Meijän maakunta Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus Asukkaiden palvelut turvataan

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu on hyvässä vauhdissa koko maassa. Pohjois-Karjalalla on parin muun maakunnan kanssa etumatkaa valmistelussa. Meillä Siun sote otti jo viime vuoden alus- sa varaslähdön sote-uudistuksessa.

Maakunta- ja sote-uudistuksessa suomalaiseen hallintoon luodaan kolmas taso eli maakunta, aiem- pien valtion ja kuntien lisäksi. Uusi organisaatio aloittaa 1.1.2020. Olemme Pohjois-Karjalassa työs- täneet laajalla asiantuntijajoukolla sitä, miten tehtävät ja palvelut kannattaa järjestää paikallisesta näkökulmasta.

Pohjois-Karjalassa valmistelua on kutsuttu Meijän maakunta -työnimellä. Pohjois-Karjala haluaa olla rohkea edelläkävijä uudistuksessa. Pidämme kiinni hyviksi havaituista tavoista tehdä asioita, mutta etsimme samalla uusia toimintatapoja ennakkoluulottomasti.

Pohjois-Karjalassa uuteen maakunnan organisaatioon siirretään sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi ELY-keskusten, maakuntaliiton, TE-toimiston, AVI:n ja kuntien tehtäviä. Samansisältöisten tehtävien Maakuntaan siirtyvät yhdistäminen on järkevää. Se ei tarkoita kustannussäästöjä vaan pikemminkin tuo maakuntakonee- seen lisää tehokkuutta. tehtäväkokonaisuudet Kyseessä on historiallinen muutos, joka koskettaa tavalla tai toisella suurta osaa maakunnan väes- Hallinnon ja tä. Maan hallitus päättää nyt keväällä lait, jotka määrittelevät sen millaiseksi tämä uudistus lopulta Sosiaali- ja Pelastustoimi ja Ympäristö- Maakuntaliiton terveydenhuollon tuotannon muodostuu. Tulemme sitten järjestämään eri puolilla Pohjois-Karjalaa yleisötilaisuuksia, joissa ker- varautuminen terveydenhuolto kehitystehtävät tukipalvelut palvelut Pelastuslaitos Siun sote Pohjois-Karjalan PTTK, Siun talous, Polkka romme asiasta tarkemmin. Siun sote (Siun sote) maakuntaliitto

Pekka Kuosmanen Elinkeino Työ- ja Läänineläinlääkäri, Maaseutuhallinto Maatalousyrittäjien muutosjohtaja, Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus (sis. maaseutu), elinkeinopalvelut alkoholivalvonta Kuntien yhteistyöalueet lomituspalvelut liikenne ja TE-toimisto AVI Lomitusyksiköt ympäristöpalvelut ELY-keskus Henkilöstö on muutoksen moottori

Pohjois-Karjalassa henkilöstö on avainasemassa maakunta- ja sote-uudistuksen toteutumi- sessa. Henkilöstön osallistuminen muutoksen suunnitteluun ja tekemiseen on tärkeää, sillä näin varmistamme arjessa toimivat ratkaisut.

Pohjois-Karjalaan on perustettu henkilöstöryhmä, joka koostuu niiden organisaatioiden hen- kilöstön edustajista, jotka myöhemmin siirtyvät maakunnan palvelukseen. Ryhmän keskeinen tehtävä on kerätä nykyiset henkilöstöön liittyvät käytännöt ja kehittää niitä eteenpäin sekä sopia, mitä käytäntöjä maakunnassa noudatetaan.

Haluamme, että henkilöstö saa kattavasti tietoa koko muutoksen ajan. Henkilöstöviestintää Maakuntaan siirtyvä henkilöstö tehdään monipuolisesti mm. organisaatioiden intranetissä, sosiaalisessa mediassa, uutis- kirjeillä, esitteillä sekä nettisivuilla pohjois-karjala.fi/maakuntauudistus. Päivitämme sivuille henkilöstöä koskevia uutisia ja eri työryhmien muistioita. Periaatteena on avoimuus ja vuo- Sosiaali- ja terveydenhuolto (Siun sote) rovaikutus. Pelastustoimi ja varautuminen (Siun sote) Maakunnan palvelukseen siirtyy liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti Siun soten ja Ympäristöterveydenhuolto (Siun sote) pelastuslaitoksen henkilöstö, maakuntaliiton työntekijät, maaseutuhallinnon ja maatalouslo- Yhteensä mituksen henkilöstöä sekä ELY-keskuksen, AVIn ja TE-toimiston työntekijöitä. Henkilöiden siir- n. 8 000 Maakuntaliitto tymisiä voi tapahtua myös suunnitteilla oleviin valtakunnallisiin palvelukeskuksiin. ELY (sis. Keha-keskus)

Uusi organisaatio aloittaa toimintansa 1.1.2020 ja siihen tulee työntekijöitä lähes 8 000. TE-toimisto AVI Heli Määttänen Maaseutuhallinto henkilöstöasiantuntija, Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus Maatalousyrittäjien lomituspalvelut Mari Ojalammi henkilöstösuunnittelija, Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus Siun sote otti varaslähdön uudistukseen Pohjois-Karjalassa sosiaali- ja terveyspalvelut ehdittiin koota yhteen, vaikka valtakunnallisia sote-ratkai- suja oltiin vasta kursimassa kasaan. Siun sote käynnistyi vuoden 2017 alussa, ja eri kuntien sosiaali- ja ter- veyspalvelut, keskussairaala, pelastuslaitos ja ympäristöterveys ovat nyt yhdessä paketissa.

Lähtökohtana oli ajatus, että kaikki muuttuu, mutta samalla mikään ei muutu. Tavallinen pohjoiskarjalai- nen löytää edelleen palvelut läheltä omaa arkista asuinpaikkaansa. Mutta avun saattaa saada hieman eri tavalla kuin ennen: palvelun voi saada verkossa, asiakkaan ongelmaa voivat olla ratkomassa eri ammat- tilaiset yhtä aikaa, ensihoito voi tulla kotihoidon avuksi tai palvelusetelillä avun voi hankkia valitsemal- taan yrittäjältä.

Siun sotea on lähdetty rakentamaan asiakkaiden tarpeista käsin. Ideana on, että voimat yhdistämällä saa- daan turvattua laadukkaat, nykyaikaiset ja yhdenvertaiset palvelut kaikille pohjoiskarjalaisille. Yhdessä tekemällä pystytään vähentämään asiakkaan pallottelua ammattilaiselta toiselle ja tarttumaan ongelmiin ajoissa. Yhdessä tekemällä saadaan myös rahat riittämään.

Maakunta- ja sote-uudistuksessa Siun sotesta tulee osa maakuntaa. Vaikka iso osa työstä on jo tehty, on muutoksia vielä edessä, niistä keskeisimpänä asiakkaiden valinnanvapaus. Mikä Siun sote? • Siun sote – Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveys- Siun sotea perustettaessa oli toki myös ajatuksena, että kun on vähän etukenossa, niin saa omat sormen- palvelujen kuntayhtymä järjestää julkiset sosi- jälkensä mukaan kansalliseen ratkaisuun. Ja onneksi kävi hyvin siinäkin! aali- ja terveydenhuollon palvelut 14 kunnan alueella. Siihen kuuluvat , , Liek- sa, , Outokumpu, , , , , Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi, Anu Niemi Valtimo ja Heinävesi. sote-asiantuntija, Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus/Siun sote • Siun soteen kuuluvat myös Pohjois-Karjalan kes- kussairaala, pelastuslaitos ja ympäristöterveys. Sinä päätät kuka päättää Lokakuussa juodaan maakuntavaalikahvit ÄÄNESTÄ 28.10.2018!

Reilun puolen vuoden päästä kannattaa äänestää ainutlaatuisissa vaaleissa, sillä 28. lokakuuta järjestetään ensim- mäiset maakuntavaalit. Niissä maakunnan asukkaat pääsevät valitsemaan maakuntavaltuuston, johon tulee Poh- jois-Karjalassa 59 jäsentä.

Maakuntavaltuustolla on väliä, sillä se käyttää ylintä päätösvaltaa Pohjois-Karjalassa - se siis vastaa maakunnan toiminnasta ja taloudesta. Maakunnan budjetti on vuosittain lähes miljardin.

Ajatusmaailma muuttuu sikäli, että maakuntavaltuustossa ei ole kuntakohtaisia edustajapaikkoja. On myös huo- mioitava, että maakuntavaltuutettu ei ole yksittäisen kunnan edustaja, vaan hän on oman maakuntansa edustaja. Hänen pitää siis kantaa huolta Pohjois-Karjalan menestyksestä.

Maakuntavaltuusto järjestäytyy heti vuoden 2019 alussa ja alkaa sen jälkeen tekemään päätöksiä uuden Pohjois-Kar- jalan maakunnan toiminnasta. Vuosi 2019 tulee olemaan hektinen, sillä vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy maakunnalle 1.1.2020.

Maakuntavaltuusto asettaa maakuntahallituksen ja maakunnan muut toimielimet sekä valitsee maakuntajohtajan. Maakuntavaltuuston toimikausi on neljä vuotta, tosin ensimmäinen toimikausi on hieman lyhyempi. Jatkossa maa- kuntavaalit järjestetään samaan aikaan kuntavaalien kanssa.

Pohjois-Karjalassa toivotaan mahdollisimman suurta äänestysaktiivisuutta - tavataan siis vaaliuurnilla!

Jari Aho hallintoasiantuntija, Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus

Kuva: Sanomalehti Karjalainen Tehtävät ja palvelut Maakunta turvaa arkeamme

Tehtävät ja palvelut Miten uusi maakunta näkyy tavalliselle ihmiselle? Ensimmäinen matka maakunnan palveluihin alkaa jo äidin vat- sassa neuvolasta. Elämän polulla maakunta turvaa arkeamme monessa kohdin. Kun tarvitsemme terveyspalvelui- ta, käännymme jatkossa maakunnan sote-keskuksen tai yksityisten sote-keskusten puoleen. Sairaalapalvelut löy- SOTE Aluekehitys Viljelijäpalvelut Alueiden käyttö tyvät isommassa hädässä tulevaisuudessakin Tikkamäeltä maakunnan liikelaitoksesta. Siun Sote Maakunta vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi esimerkiksi pelastustoimen ja työllisyyspalveluiden järjestä- Hyvinvointi ja terveys Kasvupalvelut Liikenne misestä Pohjois-Karjalassa. Yrittäjät kääntyvät jatkossa usein maakunnan järjestämien kasvupalveluiden puoleen. Yritys- ja työllisyyspalveluita tuottaa moni eri tuottaja hyvässä yhteistyössä. Varautuminen Ympäristö Maakunnan on varauduttava erilaisiin poikkeustilanteisiin ja häiriöihin. Tuoreena esimerkkinä ovat tykkylumen ai- Edunajaminen, kehittäminen, osallisuus Edunajaminen, kehittäminen, heuttamat laajat sähkökatkot maakunnassa. Maakunta vastaa myös tienpidosta eli esimerkiksi siitä, että urakoitsijat pitävät tiet vaaditussa kunnossa. Maanviljelijät saavat viljelijäpalvelut ja esimerkiksi lomituspalvelut maakunnasta.

Näiden lisäksi maakunta vastaa monesta tärkeästä tehtävästä, jotka eivät aina välttämättä näy suoraan tavallisel- le ihmiselle. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi aluekehitys, ympäristö ja alueidenkäyttö. Näitä monia tehtäviä hoi- detaan yhteistyössä kuntien kanssa. Esimerkiksi kaavoituksessa maakunta vastaa maakuntakaavan laatimisesta, kunnat tarkemmista kaavoista. Maakunta tekee jatkossa parhaansa Pohjois-Karjalan elinvoiman ja hyvinvoinnin eteen, ei yksin vaan yhdessä eri toimijoiden kanssa.

Kaikki nämä palvelut ja tehtävät siirtyvät uusille maakunnille nykyisiltä organisaatioilta 1.1.2020. Valmistelua teh- dään jo nyt. Meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus uudistaa ja yhdistää nykyisiä palveluja. Raha ei riitä kaikkeen, silti monesti voimme tehdä asiat järkevämmin, tehokkaammin ja ennen kaikkea fiksummin.

Jarno Turunen projektijohtaja, Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus Maakunnalle lähes miljardin budjetti

Pohjois-Karjalan maakunnasta tulee merkittävän kokoinen taloustoimija. Maakunnan kannalta keskeistä on val- tion rahoitus, minkä lisäksi toimintaa rahoitetaan asiakas- ja käyttömaksuilla. Maakunnalla ei ole verotusoikeut- ta uudistuksen voimaantullessa.

Vuodesta 2020 alkaen Pohjois-Karjalan maakunnalla on vuositasolla lähes miljardin euron suuruinen budjetti. Maa- kunta päättää itsenäisesti saamansa rahoituksen käytöstä.

Maakunta huolehtii rahoituksen turvin muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, alue- Valtimo kehityksestä, kasvupalveluista ja pelastustoimesta. Nurmes Valtakunnantasolla uudistuksen keskeinen tavoite on kustannusten hillintä. Vuoteen 2029 mennessä tavoitellaan koko Suomen tasolla 2,8 miljardin euron menojen kasvun hidastumista. Pohjois-Karjalassakin tämä tarkoittaa vä- estön palvelutarpeiden ymmärtämistä, ennakoimista ja sen mukaista voimavarojen kohdentamista. Niin ohjauk- sen kuin johtamisen merkitys korostuu tavoitteeseen pääsemisessä. Juuka

Ilpo Huurinainen Polvijärvi talousasiantuntija, Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus Ilomantsi Kontiolahti Outokumpu

Joensuu Heinävesi Liperi

Rääkkylä Tohmajärvi

Kitee Nuva on käärinyt hihat ylös Pohjois-Karjalan maakunnallinen nuorisovaltuusto perustettiin viime mar- raskuussa yhtenä ensimmäisten joukossa. Maakunnallisia nuorisovaltuus- toja löytyy vasta muutama Suomesta, mutta lisää on varmasti tulossa. Pohjois-Karjalassa nuorisovaltuustoon valittiin 28 jäsentä eli kaksi jokai- sesta kunnasta.

Oma haluni vaikuttaa heräsi viisi vuotta sitten - aluksi vanhempien kaut- ta hiukan puolipakotettuna. Mutta rakkaus asioihin vaikuttamiseen kas- vaa syödessä eli kun ikää tulee lisää, niin sitä kiinnostuu vaikuttamisesta. Olin aluksi Kontiolahden kunnan nuorisovaltuustossa ja nyt minut valittiin maakunnan nuorisovaltuuston puheenjohtajaksi.

Nuoret ovat tulevaisuuden rakentajia myös täällä Pohjois-Karjalassa. Yh- denvertaisuus ja yhteistyö ovat tärkeitä. On mukava tehdä nuorisovaltuu- tettujen kanssa enemmän yhdessä ja tuoda nuorten ääntä myös maakun- tatasolle. Me nuoret pääsemme maakunnallisen nuorisovaltuuston kautta vaikuttamaan maakuntauudistukseen.

Haluan tehtävässäni panostaa erityisesti nuorten hyvinvointiin, nuorten työllistymiseen sekä syrjäseutujen joukkoliikenteen parantamiseen.

Anette Pottonen Pohjois-Karjalan nuorisovaltuuston puheenjohtaja

Pohjois-Karjalan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Anette Pottonen, 1. varapuheenjohtaja Juho Pitkänen (oik.) ja 2. varapuheenjohtaja Oskar Mannelin (vas.). Savosta Karjalaan

Heinävesi on kautta historiansa sinnitellyt idän ja lännen, Ruotsin ja Venäjän, Savon ja Karjalan välimailla. Milloin olemme olleet metsästysmaina, milloin kalavesinä. Eränkävijät ovat kulkeneet seudun kautta ja jättäneet Heinä- vedelle merkkejään kuten kivikautisia asuinpaikkoja ja kalliomaalauksia. Heinäveteläisten geeneissä lienee vielä muinaisten lappilaistenkin perimää. Karjalaista vilkkautta kansanluonteeseemme ovat sekoittaneet evakot, joita sodan jälkeen sijoitettiin Heinävedelle.

Entisaikaan vesistöt ohjasivat paljon ihmisten liikkumista ja niinpä täältä suuntana olivat Heinäveden reitin, kansal- lismaiseman, molemmat päät Kuopio ja Savonlinna. Paikkakunnan ensimmäinen maantie - Karjalan tie, sekä Savon ja Karjalan ratojen välinen poikkirata Varkaudesta Joensuuhun lisäsivät kuitenkin kanssakäyntiä myös itään päin.

Heinäveden sijainti kolmen maakunnan kainalossa on tehnyt pikkukunnasta tarpeen mukaan joka suuntaan jous- tavan liikkujan. Terveyspalvelut on jo pitkään saatu Pohjois-Karjalasta, maakuntahallinto Etelä-Savosta, yrityspal- velut Pohjois-Savosta. Säätiedotus taas on valittu näiden kolmen maakunnan väliltä sen perusteella, minne se on ennustanut kauneinta keliä. 90-luvun alussa tehty kysely Pohjois-Karjalan tunnetuimmasta matkailukohteesta nos- ti ykköseksi Valamon luostarin. Turistille maakuntarajoilla ei siis ole ollut mitään merkitystä. Vuosisatojen rauhan- omainen rinnakkaiselo on luonut hyvän pohjan yhteistyölle Pohjois-Karjalan kanssa.

Niinpä suuntaammekin luottavaisin mielin kohti uutta maakuntaa vuoden 2020 alusta. Uskon, että mukavasti lup- sahdamme pohjoiskarjalaisten joukkoon ja viihdymme teidän kanssanne. Hienolta on tuntunut se sydämellinen vastaanotto, kaikkeen toimintaan mukaan tempaisu ja kiinnostus, jota Heinävesi on jo nyt saanut Pohjois-Karja- lan taholta osakseen.

Maarika Kasonen Heinäveden kunnanjohtaja Mitä on osallisuus?

Osallisuus on halua ja mahdollisuutta päättää ja vaikuttaa. Osallisuus on nähdyksi, kuulluksi, arvostetuksi ja ymmärretyk- si tulemista. Osallisuus luo hyvinvointia ja antaa kokemuksen yhteisöön kuulumisesta.

Osallisuutta ja vaikuttamista lisätään mm. • tarjoamalla aktiivista, monikanavaista, ymmärrettävää ja oikea-aikaista tietoa • järjestämällä asukas- ja asiakasraateja sekä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia • tukemalla oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua • mahdollistamalla osallistuminen ja vaikuttaminen valmisteluun ja päätöksentekoon

Pohjois-Karjalassa osallisuus tehdään yhdessä maakunnan valmistelijoiden, Siun soten, ELY:n, Pohjois-Karjalan maakunta- liiton, henkilöstön, kuntien, järjestöjen, asukkaiden ja yritysten kanssa. Tavoitteenamme on vahvistaa eri toimijaryhmien äänten kuulumista uudistuksessa ja tuoda näkyväksi osallisuustyötä, hyödyntää toimijoiden parhaita käytäntöjä sekä pa- rantaa tiedonkulkua. Haluamme edistää asukkaisen mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua tulevan maakunnan ja sen palveluiden suunnitteluun.

Perustimme Pohjois-Karjalaan osallisuustyöryhmä, jonka tavoitteena on vahvistaa eri toimijaryhmien äänten kuulumista uudistuksessa ja tuoda näkyväksi osallisuustyön tekemistä, hyödyntää toimijoiden parhaita käytäntöjä sekä synergiaetu- ja ja parantaa tiedonkulkua.

Järjestämme keväällä runsaasti avoimia tilaisuuksia eri puolilla maakuntaa, kyselemme toiveita ja ajatuksia sekä kerrom- me ajankohtaisista asioista. Tulethan mukaan?

Voit seurata uudistuksen nettisivuilta pohjois-karjala.fi/maakuntauudistus, kuinka uudistustyö Pohjois-Karjalassa etenee. Sivuilla voit myös esittää kysymyksiä ja kommentteja uudistuksesta. Lisäksi kannattaa tilata uudistuksen sähköinen uutis- kirje, jonka lähetämme yleensä kerran kuukaudessa.

Maarita Mannelin osallisuusasiantuntija, Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus Järjestöt mukana muutoksessa

Pohjois-Karjalan monipuolinen järjestökenttä, 3 700 yhdistystä tuo maakuntaan iloa, elämää, tekemistä, tukea, toimintaa, tapahtumia, kohtaamisia, yhdessä oloa, kehittämiskumppanuutta ja asiantuntemusta sekä maakunnan ihmisten ääntä päätöksen teon tueksi.

Pohjois-Karjalassa järjestöyhteistyöllä on pitkät perinteet. Uudistuksessa järjestöt ovat edustettuina hyvinvoinnin, elinvoiman ja järjestöjen muutosfoorumeissa. Järjestöjen muutosfoorumina toimii Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta Jane. Kunnissa toimii paikallisia järjestöjen yhteistyöryhmiä. JELLI.FI -palvelusta asukkaat, yhdis- tykset ja viranomaiset löytävät helposti oman kotikunnan ja maakunnan alueelta toimivat yhdistykset ja järjestöt ja niiden toiminnan.

Siun soten osallisuussuunnitelmaa on valmisteltu yhdessä järjestöjen kanssa. Kehittämiskumppanuuksia ja uusia toimintamuotoja haetaan yhteistyöllä Siun soten ja järjestöjen kanssa. Järjestöt ovat mukana maakuntauudistuk- sen osallisuustyössä, jota koordinoi syksyllä perustettu osallisuustyöryhmä.

Järjestö 2.0 -hankkeet toimivat kaikissa maakunnissa. Hankkeilla vahvistetaan järjestöjen roolin ja toimijaverkosto- jen muodostumista sote- ja maakuntauudistuksessa sekä maakuntien ja kuntien sosiaalisen hyvinvoinnin ja tervey- den edistämistyön tukena. Järjestö 2.0 Pohjois-Karjala -hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry.

Parhaillaan rakennamme järjestöjen ja Meijän maakunnan yhteistyön pelisääntöjä. Olethan kuulolla!

Susanna Prokkola Kuva:

Hanna Kääriäinen Järjestöt ovat olleet mukana uudistuksen osallisuustyössä jo valmisteluvaiheesta alkaen. järjestökehittäjä Prosessi on kuvattu Kuntaliiton julkaisemassa Kuulethan sie minnuu -oppaassa. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry, Järjestö 2.0 Pohjois-Karjala -hanke Älä tule paha kakku – tule hyvä kakku! Uudistuksesta viestitään koko arsenaalilla

Maakunta- ja sote-uudistuksen myllerryksessä, kuten muissakin muutostilanteissa, aktiivisen viestinnän roo- li korostuu. Se on äkkiä enemmän kuin sata jänistä.

Me viestijät olemme uudistuksen iholla ja kerromme miten palveluja uudistetaan, millaisia tehtäviä maakun- nalle tulee ja miten asukkaat pääsevät vaikuttamaan niihin.

Hyödynnämme monipuolisesti koko viestinnän työkalupakkia, jotta sanoma tavoittaisi teidät pohjoiskarjalai- set mahdollisimman hyvin.

Suosittelen seuraamaan erityisesti uudistuksen nettisivuja osoitteessa pohjois-karjala.fi/maakuntauudistus. Koostamme sinne laajan kattauksen uudistuksen materiaaleja ja uutisia. Sieltä kannattaa tilata sähköinen uu- tiskirje, joka sitten tupsahtaa sähköpostiin.

Järjestämme runsaasti avoimia tilaisuuksia, jotta jokainen halukas pääsisi vaikuttamaan uudistukseen. Päivi- tämme Facebookissa (facebook.com/pohjoiskarjala) sekä Pohjois-Karjalan että uudistuksen tuoreita uutisia. Teemme esitteitä, videoita ja lehtiä – haluamme tehdä asiat näkyväksi.

Uudistuksen käytännön valmistelutyötä tekee Pohjois-Karjalassa valmistelutiimi. Meidät löytää Joensuusta osoitteesta Torikatu 18 A, 4. kerros.

Rauno Jussila viestintäpäällikkö, Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus Laura Jussila graafinen suunnittelija, Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus Kannen kuva: Salla Seeslahti