Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNTASTRATEGIA JA PÄIJÄT-HÄME –OHJELMA 2018-2021

MAAKUNTAVALTUUSTO 27.11.2017

Päijät-Hämeen liiton julkaisu A 235 * 2017 SISÄLLYSLUETTELO

JOHDANTO 5

YLEISET TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA SKENAARIOT 7

MIKÄ HAASTAA MEIDÄT? 9

EDELLISEN MAAKUNTASTRATEGIAN JA -OHJELMAN VERTAISPALAUTE 11

ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN JA MAAKUNNAN VAHVUUDET 13

LÄPILEIKKAAVAT PERIAATTEET 17

STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMINTALINJAT 19

1. Alueen vetovoiman lisääminen 19 2. Jalostusarvon nostaminen kauttaaltaan 21 3. Uusien kasvualojen kokeileminen 22

MITTARIT ELI MILLAINEN PÄIJÄT-HÄME ON VUONNA 2022 25

RAHOITUS JA SEURANTA 27

TIIVISTELMÄ 31

LIITTEET 33 Liite 1. Maakuntastrategian ja -ohjelman prosessi ja rakenne 33 Liite 2. Maakuntastrategian ja -ohjelman taustatilastoja 34 Liite 3. Ympäristöselostuksen tiivistelmä 39 Vaikutusten arviointitaulukko 40 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Liite 4. RR-rahoitustaulukko maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan 2018 41 Hämeenkatu 9 A, PL 50 [email protected] RR-rahoitustaulukko maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan 2019 42 www.paijat-hame.fi Liite 5. Maakuntakaavan kehittämisen kohdealueet 43 Liite 6. Väestömuutos aluetyypeittäin vuosina 2000–2015 44 Julkaisunumero A 235 * 2017 Liite 7. Liikennejärjestelmäsuunnitelman edistäminen 45 ISBN 978-951-637-240-5 ISSN 1237-6507 Liite 8. Päijät-Hämeen kartta vuodelle 2019 46

Valokuvat: Teemu Töyrylä, Outdoors © Eetu Linnankivi, Janne Mikkilä © VR Group, Region ja Shutterstock VIITTAUKSET 47 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTA JOHDANTO

Päijät-Hämeen strategia ja maakuntaohjelma vuosille 2018–2021 on yhdistetty yhdeksi dokumentiksi, jossa ovat mukana maakunnan älykkään erikoistumisen kärjet eli EU:n RIS3:n prosessin mukainen alu- eellisten vahvuuksien tarkastelu. Mukaan on sulatettu myös Päijät-Hämeen liiton kansainvälisyysstrate- gian aineksia. Nyt käsillä oleva dokumentti kattaa strategiset linjaukset kevät- ja syyskaudelta 2017 saa- duin kommentein täydennettynä.

Tällä työ- ja esittämistavalla tuotetaan kuva maakunnan kehittämisen painopisteistä ja niihin sopivista Hartola toimintatavoista ja mittareista sekä läpileikkaavista teemoista. Strategian mukaiset toimenpiteet esite- tään päivitettävässä toteuttamissuunnitelmassa, koska vuonna 2017 on mahdoton esittää parhaita eh- dotuksia vuoden 2021 toimenpiteiksi. Muuttuva maailma saattaa vaatia nopeitakin käännöksiä strategi- Sysmä an toimeenpanossa.

Maakuntastrategian ja -ohjelman valmistelun vaiheet kuvataan liitteessä 1.

Valtioneuvoston päättämät aluekehitystavoitteet uudistumisella kasvua, elinvoimaa alueiden verkostoi- tumisesta ja hyvinvointia kumppanuuksilla on huomioitu ohjelman valmistelussa.

Päijät-Hämeen kunnat vuoden 2018 alussa ovat , Hartola, , Hollolla, Kärkölä, Lahti, Ori- mattila, Padasjoki ja Sysmä. liittyy Päijät-Hämeen maakuntaan vuoden 2018 aikana. Heinola Asikkala

Hollola

Lahti

Iitti (vuoden 2018 aikana) Kärkölä

Orimattila

5 YLEISET TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA SKENAARIOT

Maakuntastrategian ja -ohjelmatyön työpajat Lisäksi huomioitiin elinkeinoelämän rakenne- aloitettiin megatrendi- ja skenaariokatsauksella, muutos ja tarvittava resilienssi. Resilienssi tar- jossa hyödynnettiin muun muassa Sitran megat- koittaa joustavuutta muutostilanteissa: muutos- rendityötä (2016).1 joustavalla alueella on kyky varautua, palautua ja erityisesti uudistua ulkoisesta aluetalouden Varmat muutostekijät piirtävät tulevaisuuteen shokista sekä kyky käynnistää resurssien uudel- kehyksen, jonka sisällä epävarmat asiat tapah- leenkäyttö muutostilanteessa. Työ- ja elinkein- tuvat. Tällaisia varmoina pidettyjä tekijöitä ovat oministeriön ennakoivan rakennemuutoksen esimerkiksi monikulttuurisuuden kasvu, kaupun- projektissa sillä on tarkoitettu alueen aktiivista gistuminen, ikääntyminen länsimaissa ja ilmas- uudistamista osaamisen ja verkostojen avulla. tonmuutos. Epävarmoja muutostekijöitä ovat Muutosjoustavuus on osa rakennemuutoksen muun muassa globaali yhteiskunnallinen kehitys, hallintaa. Venäjän kehitys, turvallisuus, sosiaalisen median tulevaisuus, sosiaali- ja terveyspalveluiden järjes- Muutosjoustavuuden arvioinnin tavoitteena on tämisen tapa, globaalit väestöliikkumiset, energia- kehittää muutosjoustavuuden analysointia, sekä tuotannon muodot ja hinta, julkisen sektorin rooli, jäsentää niitä toimenpiteitä, joilla muutosjous- elinkeinoelämän rakenne ja muodot, kuntaraken- tavuuden kykyä vahvistetaan. Arvioinnin apuvä- ne, kansanterveyden muutokset, työn muuttu- lineeksi on kehitetty muutosjoustavuuden arvi- minen, robotisoituminen, digitalisaatio ja datan ointikehikko.2 Rakennemuutoksen hallintaan on avoimuus, liikkuminen ja logistiikka, luonnonvaro- Päijät-Hämeessä laadittu ennakoidun rakenne- jen riittävyys ja kestävä käyttö. Työpajat keskittyi- muutoksen ohjelma, jonka mukaisesti rahoite- vät kirjaamaan näiden tausta-aineistojen valossa taan pieniä innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) maakunnalle keskeisiä tavoitteita ja teemoja. hankkeita vielä vuoden 2018 aikana.

6 7 MIKÄ HAASTAA MEIDÄT?

Ohjelmaprosessin työpajoissa koottiin näkemyksiä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja uhista. Koska uhat voidaan kääntää myös vahvuuksiksi, alle on laadittu taulukko, joka esittää kolikon molemmat puo- let. Ajatuksena on suunnata toimia uhkia vastaan ja kääntää ne siten välttämättömyyden sanelemiksi mahdollisuuksiksi. Perinteiset vahvuudet on sulautettu tässä strategiassa älykkään erikoistumisen kär- kiin.

UHAT MAHDOLLISUUDET Ilmastonmuutos ja ympäristön kestämätön Kiertotalousratkaisuista ja puhtaasta ympäris- käyttö töstä valttikortti Väliinputoaminen kasvavan metropolin ja taan- Sijainnin hyödyntäminen, houkutteleva asumi- tuvan maaseudun väliin nen Julkisen talouden rahoitusongelmat, vino huol- Asumisen, liikenteen ja uuden työn ratkaisuilla tosuhde muuttovoittoa Osaamisen riittämättömyys TKI-toiminnalla talouskasvuun

SOTEn ja muun maakunnallisen yhteistyön epä- Hyvinvoinnista tulee vetovoimatekijä, hyvä yh- onnistuminen teistoiminta menestystekijänä

Maakunnallinen vetovoima heikkenee Matkailusta uusi erikoistumisala, merkittävä muuttovoitto Investointien puute Onnistunut rakennemuutos ja yritysmyönteisyys vetävät tekijöitä

Kuva 1. Uhat ja mahdollisuudet.

8 9 EDELLISEN MAAKUNTASTRATEGIAN JA -OHJELMAN VERTAISPALAUTE

Edellisten maakuntastrategioiden ja -ohjelmien matyöhön myös kehittämiseen ohjelmakauden vertaisarviointi tehtiin viiden maakunnan kesken aikana. vuoden 2016 syyskaudella.3 Mukana olivat Päi- jät-Häme, Etelä-Savo, Kanta-Häme, Kymenlaakso Ohjelmatyön rakenteessa ja luettavuudessa ja Etelä-Karjala. Kaikki maakunnat saivat perus- nähtiin kehitettävää. Kaaviot ja taulukot kuiten- teltua vertaispalautetta, jolla voi kehittää uutta kin havainnollistivat ja sitoivat laajaa kokonai- strategia- ja ohjelmakierrosta – seuraavassa ly- suutta yhteen, mutta teemojen vähentäminen hyesti Päijät-Hämeen saama palaute. olisi selkeyttänyt ohjelmatyötä. Ohjelmakau- den tilannearviointi oli tehty riittävällä tarkkuu- Edellinen maakuntaohjelma oli laaja-alainen della. Alueelliset kehitysnäkymät oli käsitelty koko maakunnan ohjelma, jossa tarkasteltiin osana prosessia sekä aluerakennetarkastelua. aluekehitystä osana maakunnan tulevaisuutta. Päijät-Hämeen kansainvälistyminen ei näkynyt Taustalla oli kolmen maakunnan yhteinen ”Siivet toimenpidetasolla. ja juuret” - tulevaisuustyö, mikä tarjosi maakunta- rajat ylittävää perspektiiviä ja jossain määrin yh- Kaiken kaikkiaan maakuntaohjelma jäi paikoin liian tenäisti näkemyksiä. Strategia ei kuitenkaan sel- monitahoiseksi ja kärkiä olisi voinut terävöittää. västi ohjannut maakuntaohjelmaa. Skenaario- ja tulevaisuustyön yhteys olisi pitänyt saada lukijalle näkyvämmäksi. Strategian taustal- Laaja joukko alueen toimijoita osallistui ohjelma- la oli vahva tahtotila ja näkemys Venäjän kaupasta työhön, mikä näkyi lopputuloksen moninaisuute- syntyvän viennin ja matkailutulon kasvuun. Näin ei na ja runsautena. Laajan prosessin avaaminen ja kuitenkaan tapahtunut, vaan ohjelmatyössä yhdes- väliarviointi yhdessä toteuttajien kanssa jäi osin sä elinkeinoelämän kanssa etsittiin kasvua muista keskeneräiseksi. On tärkeää saada elinkeinoelä- vienti- ja matkailutulon kohteista. Muutokseen rea- män näkemyksiä ja tarpeita mukaan paitsi ohjel- goitiin toimenpidetasolla.

10 11 ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN JA MAAKUNNAN VAHVUUDET

Älykäs erikoistuminen on alueellisen innovaatio- roopan komissio4 esittää älykkään erikoistumisen politiikan suunnittelu- ja toimeenpanomalli, jon- toimintamallia siirrettäväksi myös tulevan raken- ka mukaan maiden ja alueiden tulee tunnistaa ja nerahastokauden 2020+ -prioriteetiksi. valita omat vahvuusalueensa. Nykyistä rakenne- rahasto-ohjelmaa ja edellistä maakuntaohjelma- Maakunnan vahvuuksia selviteltiin työ- ja elin- kautta varten päivitettiin jo aiemmin Päijät-Hä- keinoministeriön johdolla valmistuneella maa- meen älykkään erikoistumisen kärjet (Research kuntakierroksella ja analyysillä alueiden vah- and Innovation Strategies for Smart Specialisa- vuuksista5. Maakuntatasoisen analyysityön tion = RIS3). Tuolloin määritellyt neljä kärkeä – tavoitteena oli tunnistaa maakunnan keskeiset ympäristöteknologia, käytäntölähtöinen inno- vahvuudet yritys ja elinkeinotoiminnan näkö- vaatiotoiminta, muotoilu ja hyvinvointi – haluttiin kulmasta ja löytää myös mahdollisia hyödyntä- kuitenkin ottaa uuteen tarkasteluun. Erityisesti mättömiä mahdollisuuksia, joita aluekehitystoi- matkailun eri osa-alueiden nouseminen elinkei- min voidaan tukea. Päijät-Hämeelle ei löytynyt nolupauksiksi vaati uutta harkintaa. merkittäviä uusia mahdollisuuksia. Vahvuuksien analysoinnin toivotaan kuitenkin toimivan tukena Päijät-Hämeen liitto arvioi kesällä 2017 älyk- maakuntien strategisessa valmistelussa. kään erikoistumisen päälinjoja yhdessä alueen avaintoimijoiden kanssa ja päivitti kärjet. Äly- Päijät-Häme on erityisen vahva valmistavassa käs erikoistuminen on vahvistuva konsepti ja ra- teollisuudessa huonekaluissa, juomissa, viemä- kennerahastopolitiikan trendi sekä komissiossa, reissä, vaatteissa (trading), muoveissa, sahatava- eurooppalaisilla alueilla että EU-jäsenmaissa. Eu- rassa, ajoneuvoissa ja jätekierrätyksessä.

Huonekalujen valmistus

Juomien valmistus

Viemäri- ja jätevesihuolto

Vaatteiden valmistus

Muu valmistus

Toimiala tuntematon

Kumi- ja muovituotteiden valmistus

Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus Jätteen keruu, käsittely ja kierrätys

0 1 2 3 4 5 6 7

Kuva 2. Päijät-Hämeen vahvat toimialat TOL 2-tasolla. Lähde Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 24/2017.

12 13

Tuoli: Sisustusarkkitehti ja muotoilija Tapio Anttila Kuva: Teemu Töyrylä Maakuntastrategian valmisteluvaiheessa älykkään erikoistumisen kärjiksi luonnosteltiin teemat:

• Kiertotalous • Muotoilu • Liikunta ja elämykset

Kaksi ensimmäistä ehdotettua kärkeä jatkavat aiemman älykkään erikoistumisen strategian linjaa, kol- manteen on sulautettu entinen hyvinvointikärki ja nouseva matkailu.

Kiertotalous:

Vuonna 2030 Päijät-Häme on resursseja hukkaamaton me- nestyjä. Tämä on Kiertoliike-hankkeessa maakunnalle mää- ritetty visio, jonka jatkoksi luodaan kiertotalouden tiekartta yhdessä alueen sidosryhmien kanssa. Kiertotalous merkit- see Päijät-Hämeessä materiaali- ja energiatehokkuutta sekä uusia biotalouden ratkaisuja, jotka tukeutuvat alueen vah- vuuksiin ja osaamiseen. Valitut teemat ovat: materiaalikier- rot, biotalous, energia, uudet palvelut ja edelläkävijyys.

Muotoilu:

Muotoilun maakunnalliset painopisteet ovat teollinen, palve- lu- ja viestintämuotoilu. Äly ja teollisen internetin sovellukset uudistavat teollisuustuotteita. Muotoilulla ja siihen liittyvällä digitalisaatiolla saadaan vauhtia myös julkisen sektorin uu- distamiseen. Tavoitteena on edistää materiaalien ja energian resurssiviisasta käyttöä ja kiertotalouteen siirtymistä. Maa- kunnan muotoilukoulutuksessa korostuu ympäristömyötäi- nen muotoilu. Valitut teemat ovat: monialainen TKI-toiminta, muotoiluosaaminen, teollinen muotoilu, informaatiomuotoi- lu ja palvelumuotoilu.

Liikunta ja elämykset:

Päijät-Hämeen matkailu- ja tapahtumastrategia antaa suun- taviivat alueen matkailuelinkeinon ja tapahtumatoiminnan kehittämiseksi, ja sen pääteemoja ovat tapahtumat, liike ja puhtaus. Sitä tukee Päijät-Hämeen terveysliikunnan ja spor- tin strategia6. Tavoitteena on vahvistaa matkailuelinkeinoa ja hyvinvointia maakunnassa. Kansainvälistyminen on keskei- nen osa-alue kasvua ja uusia työpaikkoja luotaessa. Valitut teemat ovat: hyvinvointi, liikunta, matkailu ja elämykset.

Älykkään erikoistumisen strategiasta on laadittu erillinen ku- vaus, joka tarkentuu edelleen kansallisessa ja kansainvälises- sä hanketyössä yhdessä sidosryhmien kanssa. Kuva: Lahti Region

14 15

Outdoors Finland © Eetu Linnankivi, 2017 LÄPILEIKKAAVAT PERIAATTEET

Maakuntastrategian ja -ohjelman toteuttamisessa huomioidaan seuraavat läpileikkaavat periaatteet:

EU:n kasvustrategia (Eurooppa 2020) ohjaa Kestävä kehitys toimii kehyksenä maakunnan EU:ta ja sen jäsenmaita saavuttamaan korkean kehittämiselle. Päijät-Häme noudattaa vuoden työllisyyden, tuottavuuden ja sosiaalisen yhteen- 2016 alusta voimaan tulleita YK:n kestävän ke- kuuluvuuden. Käytännössä tavoitteet on asetettu hityksen seitsemäätoista universaalia tavoitetta työllisyyden, innovaatioiden, koulutuksen, syrjäy- (Agenda 2030). Maakuntaa ja sen elinkeinoja ke- tymisen ehkäisyn sekä ilmasto- ja energiakysy- hitetään kulttuurinen, ekologinen, sosiaalinen ja mysten teemoihin. Nämä komission strategiset taloudellinen kestävä kehitys sekä ihmisoikeudet tavoitteet on jalkautettu kaikkiin EU:n politiikka- huomioon ottaen. ja rahoitusinstrumentteihin, joten ne ohjaavat käytännössä maakunnan kehittämistä. Kansainvälisyys tarkoittaa ennen kaikkea toi- mintaa ja vaikuttamista EU-tasolla, mutta myös Itämeristrategian kolme päätavoitetta (me- globaalia viennin edistämistä ja osaamisen vaih- ren pelastaminen, hyvinvoinnin kasvattaminen toa. Maakuntana Päijät-Häme etsii yhteistyö- ja alueen yhdistäminen) on jaettu kolmeentoista tä samankaltaisten metropolien reuna-alueiden politiikka-alaan ja neljään horisontaaliseen toi- kanssa, mikä on Päijät-Hämeen liiton kansainväli- meen, jotka sisältävät Päijät-Hämeen älykkään syysstrategian keskeinen linjaus. erikoistumisen teemat – näin Päijät-Häme toteut- taa Itämeri-strategiaa luontevasti.

16 17 STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMINTALINJAT

Kaikkien maakuntien tavoitteena on kukois- Strategian kolmea kärkeä kutsutaan seuraavas- taa taloudellisesti ja voida hyvin turvallisessa, sa tavoitteiksi, koska älykkään erikoistumisen puhtaassa ja silmää miellyttävässä ympäristössä. strategiassa puhutaan kärjistä. Näissä kolmessa Miltei jokainen maakunta myös luottaa hyviin tavoitteessa valitaan keinot saavuttaa hyvinvoiva yhteyksiin ja vesistömaisemaan. Näistä muodos- ja kestävästi menestyvä maakunta. Tavoitteet on tuu koko Suomen kannalta hyviä maa-brändin tiivistetty runsaasta osallistujilta saadusta raaka- elementtejä, jotka pohjustavat alueiden markki- materiaalista niin, että on määritelty keskeiset, nointia erityisesti ulkomaille. tähän ajankohtaan sopivat toimintalinjat. Tavoit- teita on myös peilattu Päijät-Hämeen maakunta- Kunkin alueen kehittäminen vaatii kuitenkin ni- kaavan 2014 tavoitteisiin. Molemmissa tavoitel- menomaan sen ongelmiin pureutuvia tavoittei- laan viime kädessä väestönkasvua, vetovoimaista ta ja ratkaisuja. Päijät-Hämeen on saatava lisää miljöötä, elinkeinoelämän kehittymistä ja hyviä asukkaita ja työpaikkoja ja samalla korjattava ikä- yhteyksiä. rakennettaan. Alueen perinteiset elinkeinot on pidettävä kilpailukykyisinä, ja uusia menestyksiä Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto hyväksyi on metsästettävä riittävän kunnianhimoisesti. 19.6.2017 maakuntastrategian tavoitteiksi: Maakunnan profiili on vahvasti avointa sekto- ria painottava, ja tätä ominaisuutta vahvistetaan • Alueen vetovoiman lisääminen edelleen. Maakunnan profiilista on tarkemmin ti- • Jalostusarvon nostaminen kauttaaltaan lastoja liitteessä 2. • Uusien kasvualojen kokeileminen

ALUEEN VETOVOIMAN LISÄÄMINEN

Maakunta tarvitsee uusia asukkaita pääasiassa ikärakenteen nopean heikkenemisen takia. Uudet asuk- kaat ovat veronmaksajia, mutta he ovat myös elinkeinoelämän ideoijia ja tekijöitä sekä kylä- ja kaupun- kikulttuurin rikastajia. Ilman ihmisiä ei ole taloutta. Asukkaiden merkitys koko strategian lähtökohtana on itsestään selvä: väkirikkaampi Päijät-Häme tarjoaa enemmän mahdollisuuksia. Ensimmäinen strate- ginen tavoite hakee alueen vetovoimaa lisäämällä positiivista kierrettä, jossa kasvava asukasluku nostaa kysyntää erilaisille palveluille; hyvät palvelut taas kutsuvat lisää asukkaita.

Vetovoimaa voidaan lisätä hyvällä palvelumuotoilulla – erityisesti matkailun, vapaa-ajan ja hyvinvointi- palvelujen kiinnostavuutta tulee kehittää. Tässä on oleellista ulkopuolinen näkökulma: on tunnistetta- va, mikä kiinnostaa potentiaalisia muuttajia ja vierailijoita – joskus se on ihan muuta kuin se, mitä maa- kunta itse itsessään näkee. Maakuntaa verrataan muihin seutuihin, ja se kilpailu on kestettävä. Myös alueen asukkaiden käsityksiä maakunnasta ja kotikunnasta voidaan päivittää.

18 19 Toimintalinja 1.a Kestävä valinta talouden, elintarvikealan sekä matkailuelinkei- tipalveluiden tarjontaa ja kysyntää. Huolehditaan ilman hiljaisia menestyjiä (Hidden Champions). non kehittymisessä maaseudulla on aivan erityi- ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän su- Valintoja ei tällöin välttämättä tehdä eri toimialo- Yli 200 000 asukkaan Päijät-Häme mahdollis- nen rooli. Perinteisillä, maa- ja metsätalouteen juvasta yhteistyöstä palveluammateissa. Tavoi- jen välillä, vaan erityyppisten kehittämistoimien taa runsaan tarjonnan asumiseen. Maakunnas- kytkeytyvillä aloilla, on vielä paljon kasvupotenti- tellaan yritysmäistä toimintaa ja sen merkittävää välillä. Kehittämisen tulee keskittyä arvontuotta- sa voi asua tiiviimmin kaupungeissa, taajamissa aalia, joiden varaan voi hakea lisää kasvua ja uu- kasvua. miseen, ja se koskee myös julkisen sektorin tuot- tai maaseudulla, mutta aina on luontoa lähel- distumista. tamia palveluita. lä. Lahden kaupungin kehittyvä keskusta tarjoaa Mitä tämä tarkoittaa? Kiinnostavan kulttuurin kaupunkikulttuuria ja hyvät yhteydet. Kylissä Mitä tämä tarkoittaa? Maakunnan markkinoin- ja palveluiden kokoamista, kaupunki- ja elinvoi- Olemassa olevien liiketoiminnan ekosysteemien arvostetaan väljyyttä ja aktiivista otetta omaan tiin panostamista, houkuttelevaa asumista, hyviä maisen maaseutukulttuurin kehittämistä, kes- huomioiminen ja aktiivinen kehittäminen on kes- toimintaympäristön kehittämiseen, jota muun liikenneyhteyksiä, Suur-Päijänteen ja elinvoimais- kustojen vetovoiman lisäämistä, yritysten toi- keinen aluekehittämisen keino. Niiden liepeil- muassa Hämeen maaseutuohjelma7 ja paikal- ten kylien nostamista maaseudun vetonaulaksi, mintamahdollisuuksien lisäämistä, kiinnostavia le syntyy uusia yrityksiä ja kaivattuja työpaikko- listoimintaa rahoittava leader-toiminta8 tukevat. työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, hyvinvoin- palveluiden työpaikkoja eli osaamisen ja yritys- ja. Alueen korkeakouluosaaminen ja ylipäätään Maaseutuohjelman visio on, että Päijät-Hämeen nin lisäämistä ja syrjäytymisen torjumista, kan- ystävällisyyden kautta syntyvää liikehdintää, kan- TKI-toiminta auttavat istuttamaan uutta osaamis- maaseutu on elinvoimainen, vihreän kasvun ja sainvälisyyttä. sainvälisyyttä. ta olemassa oleviin rakenteisiin ja toimijoihin. hyvinvoinnin edelläkävijä. Pääpaino strategiassa on synnyttää uutta elinkeinotoimintaa maaseu- Käytännön hankkeita eteenpäin esim. Orimatti- Käytännön hankkeita eteenpäin esim. Lahden Toimintalinja 2.a Tuotekehitys ja uudet dulle, mikä myös merkittävä osa Päijät-Hämeen lan Hennan kehittäminen raideliikennettä hyö- tapahtuma-akselin11 Sibeliustalolta – Urheilukes- teknologiat maakuntastrategia ja -ohjelman tavoitteita. dyntäen10 (sisältää Tuuliharjan liittymän uudis- kukseen monipuolistaminen ja palveluiden pa- tamisen sekä muuta rakentamista), Lahdessa ketointi, Asikkalassa Vääksyn kuntakeskuksen Maakunnan monimuotoisuus on sekoitus Lah- Ranta-Kartanon ja asemanseudun kehittäminen, palveluiden ja rakenteiden kehittäminen, luonno- Päijät-Häme on suomalaisen teollisuuden vahvo- den kaupungin ja muiden kuntien palveluita, Lahti Euroopan vihreä pääkaupunki-toimintaym- nympäristöön liittyvien matkailu-, liikunta- ja hy- ja toimintaympäristöjä, josta ovat lähtöisin mo- 12 järvien luonnonläheisyyttä ja Salpausselän har- päristön rakentaminen 2018–2020 , maakunnan vinvointipalveluiden kokoaminen ja tuotteistami- net kansainvälisestikin tunnetut perheyritykset . jumaisemia, joille voi kehittää edelleen vetovoi- ja Lahden vahva tapahtuma -brändin kehittämi- nen 2018–2019. Merkittäviä aloja ovat mekatroniikka-, pakkaus-, maa. Välimatkat maakunnasta ovat sujuvat ja nen, VT 12 ja eteläisen kehätien tuomat mahdolli- elintarvike- sekä kalusteteollisuus. Yritykset eivät erinomainen sijainti takaa hyvät liikenneyhteydet suudet, kestävän liikkumisen ohjelma ja toimen- menestyisi edelleen ilman jalostusarvoon ja tuo- tekehitykseen resursointia. Maakunnan yritykset muualle Suomeen sähköisesti, teitä, ratoja tai ve- piteet. JALOSTUSARVON NOSTAMINEN KAUT- ovat teollisen tki-toiminnan ja muotoilun merkit- sireittejä pitkin sekä lentäen. TAALTAAN täviä hyödyntäjiä ja ovat edelleen luomassa uusia Toimintalinja 1.b Palvelut ja kulttuuri innovaatioita. Päijät-Hämeessä on vielä monia Paikkaan liittyvien valintojen kannalta kriittisin Elinkeinoelämän ja liiketoiminnan luonteeseen mahdollisuuksia muun muassa puun jatkojalos- ryhmä ovat 25–34-vuotiaat nuoret aikuiset (nai- kuuluu uudistuminen. Päijät-Hämeen ja Suomen tuksen kasvuun. Puutavara on tuote, johon on set). Päijät-Häme voidaan saada kasvuun kehittä- Maakunnan väestön, työvoiman ja tuotannon elinkeinorakenne on muuttunut voimakkaasti ja maakunnassa logistista virtaa. Ratkaisuja pitäisi mällä toimintaympäristöä ja palveluita erityisesti keskittyminen haastaa aluesuunnittelua ja alue- perinteisestä teollisuudesta on hävinnyt kymme- löytää jalostusarvon nostamisesta. Puusta voi- nuorten naisten9 ja perheiden palvelunäkökul- kehittämistä. Trendinä on, että palvelut keskit- niä tuhansia työpaikkoja viime vuosikymmenien daan synnyttää uutta lankaa, kangasta, eristeitä, masta. Lahdesta käsin voi toimia kansainvälisesti tyvät suurimpiin maakuntakeskuksiin niin Päi- aikana. Elinkeinorakenteen monipuolisuus aut- vähähiilisiä ja standardin mukaisia paloturvalli- ja liikkua julkisella liikenteellä kestävämmän arvo- jät-Hämeessä kuin muuallakin Suomessa, mutta taa hallitsemaan rakennemuutoksen aaltoja ja sia pintoja. Päijät-Häme voi kehittää uusia ratkai- maailma-ajattelun mukaisesti. myös globaalisti. Maaseutualueilla väestön ja ko- suojautumaan äkillisiä rakennemuutoksia (ÄRM) suja rakentamiseen kotimarkkinoille ja vientiin. titalouksien määrän väheneminen heikentävät vastaan. Kansallisesti toimitaan myös ennakoi- palvelujen kysyntää ja näillä alueilla palveluverk- Liikenne on edelleen kasvava kasvihuonekaasu- Monimuotoinen maakunta on nähtävä kokonai- dun rakennemuutoksen huomioimiseksi muu- ko harvenee ja rakentuu sähköisten ja fyysisten päästöjen lähde. Uusien hankintapäätösten ja suutena, jossa Lahti keskuskaupunkina tarjoaa tosjoustavuuden lisäämiseksi. Uudistumiseen voi liikenneyhteyksien varaan. kokeilujen tulisi tukea kehitystä vähähiilisempään kaupunkikulttuuria, hyviä liikenneyhteyksiä, elin- varautua monipuolisuudelle, kiihdyttämällä kas- liikkumiseen. keinoelämän ja palveluiden työpaikkoja, palve- vua ja kansainvälisyyttä. luita ja osaamista, josta muu maakunta hyötyy, Päijät-Hämeessä on mahdollisuus luoda vetovoi- Korkeakoulutuksen TKI-osaamisen ohella tulee mutta jolle luonnonvaroja, luonnon läheisyyttä maisia ja kustannustehokkaita palvelukokonai- Toisessa strategisessa tavoitteessa Päijät-Hä- huolehtia siitä, että alueella on jatkossakin riittä- ja asumisen väljyyttä tarjoava maaseutu on vält- suuksia. Älykkään erikoistumisen kärjet kiertota- meen elinkeinorakenteen monipuolisuus tun- vän laaja tarjonta ammatillista koulutusta aikui- tämättömyys. Erityisesti tämä korostuu alueen lous ja palvelumuotoilu ja sen osana digitaaliset nustetaan ja kehitetään älykkään erikoistumisen sille ja nuorille sekä erilaisille yrityksille osaavan vetovoiman lisäämisen tavoitteissa, mutta myös ratkaisut voivat tehostaa kolmannen kärjen eli kärkien rinnalla entistä voimakkaammin alueen työvoiman turvaamiseksi ja TKI-osaamisen kehit- uusien kasvualojen kokeilemisessa. Kierto- ja bio- elämysten, tapahtumien, matkailun ja hyvinvoin- perinteisiä taloudellisia kivijalkoja ja yritysmaa- tämiseksi.

20 21 Mitä tämä tarkoittaa? Liiketoiminnan kehit- UUSIEN KASVUALOJEN KOKEILEMINEN Mitä tämä tarkoittaa? Uusien yritysten houkut- vuorovaikutus elinkeino- ja koulutuspolitiikan to- tämishankkeita, joissa uusien teknologioiden ja telua ja kehittämistä, yritysmäärän kasvua, ajan teuttamisesta elinkeinoelämän toimijoiden kans- toimintamallien avulla pidetään maakunnan yri- Kun talouden tukipilareista on pidetty huolta, voi- hengen seuraamista, uusia avauksia ja tutkimus- sa. ESR-rahoitus tukee ammattitaidon kehittämis- tykset mukana kehityksessä. Hiljaisista menes- daan etsiä uusia, riskipitoisempia elinkeinoavauk- panostuksia. Osa-aikayrittäjyyden monipuolista tä rakennemuutoksessa ja työelämävalmiuksia. tyjistä huolehtimista. Kilpailukyvyn lisäämistä sia ja kokeiluja. Ennakoidussa rakennemuutok- kokeilua. Toisen asteen koulutuksen osaamisen tason nos- myös julkisella sektorilla. Osaajien tuottamista ja sen (ERM) hallinnassa korostuvat tulevaisuuden taminen on keskeistä maakunnan elinkeinoelä- työssäkäyvien kouluttamista jalostusarvon nos- ennakoinnin hyödyntäminen johtamisessa, aluei- Käytännön hankkeita eteenpäin esim. uudet pal- mälle. Trendien mukaan monet ammattikuvat tamiseen. Resilienssin takaamista. Teknologiat den oma varautuminen ja vastuu elinkeinojen velumallit, yrittäjyyden ekosysteemin kehitystoi- ovat muutoksessa tai poistuvat lähes kokonaan. auttavat teollisuutta luomaan uusia cleantech kehittäjinä ja uudistajina sekä älykkään erikoistu- menpiteet, kiertotaloudesta syntyvät uudet liike- tuotteita ja menetelmiä. misen ja kokeilukulttuurin vahvistaminen. toimintakonseptit, kierrätyspuiston avaaminen ja Koulutuksen räätälöinnissä korostetaan osaamis- jalostaminen. ta, ei kurssien kahlaamista putkitutkinnoissa. Käytännön hankkeita eteenpäin esim. #DigiLAH- Kolmannessa strategisessa tavoitteessa tavoitel- TI - Uutta kasvua digitaalisuudesta PK-yrityksille laan uusia kasvuyrityksiä. Siinä kehitetään esi- Mitä tämä tarkoittaa? Kokeilujen tukemista, 13 Toimintalinja 3.b Koulutusta rohkeasti -hanke , Teknologia- ja osaamislähtöinen yritys- merkiksi uudenlaisia, piileviin kuluttajatarpeisiin korkeakoulujen sitomista alueen toimintaan ja toiminta kasvuun Lahdessa – toimintamallin ra- osuvia (digitaalisia) palveluja, luonnonvaroihin mainetyöhön, asukkaiden osallistamista, koulu- kentaminen (Lahden kaupunki, Lamk, LUT). perustuvia tuoteinnovaatioita ja ennaltaehkäise- Päijät-Hämeen koulutuspoliittiset linjaukset haas- tus- ja tutkimuspanostuksia. Nuorisotyöttömyyt- vän hyvinvoinnin palvelukokeiluja. Uusia ratkai- tavat elinikäiseen oppimiseen. Päijät-Hämeen ta- tä torjutaan koulutuspaikkojen määrää kohden- suja kokeillaan, ja kokeiluista opitaan – samal- voitteena on olla kiinnostava opiskelun ja työllis- tamalla. Haetaan rahoitusta uudentyyppisiin Toimintalinja 2.b Markkinat ja kansain- la kokeilujen ja mahdollisuuksien maine lisää tymisen maakunta. Muuttuva toimintaympäristö oppisopimustyyppisiin koulutuksiin ja niiden tun- välistyminen alueen kiinnostavuutta. Näin yritysekosystee- ja uudet teknologiat tuottavat muutoksia monille netuksi tekemiseen. Huolehditaan maahanmuut- mistä saadaan entistä houkuttelevampi, joten toimialoille. Muutokseen ei kuitenkaan välttämät- tajien kotouttamisesta riittävin kokeiluresurssein. 2020-luvun haasteena on uusien markki- kolmas tavoite tukee ensimmäistä. Houkutte- tä ehditä luoda uusia monivuotisia koulutuslin- na-alueiden löytäminen ja toiminnan kansain- levuuden lisäämisessä kaupunkikulttuureilla ja joja. Sen sijaan Päijät-Häme voi vastata muutok- Käytännön hankkeita eteenpäin esim. LUT:n ja välistäminen kaikilla tasoilla. Jo kansainvälisil- digitaalisuudella on tärkeä sija. Alueen oppilai- seen moduuliyhdistelmillä. Opintoyhdistelmät LAMK:n kasvualojen ja yrittäjyyden koulutusta, lä markkinoilla toimiville yrityksille tarjotaan tosten rooli uusien kokeilujen alustana on kes- luodaan tarvittaessa organisaatiorajat ylittäen uudenlaisten digitaalisten työkalujen pilotoin- yhteistä verkostotietoa uusista markkinoista keinen. ja yhdessä alueella sovittuna. Päijät-Hämeessä ti nuorten työllisyyden edistämiseksi, nuorten ja ja yhä useampaa maakunnan yritystä rohkais- kehitetään edelleen alueellista koulutusmallia ja maahanmuuttajien yrittäjyyskasvatuksen vahvis- taan ottamaan ensimmäiset konkreettiset kan- verkostoyhteistyötä. Yhteistyöhön kuuluu myös tamista. sainvälistymisaskeleet. Kansainvälistyminen ja Toimintalinja 3.a Uudet avaukset jalostusarvon nosto eivät ole vain teollisuuden toimintaa, vaan entistä enemmän palveluiden ja Uusia kasvuyrityksiä kaivataan vanhojen toimi- osaamisen vientiä. Myös matkailutulon kehittä- alojen lisäksi uusille aloille. Kiertotalouteen ja minen on haluttua kansainvälistymistä. luonnonvaroihin perustuvia tuoteinnovaatioita voidaan jalostaa maakunnan verkostoissa kokei- Alueen vetovoiman Jalostusarvoin nostaminen Mitä tämä tarkoittaa? Liiketoiminnan kehittä- lun arvoisiksi piloteiksi. Palvelumarkkinoille, ku- lisääminen kauttaaltaan mishankkeita, joissa vahva kansainvälistyminen. ten sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa • Kestävä valinta • Tuotekehitys ja uudet teknologiat • Palvelut ja kulttuuri • Markkinat ja kansainvälistyminen Alueen yritysten kasvun ja kansainvälistymisen voidaan kokeilla palvelun toimitusketjun ja asia- kaskokemusta muuttavia merkittäviä uudistuk- Kiertotalous tukemista. Osaamisen vientiä. Matkailutuloa. Kil- Muotoilu pailukyvyn lisäämistä myös julkisella sektorilla sia. Matkailussa pienistä kokeiluista voi syntyä Liikunta ja elämykset RIS3 kestämään kv-kilpailu. monipuolista vetovoimaa maakuntaan.

Uusien kasvualojen Käytännön hankkeita eteenpäin esim. Winter Päijät-Häme on osa Arktista ja Pohjoisen kasvu- Kasvustrategia kokeileminen 14 Know How -hanke tai uudet kv-toiminnan ja kas- vyöhykkeen alueita. Uudet avaukset voivat kas- • Uudet avaukset Itämeristrategia • Koulutusta rohkeasti vun hankkeet kuten päättyvä KOKKA-hanke (La- vattaa alueen kilpailukykyä, luoda kestäviä, perin- dec), teollisuuden- ja palveluiden vientihankkeita. teisiä ja digitaalisia liikenne- ja kuljetuspalveluita, Kestäväkehitys kaupallistaa innovaatioita kansainvälisellä yhteis- Kansainvälisyys työllä ja vahvistaa houkuttelevuutta elinkeinoelä- Kuva 3. Tavoitteet, toimintalinjat, älykäs erikoistuminen ja läpileikkaavat teemat män toimintaympäristönä.

22 23 MITTARIT ELI MILLAINEN PÄIJÄT-HÄME ON VUONNA 2022

Maakuntastrategian edistyminen todennetaan muutamilla määrällisillä ja laadullisilla tavoitteilla. Maa- kuntaohjelmaa varten luodaan aluekehityksen tilannekuva, asetetaan vaikuttavuustavoitteita ja keskei- siä mittareita. Mittarit kuvaavat alueen taloutta, kilpailukykyä, työmarkkinatilannetta, väestökehitystä, hyvinvointia, sosiaalista osallisuutta, vähähiilistä taloutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Lisäksi kai- kissa maakunnissa tehdään toimintaympäristön analyysiä alueen muutosjoustavuudesta (resilienssi).

Alla olevat mittarit on valittu laajasta maakuntaohjelmatyön mittaristosta, joka pohjautuu säädöksiin ja työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistukseen. Näiden avulla seurataan strategian toteutumista vuoteen 2022 mennessä.

Nro Mittari Arvio 2017 Tavoite 2022 1 Vetovoima, väkiluku (sis. Iitin) 208 574 216 000 2 Hyvinvointi, GPI (Genuine Progress Indicator) 13 500 15 000 3 Koulutus, tutkinnon suorittaneita 67,89 % yli 70 % 4 Talouskasvu, bkt/asukas (euro) 30 700 33 560 5 TKI-osaaminen, T&K menot (euro) 75 000 000 100 000 000 6 Työttömyys % (ELY-K 3/17) 14,8 % alle 12 % 8 Yhdyskuntajätteen kierrätysaste 42 % yli 55 %

Kuva 4. Strategian tavoitetilan mittaaminen.

Näiden seitsemän kohdan lisäksi seurataan jalostusarvon muutosta sekä uusien kasvualojen kokeiluja niin määrällisesti kuin laadullisesti. Väkiluvun ja työttömyyden kehitystä pystytään seuramaan kuukau- sitasolla, mutta muita tunnuslukuja seurataan vuositasolla ja vaihtelevalla viiveellä. GPI-arvo lasketaan strategiakauden aikana. Liitteessä 2 esitellään näiden mittareiden kehitys- ja tavoitearvot.

EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET heita muun muassa maakuntakaavasta ja liiken- nejärjestelmäsuunnitelmasta. Strategisista tavoitteista johdetaan paitsi tavoit-

teelliset mittarit myös edunvalvonnan teemat, Edunvalvonnassa tavoitteena on Lahden seudun jotka ovat: noteeraaminen kasvualueena ja suurena kau- • vetovoimaisuus punkina osana laajaa metropolialuetta. Lisäksi • hyvinvointi koulutuspolitiikassa tulee varmistaa koulutus- • koulutusaste paikkojen määrän kasvu ja linjojen kiinnosta- • talouskasvu, elinkeinoelämä vuus. Matkailussa korostuu Päijät-Hämeen rooli talviosaamisen maakuntana ja osana Suomen • tki-osaaminen ja resurssit järvimatkailua. Entistä enemmän rohkaistaan yri- • työllisyys ja työttömyys tyksiä mukaan teollisuuden kehittämisohjelmiin. • ekologisuus Päijät-Häme houkuttelee investoimaan muun Näiden strategisiin tavoitteisiin liittyvien erityis- muassa hyvien logistiikkayhteyksien varrelle ja ten teemojen lisäksi edunvalvontaan nousee ai- muun muassa kiertotalouden yritystoimintaan.

24 25 RAHOITUS JA SEURANTA

Aluekehittämistä ja kasvupalveluja koskeva lakiuudistus annetaan eduskunnalle keväällä 2018. Uudet lait säätelevät maakuntien strategia- ja ohjelmatyötä, mutta ei toimeenpanosuunnitelman laadintaa. Maakunnat tarkentavat kuitenkin rakennerahastojen käytön suunnitelman osalta vuosittain. Päijät-Hä- meen intressissä on arvioida alueen kehityksen kokonaisrahoitusta osana maakuntaohjelman toteut- tamista. Näin arvioidaan muun muassa liikenteen, työllisyyden, ympäristön ja maaseudun rahoitusta alueen tarpeiden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Rahoituksen tyyppi ja 2018 2018-2021 hallinnon ala VM/SM 0,00 0,00 OKM 2,50 10,00 MMM 23,23 92,91 TEM 34,25 137,00 STM 7,96 31,84 LVM 20,50 82,00 YM 2,58 10,32 EU:n ja valtion ohjelmarahoitus yht.* 14,00 56,00 Milj. euroa 2018 2018-2021 EU:n ja valtion ohjelmarahoitus yht.* 14,00 56,00 Valtion rahoitus yhteensä 77,02 308,06 Kuntien rahoitus yht. (arvio) 65,00 260,00 Julkinen rahoitus yhteensä 156,02 624,06 Yksityinen rahoitus yht. (arvio) 30,00 120,00 Rahoitus yhteensä 186,02 744,06

Kuva 5. Arvio rahoituksesta ministeriöittäin, kun maakuntauudistusta ei ole huomioitu.

Rahoitusprosentti Tavoite rakennerahastohankkeista Alueen vetovoiman lisääminen 40 % Jalostusarvon nostaminen kauttaaltaan 35 % Uusien kasvualojen kokeileminen 25 %

Kuva 6. Tavoitteellinen arvio rahoituksesta toimintalinjoittain.

Maakuntauudistus muuttaisi rahoituksen tarkastelun vuodesta 2020 alkaen. Uudistuksessa valtio ra- hoittaa maakuntien toiminnan ja ohjaa maakuntien taloudenpitoa. Maakuntien rahoituslaki sääntelee maakuntien yleiskatteellista rahoitusta. Yleiskatteellisen rahoituksen lisäksi maakunnille kohdistetaan myös erillisrahoitusta. Tarkoituksena on luoda maakuntatalouden ohjausmalli, jolla tuetaan maakun- tien tehtävien hoitamista ja hillitään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua.

26 27 On arvioitu, että maakunnan vuoden 2020 rahoitus tulisi olemaan vuoden 2016 tason perusteella seu- raavan taulukon mukainen, kun laskelmassa on ainoastaan soten, ympäristöterveydenhuollon ja pelas- tustoimen rahoitus. Lisäksi taulukkoon on lisätty arvio muun aluekehittämisen ja kasvupalvelujen rahoi- tuksesta yhteensä 87 milj. euroa.

Rahoitus kriteereittäin Euroa Asukasperuste (asukasmäärä 202 000, vuonna 2016) 65 557 885 Ikärakenne 255 586 751 Tarve 333 288 299 Vieraskielisyys 6 707 613 Kaksikielisyys 134 467 Asukastiheys 4 490 807 Hyte 8 835 491 Yhteensä sote 674 601 313 Muu rahoitus (maaseutu, elinkeinot, liikenne, ympäristö, kehittäminen) 87 000 000 Yhteensä maakunta 761 601 313

Kuva 7. Maakunnan arvioitu rahoitus vuonna 2020.

Seurantaa koostetaan ja tehdään maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman päivitysten yhteydessä.

28 29 TIIVISTELMÄ

Alla oleva taulukko kuvaa tiivistetysti tavoitteet, kärjet ja toimenpiteiden suuntausta, kun Päijät-Hämeen strategia ja maakuntaohjelma vuosille 2018–2021 on yhdistetty yhdeksi dokumentiksi. Mukana maa- kunnan älykkään erikoistumisen kärjet eli EU:n RIS3:n prosessin mukainen alueellisten vahvuuksien tar- kastelu.

Tavoitteet Alueen vetovoiman Jalostusarvon nostaminen Uusien kasvualojen lisääminen kauttaaltaan kokeileminen Toimintalinjat 1.a 1.b 2.a 2.b 3.a 3.b Kestävä Palvelut ja Tuotekehitys ja Markkinat Uudet Koulutusta valinta kulttuuri uudet teknologiat ja kan- avaukset rohkeasti sainvälis- tyminen Muutostekijät Ilmastomuutos, luontoar- Teknologinen kehitys, roboti- Työn muuttuminen, vot, asumisen arvostus, soituminen, digitalisaatio datan avoimuus, luon- elämykset nonvarojen kestävä käyttö Mahdollisuu- Houkutteleva asuminen ja TKI-toiminnalla talous kas- Yritysmyönteisyys ja det ympäristö vuun työpaikat Aikaisemmas- Osana eteläsuomalaista TKI-toimintaan lisäresursseja Toisen asteen ja kor- ta opittu kasvua alueen ulkopuolelta keakoulutuksen osu- vuus alueen tarpeisiin Älykäs erikois- Hyvin muotoiltu ympäris- Kansainvälisesti kilpailukykyi- Kestävää, muotoil- tuminen tö, palvelut ja elämykset. nen, materiaali- ja energiate- tua ja elämyksellistä - Kiertotalous hokas elinkeinoelämä. kasvua - Muotoilu - Liikunta ja elämykset EU:n kas- Sosiaalinen yhteenkuulu- Korkeampi tuottavuus Koulutuksen nostami- vustrategia vuus nen Itämeristra- Rikas ja terve luonto Itämeren alueen kilpailukyvyn Alueen ihmisten välis- tegia parantaminen maailman- ten yhteyksien edistä- laajuisesti Itämeren alueen minen kilpailukyvyn parantaminen maailmanlaajuisesti Kestävä ke- Sosiaalinen ja ekologinen Taloudellinen Taloudellinen hitys Kansainväli- Matkailu, elinkeinot ja Yhteinen TKI-toiminta Yhteinen TKI-toiminta syys verkostot Hanke-esi- Vetovoimaiset radanvar- Metsäbiomassan lisäarvo- Teknologia- ja osaa- merkkejä ren asumisen ratkaisut, hankkeet, elintarviketeolli- mislähtöinen yritystoi- kulttuuri- ja liikuntamat- suuden sivuvirrat minta kasvuun kailu Tulosmittari Väkiluku 2022 yli 216 000 TKI-panostus yli 100 milj. Tutkinnot yli 70% Edunvalvonta Lahti kasvualueena Investointeja ja rahoitusta Koulutuspaikat määrä valtiolta ja osuvuus Rahoitus EAKR, ESR, EMR, kansalli- AIKO, EAKR, EMR kansallinen, EAKR, ESR, EMR, nen, kansainvälinen kansainvälinen kansallinen, kansain- välinen

30 31 LIITTEET

Liite 1. Maakuntastrategian ja -ohjelman prosessi ja rakenne

Maakuntastrategian ja -ohjelman valmistelutyö aloitettiin 2017 tammikuussa, jolloin Päijät-Hämeen maakuntahallitus päätti prosessin liikkeelle laittamisesta. Työpajasarja aloitettiin kolmella kuntapajalla, jotka pidettiin 21.3. (Heinola), 23.3. (-Kärkölä-Lahti-) ja 30.3. (Asikkala-Hartola-Padasjo- ki-Sysmä).

Maakunnan yhteistyöryhmä osallistui omaan pajaansa 4.4. kokouksen jälkeen. Maakuntahallitus kana- voi omia ajatuksiaan 10.- 12.4. välillä sähköpostitse. Lopuksi pidettiin koko päivän työpaja yli kolmelle- kymmenelle osallistujalle, jotka eivät kuuluneet aiempien pajojen kohderyhmiin. Koko työpajajakson ajan eli 15.3. - 9.4. netissä oli kaikille avoin kysely, johon saatiin yli 80 vastausta. Syyskauden kysely oli avoinna 11.8 - 1.9.2017. Kysely oli tarkoitettu Päijät-Hämeen kunnille, aluetoimijoille, yhdistyksille, mut- ta myös yleisölle. Kyselyllä tarkennettiin toimenpide-ehdotuksia toimeenpanosuunnitelmaa varten ja mahdollistettiin edelleen muun muassa ympäristönäkökulmien kommentointia.

Maakuntaohjelman luonnos oli nähtävillä 8.9.-2.10.2017. Saadut kommentit ja lausunnot on huomioitu esityksessä maakuntavaltuustolle.

Maakuntastrategia ja -ohjelman rakenne on alla olevan kuvan mukainen. SWOT tarkoittaa pääasiassa uhkien ja mahdollisuuksien tarkastelua, ja sen taustalla on ennakointiaineistoja. ÄE tarkoittaa älykkään erikoistumisen kärkiä. Läpileikkaavat periaatteet sisältävät EU-politiikkaa ja muita sellaisia linjauksia, joi- den voi katsoa sitovan aluekehitystä. Tavoitteet ovat aluekehityksen strategisia tavoitteita, joita mita- taan mittareilla. EV viittaa edunvalvonnan teemoihin, jotka johdetaan strategiasta. TL tarkoittaa maa- kuntaohjelman toimintalinjoja.

TL 1a Mittari 1a EV 1a Tavoite 1 TL 1b Mittari 1b EV 1b TL 1c

TL 2a Mittari 2a EV 2a SWOT ÄE kärjet Läpileikkaavat Tavoite 1 TL 2b Mittari 2b EV 2b TL 2c

TL 3a Mittari 3a EV 3a Tavoite 1 TL 3b Mittari 3b EV 3b TL 3c

Kuva 8. Strategian rakenne.

32 33 Liite 2. Maakuntastrategian ja -ohjelman taustatilastoja 40 000

Pitkäaikaistyöttömät 2015 5,0 Teollisuuden työpaikat 2013 4,5 35 000 Kesämökit 2015 4,4 Työttömät työnhakijat 2015 4,4 Yli 64-vuotiaat 2015 4,3 Nuorisotyöttömät 2015 4,2 30 000 Yhden henkilön asuntokunnat 2015 4,2 Kuolleet 2015 4,1 Keskiasteen tutk. suorittaneet 2014 3,9 Rakentamisen työpaikat 2013 3,8 25 000 Väkiluku 2010 3,8 Yksityiset henkilöautot 2015 3,7 BKT/asukas Väkiluku 2015 3,7 Terveys- ja sosiaalipalvelun työpaikat 2013 3,6 20 000 Kuntien välinen lähtömuutto 2015 3,6 Omakotitalossa asuvat asuntokunnat 2015 3,6 15-64 vuotiaat 2015 3,5 Majoitus- ja ravitsemistoim. työpaikat 2013 3,5 Väestöennuste 2040 3,5 15 000 Kuntien välinen tulomuutto 2015 3,5 Valtion veronalaiset tulot 2014 3,4 Lopettaneet yritykset 2015 3,4 0-14 vuotiaat 2015 3,4 10 000 Toimipaikkojen henkilöstö 2014 3,4 GPI/asukas Kaupan työpaikat 2013 3,4 Kaikki työpaikat 2013 3,3 Valmistuneet asunnot 2014 3,3 5 000 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 2014 3,2 Elävänä syntyneet 2015 3,2 Yli 4 henkilön asuntokunnat 2015 3,2 Maatilayritysten velat 2014 3,2 0 Alkutuotannon työpaikat 2013 3,1 Uudet (v. 2010-) rakennukset 2015 3,1

Koulutuksen työpaikat 2013 3,0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 Aloittaneet yritykset 2015 2,9 Maatilayritysten tulos 2014 2,9 Ulkomaan kansalaiset 2015 2,6 Toimipaikkojen liikevaihto 2014 2,6 Kuva 11. Hyvinvointia mittaavan GPI:n (Genuine Progress Indicator) arvo ei noussut 1990-luvulla, koska sa- Maastamuutto 2015 2,2 maan aikaan muun muassa ympäristöön kohdistui lisää kulutusta. Päijät-Hämeen BKT (euroa per asukas) on Maahanmuutto 2015 2,2 arvion mukaan saavuttanut uuden ennätyksen vuoden 2017 aikana. Maapinta-ala 2016 1,7 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 Päijät-Hämeen osuus koko maasta % Kuva 9. Päijät-Hämeen maakuntaprofiili.

0,75

Molemmat sukupuolet 220 000 0,7

215 000 0,65

210 000 Miehet 0,6

205 000

0,55 200 000 Väestö Päijät-Hämeessä 0,5 195 000 Naiset

190 000 0,45

185 000 0,4 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022

Kuva 10. Vetovoima, väkiluvun kehitys ja arvio kasvusta. Sisältää Iitin väkiluvun jo vuodesta 2017. Kuva 12. Tutkinnon suorittaneita yli 15 -vuotiaista (miehet ja naiset).

34 35 36 Kuva 13. Tutkimus- ja kehitysmenot euroina. kehitysmenot ja Tutkimus- 13. Kuva massa 2014–2020 on asetettu Lahden tavoitteet. Lahden asetettu on 2014–2020 massa Kuva 14. Työttömyysprosentti Lahdessa ja Päijät-Hämeessä. Lahden kaupungin työllisyys- ja elinvoimaohjel ja työllisyys- kaupungin Lahden Päijät-Hämeessä. ja Lahdessa Työttömyysprosentti 14. Kuva 10 15 20 25 30 0 5 100 120 20 40 60 80 0 1990 1995 1992

1998 1994

1996 2000

1998 Työttömyys Lahti 2002

2000 2004 2002 2006 2004

2006 2008

2008 2010

2010 Työttömyys Päijät-Häme 2012 2012 T&K -menot 2014 2014

2016 2016

2018 2018

2020 2020

2022 2022 - nostaminen. Kuva 15. Päijät-Hämeen Jätehuollon kautta kulkevan yhdyskuntajätteen hyödyntäminen ja kierrätysasteen kierrätysasteen ja hyödyntäminen yhdyskuntajätteen kulkevan kautta Jätehuollon Päijät-Hämeen 15. Kuva Kuva 16. Päijät-Hämeen suhdannetiedot päätoimialojen liikevaihdosta. päätoimialojen suhdannetiedot Päijät-Hämeen 16. Kuva 100 105 110 115 120 125 130 135 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 85 90 95 1 2010=100

2007 Lokakuu Teollisuus (C) Kaikki toimialat(A-X) 2010 2008 Elokuu

2011 2009

2010 Kesäkuu 2012 2011 Huhtikuu

2012 Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste 2013 Tukku- javähittäiskauppa(G) Rakentaminen (F) 2013 Heinäkuu 2014

Lähde: ToimialaOnline/Asiakaskohtainensuhdannepalvelu 2014 Yhdyskuntajätteen kierrätysaste

Joulukuu 2015 2014 2016 Lokakuu Energiaksi

2015 2017

2018 Elokuu 2016 2019 (H, I,J,L,M,N,R,S) Muut palvelut Kesäkuu

2017 2020

2021

85 90 95 100 105 110 115 120 125 130 135 2022 37 2010=100 Lähde: Toimiala Online/Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liite 3. Ympäristöselostuksen tiivistelmä ja arviointitaulukko 120 120

115 115 Päijät-Hämeen maakuntastrategia- ja ohjelman Ihmisten terveyttä edistäviä tavoitteita tehdään laadinnan ympäristöselostus on laadittu kevääl- luontoarvoja kunnioittaen ja hyvinvointia lisäten. 110 110 lä 2017 saatujen kommenttien ja kesän 2017 jäl- Luonnon on todettu antavan hyvinvointia maa- keen avoinna olleen kyselyn perusteella. Kysely kuntalaisten lisäksi myös vierailijoille. Luonnon 105 105 oli avoinna 11.8 - 1.9.2017 ja oli tarkoitettu Päi- monimuotoisuutta pyritään turvaamaan. Luon- jät-Hämeen kunnille, aluetoimijoille, yhdistyksille, tovaellukset tapahtuvat opastetuille reiteille. Päi-

100 100 mutta myös avoimesti kaikkien käyttöön. Ympä- jät-Hämeen kasvillisuuden suuri uhka on vieras- ristöselostuksen laadinta on tehty Päijät-Hämeen lajit. liitossa toimistotyönä ja valmistelusta on pidetty 95 95 viranomaistapaaminen 1.9.2017 Päijät-Hämeen Päijät-Hämeen pohja- ja pintavesivarat ovat mer- liitossa Hämeen ELY-keskuksen kanssa. Viran- kittävän suuret ja puhtaat. Etenkin pohja-vesien 90 90 omaistapaamisessa todettiin, että maakuntastra- 2010 2011 2012 2013 2014 2014 2015 2016 2017 suojelussa tulee pyrkiä huolellisuuteen haittojen Lokakuu Elokuu Kesäkuu Huhtikuu Heinäkuu Joulukuu Lokakuu Elokuu Kesäkuu tegia- ja ohjelma on ylätason ohjaava strategia- ja ehkäisemiseksi. Alueen saavutettavuus on jat- ohjelma-asiakirja, jonka toteutuksen välittömät kuvasti parantunut tehokuutta lisäävien väylien Kaikki toimialat (A-X) Rakentaminen (F) Muut palvelut vaikutukset ovat vähäisiä ympäristöön, mutta vä- (H, I, J, L, M, N, R, S) ja tietoliikenteen ansiosta, mutta kylien tietover- Teollisuus (C) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) lillisesti hankkeiden kautta konkretisoituu alueen koista ja liikenneväylistä tulisi myös pystyä huo- ympäristön ja muiden tavoitteiden kannalta mer- lehtimaan. Päijät-Hämeen alempi tieverkko saa Kuva 17. Päijät-Hämeen suhdannetiedot päätoimialojen henkilöstön määrä. kittäviä toimenpiteitä ja seurauksia. runsaasti uutta liikennettä puun käytön lisäänty- essä. Tulosten tiivistelmänä voidaan todeta, että Päi- jät-Hämeen maakuntastrategian ja -ohjelman Maaseudun kehittäminen ei vaaranna maaseutu- tavoitteet toimivat pitkälti paremman kestävän kuvaa tai kulttuuriympäristöjä. Poikkeuksia ovat kehityksen ehdoin. Väestötavoitteena on lisätä muun muassa Kymiring ja Hennan rakennuskoh- väestömäärää, mutta ohjelmallisesti sitä viedään teet, joissa on merkittävää maiseman uudista- tiivistämällä kaupunki, taajama ja kylärakenteita. mista uuteen käyttötarkoitukseen. Tapahtumien Tämä mahdollistaa ympäristöystävällisemmän yhteydessä tulee edelleen parantaa ympäristö- joukkoliikenteen kehittämisen uusien teknolo- haittojen ehkäisyä ja menetelmiä. gioiden ja ratkaisujen avulla entistä vähemmin päästöin. Kaiken kaikkiaan maakuntastrategia- ja ohjelma vievät maakuntaa parempaan ympäristönäkökul- mista tarkasteltuna kuin niin sanottu 0-vaihtoeh- to eli arjen jatkuminen ilman ohjelmapolitiikan tavoitteita ja rahoitusohjausta.

38 39 Vaikutusten arviointitaulukko Liite 4. RR-rahoitustaulukko maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan 2018 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

VAIKUTUSTEN ARVIONTI (ns. SOVA-laki 200/2005) TL1 TL2 TL3 O-v Kohdenta- LIITE 2 LIITE yhteensä mattomat YMPÄRISTÖ 0,749 6,017 3,010 2,258 0,000 8,441 4,219 3,165 1,057 0,000 2,424 1,209 0,907 0,308 0,000 0,000 3,093 1,544 1,164 0,385 0,787 0,464 2,924 1,466 1,173 0,583 0,391 0,235 1,094 0,442 0,296 0,169 0,000 0,364 0,148 0,100 0,060 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen + + + O YHTEENSÄ

Liikenteeseen ja yhdyskuntahuoltoon -/+ + + O 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen + ++ ++ + Tekes Luonnonympäristöön + + + O yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Luonnonvaroihin + ++ ++ O maton *maton Maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön -/+ O -/+ O Kohdenta- 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Ihmisten terveyteen, viihtyvyyteen ja hyvinvointiin + + + O 0 0 0 0

Yhteisvaikutus + + + O Tekes 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 TALOUTEEN JA ELINKEINOIHIN Yritysten määrä + O + - josta kehittäminen kehittäminen Työvoiman saatavuus O O + - kansalaistoim. 4,235 2,116 1,592 0,527 0,000 4,235 2,116 1,592 0,527 0,000 0,000 3,093 1,544 1,164 0,385 1,142 0,572 0,428 0,000 0,142 0,000 0,000 0,000 0,000 Yritysystävällisyys + + + O 0,000 Kilpailukyky ja tuottavuus ++ ++ ++ O Maakunnan liitto Investoinnit + + + O yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Julkiset palvelut + + O O Ennakoitu rakennemuutos + + + O maton *maton Kohdenta- VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA 0 0 0 MAASEUDUN KEHITTYMISEEN 0 3,093 1,544 1,164 0,385 1,142 0,572 0,428 0,142 2,116 2,116 Maaseudun elinkeinot ja työllisyys + + + — 1,5915352 1,5915352 19.10.2017 4,234655831 0,527120631 Infrastruktuuri ja maisemat + + O O 4,234655831 0,527120631 Maakunnan liitto 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Palvelut ja saavutettavuus + O O O 0 0 Osaaminen ja kulttuuri + + + O kehittäminen kehittäminen kansalaistoim. Yhteisöllisyys ja turvallisuus O O O O josta 4,206 2,103 1,573 0,530 0,000 1,782 0,894 0,666 0,222 0,000 2,424 1,209 0,907 0,308 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,787 0,464 1,782 0,894 1,173 0,583 0,391 0,235 0,666 0,442 0,296 0,169 0,000 0,222 0,148 0,100 0,060 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 TASA-ARVO JA SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ 0,000 Työttömyyden vähentäminen + ++ + O yhteensä RR-ELY 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Palvelujen saatavuus + ++ + O 0 0 0 0 Sosiaalinen hyvinvointi O + O O Kohdenta- Koulutustaso + + ++ O *maton 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Sukupuolten välinen O O O O Etninen + - - — kestävä kaup. kestävä josta kehitäminen kehitäminen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Sukupolvien välinen + + + O 0 0 0,787 0,464 1,173 0,583 0,391 0,235 0,442 0,296 0,169 0,148 0,100 0,060 2,424 1,209 0,907 0,308 2,424 1,209 0,907 0,308 EURA 2014 EURA 0 0 0 0 0 0 Merkkien selitykset: 0 0 1,782 0,894 0,666 0,222 1,782 0,894 0,666 0,222 Merkittävän kielteinen — 1,782 0,894 0,666 0,222 Kielteinen - Yritystuet Vuosi 2018 Vuosi Päijät-Häme ELSA RR-ELY Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2018 ja 2019 2018 ja vuosille erikseen osin soveltuvin täytetään Taulukko Ei merkittäviä vaikutuksia O Tuki2014 Myönteinen + Merkittävän myönteinen ++ Kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia -/+ Ei voida arvioida e Vuosi: Maakunta: Osio: Toimintalinja tavoitteet / temaattiset (EAKR) tukeminen Pk-yritystoiminnan EAKR ja osaamisen tiedon Uusimman (EAKR) ja hyödyntäminen tuottaminen (ESR) liikkuvuus ja työvoiman Työllisyys ESR Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen (ESR) oppiminen ja köyhyyden osallisuus Sosiaalinen torjunta (ESR) YHTEENSÄ KAIKKI EU Valtio Kunta julkinen Muu EAKR YHTEENSÄ EU Valtio Kunta julkinen Muu YHTEENSÄESR EU Valtio Kunta Muu julkinen siitä tulee sopia etukäteen kehyksestä, osuudellaan maakunnan omalla rahoittamiseen hankkeen osallistua ylimaakunnallisen aikoo osuuden. maakunta jäävän Mikäli maakuntaan omaan *) Sis. hanketoimintaa mahdollisen ylimaakunnalliseen viranomaiselle. rahoittavalle hanketta suoraan osoitetaan ja rahoituksesta maakunnan vähennetään joka summa, ko. tällöin kirjata voidaan kesken. Taulukkoon osallistuvien hankkeseen muiden ylimaakunnalliseen maakuntien ______summa: osoitettava ja osuus osoitetaan kohdentamaton viranomaiselle ja maakuntaan Mihin EAKR Valtio Kunta Muu julkinen ESR ESR Valtio Valtio Valtio Valtio Kunta Kunta Kunta Kunta Muu julkinen Muu julkinen Muu julkinen Muu julkinen Kohdentamattomat EAKR EAKR Valtio Kunta Muu julkinen ESR Valtio Kunta Muu julkinen Kohdentamattomat ESR Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Maakuntaohjelman TL 3 TL 1 TL 2 TL 4 40 TL 5 2,56 0,1421875 1,466 1,094 0,364 2,116 5,268 Hämeen ELY Hämeen ELY-alkuperäinen 0,572 0,428 0,142

RR-rahoitustaulukkoPH-liitto maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan 2019 Liite 5. Maakuntakaavan kehittämisen kohdealueet 3,164 1,209 0,907 3,010 2,258 4,219 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 PÄIJÄT-HÄME

Kehittämisen kohdealueet Kehittämisen kohdealueet LIITE 2 mattomat yhteensä Kohdenta- 0,000 2,424 1,209 0,907 0,308 0,000 6,017 3,010 2,258 0,749 0,000 0,000 3,093 1,544 1,164 0,385 4,219 2,924 1,466 8,441 3,165 1,057 0,000 1,173 0,583 0,442 0,148 0,000 1,094 0,364 0,000 0,787 0,391 0,296 0,100 0,464 0,235 0,169 0,060 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Luonnonvaralogistiikan kehittämisen kohdealue

YHTEENSÄ Kehittämisen kohdealue 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Maaseudun kehittämisen kohdealue Matkailun ja virkistyksen kehittämisen Tekes yhteensä kohdealue 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kohdenta- maton * * maton 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Tekes 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 kansalaistoim. josta kehittäminen 0,000 4,235 2,116 0,527 1,592 0,000 3,093 1,544 1,164 0,385 2,116 1,142 0,572 4,235 1,592 0,527 0,000 0,000 0,428 0,142 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Maakunnan liitto Maakunnan yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA TÄYTTÄÄ VOI SOLUIHIN MERKITTYIHIN 0:LLA POHJALLA VALKOISELLA VAIN Kohdenta- maton * * maton 0 0 0 0 3,093 1,544 1,164 0,385 1,142 0,572 0,428 0,142 2,116 2,116 1,5915352 1,5915352 19.10.2017 4,234655831 0,527120631 4,234655831 0,527120631 Maakunnan liitto Maakunnan 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 kansalaistoim. kehittäminen josta 0,000 2,424 1,209 0,907 0,308 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 1,782 0,894 1,173 0,583 4,206 2,103 1,573 0,530 0,000 1,782 0,894 0,666 0,222 0,442 0,148 0,000 0,666 0,222 0,000 0,000 0,391 0,296 0,100 0,235 0,169 0,060 0,787 0,464 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 yhteensä RR-ELY 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kohdenta- maton * * maton 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 kehitäminen kestävä kaup. josta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1,173 0,583 0,442 0,148 0,391 0,296 0,100 0,235 0,169 0,060 0,787 0,464 2,424 1,209 0,907 0,308 2,424 1,209 0,907 0,308 EURA 2014 EURA 0 0 0 0 0 0 0 0 1,782 0,894 0,666 0,222 1,782 0,894 0,666 0,222 1,782 0,894 0,666 0,222 Tuki2014 Taulukko täytetään soveltuvinTaulukko osin erikseen vuosille 2018 ja 2019 Yritystuet Vuosi 2018 Päijät-Häme ELSA RR-ELY

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO 6 1 0 2 / 0 1 G T

0 5 10 15 km Muu julkinen EAKR Valtio Kunta Vuosi: Maakunta: Osio: / temaattiset tavoitteet Toimintalinja (EAKR)Pk-yritystoiminnan tukeminen EAKR Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Työllisyys (ESR) liikkuvuus ja työvoiman ESR ja elinikäinen Koulutus, ammattitaito (ESR)oppiminen Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) KAIKKI YHTEENSÄ EU Valtio Kunta julkinenMuu YHTEENSÄ EAKR EU Valtio Kunta julkinenMuu ESR YHTEENSÄ EU Valtio Kunta Muu julkinen *) Sis. mahdollisen ylimaakunnalliseen hanketoimintaa omaan maakuntaan jäävän osuuden. Mikäli maakunta aikoo osallistua ylimaakunnallisen rahoittamiseen hankkeen omalla osuudellaan maakunnan kehyksestä, siitä tulee sopia etukäteen muiden ylimaakunnalliseen hankkeseen osallistuvien maakuntien Taulukkoon kesken. voidaan kirjata tällöin summa, ko. joka vähennetään maakunnan rahoituksesta ja osoitetaan suoraan hanketta rahoittavalle viranomaiselle. Mihin maakuntaan ja viranomaiselle kohdentamaton osuus osoitetaan ja osoitettava summa: ______Valtio Kunta Valtio Kunta Muu julkinen Muu julkinen ESR Valtio Kunta ESR Valtio Kunta Muu julkinen Muu julkinen Kohdentamattomat EAKR EAKR Muu julkinen Valtio Kunta Kunta Valtio ESR Muu julkinen Kohdentamattomat ESR 43 TL 1 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaMaakuntaohjelman TL 4 TL 2 TL 3 TL 5 Liite 6. Väestömuutos aluetyypeittäin vuosina 2000–2015 Liite 7. Liikennejärjestelmäsuunnitelman edistäminen

% Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman 1. kiireellisyysluokan toimenpiteiden edistämistä on

S 4 5 5 7 6 O 7 7 5 , 8 , 4 , , , 3 , , , 1 , 8 4 5 T 2 1 - 1 seurattu Päijät-Hämeen liikenneryhmän kokouksissa. Alla osaluetteloa (ei täydellinen) kehitettävistä ja 7 1 8 4 2 2 - 1 - 6 5 - - - - 1 U U seurattavista asioista. M ) m k l ( 7

0 8 1 8 4 6 1 2 3 5 8 5 KESTÄVÄN LIIKKUMISEN EDISTÄMINEN 7 8 2 S 6 4 4 2 8 9 5 1 1 7 8 6 4 9 2 9 7 0 1 3 0 O 1 2 9 9 2 4 3 4 2 ------2 2 2 1 3 3 T -

U Kävely ja pyöräily Lahden kaupunki on saanut valtakunnallista U - Kävelyn ja pyöräilyn markkinointikampanjat työpaikkojen liikkumisen ohjauksen T&K -rahoitus- M (valtakunnalliset tapahtumat, kuntakohtaiset ta. 5 1

0 tietoiskut, työmatkapyöräilyn lisääminen) 2 2 2 1 3 0 7 1 5 3

7 9 7 4 2 5 4 0 1 0 7 8 6 6 6 7 0 6 3 0 6 Ö 0 2 8 6 4 7 0 5 0 Pyöräilyn seudullisen pääverkon kiireellisimmät Päijät-Hämeessä Aja K1 -luokan hankkeita ovat: 8 6 8 6 0 1 T 4 4 6 3 3 0 9 6 5 4 2 9 2 6 9 S 1 2 2 5 6 1 5 1 6

E hankkeet (laatutason parantaminen, täydentäminen): - vt 24, Paimelan alikulku, Hollola Ä

V - Mt 167 Renkomäki–Lahden keskusta, Lahti - vt 24, Hilliläntie–Syrjäntauksentie , Asikkala

0 - Mt 140 Heinola–Heinola kk, Heinola - mt 140, Jokimaa, Lahti 0 0 2 5 2 3 0 2 2

4 - Pajulahti–Vierumäki, Nastola, Heinola - mt 140, Takkula–Heinlammi, Lahti/Hollola 7 0 7

8 1 9 0 7 9 4 6 8 6 4 1 7 3 6 2 2 0 9 6 Ö 6 2 0 7 5 3 0 6 0 9 0 8 6 2 6

T - Kiireellisimmät pyöräilyverkon täydentämiskohteet: - mt 2956, Pyhäniemi – Hollola, Hollola 3 1 4 0 1 2 3 5 7 1 5 2 3 6 8 S 1 2 2 1 5 6 1 5 1 6 E - Mt 313 Anianmetsä–Loukkuharju, Asikkala - mt 14043, Lankilantie, lahti Ä

V - Mt 14037 Nostava–Okeroinen, Hollola, Lahti - mt 14086, Sipurantie, Lahti

U - Mt 1631, mt 11841 Niemenkylä–Orimattila T U S E

U - Mt 2956 Pyhäniemi–Hollola kk, Hollola Asikkalassa valmistellaan kevyen liikenteen väylän U S T K A U S - Mt 14043 väli Lankilantie–Käpytie, Nastola jatkosuunnittelua maantien 313 varteen Vesiveh- A E E S K M E E E - Mt 14087 Taavila–Kyynärä, Nastola maan suuntaan. A S I U U U N A L L L L E L - Mt 15007 Lakeasuontie väli Rainiontie– Reumantie A M A A

N A I I S I K Y U K K E

I - Vt 4 kevyen l. ylitykset Vuohkallio ja Vierumäki T H N N H A T U E P U U Ä T

u u U u - Mt 2956 Messilä–Pyhäniemi, Hollola K L P P t t

t

S U N u u u u u U u U I t N t E t N A U I I e

e e A A P u u S u s s s a D G P G

e

N e K

e K A l

s s s Y n n I n I U N A N Joukkoliikenne - Palvelutason/Tarjonnan parantami-

A

a Y l a a P a P tti E n n A n l l U l U T a M a S e e e o o P V o P M M k E nen A d d N d n n n k R E m U I U i i i O i U i h h h A S r A L s e e A e A L D I a a a - Peruspalveluiden turvaaminen (erilaisten kuljetus- O A M H L H K L H U H Y L S K A ten yhdistämisen kehittäminen, suunnittelu ja pilotointi) Palvelutavoitteiden toteuttaminen - Lahti–Heinola/Nastola/Orimattila/Hollola - Junaliikenteen kehittäminen (liikennöinti) - Lahti–Henna – - Järvelä–Lahti–Uusikylä - Lahti–Tampere ja Lahti–Jyväskylä - Syöttöliikenne Pietariin Allegro-junaan

Lippujärjestelmät - Lippu- ja maksujärjestelmähanke – PILETTI - Lippujärjestelmäyhteistyö VR:n ja HSL:n kanssa

PÄIJÄT-HÄMEEN SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN Tieliikenne - Infrastruktuuri Vt 12 Lahden e-kehätien rakentaminen alkaa 2018 - Vt 12, Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja valmistuu 2021. Täyttöjä jo 2017. - Hennan alueen yhteydet (kadut, liittymät) Vt 24 aluevaraussuunnitelma Karisto-Kalliola on laadittu. Vt 12:n Tillolan ja Keltin välisen tieosuuden kunnos- tamiseen myönnetty 14 miljoonaa euroa. Toteutus 2018-2019.

Logistiikka Maantiellä 167 Lahden sisääntuloväylä on aloitettu - Kujala/Nostava, /Pennala/Henna eteläisen osuuden nelikaistaiseksi muuttaminen - Mt 312, Lahti–Nastola vuoden 2017 aikana. - Mt 313 Vesivehmaa–Vääksy - Kimolan kanavan kehittäminen, Heinola

TIELIIKENNETURVALLISUUDEN SELKEÄ PARANTAMINEN LAHDEN YDINKESKUSTAN VETOVOIMAN KEHITTÄMINEN

44 45 Liite 8. Päijät-Hämeen kartta vuodelle 2019 VIITTAUKSET

1 Sitra megatrendit 2017 https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/#megatrendit-2017 PÄIJÄT-HÄME 2020 2 TEM muutosjoustavuuden arviointikehikko http://tem.fi/documents/1410877/3148216/Muutos- joustavuuden_arviointikehikko.pdf/59ffdb73-780c-4bf4-a692-78fb09d2dae5

3 Maakuntaohjelmien arviointi 2016 – 5 maakuntaa http://www.paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2017/01/PEKKE-kooste-23112016.pdf

4 Älykäs erikoistuminen EU RIS3 http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-1995_fi.htm

5 Alueiden vahvuuksien analyysi (TEM 29.5.2017) https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/hand Hartola le/10024/79987/TEMjul_24_2017_verkkojulkaisu pdf?sequence=1

6 Päijät-Hämeen terveysliikunta- ja sportstrategiat Sysmä https://www.phlu.fi/aikuisliikunta/terveysliikuntastrategia/

7 Vihreän kasvun Häme: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueellinen maa- seutusuunnitelma 2014–2020 http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/93521/Raportte ja_106_2013_HAMELY.pdf?sequence=10

Padasjoki 8 Etpähä ry: Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola ja Orimattila Päijänne-Leader ry: Asikkala, Harto la, Heinola, Padasjoki, Pertunmaa ja Sysmä http://www.hameenraitti.fi/rahoittajat/leader-ryhmat/

9 Nuoret naiset määräävät aluekehityksen suunnan http://www.mdi.fi/blogi-nuoret-naiset-maaraavat-aluekehityksen-suunnan/

Heinola 10 Orimattilan Henna http://www.hennaan.fi/ uusi asuinalue radan varteen Asikkala 11 Lahden tapahtuma-akseli Sibeliustalolta urheilukeskukseen www.lahti.fi/palvelut/aluehankkeet/satama-urheilukeskus

12 Päijät-Häme on perheyritysten maakunta http://www.ess.fi/uutiset/talous/art2339626

13 #DigiLAHTI - Uutta kasvua digitaalisuudesta PK-yrityksille https://www.ladec.fi/ladec/hank keet/1949/digilahti_-_uutta_kasvua_digitaalisuudesta_pk-yrityksille

14 Pohjoisen kasvuvyöhykkeen läpi kulkee suurin osa Suomen viennistä, tuonnista ja Hollola henkilöliikenteestä http://www.kasvuvyohyke.fi/pohjoinen-kasvuvyohyke/uutta-virtaa-suomeen Lahti

Iitti

Kärkölä

Orimattila

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO

± TG 10/2017 0 5 10 15 20 25 Km Pohjakartta: Maanmittauslaitos 2017 ©

46 47 www.paijat-hame.fi