Messiaan Ateria

1 3

Risto Santala

MESSIAAN ATERIA

Ehtoollisen hengellinen sanoma ja historialliset juuret

JUURET IV

JUURET IV 4

MESSIAAN ATERIA Ehtoollisen hengellinen sanoma ja historialliset juuret Juuret IV copyright © Risto Santala ja Kuva ja Sana kustantaja: KUVA JA SANA PAJUNIITYNTIE 1 00320 HELSINKI PUH. (09) 4774 920 kansityö LUMIKUVA etukannen kuva Communauté de Taizé/MAX THURIAN via World Council of Churches, Geneva kuvaliitteen ja takakannen kuvat RISTO SANTALA, paitsi s. 108 (karitsa): LEHTIKUVA s. 109 (viinirypäleterttu): ASAP, Israel s. 111 (druusileipuri): Seppo Seppälä s. 126 (leivänmurto): Risto Siltanen kuvankäsittely ANTTI SANTALA

ISBN 951-585-068-1 kirjapaino GUMMERUS KIRJAPAINO OY Jyväskylä 1999 5 Sisällysluettelo

Saatesanat ...... 7 Ehtoollisen ylistysvirsi ...... 42 Getsemanen ylimmäispapillinen rukous ..... 45 LUKU 1 Neljäs eli ”Jumalan valtakunnan malja”...... 48 Petihta eli avaus...... 9 Psalmin 22 ehtoolliskuva ...... 52 Ehtoollisen pääkorostukset ...... 10 Ehtoollisen evankeliumi ...... 11 LUKU 3 Ehtoollinen yhdistävänä tekijänä ...... 13 Ehtoollinen Messiaan ateriana ...... 54

LUKU 2 Messiaan ateria Midrash Ruutissa...... 55 Sapatin ”Messias-ateria” ...... 60 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana ...... 15 Talmudin määräykset ”Messiaan Ehtoollisen vieton aika ...... 16 ateriasta”...... 61 Paikka, jossa Jeesuksen Alkukirkon ehtoollisenvieton aika ...... 62 jäähyväisateria vietettiin ...... 21 Kallio-aihe Messias-aterian Pääsiäisateriaan liittyvät säädökset...... 24 rukouksissa ...... 63 Nykyinen pääsiäisaterian valmistelu ...... 27 Kallio-aihe Vanhassa testamentissa ...... 66 Pääsiäisvalmistelut koskivat aikanaan koko yhteiskuntaa ...... 28 LUKU 4 Evankeliumien kuvaus irkkojemme opetus eukaristiasta ..... 68 pääsiäisateriasta ...... 29 K Egyptin vitsausten todenperäisyys ...... 34 Didakhe, kahdentoista Kolmas eli ”siunauksen malja” ...... 36 apostolin opetus ...... 70 Asetussanojen erityiskorostukset ...... 38 Varhaisimmat eukaristian säädökset...... 71 Mutta miksi Jeesus samasti Katolisen kirkon eukaristian viinin vereensä? ...... 39 korostukset...... 78 6

Ortodoksikirkon ehtoollisopetus ...... 82 Kansankirkkomme ehtoollisnäkemys...... 85 Messias-aterian siunaus...... 89 1. Ehtoollinen on syntisten ateria ...... 90 2. Ehtoollinen on Messiaan ateria ...... 93 3. Ehtoollinen on kirkkojen kommuunio ...... 97

Pyhää maata kuvin ja sanoin ...... 100 7 Saatesanat

Herran pyhään Ehtoolliseen liittyy kristilli- syi, mistä kristillisessä kommuuniossa oikein sen uskon keskeisin salaisuus. Siinä toteutuu on kysymys. Nyt sain puhua uuden liiton Jesaja 12:3 jae: ”Te saatte ilolla ammentaa ateriasta ja Jeesuksesta Jumalan karitsana, vettä pelastuksen lähteestä.” Omakohtainen joka ottaa pois maailman synnit. Ja Jesajan tietoinen uskonkilvoitukseni alkoi ehtoollis- kirjan 53. luvun sanat Hänestä, joka ”on haa- pöydästä, ja yhä uudelleen koen kirkon altta- voitettu meidän syntiemme tähden”, osasin rin keitaana, jonne tulla saa sellaisenaan. luonnostaan ulkoa. Näin rehtori auttoi pu- Tässä uuden liiton ateriassa on piirteitä, jot- humaan lempiaiheestani. Koin, että sanani ka ovat vuosien myötä syventäneet uskon upposivat tulevien opettajien sydämiin. vakaumustani. Israelissa elämäntyöni teh- neenä tuntuu suorastaan ihmeelliseltä, miten Paljon apua etsintääni olen saanut juutalai- luotettavalla tavalla evankeliumit heijastavat sesta rukouskirjasta. Jo 1940-luvun lopulla Jeesuksen oman ajan tapoja ja säädöksiä. luin norjalaisen pastori Per Faye Hansenin ruotsiksi ilmestyneen kirjan, ”Juutalaiselle Muistan hämmentävän tilanteen, johon jou- ensin”.1 Se esittää erittäin taitavasti juutalai- duin Jerusalemissa 1960-luvun alussa. Mi- suuden ja sionismin filosofisia perusteita ja nut kutsuttiin paikalliseen opettajaseminaa- yhteisen uskonperintömme juuria. Kirja oli riin puhumaan kristinuskon perusteista. Koin, pölyttynyt hyllyssäni vuosikymmeniä. Sat- että heprean taitoni ei olisi riittävä tällaiseen tumalta se osui silmiini. Kun avasin sen alku- haasteeseen. Kuitenkin oppilaat innostuivat lehden, huomasin kirjoittaneeni siihen aikoi- kyselemään asioita, jotka olivat meille yhtei- naan pikakirjoituksella sanat: ”Lue ehdotto- siä. Varmaankin koulun rehtori koki tilan- masti juutalaisten rukouskirja.” Eihän tähän teen kiusalliseksi ja tahtoi kääntää katseen ollut tuolloin kielellisiä edellytyksiä. Myö- toisarvoisempiin seikkoihin. Niinpä hän ky- hemmin ystävystyin ruotsalaisen professori

1 Per Faye Hansen, För juden först, Örebro 1946. 8 Saatesanat

David Hedegårdin kanssa. Häntä pidettiin sessä luvussa: ”Me olemme löytäneet Mes- Pohjoismaiden parhaana juutalaisen rukous- siaan – me olemme löytäneet hänet, josta kirjallisuuden tuntijana. Liekö tämäkin tut- Mooses ja profeetat ovat kirjoittaneet!” tavuus vaikuttanut olennaisesti elämääni. Juutalainen rukouskirja Siduur on aivan Tärkein löytöni liittyi Ruutin midrashiin. kuin valitun kansan sielun peili. Siinä on Siinä sanotaan toistuvasti, että jos joku syö monia kauniita pääsiäisateriaan liittyviä ru- ”Messiaan ateriaa” tässä maailmassa, hän saa kouksia. Sain myös ostaa Jerusalemissa or- syödä sitä myös tulevassa elämässä. Samat todoksirabbi Jechiel Goldinin kotikirjaston Messiaan ateriaan liittyvät sanonnat kertau- heprealaiset pääteokset, joihin kirjamme tu- tuvat Talmudissa ja jopa juutalaisen rukous- keutuu. Lisäksi sain ”kaupan päälle” hänen kirjan Siduurin kaunokirjallisissa teksteissä. kuvansa omistuskirjoituksineen. Siinä luki: Ehtoollisen iankaikkisuusnäköala ja Paava- ”Rabbi Goldinilta rabbi Risto Santalalle rak- lin sanojen monet pikkuvivahteet ovat heijas- kaudella”. Evankeliumien tutkija näkee hep- tusta tästä juutalaisesta ”Messiaan ateriasta”. realaisissa lähteissä salaisuuksia, jotka eivät muutoin avaudu. Kun nyt saattelen lukijaa kuuntelemaan näi- tä lähetystyön lomassa kuulemiani sydän- Ratkaiseva osuutensa ehtoollisen ymmärtä- ääniä, toivoisin, että näkisimme ehtoollisen miseksi löytyy vanhinta juutalaista traditio- historiallisen taustan uudesta tuoreesta nä- ta heijastavasta synagogan saarnakirjallisuu- kökulmasta. Eukaristian logiikka on siinä, desta, ns. Midrash Rabbah -kirjoista. Kris- että osallistumme uuden liiton jäseninä Mes- tillinen teologia ei ole käsitellyt lainkaan tätä siaan aterialle. Niin koemme jo tässä ajassa yhteistä uskon perimää. Kun jouduin puur- siunauksen, jonka täyttymys tapahtuu ker- tamaan 1980-luvun taitteessa hepreaksi kak- ran iäisyydessä. si kirjaa Messiaasta Uudessa ja Vanhassa testamentissa rabbinistisen kirjallisuuden valossa, koin monia ”heureka”-elämyksiä. Tuo Heinolassa 11.3.1999 kreikkalaisperäinen sana toistuu kaksi kertaa Johanneksen evankeliumin ensimmäi- RISTO SANTALA Saatteeksi 9

LUKU 1

Petihta eli avaus

Työhuoneessani on kauniisti koristeltu itä- sanoma, tutkimukseen liittyvät erityiskäsit- mainen taikarasia, jota lapsenlapset ihaile- teet sekä yhteydet mahdollisiin muihin vas- vat. Lipas on tyhjä. Se kuvaa ihmisen omaa taaviin lähteisiin. Johanneksen evankeliu- sydäntä. Kannen alle on tekstattu kreikkalai- min esipuhetta eli ”prologia” voidaan myös sen filosofin Platonin ajatus: ”Alku on työn pitää tällaisena ”avauksena”. Siinä olevan tärkein osa”. Kun tartumme uusiin haastei- ajatuskaavan ilmaus ”alussa oli sana” sekä siin, niihin löytyy myös tarvittava tarmo ja ”kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, voima. Samoin kirjallisen esityksen alkuun ja ilman häntä ei ole mitään tehty” löytyy on panostettava aina erityistä huolta. Jo kolme kertaa miltei sanatarkasti Qumra- kouluaineista meitä opetettiin, että alkulau- nin Kuolleenmeren kääröistä.2 Johanneksen seen piti ilmaista selkeä tehtäväksianto ja ta- evankeliumin peruskäsitteet elämä ja valo voite. Aiheenamme on Herran pyhä Ehtool- sekä evankeliumin muu ydinsanoma esiinty- linen ”Messiaan ateriana”. vät jo tässä prologissa. Myös Hebrealaiskir- jeen alun korostus Pojasta, joka on Jumalan Vanhimmissa tuntemissamme synagogan saar- ”kirkkauden säteily ja hänen olemuksensa nakirjoissa, ns. ”midrasheissa” on oma erilli- kuva” ja kantaa ”kaikki voimansa sanalla”, nen lukunsa, jota kutsutaan aramealaisella edustaa samoja ”petihta”-avauksen ilmaisu- nimellä ”petihta” eli ”avaus”. Jo siitä ilmenee keinoja. esillä olevan Raamatun kirjan jaotus ja pää-

2 1 QS XI:10, 1 QS III:15–16 ja 1 QH I:19. 10 LUKU 1 Petihta eli avaus

Apostoli Paavalin kirjeissäkin on omat ”alku- ehtoollisen syntyhistoriaan. Ne eivät ole sel- tervehdyksensä”. Ne noudattavat hänen ai- laisinaan tuttuja modernille ihmiselle. Siksi kansa kirjekaavioita. Uusi Kirkkoraamat- pyrimme ensin luomaan oman petihtamme, tumme on otsikoinut nämä ”alut” ja sitä joka jo paljastaa aiheemme peruslinjauksen. seuraavat pelkistetyt johdantosanat erikseen omina kappaleinaan. Paavali oli kuuluisan Gamaliel vanhemman oppilas. Tällä oli juu- •EHTOOLLISEN PÄÄKOROSTUKSET talaisten tutkijoitten mukaan Lähi-idän laa- jin kirjeenvaihto. Tätä taitoa hän tähdensi juontuvat Jeesuksen aikaisesta pääsiäisen 500 oppilaan koulussaan Jerusalemissa myös vietosta Jerusalemissa. Kaikki evankeliumit kuulijoilleen. Rabbien opetus perustui kes- kertovat sen taustasta melko tarkkaan: Mat- kusteluihin ja väittelyihin. Prof. Josef Klaus- teus 26:17–35 kuvaa pelkistetysti itse ateriaa ner ja mm. kristillistä uskoa monissa kirja Pietarin itsevarmaa ja uhoavaa käyttäyty- joissaan käsitellyt Shalom Ben-Chorin ovat mistä; Markus 14:12–26 jättää Pietarin pois esittäneet, että Talmud kuvaisi nuoren Paa- kuvauksestaan, mutta pohtii, kuten Matteus- valin ja hänen opettajansa Gamalielin kiisto- kin, lyhyesti Juudas Iskariotin ongelmaa; ja kutsuessaan tuota nuorta väittelijää nimel- Luukas 22:7–32 korostaa ennen kaikkea lä ”ooto talmiid”, ”tuo oppilas”. Vastaavasti jäähyväisaterian iankaikkisuusnäköalaa; to- Jeesuksen nimen käyttöä vältettiin sanomal- sin hänkin muistaa Matteuksen tavalla, että la hänestä ”ooto iish” eli ”tuo mies”. Pietari oli pian kieltävä Mestarinsa. Kaik- kein laajimmin ehtoollisen taustaa kuvaa Kirjan laatija joutuu aina ikään kuin väittele- Johannes. Viidessä pitkässä luvussaan, Jo- mään itsensä kanssa: hän esittää kysymyksiä, hannes 13:1–17:26, hän kertoo kiirastorstai- joiden vastaukset löytyvät aiheeseen liitty- illan vietosta pienine yksityiskohtineen, Jee- vistä lähteistä. Nykyinen tutkimus on toden- suksen lohdutuspuheesta, Hänestä totisena nut yhä useammin, että evankeliumit ja Paa- viinipuuna ja Pyhän Hengen tehtävästä tule- valin kirjeet noudattavat synagogakirjallisuu- vina vaikeina aikoina. Illan opetuksiin liittyy den eli midrashin kirjallista lähestymistapaa. myös Vapahtajamme ylimmäispapillinen ru- Mekin jaotamme aiheemme muutamaan pää- kous. Vain Johannekselta puuttuvat itse eh- otsikkoon ja pyrimme selittämään taustalla toollisen asetussanat, jota muut olivat jo käsi- olevat erityiskäsitteet ja niiden liittymisen telleet. Kukin neljästä evankeliumista heijas- LUKU 1 Petihta eli avaus 11 taa juutalaisen pääsiäisaterian eli ”sederin” putosi alas kolmannen kerroksen ikkuna- eri piirteitä. Jos ne lukee peräkkäin, ne avaa- syvennyksestä. Itämainen ns. syyrialainen vat aina uusia piirteitä Herran pyhän Eh- traditio valaisee merkittävällä tavalla näitä toollisen salaisuudesta. juutalaiseen Messias-odotukseen liittyviä uskomme juuria. Myös apostoli Paavali puhuu 1. Kor. 10. ja 11. luvuissa alkukristillisille seurakunnille Itse ehtoollisaineksien jakamiseen ja varhaiseen ominaisista ehtoolliseen liittyvistä korostuk- kirkkojärjestykseen saamme valoa vanhimmas- sista. Niissä esiintyvät sanat ”hengellisestä kal- ta tuntemastamme ns. ”12 apostolin opista” liosta juomisesta”, ”siunauksen maljan” osalli- eli ”Didakhe”-lähteestä. Samoin näemme, mi- suudesta, Herran kuoleman ”julistamisesta”, it- ten evankeliumien edustama ehtoollisen ian- sensä ”koettelemisesta” ja ns. ”havdalasta” eli vii- kaikkisuusnäköala heijastuu Messiaan ate- nin ja leivän ”erottamisesta” ja pyhittämisestä. riasta puhuttaessa synagogan ”midrash”-tradi- Nämä liittyvät keskeisesti sapatin viimeisen tiosta. Kaikesta tästä joudumme keskustele- aterian tulkintaan. Sitä kutsutaan kansan- maan eri yhteyksissä. omaisesti nimellä ”Messiaan ateria”. On vain vahinko, että uusi Kirkkoraamattumme on häivyttänyt tärkeän ”havdala”-sanonnan •EHTOOLLISEN EVANKELIUMI ja ”siunauksen malja” -käsitteen. avautuu näistä pienistä tiedon murusista. Sa- Juutalaisessa rukouskirjassa Siduurissa pu- noohan apostoli Paavali rakkauden hymnis- hutaan tämän ns. ”melavee malka” eli kunin- sään 1. Kor. 13:9, että ”tietomme on vajavais- gattaren saattoaterian ”pitkittämisestä” puoli- ta” – kreikan sanonta ”ek meruus” voitaisiin yöhön asti. Sapatin ilta-aterian kaunokirjal- kääntää tarkasti, että se on ”kokoonpantu liset rukoukset viittaavat toistuvasti Mes- murusista tai palikoista”. Näinhän ruotsalai- siaaseen, johon keskustelut aina keskittyvät. nen käännös asian tulkitsee: ”vår kunskap är Apostolien teot 20:7 jae mainitsee tämän ett styckverk”, ”tietomme on palapeliä”! Pie- tärkeän illan ”pitkittämiseen” viittaavan avain- nikin oivallus voi olla suureksi siunaukseksi. sanan. Tuolla ”Messiaan aterialla” Paavali Nykynuori liittää tällaiset huomiot omaan ”pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka”, ja tieteelliseen maailmankuvaansa. He tietävät, Eutykus-niminen nuorukainen torkahti ja että muutaman millin kokoisessa ”piisirussa” 12 LUKU 1 Petihta eli avaus voi olla miljoonia transistoreita. Tietokoneen luvusta: ”Joka syö minun lihani ja juo minun ”muistipalikoihin” kätkeytyy vuorostaan sato- vereni, sillä on iankaikkinen elämä … ja joka ja miljoonia transistoreita. Kuitenkaan tieto- syö minun lihani ja juo minun vereni, se py- koneilla ei ole omaa itsenäistä älyä. Jos taas syy minussa ja minä hänessä” (jakeet 54, 56). ajattelemme ihmisen DNA-tekijöitä, emme Kokoonnuimme nuorina joka pyhä rippi- voi edes mielikuvituksissamme mennä pie- kirkkoni etusiipeen. Kolehdinkeruun jälkeen nempiin tiedontallennustapoihin, kuin mitä osallistuimme kaikki Herran pyhälle Ehtool- yhteen ainoaan elävään soluun on kätketty. liselle. Pian tämän jälkeen tiedostin, että tah- Ja ihmeellistä on, tietokonekieltä käyttääk- toisin antaa kaiken aikani Jumalalle. semme, että tällä solulla on triljoonia ”var- muuskopioita” – lastenlasteni ukilta jää vara- Ehtoollisen salainen vaikutus näkyy myös kopio usein tekemättä. Tämä on syytä tiedos- kirkkohistoriasta. Uudemman ajan lähetyk- taa, kun ihmettelemme omaa rajoittunutta sen isänä tunnettu kreivi Nikolaus Ludwig minimaailmaamme. von Zinzendorf (1700–1760) antoi uskonsa tähden Määristä lähteneille pakolaisille Böö- Oma tietoinen uskonelämäni sai ratkaise- min rajalla olevilta tiluksiltaan siirtokunnan, van sysäyksen juuri ehtoollispöydässä. Kun jota kutsuttiin nimellä Herrnhut eli Herran 23.3.1945 polvistuin Helsingin Johanneksen suojapaikka. Hän oli saanut jo sitä ennen kirkon alttarille, muistan, kuinka painoin ot- lähetyskipinän erään intialaisen lähetyssaar- sani sen punaista samettia vasten. Minulla oli naajan kautta. Lutherilta hän omaksui opin asiaa Jumalalle. Samalla joku otti salamava- pelastuksesta ”yksin armosta”. Muutoin hä- lolla parvelta kuvan. Jotenkin hävetti, että nen ihanteenaan oli jonkinlainen ”ylikirkolli- stadin kundina käyttäydyin näin oudosti. suus”, joka ei tuntisi tarkkoja karsinarajoja. Mutta sisuskaluihin tuli merkillinen rauha. Ja intohimonaan hänellä oli rakkaus Kris- Ehkä joku salainen geenini sai ylimääräisen tukseen, ”Hän ja ainoastaan Hän!” Toisaalta latauksen. Jokin piisiru sisimmässäni asettui hän edusti rukous- ja lähetysherätystä. Kun kohdalleen. En osaa määritellä, mitä tuolloin eräät yli-intoiset hurskaat pietistit kasaantui- tarkalleen tapahtui. Mutta siitä päivästä läh- vat ”Herran huomaan”, se synnytti toraa ja tien omakohtaisen uskon tietoisuus vaikutti riitaisuuksia. Ne sulivat ehtoollispöydässä. kotona ja urheilupiireissä. Koin todeksi Jee- Holmquistin kolmiosainen laaja kirkkohisto- suksen sanat Johanneksen evankeliumin 6. ria kuvaa sitä näin: Elokuun 13 pnä 1727 LUKU 1 Petihta eli avaus 13 koko Bertelsdorfin seurakunta kokoontui Toisena riidanaiheena on ollut Pyhän Hen- yhteiseen ehtoollisen viettoon kirkkoonsa; gen työ ja sen luonne. Silti kirkon varsinaisen päätyttyä ”menimme kukin hiljaa kotiimme seksi riitakapulaksi muodostui oppi Herran ja opimme rakastamaan”.3 Holmquist toteaa, pyhästä Ehtoollisesta. että tämä oli herrnhutilaisuuden varsinainen syntymähetki, ja näin veljesrakkaus puhkesi Ollessani nuori pappi muuan vanhempi vir- seurakuntaan. Se johti myös laajaan lähetys- kaveli opasti minua kerran sanoen, että työhön ympäri tuolloin tunnettua maailmaa. ehtoollisen sakramentista puhuttaessa sen eteen olisi aina liitettävä sanat ”Herran pyhä” – tästä syystä käytän suurta alkukir- •EHTOOLLINEN YHDISTÄVÄNÄ TEKIJÄNÄ jainta, kun mainitsen eukaristian koko ni- mikkeen, muutoin sana kirjoitetaan yleisen Petihta-avaukseen kuuluu luonnostaan sel- tavan mukaan pienellä kirjaimella. Samasta vitys siitä, mikä meitä motivoi aiheemme kä- syystä pyrin suhtautumaan kunnioittavasti sittelyssä. Muuan yleisimmistä uuden liiton eri kirkkojen ehtoolliskäsityksiin. Onhan eh- aterian nimikkeistä on ”communio” eli ”yh- toollinen yhteyttä ilmentävä ateria. Yksityi- teysateria” – ehtoollisen tulisikin olla yhdis- nen uskova ei onneksi aina tunne oppineitten tävänä asiana. On murheellista, että kristil- kiistakysymyksiä – hänelle alttari on Herran linen kirkko on tehnyt uskomme keskei- pöytä, jossa hän on yksin Vapahtajansa simmistä asioista erottavan tekijän. Näin on edessä. käynyt kristilliselle kasteelle, vaikka juuri ”Kristukseen kastettuina” me olemme yhtä Muistan, kuinka juutalainen Jerusalemin perhettä. Sanoohan Gal. 3:27, että ”kaikki te, yliopiston professori David Flusser vuonna jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kris- 1960 luonnehti kirkkojen tulkintaa pyhästä tuksen päällenne pukeneet. Ei ole tässä juu- liitonateriasta. Hän sanoi, että katoliset ovat talaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä tehneet muuttumisopillaan siitä kemiaa; kal- vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki vinistit sanovat, että ehtoollisainekset vain te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.” merkitsevät Jeesuksen ruumista ja verta,

3 Hjalmar Holmquist, Kirkkohistoria, II osa, s. 517. WSOY, Porvoo 1931 14 LUKU 1 Petihta eli avaus tehden uuden liiton ateriasta filosofiaa – mut- kainona miehenä hinasin hihani vain puoli- ta Luther edusti uskon asennetta korostaes- tankoon. Silti yleisvaikutelmana voin sanoa, saan yksinkertaisesti, että ”tämä on” Kristuk- että koin kokouksessa voimakkaan Pyhän sen ruumis ja veri. Meidän tulkintamme ovat Hengen läsnäolon. Tilaisuus poiki tärkeän usein vain kuin saippuakuplat, jotka hajoa- tapaamisen. Kreikkalaisortodoksisen kirkon vat sormella koskettaessa. Mutta samalla ka- arkkimandriitta saapui virka-asussaan hep- toaa niistä heijastuva kauneus. Ehtoollisen realaiseen kouluumme keskustellakseen ko- mysteeriä ei kukaan voi täysin ymmärtää. kouksen herättämistä ajatuksista. Erityisesti hän oli kiinnostunut eukaristiaan eli ehtoolli- Syksyllä 1976 oli Jerusalemissa suuri Pyhän seen liittyvistä käsityksistä. Arkkimandriitta Hengen Maailmankonferenssi. Jostakin syys- kertoi, että hänen omana opiskeluaikanaan tä olin luterilaisuudestani huolimatta saanut Kreikassa hänen professorinsa oli tulkinnut kutsun pitää osanottajille iltapäivän opetus- asetussanoja siten, että kyseessä ”on” Kris- tunnin Pyhän Hengen työstä. Maailmankuu- tuksen ruumis ja veri – kaikki siihen lisätty lu karismaatikko Kathryn Kuhlman oli juuri selitys on vain inhimillistä tulkintaa. Kreik- kuollut. Hänen sijaansa rukouspalvelua toi- kalaisortodoksisen kirkon liturgiassa onkin mitti nuori Benny Hinn. Hän keskittyi ih- merkittäviä piirteitä, joita on aiheellista kä- misten kaatamiseen, minä puolestani pidin sitellä puhuessamme ehtoollisen evankeliu- heitä pystyssä. Kun osanottajat kohottivat mista. kätensä ylistykseen, minä ”pohojalaasena” LUKU 1 Petihta eli avaus 15

LUKU 2

Pääsiäisateria ehtoollisen taustana

Herramme jäähyväisaterian yksityiskohdat jestyksen”, miten juhla etenee. Se on tuskin esitetään kaikissa evankeliumeissa harvinai- paljonkaan muuttunut Jeesuksen ajoista läh- sen tarkkaan. Tämä ei ole mikään ihme, sillä tien. Joka ainoa yksityiskohta perustuu ate- tänäkin päivänä juutalaiset viettävät pääsiäis- rian eri ainesten vertauskuvalliseen tulkintaan. ateriaa perinteisen ”sederin” eli ”järjestyksen” Niinpä meilläkin on lupa nähdä ehtoollisen mukaisesti. Tätä ”haggadan” eli ”(pääsiäis)- yksityiskohtien hengellinen merkitys. kertomuksen” ohjelmaa on painettu vuosisatojen aikana kymmeninä mitä kauneimmin Ateriayhteys ei ollut sinänsä mitään uutta. taiteellisesti kuvitettuina kirjoina. Niistä on Kun esim. Qumranin essealaisella yhteisöllä laajassa ”Judaica”-tietosanakirjassa parikym- oli oma kommuunionsa, sitä ei kuitenkaan mentä kuvaa selostuksineen.4 Tämän perin- voida yhdistää eukaristiaan. Se oli pelkkä teen mukaan mekin liitämme oheen joitakin yhteysateria. Herran pyhä Ehtoollinen mer- kuvia katseen vangitsijoiksi. Haggadan oh- kitsee sovitusateriaa, jossa pääsiäislammas sa- jeet perustuvat Talmudin keskusteluihin en- mastetaan Jeesuksen ruumiiseen ja viini Hä- simmäisiltä kristillisiltä vuosisadoilta ja juu- nen vereensä. Tämä rinnastus tuntuu luon- talaiseen rukouskirjallisuuteen. Niiden käsi- nolliselta, jos muistamme, että uhrikielessä kirjoituksia on julkaistu vasta kirjapainotai- pääsiäislampaasta käytettiin sanontaa ”pääsiäi- don kehityttyä 1400-luvulta lähtien. Pääsiäis- sen ruumis” eli ”guuf ha-pesah”. Qumranin us- ateria liittyy Israelin vapautumiseen Egyptin kovat puhuivat myös joissakin irrallisissa orjuudesta. ”Seder” määrittelee tarkoin ”jär- katkelmissaan ”uudesta liitosta”. Essealaiset

4 Ks. Encyclopaedia Judaica, Jerusalem 1972, Volume 7, Fr-Ha, ss. 1079–1103. 1

16 LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana saattoivat moittia sitä, että jotkut eivät us- •EHTOOLLISEN VIETON AIKA koneet Vanhurskauden opettajan sanoihin, vaan ”kielsivät Jumalan lain ja uuden liiton, sil- Viime aikoina on liberaaliin suuntaukseen lä he eivät uskoneet Jumalan liittoon”.5 Toki kuuluva teologinen siipi nostanut jälleen Jeremian kirjan 31:31 sana uudesta liitosta esiin kysymyksen, jota käsiteltiin jo yli sata oli kaikille tuttu. Kuitenkin Jeesus korosti: vuotta sitten. Johanneksen evankeliumin ”Tämä on uusi liitto minun veressäni”. Kun Jee- 18:28 jakeen ilmeisen väärinymmärryksen sus puhui lihansa ja verensä syömisestä Jo- vuoksi on muiden evankeliumien yhtenäinen hanneksen evankeliumin 6. luvussa, siihen esitys asetettu kyseenalaiseksi. Johannes sa- loukkaannuttiin syvästi. Vain kristilliseen noo: ”Niin he veivät Jeesuksen Kaifaan luota pa- kommuunioon liittyy tämä syntien anteeksi- latsiin; ja oli varhainen aamu. Ja itse he eivät antamuksen sanoma. menneet sisälle palatsiin, etteivät saastuisi, vaan saattaisivat syödä pääsiäislammasta.” Essealaiset on silti huomioitava evankeliumien taustavaikuttajina. Kuolleenmeren kää- Tässä oleva kreikan sanonta ”syödä pääsiäis- röjen asiantuntija Jerusalemin yliopiston tä” on käsitetty virheellisesti niin, että ky- prof. David Flusser on korostanut 1960-lu- symyksessä olisikin juutalaisten ”sederin” vun alusta lähtien, että evankeliumien ja es- vietto. Tämän näennäisen ongelman ratkaisi sealaisten opetus oli hengeltään perusteelli- prof. Alfred Edersheim, vaikkakin vain sesti erilaista. Essealaiset tulkitsivat tooran harva teologi on perehtynyt hänen laajoihin määräykset vieläkin kireämmin kuin fari- tutkimuksiinsa. Juutalaista alkuperää oleva, seukset. He opettivat virallisesti, että vastus- 1825 syntynyt tiedemies toimi Oxfordin yli- tajaa tuli vihata. Myös suhteessaan puhdis- opiston Septuagintan eli kreikkalaisen VT:n tussääntöihin ja Jerusalemin temppeliin he professorina. Hän oli kyllä lähinnä heprea- olivat paljon jyrkempiä. Eukaristian ymmär- laisen kirjallisuuden asiantuntija. Hänen tämisen kannalta heidän historiallinen osuu- pääteoksensa olivat: ”Jeesus-Messiaan elä- tensa on kuitenkin merkittävä. mä ja aika” (yht. 1500 s.), ”Vanhan testamentin raamatunhistoria” (1450 s.), ”Temppeli,

5 Pesher Massa Habakuk II, 2–4. 2 Messiaan ateria

LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana 17 sen palvelu ja toiminnat sellaisena kuin ne jos ottaa huomioon Qumranin kaivausten olivat Kristuksen aikana” (414 s.) ja ”Juuta- antamat uudet vihjeet. Essealaiset noudatti- laisen sosiaalielämän kuvauksia Kristuksen vat omaa, aurinkovuoteen perustuvaa kalen- päivinä”. Kaikissa näissä teoksissa on tiedon teriaan. ”Jos Jeesus vietti pääsiäistä tämän luoma sisäinen vire, jolle ei löydy vertaa. perinteen mukaisesti, hän olisi nauttinut pää- Varsinkin hänen temppeliä koskeva kirjansa siäislampaan jo tiistai-iltana.” Tästä päätellen antaa selkeyttä ehtoollisen taustakysymyk- kirkon pitäisi siis viettää kiirastorstain sijaan sille.6 Mielestäni Uuden ja Vanhan testamen- kiirastiistaita. tin tutkimusta ei voi harjoittaa tutustumatta Edersheimin löytöihin. Ongelmamme ei ole mikään ongelma. Ensin- näkin ns. saastuminen, johon Johannes viit- Mutta mistä Johannes puhuu evankeliumis- taa, olisi kestänyt juutalaisten säädösten mukaan saan? Tohtori Wille Riekkinen kirjoittaa vain auringonlaskuun asti – ja ”pääsiäisen” se- TV-ohjelmaansa liittyneessä kirjassa ”Raa- der-aterian syöminen alkoi aina myöhään matun monet kasvot” sivulla 80: ”Evanke- niisankuun 14. päivän iltana yöpimeän jo liumikirjallisuuden mukaan tiedämme Jee- alkaessa. Jeesus kuoli perjantaina 15. niisan- suksen kuolleen Jerusalemissa tiettyjen pää- kuuta. Kuitenkin saastuminen olisi haitannut siäisjuhlien yhteydessä perjantaina, Nisan- osallistumista 15. päivän juhlauhriseremo- kuun 14. päivänä. Johanneksen evankeliu- niaan. Johanneksen käyttämä heprealais- missa korostetaan Jeesuksen kuolleen sa- peräinen sana ”pasha” tarkoittaa tässä yhteydes- malla hetkellä kun pääsiäislampaat teuras- sä iltapäivän juhlallista ”hagiga”-uhritapahtu- tettiin. Tällöin Jeesuksen viimeinen ateria maa, jossa papiston oli oltava läsnä. olisi ollut tavallinen pyhiinvaellusviikon juhlava ilta-ateria.” ”Harmittamaan jää vain yhtääl- Juutalaissyntyisellä tri Edersheimilla ei ollut tä Johanneksen, toisaalta muiden evanke- aikanaan vielä tarvetta ”harmonisoivaan ak- listojen antaman kuolinhetken ristiriitai- robatiaan”. Hän toteaa vain yksiselitteisesti: suus.” Ja kirja esittää, että asia selkiytyisi, ”Meidän Herramme ei ole voinut nauttia min-

6 Alfred Edersheim, The Life and Times of Jesus the Messiah, Bible History – Old Testament, The Temple – Its Ministry and Services As They Were in the Time of Christ sekä Sketches of Jewish Social Life in the Days of Christ, Lontoo, Pickering & Inglis LTD. 18 LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana käänlaista varsinaista pääsiäisateriaa edeltävää nä. Kun nykyään on muotina kysellä, ”mitä illallista vastoin muiden juutalaisten tapaa, koska Jeesus todella sanoi” ja ”mitä todella on ta- pääsiäisaterian ainoa viettoaika oli niisankuun pahtunut” evankeliumeissa, Joh. 18:28 ja- 14. päivän iltana.” 7 Hän sanoo myös: ”Oletta- keessa ei ole mitään harmillista ristiriitaa. mus, jonka mukaan sanhedrin olisi siirtänyt tuo- Näin nähtynä myös Jeesuksen kuolinhetki na vuonna pääsiäisateriaa torstai-illasta perjan- niisankuun 15. kello 3 iltapäivällä osui melko tai-iltaan välttääkseen sitä, että sapatti seuraa tarkkaan toisen virallisen ”hagigan” eli juhla- juhlan ensimmäistä päivää – ja pääsiäislammas ja kiitosuhrin toimitushetkeen. Näin Häntä olisi näin ollen syöty sinä vuonna perjantaina, sa- voi yhä pitää ”Jumalan Karitsana, joka ottaa mana päivänä, jolloin Jeesus ristiinnaulittiin – on pois maailman synnin”. Tämä temppeliuhrei- otaksuma, jolta puuttuu kaikki juutalaisen histo- hin liittyvä tulkinta ”selventää ymmärrettä- rian tradition tuki.” 8 vällä tavalla” Jeesuksen kuoleman merkitys- tä. Ja sitä mainitsemamme TV-ohjelmaan Seder- eli pääsiäisateria tuli nauttia Talmu- liittyvä kirja nimenomaan toivoi. din mukaan ”vain yön tullen, mutta ei kuitenkaan keskiyön jälkeen”. Pääsiäisenä oli siis Toinen evankeliumien aikatauluun liittyvä kaksi merkittävää ”hagiga”-yhteysuhria. En- ongelma koskee em. kirjassa ”evankeliumien simmäinen ”hagiga” uhrattiin niisankuun 14. tarkkuutta historiatietojen osalta”. Ongel- päivänä, jolloin se liittyi saman illan pääsiäi- maksi jäi nimittäin Riekkisen mukaan se, sen viettoon. Uhrien teurastus alettiin jo pari ”miten Jeesuksen vangitseminen, kuulustelut, tuo- tuntia tavallista aikaisemmin eli puoli yhden mio, tuomion täytäntöönpano ja hautaaminen oli- tienoissa, että perheet olisivat ehtineet ”val- si voinut tapahtua laillisesti vajaan vuorokauden mistaa” lampaan saman illan seder-aterialle. kuluessa”. Toinen ”hagiga”, jonka voisi kääntää siis sanan alkuperäismerkityksen mukaisesti ”juhla- Koska ehtoollisen historiallinen totuusarvo uhriksi”, tapahtui 15. niisankuuta eli ensim- pääsiäisateriana on näin kyseenalaistettu, on mäisenä happamattoman leivän juhlapäivä- tätäkin ajatuspähkinää punnittava nimen-

7 A. Edersheim, The Temple, Its Ministry and Services, s. 389. 8 A. Edersheim, The Life and Times of Jesus, II, ss. 481–482. LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana 19 omaan historiallisin perusteluin. Ongelman peita juridisia ratkaisuja. Juutalaisen laintul- asettelu ja tarvittavat taustatiedot paljastuvat kinnan perusteos Talmud kuvaa, että suuri parhaiten juutalaisten tutkijoitten teoksista.9 neuvosto käsitti 71 jäsentä. Jos kokouksessa Näin ei tarvitse tehdä yksinkertaistettuja hä- oli läsnä 23 edustajaa, se oli päätösvaltainen. täisiä päätelmiä. Professori David Flusser korostaa, että Jee- suksen oikeudenkäynnin taustalla oli saddu- Juutalaiset tutkijat ovat todenneet, että fari- kealaisten ryhmittymä, joka kutsuttiin yön seuksia ei mainita lainkaan Jeesuksen oikeu- pikkutunneilla erilliseen kokoukseensa. Kuo- denkäynnin yhteydessä. He ovat tehneet sii- lemanrangaistuksen tullessa kysymykseen tä sen johtopäätöksen, että asialla oli lähinnä täytyi pitää kaksi esitutkintoa. Kaikki neljä poliittisesti aktiivinen saddukealaispapisto. evankeliumia todistavat kahdesta yöllisestä Koska fariseukset vetäytyivät käytännössä esikuulustelusta. Varsinaisen oikeudenkäynnin kaikesta poliittisesta toiminnasta, arvellaan, piti tapahtua päivänvalossa. Jälleen kaikki että käytännölliset ratkaisut tehtiin temppe- evankeliumit esittävät, että ”heti aamulla” ja lin arvovaltaa ajavien ja hengellisiä perustei- ”aamun koittaessa” koko neuvosto hälytettiin ta halveksivien saddukealaisten pappien toi- paikalle.10 mesta. Tämä tukisi Isidore Epsteinin ajatus- ta, että tuolloin oli jo erikseen poliittinen san- Sanhedrin oli luonut tehokkaan todistajien hedrin, jonka puheenjohtajana oli ylimmäinen kuulustelutavan, joka johti mahdollisimman pappi ja toisaalta fariseuksista kokoonpantu tarkkaan työskentelyyn. Puolikaareen ko- ns. ”beit din” eli ”lakihuone”, joka hoiti uskon- koontuneiden jäsenten edessä oli kolme kirju- nollisia erityiskysymyksiä ja perheasioita. ria: yksi talletti raskauttavat seikat, toinen puoltavat ja kolmas sekä myönteiset että kielteiset lau- Ilman tätä taustatietoa on vaikea ymmärtää sumat; ja kolmannen kirjurin merkintöjen tuli olla Jeesuksen kuulustelun yksityiskohtia ja no- täysin yhtäpitäviä kahden muun kanssa. Näin

9 Ks. esim. Cohen Hayyim, ”Mishpato umoto shel Jeshu ha-notsri”, eli ”Jeesus Nasaretilaisen oikeudenkäynti ja kuolema”, Jerusalem 1968, Epstein Isidore, Judaism, Lontoo 1973, Jeremias Joachim, Jerusalem in the Time of Jesus, Lontoo 1969 ja A. Edersheimin asiaa koskevat teokset. 10 Matt. 27:1, Mark. 15:1, Luuk. 22:66 ja Joh. 18:28. 20 LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana vältettiin väärät johtopäätökset.11 Kuoleman- Toinen ristikuulustelu tapahtui Kaifaan talos- rangaistuksen tullessa kysymykseen todista- sa.12 Johannes ei puutu tähän keskusteluun, jia ”uhattiin” ja vannotettiin sanomalla, että koska muut evankeliumit olivat kuvanneet syytetyn veri tulee heidän ja heidän lastensa päälle, sitä jo ennen häntä. Markus mainitsee, että jos he todistavat valheellisesti. Tämä heijas- ensin ”useat todistivat väärin häntä vastaan” tuu Matteus 27:25 huudossa: ”Tulkoon hä- muunnellen Jeesuksen sanoja temppelin ha- nen verensä meidän päällemme ja meidän jottamisesta ja rakentamisesta kolmessa päi- lastemme päälle.” vässä. ”Mutta heidän todistuksensa eivät olleet näinkään yhtäpitävät” – kirjurit tekivät Evankeliumit esittävät, että kiirastorstain huolellista työtä. Temppelin häpäisijä saatet- välisenä yönä Jeesuksella oli kaksi muodollista tiin tuona aikana tuomita pelkän juutalaisen kuulustelua. Johannes mainitsee, että Jeesus lain nojalla, ja siihen voitiin soveltaa kuole- vietiin ensin Hannaan tykö, joka oli virallisen mantuomiota. ylipapin Kaifaan appi (Joh. 18:13–23). Tal- mud kertoo, että Kaifaan ja Hannaan talot Nyt ylimmäinen pappi valitsi toisen strate- olivat vastapäätä toisiaan ja että niitä yhdisti gian, vannottamisen. Näin jokainen kuulija laaja puutarha. Koko pidätyksen aloitteen- tehtiin todistajaksi. Hän vaati: ”Minä van- tekijä Hannas kyseli Jeesukselta ”hänen notan sinua elävän Jumalan kautta, että sanot opetuslapsistaan ja opistaan”. Tämän jälkeen meille, oletko sinä Kristus, Jumalan Poika”. Jeesus siirrettiin puutarhan kautta Kaifaan Jeesus vastasi Jumalan nimeen liittyvällä sa- luo. Ilmeisesti tie kulki Pietarin ohi, joka nonnalla, ”Minä olen”. Tuota heprealaista sa- lämmitteli kartanon pihan hiilivalkealla. Hän nontaa, ”anii huu”, juutalaiset oppineet pi- oli juuri vannoskellut ja kieltänyt tuntevansa tävät Jumalan ”lausumattomana nimenä”, Jeesuksen. ”Ja Herra kääntyi ja katsoi Pie- ”shem ha-meforash”, jonka käytöstä seurasi tariin … ja hän meni ulos [muurien ulkopuo- Talmudin mukaan kuolemantuomio. Sitä pi- lelle] ja itki katkerasti” (Luuk. 22:61–62). dettiin Jumalan pilkkana. Talmud sanoo Ju- malan pilkasta, että siihen syyllistyy varsinai-

11 Sanhedrin 36, b 12 Joh. 18:24–27, Matt. 26:57–68, Mark. 14:53–65 ja Luuk. 22:63–71. LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana 21 sesti vasta, jos sen yhteydessä lausuu Jumalan Näiden tosiasioiden valossa ei tarvitse ihme- ”lausumattoman nimen”.13 Jos joku näin ”Ju- tellä tuomion nopeata täytäntöönpanoa. Hä- malan kautta” syyllistyy pilkkaan, ”gidduf”, net, joka ei ollut syntiä tehnyt, tuomittiin Ju- silloin kuulijoiden tulee repäistä vaatteensa. malan pilkkaajana. Ja se tapahtui Jeesuksen Ja näinhän evankeliumien mukaan tapahtui. aikaisten pelisääntöjen mukaan. Juuri juma- Jokainen kuulija joutui repäisemään rikki lanpilkasta sanotaan Talmudissa, että pää- pukunsa kaula-aukon. tökset tehtiin kiireisesti, ”ei siksi, että näin olisi pitänyt olla vaan siksi, että tilanne vaati sitä”.14 Varsinainen virallinen ”koko neuvoston” kokous Evankeliumin kerronta heijastaa siis tarkoin pidettiin aamuauringon noustua. Siitä evan- Jeesuksen ajan lain tulkintaa. keliumit puhuvat vain yhdellä jakeella. Se oli laillinen, kun 23 neuvoston jäsentä saatiin yhteen. Kaikkia ei luonnostaan tahdottukaan •PAIKKA, JOSSA JEESUKSEN kutsua tekemään kiusallista päätöstä kansan JÄÄHYVÄISATERIA VIETETTIIN rakastamasta Nasaretin Mestarista. Kuiten- kin ”arvossa pidetystä neuvoston jäsenestä” Edellä mainittuun TV-ohjelmaan ”Raamatun Joosef Arimatialaisesta sanotaan, että ”hän monet kasvot” liittyvä opetuskirja siirsi eh- ei ollut suostunut heidän neuvoonsa ja te- toollisen vieton tiistaihin tukeutuen Qumra- koonsa” (Luuk. 23:50). Päätös oli jo hyvin nin kääröistä saatuihin lisätietoihin essealai- pohjustettu ja se voitiin hoitaa juoksevana sista. Myös evankeliumien mainitseman ”vie- asiana. Ei siihen tarvittu enää edes äänestys- rashuoneen”, jossa ateriaa vietettiin, kirja si- tä. Jumalan pilkkaan syyllistyneen kohtelu- joittaa essealaisten kortteliin. Jälleen evan- kin oli aina väkivaltaista. Häntä eivät suojel- keliumien ”muistipalikat” tuovat esille piir- leet syytetyn koskemattomuutta puoltavat teitä, joihin on lupa liittää hengellistä tulkin- säädökset. Niinpä Jeesus joutui kokemaan taa, kuten ”sederin” ohjeissa tehdään. Mar- sekä jumalisten että jumalattomien vihan. kus 14:12–16 kertoo asiasta näin:

13 Mishne Makoot III, 15 ja Kritut 1, a. 14 Sanonta toistuu kahdesti Sanhedrin 46, a sivulla. 22 LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana

Ja ensimmäisenä happamattoman leivän päivänä, ehtoollista essealaisten säädösten mukaan ja kun pääsiäislammas teurastettiin, hänen opetuslap- vieläpä tiistaina. Kuitenkin on todennäköis- sensa sanoivat hänelle: ”Mihin tahdot, että menem- tä, että itse ateriaa vietettiin silti essealaisten me valmistamaan pääsiäislampaan sinun syödäk- vierashuoneessa. Tästä syystä onkin pohdit- sesi?” Niin hän lähetti kaksi opetuslastaan ja sa- tava, mitä pieniä yksityiskohtia qumranilai- noi heille: ”Menkää kaupunkiin, niin teitä vastaan set lähteet voisivat meille valottaa. tulee mies kantaen vesiastiaa; seuratkaa häntä. Ja mihin hän menee, sen talon isännälle sanokaa: Bargil Pixner on kirjoittanut laajan artikke- ’Opettaja sanoo: Missä on minun vierashuoneeni, lin essealaisesta korttelista.15 Siinä hän mai- syödäkseni siinä pääsiäislampaan opetuslasteni nitsee, että sekä Josefus että Filon arvelivat kanssa?’ Ja hän näyttää teille suuren huoneen farisealaisen puolueen käsittäneen Jeesuk- yläkerrassa, valmiiksi laitetun; valmistakaa meil- sen aikana 6000 ja essealaisten n. 4000 jäsen- le sinne.” Niin opetuslapset lähtivät ja tulivat kau- tä. Vuonna 31 eKr. tapahtui suuri maanjäris- punkiin ja havaitsivat niin olevan, kuin Jeesus oli tys, joka tuhosi pitkäksi aikaa Qumranin es- heille sanonut, ja valmistivat pääsiäislampaan. sealaisen yhdyskunnan. Koska essealaiset vastustivat temppelin papistoa, ja koska Tässä evankeliumin katkelmassa sana pää- myös Herodes koki papiston kilpailijoinaan, siäislammas toistuu neljä kertaa ja kahdesti hän antoi näille erämaan munkkiveljille oi- puhutaan myös sen ”valmistamisesta”. Tun- keuden asuttaa Siionin vuoren länsirinnettä. nettu katolinen Bargil Pixner, joka on vuosi- Arkeologia on paljastanut sieltä laajan muu- kymmeniä johtanut Siionin vuoren essealai- reilla eristetyn korttelin monine puhdistusal- sen korttelin arkeologisia tutkimuksia, to- taineen ja vierashuoneineen. Outo näky mie- teaa, että essealaiset eivät syöneet lainkaan hestä, joka kantaa vettä alakaupungin Sii- pääsiäislammasta; juutalaiset omasivat sa- loan lähteeltä, sopii siis essealaisiin. Veden- man tavan temppelin hävityksen jälkeen haku kuului yleensä naisille. vuodesta 70 jKr. Tässä valossa opetuslasten pääsiäislampaan valmistaminen näyttäisi epä- Seder-aterian huonevaraus piti tehdä sil- historialliselta, mikäli Jeesus olisi viettänyt loin, niin kuin nykyäänkin, kuukausia aiem-

15 Das Heilige Land, Heft 2/3, Sept. 1981. LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana 23 min. Koska juutalaiset pitivät essealaisten voamansa huoneet. Tätä voi ihmetellä. Mut- tiloja kultillisesti saastaisina, vain heillä ta siihen liittyy muukin syy. saattoi olla vapaita huoneita tuona juhla- iltana. Olihan essealaisten oma juhla jo kaksi Bargil Pixner puhuu toisessa yhteydessä päivää aikaisemmin. Tämäkin tukee evan- seikkaperäisesti Betaniassa tehdyistä kai- keliumien korostusta kiirastorstai-illan puo- vauksista.16 Jo kylän nimi ”beit oni”, ”köyhien lesta. huone”, voi viitata essealaisiin, joista käytet- tiin lempinimeä ”köyhä”. Nykyään kylää Vierashuoneen varaaminen olisi kuulunut kutsutaan nimellä ”El-Azarije” eli Lasaruksen luonnostaan raha-asioista vastaavalle Juu- kylä. Hänen sisarensa Martta ja Maria asui- das Iskariotille. Jeesus lähetti kuitenkin asialle vat siellä. Siellä oli myös pitalisen Simonin Pietarin ja Johanneksen (Luuk. 22:8). Se koti (Matt. 26:6 ja Mark. 14:3). Juuri hänen varmaankin kismitti Juudasta. Huoneesta tykönänsä Jeesus viimeksi aterioi ennen eh- käytetään kreikan sanaa ”katalyma”, joka toollisen viettoa. Vuonna 1951 arkeologit merkitsee ”vierashuonetta” ja ”hotellia”. Luu- löysivät eräästä Betanian luolasta vanhan ri- kas 2:7 tulkitsee Beetlehemin syntymäkerto- tuaalialtaan jäännökset, jotka muistuttavat muksen yhteydessä sen ”majataloksi”. Kuin- Qumranin ja Siionin vuoren essealaiskorttelista ka voi olla, että essealaisen majatalon isäntä tehtyjä löytöjä. Luolan pohjoisen seinän ve- antoi ”yläkerran” juhlahuoneen Jeesuksen denkestävälle laastille tehdystä ”graffitista” käyttöön? Opetuslasten tuli sanoa vain: on vielä luettavissa kreikankielinen teksti: ”Opettaja sanoo: missä on minun vierashuo- ”Oi Herra, Jumala, joka herätit Lasaruksen kuol- neeni?” Jeesuksen aikana opettajat eli rabbit leista, muista palvelijaasi Asklepiosta ja palvelija- saivat erityiskohtelun. Kun Jeesus ratsasti tartasi Chionionia.” Arvellaan, että joku py- viikon alussa Jerusalemiin, opetuslapset jou- hiinvaeltaja on piirtänyt tekstin ja seinällä tuivat sanomaan aasin omistajalle: ”Herra tar- olevat punaväriset ristit joskus neljän ensim- vitsee sitä!” Oppinut rabbi sai aina vapaan mäisen vuosisadan aikana. Puhdistusaltaista kyydityksen. Nyt essealainen isäntä antoi johtuen päätellään, että Jeesuksen ystäväky- oudoille kysyjille omien juhliensa jälkeen sii- lässä Betaniassa olisi ollut alkukristillisenä

16 Pixner Bargil, With Jesus in Jerusalem, His first and last days in Judea, Corasin Publ., Rosh Pina 1996. 24 LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana aikana samanlainen essealaisista koostunut Essealaiskaupunginosan tultua tutuksi tutki- yhdyskunta, jollaisen tiedetään olleen myös joille, tuntuu hyvinkin todennäköiseltä, että Siionin vuorella. On myös hyvinkin toden- Jeesus olisi käyttänyt kiirastorstaina hyväk- näköistä, että Jeesuksella oli jo varhain es- seen jo Betaniassa solmimiaan suhteita. Näin sealaisia opetuslapsia. Kenties myös em. ylä- hän löysi vielä viime tingassa vapaan ko- salin isäntä kuului heihin. Sekin selittäisi, koustilan heidän luotaan. TV-ohjelman oheis- miksi Jeesus onnistui tilaamaan häneltä kirjamme sanoo tästä: ”Sen se ainakin osoit- ”hotellihuoneen” juhlan kiireisimpänä seson- taa, että Jeesus oli ennakkoluuloton ja avoin kiaikana. Kysymyksessä ei siis ollut vain kaikkia ihmisryhmiä kohtaan julkisista syn- ”tavallinen pyhiinvaellusviikon juhlava ilta- nintekijöistä salasyntisiin uskonnon erityis- ateria”. asiantuntijoihin asti.”

Yläsalin sijainnissa oli vain pieni pulma. Tu- risteille näytetään usein ns. Kukonlaulun kir- •PÄÄSIÄISATERIAAN LIITTYVÄT SÄÄDÖKSET kon vieressä Siiloan lähteeltä johtavia mui- naisia portaita, joita Jeesus on varmasti kul- A. Z. Idelsohn mainitsee kirjassaan ”Juuta- kenut. Mikäli Hannaan ja Kaifaan muureilla lainen liturgia ja sen kehitys”, että pääsiäisen erotettu puutarha-alue oli juuri siellä, essea- ”seder” ja siihen liittyvä liturgia ”haggada” laisen miehen ja opetuslasten täytyi välttää kul- ovat kehittyneet toisen temppelin aikana ja kemasta papiston talojen ohi portaiden loppu- sitä seuraavalla vuosisadalla.17 Näin ollen on päässä. Pääsiäisaterian jälkeen Getsemaneen ilmeistä, että suuri osa evankeliumien kuvaa- johtavaa reittiä ei voinut kulkea myöskään masta ehtoollisen vietosta noudatti Jeesuk- suoraan kaupungin läpi, vaan samaisia kujia sen aikana jo silloin vakiintuneiksi tulleita pitkin, joita essealaiset käyttivät hyväkseen tapoja. 2. Moos. 12. luku mainitsee kyllä oi- noutaessaan vettä alakaupungista. Se johti keastaan vain neljä pääsiäisateriaan liittyvää Essealaisten portille, Kidronin laaksoon ja asiaa: karitsan, happamattoman leivän, kat- sieltä puronotkoa pitkin Getsemaneen. kerat yrtit ja veren sivelyn pihtipieliin.

17 A. Z. Idelsohn, Jewish Liturgy and Its Development, Schocken Books, New York 1975, s. 175 LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana 25

Juutalaisen rukouskirjan Siduurin ohjeissa temppeli hävitetty ja ainaisuhri peruutettu eikä on pääsiäisuhrin alun järkyttävä rukous. Se meillä ole uhripalvelukseensa vihittyä pappia”. alkaa sanoilla: ”Kaikkeuden Herra, sinä olet käs- Tämä muistuttaa Talmudin Messias-odotuk- kenyt meitä uhraamaan pääsiäisuhrin aikanaan seen liittyvästä kohdasta, jossa puhutaan 14:ntenä päivänä ensimmäistä kuuta ja olemaan Daavidin pojan tulemisesta ja pelastushisto- pappeina palveluksessasi ja leeviläisinä virassaan rian eri vaiheista: ”Eliaan traditio opettaa, ja asettanut Israelin lukemaan hallel-ylistystä. että maailma kestää kuusituhatta vuotta; Mutta nyt on syntiemme tähden temppeli hä- kaksituhatta niistä on autiutta, kaksituhatta vitetty ja pääsiäisuhri mitätöity eikä meillä ole tooran aikaa ja kaksituhatta Messiaan päiviä, uhritehtävässään olevaa pappia eikä leeviläistä vaikka syntiemme tähden, jotka olivat suu- eikä Israelia sille valtuutetussa asemassaan – ret, kävi kuten kävi.”20 Tästä syystä juutalai- mutta olkoon tahtosi Herra Jumalamme ja isiem- set lähteet toistavat, että Messiaan ajat ovat me Jumala, että huultemme puhe kelpuutettai- jo ohi.21 Hoosea 3:4–5 kyllä ennustaa, että siin edessäsi ikään kuin oikea-aikaiseksi ”kauan aikaa saavat israelilaiset olla ilman ku- pääsiäisuhriksemme, niin että me olisimme hei- ningasta … ja uhria” – ”senjälkeen israelilaiset dän paikallaan ja leeviläiset saisivat laulaa hallel- kääntyvät ja etsivät Herraa, Jumalaansa … ylistyslaulua Jumalalle.” 18 vavisten he lähestyvät Herraa ja hänen hy- vyyttänsä päivien lopulla”. Tämä selittää kiu- Suomen Lähetysseuran heprealaisen koulun sallisen selvästi, mitä on tapahtunut. Vielä pitkäaikainen tukija, juutalaissyntyinen tri Jeesuksen aikana uhrikaritsalla oli siis kes- Victor Buksbazen sanoo, että pääsiäisen keinen asema. Mutta temppelin hävityksen ydinsanomaan liittyvän uhrikaritsan puuttu- jälkeen sen puute synnytti muita sovellutuk- minen on kipeä asia. ”Pääsiäinen ilman karit- sia ”haggadan” säädöksiin. saa on kuin häät ilman morsianta.”19 Hurskas juutalainen lukee Siduurin aamurukoukses- Käytännössä kaikki pääsiäisjuhlaan liittyvät sa päivittäin, että ”nyt on syntiemme tähden perusasiat on säädetty 2. Moos. 12 luvussa.

18 Siduur Tefila ha-shalem, Nusah Ashkenaz, hotsa’at Beit-Rafael, Tel Aviv-Jaffa, s. 526. 19 Victor Buksbazen, The Gospel in The Feasts of Israel, W. Collingswood U.S.A. 1954, s. 7. 20 Sanhedrin 97, a. 21 Igeret Teiman III luku ja Sanhedrin 98, b. 26 LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana

Aiemmin ”kuukausista ensimmäinen” oli ni- taa sitä, että pääsiäislampaasta ei pitänyt jät- meltään ”aabib” (2. Moos. 13:4) – heprean tää mitään ”seuraavaan aamuun” se lisää sii- sana ”abiib” eli ”aviiv” merkitsee kevättä. Myö- hen sanat: ”älköötkä [he] siitä luuta rikkoko”. hemmin vuosikierto alettiin ”niisan”-kuun ni- Joh. 19:33 ja 36 piti tärkeänä sitä, että Jee- mellä. Jo sen kymmenentenä päivänä (12:3) suksen luita ei murskattu niin kuin ryövä- kukin perheenisäntä varasi itselleen ”virheet- reille tehtiin. Näin Hän sai olla Jumalan uh- tömän karitsan”, joka teurastettiin niisan- rikaritsa. Sanottakoon vielä, että juutalaiset kuun 14. päivänä. Eräissä Syyrian heimoissa söivät pääsiäislampaansa suurella kiireellä. on vieläkin tapana erottaa karitsoimisen ai- Jos lampaan luut rikotaan, niiden terävät kana laumasta ns. ”hämäl Allah” (arab.) eli sirut voivat tarttua kohtalokkaasti kurkkuun ”Jumalan karitsa”. Sairaustapauksen kohda- – olisiko tässä käytännön selitys Raamatun tessa tämä karitsa teurastetaan ja sen verta ohjeille. sivellään sairaan otsalle. Myös verikoston ”sulha”-sovitusaterialla (arab.) tällainen ka- Toinen korostus, joka tulee esille 2. Moos. 12 ritsa nautitaan yhteyden merkiksi. Emme luvun jakeessa 8, liittyy katkeriin yrtteihin. tiedä, onko Uuden testamentin sana Juma- Ne puhuvat vertauskuvallisesti Israelin kat- lan karitsasta, joka ottaa pois maailman syn- kerasta orjuudesta. Myöhemmin myös näi- nin, jotenkin vaikuttanut tähän traditioon. hin ohjeisiin liittyi muita sitä ilmentäviä ai- neksia. Samassa jakeessa kerrotaan myös Mainittakoon vielä, että arabiassa sana ”hä- kolmannesta keskeisestä käsitteestä, happa- mäl” eli ”karitsa” ja ”kantaa” kirjoitetaan tar- mattomasta leivästä. Sitä syötiin 14.–21. päi- kalleen samalla tavalla. Jopa hepreassakin vinä eli seitsemän vuorokauden ajan (jae 18). sanonnassa ”Jumalan karitsa, joka ottaa pois Niinpä itse juhlaa kutsuttiin happamattoman maailman synnin” on äänteellisesti jonkinlai- leivän juhlaksi (jae 17). Sinä aikana taloissa nen sanaleikki, ”see Elohim ha-nosee hatat ei saanut olla ”hapanta taikinaa”. Ja joka söi ha-olam” – näin ”Jumalan karitsa kantaa” ”hapanta leipää, erotettiin (hävitettiin) kan- maailman synnit. Vanhin anteeksiantoa mer- sasta, olipa hän sitten muukalainen tai maas- kitsevä sana ”nosee avoon” tarkoittaa sitä, että sa syntynyt”. Myöhemmin syntyneessä tra- meidän syntimme ”kannetaan” – ja uskovan ei ditiossa näistä asioista on kymmeniä eri sää- tarvitse enää kantaa jo kannettuja taakkoja. döksiä. Kun pääsiäiskertomus 4. Moos. 9:12 koros- LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana 27

Kun nykyisestä pääsiäisjuhlasta puuttuu ka- •NYKYINEN PÄÄSIÄISATERIAN VALMISTELU ritsa, samalla eliminoidaan Mooseksen anta- mien ohjeiden neljäs korostus verestä, jota oli alkaa hurskaissa juutalaisperheissä jo viik- siveltävä ”molempiin pihtipieliin” (jae 22). koja aiemmin. Kysymyksessä on tavallaan Tämä puhui israelilaisille siitä, että ilman myös kevätsiivous – onhan heprean sana verta ei ole sovitusta. Hepreassa sana ”dam” ”aviiv”, kevät, ikään kuin kätketty jo Raa- merkitsee sekä ”verta” että ”maksua”. Sitä ko- matun tekstiin. Hapatuksen poistaminen koski rostaa aramealainen sananparsi, ”dammin tar- rabbien ohjeiden mukaan jopa värjärien liis- tei mashma” eli ”verellä on kaksi merkitystä”. teriä, kirjurien paperiliimaa ja rabbi Elieze- Miltei kaikkialla Uudessa testamentissa, mis- rin mukaan myös naisten kauneudenhoito- sä puhutaan veren sovituksesta, sen voi tul- välineitä. Ne poltetaan vielä tänäkin päivänä kita merkitsevän myös hintaa ja maksua. ulos sytytetyllä roviolla. Tietenkin myös 1. Piet. 1:18–19 sanoo: ”Te ette ole millään kaikki keittoastiat ja pannut hangataan kie- katoavaisella, ette hopealla ettekä kullalla huvalla vedellä puhtaiksi. Hapan ilmensi lunastetut – vaan Kristuksen kalliilla verellä, syntiä ja katkeruutta. Apostoli Paavalin mu- niinkuin virheettömän ja tahrattoman karit- kaan meidän on ”perattava pois vanha hapa- san verellä.” Näin meidät on ”kalliisti ostet- tus” emmekä saa elää ”vanhassa hapatukses- tu” (1. Kor. 6:20 ja 7:23). sa eikä ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa” (1. Kor. 5:7–8). Suursiivouksen päättyessä Jakeessa 22 sanotaan, että kun pihtipielet oli perheen äiti kulkee leikkimielessä kynttilä sivelty isoppikimpulla, joka oli kastettu mal- kädessä lastensa kanssa kaapilta toiselle ja jakkoon kerättyyn vereen, ”kukaan ei saanut toteaa, että hän on tehnyt huolellista työtä. mennä talonsa ovesta ulos ennen aamua”. Siihen on sovitettava Sefanja 1:12 sanaa: Niinpä pääsiäisjuhla jatkuu perinteisesti ”Siihen aikaan minä tutkin lampuilla Jerusa- usein aamuun asti. Kaikki nämä neljä perus- lemin ja rankaisen ne miehet, jotka rauhassa asiaa heijastuvat nykyisen pääsiäisjuhlan makaavat pohjasakkansa päällä.” Hapan ai- valmistelussa. Kuitenkin niihin liittyy monia heuttaa kuvaannollisesti myös hengellisiä uusia piirteitä. vatsavaivoja.

Perheen nuorin lapsi saa ripotella isän kiu- saksi jonkun leivänmurusen pariin paikkaan 28 LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana huoneessa. Ja kun isä saapuu synagogan il- ulkopuolelle! Vanhan tavan mukaan ihmiset tarukouksesta, hän löytää helposti nämä mu- kävivät ehtoollista edeltävänä päivänä kir- ruset ja pyyhkii ne pois. Sitten hän lukee kon sakastissa ripittäytymässä. Ja ennen kir- siunauksen: ”Ylistetty ole sinä Herra Jumala, konmenoja puolisot syleilivät kotonaan toi- kaikkeuden kuningas, joka olet pyhittänyt meidät siaan ja pyysivät anteeksi käyttäytymistään. säädöksilläsi ja käskenyt poistamaan kaiken ha- Samaan syliin mahtuivat lapsetkin. Näin syn- patuksen kodeistamme.” Olisiko niin, että koem- nin pohjasakka ja hapatus ei pääse muhi- me perheinä siunauksen vasta, kun varje- maan sydämissä ja tekemään hallaa koti- lemme kotiamme synnin hapatukselta. piirissä! Kun olen joutunut elämään pappina ja lähetyssaarnaajana usein pyörien päällä, Kolmas Mooseksen Kirja, joka puhuu uhri- olemme tehneet vaimoni ja tyttäremme kans- säädöksistä, on eräänlainen varjoevankeliu- sa ennen lähtöäni eteisessä ”kirkon” – pa- mi. Sitä on kutsuttu myös sovituskirjaksi. Se nemme kädet päällekkäin ristiin, pienimmäs- käskee 16. luvun 21. jakeessa: ”Aaron laske- tä suurimpaan. Tämä ”kotikirkkomme” seu- koon molemmat kätensä elävän kauriin pään raa matkoilla mukana ja lämmittää kummasti päälle ja tunnustakoon siinä kaikki israelilais- mieltä. ten pahat teot ja kaikki heidän rikkomuksen- sa, olipa heillä mitä syntejä tahansa, ja pankoon ne kauriin pään päälle ja lähettäköön sen, •PÄÄSIÄISVALMISTELUT KOSKIVAT sitä varten varatun miehen viemänä, erämaahan.” AIKANAAN KOKO YHTEISKUNTAA Syntiuhrin ehdottomuutta korostaa sekin, että saman luvun kuvaama syntiuhrimullik- Jo kuukausi ennen pääsiäistä oli kaikki Py- ka oli sekin poltettava leirin ulkopuolella ”ra- hän maan tiet ja sillat korjattu. Kaksi viikkoa poineen” kaikkineen (jae 27). ennen juhlaa erotettiin papistolle kymme- nykset lammaslaumoista. Temppelin uhri- Absoluutio eli synninpäästö merkitsee sa- kirstut avattiin ja tyhjennettiin julkisesti. nanmukaisesti absoluuttista anteeksiantoa. Ympäristön haudat kalkittiin, ettei kukaan ”Jeesus on kantanut meidän syntimme ruu- juhlavieraista vahingossa saastuisi koskies- miissaan ristinpuuhun” (1. Piet. 2:24). Hä- saan niihin. Johanneksen evankeliumi ker- nestä tuli ”syntipukki”. Hän on myös ”sitä too, että ”monet menivät maaseudulta ylös varten varattu mies”. Synti piti viedä leirin Jerusalemiin ennen pääsiäisjuhlaa, puhdis- LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana 29 tamaan itsensä” (11:55). Jos he eivät jääneet hintään kymmenen miehen ruokakunta, lam- juhlien tungokseen, he palasivat koteihinsa mas piti käydä teurastuttamassa temppelissä, vieden mukanaan pappien hyväksymän ja se tuli sitten kuljettaa juhlapaikalle, ja lopulta tarkastaman uhrilampaan. lampaan käristäminen tapahtui yleensä gra- naattiomenavartaalla, jossa runkovarras kul- Historioitsija Josefus kertoo, kuinka Cestius ki lampaan suusta sen peräosaan ja sivutuki pyysi ylimmästä pappia arvioimaan pääsiäi- asetettiin ristiin etulapojen alta. Juutalainen senä Jerusalemissa uhrattavien lampaiden saattoi lukea virallisia rukouksiaan vain, jos määrän voidakseen vakuuttaa keisari Ne- läsnä oli kymmenen miehen ”minjan” – siksi rolle, miten tärkeä juutalainen kansa ja Je- synagoga kutsuu kokouksiinsa aina jonkun rusalem on hallitsijalle. Uhrattavien lampai- lähellä asuvan naapurin, ellei tarpeellinen den määräksi saatiin 256 000.22 Luku koostui määrä rukoilijoita ole koolla. Pääsiäisjuhlas- luonnostaan myös niistä lampaista, jotka vie- sa olivat miesten lisäksi paikalla luonnostaan tiin lähikyliin ja -kaupunkeihin. perheen naispuoliset jäsenet.

Jerusalemin ympärillä olevat kylät oli yhdistetty yhteiseksi sapatti- ja juhla-alueeksi. Ne, •EVANKELIUMIEN KUVAUS jotka onnistuivat saamaan majoituksen itse PÄÄSIÄISATERIASTA kaupungista, antoivat uhrilampaittensa na- hat ja mukana tuomansa pyhät astiat majoit- Evankeliumit kertovat, että ehtoollisen ylä- tajilleen. Cestiuksen saama arvio pääsiäis- huone oli jo ”valmiiksi laitettu”. Jos hotelli lampaiden lukumäärästä ei voi olla paljon kuului essealaisille, jotka olivat tarkempia liioiteltu. Kaupunki ja sitä ympäröivät rinteet puhdistussäännöistä kuin fariseukset, Jo- olivat todella tungokseen asti täynnä. hanneksen ja Pietarin ei tarvinnut koluta nurkkia nähdäkseen, että kaikki oli ”kasher Käytännössä yksityisten juhlien järjestäjä la-pesah” eli ”puhdasta pääsiäiseksi”. Myös tar- joutui huolehtimaan ennalta viidestä asiasta: vittava astiasto löytyi varmasti hotellista. tuli tilata juhla-aterian paikka, tuli valita vä- Lampaan hankkiminen temppelistä ja sen

22 Juutalaissodat II, 14, 3 ja IV, 9, 3. 30 LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana käristäminen lankesi luonnostaan opetuslas- katettu tarvittavat ruoka-aineet ja mausteet. ten tehtäviin. Ja siihen oli riittävästi aikaa. Lähellä keskustaa oli suuri kuparinen tarjo- Jeesusta seurasi yleensä myös ”naisten kan- tin, jolla löyhyi hyväntuoksuinen käristetty natusyhdistys”, joka oli hyvissä ajoin valmis- lammas. Sen vieressä oli suuri viinikulho ja tanut ateriaan kuuluvat erityismausteet. Hei- kolme päällekkäin asetettua liinaseen käärit- hin kuuluivat varmaankin äiti-Maria, Beta- tyä uunileipää. Ne oli tehty veteen sotketusta nian Martta ja Maria, Maria Magdaleena, vehnästä tai ohrasta vain suolaa mausteena Herodes Antipaan taloudenhoitajan Kuu- käyttäen. Opetuslapset asettuivat laajan juh- saan vaimo Johanna, ja Susanna sekä useita lapöydän äärelle piiriin, nojaten vasemmalla muita (ks. Luuk. 8:1–3 ja 23:49). Erityisesti kyljellään jalat poispäin keskuksesta. Tämä galilealaisten tiedetään kunnioittaneen vai- tapa perustui siihen, että orjat joutuivat Egyptissä moväkeä. Heidän osuutensa näkyy myös syömään seisaaltaan – ja pääsiäinen oli vapau- kauttaaltaan Apostolien teoissa. Ei ihme, jos tuksen juhla. Huoneen seinämillä istui vielä roomalainen kirjailija Libanius huudahti: pienillä tyynyillään naisväki ja muu ystävä- ”Minkälaisia vaimoja kristityillä onkaan!” Eh- piiri. toollisseurue käsitti siis Jeesuksen rakkaim- man perhepiirin. Aluksi Jeesus luki lyhyen rukouksen: ”Kiitet- ty olet sinä Herra, Jumalamme, joka olet luonut Evankeliumi sanoo, että ”opetuslapset valmisti- viinipuun annin. Ole ylistetty sinä, joka olet elä- vat pääsiäislampaan”. Se tapahtui iltapäivällä. mämme varjellut, ylläpitänyt ja saattanut meidät Kun kiirastorstain ilta pimeni, kerääntyi ope- tähän hetkeen.” Luukas kuvaa, kuinka Jeesus tuslasten ja ystävien hiljainen piiri Mestarin- lisäsi tähän perinteiseen ”shevah”-osaan sa- sa ympärille. Ulkona oli täysikuu, kuten aina nat: ”Minä olen halajamalla halannut syödä pääsiäisenä. Sen kelmeä valo loisti Kidronin tämän pääsiäislampaan teidän kanssanne, laakson takaa Öljymäen ja Betanian huippu- ennenkuin minä kärsin; sillä minä sanon teil- jen yllä. Se loisti takaapäin ja saatteli vieraat le, etten minä sitä enää syö, ennenkuin sen pitkin jyrkkiä kujia. Lopulta noustiin ilmei- täyttymys tapahtuu Jumalan valtakunnassa” sesti majatalon ulkopuolelta kiertäviä portai- (Luuk. 22:15–16). Varmaankin sanojen ian- ta toisen kerroksen yläsaliin. Huone oli juh- kaikkisuusnäköala jäi mieleen ja vakavoitti lavalaistu öljylampuin. Keskellä lattiaa oli opetuslapset. juhlaliinalla peitetty matala pöytä, jolle oli LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana 31

Perinteisen sederin ohjeitten, haggadan, mu- Ensimmäisen maljakerrallisen jälkeen juh- kaan pääsiäisen aterioitsijat nauttivat neljä la-aterian isäntä pesi kätensä. Johannes ku- maljakerrallista. Oppineitten mukaan ne hei- vaa näitä hetkiä kertoen, miten Jeesus otti jastivat ”lunastuksen neljää vaihetta”, Egyp- Hänelle tarjotun liinavaatteen ja rupesi yllät- tistä vapauttamista, pääsyä Luvattuun maa- täen pesemään opetuslastensa jalkoja. Itä- han, sovitusta ja Jumalan valtakunnan tuloa. Euroopan hurskailla juutalaisilla on vieläkin Nyt siunattiin ja juotiin ensimmäinen malja. tapana, että perheen nuorin palvelustyttö Tämä ns. ”kiddush” pyhitti koko aterian. Ar- suorittaa samantapaisen rakkauden palve- keologia todistaa, että käytössä oli tuolloin lun. Jeesus asettui nyt halvan palvelijan myös pieniä savi- ja lasimaljoja. Temppelin osaan. Pietari ei tahtonut nöyrtyä Mestarin- juomauhreista oli määrätty, että niissä on sa palveltavaksi. Näin Jeesus joutui lausu- kaksi osaa vettä ja yksi viiniä. Idän kirkkoihin maan hänelle terävät sanansa: ”Ellen minä liittyvä traditio korostaa, että tätä tapaa olisi sinua pese, ei sinulla ole osuutta minun kans- noudatettu myös alkukristillisessä kirkossa. sani.” Siihen Simon Pietari esitti omaan yli- Sama määräys koski mm. Psalmin 116 ”pelas- ampuvaan tyyliinsä: ”Herra, älä pese ainoas- tuksen maljaa”, joka nautittiin annettaessa py- taan minun jalkojani, vaan myös kädet ja hiä lupauksia Herralle. Rabbit sanovat kui- pää” (Joh. 13:8–9). tenkin, että viinin tuli olla niin jalolaatuista, että se oli vielä erittäin maukasta tällaise- Jeesus liitti tilanteeseen kaksi syvällistä ope- naankin. Pääsiäisateria kesti myöhään yö- tusta. Hän sanoi: ”Joka on kylpenyt, ei tar- hön. Siksi viini ei mitenkään päihdyttänyt vitse muuta, kuin että jalat pestään, ja niin osanottajia. Talmudissa on viittaus, jota lai- hän on kokonaan puhdas; ja te olette puh- nataan joskus leikillisesti. Siinä puhutaan sii- taat, ette kuitenkaan kaikki.” Jo tässä ate- tä, että vanhempien tulee ilahduttaa lapsiaan rian alussa Jeesus viittasi Juudas Iskariotiin. ja antaa heille pääsiäisenä pähkinöitä. Mutta Varmaankin osa opetuslapsista ajatteli ylei- ”nyt kun temppeliä ei ole, ei löydy enää mitään iloa siä pääsiäisen puhdistusmenoja, joihin kuu- ilman viiniä.” 23 Pääsiäisestä alkoikin kausi, lui rituaalinen kylpy. Ehkä he olivat käyneet jota pidettiin ilon vuodenaikana. Betanian essealaisten ystävien puhdistus-

23 Pesahim 109, a. 2

32 LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana altaissa. Kuitenkin Jeesus viittasi ilmeisesti Nykyään puhutaan paljon johtajuudesta. siihen, että nyt piti pestä jalat vain sen päi- Jeesus edusti palvelujohtajuutta. Olen näh- vän vaelluksen pölyistä. Kerran nuorena nyt tällaisia harvinaisia olioita varsinkin lii- pappina ollessani muuan keski-ikäinen rou- ke-elämän palveluksessa. Onneksi Uusi tes- va tuli purkamaan sydäntään jo kolmatta tamentti mainitsee vain kerran ns. ”johtami- kertaa samasta asiasta. Kysyin häneltä ikään sen armolahjan” (Room. 12:8). Kuitenkin joh- kuin sattumoisin, onko hän pessyt tänään tajia sikiää ja heitä koulutetaan niin runsaas- jalkansa. Nainen nolostui ja ajatteli, että nyt ti, että mieleen tulee jonkinlainen johtajama- hänen ”dödönsä” eli deodorantti on pettänyt nia. Johtajien tulisi valikoitua itsestään. Ja hänet. Rauhoitin rouvaa ja sanoin: ”Tarkoi- heille tulee tehdä tilaa. Meillä tulisi olla myös tan tällä sitä, että riittää, kun hoidamme itse sen verran viitseliäisyyttä ja niin terve itse- joka päivä henkilökohtaisen hengellisen hy- tunto, että kehtaisimme itsekin palvella alai- gieniamme – sen päivän erheet ja pölyt. Jee- siamme. sushan sanoi, että muutoin olemme jo puh- taat Hänen ominansa.” Totesin myöhemmin, Nyt olivat vuorossa kitkerät yrtit ja karvas- että viestini oli mennyt perille ja että nai- salaatti, joita kastettiin suolaveteen. Tämä muis- nen vapautui väärästä omantunnon jahkai- tutti Punaisenmeren ylityksestä ja orjuuden lustaan. katkerista kyynelistä. Rabbit ovat tulkinneet suolaveden myös niin, että se muistutti en- Toiseksi Jeesus opetti, että ”suurin on se kelten kyynelistä, kun ne surivat egyptiläi- joka palvelee” (Joh. 13:1–20). Hän jopa var- siä, jotka hukkuivat Punaiseenmereen. Tämä misti, että Hänen viestinsä menee perille: Jumalan armahtavaisuuden näköala toistuu ”Ymmärrättekö, mitä minä olen teille teh- usein heidän tulkinnassaan. Se tuo mieleen nyt? Te puhuttelette minua opettajaksi ja Golda Meirin, joka sanoi kuuden päivän so- Herraksi, ja oikein te sanotte, sillä se minä dan jälkeen 1967, että hän itkee yhtä paljon olen. Jos siis minä, teidän Herranne ja opet- egyptiläisten äitien murhetta kuin omia juu- tajanne, olen pessyt teidän jalkanne, olette talaisia kaatuneitaan. tekin velvolliset pesemään toistenne jalat. Sillä minä annoin teille esikuvan, että myös Siunauksen jälkeen Jeesus otti tavan mu- te niin tekisitte, kuin minä olen teille teh- kaan keskimmäisen kolmesta päällekkäin lii- nyt.” nasella peitetystä leivästä ja mursi sen kahtia. 3 Messiaan ateria

LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana 33

Leivän alkuperäinen nimi, ”afikoman”, tulee erämaassa. Kaikki nälkäiset tulkoot syömään, kreikan sanasta ”afikneomai” eli ”saapua, tul- kaikki tarvitsevaiset tulkoot pääsiäistä viettä- la”. Puolet leivästä kätketään, toinen puoli mään.” Nykyään tähän liitetään sanat: ”Tänä murretaan heti kaikille osanottajille. Temppe- vuonna täällä, ensi vuonna Israelissa; nyt olemme lin hävityksen jälkeen afikoman tulkittiin si- orjia, ensi vuonna vapaita.” Pääsiäisaterialla on ten, että se ilmensi pääsiäisuhria sinänsä. vanhastaan monia liittymäkohtia Messias- Kätketty osa piti syödä aina koko aterian odotukseen. Nykyäänkin sen ”haggada” mai- päätökseksi. Keski-Suomessa sanotaan, että nitsee vielä toisen kristillisen vuosisadan ruuan lopuksi on syötävä vielä leipäpalanen alussa eläneen rabbi Elazar Ben Azarjan ja näin pannaan ”kansi kaiken päälle”. Lei- sanat: ”Meidän tulee muistaa Egyptistä lähtö vän murtaminen johtui siitä, että sitä ei saa- kaikkina elämämme päivinä: elämämme päivät nut leikata veitsellä – näin osoitettiin kiitolli- merkitsevät tätä aikaa, kaikki elämämme päivät suutta Jumalan huolenpidosta. merkitsevät myös öitämme; ja oppineemme sanovat: elämämme päivät tarkoittavat tätä maail- Lapset saivat etsiä afikomanin piiloon vietyä maa, kaikki elämämme päivät viittaavat Mes- puolikasta, kunnes he sen löysivät. Myöhem- siaan päiviin.” min siihen liittyi taianomaisia käsityksiä. Jos sitä säilytettiin esim. morsiamen kodissa, se Aterioitsijat saivat nyt toisen maljakerralli- takasi nuorikolle onnellisen elämän. Syn- sen. Tällä on nimenä ”magiid”, joka viittaa nyttäessään nuori äiti saattoi puristaa sitä kä- siihen, että tässä vaiheessa alkaa ns. ”kerron- dessään. Perheen miespuolisen perijän, joka taosa”. Perheen nuorin poika teki nyt kysy- kantoi sitä mukanaan, arveltiin sen avulla myksen: ”Maa nishtanaa?” – ”Miksi tämä yö on voivan ennustaa Messiaan tulon. Messiaani- erilainen kuin kaikki muut yöt?” Tästä alkoi vi- set Jeesukseen uskovat juutalaiset tulkitse- reä keskustelu ja samanaikainen ateriointi. vat afikomanin viittaavan Kristukseen, joka Aina väliin resitoitiin tuttuja psalmeja ja ru- kätkettiin maan poveen, kunnes Hän nousi kouksia. Perheen pää tai aterian isäntä vasta- ylös – ja Hän ”saapuu” vielä kerran kunnias- si tehtyihin kysymyksiin. Pääsiäiskertomus saan. alkoi sanoilla: ”Orjia olimme Egyptin maassa.” Aterian eri aineksille löytyivät selityksensä. Jeesus siunasi murretun leivän perinteisesti Mihin viittaa pääsiäislammas? Mikä on vii- sanoen: ”Tämä on se leipä, jota isämme söivät nin vertauskuvallinen merkitys? Entä kei- 34 LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana tetty muna, joka kastettiin suolaveteen, mistä Egyptin tietäjät sanoivat, ”tämä on Jumalan se kertoo? Se kuvasi ns. toista pääsiäisen ”ha- sormi”, faarao paadutti ja ”kovetti” (hepr. va- giga”-uhria, josta puhuimme jo aiemmin. Kei- jehezak) sydämensä. Kymmenes ja vaikein tetyn munan liittäminen pääsiäisateriaan on vitsaus koski esikoisia. Nykyäänkin sanotaan kyllä Jeesuksen ajan jälkeinen traditio. Ylei- esikoislapsen kuoltua arabiaksi, että ”perheen sin selitys on, että se kuvastaisi kärsimyksiä. silmä on sammunut”. Raamattu kertoo, että ”Haroshet”-kastike, joka koostui manteleista, ”kaikki Egyptin maan esikoiset, valtaistui- pähkinöistä ja rusinasta, oli tehty niin sa- mellaan istuvan faraon esikoisesta vankikuo- keaksi, että se muistutti Egyptin tiililaastia. passa olevan vangin esikoiseen asti, ynnä Tämäkin tapa on ilmeisesti temppelin hävi- kaikki karjan esikoiset” saivat surmansa. Sa- tyksen jälkeiseltä ajalta. Karvassalaatti ja maan kipuun alistui Isän sydän, kun Hän etikka, joita käytettiin leivän höysteenä, liit- uhrasi ainokaisen Poikansa meidän edes- tyi orjuuden katkeriin muistoihin. Happa- tämme. maton uunirieska selitettiin lapsille niin, että kiireessä pakolaiset eivät ehtineet hapattaa ”matsa”-leipäänsä. •EGYPTIN VITSAUSTEN TODENPERÄISYYS

Nyt vuorossa oli Egyptin kymmenen vitsauk- Kun etsii nykytutkimuksen valossa vastausta sen resitointi. Niistä puhuvat 2. Moos. 7–12 Egyptin vitsausten todenperäisyyteen, modernit luvut. Kaikki osasivat sen ulkoa. Jokaisen tutkijat nojautuvat 300 vuotta eKr. vaikutta- vitsauksen kohdalla perheen pää kastoi sor- neen Manetho-nimisen munkin käsityksiin. mensa viinimaljaan ja tipautti siitä pisaran Hän kirjoitti uudelleen Egyptin historian liinaseensa: Ensin Aaron joutui ojentamaan luomalla dynastioita, joista ei ole todisteita, sauvansa Egyptin virtojen yli, ja kaikki vesi näyttäen siten, että Egyptin kulttuuri olisi muuttui vereksi – jopa puu- ja kiviastioissakin. maailman merkittävin ja vanhin. Näin ollen Sitten Jumala lähetti sammakoita, jotka nou- esim. Raamatun esittämä tuomarien 480 vuo- sivat maalle, makuuhuoneisiin ja vuoteisiin- den aika lyhentyi sataan vuoteen ja koko kin, ja näin kanavat, lammikot ja koditkin ajanlaskuun tuli osittain 600 vuoden virhe. täyttyivät sammakoista; sen jälkeen tulivat Erehdys korjautuisi, jos ottaisi ennen kunin- sääsket, paarmat, ruttotauti, märkäpaiseet, ra- gasten aikaa olevasta historiasta ns. ”löysät keet, heinäsirkat ja pimeys. Mutta vaikka pois”. Manethon määrittelemää ajoitusta on LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana 35 vastustanut voimakkaimmin Einsteinin suu- kaivot muuttuivat punaisiksi ja myrkyllisik- resti arvostama tri Immanuel Velikovsky24. si. Hän kertoo myös, että mullistusten kes- Vallitsevan käsityksen mukaan Israelin lap- kellä orjakansa lähtee maasta pois ja että faa- set olisivat lähteneet Egyptistä vasta 1200 rao lähtee näiden perään. Sen jälkeen Egyp- eKr., kun sen olisi pitänyt tapahtua Velikovs- tiin saapuu vieras kansa, jota hän kutsuu kyn ja Raamatun mukaan jo n. 1450 eKr. Amuksi, joka tuhoaa sen, mitä mullistukset Näin Moosesta ja VT:n kuningasten ajan eivät olleet ehtineet tuhota.” Näin Egyptillä kertomuksien taustaa on etsitty väärältä ai- ei ollut pitkään aikaan mitään poliittista mer- kakaudelta – ja kun yhtäläisyyksiä ei ole kitystä. ”Velikovsky löysi myös Ismaelin mu- löytynyt, koko VT:n varhaiskertomukset on seosta graniittialttarin, jossa kerrotaan hie- tulkittu tarinoiksi. roglyfein, kuinka Thom-niminen faarao lähti ajamaan takaa orjakansaa ja saavutti heidät Juuri pääsiäiskertomuksen kannalta Veli- Pii-Hahirot-nimisessä paikassa. Sen jälkeen kovskyn teoriat, jotka hämmentävät oppinei- faarao sotajoukkoineen tuhoutui suuressa den valmiita kliseitä, antavat nykyajan Raa- pyörremyrskyssä. Samassa kirjoituksessa ker- matun tulkitsijoille uusia eväitä. Vain lyhyt rotaan myös Amu-nimisen kansan tunkeutu- selostus Velikovskyn teeseistä: hän löysi Lei- neen Egyptiin.” denin yliopiston kirjastosta Hollannista Ipu- wer-nimisen papyruksen. Se oli noudettu Raamattu mainitsee samat nimet: faarao ta- 1825 Saqqarasta erään Ipuwer-nimisen kir- voitti Israelin lapset Pii-Hahirot-nimisessä jurin hautakammiosta. Koska se edusti tut- paikassa (2. Moos.14:2). Toisaalta israelilai- kijoiden mielestä liian aikaista ajoitusta, sitä set rakensivat orjuudessa kaupungin, jonka ei osattu yhdistää Raamattuun. Arkeologi nimi oli Pi-Thom (Piitom) eli auringonjuma- Ariel Livson sanoo: ”Ipuwer kertoo Egyptiä la Thomin asunto (2. Moos. 1:11). Mainitta- kohdanneista vitsauksista täsmälleen samalla koon myös, että Kaislameren heprealainen tavalla ja samassa järjestyksessä kuin Raa- nimi on ”jam suuf” ja että sama sanajuuri ”su- mattu. Hänkin esittää, kuinka Niili ja kaikki faa” merkitsee ”myrskyä”. Liekö nimi peräi-

24 Ks. mm. arkeologi Ariel Livsonin kirjaa ”Historia yllättää, Israel – Luvattu maa”, Gummerus 1998, ss. 158–167, 169–171 ja 314–331 tai suoraan Velikovsky, Immanuel; Worlds in Collision, Lontoo 1951. 36 LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana sin jostakin erityisestä ”pyörremyrskystä”? nen ehtoollisen asettamista. Matteus (26:21, Jos nykyisin käytössä olevaa aikataulua kor- 23) kertoo Jeesuksen sanoneen, että ”yksi jattaisiin, silloin ”tarusta tulisi totta”, ja eri- teistä kavaltaa minut … joka minun kanssani tyisesti Raamatun monet kuningasten aikaan pisti kätensä vatiin, se kavaltaa minut”. Ja liittyvät kertomukset antaisivat yksityiskoh- kun kukin vuorostaan penäsi tuntien oman taista tukea naapurikansojen historiasta. Myös heikkoutensa, olenko se minä, Jeesus vastasi englantilainen egyptologi David Rohlin on Juudas Iskariotille: ”Sinäpä sen sanoit!” tehnyt samantapaisia korjauksia Egyptin dy- Markus (14:18, 20) muistaa Jeesuksen pal- nastioihin. Velikovsky selittää Egyptin vit- jastaneen, että ”joka syö minun kanssani” … sausten liittyvän kosmisiin tapahtumiin, jos- ja ”joka kastaa vatiin minun kanssani”, hän sa vieras taivaankappale olisi järkyttänyt ih- se on. Johannes 13:27–30 kertoo, että Jee- miskunnan historiaa kautta koko tunnetun sus kastoi vielä itsekin palan ja antoi Juu- maailman. Hepreassa on sanonta, ”loo raittii daalle sanoen: ”Minkä teet, se tee pian.” ein reajah” eli ”se, että en ole nähnyt, ei ole todis- Opetuslapset arvelivat, että Juudas sai ra- te”. Jos teologimme olisivat itsenäisempiä ja hastonhoitajana tehtävän ”ostaa jotakin” tai näkisivät vaivan tutustua Velikovskyn tee- ”antaa jotakin köyhille”, kuten tapana oli. seihin, silloin ei Livsonin kirjasta tehtäisi yk- ”Niin hän, otettuaan sen palan, meni kohta sinkertaisia ja lapsellisia olettamuksia. Var- ulos; ja oli yö.” maankin myös Raamattu saisi näin myöntei- semmän arvostuksen. Näistä asioista voi päätellä, että Juudas ei ilmeisesti jäänyt aterian huipentumaan, ”kolmannen maljan” siunaamiseen ja aterian päätösosaan, •KOLMAS ELI ”SIUNAUKSEN MALJA” jolloin pääsiäislammas ja muu ateria syötiin loppuun. Jälleen tämäkin Jeesuksen toimittama Egyptin vitsausten perinteisen kerronnan ja hienovarainen Juudas Iskariotin syrjäyttä- pohdinnan eli ”magiid-osan” jälkeen Jeesus minen ateriayhteydestä katkeroitti yhä tä- otti leipäpalasen ja kastoi sen vadissa olevaan män mieltä. Talmudin säädösten mukaan il- ”haroshet”-kastikkeeseen. Sekä Matteus että lan isäntä pesi joka kerta kätensä sen jälkeen, kun Markus esittävät, että se olisi tapahtunut en- hän oli kostuttanut leipäpalan astiaan.25 Näin

25 Pesahim 115, a. LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana 37

Jeesuskin on saattanut toimia tässä vai- malja on uusi liitto minun veressäni.” Rab- heessa. bien säädökset määräsivät, että pääsiäislam- mas ja muut lisukkeet piti syödä aina sa- Nyt oli vuorossa kolmas maljakerta, jolla mana yönä ”loppuun”– mitään ei saanut jät- on nimenä ”siunauksen malja” eli ”koos tää jäljelle. Siihen viittaavat ehtoollisen ase- ha-brachaa”. Apostoli Paavali viittaa siihen tussanat Matteus 26:27 mukaan: ”Juokaa täs- 1. Kor. 10:16 jakeessa, kun hän kysyy: ”Siu- tä kaikki!” Tämä tähdensi sitä, että pääsiäis- nauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole ateriaa pidettiin jonkinlaisena täydellisenä osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka mur- ”kokonaisuhrina”. ramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen?” Uusi Kirkkoraamattumme on jättänyt Uusi Kirkkoraamattumme tulkitsee kreikan pois kreikan alkukielen korostaman sanon- alkutekstin Matteus 26:27 jakeen sanoen: nan, ”to poteerion tees eulogias” eli ”siunauksen ”Juokaa tästä, te kaikki!” Markus 14:23 ker- malja”. Nyt on puhe vain ”maljasta, jonka too, että ”he kaikki joivat siitä”. Emme voi siunaamme” – toki kaikki maljakerralliset varmuudella tietää, puhuiko Jeesus siitä, siunattiin. Näin ehtoollisen taustakuva me- että ehtoollisen ainekset oli syötävä nyt lop- nettää yhden olennaisen peruskorostuk- puun vai korostuuko tässä vain se, että he sensa. kaikki osallistuivat ateriaan. Näin olisi ilman erityistä kehotustakin tehty. Kun neljäs malja, Ja jälleen Messias-ajatuksen kipinä leimah- josta kohta kerromme, liittyi Jumalan valta- taa, kun siunauksen maljan jälkeen avataan kunnan tulemiseen ja Jeesus ilmoitti, että Hän ovi, niin että Messiaan edelläkävijä, Elia, juo sen vasta ”uutena” iäisyydessä, tässä on voisi tulla huoneeseen. Samalla lapset tark- ehkä vain käytännöllinen ohje: nyt emme kaavat, värähtääkö Eliaalle varatun tyhjän ehdi nauttia enää tätä viimeistä maljakerral- istuimen edessä olevan viinimaljan pinta ker- lista – joten ateria on saatava päätökseen ja toen hänen jo saapuneen. Ehkä Jeesuksen pöytä puhtaaksi. Näin ei egyptiläisille jätetä aikana sederiin ei liittynyt vielä kaikkia näi- mitään tähteitä. Katolinen kirkko on luonut tä piirteitä. Kuitenkin juuri tässä jälkivai- tavan, että liturgin on juotava ehtoollisviini heessa ehtoollinen asetettiin. Luukas 22:20 ja loppuun. Jos seurakunta ei saa muuta kuin 1. Kor. 11:25 sanovatkin, että Jeesus otti mal- öylätin, viinin määrä on usein liioiteltu. Kaik- jan ”aterian jälkeen”. Ja Jeesus sanoi: ”Tämä ki nämä tulkinnat on otettava huomioon. 38 LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana

•ASETUSSANOJEN ERITYISKOROSTUKSET selle polvistuessaan niitä monia kiitoksen aiheita, joita hänellä on. Jo aterian alussa sen Ymmärtääksemme, miten luotettavan kuvan isäntä kiitti siitä, että Jumala on luonut ”vii- Uusi testamentti antaa eri kertomuksista ja nipuun annin”. Myös sen lopussa veisattiin niiden taustasta, on hyvä esitellä ehtoollisen ”kiitosvirsi”. asetussanojen korostuksia eri evankeliumeissa. Se tuo mieleen kasvatusfilosofi Rous- Matteus kertoo ehtoollisesta, että ”heidän seaun kuulut sanat: ”Ystäväni, tuollaisia asioi- syödessään” eli siinä vaiheessa, kun Egyptin ta ei keksitä. Tosiasiat Sokrateesta, jonka orjuuteen liittyvistä mausteista ja ruuasta oli olemassaoloa ei kukaan epäile, ovat paljon jo puhuttu ja itse ateria oli alkanut, Jeesus heikommin perustellut kuin ne, mitkä kerro- ”otti leivän, siunasi ja mursi ja antoi opetus- taan Jeesus Nasaretilaisesta.”26 Pienet sa- lapsillensa ja sanoi: ’Ottakaa ja syökää, tämä nonnoissa olevat erot johtuvat sekä siitä, että on minun ruumiini’.” Rabbinistisessa kirjal- juutalaisia käsitteitä oli vaikeata muuntaa lisuudessa pääsiäislammasta kutsutaan, ku- kreikaksi, samoin kuin siitä, että ehtoollisen ten olemme jo todenneet, nimellä ”pääsiäisen sanoma liittyi opetuslasten tajunnassa myös ruumis”, ”guuf ha-pesah”.27 Heprean ”guuf” eli laajempiin asiayhteyksiin. ”ruumis” -käsite merkitsee myös asian ”ole- musta”, ”gufoo shel ha-injan”. Teologit keskus- Ehtoollisen asetussanat on otettu perintei- televat usein ehtoollisen ”substanssista” yh- sesti Matteus 26:26–30 jakeista. Ne keskit- distämättä sitä heprealaiseen ajatteluun. Sil- tyvät ”eukaristian” olennaisimpaan sanomaan. loin on kyse ehtoollisen ”aineksista” ja niiden Kreikan sana ”eukharistia” merkitsee ”kiitos- merkityksestä. rukousta”, joka taas puolestaan liittyy aiemmin esille tulleeseen temppelin ”hagiga”-juh- Jeesus samasti tämän ruumiiseensa liittyvän la- ja kiitosuhriin. Pääsiäisuhri ja siihen liitty- mielleyhtymän leipään. Olihan Hän puhunut vät rukoukset olivat tämäntapaista eukaristiaa. jo aiemmin Joh. 6:48-58 laajalti itsestään Yksityinen ihminen voikin ajatella ehtoolli- ”elämän leipänä”. Tuossa luvussa Hän korosti

26 Joseph Klausner, Jesus von Nazareth, seine Zeit, sein Leben und seine Lehre, Jerusalem 1952, s. 98. 27 Mishna Pesahim X, 3. LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana 39 kahdesti, että joka syö tätä leipää, hän ”elää Ehtoollisessa tarjotaan ensin siunattu leipä. iankaikkisesti”. Tässä mielessä ehtoollinen on Sitten seuraa jatko (Matt. 26:27): ”Ja hän ikuisen elämän ateria. Syömme sananmukai- otti maljan, kiitti ja antoi heille ja sanoi: sesti ”enkelten leipää”. Jeesus oli opettanut, ’Juokaa tästä kaikki; sillä tämä on minun että ellemme syö ”Ihmisen Pojan lihaa ja juo vereni, liiton veri, joka monen edestä vuoda- hänen vertansa”, meillä ei ole ”elämää itses- tetaan syntien anteeksiantamiseksi’.” Puhe sämme”. Ja Hän lisäsi: ”Joka syö minun liha- verestä perustuu vanhan liiton liittokaavaan. ni ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen 2. Moos. 24:8–11 sanoo veren vihmonnasta, elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päi- jolla kansa puhdistettiin: ”Katso, tämä on sen vänä.” Jos ehtoollisella pitäisi jakaa lammas- liiton veri, jonka Herra on tehnyt teidän kans- ta eikä leipää, sen käytännön toteutus olisi sanne kaikkien näiden sanojen perusteella.” perin hankalaa. Ja sitä seuranneessa liitonateriassa ”he katse- livat Jumalaa, söivät ja joivat”. Sakarjan kir- Mutta miten juutalaiset toimivat, kun he siu- jan 9. luku kuvaa ensin nöyrää ja aasilla rat- naavat leivän? Silloin perheenisä kohottaa sastavaa Siionin kuningasta ja jatkaa: ”Myös leivän, siunaa ja murtaa sen pieniin osasiin. sinun vankisi minä sinun liittosi veren tähden Hän sanoo: ”Ole ylistetty sinä Jumalamme, päästän pois vedettömästä kuopasta.” Eh- kaikkeuden kuningas, joka suot meille leivän, joka toollisella saamme katsella Herraamme. Ja on maasta peräisin.” Ruuan siunaus alkaa sa- vaikka olisimme kuinka kuivilla hengellises- moin sanoin: ”Ylistetty olkoon Jumalamme – sä elämässämme, juuri tällä liitonaterialla joka ravitsee koko maailman suosiollaan, laupeu- saamme alkaa aina uuden startin. Muistan, dellaan, armollaan ja lempeydellään; hän antaa että ensimmäinen hengellinen opas, jota nuo- leipänsä kaikelle lihalle, sillä hänen armonsa riit- ruudessani luin, oli Frank Mangsin ruotsa- tää iäti.” Murrettuaan leivän perheen pää lainen kirja ”Hän alkoi uudelleen”. antaa jokaiselle oman siunatun leipäpalasen- sa. Sapattina ja juhlapäivinä pojat istuvat juhlatamineissaan pöydän toisella ja tytöt •MUTTA MIKSI JEESUS SAMASTI VIININ toisella puolella, ja äiti niin kuin kuningatar VEREENSÄ? isää vastapäätä. Pääasia on, että jokainen on omakohtaisesti osallinen siunatusta leivästä, joka Onko siihen joitakin kielitieteellisiä syitä? Ja kaikkia yhdistää. liittyykö se jotenkin Vanhan testamentin sa- 40 LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana nomaan? Näin joudumme kyselemään itsel- katkerasti, että ”Israel ei otakaan vastaan Mes- tämme. Ongelma on niin tärkeä, että sen var- siaan tooraa, koska Jesaja 11:10 sanoo, että paka- haisimpia juuria on etsittävä arkeologian annat etsivät Iisain juurta”. tamista viitteistä. Tämä onkin mahdollista ajatellen laajaa kielitieteellistä aineistoa, joka Jaakobin siunauksen jälkiosalla on läheinen on löytynyt heprean sukuun kuuluvista uga- yhteys ehtoollisen evankeliumiin. Siinä sano- ritinkielisistä lähteistä. Niissä puhutaan ”vii- taan Messiaasta, että ”hän sitoo aasinsa viini- nipuun verestä”. Varsinkin Mesopotamiasta puuhun, viiniköynnökseen aasinsa varsan; hän kaivetuista, yli 20 000 savitaulua käsittävistä huuhtoo vaatteensa viinissä; viittansa rypäleen Mari-teksteistä saa apua VT:n tulkintaan. veressä” (jae 11). Juutalaisilla on hyvin laaja Asia on niin tärkeä, että siitä on hyvä esittää näihin jakeisiin liittyvä messiaaninen tulkin- muutama päähuomio. ta.28 Heidän päälähteensä Talmud sanoo, että ”jos joku näkee unta aasista, hän odottaa messiaa- 1. Moos. 49:10–11 on sekä juutalaisten että nista pelastusta”, koska Sakarja 9:9 lupaa, että kristittyjen oppineiden mukaan hyväksytty hän ”on nöyrä ja ratsastaa aasilla”. Ja sekä kiistattomana Messias-ennustuksena. Ara- Talmud että viiden Mooseksen Kirjan aramealainen virallinen Onkeloksen selittävä mealainen tulkki Zohar esittävät, että ”jos ”targum” eli käännös sanoo, että tämä ennus- joku uneksii viinipuusta, hän odottaa näkevänsä tus täyttyy, kun ”Messias saapuu, hän, jolla on Messiaan, koska on kirjoitettu, että hän sitoo hallintavalta”. Tämän Jaakobin siunauksen aasinsa viinipuuhun”.29 perussanoma puhuu siitä, että ”ei siirry valtik- ka pois Juudalta … kunnes tulee hän, jonka se on Tämä huomio on erittäin tärkeä. Juuri eh- ja jota kansat tottelevat” (jae 10). Kun ennustus toollispöydässä Jeesus esitti Joh. 15:1–6 mainitsee Juudan heimon, rabbien vanha vertauksen, ”Minä olen totinen viinipuu.” Miksi traditio viittaa siihen, että kaikki juutalaiset alkutekstissä on tuo sana totinen tai tosi? Se ovat saaneet oman kutsumanimensä Juudal- johtuu ilmeisesti siitä, että Jeesus liitti sano- ta ja että ”myös Messias on polveutuva heistä”. mansa tähän Vanhan testamentin keskeiseen Ja muuan rabbi Hanin mainitsee hieman Messias-ilmoitukseen. Arameassa sanat ”ha-

28 Ks. Risto Santala, Vanhan testamentin Messias-odotus rabbinistisen kirjallisuuden valossa, Juuret I, ss. 57–61 29 Brachoot 56, a ja 57, a. LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana 41 mara” eli ”aasi” ja ”viinipuu” eli ”hamra” kirjoi- Sanottakoon vielä, että kuuluisa arkeologi tetaan samalla tavalla, vaikka tällä ei olekaan W. F. Albright toteaa, että yllä esittämämme suoranaista yhteyttä Jaakobin siunauksen Jaakobin siunauksen kolme aasia merkitse- tulkintaan. Kuitenkin Jeesus käytti juuri vää sanaa, jotka ovat hyvin harvinaisessa arameaa galilealaisten opetuslastensa paris- muodossa, esiintyvät Mari-tekstien aasiuh- sa. Olisi hyvä, jos silloin tällöin ehtoollisen reissa samassa järjestyksessä kuin Raama- johdantopuheessa viitattaisiin tähän Jeesuk- tussa. Siitä Albright päättelee, että Jaakobin sen vertaukseen. Samalla voisi mainita, että siunaus ei ole mitään nuotiotarinaa, kuten juutalaistenkin oppineitten mukaan Messias suomalainen tulkinta eräissä kirjoissa valis- puhdistaa kansansa ”rypäleen verellä”. taa, vaan varteenotettavaa historiallista ai- nesta. Näin niiden traditio olisi hyvin vanha, Jeesus selitti seder-aterialla, että viiniköyn- vaikka ne olisi laadittu kirjalliseen asuunsa nöksen kuivat oksat leikataan pois ja polte- vasta 11. vuosisadalla eKr. Juutalainen asian- taan. Sitten ne myös ”puhdistetaan, että ne tuntija A. Malamat esittää heprealaisessa ja kantaisivat runsaamman hedelmän”. Siinä ei englantilaisessa artikkelissaan, että Mari- käytetä mitään paineruiskua, kuten nyky- tekstit olisivat maltillisenkin ajoituksen mu- ajan lapset kuvittelevat. Tällä sanalla tarkoi- kaan ajalta 1695 eKr.30 Tämä rohkaisee usko- tetaan, kuten uusi käännös asian selkeyttää, maan, että voimme suhtautua entistäkin luot- että oksat puhdistetaan ”liioista versoista”. tavammin Raamatun historialliseen taustaan. Näin tehdään joka vuosi viinitarhan kukinnan aikana. Silloin osataan erottaa ns. ”var- Matteuksen tallentamien asetussanojen jäl- kaat” hedelmää lupaavista versoista – näin- keen Jeesus sanoi vielä: ”Tästedes minä en hän tomaateillekin Suomessa tehdään. Elä- juo tätä viinipuun antia, ennenkuin sinä päi- mässämme on paljon turhaa, joka voitaisiin vänä, jona juon sitä uutena teidän kanssanne kitkeä pois. Ehtoollisella teemme tällaista Isäni valtakunnassa.” Ensin korostuu, että ”sielun laskutoimitusta”, kuten katumusta Jeesus on vuodattanut verensä meidän puo- nykyhepreassa joskus kutsutaan. lestamme; nyt siihen lisätään, että uuden liiton

30 Ks. W. F. Albright, The Biblical Period from Abraham to Ezra, New York 1963, s. 12 ja A. Malamat, Mari and the Bible, A Collection of Studies, Jerusalem 1977 – articles in Hebrew and English. 42 LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana ateria jatkuu iäisyydessä. Papit kuvaavat usein, lut adventin Hoosianna-hymni liittyy näihin että alttarikaaren toinen puoli ulottuu iäisyy- jakeisiin. Tosin tätä nykyisen virsikirjamme teen. Näin saamme muistella ehtoollisella ensimmäistä virttä ei tunneta muualla kuin edesmenneitä rakkaitamme, pieniä ja suuria. Suomessa. Sen sävel syntyi Saksassa 1700- luvun lopulla, mutta jäi pian unhoon. Mutta mitä olisikaan adventti ilman meidän omaa •EHTOOLLISEN YLISTYSVIRSI ”kuninkaallista” lauluamme.

Matteus ja Markus kuvaavat samoilla sanoil- Psalmilla 118 on ollut erityinen käyttö temp- la seder-aterian päätöksen: ”Ja veisattuaan pelin suurissa juhlissa. Sitä laulettiin niisan- kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle.” Perinteisesti kuun 14. päivän iltapäiväuhrin yhteydessä ja pääsiäisateria päättyi psalmikokoelmaan, itse illan seder-aterialla, sitten seuraavan päi- jota kutsuttiin nimellä ”suuri hallel”. Tämä vän ”hagiga”-uhrin yhteydessä, niin ikään ”hallel” eli ”ylistysvirsien” kokonaisuus kä- helluntaina eli lain antamisen juhlassa, sa- sitti Psalmit 113–118. Ne on otsikoitu nase- moin lehtimajanjuhlan ”suurena hoosianna” vasti: ”Ylistys Herralle, alhaisten auttajalle”, -päivänä ja myös hanukka-juhlassa eli temp- ”Israelin ihmeellinen pelastus Egyptistä” ja pelin vihkimisjuhlassa. Kerran kiersin yö- ”Herralle ainoalle kunnia”. Psalmi 116 mai- myöhään seder-juhlan aikana Jerusalemin nitsee ehtoolliseenkin liittyvän ajatuksen: hurskaitten kaupunginosan Mea-Shearimin ”Minä kohotan pelastuksen maljan”. Apostoli kujilla. Kotien avoimista ikkunoista kuului Paavali rakasti tämän psalmin sanontaa: hepreankielinen veisuu – Psalmin 118 jakeita ”Minä uskon, sentähden minä puhun, minä, 21–26 laulettiin aivan samalla sävelellä, jota joka olin kovin vaivattu” (ks. 2. Kor. 4:13). me käytämme messiaanisten juutalaisten ko- Psalmi 117 on luonteeltaan ekumeeninen; kouksissa. Se nosti kyyneleet suomalaisen si- siinä on vain kaksi säettä, joiden mukaan vustakuulijan silmiin. Olen aina rakastanut ”kaikki pakanat” ja ”kaikki kansat” ylistävät näitä ortodoksijuutalaisia, sillä heillä on eri- Herraa Hänen armostaan ja uskollisuudes- tyiset edellytykset ymmärtää myös Uuden taan. Psalmia 118 kutsutaan arameaksi ni- testamentin sanomaa. mellä ”shiir matronita” eli ”kuninkaallinen laulu”. Jokainen pääsiäisen viettäjä osaa sen Seder-juhlansa päätökseksi opetuslapset lau- jakeet 21–26 ulkoa. Suomessa suosioon tul- loivat tai resitoivat yhdessä Psalmia 118. LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana 43

Heidän äänensä kaikuivat ikkuna-aukoista ”Siihen tulevaan” eli Messiaaseen. ”Siksi Israel yöllisille täysikuun valaisemille kujille: on laulava tätä ylistystä hänelle, joka saapuu”. Ja ”Jumala on ojentava toiseen kertaan kätensä lu- ”Minä kiitän sinua siitä, että vastasit minulle ja nastaakseen kansansa jäännöksen”. Silloin nou- tulit minulle pelastajaksi. Se kivi, jonka rakenta- sevat ne, ”jotka ovat kuolleet käärmeen langetta- jat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi. Herralta mina ja heistä tulee Messias-kuninkaan neuvon- tämä on tullut; se on ihmeellistä meidän silmis- antajia”. Tämä laulu on ”kuninkaallinen laulu” sämme. Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt; ja se puhuu ”uskon yhteydestä ja Messias-kunin- riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä. Oi Herra, kaan tulosta”. Muistettakoon vielä, että Jee- auta [hooshiaa nna], oi Herra, anna menestys sus viittasi jakeeseen 26 sanoessaan: ”Täst- [hatsliichaa nna]! Siunattu olkoon hän, joka tu- edes te ette näe minua ennenkuin sanotte: lee Herran nimeen; me siunaamme teitä Herran siunattu olkoon hän, joka tulee Herran ni- huoneesta.” meen” (Matt. 23:39).

Luther on sanonut: ”Tämä psalmi on autta- Ehtoollisen kommuunio korostaa tätä ”uskon nut minua vaikeuksissa, joissa yksikään ku- yhteyttä”. Zohar kutsuu toistuvasti Messiasta ningas ja hallitsija ei ole voinut minua aut- nimellä ”Pyhä ja Korkein kuningas”. Tulevai- taa.” Juutalainen oppinut rabbi Akiba selit- suudessa ”Israel ylistää tällä laululla Messias- tää: ”Pyhä Henki on antanut tämän laulun, kun kuninkaansa päivinä sitä, että sillä on ilo kokoon- israelilaiset ylittivät Punaisenmeren.” 31 Rabbi tua Pyhän Jumalan tykö”. ”Ja sanat, hän on tul- Jehuda ja Shmuel sanovat: ”Profeetat ovat lut minulle pelastajaksi, tarkoittavat Messias- määränneet israelilaisille, että kun he kerran pe- kuningasta”. Ja kun Pyhä Kuningas saapuu, sil- lastuvat, heidän tulee laulaa tätä pelastajalleen.” 32 loin ”me iloitsemme ja riemuitsemme hänestä 2. Moos. 15. luku alkaa sanoilla, ”Silloin pelastajana; ja hänen pelastuksensa tarkoittaa Mooses veisasi” ja kuvaa sitten Punaisenme- tietenkin Herran pelastusta, joka on palannut ren ylitystä. Aramealainen Mooseksen Kirjo- Siioniin”.33 Näistä juutalaisen tradition tul- jen selitys Zohar sanoo, että tässä on viittaus kinnoista voidaan sanoa kauniisti, kuten on

31 Sutta 6, b. 32 Tästä on laaja keskustelu mm. ”Beit Ja‘akob” Siduur-rukouskirjassa, Varsova 1880, ss. 520–521. 33 Zohar, 1. Moos. 13:17 alkava parashaa, ”be-shallah”, 216–227. 44 LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana tehty, että niissä on ”voimakas messiaaninen myksensä. On vahinko, että kristillinen teo- aatevire”. logia ei tunne tätä vanhaa traditiota. Joku voisi ajatella, että kannattaako evankeliu- Jeesus itse oli puhunut alkuviikolla Öljyvuo- mien kuvaukseen liittää vihjeitä opetuslasten rella istuessaan Psalmin 118 kivestä, jonka resitoimista ”virsistä”. Helposti muistutam- rakentajat hylkäävät ja josta tulee kulmakivi me epämusikaalista miestä, joka ihmetteli Si- (Matt. 21:42, Mark. 12:10 ja Luuk. 20:17). beliuksen viulukonserton suosiota: ”Eihän Nyt samana yönä ehtoollisen jälkeen Hän siinä tehdä muuta kuin vingutetaan hevosen joutui kokemaan, kuinka Hänen luottomie- häntäjouhilla lampaan suolia.” Rabbit ovat hensä hylkäsivät Hänet. Ja pian Hän oli sanoneet, että Pyhä Henki toimii vain siinä, oleva ”ihmisten pilkka ja kansan hylky” kun psalmeja resitoidaan – tällä ”puhelaulul- (Ps. 22:7). Myöhemmin 90-luvulla Jamnian la”, jota käytettiin aikanaan oopperoissakin, uudistetussa suuressa neuvostossa tehtiin vi- tahdottiin selkeyttää psalmien luontevaa lau- rallinen hylkäystuomio, joka heijastuu syna- sumista. Perusteena tälle laulutavalle oli se, gogan rukouksissa ja päätöksissä. Silti Psal- että näin korostettiin tekstin omaa sanomaa. mi 118 ja sen hylätty kulmakivi ovat askar- ruttaneet juutalaisia oppineita vielä keskiai- Siionin essealaiskorttelissa vietetty pääsiäis- kanakin. Tämä kulmakivi on ”Messias-kunin- ateria oli kestänyt ainakin nelisen tuntia. Ta- gas, joka on oleva Siionin koetinkivenä”. Kerran pana oli, että siihen liittyi muutakin opetus- Hänestä tulee ”perustusten perusta” ja Hänet ta. Johanneksen evankeliumin 14–17 luvut ”asetetaan kaikkein arvokkaimmalle paikalle kertovat Jeesuksen puhuneen yläsalissa ylimmäksi pääkiveksi” – ”mutta sitä ennen on myös lähitulevaisuudesta: 14. luku opettaa oleva suuria kärsimyksiä”.34 seikkaperäisesti Pyhästä Hengestä Puolusta- jana, joka tukee ja lohduttaa Hänen omiansa Opetuslasten laulama kuninkaallinen laulu, Hänen kuolemansa jälkeen. 15. luku kertoo, ”shiir matronita”, todistaa eittämättömästi sii- että tulevina vainon aikoina uskovat kestävät tä, että koko seder-ateria liittyi Messias-sa- pysyessään viinipuussa, rakkaudessa ja Ju- laisuuteen, joka sai nyt Jeesuksessa täytty- malan sanassa – ja nelisen kertaa Jeesus lu-

34 Ks. Psalmin 118 tulkintaa Risto Santalan kirjasta, Vanhan testamentin Messias-odotus, ss. 151–159. LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana 45 paa näissä luvuissa oman ilonsa, joka on •GETSEMANEN YLIMMÄISPAPILLINEN ”täydellistä” iloa, ”täydellisenä heissä itses- RUKOUS sään” ja jota ”kukaan ei ota pois” (Joh. 15:11, 16:22, 24 ja 17:13). Ehtoollinen onkin Kun Jeesus opetuslapsineen siirtyi Öljy- eräässä mielessä taivaallisen ilon ateria. 16. luku mäelle, siellä käyty Getsemanen rukoustais- jatkaa puhetta Pyhän Hengen työstä ja tule- telu kuului Messiaan tehtävään. Yöllinen hil- vista vainoista. Se loppuu sanoihin: ”Maail- jainen opetuslapsijoukko kulki jälleen kuuta- massa teillä on ahdistus; mutta olkaa turval- mossa essealaiskorttelin kujien läpi alas Kid- lisella mielellä: minä olen voittanut maail- ronin purolle ja sieltä Getsemanen puistik- man.” Kaikki nämä ajatukset tulisi liittää koon. Nyt kuu oli kiertänyt ja loisti jälleen ehtoollisen kehyksiin. suoraan takaapäin valaisten Öljyvuoren rinteet. Kaikkialla oli juhlavieraille varattuja 17:nteen lukuun Johannes on tallentanut telttamajoja. Tutkija Pixner arvelee, että Vapahtajamme ”ylimmäispapillisen rukouk- opetuslapset johdettiin luolaan, missä on sen”. Tämä Johanneksen kuvaama yläsalin vieläkin jälkiä entisestä öljynpuristamosta. rukous korostaa Jeesuksen alkuperää ja Hä- Markus puhuu tässä yhteydessä Getsemane- nen kirkkauttaan, joka on ollut Hänellä ”en- nimisestä maatilasta. Tuo nimi ”Gat shmanim” nenkuin maailma olikaan”. Jeesus huokaili, merkitsee öljynpuristamoa. että Hänen omansa tietäisivät Hänen ”lähte- neen” Isän tyköä. Ja Hän rukoili, että Hänen Betaniassa on vieläkin erittäin hyvin säilynyt omansa ”olisivat yhtä” ja ”täydellisesti yhtä”. muinainen oliivimurskaamo. Samantapai- Maailma tulee kyllä vihaamaan heitä, sillä he nen, mutta modernimpi löytyy Beetlehemis- eivät ole tästä maailmasta. Siksi Jeesus ko- tä. Öljypuista kootut oliivit rusennettiin rosti kahdesti, että olisimme ”pyhitetyt to- aluksi öljykuurnassa suurella kivihiertimellä; tuudessa” (jae 19). Näitä rukousaiheita voi siitä syntynyt tahna pinottiin päällekkäin le- mietiskellä myös ehtoollispöydässä.35 veisiin pellavakasseihin, jotka puristettiin

35 VT kuvaa pääsiäisateriaa ensin 2. Moos. 12–13 luvuissa; sitten 4. Moos. 9:1–14 yhteydessä, kun vietettiin Egyptistä lähdön vuosijuhlaa; Joosua 5:10 toisen sukupolven pääsiäisen yhteydessä Gilgalissa; kuningas Salomonin pääsiäisen kuvauksessa 2. Aik. 8:12–13; kuningas Joosian pääsiäistä selostettaessa 2. Kun. 23:21–23; Hesekielin pääsiäissäädös- ten yhteydessä Hes. 45:21–24 ja maanpaon aikaan liittyen Esra 6:19–22. 46 LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana pitkän vipuvarren avulla likistyksiin – ensik- asti. Jeesuksen opetuslapsipiiri tuli Juudas si valuva kallein ”neitsytöljy” kerättiin erik- Iskariotia lukuun ottamatta kokonaisuudes- seen; loppu puristettiin viimeistä pisaraa saan Getsemaneen. Näitä asioita voi tutkia myöten edessä olevaan kokooma-altaaseen. ehtoollisen yhteydessä, koska ne heijastavat Muinoin oliivien prässäämisessä käytettiin monia pääsiäisaterian perinteisiä tapoja. hyväksi jonkinlaista ruuvipöytää, nykyään Välillä on tosin käytettävä suurennuslasia; teknisempiä ratkaisuja. Kuivat rusennetut heprealaisissa vanhoissa, pienillä kirjasimilla oliivisydämet toimivat tänä päivänä lopun tallennetuissa lähteissä se onkin sananmu- pastörointivaiheen eli iskukuumentamisen kaisesti tarpeen. polttoaineena. Arabit käyttävät öljypuusta sanontaa, ”zeitun il-häjää” eli ”elävä oliivipuu”. Pyhään valvontayöhönkin liittyy voimakas Tämä johtuu siitä, että se elää vuosisatoja ja Messiaan odotus. Jo aramealainen Jerusale- että sen jokainen osa on hyödynnettävissä. min targum puhuu ”muistojen kirjan neljästä Sen voi havaita myös taiteellisista veistos- yöstä”: ensimmäinen oli ns. luomisen yö, toinen töistä, joihin on keskitytty Beetlehemin puu- Aabrahamin kokema ”ilmoitusyö” (1. Moos. sorvaamoissa. Beetlehemiläiset olivat aika- 15:12–13), kolmas yö viittaa Egyptin esikoisten naan vastuussa temppelin puuvarastosta. surmaamiseen ja neljäntenä yönä on ”Messias- Näin he saivat kotiinsa tarvikeaineksia ja kuningas saapuva Roomasta”. Rukouskirjalli- kehittyivät taitaviksi puusepiksi. suudessa Rooma kummittelee myös salani- mellä ”Seir” – liekö takana kristillisen kirkon Getsemanen puistikossa Jeesuksen tuska kätketty vaikutus. Tämä Messiaan saapumi- puristui veripisaroiksi. Mutta mistä Jeesuk- nen on yhdistetty pääsiäisyöhön. Jeesus jou- sen yöllisessä rukouksessa oli oikein kysy- tui kokemaan sen ”tuskien yönä”. mys? Sederin jälkeisellä yöllä on Raamatus- sa oma nimensä, ”pyhä valvontayö”. Siitä sano- Getsemanen rukoustaistelu kuului var- taan: ”Tämän yön kaikki israelilaiset valvokoot sinaisesti Jeesuksen ylimmäispapilliseen teh- Herran kunniaksi” (2. Moos. 12:42). Rabbit tävään. Sovitustehtävä käsitti aina papillisen korostavat, että pääsiäisen merkityksestä tu- esirukouksen ja virheettömän uhrin. Suuren lisi keskustella viralliseen aamurukoukseen sovituspäivän aattona ylimmäinen pappi asti. Oli myös tärkeätä, että kymmenen hen- meni kaikkein pyhimpään ja rukoili siellä gen ”havura” eli ”ryhmä” pysyi koolla loppuun kansan puolesta. Tapana oli, että hän riisui LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana 47 kengät pois jaloistaan, ettei torkahtaisi ja et- Näin eri evankeliumien palapeli paljastaa tei varsinainen sovitustyö näin mitätöityisi. uusia piirteitä ehtoollisen taustasta. Jeesuksen ”valvontayö” on ainoa lähikuva Jeesuksen rukouselämästä. Hebrealaiskirje Kun Jeesus saapui tukiryhmänsä kanssa kuvaa sitä kertoen, että Hän uhrasi rukouk- Getsemaneen, osa asettui siellä olevan maa- sia ”väkevällä huudolla ja kyynelillä” (5:7). tilan luolan suojaan. Markus 14:32–33 sanookin Jeesuksen kehottaneen: ”Istukaa tässä, Suurennuslasilla tutkien huomaa, että eh- sillä aikaa kuin minä rukoilen.” ”Ja hän otti toolliskertomus ei puhu mitään neljännen mukaansa Pietarin ja Jaakobin ja Johannek- maljakerrallisen nauttimisesta. Viinimaljas- sen; ja hän alkoi kauhistua ja tulla tuskaan.” ta juominen oli sallittua ensimmäisten maljo- Varsinaisen ylimmäispapillisen esirukouk- jen jälkeen, mutta kolmannen eli siunauksen sensa Jeesus joutui suorittamaan ilman mui- maljan ja neljännen välillä siihen ei ollut lupaa.36 den tukea. Hän ei saanut hetkeksikään tor- Neljäs eli viimeinen malja liittyi Jumalan valta- kahtaa. Sekä Matteus (26:39) että Markus kunnan tuloon. Ei ihme, että Jeesus käytti (14:35) muistavat, että Jeesus ”meni vähän Markus 14:25 mukaisesti sanontaa: ”Minä en edemmäksi, lankesi maahan ja rukoili”. juo enää viinipuun antia, ennenkuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena Jumalan valtakunnas- Jeesus toivoi kyllä omalta opetuslapsiryh- sa.” Hallel-psalmien jälkeen lausuttiin ylei- mältään, ”havuraltaan”, että he osallistuisivat sesti ns. ”birkat ha-shiir” eli ”laulun siunaus”, Hänen kanssaan rukoukseen. Rabbit puhu- jossa ylistettiin ”Jumalan kuninkaamme nimeä”. vat ”Jumalan valtakunnan ikeestä”, jota ku- Vasta sen jälkeen oli vuorossa neljäs malja. kin omalta osaltaan kantaa. He opettavat, että yksityinen ihminen joutuu osallistu- Jeesus ei ilmeisesti lausunut Jumalan valta- maan Jumalan ”valtakunnan synnytyskipuihin”, kuntaan liittyvää siunausta eikä juonut nel- ”jisurei ha-malchut”. Ne ovat myös ns. ”messiaa- jättä maljaa. Sen Hän tahtoi tehdä vasta, ku- nisia synnytyskipuja”, ”havlei ha-Mashiiah”. Va- ten Luukas 22:16 ilmaisee, ”kun sen täytty- pahtajan osassaan Jeesus kohtasi tämän kai- mys tapahtuu Jumalan valtakunnassa”. ken öljynpuristamon puistikon yksinäisyy-

36 Mishnajoot Pesahim 10:7. 3

48 LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana dessä. Luukas 22:44 kuvaa, että ”kun hän oli Jeesus joutui kyllä nauttimaan oman ”nel- suuressa tuskassa, rukoili hän yhä hartaam- jännen” maljansa – mutta se ei liittynyt viini- min. Ja hänen hikensä oli niinkuin veri- puun antiin. Jeesuksen viimeinen malja tääl- pisarat, jotka putosivat maahan.” Professori lä ajassa oli ”tuskien malja”. Sekä Matteus Osmo Tiililä korosti aikanaan, että tämä si- että Markus kertovat siitä. Jeesus rukoili: säinen taistelu oli vieläkin vaikeampaa kuin ”Isäni, jos tämä malja ei voi mennä minun ristin kärsimys. Siihen Jeesus viittasi jo etu- ohitseni, minun sitä juomattani, niin tapahtu- käteen sanoessaan: ”Minun sieluni on syvästi koon sinun tahtosi” (Matt. 26:42). Joudum- murheellinen, kuolemaan asti; olkaa tässä ja me tyytymään usein Jumalan käsittämättö- valvokaa minun kanssani” (Matt. 26:38). mään johdatukseen huokaillessamme ehtoollisella lähimmäistemme ja lastemme – tai myös Tällainen valvominen liittyi ”sederin” ohjei- omien kipujemme kanssa. Polviasento kuvaa siin. Sitä pidettiin tärkeänä. Sanottiin, että tätä sydämemme hätää. Muistamme toki, jos jotkut vain ”torkahtavat” pääsiäisaterialla, että Jeesus itse ”lankesi maahan ja rukoili”. sitä voi jatkaa, mutta jos he ”nukahtavat”, sederin vietto on lopetettava.37 Matteus ja Markus kertovat, että Jeesus joutui nuhtele- •NELJÄS ELI ”JUMALAN VALTAKUNNAN maan kolme kertaa omiansa siitä, että nämä MALJA” eivät jaksaneet edes ”yhtä hetkeä” (Matt. 26:40) eli tuntia valvoa Hänen kanssaan. Neljännen maljan poisjääminen on askarrut- ”Heidän silmänsä olivat käyneet raukeiksi” tanut juutalaissyntyisiä kristinuskon tutki- kenties runsaan ateriankin vuoksi. Luukas joita. Oxfordin yliopiston professori David sanoo uneliaisuuden syyksi sen, että Jeesus Daube on kirjoittanut laajan tutkimuksen ”tapasi heidät murheen tähden nukkumasta” ”Uusi testamentti ja rabbinistinen juutalai- (22:45). Olihan Jeesus puhunut hyvin sel- suus”.38 Sen alaotsikossa ”neljännen maljan keästi tulevasta kärsimyksestään. Usein ah- poistaminen”, hän viittaa ensin siihen, että distunut ihminen pakenee arkitodellisuutta apostoli Paavali tiedosti kolmannen maljan korvaten sen ylenpalttisella nukkumisella. erityisluonteen. Tämä aramealaisellakin ni-

37 Mishnajoot Pesahim 10:8. 38 David Daube, The New Testament and Rabbinic Judaism, Lontoo, The Athlone Press 1956, 460 ss. 4 Messiaan ateria

LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana 49 mellä tunnettu ”kasa debirchetta” eli 1. Kor. purjehdimme Kion kohdalle … me laskimme 10:16:ssa mainittu ”siunauksen malja” merkit- Samoon … ja tulimme Miletoon.” si hänelle ”Herran maljaa” (jae 21). Prof. Daube sanoo, että neljäs malja nautittiin Uuden testamentin historiallinen taltiointi muistaen ”Jumalan valtakunnan” saapumis- on hämmästyttävän tarkkaa. Luukas seurasi ta. Kun Jeesus viittasi siihen, että Hän ei juo Paavalia Jerusalemiin. Ja kun Paavali vuo- viinipuun antia ennen kuin sen täyttymys sina 57–59 oli Kesarean vankilassa, Luukas on tapahtunut Jumalan valtakunnassa, ”hän sai hoitaa häntä hänen henkilääkärinään. asetti sen korvaamaan todellisen, täydellisen ja Tuona aikana hän keräsi myös matkustelles- lopullisen valtakunnan tuloa, joka on vielä uskon saan ympäri maata apostoleilta erityistietoja ja toivon asia. Mutta hän viittasi ilmeisesti sillä Perean eli Golanin kaupunkien alueella ta- neljänteen maljaan.” Olettamus, että Hän ei pahtuneesta Jeesuksen toiminnasta – joita juonut neljättä maljaa eikä lausunut ”birkat Luukas yksin kuvaa. Samoin hänen lähiku- ha-shir” eli ”laulun siunausta”, merkitsee sitä, vansa Jeesuksen syntymän tapahtumista ja että ”hän siirsi tämän osan liturgiasta todellisen äiti-Marian omista kokemuksista liittyvät tä- ja lopullisen Jumalan valtakunnan toteutumi- hän vaiheeseen. seen”.39 Vielä Paavalin kaksivuotisen vankeuden ai- Tämä iankaikkisuusnäköalaan liittyvä kana Roomassa Luukas sai toimia hänen yk- piirre painottuu kaikkein voimakkaimmin sityislääkärinään. Apostolien tekojen viimei- Luukkaan tallentamissa erityiskorostuksis- nen eli 28. luku kuvaa: ”Me laskimme maihin sa. Hän sai lähitietonsa apostoli Paavalilta. Syrakuusassa … tulimme Puteoliin … siellä Siitä syystä on hyvä tarkkailla samanaikai- tapasimme veljiä … sitten me lähdimme sesti Luukas 22 kuvausta ja 1. Kor. 10. ja 11. Roomaan … kolmen päivän kuluttua Paavali lukuja. Apostolien tekojen 20:14 mukaan kutsui kokoon juutalaisten ensimmäiset” Luukas liittyi Assossa Paavalin seuraan. Sii- (12–14, 17). Ja aiheemme kannalta tärkeintä tä alkaa ns. ”me”-kerronta: ”Hän yhtyi mei- on jakeista 23 ja 31 tehtävä huomio. Ne ker- hin Assossa … ja kuljimme Mityleneen … me tovat kahdesti, että ”aamuvarhaisesta iltaan

39 Em. David Dauben kirja, ss. 330–331. 50 LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana saakka Paavali selitti ja todisti Jumalan valta- lan valtakunnassa” – Hän ei ”juo viinipuun an- kunnasta” – ja hän asui ”omassa vuokra- tia, ennenkuin Jumalan valtakunta tulee” – ja te, asunnossaan kaksi täyttä vuotta” ja ”julisti jotka ”olette pysyneet minun kanssani minun Jumalan valtakuntaa ja opetti Herran Jeesuk- kiusauksissani … te saatte syödä ja juoda minun sen Kristuksen tuntemista”. pöydässäni minun valtakunnassani” (jakeet 16, 18 ja 28–30). Joskus seurakuntalainen roh- Mikäli syytehakemusta roomalaisen lain mu- kaisee pappiansa Jumalan sanalla. Muistan kaan ei uudistettu kahden vuoden sisällä, se erään vanhemmanpuoleisen miehen, joka raukeni itsestään tuona aikana. Siksi Paavali tuli ehtoollisaterian jälkeen erikseen sano- vapautui sen jälkeen vankeudestaan. Jos tuo maan, että me saamme syödä kerran Juma- kahden vuoden aresti oli vuosina 60–62, hän lan pöytäseurassa, jos osallistumme Vapahta- on ehtinyt tehdä vielä lähetysmatkat Vä- jamme kanssa Hänen kiusauksiinsa. Tämä hään-Aasiaan, Makedoniaan ja Espanjaan, jäsentyi omassa sydämessäni heprealaiseen kuten eräät tutkijat arvelevat.40 Vuoden 64 sanontaan Jumalan valtakunnan ikeen kan- alkupuolella syttyi Roomassa suuri tulipalo, tamisesta ja messiaanisista synnytyskivuista. josta keisari Nero syytti kristittyjä. Tokko Niihin pappi-parka usein ”osallistuu”. Paavali suoraselkäisenä miehenä osasi vaieta näistä valheista – ja näin hänet sitten vangit- Luukas kertoo pääsiäisateriasta pienen yksi- tiin uudelleen ja mestattiin. Kuitenkin Paa- tyiskohdan, johon muut eivät ole kiinnittäneet valin eskatologinen perusnäkemys heijastuu huomiota. Se lienee vaikuttanut varsinkin ns. tuona aikana kirjoitetuista Timoteukselle vapaitten piirien ehtoolliskäytäntöön. Jeesus osoitetuista kirjeistä. Ja Jumalan valtakunta- sanoi ehtoollismaljasta: ”Ottakaa tämä ja jaka- näky oli niissäkin päällimmäisenä. kaa keskenänne” (Luuk. 22:17). Ilmeisesti ehtoollisviini siunattiin ensin suuremmassa mal- Ehtoollisen yhteydessä Luukas korostaa kol- jassa, joka sitten kaadettiin pienempiin lasi- me kertaa neljännen maljan salaisuutta. Luu- tai savipikareihin, joita oli tuotu vuosien var- kas kuvaa, että Jeesus ei syö pääsiäisateriaa rella lahjoina essealaisten majataloon. Näin enää ”ennenkuin sen täyttymys tapahtuu Juma- ollen viini ”jaettiin” osallistujien kesken. Mi-

40 Ks. Risto Santala, Paavali ihmisenä ja opettajana juutalaisten lähteiden valossa, Perussanoma 1994, ss. 120–129. LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana 51 tään erityisohjeita ei kylläkään muutoin liity Eliaan kirkon ehtoollisella. Juutalaiskristitty viinin jakamiseen. luterilainen pappi Richard Wurmbrand, joka kuuluu aikamme eläviin marttyyreihin, Apostoli Paavali joutui sen sijaan antamaan palveli paikallisen papin kanssa alttarilla. aina seurakunnille käytännön neuvoja. Ne Lähelläni istui muuan ystävä, jonka tunsin jo liittyivät, kuten ymmärtää sopii, hänen rab- vuodelta 1954, jolloin hän toimi Haifan sata- bin koulutukseensa. 1. Kor. 10:4 jakeessa on man työnjohtajana. Jättiläismäisillä raameil- viittaus ”kallioon”. Tämä käsite esiintyy juu- la varustetulla, karhumaisella miehellä oli talaisessa rukouskirjallisuudessa Messiaan ”maailman syvimmät hymykuopat” – ne hän vertauskuvana, kuten tulemme myöhemmin oli saanut saksalaisen upseerin kannuksista; näkemään. Paavali sanoo: ”He söivät kaikki tämä oli ensin polkenut nuoren miehen sääri- samaa hengellistä ruokaa ja joivat samaa hengel- luut ja kädet ja sinetöinyt lopuksi raakalais- listä juomaa. Sillä he joivat hengellisestä kal- maisen työnsä lävistämällä nuoren miehen liosta, joka heitä seurasi; ja se kallio oli Kris- posket. Tämä kylläkin pelasti jugoslavialai- tus.” Ja vähän myöhemmin hän viittaa seura- sen viininviljelijämme keskitysleiriltä, sillä kuntaa koskevaan kielikuvaan: ”Koska leipä hänen paranemisensa sairaalassa kesti pit- on yksi, niin me monet olemme yksi ruumis.” kälti toista vuotta. Ystävämme tuli myöhem- Tämä ykseyden ajatus, jota kommuunio min Karmel-vuorella pitämillemme sielunhoi- edustaa, näkyy myös Paavalin opetuksessa topäiville ja kertoi elämästään. Nyt komea armolahjoista, joita käytetään seurakunnan vanhus istui vaimonsa kanssa penkillä. Saa- rakennukseksi. Lähi-idässä yhteisen leivän tuaan puolisonsa kanssa ehtoollisen hän pa- syöminen merkitsee kuulumista samaan per- lasi penkkeihin. Kolmannen tai neljännen heväkeen. pöytäkerrallisen jälkeen taisi alkava demen- tia tehdä kepposensa. Mies nousi jälleen ylös Paavali vastaa toiseenkin seurakuntia askar- – vaimo ei ehtinyt ottaa hihasta kiinni. Ja ruttavaan kysymykseen: Kuinka usein saam- Wurmbrand antoi avustajansa kanssa eh- me käydä Herran pöydässä? 1. Kor. 11:25 toollisen toiseen kertaan, vaikka varmasti ta- liittää asetussanoihin selityksen: ”Niin usein jusi tilanteen – lupaahan sanakin, että ”niin kuin te siitä juotte, tehkää se minun muistok- usein”, kun sydän vaatii, se on sopivaa. Vielä seni.” Saimme tähän jakeeseen kätkeytyneen pahempi on, ellemme lainkaan tahdo kohda- huvittavan opetuksen 1980-luvulla Haifan ta alttarilla Mestariamme, joka meitä kutsuu. 52 LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana

Kolmas Paavalin hienovarainen ohje liittyy •Psalmin 22 ehtoolliskuva jakeeseen 33: ”Kun kokoonnutte aterioimaan, odottakaa toisianne”! Toki on hyvä, että seu- Tämä psalmi alkaa huudahduksella, ”Juma- rakunta tulee alttarille heti kutsun saatuaan. lani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?” Kreikka- Mutta jos siellä on silmitöntä ”tunkua” tai lainen alkukielinen Uusi testamentti lainaa jopa tönimistä, ei sekään palvele keskinäistä Matteus 27:46 jakeessa näitä sanoja yllättäen yhteyttä. Omassa seurakunnassani oli sään- arameaksi. Se todistaa, että Jeesus lohdutti nöllisesti kirkossa käyvä insinööri, jonka galilealaisia opetuslapsiaan ristillä riippues- havaitsin jättäytyneen ehtoollisella aina vii- saan näiden omalla kielellä. Psalmin loppu meiseksi. Liekö lukenut ohjeensa Paavalin kuvaa jakeesta 27 lähtien eräänlaista liiton- kirjeistä? Tällainen yksityisten jakeiden seu- ateriaa, jossa ”jälkeentulevaiset” palvelevat raaminen voi olla vaikeaa. Kuitenkin pienet Herraa. Sana Herra toistuu neljä kertaa. elämästä otetut lähikuvat ja ”välipalat” anta- Mistä tässä on kysymys? Tunnetuin juutalai- vat uusia vihjeitä uskon käytännölliseen so- nen keskiaikainen VT:n tulkitsija RASHI sa- vellutukseen. noo sanoista ”nöyrät saavat syödä ja tulevat ra- vituiksi”, että se tapahtuu ”pelastuksen aikana Opillisena erityiskorostuksena Paavali esit- Messiaan päivinä”. Toinen keskiaikainen op- tää 1. Kor. 11:26 jakeessa seikan, jolla on pinut Even Ezra selittää, että Herran palveli- syvällinen teologinen tausta. Hän kirjoittaa: jan vaatteet, joista heitetään arpaa, ”ovat ku- ”Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte ninkaalliset vaatteet; ja jos hän ei olisi kuningas, tämän maljan, te julistatte Herran kuolemaa, näillä sanoilla ei olisi mielekkyyttä, ja tässä on siihen asti kuin hän tulee.” Mihin tämä sa- salainen vihje.” 41 Kristitty kokee, että Psalmi nonta niveltyy? Tässä näkyy toki Paavalin ja 22 puhuu ”juutalaisten kuninkaan”, Jeesuk- Luukkaan korostama iäisyysnäköala. Mutta sen kärsimyksistä. mitä on tuo Herran kuoleman julistaminen? Vas- taus löytyy Psalmista 22, joka liittyy juutalai- Loppujakeissa törmäämme Paavalin käyttä- sessakin tulkinnassa aiheeseemme. miin sanoihin ”muistavat” ja ”julistavat”.

41 Mikraot Gedolot, Ps. 22. LUKU 2 Pääsiäisateria ehtoollisen taustana 53

”Kaikki maan ääret muistavat tämän ja palaja- sukupolville. Vanhurskauttaminen merkitsee vat Herran tykö; kaikki pakanain sukukun- katekismuksen yksinkertaisen selityksen mu- nat kumartavat häntä; sillä Herran on kuninkaan sitä, että meidän syntimme annetaan kuus, ja hän on hallitseva pakanoita. Kaikki anteeksi ja meidät puetaan Kristuksen puh- maan mahtavat syövät ja kumartavat; hänen tauteen ja pyhyyteen. Sitä myös ehtoollinen edessään polvistuvat kaikki.” Kun eräässä vai- tahtoo korostaa. On vahinko, että uusi Kirk- heessa nuoret Jerusalemin seurakuntamme koraamattumme on poistanut tästä jakeesta jäsenet oudoksuivat sitä, että me polvistuim- sanan ”vanhurskauttaminen” ja puhuu sen me ehtoollisella alttarin ääreen, sanoin sen sijaan ”Herran hyvyydestä”. Alkukielisessä johtuvan Psalmista 22. Me polvistumme jakeessa ei ole myöskään sanaa Herra. Messiaan aterialle. Ja juuri polviasennossa me kumarrumme kuninkaamme eteen. Seli- Lopun heprealainen ilmaisu ”kii asaa”, ”hän tys kelpasi ja ongelma ohitettiin. on tämän tehnyt”, on uhrikieltä. Jos sen kään- täisi arameaksi, kuten Jeesus teki psalmin Psalmi loppuu sanoihin: ”Tuleville polville alulle, se olisi muodossa ”kullaa”, ”se on täytet- kerrotaan Herrasta. He tulevat ja julistavat ty”. Olisiko tässä syy siihen, että kreikkalai- vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskaut- nen Uusi testamentti kertoo Jeesuksen huu- taan, että hän on tämän tehnyt.” Vanhan testa- taneen ristiltä, ”Se on täytetty” (Joh. 19:30). mentin Messias-ennustukset puhuvat yleen- Ehtoollisessa julistamme ”Herran kuolemaa sä tulevan pelastuksen ekumeenisesta luon- siihen asti, kunnes hän tulee”. Alttarin äärel- teesta. Messias on pakanain Valkeus, Häntä lä syntinen ihminen puetaan Kristuksen puh- merensaaret odottavat, Hän hallitsee meres- tauteen ja pyhyyteen. Paavalin sana Herran tä mereen, kaikki kansakunnat palvelevat kuoleman julistamisesta liittyy ilmeisesti Psal- Häntä – ja nyt ”kaikki maan ääret muistavat min 22 messiaaniseen tulkintaan. Ja myös tämän” ja ”hän on hallitseva pakanoita”. Hä- lääkäri Luukkaan evankeliumissaan esittä- nen sovitustyönsä tähden, jota psalmi kuvaa, mä iankaikkisuusnäköalan korostus on pe- ”hänen vanhurskauttaan” julistetaan tuleville räisin Paavalilta. 54

LUKU 3

Ehtoollinen Messiaan ateriana

Nykypäivän pappi toimii usein vaistonsa va- jan toisen luvun herkkään kertomukseen. rassa ratkaistessaan jumalanpalveluksen käy- Olen kokenut, että siinä on jo sellaisenaan tännön ongelmia. Silti tahtoisimme noudat- piirteitä, jotka heijastuvat ehtoollisen sakra- taa Raamatun omia ohjeita. Ehkä tästä oli mentissa. Myöhemmin sain Ruutin midras- kysymys, kun entinen opiskelutoverini ro- hista seikkaperäistä vahvistusta tälle vaiku- vasti Antero Niva kyseli Kotimaa-lehdessä telmalleni. ehtoollisen ns. ”kastetun palan” yhä laajem- maksi tullutta käytäntöä kirkon elämässä. Jeesuksen sukuluetteloon päässyt pakana- Tapahan on osittain käytössä katolisessa kir- nainen Ruut koki Beetlehemin kedolla juuta- kossa. Nivan mielestä kaikki ehtoolliseen liit- laisen lain suosittelemaa ystävällisyyttä. Pai- tyvä on kyllä ”arkaluontoista” ja kuitenkin kallinen suuromistaja Booas tervehti leik- siitä tulisi voida puhua. Hän sanookin: ”Uusi kuuväkeään sanoen: ”Herra olkoon teidän – tiettävästi tosin vanha – tapa jakaa ehtoolli- kanssanne!” Nämä vastasivat: ”Herra siu- nen leipänä, joka kastetaan viiniin, on eräissä natkoon sinua!” Leskillä ja syrjäytetyillä oli kristityissä aiheuttanut hämmennystä. Mie- oikeus kerätä pellon pientareilta sinne jää- liin on noussut puhe kastetusta palasta, joka neitä tähkäpäitä. Ruutille tarjottiin jopa vet- liittyy Juudas Kavaltajaan (Joh. 13:21–30).” tä, jota palvelijat ammensivat. Liikuttuneena Asialla lienee ”laajempikin merkitys”, hän ar- hän heittäytyi kasvoilleen maahan ja ihmet- velee, ja nyt olisi keskusteltava siitä lähemmin. teli: ”Miten olen saanut armon sinun silmiesi edessä, niin että huolehdit minusta, vaikka Jo Vanha testamentti puhuu hapanviiniin olen vieras?” Silloin Booas selitti, että hä- kastetusta leipäpalasta. Se liittyy Ruutin kir- nelle oli kerrottu, kuinka tämä oli auttanut LUKU 3 Ehtoollinen Messiaan ateriana 55 anoppiaan miehensä kuoltua ja lähtenyt kan- non edustaja sanoi erään evankelioimis- san luo, jota ei ennen tuntenut. ”Herra pal- kokouksen jälkeen: ”Pitäisikö minunkin tulla kitkoon sinulle tekosi; tulkoon sinulle täysi eteen – käyn silloin tällöin ehtoollisella; eikö palkka Herralta, Israelin Jumalalta, jonka se ole sama asia?” Kyllä se on sama asia. siipien alta olet tullut turvaa etsimään.” Jo täs- Joka kerta, kun nousemme kirkon penkistä sä toisen luvun esittelyssä ilmenee Booaan ja astelemme alttarille, me samalla tunnus- lämmin jumalasuhde. taudumme Jumalan omiksi. Vaikka Ruut ei kokenut olevansa muiden vertainen, hän Jatko johdattelee meidät näkemään jotakin rohkaisi itsensä ja astui esille. Näin saamme ehtoollisen salaisuudesta. Ruut sanoo: ”Minä tehdä kuullessamme alttarikutsun. olen saanut armon sinun silmiesi edessä, herrani, sillä sinä olet lohduttanut minua ja puhu- tellut palvelijatartasi ystävällisesti, vaikka en •MESSIAAN ATERIA MIDRASH RUUTISSA ole yhdenkään sinun palvelijattaresi vertainen.” Jae 14 jatkaa: ”Ruoka-ajan tultua Booas sa- Ruut 2:14 jakeen jatkokehotus, ”kasta pala- noi hänelle: ’Käy tänne [ruualle] ja kasta palasesi hapanviiniin”, on herättänyt rabbien pa- sesi hapanviiniin’.” Hepreassa sanotaan ly- rissa laajan pohdiskelun. Mistä siinä on ky- hyesti ”gshi halom”, ”käy tänne tykö”. Ruotsa- symys? Ruutin Midrash puhuu ”kastetusta lainen käännös kuuluu: ”kom hitfram”, eng- leipäpalasta” tavalla, joka liittyy alttarin sak- lantilainen ”come over here”. ramenttiin. Mutta mitä tämä outo synagogan saarnakirjallisuuteen viittaava sana midrash Näihin sanoihin kätkeytyy ”eteen tulemisen oikein merkitsee? Renée Bloch on määritel- evankeliumi”. Jo Mooses kutsui kansaa ja sa- lyt mielenkiintoisesti midrash-kirjallisuuden noi: ”Joka on Herran oma, se tulkoon minun luonteen. Hän sanoo, että se edustaa ”rabbien luokseni” (2. Moos. 32:26). Ja Jeesus huusi mietteitä heidän yrittäessään uudelleen tulkita ja lehtimajanjuhlan suurena hoosiannapäivänä: ajankohtaistaa muinaisten aikojen tekstiä nykyi- ”Joka janoaa, tulkoon minun tyköni” (ks. siin olosuhteisiin soveltuviksi”.42 Jos siis ajoittaa Joh. 7:37). Muuan lahtelainen julkishallin- Ruutin midrashin tradition siinä esiintyvien

42 Renée Bloch, ”Midrash”, Dictionnaire de la Bible, Supplément. 56 LUKU 3 Ehtoollinen Messiaan ateriana rabbien mukaan, kysymys olisi selityksistä, myös ehtoollisen taustakuvan tulkintaan. jotka sopivat moderniin ajatteluun vuosien Jouduin kokemaan sen, kun kirjoitin hep- 70–200 välisellä ”tannaiimien” aikakaudella. realaisia Messias-kirjojani. Ruutin kirjan ol- Samalla se näin ollen kuvastaisi myös Uuden lessa vuorossa olin jotenkin hämmentynyt, testamentin alkuaikojen ajankohtaista tul- koska israelilainen lukija ei ymmärrä perin- kintaa! teisiä kristillisiä sanakäänteitä. Kuitenkin jo Talmud tähdentää, että ”kaikki profeetat järjes- Tässä mielessä on kiintoisaa lukea ortodoksi- tään ovat ennustaneet Messiaan päivistä”.44 Mis- juutalaisen prof. Myron Bialik Lernerin tä siis löytää hepreankieliselle lukijalle häntä väitöskirjaa Ruutin midrashista. Siinä hän vakuuttava näkökulma? lainaa Jeesuksen vertausta ”hyvästä puusta”, joka kasvaa hyviä hedelmiä ja mm. Hä- Olin saanut ostaa kristilliseen uskonvakau- nen sanojaan ”kahden herran” palvelemises- mukseen tulleelta ortodoksirabbi Jechiel ta. Myös muutamia muita esimerkkejä käyt- Goldinilta ennen hänen kuolemaansa miltei täen hän vertaa Matteuksen evankeliumin ja kaikki rabbien perusteokset edulliseen hin- Ruutin midrashin esityskaavoja. Jeesuksen taan. Lisäksi onnistuin hankkimaan Haifasta autuaaksijulistuksia ja voi-huutoja käsitel- erään kuolinpesän myyntihyllyiltä juutalais- tyään hän sanoo: ”Ilmeisesti evankeliumien saar- ta rukouskirjallisuutta ja erillisiä midrash- nojen tyyli heijastaa varhaista saarnaretoriikkaa lähteitä. Aavistin, että hapanviiniin kastetul- sellaisena, kuin se ilmeni ensimmäisellä kristilli- la leipäpalalla olisi yhteys ehtoolliskuvaan – sellä vuosisadalla ja sen jälkeen. Samanlainen olin jopa raapustanut suomalaisen Raamat- tyyli, joka näkyy Ruutin midrashin varhaisker- tuni sivukaistalle kirjaimet HPE. Siksi otin rostumassa, viittaa siihen, että sekin edustaa tan- aamuvarhain esille Ruutin midrashin; jospa naiimien kauden saarnaa.” 43 siitä löytyisi joku vihje. Oli jo lounasaika, kun tein heureka-löytöni. Midrashin kuvaus oli Kun siis lainaamme Ruutin kirjaan liittyvää viidennestä luvusta eli ”parashaasta” ja liittyi varhaisten vuosisatojen ”modernia” messiaa- jakeeseen 2:14. Sen mukaan ”ruoka-ajan tul- nista tulkintaa, saamme luotettavaa aineistoa tua” Booas sanoi Ruutille: ”Käy tänne tykö ja

43 Myron Bialik Lerner, ”Agadat Ruut ve-midrash Ruut Rabbaa”, I nide, ss. 78 ja 42, 1971 44 Brachoot 34, b. LUKU 3 Ehtoollinen Messiaan ateriana 57 kasta leipäpalasesi hapanviiniin.” Ajoitus oli palvelijasta, johon Ruutin midrash viittaa, ei siis hupaisa! Menin heti tapani mukaisesti kyllä maltillistenkaan nykyteologiemme mie- keittiöön ja kerroin vaimolleni löydöstäni – lestä puhu yksilömessiaasta, vaan lähinnä Is- samalla rutistin häntä vyötäröstä; se kun ta- raelin kansasta. Tällaisia perusteettomia kli- kaa, että saavutetut ”linjat” säilyvät! seitä tapaa tuon tuostakin. Israelin koulu- kirjatkin korostavat samaa juutalaisten libe- Ja mitä löysinkään? Ensin midrash toistaa raalirabbien suosimaa muotiväittämää. useampaan kertaan, että Ruut ”on lähellä Ju- malan valtakuntaa”. Sen jälkeen jatkuu kes- Koska kysymys on näin keskeisestä ennus- kustelu siitä, että tämä jae 14 viittaa ”kuudella tuksesta, johon UT tuon tuostakin tukeu- eri tavalla” Messiaan kärsimyksiin. Neljä ker- tuu45, on hyvä selvittää, mitä juutalainen tra- taa esitetään, että ”tämä leipäpalanen on valta- ditio tästä luvusta todella sanoo. Rabbi Elia kunnan leipää”. Sanonta ”pat lehem” tarkoittaa de Vidas kirjoittaa: ”Näin Messias kärsii mei- todella murrettua pientä palasta. Näin tör- dän syntiemme tähden ja häntä haavoitetaan; ja mäsin jälleen iankaikkisuusnäkölaan. joka ei tahdo, että Messiasta haavoitetaan syntiemme tähden, hän saa itse kärsiä ja kantaa syn- Neljästi toistuu, että jos joku ”syö Messiaan tinsä.” 46 Myös 1500-luvun lopulla Safedissa ateriaa tässä maailmassa, hän syö sitä tulevaa vaikuttanut rabbi Moshe Alshekh sanoo: maailmaa varten”. Kolme kertaa toistetaan, ”Vanhat oppineemme ovat säilyttäneet meille peri- että hapanviini viittaa kärsimyksiin. Ja muuan mätiedon todistuksen, että tässä on puhe Mes- rabbi ”sanoo Pyhässä Hengessä, että hapanviini siaasta”. Ja hän lisää: ”On kärsimyksiä, jotka on niitä kärsimyksiä, joista on sanottu, että hän johtuvat synnistä ja kärsimystä, joka perustuu on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden”. rakkauteen, kun hurskas joka ei ole syntiä tehnyt, Viittaus Pyhään Henkeen pyrkii todista- ottaa kantaakseen kaikkien pahantekijäin syn- maan, että tulkinta oli yleisesti hyväksytty. nit … hän on runneltu ja lyöty … ja tämä todis- Sanottakoon tässä yhteydessä vielä, että taa Messias-kuninkaasta, joka kärsii Israelin las- Jesajan kirjan 53 luku Herran kärsivästä ten synneistä, ja hänen palkkansa on hänen mu-

45 Esim. Matt. 8:17, Luuk. 22:37, 23:34, Apt. 8:32 tai 1. Piet. 2:24. 46 Ks. A. Lukyn Williams, Christian Evidences ss. 169–172 ja Dalman, Der leidende und der sterbende Messias, sivuilla 35–39. 58 LUKU 3 Ehtoollinen Messiaan ateriana kanaan” (Jes. 62:11).47 Hepreassa on kaunis ningas Hiskian ”Messiaaksi”, mutta asia vii- sanonta, ”jisurei ahavaa hemmaa”, ”ne ovat västyi, ”ja siksi tuo mem-kirjain on suljettu”. rakkauteen perustuvia kipuja”. Ne Messias Aramealainen Zohariin eli viiteen Moosek- otti kantaakseen. sen Kirjaan liittyvä traditio näkee siinä viit- teen, että Jesajan ennustama Messias syntyi- Ruutin midrashin jatko on merkillinen. Siinä si ”suljetusta kohdusta”, joka on ”kuin suljettu verrataan ensimmäistä pelastajaa, Moosesta, ja puutarha”. Tämä ei ole ihme siksikään, että viimeistä pelastajaa Messiasta. Tämä rinnastus aramealainen Joonatanin targum toistaa 5. esiintyy muuallakin. Ensin kerrotaan arvoi- Moos. 18:15 ja 18 jakeiden tulkinnassa ”toi- tuksellisesti, että ”viimeinen pelastaja ilmestyy”, sesta Mooseksesta” eli Messiaasta kaksi ker- mutta ”on jälleen heiltä kätkeytyvä”. Samoin taa, että hän syntyy ”de-ruuah kudsha” ja ”be- hän ”antaa mannaa taivaasta”. Puhe man- ruuah kudsha” eli ”Pyhästä Hengestä ja Pyhässä nasta liittyy ”leipäpalaseen”, josta on ollut Hengessä”. Ruutin midrash liittää Mooseksen puhe. Myöhemmin 7. ja 8. luvussa on eri Kirjan manna-kuvan alussa mainittuun yhteyksissä esiintyvä tulkinta Messias-ku- ”toiseen Moosekseen” eli Messiaaseen. Eh- ninkaasta, joka ”on toinen siemen toisesta pai- toollisessa me saamme nauttia, kuten virsiru- kasta”. Samoin keskustellaan Jesaja 9:6 ja- nous asiaa joskus kuvaa, taivaan mannaa. keen kirjoitusvirheestä. Siinä on ns. suljettu M-kirjain keskellä sanaa, vaikka sitä käyte- Länsimainen teologia ei tunne lainkaan tätä tään vain lopussa. Sanoissa ”le-Marbe ha-mis- laajaa keskustelua, mikä sisältyy vanhim- ra uu-leshalom ein kets”, ”herraus on oleva paan juutalaiseen Messias-toivoon. Siksi on suuri ja rauha loppumaton”, jäljentäjät ovat sitäkin tärkeämpää nähdä, että ehtoollisen säilyttäneet korjaamatta kerran sattuneen perustavat osatekijät ovat osa yhteistä us- virheen. konperimäämme. Luterilaisen Maailmanlii- ton ja synagogan edustajien keskinäisessä Nyt todetaan, että kysymys on ”Messias-ku- konsultaatiossa Bosseyssa elokuussa 1982 ninkaasta, jonka päällä lepää Herran Henki” puhuttiin ”juutalaisuuden merkityksestä kirkon (Jes. 11:1). Jumala olisi tahtonut tehdä ku- elämälle ja tehtävälle”. Sen päätöslauselmissa

47 Alexander McCaul, hepreaksi julk. artikkeli Jesaja 53. luvusta, Lontoo 1899, s. 22. LUKU 3 Ehtoollinen Messiaan ateriana 59 todettiin monin sanakääntein, että meidän tu- Kysymyksiini UT:n ja Ruutin midrashin yh- lisi verrata uskomme juuria Israelin uskon- teyksistä professori vastasi vaatimattomasti, perintöön. Se ”rikastuttaisi kirkkoa kaikilla että hän ei ole tämän osa-alueen asiantuntija. sen elämän alueilla”. Kuitenkaan nämä suo- Kuitenkin hän kertoi verranneensa evanke- situkset eivät ole toistaiseksi vielä motivoi- liumien ja Ruutin midrashin esitystapoja kes- neet tutkijoita. kenään – senhän olemme jo todenneet. Ja merkillisellä alttiudella mies esitti, että hä- Sitoakseni teoreettisen esitykseni arkielä- nellä on enää vain irtolehtiä väitöskirjas- mään saanen kertoa ensitapaamisestani prof. taan. Silti hän on valmis keräämään sen, Myron Bialik Lernerin kanssa. Siihen liit- minkä löytää. Toisella tapaamisella sain kol- tyy outo kokemus, jota ei yhdessä elämässä me paksua uudelleen nidottua Ruutin mid- ole montakaan. Arastelin menoa Tel Avivin rashin osatutkimusta. Silloin uskalsin myös ortodoksijuutalaisten Bar Ilanin yliopistoon. kertoa kummallisesta unestani. Juutalainen Olin tilannut audienssin Ruutin kirjan eks- edustaa yleensä aidosti tuntevaa sydämen ih- pertiltämme. Edellisenä yönä näin selkeän mistä – ja kertomukseni yhdisti meitä joten- unen – olin silloin vielä niin nuori, että yleen- kin. Tässä näkyi pyhä erilaisuus kauneim- sä nukuin kuin tukki. Näin leveäposkipäisen millaan! hymyilevän partaisen rabbin. Miten olla- kaan: kun koputin prof. Lernerin ovelle, Kertauksena voimme muistaa, että Ruutin eteeni ilmestyi sama hymyilevä hahmo, jonka midrash puhuu ”Messiaan ateriasta”, jota koin kohdanneeni yöllä. Mies kysyi taustaa- syödään kerran ”tulevassa maailmassa”. Jo ni. Kerroin suoraan, että olen Suomen Lähe- tässä korostuu iäisyystoivo. Siinä on myös tysseuran heprealaisen koulun pappi ja että sama Jumalan valtakunnan korostus, jonka olen huomannut kunnioitetun professorin näemme Isämeidän-rukouksessa, evankeliu- tutkineen Ruutin midrashia. Samalla mainit- mien ehtoolliseen liittyvissä keskusteluissa sin rabbinistisista harrastuksistani. Jo se ih- sekä Jeesuksen ja Paavalin julistuksessa. metytti miestä, että puhuin hepreaa niin kuin Öylätti on sananmukaisesti ”Jumalan valta- maassa olevat ja että olin harrastanut juuta- kunnan leipää”. Leipäpalanen kastetaan ha- laista kirjallisuutta tuolloin jo kolmisenkym- panviiniin. Se viittaa niihin kärsimyksiin, mentä vuotta. Rohkeinta oli se, että paljastin joista profeetta Jesaja puhuu 53. luvussaan. korttini ”lähetyssaarnaajana”. Ja ehtoolliseen osallistuja on ”lähellä Juma- 60 LUKU 3 Ehtoollinen Messiaan ateriana lan valtakuntaa”. Ensimmäisinä kristillisinä myös ”sapatin morsiamesta”. Näin saatellaan vuosisatoina tämä edusti silloista ”modernia” sapatti-ilta sitä seuraavaan arkeen. raamatuntulkintaa. Keskiaikainen runoilija Elazar Qaliir on se- pittänyt rukouksen, joka tunnetaan sanois- •SAPATIN ”MESSIAS-ATERIA” taan: ”Minä iloitsen ja sydämeni riemuitsee”. Sii- nä on viisi selkeää viitettä Messiaaseen. Jo- Kun ajelemme kesäisen luonnon keskellä, tenkin nuo rukoukset heijastavat juutalaisen käytämme usein ns. ykkösvaihdetta. Silloin Messias-kaipuuta. Yleensäkin ihminen tun- ehdimme tarkkailla, mitä kummaltakin puo- netaan siitä, miten hän rukoilee. Apostoli lelta tietä on löydettävissä. Jos emme heti Paavalista sanotaan kauniisti: ”Katso, hän erota jotakin yksityiskohtaa paljaalla silmäl- rukoilee” (Apt. 9:11). Sapatin iltapäivän pyyn- lä, pysähdymme ja otamme kiikarin esille. nöt koskevat ensin Eliaa, Messiaan airuetta: Näin emme menetä mitään siitä kauneudes- ”Oi uudista iloni Jumala ja tuo meille profeetta ta, jota luonto tarjoaa. Samalla tavalla olem- Elia – valmista minulle ateriani ja anna jokapäi- me käyttäneet edetessämme hitainta vaih- väinen leipäni – ja saapukoon Messiaani kaupun- detta. Moni ehtoollisen yksityiskohta onkin kiinsa – paljasta pian lunastuksesi kansallesi – näin auennut uudesta näkökulmasta. minä iloitsen ja sydämeni riemuitsee – riitele minun riitani ja nouda pelastaja Siioniin. Anna Ve- Teologinen keskustelu ei ole huomioinut san orastaa, Elia profeetan ja Messias-kuninkaan lainkaan eukaristiasta puhuttaessa juutalai- – Elian ja Messias-kuninkaan”. Tämän jälkeen sissa perheissä vietettävää sapatin Messias- toistuu pyyntö: ”Jumala meidät ravitkoon!” ateriaa. Kuitenkin siihen liittyvissä rukouksissa ja Talmudin säädöksissä on piirteitä, Pian tätä seuraa varsinainen ”havdala” eli jotka kuultavat apostoli Paavalin ajattelusta. erottaminen, jonka peruskorostus on siinä, Sapatin loppuessa on ns. neljäs ateria. Silloin että on tehtävä ero ”pyhän ja epäpyhän välillä”. luetaan juutalaisesta rukouskirjasta Siduu- Siinä sanotaan: ”Katso, minä luotan pelastuksen rista erityinen Eliaalle ja Messiaalle kohdis- Jumalaan enkä pelkää, sillä hän on voimani; ja tettu pyyntö. Rukouksesta käytetään nimi- Herran ylistys on minulle pelastukseksi; ja te saat- tystä ”melave malka” eli ”kuningattaren saatta- te ilolla ammentaa vettä pelastuksen lähteestä, minen”. Usein tässä yhteydessä puhutaan Herran on pelastus – minä nostan pelastuksen LUKU 3 Ehtoollinen Messiaan ateriana 61 maljan ja huudan avukseni Herran nimeä – ole Hillelin koulukunnan mukaan siunattiin en- ylistetty sinä Herra, Jumalamme, kaikkeuden ku- sin leipä ja sitten viini, Shammain mukaan ningas, joka erotat pyhän ja epäpyhän, pimeyden päinvastoin. Jeesus seurasi yleensä Hillelin ja valkeuden, Israelin ja muut kansat – Elia pro- koulukuntaa, jota myös tämän oppineen lap- feetta, Elia tisbeläinen, Elia gileadilainen, tule senlapsi Gamaliel vanhin noudatti. Hänhän pian tykömme, Messiaan Daavidin pojan oli Paavalin opettaja. Juutalainen tutkija- kanssa.” Heti tämän jälkeen on pitkä ru- kirjailija Shalom Ben-Chorin puolestaan kousosa, joka alkaa aramealaisilla sanoilla: arvelee, kuten eräät muutkin tutkijat, että ”Da hii seudata de-david malka”, ”tämä on Daa- Luukkaan 2. luvun hurskas Simeon olisi ol- vid kuninkaan ateria.” 48 Sapatin iltapäivä- lut kuuluisan Hillelin poika. Havdala luettiin rukouksiin kuuluu myös maininta ”kahdesta pimeän tullen, kun tähdet jo näkyivät. Näin sa- Messiaan päivästä”.49 Näistä syistä sapatin vii- pattia ”pitkitettiin” yöhön asti. Ja synagogan meisellä aterialla keskustellaan Messiaan tu- midrash sanoo erityisellä huolella katetusta losta. Nimitykset Messiaan ateria ja Daavidin ”Messiaan aterian” juhlapöydästä, ”että se on ateria johtuvat näiden rukousten sanonnoista. kuin alttari ja ruoka aivan kuin uhri”.

Pöytäkuva on otettu Vanhan testamentin •TALMUDIN MÄÄRÄYKSET ”MESSIAAN lehdiltä. Malakia 1:7 kertoo, että Jumalan ATERIASTA” alttarille tuotiin ”saastutettua leipää” – ja näin ”Herran pöytää pidettiin halpana”. Rabbit Aiheemme kannalta on hyvä tiedostaa sapa- puhuvat siitä, että tämä Herran pöytä tarkoit- tin Messias-ateriaan liittyvät Talmudin omat taa ”alttaria”. Jopa tavallisestakin ruokapöy- korostukset. Voisi ajatella, että nyt junnaam- dästä nuo oppineet sanovat, että jos kolme me paikallamme. Silti tulemme tässä asian henkilöä istuu aterialle eivätkä he siunaa ytimeen. Vanhat oppineet keskustelivat kym- ruokaansa, he ”ikään kuin uhraavat kuolleil- menillä sivuilla ”havdalan” yksityiskohdista.50 le”. Mutta jos he lausuvat siunauksen, se on

48 Zemirot lemotsaei shabat, Siduur. 49 Ks. sanontaa Minha leshabat sekä Shaharit lehol. 50 Brachoot 52 a, 55 a ja Pesahim 105 a sekä 113 a etc. 62 LUKU 3 Ehtoollinen Messiaan ateriana

”kuin he istuisivat Herran pöydässä”.51 Tällaiset ”Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme ko- pikkupiirteet korostavat sitä, että kotimme koontuneet murtamaan leipää …” Kreikan al- ruokapöytäkin voi olla omalta osaltaan Her- kutekstissä on sanonta: ”en de tee miaa toon ran pöytänä. Tässä mielessä saamme olla sabbatoon” eli ”ensimmäisenä sapatista laskien”. monta kertaa päivässä Herran pöydän äärel- Tällä on ymmärretty yleensä sunnuntaita, lä. Silti vain ”havdala” eli leivän ja viinin jolloin seurakunta olisi tämän mukaan viettä- ”erottaminen” ja pyhittäminen tekee ehtool- nyt iltamyöhällä outoon aikaan Herran py- lispöydästä varsinaisen alttarin. hää Ehtoollista. Juutalaiset tulkitsevat päi- vänsä edellisestä illasta seuraavaan. Aramea- lainen Peshitta, jota vanhat Idän kirkot •ALKUKIRKON EHTOOLLISENVIETON AIKA käyttävät, sanoo aterian olleen ”eukharistia” ja että se oli ”bajammaa de-had bashabbaa” eli Apostolien teot 20:7–12 kertoo, kuinka apos- ”ensimmäisenä päivänä sapattina”. Franz De- toli Paavali ”pitkitti puhettaan puoliyöhön litzschin heprean käännös ”be-ehad bashabat” saakka”. Silloin Eutykus-niminen nuorukai- olisi sananmukaisesti ”ensimmäisenä päivänä nen putosi ”unen vallassa kolmannesta kerrok- sapatin aikana”. Mutta miksi tämä ”sapatti” sesta maahan” – salissa kun ei ollut enää kummittelee kreikan alkukielessä, arameassa muuta kuin ikkunapaikkoja. Ihmiset totesi- ja hepreassa? vat hänet kuolleeksi. Mutta Paavali pani kä- tensä hänen ympärilleen ja sanoi: ”Älkää hä- Mikäli sunnuntaista olisi ollut kysymys, täilkö, sillä hänessä on vielä henki.” Sitten Luukkaan olisi pitänyt kirjoittaa joko ”vii- hän jatkoi kokousta normaalisti, ”mursi leipää kon ensimmäisenä päivänä” tai ”viikon en- ja söi”. Sanonta ”leivän murtamisesta” viittaa simmäisen päivän iltana”. Näin se olisi vas- ehtoolliseen. Tilaisuus jatkui sen jälkeen päi- tannut heprean sanontaa, ”ba-jom ha-rishon”. vän koittoon asti. Tämä tulkintojen vaihtoehto on johtanut eräät tutkijat siihen päätelmään, että kysy- Mistä tässä Trooaan iltakokouksessa oli ky- myksessä oli sapatin viimeinen ateria eli symys? Suomalainen käännös alkaa sanoilla: edellä selostamamme ”melave malka”, joka

51 Hagiga 7 a ja rinnakkaiskeskustelut. LUKU 3 Ehtoollinen Messiaan ateriana 63 jatkui juutalaisen tradition mukaan aina yö- muista syistä. Kuitenkin tähän liittyy ongel- myöhään asti. Näin Paavali vietti ehtoollis- ma: kolehdin keruu sapattina olisi ollut mah- ta Daavidin eli Messiaan ateriana. dotonta, koska mitään rahaa ei saanut silloin käsitellä. Kaikesta päättäen alkukirkko vietti Tätä tulkintaa tukee sekin, että Syyrian ja alkuvaiheessaan ainakin eukaristiaa sapatti- Lähi-idän vanhoilla kirkoilla on vieläkin ta- illan päätteeksi. Se helpotti myöskin niitä pana viettää eukaristiaa ”lauantai-illan toisella seurakunnan jäseniä, jotka kunnioituksesta vartiohetkellä”. Itäisten kirkkojen arkkipiis- juutalaisia tapojaan kohtaan tahtoivat välttää pan, erinomaisen aramean ja heprean taita- liiallista liikkumista sapatin aikana. Olihan jan, Mar Jacobin seurakunnissa Syyriassa eukaristia ilmeisesti vasta illan ”toisella var- on runsaasti juutalaisia, jotka ympärileik- tiohetkellä”. kaavat poikansa. Hän on kertonut, että eukaristian viettäminen lauantai-iltana perustuu vanhaan traditioon, jonka väitetään ole- •KALLIO-AIHE MESSIAS-ATERIAN van peräisin apostoliselta ajalta. Sama tapa RUKOUKSISSA heijastuu kreikkalaisortodoksisen kirkon liturgian messukalenterista, kuten tulemme Uuden testamentin tutkiminen vanhojen läh- myöhemmin näkemään. teiden valossa on yhtä mielenkiintoista kuin salapoliisin työ. Jos filatelisti löytää oikein Paavalin 1. Kor. 11:29 sanat, että ei sovi arvokkaan postimerkin, josta puuttuu pari syödä ja juoda ”erottamatta” Herran ruumista hammasta, tuo pieni vaje alentaa sen arvoa muusta, liittyvät ”havdalan” määräyksiin Mes- suunnattomasti. Pienten yksityiskohtien huo- siaan ateriasta. Trooaan sapatti-illan kokous- mioiminen ei ole turhaa. Yleensä me olemme ta ”pitkitettiin” niin kuin perinteisten ohjeiden kyllä pienissä asioissa pikkumaisia ja suuris- mukaan tulikin. Paavali puhui, kuten tapana sa suurpiirteisiä – koska me emme niitä ta- oli, illan perusaiheesta eli Messias-salaisuu- jua, varsinkin kun on kysymys rahasta. Hen- desta. 1. Kor. 16:2 jakeen kehotus panna gellisessä etsinnässä pienet juonteet tekevät uhrilahjansa talteen kotonaan ”viikon en- Raamatun kasvot eläviksi. Apostoli Paavalin simmäisenä päivänä”, on tulkittu tukemaan kielellinen ilmaus heijastaa rabbien pikku- Herran päivän hyvin varhaista muodostu- tarkkaa tooran tulkintaa. mista lepopäiväksi. Toki näin tapahtui, mutta 4

64 LUKU 3 Ehtoollinen Messiaan ateriana

Ensinnäkin 1. Kor. 10:21 sanoo oudosti: Toinen tärkeä huomio: Juutalainen rukous- ”Ette voi juoda Herran maljasta ja riivaajien kirja käyttää Messiaan ateriaan liittyvissä ru- maljasta, ette voi olla osalliset Herran pöydästä kouksissaan usein vertauskuvaa ”kalliosta”. ja riivaajien pöydästä.” Olemme jo todenneet, Tällä sanonnalla on hyvin vanhat perinteet. että Jeesus siunasi kolmannen eli ”siunauk- Tuntuu kuin Paavali nojaisi tähän oppineit- sen maljan” ehtoollisviiniksi. Myös olemme ten käyttämään käsitteeseen 1. Kor. 10:4 ja- tiedostaneet, että Talmudin mukaan ”kolmas keessa: ”He joivat hengellisestä kalliosta, joka malja liittyy messiaaniseen aikaan”.52 Neljäs heitä seurasi; ja se kallio oli Kristus.” Apostolit malja, jota opetuslapset eivät juoneet, viittasi Ju- eivät voineet periaatteessa käyttää uskonsa malan valtakunnan toteutumiseen. Vastakohdat perusteina mitään kielikuvia tai Raamatun Herran ja riivaajien maljasta ja pöydästä jakeita, joita ei jo ennen olisi mielletty luon- kuvaavat rabbien tyypillisiä rinnastuksia. teeltaan messiaanisiksi. Saanen siksi lainata Kyllä he puhuvat pelastuksen maljasta, rau- juutalaisen rukouskirjan Siduurin sapattiin han maljasta, surun ja murheen maljasta, liityviä rukouksia, joissa tämä kallio-teema lohdutuksen maljasta, kihlamaljasta tai on- ilmenee: nettomuuden maljasta. Kuitenkin hyvin usein esiintyy myös sanonta, jonka rabbit tulkitse- ”Herrassa Jumalassa on ikuinen kallio, hänessä vat ”rangaistuksen maljaksi”, ”the cup of punish- joka on puhunut valitulle kansalleen, joka on var- ment”. Tässä mielessä Paavali puhuu siitä, jeltu pyhittääkseen hänet, niin tullessaan kuin että voimme ”syödä ja juoda tuomioksemme” mennessään … Tulkoon niiden osaksi runsas hy- tai ”kokoontua tuomioksemme” (1. Kor. 11:29 vyys, jotka nauttivat hänestä pelastajan saapuessa ja 34). Vanhat uskovat korostavat joskus tulevaa elämää varten … he saavat osakseen suu- sitä, että emme saa ”sekoittaa Herran ja saa- ren ilon Messiaan kärsimyksistä, he pelastuvat tanan maljaa”. Tällainen kristillinen ”havda- vapauteen. Lunastuksemme orastaa ja tuska ja la” eli erottaminen on auttanut monia heidän huokaus väistyvät.”53 taistellessaan alkoholismia vastaan.

52 Sotah 9 a. 53 Siduur tefila hashalem, nusah ashkenaz, beit Rafael, Tel Aviv ss. 198–199. 5 Messiaan ateria

LUKU 3 Ehtoollinen Messiaan ateriana 65

Pian tämän jälkeen on mystinen sapatin pää- keksi ratkaisun ongelmaan. Niinpä hän lisäsi tösrukous, ”Tsuur mishelo achalnuu”, joka sanat: ”mitooch bitahon be-tsuur Israel” eli ”luot- noudattaa kaunokirjallista runotyyliä. Lai- taen Israelin Kallioon!” Ja johdannoksi hän naamme sen pääosan: ”Kallio, hänestä me sanoi, että ”olemme odottaneet jo 2000 vuotta tätä olemme syöneet … paimenemme, Isämme, olem- hetkeä, mutta kun nyt aika on täyttynyt, mikään me syöneet hänen leipäänsä ja juoneet hänen vii- ei voi Jumalaa estää”. Uskonnollisen perus- niänsä, siksi ylistämme hänen nimeänsä … Kal- kasvatuksen saaneena hän varmasti muisti lio: laululla ja ääneen kiittäen siunaamme Juma- yllä esittämämme ”kallio-rukouksen” kaikki- laamme, joka on antanut meille suloisen hyvän ne osineen. Siinähän on myös kaunis heprean maan (”erets hemda tovaa”), jonka hän on suo- ilmaus ”suloisesta maasta”, ”erets hemda”. Sio- nut perintönä isillemme, sen ravinto ja eväät ovat nisti ei voi herkemmin puhua isiensä maasta. tyydyttäneet sieluamme, hänen armonsa on suuri meitä kohtaan, ja Jumalan uskollisuus. Kallio: Mainittakoon, että Siduurissa on ainakin armahda armossasi kansaasi, sinä kalliomme, ja kolme kertaa sama kallio-aihe, kun puhu- Siionia, kunniasi asumusta, kirkkautesi tyys- taan kätketysti Messiaan ”kahdesta päiväs- sijaa. Saapukoon palvelijasi Daavidin poika tä”. Niissä toistetaan samoin sanoin: ”Olkoon ja pelastakoon meidät, sinä henkemme val- pyhä tahtosi Herra Jumalamme ja isiemme Ju- tias, Jumalan Messias. Kallio: oi jospa temppeli mala, että täyttäisimme käskysi tässä maail- rakennettaisiin ja Siionin kaupunki tulisi asu- massa ja ansaitsisimme, eläisimme, näkisimme tuksi, siellä me laulaisimme uutta virttä!” 54 ja perisimme suosion ja siunauksen kahtena Messiaan päivänä ja tulevan maailman elä- Israelin valtion henkinen johtaja David Ben- mässä … sillä Herra Jumala on iankaikkinen Gurion koki maan itsenäisyysjulistusta edel- kallio.” 55 Sanonta ”kahdesta” Messiaan päi- tävänä iltana 14.5.1948, että alustavasta itse- västä voi viitata joko ajalliseen ja iäiseen näisyysjulistus-luonnoksesta puuttui viittaus täyttymykseen tai Messiaan saapumiseen Jumalaan. Muuan rabbi olisi tahtonut liittää ensin nöyränä aasilla ratsastaen ja sitten tai- siihen myös sanan ”Messias”. Silloin Gurion vaan pilvissä.

54 Em. Siduur s. 201. 55 Em. Siduur ss. 105, 273 ja 331. 66 LUKU 3 Ehtoollinen Messiaan ateriana

•KALLIO-AIHE VANHASSA TESTAMENTISSA män antoi.” Pelastuksen kalliosta juutalainen tulkinta sanoo yksimielisesti, että se viittaa Apostoli Paavalin puhe Kristuksesta hengel- ”Messiaaseen, Daavidin poikaan”. lisenä kalliona heijastaa myös Vanhan testamentin Messias-odotusta. Muutoinkin kallio-aihe Psalmin 18 jakeet 32. ja 36. sanovat: ”Kuka liitetään kristillisessä virsirunoudessa Kris- [on] pelastuksen kallio, paitsi meidän Juma- tus-uskon yhteyteen. Puhuihan Jeesus Pie- lamme” ja ”sinä annat minulle pelastuksen kilven, tarille eli Keefaalle, että ”tälle kalliolle minä ja sinun oikea kätesi minua tukee”. Psalmiin rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit ei- liittyvä midrash opettaa, että tämä psalmi pu- vät sitä voita” (Matteus 16:18). Pietarin ara- huu ”Messiaan tulosta”; ”Messias on oleva turva- mealainen ja latinalainen nimi viittaa kal- paikka ja torni, koska Snl. 18:10 sanoo: Herran lioon. Kuitenkin evankeliumissa on kysymys nimi on vahva torni, hurskas juoksee sinne ja saa Pietarin sanoista, että Jeesus on ”Kristus, turvan”. ”Kun aika tulee, asettaa Jumala Mes- elävän Jumalan Poika”. Tähän uskoon kirk- siaan oikealle ja Aabrahamin vasemmalle puolel- ko on sitoutunut. Huonolle pohjalle kaikki leen”. Psalmi 31:4 tukee tätä kuvaa: ”Sinä olet rakentuisikin, jos kysymys olisi ollut Pieta- minun kallioni ja linnani.” Messiaaninen Psal- rin horjuvasta persoonasta. Jeesus muistutti mi 89:27 kertoo: ”Hän kutsuu minua: ’Sinä olet muutoinkin vertauksissaan, että elämämme minun isäni, sinä minun Jumalani ja pelastuk- perustan tulisi olla kalliolla. seni kallio’.” Kaikkeen tähän liittyy, kuten juutalainen prof. Joseph Klausner tapasi Vanhan testamentin Mooseksen virsi 5. sanoa, ”messiaaninen aatevire”. Samoin 2. Moos. 32 puhuu useamman kerran kalliosta: Sam. 22:2–3 Daavidin ylistysvirren sanat on jae 4 sanoo, ”Hän on kallio; täydelliset ovat hä- tulkittu messiaanisesti: ”Herra, minun kallio- nen tekonsa”, jae 13 kertoo viitaten Israelin ni, linnani ja pelastajani! Jumala, minun vuo- erämaavaellukseen, että Jumala ”antoi hänen reni, jonka turviin minä pakenen, minun kilpeni, imeä hunajaa kalliosta ja öljyä kovasta kivestä”; autuuteni sarvi.” jae 15 soimaa Israelia, sillä se ”hylkäsi Juma- lan, joka oli tehnyt hänet, ja halveksui pelastuk- Me emme kylläkään tarvitse tukea näistä sensa kalliota”; jae 18 jatkaa tätä nuhdetta rabbinistisista lähteistä. Ne vain todistavat sanoen: ”Kalliota, joka sinut synnytti, sinä et uskomme historiallisista juurista. Jo Raama- muistanut; sinä unhotit Jumalan, joka sinulle elä- tun sana sellaisenaan riittää ilman erillisiä LUKU 3 Ehtoollinen Messiaan ateriana 67 ornamentteja. Vaimoni luki juuri aamukah- Tulkinta Messiaan ateriasta putkahtaa esille vin höysteeksi D. H. Dolmanin kirjasta aivan yllättävissäkin yhteyksissä. Synagoga- ”Voimaa joka päivälle”. Siinä on pelkästään ko- kirjallisuuden midrash sanoo tutusta pai- rutonta Jumalan sanaa. Ja tämä oli päivän menpsalmin 23:5 jakeesta: ”Sinä valmistat sanoma: ”Kiitetty olkoon minun kallioni ja minulle pöydän vihollisteni silmien eteen, tar- ylistetty minun pelastukseni Jumala” (Ps. koittaa mannaa; sinä voitelet minun pääni 18:47). ”Sentähden, näin sanoo Herra, Her- öljyllä, merkitsee huolettomuutta; minun ra: Katso, minä lasken Siioniin perustus- maljani on ylitsevuotavainen, viittaa lähtee- kiven, koetellun kiven, kalliin kulmakiven, seen; ja niinpä hän valmistaa sille tulevalle lujasti perustetun” (Jes. 28:16) – ”ja joka (Messiaalle) pöydän, ja he aterioivat ja syövät häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva” Eedenin puutarhassa.”56 Kun ajattelemme eh- (1. Piet. 2:6). ”Sillä muuta perustusta ei ku- toollista Messiaan ateriana, ymmärrämme kaan voi panna, kuin mikä on annettu, ja se pöydän liittyvän alttarikuvaan, mannan Ju- on Jeesus Kristus” (1. Kor. 3:11). ”Odota malan valtakunnan leipään, maljan siunauk- yksin Jumalaa hiljaisuudessa, minun sieluni, sen maljaan ja sen ”tulevan” Kristukseen. sillä häneltä tulee minun toivoni. Hän yksin Eedenin puutarhalla tarkoitetaan tuonpuo- on minun kallioni, minun apuni ja turvani: en lista elämää ja tuonelaa. Ehtoollisella me am- minä horju. Jumalassa on minun apuni ja mennamme voimaa ”pelastuksen lähteestä”. kunniani. Minun väkevyyteni kallio, minun Ja kun sydän on huolia täynnä, me saamme turvani on Jumala” (Ps. 62:6–8). ”Ole mi- Herran pöydässä ”iloöljyä murheen sijaan ja nulle turvakallio, vuorilinna, johon minut pe- ylistyksen vaipan masentuneen hengen si- lastat” (Ps. 31:3). Tätä Jumalan sanaan liit- jaan” (Jes. 61:3). Näin olemme Hyvän pai- tyvää aromia ei edes hyvä aamukahvi voita. menen täysihoidossa.

56 Shemoot Rabbaa, parashaa 25, 7. 68

LUKU 4

Kirkkojemme opetus eukaristiasta

Jo varhain kristillinen kirkko alkoi käyttää rakunnan yhteen. Jos jokin asia häiritsee ehtoollisesta sanaa ’eukaristia’. Siihen sisäl- tätä Kristus-ekumeniaa, silloin on syytä ky- tyi kätketysti uhriajatus. Varsinaisesti tämä sellä, palveleeko tämä asenne Kristuksen nä- käsite tulee kreikan ”eukaristeoo”-teonsanas- kymätöntä kirkkoa. Esitän lyhyesti vain nel- ta, joka merkitsee kiitosrukousta. Sen lähin jä tilannetta, joissa joustavuuden tarve olisi vastine hepreassa on ”minha”, ”lahja ja kiitos- erityisesti korostunut: uhri”. Itse heprean sana ”uhrata”, ”lehakriiv” on johdettu sanajuuresta ”tuoda lähelle”. Mei- Vuonna 1975 olin puolisen vuotta USA:ssa dän tulisikin lähestyä pyhää Jumalaa kiit- erään luterilaisen pappisseminaarin vieraana täen Häntä Hänen hyvyydestään. Hengelli- ja luennoitsin tuleville papeille rabbinististen sessä kielenkäytössä puhutaan siitä, että me lähteiden merkityksestä kristillisessä uskos- ”uhraamme kiitosta” Herralle – se on ikään samme. Samalla ohjasin pienen ryhmän ”post kuin ”huultemme hedelmä”, kuten mm. juu- graduate” eli jatko-opintoihin liittyviä kirjalli- talainen rukouskirja asian ilmaisee. Ehtoolli- sia tehtäviä. Eräänä päivänä oli läheisessä nen on syvimmässä mielessä seurakunnan Missourin osavaltion Saint Louisin kaupun- kiitosateria. gissa kirkkojen ekumeeninen juhlapäivä. Sii- nä yhteydessä sen pääkaduilla vietettiin yh- Toisaalta ehtoollisesta käytetty sana ’kom- teistä eukaristiaa. Muuan vilpitön opiskelija muunio’ korostaa kristittyjen yhteyttä. Jo al- koki, että hän ei voinut tähän osallistua, kos- kukirkon varhaisimmissa lähteissä ”yhteys- ka jakajana oli kalvinistinen pappi – ja joku ateria” liitti sinänsä kirjavan, sekä juutalai- seminaarilaisistamme voisi siihen loukkaan- sista että muukalaisista peräisin olevan, seu- tua. Itselleni ehtoollinen on syntisten ateria; LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta 69 enkä voinut sen yhteydessä ajatella tällaisia si, että miehet eivät lipeäisi hengellisestä vas- ”teologisia finessejä”. tuustaan ja täyttäisivät pappispuutteemme. Olisi myös ollut viisaampaa antaa naislehto- Pian sen jälkeen oli Vanhan Jerusalemin lu- reille ajoissa enemmän valtuuksia heidän terilaisessa kirkossa ekumeeninen jumalan- palvellessaan kirkkoamme. Näin olisimme palvelus, jossa jaoimme ehtoollista arabiaksi, ehkä välttyneet vääristä vastakkaisasetelmis- hepreaksi, englanniksi ja mm. saksaksi. Yh- ta. Kun tulin Jerusalemiin 1950-luvun lopul- tenä jakajana oli saksalainen naispappi. Sil- la, jouduin jakamaan heprealaisessa juma- loin Ruotsista vastikään tullut nuori teologi lanpalveluksessa ehtoollisen muille – omalla kieltäytyi yhteisestä ehtoollispalvelusta, kos- kohdallani en pyytänyt piispoilta valtuuksia, ka ei hyväksynyt naista sakramenttien jaka- kun kehotin aina teol. maisteri Aili Havasta jaksi. Tilanne oli hyvin kiusallinen. Näin lou- palvelemaan vuorostaan minua. Jo terve kattiin ekumeeniseksi tarkoitetulla yhteys- maalaisjärki ja jopa kaupunkilaisenkin järki aterialla kyseistä, ilmeisesti vilpitöntä us- siihen oikeutti. Olihan Aili ehdottomasti kovaa naishenkilöä. Ymmärrän ehdottomat koko joukon kypsynein kristitty. asenteet siinä, missä on kysymys uskomme perusteista, mutta kun kirkkohistoria todis- Toisen kirkollisen virheen olin tehnyt jo taa, että naisdiakonit kelpasivat jopa mart- aiemmin. Kun jouduin kesällä 1955 suorit- tyyreiksi, miksi me olemme ahtaampia. Jos tamaan yksin Oulunkylän suomalaisen ja naispapilla on selkeä kutsumus, kyllä hän ruotsalaisen jumalanpalveluksen, en päässyt kelpaa puutteellisten miespalvelijoiden rin- osalliseksi alttarin sakramentista. Liturgisia nalle. Seurakunnan on silti valvottava mei- hienouksia en tuntenut. Niinpä polvistuin dän opetustamme ja elämäämme. Jos emme kerran ruotsalaisen ehtoollisen päätökseksi elä ja opeta uskollisesti Jumalan sanaa, sil- alttarilla ja sanoin selkeällä äänellä ruotsiksi: loin voisi hyväksyä työntekijän ”hyllyttämi- ”Myös minun puolestani annettu ja vuoda- sen”, olimmepa sitten yksi- tai kaksilahkei- tettu!” Sana lupaa: jos joku janoaa, hän tul- sia. Kristuksen näkökulmasta katsoen tässä koon! – siksi näin tein. Eikä kukaan tullut ei ole miestä eikä naista. minua nuhtelemaan! Pari viikkoa sen jäl- keen satuin lukemaan jostakin ruotsalaises- En ole saanut sisäisiä valtuuksia ottaa kantaa ta lehdestä, että tällä tavalla on oma hieno naispappeuskysymykseen. Toki parempi oli- nimensä, ”auto-kommuunio” eli vapaasti ja 70 LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta lyhyesti kääntäen ”itse itselleen jaettu yh- tuntijana. Rabbina Gottlieb Kleinilla oli edel- teysateria” – autossa sitä ei kuitenkaan pidä lytykset ymmärtää Didakhen palestiinalaista tehdä vaan vain seurakunnan yhteydessä. ajattelua heijastavia ratkaisuja ja uskon tul- Mielestäni yksipappisissa seurakunnissa pap- kintaa. Niinpä hän puhuukin ”ur-didakhe”- pi voi ehtoollisen päätökseksi nauttia tällai- käsitteestä eli jonkinlaisesta ”alku-didakhes- sen autokommuunion. ta”, joka toimi siltana juutalaisen ja kristillisen ajattelun välillä. Se pyrki ”opettamaan profeettojen siveyslakia ihmisten omilletun- •DIDAKHE, KAHDENTOISTA APOSTOLIN noille”. OPETUS Sisällöltään Didakhe jäsentyy kahteen osaan. Vanhin tuntemamme alkukristillistä aikaa Ensin puhutaan ”kahdesta tiestä” (1.1–6.2). kuvaava lähde on ns. Didakhe eli ”Kahden- Sanonta ”derech erets” eli vapaasti käännetty- toista apostolin oppi”. Vaikka siihen on vii- nä ”tie, miten maassa käyttäydytään”, liittyy tattu jo varhaisissa kirkkoisien keskusteluis- juutalaiseen moraaliopetukseen. Sen jatkok- sa, siitä ei ollut mitään tietoa, kunnes sen si esitetään eräänlainen kirkon järjestyksen täydellinen käsikirjoitus löytyi v. 1873. Se ja käytännön käsikirja (6.3–16.8). Tämä toi- julkaistiin vasta v. 1883. Sen jälkeen siitä on nen osa käsittää määräyksiä ruuasta, kastees- ollut runsaasti keskustelua, vaikkakaan ei ta, paastosta, rukouksesta ja eukaristiasta sekä ole saatu selville, kuka sen on kirjoittanut ja kirkon johtoon liittyvistä viroista. Lisäksi se pu- kenelle. Didakhe on kuitenkin ajoitettu ajalle huu muistakin kastetavoista kuin upotuskas- 90-100 jKr. Se heijastaa siis opillisesti alku- teesta; siinä on vanhimpia tuntemiamme eu- kirkon syntyvaiheita. Tukholman kuuluisa karistiaan liittyviä kauniita rukouksia ja lopuksi professori Gottlieb Klein kirjoitti siitä laa- osa, joka muistuttaa evankeliumien eskatolo- jan tutkielman vuonna 1908.57 Israelin ”dia- gista opetusta Matteus 24., Markus 13. ja logian mestari” Martin Buber mainitsi ker- Luukas 24. luvuissa. Aiheemme kannalta ran keskustellessamme, että hän piti Kleinia tämä ”kahdentoista apostolin oppi” tarjoaa parhaana Jeesuksen aikaisen kirjallisuuden niin rikkaan maailman, että sitä voitaisiin

57 Gottlieb Klein, Den första Kristna Katekesen, dess religionshistoriska förutsättningar, Tukholma 1908, 347 ss. LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta 71 verrata Qumranin Kuolleenmeren kääröjen ja Pyhän Hengen nimeen juoksevassa vedessä. Jos merkitykseen.58 ei juoksevaa vettä löydy, kastakaa muussa vedessä. Jos ette voi kastaa kylmässä, sitten lämpimässä. Jos ei kumpaakaan ole saatavissa, valelkaa kolme •VARHAISIMMAT EUKARISTIAN SÄÄDÖKSET kertaa kastellen pää Isän ja Pojan ja Pyhän Hen- gen nimeen. Ennen kastetta sekä kastajan että Vasta tässä vaiheessa, kun olemme jo puhu- kastettavan tulee paastota, ja samoin jokaisen, neet ehtoollisen juutalaisista taustakuvista joka voi näin tehdä. Käskekää kastettavan paasto- ja nimenomaan ns. messiaanisesta ateriasta, ta etukäteen päivä tai kaksi.” 59 voimme ymmärtää myös Didakhen eli 12 apostolin opin ohjeet oikeissa puitteissaan. Didakhe käsittelee, kuten näemme, kaste- Silti joudumme lähestymään aihettamme as- kysymystä ehtoollisen yhteydessä. Tähän kel askeleelta. Kun etenee etanan vauhtia, liittyen on huomattava, että rabbeilla oli sa- siinä ei jää hevin kyydistä – ja ainakaan ei mantapaisia joustavia säädöksiä, joissa ”juok- putoa maahan korkealta. Samalla joutuu seva vesi” parhaiten soveltui käännynnäiskas- tarkkailemaan, että sovittaisi sanansa niin, teeseen – mutta tärkeätä oli, että kastevettä että sen itsekin ymmärtää. olisi ollut noin ”40 seaa, yhtä vaille”, 520 litraa eli noin kaksi ja puoli tynnyriä.60 Vanhat Didakhe (9.) edellyttää, että ehtoollinen bysanttilaiset kastealtaat saattoivat olla vain jaetaan vain kastetuille seurakunnan jäse- metrin läpimitaltaan, olivatpa ne sitten neli- nille. Se korostaa, että ”kukaan ei saa syödä ja kulmaisia tai pyöreitä. Tällainen pyöreä, nel- juoda eukaristiaa paitsi ne, jotka on kastettu Her- jä kivistä istuinta käsittävä, läpimitaltaan ran nimessä.” Se antaa kuitenkin tarkat oh- ehkä puolitoista metriä käsittävä kasteallas jeet, miten kaste suoritetaan (7.). ”Mitä kas- on Israelissa Tabgan kirkon vasemmassa teeseen tulee, tehkää se näin. Kun olette puhuneet porttipielessä. Sen keskiosa, joka täytettiin kaikki nämä asiat, suorittakaa kaste Isän, Pojan vedellä, oli halkaisijaltaan ehkä 60 cm ja sy-

58 The Apostolic Fathers, translated by Lightfoot and Harmer, revised by Michael W. Holmes, Baker Book House Company 1989, ss. 145–158. 59 Ks. Everett Ferguson, Early Christians Speak, Faith and Life in the First Three Centuries, ss. 93–105. 60 Mishne Mikvaoot VII, 1, 9 alkava keskustelu. 39 × 7,3 litraa olisi 518,7 l. 72 LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta vyydeltään 70 cm – siihen lienee mahtunut Vähässä-Aasiassa kaste suoritettiin useimmi- siis noin 200 litraa. On hämmästyttävää, että ten upotuskasteena sikäläisten kymnaasien samanlainen, mosaiikkikuvionsa hyvin säi- uima-altaissa. Käännynnäiskastetta ei saa- lyttänyt kasteallas on löytynyt Pohjois-Afri- nut uudistaa – siitä johtuu ilmeisesti Paava- kasta, Tunisiasta. lin sana ”yksi usko, yksi kaste”. Lapsikasteesta tehtiin ongelma varsinaisesti vasta kolman- Tavalliset bysanttilaiset, kirkon etuosassa nen vuosisadan alkupuolella, jolloin Orige- olevat kastealtaat olivat laajempia ja mata- nes puolsi sitä ja Tertullianus taas vastusti. lampia. Toisaalta kastehuoneen eli ”bap- Apostoli Paavalille kaste oli vertauskuvalli- tistrian” keskellä saattoi olla pienempi valelu- sesti ”Kristuksen ympärileikkaus”. Sen kaut- allas. Sellaiseen voi tutustua esim. El Kursin ta pakana otettiin valitun kansan ja Jumalan kirkon raunioissa, vastapäätä Kapernaumia. lupausten yhteyteen (Kol. 2:11–12). Pääasia Professori Aapeli Saarisalo esitti vuonna on huomata, että alkukirkko ei ilmeisesti 1954, että tuossa laaksossa, joka viheriöi kiistellyt kastekysymyksestä. Kastetta pidet- ympäri vuoden, olisi tapahtunut Johannes tiin seurakunnan täysivaltaisen jäsenyyden 6:5–14 yksityiskohtaisesti kuvaama 5 000 ja ehtoolliselle osallistumisen ehtona. Kun hengen ruokkiminen. El Kursin kirkko voi Uusi testamentti kertoo, että kokonaisia per- hyvinkin olla sen muistona, vaikka katoliset hekuntia kastettiin, tämä tapa liittyy kään- tutkijat pitävät sitä sikojen alassyöksemisen nynnäiskasteeseen, jossa myös pienet lapset muistoluostarina. Etuoikealla olevan kaste- liitettiin Israelin yhteyteen.61 Jos joku rii- huoneen lattiassa on kreikkalainen muisto- telee kasteesta, hän muistuttaa palopäällik- kirjoitus: ”Tämä rukoushuone rakennettiin v. 586 köä, joka arvosteli naapuriyksikköä sanoen: Stefanuksen toimesta, joka oli luostarin esimiehe- ”Väärin sammutettu!” Eiköhän kasteessa ole nä.” Sen perältä löytyi soikea, noin kolme tärkeintä, kuten Luther korosti, puhdas vesi ämpärillistä vetävä valeluallas. Itse luostari ja Jumalan sana. on Pyhän maan suurin bysanttilainen raken- nelma. Muurien koko on ollut 145 × 123 Lutherin Iso Katekismus heijastaa Didakhen metriä. ohjeita. Sen 4. osassa hän valittaa ensin, että

61 Esim. Apt. 16:15 ja 1. Kor. 1:16. LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta 73

”sakramenteista ei ole valitettavasti aiemmin ”Vakaumuksemme mukaan lapset on kastet- opetettu mitään”. Kohdassa 4:52 hän sanoo: tava, sillä hekin kuuluvat luvatun ja Kris- ”Tähdennämme vielä sitä, että emme pane tuksen kautta toteutuneen lunastuksen pii- suurinta painoa kastettavan uskoon tai sen riin.”62 A. E. Koskenniemen suomennoksen mahdolliseen puuttumiseen, sillä ei epäusko mukaan ”tuo teko eli toimitus on sellainen, tee kastetta vääräksi. Kaikki on näet Jumalan että meidät upotetaan veteen, joka virtailee ylit- sanan ja käskyn varassa.” 4:56 hän yhdistää semme, ja sitten upoksista nostetaan”.63 Näin ehtoollisen kasteeseen sanoen: ”Ehtoolliselle- Luther liittyi Didakhen neuvoihin. Mainit- kaan minä en mene omaan uskooni, vaan Kristuk- takoon vielä, kuten Pentti Lempiäinen te- sen sanaan luottaen. Jätän Jumalan ratkaista- kee kirjassaan Kastekäytäntö Suomen kirkossa vaksi, olenko vahva vai heikko …” 4:64–65 hän 1500- ja 1600-luvulla, että upottamalla kasta- selittää: ”Meidän on lopuksi tiedettävä, mitä minen säilyi Pohjoismaissa kautta koko kes- kastaminen merkitsee ja miksi Jumala on kiajan. Upottaminen tehtiin lasten kohdalla määrännyt siihen sakramenttiin, jossa mei- niin, että lapsen pää jäi upotettaessa nä- dät aluksi otetaan kristikunnan yhteyteen, kyviin. juuri tällaisen ulkonaisen merkin ja menette- lyn. Kasteessa tehdään eli menetellään näin: Elävän esimerkin Lutherin suosittelemasta meidät upotetaan veteen niin, että se peittää kastetavasta sain kerran Jerusalemin arme- meidät kokonaan, ja sitten meidät nostetaan nialaisessa kirkossa. Suurella ammattitaidol- sieltä ylös. Nämä kaksi tilaa, veden alle up- la sikäläinen pappi nosti pyyhkeistä riisutun poaminen ja sieltä ylösnouseminen, osoitta- pienokaisen korkealle päänsä yläpuolelle ja vat, mitä kasteessa tapahtuu ja mitä se vai- sukellutti lapsen kolme kertaa niskasta ja ja- kuttaa. Juuri siinä vanha ihminen surmataan loista tukien upoksiin kastealtaaseen – var- ja sen jälkeen nousee ylös uusi ihminen. Näi- masti vauvakin ihmetteli sedän hupaisaa kä- den kahden tapahtuman on jatkuttava meis- sittelyä. Markus 16:16 sanoo kaikkien tun- sä läpi koko elämän.” Lasten kastamisesta temieni kansainvälisten, paitsi saksalaisten, hän sanoo Schmalkaldenin opinkohdissa: käännösten mukaisesti: ”Joka uskoo ja kaste-

62 Lutherin Vähä- ja Isokatekismus sekä Schmalkaldenin opinkohdat, Gummerus 1984. 63 Martti Luther, Iso Katekismus, suomentanut A. E. Koskenniemi, Helsinki 1964. 74 LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta taan, se pelastuu”, kreikaksi ”ho pisteusas kai seurakunnan lampaiden ruokkiminen vaatii baptistheis sootheesetai” – alkukielen aoristit jo kokemusta ja hengellistä kypsyyttä. Pyhä- voitaisiin kääntää parhaiten: ”Joka on tullut kouluissa kohtaamme karitsat, nuorisotyö uskoon ja on kastettu, on pelastuva”. Näin pätevöittää käytännön tehtäviin ja seura- vältettäisiin kasteriidat. kunnan hengellistä ruokkimista harjoitel- laan raamattutuntien pitäjinä. Paimeneksi eli Didakhe tähdentää puhtaan veden merki- ”pastoriksi” sain kastaa ruotsalaisen ylioppi- tystä. Itse kasteen muotoa ja kastettavan laan. Mitään virkavirhettä en tehnyt, sillä hengellistä tasoa se ei pidä ratkaisevana. Lutherin mukaan tärkeintä kasteessa on Sain kerran 1960-luvun alkupuolella kirjeen ”puhdas vesi ja Jumalan sana”. eräältä Ruotsin piispalta. Hän pyysi, että kastaisin upotuskasteella nuoren teologian Ehtoollisen viettoon liittyi perinteisesti opiskelijan ennen hänen pappisvihkimys- valmistavia toimenpiteitä. Yleisesti ottaen tään. Miehen vanhemmat olivat baptisteja, ja ohjeena oli (14.1) asenne: ”Kun olet ensin tun- hän tahtoi tällä tavalla kunnioittaa heitä. nustanut syntisi, niin että uhrisi olisi puhdas, Piispan käskystä keräännyimme Gennesare- tule jokaisena Herran päivänä murtamaan tin järvelle Tabgan rannalle. Siinä oli kolme leipää ja kiittämään Herraa.” Didakhe sanoo sydämenmuotoista pylväänpäätä, jotka nä- myös: ”Älä syyllisty eripuraisuuteen, vaan toimi kyivät juuri ja juuri veden pinnan yläpuolel- sovittajana niiden välillä, jotka riitelevät” (4.2). la. Luin Joh. 21:15–17 mukaisesti Jeesuksen Rabbit korostavat muissa yhteyksissä, että kolme kysymystä: ”Rakastatko sinä minua?” Pyhä Henki ei viihdy siellä, missä puhutaan pahaa Ja Jeesus käski: ”Ruoki karitsoitani, kaitse ja riidellään.64 Rabbi Gottlieb Klein lainaa lampaitani, ruoki lampaitani!” Mooses ja useammassa yhteydessä tanna debe Eliahun Daavid olivat Vanhan testamentin kuului- sanaa: ”Minä otan Jumalan todistajaksi, että simpia paimenia. Karitsoiden ruokkiminen niin pakana kuin israelilainen, mies tai nainen, opettaa empatiaa ja myötäelämisen taitoa; palvelija kuin palvelijatar, voivat kokea Pyhän lampaiden kaitseminen antaa valmiuksia joh- Hengen vain siveästi vaeltaessaan.” Tätä siveel- tajan tehtävään lauman yhdessä pitämiseksi; listä kilvoitusta Didakhe korostaa. Ehtoolli-

64 Rabbeilla on yli 200 sivua käsittävä lakikokoelma ”Hefets hajjim, shmirat ha-lashon”, joka käsittelee juoruamista ja pahan puhumista. LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta 75 nen on anteeksiantamuksen ateria. Siksi syn- Jeesuksen kautta … muista, Herra, kirkkoasi nintunnustus kuului ja kuuluu yhä eukaristian ja vapauta meidät kaikesta pahasta, ja tee mei- valmistusosaan. dät täydellisiksi rakkaudessasi, ja kerää ne, jotka on pyhitetty, neljästä ilmansuunnasta Didakhen rukouksissa on piirteitä, jotka valtakuntaasi, jonka olet valmistanut meille. tunnistimme jo sapatin ”Daavidin ateriasta”. Sinun on valtakunta ja kunnia ikuisesti. Anna Viinin siunauksen ohje (9) kuului: ”Kun siu- armosi voittaa ja tämän maailman kadota. naat maljan sano näin: Me kiitämme sinua, Hoosianna Daavidin Jumalalle. Jos joku on pyhä, Isämme, Daavidin, palvelijasi, pyhästä viinis- salli hänen tulla. Jos joku ei ole pyhä, anna tä, jonka olet tehnyt tunnetuksi Jeesuksen, palveli- hänen tehdä parannus. Maranatha. Aamen!” jasi, kautta. Olkoon sinun kunnia iäisesti.” Lei- Aramealainen pyyntö ”Marana tha!”, ”Her- vän murtamisessa lausuttiin: ”Me kiitämme si- ramme, tule!”, esiintyy jo 1. Kor. 16:22 ja- nua, Isämme, elämästämme ja sanastasi, jonka keessa. Se liitettiin alkujaan eukaristian iäi- olet tehnyt tiettäväksi meille palvelijasi Jeesuksen syystoivoon. Tässä mielessä ehtoollinen on kautta. Olkoon sinun kunnia ikuisesti. Niin kuin parannuksen ja ”kuolemattomuuden ateria”. tämä murrettu leipä on ollut hajallaan vuorilla ja on nyt koottu yhteen yhdeksi leiväk- On mielenkiintoista havaita, että Justinus si, samoin kokoontukoon kirkkosi kaikista Marttyyri antoi samantapaisia käytännön maan ääristä valtakuntaasi; sillä sinun on ohjeita, kuin juutalaisella maaperällä synty- kunnia ja valta iäisesti Jeesuksen Kristuksen nyt Didakhe. Noin 150 jKr. hän rukoilee, kautta.” Tavallisessa pöytäsiunauksessa juu- että ”meidät, jotka olemme tulleet totuuden tunte- talainen kiittää leivästä, ”joka on maasta pe- maan, katsottaisiin arvollisiksi olemaan hyviä räisin”; nyt tähän liittyi ekumeeninen maan kansalaisia täyttäessämme Jumalan käskyt, niin ääriin ulottuva näky. Alkukirkko koki kuu- että perisimme iäisen elämän”. Ja hän jatkaa: luvansa suureen kansojen perheeseen. ”Kun olemme lopettaneet rukouksemme, me ter- vehdimme toisiamme suudelmalla. Sen jälkeen Kun eukaristia oli nautittu, siitä kiitettiin sa- tuodaan veljien esimiehelle malja, jossa viini ja noen (10): ”Me kiitämme sinua, pyhä Isämme, vesi on sekoitettu. Sen otettuaan hän kiittää ja pyhästä nimestäsi, jonka olet asettanut asumaan kunnioittaa kaikkien Isää ja Hänen Poikaansa ja sydämiimme, ja tiedosta, uskosta sekä kuolemat- Pyhää Henkeä … kun seurakunnan johtaja ja tomuudesta, jonka olet ilmoittanut palvelijasi kaikki kansa on lausunut ylistyksensä, ne, jotka 76 LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta on nimetty diakoneiksi, antavat kaikkien läsnä- jen asema vahvistui varsinkin opin vartijana. olijoiden osallistua leivän ja vedellä sekoitetun Hän rukoili joko etukäteen sovitulla tavalla viinin nauttimiseen, josta on kiitetty, ja nämä tai sitten omin sanoin. Tuolloin elettiin vielä vievät osan poissaoleville.” 65 yleisesti vapaan rukouksen aikaa; liturgiset rukoukset vakiintuivat vasta pari vuosisataa 200-luvun taitteessa Hippolytos antoi dia- myöhemmin. Muidenkin kuin piispan sallit- koneille tehtävän avustaa piispoja. ”Kun tiin kyllä yhtyä kiitokseen ”oman kykynsä piispa siunasi eukaristian, diakoni lausui kiitos- mukaisesti”. Sanan selitys kuului kuitenkin rukouksen ja lisäsi: Herra olkoon sinun kans- lähinnä piispoille. Usein eukaristiaa edelsi sasi! Siihen piispa: Ylentäkää sydämenne Ju- kastejumalanpalvelus. On jotenkin rohkai- malan puoleen! Kansa vastasi: Me ylennämme sevaa nähdä, että kirkon jumalanpalveluksen sydämemme! Ja piispa lausui jälleen: Kiittä- perusteet ovat syntyneet hyvin varhain. käämme Herraa! Kansa vuorostaan jatkoi: Se on oikein ja kohtuullista.” Tunnistamme täs- Alkukirkon aikoina kokoonnuttiin ensin jon- sä jo oman kirkkomme ehtoollisliturgian ra- kinlaiseen sosiaaliseen tapahtumaan. Sitä kenteen. Näiden tietojen perusteella tuntuisi kutsuttiin nimellä ”agape” eli ”rakkauden ate- myös luontevalta, että diakonimme voisivat ria”. Vähitellen sen huipennus ”eukaristia” osallistua ehtoollisen jakamiseen yhdessä pa- syrjäytti muun aterioinnin. Kukin saattoi piston kanssa ilman piispojen erillislupaa. tuoda omat eväänsä mukanaan rakkauden aterialle, niin kuin Suomessa tehdään nyytti- Hippolytos kuvaa pitkään omana aikanaan kesteissä tai Yhdysvaltojen seurakunnissa käytössä olleita rukouksia. Leivän ja viinin ”potluck”-aterioilla. Se loi kuitenkin eriar- asetussanat olivat jo tarkkaan evankeliumin voisuutta jo Paavalin aikana. Yhteisessä aga- mukaisia. Sen jälkeen sanottiin: ”Ja me ru- pe-ateriassa oli viinin siunaus alussa – itse koilemme, että lähettäisit Pyhän Henkesi uhri- eukaristiassa toimittiin asetussanojen mu- si ylle, niin että kaikki, jotka osallistuvat pyhään kaan niin, että leivän vuoro oli ensin. Juuta- salaisuuteesi, olisivat yhtä ja täyttyisivät Pyhäl- laisen tavan mukaan leipä ja malja ”kohotet- lä Hengelläsi uskon vahvistukseksi.” Piispo- tiin” sitä siunattaessa. Tämä tapa jäi myös

65 Apology I, 65 LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta 77 eukaristiaan. Herran siunauksen lukeminen töä, joka on peräisin Jeesuksen ajalta, ko- kaiken päätökseksi iskostui myös kirkon käy- rostettiin vielä keskiaikana. Se koski jopa tännöksi. yksityisiä rukouksia. Nykyään suomen kie- lessä on alettu suosia passiivimuotoja: me ol- Me noudatamme siis tiedostamattomasti ta- laan, me pyydetään! Se kalskahtaa arkiselta poja, jotka ovat peräisin alkukirkon ajoilta. – olemmehan rukouksessa Pyhän Jumalan Papillisesta Aaronin siunauksesta (4. Moos. edessä. Tärkeintä ei ole tietenkään tämä muo- 6:24–26) oli sovittu, että temppelissä papit nos- dollinen siunauksen ja seurakuntarukouksen tivat kätensä pään yläpuolelle66, hajaannuksessa erittely. Kuitenkin Herran siunaus on yksilö- vain hartioiden tasolle. Henkilökohtaisesti olen kohtaista ja rukous puolestaan heijastaa vas- noudattanut hajaannuksessa olevien usko- tuutamme koko seurakunnasta. vien vaatimattomampaa linjaa. Erikoisuu- tena mainittakoon, että Talmudin mukaan Vanhimmat eukaristiaa koskevat säädök- kansa ei saanut myöskään katsoa pappeja, kun set loivat pohjan, jolle kaikkien, niin idän heitä siunattiin; ainakin temppelissä vallitsi tämä kuin lännenkin kirkkojen ehtoollinen pe- sääntö.67 Kun suljemme silmämme rukouksen rustuu. Myös lähetyskentillä pyritään nou- ja siunauksen yhteydessä, tälläkin lienee siis dattamaan samoja säädöksiä. Eukaristia oli vanhat perinteensä. kuolemattomuuden ateria. Sen rukoukset heijastivat uskoa, että kaikki kansakunnat Herran siunaus tulisi kuitenkin lukea sinä- ovat kutsutut ”neljästä ilmansuunnasta” Ju- muodossa, kuten Raamattu edellyttää. Ju- malan valtakunnan aterialle, joka täyttyy iäi- malan siunaus on aina henkilökohtaista. Sen syydessä. Vaikka eri kirkoilla on erilaisia ko- sijaan Herran rukous eli Isämeidän on an- rostuksia ehtoollisen jaosta ja sen merkityk- nettu me-muodossa. Näin rukoilija samas- sestä, meidän tulisi aina nähdä eukaristia tuu seurakuntaansa. Tätä synagogan sään- koko Jumalan perheväen ateriana.

66 Mishna Sota VII:6 ja Talmud Babli Sota 38 a. 67 Hagiga 16 a. 78 LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta

•KATOLISEN KIRKON EUKARISTIAN Ehtoollisesta puhuessamme olisi syytä puh- KOROSTUKSET distaa ensin omat silmälasimme. Jouduin vastikään turvautumaan silmälääkäriin li- Kun arvostelemme eri kirkkojen opillisia sääntyneen likinäköisyyden ja alkavan har- ratkaisuja, näemme useinkin ongelmat liian maakaihin vuoksi. Tällöin sain kuulla, että kärjistettyinä – tilanne pahenee myöskin siitä silmämykiö kerää vuosikymmenien varrella syystä, että emme tarpeeksi tunne eri kirk- sisäänsä kuona-aineita, jotka samentavat näön. kojen historiaa ja perusteita, joille käytän- Sitä harmaakaihi varsinaisesti merkitsee. Sil- nön ratkaisut pohjautuvat. Ekumeenisessa mäpohja ja näköhermot voivat silti olla täy- kanssakäymisessä kohtaamme tavallisen sin terveet. Kun vanha mykiö otetaan pois ja uskovan, joka kysyy Jumalan tahtoa ja tah- silmään asennetaan parin millin reiästä uusi too vaeltaa sen mukaisesti. Katolinen kirkko linssi, sen taittokyky korjaantuu samalla. Ja on ongelmallisin siitä syystä, että se on teh- kun vuosia kerääntynyt sakka ja kuona-aine nyt historiansa aikana opillisia ratkaisuja, eivät enää häiritse, koko luomakunta uudis- joiden perustana ei ole Raamattu, vaan eri- tuu. Vain kaksi puolen tunnin istuntoa ja saa- laisten aatevirtausten luoma traditio. Silti toin laulaa nuorten kanssa: ”Uusin silmin on tunnustettava, että katoliset papit ovat näen kaiken nyt, kaiken nyt!” Nimenomaan usein protestanttisia virkaveljiään oppineem- värit kirkastuivat. Tarvitsisimme teologiassa pia – hehän palvelevat vuorotellen eri kieli- tällaisen ”rehabilisaation”, jossa näkökyky alueilla, saaden näin valmiuksia, jotka muilta terävöityisi ja palautuisi ennalleen. puuttuvat. Siksi he tuntevat latinan, kreikan ja heprean paremmin kuin protestanttiset Meidän tulee ainakin ymmärtää, mistä kato- papit. Myös patristiikan eli kirkkoisien kir- lisen kirkon mahdolliset oudot ehtoollisopin joitusten tuntemus on heillä verrattomasti korostukset johtuvat. Heillä on kirkkoisien syvempi kuin muilla. Lisäksi katolisen kir- ajalta säilyneitä eukaristian rukouksia, joihin kon eksegetiikka eli Raamatun selitysoppi kannattaa tutustua. Samoin on nähtävä, oli- ja eettisten kysymysten kannanotot ovat siko eri kirkoilla mahdollisia yhteisiä litur- yleisesti ottaen uskollisempia kirjoitetulle gian korostuksia, jotka syventäisivät ehtool- Sanalle kuin vastaava protestanttinen tutki- lisen evankeliumia. Tätä taustaa vasten ym- mus. Näissä asioissa meillä ei ole varaa yl- märrämme paremmin myös oman uskonpe- pistellä. rimämme. LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta 79

Soitin aiheestamme johtuen katolisen kirkon Professori Tuomo Mannermaa kirjoittaa isä Martti Voutilaiselle. Sain kuulla, että Trenton eli Tridentin kolmestatoista ”anatee- ”varsinainen kirkon liturgian kulta-aika oli masta”. Nämä ”kiroukset” alkavat sanoin 600–700 luvuilla. Sen jälkeen ehtoollisen sa- ”joka sanoo” ja päättyvät oppituomioon.68 laisuudesta ei ole juuri tehty syvempää tul- Tärkeimmät huomiot liittyvät pykäliin 1, 4 ja kintaa. Sitä koskevaa kirjallisuutta on kui- 10.69 ”Jos joku sanoo, etteivät Uuden liiton tenkin metrikaupalla. Niissä ei ole vain sa- sakramentit ole kaikki Jeesuksen Kristuk- nottu juurikaan mitään uutta.” sen meidän Herramme asettamia tai että nii- tä olisi enemmän tai vähemmän kuin seitse- On eräitä aiheita, jotka toistuvat vanhojen män, nimittäin: kaste, konfirmaatio, eukaris- kirkolliskokousten päätöksissä. Niistä nä- tia, rippi, viimeinen voitelu, pappisvihkimys kyvät samalla ongelma-alueet, jotka estävät ja avioliitto, tai että joku näistä seitsemästä ei varsinaisen ehtoollisen ekumenian. Rooman olisi varsinaisesti ja todella sakramentti, kirkon sakramenttioppi määräytyi keskiajal- olkoon kirottu (1).” ”Joka sanoo, etteivät la tapahtuneen kehityksen tuloksena nykyi- Uuden liiton sakramentit ole pelastukseen siin uomiinsa Trenton kolmivaiheisessa kir- välttämättömiä … ja että ihmiset voisivat il- kolliskokouksessa vuosien 1545 ja 1563 vä- man niiden kaipuuta yksin uskosta saada lillä. Kärjistettyjen lausumien syynä oli us- Jumalalta vanhurskauttamisen armon … ol- konpuhdistuksen voimistunut asema kristi- koon kirottu (4).” ”Joka sanoo, että kaikilla kunnassa. Nyt vahvistettiin katolinen oppi kristityillä olisi valtuutus julistaa sanaa ja toi- ehtoollisainesten ”transsubstantiaatiosta” eli mittaa sakramentteja, olkoon kirottu (10).” niiden todellisesta muuttumisesta. Tämä kir- Näitä anateemoja ei ole koskaan peruutettu. kolliskokous ”erotti lopullisesti protestan- tit katolisesta kirkosta kerettiläisinä”, kuten Uudessa katolisen kirkon englanninkieli- Holmquist sanoo kirkkohistoriassaan (II, sessä katekismuksessa on erittäin laaja Di- s. 212). dakhen opetuksiin, kirkkoisiin ja Uuteen tes- tamenttiin liittyvä perustelu, jota ei liene mis-

68 Tuomo Mannermaa, Kristillisen opin vaiheet, Gummerus 1977, ss. 130–131. 69 Canones de sacramentis in genere; D. 1601–1613. 5

80 LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta sään muissa vastaavissa kirjoissa.70 Yllämai- siteeseen, pääsiäispitoihin, joissa nautimme nittu seurakuntaopas tiivistää sanomansa joi- Kristuksen ateriaa mieli täynnä armoa; näin hinkin pääkohtiin (1406–1419) sanoen mm.: tulevaisen kunnian pantti on tarjottu meille” ”Eukaristian vietto käsittää aina Jumalan sa- (1402). Kun lukee näitä kauniita ajatuksia, nan julistuksen” (1408). ”Vain virallisesti vihitty ymmärtää hyvin, että tavallinen riviuskova pappi voi suorittaa eukaristian ja pyhittää lei- ei koe niissä mitään outoa tai Uuden testa- vän ja viinin, niin että ne muuttuvat Herran mentin vastaista. Niissä on sama iankaikki- ruumiiksi ja vereksi” (1411). ”Ehtoollinen … suusnäköala, josta olemme puhuneet Mes- saa meidät kaipaamaan ikuista elämää ja siaan aterian yhteydessä. yhdistää meidät jo nyt taivaalliseen kirkkoon siunatun neitsyt Marian ja kaikkien pyhien Jotkut tämän katekismuksen pikkupiirteet kanssa” (1419). ovat opettavia. Se luettelee alttarin sakramen- tin eri nimityksiä perustellen niitä Uuden tes- Katekismus lainaa joitakin kirkkoisien sa- tamentin jakeilla (1328–1332). Niitä ovat eu- noja, joita voisi tulkita myös liian kärjistetys- karistia eli kiitosuhri, Herran ateria, Karitsan ti: ”Jumalan Poika tuli ihmiseksi, niin että hääateria, leivän murtaminen, pyhä ja jumalalli- meistä tulisi jumalallisia” (Athanasius). ”Ju- nen liturgia, pyhä yhteysateria ja esim. pyhä mes- malan ainoa Poika tahtoi tehdä meidät osal- su. Siinä kerrotaan myös, että Jeesuksen li- lisiksi hänen jumalallisesta luonnostaan, niin han ja veren nauttiminen koetaan usein pa- että hän, ihmiseksi tullut, tekisi ihmiset hennuksena; jo opetuslapset sanoivat siitä: jumalallisiksi” (Tuomas Akvinolainen ja 2. ”Tämä on kova puhe; kuka voi sitä kuulla?” Piet. 1:4). Katekismus määrittelee eukaris- (1336) Katekismus viittaa myös Justinus tian luonteen kauniisti sanoen, että se ”ikuis- Marttyyrin ohjeisiin diakoneista, jotka tar- taa ristin uhrin kautta aikojen, kunnes Her- joavat ehtoollisleivän, viinin ja veden ja vie- ramme saapuu uudelleen, ja niin luotamme hänen vät osan poissaoleville. rakkaaseen morsiameensa kirkkoon, hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa muistuttajaan: rak- Myös itse ehtoollisliturgian järjestys selos- kauden sakramenttiin, yhteyden sinettiin, armon tetaan tarkkaan. Ensin on ”sanan liturgia”,

70 Ks. Catechism of the Catholic Church, Paavin vahvistama 11.10.-92, Lontoo 1994, 691 ss. 6 Messiaan ateria

LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta 81 jossa seurakuntalaista rohkaistaan hänen us- vuodessa ja mikäli mahdollista pääsiäisvii- kossaan; sitä seuraa ”offertori”, joka suoritet- kolla” (1389). Mutta ”pastoraalisista syis- tiin usein kulkueena, jossa ehtoollisaineet tä” seurakunnalle jaetaan vain leipä, jossa tuotiin alttarille. Tähän sisällytettiin alku- jo Kristus on kokonaan läsnä. Kuitenkin aikoina myös ns. ”kollektioni” eli rakkauden eukaristian merkitys ilmenee katekismuk- lahjan keräämisen köyhille. Sitten luettiin sen mukaan selvemmin, jos siihen sisältyy ”anafora” eli eukaristian rukous. Se merkitsi sekä leipä että viini (1390). Tämä käytäntö ylistystä Jumalan luomistyöstä, joka käsittää alkaa nykyään levitä seurakuntiin. näkyvän ja näkymättömän maailman. Tätä seurasi ”epiklesis”, Pyhän Hengen kutsumi- Verraten varhain katolinen kirkko opetti, nen, joka muuttaa ehtoollisaineet ja yhdistää että ehtoollinen on ”Jeesuksen verisen so- seurakunnan yhdeksi ruumiiksi. Sitä seu- vintokuoleman veretön uudistus”. Muuttu- raavassa ”anamnesis”-osassa ”muistutetaan” misopin vahvisti vuoden 1215 lateraani- Herramme kuolemasta, ylösnousemuksesta kokous. Herätysuskovia häirinnee eniten ja paluusta. Sen jälkeen on esirukousvaihe, maallikkokristittyjen syrjäyttäminen kirkon jossa pyydetään siunausta seurakunnan työn- toiminnasta. Myös se, että maallikoille tarjo- tekijöille koskien paavia, diakoneita ja koko taan vain ehtoollisleipä, kun sen sijaan pap- maailmaa. Vasta sitten alkaa varsinainen kom- peja suositellaan viettämään täydellistä euka- muunio. ristiaa päivittäin, voi loukata seurakuntalaista (KL 276.2; 719.2). Uskovien on myös Tavallinen katolinen uskova ei siis koe näissä kunnioitettava ehtoollisaineita ”palvomal- asioissa mitään ristiriitoja. Hän kyllä tie- la niitä kaikkein suurimmalla kunnioituk- dostaa, että katekismus vahvistaa kirkon sella” (KL 898). Tämä johti aikanaan 1200- asemaa ja pappisvaltaa. Hän havaitsee, että luvun lopulla ”Kristuksen ruumiin juhlassa” eukaristiassa rukoillaan myös vainajien puo- siihen, että ehtoollisaineista tuli palvonnan lesta. Myös ehtoollisaineiden muuttuminen, kohde. Niitä kuljetettiin juhlasaatossa pitkin johon pappi asetussanoillaan vaikuttaa, ko- kaupungin katuja. Katolinen riviseurakunta- rostuu tuon tuostakin. Katekismuksen oh- lainen on harvoin tietoinen näistä nyansseista. jeissa määrätään, että ehtoollista jaetaan sun- nuntaisin ja juhlapyhinä. Seurakuntalaisen Voisi olla, että kristikunta eheytyisi ainakin tulee osallistua eukaristiaan ”ainakin kerran osittain, jos katolinen kirkko tarjoutuisi 82 LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta pelkkään ehtoollisen ekumeniaan varsin- •ORTODOKSIKIRKON EHTOOLLISOPETUS kin lähetyskentillä. Varmasti se kyllä häm- mentäisi raamatullista ajattelua. Luther ei Sekä vapailla uskonsuunnilla että meillä lu- koskaan kyseenalaistanut sitä, että katolisen terilaisilla on myös omat ”anateemamme”, kirkon sisällä on uskovia ihmisiä. Opillisesti joilla kiroamme kilpailevien ryhmien ja kirkon tunnustettava, että protestanttiset kirkot kojen jumaluusopilliset ratkaisut. Tämä ju- eivät voi koskaan hyväksyä Marian ja pyhi- malinen jumalattomuus ei kohdistu vain ka- mysten palvontaa tai paavin erehtymättö- tolisiin, vaan myös sisarkirkkomme ortodok- myyteen ja asemaan liittyviä tulkintoja.71 sien uskontulkintaan. Silti meillä on heiltä Eukaristian kommuunio lienee ainoa asia, paljon oppimista. Varsinkin itäinen syyrialai- jonka merkeissä eri kirkkojen rivikristityt nen traditio on säilyttänyt piirteitä, joiden voisivat kohdata toisensa. Tämä voitaisiin valossa oman kirkonmenomme pienet yksi- toteuttaa ainakin kaikissa protestanttisissa tyiskohdat terävöityvät. yhteisöissä. Näin täyttyisi myös Didakhen toivomus, että Jumalan kirkko koottaisiin Olen joskus nuorempana pysähtynyt 2. Ai- yhteen kaikista maan ääristä. Ja vilja, joka kakirjan 19:6–7 jakeiden äärelle. Siinä sano- on kasvanut hajallaan vuorilla, kerättäisiin taan: ”Katsokaa, mitä teette, sillä te ette ole näin yhdeksi leiväksi, ”Jumalan valtakunnan tekemässä ihmisten tuomioita, vaan Herran leiväksi”, joka uskovia yhdistää. Sitä voisi tuomioita, ja hän on teidän kanssanne, kun te kutsua uskon rehabilisaatioksi. Näin toteu- tuomitsette. Hallitkoon siis teitä Herran pel- tuisi myös Jeesuksen ylimmäispapillinen ru- ko … sillä Herrassa, meidän Jumalassamme, kous, että me yhtä olisimme. Kirkkolaitosten ei ole vääryyttä eikä puolueellisuutta.” Kun muodollinen yhtyminen on utopiaa, joka ei arvostelemme kirkkoa ja uskovia, meidän ar- täyttyne tässä ajassa eikä sitä voine suosi- viomme jäävät elämään ikään kuin Jumalan tella. tuomioina, vaikka ne eivät kestäisikään Hä- nen silmissään. Kun tulin Israelista 1968 Sveitsin kautta Suomeen palvellakseni Hel-

71 Erityisesti esteenä on oppi Marian saastuttamattomasta sikiämisestä, hänen taivaaseen astumisestaan ja välittäjän asemastaan sekä paavin korottaminen Kristuksen sijaiseksi. LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta 83 singin Raamattukoulun opetustyössä, sain Ortodoksisen kirkon uskon tulkitsija Ale- terveelliset eväät Tunisiassa arvokkaan elä- xander Schmemann sanoo: ”Pyhä Henki to- mäntyön tehneeltä arabian kielen ekspertiltä distaa, että leipä on Kristuksen ruumis ja viini Paul Ferréeltä. Hän sanoi: ”Muista, ettei ih- Kristuksen veri. Ortodoksinen kirkko on aina pitä- misiä tule koskaan tuomita heidän teologisen gno- nyt kiinni näkemyksestä, että eukaristian ainei- siksensa perusteella, vaan Jumalan armon valos- den muuttumisen (metabole) saa aikaan epiklesis sa.” Kreikan gnosis eli tieto-käsite toistuu eli Pyhän Hengen kutsuminen eivätkä asetus- usein teologisessa keskustelussa. Kuitenkin sanat” … ”näin Hän johtaa meidät tuolle puo- ”tietomme on palapeliä”, kuten olemme to- len”.72 Tämä iankaikkisuusperspektiivi koros- denneet – voimme käsittää toisen osapuolen tuu voimakkaasti ortodoksisessa liturgiassa. elämää ja ajatuksia vain vajavaisesti. Schmemann sanoo myös: ”Kysytään: Mitä tapahtuu leivälle ja viinille, miksi ja milloin? Ortodoksinen kirkko ja katolinen oppi ko- Mutta meidän on käsitettävä, että leivälle ja rostavat, että eukaristia on ennen kaikkea viinille tapahtuu mitä tapahtuu, koska ennen uhri. Ortodokseilla päähuomio kiinnittyy kaikkea meille itsellemme on sitä ennen ta- kuitenkin ehtoollisaterian kiitosluonteeseen. pahtunut jotakin.” Tämä jokin eli Pyhän Siksi se on olemukseltaan eukaristiaa eli ylis- Hengen työ on aina ihme. tystä ja ”anaforaa” eli ”ylentämistä”. Muutkin ehtoollisen osatekijät, joilla on omat tieteelli- Ortodoksinen kirkko edustaa avarampaa eh- set, liturgian oppaissa käytetyt nimensä, ovat toolliskäsitystä kuin katolinen. Sen oppeja ei yhteisiä. ”Sursum corda” eli ”ylentäkää sydä- pitäisi keinotekoisesti karrikoida. 200-luvul- menne Jumalan puoleen”, kalskahtaa tutulta la elänyt marttyyripiispa Hippolytos sanoi, kaikille. Varhaiskristillinen vuorolaulu ”se on että ehtoollisainekset eivät mitenkään muu- oikein ja kohtuullista” eli ns. ”prefaatio” tunne- tu. Hänen mukaansa asetussanat oikeuttavat taan jo papin ja kanttorin sakastikeskus- kirkossa vallitsevaan käsitykseen, että Py- teluista. Ja varsinkin sen jälkeen lausuttu hän Hengen kutsuminen ei vaikuta siten, ”epiklesis” eli ”Pyhän Hengen kutsuminen”, että ainekset muuttuisivat, vaan niin, että ihon yhteisomaisuutta kaikille pääkirkoille. miset muuttuvat.73 Keskustellessani aikanani

72 Alexander Schmemann, Maailman Elämän Edestä, sakramentit ja ortodoksisuus, Kuopio 1974, sivut 51 ja 43. 73 Everett Ferguson, Early Christians Speak, s. 103 84 LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta

Jerusalemissa sikäläisen kreikkalaisortodok- sanoma ”happamattomasta” leivästä ja syn- sisen arkkimandriitan kanssa ehtoollisesta, nin hapatuksesta. Kun viini ei riitä aina suu- totesin, että hänen kirkkonsa sisällä vallitsee relle seurakunnalle, siihen lisätään kuumaa avara tulkintavapaus. vettä. Näin sitä jatketaan toimituksen pitkit- tyessä. Tapaa tulkitaan sillä, että Jeesuksen Ehtoollisaineitten jakamisessa on kaikissa kyljestä vuoti ”verta ja vettä”. Ortodoksinen kirkoissa määrättyä joustavuutta. Olemme kirkko tuntee myös käytännön jakaa leipä ja todenneet, että alkukirkko noudatti eukaris- viini erikseen. Tämä tapahtuu kerran vuo- tiassaan juomauhrilakien säädöstä, että vii- dessa ns. Jaakobin liturgiassa. nissä tuli olla kaksi osaa vettä ja yksi jalolaatuista viiniä. Samoin olemme todenneet Ruu- Ortodoksikirkko on saanut runsaasti vaikut- tin midrashin tulkinnan Messiaan ateriasta, teita syyrialaisesta traditiosta. Kun puhuim- jossa leipäpalanen kastettiin hapanviiniin. me Messiaan aterian yhteydessä ”havdalas- Katolisen kirkon piirissä maallikoille jaetaan ta” ja sapatin ”pitkittämisestä” yömyöhään, yleensä vain ehtoollisleipä, jossa jo on Kris- totesimme Syyrian kirkon viettävän euka- tuksen koko läsnäolo mukana. Viinin nauttii ristiaa ”lauantai-illan toisella vartiohetkellä”. vain papisto. Kaikissa protestanttisissa kir- Ortodoksikirkkokin jakaa ehtoollisen sak- koissa tarjotaan sekä leipä että viini joko alt- ramentin silloin tällöin lauantai-iltana. Näin tarilta tai seurakunnan penkkeihin jakaen. tehdään mm. jouluaaton kymmenennellä tun- Ortodoksikirkko on luonut oman käytännöl- nilla eli klo 16 alkavassa jumalanpalvelukses- lisen eukaristian antamistavan, jossa heijas- sa, jonka alkuun liittyy eukaristia. Samoin tuu varhaiskirkon viinin ja veden nautti- ortodoksinen kirkkojärjestys määrää, että minen. eukaristiaa vietetään loppiaisaattona, kiirastorstai-iltana ja pääsiäissunnuntain aattona. Heidän pappinsa nauttivat liturgiassaan en- Liekö tämäkin syyrialaisen tradition vaiku- sin itse leivän ja viinin. Seurakunnalle eh- tusta. toollisainekset jaetaan lusikalla. Papit ovat sekoittaneet etukäteen pieniä leipäpalasia Suomen toinen kansankirkko, kuten orto- viiniin. Leipä on tehty hapatetusta taikinas- doksejamme kutsutaan, on saanut ohjeensa ta, jonka osina ovat hiiva ja vehnäjauhot. Tä- kanoniselta esivallaltaan Konstantinopolin män tulkinnasta jää siis pois pääsiäisaterian ekumeeniselta patriarkalta. Siksi kirkossa on LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta 85 säilynyt myönteinen vanhoillinen uskon tul- autojen rekisterinumerot. Jos hän luki sivun kinta, jota ajan virta ei vie mukanaan. Toki hepreaa, hän osasi senkin heti ulkoa. Helsin- kirkon liturginen kieli tuottaa omat vaikeu- gin yliopistossa hän lausahti prof. Yrjö J. E. tensa. Venäjällä opetettiin teologiaa latinaksi Alaselle: ”Voinko minäkin erehtyä!” Kostein vielä 1840-luvulla, ja kirkkoslaavin käyttä- silmin hän pyysi eräänä iltana vaimoltani: minen on mahdollista vain koulutetulle elii- Laula minulle ”Laps’ Suomen ällös vaihda tille. Myös pyhimysten rukoileminen ja Neit- pois sun maatas ihanaa” – koti-ikävä kun oli syt Marian erityisasema sekä voimakas luos- kova. Vasta sotaväessä ollessaan renkipoika tarilaitos oudoksuttavat ulkopuolista. Silti Aimo luki itsensä ylioppilaaksi; liekö uhran- eri liturgioiden pitkät, nykyään suomeksi nut siihen pari vuotta. Samassa tahdissa hän luetut, sydämelliset rukoukset kaikkien kir- eteni yliopistolla ja oli pian filosofian ja teolo- konpalvelijoiden puolesta ja ylösnousemus- gian tohtori. Myöhemmin 1970-luvulla Aimo uskon korostus sekä kirkkomusiikin hartaat esitelmöi Jerusalemin professoreille aiheesta sävelet ja kirkkotaiteen kuvaamat, rauhaa ”Heprean syntaksi eli lauseoppi 6000 vuotta uhkuvat ikonit viehättävät länsimaista ihmis- ennen Kristuksen syntymää” – joku hurskas tä. Ortodoksikirkko ei korosta erehtymättö- kuulija hymyili, koska ortodoksijuutalaisten myyttään muita loukkaavalla tavalla, ja sen mukaan maailma saavuttaa vain 6000 vuo- suhtautuminen maallikkojäseniinsä on paa- den iän ja nyt tiedettiin, mitä oli tapahtunut vinkirkkoa myönteisempi. Lisäksi heidän eu- 8000 vuotta aiemmin. Vaikka Aimon puhe oli karistian opetukseensa liittyy kenties eniten verkkaisaa, tieteellistä työtä hän teki kuin varhaiskristillisyydestä tulleita piirteitä. kone.

Tohtori Murtonen otti tehtäväkseen kääntää •KANSANKIRKKOMME EHTOOLLISNÄKEMYS kolmen kuukauden vierailunsa aikana Lut- herin Vähä Katekismuksen saksasta nyky- Ehtoollisaiheemme herättää myös nostalgisia hepreaksi. Puhuessaan alttarin sakramentis- muistoja. Yritin joskus 1950-luvun lopulla ta Aimo kirjoitti, että ”ehtoollinen uhrataan”. kävellä Jerusalemissa samaa tahtia pitkäkoi- Kirjailija Rachel Grienberg, joka tarkasti pisen muistineron, tri Aimo Murtosen kans- tehdyn työn, tahtoi korjata kieltä siten, että sa. Mies oli matemaattisesti hyvin lahjakas: ehtoollinen ”jaetaan”. Aimo-ystävä ei siihen hän muisti ulkoa kaikkien vastaantulleiden suostunut. Hän esitti, että Luther käsitti 86 LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta vielä silloin, kun hän teki katekismustaan, lun filosofiana ja katolisen ajattelun kemiana. että ehtoollinen oli uhri. Näin pikku kirja- Kuitenkin Jeesus sanoi vain, että tämä ”on” seemme jäi tämä katolinen korostus. Lohdut- minun ruumiini. Se edusti uskon asennetta. tauduimme sillä, että ehtoollinen perustuu Lutherille riitti sana ”das ist”, ”se on”. Kris- kuitenkin Kristuksen uhrikuolemaan. tus on ehtoollisaineitten ”päällä, alla ja si- sällä”. Luther näki katolisen kirkon muuttumis- opissa piilevän vaaran. Sillä tuettiin väärällä Kasteen suhteen Luther teki samantapaisen tavalla papiston arvovaltaa, kun vain he yksinkertaistetun ratkaisun: siinä riitti puh- kykenivät transsubstantiaatioon eli ehtoollis- das vesi ja Jumalan sana. Ehtoollisessa tär- aineiden muuntamiseen. Toisaalta se oli joh- keintä hänelle olivat asetussanat ja usko. Lut- tanut myös ehtoollisaineiden palvomiseen. her selittää katekismuksessaan anteeksianta- Kuitenkin ”me olemme jo pyhitetyt Kristuk- muksesta: ”Syöminen ja juominen eivät tosin sen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan”. Näin sitä vaikuta, vaan ne sanat, jotka tässä ovat: Kristus on ”yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi Teidän edestänne annettu ja vuodatettu syn- tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään” tien anteeksiantamiseksi.” ”Mutta joka ei (Hebr. 10:10–14). Tätä uhria ei tarvitse usko näitä sanoja tai epäilee niitä, hän on uusia. Lisäksi muuttumisoppi inhimillisti Ju- mahdoton ja kelvoton. Sillä tämä sana, tei- malan salaisuuden tavalla, joka ei vastannut dän edestänne, vaatii aivan uskovaista sy- todellisuutta. Myös Zwingli oli tehnyt Lut- däntä.” Monet ovat kokeneet arvottomuu- herin mielestä kohtalokkaan virheen, kun tensa katekismuksen suomalaisen käännök- hän muutti ehtoollisen asetussanoissa sanan sen edessä, se kun puhuu aivan uskovaisesta ”on” sanaksi ”merkitsee”. Näin älyllinen mie- sydämestä. Saksassa tätä vastaa käsite ”ei- tiskely johti rannattomaan mielipiteiden se- tel” eli ”pelkkä” tai ”paljas”. Pelkästään us- kasotkuun.74 Varmaankin Jerusalemin UT:n kovaista sydäntä Herramme meiltä odottaa. luennoitsija prof. David Flusser osui arkaan Ja se riittää. Mistään uskomme mittaamises- totuuteen, kun hän koki kalvinistisen ajatte- ta ei ole kysymys.

74 Ks. Erwin Metzke, Jumala ja Materia, Lutherin sakramenttiteologian maailmankatsomuksellinen merkitys, Pieksä- mäki 1968, ss. 20–32. LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta 87

Suomen kirkossa valmistellaan jumalan- mitään väärää. Mutta jos itse saarnassa ei palvelusuudistusta. Siihen kuuluu myös eu- lainata yhtään ainoata Raamatun sanaa, ol- karistian perusteiden pohtiminen. ”Kirkollis- laan jo hakoteillä. Joka ainoaan aiheeseen kokouksen vuonna 1988 asettaman käsikir- löytyy Kirjojen kirjasta kymmeniä lohdutta- jakomitean mietinnön perustelut”75 osoitta- via, opettavia ja rohkaisevia sanoja. Raama- vat, että vastuuseen asetettu työryhmä on tun henkilöt ovat kokeneet kaikki ne kiusat, tutkinut myös varhaiskristillistä traditiota. joita mekin kohtaamme. Niihin tulisi sy- Kirjassa vilisevät samat hienot liturgiset sa- ventyä ja niistä tulisi kuulijalle kertoa. Kun nonnat, joihin olemme pakostakin jo törmän- Jeesus puhui vuorisaarnansa, Hän ”istui ja neet. Käytyihin valmisteluihin ovat ”vaikut- opetti”. Luther vetosi siihen, että katekis- taneet liturgiset liikkeet, tutkimuksen esiin- musta tulisi opettaa ”niin kuin isä lapsilleen”. tuoma tieto eukaristisesta rukouksesta var- Unkarin kirkossa on uskonpuhdistuksesta haiskristillisessä kirkossa sekä ekumeeninen lähtien ollut ohjeena, että papisto ei saa saar- liike”. Perusteluissa sanotaan, että ”varhais- nata paperista – valmistautumisen tulee olla kristillisen kirkon ehtoollisenvietossa oli Pyhän niin huolellista, että avuksi riittää pelkästään Hengen avuksihuutamisella keskeinen sijansa. Se aiheen jäsennys. Tämä on mahdollista vain, oli ominaista koko liturgialle, mutta sai erityi- jos usko motivoi ja inspiroi julistustamme. sen keskitetyn muotonsa ehtoollisrukouksen epik- Osaammehan me esitellä kalajuttujakin il- leesissä”. ”Tällainen epikleesi sisältyi käytännös- man papereita – motivaatio kun on aito. Tie- sä kaikkiin varhaiskristillisen kirkon ehtoollis- tenkin radiosaarnat tekevät siinä suhteessa rukouksiin.” poikkeuksen, että vain kirjoitetussa saarnassa voimme välttää turhan takeltelun ja Kirkon kriisi on kyllä lähinnä saarnan kriisi. sanojen toiston. Ongelmamme on siinä, että julistus motivoi- tuisi Jumalan sanasta käsin. Saarnoissa ja Toinen seikka, joka kirkon uudistuskeskus- radiohartauksissa on muotina kertoa inhi- telussa tökkii, on liturgian merkityksen suh- millisistä kokemuksista ja kirjailijoiden tai teeton korostuminen. Kreikan sana liturgia, runoilijoiden sanoista – siinä ei sinänsä ole jota myös Uusi testamentti käyttää esim. Fil.

75 Kirkon keskushallinto, sarja A 1997:5, 211 ss. 88 LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta

2:17 jakeessa, kun on kysymys ”uskon palve- jemme luonnetta. Sanottakoon vielä sekin, lustoimituksesta”, ”leiturgia tees pisteoos”, ei että ns. ”ristinkulkueet”, jotka sinänsä voivat sinänsä vihjaa kirkollisiin vuorolauluihin. olla juhlallisia ja jopa seurakuntaa yhdistä- Liturgia tarkoittaa lähinnä vain ”jumalan- viä, herättävät varsinkin juutalaisten parissa palvelusta”. 1950-luvulla pidettiin Ruotsis- ikäviä muistoja ja mielleyhtymiä. Ensinnäkin sa pohjoismainen pappeinkokous, jonka aine samastetaan katolisiin kulkueisiin, joissa heena oli, ”miten saisimme aikaan herätyk- ehtoollisaineita palvottiin. Toisaalta juutalaisen liturgian avulla”. Tuolloin korkeakirkol- selle ne muistuttavat ristiretkien vainoista, lisuus oli jo vallannut naapurimaamme pa- joissa ristinkulkueilla oli keskeinen merkitys. piston. Suomalaista kysymyksenasettelu kum- Ylikorostettu liturgisten tapojen noudatta- mastutti. minen tuo vierasta tulta kotikirkkoomme.

Ortodoksikirkko rakastaa liturgia-käsitettä. Ka- Herätys, jota yleisesti kaivataan, tulee vain tolinen puhuu sen sijaan messusta. Tämä la- Jumalan sanan kautta. Profeetta Malakia sa- tinalainen sana tuli jo varhain käyttöön siksi, noo papeista: ”Papin huulten pitää talletta- että katekumeenit eli kasteoppilaat saivat man tieto, ja hänen suustansa etsitään ope- olla mukana vain jumalanpalveluksen alku- tus; sillä hän on Herran Sebaotin sanansaat- osassa, ”missa catechumenorum”. Mutta kun taja. Mutta te olette poikenneet tieltä, olette ehtoollisosa ”missa fidelium” eli ”uskovien mes- opetuksellanne saattaneet monet kompastu- su” alkoi, sanottiin ”missa est” – nyt oli tullut maan, olette turmelleet Leevin liiton” (2:7–8). aika ”lähettää pois” kasteoppilaat. Alkujaan Leevin liitto oli ”pappisliitto”. Jumalan sa- siis tällä käsitteellä oli seurakuntaa erotteleva nan julistajan tulee myös itse syttyä asialleen. merkitys. Rippipappini Hannu Pietilä lainasi 1940-luvulla usein latinalaista sananpartta: ”Nemo Nykyään jumalanpalvelusta on yhä useam- accendit, nisi ipse ardet”, ”Ei kukaan voi sytyttää min ruvettu kutsumaan messuksi. Tämä sana toista, ellei hän itse pala”. ei sovi mitenkään lähetyskentille, jossa se mielletään katolisen kirkon toimitukseksi. Kun jumalanpalvelusuudistus kiinnittää huo- Protestanttisissa yhteisöissä sana ”service” eli mion ehtoollisen epikleesiin, tämä Pyhän ”palvelu”, tai ”Gottesdienst” ja ”gudstjänst” eli Hengen kutsuminen merkitsee sitä, että ”jumalanpalvelus” kuvaa paremmin kirkko- otamme huomioon Lutherin pyhitystä kos- LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta 89 kevan kolmannen uskonkappaleen selityk- taa johdonmukaiseen ajatteluun. Kuusi jaet- sen: ”Minä uskon, etten minä voi omasta jär- ta myöhemmin Paavali sanoo, että armolah- jestäni enkä voimastani uskoa Jeesukseen joja tulee käyttää ”kata teen analogian tees Kristukseen, Herraani, enkä tulla hänen ty- pisteoos” eli ”uskon analogian mukaisesti” könsä; vaan Pyhä Henki on kutsunut minua – siinäkin vedotaan, kuten Luther teki, ter- evankeliumin kautta, valistanut minua lah- veeseen käsityöläisjärkeen. Ehtoollisen syvä joillaan, pyhittänyt ja varjellut minua oikeas- merkitys voidaan käsittää vain, jos mielle- sa uskossa; niinkuin hän koko kristikuntaa tään epikleesiin sisältyvä ”Hengen uudistus”, maan päällä kutsuu, kokoaa, valaisee, pyhit- nykyajan kielellä puhuaksemme. Sitä yksi- tää ja Jeesuksessa Kristuksessa varjelee …” tyinen rukoilija voi pyytää. Olemme jo todenneet, kuten kirkon uudis- tuskomiteakin, että epikleesi ei muuta ehtoollisaineita vaan ihmissydämen. Tämä •MESSIAS-ATERIAN SIUNAUS Hippolytoksen sanaan perustuva asenne kuvaa kirkkomme ehtoolliskäsitystä. Nykyään kuulee tuon tuostakin kliseen, että Raamatun sanomaa ei saisi ”hengellistää”. Kirkon uudistuskomitean perusteluissa poh- Kuitenkin Uusi testamentti puhuu taivasten ditaan ortodoksikirkon ja mm. Ruotsin kir- valtakunnan salaisuudesta, Jumalan tahdon kon epikleesirukouksia. Sen jälkeen esite- salaisuudesta, evankeliumin salaisuudesta, tään komitean onnistunut ja syvällinen eh- uskon salaisuudesta, Israelin salaisuudesta, dotelma: ”Lähetä Henkesi ja siunaa nämä laittomuuden salaisuudesta tai jumalisuuden lahjat, leipä ja viini, joiden kautta tulemme salaisuudesta. Eniten esiintyy sanonta ”Kris- osallisiksi Kristuksen ruumiista ja verestä. tuksen salaisuus”. Kristitty on ”Jumalan sa- Liitä meidät yhteen rakkaudessa ja täytä meidät laisuuksien huoneenhaltija”. Paavali sanoo Pyhällä Hengellä, niin että olemme yksi ruumis 1. Kor. 2 luvussa, että hän puhui ”salattua Kristuksessa, elävä uhri, sinulle kiitokseksi ja Jumalan viisautta” (jae 7). Hän ”selitti kunniaksi.” Näin annamme Roomalaiskirjeen hengelliset hengellisesti” (jae 14). Luonnolli- 12:1 mukaisesti ruumiimme ”eläväksi, py- nen ihminen ei voinut sitä ymmärtää, ”koska häksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi”; tämä se on tutkisteltava hengellisesti”. Tämä krei- on meidän järjellinen jumalanpalveluksemme. kan kielen ”mysteerion” eli salaisuus ilmenee Alkukielen kreikkalainen sana ”logikos” viit- myös ehtoollisessa. Tuskin missään muussa 90 LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta yhteydessä on niin paljon hengellistä tulkin- limmäiseksi kolme asiaa. Ne on syytä kerätä taa kuin juutalaisen seder- eli pääsiäisaterian yhdeksi kokonaisuudeksi: selityksissä, johon kristillinen eukaristia liittyy. 1. EHTOOLLINEN ON SYNTISTEN ATERIA. Kun tyttäremme nuorin poika opettaa uk- Käydessämme ehtoollispöytään koemme kiansa uudenaikaisen kameran käytössä, hän aina oman arvottomuutemme Jumalan lapsi- sanoo, että sillä pitää ensin ”zoomata” – kuva na. Saamme muistaa silloin Messiaan esiäi- tulee kohdentaa lähemmäksi ja sen jälkeen se din Ruutin sanat: ”Minä olen saanut armon vielä ”skarpataan” eli terävöitetään. Tämä on sinun silmiesi edessä, niin että huolehdit mi- nykyajan nuorten kieltä. Olemme zooman- nusta, vaikka olen vieras … Minä olen saaneet kameramme pääsiäisaterian yksityis- nut armon sinun silmiesi edessä, herrani, kohtiin ja skarpanneet ehtoollista synagogan vaikka en ole yhdenkään sinun palvelijatta- kuvaamana Messiaan ateriana. Olemme seu- resi vertainen” (Ruut 2:10 ja 13). Tässä tois- ranneet varhaiskristillistä eukaristiaa Didak- tuu kahdesti sana ’armo’. Virressä 225 vei- hen eli Kahdentoista apostolin opetuksessa saamme: ”Jeesus, luona armopöydän sinut ja kirkkoisiltä saamiemme tietojen valossa. löydän, siinä mulla kyllin on. Siellä armo, Kameran ”fläshi” eli salamavalo on leimahta- rauha, ilo, siellä elo, sieltä löydän ravinnon.” nut myös katolisen, ortodoksisen ja luterilaisen kirkon holveissa. Nyt on aika kehittää Adolf Hitler sanoi aikanaan: ”Vain sankarin filmi, jota olemme käyttäneet. Jos on saanut vaatteissa voi palvella Jumalaa.” Hän saattoi seurata läheltä, miten kuva-aihe vähitellen hämätä kuulijansa puhuen myös ”kaitsel- alkaa näkyä laboratorion valokuvakehittees- muksesta”, ”Vorsehung”. Mutta hän vetosi sä, silloin ymmärtää, millä tavalla inhimilli- aina ihmiskunniaan: ”Saksan kansan kunnia nen järki mieltää opitut asiat. Latinaksi sano- vaatii!” Ehtoolliselle ei tulla sankareina – taan: ”Tua res agitur”, ”Asia koskee sinua!” Eh- sinne saa tulla omissa rääsyissään. Vanhurs- toollinen tuleekin ymmärtää omakohtaisesti. kauttamisen ihme on katekismuksen mu- Se edellyttää hengellistä tulkintaa, jossa huokaan siinä, että ”meidät puetaan Kristuksen mioidaan inhimilliset käytännön kokemuk- puhtauteen ja pyhyyteen”. Tämä tapahtuu semme. Kun kohdistaa kameran linssin eh- ehtoollispöydässä. Siellä ”Jumala vanhurs- toollisen historiallisiin juuriin, nousee pääl- kauttaa jumalattoman”. Ja katekismus sanoo LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta 91 kuvatessaan alttarin sakramenttia: ”Missä osuisivat maaliinsa. Kun nuori mies hakee syntien anteeksiantamus on, siinä on myös alttarilta vakuutusta kutsumukselleen, hän elämä ja autuus.” saattaa kuulla 2. Aik. 16 luvun jakeen 9: ”Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että Kun näemme häpeällisen totuuden itsestäm- hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä me, on lupa muistaa 2. Sam. 4. luvun kuvaus sydämellä antautuneet hänelle.” Kun syyllisyys Joonatanin pojasta Mefibosetista. Tämä oli painaa mieltä, vakuuttaa pappi nuorelle ih- viiden vuoden vanha, kun hänen hoitajansa miselle 1. Joh. 3:19–20 sanalla: ”Me saatam- pudotti hänet pakomatkallaan – niin hän me hänen edessään rauhoittaa sydämemme sillä, vammautui ja sai koko elämänsä ajan kan- että jos sydämemme syyttää meitä, niin Jumala taa outoa nimeänsä, ”häpeän suusta tullut”. on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää Myöhemmin 9. luvussa kerrotaan, että ku- kaikki.” Kun syöpäsairaus aiheuttaa kapinaa ningas Daavid palautti hänelle hänen iso- ja tekee toivottomaksi, tyynnyttävät Psalmin isänsä Saulin ”kaiken maaomaisuuden” ja 131 alkujakeet mielen: ”En minä tavoittele lupasi: ”Sinä saat aina aterioida minun pöydäs- asioita, jotka ovat minulle ylen suuret ja käsittä- säni!” Niin tämä kumarsi ja sanoi: ”Mikä on mättömät. Totisesti, minä olen sieluni viihdyttänyt palvelijasi, että sinä käännyt minunlaiseni ja tyynnyttänyt; niinkuin vieroitettu lapsi äidin koiranraadon puoleen?” Luvun lopussa to- helmassa, niinkuin vieroitettu lapsi, niin on sieluni detaan vielä: ”Ja Mefiboset asui Jerusale- minussa.” missa, koska hän aina söi kuninkaan pöydäs- sä. Ja hän ontui kumpaakin jalkaansa.” Eh- Kun edessämme oli aikanaan matka lähetys- toollinen on ontuvien ja raadollisten yhteys- kentälle, saimme ennen lähtöämme vaimoni ateria. kanssa ehtoollispöydässä kaksi kertaa samat jakeet Psalmista 84. Ne tulivat vastaan myös Kansankirkkomme ehtoollisenjaossa on yk- kolmannen matkan aamun radiohartaudes- silöllisiä piirteitä, jotka ovat jäämässä vä- sa: ”Autuaat ne ihmiset, joilla on mielessänsä hitellen pois. Kun aiemmin seurakuntaa pal- pyhät matkat! Kun he käyvät Kyynellaakson veltiin pöytäkunnittain, papit antoivat kulle- kautta, he muuttavat sen lähteitten maaksi, ja kin ryhmälle oman muistolauseensa. Sitä syyssade peittää sen siunauksilla. He käyvät voi- odotettiin ja siitä keskusteltiin myös jälkeen- masta voimaan, he astuvat Jumalan eteen Siionis- päin. Pappikin rukoili, että hänen sanansa sa.” Kyynelkylvöä jouduimmekin Israelissa 92 LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta tekemään, kun ainoa poikamme menehtyi lasken käteni kevyesti ehtoollisvieraan har- siellä pitkän sairauden uuvuttamana. Kun on teille ja huokaan hänen mahdollisen ongel- jumiutunut arjen huoliin, silloin Psalmi 103 mansa puolesta. auttaa sielun kolotuksiin: ”Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on si- Syntiemme sovitus liittyi Vapahtajan rooliin nulle tehnyt, hän, joka antaa kaikki sinun syntisi Jumalan karitsana, joka ottaa pois maailman anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi, joka synnin. Totesimme, että pääsiäisateria ilman lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa lammasta on kuin häät ilman morsianta. sinut armolla ja laupeudella, joka sinun halaja- Juutalaisen rukouskirjan sanat siitä, että misesi tyydyttää hyvyydellään, niin että sinun ”syntiemme tähden on pääsiäisuhri mitätöity”, nuoruutesi uudistuu kuin kotkan.” Pappi voi herätti myös varmaankin monia kysymyksiä myös yhdistää ”samaan perheeseen” kuulu- mieleemme. Siduurin aamurukouksen mu- via ajatuksia yhteen Jeesuksen aikaisen rab- kaan sanotaan päivittäin, että ”syntiemme täh- bi Hillelin koulukunnan mukaan – näin tein den on temppeli hävitetty ja ainaisuhri peruutet- usein tiedostamatta tämän tavan alkuperää. tu”. Ehtoollinen korostaa sitä, että meillä on Kirkko ei tietenkään ole sitoutunut noudat- pääsiäis- ja ainaisuhri, johon viallinen ihmi- tamaan yksityiskohtaisesti alkukirkon tapo- nen saa turvautua. ja. Mutta kun ”sanan palvelu” kuului aina ehtoolliseen, tällaista muistolauseiden anta- Kirkkomme ehtoollisessa toteutuu jo aiem- mista sopii suositella edelleenkin. min mainitsemamme ”eteen tulemisen evankeliumi”. Rukoilija saa astua esille tunnustau- Toinen syrjään jäänyt tapa liittyy ”kätten tuen Jumalan omaksi ja pyytää siinä Hänen päällepanemiseen” – aiemmin pappi öylätin siunaustaan. Suurissa ja usein äänekkäissä- annettuaan pani siunaavan kätensä polvistu- kin joukkokokouksissa sellaista ei tapahdu. neen seurakuntalaisen pään ylle. Samalla ”Maailman matalin pöytä”, kuten ehtoolli- hän rukoili seurakuntalaisensa sairauden tai sesta sanotaan, muistuttaa essealaisten yläsa- ongelman puolesta. Moni on kokenut siinä lin pääsiäispöytää. Siinä mielessä se on maa- yhteydessä yllättävän parantumisen sairau- hanpainetun syntisen huoltopaikka. destaan – lupaahan Jesaja 53, että ”meidän sairautemme hän kantoi”. Vanhempana pappina teen yhä niin, että öylätin annettuani LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta 93

2. EHTOOLLINEN ON MESSIAAN ATERIA. sovitukseen liittyvää sanaa. Katolinen vanha kaunis latinankielinen synnintunnustus on Kirkoissa on kiistelty lähinnä kahdesta asias- levinnyt myös evankeelisten kirkkojen käyt- ta, ehtoollisaineitten olemuksesta ja siitä, töön: ”Nostra culpa nostra maxima culpa”, ”mei- kenellä on oikeus jakaa tätä eukaristiaa. Var- dän syyllisyytemme, meidän mitä suurin syyn- haiskristillinen seurakunta ei harrastanut alaisuutemme!” Jos näkisimme ehtoollisella tällaista opillista kädenvääntöä. Myöskään yhteisen syyllisyytemme, silloin tuskin teki- Uusi testamentti ei selvitä, mitä ehtoollis- simme siitä riitakapulaa. aineille tapahtuu tai kuka voi uuden liiton ateriaa jakaa. Se kehottaa meitä sen sijaan Olemme jo todenneet, että ehtoolliselle osal- tutkimaan itseämme, että asennoituisimme listumisen ehtona on alusta pitäen ollut oikein ehtoollisen sanomaan ja ”erottaisim- kristillinen kaste. Siitäkään Uusi testamentti me” Herran pöydän muista aterioista. Eh- ei anna tarkkaa määräystä, miten ja missä toollisen asetussanat korostavat Jeesuksen iässä tämä uuden liiton sakramentti on toimi- sovituskuoleman tarkoittavan sitä, että Jee- tettava. Jopa Lutherkin käyttää Ison Kate- sus on kuollut ”meidän edestämme”. Ja Kris- kismuksen selityksessä kuvausta virtaavaan tuksen ruumis ja veri, leipä ja viini, ovat veteen upottamisesta. Siinä vanha ihmisem- ”osallisuutta” Kristukseen. Näin Messias yh- me hukutetaan ja uusi ihminen saa elää kuo- distää kommuunionsa kautta seurakuntansa lettaen päivittäin itsensä synnille. Tämä pe- yhdeksi ruumiiksi maailmanlaajuisen kirkon rinne liittyy Didakhen ja kirkkoisien tul- kanssa. kintaan, jossa kasteen muoto oli sidoksissa ulkonaisiin olosuhteisiin. Tärkeimpänä Paa- Suurena sovituspäivänä hurskaat juutalaiset vali koki kuitenkin käännynnäiskasteen mää- suorittavat ns. ”kapparan” eli ”sovituksen” räyksen, ”yksi kaste” – tätä Israelin kansaan teurastaen kukon ja pirskottaen sen verta liittymistä ei voinut uusia. Kaste ja ehtoolli- pyörittämällä sitä päänsä ympäri. Silloin nen ovatkin todellisen Kristus-ekumenian si- toistetaan sovituksen kaavaa: ”Tämä on mi- netti – aivan niin kuin vilja, joka on kasvanut nun puolestani, minun sijastani ja minun sovi- vuorilla ja koottu yhdeksi leiväksi, niin kris- tuksekseni!” Vaimoväki uhraa samalla tavalla tittyjenkin tulisi pyrkiä ”hengen yhteyteen puolestaan kanan ja lapset kananpojan. Ru- rauhan yhdyssiteellä” (Ef. 4:3). kouskirja toistaa heidänkin kohdallaan tätä 94 LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta

Avarimmat näköalat ehtoollisen salaisuu- Kun törmäsin aikanani rabbien Messias-ate- teen avautuvat, kun miellämme sen Mes- rian tulkintaan, koin sen aivan kuin kruu- siaan ateriana. Tätä tulkintaa länsimainen naavan evankeliumin sanoman: Jeesus syn- teologia ei ole lainkaan tutkinut. Tämä näkö- tyi Pyhästä Hengestä, ”de-ruuah kudsha”; kulma avautuu synagogan saarna- eli midrash- Hän on Miika 5:1 jakeen rabbinistisen tul- kirjallisuudesta, juutalaisen tooratulkinnan pää- kinnan mukaan ollut ”ennen aurinkoa, kuuta lähteestä Talmudista ja heidän rukouskirjastaan ja tähtiä”; Hän toimi 5. Moos. 18. luvun en- Siduurista käsin. Toki samat korostukset ovat nustamana ”toisena Mooseksena” eli Vapah- myös kätkettyinä evankeliumien pääsiäisku- tajana tälle kuuluvin valtuuksin; Daniel 7:14 vaukseen, niiden viitteisiin iankaikkisuudes- sana Ihmisen Pojasta, jota ”kaikki kansat, ta ja ns. ”neljänteen maljaan” eli ”Jumalan kansakunnat ja kielet palvelevat” on myös valtakunnan maljaan”. ”Aitojen mannansyö- täyttynyt Hänessä; Hänen kauttaan ”synti si- jien”, juutalaisten, kirjalliset lähteet tuovat netillä lukitaan, pahat teot sovitetaan ja ian- siihen uutta valoa. kaikkinen vanhurskaus tuodaan”, kuten Da- niel 9:24 lupaa; Messiaana ”hän on haavoi- Jos ottaa huomioon prof. Myron Bialik Ler- tettu meidän syntiemme tähden” – ”ja jos nerin arvion, että Ruutin midrash ja Mat- joku ei usko, että hänen syntinsä näin kanne- teuksen evankeliumi edustavat yhteisiä mid- taan, hän saa kantaa ne itse”; Jeesus sanoi rash-kirjallisuuden ilmaisutapoja, silloin Mes- olevansa ”elämän leipä”, Hän oli myös ”toti- siaan ateriaan liittyvä traditio on ajoitettava nen viinipuu” ja ”ylösnousemus ja elämä”. hyvin varhaiseksi. Samoin Didakhe eli jo Tällaista julistusta ei inhimillinen järki kyke- kirkkoisien tuntema Kahdentoista apostolin ne luomaan. Ja listamme päätökseksi näem- opetus, jonka täydellinen käsikirjoitus jul- me, että Jeesus sinetöi uuden liittonsa eh- kaistiin vasta 1883, edustaa vanhinta tunte- toolliseen, messiaaniseen ateriaansa, jossa maamme kirkon traditiota. Tutkijat sijoitta- kulminoituu koko Hänen sovitustehtävän- vat sen vuosien 90–100 välille. Talmudin van- sä. Juuri siinä näkyy Jesajan, Jeremian ja Hese- himmat ainekset ovat ensimmäiseltä ja toisel- kielin lupaama ”iankaikkinen liitto”, joka ankku- ta kristilliseltä vuosisadalta. Myös rukous- roi uskomme tuonpuoliseen elämään. kirjallisuus edustaa traditionsa osalta hyvinkin vanhoja perinteisiä sanontoja – siinä hei- Ruutin midrashin mukaan messiaaniselle ate- jastuu parhaiten juutalaisen kansan sielu. rialle osallistuva ”on lähellä Jumalan valtakun- LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta 95 taa”. Neljä kertaa se korostaa, että Booaan Nämä taustakuvat antavat uutta syvyyttä tarjoama ”leipäpalanen on valtakunnan leipää”. ehtoollisen ymmärtämiseksi. Kristillinen tul- Messias ”on antava kansalleen mannaa taivaas- kinta on nähnyt ehtoollisajatuksen mm. Luuk- ta”. Neljästi toistetaan, että jos joku ”syö Mes- kaan 24. luvun Emmaus-kertomuksessa ja Jo- siaan aterian tässä maailmassa, hän syö sitä tule- hanneksen 21. luvun kuvauksessa ylösnousseen vaa maailmaa varten”. Ja muuan rabbi ”sanoo Kristuksen ilmestymisestä Tiberiaan järven ran- Pyhässä Hengessä, että hapanviini on niitä kärsi- nalla Jeesuksen tarjotessa seitsemälle opetus- myksiä, joista on sanottu, että hän on haavoitettu lapselleen leipää ja kalaa. Yllä mainittu ian- meidän rikkomustemme tähden”. Kun ”viimeinen kaikkisuusperspektiivi avautuu myös Ilmes- pelastaja ilmestyy”, Hän on sen jälkeen ”jälleen tyskirjan alkulukujen sanomasta käsin. Siellä kätkeytyvä” – mitä tämä rabbien tajunnassa toistuvat sanonnat ”joka voittaa” ja ”kestää sitten merkinneekään. Olisiko siinä viittaus loppuun asti”. Heille luvataan, että he ”saavat ”kahdesta Messiaan päivästä” ja Hänen paluus- syödä elämän puusta”, heille annetaan ”salat- taan kerran taivaan pilvissä? tua mannaa”, heidät ”puetaan valkeisiin vaat- teisiin”, he saavat nähdä ”uuden Jerusale- Talmud ja juutalainen rukouskirja Siduur min” ja ”aterioida” Herransa kanssa. Nimen- yhdistävät Messiaan aterian sapatin illalli- omaan jakeeseen 3:20 liittyy messiaaninen seen, jota ”pitkitettiin” aamuyöhön asti. Tä- aatevire: ”Katso, minä seison ovella ja kolkutan; män aterian leivän yhteydessä suoritetaan jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, ns. ”havdala” eli ”erottaminen” ja sen ”pöytä on niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja ate- niinkuin alttari ja ruoka niinkuin uhri”. Tähän rioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.” ”Daavidin ateriaan ” ja ”Messiaan ateriaan” liittyy kauniita rukouksia, joissa pyydetään, Lestadiolaisten omassa ”dynaamisessa” kään- että Messias-kuningas pian saapuisi. Syyrian nöksessä sanotaan, että jos joku kuulee mi- kirkko viettää yhä ehtoollista ”lauantai-illan nun ääneni ja avaa oven, ”sen tykö minä tah- toisella vartiohetkellä”. Jo pääsiäisaterian kol- don mennä sisälle ja pitää ehtoollista hänen mas ns. ”siunauksen malja” liittyi messiaani- kanssaan ja hän minun kanssani”. Tällä tul- seen aikaan. Juuri sen yhteydessä Jeesus kinnalla on tietty oikeutuksensa. siunasi ehtoolliskalkin. Neljäs eli ”Jumalan valtakunnan malja” juodaan vasta iäisyy- Ilmestyskirjan alaviitteessä viitataan Kor- dessä. kean Veisuun jakeeseen 5:2. Siinä sanotaan: 6

96 LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta

”Kuule, rakkaani kolkuttaa!” Uusi Kirkko- siaanisen aterian rukous on ”Tsuur mishelo” eli raamattumme lisää: ”Kuulin koputusta – ”Kallio, hänestä me olemme syöneet”. Sen pääko- rakkaani tulee!” Heprea ilmaisee tämän ly- rostus on sanoissa: ”Olemme syöneet hänen lei- hyemmin: ”Kool dodii dofeek” eli ”rakkaani päänsä ja juoneet hänen viiniänsä, siksi ylistämme ääni kolkuttaa”. Rabbit tulkitsevat sen viit- hänen nimeänsä … armahda armossasi kansaasi, taavan Messiaaseen. Synagogan midrash- sinä kalliomme … saapukoon Daavidin poika pal- saarna sanoo: ”Minun sydämeni valvoo pelastuk- velijasi ja pelastakoon meidät, sinä henkemme val- sen asiassa” ja ”Jumalan sydän on valveilla pe- tias, Jumalan Messias.” Toisaalta Siduur pu- lastaakseen meidät!” He puhuvat myös siitä, huu ”ikuisesta kalliosta” ja siitä, että nau- ”kuinka kauniit ovat Messiaan silmät” – sanoo- timme ”hänestä pelastajan saapuessa tulevaa elä- han Ilmestyskirja kolme kertaa, että ne ovat mää varten”. Siinä on myös outo sanonta: ”He kuin ”tulen liekit”. Tämä Messias ”puetaan saavat osakseen suuren ilon Messiaan kärsimyk- purppuraviittaan, näin ei Jumala kruunaa lihaa sistä”. ja verta olevaa kuningasta”. Tärkeintä on ym- märtää, että Vapahtajamme ei käy sisään vä- Ehtoollisen iankaikkisuusnäköalaa on vai- kivalloin oven saranapuolelta – Hänen ”ää- kea tiedostaa suoraan pääsiäiskertomuksista. nensä” vain kolkuttaa lempeästi sydämis- Olemme kuitenkin todenneet, että varsinkin sämme. VT:n heprea käyttää omastatunnosta Luukkaan evankeliumi tähdentää sitä siinä sanaa ”leev” eli ”sydän”. Jos avaamme sisim- yhteydessä kolmekin kertaa. Professori Jus- pämme Vapahtajalle tässä ajassa, Hän kut- si Aro korosti aikoinaan, että toivo-käsite suu meidät kerran messiaaniselle aterialle puuttuu muista seemiläisistä kielistä, kuten iäisyydessä. ugaritista. Raamattuun tuo käsite on ilmeisesti tullut siitä, että Israelin kansaa on koe- Juutalainen rukouskirja puhuu Daavidin teltu parikin kertaa maanpaolla. Hajaannuk- aterian yhteydessä kallio-aiheesta. Se liittyy sesta kotiin palanneet juutalaiset ovat valin- Mooseksen virren 5. Moos. 32. luvun mai- neet kansallishymnikseen laulun ”ha-tikva” nitsemaan kallioon, joka tulkitaan messiaa- eli ”toivo”. Muuan keskitysleiriin viety juuta- niseksi viitteeksi. Apostoli Paavali käyttää lainen vanhus lausui tovereilleen kuolemat- samaa kielikuvaa puhuessaan 1. Kor. 10. lu- tomat sanansa: ”Tähän asti olemme eläneet vussa ”hengellisestä kalliosta” juomisesta; ”ja se pelossa, nyt voimme elää toivossa!” Eräs kallio on Kristus”. Tunnetuin Siduurin mes- nyky-Israelin poliittinen johtaja on sanonut: 7 Messiaan ateria

LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta 97

”Ei ole olemassa toivottomia tilanteita, on Jos aivan kirjamme alussa muistutimme Pla- vaan toivottomia ihmisiä.” Suomen kansan tonin lentävästä lauseesta, että ”alku on työn rakastama Kyllikki Virolainen esitti vast- tärkein osa”, on siis myös loppu omalla taval- ikään oman mielilauseensa: ”Katso eiliseen, laan merkittävä. Joskus papit käyttävät van- kiitä; katso tähän päivään, rukoile; katso hanaikaista toivotusta, että Jumala siunaisi huomiseen, luota!” Heprean toivo-käsite on kuulijoita ”sanansa jälkeen”. Sanan jälkeen al- tulkittu usein Kirkkoraamatussamme mer- kaakin aina johtopäätösten teko ja annettu- kitsemään odottamista. Näin on selitetty mm. jen ohjeiden noudattaminen käytännön elä- Jesaja 40:31 jae: ”Ne, jotka Herraa odotta- mässä. vat, saavat uuden voiman” – heprean alkukielinen ilmaus kuuluisi kuitenkin tarkal- Olemme tahtoneet korostaa tässä tutkiel- leen: ”Herraan toivonsa asettavat vaihtavat massamme sitä, että emme voi monopolisoi- voimanlähdettään.” da Jumalan totuutta itsellemme. Toki on niin, kuten hepreassa sanotaan, että ”totuus On suorastaan häkellyttävää, että ehtoolli- on Jumalan sinetti”. Ja Psalmin 51 mukaisesti nen on iankaikkisen toivon ateria. Siinä mei- Jumala ”tahtoo totuutta salatuimpaan saak- tä valmistetaan, kuten Siduur sanoo, ”tulevaa ka” (jae 8). Kuitenkaan emme saa tuomita elämää varten”. Mikään ahdistus tai sairaus ei toisia kristittyjä pelkän ”teologisen gnosik- voi riistää Jumalan omilta heidän iäistä pe- sen” eli tiedon pohjalta. Varsinkin kasteen, rintöään. Ja kun eukaristia on ”kiitosateria”, Pyhän Hengen työn ja ehtoollisen suhteen me saamme ”ylentää sydämemme”, kääntäen olisi hyvä opetella alkukristillisen kirkon katseemme tällä Messiaan aterialla Jumalan avaraa uskon asennetta. Emme saisi takertua valtakunnan täyttymiseen iäisyydessä. ”Joka omiin kapeisiin tulkintoihimme. Kristillisyys syö Messiaan ateriaa tässä maailmassa, hän on ennen kaikkea opetuslapseutta. Se haas- syö sitä tulevaa maailmaa varten!” taa elämään todeksi saamamme opetukset.

Jesajan kirjan 50. luvun ”aamuherätyksessä” 3. EHTOOLLINEN ON KIRKKOJEN KOMMUUNIO. sanotaan: ”Herra, Herra on minulle antanut Luther lainaa Galatalaiskirjeen selitykses- opetuslasten kielen, niin että minä taidan sanal- sään Siirakin kirjan 18:7 jaetta: ”Kun ihminen la virvoittaa väsynyttä; hän herättää aamu on päässyt loppuun, silloin hän on vasta alussa.” aamulta, herättää minun korvani kuulemaan 98 LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta opetuslasten tavalla. Herra, Herra on avannut kintaan liittyviin lähteisiin. Sen olemme minun korvani.” Jakeen alun heprean sa- havainneet lainatessamme Didakhen ja eräit- nonta ”leshon limudim” tarkoittaa oikeastaan ten kirkkoisien sanoja. Ehtoollisaterian jär- ”oppikieltä”. Midrash-kirjallisuuteen liittyvä jestys ja sisäinen merkitys näkyy myös niissä ns. Jalkut Jesaja viittaa tässä yhteydessä latinalaisissa nimityksissä, joita käytetään pe- Israelin ”lohduttajaan”, joka on saapuva. Tä- rinteisesti tulkittaessa kirkonmenojemme ja mä Messiaan salanimi sopii myös jatkoon, eukaristian eri osia. Jos tämä on sitä ”oppi- jossa sanotaan: ”Selkäni minä annoin lyötä- kieltä”, johon Jesaja viittaa, tuskin se meitä väksi, poskieni parran revittäväksi … Herra, haitannee. Näin miellämme ehtoolliseen liit- Herra auttaa minua; sentähden ei minuun tyvän ”sanan liturgian” raamatunselityksi- pilkka koskenut.” neen, ”kollektionin” eli rakkauden lahjojen keräämisen köyhille, ”epiklesiksen” eli Py- Rabbit kiinnittävät huomionsa siihen, että hän Hengen kutsumisen ja muut yksityis- sanapari Herra, Herra toistuu jakeissamme kohdat. Myös oman liturgiamme vuorolaulut useamman kerran. He sanovat, että näin asettuvat nyt uusiin yhteyksiinsä. Kaikki tä- ”Jumala sanoo sille tulevalle (Messiaalle) kaksi mä kuuluu maailmanlaajaan ekumeeniseen kertaa; minä, minä olen teidän lohduttajanne!” Kristus-yhteyteen. Jos on myös saanut pol- Olemme käyttäneet kirjassamme ”oppikiel- vistua Afrikan mustien ja Kaukoidän keltais- tä”. Silti kaikesta näkyy Jumalan lohdutus. ten kanssa yhteiselle sovitusaterialle, silloin Jos emme päivittäin torju kokemiamme inhi- kokee kuuluvansa Jumalan perheväkeen. millisiä vaikeuksia ja vastustajiemme syytök- siä, silloin ei pilkkakaan meihin koske. Tästä Ehtoollinen onkin kommuunio, yhteyden pahan torjunnasta ja väistämisestä Jesaja siis ateria. Jeesus rukoili, että me yhtä olisimme. puhui. Sitä myös Jeesus ilmeisesti tarkoitti, Alkukristityistä sanottiin: ”Katsokaa, kuinka kun Hän kehotti kääntämään vihamiehelle he rakastavat toisiaan!” Juuri siksi olemme toisenkin posken. Jos katsomme Kristuk- yhdessä tutkineet ehtoollisen hengellistä sa- seen, mikään pilkka ei kykene nujertamaan nomaa ja sen historiallisia juuria, että voisim- meitä. me vapautua oman aikamme ajatuskliseistä ja jumalisista anateemoistamme. Sen sijaan Kirkon opetuksessa on hyvin tärkeätä, että tarvitsemme rakkauden kautta vaikuttavaa tukeudumme vanhimpiin alkukirkon tul- uskoa, joka innoittaa ja yhdistää Kristuksen LUKU 4 Kirkkojemme opetus eukaristiasta 99 kärsivän seurakuntaruumiin toimimaan evan- edustaa alkukirkon omaa uskoa. Siinä näkyy keliumin leviämiseksi kansojen keskellä. eukaristiaan liittyvä aito Kristus-ekumenia ja Olemme lainanneet myös nuoruudessani oppi- iäisyystoivo. maani latinalaista sanontaa: ”Nemo accendit, nisi ipse ardet!” Todellakin, ”ei kukaan voi ”Maan sato elonaikaan pelloilta korjataan, sytyttää toista, ellei hän itse pala”. Olisiko ja jyvät yhteen liittyy, kun leipä leivotaan. niin, että ehtoollisen evankeliumi voisi toimia Näin, Herra, yhteen liitä sydämet kaikkien. uskomme uutena sytykkeenä?! Luo kirkkoon yksi sielu ja rauha taivainen.

Virsikirjassamme on Didakhen ehtoollisru- Syksyllä viinirinteet aurinko kypsyttää, kouksen pohjalta 1936 laadittu virsi, joka koja rypäleistä saadaan taas uutta elämää. koaa sen hengellisen sanoman, jota kirjamme Veresi pyhä voima virratkoon meissä niin on pyrkinyt korostamaan. Sen selostuksessa ja kootkoon kaikki yhteen hääjuhliin iäisiin.” mainitaan, että tämä Kahdentoista apostolin opetus on peräisin n. vuodelta 100. Näin se Virsi 231 100 Pyhää maata kuvin ja sanoin

VIIDES EVANKELIUMI, 101

VIIKUNAPUU JA KESÄN TULO, 104

SANOMA JUMALAN KARITSASTA, 107

VIINIPUUN VIESTI, 109

LEIVÄN EVANKELIUMI, 111

KRISTUS KULMAKIVENÄ, 115

ELÄVÄ ÖLJYPUU, 116

MITÄ OPIMME KAMELISTA, 121

KASTEESSA KRISTUKSEEN PUETTU, 123

PÖYTÄSAARNA, 126

LOHDUTUSKYLÄN YLLÄTYS, 127

ELÄVÄN VEDEN VIESTI, 129

NAULOJEN SANOMA, 133

TEMPPELIN ESIRIPUN TODISTUS, 135

”ILMAN KÄSIÄ TEHTY KRISTUS-KUVA”, 137

HERRAN SIUNAUKSEN SALAISUUS, 141 101

Viides evankeliumi

On sanottu, että Pyhä maa on viides evanke- liitelivät seesteisellä taivaalla. Punavuokkojen liumi. Sen ymmärtää, kun näkee Gennesaretin värimatto ja sauramoiden keltainen vyö kiersi järven rantamat runsassateisen talven jälkeen. pitkin rantoja. Silloin tajusi Galilean meren sa- Aiemmin ne olivat vielä asuttamattomia. Kun noman. Järven nimi Kinneret muistuttaa jo si- aurinko nousi aamuvarhain itäisten vuorten ta- nänsä muinaisista viuluista. Ja olihan evanke- kaa, nostivat kalastajat verkkaisesti verkkojaan. liumin sävel kaikunut tämän järven rinteillä ja Kuningaskalastaja kimitti rantapuissa ja pääskyt kylissä. 102

Juuri täällä Nasaretin Mestari opetti: ”Katsokaa ”Tulkaa minun tyköni kaikki työtä tekevät ja kedon kukkia ja taivaan lintuja.” ”Älköön teidän raskautetut.” ”Kuka minun tyköni tulee, sitä sydämenne olko murheellinen, älkääkä pelätkö.” minä en heitä ulos.” Tämä sanoma kehystää yhä ”Autuaita ovat hengellisesti köyhät, autuaita Gennesaretin rantoja. murheelliset, autuaita hiljaiset; autuaita laupiaat ja puhdassydämiset.” ”Minun rauhani minä an- Vertaukset ovat eräänlaisia kielikuvia. Ne ovat nan teille, en minä anna niinkuin maailma an- samalla ikään kuin uskonelämän äidinkieltä. taa.” ”Oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen Niissä kohtaamme elämän kolmiulotteisena – ja nöyrä sydämeltäni, niin te saatte levon sieluil- neljäs ja samalla salattu kosketuspinta yltää ih- lenne.” ”Tämän minä olen puhunut, että minun misen sisimpään. Siksi annamme näiden kuvien iloni olisi teissä ja teidän ilonne olisi täydellinen.” puhua konkreettista kieltään. Veisaamme tu- 103

tussa aamuvirressä: ”Ah, jos joka puulla ja pen- saallakin, ja ruoholla äänensä oisi.” Pyhän maan puut ja jopa kivetkin puhuvat. Tätä kuvakieltä kuulostelemme näiden tietoiskujen ja minisaar- nojemme avulla.

Syksyn tullen kaislikko kauhtuu. Nykyään Tibe- riaan kaupungin eteläinen palmuranta ja koko järven itäpuoli on pelkkää maksullista uima- rantaa. 104

Viikunapuu ja kesän tulo

Israelin ensimmäinen postimerkki kuvaa var- haisviikunoita. Nämä pienet päärynänmuotoiset kevään lopulla esiintyvät kukka-aiheet eivät ole vielä puun varsinaisia hedelmiä. Kun lehdet suurenevat, tulevat viikunat kätkeytyvät piiloon runsaan lehvästön alle. Ne kypsyvät poimitta- viksi eri aikoina pitkin kesää ja alkusyksyä. Siitä syystä israelilaiset eivät juuri viikunoita viljele. Viikunoiden poimijasta ja kuivaajasta käytetään heprean sanaa ”kajjats”. Samasta sanajuuresta tulee kesää merkitsevä käsite ”kajits”. Näin ollen viikunaa pidetään kesän enteenä.

Raamatussa viinipuu ja viikuna esiintyvät 16 kertaa samoissa yhteyksissä. Oppineille juutalai- sille viinitarha symbolisoi Israelin kansaa, viinipuu Messiasta ja viikunapuu kesän tuloa. Jos- kus myös tooran lainopetusta verrataan viikuna- puuhun, koska sen hedelmät kypsyvät eri aikoina. Jeesus sanoi Matteus 24:32: ”Oppikaa viikunapuusta vertaus: kun sen oksa on jo tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä.” On oikeutettua puhua tästä vertauk- 105 106 sesta Israelin itsenäistymisen yhteydessä. Nyt Matteus 21:18-19 kertoo, kuinka Jeesus näki vielä runsas lehvästö peittää silmistämme salassa tien vieressä viikunapuun, ”mutta siinä ei ollut olevan Jumalan työn. Mutta kun aika etenee, muuta kuin pelkkiä lehtiä”. Oli juuri kevät. Leh- tulemme näkemään nykyisen kehityksen merki- tien lisäksi siinä olisi pitänyt olla ”varhaisviiku- tyksen. noita” eli pehmeitä kukkanuppuja, joita ohikul- kijat napostelevat. Jeesus kirosi puun, jolloin se äkisti kuivettui. Miksi puu sai tuomionsa, on ky- sytty. Syy oli siinä, ettei tuo viikunapuu olisi enää kesälläkään tuottanut hedelmää. Luukas 13:6 kertoo vastaavasti, että eräällä miehellä oli ”viikunapuu istutettuna viinitarhassaan”. Kol- mena vuonna isäntä etsi siitä hedelmää. Jeesus toimi julkisesti kolme ja puoli vuotta. Kun viikunoita ei erityishoidosta huolimatta tullut nel- jäntenäkään vuonna, hakattiin puu pois. Tuo viikunapuu, joka oli viinitarhassa, ei siis viittaa koko viinitarhaan eli kansaan. Nyt osa kansasta eli lähinnä sen johtajisto sai vertauskuvallisesti tuomionsa.

Toinen kevään tuloa enteilevä vertauskuva liittyy mantelipuuhun. Jeremia 1:11-12 viittaa siihen, että sana ’mantelipuu’ ja käsite ’valvoa’ tulevat samasta sanajuuresta. Yhtä varmasti kuin kevään ensienne mantelipuu koristaa kivikkoisia rinteitä, yhtä varmasti Jumala ”valvoo” sanaan- sa ja lupauksiaan. 107

Sanoma Jumalan Karitsasta

Johannes Kastaja sanoo kaksi kertaa Jeesukses- koston sovitukseksi ”sulha”-aterialla. Arabiassa ta: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois sana ”hämäl” merkitsee samalla tavalla kirjoitet- maailman synnit!” 1. Moos. 22:8 jakeessa Juma- tuna sekä kantamista että karitsaa. Raamatun la lupasi Aabrahamille, että hän ”on katsova it- ensimmäinen heprean sanonta syntien anteeksi- selleen lampaan [karitsan] polttouhriksi”. Syy- antamisesta on ”nosee avoon”, joka merkitsee riassa on heimoja, joissa valitaan joka kevät lau- synnin kantamista. Kristittyinä meidän ei tar- masta virheetön karitsa, jolla on nimenä ”hämäl vitse kantaa syntejä, jotka on jo kannettu meidän Allah” eli ”Jumalan karitsa”. Sitä syödään veri- puolestamme. 108

Vielä 40 vuotta sitten Galileassa oli lammaslau- vipäät kesytettiin selälleen. Näin ne suostuivat moja. Naapurin omaisuus oli merkitty puna- rapsutettaviksi. mullalla, jotta iltaisin tapahtuva erottelu olisi helpompaa. Vertauskuvallisesti Jumalan omat Mooses toimi 40 vuotta appiukkonsa Jetron pai- on puhdistettu Jeesuksen verellä. Tämä on tär- menena; Daavid kutsuttiin kuninkaan tehtä- keätä viimeisessä katselmuksessa taivaan portil- väänsä Beetlehemin paimenkedolta. Ja Jeesus la. Edellisen sivun sarvipääpässi tuntuu olevan sanoi: ”Minä olen se hyvä paimen.” Tämä liittyi kiinnostunut naapureistaan. Taustalla häämöt- Hänen messiaaniseen tehtäväänsä. Viiden Moo- tää Taaborin vuori. Kerran jouduimme juu- seksen Kirjan aramealaisessa selityksessä Zohar talaiskristittyjen nuorten kanssa pesemään ko- sanotaan Messiaasta: ”Sinä olet se hyvä paimen. konaisen lammaslauman Gennesaretin järvessä. Sinusta on sanottu: antakaa suuta pojalle (Psal- Entisenä uimarina olin vastaanottokomiteassa mi 2). Sinä olet suuri alhaalla, Israelin opettaja, veden puolella – vain nopea ”puolinelson” ja sar- palvelevien enkelten herra, Korkeimman Poika, Pyhän Poika, ylistetty olkoon hänen nimensä ja hänen Pyhä Hen- kensä.” Tässä heijastuu ns. ”kolmiluvun salaisuus”, jonka Messias on paljastava. Me ym- märrämme sen ”vain Pyhän Hengen innoi- tuksesta ja jopa sulje- tuin silmin”. Karitsa- kuva ja Hyvän paime- nen salaisuus kuuluvat samaan aihepiiriin. 109

Viinipuun viesti

Jeesus sanoi: ”Minä olen totinen viinipuu”. Kreikan ilmaus ”alethinee” eli ”tosi” viittaa messiaaniseen lupaukseen. Rabbit opettavat, että henkilö, joka näkee unta viinipuusta, näkee Messiaan. Tätä tukee Jaakobin siunaus 1. Moos. 49:10-11. Sen mukaan Mes- sias ”sitoo aasinsa viinipuuhun”, ”hän on nöyrä ja ratsastaa aasilla” ja Hän puhdistaa kansansa ”rypäleen verellä”. Viiniköynnökselle tehdään kaksi hoitotoimenpidettä: perus- leikkaus ja ns. puhdistaminen. Syystalvella karsitaan kaikki edellisen vuoden kasvu run- koa myöten. Jos näin ei tehdä, ne kasvavat vain ”nahkamar- joja”. 110

Jerikon tasangolla viiniköynnökset suojataan le kykenevät korjuutyöhön. Kristittyinä tarvit- yökylmältä ja keskipäivän kuumuudelta muovi- semme sekä perusleikkauksia että hienosäätöä katoksin – näin sato aikaistetaan parilla kuukau- ”tuottaaksemme runsaamman hedelmän”. Näis- della. Kevätpuolella kuivuneet oksat poltetaan tä asioista Jeesus puhui vertauksissaan esim. suurissa kasoissa. Kukinnan aikana huhti–tou- Joh. 15. ja Matt. 20. ja 21. luvuissa. kokuussa kulkevat isäntä ja hänen poikansa viinitarhassa ja saksivat pois kaikki ylimääräiset versot. Tähän tarkkuutta vaativaan työhön ei kelpuuteta tavallisia palkollisia. Näin oma perhe ”puhdistaa” kasvuston voiman varkaista. Viinin kypsyttyä alkusyksystä kelpaavat kaikki kynnel- 111

Leivän evankeliumi

Druusimummi tekee ylellisessä kotileipomos- ”Jumalan valtakunnan leipää”. Joka syö sitä saan perinteistä paperileipää. Silti vain oma äiti tässä maailmassa, hän saa nauttia siitä myös tule- osaa konstin niin hyvin, että suu jää maireelle. vassa elämässä. Ehtoollisen viini viittaa niihin kärsimyksiin, joista Jesaja sanoo, että ”hän on Messiaan aterialla eli ehtoollisella meille jaetaan haavoitettu meidän rikkomustemme tähden”. 7

112

Messias eli ”Toinen Mooses” ja ”Toinen Pelasta- ja” antaa kansalleen mannaa taivaasta. Kahden- toista Apostolin opetuksessa eli Didakhessa sanotaan kauniisti ehtoollisleivästä: ”Niinkuin tämä murrettu leipä on ollut hajallaan vuorilla ja on nyt koottu yhteen yhdeksi leiväksi, samoin kokoontukoon kirkkosi kaikista maan ääristä valtakuntaasi.” Jeesus lupasi antaa omil- leen ”mannaa taivaasta” niin kuin kirjanoppineet tulkitsivat Messiaan tekevän. Jeesus itse on tämä ”elämän leipä”. Hän yhdistää uskovat yhdeksi perheeksi.

Ehtoollisleipä yhdistää koko maailmanlaajuisen kirkon. Tämä kommuunio näkyy kauneimmillaan lähetyskentillä. Siellä murtavat mustat, val- koiset ja keltaiset kädet samaa leipää. Lähi-idän druusit ja arabit tekevät maauunissa hyvin ohut- ta paperileipää, jolla on pitkät perinteet. Lattialla olevalta suurelta tarjottimelta kouraistaan pape- rileivän sisään lihakimpale, jota kastetaan maus- tetahnaan. Lopuksi siihen pyyhitään kädet. Sit- ten tämä lautasliina rypistetään ja heitetään ik- kunasta koirille. Liekö Luukkaan 6. luvun köyhä Lasarus saanut rikkaan pöydältä juuri tällaisia armopaloja – mikäli kylän koirat eivät olleet nopsempia kuin hän. 8 Messiaan ateria

113

Ohraa viljeltiin Pyhässä maassa yleensä vuorilla ja vehnää laaksoissa. Edessä oleva luumutarha on keväisessä kukinnassaan ja vilja jo viheriöi. Gennesaretin takana on Pietarin kalansaaliin paikka Tabga ja hänen kotikaupunkinsa Kaper- naum. Taustalla siintävät Hermonin lumipeittei- set vuoret. Raamattu sanoo, että aamukaste on ”Hermonin lahja”.

Afrikassa tutustuin Ambomaan evankelista Ef- raim Angulan kanssa sikäläisiin puimatapoihin. Kuvassamme ryskäämme ”omahanga”-nimistä ”neekerihirssiä” irti tähkäpäistään. Sen jälkeen vihneet ja pienet jyvät viskataan ja siilataan tuu- lessa reiällisen koritarjottimen avulla. Maaperä on kovetettu savivellillä, johon on sekoitettu leh- 114

mänlantaa. Samaan sukuun kuuluvaa ”yilyalya- ka”-hirssiä käytetään sikäläisen olueen maltaina. Omahangasta tehdään sakeaa puuroa, joka on ambolaisen perusruoka. Isämeidän-rukouksessa pyydetäänkin Namibiassa: ”Anna meille meidän jokapäiväinen puuromme.”

Kenian lähetyskoulun suklaanapit ovat syötävän makeita. Vain kämmen- ja jalkapohjat ovat val- keita. Ihon rakenne on sellainen, että siihen ja kiharaiseen päähän ei jää uinnin jälkeen vesi- pisaroita. Mutta partureille heidän tukanleik- kuunsa on kauhistus. Näillä alkukantaisilla hei- moilla on usein turmeltumaton muisti. 115

Kristus kulmakivenä

Opetuslapset veisasivat kiirastorstai-iltana ”kuninkaallista laulua”, ”shiir matronita”. Näin kutsuttiin Psalmin 118 hoosianna-laulua. Siinä luvataan, että kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tuleva kerran kulmakiveksi. Juutalaisen tulkinnan mukaan se tapahtuu kerran suurten kärsimysten jälkeen. Näin Messias, joka on ollut ”Siionin koetinkivenä”, on tuleva ”pääkiveksi”, joka näkyy neljästä ilmansuunnasta. Hän on oleva silloin kansansa ”perustusten perusta”. ”Pääkivi” eli ylin holvikivi tehdään kovimmasta ja jaloimmasta kiviaineksesta, kuten oppineet kuvaavat. Tämä johtuu siitä, että siihen kohdistuu seinien koko paino. Jos se puretaan, koko rakennus luhistuu kuin korttitalo. Kivenhakkaajien työstämistä rakennuskivistä käytetään arabialaista sanontaa ”elävä kivi”. Ne on muokattu niin, että ne ”tukevat ja kantavat muita ja sopivat omaan paikkaansa”. ”Jos talo sortuu, ne kelpaavat myös aina uusiin yhteyksiin.” Näin muuan Beetlehemin arabipastori kerran kertoi. Tällä tavoin myös kristitty toimii ”elävänä kivenä”. Tästä puhuu 1. Pietarin kirjeen toinen luku. 116

Elävä öljypuu Getsemanen vanhimmat öljy- puun rungot ovat melko varmasti Jeesuksen aikaisen puistikon vesoja. Tämä ”maatila” oli Kidronin laakson itäpuolel- la vastapäätä temppelialueen muureja. Laajalta rinteeltä nä- kyvät takavasemmalta Aksan ja Omarin nykyiset moskeijat. 117

Jossakin täällä oli kuuluisa viikunapuu, joka sai na ylimmäinen pappi meni aina temppelin kaik- tuomionsa. Jeesus rukoili kiirastorstaiyönä Get- kein pyhimpään. Siellä hän riisui kenkänsä, ettei semanen puistikossa. Puutarhan nimi ”gat shma- nukahtaisi kertaakaan esirukousyönään. Vapah- nim” merkitsee ”öljynpuristamoa”. Pääsiäisate- tajamme ylimmäispapillinen rukous pusertui riaa seuraava yö oli ”pyhä valvontayö Herran Getsemanessa verihikeen. kunniaksi”. Suuren sovituspäivän edellisenä ilta- 118

Öljynpuristamossa rusennettiin ensin rikki oliivit. Siinä käytettiin painavaa hierrin- kiveä, jota kierrettiin härkä- voimalla pitkän, keskusnapaan tuetun aisan avulla. Sen jäl- keen tästä syntynyt mäski pantiin päällekkäin juuttisäk- keihin, jotka prässättiin vipu- varrella siten, että hirren pääs- sä olevaa suurta kiveä hilattiin etäämmälle. Betaniassa on vie- läkin nähtävänä vanha öljyn- puristamon ruuviprässi, joka palveli samaa tarkoitusta. En- siksi valui paras ns. neitsyt- öljy. 119

Arabit kutsuvat öljypuuta nimellä ”zeitun il-hä- ta juuresta. Sen kova ja koristeellinen puu kel- jää” eli ”elävä öljypuu”. Se johtuu siitä, että se ja paa myös kaikenlaisiin taideluomuksiin. Juu- sen vesat nousevat parikin tuhatta vuotta samas- talaiset oppineet puhuvat ”astian särkemisen 120

laista”. ”Ilman särkymistä ei ole eheytymistä.” Tämä ”tikun” eli korjaaminen ja eheyttäminen liitetään myös ”messiaaniseen uudistukseen”. Silloin Messias sovittaa syntimme, kantaa sairautemme ja nielee Jesaja 25:8 jakeen mukaisesti kuoleman. Getsemanessa Vapahtajamme sydän särkyi, jotta Hänen omansa voisivat ehey- tyä. Jeesuksen aikaiset lasi- ja saviesineet todistavat, että ehtoollisella on voitu käyttää päämal- jan lisäksi myös pienempiä astioita. 121

Mitä opimme kamelista

Arabien kotijuhta kameli on uskollisuuden peri- kuva. Pikku Mona Lisa olisi kuollut synnytyk- seen, ellei sen isäntä olisi kääntänyt kohdussa taakse jäänyttä päätä ulko-ovelle päin. Niinpä tuttipullolla ruokittu vasa kokee yhä, että sillä on kaksi emoa. Historioitsija Eusebius kertoo Her- ran veljestä Jaakobista, joka rukoili aina kansan puolesta polvillaan – näin ne kovettuivat niin kuin kamelin nahka. Uroskameli on äärettömän vahva ja myös vaarallinen. Vihollisensa se torjuu etujaloillaan. Kameli muistaa kärsimänsä louk- kauksen jopa 20 vuotta. Beduiinit selittävät, että 122

sen pään ylväs asento johtuu siitä, että se tietää ovat kuivia kuin lampaan papanat. 5. Moos. 14:7 Allahin sadannen nimen, kun ihmiset tuntevat kieltää syömästä eläimiä, ”jotka märehtivät … niistä vain 99. Edellisen sivun kuvamme sankari kamelia, jänistä ja tamaania, jotka kyllä märehti- katselee Eilatin eteläpuolella Punaisenmeren vät, mutta joilla ei ole sorkkia”. Eläinten ruoka- saaria, joilla oli kuningas Salomon satama. Sinne tavasta tässä vain on kysymys eikä biologisesta tuotiin Ofirin kultaa ja Idän aarteita. Kameli määrittelystä. Äitikamelin 12 kuukauden ras- opetetaan jo nuorena polvistumaan isäntänsä kaus alkaa aina talvella. Näin sille riittää ravin- edessä. Se elää 35-vuotiaaksi. Juomaa se tarvit- toa juuri vasikoimisen aikana. Se kehittää val- see vain joka neljäs päivä ja heinää se syö vain miin maidon vasta imettäessään. Maito kestää kolmanneksen hevosen tarvitsemasta määrästä. hapantumatta erämaan helteessä yli viikon. Siksi Kameli kykenee kulkemaan yhtäjaksoisesti 360 vanhuksilla on aina teltan vieressä vastasynnyt- kilometrin erämaataipaleen. Sen kyttyrässä on tänyt naaraskameli. Sen maito on erittäin ter- rasvaa eikä vettä. veellistä sokeritautisille. Poikakamelit ovat syn- tyessään hyvin tummia, tytöt aina puhtaan val- Neliosaisen mahalaukun turvin kameli annoste- koisia. Sopisiko tämä veikeä viite myös poika- ja lee ruokansa vähitellen ruumiin kiertokulkuun – tyttölapsiin? siksi se märehtii niin kuin lehmä, ja sen jätteet 123

Kasteessa Kristukseen puettu

Tabgan ns. Leivän ja kalan kirkon portin pieles- sä on puolentoista metrin läpimittainen, arkeolo- gien löytämä kasteallas. Tarkalleen samanlainen, hyvin säilynyt allas on nähtävissä Tunisiassa. Jopa sen mosaiikkikoristeet kalakuvioineen ja risteineen ovat sijoittuneet aikanaan ilmeisesti samoihin kohtiin. Myös Gennesaretin järven itä- puolella El Kursin kirkon kastehuoneessa on yl- lättävän pieni kastekaukalo. Qumranin Kuol- leenmeren kääröjen tutkijat ovat ihmetelleet, että tuolla essealaisella yhteisöllä ei ollut erityisiä ohjeita kastekäytännöstä tai siinä tarvittavasta veden määrästä. Myöskin muilta vastaavilta ryh- miltä ne puuttuivat – ”kaste oli yhtälailla pätevä tehtiinpä se sitten valelemalla, upottamalla tai jollakin muulla tavalla”. 124

Vanhin juutalaisiin ohjeisiin perustuva Didakhe eli Kahdentoista apostolin opetus on peräisin ajalta 90–100 jKr. Se antaa ohjeita kristillisestä kasteesta, ehtoollisesta ja mm. varhaisista kirkon viroista. Didakhe todistaa, että alkutaipaleellaan seurakunta ei riidellyt kaste- ja ehtoollisopetuksesta. Kastevedestä se sääti, että toimitus tuli tehdä ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen juoksevassa vedessä. Jos ei juoksevaa vettä löydy, kastakaa muussa vedessä. Jos ette voi kastaa kylmässä, sitten lämpimässä. Jos kumpaakaan ei ole saatavissa, valelkaa kolme kertaa kastellen pää Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” 125

Tabgan rantakivissä heijastuva värien kirjo ku- teesta. Siksi Paavali käytti sanontaa ”yksi Herra, vaa parhaiten raikasta ja avaraa kasteen teolo- yksi usko, yksi kaste”. Ehtoollinen on kommuu- giaa, johon meidän tulisi keskittyä. Siinä on ky- nio eli yhteysateria. Kastekin on uskovien yhtey- symys Jumalan salatusta liitosta Hänen omiensa den sinetti. Galatalaiskirjeen mukaan kaste pois- kanssa. taa kaiken rotusyrjinnän tai asemaan ja erilai- suuteen liittyvän erottelun. ”Kaikki te, jotka Juutalaisten puhdistussääntöjen mukaan tär- olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen keintä oli veden hygieenisyys. Tätä heijastanee päällenne pukeneet. Ei ole tässä juutalaista eikä myös Lutherin opetus, että tärkeintä on ”puhdas kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole vesi ja Jumalan sana”. Kastealtaiden koko riip- miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kris- pui ympäristöllisistä tekijöistä. Jumalan liittoa ei tuksessa Jeesuksessa.” Tätä Kristus-ekumeniaa tarvinnut uusia, olipa sitten kysymys ympäri- meidän tulisi edistää. leikkauksesta tai juutalaisesta käännynnäiskas- 126

Pöytäsaarna Paavali sanoo ehtoollispöytää kuvatessaan, että me ”olemme osallisia Herran pöydästä”. Jeesus lupasi: ”Te saatte syödä ja juoda minun pöydässäni.” Rabbit viittaavat sapatin viimeiseen ns. ”Daavidin ja Messiaan ateriaan”, kun he selittävät, että sapatin juhlapöytä ”on niinkuin alttari”. Ja jos kolme henkeä siunaa ateriansa, heidän ruokapöytänsä ”on Herran pöytä”. Näin saamme myös uskoa, kun siunaamme kodeissamme ateriamme. Kuitenkin Paavalin sanojen mukaan vain ns. ”havdala” eli leivän ja viinin ”erottaminen” muusta, pyhittää ehtoollisen Herran pöydäksi. Kun Luther piti kuuluisia pöytäpuheitaan, hän antoi meille esimerkin, että mekin keskustelisimme ruokaillessamme elämän tärkeimmistä asioista. Saarnaajan kirjassa opetetaan, että ”hauskuudeksi ateria laitetaan”. On tärkeätä, että isä ja äiti seurustelevat hupaisasti lastensa kanssa niin ruoka- kuin kahvipöydässäkin. 127

Lohdutuskylän yllätys

Uusi testamentti puhuu Jeesuksen kotikaupun- lella kohtaa ensimmäisen minisaarnan. Siellä on gista. Silloin on kysymys Kapernaumista. Hep- kaunis Franciscus Assisilaisen patsas. Sen taka- realainen nimi Kfar Nahum merkitsee ”lohdu- na kukkii keväisin ns. trumpettipuu. Sen puner- tuksen kylää”. Jo sisääntulon vasemmalla puo- tavankeltaiset kukat muistuttavat torvisoitinta. 8

128

Tyttäremme kolmijäsenisen poikakerhon ”tor- ajan. Paikalta on löytynyt kolmen päällekkäisen vet” käyttävät kukin eri pituisia ja muotoisia vas- kirkon jäännökset. Jo 300-luvulla siinä oli neli- kipuhaltimia. Franciscus Assisilainen pelasti Eu- kulmainen kappeli. Sen alapuolella oli yhden roopan leprasairaudelta. Kohdattuaan nuorena huoneen asuntoja. Osa oli pyhitetty seurakun- rikkaana ylimyksenä Kristuksen rakkauden, hän nan käyttöön. Erään kaivausraportin mukaan laskeutui ratsunsa selästä ja syleili tien poskessa alimman kerrostuman kivestä löytyi muutama olevaa pitaalista. Ja pian hän uhrasi kaiken sana kahdesta pojasta ja jatko: ”Olemme koolla omaisuutensa sairaiden hyväksi. Messiaasta paikalla, missä Herramme asui.” Kaivaussorasta käytetään aramealaista salanimeä ”hivra” eli pi- paljastuneissa ruukunsirpaleissa olivat myös ni- taalinen. Se on otettu Jesajan kirjan kärsimyslu- met Simon ja Andreas. Tutkijat kiistelevät löy- vusta 53, jonka mukaan Messias on ”naguua” eli döksestä, jossa on ilmeisesti osa Jeesuksen ni- ”sairauden lyömä”. Talmudissa on oma laaja meä. Bysanttisella ajalla rakennettiin paikalle osastonsa ”negaim”, joka käsittelee näitä ihosai- 8-kulmainen kappeli. Nyt sen yllä on pylväiden rauksia. Rabbien mukaan Messias istuu ”sairai- varaan tehty samanmuotoinen ”riippukirkko”, den ja pitalisten vierellä sitoen ja päästäen heitä”. joka on edellistä suurempi. Yllätykselliset kaivaukset opettavat, että avaisimme aina oman vie- Lohdutuskylämme kaivaukset puhuvat yllättä- rashuoneemme Jeesukselle ja Hänen seuraajil- vää kieltä. Siellä nykyaika kohtaa Jeesuksen. leen. Vanhoissa luostareissa lukee usein latinak- Kaupungin rantamaisemissa oli aikanaan Pieta- si: ”Venit hospes, venit Christus” – ”Kun vieras rin anopin koti lähellä venesatamaa. Sen vieras- saapuu, saapuu Kristus!” Tästä lohdutuskylän huoneessa Jeesus asui koko julkisen toimintansa kaivaukset muistuttavat. 9 Messiaan ateria

129

Elävän veden viesti

Pyhän maan elämän suoni alkaa Hermonin vuo- merten alapuolella. Koska sillä ei ole laskujokea, ren juurelta Danin lähteiltä. Sieltä se kiemur- se on tukahtunut suolaisuuteensa. Gennesaret telee Ylä-Jordanin kautta Elämän mereen Gen- on kauneimmillaan auringon noustessa pilvien nesaretille. Koska sillä on laskujoki, se pysyy lomasta ja niiden lupaillessa sateen raikasta tuoreena. Ala-Jordan mutkittelee kohden Suo- siunausta. Kuollutmeri on petollinen. Keväiset lamerta. Kuollutmeri on yli 400 metriä valta- muuttolinnut eivät aina näe sen lilan ja tur- 130

koosinsinistä pintaa. Näin ne saattavat syöksyä nen kaste oli hyvä suorittaa virtaavassa vedessä. suolan kovettamaan kalvoon. Olihan se aina puhdasta. Lähdevedestä käytet- tiin sanontaa ”elävä vesi”. Sitä Jeesus lupasi Kuolleenmeren rantamat ovat suolan kyllästämät. Qumra- nin lähellä ovat uudisraivaajat puhdistaneet maaperän pese- mällä sen vedellä noin metrin syvyydeltä. Siellä kasvavat ny- kyään mahtavat taatelipalmut ja monet vihannekset.

Elävän veden viesti liittyy kasteeseen. Lutherin Ison Ka- tekismuksen mukaan kristilli- 131

Samarian naiselle Johanneksen evankeliumin nahkaleili selässään ja huutavat: ”Elävää vettä, 4. luvussa. Jos jollakin perheellä on itämailla ta- täällä on elävää vettä!” Ehtoollisella juomme lonsa alla lähde, perheen pojat kulkevat kylällä ”siunauksen maljasta”. Näin saamme Jesaja 12. luvun mukaan ”ammentaa ilolla vettä pelastuksen lähteestä”.

Danin lähteiden vesi virtaa ehtymättä kesät ja talvet Her- mon-vuoren alla olevista suu- rista vesivarannoista. Veden juoksu on niin runsasta, että sen virtaamaksi on laskettu 30 000 kuutiometriä tunnissa. Se merkitsee 500 kuution mää- rää minuutissa. 132

mattua, loppu on essealaisten omaa uskon tulkintaa. Qum- ranin kääröt todistavat mm. että Johanneksen evankeliumi ja Paavalin kirjeet ovat luonteeltaan ja käsitteiltään läpeensä juutalaista eikä siis kreikkalaista alkuperää. Myös kasteen ja ehtoollisen tulkin- nalle ne antavat uutta valoa.

Samarian nainen sai kuulla Jeesuksen sanat: ”Joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa ian- kaikkiseen elämään.” Jeesus huusi lehtimajanjuhlan suurena hoosiannapäivänä temppe- Qumranin rauniokukkulan länsipuolella on ku- lissä: ”Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tykö- vassamme näkyvä Suomen karttaa muistuttava ni ja juokoon. Joka uskoo minuun, hänen sisim- ja ensimmäiseksi löytynyt luola n:o neljä. Yksis- mästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva tään sieltä on paljastunut arviolta 15 000 käärön elävän veden virrat.” Hengellinen herätys alkaa osaa. Löydöissä on koko VT lukuun ottamatta aina siitä, että ihminen ”isoaa ja janoaa” Jumalan Esterin kirjaa. Neljännes aineistosta koskee Raa- käden kosketusta elämäänsä. 133

Naulojen sanoma 134

Ristiinnaulitsemisessa käytetyistä kahdeksan tuuman ta- konauloista on sanottu: ”Eivät naulat pitäneet Jeesusta ristillä vaan rakkaus.” Kuten olemme jo todenneet, Mes- sias samastuu pitaalisiin ja ”sairauden lyömiin” ihmisiin. Tällainen salanimi annettiin Messiaalle, koska ”hän istuu sairaitten ja pitalisten vierellä sitoen heitä”. Muuan keskiaikainen kuuluisa rabbi sanoo Jesajan 53. luvusta: Van- himmat oppineemme ovat selittäneet ”yksimielisesti, että näin haavoitetaan Messias meidän pahain tekojemme täh- den; ja jos joku ei tahdo, että hänen syntinsä näin kannetaan, hän saa kantaa ne itse”. ”Tämä tarkoittaa Messias- kuningasta: On kärsimystä, joka johtuu synnistä ja kärsi- mystä, joka perustuu rakkauteen, kun vanhurskas kärsii syntisten puolesta ja nuhteeton hurskas, joka ei ole syntiä tehnyt, sälyttää päälleen kaikkien pahat teot.” Kuvamme ristin naulat puhuvat tästä rakkauteen perustuvasta so- vituskuolemasta. Kun näytimme Gordonin Golgatasta vuonna 1954 otettua kuvaa pienelle, jo edesmenneelle Ismo-pojallemme, hän sanoi: ”Isi, eihän se pure!” Niin selkeästi hän näki siinä ”golgoolet” eli ”pääkallon” hahmon. 135

Temppelin esiripun todistus

Jeesuksen kuolinhetkellä, kello kolmelta iltapäi- muksen ystävästä Johanan Ben Zakkaista: vällä, tapahtui ihme, josta evankeliumit kertovat ”40 vuotta ennen pyhäkön hävittämistä sen län- yhtenäisesti: ”Temppelin esirippu repesi kahtia tinen lamppu sammui ja pyhäkön ovet avautui- ylhäältä alas asti” (Matt. 27:51, Mark. 15:38 ja vat itsestään.” Ben Zakkai nuhteli temppeliä, Luuk. 23:45). Jos näin vakava asia on todella mutta sanoi samalla tietävänsä, että näin tulee tapahtunut, siitä tulisi olla todisteita historiassa. käymään. Tämä tulkittiin siten, että ”40 vuotta Juutalaisten pääteos Talmud kertoo Nikodee- ennen temppelin tuhoa uhrit ovat kadottaneet 136

voimansa” (Jooma 39, b, Shabat 22, b ja Min- Oikeassa etukulmassa tarkastettiin pitaaliset ja hoot 86, b). Myös juutalainen historioitsija Jose- vasemmalla tehtiin nasiirilupauksia (vrt. Apt. fus mainitsee, että itäinen ns. kupariportti ”avau- 18:18 ja 21:23). Kuparisen Nikanorin portin ta- tui itsestään” ja saatiin vaivoin vartioston avulla kana oli papiston esipiha, uhrialttari, eläinten ri- suljetuksi (Juutalaissodat VI; 5, 3). Merkillisin- pustuskoukut ja marmoripöydät. ”Suolahuone” tä on, että hän ajoittaa tämän Jeesuksen kuolin- sijaitsi vasemmassa kulmauksessa. Sen yläpuo- vuoteen 30 jKr. Hebrealaiskirje vetoaa tähän lella oli sali, jonne Sanhedrin kokoontui ja tilat, aiheeseen kolme kertaa. joissa työvuorossa oleva papisto vietti yönsä. Temppelin edessä olevat kultaiset portit, jotka Arkeologi Michael Avi-Yonah on rakennuttanut olivat päivisin auki, johtivat kaikkein pyhim- kuvamme esittämän Jeesuksen aikaisen temppe- pään. Kuitenkin sen edessä oli vielä kolmen tuu- lin pienoismallin. Taaempana näkyy nelirivinen, man paksuinen kirjailtu esirippu, joka esti ihmis- 162 pylväällä rajoitettu pakanain esikartano, silmän näkemästä Jumalan pyhyyttä. Uudessa jonne papisto oli sijoittanut omat rahanvaihta- liitossa papeilla ja miehillä ei ole omaa esipihaa ja jansa ja uhrieläinten myyjät. Edessä on naisten etusijaa Jumalan edessä. Temppelin esirippu re- piha, jonka 15 askelmaa käsittävillä kaarevilla pesi kahtia. Siksi mikään ei erota meitä enää portailla leeviläisten kuoro soitti ja lauloi. Kaikkein Pyhimmästä. 137

”Ilman käsiä tehty Kristus-kuva”

Moni taiteilija on pyrkinyt luomaan omaa Kristus-kuvaansa, kuten tämäkin beetlehemiläinen kristitty taiteilija. 138 139

Kreikkalaisortodoksisessa kirkossa puhutaan hiinvaeltajat tulivat kaukaakin sitä katsomaan. ns. ”ilman käsiä tehdystä” Kristus-kuvasta, jota Kreikkalaisortodoksinen kirkko kutsuu sitä ni- ei juuri tunneta länsimaissa. Se perustuu kirkko- mellä ”mandylion”. Myöhemmin tutkijat ovat historian isäksi kutsutun Eusebiuksen 300-lu- samastaneet sen Torinon käärinliinaan. vun taitteessa laajasti tallentamaan tietoon Syy- rian hallitsijasta Abgarista, joka hallitsi Eufrat ja Kun Torinon käärinliinasta otettiin ensimmäiset Tigris-virtojen haarukassa Edessassa vuosina valokuvat, ilmeni että liinanen esittääkin negatii- 13–50 jKr. Eusebius mainitsee, että apostoli Tad- vikuvan. Se merkitsee sitä, että itse kuvanegatii- deus (Matt. 10:3) olisi parantanut kuninkaan vissa onkin varsinainen oikea kuva. Tällaista ei ”Kristuksen sanalla”. Vanha traditio kertoo kui- kukaan taiteilija ole voinut aikanaan keksiä. tenkin, että kuningas Abgar V Ukama bar Manu Torinon käärinliinan parrakas hahmo poikkeaa parani liinan kautta, johon Kristus oli painanut täysin varhaisen kirkkotaiteen apollomaisesta kasvokuvansa.1 Vuoteen 500 jKr. tämä kuva- parrattomasta Kristus-hahmosta. Ikonitaide al- motiivi esiintyi vain sivuseikkana. Historioitsija koi esittää 600-luvulta lähtien Kristuksesta ku- Evagrios, joka eli 527-600, kertoo, että persia- vaa, joka muistuttaa Torinon käärinliinan hah- laisten piirittäessä Edessaa v. 544 kaupunkilaiset moa. 1000-luvulta alkaen on kirjallisuudessa ”noutivat Jumalan luoman kuvan, jota ihmiskäsi mainintoja Edessan liinasta, jossa ei ole pelkkä ei ole tehnyt”. Muslimeille tämä Edessan liina oli kasvokuva, vaan koko vartalo. Ilmeisesti kokoon- 600-luvulla merkittävä tulonlähde, koska py- taitettu käärinliina on jossakin vaiheessa avattu. Näin huomattiin myös, että naulojen jäljet eivät ole klassisesti kämmenissä, vaan ranteissa, kuten Torinon liinasessa. Kun käsintekemätön Kristus- 1 Ks. Eusebiuksen kirkkohistoria I, 13:1–22 ja II, 1:6–7 kuva eli mandylion katosi historian näyttämöltä, sekä Ortodoksia 28/1979 FL Merja Merraksen artik- tuli Ranskassa 1300-luvulla esille Torinon kää- keli ”Torinon käärinliina – jälleen löydetty mandylion”, rinliina, joka muistutti kasvokuvan osalta man- ss. 113–129. dylionia. 140

Israelin muinais- pölykerroksia, jois- muistoviraston kas- sa on mm. pyökin vien siitepölyn eri- siitepölyä. Pyökkiä tyistuntija tri Uri ei ole ollut maas- Baruch joutui oman samme viime eikä tieteenalansa tutki- sitä edellisen jää- jana antamaan lau- kauden aikana. Sik- suntonsa käärin- si löydösten ajoi- liinan aitoudesta. tus on määritelty Muuan sveitsiläi- 100 000 vuotta sit- nen kriminologi oli ten olevaan kau- huomannut ensim- teen. Tri Baruch mäisenä, että kää- tunnisti Torinon rinliinassa oli pään käärinliinasta usei- ympärillä kukkien ja kasvien jälkiä. Hän esitti, ta kasvilajeja. Yksi niistä kasvaa Siinailla, Jeru- että niitä pitäisi tutkia. Tästä alkoi uusin vaihe salemissa ja Jerikossa, mutta ei missään muualla 70-luvulta lähtien. Tiedemiehet tunnistivat jäljis- maailmassa. Tällainen tunnistus on yhtä luotet- tä useita kasveja. Koska liinaa ei saa vapaasti tavaa kuin sormenjälkitutkimus. Juutalaisena tutkia, sveitsiläiset ottivat lopulta teipillä pieniä tutkijana tri Uri Baruch ei koe mitään tarvetta näytteitä, jotka numeroitiin. Tri Uri Baruch sai käärinliinan aitouden varmistamiseksi. Asiaan syksyllä 1998 kutsun Yhdysvaltoihin tutkimaan voi tutustua lähemmin Internetissä Maryland- teippeihin tarttuneita hiukkasia ja niissä olevaa yliopiston sivuilla nimellä Uri Baruch. Juutalai- siitepölyä. selle kuolinliina on saastainen. Siksi onkin outoa, että mandylionia eli ilman käsiä tehtyä Kris- Siitepöly on koostumukseltaan hyvin kovaa säi- tus-kuvaa on säilytetty kautta vuosisatojen. Pu- lyen vuosisatoja ja jopa -tuhansia. Suomestakin huisiko se siitä, että liinanen ei olekaan kuole- on löytynyt Karijoen Susiluolasta outoja siite- man, vaan elämän todiste. 141

Herran siunauksen salaisuus

Kun siunaamme päätteeksi kirjamme lukijan käyttöön, on hyvä muistaa, että ehtoollinen ja kaikki seurakunnan toimitukset päättyvät Herran siunaukseen. Nämä 4. Moos. 6:24–26 jakeet mainitsevat kaksi kertaa ”Herran kasvot”: ”Herra valistakoon kasvonsa sinulle … ja Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi.” Juutalaisessa kirjallisuudessa puhutaan Messiaasta ”Kasvojen enkelinä” ja ”Kasvojen ruhtinaana”. Rukouskirja Siduur pyytää Uuden vuoden rukouksessaan, että Israelin ”edusmies”, ”Kasvojen ruhtinas Jeesus”, välittäisi rukoukset Jumalan telttavaarnojen sisälle. On sattunut, että synagogassa kysytään, kuka tuo ”Jeshuua” eli Jeesus oikein on – sillä yleensä hänestä käytetään lyhennystä Jeshu. Vain messiaaniset Jeesukseen uskovat lausuvat tämän ”pelastaja”-nimen kokonaisuudessaan. Herran siunauksessa pyydetään, että Herra kirkastaisi meille kasvonsa. Olisiko tässä puhe Kristuksen kasvoista! 142

Kirjoittajamme Risto Santala lukee tässä viimei- tumme seurakuntaan. Heprean siunata-sana sessä kuvassaan Herran siunausta ”livenä” hep- ”levareech” merkitsee sananmukaisesti ”panna reaksi. Temppelissä papisto noudatti siunates- polvilleen”. Näin käy usein, kun Jumala siunaa saan määräystä, että kädet ojennettiin pään ylä- omiaan. Psalmin 22 messiaanista ateriaa kuvaa- puolelle – hajaannuksesta oli säädetty, että ne vissa loppujakeissa (30) sanotaan, että ”hänen nostettiin hartioiden tasalle. Niinpä Risto-rabbi edessään polvistuvat kaikki”. Tätä joudumme pitää lapionsa vaatimattomasti puolitangossa. opettelemaan ehtoollispöydässä. Herran siunaus on sinä-muodossa, koska se annetaan kullekin henkilökohtaisesti. Isämeidän Siunatuksi lopuksi, kuten papit sanovat, tahtoi- on me-muodossa, kuten juutalaisten oppineiden sin liittää vaimolleni rakkaasta ”Levähtäkää vä- mukaan tuli tehdä myös yksityisissä rukouksis- hän” -rukouskirjasta sanat, jotka hän on allevii- sa. Näin emme toimi itsekkyydestä, vaan samas- vannut 50 vuotta sitten. Tämä Suomen Lähetys- 143 seuran julkaisema Fredrik Wislöffin kirja on paras aarre, mitä aikanaan on julkaistu. Näin hän kirjoittaa:

”Ehtoollisessa toimii Jumala. Yksin Jumala! Et sinä! Sinun asiasi ei ole antaa ehtoolliselle voimaa; vaan ehtoollisen tulee antaa sinulle voimaa.

”Ehtoollinen on aina sama, tunnet sinä sitten itsesi ihanan tunnelman ja Jumalan läheisyyden tunnon läpitunkemaksi tai tunsit itsesi kuivaksi ja haluttomaksi. Sinun asiasi on vain ottaa vastaan leipä ja viini, ja ehtoollinen vaikuttaa sitten omalla voimallaan. Sinun ei edes tarvitse rukoilla. Rukouksesi ei lisää ehtoollisen voimaa. Sinun ei välttämättä edes tarvitse ymmärtää, mitä ehtoollisessa tapahtuu. Kukapa oikeastaan ymmärtää ehtoollisen arvoituksen?

”Ehtoollisessa voit olla aivan hiljaa. Tässä toimii Jumala. Sinun ei tarvitse tehdä muuta kuin ottaa vastaan – ja samassa pääset osalliseksi Jumalan voimasta.”