Porvoo - VUOSITTAINEN RAPORTTI 2019 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2019 Porvoon kaupungin hyvinvointikertomuksen raportissa 2019 esitetään hyvinvointikertomuksen suunnitelmaan 2019- 2021 valikoitujen indikaattoreiden ja toimenpiteiden kehitys. Raportin ensimmäisessä osassa raportoidaan hyvinvointikertomuksen suunnitelmaan valittujen indikaattoreiden tilastotietoja. Raportin toisessa osassa hyvinvointisuunnitelman taulukossa esitetään vuoden 2021 tavoite ja raportoidaan toimenpiteiden eteneminen vuonna 2019. Raportin kolmannessa osassa kerrotaan suunnitelman laatijat ja hyväksyminen kaupunginvaltuustossa. Ensimmäisessä osassa indikaattoreissa ilmaistaan: Vasemmalla indikaattoriarvon suhteellinen muutos prosentteina Ympyrän kehän vahvuus ilmaisee muutoksen voimakkuutta. Ympyrän liikennevaloväri määräytyy tapahtuneen muutoksen ja indikaattorin arvotuksen perusteella. Alle viiden prosentin muutosta esitetään harmaalla ympyrällä tai vaakanuolella. Aikaväli vaihtelee saatavilla olevien tilastotietojen mukaan. Keskellä indikaattoriarvon kehitys Porvoossa Suuntakuvaaja osoittaa indikaattoriarvon kehityksen Porvoossa viime vuosina. Alle viiden prosentin muutoksessa suuntakuvaaja esitetään harmaana. Oikealla verrataan Porvoon tilanne suhteessa vertailukuntiin Viimeisin indikaattoriarvo Porvoossa ja vertailukunnissa sekä tämän mukainen järjestys ja vertailu. Vertailukuntien palkkien liikennevalovärit kertovat Porvoon tilanteesta suhteessa vertailukuntiin. Alle kymmenen prosentin muutosta esitetään keltaisella väripalkilla. Lisäksi jokaisesta indikaattorikokonaisuudesta on laadittu yhteenveto. 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Painopistealue 1: Suosituin kotikaupunki Huoltosuhde, sairastavuus, työttömyys ja toimeentulotuki Huoltosuhde, demografinen 51.5 Uusimaa 0.99 59.9 Hyvinkää 60.8 Koko maa 61.3 Porvoo 66.1 Lohja 2017-2018 59.2 60.7 61.3 2016 2017 2018 THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu 82.6 Uusimaa -2.47 86.9 Porvoo 96.5 Lohja 98.9 Hyvinkää 100.0 Koko maa 2015-2016 91.9 89.1 86.9 2014 2015 2016 Työttömät, % työvoimasta 8.2 Porvoo -10.87 8.3 Hyvinkää 8.4 Lohja 8.7 Uusimaa 9.7 Koko maa 2017-2018 10.4 9.2 8.2 2016 2017 2018 Keskeneräinen 1/25 Porvoo - VUOSITTAINEN RAPORTTI 2019 Nuorisotyöttömät, % 18 - 24-vuotiaasta työvoimasta 8.6 Uusimaa -13.43 11.6 Porvoo 12.2 Hyvinkää 12.3 Koko maa 12.6 Lohja 2017-2018 15.9 13.4 11.6 2016 2017 2018 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 9.8 Porvoo 3.16 10.4 Lohja 11.1 Koko maa 11.7 Hyvinkää 14.0 Uusimaa 2017-2018 8.6 9.5 9.8 2016 2017 2018 Toimeentulotukea saaneet 18 - 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 17.7 Koko maa -9.73 19.2 Uusimaa 20.4 Porvoo 21.1 Lohja 23.4 Hyvinkää 2017-2018 18.3 22.6 20.4 2016 2017 2018 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 - 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2.2 Lohja -3.7 2.6 Porvoo 2.9 Koko maa 3.0 Hyvinkää 3.4 Uusimaa 2017-2018 2.5 2.7 2.6 2016 2017 2018 Toimeentulotuki, euroa / asukas 121.3 Lohja -4.59 143.5 Porvoo 146.9 Koko maa 165.1 Hyvinkää 202.4 Uusimaa 2017-2018 139.4 150.4 143.5 2016 2017 2018 Painopistealue 1: Suosituin kotikaupunki - Yhteenveto Korkea työllisyysaste sekä laadukas asuminen ja työelämä ovat kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta erittäin merkittäviä. Monipuoliset asumisen- ja työvaihtoehdot houkuttelevat uusia asukkaita ja varmistavat laadukkaiden palvelujen kestävän rahoituksen. Porvoon huoltosuhde on hieman noussut ja pysynyt suunnilleen koko maan keskiarvon tasolla, mutta korkeammalla kuin Uusimaan. Porvoo on aikaisemmin seurannut Kelan sairastavuusindeksiä, jota ei enää päivitetä. Jatkossa seuraamme THL:n sairastavuusindeksiä. Indeksi kokoaa tiedot seitsemästä vakavasta sairausryhmästä. Näitä ovat syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt, tapaturmat sekä Keskeneräinen 2/25 Porvoo - VUOSITTAINEN RAPORTTI 2019 dementia. Koko maan sairastavuusindeksi on 100 ajanjaksolla 2014–2016. Mitä pienempi luku on, sitä terveempi väestö. Porvoon sairastavuusindeksi on laskenut ja on parempi kuin vertailukuntien, mutta hieman korkeampi kuin Uusimaan. Verrattaessa yli 50 000 asukkaan kaupunkeja koko maahan, terveimmät suomalaiset asuvat etelän suurissa kaupungeissa (Espoo 73, Helsinki 81, Vantaa 83, Porvoo 87). Vertailuluvut ovat ikävakioituja, mikä tarkoittaa, että kuntien erilaisten ikärakenteiden vaikutus tuloksiin on poistettu. Työttömien osuus työvoimasta on laskenut suotuisan työllisyystilanteen ansiosta ja se oli vuoden 2018 lopussa 8,2 prosenttia työvoimasta. Nuorisotyöttömien osuus 18–24 -vuotiaasta työvoimasta on laskenut. Vuoden 2018 lopussa nuorisotyöttömyys oli laskenut 11,6 prosenttiin, työllisyystilanteen paranemisen sekä nuorten koulutukseen ja työllistämiseen kohdistettujen toimenpiteiden ansiosta. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä on kasvanut Porvoossa ja kasvua tapahtui erityisesti toimeentulotuen siirtyessä Kelaan 2017. Vuodelle 2018 kasvu tasaantui. Myös nuorten osuus toimeentulotuen saajista lisääntyi vuonna 2017, mutta on kääntynyt laskuun 2018 työllisyystilanteen parantuessa. Perustoimeentulotuen kustannukset ovat alentuneet vuonna 2018, mikä johtunee myönteisestä työllisyyskehityksestä. Toimeentulotukea saavien nuorten osuus on Porvoossa vastaavalla tasolla kuin vastaavan kokoisissa kaupungeissa Uudellamaalla sekä hieman korkeammalla kuin koko Uudenmaan maakunnassa. Myös työikäisten osuus on vastaavalla tasolla kuin vastaavan kokoisissa kaupungeissa, mutta matalammalla tasolla kuin Uudellamaalla. Tavoitteena on, että toimeentulotukea saaneiden osuus ja määrä pysyvät enintään vuoden 2018 tasolla. Painopistealue 2: Paras arkenakin Nuorten opiskelu ja psyykkinen terveys, päihdehuollon avopalvelut, asunnottomat ja ikääntyvien kotihoito Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7.9 Koko maa -17.0 8.3 Porvoo 8.7 Hyvinkää 9.0 Lohja 9.7 Uusimaa 2017-2018 9.0 10.0 8.3 2016 2017 2018 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1 000 asukasta 7.4 Koko maa 39.25 8.8 Uusimaa 8.9 Hyvinkää 12.4 Lohja 14.9 Porvoo 2017-2018 10.3 10.7 14.9 2016 2017 2018 Asunnottomat yksin asuvat / 1 000 asukasta (2018-) 0.3 Porvoo ? 0.6 Lohja 0.9 Koko maa 1.4 Hyvinkää 1.8 Uusimaa - 0.3 2018 Keskeneräinen 3/25 Porvoo - VUOSITTAINEN RAPORTTI 2019 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7.7 Lohja -2.48 8.3 Hyvinkää 9.8 Uusimaa 11.0 Koko maa 11.8 Porvoo 2017-2018 13.0 12.1 11.8 2016 2017 2018 Tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2017-) 73.1 Hyvinkää 4.19 74.3 Uusimaa 74.6 Porvoo 74.7 Lohja 75.2 Koko maa 2017-2019 71.6 74.6 2017 2019 Tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2017-) 66.5 Hyvinkää 3.59 72.0 Lohja 72.9 Uusimaa 75.0 Porvoo 76.1 Koko maa 2017-2019 72.4 75.0 2017 2019 Tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2017-) 69.9 Hyvinkää -0.95 71.6 Lohja 72.6 Porvoo 73.7 Uusimaa 74.5 Koko maa 2017-2019 73.3 72.6 2017 2019 Pitää koulunkäynnistä, % 8. ja 9. luokan oppilaista 53.7 Porvoo -5.95 57.0 Hyvinkää 57.1 Lohja 60.0 Koko maa 61.8 Uusimaa 2017-2019 59.1 57.1 53.7 2013 2017 2019 Pitää opiskelusta, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 76.7 Hyvinkää -0.62 79.0 Uusimaa 80.4 Porvoo 81.5 Koko maa 83.2 Lohja 2017-2019 79.9 80.9 80.4 2013 2017 2019 Keskeneräinen 4/25 Porvoo - VUOSITTAINEN RAPORTTI 2019 Pitää opiskelusta, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 60.3 Lohja -1.08 64.0 Porvoo 68.4 Hyvinkää 70.4 Uusimaa 70.8 Koko maa 2017-2019 80.7 64.7 64.0 2013 2017 2019 Painopistealue 2: Paras arkenakin - Yhteenveto Palveluita kehittämällä lisäämme asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Eri ikäiset porvoolaiset harrastavat aktiivisesti ja erityisesti kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus harrastaa. Lapset ja nuoret myös viihtyvät koulussa entistä paremmin ja yhä useampi nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Alle kouluikäiset osallistuvat laajasti monipuolisiin varhaiskasvatuspalveluihin. Toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti syrjäytymisriskissä oleville, mikä lisää väestön terveyttä ja kaupungin viihtyisyyttä sekä ehkäisee asunnottomuutta. Lähiöissä on tarjolla monimuotoista ja viihtyisää asumista luonnonläheisessä ympäristössä. Asukkaat, kolmas sektori ja yritykset ovat aktiivisesti mukana tekemässä hyvää arkea. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on kääntynyt laskuun. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle nuorelle pystytään osoittamaan opiskelupaikka toisella asteella. Lisätoimenpiteitä tarvitaankin nuorten opiskeluvalmiuksien vahvistamiseen ja opintojen keskeyttämisen ehkäisyyn, jotta nuoret saavat suoritettua toisen asteen tutkinnon. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaitten ja käyntien määrä 1000 asukasta kohden on noussut vuoden 2018 aikana, mikä johtuu osin siitä, että palvelua on lisätty. Porvoossa on hyvä matalan kynnyksen palvelu, jonka vuoksi palveluihin pääsee jonottamatta ja diagnoosia ei kysellä. Vuonna 2019 Askola on siirtänyt paljon asiakkaita Porvooseen, koska heillä on ollut henkilökuntavajetta. Asunnottomien osuus 1000 asukasta kohden on vähentynyt vuoden 2018 aikana muita vastaavan kokoisia kaupunkeja matalammalle tasolle. Tiedonkeruu on muuttunut vuonna 2018 ja näin ollen tässä indikaattorissa eivät näy aikaisempien vuosien tiedot. Asunnottomuuden ehkäisyssä on tärkeässä roolissa kohtuuhintaisten vuokra- asuntojen saatavuuden varmistaminen, mihin kaupunki voi omalla