Vapaaehtoisia haetaan veteraanityöhön (sivut 7 ja 23)

N:o 5/2005 Tarkastettu levikki 68 225 Marraskuun 2. päivänä 2005

Sotaveteraanityöstä palkittiin (sivu 3) Liiton neuvottelupäivät Tuusulassa (sivu 9) Liiton vanhin jäsen 105 vuotias (sivu 5) Kuntoutus muutoksessa (sivu 2) 95-vuotias sotaveteraani pyöräili 73 kilometriä (sivu 33)

Sotiemme veteraanien varainhankinta uusiutuu (sivut 2 ja 6)

Sotaveteraaniliiton myöntämää ansiomitalia kiinnittää kenraalimajuri Jan Laukan rinnuk- seen sosiaalisihteeri Anni Grundström.

Neuvottelupäi- villä palkittiin kannattajajä- senten hankin- nassa parhaiten menestyneet piirit. Palkinto- ja noutamassa vas. Varsinais- Suomen Sota- veteraanipiirin puheenjohta- ja Eeri Hyrkkö, Keski-Suomen Risto Isännäinen ja Etelä-Pohjan- maan Jalo E. Liinamaa.

Pia Mikkonen selvitti Sotaveteraaniliiton neuvottelupäi- vien osanottajille uudistuvaa varainhankintaa.

Sotaveteraanien tuki- ja perinnesäätiö avustaa (sivu 4) 2 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005

Helsingissä 2. marraskuuta 2005 Kuntoutushuolia

ksi valtioneuvos- ovat huolissaan. Kuntoutus- Kuntoutusasiat olivat sen uudistuksen tulisi vielä kuntoutusta voitaisiin antaa ton vuosi sitten jul- uudistuksen käytännön to- esillä myös Sotaveteraanilii- jatkua kuntoutuskäsitteen myös veteraaneille tuiki tar- Ykistamien vete- teutuksesta on tietoa vielä ton syyskuisilla neuvottelu- monipuolistamisella niin, peellisia kotipalveluja. raanipoliittisten linjausten puutteellisesti. Kunnista on päivillä Tuusulassa. Mää- että osana laajentuvaa avo- myönteisiä asioita oli rinta- kantautunut viestejä varojen rärahojen riittävyydestä maveteraanien kuntoutus- loppumisesta jo alkusyksys- kannettiin sielläkin huolta, määrärahan korottaminen tä. Eräissä kunnissa liikkeel- mutta myös onnistumisesta Katseet tulevaisuuteen kolmanneksella eli peräti le lähtö on pahasti kangerrel- kuntoutuksen sisällön uu- 12 miljoonalla eurolla vuon- lut. Kustannustason tuntu- distamisessa. Pitäisi päästä Liiton neuvottelupäivillä järjestämistä niiden jäse- na 2005. Tällä korotuksel- van nousun tiedetään senkin siihen, että veteraani kutsut- käytiin antoisa keskustelu niin. la sekä avokuntoutuksen vaikeuttavan määrällisen ta- taisiin vuosittaiseen terveys- myös tulevaisuussuunnitel- Tulevaisuussuunnitelman osuutta lisäämällä arvioitiin voitteen saavuttamista. ja kuntotarkastukseen, jossa man jatkotyöstä. Keskuste- aikataulu on tiukka. Jou- päästävän tavoitteeseen eli Veteraaniliittojen val- hänelle laadittaisiin henki- lu kosketteli muun muassa lukuun kokouksessaan lii- turvaamaan kaikille kuntou- tuuskunta on ryhtynyt tuu- lökohtainen kuntoutussuun- liiton taloutta ja voimavaro- ton hallitus päättää suun- tusta haluaville vuosittainen masta toimeen. Syksyn mit- nitelma. Samalla selvitettäi- jen riittävyyttä, sotaveteraa- nitelman peruslinjauksista kuntoutus. Lisämäärärahan taan se on lähestynyt muun siin muutkin hänen kotona niyhteisöjen huoltotoimin- ja ehkä jo yksityiskohdista- tarpeen arveltiin vuonna muassa eduskuntaryhmiä ja selviytymiseensä liittyvät nan laajentamista myös kin. Heti vuodenvaihtees- 2006 olevan enää 7 miljoo- rintamaveteraaniasiain neu- seikat. puolisoihin ja leskiin koh- sa käynnistetään kentän eli naa ja vuonna 2007 vain 2 vottelukuntaa esityksin, että Erityisen selvästi neu- dentuvaksi, jäsenyhdistysten jäsenyhdistysten lausunto- miljoonaa euroa. ne kannanotoillaan tukisivat vottelupäivien keskuste- päätöksentekojärjestelmän kierros, jotta suunnitelma Kuntoutusmäärärahan veteraanien kuntoutusmää- luissa tulivat esille kuntou- muuttamista kannattajajä- saataisiin viimeistellyksi hy- pudotus 5,5 miljoonalla eu- rärahan säilyttämistä vuon- tus- ja kotipalveluiden käy- senten äänioikeuden salli- vissä ajoin ennen Mikkelissä rolla sisältyykin hallituksen na 2006 kuluvan vuoden ta- täntöjen kirjavuus kunnissa vaksi sekä pienten ja heikko- kesäkuun alussa pidettävää talousarvioesitykseen vuo- solla eli 47,8 miljoonana eu- ja siitä aiheutuva eriarvoi- jen sotaveteraaniyhdistysten liittokokousta. delle 2006. Veteraaniliitot rona. suus. Veteraanikuntoutuk- toimintaa ja yhteydenpidon AARNO STRÖMMER Veteraanikeräys 2006

olme valtakunnal- räystoimien yksityiskohtai- muita tapahtumia ja tempa- aikaisempaa aktiivisemmin keräys edellyttää motivoitu- lista veteraanijär- sen suunnittelun. Lokakuun uksia. Varusmiesten ohjaa- yhteydessä. Tavoitteena on nutta ja sitoutunutta ydin- Kjestöä – Suomen loppupuolella kutsuttiin nel- miseen kiinnitetään aikai- löytää yrityksiä, jotka ko- joukkoa kaikilla tasoilla niin Sotaveteraaniliitto, Rinta- jään alueelliseen tapaami- sempaa enemmän huomi- kevat sotiemme veteraanien liitoissa kuin piiri- ja paikal- maveteraaniliitto, Rinta- seen kaikista mukana ole- oita. Keräysmuotona tulee tukemisen mielekkääksi. listasolla. Käydyt keskuste- manaisten Liitto sekä Kaa- vista järjestöistä edustajia olemaan myös oppilaiden Aikaisemmissa keräyk- lut piirien, partiolaisten ja tuneitten Omaisten Liitto käsittelemään suunnitelmia suorittama päivätyökeräys. sissä on jo hankittu koke- maanpuolustusjärjestöjen ovat keväästä lähtien suun- sekä sopimaan piirikohtai- Näin koululaisnuoriso voi muksia puhelinkeräyksestä edustajien kanssa ovat ol- nitelleet ensi vuoden alussa sesti käynnistettävistä toi- osoittaa arvostusta sotiem- ja lahjoittamisesta interne- leet rohkaisevia. Vastuun- käynnistyvän yhteisen uusi- mista. me veteraaneille ohjaamalla tissä. Tuottaakseen nämä tuntoisia toimijoita yhteisen muotoisen varainhankinnan Kentän osalta varain- päivätyönsä tuoton heidän toimet tarvitsevat huomat- asiamme hyväksi on saata- toimenpiteitä. Heinäkuussa hankinta noudattaa aikai- hyväkseen. tavasti lisää näkyvyyttä ja vissa kaikille tasoille. Tästä Etelä-Suomen lääninhal- sempina vuosina toteutettu- Valtakunnallista varain- tunnettuutta. Televisio tu- on hyvä jatkaa. litus myönsi järjestöille ra- ja toimia: varusmiesten, eri hankinnan keinovalikoimaa leekin tietoiskuin välittä- hankeräysluvan. Syyskuus- maanpuolustusjärjestöjen täydennetään aloittamal- mään tietoa sotiemme vete- MARKKKU SEPPÄ sa aloitti varainhankkijaksi ja partiolaisten suorittamia la lahjoittajatoiminta. Myös raaneista ja keräyksestä. nimitetty Pia Mikkonen ke- lista- ja lipaskeräyksiä sekä yritysten suuntaan ollaan Usean järjestön yhteis-

Veva eduskunnassa

uomen veteraaniliitto- teraanien määrä vähenee, jen valtuuskunnan, Ve- toisaalla kuitenkin maksut Svan edustajat tapasivat nousevat. Entistä vähemmän 14. syyskuuta sosiaali- ja ter- veteraaneja pääsee kuntou- veysministeri Sinikka Mön- tukseen. käreen, valtiosihteeri Terttu Sotainvalidien toiveena on Savolaisen sekä eduskunta- nopeuttaa prosenttirajan las- ryhmien edustajia. kua, jolla laitoshoitoon pää- Valtuuskunta esitti huo- sy ja kuntien järjestämät avo- lensa valtion ensi vuoden ta- palvelut tulisivat useamman lousarviossa esitettyyn kun- sotainvalidin saataville. toutusmäärärahan laskemi- Veteraanien ja sotainvali- seen 5,5 milj. eurolla tähän dien puolisoiden pääsyä kun- vuoteen verrattuna. Järjes- toutukseen tulisi myös lisätä. Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnan jäsenten käynti tapaamassa sosiaaliministe- töjen mielestä kuntoutuk- reitä sekä eduskuntaryhmiä ajoittui hallituksen talousarvioesityksen julkistamisajan- sen vuosittaisuus uhkaa jää- kohtaan. dä toteutumatta. Vaikka ve- 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 3

Veikko, Helsinki Musiikkikapteeni Mikkola Pasi-Heikki, Mikkeli Puheenjohtaja Mikkonen Jorma, Kontiolahti Kaupunginpuutarhuri Neuvonen Hannu, Lahti Taiteilija Nevala Risto, Seinäjoki Muusikko Niemitalo Esa, Muurame Pääjohtaja Nuorteva Jussi, Helsinki Eversti Paakkinen Juhani, Imatra, Läänin sos. ja terveysneuvos Paatero Pekka, Turku Liikkeenharjoittaja Pajarinen Timo, Kouvola Myyntipäällikkö Parkkinen Harri, Hirvensalmi Kenraaliluutnantti Puheloinen Ari, Sotaveteraaniliiton ansiomitalien Helsingin Katajanokalla pidettyyn luovutustilaisuuteen 6. lokakuuta saa- Mikkeli pui 23 sotaveteraanityön päämäärien hyväksi palkittua henkilöä. Toimistosihteeri Rantanen Eija, Lappeenranta, Everstiluutnantti Raunio Ari, Sotaveteraaniliitto palkitsi Helsinki Toimitusjohtaja Ruohola Ilkka, Suomen Sotaveteraaniliiton hallitus myönsi syyskuussa pidetyssä Tiedotuspäällikkö Kervinen Ossi, Hattula kokouksessa Sotaveteraanien kultaisen ansioristin 59 henkilölle Helsinki Everstiluutnantti Saharinen Teuvo, kiitoksena ja tunnustuksena erittäin merkittävästä ja pitkään jat- Metsänhoitaja Kiikka Markku, Suomussalmi kuneesta työstä sotaveteraanien hyväksi sekä Sotaveteraaniliiton Helsinki Varatuomari Savonen Martti, Espoo ansiomitalin 57 henkilölle tunnustuksena ja kiitoksena merkittäväs- Puheenjohtaja Kilpinen Asko, Puheenjohtaja Sihvo Sami, Espoo tä toiminnasta sotaveteraanityön päämäärien hyväksi. Helsinki Kanslianeuvos Siltala Lauri, Helsinki Amiraali Klenberg Jan, Helsinki Toimitusjohtaja Sipilä Matti, Helsinki Sotaveteraanien kultainen Sinisalo Severi, Kuopio Toiminnanjohtaja Kosonen Janne, Everstiluutnantti Skogström Leo, ansioristi myönnettiin seuraaville Sohlo Kaarlo, Oulu Helsinki Pyhtää henkilöille: Ståhlhammar Tapio, Kerava Musiikkikapteeniluutnantti Lääninrovasti Taipale Jorma, Ahonen Antti, Haapajärvi Suomalainen Eelis, Sysmä Kotilainen Timo, Turku Lappeenranta, Annala Aarre, Savonlinna Sykäräinen Olavi, Kokkola Överste Koukkula Ossi, Stockholm Kenraaliluutnantti Tarvainen Esa, Ervasti Seppo, Vantaa Söderholm Claes, Mariehamn Ekonomi Kujanpää Pentti, Kurikka, Helsinki Heponen Olavi, Vaajakoski Tammi Lauri, Kuusamo Lähetystöneuvos Kurkivuori Ravitsemustyönjohtaja Häkkinen Mielikki, Sulkava Tammivuori Erkki, Tampere Nyyrikki, Espoo Tuula Rantanen, Lappeenranta Häkkinen Sauli, Kanada Tietäväinen Unto, Kylmäkoski Työnjohtaja Laine Pentti, Pori Tilintarkastaja Tynjälä Isokangas Perttu, Oulu Toivola Alpo, Mäntsälä Taiteilija Lamberg Henrik, Markku, Seinäjoki Isoniemi Reino, Oulu Valtonen Unto, Eura Nurmijärvi Ambassadör Vahlquist Fredrik, Jaatinen Toivo, Lammi Venemies Eino, Ilomantsi Taiteilija Lastumäki Leo, Simo Stockholm Jokipii Mauno, Korpilahti Viinikainen Viljo, Seinäjoki Kenraalimajuri Laukka Jan, Helsinki Toimitusjohtaja Vihervuori Matti, Karvinen Erkki, Heinävesi Vilponiemi Väinö, Pori Puheenjohtaja Lehti Eero, Kerava Hämeenlinna Kaskinen Ester, Vehmaa Virolainen Ilmari, Imatra Ekonomi Leinonen Irja, Vantaa Johtaja Wilska Veli Matti, Helsinki Koistinen Veikko, Kaavi Ylönen Antti, Hankasalmi Arkkipiispa Leo, Kuopio Hallituksen jäsen Koivumäki Alpo, Karvia Ölander Harry, Nagu Fil.maisteri Löyttyniemi Wolff-Brandt Carina, Vantaa Koski Onni, Kangasala Kujala Pentti, Kotka Sotaveteraanien ansioristi Laasanen Pentti, Lestijärvi myönnettiin: Lahdensuo Joel, Lapua Brandt Tor, Kauniainen Lampinen Heikki, Turku Lassi Ahti, Valkeala Sotaveteraaniliiton ansiomitali Luokkakallio Tuomas, Jalasjärvi myönnettiin seuraaville: Luutonen Lauri, Vaasa Prikaatikenraali Aspara Ilkka, Mansikkamäki Martti, Kauhava Hämeenlinna Martikkala Saima, Nurmo Sotilaspastori Aurén Vesa,Vehkalahti Merikoski Lauri, Suonenjoki Toimitusjohtaja Brandt Stefan, Vantaa Mustonen Viljo, Ristijärvi Valtiotieteen maisteri Carpén Jussi, Orpana Ahti, Lahti Helsinki Palho Tapio, Nurmijärvi Toimitusjohtaja Ehrström Harry, Peipinen Heikki, Koijärvi Helsinki Pekonen Mauri, Mikkeli Toimitusjohtaja Furuhjelm Johan, Priia Tauno, Harjavalta Kerava Punki Eino, Alastaro Viestintäjohtaja Heikkinen Erkki, Puranen Eino, Mouhijärvi Helsinki Päkkilä Veikko, Oulu Toimitusjohtaja Ijäs Jorma, Rahikainen Lauri, Rantsila Hämeenlinna Rajala Martti, Kuru Kunnanjohtaja Jaakkola Heikki, Rautio Eino, Oulainen Padasjoki Ruskokivi Risto, Pori Kirkkoneuvos Junttila Risto, Helsinki Rytilä Aaro, Helsinki Yhteiskuntasuhdepäällikkö Kajaste Sotaveteraaniliiton ansiomitalin saanut arkkipiispa Leo ja liiton kunnia- Sandberg Erik, Ulvila Kimmo, Helsinki puheenjohtaja Simo Kärävä etualalla, taaempana oikealta mitalin saa- Savutie Helvi, Lahti Valtiovarainministeri Kalliomäki neet kirkkoneuvos Risto Junttila, metsänhoitaja Markku Kiikka ja filo- Seppä Einar, Köyliö Antti, Helsinki sofian maisteri Veikko Löyttyniemi luovutustilaisuudessa. 4 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 Sotaveteraanien tuki- ja perinnesäätiö avustaa

otaveteraanien tuki- ja tötarkoituksesta ja jäljennökset perinnesäätiö myöntää maksukuiteista. Savustuksia sotiemme ve- Sosiaalisen tuen hakemuk- teraanien sosiaaliseen tukemi- set lähetetään sotaveteraaniyh- Alttarifreskon seen sekä perinnetyöhön. So- distysten kautta säätiölle. Pe- saarna SANA tiemme veteraanien ja heidän rinnetyön hakemukset suoraan nuksiin, erikoissilmälasien han- puolisoidensa sosiaaliseen tuke- säätiölle. kintaan tms. miseen vuodelle 2006 on säätiö Avustuslomakkeita on saa- Avustusta haetaan JR 7:n Varkauteen, paperitehtaiden kaupunkiin valmis- varannut 40 000 euroa ja perin- tavana sotaveteraaniyhdistyk- perinnetoimikunnalle osoite- tui talvisodan syksynä 1939 kirkko. Jos tuon 1 100 netyöhankkeisiin 10 000 euroa. siltä, sotaveteraanipiireistä, So- tulla hakemuksella. Siinä tulee istumapaikkaisen kirkon avaruus jo ulko-ovella Perinnetyöhön tarkoitettujen taveteraaniliitosta, Sotaveteraa- olla liitteenä mm. selvitys tu- tulijaa puhuttelee, niin sitäkin enemmän sen te- avustushakemusten tulee olla nien tuki- ja perinnesäätiöltä loista, varallisuudesta ja palve- kee koko alttariseinään maalattu fresko. Se on säätiöllä 31.12.2005 mennessä. sekä Suomen Sotaveteraanilii- luksesta JR 7:n riveissä, asun- tiettävästi Pohjoismaiden suurin ja sen on maa- Muut hakemukset käsitellään ton internet -sivulta nonkorjausneuvojan lausunto, lannut taiteilija, professori Lennart Seger stråle. kunnes avustusmäärä on käy- www.sotaveteraaniliitto.fi selvitykset kokonaiskustannuk- On lauantai-ilta. Kohta olisi ehtookellojen tetty. sista, sairauden laadusta, avus- aika. Seison kirkon keskikäytävällä ja kuuntelen Perinnetyössä painotetaan Säätiön osoite: tuksen käyttötarkoituksesta ja nuoren opiskelijan selostusta. Alttaritauluun hän uusia hankkeita, joita ei aikai- Sotaveteraanien tuki- jäljennökset maksukuiteista. katsoo ja koen, että sen, mitä hän meille kertoo, semmin ole avustettu. Kohde- ja perinnesäätiö Hakemukset tulee toimittaa sen hän on sisäistänyt. kohtainen avustus on enintään Korkeavuorenkatu 41 A 7 15.12. mennessä JR 7:n perin- Freskon nimi on ”Tulkoon sinun valtakun- 1 000 euroa. Toiminnan ylläpi- 00130 Helsinki netoimikunnalle osoitteella: tasi”. Taiteilija on eläytynyt syvästi tuon Her- tokuluihin ei avustusta myön- Puh. (09) 612 6200 ramme opettaman rukouksen sisältöön. Tääl- netä. Juhani Hämäläinen tä, ihmisten maailmasta, keskeltä ihmisten ar- Sosiaaliseen tukeen tarkoite- Avustuksia JR 7:n Linnankatu 30 A 1 mottomuutta ja kovuutta, täältä, missä jumalan- tut avustukset myönnetään lä- veteraaneille säätiön 57130 Savonlinna kielteisyys ja katkeruus ovat läsnä, täältä, missä hinnä veteraaneille, jotka saa- Ehrnroothin rahastosta puh. (015) 533 964 epäusko ja syntisen elämän seuraukset hallitse- vat ylimääräistä rintamalisää, Sotaveteraanien tuki- ja perin- tai 0500 252 798 vat elämää, täältä kohoaa yhä rukous elävän Ju- sekä veteraanien puolisoille tai nesäätiön Adolf Ehrnroothin malan puoleen. Eikä turhaan. leskille, joiden taloudellinen tila rahastosta myönnetään avus- Hakemuslomakkeita on saa- Keski-osaa alttaritaulusta hallitsee Kristus- on vaikea. Avustusta voidaan tuksia taloudellisissa vaikeuk- tavana perinnetoimikunnan hahmo. Siihen, naulojen lävistämien käsien alle myöntää asunnonkorjauksiin, sissa oleville JR 7:n Tyrjän Ryk- jäseniltä. Avustusten jako ta- on polvistunut ihminen. Hän on nähnyt elämän- lääke- ja hoitokulujen oma- mentin veteraaneille. Avustuk- pahtuu helmikuussa jalkavä- sä tyhjyyden ja toivottomuuden. Tämä on pa- vastuuosuuksiin, erikoissilmä- sen saamisen edellytyksenä on, enkenraali Adolf Ehrnroothin kottanut hänet etsimään armoa ja anteeksianta- lasien hankintaan tms. Suurin että veteraani saa ylimääräistä syntymäpäivän (9.2.) aikoihin. musta. Vain Kristus, joka on kantanut meidän avustus on 500 euroa. Liitteinä rintamalisää tai hänen, vaimon- Eri veteraaniliittojen paikallis- syntimme, ruumiissansa ristinpuuhun, voi elä- tarvitaan selvitys tuloista, va- sa tai leskensä taloudellinen tila yhdistysten toivotaan auttavan mämme virheet korjata ja antaa anteeksi. rallisuudesta, asunnonkorjaus- on vaikea. Avustusta voidaan hakijoita. Jumalan rakkaus ihmisiä kohtaan on altta- neuvojan lausunto, selvitykset myöntää sosiaalisiin tarkoituk- ritaulun väkevä sanoma, saarna. Kristus jakaa kokonaiskustannuksista, sairau- siin kuten asuntokorjauksiin, JR 7:N PERINNETOIMIKUNTA JUHANI HÄMÄLÄINEN siunausta ihmisten elämään kaikkialla. Hänen den laadusta, avustuksen käyt- lääke- ja terveydenhoitokustan- ojennetut kätensä yltävät arkeen ja juhlaan. Pa- peritehtaan työntekijä yhtä hyvin kuin kylvövak- kansa kanssa pellolleen rientävä isä, jota pieni poika saattelee, saavat toimia ja tehdä työtä hoi- Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin tavien käsien alla. Taulun yläosassa enkelit auttavat ihmisiä. Sa- nimikkorahaston synty malla siinä on muistutus siitä, kuinka meidän on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa uomen Sotaveteraanilii- tuttamalla. Hän esitti toivo- esittämänsä toivomukset. Kos- upotettava ja kuoletettava meissä asuva vanha ih- ton yhteyteen perustet- muksen, että kertyvistä varoista ka asiakirja oli kuolemanvarai- minen, jotta tilalle voisi nousta uusi luomus. Stiin 1980 Sotaveteraanien muodostetaan säätiöön hänen nen, sitä ei tuolloin julkistettu, Yli koko freskon heijastuvat kyyhkysen, Py- tukisäätiö, joka 2001 muutti ni- nimeään kantava rahasto, jon- vaan se jäi vain säätiön halli- hän Hengen vertauskuvan, lähettämät säteet mekseen Sotaveteraanien tuki- ka säännöistä ja käytöstä sääti- tuksen tietoon. kaikkeen ihmiselämään. Taiteilija on jättänyt ja perinnesäätiö. ön hallitus päättää. Lisäksi hän Kenraali Ehrnrooth kuo- signeerauksensa, pienen kyyhkysen, freskon ala- Toukokuussa 2001 liiton ilmaisi pitävänsä tärkeänä, että li 26.2.2004 ja haudattiin nurkkaan. Se kertoo hänen luottamuksestaan Ju- kunniajäsen, jalkaväenkenraali jatkosodan aikaisen Jalkaväki- 13.3.2004. Kuolinilmoituksessa malan johdatukseen työssään. Adolf Ehrnrooth jätti tukisää- rykmentti 7:n sotureita ja lottia kerrottiin hänen tahtoneen, että Tämä on alttarifreskon saarna elokuisena lau- tiölle jäljennöksen allekirjoitta- sekä myös hänen alaisuudes- muistamista voidaan osoittaa antai-ehtoona vuonna 2005. Seuraavana päivä- mastaan asiakirjasta joka koski saan toimineiden erillis-, tuki- tukemalla sotaveteraanityötä nä tämän kirkon täyttävät Pohjois-Savon vete- hänen hautajaistensa yhteydes- ja alistettujen yksiköiden so- Sotaveteraanien tuki- ja perin- raanit. Päivän tekstistä ja tästä nyt kuulemastani sä suoritettavia muistamisia. tureita ja lottia voidaan tukea nesäätiön kautta. Säätiön tilille minun pitäisi heille jakaa. Sisimmästäni nousee Siinä hän ilmoitti tahtovan- näillä varoilla. nimikkorahastoon lisättäväksi pyyntö, että pienikin Pyhän Hengen kyyhkysestä sa, että hautajaisten yhteydes- Otettuaan vastaan asia- kertyi tuolloin 772 henkilöltä lähtevä säde heijastuisi saarnatuolin kautta kirk- sä hänen ja hänen elämätyön- kirjan jäljennöksen tukisää- sekä 65 yhteisöltä ja säätiöltä kokansaan niin, että sana ruokkisi ja vahvistaisi sä muistoa voidaan kunnioittaa tiö ilmoitti kenraalille, että sen yhteensä 43 300 euroa. uskoamme ja voisimme yhtyä alttaritaulun ruko- sekä surua osoittaa myös siten, kenraalin syntymäpäivän vie- Ensimmäisen kerran rahas- ukseen: ”Tulkoon sinun valtakuntasi.” että samalla tuetaan sotave- ton yhteydessä saamat varat ja tosta myönnettiin avustuksia teraanityötä. Hän katsoi, että hautajaisten yhteydessä kerty- kenraali Ehrnroothin syntymän JAAKKO GRANLUND muistaminen voinee parhaiten vät varat muodostavat säätiös- 100-vuotispäivänä 9.2.2005. tapahtua samalla tavalla kuin sä hänen nimeään kantavan ra- Seuraavan kerran avustuksia hänen 95-vuotispäivänsä joh- haston, jonka käytössä säätiön jaetaan 9.2.2006. dosta eli tukisäätiön tiliä kar- hallitus ottaa huomioon hänen 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 5 Onnittelemme Valde Tenhula 105 vuotta Kolmen sodan veteraani Val- muun muassa Pelkosennie- kon myyjänä kolmattakym- Veteraaniyhdistykset kut- heti vekarana. Sieltä se hyvä de Tenhula täyttää 105 vuotta men talvisodassa ja Kiestin- menettä vuotta eläkevuosiin suivat vapaussoturit Oulussa kunto oli lähtöisin”. Oulussa 8. joulukuuta. gin Sohjanan jatkosodassa. saakka. Vaimon kuoltua 1989 kunniajäsenikseen 1971. Val- Vanhin oululainen Val- Temmeksellä syntynyt Amerikan vuosien jäl- hän jatkoi eloa omassa kodis- de Tenhula on heistä viimei- de Tenhula viettää juhlapäi- Valde Tenhula osallistui Ou- keen 1920-luvulla Tenhula saan Tuiran palvelukeskuk- nen. Vielä satavuotiaanakin väänsä Hiirosenkodin mui- lun valtaukseen 1918, oli asettui Ouluun. Rahat talon sessa, kunnes viime maalis- hän oli veteraanien tilaisuuk- den asukkaiden ja omien lä- mukana sekä talvi- että jat- ostoon oli hankittu kovalla kuussa muutti Hiirosen hoi- sissa mieluusti nähty ja kun- heistensä seurassa. (A.S.) kosodassa ja pääsi siviiliin seitsemän vuoden työllä As- vakotiin. Omaisten kertoman nioitettu vieras. Viisi vuot- korpraaliksi ylennettynä iän torissa Tyynen meren rannal- mukaan hän voi kohtalaises- ta sitten hän haastattelijalle perusteella 1942. Sotilaspas- la. Kuusi vuotta hän palveli ti, käy omin jaloin aterialla, kertoi syyn pitkään ikäänsä: si mainitsee taistelupaikoiksi poliisina Oulussa, sitten Al- huumori pelaa. ”Kun piti tehä kovvaa työtä Asko Airola 80 vuotta Kuolleita torjuntataisteluihin Karjalan Lappeenrannan seudun Kannakselle. Taistelujen tie veteraanikuoron toiminnas- Vaskisavotta – Siiranmäki sa Airola on ollut mukana – Äyräpää, johti lopuksi 18- vuodesta 1993 vastaten an- Mannerheim-ristin ritari vuotiaan soturin reserviup- siokkaasti kuoron Muisto- Väinö Hämäläinen 1920–2005 seerikouluun luoden pohjan jen iltakonserttien ohjelmien hänen myöhemmin valitse- suunnittelijana, käsikirjoit- Mannerheim-ris- tina toimiessaan Tyrjän Ryk- malleen upseerin uralle. tajana ja juontajana. Kuoron tin ritari n:o 167 mentin II Pataljoonan jääkä- Erottuaan täysinpalvellee- puheenjohtajana Airola on Väinö Alpiin Hä- rijoukkueen johtajana. na vakinaisesta palveluksesta toiminut vuodesta 1999. mäläinen, meneh- Ritari Väinö Alpiin Hä- 1985, hänet kutsuttiin 1986 Ansioistaan Asko Airo- tyi Hyvinkään sairaalassa mäläisen muistokirjoitus jul- Lappeenrannan Sotaveteraa- la on saanut lukuisia kun- 26.10.2005. Hän oli syntynyt kaistaan lehtemme seuraa- nit ry:n puheenjohtajaksi. niamerkkejä. joista mainit- 1.3.1920 Kerimäellä. Ritari- vassa numerossa. Sotaveteraanipiirin halli- takoon sodanaikaiset VM 2 nimityksensä hän sai kersant- Lappeenrannan sotaveteraa- tukseen Airola on kuulunut ja Panssarituhoojan merkki nityössä keskeistä osaa jo 20 vuodesta 1986, aluksi vara- sekä rauhan ajalta SVR ja vuotta näytellyt eversti evp. puheenjohtajana ja vuodesta SL K sekä VR 2 ra. Myös liit- Aimo (Asko) Airola täyttää 2004 puheenjohtajana. Suo- tomme korkeimman ansio- Seppo Eiho 1947–2005 80 vuotta 30. marraskuuta. men Sotaveteraaniliiton val- merkin, kultaisen ansioristin, Varsinaisen elämäntyön- tuustoon hän on kuulunut Airola sai ensimmäisten jou- Helsingin Seudun Sotavete- viin kahdentoista Merivoi- sä Asko Airola suoritti puo- 1988–2003 ja vuodesta 2004 kossa. raanipiirin toiminnanjohtaja, mien Esikunnassa palvellun lustusvoimien palveluksessa liiton hallitukseen. Liittom- Onnittelut merkkipäi- kapteeniluutnantti evp Seppo vuoden jälkeen 2000. Melko aloittaen sen jo kesällä 1941 me edustajana Suomen fy- väänsä perhepiirissä viettä- Eiho sai äkillinen sairauskoh- pian sen jälkeen hänet vär- vapaaehtoisena AK:n esi- sioterapialiitossa hän on toi- välle. tauksen piirin 40-vuotisjuh- vättiin veteraanipiirin toi- kunnan lähettinä. Syksyllä minut vuodesta 1994 ja Pun- lien jälkeen illalla 14. syys- minnanjohtajaksi. Hänen 1943 alkanut varusmiespal- kaharjun kuntoutuslaitoksen AARRE TURUNEN kuuta. Hän menehtyi tajui- osuutensa piirin johtamisessa velu vei hänet kesän 1944 hallituksessa 1986–2003. hinsa tulematta 28.9. Seppo oli ratkaisevan tärkeä. Hän Eiho oli syntynyt Kajaanissa omaksui nopeasti uuden teh- 30.5.1947. tävänsä vaatimukset ja tuli Väinö Vilponiemi 80 vuotta Seppo Eiho antautui hyvin toimeen monenlaisten isänmaan palvelukseen soti- ihmisten kanssa. Väinö Antero Vilponiemi nä ja talousvaliokunnan pu- lasuralle. Hän palveli ensin Seppo Eiho ei hylännyt täytti 80 vuotta 3. marraskuu- heenjohtajana. Kunnallisia rannikko tykistössä ja kenttä- aselajiaan eläkkeelläkään ol- ta Porissa. Hän on syntynyt luottamustehtäviä hän on tykistössä, kunnes hänet kut- lessaan. Hän toimi Helsingin ja asunut nuoruutensa Noor- hoitanut mm. Porin kaupun- suttiin Pääesikuntaan 1975. Laivastokillan tilintarkasta- markussa. ginvaltuustossa. Kolmen vuoden palvelun jäl- jana ja oli neljä vuotta killan Lokakuussa 1943 Vilpo- Tarmokas aseveli on ollut keen siellä hän sai siirron me- hallituksen jäsen. Kilta pal- niemestä tuli krh-komppanian Porin kaupungin rintamave- rivoimiin ensin Merisotakou- kitsi hänet mm. pronssisella alokas Hyrylän varuskunnas- teraanien tukitoimikunnan luun ja sitten Merivoimien ansioristillä ja pienoislipulla. sa. Aliupseerikurssin jälkeen puheenjohtaja, veteraanien Esikuntaan. Hänelle Suomen Valkoi- yksikkö kuljetettiin Käkisal- neuvottelukunnassa 1992 al- Seppo Eihon erikoisalana sen Ruusun ritarimerkki. meen. Seuraavat kohteet oli- kaen, Porin Sotaveteraanien olivat henkilöstöhallinto ja Sotilasurallaan Seppo Eiho vat Hiitola, Viipuri ja länti- hallituksessa 1992 lähtien ja huolto. Hän kehittyikin näil- saavutti opistoupseerin kor- nen Kannas. Ensimmäinen puheenjohtaja 1999–2005, lä aloilla erinomaiseksi asi- keimman kapteeniluutnantin taistelukosketus 9. kesäkuuta Satakunnan Sotaveteraani- antuntijaksi. Sitä kuvaa hy- arvon. 1944 alkaneen Neuvostoliiton piirin hallituksessa vuodesta vin se, että hän oli luutnantti- suurhyökkäyksen jälkeen oli 1998 ja piirin puheenjohtaja myönnetty SVR R 1, Suomen kurssilla linjansa priimus. PENTTI LAAMANEN Kaukjärvellä. Vilponiemen vuodesta 2005, Kaatuneiden Teatteriliiton kultainen an- Palvelustoverit ja esimie- sotilaspassissa on merkintä Muistosäätiön hallituksessa siomerkki, Suomen Urheilun het tunsivat hänet tunnollise- myös Säiniön ja Ylä-Sommen 1998 alkaen, varapuheenjoh- pronssinen kunniamerkki ja na ja tarkkana. Hän ei tarvin- taisteluista. Asepalvelus päät- taja vuodesta 2001. Satakun- Suomen Sotaveteraaniliiton nut ohjekirjoj a vastatakseen tyi 15. lokakuuta 1945. nan Sotaveteraanipiirin Tuki- kultainen ansioristi. Hän on suoraan mihin tahansa alal- Väinö Vilponiemi toimi säätiön hallituksessa hän on SDP:n kunniajäsen. taan esitettyyn ratkaisua vaa- kansanedustajana 1962–75, ollut vuodesta 1994. tivaan kysymykseen. kuuden valiokunnan jäsene- Väinö Vilponiemelle on VEIJO-LASSI HOLOPAINEN Seppo Eiho siirtyi reser- 6 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 Veteraanien yhteisellä Veteraanikeräys 2005:n varainhankinnalla uusi ilme tavoite saavutetaan

Suomen Sotaveteraaniliitto on ottanut vetovastuuta varainhankintaa on esimer- uudentena peräkkäi- vuotta mukana olleet Suo- sotiemme veteraanien yhteisestä varainhankinnasta kiksi erilaisten tapahtumien senä vuotena järjes- men Reserviupseeriliitto ry 2006. Varainhankkijaksi nimettiin kauppatieteen järjestely – näyttelyt, teatte- Ktetty veteraanijärjes- ja Reserviläisliitto ry sekä maisteri Pia Mikkonen syyskuun alusta lukien. Vete- rit, huutokaupat, asemiesilto- töjen yhteinen valtakunnal- Suomen Partiolaiset-Fin- raanikeräyksen ja muun varainhankinnan koordinointi jen tapaiset tapahtumat, ve- linen Veteraanikeräys 2005 lands Scouter ry. Keräyksen on haastava tehtävä. teraanikuorojen esiintymiset ”TULE TUEKSEMME” on ohessa on myös hyvällä taval- yritysten pikkujouluissa ja lista- ja lipaskeräyksien osalta la viety eteenpäin sanomaa uolitoista kuukautta sosiaaliryhmästä riippumatta erilaisissa tilaisuuksissa ovat päättynyt. veteraanien teoista ja niiden työskenneltyään Pia saatava motivoitumaan asial- yhteistä asiaa edistävää toi- Keräyspuhelin 0600 12060 merkityksestä maamme his- PMikkonen on energi- le. Tämä aika on kyllä suo- mintaa. Näissä kuten erilais- on lahjoittajien käytettävissä toriassa. sesti ja myönteisin näkymin siollinen veteraanien ja nuo- ten käytännöllisten asioiden vuoden loppuun saakka (pu- Veteraanikeräys 2005:n latautunut, kiittäen tästä mu- rempien ikäryhmien erilai- hoitamisessa eteen tulevissa helu maksaa 10,10e + pvm). järjestäneet veteraaniliitot kana olevien järjestöjen tar- sille vuorovaikutuksille. Oma ongelmissa tai muissa eteen Samoin lahjoitustilit ovat (Suomen Sotaveteraaniliit- joamaa hyvää yhteishenkeä. usko vie pitkälle, kun kaikki tulevissa asioissa olen mielel- avoimina koko vuoden (Nor- to ry, Rintamaveteraaniliitto Rohkaisevana Pia pitää ovat myönteisiä. läni avuksi. dea 144930-104068, Osuus- ry, Rintamanaisten Liitto ry, nuorempien voimien mu- – Alueilta tulee erilai- pankki 555409-225771 ja Sotavangit ry ja Kaatuneitten kaantuloa keräystoimintaan. Tehtävien kirjo sia käyttökelpoisia ideoita, Sampo 800015-66015). Omaisten Liitto ry) haluavat Reserviläisjärjestöt, Naisten Pia Mikkosen työkenttä on joita välitän eteenpäin ym- Sotiemme veteraanien ar- lausua parhaimmat kiitoksen- valmiusliitto, Maanpuolus- yhteiskunnan kattava. Kes- päri Suomea. Veteraanike- vostus kansalaistemme kes- sa kaikille kerääjille sotiem- tuskiltojen Liitto, partiolaiset keisin lähtökohta on kuiten- räyksen yhtenä vahvuutena kuudessa kasvaa vuosi vuo- me veteraanien ja sotaleskien ym. ovat innostuneita pitäen kin tiivis yhteistyö keräyk- on jako keräysalueisiin; näin delta. Se näkyi myös vuoden hyväksi tehdystä arvokkaas- asiaa kunniatehtävänä. Ylei- seen osallistuvien organisaa- lahjoittajat ovat motivoitunei- 2005 Veteraanikeräyksessä. ta työstä. Kiitokset kohdiste- sestikin veteraanien asialle tioiden kanssa liitto-, piiri- ja ta tietäessään luovuttavansa Vuoden 2003 Veteraanikerä- taan luonnollisesti myös kai- tahdotaan puhaltaa myötä- yhdistystasolla. Toisena laaja- varoja lähialueensa veteraa- yksen tuotto oli yli 600 000 kille keräysvarojen lahjoitta- tuulta niin yritysten kuin eri na tehtävänä on varainhan- neille. euroa ja viime vuonna hie- jille ja muille tukijoille. sukupolvia edustavien ihmis- kinnan monipuolistaminen Pia Mikkonen on kentän man yli 800 000. Tänä vuon- Varat kohdistetaan pää- ten taholta. Yhteiskeräykses- yritysmaailmaan ja yhteis- tukena jämptissä tilinpidossa na suomalaiset osoittivat jäl- sääntöisesti kotona selviyty- sä olevat Sotaveteraaniliitto, kunnallisiin vaikuttajiin yh- ym. sekä yhdistys- että piiri- leen kiitollisuutensa vuosien misen tukemiseen ja pyritään Rintamaveteraaniliitto, Rin- teyttä pitämällä. tasolla – iloista ja innostunut- 1939-1945 sodissa vapautem- mahdollistamaan veteraani- tamanaisten Liitto ja Kaatu- – Olen kentän tukena ta otetta työhön tartuttaen. me puolesta taistelleille lah- en ja sotaleskien asuminen neitten Omaisten Liitto ovat mitä erilaisimmissa varain- joittamalla Veteraanikerä- omassa kodissaan mahdolli- pohjustaneet keräyksen ke- hankintaan liittyvissä asi- MARKKU RÄMÖ ykseen tavoitteeksi asetetut simman pitkään. Keräyksen hykset otollisiksi. Vankkana oissa. Piirien ja yhdistysten 800 000 euroa. järjestäneet veteraaniliitot perusrunkona on keräystoi- Kerääjäorganisaatioina ovat sopineet keskenään ke- minnan pitkä perinne, johon toimivat edellisten vuosien räystuoton jakamisesta liit- näkyvän osuuden on tuonut tapaan Puolustusvoimat ja tojen kesken. Veteraanikerä- puolustusvoimien ja varus- Rajavartiolaitos sekä Nais- ys 2005:n varojen jakaminen miesten aulius. Tällaisessa il- ten Valmiusliitto ry:n alueel- on aloitettu. mapiirissä on ilo toimia, Pia liset alueneuvottelukunnat Lisätietoa keräykses- Mikkonen sanoo. paikallisyhdistyksineen. Puo- tä saa Internet-kotisivuilta: lustusvoimissa ja Rajavartio- www.veteraanikerays.com. Valtakunnallinen hanke laitoksessa keräyksen suo- Keskeisenä haasteena va- rittivat varusmiehet. Keräys- MATTI JÄÄSÄRÖ Keräysjohtaja rainhankinnalle Pia Mikko- tä suorittivat myös jo toista nen pitää valtakunnallisen ilmeen rakentamista toimin- nalle. Informaatiotulva ra- hankeräys- ym. varainhan- Rahankeräyslakia kintatoiminnassa maassam- me on valtava. Tähdellistä uudistetaan tässä on saada veteraanien tukeminen erottumaan asia- duskunnalle annettiin toten kaupallisen toiminnan ja tunnetasolla muista hank- Pia Mikkonen on auliisti kentän apuna rahankeräys- ym. elokuussa hallituksen keskeistä eroa, tehostaa ra- keista. Kaikkia ikäluokkia on varainhankinta-asioissa. Eesitys rahankeräys- hankeräysten viranomais- laiksi sekä laeiksi henkilötie- valvontaa sekä tarkoituksen- tojen käsittelystä poliisitoi- mukaisella säädöstasolla ai- tähän tarkoitukseen Suo- messa annetun lain ja rikos- kaansaada sääntely, joka on Ilmoitushankinta johti men-poikien Perinneyhdis- lain muuttamisesta. riittävän täsmällinen. tyksen kautta. Syytetyn mie- Nykyinen rahankeräyslaki Hallituksen esityksen jul- vankeustuomioon lestä kyseessä ei ollut rahan- on vuodelta 1980 ja on osoit- kistamisen jälkeen on tie- keräys, vaan myyntitoiminta, tautunut puutteelliseksi. Se donvälittimissä korostettu elsingin käräjäoi- vuosina 2003–2005 kerännyt jossa maksajat saivat vasti- korvataan uudella lailla, jota tarvetta kehittää myös kulut- keus tuomitsi 3. lo- noin 280 yritykseltä, yhtei- neeksi ilmoitustilaa. on valmisteltu keräystoimin- tajansuojasäännöksiä siten, Hkakuuta 35-vuotiaan söltä ja yksityiseltä henkilöl- Osa maksaneista vaati nassa etenkin viime vuosina että voitaisiin tähänastista te- miehen törkeästä petoksesta, tä yli 44 000 euroa, joista ei syytettyä maksamaan heiltä ilmenneiden epäkohtien ja hokkaammin estää vilpillistä rahankeräysrikoksesta ja re- yhtäkään päätynyt sotiemme saamansa varat. Oikeus tuo- väärinkäytösten johdosta. markkinointia, jolla petoksel- kisterimerkintärikkomukses- virolaisille vapaaehtoisille, mitsi syytetyn maksamaan Muutosesitysten tavoit- lisesti, hyväntekeväisyyden ta 11 kuukaudeksi vankeu- vaikka ilmoitustilaa verkko- asianomistajille noin 35 000 teena on selventää yleis- varjolla hankitaan varoja it- teen. Tuomio on ehdoton. sivuille myytäessä oli inter- euroa korkoineen sekä perin- hyödyllisten toimijoiden sekkäässä ansaintatarkoi- Tuomioistuin katsoi sel- netissä ja puhelinmyynnissä neyhdistykselle vahingonkor- rahankeräystoiminnan ja tuksessa. vitetyksi, että syytetty oli kerrottu maksujen menevän vausta 5 000 euroa. muun varainhankinnan, eri- 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 7

Kuvatallenne sotaveteraanikuorojen Suomen Sotaveteraaniliiton toimisto laulujuhlasta saatavilla ja Sotaveteraanipiirit hakevat

Sotaveteraaniliitto ja vapaaehtoisia Poptori Oy julkistivat 15. hoitamaan toimistoissa tilapäisesti erilaisia tehtäviä. syyskuuta pääesikunnas- sa Sotaveteraanikuorojen Etelä-Pohjanmaan, Helsingin Seudun, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, VIII laulujuhlasta tehdyn Keski-Suomen, Lapin, Pirkanmaan, Satakunnan, Ruotsin, Suur-Sa- kuvatallenteen Karjalan von, Södra Finland ja Vaasan Sotaveteraanipiireihin haemme kunnailta. sosiaalineuvojia iedotustilaisuudessa Koulutus ja ohjaus tehtävään toteutetaan yhteistyössä Suomen Sota- eversti Jorma Jokisa- veteraaniliiton kanssa. lo sanoi puolustusvoi- Edellytämme T - sosiaali- tai terveysalan koulutusta ja kokemusta mien kunnioittavan samoja - halua auttaa ja tukea yhdessä yhdistysten ja sidosryhmien tavoitteita ja arvoja kuin so- kanssa sotiemme veteraaneja heidän arkisissa toimissaan tiemme veteraanit ja tunte- Lisäksi haemme ensi vuoden alussa käynnistyvään neljän veteraani- vansa isännän ominaisuudes- järjestön yhteiseen varainhankintaan sa mieluisana asiana toivottaa tervetulleiksi kaikki veteraa- keräyspäälliköitä nit ja muut läsnäolijat. hoitamaan varainhankinnan tehtäviä paikallisesti tai alueellisesti Poptorin toimitusjohta- ja Erkki Puumalainen esitti Yhteydenotot Sotaveteraaniliiton tehtävien ja sosiaalineuvojien osal- otteita DVD-kuvatallentees- ta sosiaalisihteeri Anni Grundström, puhelin (09) 6126 2013 tai 040 822 ta sekä kertoi ja vastaili ky- 3998 sekä sotaveteraanipiirien tehtävien osalta piireihin. symyksiin levyn teknisestä Kaikki tehtävät ovat vapaaehtoisuuteen perustuvia. Tehtävät sopivat toteuttamisesta. parhaiten juuri eläkkeelle siirtyneille, jotka haluavat käyttää aikaansa Valtioneuvos Riitta Uo- sotiemme veteraanien hyväksi tehtävään työhön. sukainen kiitteli veteraaneja Etelä-Karjala Vilho Malinen (05) 411 9435 Etelä-Pohjanmaa Pertti Kortesniemi (06) 423 3510 ja Sotaveteraaniliittoa laulun Helsingin Seutu Seppo Lindell (09) 270 93491 voimannäytteestä. Hän to- Kainuu Seppo Tähkäpää (08) 681 495 tesi monien sotaveteraanien Kanta-Häme Pertti von Hertzen (03) 675 6839 kertoneen, että musiikki oli Keski-Pohjanmaa Seppo Yli-Norppa (08) 870 554 asia joka auttoi myös kestä- Keski-Suomi Seppo Liettu (014) 612 313 mään rintamalla. – Sotilas- rot lauloivat Joensuussa vii- tin voi hankkia Poptorin noin Kymenlaakso Toivo Hartikainen (05) 375 3383 musiikin, klassisen ja hen- meisen kerran nykyisen muo- 1200 jälleenmyyntipisteestä. Lahti Eero Lehtonen (03) 783 2328 gellisen musiikin merkitys on toisessa kokoonpanossa, mut- Sen saa myös Suomen Sotave- Lappi Martti Koskela 0400 601 634 Pirkanmaa Seija Vehmas (02) 223 5808 korostunut kovina aikoina. ta jatkavat perinnekuorojen teraaniliitosta, yhteys: Hele- Pohjois-Karjala Esko Inkinen 040 580 1465 Marssilauluja laulettiin uskon vahvistamina. Hän kiitti pai- na Hornborg, Korkeavuoren- Pohjois-Pohjanmaa Martti Lamminaho (08) 311 2066 ja voiman kohottamiseksi. kalla olleita laulujuhlan eteen katu 41 A 7, 00130 Helsinki, Pohjois-Savo Mauno Luukkonen (017) 262 3099 Kovan paikan tullen laulet- töitä tehneitä sekä Poptoria puh. (09) 6126 2015. DVD-le- Satakunta Sirkka Kanerva (02) 633 6343 tiin virsiä. mittavasta taltiointityöstä. vyn hinta on 18 e ja VHS-ka- Suur-Savo Jukka Lehtinen 0400 787 749 Sotaveteraaniliiton pu- setin 20 e + postikulut. Södra Finland Solveig Hyöty (09) 612 7003 heenjohtaja Aarno Strömmer Tallenne hankittavissa Uusimaa Jouko Mattila 050 343 7144 arveli, että sotaveteraanikuo- DVD-levyn tai VHS-kase- Vaasa Rune Sandelin (06) 312 6061 Varsinais-Suomi Jari-Matti Autere (02) 233 3602

Eturivissä eversti Jorma Jokisalo, Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Aarno Strömmer, valtioneuvos Riitta Uosukainen ja Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Juhani Soila pääesikunnassa seuraamassa otteita sotaveteraanikuorojen laulujuhlia esittävästä kuvatallenteesta. 8 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 Muotokuva ritari Väinö Hämäläisestä

annerheim-ristin Alpiin Hämäläinen, 85, oli Tuusulassa. Samalla hän pa- kaan Taistelukoululle. Kou- tuksiin Väinö Hämäläisen ritari n:o 167, soti- itse paikalla, kun hänen muo- lasi sodanjälkeisen uransa lua johti silloin oma komen- kanssa. Eikä kuulijoista puut- Mlasmestari Väinö tokuvansa paljastettiin 14.10. ensimmäiseen palvelupaik- taja, eversti Adolf Ehrnrooth tunut hänen ritariveljiään- ja hän otti kovan tiedustelu- kään. Pentti Iisalo, Tuomas joukkueen johtajansa siipien- Gerdt ja Heikki Nykänen sä suojaan. olivat saapuneet paikalle. Kersantti Hämäläinen Väinö Hämäläisen hiljai- aloitti palvelunsa Taistelu- sen hymyilevä henkilö jäi koulun viestivälinevaras- hänen kanssaan tekemisiin ton hoitajana 1950, mis- joutuneiden mieleen eikä tä hän siirtyi Helsinkiin ja varmaan moni menneiden jäi eläkkeelle 1971 Helsin- vuosien lyhytaikainen tuttu gin sotilaspiirin esikunnan osannut mieltää hänessä kyl- viestiasentajien esimiehen mäverisen rohkeaa taistelijaa. tehtävästä. Helsingin sotilas- Taidemaalari Igor Muslimo- läänin komentaja, kenraali- vin maalaama upea muoto- majuri Jan Laukka, kertoi kuva siirtyy sen teettäneen Väinö Hämäläisen poikke- kenraalimajuri Laukan johta- uksellisesta elämästä. Muo- maan Helsingin sotilasläänin tokuvan paljasti Lottamuse- esikuntaan. on johtaja Missu Saloheimo. Mannerheim-ristin ritarin KARI NORKOLA juhlaa todistamaan oli saa- punut amiraali Juhani Kas- kealan lisäksi huomattava joukko maanpuolustuksen Muotokuvan paljastuksen jälkeen: Vasemmalta Mannerheim-ristin ritari Väinö Hämäläi- ystäviä. Taistelukoulu toi ai- nen muotokuvansa vieressä ja oikealla puolella muotokuvatoimikunnan puheenjohtaja kanaan lähes kaikki ammat- kenraalimajuri Jan Laukka ja ritarit Pentti Iisalo, Tuomas Gerdt ja Heikki Nykänen. tiupseerit hetkellisesti koske-

Ritari Mikko Anttosesta muotokuva

annerheim-ristin Anttonen ansaitsi kk-jouk- vutti muotokuvan Parikkalan me syksyn ja alkutalven aika- pitäneelle puolustusministe- ritari n:o 166, Mik- kueenjohtajana tehden yksit- kunnanvaltuuston puheen- na hän kävi viikoittain tapaa- ri Seppo Kääriäiselle saate- Mko Johannes Ant- täistaistelijanakin usein uh- johtajalle Heimo Tikkiselle. massa Anttosta Punkahar- sanoin: tonen (15.3.1911–22.2.2005) rautuvasti tuhoisaa jälkeä Ritarisäätiön tervehdyksen jun kuntokeskuksessa, jossa – Mie olen antanut Mik- sai taiteilija Igor Muslimovin lukumääräisesti ylivoimai- toi kapteeni, ritari Tuomas tämä vietti viimeiset vuoten- ko Anttoselle kunniasanani, tekemän muotokuvan syn- sessa vihollisessa. Ritariksi Gerdt. sa. Äänityslaitteen Tiimo- että näitä äänityksiä tullaan nyinpitäjäänsä Parikkalaan. hänet nimitettiin 21.12.1944. Rakuunasoittokuntaa nen oli saanut Vapaussodan käyttämään vain Isänmaata Kunnantalolla sen paljastivat Vääpeliksi hänet ylennettiin johti musiikkimajuri Raimo Imatran seudun perinneyh- kunnioittavissa tilaisuuksis- 9. syyskuuta kapteeni Mauno 1968. Maaranen ja Punkaharjun distyksen puheenjohtajalta sa. Ja niitä luovutetaan vain J. Jantunen ja kunnanjohtaja Muotokuvahankkeen alul- Mieslaulajia Eino Logrén. Jorma Ignatiukselta. Heidi henkilöille joilla on sinival- Alpo Kosunen. lepanija oli prikaatinkenraa- Imatralaisneitonen Heidi teki tallennustyönsä vapaa- koinen sydän. Ritariristinsä kersantti li Antti Lankinen, joka luo- Tiimonen on tehnyt suuren ehtoisen maanpuolustustyön palveluksen isänmaalle ja jäl- nimissä. Muotokuvan paljas- RAIMO LASKUJÄRVI kipolville tallentamalla ritari tustilaisuudessa Heidi Tiimo- Anttosen muisteluksia. Vii- nen luovutti äänitteet puheen

Ritariveljet Tuomas Gerdt ja Pentti Iisalo Mikko Anttosen muotokuvan vierellä. Va- semmalla Anttosen muistelmien taltioija Heidi Tiimonen ja puolustusministeri Seppo Kääriäinen 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 9 Kuntoutus- ja tulevaisuusasiat puhuttivat neuvottelupäivillä

Sotaveteraanien kuntoutus ja huolenpito sekä dettua. Ongelmana hän näki siin molempien asepalveluk- tulevaisuus- ja perinneasiat olivat keskeisiä pu- syrjäytymisuhan alla olevien seen tulevan saapumiserän heenaiheita Sotaveteraaniliiton neuvottelupäivillä veteraanien saattamisen pal- varusmiehiä. Reserviläisistä Gustavelundissa Tuusulassa 20–21. syyskuuta. Pai- velujen piiriin. toivottiin kokemusta omaa- kalle oli kutsuttu hallituksen jäsenet ja varajäsenet, Hänen mielestään yhtey- vaa lisävoimaa. Puolisoiden valtuuston puheenjohtajat, piirien toiminnanjohtajat denottojen ja kysymysten ja leskien äänioikeutta perät- ja sosiaalineuvojat. määrä osoittaa työn tarpeel- tiin. Naisten roolia korostet- lisuuden ja tehtäväkenttä laa- tiin voimavarana tulevaisuu- Veteraanit olivat yleensä jenee koko ajan. Pohjois-Sa- dessakin. tyytyväisiä elämäänsä, asun- vossa on 21 yhdistystä. Riitta Kunniapuheenjohtaja tojen varustetaso on hyvä ja toivookin että yhdistyksissä Simo Kärävä käytti puheen- elinolosuhteet parantuneet olisi oma sosiaali-terveyden- vuoron sotaveteraaniyhteisö- vuodesta 1992. Tarvetta il- huoltoon perehtynyt henkilö jen sääntöjen muutoksesta. meni kotiapuun, kuntoutuk- apuna tässä merkittävässä Toisena neuvottelupäivä- seen ja apuvälineisiin. Arki- työkentässä. nä käsiteltiin sotiemme vete- päivässä selviytymistä vai- Sosiaalisihteeri Anni raanien yhteistä varainhan- keuttivat kivut sekä näön ja Grundström esitteli kuntou- kintaa 2006. Markku Seppä kuulon heikkeneminen. Osa tuksen lainsäädännölliset taustoitti tapahtumia, jotka vastaajista koki taloudelli- muutokset sekä muita käy- johtivat Suomen Sotaveteraa- Sosiaalineuvoja Riitta Huit- sen tilanteensa epävarmak- tännön läheisiä kysymyksiä niliiton vetovastuuseen yhtei- tinen kertoi kokemuksis- si. Vastaajista lähes 20 pro- liittyen veteraanietuuksiin ja sestä varainhankinnasta. taan sosiaalineuvojana. senttia ei ollut käynyt yhtään kotona selviytymisen tuke- Varainhankkijaksi nimi- kertaa laitoskuntoutuksessa; miseen. tetty KTM Pia Mikkonen avokuntoutuksessa vastaava selvitti varainhankinnan ko- luku oli yli 40 prosenttia. Tulevaisuuden haasteet konaisuutta, joka muodostuu Loppuraportti tutkimuk- Aarno Strömmer mainit- varusmiesten suorittamasta LL Riitta Leskinen selostaa sesta valmistunee vielä tä- si että syksyllä laaditaan lii- veteraanikeräyksestä, yhte- veteraanitutkimuksen 2004 män vuoden puolella, jolloin ton tulevaisuussuunnitelma yksien pitämisestä yrityksiin tuloksia neuvottelupäivien sen tulokset ovat laajemmin ja siitä pyydetään palautetta sekä markkinaviestinnästä, osanottajille. käytettävissä. yhdistyksiltä. Aarno Lampi jossa median rooli on entistä Pohjois-Savon sosiaali- esitteli keväällä tehtyä yhdis- enemmän esillä. neuvoja Riitta Huittinen tyskyselyä, joka laadittiin tu- Tammenlehvän Perinne- ääket.lisenssiaatti Riit- kertoi kokemuksiaan ja nä- levaisuussuunnitelman toisen liiton toimintaa esitteli vuo- ta Leskinen Oulusta kemyksiään työstään ku- vaiheen evästykseksi. den alusta liiton asiamiehe- Lkertoi veteraanitutki- luneen vuoden aikana. Pu- Tulevaisuussuunnitelmas- nä toiminut eversti evp. Pert- mus 2004:stä, jossa postikyse- heenvuorossaan hän korosti ta käydyssä keskustelussa ti Suominen. Monitahoisen lynä selvitettiin 5 750 veteraa- lisääntynyttä neuvonnan ja tuotiin esiin piirien ja yhdis- veteraaniperinteen kartoitus nin ja sotainvalidin elinolo- ohjauksen tarvetta. Yhteis- tysten erilaiset lähtökohdat jakautuu aiheittain työryh- ja, asumista, terveydentilaa, työtä tarvitaan niin veteraa- mm. tietotekniikan hyväksi- mien tehtäväksi. Ensimmäi- omaishoitajakysymyksiä sekä nien kuin heidän omaistensa, käyttöön. Kannattajajäsen- siä työryhmiä ovat tallenne-, Tammenlehvän Perin- kuntoutusta. Vastausprosent- mutta myös kuntien ja Kelan ten saamista eri tehtäviin kansallisen veteraanipäivän, neliiton asiamies Pert- ti oli 87 ja tuloksia verrattiin kanssa, että veteraanien kun- pidettiin välttämättömänä. museo-, muistomerkki-, ope- ti Suominen puhumassa vuoden 1992 veteraanitutki- toutus ja muut etuuskysymyk- Toivottiin että veteraanike- tusaineisto- ja koordinointi- veteraaniperinteen kartoi- muksessa saatuihin tuloksiin. set tulevat tasavertaisesti hoi- räykseen vuonna 2007 saatai- työryhmä. tusnäkymistä.

Sotaveteraaniliiton osanottajia neuvottelupäivillä Tuusulassa 20.syyskuuta. 10 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005

VETERAANIKUNTOUTUS MUUTOKSESSA – ONKO SUUNTA OIKEA

Ylilääkäri Raimo Varis Kuntoutuksen sisältö ja tavoitteet

li 80-vuotiailla vete- sosiaalityöntekijä ja sairaan- väheneminen. Ohjauksen den osalta laitoskuntoutuk- sesti kapea-alaisempaa: pelk- raaneilla on ikään- hoitaja. Usein tarvitaan myös ja innoituksen kautta pyri- sesta? Ei kovin paljoa. Kun kää fysioterapiassa ja jalko- Ytymisen mukanaan toimintaterapeutin ja psyko- tään omatoimiseen fyysisen, laitoskuntoutujille on kuiten- jenhoidossa käyntejä. Jotta tuomien elimistön rappeutu- login sekä ravitsemustera- psyykkisen ja sosiaalisen toi- kin illan tunteina tai erityi- se voisi kohdata laajemmin mismuutosten lisäksi lähes peutin asiantuntemusta. Tii- mintakyvyn ylläpitoon. Koen sesti viikonloppuna monesti veteraanien tarpeita, pitäisi poikkeuksetta monia toimin- min jäsenillä pitää olla aikaa tärkeänä veteraanikuntoutu- ohjelmaa tai ”vapaa-aikaa”, siihen sisällyttää paljon mo- takykyyn enemmän ja vä- perehtyä kunnolla kuntoutu- jien keskinäisen kanssakäy- joka kokoaa heitä istumaan nipuolisempaa tilannekartoi- hemmän vaikuttavia sairauk- jan ongelmiin. misen jakson aikana. Se tu- ja keskustelemaan yhdessä, tusta ja tuen tarjontaa kuin sia ja monilla on lukuisia eri Hyvän kuntoutusjakson kee yhteisöllisyyttä ja kave- jää päiväkuntoutujien keski- hieronta ja liikehoito 10-12 lääkkeitä käytössään. Useilla pitää lähteä kuntoutujan tar- ria ei jätetä –henkeä. näinen vertaistuki siten ehkä jakson aikana. Se sopii pa- heistä on ongelmia muistin ja peista ja hyvinvoinnista. Se Joskus on tarpeen lähettää vähemmäksi. Päiväkuntou- remmin jatkeeksi laitos- tai muun kognitiivisen toiminta- voi sisältää esim. diagnoosien kuntoutuja jatkotutkimuk- tuksen kuljetusmatkat voivat päiväkuntoutukselle tai oma- kyvyn (mm puheen tuotto, tarkennuksen, lääkehoidon siin tai hoitoon jonkin havai- myös olla rasittavia ja siksi toimisempien veteraanien kätevyys, päättelykyky jne) arvioinnin ja toimintakyvyn tun tai epäillyn sairauden ta- päiväkuntoutukselle sopiva kuntoutusmuodoksi. kanssa ja myös yksinäisyys ja monipuolisen kartoituksen. kia. Kuntoutusjakson jälkeen paikka tulisi löytää läheltä masentuneisuus vaikuttavat Kuntoutuksen aikana arvi- on tärkeää, että kuntoutujan veteraanin omaa asuinalu- Miten veteraani- monien veteraanien toimin- oidaan apuvälineiden tarve, omatoimisuutta voidaan tu- etta. Päiväkuntoutusta voi- kuntoutuksen muodot takykyyn. Jotta tällaista ve- ohjataan niiden hankinnassa kea myös avohoidossa. Tar- taisiin jaksottaa pitemmälle muuttuvat teraania voidaan kuntouttaa ja käytön opastuksessa ja tar- vitaan yhteistyötä omaisten ja aikavälille (esim. kerran vii- tulevaisuudessa ? hyvin, pitää hänen kokonais- vittaessa tehdään kodinmuu- muiden jatkohoidosta vastaa- kossa), jolloin kuljetusten ai- Arvioin, että laitoskuntoutus tilanteensa tuntea kunnolla. tostöiden tarpeiden arviointi. vien kanssa. heuttama rasitus tasaantuisi. säilyttää tärkeän asemansa, Perustana suunnittelulle on Tavoitteena fyysisen, psyyk- kuntoutusjaksojen sisällön hyvä kuntoutustiimi: innostu- kisen ja sosiaalisen toiminta- Eroaako laitoskuntoutus Entä sitten pitää vaan muuttua siihen nut lääkäri, jolla on kokemus- kyvyn kohentuminen, mielen päiväkuntoutuksesta? avokuntoutus ? suuntaan, jota yllä hahmot- ta vanhustenhoidosta (mielel- virkistymisen, masennuksen Miten päiväkuntoutus eroaa Pelkäänpä, että avokuntou- telin. Päiväkuntoutus tulee lään geriatri), fysioterapeutti, ja yksinäisyyden tunteiden edellä kuvattujen tavoittei- tus on käytännössä oleelli- kasvamaan merkittävästi, sen

Veteraanikuntoutus lähelle arkipäivää

yyskuun alusta tuli voi- toutus, avokuntoutus, päivä- mietittäessä hänelle oikeaa set mm. toimintakykyluokit- kyluokkaan III kuuluvia ve- maan veteraanikuntou- kuntoutus sekä kotikuntou- kuntoutuspaikkaa ja muotoa. tain ja osa maassamme toi- teraania. Toimintakykyluokat Stuksen uudistus, jossa tus. Veteraanin toimintaky- Valtiokonttori kilpailuttaa ja mivista kuntoutuslaitoksista on jaettu seuraavasti: Luok- linjattiin veteraanikuntoutus- kyisyys on ratkaiseva tekijä hinnoittelee kuntoutuslaitok- kuntouttaa vain toimintaky- kaan I paljon apua päivittäi- ta tuleville vuosille. Valtio- vallan /sosiaali- ja terveysmi- nisteriön tavoitteena on ollut siirtää veteraanikuntoutuk- Kuntoutuksessa koettua sen painopistettä laitoskun- toutuksesta päivä- ja avokun- riteltiin tarpeiden mukaisik- sillä hyvässä fyysisessä kun- toutukseen. Sitä on perustel- si. Vertaillessaan kokemuk- nossa. Näön heikkeneminen tu monin tavoin. siaan laitoskuntoutukseen on rajoittanut nyt elämää ja On arvioitu, että veteraa- hän koki saavansa nyt pal- esimerkiksi lukeminen on nien ikääntyessä ja heidän jon enemmän. Laitoskun- mahdotonta. ”Ikääntymi- toimintakykynsä laskiessa toutuksessa ollessa jäi hyvin nen on tuonut myös yksi- monikaan ei halua lähteä lai- paljon ns. omaa aikaa ja hän näisyyden, perheettömänä toskuntoutukseen, näin ollen oli sitä mieltä että päivälen- ei ole omaisia ja viimeinen avo- ja päiväkuntoutuksen kin hän voi kävellä kotona koulukaveri kuoli jokin aika tarve kasvaa ja kotikuntou- ollessaankin. sitten”, hän kertoi. Kuntou- tusta on tarjottava heille, jot- Ohjelma oli hänen mu- tusjaksolla hän tapaa ikäi- ka toimintakyvyn heiketessä kaansa päivittäin hyvä, siään ihmisiä ja voi vaihtaa ovat jäämässä muuten koko- hoidot, ruokailu ja rupatte- ajatuksia oman sukupolven- naan kuntoutuspalveluiden lu toisten päiväkuntoutu- sa edustajien kanssa, jonka ulkopuolelle. jien kanssa antaa hänelle hän kokee erittäin tärkeä- Kuntoutusmuotoja ja nii- ars Markelin (s. sen mitä hän tarvitsee. Il- aga Schönholtz aloit- nä. den sisältöä on kehitetty 1925) oli kolmatta laksi on mukava palata ko- ti 10 vuorokautta kes- Hän kaipasi laitoskun- koko ajan veteraanien tar- Lpäiväkuntoutuspäi- tiin vaimon luokse, joka on Stävän laitoskuntou- toutuksen väliselle ajalle peiden muuttuessa. Aluksi väänsä Oulunkylän kuntou- myös saanut näin oman va- tusjaksonsa Oulunkyläs- ohjattuja liikuntaryhmiä, tavoitteena oli työkyvyn yl- tussairaalassa. Hän on ai- paapäivänsä vaikka ostok- sä. Hän on syntynyt 1916 koska yksin ei tule lähdet- läpitäminen, sitten siirryt- kaisemmin ollut laitoskun- silla käyntiä varten. ”sata- ja asuu yksin Helsingissä. tyä liikkeelle ja ns. koti- tiin toimintakyvyn ylläpitä- toutusjaksolla Porvoossa prosenttisesti paras kuntou- Edellisestä laitoskuntoutus- jumppakin tahtoo jäädä miseen ja nyt kuntoutuksella vuonna 2003. Hänen koke- tuskokemus”, kiteytti Lars jaksosta oli kulunut kaksi väliin ilman aktiivista liik- käsitetään jo yhä enemmän muksensa alkaneesta päivä- Markelin ja hän haluaa tule- vuotta. Kuntoutusjaksolta keellepanijaa. Liikkuminen sellaisia toimenpiteitä, joilla kuntoutuksesta olivat hyvin vinakin vuosina päiväkun- hän odotti niin fyysistä kuin ja osallistuminen on hänen tuetaan veteraanien arkipäi- myönteisiä. Ensimmäisenä toutukseen jos se vain on henkistäkin antia. Hänel- mielestään tärkeintä vaik- vässä selviytymistä. päivänä oli kattava lääkä- mahdollista. lä oli vahva liikunnallinen ka rollaattorin avulla mutta Käytössä on laitoskun- rintarkastus ja hoidot mää- tausta ja hän onkin pysynyt sinnikkäästi. 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 11

Ylilääkäri Heikki Laitinen Veteraanikuntoutuksen todellisuus ja tulevaisuus sisältö painottuu selkeästi eteraanien kuntout- toutus? Miksi maksajan, lä- tävät veteraanikuntoutuksen minnan sisällön ja laadun enemmän ryhmätoimintaan taminen on jatkunut hettäjien ja tutkimustyönte- luonteen ja mahdollisuudet kehittämistä on jatkettava. ja yksinäisyyden ja masentu- Vnoin 60 vuotta; en- kijöiden ajatukset oikeasta oikealla tavalla. Kuntoutuk- Ikääntyvien kannalta on tär- neisuuden torjuntaan esim. sin sotainvalidien ja vuodesta veteraanikuntoutuksesta ovat sen oikea-aikaisuudella, oi- keää, että veteraanikuntou- sen mallin mukaan, mitä 1977 lakisääteisesti muiden jääneet pitkälti sanomisen ta- kealla tarveharkinnalla, kun- tuksesta saatu kokemus ja Vanhustyön Keskusliiton yk- veteraanien kuntoutuksena. solle? toutusketjun mahdollisuuk- osaaminen siirretään tulevi- sinäisyys-projekti ja sen erin- Olen seurannut veteraanien silla ja verkostotyöskentelyllä en sukupolvien eduksi. Itse- omaiset tulokset viitoittivat. laitoskuntoutuksen kehitystä Veteraanikuntoutuksen on veteraaneille oma merki- näistä toimintakykyä ja hy- Nykyisen yksilöllisesti an- vuodesta 1984. Rokuan kun- kehitysvaiheista tyssisältönsä. Veteraanit ei- vinvointia edistäviä palvelui- nettavan avokuntoutuksen tokeskuksessa (perustettu Veteraanikuntoutus on edel- vät hurskastele kauniilla ja ta tarvitaan. Väestö ikääntyy rinnalle tultaneen järjestä- 1982) olen tehnyt suuren osan leenkin perusluonteeltaan oikeaoppisilla ilmauksilla ja ja raihnaistuu, vaikka uudet mään erilaisia liikuntaryh- työstäni veteraanien parissa. kunniavelan maksamista, vaatimuksilla. He ovat koke- sukupolvet elävätkin toimin- miä, esim. tasapainon har- Veteraanikuntoutuksen vaikka veteraanien ikäänty- neet sodan ja kokevat van- takykyisempinä. Ikääntyvät joittelua, allasvoimistelua perusrakenteet ovat muut- misen myötä muut syyt ovat huuden vaivat itse. Voidaan- ovat oppineet käyttämään jne. Niillä on suuri merkitys tuneet varsin vähän vaikka lisääntyneet. Toiminta li- kin kysyä: hyvinvointipalveluja jo työi- fyysisen toimintakyvyn yllä- monipuolisuutta on tullut li- sääntyi 70-luvulla ja vielä 80- - miksi veteraaneja rangais- ässä, heillä on enemmän ra- pidossa. Kotikuntoutukseen sää. Puhetta, tutkimuksia, luvulla, jolloin veteraanikun- taan siitä, että he haluavat haa käytettävissään ja heidän sopisi erinomaisesti esim. projekteja ja tavoiteasetantaa toutuslaitoksia rakennettiin laitoskuntoutusjaksoja? vaatimustasonsa on suurempi kaatumisriskien kartoitus ja on riittänyt. Itsekin olen ollut kautta maan. Veteraanikun- - voidaanko terveyskeskuk- kuin sodan ja rakentamisen ehkäisy. näissä mukana, mutta täytyy toutus arvioitiin ”helpoksi sissa tehdä kaikille taso- vuodet kokeneilla. sanoa, että enin terä on kehit- bisnekseksi”, jonka sisällöt kas kuntoutussuunnitel- Tulemme tarjoamaan ve- RAIMO VARIS tämiseltä taittunut sitten 90- ja tarvittavat resurssit käy- ma? teraanikuntoutuksen poh- Geriatrian erikoislääkäri luvun. Oulun seudulla on oltu tiin matkimassa muista lai- - tarvitaanko tasokas kun- jalta kehitettyjä palveluja Oulunkylän Kuntoutussairaala varsin ahkeria tässäkin kehi- toksista. Kuntoutuslaitosreis- toutussuunnitelmaa jokai- kunnille ja itse maksaville tystyössä. suja arvostettiin veteraanien selle? ikäihmisille. Palveluista tär- Kehittyykö veteraanikun- parissa. - miten keskusjohtoisesti keimpiä ovat: Laitosten palveluvalikoi- jaettavat kuntoutusmää- - toimintakyvyn testaami- ma on näistä vuosista kehit- rärahat voidaan nivoa jat- nen tynyt, mutta peruslähtökoh- kuviin kuntoutusproses- - laaja-alainen toimintaky- dat ovat jäljellä. seihin? vyn tutkiminen ja ohjaus - veteraanit odottavat hie- - eikö kuntoutusta jo tarjo- - toimintakykyongelmia en- sissä toiminnoissaan tarvit- käyttää kuntoutuspalveluja rontaa, hoitoja yleensä, ta suurimmassa tarpeessa naltaehkäisevät kuntou- seva veteraani, toimintaky- pienemmissä ryhmissä ja lä- hyvää ruokaa ja miellyttä- oleville? tusinterventiot. kyluokkaan II jonkin verran hellä kotia. Veteraanius ei saa vät olot viihtymiseen - onko kaiken kuntoutuk- Palvelut pyritään nivel- selviytyäkseen apua tarvitse- loppua sairauteen eikä pitkä- - tärkeää ovat kavereiden sen oltava laaja-alaista – tämään muuhun hoitoon ja vat veteraanit ja luokkaan III aikaishoito voi olla kuntou- tapaaminen ja ihmissuh- siis silloinkin kun veteraa- kuntoutukseen kotipaikka- ns. omatoimiset veteraanit. tuksen esteenä silloin, kun teet ni ei tarvitse laaja-alaista kunnalla. Kuntoutusjakson kestol- veteraani ja häntä hoitava - kokemus joukkoon kuulu- kuntoutusta? Tulevat polvet kaipaavat la ja erilaisilla jaksotuksilla henkilökunta näkee kuntou- misesta Järjestelmän vaatimuk- hyvinvoinnin kokemuksia, sekä oikeassa paikassa ta- tuksen mahdollisuudet vielä - vaihtelu arkipäivään set toteutuvat toimintakyky- yhdessä oloa ja yhteistä teke- pahtuvalla kuntoutuksella auttavina ja tukevina toimen- - omien voimavarojen löy- luokissa yksi ja kaksi; veteraa- mistä. Perinteisille laitoskun- saadaan aikaan rakennettua piteinä. Joukkoon mahtuu täminen, vertailu toisiin neilla, joilla vajaakuntoisuus toutuspalveluille on kysyn- kokonaisuus, josta varmasti myös heitä, jotka ilmoittavat Järjestelmän vaatimukset ja tarpeet ovat suurimmat. tää, mutta kauppa käy lähin- muotoutuu toimiva ja antoisa etteivät tarvitse minkään- veteraanikuntoutukselle ovat Hyväkuntoisten veteraanien nä Virossa. Meillä Suomessa kuntoutusjakso kaikissa toi- laista kuntoutusta. Oikeus on taas aivan toisen tyyppisiä. osalta vaatimukset ampuvat on pärjättävä laadulla ja mo- mintakykyluokissa. Valitet- myös heillä olla käyttämättä - laitoskeskeisyydestä on kirkkaasti yli todellisten tar- nipuolisuudella. tavasti tämä valintojen teko kuntoutuspalveluja. päästävä eroon peiden. Kuntoutuslaitosten kir- ja tarveharkintaisuus tahtoo Tärkeintä on se, että ve- - perusteena tulee olla ta- Veteraanien laitoskuntou- jo on sairaaloista kylpyläho- unohtua kuntoutuslähetettä teraanikuntoutus muotoutuu sokas henkilökohtainen tusta on nyt radikaalisti ly- telleihin. Jokainen miettii tehtäessä. tarpeista lähteväksi ja tarpei- kuntoutussuunnitelma hennetty. Uudistuksen seu- omia ratkaisujaan. Rokuan Veteraanikuntoutuksesta ta vastaavaksi. - kuntoutuksen tulee olla rauksena laitokset käyvät kuntokeskuksen vahvuutena keskusteltaessa ei pitäisi ra- Koettu yksinäisyys on li- jatkuva prosessi tyhjäkäynnillä viikonloppui- on ympäröivä luonto ja hyvä jata mitään edellä mainituis- sääntymässä, huoli talou- - kuntoutusta tulee tarjota sin. Veteraanien omista ko- maine veteraani- ja muun ta kuntoutusmuodoista toista dellisesta selviytymisestä ensisijaisesti suurimmassa kemuksista on turhan aikais- kuntoutuksen osaajana. Kau- paremmaksi tai huonommak- koskettaa ja terveydessä ta- tarpeessa oleville ta sanoa, mutta laitoksien punkiyksiköissämme Kajaa- si. Ei voi olla yhtä kuntoutus- pahtuvat muutokset ikäänty- - kuntoutuksen tulee olla kannalta muutos on johtanut nissa ja Oulussa kehitetään mallia tai suunnitelmaa joka essä luovat tarvetta tarkastel- laaja-alaista; tarjota so- kannattavuuskriisiin. Onkin avokuntoutuspalveluja, joissa voitaisiin toteuttaa kaikkien la kuntoutusta myös henkisen peutumisvalmennusta, odotettavissa ja ehkä uudis- olennaisena osana ovat edel- veteraanien kohdalla. Osal- jaksamisen näkökulmasta. hoidonopetusta ja omais- tuksen yksi tarkoituksista, lä mainitut mittaus- ja ohja- listuva, hyväkuntoinen vete- Tarvitaanko lääketieteellisiä ten kuntoutuskursseja että osa palveluntarjoajista uspalvelut. raani on oikeutetusti ansain- kuntoutustoimenpiteitä aina luopuu veteraanikuntoutuk- nut laitoskuntoutusjakson, vaan riittääkö joskus pelkkä Veteraanikuntoutuksen sen tuottamisesta. HEIKKI LAITINEN ylilääkäri jossa hän voi osallistua kaik- kokemus kuulluksi tulemi- ristiriita Rokuan Kuntokeskus keen virikkeelliseen toimin- sesta. Järjestelmän vaatimukset Onko vielä jotain taa. Samoin veteraanilla, joka ovat ristiriidassa vallitsevan tehtävissä? tuntee kykenemättömyyttä ANNI GRUNDSTRÖM todellisuuden ja veteraanien Veteraanikuntoutusta toteu- suoriutua kuntoutuslaitoksen tavoitteiden kanssa. Olen ko- tetaan edelleen suurella vo- arkipäivästä on oltava oikeus kenut, että veteraanit ymmär- lyymillä, joten nykyisen toi- 12 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 Veteraanit saavat kuntoutusta Kaatuneiden Muistosäätiön matkoilla

avanomainen 30 vete- ja Rintamaveteraaniliiton yh- sekä heidän seuralaisiaan, raanin ryhmä oli 4.– distysten mies- ja naisjäsenet jotka itse maksavat matkan- T17. syyskuuta Kaatu- ovat sekä kuntoutuksessa että sa. Matkoilla saatu kuntoutus neiden Muistosäätiön järjes- muun ohjelman puitteissa toi- täydentää mainiosti valtion ja tämällä kuntoutusmatkalla mineet ja viihtyneet hyvässä kuntien varoin annettua lai- Virossa, jossa pääkohde oli sovussa. Yhdessä on nautittu tos- ja avokuntoutusta. Markkinoiden tilavin ”MOPOAUTO” CHATENET Viims kylpylöineen. hoidoista sekä voimisteltu ja Päivittäiseen ohjelmaan Barooder S 2, X2 ja Speedino avoauto Säätiön puolesta matkalla laulettu. kuuluu, laitoksesta riippuen, V. 2005 esittelyautot oli ryhmän vetäjä ja sairaan- Useimmat matkalaisista 2–3 hoitoa sekä ulkoilma- tai erikoishintaan! hoitaja-kuntouttaja. Säätiön ovat yhä reippaita, mutta tie- allasvoimistelua. Sitä järjestä- KYSY! Bulgarian-matkoilla mukana tenkin monen kunto ja vireys vät joko kylpylä tai matkatoi- on ollut kaiken aikaa mukana ovat iän myötä heikkenemäs- misto taikka säätiön sairaan- myös lääkäri, mutta tälle mat- sä. Säätiön pyrkimyksenä on, hoitaja. Veteraanien voimis- kalle oli saatu säätiön lääkäri että liikkeelle saataisiin myös telu ei ole yhtä kiivastahtista vain kolmeksi päiväksi. Viron ”maan hiljaisia” sekä että kuin esimerkiksi muiden kyl- terveydenhuollon hyvä taso kuntoutusmatkat edistäisi- pylävieraiden urheilullinen puolsi tätä ratkaisua. vät heidän kykyään selviytyä aamujumppa. Voimisteluun Muistosäätiön veteraani- vaikeuksitta ja tulla toimeen osallistui aiemmin runsaas- • 505m3 diesel • teräsrunko matkoihin sisältyy kuntou- omin avuin. ti veteraaneja ja vieläkin on • automaattivaihde • lasikuitukori tuksen ohella retkiä, joilla Veteraaniliitot valitse- mukana noin puolet heistä. • tavaratila 1100 litraa Hinta alk. 12.790 € tutustutaan vierailumaan his- vat matkalle lähtijät. Liitto- Retkien lisäksi järjestetään www.chatenet.fi info@chatenet.fi PUH 050 2408 toriaan ja kulttuuriin, myös jen kannanotoista riippuu leikkimielisiä kilpailuja, jot- ruokien osalta. Tallinnan siis, millaisia ”stipendiaatit” ka kirvoittavat naurua ja lu- Vanhakaupunki, Viron pala- ovat. Suomen Sotaveteraa- jittavat yhteishenkeä. vakivikaivokset, historialliset niliitto on usein valinnut mat- Tarkoitus on lähettää mar- kartanot ja maan pohjoislai- kalle myös naisia sekä joskus raskuussa matkaan kokeek- LAADUKASTA HISTORIANTUTKIMUSTA dan kalkkikivitörmät ovat Ruotsissa asuvia sotaveteraa- si 20 hengen ryhmä johonkin TARJOUSHINTAAN! kiintoisia nähtävyyksiä. neja. Tämän syksyn matkaan kotimaiseen kylpylään. Suo- Helge Seppälä: LENINGRADIN SAARTO 1941-1944: Myös tämänsyksyisel- oli nimetty myös kaksi Suo- messa vuorokausihinnat ovat MURHENÄYTELMÄN SÄVYTTÄMÄ VOITTO lä matkalla veteraanijoukko men-poikaa. Liitto ei esitä korkeampia kuin Virossa ja Suomalaisen tutkijan ainutlaatuinen teos Suomen sotatoimista saarron kävi Tallinnan Metsäkalmis- matkoja palkkioksi toimeliai- Bulgariassa, mutta hintaeron aikana ja Leningradin kauhuista. Paljon kuvia ja karttoja. tossa sekä laski siellä sodas- suudesta järjestötoiminnassa, vastapainoksi nousevat hoidon 315 sivua. TARJOUSHINTA €25 sa menehtyneiden virolaisten vaan tarveperusteisesti. laatu ja matkan lyhyys. To- Daniel Rancour-Laferriere: vapaaehtoisten eli Suomen- sin kotimaassa jää puuttuman STALININ PSYYKE Miksi Stalin hyökkäsi Suomeen? Psykologinen tutkimus diktaattorin poikien muistokivelle sini- Hoitoja ja vieraan maan ja outojen olojen persoonasta ja Suomi-suhteista. 238 sivua. TARJOUSHINTA 20€ valkoiset kukat ja lauloi kiven voimistelua antama jännitys – kenties. Nikolai Baryshnikov: äärellä Maamme-laulun. Muistosäätiön matkoilla on LENINGRADIN PIIRITYS JA SUOMI 1941-1944 fyysistä ja henkistä kuntou- TEKSTI JA KUVA: KALEVI KAURANNE Perusteellinen tutkimus Suomen kansainvälisestä asemasta ”Maan hiljaiset” tusta saanut vuosittain 60 so- jatkosodassa. Saatavana myös venäjäksi ja englanniksi. 301 sivua. TARJOUSHINTA 20€ mukaan matkoille tiemme veteraania. Vuosien Säätiön kuntoutusmatkoilla mittaan matkoihin on osal- Rudolf Sykiäinen: VENÄLÄINEN SAUNA Suomen Sotaveteraaniliiton listunut yli 1 500 veteraania Ainutlaatuinen sukellus venäläisen banjan sekä karjalaisen ja suomalaisen savusaunan historiaan muinaisista ajoista näihin päiviin. 185 sivua. TARJOUSHINTA 15€ Nikolai Baryshnikov MANNERHEIM WITHOUT THE MASK 1941-1944 Vihatun ja rakastetun historian professorin englanninkielinen kulttikirja ”Mannerheim naamion takana”. Ensimmäinen kriittinen tutkimus Mannerheimista jatkosodassa. 234 sivua. TARJOUSHINTA 25€ Pentti Niskanen: RYSSÄVIHALLA BRYSSELIIN Riemukasta ilotulitusta Suomen historian tapahtumilla muinaisista ajoista näihin päiviin. Ärsyttävä, haastava, kiehtova. 140 sivua. TARJOUSHINTA 5€ UUSI ULKOPOLITIIKKA-lehti 1/2004 Korkeatasoisen tiedelehden aiheita: Sensaatiomainen arkistotutkimus Mainilan laukauksista; Leningradin piiritys; Olavi Paavolaisen essee ”Pietari-Leningrad” ym. 200 sivua. TARJOUSHINTA 5€ UUSI ULKOPOLITIIKKA-lehti 1/2005 Aiheita: O. W. Kuusisen elämäkerta; O. W. Kuusisen tutkielma Kalevalasta; Kuusisen työtovereiden haastatteluita ym. Kaatuneiden Muistosäätiön kuntoutusmatkalaisia Viron Viimsissä syyskuussa. 200 sivua. TARJOUSHINTA 5€ Venäjäksi saatavana teokset ”Leningradin piiritys ja Suomi 1941-1944” ja ”Terijoen hallituksen synty ja tuho 1939-1940”, molemmat tarjoushintaan 10€. NÄIN TILAAT: Lähetä faxi numeroon 09-4587568 tai sähköposti osoitteeseen [email protected]. Toimitamme teokset laskuineen postitse. Postikulut eivät kuulu hintaan. JOHAN BECKMAN INSTITUTE Riippumaton tieteellinen tutkimuslaitos ja tiedekustantamo HELSINKI–PIETARI–PETROSKOI Tiedustelut: 040 503 5474, [email protected] 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 13 Sotaveteraaniliiton myymälä palvelee Käy talossa tai soita Helenalle puh. (09) 6126 2014. Myymälä on avoinna ma–pe klo 8.30–16.00 Sähköposti: helena.hornborg@sotaveteraaniliitto.fi Verkkokauppa palvelee osoitteessa: www.sotaveteraaniliitto.fi

563

2 31 Yrjö Jylhä: Taittokortit Kiirastuli kuorineen Runokokoelma Hinta Talvisodan runoutta vuodelta 1941. 1 euroa/kpl 4 1 Hinta 25 euroa.

29 26 Kävelykeppi Kynttilänjalka Jääpiikillä ja ranne- Kultakeskuksen lenkillä varustettu perinteinen malli kävelykeppi. Kahva- vuodelta 1918. osa pyökkiä, varsi Korkeus 77 mm. kestävää raminia. 30 Liiton tunnuksella. Sotaveteraanien kä- Kristallimalja ja -maljakko Hopeaa. sityönä valmistama. Hinta 95 euroa Tilatessasi ilmoita Kotimaassa käsinhiottu. pituutesi. Maljan halkaisija 33 cm ja maljakon korkeus 23 cm. Hinta 50 euroa Molempien pohjaan on kaiverrettu liiton tunnus. Suunnittelija Matti Okkolin. Hinta 140 euroa. Hopeinen lusikkasarja taas saatavana.

21 Nahkalompakko 20 Vyö Korkealaatuista koti- Laadukas kotimainen maista työtä. 44 Henkselit kääntövyö, nahkaa väri Kaksi kokoa. musta/viininpunainen. Kotimaiset, Hinnat 30 ja Myös tummansinisenä veteraani- Soljessa liiton tunnus. 33 euroa tunnuksella. Saatavana on viininpunaista, 35 mustaa, harmaata ja tummansinistä. Sotaveteraani- Oma kuosi kalenteri metsästäjille, Muovi- ja kalastajille ja nahkakantisena golfaajille. Hinta 5 ja 10 euroa. Hinta 23 euroa

TILAUSKORTTI Nro...... kpl...... Tummansininen, Suomen Sotaveteraaniliitto Nro...... kpl...... Korkeavuorenkatu 41 A 7, 00130 HELSINKI Nro...... kpl...... Tummansininen Nro...... kpl...... Nimi (tekstaten): Nro...... kpl...... Hopeanharmaa, Nro...... kpl...... Lähiosoite: Nro...... kpl......

...... ! Erä silkkisolmioita hinta 20 euroa. Nro...... kpl...... Postinumero ja -toimipaikka: Nro...... kpl...... Täytä ja postita oheinen tilauskuponki ...... Nro...... kpl...... tai tilaa puhelimitse 5/05 14 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005

Alert - Tuhoeläintorjunta Oy / Marsh Oy Alert Skadedjursbekämpning Ab Varattu Espoo Bjarne Åkerlund Merivirta 9 B, 02320 Espoo, puh. 0400 - 565 546

Oy Trehab Ab Oy Rymaco Ab Lava - Store Oy Läntinenteollisuuskatu 11 , 02920 Espoo Espoo Espoo puh. 09 - 894 6550

Rekrytointi - ja Espoon Oy Julius Tallberg Ab Espoo Vuokrauspalvelu Sähköasennus Ky Espoo Espoo

Rakennustyöt Gunnar Sosi Oy Jokamuovi Oy Espoo Ville Kauppi Oy Evijärvi Eura

Traktorikonehuolto Forssan Betoni Oy www.forssanbetoni.fi Liuska Ky puh. (03) 41 261 Haapajärvi

Kuorma-autoilija Nuohous ja Ilmastointipalvelu Lentoreppu Ky Jari Niinivaara T:mi Jarno Pirkkalainen Halli Halikko Hankasalmi

T:mi Pauseri Silkkipaino ja Offsetpaino - Painaa kortit - Adressit - Enviro Data Oy Varova Oy Malminraitti 17 B, 00700 Helsinki Helsinki Helsinki puh./fax. 09-351 3931 e-mail: jatta.jarvinen@kolumbus.fi

Ifm electronic Oy Opte Oy Helsinki Helsinki

Holiday Inn Helsinki Kuljetus Oy Veto-Harri Helsinki Helsinki

Lämpömaa Oy Eloco Oy Dynea Oy Helsinki Helsinki Helsinki

Lihatukku Gaterie Vision Oy Heikin Liha Oy Helsinki www.saatolaitehuolto.fi Helsinki 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 15 Eero Manninen – siluettitaiteilija sodassa ja rauhassa

Eero Manninen (1914–1999) tuli suomalaisten keskuu- vallassa sijaitsevan Emil Ce- dessa tunnetuksi sakset työvälineenään mestarilli- dercreutzin museoon, joka oli sena siluettimuotokuvien leikkaajana Linnanmäellä ollut isälle lähes pyhiinvael- 1955–1992. Vähemmän tunnettua on, että hän sotien luskohde. aikana ilahdutti tuhansia aseveljiään ja esimiehiään – Siluettitaiteen ykkösasi- leikkaamalla heistä rintakuvia ja että hän 1952 oli ana isä piti tarkkaa silmää ja Helsingissä pidettyjen olympialaisten virallinen sitä, että kaikki mittasuhteet taiteilija. pitää nähdä suhteessa vaaka- tasoon. Vaakasuora linja tuli ero Mannisen työ jat- tä enemmän. Vuoden 1992 osata vetää täsmällisesti, ja kuu edelleen. Hänen jälkeen sukupolvenvaihdos sen hän osasi leveällekin tau- Sirkka Lekman selaa lehtileikekansiostaan edesmenneen Etyttärensä, 1944 syn- jo täyttyikin Linnanmäellä. lulle tasan tarkkaan vatupas- miehensä Eero Mannisen siluettitöitä esitteleviä kirjoi- tynyt Sirkka Lekman on pe- Varsinaiselta ammatiltani silla tarkistettaessa. tuksia. rinyt isältään sekä leikkaa- minäkin olen opettaja. misen taidon että työpaikan Sirkka Lekman kertoo Rintamakuvissa Ennen armeijan palveluk- valvojana lottapuvussa. Itse Linnanmäeltä. isänsä saaneen ensi kerran sotilasarvot näkyvissä seen lähtöä Eero oli muka- olen käynyt Uudenmaan – Isä ei töiltään juurikaan virikkeen pääsiluettien leik- Rintamalla tehdyistä kuvista na suojeluskunnassa Kangas- maanpuolustuskurssin 1980- lomaa pitänyt. Lukukaudet kaamiseen Kangasniemellä on jäljellä museossa tuhat- niemellä ja Tuusulassa. Sota- luvun puolivälissä. hän oli opettajana ja kesälo- 1934. Siellä hän näki Onni kunta. Leikkaamiseen hänel- aika meni kokonaan Karjalan mat Linnanmäellä. Kun hän Pursiaisen leikkaavan elävi- lä oli lupa esimiehiltään, jot- kannaksella Taipaleenjoki– Olympiasankareiden päät ensimmäisen kerran 1988 en päiden siluetteja. Siitä al- ka totesivat pääesikunnassa Syvärin ja Tali–Ihantalan lin- muotoutuivat Mannisen pyysi minua kahdeksi viikok- koi Eeron innokas harjoittelu puhuttavan leikillisesti mie- jalla. saksilla si tuuraajaksi Linnanmäelle, äidin saksilla. hen olevan omiaan viihdytys- – Synnyin 13. syyskuuta Helsingin olympialaiset 1952 otin haasteen vastaan, ensin – Kaikkiaan isä leikkasi joukkoihin. Rintamalla hän 1944 ja olin kaksiviikkoinen oli merkkitapahtuma urhei- tietysti hyvin jännittyneenä. elämänsä aikana satoja tu- leikkasi järjestelmällisesti kun isä palasi sodasta. Isä lijoiden ohella myös Eero Siitä kuitenkin alkoi proses- hansia siluetteja. Perikunta asetovereistaan rintakuvia, ihaili suuresti rintamalohkon Manniselle. Hänet hyväksyt- si, jossa isä vuodesta toiseen lahjoitti isän kuoltua hänen joissa hartiat olivat eteenpäin komentajaansa A.F. Airoa. tiin tapahtuman viralliseksi vähensi työmääräänsä siinä, noin 2 500 kuvaa käsittävän niin, että sotilasarvot olivat 1950-luvulla isä ylennettiin taiteilijaksi. missä itse leikkasin entis- siluettikokoelmansa Harja- näkyvissä. yliluutnantiksi. Äiti oli ilma- – Vaikka isän kielitaito ra- joittui keskikoulun ruotsiin ja saksaan, hän ihmeeksemme jutteli herkeämättä monien urheilijoiden kanssa. Kai sii- nä vilkkaassa vuorovaikutuk- sessa oli jotakin puolin ja toi- sin ymmärrettävääkin. – Erityisesti hän ystävys- tyi juoksijalegenda Emile Zatopekin ja kolmiloikkaaja Adhemar Ferrera da Silvan kanssa, joihin hän myöhem- minkin piti yhteyttä. Sirkka Lekman aikoo edelleen leikata siluette- ja isänsä perinnettä jatkaen Linnanmäellä ensi vuonna.

MARKKU RÄMÖ

Rintamalla Manninen leikkasi siluetit sotilasarvot näkyviin jät- Eero Manninen leikkasi aseveljiensä siluetteja täen. Taipaleenjoella ja koko Kannaksella 1939–44.

Günter K. Koschorrek TAISTELUKOSKETUS Saksalaissotilaan muistelmat itärintamalta

Koschorrekin kirja on vaikuttava omakohtainen kertomus taisteluista itärintamalla. Heti tapahtumien jälkeen tehtyjen muistiinpanojen avulla tekstiin on saatu väriä ja eloa ainutlaatuisella tavalla. Koschor- rek ei myöskään sorru ylistämiseen tai tuomitsemi- seen, vaan kertoo tapahtumista nuoren sotilaan näkökulmasta. Hän ei kaunistele tosiasioita, vaan Herbert A. Werner RAUTA-ARKUT. Sid. Ovh 28,00 myöntää kuinka turvalliseksi tunsi olonsa poterossa David Baker ADOLF GALLAND – ELÄMÄKERTA. Sid. Ovh 30,00 seuranaan tulivoimainen konekivääri, jolla hän torjui Günther Rall LENTOPÄIVÄKIRJANI 1938–2004. Sid. Ovh 30,00 (marraskuu) venäläishyökkäyksiä.

Sid. Kuvaliite. Ovh 28,00 Kirjakaupoista kautta maan tai suoraan kustantajalta

Koala-Kustannus, Kulosaarentie 8 C 20, 00570 Helsinki, puh. 050 - 408 1590, fax 09 - 684 5034 KOALA [email protected] www.koalakustannus.fi 16 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 ”Oinalan paise” – neuvostoliittolaisten tuhoiskujen keskitetty kohde

Oinalan paise sai nimensä puna-armeijan suomalaisen perusedellytys – puolustuk- K:n joukkueella. Joulukuun tua. Lisäksi tykistöä alkoi 11. Divisioonan puolustukseen Muolaanjärven itäran- sen syvyys. 14. päivänä suorittamassaan vaivata ampumatarvikkeiden nalla Oinalan kylän alueella aikaansaamasta pahasta Oinalan puolustuksesta vastaiskussa menettämien- puute. Neuvostoliittolaisilla murtumasta joulukuussa 1939. Neuvostoliittolaiset vastasi kapteeni Hovin ko- sä panssarintorjuntatykkien ei ollut niitä ongelmia, joten selvittivät suorittamillaan väkivaltaisilla iskuilla di- mentamana JR 31:n II P. Se tilalle Hovin pataljoona sai heidän suoraan Muolaanjär- visioonan puolustuksen heikot kohdat ja keskittivät joutui jatkuvasti torjumaan 17.12. uudet tykit puolustuk- ven yli Taaperniemestä am- liki koko toimintansa näihin kohtiin. Puna-armeijan neuvostoliittolaisten voimak- sensa tehostamiseksi. Se oli puneet suora-ammunta-aseet silloinen taktiikka edellytti hyökkäysten – joskus jää- kaita tiedusteluhyökkäyk- onneksi, sillä samana päivä- tuottivat tappiota, eikä niitä räpäisiltä tuntuvienkin – jatkamista niissä paikoissa, siä. Neuvostotykistö ampui nä saatiin tietää puna-armei- saatu vaiennettua. Aamun joissa oli saatu edes jonkinlaista menestystä. tarkistusammuntoja päivit- jan aloittavan laajan hyökkä- taisteluissa saatiin tuhottua täin koko kaistan leveydeltä yksen koko Kannaksella ja kuitenkin kahden komppani- euvostoliittolainen uuteen puolustusasemaan ja räjäytyspartiot räjäyttivät 43.D:n yhtyvän siihen Muo- an vahvuinen venäläisosasto 43. Divisioona suo- Muolaanjärven – Punnusjär- aukkoja kiviesteisiin monin laanjärven itäpuolella. Tie- Valolan tukikohdan edessä, Nritti 18–20. joulukuu- ven – Pasurinlahden tasalle. paikoin rynnäkköjä varten. dustelutuloksiin osattiin suh- samoin torjuttiin Koivukujaa ta useita hyökkäyksiä komp- Siirtyminen tehokkaasti lin- Tilanne Oinalassa alkoi kiris- tautua vakavasti. lähestynyt osasto. panian-pataljoonan voimin noitetusta Muolaan – Äyrä- tyä päivä päivältä; tappioita Aamun vielä hämärtäes- tykistö- ja heitintulen sekä pään – Salmenkaidan lin- alkoi tulla ja joukot väsyivät Puna-armeijan sä todettiin kymmenkunnan hyökkäysvaunujen tukema- jasta heikommin varustet- torjuessaan päivisin hyök- hyökkäys alkaa neuvostopanssarin suuntaa- na ja ne olivatkin johtaa läpi- tuun linjaan tuki käsitystä käyksiä ja korjatessaan öisin Hovin pataljoona sai häly- van kulkunsa kohti Tervolaa. murtoon. Nämä hyökkäykset alkavista viivytystaisteluista, rikkiammuttuja asemiaan. tyksen aamuyöllä 18.12.1939. Omat pst-tykit vaikenivat tu- tunnetaan paremmin ehkä mitä suojajoukkojen taistelu Tämän takia majuri Pöyryn Etulinjan komppaniat ja jouk- lessa. Yllättäen ilmestyi ve- ”syntymäpäivähyökkäysten” sodan ensi viikkona osoitti. Erillinen pataljoona 4 otti kueet miehittivät tukikohtan- näläinen pataljoona kuin tyh- nimellä; nimi johtuu siitä, Oinalassa ei olut mitään yh- asemat Oinalassa 15.12. asti. sa ja pesäkkeensä. Ne kaik- jästä puolustajien selustaan. että puna-armeijalla oli pa- tenäistä ja varustettua puo- Hovin pataljoonan le- ki valmistautuivat taisteluun. Pataljoona oli kyyristellyt jyr- kottava tarve alkuhaparoin- lustusasemaa. Pikemminkin poa ei kestänyt kuin muuta- Etulinjan hevoset, ajoneuvot kähkön rantatörmän suojassa nin jälkeen antaa ”isä aurin- näytti olevan kyse erillises- man päivän, se siirtyi jälleen ja kuormastot siirrettiin heti panssareiden takana ja pääs- koiselle” murskattu Manner- tä, paikoin jopa keskeneräi- eteen rintamaan. Oinalan taemmaksi pois neuvostoty- syt yllättämään puolustajat. heim-linja. Täyttihän Stalin sistä pesäkkeistä sekä taiste- kylän miehitti luutnantti Ta- kistön tulen ulottuvilta. Kun Talaskiven komppanian puo- 21.12.1939 tasan 60 vuotta. lu- että yhteyshautojen pät- laskiven 5. Komppania ryh- muuta tietoa ei miehille ollut lustukseen oli syntynyt auk- kistä Oinalan kylän alueella. mittyen leveään rintamaan. annettu, nämäkin toimenpi- ko, josta neuvostojoukot pää- 11. Divisioona etulinjaan Esterakennelmat olivat puut- Komppaniaa tuki toistakym- teet käsitettiin valmistautu- sivät etenemän kohti 11.D:n Juuri ennen talvisodan al- teellisia, sulkulinjat ja korsut mentä konekivääriä ja patte- miseksi viivytykseen, selustaa. Onneksi muuta- kamista eversti Viljasen 11. puuttuivat, samoin onnistu- risto ja patteri. Komppaniaa Tuskin ehti aamu alkaa mat kokoon haalitut miehet D. sai käskyn siirtyä eteen neen puolustustaistelun eräs oli vahvennettava yhdellä 6. vaaleta, kun neuvostotykis- ja aseet saivat neuvostopa- tö kello 7.10 aloitti vimma- taljoonan torjuttua. Torjunta tun tulivalmistelun. Asemi- menestyi myös muualla ase- en heikot rakenteet sortui- mien edessä ja niiden sisällä. vat, taistelu- ja yhteyshaudat Sen sijaan 6.K:n vastaisku ty- alkoivat täyttyä irtomaasta rehtyi alkuunsa. ja korkealla Oinalan kylän yläpuolella leijaillut pöly ja Oma laajempi hiekka sekä ruudinsavu tun- vastahyökkäys keutuivat kaikkialle, eikä Puolen päivän aikaan, kun vähiten aseisiin, vaikka niitä neuvostoliittolaiset olivat koetettiinkin suojata. Ankara saaneet vallattua nk. Valo- tulivalmistelu ei kuitenkaan lan tukikohdan, JR 31:n re- merkinnyt kaiken sortumis- servipataljoona – kapteeni ta: henkilötappiot olivat aika Hirvikosken komentamana pienet harvan miehityksen ja – I P suoritti railakkaan iskun hyvän onnen ansiosta. neuvostokiilan kylkeen Oina- Tykistön tuli siirtyi kello lassa. Se melkein onnistui, ja 9.00 maissa Oinalan kylän vain muutama neuvostotuki- pohjoisreunaan suomalais- kohta jäi saavuttamatta. Il- ten puolustuksen taakse, ja lan hämärtyessä pataljoona puna-armeijalaiset ryntäsivät vedettiin pois. Yön kulues- häikäilemättömästi ja tappi- sa neuvostoliittolaiset toivat oista välittämättä viimeisten eteen runsaasti konetuliaseita omien kranaattiensa muka- ja linnoittautuivat puolustaji- na räjäyttämiensä estejään- en entisiin asemiin, rakennus- nösten yli Talaskiven komp- ten kivijalkoihin, kellareihin panian tukikohtiin ja pesäk- yms. Aamuyöllä venäläiset keisiin. Oma torjuntatuli oli yllättivät Kujalan talon maas- hajanaista kaikkialle tunkeu- tossa suomalaisten pesäkkeen tuneen hiekan ja pölyn tuk- tuhoten sen miehineen. kiessa aseet ja tehdessä nii- Myös divisioonan johto tä käyttökelvottomiksi. Oma näki tilanteen epäedullisen tykistö joutui ampumaan kehittymisen Oinalassa. Jo Vastahyökkäys Oinalan alueella 19. joulukuuta 1939. (Kuva kirjasta Talvisodan histo- torjuntoja ja sulkuja osittain illalla 18.12. hälytettiin kap- ria 2, WSOY 1978). sokkona yhteyksien katket- teeni Pasosen komentama 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 17

VIRTSANKARKAILUUN pestävät ja uudelleenkäytettävät alushousut miehille ja naisille SLIP SICLA® lievään virtsankarkailuun - 100 % puuvillaa - haaraosa hengittävää erikoiskuitua - pesukesto yli 100 kertaa - muita suojia ei tarvita

CONTENA runsaaseen virtsankarkailuun - erikoiskangas, ei hiosta - sisäpuolella tasku erilliselle suojalle - pestävät, max 60 °C

HIGH TELO pestävät sängynsuojat - laminoitu puuvillalakana - kolmea eri kokoa Naamiokatoksella varustettu ampumahauta Oinalassa helmikuun alkupäivinä. (Kuva kirjasta Talvisodan historia 2, WSOY 1978). TIEDUSTELUT JA TILAUKSET: Linctus Oy, puh. 03- 6125 355

II/JR 32. Se siirtyi Sudenojan ken kesti yön 19/20.12. Illal- terman puuttui asiaan ja kiel- Turuntie 4-6, 13130 Hämeenlinna p. 03-6125 355, fax. 03-6125 353 maastoon ja majuri Pöyryn la luutnantti Talaskiven noin si turhien tappioiden välttä- www.linctus.fi Er.P 4 Oinalan – Kyyrölän joukkueeksi huvennut komp- miseksi laajemmat yritykset tien varteen. Myös kapteeni pania sai käskyn puhdistaa Oinalaa vastaan. ”Paise” jäi Komosen JP 2 vahvennuk- Koivukujan pesäkkeet Muo- siis pysyväksi. Neuvostosoti- sineen siirtyi ”Oinalan pai- laanjärven rantaan asti. Muu- laat pysyttelivät sisukkaasti Jouluksi kotiin tai lahjaksi seen” suuntaa ja eversti Sih- taman konekiväärin tukema kehnoissa maakuopissaan an- von 4. Prikaati (Er.P 1 ja Er.P isku alkoi illalla kirkkaas- karassa pakkasessa ja pitivät 45 Karjalan 2) marssi Ala-Kuusan maas- sa kuutamossa ja kipakassa hallussaan lähtöasemat hel- Kunnailta toon. pakkasessa. Muutamin kone- mikuun 1940 yleishyökkäystä VHS-kasetti JR 32:n komentaja evers- pistoolein ja käsikranaatteja varten. Lähekkäisten asemi- Sotaveteraani- tiluutnantti Kiira sai käskyn käyttäen Talaskivi osastoi- en vuoksi – paikoitellen vain kuorojen kahdek- selvittää ”Oinalan paiseen” neen mursi puna-armeijalais- muutamia kymmeniä metrejä sannet laulujuhlat käytettävissään irtisaavat ten vastarinnan verisessä yh- – tulitaistelu suomalaisten ja Joensuussa on tallennettu äänit- joukot paitsi Komosen JP 2, teenotossa ja puoleen yöhön puna-armeijalaisten kesken teille kokonaisuu- jonka divisioona piti reservi- mennessä suurin osa heistä oli jatkuvaa. Erityisen kiu- dessaan. nään, vaikka se oli jo valmii- oli tuhottu. Saaliiksi saatiin salliseksi suomalaisille muo- Saatavana myös na hyökkäämään. mm. toistakymmentä kone- dostuivat venäläisten tark- DVD-levynä, Omat toimet alkoivat nyt kivääriä. Talaskiven tappiot ka-ampujat, joille ei tahtonut nro 46 purra. Tervolan tukikohta olivat yhdeksän miestä. Val- suoalaisten puolelta löytyä VHS 20 euroa, vallattiin takaisin. Kaptee- latun taisteluhaudan miehitti vastinetta. DVD 18 euroa ni Pasosen II/JR 32 hyök- nyt 4.K parilla joukkueella. Eivät saaneet 11.D:n ryk- käsi Oinalaan, mutta yri- Mutta epäonni ei jättä- mentit, pataljoonat ja komp- tyksistä huolimatta Koivu- nyt suomalaisia. Koivukujaan paniat tätä ”paisetta” puh- 43 Sama kaiku on kujan tukikohtaa ei saatu ryhmitetyistä joukkueista kaistuksi, vaikka lisävoi- askelten -CD vallattua. Kyyrölän – Oina- toinen oli taistelukokemusta miakin saatiin, niin eivät Kymmenen sotavete- raanikuoron ja Hami- lan tien suunnassa hyökän- vailla olleita täydennysmie- neuvostojoukotkaan kyen- nassa sotaveteraanien nyt kapteeni Hirvikosken I/ hiä. Tästä johtui, että venä- neet antamaan toveri Stali- konsertissa taltioiduista JR 31 sai kokea ankaran ty- läiset saivat aamulla haltuun- nille aikomaansa syntymä- äänitteistä on koottu 38 kistökeskityksen ja kääntyi sa tyhjät Koivukujan asemat. päivälahjaa – murskattua laulua sisältävä tupla-CD. takaisin. ”Oinalan paisetta” Kapteeni Hirvikosken I/JR Mannerheim-linjaa. Sen aika Hinta 20 euroa. ei saatu 19.12 kuluessa lei- 31 sai käskyn palauttaa ase- tuli myöhemmin. kattua pois. Syynä olivat lii- mat Koivukujalla, mutta yh- 42 Kenttäpostia an lyhyet valmistautumisajat, den komppanian kieltäy- Lähteet: Talvisodan historia 2 Tunnetuimmat (WSOY 1978), Talvisodan Pik- joten useiden pataljoonien is- tyessä yritys jäi tekemättä. sota-ajan laulut kuvoimaa ei saatu vaikutta- Se toki uusittiin vielä kerran ku Jättiläinen (WSOY 1999), alkuperäisäänitteinä. maan samaan aikaan. Oman 22.12. mutta se tyrehtyi neu- Martti Saarento: Kymenlaakso- Hinta: tykistön tulivalmistelu käsit- vostotykistön torjuntatuleen laisrykmentin mukana Talviso- cd-levy 6 euroa, ti kolmisenkymmentä kra- sekä illalla puhjenneeseen dassa (Etelä-Saimaan kustannus kasetti 10 euroa naattia, jotka nekin menivät ankaraan lumipyryyn tuulen Oy, 1977), Anssi Vuorenmaa: hukkaan jalkaväen myöhäs- puhaltaessa suoraan etelästä Kymenlaaksolaiset talvisodassa tymisen vuoksi. Tässä yrityk- vasten kasvoja. (teoksessa Kymen kuriiri. Ku- 40 Lippusi uljuutta sessä saavutettu tulos ja omat vauksia Kymenlaaksolaisten so- katson tappiot eivät vastanneet toisi- Mitä jatkossa? tilaallisista vaiheista. Kouvolan Cd-levyllä monipuolinen aan, vaikka venäläisiä kaatui Nyt oli selvinnyt, ettei ilman Kirjapaino, päiväämätön) sekä kokoelma isänmaallisia pari sataa. perinpohjaisia valmisteluja ja 11.D:n operatiivisen osaston ja sävelmiä. Mukana myös Jorma Hynnisen laulama lisävoimia ”Oinalan paisetta” JR 31:n ja sen pataljoonien ja ”alkuperäinen” Veteraanin Loppukahinoita Oinalassa kyettäisi puhkaisemaan. Val- yksiköiden sotapäiväkirjat talvi- iltahuuto. Hinta 12 euroa loppuvuodesta 1939 mistelut aloitettiinkin, mut- sodan alkuvaiheista joulukuus- Tulitaistelu rintamassa olleen ta vuoden vaihteen tienoilla sa 1939. II/JR 32:n ja passiivisina py- Kannaksen armeijan komen- Verkkokauppa palvelee osoitteessa: sytelleiden venäläisten kes- taja, kenraaliluutnantti Ös- ANSSI VUORENMAA www.sotaveteraaniliitto.fi 18 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005

Hyvä tahto ei pitkälle kantanut Yhdysvallat ja Suomen talvisota

Yhdysvaltain materiaalinen apu Suomelle talvisodas- kuluessa. Jo tuolloin oltiin dollisuuksia Yhdysvallois- valmiuttaan tarvittaessa puo- sa jäi hyvin vähäiseksi ja siitäkin pääosa tuli maahan myöhässä. Aseteollisuuden sa kartoittanut eversti Paavo lustaa vapauttaan myös asein. sodan jälkeen. Avun antajana Ruotsi oli ensimmäinen toimitusajat olivat jo pidenty- Talvela koki Suomen naut- Samanaikaisesti koetettiin ja USA vasta kuudennella sijalla. Yhdysvaltain poliit- neet ja hinnat nousseet. Eikä tivan erittäin suurta arvos- epätoivoisesti paikata aikai- tinen panos lienee sen sijaan ollut merkittävämpi kaikkea enää ollut saatavilla. tusta. Ensimmäisen maail- sempien vuosien laiminlyön- kannanottoineen ja välitysehdotuksineen. Euroopassa ainoastaan Sak- mansodan jälkeisinä vuosia tejä sotatarvikehankinnoissa. sasta olisi syksyllä 1938 ol- Yhdysvallat oli lainoittanut Jo syyskuun puolessa välissä nsimmäisen maail- Hitlerin hyökkäykseltä Puo- lut mahdollista ostaa lyhyel- Euroopan jälleenrakennus- – pari viikkoa toisen maa- mansodan jälkeen laan. Washington oli sodan lä toimitusajalla nykyaikaista ta. Ainoana lukuisista lainan- ilmansodan sodan puhkea- EYhdysvallat vetäytyi sytyttyä vaikean valinnan aseistusta. Poliittisista syistä saajavaltioista oli pieni, de- misen jälkeen – suomalaiset omaan eristäytyneisyyteen- edessä. Euroopan suuret de- ei kuitenkaan haluttu kään- mokraattinen ja puolueeton jättivät Yhdysvaltain viran- sä. Se ei myöskään liittynyt mokratiat Englanti ja Rans- tyä kansallissosialistisen Sak- Suomi maksanut säännöl- omaisille amerikkalaisenkin juuri perustettuun Kansain- ka olisivat vaarassa tuhou- san puoleen. lisesti lainansa lyhennykset mittapuun mukaan pitkän liittoon. Totalitääristen aat- tua ilman amerikkalaisten Keväällä ja kesän 1939 ja korot. Edelleen maamme luettelon puuttuvasta sota- teiden vallatessa 1930-luvul- apua. Toisaalta niiden tuke- alussa tutkittiin Suomen mah- mainetta olivat ylläpitäneet materiaalista. Reaalisia mah- la yhä enemmän alaa Euroo- misen nähtiin ennen pitkää dollisuuksia ostaa sotatarvik- suomalaiset urheilijat – Paa- dollisuuksia saada ja rahoit- passa amerikkalaiset eivät voivan vetää myös Yhdys- keita Yhdysvalloista. Tykke- vo Nurmi etunenässä. Myös taa pyydetty varustemäärä halunneet sekaantua van- vallat sotaan mukaan. Puo- jä olisi ollut tarjolla maksu- Jean Sibelius tunnettiin ja ei ollut. Jatkossa suomalaiset han maanosan ristiriitoihin. lueettomuuslain lievennyksil- kykyiselle ostajalle, mikäli siirtolaiset tiedettiin kunnol- tulisivat esittämään lukuisia Niinpä puolueettomuuslailla lä mahdollistettaisiin jatkossa ostettaisiin amerikkalaisia lisiksi ja ahkeriksi. Niinpä erilaisia sotatarvikepyyntöjä, rajoitettiin tiukasti myös so- sotatarvikelisenssien myön- malleja. Niiden hankkiminen Talvela saattoi todeta Suo- jotka jäisivät lähes kokonaan tatarvikkeiden vientiä. Asei- täminen – harkinnan mukaan olisi kuitenkin lisännyt jo en- meen hyvään maineeseen toteutumatta. ta ei myytäisi sotaa käyville – myös sotaa käyville maille. nestäänkin suurta tyyppikir- viitaten: ”Me voimme kyl- Washingtonissa oli oltu jo maille. Muissakin tapauksis- Tällöin tarvikkeet jouduttai- joa. Omien tyyppien hank- lä täältä saada aseita, mikäli kesällä huolestuneita mah- sa lisenssien myöntäminen siin maksamaan käteisellä kiminen olisi ollut verratto- kukaan ylimalkaan voi saa- dollisesta Saksan ja Neuvos- oli aina harkinnanvaraista. sekä kuljettamaan Yhdysval- masti mutkikkaampaa. Myös da”. Valitettavasti tuota mah- toliiton lähentymisestä. Niin- Voimakas kansalaismie- loista muilla kuin amerikka- monenlaisia lentokoneita oli dollisuutta ei käytetty ajoissa pä presidentti Franklin D. lipide tuki eristäytymispoli- laisilla aluksilla eli kauppaa kaupan. Lisäksi ammuksia ja hyväksi. Roosevelt oli elokuun alussa tiikkaa. Jenkkien enemmis- käytäisiin ”Cash and Carry” räjähdysaineita oli saatavil- viestissään Stalinille kiinnit- tön mielestä eurooppalaiset - periaatteella. la. Tilanne saattaisi kuiten- Kuumeinen syksy 1939 tänyt kaukonäköisesti huo- saisivat hoitaa itse omat sot- kin nopeasti muuttua. Tuos- Sodan uhan kasvaessa Karja- miota mahdollisuuteen, jonka kunsa. Myrskyn odotuksessa sa vaiheessa hankintojen ra- lan kannasta linnoitettiin va- mukaan Saksa selkäpuolensa Moskovassa 23.8.1939 Suomessa varoitukset sodan hoittaminen amerikkalaisilla paaehtoisvoimin ja elokuus- varmistettuaan valloittaisi Neuvostoliiton ja Saksan vä- uhasta olivat kaikuneet kuu- lainoilla olisi todennäköises- sa alueella järjestettiin suuri ensin Ranskan ja sen jälkeen lillä solmittu hyökkäämät- roille korville. Vasta vuonna ti vielä onnistunut. Suomen sotaharjoitus, jonka näyttävä hyökkäisi Neuvostoliittoon. tömyyssopimus salaisine Itä- 1938 eduskunta hyväksyi pe- hallitus ei kuitenkaan tarttu- päätösparaati pidettiin Vii- Kuten tiedämme, viestillä ei Euroopan jakopöytäkirjoi- rushankintalain, joka toteu- nut tilaisuuteen. purissa. Puolueeton Suomi ollut vaikutusta. Myöhemmin neen poisti viimeiset esteet tettaisiin seitsemän vuoden Aseiden hankintamah- halusi viestittää maailmalle syksyllä Puolan tultua jaetuk- si ja Neuvostoliiton solmittua tukikohtasopimukset Balti- an maiden kanssa oli Suomi neuvotteluvuorossa. Tällöin Roosevelt lähetti Moskovaan sanoman, jossa korostettiin Suomen ja Yhdysvaltain vä- listä perinteistä ja pitkäai- kaista ystävyyttä. Kun siinä samalla kuitenkin todettiin, ettei USA halua sekaantua Euroopan riitoihin, jäi viestin vaikutus pelkäksi myötätun- non osoitukseksi. Viestin vas- taanottanut Vjatšeslav Molo- tov totesi, ettei Suomella ole mitään pelättävää. Vielä täs- sä vaiheessa Molotov ei voi- nut viitata jo nurkan takana odottavaan ”demokraattiseen Terijoen hallitukseen”. Sen kanssa sopiminen tulisi jat- kossa sujumaan ongelmitta, jollei Helsingin kanssa pääs- täisi yhteisymmärrykseen. Seuraavan kerran jen- kit palasivat Suomen kysy- mykseen marraskuun lopulla tarjotessaan hyviä palveluita Yhdysvalloista ostettiin 32 järeää 203 mm:n haupitsia jotka saapuivat Delaware nimisellä aluksella Petsamon Liina- rauhanomaisen ratkaisun ai- hamarin satamaan heinäkuun puolessa välissä 1940. Nämä ensimmäisen maailmansodan aikaiset brittivalmisteiset kaansaamiseksi. Ennen kuin tykit olivat mukana jatkosodassa. Yksi niistä on tänään nähtävillä Helsingissä Maurinkadulla Sotamuseon pihalla. ehdotus ennätettiin toimittaa 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 19 perille, Neuvostoliitto aloitti oli Ruotsi USA:n yltäessä talvisodan Helsingin pommi- vasta kuudennelle sijalle. Sen tuksilla. Välittömästi Roose- sijaan merkittävämpi lienee velt korjasi aikaisempaa lau- ollut Yhdysvaltain poliittinen suntoaan todeten venäläiset panos. Toisin kuin Puolan ja hyökkääjäksi. Lisäksi Yhdys- Baltian maiden tapauksis- valtain lähettiläs Moskovassa sa Yhdysvallat oli osoittanut kysyi suullisesti siviiliväes- poikkeuksellisen suurta aktii- töön kohdistetuista pommi- visuutta kannanottoineen ja tuksista, jotka Molotov när- välitysehdotuksineen, joista kästyneenä kiisti. Amerikan viimeinen tehtiin helmikuus- suuren yleisön myötätunto sa. Vielä maaliskuun alussa oli Suomen puolella eikä jo Washington oli kulissien ta- aikaisemmin neuvostodiplo- kana vihjaissut viennin Neu- maateille ohjeistetulla vasta- vostoliittoon olevan kytkök- propagandalla ollut juuri vai- sissä Suomea kohtaan osoite- kutusta. Lähes ainoan poik- tusta kohtuullisuudesta. keuksen muodostivat eräät älymystön jäsenet, joista ANTTI HANNULA mainittakoon kirjailija John Steinbeck sekä brittikirjailija Kirjallisuutta G. B. Shaw. Oma lukunsa oli Clark, Douglas: Liittoutuneet presidentin puolison Eleanor lähtevät talvisotaan. Rooseveltin naiivi neuvosto- Jakobson, Max: Diplomaat- myönteisyys. Ylipäällikkö tarkastaa amerikansuomalaisten vapaaehtoisten rivistön jäähyväiskatsel- tien talvisota. Porvoo 1956. muksessa keväällä 1940. Talvisodan päättyessä heidän vahvuutensa oli 372 miestä. Rautkallio, Hannu: Talviso- Takkuilevat neuvottelut Rintamalle vapaaehtoisista oli ennättänyt vain pieni osa. Heistä kaatui kolme ja haa- dan Erkko ja amerikkalaiset yh- voittui viisi miestä. Neuvostohyökkäyksen aihe- teydet. Juva 1990. uttamassa tunnekuohussa ul- Selen, Kari: Paavo Talvelan koministeriössä Washingto- monivaiheisten neuvottelui- pä esimerkiksi strategisten vikkeiden ostoihin. Amerikan matka 1939. Sotahis- nissa harkittiin hetken aikaa den tulokset jäivät laihoiksi. raaka-aineiden ja tarvikkei- Yhdysvaltain materiaali- toriallinen Aikakauskirja 6. Jy- diplomaattisuhteiden kat- Mutkikkaiden keskustelui- den vienti Neuvostoliittoon nen apu jäi varsin vähäisek- väskylä 1987. kaisemista Neuvostoliittoon. den jälkeen amerikkalaiset jatkui ja jopa kasvoi talven si ja siitäkin pääosa saatiin Talvisodan historia 4. Sota- Pian ajatuksesta kuitenkin suostuivat myymään suoma- 1939-1940 aikana. Muun mu- maahan vasta talvisodan jäl- historian Laitoksen Sotahistori- luovuttiin. Samoin tulisi käy- laisille erän ylijäämäaseik- assa Venäjälle toimitettiin keen. Vertailtaessa avun an- allinen toimisto. Porvoo 1979. mään helmikuussa 1940 eh- si luokiteltuja ensimmäisen runsaasti korkeaoktaanista tajia selkeästi ensimmäisenä dotetulle päätökselle kutsua maailmansodan aikaisia tyk- lentokonebensiiniä. Lisäksi suurlähettiläs kotiin Mosko- kejä. Sittemmin kauppa teh- Neuvostoliitossa työskente- vasta. Presidentti Roosevelt tiin talvisodan päättymisen li joukko amerikkalaisia in- vahvisti joulukuun alkupuo- jälkeen ja se käsitti 200 kap- sinöörejä – olivathan jenkit lella vastoin ulkoministerin- paletta 75 mm:n kenttäka- myyneet 1930-luvulla koko- sä kantaa päätöksen 10 mil- nuunoita sekä 32 kappaletta naisia tehtaita venäläisille. joonan dollarin tavaraluoton 203 mm:n järeitä haupitseja. Talvisodan aikana julkisuu- KORIAN UIMAHALLI ELIMÄEN ALLASOSASTO myöntämisestä Suomelle. Suomen ahdinkoa kuvaa dessa esitetyt puheet ”moraa- Valitettavasti tuota luottoa hyvin C. G. E. Mannerhei- lisesta vientiboikotista” olivat Ma, ke, pe klo 6:00-20:00 Ma, ke klo 8:00-19:00 Ti, to klo 10:00-20:00 Ti klo 8:00-21:00 ei saanut käyttää sotatarvik- min vielä maaliskuun alku- jääneet vaille vaikutusta. La, su klo 10:00-16:00 To klo16:00-19:00 keiden ostamiseen. Tausta- päivinä 1940 Washingtoniin Pe klo 8:00-18:00 ajatuksena oli mahdollisuus lähettämä sähke, jossa hän USA:n avun saldo VETERAANIEN VESIJUMPPA La, su klo 8:00-16:00 käyttää kiertotietä. Suomi kiirehtii turhaan vastausta Edellä mainittujen armeijan keskiviikkoisin klo10:00 hankkisi USA:sta luotolla ei- Yhdysvaltain Helsingissä ole- varastoista ostettujen hävit- *FYSIOTERAPIA * KOKOUS- & LOUNASPALVELUT * sotilaallisia tarvikkeita, jotka van ilmailuasiamiehen kaut- täjäkoneiden ja tykkien li- Koria" 7444 126 www.elimaenpuustelli.com Elimäki" 7444 212 se myisi Englantiin. Myynti- ta esitettyyn pyyntöön saada säksi yksityiseltä teollisuu- tuloilla suomalaiset ostaisivat 150 hävittäjä- ja 36 pommi- delta hankittiin pääasiassa sitten briteiltä sotatarvikkei- konetta mahdollisesti vapaa- ampumatarvikkeita. Kivää- ta. Yksi tällainen kauppa teh- ehtoisine miehistöineen Suo- rin 7,62 mm:n patruunoita tiinkin keväällä 1940. Mer- meen. oli tilattu 50 miljoonaa kap- kittävämpi oli Rooseveltin Myös lainan saanti sota- paletta, joista ennätettiin so- päätös myydä suomalaisille tarvikkeiden maksamiseksi dan aikana lähettää matkaan 44 Brewster-hävittäjäkonet- osoittautui mahdottomaksi. noin 20 miljoonaa. Lopuille HOITAA PEHMEÄSTI UMMETUKSEN ta, joista kuitenkin vain kah- Jo syksystä alkaen Suomi oli haettiin uusi ostaja. Kevyen MOVICOL ON TEHOKAS makrogoli (polyetyleeniglykoli) 3350 deksan ennätettäisiin saada anonut tähän tarkoitukseen kranaatinheittimen 81 mm:n MOVICOL ON HYVIN SIEDETTY laktoositon, gluteiiniton, sokeriton Suomeen ennen talvisodan 50-60 miljoonan dollarin lai- ammuksia oli tilattu 150 000 MOVICOL ON HYVÄN MAKUINEN sitruuna-aromi MOVICOL ON HELPPO ANNOSTELLA 1 - 3 kertaa päivässä päättymistä. naa, jota ei sittemmin saatu. kappaletta. Niiden kaupan MOVICOL lisää suolen sisällön vesimäärää pehmentäen ulostemassan Joulun alla 1939 kenraa- Laiha lohdutus oli talvisodan peruuttaminen ei sodan pää- MOVICOL säilyttää elimistön elektrolyytti- ja nestetasapainon MOVICOLiin ei totu ja teho säilyy koko hoidon ajan liluutnantti Vilho Nenosen päättyessä myönnetty 20 mil- tyttyä onnistunut, vaan ne oli Annostus: Aikuisille ja yli 12 v lapsille aloitusannos yksi annosjauhe johtama valtuuskunta saa- joonan dollarin uusi tavara- kaupattava edelleen. Lisäksi liuotettuna puoleen lasilliseen vettä kolme kertaa vuoro- kaudessa, jatkossa vähemmän; vain kerran vuorokaudessa. pui Washingtoniin ostamaan luotto – sekin siviilitavaroi- ostettiin erä valopistooleita MOVICOLia voidaan käyttää lyhytaikaisesti ja pitkäaikaisesti. Pitkäaikainen aseita ja ampumatarvikkeita den ostamiseen. ja niiden patruunoita. Muis- hoito voi olla tarpeen potilailla, joilla on vaikea krooninen ummetus liittyen Yhdysvaltain armeijalta sekä Yhdysvallat oli tarkasti ta hankinnoista mainittakoon MS-tautiin, Parkinsonin tautiin tai ummetusta aiheuttavaan lääkitykseen. sotaministeriön ylijäämäva- varjellut puolueettomuuttaan 4 500 kuorma- ja 1 000 hen- Odottaville ja imettäville äideille lääkärin määräyksen mukaan. rastoista. Lisäksi tarkoitukse- sekä toisaalta varonut liikaa kilöautoa, jotka saapuisivat Pakkauskoot: 8, 20, 50 ja 100 annospussia na oli käydä kauppaa yksityi- painostamasta Neuvostoliit- Suomeen maalis- heinäkuus- Apteekista ilman reseptiä sen aseteollisuuden kanssa. toa, jonka sopimuskumppa- sa 1940. Kansalaiskeräys- TUTUSTU KÄYTTÖOHJEESEEN ENNEN MOVICOLIN NAUTTIMISTA

Valtuuskunta kohtasi kaik- nuutta Berliinin kanssa Wa- ten tuloksena saatiin kokoon Myyntiluvan haltija: Lääketehdas NORGINE Limited U.K. kialla myötämieltä, mutta shington piti väliaikaisena kuusi miljoonaa dollaria, jot- Markkinointi: Sabora Pharma Oy PL 20, 03601 Karkkila, p. 09-2257147 seuranneiden pitkällisten ja taktisena ratkaisuna. Niin- ka käytettiin erilaisten tar- www.saborapharma.fi 20 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 Torpedovene S-2:n tuho

Itsenäisen Suomen laivastolla oli ollut vuodesta 1918 dissä aikaisemmin mm seu- alukset jonomuodostelmas- seen, jonka vaiheita se oli käytössään torpedoveneitä. Torpedovene S-2 raken- raavasti: ”Suomen nuoret ta, mutta alusten piti pysyä minuutti minuutilta ja tunti nettiin noin v 1900. Aluksen kantavuus oli 260 tonnia, miehet, jotka ette meren tyrs- tuulessa parhaansa mukaan. tunnilta seurannut edellisen pituus 158 metriä, leveys 5,6 metriä ja nopeus 25 solmua, kyjä pelkää, saapukaa san- Tykkivene Hä meenmaa, jos- illan ja yön aikana. Suomen toimintasäde 720 meripeninkulmaa 12 solmun nopeu- koin joukoin väyli emme var- sa olin mukana, ”lusi koi vettä Rannikkolaivaston torpedo- della. Siinä oli 2 kappaletta 3 800 hevosvoiman Trippeli- tijoiksi. kaulallaan”, kuten amiraali E vene S-2 oli kolmen muun höyrykonetta, neljä Yarrow-kattilaa sekä kaksi potkuria. Hankittuani vaaditut to- Rahola on tästä myöhemmin aluksen kanssa ollut suurissa Alus tuhoutui Outorin saaren luona Porin edustalla. distukset ja postitettuani pa- kertonut. Totta se olikin, sil- vaikeuksissa Pohjanlahden perit, jäin odottamaan kut- lä aallot olivat monen met- hirmumyrskyssä. S-2:n ra- lusta käytettiin laajempiin piireihin. sua, joka minulle pian saapui- rin kor kuisia ja niiden har- diosähköttäjä ei enää kello purjehdusharjoi- Jatkosotamme aikana, jol- kin. Yhtään ei lähtö silloin jalle pääsi Hämeenmaa nou- 01.23:n jälkeen vastannut tie- Atuksissa sekä saaris- loin allekirjoittanutkin pal- pelottanut, vaikka en ollut semaan. dusteluihin. Aavistus pahim- tossa että avomerellä tavoit- veli laivas ton aluksilla, tu- nähnyt vettä kuin pienessä masta alkoi levi tä. Torpedo- teena totuttaa henkilökunta tustuin Peräseinäjoelta ko- Kalajärvessä ja pitäjän halki Pelastusveneet rikkoutuvat vene S-2 ja sen 53 merisotilas- avomeripurjehdukseen huo- toisin olevaan maan viljelijä virtaavassa joessa. Niin maa- Tällaista mylläkkää jatkui ta olivat kadoksissa. Alus oli noissakin olosuhteissa ja pi- Arvo Koivistoon, joka v 1925 krapu kuin olinkin, samanlai- 43 tuntia. Vesimassat veivät kadonnut Reposaaren ja Sä- meinä syysöinä. Juuri tällai- nuorena miehenä oli monen sia olivat muutkin sinne saa- mennes sään kaiken, öljy- pin välillä metrien korkuisiin sella tuhoutui S-2 lokakuun muun tavoin pyrkinyt laivas- puneet toverit. tynnyrit yms. Siinä menivät aaltoihin vieden mukanaan 4. päivänä 1925. Aluksen ton palvelukseen ja oli ollut Tuolle kohtalokkaalle myös pelastusve neet, vaikka samoja nuoria poikia, joiden mukana hukkui koko miehis- mukana tykkivene Hämeen- matkalle lähti kaikkiaan nel- ne oli lujasti sidottu köysillä. joukkoon minut oli kutsuttu. tö, 53 henkilöä. maassa ”Hirmumyrskyssä” jä alusta: Tykkiveneet Klas Valtava aallokko irrotti ne Liioittelematta voi sanoa, 4–5. päivinä lokakuuta 1925, Horn ja Hämeenmaa sekä kiinnitysköysistään. Selviytymistämme että S-2:n murhenäytelmä jolloin tuulen nopeudeksi mi- torpedoveneet S-1’ ja S-2. Irronneet esineet olivat ihmeteltiin avasi suomalais ten silmät nä- tattiin Pohjanlandella 33-34 Laivuetta komensi komenta- rikkoneet skailetin (valoar- Vaasaan saavuttuamme ih- kemään, millaisilla aluksilla metriä sekunnissa eli noin 12 ja Y. Roos tehtävänään har- kun) laivan peräkannella, meteltiin, miten Hämeenmaa heidän meriranto jensa var- boforia. Arvo Koivisto ker- joituspurjehdus määränpää- joka sijaitsi konemestareiden on voinut selvitä satamaan tijat olivat pakotetut toimi- toi kyseisestä matkasta al- nä Vaasa. hyttien kohdalla. Valoarkun taisteltuaan luonnonvoimia maan. Vaatimus uusien alus- lekirjoittaneelle. Laivaston Varhain aamulla 2. päi- rikkoutuminen aiheutti sen, vastaan? Aluksemme oli tyh- ten hankkimiseksi levisi yhä esikunta ilmoitti sanomaleh- vä lokakuuta laivueen kolme että pian kyseinen hytti täyt- jennetty vedestä ja paikkoja alusta – Klas Horn, Hämeen- tyi vedestä painaen laivan pe- puhdistettiin, korjattiin sekä maa ja S-2 – lähtivät Helsin- rän alas, jolloin keula vastaa- kuivattiin. Olin kansivahti- gistä ja ankkuroivat Lypertön vasti kohosi. Tästä huolimat- na, kun laivaan saapui Vaa- saaristoon odottamaan S-1:n ta kiipesi Hämeenmaa yhä san läänin maaherra Bruno TTervetuloaervetuloa SSuomenuomen saapumista. Kolmantena uudelleen aaltojen harjalle. Sarlin. Ilmoitin vieraasta up- TTykistömuseoon!ykistömuseoon! päivänä klo 15.30 nosti lai- seeriosastolle, että eräs her- Matruusit merisairaita Linnankasarmi, Hämeenlinna vue ankkurinsa ja suuntasi ra kannella halusi tavata lai- keulat kohti Meren kurkkua. Myös miehistöskanssiin tuli van päällikön. Kapteeniluut- Kaupungin keskustassa Hämeen vanhan linnan vieressä Lähtöpäivänä oli kaunista, vettä rankasti. Traakitorvet nantti Rahola nousi kannelle sijaitseva sotahistoriallinen erikoismuseo, sisä- ja ulkonäyt- tuultakin vain 4–5 metriä se- (ilmatorvet) olivat katkenneet ottamaan vieraan vastaan. telyalue vanhassa kasarmimiljöössä. kunnissa eli noin 3 boforia, ja laivan ollessa sukelluksissa Korjausten takia viivyim- Vaikuttavat multimediaesitykset kesän 1944 taisteluista: mutta vauhti oli määrätty 12 tunkeutui vesi kyseisistä au- me Vaasassa kaksi viikkoa • IHANTALAN IHME, Tali-Ihantalan suurtaistelu sol muksi. Sakeat hiilenke- koista sisään. Yksikään mie- ja siirryimme sitten Repo- • KORPISODAN SUURVOITTO, Ilomantsin mottitaistelu. hittämät savut jäivät laivu- histä ei pysyny t kuivana. Kun saareen, Säpin majakan lä- • TAISTELU LAATOKAN KARJALASSA, Syväriltä een jälkeen. Ulkomerellä al- lisäksi kaikki olivat nuoria heisyyteen raivaamaan upon- Nietjärvelle UUTUUS. koi tuulen voimakkuus kas- maakrapuja, myös merisaira- nutta S-2:ta sitä kuitenkaan Erikoisnäyttelyt: vaa ollen klo 20.00 noin 9–10 us iski lähes jokaiseen mat- löytämättä. Alus nostettiin •Tarton rauhan rajojen sisältämät Suomen vanhat linnat, metriä sekunnissa eli viisi bo- ruusiin. Tämä olikin vähäl- ylös vasta seuraavana vuon- kartanolinnat, linnoitukset, skanssit, redutit ja joukko foria. Kello 21.30 määrättiin lä aiheuttaa laivan tuhon sen na 1926. luostareita, mittava kuvanäyttely • Jääkäriliike 90 vuotta suuntaa muutettavaksi siten, vuoksi, että höyrynpaine kat- Reposaaren luotsi Aalto Erään jääkärin tarina että keulat käännettiin vas- tiloissa laski uhkaavasti. Up- oli luotsiaseman tornista näh- Ainutlaatuinen valokuva- ja esine- ta-aal lakkoon ja nopeus pu- seerit - kapteeniluutnantti E. nyt, miten S-2 oli joutunut näyttely Jääkäripataljoona 27:ssä dotettiin 10 solmuun. Puoli Rahola (myöhemmin ami- ristiaallokkoon, joka heitteli palvelleen jääkärin vaiheista. • Jalkaväkirykmentti 44:n 1. pataljoonan 3. komppanian tuntia myöhemmin se pudo- raali), luutnantti Söderström ohjauskyvytöntä alusta, joka vaiheet 1941–1944,Tyrvännön poikien jäljillä Karjalassa tettiin 6 solmuun, kun tuulen ja kapteeniluutnantti Hako- häipyi aaltojen syleilyyn. •Sotilaskotinäyttely voimakkuus oli jo 21–24 met- la - olivat kokeneita meren- Johtoaluksemme Klas Sode elää ajassa riä sekunnissa eli 9 boforia. kävijöitä. Tässä tilanteessa Horn hakeutui Ruotsiin Här- • Lottaperinne-näyttely Kello 23.18 annettiin käs- tuli käsky ”matruusit, olkoot nösandiin, S-1 Män tyluotoon Multimediaohjelma ”Suomen tykistöjärjestelmä ky: ”Kukin selviytyköön terveitä tai sairaita, menevät ja Hämeenmaa yksin määrä- eri aikakausina” parhaansa mu kaan!” Han- viipymättä pannuhuonee- satamaan Vaasaan.” MMyytävänäyytävänä vvideokasettinaideokasettina ttaiai ddvd:nä:vd:nä: kaluudet alkoivat alkoivat ja seen korttamaan hiiltä lähel- Tapahtumasta tuli 4. lo- • TTalin-Ihantalanalin-Ihantalan ssuurtaistelutuurtaistelut kkesälläesällä 11944944 • IIlomantsinlomantsin mmottitaisteluottitaistelu ensimmäisenä katkesi S-1:n le höyrykattiloita sekä heit- kakuuta kuluneeksi 80 vuot- • TTaisteluaistelu LLaatokanaatokan KKarjalassaarjalassa keulamaston tukiköysi, jol- tämään hiiliä pesiin ja avus- ta. Teemme kunniaa niille VVideokasettiideokasetti 2255 eeuroa/kpluroa/kpl + ppostituskulutostituskulut loin radioannenni oli lasket- tamaan lämmittäjiä, joista henkilöille, jotka hukkuivat DDvdvd 2255 eeuroa/kpluroa/kpl + ppostituskulutostituskulut tava ja yhteys muihin aluksiin osa on merisairaana tai muu- S-2:n mukana rauhan aika- katkesi. ten väsyksissä”. Näin saatiin na unohtamatta niitä ase- AvAvoinna:oinna: 1.10.–31.3.1.10.–31.3. mma–sua–su 112–172–17 1.4.–30.9.1.4.–30.9. mma–sua–su 110–18,0–18, mmuulloinuulloin Vieläkään ei tuulen voi- höyrynpaine nou semaan, ku- veljiämme, jotka uhrasivat sopimuksensopimuksen mmukaanukaan makkuus riittänyt, vaan puo- ten Aamulehti matkasta aika- henkensä itse näisyytemme lenyön maissa se nousi 48-55 naan kirjoitti. pelastamiseksi sodissamme CafeCafe KKatriatri ((03)03) 11814814 33447447 metriin sekunnissa eli noin Sunnuntaina, 4.lokakuuta vuosina 1939 - 1945. Tiedustelut:Tiedustelut: ppuh.uh. ((03)03) 668282 44600,600, fax (03) 682 4601 18 boforiin. Näin ol len ko- kello 13.20 tuli järkyttävä tie- ”Meri ottaa - meri antaa” Linnankasarmi,Linnankasarmi, 1131003100 HHämeenlinnaämeenlinna ruttomalla määräyksellä ko- to, ettei Vaasan rannikkora- e-mail:e-mail: [email protected]@virpi.net mentaja Roos oli vapauttanut dio ole saanut yhteyttä aluk- EERO E. EKMAN wwww.tykistomuseo.fiww.tykistomuseo.fi 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 21

Brando Oy Datavoice Oy Ilmastointi Malkki Oy Helsinki Helsinki Helsinki

Herttoniemen RAVINTOLA KARTANON KIEVARI Puustellinpolku 4 , Malminkartano TRG-Rakennus Oy Putkivaruste Ky puh. 09 - 563 3083 Helsinki - ravintola aikuiseen makuun - Helsinki

Rakennustoimisto Rakennuskoriste-Entisöinti Lektar-Yhtymä Juhani Ebeling Oy Helsinki Heikura Helsinki Helsinki

Kivilinja Oy Out in Desing Helsinki Helsinki

Tiori-Kuljetus Oy Väinö Korpinen Oy Muurausliike Helsinki Helsinki Sami Vanne Hikiä

Rakennuspalvelu Suomen Matti Haurunen Johdinvalmiste Oy VILKON OY, 52550 HIRVENSALMI Hollola Hyvinkää Puh. (015) 340 900 fax. (015) 340 920

Rakennusliike Remontti Hakulinen Oy Hyvää Syksyä ! Kaserat Ky Hyvinkää Toivottaa Japira Hämeenlinna

Ylä-Savon Rakennuspalvel Traktoritarvike Ky T.Kujala Iisalmi Ilmajoki

Pohjanmaan Sähköpalvelu Oy Charterbus Kuljetusliike 60800 Ilmajoki , Puh. 06-4246 640 R.Lundström Ky Kim-Johan Nuikka Ky 61400 Ylistaro , Puh. 06-4740 407 Inkoo Jakari

Pohjois-Karjalan Nikko Oy Finlandia Hotelli Atrium Jakkula Joensuun keskustassa, puh. ( 013 ) 255 888 Sotilasläänin Esikunta Joensuu

Kuljetus Konekorjaamo FORTUM Joensuu Risto Putkinen Oy Riikonen Oy Joensuu Joensuu 22 5/05 Den 2 november 2005

Rehabiliteringsbekymmer

Ett av de positiva inslagen förverkligande i praktiken Rehabiliteringsfrågorna likhet. Rehabiliteringsrefor- hän att såsom en del av den i den veteranpolitiska lin- föreligger ännu blott brist- behandlades även vid men borde ännu fortsät- vidgade öppna rehabilite- jedragning, som statsrådet fälliga uppgifter. Från kom- Krigsveteranförbundets råd- tas i form av en utvidgning ringen även kunde ges en publicerade för ett år sedan, muner har meddelats, att plägningsdagar i Tusby nu av rehabiliteringsbegrep pet för många veteraner mycket var förhöjningen för år 2005 medlen tagit slut redan på i höst. Också därvid hys- till större mångsidighet, där- nödvändig hemservice. av rehabiliteringsanslaget förhösten. I vissa kommuner tes bekymmer för anslagens för frontveteraner med en har reformens inledning gått tillräcklighet, och likaså för tredjedel, dvs. hela 12 mil- synnerligen trögt. utsikten om framgång med Utblick mot framtiden joner euro. Tack vare denna Man vet, att även den rehabiliteringens innehålls- förhöjning jämte en ökning kännbara stegringen av kost- reform. Vi borde komma Vid förbundets rådplägnings- och etablerandet av kontakt av den öppna rehabilitering- nadsnivån försvårar nåendet därhän, att varje veteran dagar försiggick en givande med medlemmarna i dessa. ens andel bedömde man sig av den kvantitativa målsätt- blir kallad till en årlig hälso- dryftning av det fortsatta ar- Framtidsplanens tidtabell nå målsättningen: att säkra ningen. och konditionskontroll och betet med framtidsplanen. är stram. Vid sitt december- en årlig rehabilitering för Veteranförbundens de- får ett personligt rehabilite- Därvid behandlades bl.a. för- möte skall för bundsstyrelsen alla som så önskade. Beho- legation har skridit från ord ringsprogram. Samtidigt bör bundets ekonomi och resur- fatta beslut om planens vet av tilläggsanslag för år till handling. Under höstens också andra omständighe- sernas tillräcklighet, utvidg- grundlinjer, kanske också 2006 beräknades nedgå till lopp har den vänt sig bl.a. ter i samband med hans för- ningen av veteransamman- om detaljer i den. Genast 7 miljoner och för 2007 till till riksdagsgrupperna och måga att reda sig hemma bli slutningarnas vårdverksamhet vid årsskiftet inleds en ytt- blott två miljoner euro. rådplägnings delegationen dryftade och klarlagda. att inbegripa också makor/ randerunda på fältet, dvs I regeringens budgetför- för frontmannaärenden och Särskilt tydligt fram- makar och änkor/änklingar, medlemsföreningarna, för slag för år 2006 ingår verk- föreslagit, att dessa tar ställ- trädde under rådplägnings- förändring av medlemsför- att planen skall vara fär- ligen en sänkning med 5,5 ning för att veteranernas re- dagarnas diskussioner bro- eningarnas beslutssystem så digställd i god tid före för- miljoner euro av rehabilite- habiliteringsanslag år 2006 kigheten i rehabiliterings- att även understödande med- bundsmötet i St. Michel i ringsanslaget. Veteranför- bibehålles vid nivån för och hemservicens praxis lemmar blir röstberättigade, början av juni nästa år. bunden är bekymrade. Om innevarande år, 47,8 miljo- i kommunerna och därav samt små och svaga krigsve- rehabiliteringsreformens ner euro. förorsakad bristande jäm- teranföreningars verksamhet AARNO STRÖMMER

Veteraninsamlingen 2006

Tre riksomfattande veteran- Mikkonen detaljplanering- givenheter och jippon. En Avsikten därmed är att fin- sationer gemensamma in- organisationer - Finlands en av insamlingen. Under ny insamlingsform blir en na företag som finner det samling förutsätter en mo- Krigsveteranförbund, Front- senare hälften av oktober dagsverksinsamling utförd meningsfullt att stöda våra tiverad och engagerad kärn- veteranförbundet, Front- kallades representanter för av skolelever. På så sätt krigsveteraner. trupp såväl i förbunden som kvinnoförbundet - samt För- alla de medverkande orga- kan skolungdomen nu visa Vid tidigare insamlingar i distrikts- och lokalsam- bundet De Stupades anhö- nisationerna till fyra regio- sin uppskattning av våra har redan erhållits erfaren- manslutningarna. De råd- riga har sedan senaste vår nala träffar för att diskute- krigsvete raner genom att an- het av insamling per tele- plägningar som förts med planerat den gemensamma ra planeringen samt överens- slå en dagsverksinkomst till fon och donation per inter- företrädare för distrikt, finansanskaffningen i nya komma om igångsättning av förmån för dem. net. För att bli inbringande scoutkårer och försvarsor- former som skall begynna verksamheten distriktsvis. Den riksomfattande fi- behöver dessa former av- ganisationer har varit upp- i början av nästa år. I juli För fältets del följer fi- nansanskaffningen skall sevärt mera synlighet och muntrande. Ansvarskännan- beviljade länsstyrelsen för nansanskaffningen från ti- kompletteras med en ny- uppmärksamhet. Bl.a, tele- de funktionärer till fromma Södra Finland organisa- digare år invanda möster: tillkommande metod i visionen bör genom in- för vår gemensamma sak star tionerna tillstånd till pen- av beväringar, försvarsor- form av donationer. Även formativa inslag förmedla till buds på alla nivåer. Här- ninginsamling. 1 septem- ganisationer och scouter till affärs- och företags- kännedom om våra krigs- ifrån känns det gott att fort- ber inledde den till finan- skötta insamli ngar per lista världen upprätthålls nu tä- veteraner och insamlingen. sätta. sackvisitör utnämnda Pia eller skrin jämte andra be- tare kontakter än tidigare. Denna för flera organi- MARKKU SEPPÄ

Erikoishammasteknikko UUTTA! VETERAANIKORTILLA Ossi Vallemaa ”Proteesit tulisi uusia 15% ALENNUS 5–8 vuoden välein.” HAMMASLÄÄKÄRIN TYÖSTÄ (Ei koske teknisiä töitä) •proteesin pohjaukset • keinojuuret •proteesien korjaukset • hammaslaboratoriopalvelut • uudet osaproteesit tai • muut perinteiset kokoproteesit hammashoitopalvelut 77 45 770 •kruunut ja sillat HAMMASHOITOASEMA ALBIN Hämeentie 10 A 1, 00530 Helsinki Hammaskivet tulee HAE OMA KORTTISI poistaa MEILTÄ! Hammashoitoa kerran vuodessa! ystävällisesti Elina Partanen Sinun suuhygienistisi 5/05 Den 2 november 2005 23

tarer av överläkarna Heik- bjuda veteranerna en mångsi- Veteranrehabiliteringen vardagsnära ki Laitinen och Raimo Va- dig rehabilitering. ris, vilka båda omfattar tan- Dessa överläkare ser ock- rån början av sep- habiliteringsperiodens längd anstaltsrehabilitering i Borgå kegångarna, som här ovan så betydelsen av dagrehabi- tember trädde i kraft och genom att periodisera 2003. Hans efrarenhet nu av framförts. Särskilt betonar litering, som borde kunna Fen förnyelse av vete- rehabiliteringen samt genom dagrehabilitering är enbart de bl.a ett för varje veteran arrangeras inte långt från ranrehabiliteringen med ny att förverkliga rehabilitering- positiv. Första dagen var det särskilt avmätt, brett rehabi- hemmet. Och för att kunna linjedragning för de kom- en i rätt inrättning, kan man fullständig läkarundersök- literingsprogram på anstalt, förverkliga åtgärder för att mande åren. Statsmaktens/ åstadkomma fungerande och ning och vårdformen be- ett program, som inte för- tillfredställa behovet av re- Social- och hälsovårdsmi- givande rehabiliteringsperio- stämdes utgående från be- blir likadant år efter år, utan habilitering mellan rehabili- nisteriets målsättning är att der i samtliga funktionsklas- hoven. När han jämförde utvecklas. Detta pratas det teringsperioderna skulle det överföra tyngdpunkten för ser. Beklagligtvis ligger det med anstaltsrehabiliteringen, mycket om, men gör man så i vara viktigt, att veteranens veteranrehabiliteringen från nära till hands att glömma tyckte han, att han nu fick verkligheten? Veteranerna är närmaste anhöriga skulle få anstaltsrehabilitering till dag- de olika valkriterierna i sam- mycket mera. I anstaltrehabi- ju tystlåtna och anspråkslösa. undervisning i vård och även och öppen-rehabilitering. band med utskrivandet av re- literingen blev det så myck- De som sörjer för rehabilite- rehabili teringskurser. Man har motiverat detta på habiliteringsremissen. et fritid över. Och han tyck- ringsprogrammen - en geria- många sätt. Vid bedömning av beho- te, att motionslänken kunde ter bör gärna vara med - bör ANNI GRUNDSTRÖM Man har bedömt, att vet av veteranrehabilitering han göra också, då han var mången veteran på grund bör man inte dra gränser för hemmavid. Det dagliga pro- av tilltagande ålder, då de ovannämnda formerna för grammet tyckte han var bra, funktionsförmå gan minskar, rehabilitering, så att ett alter- maten likaså. Pratst underna inte vill resa till anstaltsre- nativ skulle vara bättre, ett med de övriga i dagrehabili- Södra Finlands- och Vasa Krigsveterandistrikts kansli habilitering. Av den anled- annat sämre. Det kan inte teringen tyckte han gav, vad söker frivilliga för att tillfälligt ta hand om olika uppgifter ningen växer behovet av öp- finnas en rehabiliteringsmo- han behövde. På kvällen är pen- och dag-rehabilitering dell eller -plan, som skulle det skönt att få komma hem Socialrådgivare samt rehabilitering i hem- kunna förverkligas för samt- till hustrun, som på detta sätt met för dem, som på grund liga veteraner. Det är rättvist fått en ledig dag, kanske för Utbildning och instruering utförs i samarbete med av nedsatt funktionsförmåga att en vid god kondition va- besök i butiker. Lars Marke- Finlands Krigsveteranförbund. annars skulle bli utan rehabi- rande veteran, som kan del- lin sammanfattade med att Vi förutsätter literingstjänster. ta i mångsidigt stimuleran- säga, att detta var 100%s bäs- - utbildning och erfarenhet från social- eller Det har hela tiden skett de verksamhet, skall ha rätt ta erfaren het av dagrehabili- hälsovårdssektorn en utveckling av formerna till anstalts rehabilitering. På tering och under kommande - vilja att hjälpa och stöda våra krigs- och frontvetera- för rehabiliteringen och dess samma sätt skall en veteran, år vill han gärna ha just den- ner i deras vardagsrutiner tillsammans med förening- innehåll, efter hand som ve- som känner att han/hon inte här formen av rehabilitering , arna och behöriga grupper teranernas behov har för- klarar av dagarna på en an- om det går för sig. ändrats. Till en början var stalt, ha rätt att få åtnjuta re- Saga Schönholtz börja- Insamlingschefer målsätt ningen att upprätt- habiliteringstjänster i mindre de sin anstaltsrehabilitering hålla arbetsförmågan, sedan grupper och nära hemmet. i Åggelby. Hon är född 1916 Därtill söker vi regionala insamlingschefer för att sköta blev det angeläget att upp- Att vara veteran får inte ”ta och bor ensam i Helsingfors. penninginsamlingen i början av nästa år inom ramen av rätthålla funk tionsförmågan slut”, om han/hon råkar ut Från tidigare rehabiliterings- fyra veteranorganisationers gemensamma insamling. och numera förstår man med för en sjukdom. Långtidsvård period hade förflutit två år. rehabilitering sådana åtgär- kan inte vara hinder för reha- Hon förväntade sig, att reha- Ta kontakt: der, som skall vara ägnade att bilitering, om veteranen eller biliteringen skulle vara både Södra Finlands Krigsveterandistrikt stöda veteranen så, att han/ vårdpersonalen ser, att reha- fysiskt och psykiskt givande. Solveig Hyöty (09) 612 7003 hon kan reda sig själv i det bilitering ännu ger möjlighet Hon har en bakgrund som Vasa Krigsveterandistrikt vardagliga livet. till hjälp och stöd åt honom/ livlig motionär. Därigenom Rune Sandelin (06) 312 6061 Vi har alltfortfarande att henne. Det finns ju ännu en har hon också hållit sig i god välja mellan anstaltsrehabili- grupp veteraner, nämligen fysisk kondition. Nedsatt syn tering, öppen rehabilitering, de, som meddelar att de inte har begränsat hennes liv, så dag-rehabilitering och reha- behöver någon rehabili tering. hon kan inte läsa numera. bilitering hemma hos vetera- Också de har rätt att säga ”Åldrandet har också hämtat nen. Veteranens funktions- ifrån, då de så önskar. med sig ensamheten. Jag har förmåga är den avgörande Det viktigaste är att ve- ingen familj och inga släk- faktorn, då det gäller att be- teranrehabiliteringen utgår tingar. Och min sista skol- döma rätt rehabiliteringsplats från behoven och svarar mot kamrat gick också nyligen och -form för honom/henne. behoven. Av erfarenhet vet bort”, berättade hon. Under Statskontoret konkurrensut- vi, att känslan av ensamhet rehabiliteringen träffar hon sätter och prissätter rehabi- är i tilltagande för mången människor i sin egen ålder literingsanstalterna, härvid veteran, hur man skall klara och hon utbyter tankar med beaktande klassificerings- ekonomin inger bekymmer, representanter för sin egen graden gällande veteranens förändringar i hälsotillstån- generation, vilket hon upple- funktionsförmåga. En del av det likaså. Allt detta ger an- ver som mycket meningsfullt. de i vårt land verksamma re- ledning att bedöma rehabili- Hon skulle önska, att mel- habiliteringsanstalterna re- teringen även ur psykisk syn- lan rehabiliteringsperioderna habiliterar endast till funk- vinkel. Behövs månne alltid skulle ordnas motionsgrup- tionsklass III hörande vete- medicinska rehabiliteringsåt- per, för det blir inte av att gå raner. Funktionsklasserna är gärder eller räcker det ibland ut ensam. Och inte vill det bli indelade enligt följande: klass eventuellt med att endast er- någon gynastik hemma heller I, veteraner, som erfordrar fara att man får sin röst hörd. utan någon aktiv ledare, som mycket hjälp i sina dagliga skulle ta itu med det. Hon funktioner, klass II, vetera- Vi har gjort två intervjuer tycker det är viktigt att röra ner, som erfordrar hjälp i nå- om rehabiliteringen: på sig och att överhuvud del- gon mån för att reda sig dag- Lars Markelin (f.1925) var nu ta, att vara med, fastän med ligen och klass III, veteraner, tredje dagen på rehabilitering tillhjälp av rollator, men en- som reder sig själva. i Åggelby Rehabiliterings- vetet. Genom att bestämma re- sjukhus. Senast var han på Vi har bett om kommen- 24 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005

Maansiirto- ja Hitsauspalvelu Savon Kuljetus Oy JH Naski Oy Pitac Oy Kuopio Kuivanto www.savonkuljetus.fi Kristiinankaupunki

LYYTISEN RAK-välinevuokraus Oy Suojasauma Oy Poijutie 6, Kuopio, puh. 0424 8411 Kuopio Alakatu 28, Iisalmi, puh. 017 824 005

Taksi Juhani Palomäki Kultanen Oy Kurikka Kuopio puh. 0400 - 261 143

Sisustuspalvelu Kälviän Kenkä Ky T:mi Jarmo Mäkeläinen Kälviä Matti Hilden Oy Lahti Lahti

Pasin PC-Palvelu MTP-Palvelut Oy / Eurolane Lahti Lahti puh. 040 - 528 3539 Valtakatu 31 ,53100 Lappeenranta puh. 05 - 677 811

Asennuspalvelu Vantaan Saumaus Ky Rauhaniementie 5 , 12380 Leppäkoski LAPPEENRANTA Asko Koistinen puh. 03 - 688 3770 Lemi

LVI-Huolto Kuorma-autoilija Seppo Holopainen Jan Holmberg Leppävirta Liljendal

Huonekalutehdas T:mi Kyösti Laukka Korhonen Oy Lohja Littoinen

Lohjan Rakennus Kauniston Sora Oy PS-Maanrakennus Oy ja Saneeraustyö Loimaa Masala Lohja

Tilausliikenne Sähköasennus R-Sähköautomaatio A.Kainulainen Oy Merimasku Muurame Mikko Suojanen puh. 014 - 373 1051 Muurame

Eksakti-Rakenne Oy Konepalvelu Sohlman Oy Digitekno Oy Myrskylä Mäntsälä Nummela 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 25

Vihdin Vesi ja Lämpö T:mi Jukka Junnila Oy Oitti Nummela Pratikankj. 3, 01900 Nurmijärvi Puh. 09-878 7020

Kuljetusliike Rakennuspalvelu Olli Riihimäki Oy H. Kangasvieri Oy Orismala Orivesi

Ruskon Metalli ja Kuljetus Oy www.meka.net Oulu

Video- ja Multimediatuotanto BW Hotelli Apollo Teknologiantie 5 Asemakatu 31 - 33 , 90100 Oulu 90570 Oulu Arkins Suunnittelu Oy puh. ( 08 ) 522 11 puh. 040 310 0500 Oulu, Kajaani, Kokkola fax. 042 310 0500 www.videcam.com

Jidea Oy PSV-Maa ja Vesi Oy Oulu Krouvintie 7 A, 90400 OULU Oulu Puh. (08) 5340 200 Fax (08) 5340 222

Koneurakoitsija Jorpelehto Oy Perniö Timo Tiainen Piojärvi

Asennuspalvelu Sandströmin Nosto ja Hanapojat Oy Urmia Oy Kuljetus Oy Porvoo Pori Porvoo

Rakennuspalvelu MJT-Asennus P.Henriksson Oy Porvoo Porvoo

Rakennuspalvelu Rakennustiimi Törmä & Rantonen Oy Lähti Oy Pulkkila Punkalaidun

Liikenteenharjoittaja RVA - Palvelut Oy Urakoitsija Veijo Räikkä Pasi Ranta Rauma Riihikoski Rauma

Kuljetus Ventola Oy Muoviura Oy Riihimäki Riihimäki www.muoviura.fi 26 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005

maalauksia ja kristallikruu- Kalliolinnoituksen sisä- Kahden maan veteraanit kohtasivat nuja. Ohjelman mukaises- puolen esitteli kapteeni Hen- ti aseveli-illallinen oli kans- ry Rova. Linnoituksen lou- Rovaniemeläisten veteraanijärjestöjen edustajat ”meän kieltä” (Tornionjo- liatalon komeassa ”messis- himinen aloitettiin vuonna tutustuivat 20 hengen vahvuudella Suomen talviso- kilaakson murretta) puhuva sä”. Eversti Frank Westman 1901. Kesäaikana oli työssä dassa palvelleiden ruotsalaisten perinneyhdistyksen joukko ruotsalaisia vapaaeh- otti meidät vastaan rouvan- 1 200 miestä ja talvisin 900, kutsumana Bodenin varuskuntaan 19–21. elokuuta. toisia ottivat matkalaiset sy- sa kanssa isännöiden maitta- kaikki paikkakuntalaisia. Ty- Vastavierailu on alustavasti sovittu 13. maaliskuuta dämellisesti vastaan. van illallisen. Puolin ja toisin kit vedettiin 30 hevosen valja- 2006. Kasarmialueen ulkonäkö luovutettiin muistolahjoja ja koilla ylös korkeaan kalliolin- poikkesi huomattavasti ai- puhuttiin tietenkin asevelje- noitukseen, ja ensimmäiset utsun varuskuntavie- naiset ry:n puheenjohtaja kaisemmin näkemistäni vas- ydestä. laukaukset niillä ammuttiin railulle Rovaniemen Alli Ylinampa, Rovaniemen taavista alueista. Tuntui siltä, vuonna 1907. KSotaveteraanit ry:n Sotaveteraanit ry:n naisjaos- että oltiin tultu keskiaikaisen Kadonnut tykistörykmentti Illalla eversti Thommy varapuheenjohtaja Vilho Yli- ton puheenjohtaja Eeva-Lii- linnan alueelle. Laajaa äksee- Seuraavana päivänä evl. An- Göransson oli päivällisisän- talo sai everstiluutnantti An- sa Kihlberg, sekä Lapin So- rauskenttää reunustivat tyy- ders Nyström vei meidät kat- tänä Rödbergin kalliolinnoi- ders Nyströmiltä, joka on taveteraanipiiri ry:n toimin- likkäät, melkein linnamaiset somaan entisen kotirykment- tuksessa. Viimeisenä iltana Traditionsförening i Norr för nanjohtaja Martti Koskela. rakennukset. Varusmiehet tinsä aluetta, jossa hän aloit- vieraat kajauttivat moniääni- Svenska frivilliga i Finland - Linja-automatka Bode- olivat lähdössä viikonloppu- ti sotilasuransa vuonna 1974. sesti tilaisuuteen sopivia lau- yhdistyksen puheenjohtaja. niin sujui laulujen ja runou- vapaalle. Me matkalaiset ma- Bodenin tykistörykmentti lelmia, joihin myös isännät Hän toivoi molempien sota- den parissa aina Luulajan lä- joituimme tyhjäksi jäänee- kuitenkin lakkautettiin vuon- yhtyivät. veteraanijärjestöjen edustaji- helle, jossa Jan Sirviö liittyi seen kasarmiin. na 2000. Kalliolinnakkeesta on teh- en osallistuvan retkelle. Yh- matkaseurueeseen opastaen – Se oli suuri suru minulle. ty museo. Sen lukuiset käytä- teyshenkilönä toimi kodin- sen Bodenin varuskunnan Messissä oli tyylikkyyttä Olisin puolen vuoden päästä vät kätkevät sisäänsä histori- turvajoukkojen kapteeni Jan pihalle. Musta puku päälle, mitalit saanut kultaisen ansiomerkin allista aineistoa 1900-luvun Sirviö. rintaan ja menoksi. Kävelim- 25 vuoden palveluksesta ty- alun sotilasoloista. Matkalle osallistuivat Vaikuttava me äkseerauskentän poik- kistössä. Yhtä suuri suru on Rintamaveteraanit ry:n La- varuskunta-alue ki kansliarakennukseen. Jo nyt todistaa tykistörykmen- Haaparannan pin piirin puheenjohtaja Ant- Norrbottenin rykmentin alu- portaikossa henki arvokkuus. tin uutta tulemista tänne ka- muistomerkillä ti Jänkälä , Lapin Rintama- eelle evl. Anders Nyström ja Vanhoja aseita, arvokkaita sarmeille, vitsaili everstiluut- Paluumatkalla matkaseurue nantti Nyström. pysähtyi laskemaan seppeleen – Tässä lähellä olevaan ruotsalaisten vapaaehtoisten rakennukseen perustetaan Haaparannassa sijaitsevalle uusi varuskuntamuseo. Lu- muistomerkille. Läsnäolijoi- paan, että yksi sen huoneista ta liikuttaneen muistopuheen varataan teidän vapaaehtois- piti Rovaniemen seurakun- ten muistoille. nan kappalainen Seppo Ah- tinen. Rödbergin kalliolinnake – Jo ennen tammikuun Rödbergin kalliolinnoituk- puoliväliä olivat ruotsalai- sen katolla Nyström kertoi, set ottaneet vastuun Poh- että Bodenissa on parhaim- jois-Suomen ilmapuolus- millaan ollut tykistöryk- tuksesta, joten ruotsalaisten mentti, helikopteripataljoo- vapaaehtoisten merkitys oli na, pioneerirykmentti, vies- suuri Suomen kansalle. Ruot- tirykmentti ja Norrbottenin salaisten vapaaehtoisten suu- rykmentti jossa oli ilmator- ri joukko syntyi oikeasta ajat- junta- ja panssaripataljoona telusta, että Suomi puolusti sekä sotilasalueen esikunta. myös heidän maataan suojel- Täällä koulutettiin vuosittain lessaan omaansa. ”Hädässä 5 000 varusmiestä, upseereja ystävä tunnetaan”, Ahtinen Antti Jänkälä, Jan Sirviö, Vilho Ylitalo, Senja Johansson, Helvi Roivainen, Alli Ylinam- oli 4 000. Upseerikunnasta ja muistutti. pa, Anni Jänkälä, everstiluutnantti Anders Nyström, Eeva-Liisa Kihlberg, Bertta Niemi miehistöstä on jäljellä enää ja Hilma Lintula kotiinlähtötunnelmissa. kolmannes. ALTTI ARJATSALO 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 27 Talvisodan jäätiekuljetusten muistomerkki Holmsundiin

Merenkurkun yli järjestetyn talvisodanaikaisen jää- tieyhteyden muistomerkki paljastettiin 26. syyskuuta Uumajan ulkosatamassa Holmsundissa Ruotsissa. Muistomerkkiä ovat ajaneet mm. Västerbottenin kuorma-autoilijat, ruotsalaiset vapaaehtoiset ja sota- veteraanit. Hankkeen johtomiehenä on ollut Suomen Sotaveteraaniliiton Ruotsin piirin varapuheenjohtaja, professori Fritz Bergman.

erenrantaan sijoi- metallilaatta kertoo lyhyesti, tettu muistomerkki mitä alueella on tapahtunut. Mkertoo katsojilleen Torstila painotti erityises- asioita, joista varsinkin nuo- ti Ruotsin antamaa suuriar- rempi polvi on epätietoinen. voista apua Suomelle sotien Västerbottens Hemvärnin aikana. soittokunnan esitettyä Pori- – Suomen asia oli silloin laisten marssin, Fritz Berg- myös Ruotsin asia, Ruotsi Sotaveteraaniliiton Ruotsin piirin puheenjohtaja Heikki Lirberg ja varapuheenjohtaja man ilmaisi ilonsa siitä, että teki kaikkensa, minkä voi, Fritz Bergman laskemassa seppeleet Merenkurkun jäätiekuljetusten muistomerkille Holmsundissa. tämä kulttuuritapahtuma veljeskansan auttamiseksi. viimeinkin saatiin viettää Lopuksi hän lausui Wins- ja kiitti kaikkia, jotka olivat ton Churchillin sanat Suo- merkki kertoisi tuleville pol- muistoksi pystytettiin muisto- autonkuljettajia, talvisodan avustaneet hankkeen toteut- men talvisodasta: ”Rohkeu- ville vaikeista ajoista. Hän merkki jo viisi vuotta sitten. vapaaehtoisia sekä veteraane- tamista. dellanne ja päättäväisyydel- lupasi, että kunta hoitaa tätä Vaasasta arvokasta tilaisuut- ja Ruotsista ja Suomesta. Ti- Patsaan paljasti Suomen länne olette näyttäneet koko muistomerkkiä niin, että se ta oli seuraamassa Vaasan laisuus päättyi Suomen ja Tukholman suurlähettiläs maailmalle, mitä vapaat mie- on kunnossa myös tulevaisuu- Sotaveteraanipiirin puheen- Ruotsin kansallislauluihin. Pertti Torstila. Peitteen alta het voivat saada aikaan”. dessa. johtaja Holger Strandberg. tuli näkyviin muhkea luon- Kunnanjohtaja Maria Ves- Vaasaan tämän ainutlaa- Runsaan yleisön joukossa oli TAUNO JOKIMÄKI nonkivi, johon kiinnitetty terlund toivoi, että muisto- tuisen kuljetusoperaation muutamia vielä elossa olevia

Talvisodan jäätiekuljetukset

euvostoliiton aloit- matkaa 120 kilometriä. Jään taessa talvisodan 30. katsottiin kestävän tietyin va- Nmarraskuuta 1939, rauksin. Vaikeuksia tuottivat kehotti Kansainliitto jäsen- kovat lumimyrskyt, ahtojäät valtioita auttamaan Suomea ja railot. Kuljettajien mielestä kykyjensä mukaan. Lähim- vaarallisimpia olivat ajotien pänä ja ensimmäisenä Suo- suuntaiset. Kuusi kuorma- mea avustamaan ryhtynyt oli autoa ennätti upota matkalla, Ruotsi. Suomi ei tarvinnut ai- joiden kujettajista viisi selvisi noastaan myötätuntoa, vaan hengissä. ennen kaikkea aseita ja am- muksia ym. apua sotavoimille Vaasaan 1 441 tonnia ja siviiliväestölle. Myös Eng- tavaroita jääteitse lanti, Ranska ja Italia lähetti- Merenkurkun liikenteeseen vät lentokoneita ja muuta ma- osallistui kaikkiaan 779 kuor- teriaalia. ma-autoa ja sen lisäksi 53 säi- liöautoa, jotka toivat 95 600 Raidevälin ero hankaloitti litraa bensiiniä Vaasaan. Yh- junakuljetuksia teensä autoista purettiin Vaa- Kuljetukset rautateitse Haa- sassa 1 441 tonnia tavaroita, parannan kautta Suomeen eli pari tuhatta autokuormaa. olivat hankalia. Suomessa Rauhanteon jälkeen maa- raideleveys oli erilainen kuin liskuussa 1940 siirtyi yli 200 Ruotsissa, mistä syystä ta- autoa Suomeen auttamaan varat jouduttiin lastaamaan karjalaisten evakuoinnissa. kahteen kertaan. Silloin he- Autot kuljettajineen palasi- räsi ajatus, että kun meri on vat Haaparannan kautta jat- jäätynyt, kuormat voitaisiin kaen vielä tavarankuljetuksia ajaa autoilla Merenkurkun yli Tornioon. ja näin nopeuttaa tavarankul- jetuksia. Talvesta 1939–1940 TAUNO JOKIMÄKI tuli hyvin kylmä. Jään kestä- vyyttä tutkittiin ja molempien maiden viranomaiset sopivat jäätien aurausta ja kunnossa- pitoa koskevasta yhteistyös- tä. Liikenne voitiin aloittaa Holmsundista 13. helmikuu- ta. Vaasaan Holmsundista on 28 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005

Helsingin Seudun Sotaveteraanipiirillä 40-vuotisjuhla Santahaminassa

Lähes 700 veteraania ja kutsuvierasta kokoontui syys- heessaan, ettei taistelu maam- tajärjestö sekä muu vastaava kunnan kalleimpien arvojen myrskyn säestämänä 14. syyskuuta Santahaminaan me itsenäisyydestä päättynyt toiminta, meiltä kiellettiin pelastamiseksi.” viettämään Helsingin Seudun Sotaveteraanipiirin sotatoimien hiljenemiseen tai aseveliliitto, veteraanijärjes- 40-vuotisjuhlaa. Kymmenen jäsenyhdistyksen rivistöt Pariisin rauhansopimukseen: töjen edeltäjä sekä muita ve- Yhdistystoiminta käyntiin järjestyivät aamupäivällä Kaartin Jääkärirykmentin ”Vaaran vuodet olivat tosi- teraaniyhdistyksiä. vaatimattomasti juhlakentälle kenttähartautta ja kenraalimajuri Jan asia, meitä painostettiin ta- Nykyisten veteraaniliitto- Helsingin Seudun Sotavete- Laukan suorittamaa katselmusta varten. loudellisesti, sotilaallisesti ja jen ja niiden jäsenyhdistys- raanipiiriin kuuluu nykyisin poliittisesti, niin ulko- kuin ten perustaminen toteutui jäsenyhdistyksiä Helsingin ul- petusneuvos Pentti Kaartin Soittokunnan ja sisäpoliittisesti. Jouduim- vasta lähes 20 vuotta aseiden kopuolelta, myös ulkomailta. Tapio muistutti pu- juhlayleisön yhteisesti kajaut- me seuraamaan, miten yksi vaikenemisen jälkeen, poik- Varsinaisia jäseniä piirillä on Oheessaan veteraani- tama Sillanpään marssilaulu ja toinen kansa joutui taipu- keuksena kuitenkin vuonna noin 6 200 ja toiminta jatkuu polven uhrauksista. Kenttä- avasi varsinaisen päiväjuh- maan suurvaltojen painos- 1957 perustettu Rintama- monipuolisena jäsenkunnan hartauden päätteeksi piirin lan. Tilaisuuden musiikis- tuksen alla.” miesten Asuntoliitto, joka ikääntymisestä huolimatta. puheenjohtaja eversti Pentti ta vastasivat Kaartin Soitto- Myös sotaveteraanit olivat eri vaiheiden jälkeen muutti Piirin toiminnanjohtajana Laamanen laski seppeleen kunnan lisäksi Helsingin ja painostuksen kohteena. Vä- nimensä 25. huhtikuuta 1964 1985–1990 toiminut Mauri Joutselän taistelun muisto- Espoon sotaveteraanikuorot, lirauhansopimuksen nojalla Suomen Sotaveteraaniliitok- Tiirikkala muistelee toimin- patsaalle. lausuja Eino Kaikkonen sekä lakkautettiin 3 300 rutinoitu- si, muistutti Kanninen. nan alkuvaiheita: ”Kaksi var- Ennen päiväjuhlan alkua nuori solisti Jami Kerttula. nutta aseveli- ja maanpuolus- sinaista veteraaniyhdistystä, useat yhdistykset ja yhteistyö- tusyhdistystä, joissa oli kaik- Veteraaniperinteet Kanta-Helsingin Sotaveteraa- kumppanit muistivat onnitte- Vaaran vuodet kiaan 800 000 jäsentä. ”Sa- perustana nit ja Itä-Helsingin Sotave- luin Helsingin Seudun Sota- sotien jälkeen malla kun meiltä kiellettiin maanpuolustustahdolle teraanit perustettiin samana veteraanipiiriä Jääkäritalos- Kenraaliluutnantti Ermei vapaaehtoinen maanpuolus- Kanninen korosti veteraani- päivänä 26. huhtikuuta 1965. sa pidetyllä vastaanotolla. Kanninen muistutti juhlapu- tus, siis suojeluskunnat ja lot- työn merkitystä: ”Me tavalli- Helsingin Sotaveteraanipiirin set veteraanit olemme nöyrän perustava kokous pidettiin kiitollisia kaikille niille, jotka saman vuoden kesäkuussa. ovat rakentaneet järjestöäm- Piirin historiikin mukaan jä- me ja tehneet työtä hyväk- seniä näyttää olleen perusta- semme. Nyt yli 80-vuotiaina misvuoden lopussa 424.” osaamme arvostaa saamiam- Tiirikkala jäi eläkkeelle me palveluksia. Näiden lisäk- puolustusvoimien palveluk- si arvostamme järjestömme sesta 1968 ja hakeutui hie- antamaa aseveljeyttä vahvis- man myöhemmin mukaan tavaa henkistä tukea, joka on veteraanitoimintaan. ”Yh- osaltaan opettanut meitä nä- distyksiä oli perustettu lisää kemään sotiemme merkityk- ja jäsenistä suorastaan kil- sen kokonaisuuden valossa.” pailtiin. Tuolloin useat sota- Kanninen totesi veteraa- veteraanit olivat aktiivisesti nien olevan katoava luonnon- työelämässä ja veteraanitoi- vara toivoen, ettei uusia sota- mintaan tultiin vasta eläk- veteraaneja enää tarvittaisi: keelle päästyä. Toivottavasti ”Pelkään, että mukanamme toiminta jatkuu vielä vuosia häviää ihmisryhmä, joka on eteenpäin. Tämä työ ei mene toisaalta tehokkain sotien hukkaan.” Kenraalimajuri Jan Laukka suorittaa katselmuksen Kaartin Jääkärirykmentin juhlaken- vastustaja, mutta ymmärtää tällä. Vasemmalla juhlivan Helsingin Seudun Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Pentti millaisessa tilanteessa sota TEKSTI JA KUVA: HANS GABRIELSSON Laamanen. on välttämätön keino kansa-

Oikaisu Sotaveteraani-lehden edel- SOTILASAPTEEKKI lisen numeron sivulla 8 jul- kaistussa ”Norjalaisille tal- Helsinki visodan vapaaehtoisille Espoo muistokivi Hietaniemeen” otsikoidussa kirjoituksessa todettiin: ”Toiveen muisto- kiven aikaansaamiseksi esitti Björn Erik Björnsson”. Karjalan Rakennus Toiveen esittäjän oikea nimi Kovatek Oy on Björn Erik Björnström. ja Maalaus Ky Eno Puumala

Metso Minerals Finland Oy Kolmihaarankatu 3 - 5, 33330 Tampere puh. 020 484 5200 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 29 John Gustafsson, vapaaehtoinen tykkimestari Ruotsista John Gustafsson lähti Suomeen talvisodan vapaaeh- – Pataljoonan komentaja toiseksi 15. tammikuuta 1940. Kokoontumispaikkana oli hankkinut meille pieniä oli Vaasa, jossa tykkimestari otettiin ilolla vastaan. spriikeittimiä, joilla sai val- Gustafssonin mukana lähti viisi muuta nuorta uska- mistettua lämmintä ruokaa ja likkoa tuntemattomiin olosuhteisiin puolustamaan juomaa silloin kun taisteluti- naapurimaata. lanne sen salli. Ylikersantti John Gustafs- – Tuli sellainen tunne, että ten minut otettiin Suomes- son oli myös mukana jatko- minun täytyy lähteä Suo- sa avosylin vastaan. Ruotsin sodassa Kannaksella vuonna meen antamaan se apu, min- valtio ei mitenkään estellyt 1942. kä pystyn. En siinä tilanteessa nuorten miesten lähtöä naa- – Se oli Ruotsin armei- käsittänyt täysin, mihin olin purimaahan. Se pikemmin- jan komppania, mutta taiste- ryhtymässä ja kuinka suuris- kin suosi sinne lähtemistä, li JR 13:n joukoissa. Olin siel- Hilding Waara (vasemalla) tulkkaa veteraanitoverinsa ta asioista siinä oli kyse. kertoo Gustafsson. lä tammikuusta elokuuhun John Gustafssonin kertomusta. Kummatkin soturit ko- Tykkimiehenä hän oli etu- asti ja palasin takaisin koti- rostavat pohjoismaisen ystävyyden merkitystä. Tykkimestari oli linjojen takana, mutta tunsi rykmenttiini tykistön opet- mieluinen apu silti olevansa tärkeä mies pai- tajaksi. kana tilanne on piristynyt. päätimme vaihteeksi kutsua John Gustafssonilla oli silloin kallaan. – Olemme käyneet vuo- suomalaiset aseveljet tutustu- ikää 21 vuotta. Sodan todelli- – Muistan talvisodan hui- Vuoroin vieraissa desta 1985 lähtien ruotsalais- maan omaan toimintaamme. suus tuli hyvin pian vastaan. mat pakkaset, –40 astetta. Ruotsalaisten vapaaehtoisten ten vapaaehtoisten lentäjien Parempia ystäviä ei ole kuin Se oli melkoinen järkytys. Päivän aikana ei pystynyt yhdistys on paikallisyhdis- muistomerkillä Olkkajärvel- sotaveteraanit rajan kummal- – Olin Ruotsissa töissä lämmittelemään missään. Ei tys, jonka toiminta on melko lä vuosittain, aina 12. tammi- lakin puolella, muistuttaa so- tykistörykmentissä, osasin voinut pitää nuotiotakaan. Ei hiljaista. Yhteiset tapaamiset kuuta laskemassa seppeleen. taveteraani John Gustafsson. käyttää tykkejä ja myös opet- siellä juuri ruoka-ajoista ehti- ovat aina mieluinen kokemus. – Olemme niin usein käy- taa miten niitä käytetään, jo- nyt pitää lukua. Nykyisen puheenjohtajan ai- neet Suomen puolella, että ALTTI ARJATSALO

tukea. On paljon ratkaista- siön Mieskuoro esitti Pinsiön Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri 40 vuotta via kysymyksiä ennen kuin Pelimannien kera sota-ajan järjestö muuttuu perinnejär- lauluja. Yllätysohjelman esit- Viisisataa pirkanmaalaista kokoontui 16. lokakuuta raanipäivä vietettäväksi 27. jestöksi. Aarno Strömmer tivät Hopeahapset Karvias- Tampereen Sampolaan juhlistamaan 40 vuotiasta huhtikuuta ja saatiin tam- suhtautuu luottavaisesti tule- ta laulullaan ”Kerro lapsille piirijärjestöä. Juhlapaikaksi oli valittu sama sali, jossa menlehvämerkki kaikkien vaisuuteen, oma järjestö on isänmaasta.” Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri 700 veteraanin voimin veteraanien yhteiseksi tun- asialleen omistautunutta ja Pasi Alho Sotiemme 17.10.1965 perustettiin. nukseksi. järjestöllä on paljon tukijoita 1939–1945 Perinneyhdistyk- kuten puolustusvoimat, oma sestä totesi loppupuheenvuo- uhla aloitettiin perintei- Liiton järjestämää huolto- Kannattajajäsenten naisjärjestö satoine jaostoi- rossaan veteraanien perinnön seen tapaan tervetulo- toimintaa. Valvontakomissio tukea tarvitaan neen, kunnat, seurakunnat, olevan maallemme ja kansal- Jtoivotuksella piirin pu- lakkautti sotien jälkeen nämä Tilaisuuden juhlapuhuja, So- vapaaehtoiset kansalaisjär- lemme elintärkeä. Tarvitaan heenjohtajan Matti Viitasen yhdistykset. Vasta vuonna taveteraaniliiton puheenjoh- jestöt jne. Voimme luottaa sekä henkisiä että aineellisia toimesta. Hän totesi lukuis- 1956 työ käynnistyi uudel- taja Aarno Strömmer keskit- siihen, ettemme ole vailla ys- voimavaroja, jotta perinne ten piirin saamien onnittelu- leen Tampereella. Eri puolil- tyi puheessaan järjestön teh- täviä ehtoomme viime vuosi- pystytään säilyttämään. Ve- jen olevan osoitus siitä että le maata perustettiin asunto- täviin tulevaisuutta silmällä en vaikeuksissa, sanoi Aarno teraanien luovuttaessa perin- tällä työllä on paljon ystäviä. ja huoltotoimintaa hoitavia pitäen. Liitto on jo aloitta- Strömmer. netyön muille, tehtävään tu- Hän kiitteli piirin perustami- yhdistyksiä, niistä ensimmäi- nut elinkaarensa viime vai- Puheiden välissä yleisö sai lee löytää tekijöitä myös Pir- seen vaikuttaneita innokkai- nen Tampereelle. Asunto ja heiden suunnittelun. Kyselyn nauttia musiikista. Panssari- kanmaalla, hän totesi. ta veteraaneja kuten Heikki Huoltoliitto päätti perustaa mukaan veteraanit itse ha- soittokuntaa johti musiikki- Kuistiota, Sakari Sointua, yhdyselimen huoltoyhdistyk- luavat osallistua toimintaan yliluutnantti Vesa Perälä , RAIJA HINKKALA Eino Loikkasta ja Oiva Van- sille ja niin sai alkunsa Suo- loppuun saakka, mutta tar- Matti Heinivaho lauloi Risto hataloa. men Sotaveteraaniliitto. vitsevat kannattajajäsenten Hiltusen säestämänä ja Pin- Aluksi veteraanitoimin- Pitkä taival viralliseen nassa arkailtiin julkisuutta, arvostukseen elettiin vielä 1960-lukua, pe- Toiminnanjohtaja Seija Veh- lättiin kenties Neuvostoliiton mas esitteli kirjoittamansa puuttuvan asioihin tai Suo- esikoisteoksen nimeltään Pir- messa vallalla olevaa mieli- kanmaan Sotaveteraanipiiri pidettä ”mitä sinne sotaan – 40 vuotta Veteraaniveljien menitte.” Yhteistä talkoo- Yhdyssiteenä. Vehmas toi- toimintaa oli paljon; sillä oli voi kirjan antavan lukijalleen suuri merkitys yhdistävänä kuvan siitä mittavasta työstä, tekijänä ja yhteishengen luo- jonka sotaveteraanit ovat jou- jana. Talkootoiminnalla oli tuneet tekemään veteraani- myös rahallisia avustuksia veljien ja -sisarien elinolojen suurempi merkitys 1960-lu- parantamiseksi. Kirjoittaja vulla, totesi Seija Vehmas. mainitsee historiikkia esitel- Vasta 1980 -luvulla veteraa- lessään Tampereen olevan nijärjestöjen painostus valtio- koko veteraanitoiminnan al- valtaa kohtaan alkoi vähitel- kukoti. Talvisodan jälkeen len tuottaa tulosta eläke- ja 1940 maassamme oli jouk- kuntoutusasioissa. Valtioval- ko-osastopohjaisia yhdistyk- lan arvostus näkyi siinä, että Pirkanmaan sotaveteraanipiirin 40-vuotisjuhlaan Sampolaan saapui viitisen sataa ve- siä sekä Suomen Aseveljien perustettiin kansallinen vete- teraania ja veteraanien ystävää. 30 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005

Veteraaniperinnettä rippikouluun Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin hengellisen veteraanit ja papisto olivat so- työn virikepäivä pidettiin 13. syyskuuta Raahessa. pineet kevättalvella, että vete- Tilaisuuteen oli kutsuttu yhdistysten hengellisen työn raanit vierailisivat rippikoulu- yhteyshenkilöt ja alueen nuorempaa papistoa. Päivän luokassa kertomassa elämän- ohjelmassa alustusten ja keskustelujen pohjalta käsi- kokemuksistaan. teltiin veteraanien hengellisiä tarpeita. Vierailut toteutettiin kah- den hengen ryhmissä, mo- uoden aikana pidet- tämiseen ei enää löydy vete- lemmissa mies ja lottatehtä- tyjen hengellisten ti- raaneilta. Matkat tulisi saada vissä ollut nainen. Molemmat Vlaisuuksien anti ja tu- lyhenemään. Kysymykseen esittivät omat kokemuksensa levaisuuden näkymät olivat tulevat pienemmillä alueilla sodasta. Kertomukset olivat yhteisen pohdinnan kohteina. toteutettavat tapahtumat. riittäneet pitämään herpaan- Raahen seurakunta ja tumattoman mielenkiinnon Raahen ja Ympäristön So- Veteraanit puhuivat yllä. Toisessa ryhmässä oli taveteraanit toimivat tapah- rippikoululeiriläisille käytetty havaintovälineinä tuman isäntinä. Päivä aloi- Kiimingissä mm. karttoja. Esityksen ai- tettiin kirkkoherra Veikko Yhteistyömuodot, jotka anta- kana rippikoululaiset näkivät Pohjois-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin hengellisen Määtän pitämällä alkuhar- vat mahdollisuuden veteraa- kertojan nuorena miehenä, työn virikepäivän osanottajat Raahen kirkon edustalla 13. syyskuuta. taudella Raahen kirkossa. neille tavata nuorisoa, ovat joka selviytyi vuosia vaikeissa Sankarivainajien muistoa myös rikastuttamassa hengel- olosuhteissa. perinnön esittely sopii hyvin. Todettiin että käytäntö kunnioitettiin käynnillä san- lisiä tilaisuuksia. Tästä hyvä Palvelemisessa on kysymys kannattaisi ottaa yleisesti rip- karihaudoilla. ja malliksi sopiva esimerkki Vastuun kantamista siitä, että yksilö kantaa oman pikoulujen ohjelmistoon, niin Työrupeaman aikana kä- saatiin Kiimingistä. elämän vaikeissa vastuunsa yhteisistä asioista ja kauan kuin veteraanit jaksa- siteltiin veteraanien nykyistä Veteraanien ja rippikoulu- tilanteissa toisesta ihmisestä. Veteraani- vat vielä olla mukana. elämäntilannetta ja millä ta- laisten kohtaaminen oli rovas- Alustaja totesi, että kotien pii- en esimerkki kertoo juuri vas- Sisältörikkaan työpäivän voin nuoret kokevat veteraa- ti Juhani Laurilan alustuksen rissä sodan kokemukset ovat tuusta ja sen kantamisesta elä- päätteeksi hiljennyttiin ro- nisukupolven. Alueellisten aiheena. Hän kertoi miten haalistuneet. Kodin ja yhteis- män vaikeissa tilanteissa. vasti Simo Kaappolan pitä- kirkkopäivien toteuttamista Kiimingissä on auennut uusi kunnan henki on muuttunut, Veteraanien vierailut oli- mään hartaushetkeen. pidettiin onnistuneena rat- mahdollisuus veteraanien ar- materiaaliset arvot ovat etu- vat rippikoulun ohjelman ko- kaisuna. Tulevaisuus puhutti, vokkaan perinnön siirtämi- sijalla. Rippikoulun opetus- hokohtia ja Kiimingissä ol- MARTTI LAMMINAHO voimia kirkkopäivien järjes- seksi nuorisolle. Kiimingin suunnitelmiin veteraanien laankin valmiita jatkamaan.

suudenkoti antoi raskaat uh- Hiljentymispäivä veti 400 rit isänmaan puolesta. veteraania Nurmijärvelle Jousikvartetto Arcon esi- tykset ja Raisa Karilaisen Uudenmaan sotaveteraanipiirin tavaksi tulleeseen laulut Ranta-Savontien säes- Hiljentymispäivään kokoontui lähes 400 veteraania. tyksellä veivät ajatuksen jon- Syksyinen messu pidettiin Nurmijärven kirkossa 5. nekin, jota emme näe, mutta lokakuuta. joka liikutti mieltä kauniisti. Juhla päättyi piirin pu- essu oli lämmin- Nurmijärven kunnan ter- heenjohtajan Heikki Talve- henkinen ja pu- vehdyksen juhlaan toi kun- lan koskettavien päätössano- Mhutteleva kirkko- nanjohtaja Kimmo Behm. jen jälkeen Maamme-lauluun tilaisuus, jossa Nurmijärven Oman seurakunnan puheen- lippujen poistuessa. kirkkoherra Jukka Iso-Hert- vuoron käytti kirkkoherra Kuulakkaassa syyssäässä tua toimi liturgina ja piispa Iso-Herttua. Professori Eeva vaahterat ja koivut kirkon- Mikko Heikka saarnasi. Mu- Tapio palasi juhlapuheessaan mäellä hehkuivat ruskassa. siikista huolehtivat kanttori/ omiin kokemuksiinsa talviso- urkuri Satu Ranta-Savontie, dan ajoilta, jolloin oma ja mo- YRJÖ RÄISÄNEN Nurmijärven Kirkkokuoro nen muun suomalaisen lap- ja Puhallinorkesteri. Messun jälkeen Nurmijärven Martat tarjoilivat vikkeläkinttuises- ti ja hymyillen pöytiin Nur- mijärven seurakunnan tarjo- aman lounaan. Kirkkotaulun alla Nurmi- järven Sotaveteraanien pu- heenjohtaja Jarl Arnkil ku- vasi suomalaista veteraania sanoin: ”Ensin hän taisteli YIT Industria Oy viisi vuotta kuolema kinte- reillä ja haavoittumisen pelko Varkaus aina uhkana paidan alla ja ra- kensi sitten kodin ja onnelli- sen isänmaan. Nyt perintö on lasten käsissä, meidän ajan nuoriso kasvoi sodassa.” Hän puhui myös paikkakunnan suuren pojan Aleksis Kiven vaikutuksesta suomalaiseen Professori Eeva Tapion juhlapuhe johdatteli jokaisen mie- elämänmuotoon. liin omat kokemukset yli 60 vuotta sitten. 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 31 Kainuussa uusi veteraaniasiamiehen virka

iime vuodenvaih- sa tehdyn asetusmuutoksen liturgina toimi sotilaspastori teessa käynnistynyt kautta, jossa kuntoutuksen Veijo Lauronen ja kantto- Vhallintokokeilu Kai- painopistettä siirrettiin lai- rina oli Antti Manner. Päi- nuussa poiki uuden maakun- toskuntoutuksesta päivä-, vän ohjelma jatkui Kainuun nallisen veteraaniasiamiehen koti ja muuhun avokuntou- prikaatilla ruokailulla, soti- viran, jollaista maakunnan tukseen. laskodin munkkikahveilla ja kunnissa ei aiemmin ollut. sotilassoittokunnan esityksil- Kunnissa on toiminut omat Kirkkopäivän lä yliluutnantti Juha Ketolan veteraaniasiamiehensä, jotka juhlajumalanpalvelus johdolla. huolehtivat oman kuntansa Kirkkopäivän ohjelmanpe- veteraanien asioista. Näiden rinteisessä jumalanpalveluk- TEKSTI JA KUVA: ANTTI MANNER toiminta jatkuu edelleen. Yh- sessa Kajaanin kirkossa saar- teistyö on käynnistynyt useil- nasi rovasti Aarne Kyllönen, la tapaamisilla, kertoi uuden viran hoitaja, maakuntave- teraaniasiamies Reijo Inget Kainuun veteraanijärjestöjen kirkkopäivillä Kajaanissa. Maakunnan organisaati- ossa maakunnan veteraani- asiamies on sijoitettu sosiaa- li- ja terveysjohtajan alaisuu- teen. Tähdellisinä tehtävinä on mm. veteraanien lakisä- teisten etuuksien hoitamisen valvonta ja koordinointi yh- dessä sosiaali- ja terveyshuol- lon johdon, kuntien veteraa- niyhdyshenkilöiden ja Kelan toimistojen kanssa. Veteraanien kotona pär- jääminen askarruttaa Kai- nuussa. Reijo Inget kehottaa veteraaneja hakeutumaan kuntoutukseen. Kainuun osalta rintamaveteraanien kuntoutukseen tuli 300 000 e Uudella maakuntaveteraaniasiamiehellä Reijo Ingetillä lisämäärärahaa vuoden alus- on paljon asiaa veteraaneille.

PT - Works Oy Toijala VS - Harja Oy puh. 040 - 730 7342 Toijala

TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO

TVL on perustettu v. 1920 ja sen toiminta perustuu la kiin. Lakisääteistä tapaturmavakuutusta harjoittavat TVL:n Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yh teiseli me nä ja jä sen va kuu tus lai tok set ovat: ke hit tä jä nä se A-Vakuutus Oy 010 5040 – edistää lakisääteisen tapaturmavakuutuksen eri osa puo - Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia 010 5031 lien ja toimeenpanojärjestelmän yh teis toi min taa, If Vahinkovakuutusyhtiö Oy 010 515 10 – edistää ja ylläpitää korvausjärjestelmän yh te näi syyttä, Lähivakuutus Keskinäinen Yhtiö 020 522 2111 – ehkäisee työtapaturmia ja ammattitauteja, Maatalousyrittäjien eläkelaitos (09) 43 511 – huolehtii työtapaturmien ja ammattitautien ti las toin nis ta, Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö (03) 62 671 – kehittää tapaturmavakuutusta ja sen toi meen pa no jär j- Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola 010 55 911 es tel mää ja Redarnas Ömsesidiga Försäkringsbolag (018) 29 000 – toimii vakuutuslaitosten yhteistyöelimenä. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola (09) 4531 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva (03) 2313 111 Osoite: Bulevardi 28, PL 275, 00121 Helsinki Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö 010 381 171 Puhelin: (09) 680 401 Faksi: (09) 6804 0389 Valtiokonttori (09) 77 251 Sähköposti: etunimi.sukunimi@vakes.fi Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö 010 550 20 www.tvl.fi Ålands Ömsesidiga Försäkringsbolag (018) 27 600 32 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005

Muistolaatta Padasjoen Soinin kotirintamamuistomerkiksi veteraaneille kotiseudun peruskalliota

Soinin kirkossa ja kirkkopuistossa vietettiin 18. syys- tiinpäin. Muistomerkin luo- kuuta arvokasta juhlapäivää. Juhlajumalanpalveluk- vutuspuheen piti Hillervo sen jälkeen paljastettiin kotirintamamuistomerkki Åkerman ja merkin otti vas- kiitoksen ja kunnioituksen osoitukseksi sotavuosien taan kirkkoherra Lempinen. 1939–1945 aikana sotarintamaa kotirintamalla tuke- Paljastustilaisuuden airuina neille ja turvanneille. toimivat Helvi Jousmäki ja Anneli Vakkuri. uistomerkki on ja vapaana, todettiin juhla- Juhlatilaisuuteen toivat muistuttamassa ny- päivän monissa puheenvuo- tervehdyksiä kunnanvaltuus- Mkyisille ja tuleville roissa. Juhlapuheen pitänyt ton puheenjohtaja Mikko sukupolville esi-isien ja -äi- kirkkoherra Lauri Lempi- Rasinmäki, Soinin Sotavete- tien työstä, uhrauksista ja us- nen totesi, että soinilaisesta raanien puheenjohtaja Mart- kosta kaikkivaltiaaseen Ju- peruskalliosta louhittu kivi, ti Sauramäki ja Ähtärin, malaan ja johdatukseen. joka on palvellut rakennuk- Lehtimäen ja Soinin Koti- Padasjoen kunnan virastotalon edustalle paljastettiin 4. Juhlassa veisattu Heikki sen kivijalkakivenä, muis- rintamanaisten yhdistyksen kesäkuuta muistolaatta veteraanien sodasta paluun 19.9. Ahopellon runoilema Isän- tuttaa uudessa tehtävässään puheenjohtaja Martti Paa- 1944 kunniaksi. Muistolaatan on ideoinut puheenjohtaja maan virsi tuo puhuttelevas- muistomerkkinä siitä, että vola. Musiikkia esittivät Soi- Erkki Lehtimäki. Kuvassa airueina kaksossisarukset Han- ti julki Jumalan johdatuksen, olemme rakentaneet ja ha- nin Soittokunta, Soini-Trio ja na ja Juha Liljendahl. Veteraanit vasemmalta: Reino Kar- äitien ja isien rukoukset sekä luamme rakentaa koetuille, Esa Rinne, lausuntaa Senni tano, Ahti Haapanen ja Urpo Koivukoski. kiitollisuuden vapaasta isän- kestäville arvoille ja kestä- Virtala ja säestyksestä vasta- Laatan teksti: maasta. välle kallioperustalle. si Sylvi Lempinen. Marskin veteraanien jykevä pihtakuusi kunniavartiossa – Kotirintama oli se tuki- Muistomerkissä on Yrjö ja hyväntahdon viestinviejänä tulevaisuudelle. pilari, jonka varassa miehet Jylhän Taipaleenjoki-runos- TEKSTI JA KUVA: ”VETERAANIEN PERINTÖ – VAPAA ISÄNMAA” HEIKKI AHOPELTO Sotiemme 1939·1945 Padasjoen veteraanit jaksoivat sotarintamalla, ja ta otetut sanat: Unohtain Kuva: Risto Andelin isänmaamme selvisi sodan paljon, paljon ymmärtäin se kurimuksesta itsenäisenä kääntyy lähteilleen, käy ko-

miehelle

HERÄTTÄÄ SEKSUAALISTA HALUKKUUTTA Kliinisessä tutkimuksessa on todettu kuusi viikkoa kestäneen L-arginiinin päivittäisen käytön (miehillä 3000 mg päivässä) parantavan erektion muodostumista ja ylläpitoa. Tämän kautta myös miesten seksuaalinen suorituskyky ja tyytyväisyys sukupuolielämään lisääntyi. Vaikutus tulee erityisen selvästi esiin miehillä, joilla erektiohäiriö johtuu typpioksidin puutoksesta paisuvaiskudoksessa. Typpioksidin puutos voi olla seurausta miehen ikääntymisestä.

3000 mg L-arginiinia (6 tabletissa) sekä miehen seksihalukkuutta edistävät potenssipuu-, punaviini- ja chilipippuriuute. Täydennetty miehelle tärkeillä vitamiineilla ja hivenaineilla. Juhlahetki Soinin kirkkopuistossa: Kotirintamamuistomerkin otti vastaan kirkkoherra Erexo-valmisteen on koostanut lääketieteen tohtori Loukas Tatidis. Lauri Lempinen, luovuttajana kotirintamanaisten edustaja Hillervo Åkerman, airuina Valmistus ruotsalaisessa Helvi Jousmäki ja Anneli Vakkuri kotirintamanaisista. lääketehtaassa. Luontaistuote- ja terveyskaupoista kautta maan. Markkinoija: Fenno Natura, Tuusula www.fennonatura.fi Metsäkirkkoon Ylipäällikön päiväkäsky sikkalan sotavete- Talvinen tervehdys veteraaneille ! raanit luovuttivat A16. elokuuta Jouko Herttua sijaitsee Puruveden rannalla Kerimäellä rauhal- Halmekoskelle Ylipäälli- lisen luonnon ympäröimänä. Tarjoamme laadukasta ja kön Suomen äideille osoite- osaavaa kuntoutus- ja virkistystoimintaa viihtyisässä tun päiväkäskyn Metsäkir- ympäristössä yhdistettynä kodikkaaseen hotellimajoi- kon seinään kiinnitettäväksi. tukseen ja korkeatasoisiin ravintolapalveluihin. Kirkossa vietetyssä hartaus- Perinteinen joulu hetkessä puhui lääninrovasti Raimo Rantala. Halmekos- alk. 258 €/3vrk/2hh/hlö sis. majoitus puolihoidolla, ki rakensi Metsäkirkon omin runsas jouluohjelma, aamu- ja iltasaunat uinteineen. käsin 20.2.1940 kaatuneen Tammikuun hemmotteluloma isänsä muistoksi. Tämä 16 is- tumapaikkaa sisältävä kirkko 150€/hlö/2vrk/2hh/hlö sis. majoitus puolihoidolla, valmistui kesällä 2004, jonka 2 x osahieronta, 2 x savihoito, aamu- ja iltasaunat uinteineen. siunasi tehtäväänsä Asikka- lan silloinen kirkkoherra. VARAUKSET JA LISÄTIEDOT Edessä puheenjohtaja Jussi Kuittinen (vas.) ja Jouko Hal- P. (015) 769 900, 769 9176 mekoski, Metsäkirkon edustalla Asikkalan Sotaveteraa- MAURI TOIVIAINEN www.herttua.com 58200 Kerimäki nien hallitus. 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 33 Keskon maanpuolustuskerho toiminut aktiivisesti jo yli 30 vuotta

Maanpuolustustyöllä on vahvat perinteet keskolai- nallisen vastuun kantaminen lustuskerhoon, kuten Keskon Vapaaehtoiset kertaushar- sessa kulttuurissa. Keskon reserviupseerit juhlivat sekä yhtiönä että yksittäis- muihinkin vapaa-ajan ker- joitukset ovat keskeinen osa viisikymppistä taivaltaan viime vuonna, ja jo yli 30 ten työntekijöiden taustavoi- hoihin. Aktiivijäseniä ker- Keskon maanpuolustusker- vuoden ajan yhtiössä on toiminut kaikille työnteki- mana. Näihin arvoihin sopii hossa on viitisenkymmentä. hon toimintaa. Kerran vuo- jöille avoin maanpuolustuskerho. Erityisen suosittuja luonnostaan maanpuolustus- – Olemme saaneet ilahdutta- dessa pidettävät harjoitukset ovat olleet kerhon järjestämät sotahistorialliset mat- hengen vaaliminen, Keskon vasti mukaan myös nuorem- kerho järjestää yhteistyössä kat Karjalankannakselle. reserviupseerien ja maanpuo- paa väkeä sekä naisia. Ker- reserviupseerikerhon kans- lustuskerhon puheenjohtaja hon tapahtumat pyritäänkin sa. – Yhden lauantaipäivän eskon reserviläiset ja teistyössä. – Kesko on aina Antti Palomäki kertoo. suunnittelemaan siten, että aikana kurssilaiset kuulevat maanpuolustuskerho ollut sinivalkoinen talo, jon- Kaikki keskolaiset kuulu- ne kiinnostaisivat myös nai- luentoja turvallisuuspolitiik- Ktoimivat tiiviissä yh- ka perusarvona on yhteiskun- vat automaattisesti maanpuo- sia. Esimerkiksi Kansallismu- kaan liittyvistä ajankohtai- seon Mannerheim-näyttelys- sista aiheista ja harjoittelevat sä kävimme sen suuren suo- ammuntaa sekä sotilas- ja en- sion vuoksi kahdessa erässä, siaputaitoja, Antti Palomäki ja 80 osallistujasta enemmis- selvittää. tö oli naisia. Pitkä historia on myös it- Täydessä bussilastissa on senäisyyttä kunnioittavalla matkattu myös sotahistori- kahvihetkellä, jonka maan- allisille viikonloppuretkille, puolustuskerho järjestää kai- suuntana useimmiten Karja- kissa Keskon toimipaikoissa lankannas. Retkien teemat itsenäisyyspäivän alla. Kah- vaihtelevat vuodesta toiseen. vittelun ohella tilaisuuksissa Viime kevään retki tehtiin kuullaan juhlapuhe ja usein Karjalankannakselle, jossa tarjolla on myös muuta ohjel- kerholaiset tutustuivat Kar- maa. Keskon pääkaupunki- jalan armeijan vaiheisiin ke- seudun toimipaikoissa itseoi- sän 1944 torjuntataisteluis- keutettu esiintyjä on jo usean sa. Edellisenä keväänä kerho vuoden ajan ollut perinteikäs kulki kenraali Adolf Ehrnroo- Tapiolan kuoro. tin jalanjäljillä Laatokan län- sipuolella. Molempien retkien SEIJA KEMPPAINEN Keskon maanpuolustuskerholaisia retkeili viime vuoden toukokuussa kenraali Adolf oppaana oli sotahistorian do- Ehrnroothin jalanjäljillä Käkisalmessa. sentti, FT Eero Elfvengren.

95-vuotias sotaveteraani pyöräili 73 km

ouhijärven Hyyni- moniin aikoihin. Syntymä- jat ottivat lahjan kiitollisina lässä asuva sotave- päivätilille kertyneet 1 170 vastaan päättäen käyttää sen Mteraani Leo Vasara euroa Leo Vasara lahjoitti kuntoutukseen ja virkistyk- vietti 95-vuotisjuhlaansa Hä- Mouhijärven sotaveteraani- seen. – Veljeä ei jätetä. meenkyrön Heiskalla 12. ke- yhdistykselle, jonka edusta- säkuuta. Jo ennen juhlia hän oli ajatellut ajavansa merkki- päivänsä tienoilla polkupyö- rällä Mouhijärveltä Vamma- laan, jonne matkaa on 30 km. Unelmansa hän toteutti 15. SÄHKÖMOPEDIT kesäkuuta. Pegasos Suoraan maahantuojalta! Apupoikana matkal- e Soita ja tilaa ilmainen esite! la pyöräili Otto Linnikko, Mouhijärven sotaveteraani- LOM-TUOTE OY puh. 0400-785 105 yhdistyksen puheenjohtaja. Pyöräilijöiden keski-ikä oli 80 vuotta. Myös paluumatka pyöräiltiin. Koko matkan pi- tuudeksi kertyi 73 km reitin kulkiessa Sastamalan kirkon ja Pyhän Olavin kirkon kaut- ta Vammalan torille. Lisäki- lometrejä toi myös pieni oi- Tar pan e kotieksi tarkoitettu kiertotie. Kahvitauot sekä yllätyk- Hercules Mini sellinen ruokailu Mouhijär- e ven rippikoululeiriläisten kanssa Karkussa antoivat li- säpuhtia pyöräilyyn. Unelma toteutui yli odotusten. Seuraavana päivänä pal- jon pyöräilyä harrastava Leo Vasara totesi jalkojen olevan Leo Vasara (oik.) ja Otto Linnikko Sastamalan aidan vie- paremmassa kunnossa kuin ressä 15.6. Hercules e 34 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 Tapio Ketoselle jälleen mestaruus

Turkulainen shakkimestari Tapio Ketonen, 82, on rutinoitunut voittamaan Suomen Sotaveteraaniliiton shakkimestaruuksia jo vuodesta 1991 alkaen, jolloin Leo Kanervan aloitteesta pelattiin ensimmäinen liiton mestaruuskilpailu Viialassa.

ämän jälkeen Keto- Sama mitalikolmikko selle on tullut mesta- pikashakissakin Truuksia yhteensä kuu- Turnauksessa pelattiin myös si. Viimeisin mestaruus tuli liiton pikashakkimestaruudes- Suur-Savon Sotaveteraanipii- ta. Mitalikolmikko oli sama rin ja Mikkelin Shakkikerhon kuin ensimmäisessä kilpai- järjestämässä mestaruustur- lussa. Mitalitta jäänyt Erkki nauksessa 17–21.10 Mikkelis- Malminen oli toinen. Palkin- sä. Mestaruuksien lisäksi hän noille pääsivät myös viiden- on yltänyt neljästi hopeami- neksi sijoittunut Oiva Mattila taliin ja kerran pronssiseen. ja kuudes Kauko Alamäki. Toiseksi shakkimestaruus - Veteraanimajassa Karkia- kilpailussa tuli virolainen Di- lammilla. piirin puheenjohta- mitri Seisler, 82, jääden 0,5 ja Kalevi Raatikainen kertoi Hopealle sijoittunut Viron Dimitri Seisler (oik.) on saanut vastaansa Leo Kanervan. pistettä voittajasta. Seisler on majan rakentamis- ja perusta- Suomen jatkosodan veteraa- misvaiheista. Maja rakennet- ni. Palattuaan Viroon 1945, tiin suurimmaksi osaksi lah- tinen vertasi erinomaisesti Iäkkäillä, mutta henki- poismenneen virolaisen Kal- hänet vangittiin ja vietiin joitusvaroin sekä talkootyöllä. shakkipelin ja sotastrategian sesti huippuvireillä veteraa- jo Shultsin muistoa kunnioi- vankileirille Siperiaan. Sta- Hän kertoi myös että liiton tu- monia yhtäläisyyksiä. Mo- neilla on shakkitaidot ja ne- tettiin ennen turnauksen al- linin kuoltua 1953 hänet va- levat shakkimestaruuskilpai- lemmissa tarvitaan taitavaa rokkaat sommitelmat yhä tal- kua hiljaisella hetkellä. Hän pautettiin ja hän pääsi palaa- lut pidetään Tuusulan Hyry- puolustautumista ja hyökkä- lella. Kilpailuun osallistui 17 osallistui mestaruusturnauk- maan takaisin Viroon. Hän lässä syyskuussa 2006. ystä, joskus myös suuria uh- pelaajaa, kaikki 80-vuotiaita siin vuodesta 1996 alkaen, on osallistunut mestaruus- Tilaisuudessa kuultiin rauksia voiton saavuttamisek- tai vanhempia, iäkkäin 85- viimeksi vuosi sitten. turnauksiin vuodesta 1994 Martti Taipaleen esittämänä si tai aseman säilyttämiseksi. vuotias Arvi Kivijärvi Hy- alkaen. Viron kansallislaulu viroksi Ennen kaikkea molemmissa vinkäältä. KUVAT JA TEKSTI: AIMO MÄENPÄÄ Kilpailuun saivat osallis- Dimitri Seislerin kunniaksi. tarvitaan syvällistä harkin- Sotaveteraanien joukosta tua myös muiden veteraa- Viroksi hän oli oppinut lau- taa, pitkäjänteistä suunni- niliittojen jäsenet, mutta mes- lun 10-vuotiaana kansakou- telmaa ja taitavaa strategiaa Tulokset Pikashakki, mestaruusturnaus taruudesta ja muista mitalisi- lussa 1936. Seppo Paananen päämäärän eteen. Klassinen shakki, 6 kierrosta 1) Tapio Ketonen, Turku 5 (6) joista pelasivat ainoastaan lauloi suomalaisen kansan- – Näitä kaikkia omi- Miettimisajat 1½+1½ t. (mestari) Sotaveteraaniliiton jäsenet. laulun. Pentti Jalo ym. roh- naisuuksia te veteraanit olet- 1) Tapio Ketonen, Turku 5,0 (6) 2) Dimitri Seisler, Viro 4,0 (hopea) Kolmanneksi sijoittunut Erk- keat uskaltautuivat saunan te käyttäneet ja tarvinneet 2) Dimitri Seisler, Viro 4,0 3) Erkki Malminen, Hyvinkää 4,5 ki Malminen jäi näin ollen jälkeen uimaankin syyskyl- sotiemme aikana rintamalla, 3) Erkki Malminen, Lammi 4,5 4) Pentti Jalo, Helsinki 4,0 (pronssi) mitalitta. Pronssimitalin sai mässä vedessä. nyt myös shakkilaudan ääres- 4) Pentti Jalo, Helsinki x) 4,0 5) Esko Kröger, Kokemäki 4,0 neljänneksi sijoittunut Sota- sä, hän totesi. 5) Esko Kröger, Kokemäki 4,0 6) Oiva Mattila, Hyvinkää 3,5 veteraaniliiton Pentti Jalo. Shakilla ja sotastrategialla Eversti Riittinen ja Kalevi 6) Oiva Mattila, Hyvinkää 3,5 7) Juha Vienola, Mikkeli 3,5 Viides samalla pistemäärällä monet yhtäläisyydet Raatikainen luovuttivat pe- 7) Juha Vienola, Mikkeli 3,5 8) Martti Taipale, Helsinki 3,5 oli Esko Kröger. Viimeisen Turnauksen p äättäjäistilai- laajille Suur-Savon Sotavete- 8) Martti Taipale, Helsinki 3,5 9) Kauko Alamäki, Toijala 3,0 palkintopokaalin sai kuuden- suudessa Savon Prikaatin ko- raanipiirin lahjoittamat pal- 9) Kauko Alamäki, Toijala 3,0 10) Tauno Kiviharju, Karhula 3,0 neksi tullut Oiva Mattila. mentaja eversti Markku Riit- kintopokaalit ja sotaveteraa- 10) Tauno Kiviharju, Karhula 3,0 11) Leo Kanerva, Viiala 3,0 nimitalit. Kaikki pelaajat ja 11) Leo Kanerva, Viiala 3,0 12) Arvi Kivivuori, Helsinki 2,5 toimitsijat saivat myös liiton 12) Erkki Tiippana, Hyvinkää 2,5 13) Erkki Tiippana, Hyvinkää 2,5 muistomitalin. 13) Esko Rantala, Eura 2,5 14) Esko Rantala, Eura 2,5 Tilaisuudessa luovutettiin 14) Arvi Kivivuori, Helsinki 2,5 15) Uuno Riski Helsinki 2,0 myös Sotainvalidien Veljes- 15) Uuno Riski Helsinki 2,0 16) Seppo Paananen Toijala 2,0 liiton Uudenmaan piirin pöy- 16) Seppo Paananen Toijala 2,0 17) Lauri Räisänen, Helsinki 1,0 tästandaarit Suur-Savon So- 17) Lauri Räisänen, Helsinki 1,0 taveteraanipiirille, Mikkelin Pikashakki (16 pelaajaa) Shakkikerholle, kilpailujen Pikashakki (16 pelaajaa) 5+5 minuuttia yhteysupseerille yliluutnant- 5+5 minuuttia 1) Tapio Ketonen, Turku 13,5 (15,0) ti R. Strömbergille sekä Leo 1) Tapio Ketonen, Turku 13,5 (15,0) (mestari) Kanervalle. 2) Erkki Malminen, Lammi 12,0 2) Erkki Malminen, Lammi 12,0 Suomen Keskusshakki- 3) Dimitri Seisler, Viro 11,0 3) Dimitri Seisler, Viro 11,0 (hopea) liiton hopeinen ansiomerkki 4) Pentti Jalo, Helsinki x) 10,5 4) Pentti Jalo, Helsinki 10,5 (pronssi) luovutettiin Leo Kanervalle 5) Oiva Mattila, Hyvinkää 10,0 5) Oiva Mattila, Hyvinkää 10,0 tunnustuksena Sotaveteraa- 6) Kauko Alamäki, Toijala 10,0 6) Kauko Alamäki, Toijala 10,0 niliiton mestaruusturnauksi- 7) Uuno Riski, Helsinki 8,0 7) Uuno Riski, Helsinki 8,0 en alulle saattamisesta ja pit- 8) Pentti Rytkönen, Mikkeli 7,0 8) Pentti Rytkönen, Mikkeli 7,0 käaikaisesta toiminnasta asi- 9)Arvi Kivivuori, Helsinki 6,0 9)Arvi Kivivuori, Helsinki 6,0 an parissa. 10-12) Martti Taipale, Helsinki 5,5 10-12) Martti Taipale, Helsinki 5,5 Aimo Mäenpää luovutti Leo Kanerva, Viiala 5,5 Leo Kanerva, Viiala 5,5 Suur-Savon Sotaveteraanipii- 13) Lauri Räisänen, Helsinki 5,0 13) Lauri Räisänen, Helsinki 5,0 rille Mikkelin Shakkikerhon 14) Juha Vienola, Mikkeli 5,0 14) Juha Vienola, Mikkeli 5,0 50-vuotis- sekä 60-vuotishis- 15) Esko Kröger, Kokemäki 4,5 15) Esko Kröger, Kokemäki 4,5 toriikin. 16) Erkki Tiippana, Hyvinkää 1,0 16) Erkki Tiippana, Hyvinkää 1,0 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 35 Suomalaisille veteraaniyleisurheilijoille 53 MM-mitalia

Suomi on edelleen yksi maailman parhaista maista vutti hopeamitalin. Pikavies- veteraaniyleisurheilussa. Tästä todistavat viime tissä kokoonpano oli: Kurt elo–syyskuussa Espanjan San Sebastianissa pidetyt Byggmästar – Aate Lehtimä- MM-kilpailut, joista suomalaiset saalistivat 53 MM- ki – Yrjö Torikka – Aatos Sai- mitalia: 21 kultaa, 12 hopeaa ja 20 pronssia. Suomi nio. Ratakierroksen viestissä sijoittui maiden välisessä mitalitilastossa kuuden- Sainio juoksi kolmannen ja nelle sijalle. Torikka ankkuriosuuden. Matti Niemi, M85, saa- eteraaniyleisurhei- ti erittäin järkevästi ja voitti vutti ensimmäisen henkilö- lun MM-kilpailuihin selkeästi 800 ja 1500 metrin kohtaisen MM-mitalinsa si- Vosallistui 91 maasta juoksut sekä sijoittui toisek- joittuessaan kolmiloikassa yli 6 000 urheilijaa. Suomella si 400 metrin juoksussa. Aa- kolmanneksi. Niemi on so- on ollut kansainvälisissä mes- tos Sainio, M80, hallitsi puo- tiemme veteraani, joka tuli taruuskilpailuissa aina vahva lestaan suvereenisti pituus- 1980-luvulla veteraaniurhei- edustus vanhimmissa sarjois- hypyt, ollen maailman paras lun pariin jäädessään eläk- sa. San Sebastianissakin me- ikäluokkansa pituushyppää- keelle Toivakan kunnanjoh- nestys oli loistava yli 80-vuo- jä ja kolmiloikkaaja. Tunnet- tajan tehtävästä. Hän on tiaiden osalta. tu kirurgi Olli Kivioja, M80, toiminut veteraaniurheilu- voitti hellesäässä juostun ma- aatteemme palavasieluisena Kultamitalisadetta Erik Eriksson (oik) ja Valto Mäkelä San Sebastianissa eri- ratonin. edistäjänä sekä ollut suosittu värisine MM-mitaleineen. Erik Eriksson, M80, voitti puhuja ja ahkera kirjoittaja. viisi heittolajien mestaruutta: Hopeaa ja pronssia kuulantyönnön, moukarin- Kurt Byggmästar, M80, saa- Asemasotavaiheen heiton, keihäänheiton, pai- vutti hopeaa 300 metrin ai- liikuntakasvatus ylläpiti nonheiton ja heittoviisiotte- tajuoksusta ja pronssia 80 kovaa taistelukuntoa lun. Aate Lehtimäki, M85, metrin aidoista. Valto Mä- Monet kunniakansalaisem- oli paras pituushypyssä, kol- kelä , M80, sijoittui hopealle me ovat kyenneet pitämään miloikassa ja keihäänhei- kuulantyönnössä ja heitto- terveydestään ja toimintaky- tossa sekä saavutti hopeaa viisiottelussa sekä pronssille vystään hyvää huolta myö- kuulantyönnöstä ja prons- moukarin- ja painonheitossa. hempään aikuisikään saak- sia painonheitosta. Yrjö To- M80-sarjan 4x100 ja 4x400 ka. Siihen on vaikuttanut rikka, M80, juoksi taktises- metrin viesteistä Suomi saa- merkittävästi riittävä mää-

1500 metrin juoksun mitalikolmikko. Yrjö Torikka voitti kultaa, hopea meni Etelä-Afrikkaan ja pronssi Chileen. Yrjö Torikka on Keski-Lahden Sotaveteraaniyhdistyksen varapuheenjohtaja. Hän toimi pitkään piirin Jouluviestin toimituskunnan puheenjohtajana sekä oli mukana järjes- telemässä Lahden liittopäiviä vuosina 1992 ja 2002.

rä liikuntaa ja urheilua sekä urheilutoiminta on ollut taso- ruumiillinen työ, jota kaik- kasta ja hyvin organisoitua. ki vanhimmat ikäluokat ovat Suomalaisten suuri vahvuus tehneet. Sotiemme veteraani- oli myös se, että he selvisi- en osalta on ollut hyödyllistä vät vaikeissa maasto-olosuh- se, että asemasotavaiheen ai- teissakin erinomaisesti, kun kana liikuntakasvatuksella ja lähes kaikille miespuolisille urheilulla oli keskeinen mer- kansalaisillemme luonnossa Veteraanimaratonin maailmanmestari Olli Kiviojan on helppo hymyillä onnittelijoiden kitys taistelukunnon ylläpitä- liikkuminen oli vielä tuolloin otteessa kultamitali kaulassaan. jänä. Viime sotiemme aikana luonnollinen asia. Suomen sotilaat olivat häm- mästyttävän hyväkuntoisia. KUNTO VIIRU Suomen Veteraaniurheiluliiton Tämä todistaa myös siitä, että puheenjohtaja asemasotavaiheen liikunta- ja 36 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 Sotaveteraani elää muistojensa parissa

Sotaveteraani Tauno Kreku (85) viettää veteraaneille ”Marraskuulla 1941 ete- tyypillistä, seesteistä ja muistorikasta elämää Lapin nimme Karhun asemalle, läänin Tervolassa. Taakse ovat jääneet lapsuusvuo- joka oli jo Neuvostoliiton det, sotavuosien kokemukset ja niiden jälkeinen aluetta. Siellä oli myös saksa- maanviljelijän työ. Vuosi sitten tapahtuneen vaimon laisia joukkoja, mutta siitäkin menetyksen jälkeen arkipäivän täyttävät yksinäi- huolimatta jouduimme vetäy- syys, taloustyöt ja muistorikkaat elämykset, joihin tymään takaisin Märkäjär- hän usein palaa. velle ja sieltä edelleen Kajaa- niin”, Kreku kertoo. ”Monien auno Kreku syntyi jäykkälavettiset. Aina kun ty- vaiheiden jälkeen tulimme 1919 viljelijäperhee- killä ampui, siirtyi se paikas- loppujen lopuksi Karhumä- Tseen Tervolassa. Lap- taan pari metriä taaksepäin. keen.” Oli kevät 1942 ja ase- suusvuosien ja kansakou- Tästä syystä tykin taakse ra- masodan aikaa. Vaikka rinta- lun jälkeen hän sai 20.1.1939 kennettiin puusta vinoteline, ma olikin kovin hiljainen niin kutsun suorittamaan asevel- jotta tykki laukauksen jäl- tykistöasemia vaihdettiin lä- vollisuuttaan Toijalan koulu- keen valuisi takaisin ampu- hialueella moneen kertaan. tuskeskukseen, aselajiksi oli mapaikkaansa.” Näistä ase- määrätty kenttätykistö. Al- mista ei osasto kuitenkaan Törnin sissikomppaniaan kukeväästä koulutus jatkui vielä ampunut vaan siirtyi Vuoden 1943 alusta Tauno vielä Peipohjassa, josta kesäl- lähemmäksi taistelulinjoja. Kreku sai siirron Lauri Tör- lä tuli siirto Kokemäen kaut- Tykki oli 5” ja sen kantomat- nin sissikomppaniaan. Sissi- ta Muurolaan, lähelle Rova- ka 20 km. koulutus oli lähinnä hiihto- niemeä. ”Herroilla oli hullu tavoi- ja suunnistusharjoitusta ja ”Saimme aseiksemme te, katkaista Sallasta itään päivittäiset harjoittelumatkat kahdeksan kaliberiset pika- Neuvostoliittoon johtava tie, olivat noin 20 km:n mittaiset. kiväärit, mutta tykkejä meil- vallata neuvostoliittolaisten Tuohon aikaan Tauno Kreku lä ei silloin vielä ollut”, Tauno tykit ja antaa niillä vauhtia ryhtyi pitämään ”Sotamie- Kreku kuvailee sotilasuransa perääntyvälle vihollisjoukoil- hen taskukirjaa”, johon hän Tauno Kreku ottaa usein esille ”Sotamiehen taskukirjan” alkutaivalta. ”Oleskelu Muu- le”, Tauno Kreku ihmettelee. merkitsi muistiin päivittäiset ja palauttaa sieltä taas mieleen yksityiskohtaisia muisto- rolassa oli koulutusta, odotte- ”JR 12 hyökkäsi ja meidät tapahtumat. Koulutusjakso ja eri tapahtumista. lua ja valmistautumista siihen mukaan lähetetyt tykkimie- jatkui maaliskuun puolivä- mitä, tuleman pitää.” Kesän het sen mukana. Vastarinta liin, jonka jälkeen vuorossa miehen vihollisjoukon.” Ke- tyksessä, muun muassa joh- jälkeen joukkoyksikkö siir- oli yllättäen niin kovaa, että oli ensimmäinen tärkeä ope- väällä 1944 Tauno Kreku tokunnan jäsenenä. ”Järjes- rettiin sieltä Kemijärvelle. jalkaväki joutui peräänty- raatio. palasi takaisin omaan yksik- timme juhlia ja osallistuim- Asevelvollisuusaika oli tuol- mään ja tykit jäivät sillä erää ”Menimme linjojen läpi, köön. me myös naapuriyhdistysten loin kaksi vuotta, mutta pal- valtaamatta. Herrojen suun- 20 kilometrin päähän vihol- Tykistön tulenjohto sijait- järjestämiin tilaisuuksiin. veluaika jatkui sen jälkeen nitelma oli pettänyt.” lisen selustaan. Siellä tehtä- si aina linjojen tuntumassa, Myös kesäretket kuuluivat jo- liikekannallepanona. Operaation aikana Kreku vämme oli tuhota noin 200 jossa johtovuorossa olevat so- kavuotiseen toimintaan”, hän sai silmäänsä jotakin ulko- sotilaan tukikohta”, Tauno tilaat olivat kaksi viikkoa ja kertoo. Tositoimiin puolista ”töhnää” niin, että Kreku kertoo. ”Tehtävä kui- palasivat sitten lepovuoroon Vaikka Tauno Kreku on- ”A lkuvuodesta 1941 olim- näkö alkoi hiljalleen heiketä. tenkin epäonnistui, kun tu- tykistöasemaan. Paikka oli kin jäänyt pois yhdistyksen me siirtyneet Sallan Märkä- Tauno lähetettiin sairasjunal- kikohtaa lähestyessämme tällä kertaa turvallinen sillä johtokunnasta, jatkaa hän järvelle ja perustaneet sinne la Pietarsaareen ja sieltä edel- laukesi pari miinaa. Olimme vihollinen ampui tykistöase- edelleen aktiivisena jäsene- asemat, kun jatkosota kesäl- leen sotilassairaalaan Seinä- paljastuneet ja jouduimme maan vain pikkukranaatteja. nä osallistuen yhdistyksen lä 1941 syttyi”, Tauno Kreku joelle. Seitsemän hoitoviikon lähtemään pakoon. Taka- ”Ollessani tekemässä poltto- järjestämille retkille sekä muistelee. ”Nyt meillä oli jo jälkeen tykkimies palasi ta- ajon aikana onnistuimme puita tuli lähelleni sellainen paikallisiin juhliin ja kerho- omat tykitkin, tosin vanhat kaisin rintamalle. väijytyksestä tuhoamaan 20 ”pikkukranu”, joka tietenkin toimintaan. Viime kesänä- räjähti ja sain siitä sirpaleita kin hän oli mukana kirkko- ihon alle selkään ja käsiin”, päivillä Kuusamossa ja Kan- hän toteaa. sallisilla Veteraanipäivillä ”Neuvostoliiton suurhyök- Torniossa. Kerhotoiminnasta käyksen aikana, syyskesäl- hän nostaa esiin seurakunta- lä 1944, jouduimme taas pe- kodissa kerran kuukaudessa rääntymään. Monien eri siir- tapahtuvan kokoontumisen, tymisen jälkeen päädyimme jossa on aina mukana 40–50 Ihantalaan”, Kreku toteaa. osanottajaa. Tuli välirauha ja kotiuttami- Tauno Kreku on jo mo- nen alkoi. Pohjoisen miehet nesti osallistunut veteraani- marssivat Kajaaniin ja siel- kuntoutukseen. Ensimmäi- tä Ranuan ja Pudasjärven sen kerran hän oli kuntou- kautta lähelle Sodankylään tuksessa Peurungassa 1983 ja vasta sieltä kotipaikkakun- ja viimeisen kerran Oulun nilleen. Tervolan miesten ko- Edenissä 1996. Viime vuodet tiuttaminen tapahtui Tervo- hän on pitäytynyt paikallises- lassa, Lapinniemen koululla. sa kuntoutuksessa. Hän on korkeaan ikään nähden edel- Totuttautuminen siviiliin leen hyväkuntoinen, huoleh- Sodan päätyttyä Tauno Kre- tii itsestään ja kodistaan sekä ku toimi maanviljelijänä aina seuraa tiiviisti maailmanta- vuoteen 1982, jolloin siir- pahtumia. Tervolan Sotaveteraaniyhdistyksen toimivuus on turvattu. 55 veteraanijäsenen lisäk- tyi eläkkeelle. Päivätyönsä si yhdistykseen kuuluu peräti 88 kannattajajäsentä. Puheenjohtajana toimiva Heikki ohella hän toimi aktiivisesti MATTI VÄRRI Frantti ja sihteeri Kauko Koivusipilä ovat tapaamiskäynnillä Tauno Krekun luona. Tervolan Sotaveteraaniyhdis- 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 37 Sadat veteraanit Kymenlaakson Kotirintaman naisille syystapahtumassa muistomerkki Savitaipaleelle

Kotirintaman naisten muistomerkin paljastusjuhla Sa- Kunnan tervehdyksen vitaipaleella pidettiin 16. heinäkuuta kauniin helteisen esitti kunnanjohtaja Num- sään vallitessa. Tilaisuus alkoi Sisko Taalikaisen vaski- mela tuoden esille miten ny- yhtyeen puhaltamalla fanfaarilla ja Taisto Taalikaisen kyaikana sotia vastaavissa johtaman Savitaipaleen mieskuoron kajauttamalla kriiseissä asetusten mukaan Sillanpään marssilaululla. kunnilla on johtava osuus. Seurakunnan tervehdyksessä avitaipaleen sotavete- ja keräyksen tuoton avulla kirkkoherra Hjerppe totesi, raaniyhdistyksen viettä- hankkeen noin 9 000 euron että kotirintaman toiminnas- Sessä 35-vuotisjuhliaan budjetti tasapainottui. sa yhdistyivät saumattomasti ja veteraanikirjan ”Olinhan Muistomerkin paljastus- rukous ja työ, niitten voimas- siellä minäkin…” julkista- puheen piti Hugo Savolainen ta kotirintama kesti. Päätös- mistilaisuutta, kysyi silloinen ja lopuksi laulettiin yhteisesti sanat lausui Veikko Korhola. puheenjohtaja Hugo Savolai- Isänmaan virsi. Säestyksistä vastasi kanttori nen juhlapuheensa yhteydes- Savitaipaleen maatalous- Johanna Salmela. Yhteislau- sä, milloin tulee naisten vuo- naisten tarjoilemien kahvi- luna laulettiin Karjalaisten ro. Ajatus jäi elämään ja on en jälkeen mieskuoro viritti laulu. nyt toteutunut kivisen muis- runsaslukuisen juhlayleisön Savitaipaleen kirkkopuis- tomerkin muodossa. hartaaseen tunnelmaan. Tuu- tossa on nyt jykevä muisto- Muistomerkkitoimikun- la Heiskanen oli valinnut lau- merkki välittämässä rauhan taan ovat kuuluneet veteraa- suntaesitykseensä Kiveä ja ajan sukupolville viestiä ih- nien edustuksen lisäksi kun- Helena Anhavaa. Maire Taa- misiltä, joista suuri osa on nanjohtaja Veli Nummela, likainen esitti kaksi Merikan- jo poissa keskuudestamme. kirkkoherra, Ossi Hjerppe, non laulua. Juhlapuheessaan Kun muistopaaden takaosan sekä Kaarina ja Eero Vainik- rehtori Markku Tani kertoi teksti ”Kotikontujen tienoita Elimäen kirkkoherra Osmo Puhakka (oik. takana) kertoo ka Sorvikivi Oy:stä. Muisto- sotiemme vaiheista ja sodan tervehtien...” on veteraani- Tolkkilan kartanon historiasta. Edessä piirin puheenjoh- taja Olavi Eronen (vas.) ja toiminnanjohtaja Toivo Harti- merkin tekijänä toimii paik- kotirintaman naisille aiheut- en, silloisten soturien, terveh- kainen vartioivat palkintopöydän antimia. kakuntalainen kivialan yri- tamista moninaisista toimis- dys kotirintamalle, on julkisi- tys, jonka taidon tuotteita on ta. Hän toi esille, ettei mikään vun äiti-lapsi -aiheinen reliefi ymenlaakson Sota- mertenkin takana. Muisto- armeija kykene puolustamaan viittaamassa valoisaan tule- veteraanipiirin syys- Päivän kilpailutuloksia merkin reliefin on tehnyt vii- maataan ilman kotirintaman vaisuuteen, kuten Hugo Sa- Ktapahtuma veti puo- Luontopolku, naiset: 1. Hilk- tasaarelainen taiteilija Heik- takaamaa huoltoa ja henkis- volainen paljastuspuheessaan leensa edellisvuosien tapaan ka Pekkilä 2. Orvokki Kan- ki Räsänen. tä tukea. Sota ei ollut ohi vie- korosti. sadoittain veteraaneja. Eli- gas 3. Pirkko Vuorinen 4. Taloudellisen tuen saami- lä aseiden vaiettuakaan, vaan mäen Tolkkilan kartanossa Salli Tilli 5. Mirjam Kimmo seksi käännyttiin yhteisöjen, edessä oli jälleenrakentami- TEKSTI: KYÖSTI PARVIAINEN heitä oli 1. syyskuuta koolla (160 osanottajaa). paikallisten yritysten sekä nen, onnellisimmissa tapa- KUVA: AIMO HJERPPE 465. Tapahtumaa suosi myös Luontopolku, miehet: 1. yksityishenkilöiden puoleen. uksissa kotiutetut veteraanit ilmojen haltija. Osanottajat Veikko Anderson 2. Arvo Yhdistyksen oman osuuden mukana. osallistuivat kilpailuihin leik- Lehtomäki 3. Matti Kan- kimielellä, seurustelivat ja ot- gas 4. Arvo Maijala 5. Olavi tivat aurinkoa. Lumme (126 osanottajaa) Päivän pääkilpailussa Luontopolun joukkuekil- luontopolulla kolme naista pailu:1. Hamina-Vehkalah- ja yksi mies keräsi 14 pistet- ti 2. Elimäki 3. Kouvola 4. tä maksimin ollessa 15. Jouk- Virolahti 5. Kuusankoski ja kuekilpailun voitti Hamina- Iitti. Vehkalahti, naisten sarjan Petankki, naiset: 1. Berit Hilkka Pekkilä Elimäeltä ja Jokinen 2. Alli Punttila 3. miesten sarjan Veikko An- Eila Forsström. dersson Kouvolasta. Päivän- Petankki, miehet: 1. Paa- avauksessa puheenvuoron vo Kalkela 2. Eino Kukkola käyttivät Elimäen Sotavete- 3. Päiviä Jäkälä raanien puheenjohtaja Paavo Tikanheitto, naiset: 1. Kalkela, piirin puheenjohtaja Kirsti Myllylä 2. Siviä Peltola Olavi Eronen ja toiminnan- 3. Laila Porkka johtaja Toivo Hartikainen. Tikanheitto, miehet: 1. Ennen palkintojenjakoa kirk- Börje Broas 2. Jaakko Koto- koherra Osmo Puhakka ker- nen 3. Kauko Vainikka toi seurakunnan omistukses- KUVA JA TEKSTI: sa olevan Tolkkilan kartanon Kotirintaman naisten muistomerkin paljastustilaisuudessa puheen piti Hugo Savolai- ERKKI VITIKAINEN historiasta. nen, kuvassa vasemmalla. 38 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 Naantalin Seudun Sotaveteraanit juhli 40-vuotistaivaltaan

Naantali on Varsinais-Suomen kolmanneksi suurin Musiikkia, puheita ja sotaveteraaniyhdistys. Varsinaisten jäsenten määrä tanssia on 300 ja kannattajajäseniä on 50. Kolme yhdistyksen Laivaston Soittokunta on mu- jäsentä on ollut jäseninä alusta alkaen, Kauko Tam- siikkikapteeni Timo Kotilai- melin Merimaskusta, Feeliks Koslonen Naantalista ja sen johtamana voittamaton. nykyisin Turussa asuva Eugen Vasilijev. Kun laulusolisteiksi vielä as- tuvat Tuija Saura ja Jari Koi- uhlapäivä alkoi hartaus- Sotaveteraaniliiton visto, on musiikkinautinto hetkellä Naantalin luos- tavoitteiden täydellinen. Puoli tuntia van- Jtarikirkossa. Juhlakan- toteutuminen haa ja vähän uudempaa mu- sa kuuli kappalainen Ensio Tervetuliaispuheessaan yh- siikkia saa muistot elämään. Ruskovuon ja kanttori Kari distyksen pitkäaikainen pu- Juhlapuheen piti vara- Vuolan lahjaksi yhdistykselle heenjohtaja, asessori Viljo amiraali Jaakko Smolan- Yhdistyksen puheenjohtaja Viljo Sahlstén antaa viime valmistaman virsisoolon, jon- Sahlstén muisteli yhdistyk- der. Puheessaan hän ihasteli hetken ohjeita yhdistyksen sihteerille, Raija Wecksellille ka Laivaston Soittokunnan sen alkutaipaleita. Alussa Naantalin seudun sotavete- amiraali Jaakko Smolanderin myhäillen kuunnellessa. Jari Koiviston lauloi. pyrittiin rahattomina toteut- raanien yhteishenkeä, joka Narvan marssin tahdissa tamaan Suomen Sotavete- ilmeni jo perustamisvaihees- kirkkokansa asteli sankari- raaniliiton tavoitteita, joista sa, kun seitsemän kunnan haudoille. Yhdistyksen pu- useimmat on nyt saavutettu. miehet yhdessä sopuisasti pe- heenjohtaja Viljo Sahlstén ja Puheenjohtajan sanoin, “lä- rustivat yhdistyksen. Samat sihteeri Raija Wecksell las- hes kiitettävästi”. Toteutu- miehet ja naiset Naantalista, kivat havuseppeleen sankari- neita tavoitteita ovat sotave- Merimaskusta, Rymättyläs- patsaalle. Merttu Huoponen teraanien sosiaaliturva ja val- tä, Maskusta, Askaisista ja ja Uuno Laakso laskivat sep- tion kuntoutus, joka nykyään Lemusta sekä Velkualta ko- peleen Karjalaan jääneiden joustaa veteraanien tarpeiden koontuvat edelleen yhteen muistomerkille. mukaan. Laitoskuntoutuk- vähintään kerran kuussa. sen rinnalle ovat tulleet avo- Merkittävää on alueella ve- Kauneinta ja parasta ja kotikuntoutus. Veteraani- teraanilippujen paljous, joka sotaveteraaneille en asunto-olot ovat ainakin kunnalla on omalla vaaku- Naantalin kylpylässä aseve- tyydyttävät, useimmat asuvat nalla somistettu lippunsa NYKYAIKAINEN LÄÄKÄRIKESKUS lihengessä vietetty perhejuh- kodeissaan ja vielä veteraani- ja lisäksi yhteinen, jossa on JOENSUUN YKKÖSKORTTELISSA la kokosi yhteen täpötäyden en yhteiskunnallinen arvos- kaikkien kuntien vaakunat. salillisen, runsaat 200 sotave- tus on kiistämätön. Näin ei Amiraali Smolander toi teraania puolisoineen. Kutsu- ole ollut aina. onnittelutervehdyksen myös Leikkaussali vieraina oli vuosikymmenten Lisäksi Sahlstén ylpeänä puolustusvoimain komenta- aikana yhdistystä tavalla tai luetteli yhdistyksen isoja ai- jalta, amiraali Juhani Kas- Erikoislääkärien toisella tukeneita kuntien, kaansaannoksia: jäsenmat- kealalta. vastaanotot Lääkärikeskus seurakuntien, liikelaitosten rikkeli, sotilaspatsas, sodassa Siltakatu 10 A 3.krs ja veljesjärjestöjen edustajia olleiden muistelmista koottu RAIJA WECKSELL 80100 JOENSUU Laboratorio Puh. (013) 126 901 sekä luonnollisesti puolustus- teos, jotka kaikki ovat pysy- [email protected] voimien, rajavartiolaitoksen vää veteraaniperinnettä par- www.ite.fi sekä alueen medioiden pää- haimmillaan. toimittajat.

Laivaston muistomerkillä kunniaa tekivät havuseppeleen laskeneet yhdistyksen jä- senet Kai Peltonen ja Hans Peussa, Rajavartiolaitoksen päällikkö, vara-amiraali Jaak- ko Smolander ja komentaja Pentti Niskanen. 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 39 Pohjois-Karjalan piirin naistoimikunta 35 vuotta Muistijälki etsii veteraanien muistelutekstejä uisteluihin liitty- viin omakustantei- Msiin, kursseihin ja elämäkertoihin suuntautunut osuuskuntapuitteissa toimiva Muistijälki etsii veteraanien muistelutekstejä tulevaa kir- jaa varten. Tavoitteena on ke- rätä veteraanien tarinoita jäl- kipolvia varten. Muistijälki toimittaa ja julkaisee veteraaniantologi- an, johon on koottu veteraa- nien omakohtaisia muistoja. Se etsii kirjaa varten lyhyi- tä, 1-5 liuskan mittaisia kir- joituksia: sota-aikaa kuvaa- Pohjois-Karjalan naistoimikunta Rokualla 35-vuotisjuhlansa merkeissä. Kuva: Eeva via muisteluja, pohdiskeluja, Nieminen mietelmiä tai runoja. Kirjoi- tusten toivotaan kuvaavan don tutkija tai toimittaja voi ohjois-Karjalan Sota- ta ensimmäisiä olivat Joen- ko- ja juhlatilaisuuksissa. henkilökohtaisia kokemuk- myös tehdä haastatteluja. veteraanipiirin nais- suun ja Juuan naisjaostot. Naistoimikunnassa on kii- sia sodasta. Minkälaisiin ti- Muistijälki tekee omakus- Ptoimikunta juhlisti Naisjaostot ovat eri tavoin tollisena todettu yhteistoi- lanteisiin jouduit? Miltä ko- tannusperiaatteella haastat- 35-vuotista taivaltaan jär- pyrkineet tukemaan so- minnan sotaveteraanipiirin kemuksesi tuntuvat näin jäl- teluihin perustuvia elämä- jestämällä retken Rokualle taveteraanien toiminto- kanssa sujuneen merkittäväl- kikäteen muisteltuna? Mitä kertoja sekä muisteluun liit- 19–20.8. Naistoimikunnan I ja olojensa kohentamiseksi. lä tavalla. Myös sisarhenki on teit asemasodan aikana? tyviä kirjoja, toimien myös puheenjohtaja Hely Teitti- Piirin jokaisessa kunnas- ollut käsinkosketeltavaa ja Teitkö puhdetöitä? Mitä teit omakustannekirjailijoiden nen kertoi toiminnan alku- sa toimii nykyisin veteraa- voimia antavaa, totesi nais- lomillasi? Mitä ja miten olet apuna kirjanteon kaikissa ajoista, jolloin isänmaalli- nien avustuspalvelu. Muista toimikunnan puheenjohtaja kertonut sodasta lapsillesi tai vaiheissa. siin järjestöihin liittyminen etuisuuksista mainittakoon Helvi Viertomies. lapsenlapsillesi? vaati rohkeutta ja innostus- mm. ateriapalvelut, bussi- ja Kirjoitus voi olla uusi tai Kirjoituksia ja valoku- ta. Vuonna 1970 perustet- terveyskeskusmaksut, pari- ANTTU KANKAANPÄÄ vanha, kunhan sitä ei ole ai- via voi lähettää osoittee- tuun naistoimikuntaan on vartiotoiminnan tehostumi- emmin julkaistu. Myös toisen seen: Muistijälki /Remes, kuulunut 14 naisjaostoa, jois- nen sekä avustamiset kirk- tekstiä voi lähettää pyytä- Talonpojantie 11, 21870 Rii- mällä lupa kirjoittajalta. hikoski tai sähköpostilla : Myös valokuvia otetaan [email protected] kirjaan kuvan ottajan luvalla. Tiedusteluihin vastaa Ässä-rykmentin perustamisen 66. vuosipäivä Muistitieto palauttaa alkupe- Pekka Remes, p. 0400-802 räiset kuvat nopeasti takai- 284. Lisätietoa verkkosivulta Ässä-rykmentin (JR 11) perustamisen 66. vuosipäi- ja kuultiin Ässä-rykmentin sin. Kirjaa varten Muistitie- www.muistijalki.com. vää 13.10.2005 suosi kaunis syyssää. Perinteinen tiedottajan Reino Janhusen muistotilaisuus Ässän patsaalla alkoi klo 13 Kaartin koostama diaesitys rykmen- signalistin soitettua alkufanfaarin. Kallion kirkkoherra tin historiasta ja perinnetoi- Esa Siljamäki johdatti patsaalle kerääntyneet Ässä- minnasta. veteraanit, kutsuvieraat ja muun yleisön hiljaiseen hetkeen muistamaan viime sodissamme kaatuneita. Jalkaväkirykmentti 11 perustettiin talvisodan ssä-rykmentin pe- tin Naiset ry keräsi varoja so- kynnyksellä rinnetoimikunnan siaaliseen huoltotoimintaan. Pääosin Helsingin suomen- Äjäsen Hanna-Liisa Hanna-Liisa Ryti-Erkinhei- kielisistä reserviläisistä muo- Ryti-Erkinheimo lausui pat- mon isä Niilo Ryti palveli jat- dostettiin liikekannalle- saspuheensa lopuksi: ”Mei- kosodan Ässä-rykmentissä panossa 13.10.1939 jalkaväki- dän jälkipolvien tehtävä on rykmentinkomentajan lähet- rykmentti 11, lempinimeltään huolehtia siitä, että suoma- tiupseerina. ”Ässä”-rykmentti.. Siinä oli laiset aina muistavat kuinka Seuraavaksi laskettiin pat- runsaasti Suomen Valkoisen täpärällä itsenäisyytemme saalle seppeleet ja kukkater- Kaartin kantahenkilökun- säilyminen oli ja miten suu- vehdykset: Ässä-rykmentti, taa. Suuri osa reserviläisistä rin uhrauksin miehet ja naiset Helsingin kaupunki, Kaartin oli saanut sotilaskoulutuk- yhtä lailla taistelutantereilla Jääkärirykmentti, Kaartin sensa SVK:n riveissä ja ollut kuin kotirintamalla puolusti- Pataljoona, Kaartin perin- samoissa kertausharjoituksis- vat maatamme ja kansaam- netoimikunta, vapaaehtoiset sa Niinisalossa 1937. Se oli il- me. Ilman molempien rinta- maanpuolustusjärjestöt sekä meisesti yksi perustava tekijä mien valtavaa voimain pon- aseveljet ja ystävät. Kaartin ”Ässän” miesten vahvaan yh- nistusta Suomi tuskin olisi signalistin Iltasoitto päätti teishenkeen. selvinnyt. patsastilaisuuden. Sodan sytyttyä 30.11.1939 Hanna-Liisa Ryti-Erkin- Perustamispäivän muisto- alkoi peräänantamattomien Hanna-Liisa Ryti-Erkinheimo puhuu Ässän patsaalla Alli heimo on kolmannen polven tilaisuus jatkui asevelitapaa- torjuntataistelujen kausi, jota Tryggin puistossa rykmentin 66. vuosipäivän muistotilai- ässäläinen. Hänen isoäi- misen merkeissä Helsingin kesti helmikuun 1940 puoli- suudessa 13. syyskuuta. Kuva: Reino Janhunen tinsä, Tasavallan president- Työvä entalon Paasitornis- välin tienoille. Painopiste oli ti Risto Rytin puoliso rouva sa, jossa nautittiin perinteis- naapurilohkolla Summassa. pääasemasta Ylä-Sommeen le mantereella. Näissä tais- Gerda Ryti oli aktiivisesti tä Ässän soppaa palanpai- Ässä määrättiin taistellen ja Viipurinlahden saarten teluissa rykmentti kärsi ras- mukana, kun Ässä-Rykmen- nikkeineen. Lisäksi nähtiin ja viivyttäen vetäytymään kautta jäitse rannikkolinjal- kaimmat tappionsa. 40 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005

mea kansainväliseen tietoi- JR 1:n veteraanit kesän 1941 hyökkäystiellä suuteen kansakuntana, jonka selviytyminen sodista ei pe- JR 1:n Perinnekilta järjesti veteraaneille ja heidän Olemme siirtämässä muistoa mentaja, eversti Juhani Kää- rustunut sotakoneistoon eikä omaisilleen matkan Karjalan Kannakselle 6–8. silloisista tapahtumista tule- riäinen toi tilaisuuteen puo- materiaaliseen resursseihin, syyskuuta teemalla JR 1:n Jatkosodan hyökkäys- ja villekin sukupolville. Muis- lustusvoimien tervehdyksen vaan lujaan tahtoon ja hen- asemasotavaihe. Kohokohdaksi muodostui rykmentin tomerkin rakennelmaksi va- todeten mm: ”Te annoitte kiseen voimaan puolustaa muistomerkin paljastaminen Lempaalan Pappilannie- littiin kaksi tuhotun kirkon meille kaikille omakohtaisen kaikkein tärkeintä. men kirkkomäellä. kivijalkaan kuulunutta kivi- ja konkreettisen esimerkin Kertokaa niistä kunnian paatta. Näistä saatiin askeet- siitä, miten elämä pitää elää, päivistä, elämästä ja koke- eitsemäntoista JR 1:n siitä oikealle II P. II P:n kär- tinen ajanhammasta uhmaa- tarvittaessa oman etunsa uh- muksista täällä jossakin, nä- ja neljä muuta veteraa- kenä hyökkäsi Kiltamme pu- va paikalliseen historiaan liit- raten suuremman päämää- lästä, vilusta ja pelosta. Ker- Snia omaisineen ja kut- heenjohtajan Manne Salosen tyvä muistomerkki”. rän puolesta”. tokaa, jotta me nuoremmat suvieraineen, kaikkiaan 74 joukkue. Joukkue valtasi Mu- Rykmentin seppelepartio, Tilaisuuden päättänyt emme unohda, millä hinnal- henkeä, ylittivät 6. syyskuu- nakukkulan 7.9.1941 kulues- Veikko Hämäläinen, Martti kansanedustaja ja Karjalan la Suomea on voitu rakentaa ta rajan Svetogorskissa, josta sa. Lempaalassa alkoi JR 1:n Parkkonen ja Onni Kivistö, Liiton puheenjohtaja Mark- vapaana ja tasavertaisena reitti jatkui Antrean ja Saira- asemasotavaihe, joka päättyi laski havuseppeleen muisto- ku Laukkanen sanoi: ”Tä- kansakuntana läntisten sivis- lan kautta Räisälään ja yöksi 19.5.1943. merkille kunnioittaen JR 1 nään haluamme erityises- tysmaiden joukkoon”. Terijoelle. Sieltä kohti Sakko- aseveljien muistoa. ti muistaa heitä, jotka olivat laa ja Lempaalaa, jossa lähes Askeettinen monumentti Kymen Sotilasläänin ko- kirjoittamassa pientä Suo- JUKKA VAINIO koko joukko majuri Janne Matkamme koskettavin hetki Mäkitalon yksityiskohtaisen koettiin, kun JR 1:n veteraa- esityksen jälkeen kiipesi Mu- nit ryhmittyivät muistomer- nakukkulalle. kin paljastamistilaisuuteen Valmistelupartiomme oli 7.9. Lempaalan Pappilannie- loppukesästä valmistellut Kyt- men kirkkomäellä. täkukkulan ja Munakukkulan Tilaisuuden aluksi kirk- välisen kosteikon yli kunnolli- koherra Esko Haapalainen set pitkospuut ja helpon reitin piti hartauden. Sen jälkeen kukkulan laelle. Mutta kun rykmentin veteraani Mikko ensimmäinen Ykkösen vete- Haakana lausui ykkösen ve- raani tuli kosteikon yli, jatkoi teraanien tervehdyksen sa- hän suoraan jyrkintä rinnettä noen mm: ”Olemme kokoon- ylös ja muut perässä. tuneet muistelemaan aikaa Lempaalaan JR 1:n kär- jolloin monet meistä ja mo- kenä hyökkäsi III P. Sen oi- net joukostamme poistuneet kealla puolella I P ja edelleen vietimme näissä maisemissa. JR 1:n Veteraaneja Lempaalan Pappilanniemen muistomerkillä. Kuva Mikko Haakana.

”Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit ei hanki.” olemmat isoisäni päätyttyä takaisin palanee- aktiivisuuden sekä veteraa- lukuun ottamatta, mikä osal- menivät nuorina seen kotikyläänsä. Elämä oli nijärjestöjen toimenpiteiden taan vaikutti myönteisesti ve- Mperheenis inä so- alettava alusta, kodit raken- avulla. Koska veteraanien teraanien sosiaalisen aseman taan vuonna 1939. Heistä nettiin uudelleen ja pellot au- sosiaalista asemaa tutkitta- kehitykseen. Erityisen mer- ensimmäisen ase vaimeni rattiin. Parikymmentä vuotta essa ei voida ohittaa yhteis- kittävässä asemassa olivat ve- muutaman kuukauden pääs- sodan jälkeen toinen heistä kunnassa kulloinkin vallalla teraanijärjestöt ja puolueiden tä verentulvahdukseen. So- kuoli toisen sinnitellessä yh- ollutta yleistä ilmapiiriä, tut- yhteiskunnassa tapahtunei- dasta hän sai palkaksi yhden dellä keuhkollaan hieman kin myös sen mahdollista vai- den sisä- ja ulkopoliittisten menetetyn keuhkon ja paina- pidempään. Toista en ehti- kutusta veteraaniasioihin. muutosten vuoksi vuosi vuo- jaiset. Toinen heistä jatkoi so- nyt tavata ollenkaan ja toisen Kun rauhanliikkeiden ja delta lisääntynyt tuki. taisaa matkaansa paleltunein kuoppaa rinnassa aina ihmet- vasemmistoradikalismin ai- Veteraanit ovat monimuo - varpain, kunnes pääsi sodan telin. He olivat sotainvalidi ja koihin veteraanien sosiaali- toisena ryhmänä vaikutta- ”ohi ammuttu” rintamamies, seen asemaan alettiin kiin- neet suomalaisen yhteiskun- joista erityisesti jälkimmäi- nittää huomioita, ei ollut nan arvoihin monella tapaa. sen aseman kehitystä käsitte- itsestään selvää, että veteraa- He ovat myös tuoneet esille len pro gradu -tutkielmassani niasiat tulisivat puolueiden piilostaan yhteiskunnan ki- ”Ei oikeutta maassa saa, ken ohjelmiin ja heihin kohdis- pupisteet vaatimalla olemas- Työtä lähellä itse sit ei hanki.” Rintama- tettavista sosiaalipoliittisis- sa olonsa oikeutusta suku- miesten ja rintamanaisten so- ta uudistuksista mainittaisiin polvena, joka teki sen, min- ihmistä siaalinen asema poliittisena hallitusohjelmissa. Veteraa- kä katsoi velvollisuudekseen kysymyksenä ja sen kehittä- nien sosiaalisen aseman pa- ja oikeaksi. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto minen valtiovallan toimesta rantamista on edesauttanut Ratamestarinkatu 12 00520 Helsinki TAIJA NIVA puh. (09) 2727 910 fax (09) 2727 9120 vuosina 1965–1987. Suomen kehittyminen hyvin- www.superliitto.fi etunimi.sukunimi@superliitto.fi Työss äni keskeisintä on vointivaltioksi, minkä vuok- ollut tutkia valtiovallan toi- si veteraanilainsäädäntö on menpiteitä rintamamiehiä ja kulkenut käsi kädessä ylei- Sotaveteraanien tuki- ja Vietä perinteinen rintamanaisia kohtaan. Mitä sen sosiaalipoliittisen kehi- perinnesäätiö on tukenut sosiaalipoliittisia toimen- tyksen kanssa. Tutkimukseni Taija Nivan pro gradu - JOULU! piteitä heihin aikojen ku- mukaan yleisellä ilmapiiril- tutkielman valmistumista. Täysihoidolla 4 – 6 vrk, esim. 4 vrk alk. 210 e/hlö. luessa kohdistettiin tai ha- lä ei näin ollut juuri vaiku- Tutkielman jäljennös on Veteraanialennus 16 e/jakso luttiin kohdistaa ja miten tusta lainsäädännön kehi- saatavissa Taija Nivalta 5 Tiedustelut ja varaukset p. 040 549 7457 toimenpiteet koettiin vete- tykseen. Suomessa vallitsi euron hintaan. Osoite: Iso- raaniryhmässä? Näitä asioi- melkein koko tutkitun ajan- katu 39 A 19, 90100 Oulu. LOMAKESKUS RAUHALA ta on tarkasteltu lainsäädän- jakson hyvä taloudellinen ti- Puhelin 040-820 2824 Saprantie 6, 43270 KALMARI nön kehityksen, puolueiden lanne 1970–luvun lamavuosia Saarijärven keskustasta n. 16 km tie n:o 13 Kokkolan suuntaan 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 41

UK 60 vietti 61. vuosijuhlaansa Viipuri ja Suomen kohtalonkysymys

uusikymmentä itse vaatimattomana miehe- Eräs sitkeä väärinkäsitys on toistunut vuosikymme- limajuri Aarne Blick puuttui täyteen on tul- nä antaa mieluummin teko- niä Viipurin nopeaa menetystä 1944 koskevassa asias- asiaan kovalla kädellä. ”Klut, ilon rannal- jen vastata miehen arvosta. sa. Tuon ajan tapahtumia käsitelleissä tutkimuksissa la haikeus on…” Näin alkaa Vuosijuhla puhuu taas puo- hyväksytään edelleen, että tiedettiin mitä oli tulossa. Hyökkäyksen torjuminen UK 60 tunnussävel, jonka sa- lestaan. Toistaiseksi puuttuu tutkimus, joka toisi esille, miksi kohtalonkysymys nat puheenjohtajamme Ville UK 60 on ainoa reserviup- ei voitu kertoa sitä mitä tiedettiin. Marsalkka C.G.E. Manner- Ojaniemi kirjoitti 1944. Joka seerikurssi, joka oli sijoitet- heim sanoi henkilääkäril- vuosi hän vetää meitä kurs- tu Santahaminaan, maaso- isto Arkimiehen te- aalinen pohja. Vahinko oli leen Lauri Kalajalle, että silaisia tarmokkaasti kokoon takoulun tiloihin. Kurssia levisiossa esitetty kuitenkin ehtinyt tapahtua. ennen kuin tämä sota on kurssin päättymispäivänä. suunniteltaessa oli vihollisen Rdokumenttiohjelma Länsivaltojen propaganda- loppu, venäläiset tekevät UK-kurssi vietti 9. syyskuuta hyökkäysvaihe kiivaimmil- aiheesta oli laadukas. Siinä mylly sai kiitollisen kohteen. hirvittävän hyökkäyksen 61. vuosijuhlaansa. laan. Sota päättyi aselepoon esiintyneet viipurilaiset olivat Kehityksen suunnasta kirjoit- maahamme ja kohtalom- UK 60 vaalii vuosittain juuri ennen kurssin alkua. katkeria tuntien itsensä pete- taa Jukka Kulomaa kirjassa me riippuu siitä pystymme- upseerikouluaikojen muisto- UK 60 kurssin harventu- tyiksi. Tunnetta ei ole syytä ”Käpykaartiin” (Painatus- kö torjumaan hyökkäyksen. ja tapaamisineen Helsingissä, neella osanottajamäärällä on vähätellä, mutta ratkaisujen keskus 1995). Ruotsin lehdis- Miksei karjalaisille ja koko joita ovat juhlistaneet arvok- luonnollinen syy: sankarien laajempi ymmärtäminen tuo- tössä karkuruudesta kirjoitet- kansalle kerrottu mitä kaat kunniakäynnit marsalk- rivit harvenevat siirtyen aika- nee hieman lohtua koetulle tiin avoimesti ja englantilai- on odotettavissa? Nykyi- ka Mannerheimin ja muiden naan muistojen joukkoon. vääryydelle. Silloisessa tilan- nen radiopropaganda lupaili sen vapaan Suomen on- sotasankarien haudalla. Ville teessa ei voinut kertoa kaik- loikkareille työpaikkoja aina neksi. Kysymyksessä ei ol- Ojaniemen sotilasura ja elä- NIILO NIKKU & kea mitä oli pakko tehdä. Amerikkaa myöten. Ruot- lut pelkästään Karjalan TAPANI JAAKKOLA mänsä kaikkineen olisi ker- Viipurin Havin val- siin menoa kuvailtiin sieltä heimo vaan koko Suomen tomisen arvoinen, mutta hän leilla loistava laulaja lau- tulleissa kirjeissä pääsyä hel- kohtalo. ´Pelastukoon ken eh- loi illalla 9. kesäkuu- vetistä taivaaseen, jossa tu- tii ´-tunnelma odotti oven ta- ta Kerran viel´-laulun. lijoille luvattiin uudet vaat- kana. Paikalle olleelle Lauri Jän- teet hammasharjaa myöten. Hetkittäisen romahduk- Muistelu Hangon motista tille elämys oli unohtumaton. Käpykaartilaisten määrä ei sen jälkeen armeijamme hen- Jäntti toimi sodan viime vai- noussut missään vaiheessa ki on kuitattavissa yhdellä alvisodan loputtua näjänkielisin tekstityksin. heessa Ps.D:n patterinpääl- merkittäväksi, vaikka ”laiva- lauseella: johan on p...ele el- Suomi joutui luovutta- (Suomessa esitettynä Unoh- likkönä. Hän oli patterinsa liikenne” Pohjanlahden ylit- lei toppaa. Tmaan Neuvostoliitolle tumaton valssi). Pääosassa kanssa Tienhaarassa 20. ke- se sai hetkittäin liiketoimin- Muistini mukaan ainoas- sittemmin ”Hangon motiksi” oli kuuluisa virolainen laula- säkuuta seuraten läheltä ta- nan muodon. Suurelta osalta taan akateemikko Paavo Haa- nimetyn alueen, jonka takai- jatar Miliza Korjus. pahtumia. ruotsinkielisessä 17. divisioo- vikko on poikennut yleisestä sinvaltaus jatkosodan alussa Elokuva oli suuri menes- Jälkiviisaiden on aiheel- nassa karkuruus sai vakavia tulkinnasta arvellen marsalk- aiheutti veriset taistelut. tys myös Suomessa juuri en- lista tutustua Jäntin kirjoitta- piirteitä. Kotiväkeä kehotet- ka Mannerheimin ”pelan- Erään diplomaatti-tilai- nen talvisotaa. Kun venäläi- maan teokseen ”Viipurin vii- tiin siirtymään Ruotsiin ja lu- neen” uhkapeliä ja jättäneen suuden yhteydessä vanha ve- set lopulta karkotettiin Han- meinen päivä kesällä 1944” vattiin tulla perässä. Armei- kaiken yhden kortin varaan. näläinen upseeri kertoi noista gosta, otti valistusupseerina (WSOY 1964). Kirjan loppu- jakunnan komentaja kenraa- ajoista Virossa toimivalle Yh- toiminut kertoja filmikelat si- päätelmä kestää tänäkin päi- YRJÖ RANTANEN dysvaltain suurlähettiläälle sältävän metallilaatikon mu- vänä; vastuu ylivoimaisesta Melissa Wells´lle oman kiin- kaansa. Nyt filmi on Pietaris- tehtävästä langetettiin eversti toisan kokemuksensa. Heillä sa Sotamuseon kokoelmissa. Armas Kempin harteille. oli Hangossa tosi raskaat ol- Tämän tarinan kertoi al- Tämän kirjoittaja toimi tavat; ainoa viihdyke radion lekirjoittaneelle äskeisellä armeijan lähettinä Viipurissa lisäksi oli jokailtainen elo- Suomen vierailullaan nyt jo kesällä 1944. Se herätti kiin- kuvaesitys. Se olikin omalaa- eläkkeellä oleva suurlähetti- nostuksen selvittää mm. mik- tuinen kokemus, sillä heillä läs, joka on Miliza Korjuk- si asuntomme Pellervonka- oli vain yksi filmi katsotta- sen tytär. tu 10:ssä jäi sellaiseksi kuin vanaan. Illasta toiseen sitä asukkaat olisivat olleet ostok- katsottiin ihastellen. Eloku- UOLEVI LASSANDER silla Punaisenlähteen torilla. va oli The Great Walz ve- Majurina Aunuksessa toimi- essaan isäni sanoi minulle jouluna 1943, että tämä jou- lu on viimeinen tällä seudul- la. Äitinikin oli lottana olles- Täin torjunnasta sota-aikana saan kuullut varmasti enem- män kuin siviiliväestö. Sotaveteraani-lehdessä (3/ tä, minkä vanhempi veljeni 05) Lauri Haiko tiedusteli, minulle neuvoi. Käpykaarti ja propaganda käytettiinkö kamferia sodan Saatuani puhtaat alusvaat- Seurauksiltaan tuhoisin puu- aikana yleisemminkin täin teet, etsin jostain muurahais- konisku armeijamme selkään torjuntaan. Kamferin käyttö pesän. Pengoin pesän ylä- annettiin 20. elokuuta 1943, tarkoitukseen oli aivan yleis- osan hajalle suututtaen muu- kun lähetystö Ragnar Fu- tä Syvärillä ja ainakin 22 alu- rahaiset. Tietysti ne alkoivat ruhjelm, J.W.Keto ja Mau- eella. Torjuntakeinon keksi- puolustautua tavallaan. Levi- no Pekkala jättivät 33 kan- jää en tiedä. tin alusvaatteet pesän pääl- salaisen allekirjoittaman kir- le, kunnes ne olivat kosteat jeen tasavallan presidentille ARVI ULVAS muurahaissuihkusta. Ei ta- Risto Rytille. Viestinä oli, kuulla tarvinnut käydä täi- että irrottautumista sodas- Luettuani Sotaveteraani-leh- jahtia niin kauan kuin näin ta on ryhdyttävä tutkimaan destä Lauri Haikon kirjoit- käsitellyt alusvaatteet olivat viipymättä. Ministeri Väinö taman jutun täiden torjun- yllä. Tanner ilmoitti puolueensa nasta kamferin avulla, kerron kokouksessa, että toivomuk- omasta torjuntamenetelmäs- RAY RINTA selta puuttuu kokonaan re- 42 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005

Maanrakennus Markku Ristavaara Ky Riihimäki Javanainen Riihimäki

Roin Tili - ja LVI - Asennus Martti Tattari Ky Veropalvelut Ky Petri Tuisku Ruovesi Rovaniemi Rovaniemi

Salon / Halikon Salon Isännöinti ja Korisuojaus Oy Kiinteistö Ky Salo Salo

Nurmilaukas Ky Itä- Suomen Hinaus Oy MPT Kuljetus Oy Savitaipale Savonlinna Savonlinna

Toivalan Konepaja Oy KoneNeliö Oy Kuljetus Nupponen Oy Siilinjärvi Siilinjärvi Sipoo

Korjauspalvelu Sifatek Oy Lasibox Kourla Oy Sipoo - Box M.Salminen Somerniemi Somerniemi

Rakennuspalvelu Kuljetusliike Jari Romu Konehuolto P. Orenius Oy Somero Jari Vartiainen Suolahti Somero

Huovinrinteen Monirakennus Evox Rifa Oy Suomussalmi Upseerikerho Juha Metsäpuro Säkylä Säkylä

Åkerlundinkatu 3, 33100 Tampere Maxstar Oy Puh. 03-380 5300, fax 03-380 5353 Keskisenkatu 9 Tampere e-mail: myynti@tevella.fi PL 7, 33711 Tampere www.tevella.fi Puh. (03) 2890 111

Kuljetusliike Pinodix Oy MP - Nostot Oy Tampere P. Sandelin Ky Tampere Tampere

Tikkakosken Remonttimies TIISTENJOEN OSUUSPANKKI Heikki Hamari Kuortaneentie 1506, Tiistenjoki Taksikuljetus Oy Puh. 06-433 7400 Tikkakoski Ter vola puh. 0400 - 541 096 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 43

Kuljetusliike Maalausliike Bjelkos Oy Osmo ja Jarkko Kokko Ky Jari Tarkkonen Ky Jorvas Joensuu Joensuu

Kone-Benkku Erka Oy Jorvas Järvenpää

Insinööritoimisto Insinööritoimisto VM-TEAM OY Peltomäki Oy Geohorisontti Oy Jääli Järvenpää Järvenpää

Muurauspalvelu Sähköasennus ATK-Palvelu E. Aaltomaa Raimo Halonen Erno Peltonen Kangasala Jääli Kaarenkylä

P.Sutinen Ky AJL-Components Oy Karhula Karkkila KANKAANPÄÄ

Parkettiasennus Mauri Kuivakangas Oy Findeist Protein Oy PR-Trukit Oy Karstu Kaustinen Kemi

Suomen Vibrakone Oy T:mi Joel Puranen ProfeCons Oy Kerava Kerava Kerava

Metsäpalvelu Kesälahden Tuomo Turunen Rakennus Planet Oy Maansiirto Oy Kirkkonummi Keskijärvi Kesälahti

Rakennusurakoitsija Farbo Team Oy Rakve Jarmo Kaikkonen Kirkkonummi Kirkkonummi Kiuruvesi

Hiekkapuhallus ja Maalaus Rakennuspalvelu K.Koivula Oy RV Line Oy Ab K.Myllymäki Hännisentie 2 , 66530 Koivulahti Kokkola puh. 06 - 3460 402 Kokkola

Puutekniikka Kalle Aho Huoltomix-Palvelut Mattila Kouvola Oy Koski Kotka Kouvola 44 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 Kirjat

Heimosotien tavoitteet ja tulokset Teos ei ole pelkästään näiden sotaretkien ja taistelujen kuvaus- se on lennokasta, milloin hyvän- ta, vaan myös heimosotien his- tahtoisen ironista, milloin taas toriallisten taustojen selostusta kiittävää ja kunnioittavaa, ku- ja pohdintaa. Lukijalle mm. sel- ten Viron kohtaloita kuvattaes- venee, että tapahtumilla on run- sa. Kirjavat tapahtumat antavat saasti kansainvälisiä ulottuvuuk- runsaasti aiheita monenlaiseen sia. Rajanaapurit – ei pelkästään kerrontaan, kun nuoret joukot, Venäjä vaan myös Norja ja Ruot- usein 16-21-vuotiaista koostu- si sekä suurvallat valvoivat valp- neet joukot usein kiirehdittiin paasti etujaan ja puuttuivat asi- viemään huonosti suunnitelluille oihin. Niinpä kirjan laajasta pai- sotaretkille puutteellisesti koulu- kannimihakemistosta käy mm. tettuina, huonosti aseistettuina ja ilmi, että Englanti mainitaan Jussi Niinistö: Heimoso- varustettuina sekä hataran huol- sen 32 sivulla, Saksa 22 sivulla tien historia 1918-1922. lon varaan jätettyinä. ja Venäjä 64 sivulla. Jostain syys- ISBN 951-746-687-0. SKS: Vastustajista oli usein lä- tä Viro ei laisinkaan esiinny pai- n toimituksia. Hämeenlin- hes olemattomat tiedustelutie- kannimihakemistossa. na 2005. 307 sivua. dot, joten yllätyksenä eteen tul- Itse Karjalan kansa tuntuu ol- Kirjan nimi ei viittaa Suomen leet kahakat saivat nuoret sotu- leen enimmäkseen ymmällään. heimojen muinaisiin kahakointei- rit pakokauhun valtaan. Esiintyi Heimotunteet vuorotellen vah- hin, vaan itärajamme takana sekä karkuruutta ja turhautuneet joh- vistuivat ja heikkenivät. Kulloi- Virossa ja Inkerissä käytyihin it- tajat irtisanoutuivat tehtävistään. siakin valloittajia tervehdittiin senäistymissotatoimiin neljän Kouliintuneista johtajista olikin sen mukaan, mitä niillä oli mu- vuoden aikana 1918-1922. Teok- pulaa, vaikka jääkärit osallistui- assaan tuliaisina. Tuliaisissa pai- sen kirjoittaja toteaa, että näistä vatkin, joko komennettuina tai noivat nälkää ja kaikkea puutet- taisteluista on jo aiemmin kir- vapaaehtoisesti, näihin sotatoi- ta näkevien heimokansojen kes- joitettu yli tuhat kirjaa tai artik- miin. Niinpä olikin mahdollis- kuudessa enemmän tavara kuin kelia. Nyt ilmestynyt teos pyrkii ta, että vieraan valtion kersantti aatteet. katsoo, että heimosotia voidaan meen vaihtokauppana Repolasta täyttämään kaikki olennaiset ta- yleni näissä taisteluissa everstik- pitää osana Suomen itsenäisyys- ja Porajärvestä. Tarton rauhan- pahtumat sisältävässä historiassa si. Ei ollut helppo johtaa joukko- Tavoitteet ja tulokset taistelua: rajan takana piilevä po- neuvottelujen yhteydessä sovitut paikkansa yleisteokseksi. Tämän ja, joiden riveissä oli tulisieluisia Kirjoittaja toteaa, että heimo- tentiaalinen uhka haluttiin mini- Itä-Karjalan autonomia ja In- tavoitteen kirja yli 300 sivulla idealisteja, mutta myös moraalil- sotien idealistisena taustana oli moida puskurijärjestelyillä. Hei- kerin kulttuuriautonomia jäivät täyttääkin. Se on runsaasti kuvi- taan ala-arvoisia seikkailijoita. Suomen puolella kalevalainen mosodista olivat kiinnostuneita tyhjiksi sopimuspykäliksi. Tulos tettu – vanhojen kuvien painotek- Kirjan sisältöä elävöittävät heimoromantiikka. Sitä esiintyi myös tahot, jotka olivat laatineet oli siis laiha. Kirjoittaja kuiten- ninen työ on ilahduttavan korkea- ns. tietolaatikot. Keskeisistä tai vaihtelevasti myös heimokanso- laskelmia uusien alueiden tarjoa- kin kartuttaa tulospuolta totea- tasoista – ja sotaretket on kuvattu omalla tavallaan erikoisia koh- jen keskuudessa. Se antoi voimaa mista taloudellisista mahdolli- malla, että myöhemmissä sodissa selkein, pelkistetyin kartoin. taloita kokeneista henkilöistä on itsenäisyys- tai autonomiapyrki- suuksista. menestyksellä hyödynnetty sissi- Näiden sotaretkien luonne ja laadittu lyhyitä kiinnostavia hen- myksille. Näitä tavoitteita vastus- Sotien saavutettuina tulok- taktiikka ja kaukopartiotoiminta omaleimaisuus käy lukijalle hy- kilöhistorioita, jotka on ”laatik- ti sekä punainen että valkoinen sina kirjoittaja mainitsee ensim- saivat kokemusperäiset oppinsa vin selväksi kirjoittajan omak- koina” sijoitettu teoksen yleiseen Venäjä. Taustalla piili myös so- mäisenä Viron itsenäistymisen heimosodissa. sumasta kirjoitustavasta. Milloin kerrontaan. tilaallisia näkökohtia. Kirjoittaja ja Petsamon liittämisen Suo- AARNO LAMPI

nan taisteluja varten muodostet- sa 10.6.1941, jolloin ylipäällikkö tiö, jota Koskelo oli määrätietoi- Yritysjohtajalla oli myös sotatiensä tavaksi Ryhmä Talvelan. Talvela määräsi hänet VI armeijakun- sesti ja tuloksekkaasti johtanut, Keijo K. Kulha: Mies ja kuin hänen oman henkilökuvan- muisteli komentajatehtävänsä nan komentajaksi, ja Koskelon purettiin 27. kesäkuuta. Heinä- vuosisata – Pääkonsuli sa osalta. alkamista seuraavasti: ”Lähdin tehtävä hänen adjutanttinaan kuun alusta kapteeni Koskelo Aarne Koskelon tarina Tammikuussa 1918 Aarne siis autolla päämajaan ja mukaan viikkoa myöhemmin. Armeija- toimi päämajan ilmapuolustus- 1900–1998. Gummerus Koskelo (Lindgren) ilmoittau- liittyi – tekisipä mieli sanoa mil- kunnan 10. heinäkuuta alkanut toimistossa. Hänen kotiutettiin Kustannus Oy; Gummerus tui Sysmän suojeluskunnan har- tei puoliväkisin – ystäväni Aar- hyökkäys Itä-Karjalaan eteni ri- 16.10.1944. Kirjapaino Oy, Jyväskylä joituskouluun. Hän osallistui ne Koskelo, josta sitten tuli adju- peästi. Pitkäranta vallattiin 15. Koskelo toimi uskollisesti va- 2004. ISBN 951-20-6397- joukkueen varapäällikkönä ja tanttini koko talvisodan ajaksi.” heinäkuuta, ja Koskelo, joka tun- paus-, talvi- ja jatkosodan perin- 2. 382 sivua. päällikkönä Lusin ja Mouhun Sodan alkaessa Koskelo oli ylen- si paikkakunnan 1930-luvulta, teiden vaalimiseksi, tukea tar- rintaman taisteluihin. Palvelusto- netty reservivänrikiksi. sai siellä erityistehtävän rajoittaa vitsevien aseveljien auttamiseksi Elämäkertateoksissa käsitellään distuksissa hänen todetaan täyt- Karjalankannaksen torjun- tulipaloja ja ylläpitää järjestystä ja maanpuolustustyön hyväksi. yleensä julkisuutta kosolti saa- täneen käskyt pelottomasti ja tataistelujen ongelmien johdos- Luutnantti Koskelon rintama- Näistä rauhanajan ansioista hän neita henkilöitä. Aarne Koske- osoittaneen suurta urheutta. ta ylipäällikkö määräsi 8.2.1940 palvelus päättyi elokuun puolivä- sai 2. luokan vapaudenristin. So- lo vältteli julkisuutta. Mittava Kuukauden verran ennen Talvelan päämajan yhdysupsee- lissä 1941, jolloin hänet määrät- tavuosilta hänellä oli VR 4 ja VR elämäntyö pääosin metsäteolli- talvisodan alkamista Pitkäranta riksi II armeijakunnan esikun- tiin juuri perustetun Vako Oy:n 3, kumpikin miekkojen kera. suuden ja ulkomaankaupan joh- Oy:n toimitusjohtaja, suojelus- taan ja 20. helmikuuta alkaen toimitusjohtajaksi. Yhtiö, jonka Filosofian tohtori Kulhalla tamistehtävissä sekä yrittäjyys kuntavääpeli Koskelo kutsuttiin III armeijakunnan komentajak- osakkaina olivat kaupan keskus- on takanaan pitkä lehtimiesura. eritoten Kaukomarkkinat Oy: Raja-Karjalasta Helsinkiin so- si, joka sai vastuulleen rintaman liikkeet, vastasi kaupallisesta toi- Hän on kirjoittanut useita teok- ssä ovat kuitenkin jättäneet hä- tavarustusneuvoston sihteeriksi. Laatokasta Vuosalmen vaiheil- minnasta Itä-Karjalan sotilashal- sia, muun muassa aseveliliikkeen net monen aikalaisen mieleen Neuvoston esikuntapäälliköksi le. Koskelo oli sielläkin hänen lintoalueella sekä harjoitti siellä historian. Kokemus ja taito näky- merkittävänä talouselämän vai- määrättiin eversti Paavo Talvela. adjutanttinaan. Kenraalimajuri myös teollisuutta ja välitysliiket- vät myös siinä, että Aarne Kos- kuttajana. Vielä vähemmälle Neuvoston puheenjohtaja, ken- Talvela luovutti armeijakunnan tä. Vakon kauppapaikoista ke- kelon elämänkaari ja sen sota- huomiolle kuin rauhan vuosien raali Rudolf Walden tunsi kum- komennon 12.4.1940 kenraalima- hittyi monipuolisia palvelukes- jaksot ovat saaneet erinomaisen aikaansaannokset ovat jääneet mankin vanhastaan. juri Siilasvuolle. Samalla päättyi kuksia. kuvauksen. hänen sotavaiheensa. Niissä on Itsenäisyyspäivänä 1939 yli- myös Koskelon toinen sotataival. Puna-armeijan suurhyökkä- kuitenkin paljon sellaista, joka päällikkö Mannerheim määrä- Talvelan johtamistehtä- yksen alettua kesäkuussa 1944 SIMO KÄRÄVÄ on kiinnostavaa laajemmaltikin si Tolvajärven–Ilomantsin suun- vä jatkosodan osalta sai alkun- Vako sai evakuoimiskäskyn. Yh- 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 45

Kenraali Ignatius – itsenäisyystaistelija ja Mannerheimin ystävä Häntä pidetään itsenäisen Suo- men sotilaskoulutuksen ja sota- Matti Lappalainen: Han- natiuksen sukujuuret olivat isän sortotoimet ja varsinkin Suomen Perustettiin Saksaan suuntau- tieteellisen tutkimuksen isänä. nes Ignatius. Mannerhei- puolelta 1500-luvulta tunnetus- sotaväen lakkauttaminen ja suo- tunut Sotilaskomitea, jonka pu- Hän perusti Sotilasaikakausleh- min harmaa eminenssi. sa Ignattalan talonpoikaistalossa malaisille sotilaille esitetyt uudet heenjohtajaksi aliratsumestari den ja johti vapaussodan histori- 507 s., WSOY, Juva 2005. Viipurin lähistöllä ja äidin puo- valavaatimukset johtivat siihen, Ignatius valittiin. Hän loi suhteita an kirjoittamista. ISBN 951-0-28656-7. lelta Vaasa-, Fleming- ja de la että Ignatius erosi armeijasta ja Ruotsiin ja Saksaan ja keräsi va- Ignatius toimi Mannerheimin Gardie -aatelissuvuissa. Isä pal- ryhtyi aktiivisen vastarinnan joh- roja suojeluskuntatyölle sekä jää- uskollisena tukijana kaksi vuosi- Me veteraani-ikäiset muistamme veli senaattorina ja valtiopäivä- totehtäviin. Hän vannoi ”Hanni- käriliikkeelle. kymmentä. Hyväkynäinen ken- 1920- ja 1930-luvun valokuvista miehenä, jonka isänmaallishen- balin valan”, että hänen elämän- Vuonna 1918 Ignatius oli ensi raali toimi ansiokkaasti varsinkin Mannerheimin vierellä seisovan kisestä kulttuurikodista poika sä päämääränä tulisi olemaan epäilysten jälkeen vetämässä Mannerheimin kirjallisena avus- jykevän valkopartaisen upsee- ammensi elämänkatsomuksensa. vieraan sortovallan ikeen poista- kadettitoveriaan Mannerheimia tajana. Vielä talvisodan aikana rin. Hän oli vapaussodan pääma- Siihen kuuluivat itsenäisyysajat- minen. Siviilielämän liiketoimis- valkoisen armeijan johtoon ja hän toimi ylipäällikön edusta- jan päämajoitusmestari, silloinen telun rinnalla ja siihen liittyvinä sa hän joutui taloudellisiin vai- oli perustamassa hänen pääma- jana muun muassa ulkomailta ratsumestari, myöhempi kenraa- sivistyneistön ja muun kansan keuksiin, mutta ne eivät estäneet jaansa. Hän tuli ratsumestarina saapuneiden vapaaehtoisten vas- liluutnantti Hannes Ignatius. keskeinen vuorovaikutus sekä hänen rohkeaa kirjoitteluaan sa- nimitetyksi sen päämajoitusmes- taanottajana ja kunniamerkkien Sotatieteen laitoksen johtaja- kieliryhmien välinen yhteistyö. nomalehdissä, ahkerimmin Kar- tariksi ja samalla ylipäällikön lä- jakajana. na 1970- ja 1980-luvulla toiminut Molemmat osoittautuivat kansaa jala-lehdessä. Kirjoitukset toivat heiseksi sotatoimien suunnitteli- Kolmen ystävyksen, Manner- yleisesikuntaeversti, professori eheyttäviksi ja vahvistaviksi voi- syytteen, jonka Turun hovioi- jaksi. Tässä ominaisuudessa hän heimin, Rudolf Waldenin ja Han- Matti Lappalainen on kirjoitta- mavaroiksi. keus kumosi. Ignatius oli lähei- muun muassa vaikutti Tampe- nes Ignatiuksen, läheinen yhteis- nut hänestä perusteellisiin tut- Matti Lappalainen kuvaa elä- sessä yhteistyössä oikeustaisteli- reen tärkeän valtauksen onnistu- työ päättyi viimeksi mainitun kimuksiin pohjautuvan elämä- västi sotilasuran valinneen nuo- ja P.E. Svinhufvudinkin kanssa. miseen saadessaan ylipäällikön kuolemaan maaliskuussa 1941. kerran. Kirjoittajalla ovat olleet ren Hannes Ignatiuksen – omais- Toisen aktivistijohtajan Konni luopumaan voimien jakamisesta Ignatius sai harvinaisen kunnian- käytettävissä yleisten arkistojen ten olettamuksen mukaan Hami- Zilliacuksen kanssa hänellä oli kahtaalle: Tampereelle ja Poriin. osoituksen: sotamarsalkka Man- lisäksi uutta tietoa antaneet ken- nan kadettikoulun ensimmäisen linjaerimielisyyksiä menettely- Ainoan rintamakomentajan teh- nerheim oli kantamassa hänen raali Ignatiuksen ja hänen isänsä, suomenkielisen kadetin – seit- tavoista; Ignatius ei hyväksynyt tävän hän hoiti Oulun valtaami- arkkuaan ja piti muistopuheen. filosofian tohtori K.E. Ignatiuk- semän vuotta kestänyttä koulu- terroritekoja eikä yhteistyötä sessa. Ignatiuksella oli ansioita Kokeneen tutkijan ja taitavan sen yksityisarkistot. Lähdeluet- aikaa ja hänen palveluaan nuo- Venäjän vallankumouksellisten myös päämajan sisäisten ristirii- kirjoittajan laatima kenraali Ig- telo kirjallisuuden, artikkelien ja rena upseerina suomalaisessa ja kanssa. tojen sovittelijana. natiuksen elämäkerta on kiintoi- haastattelujen osaltakin on lähes venäläisessä rakuunarykmentis- Ensimmäisen maailmanso- Vapaussodan jälkeen Ignatius saa ja antoisaa luettavaa. parikymmensivuinen. sä sekä keisarillisessa yleisesi- dan syttyminen kiteytti aktivis- toimi sotakoulujen tarkastajana Teos kertoo, että Hannes Ig- kunta-akatemiassa. Venäläisten tien tavoitteeksi itsenäistymisen. ja yleisesikunnan päällikkönä. ANTTI HENTTONEN

Paikallista sotahistoriaa nyky- ja Ei kiiltokuva, vaan kiistakirjoitus tuleville sukupolville Rintamanaiset taistelivat tasa-arvon puolesta

Raimo Nissinen: Etelä- taljoonan (II/JR 16, II/16.Pr, II/ Marjo Mela: Naiset sodan- jäseninä. Lopullisena pontime- Taistelevaa feminismiä pohjalaisia taistelussa 19.Pr) vaiheita jatkosodan hyök- ja rauhantyössä – Rinta- na oman toiminnan aloittami- Melan teos edustaa ns. taistele- Valkeasaaresta Metsä- käysvaiheen päättymisestä seu- manaisten Liiton historia. seen oli ensimmäisten rintama- vaa feminismiä ja nojautuu vain pirttiin, Sotaveteraanien ranneen asemasotavaiheen ajalta 175 s. miesetuuksien rajaaminen vain toisen osapuolen primääriläh- perinnehuonetoimikunta, sodan loppuun asti. Kirja seuraa sotilaina toimineisiin. Heissä ei teisiin ja haastatteluihin. Lähde- Ykkös-Offset Oy Vaasa pataljoonan vaiheita kronologi- Naisten osuus viime sotien pon- naisia tietenkään ollut, sillä vä- viitteitä on paljon, mutta paikoin 2005, ISBN 951-98476- sesti sotapäiväkirjojen otteilla nisteluissa ohitettiin kauan. Edel- häisin poikkeuksin naiset pidät- teos on pikemmin kiistakirjoitus 5-0, 240 sivua, liiteenä 8 täydennettynä. leenkin on vaikea selvittää tarkal- tyivät ottamasta sodissamme kuin objektiivista historiatiedet- topografiakarttaa. Runsas Kirjan pohjana olevan run- leen edes sitä, paljonko naisia oli asetta edes itseään puolustaak- tä. Kirjoittaja hyökkää etenkin kuvitus. kotekstin avulla lukijoille selvi- eri vaiheissa suoranaisesti maan- seen. Sotaveteraaniliiton ja Gunnar Alavuden veteraanien perinne- ää myös yleistietoja muusta rin- puolustuksen tehtävissä. Joka ta- Laation kimppuun, mutta jän- toimikunta on vuodesta 1999 kus- tamatilanteesta sekä pataljoonan pauksessa he vapauttivat useita Etuudet hankittiin nitteitä näyttää olleen myös eri tantanut perinnehuonekirjastoa, toimintaympäristöstä ja –maas- divisioonia miehiä varsinaisiin Omien etujen ajaminen johti tu- naisjärjestöjen kesken sekä liiton jonka puitteissa kuluvan vuoden tosta. Kirjassa on alkuperäise- taistelutoimiin. Monissa lottien ja loksiin. Rintamanaiset saivat omassa piirissäkin. Kansallisena veteraanipäivänä nä mm. 19.Pr:n taistelukertomus muiden naisten hoitamissa tehtä- 1974 ylimääräisen eläkkeen ja Veteraanityön historia on ku- ilmestynyt Eteläpohjalaisia tais- kesän 1944 taisteluista, jolloin vissä miehillä olisi saattanut olla 1978 oikeuden hakea rintamapal- vattu aiemmin ehkä liiankin si- telussa Valkeasaaresta Metsä- selviää prikaatin muidenkin pa- vaikeuksia pärjätäkin. velustunnusta. Edunvalvonta te- lotellusti, onhan ihmisten kans- pirttiin on jo kuudes. Kirjasarjan taljoonien toiminta. Maakunta- Lottien perintöä siirrettiin hostui, kun alueelliset yhdistyk- sakäymisessä usein ristiriitoja. aihealueet ovat sotiemme paikal- kohtaisten tappioiden jakautu- syksyllä 1944 Suomen Naisten set perustivat 1980 valtakunnalli- Mela kuitenkin liioittelee niitä. lishistoriaa lähinnä Pohjanmaan misesta käytyyn keskusteluun Huoltosäätiöön eli nykyiseen sen liiton, joka on tietenkin ollut Lyhyt teksti on toistelevaa; asia- kuntien sotilaiden sotateistä. Kir- otetaan napakasti kantaa. Kirjan Lotta Svärd Säätiöön, mutta edustettuna erilaisissa toimieli- ja kielivirheitäkin on paljon. Ku- jasarja on kirjoitettu ja saatettu runsas kuvitus on sekä sota-ajal- muutoin rintamanaiset järjestäy- missä. Vähitellen naiset taisteli- vatekstien sijoittaminen erilleen painokuntoon talkoovoimin. Pe- ta että Tapparin lohkon nykyti- tyivät vasta 1970 ja alkuun vain vat itselleen sosiaalisten etujen sinänsä runsaista värikuvasivuis- rinnetietoa nyky- ja tuleville su- lanteesta. alueellisesti. Pelättiin poliittis- jaossa tasa-arvon. ta on kömpelöä. kupolville on näillä keinoin siir- Kirjaa voi tilata Alavuden ta reaktioa — eivätkä rintama- Edunvalvonnan ohella rinta- Puutteineenkin teos on tar- retty tuotteliaasti eteenpäin. veteraanien perinnetoimikun- naisten osastojen perustajat siltä manaiset ovat harrastaneet kes- peellinen. Erityisen ansiokas on Uusimman kirjan on kirjoit- nan puheenjohtaja Arvo Sip- välttyneetkään. Se ei heitä pe- kinäistä kanssakäymistä monen- paikallisyhdistysten historiikki- tanut peräseinäjokelainen sota- polalta, puh. (06) 5111 508 tai lottanut. laisissa tilaisuuksissa ja vaalineet en sarja. Kenttä jää historiateok- historian harrastaja, yliluutnantti 0400-365 343. Sähköposti: Naisia oli jo aiemmin kuulu- perinteitä. Jäsenistön ikääntyes- sissa liian usein valtakunnallisen evp. Raimo Nissinen. Painokun- [email protected]. Osoite: nut veteraanijärjestöihin, mutta sä ja harventuessa toiminta on toiminnan varjoon. toon kirjan on saattanut kapteeni Kivistönkuja 2, 63300 Alavus. heillä oli niissä tuolloin lähin- tietenkin hiljentynyt. Järjestö ei evp. Pentti Salonen. Kirja käsit- Samalla voi kysellä perinnetoi- nä avustava rooli. Sotaveteraa- ole ottanut nuoremmasta polves- JYRKI VESIKANSA telee Alavuden ja Peräseinäjoen mikunnan aikaisemmin julkais- niliitossa heitä oli mukana lähes ta kannattajajäseniä. reserviläisistä muodostetun pa- tuista saatavilla olevista kirjoista. alusta alkaen myös varsinaisina 46 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 Kirjat

Tietoa Päijät-Hämeen jääkäreistä men jääkärien elämäkerrastosta vuodelta 1975. Tiedoissa kerro- JP 27:n Perinneyhdistyksen Päi- telot jääkäreistä, jotka ovat syn- taan myös jääkärien osallistu- jät-Hämeen osaston johtokun- tyneet, taistelleet, palvelleet tai misesta viime sotiimme. Yhdek- nan jäsen Arto Pekkola on jul- saaneet viimeisen leposijansa sän hautapaikkakarttaa opastaa kaissut kirjan Päijät-Hämeen Päijät-Hämeessä. Pääosan kir- 32 jääkärihaudalle; myös niistä jääkärit ja jääkärihaudat (Hol- jan 185 sivusta ovat saaneet yli on valokuvia. (Kirja tilattavissa lola 2005, ISBN 952-99109-2- sadan päijäthämäläiseksi katso- osaston puheenjohtajalta Hannu 4). Kirjan alussa on valokuvia ja tun jääkärin henkilötiedot ja va- Tukialta, PL 5, 15701 Lahti; 050– karttoja jääkäriajalta sekä luet- lokuvat, jotka ovat peräisin Suo- 462 0735. Hinta 70 euroa).

Sotakirja mietelmin ja runoin Hän on kirjoittanut moniin valta- kunnallisiin kokoomateoksiin ja Kaija Seikkula: Untako Traumaattisia sotakokemuk- antologioihin ja osallistunut Rin- vain, Barents-kirjat 2005, sia hän lähestyy antamalla kau- tamanaisten Keski-Pohjanmaan 115 sivua nokirjallisuuden, mietelmien ja piirin historiikin 1985–2000 toi- runojen pukea sanoiksi sellaisia mittamiseen. Kirjaansa Untako vain Kaija tunteita, joille ei ole muutoin ole Kirja on tilattavissa Kaija Seik- Kotimainen takuutuote Seikkula luonnehtii ”erilaisek- helppo löytää ymmärrystä. Ly- kulalta puhelimitse (06) 8223 816, Toimitukset kotiin si sotakirjaksi”. Ainekset hän hyehköjä, katkelmanomaisia ku- sähköpostin kautta kaija.seikkula on koonnut pitkälti henkilökoh- vanauhoja on peräti 42 lukukap- @luukku.com tai postitse os. Kata- taisen kirjeenvaihtonsa ja sota- paleena. riinankatu 12 D 30, 67100 Kokkola vuosien sekä sitä seuraavan ajan Kirjoittaja palveli sota-aika- tai julkaisijalta, sähköpostiosoite päiväkirjamerkintöihinsä. na lottana Karjalan kannaksella. [email protected]

alkoi lokakuussa julkaista suo- Suomalaiset sotilaat ja rintamalotat malaisten sotasankarien vaihei- seikkailevat sarjakuvissa ta sarjakuvina. Ensimmäiset Le- gendat-sarjan tuotokset kertovat toimineille naisille arvostusta ja Mannerheim-ristin ritari Lauri kunniaa. Törnistä albumilla Leijonanmie- Egmont kustannuksen en- li ja talvisodan tarkka-ampujasta simmäinen Korkeajännityksen Simo Häyhästä albumilla Valkoi- suomalainen talvisodasta kerto- nen kuolema. Tätä ennen kustan- va erikoisnumero ilmestyi 1999. taja on tuonut markkinoille kova- Rintamalotista kertova järjestyk- kantisia tietoteoksia ja nidottuja sessä kymmenes. Ensi vuodeksi on pokkareita tunnetuista sotamie- SOTAVETERAANIT! suunnitteilla kieltolaista ja rauhan- histä. Elämänkertateoksia se on KYSYKÄÄ EDULLISTA turvaajista kertovat sarjakuvat. julkaissut mm. kenraali Adolf Saatavissa lehtipisteistä ja Ehrnroothista, hävittäjälentäjä RAHOITUSTA! kirjakaupoista. Hans Windistä, Tuntemattoman sotilaan todellisesta Rokasta Vil- T:mi Kari.Matti Mäkinen Mannerheim-ristin ritari jam Pylkäksestä. Lauri Törni ja talvisodan Sarjakuvapiirtäjät Markus Sivupellontie 14, 61600 Jalasjärvi Rintamalottien Korkea- tarkka-ampuja Simo Tuppurainen ja Tomi Sunnarborg 0500-567 104, 06-456 1256 jännitys, ”Neidot kansan Häyhä. Legendat -sarja. sekä käsikirjoittaja Vesa Vitikai- [email protected] urhokkaan”. Egmont Kuvitus: Markus Tuppu- nen ovat loihtineet Lauri Törnin www.potkupyora.com kustannus oy lokakuu rainen ja Tomi Sunnar- ja Simo Häyhän sarjakuvahah- 2005. Tarina Paula Arvas borg, käsikirjoitus Vesa moiksi. Sarjakuva-albumit perus- ja Leena Lehtolainen, Vitikainen. Gummerus tuvat Kari Kallosen ja Petri Sar- piirrostyö Petri Hiltunen, Kirjapaino oy 2005. Kus- jasen menestysteoksiin. Sotahis- Tunnelmallinen 80 sivua, Hinta 7,95 e. tannusosakeyhtiö Revon- toria saanee sarjakuvan keinoin Korkeajännitys-sarjakuvalehden tuli ISBN 952-5170-46-2. uusia lukijoita nuorista pojista. Joulu Rokualla 50-vuotisessa historiassa suoma- Hinta 8,90 e. Saatavissa lehtipisteistä ja - majoitus 2-hh:ssa, 2 vrk laiset rintamalotat ovat sodasta Kustannusosakeyhtiö Revontuli kirjakaupoista. - runsaat ja monipuoliset kertovan sarjakuvan ensimmäisiä jouluohjelmat ja tarjoilut naissankareita. Sisukkaat rinta-


 - sauna- ja kylpyläosaston malotat seuraavat kutsumustaan 
   vapaa käyttö 1-hengen huoneen lisämaksu sotaponnisteluissa aivan eturin- alk. 15,-/vrk. taman tuntumassa. Viestintä- ja Lisävrk 2-hh:ssa 52,- lääkintätehtäviä suorittaessaan Lapset: 0-6 v. ilmaiseksi, 7-16 v. 1/2-hintaan! he näkevät ja kokevat sodan an- karimmat puolet sekä kohtaavat Paikkoja rajoitetusti - levottomien rintamalinjojen vaa- varaa heti ! rat vihollisen pommitusten, par- Puh. (08) 5423 200 tisaanien ja hyökkäysiskujen osu- essa kohdalle. Lottien seikkailut on sovitettu kiperien käänteiden ja vahvojen sotakokemusten fikti- oksi antaen etulinjan tuntumassa 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 47

Aina on unohdettuja, aina on vaiettuja Vieläpä oman vaaran keskel- rypolkuja eikä sähköstä ollut ja muiden yhteistoimintamies- lä he jaksoivat huolehtia miehistä” tietoakaan. Naiset kehräsivät ten etsimi sessä ja tutkimisesssa, Veli Salin toim: Sodan jotka kävivät vain ”melkein pakol- eli voisiko tunnustuksen suoma- vuosisataisilla värttinöillään ja on aika vähän. Loput sota-ajas- unohdetut ja vaietut. la” saunassa, koska vanhan usko- laiselle naiselle paremmin antaa. rukeillaan, ja maa käännettiin taan Hankala vietti Vieljärvellä Pilot-kustannus Oy, Tam- muksen mukaan ihon pinnan ras- Kaikki kuitenkin loppuu aika- aatroilla. Kaikki mitä tarvittiin, liki Hyrsylän mutkaa esimiehe- pere 2005. Sivuja 207, vakerros suojasi parem min kuin naan, ja niinpä työmuodostelmat oli tehtävä itse. Muutenkin Han- nään myöhempi maaherra Urho kuvia, karttoja, lähteet. puhdas iho. No, uskomus sekin. lakkautet tiin vuoden 1941 lopus- kala kertoo varsin paljon itä-kar- Kiukas. Eivät työosaston miehet- sa rintamien vakiinnuttua, ja työ- jalaisista elinoloist a, hän jopa pu- Tämän kirjan lopussa on Kirja kertoo kahden henkilön - kään jääneet vaille sotaa, vaik- velvolliset kotiutettiin. Mutta sitä hui hyvää karjalaista kieltä. Sen myös lyhyt kertaus asekätkennäs- ekonomi, varanotaari Seppo Sa- ka selus tan teitä rakensivatkin. ennen opetettiin saksalaisia elä- sijaan se, mitä minä odotin, eli tä sodan jälkeen. lon ja pankinjohtaja, maanviljelijä Partisaanit, jopa suuremmatkin mään ja olemaan korvessa. Ja valvontaosaston etsivät todellis- Olli Hankalan - sotakokemuksis- neuvos to-osastot kävivät vierais- riittääpä Salolta myös rivejä pai- ta työtä vakoojien, partisaanien ANSSI VUORENMAA ta. Edellinen palveli isänmaataan sa. Tappioitakin tuli. Rakenta- kallisen siviiliasujaimiston olojen työjoukoissa ja jälkimmäinen jia osallistui myös vapaaehtoisi- kuvaamiseen rikkaine runo- ja Päämajan valvontaosaston etsivä- na vaarallisillekin partiomatkoil- sanavarastoineen. Useat kuvat nä. Suurin osa sivuista on annettu le varsinaisen sotaväen mukana. ovat ainutlaatuisia. Seppo Salon kerronnalle. Molem- Näistäkin Salo kertoo. Kun ei Hankala koki sodan toisin, mat kertojat olivat rauhan ai kana ollut sotilaskoulutusta, sotataidot hän oli etsivänä Aunuksen Ryh- armeijan palveluksesta eri syistä opittiin kantapään kautta. Heik- män muka na sotatoimialueella. vapautettuja, mutta mo lemmat koa ruokaa paranneltiin metsän Hankala oli mukana AKS:n toi- ❖ halusivat rintamalle. suurella riistalla, vaikka se viral- minnassa jo en nen sotaa. Kausi yksilöllisen ja monipuolisen Seppo Salo joutui keräämään lisesti oli kiellettyä. Aunuksessa oli lyhyt, ja Hanka- kuntoutuksen ykköspaikka: työosastonsa Tampereen pult- la siirrettiin Kuu samoon III A : laitos-, päivä- ja avokuntoutusta sareista ja muista työtä vierok- Lotille ansaitsemansa n valvontaosastolle, Tältä ajal- kaikkiin toimintakykyluokkiin suvista pitkin puistoja. Poruk- kiitos ta Hankala kertoo tavanneensa kuuluville sotiemme veteraaneille ka vietiin Vienan korpeen, mis- Lotat saavat ansaitsemansa kii- saunapolulla alastoman everstin, ❖ edullinen kuntoutujan sä porukasta muotoutui asiansa toksen työstään myös näiden tie- ”Kylmä-Kalle” Heiskasen. Ky- puolisopaketti osaava lähin nä teidenrakennus- ja linnoitusrakentajien toimesta. seessä lienee muistivirhe, sillä osasto, kunhan sopimattomat ai- Erityisesti Salo arvostaa lot tien Heiskanen hyökkäsi Laatokan Tiedustelut / varaukset myyntipalvelusta: nekset oli saatu pois. Kun mie- rohkeutta liikkua erämaassa ruo- pohjoispuolella Petroskoihin puh (013) 6821 400, fax (013) 6821 444 hillä ei ollut omia työvaatteita, katonkat selässä ruokkiak seen 11.D:n komentajana. Hanka- myyntipalvelu@paaskynpesa.fi niitä otettiin maastoon kaatuneil- miehet. Varsinkin Röhö oli rin- lan sijoituspaikaksi muodostui www.paaskynpesa.fi ta neuvostosotilailta. Varsinkin taman läheisyyden vuoksi vaa- Akonlahti Kostamuksesta lou- turkisvaatteet ja kengät olivat ha- rallinen paikka. ”Vihollispartiot naaseen. luttuja. Puhtaus on puoli ruokaa, häiritsivät tienrakentajia, ja nai- Akonlandessa Hankala tu- on sanottu. Mutta Salon mukaan set olivat joka päivä huolissaan tustui hämmästyttävään maa- joukossa oli Laatokan kalastajia, heidän turvallisuudestaan. ilmaan, ei ollut teitä, vain kär- OULUNKYLÄN KUNTOUTUSSAIRAALA Käskynhaltijantie 5, 00640 Helsinki Ahdin ja Marjatan kirjeenvaihto 1941-1944 Puh. (09) 752 712

Ensimmäinen kirje on päi- sesta. Kirjeissä tulee esille myös vätty 10.11.1941 ja päättyy Ah- pelko siitä, mitä on saattanut ta- din kirjeeseen 22.11.1944. He pahtua kirjeiden viipyessä, ”Ei Veteraanien laitoskuntoutusta, avioituivat 1943 ja ensimmäisen tänäänkään kirjettäsi. Tämä lapsensa he saivat vuonna 1944. epävarmuus on kauheinta”, ja päivä- ja avokuntoutusta Kirjassa on myös otteita Marja- mikä ilo on aistittavissa kun kirje OTA YHTEYTTÄ! tan päiväkirjasta, jotka täyden- sitten saapuu. tävät kirjeenvaihtoa. Liitteenä Vaikka kirja on sivumääräl- Tutustu kotisivuihimme: vuoden 1943 lopussa on sota-ar- tään paksu, sitä on kuitenkin www.oulunkylankuntoutussairaala.fi kistosta saatu kuvaus eestiläisten helppo lukea sen jakautuessa vapaaehtoisten koulutuskeskuk- vuosilukujen mukaisessa järjes- sen toiminnasta. Ahti oli siellä tyksessä neljään osaan. Jokai- yhtenä kouluttajana. Kuvitukse- sen osan alussa on Tatu Vanha- na kirjassa on Ahdin kirjekuor- sen kirjoittama lyhyt yhteenveto KAUSTINEN JA KANSANLÄÄKINTÄ. ten kansiin tekemiä piirustuksia kirjeenvaihdon taustasta ja Ah- MUSIIKKIA KOKO VARTALOLLE! Vuoksenranta-seura: ja useita valokuvia. din ja Marjatan suhteen kehitty- Hyvän olon paketti Rakkautta sodan varjos- Kirjeitä lukiessa avautuu elä- misestä. 5 vrk vain 271 e / hlö sa, Ahdin ja Marjatan män koko kirjo sotavuosilta. Kir- Nautinnollinen lukukokemus, Sisältäen: kirjeenvaihto 1941–1944. * Hotellimajoitus 2hh jeenvaihdolla on ollut erittäin jonka koettuaan voi vain aavistaa * Buffet-aamiainen x 5 Gummerus Kirjapaino Oy, suuri merkitys jaksamiselle niin rakkauden voiman. * Päivällinen noutopöydästä x 5 Saarijärvi 2005, 560 sivua. * Jäsenkorjaushoito x 1 rintaman epävarmoissa oloissa Kirja on saatavissa Vuoksen- * Puolihieronta 30 min x 1 ISBN 951-97788-5-3 kuin kotirintamalla arkipäivän ranta ry:n Pitäjäseuran sihteeril- * Yrttikylpy tai savihoito x 1 * Monipuoliset oheisohjelmat Martti Taljan ja Tatu Vanhasen huolien kanssa kamppaillessa. tä: Tiina Hölttä, Syrjälahdentie Huom! Uusia tiloja otettu kokoama kirja laajasta kirjeen- Kirjeiden yksityiskohtaiset ku- 53, 19430 Pertunmaa, puh. (015) käyttöön syyskuussa 2005!! vaihdosta antaa elävän kuvan vaukset antavat myös dokumen- 467 603 tai 050 3448 386. Kirjan Tule tutustumaan uusittuun Kansanlääkintäkeskukseen sodan, pelon ja ikävän keskellä taalisen kuvan elinolosuhteista ja hinta on 20 euroa + postitus- ja elävien nuorten uskosta jatku- tapahtumista. Lukijan on helppo lähetys kustannukset. vuuteen ja rakkauteen. Ahti Jan- eläytyä nuorten ajatuksiin ja yh- tunen on itse koonnut kirjeet ai- tyä heidän rukouksiinsa sodan ANNI GRUNDSTRÖM KANSANLÄÄKINTÄKESKUS kajärjestykseen. päättymisestä ja rauhan odotuk- Pajalantie 24, 69600 KAUSTINEN, puh (06) 865 0200 www.kansanlaakintakeskus.com 48 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 Kirjat Henkilöhistoria Iisalon urheista veljeksistä Nordea Pankki Suomi Oyj Matti Lukkari: Iisalo mussalmella ja Laatokan pohjois- isä Jaakko Iisalo oli VR:n vir- kärkeen – soturiveljesten rannalla ja Viipurinlahden suulla kailija, jonka virat veivät per- tarina. ISBN 951-1-20025- sekä taivaan sinessä. hettä eri puolille Suomea., ja äiti 9, Otava, Keuruu 2005. Jatkosodassa tilanne oli sa- Siiri puolestaan Korpilahdelta. 339 sivua. mankaltainen. Kun Pentti kun- Perheeseen syntyi kuusi lasta: Perhe, jonka kaikki jäsenet kun- nostautui mm. Tiurin taistelussa Viljo 1914, Hilkka 1915, Tauno nostautuvat sodassa, on harvinai- elokuussa JR 2:ssa Itä-Kannak- 1916, Aulis 1918. Pentti 1920 ja nen. Mieleen nousee Heinrichsin sella, Viljo-veli oli JP 2:n jouk- Aila192. Monilapsisen perheen veljessarja. Se poikkeaa Iisaloista kueenjohtajana hyökkäämässä elannon niukkuutta lisäsi äidin kuitenkin siinä, että Heinrichsit Syvärille, Petroskoihin ja Kar- vakava sairaus. olivat aktiiviupseereita, mutta Ii- humäkeen. Aulis Iisalo oli JR 60: Talvisotaan mennessä lap- salon veljessarjassa suunniteltiin n joukkueenjohtajana iskemäs- set olivat jo opintojen parissa tai muutakin kuin sotilasuraa. To- sä lännestä Petroskoihin ja siitä töissä, mikä hellitti niukkuutta.. sin Tauno Iisalo valmistui ilma- pohjoiseen. Tauno Iisalo toimi Vaikeuksien vastapainoksi ko- Miten sinä haluat säästää? voimien aktiiviupseeriksi 1941, LeLv 44:ssä pommituslentäjänä, dissa vallitsi yhteen puhaltami- ja Pentti-velikin kokeili kaade- sodan alkuvuosina Itä-Karjalas- sen henki. Harrastukset tukivat Nordea tarjoaa laajan valikoiman erilaisia säästämis- ja riuran aloittamista 1942. sa ja 1944 Karjalan kannaksella. oikeaa elämänasennetta. Suoje- sijoitusvaihtoehtoja. Sinulle sopiva vaihtoehto riippuu Luulisi kirjan tekemisen san- Jo tämä väläys osoittaa te- luskunnat ja Lotta Svärd-järjestö siitä, kuinka kauan haluat säästää, kuinka suuren riskin kariveljeksistä olevan helppoa kijän ongelman: mikäli aikoo saivat Iisalon sisaruksista toime- olet valmis ottamaan ja kuinka korkean tuoton haluat. niin kokeneelle henkilöhistori- kertoa veljeksistä ja heidän te- liaita jäseniä. Soita ja varaa aika konttoristamme. Tehdään yhdessä oitsijalle kuin Matti Lukkaril- oistaan, on kerrottava myös jou- Talvisodan alkaessa Iisalon sinun tavoitteisiisi sopiva säästämisen suunnitelma. le. Näin ei kuitenkaan ole laita. koista, joissa he palvelivat. Tämä veljekset olivat jo osin ehtineet Lukkari haluaa tietenkin kertoa, tietenkin lisää sivuja, mutta syö suorittaa tai aloittaa varusmies- Teemme sen mahdolliseksi mitä he tekivät sodassa. Jos he niitä henkilökuvaukselta. palveluksensa. Jatkosodassa he olisivat palvelleet samassa jou- Iisaloista on tehty muun mu- taistelivat sekä Karjalankannak-

Nordea Asiakaspalvelu kossa, asiain käsittely olisi ol- assa savolaisia, hämäläisiä ja sella että Itä-Karjalassa. Sisa- 0200 3000 (pvm/mpm) lut helppoa. Näin ei tapahtunut. pohjalaisia. Sukujuuret juontavat rista Aila toimi ilmavalvontalot- ma-pe 8-20 nordea.fi A Iisalot sotivat tahoilla Suomen läntiselle Uudellemaalle. Nimi tana, myöhemmin sotasairaalas- rintamia, talvisodan aikana Suo- oli alun perin Ingman. Perheen sa, ja Hilkka terveydenhoitajana

Nuoren sotamuistelut ja veteraanin jälkiarvio

Urho Brusi: Taivaalta leijui toisaalta almanakkamerkinnöin ritari, majuri Jukka Puustinen. valhe. ISBN 952-5478-97- vuosilta 1941–42, toisaalta muis- Uusi tehtävä oli toimia kenttä- 1. Jyväskylä 2004. telijan tekstein 2003–04. vartion päällikkönä Rukajärvel- Yllättävän lukuisat sotaveteraanit Asemasodan arkipäivä ku- lä. Haastava näennäisesti rau- ovat vielä korkeassa iässä tarttu- vataan kirjassa poikkeuksellisen hallinen tehtävä, joka kuitenkin neet kynään muistellakseen ko- monipuolisesti. Lisämausteen edellytti valppautta joka hetki. vinta ja varmasti mieleenpainu- olotilalle antaa alistus saksalai- Brusi huomauttaa, että kenttä- vinta vaihetta elämässään, sotaa. selle VuorJääkR 218:lle. Muo- vartiosotaa on varsin vähän käsi- Raahessa 10.3.1921 syntynyt nitus oli parempi kuin omassa telty kirjallisuudessa. Tehtävä oli ja kasvanut Urho Brusi joutui tal- armeijassamme. Brusi vertailee haastava ja hyvin itsenäinen. visodan alettua ammustehtaalle myös saksalaisia vuoristojääkä- Urho Brusin sotatie muuttui töihin. Vaikka Brusi kertookin reitä Waffen SS-sotilaisiin edel- perusteellisesti, kun jopa Ruka- tästä vaiheesta vain lyhyesti, se listen hyväksi. Keväällä 1942 järven erämaille tuli tieto mah- antaa realistisen kuvan tästä vä- käytiin Louhen suunnalla anka- dollisuudesta pyrkiä merisota- hän tunnetusta maanpuolustus- ria taisteluja. JR 11 torjui neuvos- kouluun merikadettikurssille. sektorista. tosotilaitten hyökkäyksen yhdes- Tämä alkoi 5.8.1943 ja päättyi Armeija kutsui vuonna 1941 sä saksalaisten kanssa. 3.3.1945. Kurssi keskeytyi Kan- ja siitä alkoi Brusin vuosia kes- Kesällä 1942 Brusista tuli naksen suurhyökkäyksen johdos- tänyt sotilasura. Ajan mittaan ylioppilas ilman kokeita. Sitä ta kesällä 1944. hän kouliintui sodan ammattilai- seurasi upseerikoulu (UK) 1.8.– Sotien jälkeen alkoi Suomen- seksi. Sodan ensimmäinen vuosi 21.12.1942. Tämän jälkeen nuo- lahdella miinanraivaustyö jossa meni Uhtualla konekivääriryh- relle vänrikille tuli siirto JR 10: Brusi oli mukana vuoteen 1947. män johtajana. Ensin hyökät- een Rukajärvelle. Rykmenttiä Seuraavana vuonna hän erosi tiin, sitten seurasi asemasota, jota komensi eversti Urho Tähtinen ja puolustusvoimista siirtyen Jyväs- kirjoittaja kuvaa monipuolisesti I pataljoonaa Mannerheim-ristin kylään mainosalalle. Brusin muistelmat ovat eri- Maailmanlaajuisesti palkittu laisia sotamuistelmia. Sotaa ku- vuorovaikutteisesta kerronnastaan vataan, mutta ehkä se sittenkin DVD-Rom ja DVD-video on sotilaselämän kuvausta päi- 49,90 ja 24,90 euroa västä toiseen. Huumoriakin on, totta kai, vaikka yleinen sävy on Veteraaneilta uusille sukupolville vakava. Kokonaisuutta sävyttää toisaalta vähän yli 20-vuotiaan Myy: Suomalainen kirjakauppa, Anttila ja nuoren sotilaan muistelut ja toi- Kärkijoukkue (myös kieliversiot Ru ja Eng) saalta 83-vuotiaan sotaveteraa- Soita: 0500-552 725 - www.suomensodat.com nin jälkiarviot. [email protected] TAPIO SKOG

Sotaveteraani 2_05 shadowed.indd 1 27.10.2005 16:24:26 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 49 Näyttelyt

Lapissa. Kukin sisaruksista oli Matti Lukkari on tehnyt an- Suurnäyttely Mannerheimistä Mikkelissä siis maataan puolustamassa ja siokkaan henkilöhistorian. Teos palvelemassa. kertoo taustat niin suvun kuin Mikkelin taidemuseossa avattiin seo on avoinna tammikuun 29. maiseksi. Yhteislippu Mikkelin Miksi on tehty kirja nimen- perheenkin osalta, samoin sotien suurin ja laaja-alaisin koskaan päivään asti ti–su klo 10–20, ma Taidemuseoon ja Päämajamuse- omaan tästä sisarus- ja erito- jälkeiset elämänvaiheet. Kirjassa marsalkka Mannerheimin elä- suljettu. Pääsymaksu 5 e, opis- oon 7,50. ten veljessarjasta? Olihan paljon osoitetaan, ettei aktiivisuus so- mäntyötä esittelevä näyttely. Ta- kelijat 4,5 e, alle 18-vuotiaat il- muitakin ansioituneita veljessar- dassa ollut sattumaa. Saavutuk- pahtuma on Pietari-säätiön, Ere- joja. Toki, toki, mutta ei kuiten- sia riitti näet sodan jälkeenkin. mitaasin sekä Suomen museo- ja kaan sellaista, jossa neljästä vel- Pentistä tuli metsänhoitaja. Tau- arkistolaitosten monivuotisen yh- jeksestä kaksi nimitettiin Man- nosta tuli ilmavoimiimme arvos- teistyön tulos. nerheim-ristin ritariksi ja kaksi tettu lentoupseeri, jonka kohtalo Näyttely on omistettu Man- muutakin olivat ehdolla. oli menehtyä lento-onnettomuu- nerheimin koko elämänkaarelle. Pentti Iisalo oli ritari nro 16 dessa 1947. Viljosta tuli kaptee- Opiskelu Suomessa ja Venäjällä ja ensimmäinen vänrikki, jolle ni reservissä ja Valmet-yhtymän sekä palvelu Venäjän armeijassa risti myönnettiin. Hänen lentä- sosiaalipäällikkö. Hän kuoli lo- esitetään esinein, kuvin ja doku- jäveljestään Taunosta tuli ritari kakuussa 1983. Insinööri, yliluut- mentein. Esillä on Aasian mat- nro 168 joulukuussa 1944. Vän- nantti Aulis Iisalo toimi Wärtsi- kaaja, vapaussodan valkoinen rikki Aulis Iisalosta lähti rita- län telakan varustelupäällikkönä kenraali ja valtionhoitaja, soti- riesitys 25.12.1941. Esityksen oli ja oli rakentamassa yli 70 laivaa. en ylipäällikkö sekä presidentti. tehnyt JR 60:n komentaja, evers- Hilkka-sisar jatkoi terveydenhoi- Näyttely esittelee Mannerheimin tiluutnantti Kaarlo Kari, jos- tajan urallaan. Hän solmi aviolii- persoonaa, eleganttia maailman- ta tuli Mannerheim-ristin ritari ton metsänhoitaja Orvo Lippo- miestä, metsästäjää, kansalais- nro 66 vuonna 1942, ja sitä puol- sen kanssa. Eduskunnan puhe- järjestöjen aktiivista toimijaa ja si Karjalan armeijan komentaja, mies Paavo Lipponen on heidän maailmanmatkaajaa ja kulina- jalkaväenkenraali, ritari nro 48 jälkikasvuaan. Aila Iisalo teki ristia. Erik Heinrichs. Luutnantti Vil- elämäntyönsä Valmetin myynti- Mannerheimista ja päämajas- jo Iisalolle ritariristiä esitti JP konttorin kirjeenvaihtajana kii- ta Mikkelissä kertovat Pääma- 2:n komentaja, majuri, Manner- tosta ansainneella tavalla. jamuseo, Viestikeskus Lokki ja heim-ristin ritari nro 46 Toivo Mannerheimin salonkivaunu. Häkkinen. Kumpikaan esitys ei TAPIO SKOG Mikkelin tademuseon käynti- johtanut ritariksi nimittämiseen. osoite on Ristimäenkatu 5. Mu-

LUOTETTAVIA SE NI O RI MAT KO JA Ykkösmatkoilla jo kevään merkit ilmassa

dän ja lännen tiet lppien sa tu mai se mat I19.–26.4.2006 (8 pv) A 8.–17.5.2006 (10 pv) Kuusi maata, kuusi pääkaupunkia Postikorttimaisemia alppijärviltä ylös Euroopan katolle

Mielenkiintoinen kiertomatka seurailee entisen Itä- ja Toivematka kauniiden maisemien ystäville alkaa lennolla Länsi-Euroopan rajamaastoa kuuden maan ja kuuden Helsingistä Italian Milanoon, josta siirrymme kauneudestaan pääkaupungin kautta. Helsingistä laivalla Viron Tallinnaan kuululle Lago Maggiore -järvelle. Matkamme jatkuu Sveitsin ja sieltä edelleen suomalaisella bussilla Via Balticaa myöten Latvian Riikaan ja puolelle ylös Alpeille ja maan pohjoiskolkassa siirrymme Itävaltaan ja majoitumme Liettuan Vilnaan, sieltä Puolaan ja sen pääkaupunkiin Varsovaan sekä maan entiseen Boden-järven rannalle Bregenzin kaupunkiin. Täältä retkeilemme Sveitsin suurimmassa pääkaupunkiin Krakovaan. Täältä vierailemme toisen maailmansodan murheellisen kaupungissa Zürichissä ja Liechtensteinin itsenäisessä pikkuruisessa ruhtinaskunnassa. historian eräällä tunnetuimmalla alueella, Auschwitz–Birkenaun keskitysleireillä, Itävallan Alppeja seuraillen etenemme Innsbruckin kaupunkiin ja edelleen Salzburgin jotka nykyisin toimivat vaikuttavana museona. Matkaa jatketaan ylös Tatra-vuoristoon tuntumassa sijaitsevaan St. Wolfgangiin. Tämä kristallinkirkkaan alppijärven rannalla Slovakian puolelle. Tonavan rannalla sijaitseva Bratislava on maan kiehtova pääkaupunki, korkeitten vuorten kainalossa sijaitseva pikkuruinen kylä on kuin suoraan satukirjasta. johon myös tutustumme. Unkarin elämäniloinen pääkaupunki Budapest tarjoaa komeita Täällä lomailemme ja retkeilemme alueen vuoristomaisemissa, lepoa sielulle ja silmälle. nähtävyyksiä, hyvää ruokaa ja vauhdikasta ohjelmaa vielä pariksi päiväksi, ja ennen Kultainen Praha, Tsekin historiallinen pääkaupunki on seuraava kohteemme ja sieltä lentomatkaa koti-Suomeen ehdimme retkeillä Unkarin pustalla, jossa seuraamme jatkamme matkaa halki Saksan Rostockiin. Loppuloma sujuukin mukavasti rentoutuen maaseutuelämää ja nautimme aitoja pustan herkkuja. Superfast-laivalla, joka rantautuu Hankoon ja bussimme jatkaa Helsinkiin.

Matkan perushinta 1 190,- Matkan perushinta 1 390,- Nopean varaajan etuhinta v. 2005 lop puun TILAA MATKAOHJELMA Nopean varaajan etuhinta v. 2005 lop puun 1 090,- JA VARAA OMA PAIKKASI! 1 290,-

Hintoihin sisältyy: – bussikuljetukset hyvätasoisilla – puolihoito matkan aikana suo ma laisil la turistibusseilla – majoitukset hyvissä hotelleissa – lentomatkat kohteisiin mat ka oh jel man 2 hengen huoneissa, Itävallan Alpeilla mukaan Gasthofi ssa – Saksanlaivalla 2h hytti, päivälliset – runsaasti käyntikohteita ja ret ki oh jel maa Soita (09) 6126 8460 ja aa mi ai set – suomalainen matkanjohtaja ja kuljettaja Merimiehenkatu 31, 00150 Helsinki 50 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005

SAUNAVASTOJA Sanakilpailun satoa Tutkittu suosittu keksintö. Lehtemme numeron 4/2005 sivulla 59 julistettuun kil- Tehty muovinarusta. paan lukijat keksivät tiedustelu-sanasta satoja sanoja, Kestää konepesun ja joista 69 sanaa hyväksyttiin. Joukkoon oli pujahtanut muutama kolmikirjaiminen sana ja aivan outojakin sa- vuosia käytössä. noja, joita sanakirjat eivät tunnistaneet. Hyväksytyt sa- Suoraan keksijältä. nat ovat: HINNAT: diesel (1) edus, esite, este, etuilu, etuus (5) 3 kpl 23 €, idea, idus, itse (3) 5 kpl 32 € lelu, lese, lesti, letti, lettu, lied, liesi, liesu, liete, lietsu, rahtivapaasti. lise, liste, litsi, litu, lude, lues, luistelu, luisu, luste, lusti, Puh. 019 - 769 802 luti, lutti, lutus (23) seiti, selite, selti, selus, seteli, setti, seula, seutu, side, sielu, sile, sulute, suti, suttu, suude, suuli, suute, suute- lu (18) teesi, tele, teli, telus, testi, tiede, tietue, tilus, tisle, tisu, tuli, tulitus, tuuli (13) Kliinisesti testattu uistelu, uittelu, useus, usuttelu, utelu, uute (6) Onnettaren suosioon kohosivat vastaajien joukosta Ranneverenpainemittari Elma Haapaniemi, Jurva, Erkki Klemelä, Jyväskylä ja Nyt vain Sointu Pallari, Rovaniemen mlk., joille lähetetään luva- Äärimmäisen tut lompakot. helppo käyttää. Vain yksi Uusi kilpailusana on ”hakkapeliitta”. Vastaukset 99€/kpl painallus. pyydämme lähettämään viimeistään 21 päivänä marras- sis. ALV kuuta kirjeitse tai postikortilla osoitteeseen Sotaveteraa- Täysi kahden vuoden takuu. Laadun takana nilehti, Korkea vuorenkatu 41 A 7, 00130 Helsinki, fak- tunnettu sairaalalaite- silla numeroon (09) 6126 2020 tai sähköpostissa osoit- valmistaja WelchAllyn. teeseen [email protected]. Vastaukseen on Mittaa ylä- ja alapai- tarpeen kirjoittaa lähettäjän nimi ja postiosoite sekä kir- neen sekä pulssin jekuoreen ”Sanakilpa”. Sisältää paristot (2xAAA) ja säilytys- Edelleenkin on voimassa sääntö, että esitettävässä ONNITALO-SÄÄTIÖ kotelon ratkaisusanassa on oltava vähintään neljä kirjainta, ja jos kilpailusanassa on esim. kolme a-kirjainta, voi rat- ylläpitää Kotimittaus kannattaa oin joka kolmas verenpainepotilas kaisusanassa olla enintään kolme a-kirjainta. Ehdotettu- seuraa painettaan kotimittauksilla. Tilaa nyt todella suosittu HELSINGIN NMyös loppujen kannattaisi ottaa käyt- ranneverenpainemittari jen sanojen on oltava perusmuodossaan (nominatiivissa) töön elektroninen mittari, sillä uuden tut- kimuksen mukaan kotimittaus parantaa vaivattomasti postitse kotiisi olevia yleiskielen nimisanoja (substantiiveja). Näin ollen TAMMISALOSSA merkitsevästi verenpainepotilaiden hoito- postiennakolla ilman kuluja. tasapainoa. Hyvä hoitotasapaino näkyy laatusanoja (adjektiiveja), teonsanoja (verbejä), asemo- Vanhusten palvelutaloa pienempänä aivo- ja sydäninfarktin ris- kinä. Soita (02) 243 1277 sanoja (pronomineja) sekä apusanoja (partikkeleita) ei ONNITALOA Kun potilas mittaa itse paineensa ja näkee Faksaa (02) 458 8652 hyväksytä. Myös erisnimet eli henkilö- ja paikannimet niiden vaihtelun, hän motivoituu hoita- tai postita oheinen lomake. Tarjoamme asukkaille moni- maan verenpainettaan.
sekä yhdyssanat hylätään. Kilpailun säännöt on julkais- puolisia palveluja, kodinomaista Tilaan ___ ranneverenpainemittaria tu joulukuun 2004 lehdessä. EUROMOOD turvallista asumista ja liikunta- EUROMOOD MAKSAA Kaikkien vastaajien kesken arvotaan kolme VHS-ka- Nimi POSTI- ja viriketoimintaa. Vastauslähetystunnus MAKSUN settia. Kasettiin on tallennettu Joensuussa pidetyn sota- 5006656 www.onnitalo.fi Lähiosoite veteraanikuorojen laulujuhlan koko ohjelma. Mäntypaadentie 28, 00830 21003 PARAINEN Palstamme uranuurtaja Simo Kärävä on luovuttanut Helsinki Postinumero ja -toimipaikka Puh. 09-787 284 Voit tilata myös internetistä tehtävän toiselle karjalaispojalle Uolevi Lassanderille. www.euromood.fi

Jalkahoitola Synnöve Tyber- Simonen LVI - Hämäläinen Oy Tor nio Tur ku puh. 040 - 823 2407 Turenki

Marconwest Oy Rakennus P. Ketola Tur ku Tur ku

Länsi - Hitsi Oy Rantakulmantie 366, 05450 NUKARI Uusikaupunki Puh. 050-5638245 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 51

3. Palasi Suomen pankin pääjohtajaksi. 8. Kirjastotoiminta Virkistä muistiasi 4. Perusti yksityisen asianajotoimiston. 9. Pikkusisartoiminta 10. Kokkitaitojen opetus sotilaille. 1. Syksyllä 1944 pakeni alkavan Lapin so- 5. Mitkä kaksi seuraavista ei kuulu sotilaskotisi- dan jaloista ihmisiä Ruotsiin. Kuinka pal- sarten työsarkaan? 6. Sodat olivat Suomelle taloudellisestikin raskas jon? 1. Sotilaskotitoiminta taakka. Valtion velka, joka ennen talvisotaa oli 1. Noin 12 000 henkeä 2. Kanttiinit maastossa, messuilla, 3,5 miljardia markkaa, kasvoi rajusti. Paljonko se 2. Noin 36 000 henkeä harjoituksissa jne. oli 1944? 3. Noin 60 000 henkeä 3. Erilaisten juhlien järjestäminen 1. 7 mrd mk 4. Yli 90 000 henkeä asevelvollisille. 2. 35 mrd mk 4. Hengellinen työ 3. 67 mrd mk 2. Neuvostoliiton Pravda-lehti ilmoitti Suo- 5. Kenttäpostin hoito 4. 71 mrd. mk men lentokonetappioiden kokonaismääräk- 6. Myyjäiset si talvisodassa 348 konetta. Mikä oli todelli- 7. Kansainvälinen yhteistyö Vastaukset sivulla 54 nen tappiomäärä? 1. 62 konetta 2. 148 konetta 3. 347 konetta

3. Aseleposopimuksen vastaisesti Neuvos- toliiton joukot ja partiot liikkuivat Suomen alueella sisämaassakin. Milloin ne poistui- vat Kuusamosta? 1. lokakuussa 1944 2. marraskuussa 1944 3. joulukuussa 1944

4. Risto Ryti luopui tasavallan presidentin tehtävistä kesällä 1944. Mitä hän teki sen jälkeen? 1. Vetäytyi täysin julkisuudesta yksityiselämään. 2. Valmisteli pakomatkaa ulkomaille.

Syyskuun krypto 52 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 53

Uudenkaupungin Telakkakiinteistöt Oy Kymen IV - Valmistus Oy Uusikaupunki Valkeala

Kuorma-autoilija Markku Pesonen EK-Lattiapinnoite Oy Rakennus Ripu Oy Vantaa Vantaa Vantaa

Kuorma - autoilija Koneurakoitsija VSU - Rakentajat Oy Varkaus Alpo Virtanen Matti Jaakkola Vaskio Venesjärvi

Puutavarayhtiö Keski-Suomen Vecesteel Veneskoski P & J Uusitalo Painotuote Oy Yläne Äänekoski 54 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 Haetaan yhteyttä

Isäni selvisi täpärästi, lievästi päähän haavoit- tuen kaverinsa kanssa venepartioreissulta viholli- sen yllätettyä soropinkeittäjät tuntemattoman saa- ren rantahiekalla. Hän kertoi noilta ajoilta vielä mm. seuraavaa: Saarella oli korkea majakkatorni. Joukkueen johtajana oli vänrikki nimeltään Jung- ell tai Ljung tms. Porukkaan kuului ainakin hetken ruotsalaisia vapaaehtoisia. Tulenjohtue suoritti ke- säisin veneellä ja talvisin hiihtäen partiointia lähi- alueiden saariin. Hammassärkyä hoidettiin puita pilkkomalla. Tavattiin kalastajia ja talvisin vihol- linen vieraili kalastajamökissä asuneen tulenjoh- tueen rantanietoksissa, josta heitä häädettiin pois joskus takaa-ajaen pitkin jäätä. Erään kerran vi- hollispartion hitaimmin hiihtänyt jäsen oli nainen, jonka edellä pakeneva vihollisjoukko ampui jäälle. Joukkueen johtaja, vänrikki, kaatui eräänä tal- viyönä kuun valossa Majakkasaaren rantaan hiipi- neen vihollisen tuleen. Hän hiihti, kielloista huo- Tunnistaako joku keitä ovat ensimmäisessä tuoliri- * * * limatta, rantaan vartiomiehen havaintoja tarkas- vissä istuvat 11. D:n upseerit? Vasemmalla eturivis- Onko Sinulla muistoja tai valokuvia siluettitaitei- tamaan. Vänrikin lähietäisyydeltä tunnistama sä kenraali Heiskanen, hänestä oikealle komppani- lija Eero Mannisesta? vihollinen osui kiireesti perääntyvään joukkueen anpäälliköt Hetemäki ja Larno. Larnon takana on Hän leikkasi rintamalla tuhansien aseveljien johtajaan. Takaa-ajossa tulenjohtueen miehet tu- kk-joukkueen johtaja Biese ja hänen oikealla puo- kuvat, tuli parhaiten kansan tietoisuuteen muo- hosivat partion jäälle ilmeisesti viimeiseen mie- lellaan krh-joukkueen johtaja Lund. Kuva Kataja- tokuvien saksilla leikkaamisesta Linnanmäellä. heen. Tunnistatteko tapahtumia. Odotan kiitollise- nokan upseerikerholta sodan jälkeen. Keitä muita Hän kuoli vuonna 1999. Jos Sinulla on muistoja tai na yhteydenottojanne: Jouko Kuronen, Pikkukuja on eturivissä? valokuvia hänestä lähinnä sotavuosilta, ottaisim- 4, 53100 Lappeenranta. Puhelin: 0400-672907 tai Olisin kiitollinen vastauksesta, jonka voi lähet- me me hänen lapsensa ilolla ja kiitollisuudella vas- 05-4190405 Sähköposti: [email protected]”. tää osoitteella: Gerth Biese, Keskuskatu 13, 10300 taan kertomuksesi. Jos valokuvia on liitteeksi mu- Karjaa. kaan, ne tietysti palautamme. Muistot ja kuvat pyydämme ystävällisesti lähet- * * * tämään osoitteella Sirkka Lekman, Vallesmannin- Etsitään everstiluutnantti Pajusen sotapoliiseja tie 38, 00740 Helsinki. Teen tutkimusta Maanpuolustuskorkeakoulus- sa (MpKK) Er.SPol.Os:n Helsingin asemakomen- * * * nuskunnasta. Kaipaisin haastateltavakseni Erilli- ”Tulenjohtue” Äänisellä. Haluaisin tietoja. sessä sotapoliisiosastossa palvelleita veteraaneja. Kuvassa Lappeen ja Lappeenrannan alueel- Kaikki tieto Er.SPol.Os:sta on tutkimukseni kan- ta kootut tulenjohtueen sotilaat Äänisen jäällä il- nalta tärkeää, mutta ensisijaisesti haluaisin tietoja meisesti juuri ennen lyhyelle partioreissulle lähtöä. I pataljoonan/1. Komppanian/Helsingin asemako- Vasemmalla 1970 edesmennyt isäni Leo Kuronen mennuskunnasta ja sen toiminnasta. Kuulisin mie- Lappeenrannasta. Kuva on otettu luultavasti tal- lelläni ko. komennuskunnassa palvelleita tai sii- vella 1943/44. Haluaisin yhteyttä ja tietoja näistä tä tietoa omaavia veteraaneja. Kiitos jo etukäteen miehistä ja heidän tehtävistään Majakkasaarella * * * vaivannäöstänne. Äänisen/Äänislinnan alueella eteentyönnetyssä Etsin tutkimusta varten tietoja Suomen talviso- Yhteystietoni: p. 050 3861 459, tulenjohtueessa. Isäni käytti paikasta nimeä Ma- dassa taistelleesta brittiläistä vapaaehtoisesta, jon- [email protected]. jakkasaari siellä olleen majakan vuoksi. Tulenjoh- ka nimi on Richard John ”John” Summers. Onko Syysterveisin Jukka Ahokas tue kuului 1/Ään.Rpr:n ja RTR 4:ään. kellään jotain tietoa R.J. Summersista, mitä hän

Virkistä muistiasi oikeat vastaukset Saga Matkojen 1. Oikea vastaus: 50–60 000 salaiset. Pohjois-Pohjanmaal- 2. Oikea vastaus: 62 konetta, VIRO henkeä. Heitä avustivat rajan le pakeni noin 47 000 Lapin joista vihollisen tuhoamia 47. KYLPYLÄLOMALLE taakse tulevat viholliset, sak- asukasta. 3. Oikea vastaus: Joulukuus- 1 vko, joka su (sis. kylpylähoidot) alk. €/hlö sa 1944, siis noin kolme kuu- Esim. kautta aselevon jälkeen. Iva- Saarenmaa Valss ph 20.11., 27.11.………… 219 Laine th 20.11., 27.11.……………………………………… 259 Ristikon ratkaisu losta ne poistuivat vasta seu- Kakkostalo th 20.11., 27.11.……………………… 339 raavan vuoden puolella. Kolmostalo th 20.11., 27.11.………………………… 359 4. Oikea vastaus: Hän palasi Pirita th 20.11., 27.11.…………………………………… 369 Suomen Pankkiin, josta hä- 4 ja 5 pv, joka su ja to (sis.kylpylähoidot) alk. €/hlö net painostettiin eläkkeelle Laulasmaa ph 17.11., 24.11. 4 pv 189 kesällä 1945. Hän kieltäytyi Viimsi ph 24.11., 1.12. 5 pv 215 jyrkästi hyväksikäyttämäs- tä pakotietä, joka hänelle oli JOULUMATKALLE valmisteltu. Varaa joulumatkasi nyt! 5. Oikea vastaus: Kenttäpos- Kylpylälomat 1 vko 18.-25.12. Hotellilomat 4 pv Haapsalu, Laine th 299 € 23.12.-26.12. tin hoito ja kokkitaitojen ope- St. Peterburg € Tallinna, Pirita th 389 € 199 tus. Hot. Pärnu €* Pärnu, Viiking A&B th € 239

399 SMAL 24295 KUVI 3687/00/Mj * sis. 2 illallista ja joulubuffetin 6. Oikea vastaus: 71 mrd. mk. toimituskulut Liityntäkuljetukset eri puolelta Suomea (lisämaksu)! 7 €/tilaus Kasvu oli lähes 20-kertainen. 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005 55 Kokoonnutaan teki, missä hän oli jne. Ohessa kuva hänen Sotahistorioitsija Ari Raunio pitää esitel- rivartioston tiloissa Helsingissä osoitteessa Laivastonkatu 3. dokumenttinsa. Saiko hän mahdollisesti mi- män talvisodan taisteluista keskiviikkona Joukolla mukaan talin tai muuta tunnustusta. Löysin netin 2.11. klo. 18.00 Rikhardinkadun kirjastossa kautta oheisen kuvan C.G.E. Mannerheimin (3. kerros). * * * hänelle myöntämästä tunnustuksesta. Olisin Esitelmä perustuu Raunion tänä vuonna Talvisodan Erillinen Pataljoona 6 (ERP6) kiinnostunut mistä tahansa Summersia kos- ilmestyneeseen kirjaan Sodan taisteluja 1: Pataljoonan perinneyhdistyksen asevelijuhla pidetään Keljan kevista tiedoista. Talvisota (Weilin+Göös). Mahdollisuus esit- taistelun 66-vuotispäivänä 27.12. klo 12.00 Tampereella Suo- Garry Zalesky, 780 S. 14th. St. Marion, tää kysymyksiä. Sotaveteraanit erityisen ter- malaisella Klubilla, Puutarhakatu 13. Kuljetus Eurasta linja- Iowa 52302 USA. vetulleita. autoasemalta klo. 9.00. Tervetuloa aseveljet ja lotat omaisi- neen, säätiöiden edustajat ym. Kunniamerkit. * * * Ilmoittautumiset ruokailua varten 30.11. mennessä: Heino Keltainen rykmentti pitää syyskokouksen P. Paavilainen, puh. (02) 8220 728 tai 0400 666 725. 7.11. klo 12. Paikkana ravintola Perho, Mechelininkatu 7, 00100 Helsinki. Syömme sponsoroidun lounaan erikois- hintaan 5 euroa, mikä maksetaan paikalla. Ohjelmana on eversti Torsti Lahden esitelmä Puhelintiedustelu: Keltaisen rykmentin vaiheista ja tapahtumis- Osoitepalvelu 1,67 e/min+pvm ta 1944. Internethaku: Keskustelemme matkoista kesällä 2006. 2,25 e/osoite Toivotaan ilmoittautumaan: Kaarlo Mar- 0600 0 1000 Avoinna: tikainen 040 5047149 tai Olli Pinomaa (09) www.vaestorekisterikeskus.fi 791091 24h joka päivä Nyt ainakaan ”ei kaveria jätetä”.

* * * UK 59 Tuetut lomat 2006 Tervetuloa perinteiselle vuosilounaalle per- Soita ja kysy lisää jantaina 11.11. klo 12.00 Helsingin Suomalai- seen Klubiin, Kansakoulunkuja 3. Hyvän ruo- Lomakotisäätiö an ja veljellisen seurustelun lomassa katsom- 09-4342680, pvl@pvvlomakoti.fi , me eversti Matti Koskimaan suunnitteleman www.pvvlomakoti.fi uuden ja erinomaisen multivideofilmin Tais- telu Laatokan Karjalassa (Syväriltä Nietjär- TAPANISTA LOPPIAISEEN * * * velle 1944). Ilmoittautumiset klubimestaril- Soita ja kysy lisää Anita Garoff (Nita), toimistolottana Sortava- le 9.11. mennessä puh. (09) 6946 644 kurssi- 03-647 080 tai www.lautsia.fi lan Vaalijalassa 1941–. Tellervo Kivioja (Mo- komppania mainiten. Toimikunta nica), lottana Tiiksjärven ”Korvassa” 1943– JOULU KOTONA 1944. Eila Rannisti (Eija), lottana Tiiksjärvel- * * * SITTEN LOMALLE Extra hinta Tapanista Loppiaiseen lä 1944 ym. lotat tai heidän omaisensa. Rajajääkäripataljoona 3:n veteraanit ko- Soita ja kysy lisää Ottakaa yhteyttä: Kyllikki Villa, os. Weha- koontuvat perinteiseen lounastilaisuuteen 017-6150 600 tai www.panganranta.fi nen, Mäkitorpantie 21 C 6, 00640 Helsinki. torstaina 24.11. klo 12.00 Suomenlahden me-

Lehden tilaukset ja hinnat Äänikasetit lehdestä Sotaveteraaniliittoon kuulumattomat voivat tilata Sota- Sotaveteraani-lehden pääsisällön saa myös äänikaset- veteraani-lehden liiton toimistosta puh. (09) 6126 2015 teina, joiden vuosikerran hinta on liiton jäsenille 8,50 /Riina Lillfors. Lehden vuosikerran hinta on 15 euroa. euroa ja muille 17 euroa. Äänikasetit voi tilata Sotavete- Julkaisija Irtonumero maksaa 4 euroa. raaniliiton myyntitoimistosta Korkeavuorenkatu 41 A 7 Suomen Sotaveteraaniliitto ry–Finlands puh. (09) 6126 2014 Krigsveteranförbund rf Toimitusneuvosto sähköposti helena.hornborg@ sotaveteraaniliitto.fi Puheenjohtaja Aarno Strömmer Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen Kirkkokatu 67 B 23 Ilmoitusmyynti 90120 Oulu Media-ammattilainen Adspace Oy Päätoimittaja Markku Seppä puh. ja faksi (08) 311 5282 Mikkolantie 20 sähköposti [email protected] 00640 Helsinki Toimitus Jäsenet: Antti Henttonen, Olavi Karttunen, Aarno Lampi, puh. (09) 877 6136, 040 735 7531 Korkeavuorenkatu 41 A 7 Jukka Lehtinen, Matti Lukkari, Eeva Nieminen, Nils-Börje faksi (09) 726 1306 00130 Helsinki Stormbom, Erkki Vitikainen, Markku Seppä, Jyrki Vesi- Isto Valkeapää puh. päätoimittaja (09) 6126 2012 kansa; sihteeri Anni Grundström puh. 040 735 7571 sähköposti [email protected] tai [email protected] Toimitus ei voi vastata pyytämättä lähetetystä aineistosta. Taitto faksi (09) 6126 2020 Taittotalo PrintOne internet www.sotaveteraaniliitto.fi Ilmestyminen 2005 PL 23 (Mikkolantie 20) 1/05: 23. helmikuuta, 2/05: 20. huhtikuuta, 3/05: 22. kesä- 00661 Helsinki Osoitteen muutokset kuuta, 4/05: 14. syyskuuta, 5/05: 2. marraskuuta, 6/05: 14. puh. ja faksi (09) 711 100 Sotaveteraaniliiton jäsenet ilmoittavat osoitteen muutok- joulukuuta. sähköposti [email protected] sista omaan yhdistykseensä tai liittoon Riina Lillforsille, Korkeavuorenkatu 41 A 7 Ilmoitushinnat Painopaikka 00130 Helsinki 1,35 euroa/pmm. Väri- ja määräpaikkailmoituksista Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula 2005 puh. (09) 6126 2015 sovitaan erikseen. ISSN 0782-8543 sähköposti [email protected] 56 5/05 Marraskuun 2. päivänä 2005

liputuspäivää vuodessa

Yksi on tärkein: hyvää suomen syntymäpäivää.