SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 2223 ja 2224 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEETS 2223 and 2224 PRE-QUATERNARY ROCKS Aimo Tyrvainen Alavuden ja Kuortaneen kartta-alueiden kalliopera Summary : Pre-Quaternary rocks of the Alavus and Kuortane map-sheet areas GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ESPOO 1984 SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 Kallioperakarttojen selitykset, Lehdet 2223 ja 2224 Explanation to the maps of pre-Quaternary rocks, Sheets 2223 and 2224 Aimo Tyrvainen ALAVUDEN JA KUORTANEEN KARTTA-ALUEIDEN KALLIOPERA Summary: Pre-Quaternary rocks of the Alavus and Kuortane map-sheet areas Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland Espoo 1984 Tyrvainen, A . 1984 . Alavuden ja Kuortaneen kartta-alueiden kalliopera Summary : Pre-Quaternary rocks of the Alavus and Kuortane map-sheet areas . Suomen geologinen kartta 1 :100 000, Kallaoperdkarttoyen selitykset, 2223 Alavus ja 2224 Kuortane . 34 pages, 13 figures and 5 tables . The northwestern part of the combined area of the Alavus and Kuortane map sheets is covered by schists of the Southern Pohjanmaa schist zone, which belongs to the Svecofennian schist belt . The rest of the area is covered by the plutonic rock complex of Central Finland . The schists are mainly mica schists, phyllites, graywackes, mica gneisses and veined gneisses . The schists identified as ''leptite'' and "quartz- feldspar schist'' are orthogneisses and do not belong to the schist complex . The plutonic rock complex, which contains insignificant amount of ultramafic and mafic constituents, consists mainly of synorogenic quartz diorites . granodiorites, granites and pegmatites . Some of the granites, including all the aplite granites in the Alavus area are younger and belong to the late-kinematic series . Metamorphism has taken place under conditions of amphibolite facies . The text is in Finnish with figures and table captions and a summary in English . Key words : Areal geology, explanatory text, bedrock, Precambrian, Alavus, Kuor- tane, Finland . Aimo Tyrvdinen, Geological Survey of Finland, SF-02150 Espoo 15, Finland ISBN 951-690-196- 4 Helsinki 1984 . Valtion painatuskeskus SISALLYSLUETTELO - CONI ENTS Tutkimusvaiheet 5 Kallioperan yleispiirteet 8 Pintasyntyiset kivilajit 8 Vulkaaniset kivilajit 8 Kiilleliuskeet, kiillegneissit ja suonigneissit 11 Kvartsiitti 15 Leptiitti ja kvartsimaasalpaliuskeet 15 Syvakivilajit 16 Peridotiitit 16 Gabrot ja dioriitit 17 Kvartsigabrot 17 Anortosiittinen dioriitti 18 Kvartsi- ja granodioriitit 19 Graniitit 25 Pegmatiitit 26 Tektoniikka)a stratigrafia 28 Metamorfoosi 29 Taloudelliset aiheet 30 Retkeilykohteita 30 Summary : Pre-Quaternary rocks of the Alavus and Kuortane map-sheet areas . 31 General 31 Supracrustal rocks 31 Leptite and quartz-feldspar schists 32 Plutonic rocks 32 Tectonics and stratigraphy 34 Metamorphism 35 Economic prospects 35 Kirjallisuutta - Literature 36 5 TUTKIMUSVAIHEET Kasiteltavista kallioperakartta-alueista etelaisempi, Alavus 2223 (Tyrvainen 1970), kuuluu paaasiassa Keski-Suomen syvakivialueeseen, kun taas pohjoisempi, Kuortane 2224 (Tyrvainen 1971), kuuluu noin puoliksi samaan syvakivialueeseen ja puoliksi Pohjanmaan liuskealueeseen . Alavuden kallioperakartta-alue kasittaa pakosan Alavu- den kaupungista seka Toysan kunnasta ja lisaksi, osia Ahtarin ja Peraseinajoen kunnista ja Virtain kaupungista . Kuortaneen kallioperakartan alue kasittaa paaosan Kuortaneen ja Lehtimaen kunnista seka osia Toysan, Nurmon, Alajarven ja Soinin kunnista seka Alavuden ja Lapuan kaupungeista . Varhaisimmat alueella suoritetut tutkimukset nayttavat kohdistuneen seudun pegmatiitteihin . Kaatialan pegmatiitista (2224 04 A) on maininta viime vuosisadalta (Holmberg 1897, s . 37) . Myohemmin sita on tutkinut Aarne Laitakari (1914), ja sittemmin on samasta aiheesta ilmestynyt useiden tutkijoiden lyhyempia esityksia (Pehrman 1950; Volborth 1952 ; Nieminen 1954 ; Neuvonen 1960) . Molemmat karttalehdet kuuluvat osana Martti Sakselan (1934) tekemkan 1 : 400 000- mittakaavaisen Suomen Geologisen Yleiskartan lehteen B 3, Vaasa. Sama tekija kasittelee myos alueen yleista geologiaa (Saksela 1935) . Vaasan kivilajikartan selvityk- sen on Sakselan aineiston perusteella laatinut Aarne Laitakari vuonna 1942 . Ilmari Haapala on tutkinut Alavuden Peraseinajoen seudun pegmatiitteja (Haa- pala 1964a ja b, Haapala 1966) . Hknen tutkimukseensa kuuluivat Alavuden kartta- alueen osat 03 ja 06 ja osittain 02 ja 05 seka Kuortaneen kartta-alueen osat 01 ja 04 . Kyseinen tekija on myos luovuttanut kahta viimeksi mainittua osalehtea kasittelevat kenttapaivkkirjansa ja -karttansa taman esityksen kirjoittajan kayttoon, ja kalliopera- kartta on talta osin piirretty paaasiassa niiden perusteella . Varsinaiset kartoitustyot 1 : 100 000-mittakaavaisia kallioperakarttoja varten tehtiin Alavuden kartta-alueella (2223) vuosina 1964-66 seka Kuortaneen kartta- alueella (2224) vuosina 1967-69 . Kuvasta 1 ilmenee kartoitustyossa toimineiden henkiloiden kartoittamat alueet . Kirjoittaja on lisaksi myohempina vuosina tehnyt alueella lyhytaikaisia tutkimuksia . Alavuden (2223) kallioperakartta ilmestyi vuonna 1970 ja Kuortaneen (2224) kallioperakartta vuonna 1971 . Molemmat kartat on piirtanyt puhtaaksi Lea Torssonen . Kuvan 1 on piirtanyt puhtaaksi Elsa Jarvimaki . Taulukkojen mineraalikoostumuk- set on laskenut kirjoittaja, kun taas kemialliset analyysit on tehty Geologian tutkimuskeskuksen kivilajianalytiikan laboratoriossa . Kasikirjoituksen ennakkotarkas- tuksen on tehnyt Matti Laitala . Nimelta mainituille seka muille karttalehtityossa ja selityksen laatimisessa avusta- neille esitti kirjoittaja parhaat kiitoksensa . 6 Kuva 1. Eri henkiloiden kartoittamat alueet Alavuden ja Kuortaneen karttalehdilla . Fig . I Areas mapped by different persons. 1 . Aimo Tyrvainen 1964, 2 . Eero Bjorklund ja Riitta Heikkila 1964, 3. Erkki Lehto 1964, 4 . Aimo Tyrvainen 1965, 5 . Erkki Lehto 1965, 6 . Veli Suominen 1965, 7 . Aimo Tyrvainen 1966, 8 . Erkki Lehto 1966, 9 . Ilmari Haapala - Paraisten Kalkkivuori Oy Suomen Mineraali 1961-64, 10 . Aimo Tyrvainen 1967, 11 . Erkki Lehto 1967, 12 . Aimo Tyrvainen 1968, 13 . Erkki Lehto 1968, 14 . Aimo Tyrvainen 1969, 15 . Erkki Lehto 1969 . 7 Kuva 2 . Alavuden (2223) ja Kuortaneen (2224) kartta-alueet . A = pistelaskuanalyysin/kemiallisen analyysin nro, B = valokuvan nro . Fig . 2 . Areas of the Alavus (2223) and Kuortane (2224) map-sheets . A = point-counter analysis/chemical analysis No ., B = fig . No. S KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET Alavuden ja Kuortaneen kartta- alueella kohtaavat Keski-Suomen syvakivialue seka suprakrustinen Pohjanmaan liuskealue . Syvakivialue kasittaa luoteiskulmaa lukuun ottamatta koko Alavuden kartta-alueen (2223) seka viela noin puolet Kuortaneen kartta-alueesta (2224). Muu osa kuuluu liuskealueeseen . Myos mainitusla syvakivialu- eella tavataan liuske-esiintymia ilmeisesti relikteina samasta suprakrustisesta Pohjan- maan liuske-kompleksista . Naista lienee kuitenkin luettava pois Alavuden kartta-alu- eella (2223) keltaisella merkityt ja merkkien selityksessa pintakivien joukkoon luetut ''leptiitti'' ja kvartsimaasalpaliuske . Todennakoisesti ne eivat ole pintakivia vaan kuuluvat ortogneisseihin . Vallitsevana kivilajina mainitussa suprakrustisessa ell pintasyntyisessa kompleksissa ovat liuskeet, jotka koostumukseltaan vaihtelevat kiilleliuskeesta grauvakkaan . Esiinty- misalueensa reunaosissa seka erillisissa esiintymisissa syvakivialueen sisalla ne ovat voimakkaasti migmatiittiutuneet ja muuttuneet kiillegneisseiksi . Vulkaanista alkuperaa olevia kivia, uraliittiporfyriittia, amfiboliittia ja sarvivalke- gneissia, on kasiteltavilla alueilla verrattain niukasti . Pintasyntyiset kivet nayttavat olevan alueen vanhimpia kivia, ja niita breksioivat kaikkialla syvakivet . Niiden kerrostumispohjaa ei ole tavattu . Syvakivisarjan emaksisempia jasenia, peridotiittia, gabroa ja dioriittia, on vain vahaisina esiintymina . Ainakin osa naista on ymparistonsa kvartsi- ja granodioriitteja vanhempia, mutta kvartsigabrot Kuortaneen kartta-alueella (2224 10 )a 11) seka myos lahinna kvartsigabron luonteiset esiintymat Alavuden kartta-alueen (2223 07) etela- osassa Sapsalammin ymparistonsa liittyvat valittomasti ymparistonsa kvartsidioriittiin sen emaksisempina osueina . Syvakivista vallitsevia ovat kvartsi- ja granodioriitit porfyyrisine muunnoksineen . Ne kaikki ovat tuttuja alueen etela- ja kaakkoispuolella aikaisemmin kartoitetuilta Kurun (Matisto 1961), Keuruun (Marmo 1963) ja Virtain (Marmo 1965) kartta-alueil- ta. Naita syvakivia nayttaa olevan ainakin kaksi ikaryhmaa, joista vanhemmassa on paaasiassa kvartsidioriittia seka siihen laheisesti liittyvaa granodioriittia ja porfyyrista granodioriittia ja nuoremmassa paaasiassa granodioriittia . Nuoremman ikaryhman granodioriittiin liittyy myos osa seudun graniiteista . Kaikki nama, samoin kuin paaosa seudun pegmatiiteista, kuuluvat synorogeeniseen syvakivisarjaan . Nuorempaan, myo- haisorogeeniseen sarjaan kuuluvat muutamat graniitit seka apliittigraniitit ja apliitti- juonet . PINTASYNTYISET KIVILAJIT Vulkaaniset kivilajit Vulkaanista kivilajeja on kasiteltavien karttalehtien alueella verrattain niukasti . Niiden esiintymat ovat enimmakseen hajanaisia ja pienia tai vain pienelta osaltaan 9 kartta-alueelle ulottuvia . Huomattavin esiintyma on Kuortaneen kartta-alueen (2224) koilliskulmassa . Koostumukseltaan kivet ovat emaksisia, joskus intermediaarisia . Alavuden lehdella (2223) pienet