Sisällys ½ Innehåll
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
SISÄLLYS ½ INNEHÅLL Vesa Keskinen Katse välillä taaksepäin 3 Vi blickar tillbaka också Laura Kolbe Helsinki eurooppalaisena pääkaupunkina 6 Helsingfors som europeisk huvudstad Anja Kervanto Nevanlinna Kaupunkikuvan tutkimus historian ja muistin näkökulmasta 18 Stadsbildsforskning ur historiens och minnets synvinkel Minna Sarantola-Weiss Muistoja lenkkipolulta 30 Minnen från motionsslingan Eeva Miettinen & Raimo Savolainen Kouluelämää Snellmanin ajan Helsingissä 37 Skolliv i Helsingfors på Snellmans tid Marja Pehkonen Helsinkiläisten museoidut muistot 47 Helsingforsbornas minnen på museum Helsinkiä stereokuvista 58 Helsingfors i stereoskopi Samu Nyström Sata vuotta sairaankuljetusta Helsingissä 60 Sjuktransporterna hundra år i Helsingfors 1 KVARTTI 1ç06 Jeanette Bandel & Irene Lundquist Svenonius Tukholman tilastoväen katseet näkevät sata vuotta taaksepäin sekä eteenpäin 71 Stockholms statistiker blickar hundra år bakåt och framåt Martti Helminen Töölön kaava 100 vuotta 80 Tölö planläggning 100 år Vesa Keskinen Kolariton keskiviikko -kampanja 1966–1971 87 Kampanjen Kolariton keskiviikko för en krockfri onsdag 1966–1971 Camilla v. Bonsdorff Rakentamisen sääntelyä ja terveyden valvontaa 95 Byggnadsreglering och hälsoövervakning Vesa Keskinen Työtä ja urheilua Malmin kentällä 1949 103 Arbete och sport på Malm 1949 UUTISET ½ MEDDELANDEN 107 SUMMARY 112 KIRJOITTAJAT ½ SKRIBENTER 115 TILASTOKATSAUS ½ STATISTISK ÖVERSIKT 117 2 KVARTTI 1ç06 Katse välillä taaksepäin Vi blickar tillbaka också Kvartti-lehdessä on silloin tällöin keskitytty pelkäs- Med åren har vissa nummer av Kvartti haft historien tään menneeseen aikaan (4/1997, 2/2000 ja 3/2002). som tema (4/1997, 2/2000 och 3/2002). Idén till före- Idea tähän historia teemanumeroon tuli J.V. Snellma- liggande temanummer kom sig av att vi i år firar nin 200-vuotisjuhlien valmistelujen yhteydessä. 200-årsminnet av J. W. Snellmans födelse. Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Artikeln av Laura Kolbe, professor i europeisk his- Laura Kolben suuria linjoja vetävä artikkeli analysoi toria vid Helsingfors universitet, analyserar i stora drag Helsinkiä eurooppalaisena pääkaupunkina. Helsinki Helsingfors som europeisk huvudstad. Som följd av on joutunut idän ja lännen välissä rakentamaan identi- sitt läge mellan öst och väst har staden varit tvungen att teettinsä monta kertaa uudelleen. Se on kuitenkin so- bygga om sin identitet flera gånger. Men staden har all- peutunut eri aikoina hyvin muutosvaatimuksiin. tid lyckats anpassa sig till tidens krav. Seuraavat kaksi artikkelia tulevat lähemmäs helsin- De två följande artiklarna kommer närmare hel- kiläisten arkea. Norrménin talo, Makkaratalo ja Kaa- singforsbornas vardag. Norrménska huset, Korvhuset pelitehdas synnyttävät helsinkiläisissä monenlaisia och Kabelfabriken väcker många minnen, tankar och muistoja, ajatuksia ja mielipiteitä. Anja Kervanto åsikter hos helsingforsborna. Anja Kervanto-Nevan- Nevanlinna Helsingin yliopistosta lähestyy artikkelis- linna från Helsingfors universitet granskar i sin artikel saan näitä rakennuksia juuri niiden aikalaisille antami- dessa byggnader utgående från de kulturella betydelser en kulttuuristen merkitysten kautta. Esineiden kautta deras samtida givit dem. Minna Sarantola-Weiss från helsinkiläisten elämää valottaa Minna Sarantola- Helsingfors stadsmuseum belyser helsingforsbornas Weiss kaupunginmuseosta. Esimerkkinä on tuulipuku. liv med föremålens hjälp och tar en vindoverall som Puku kertoo oman tarinansa helsinkiläisen ja suoma- exempel. Den berättar sin egen historia om hur stads- laisen kaupunkikulttuurin kehityksestä. kulturen utvecklats i vårt land och vår huvudstad. Helsingin kaupungin monet yksiköt ovat viettäneet I dessa tider firar många av Helsingfors stads för- tai viettävät juhlavuosiaan näinä aikoina. Pelastuslai- valtningar jubileum, eller har just firat. En artikel av toksen sairaankuljetuksen satavuotista taivalta käy- Samu Nyström berättar om ambulansväsendets hund- dään läpi Samu Nyströmin artikkelissa. Kaupungin- raåriga historia i Helsingfors. Stadsmuseet firar också: museon juurista eli muinaismuistolautakunnan perus- det är hundra år sedan Fornminnesnämnden grunda- tamisesta on kulunut myös sata vuotta. Lautakunnan des. Marja Pehkonen berättar kort om hur Stadsmuseet syntyvaiheista ja kaupunginmuseon historiasta kertoo blev till ur denna nämnd och småningom utvecklades Marja Pehkonen. Myös ympäristönsuojelulla on Hel- till sin nuvarande omfattning. Miljövården har också singissä takanaan satavuotinen taival kuten Camilla v. ett hundraårigt perspektiv bakom sig, här belyst av Ca- Bonsdorff osoittaa. Artikkelien ulkopuolelta todetta- milla v. Bonsdorffs artikel. Vid sidan om kan vi kon- koon, että Helsingin alueliitosvuosiin 1906, 1946 ja statera att de stora inkorporeringsåren i Helsingfors, 1966 sisältyy lähes numeroiden taikaa. 3 KVARTTI 1ç06 Pitkänsillan pohjoispuolen työläisyhdyskunnan dvs. 1906, 1946 ja 1966, har något av en siffrornas syntymistä ja rakentamisesta on kuvattu ja tutkittu pal- magi över sig. jon. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että Töölöä Arbetarstadsdelarna norr om Långa bron, deras alettiin rakentamaan pian Kallion jälkeen. Töölön ase- uppkomst och uppbyggnad, har studerats flitigt. Min- makaava hyväksyttiin 1906. Useamman polven töölö- dre uppmärksamhet har ägnats åt att Tölö började byg- läisenä Martti Helminen on kaivanut esiin myös Töö- gas strax efter Berghäll. Detaljplanen för Tölö godkän- lön kaavaehdotuksen vuodelta 1883. des år 1906. Martti Helminen, tölöbo sedan flera gene- Helsingillä on varsin pitkä tilastotietotraditio, joka rationer, har också grävt fram ett planläggningsförslag on dokumentoitu historiatilastojulkaisuun (Tieken ti- för Tölö anno 1883. lastoja 2000:15). Suomen ensimmäiset väestölasken- Såsom klart framgick i publikationen Faktacentra- nat tehtiin suurimmissa kaupungeissa Helsingissä, lens statistik 2000:15 har Helsingfors långa anor inom Turussa, Viipurissa ja Oulussa vuonna 1870. Helsin- statistiken. De första folkräkningarna i Finland gjordes gin kaupunginvaltuusto kiinnitti jo perustamisvuodes- år 1870 i de största städerna, dvs. Helsingfors, Åbo, taan 1875 lähtien huomioita erilaisten tilastojen tarpee- Viborg och Uleåborg. Redan då Helsingfors stads- seen. Vuonna 1890 kaupunginvaltuustossa käytiin fullmäktige grundades år 1875 betonades behovet av keskusteluja kaupungin kunnallistilaston parantami- olika slags statistik. År 1890 diskuterade fullmäktige sesta ja useiden tilastojulkaisujen laatimisesta. Koros- en förbättring av stadens kommunala statistik och upp- tettiin kunnallishallinnon ja yleisön tarpeesta saada no- görande av flera statistiska publikationer. Man betona- peasti ja ajoissa tiedot paikkakunnan oloissa tapahtu- de kommunförvaltningens och allmänhetens behov av neista muutoksista. Kaupungin terveydenhuoltotilas- att tillräckligt snabbt få uppgifter om förändringar i de ton kehittämistä pidettiin tärkeänä. Viitattiin myös sii- lokala förhållandena. Man upplevde det som viktigt att hen, että useisiin ulkomaiden suuriin kaupunkeihin oli utveckla stadens hälsovårdsstatistik. Man hänvisade perustettu tilastollisia toimistoja kuten Kööpenhami- också till att det i flera stora städer utomlands grundats naan, Tukholmaan ja Wieniin. Helsingin tilastollisen statistikkontor, t.ex. i Köpenhamn, Stockholm och vuosikirjan ensimmäinen laitos ilmestyi vuonna 1906. Wien. Första upplagan av Helsingfors stads statistiska Mitä yhteistä sillä ja uusimmalla tilastollisella vuosi- årsbok utgavs år 1906. Sini Askelo analyserar vad man kirjalla on? Niitä vertailee Sini Askelo. finner för gemensamt mellan den och de senaste år- Tukholman tilastotoimi täytti viime vuonna 100 gångarna av årsboken. vuotta. Siitä ja Tukholman tulevaisuudesta kertovat I fjol fyllde Stockholms stads statistikväsende hun- paikan päältä USK:sta Jeanette Bandel ja Irene Lund- dra. Om detta och om Stockholms framtid i ljuset av quis Svenonius. Helsingin tietokeskuksen satavuotis- prognoser rapporterar Jeanette Bandel och Irene Lund- juhlia vietetään 2011. quist Svenonius från USK – Utrednings- och statistik- J. V. Snellmanin syntymän 200-vuotisjuhlan kun- kontoret i Stockholm. Helsingfors stads faktacentrals niaksi järjestetään vuonna 2006 tapahtumia ja juhlalli- hundraårsjubileum firas år 2011. suuksia niillä paikkakunnilla, joilla hän asui elämänsä J. W. Snellmans födelses 200-årsjubileum till ära aikana. Juhlavuoden teemana on sivistys. Helsingin ordnas det under året 2006 festligheter och evenemang kaupungin juhlavuoden ohjelmaan kuului Helsingin på de orter där han bodde under sin livstid. Temat för kaupungin tietokeskuksen ja Helsingin kaupungin- jubileumsåret är bildning. Det program Helsingfors museon yhteistyönä toteuttama Kouluelämää Snellma- stad ordnar under året omfattar en av Helsingfors stads nin ajan Helsingissä – näyttely. Näyttely pidettiin faktacentral resp. stadsmuseum ordnad utställning om skollivet i Helsingfors på Snellmans tid, som hölls i Ju- 4 KVARTTI 1ç06 Jugendsalissa 25.1.–26.2.2006. Aiheesta enemmän si- gendsalen den 25.1.–26.2.2006. Mera om detta på sida vulla 37. 37. Myös lähihistoria on tärkeää. Nostalgiset ”tuo- Även närhistorien är viktig. Två korta artiklar om reemmat” lehden aiheet kertovat Malmin lentokentän färskare teman ingår också, dvs. om det färgrika livet monipuolisesta elämästä 1940-luvun lopussa sekä vid Malms flygfält i slutet av 1940-talet och om kam- vuosina 1966–71 toteutetusta kolariton keskiviikko panjen för en krockfri onsdag, som genomfördes åren kampanjasta. 1966–71. Lehden kannessa