DOCSLIB.ORG

Meijän Maakunta Pohjois-Karjalan Maakunta- Ja Sote-Uudistus Asukkaiden Palvelut Turvataan

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Meijän Maakunta Pohjois-Karjalan Maakunta- Ja Sote-Uudistus Asukkaiden Palvelut Turvataan Meijän maakunta Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus Asukkaiden palvelut turvataan Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu on hyvässä vauhdissa koko maassa. Pohjois-Karjalalla on parin muun maakunnan kanssa etumatkaa valmistelussa. Meillä Siun sote otti jo viime vuoden alus- sa varaslähdön sote-uudistuksessa. Maakunta- ja sote-uudistuksessa suomalaiseen hallintoon luodaan kolmas taso eli maakunta, aiem- pien valtion ja kuntien lisäksi. Uusi organisaatio aloittaa 1.1.2020. Olemme Pohjois-Karjalassa työs- täneet laajalla asiantuntijajoukolla sitä, miten tehtävät ja palvelut kannattaa järjestää paikallisesta näkökulmasta. Pohjois-Karjalassa valmistelua on kutsuttu Meijän maakunta -työnimellä. Pohjois-Karjala haluaa olla rohkea edelläkävijä uudistuksessa. Pidämme kiinni hyviksi havaituista tavoista tehdä asioita, mutta etsimme samalla uusia toimintatapoja ennakkoluulottomasti. Pohjois-Karjalassa uuteen maakunnan organisaatioon siirretään sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi ELY-keskusten, maakuntaliiton, TE-toimiston, AVI:n ja kuntien tehtäviä. Samansisältöisten tehtävien Maakuntaan siirtyvät yhdistäminen on järkevää. Se ei tarkoita kustannussäästöjä vaan pikemminkin tuo maakuntakonee- seen lisää tehokkuutta. tehtäväkokonaisuudet Kyseessä on historiallinen muutos, joka koskettaa tavalla tai toisella suurta osaa maakunnan väes- Hallinnon ja tä. Maan hallitus päättää nyt keväällä lait, jotka määrittelevät sen millaiseksi tämä uudistus lopulta Sosiaali- ja Pelastustoimi ja Ympäristö- Maakuntaliiton terveydenhuollon tuotannon muodostuu. Tulemme sitten järjestämään eri puolilla Pohjois-Karjalaa yleisötilaisuuksia, joissa ker- varautuminen terveydenhuolto kehitystehtävät tukipalvelut palvelut Pelastuslaitos Siun sote Pohjois-Karjalan PTTK, Siun talous, Polkka romme asiasta tarkemmin. Siun sote (Siun sote) maakuntaliitto Pekka Kuosmanen Elinkeino Työ- ja Läänineläinlääkäri, Maaseutuhallinto Maatalousyrittäjien muutosjohtaja, Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus (sis. maaseutu), elinkeinopalvelut alkoholivalvonta Kuntien yhteistyöalueet lomituspalvelut liikenne ja TE-toimisto AVI Lomitusyksiköt ympäristöpalvelut ELY-keskus Henkilöstö on muutoksen moottori Pohjois-Karjalassa henkilöstö on avainasemassa maakunta- ja sote-uudistuksen toteutumi- sessa. Henkilöstön osallistuminen muutoksen suunnitteluun ja tekemiseen on tärkeää, sillä näin varmistamme arjessa toimivat ratkaisut. Pohjois-Karjalaan on perustettu henkilöstöryhmä, joka koostuu niiden organisaatioiden hen- kilöstön edustajista, jotka myöhemmin siirtyvät maakunnan palvelukseen. Ryhmän keskeinen tehtävä on kerätä nykyiset henkilöstöön liittyvät käytännöt ja kehittää niitä eteenpäin sekä sopia, mitä käytäntöjä maakunnassa noudatetaan. Haluamme, että henkilöstö saa kattavasti tietoa koko muutoksen ajan. Henkilöstöviestintää Maakuntaan siirtyvä henkilöstö tehdään monipuolisesti mm. organisaatioiden intranetissä, sosiaalisessa mediassa, uutis- kirjeillä, esitteillä sekä nettisivuilla pohjois-karjala.fi/maakuntauudistus. Päivitämme sivuille henkilöstöä koskevia uutisia ja eri työryhmien muistioita. Periaatteena on avoimuus ja vuo- Sosiaali- ja terveydenhuolto (Siun sote) rovaikutus. Pelastustoimi ja varautuminen (Siun sote) Maakunnan palvelukseen siirtyy liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti Siun soten ja Ympäristöterveydenhuolto (Siun sote) pelastuslaitoksen henkilöstö, maakuntaliiton työntekijät, maaseutuhallinnon ja maatalouslo- Yhteensä mituksen henkilöstöä sekä ELY-keskuksen, AVIn ja TE-toimiston työntekijöitä. Henkilöiden siir- n. 8 000 Maakuntaliitto tymisiä voi tapahtua myös suunnitteilla oleviin valtakunnallisiin palvelukeskuksiin. ELY (sis. Keha-keskus) Uusi organisaatio aloittaa toimintansa 1.1.2020 ja siihen tulee työntekijöitä lähes 8 000. TE-toimisto AVI Heli Määttänen Maaseutuhallinto henkilöstöasiantuntija, Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus Maatalousyrittäjien lomituspalvelut Mari Ojalammi henkilöstösuunnittelija, Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus Siun sote otti varaslähdön uudistukseen Pohjois-Karjalassa sosiaali- ja terveyspalvelut ehdittiin koota yhteen, vaikka valtakunnallisia sote-ratkai- suja oltiin vasta kursimassa kasaan. Siun sote käynnistyi vuoden 2017 alussa, ja eri kuntien sosiaali- ja ter- veyspalvelut, keskussairaala, pelastuslaitos ja ympäristöterveys ovat nyt yhdessä paketissa. Lähtökohtana oli ajatus, että kaikki muuttuu, mutta samalla mikään ei muutu. Tavallinen pohjoiskarjalai- nen löytää edelleen palvelut läheltä omaa arkista asuinpaikkaansa. Mutta avun saattaa saada hieman eri tavalla kuin ennen: palvelun voi saada verkossa, asiakkaan ongelmaa voivat olla ratkomassa eri ammat- tilaiset yhtä aikaa, ensihoito voi tulla kotihoidon avuksi tai palvelusetelillä avun voi hankkia valitsemal- taan yrittäjältä. Siun sotea on lähdetty rakentamaan asiakkaiden tarpeista käsin. Ideana on, että voimat yhdistämällä saa- daan turvattua laadukkaat, nykyaikaiset ja yhdenvertaiset palvelut kaikille pohjoiskarjalaisille. Yhdessä tekemällä pystytään vähentämään asiakkaan pallottelua ammattilaiselta toiselle ja tarttumaan ongelmiin ajoissa. Yhdessä tekemällä saadaan myös rahat riittämään. Maakunta- ja sote-uudistuksessa Siun sotesta tulee osa maakuntaa. Vaikka iso osa työstä on jo tehty, on muutoksia vielä edessä, niistä keskeisimpänä asiakkaiden valinnanvapaus. Mikä Siun sote? • Siun sote – Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveys- Siun sotea perustettaessa oli toki myös ajatuksena, että kun on vähän etukenossa, niin saa omat sormen- palvelujen kuntayhtymä järjestää julkiset sosi- jälkensä mukaan kansalliseen ratkaisuun. Ja onneksi kävi hyvin siinäkin! aali- ja terveydenhuollon palvelut 14 kunnan alueella. Siihen kuuluvat Joensuu, Kitee, Liek- sa, Nurmes, Outokumpu, Kontiolahti, Ilomantsi, Juuka, Liperi, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi, Anu Niemi Valtimo ja Heinävesi. sote-asiantuntija, Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus/Siun sote • Siun soteen kuuluvat myös Pohjois-Karjalan kes- kussairaala, pelastuslaitos ja ympäristöterveys. Sinä päätät kuka päättää Lokakuussa juodaan maakuntavaalikahvit ÄÄNESTÄ 28.10.2018! Reilun puolen vuoden päästä kannattaa äänestää ainutlaatuisissa vaaleissa, sillä 28. lokakuuta järjestetään ensim- mäiset maakuntavaalit. Niissä maakunnan asukkaat pääsevät valitsemaan maakuntavaltuuston, johon tulee Poh- jois-Karjalassa 59 jäsentä. Maakuntavaltuustolla on väliä, sillä se käyttää ylintä päätösvaltaa Pohjois-Karjalassa - se siis vastaa maakunnan toiminnasta ja taloudesta. Maakunnan budjetti on vuosittain lähes miljardin. Ajatusmaailma muuttuu sikäli, että maakuntavaltuustossa ei ole kuntakohtaisia edustajapaikkoja. On myös huo- mioitava, että maakuntavaltuutettu ei ole yksittäisen kunnan edustaja, vaan hän on oman maakuntansa edustaja. Hänen pitää siis kantaa huolta Pohjois-Karjalan menestyksestä. Maakuntavaltuusto järjestäytyy heti vuoden 2019 alussa ja alkaa sen jälkeen tekemään päätöksiä uuden Pohjois-Kar- jalan maakunnan toiminnasta. Vuosi 2019 tulee olemaan hektinen, sillä vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy maakunnalle 1.1.2020. Maakuntavaltuusto asettaa maakuntahallituksen ja maakunnan muut toimielimet sekä valitsee maakuntajohtajan. Maakuntavaltuuston toimikausi on neljä vuotta, tosin ensimmäinen toimikausi on hieman lyhyempi. Jatkossa maa- kuntavaalit järjestetään samaan aikaan kuntavaalien kanssa. Pohjois-Karjalassa toivotaan mahdollisimman suurta äänestysaktiivisuutta - tavataan siis vaaliuurnilla! Jari Aho hallintoasiantuntija, Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus Kuva: Sanomalehti Karjalainen Tehtävät ja palvelut Maakunta turvaa arkeamme Tehtävät ja palvelut Miten uusi maakunta näkyy tavalliselle ihmiselle? Ensimmäinen matka maakunnan palveluihin alkaa jo äidin vat- sassa neuvolasta. Elämän polulla maakunta turvaa arkeamme monessa kohdin. Kun tarvitsemme terveyspalvelui- ta, käännymme jatkossa maakunnan sote-keskuksen tai yksityisten sote-keskusten puoleen. Sairaalapalvelut löy- SOTE Aluekehitys Viljelijäpalvelut Alueiden käyttö tyvät isommassa hädässä tulevaisuudessakin Tikkamäeltä maakunnan liikelaitoksesta. Siun Sote Maakunta vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi esimerkiksi pelastustoimen ja työllisyyspalveluiden järjestä- Hyvinvointi ja terveys Kasvupalvelut Liikenne misestä Pohjois-Karjalassa. Yrittäjät kääntyvät jatkossa usein maakunnan järjestämien kasvupalveluiden puoleen. Yritys- ja työllisyyspalveluita tuottaa moni eri tuottaja hyvässä yhteistyössä. Varautuminen Ympäristö Maakunnan on varauduttava erilaisiin poikkeustilanteisiin ja häiriöihin. Tuoreena esimerkkinä ovat tykkylumen ai- Edunajaminen, kehittäminen, osallisuus Edunajaminen, kehittäminen, heuttamat laajat sähkökatkot maakunnassa. Maakunta vastaa myös tienpidosta eli esimerkiksi siitä, että urakoitsijat pitävät tiet vaaditussa kunnossa. Maanviljelijät saavat viljelijäpalvelut ja esimerkiksi lomituspalvelut maakunnasta. Näiden lisäksi maakunta vastaa monesta tärkeästä tehtävästä, jotka eivät aina välttämättä näy suoraan tavallisel- le ihmiselle. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi aluekehitys, ympäristö ja alueidenkäyttö. Näitä monia tehtäviä hoi- detaan yhteistyössä kuntien kanssa. Esimerkiksi kaavoituksessa maakunta vastaa maakuntakaavan laatimisesta, kunnat tarkemmista kaavoista. Maakunta tekee jatkossa parhaansa Pohjois-Karjalan elinvoiman ja hyvinvoinnin eteen, ei yksin vaan yhdessä eri toimijoiden kanssa. Kaikki nämä palvelut ja tehtävät siirtyvät uusille maakunnille nykyisiltä organisaatioilta 1.1.2020. Valmistelua teh- dään jo nyt. Meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus uudistaa ja
Load more

Recommended publications
  • Outokumpu Industrial Park
    Welcome to Outokumpu Industrial Park Juuso Hieta, CEO Outokumpu Industrial Park Ltd. Outokumpu Industrial Park (the core of it) Joensuu 45 km We are in this building at the moment Kuopio 92 km Sysmäjärvi industrial area Outokummun Metalli Oy Piippo Oy Mondo Minerals A Brief history of industrial evolution First stone chunck that gave evidence for Otto Trustedt’s exploration team of a rich copper ore deposit somewhere in North Karelia was found in 1910 about 70 km southeast from Outokumpu → ore discovery was the starting point of Outokumpu (both: company & town) Population vs. ore extraction – causality? Population now (~6800) What is left of our strong mining history? ”An Industrial hub” Outokumpu Industrial Park • A good example of Finnish regional (industrial) policy in the 1970’s • Outokumpu was one of many industrial cities in Finland to face such a major structural change with a very, very large scale on the local economy – many others followed → industrial park was established to broaden the local economy and to create new industrial jobs as a replacement for the declining mining business • Even as we speak we still have 15 hectares of already zoned areas for industrial purposes with a good and solid infrastructure: district heating of which 99 % is produced with renewable energy sources, optical fibre & electricity networks and modern sanitation systems easily accessible to all industrial and other start ups • Today (2018) about 960 jobs in industrial companies in Outokumpu, with 6800 inhabitants, which makes us one of the most
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Kumppanuussopimus
    17.4.2019 Kumppanuussopimus Kumppanuuden sopijaosapuolet Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (Y-tunnus: 0212371-7) / Riveria käyntiosoite: Tulliportinkatu 3, 80130 JOENSUU postiosoite: PL 70, 80101 JOENSUU Puhelin: 013 244 200 Polvijärven kunta (Y-tunnus 0169823-6) Polvijärventie 15, 83700 Polvijärvi 0401046000 Organisaatioiden kuvaukset Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä / Riveria Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on pohjoiskarjalaisten kuntien (13) omistama monialaisen ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjä. Koulutuskuntayhtymä on yksi Suomen suurimmista koulutuksen järjestäjistä, joka toimii aktiivisesti myös erilaisissa kehittämishankkeissa yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa. Vuosittain koulutuksiin osallistuu yli 17 000 opiskelijaa, henkilöstöä on noin 800 ja toimintatuottoja noin 68 miljoonaa euroa vuodessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt koulutuskuntayhtymälle Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon vuosina 2004, 2008, 2012 ja 2016. Kuntayhtymä ylläpitää Riveria-oppilaitosta, jolla on kaksi maakunnallista toimialaa: Teknologia –toimiala sekä Palvelut ja hyvinvointi –toimiala. Toimialat vastaavat joustavasti työ- ja elinkeinoelämän sekä yksilöiden osaamis- ja koulutustarpeisiin huomioiden kaikki alan tutkinnot, koulutukset ja koulutusmuodot. Riverian oppilaitospalvelut tukevat palveluillaan oppilaitoksen onnistumista perustehtävässään. Polvijärven kunta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä // PL 70 (Tulliportinkatu 3) // 80101 Joensuu P. 013 244 200 // [email protected] // RIVERIA.FI // Y-tunnus:
    [Show full text]
  • New and Corrected Records on Distribution of Finnish Heteroptera
    Entomologica Fennica. Vol. 4: 19. 29 .III.l993 New and corrected records on distribution of Finnish Heteroptera Tapio Lammes & Veikko Rinne Tapia Lammes, Sorolaisenkatu 6, FIN-21200 Raisio, Finland Veikko Rinne, Zoological Museum, University ofTurku, FIN-20500 Turku Finland We have recently published maps of the provin­ EH: cial distribution of Finnish Heteroptera (Lammes Plagiognathus vitellinus (Scholtz): Jokioinen, & Rinne 1990). Careful reading of the maps has manor of Jokioinen, 6749:308, 28.7.1991, TL revealed some missplaced dots, which are cor­ rected in this article. Numerous new provincial EP: records are also listed. Most of the specimens are deposited in our Corixa dentipes (Thomson): Ilmajoki, Alajoki, personal collections or in Zoological Museum of 6972:277, 1.8.1990, V .-M. Mukkala (nymph) Turku University. Macrotylus cruciatus (R.F.Sahlberg): Kauhajoki, Koskenkyla, 6930:251,8.7.1991, TL (5th in­ star nymphs on Geranium sylvaticum) PH: New records Orthops campestris (Linnaeus): Ahtari, Ohra­ Collectors: TL = T. Lammes, VR = V. Rinne. niemi, 6953:348,4.7.1991, TL PS: V: Aradus crenaticollis R.F.Sahlberg: Nilsia, 70183: Aelia klugi Hahn: Kiikala, old airport, 6710:315, 5523, 16.6.1988, P. Rassi 25.7.1991, TL Agramma tropidopterum Flor: Marttila, Karhun­ PK: peranrahka, 6723:283, 13.8.1991, VR Trigonotylus fuscitarsis Lammes: Kiikala, 6709: Chlamydatus opacus (Zetterstedt): Valtimo, vil­ 316, 25.7.1991, VR lage, 7064:591, 2.8.1991, TL C. wilkinsoni (Douglas & Scott): Nurmes, Joki­ kyla, 7054:596, 3.8.1991, TL St: Dicyphus constrictus (Boheman): Kitee, Terva­ Anthocoris limbatus Fieber: Huittinen, Kytta!an­ vaara, 6892:645, 5.8.1991, TL haara, 6800:261, 27.7.1991, TL & VR Megaloceraea recticornis (Geoffroy): eg.
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • Heritage and Identity in NORTH KARELIA – FINLAND
    heritage and identity in NORTH KARELIA – FINLAND Diënne van der Burg University of Groningen/ University of Joensuu Faculty of Spatial Sciences/ Department of Geography April 2005 Heritage and Identity in North Karelia - Finland Diënne van der Burg Student number 1073176 Master’s thesis Cultural Geography April 2005 University of Groningen/ Faculty of Spatial Sciences/ Dr. P. D. Groote University of Joensuu/ Department of Geography/ Senior Assistant Professor Minna Piipponen Heritage and Identity in North Karelia 2 Abstract The region of North Karelia can be identified in different ways. Identity can be seen as the link between people, heritage and place. People want to identify themselves with a place, because for them that place has a special character. Many features distinguish places from each other and heritage is one of these features that contribute to the identity of a place and to the identification of individuals and groups within that specific place. Therefore heritage is an important contributor when people identify themselves with a place. Nowadays the interest in heritage and identity is strong in the context of processes of globalisation. Globalisation has resulted in openness and heterogeneousness in terms of place and culture. More and more, identities are being questioned and globalisation has caused nationalism and regionalism in which heritage is used to justify the construction of identities. Karelia North Karelia can be seen as part of Karelia as a whole. Karelia is situated partly in Finland and partly in Russia and that makes it a border area. Karelia is a social-cultural constructed area with no official boundaries. The shape, size and its inhabitants changed many times during the centuries.
    [Show full text]
  • POKAT 2021: North Karelia's Regional Strategic Programme For
    POKAT 2021 North Karelia’s Regional Strategic Programme for 2018–2021 Contents Foreword The regional strategic programme is a statutory regional devel- Sustainable Foreword 3 AIKO opment programme that must be taken into consideration by European growth and jobs Regonal Current state of North Karelia 6 the authorities. It states the regional development objectives, Territorial 2014-2020, innovations and which are based on the characteristics and opportunities spe- Cooperation structural fund experiments Focus areas of the Regional Strategic Programme 8 cific to the region in question. The programme is drawn up for a Programmes programme (Interreg) ”Small” 1. Vitality from regional networking – Good accessibility and operating environment 8 four-year period. The POKAT 2021 North Karelia Regional Stra- tegic Programme is for the period 2018–2021. regional policy Accessibility, transport routes and connections 8 National and international networks 8 The regional strategic programme describes and consolidates CBC programmes EU, national, supraregional and regional level strategies as well (external border) 2. Growth from renewal – A diverse, sustainable and job-friendly economic structure 10 as the municipal and local level strategies. Despite the multi- Europe 2020 Strategy, Forest bioeconomy 10 sectoral overall approach, the aim is for the programme to have White Paper on the Future ”Large” specific focus areas. Concrete measures are described in the ac- of Europe 2025, 7th cohesion regional policy Technology industries 10 tion plan of the strategic programme and in individual sectoral report, EU Strategy for National objectives for Stone processing and mining 10 strategies and action plans. Separate EU the Baltic Sea Region, regional development Tourism 11 POKAT 2021 is the North Karelia Regional Strategic Programme programmes for the 2018–2021 period.
    [Show full text]
  • District 107 H.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 H through July 2017 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 126283 KITEE/KEISARINNA 12/28/2015 Active 25 0 0 0 0.00% 29 1 0 Clubs more than two years old 20696 ENO 01/29/1957 Active(1) 18 0 0 0 0.00% 18 2 2 1 30371 ENONKOSKI 03/06/1975 Active 20 0 0 0 0.00% 21 0 2 2 20697 HEINÄVESI 11/26/1963 Active 17 0 0 0 0.00% 16 2 4 45917 HEINÄVESI/KERMA 03/26/1986 Active 20 0 0 0 0.00% 21 5 5 20698 ILOMANTSI 10/19/1956 Active 29 0 0 0 0.00% 29 0 2 M 0 20699 ILOMANTSI/BRIHAT 02/04/1971 Active 24 0 0 0 0.00% 26 1 1 20700 JOENSUU 03/05/1955 Active 23 0 0 0 0.00% 26 1 1 51348 JOENSUU/ADAM & EVA 02/19/1991 Active 20 0 0 0 0.00% 18 1 1 20702 JOENSUU/CARELIAN 02/06/1958 Active 28 0 0 0 0.00% 26 1 1 33104 JOENSUU/JOKELAISET 12/14/1976 Active 33 0 0 0 0.00% 32 0 0 119420
    [Show full text]
  • Kahden Tutkinnon Polku 14.8.2018 Riveria Joensuu
    Kahden tutkinnon suorittaminen Joensuussa info-tilaisuus TI 14.8.2018 Tervetuloa! RIVERIA.FI Ammatillinen tutkinto + yo-tutkinto > Ammatillista perustutkintoa opiskeleva voi suorittaa osan perustutkintoon kuuluvista opinnoista lukiotavoittein ja osallistua ylioppilaskirjoituksiin. > Lukio-opinnot korvaavat ammatillisessa perustutkinnossa (180 osp) • Yhteisten tutkinnon osien (35 osp) sekä • Ammatillisten tutkinnon osien (145 osp) opintoja > Osaamispisteet kertyvät yksilöllisesti opiskelijan aine- ja kurssivalintojen mukaan. Joensuu // Kitee // Lieksa // Nurmes // Outokumpu // Valtimo // RIVERIA.FI Ammatillinen tutkinto + yo-tutkinto > Opiskeluaika on 3– 4 vuotta. > Joensuussa yhteistyölukio on Joensuun lyseon lukion aikuislinja. Muilla paikkakunnilla paikallisten lukioiden kanssa. > Valmistuessaan opiskelija saa • ammatillisen perustutkintotodistuksen ja • ylioppilastutkintotodistuksen. Opiskelija ei saa lukion päättötodistusta, ellei suorita siihen tarvittavia kursseja. Kolmoistutkinnon suorittaminen on myös mahdollista. Joensuu // Kitee // Lieksa // Nurmes // Outokumpu // Valtimo // RIVERIA.FI Ammatillinen tutkinto + yo-tutkinto > Miksi? - Paremmat työelämä- ja jatko-opintovalmiudet - Opiskelu on vaihtelevaa ja haasteellisempaa: Ammatilliset opinnot, työssäoppiminen ja lukio-opinnot vuorottelevat keskenään. Joensuu // Kitee // Lieksa // Nurmes // Outokumpu // Valtimo // RIVERIA.FI Ammatillinen tutkinto + yo-tutkinto > Vaatii opiskelijalta sitoutumista opiskeluun samalla tavalla kuin lukiossakin. > Peruskoulun lukuaineiden keskiarvon
    [Show full text]
  • WITCHCRAFT CONTINUED: Popular Magic in Modern Europe
    WITCHCRAFT CONTINUED Popular magic in modern Europe edited by Willem de Blécourt and Owen Davies Manchester University Press Manchester Copyright © Manchester University Press 2004 While copyright in the volume as a whole is vested in Manchester University Press, copyright in individual chapters belongs to their respective authors. This electronic version has been made freely available under a Creative Commons (CC-BY-NC-ND) licence, which permits non-commercial use, distribution and reproduction provided the author(s) and Manchester University Press are fully cited and no modifications or adaptations are made. Details of the licence can be viewed at https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/3.0/ Published by Manchester University Press Oxford Road, Manchester M13 9NR, UK and Room 400, 175 Fifth Avenue, New York, NY 10010, USA www.manchesteruniversitypress.co.uk British Library Cataloguing-in-Publication Data A catalogue record for this book is available from the British Library Library of Congress Cataloging-in-Publication Data applied for ISBN 0 7190 6658 1 hardback EAN 978 0 7190 6658 0 ISBN 0 7190 6659 x paperback EAN 978 0 7190 6659 7 First published 2004 13 12 11 10 09 08 07 06 05 04 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Typeset in Monotype Bell by Carnegie Publishing Ltd, Lancaster CONTENTS Contents Contents List of contributors page vii Introduction: witchcraft continued Willem de Blécourt and Owen Davies 1 1 A case of witchcraft assault in early nineteenth-century England as ostensive action Stephen Mitchell 14 2 Witchcraft, witch doctors
    [Show full text]
  • COMMISSION of the EUROPEAN COMMUNITIES Brussels, 08.06
    COMMISSION OF THE EUROPEAN COMMUNITIES Brussels, 08.06.1995 COM(95) 236 final 95/0138 (CNS) Proposal for a COUNCIL DIRECTIVE concerning the Community list of less-favoured farming areas within the meaning of Directive 75/268/EEC (Finland) (presented by the Commission) Delimitation of mountain and other less-favoured areas in Finland EXPLANATORY MEMORANDUM In accordance with Directive 75/268/EEC, the Finnish Government has communicated to the Commission the list of communes (Kunta-Kommun) eligible for inclusion in the Community list of less-favoured farming areas, together with information concerning the characteristics of those areas. In accordance with the agreements made during the négociations on the accession of Finland to the European Union, in particular Declaration N* 37 annexed to the Act of Accession, the areas must be delimited in accordance with the "acquis" and for Finland, counting the northern latitude as a relevant criterion for the purposes of Article 3, paragraph 3 of Council Directive 75/268/EEC. The criteria to be used to delimit the less-favoured areas in Finland are included in the recitals to the draft Directive and have been used to propose the communes falling within the various area categories referred to in Article 3(3), (4) and (5) of Directive 75/268/EEC, as follows : 1. mountain areas in which the conditions of nordic latitude shorten the growing season and the possibilities for mechanization (Article 3(3)). 2. normal less-favoured areas characterized by low land productivity and low agricultural incomes (Article 3(4)). 3. less-favoured areas affected by specific handicaps (small areas, hilly areas, poor water situation, coastal Islands, external border area, .
    [Show full text]