DOCSLIB.ORG

Vuosittainen Raportti 2019

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

Porvoo - VUOSITTAINEN RAPORTTI 2019 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2019 Porvoon kaupungin hyvinvointikertomuksen raportissa 2019 esitetään hyvinvointikertomuksen suunnitelmaan 2019- 2021 valikoitujen indikaattoreiden ja toimenpiteiden kehitys. Raportin ensimmäisessä osassa raportoidaan hyvinvointikertomuksen suunnitelmaan valittujen indikaattoreiden tilastotietoja. Raportin toisessa osassa hyvinvointisuunnitelman taulukossa esitetään vuoden 2021 tavoite ja raportoidaan toimenpiteiden eteneminen vuonna 2019. Raportin kolmannessa osassa kerrotaan suunnitelman laatijat ja hyväksyminen kaupunginvaltuustossa. Ensimmäisessä osassa indikaattoreissa ilmaistaan: Vasemmalla indikaattoriarvon suhteellinen muutos prosentteina Ympyrän kehän vahvuus ilmaisee muutoksen voimakkuutta. Ympyrän liikennevaloväri määräytyy tapahtuneen muutoksen ja indikaattorin arvotuksen perusteella. Alle viiden prosentin muutosta esitetään harmaalla ympyrällä tai vaakanuolella. Aikaväli vaihtelee saatavilla olevien tilastotietojen mukaan. Keskellä indikaattoriarvon kehitys Porvoossa Suuntakuvaaja osoittaa indikaattoriarvon kehityksen Porvoossa viime vuosina. Alle viiden prosentin muutoksessa suuntakuvaaja esitetään harmaana. Oikealla verrataan Porvoon tilanne suhteessa vertailukuntiin Viimeisin indikaattoriarvo Porvoossa ja vertailukunnissa sekä tämän mukainen järjestys ja vertailu. Vertailukuntien palkkien liikennevalovärit kertovat Porvoon tilanteesta suhteessa vertailukuntiin. Alle kymmenen prosentin muutosta esitetään keltaisella väripalkilla. Lisäksi jokaisesta indikaattorikokonaisuudesta on laadittu yhteenveto. 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Painopistealue 1: Suosituin kotikaupunki Huoltosuhde, sairastavuus, työttömyys ja toimeentulotuki Huoltosuhde, demografinen 51.5 Uusimaa 0.99 59.9 Hyvinkää 60.8 Koko maa 61.3 Porvoo 66.1 Lohja 2017-2018 59.2 60.7 61.3 2016 2017 2018 THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu 82.6 Uusimaa -2.47 86.9 Porvoo 96.5 Lohja 98.9 Hyvinkää 100.0 Koko maa 2015-2016 91.9 89.1 86.9 2014 2015 2016 Työttömät, % työvoimasta 8.2 Porvoo -10.87 8.3 Hyvinkää 8.4 Lohja 8.7 Uusimaa 9.7 Koko maa 2017-2018 10.4 9.2 8.2 2016 2017 2018 Keskeneräinen 1/25 Porvoo - VUOSITTAINEN RAPORTTI 2019 Nuorisotyöttömät, % 18 - 24-vuotiaasta työvoimasta 8.6 Uusimaa -13.43 11.6 Porvoo 12.2 Hyvinkää 12.3 Koko maa 12.6 Lohja 2017-2018 15.9 13.4 11.6 2016 2017 2018 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 9.8 Porvoo 3.16 10.4 Lohja 11.1 Koko maa 11.7 Hyvinkää 14.0 Uusimaa 2017-2018 8.6 9.5 9.8 2016 2017 2018 Toimeentulotukea saaneet 18 - 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 17.7 Koko maa -9.73 19.2 Uusimaa 20.4 Porvoo 21.1 Lohja 23.4 Hyvinkää 2017-2018 18.3 22.6 20.4 2016 2017 2018 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 - 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2.2 Lohja -3.7 2.6 Porvoo 2.9 Koko maa 3.0 Hyvinkää 3.4 Uusimaa 2017-2018 2.5 2.7 2.6 2016 2017 2018 Toimeentulotuki, euroa / asukas 121.3 Lohja -4.59 143.5 Porvoo 146.9 Koko maa 165.1 Hyvinkää 202.4 Uusimaa 2017-2018 139.4 150.4 143.5 2016 2017 2018 Painopistealue 1: Suosituin kotikaupunki - Yhteenveto Korkea työllisyysaste sekä laadukas asuminen ja työelämä ovat kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta erittäin merkittäviä. Monipuoliset asumisen- ja työvaihtoehdot houkuttelevat uusia asukkaita ja varmistavat laadukkaiden palvelujen kestävän rahoituksen. Porvoon huoltosuhde on hieman noussut ja pysynyt suunnilleen koko maan keskiarvon tasolla, mutta korkeammalla kuin Uusimaan. Porvoo on aikaisemmin seurannut Kelan sairastavuusindeksiä, jota ei enää päivitetä. Jatkossa seuraamme THL:n sairastavuusindeksiä. Indeksi kokoaa tiedot seitsemästä vakavasta sairausryhmästä. Näitä ovat syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt, tapaturmat sekä Keskeneräinen 2/25 Porvoo - VUOSITTAINEN RAPORTTI 2019 dementia. Koko maan sairastavuusindeksi on 100 ajanjaksolla 2014–2016. Mitä pienempi luku on, sitä terveempi väestö. Porvoon sairastavuusindeksi on laskenut ja on parempi kuin vertailukuntien, mutta hieman korkeampi kuin Uusimaan. Verrattaessa yli 50 000 asukkaan kaupunkeja koko maahan, terveimmät suomalaiset asuvat etelän suurissa kaupungeissa (Espoo 73, Helsinki 81, Vantaa 83, Porvoo 87). Vertailuluvut ovat ikävakioituja, mikä tarkoittaa, että kuntien erilaisten ikärakenteiden vaikutus tuloksiin on poistettu. Työttömien osuus työvoimasta on laskenut suotuisan työllisyystilanteen ansiosta ja se oli vuoden 2018 lopussa 8,2 prosenttia työvoimasta. Nuorisotyöttömien osuus 18–24 -vuotiaasta työvoimasta on laskenut. Vuoden 2018 lopussa nuorisotyöttömyys oli laskenut 11,6 prosenttiin, työllisyystilanteen paranemisen sekä nuorten koulutukseen ja työllistämiseen kohdistettujen toimenpiteiden ansiosta. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä on kasvanut Porvoossa ja kasvua tapahtui erityisesti toimeentulotuen siirtyessä Kelaan 2017. Vuodelle 2018 kasvu tasaantui. Myös nuorten osuus toimeentulotuen saajista lisääntyi vuonna 2017, mutta on kääntynyt laskuun 2018 työllisyystilanteen parantuessa. Perustoimeentulotuen kustannukset ovat alentuneet vuonna 2018, mikä johtunee myönteisestä työllisyyskehityksestä. Toimeentulotukea saavien nuorten osuus on Porvoossa vastaavalla tasolla kuin vastaavan kokoisissa kaupungeissa Uudellamaalla sekä hieman korkeammalla kuin koko Uudenmaan maakunnassa. Myös työikäisten osuus on vastaavalla tasolla kuin vastaavan kokoisissa kaupungeissa, mutta matalammalla tasolla kuin Uudellamaalla. Tavoitteena on, että toimeentulotukea saaneiden osuus ja määrä pysyvät enintään vuoden 2018 tasolla. Painopistealue 2: Paras arkenakin Nuorten opiskelu ja psyykkinen terveys, päihdehuollon avopalvelut, asunnottomat ja ikääntyvien kotihoito Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7.9 Koko maa -17.0 8.3 Porvoo 8.7 Hyvinkää 9.0 Lohja 9.7 Uusimaa 2017-2018 9.0 10.0 8.3 2016 2017 2018 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1 000 asukasta 7.4 Koko maa 39.25 8.8 Uusimaa 8.9 Hyvinkää 12.4 Lohja 14.9 Porvoo 2017-2018 10.3 10.7 14.9 2016 2017 2018 Asunnottomat yksin asuvat / 1 000 asukasta (2018-) 0.3 Porvoo ? 0.6 Lohja 0.9 Koko maa 1.4 Hyvinkää 1.8 Uusimaa - 0.3 2018 Keskeneräinen 3/25 Porvoo - VUOSITTAINEN RAPORTTI 2019 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7.7 Lohja -2.48 8.3 Hyvinkää 9.8 Uusimaa 11.0 Koko maa 11.8 Porvoo 2017-2018 13.0 12.1 11.8 2016 2017 2018 Tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2017-) 73.1 Hyvinkää 4.19 74.3 Uusimaa 74.6 Porvoo 74.7 Lohja 75.2 Koko maa 2017-2019 71.6 74.6 2017 2019 Tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2017-) 66.5 Hyvinkää 3.59 72.0 Lohja 72.9 Uusimaa 75.0 Porvoo 76.1 Koko maa 2017-2019 72.4 75.0 2017 2019 Tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2017-) 69.9 Hyvinkää -0.95 71.6 Lohja 72.6 Porvoo 73.7 Uusimaa 74.5 Koko maa 2017-2019 73.3 72.6 2017 2019 Pitää koulunkäynnistä, % 8. ja 9. luokan oppilaista 53.7 Porvoo -5.95 57.0 Hyvinkää 57.1 Lohja 60.0 Koko maa 61.8 Uusimaa 2017-2019 59.1 57.1 53.7 2013 2017 2019 Pitää opiskelusta, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 76.7 Hyvinkää -0.62 79.0 Uusimaa 80.4 Porvoo 81.5 Koko maa 83.2 Lohja 2017-2019 79.9 80.9 80.4 2013 2017 2019 Keskeneräinen 4/25 Porvoo - VUOSITTAINEN RAPORTTI 2019 Pitää opiskelusta, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 60.3 Lohja -1.08 64.0 Porvoo 68.4 Hyvinkää 70.4 Uusimaa 70.8 Koko maa 2017-2019 80.7 64.7 64.0 2013 2017 2019 Painopistealue 2: Paras arkenakin - Yhteenveto Palveluita kehittämällä lisäämme asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Eri ikäiset porvoolaiset harrastavat aktiivisesti ja erityisesti kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus harrastaa. Lapset ja nuoret myös viihtyvät koulussa entistä paremmin ja yhä useampi nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Alle kouluikäiset osallistuvat laajasti monipuolisiin varhaiskasvatuspalveluihin. Toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti syrjäytymisriskissä oleville, mikä lisää väestön terveyttä ja kaupungin viihtyisyyttä sekä ehkäisee asunnottomuutta. Lähiöissä on tarjolla monimuotoista ja viihtyisää asumista luonnonläheisessä ympäristössä. Asukkaat, kolmas sektori ja yritykset ovat aktiivisesti mukana tekemässä hyvää arkea. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on kääntynyt laskuun. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle nuorelle pystytään osoittamaan opiskelupaikka toisella asteella. Lisätoimenpiteitä tarvitaankin nuorten opiskeluvalmiuksien vahvistamiseen ja opintojen keskeyttämisen ehkäisyyn, jotta nuoret saavat suoritettua toisen asteen tutkinnon. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaitten ja käyntien määrä 1000 asukasta kohden on noussut vuoden 2018 aikana, mikä johtuu osin siitä, että palvelua on lisätty. Porvoossa on hyvä matalan kynnyksen palvelu, jonka vuoksi palveluihin pääsee jonottamatta ja diagnoosia ei kysellä. Vuonna 2019 Askola on siirtänyt paljon asiakkaita Porvooseen, koska heillä on ollut henkilökuntavajetta. Asunnottomien osuus 1000 asukasta kohden on vähentynyt vuoden 2018 aikana muita vastaavan kokoisia kaupunkeja matalammalle tasolle. Tiedonkeruu on muuttunut vuonna 2018 ja näin ollen tässä indikaattorissa eivät näy aikaisempien vuosien tiedot. Asunnottomuuden ehkäisyssä on tärkeässä roolissa kohtuuhintaisten vuokra- asuntojen saatavuuden varmistaminen, mihin kaupunki voi omalla
Recommended publications
  • Porvoon Ja Lohjan Kaupunkien Esityksen Perustelumuistio

    Porvoon Ja Lohjan Kaupunkien Esityksen Perustelumuistio

    PERUSTELUMUISTIO Porvoon ja Lohjan kaupunkien toiminnallinen suuntautuminen, vuorovaikutus ja yhteys metropolialueeseen MISTÄ PUHUMME, KUN PUHUMME METROPOLIALUEESTA? Hallitus linjasi elokuussa 2013 rakennepoliittisessa ohjelmassaan metropolihallinnon jatkovalmistelun periaatteista. Keskeisenä linjauksena oli se, että perustetaan metropolihallinto, jonka päättävä elin on vaaleilla valittu valtuusto. Metropolihallinto hoitaisi alueen kilpailukyvyn sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikan, maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisen sekä segregaatioon, työvoimaan ja maahanmuuttoon liittyvien seudullisten kysymysten ratkaisemisen.1 Valtiovarainministeriö asetti lokakuussa 2013 työryhmän metropolihallintoa koskevan lainsäädännön valmistelua varten. Tehtävä perustui Kataisen hallituksen kuntauudistuslinjauksiin, jossa korostettiin muun muassa metropolialueen kansallista merkitystä ja tarvetta metropolialuetta koskevalle erilliselle lainsäädännölle.2 Työryhmän työtä edelsi seikkaperäinen esiselvitys. Metropolilakityöryhmän väliraportti julkaistiin huhtikuussa 2014. Työryhmä esitti kahta vaihtoista mallia: pakkokuntayhtymää tai itsehallinnollista järjestelmää. Molemmissa malleissa ytimenä oli vaaleilla valittu valtuusto, metropolikaava sekä valtion kanssa tehtävät metropolisopimus. Hallitus linjasi budjettiriihessään elokuussa 2014 periaatteet, joiden pohjalta metropolilakityöryhmä jatkaisi valmistelua. Linjauksen mukaan metropolihallinto kattaisi 14 kuntaa Helsingin seutukunnan 17 kunnasta, mutta linjaukseen liitettiin varaus, että ”Lohja
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland

    The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland

    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet

    The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet

    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
  • Helsinki-Uusimaa Region Competence and Creativity

    Helsinki-Uusimaa Region Competence and Creativity

    HELSINKI-UUSIMAA REGION COMPETENCE AND CREATIVITY. SECURITY AND URBAN RENEWAL. WELCOME TO THE MODERN METROPOLIS BY THE SEA. HELSINKI-UUSIMAA REGIONAL COUNCIL HELSINKI-UUSIMAA REGION AT THE HEART OF NORTHERN EUROPE • CAPITAL REGION of Finland • 26 MUNICIPALITIES, the largest demographic and consumption centre in Finland • EXCELLENT environmental conditions - 300 km of coastline - two national parks • QUALIFIED HUMAN CAPITAL and scientific resources • INTERNATIONAL AIRPORT • four large INTERNATIONAL PORTS • concentration of CENTRAL FUNCTIONS: economy, administration, leisure, culture • privileged GEO-STRATEGIC LOCATION Helsinki-Uusimaa Region AT THE HEART OF POPULATION • 1,6 MILLION inhabitants • 30 % of the population of Finland • POPULATION GROWTH 18,000 inhabitants in 2016 • OFFICIAL LANGUAGES: Finnish mother tongue 80.5 %, Swedish mother tongue 8.2 % • other WIDELY SPOKEN LANGUAGES: Russian, Estonian, Somali, English, Arabic, Chinese • share of total FINNISH LABOUR FORCE: 32 % • 110,000 business establishments • share of Finland’s GDP: 38.2 % • DISTRIBUTION OF LABOUR: services 82.5 %, processing 15.9 %, primary production 0.6 % FINLAND • republic with 5,5 MILLION inhabitants • member of the EUROPEAN UNION • 1,8 MILLION SAUNAS, 500 of them traditional smoke saunas • 188 000 LAKES (10 % of the total area) • 180 000 ISLANDS • 475 000 SUMMER HOUSES • 203 000 REINDEER • 39 NATIONAL PARKS HELSINKI-UUSIMAA SECURITY AND URBAN RENEWAL. WELCOME TO THE MODERN METROPOLIS BY THE SEA. ISBN 978-952-448-370-4 (publication) ISBN 978-952-448-369-8 (pdf)
  • European Montreal Meeting “Light Monti Nights” at Helsinki‐Porvoo, Finland

    European Montreal Meeting “Light Monti Nights” at Helsinki‐Porvoo, Finland

    Invitation to participate in the 25th European Montreal Meeting “Light Monti Nights” at Helsinki‐Porvoo, Finland We are pleased to invite Montreal owners and enthusiasts to participate in this year´s European Montreal meeting, which will be held in the Helsinki‐Porvoo region in Southern Finland from Thursday June 30 to Sunday July 3, 2011. The meeting will be based at the Hotel Haikon Kartano / Hotel Haikko Manor (www.haikko.fi), a prestigious and peaceful hotel, spa and conference centre located in the countryside by the Gulf of Finland, 50km east of Helsinki near the idyllic town of Porvoo. In addition, the Haikko Manor provides pampering Spa experiences with the highest levels and the Haikko restaurant is famous for its tasteful sensations. As we are in Finland, the Finnish Sauna, swimming pool and gym are at your disposal every day. On Thursday, the meeting will begin with a short drive near Haikko (for those who have arrived before 15h00). On Friday, we shall visit the town of Lahti, which offers some special Finnish characteristics and features. On the return trip we shall drive via the scenic Pulkkilanharju isthmus – an example of the 60,000 lakes in Finland. On Saturday, we shall make an excursion to Helsinki – the capital of Finland – and to some of its main tourist attractions and important historical places, with English and German speaking guides. You will have free time in the afternoon for your own sightseeing and shopping. On Sunday, we shall show the Montreals to the people of Porvoo, while we familiarize ourselves with this idyllic and historically important small town.
  • Espoo-Salo Oikoradan Yleisötilaisuus Lohja, Laurentius-Sali, 30.10.2019, Klo 18-20 Mäenpää Heidi 30.10.2019 Yleisötilaisuuden Ohjelma

    Espoo-Salo Oikoradan Yleisötilaisuus Lohja, Laurentius-Sali, 30.10.2019, Klo 18-20 Mäenpää Heidi 30.10.2019 Yleisötilaisuuden Ohjelma

    Kirkkonummi Espoo-Salo oikoradan yleisötilaisuus Lohja, Laurentius-sali, 30.10.2019, klo 18-20 Mäenpää Heidi 30.10.2019 Yleisötilaisuuden ohjelma Klo 18.00 Alkusanat ja hankkeen yleisesittely Projektipäällikkö Heidi Mäenpää, Väylävirasto Klo 18.05 Kaupungin puheenvuoro Kaupunginjohtaja Mika Sivula, Lohjan kaupunki Klo 18.15 Maakuntaliiton puheenvuoro Liikennesuunnittelija Pasi Kouhia, Uudenmaan liitto Klo 18.25 Hankkeen suunnittelutilanne: • Rantarataselvitys, kysyntäennuste ja liikenneselvitys • Helsinki–Turku nopean junayhteyden hankekokonaisuuden ympäristövaikutusten arviointi Projektipäällikkö Heidi Mäenpää, Väylävirasto Klo 18.40 Rata- ja tieteknisten ratkaisujen esittely Projektipäällikkö Seppo Veijovuori, Sitowise Projektipäällikkö Kari Fagerholm, Pöyry Klo 18.55 Vaikutusten arviointi Ympäristöasioista vastaava Eevaliisa Härö, Ramboll Klo 19.10 Kysymyksiä ja keskustelua Päätössanat Esitysten jälkeen on mahdollista tutustua karttoihin yhdessä suunnittelijoiden kanssa Klo 20.00 Tilaisuus päättyy 2 Hankkeen yleisesittely Projektipäällikkö Heidi Mäenpää, Väylävirasto 3 Helsinki-Turku nopea junayhteys 4 Espoo-Salo oikorata, yleissuunnitelma • Maakuntakaavan mukainen linjaus • Rataa noin 94 km • Tunneleita 22 kpl, noin 15 km • Siltoja 113 kpl, noin 11 km • Tiet, kadut • Vaikutukset • Melu • Ympäristö • Ihmiset • Kustannukset 5 Suunnitteluprosessi RATALAKI • Esiselvitys • Tarveselvitykset • Liikenteelliset selvitykset • Kehittämisselvitykset YLEISSUUNNITELMA RATASUUNNITELMA RAKENTAMIS- • YVA • Maakuntakaavan ja • Asemakaavan mukainen
  • Public the Risk Reducing Effect of VTS in Finnish Waters Deliverable No. D WP6 5 01 Date

    Public the Risk Reducing Effect of VTS in Finnish Waters Deliverable No. D WP6 5 01 Date

    Title Efficient, Safe and Sustainable Traffic at Sea Acronym EfficienSea Document Access: Public The Risk Reducing Effect of VTS in Finnish Waters Part A: The Risk Reducing Effect of VTS in Open Water Part B: The Risk Reducing Effect of VTS in Winter Navigation Deliverable No. D_WP6_5_01 Date: 21.10.2011 Contract No. 013 efficiensea.org Part-financed by the European Union Public DOCUMENT STATUS Authors Name Organisation Kati Westerlund Finnish Transport Agency Reviewing/Approval of report Name Organisation Signature Date Tommi Arola FTA Tuomas Martikainen FTA Document History Revision Date Organisatio Initials Revised Short description of n pages changes 1 19.11.2010 FTA First draft of Part A 2 30.11.2010 FTA Part A: Corrections, diagrams, additional text 3 31.03.2011 FTA Appendix 4 Part A: Additional statistics and text 4 06.04.2011 FTA First draft of Part B 5 05.07.2011 FTA Front page Combined two reports 6 21.10.2011 FTA Combined common parts of Part A and Part B. Combined the text ‘Background’ from both reports to the one single. efficiensea.org Part-financed by the European Union Public Abbreviations/Definitions AIS Automatic Identification System COLREG Convention on the International Regulations for Preventing Collisions at Sea CPA Closest Point of Approach DW Deep Water (Route) DWT Dead Weight Tonnes GOFREP The Mandatory Ship Reporting System in the Gulf of Finland OOW Officer of the Watch SRS Ship Reporting System TSS Traffic Separation Scheme TSZ Traffic Separation Zone VTS Vessel Traffic Service VTT Technical Research Centre of Finland (Teknologian tutkimuskeskus VTT; Valtion Teknillinen Tutkimuslaitos until 1st December 2010) efficiensea.org Part-financed by the European Union Public TableofContents Abbreviations/Definitions .......................................................................................
  • Local Government Employment Pilots – Uusimaa TE Office Questions and Answers

    Local Government Employment Pilots – Uusimaa TE Office Questions and Answers

    Local government employment pilots – Uusimaa TE office Questions and answers 1. What is the local government employment pilot? The local government employment pilots are a project lasting more than two years in which some of the legally mandated employment services of TE offices are to be arranged by municipalities. Taking part in the project are 125 municipalities and 26 pilot areas formed by them. Participants in the Uusimaa region are Helsinki, Espoo, Vantaa, Kerava, Porvoo, Raasepori and Hanko. The regional pilots begin on 1 March 2021 and they end on 30 June 2023. 2. Why are the local government pilots being launched? In accordance with the Government programme, the role of municipalities in organising employment services is being strengthened. The purpose of the pilots is to improve access to the labour market, especially for those who have been unemployed for longer and those who are in a weaker position on the labour market. In addition, services are to be developed in the pilot that support the employment of a jobseeker, and service models in which the customer's situation and need for service are evaluated at the individual level. 3. What does this mean in practice? After the launch of a local government pilot some of the jobseeker customers will become customers of the municipalities, and some will remain with the TE office. When a customer is transferred to the local government pilot, his or her services will be primarily provided by his or her municipality of residence. The TE office will retain some tasks involving the customers that move to the local government pilots, such as statements on unemployment security and interviews and selections for vocational labour market training.
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021

    LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021

    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
  • Valmistuneet 1.1.-3.6.2021 Tilanne 3.6.2021

    Valmistuneet 1.1.-3.6.2021 Tilanne 3.6.2021

    Valmistuneet 1.1.-3.6.2021 Tilanne 3.6.2021 Tutkinto ja julkaisuluvan antaneet kotikuntineen Määrä Autoalan perustutkinto 12 Halonen, Arttu Sakari; Askola Läne, Tanel; Porvoo Nevalainen, Timi Topias Olavi; Porvoo Sorvari, Jesse Matti Mikael; Porvoo Elintarvikealan perustutkinto 6 Kivilahti, Anni Maaria; Askola Korhonen, Toivo Tapio Juhani; Porvoo Laiho, Outi Hanna; Hankasalmi Riikonen, Sanna Maria Inkeri; Porvoo Grundexamen i affärsverksamhet 9 Dyring, Emmina Anna Olivia; Loviisa Heikkinen, Casper; Porvoo Heiskanen, Netta Maria; Porvoo Helen, Reeta; Nurmijärvi Henrichson, Ella; Porvoo Ammattilukio Holm, Santtu Eemeli; Loviisa Tallberg, Matilda Mikaela Charlotta; Porvoo Östergård, Emelie Elisabeth Franksdotter; Porvoo Hieronnan erikoisammattitutkinto 1 Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto 17 Coleman, Michelle Daniela Maria; Porvoo Hallikainen, Nea Pauliina Emilia; Miehikkälä Häyrynen, Heini Riitta; Porvoo Kokko, Jonna Maria Karoline; Sipoo Linnainmaa, Satu Piritta; Helsinki Paananen, Emmi Riikka Alina Maaria; Järvenpää Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto 1 Isännöinnin ammattitutkinto 31 Pohjamies, Pii Maria Karoletta; Espoo Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto 4 Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto 66 Ahmed, Sabrina; Vantaa Ainab, Abshira Abdirahman; Helsinki Alimi, Thouraya; Helsinki Byman, Tiia Carolina; Helsinki Bärlund, Joel Alexander; Helsinki Dimitrova, Radost Todorova; Helsinki Hajiqaderi, Kurdestan; Espoo Hallia, Rita Pia Susanna; Helsinki Hassan, Mohamud Sadia; Helsinki Hussein Haashi, Aminarun;
  • Tulomuutto KUUMA-Kuntiin 2014 Tulomuutto KUUMA-Kuntiin 2013

    Tulomuutto KUUMA-Kuntiin 2014 Tulomuutto KUUMA-Kuntiin 2013

    Tulomuutto KUUMA-kuntiin 2014 Tulo - Tulo - Tulo - Tulo - Tulo - Lähtökunta Hyvinkää Lähtökunta Järvenpää Lähtökunta Kerava Lähtökunta Kirkko-nummi Lähtökunta Mäntsälä KOKO MAA 2364 KOKO MAA 2647 KOKO MAA 2544 KOKO MAA 2275 KOKO MAA 1070 Helsinki 300 Helsinki 505 Vantaa 619 Espoo 858 Helsinki 157 Nurmijärvi 224 Vantaa 373 Helsinki 510 Helsinki 472 Vantaa 144 Riihimäki 182 Tuusula 355 Tuusula 283 Vantaa 138 Järvenpää 124 Vantaa 174 Kerava 270 Järvenpää 165 Siuntio 80 Tuusula 93 Espoo 122 Mäntsälä 146 Espoo 124 Vihti 41 Kerava 58 Tuusula 122 Espoo 130 Sipoo 95 Tampere 40 Lahti 47 Tulo - Tulo - Tulo - Lähtökunta Nurmijärvi Lähtökunta Pornainen Lähtökunta Sipoo Lähtökunta Tulo - Tuusula Lähtökunta Tulo - Vihti KOKO MAA 2171 KOKO MAA 304 KOKO MAA 986 KOKO MAA 2307 KOKO MAA 1498 Helsinki 526 Järvenpää 47 Helsinki 326 Vantaa 536 Helsinki 286 Vantaa 486 Vantaa 42 Vantaa 184 Helsinki 433 Espoo 283 Espoo 254 Helsinki 42 Porvoo - Borgå 75 Järvenpää 287 Lohja - Lojo 211 Hyvinkää 131 Tuusula 25 Kerava - Kervo 69 Kerava - Kerv 223 Vantaa 124 Tuusula 57 Kerava - Kervo 21 Espoo 57 Espoo 95 Karkkila - Hö 88 Vihti 47 Sipoo - Sibbo 18 Järvenpää 50 Hyvinkää - H 85 Kirkkonumm 75 Tulomuutto KUUMA-kuntiin 2013 Tulo - Tulo - Tulo - Tulo - Tulo - Lähtökunta Hyvinkää Lähtökunta Järvenpää Lähtökunta Kerava Lähtökunta Kirkko-nummi Lähtökunta Mäntsälä KOKO MAA 2641 KOKO MAA 2556 KOKO MAA 2594 KOKO MAA 2081 KOKO MAA 1097 Helsinki 329 Helsinki 478 Vantaa 543 Espoo 820 Helsinki 166 Nurmijärvi 245 Vantaa 344 Helsinki 491 Helsinki 467 Järvenpää 164 Riihimäki 217 Tuusula
  • E18 Muurla - Lohja Motorway Project

    E18 Muurla - Lohja Motorway Project

    1 TEN - T Project finance & PPPs Experiences from a Finnish PPP project using project life-cycle management from the order perspective to maximise efficiency Matti Vehviläinen Finnish Traffic Agency 13.10.2009 /M.Vehviläinen 2 Director General Juhani Tervala Communications Director General’s Staff Internal Audit Anna Jokela Timo Hiltunen Marja-Liisa Peltomaa Transport System’s Maritime Department Rail Department Road Department Administration Department Raimo Tapio Ossi Niemimuukko Jukka Hirvelä Department Anne Herneoja Hannu Mäkikangas • Transport • Sea Traffic • Rail Traffic • Road Operations • Economy Management Management • Development • Road Investments • Personnel • Public Transport • Waterways • Railway • Road and Bridge • IT/ICT • Hydrographic Office Investments Engineering • Administration • Rail Network • Road Traffic • Information and Centres Archives 13.10.2009 /M.Vehviläinen 3 Use of the life-cycle model in Finland Decision-in-principle of the Finnish Government’s Ministerial Committee for Economic Policy 12/2003: The life-cycle (PPP) model can be used for traffic infrastructure projects The Ministerial Committee’s decision in February 2004 on use of the life-cycle model for the E18 Muurla - Lohja motorway project Good experiences with the life-cycle model in Finland and internationally. The EU promotes use of the life-cycle model for traffic infrastructure construction. Quick completion of the project is particularly important, and the life-cycle model makes faster completion possible. Preliminary calculations indicate