Alavuden Ja Kuortaneen Kartta-Alueiden Kalliopera

SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000

KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 2223 ja 2224 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEETS 2223 and 2224 PRE-QUATERNARY ROCKS

Aimo Tyrvainen Alavuden ja Kuortaneen kartta-alueiden kalliopera

Summary : Pre-Quaternary rocks of the Alavus and Kuortane map-sheet areas

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND

ESPOO 1984 SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000

Kallioperakarttojen selitykset, Lehdet 2223 ja 2224 Explanation to the maps of pre-Quaternary rocks, Sheets 2223 and 2224

Aimo Tyrvainen

ALAVUDEN JA KUORTANEEN KARTTA-ALUEIDEN KALLIOPERA

Summary: Pre-Quaternary rocks of the Alavus and Kuortane map-sheet areas

Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland Espoo 1984 Tyrvainen, A . 1984 . Alavuden ja Kuortaneen kartta-alueiden kalliopera Summary : Pre-Quaternary rocks of the Alavus and Kuortane map-sheet areas . Suomen geologinen kartta 1 :100 000, Kallaoperdkarttoyen selitykset, 2223 Alavus ja 2224 Kuortane . 34 pages, 13 figures and 5 tables .

The northwestern part of the combined area of the Alavus and Kuortane map sheets is covered by schists of the Southern Pohjanmaa schist zone, which belongs to the Svecofennian schist belt . The rest of the area is covered by the plutonic rock complex of Central Finland . The schists are mainly mica schists, phyllites, graywackes, mica gneisses and veined gneisses . The schists identified as ''leptite'' and "quartz- feldspar schist'' are orthogneisses and do not belong to the schist complex . The plutonic rock complex, which contains insignificant amount of ultramafic and mafic constituents, consists mainly of synorogenic quartz diorites . granodiorites, granites and pegmatites . Some of the granites, including all the aplite granites in the Alavus area are younger and belong to the late-kinematic series . Metamorphism has taken place under conditions of amphibolite facies . The text is in Finnish with figures and table captions and a summary in English .

Key words : Areal geology, explanatory text, bedrock, Precambrian, Alavus, Kuor- tane, Finland .

Aimo Tyrvdinen, Geological Survey of Finland, SF-02150 Espoo 15, Finland

ISBN 951-690-196- 4 Helsinki 1984 . Valtion painatuskeskus SISALLYSLUETTELO - CONI ENTS

Tutkimusvaiheet 5 Kallioperan yleispiirteet 8 Pintasyntyiset kivilajit 8 Vulkaaniset kivilajit 8 Kiilleliuskeet, kiillegneissit ja suonigneissit 11 Kvartsiitti 15 Leptiitti ja kvartsimaasalpaliuskeet 15 Syvakivilajit 16 Peridotiitit 16 Gabrot ja dioriitit 17 Kvartsigabrot 17 Anortosiittinen dioriitti 18 Kvartsi- ja granodioriitit 19 Graniitit 25 Pegmatiitit 26 Tektoniikka)a stratigrafia 28 Metamorfoosi 29 Taloudelliset aiheet 30 Retkeilykohteita 30 Summary : Pre-Quaternary rocks of the Alavus and Kuortane map-sheet areas . . . 31 General 31 Supracrustal rocks 31 Leptite and quartz-feldspar schists 32 Plutonic rocks 32 Tectonics and stratigraphy 34 Metamorphism 35 Economic prospects 35 Kirjallisuutta - Literature 36 5

TUTKIMUSVAIHEET

Kasiteltavista kallioperakartta-alueista etelaisempi, Alavus 2223 (Tyrvainen 1970), kuuluu paaasiassa Keski-Suomen syvakivialueeseen, kun taas pohjoisempi, Kuortane 2224 (Tyrvainen 1971), kuuluu noin puoliksi samaan syvakivialueeseen ja puoliksi Pohjanmaan liuskealueeseen . Alavuden kallioperakartta-alue kasittaa pakosan Alavu- den kaupungista seka Toysan kunnasta ja lisaksi, osia Ahtarin ja Peraseinajoen kunnista ja Virtain kaupungista . Kuortaneen kallioperakartan alue kasittaa paaosan Kuortaneen ja Lehtimaen kunnista seka osia Toysan, Nurmon, Alajarven ja Soinin kunnista seka Alavuden ja Lapuan kaupungeista . Varhaisimmat alueella suoritetut tutkimukset nayttavat kohdistuneen seudun pegmatiitteihin . Kaatialan pegmatiitista (2224 04 A) on maininta viime vuosisadalta (Holmberg 1897, s . 37) . Myohemmin sita on tutkinut Aarne Laitakari (1914), ja sittemmin on samasta aiheesta ilmestynyt useiden tutkijoiden lyhyempia esityksia (Pehrman 1950; Volborth 1952 ; Nieminen 1954 ; Neuvonen 1960) . Molemmat karttalehdet kuuluvat osana Martti Sakselan (1934) tekemkan 1 : 400 000- mittakaavaisen Suomen Geologisen Yleiskartan lehteen B 3, Vaasa. Sama tekija kasittelee myos alueen yleista geologiaa (Saksela 1935) . Vaasan kivilajikartan selvityk- sen on Sakselan aineiston perusteella laatinut Aarne Laitakari vuonna 1942 . Ilmari Haapala on tutkinut Alavuden Peraseinajoen seudun pegmatiitteja (Haa- pala 1964a ja b, Haapala 1966) . Hknen tutkimukseensa kuuluivat Alavuden kartta- alueen osat 03 ja 06 ja osittain 02 ja 05 seka Kuortaneen kartta-alueen osat 01 ja 04 . Kyseinen tekija on myos luovuttanut kahta viimeksi mainittua osalehtea kasittelevat kenttapaivkkirjansa ja -karttansa taman esityksen kirjoittajan kayttoon, ja kallioperakartta on talta osin piirretty paaasiassa niiden perusteella . Varsinaiset kartoitustyot 1 : 100 000-mittakaavaisia kallioperakarttoja varten tehtiin Alavuden kartta-alueella (2223) vuosina 1964-66 seka Kuortaneen kartta- alueella (2224) vuosina 1967-69 . Kuvasta 1 ilmenee kartoitustyossa toimineiden henkiloiden kartoittamat alueet . Kirjoittaja on lisaksi myohempina vuosina tehnyt alueella lyhytaikaisia tutkimuksia . Alavuden (2223) kallioperakartta ilmestyi vuonna 1970 ja Kuortaneen (2224) kallioperakartta vuonna 1971 . Molemmat kartat on piirtanyt puhtaaksi Lea Torssonen . Kuvan 1 on piirtanyt puhtaaksi Elsa Jarvimaki . Taulukkojen mineraalikoostumuk- set on laskenut kirjoittaja, kun taas kemialliset analyysit on tehty Geologian tutkimuskeskuksen kivilajianalytiikan laboratoriossa . Kasikirjoituksen ennakkotarkas- tuksen on tehnyt Matti Laitala . Nimelta mainituille seka muille karttalehtityossa ja selityksen laatimisessa avusta- neille esitti kirjoittaja parhaat kiitoksensa . 6

Kuva 1. Eri henkiloiden kartoittamat alueet Alavuden ja Kuortaneen karttalehdilla . Fig . I Areas mapped by different persons. 1 . Aimo Tyrvainen 1964, 2 . Eero Bjorklund ja Riitta Heikkila 1964, 3. Erkki Lehto 1964, 4 . Aimo Tyrvainen 1965, 5 . Erkki Lehto 1965, 6 . Veli Suominen 1965, 7 . Aimo Tyrvainen 1966, 8 . Erkki Lehto 1966, 9 . Ilmari Haapala - Paraisten Kalkkivuori Oy Suomen Mineraali 1961-64, 10 . Aimo Tyrvainen 1967, 11 . Erkki Lehto 1967, 12 . Aimo Tyrvainen 1968, 13 . Erkki Lehto 1968, 14 . Aimo Tyrvainen 1969, 15 . Erkki Lehto 1969 . 7

Kuva 2 . Alavuden (2223) ja Kuortaneen (2224) kartta-alueet . A = pistelaskuanalyysin/kemiallisen analyysin nro, B = valokuvan nro . Fig . 2 . Areas of the Alavus (2223) and Kuortane (2224) map-sheets . A = point-counter analysis/chemical analysis No ., B = fig . No. S

KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET

Alavuden ja Kuortaneen kartta- alueella kohtaavat Keski-Suomen syvakivialue seka suprakrustinen Pohjanmaan liuskealue . Syvakivialue kasittaa luoteiskulmaa lukuun ottamatta koko Alavuden kartta-alueen (2223) seka viela noin puolet Kuortaneen kartta-alueesta (2224). Muu osa kuuluu liuskealueeseen . Myos mainitusla syvakivialu- eella tavataan liuske-esiintymia ilmeisesti relikteina samasta suprakrustisesta Pohjan- maan liuske-kompleksista . Naista lienee kuitenkin luettava pois Alavuden kartta-alueella (2223) keltaisella merkityt ja merkkien selityksessa pintakivien joukkoon luetut ''leptiitti'' ja kvartsimaasalpaliuske . Todennakoisesti ne eivat ole pintakivia vaan kuuluvat ortogneisseihin . Vallitsevana kivilajina mainitussa suprakrustisessa ell pintasyntyisessa kompleksissa ovat liuskeet, jotka koostumukseltaan vaihtelevat kiilleliuskeesta grauvakkaan . Esiinty- misalueensa reunaosissa seka erillisissa esiintymisissa syvakivialueen sisalla ne ovat voimakkaasti migmatiittiutuneet ja muuttuneet kiillegneisseiksi . Vulkaanista alkuperaa olevia kivia, uraliittiporfyriittia, amfiboliittia ja sarvivalkegneissia, on kasiteltavilla alueilla verrattain niukasti . Pintasyntyiset kivet nayttavat olevan alueen vanhimpia kivia, ja niita breksioivat kaikkialla syvakivet . Niiden kerrostumispohjaa ei ole tavattu . Syvakivisarjan emaksisempia jasenia, peridotiittia, gabroa ja dioriittia, on vain vahaisina esiintymina . Ainakin osa naista on ymparistonsa kvartsi- ja granodioriitteja vanhempia, mutta kvartsigabrot Kuortaneen kartta-alueella (2224 10 )a 11) seka myos lahinna kvartsigabron luonteiset esiintymat Alavuden kartta-alueen (2223 07) etelaosassa Sapsalammin ymparistonsa liittyvat valittomasti ymparistonsa kvartsidioriittiin sen emaksisempina osueina . Syvakivista vallitsevia ovat kvartsi- ja granodioriitit porfyyrisine muunnoksineen . Ne kaikki ovat tuttuja alueen etela- ja kaakkoispuolella aikaisemmin kartoitetuilta Kurun (Matisto 1961), Keuruun (Marmo 1963) ja Virtain (Marmo 1965) kartta-alueilta. Naita syvakivia nayttaa olevan ainakin kaksi ikaryhmaa, joista vanhemmassa on paaasiassa kvartsidioriittia seka siihen laheisesti liittyvaa granodioriittia ja porfyyrista granodioriittia ja nuoremmassa paaasiassa granodioriittia . Nuoremman ikaryhman granodioriittiin liittyy myos osa seudun graniiteista . Kaikki nama, samoin kuin paaosa seudun pegmatiiteista, kuuluvat synorogeeniseen syvakivisarjaan . Nuorempaan, myohaisorogeeniseen sarjaan kuuluvat muutamat graniitit seka apliittigraniitit ja apliittijuonet .

PINTASYNTYISET KIVILAJIT

Vulkaaniset kivilajit

Vulkaanista kivilajeja on kasiteltavien karttalehtien alueella verrattain niukasti . Niiden esiintymat ovat enimmakseen hajanaisia ja pienia tai vain pienelta osaltaan 9 kartta-alueelle ulottuvia . Huomattavin esiintyma on Kuortaneen kartta-alueen (2224) koilliskulmassa . Koostumukseltaan kivet ovat emaksisia, joskus intermediaarisia . Alavuden lehdella (2223) pienet vihrealla merkityt alueet ja valikerrokset ovat amfiboliittia tai sarvivalkegneissia . Paikoin niissa saattaa tavata merkkeja uraliittiporfy- riittisesta rakenteesta seka toisaalla taas tuffiittiseen alkuperaan viittaavasta kerrokselli- suudesta . Paamineraalit oval sarvivalke ja plagioklaasi (An 30_ 50), joiden ohella on vaihtelevia maaria kvartsia ja biotiittia se ka joskus diopsidia . Alavuden lehden (2223) osalehdella 02 B kiillegneissin ymparoima ja kartan ulkopuolelle lanteen jatkuva vihrealla merkitty alue on sarvivalkegneissia. Juovaisuuden perusteella sen vol otaksua olevan alkuperaltaan tuffia, jossa varsinkin sarvivalkkeen maara vaihtelee kerroksittain . Mineraalikoostumus on esitetty taulukossa 1, analvysi 1 . Aksessoreina esiintyy karbonaattia, titaniittia, opaakkia ja granaattia. Mikroskooppinen rakenne on kataklastinen . Plagioklaasiporfyriitiksi merkitty min ikaan kartan ulkopuolelle jatkuva esiintyma,joka sijaitsee edellisen sarvivalkegneissiesiintyman pohjoispuolella (03 A) on liuskeista amfiboliittia, jossa paikoin esiintyy harvassa porfyyrisia plagioklaasirakeita . Paikoin siina on myos uraliittiporfyriittia . Aitoa plagioklaasiporfyriittia tavataan vasta kartta-alueen ulkopuolella taman jakson lansijatkeella . Kuortaneen lehden (2224) koilliskulmassa ainoassa huomattavassa vihrealla merki- tyssa jaksossa (11, 12) lounaista osaa hallitsee uraliittiporfyriitti . Parhaiten sailyneissa osissaan kivi on hyvin heikosti suuntautunutta. Hienorakeisen (0 = 0.05-0 .3 mm) perusmassan muodostavat sarvivalke ja plagioklaasi, jonka eri suuntiin asettuneet salot tekevat rakenteesta ofiittisen. Uraliittirakeiden lapimitta on 1,5-3 mm . Mineraali- koostumus on esitetty taulukossa 1 (analyysi 2) seka kemiallinen koostumus taulukossa 2 (analyysi 11) . Uraliittirakeissa tavataan joskus viela diopsidia . Aksessoreina esiintyy opaakkia, biotiittia ja titaniittia . Kohtalaisen hyvin sailyneen uraliittiporfyriitin ohella tavataan samalla alueella voimakkaasti deformoitunutta ja liuskeista kivilajia, jossa on viela nahtavissa huomattavasti venyneita uraliittirakeita . Kivilajin plagioklaasi (An,,) 15) on voimakkaasti saussuriittiutunutta . Lisaksi kivessa on kvartsia seka muuttumistuloksena epidoottia ja serisiittia . Jakson koillisosassa kivilaji on vaihtelevaa . Siella esiintyy viela uraliittiporfyriittia mutta sen ohella myos tufflittisia seka sellaisia muunnoksia, joissa on agglomeraattisia rakennepiirteita . Mineraalit ovat plagioklaasia (oligoklaasi- andesiini) ja sarvivalketta . Lisaksi on kvartsia ja biotiittia seka paikoin myos karbonaattia . Sarvivalke esiintyy usein 0,05-0,3 mm pitkien sAbjen muodostamina lyhdemaisina tai sateittaisina kimppuina. Paikoin on myos melkoista kiisupitoisuutta. Jakson koillisin osa on hienorakeista amfiboliittia, jonka parhaiten sailyneissa kohdissa tavataan myos plagioklaasiporfyriittisti rakennesta . Saussuriittiutuneiden plagioklaasirakeiden (An40-45 ; 0 = 1,5-3 mm) ohella siina on sarvivalketta, biotiittia ja kvartsia seka muuttumistuloksena kloriittia ja aksessorina opaakkia . Alkuperaltaan edellisen kaltaista on myos viereinen kiilleliuskeen ymparoima esiintyma Rantakan- kaan kohdalla . Samoilla tienoilla kiilleliuskeessa tavattavat valikerrokset, joissa on paljon amfibolia, ovat tuffiittista alkuperaa . Muut pienet hajanaiset vihrealla merkityt

2 408400892a 10 esiintymat Kuortaneen lehden (2224) osalehdilla 07, 11 ja 12 ovat uraliittiporfyriittia tai siita deformoitumalla syntynytta amfiboliittia . Kiilleliuskeen ymparoima pieni vihrea alue Kuortaneen lehden lansiosassa (2224 01 D) on karsikivea . Vallitsevana mineraalina on sarvivalke, jonka lisaksi esiintyy diopsidia, karbonaattia, paikoin plagioklaasia (An Ho 9o ) ja kvartsia . Aksessoreina on opaakkia, titaniittia, biotiittia ja vesuvianiittia . Karsikiven tapaista kivilajia ovat myos edellisen karsikiviesiintyman luoteispuolella si)aitsevassa pienessa kvartsiittiesiintymassa (Kuortane 2224 02 A-C) vihrealla merkityt valikerrokset . Paamineraalina on sarvivalke, jonka lisaksi on granaattia, opaakkia, kvartsia ja biotiittia . Paaasiassa kvartsi- ja granodioriittiin liittyvat amfrboliittisulkeumat molempien karttalehtien alueilla ovat osaksi vulkaanista alkuperaa . Niissa saattaa tavata merkkeja joko uraliittiporfyriitti- tai tufflittirakenteesta . Osaksi ne kuitenkin lienevat kvartsigra- nodioriittikompleksiin liittyvia emaksisia varhaiserkaumia (ks . sivu 20) .

Taulukko 1 . Mineraalikoostumuksia Alavuden (2223) ja Kuortaneen (2224) kartta-alueiden pintakivista seka kvartsi-maasalpaliuskeista . Maaritykset pistelaskumenetelmalla . Table 1, Mineralogical compositions of supracrustal rocks and quartz-feldspar schists in the map-sheet areas of Alavus (2223) and Kuortane (2224) . Point-counter analyses .

3. 4 . 5 . 6 . 8 . 10 . Kvartsi - Quartz 13 .9 0 .4 21 .8 24 .9 15 .3 48 .3 44 .6 41 .4 26 .0 30 .7 Kalimaasalpa - Potash feldspar - 4 .1 3 .6 0 .5 25 .7 10 .2 Plagioklaasi - Plagioclase 50 .8 31 .3 22 .5 28 .8 22 .9 23 .2 35 .0 43 .7 41 .8 50 .8 (An) (30) (44) (28) (25) (30) (22) (30) (36) (30) (22) Muskoviitti - Muscovite - 14 .0 5 .1 16 .4 0.4 0 .7 Sarvivalke - Hornblende 22 .7 66 .7 Biotiitti - Biotite 10 .8 41 .2 35 .6 44 .6 24 .3 18 .6 14 .4 5 .9 7 .6 Aksessorit - Accessories 1.8 1 .6 0.5 1 .5 0 .8 0.6 0.3 0 .5 0.2 0.0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0

1 . Sarviva'lkegneissi - Hornblende gneiss . Timanttimaa, Peraseinajoki . 2223 02 B, x = 6940,00 . y = 460,51 . 2 . Uraluttiporfyriitti - Uralite porphyrite . Kotaneva, Lehtimaki . 2224 11 B, x = 6969,75, y = 492,60 . 3 . Kiilleliuske - Mica schist . Ruismaki, Kuortane . 2224 02 C, x = 6964,08, y = 467,80 . 4 . Kiilleliuske - Mica schist . Tiistenjoki, Lapua . 2224 03 D, x = 6979,4, y = 466,4 . 5 . Kiilleliuske - Mica schist . Ruona, Kuortane . 2224 06 A, x = 6970,55, y = 474,95 . 6. Grauvakka - Greywacke. Nurkkaasneva, Kuortane . 2224 02 D, x = 6968,00, y = 466,30 . 7 . Kiillegneissi - Mica gneiss . Kuivaskyla, Alavus . 2223 06 A, x = 6943,40, y = 473,08 . S. Kiillegneissi - Mica gneiss . Hakojarvi, Toysa . 2223 12 A, x = 6943,92, y = 493,30 . 9. Kvartsi-maasalpaliuske - Quartz feldspar schist . Killinkoski, Virrat . 2223 10 C, x = 6920,02, y 495,10 . 10 . Kvartsi-maasalpaliuske - Quartz feldspar schist . Vuorimaki, Ahtari . 2223 11 A . x = 6934 .05, y 494,50 .

1 1

Kiilleliuskeet, kiillegneissit ja suonigneissit

Alavuden lehden (2223) etela- ja itaosan pienet hajanaiset sinisella rnerkityt alueet ovat suurimmaksi osaksi taysin uudelleen kiteytynytta ja migmatiittiutunutta kiillegneissia ja suonigneissia, joissa paikoin on tavattavissa myos paremrnin sailynytta kiilleliusketta . Rapautumissedimenttista alkuperaa osoittavia runsasepidoottisia konkreetioita on ainakin lehdella 04 C . Primaarista pienimittakaavaista kerrallisuutta tavataan lehdilla 12 A-C Hakojarven etelarannan niemessa . Kerttojen paksuudet ovat 2-4 mm . Erilliset liuskejaksot Alavuden kartta-alueen (2223) luoteisosassa ja Kuortaneen kartta-alueen (2224) puolella seka suuren liuskealueen reunaosat ovat nun ikaan gneissiytyneet ja migmatiittiutuneet (kuva 3) . Migrnatiittista kiillegneissia tavataan myos suuren liuskealueen sisaosissa (kuva 4) . Paaosassa Kuortaneen lehden (2224) liuskealuetta seka koilliskulman erillisessa osassa (12) vuorottelevat vaihtelevan vahvuisina kerroksina kiilleliuske ja fylliitti hieman karkeampirakeisen ja vkhemmkn kiilletta sisaltavan, lahinna grauvakkamaisen kiven kanssa (kuva 5). Paikoin on myos heikkoja merkkeja virtakerroksista, joiden mukaan Kuortaneenjarven ymparistossa (2224 03, 05 ja 06) pohjan suunta olisi luoteessa . Tata ei ole kartalle merkitty ja virtakerrokset saattavat myos olla valeraken-

Kuva 3. Suonignei Fig . 3 . Vented gnei» . Rantatovsa, Alavus, 2223 09 B, x = 69,9,1, v 180,9 . valok .-Photo E . Lehto .

1 2

Taulukko 2 . KemIallisia koosrumuksia Alavuden (2223) ja Kuortaneen (2224) kartta-alueiden pntakrvista seka ''leptiitista'' ja kvattsi-maasalpaliuskeisra . Maaritykset XRF- menetelmalla V . Hoffren_ Table 2. Chemical compositions of supracrustal rocks as well as ' leptite'' and quartz-feld.sparscbi1tr in the map-sheet areas of Alavus (2223) and Kuortane (2224) . XRF-analyser determined by V . Hoffren .

II . 12 . 1 14 . 15- 1(, SiO, 44 .95 55 .45 66 .11 64 .95 78 .60 69 .83 69 .45 AI,O ; 13 .74 17 .86 15 .64 15 .11 12 .00 14_75 15 .30 Fe,O, 13 .96 9.86 5 .58 6.16 1 .37 3 .59 2 .76 MgO 8 .19 4 .27 2 .57 2 .65 1 .15 0 . -5 1 .19 CaO 13 .82 1 .80 1 .45 3 .39 0 .44 1 .87 2 .11 Na,O 0 .90 2 .52 3 .03 2 .28 2 .64 3 .71 3 .13 K.O 1 .74 4 .39 3 . , 1 2 .79 4 .34 -1 .41 4 .62 MnO 0.23 0.08 0.05 0.08 0 .04 0 .08 0 .09 TiO, 1 .05 0.83 0.77 0.77 0 .15 0 .35 0 .31 P105 0.13 0.14 0.13 0.26 0 .03 0 .06 0 .10 99 .71 97 .20 99 .05 98 .43 100 .60 99 .40 99 .52

Q 0.00 12 .10 27 .05 29 .71 43 .59 26 .11 27 .31 or 10 .53 26 .85 22 .38 16 .81 25 .47 26 .27 27 .62 ab 5 .34 22 .07 25 .96 19 .67 22 .18 31 .64 26 .79 an 28 .99 8.30 6.42 15 .42 1 .97 8 .96 10 .26 ne 1 .33 C 6.24 4.34 2 .85 2 .22 0.62 1 .45

of fo 7 .84 fa 5 .69 en 11 .01 6.48 6 .73 2 .84 1 .88 3 .00 fs - 5 .62 1 .94 3 .11 0 .37 1 .14 0.92

we di en 9.70 fs 6.39 wo 16 .85

mt 4.99 5 .84 3 .61 3 .58 0.99 2 .57 1 .95 11 2.04 1 .63 1 .48 1 .49 0.28 0.67 0.58 hm ap 0.32 0 .34 0 .31 0 .63 0.07 0.14 0.12 cc

fern 53 .82 24 .44 13 .85 15 .53 4 .55 6.40 6.57

Qu 19 .83 35 .88 44 .89 47.78 31 .08 33 .42 Or 66 .35 44 .00 29 .69 25 .40 27 .92 31 .27 33 .80 Ab 100 33 .65 36 .17 34 .43 29 .72 24 .31 37 .66 32 .78

Qu 17 .46 33 .06 36 .41 46.77 28 .08 29 .69 Or 25 .47 38 .73 27 .36 20 .60 27 .33 28 .25 30 .03 Ab 11 .91 31 .84 31 .73 24.10 23 .80 34 .03 29 .13 An 100 64 .62 1 L97 7 .85 18 .89 2.11 9 .64 1 1 .15

11 . Uraliittlporfyriirti - Uralite porphyrite . Perakyla, Lehtimaki . 2224 12 C, x = 6970,28 . N = i95,43 12 . Knlleliuske - Mica schist. Ruona, Kuortane . 2224 05 D, x = 6969,56, y = 47 55,28 13 . Kitlleliuske - Mica schist . Salmi, Kuorrane 2224 06 A, x = 6973,10, v = 471,50 14 . Kiillegneissi - Mica gneiss . Kuivaskyla, Alavus . 2223 06 A, x = 6943,40, y = 473,07 15 . Leptnrtl - Leptite . Tunantttrnaa, Perasetnalokt . 2223 02 A, x = 6934,65, y = 462,03 16 . Kvarrsi-maasalpahuske -- Quartz feldspar schist . Killinkoski, Virrat . 2223 10 C, x = 6920,03, 495,65 17 . Kvartsi-maasalpaliuske - Quartz feldspar schist . Vuortmaki, Ahtari . 2223 11 C, x = 6932,86, y = 495,32

1 3

Kuva 4 . Suonigneissia . Laatta 12 cm . Fig . 4 . 1 :i grass. Jag 12 cm . Tampparmkyla, Lapua, 2224 06 B, x = 6979,9, y = 471,6 . Valok .-Photo E . Lehto .

Kuva 5 . Grauvakkaa. Laatta 12 cm . Fig . 5 . Graywack- TWx 12 cm . Osala, Kuortane, 2224 06 D . x = 7956,5, v = 479,1 . Valok .-PhotoE . Lehto . 1 4

Kuva 6 . Konkreetiovyohvkkeita kiilleliuskee _ Laatta 12 cm . Fig . G . Concretions as zones in mica schist . Tag 12 cm, Lansiranra, Kuortane, 2224 05 B . x = 7968,7, v = 471,6 . Valok .-Photo E . Lehto .

Kuva 7 . Konkiccuoita ja ''kink'' poimutusta kiilldiuskeessa . Laatta 12 cm . ,hiss Fig . 7 . Mica with concretions cod kink iuldr. Tag 12 cm . Lansiranta . Kuortanr . 2224 05 B, x = 7968,7, y = 471,6 . Valok . -Photo E- Lehto .

teita. Runsaasti kalsiumia siskltavia konkreetioita esiintyy yleisesti, ja joskus ne ovat ryhmittyneet kerroksellisuuden suuntaisiksi vyohykkeiksi (kuva 6) . Konkreetiot lienevat ilmeisia jaannoksia runsaasti kalsiumia sisaltavista valikerroksista . Samojen kon- kreetioiden yhteydessa tavataan joskus myos virtakerroksellisuudelta nayttavka ''kink''- poimurakennetta (kuva 7) . Suuremmista runsaasti kalsiumia siskltavistk valikerroksista kertoo karsimuodostuma lehdellk 01 D (s . 9). 1 5

Muutamat kartalla mustaliuskeeksi merkityt tummat fylliittiset kerrokset sisaltavat kiisuja. Ne nakyvat myos aerosahkomagneettisilla kartoilla . Kiillegneissin raekoko on keskimaarin 0,3-1 mm . Tata suurempia ovat muutamat kvartsirakeet . Rakenne on granoblastinen . Paremmin sailyneessa kiilleliuskeessa on raekoko keskimaarin 0,05-0,3 mm . Tata kokoa suuremmat kvartsi- ja plagioklaasira- keet (0 = 0,5-1,5 mm) antavat rakenteelle usein klastisen leiman . Muuten rakenne yleensa on joko granoblastinen tai lepidoblastinen . Kvartsi, plagioklaasi (An 22 3~) ja biotiitti ovat kaikkialla lasna olevat paamineraalit. Kalimaasalpaa esiintyy vaihtelevia maaria, ja usein sita on vain aksessorina . Paikoin on vahan muskoviittia ja sarvivalketta . Granaattia on tavattu Alavuden kartta-alueella (2223, 02, 06) kiillegneississa. Aksessoreina on opaakkia, apatiittia, zirkonia, )oskus epidoottia ja turmaliinia . Plagioklaasissa tavataan serisiittiytymista ja biotiitissa vahan kloriittiutumista . Mineraalikoostumuksia on esitetty taulukossa 1 (analyysit 3-8) ja kemiallisia koostumuksia taulukossa 2 (analyysit 12-14)

Kvartsiitti

Kuortaneen kartta-alueella (2224 02 A-C) on pieni esiintyma kvartsiittia, jossa on kvartsin lisaksi vain aksessoreina opaakkia, hematiittia ja biotiittia . Kivi on paikoin raitainen ja siina on valikerrosten tai sulkeumien kaltaisina osueina karsikivea (s . 9).Kivi lienee ollut alkuaan juonikvartsia, joka on myohemmin ruhjoutunut ja granuloitunut liikunnoissa .

Leptiitti ja kvartsimaasalpaliuskeet

Leptiitti ja kvartsimaasalpaliuskeet ovat kartalla merkkien selityksissa sijoitetut pintasyntyisten kivilajien ryhmaan . Myohemmin suoritetut tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, etta ne todennakoisesti eivat siihen kuulu . Leptiitiksi nimitettya ja aikaisemmin happamaksi vulkaniitiksi oletettua ainesta on keltaiseksi merkitty alue Alavuden lehden (2223) lansireunassa (02 A-B). Kivi on sangen hienorakeista (0 = 0,05-0,3 mm), voimakkaasti liuskeista ja liuskeisuuden suunnassa juovaista . Mineraalit ovat kvartsi, plagioklaasi (An 20 _ 30 ), kalimaasalpa, muskoviitti ja biotiitti . Aksessoreina on opaakkia, epidoottia ja titaniittia . Kemialli- nen koostumus on esitetty taulukossa 2 (analyysi 15). Todennakoisesti puheena oleva kivi on syntynyt ymparoivasta kvartsi- ja granodioriitista pitkalle menneen myloniittiutumisen tuotteena . Tahan viittaa se seikka, etta muodostumasta kaakkoon (04, 07) jatkuvassa deformaatiovyohykkeessa tavataan kaikkia deform aatioasteita muurilaastirakenteisesta kvartsi- ja granodioriitista ja sil- magneissista myloniittivyohykkeiden taydellisesti granuloituneeseen kiveen, joka asultaan ja koostumukseltaan on aivan kyseisen ''leptiitin'' kaltaista . Kaikissa tapauksissa on kalimaasalvan maara myohemmassa vaiheessa kasvanut kalimetasomatoosin vaiku- tuksesta . 16

Kuortaneen kartta-alueen (2224) kaakkoisosassa (07 D, 10 B )a 11 A), jossa 1 : 400 000-mittakaavaisen kivilajikartan (B 3 Vaasa) mukaan pitaisi esiintya leptiittia, ei kartoituksen yhteydessa tullut esille mitaan sen kaltaista taman kivilajin karttaan merkitylla varsinaisella sijaintialueella . Sen sijaan hiukan sivussa siita, lehdella 11 A, kohdassa x = 6960,55, y = 490,65, on tavattavissa metamorfoituneessa )a ruhjoutu- neessa kvartsi-granodioriitista (ks . s. 24) valimassana hienorakeista ruskean pigmentin samentamaa ainesta, joka ilmeisesti on paaasiassa epidoottia . Kivessa saattaa esiintya myos lahinna epasaannollisten juonien kaltaisia osueita, jotka ovat paaasiassa mainittua hienorakeista ja pigmentin samentamaa massaa . Massa sisaltaa ymparoivasta kivesta peraisin olevia murskaantuneita ja teravasarmaisia mineraali- ja kivensiruja . Variltaan tama kivi on vihertavanharmaata, ja mainitut mineraali- ja kivensirut saavat sen nayttamaan porfyyriselta . Alavuden lehdella (2223) kaikki muut keltaiset alat, paitsi taman luvun alussa kasitelty, ovat kvartsimaasalpaliusketta . Juonina siina tavataan graniittia ja varsinkin apliittia. Koostumus on samankaltainen kuin edella kasitellyssa leptiitissa mutta rakeet ovat suurempia, keskimaarin 0 = 0,3-1 mm . Kvartsimaasalpaliuskeen asu on gneissimainen ja usein kiharainen . Mikroskooppi- nen rakenne on granoblastinen ja uudelleenkiteytynyt, joskin jaannoksia aikaisemmas- ta kataklastisesta rakenteesta tavataan . Mine raalikoostumuksia on esitetty taulukossa 1 (analyysit 9-10) seka kemiallisia koostumuksia taulukossa 2 (analyysit 16-17) . Aksessoreina esiintyy titaniittia, apatiittia ja opaakkia . Otaksuttavasti kaikki kyseiset liuskemuodostumat ovat kvartsi- tai granodioriitista syntyneita ortogneisseja . Tahan viittaa muun muassa se, ettei kartoituksen yhteydessa eika myohemmin suoritetuissa tarkistuksissa ole tavattu yhtaan tapausta, jossa kvartsi- tai granodioriitti breksioisi kvartsimaasalpaliusketta . Taman kivilajin suurimmassa esiintymassa Alavuden kartta-alueen (2223) itareunassa (10, 11) tavataan reliktinomai- sina osueina voimakkaasti deformoitunutta, mutta viela granodioriitiksi tunnettavaa kivilajia. Myos muodostuman laheisyydessa on kvartsi- ja granodioriitti voimakkaasti deformoitunutta ja vaihettuminen kivilajista toiseksi nayttaa olevan vahittaista . Vahemman deformoitumisen merkkeja on havaittavissa muodostuman ymparistossa olevissa gabropahkuissa. Ilmeisesti ne ovat olleet liikuntoja vastaan vastustuskykyisem- pia.

SYVAKIVILAJIT

Peridotiitit

Alavuden kartta-alueen (2223) ainoat ultraemaksiset, peridotiitiksi merkityt kolme pienta pahkua lehdella 07 ovat oikeastaan horn blendiittia . Ne sisaltavat heikosti vihreaa tai varitonta amfibolia, ruskeaa sarvivalketta, serpentiinia ja talkkia . Aksesso- reina on opaakkia, epidoottia ja karbonaattia . Ultraemaksista kivea, lahinna hornblen- 1 7 diittia, esiintyy siella taalla gabropahkujen yhteydessa . Niinpa Alavuden lehden (2223) osalehdella 06 A Taikinalammen itapuolelle merkitty esiintyma on Haapalan mukaan (1966, s . 13) suuremmaksi osaksi horn blencluttia .

Gabrot ja dioriitit

Myos gabroihin ja dioriitteihin kuuluvia kivia on kasiteltavilla karttalehdilla verrattain vahan . Koostumukseltaan ja varsinkin tummien mineraalien maaran osalta ne useimmiten ovat gabron ja dioriitin rajamailla, vaikka joukossa, kuten edella mainitaan, saattaa olla myos horn blend iittisia osueita . Paaosa niista erottuu teravasti, vallitsevasta kvartsidioriitti- ja granodioriittiymparistostaan, ja kontaktihavainnot osoittavat niiden olevan ymparistoaan vanhempia, kuitenkin liuskeita nuorempia . Poikkeuksena tasty lienevat muutamat pienet, Alavuden kartta-alueen (2223) etelaosassa lehdilli 04 ja 07 olevat gabrot, jotka koostumukseltaan kvartsigabroa lahenevina nayttavat liittyvan kvartsidioriittiin . Naiden vaihettuminen kivilajista toiseksi tapahtuu vahittain . Alavuden kartta-alueen (2223 03 D) luoteisosan suurin gabroesiintvma on selvasti suuntautunutta, lahinna metagabroa . Mikroskooppiselta rakenteeltaan kivi on granoblastinen . Sulkeumina snna on runsaasti kiillegneissia, juonina granodioriittia, granilt- tia ja pegmatiittia . Likimaarin edellisen kaltaisia, suuntautuneita seka runsaasti sulkeuma- ja juoniainesta sisaltavia ovat useimmat pienet esiintymat Alavuden kartta-alueen (2223 03, 06) luoteis- ja Kuortaneen kartta-alueen (2224 04) lounaisosas- sa. Gabroesiintymat muualla Alavuden kartta- alueella (2223) ovat massamaisia tai heikosti suuntautuneita seka paikoin kapeissa vyohykkeissa voimakkaasti hiertyneita ja myloniittiutuneita . Mikroskooppinen rakenne on paremmin sailyneissa osissa hypidio- morfinen, ja joskus plagioklaasisisalot, pituudeltaan 2-4 mm, antavat sille ofiittisen luonteen . Deformoituneemmissa osissa rakenne on enemman tai vahemman kataklastinen Esimerkkina gabron mineraalikoostumuksesta on taulukossa 3 analyysi 18 ja kemiallisesta koostumuksesta taulukossa 5 analyysi 33 . Lisaksi tavataan paikoin pyrokseenia. Kvartsia esiintyy vaihtelevia maaria, ja joskus koostumus lahenee kvartsigabroa . Toisaalla taas vol tummia mineraaleja olla vahemman ja koostumus dioriittinen . Muuttumistuloksina tavataan kloriittia ja serisiittia . Paikoin on havaittavissa sarvivalkkeen muuttumista biotiitiksi ja epidootiksi . Aksessoreina tavataan opaakkia, apatiittia, titaniittia, karbonaattia ja zirkonia .

Kvartsigabrot Kuortaneen kartta- alueen itaosassa (2224 10 ja 11) sijaitsevat kvartsigabrot liittyvat valittomasti ilman erottavia kontakteja kvartsidioriittiin, josta ne erottuvat vain koostumukseltaan - niissa on enemman tummia mineraaleja, sarvivalketta ja biotiittia. Mineraalikoostumus on esitetty taulukossa 4 (analyysi 28) .

408400892a 1 8

Anortosiittinen dioriitti

Anortosiittinen dioriitti Kuortaneen kartta-alueen etelaosassa Rantatoysanjarven koillispuolella (2224 07 A) liittyy, ilmeisesti samoin kuin edelliset laheisesti ymparoivaan kvartsidioriittiin . Sita lavistaa kuitenkin nuorempaan ikaryhmaan kuuluva granodioriitti . Mineraalikoostumus on esitetty taulukossa 4 (analyysi 29) . Kvartsi lienee ainakin osaksi sekundaarista . Sita esiintyy kivessa myos suurempina juonina . Rakenteelle on tyypillista plagioklaasin esiintyminen pyoreahkoina 5-10 mm :n lapimittaisina rakeina, joiden valitiloja muut mineraalit, myos plagioklaasi, tayttavat hienompirakeisena massana .

Taulukko 3 . Syvakivien mineraalikoostumuksia Alavuden (2223) kartta-alueelta . Maaritykset pistelaskumen- relmalla . Table 3 . Mineralogical compositions of plutonic rocks in the map-sheet area of Alavus (222_3) . Point- counter analyses .

18 . 19 . 20 . 21 . 22 . 23 . 24 . 25 . 26 . 27 . Kvartsi -- Quartz . 24 .2 25 .1 19 .2 23 .8 35 .8 30 .7 26 .0 33 .7 36 .5 Kalimaasalpa - Potash feldspar - 2.3 0.9 16 .6 13 .5 12 .8 29 .4 43 .5 38 .4 30 .5 Plagioklaasi - Plagioclase 51 .1 60.8 57 .4 46 .7 51 .7 41 .5 32 .5 24 .6 25 .0 28 .1 (An) (50) (36) (33) (33) (30) (32) (25) (23) (25) (20) Sarvivalke - Hornblende 40 .1 7 .5 2.5 3 .5 2 .6 Biotiitti - Biotite 5 .2 12 .0 8 .6 14 .2 5 .6 6 .4 6 .6 5- 1 2 .1 4.4 Epidootu - Epidote 1 .2 Karbonaaui - Carbonate 1 .3 Aksessorit - Accessories 1 .1 0.7 0.5 0.8 1 .9 0 .9 0.8 0.8 0 .8 0.5 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0

18 . Gabro -- Gabbro . Holkonkyla, Tovsa . 11 D, x = 6939,40, v = 496,35 . 19 . Kvartsidioriitu - Quartz diorite . Lassinneva, Peraseinaloki . 02 A, x = 6930,25, y = 480,30 . 20 . Kvartsidioriirti - Quartz diorite . Hanhilamp . Virrat. 07 C, x = 6922,00, v = 485,70 . 21 . Granodionitti - Granodionte . Rantatovsa, Alavus . 09 C, x = 6947,66, v = 482 .50 . 22 . Granodiorutn - Granodiorite . Lamminahonpera . Ahtari- 12 C, x = 6944,14, y = 499,36 . 23 . Granodionrzu - Granodiorue . Killinkoski, Virrat . 10 A, x = 6923,10, v = 493,55 . 24 . Granodonim - Granodionte . Sulkavankvla, Alavus . 0-4 D, x = 6925,15, v = 47 ; .14 . 25 . Granutu - Granite . Salonkyla, Alavus . 08 D, x = 6936 .54 . v = 488 .28 . 26 . Porfvyrinen graniitti - Porphyritic granite . Edesjarvenkvla, Alavus. 05 D, x = 6935 .14 . v = 477 .15 . 27 . Aphntigraniitti - Aphte granite . Ritarinpera, Alavus . 05 C, x = 6930 .75 . y = 479 .22 .

Taulukko 4 . Syvakivien mineraalikoostumuksia Kuortaneen (2224) kartta-alueelta . Maaritykset pistelaskumenetelmalla . Table 4. Mineralogical compositions of plutonic rocks in the map-sheet area of Kuortane (2224) . Point-counter analyses .

28 . 29 . 30 . 31, 32 . Kvartsi - Quartz 16 .7 13 .1 26 .5 24 .8 27 .6 Kalimaasalpa -- Potash feldspar 4 .3 5 .8 1 .6 17 .1 Plagioklaasi - Plagioclase 46 .9 78 .4 46.9 60.6 46 .1 (An) (35) (30) (30) (37) (30) Sarvivalke - Hornblende 15 .4 2.5 6.3 Bietiitti - Biotite 15 .6 5.9 13 .8 12 .3 8 .6 Aksessorit - Accessories 1 .1 0.1 0.7 0.7 0 .6 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0

28 . Kvartsigabro -- artz gabbro . Suutala, Toysa . 10 D, x = 6958,00, y = 497,10 . 29 . Anortosiittinen dioriitti - Anorthositic diorite . 07 A, x = 6953 .35, v = 483,43 . 30 . Kvartsidiorutti - Quartz diorite. Leppalankyla, Kuortane . 08 A, x = 6963 .65, y = 482,80 . 31 . Kvartsidioriitti - Quartz diorite. Lantiskvl8, Toysa . 07 C, x = 6953,81, y = 489,47 . 32 . Granodionan -- Granodionte . Sarvmeva, Kuortane . 07 B, x = 6958,59, v = 480,84 .

Kvartsi- ja granodioriitit

Kvartsidioriitti on molemplen kartta-alueiden yleisin syvakivi .Siihen liittyy laheisesti myos paaosa alueen seka tasarakeisista etta ennen kaikkea porfyyrisista granodioriiteista. Koska vaihettuminen kvartsidioriitista granodioriitikst on vahittainen, naiden erottaminen toisistaan kentalla on hvvin vaikeaa . Siksi Alavuden lehdella (2223) kvartsi- ja granodioriitin rajojen paikkansapitavyys on sangen epavarmaa, ja siksi kirjoittaja myos Kuortaneen lehdella (2224) katsoi aiheelliseksi olla merkitsematta kvartsidioriittia omalla tunnuksellaan . Paikoin esiintyy myos kvartsidioriittia selvasti nuorempaa seka tasarakeista etta porfyyrista granodioriittia .

2 0

Taulukko 5 . Syvakivien kemiallisia koostumuksia Alavuden (2223) ja Kuortaneen (2224) kartta-alueilta_ Maaritvkset XRF-menetclmalla V . Hoffren Table 5 . Chemical compositions of plutonic rocks in the map-sheet areas o) Alaiuu (2223) and Kuoriane (2224) . XRF- analyses determined b) V. Hotfren .

33 . Gabro - Gabbro . Holkonkvla, Tiitsa . 2223 11 D, x = 6)39,-40, y = 496,35 . 34 . Kvartsidionito -- Quartz diorite . Leppalankyla, Kuortane . 2224 08 A, x = 6963,65 . y = 782,80 . 35 . Granodioriitti Gran .a; ante . Rantauivsa, Alavus . 2223 09 C . x = 6947 .66 . y = -182,50 . 36 . Granodioriitti - Gram, iris,' ; . Lamminahonpera, Ahtari . 2223 12 C, x - 69+1, 14 . ) = 4 37 . Granod)oriuu -- Gra 0 : rite . Sulkavankyla, Alavus . 2223 04 C, x - 6925 .15, +77,14 . 38 . Granutti - Granite . Salonkyla, Alavus . 2223 08 D . x = 6936, •4 5, v = 488,30 .

i a . 15 ~O~ SiO, 50 .69 66 .76 66 .23 60 .15 71 .47 79 . 2 ' AI,O, 17 .59 15 .41 15 .16 18 .13 I i .35 12 2 0 Fc,0, 6 .65 5 .32 5 .07 5 .3 , 2 . 14 2 .53 MgO 7 .99 2 .23 1.87 2 .31 0 .82 0 .59 1 .1' Ca0 11 .31 3 .88 3 .39 4 .46 1 .65 Na,O 3 .08 3 .60 3 .39 4 .48 3,10 3 .02 K,O 0 .92 2 .63 3 .31 3 .7 5_24 4 .81 Mn0 0 .11 0 .09 0 .08 0 .09 0_04 0 .04 TiO . 0 .67 0 .53 0 .-15 0 .81 0 .31 0 .21 P,(), 0_16 0 .13 0 .13 0 .24 0 .10 0 .04 99 . 1 100 .61 99 .08 ) ( ), - 9 99 .52 99 .40

(~ 0 .00 22 .75 22 .85 6 66 28 .55 36 .08 or 5 .51 15 .50 19 .81 22 .3`) 31_16 28 .23 ab 26 .41 30 .38 20 .01 38 .10 26 .40 25 .38 an 31 .88 18 .16 16 .1', 18 .32 ' .58 5 .49 ne C 0 .1"5 0 82

of fo 8 02 fa 2 .'8 en 1 .75 5 .49 1 .72 5 .16 2 .06 1,46 fs 0 .55 3 .55 2 .41 1 .19 1 . 443

WO d) en 6 .97 0 .05 0 .62 Is 2 .19 0 .03 0 .29 WO 9 .99 0 .08 0 .98 0 .01

rnt 2 .26 2 .52 2 .5-4 2 .94 1.42 1 .43 0 .40 it 1 .29 1 .00 0 .87 1 .55 0 .59 hm ap 0 .38 0 .31 0 .31 0 .57 0 .24 0 .09 cc

fem 36 .18 13 .21 11 .98 14 .52 5 .50 4 .82

Qu 33 .15 31 .87 9 .92 33 .16 40 .23 Or 17 .26 22 .58 27 .62 33 .34 36 .19 31 .48 28 .30 Ab 100 82 .74 44 .27 40 .51 56 .74 30 .66

Qu 26 .21 26 .00 1 .79 30 .47 37 .91 Or 8 .64 17 .86 22 .54 26 .20 33 .26 29 .66 26 Ab 41 .40 35 .00 33 .05 44 .58 28 .18 .67 An 100 49 .97 20 .92 18 .40 21 .43 8 .09 5 .77 2 1

Kuva 8 . Kvartsidioriittia . Laatta 12 cm . Fig. 8. Quartz diorite . Tag 12 cm . Lehtimaki, 2224 11 D, x = 6966,3, y = 498,8 . Valok .-Photo E . Lehto .

Tyypillisin kvartsidioriitti on asultaan enimmakseen heikosti suuntautunutta, usein jossain maarin gneissirakenteista (kuva 8) . Vari vaihtelee harmaasta tummanharmaa- seen . Mineraalikoostumuksista ovat esimerkkein i taulukon 3 analyysit 19-20 ja taulukon 4 analyysit 30-31 seka kemiallisesta koostumuksesta taulukon 5 analyysi 34 . Aksessoreina esiintyy opaakkia, epidoottia, titaniittia, apatiittia ja zirkonia . Plagiok- laasin keskimkdrainen koostumus on An 33 . Tavallisesti se on voimakkaasti vyohykkeel- lista . Se on myos jossain maarin omamuotoista kiven rakenteen ollessa muuten blastohypidiomorfinen . Kvartsidioriitille ja myos siihen liittyvalle granodioriitille ovat tunnusomaisia paikoin runsaslukuisina esiintyvat emaksiset sulkeumat (kuva 9) . Lapimitaltaan ne ovat muutamasta senttimetrista muutamaan desimetriin ja muodoltaan enimmakseen soikeahkoja tai linssimaisia . Ne ovat hienohkorakeista, suuntautunutta ainesta . Koostumukseltaan ne jossain maarin muistuttavat ympkroivia kvartsi- ja granodioriitteja . Ne sisaltavat kuitenkin enemman tummia mineraaleja, varsinkin sarvivklketta . Otaksuttavasti ne ovat samanlaisia emaksisia varhaiserkaumia, joista A . Matisto mainitsee esimerkiksi Valkeakosken kartta-alueen (1976, 20-21) kvartsi- ja granodioriittien yhteydessa . 22

Kuva 9 . Emaksis . ., sulkeumia kvartsidioriitissa . Fig . 9 . Quartz diorite with basic inclusions . Juurakonpera, Alavus, 2223 08 C, x = 6931,0, y = 489,5 . Valok .-Photo E . Lehro .

Kuva 10 . Porfyyrista granodioriittia . Fig . 10 . Porphyritic granodiorite . Suutala, Toysa, 2224 10 D . x = 7957,55, y = 495,25 . Valok .-Photo E . Lehro . 2 3

Kuva 11 . Ruhjevyohyke, jossa runsaasti kalimaasalpaporfyroblasteja . Fig . 11 . Shear zone containing an abundance of feldspar porphyroblasts . Holkonkyl3 . Toysa, 2223 12 A, x = 6941,09, y = 490,06 . Valok .-Photo V . Suominen .

Kvartsidioriittiin laheisesti liittyva granodioriitti on yleensa deformoituneempaa ja suuntautuneempaa kuin kvartsidioriitti . Vari on vaaleahko, hiukan punaiseen vivahta- va. Mikroskooppinen rakenne on jossain maarin kataklastinen . Kalimaasalpa tayttaa muiden mineraalien valitiloja tai muodostaa porfyroblasteja, joiden lapimitta yltaa 3 cm :iin saakka (kuva 10) . Paikoin tavataan kapeita, liuskeisuuden suunnasta poikkeavia siirros- ja ruhjevyohykkeita, jotka sisaltavat runsaasti kalimaasalpaporfyroblasteja . Tkllaisesta esimerkkina on kuva 11 Alavuden kartta-alueen koillisosasta (2223 12 A) graniittimassiivin laheisyydessa . Koostumukseltaan tama juonen nakoinen muodostuma (juoni se ei missaan tapauksessa o1e) eroaa ymparistostaan vain suuremman kalimaasalpamaaran puolesta . Mineraalikoostumuksesta ovat esimerkkeina taulukon 3 analyysit 21-23 ja kemiallisesta koostumuksestaan taulukon 5 analyysit 35-37 . Kvartsidioriittiin verrattuna granodioriitissa on olennaista suurempi kalimaasalpamaara seka pienempi tummien mineraalien osuus . Plagioklaasin keskimaarainen koostumus on An 31 , ja sen rakeet ovat usein keskeltk voimakkaasti saussuriittiutuneita . Aksessorit ovat samoja kuin kvartsidioriitissakin . Tahan ryhmaan kuuluvat kaikki porfyyriset granodioriitit, lukuun ottamatta Kuortaneen kartta- alueen pohjoisreunassa (2224 09) olevaa granodioriittia seka osaa porfyyrigranodioriitista Alavuden kartta-alueen keskiosassa Edesjarvenkylan kohdalla (2223 05 D) sijaitsevan graniitin laheisyydessa . 24

Kuva 12 . Nuorempaa porfyvrista granodioriittia . Fzg . 12 . Younger porphyrztu grJno-orate . Alaiarvi, 2224 06 D, x = 69 -- . - , Valok .-Photo E . Lehro .

Viimeksi mainituista granodioriiteista edellinen (2224 09, kuva 12) lahenee koostumukseltaan graniittia ja sisaltaa melkoisen runsaasti kalimaasalpaa . Muut mineraalit ovat plagioklaasi (An,,), kvartsi, biotiitti, kloriitti ja muskoviitti . Suoranai- sia kontaktihavaintoja ei ole, mutta otaksuttavasti granodioriitti nuorempana erottuu teravasti kvartsidioriitista . Tahan viittaa kivilajien selva koostumusero verrattain lahekkain olevissa paljastumissa . Siirryttaessa pohjoiseen kartan ulkopuolelle koostumus muuttuu graniittiseksi (Pipping 1979) . Alavuden kartta-alueen keskiosassa (2223 05 D) sijaitsevan graniittipahkun lansipuolella esiintyy rajoitetulla alalla nuorempaa porfyyrigranodioriittia, joka Iavistaa siihen rajoittuvaa kvartsidioriittia ja toisaalla ilmeisesti vahittain vaihtuu porfyyrigra- niitiksi . Porfyyrigraniitti puolestaan lavistaa toisaalla ymparistonsa kvartsi- ja granodioriittia, joita se sisaltaa myos sulkeumina. Ulkonaoltaan tama porfyyrigranodioriitti eroaa hyvin vahan vanhemmasta, kvartsidioriittiin liittyvasta tyypista, minka vuoksi niiden erottaminen kentalla on hyvin vaikeaa . Kuitenkin se nayttaa olevan jossain miarin vihemman deformoitunutta samalla, kun sen mikroskooppinen rakenne on granoblastinen ilman kataklastisia piirteita . Plagioklaasin koostumus on An io ja tummana mineraalina on yksinornaan biotiittia . Nuorempaa tasarakeista granodioriittia tavataan pienina hajanaisina esiintymina siella tlalla . Naiden granodioriittien nahdddn lavistavan ainakin kvartsidioriittia seka siihen liittyvaa granodioriittia . Yleensa kivi on heikosti suuntautunutta, ja rakeet ovat 2 5 vahan pienempia kuin edellisissa granodioriiteissa (0 = 1-3 mm) . Mikroskooppinen rakenne on granoblastinen . Mineraalikoostumuksesta esimerkkina ovat taulukon 3 analyysi• 2 4 ja taulukon 4 analyysi 32 seka kemiallisesta koostumuksesta taulukon 5 analyysi 37 . Plagioklaasin anortiittipitoisuus on keskimaarin vahan pienempi (An zs) kuin edellisissa granodioriiteissa ja tumrnana mineraalina on yksinomaan biotiittia . Aksessoreina esiintyy muskoviittia, apatiittia ja zirkonia . Kvartsi- ja granodioriittien yhteydessa lienee viela syyta mainita niista ilmeisesti metamorfoosin kautta syntynyt, lahinna kai unakiitiksi luokiteltava kivi, jota ei ole erikseen kartoille merkitty . Sita on ainakin yhdessa paikassa Kuortaneen kartta-alueella (2224 10 A) kohdassa x = 6960,55, Y = 490,65 . Sell mineraalit oval albiitti, kalimaasalpa, kvartsi, epidootti ja kloriitti seka aksessorina opaakki . Maasylvyt ja varsinkin epidootti ovat ruskean pigmentin varittamiy . Mikroskooppinen rakenne on voimakkaasti kataklastinen . Murskaantuneessa kivessa on valimassana hienorakeista, ruskean pigmentin samentamaa massaa, joka ilrneisesti paaasiassa on epidoottia . Tama tyytemassa saattaa esiintyy myos yhtenaisempina, lahinna juonimaisina muodostumina (ks. myos sivu 15) .

Graniitit

Tasarakeiset ja porfyyrigraniitit Alavuden kartta-alueella (2223) seka vahaiset esiintymat Kuortaneen kartta-alueen (2224) itaosassa erottuvat teravasti kvartsi- ja granodioriittisesta ymparistostaan nuorempina . Joissakin tapauksissa, kuten sivulla 23 on inainittu, saattaa niihin liitrya nuorernpaa granodioriittia . Usein muiden graniit- tien yhteydessa esiintyva apliittigraniitti nayttaa lyvistavan naita ja on siren kaikkein nuorin . Suurin graniittipahkuista joka sijaitsee Alavuden kartta-alueen keskiosasta koilliseen, (2223 08) on suureksi osaksi porfyyrista, mutta osittain se voidaan katsoa tasa- ja karkeahkorakeiseksi graniitiksi . Sulkeumina siiny on ympariston kvartsidioriittia ja granodioriittia . Tama graniitti on paaasiassa massamaista ja vyriltaan punertavaa . Porfyyrisessa kivessa kalimaasalpa muodostaa 2-4 cm :n lapimittaisia hajarakeita. Tasarakeisemmissa osissa ne ovat vahan pienempia (1-2 cm) . Mineraalikoostumukses- ta on esimerkkina taulukon 3 analyysi 25 ja kemiallisesta koostumuksesta taulukon 5 analyysi •3 8 . Plagioklaasin keskimyar linen koostumus on An ,, . Aksessoreina tavataan apatiittia, titaniittia, karbonaattia, fluorisalpya ja zirkonia. Ilmeisesti tama graniittimassiivi •o n ainoa huomattavampi muodostuma, joka yhdessa apliittigraniittien kanssa kuuluu nuorempaan ell myohaisorogeeniseen eruptiivisarjaan . Edesjarvenkylan kohdalla Alavuden kartta-alueen keskiosassa massiivi on paaasiassa porfyyrigraniittia . Graniittialueen pohjois- ja itareunalla raja ymparoivaan kvartsidioriittiin on selva . Lansi- ja lounaissivulla sen sijaan graniittiin liittyy mahdollisesti muuta kvartsi- ja granodioriittiymparistoa nuorernpaa granodioriittia, joksi graniitti vaihettuu vyhittain . Myos graniitin sisalla koostumus paikoin lahenee granodioriittia . 2 6

Etelassa saman graniittialueen piiriin kuuluva hienorakeinen apliittigraniitti lavistaa porfyyrigraniittia . Itse porfyyrigraniitti on suuntautunutta . Vari on enimmakseen vaaleanharmaa . Kalimaasalpa esiintyy 0,5-1,5 cm :n lapimittaisina rakeina hienora- keisessa perusmassassa . Rakenne on enimmakseen granoblastinen, mutta myos muurilaastirakennetta esiintyy . Mineraalikoostumus on esitetty taulukon 3 analyysissa 26 . Aksessoreina esiintyy epidoottia, titaniittia, apatiittia ja zirkonia . Samanlaista porfyyrigraniittia tavataan Alavuden kartta-alueella edellisesta esiinty- masta kaakkoon (2223 05 C) myos toisessa graniittimuodostumassa, jossa apliittigraniitti lavistaa sita . Porfyyrigraniittia on Alavuden kartta-alueen (2223) etelareunassa (01 C, 04 A) paaosaltaan kartan ulkopuolelle sijoittuvan muodostuman jatkeena . Tama kivi on melko voimakkaasti deformoitunutta, ja muurilaastirakennetta esiintyy runsaasti . Plagioklaasi (An 22_21) on voimakkaasti saussuriittiutunutta . Pienet graniittipahkut Alavuden kartta-alueen (2223) ita- la etelaosassa, seka vahaiset ja harvat esiintymat Kuortaneen kartta-alueen (2224) kaakkoisosassa (07, 10, 11) ovat jossain maarin suuntautunutta keski- ja tasarakeista (0 = 2-6 mm) graniittia . Kalimaasalvalla on joskus kuitenkin taipumus esiintya ymparistoaan vahan suurempina hajarakeina, jolloin kivi lahenee porfyyrista tyyppia . Plagioklaasin keskimaarainen koostumus on An 24 . Tummana mineraalina esiintyy biotiittia, sen muuttumistuloksena kloriittia ja vain harvoin sarvivalketta . Muurilaastirakenne on sangen yleista . Apliittigraniitiksi kartalle merkitty kivi lavistaa kaikkia edella mainittuja graniitteja esiintyessaan niiden kanssa yhdessa. Se lavistaa myos pegmatiitteja . Karttaan merkitty- jen esiintymien lisaksi apliittista graniittia tavataan kaikkialla vaihtelevan suuruisina juonina . Kivi on massamaista tai heikosti suuntautunutta ja hienohkorakeista (0 = 0,5-2 mm) . Vari on yleensa vaaleanpunertava. Mikroskooppinen rakenne on enimmakseen granoblastinen . Kvartsi, kalimaasalpa )a plagioklaasi ovat paamineraalit . Biotiittia, kloriittia ja muskoviittia esiintyy vaihtelevia maaria. Mineraalikoostumuksesta on esimerkkina taulukon 3 analyysi 27 . Aksessoreina eslintyy epidoottia, apatiittia ja zirkonia .

Pegmatiitit

Suurimmissa kartoille merkityissa pegmatiittiesiintymissa (Kuortane 2224 02 )a 03) on pohjana hienohkorakeinen (0 = 0,5-2 mm) muskoviittigraniitti, jossa raesuu- ruudeltaan vaihteleva pegmatiittiaines esiintyy pahkuina tai saannottomina juonimaisina osueina. Kivi on paaasiassa kauttaaltaan massamaista, ja lehden 02 pegmatiitti- massiiviin merkityt liuskeisuudet ovat sulkeumina esiintyvissa, usein haamumaisissa kiillegneisseissa . Seka graniitin etta pegmatiitin paamineraalit ovat kalimaasalpa, albiittinen plagioklaasi, kvartsi ja muskoviitti . Lisaksi on vaihtelevia maaria biotiittia ja 27

Kuva 13 . Pegmatutu jossa muskoviittia viuhkamaisina yhteenkasvettumina kvartsin kanssa . Laatta 12 cm . Fig . 13 . Pegmata-e with fanshaped quartz -rnuscovue aggregates . Tag 12 cm . Mustasalo, Kuortane, 2224 06 B, x = 7978,1, y = 473 .5 . Valok .-Photo E . Lehto . kloriittia seka aksessoreina opaakkia ja apatiittia . Muskoviitti esiintyy usein lyhdemaisina tai viuhkamaisina yhteenkasvettumina kvartsin kanssa (kuva 13) . Samankaltaisia ovat myos pienehkot pegmatiittipahkut lehdilla (Kuortane 2224) 02, 03, 05 ja 06 . Peraseinajoen - Alavuden pegmatiitteja on tutkinut Ilmari Haapala (1966), ja tassa kasiteltavien karttalehtien alueilla hanen tutkimusalueensa kasittai (Alavus 2223) lehdet 03 ja 06, osia lehdista 02 ja 05 seka (Kuortane 2224) 01 ja 04 . Samaan alueeseen sisaltyy myos Kaarlo (Kalle) Neuvosen (1960) laatima esitys Kaatialan pegmatiitista (Kuortane 2224 04 A) . Haapalan mukaan pegmatiitin yleisin esiintymismuoto ovat juonet joskin sita esiintyy myos linsseina ja fakoliitteina . Tassa kasiteltaville kartoille on juonista merkitty (= "leikkaavia pegmatiittijuonia'') vain suurimmat (leveys yli 5 m), kun taas sangen runsaslukuisia pienempia juonia edustavat luiromaiset juonimerkinnat . Samanlaisia juonia on myos muualla kartta-alueella, varsinkin lehdilla (Alavus 2223) 04, 07 ja 08 . Edelleen Haapalan mukaan pegmatiitit oval graniittipegmatiitteja, joiden paami- neraaleina oval mikrokliini, plagioklaasi (albiitista andesiiniin), kvartsi ja kiilteet . Usein esiintyy myos mustaa turmaliinia . Aksessoreina esiintyy apatiittia ja granaattia . Paikoin esiintyy beryllia ja kolumbiittia, muutamin paikoin Li- mineraaleja ja 28 kassiteriittia seka viela joissakin tapauksissa harvinaisten maametallien fosfaatteja . Monissa pegmatiittijuonissa on havaittavissa vyohykkeellisyytta, joka ilmenee mineraa- likoostumuksen ja raesuuruuden vaihteluna. Kasiteltavan alueen pegmatiittien katsotaan (Saksela 1935, Haapala 1966) ainakin suurimmaksi osaksi liittyvan geneettisesti seudun kvartsi- ja granodioriittikompleksiin .

TEKTONIIKKA JA STRATIGRAFIA

Vesistojen ja jokiuomien kulusta on molemmilla karttalehdilla todettavissa kaksi suuntaa . Ne lienevat kaikkein myohaisimpien lohkoliikuntojen aiheuttamia ruhje- suuntia, vaikka myos varhaisemmilla tektonisilla toiminnoilla saattaa olla valillinen vaikutus niiden syntyyn . Toinen naista suunnista on keskimaarin 330°, josta poikkea- mia molempiin suuntiin on 10-15', seka toinen keskimaarin 40' . Jalkimmainen suunta on epaselvasti esiintyva, vaikka esimerkiksi Alavuden kartta-alueella (2223 10) sita edustaa vesistoreitti Ita-Peranteesta alas Killinkoskelle, josta ruhje jatkuu Virtain (2214) kartta-alueella Toisvedelle (Marmo 1965) seka toisaalla koilliseen Ahtarin (2241) kartta-alueelle . Kuortaneen kartta-alueella (2224 05, 06) Kuortaneenjarven muoto ilmentanee hyvin molempia suuntia . Edella mainitun Virtain kartta-alueen poikki kulkeva voimakas siirros- ja ruhjevyohyke, joka noudattaa Toisveden lantisen rantaviivan suuntaa (Marmo 1965, s . 52), hajaantuu tavallaan kahteen haaraan Toisveden pohjoispaan kohdalla (07 A) Alavu- den lehden (2223) alueelle tullessaan . Yksi haara suuntautuu enemman lanteen (suunta n . 305°) jatkuen lehden lansireunassa esiintyvan "leptiitin" kohdalle (02 B) . Leimaa-antavia taman vyohykkeen kivilajeille ovat kapeat, hienorakeiset myloniittirai- dat ja yleensa voimakkaasti kataklastinen rakenne . Toinen haara suuntautuu kohti pohjoisluodetta (suunta n . 340°) Sapsalammin, Pyylammin ja Edesjarven kautta Kuivasjarvelle ja siita edelleen Kuotesjarvelle seka Saarijarvelle (2224 04 B) ja haipyy vahitellen liuskealueen keskelle . Tama vyohyke ei koko matkallaan ole mitenkaan terava ja selvapiirteinen, eika siina nay merkkeja voimakkaista liikunnoista, siirroksista ja ruhjeista . Olennaista sille kuitenkin on, etta liuskeisuuden kulku sen lansipuolella on paaasiassa kaakkoisluoteinen, kun taas itapuolella vallitsevana on lounais-koillinen suunta . Riippumatta edella mainituista liuskeisuuden suunnan alueellisista eroista ovat venyma- ja poimuakselisuunnat molempien karttalehtien alueilla valtaosaltaan kohti kaakkoa ja itaa ja kaade vaihtelee 20-80 :n valilla . Tama suunta lienee katsottava myos tektoniseksi b- akselin suunnaksi . Poikkeuksiakin mainitusta suunnasta on varsinkin Kuortaneen kartta-alueen (2224) luoteis- ja pohjoisosassa, jossa esiintyy lantisia suuntia . Sakselan (1935) tektonisen kartan mukaan poimuakselien kulminaa- tiovyohyke kulkee Kuortaneen kartta-alueen (2224) luoteisosan y1i (02, 06) lounaasta 29 koilliseen ja taman vyohykkeen luoteispuolella suunnat kaatuvat kohti lantta ja luodetta . Kartta-alueen suprakrustisissa kivissa ovat kaikki primakrirakenteet yleensk havin- neet. Tosin Kuortaneen kartta-alueen (2224) liuskealueilla on paikoin havaittavissa kerroksellisuuden suuntaista tai seta loivasti leikkaavaa liuskeisuutta, mutta varmoja havaintoja kerrostumissuunnasta ei ole . Eraiden epavarmojen virtakerroshavaintojen perusteella Kuortaneenjarven ympkristossa pohjan suunta olisi luoteessa . Myoskakn ei ole todisteita Kuortaneen kartta-alueen (2224) koillisosassa olevan, alueen ainoan merkittkvan vulkaanisen jakson suhteesta muuhun liuskemuodostumaan. El tiedetk, onko se liuskemuodostumaa vanhempaa, kuten vulkaanisten muodostumien on katsottu Pohjanmaan liuskejaksossa olevan (Saksela 1935 Nykknen 1960) Alavuden kartta-alueen (2223) Iknsireunassa alueelle pistavan leptiitin on aikaisemmin katsottu (Saksela 1935) kuuluvan vulkaanisiin muodostumien . Sen mukaan, mitk asiasta on tkssk esitetty (sivu 14), se samoin kuin saman lehden itaosassa samalla keltaisella merkitty kvartsi-maasklp iliuske eivat kuulu suprakrustisten kivien joukkoon. Kaikki alueen syvkkivet ovat nuorempia kuin suprakrustiset kivet, joita syvakivet kaikkialla lavistavat . Syvakivista vanhimpia ovat vahaiset emaksiset ja vielk vahaisem- mat ultraemkksiset esiintymat, joita happamemmat syvakivet lavistavat . Poikkeuksen tasta tekevat Kuortaneen kartta-alueella (2224 10 ja 11) kvartsigabrot, jotka liittyvat valittomasti ymparoivkan kvartsidioriittiin ja vaihettuvat vahitellen kvartsidioriitiksi . Samoin tekevat muutamat pienet koostumukseltaan kvartsigabroa lahenevat kivet Alavuden kartta-alueen lehden (2223 07) etelkosassa. Ikajkrjestyksessa emaksisia syvkkivia nuorempia ovat kvartsi- ja granodioriitit . Granodioriiteista osa liittyy valittomasti kvartsidioriittiin samanikaisenk, kun taas osa kuuluu ainakin hiukan nuorempaan ikaryhmkan, johon vielk kuuluu osa alueen graniiteista. Kaikki mainitut kivet, samoin kuin myos pkaosa alueen pegmatiiteista, kuuluvat synorogeenisiin kivilajeihin niiden konkordantin esiintymisen perusteella . Nuorempaan, myohaisorogeeniseen ryhmaan kuuluvat ainakin apliittigraniitit ja apliittijuonet ja mahdollisesti graniittimassiivi Alavuden kartta-alueen keskiosasta koilliseen (2223 03 D) seka sen ohella muutamat muut vkhaisemmkt graniittipahkut Alavuden kartta-alueen koillisosassa .

METAMORFOOSI

Molempien kartta-alueiden kaikki suprakrustiset kivet ovat metamorfoituneet amfiboliittifasieksessa. Tata osoittaa mineraalikoostumus, jossa keskeisena on oligo- klaasinen tai andesiininen plagioklaasi ja sen seurassa esiintyvink biotiitti, muskoviitti, sarvivalke, kalimaasklpa ja paikoin granaatti - mahdollisesti almandiini . Esiintyvien 30 mineraalien ja vallitsevien mineraaliseurueiden perusteella ei ole todettavissa mitaan merkittavia metamorfoosiasteen vaihteluja tai muuttumissuuntia . Paaosa alueen syvakivista on ollut mukana liikunnoissa, ja sen tuloksena on suuntautuneisuus ja kataklastinen rakenne sangen yleista . Liikuntojen aiheuttaman deformaation tuloksena ovat syvakivista syntyneet myos kirjoittajan nakemyksen mukaan Alavuden kartta-alueen (2223) "leptiitti'' seka kvartsi-maasalpaliuskeet . Ilmeisesti metasomatoosilla on ollut merkittava vaikutus . Se on aiheuttanut sekundaarista kalin lisaysta - nahtavasti aina sita enemman, mita enemman kivi on ensin liikunnoissa ruhjoutunut . Toisen laatuista syvakiven metamorfoitumista edustaa Kuortaneen kartta- alueella (2224 11 A) tapahtunut unakiitin muodostus (s . 16)

TALOUDELLISET AIHEET

Kuortaneen kartta-alueella (2224) kiilleliuskeessa olevien mustaliuskevalikerrosten yhteydessa tavataan paikoin kiisurikastumia, joita on myos saman alueen koilliskulmassa sijaitsevassa vulkaanisessa jaksossa. Niita on myos tutkittu malminets intatarkoi- tuksessa, mutta mitaan merkittavia esiintymia ei ole tavattu . Pegmatiiteista tavataan paikoin eraiden metallien pitoisuuksia . Naista tarkein lienee tina, joka myos on antanut aiheen tarkempiin tutkimuksiin . Vanhastaan on pegmatiittia louhittu keramiikkateollisuuden tarpeisiin muutamasta louhoksesta, jotka kuitenkin nyttemmin ovat lopettaneet toimintansa .

RETKEILYKOHTEITA

Lehti 2223 - Alavus Viarajarvi, Toysa (11 D, x = 6940,32, y = 496,13) . Gabron ja kvartsidioriitin raja . Gabrosulkeumia kvartsidioriitissa .

Iso Haapajarvi (11 C, x = 6932,87, y = 495,31) . Ortogneissia ("Kvartsi- maasalpa- liusketta").

Holkonkyla (12 A, x = 6941,09, y = 490,09) . Runsaasti kalimaasalpaporfyroblastela sisaltavia ruhjevyohykkeita porfyyrisessa granodioriitissa .

Avaranpera (02 A, x = 6934,92, y = 466,97) . Myloniitti ("Leptiitti") .

Lehti 2224 - Kuortane Katkanjoki (07 A, x = 6953,35, y = 483,43) . Anortosiittinen dioriitti.

Lansiranta (05 B, x = 9668,69, y = 471,60 . Konkretiovyohykkeita ja laahuspoimu- tusta kiilleliuskeessa . 3 1

Summary PRE- QUATERNARY ROCKS OF THE ALAVUS AND KUORTANE MAP-SHEET AREAS

General

Among the oldest rocks occurring in the region comprising the areas contained in the map sheets of Alavus (2223) and Kuortane (2224), dealt with in this paper, are those of the Southern Pohjanmaa schist zone, which belongs to the Svecokarelian orogenic belt. They cover roughly one-half of the area of the Kuortane map sheet (2224) as well as parts of the area of the Alavus map sheet (2223) below it . The rest of the area of both map sheets belongs to the plutonic rock complex of Central Finland, and all the plutonic rocks there are younger than the schist formation . The leptite and quartz feldspar schist marked in yellow on the map sheet of Alavus (2223), although situated in the category of supracrustal rocks in the key to the map symbols, are evidently in reality orthogneisses .

Supracrustal rocks

Among the supracrustal rocks, the volcanites account for a rather small proportion . The small areas and interlayers marked in green on the map sheet of Alavus (2223) are amphibolite and hornblende gneiss . In places, they show signs of a uralite porphyritic structure and in other places, again, stratification suggesting a tuffitic origin . At the western edge of the map sheet, there extends into the area from the west a plagioclase porphyry formation, in which genuine plagioclase porphyry occurs, however, only outside the area; and in the bounds of the area contained in the map, the formation is made up mainly of fine-grained, schistose amphibolite . In the only notable formation marked in green on the map sheet of Kuortane (2224), situated in its northeast corner, there occurs a moderately well preserved uralite porphyry as well as amphibolite, in which signs can still be observed of a uralite porphyritic - but also plagioclase porphyritic, tuffitic and agglomeratic - structure . In the other small occurrences marked in green in the eastern part of the Kuortane map sheet (2224), signs are met with of a uralite and plagioclase porphyritic as well as tuffitic structure . Examples of the mineral composition of the volcanic rocks are given in Table 1, Nos. 1-2, and of the chemical composition in Table 2, No . 1 . The supracrustal rocks belonging to the Ostrobothnian schist zone are mostly weathering sediments by origin . In the marginal parts of the region and in separate occurrences surrounded by plutonic rocks as well as inside the schist zone, too, they 32

have undergone strong migmatization and metamorphism into mica gneiss and veined gneiss (Figs . 3 and 4) . In better preserved parts inside the schits zone, mica schist and phyllite alternate as layers of varying thickness with a graywackelike material of a slightly coarser grain (Fig . 5) . Carbonate-bearing concretions evidently originating from calsium-rich intercalations are met with, grouped in some cases as horizons running parallel to the bedding (Fig . 6). Occurring in association with the same concretions is also a drag-fold structure resembling cross-bedding (Fig . 7) . A pyrite-bearing black schist occurs, too, as intercalations . Examples of the mineral composition are presented in Table 1, Nos. 3--8, and Table 2, Nos. 12 14. A small guartzite formation located in the southwestern part of the area of the Kuortane map sheet (2224) was most probably crushed and granulated from quartz veins in movements .

Leptite and quartz-feldspar schists

The leptite and the quartz- feldspar schists are thought to belong to the orthogneisses and to have derived, from quartz diorite and granodiorite . The rock designated as leptite and previously assumed to be acid volcanite occurs in the area marked yellow at the western edge of the map sheet of Alavus (2223). The rock is fine-grained (0 = 0 .05--0.3 mm), conspicuously schistose and banded in the direction of the schistosity . The mineral constituents are quartz, plagioclase (An 20-30), potash feldspar, muscovite and biotite . The chemical composition is presented in Table 2, No. 15 . All the rest of the areas marked yellow on sheet 2223 are quartz-feldspar schist . These rocks are like the foregoing, except that the grain size is larger, on the average 0 .3-1 mm. The appearance is gneissose and curly . The microscopic structure is granoblastic and recrystallized . Remnants of the earlier cataclastic structure are met with . Mineral compositions are presented in Table 1, Nos. 9-10, and chemical compositions in Table 2, Nos . 16--17 .

Plutonic rocks

The only ultrabasic plutonic rocks in the region studied, three small bodies in the southern part of the Alavus map sheet (2223), are composed of colorless or slightly green amphibole, brown hornblende, serpentine and talc . The gabbro occurrences, which are likewise small, consist of hornblende gabbros, the composition of which in some cases has become dioritic . For the most part, they stand out sharply from their quartz-granodioritic surroundings by reason of their older 33 age . Exceptions to this are the quartz gabbros located in the eastern part of the area of the Kuortane map sheet (2224) as well as the few comparable small gabbros in the proximity of the southern margin of the Alavus map-sheet area (2223), which are joined directly, without any separating contacts, to the surrounding quartz diorite . Table 3, No. 18, presents an example of the mineral composition of the gabbro, and Table 5, No . 33, one of its chemical composition . The mineral composition of the quartz gabbro and of the gabbro anorthosite is presented in Table 4, Nos . 28 and 29. Quartz diorite is the most prevalent plutonic rock in both map-sheet areas . Directly associated with it is also the main part of the local granodiorite, and the transition from the one type of rock to the other is gradual . The most typical quartz diorite is mostly weakly oriented and in many instances exhibits to some extent a gneissic structure (Fig . 8) . Examples of the mineral composition are given in Table 3, Nos . 19-20, and Table 4, Nos . 30-31, and of the chemical composition in Table 5, No . 34. Characteristic of the quartz diorite and also the closely associated granodiorite are the basic inclusions occurring abundantly in places (Fig . 9) and resembling in composition the surrounding quartz-granodiorite, though they contain more dark minerals . Evidently, they are basic early segregations derived from the same magma as that from which the main rock crystallized . The granodiorite, which is closely associated with quartz diorite, is generally more deformed than the latter . The microscopic structure is somewhat cataclastic . Potash feldspar, which is apparently in part secondary, fills the interstices of other minerals or, then, occurs as porphyritic grains (Fig . 10) . Examples of the mineral composition are given in Table 3 . Nos . 21-23, and of the chemical composition in Table 5, Nos . 35-37 . There occur in places in the granodiorite narrow fault and crush zones deviating from the trend of the foliation, which contain an abundance of potash feldspar porphyroblasts (Fig . 11) . Even-grained granodiorite cutting across the foregoing rocks is met with here and there as scattered occurrences . On the whole, it is slightly finer-grained than these rocks . Examples of the mineral composition are presented in Table 3, No. 24, and Table 4, No. 32, and of the chemical composition in Table 5, No . 37 . A younger porphyritic granodiorite is represented by a rock (Fig . 12) located at the northern margin of the area contained in the Kuortane map sheet (2224) . In composition, it approaches granite. The even-grained and porphyritic granites of the area contained in the Alavus map sheet (2223) and the small occurrences met with in the area of the Kuortane map sheet (2224) differ, sharply for the most part, from their quartz- granodioritic surroundings by their younger age . To be sure, they are of several different ages, and in certain cases they occur in association with younger granodiorite . As for their appearance, the granites are more or less oriented, and many of these rocks, together with quartz diorites and granodiorites, belong to an older, or synorogenic, eruptive series . Slightly to the northeast from the center of the eastern part of the Alavus 34 map-sheet area (2223), there occurs a massif that is possibly the only notable granite formation belonging to the younger, or late orogenic, intrusive rocks . In appearance, it is mainly massive, porphyritic or somewhat coarse- and even-grained . The last-mentioned includes, as the youngest of all, aplite granites as well . They are mainly composed of massive and fine-grained material (0 = 0 .5-2 mm). Examples of the mineral composition of the granites are given in Table 3, Nos . 25-27, and of the chemical composition in Table 5, No-38 . In the largest pegmatite occurrences in the western and northwestern parts of the area of the Kuortane map sheet (2224), there lies a rather fine-grained muscovite granite, in which the pegmatite material takes the form of knobs or irregular dikelike parcels. The principal minerals of both the granite and the pegmatite are potash feldspar, albitic plagioclase, quartz and muscovite . In addition, there are present in varying amounts biotite and chlorite as well as opague and apatite as accessories . The muscovite occurs frequently as sheaflike or fanshaped accretions together with quartz (Fig. 13). Smaller, mainly dikelike pegmatites located in the southwestern part of the Kuortane map-sheet area (2224) and in the area of the Alavus map sheet (2223) have been dealt with in detail in a study made by I . Haapala (1966) . According to this researcher, the pegmatites are granite pegmatites, the main minerals of which are microcline, plagioclase (from albite to andesine), quartz and micas . Tourmaline also is present in many places . Accessories are apatite and garnet . In some places, there occur beryl and columbite, and, further, numerous minerals characteristic of complex pegmatite are to be met with here and there. The pegmatites of the area studied are regarded (Saksela 1935, Haapala 1966) as being connected genetically, at least for the most part, with the local quartz-granodiorite complex .

Tectonics and stratigraphy

As regards the course of the waterways and river beds in both map- sheet areas, two directions can be perceived that represent the fault and fracture trends of the latest block movements . The one is 330' + 15' and the other an average of 40' . The lineation and fold-axis trends resulting from earlier tectonic activity and representing the tectonic b-axis run predominantly in both map- sheet areas toward the southeast, the dip being 20-80* . An exception is the part of the Kuortane map-sheet area (2224) located in the north-northwest, which is separated from the rest of the area by the culmination zone of the fold axes running approximately southwest-northeast ; and the trends on its northwest side dip toward the west and northwest . The primary structures have generally disappeared from the supracrustal rocks, and no sure observations indicating the direction of stratification have been made . 35

All the plutonic rocks are younger than the surpacrustal ones . The oldest plutonic rocks are the sparse ultrabasic as well as likewise few basic occurrences . Next in order of age are the quartz diorites and granodiorites as well as some quartz gabbros associated with them . The granodiorite is directly connected in part with the quartz diorite, being of the same age, whereas at least another part belongs to a slightly younger age category, to which some of the granites located in the area also belong . All the rocks mentioned as well as the main portion the local pegmatites belong to the synorogenic formations . To the younger, late orogenic group belong the aplite granites, at least, and possibly also some of the granites met with in the eastern part of the Alavus map-sheet area (2223) .

Metamorphism

In both of the areas contained in the map sheets, all the supracrustal rocks metamorphosed in the amphibolite facies . On the basis of the minerals present and the prevailing mineral assemblages, no significant variations of the degree of metamorphism can be observed . To a predominant extent, the plutonic rocks of the region have been affected by geologic movements, producing oriented and more or less cataclastic structures . In the view of the present researcher, the "leptite'' and the quartz-feldspar schists derived from plutonic rocks in the area of the Alavus map sheet (2223) are likewise products of deformation caused by movements .

Economic prospects

Minor pyrite mineralizations are met with in black schist interlayers of mica schist in the Kuortane map-sheet area (2224) as well as in the volcanite formation in the northeastern part of the same area . Contents of certain metals are met with in places in the pegmatites . The most important of these is probably tin, which has also given a reason for closer investigations . Pegmatite has long been Jigged from a few places to provide raw material for the ceramics industry ; but the pits have by now, however, ceased to be worked . 36

KIRJALLISUUTTA-LITERATURE

Haapala, Ilmari, 1964a . Harvinaisia mineraaleja Etela-Pohjanmaan pegmatiiteissa . Summary : Rare minerals in the pegmatites of South Pohjanmaa . Geologi 16, (1), 6 s . 1964b . Peraseinajoen, Alavuden ja Etela-Kuortaneen pegmatiiteissa . Kasikirjoitus . Helsingin yliopiston geologian laitos . 1966 . On the granitic pegmatites in the Peraseinajoki -- Alavus area, South Pohjanmaa, Finland . Bull . Comm . Geol . Finlande 224 . 98 s . Holmberg, H . J. 1857 . Mineralogische Wegweiser durch Finnland . Biddrag till Finlands naturkannedom, Etnografi och Statistik . Forsta Haftet, 3-76 . Laitakari, Aarne, 1914 . Kuortaneen pegmatiti . Kasikirjoitus . Helsingin yliopiston geologian ja mineralogian laitos . 1942. Kivilajikartan selitys . Lehti B 3, Vaasa . Suomen geologinen yleiskartta . 1 :400 000 . 66 s . Marmo, Vladi, 1963 . Kallioperakartan selitys . Summary : Explanation to the map of rocks . Lehti - Sheet 2232 . Keuruu . Suomen geologinen kartta 1 :100 000 . 54 s . -, 1965 . Kallioperakartan selitys . Summary: Explanation to the map of rocks . Lehti - Sheet 2214 . Virrat . Suomen geologmen kartta 1 :100 000 . 61 s . Matisto, Arvo, 1961 . Kallioperakartan selitys . Summary : Explanation to the map of rocks . Lehti - Sheet 2213 . Kuru . Suomen geologinen kartta 1 :100 000 . 40 s . -, 1976. Kallioperakartan selitykset . Valkeakosken kartta-alueen kalliopera . Summary : Precambrian rocks of the Valkeakoski map-sheet area . Lehti - Sheet 2132 . Valkeakoski . Suomen geologinen kartta 1 :100 000 . 34 s . Neuvonen, K . J ., 1960 . The pegmatite of Kaatiala . Inc . Geol . Gongress, XXI Session, Norden 1960 . Nonmetallic mineral deposits, Finland, 50-51 . Nieminen, K ., 1954 . The pegmatite quarries of Kaatiala . Geotekn . julkaisuja 55, 89-90 . Nykanen, Osmo, 1960 . Kallioperakartan selitys . Summary : Explanation to the map of rocks . Lehti - Sheet 1242 Korsnas . Suomen geologmen kartta 1 :100 000 . 34 s . Pehrman, G ., 1950 . Lollingit von Kuortane (W-Finland) . Acta Acad . Aboensis, Math . Phys . 17, 2, 1-8 . Pipping, Fredrik, 1979 . Kallioperakartta - Pre- Quaternary rocks . Suomen geologinen yleiskartta . 1:100 000 . Lehti - Sheet 2313 Alajarvi . Saksela, Martti, 1934 . Kivilajikartta B 3 . Vaasa . Suomen geologinen yleiskartta 1 :400 000 . 1935 . Uber die geologischen Bau Sudostrobothnies . Bull . Comm . Geol . Finlande 110, 1-35 . Tyrvainen, A . 1970 . Kallioperakartta - Pre-Quaternary rocks . Suomen geologinen kartta, 1 :100 000 . Lehti - Sheet 2223 Alavus . 1971 . Kallioperakartta - Pre-Quaternary rocks . Suomen geologmen kartta, 1 :100 000 . Lehu - Sheet 2224 Kuortane . Volborth, A ., 1952 . Alavuden N-osan ja Kuortaneen S-osan geologiaa (karttaselostus) . Kaatialan ja Vilppulan pegmatiitit . Radioaktiivisuus . (Lausunto ja tyoselosrus v . 1951 suoritetuista tutkimuksista) . Julkaisematon raportti . Suomen Mineraali Oy .

Julkaistut kallioperakartat (1 : 100 000) ja selitykset (* ) Published maps of pre-Quaternary rocks (1 : 100 000) and explanations (*) 1 .9 .1984 *0034+0043 Signilskar . 1978 . 2541 Kemi . 1971. Lagskar . 1978 . 2542+2524 Karunki . 1972 . *1012 Maarianhamina . 1979 . 2543 Simo . 1975 . 1013 K6kar 1981 . 2544 Runkaus . 1971 . 1014 Foglo. 1980 . 2714 Kihlanki 1981 . 1021 Geta . 1978 . *2723 Muonio . 1980 . *1023 Kumlinge . 1978 . *3012 Pellinki . 1965 . 1031 Ut6 . 1983 . `3021 Porvoo . 1964. *1033 N6t6 . 1954. *3022 Lapinjarvi . 1962 . 1034 Nagu . 1973. 3023+3014 Kotka . 1970 . *1242 Korsnas . 1960 . 3024 Karhula . 1965 . 1343 Vexala . 1981 . 3041 Haapasaari . 1972 . 2011 Hanko . 1970 . 3042 Hamina . 1973 . 2012 Perni6 . 1955 . 3044 Vaalimaa . 1979 . 2013 Jussaro . 1973 . *3111 Lahti . 1964 . *2021 Salo, 1955 . *3112 Heinola . 1970 . 2022 Marttila . 1957. 3113 Kouvola . 1963 . *2023 Suomusjarvi . 1955. 3114 Vuohijarvi . 1969 . *2024 Somero . 1955 . *3121 Sysma . 1977 . *2032 Siuntio . 1960 . 3122 Joutsa . 1982 . 2034 Helsinki . 1967 . *3123 Mantyharju . 1978 . *2042 Karkkila . 1953 . 3131 Luumaki . 1975 . *2043 Kerava. 1969 . *3132 Savitaipale. 1965 . *2044 Riihintaki . 1956 . 3133 Ylamaa . 1979 . *2111 Loimaa . 1953 . *3134 Lappeenranta . 1964 . *2112 Huittinen . 1976 . *3142 Mikkeli . 1980 . *2113 Forssa . 1954 . *3144 Sulkava . 1966 . *2114 Toijala . 1973. 3231 Haukivuori . 1984 . *2121 Vammala . 1967 . 3232 Pieksamaki . 1971 . 2122 Ikaalinen . 1952. 3233 Rantasalmi . 1973 . *2123 Tampere . 1961 . 3234 Varkaus . 1980 . *2124 Viljakkala-Teisko . 1953 . *3311 Viitasaari . 1966 . *2131 Hameenlinna. 1949 . `3312 Pihtipudas . 1969 . *2132 Valkeakoski . 1970. *3314 Pielavesi . 1977 . *2133 Karkola . 1961 . *3323 Kiuruvesi . 1977 . *2134 Lammi . 1964 . 3334 Nilsia . 1980 . *2141 Kangasala. 1964. 3422 Oulujoki . 1983 . 2143 Padasjoki . 1971 . 3433 Sotkamo . 1981 . 2144 Kaipola . 1973 . 3531 Jonku . 1977 . *2213 Kuru . 1960 . 3541 Rytinki . 1979 . *2214 Virrat . 1965 . 3543 Loukusa . 1980 . 2222 Seinajoki . 1961 . 3642 Pelkosenniemi . 1979 . 2223 Alavus . 1970 . 3643 Kursu . 1967 . 2224 Kuortane . 1971 . 3644 Vuotostunturi . 1983 . 2231 Mantra . 1976 . *3713 Sodankyla . 1979 . 2232 Keuruu . 1963 . *3714 Sattanen . 1980 . 2241 Ahtari . 1970 . 4112+4111 Imatra . 1966 . 2313 Alajarvi . 1979 . *4123 Parikkala . 1982 . 2321 Pietarsaari . 1981 . *4124+4142 Punkaharju . 1980 . 2322 Kokkola . 1980 . *4213 Kerimaki . 1975 . 2323 Kaustinen . 1971 . *4222 Outokumpu . 1971 . *2324 Kannus . 1961. *4224 Kontiolahti . 1971 . 2332 Perho . 1976 . *4231 Kitee . 1973 . *2334 Kinnula . 1962 . *4232+4234 Tohmajarvi . 1967 . *2341 Lestijarvi . 1964 . *4241 Kiihtelvsvaara . 1971 . *2342 Sievi . 1962 . 4242 Eno. 1983 . *2343 Reisjarvi . 1963 . 4243 Oskajarvi . 1975 . *2344 Nivala . 1962 . 4244 Ilomantsi . 1973 . *2413 Kalajoki . 1955 . *4311 Sivakkavaara . 1971 . *2431 Ylivieska. 1955 . *4411 Ontojoki . 1976 . *2432 Pyhajoki . 1957 . *4412 Hiisijarvi . 1973 . *2433 Haapavesi. 1958. *4413 Kuhmo . 1978 . *`2434 Vihanti . 1958. 4524+4542 Kuusamo . 1973 . *2441 Raahe . 1959. 4621+4623 Salla . 1967 . *2443 Paavola . 1959 .

Julkaisuja myy / Publications may be purchased at : Maanmittaushallituksen karttapaino, Karttakeskus Pasila Kayntiosoite : Pasilan virastokeskus, Opastinsilta 12 B Postiosoitc : PL 85, 00521 Helsinki 52 tai/or Maanmittaushallituksen kartanmyynti, Etelaesplanadi 4, SF-00130 Helsinki 13

3 3941 3932 3934.4912 4914

7 39 3931 3933"911 4913 38220 3812 38444822 ~',>v r 1841 8,3 21 ° 2843 3821 3823 384 381}482 1 3832 38724812 :-233-2 3831 38734811 3742 374424722 4724 6' . 68 Lmai

®r

3632 3634-4612 ®

6 ®~~®~® 2543 3521® 3561 7513 - 45 21 _ . ®' ®~®®®®~~~ 253 ®®®® ®®®®®~ ®®® 24 4 ®® ®® 61 ° 6 ~∎®®

Mal tPam . '~_ ®®®®®®®®®®®®® ®®®®®®®®® ®®®®®®®®®® 6 ®®®®®®®®® =®®®®®®®®®® no mom m ON0 ~~®®®®®®~ A ®®®®®®2022 2024 2062 2044 3022 3024 ~~ ®~~ ~®, 2023 ~Imm 30 4 1

® old 7 ®mom2

Karttalehtijako 1 : 100 000 Map division 1 : 100 000

ISBN 951-690-196-4