DOCSLIB.ORG

9.15-10.00 Ajankohtaista Lapin Hyvinvoinnin

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
9.15-10.00 Ajankohtaista Lapin Hyvinvoinnin LAPIN LIITTO Ajankohtaista Lapin hyvinvoinnin edistämisessä 22.3.2011 Ritva Kauhanen Maakunta-asiantuntija LAPIN LIITTO Lapin hyvinvointivisio Lapissa kaikilla on yhdenvertaiset ja turvatut mahdollisuudet tasapainoiseen, rikkaaseen ja turvalliseen elämään. Lappi antaa elämänvoimaa. LAPIN LIITTO Lapin hyvinvointiohjelma 2010-2015 Hyvinvointiohjelman tehtävät • Hyvinvointi otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa • Kunnat saavat omille hyvinvointisuunnitelmilleen hyvän perustan • Sen pohjalta voidaan suunnata hyvinvointialan tutkimus- ja kehitystyötä sekä niihin tarkoitettua rahoitusta • Voidaan pitkällä tähtäyksellä suunnitella ja suunnata hyvinvointialan koulutusta • Tunnistetaan tarve vahvistaa eri tahojen yhteistyötä • Osataan kiinnittää huomiota kansalaisten osallisuuden ja omien voimavarojen vahvistamiseen LAPIN LIITTO Lapin hyvinvointiohjelma 2010-2015 Lapin hyvinvoinnin kehittämisen päätavoitteet 1. Osallisuuden vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen 2. Terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen 3. Palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantaminen sekä alueellisten erojen vähentäminen 4. Hyvinvointiosaamisen ja innovaatioiden lisääminen 4 LAPIN LIITTO Hyvinvointiohjelman toteuttaminen • Maakunnallinen hyvinvoinnin seurantaryhmä jatkaa työskentelyään - Hyvinvoinnin tilan/ohjelmaindikaattoreiden seuranta - Hankekoosteet - aktivointitoimenpiteet mm. EU-hakuteemat - KASTE- ohjelmatyö • Tavoitteet ja kärkihankkeet kirjataan maakuntasuunnitelmaan ja ohjelmaan sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmiin, sisältää myös määrärahaesitykset - kuntien esitykset kysytään vuosittain – vähän tai ei ollenkaan hyvinvointihankkeita LAPIN LIITTO Kaste-indikaattorit Lapissa 2007-2009 Lähde:Sotkanet LAPIN LIITTO Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavan- ikäisestä väestöstä LAPIN LIITTO Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset, muutos 2007-2009 Pello Simo Ylitornio Tornio Kolari Keminmaa Kemijärvi Kemi Inari 1 Lappi Ranua Posio Koko maa Enontekiö Sodankylä Rovaniemi Kittilä -0,4 -0,2 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 LAPIN LIITTO Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 - vuotiaat, % vastaavanikäi- sestä väestöstä 2009 LAPIN LIITTO Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, muutos 207-2009 Tervola Kemijärvi Sodankylä Tornio Ylitornio Koko maa Keminmaa Lappi Rovaniemi Kemi 1 Kolari Utsjoki Kittilä Ranua Enontekiö Pello Simo Savukoski -10 -8 -6 -4 -2 0 2 4 Inari Salla Pelkosenniemi LAPIN LIITTO Toimeentulo- tukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24 - vuotiaat, % vastaavanikäi- sestä väestöstä LAPIN LIITTO Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet nuoret muutos 2007-2009 Sodankylä Tornio Rovaniemi Ranua Lappi Kemi 1 Koko maa Utsjoki Pello Keminmaa Kemijärvi -1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2 2,5 LAPIN LIITTO Pitkäaikais- työttömät, % työttömistä 2009 LAPIN LIITTO Pitkäaikaistyöttömät % työttömistä, muutos 2007-2009 Muonio Tornio Tervola Kemijärvi Koko maa Kemi Kittilä Keminmaa Lappi Pelkosenniemi Rovaniemi 1 Simo Ylitornio Ranua Posio Kolari Savukoski Sodankylä Salla Pello Inari Enontekiö Utsjoki -14 -12 -10 -8 -6 -4 -2 0 2 4 LAPIN LIITTO Alkoholi- juomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina v.2009 LAPIN LIITTO Alkoholijuomien myynti litraa /asukas, muutos 2007-2010 Utsjoki Tornio Ylitornio Muonio Lappi Keminmaa Pello Kemi Rovaniemi Koko maa Kittilä Pelkosenniemi 1 Sodankylä Salla Inari Ranua Simo Enontekiö Tervola Savukoski Posio Kemijärvi Kolari -8 -6 -4 -2 0 2 4 LAPIN LIITTO Säännölli- sen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavan- ikäisestä väestöstä 2009 LAPIN LIITTO Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, muutos 2007-2009 Utsjoki Simo Savukoski Rovaniemi Keminmaa Muonio Tornio Ranua Tervola Ylitornio Pelkosenniemi 1 Enontekiö Lappi Pello Koko maa Kemijärvi Salla Inari Kolari Kemi Kittilä Sodankylä -20 -15 -10 -5 0 5 10 15 20 25 Posio LAPIN LIITTO Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuk- sissa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan- ikäisestä väestöstä LAPIN LIITTO Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä muutos 2007- Enontekiö 2009 Sodankylä Kolari Posio Salla Kittilä Savukoski Kemi Kemijärvi Lappi Utsjoki Pelkosenniemi 1 Ranua Koko maa Tervola Ylitornio Inari Pello Rovaniemi Keminmaa Simo Muonio -12 -10 -8 -6 -4 -2 0 2 4 Tornio LAPIN LIITTO Sairastavuus- indeksi, ikävakioitu LAPIN LIITTO Sairastavuusindeksi, ikävakioitu muutos 2007-2009 Sodankylä Kemijärvi Pello Muonio Inari Keminmaa Ylitornio Rovaniemi Tervola Kemi 1 Salla Enontekiö Kolari Simo Kittilä Ranua Tornio Pelkosenniemi Posio Utsjoki Savukoski -15 -10 -5 0 5 10 LAPIN LIITTO Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / 10 000 asukasta muutos 2007-2009 Enontekiö Simo Posio Muonio Rovaniemi Kemijärvi Ranua Tornio Pelkosenniemi Lappi 1 Kemi Ylitornio Savukoski Inari Keminmaa Utsjoki Pello Sodankylä Salla Kittilä Tervola -100 -50 0 50 100 150 Kolari LAPIN LIITTO Indikaattorihankkeet - STM:N INDI-HANKE - HYVINVOINTIKERTOMUS, TERVEEMPI POHJOIS-SUOMI - ALUEELLINEN TERVEYS JA HYVINVOINTITUTKIMUS - KASTE-INDIKAATTORIT LAPIN LIITTO Indikaattorihankkeet • STM Indi-ohjelma – Määritellään 60 avainindikaattoria alaindikaattoreineen – 2013 julkistetaan nettipalvelu – Tarkoitettu palvelemaan alue- ja maakuntatasoa LAPIN LIITTO LAPIN LIITTO Indikaattorihankkeet LAPIN LIITTO LAPIN LIITTO Hyvinvointihankkeet painoalan mukaan KPL Kok.kust Syrjäytymisen estäminen 21 16 081 651 Palvelujen kehittäminen 19 13 194 050 Hyvinvointiosaamisen kehittäminen 10 2 886 735 Työhyvinvoinnin kehittäminen 4 1 411 711 Turvallisuuden edistäminen 6 1 342 649 Teknologian kehittäminen 3 1 109 782 Maahanmmuuttajien palvelut 2 956 820 Hyvinvointimatkailu 2 758 369 Vanhusten palvelut 3 680 031 Terveyden edistäminen 9 558 005 Yhteensä 79 38 979 803 Luvuissa ei ole mukana RAY:n rahoittamat hankkeet LAPIN LIITTO Lapin hyvinvointihankkeiden kokonaiskustannukset rahoituslähteittäin Hakusana/teema Koko kust Milj € Tavoite 2-ohjelmarahoitus 26,4 Kansallinen rahoitus 8,1 Interreg-rahoitus 3,6 RAY projektitominta HUOM avustus 9,5 muu Yhteensä 47,6 LAPIN LIITTO TAVOITE 2-OHJELMAAN HYVÄKSYTYT HANKKEET Koko kust Hakusana/teema kpl Milj € % Osaaminen ja innovaatioympäristöt 108 59,3 35,4 Matkailu 79 39,0 23,3 Hyvinvointi 33 26,7 15,9 11,9* Kulttuuri ja luovat alat 16 17,1 10,2 Muut toimialat 40 25,5 15,2 Yhteensä 276 167,5 100 * ympäristöhankkeet poistettu LAPIN LIITTO Lapin sairaanhoitopiirien yhteistyöselvitys • Selvityksessä käydään läpi sairaanhoitopiirien järkevä työnjako • Selvityksen tulokset viivästyvät, seuraava kokous on huhtikuussa. • Selvityksen valmistuttua tulokset tiedotetaan kunnille. LAPIN LIITTO Työvoiman saatavuus Vuoden 2007 työllisistä poistuvat vuosina 2008-2025 Poistuma % ammattiryhmän % Pääammattiryhmät hlöä työllisistä poistumasta 1 Maa- ja metsätaloustyö 2 500 59,5 6,7 2 Teollinen työ 6 326 50,9 17,0 3 Rakennusalan työ 2 357 51,8 6,3 4 Liikenne- ja logistiikkatyö 2 044 50,0 5,5 5 Palvelutyö 7 689 46,3 20,7 6 Toimistotyö 3 516 57,8 9,5 7 Sosiaali- ja terveysalan työ 5 914 56,2 15,9 8 Opetus- ja kasvatustyö 2 551 57,4 6,9 9 Kulttuuri- ja tiedotustyö 492 50,2 1,3 10 Muu johto- ja asiantuntijatyö 1 852 51,9 5,0 11 Turvallisuusalan työ 1 080 57,3 2,9 12 Tuntematon 822 38,5 2,2 Yhteensä 37 142 100 Laskelmassa on huomioitu kuolleisuus, työkyvyttömyys ja vanhuuseläke ammattiryhmittäin valtakunnallisten kertoimien mukaan laskettuna. LAPIN LIITTO Työvoiman saatavuus Työllisten poistuman määrät ammattiryhmittäin vuosina 2008-2025 Yhteensä Vuotta kohden Ammattiryhmät 2008-2025 2008-2025 Perus- ja lähihoitajat 1 511 84 Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 1 477 82 Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 318 18 Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat 2 352 131 Sosiaalialan erityisasiantuntijat 125 7 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat 130 7 YHTEENSÄ 5 914 329 Lähde: Mitenna 2011 Opetushallitus LAPIN LIITTO Työvoiman saatavuus Työvoiman poistuman määrät ammattiryhmittäin vuosina 2008-2025 Ammattiryhmät Yhteensä Vuotta kohden Perus- ja lähihoitajat 1 619 90 Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 1 511 84 Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 318 18 Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat 2 565 143 Sosiaalialan erityisasiantuntijat 135 7 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat 131 7 YHTEENSÄ 6 279 349 Lähde: Mitenna 2011 Opetushallitus LAPIN LIITTO Työelämän koulutustarve ja laskennallinen aloittajatarve Lappi aloittaneet Työelämän Laskennalli- Erotus 2009 koulutustarve nen aloittaja- tarve 2016 Humanistinen 297 181 167 14 Kulttuuri 371 121 105 16 Yhteiskunta tiet 640 493 450 43 Luonnontieteet 98 100 93 7 Teknikka ja liikenne 1 280 1 049 977 72 Luonnovara ja ymp 248 150 137 13 So-te liikunta 710 670 606 64 Matkailu ja ravitsemus 501 589 510 79 Muu koulutus - 103 102 1 YHT 4 145 3 456 3 147 309 LAPIN LIITTO Koheesiopolitiikka ja EU 2020 – strategia 1. Lippulaivahanke: Innovaatiounioni Päämääränä on kohdistaa T&K- ja innovaatiopolitiikka yhteiskuntaamme kohtaaviin haasteisiin, joita ovat ilmastonmuutos, energia- ja resurssitehokkuus, terveys sekä väestönmuutos. 2. Lippulaivahanke: Nuoret liikkeellä (Youth on the move) Päämääränä on parantaa eurooppalaisten korkea-asteen oppilaitosten tasoa ja kansainvälistä houkuttelevuutta sekä parantaa koulutuksen ja opetuksen laatua EU:ssa kaikilla tasoilla yhdistäen sekä huippuosaaminen että tasa-arvo edistämällä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden liikkuvuutta.
Load more

Recommended publications
  • Discover Pyhä-Luosto
    DISCOVER PYHÄ-LUOSTO AND SURROUNDINGS SODANKYLÄ PELKOSENNIEMI 1 THE OLD CHURCH 22 SUVANTO VILLAGE 2 THE CHURCH OF SODANKYLÄ 23 THE ANDY MCCOY STATUE 3 LOCAL HERITAGE MUSEUM 24 JAAKKOLA LOG HOUSE CAFÉ 4 MUSEUM-GALLERY ALARIESTO 25 LUCKY RANCH 5 PAPPILANNIEMI NATURE PATH 26 KAIRANKUTSU – CALL OF THE WILDERNESS 6 KOMMATTI DISCGOLFPARK 7 AURORA HOUSE – THE HOUSE KEMIJÄRVI OF THE NORTHERN LIGHTS 27 ART STUDIO PMH 8 NILIMELLA – BEACH 28 KEMIJÄRVI CHURCH, THE OLD BELL TOWER AND 9 SAVIKANGAS – BEACH PINE-FLOGGING SPOT 29 ART CENTER PUUSTELLI PYHÄ-LUOSTO 30 KEMIJÄRVI REGIONAL MUSEUM 10 LUOSTO DISCGOLFPARK 31 SPA – SWIMMING POOL POUKAMA 11 AHVENLAMPI, LUOSTO 32 BEACH 12 BEACH – AARNILAMPI 33 KEMIJÄRVI DISC GOLF RANGE 13 THE AMETHYST MINE, LUOSTO 34 KOTAVAARA OBSERVATION TOWER 14 OUTINEN RIDING CENTRE 15 THE CHAPEL OF THE NORTHERN LIGHTS, PYHÄ 16 AITTAKURU GORGE, PYHÄ 17 VISITOR CENTRE NAAVA, PYHÄ 18 ISOKURU GORGE, PYHÄ 19 PYHÄ SCENIC CHAIR LIFT 20 PYHÄ DISC GOLF RANGE 21 BEACH - ASTELINRANTA 2 4 80 SODANKYLÄ 7 1-6, 8-9 5 Välisuvanto E63 10,11 Kitinen Torvinen 24 22 Luosto PYHÄ-LUOSTO NATIONAL PARK Suvanto 23 Kemijoki Luosto changes. reserve the rights to make We 13 PELKOSENNIEMI Vuojärvi 25 < TO ROVANIEMI Pyhätunturi Pyhätunturi 4 19,20 E75 18 15-17 Kemijoki Javarusjoki 5 14 27-33 82 TO SALLA > 5 E63 34 < TO ROVANIEMI KEMIJÄRVI TO KUUSAMO > Vikajärvi Kemijärvi 3 DESTINATIONS IN 2 THE CHURCH OF SODANKYLÄ The main church of Sodankylä was built in 1859, SODANKYLÄ: and it was built out of locally-sourced stone. The SODANKYLÄ TOURIST INFORMATION altarpiece of ”Christ the comforter” was painted Jäämerentie 3 by Artturi Heickel in 1912.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • ELY-Keskuksen Lappiin Myöntämä Rahoitus
    1 (19) ELY-keskuksen myöntämä rahoitus Lapin maakuntaan 1.1.–30.6.2017 Strateginen valinta: Kilpailukykyä ja työtä avoimessa ja arktisessa Lapissa Hakija Kunta Rahoitus / tukimuoto Hankkeen nimi Tukimäärä, Tuki- € prosentti, % GTK, Luonnonvarakeskus, Kolari, Kittilä, Sodankylä, EAKR TL 2 Tutkimus-, Biohiilen hyödyntäminen 597 739 80 Oulun yliopisto Rovaniemi osaamis- ja kaivannaisjätteiden innovaatiokeskittymien peittomateriaaleissa ja kehittäminen alueellisten viherrakentamisessa - Biopeitto vahvuuksien pohjalta Kemi-Torniolaakson EAKR TL 2 Tutkimus-, Maatilat biokaasun tuottajina Lapissa 217 150 80 koulutuskuntayhtymä Lappia osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta LUKE, Arctic Warrioirs Oy, Rovaniemi EAKR TL 2 Tutkimus-, Laatusormenjälki arktiselle luonnon 362 726 80 Detria Oy osaamis- ja raaka-aineelle (Arctic FingerPrint) innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Luonnonvarakeskus Oulu, Kempele, Tyrnävä, EAKR TL 2 Tutkimus-, Taimistopohjoinen, Pohjois-Suomen 216 952 80 Oulun yliopisto Raahe, Kittilä, Tervola, osaamis- ja taimistotuotannon kehittäminen Oulun seudun Kemi, Sodankylä, Simo innovaatiokeskittymien koulutuskuntayhtymä kehittäminen alueellisten 2 (19) Kemi-Tornionlaakson vahvuuksien pohjalta koulutuskuntayhtymä Lappia, Ammattiopisto Lappia Oulun yliopisto Geologian Rovaniemi, Oulu, Sotkamo, EAKR TL 2 Tutkimus-, DROMINÄ - Dronet mittauksessa ja 43 359 80 tutkimuskeskus Kajaani osaamis- ja näytteenotossa Suomen ympäristökeskus innovaatiokeskittymien kehittäminen
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Lapin Maakunnallisesti Tärkeät Lintualueet
    LAPIN MAAKUNNALLISESTI TÄRKEÄT LINTUALUEET MAALI-hankkeen loppuraportti Lapin Lintutieteellinen Yhdistys ry 2016 LAPIN MAAKUNNALLISESTI TÄRKEÄT LINTUALUEET Lapin maakunnallisesti tärkeät lintualueet MAALI-hankkeen loppuraportti Lapin lintutieteellinen yhdistys LLY ry www.lly.fi 2016 Raportin laatija: Veikko Isomursu Taitto ja kuvat: Olli-Pekka Karlin Alueiden rajaukset: Olli-Pekka Karlin, Antti Ruonakoski Pohjakartat © Maanmittauslaitos 2013 2 LAPIN MAAKUNNALLISESTI TÄRKEÄT LINTUALUEET Yhteistyössä 3 LAPIN MAAKUNNALLISESTI TÄRKEÄT LINTUALUEET Sisällysluettelo 6 1 Johdanto 60 920280 Kittilä, Nälkäjärvi 6 2 Toteutus Lapissa 61 920284 Kolari, Kurtakkojärvi 7 3 Kohteiden valinta 62 920367 Kolari, Rautuvaaran altaat 7 4 Kiitokset 63 920368 Kolari, Ylläslompolo 8 5 Kohteiden valintakriteerit 64 920477 Kolari, Äkäslompolo 9 6 Kohdeluettelo 65 920373 Muonio, Jerisjärvi 10 7 Lintualueet 66 920372 Muonio, Muonionjärvi 7.1 Kulttuuriympäristöt 67 920345 Pelkosenniemi, Arvosjoki 10 920461 Kemijärvi, Kostamo 68 920346 Pelkosenniemi, Säynäjäjärvi 11 920462 Kemijärvi, Oinas 69 920364 Pello, Orajärvi 12 920434 Kemijärvi, Räisälä 70 920230 Pello, Paamajärvi 13 920369 Kolari, Myllymaan pellot 71 920010 Pellojärvi-Säynäjäjärvi 14 920366 Pello, Turtolan pellot 72 920291 Posio, Kynsijärven Alaperä- 15 920365 Pello, Yliranta-Poikkihaka Kynsilampi-Kynsijoki 16 920330 Ranua, Marikkosuo 73 920289 Ranua, Kuhajärvi 17 920456 Rovaniemi, Niskanperän pellot 74 920157 Ranua, Portimojärvi 18 920315 Rovaniemi, Matinmikonperän pellot 75 920290 Ranua, Roosinginjärvi 19 920327
    [Show full text]
  • Model for Wellbeing and Civil Safety in Municipalities
    Model for Wellbeing and Civil Safety in Municipalities Social Innovation from Finnish Lapland Lapland in figures Total area 100,369 km2 Population 182,856 Population density 2.0 people / km2 Municipalities 21 Challenges in Lapland Sparsely populated area Long travelling distances Decreasing population High unemployment rate Rising number of elderly people HowHow cancan wewe findfind moremore resources,resources, andand bebe moremore efficientefficient withoutwithout moremore moneymoney ?? SAFETYSAFETY ANDAND WELLBEINGWELLBEING NETWORKINGNETWORKING MODELMODEL Why do we need a new model? - Steeply rising costs Why do we need a new model? - Fragmented management system Public-Private-People Partnership is a possibility • Public authorities, NGOs and the private sector have the same wellbeing and civil safety objectives, and lots of know-how and a lack of resources! • We have managed to connect our resources and to work more efficiently together Develoment Tool of the Model - Project on Civil Safety and Wellbeing • Administrator – Regional State Administrative Agency for Lapland • Funding – European Agricultural Fund for Rural Development • Budget – €643,800 (Municipalities 10 %) • Implementation time – 1 January 2012 – 31 December 2014 • Implementation area – Lapland and North-East Ostrobothnia • Piloting – Cities of Kemijärvi, Pudasjärvi and Tornio – Municipalities of Pelkosenniemi and Posio Regional Network and Co-ordinators in Finnish Lapland Authorities NGO’s Private Sector Projects Regional State Administrative Finnish Red Cross The
    [Show full text]
  • The Fourth Periodic Report of Finland on the Application of the European Charter for Regional Or Minority Languages
    THE FOURTH PERIODIC REPORT OF FINLAND ON THE APPLICATION OF THE EUROPEAN CHARTER FOR REGIONAL OR MINORITY LANGUAGES SEPTEMBER 2010 Table of Contents INTRODUCTION .................................................................................................................................................. 1 GENERAL PART ................................................................................................................................................... 3 1. BASIC INFORMATION ON FINLAND ................................................................................................................................. 3 Population, religion and languages ........................................................................................................................................ 3 Special status of the Åland Islands ......................................................................................................................................... 3 2. REGIONAL OR MINORITY LANGUAGES IN FINLAND ........................................................................................................ 4 Swedish .................................................................................................................................................................................. 4 Sámi ....................................................................................................................................................................................... 4 3. NUMBERS OF PERSONS SPEAKING REGIONAL
    [Show full text]
  • Regional Socio-Economic Disparities in Finland
    Stefan Fina, Bastian Heider, Maija Mattila, Pauli Rautiainen, Mikko-Waltteri Sihvola, Kaisa Vatanen Unequal Finland Regional socio-economic disparities in Finland FRIEDRICH-EBERT-STIFTUNG – POLITICS FOR EUROPE Europe needs social democracy! Why do we need Europe? Can we demonstrate to European citizens the opportu- nities offered by social politics and a strong social democracy in Europe? This is the aim of the new Friedrich-Ebert-Stiftung project “Politics for Europe”. It shows that European integration can be done in a democratic, economic and socially balanced way and with a reliable foreign policy. The following issues will be particularly important: – Democratic Europe – Social and ecological transformation – Economic and social policy in Europe – Foreign and security policy in Europe We focus on these issues in our events and publications. We provide impetus and offer advice to decision-makers from politics and trade unions. Our aim is to drive the debate on the future of Europe forward and to develop specific proposals to shape central policy areas. With this publication series we want to engage you in the debate on the “Politics for Europe”! About this publication On the outset and in international comparison, Finland has developed one of the wealthiest and most generous welfare states in the world and with low levels of income inequality and high social mobility. A deeper look reveals deepening re- gional disparities, leading to the observation that in fact there are four Finlands. Following Finland's post-war industrialisation, the rate of urbanisation and rural depopulation have been rapid, however the country's demographic change and stagnating unemployment rate have increased regional inequalities and put in- creasing pressure on municipalities.
    [Show full text]
  • Valtioneuvoston Päätös Maakunnista
    Valtioneuvoston päätös maakunnista Valtioneuvosto on valtiovarainministeriön esittelystä päättänyt maakuntajakolain (1159/1997) 1 §:n 2 momentin nojalla maakunnista seuraavasti: 1 § Maakuntien nimet ja alueet Maakuntien nimet ja alueet ovat: 1. Uusimaa Askola, Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa, Vihti. 2. Varsinais-Suomi Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, My- nämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Turku, Uusikaupunki, Vehmaa. 3. Satakunta Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Meri-Karvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä, Ulvila. 4. Kanta-Häme Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela, Ypäjä. 5. Pirkanmaa Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Kuhmoinen, Lempäälä, Mänttä- Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tam- pere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi. 6. Päijät-Häme Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, Sysmä. 7. Kymenlaakso Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti. 8. Etelä-Karjala Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti,
    [Show full text]
  • International Tourism Demand to Finnish Lapland in the Early Winter Season Falk, Martin; Vieru, Markku Jaakko
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by LaCRIS - University of Lapland Current Research System University of Lapland This is a self-archived version of an original article. This version usually differs somewhat from the publisher’s final version, if the self-archived version is the accepted author manuscript. International tourism demand to Finnish Lapland in the early winter season Falk, Martin; Vieru, Markku Jaakko Published in: CURRENT ISSUES IN TOURISM DOI: 10.1080/13683500.2017.1412406 Published: 01.01.2017 Document Version Version created as part of publication process; publisher's layout; not normally made publicly available Citation for pulished version (APA): Falk, M., & Vieru, M. J. (2017). International tourism demand to Finnish Lapland in the early winter season. CURRENT ISSUES IN TOURISM, 1-15. https://doi.org/10.1080/13683500.2017.1412406 Document License Unspecified Download date: 11. May. 2020 International Tourism Demand to Finnish Lapland in the Early Winter Season Martin Falk Austrian Institute of Economic Research (WIFO), Arsenal Objekt 20 A-1030 Vienna, Austria tel. +43 650 5669808 E-mail: [email protected] ORCID ID: 0000-0003-0518-6513 Markku Vieru University of Lapland, Multidimensional Tourism Institute P.O. Box 122, FI-96101 Rovaniemi, Finland tel. +358 400 377 641 E-mail: [email protected] ORCID ID: 0000-0002-8833-5248 (Accepted for publication in Current Issues in Tourism) Abstract This paper investigates the determinants of international overnight stays to Finnish Lapland in the early winter season. The data is based on major winter destinations for the period 1996-2014 and is distinguished by nine major visitor countries.
    [Show full text]
  • AMAP Human Health
    Regional Environmental Publications Regional Environmental Publications 389 389 AMAP Human Health. Biomonitoring and Studying the Nutrition of Mothers and Newborn in the Finnish Lapland AMAP Human Health. Biomonitoring and Studying Leena Soininen, Helena Mussalo-Rauhamaa and Sari Hyvönen the Nutrition of Mothers and Newborn in the Finnish Lapland The Arctic Monitoring and Assessment Programme, AMAP is one of the Arctic Council’s four environmental programmes. The task of AMAP is to monitor and assess the levels and effects of anthropogenic pollutants in all components of AMAP Human Health the Arctic environment, including the human population. Biomonitoring and Studying the Nutrition of Mothers The population living in the Arctic areas is in many areas dependent on the and Newborn in the Finnish Lapland ecosystem of their environment and its food chains. Developing offspring either in the foetal state, as newborns, or in the growing phase are the most sensitive to environmental pollutants. As a result, the targeted group in the AMAP human health project is expecting mothers and their newborn. A newborn infant is the final destination for fat-soluble environmental toxins. In this publication the studies of mothers´ blood and cord blood of the newborn in Northern- and Eastern Lapland are reported. The exposure to environmental pollutants was calculated by assessing the use of food stuffs of mothers. The levels of mercury, lead, cadmium, selenium, zinc, copper, 15 different polychlorinated biphenyl compounds (PCB congeners), 11 pesticides or persistent organic pollutants (POP), arsenic, and nickel were low and no health risk was found. Some deficiencies in nourishment of mothers were found.
    [Show full text]
  • Finnish Lapland Lineages Robert J
    Swedish American Genealogist Volume 8 | Number 4 Article 3 12-1-1988 Finnish Lapland Lineages Robert J. Gustafson P.E. Follow this and additional works at: https://digitalcommons.augustana.edu/swensonsag Part of the Genealogy Commons, and the Scandinavian Studies Commons Recommended Citation Gustafson, Robert J. P.E. (1988) "Finnish Lapland Lineages," Swedish American Genealogist: Vol. 8 : No. 4 , Article 3. Available at: https://digitalcommons.augustana.edu/swensonsag/vol8/iss4/3 This Article is brought to you for free and open access by the Swenson Swedish Immigration Research Center at Augustana Digital Commons. It has been accepted for inclusion in Swedish American Genealogist by an authorized editor of Augustana Digital Commons. For more information, please contact [email protected]. Finnish Lapland Lineages Robert J. Gustafson, P .E. * Personal Reflections My interest in genealogy arose in high school when I found out that our original family name was Tallanvaara, not Gustafson. I should have been able to ask my father about this, but he wasn't available. After many letters to Finnish authorities both here and in Finland, I found an archivist named Aslak Outakoski in Oulu, Finland, who was worth his weight in gold. He felt so embarrassed that the records from Finnish Lapland were not in his archives that he voluntarily visited the several parishes where my roots lay. Furthermore, he apologized for the costs involved, which were minor in nature. Not only did he find my grandfather, but was able to reach back to the 1600s with apparent ease. He was literate in Swedish and Finnish and his wife in Swedish, Finnish and English.
    [Show full text]