjestelyratapihan osalta on huomioitava VAK-asiat. Siirto on kuitenkin jo osoitettu voimassa olevassa Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa. Jatkossa viranomaisten yhteistyössä mm. tuloratapihan VAK-alueen rajausta tulisi tarkentaa, sillä myös kaupungin ja kaupunkiseutujen kasvu on turvattava.

Kulttuuriympäristömerkintöjä tulee täsmentää. Huomioitavat asiat on lueteltu kaavasta anne- tun lausunnon selosteosissa (kohta kulttuuriperintö). Esimerkiksi yleiskaavan keskusta- alueiden määräykseen voisi lisätä kulttuuriympäristöjen huomioimisen. Maakuntakaavan taajamien rakentamattomia rantoja koskeva yleismääräys toteutuu yleiskaavassa.

Pirkanmaan ELY – keskus Maakuntakaava 2007 on edelleen lainvoimainen maakuntakaava. Uuden maakuntakaavan soveltaminen edellyttää, että yleiskaavassa huomioidaan maakuntakaavan suunnittelumää- räykset ja niihin liittyvät selvitykset ja ajoitusta koskevat velvoitteet. Maakuntakaavaa varten on tehty lukuisia selvityksiä, joissa on todettu yhteiset jatkosuunnittelun reunaehdot.

VAT:sta tulee huomioida yleiskaavaratkaisussa toimivat yhteysverkot eli valtakunnallisen liikenneverkon turvaaminen ja rataverkon kehittämisen edellytykset, valtakunnallisesti merkittä- vien luonto- ja kulttuuriympäristöarvojen turvaaminen, joiden osalta kaavamääräysten lähtö- kohtana tulee olla arvojen säilyttäminen sekä luonnonvarakysymyksenä pohja- ja pintavesien suojelutarve.

Hiedanrannan alue voidaan osoittaa tässä vaiheessa ainoastaan selvitysalueeksi. Hiedan- rannan alueen toteuttaminen edellyttää Epilä-Villilän pohjavesialueella merkittävää täyttöä. Täytön vaikutuksia pohjavesimuodostumaan ei yleiskaavoituksen yhteydessä ole riittävästi selvitetty. Koko pohjavesialuetta koskevat selvitykset ovat kesken, eivätkä vaikutukset ole vie- lä tiedossa. Uudella yleiskaavakierroksella pohjavesitutkimuksia voidaan jatkaa. Alueelle on selvitysten valmistuttua vaihtoehtoisesti mahdollista käynnistää samanaikaisesti YVA ja osayleiskaava.

Rautaharkko-Lakalaivan keskustatoimintojen alueen toteutus on sidottava maakuntakaavan mukaisesti suuronnettomuusvaaran aiheuttavien riskien poistumiseen alueelta. Vastineessa mainittu viittaus maankäytön muutoksen ajoitukseen koskee ainoastaan ratapiha-aluetta. Jär- jestelyratapihan siirrosta ei ole MAL-sopimuksessa vuosille 2016 - 2019 kirjausta. Ainoa kir- jaus koskee tavararatapihan kehittämisen ja siihen kytkeytyvän maankäytön selvittämistä so- pimuskaudella.

Kantakaupungin yleiskaavassa ei voida seudulliseksi katsottavissa kohteissa poiketa maakuntakaavan antamista mitoituslähtökohdista. Tällä perusteella kaupan mitoitus on esim. Tur- tolassa määriteltävä maakuntakaavan mukaisesti. Koska yleiskaavassa ei esitetä seudullisesti merkittävien keskusta-alueiden ja kaupan alueiden kerrosalan toteutukselle vaiheistusta, tulee yleiskaavan määräyksiä täydentää maakuntakaavan suunnittelumääräyksellä koskien mitoituksen ja toteutuksen ajoittamista tarkemmassa suunnittelussa. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Sähköposti ja kotisivu PL 487 Frenckellinaukio 2 B [email protected] 33101 TAMPERE III krs (03) 565 611 www tampere fi/ TAMPEREEN KAUPUNKI Kaupunkiympäristön suunnittelu Yleiskaavoitus

Dno TRE:3662/10.02.03/2015 Pvm 11.4.2017 5 (8)

Rantarakentamisen osalta yleiskaavaa ei ole laadittu MRL:n rantasuunnittelua koskevien si- sältövaatimusten mukaisesti, mistä syystä kaavan perusteella ei voida myöntää suoria rakennuslupia. Selvitykset eivät ole riittäviä. Erityisesti ranta-alueiden maisemaa ja luonnonarvoja koskevat selvitykset puuttuvat, joten rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden merkittäväl- le lisäykselle ei ole myöskään esitetty riittäviä perusteita.

Kaavassa ei ole riittävällä tavalla arvioitu ratkaisun vaikutuksia Myllypuron Natura 2000 - alueelle. Tarveharkintaa tulee täydentää ja liittää arvioinnin edellyttämät lieventämistoimenpi- teet kaavaan tai vaihtoehtoisesti laatia LSL 65 §:n mukainen Natura-arviointi.

Oikeusvaikutusten osalta on selkeästi tuotava esiin, että selostuksessa esitetyt aineistot eivät ole oikeusvaikutteisia esim. muuttuvan maankäytön osalta. Oikeusvaikutusten osalta on tarpeen myös avata varsinaisten maankäyttömerkintöjen ja kehittämisperiaatemerkintöjen suhdetta. Merkinnät eivät voi olla keskenään ristiriitaisia, mikäli niiden oikeusvaikutukset ovat samanarvoisia. Selostuksen suhdetta kaavakarttaan tulee selkeyttää. Selostuksessa olevat suunnitteluohjeet eivät saa lainvoimaa.

Kaavaratkaisun vaikutukset tulee arvioida suhteessa nykytilanteeseen eikä yksinomaan tavoitteisiin. Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on avata osallisille miten elinympäristö muuttuu kaavan perusteella.

Yleiskaavan liikenneratkaisut ovat pääosin kunnossa. Taysin kohdalla liittymää tulee voida kehittää myös eritasoliittymänä. Kangasalan strategisen yleiskaavan raitiotielinjaus ei kohtaa yleiskaavassa esitetyn kanssa ja Linnainmaan eritasoliittymäalueen risteäminen raitiotien kanssa voi olla haastavaa. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan uutta Viialan eritasoliittymää valtatielle 9 ei ole mahdollista toteuttaa erityisesti tiegeometrian ja pienen liittymävälin takia. Liikenneverkon kehittämisvyöhykkeillä mahdollisten kansirakenteiden rakentaminen ei saa haitata valtakunnallista liikennettä. Kannet ja estevaikutusten vähentämisen ratkaisut ovat kal- liita, joten niitä tulisi vaiheistaa. Nokian moottoritie palvelee jatkossakin seudullista ja pitkän matkan liikennettä. Tesoman liittymää voidaan kuitenkin kehittää maankäyttöä palvelevaksi liittymäksi. Sellun seisakkeelle on erittäin vaikea toteuttaa esteettömät kulkuyhteydet. Liiken- teen haittojen huomioiminen tulisi olla kaavamääräyksissä.

Yleiskaavaa tulisi tarkentaa vielä oikeusvaikutusten osalta. Yleispiirteisyys ja sen tulkinta tulisi avata tarkemmin. Selostuksen merkitystä oikeusvaikutuksettomana kaava-asiakirjana tulisi vielä täsmentää kaavamääräysten suunnitteluohjeisiin. Lähivirkistysalueiden säilyminen on asukkaille tärkeä asia ja kaavamääräyksiä tulee täydentää niiden turvaamiseksi.

Pelastuslaitos VAK -ratapiha-alueen riskinarvioinnin päivittäminen on käynnissä. Sen yhteydessä tulisi sel- keästi määritellä VAK-ratapihan rajaukset ja mahdollisuudet riskialueen supistamiseksi sekä riskien minimoimiseksi, niin että alueen ympäristön kehittämiselle tulee selkeämmät reunaehdot.

Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristön osalta on paljon puutteellisuutta selvityksissä. Selvitysten puutteet ja selvitysten täydentäminen suhteessa kaavan päivittämisprosessiin tulee kirjata kaavaselostukseen. Edellytyksenä on, että yleiskaava prosessina saadaan kehitettyä sellaiseksi että nyt

Dno TRE:3662/10.02.03/2015 Pvm 11.4.2017 6 (8)

puuttumaan jäävät selvitykset täydentyvät jatkossa ja uudet päättäjät voivat tehdä päätöksiä riittävään tietoon perustuen.

Kaavan esitysmittakaava aiheuttaa tulkinnalle hankaluuksia. Esimerkiksi läntisellä Tampereel- la on useita muinaisjäännöksiä asemakaavan virkistysalueilla, mutta yleiskaavaan on osoitettu paikoitellen niiden alueelle uusia asumisen alueita, mitä maakuntamuseo ei ole puoltanut.

Erityisesti keskusta-alueilla ja kehittämismerkintöjen alueilla on ristiriitaisuuksia kulttuuriympä- ristön valtakunnallisten ja maakunnallisten arvojen kanssa. C-alueen ja strategisten kehittä- mismerkintöjen mahdollistama rakentaminen ja aluekehitys ovat ristiriidassa kulttuuriympäris- tön arvojen kanssa erityisesti Turtolassa Messukylän vanhan kylätontin ympäristössä ja Kale- van RKY-alueella. Ristiriita syntyy myös Peltolammin, Rantaperkiön ja Kissanmaan Hipposky- län maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen kohdalla. Selvitysten puutteellisuuden vuoksi Takahuhdin Loimalan aluetta ei ole merkitty (kuten muitakaan agraarihistoriallisia ar- vokohteita) kulttuuriperintö -kartalle. Käytettävissä olevien tietojen perusteella arvoja tiede- tään kuitenkin olevan.

RKY-alueisiin tulisi lisätä arvojen säilyttämistä koskeva määräys. Keskusta-alueille on lisättä- vä kulttuuriympäristöarvojen säilyttämisen tavoite.

Turtolan keskusta-alue ja kehittämisvyöhykkeet ovat ristiriidassa muinaisjäännöksen turvaamisen kanssa. Samalla alueella on myös rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Alueelle osoitetut maankäytön ja strategisen kehittämisen merkinnät merkitsevät Turtolan pohjoisosassa kiistatonta ristiriitaa jäännöksen säilymisen turvaamisessa, ja suunnitelmaa tulee vielä kehittää esimerkiksi em. C-merkintään lisättävän kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä koskevan määräyksen avulla. Mikäli kaavaratkaisua ei tarkisteta, Turtolan aluetta koskee muinaismuistolain säännös, joka edellyttää neuvottelua asiasta museoviranomaisen kanssa, koska hanke koskee haitallisella tavalla kiinteää muinaisjäännöstä (MML 13 §). Mikäli asiasta ei neuvotella, tulee tämä tieto ja sen reunaehdot saattaa päätöksen tekijöille tietoon.

Historiallinen Ulvila-Tampere -tielinja on kiinteä muinaisjäännös ja se on esitettävä kaavakartalla SM-merkinnällä; historiallisten teiden maininta kaavaselostuksessa ei ole riittävää. SM- määräystä on vielä täydennettävä seuraavasti; ”laajuus tulee selvittää museoviranomaiselta; kohteen tarkan laajuuden selvittäminen voi edellyttää arkeologisia tutkimuksia.” Täydennys vahvistaa maankäyttäjien oikeusturvan toteutumista ja rauhoitettujen kohteiden säilymistä, koska osa niistä on kaavan kohdemerkintää oleellisesti laajempia.

Puolustusvoimat Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta tulee pyytää lausunto Vuoreksen suoja-alueen maan- käyttöhankkeissa. Yli 50 m korkeita tuulivoimaloita koskevista suunnitelmista tulee pyytää puolustusvoimien pääesikunnan lausunto. Korkeiden mastojen osalta kaavaa tulee tarkistaa Ojalan osayleiskaavan mukaiseksi.

Pirkkalan kunta Raitiotielinjaus on korjattu ehdotukseen Pirkkalan lausunnon mukaiseksi. Sarankulman ja Toivion välinen liikenneyhteys palvelisi joukkoliikennettä ja yhteisten palvelujen saavutettavuutta. Sen voisi merkitä ainakin yhteystarpeena yleiskaavaan.

Dno TRE:3662/10.02.03/2015 Pvm 11.4.2017 7 (8)

Nokian kaupunki Luonnoslausunnon asiat on huomioitu kaavaehdotuksessa lukuun ottamatta pistoraiteen oh- jeellista yhteystarvetta Myllypuron teollisuusalueelta Nokian puolelle. Pistoraiteen osoittamat- ta jättämisestä on kuitenkin annettu perusteltu vastine. Kolmenkulman alueella kuntien välistä yhteistyötä on tarpeen jatkaa. Hyvä asia on, että Nokian suunnan lähijunahanketta edistetään myös Tampereen puolella. Oikoradan sovittaminen maastoon tarkemmassa suunnittelussa tulee olemaan haastavaa.

Ylöjärven kaupunki Kolmenkulman alueella on jätetty huomiotta ylikunnalliset yhteystarpeet ja liikenteen kehittä- minen. Alueellinen pääväylä on jätetty huomioimatta myös vireillä olevassa asemakaavassa nro 8189. Kolmenkulma on kolmen kunnan yhteinen alue ja sen liikenneverkko on esitettävä rohkeasti ylikunnallisena.

5. Jatkotoimenpiteet ja kokouksen päättäminen

Viranomaisneuvottelun perusteella kaavakarttoihin tehtävät tarkistukset: Ǧ Turtolan C-alueen kaupan määräys muutetaan maakuntakaavan mukaisesti vähittäiskau- pan enimmäismitoitukseksi

Kaavaselostusta ja kaavaehdotuspalautteen vastineita täydennetään muutosesitysten pohjalta (ks. Liite 1). Tavoitteena on, että kantakaupungin yleiskaava 2040 hyväksytään valtuustossa kevään 2017 aikana.

Tämän viranomaisneuvottelun muistio lähetetään kommentoitavaksi kaikille kokoukseen osal- listujille ja liitetään kaava-asiakirjoihin. Mikko Nurminen kiitti osallistujia ja päätti kokouksen klo 15.40.

Liite 1 Tiedoksi osallistuneille: Viranomaisneuvottelun perusteella kaava-aineistoon tehtä- vät tarkistukset

Jakelu Läsnäolijat Kutsutut

Dno TRE:3662/10.02.03/2015 Pvm 12.4.2017 8 (8)

Liite 1

Tiedoksi osallistuneille

Viranomaisneuvottelun perusteella kaava-aineistoon tehtävät tarkistukset

Ǧ Turtolan C-alueen kaupan määräys muutetaan maakuntakaavan mukaisesti vähittäiskau- pan enimmäismitoitukseksi Ǧ Rautaharkko-Lakalaivan keskustatoimintojen alueen toteutuksen vaiheistus lisätään c-2 - alueen määräykseen Ǧ Keskustatoimintojen ja asumisen alueen määräyksiin lisätään: ”Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympäristön arvoihin.” Ǧ Asumisen alueen määräykseen lisätään alueen varaaminen myös virkistys- ja suojaviheralueille Ǧ Hiedanrantaa koskevaa pohjaveden suojelumääräystä tarkistetaan Ǧ kartan 1 yleismääräyksen osa muutetaan muotoon ”Rakennettaessa yli 50 m korkeita tuulivoimaloita tulee pyytää erillinen lausunto Puolustusvoimilta.” Ǧ Kaleva-Hakametsään osoitetaan täydentyvän keskustan alue (c-1) ja sille osoitetaan maakuntakaavan mukainen vähittäiskaupan enimmäismitoitus Ǧ Selostukseen lisätään kehittämisen kohdealueisiin ja teemoihin ”Rataverkon kehittämi- nen” Ǧ Kaavaselostusta on täydennetään kappaleella, joka koskee ranta-alueiden loma-asutusta koskevia MRL 73§ sisältövaatimuksia

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Sähköposti ja kotisivu PL 487 Frenckellinaukio 2 B [email protected] 33101 TAMPERE III krs. (03) 565 611 www.tampere.fi/