DOCSLIB.ORG

Metsän Siimeksessä

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Metsän Siimeksessä Metsän siimeksessä Oheen on koottu kuvia huopanukeista, joiden suunnittelun lähtökohtana on ollut metsän taruolennot. Nuket on tehty neulahuovuttamalla ja märkähuovuttamalla. Nukkejen tekijät ovat Savonlinnan OKL:n opiskelijoita. Aiheeseen liittyviä idealähteitä: - Wikipedia: Suomalaiset taruolennot http://fi.wikipedia.org/wiki/ Suomalaiset_taruolennot - Hjelt & Aalto 2000: Taikametsä. Tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä - Hjelt & Aalto 1995: Keijukaiset. Totta ja tarinaa toisesta maailmasta. Tarja Kröger 3/2010, päivitetty 7/2016. Maahinen Hetteen haltija Maahiset eli maanväki ovat pieniä, ihmisenmuotoisia Hetteen haltijan iho muistuttaa väriltään suoturvetta ja olentoja, joista on paljon suomalaisia kansantarinoita. hiukset ovat kuin tupasvillaa. Ihmekö tuo! Hetteen Maahiset asuvat maan alla omassa maailmassaan. haltijan koti on suo, jossa kasvavat tupasvillojen lisäksi Usein maahisten maailma koetaan todellisen maailman voimakkaan tuoksuiset suopursut, rahkasammaleeseen peilikuvaksi, joka voi olla jopa ylösalaisin. Maahiset kätkeytyvät karpalot ja suon kultainen aarre: lakka. voivat olla ilkikurisia. Joskus metsässä kulkija saattaa Hetteen haltijan taito parantaa vaikeitakin sairauksia joutua maahisten lumoihin, ja eksyä nurinkuriseen perustuu hänen parantajan kykyjensä lisäksi laajaan maailmaan, jota metsänpeitoksikin on kutsuttu. kasvitietämykseen. - Laura - - Kaisa - Loviisa Lintukotolainen Aarnivalkea, virvatuli, suon kaunotar Mielikki, metsän emäntä Loviisa Lintukotolainen asuu maailman reunalla Virvatulten uskotaan olevan suohon kadonneiden Mielikki on naispuolinen metsänhenki, metsän pienessä kylässä suuren perheen kanssa. sieluja. Liekki viettelee ja houkuttelee kulkijaa kuninkaan, Tapion vaimo. Hän hoitaa metsän taloustyöt, Lintukotolaiset elävät lähellä luontoa, metsästäen ja hukkumaan suon syövereihin. Jos katsoo tarkkaan, voi siivoamisen, koristelun ja kaunistamisen. Lisäksi hän on hyödyntäen luonnon antimia. aarnivalkea osoittaa hukkuneen aarteen paikan. taitava parantaja. Metsästäjien on oltava Mielikille - Nanna - - Nina - ”mielin kielin” saadakseen saalista, erityisesti toivoessaan pienriistaa. - Heini - Menninkäinen Mielikki Vuorenpeikko Menninkäiset ovat öisin lymyileviä olentoja, jotka usein Mielikki, kaunistus metsän, kuusipuiden katveessa ujosti Vuorenpeikko asuu syvällä metsässä suuressa luolassa. asuvat metsässä ja pitävät siellä omia karkeloitaan. kulkevi, varpuihin varistaa mustikat, puolukat. Se on ujo, ystävällinen ja rauhaarakastava. Menninkäiset saattavat kurkkia puunrunkojen takaa Mielikki, metsän kauneuden kieli, pikkueläimet ovat Vuorenpeikot karttavat ihmisiä ja niitä näkee hyvin ihmistä tai istua isommalla porukalla kivellä ihmistä lellikki. Mielikki, metsän kauneus ja koristus. harvoin, jos ollenkaan. Moni ei edes tiedä, että niitä on tuijottaen. Menninkäisillä on myös tapana tehdä - Maija-Leena - olemassa. kepposia ihmisille. - Iisa-Mari - - Hanna - Metsänpeikko Kuutar Keikkiäinen Metsänpeikko on melkeinpä ihmisen kokoinen otus. Kuutar on eteerisen kaunis kuunjumala. Päivättären Keikkiäinen on suomalainen keiju, jolla on myös Ihmisen silmissä ne näyttävät rumilta ja karvaisilta. kanssa Kuutar kutoo kulta ja hopealangoistaan taivaalle irlantilaisia juuria. Keikkiäiset viihtyvät saniaisten Yleensä peikot pysyttelevät piilossa luolissa tai metsän ihmisten elämänlangat. Kuutar ohjaa myös vuorovirtoja suojassa. Ne ovat tanssivia keijukaisia, joiden tanssilla kätköissä. Peikot eivät juurikaan päivänvalossa kulje, ja muita kuun kierron mukana. voi olla myös ennustava vaikutus. Mikäli näet tanssivan siksi peikkojen hiuksiin ja vartaloon voi kasvaa - Tuuli - Keikkiäisen kotonasi, voit alkaa odottaa perheenlisäystä. sammalta. - Millamaari - - Anna-Maria - Tulinoita Käreitär, kettujen emuu Kettinen Tulinoita on Latvialainen taruolento, joka ilmestyy kun Käreittärelle uhrattiin kun haluttiin saada hyvä Kettinen on olento, joka asustaa ihmisten läheisyydessä. poltetaan keskikesän kokkoja. kettusaalis. Se on arka, eikä yleensä näyttäydy ihmisille – mutta - Madara - - Elina - hyvin kohdeltuna pitää seuraa. - Elisa - Metsänhaltija Ahti vedenjumala Metsän haltia Korpi-Kuusi Omissa oloissaan metsänhaltijoiden sanotaan olevan Ahti on olemukseltaan vanha ja hän hallitsee veden Hei lapset tulkaa tänne, olen näkevinäni, että itse Korpi- rauhaa rakastavia, järjestelmällisiä, siistejä ja sopuisia. väkeä ja vesialueita. Asuu vedessä ja näyttäytyy Kuusi on palaamassa joka aamuiselta Metsän väki voi kuitenkin myös sairastuttaa ihmisen. harvoin. Yleensä Ahti kulkee atrain kädessään, mutta nyt tarkastuskierrokseltaan lähimetsistä. Taitaa olla taas Maahan kaatuva saattoi loukata maan ja metsän väkeä, hän on jättänyt sen Ahtolaan, veden alla olevaan kirja täynnä merkintöjä, onhan metsän haltia Korpi-Kuusi jolloin maan väki tartutti häneen sairauden, maan vihan valtakuntaansa. Ahdilla on pitkä viitta ja puku. Veden niin tunnollinen ja tarkka metsän asioita. Miten meidän eli maannenän. Sairautta voitiin nimittää myös sen väki on tehnyt ne levistä. Harvoin on Ahtia nähty maan kävisikään ilman Korpi-Kuusen huolenpitoa ja lämmintä aiheuttaneiden olentojen tai taikavoimien mukaan päällä, mutta kyllä tarkkasilmäinen saattaa nähdä sydäntä, huokaa äiti menninkäinen ja samalla maahiseksi tai maanväeksi. Vaarallisena pidettiin myös vilauksen kesäauringosta nauttivasta jumalasta. Ennen tarkastelee ja laskee pikku menninkäisiään. kuuman veden kaatamista maahisten asuinsijoille tai vanhaan Ahdilta pyydettiin hyvää kalaonnea, ja usein - Päivi - tarpeiden tekemistä niille. Ahti toteuttikin kalastajan hartaan toiveen. - Nita - - Tarja - Kati – puiden emuu Vaihdokas Tapio Kati on metsän nuori ja kaunis jumalatar, emuu, joka Vaihdokas on lapsi, jonka maahinen on käynyt Tapio on suomalainen muinainen metsän jumala tai synnyttää puut. Emuut ovat suomalaisia ja karjalaisia vaihtamassa ihmislapseen. Vaihdokas on alle vuoden haltija, myös metsän kuninkaaksi kutsuttu. myyttisiä olentoja. Ne ovat kasvi- tai eläinlajin ikäinen, hieman kummallisen näköinen olento. Maahisen Esikristillisellä kaudella Tapion katsottiin hallitsevan kantavanhempia ja huolehtivat lajin toiminnasta ja onnistuu vaihtaa ihmislapsi omaansa, jos lapsen äiti ei metsäistä valtakuntaansa Tapiolaa. Tapiolan huolenpidosta. Nimitys emuu tulee vanhasta äitiä vahdi lasta tarkoin. Ihmiset eivät välttämättä huomaa palvelusväkeä ovat Tapion piiat ja rengit eli Tapion väki. tarkoittavasta sanasta emo. Joidenkin lajien emuita lapsen vaihtuneen, vaan kasvattavat vaihdokasta Nämä kaunistivat ja siivosivat metsää ja huolehtivat tunnetaan nimeltä vanhojen loitsujen perusteella, ja Kati omanaan. kasveista ja elämistä. Tapion vaimo on kaunis Mielikki, on yksi niistä. - Laura - metsän emäntä. Tapion tytär on ihastuttava Tellervo. - Anna - Tapiolta pyydettiin metsästysonnea, sillä hän hallitsi riistaa. - Kriistiina - Para Maahinen Suohinen Para on Karjalassa tunnettu maatilan tai talon haltija, Maahinen on pieni, ihmisenmuotoinen olento, joka asuu Suohinen on Brittein saarten harvinainen keijukainen, omistajansa apuolento. Sen tehtävä oli talon ja maan alla omassa maailmassaan. Joskus maahiset jonka tuntomerkkejä ovat: korkeus n. 110 cm, pitkät omistajansa auttaminen ja varallisuuden kasvattaminen. saapuvat maan päälle varastelemaan. Metsässä kulkija mustat hiukset, iho tumman vihreä, sammaleesta ja Para saapuu kutsuttaessa avuksi, mutta myös vaatii saattaa joutua maahisten lumoihin, ja eksyä lehdistä tehdyt vaatteet, suuret käden, joissa neljä palveluksia, kunnioitusta ja ruokaa. nurinkuriseen maailmaan, jota on kutsuttu myös sormea. Suohiset elävät soilla. Ne ovat hyväntahtoisia - Anniina - metsänpeitoksi. Omissa oloissaan eläviä maahisia ja melankolisia. Puhe on yksinkertaista ja verkkaista. luonnehditaan rauhaa rakastaviksi, järjestelmällisiksi, Suohiset voivat rakastua ihmisiin. siisteiksi ja sopuisiksi. - Heidi - - Elina - Metsähinen Tapiotar Lintukotolainen Itä- Suomessa yleensä miespuolinen metsänhaltija, Metsänhaltija ja kuningatar Tapiotar on metsänväen Lintukoto on myyttinen paikka kaukana etelässä, metsän väen jäsen on metsähinen. Metsän väki johtaja ja Tapiolan vahva emäntä. Hänet tunnetaan maailman reunalla, missä taivaankansi ja maanpinta huolehtii eläimistä ja kaunistaa metsää. Väki tarkkailee, oikeana Mehtolan mahtinaisena. Tapiotar on myös kohtaavat. Muuttolinnut suunnistavat sinne talveksi että metsää kunnioitetaan ja siellä käyttäydytään hyvin. lintujen myyttinen kantaäiti, Emuu. Hän on metsän linnunrataa seuraten. Ihmissielukin saattaa ehkä vaeltaa Metsän väkeä on eniten kaukaisimmissa korpimetsissä. kuninkaana yleisesti pidetyn Tapion miespuolinen sinne kuoltuaan. Lintukodossa kaikki on pientä. Siellä Luonnonkohteista väkeä asuu paljon mm. vastine. asuvat pienikokoiset olennot, lintukotolaiset, muurahaiskeoissa, puunkoloissa, kivenkoloissa, - Juulia - taivaanääreläiset. juurakoissa ja suurissa kannoissa. - Sanna - - Liisa-Maria - Louhi, Pohjolan emäntä Mielikki, metsän emäntä Saunatonttu Päiviö Louhi, Pohjolan emäntä, kutsui Pohjolan kokohon. Pani Mielikki on naispuolinen metsänhenki, metsän Saunatonttu on pieni, ihmisennäköinen olento, ja tulee joukon jousihinsa, laittoi miehet miekkoihinsa, rakenteli kuninkaan, Tapion vaimo. mielellään saunan viimeisiin löylyihin kun ihmisväki on jo Pohjan purren, suoritti sotasenosen. (Kalevalan 43. - Tiina - poistunut saunasta. Saunatonttu on pohjimmiltaan kiltti, runo, säkeet 1-6.) pikku tonttu, joka pysyttelee mielellään pois ihmisten - Elisa - näkyviltä. - Tiina - .
Load more

Recommended publications
  • Laura Stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion
    laura stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion Studia Fennica Folkloristica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Anna-Leena Siikala Rauno Endén Teppo Korhonen Pentti Leino Auli Viikari Kristiina Näyhö Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Laura Stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion Finnish Literature Society • Helsinki 3 Studia Fennica Folkloristica 11 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via Helsinki University Library. © 2002 Laura Stark and SKS License CC-BY-NC-ND 4.0 International. A digital edition of a printed book first published in 2002 by the Finnish Literature Society. Cover Design: Timo Numminen EPUB: eLibris Media Oy ISBN 978-951-746-366-9 (Print) ISBN 978-951-746-578-6 (PDF) ISBN 978-952-222-766-9 (EPUB) ISSN 0085-6835 (Studia Fennica) ISSN 1235-1946 (Studia Fennica Folkloristica) DOI: http://dx.doi.org/10.21435/sff.11 This work is licensed under a Creative Commons CC-BY-NC-ND 4.0 International License.
    [Show full text]
  • The Songlands of the Kalevala
    © I.K. INHA JUMINKEKO In Kainuu, the trees reach up to the sky and the dappled light filters down through their branches. The murmuring of forest streams and the soothing hum of the verdant forest greet you and lead you to the mystical beauty of this northern wilder- ness. It is here you find the inspiration for the Finnish national epic, The Kalevala. The Kalevala is the Finnish national epic compiled from old Finnish ballads, lyrical songs, and oral poetry, all part of Finn- ish tradition. The Kalevala was compiled by Elias Lönnrot who published the folk material in two editions. Kalevala, the dwelling place of the poem’s chief characters, is a poetic LOCAL DELICACIES name for Finland, meaning “land of heroes.” The leader of the “sons of Kaleva” is the wise old Väinämöinen, a powerful sage with intuitive powers, who is a master of the kantele, a Finnish stringed instrument. In the Songlands of the Kalevala, you tread the paths once tak- en by Elias Lönnrot, and witness first hand where the Karelian artists of the Kalevala found their inspiration. Kuhmo brings the Kalevala to life, with history and modernity living side by side. Kuhmo is a UNESCO City of Literature be- ROWING A cause of the Kalevala. Maybe you will be the one who finally CHURCH BOAT solves the great riddle of our national epic: “Goes round the sun, goes round the moon, but cannot go round juminkeko.” Could it really be about Polaris? You may reflect on this conundrum whilst enjoying a tradition- al Kalevala dinner and learning about fishing lures and ancient hunting rhymes.
    [Show full text]
  • PANTHEON Finnois
    PANTHEON OUGRO-FINNOIS AARNIVALKEA: flamme éternelle qui marque l'emplacement d'un trésor enterré. AHTI (ou Ahto): dieu des eaux, des lacs, des rivières et des mers et de la pêche. AJATTARA (ou Ajatar): esprit maléfique des forêts. AKKA: (vielle femme) déesse-mère de la fécondité féminine, de la sexualité et des moissons, consort de Ukko ÄKRÄS: dieu de la Fertilité et de la Végétation. ANTERO VIPUNEN: géant défunt, protecteur de la Connaissance et de la Magie. ATHOLA : château d’Athi. HALTIA: esprit, gnome, gardien d’une personne ou d’un lieu. Maan-haltiat (esprits terrestres), Veden-haltiat (esprits de l'eau), et Ilman-haltiat (esprits de l'air) HIISI : démon, gobelin et homme de main de Lempo. IHTIRIEKO: protecteur des enfants illégitimes privés de vie. IKU-TURSO: monstre marin maléfique sans doute identique à Tursas. ILMA : dieu de l'air, père d’Ilmatar. ILMARINEN : grand forgeron qui créa le ciel et le Sampo. ILMATAR: esprit féminin de l'air, créatrice du Monde; Mère de Väinämöinen dans le Kalevala. JOUKAHAINEN : garçon qui défia Vâinâmôinen à un concours de chant. JUMALA : nom générique des divinités majeures ; dieu. KALEVANPOIKA : géant qui abattit les forêts et faucha les immenses prairies. En Estonie : Kalevipoeg. KAVE: ancien dieu du ciel puis divinité du cycle lunaire. Père de Väinämöinen. KALEVALA : grande épopée composée par Elias Lönnrot au milieu du XIXe siècle. KALMA : déesse de la Mort et de Décomposition. KANTELE : magie faite à partir de la gueule d’un brochet par Väinämöinen. KIED-KIE-JUBMEL: dieu des troupeaux de rennes KILLIKKI : épouse de Lemminkainen qui aimait faire la fête KIPU-TYTTÖ : déesse de la Mort et de la Maladie, sœur de Kivutar, Vammatar, et Loviatar.
    [Show full text]
  • Kalevala: Land of Heroes
    U II 8 u II II I II 8 II II KALEVALA I) II u II I) II II THE LAND OF HEROES II II II II II u TRANSLATED BY W. F. KIRBY il II II II II II INTRODUCTION BY J. B. C. GRUNDY II II II II 8 II II IN TWO VOLS. VOLUME TWO No. 260 EVEWMAN'S ME VOLUME TWO 'As the Kalevala holds up its bright mirror to the life of the Finns moving among the first long shadows of medieval civilization it suggests to our minds the proto-twilight of Homeric Greece. Its historic background is the misty age of feud and foray between the people of Kaleva and their more ancient neighbours of Pohjola, possibly the Lapps. Poetically it recounts the long quest of that singular and prolific talisman, the Sampo, and ends upon the first note of Christianity, the introduction of which was completed in the fourteenth century. Heroic but human, its men and women march boldly through the fifty cantos, raiding, drinking, abducting, outwitting, weep- ing, but always active and always at odds with the very perils that confront their countrymen today: the forest, with its savage animals; its myriad lakes and rocks and torrents; wind, fire, and darkness; and the cold.' From the Introduction to this Every- man Edition by J. B. C. Grundy. The picture on the front of this wrapper by A . Gallen- Kallela illustrates the passage in the 'Kalevala' where the mother of Lemminkdinen comes upon the scattered limbs of her son by the banks of the River of Death.
    [Show full text]
  • Kielet Ja Kulttuuri Hanna-Mari Kakko KALEVALAN
    KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Johdon assistenttityö ja kielet/ Kielet ja kulttuuri Hanna-Mari Kakko KALEVALAN TAIKAMAAILMA – TAPAHTUMASARJAN JÄRJESTÄMINEN LAPSILLE KUHMOSSA JA TAPAHTUMAN JÄRJESTÄMINEN VUOKKINIE- MESSÄ Opinnäytetyö 2012 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Johdon assistenttityö ja kielet KAKKO, HANNA-MARI Kalevalan taikamaailma -tapahtumasarjan järjestäminen lapsille Kuhmossa ja tapahtuman järjestäminen Vuokki- niemessä Opinnäytetyö 40 sivua + 22 liitesivua Työn ohjaaja Lehtori Päivi Korhonen Toimeksiantaja Juminkeko-säätiö Huhtikuu 2012 Avainsanat tapahtuman järjestäminen, lastentapahtuma, projektityö, Kalevala, Vuokkiniemi Tämän toiminnallisen opinnäytetyön aiheena on Kalevala-teemaan liittyvän tapahtu- masarjan järjestäminen lapsille Kuhmossa kulttuurikeskus Juminkeossa sekä suomen- kielisen tapahtuman järjestäminen Vuokkiniemen kylän lapsille Vienan Karjalassa. Kuhmossa järjestetyn tapahtumasarjan tavoitteena oli tapahtumien avulla lisätä lasten Kalevala-tietämystä mahdollisimman hauskalla ja mielenkiintoisella tavalla. Vuokki- niemen tapahtumalla pyrittiin saamaan aikaan suomenkielinen elämys kylän lapsille. Lisäksi sekä Kuhmossa että Vuokkiniemessä tavoitteena oli saada aikaan onnistunut tapahtuma. Tavoitteiden saavuttamisen selvittämiseen käytettiin ennakkohaastattelua sekä palau- telomakkeita. Kuhmossa järjestetty kolmipäiväinen tapahtumasarja toteutettiin projek- tityönä. Tapahtumasarjaa varten koottiin projektiryhmä ja projektille laadittiin aika- taulu. Opinnäytetyössä käsitellään projektityöskentelyn
    [Show full text]
  • Argument Diceless Storytelling
    Version 1.4b 1 2 Contents 1 Player Section 7 1 Character Creation ..................................... 7 2 Character Development .................................. 8 2 GM Section 9 1 Character Creation ..................................... 9 2 Character Development .................................. 10 3 Action Resolving ...................................... 11 4 Combat actions ....................................... 12 5 Creating the story ..................................... 14 6 Setting and specific rulings ................................ 16 6.1 Races ........................................ 16 6.2 Cybertech ...................................... 16 6.3 Magic ........................................ 16 7 Argument and frustration ................................. 17 8 Acknowledgements & afterwords ............................. 18 A The Standard Fantasy Races 19 B Kalevala Magic 23 3 4 Argument DSS Copyright & Author info What is Diceless role-playing? c Copyright 2002 Rainer K. Koreasalo1 Diceless role-playing is a role-playing genre of (shades@surfnet.fi). All rights reserved. systems that don’t use any random number gen- Copies of all or portions of Argument DSS may erators to determine the end results of a par- be made for your own use and for distribution to ticular action. This means no flipping the coin, others, provided that you do not charge any fee rolling the dice or spinning the bottle to deter- for such copies, whether distributed in print or mine i.e. how much damage a hit to the head electronically. with a beer bottle does. You may create derivative works such as ad- There is a lot of commercial work on this ditional rules and game scenarios and supple- field of RPGs worth your time and money. The ments based on Argument DSS, provided that excellent “Amber - Diceless Role-playing” from such derivative works are for your own use or for Phage Press is the pioneer and you might still get distribution without charge, or for publication in your hands on “Theatrix” from Backstage Press.
    [Show full text]
  • Gods, Demi-Gods & Heroes
    Supplement IV GODS, DEMI-GODS & HEROES by Robert Kuntz & James Ward 2006 © 1976 TSR GAMES 7th Printing, November, 1979 Printed in U.S.A. INQUIRIES REGARDING THESE RULES SHOULD BE ACCOMPANIED BY A STAMPED ENVELOPE AND SENT TO TSR RULES. POB 756, LAKE GENEVA, WI 53147. Foreword Well, here it is: the last D&D supplement. It is with a strange mixture of sadness and relief that I tell you this. My first assignment, fresh out of college, was BLACK- MOOR. I came to regard it with a mixture of love and loathing, that has gradually seen the love win out. The loathing grew out of the educational trip that it was for me. They don't teach you in college what to do when the press breaks down, or your manuscript gets mysteriously misplaced; you just have to wing it. Well, the same applies to D&D'ers everywhere: we've told you just about everything we can. From now on, when the circumstances aren't covered somewhere in the books, wing it as best you can. As we've said time and time again, the 'rules' were never meant to be more than guidelines; not even true 'rules.' What the authors have done in this volume is to attempt to set down guidelines that will enable you to incorporate a number of various mythologies into your game/campaign. They make no claims that any of this material presented is exhaustive, or even infallible. Mythology is defined as 'a body of myths, especially: the myths dealing with the gods, demi-gods and heroes of a particular people, usually involving the supernatural.' Myth is defined as a legend.
    [Show full text]
  • Ladies of the Forest: Melian and Mielikki
    Journal of Tolkien Research Volume 9 Issue 1 Article 6 2020 Ladies of the Forest: Melian and Mielikki Kristine Larsen Central Connecticut State University, [email protected] Follow this and additional works at: https://scholar.valpo.edu/journaloftolkienresearch Part of the Literature in English, Anglophone outside British Isles and North America Commons Recommended Citation Larsen, Kristine (2020) "Ladies of the Forest: Melian and Mielikki," Journal of Tolkien Research: Vol. 9 : Iss. 1 , Article 6. Available at: https://scholar.valpo.edu/journaloftolkienresearch/vol9/iss1/6 This Conference Paper is brought to you for free and open access by the Christopher Center Library at ValpoScholar. It has been accepted for inclusion in Journal of Tolkien Research by an authorized administrator of ValpoScholar. For more information, please contact a ValpoScholar staff member at [email protected]. Larsen: Ladies of the Forest: Melian and Mielikki It is well-known in Tolkien scholarship that the tale of Kullervo in the Finnish mythology collected in Kalevala played a central role in his first attempts to compose original mythology. For example, in a letter to Milton Waldman circa 1951, Tolkien notes that Finnish mythology “greatly affected me” (2000, p. 144), while in a 1955 letter to W.H. Auden he explains “the beginning of the legendarium… was an attempt to reorganize some of the Kalevala, especially the tale of Kullervo the hapless, into a form of my own” (2000, p. 214). With the 2015 publication of Tolkien’s original interpretation of the Kullervo tale, The Story of Kullervo, composed circa 1914-6 (2015, p. xiii), and Verlyn Flieger’s commentary on the work, important connections are now coming to light between Kalevala and other personas and plotlines within Tolkien’s legendarium.
    [Show full text]
  • Thursday, June 6, 2019 | 1:00-4:30Pm Ojai Presbyterian Church
    Thursday, June 6, 2019 | 1:00-4:30pm Ojai Presbyterian Church Ojai Talks PART I 1:00-2:00pm Making the Future Present Barbara Hannigan music director Kate Howden mezzo-soprano Ara Guzelimian Ojai Talks director Barbara Hannigan discusses this year’s Festival and is joined by mezzo-soprano Kate Howden to explore her EQ mentoring program for young artists. INTERMISSION PART II 2:15-3:15pm My Ojai Adventure Thomas W. Morris artistic director Ara Guzelimian Ojai Talks director Tom Morris talks about his 16 years as Artistic Director of the Ojai Music Festival, his more than 50-year life in music, and his perspectives on the current and future state of music. INTERMISSION PART III 3:30-4:30pm The LUDWIG Vision Wilmar de Visser LUDWIG double bass player Special thanks Peppie Wiersma LUDWIG artistic director for underwriting support: Ara Guzelimian Ojai Talks director NancyBell Coe Two of LUDWIG’s founders describe its creation, range of activities, and how it is trying to redefine the essence of a musical ensemble in today’s world. OJAI PRESBYTERIAN CHURCH 304 FOOTHILL ROAD, OJAI 34 | 73rd OJAI MUSIC FESTIVAL | JUNE 6-9, 2019 Thursday, June 6 – Saturday, June 8, 2019 Libbey Park Gazebo Pop-Up Community Concerts Please join us throughout the Festival for these performances featuring Steven Schick Thursday, June 6 | 5:30-6:00pm PART I JOHN LUTHER ADAMS The Mathematics of Resonant Bodies Burst Crash Roar Steven Schick percussion Friday, June 7 | 5:30-6:00pm PART II JOHN LUTHER ADAMS The Mathematics of Resonant Bodies Shimmer Rumble Burst Steven Schick percussion Saturday, June 8 | 5:30-6:00pm PART III Special thanks JOHN LUTHER ADAMS The Mathematics of Resonant Bodies for underwriting support: Thunder Ventura County Community Foundation Wail Stutter Special thanks for underwriting support of Steven Schick: Steven Schick percussion Kathleen and Jerrold Eberhardt FREE Events Open to the public 36 | 73rd OJAI MUSIC FESTIVAL | JUNE 6-9, 2019 John Luther Adams (b.
    [Show full text]
  • The Forestland's Guests Mythical Landscapes, Personhood, And
    Doctoral School in Humanities and Social Sciences Doctoral Programme of History and Cultural Heritage The Forestland’s Guests Mythical Landscapes, Personhood, and Gender in the Finno-Karelian Bear Ceremonialism Vesa Matteo Piludu Academic dissertation to be publicly discussed, by due permission of the Faculty of Arts at the University of Helsinki in Lecture Room 12 of the Main Building (Fabianinkatu 33) on the 19th of January, 2019 at 11 o’clock. 1 Supervisor: Lotte Tarkka, Professor of Folkore Studies, Faculty of Arts, University of Helsinki. Adviser: Teemu Taira, Acting Professor (2018) and Senior Lecturer (2019) of Study or Religion, University of Helsinki. Pre-Examiners: Andrew Wiget, Professor of the Faculty of History, Moscow State University. Professor Emeritus of English Language and Literature, New Mexico State University. Enrico Comba, Associate Professor of Anthropology of Religions, Department of Cultures, Politics and Society, University of Turin. Opponent: Professor Andrew Wiget. Custos: Professor Lotte Tarkka. Main Affiliation: University of Helsinki, Faculty of Arts, Doctoral School in Humanities and Social Sciences, Doctoral Programme of History and Cultural Heritage. Study of Religions. Folklore Studies. Double affiliation (from 2018): University of Helsinki, Helsinki Institute for Sustainability Science (HELSUS). Credits: Cover photo by Susanna Aarnio. Keywords: Study of Religions; Folklore Studies; Cultural and Social Anthropology; Anthropology of Religions; Ethnology; Anthropology of Environment; Language and Environment;
    [Show full text]
  • A Critical Semiotic Study of Finnish, Latvian and Czech Myths
    CHARLES UNIVERSITY IN PRAGUE FACULTY OF HUMANITIES Department of Electronic Culture and Semiotics Bc. Inese Pintāne A Critical Semiotic Study of Finnish, Latvian and Czech Myths Master‘s Thesis Supervisor: Mgr. Martin Švantner, Ph.D. Prague 2021 Statutory Declaration I hereby declare that the following Master’s thesis is my independent work and that all sources and literature that I have used have been duly cited. This Master’s thesis was not used in order to obtain another or the same degree. Prohlášení Prohlašuji, že jsem práci vypracovala samostatně. Všechny použité prameny a literatura byly řádně citovány. Práce nebyla využita k získání jiného nebo stejného titulu. Ve Vlašimi dne 14. května 2021 Bc. Inese Pintāne …………………………… Acknowledgments I would like to thank my Master’s thesis supervisor, Mgr. Martin Švantner, Ph.D., for his guidance and inputs throughout this process. No words can express my gratitude to my family for their endless patience and faith in me. ABSTRACT This Master’s thesis invites its readers into the realm of myths where various deities and mythical creatures dwell and spend their days creating the human world and different cultural artefacts. To find out more about this realm and its possible variations, the author of this Master’s thesis has chosen to study myths of relatively distinct nations. Since the author is familiar with the local language and customs of Finns, Latvians and Czechs, the author’s choice fell on the myths of the given nations. Since everything in the realm of myths is in constant flux, the only way to detect what was considered valuable in it by its inhabitants at some point in time was to pause this process.
    [Show full text]
  • Kalevala in J.R.R. Tolkien's Legendarium
    A SEARCH FOR ORIGINS Proper Names in The Story of Kullervo Silvia Sarre Master’s thesis Master's Programme in Translation and Interpreting Faculty of Arts University of Helsinki May 2020 Tiedekunta – Fakultet – Faculty Koulutusohjelma – Utbildningsprogram – Degree Programme Faculty of Arts Master's Programme in Translation and Interpreting Opintosuunta – Studieinriktning – Study Track Translation and Interpreting Communication Tekijä – Författare – Author Silvia Sarre Työn nimi – Arbetets titel – Title A Search for Origins: Proper Names in The Story of Kullervo Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages Master’s thesis May 2020 52 + 8 Tiivistelmä – Referat – Abstract In this thesis, I examine the proper names found in J.R.R. Tolkien’s adaptation The Story of Kullervo and their relation to the source text, the Kullervo cycle found in the Finnish epic Kalevala. The main purpose of this study is to provide more insight into Tolkien’s early language creation and to determine the role Finnish and the Kalevala had in it. The Story of Kullervo is an informative source on the subject, since it is Tolkien’s first work of mythic prose and filled with invented proper names. In more detail, the aim is to determine how Tolkien’s version of the Kullervo cycle differs from the original regarding its proper names, where Tolkien drew inspiration for the new or alternative names he created, and whether any of these proper names are connected to Tolkien’s earliest Elvish language, Qenya. With its many changes to the plot, structure and nomenclature, The Story of Kullervo is no ordinary translation.
    [Show full text]