Maaperän Pilaantuminen Kainuussa Inkeri Neuvonen

Alueelliset ympäristöjulkaisut Alueelliset ympäristöjulkaisut

366

Maaperän pilaantuminen Kainuussa Inkeri Neuvonen

Selvitys Kainuun mahdollisesti pilaantuneista maa-alueista ja niiden kunnostustarpeesta tehtiin EU-hankkeena Kainuun ympäristökeskuksessa vuosina 2003 - Maaperän pilaantuminen 2004. Hankkeen rahoittajina olivat EAKR, Kainuun ympäristökeskus, Kainuun kunnat ja Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. Kainuussa Kainuussa on mahdollisesti pilaantuneiksi alueiksi luokiteltavia kohteita hieman Kartoitus- ja selvityshanke 2003 - 2004 yli 450. Kohteet priorisoitiin tutkimus- ja kunnostustarpeen perusteella. Kun- nostustarpeen arviointia varten hankkeen aikana tutkittiin kolmisenkymmentä kohdetta. Laajimmat tutkimukset tehtiin pohjavesialueilla sijaitsevilla ampumaradoilla. Kohteista saatuja tutkimustuloksia käytettiin Kainuusta tulevien pilaantuneiden massamäärien arvioinnissa. Muuten massamäärien arvioinnissa käytettiin Kainuun kohteiden kunnostuksesta tehdyistä loppuraporteista ja kirjallisuudesta saatuja tietoja pilaantuneiden maiden määristä.

Hankkeen yhtenä tavoitteena oli edistää mahdollisesti pilaantuneista alueista kerättyjen tietojen huomioimista kunnissa maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa. Tiedot siirrettiin kuntien paikkatieto-ohjelmiin karttapohjaiseksi tiedoksi, jota voidaan kunnissa hyödyntää sekä lupavalmistelussa että maan- käytön suunnittelussa.

Julkaisua on saatavissa myös Internetissä: http://www.ymparisto.fi/julkaisut

ISBN 952-11-1896-2 ISBN 952-11-1897-0 (PDF) ISSN 1238-8610

Jakelu: Kainuun ympäristökeskus, PL 115, 87101 KAJAANI, Puh. (08) 616 3356, Fax. (08) 616 3629, [email protected]

Kainuun kunnat ...... KAINUUN PL 115 KAINUUN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖKESKUS 87101 KAJAANI

Alueelliset ympäristöjulkaisut

366

Inkeri Neuvonen Maaperän pilaantuminen Kainuussa Kartoitus- ja selvityshanke 2003 - 2004

KAJAANI 2004 ...... KAINUUN YMPÄRISTÖKESKUS Julkaisua on saatavana myös Internetistä http://www.ymparisto.fi/julkaisut

ISBN 952-11-1896-2 (nid.) ISBN 952-11-1897-0 (PDF) ISSN 1238-8610

Julkaisun kuvat: Inkeri Neuvonen, ellei muuta mainintaa Kartat ja kuvankäsittely: Anu Heikkinen Taitto: Anneli Leinonen Paino: Kajaanin Offsetpaino Oy, Kajaani 2004

2 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 SisällysSisällysSisällys

1 Johdanto ...... 5 1.1 Tausta ...... 5 1.2 Tavoitteet ...... 5 1.3 Toteutus ...... 5

2 Mahdollisesti pilaantuneiden kohteiden kartoitus Kainuussa ...... 7 2.1 Kartoituksen nykytilanne ...... 8 2.2 Kohteiden tutkimus- ja kunnostustilanne ...... 8 2.3 Kohteiden jakautuminen kunnittain ...... 9 2.4 Kohteiden jakautuminen toimialoittain ...... 10 2.5 Pima-kohdetietojen hyödyntäminen paikkatietojärjestelmissä ...... 11 2.5.1 Pima-kohdetiedot ympäristökeskuksen tietojärjestelmissä...... 11 2.5.2 Pima-tiedot kuntien paikkatieto-ohjelmissa ...... 11

3 Ampumaratojen aiheuttama maaperän pilaantuminen...... 12 3.1 Haulikkoradat ...... 12 3.2 Kivääri- ja pistooliradat ...... 13 3.3 Pohjavesialueilla sijaitsevien ampumaratojen tutkimukset Kainuussa... 13 3.3.1 Tutkimusmenetelmät ...... 15 3.3.2 Tutkimustietojen tallennus...... 16 3.4 Haulikkoradoilta mitatut raskasmetallipitoisuudet ...... 18 3.5 Arvio haulikkoratojen aiheuttamasta pohjaveden pilaantumisriskistä .. 18 3.5.1 Sotkamo Huhtikangas ...... 19 3.5.2 Vaala Kurikkavaara ...... 19 3.6 Kivääriratojen raskasmetallipitoisuustutkimusten tulokset ...... 22 3.7 Arvio tutkittujen kivääriratojen aiheuttamasta riskistä pohjavedelle .... 23 3.7.1 Sotkamo Vuokatti ...... 24

4 Öljysäiliökartoitus Kainuun kunnissa...... 26 4.1 Tutkimusmenetelmät ...... 26 4.2 Kartoituksen tulokset ...... 27 4.2.1 Öljysäiliöille tehdyt toimenpiteet kaukolämpöön siirtymisen yhteydessä ...... 28 4.2.2 Kiinteistöillä olevat käytöstä poistetut maanalaiset säiliöt ...... 29 4.2.3 Käytöstä poistetuista maanalaisista säiliöistä aiheutuvat riskit ja annetut suositukset ...... 29

5 Hankkeessa tutkittuja kohteita ...... 30

6 Kohteiden tutkimus- ja kunnostustarpeen arviointi...... 32 6.1 Kainuun kohteiden riskipisteytys ...... 32 6.2 Kohteiden riskipisteytyksen tulokset ...... 33 6.3 Tutkimus- ja kunnostustilanne riskiluokittain v. 2004 ...... 34

7 Kainuun pilaantuneilta kohteilta tulevien massamäärien arviointi ...... 35 7.1 Kohteiden kunnostustilanne toimialoittain v. 2004...... 35

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 3 7.2 Massamäärien laskentaperusteet ...... 36 7.2.1 Sahat (luokka 04) ...... 38 7.2.2 Huoltoasemat ja muut polttoaineen jakelupisteet (luokka 11) ...... 39 7.2.3 Korjaamot, romuttamot ja maalaamot (luokka 12) ...... 39 7.2.4 Kaatopaikat ja muu jätteenkäsittely (luokka 14) ...... 40 7.2.5 Ampumaradat (luokka 21) ...... 40 7.3 Pilaantuneiden maiden kokonaismäärä Kainuussa ...... 42 7.4 Arvio Kainuussa toteutuvista kunnostuksista tulevista pilaantuneiden massojen määristä ...... 43 7.5 Arvio vuoteen 2020 mennessä toteutuvista kunnostuksista tulevista massamääristä ...... 44

8 Lievästi pilaantuneiden massojen käyttäminen kaatopaikkojen rakenteissa ...... 46 9 Pilaantuneen alueen kunnostamiseen liittyvä lainsäädäntö ...... 48 9.1 Viranomaisen rooli maaperän pilaantumistapauksissa ...... 48 9.2 Pilaantuneen alueen kunnostamiseen liittyvä lupamenettely...... 49

10 Yhteenveto ...... 50 Kirjallisuus ...... 51

Liitteet:...... 52 Suomen ympäristökeskuksen käyttämä toimialaluokitus ...... 53 Öljysäiliökartoitus Kajaanin ydinkeskustan alueella 2004 ...... 54 Etelä-Savon ympäristökeskuksen kartoitus- ja priorisointimalli ...... 55 Kunnostamattomat kohteet kunnittain ja toimialoittain ...... 56 Kunnostetut, toiminta jatkuu ...... 59 Pilaantuneiden massojen määrät tutkituilla ampumaradoilla ...... 60

Kuvailulehti ...... 64 Documentation page ...... 65

4 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Alueelliset ympäristöjulkaisut 366

Johdanto ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ ○○○○○○○○○○○○○○○○○ 1 1.1 Tausta

Maaperän ja pohjaveden pilaantuminen on teollistuneiden maiden ympäristöon- gelma. Maaperän ja pohjaveden osittaista pilaantumista on Suomessa ja myös Kainuussa tapahtunut tavallisimmin polttoaineen jakeluasemilla, korjaamoilla ja romuttamoilla, sahoilla, kyllästämöillä, jätteiden käsittelyalueilla ja ampumaradoilla. Tavallisimpia pilaantuneen maaperän ja pohjaveden haitta-aineita ovat öljy-yhdisteet ja raskasmetallit. Toimialan perusteella mahdollisesti pilaantuneiksi maa-alueiksi luokiteltuja kohteita oli vuonna 2000 Kainuun alueella tiedossa 331 kappaletta. Vuoden 2004 lopussa lukumäärä on 468, missä on mukana myös kunnostetut kohteet. Pilaantuneen maaperän kunnostaminen ja pohjaveden puhdistaminen ovat keskeisiä ympäristönsuojelutoimenpiteitä. Niiden tavoitteena on vähentää tai pois- taa ympäristöön joutuneiden haitta-aineiden aiheuttamaa ympäristö- tai terveys- riskiä.

1.2 Tavoitteet

Vuoden 2003 alussa käynnistyneen Kainuun pilaantuneiden maa-alueiden selvitys- ja kunnostushankkeen tavoitteena oli selvittää mahdollisesti pilaantuneiden maaperä- ja pohjavesikohteiden määrä Kainuun alueella ja arvioida Kainuun alueelta maakunnalliselle käsittely- tai loppusijoituslaitokselle tulevien pilaantuneiden massojen määriä. Kunnostustarpeen kiireellisyyden arvioimiseksi kohteet haluttiin saada tärkeysjärjestykseen riskiluokituksella, jossa huomioidaan muun mu- assa haitta-aineiden laatu ja määrä, pohjavesialueen ja pohjavedenottamon lähei- syys, asutuksen ja vesistöjen etäisyys kohteeseen. Hankkeen tavoitteena oli myös tuottaa paikkasidonnaista tietoa mahdollisesti pilaantuneista kohteista alueiden käytön suunnitteluun maankäyttö- ja rakennuslain hengen mukaisesti. Ympäristöhallinnossa on kehitteillä valtakunnallinen tietojärjestelmä, joka kattaa kaikki mahdollisesti pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyvät tiedonhallinnan tarpeet. Mahdollisesti pilaantuneiden maiden selvitys- ja kunnostushankkeen aikana päivitettyä pima-tietokantaa on voitu hyödyntää Kainuun osalta valtakun- nallisessa tietojärjestelmässä hankkeiden samanaikaisuuden ansiosta.

1.3 Toteutus

Selvityksen Kainuun pilaantuneista maa-alueista ja niiden kunnostustarpeesta vuosina 2003-2004 ovat rahoittaneet Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Kai- nuun ympäristökeskus, Kainuun kunnat ja Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko- Kymppi. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli 184 000 euroa, josta EU-rahoitusta

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 5 oli 92 000 euroa, kansallista rahoitusta (YM) 56 600 euroa, Kainuun kuntien 26 600 euroa ja Kainuun jätehuollon kuntayhtymän rahoitusta 9 200 euroa. Hankkeen ohjausryhmään kuului edustajat kaikista Kainuun kunnista, Kainuun liitosta ja Kainuun ympäristökeskuksesta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Martti Jun- tunen Kainuun liitosta ja sihteerinä Inkeri Neuvonen. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana neljä kertaa. Selvityksen on tehnyt projektiin palkattu suunnittelija FM Inkeri Neuvonen. Virkatyönsä ohella hankkeeseen ovat osallistuneet osastopäällikkö FL Heikki Ko- valainen ja rakennusmestari Juha Määttä. Projektissa on ollut palkattuna fil.yo Eerikki Sääksniemi kesän 2003 kenttätöissä, fil.yo Heidi Isojärvi öljysäiliökartoi- tuksessa alkuvuoden ja kesän 2004 ajan sekä tekn.yo Silja Pietikäinen pilaantuneiden massamäärien arvioinnissa vuoden 2004 elo-syyskuussa. Maastotöihin ja tu- losten käsittelyyn ovat osallistuneet myös harjoittelijat fil.yo Elli Moilanen, fil.yo Elina Nuortimo sekä Juhani Kauppila. Lämmin kiitos kaikille projektin toteutuk- seen osallistuneille.

6 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 Mahdollisesti pilaantuneiden

kohteiden kartoitus Kainuussa ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ ○○○○○○○○○○○○○○○○○ 2 Kainuun ympäristökeskus on kerännyt kunnilta tietoja mahdollisesti pilaantuneista kohteista 1990- luvun alussa valtakunnalliseen SAMASE-projektiin liittyen. Mah- dollisesti pilaantuneiden maa-alueiden kartoitukseen on otettu mukaan kohteet, joilla on tai on ollut sellaista toimintaa, josta voi aiheutua maaperän pilaantumista. Useimmissa kohteissa pilaantuneisuutta ei ole tutkimuksin todennettu. Kartoitus- työ on perustunut kohteessa harjoitettuun toimintaan Suomen ympäristökeskuk- sen laatiman toimialaluokituksen pohjalta. Huoltoasemat ja muut polttonesteiden jakeluasemat, korjaamot ja varikot, kaatopaikat ja ampumaradat olivat suurimmat toimialat 1990-luvun alun kartoituksessa. Pilaantumisriski voi aiheutua haitallisten aineiden käyttämisestä, tuottamisesta tai varastoinnista (Puolanne et al. 1994). Kainuun kuntakohtaisia tietoja on täydennetty ympäristökeskuksessa vuosien mittaan niin, että vuonna 2000 kohteita oli 331 (kuva 1). Kohteista olevien tietojen määrä vaihteli suuresti. Excel-taulukkomuodossa olevaan kohdeluette- loon oli tallennettu tietoja kohteen maanomistajista, sijainnista osoite- ja koordi- naattitietoina, toiminnan aloittamis- ja lopettamisajoista sekä kohteessa käsiteltä- vistä pilaantumisriskiä aiheuttavista aineista.

Pilaantuneet maa-alueet vuonna 2000

25 17 35 66 Sahat/kyllästämöt Kaatopaikat Polttoaineet jakelu 58 Korjaamot Ampumaradat Muut 130

Kuva 1. Mahdollisesti pilaantuneiden kohteiden jakautuminen (lkm) toimialaluokkiin v. 2000.

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 7 2.1 Kartoituksen nykytilanne

Selvitystyö Kainuun pilaantuneista maa-alueista ja niiden kunnostustarpeesta EU- hankkeena käynnistyi vuoden 2003 alussa kohteiden kartoituksella ja vanhojen kohdetietojen täydentämisellä sekä muulla tietojen päivityksellä. Hankkeesta käy- tetään tässä raportissa myöhemmin nimeä pima-hanke. Tietoja kerättiin kuntien ympäristöasioita hoitavilta viranomaisilta sekä Kainuun ympäristökeskuksessa olevista asiakirjoista mm. toiminnanharjoittajien tekemistä ilmoituksista ympäris- tönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemisestä. Kohteiden luokittelussa käytet- tiin Suomen ympäristökeskuksen toimialaluokitusta. Luokitus on esitetty liittees- sä 1. Päivitystyön jälkeen mahdollisesti pilaantuneiden kohteiden lukumäärä on Kainuun alueella hieman yli 450 (kuva 2). Kohdeluettelossa on mukana myös kohteet, joilta pilaava toiminto on lopetettu ja kohde on kunnostettu. Pima-kohdelu- etteloon tulevat kohteet käytiin läpi kuntien ympäristöviranomaisten kanssa ke- vään 2003 neuvotteluissa.

Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Kainuussa vuonna 2004

51 19 73 49 Sahat, kyllästämöt Kaatopaikat Polttoaineen jakelu Korjaamot, romuttamot 78 Ampumaradat Muut 198

Kuva 2. Mahdollisesti pilaantuneiden kohteiden jakautuminen päätoimialaluokkiin vuonna 2004.

2.2 Kohteiden tutkimus- ja kunnostustilanne

Kuvassa 3 on esitetty pima-kohteiden tutkimus- ja kunnostustilanne vuoden 2004 lopussa. Kunnostettujen luokkaan on laskettu mukaan ne kohteet, joissa toiminta on loppunut sekä sellaiset kohteet, joissa toiminta jatkuu kunnostuksen jälkeen. Tutkitut kohteet ovat lähes kaikki sellaisia kohteita, jotka tutkimusten perusteella eivät tämän hetken tietämyksen mukaan vaadi kunnostustoimenpiteitä. Ei toi- menpiteitä - luokassa ovat kohteet, joilla ei ole tehty maaperän pilaantumistutki- muksia eikä kunnostuksia.

8 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 Kainuun kohteiden tilanne tutkimuksen ja kunnostuksen osalta vuonna 2004

324 350 300 250 200 150 102 100 42 50 0 Kunnostetut Tutkitut Ei toimenpiteitä

Kuva 3. Kainuussa on kunnostettu vuoteen 2004 mennessä noin 100 pilaantunutta maa-aluetta. Tutkittuja kohteita on noin 40, joista suurin osa ei vaadi välittömiä kunnostustoimia.

2.3 Kohteiden jakautuminen kunnittain

Lukumääräisesti eniten mahdollisesti pilaantuneiksi luokiteltuja kohteita on Ka- jaanissa, Suomussalmella ja Sotkamossa. Kohteiden jakautuminen kunnittain on esitetty kuvassa 4.

Kohteiden lukumäärä kunnittain

120 108 100 83 80 51 65 60 31 30 37 40 29 13 21 20 0

Vaala

Kuhmo

Kajaani

Paltamo

Sotkamo

Vuolijoki

Ristijärvi

Puolanka

Hyrynsalmi

Suomussalmi

Kuva 4. Mahdollisesti pilaantuneiksi luokiteltavien kohteiden jakautuminen kunnittain Kainuussa.

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 9 2.4 Kohteiden jakautuminen toimialoittain

Suurin yksittäinen toimiala Kainuun pima-kohdeluettelossa on polttonesteiden jakelu, jonka osuus on noin 42 %. Ryhmään kuuluvat huoltoasemat, jakeluasemat ja yksityiset polttonesteen jakelupisteet. Korjaamojen ja varikkojen osuus on noin 16 % ja samansuuruinen on myös kaatopaikkojen osuus kaikista kohteista. Kai- nuussa on 49 ulkona toimivaa ampumarataa, joista suurin osa on kivääriratoja. Ampumaratojen osuus on Kainuussa suurehko eli noin 10 % kaikista kohteista. Sahat ja kyllästämöt kuuluvat luokittelussa ryhmään puutuoteteollisuus, jonka osuus on noin 5 % kaikista kohteista (kuva 5). Kyllästämöissä on mukana sekä suola- että kreosoottikyllästämöitä.

Kainuun kohteiden jakautuminen eri toimialoihin

73 3 5 8 18 5 49 78 8 2 2 19

198

Taimi- ja kauppapuutarhat Sahat, kyllästämöt Huoltoasemat ja muut polttoaineen jakelupisteet Pesulat Korjaamot, romuttamot ja maalaamot Energialaitokset ja polttonesteiden varastot (yli 50 m3) Kaatopaikat ja muu jätteenkäsittely Asfaltti-, öljysora- ja murskausasemat Jätevedenpuhdistamot ym. Öljy- ja kemikaalivahinkoalueet Betoni- ja sementtiteollisuus Ampumaradat Muut

Kuva 5. Eri toimialaluokkiin kuuluvien kohteiden lukumäärä Kainuussa.

10 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 2.5 Pima-kohdetietojen hyödyntäminen paikkatietojärjestelmissä

Yksi hankkeen tavoitteista oli saada mahdollisesti pilaantuneista kohteista olevat tiedot hyödynnettyä kuntien ja ympäristökeskuksen paikkatietojärjestelmien kautta maankäytön suunnitteluprosesseissa ja lupavalmisteluissa.

2.5.1 Pima-kohdetiedot ympäristökeskuksen tietojärjestelmissä Mahdollisesti pilaantuneista kohteista olevat tiedot siirretään valtakunnallisesti Vahti-järjestelmän pohjalle rakennettuun PIMA-tietojärjestelmään. Kainuun ym- päristökeskuksessa työ tehdään vuoden 2004 - 2005 aikana. Pohjavesialueilla sijaitsevien pima-kohteiden tietoja on tallennettu myös POVET-tietokantaan vesi- puitedirektiivin täytäntöönpanoon liittyen. Maankäytön osaston tarpeisiin on laadittu paikkatieto-ohjelmassa projekti, jossa mahdollisesti pilaantuneisiin kohteisiin liittyvä tieto on liitetty kohteen sijaintitietoihin.

2.5.2 Pima-tiedot kuntien paikkatieto-ohjelmissa Kunnille on toimitettu tiedot kunkin kunnan alueella olevista mahdollisesti pilaantuneista kohteista excel-taulukkomuodossa. Tiedot on siirretty kunnan käyt- tämään paikkatieto-ohjelmaan. Pima-kohteiden koordinaattitietoihin on liitetty kuntakohtaisesti tarpeelliseksi katsottuja tietoja pima-kohdetaulukosta. Näin esimerkiksi lupa-asian valmistelijalla on käytössään tiedot mahdollisesti pilaantuneista maa-alueista asian valmisteluvaiheessa.

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 11 Ampumaratojen aiheuttama

maaperän pilaantuminen ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 3 ○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ampumaratojen aiheuttamaa maaperän pilaantumista on tutkittu mm. Pohjois- Karjalan ja Länsi-Suomen ympäristökeskusten alueilla 1990-luvun lopulla ja 2000- luvun alussa. Tutkittujen ampumaratojen maaperän on todettu pilaantuneen erityisesti haulikkoampumaratojen alueella. Kainuun alueella on viitisenkymmentä ulkona sijaitsevaa ampumarataa, joista suurin osa on kivääriratoja. Ampumaratojen käyttöaste vaihtelee suuresti. Lau- kaisumäärät ovat suuria hirviradoilla, joilla järjestetään lakisääteisiä ammuntako- keita.

3.1 Haulikkoradat

Rata-ammunnassa käytettävät haulit sisältävät lyijyn lisäksi pieniä määriä anti- monia ja arseenia sekä kuparia, sinkkiä ja nikkeliä. Haulien lentomatka on suoras- sa suhteessa niiden kokoon, 2 mm:n haulit lentävät noin 200 metriä. Haulikkora- dan aiheuttama maaperän pilaantuminen saattaakin ulottua yli 10 hehtaarin alueelle, jolloin raskasmetallipitoiset maamassamäärät kunnostettavilla alueilla nou- sevat suuriksi (Naumanen ym. 2002). Haulikkoradoille kerääntyvät patruunoiden hylsyt aiheuttavat roskaantumis- ta, mikäli keräystä ei ole järjestetty ampumapaikkojen viereen (kuva 6). Haulikko- radoilla ammuttujen savikiekkojen sisältämät PAH-yhdisteet (polyaromaattiset hiilivedyt) ovat pääasiassa suurimolekyylisiä PAH-yhdisteitä, jotka ovat erittäin niukkaliukoisia ja heikosti haihtuvia (Naumanen ym. 2002).

Kuva 6. Savikiekkojen palasia haulikkoampumaradalla. ○○○○○○ 12 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 3.2 Kivääri- ja pistooliradat

Kivääri- ja pistooliradoilla luodit jäävät taulujen tai hirviradan takana olevaan taustavalliin (kuva 7). Pääosuma-alue on maalitaulujen kohdalla. Luodin uppoaminen syvyyssuunnassa taustavalliin riippuu luodin rakenteesta ja maaperästä. Luotien iskeytyminen taustavalliin ja rinnettä alas valuva sadevesi aiheuttaa maa-aineksen ja siinä olevien luotien valumista vallin alaosaan. Raskasmetallipitoinen maa- aineskerros voi rinteen alaosassa olla siten metrinkin paksuinen. Kivääriradoilla luoteja tai niiden osia kasaantuu ampumataulujen alle ja jonkin verran myös ampumataulujen edustalle muutaman metrin etäisyydelle tauluista. Merkittävimmät maaperään joutuvat haitta-aineet ovat lyijy, kupari, sinkki, nikkeli ja antimoni (Nau- manen ym. 2002). Ampumapaikoille kasaantuu hylsyjä, joissa käytetyin raaka-aine on ollut ku- parin ja sinkin seos ns. hylsymessinki. Hylsyt voidaan toimittaa romunkerääjien välityksellä uusiokäyttöön.

Kuva 7. Hirviradan taustavallia. Luotien iskeytyminen taustavalliin aiheuttaa maa-aineksen valumista rinteen alaosaan.

3.3 Pohjavesialueilla sijaitsevien ampumaratojen tutkimukset Kainuussa

Pima-hankkeessa tutkittiin kesän 2003 aikana 14 pohjavesialueella sijaitsevan ampumaradan aiheuttamia maaperän raskasmetallipitoisuuksia (taulukko 1). Tut- kituista radoista 9 sijaitsee veden hankinnan kannalta tärkeällä I-luokan pohjavesialueella ja kolme II-luokan pohjavesialueella. Kaksi ampumarataa sijaitsee alueilla, jotka eivät ole luokiteltuja pohjavesialueita. Tutkittujen kohteiden sijainti näkyy seuraavalla sivulla olevassa kartassa.

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 13 ○○○○○○ 14 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 Taulukko 1. Hankkeen aikana tutkitut pohjavesialueilla sijaitsevat ampumaradat. Numerot viittaavat viereisen sivun karttaan.

Tutkitut radat ja toiminnan laatu

1. Multiharju kivääri- ja haulikkorata Hyrynsalmi 2. Kalevalakylä kiväärirata Kuhmo 3. Multikangas haulikkorata Kuhmo 4. Multikangas kiväärirata Kuhmo 5. Tulikangas kivääri- ja haulikkorata Kuhmo 6. Laajankangas kivääri- ja haulikkorata Paltamo 7. Jänisjärvenharju kivääri- ja haulikkorata Puolanka 8. Valkeisenkangas kivääri- ja haulikkorata Ristijärvi 9. Huhtikangas kivääri- ja haulikkorata Sotkamo 10. Kiimasjärvi kiväärirata Sotkamo 11. Vuokatti kiväärirata Sotkamo 12. Syväjärvenkangas kiväärirata (vanha) Suomussalmi 13. Kurikkavaara kivääri- ja haulikkorata Vaala 14. Kirkonkylä kivääri- ja haulikkorata Vuolijoki

3.3.1 Tutkimusmenetelmät Haulikkoradoille tehtiin 50 m x 50 m tutkimuspisteverkko ampumasektorin alueelle. Kivääriradoilla taustavallin tutkimuspisteet sijoitettiin 3-5 metrin välein poi- kittais- ja pystysuunnassa ampujaan nähden. Tutkimuspisteistä mitattiin maape- rän raskasmetallipitoisuus Innov-X röntgenputkianalysaattorilla. Laitteella voidaan mitata raskasmetallipitoisuus suoraan maasta. Raskasmetallipitoisuus laskettiin kahden mittauksen keskiarvona. Yhden mittauksen mittausaika oli 120 se- kuntia. Mittaukset tehtiin haulikkoradoilla 0,1 metrin syvyydeltä ja kivääriratojen taustavallissa 0,1-0,2 metrin syvyydeltä. Syvyyssuunnassa mittauksia pyrittiin jat- kamaan siihen saakka, että saatiin selville lyijypitoisen maakerroksen paksuus kus- sakin tutkimuspisteessä. Geologian tutkimuskeskuksen Geolaboratorioon lähetettiin tutkittavaksi vuoden 2003 tutkimuskohteista muutamia maanäytteitä kenttäanalysaattorilla ja la- boratoriomäärityksillä saatujen mittaustulosten vertailua varten. Vuoden 2004 kenttätöiden yhteydessä otettiin yhdeksältä ampumaradalta näytteet maaperän happamuuden määrittämistä varten. Määritys tehtiin vesiuu- tolla. Näytteitä otettiin sekä kivääri- että haulikkoradoilta. Liukoisessa muodossa olevien raskasmetallipitoisuuksien määrittämistä varten otetut maaperänäytteet tutkittiin ammoniumasetaattiuuttona. Molemmat määritykset tehtiin Geologian tutkimuskeskuksen Geolaboratoriossa Kuopiossa. Tutkimusten tekemisestä ilmoitettiin etukäteen kohteen maanomistajalle ja toiminnanharjoittajalle. Heille toimitettiin myös tutkitusta kohteesta laadittu tutkimusraportti, jossa oli esitetty mahdollinen jatkotoimenpidesuositus.

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 15 3.3.2 Tutkimustietojen tallennus Tutkimuspisteiden koordinaattitiedot tallennettiin (kuva 8) Kainuun ympäristö- keskuksen gps-paikantimella (focuskorjattu Trimble). Tutkimuspisteiden paikkatietoihin liitettiin raskasmetallianalysaattorilla mitatut raskasmetallipitoisuudet. Aineisto luokiteltiin lyijypitoisuuden perusteella kolmeen luokkaan: SAMASE-ohjearvon alittavat, ohje- ja raja-arvon välillä olevat ja raja-arvon ylittävät pitoisuudet. Tiedot tallennettiin projekteina ArcView-ohjelmaan. Tutkimuspisteet on merkitty projektin teemakartassa eri väreillä sen mukaan, mihin luokkaan maaperän lyijypitoisuus kuuluu. Viereisellä sivulla olevassa kartassa näkyy Sotkamon Huh- tikankaan tutkimuspisteiden lyijypitoisuus luokiteltuna SAMASE -ohje- ja raja- arvojen perusteella. Teemaan liitettiin taulukko, jossa on lyijypitoisuuden lisäksi tutkimuspisteestä mitattu antimoni- , arseeni-, kupari-, nikkeli- ja sinkkipitoisuus. Tietoja hyödynnettiin laskettaessa ArcView-ohjelman avulla jäljempänä esitetty- jä Kainuun alueelta tulevien pilaantuneiden maamassojen kokonaismääriä.

Kuva 8. Tutkimuspisteiden koordinaattitiedot tallennettiin gps:llä. Raskasmetallipitoisuudet mitattiin

taulujen edustalta, alapuolelta sekä taustavallista. ○○○○○○ 16 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 Tutkimuspisteiden paikkatietoihin liitettiin raskasmetallianalysaattorilla mitatut lyijypitoisuudet, jotka luokiteltiin ohje- ja raja-arvon perusteella.

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 17 3.4 Haulikkoradoilta mitatut raskasmetallipitoisuudet

Tutkituilta haulikkoradoilta vuonna 2003 mitatut raskasmetallipitoisuudet olivat pieniä. Samase ohje- ja raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia mitattiin vain Sotkamon Huhtikankaan ampumaradalla (kuva 9), jossa haulikkoammuntaa harjoitetaan eniten verrattuna muihin tutkittuihin ratoihin. Kohteesta on kerrottu lähemmin kohdassa 3.5.1. Lyijypitoisuus rajoittuu noin 10 cm:n paksuiseen pintakerrokseen. Sy- vemmältä tehdyssä mittauksessa ei todettu ohjearvon ylittäviä lyijypitoisuuksia.

Kuva 9. Sotkamon Huhtikankaan haulikkoradalla ampumasektori on harjurinteelle, jossa pohja- vettä suojaavat kerrokset ovat jopa kymmenien metrien paksuisia.

3.5 Arvio haulikkoratojen aiheuttamasta pohjaveden pilaantumisriskistä

Haulikkoratojen pohjavedelle aiheuttaman riskin arvioimiseksi tutkittiin maape- rän happamuutta ja maaperään liuenneiden raskasmetallien määriä. Kesän 2004 aikana tehtiin myös pohjaveden virtaussuunnan selvityksiä Vaalan Kurikkavaaran ja Sotkamon Vuokatin urheiluopiston ampumaratojen ympäristössä (kuva 10). Haulikkoradoilta otettiin humuskerroksen alta kivennäismaasta näytteet, joista määritettiin pH ja maa-ainekseen liuenneiden raskasmetallien määrä Geologian tutkimuskeskuksen Geolaboratoriossa. Määritystä varten maanäyte seulottiin alle 2 mm:n fraktioon ja uutto tehtiin ammoniumasetaattiuuttona. Taulukossa 2 näkyy

haulikkoradoilta mitattu pH ja liuenneen lyijyn määrä. ○○○○○○ 18 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 Taulukko 2. Maaperän happamuus ja liuenneen lyijyn määrä tutkituilla ampumaradoilla. paikka syvyys m pH lyijy mg/kg

Puolanka Jänisjärvenharju 0,1 5,9 >0,5 Ristijärvi Valkeisenkangas 0,1 6,3 4,3 Hyrynsalmi Multiharju 0,1 5,6 0,7 Kuhmo Multiharju 1 0,1 5,4 3,5 Kuhmo Multiharju 2 0,1 5,4 >0,5 Kuhmo Multiharju 2 0,2 5,5 >0,5 Sotkamo Huhtikangas 0,05 4,9 1,7 Sotkamo Huhtikangas 0,15 5,3 >0,5 Paltamo Laajankangas 0,2 5,6 >0,5 Vaala Kurikkavaara 0,1 4,8 0,7 Vaala Kurikkavaara 0,15 5,0 0,7

Haulien pinnalla oleva metallisen lyijyn hapettuminen ja muuttuminen sekundää- rimineraaleiksi hidastaa haulien hajoamista. Muuntumistuotteet ovat vain osittain liukenevia ja voivat pysyä haulien pinnassa, jos maaperän pH on riittävän korkea tai maaperässä on orgaanista ainesta (Naumanen ym. 2001). Sade- ja maaveden mukana kulkeutuvan lyijyn määrät tukituilla ampumaradoilla ovat pieniä. Maaperästä mitattujen pH-arvojen perusteella selvää happa- moitumisprosessia ei ole havaittavissa, joten olosuhteet eivät tutkituilla kohteilla näyttäisi olevan suotuisat lyijyn liukenemiselle ja kulkeutumiselle.

3.5.1 Sotkamo Huhtikangas Huhtikankaan harjualueella (kuva 9) sijaitsevan haulikkoradan maaperän happamuus oli heti karikekerroksen 5 cm:n syvyydellä alla 4,9 ja liuenneen lyijyn määrä 1,7 mg/kg. Kymmenen senttimetrin syvyydellä pH oli 5,3 ja liuenneen lyijyn määrä alle 0,5 mg/kg. Samalta alueelta kenttäanalysaattorilla saatiin maaperän lyijypitoi- suudeksi ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia, mikä johtuu maaperässä heti karikekerroksen alla olevista lyijyhaulista ja niiden palasista. Kenttämittauksessa on vaikea välttää hauleista peräisin olevien metallipalasten vaikutusta mittaustulokseen. Huhtikankaan haulikkoradan samoin kuin useiden muidenkin tutkittujen ampumaratojen haulikkoradat ovat harjuselänteiden alueella, joilla pohjaveden pinnan päällä on jopa kymmenien metrin paksuinen hiekkakerros. Tällaisilla alueilla pohjaveden pilaantumisen uhkaa voidaan pitää hyvin pienenä, kun otetaan huomioon kesän 2004 tutkimuksissa havaittu lyijyn ja muiden raskasmetallien heikko liukenevuus harjumaastossa.

3.5.2 Vaala Kurikkavaara Vaalan Kurikkavaaran vanhalta haulikkoradalta ei havaittu kohonneita raskasmetallipitoisuuksia kesän 2003 tutkimuksissa. Uusi haulikkorata on sijaitsee lähem- pänä pohjavedenottamoa ja rajoittuu osittain viereiseen suoalueeseen. Haulikko- radan maaperästä karikekerroksen alta mitattu pH-arvo oli 4,8 tutkimuspisteessä 5. Tutkimuspisteessä 1 karikkeen alta mitattu pH oli 5,0. Liuenneen lyijyn määrä molemmissa pisteissä oli 0,7 mg/kg. Koska toiminta uudella haulikkoradalla on jatkunut vasta muutaman vuoden, ei raskasmetallien liukenemisnopeudesta voida vielä tehdä johtopäätöksiä. Haulikkoradan lisäksi alueella on hirvirata ja kaksi kiväärirataa, joilla ampumatoiminta on melko vilkasta.

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 19 Kuva 10. Pohjaveden pinnan tasoa tutkittiin kesällä 2004 Vaalan Kurikkavaaralla virtaussuuntien selvittämiseksi. Taustalla haulikkoampumarata-aluetta.

Tarkempia tutkimuksia pohjaveden virtaussuunnista ja korkeuksista ampumarata-alueen lähiympäristössä tehtiin kesällä 2004 (kuva 10). Rata-alue sijaitsee noin 450 metrin päässä vedenottamosta. Tutkimuksilla haluttiin selvittää, virtaako ve- denottamolle tuleva pohjavesi ampumarata-alueen kautta ja onko tarpeellista lait- taa pohjaveden laadun seurantaputki ampumarata-alueen ja vedenottamon väli- selle alueelle. Tehtyjen pohjavesiselvitysten mukaan raskasmetallien, lähinnä lyijyn mahdollista kulkeutumisen tarkkailua varten on tarpeellista asentaa pohjaveden tark- kailuputki ampumarata-alueen lounaiskulmaan, viereisellä sivulla olevaan kart-

taan merkityn tutkimuspisteen numero 3 paikkeille. ○○○○○○ 20 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 21 3.6 Kivääriratojen raskasmetallipitoisuustutkimusten tulokset

Kesän 2003 aikana tutkittujen kivääriratojen taustavalleista mitattiin ohje- ja raja- arvoihin verrattuna suuria lyijypitoisuuksia. Myös kupari-, arseeni-, antimoni-, nikkeli- ja sinkkipitoisuudet ylittivät useissa tutkimuspisteissä ohje- ja raja-arvot. Kenttäanalysaattorilla saatuun mittaustulokseen vaikuttaa erityisesti lyijyllä sen epätasainen jakautuminen maaperässä (Naumanen ym. 2002). Luodinkappaleiden vaikutusta pyrittiin pienentämään lisäämällä samasta näyt- teestä tehtyjen mittausten lukumäärää ja laskemalla lopulliseksi pitoisuudeksi mittausten keskiarvo.

Kuva 11. Tyypillinen kainuulainen hirviradan sijainti harjun rinteessä.

Tutkituilla kivääriradoilla suurimmat lyijypitoisuudet 4000 - 5000 mg/kg mitattiin taustavallien keskiosista osumataulujen kohdalta. Runsaasti lyijyä ja muita ras- kasmetalleja sisältävä kerros ei kuitenkaan ulotu vallin keskiosassa syvälle vaan pitoisuudet pienenevät keskimäärin noin 20 cm:n syvyydellä ohjearvotasolle. Luo- tien iskeytyminen vallin keskiosaan aiheuttaa maa-aineksen ja siinä olevien luotien valumista rinteen alaosaan, missä kohdassa luoteja ja niiden kappaleita sisäl-

tävä maakerros oli tutkimusten mukaan jopa yli metrin paksuinen (kuva 12). ○○○○○○ 22 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 Kuva 12. Kivääriradoilla korkeat lyijypitoisuudet rajoittuvat taustavallin keski- ja alaosiin.

3.7 Arvio tutkittujen kivääriratojen aiheuttamasta riskistä pohjavedelle

Taustavalleista otettujen maaperänäytteiden pH-arvot olivat korkeampia kuin haulikkoratojen maaperänäytteissä, jotka oli otettu heti karikekerroksen alta. Taulu- kossa 3 näkyy kivääriratojen taustavalleista vuonna 2004 mitatut pH-arvot.

Taulukko 3. Tutkituilta kivääriradoilta mitattu maaperän happamuus ja liuenneen lyijyn määrä. paikka syvyys pH Puolanka Jänisjärvenharju hirvirata 0,2 m 6,2 Ristijärvi Valkeisenkangas hirvirata 0,3 m 5,0 Hyrynsalmi Multiharju hirvirata 0,3 m 7,1 Kuhmo Multikangas hirvirata 0,1 m 5,9 Kuhmo Multikangas hirvirata 0,5 m 6,0 Kuhmo Kalevala kiväärirata 0,1 m 7,9 Kuhmo Kalevala kiväärirata 0,2 m 7,9 Sotkamo Huhtikangas hirvirata 0,2 m 6,7 Sotkamo Huhtikangas hirvirata 0,5 m 6,2 Sotkamo Vuokatti kiväärirata 0,2 m 6,2 Sotkamo Vuokatti kiväärirata 0,3 m 6,4 Paltamo Laajankangas hirvirata 0,2 m 6,6

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 23 Luotien pinnalla oleva metallisen lyijyn hapettuminen ja muuttuminen sekundää- rimineraaleiksi hidastaa luotien hajoamista taustavalleissa. Happamassa maape- rässä muuntumistuotteet ovat liukoisia ja saattavat liikkua maaperässä. Korkea pH ja orgaaninen aines pienentävät muuttumistuotteiden kulkeutumista maape- rässä pintakerrosta syvemmälle. Taustavallien maaperän pH-arvojen perusteella voidaan olettaa, että lyijy ja muut raskasmetallit pidättäytyvät pääosin luotien pintaan ja ylempiin maakerrok- siin. Olosuhteiden muuttuminen saattaa kuitenkin aiheuttaa raskasmetallien liu- kenemista ja kulkeutumista maaperässä syvemmälle. Pohjavesialueilla sijaitsevien ampumaratojen tutkimuksista tehtiin vuonna 2003 kohdekohtaiset raportit, joissa arvioitiin kunkin radan aiheuttamaa riskiä pohjavedelle ja annettiin tapauskohtaisia suosituksia riskin pienentämiseksi.

3.7.1 Sotkamo Vuokatti Kesällä 2003 tehtyjä tutkimuksia (kuva 13) täydennettiin pohjavesitutkimuksilla vuonna 2004 pohjaveden virtaussuuntien selvittämiseksi. Alueella havaitut pohja- vedenkorkeudet on merkitty viereisen sivun tutkimuspistekarttaan. Tenetin poh- javedenottamo sijaitsee noin 400 metrin päässä ampumaradasta. Tutkimusten perusteella on mahdollista, että pohjavesi virtaa ampumarata-alueen kautta vedenot- tamolle. Raskasmetallien kulkeutumista pohjaveteen on syytä tarkkailla ampumaradan koillispuolelle asennettavasta pohjavesiputkesta mikäli rata-alueella ei tehdä kunnostus- ja maaperän suojaustoimia luotien talteenoton järjestämiseksi.

Kuva 13. Raskasmetallipitoisuuksia tutkittiin myös ampumapaikka-alueelta. ○○○○○○ 24 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 25 Öljysäiliökartoitus Kainuun

kunnissa ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 4○○○○○○ Kaukolämpöverkostot on rakennettu Kainuun kuntataajamissa 1970- ja 1980-lu- vuilla, jolloin öljylämmityksestä on laajamittaisemmin siirrytty kaukolämpöön. Tuossa yhteydessä käytöstä poistettujen öljysäiliöiden kartoitus tehtiin kevään ja kesän 2004 aikana Kainuun jokaisen kuntakeskuksen alueelta. Selvityksellä haluttiin nimenomaan saada kokonaiskuva käytöstä poistettujen maanalaisten öljysäi- liöiden määristä, nykyisestä tilasta ja niistä mahdollisesti aiheutuvista ympäristö- riskeistä.

4.1 Tutkimusmenetelmät

Öljysäiliökartoitus tehtiin asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille osoitetulla kyselyl- lä. Kartoituksessa käytetty kyselylomake on liitteenä 2. Kiinteistöjen osoitteet saatiin kunnilta kaukolämpörekisteristä sekä soveltuvin osin muista kuntien ylläpitä- mistä osoiterekistereistä. Reilusta 1100 lähetetystä kyselylomakkeesta palautet- tiin 665 kpl eli noin 60 %. Kattavimmin vastaukset saatiin Vuolijoen, Kajaanin, Ristijärven ja Hyrynsalmen alueilta, joissa vastausprosentti oli yli 70 %. Kuva Hanna Seitapuro

Kuva 14. Käytöstä poistettu maanalainen öljysäiliö.

26 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 4.2 Kartoituksen tulokset

Kartoituksella pyrittiin saamaan kokonaiskuva siitä kuinka paljon kiinteistöistä on sellaisia, joille on kaukolämpöön siirtymisen yhteydessä jäänyt maanalainen öljysäiliö. Kyselyllä pyrittiin selvittämään erityisesti maanalaisten öljysäiliöiden tilaa ja kuinka paljon kuntien keskustaajamissa on säiliöitä, joissa tiedetään vielä olevan öljyä. Taulukossa 4 on yhteenveto kyselyyn saaduista vastauksista. Käytöstä poistettuja säiliöitä koskevat tiedot puhdistamisesta ja täyttämisestä olivat puutteellisia useissa vastauksissa.

Taulukko 4. Kuntakeskusten asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille tehdyn öljysäiliökartoituksen tulokset kunnittain. Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Vuolijoki Yhteensä

Lähetyt kyselyt (lkm) 95 205 157 52 145 24 200 154 26 54 1112 Palautetut (lkm) 67 153 91 19 57 17 105 105 6 45 665 Palautetut (%) 70% 75% 58% 37% 39% 71% 53% 68% 23% 83% 60% Kiinteistöllä ollut öljylämmitys 16 60 37 2 13 5 29 32 1 16 212 Ollut öljylämmitys, säiliö poistettu 6 11 2222880243 Ei tietoa, onko kiinteistöllä käytöstä poistettu säiliö (lkm) 2 19 0 0 3 0 1 2 0 0 27 Kiinteistöt, joilla on käytöstä poistettu maanalainen säiliö (lkm) 11 39 28 0 3 3 15 17 1 7 124 * Säiliössä öljyä 0 6 0 0 1 0 1 3 1 4 16 * Säiliö puhdistettu 3 11 11 000870040 * Säiliö puhdistettu ja täytetty 1 2 6 000640019 * Säiliö täytetty, mutta ei puhdistettu 0 1 000000001 Kiinteistöt, joilla on käytöstä poistettu rakennuksessa oleva säiliö (lkm) 1 2 4 1 1 0 3 2 0 2 16 * Säiliössä öljyä 0 2 1 0 1 000026 * Säiliö puhdistettu 00000001001 Kiinteistöt, joilla on käytöstä poistettu maan päällinen säiliö (lkm) 00001001002 * Säiliössä öljyä 00001000001

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 27 4.2.1 Öljysäiliöille tehdyt toimenpiteet kaukolämpöön siirtymisen yhteydessä Kyselyyn vastanneista kiinteistöistä 212 oli sellaisia, joilla on aiemmin ollut öljy- lämmitys. Kuvassa 15 näkyy kunnittain niiden kiinteistöjen määrä, jotka ovat siir- tyneet öljylämmityksestä kaukolämpöön.

160 Kaukolämmössä 140 On ollut öljylämmitys 120

100

Vaala

Kuhmo

Kajaani

Paltamo

Sotkamo

Vuolijoki

Ristijärvi

Puolanka

Hyrynsalmi

Suomussalmi

Kuva 15. Kyselyyn vastanneet kaukolämmössä olevat kiinteistöt, joilla on aikaisemmin ollut öljylämmitys.

Öljysäiliö oli poistettu 43 kiinteistöltä lämmitystavan vaihdon yhteydessä tai myö- hemmin. Kiinteistöille jääneistä, käytöstä poistetuista säiliöistä 16 on rakennuksen sisällä, 2 ulkona maan päällä ja 124 ulkona maan alla. Kolmisenkymmentä kyselyyn vastannutta ei osannut sanoa tai ei ollut vastannut öljysäiliön olemassa- oloa koskevaan kysymykseen (kuva 16).

140

120

100

0 Öljysäiliö poistettu Säiliö rakennuksessa Säiliö maan päällä Säiliö maan alla Ei tietoa säiliöistä kiinteistöltä pihalla pihalla

Kuva 16. Öljysäiliöille tehdyt toimenpiteet käukolämpöön siirtymisen yhteydessä.

28 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 4.2.2 Kiinteistöillä olevat käytöstä poistetut maanalaiset säiliöt Maanalainen, käytöstä poistettu säiliö oli 124 kiinteistöllä kyselyyn vastanneista. Maanalaisista säiliöistä on käytöstä poiston jälkeen puhdistettu 59 säiliöitä, joista 19 on täytetty puhdistuksen jälkeen (kuva 17). Käytöstä poistetuista maanalaisista säiliöistä 16 on sellaisia, joissa on vielä lämmitysöljyä. Osa näistä säiliöistä on jä- tetty varasäiliöiksi mahdollisia kaukolämmityksen häiriötiloja varten. Kyselyyn vastanneista 48 ei osannut varmasti sanoa, mitä öljysäiliölle on tehty käytöstä poiston jälkeen.

Käytöstä poistetut maanalaiset säiliöt

Kpl 60 50 40 30 20 10 0 Puhdistettu Puhdistettu ja Täytetty, ei Säiliössä öljyä Ei tietoa / ei täytetty puhdistettu vastausta

Kuva 17. Käytöstä poistettujen maanalaisten öljysäiliöiden tila.

4.2.3 Käytöstä poistetuista maanalaisista säiliöistä aiheutuvat riskit ja annetut suositukset Taajaman keskustassa maaperään päässeen öljyn leviämisreitteihin ja -nopeuteen vaikuttavat merkittävästi erilaiset rakenteet kuten putki- ja johtokanavat, raken- nekerrokset, salaojat ja viemärikaivot (Kuusela-Lahtinen ym. 2002). Maaperään joutuneesta öljystä voi aiheutua merkittäviä ympäristö- ja terveyshaittoja sekä mittavat puhdistuskustannukset. Pohjavesialueilla sijaitsevissa kuntataajamissa vanhat säiliöt muodostavat pohjaveden pilaantumisriskin. Riskin sekä maaperälle että pohjavedelle aiheuttavat erityisesti ne maanalaiset säiliöt, joissa on vielä öljyä eikä säiliötarkastuksista ole huolehdittu. Myös isohko epätietoisten ryhmä säiliön mahdollisesta olemassaolosta kiinteistöllä lisää riskiä uusien öljyvahinkotapaus- ten ilmaantumiseen. Säiliöistä aiheutuvien mahdollisten riskien vähentämiseksi Kainuun ympä- ristökeskus on korostanut öljysäiliöiden säännöllisten tarkastusten merkitystä sekä suosittanut maanalaisten, käytöstä poistettujen säiliöiden poistamista kiinteistöiltä sekä kiinteistönomistajille että tiedotusvälineille toimittamassaan tiedotusmate- riaalissa.

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○29

Hankkeessa tutkittuja kohteita ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 5 ○○○○○○○○○○○ Hankkeen yhdeksi tavoitteeksi oli asetettu pima-kohdeluettelossa olevien kohteiden kunnostustarpeen selvittäminen maastotutkimusten avulla. Tutkittavista kohteista pyydettiin kunnilta esityksiä hankkeen alussa ja sen aikana. Pohjavesi- alueilla sijaitsevia ampumaratoja lukuun ottamatta tutkimuskohteeksi valittiin ensisijaisesti kuntien tai valtion omistuksessa olevia kiinteistöjä, joihin liittyi maan- käytön suunnitteluun liittyviä intressejä. Yksityisten omistuksessa olevia tai toi- miville yrityksille kuuluvia kohteita ei voitu ottaa tutkittaviksi resurssien rajalli- suuden vuoksi. Hankkeessa tutkittujen kohteiden tutkimustietoja käytettiin yhtenä kriteeri- nä arvioitaessa Kainuussa toteutuvien pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusten määrää ja niistä tulevia massamääriä.

Vuoden 2003 aikana tutkitut kohteet:

Multiharjun ampumarata Hyrynsalmi raskasmetallit Kalevalan urheilukeskuksen ampumarata Kuhmo raskasmetallit Multikankaan haulikkorata Kuhmo raskasmetallit Multikankaan hirvirata Kuhmo raskasmetallit Laajankankaan ampumarata Paltamo raskasmetallit Jänisjärvenharjun ampumarata Puolanka raskasmetallit Valkeisenkankaan ampumarata Ristijärvi raskasmetallit Vuokatin urheiluopiston ampumarata Sotkamo raskasmetallit Kiimasjärven ampumarata Sotkamo raskasmetallit Vanha ampumarata Suomussalmi raskasmetallit Kurikkavaaran ampumarata Vaala raskasmetallit Kirkonkylän ampumarata Vuolijoki raskasmetallit Tulikankaan ampumarata Kuhmo raskasmetallit Entinen Vuokatin autopurkamo Sotkamo raskasmetallit, öljy Entinen Raja-Kainuun tontti Kuhmo öljy, liuottimet, raskasmetallit Entinen Gulf-huoltoasematontti Kajaani öljy, raskasmetallit Entinen Luukkosen kyläkauppa Puolanka öljy-yhdisteet Kapustakankaan vedenottamoalue Puolanka öljy, raskasmetallit

30 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 Vuoden 2004 aikana tutkitut kohteet

Lämpökeskuksen entinen tontti Suksikatu, Kajaani öljy-yhdisteet Vanha ampuma-alue Matinmäki Kajaani raskasmetallit Hetesuon vedenottamoalue Kuhmo raskasmetallit Raja-Kainuun tontin jatkotutkimukset Kuhmo öljy, liuottimet, raskasmetallit Vanha kaatopaikka Puutio Puolanka öljy, raskasmetallit Entisen Jojo-kaupan jakelupiste Sotkamo öljy-yhdisteet VR:n saha-alue Suomussalmi kloorifenolit Vanha torjunta-ainevarasto Suomussalmi kloorihiilivedyt, fenoksihapot Siikarannan autohajottamo Suomussalmi raskasmetallit, öljy Nuojuan puunkäsittelyalue asema-alueella Vaala kloorifenolit

Muita kesän 2004 aikana tehtyjä selvityksiä Pohjavesialueilla sijaitsevien ampumaratojen pH ja maaperän liuennut raskasmetallipitoisuus haulikkoradoilla. Kurikkavaaran ampumarata-alueen pohjaveden virtaussuunnan selvitykset Vaala. Vuokatin ampumarata-alueen pohjaveden virtaussuunnan selvitykset Sotkamo.

Tutkimuksen ja kunnostuksen edistäminen Vanhojen jakeluasemien kohteiden omistajia on hankkeen aikana ohjattu hakeu- tumaan maaperän kunnostusohjelma Soiliin. Ohjelma perustuu Öljy- ja Kaasualan Keskusliiton, öljy-yhtiöiden, ympäristöministeriön ja Suomen Kuntaliiton vuonna 1996 tekemään sopimukseen. Ohjelmaan hyväksyttyjen kohteiden tutkimuksesta ja kunnostuksesta ei aiheudu kustannuksia kiinteistön haltijalle. Ohjelman käy- tännön toteutuksesta vastaa Öljyalan Palvelukeskus Oy. Soili-ohjelmassa on tutkittu useita kohteita vuosien 2003–2004 aikana, joista muutama tulee myös kun- nostettaviksi lähiaikoina. Kuva Eerikki Sääksniemi

Kuva 18. Vanhan huoltoasematontin tutkimuksissa törmätään usein toiminnan lopettamisen yhteydessä poistamatta jääneisiin rakenteisiin.

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 31 Kohteiden tutkimus- ja

kunnostustarpeen arviointi ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 6○○○○○○○○○○○○○○○○○ Kokonaiskuvan saamiseksi mahdollisesti pilaantuneiden kohteiden tutkimus- ja kunnostustarpeesta kohteet luokiteltiin sijainnista ja toimialasta aiheutuvan riskin perusteella. Priorisoinnissa käytettävien tietojen määrä yksittäisestä kohteesta on vähäinen varsinaisessa riskinarvioinnissa tarvittavaan tietomäärään verrattuna (Silvola 1999). Riskiarvioinnissa lasketaan yksittäisen kohteen aiheuttaman uhan todennäköisyys ihmisen terveydelle tai ympäristölle, jolloin kohteesta tarvi- taan mm. tutkimustietoja. Toimialaluokitukseen perustuvassa mahdollisesti pilaantuneiden kohteiden kartoituksessa ei ole useinkaan tehty maaperätutkimuksia ja monet muutkin keskeiset tiedot kohteesta ja sillä harjoitetusta toiminnasta saattavat olla puutteellisia. Ympäristöhallinnossa on kehitteillä valtakunnallinen pima-tietojärjestelmä, joka kattaa kaikki mahdollisesti pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyvät tiedonhallinnan tarpeet. Tietojärjestelmään liittyvä riskinarviointi saataneen toteutettua lä- hivuosina.

6.1 Kainuun kohteiden riskipisteytys

Kainuun mahdollisesti pilaantuneiden kohteiden riskipisteytyksessä on käytetty Etelä-Savon ympäristökeskuksessa kehitettyä mallia, joka perustuu lähinnä kohteen sijainnista ja toimialasta aiheutuvaan riskiin. Mahdollisesti pilaantuneen kohteen riskipisteytyksessä huomioidaan kohteessa harjoitettu toiminta, nykyinen seutukaavan mukainen maankäyttö, etäisyys asutukseen, vesistöön, pohjavesialueeseen ja pohjavedenottamoon. Etäisyystietojen laskemisessa käytettiin ArcView-paikkatieto-ohjelmaan laa- dittua lisäohjelmaa, jolla voidaan mitata lyhin etäisyys toiseen aineistoon kuten pohjavesialueisiin ja ottamoihin, järviin, jokiin ja rakennuksiin. Rakennusten etäi- syyksien mittaukseen ohjelma käyttää rakennus- ja huoneistorekisteriä. Etäisyyk- sien mittauksessa vesistöihin vesistöaineistona käytettiin 1:20 000 mittakaavaista peruskartta-aineistoa. Maankäyttömuodon pisteyttämisessä ohjelma mittaa kohteen etäisyyden lähimmästä maakuntakaavamerkinnästä (entinen seutukaava). Priorisoinnissa kohteet asetetaan järjestykseen eri tekijöistä saatujen pisteiden avulla muodostuvan ns. riski-indeksin perusteella. Karkeahkon mallin avulla on mahdollisesti pilaantuneet kohteet saatu tutkimustarpeen mukaiseen kiireellisyysjärjestykseen. Etelä-Savon mallissa kohteet on jaettu kolmeen luokkaan; kiireellisiin lisätutkimuksia vaativiin, ei kiireellisiin, li- sätutkimuksia vaativiin ja ei merkitseviin kohteisiin. Etelä-Savon kartoitus- ja pri- orisointimallin pisteytysperiaatteet näkyvät liitteestä 3.

32 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 6.2 Kohteiden riskipisteytyksen tulokset

A-luokkaan kuuluvia kohteita (riskipisteet yli 40) on luokituksen mukaan noin 100 kappaletta. Kohteet sijaitsevat pääsääntöisesti veden hankinnan kannalta tärkeil- lä pohjavesialueilla tai asutuksen läheisyydessä. Suurin osa kohteista on huolto- asemia, polttonesteiden jakeluasemia ja korjaamoita. Kohteissa on myös muutamia ampumaratoja ja toimintansa lopettaneita kaatopaikkoja. Kohdeluettelossa on mukana myös jo kunnostetut kohteet. Kunnostetuissa kohteissa on useita pohjavesialueilla sijainneita kaatopaikkoja, jotka Kainuun ympäristökeskus on siirtä- nyt pois pohjavesialueelta valtion jätehuoltotyönä. Hieman yli neljäsosa kohteista sijoittuu luokkaan B, jotka on luokiteltu kuu- luviksi ei kiireellisiksi tutkimuskohteiksi. Kohteet sijaitsevat II- ja III-luokan pohjavesialueilla sekä asutuksen läheisyydessä. Kohteita on yli 120 ja jakautuvat mo- niin toimialoihin kyläkauppojen polttoaineiden jakelupisteistä sahoihin ja kylläs- tämöihin. Suurin osa Kainuun mahdollisesti pilaantuneista kohteista (242 kpl) kuuluu luokkaan C eli niiden saamat riskipisteet ovat alle 30. Kohteet ovat pääasiassa entisten kyläkauppojen polttoaineiden jakelupisteitä, vanhoja, maisemoituja kaatopaikkoja ja ampumaratoja. Kohteista ei ole suurta pohjaveden pilaantumisriskiä ja etenkin kaatopaikat ja ampumaradat sijaitsevat kaukana asutuksesta. Kohteiden riskipisteytystä käytettiin yhtenä kriteerinä arvioitaessa Kainuus- sa toteutuvien pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusten määrää massamäärien laskentaa varten.

Kohteiden jakautuminen tutkimustarpeen kiireellisyyden mukaan vuonna 2004

103

A-luokka B-luokka 242 C-luokka

123

Kuva 19. Mahdollisesti pilaantuneiden kohteiden jakautuminen luokkiin tutkimus- ja kunnostustarpeen kiireellisyyden mukaan.

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 33 6.3 Tutkimus- ja kunnostustilanne riskiluokittain v. 2004

Luokkaan A-kuuluvista kohteista on kunnostettu noin 20 % (kuva 20). Tutkittuja kohteita on lähes yhtä paljon. Suurin osa tutkituista on pohjavesialueilla olevia ampumaratoja, joiden maaperän raskasmetallipitoisuuksia tutkittiin vuoden 2003 aikana. Tutkimustuloksista on yhteenveto kappaleessa 3.

kpl 300

250

200 kunnostetut 150 tutkitut ei toimenpiteitä 100

0 ABC

Kuva 20. Kohteiden jakautuminen riskiluokkiin sekä kunnostettujen ja tutkittujen osuus luokkiin A, B ja C kuuluvista kohteista.

Suhteellisesti eniten eli noin 40 % tutkittuja ja kunnostettuja kohteita oli riskiluo- kassa B. Riskiluokkaan C kuuluvista kohteista on tutkittu ja kunnostettu yhteensä noin 25 %. Lukumääräisesti kunnostettuja kohteita on kuitenkin eniten riskiluo- kassa C. Suurin osa näistä kohteista on paikalleen maisemoituja vanhoja kaatopaikkoja ja polttonesteiden jakelupaikkoja.

34 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 Kainuun pilaantuneilta kohteilta

tulevien massamäärien arviointi ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ ○○○○○○○○○○○○○○○○○ 7 Kainuun pilaantuneita maa-alueita koskevan selvitys- ja kunnostushankkeen yh- tenä tavoitteena oli selvittää lähitulevaisuudessa käsiteltävien pilaantuneiden maamassojen määrä ja laatu. Selvityksen tarkoituksena on tukea pilaantuneiden maamassojen maakunnallisen käsittelylaitoksen suunnittelua.

7.1 Kohteiden kunnostustilanne toimialoittain v. 2004

Kainuun pima-kohdeluettelossa olevista kohteista on kunnostettu noin 100 eri toimialoihin kuuluvaa kohdetta (kuva 21). Eniten kunnostuksia on tehty luokkaan 11 (huoltoasemat ja muut polttoaineen jakelupisteet ja 14 kuuluville (kaatopaikat) kohteille. Noin 20 % kunnostetuista kohteista kuuluu riskipisteytyksessä luokkaan A. Pohjavesialueilla sijaitsevien kaatopaikkojen jätetäyttöjä on siirretty muille kaatopaikoille pohjaveden pilaantumisvaaran vuoksi. Kunnostettuihin on laskettu mukaan myös pienet, kauan sitten toiminnan lopettaneet maisemoidut kaatopaikat.

250 kunnostettu, toiminta jatkuu 200 kunnostettu, toiminta loppunut kunnostamatta 150

100

muut

varikot

jakelu

korjaamot,

jäteveden

kaatopaikat

puhdistamot

ampumaradat

polttoaineiden

sahat,kyllästämöt

Kuva 21. Kainuun kohteiden kunnostustilanne vuonna 2004

Kunnostamattomia kohteita on yhteensä 369, joista suurin osa sijaitsee Kajaanin, Sotkamon ja Suomussalmen alueilla. Kunnostettavista kohteista suurin osa on huol- toasemia ja muita polttoaineen jakelupisteitä (152 kpl). Korjaamoita, romuttamoi-

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○35 ta ja maalaamoja on kunnostamatta 61 kpl, kaatopaikkoja 45 kpl ja ampumaratoja 49 kappaletta. Liitteenä 4 on lista kunnostamattomista kohteista, joissa näkyy kohteiden lukumäärä ja toimiala kunnittain. Kunnostetuista kohteista 30 on sellaista, joilla maaperää mahdollisesti pilaava toiminta jatkuu edelleen (kuva 22). Toiminnan jatkumisen voidaan olettaa aihe- uttavan uudelleen kunnostustarpeen tulevaisuudessa. Kohteet jakautuivat toimialaluokkiin 11 (huoltoasemat ja muut polttoaineen jakelupisteet) ja luokkaan 12 (korjaamot, romuttamot ja maalaamot). Kohteet on lueteltu liitteessä 5, jossa nä- kyy kohteen tyyppi, toimiala, haitta-aineet sekä kunnostusvuosi ja -tapa.

50 45 kunnostettu, toiminta jatkuu 40 kunnostettu, toiminta loppunut 35 30 25 20 15 10 5 0

muut

varikot

jakelu

korjaamot,

kaatopaikat

polttoaineiden

öljyvahinkoalueet

sahat,kyllästämöt

Kuva 22. Kunnostetut kohteet toimialoittain. Toiminnan jatkuminen kunnostuksen jälkeen on yleistä polttoaineiden jakelupaikoilla sekä korjaamoilla ja varikoilla.

7.2 Massamäärien laskentaperusteet

Kunnostettavilta kohteilta tulevien pilaantuneiden maamassojen määrän arvioinnissa on käytetty Kainuussa kunnostettujen kohteiden loppuraporteista saatuja arvoja. Niillä toimialoilla, joilla Kainuussa ei ole tehty kunnostuksia, käytettiin massamäärien arvioinnissa muualla Suomessa tehtyjen selvitysten tietoja. Massa- määräarvioita tehtäessä käytettiin seuraavia raportteja: Marja-Leena Jeskanen (2004) Lievästi pilaantuneiden maiden sijoituskohteet Lounais-Suomen ympäris- tökeskuksen alueella, Häikiö, M. (2000) Pilaantuneiden maa-ainesten käsittelylai- tosten tarveselvitys, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo sekä Satu Jaakkonen (2003) Toimintansa lopettaneiden kauppapuutarhojen maaperän pilaantuneisuus: esiselvitys. Myöhemmin näihin kolmeen lähdeteokseen on vii- tattu tekijän sukunimellä. Kaikissa Kainuun kunnostusten loppuraporteissa ei ole eritelty eri haitta-aineilla pilaantuneita maita. Kainuussa tehtyjen kunnostusten loppuraporteista saatujen kokonaismassamäärien jaottelussa eri luokkiin on käytetty Jeskasen (2004) erittelyä samasta kohteesta tulevien eri haitta-aineilla pilaantuneiden maiden mää- ristä.

36 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 Kainuun kunnostettujen kohteiden loppuraporteissa pilaantuneen maan mää- rä oli ilmoitettu joko tonneina tai kuutioina. Kuutiot on muutettu tonneiksi kertoi- mella 1,3. Ampumaratojen pilaantuneiden maiden määrän arvioinnissa on käytet- ty kerrointa 1,8 (Suomen kuntaliitto 1997). Taulukkoon 5 on koottu kokonaismassamäärien laskennassa käytetyt arvot, jotka on laskettu loppuraporteissa ilmoitettujen massamäärien keskiarvona.

Taulukko 5. Kainuussa kunnostettujen kohteiden pilaantuneiden maamassojen määrät

Kohde Toimiala Kunnostettu Massat, tonnia/ Kainuussa, kpl kohteiden lkm Sahat 04.1 3 2 333/2 Suolakyllästämöt 04.2 3 5 353/2 Kreosoottikyllästämöt 04.3 1 19 143/1 Huoltoasemat 11.1 21 408/11 Jakeluasemat 11.2 19 550/10 Yksityiset polttonesteen jakelupisteet 11.3 4 150/2 Korjaamot 12.1 4 1 838/1 Varikot 12.2 10 727/4 Romuttamot 12.4 3 4 577/2 Energialaitokset ja polttonesteiden varastot 13 1 100/1 Yhdyskuntajätteen kaatopaikat (kokonaismassamäärä) 14.1 26 6 871/7 Öljy- ja kemikaalivahinkoalueet 17 4 297/4

Taulukossa 6 on esitetty aiemmin tehdyssä selvityksessä käytetyt ja Kainuun kunnostuksista saadut pilaantuneiden maiden kokonaismassamäärien laskennan pe- rusteena olevat arvot.

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○37 Taulukko 6. Eri toimialojen kunnostetuilta kohteilta tulevien pilaantuneiden massojen määriä kunnostusten loppuraporttien ja asiantuntija-arvioiden mukaan laskettuna.

Toimiala haitta-aine Pilaantunut maa, Lievästi pilaantunut maa, Pilaantunut maa, kuutioita (Häikiö) tonneja (Jeskanen) Kainuun ka tonneina

Kauppapuutarhat Hiilivedyt Torjunta-aineet 150 Sahat Dioksiinit, furaanit, kloorifenolit 2 500 2 800 2 333 Pelkästään kloorifenolit 4 000 Suolakyllästämö Raskasmetallit 5 000 650 5 353 Kreosoottikyllästämö PAH, fenolit 3 000 19 143 Muu mekaaninen puunjalostus Hiilivedyt 2 500 4 308 Kemiallinen metsäteollisuus Raskasmetallit 4 000 Hiilivedyt 300 Dioksiinit, furaanit 150 Kemian- ja muoviteollisuus Öljy-yhdisteet Metyleenikloridi, hartsi Elintarvike- ja rehuteollisuus Hiilivedyt 300 Asfaltti-öljysora- ja murskausasemat Hiilivedyt 535 600 Huoltoasemat Hiilivedyt 535 600 408 Jakeluasemat Hiilivedyt 600 550 Yks. polttonesteet jakelupisteet Hiilivedyt 600 150 Korjaamot Raskasmetallit 100 140 1 838 Hiilivedyt 300 430 Liuottimet 50 Varikot Raskasmetallit 140 727 Hiilivedyt 430 Romuttamot Raskasmetallit 1 000 4 700 4 577 Hiilivedyt Energialait. ja polttonesteiden varastot Hiilivedyt 100 Yhdyskuntajätteen kaatopaikka Öljyä yhd.jätteen seassa 2 000 1 300 Ongelmajätteen käsittely Hiilivedyt 527 Öljy- ja kemikaalivahingot Hiilivedyt 297 Betoni- ja sementtiteollisuus Muut Hiilivedyt 300 Ampumaradat Raskasmetallit 4 000 5 200 580

7.2.1 Sahat ja kyllästämöt (luokka 04) Saha-alueilla (luokka 04.1) pilaantumista aiheuttavat dioksiinit, furaanit ja kloorifenolit. Kainuussa on kunnostettu kolme saha-aluetta. Kahden kunnostuksen tietojen perusteella keskimääräiseksi pilaantuneiden maiden määräksi saatiin 2 333 tonnia. Muualla Suomessa tehdyissä kunnostuksissa pilaantuneet massamäärät ovat olleet jonkin verran suurempia. Häikiön (2000) selvityksen mukaan dioksiineilla, furaaneilla ja kloorifenoleilla pilaantunutta maata tulee keskimäärin 2 500 kuutiota ja lisäksi 4 000 kuutiota pelkästään kloorifenoleilla pilaantunutta maata. Kreosoottikyllästämöillä (luokka 04.3) maata pilaavat PAH-yhdisteet (polyaromaattiset hiilivedyt) sekä fenolit. Häikiön (2000) mukaan kreosoottikyllästä- möltä tulee 3 000 kuutiota pilaantunutta maata. Kainuussa vielä keskeneräisestä kyllästämöalueen kunnostuksesta on tullut 19 143 tonnia pilaantunutta maata.

38 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 Kainuussa on kunnostettu kaksi suolakyllästämöaluetta. Kunnostusten kes- kimääräinen pilaantuneiden maiden määrä on 5 353 tonnia. Häikiön (2000) selvitysten suolakyllästämöiltä syntyy keskimäärin 5 000 kuutiota raskasmetalleilla pilaantuneita maita. Jeskasen (2004) mukaan kunnostettavilta kyllästämöalueilta raskasmetalleilla pilaantuneita maita tulee keskimäärin 650 tonnia.

7.2.2 Huoltoasemat ja muut polttoaineen jakelupisteet (luokka 11) Huoltoasemilla (luokka 11.1) maan pilaantumista aiheuttavat etupäässä hiilivedyt, liuottimet ja akkuhapot. Jeskanen (2004) arvioi huoltoasemilta tulevan lieväs- ti pilaantuneita massoja 600 tonnia. Häikiön (2000) SOILI-kunnostuksista tekemi- en tilaston mukaan (2000) huoltoasemien ja jakelupisteiden kunnostuksissa tulee keskimäärin 535 kuutiota hiilivedyillä pilaantunutta maata. Kainuussa 11 huolto- aseman kunnostuksen loppuraporteista saaduista tiedoista laskettu keskimääräi- nen pilaantuneiden maiden määrä on 408 tonnia. Jakeluasemilla (luokka 11.2) maata pilaavat hiilivedyt. Kainuussa on kunnostettu 19 jakeluasemaa, joista kymmenen keskimääräinen pilaantuneen maan mää- rä on 550 tonnia. Pima-kohdeluettelossa on Kainuussa runsaasti kyläkauppoja, joista yksi tutkittiin Pima-hankkeen aikana. Puolangan Suolijärvellä sijainneen kyläkau- pan jakelupisteen kunnostuksesta tuli lievästi pilaantuneita massoja 49,5 tonnia, mikä lienee todenmukainen arvio kyläkauppojen kunnostuksista tuleville pilaantuneiden maiden määrälle. Yksityisiä polttoaineen jakelupisteitä (luokka 11.3) on Kainuussa kunnostettu neljä. Kahden Kainuun kunnostetun kohteen keskimääräinen pima-määrä on 150 tonnia.

7.2.3 Korjaamot, romuttamot ja maalaamot (luokka 12) Korjaamoilla (luokka 12.1) maaperää pilaavat raskasmetallit, hiilivedyt ja liuottimet. Kainuussa korjaamoita on kunnostettu neljä. Käytettävissä olleissa kahdessa loppuraportissa ei ole eritelty eri haitta-aineilla pilaantuneita maita toisistaan. Kes- kimäärin Kainuun kohteista on tullut 1 838 tonnia pilaantunutta maata. Jeskanen (2004) arvioi korjaamoilta tulevan 140 tonnia raskasmetalleilla ja 430 tonnia hiili- vedyillä pilaantunutta maata. Raskasmetallit ja hiilivedyt aiheuttavat maan pilaantumista varikoilla (luokka 12.2). Kainuussa varikoita on kunnostettu kymmenen, joista neljästä kohteesta on tullut keskimäärin 727 tonnia pilaantunutta maata. Jeskasen (2004) mukaan varikoilta tulee saman verran hiilivedyillä ja raskasmetalleilla pilaantunutta maata kuin korjaamoilta. Romuttamoilta (luokka 12.4) Jeskanen (2004) arvioi tulevan lievästi pilaantuneita maita noin 4 700 tonnia, Häikiön (2000) arvio oli 1 000 kuutiota raskasmetalleilla ja hiilivedyillä pilaantunutta maata. Kainuussa kahden romuttamon kunnostuksesta laskettu pilaantuneiden maiden massamäärän keskiarvo on 4 577 tonnia.

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○39 7.2.4 Kaatopaikat ja muu jätteenkäsittely (luokka 14) Yhdyskuntajätteen kaatopaikkoja (luokka 14.1) on Kainuussa kunnostettu 26. Kun- nostetut kaatopaikat ovat etupäässä pieniä, kauan sitten toimintansa lopettaneita paikalleen maisemoituja kaatopaikkoja. Pohjavesialueilla sijainneita pieniä kaatopaikkoja on siirretty suuremmille kaatopaikoille. Näiden siirrettyjen kaatopaikkojen keskimääräinen yhdyskuntajätteenä läjitetty massamäärä on 6 871 tonnia. Jeskanen (2004) arvioi vanhoilta kaatopaikoilta tulevan 1 300 tonnia öljyillä lieväs- ti pilaantuneita maita. Ongelmajätteen käsittelypaikat (luokka 14.5) pilaavat maata etupäässä hiili- vedyillä. Kirjallisuudesta ei löytynyt tälle luokalle omaa arviota eikä Kainuussa ole kunnostettu yhtään ongelmajätteen käsittelypaikkaa. Massamääräarviossa käytettiin öljyvahinkoalueen kunnostuksesta saatuja tietoja. Vahinkoalueella harjoitettu toiminta oli verrattavissa ongelmajätteen käsittelyyn.

7.2.5 Ampumaradat (luokka 21) Kainuun ampumaradoilla olevien pilaantuneiden maamassojen määrää arvioitaessa käytettiin hyväksi kesällä 2003 tehtyjä raskasmetallipitoisuuksien mittaustu- loksia. Neljäntoista tutkitun ampumaradan pilaantuneen maan massamäärät arvioitiin käyttäen apuna ympäristöhallinnon paikkatieto-ohjelmaan (ArcView) siir- rettyjä ampumaratojen tutkimuspisteiden raskasmetallipitoisuustietoja. Ohjelmalla rajattiin pilaantuneet maa-alueet ampumaradoittain pisteestä mitatun lyijypitoisuuden perusteella. Lievästi pilaantuneiksi rajattiin alueet, joiden lyijypitoisuus tutkimuspisteessä oli 60-300 mg/kg ja voimakkaasti pilaantuneiksi alueet, joilla lyijypitoisuus oli yli 300 mg/kg. Pinta-ala saatiin suoraan ohjelmasta rajauksen perusteella. Paikkatieto-ohjelmaan siirrettyjen pistekohtaisten raskasmetallipitoisuuksien perusteella arvioitiin syvyys, jossa pitoisuus alittaa raja- ja ohjearvon. Pinta-alan ja kerroksen paksuuden avulla saatiin laskettua lievästi ja voimakkaasti pilaantuneiden massojen määrät ampumaradoittain. Lyijypitoisen maakerroksen paksuuden arvioinnissa jouduttiin käyttämään tutkimusaineiston perusteella tehtyjä oletuksia lyijypitoisuuden pienenemisestä suhteessa syvyyteen. Kahta rataa lukuun ottamatta käytettiin lyijypitoisuuden pienenemisessä oletusta, että lyijypitoisuus pienenee kymmenenteen osaan aina kahtakymmentä senttimetriä kohti. Kehityssuunta havaittiin noin puolella tutkituista radoista. Arvioitaessa kahden pienoiskivääriradan (Kalevala, Kuhmo ja Vuokatti, Sot- kamo) pilaantuneen maan määriä, oletettiin pilaantunutta maata olevan ampumataulujen alla ja Vuokatin radalla myös ampumapaikka-alueella noin puolen metrin levyinen vyöhyke. Raskasmetallipitoisuuden mittaustulosten avulla arvioitiin vyöhykkeiden olevan pilaantuneen maa-alueen syvyys. Näiden ratojen muut pisteet (taulujen edusta ja taustavalli) rajattiin omiksi alueikseen muiden ampumaratojen tapaan.

40 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 Taulukko 7. Pilaantuneiden massojen määrät tutkituilla ampumaradoilla, tonneja Paikka Hirvi-, luodikko- ja pienoiskivääriradat Haulikkoradat Lievät Voimakkaat Lievät Voimakkaat Hautakangas, Vuolijoki 30 32 0 0 Huhtikangas, Sotkamo 54 336 2 591 734 Jänisjärvenharju, Puolanka 55 62 0 0 Kalevala, Kuhmo 46 15 - - Kiimasjärvi, Sotkamo 5 0 - - Kurikkavaara, Vaala 221 56 0 0 Laajankangas, Paltamo 32 91 0 0 Multiharju, Hyrynsalmi 99 106 568 0 Multikangas, Kuhmo 112 40 0 0 Tulikangas, Kuhmo 33 44 0 0 Valkeisenkangas, Ristijärvi 32 14 0 0 Vanha ampumarata, Suomussalmi 86 156 - - Vuokatti, Sotkamo 66 80 - - YHTEENSÄ: 869 1 033 3 159 734 KESKIARVO: 67 79 351 82

Keskimäärin hirvi-, pienoiskivääri- ja luodikkoradoilta tulee 67 tonnia lievästi ja 79 tonnia voimakkaasti pilaantunutta maata (taulukko 7). Haulikkoradoilta tulee kes- kimäärin 351 tonnia lievästi ja 82 tonnia voimakkaasti pilaantunutta maata. Hau- likkoratojen keskiarvoa laskettaessa on otettu huomioon tutkituista radoista myös ne radat, joilla ei ole kesän 2003 mittausten mukaan pilaantuneeksi luokiteltavaa maata. Ampumaradalta, jossa on myös haulikkorata, tulee tehtyjen laskelmien mukaan pilaantunutta maata yhteensä 580 tonnia, josta 418 tonnia (72%) on lieväs- ti pilaantunutta (kuva 23). Taulukko 7 on koottu liitteenä 6 olevista ampumaratakohtaisista tiedoista.

Pilaantuneiden massojen määrä ampumaradalla

lievästi pilaantuneet hirvi-, luodikko- ja voimakkaasti pilaantuneet kivääriradat

haulikkoradat

0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 tonnia

Kuva 23. Lievästi ja voimakkaasti pilaantuneiden massojen määrä keskimäärin yhdellä ampumaradalla.

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○41 7.3 Pilaantuneiden maiden kokonaismäärä Kainuussa

Kainuun alueelta tulevien pilaantuneiden maiden maksimimäärä laskettiin oletuksella, että kaikilta kunnostamattomilta ja toimintaansa jatkavilta kunnostetuilta kohteilta tulee pilaantuneita massoja. Lievästi ja voimakkaasti pilaantuneiden massojen osuus on eritelty, jotta voitaisiin arvioida suljetuille kaatopaikoille mahdollisesti sijoitettavien lievästi pilaantuneiden maamassojen määrä. Lievästi pilaantuneen maan osuutena on laskelmissa käytetty Jeskasen (2004) käyttämää 65 % kokonaismassamäärästä. Taulukossa 8 esitetty Kainuun alueelta tulevat pilaantuneiden maiden mas- samäärät eriteltynä voimakkaasti ja lievästi pilaantuneisiin maihin. Kainuun arvoja on täydennetty kirjallisuudesta saaduilla arvoilla mikäli Kainuun tietoja ei ollut saatavissa. Ampumaradoilta tulevien lievästi ja voimakkaasti pilaantuneiden massojen määrinä on käytetty Kainuussa tutkituista kohteista laskettuja massamää- riä. Ampumaradoilla lievästi pilaantuneen maan osuus on noin 72 % kokonaismas- samäärästä.

Taulukko 8. Kainuun pima-kohteiden massamäärät, tonnia

Haitta-aine Kirjallisuudesta saatujen arvojen mukaan Kainuun arvoilla Voimakkaasti Lievästi Voimakkaasti Lievästi Hiilivedyt 68 755 127 689 58 000 110 000 Raskasmetallit 173 667 322 524 32 000 60 000 Dioksiinit, furaanit, kloorifenolit 13 622 25 298 7 402 13 746

Raskasmetallipitoisten massojen suureen määrään vaikuttaa muualla tehdyissä selvityksissä käytetty suurempi arvio ampumaradoilta tulevista massamääristä. Jeskanen (2004) ja Häikiö (2001) arvioivat, että ampumaratojen pilaantunut maa tulee etupäässä haulikkoradoilta (noin 8000 tonnia). Kainuussa ampumaratojen määrä on suuri, mutta radoilla olevat pilaantuneiden maiden määrät ovat huomat- tavasti pienempiä. Vanhojen kaatopaikkojen siirroissa mahdollisesti tulevien pilaantuneiden maiden määränä on käytetty muualla tehdyistä selvityksistä saatuja arvoja. Kai- nuusta ei ollut käytettävissä tietoa esimerkiksi öljyisten maiden osuudesta siirre- tyissä jätetäytöissä. Kokonaismassamäärää arvioitaessa ei otettu huomioon taulukossa 9 luetel- tuja kohteita, joiden kunnostuksen todennäköisyys on hyvin pieni tai kunnostusten yhteydessä syntyvistä massamääristä ei ole saatavilla tietoa.

Taulukko 9. Toimiala Koodi Teollisuusjätteen kaatopaikka 14.2 Maankaatopaikka 14.3 Muu jätteen käsittely (puhdistamoliete) 14.6 Jätevedenpuhdistamo 15.1 Jäteveden maahan imeytys 15.2 Kaivosalue 20 Kemialliset pesulat 22.1 Betoni- ja sementtiteollisuus 19 Muut 24

42 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 Kainuussa on kesken kahden kyllästämöalueen kunnostaminen. Paltamon Autio- niemen saha-alueen kunnostus on alkanut syksyllä 2004. Lievästi pilaantuneet maat käytetään suljettavan kaatopaikan esipeittokerrokseen. Voimakkaasti pilaantu- neille maille rakennetaan kapseli Paltamon kaatopaikka-alueelle. Alueella on ollut kreosootti- ja suolakyllästystä sekä puiden käsittelyä sinistymisenestoaineilla. Kajaanin Petäisenniskassa oleva kyllästämöalueen kunnostus jatkunee vuoden 2005 aikan. Kunnostuksesta vielä tulevien PAH-yhdisteillä voimakkaasti pilaantuneiden massojen määräksi on arvioitu 1000-2000 tonnia. Muita kreosootilla pilaantuneita massoja ei todennäköisesti enää tule Kainuun kohteilta.

7.4 Arvio Kainuussa toteutuvista kunnostuksista tulevista pilaantuneiden massojen määristä

Arvio Kainuussa toteutuvista kunnostuksista tehtiin asiantuntija-arviona (taulukko 10). Kunnostuksen toteutumisen todennäköisyyttä arvioitaessa otettiin huomioon kohteen saamat riskipisteet sekä kohteista käytettävissä olleet tutkimustu- lokset. Kunnostuksen arvioitiin toteutuvan 20-90 %:ssa kohteista toimialasta riip- puen.

Taulukko 10. Arvio pima-kohdeluettelossa olevien kohteiden kunnostustodennäköisyydestä eri toimialoilta.

Toimiala lkm Kunnostettavien kohteiden V. 2020 mennessä Kainuussa %-osuus kunnostettavien kohteiden %-osuus

Sahat, kyllästämöt 9 60 20 Suolakyllästämöt 3 60 30 Kreosoottikyllästämöt - 100 - Huoltoasemat 31 90 20 Jakeluasemat 125 50 30 Yksityiset polttoaineiden jakelupisteet 16 70 30 Korjaamot 34 80 20 Varikot 30 90 20 Romuttamot 8 70 50 Yhdyskuntajätteen kaatopaikat 33 20 10 Ampumaradat 49 40 5

Jakeluasemien kunnostamisprosentiksi arvioitiin vain 50 %, mikä johtuu siitä, että jakeluasemiin on laskettu mukaan polttonesteiden jakelua harjoittaneet kyläkau- pat. Toimintansa lopettaneiden kyläkauppojen jakelupisteistä arvioitiin tulevan kunnostukseen pääsääntöisesti vain I-luokan pohjavesialueella ja asutuksen lä- heisyydessä sijaitsevat kohteet, jotka riskipisteytyksessä kuuluvat luokkaan A. Toimintansa lopettaneiden kyläkauppojen polttoainesäiliöt ovat yleensä olleet maanpäällisiä säiliöitä (kuva 24). Hankkeen aikana tutkitun Puolangan Suolijär- ven kyläkaupan jakelupisteen kunnostuksen perusteella lievästi pilaantuneita massoja kyläkaupan kunnostuksesta tulee keskimäärin 50 tonnia.

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○43 Kuva Eerikki Sääksniemi

Kuva 24. Tyypillinen toimintansa lopettaneen kainuulaisen kyläkaupan polttoaineiden jakelupiste.

Toteutuviksi arvioiduista kunnostuksista tulevien hiilivedyillä pilaantuneiden massojen kokonaismääräksi saatiin 84 000 tonnia, joista voimakkaasti pilaantuneita on 29 000 tonnia (taulukko 11). Raskasmetalleilla pilaantuneiden maiden mää- räksi arvioitiin 67 000 tonnia ja dioksiineilla, furaaneilla ja kloorifenoleilla pilaantuneiden maiden määräksi 13 000 tonnia. Arviossa ei otettu huomioon kunnostuksen toteutumisen ajankohtaa.

Taulukko 11. Arvio Kainuun alueella toteutuvista kunnostuksista tulevista massamääristä.

Haitta-aine Kirjallisuudesta saaduilla arvoilla Kainuun arvoilla Voimakkaasti Lievästi Voimakkaasti Lievästi

Hiilivedyt 53 663 99 659 29 000 55 000 Raskasmetallit 80 666 149 808 23 000 44 000 Dioksiinit, furaanit, kloorifenolit 18 022 33 469 4 500 8 500

7.5 Arvio vuoteen 2020 mennessä toteutuvista kunnostuksista tulevista massamääristä

Arvio vuoteen 2020 mennessä toteutuvista kunnostuksista tulevista massamääris- tä on esitetty taulukossa 12. Laskennassa on käytetty kunnostettavien kohteiden määrästä taulukossa 10 esitettyjä arvioita, jotka on tehty asiantuntija-arviona koh- dekohtaiseen kunnostuksen todennäköisyyteen perustuen. Arvioinnissa on otettu huomioon kohteeseen liittyvät ympäristöriskit ja maankäyttömuodon muutos- paineet.

44 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 Taulukko 12. Arvio vuoteen 2020 mennessä toteutuvien kunnostusten massamäärät

Haitta-aine Kirjallisuuden arvoilla Kainuun arvoilla Voimakkaasti Lievästi Voimakkaasti Lievästi Hiilivedyt 24 321 45 167 20 000 36 000 Raskasmetallit 20 760 38 555 10 000 17 000 Dioksiinit, furaanit ja kloorifenolit 5 990 11 124 1 500 3 000

Massamääräarvioon on otettu lisäksi mukaan mahdollisista öljyvahingoista tulevat hiilivedyillä pilaantuneet massat. Massamäärät on laskettu oletuksella, että vuosittain ilmenee Kainuussa keskimäärin 5 vahinkotapausta. Aikaisempien va- hinkotapausten keskimääräinen öljy-yhdisteillä pilaantuneen maan määrä Kainuus- sa on ollut noin 300 tonnia, joista lievästi pilaantuneen maan osuudeksi kokonais- massamäärien laskennassa arvioitiin 65 %. Kainuussa tehtyjen aiempien kunnostusten perusteella saatujen massamää- räarvioiden mukaan hiilivedyillä voimakkaasti pilaantuneita massoja tulee vuoteen 2020 mennessä 19 500 tonnia ja lievästi pilaantuneita massoja 30 000 tonnia. Raskasmetalleilla pilaantuneita maita arvioidaan tulevan yhteensä 27 000 tonnia, joista voimakkaasti pilaantuneiden massojen osuus on 10 000 tonnia. Dioksiineil- la, furaaneilla ja kloorifenoleilla voimakkaasti pilaantuneita massoja tulee 1 500 tonnia ja lievästi pilaantuneita 3 000 tonnia. Luvuissa ei ole huomioitu käynnissä olevista keskeneräisistä kunnostuksista tulevia maamassoja.

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○45 Lievästi pilaantuneiden massojen käyttäminen kaatopaikkojen rakenteissa 8○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Kainuussa on vuodesta 2005 lähtien toiminnassa enää kolme kaatopaikkaa, joista kaksi suljetaan viimeistään 31.10. 2007 mennessä. Toimintansa lopettaneiden kaatopaikkojen jätetäytön esipeittoon on ympäristökeskuksen erillisellä päätöksellä hyväksytty käytettäväksi lievästi pilaantuneita maa-aineksia. Suljettavilla kaato- paikoilla esipeittokerroksen paksuus on noin kaksikymmentä senttimetriä. Pilaantuneiden massojen kokonaismäärästä on arvioitu lievästi pilaantuneiden maiden osuuden olevan noin 65 % (Jeskanen 2004). Oletusta on käytetty laskettaessa Kainuusta tulevien lievästi pilaantuneiden massojen määrää. Taulukkoon 13 on koottu Kainuun vasta lopettaneiden tai vielä toiminnassa olevien kaatopaikkojen mahdollisuus käyttää esipeittomateriaalina lievästi pilaantunutta maata.

Taulukko 13. Suljettaville/suljetuille kaatopaikoille tarvittava esipeittomassojen määrä

Kunta Kaatopaikka Jätetäytön ala (m2) Esipeittokerroksen Esipeittokerroksen Muuta tilavuus (m3) massa (t) Hyrynsalmi * Ahvenlammenkangas 17 000 3 400 4 420 Suljettu v. 2003 Kajaani Majasaarenkangas Toiminta jatkuu Kuhmo Sarvelanselkonen 20 000 4 000 5 200 Jatkaa vuoteen 2007 Paltamo * Paltamon uusi kp 18 000 3 600 4 680 Suljettu v. 2003 Puolanka * Vihajärvi 10 800 2 160 2 808 Suljettu v. 2003 Ristijärvi * Kukkarovaara 7 300 1 460 1 898 Suljettu v. 2002 Sotkamo * Kuolanniemi 31 700 6 340 8 242 Suljettu v. 2003 Suomussalmi * Ämmänsaari 36 000 7 200 9 360 Jatkaa vuoteen 2007 Vaala Vaalan kp nyk. 14 500 2 900 3 770 Suljettu v. 2003 Vuolijoki * Katajakangas 7 400 1 500 1 950 Suljettu v. 2000 Yhteensä: 32 560 42 328

Muuntokertoimena on käytetty 1,3 muutettaessa kuutiot tonneiksi. * Jätetäytön pinta-ala saatu kuntien Kainuun ympäristökeskukselle toimittamista kaatopaikkojen sulkemissuunnitelmista tai Kainuun ympäristökeskuksen tekemistä hyväksymispäätöksistä. Kuhmo: Jätetäytön pinta-ala saatu PSV- Maa ja Vesi Oy:n laatimasta (22.3.2004) kaatopaikan tarkkailuraportista v. 2003. Täyttöalueen pinta-alatieto on kesän 2000 kartoituksesta. Vaala: Jätetäytön pinta-ala saatu PSV- Maa ja Vesi Oy:n laatimasta (15.6.2004) kaatopaikan tarkkailun yhteenvedosta v. 2003. Täyttöalueen pinta-alatieto on kesän 2000 kartoituksesta.

46 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 Kaatopaikkojen pinta-alatietojen perusteella suljetuille kaatopaikoille voitaisiin sijoittaa yhteensä 42 328 tonnia lievästi pilaantunutta maata. Massojen hyödyntämisen edellytyksenä on pilaantuneiden alueiden kunnostuksen saman- aikaisuus kaatopaikan sulkemisen kanssa. Kaatopaikkojen sulkemispäätöksissä ympäristökeskuksen antama määräaika vaadittujen pintarakenteiden tekemiseen on 3 vuotta päätöksen antamisesta.

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○47 Pilaantuneen alueen kunnostamiseen liittyvä

lainsäädäntö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 9○○○○○○○○○○○○○○○○○ Maaperän ja pohjaveden suojelusta ja pilaantumisen ehkäisemisestä säädetään ympäristönsuojelulaissa (YSL 86/2000). Lain mukaan maaperän ja pohjaveden pi- laaminen on kielletty (YSL 7-8 §). Laissa on säännökset pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisvastuullisista, vastuun kohdentamisesta ja sisällöstä ja puhdistamishankkeiden viranomaiskäsittelystä ( 75-78 §). Puhdistamisvastuun läh- tökohtana on aiheuttamisperiaate, jonka mukaan puhdistamisvastuu on pilaantumisen aiheuttajalla. Toissijainen vastuu on alueen haltijalla ja täydentävä vastuu kunnalla. Ympäristönsuojelulakia sovelletaan taannehtivasti jätelain voimaantu- lon eli 1.1.1994 jälkeen tapahtuneisiin pilaantumisiin (Tuomainen 2001). Jos pilaantuminen on tapahtunut ennen vuotta 1994, sovelletaan vastuuseen jätehuoltolain säännöksiä. Jätehuoltolaissa ei ollut maaperän pilaantumista kos- kevia nimenomaisia säännöksiä. Jätehuoltolain voimassaoloaikana tapahtuneen maaperän pilaantumisen aiheuttaja voidaan velvoittaa puhdistamiseen roskaamista koskevien säännösten lisäksi jätehuoltosuunnitelman esittämisvelvollisuuden nojalla (Tuomainen 2001). Ennen jätehuoltolain voimaantuloa 1.4.1979 ei ollut voimassa varsinaista kun- nostusvastuun sisältävää jätehuoltosäännöstä. Jätehuoltolakia on kuitenkin so- vellettu taannehtivasti KHO:n omaksuman tulkintalinjan mukaisesti myös ennen jätehuoltolain voimaantuloa tapahtuneisiin pilaantumisiin. Vanhojen tapausten vas- tuukysymykset täytyy käsitellä tapauskohtaisesti, sillä jätehuoltolaissa oleva jä- tehuoltosuunnitelman laatimisvelvoite on kohdistettu kiinteistön haltijaan ja toi- saalta on epäselvää voidaanko roskaamiskiellon laajentavaa tulkintaa soveltaa taannehtivasti (Tuomainen 2001). Pilaantumiseen liittyvässä asian käsittelyssä ja menettelyssä sovelletaan jä- tehuoltolain säännösten sijasta ympäristönsuojelulakia.

9.1 Viranomaisen rooli maaperän pilaantumistapauksissa

Aiheuttajalla on onnettomuuksiin ja vahinkoihin liittyvä ilmoitusvelvollisuus (YSL 76 §) valvontaviranomaiselle, joka selvittää tapahtuman laajuuden ja sen edellyt- tämät toimet pilaantumisen ehkäisemiseksi. Alueellinen ympäristökeskus voi määrätä puhdistamisesta vastuussa olevan selvittämään pilaantuneen alueen laajuuden ja puhdistamistarpeen, jos maaperä on ilmeisesti pilaantunut (YSL 77 §). Selvitysvelvollisuuden asettaminen edellyt- tää, että viranomainen voi perustellusta syystä epäillä pilaantumista tapahtuneen alueella harjoitetun toiminnan luonteen perusteella. Viranomaisen tulee selvittää ennen määräyksen antamista kunnostuksesta vastuussa olevan taho, mikä van- hoissa tapauksissa voi olla hyvin monimutkaista (Tuomainen 2001). Kunnostamisvastuussa oleva on velvollinen tarvittaessa puhdistamaan alueen sellaiseen tilaan, ettei siitä voi aiheutua terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle. Jos puhdistamisesta vastuussa oleva ei vapaaehtoisesti kunnosta

48 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 aluetta, on alueellisen ympäristökeskuksen määrättävä puhdistamisesta (YSL 79 §). Määräys annetaan soveltaen ympäristönsuojelulain 13 luvun valvonta- ja hal- lintopakkosäännöksiä (Tuomainen 2001).

9.2 Pilaantuneen alueen kunnostamiseen liittyvä lupamenettely

Pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa (YSL 78 §). Maa- perän puhdistaminen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen pois- taminen muulle käsiteltäväksi voidaan tehdä ilmoitusmenettelynä, jos pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ympäristökeskus antaa ilmoituksesta päätöksen, jossa voidaan antaa tarvittavia määräyksiä toiminnan järjestämisestä ja valvonnasta. Pohjaveden puhdistamishankkeissa ei 78.2 §:n mukaista ilmoitusmenettelyä voida käyttää, vaan menettelymuotona on ympäristölupamenettely. Ilmoitusme- nettelymahdollisuus koskee vain maaperän puhdistamista (Tuomainen 2001).

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○49

Yhteenveto ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 10 ○○○○○○○ Selvitys Kainuun mahdollisesti pilaantuneista maa-alueista ja niiden kunnostustarpeesta tehtiin EU-hankkeena Kainuun ympäristökeskuksessa vuosina 2003-2004. Hankkeen rahoittajina olivat EAKR, Kainuun ympäristökeskus, Kainuun kunnat ja Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. Kainuussa on mahdollisesti pilaantuneiksi alueiksi luokiteltavia kohteita hieman yli 450. Kohteet priorisoitiin tutkimus- ja kunnostustarpeen perusteella. Kun- nostustarpeen arviointia varten hankkeen aikana tutkittiin kolmisenkymmentä kohdetta. Laajimmat tutkimukset tehtiin pohjavesialueilla sijaitsevilla ampumaradoilla. Kohteista saatuja tutkimustuloksia käytettiin Kainuusta tulevien pilaantuneiden massamäärien arvioinnissa. Muuten massamäärien arvioinnissa käytet- tiin Kainuun kohteiden kunnostuksesta tehdyistä loppuraporteista ja kirjallisuudesta saatuja tietoja pilaantuneiden maiden määristä. Pima-kohdeluettelossa olevien kohteiden kunnostusten toteutumisen arviointi tehtiin asiantuntija-arviointina. Osa kohteista ei tarvitse kunnostusta, koska tutkimusten perusteella maaperän tai pohjaveden pilaantumista ei ole tapahtunut. Kohdeluettelossa mukanaolo perustuu ympäristöhallinnon käyttämään likaavan toiminnan toimialaluokitukseen. Kohteiden kunnostustarpeen arvioinnissa otettiin huomioon riskipisteytys, joka perustuu kohteen sijaintiin suhteessa pohjavesialueisiin, vesitöihin ja asutukseen. Kunnostustarve on pienempi kaukana pohja- vesialueista, vesistöistä ja asutuksesta sijaitsevilla kohteilla kuin vedenottamon tai vesistön lähietäisyydellä ja asutuksen keskellä sijaitsevalla kohteella. Kainuussa tullaan jatkossakin tekemään eniten kunnostuksia huoltoasemilla ja muilla polttoaineen jakelua harjoittavilla kohteilla. Maaperää pilaavista haitta- aineista hiilivedyt ovat ylivoimaisesti suurin ryhmä. Hiilivedyillä pilaantunutta maata tulee myös vahinkotapauksista lämmitysöljysäiliöiden täyttämisen yhtey- dessä. Hankkeen aikana tehtiin selvitys Kainuun kuntakeskusten alueilla käytöstä poistettujen öljysäiliöiden määristä ja kunnosta. Selvitys tehtiin yli 1100 kiinteis- tö- ja asunto-osakeyhtiöille lähetetyn kyselyn avulla. Kaukolämpöön siirtymisen yhteydessä on kiinteistöille jätetty käytöstä poistettuja, usein miten maanalaisia öljysäiliöitä, joista mahdollisesti aiheutuvia riskejä kartoituksella selvitettiin. Kaik- kiaan kyselyyn vastanneista 665 kiinteistöistä hieman yli 100 oli sellaisia, joilla on kiinteistöllään maanalainen käytöstä poistettu säiliö. Noin kolmella kymmenellä aikaisemmin öljylämmityksessä olleesta kiinteistöstä ei ollut varmaa tietoa öljy- säiliön olemassa olosta. Suurin riski ympäristölle aiheutuu käytöstä poistetuista maanalaisista säiliöistä, joihin on jäänyt öljyä. Hankkeen aikana kerätyt tiedot mahdollisesti pilaantuneista kohteista ovat siirrettävissä myös kuntien omiin paikkatietojärjestelmiin, jolloin aineisto on käy- tettävissä maankäytön suunnittelussa ja lupavalmisteluissa.

50 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 Kirjallisuus

Alanko, K. ja Järvinen, K. Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen yleissuunnitelma. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 83. Helsinki. 77 s. Häikiö, M. 2000. Pilaantuneiden maa-ainesten käsittelylaitosten tarveselvitys Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Pohjois-Savon ympäristö- keskus. Suomen ympäristö 176. Kuopio. 63 s. Jaakkonen, S. 2001. Kartoitus mahdollisesti saastuneista alueista Helsingissä. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisu 5/2001. 33 s. Jaakkonen, S. 2003. Toimintansa lopettaneiden kauppapuutarhojen maaperän pilaantuneisuus, esiselvitys. Uudenmaan ympäristökeskus. Suomen ympäristö 604. 105 s. Jeskanen, M-L. 2004. Lievästi pilaantuneiden maiden sijoituskohteet Lounais-Suomen ympä- ristökeskuksen alueella. Diplomityö. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen moniste 6/2004. 90 s. Jätelaki, 1073/1993. Kalevi, K. ja Nikulainen, V. (toim.) Saastuneen maa-alueen tutkimuksen ja kunnostuksen työ- suojeluopas. Suomen ympäristökeskus, ympäristöopas 96. Helsinki 1997. Kuusela-Lahtinen, A., Vahanne, P., Kling, T. 2002. Lämmitysöljyn varastoinnin maaperän ja pohjaveden likaantumisriskit. CISTERI. Tutkimusraportti Nro RTE3198/02. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. 76 s. Luntinen, M. 2002. Kunta ja pilaantunut maaperä. Suomen kuntaliitto. Helsinki. 65 s. Naumanen, P., Sorvari, J., Pyy, O., Rajala, P., Penttinen, R., Tiainen, J. ja Lindroos, S. 2002. Ampumarata-alueiden pilaantunut maaperä. Tutkimukset ja riskienhallinta. Pohjois- Karjalan ympäristökeskus. Suomen ympäristö, Ympäristönsuojelu 543. Joensuu. 282 s. Puolanne, J., Pyy, O. ja Jeltsch, U. 1994. Saastuneet maa-alueet ja niiden käsittely Suomessa. Saastuneiden maa-alueiden selvitys ja kunnostusprojekti; loppuraportti. Ympäristö- ministeriö, ympäristönsuojeluosasto. Muistio 5/1994. Helsinki. 218 s. Ruuska, S. 2001. Pilaantuneiden alueiden kunnostamista ja riskinarviointia koskeva lainsäädäntö. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö, Ympäristöpolitiikka 503. Helsinki. 59 s. Sarkkila, J., Mroueh, U-M. ja Leino-Forsman, H. 2004. Pilaantuneen maan kunnostaminen ja laadunvarmistus. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 110. Helsinki. 132 s. Silvola, M. 1999. Saastuneiden maa-alueiden priorisointimallien arviointi- HRS/SASSIT, AGAPE ja PRIORI. Suomen ympäristö, Ympäristönsuojelu 310. Tampere. 107 s. Sorvari, J. ja Assmuth, T. 1998. Saastuneiden alueiden riskinarviointi – mitä, miksi, miten. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 50. Helsinki. 152 s. Suomen kuntaliitto. 1997. Kunnallisteknisten töiden määrämittausperusteet 97 KM97. Kunta- liiton painatuskeskus. Helsinki. Tuomainen, J. 2001. Vastuu saastuneesta ympäristöstä. WSOY Lakitieto. Vantaa. 513 s. Ympäristöministeriö. 1994. Saastuneen maa-alueet ja niiden käsittely Suomessa. Saastuneiden maa-alueiden selvitys- ja kunnostusprojekti; loppuraportti. Muistio 5 1994. Helsinki. 218 s. Ympäristönsuojelulaki, 86/2000 Ympäristönsuojeluasetus, 169/2000 Öljyalan palvelukeskus Oy. 2002. Öljyllä pilaantuneen maa-alueen kunnostaminen. Opas kunnostushankkeen toteuttamiseksi. Helsinki. 106 s.

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 51 Liitteet:

1. Suomen ympäristökeskuksen käyttämä toimialaluokitus 2. Öljysäiliökartoitus Kajaanin ydinkeskustan alueella 2004 3. Etelä-Savon ympäristökeskuksen kartoitus- ja priorisointimalli 4. Kunnostamattomat kohteet kunnittain ja toimialoittain 5. Kunnostetut, toiminta jatkuu 6. Pilaantuneiden massojen määrät tutkituilla ampumaradoilla

52 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 LIITE 1 Suomen ympäristökeskuksen käyttämä toimialaluokitus

LIKAAVAN TOIMINNON KOODIT koodi toiminto 01.1 Turkistarhat (pv-alueella) 01.2 Kalanviljelylaitokset 01.3 Suureläinsuojat 02 Taimi- ja kauppapuutarhat 03.1 Tekstiiliteollisuus 03.2 Nahkateollisuus 04.1 Sahat 04.2 Suolakyllästämöt 04.3 Kreosoottikyllästämöt 04.4 Muu mekaaninen puunjalostus 05 Kemiallinen metsäteollisuus 06 Kemian- ja muoviteollisuus 07.1 Pintakäsittely 07.2 Metallien valmistus 07.3 Valimo 07.4 Konepajat 07.5 Muu metalliteollisuus 08 Graafinen teollisuus 09 Elintarvike- ja rehuteollisuus 10 Asfaltti-, öljysora- ja murskausasemat 11.1 Huoltoasemat 11.2 Jakeluasemat 11.3 Yksityiset polttonesteen jakelupisteet 12.1 Korjaamot 12.2 Varikot 12.3 Maalaamot 12.4 Romuttamot 12.5 Romunkeräys 13 Energialaitokset ja polttonesteiden varastot (yli 50 m3) 14.1 Yhdyskuntajätteen kaatopaikka 14.2 Teollisuusjätteen kaatopaikka 14.3 Maankaatopaikka 14.4 Lumenkaatopaikka 14.5 Ongelmajätteen käsittely 14.6 Muu jätteen käsittely (kompostointi, lietteen kp) 15.1 Jätevedenpuhdistamot 15.2 Jäteveden maahan imeytys 16 Kemikaalivarasto 17 Öljy- ja kemikaalivahinkoalueet 18 Hautausmaat 19 Betoni- ja sementtiteollisuus 20 Kaivosalue 21 Ampumaradat 22.1 Kemialliset pesulat 22.2 Tynnyripesulat 23 Teollisuusalueet 24 Muut

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 53 LIITE 2 ÖLJYSÄILIÖKARTOITUS KAJAANIN YDINKESKUSTAN ALUEELLA 2004

Kiinteistö/asunto-osakeyhtiön nimi

Kiinteistön osoite

Kiinteistön omistaja

1. Nykyinen kiinteistön lämmitystapa:

kaukolämpö öljylämmitys sähkölämmitys muu______

2. Onko kiinteistöllä ollut aikaisemmin öljylämmitys? ei on ei ole tiedossa

3. Onko kiinteistöllä öljysäiliöitä?

ei ole on edelleen käytössä on, mutta poistettu käytöstä vuonna______

4. Säiliön/säiliöiden tilavuus ______m3

5. Onko käytöstä poistetussa säiliössä öljyä?

ei ole on, ______litraa ei ole tiedossa

6. Onko säiliö puhdistettu ja täytetty hiekalla käytöstä poiston yhteydessä?

puhdistettu ei ole puhdistettu täytetty ei ole täytetty ei ole tiedossa

7. Säiliön materiaali: teräs muovi ei ole tiedossa

8. Sijainti: rakennuksen sisällä maan alla pihalla ei ole tiedossa

9. Säiliön ikä: ______vuotta ei ole tiedossa

10. Milloin säiliö on viimeksi tarkastettu? v.______ei ole tiedossa

Muuta:

______/ ___ 2004 allekirjoitus

______puhelin ______nimen selvennys

Kiitos vastauksista!

Osoitetiedot: Verohallinnon kiinteistöluettelo 2002

54 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 Etelä-Savon ympäristökeskuksen kartoitus- ja priorisointimalli LIITE 3 1 6 9 0 12 12 15 18 87 30 huoltoasema, 8 8 6 9 2 12 12 20 <100 suojelualueet päiväkodit maankaatopaikka, kaatopaikka, nahkateollisuus ym.ym. ampumarata pesulat, metalliteollisuus, kemianteollisuus, -varastot,kyllästämö, saha, 6 7 4 6 3 9 15 100-200 palvelut, liike- ja virkistys, matkailu, asutus, koulut, toimistorakennukset 4 3 3 6 10 200-500 1 1 2 2 3 4 5 3 500-999 turkistarhaus, elintarviketeoll. kompostointi ym. tekstiiliteoll., metsäteoll., 0 0 0 0 0 5 0 0 Pisteet Kuvaus >999 >1000 700-1000 500-700 200-500 100-200 0-100 metsätalous vähäistä riskiä ei kaavaa, maa- ja teollisuus, tekninen huolto aiheuttava toiminto AC >40 <30 kiireellinen ei merkitystä B 30-39 ei kiireellinen Kiireellisyysluokka Toimiala Etäisyys [m] Etäisyys asutukseen Etäisyys vesistöön Etäisyys [m] Etäisyys pohjavedenottamoon Numero (oma koodi) 0 1 Maksimipisteet 4 8 12 15 Alueen maankäyttö Etäisyys pohjavesialueeseen Luokka I, 2,5x Luokka II ja III, 1,5x

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 55 LIITE 4 Kunnostamattomat kohteet kunnittain ja toimialoittain

Kunta Kohteen tyyppi Kohteen koodi Haitta-aineet / Riskit Lukumäärä kunnan alueella Hyrynsalmi Saha 04.1 kloorifenolit 1 Huoltoasemat 11.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 2 Jakeluasemat 11.2 öljy-yhdisteet 15 Varikot 12.2 öljyt, polttoaineet 3 Yhdyskuntajätteen kaatopaikka 14.1 yhdyskuntajäte 2 Jätevedenpuhdistamo 15.1 ravinteet, bakteerit 1 Betoni- ja sementtiteollisuus 19 öljy-yhdisteet 1 Ampumaradat 21 lyijy, sinkki, kupari, antimoni, arseeni 3

Kajaani Saha (UPM) 04.1 KY-5,Mitrol48, Kemtox S 10(vuodesta 1985) 1 Ämmän saha 04.1 lipeä, ei puunkyllästysaineita 1 Kreosoottikyllästämö 04.3 kreosootti 1 Kemiallinen metsäteoll. (UPM) 05 paperitehdas 1 Asfaltti-öljysora- ja murskauasemat 10 öljy-yhdisteet 2 Huoltoasemat 11.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 3 Jakeluasemat 11.2 öljy-yhdisteet 9 Yksityiset polttonesteet jakelupisteet 11.3 öljy-yhdisteet 6 Korjaamot 12.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 6 Varikot 12.2 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 6 Romuttamot 12.4 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot, raskasmetallit 6 Energialaitokset ja polttoneisteiden varastot 13 öljy-yhdisteet, raskasmetallit 4 Yhdyskuntajätteen kaatopaikka 14.1 sairaala,- ongelma- ja yhdyskuntajäte 8 Teollisuusjätteen kaatopaikka 14.2 KY-5, Kuorijäte, teollisuusjäte 1 Maankaatopaikka 14.3 raskasmetallit, öljy 1 Ongelmajätteen käsittely 14.5 öljy 1 Muu jätteen käsittely (puhdistamoliete) 14.6 puhdistamoliete 2 Jätevedenpuhdistamo 15.1 jäteveden puhdistus 1 Jäteveden maahan imeytys 15.2 jätevesien biologisen puhdistamon maasuodatin 1 Betoni- ja sementtiteollisuus 19 Parmix N, Parmix L, Parmix H 1 Ampumaradat 21 lyijy, sinkki, kupari, antimoni, arseeni 6 Muut (Auralan telakka) 24 raskasmetallit, öljy 1

Kuhmo Sahat 04.1 öljy-yhdisteet, sinistymisenestoaineet 1 Huoltoasemat 11.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 2 Jakeluasemat 11.2 öljy-yhdisteet 9 Yksityiset polttonesteet jakelupisteet 11.3 öljy-yhdisteet 3 Korjaamot 12.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 10 Energialaitokset ja polttoneisteiden varastot 13 öljy 1 Yhdyskuntajätteen kaatopaikka 14.1 yhdyskuntajäte 2 Jätevedenpuhdistamo 15.1 ravinteet, bakteerit 2 Betoni- ja sementtiteollisuus 19 öljy-yhdisteet 1 Ampumaradat 21 lyijy, sinkki, kupari, antimoni, arseeni 11

Paltamo Sahat 04.1 KY-5, kreosootti 2 Suolakyllästämö 04.2 As, Cr, Cu 1 Muu mekaaninen puunjalostus 04.4 öljy-yhdisteet 1 Huoltoasemat 11.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 2 Jakeluasemat 11.2 öljy-yhdisteet 11 Varikko 12.2 hiilivedyt 2

56 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 Kunta Kohteen tyyppi Kohteen koodi Haitta-aineet / Riskit Lukumäärä kunnan alueella

Energialaitokset ja polttoneisteiden varastot 13 öljy 1 Yhdyskuntajätteen kaatopaikka 14.1 yhdyskuntajäte 1 Jätevedenpuhdistamo 15.1 ravinteet, bakteerit 2 Ampumaradat 21 lyijy, sinkki, kupari, antimoni, arseeni 1

Puolanka Huoltoasemat 11.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 2 Jakeluasemat 11.2 öljy-yhdisteet 7 Korjaamot 12.1 öljyt, polttoaineet, akut 2 Varikot 12.2 öljy-yhdisteet, torjunta-aineet 3 Yhdyskuntajätteen kaatopaikka 14.1 yhdyskuntajäte 5 Jätevedenpuhdistamo 15.1 ravinteet, bakteerit 1 Öljy- ja kemikaalivahinkoalueet 17 jäteöljy, lyijy 1 Ampumaradat 21 lyijy, sinkki, kupari, antimoni, arseeni 4

Ristijärvi Huoltoasemat 11.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 1 Jakeluasemat 11.2 öljy-yhdisteet 2 Varikot 12.2 polttoaineet 1 Yhdyskuntajätteen kaatopaikka 14.1 yhdyskuntajäte 2 Jätevedenpuhdistamo 15.1 ravinteet, bakteerit 1 Ampumaradat 21 lyijy, sinkki, kupari, antimoni, arseeni 2

Sotkamo Taimi- ja kauppapuutarhat 02 polttoaineiden varastointi, torjunta-aineet 2 Sahat 04.1 KY-5 1 Suolakyllästämö 04.2 As, Cr, Cu 2 Elintarvike- ja rehuteollisuus 09 kemikaalit (AIV) 1 Huoltoasemat 11.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 2 Jakeluasemat 11.2 öljy-yhdisteet 24 Korjaamot 12.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 7 Varikot 12.2 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 2 Energialaitokset ja polttoneisteiden varastot 13 öljy-yhdisteet 2 Yhdyskuntajätteen kaatopaikka 14.1 yhdyskuntajäte 3 Ongelmajätteen käsittely 14.5 öljy-yhdisteet 1 Jätevedenpuhdistamo 15.1 ravinteet, bakteerit 1 Kaivosalue (Mondo) 20 Ni, As, Cu, ym. kemikaalit, hiilivedyt 1 Ampumaradat 21 lyijy, sinkki, kupari, antimoni, arseeni 5 Kemialliset pesulat 22.1 pesuliuottimet ja -kemikaalit 2 Muut (Sotkamon porakaivo ja Vuokatin ratapiha-alue) 24 öljy-yhdisteet ja raskasmetallit 2

Suomussalmi Sahat 04.1 KY-5 1 Kemian- ja muoviteollisuus 06 metyleeniklorisi, hartsikomponentit, jäteöljy 1 Huoltoasemat 11.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 4 Jakeluasemat 11.2 öljy-yhdisteet 31 Yksityiset polttonesteet jakelupisteet 11.3 polttoaineet, lentopetroli 3 Korjaamot 12.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 7 Varikot 12.2 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 4 Romuttamot 12.4 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 1 Yhdyskuntajätteen kaatopaikka 14.1 yhdyskuntajäte 3 Jätevedenpuhdistamo 15.1 ravinteet, bakteerit 3 Betoni- ja sementtiteollisuus 19 sementtipohjaiset lietteet, pintahidastinkemikaalit, suolahappo 1

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 57 Kunta Kohteen tyyppi Kohteen koodi Haitta-aineet / Riskit Lukumäärä kunnan alueella

Ampumaradat 21 lyijy, sinkki, kupari, antimoni, arseeni 10 Vaala Taimi- ja kauppapuutarhat 02 torjunta-aineet 1 Sahat 04.1 KY-5 1 Huoltoasemat 11.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 2 Jakeluasemat 11.2 öljy-yhdisteet 5 Varikot 12.2 öljy-yhdisteet, CaCl2 1 Yhdyskuntajätteen kaatopaikka 14.1 yhdyskuntajäte 6 Teollisuusjätteen kaatopaikka 14.2 öljy-yhdisteet, voiteluaineet 1 Muu jätteen käsittely (puhdistamoliete) 14.6 lietteet 2 Jätevedenpuhdistamo 15.1 ravinteet, bakteerit 6 Betoni- ja sementtiteollisuus 19 öljy-yhdisteet 1 Ampumaradat 21 lyijy, sinkki, kupari, antimoni, arseeni 3

Vuolijoki Turkistarha 02 ravinteet, bakteerit 1 Huoltoasemat 11.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 2 Jakeluasemat 11.2 öljy-yhdisteet 3 Yksityiset polttonesteen jakelupisteet 11.3 öljy-yhdisteet, raskasmetallit, CaCl2 2 Yhdyskuntajätteen kaatopaikka 14.1 yhdyskuntajäte 1 Teollisuusjätteen kaatopaikka 14.2 öljy-yhdisteet, raskasmetallit, maalisakka, liuottimet 3 Ampumaradat 21 lyijy, sinkki, kupari, antimoni, arseeni 4 369

58 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 LIITE 5 Kunnostetut, toiminta jatkuu

Kunta Kohteen tyyppi Toimiala Haitta-aineet Kunnostusvuosi Kunnostustapa Kajaani Huoltoasema 11.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 1997 massanvaihto Huoltoasema 11.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 1997 massanvaihto Huoltoasema 11.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 1996 massanvaihto Huoltoasema 11.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 1996 massanvaihto Huoltoasema 11.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 1996-1997 massanvaihto, huokosilmapuhallus Huoltoasema 11.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 1998 massanvaihto Jakeluasema 11.2 polttoaineet 2003 massanvaihto Korjaamo 12.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 1999 massanvaihto Korjaamo 12.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 1998 massanvaihto Varikko 12.2 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 2003 massanvaihto Varikko 12.2 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 2000 massanvaihto Varikko 12.2 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 2000 massanvaihto Varikko 12.2 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 2004 massanvaihto Romuttamo 12.4 öljy-yhdisteet, raskasmetallit, akkuhapot 1997 massanvaihto Kuhmo Huoltoasema 11.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 1995-2000 huokosilmapuhallus Huoltoasema 11.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 2002 massanvaihto Huoltoasema 11.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 2003 massanvaihto Varikko 12.2 öljyt, suolat 2001 massanvaihto Paltamo Huoltoasema 11.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 1995 Puolanka Jakeluasema 11.2 öljy-yhdisteet 2003 massanvaihto Jakeluasema 11.2 dieselöljy 2003 massanvaihto Varikko 12.2 öljyt, kloridi 2000 massanvaihto Ristijärvi Huoltoasema 11.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot säiliöt vaihdettu Sotkamo Jakeluasema 11.2 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 1995-98 huokosilmapuhallus Yksityiset polttonesteen jakelupisteet 11.3 dieselöljy 2003 massanvaihto Varikko 12.2 dieselöljy 2003 massanvaihto Suomussalmi Varikko 12.2 polttoaineet, CaCl2, NaCl 2000 massanvaihto Vaala Huoltoasema 11.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 1998 massanvaihto Huoltoasema 11.1 öljy-yhdisteet, liuottimet, akkuhapot 2000 massanvaihto Jakeluasema 11.2 öljy-yhdisteet 1999 massanvaihto Yksityiset polttonesteen jakelupisteet 11.3 polttoaineet, Kemtox S 10 aik. toiminnan massanvaihto aikana

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 59 LIITE 6 Pilaantuneiden massojen määrät tutkituilla ampumaradoilla onneja onneja onneja 734,49774 2591,2829 HAULIKKORATA Kuutioita T HAULIKKORATA HAULIKKORATA Kuutioita T 408,0543 Kuutioita T 1439,6016 Hautakangas: LievästiVoimakkaasti 0 0 0 0 Huhtikangas: Jänisjärvi: Voimakkaasti 0 0 Voimakkaasti Lievästi 0 0 onneja onneja onneja 30,4260 335,6791 54,6012 54,3174 Lievästi HIRVI & LUODIKKO Kuutioita T 17,6898 31,8416 HIRVIRATA HIRVIRATA 34,4903 62,0825 Kuutioita T 186,4884 Kuutioita T makkaasti makkaasti Lievästi 16,9033 Huhtikangas: Jänisjärvi: Voimakkaasti Lievästi 30,3340 Lievästi 30,1763 1,8890 1,0484 1,7890 1,3246 4,8314 8,8515 4,7927 3,3543 11,5161 11,9210 10,484 0,20 1,3804 0,30 2,3613 Voi 0,05 0,300,100,30 2,2245 0,7415 0,10 2,2296 0,15 0,6641 408,0543 0,15 895,0922 0,400,40 14,306 10,0292 0,06 0,4142 0,15 544,5095 0,50 0,330,500,08 3,6772 10,5880 0,30 11,2851 SYVYYS KUUTIOITA 6,902 0,70 7,648 0,35 2,6768 6,903 0,23 1,5877 7,415 7,432 6,6416,641 0,25 1,6603 6,902 6,903 7,415 7,648 0,15 1,1472 AREA 11,181 0,16 11,181 0,30 11,143 0,14 1,5600 11,143 15,742 0,25 3,9355 Hautakangas: 16,557 0,72 21,176 15,282 0,22 3,3620 25,073 35,765 20,968 37,617 200,005 0,88 176,0044 Voi 2720,362 AANTUMINEN lievä 15,742 0,12 voimakas lievä 29,505 0,30 lievä voimakasvoimakas 7,871 lievälievä 20,968 159,757 0,03 lievä voimakas voimakas voimakas lievä lievä voimakas lievä 3630,063 lievä voimakas lievä voimakas voimakas voimakas voimakas voimakas voimakas lievävoimakas 15,282 0,16 2,4451 2 lievä 3 lievä 9 lievä 16,557 4 lievä 32,903 0,35 17 71 1 1 15 lievä 38 25 2 72 lievä 24 29 lievä 5967,281 22 lievä 74 73 JÄRJ.NRO PIL 6 Hautakangas, hirvi 2 Hautakangas, hirvi 3,5 39 Hautakangas, luodikko 2 Hautakangas, hirvi 2 Hautakangas, luodikko 1Hautakangas, luodikko 2 34 33 PAIKKA Huhtikangas, hirvi 7 Huhtikangas,hirvi 22,21,20,19,15,18 27 Hautakangas, luodikko 3 Hautakangas, luodikko 3 36 Huhtikangas, haulikko 3 28 Jänisjärvi, hirvi 10 Jänisjärvi, hirvi 10 Jänisjärvi, hirvi 15 Huhtikangas, haulikko 4 30 Hautakangas, luodikko 6 Hautakangas, luodikko Hautakangas, luodikko 4Hautakangas, luodikko 4 Hautakangas, luodikko 5Hautakangas, luodikko 6 37 Huhtikangas, haulikko 2,17,19 3 35 Huhtikangas, hirvi 25 Huhtikangas, hirvi 5 Huhtikangas, hirvi 7 Jänisjärvi, hirvi 4 Jänisjärvi, hirvi 2 Jänisjärvi, hirvi 2 Jänisjärvi, hirvi 12 ja 1 Jänisjärvi, hirvi 15 Huhtikangas, hirvi Jänisjärvi, hirvi 3 Jänisjärvi, hirvi 4 Jänisjärvi, hirvi 5 Jänisjärvi, hirvi 5 Jänisjärvi, hirvi 7 ja

60 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 onneja onneja HAULIKKORATA Kuutioita T HAULIKKORATA Kuutioita T Kurikkavaara: Laajankangas: Voimakkaasti 0 0 LievästiVoimakkaasti 0 0 0 0 ,6423 Lievästi 0 0 onneja onneja onneja 14,7960 221,2808 56,3724 Kuutioita T Kuutioita T 25,4650 45,8369 MUUT RADAT Kuutioita T HIRVIRATA 50,4661 90,8390 oimakkaasti 8,2200 oimakkaasti 31,3180 Kalevala: Lievästi Kurikkavaara: Laajankangas: LievästiVoimakkaasti 17,5791 31 Lievästi 122,9338 6,1010 0,3755 4,1478 3,7397 4,2452 6,2692 7,6275 9,89182,0983 V 22,0808 0,40 13,4528 0,02 0,6726 0,32 3,3456 0,25 0,20 8,2200 0,04 0,15 3,7500 0,030,380,20 0,7500 9,5000 4,1478 0,10 0,370,25 0,10 65,1774 0,05 1,6217 SYVYYS KUUTIOITA ,090 0,39 13,6851 9,387 AREA 51,451 0,20 10,2902 41,100 33,632 35,090 0,03 1,0527 24,404 32,434 0,36 11,6762 42,452 0,37 15,7072 25,000 0,39 9,7500 29,975 0,07 33,632 AANTUMINEN voimakas 35 voimakas 9,387 0,37 3,4732 lievä voimakas lievä lievälievävoimakas 25,000 26,030 0,30 7,8090 voimakas lievävoimakaslievä 20,739 25,000 voimakas 20,739 0,20 lievä 25,000 lievä 10,999 0,34 voimakas lievä 88,323 lievä 25,425 0,30 lievälievä 32,434 voimakas 29,975 0,33 7 lievä 3 lievä 10,455 9 1 12 10 lievä 36,295 0,25 9,0738 V 4 60 59 52 53 55 54 JÄRJ.NRO PIL 3 45 lievä 42,452 10 46 lievä ,9,15 49 lievä 176,155 5 ja 11 48 lievä PAIKKA Laajankangas, hirvi 4 ja Laajankangas, hirvi 6 Laajankangas, hirvi 5 ja 11 ja 5 hirvi Laajankangas, Laajankangas, hirvi 9 Laajankangas, hirvi 9 Kalevala, pisteet 11,14 Kalevala, taulun alus Kalevala, piste 5 Laajankangas, hirvi Kalevala, taustavalli 15 Kiimasjärvi, luodikko Kurikkavaara, hirvi 5 Kurikkavaara, hirvi 6 Laajankangas, hirvi 4 ja 10 Kurikkavaara, pienoiskivääri 2 Laajankangas, hirvi 1 Laajankangas, hirvi 1 Laajankangas, hirvi 14 Laajankangas, hirvi 2 ja 3 Laajankangas, hirvi 2 ja Kurikkavaara, pienoiskivääri 1 Kurikkavaara, pienoiskivääri 1 Kurikkavaara, luod 2,3 Kurikkavaara, luod 6,7Kurikkavaara, luod. ratapölk yt 51 50 lievä 62,692 Kurikkavaara, hirvi 8 Kurikkavaara, hirvi 6 Kurikkavaara, hirvi 7 Kurikkavaara, hirvi 7

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 61 onneja onneja onneja onneja Kuutioita T Kuutioita T HAULIKKORATA 315,4670 567,8405 HAULIKKORATA Kuutioita T HAULIKKORATA Kuutioita T HAULIKKORATA ulikangas: Voimakkaasti 0 0 Voimakkaasti 0 0 Multiharju: Valkeisenkangas: Multikangas: Lievästi 0 0 LievästiVoimakkaasti 0 0 0 0 Voimakkaasti 0 0 T onneja onneja onneja onneja onneja 106,1566 32,5415 Lievästi 0 0 112,3910 13,6471 40,3864 ,5085 85,5153 Kuutioita T Kuutioita T Kuutioita T 24,5921 44,2657 58,9759 Kuutioita T 18,0786 HIRVIRATA HIRVI & LUODIKKO Kuutioita T 62,4395 17,55017,5817 31,5902 HIRVIRATA 86,8344 156,3019 HIRVIRATA ulikangas: Voimakkaasti Voimakkaasti Lievästi 54,7240 98,5033 Lievästi Multiharju: Valkeisenkangas: HIRVIRATA Multikangas: Voimakkaasti 22 ,4369 Voimakkaasti Vanha rata: Voimakkaasti Lievästi 47 1,7303 1,9778 0,1942 2,9766 7,2857 Lievästi 2,1563 4,1742 11,4365 10,9530 12,4799 Lievästi 21,0872 13,6709 51,4818 35,3526 205,2728 0,04 0,17 2,6221 0,27 0,40 0,18 0,27 0,20 10,5436 0,14 1,9013 0,360,24 31,0406 0,15 4,5536 0,06 0,10 11,7842 0,37 0,20 12,6028 SYVYYS KUUTIOITA 9,613 0,20 1,9226 9,613 AREA 15,424 0,34 5,2442 12,994 0,36 4,6778 52,718 32,964 0,23 7,5817 Lievästi 30,357 30,804 0,34 10,4734 30,804 0,07 74,415 0,26 19,3479 T 119,887 0,30 35,9661 119,887 0,15 17,9831 117,842 0,30 139,140 139,140 0,03 1368,485 0,15 AANTUMINEN lievä 74,415 lievä 15,424 voimakas voimakas voimakas lievälievä 734,628 18,359 0,15 11 0,31 5,6913 lievä lievä 30,096 0,38 lievä lievävoimakas lievä 21,730 0,36 7,8228 lievä 52,718 lievä 13,581 lievä 86,224 voimakas 30,357 voimakas lievä 32,964 voimakas voimakas lievävoimakas 12,994 0,05 0,6497 lievä 117,842 lievä voimakas lievä 63,014 lievä voimakas 1 lievä 34,228 0,32 1 lievä 105,167 0,30 31,5501 2 8 7 6 3 21 lievä 50,633 41 61 3 44 63 64 lievä 43 57 JÄRJ.NRO PIL ja 12 42 lievä 46,222 3,4,7,13 2 hirvi ulikangas, hirvi PAIKKA Tulikangas, hirvi 8 Tulikangas, Multiharju, hirvi 10,11,12 Multiharju, hirvi 3,4,9,16 ja 17 Multiharju, hirvi 6 ja 15 Valkeisenkangas, Tulikangas, hirvi 6 Tulikangas, hirvi 8 Tulikangas, Multiharju, hirvi 3,4,9,16 ja 17 Multiharju, hirvi 7 Multiharju, hirvi 7 Multiharju, haulikko 4 Multiharju, haulikko 5 Multiharju, hirvi 1 Multiharju, hirvi 10,11,12 5 Valkeisenkangas, hirvi 3 75 Multikangas, hirvi 2,3,10,11,12 58 Multikangas, hirvi 6 Multikangas, hirvi 7,8 Multiharju, hirvi 18 Valkeisenkangas, hirvi 4 ja 10 20 Multikangas, hirvi 7,8 Valkeisenkangas, hirvi 4 ja 10 Vanha rata, valli 2 Multikangas, hirvi 9 Multikangas, hirvi 9 Multikangas, luodikko 4 62 Vanha rata, valli Multikangas, luodikko 4 Vanha rata, valli 3 Vanha rata, valli 7 Multikangas, valli 15 Vanha rata, valli 3 Tulikangas, hirvi 3,4,7,13Tulikangas, 40 T

62 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 onneja PIENOISKIVÄÄRIRATA Kuutioita T 44,5579 80,2043 Vuokatti: Voimakkaasti Lievästi 36,5322 65,7579 1,1610 3,4437 6,3325 10,4471 10,0818 0,27 0,18 11,3985 0,10 0,06 0,23 0,36 20,6622 0,20 10,5142 SYVYYS KUUTIOITA 16,586 0,24 3,9806 63,325 43,834 0,07 3,0684 57,395 AREA AANTUMINEN lievä 38,693 voimakas voimakas lievä 16,586 0,07 voimakas 63,325 lievä 43,834 voimakas 57,395 voimakas 52,571 6 lievä JÄRJ.NRO PIL 5 lievä Vuokatti, ampumapaikka 70 Vuokatti, rinne 7 67 Vuokatti, taulun alus 69 Vuokatti, rinne 7 Vuokatti, rinne 5 Vuokatti, rinne Vuokatti, taulun alus Vuokatti, rinne 8 Vuokatti, rinne 8Vuokatti, taulun etu 8 6 68 PAIKKA

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 63 Kuvailulehti Julkaisija Kainuun ympäristökeskus Julkaisuaika joulukuu 2004

Tekijä(t) Inkeri Neuvonen

Julkaisun nimi Maaperän pilaantuminen Kainuussa

Kartoitus- ja selvityshanke 2003-2004

Julkaisun osat/ Julkaisu on saatavana myös internetistä: muut saman projektin tuottamat julkaisut http://www.ymparisto.fi/julkaisut Tiivistelmä Selvitys Kainuun mahdollisesti pilaantuneista maa-alueista ja niiden kunnostustarpeesta tehtiin EU-hankkeena Kainuun ympäristökeskuksessa vuosina 2003-2004. Hankkeen rahoittajina olivat EAKR, Kainuun ympäristökeskus, Kainuun kunnat ja Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko- Kymppi.

Kainuussa on mahdollisesti pilaantuneiksi alueiksi luokiteltavia kohteita hieman yli 450. Kohteet priorisoitiin tutkimus- ja kunnostustarpeen perusteella. Kunnostustarpeen arviointia varten hankkeen aikana tutkittiin kolmisenkymmentä kohdetta. Laajimmat tutkimukset tehtiin pohjavesialueilla sijaitsevilla ampumaradoilla. Kohteista saatuja tutkimustuloksia käytettiin Kainuusta tulevien pilaantuneiden kokonaismassamäärien arvioinnissa. Muuten massamäärien arvioinnissa käytettiin Kainuun kohteiden kunnostuksesta tehdyistä loppuraporteista ja kirjallisuudesta saatuja tietoja pilaantuneiden maiden määristä.

Hankkeen aikana tehtiin selvitys Kainuun kuntakeskusten alueilla käytöstä poistettujen öljysäi- liöiden määristä ja kunnosta. Selvitys tehtiin yli 1100 kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöille lähete- tyn kyselyn avulla. Kaukolämpöön siirtymisen yhteydessä on kiinteistöille jätetty käytöstä poistettuja, useimmiten maanalaisia öljysäiliöitä, joista mahdollisesti aiheutuvia riskejä kartoituksella selvitettiin. Kaikkiaan kyselyyn vastanneista kiinteistöistä hieman yli 100 oli sellaisia, joilla on kiinteistöllään maanalainen käytöstä poistettu säiliö.

Hankkeen yhtenä tavoitteena oli edistää mahdollisesti pilaantuneista alueista kerättyjen tietojen huomioimista kunnissa maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa. On tärkeää, että tiedot ovat käytettävissä myös esimerkiksi rakennuslupien valmisteluvaiheessa.

Asiasanat mahdollisesti pilaantunut maa-alue, massamäärien arviointi, ampumarata, öljysäiliö

Julkaisusarjan nimi ja numero Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 Julkaisun teema Projektihankkeen nimi ja projektinumero

Rahoittaja/ EAKR, Kainuun ympäristökeskus, Kainuun kunnat ja Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko- toimeksiantaja Kymppi Projektiryhmään kuuluvat organisaatiot

ISSN ISBN 1238-8610 952-11-1896-2 952-11-1897-0 (PDF) Sivuja Kieli 65 Suomi Luottamuksellisuus Hinta Julkinen Maksuton Julkaisun myynti/ jakaja Kainuun ympäristökeskus, puh. (08) 616 3356, fax (08) 616 3629, [email protected]

Julkaisun kustantaja Kainuun ympäristökeskus Painopaikka ja -aika Kajaanin Offsetpaino Oy, Kajaani 2004

64 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 Documentation page Publisher Kainuu regional Environment Centre Date December 2004

Author(s) Inkeri Neuvonen

Title of publication Soil contamination in Kainuu - site survey 2003-2004

Parts of publication/ other project publications Abstract A study of potentially contaminated soils and their remediation needs in Kainuu was carried out in 2003-2004 by the Kainuu Regional Environment Centre. This EU project was financed by the European Regional Development fund, the municipalities of Kainuu, and Eko-Kymppi (joint municipal authority for regional waste management).

Roughly 450 sites in Kainuu contain potentially contaminated soils, and these were prioritized according to each site’s estimated need for further research and remediation. During the project some 30 sites were studied and the required remediation measures assessed, the most extensive studies being carried out on shooting ranges located in groundwater areas. The total volume of contaminated soils in Kainuu was then estimated, using the results obtained during the study together with literature and final reports from earlier remediation projects.

Also the number and condition of unused underground oil tanks was studied. As district hea- ting spread and increasing numbers of households join the system, numerous oil tanks, many of them underground, are left unused. These tanks are potential sources of risks, and this risk was charted by means of a questionnaire sent to over 1100 real estates and housing corpora- tions in the different municipal centres of Kainuu. A little more than 100 of such tanks were found with this survey.

One goal of the project was to promote the use of available data on potentially contaminated soils and sites. This information should be taken into account already at the early stages of municipal land use planning, for example when dealing with new building permits.

Keywords potentially contaminated sites, estimation of soil masses, shooting range, oil tank

Publication series Regional environmental publications 366 and number

Theme of publication Project name and number, if any

Financier/ The European Regional Development Fund (ERDF), Kainuu Regional Environment Centre, mu- commissioner nicipalities of Kainuu, Eko-Kymppi joint municipal authority for regional waste management

Project organization

ISSN ISBN 1238-8610 952-11-1896-2 952-11-1897-0 (PDF) No. of pages Language 65 Finnish Restrictions Price Public Free For sale at/ Kainuu Regional Environment Centre, Tel. +358-(0)8-616 3356, fax +358-(0)8-616 3629, distributor [email protected]

Financier of publication Kainuu Regional Environment Centre Printing place and year Kajaanin Offsetpaino Oy, Kajaani 2004

Alueelliset ympäristöjulkaisut 366 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 65 Alueelliset ympäristöjulkaisut Alueelliset ympäristöjulkaisut

366

Maaperän pilaantuminen Kainuussa Inkeri Neuvonen

Julkaisua on saatavissa myös Internetissä: http://www.ymparisto.fi/julkaisut

ISBN 952-11-1896-2 ISBN 952-11-1897-0 (PDF) ISSN 1238-8610

Jakelu: Kainuun ympäristökeskus, PL 115, 87101 KAJAANI, Puh. (08) 616 3356, Fax. (08) 616 3629, [email protected]

Kainuun kunnat ...... KAINUUN PL 115 KAINUUN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖKESKUS 87101 KAJAANI