Sisällys ½ Innehåll

SISÄLLYS ½ INNEHÅLL

Vesa Keskinen Katse välillä taaksepäin 3 Vi blickar tillbaka också

Laura Kolbe Helsinki eurooppalaisena pääkaupunkina 6 Helsingfors som europeisk huvudstad

Anja Kervanto Nevanlinna Kaupunkikuvan tutkimus historian ja muistin näkökulmasta 18 Stadsbildsforskning ur historiens och minnets synvinkel

Minna Sarantola-Weiss Muistoja lenkkipolulta 30 Minnen från motionsslingan

Eeva Miettinen & Raimo Savolainen Kouluelämää Snellmanin ajan Helsingissä 37 Skolliv i Helsingfors på Snellmans tid

Marja Pehkonen Helsinkiläisten museoidut muistot 47 Helsingforsbornas minnen på museum

Helsinkiä stereokuvista 58 Helsingfors i stereoskopi

Samu Nyström Sata vuotta sairaankuljetusta Helsingissä 60 Sjuktransporterna hundra år i Helsingfors

KVARTTI 1ç06 Jeanette Bandel & Irene Lundquist Svenonius Tukholman tilastoväen katseet näkevät sata vuotta taaksepäin sekä eteenpäin 71 Stockholms statistiker blickar hundra år bakåt och framåt

Martti Helminen Töölön kaava 100 vuotta 80 Tölö planläggning 100 år

Vesa Keskinen Kolariton keskiviikko -kampanja 1966–1971 87 Kampanjen Kolariton keskiviikko för en krockfri onsdag 1966–1971

Camilla v. Bonsdorff Rakentamisen sääntelyä ja terveyden valvontaa 95 Byggnadsreglering och hälsoövervakning

Vesa Keskinen Työtä ja urheilua Malmin kentällä 1949 103 Arbete och sport på Malm 1949

UUTISET ½ MEDDELANDEN 107

SUMMARY 112

KIRJOITTAJAT ½ SKRIBENTER 115

TILASTOKATSAUS ½ STATISTISK ÖVERSIKT 117

KVARTTI 1ç06 Katse välillä taaksepäin Vi blickar tillbaka också

Kvartti-lehdessä on silloin tällöin keskitytty pelkäs- Med åren har vissa nummer av Kvartti haft historien tään menneeseen aikaan (4/1997, 2/2000 ja 3/2002). som tema (4/1997, 2/2000 och 3/2002). Idén till före- Idea tähän historia teemanumeroon tuli J.V. Snellma- liggande temanummer kom sig av att vi i år firar nin 200-vuotisjuhlien valmistelujen yhteydessä. 200-årsminnet av J. W. Snellmans födelse. Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Artikeln av Laura Kolbe, professor i europeisk his- Laura Kolben suuria linjoja vetävä artikkeli analysoi toria vid Helsingfors universitet, analyserar i stora drag Helsinkiä eurooppalaisena pääkaupunkina. Helsinki Helsingfors som europeisk huvudstad. Som följd av on joutunut idän ja lännen välissä rakentamaan identi- sitt läge mellan öst och väst har staden varit tvungen att teettinsä monta kertaa uudelleen. Se on kuitenkin so- bygga om sin identitet flera gånger. Men staden har all- peutunut eri aikoina hyvin muutosvaatimuksiin. tid lyckats anpassa sig till tidens krav. Seuraavat kaksi artikkelia tulevat lähemmäs helsin- De två följande artiklarna kommer närmare hel- kiläisten arkea. Norrménin talo, Makkaratalo ja Kaa- singforsbornas vardag. Norrménska huset, Korvhuset pelitehdas synnyttävät helsinkiläisissä monenlaisia och Kabelfabriken väcker många minnen, tankar och muistoja, ajatuksia ja mielipiteitä. Anja Kervanto åsikter hos helsingforsborna. Anja Kervanto-Nevan- Nevanlinna Helsingin yliopistosta lähestyy artikkelis- linna från Helsingfors universitet granskar i sin artikel saan näitä rakennuksia juuri niiden aikalaisille antami- dessa byggnader utgående från de kulturella betydelser en kulttuuristen merkitysten kautta. Esineiden kautta deras samtida givit dem. Minna Sarantola-Weiss från helsinkiläisten elämää valottaa Minna Sarantola- Helsingfors stadsmuseum belyser helsingforsbornas Weiss kaupunginmuseosta. Esimerkkinä on tuulipuku. liv med föremålens hjälp och tar en vindoverall som Puku kertoo oman tarinansa helsinkiläisen ja suoma- exempel. Den berättar sin egen historia om hur stads- laisen kaupunkikulttuurin kehityksestä. kulturen utvecklats i vårt land och vår huvudstad. Helsingin kaupungin monet yksiköt ovat viettäneet I dessa tider firar många av Helsingfors stads för- tai viettävät juhlavuosiaan näinä aikoina. Pelastuslai- valtningar jubileum, eller har just firat. En artikel av toksen sairaankuljetuksen satavuotista taivalta käy- Samu Nyström berättar om ambulansväsendets hund- dään läpi Samu Nyströmin artikkelissa. Kaupungin- raåriga historia i Helsingfors. Stadsmuseet firar också: museon juurista eli muinaismuistolautakunnan perus- det är hundra år sedan Fornminnesnämnden grunda- tamisesta on kulunut myös sata vuotta. Lautakunnan des. Marja Pehkonen berättar kort om hur Stadsmuseet syntyvaiheista ja kaupunginmuseon historiasta kertoo blev till ur denna nämnd och småningom utvecklades Marja Pehkonen. Myös ympäristönsuojelulla on Hel- till sin nuvarande omfattning. Miljövården har också singissä takanaan satavuotinen taival kuten Camilla v. ett hundraårigt perspektiv bakom sig, här belyst av Ca- Bonsdorff osoittaa. Artikkelien ulkopuolelta todetta- milla v. Bonsdorffs artikel. Vid sidan om kan vi kon- koon, että Helsingin alueliitosvuosiin 1906, 1946 ja statera att de stora inkorporeringsåren i Helsingfors, 1966 sisältyy lähes numeroiden taikaa.

KVARTTI 1ç06 Pitkänsillan pohjoispuolen työläisyhdyskunnan dvs. 1906, 1946 ja 1966, har något av en siffrornas syntymistä ja rakentamisesta on kuvattu ja tutkittu pal- magi över sig. jon. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että Töölöä Arbetarstadsdelarna norr om Långa bron, deras alettiin rakentamaan pian Kallion jälkeen. Töölön ase- uppkomst och uppbyggnad, har studerats flitigt. Min- makaava hyväksyttiin 1906. Useamman polven töölö- dre uppmärksamhet har ägnats åt att Tölö började byg- läisenä Martti Helminen on kaivanut esiin myös Töö- gas strax efter Berghäll. Detaljplanen för Tölö godkän- lön kaavaehdotuksen vuodelta 1883. des år 1906. Martti Helminen, tölöbo sedan flera gene- Helsingillä on varsin pitkä tilastotietotraditio, joka rationer, har också grävt fram ett planläggningsförslag on dokumentoitu historiatilastojulkaisuun (Tieken ti- för Tölö anno 1883. lastoja 2000:15). Suomen ensimmäiset väestölasken- Såsom klart framgick i publikationen Faktacentra- nat tehtiin suurimmissa kaupungeissa Helsingissä, lens statistik 2000:15 har Helsingfors långa anor inom Turussa, Viipurissa ja Oulussa vuonna 1870. Helsin- statistiken. De första folkräkningarna i Finland gjordes gin kaupunginvaltuusto kiinnitti jo perustamisvuodes- år 1870 i de största städerna, dvs. Helsingfors, Åbo, taan 1875 lähtien huomioita erilaisten tilastojen tarpee- Viborg och Uleåborg. Redan då Helsingfors stads- seen. Vuonna 1890 kaupunginvaltuustossa käytiin fullmäktige grundades år 1875 betonades behovet av keskusteluja kaupungin kunnallistilaston parantami- olika slags statistik. År 1890 diskuterade fullmäktige sesta ja useiden tilastojulkaisujen laatimisesta. Koros- en förbättring av stadens kommunala statistik och upp- tettiin kunnallishallinnon ja yleisön tarpeesta saada no- görande av flera statistiska publikationer. Man betona- peasti ja ajoissa tiedot paikkakunnan oloissa tapahtu- de kommunförvaltningens och allmänhetens behov av neista muutoksista. Kaupungin terveydenhuoltotilas- att tillräckligt snabbt få uppgifter om förändringar i de ton kehittämistä pidettiin tärkeänä. Viitattiin myös sii- lokala förhållandena. Man upplevde det som viktigt att hen, että useisiin ulkomaiden suuriin kaupunkeihin oli utveckla stadens hälsovårdsstatistik. Man hänvisade perustettu tilastollisia toimistoja kuten Kööpenhami- också till att det i flera stora städer utomlands grundats naan, Tukholmaan ja Wieniin. Helsingin tilastollisen statistikkontor, t.ex. i Köpenhamn, Stockholm och vuosikirjan ensimmäinen laitos ilmestyi vuonna 1906. Wien. Första upplagan av Helsingfors stads statistiska Mitä yhteistä sillä ja uusimmalla tilastollisella vuosi- årsbok utgavs år 1906. Sini Askelo analyserar vad man kirjalla on? Niitä vertailee Sini Askelo. finner för gemensamt mellan den och de senaste år- Tukholman tilastotoimi täytti viime vuonna 100 gångarna av årsboken. vuotta. Siitä ja Tukholman tulevaisuudesta kertovat I fjol fyllde Stockholms stads statistikväsende hun- paikan päältä USK:sta Jeanette Bandel ja Irene Lund- dra. Om detta och om Stockholms framtid i ljuset av quis Svenonius. Helsingin tietokeskuksen satavuotis- prognoser rapporterar Jeanette Bandel och Irene Lund- juhlia vietetään 2011. quist Svenonius från USK – Utrednings- och statistik- J. V. Snellmanin syntymän 200-vuotisjuhlan kun- kontoret i Stockholm. Helsingfors stads faktacentrals niaksi järjestetään vuonna 2006 tapahtumia ja juhlalli- hundraårsjubileum firas år 2011. suuksia niillä paikkakunnilla, joilla hän asui elämänsä J. W. Snellmans födelses 200-årsjubileum till ära aikana. Juhlavuoden teemana on sivistys. Helsingin ordnas det under året 2006 festligheter och evenemang kaupungin juhlavuoden ohjelmaan kuului Helsingin på de orter där han bodde under sin livstid. Temat för kaupungin tietokeskuksen ja Helsingin kaupungin- jubileumsåret är bildning. Det program Helsingfors museon yhteistyönä toteuttama Kouluelämää Snellma- stad ordnar under året omfattar en av Helsingfors stads nin ajan Helsingissä – näyttely. Näyttely pidettiin faktacentral resp. stadsmuseum ordnad utställning om skollivet i Helsingfors på Snellmans tid, som hölls i Ju-

KVARTTI 1ç06 Jugendsalissa 25.1.–26.2.2006. Aiheesta enemmän si- gendsalen den 25.1.–26.2.2006. Mera om detta på sida vulla 37. 37. Myös lähihistoria on tärkeää. Nostalgiset ”tuo- Även närhistorien är viktig. Två korta artiklar om reemmat” lehden aiheet kertovat Malmin lentokentän färskare teman ingår också, dvs. om det färgrika livet monipuolisesta elämästä 1940-luvun lopussa sekä vid Malms flygfält i slutet av 1940-talet och om kam- vuosina 1966–71 toteutetusta kolariton keskiviikko panjen för en krockfri onsdag, som genomfördes åren kampanjasta. 1966–71. Lehden kannessa on stereokuvia Helsingistä vuo- Pärmbilden denna gång visar stereoskopiska bilder silta 1898–1960. Isommassa koossa näitä on nähtävillä av Helsingfors åren 1898–1960. I större format finns sivuilla 58–59, 104–106 ja 116. de på sid. 58–59, 104–106 och 116.

Vesa Keskinen Vesa Keskinen toimittaja redaktör

KVARTTI 1ç06 Helsinki eurooppalaisena pääkaupunkina Helsingfors som europeisk huvudstad

Laura Kolbe

Helsinki on joutunut idän ja lännen välissä ra- Som följd av sitt läge mellan öst och väst har kentamaan identiteettinsä monta kertaa uudel- Helsingfors fått lov att återskapa sin identitet leen. Se on kuitenkin sopeutunut eri aikoina flera gånger. Trots detta har staden alltid kun- hyvin muutosvaatimuksiin. Helsinki on omak- nat anpassa sig till nya krav och omständighe- sunut eurooppalaisia malleja ja soveltanut nii- ter. Helsingfors har anammat de europeiska tä yhteiskunnallisiin muutoksiin: modernisaa- modellerna och tillämpat dem på samhällsför- tion haasteeseen, suureen alueliitokseen, suun- ändringar såsom den allmänna moderniserin- nittelujärjestelmien, hyvinvointipalveluiden ja gen, den stora inkorporeringen av områden vakaan kunnallistalouden luomiseen sekä eu- och utvecklandet av planeringssystem, väl- rooppalaisen pienoismetropolin synnyttämi- färdstjänster och en stabil kommunekonomi seen. samt skapandet av en europeisk metropol i mi- niformat. Eurooppalainen pääkaupunki En europeisk huvudstad Monet tutkijat ovat hakeneet pääkaupungille määritel- mää. Kootusti voidaan todeta, että pääkaupunki on val- Många är de forskare som har försökt definiera begrep- tiollisen, hallinnollisen ja oikeudellisen vallan pitkä- pet huvudstad. Man kan sammanfattningsvis konstate- kestoinen keskittymä. Se on kansallisen politiikan ja ra att en huvudstad är en långvarig koncentration av poliittisen liikehdinnän pääasiallisin tapahtumapaikka statlig, förvaltningsmässig och rättskipande makt. En ja usein maan suurin kaupunki. Pääkaupunki on logis- mittpunkt för den nationella politiken och de politiska tiikan, tuotannon, talouden, kaupan ja kulutuksen mer- rörelserna – och ofta även landets största stad. En hu- kittävin keskus. Se on myös tieteellisen, taiteellisen, vudstad utgör centrum för logistik, produktion, ekono- innovatiivisen, intellektuaalisen, journalistisen ja si- mi, handel och konsumtion. Den utgör även den vikti- vistyksellisen toiminnan tärkein tila. Pääkaupungista gaste mötesplatsen för den vetenskapliga, konstnär- käsin kulttuuriset ja elämäntavalliset mallit leviävät. liga, intellektuella, journalistiska och kulturella verk- Se on tärkeimpien yhteisöllisten seremonioiden ja ritu- samheten. Spridandet av kultur och livsstil börjar från aalien näyttämö. huvudstaden. Dessutom utspelas de viktigaste kollektiva ceremonierna och ritualerna i huvudstaden.

KVARTTI 1ç06 Euroopassa tunnetaan kaksi pääkaupunkitraditiota. I Europa känner man till två huvudstadstraditioner. Lontoo kasvoi ja laajeni pääasiassa ilman keskitettyä London har övervägande vuxit och utvidgats utan cen- kunnallishallintoa tai kruunun kiinnostusta kaupunki- tralt kommunalt styre eller kungligt intresse för stadens rakentamiseen. Pariisissa, Madridissa, Berliinissä, Pie- uppbyggnad. I Paris, Madrid, Berlin, St Petersburg och tarissa ja Wienissä keskusvalta kiinnostui pääkaupun- Wien har den centrala makten visat intresse för huvud- kien suunnittelusta ja sai siitä vahvan otteet. Pääkau- stadsplaneringen och hållit i processen med ett stadigt pungit ovat usein maansa ykköskaupunkeja ja siten grepp. En huvudstad är ofta samtidigt landets främsta kansallisen kaupunkiverkoston osia. Monesti olennai- stad, och utgör således en del av landets stadsnätverk. seksi nousee suhde pääkaupungin ja kaupallisesti tai Ofta uppstår ett viktigt förhållande mellan huvudsta- kulttuurisesti vahvan kakkoskaupungin välillä (Mos- den och den handelsmässigt eller kulturellt starka näst kova, Pietari – Berliini, Hampuri, München – Madrid, främsta staden (Moskva – St Petersburg, Berlin – Barcelona – Rooma, Milano – Pariisi, Marseille – Hamburg – München, Madrid – Barcelona, Rom – Mi- Ateena, Thessaloniki – Istanbul, Ankara). lano, Paris – Marseille, Aten – Thessaloniki, Istanbul - Useimmiten eurooppalainen pääkaupunki on jaka- Ankara). maton vallan keskus, unitaarisen valtion symboli. Liit- Oftast utgör den europeiska huvudstaden ett odelat tovaltiossa ja sen historiallisissa esikuvissa valta voi maktcentrum, en symbol för enhetsstaten. I den federa- myös olla jaettu. Keskushallinto sijaitsee pääkaupun- tiva staten och i dess historiska förebilder kan makten gissa, mutta pääkaupungin tarvitsevat myös elinkei- också vara delad. Den centrala förvaltningen har sitt noelämä, pankit, vakuutuslaitokset, yhdistykset, seu- säte i huvudstaden, men denna är även nödvändig för rat, säätiöt, kansalaisjärjestöt, puolueet ja ay-liike. Val- näringslivet, bankerna, försäkringsanstalterna, före- lan keskittämisen pyrkimykset edellyttävät edustuk- ningslivet, stiftelserna, medborgarorganisationerna, sellisuutta, joka vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun, partierna och fackföreningsrörelsen. Ett centraliserat kiinteistöhallintaan, rakentamiseen ja arkkitehtuuriin. maktsäte kräver representativitet, vilket påverkar stads- Historiallisesti esiin piirtyy kaksi tavoitetta: kansakun- planeringen, fastighetsförvaltningen, byggandet och nan suuruuden ja kansallisen yhtenäisyyden ilmentä- arkitekturen. Historiskt sett kan man urskilja två mål- minen. Monilla on silti takana hidas, mutta orgaaninen sättningar: en huvudstad skall befordra ett intryck av kasvu pääkaupunkiasemaan. Lontoo ja Pariisi ovat ol- storhet och nationell enhet. I många fall har utveck- leet ykköskaupunkeja jo keskiajalta lähtien. Tukhol- lingen mot huvudstad emellertid inneburit en långsam, ma, Kööpenhamina, Varsova, Berliini, Lissabon, Mad- om än organisk, tillväxt. Både London och Paris har rid, Den Haag/Amsterdam, Wien, Praha, Moskova ym. varit sitt lands främsta stad sedan medeltiden. Stock- nousivat valtioidensa ykköskaupungeiksi oltuaan sitä holm, Köpenhamn, Warszava, Berlin, Lissabon, Ma- ennen hallitsijan ja hallinnon keskuspaikkoja. drid, Den Haag/Amsterdam, Wien, Prag, Moskva, m.fl. blev huvudstäder efter att först ha tjänat som re- gentens och förvaltningens huvudsakliga säte. Suurvalta, kaupunki ja myyttinen perustamistarina Stormakten, staden och ett Aikamme kiinnostaviin kysymyksiin kuuluu se, miksi mytomspunnet grundande toiset kaupungit menestyvät ja toiset taantuvat. Eräät kaupunkikeskukset uudistavat imagoaan samalla kun En av vår tids intressantaste frågor är varför somliga toiset epäonnistuvat ja takeltelevat. Vaikka kaupunki- städer blomstrar och andra stagnerar. Vissa stadscentra en syntytavat poikkeavat toisistaan, yhdestä asiasta ol- förnyar sin image medan andra drabbas av tröghet och

KVARTTI 1ç06 laan varmoja: vanhassa kaupungissa, jossa asioita on misslyckande. Även om en stad kan uppstå på många hoidettu yhdessä pitkään, eivät pienet vastoinkäymiset olika sätt, är man överens om en sak: i en gammal stad, hätkähdytä. Euroopan hyvinvoinnin ydinalue, joka där förvaltningstraditionerna är långa och etablerade, keskiajalla ulottui Pohjois-Italiasta Belgian suurten rubbas vardagen inte av små motgångar. Det europeis- kaupunkien kautta Lontooseen, on edelleen maan- ka välfärdsområdets kärna, som på medeltiden sträckte osamme talouden veturi. Entä pohjoisessa? Onko Hel- sig från norra Italien och genom de stora belgiska stä- sinki vertailukelpoinen menestyvien eurooppalaisten derna till London, är fortfarande den ekonomiska mo- pääkaupunkien verkostossa? Miten eurooppalaisuus torn i vår världsdel. Hur är det i norr? Kan Helsingfors on eri aikoina ilmennyt ja millä tavalla se on jättänyt jämföras med de framgångsrika europeiska huvudstä- jälkensä Helsingin omakuvaan? Voiko Suomen tasa- derna? På vilka olika sätt har den europeiska andan ta- vallan pääkaupunkia edes arvioida muusta kuin kan- git sig uttryck genom tiderna, och vilka spår har den sallisesta käsin? lämnat i Helsingfors stadsbild? Kan huvudstaden för ”Helsinki keksittiin 1500-luvun puolivälissä”, republiken Finland ens värderas ur något annat per- aloittaa Helsinki-infon juhlanumero vuonna 2000 ja spektiv än det nationella? luo uudelleen Helsingin myyttisen alkukertomuksen. ”Helsingfors uppfanns på mitten av 1500-talet” ly- Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan perusti kauppapaikan der inledningen i jubileumsnumret av Helsingfors-info Vantaanjoen suulle vuonna 1550. Helsingin varhais- år 2000, och ger därmed ett stänk av myt till stadens vaihe muistuttaa tyypillistä eurooppalaista kaupunki- tillkomstberättelse. År 1550 grundade Sveriges kung tarinaa. Kaupungin kantaisäksi tai -äidiksi nousi poliit- Gustav Vasa en handelsplats vid Vanda ås mynning. tisesti vaikutusvaltainen hallitsija tai muu mahtimies, Till sitt ursprung påminner Helsingfors om vilken eu- maallinen tai kirkollinen ruhtinas. Helsingillä oli voi- ropeisk stad som helst. Städernas stamfäder eller -mö- makastahtoinen Kustaansa, Ruotsin suurvallan raken- drar var härskare med politiskt inflytande eller andra taja, joka asemoi Helsingin meri- ja satamakaupungik- stormän, världsliga eller kyrkliga furstar. I Helsingfors si. Kaupunkipolitiikka oli omavaltaisia: kaupunkeja fall var det Sveriges viljestarke konung Gustav, som perustettiin ja lakkautettiin, eräitä tyhjennettiin ja toi- gjort sitt land till en stormakt, som lät grunda en sjö- sia vahvistettiin. farts- och hamnstad här.. Stadspolitiken var egenmäk- Vantaanjoen suujuoksulle nousseen Helsingin tig: städer grundades och lades ner, somliga tömdes (Helsingfors) alkuvaiheet on dokumentoitu kaupunki- och andra förstärktes. historiassa alkukohdaksi. Todellisuus ilmensi toivei- De första tiderna i det Helsingfors som uppstod vid den ja politiikan ristiriitaa. Helsinki perustettiin vau- Vanda ås mynning har dokumenterats såsom historisk raan Tallinnan kilpailijaksi sekä itä-länsi- ja sisämaan- tidpunkt för stadens uppkomst. Verkligheten avspegla- kaupan välityspaikaksi. Kilpailuasema menetti merki- de konflikten mellan förhoppningar och politik. Hel- tyksensä, kun Tallinna ja muu Viro antautuivat vuonna singfors grundades för att konkurrera med den rika sta- 1561 Ruotsin valtaan. Helsingin historiassa perusta- den Tallinn (Reval), och för att fungera som en länk i mistarina korostuu – kaupungin vuonna 1640 vahvis- handeln mellan dels öst och väst, dels kust- och inlan- tetussa vaakunassa kuvattu vesi kertoo sijainnista ja det. Konkurrensställningen miste sin betydelse när vene viittaa siirtokuntahistoriaan, kalastukseen, laiva- Tallinn (Reval) och övriga Estland underkastade sig liikenteeseen ja kauppaan. Vesiaihe on myös Pariisin, Sverige år 1561. Berättelsen om Helsingfors grundan- Lissabonin ja Belgradin vaakunoissa. de betonas i stadens historia. T.ex. på stadens vapen, som stadfästes år 1640, syftar vattnet på stadens läge, medan båten står för samhällets historia, fisket, skepps-

KVARTTI 1ç06 Venäjä tuo Euroopan – tyhjästä trafiken och handeln. Vattenmotivet finns också på Pa- synnytetty pääkaupunki ris, Lissabons och Belgrads vapen.

Euroopan pääkaupunkinen joukossa Helsingillä on Ryssland introducerar Europa – en harvinainen erityisasema: se on korotettu pääkaupun- huvudstad föds ur tomma intet giksi. Kun Suomen alue oli liitetty vuonna 1809 Venä- jän keisarikuntaan, teki keisari Aleksanteri I Suomesta Som följd av sin bakgrund har Helsingfors en sällsynt erillisen valtion. Hän korotti matalaprofiilisen uusmaa- ställning bland Europas huvudstäder: staden har nämli- laisen pikkukaupungin uuteen suurrooliinsa vuonna gen blivit upphöjd till huvudstad. Efter att Finlands ter- 1812. Päätös liittyi eurooppalaisen suurvaltapolitiik- ritorium år 1809 anslutits till den ryska kejsardömet, kaan. Helsingistä tehtiin Suomen siviili- ja sotilashal- gjordes Finland till en egen, autonom, stat av kejsar linnon keskus ja Venäjän keisarikunnan näyteikkuna Alexander I. Han gav den anspråkslösa nyländska länteen. Jälleenrakennustyöhön palkattiin parhaat småstaden en ny, stor roll år 1812. Beslutet hade med asiantuntijat. Muutamassa vuosikymmenessä nousivat den europeiska stormaktspolitiken att göra. Helsing- monumentaalikeskustan rakennukset, suunnittelijana fors blev centrum för Finlands civila och militära för- saksalaissyntyinen arkkitehti C. L. Engel. Senaatintori valtning, och det ryska kejsardömets skyltfönster mot ympäristöineen ilmensi Euroopan moderneja valistuk- väst. De bästa experterna anlitades för återuppbygg- sellisia virtauksia sekä antiikin jälkivaikutusta, klassis- ningsarbetet. Monumentalbyggnaderna i stadskärnan mia ja hellenismiä. Helsingistä tehtiin ”Pohjolan val- restes på några årtionden, enligt den tyskfödde arkitek- kea kaupunki”. ten C. L. Engels ritningar. Senatstorget med omgiv- Helsinki vertautuu kahteen muuhun samanaikai- ning avspeglade upplysningstidens strömningar och seen pääkaupunkiin, Ateenaan ja Washingtoniin. arvet från antiken; klassicismen och hellenismen.. Hel- Molemmat suunniteltiin kreikkalaisessa hengessä il- singfors gjordes till ”Nordens vita stad”. mentämään poliittista pääkaupunkiasemaa, siihen liit- Helsingfors kan liknas vid två andra samtida tyvää historiallista loistoa ja tulevaa mainetta. Kaikki huvudstäder, Aten och Washington. Båda är planerade kolme pääkaupunkia rakennettiin lähes tyhjästä ja val- enligt den grekiska andan, för att betona den politiska tiollisuus dominoi. Ateena oli kaupunki, jolla oli taka- huvudstadsställningen, med tillhörande historisk glans na loistava historia, mutta ei vastinetta nykyisyydessä. och framtida prestige. Alla tre huvudstäder byggdes Maailman ensimmäisen lailla perustetun pääkaupun- praktiskt taget upp från tomma intet, och alla är prägla- gin eli Washingtonin suunnittelijat olivat tietoisia teh- de av sin roll som politiskt maktcentrum. Aten hade ju tävän laadusta ja rakensivat ”liittovaltion suurvaltasta- en lysande historisk bakgrund, men ingenting att visa tuksen mittasuhteille arvoisen demokraattisen pääkau- upp från modernare tider. De som planerade staden pungin.” Washington, världens första huvudstad som grundats Helsingin uutta arvoa vastannut klassisistinen ilme genom lag, var medvetna om uppgiftens allvar och syntyi keisarin tahdosta ja ilmensi aikakauden euroop- byggde därför en demokratisk huvudstad värdig för- palaista henkeä. Ateena ja Helsinki vertautuvat monel- bundsstatens stormaktsstatus. la tavalla. Nopea väestönkasvu leimasi kehitystä Den klassiska prägel som skulle ge uttryck för Hel- 1800-luvulla molemmissa kaupungeissa. Julkisen ra- singfors nya status uppstod på kejsarens begäran och kentamisen tehtävä oli rauhoittaa uuden poliittisesti avspeglade den anda som rådde i Europa då. Det finns epävarmoja oloja ja antaa uudelle pääkaupungille suu- många likheter mellan Aten och Helsingfors. I bägge renmoinen lähtölaukaus. Vahvan pääkaupungin tuli städerna präglades utvecklingen på 1800-talet av be-

KVARTTI 1ç06 osoittaa ulkoisesti itsenäisyyttä ja irrottautumista van- folkningens snabba tillväxt. Det offentliga byggnads- hasta (Kreikka Turkista, Suomi Ruotsista). Uuden pää- arbetet hade som uppgift att lugna ner den politiska kaupungin rakennukset ilmensivät valtion olemusta ja osäkerhet som den nya regimen medfört och ge ett pääkaupungin symbolista asemaa ja kulttuurista iden- mäktigt startskott åt den nya huvudstaden. Huvudsta- titeettiä. Poliittinen, porvarillinen, kaupallinen ja kan- den skulle förmedla ett intryck av styrka, självständig- salaislähtöinen (porvaristo, parlamentti, ministeriöt) het och lösgörelse från det gamla (Grekland från Tur- tulivat myöhemmin. kiet, Finland från Sverige). Den nya huvudstadens Helsingistä tehtiin varuskunta- ja hallintokaupunki byggnader förkroppsligade statens väsen och metropo- osoittamaan Venäjän imperiumin mahtiasemaa. Pää- lens symboliska status och kulturella identitet. Det po- kaupungin päätorin eli Senaatintorin laidalle sijoitet- litiska, borgerliga, kommersiella och medborgerliga tiin virkamieshallinnon tilat eli Senaatin talo, hengelli- (borgerskapet, parlamentet, ministerierna) kom senare. nen keskus eli Nikolain kirkko ja sivistyksen kehto eli Helsingfors gjordes till garnisons- och förvalt- Yliopiston päärakennus. Torista tuli valtiollinen tila, ningsstad för att visa det ryska imperiets makt. Kring akateemisten juhlien, sotilasparaatien ja keisarivierai- Senastorget, stadens stortorg, placerades både Senats- lujen näyttämö, ja sittemmin ylioppilasliikehdinnän ja huset, d.v.s. tjänstemannaförvaltningens säte, Nikolaj- työväen mielenosoitusten paikka. Itsenäistymisen jäl- kyrkan, som var landets andliga centrum, och Univer- keen se oli toiminnallinen kehys valkoisen Suomen sitetets huvudbyggnad, dvs. landets kulturella vagga. valtiollisille ja sotilaallisille manifestaatioille. Mie- Torget blev ett statligt rum och scen för akademiska lenosoitukset palasivat torille vuoden 1945 jälkeen. fester, militärparader och kejsarbesök; senare kom det Karnevalistiset ja kaupunkikulttuuriin liittyvät taideta- även att bli scen för student- och arbetardemonstratio- pahtumat kuuluvat nykyään torille. ner. Efter självständigheten blev torget skådeplats för det vita Finlands statliga och militära manifestationer. Efter 1945 sågs där återigen demonstrationer. I dag Kasvava pääkaupunki ja förknippas torget med olika karnevalbetonade och eurooppalainen moderni stadskulturella konstevenemang. Helsingin eurooppalaistumisen kolmas murrosvaihe sijoittuu 1800-luvun jälkipuolella, teollisuuden ja lii- En växande huvudstad och den kenteen kasvuvaiheeseen. Teollisuus, rautatiet ja sata- europeiska modernismen mat nousivat modernin kaupunkielämän tunnuksiksi niin Helsingissä kuin muissakin maanosan suur- Det tredje brytningsskedet i europeiseringen av Hel- kaupungeissa. Nopea sosiaalinen muutos nosti kau- singfors kan placeras i slutet av 1800-talet, då industrin punkien ongelmat ja puutteet esiin. Uusia kaupun- och trafiken genomgick en kraftig tillväxt. Både i Hel- kielämän ilmiöitä olivat irtolaisuus, prostituutio, väki- singfors och i de övriga europeiska storstäderna blev valta, poliittinen liikehdintä, lakot, jengiytyminen ja industrin, järnvägarna och hamnarna nya symboler för huliganismi. Ne synnyttivät pelon kaupunkia kohtaan det moderna stadslivet. De snabba sociala omställning- – ilmiön, joka oli tuttu Pariisista, Berliinistä, Lontoos- arna framhävde problemen och bristerna i städerna. I ta, Pietarista, Tukholmasta ja Kööpenhaminasta. stadslivet förekom nya fenomen som t.ex. lösdriveri, Moderni suurkaupungistuminen merkitsi sitä, että prostitution, våld, politiska rörelser, strejker, gängbild- kaupunginosat alkoivat saada luonteenpiirteensä. Ete- ning och huliganism. Dessa framkallade en rädsla för lä-Helsinkiin, Esplanadin-puiston ympärille, kasvoi staden – ett fenomen som var känt från Paris, Berlin, moderni, porvarillinen ja urbaani city-alue. Jokaisella London, St Petersburg, Stockholm och Köpenhamn.

KVARTTI 1ç06 suurella eurooppalaisella pääkaupungilla on oma elä- I den nya moderna storstaden utvecklade stadsde- mää sykkivä paraatikatunsa, Pariisilla Champs- larna så småningom egna särdrag. I södra Helsingfors, Elysées, Berliinillä Unten den Linden, Pietarilla Nevs- kring Esplanadparken, växte ett modernt, borgerligt ki Prospekt ja Tukholmalla Kungsträdgården. Helsin- och urbant cityområde. Alla stora europeiska huvud- gillä on Esplanadinsa. Esplanadit ja Esplanadin-puisto städer har en egen pulserande paradgata: Champs-Ely- ovat säilyttäneet asemansa helsinkiläisten sydämessä. sées i Paris, Unter den Linden i Berlin, Nevskij Pro- Esplanadia on ylistetty, kuvattu ja maalattu, siitä on spekt i St Petersburg och Kungsträdgården i Stock- kirjoitettu ja laulettu. holm. I Helsingfors har Norra och Södra esplanaden, Nykyinen Pohjois-Esplanadi kuvastaa pienois- som tillsammans bildar ”Espen”, en bred aveny med koossa Helsingin kasvua venäläisestä pikkukaupun- mellanliggande park, en given plats i helsingforsbor- gista urbaanin liike- ja kauppaelämän keskukseksi. nas hjärtan. Esplanaden har lovprisats, fotograferats Esplanadi muodosti alkujaan rajan kivi- ja puukaupun- och målats, besjungits och skrivits om. gin välille. Myöhemmin siitä kehittyi kaupungin laa- Norra esplanaden avspeglar idag i liten skala Hel- jenevan kauppaporvariston toiminnan näkyvin ja var- singfors utveckling från rysk småstad till centrum för haisin alue. Esplanadi, Kauppatori ja satama-alue Ete- det urbana affärs- och handelslivet. Ursprungligen ut- lärannassa muodostavat yhä urbaanin, vaikuttavan ko- gjorde Esplanaden en gräns mellan sten- och trästaden. konaisuuden. Senaatintorin tuntumaan sijoittuvat en- Med tiden kom den att bli hemvist för det växande han- simmäiset poliittiset ja kansalliset rakennukset, kuten delsborgarståndet. Esplanaden, Salutorget och ham- Ritarihuone ja Säätytalo, Suomen Pankki ja valtionar- nområdet vid i Södra kajen bildar fortfarande en impo- kisto sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Raken- nerande urban helhet. De första politiska och nationel- nuksissa näkyy kansalaisyhteiskunnan järjestäytymi- la byggnaderna, som t.ex. Riddarhuset, Ständerhuset, nen, puoluemuodostumisen ja valtiopäivätoiminnan Finlands Bank, Statsarkivet och Finska Litteratursäll- alkaminen. Torin eteläpuolen kortteleihin kehittyi kau- skapet, placerades i närheten av Senatstorget. Byggna- pungin hallinnollisia ja poliittisia tiloja, kunnallisen derna avspeglar medborgarsamhällets organisering, vallan symboliin, kaupungintaloon. det partipolitiska livet och lantdagsverksamhetens Esplanadien rakentuminen, sen mahtavat kivitalot, upprinnelse. I kvarteren strax söder om torget kom pankit, pääkonttorit, tavaratalot, hotellit ja teatterit Stadshuset småningom att bli säte för stadens central- sekä Säätytalon alue vaikuttivat metropoli-ilmeen syn- förvaltning och politiska ledning. tymiseen. Espen med sina mäktiga stenhus, banker, huvud- Helsingissä oltiin jo sata vuotta sitten varsin tietoi- kontor, varuhus, hotell och teatrar, samt omgivningen sia Euroopan kahdesta päälinjasta. Berliiniläisittäin, kring Ständerhuset, bidrog till att ge staden en prägel tai pietarilaisittain, täällä oli rakennettu jo Engelin av metropol. ajoista lähtien. Lontoon-mallille tuli tilaa vasta I Helsingfors var man redan för hundra år sedan 1900-luvun alussa, kun kaupungistumisen ongelmat tämligen medveten om de två europeiska huvudlinjer- alkoivat näkyä. Kaupunkivihamielisyys tiivistyi 1800- na. I berlinsk och petersburgsk stil hade man byggt re- ja 1900-luvun taitteessa, kun yleinen ilmapiiri poli- dan på Engels tid . London-modellen blev aktuell först tisoitui ja pelko työväestön liikehdinnän seurauksista i början av 1900-talet, när problemen kring urbanise- vaikutti kansalaismielipiteeseen. Murros on paikallis- ringen blev synliga. Stadsfientligheten ökade kring tettavissa Helsingin esikaupungistumiseen, joka voi- skiftet mellan 1800- och 1900-talet, då den allmänna mistui vuosina 1905–07. Ensimmäiset huvilayhdys- stämningen politiserades och medborgarnas inställ- kunnat syntyivät yksityisten aloitteesta, mutta euroop- ningar påverkades av en fruktan för följderna av arbe-

KVARTTI 1ç06 palaisin tunnuksin. Fyysisen muutoksen ja uuden esi- tarmassornas mobilisering. Brytningen hänger sam- kaupunkimaiseman symboleiksi kohotettiin luonto, man med Helsingfors förortsutveckling, som tog fart valo, ilma, väljyys ja vihreys. under åren 1905-07. De första villasamhällena uppstod Viimeisen sadan vuoden aikana nämä kaksi eu- på privat initativ, men med en europeiskt prägel. Sym- rooppalaista mallia ovat vuorotelleet suosiosta Helsin- boler för de fysiska ändringarna och det nya förorts- gissä. Urbaani tiivis, kompakti ja kaupunkimainen on landskapet blev naturen, ljuset, luften, öppenheten och aina saanut vastavoimansa väljästä ja vehreästä esikau- grönskan. punkimaisuudesta. Helsinki oli vielä 1930-luvulla Under de senaste hundra åren har dessa två europe- Euroopan täyteen ahdetuin pääkaupunki. Kriisien ja iska modeller turvis varit populära i Helsingfors. Den sotien jälkeen on panostettu esikaupunkien suunnitte- urbant täta, kompakta och stadspräglade stilen har all- luun ja omakotitaloarkkitehtuuriin. Pääkaupungissa tid hittat sin motpol i de öppna och gröna förorterna. yhdistettiin metsäelementti urbaaniseen elämäntapaan. Ännu på 1930-talet var Helsingfors den byggnadsmäs- Syntyi metsälähiö. Luonto nousi hyvän ja harmonisen sigt tätaste staden i Europa. Efter kriserna och krigen elämän ehdoksi. har man satsat på förortsplaneringen och villa- alias eg- Suomen todelliseksi keskuskaupungiksi Helsinki nahemsarkitekturen. Huvudstaden har blivit en nousi 1870-luvun lopulta lähtien. Rautatiet toivat vä- sammansvetsning av skog och urban livsstil. Skogsför- keä pääkaupunkiin ja Helsingin kasvuvauhti oli orten blev ett begrepp. Naturen blev ett villkor för gott Euroopan nopeimpia. och harmoniskt leverne. Sin ställning som verklig centrumstad i Finland fick Helsingfors i slutet av 1870-talet. Järnvägarna hämta- Pohjoismaat Eurooppana de folk till huvudstaden, och Helsingfors var snart en Vallankumouksista, sodista ja kriiseistä Helsinki selvi- av de snabbast växande städerna i Europa. si uudistamalla kulloisenkin strategiansa. Se otti luon- tevan kansallisen asemansa tasavallan pääkapunkina Europa: de nordiska länderna itsenäistymisen jälkeen vuonna 1917. Vuoden 1946 suuri alueliitos avasi Helsingin suurkaupungistumisen. Helsingfors har överlevt revolutioner, krig och kriser Tärkein eurooppalainen viiteryhmä heti ensimmäisen med hjälp av ständigt förnyade strategier. Staden intog maailmansodan jälkeen ja myöhemmin kylmän sodan sin naturliga nationella roll som republikens huvudstad aikana muodostui pohjoismaisista pääkaupungeista. efter självständigheten år 1917. Den stora inkorpore- Pohjoismaiset pääkaupungit muodostivat varhaisen ringen år 1946 röjde vägen för utvecklingen till stor- toimivan verkoston jo vuonna 1923. Tukholman kau- stad. Den viktigaste europeiska måttstocken blev ge- pungintalon vihkijuhlaan kutsutut ykköskaupunkien nast efter Första världskriget och även senare under det edustajat korostivat aikakauden haasteita. Kunnallisen s.k. kalla kriget de nordiska huvudstäderna. demokratian läpimurto, paikallisen toimivallan ja kun- Ett fungerande nätverk mellan de nordiska huvud- nallistalouden laajentuminen ja uudenlaiset sosiaaliset städerna bildades så tidigt som 1923. Vid invignings- ongelmat edellyttivät yhteistyötä yli kansallisrajojen. ceremonin på Stockholms stadshus betonade företrä- Pohjoismaat tarjosivat sopivan viiteryhmän aikana, darna för de inbjudna städerna tidens utmaningar. Ett jolloin suuret keskusvallat olivat menettämässä asemi- gränsöverskridande samarbete påkallades av den kom- aan. Pohjoismaiden yhteistyön henkeä motivoitiin ko- munala demokratins genombrytning, utvidgandet av rostamalla poliittisten, lainsäädännöllisten ja hallin- de lokala befogenheterna och den kommunala ekono- nollisten järjestelmien samankaltaisuutta (”likartad min, och av de nya sociala problemen. De nordiska

KVARTTI 1ç06 underlag, fövaltning, författningsnormer och organi- länderna utgjorde en lämplig referensgrupp under en sationsform”). period då de stora centralmakterna var på väg att mista Pohjoismaiset pääkaupungit muodostivat Helsin- sin ställning. Den nordiska samarbetsandan motivera- gin tärkeimmän eurooppalaisen verkoston aina des genom att poängtera likheterna mellan ländernas 1990-luvulle saakka. Joka kolmas vuosi järjestetyissä politiska, lagstiftningsmässiga och förvaltningsmässi- pääkaupunkikonferensseista haettiin vertailukohteita ga system (liknande bakgrund, förvaltning, författ- ja esikuvia kunnallishallinnon eri ongelmiin. Helsinki ningsnormer och organisationsform). suurkaupungistui samankaltaisesti kuin muut pohjois- De nordiska huvudstäderna utgjorde Helsingfors maiden pääkaupungit. Hyvinvoinnin ja kunnallisen viktigaste europeiska nätverk fram till 1990-talet. palvelutuotannon esikuvat saatiin Tukholmasta, Köö- Huvudstadskonferenserna som ordnades vart trejde år penhaminasta ja Oslosta. Paikoitellen oltiin myös anta- var ett forum där man sökte jämförelsepunkter och mo- vana osapuolena. Hyvinvoinnin edellyttämät palvelut deller för den kommunala förvaltningens olika pro- liitettiin yhteiskuntasuunnittelun asettamiin tavoittei- blem. Helsingfors utveckling till storstad gick längs siin. Vuoden 1945 maaperästä nousset teemat, kuten liknande banor som i de övriga nordliga huvudstäder- asuntoja liikennekysymys, valtion ja kaupungin väli- na. Förebilderna för välstånd och kommunalt produce- nen suhde, sosiaali- ja terveydenhoito, ”nuorisopro- rade tjänster hämtades från Stockholm, Köpenhamn bleemi” ja kunnallishallinnon rationalisointi, olivat sa- och Oslo. Men det hände också att Helsingfors var den maan aikaan ajankohtaisia kaikissa pohjoismaisissa givande parten. De tjänster som välståndet förutsatte pääkaupungeissa. anknöts till målsättningarna inom samhällsplanering- Viimeisen 50 vuoden aikana tapahtunut metropo- en. I alla de nordiska huvudstäderna stod man år 1945 listuminen korosti samantyyppisiä kehityskaaria Tul- inför problem såsom bostads- och trafikfrågan, förhål- holmassa ja Kööpenhaminassa, Oslossa ja Helsingissä. landet mellan stat och stad, social- och hälsovården, Pääkaupungeissa näkyi kunnallisen itsehallinnon vah- ”ungdomsproblemet” och rationaliseringen av den va asema ja samantyyppinen kunnallispolitiikan tradi- kommunala förvaltningen. tio. Kaupungit suunniteltiin ja modernisoitiin saman- Metropoliseringen under de senaste 50 åren har tyyppisin, funktionaalista, toimivaa ja rationaalista ny- framhävt likheterna i utvecklingen i Stockholm, Kö- kyaikaa tavoittelevin tunnuksin. Painopiste oli dynaa- penhamn, Oslo och Helsingfors. Den starka kommuna- misessa kasvussa, kaupunki- ja liikennesuunnittelussa, la förvaltningen och likheterna mellan de kommunal- hyvinvointipalvelujen tuottamisessa paikallisen toi- politiska traditionerna har varit uppenbara. Städerna minnan kaikille osa-alueille sekä julkisen sektorin vah- planerades och moderniserades enligt liknande princi- vassa korostumisessa. Monet suuret kunnallispoliitti- per, med en strävan efter funktionalitet och rationell set ratkaisut asuntokysymyksestä metronrakentami- modernitet. Tyngdpunkten låg i den dynamiska ut- seen, saivat samanlaisen artikulaation kaikissa poh- vecklingen, i stads- och trafikplaneringen, i produce- joismaisissa pääkaupungeissa. Myös kriittinen kansa- ringen av välståndstjänster för den lokala verksamhe- laismielipide tuotti 1960-luvulta lähtien samantyyp- tens alla delområden och i den offentliga sektorns kraf- pistä liikehdintää, kuten kiinnostusta rakennushistori- tigt markerade roll. Många av de kommunalpolitiska aan ja ympäristöarvoihin. lösningarna, från bostadsfrågan till byggandet av metron, artikulerades på ett liknande sätt i alla Nordens huvudstäder. De kritiska medborgaropinionerna bidrog också till motsvarande rörelser på 1960-talet, som t.ex. intresset för byggnadshistoria och miljövärden.

KVARTTI 1ç06 Suomi, Helsinki, Itämeri ja Finland, Helsingfors, Östersjön och Eurooppa Europa

Eurooppalaiseksi pääkaupungiksi Helsinki heittäytyi På 1980-talet ville man i Helsingfors sedan återigen bli jälleen 1980-luvulla. Kansallinen ja kansainvälinen lo- en europeisk huvudstad. Nationellt varvades med mittuivat tavalla, joka ennakoi kylmän sodan murtu- internationellt på ett sätt som kom att förebåda det kal- mista ja maailman nopeaa muuttumista. Muutakin kan- la krigets upplösning och de snabba världsförändring- sainvälisyyttä tulla. Monikulttuurisuuden haaste ajan- arna. Den internationella prägeln syntes även på andra kohtaistui Suomessa pitkälti Helsingin kokemuksen sätt. Den kulturella mångfaldens utmaningar kom till kautta, sillä 1990-luvulla pääkaupungissa asui kol- Finland närmast via Helsingfors: på 1990-talet bodde mannes Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista. en tredjedel av landets utländska medborgare i huvud- Etelästä ja idästä saapui Helsinkiin myös sellaista “ka- staden. Från syd och öst kom även ”gatunöjen” och tuhauskuutta” ja -yrittäjyyttä, ilotyttöjä ja katukaup- -företagsamhet, prostitution och gatuhandel, som inte paa, jota ei katsottu pelkästään hyvällä. Etninen moni- alltid rönte ett så varmt mottagande. Den etniska kulttuurisuus nousi Helsingin oman ulkomaalaispoli- mångfalden togs upp i Helsingfors egna utlänningspo- tiikan strategioihin ja kotouttamisohjelmiin. Tavoit- litiska strategier och integrationsprogram. Målet var teeksi asetettiin integroitumista edistävä politiikka. att driva en integrationsbefrämjande politik. Euroopan poliittinen kehitys ja taloudellinen integ- Den kommunala politiken påverkades av Europas raatio sekä maan sisäinen muuttoliike vaikuttivat kun- politiska utveckling och ekonomiska integration, och nallispolitiikkaan. Jo vuosia ennen Suomen liittymistä av den interna flyttningsrörelsen i landet. Flera år in- Euroopan Unioniin virkamiehet hahmottelivat Helsin- nan Finlands anslutning till EU hade stadens tjänste- gille roolia eurooppalaisena suurkaupunkina ja suoma- män redan visioner om Helsingfors som europeisk laisen kansantalouden näyteikkunana maailmalle. Hel- storstad och som den finländska nationalekonomins singille alettiin tehdä omaa kaupunki- ja ulkopolitiik- skyltfönster ut mot världen. En egen stads- och utrikes- kaa. Avainsanoja olivat elinkeinoelämän laadullinen politik började utvecklas för Helsingfors. Nyckelorden muutos, tietoverkottuminen ja verkostotalouden muo- var kvalitetsmässiga förändringar i näringslivet, bil- dostuminen siten, että kaupunki toimi yhdessä muiden dande av informationsnätverk och skapande av en vahvojen vaikuttajien, kuten yliopiston ja yritysten nätverksekonomi i vilken staden skulle samverka med kanssa. andra starka aktörer, t.ex. universitetet och företagen. Globalisaatio korosti vahvojen kaupunkiseutujen Globaliseringen framhävde de starka stadsregio- asemaa kansallisvaltion kustannuksella. Helsingissä nerna på nationernas bekostnad. I Helsingfors var mål- tavoite oli selvä. Kaupunki haluttiin nostaa Poh- sättningen klar. Man ville göra staden till en självstän- jois-Euroopan itsenäiseksi talousalueeksi. Se merkitsi dig ekonomisk region i Nordeuropa. Detta innebar myös panostamista kaupungin imagoon, arkiviihty- även satsningar på image, vardagstrivsel, boendenivå, vyyteen, asumisen tasoon, logistiikkaan ja liikenneyh- logistik och trafikförbindelser, samt på kvalitet i den teyksiin sekä sosiaalisen ympäristön laatuun. Euroop- sociala miljön. Europeisering och kvalitativ förbätt- palaistaminen ja laadullinen kasvu otettiin tavoitteek- ring anammades som mål när Helsingfors skulle inta si, kun Helsinki siirrettiin toimimaan eurooppalaisena rollen som europeiskt stadsområde, som en del av sfä- kaupunkiseutuna, osana Itämeren ja Suomenlahden ren kring Östersjön och Finska viken. Tron förstärktes piiriä. Uskoa vahvistivat Euroopan yhteisön raportit. av rapporterna från Europeiska Gemenskapen. Rap- Niissä korostettiin taloudellisen toiminnan siirtymää porterna förespråkade en förskjutning av den ekono-

KVARTTI 1ç06 ydinalueilta reunoille, esimerkiksi Itämeren alueelle. miska verksamheten från kärnområdena till periferin, Liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien merkitys koros- t.ex. till Östersjöområdet. Trafik- och informationsför- tui. Strategiana oli koota yhteen paikallisia voimia. bindelsernas betydelse framhävdes. Strategin gick ut Helsingissä tunnettiin hyvin Barcelonan olympiakisat på att samla de lokala krafterna. I Helsingfors var man ja Sevillan maailmannäyttely sekä myös Torinon, väl insatt i erfarenheterna från de olympiska spelen i Dortmundin, Birminghamin, Lillen ja Glasgow’n Barcelona och världsutställningen i Sevilla, samt mark- markkinointiponnistelut. nadsföringssatsningarna i Turin, Dortmund, Birming- Kansainvälisyys nähtiin 1990-luvulla selkeämmin ham, Lille och Glasgow. kuin koskaan periaatteena, jonka varassa Helsingin tu- På 1990-talet upplevdes det internationella tydliga- levaisuus oli. Kaupungin oman ulkopolitiikan merki- re än någonsin som en avgörande princip för Helsing- tys korostui, kun Helsingin edustaja saatiin mukaan fors framtid. Betydelsen av en egen utrikespolitik för EU:n alueiden komiteaan sekä muihin EU:n toimieli- staden betonades ytterligare när representanter från miin ja neljä kaupunginvaltuuston jäsentä valittiin Helsingfors valdes in i EU:s Regionkommitté och övri- Euroopan parlamenttiin. Helsinki hyväksyttiin sadan ga EU-organ, och fyra ledamöter från stadsfullmäktige suuren ja keskisuuren eurooppalaisen kaupungin yh- valdes till Europaparlamentet. År 1995 blev Helsing- teenliittymän ja markkinoimisjärjestön Eurocities -jär- fors medlem av Eurocities, en europeisk marknadsfö- jestön jäseneksi vuonna 1995. Se vaikuttaa EU:n kau- rings- och sammanslutningsorganisation med hundra punkipolitiikan muotoutumiseen. Helsinki nousi stora och medelstora medlemsstäder. Organisationens vuonna 2000 järjestön puheenjohtajaksi. syfte är att påverka utformandet av EU:s urbana poli- Kansainvälisyysstrategia koski myös lähialueyh- tik. År 2000 tog Helsingfors över organisationens ord- teystyötä. Pohjoismaasuuntauksen rinnalle nostettiin förandeskap. yhteistyö Pietarin ja Tallinnan kanssa. Eurooppalaista Den internationella strategin gällde också förorts- oli myös se, että kulttuuri löytyminen kaupunkistrate- samarbetet. Samtidigt som blickarna riktades mot Nor- giaksi. Helsinki haki ja sai aseman eurooppalaisena den bedrevs också samarbete med St Petersburg och kulttuuripääkaupunkina vuonna 2000. Kulttuuri yhdis- Tallinn. Ett europeiskt drag var också att ge kulturen tettiin vetovoimaisuuteen ja taisteluun sosiaalista en roll i stadens framtidsstrategi. Helsingfors sökte och eriarvoistumista vastaan. Kulttuuri määriteltiin eu- blev utnämnd till europeisk kulturhuvudstad år 2000. rooppalaisittain laajasti. Siihen kuului turvallisuus ja Kultur kombinerades med dragningskraft och med be- toimiva infrastruktuuri, siisteys ja luonnonläheisyys. kämpandet av sociala ojämlikheter. Kultur gavs en Kulttuuria oli kaikki muotoilusta jääkiekkoon, katu- omfattande definition i Europa. Kultur var även säker- kahviloista pimeän ajan taidetapahtumiin. Näin halut- het och fungerande infrastrukturer, snygghet och na- tiin tuoda “jossain siellä kaukana” sijaitseva Helsinki turnärhet. Kultur var allt från formgivning till is- lähemmäs mantereen maailmankaupunkeja. hockey, från gatucaféer till den mörka årstidens kon- 1990-luvun tulevaisuusstrategioissa Helsinki nos- stevenemang. Man ville på detta sätt föra det ”avlägs- tettiin Pohjois-Euroopan tiede- ja tietokaupungiksi. na” Helsingfors närmare de kontinentala världsstäder- Taustalla oli uusi kilpailuajattelu. Pääkaupungit eivät na. enää kilpailleet sijainnilla, statuksella ja teollisella tuo- 1990-talets framtidsstrategier innehöll visioner om tannolla vaan yliopistoilla ja korkeakouluilla, tiedolla Helsingfors som Nordeuropas främsta vetenskaps- och ja tutkimustuloksilla. Tietokaupungista tuli menestys- informationsstad. I bakgrunden låg ett nytt konkurren- strategian ydinaines. Strategiaa Helsingin seutu kehitti stänkande. Konkurrensen mellan huvudstäderna bygg- yhdessä. Metropolialue nähtiin ”luovana tieto-, tekno- de inte längre på läge, status och industriproduktion,

KVARTTI 1ç06 logia- ja kulttuurikeskuksena, Pohjois-Euroopan liike- utan på universitet och högskolor, information och toiminnan ja logistiikan ydinalueena.” forskningsresultat. Informationsstaden blev kärningre- Sitä tuki tavoite tiivistä ja urbaanista kaupunki- ja diensen i stadens framgångsstrategi. Strategin arbeta- täydennysrakentamisesta. Ydinkeskusta haluttiin pades fram av hela Helsingforsregionen. Metropolområ- lauttaa arvoonsa korostamalla kulttuurista ja historial- det sågs som det kreativa centret för information, tek- lista kerroksisuutta ja merellisyyttä. Taustalla oli stra- nologi och kultur, kärnområdet för Nordeuropas affärs- tegia-ajattelun eurooppalainen ydin: toimiva fyysinen verksamhet och logistik. ja toiminnallinen rakenne lisäävät kaupunkielämän Denna bild stöddes av målsättningarna om tät och laatua ja viihtyisyyttä. Useiden historiallisten raken- urban stadsbyggnad och -utvidgning. Man ville återin- nusten peruskorjaustöihin ryhdyttiin. Ooppera aloitti föra kärncentrums rättmätiga ställning genom att fram- vuonna 1991, Nykytaiteen museo Kiasma avattiin ke- häva den kulturella och historiska mångfalden och ha- väällä 1998 ja Kaapelitehtaan museokeskus 1999. vets närhet. I bakgrunden låg det strategiska tänkan- Edelleen käynnissä on useita uudistumisprosesseja. dets europeiska kärna: välfungerande fysiska och Siirtyminen teollisesta yhteiskunnasta tietoyhteiskun- funktionella strukturer ökar den urbana kvaliteten och taan, talouden globalisoitumisen, alueellistuminen ja trivsamheten. Grundrenoveringar av flera historiska kysynnän erilaistuminen antavat yhä sykäyksiä so- byggnader inleddes. Operan inledde sin verksamhet år peuttaa rakenteita ja politiikkaa joustaviksi ja verkos- 1991, muséet för modern konst Kiasma öppnade på tomaisiksi. Kehitys noudattaa eurooppalaisia linjauk- våren 1998 och Kabelfabrikens museum öppnade år sia arvojen, mallien ja tavoitteiden osalta. 1999. Flera moderniseringsprocesser är fortfarande på gång. Övergången från industrisamhälle till informa- Loppusanat tionssamhälle, den ekonomiska globaliseringen, regio- Sitkeys ja nopea reagointikyky tekevät Helsingistä eu- naliseringen och diversifieringen i efterfrågan leder rooppalaisittain kiinnostavan pääkaupungin. Helsinki fortfarande till anpassningsimpulser i syfte att göra on ollut modernistien unelmaprojekti. Se on idän ja strukturerna och politiken flexiblare och mer nätverks- lännen välinen urbaani ajopuu, joka politiikan muut- integrerade. Utvecklingen följer de europeiska utstak- tuessa rakentaa identiteettinsä uudelleen. Keisarinval- ningarna i fråga om värden, modeller och målsättningar. lan ajalta periytyy vahva suunnitelmallisuus, joka lä- päisee kaupungin toimintoja. Helsinki vahvasti virka- Slutkläm miesvetoinen kaupunki, jossa sovelletaan nykyajan yleisiä vaatimuksia paikallistasolle. Kaupungin joh- Seghet och snabb reaktionsförmåga är egenskaper som don katse on ollut tulevaisuudessa. Virkamiehet ovat gör Helsingfors till en intressant huvudstad för det öv- tuoneet matkoiltaan innovaatiota ja ideoita kaupun- riga Europa. Helsingfors har varit modernisternas kisuunnitteluun, terveydenhoitoon, opetukseen, sosi- drömprojekt. Staden utgör ett stycke urban drivved aalipalveluihin ja tekniseen toimeen sekä mellan öst och väst, som förnyar sin identitet i takt med kunnallishallintoon. Menneisyyteen ei takerruta, mutta de politiska växlingarna. Från kejsardömets tid har sta- historiaa on osattu hyödyntää. den ärvt en stark planmässighet som genomsyrar sta- Helsingin historia, kerrostumat ja Helsinkiin liitty- dens funktioner. Helsingfors är en kraftigt tjänsteman- vät mielikuvat ovat syvästi eurooppalaisia. Eurooppa- nadriven stad, där nutidens allmänna förutsättningar laisten yhteyksien, historiallisen kerroksisuuden ja tillämpas på lokal nivå. Stadsstyrelsens blickar har va- kulttuurisen jatkuvuuden ymmärtäminen on ollut mer- rit riktade mot framtiden. Tjänstemännen har från sina

KVARTTI 1ç06 kittävä osa Helsingin kulloisiakin tulevaisuusstrategi- resor hämtat med sig innovationer och idéer för stads- oita. Helsinki on koko tutkimusajankohdan ollut tietoi- planeringen, hälsovården, undervisningen, socialtjän- nen pääkaupunkiasemastaan. Pitkään yhteiskunnallisten och den tekniska verksamheten samt för den kom- nen ilmapiiri oli Helsinki-vihamielinen. Helsinki on munala förvaltningen. Ingen klamrar sig nostalgiskt historian eri vaiheissa mielletty ”suomalaiselle hengel- fast vid det förflutna, men historien har ändå kunnat ut- le” vieraaksi. Helsingin vastakohdaksi on asettunut nyttjas. milloin valtio, milloin maakunnat ja aluekeskukset tai Liksom stadens historia och historieskikt är sinne- vain maaseutu yleisesti. Helsinki on joutunut suuruu- bilderna kring Helsingfors djupt europeiska. Förståel- tensa ja sosiaalisen monitasoisuutensa vuoksi luomaan sen av växelverkan med övriga Europa, av de historis- erityisratkaisuja aiemmin kuin kansallinen ka skikten och av den kulturella kontinuiteten har ge- lainsäädäntö on edellyttänyt. Monet kunnallishallin- nom tiderna utgjort en viktig del av Helsingfors fram- non toimenpiteistä ovat sittemmin olleet kansallisesti tidsstrategier. Under hela den tid vi undersökt har Hel- suuntaa näyttäviä. singfors varit medveten om sin status som huvudstad. Samhällsklimatet var länge fientligt mot Helsingfors. Under olika skeden av historien har staden ansetts vara främmande för ”den finländska andan”. Helsingfors har ställts i motsatsförhållande till staten, landskapen, regioncentra, eller landsbygden i allmänhet. På grund av sin storlek och sociala mångfald har Helsingfors varit tvungen att skapa speciallösningar i ett tidigare skede än nationella lagstiftningen krävt. Många av den kommunala förvaltningens åtgärder har senare haft en riktningsgivande roll på det nationella planet.

KVARTTI 1ç06 Kaupunkikuvan tutkimus historian ja muistin näkökulmasta Stadsbildsforskning ur historiens och minnets synvinkel

Anja Kervanto Nevanlinna

Kaupunkikuva ei kerro yhtä yhtenäistä tari- En stadsbild förtäljer aldrig en enda enhetlig naa kaupungin menneisyydestä vaan monta historia om stadens förflutna, utan många och erilaista kertomusta. Kaupunkikuva on aina varierande berättelser. Stadsbilden är alltid i monikollinen: kukin kaupunkilaisyhteisö nä- pluralis: varje stadskollektiv ser den stadsbild kee sen kaupunkikuvan, joka kantaa heidän som bär dess egen innebörd. omia merkityksiään. Inom stadshistoria är historia och minne viktiga be- Kaupunkihistoriassa historian ja muistin käsitteet grepp. Båda hänvisar till det förflutna och dess tol- ovat keskeisiä. Kumpikin käsite viittaa menneisyyteen kning. I vardagsspråket syftar ordet ”historia” på något ja sen tulkintaan. Yleiskielessä ”historia” viittaa paitsi förflutet, men också på en skriftlig skildring, en tol- menneisyyteen myös siitä kirjoitettuun kuvaukseen, kning av det förflutna. Ordet ”minne” syftar däremot menneisyyden tulkintaan. Sen sijaan ”muisti” viittaa närmast på sådant som man inte skriver ner eller an- pikemminkin siihen, mitä ei kirjoiteta - ei kirjoiteta tecknar, utan sådant som hålls kvar i tankarna utan be- ”muistiin” – vaan mikä säilyy mielessä kirjoittamatta- hov av papper och penna. Den franska historikern Pier- kin. Ranskalainen historioitsija Pierre Nora on kuvan- re Nora har i sitt omfattande forskningsprojekt Les Li- nut käsitteiden välistä suhdetta toimittamassaan laajas- eux de la mémoire (minnets platser, eng. realms of me- sa tutkimuskokonaisuudessa Les Lieux de la mémoire mory) begrundat den nationella historieskrivningens (muistin paikat, engl. realms of memory) pohtiessaan historia och därvid beskrivit förhållandet mellan dessa nimenomaan kansallisen historiankirjoituksen två begrepp. historiaa. Nora beskriver hur den nationella historien associe- Nora kuvaa kansallisen historian kiinnittymistä ras med vissa platser och monument, vissa tidpunkter, tiettyihin paikkoihin ja monumentteihin, tiettyihin händelser och ceremonier, samt med firandet av dessa. ajankohtiin, tapahtumiin ja seremonioihin, sekä näiden Andra platser, tidpunkter eller händelser väcker inget kaikkien juhlimiseen. Muut paikat, ajankohdat tai ta- sådant intresse. Det nationella minnet fungerar däre- pahtumat eivät herätä kiinnostusta. Sen sijaan kansalli- mot med andra förutsättningar, hävdar Nora. Alla sor-

KVARTTI 1ç06 nen muisti toimii Noran mukaan toisin. Kaikenlaisilla ters fenomen, inklusive de spår som dessa lämnar, har ilmiöillä ja niistä jääneillä jäljillä on potentiaalia toi- ett potential att förmedla minnesbilder. Allmänt bety- mia muistin välittäjinä. Yksityisestä voi löytää yleises- dande synpunkter kan hittas i det privata, och ett lokalt ti merkityksellisiä näkökulmia, paikallisesta ilmiöstä fenomen kan förmedla en karaktär som hela nationen koko kansakuntaa koskevia piirteitä. Kansallinen his- kan underteckna. Enligt Nora är alltså den nationella toria on Noran mukaan siis monoliittistä, kun taas kan- historien monolitisk, medan det folkliga minnet är ett sallinen muisti on monikollinen käsite: niitä on aina pluralformat begrepp: flera olika minnen koexisterar useampia yhtä aikaa, eri yhteisöillä omansa, jopa kes- och varje kollektiv har sina egna minnen; det förflutna kenään ristiriitaisia käsityksiä menneisyydestä. Ero on ger t.o.m. upphov till motstridiga uppfattningar. Skill- oleellinen. naden är väsentlig.

Kaupunkikuva kaupunkihistoriassa Den stadshistoriska stadsbilden Noran käsitteitä voi käyttää myös kaupunkikuvan tut- De begrepp som Nora använder kan också tillämpas i kimuksen analyysiin. Historian kehyksessä – tässä siis stadsbildsforskningens analyser. I den historiska un- ymmärrettynä monoliittiseksi – kaupunkikuva on näh- dersökningen – här alltså i sin monolitiska betydelse – ty yleensä yksiselitteisenä, samaan tapaan kuin kansal- har stadsbilden vanligtvis tolkats entydigt, på samma lisessa historiassa. Esimerkiksi Senaatintoria on perin- sätt som i den nationella historien. T.ex. Senatstorget teisesti tutkittu vallan ja politiikan visuaalisena ulottu- har traditionellt studerats såsom en visuell dimension vuutena. Lähtökohtana on ollut se, että Senaatintorilla för makt och politik. Utgångspunkten har varit att Se- on tiettyjä, kaikille yhteisiä merkityksiä. Merkitykset natstorget bär på vissa innebörder som är gemensam- on nähty tässä rakennusten ja rakennetun kaupungin ma för alla. Dessa innebörder har betraktats som egen- ominaisuuksina. Kaupunkikuvan tutkimus on näiden skaper som anknyter till byggnaderna och den fysiska rakennetun ympäristön ominaisuuksien tutkimusta. staden. Att studera stadsbilden är att studera denna Tämä on hyvin vakiintunut näkökulma taidehistorialli- byggnadsmiljö och dess egenskaper. Detta är det ve- sen kaupunkihistorian piirissä. dertagna synsättet i frågor som gäller urban konsthistoria. Jos lähtökohdaksi sen sijaan otetaan Noran ajatus Om man däremot utgår ifrån Noras tankar om min- muisteista (monikossa), voidaan kysyä, mitä erilaisia nen, kan man fråga sig vilka olika betydelser Senat- merkityksiä Senaatintorin ympäristö on kantanut ja storgets miljö har haft och har idag. Olika kollektiv av- kantaa. Erilaiset kaupunkilaisyhteisöt lukevat Senaa- läser staden kring Senatstorget på olika sätt. Ur denna tintoria ympäröivää kaupunkia toisistaan poikkeavilla synvinkel kan stadsbildsforskningen inte handla om tavoilla. Tästä näkökulmasta kaupunkikuvan tutkimus stadens byggnader i sig, utan fokus bör uttryckligen ei voi kohdistua rakennettuun kaupunkiin sinänsä, riktas på hur kollektivet har förhållit sig till Senatstor- vaan nimenomaan siihen, millaisia suhteita yhteisöillä gets miljö, d.v.s. vilken betydelse byggnaderna har on Senaatintorin ympäristöön ollut, millaisia merki- haft för de olika kollektiven. Här kommer man hastigt tyksiä rakennettu kaupunki on sisältänyt erilaisille yh- över från en konsthistorisk forskningstradition till ett teisöille. Tässä siirrytään nopeasti taidehistorian tutki- betydligt obekantare interdisciplinärt område, där musperinteistä tieteiden välissä olevalle, paljon tunte- konsthistoria bara är en av många vetenskapsgrenar. mattomammalle kentälle, jossa taidehistoria on vain De innebörder olika stadskollektiv ger den fysiska yksi tieteenala useampien joukossa. staden har jag kallat stadsrummets kulturella innebör- der. Med begreppet kultur syftar jag på de värderingar,

KVARTTI 1ç06 Olen kutsunut näitä eri kaupunkilaisyhteisöjen ra- levnadsvanor och praxisar (och dessas historiska bak- kennettuun kaupunkiin liittämiä merkityksiä kaupun- grunder) som varje enskilt stadskollektiv omfattar. kitilan kulttuurisiksi merkityksiksi, jossa kulttuurin käsitteellä viittaan kunkin kaupunkilaisyhteisön omak- Kulturella innebörder kring sumiin arvoihin, elämäntapoihin ja käytäntöihin ja nii- stadsrummet den historioihin. I de situationer där jag framfört mina synpunkter på stadens historieskrivande har jag fått två sorters kom- Kaupunkitilan kulttuuriset mentarer. Somliga medger att det folkliga minnet är ett merkitykset nödvändigt begrepp när man granskar t.ex. politisk Kun olen tuonut esiin tämäntyyppisiä näkökulmia kau- historia: krigshändelserna ses fortfarande i olika ljus punkihistorian kirjoitukseen, olen saanut kahdenlaisia på bägge sidor om stridslinjen, även efter att de fysiska kommentteja. Jotkut myöntävät sen, että kansallinen spåren för länge sedan utplånats ur landskapet. Denna muisti on käsitteenä tarpeen kun tarkastellaan esimer- typ av folkliga minnesbilder präglar t.ex. händelserna kiksi poliittista historiaa, jossa sodan rintamalinjojen från år 1918. Byggnaderna ses dock inte som ett tvety- eri puolilla nähdään tapahtumat eri tavoin senkin jäl- digt fenomen av ägarna till dessa minnen. Enligt deras keen kun rintamat ovat konkreettisesta maisemasta ka- uppfattning är t.ex. Senatstorget i egenskap av stads- donneet. Tällainen kansallinen muisti kohdistuu esi- konstruktion förknippat med vissa entydiga fenomen merkiksi vuoden 1918 tapahtumiin. Mutta heille ra- som alla känner till och har anammat. kennukset eivät kuitenkaan ole tällaisia ilmiöitä. Hei- Andra godkänner tanken att en viss plats kan ha fle- dän käsityksenä mukaan esimerkiksi Senaatintori ra- ra t.o.m. motstridiga betydelser, men anser att denna kennettuna kaupunkina merkitsee tiettyjä yksiselittei- subjektivitet är en självklarhet. Enligt detta synsätt siä ilmiöitä, jotka kaikki tietävät ja ovat ottaneet upplevs en viss plats på ett personligt sätt av varje män- omakseen. niska, men samtidigt har platsen också allmänna, ”mer Toiset puolestaan hyväksyvät ajatuksen siitä, että objektiva” betydelser. För dessa personer är Senatstor- tietyllä paikalla voi olla useita, jopa keskenään ristirii- get samtidigt en nationellt central miljö och en mycket taisia merkityksiä, mutta pitävät itsestään selvänä näi- personlig plats som anknyter till diverse barndoms- den merkitysten subjektiivisuutta. Tämän mukaan jo- minnen och erfarenheter. kainen meistä kokee jokaisen paikan omalla erityisellä Så som jag uppfattar saken avviker dock de kultu- tavallaan samaan aikaan kun paikoilla on myös yleisiä, rella betydelserna kring det urbana utrymmet från bäg- ”objektiivisempia” merkityksiä. Heille Senaatintori on ge synsätten. Den avgörande faktorn i utformningen av yhtä aikaa kansallisesti keskeinen ympäristö ja omista dessa kulturella betydelser är enligt min mening de ur- lapsuuden ym. kokemuksista ammentava, hyvin hen- bana invånarkollektiven. Varje kollektiv har ett eget kilökohtainen paikka. och unikt förhållande till stadens fysiska dimension: Näen kuitenkin kaupunkitilan kulttuuriset merki- varje grupp upplever staden mot bakgrunden av sina tykset molemmista poikkeavina. Minulle keskeistä nii- värden, seder och sin egen världsbild, vilket över ett den muodostumisessa ovat kaupunkilaisten yhteisöt. längre tidsrum bildar en kulturell innebörd kring de Kunkin yhteisön suhde kaupunkitilaan on omanlaisen- olika platserna. I Senatstorgets fall är sådana stadskol- sa: kukin ryhmä elää kaupunkia omien arvojensa, maa- lektiv t.ex. invånarna i Kronohagen eller de som arbe- ilmankuvansa ja käytäntöjensä pohjalta, mikä pitem- tar vid de statliga ämbetsverken, Domkyrkans besöka- män ajan kuluessa rakentaa eri paikoille niiden kult- re och personal, studerande idag och förr, konsthistori-

KVARTTI 1ç06 tuurisia merkityksiä. Senaatintorin kohdalla tällaisia ker specialiserade på empiren, resenärer, affärsidkare i kaupunkilaisryhmiä voisivat esimerkiksi olla Kruu- torgets södra kant, demonstranter under olika årtion- nunhaan asukkaat, siellä valtion virastoissa työskente- den, de tjänstemän som arbetade vid Helsingfors tings- levät, Tuomiokirkon kävijät ja työntekijät, opiskelijat rätt på 1970-talet, stadsskyddsaktivisterna på 1960- ta- ennen ja nyt, empireaikaan erikoistuneet taidehistori- let, eller de människor som under olika perioder bott i oitsijat, matkailijat, torin eteläreunan rakennusten liik- byggnaderna kring torget. För alla dessa kollektiv keenharjoittajat, mielenosoittajat eri vuosikymmeninä, innebär Senatstorget olika saker. Helsingin käräjäoikeudessa 1970-luvulla toimineet virkailijat, 1960-luvun aktiiviset kaupunkisuojelijat ja Stadshistoria ur ett praktiskt torin varrella sijaitsevissa rakennuksissa eri aikoina perspektiv asuneet. Heille kaikille Senaatintorin merkitykset poikkeavat toisistaan. En tillämpning av kulturella innebörder på stadsbildsforskningen öppnar samband mellan konsthistoriens traditionella infallsvinkel, som ju betonar ariktek- Kaupunkihistoriaa käytännössä tens-konstnärens målsättningar och kunskaper, och en Kulttuuristen merkitysten soveltaminen kaupunkiku- mångvetenskapligare stadshistoria – och därmed även van tutkimuksessa avaa yhteyksiä taidehistorian perin- nya frågeställningar. Hur ser Helsingfors stadsbild ut teisestä, arkkitehti-taiteilijan tavoitteita ja taitoja ko- ur det perspektivet? rostavasta lähestymistavasta monitieteisempään kau- punkihistoriaan ja samalla myös uudenlaisiin kysy- Tre exempel: myksenasetteluihin. Millaisena Helsingin kaupunkikuva näyttää tästä näkökulmasta? 1. Norrménska huset

Kolme esimerkkiä: 1. Norrménin talo

Katajanokan kanavan äärellä sijainneesta Norrménin talosta puhutaan vieläkin, vaikka se katosi kaupunki- kuvasta jo 45 vuotta sitten. Sen oli rakennuttanut pan- kinjohtaja, myöhemmin Helsingin kaupunginvaltuuston pitkäaikainen puheenjohtaja Alfred Norrmén asuinkerrostaloksi, jonka ylimmissä kerroksissa oli kussakin suuri asunto ja pohjakerroksessa pieniä asuntoja (valm. 1897). Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Th. Höijer, jonka näyttöihin Helsingissä kuuluivat mm. Ateneum ja Hotelli Kämp. Norrménin talo kuului Katajanokan punatiiliseen satamamaisemaan, joka ilmensi uutta teollistuvaa Suomea. Sen paikka Eteläsata- man äärellä, Kauppatorin itäisenä päätteenä ja itsenäis- Kuva: Raumbild-Verlag, kesä 1952. tyneen maan Presidentinlinnan vieressä takasi tälle Foto: Raumbild-Verlag, sommaren 1952

KVARTTI 1ç06 melko tavanomaiselle asuinrakennukselle hyvin näky- Norrménska huset, som i tiden låg vid Skatuddskana- vän aseman kaupunkikuvassa. len, är fortfarande ett diskussionsämne, även om huset Toisen maailmansodan aikana rakennukseen sijoit- försvann ur stadsbilden för 45 år sedan. Bankdirektö- tui saksalainen sotilaskomendatuuri. Samalla sen mer- ren och sedermera långvarige ordförande för stads- kitykset kaupunkilaisten silmissä tietysti muuttuivat: fullmäktige Alfred Norrmén lät bygga huset i form av sen suhde Presidentinlinnaan ja maan hallinnolliseen ett bostadshöghus med varsin stor bostad på de högsta eliittiin oli yhtäkkiä oleellinen. Tässä vaiheessa raken- våningarna och mindre bostäder i bottenvåningen (fär- nuksella oli erittäin poliittinen merkitys, joka sai jatkoa digt 1897). Byggnaden ritades av arkitekt Th. Höijer, heti sodan jälkeen, kun venäläinen valvontakomissio vars verk i Helsingfors även omfattar t.ex. Ateneum otti rakennuksen käyttöönsä. Rauhansopimuksen ehto- och Hotell Kämp. Norrménska huset hörde till Skatud- jen täyttämiseksi perustetun Valtion Metallitehtaiden dens rödtegelpräglade hamnmiljö, som avspeglade ett (myöhemmin Valmet) pääkonttori sijoittui komission nytt industrialiserat Finland. Husets läge vid Södra jälkeen Norrménin taloon, josta se siirtyi pois vasta hamnen i Salutorget östkant, och dess placering bred- vuonna 1955. Valmetin pääkonttorinakin rakennuksel- vid Presidentens slott som representerade landets ny- la oli tietty poliittinen ulottuvuus, mutta se oli kuiten- vunna självständighet, tryggade en god synlighet i kin ennen muuta toimistokäytössä. Valmetin muuton stadsbilden. jälkeen rakennukseen muutti Huolintakeskus. Under Andra världskriget övertogs byggnaden av Kun Suomi alkoi toipua sodan jälkiseurauksista ja en tysk militärkommendatur. I samma veva förändra- suunnata katseensa yhä määrätietoisemmin tulevai- des förstås husets innebörd för stadsborna: plötsligt suuteen läntisenä demokratiana ja nopeasti vaurastu- gjorde dess närhet till Presidentens slott och till landets vana teollisuusvaltiona, rantaviivan satamarakennuk- politiska elit att det fick en väsentlig betydelse. Bygg- sia alettiin korvata uusilla. Myös Norrménin taloa al- naden hade alltså i detta skede en stark politisk bety- koi näyttää vanhanaikaiselta; mm. arkkitehti Marius af delse, som den bibehöll ännu efter kriget då den över- Schultén kuvasi sitä rakennustaiteellisesti heikoksi togs av den ryska kontrollkommissionen. Nästa gäst (1955). Tässä tilanteessa se purettiin ja tilalle rakennet- var Statens Metallfabriker (sedermera Valmet), som tiin Alvar Aallolta tilattu, italialaisiin, veden äärellä si- grundats för att uppfylla fredsavtalsvillkoren, och vars jaitseviin palatseihin etäisesti viittaava modernistinen huvudkontor placerades i Norrménska huset, där det laatikko menestyksekkään valtionyhtiö Enso-Gutzei- stannade kvar fram till år 1955. Också som Valmets tin pääkonttoriksi. Aikalaiset eivät säästelleet ihastus- huvudkontor fick huset en viss politisk prägel, men taan. Taiteilija Henrik Tikkanen liitti Hufvudstadsbla- dess huvudsakliga funktion var att tjäna som kontors- detissa julkaistuun piirrokseensa tekstin, jossa hän ku- byggnad. Efter att Valmet flyttade ut flyttade spedi- vasi rakennusta runollisesti ”carraramarmoriseksi kau- tionsfirman Huolintakeskus Ab in. nottareksi [joka] peilaa vielä hiukan aamu-unista jul- När Finland började repa sig efter krigets sviter och kisivuaan Eteläsataman veteen”. allt målmedvetnare rikta blickarna mot en framtid som Tänään moni kysyy: Miksi ihmeessä hieno västerländsk demokrati och blomstrande industristat Norrménin talo purettiin? Kulttuuristen merkitysten började man ersätta hamnbyggnaderna vid strandkan- näkökulmasta voi syitä etsiä sekä sen poliittisista tehtä- ten med nya. Också Norrménska huset började se gam- vien sotien aikana ja heti niiden jälkeen että uuden ark- malmodigt ut; bl.a. arkitekt Marius af Schultén beskrev kitehtuurin kritiikittömästä ihailusta 1950-luvun pää- byggnaden som byggnadskonstnärligt svag (1955). I kaupungissa. Modernistinen arkkitehtuuri merkitsi det läget revs huset och ersattes av en modernistisk låd- monille sodanjälkeisen Suomen ja suomalaisuuden ul- formad byggnad vars ritningar beställdes av Alvar

KVARTTI 1ç06 koista muotoa ja samalla sen symbolista yhteyttä länsi- Aalto, och som vagt påminde om den italienska pa- maisuuteen, universaaleihin arvoihin ja hyvinvoin- latsstilen. Byggnaden blev säte för det framgångsrika tiyhteiskunnan rakentamiseen. statsägda bolaget Enso–Gutzeit. Byggnaden överöstes Tämän johdosta ei mielestäni ollut mikään ihme med lovord. Bredvid en teckning publiceraded i Huf- että Norrménin talo 1950-luvun lopulla purettiin ja sen vudstadsbladet beskrevs byggnaden av konstnären tilalle nousi Enso-Gutzeitin pääkonttori; ihme olisi ol- Henrik Tikkanen i poetiska ordalag som en ”skönhet i lut, jos näin ei olisi tapahtunut. Nykyään paikan merki- carraramarmor [som] speglar sin ännu något morgon- tys näyttää taas olevan toinen. Jos kaupungin kiinteis- sömniga fasad i vattnen vid Södra hamnen”. tövirasto olisi pitänyt paikkaa merkityksellisenä, esi- Här frågar många: Varför revs det fina Norrménska merkiksi Presidentinlinnan tai kansainvälisen yhtiön huset? Ur den kulturella betydelsens perspektiv kan or- pääkonttorin vuoksi, tuskinpa se olisi 2000-luvun al- sakerna hittas både i byggnadens politiska funktion un- kuvuosina sallinut lumilautarakennelman pystyttämis- der och strax efter krigen, och i det kritiklösa beun- tä Kauppatorin itäiseen päähän, peittämään kummat- drandet av ny arkitektur som rådde på 1950-talet i kin näkyvistä. huvudstaden. Många såg den modernistiska arkitekturen som en yttring för det efterkrigstida Finland och 2. Makkaratalo finländskheten, och som ett symboliskt band med den Kaivotalo, jonne Valmetin pääkonttori muutti 1955, västerländska världen, de universella värdena och oli myös keskeisellä ja näkyvällä paikalla, vastapäätä uppbyggandet av en välfärdsstat. rautatieasemaa. Jo 1930-luvun lopulla rautatieaseman Mot denna bakgrund anser jag att det inte alls är ympäristöä olivat ajanmukaistaneet Pääpostin valmis- konstigt att Norrménska huset revs i slutet av 1950-ta- tuminen ja Sokoksen rakennustöiden aloittaminen. let och ersattes med Enso–Gutzeits huvudkontor; det Sotien jälkeen Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hade snarast varit konstigt om så inte skett. Idag verkar rakennuttama Kaivotalo (arkkit. Pauli Salomaa, KK:n platsen ha en helt annan betydelse. Om Fastighetskon- arkkit.toimisto, 1955) oli yksi ensimmäisiä ellei en- toret hade ansett platsen betydelsefull, t.ex. med hän- simmäinen liiketalo, jonka julkisivuissa käytettiin alu- visning till Presidentens slott eller huvudkontoret för miinia. Amerikkalaistunnelmaa vahvisti rakennukseen ett internationellt företag, skulle man i 2000-talets bör- jan knappast ha tillåtit byggandet av en snowboardan- läggning i Salutorgets östra kant, som effektivt skymde båda två.

2. Korvhuset Brunnshuset, dit Valmets huvudkontor flyttade år 1955, stod också på en central och synlig plats mitte- mot Järnvägsstationen. Redan i slutet av 1930-talet blev omgivningen kring Järnvägsstationen modernise- rad i och med att Postens nya huvudkontor byggdes och varuhuset Sokos började byggas. Brunnshuset, som byggdes efter kriget på beställning från Helsing- fors universitets studentkår (arkitekt Pauli Salomaa, konsumtionskooperativa centralförbundet KK:s arki- Kuva: Helsingin kaupungin kaupunginmuseo: Kuva-arkisto. Foto: Helsingfors stadsmuseums bildarkiv. tektbyrå, 1955) var en av de första kommersiella bygg- G. Grünberg, 1967.

KVARTTI 1ç06 sijoittunut America Center, Yhdysvaltain tiedotustoi- naderna, om inte den första, vars fasad delvis var gjord misto kirjastoineen. Kaivotalon kaksikerroksinen sisä- i aluminium. Det amerikanska intrycket förstärktes ge- piha vilkkaine liiketiloineen, automaattihisseineen ja nom att byggnaden hyste America Center, en ameri- liukuportaineen herätti kaupunkilaisissa – minussakin kansk informationsbyrå, och dess bibliotek. Brunnshu- – ihastusta. sets öppna innertorg i två våningar med livliga affärsu- Uuden kiiltävän liiketalon rinnalla saman korttelin trymmen, automatiska hissar och rulltrappor väckte kulmassa ollut Suojeluskuntaliikkeen entinen raken- stor beundran bland stadsborna, vilket också jag kan nus, jonka helsinkiläiset tunsivat nimellä Skohan talo underteckna. (arkkit. Th. Höijer & F. A. Sjöström, 1870-l.), alkoi Jämfört med detta glänsande nya affärshus började vaikuttaa yhä nukkavierummalta ja sen purkaminen före detta Skyddskåren, byggnaden på hörnet i samma yhä välttämättömämmältä. Kiinteistöjen omistajille kvarter och av stadsborna döpt till Skoha-huset (arki- perustelut olivat ennen muuta taloudellisia: tontin ja tekt Th. Höijer & F.A. Sjöström, 1870-talet.) kännas sen naapuritonttien rakennusoikeutta oli käyttämättä. allt sjabbigare och en rivning allt nödvändigare. De ar- Keskeisten tonttien uudisrakentaminen maksimoisi gument som framlades för fastighetsägaren var fram- omistajien investoinneista saamat voitot. Viljo Revell förallt ekonomiska: det fanns en outnyttjad byggrätt ja Heikki Castren suunnittelivat 1960-luvun alussa som gällde tomten och granntomterna. Eventuella ny- koko korttelin levyisen, Kaivokadulta Aleksanterinka- byggnadsprojekt på dessa centrala tomter skulle ge en dulle ulottuvan uudisrakennuksen, jonka nimi maximal avkastning på ägarnas investeringar. I början City-Center viittasi markkinatalouden kultamaahan, av 1960-talet ritade Viljo Revell och Heikki Castrén en Yhdysvaltoihin. Kun tontteja yhdistämällä oli saatu ny byggnad som upptog hela kvarteret från Brunnsga- muodostumaan noin puolet suunnitelman mukaisesta tan till Alexandergatan, och vars namn City Center tontista, voitiin rakennus toteuttaa. Rakennus valmis- hänvisade till marknadsekonomins eldorado USA. tui 1967, rakennuttajina Suomen valtio ja Julius Byggnadsprojektet kunde slutligen genomföras efter Tallberg Oy. att de mindre tomterna först hade pusslats ihop så de Suunnitelman kantava idea, uloke, jota kansa heti bildade ca. hälften av den ursprungligen planerade alkoi kutsua Makkaraksi, jäi keskeneräiseksi, sen kat- tomtarealen. Byggnaden blev färdig år 1967. Byggher- kaistu pää työntyi katumaisemaan tylysti. Makkaratalo rar var den finländska staten och Julius Tallberg Oy. sai heti alusta saakka sekä kannattajia että vastustajia. Fasadens bärande tanke, den runda utbyggnaden Jotkut innostuivat omaperäisestä pysäköintijärjeste- som folket genast döpte till Makkara (Korven), förblev lystä kolmannessa kerroksessa, ns. tunnelitason liiketi- ofullbordad med en avkapad ända som pekade tvärt ut loista, jotka moninkertaistivat myyntipinta-alan, ja ra- mot gatan. Korvhuset hade från första början både fö- kennuksen uusista ”ornamenteista” eli julkisivusta respråkare och motståndare. Somliga var mycket entu- pullistuvista raskaista ajorampeista. Suurista näkö- siastiska över de nya egendomliga parkeringsarrange- alaikkunoista avautui Rautatieaseman komea katto- mangen i tredje våningen, affärsutrymmena på den s.k. maisemakin uudenlaisena. Toiset taas pitivät Makka- tunnelnivån genom vilka affärsytan fördubblades, och ratalon autoliikenteeseen vahvasti nojaavaa konseptia de nya ”ornamenten”, d.v.s. fasadens tunga bilramper. sopimattomana vanhan eurooppalaisen kaupungin Från de stora panoramafönstren såg t.o.m. Järnvägssta- keskustassa. Sen valtava mittakaava tuntui musertavan tionens ståtliga taklandskap nytt och spännande ut. alleen niin Rautatieaseman kuin Ateneuminkin monu- Andra ansåg att Korvhuset, vars koncept i hög grad mentaalisuuden. Vuosien saatossa Makkaratalo on gjorts beroende av biltrafik, inte passade in i en gam- voittanut lukuisia kilpailuja kaupungin rumimmasta mal europeisk huvudstads centrum. Med sina enorma

KVARTTI 1ç06 rakennuksesta. Skohan kulman muistavat vanhemmat proportioner trotsade byggnaden såväl Järnvägsstatio- helsinkiläiset ovat ehdottaneet Makkaratalon purka- nens som Ateneums monumentala gestalter. Korvhu- mista. Joillekin nuoremmille helsinkiläisille se on kui- set har i flera tävlingar under årens lopp utnämnts till tenkin omasta ajastaan kertova rakennus, junalla saa- den fulaste byggnaden i Helsingfors. De äldre stads- puville tunnistettava portti Helsinkiin. borna som kommer ihåg Skoha-hörnet har föreslagit Kolme vuosikymmentä riitti muuttamaan raken- att Korvhuset skulle rivas. För somliga yngre helsing- nukselle annettuja kulttuurisia merkityksiä. Helmi- forsare är byggnaden dock ett vittne för sin egen tid, en kuussa 2001 kansainvälinen rakennussuojelujärjestö igenkännbar stadsport för de resenärer som anländer keskusteli Makkaratalon suojelun tavoitteista kongres- med tåg. sissa ”Dangerous Liaisons” – kongressille keksimäni Det behövdes bara tre decennier för att förändra nimi viittaa modernin ja vanhan yhteenliittämisen on- byggnadens kulturella betydelse. Skyddandet av Korv- gelmallisuuteen. Rakennuksen suojelu ei kuitenkaan huset diskuterades i februari 2001 vid konferensen noussut keskusteluun paikan kulttuuristen merkitysten ”Dangerous Liaisons” som ordnades av en internatio- ristiriitojen vuoksi, vaan taloudellisista syistä. Makka- nell organisation för byggnadsskydd. Namnet på kon- ratalon uudistaminen tuli ajankohtaiseksi joitakin vuo- ferensen var mitt påhitt och syftade på problemen sia sitten, kun tontin rakennusoikeus alkoi vaikuttaa kring förenandet av modernt och gammalt. Orsaken till taas liian alhaiselta suhteessa siihen, mitä tuottoja näin att byggnadens skydd togs upp var emellertid inte plat- keskeisesti sijaitsevasta tontista olisi mahdollista sens motstridiga kulturella betydelse, utan den var av hankkia. Kulttuuristen merkitysten osuus muutos- ekonomisk natur. Korvhusets modernisering blev ak- prosessissa liittyy lähinnä siihen, millä tavoin taloudel- tuellt för några år sedan då tomtens byggrätt igen bör- lista tuottoa lisätään. Nyt kun Museovirasto ja kaupun- jade verka för låg med tanke på den avkastning dess ki ovat päätyneet suojelemaan Makkaratalon ”makka- centrala läge kunnat ge. De kulturella betydelserna an- ran” mutta ei ajoramppeja, voi herättää kysymyksen, sågs relevanta närmast i fråga om hur den ekonomiska mitä Makkaratalo merkitsee erilaisille helsinkiläisille produktiviteten kunde ökas. När Museiverket och sta- nykyään. den nu har beslutat att skydda Korvhusets ”korv”, men inte bilramperna, kan man ställa frågan vad Korvhuset 3. Kaapelitehdas betyder för stadens olika invånare idag. Salmisaaren teollinen maisema, johon jo 1930-luvulla nousi Alkoholiliike Oy:n suuri tehdas, täydentyi sotien 3. Kabelfabriken aikana ja niiden jälkeen Suomen Kaapelitehtaan tuo- Sundholmens industrilandskap, där det statliga vin- tantorakennuksella (arkkit. W. G. Palmqvist, 1943– och spritmonopolet Alkos stora fabrik hade byggts re- 1954), jonka vanhimpaan osaan kuului muun muassa dan på 1930-talet, utökades åren 1943–54 (under och 110m pitkä ja 13.5m korkea Merikaapelihalli. Kaapeli- efter Andra världskriget) med Finlands Kabelfabriks tehtaalla oli tärkeä rooli ensin sotakorvauksissa, joista produktionsbyggnad (arkitekt W.G. Palmqvist), vars 5,7 prosenttia maksettiin kaapelituotteina, sen jälkeen äldsta del bl.a. omfattade den 110m långa och 13,5m 1950- ja 1960-luvuilla idänkaupassa, kun lähes nel- höga Sjökabelhallen. Kabelfabriken hade stor betydel- jäsosa Kaapelitehtaan tuotannosta meni Neuvostoliit- se först och främst för krigsskadeståndet, av vilket 5,7 toon. Yrityksen arvostusta osoittivat säännölliset val- procent betalades i kabelvaror, och därefter för östhan- tiovieraiden käynnit tehtaalla. Tehdasvierailut kuului- deln på 1950- och 1960-talet, då nästan en fjärdedel av vat itsestään selvästi moderniin Suomi-kuvaan. Teh- produktionen exporterades till Ryssland. Ett tydligt dasrakennuksen merkitykset niin kaupunkikuvassa tecken på företagets uppskattade ställning var de regel-

KVARTTI 1ç06 kuin kaupunkilaisten mielikuvissakin olivat tiiviisti si- bundna besöken från olika statsgäster. I det moderna dottuja sen tuotannolliseen tehtävään. Finland var fabriksbesök en självklarhet. Fabriksbyg- Kaapelitehtaan viereistä suurta varasto- ja teolli- gnadens betydelse för såväl stadsbilden som för stads- suusaluetta, joka hallitsi Helsingin läntistä sisääntulo- borna själva var starkt förknippad med dess produce- näkymää, alettiin 1980- luvulla suunnitella uudeksi rande funktion. kaupunginosaksi asuin- ja toimistotaloineen. Kaupun- På 1980-talet började det stora lager- och indu- kilaiset olivat laajalti yhtä mieltä siitä, että alueella oli striområde strax intill Kabelfabriken, som dominerade vain taloudellista arvoa rakennusmaana. Myös useim- västra infarten till Helsingfors, planeras om till en ny pia teollisuusalueen rakennuksia pidettiin arvottomina stadsdel med bostadshus och kontorsbyggnader. Bland ja hankalina muuttaa toisiin tarkoituksiin. Uusien käyt- stadsborna rådde en stor enighet om att området enbart töjen kannalta erityisen ongelmallisena suunnittelijat hade ekonomiskt värde, såsom byggmark. Man ansåg pitivät Merikaapelihallia. Ruoholahden ensimmäisissä dessutom att flera av byggnaderna var värdelösa och suunnitelmissa he ehdottivat Kaapelitehtaan purka- besvärliga att anpassa till andra bruksändamål. I syn- mista, myöhemmin myös sen osittaista säilyttämistä nerhet Sjökabelhallen ansågs vara problematisk med (vrt. Makasiinit Töölönlahden alueella). tanke på en eventuell funktionell omvandling. I de för- Huonokuntoinen tehdasrakennus, jonka sijainti oli sta planerna för Gräsviksområdet föreslog planerarna keskeinen mutta tulevaisuus epäselvä, oli kohtuuhin- att Kabelfabriken skulle rivas, och senare föreslogs en taisine vuokrineen taiteilijoiden ja käsityöläisten näkö- partiell konservering (jämför godsmagasinen vid Tölö- kulmasta ihanteellinen. Talouden romahdus 1990-lu- viken). vun alussa hidasti korkealentoisten uusien suunnitel- Fabriksbyggnaden var i dåligt skick och dess fram- mien toteutusta ja osaltaan stabilisoi Kaapelitehtaan tid osäker, men i gengäld var läget centralt och hyran luonnetta toisenlaisena taiteen ja kulttuurin paikkana. låg, vilket gjorde den till en idealisk lösning för konst- Merikaapelihalli, jota muutama vuosi aikaisemmin oli närer och hantverkare. Den ekonomiska lågkonjunktu- pidetty hankalana, osoittautui loistavaksi tilaksi niin ren i början av 1990-talet dämpade takten för de nya toiminnallisesti, taiteellisesti kuin taloudellisestikin högtflygande planerna, och bidrog till att stabilisera toteuttaa poikkeuksellisia tapahtumia kuten West Side Story. Tänään Kaapelitehtaan teollinen historia ja sen uusi, omaperäinen toimintamalli antavat koko Ruoho- lahden kaupunginosalle tavoitellun identiteetin, joka erottaa sen yksinomaan uudisrakennuksia sisältävistä kaupunginosista. Milloin Kaapelitehtaan merkitykset muuttuivat? Keiden sille antamat merkitykset saivat lisää valtaa, keiden puolestaan vähentyivät? Kaapelitehdas ei siis ollutkaan vain teollisuusrakennus jonka aika olisi päät- tynyt kun sitä ei enää tarvittu kaapeleiden tuottami- seen. Sillä oli voimaa nousta pienten, melko vaikutus- vallattomien ryhmien omaksi paikaksi, heidän taiteel- listen intressiensä tyyssijaksi ja uudenlaisia kulttuurisia merkityksiä kantavaksi osaksi kaupunkia. Kuva: Helsingin kaupungin kaupunginmuseo: Kuva-arkisto. Foto: Helsingfors stadsmuseums bildarkiv. Teuvo Kanerva, 1950-luku. - 1950-talet.

KVARTTI 1ç06 Kaupunkikuvan tutkimus Kabelfabrikens karaktär som en annorlunda konst- och biografisen tutkimuksen kulturarena. Sjökabelhallen, som några år tidigare setts näkökulmasta som ett problem, visade sig ha ypperliga funktionella, konstnärliga och ekonomiska egenskaper för olika ex- Jos kaupunkikuvan tutkimusta arvioidaan suhteessa ceptionella evenemang, som t.ex. en uppsättning av biografiseen tutkimukseen, alussa esittelemistäni lä- West Side Story. Idag innebär Kabelfabrikens industri- hestymistavoista rakennuksen merkityksiä, sen este- ella historia och dess nya säregna funktion en egen och tiikkaa ja visuaalisuutta painottavaa tutkimusta voisi eftertraktad identitet för hela Gräsviken, som därmed verrata perinteiseen yksilön elämänkertaa ja hänen in- skiljer sig från de stadsdelar som endast och enbart be- dividuaalisuuttaan korostavaan tutkimukseen. Siinä står av nya byggnader. henkilöä kuvataan tai hän kuvaa todellisuuttaan oman När förändrades innebörderna kring Kabelfabri- menneisyytensä vaiheina. Sen sijaan kaupunkilaisten ken? Vilka förstärktes, och vilka blev överskuggade? suhdetta rakennettuun kaupunkiin ja heidän sille anta- Kabelfabriken visade sig vara mer än en industribyg- miaan moninaisia merkityksiä tarkastelevaa tutkimus- gnad vars dagar var räknade så fort den inte längre be- ta voisi verrata siihen biografisen tutkimuksen suun- hövdes för att producera kablar. Den hade förmågan att taan, jossa korostuu yksilön suhde omaan yhteisöönsä bli en egen plats för små grupper med begränsat infly- tai eri yhteisöihinsä: kollektiiviseen elämänkertaan. tande, en hemvist för deras konstnärliga intressen och Siinä henkilö puolestaan kuvataan tai hän kuvaa todel- ett urbant element med nya kulturella innebörder. lisuuttaan ja itseään sen osana ennen muuta suhteessa muihin. Stadsbildsforskning ur en Kun pohdin historian ja muistin erilaisia suhteita biografisk synvinkel kaupunkikuvaan ja sen tutkimukseen, osuin sattumalta lukemaan Matti Klingen kirjaa Kävelyllä Pariisissa, Om stadsbildsforskningen jämfördes med biografisk joka avasi lisäperspektiiviä edellä kuvailemiini kau- forskning skulle man kunna förlikna nyss nämnda för- punkihistorian tutkimusotteisiin erityisesti verrattaes- hållningssätt till byggnadens innebörder, estetik och sa kaupunkikuvan tutkimusta biografiseen tutkimuk- visuella framtoning vid traditionell biografisk forsk- seen. Klinge viittaa ranskalaisen sosiologin Michel ning om individer och deras särdrag. Personens verk- Maffesolin kirjaan ja tämän teeseihin germaanisen ja lighet beskrivs av personen själv eller av andra såsom latinalaisen kulttuurin eroista. Niiden mukaan ger- olika skeden i det förflutna. Däremot kunde studien av maanisessa kulttuurissa korostetaan individia, yksilön stadsbornas förhållande till den fysiska staden och av erillisyyttä, kun taas latinalaisessa kulttuurissa koros- den resulterande betydelsemångfalden förliknas vid en tetaan persoonaa, ihmisen suhdetta yhteisöihinsä. Jako biografisk studie där fokus ligger på individens förhål- vertautuu kaupunkikuvan tutkimuksen pääjakoon: pe- lande till det egna kollektivet eller till sina olika kollek- rinteinen, visuaalinen arkkitehtuuritutkimus germaani- tiv: en kollektiv biografi. I denna beskrivs eller beskri- sen maailman ilmentymänä, ja omissa töissäni käyttä- ver personen sin verklighet och sig själv främst som en mäni rakennetun kaupungin kulttuuriset merkitykset del av kollektivet och genom sitt förhållande till dess latinalaisen maailman ilmentyminä. övriga medlemmar. Historian ja muistin kohdalla voidaan puhua sa- Medan jag grunnade på det mångfacetterade förhål- mankaltaisesta ilmiöstä. Kun kaupunkikuvaa tutkitaan landet mellan historia, minne, stadsbild och stadsbilds- historian näkökulmasta, ajatellaan kaupunkikuvan ole- forskning, råkade jag av en slump läsa Matti Klinges van visuaalisesti yksiselitteinen todellisuus. Tämän På promenad i Paris, som ytterligare öppnade perspek-

KVARTTI 1ç06 voi liittää yksilöä ja hänen sisäistä maailmaansa kuvaa- tivet kring de ovan beskrivna förhållningssätten, sär- vaan näkökulmaan. Kun kaupunkikuvaa tutkitaan skilt i fråga om jämförelsen mellan stadsbildsforskning muistin näkökulmasta, ajatellaan kaupunkikuvan sisäl- och biografisk forskning. Klinge hänvisar till den tävän erilaisia merkityksiä kullekin yhteisöille. Tämän franske sociologen Michel Maffesolis bok och teser puolestaan voi liittää yhteisölliseen ja, kuten Klinge om skillnaderna mellan den germanska och den latin- huomauttaa, poliittisempaan näkökulmaan. ska kulturen. I dessa hävdar han att man i den german- Kaupunkihistorian kannalta mahdollisuus löytää ska kulturen betonar individen, d.v.s. den individuella uusia maailmoja jo monta kertaa tutkittujen ilmiöiden människans avskildhet, medan den latinska kulturen piiristä on houkutteleva. Kaunokirjallisuudesta on voi- betonar personen, d.v.s. människans förhållande till nut lukea monien erilaisten näkökulmien dialogia il- kollektivet. Denna åtskillnad kan överföras på stads- man lopullista totuutta. Kaupunkihistoriassa se merkit- bildsforskningens huvudsakliga distinktioner: den tra- see kaupunkikuvan tutkimuksen kannalta toisenlaisten ditionella, visuella arkitekturforskningen motsvarar vaihtoehtojen tuomista arkkitehdin – rakennuksen luo- den germanska världen, medan de kulturella betydel- neen taiteilijan – alkuperäisten tarkoitusten (intentioi- ser som anknyts till den fysiska staden och som jag har den) rinnalle. Kaupunkikuvan tutkimuksessa ei sen jäl- syftat på i mitt arbete motsvarar den latinska världen. keen voi olla kyse vain siitä, että Senaatintoria tarkas- Samma fenomen kan tänkas gälla i fråga om histo- tellaan arkkitehti C. L. Engelin luomuksena. Yhtä tär- ria och minne. När en stadsbild studeras ur ett histo- keätä olisi tutkia myös esimerkiksi sitä, millaisena eri riskt perspektiv kan den ses som en visuellt entydig kansalaisryhmät ovat sen eri aikoina nähneet, myös verklighet. Detta kan förknippas med den synvinkel suhteessa Eduskunnan tiloihin, sekä itsenäisyyden al- som beskriver individen och hans inre värld. När stads- kuvuosina että Eduskuntatalon valmistuttua. bilden studeras genom minnesbilder bär den på olika Käsitteinä historia ja muisti täydentävät toisiaan, betydelser för varje kollektiv. Detta kan i sin tur för- myös kaupunkikuvan tutkimuksessa. Kaupunkikuva knippas med den kollektiva och, som Klinge påpekar, on näin ollen aina monikollinen: kukin kaupunki- mer politiskt betonade synvinkeln. laisyhteisö näkee sen kaupunkikuvan, joka kantaa hei- Med tanke på den stadshistoriska forskningen är det dän omia merkityksiään. Sitä kaupunkikuvaa he myös lockande att kunna hitta nya dimensioner i bekanta och haluavat suojella, jos tutkija sen heille osaa näyttää. genomstuderade fenomen. I skönlitteraturen har en di- alog förts mellan många olika åsiktsyttringar utan att någon slutlig sanning nåtts. Inom stadshistorien inne- bär detta för stadsbildshistorien att även andra alterna- tiv än arkitektens – byggnadens konstnärliga upphovs- mans – ursprungliga syften (intentioner) lyfts fram. Ef- ter detta kan stadsbildsforskningen inte längre bara gå ut på en studie av t.ex. Senatstorget som C. L. Engels skapelse. Det vore lika viktigt att undersöka hur torget upplevts av medborgarkollektiven i olika historiska skeden, också i förhållande till Riksdagshuset under såväl de första självständighetsåren som efter att det blev färdigbyggt.

KVARTTI 1ç06 Lähteet ½ Källor: Som begrepp kompletterar historia och minne varandra, också inom stadsbildsforskningen. Stadsbilden Helena Hakkarainen & Lauri Putkonen (1995). Helsingin kantakaupungin teollisuusympäristöt. Teollisuusrakennus- har således alltid en plural form: varje stadskollektiv ten inventointiraportti. Helsinki. ser just den stadsbild som har en innebörd för det Martti Häikiö (2001). Nokia Oyj:n historia, 1. Fuusio. självt. Det är också denna stadsbild de vill skydda, om Yhdistymisen kautta suomalaiseksi monialayritykseksi, 1865–1982. Helsinki. forskaren lyckas göra den synlig för dem. ICOMOS National Committee of Finland, Newsletter 2001:1. Anja Kervanto Nevanlinna (ed., 2001). Dangerous Li- aisons. Preserving Post-War Modernism in City Centers. Helsinki. Anja Kervanto Nevanlinna (2002). Kadonneen kaupungin jäljillä. Teollisuusyhteiskunnan muutoksia Helsingin historiallisessa ytimessä, Helsinki. Anja Kervanto Nevanlinna (2005). Näköaloja kadunkul- malta. Kaupunkihistorian kirjoituksia, Helsinki. Matti Klinge (1995). Kävelyllä Pariisissa, Helsinki. Iisakki Laati (1955). Kunnalliselämä, Helsingin kaupungin historia IV:1. Michel Maffesoli, 1990, Au creux des apparences, Paris. Pierre Nora (1997, ens.p. 1992). L’ére de commémorati- on. Les Lieux de mémoire, vol. 3, dir. Pierre Nora. Paris. Göran Schildt (1990). Inhimillinen tekijä. Alvar Aalto 1898–1976. Helsinki. Marius af Schultén (1955). Rakennustaide, Helsingin kaupungin historia IV:1. Suomen liike-elämän arkkitehtuuria, 1959, Helsinki.

KVARTTI 1ç06 Muistoja lenkkipolulta Minnen från motionsslingan

Minna Sarantola-Weiss

Suomessa on tuhatkunta museota ja niissä lu- I Finland finns ett tusental museer och i dessa vuton määrä kokoelmatallenteita, esineitä, ku- otaliga föremål, bilder och arkivmaterial. Bara via ja arkistomateriaalia. Jo yksistään Helsin- Helsingfors stadsmuseum, som grundades år gin kaupunginmuseossa, jonka toiminnan pe- 1906 (se artikel av Marja Pehkonen i denna rusta luotiin vuonna 1906 (ks. Marja Pehkosen skrift) har uppskattningsvis en miljon objekt i artikkeli tässä samassa julkaisussa) on arviolta sina samlingar. Beroende på hur man räknar noin miljoona tallennetta. Niiden joukossa on omfattar dessa 100 000–300 000 föremål. Den- laskentatavasta riippuen 100 000–300 000 esi- na stora volym innebär att museernas traditio- nettä. Tämä kokoelmaesineiden runsaus tar- nella grunduppgift, utökandet av museisam- koittaa sitä, että museoiden vanha perustehtä- lingarna, måste ifrågasättas. Problemet är vä, kokoelmien kartuttaminen, on jouduttu ky- internationellt. På 1990-talet lanserades be- seenalaistamaan. Ongelma on kansainvälinen. greppet post-museum (Hooper-Greenhill 1990-luvulla lanseerattiin post-museon-käsite 2000). Det syftar på en situation där museet (Hooper-Greenhill 2000). Sillä tarkoitetaan ti- inte längre vidtar aktiva åtgärder för att utvid- laa, jossa museo ei enää kartuta kokoelmiaan ga sina samlingar; verksamheten kretsar istäl- aktiivisesti, vaan toiminnan painopiste siirtyy let kring presentation, undersökning och pro- kokoelmien esillepanoon, tutkimukseen ja duktifiering. År 2005 utökade Helsingfors tuotteistamiseen. Helsingin kaupunginmuseon stadsmuseum sina samlingar med en blå vind- kokoelmiin liitettiin vuonna 2005 sininen Kar- overall av märket Karhu. Overallen förtäljer hu-tuulipuku. Puku kertoo oman tarinansa sin egen historia om stadskulturens utveckling helsinkiläisen ja suomalaisen kaupunkikult- i Helsingfors och i resten av Finland. tuurin kehityksestä. I och med att konkurrensen om publikens fritid blir Vuorovaikutus museoinstituution ja yleisön välillä allt hårdare finns också en ökande växelverkan mellan lisääntyy, sillä kilpailu yleisön vapaa-ajasta kiristyy museiinstitutionen och publiken. I detta läge betonas jatkuvast. Näissä olosuhteissa esineiden sisältämät vikten av de berättelse föremålen bär i sig samt deras kertomukset ja niiden esittämistavat korostuvat, ja framställningssätt, som blir lika väsentligt som före- nousevat esineen perinteisen todistajan roolin rinnalla. målets traditionella roll som vittne. Forskarnas uppgift

KVARTTI 1ç06 Tutkijoiden tehtävä on saada esineet paljastamaan ker- är att få föremålen att avslöja sin historia. I en samling tomuksensa. Kaupunginmuseon tapaisessa kokoel- som Stadsmuseets är det svårt att begränsa samlingsar- massa työn rajaaminen on vaikeaa, sillä kaupunki on betet, eftersom staden till sitt väsen är en ofantlig an- olemukseltaan suunnaton aineellisen kulttuurin kasau- hopning av materiell kultur. Den är full av material tuma. Se täyttyy materiasta, joka on pienimmillään tus- som kan vara så smått att det knappt är synligt för blot- kin havaittavissa silmillä, ja joka suurimmillaan käsit- ta ögat, eller så stort att det omfattar hela kvarter. tää kokonaisia kortteleita. Yleisesti ottaen tutkimus on Forskningen har i allmänhet koncentrerat sig på dessa keskittynyt näihin suuriin esineisiin, rakennuksiin ja stora objekt, byggnaderna och deras användare, som käyttäjiin, jotka kertovat ennen kaikkea kaupunkiorga- framförallt berättar om stadsorganisationen. Berättel- nisaation kertomuksia. Ne ovat kertomuksia vallasta, serna handlar om makt, ekonomi och stadsplanering. taloudesta ja kaupunkisuunnittelusta. Kaupunkikult- Ur stadskulturens synvinkel kan dock även det minsta tuurin näkökulmasta pienemmätkin esineet voivat kui- lilla föremål ha stor betydelse. tenkin olla merkityksellisiä. I Helsingfors stadsmuseum har dokumenteringsar- Helsingin kaupunginmuseossa tallentamistyö on betet från första början omfattat både det privata och alusta lähtien käsittänyt sekä yksityisen että julkisen ti- det offentliga rummet. Ofta berör berättelserna det of- lan. Kertomuksissa julkinen ja yksityinen kietoutuvat fentliga och det privata samtidigt, bägge blir samman- usein toisiinsa ja ovat vuorovaikutuksessa, ne ovat ker- flätade och påverkas av varandra, de handlar om såväl tomuksia sekä kaupungista että kaupunkilaisista. Yri- staden som stadsborna. I denna artikel vill jag försöka tän tässä artikkelissa valaista asiaa lähtökohtanani hel- belysa frågan utgående från ett föremål från Helsing- sinkiläinen esine, marjaniemeläinen tuulipuku. fors, en vindoverall från Marudd.

Esineet ovat osa kulttuurisia Föremål är en del av våra järjestelmiä kultursystem Italialainen historiantutkija Carlo Ginzburg on mikro- Den italienska historieforskaren Carlo Ginzburg har i historiallisissa tutkimuksissaan nostanut esiin pienet sina mikrohistoriska undersökningar lyft fram små de- yksityiskohdat menneisyyden avaimina. Näitä hän taljer som nyckar till det förflutna. Han kallar dem led- kutsuu johtolangoiksi. Hänen näkemyksensä mukaan trådar. En ledtråd, om än intressant i sig, upplyser inte johtolanka, vaikka onkin sinänsä kiinnostava, ei kerro historieforskaren i första hand om sig själv utan om historiantutkijalle ensisijaisesti itsestään, vaan sitä ym- den värld som omger den. En ledtråd kan hjälpa att ur- päröivästä maailmasta. Johtolangan avulla voidaan skilja något större. I föremålens värld kan en till synes hahmottaa jotakin laajempaa. Esineiden maailmassa vardaglig sak fungera som en ledtråd som leder forska- näennäisen tavanomainen esine voi olla johtolanka, ren från det privata till det allmänna, och även från det joka vie tutkijan yksityisestä yleiseen ja myös yksityi- privata till det offentliga. Som forskningsobjekt kan sestä julkiseen. Tutkimusobjekteina esineitä voi jolla- föremål i viss utsträckning liknas vid bilder. Fast inte kin tasolla verrata kuviin. Ei tosin täysin, sillä esineen helt och hållet, eftersom föremålets syfte oftast är var- syntytarkoitus on useimmiten arkisempi, välineelli- dagligare, instrumentalare och mindre reflekterande än sempi ja vähemmän reflektoiva kuin kuvan. Esineet bildens. I sig är dock föremål, liksom bilder, stumma. ovat kuitenkin kuvien tapaan itsessään mykkiä. Tutki- Forskaren måste ta reda på i vilket sammanhang ett jan on tunnettava konteksti, jossa ne ovat syntyneet, visst föremål har tillkommit, så att de olika minnes- jotta esineisiin varastoituneet muistojen kerrostumat skikt som föremålet bär på kan göras synliga. Denna

KVARTTI 1ç06 tulisivat näkyviksi. Tämä herkkyys konteksteille on känslighet för sammanhang är särskilt viktig i museer- tärkeää varsinkin museoissa, joiden näyttelyissä esi- na, där föremålen vanligen presenteras och tolkas som neet usein esitetään ja luetaan objektiivisina todisteina objektiva bevis för en verklighet som inträffat (Kjell- tapahtuneesta todellisuudesta (Kjellman 1993; Turpei- man 1993, Turpeinen 2005). I själva verket utväljs des- nen 2005). Todellisuudessa nämä objektiiviset todis- sa objektiva bevis åtminstone i viss mån på subjektiva teet kuitenkin valikoituvat kaikkien tutkimusaineisto- grunder, såsom bevismaterial i allmänhet, och väcker jen tapaan ainakin jossain määrin subjektiivisin perus- dessutom – i bästa fall – subjektiva upplevelser i be- tein, ja ne myös herättävät katsojassa – parhaimmillaan traktaren. Föremålets kraft ligger i dess förmåga att – subjektiivisia kokemuksia. Esineen voima on sen ky- tilltala betraktaren. Museet kämpar här i ett ingen- vyssä puhutella katsojaa. Museotyö painiskelee tässä mansland mellan objektiv information och subjektiv objektiivisen tiedon ja subjektiivisen elämyksen väli- upplevelse. maastossa. Inom föremålsforskning råder den etablerade upp- Esinetutkimuksessa on vakiintunut käsitys, jonka fattningen att ett föremål inte enbart är ett instrument, mukaan esineet eivät ole ainoastaan välineitä, objekte- ett objekt, utan också ett verkande element, ett subjekt. ja, vaan ne myös toimivat, ovat subjekteja. Esineet ja Föremålen och deras ordning producerar och avspeglar niiden järjestys tuottavat ja heijastavat arvostuksia ja värderingar och seder. De bär på en icke-verbaliserad käytäntöjä. Niiden sisältämä tieto on verbalisoimaton- information som ändå är en del av de vardagliga struk- ta, mutta silti osa arjen rakenteita. Ne voidaan nähdä turerna. Dessa föremål kan också ses som delaktiga av myös osana arjen valtarakenteita, sillä ne ohjaavat elä- den vardagliga maktstrukturen, eftersom de styr våra mänkäytäntöjä. Tämä valta on hiljaista, mutta jatkuvaa levnadssätt. Denna makt är ljudlös, men kontinuerlig ja sellaisena pakottavaa. (Faucault 1972; de Certeau och som sådan tvingande. (Faucault 1972; de Certeau 1988; Baudrillard 1996). Kulttuuri tuottaa esineitä, jot- 1988; Baudrillard 1996). Kultur producerar materia, ka tuottavat kulttuuria. (esim. Saarikangas 2002). som producerar kultur. (t.ex. Saarikangas 2002). Esinetutkimuksen ja esinekulttuurin tallentamisen För föremålsforskningen och för bevarandet av fö- näkökulmasta on hyvin tärkeää perehtyä esineiden ra- remålskulturen är det viktigt att gå in i föremålens kenteisiin, raaka-aineisiin, valmistajiin ja suunnitteli- strukturer, råmaterial, tillverkare och designare. Dessa joihin. Se on avainosaamista, jonka säilyminen ei ole är nyckelkunskaper som ingalunda är självklara i fram- itsestään selvää edes museoissa. Aivan äskettäin on tiden, inte ens i museerna. En ståtlig manifestation av aloittanut ilmestymisensä tämän osaamisen komea ma- sådan nyckelkunskap har utkommit alldeles nyss, dvs. nifestaatio, Suomen antiikkiesineet -sarja (Weilin + serien Suomen antiikkiesineet (Finländska antika före- Göös 2005). Esineet ovat kuitenkin paljon enemmän mål) (Weilin + Göös 2005). Föremålen är emellertid kuin ”vain artefakteja”, ihmisten tekemiä tavaroita. mycket mer än ”bara artefakter”, där föremål vanligen Niihin liittyy merkityksiä, joita voidaan kutsua symbo- presenteras och tolkas som saker tillverkade av männi- lisiksi tai sosiaalisiksi, ja tämä taso tekee esineistä kiin- skor. De förknippas med betydelser som kan kallas nostavia kulttuurintutkimuksen tasolla. symboliska eller sociala, och denna dimension gör att Esineet ovat, ja ehkä kulttuurin ja kaupunkitutki- föremålen också är intressanta för kulturforskningen. muksen näkökulmasta erityisesti, osa kulttuurisia jär- Föremål är, måhända i synnerhet ur en kulturell och jestelmiä ja niiden visuaalis-verbaalisia rakenteita, joi- stadsforskningsmässig synvinkel, en del av våra kul- den osana niitä on tulkittava. Aiheesta on kirjoitettu tursystem och de visuella och verbala strukturerna paljon, katsaus tutkimuksen sisältöön löytyy esim. inom dessa, och det är så de måste studeras. Mycket Sarantola-Weiss (2003). Kun puhumme modernin ajan har skrivits om detta ämne, en inblick i forskningens

KVARTTI 1ç06 esineistä, tulkintakehys on nimeltään kulutuskulttuuri. innehåll hittas t.ex. i Sarantola-Weiss (2003). När vi Englantilainen kulutustutkija Ben Fine (1996) on kiin- betraktar moderna föremål gör vi det ur den s.k. kon- nittänyt huomiota siihen, että modernissa kulttuurissa sumtionskulturens tolkningsram. Den engelska kon- esineen ja kuluttajan suhteessa on yhä vähemmän sat- sumtionsforskaren Ben Fine (1996) har fäst uppmärk- tumanvaraisuutta. Suunnittelu, markkinointi ja tuotan- samhet vid att slumpmässigheten i det moderna förhål- to synnyttävät esineitä, jotka on suunnattu yhä täsmäl- landet mellan föremål och konsument har blivit allt lisemmin tiettyihin tarkoituksiin ja tietyntyyppisille mindre. Genom planering, marknadsföring och pro- kuluttajille. Myös kuluttajat ovat oppineet il- duktion skapas föremål som med allt större precision maisemaan itseään esineiden avulla. Tästä näkökul- avses för vissa ändamål och konsumenttyper. Också masta on tarkasteltu ennen kaikkea yksityisen elämän- konsumenterna har lärt sig att uttrycka sig med hjälp av piirin esineitä, mutta myös julkista tilaa ja sen esineitä föremål. Denna synvinkel har framförallt använts för muokataan nimenomaan eri kuluttajaryhmiä silmällä att granska föremålen i de privata livssfärerna, men pitäen. Kun suunnittelija Paola Suhonen valitaan suun- också den offentliga sfären och föremålen i denna är nittelemaan Valion maitobaari Kamppiin, tilan ulkoa- uttryckligen anpassade enligt olika konsumentgrup- su on toki muokattu hyvin selvästi tiettyä kuluttajaryh- per. När man väljer designare Paola Suhonen för att de- mää silmällä pitäen. Yksikään esinevalinta ei ole sattu- signa Valios mjölkbar i Kampen, är det solklart att ut- maa. Kokemukset ja kertomukset näistä esineistä voi- rymmets intryck är anpassat för en viss konsument- vat silti olla yhtä aikaa hyvin kollektiivisia että erittäin grupp. Det finns inga slumpmässigt valda föremål. yksityisiä. Designtuolin merkitys on erilainen ensitref- Ändå kan erfarenheterna och berättelserna kring dessa feillä kuin työmatkan lyhyellä tauolla tai föremål vara mycket privata samtidigt som de är kol- muotoilunäyttelyssä. lektiva. En designstol har inte samma betydelse vid Näitä ajatuksia on kehitelty ennen kaikkea kulttuu- den första träffen eller under en kort paus under arbets- rintutkimuksen ja sosiologian piirissä, mutta esineet ja resan som vid en designutställning. kulutuskulttuuri ovat tietysti olemassa myös historian Dessa tankegångar har framförallt utvecklats inom tutkimuksen näkökulmasta. Nykyaikaisen kulutus- kulturforskning och sociologi, men föremål och kon- kulttuurin synty on ajoitettu ainakin 1700-luvun jälki- sumtionskultur existerar naturligtvis också i den histo- puolelle, ja sen juuria on haettu jo renessanssista. (Wil- riska forskningen. Dagens konsumtionskultur anses liams 1982). Jo Norbert Elias kiinnittää huomiota esi- härstamma från åtminstone 1700-talets andra hälft, och neiden symboliarvoon renessanssiaikana. dess rötter har t.o.m. sökts i renässansen (Williams 1982). Norbert Elias fäster redan uppmärksamhet vid föremålens symboliska värde under renässansen. Tuulipuvun tarina Kulttuuriantropologi Maria Koskijoki on puhunut esi- Vindoverallens historia neistä muiston astioina. Astioina, joissa muistot säily- vät ja joissa niitä voidaan kantaa paikasta toiseen. Kulturantropolog Maria Koskijoki har pratat om före- (Koskijoki 1997a). Esineiden joukkoon sukeltaminen mål såsom minneskärl, d.v.s. kärl där minnena förvaras voi tarjota hyvin syviä tunnekokemuksia. Tämän tietää och där de kan bäras från ett ställe till ett annat (Koski- jokainen, joka on joutunut muuttamaan, puhumatta- joki 1997a). Närkontakt med ett föremål kan innebära kaan niistä, jotka ovat tyhjentäneet kuolinpesiä. en mycket stark känsloupplevelse. Detta är ett känt Helsingin kaupunginmuseon kokoelmiin liitettiin faktum bland alla som har varit tvungna att flytta, för vuonna 2005 sininen Karhu-tuulipuku. Puku kertoo att inte tala om dem som har tömt ett dödsbo.

KVARTTI 1ç06 oman tarinansa helsinkiläisen ja suomalaisen kaupun- År 2005 utökade Helsingfors stadsmuseum sina kikulttuurin kehityksestä. Sen omistaja hankki puvun samlingar med en blå vindoverall av märket Karhu. 1970-luvun alkuvuosina, aikana, jolloin lenkkeily ja Overallen förtäljer sin egen historia om stadskulturens siihen liittyvät varusteet alkoivat vasta tulla muotiin. utveckling i Helsingfors och i resten av Finland. Ove- Kun kaupunginmuseo haastatteli kaupunkilaisia hei- rallens ägare köpte den i början av 1970-talet, under en dän elämäntavoistaan 1970-luvun alun Kalliossa ja tid då motion och sportutrustning höll på att bli mode- Töölössä, toistasataa perhettä käsittänyt aineisto sisälsi begrepp. När Stadsmuseet i början av 1970-talet inter- vain yhden lenkkeilyä harrastavan ekonomin (aineis- vjuade invånarna i Tölö och Berghäll om deras lev- tosta, ks. Koskijoki 1997b). Kantakaupungissa lenk- nadssätt, var den enda människan bland ett par hundra keily näyttäytyi tässä aineistossa koulutetun eliitin ku- familjer som motionerade en ekonom (se Koskijoki riositeettina. Näin siitä huolimatta, että kestävyysjuok- 1997b). Slutsatsen var att stadskärnans invånare såg sulla on suomalaisessa liikuntakulttuurissa pitkät ja motion som en elitistisk kuriositet. Detta trots att lång- kunniakkaat perinteet viimeistään siitä asti, kun Han- distanslöpning har långa och stolta anor i den finländ- nes Kolehmainen juoksi suuriruhtinaskunnan maail- ska motionskulturen åtminstone ända sedan de olym- mankartalle Tukholman olympialaisissa vuonna 1912. piska spelen i Stockholm 1912, då Hannes Kolehmai- Esikaupungeissa olikin jo toisin. 1960-luvulla lii- nen satte ut storfurstendömet på världskartan. kunta alettiin ottaa paremmin huomioon kaupun- Situationen var en annan i förorterna. På 1960-talet kisuunnittelussa ja lähiöihin luotiin laadukkaita liikun- fick motionen så småningom större uppmärksamhet i tareittejä. Samaan aikaan kansanterveys- ja liikuntava- stadsplaneringen, och i bostadsområdena skapades listus voimistuivat, ja koululaiset laitettiin hikoile- högklassiga motionsslingor. Samtidigt förstärktes maan pururadoille. Media nosti yhä enemmän esiin uu- upplysningen kring folkhälsa och motion, och skolbar- denlaisia vapaa-ajan sankareita, ja televisio toi urheili- nen föstes ut på motionsslingorna. I media lyftes nya jat ja heidän suorituksensa olohuoneisiin. Kansalaisten fritidshjältar fram, och TV:n hämtade idrottarna och kiinnostus liikuntaa ja ruumiillista terveyttä kohtaan deras prestationer in i vardagsrummet. Intresset för kasvoi varsinkin 1970-luvulla, ja liikuntavälineteolli- motion och kroppslig hälsa ökade bland medborgarna, suus vastasi haasteeseen. Vaatteista alkoi tulla yhä eri- särskilt på 1970-talet, och utmaningen besvarades av koistuneempia ja brandien merkitys kasvoi, vaikka sportutrustningsindustrin. Kläderna blev allt mer spe- merkkituotteista ei sillä käsitteellä puhuttukaan vielä cialiserade och varumärkena fick en växande betydel- pitkään aikaan. Pukeutumiskulttuuri muuttui ylipäänsä se, även om man ännu inte på ett bra tag skulle tala om ja vapaa-ajan asut tunkeutuivat yhä näkyvämmin märkesprodukter. Hela klädselkulturen förändrades, julkisuuteen. och fritidskläderna syntes allt mera i offentligheten. Kaupunginmuseon Karhu-tuulipuku on oman elä- Karhus vindoverall på Stadsmuseet är en meriterad mänalueensa ansioitunut pioneeri. Teollisesti valmis- pionjär inom sitt eget område. Industriellt tillverkade tettuja verryttelyasuja oli ollut markkinoilla jo joggingoveraller hade funnits på marknaden sedan 1930-luvulla, mutta Suomen ilmastossa säätä parem- 1930-talet, men i Finlands klimat var den vädertåligare min kestävä tuulipuku oli tärkeä innovaatio, joka saa- vindoverallen en viktig innovation som snabbt nådde vutti nopeasti suuren suosion. 1980-luvulla alettiin jo stor popularitet. Redan på 1980-talet började man prata puhua lähiöiden tuulipukukansasta, joka kansoitti om vindoverallmänniskorna i förorterna, som övertog kauppakeskukset ja tunkeutui jopa kaupunkien kes- köpcentra och trängde sig ända in i stadscentrum, åt- kustoihin, ainakin pienemmillä paikkakunnilla. Etno- minstone på de mindre orterna. Etnologen Bo Lönn- logi Bo Lönnqvist (2004) on kirjoittanut tuulipuvusta qvist (2004) har skrivit om vindoverallen som ett ut-

KVARTTI 1ç06 yhtenä suomalaisen vapaus- ja tasa-arvokäsityksen il- mentymänä. Se on myös ollut mittari, jolla testattu sel- laisia arvoja kuin eurooppalaisuus ja urbaniteetin aste. Tuulipuvusta tuli kaupunkikulttuurissa sosiaalinen merkki, joka jakoi helsinkiläiset keskustan ”kaupunkilaisiin” ja lähiöiden asukkaisiin. Tuulipuvusta lähtee liikkuessa hiljainen kahina, joka palauttaa minut ja varmaan monen muunkin 1970-luvun lenkkipolun ääreen. Tuoksut, äänet ja ruumiin rytmi nousevat esiin muistin syvistä kerroksista. Tuulipuvussa aineellistuvat omat, henkilökohtaiset muistot, mutta myös kokonaisen sukupolven muistot. Kysymyksessä on tietysti näköhavainto, mutta mukana ovat muutkin aistit: kuuloaisti, tuntoaisti, oman ruumiin tuntemukset, lämpö ja hiki. Tunto- ja hajuaistilla on muistojen näkökulmasta erittäin suuri merkitys, sil- lä ne ovat kaikkien primitiivisimpiä aistejamme. Tähän aistimelliseen todellisuuteen eläytyvä tul- kinta onkin välttämätön, jotta sinisen keinokuitupuvun tutkimukselliset ulottuvuudet aukeaisivat. Gaston Bachelard on tehnyt tällaisen paljon luetun tulkinnan esineistä ja meidän suhteistamme niihin teoksessa La poétique de l’espace (2000). Siinä kontaktin tutkimus-

kohteeseen voi välittää vaikkapa huonekalujen kiillo- Sininen Karhu-tuulipuku on 1970-luvun alkuvuosilta. Se tusvaha ja villainen kiillotuslappu. Hankauksen lämpö lahjoitettiin kaupunginmuseon kokoelmiin vuonna 2005. ja sen kautta välittyvä huolenpito nostaa huonekalun Den blå Karhu-vindoverallen härstammar från början av arjen yläpuolelle ja herättää sen eloon. Tuulipuvussa 1970-talet. Den skänktes till Stadsmuseet år 2005. tiivistyvät kokonaisen sukupolven muistot ruumiin kulttuurista ja siinä tapahtuneista muutoksista. Arki- nen tuulipukukin voi näin virittää muistoja ja rakentaa tryck för det finländska frihets- och jämställdhetstän- siltoja yleviin ja identiteetille keskeisiin kysymyksiin, kandet. Den har också fungerat som en barometer för kysymyksiin siitä, millaista on suomalaisuus, ja mil- att testa sådana värden som europeiskhet och urbani- laista on suomalainen kaupunkikulttuuri. tetsgrad. I stadskulturen blev vindoverallen ett socialt märke som delade upp helsingforsarna i ”stadsbor”, d.v.s. de som bodde i centrum, och förortsinvånare. Vindoverallens svischande ljud för mig och säkert många andra tillbaka till 1970-talet och motionsslingan. Lukterna, ljuden och kroppens rytm tycks tränga fram ur minnets djup. Vindoverallen är en materialise- ring av de egna personliga minnena, men också av en hel generations minnen. Naturligtvis handlar det

KVARTTI 1ç06 Lähteet/viitteet: ½ Källor/referenser: främst om en visuell upplevelse, men de övriga sinne- na finns också med: hörseln, känseln, den egna krop- Baudrillard Jean (1996). The System of Objects. London, New York, Verso. pen, värmen och svetten. Känseln och luktsinnet har en Certeau Michel de (1988). The Practice of Everyday Life. mycket stor betydelse för minnet, eftersom de hör till Berkeley, London, Los Angeles, University of California våra allra primitivaste sinnen. Press. En förståelse av sinnenas betydelse för hur vi tolkar Faucault Michel (1972). Vetandets arkeologi. Bo Carefors Bokförlag, Stockholm. den materiella verkligheten är därför nödvändig för att Fine Ben, Heasman Michael & Wright Judith (1996). Con- det blå konstfiberplaggets samtliga innebörder skall sumption into the Age of Affluence. London: Routledge. kunna öppna sig för forskningen. Gaston Bachelard Hooper-Greenhill Eilan (2000). Museums and the Interpre- har gjort en tolkning av just denna typ, om föremål och tation of Visual Culture. London: Routledge. vårt förhållande till dem, i det populära verket La poé- Kjellman Gunilla (1993). Varats oändliga tinglighet. En studie om föremål som kulturbärare. Carlssons tique de l’espace (2000). Han menar att kontakten med Koskijoki Maria (1997a). Esine muiston astiana. Teoksessa ett forskningsobjekt kan förmedlas t.ex. av ett pole- Aina uusi muisto. Kirjoituksia menneen elämisestä meissä. ringsvax och en poleringslapp. Den värme och omsorg Katarina Eskola ja Eeva Peltonen (toim.). Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 54. Jyväskylän yliopisto 1997, som poleringen ger uttryck för lyfter möbeln upp över s.269–285. det vardagliga, väcker den till liv. I vindoverallen sam- Koskijoki Maria (1997b) (toim.). Kotikadulla. Kaupunkielä- mää 1970-luvun Helsingissä. Helsingin kaupungin tieto- las en hel generations minnen av kroppskultur och de keskus ja Edita. förändringar den medfört. En vanlig vindoverall kan Lönnqvist Bo (2004). Tuulipuku ja muut ”kansalliset vaat- således väcka minnen och bygga broar till högtidliga teet” teoksessa Suomen kulttuurihistoria 4. och vitala identitetsfrågor, frågor om vad det innebär Kirsi Saarikangas, Pasi Mäenpää ja Minna Sarantola-Weiss (toim.). Helsinki, Tammi 2004, s. 380–382. att vara finländare och hur den finländska stadskultu- Saarikangas Kirsi (2002). Asunnon muodonmuutoksia. ren ser ut. Puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuu- rissa. Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Sarantola-Weiss Minna (2003). Sohvaryhmän läpimurto. Kulutuskulttuurin tulo suomalaisiin olohuoneisiin 1960- ja 1970-luvun vaihteessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Turpeinen Outi (2005). Merkityksellinen museoesine. Kriit- tinen visuaalisuus kulttuurihistoriallisen museon näytte- lysuunnittelussa. Taideteollisen korkeakoulun julkaisu A 63. Tampere. Williams Rosalind (1982). Dream Worlds. Mass Consump- tion in Late Nineteenth-century Frande. Berkeley, Los Angeles, London: University of California Press.

KVARTTI 1ç06 Kouluelämää Snellmanin ajan Helsingissä Skolliv i Helsingfors på Snellmans tid

Eeva Miettinen & Raimo Savolainen

Johan Vilhelm Snellmanin syntymän 200-vuo- Johan Wilhelm Snellmans födelses 200-årsju- tisjuhlan kunniaksi järjestetään vuonna 2006 bileum till ära ordnar man under året 2006 tapahtumia ja juhlallisuuksia niillä paikka- evenemang och festligheter på de orter i Fin- kunnilla, joilla hän asui elämänsä aikana. Juh- land där han bott. Temat för jubileet är bild- lavuoden teemana on sivistys. Helsingin kau- ning. I det jubileumsprogram som Helsingfors pungin juhlavuoden ohjelmaan kuuluu Helsin- stad ordnar ingick utställningen Skolliv i Hel- gin kaupungin tietokeskuksen ja Helsingin singfors på Snellmans tid i Jugendsalen den kaupunginmuseon yhteistyönä toteuttama 25.1.–26.2.2006, uppbyggd i samarbete mellan Kouluelämää Snellmanin ajan Helsingissä – Helsingfors stads faktacentral respektive näyttely. Näyttely pidettiin Helsingin kaupun- stadsmuseum. gin Jugendsalissa 25.1.–26.2.2006. De kursiverade styckena är utdrag ur Raimo Savo- Artikkelin kursivoidut osuudet ovat otteita Raimo loainens (generalsekreterare för 200-årsjubileet för J. Savolaisen, J. V. Snellman 200-vuotta juhlavuoden W. Snellman) tal vid utställningens öppning den pääsihteeri, puheesta näyttelyn avajaisissa 25.1.2006. 25.1.2006. Näyttelyssä ja julkaisussa esitellään Johan Vilhelm Utställningen och publikationen berättar med do- Snellmanin elämää, Snellmanin ajan Helsinkiä ja kou- kument, fotografier, skolinventarier och läromaterial luelämää asiakirjojen, valokuvien, kouluesineistön ja om Johan Wilhelm Snellmans liv, Helsingfors och opetusvälineiden avulla. Snellmanin aika oli suurten skollivet på Snellmans tid – en tid av stora förändringar muutosten aikaa sekä Helsingille että kouluelämälle; för både Helsingfors och skolan. Helsingfors. Under Helsinki kasvoi pikkukaupungista maan pääkaupun- Snellmans livstid växte Helsingfors från en småstad till giksi ja kehittyväksi teollisuuskaupungiksi, kansan- landets huvudstad och en dynamisk industristad. Folk- opetus yleistyi, luotiin kansa- ja oppikoulujärjestelmät skol- resp. lärdomsskolväsendet byggdes upp och folk- sekä aloitettiin suomenkielinen opetus. Kaikessa toi- undervisning på finska inleddes. I hela sin gärning minnassaan Snellman ajoi suomalaisen kansallisuuden drev Snellman den finländska nationens och det finska ja suomen kielen asemaa. Hän toimi myös aktiivisesti språkets sak. Han verkade även aktivt för en finsksprå-

KVARTTI 1ç06 suomenkielisen opetuksen, tyttöjen koulutuksen ja kig undervisning, utbildning för flickor, och förbättra- opetusmenetelmien kehittämisen puolesta. de undervisningsmetoder.

J.V. Snellman 1806–1881 J. W. Snellman 1806–1881 Johan Vilhelm Snellman oli 1800-luvun tärkeimpiä suomalaisia ajattelijoita ja lukeutuu yhä Suomen mer- kittävimpiin suurmiehiin. Hän toimi mm. kirjailijana, toimittajana, professorina ja senaattorina sekä vaikutti ratkaisevasti suomen kielen oikeuksia koskevan julis- tuskirjan ja oman rahan saamiseen. Johan Vilhelm Snellman syntyi 12.5.1806 Tukhol- massa, missä hänen Pohjanmaalta kotoisin olleet van- hempansa olivat opiskelleet ja avioituneet. Johan Vil- helm oli seitsemän vuotta vanha, kun perhe muutti ta- kaisin Suomeen ja asettui Pohjanmaan merenkulun keskukseen Kokkolaan. Kouluikään tultuaan Johan

Vilhelm lähetettiin opiskelemaan Oulun triviaalikou- Snellman lastensa kanssa. Kuvassa vasemmalta Karl, luun. Kouluopinnot päättyivät Oulun paloon vuonna Henrik, Johan Ludvig, Hanna ja Willhelm. Snellman avioi- tui vuonna 1845 Johanna (Jeanette) Wennbergin kanssa. 1822. Perheeseen syntyi seitsemän lasta, joista viisi eli ai- Snellman kirjoittautui 22.2.1816 yliopistoon val- kuisikään. Jeanette kuoli vuonna 1857. Museovirasto. mistavaan Oulun triviaalikouluun. Venäjän vallan Snellman med sina barn. Fr.v. Karl, Henrik, Johan Ludvig, ajasta huolimatta Snellmanin koulussa noudatettiin Hanna och Willhelm. År 1845 hade Snellman gift sig med Johanna (Jeanette) Wennberg. Paret fick sju barn, varav Ruotsin vallan aikaista melkein 100-vuotiasta puh- fem nådde vuxen ålder. Jeanette dog år 1857. dasoppisuuden ajan koulujärjestystä: opetuksen pää- Museiverket. paino oli teologiassa ja raamatunhistoriassa, kreikas- sa ja latinassa sekä maantieteessä ja historiassa. Sen Johan Wilhelm Snellman var en av förgrundsfigurerna lisäksi erityisesti Oulussa opetettiin hepreaa, saksaa ja inom den finländska intelligentian på 1800-talet och ranskaa. Opetusmenetelmänä oli ulkoluku ja kertaa- räknas fortfarande som en av landets viktigaste stor- minen. Nuorison piti ensin oppia kieliä ja muita muis- män. Han verkade bl.a. som författare, redaktör, pro- tinvaraisia kouluaineita. Tällä tavalla tietä tasoitettiin fessor och senator, och hade en avgörande roll för ma- enemmän kypsää arvostelukykyä vaatineille aineille. nifestet om finska språket och att storfurstendömet fick Pänttäämisen ja läksyjen ohella leikkimiseen jäi ai- en egen valuta. kaa. Ensimmäisinä kevätpäivinä alkoi linnunpyydys- Johan Wilhelm Snellman föddes den 12 maj 1806 i tys, sitten alkoi jokaisena vapaahetkenä pallonlyönti ja Stockholm, där hans österbottniska föräldrar studerat siinä ohella pillien ja kirjokeppien valmistaminen. och gift sig. Johan Wilhelm var sju år gammal när fa- Kesällä uitiin, oleskeltiin jokisuun pienillä luodoilla, miljen flyttade tillbaka till Finland, till den öster- rakennettiin vesimyllyjä ja uitettiin leikkiveneitä. Syk- bottniska sjöfartsknutpunkten Gamlakarleby. Som syllä poimittiin puolukoita ja paistettiin perunoita rii- tioåring fick han åka till trivialskolan i Uleåborg. Hans hessä. Syksyn kylmyys toi jään ja lumen, kelkat, sukset skolgång avbröts år 1822 av att Uleåborg brann.

KVARTTI 1ç06 ja luistimet, joille joen vuolas vesi loi jatkuvasti uusia Den 22.2.1816 skrevs Snellman in vid Trivialskolan reittejä. Tässä toveripiirissä Snellmanin suomen kie- i Uleåborg, en skola som gav behörighet för universi- len taito kehittyi sujuvaksi. tetsstudier. Trots att Finland redan hörde till det ryska Triviaalikoulun jälkeen Snellman kirjoittautui sa- kejsardömet tillämpade skolan fortfarande den gamla manaikaisesti Johan Ludvig Runebergin ja Elias Lönn- svenska skolordningen med rötter i ortodoxin: huvud- rotin kanssa Turun akatemiaan tavoitteenaan papin vikten låg på teologi och biblisk historia, grekiska och ura. Opinnot keskeytyivät vuonna 1827 Turun paloon. latin samt geografi och historia. Dessutom lärde man Snellman jatkoi opiskelua Helsinkiin siirretyssä yli- sig hebreiska, tyska och franska. Undervisningsmeto- opistossa, missä hän vaihtoi pääaineensa filosofiaksi. den var utantilläsning och repetition. De unga skulle Opiskeluaikanaan hän omaksui vaikutteita hegeliläi- först lära sig språk och andra skolämnen som byggde sestä filosofiasta. Hegelistä poiketen hän korosti valti- på memorering. På så vis jämnades vägen för ämnen on sijasta kansakunnan ja kansallishengen merkitystä som krävde mera mogen bedömning. sivistyksen edellytyksenä. Snellman valmistui filoso- Trots pluggande och läxläsning fanns det tid för fian kandidaatiksi vuonna 1831 ja dosentiksi neljä lek. De första vårdagarna började med fågelfångst, se- vuotta myöhemmin. Opiskelu- ja dosenttiaikanaan dan vidtog rullande av bollar och täljandet av vissel- Snellman osallistui aktiivisesti ylioppilaskunnan ja pipor och spön. Om somrarna simmade man och höll Lauantaiseuran toimintaan sekä puolusti kiivaasti aka- till på de små skären i älvmynningen, byggde vatten- teemista itsehallintoa. Yliopiston konsistorio erotti möllor och lekte med barkbåtar. Om höstarna plocka- Snellmanin virastaan kiivaiden mielipiteiden ja itse- des blåbär och stektes potatis i rian.Höstens kyla förde pintaisten periaatteiden vuoksi. med sig is och snö, kälkar, skidor och skridskor. Man Opiskeluajoistaan lähtien Snellman halusi sytyttää åkte bl.a. på älven. I denna kamratkrets lärde sig samanlaisen tiedonhalun muihinkin. Useina vuosina Snellmans tala finska flytande. hän toimi kotiopettajana ja maisteriksi valmistumisen Efter trivialskolan skrev Snellman samtidigt som jälkeen Snellman toimi latinan lehtorina Helsingfors Johan Ludvig Runeberg och Elias Lönnroth in sig vid Lyceumissa, joka oli uudenlaisiin kasvatusperiaattei- Åbo Akademi, för att studera till präst. Studierna av- siin nojaava yksityiskoulu. Opetusohjelma sisälsi trivi- bröts av Åbo brand år 1827. Efter Åbo brand flyttade aalikoulun ja lukion opintokurssit räätälöitynä yhdek- akademin till Helsingfors, och i samma veva slog si kokonaisuudeksi. Pääpaino oli humanistisilla oppi- Snellman om från teologi till filosofi som huvudämne. aineilla, jossa klassiset kielet olivat etusijalla ja käy- Han kom att ta klara intryck av den hegelianska filoso- tössä oli aineopettajajärjestelmä. Mekaanisen ulkolu- fin. Men i motsats till Hegel betonade han nationens vun tilalle yritettiin lukuaineet sijoittaa psykologisesti och nationalandans snarare än statens betydelse för ci- oppilaiden edellytyksiä vastaavaksi ja vanhat oppikir- vilisationen. Filosofie kandidat blev Snellman år 1831, jat korvattiin tuoreemmilla. Ruumiillinen rangaistus och docent fyra år senare. Under sin studie- och do- korvattiin arestirangaistuksella ja etupäässä koetettiin centtid deltog han aktivt i studentkårens och Lördags- vedota oppilaiden kunnian- ja velvollisuudentuntoon. sällskapets verksamhet och var en ivrig förkämpe för Uushumanistisena tavoitteena ei ollut vain opettaa den akademiska autonomin. Universitetets konsisto- mutta myös kasvattaa lapsia. Kasvatuksessa oli otetta- rium avsatte honom emellertid från hans tjänst på va tasapuolisesti huomioon ruumiillinen ja henkinen grund av hans starka åsikter och tjurnackade principer. puoli. Redan under studietiden ville Snellman sprida sin Snellman vietti vuodet 1839–1842 Ruotsissa ja studieiver omkring sig. I många år verkade han som in- Saksassa. Noina vuosina hänen tieteellinen tutkimus- formator, och efter att ha blivit färdig magister tog han

KVARTTI 1ç06 työnsä ja julkaisutoimintansa olivat vilkkaimmillaan. tjänst som lektor i latin vid Helsingfors Lyceum, en pri- Snellmanin kansallinen ohjelma muotoutui matkan ai- vat skola som tillämpade nyare pedagogiska principer. kana. Hänen mielestään suomenkielinen rahvas oli si- Undervisningsprogrammet innehöll trivialskolans och vistettävä. gymnasiets kurser skräddarsydda till en och samma Helsinkiin palattuaan Snellman havaitsi akateemis- helhet. Huvudvikten låg på humaniora, med de klassis- ten uraväylien olevan edelleen tukossa ja muutti vuon- ka språken främst. Skolan hade ämneslärare. I stället na 1843 syrjäiseen Kuopioon yläalkeiskoulun rehto- för mekanisk utantilläsning försökte man ordna läse- riksi. Rehtorin viran ohessa hän toimitti vuosina ämnena så att de motsvarade elevernas psykologiska 1844–1846 ruotsinkielistä Saima-lehteä, joka oli mer- förutsättningar, och de gamla läroböckerna ersattes kittävä suomalaisen sivistyselämän valveuttaja. Lehti med nyare. Kroppsaga utbyttes mot arrest, och i främ- lakkautettiin kumouksellisuuden vuoksi. Snellman sta rummet vädjade man till elevernas heders- och siirtyi kulttuuripoliittiseen ja yhteiskuntakriittiseen pliktkänsla. Det neohumanistiska syftet var inte bara Litteraturbladet-lehteen. Käytännöllisempiä neuvoja att lära utan även fostra barnen. Inom fostran skulle hän jakoi Maamiehen Ystävä -lehdessä. både kropp och själ beaktas jämnlikt. Saima-lehdessään hän korosti kansansivistyksen Åren 1839–42 tillbragte Snellman i Sverige och merkitystä. Hänen mukaansa kansakoulujen tärkein Tyskland. Under dessa år var hans vetenskapliga tavoite olisi opettaa sisälukua ja ohjata myös luetun si- forskningsarbete och utgivningsverksamhet som livli- sällön ymmärtämiseen. Päätarkoitus oli herättää tie- gast. Även sitt nationella program utformade Snellman donjanoa ja yhdessä kotikasvatuksen kanssa synnyttää under utlandsvistelsen. Han ansåg att den finskspråki- hyviä tapoja eli päästä tosi sivistykseen. Tavoitteena ga allmogen skulle ges bildning. oli antaa vähän opetusta mutta perusteellisesti. Snell- Efter återkomsten till Helsingfors märkte Snellman man perusteli aloitteensa Euroopan tilanteella, jossa snart att den akademiska banan fortfarande var stängd yhteiskuntaluokkien välinen juopa uhkasi yhteiskunta- för honom, så år 1843 tog han tjänst som rektor för den rauhaa. Snellmanin mielestä tehokas lääke tämän eron högre elementarskolan i Kuopio. Vid sidan om sin rek- kaventamiseksi sivistyksen keinoin oli kansakoulujen torstjänst var han åren 1844–46 redaktör för den perustaminen Suomeen. Maamiehen ystävässä hän se- svenskspråkiga tidskriften Saima, en viktig röst inom litti pirtinlattian tasolla, miten suuri viisaus on halu finländsk bildning. Saima lades snart ned såsom om- oppia laskemaan, lukemaan, kirjoittamaan ja opetti störtande, och Snellman började skriva i det kulturpoli- kansaa näihin taitoihin kirjoituksissaan melkein kä- tiska och samhällskritiska Litteraturbladet. Mera prak- destä pitäen. tiska råd delade han med sig av i tidskriften Maamie- Snellman muutti perheineen vuonna 1849 Helsin- hen Ystävä. kiin. Snellman kutsuttiin vuonna 1856 Keisari Alek- I Saima betonade han vikten av bildning för allmo- santerin yliopiston siveysopin ja tieteiden järjestelmän gen. Enligt honom var folkskolornas viktigaste uppgift professoriksi. Snellmanin julkinen valtiomiesura alkoi att lära eleverna läsa innantill och vägleda till förstå- vuonna 1863 tapahtuneella nimityksellä Senaatin jä- else av det lästa. Huvudsyftet var att väcka kunskap- seneksi ja valtiovaraintoimituskunnan päälliköksi. störst och tillsammans med hemmets uppfostran skapa Hän vaikutti ratkaisevasti siihen, että vuoden 1863 ase- goda seder, dvs. uppnå verklig bildning. Tanken var tus suomen kielen oikeuksista saatiin aikaan. Asetuk- att inte ge så mycket undervisning men desto grundli- sen mukaan suomen kielen tuli olla tasa-arvoinen ruot- gare sådan. Som skäl för sina tankar angav Snellman sin kielen kanssa kaikessa suomenkielistä väestöä kos- läget i Mellaneuropa, där klyftan mellan samhällsklas- kevassa hallinnossa. Hän osallistui myös mm. rahau- ser hotade samhällsfriden. Ett effektivt sätt att minska

KVARTTI 1ç06 udistuksen toteuttamiseen ja kansanopetuksen perus- denna klyfta i Finland var att skapa ett folkskolväsen- tan luomiseen. de, tyckte han. I tidningen Maamiehen Ystävä (övers. Aleksanteri II aateloi Snellmanin vuonna 1866 tun- lantmannens vän) framlade han på gräsrotsnivå hur nustuksena pitkästä ja ansiokkaasta palveluksesta. klokt det är att vilja lära sig räkna, läsa och skriva, och Snellman toimi aatelissäädyn edustajana valtiopäivillä vägledde allmogen till dessa färdigheter nästan hand- vuosina 1867, 1872 ja 1877. gripligen. Snellman erosi senaattorin virastaan vuonna 1868. I slutet av år 1849 flyttade Snellmans till Helsing- Eronsa jälkeen hän toimi Suomen Hypoteekkiyhdis- fors. År 1856 kallades Johan Wilhelm till professuren i tyksen toiminnanjohtajana vuosina 1869–1881. Johan sedelära och vetenskapernas system vid Alexanders- Vilhelm Snellman kuoli 4.7.1881 Danskarbyn maati- universitetet i Helsingfors. Snellmans offentliga bana lalla Kirkkonummella. som statsman började år 1863, då han utnämndes till medlem av Senaten och chef för Finansexpeditionen. Han medverkade i avgörande grad till att en förordning Snellmanin ajan Helsinki om finska språkets rättigheter utgavs år 1863. Förord- Keisari Aleksanteri I julisti Helsingin 8.4.1812 Suo- ningen slog bl.a. fast att finska språket skulle vara jäm- men suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Keisari oli ställt med svenskan i alla ärenden som angick den suopea Helsingille ja hänen suojeluksessaan kaupunki finskspråkiga befolkningen. Han deltog även i genom- kaavoitettiin ja rakennettiin komeaksi suurkaupungik- förandet av en penningreform och läggandet av en si. Vuonna 1808 tulipalossa tuhoutunut kolmentuhan- grund för folkbildningen. År 1865 fick Finland en egen nen asukkaan satamakaupunki aloitti uuden vaiheen officiell penningenhet, den finska marken. historiassaan. År 1866 adlades Snellman av kejsar Alexander II Valtioneuvos J. A. Ehrenström laati Helsingille uu- som erkänsla för lång och framgångsrik tjänst. Som fö- den asemakaavan, jonka tunnuspiirteitä olivat suorat, reträdare för det adliga ståndet verkade han sedan vid pitkät ja leveät kadut sekä säännölliset korttelit. Preus- lantdagarna år 1867, 1872 och 1877. Som senator av- silainen arkkitehti Carl Ludvig Engel vastasi kaupun- gick han år 1868. Efter sin avgång verkade Snellman gin uudelleenrakentamisesta. Hän suunnitteli 30 jul- bl.a. som verkställande direktör för Finlands Hypo- kista empiretyylistä rakennusta ja vastasi yli 600 asun- teksförening åren 1869–1881. Johan Wilhelm Snell- non rakennuttamisesta. Kaupungissa oli 1850-luvulla man dog den 4 juli 1881 på Danskarby gård i Kyrkslätt. 15 000 asukasta. Uutta väkeä oli muuttanut mm. kes- kusvirastojen ja yliopiston pääkaupunkiin siirtämisen Helsingfors på Snellmans tid mukana sekä parempien ansiomahdollisuuksien hou- kuttelemana. Den 8 april 1812 upphöjde Kejsar Alexander II Hel- Helsingistä tuli 1800-luvun aikana Suomen suurin singfors till huvudstad i Storfurstendömet Finland. teollisuuskeskus. Perinteisen kulutustavaratuotannon Kejsaren var välvilligt inställd mot Finland, och i hans rinnalle nousi koneteollisuus 1800-luvun puolivälissä. beskärm planlades och byggdes staden om till en ståt- Hyvät liikenneyhteydet sisämaahan ja ulkomaille edis- lig storstad. Hamnstaden med tretusen invånare, som tivät kehitystä. Kaupungin vaurastuminen näkyi myös bränts ner år 1808, inträdde i ett nytt skede av sin rakentamisen vilkastumisena 1870-luvulla. Puutalo- historia. valtainen keskusta muuttui uusrenessanssistyyliseksi Statsrådet J. A. Ehrenström gjorde upp en ny stads- kivikaupungiksi. Helsingissä oli vuonna 1875 lähes plan för Helsingfors, kännetecknad av raka, långa och 31 000 asukasta. breda gator med regelbundna kvarter. Den preussiske

KVARTTI 1ç06 Kouluelämää Helsingissä arkitekten Carl Ludwig Engel var ansvarig för stadens 1800-luvulla återuppbyggnad. Han ritade 30 offentliga byggnader i empirestil och lät bygga över 600 bostäder. På 1850-ta- Suomen liittäminen Venäjään vuonna 1809 ei vaikut- let hade stadens folkmängd redan nått 15 000. Utnäm- tanut Suomen kouluoloihin. Ruotsinvallan aikainen ningen till huvudstad och flyttningen av Åbo Akademi koulukäytäntö säilyi 1840–luvulle saakka. Pääasiassa efter Åbo brand gjorde att många tjänstemän flyttade pappiskoulutusta palvellut koululaitos koostui pojille till Helsingfors, och därmed också köpmän och tarkoitetuista 1–2 -luokkaisista pedagogioista, 4–5 hantverkare. -luokkaisista triviaalikouluista sekä kolmivuotisesta Under 1800-talet blev Helsingfors Finlands största lukiosta. Venäjän koulujärjestelmä erosi ruotsalaisesta industriort. Produktionen av traditionella konsum- mm. siinä, että siellä oli myös tytöille tarkoitettuja tionsvaror fick vid seklets mitt sällskap av maskinindu- kouluja, koulut toimivat yliopistojen yhteydessä ja strin. De allt bättre kommunikationerna till inlandet koulukuri oli humaanimpaa. Helsingin seudun tärkein och utlandet främjde denna utveckling. Uppsvinget tog koulukaupunki oli Porvoo, jossa toimi maan ainoa lu- sig också uttryck i ökat byggande på 1870-talet. Stads- kio. Helsingin ainoa oppilaitos 1810-luvulle saakka oli kärnan, som tidigare bestått främst av trähus, förvand- Helsingin triviaalikoulu. lades till en stenhusstad i nyrenässansstil. År 1875 Helsingissä oli kansanopetusta varten erilaisia kou- hade Helsingfors 31 000 invånare. luja jo ennen varsinaisen kansakoulutoiminnan aloittamista vuonna 1867. Köyhäinhoidon johtokunta huo- lehti köyhäintaloon otettujen lasten koulutuksesta. Katajanokalle perustettiin vuonna 1817 ensimmäinen rahvaan lapsille tarkoitettu ns. köyhien koulu ja vuonna 1839 aloitti toimintansa Keski-Euroopassa suosittu vuoro-ope- tuskoulu, joka perustettiin ensin poikia varten. Köyhien tyttöjen käsityökoulu muutettiin vuonna 1840 vuoro-opetus- kouluksi. Vuoro-opetuskoulussa vart- tuneemmat oppilaat auttoivat opettajaa johtamalla nuorempien oppilaiden luku- ja kirjoitusharjoituksia pienissä ryhmis- sä. Vuonna 1858 vuoro- opetuskoulun yhteyteen perustettiin sekä tytöille että pojille tarkoitettu Suomalainen koulu. Helsingissä toimi 1840- ja 1850-luvuilla alle kouluikäisille tarkoitettuja

pientenlastenkouluja, jotka olivat lasten- Näkymä Kalliorannan huvilasta Eteläsatamaan yli Makasiinirannan. Eugen tarhojen koulumaisia edeltäjiä. Käsityö- Hoffers 1860-luku. läisten oppipojille järjestettiin opetusta Helsingin kaupunginmuseo. sunnuntai- ja iltakouluissa. Lisäksi Hel- Vy från Kallioranta över Magasinstranden och i fonden Södra Hamnen. Eugen Hoffers 1860-talet. singissä toimi 1860-luvulla muita yleis- Helsingfors stadsmuseum.

KVARTTI 1ç06 Skolliv i Helsingfors på 1800-talet

Att Finland anslöts till Ryssland år 1809 inverkade inte på skollivet i Finland, där skolpraxisen från svenska tiden levde kvar in på 1840-talet. Skolväsendet, som främst handlat om prästutbildning, bestod av pedago- gier med 1–2 årskurser, 4–5 åriga trivialskolor och tre- åriga gymnasier. Det ryska skolsystemet avvek från det svenska bl.a. genom att det även inbegrep skolor för flickor, att skolorna verkade i samband med univer- siteten och att skoldisciplinen var humanare. För det Engelin vuoro-opetuskoulua varten suunnittelema kivira- kennus Kasarminkatu 21:ssä. Snellman toimi vuoro-ope- gamla Helsingfors var den viktigaste skolstaden Bor- tuskoulun johtokunnan puheenjohtajana 1850-luvun gå, där landets enda lyceum verkade. Ända in på lopulla. Tiloissa toimi myöhemmin kansakoulu. Museovirasto. 1810-talet var trivialskolan den enda läroinrättningen i Helsingfors. Den av Engel ritade växelundervisningsskolan vid Kasern- gatan 21. I slutet av 1850-talet var Snellman ordförande Redan före folkskolan började införas år 1867 för skolans direktion. Sedermera verkade en folkskola i fanns det i Helsingfors olika skolor för folkundervis- byggnaden. Museiverket. ning. Direktionen för fattigvården sörjde för att de barn sivistäviä arkisin toimivia kouluja: ala- ja yläalkeis- som togs in på fattighuset fick undervisning. På Skat- kouluja, ruotsinkielinen tyttökoulu, Tarkka-ampujapa- udden grundades den första s.k. fattigskolan för vanligt taljoonan koulu, kreikkalais-venäläisen seurakunnan folk år 1817, och år 1839 började en växelundervis- koulu, Helsingin lyseo sekä lähes 30 pientä ”mamselli- ningsskola enligt populär mellaneuropeisk modell ver- koulua”. Noin 60 % lapsista kävi koulua. ka, till en början bara för pojkar. Handarbetsskolan för Helsinkiin perustettiin 11.5.1866 annetun kansa- fattiga flickor gjordes år 1840 om till en växelunder- kouluasetuksen mukaisesti kansakoululaitos, jota johti visningsskola. I växelundervisningsskolan bistod de kansakouluntarkastaja. Kuusi alakansakoulua aloitti äldre eleverna läraren genom att leda de yngres läs- toimintansa syksyllä 1867 ja neljä yläkansakoulua och skrivövningar i små grupper. År 1858 grundades i kaksi vuotta myöhemmin. Suomenkielisille ja ruotsin- samband med växelundervisningsskolan den för både kielisille lapsia varten perustettiin omat koulut. Ylä- flickor och gossar avsedda Suomalainen Koulu kansakoulut olivat tytöille ja pojille erikseen. Vuosisa- (Finska Skolan). dan vaihteeseen mennessä Helsinkiin oli perustettu 11 På 1840- och 50-talet fanns det i Helsingfors olika ruotsinkielistä ja 12 suomenkielistä alakansakoulua småbarnsskolor, ett slags föregångare till barnträdgår- sekä 9 ruotsinkielistä ja 10 suomenkielistä yläkansa- darna. För hantverkarlärlingar gavs undervisning vid koulua. Poikien ja tyttöjen yläkansakoulut toimivat söndags- och aftonskolor. Dessutom fanns det på erikseen. 1860-talet övriga allmänbildande skolor som verkade Ruotsinvallan ajalta periytynyt Helsingin vanha tri- på vardagarna: lägre och högre elementarskolor, en viaalikoulu lakkautettiin vuonna 1841 ja sen toimintaa svenskspråkig fruntimmersskola, Skarpskyttebataljo- jatkoi yläalkeiskoulu. Yliopiston opettajat perustivat nens skola, ryska grekisk-ortodoxa församlingens yksityisiä oppikouluja. Helsingin lyseo perustettiin skola, Helsingfors Lyceum samt nästan 30 små mam- vuonna 1831. Tytöille oli ollut tarjolla 1830-luvulta sellskolor. Omkring 60 procent av barnen gick i skola. lähtien opettajien ylläpitämiä yksityiskouluja.

KVARTTI 1ç06 Suomalaisen Koulun lukujärjestys vuodelta 1860. Digitoitu teoksesta Helsingin kansakoulun ensi vuodet. Toim. J. Länkelä 1903.

Läsordning från Suomalainen Koulu (Finska Skolan) år 1860. Kopia av verket Helsingin kansakoulun ensi vuodet. (folsko- lans tidigaste år i Helsingfors) Red. J. Länkelä 1903.

Oppikouluoloja uudistettiin vuosina 1843, 1856 ja I enlighet med en förordning om folkskolor av den 1872 julkaistuilla koulujärjestyksillä. Niillä luotiin 11 maj 1866 upprättades ett folkskolväsende i Helsing- edellytykset koululaitokseen kuuluvien tyttökoulujen fors. Det leddes av en folkskolinspektor. Hösten 1867 perustamiselle ja opettajien koulutukselle. Oppi- startade sex lägre folkskolor, och två år senare fyra kouluiksi määriteltiin aluksi lyseot, reaalikoulut ja tyt- högre dito. Skilda skolor grundades för svensk- resp. tökoulut ja myöhemmin 1883 annetun asetuksen mu- finskspråkiga. År 1900 hade Helsingfors 11 svensk- kaan 8-luokkaiset klassilliset ja reaalilyseot sekä kak- och 12 finskspråkiga lägre folkskolor och 9 svensk- si- ja neliluokkaiset alkeiskoulut. Asetuksen myötä resp. 10 finskspråkiga högre folkskolor. De högre folk- voitiin perustaa myös yliopistoon johtavia suomenkie- skolorna var skilda för gossar och flickor. lisiä lyseoita. Den gamla trivialskolan från svenska tiden gjordes Helsinkiin perustettiin 1870- ja 1880-luvuilla en- år 1841 om till en högre elementarskola. Privata lär- simmäinen ruotsinkielinen yhteiskoulu, yksityinen domsskolor grundades av universitetslärare. Helsing- suomenkielinen alkeisopisto (myöh. normaalikoulu) fors Lyceum grundades år 1831. Redan på 1830-talet sekä suomenkielinen yhteiskoulu. fanns även privata, av lärarna hållna, skolor för flickor.

KVARTTI 1ç06 Opetus ja J. V. Snellmanin Undervisningen och J.W. kasvatustavoitteet Snellmans pedagogiska principer

Johan Vilhelm Snellman piti kansanopetuksen uudis- Som redan tidigare nämnts upplevde Johan Wilhelm tamista ja kansakoulujärjestelmän kehittämistä tärkeä- Snellman att en förnyelse av folkundervisningen och nä. Hän arvosteli käytössä olleita opetusmenetelmiä ja inrättande av ett folkskolväsende var av största vikt. -ohjelmia. Omalla äidinkielellä annetun opetuksen ta- Han var också kritisk mot den undervisning som fanns. son piti vastata väestön sivistystasoa. Lisäksi opetusta Nu skulle undervisning ges på folkspråket och motsva- tuli antaa sekä pojille että tytöille ”olemukseltaan sa- ra dess bildningsnivå. Dessutom skulle väsentligt lika manlaisina”. undervisning ges åt gossar och flickor. Snellmanin kasvatusperiaatteiden lähtökohtana oli, Utgångspunkten för Snellmans Snellmans pedago- että koulun tehtävä oli kodissa saadun kasvatuksen jat- giska principer var att skolan skulle bygga vidare på kaminen ja hyödyntäminen. Lapsen kannustaminen den uppfostran som barnen fick i hemmen. Det var en- omaan ponnisteluun, järjestyskyvyn kehittämiseen ja ligt honom hemmets uppgift att ge den moraliska bild- rakkauteen työhön edellytti kasvatettavissa moraalista ning och varma kärlek till sanning och rättvisa som sivistystä ja lämmintä totuuden ja oikeuden rakkautta, krävdes för att barnet skulle kunna sporras till flit och minkä antaminen kuului ainoastaan kodille kuten initiativ, ordningssinne och kärlek till arbetet. Snell- Snellman eräässä puheessaan toteaa: ”Mikä istutettiin man konstaterade i ett av sina tal att de plantor som sås lapsen pieneen sieluun, sitä ei hävitetä. – Et siis vaikut- i ett barns själ inte kan ryckas upp, och att de kärleks- tanut ainoastaan lapseesi, rakastava isä, hellä äiti! – fulla fäder och mödrar som fostrade sina barn inte bara Vaikutit ihmiskuntaan. – Sanotaan että perhe on naisen gjorde något för barnet självt utan för hela mänsklighe- maailma, mutta unohdetaan lisätä että perhe on kansa- ten. Att familjen inte bara, som det sägs, är kvinnans kunnan elämän juuri, ja kansakunnat vaikuttavat välit- tömästi ihmiskuntaan.” Snellmanin mielestä kouluopetus kuului myös ty- töille. Snellman myötävaikutti esimerkiksi tyttökoulun perustamiseen Kuopioon, koska hänen mielestään ”Naissivistyksen laiminlyöminen on suurin mennei- den aikojen barbariasta vielä jäljellä oleva vääryys naista kohtaan. Se on vääryys, joka kostautuu katke- rasti valtiolle ja sen etujen valvojille – miehille.” Vuoden 1866 kansakouluasetuksessa ei huomioitu kasvatustavoitteita. Kansakoulun isänä pidetty Uno Cygnaeus asetti kansakoululle sveitsiläisen ja saksalai- sen kasvatuskäsityksen mukaisesti sosiaalipedagogi- sen tehtävän ja kristillissiveellisen kasvatuspäämää- rän. Hän oli kiinnostunut myös alkuopetuksesta fröbe- liläisen pikkulasten pedagogiikan hengessä. Tytöt koulussa. Tussipiirros. August Mannerheim v. 1850. Snellman piti hyvin tarkan eron leikkimisen ja kou- Helsingin kaupunginmuseo. lun vaatiman työn välillä. kansakoulukysymyksen rat- Flickor i skola. Tuschteckning. August Mannerheim 1850. kaisussa Snellman ei hyväksynyt Uno Cygnaeuksen Helsingfors stadsmuseum.

KVARTTI 1ç06 omaksumaa työkasvatusaatetta. Snellmanin mukaan värld utan roten till hela nationens existens, och att na- Cygnaeus astui harhaan väittäessään koulua edeltäviä tionerna hade direkt inverkan på mänskligheten. lastentarhoja oivalliseksi keinoksi kasvattaa lapsia Enligt Snellman skulle även flickor få skolunder- työn avulla työhön vaikka kysymys oli leikin avulla työ- visning. Han medverkade bl.a. till grundandet av en hön. Snellman painotti, että työtä ei saa muuttaa lei- flickskola i Kuopio. Försummandet av kvinnobild- kiksi, koska se on totta eikä leikkiä saa muuttaa työksi, ning, menade han, var den största orättvisa som ännu koska se on huvia. Lapsi saa leikkiä kunnes kestää työ- levde kvar från svunna tiders barbari, en orättvisa som tä. bittert skulle hämma sig för staten och dess intressebe- vakare männen. Folkskolförordningen anno 1866 nämner inga pedagogiska mål. Uno Cygnaeus, som betraktas som folkskolans fader, uppställde med stöd av fostrings- principer från Schweiz och Tyskland främst socialpe- dagogiska och kristna sedelärande syften för folkskolan. Cygnaeus var också intresserad av småbarnspeda- gogik i fröbelsk anda. Snellman gjorde mycket klar skillnad mellan lek och skolarbete. I folkskolefrågan godkände han inte den princip om fostran genom arbete som Cygnaeus omfattade. Enligt Snellman gjorde Cygnaeus ett miss- tag när han påstod att barnträdgårdarna för småbarn var ett utmärkt sätt att med arbetets hjälp fostra barn till arbete. Det handlade ju i själva verket om att med lek fostra till arbete. Snellman betonade att arbete inte fick göras till lek, eftersom arbete är verklighet, och lek inte får göras till arbete, eftersom lek är förlustelse. Barn skulle få leka tills de klarade av att arbeta.

Näyttelyn oheisaineistoksi laadittiin aihetta laajemmin käsittelevä julkaisu, joka on saatavissa mm. verkkojulkaisuna tietokeskuksen kotisivulta. En dokumentation av utställningsmaterialet har utgavits bl.a. som webbpublikation på Faktacentralens hemsidor.

KVARTTI 1ç06 Helsinkiläisten museoidut muistot Helsingforsbornas minnen på museum

Marja Pehkonen

Helsingin kaupungin kulttuurihistoriallinen Helsingfors stads kulturhistoriska musei- museolautakunta, joka tällä hetkellä on nimel- nämnd, som idag heter Stadsmuseets direk- tään kaupunginmuseon johtokunta, täyttää tion, fyller hundra i år. Den 21.5.1906 tillsatte tänä vuonna sata vuotta. Helsingin kaupungin- Helsingfors en fornminnesnämnd, för vilken valtuusto perusti 21.5.1906 muinaismuisto- den utsett tre kompetenta experter. Dessa var lautakunnan, johon se oli valinnut kolme päte- riksarkivarien, filosofie doktor Reinhold Hau- vää asiantuntijaa. He olivat valtionarkiston- sen, professor Gustaf Nyström vid Polyteknis- hoitaja, filosofian tohtori Reinhold Hausen, ka Institutet och filosofie magister K. K. Mei- Polyteekin professori Gustaf Nyström ja Valti- nander, amanuens vid Statens historiska mu- on Historiallisen Museon amanuenssi, filosofi- seum, sedermera filosofie doktor. De var veten- an maisteri, sittemmin filosofian tohtori K. K. skapsmän och viktiga krafter i ett kulturarbe- Meinander. He olivat tiedemiehiä ja tärkeitä te, en allmän strävan att bevara fädernas min- voimia kulttuurityössä, joka rakentui yleiselle nen och därmed stärka nationens självkänsla pyrkimykselle säilyttää isien muistot ja vahvis- under en tid som på grund av ryska kejsarens taa siten kansallista itsetuntoa aikana, jota kut- panslavistiska politik kallats ofärdsåren. sutaan Pietarissa hallitsevan keisarin pansla- vistisen politiikan takia routavuosiksi ja sorto- På Fornminneskommitténs initiativ grundades fem kaudeksi. år senare Helsingfors stadsmuseum. Med fog kan man dock säga att museet inledde sin verksamhet redan år Muinaismuistolautakunnan aloitteesta perustettiin 1906, det verkade hela 1900-talet i enlighet med de viisi vuotta myöhemmin Helsingin kaupunginmuseo. principer Fornminnesnämnden upptecknat. Stadsmu- Kaupunginmuseo voi perustellusti katsoa toimintansa seets och Museinämndens (numera museets Direk- alkaneen jo vuonna 1906, se toimi koko 1900-luvun tions) verksamhet omfattar bevarande av kulturminnen muinaismuistolautakunnan kirjaamien periaatteiden och upprätthållandet av kulturhistoriska bildsamlingar mukaisesti. Kaupunginmuseon ja museolautakunnan, och en föremålssamling. nykyisin johtokunnan, toimintaan kuuluvat kulttuurimuistojen suojelu ja kulttuurihistorialliset kuvakokoelmat sekä esinekokoelma.

KVARTTI 1ç06 Muinaismuistolautakunta Fornminnesnämnden 1906–1911 1906–1911 Reinhold Hausen, som utnämnts till ordförande för Muinaismuistolautakunnan puheenjohtajaksi nimitet- Fornminnesnämnden, kallade Gustaf Nyström och K. ty Reinhold Hausen kutsui Gustaf Nyströmin ja K. K. K. Meinander till möte den 26.9.1906 på Hotell Klei- Meinanderin kokoukseen 26.9.1906. Paikka oli Hotelli neh i hörnet av Norra esplanaden och Katrinegatan. Kleineh Pohjoisesplanadin ja Katariinankadun kul- Kleineh var ett etablerat och omtyckt ställe bland her- massa. Hotelli Kleineh oli perinteikäs ja suosittu ravin- rar i Helsingfors. Eftersom hotellet ansågs ha stadens tola Helsingin herrojen keskuudessa. Koska siellä oli bästa kök kan vi anta att nämnden fick ta sig an sitt kaupungin paras ravintola, herrat arvattavasti pohtivat uppdrag i behaglig stämning vid en god middag. yhteistä tehtäväänsä miellyttävissä tunnelmissa hyväs- Fornminnesnämndens uppdrag var att uppteckna tä ateriasta nauttien. och tillvarataga stadens byggnadshistoria, i synnerhet Muinaismuistolautakunnan tehtävä oli kaupungin rakennushistorian tallentaminen, varsinkin ne kaupunginosat, jotka uudelleenrakentamisessa tulisivat kokonaan muuttumaan. Rahaa toimintaan oli varattu 800 markkaa vuotta kohden. Ensimmäisessä kokouksessa professori Nyström ilmoitti lautakunnan saaneen lah- joituksena August Lundqvistilta ison valokuvan, joka esittää J. F. Lundqvistin kivitaloa, Aleksanterinkatu13 ennen vuotta 1898. Tämä valokuva on siten Helsingin kaupunginmuseon kokoelmiin ensimmäisenä kirjattu tallenne. Reinhold Hausen oli tehnyt Suomen ensimmäiset rakennusarkeologiset kenttätutkimukset. Hän oli ar- kistolaitoksen paras asiantuntija. Arkkitehtiprofessori Gustaf Nyström toimi suunnittelijana, opettajana ja Helsingin kaupungin kunnalliselämässä. Hän painotti arkkitehtonisen ja taidehistoriallisen asiantuntemuk- sen yhdistämistä ja rakennusmuistomerkkien tarkkaa dokumentointia mittauksin, piirtämällä ja valokuvaa- malla. K. K. Meinander oli taidehistorian asiantuntija, jonka museotyö vei antikvaaristen kysymysten pariin. Meinanderkin oli ollut Muinaistieteellisen toimikun- nan keruu- ja tutkimustöissä historioitsijana ja valokuvaajana. Kamera oli ollut dokumentointivälineenä Muinaismuistolautakunta Pitkälläsillalla lähdössä katsasta- vuodesta 1892. Muinaismuistolautakunnan jäsenten maan kuvauskohteita. Vasemmalta Reinhold Hausen, K. K. dokumentointikokemus on osoittautunut kaupungin- Meinander ja Gustaf Nyström.

museon nykyisen kuva-arkiston onneksi. Fornminnesnämnden på Långa Bron på letning efter foto- Nuo kolme miestä muistivat lapsuudestaan melko graferingsobjekt. Fr.v. Reinhold Hausen, K. K. Meinander och Gustaf Nyström. maalaismaisen Helsingin, vaikka se oli Suomen pää- Kuva ½ Foto Reinhold Hausen 1907.

KVARTTI 1ç06 kaupunki, ainoa yliopistokaupunki, huomattava varus- de stadsdelars som genom nybygge förändrats eller kuntakaupunki sekä kukoistava kauppa- ja satamakau- skulle komma att förändras helt och hållet. Budgeten punki. Helsingin historian punaisena lankana on vuosi- var 800 mark per år. Vid första sammanträdet kunde satoja ollut kaupungin tuhoutuminen, joko tulipalois- professor Nyström meddela att nämnden fått en dona- sa, sotatoimien takia tai vimmassa purkaa vanhaa ra- tion av en viss August Lundqvist, ett stort fotografi fö- kennuskantaa uuden tieltä. Sadan vuoden välein on reställande J. F. Lundqvists stenhus vid Alexandersga- Helsinki rakennettu uudelleen. Vuosina 1895–1915 tan 13 innan år 1898. Detta fotografi är det första valmistui 1 400 uutta rakennusta. Esikuvat haettiin föremål som antecknats i Helsingfors stadsmuseums Keski-Euroopasta ja visiona oli, kuten kaupungin- samlingar. museon esimies, arkkitehti A.W.Rancken vuonna1926 Reinhold Hausen hade gjort Finlands första bygg- kirjoitti: ”Siellä, missä näkyy torneja, on kaupunki, nadsarkeologiska fältstudier. Han var arkivväsendets missä niitä ei näy, siellä on kylä. ” Matala puusta ra- främsta expert. Arkitektprofessor Gustaf Nyström ver- kennettu kaupunki oli häviämässä. Haikeina seurattiin kade som planerare, lärare och kommunalt aktiv i Hel- 1900-luvun alussa kotikaupungin muuttumista ja tut- singfors stad. Han betonade förenandet av arkitekto- tujen maisemien häviämistä. Virisi tarve saada nopeas- nisk och konsthistorisk sakkunskap och en noggrann ti katoava vanha Helsinki dokumentoitua. Aikakaus- dokumentering av byggnadsminnesmärken genom lehti Veckans Krönika julkaisi v.1906 valokuvaaja Ida mätningar, ritningar och fotografier. K. K. Meinander von Gericken kuvasarjaa puretuista taloista otsikolla var expert på konsthistoria, och hans insats inom mu- ”Det Helsingfors som gått” – poismennyt Helsinki. seiväsendet tangerade det antikvariska. Meinander Toisessa kokouksessa valtionarkistossa 29.10.1906 hade verkat som historiker och fotograf vid Arkeolo- lautakunta oli jo täydessä toiminnassa. Arvioitiin neiti giska Kommissionen. Kameran började användas för Signe Branderin työnäytteet, kolme valokuvaa Helsin- dokumentering år 1892. Att Fornminnesnämndens gistä ja yksi valokuva Olavinlinnasta. Muinaismuisto- medlemmars hade erfarenhet av dokumentering har lautakunta päätti palkata hänet. Reinhold Hausenin visat sig vara en lyckosam omständighet för Stadsmu- esityksestä ostettiin Ida von Gericken eri puolilta kau- seets nuvarande bildarkiv. punkia sittemmin puretuista taloista ottamia valokuvia. Dessa tre herrar mindes från sin barndom ett ganska Toisessa kokouksessa pantiin alulle myös taidekokoel- lantligt Helsingfors, trots att staden redan då var stor- ma. Th. Waenerberg lahjoitti lautakunnan haltuun furstendömets huvudstad, enda universitetsstad, en be- Wladimir Schwertschkoffin litografiat ”Näkymä tydande garnisonsstad och en blomstrande handels- Nikolainkirkon tornista etelään” ja ”Näkymä Observa- och hamnstad. Genom tiderna hade staden upprepade toriosta pohjoiseen”, molemmat vuodelta 1843. Nyt gånger drabbats av förstörelse genom bränder, krig el- sata vuotta myöhemmin meillä helsinkiläisillä on mer- ler genom rivning av gammalt för att ge rum åt nytt. kittävä ja arvokas lähes 5 000 teoksen Helsinki-taiteen Helsingfors har byggts på nytt ungefär vart hundrade kokoelma. Usein taideteos onkin ainoa kuva kadon- år. Åren 1895–1914 restes 1 400 nya byggnader. Före- neesta maisemasta, rakennuksesta tai katunäkymästä. bilderna hämtades från Mellaneuropa och visionen Lokakuun 1906 kokouksessa lautakunta sai vas- var, såsom Stadsmuseets chef, arkitekt A.W. Rancken taanottaa konsuli G. Sundmanin lahjana teatterihisto- ungefärligen uttryckte saken år 1926: där man ser torn riallisen kokoelman, josta tuli lautakunnan ja myö- finns en stad, där man inte ser torn finns en by. Den hemmin kaupunginmuseon kulttuurihistoriallisen ar- låga trähusstaden höll på att försvinna. Med vemod såg kistokokoelman ainutlaatuinen aloitus. Lahjoitus sisäl- man i början av 1900-talet hemstaden förvandlas och si vuonna 1825 perustetun Teaterhusaktiebolaget i de hemvana vyerna försvinna. Det uppstod ett behov

KVARTTI 1ç06 Helsingfors -yhtiön alkuperäisen arkiston sekä kokoel- av att dokumentera det gamla Helsingfors som höll på man C. L. Engelin piirtämässä teatterissa esitettyjen att försvinna. År 1906 publicerade Tidskriften näytelmien seinäohjelmia. Arkistokokoelman hyvän Veckans Krönika fotograf Ida von Gerickes bildserien karttakokoelman perusta luotiin myös heti kuvako- ”Det Helsingfors som gått” av hus som rivits. koelman tueksi. Vid sitt andra sammanträde på Riksarkivet den Muinaismuistolautakunta teki sunnuntaisin kävely- 29.10.1906 hade nämnden redan kommit i full gång. retkiä eri kaupunginosiin ja merkitsi systemaattisesti Fröken Signe Branders stilprov bedömdes, dvs. tre fo- muistiin kuvauskohteet. Työ aloitettiin Kruununhaasta tografier av Helsingfors och ett av Olofsborg. Forn- ja jatkui Sörnäisiin, Töölöön ja Vanhaankaupunkiin. minnesnämnden beslöt anställa henne. På förslag av Myös Helsinginniemen rakentamaton osa kierrettiin ja Reinhold Hausen köptes de fotografier Ida von Ge- vuonna 1911 käytiin Pasilassa. Lautakunta perusti ricke tagit av hus som sedermera rivits på olika håll i työnsä yhteistoiminnalla saamaansa tietoon. Kuvaus- staden. Mötet hann också vidta de första åtgärderna för ohjelmaa laatimassa olivat muinaismuistolautakunnan en konstsamling. Th. Waenerberg donerade Wladimir kokouksessa kaupungininsinööri Gabriel Idström ja Schwertschkoffs litografier med vy söderut från Niko- asemakaava-arkkitehti Bertel Jung. Muinaismuisto- lajkyrkans torn och vy norrut från Observatoriet, var- lautakunnan valokuvaajana Signe Brander ehti vuo- dera daterad 1843. Nu hundra år senare förfogar vi hel- teen 1913 mennessä, jolloin hänen toimeksiantonsa singforsbor över en betydande och värdefull konst- päättyi, tuoda lautakunnalle lähes tuhat kuvakulmin samling: över 5 000 verk med helsingforsmotiv. Ofta merkittyä valokuvaa. Työ tehtiin viime hetkessä. är konstverk de enda bilderna som finns kvar av Museonjohtaja Marja-Liisa Rönkkö summasikin svunna landskap, byggnader eller gatuvyer. 1970-luvulla, että lautakunnan tehtävä oli 1906 saman- Vid detta andra möte fick nämnden av konsul G. lainen kuin hänen omana aikanaan: ”yrittää koota tal- Sundmans som donation mottaga en teaterhistorisk teen dokumentteja arkkitehtuurista ja elämänmuodosta samling, som kom att bli den unika begynnelsen på ennen kuin ne ovat kadonneet ulottumattomiin”. nämndens och sedermera Stadsmuseets kulturhistoris- Lautakunta tallensi jonkin verran esineitäkin, vaikka arkivsamling. Donationen omfattade det ursprung- ka se oli päättänyt olla toistaiseksi niitä keräämättä. liga arkivet från det år 1825 grundade Teaterhusaktie- Alusta asti oli tavoitteena perustan luominen Helsin- bolaget i Helsingfors samt en samling väggprogram ki-museolle. Koska lautakunnan jäsenet olivat tunnet- över pjäser framförda på den av C. L. Engel ritade tea- tuja ja luotettavia henkilöitä, helsinkiläiset katsoivat tern. Grunden för arkivsamlingens ypperliga kartsam- voivansa antaa heidän haltuunsa kodeissa säilytetyt ling lades också genast som stöd för bildsamlingen. aarteet. Aluksi kaikki säilytettiin Valtionarkistossa På söndagarna tog Fornminnesnämnden promena- Reinhold Hausenin työhuoneeseen hankitussa kaapissa. der till olika stadsdelar och antecknade systematiskt bildmotiven. Arbetet inleddes i Kronohagen och fortsatte i Sörnäs, Tölö och Gammelstaden. Även den obe- Helsingin kaupunginmuseo byggda delen av Helsingforsnäset besöktes och år 1911–2006 1911 var Böle i turen. Nämnden byggde sitt arbete på Muinaismuistolautakunnan kokouksessa 4.3.1911 sih- uppgifter erhållna genom samarbete. Med och upp- teeri K.K. Meinander ehdotti, että lautakunta tekisi gjorde avbildningsschemat vid nämndens möten var kaupunginvaltuustolle aloitteen Helsinki-museon pe- stadsingenjör Gabriel Idström och stadsplanearkitekt rustamiseksi. Kaupunginvaltuusto päätti 13.6.1911 Bertel Jung. Innan utgången av år 1913, då hennes perustaa Helsingin kaupunginmuseon, jota valvoisi uppdrag upphörde, hann Signe Brander ta nästan tusen

KVARTTI 1ç06 bildvinkelmärkta fotografier. Det var i sista minuten. Sedermera, på 1970-talet, konstaterade museichef Marja-Liisa Rönkkö att nämndens uppgift år 1906 var likadan som under hennes egen tid: att försöka samla in dokument om arkitektur och levnadssätt innan de gått förlorade för eftervärlden. Nämnden lyckades också taga vara på en del före- mål, trots att den beslutit låta bli tillsvidare. Ända från början var dock målet att lägga en grund för ett Hel- singforsmuseum. Eftersom nämndens medlemmar var kända och betrodda personer ansåg helsingforsborna att man kunde anförtro dem de skatter man bevarat i hemmen. Till en början förvarades allt på Riksarkivet i Helsingin kaupunginmuseon 50-vuotisjuhlanäyttely Hakasalmen huvilassa. ett skåp i Reinhold Hausens arbetsrum.

Helsingfors stadsmuseums 50-årsutställning på Villa Hagasund. Kuva ½ Foto C. Grünberg 1956. Helsingfors stadsmuseum 1911–2006 museolautakunta, jonka puheenjohtaja jatkoi val- tionarkistonhoitaja Reinhold Hausen, jäseniksi nimi- Vid Fornminnesnämndens möte den 4.3.1911 föreslog tettiin arkkitehdit Magnus Schjerfbeck ja Bertel Jung. dess sekreterare K. K. Meinander att nämnden skulle Kaupunginmuseon ensimmäiseksi esimieheksi nimi- göra en hemställan till Stadsfullmäktige om inrättande tettiin muinaismuistolautakunnan sihteeri K. K. Mei- av ett Helsingforsmuseum. Den 13.6.1911 beslöt nander. Meinander olikin tehtävään erinomaisen sopi- fullmäktige grunda Helsingfors stadsmuseum, under- va museoalan kokenut ammattilainen. Bertel Jung oli lydande Museinämnden, där riksarkivarien fortsatte asemakaava-arkkitehti ja julkaisi samana, vuonna som ordförande och medlemmar var arkitekterna Mag- 1911 Helsingin kaupungin ensimmäisen yleiskaavan. nus Schjerfbeck och Bertel Jung. Till Stadsmuseets Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehti Magnus förste chef utnämndes Fornminnesnämndens sekrete- Schjerfbeck oli tullut professori Nyströmin tilalle mui- rare K. K. Meinander, en erfaren yrkesman inom mu- naismuistolautakuntaan 16.3.1910. seibranschen och synnerligen lämpad för uppgiften. Helsingin kaupunginmuseo oli Suomen kuudes- Bertel Jung var stadsplanearkitekt, och publicerade toista kunnallinen museo. Kunnallisten kaupungin- ännu samma år, 1911, den första generalplanen för museoitten olemassaolo perustuu kaupunkien itse otta- Helsingfors stad. Magnus Schjerfbeck, arkitekt vid Öf- maan velvoitteeseen. Ne muodostavat valtakunnalli- verstyrelsen för allmänna byggnaderna, hade den sen museolaitoksen rungon. Helsingin kaupungin- 16.3.1910 ersatt professor Nyström som medlem i museo on ollut 1.5.1981 alkaen virallisesti Kes- Fornminnesnämnden. ki-Uudenmaan maakuntamuseo, joka saa valtionapua Helsingfors stadsmuseum blev det sextonde kom- toimintaansa. Maakuntamuseotoiminnan aluetta ovat munala museet i Finland. De kommunala stadsmuseer- Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Nurmijärvi, na var något som städerna själva tagit på sig, och de ut- Kerava, Tuusula, Järvenpää ja Hyvinkää. gör idag stommen i det riksomfattande museiväsendet. Helsingin kaupungin antiikkikokoelmien tallenta- Den första maj 1981 blev Helsingfors stadsmuseum minen alkoi jo 1700-luvulla. Raatimiehet Anders Byst- också officiellt landskapsmuseum för Mellannyland,

KVARTTI 1ç06 röm ja Petter Schwartz ilmoittivat maaliskuussa 1787, että kaupungin lakkautetulle ratsuväenosastolle kuulu- neet vaskirummut, torvet ja lippu oli päätetty säilyttää kaupungin rahastohuoneessa. Tämä oli kaupunginmuseon ”raatihuoneen kokoelman” alku. Monet raatihuoneen kokoelman esineet ovat olleet näyttelyissä vuodesta 1912 asti. Sadassa vuodessa museokokoel- mat ovat kasvaneet ostoina, lahjoina, siirtoina kaupungin virastoista sekä omalla tallennus- ja dokumentoin- titoiminnalla noin miljoonan tallenteen kokonaisuudeksi. Ensimmäisinä Helsingin kaupungin hallinto- kunnilta museokokoelmiin siirrettyinä museoesineinä Helsingin ensimmäinen teatteritalo rakennettiin intendentti kirjattiin 8.2.1921 rahatoimistolta kaksi vossikkakus- Carl Ludvig Engelin piirustusten mukaan Esplanadin kin hattua 1800-luvulta. Erottajan puoleiseen päähän 1826–1827.

Muistiorganisaationa kaupunginmuseo säilyttää ja Helsingfors första teaterhus byggdes enligt intendent Carl hoitaa kokoelminaan tutkimuksen lähteitä, esineellistä Ludwig Engels ritningar i hörnet av Skillnaden och Esplanaden åren 1826–27. jäämistöä, rakennustutkimuksen, arkeologisten ja kan- Kuva ½ Foto Jan Alanco satieteellisten kenttätöiden tuloksena syntyneitä ja muistiinmerkittyjä havaintoja. Kulttuurimuistojen och började åtnjuta statsstöd för denna funktion. Land- suojelun perustana on tutkimuksen ja dokumenttien skapsmuseets gebit täcker Helsingfors, Esbo, Grankul- antama tieto ja muisti. Tallennettu esineistö, kuvalliset la, Vanda, Nurmijärvi, Kervo, Tusby, Träskända och dokumentit ja muu aineisto on luetteloitava, tutkittava Hyvinge. ja tuotteistettava yhteisön käyttöön. “Esine kuuluu mu- I och för sig hade fröet till Helsingfors stads antika seokokoelmaan vasta kun se on diaarioitu ja luetteloi- samlingar såtts redan på 1700-talet. Rådmännen An- tu. Luettelointityö edellyttää laajaa esineelliseen kult- ders Byström och Petter Schwartz meddelade i mars tuurihistoriaan perehtyneisyyttä. Kunnon luettelointi 1787 att man beslutit bevara de blecktrummor, horn mahdollistaa varastoitujen kokoelmien aktiivisen och banér som tillhört stadens nedlagda kavalleriav- käyttämisen", kirjoitti arkkitehti A.W.Rancken, mu- delning i stadens drätselkammare. Detta var begynnel- seon esimies 1920–1949. Rancken kehitti 1920-luvul- sen till Stadsmuseets ”rådhussamling”. Många föremål la toimivan luettelointi- ja luokittelujärjestelmän, joka från denna samling har varit med i utställningar ända oli käytössä myös esinevarastoissa vielä1990-luvulla sedan 1912. På hundra år har museisamlingarna genom tietokantoihin ja uuteen logistiikkaan siirtymiseen asti. köp, donationer, överflyttning från stadens ämbetsverk Rancken teki vuonna 1927 kaupunginvaltuuston ra- och genom egen tillvaratagning och dokumentering hoittaman opintomatkan Keski-Euroopan ja Pohjois- vuxit till en samling med omkring en miljon objekt. De maitten kaupunginmuseoihin ja sovelsi heti omassa första museiföremål som överförts från Helsingfors museossaan saamiaan ideoita. stads förvaltningar till museisamlingarna antecknades den 8.2.1921: två droskkuskhattar från 1800-talet. Droskorna kallades isvosjikar, av ryskans izvozchik, körkarl. Stadsmuseet, en s.k. minnesorganisation, förvarar och underhåller i sina samlingar dels forskningskällor

KVARTTI 1ç06 Häviävän Helsingin muistot och materiell kvarlåtenskap, dels observationer som uppstått och antecknats inom byggnadsforskning och Museon esimies 1912–1920 oli arkkitehti Nils Wasast- vid arkeologiskt och etnologiskt fältarbete. Grunden jerna. Hän otti julkisesti voimakkaasti kantaa rakenne- för bevarandet av kulturminnen är den kunskap och det tun ympäristön suojelun ja hoitamisen puolesta. Hän minne som forskning och dokument ger. De förvarade julisti kulttuurimuistojen olevan uhanalaisessa ase- föremålen, bilddokumenten och övriga samlingar skall massa ja rakennukset ovat brutaalilla tavalla tulleet genom katalogisering, utforskning och produktifiering muutos- ja lisärakentamisen kourissa pahanteon koh- ställas till samhällets förfogande. Arkitekt A. W. Ran- teiksi ja väärennetyiksi. cken, museets chef åren 1920–49, hade som princip att Kokouksessaan 28.12.1906 muinaismuistolauta- ett föremål skulle ingå i museisamlingarna först när det kunta kirjasi esityksen, että lautakunta saisi rakennus- diarieförts och katalogiserats, och att katalogiseringen ten purkuilmoitukset voidakseen ne ennen purkamista krävde omfattande förtrogenhet med den materiella valokuvata. kulturhistorien. En ordentlig katalogisering gjorde det Museonhoitaja Helmi Helminen-Nordberg on möjligt att aktivt använda de förvarade samlingarna. kommentoinut lyijykynällä pöytäkirjaan ”esitetty uu- På 1920-talet utvecklade han ett fungerande katalogi- delleen, ei vieläkään toteutettu 22.10.1961” ja toisen serings- och klassificeringssystem, som tillämpades kerran ”ei vieläkään 1966! vrt. Kaupunginvaltuusto även inom föremålsförrådet ända in på 1990-talet, då 2.2.1965 asia 38”. Helmi Helminen-Nordberg joutui man övergick till databaser och ny logistik. År 1927 siis vain sivusta seuraamaan juuri samoja nykyhelsin- företog Rancken, med anslag av Stadsfullmäktige, en kiläisten pahoitellen arvostelemia purkupäätöksiä, studieresa till Mellaneuropa och de nordiska stadsmu- joista Helsingin Sanomat julkaisi kaupunginmuseon seerna, och började genast på sitt eget museum valokuvakokoelmaa ja näyttelyä hyödyntäen jatkosar- tillämpade de intryck han insupit. jan ja menestysteoksen ”Puretut talot, sata tarinaa Helsingistä”. Minnen av ett svinnande Lausunnossaan 24.1.1956 museolautakunta totesi, Helsingfors että Helsingin historiallisia rakennuksia ja niiden lä- hiympäristöä koskevissa asioissa olisi kaupungille Museichef åren 1912–20 var arkitekt Nils Wasastjer- eduksi kuulla museolautakuntaa mahdollisimman aina. Denne tog i offentligheten stark ställning för beva- kaisessa asiain käsittelyvaiheessa. Museolautakunta il- rande och vård av den byggda miljön. Han förkunnade moitti toivovansa päätösvaltaa sellaisten kysymysten att kulturminnesmärkena var hotade och att byggna- käsittelyssä, jotka liittyvät Helsingin historiallisiin ra- derna ”på mer eller mindre brutalt sätt genom om- eller kennuksiin ja niiden lähiympäristön suunnitteluun. tillbyggnad förändras och förvanskas”. Lautakunnan puheenjohtaja oli tuolloin professori Vid sitt möte den 28.12.1906 antecknade Fornmin- Eino E. Suolahti. nesnämnden i protokollet ett förslag att nämnden skul- Museolautakunnan jäsenten mielenliikkeet mel- le få ta del av rivningsanmälningarna för olika byggna- kein näkee ja kuulee kun kaupunginkansliasta tuli do- der, för att kunna fotografera dem. Museitjänsteman kumentti KH 6.3.1958, 825 §, jossa kaupunginhallitus Helmi Helminen-Nordberg har på ännu 1960-talet med oli päättänyt kehottaa museota tutkimaan olisiko blyertspenna gjort protokollanteckningar den Mariankatu 9:stä saatavissa museon kannalta arvokas- 22.10.1961 och år 1966 (den senare m. hänv. t. Stads- ta kokoelmiin. Mutta purkaminen oli aloitettu 1.3.1958 fullmäktige 2.2.1965, ärende 38) som visar att så inte eikä museolla ollut enää mitään mahdollisuuksia pe- alltid skedde. Hon fick alltså lov att från sidan följa just

KVARTTI 1ç06 lastaa arvokkaita sisustuksen osia, koska purkaminen de rivningsbeslut som vår tids helsingforsbor så ofta oli jo pitkällä kaupunginhallituksen tehdessä päätök- beklagat och som dagstidningen Helsingin Sanomat sensä. Arvokkaat sisustuksen osat oli purku-urakoitsi- med stöd av Stadsmuseets bildsamling och utställning ja kuljettanut jo maaseudulle yksityishenkilölle. Alku- publicerade i följetången och succéverket Puretut ta- peräiset katto- ja seinäkoristeet sekä käsinmaalatut lot, sata tarinaa Helsingistä (rivna hus, hundra kaakeliuunit oli jo murskattu. Museo tietenkin valoku- berättelser om Helsingfors). vasi purkutyömaan. Mariankadun empirerakennuksen I en kommuniké den 24.1.1956 konstaterar Musei- kohtaloa oli tätä ennen vatkattu vuosikausia kautta nämnden att det vore i stadens intresse att i ärenden kaupungin kaikkien asianosaisten virastojen. Raken- som gäller historiska byggnader och deras närmiljö i nuksen omistaja oli halunnut lahjoittaa sen Helsingin Helsingfors så tidigt som möjligt höra Museinämnden i kaupungille, mutta tontista ei päästy sopimukseen. saken. Denna uppgav sig önska beslutanderätt i sådana Omistaja oli Raha-automaattiyhdistys ry. ärenden som anknöt till historiska byggnader i Hel- ”Museotoimen erityisenä tehtävänä oli kiinnittää singfors och till planerandet av deras omgivning. huomiota kaupungin muodostaman fyysisen ympäris- Nämndens ordförande var då professor Eino E. tökokonaisuuden – rakennusten, luonnon ja kulttuuri- Suolahti. maiseman – tallentamiseen. Nykyaikaisen museotoi- Man kan livligt föreställa sig hur Museinämndens men vastuuna onkin objektiivisen, totuudenmukaisen medlemmars reagerade när de av Stadskansliet fick do- ja monipuolisen oman aikamme kuvan tallentaminen kumentet Sts 6.3.1958, 825 §, där Stadsstyrelsen be- ja siirtäminen tuleville polville. Niinpä museotoimi slutit uppmana museet att utreda huruvida det kunde gå kiinnittää nykyään (1976) huomiota kaupunkilaisen att uppbringa något för museet intressant om Mariega- asuin-, työ- ja vapaa-ajan ympäristön, esineistön, ilmi- tan 9. Rivningen hade ju inletts redan den 1.3.1958, öiden samoin kuin fyysisen ympäristön tallentamiseen och museet hade inga som helst möjligheter längre att museaalisin keinoin”, määritteli museonjohtaja Jarno rädda värdefulla delar av inredningen. Dessa hade av Peltonen. Rakennussuojelussa ja kulttuuriympäristö- rivningsentreprenören redan forslats till en privatper- jen arvostamisessa, oli päästy jo alkuun, koska kau- son ute på landsbygden. De ursprungliga tak- och punkilaisten protestit alkoivat kuulua yhä kovempina. väggdekorationerna och handmålade kakelugnarna Museolla oli Jarno Peltosen henkilökohtaisten yh- hade redan krossats. Museet fotograferade givetvis riv- teyksien kautta näköala museoalan kansainväliseen ningsarbetet. Till saken hörde att man i åratal ältat den kärkeen. Koska Helsinki eli jälleen suurten muutosten vackra empirebyggnadens öde vid samtliga inblandade aikaa, Peltonen johdatti henkilökuntansa dokumentoi- stadsförvaltningar. Ägaren, Penningautomatförening- maan ajankohtaisia ilmiöitä, katoavia käsityöläisam- en r.f., hade velat donera den till Helsingfors stad, men matteja ja esineellisen kulttuurin muutoksia. Kaupun- avtal kunde inte nås om tomten. kikansatiede pilkahti hetkeksi museon toiminnassa År 1976 slog museichef Jarno Peltonen fast att mu- kaupunginmuseon ja yliopiston kansatieteen laitoksen seets synnerliga åliggande var att fästa uppmärksamhet yhteistyönä. Nykyisen museonjohtajan Tiina Meri- vid att dokumentera den fysiska miljöhelhet som sta- salon aikana on jälleen aloitettu nykyhelsinkiläisyyden den utgjorde; byggnader, natur och kulturlandskap. Ett dokumentointihankkeita ja lähiötutkimuksia. Sata modernt museiväsende skulle dokumentera och till vuotta on muuttuvaa kaupunkia valokuvattu. kommande släktled vidarebefordra en objektiv, san- Museolautakunta toimi vuosikymmeniä erittäin lä- ningsenlig och mångsidig bild av sin egen tid. Följakt- heisessä yhteistyössä kaupunginmuseon esimiesten ja ligen skulle ett museiväsende med museala medel do- henkilökunnan kanssa. Lautakunta toimi ”johtoryhmä- kumentera föremål, fenomen och fysisk omgivning i

KVARTTI 1ç06 nä” ja osallistui kaikkeen aktiivisesti. Museon ja lauta- stadsbornas boende-, arbets- och fritidsmiljö. Inom kunnan johtosäännöt määrittivät päätöksenteon koko- fredande av byggnader och värdesättning av kulturmil- naan eri tavalla kuin nyt. Moderni byrokraattinen orga- jöer hade man redan kommit en bit på väg, att döma av nisoituminen kaupungin hallinnossa ja museonjohta- stadsbornas allt ljudligare protester. jan aseman vahvistaminen etäännytti lautakunnan mu- Tack vare Jarno Peltonens personliga kontakter seon arkipäivästä ja henkilökunnasta. Lautakunnassa hade Stadsmuseet god insyn i museibranschen på hög on nyt enemmän jäseniä ja selkeämmin tehtävässään internationell nivå. Eftersom Helsingfors ånyo gick poliittisten puolueitten edustajina. igenom stora förändringar manade Peltonen sina underlydande att dokumentera aktuella fenomen, för- svinnande hantverksyrken och förändringar i föremål- Missä kaupunginmuseo on? skulturen. Man fick en glimt av stadsetnologi så muse- Hakasalmen huvila rakennettiin Läntisen Viertotien et ett tag samarbetade med Etnologiska institutionen varteen Helsingin kaupungin omistamalle vuokra- vid Helsingfors universitet. Under nuvarande musei- maalle 1840-luvulla prokuraattori Carl Johan Wallee- chefen Tiina Merisalos tid har man åter börjat doku- nin yksityiskodiksi. Walleenin kuoleman jälkeen hä- mentera den helsingforsiska identiteten och göra nen tytärpuolensa everstinna Aurora Karamzin lunasti studier i förorterna. I hundra år har man fotograferat en huvilan jäljellä olevaksi vuokra-ajaksi ja asettui sinne stad i förändring. asumaan vuonna 1875. Kun vuokrasopimus vuonna Museinämnden bedrev i årtionden i mycket nära 1896 päättyi, kaupunki lunasti huvilan Aurora Karam- samarbete med Stadsmuseets chefer och personal. Den zinilta 60 000 markalla. Vanha everstinna sai asua verkade som en ”styrningsgrupp” och deltog aktivt i edelleen kodissaan eikä kaupungilla levitelty tietoa ta- det mesta. Museets och nämndens instruktioner stipu- lokaupasta. Tarina helsinkiläisille testamentatusta lerade ett helt annat slags beslutsfattande än det vi vant ”Karamzinin huvilasta” ei ole totta. oss vid idag. Nämnden kom sedan att fjärmas från mu- Kaupunginmuseo aloitti toimintansa 1.6.1911 seets vardag och personal p.g.a. dels den moderna by- Hakasalmen huvilan alakerrassa. Yläkerrassa toimi råkratiska organiserandet av stadens förvaltning, dels Taideteollisuusyhdistyksen museo. Vasta vuonna stärkandet av museichefens ställning. Numera har 1928 tuli koko huvila kaupunginmuseon käyttöön. nämnden ett större antal medlemmar och en klarare Museonjohtajat ja lautakunnat ovat 1920-luvulta asti representation från de politiska partierna. yrittäneet ratkaista toimintatilojen ongelmaa kukin ajalleen tyypillisin tavoin. Hakasalmen huvilan tontille Var finns Stadsmuseet? oli 1950- luvulla suunnitteilla lisärakennus, johon ra- hatkin varattiin valtuustossa. Finlandia-talon kongres- Villa Hagasund byggdes på 1840-talet vid Vestra sisiipi rakennettiin lisärakennuksen paikalle. Hakasal- Chausséen på mark arrenderad av Helsingfors stad. men puisto ja ranta ovat jo tuhoutuneet. Prokuraattori Den var prokurator Carl Johan Walleens privata hem. Walleenin englantilaisesta puistosta on muutama puu Efter dennes frånfälle löste hans styvdotter, överstin- ja Shamil – koiran hautakivi jäljellä. Huvilaa käytetään nan Aurora Karamzin in villan för den återstående ar- enää vain näyttelypaikkana. rendetiden och flyttade in år 1875. Då arrendet upphör- Museonjohtajat ja museolautakunta ajoivat 1970- de år 1896 löste staden in villan av Aurora Karamzin ja 1980-luvulla uudisrakennusta Töölön tavara-ase- för 60 000 mark. Den gamla överstinnan fick bo kvar i man makasiinien tienoille. Uudisrakennus sisällytet- sitt hem, och man talade tyst om hela affären. Men his- tiin 1985 Kamppi–Töölönlahti-alueen aatekilpailun

KVARTTI 1ç06 ohjelmaan. Toimittuaan 1978–1995 entisessä kirjapai- torien att Karamzin skulle ha testamenterat villan åt norakennuksessa Dagmarinkadulla, kaupunginmuseo helsingforsborna stämmer inte. muutti Sofiankadulle entiseen Stockmannin tavarata- Stadsmuseet inledde sin verksamhet den 1 juni loon. Näyttelypisteitä on eri puolilla kaupunkia mu- 1911 i Villa Hagasunds nedre våning. I övre våningen seonjohtaja Leena Arkio-Laineen aikanaan kunnostut- verkade Konstindustriföreningens museum. Först år tamissa museorakennuksissa. Menneisyys esitellään 1928 fick Stadsmuseet rå om hela villan. Ända sedan kolmessatoista näyttelyssä, joilla on omat näkökulmat 1920-talet har museichefer och -nämnder försökt lösa ja näyttelyrakennuksen mukainen profiili. Kaupungin- utrymmesproblemet, var och en på tidstypiskt sätt. På museo on kaupungin historiallisessa sydämessä 1950-talet planerades en byggnad till på Villa Haga- Sofiankadulla lähellä paikkaa, josta kaikki alkoi 1906. sunds tomt – medlen hann reserveras av Stadsfullmäk- tige. Men i stället kom Finlandia-husets kongressflygel att byggas där. Hagasunds park och strand har redan förstörts. Av prokurator Walleens engelska park finns bara några trän och hunden Shamils gravsten kvar. Villan används numera bara för utställningar. På 1970- och -80-talet drev museicheferna och -nämnden på ett nybygge vid magasinen vid Tölö godsstation. Det fanns inympat i programmet för den idétävling som år 1985 hölls för området Kampen–Tö- löviken. Efter att åren 1978–1995 ha verkat i en f.d. tryckeribyggnad på Dagmarsgatan flyttade Stadsmu- seet till Sofiegatan, till varuhuset Stockmanns f.d. lokaler. På olika håll i staden finns utställningslokaler i museibyggnader som museichef Leena Arkio-Laine på sin tid lät rusta upp. Stadens historia presenteras genom tretton utställningar med egna synpunkter och egna profiler anpassade till utställningsbyggnaden. På Sofiegatan, i stadens historiska hjärta, är Stadsmuseet nära det ställe där allting började år 1906.

KVARTTI 1ç06 Helsingin kaupunginmuseon näyttely- Helsingfors stadsmuseums utställnings- pisteet avajaisvuosineen lokaler och deras öppningsår

1912 Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13 1912 Villa Hagasund, Mannerheimvägen 13 1962 Tuomarinkylän museo, Tuomarinkylän 1962 Domarby museum, Domarby gård kartano 1980 Sprutmästargården, Kristiansgatan 12 1980 Ruiskumestarin talo, Kristianinkatu 12 1989 Arbetarbostadsmuseet, Kristinegränden 4, 1989 Työväenasuntomuseo, Kirstinkuja 4, Helsingfors 51 Helsinki 51 1992 Barnmuseet, Domarby gård 1992 Lastenmuseo, Tuomarinkylän kartano 1993 Spårvägsmuseet, Tölögatan 51 A 1993 Raitioliikennemuseo, Töölönkatu 51 A 1995 Helsingfors stadsmuseum, Sofiegatan 4, 1995 Helsingin kaupunginmuseo, Sofiankatu 4, Helsingfors 17 Helsinki 17 1995 Sederholmska huset, Alexandersgatan 1995 Sederholmin talo, Aleksanterinkatu 16–18 16 –18 1998 Katumuseo, Sofiankatu Kauppatorilta 1998 Gatumuseet, Sofiegatan mellan Senaatintorille Salutorget och Senatstorget 1998 Virtuaalimuseo, www.helsinginkaupungin- 1998 Virtualmuseet, museo.fi www.helsinginkaupunginmuseo.fi 1999 Voimalamuseo, Hämeentie 163, 1999 Kraftverksmuseet, Tavastvägen 163, 2000 Koulumuseo, Kalevankatu 39–41, 2000 Skolmuseet, Kalevagatan 39 -41, 2001 Hallimyymälämuseo, Hietalahden hallin 2001 Saluhallsmuseet, butik 17 i myymälä 17 Sandvikshallen

Lähteet:½ Källor:

Muinaismuistolautakunnan ja museolautakunnan pöytäkirjat Helsingin kaupunginmuseon vuosikertomukset, kokoelmadiaarit ja tallennetietokannat Härö Mikko (1984). Suomen muinaismuistohallinto ja antikvaarinen tutkimus. Muinaitieteellinen toimikunta 1884–1917. Museovirasto. Helsinki. Lampinen Marja-Liisa (1977). Helsingin Muinaismuistolautakunta 1906–1911. Narinkka 1976. Helsingin kaupunginmuseon vuosikirja. Helsinki. Pakarinen Riitta (1977). Hakasalmen huvila. Narinkka 1976. Helsingin kaupunginmuseon vuosikirja. Helsinki. Pakarinen Riitta (1992). Valokuvattu Helsingissä. Kaupunkimiljöön valokuvausta 135-vuoden ajalta. Narinkka 1992. Hel- singin kaupunginmuseon vuosikirja. Helsinki. Pakarinen Riitta (1996). ”- - - erityisen runsaasti on karttunut museon valokuvakokoelma---”.Miljoona museoitua muistoa. Narinkka 1996. Helsingin kaupunginmuseon vuosikirja. Helsinki Pehkonen Marja (1992). Nils Wasastjerna – kaupunkiaan dokumentoiva museonjohtaja. Narinkka 1992. Helsingin kaupunginmuseon vuosikirja. Helsinki. Rancken A. W. (1926). Helsingfors genom fyra sekler. Helsingfors. Rancken A. W. (1928). Havaintoja ulkomaiden kaupunkien museoista. Helsingin kaupungin historiallisen museon julkaisuja II. Helsinki. Tandefelt Claus (1954). Helsingin kaupunginmuseon entistäminen. Eripainos OSMA.

KVARTTI 1ç06 Keystone: 1800-luvun loppupuoli. ½ Senare delen av 1800-talet.

Lähde: ½ Källa: K.F. Winter n. - ca. 1900. Lähde: ½ Källa: K.F. Winter n. - ca. 1900.

KVARTTI 1ç06 Lähde: ½ Källa: K.F. Winter n. - ca. 1900. Lähde: ½ Källa: Raumbild-Verlag 1952.

Lähde: ½ Källa: Raumbild-Verlag 1952, "Klippan".

KVARTTI 1ç06 Sata vuotta sairaankuljetusta Helsingissä Sjuktransporterna hundra år i Helsingfors

Samu Nyström

”Suurkaupungin katukuvaan kuuluu monien muiden ohella myös kovaa vauhtia ajava tapaturmavaunu, joka silloin tällöin havahduttaa kadulla kulkijan korvia särkevällä ulvonnallaan. Tapaturmien uhrien kuljetus, joka on yhteiskuntamme eräs välttämättömimmistä tehtävistä, kuuluu meillä palokunnan toimialaan.” (Suomen Sosialidemokraatti 9.7.1949).

(övers. av citat ur dagstidningen Suomen Sosialidemokraatti 9.7.1949): Till gatubilden i en storstad hör även ambulansen som då och då med sina tjutande sirener får flanören att haja till. Transport av olycksoffer, ett av samhällets mest oum- bärliga åligganden, ingår hos oss i brandkårens uppgifter. Helsinkiläisten arkea on jo sadan vuoden ajan I hundra år har helsingforsbornas vardag tryg- turvannut ensin palolaitoksen sairaankuljetus gats av Brandkårens ambulansväsende, som i ja sittemmin pelastuslaitoksen ensihoito-orga- sin nuvarande form kallas Räddningsverkets nisaatio. Modernin kaupungin arkea turvaavat prehospitala akutsjukvård, alias ambulans- monenlaiset turvajärjestelmät, joista sairaan- vård. Säkerheten i en modern stad tryggas av kuljetus- ja ensihoitotoiminta on varmasti yksi många slags trygghetssystem, och där är am- tunnetuimpia ja näkyvimpiä. Kadulla liukas- bulans- och ambulansvårdväsendet ett av de tunut, auto-onnettomuuteen joutunut tai sai- kändaste och synligaste. I dag utgår man från raskohtauksen kotonaan saanut nykyihminen att hjälpen åt folk som halkat på gatan, råkat odottaa saavansa nopeasti apua. Toiminnan ut för en kollision eller fått en sjukdomsattack merkitys kaupunkilaisten turvallisuuden tun- skall komma snabbt. Detta är mycket betydel- teen lisääjänä on poikkeuksellisen suuri. sefullt även för stadsbornas trygghetskänsla.

Tässä artikkelissa käsittelen ensin lyhyesti Helsin- I denna artikel går jag först kort igenom huvuddra- gin pelastuslaitoksen sairaankuljetus- ja ensihoito-or- gen i Helsingfors räddningsverks ambulans- och pre- ganisaation satavuotisen toiminnan kehityksen pää- hospitala akutsjukvårdsväsendes, alias ambulansvård-

KVARTTI 1ç06 Helsingin pelastuslaitos, jo 144 vuotta Helsingfors räddningsverk – kaupunkilaisten turvana helsingforsbornas trygghet i 144 år

Helsingin vakituinen palokunta perustettiin en- Helsingfors brandkår var då den grundades den 1 simmäisenä Suomessa 1.10.1861. Tulipalojen oktober 1861 den första ordinarie brandkåren i sammuttamisen lisäksi palolaitoksen toimintaan Finland. Förutom släckning av bränder har dess on alusta alkaen kuulunut myös monenlaisia pe- verksamhet från begynnelsen även inbegripit oli- lastustehtäviä. Juhlavuosiaan näistä toiminnoista ka slags räddningsuppdrag. År 2004 firade rädd- vietti vuonna 2004 meritoiminta (100 v, aloitet- ningsverksamheten till havs 100-årsjubileum, år tiin 1904) ja vuonna 2005 sairaankuljetustoimin- 2005 ambulansverksamheten likaså, och dykar- ta (100 v, aloitettiin 1905) ja (vesi)sukellustoi- verksamheten fyllde 50 år 2005. Det nuvarande minta (50 v, aloitettiin 1955). Nykyinen pelastus- Räddningsverket uppstod när brandkåren och be- laitos syntyi kun palolaitos ja väestönsuojelukes- folkningsskyddscentralen slogs samman år 1991. kus yhdistettiin vuonna 1991.

piirteitä ja nostan sitten esiin miten kaupunkilaiset ja väsendes, hundraåriga historia, och synar därpå hur kaupungin lehdistö ovat toimintaan suhtautuneet. stadsborna och pressen har ställt sig till verksamheten. Samalla käsittelen hieman mitä kaupungin turvalli- Jag tangerar samtidigt lite vad folk i allmänhet väntar suusorganisaatioilta yleisesti odotetaan. Kaupungin sig av stadens säkerhetsorganisation. Med stadens sä- turvaverkolla tarkoitan tässä yhteydessä laajemmin kerhetsnät avser jag här sådan service och sådana sys- kaupungin järjestämiä palveluita ja järjestelmiä, joilla tem som är ägnade att göra stadsbornas vardag trygga- pyritään turvaamaan kaupunkilaisten arkista elämää. re.

Sairaankuljetus – osa modernin Sjuktransporterna – en del av livet kaupungin toimintaa i en modern stad Nopea kaupungistuminen ja teollistuminen 1800-lu- Den snabba urbaniseringen och industrialiseringen un- vun loppupuolen Euroopassa ja Yhdysvalloissa nosti der senare hälften av 1800-talet i Europa och USA in- esiin aivan uudenlaisia ongelmia ja kasvatti vaatimuk- nebar helt nya problem och ökade kraven på att utveck- sia kaupunkien turvaverkkojen kehittämisestä ja laa- la och utvidga städernas trygghetsnät. Ambulansvä- jentamisesta. Sairaankuljetuksen aloittamisen historia sendets historia är målande i detta avseende. Dess upp- on tästä hyvä tyyppiesimerkki: nykyaikaisen sairaan- komst och utveckling går tillbaka till fältskärsväsen- kuljetustoiminnan synty ja kehitys juontaa armeijoi- det, dvs. militärsjukvården på 1800-talet. Efter inbör- den lääkintähuollon kehittymiseen 1800-luvulla. Yh- deskriget i Förenta Staterna började man tillämpa det dysvaltojen sisällissodan jälkeen oppeja alettiin vähi- man lärt sig om sjuktransporter även i det civila, och de tellen siirtää myös siviilimaailmaan ja ensimmäiset ur- första urbana ambulanssystemen grundades i slutet av baanit ambulanssijärjestelmät perustettiin 1800-luvun 1800-talet bl.a. i städerna Cincinnati (Ohio) och New viimeisellä kolmanneksella Yhdysvalloissa mm. Cin- York, samt i Europa i London och Paris. Då 1900-talet cinnatiin ja New Yorkiin sekä Euroopassa Lontooseen inträdde upplevdes ambulanserna redan som någon- ja Pariisiin. 1900-luvulle tultaessa sairaankuljetus ting viktigt i en modern stad, och ambulansväsenden koettiin jo osaksi modernien kaupunkien toimintaa ja började grundas i norra Europa, däribland sairaankuljetusjärjestelmiä alettiin perustaa myös Poh- Skandinavien. jois-Euroopassa ja Skandinaviassa. I Helsingfors inleddes ambulansverksamheten alldeles i början av 1900-talet. I det skedet var staden

KVARTTI 1ç06 Helsingissä sairaankuljetustoiminnan aloittaminen ännu liten i europeisk skala, men stadd i mycket snabb ajoittui 1900-luvun ensimmäisille vuosille. Kaupunki tillväxt. Den snabba utvecklingen och tillväxten med- oli tuolloin eurooppalaisessa mittakaavassa pieni, mut- förde nya problem och spörsmål att lösa för stadens be- ta erittäin nopeasti kasvava. Nopea kasvu ja kehitys slutsfattare. Modellerna måste sökas utomlands, bland nostivat esiin uusia ongelmia ja kysymyksiä, joihin annat i övriga Skandinavien och Europa. Helsingfors kaupungin päättäjät joutuivat etsimään ratkaisuja. var ju största staden i Finland och låg därmed före Suomen suurimpana kaupunkina Helsinki oli monessa övriga landsändor beträffande många urbaniseringsfe- kaupungistumiseen liittyvässä asiassa muuta maata nomen. edellä, minkä takia oppia haettiin maan rajojen ulkopuolelta mm. muiden Pohjoismaiden ja Manner- Ett humant transportsystem Euroopan kaupunkien kehittämistä ratkaisuista. efterlyses Inom Helsingfors läkarkår, på den tiden mycket aktiv, Tarvitaan humaani dryftades allt oftare frågan om ordnande av sjuktrans- kuljetusjärjestelmä porter, och stadens hälsovårdsnämnd började planera Ajatus sairaankuljetuksen järjestämisestä nousi Hel- verksamheten år 1903. Dittills hade patienterna häm- singissä esiin kaupungin aktiivisen lääkärikunnan kes- tats till sjukhusen på många olika sätt: beroende på för- kuudesta ja kaupungin terveydenhoitolautakunta aloit- mögenhet åkte man egen vagn eller kärra eller tog hyr- ti toiminnan suunnittelun loppuvuodesta 1903. Vuosi- droska, medan de fattigaste bars eller släpades till sjuk- sadan vaihteessa vallinneiden käytäntöjen mukaan po- huset eller gick själva. Enligt hälsovårdsnämnden kun- tilaita tuotiin sairaaloihin monin erilaisin keinoin: vade detta vara hälsovådligt, rentav livsfarligt. Man rallisuuden riittäessä potilaat tuotiin omin vaunuin tai efterlyste ett humant transportsystem. vuokra-ajurien kyydillä, kun taas köyhemmät tuotiin sairaaloihin kantaen tai raahaten ja osa tuli jopa itse kä- vellen. Käytännöt olivat terveydenhoitolautakunnan mukaan potilaiden terveydelle vaarallisia ja usein jopa hengenvaarallisia. Lautakunnan mukaan tarvittiin humaani kuljetusjärjestelmä. Valmisteluprosessin aikana terveydenhoitolautakunta keskusteli asiasta useaan otteeseen palomestari Waseniuksen kanssa, joka oli tutustunut vastaavaan toimintaan Saksassa ja Tukholmassa. Lopulta malli haettiin kaupungin virkamiesten perinteiden mukaisesti Tukholmasta, jossa palolaitos oli hoitanut sairaankuljetusta vuodesta 1902. Selvityksien perusteella sairaankuljetustoiminnan katsottiin Helsingissäkin so- Alkuaikojen sairaankuljetuskalustoa Kruununhaan palo- pivan palolaitokselle sen humanitaarisen tehtävän ja aseman pihalla vuonna 1909. Vasemmalla työntöpaarit ja hälytystoimintaan tottuneen miehistönsä takia. oikealla ensimmäiset sairaankuljetusvaunut.

Vajaan vuoden valmistelujen jälkeen Kaupungin- Ambulansmateriel på Kronohagens brandstations gård år valtuusto hyväksyi suunnitelmat syyskuussa 1904 ja 1909. Till vänster handskuffad rullbår och till höger den första ambulansvagnen. toiminta aloitettiin maaliskuun 10. päivänä 1905. Kuva ½ Foto Signe Brander.

KVARTTI 1ç06 Alusta alkaen toiminta järjestettiin kahden toimialan Under beredningsprocessen dryftade hälsovårds- yhteistyönä: sairaankuljetustoiminnan säännöistä ja nämnden ärendet i flera omgångar med brandmästare hinnoista päätti terveydenhoitolautakunta ja toiminnan Wasenius, som hade bekantat sig med motsvarande käytännön toteutuksesta vastasi palotoimikunnan verksamhet i Tyskland och Stockholm. Sist och slutli- alainen palolaitos. gen blev det – enligt gängse tjänstemannakutym i Hel- Sairaankuljetuskalusto hajasijoitettiin aluksi tasai- singfors – Stockholm som fick tjäna förebild. Där hade sesti kaupungin paloasemille: pohjoiselle paloasemal- brandkåren skött sjuktransporterna sedan år 1902. Ut- le Kruununhakaan sijoitettiin hevosvetoiset sairaan- redningar i Helsingfors visade att ambulansväsendet kuljetusvaunut ja pääpaloasemalle Korkeavuorenka- även där lämpade sig bäst för Brandkåren och dess vid dulle ja Kallion väliaikaiselle paloasemalle sijoitettiin utryckningar och humanitär verksamhet vana perso- työntöpaarit (pyörillä varustetut paarit). Vuoden 1905 nal. aikana vaunut hälytettiin 185 kertaa, työntöpaareja Efter nästan ett år av förberedelser godkände Stads- käytettiin 18 kertaa ja kymmenessä kuljetuksessa, fullmäktige planerna i september 1904, och verksam- ”kun erityinen varovaisuus on ollut tarpeen”, oli poti- heten inleddes den 10 mars 1905. Redan då var verk- las kuljetettu paareilla kantamalla. Se, että sairaankul- samheten organiserad som samarbete mellan två sekto- jetusjärjestelmä rakennettiin osin työntöpaarien varaan rer: ambulansväsendets regler och taxor fastslogs av ja että osa potilaista voitiin kuljettaa jopa kantaen, ker- hälsovårdsnämnden, medan det praktiska sköttes av too paitsi kuljetuksien kiireettömyydestä, myös siitä Brandkåren, som var underställd brandnämnden. kuinka snadi oli Stadi. Ambulansmaterielen spreds ut till stadens brandsta- tioner: Norra brandstationen i Kronohagen fick en hästdragen ambulansvagn medan Huvudbrandstatio- ”Ambulanssi on ensisijaisesti nen på Högbergsgatan och den tillfälliga brandstatio- kuljetusväline” nen i Berghäll fick rullbårar (bårar försedda med hjul). År 1905 fick vagnen 185 alarm, medan rullbårarna an- vändes 18 gånger och patienten i tio fall som krävt sär- skild försiktighet bars på bår. Att sjuktransportbered- skapen delvis byggde på rullbårarna och att en del patienter rentav kunde bäras till sjukhuset säger någonting om livsrytmen på den tiden – och visar hur liten staden ännu var i det skedet.

Ambulansen främst ett transportmedel Helsingfors räddningsverks ambulansväsendes historia kan på grundval av verksamhetens art delas upp i Palolaitoksen sairaankuljetuskalustoa Kauppatorilla vuonna 1937. Taustalla palaa Vallisaaren ammusvarikko. två perioder: sjuktransporternas och förstahjälpens tid Kuva Helsingin pelastuslaitoksen palomuseo. 1905–1969 och akutsjukvårdens och sjuktransporter-

Ambulanser på Salutorget år 1937. I bakgrunden brinner nas tid från och med 1970. ammunitionsförrådet på Skanslandet. Mellanrubriken ovan är hämtad ur ett betänkande Foto: Helsingfors räddningsverks brandmuseum. av en kommitté som dryftade sjuktransporterna i Hel-

KVARTTI 1ç06 Helsingin pelastuslaitoksen sairaankuljetuksen histo- singfors på 1950-talet, och är beskrivande för verk- ria voidaan toiminnan perusluonteen mukaan jakaa samheten under hela den första epoken. På den tiden kahteen jaksoon: Sairaankuljetuksen ja ensiavun ai- koncentrerade Brandverkets ambulansverksamhet sig kaan 1905–1969 sekä ensihoidon ja sairaankuljetuk- närmast på att forsla sjuka och hjälpbehövande. Enligt sen aikaan 1970–2005. de uppfattningar som då rådde inom läkarvetenskapen Väliotsikon lainaus on Helsingin sairaankuljetustoi- kunde patienterna skötas bara på sjukhuset, varvid am- mintaa 1950-luvulla pohtineen komitean mietinnöstä ja bulansens uppgift blev att snabbt och säkert hämta pa- se kuvaa hyvin toimintaa koko ensimmäisen jakson ai- tienten dit. Därför fick de brandmän som skötte ambu- kana. Tuolloin palolaitoksen sairaankuljetustoiminta lansverksamheten ingen annan specialutbildning än keskittyi lähinnä sairaiden ja apua tarvinneiden kuljet- första hjälp, och sjuktransportmaterielen jämte tamiseen. Lääketieteessä vallalla olleiden käsitysten vårdutrustning var bara tänkt för första hjälp och mukaan oli potilaiden hoitaminen mahdollista vain sai- transport. raaloissa, jolloin sairaankuljetusorganisaatioiden teh- I och med att bilar började införskaffas år 1923 för- täväksi jäi vain potilaiden tehokas kuljettaminen. vandlades Brandverkets ambulansväsende småningom Tämän takia sairaankuljettajina toimineille palomie- till en effektiv transportorganisation. Transporterna hille ei annettu ensiapukoulutusta laajempaa koulutus- blev snabbare och klarade av större mängder. Antalet ta ja sairaankuljetuskalusto hoitovälineineen suunni- bilar utökades, och de sista hästdragna vagnarna fick teltiin vain ensiapua ja kuljetusta silmällä pitäen. vika år 1934. Ända till slutet av 1960-talet utvecklades Tehokkaaksi kuljetusorganisaatioksi palolaitoksen verksamheten som en transportorganisation vars syfte sairaankuljetustoiminta muuttui toiminnan autoistues- var att så effektivt som möjligt föra patienten till sa vuodesta 1923 lähtien. Sairaankuljetusautojen avul- sjukhuset. la pystyttiin tehostamaan toimintaa ja kasvattamaan kuljetusmääriä. Autojen määrää lisättiin vähitellen ja Från transport till vård hevosvetoisista sairaankuljetusvaunuista luovuttiin lo- pullisesti vuonna 1934. Kaiken kaikkiaan järjestelmää I och med läkarvetenskapens och teknologins utveck- kehitettiin aina 1960-luvun lopulle saakka kuljetusor- ling blev ambulansväsendet i början av 1960-talet fö- ganisaationa, jonka tavoitteena oli kuljettaa potilaat remål för en omvärdering. Nu räckte det inte längre mahdollisimman tehokkaasti sairaalaan. med snabb transport, tyckte man. Man kunde göra mera: effektiv vård kunde ju sättas in genast när ambulansen nådde patienten. Påföljden var att man i olika Kuljetuksesta hoitoon delar av världen började pröva olika former av läka- Tultaessa 1960-luvulle joutui sairaankuljetusala lääke- rambulanser och förbättra ambulanspersonalens tieteen ja teknologian kehityksen myötä maailmanlaa- sjukvårdsfärdigheter. juisen uudelleenarvioinnin kohteeksi. Uusien ajattelu- Även i Finland skedde en kritisk omvärdering av mallien mukaisesti pelkkä nopea kuljetus ei enää riittä- ambulansväsendet. På samma sätt som i början av nyt, vaan tehokas hoito piti aloittaa jo sairaankulje- 1900-talet då ambulansväsendet inrättats kritiserade tushenkilökunnan saavuttua potilaan luokse. Ajattelu- man nu transporterna som inhumana, och de oända- tavan seurauksena eri puolilla maailmaa alettiin ko- målsenliga transportsätten upplevdes rentav innebära keilla erilaisia lääkäriambulanssiratkaisuja ja parantaa fara för patienternas liv. I Finland blev den viktigaste sairaankuljetushenkilökunnan koulutusta. vändpunkten stiftandet av en folkhälsolag år 1972, varvid man för första gången slog fast kommunernas skyl-

KVARTTI 1ç06 Muun maailman tavoin myös Suomen sairaankulje- dighet att ordna ambulansverksamhet på sitt område. tusala ajautui kriittisen tarkastelun ja uudelleenarvi- Det var alltså först på 1970-talet man i Finland slog fast oinnin kohteeksi. Kuten sairaankuljetustoiminnan hurdana sjuktransporter det behövdes, och hur dessa aloittamisen aikoihin 1900-luvun alussa, myös nyt kri- skulle skötas. Samtidigt tog man de första stegen för att tisoitiin potilaiden kuljetusmuotojen epäinhimillisyyt- ändra verksamheten så att vården skulle inledas under tä ja epätarkoituksenmukaisten kuljetustapojen katsot- transporten. tiin jopa vaarantavan kuljetettavan potilaan hengen. Även i dessa förändringens tider var Helsingfors i Suomessa tärkeimpänä käännekohtana voidaan pitää en särställning i vårt land. I landets huvudstad och stör- kansanterveyslain säätämistä vuonna 1972, jolloin sta stad ställdes helt andra krav på ambulansväsendet määriteltiin ensimmäistä kertaa kuntien velvollisuus än i mindre städer och kommuner. Men samtidigt hade järjestää sairaankuljetustoiminta alueellaan. Kaiken Helsingfors också bättre resurser än andra städer att kaikkiaan 1970-luvun aikana Suomessa määriteltiin motsvara kraven. Reformerna personifierades i den ensimmäistä kertaa, minkälaista sairaankuljetusta tar- nya brandchefen Rainer Alho, och förnyelsetakten var vitaan, ja miten se tulisi järjestää. Samalla otettiin en- snabb. I medlet av 1970-talet hade man redan skapat simmäiset askeleet alan toimintaidean muuttamiseksi stöttepelarna för Helsingfors räddningsverks akutsjuk- potilaiden kuljettamisesta hoidon aloittamiseen. vårdssystem. De viktigaste var en egen förvaltning för Helsinki oli jälleen muutoksien hetkellä muista sjuktransporterna, utbildning för de brandmän som poikkeavassa tilanteessa. Maan pääkaupungin ja suu- skötte ambulanserna, att läkekunnighet i och med lä- rimman kaupungin sairaankuljetusjärjestelmälle ase- karbilarna och läkarambulanserna blev en del av am- tettiin aivan erilaisia vaatimuksia kuin pienemmissä bulansverksamheten, att alarmorganisationen centrali- kaupungeissa ja kunnissa. Samalla Helsingillä oli serades, att fordonsmaterielen förnyades och att vår- myös muita paremmat resurssit vastata vaatimuksiin. dmaterielen utvecklades. Många av nyheterna var Järjestelmän uudistukset henkilöityivät tuoreeseen pa- länge unika i Finland. När sedan lagstiftningen slog lopäällikköön Rainer Alhoon ja uudistamistahti oli no- fast kommunernas skyldighet att ordna sjuktransporter peaa. Vuosikymmenen puoleen väliin mennessä luo- hade Helsingfors redan tagit betydande steg mot ett tiin ne kivijalat, joiden varaan tuleva Helsingin pelas- mera omfattande akutsjukvårdssystem. tuslaitoksen ensihoitojärjestelmä luotiin. Kivijaloista Efter detta brytningsskede kan Helsingfors brand- merkittävimmät olivat sairaankuljetustoiminnan oman verks sjuktransporter delas upp i två delar. Åren hallinnon muodostaminen, palomies-sairaankuljettaji- 1976–89 sökte verksamheten ännu sina former, och or- en koulutuksen aloittaminen, lääkintäosaamisen liittä- ganisationen reformerades friskt. Då utvecklades bl.a. minen sairaankuljetustoimintaan lääkäriauto- ja lääkä- ett alarmsystem som byggde på riskbedömning, och riambulanssikokeilujen seurauksena, hälytysorgani- brandman-ambulansförarna började utbildas för att saation keskittäminen, kaluston uusiminen ja hoitovä- kunna ge vissa slag av inledande vård som tidigare lineiden kehittäminen. Monet uudistuksista olivat pit- bara givits av läkarna. Åren 1990–2005 fann verksam- kään ainutlaatuisia ratkaisuja Suomessa. Näin samalla heten i stort sett de former och den nivå den har idag. kun lainsäädäntö vasta vahvisti kuntien velvollisuudet Idag åtnjuter helsingforsborna ett ambulansvårds- sairaankuljetustoiminnan järjestämiseen, otti Helsinki system bestående av Helsingfors stads räddningsverk jo merkittäviä askeleita kohti laajempaa ensihoitojär- tillsammans med akutsjukvårdsenheten vid Helsing- jestelmää. fors och Nylands Sjukvårdsdistrikt och Alarmcentra- Murrosvaiheen jälkeen Helsingin palolaitoksen sai- len i Helsingfors. Det prehospitala akutsjukvårdssyste- raankuljetuksen kehittyminen voidaan jakaa kahteen mets enheter, dvs. ambulanser och övriga fordon, har

KVARTTI 1ç06 osaan. Vuosien 1976–1989 aikana toiminta haki monin tavoin muotoaan ja organisaatiota uudistettiin ra- justi. Tuolloin kehitettiin mm. riskinarviointiin perus- tuva hälytysjärjestelmä ja alettiin kouluttaa palomies-sairaankuljettajia suorittamaan myös joitakin aiemmin vain lääkäreiden suorittamia hoitotoimenpi- teitä. Tämän jälkeen vuosien 1990–2005 aikana toiminnan muodot saatiin pääpiirteissään muodostetuiksi ja toiminta saavutti vakiintuneen tasonsa. Tänä päivänä helsinkiläisiä palvelee ensihoitojär- jestelmä, jonka muodostavat Helsingin pelastuslaitos yhdessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ensihoitoyksikön sekä Helsingin hätäkeskuksen kans- Tämän päivän eri hoitotasoille porrastettu ensihoitojärjes- sa. Ensihoitojärjestelmän yksiköt on hajasijoitettu kai- telmä. Vasemmalta lääkäriyksikkö, lääkintäesimiehen yk- kille pelastusasemille ja yhdelle ambulanssiasemalle. sikkö, hoitotason yksikkö, perusyksikkö ja Järjestelmän toiminta perustuu yksiköiden porrastami- ensivasteyksikkönä käytettävä sammutusyksikkö. seen eri hoitotasoille ja hätäkeskuksen ohjaamaan ris- Vårdenheterna inom den prehospitala akutsjukvården: fr.v. läkarbilen, räddningsuppdragsbilen, vårdteamets bil, kinarviointiin perustuvaan hälytysten porrastamiseen. ambulansen och den brandbil som används för akutom- Viimeisen vuosikymmenen aikana kehitetyillä mit- händertaganden. tareilla, kuten sidosryhmä- ja asiakastyytyväisyyden utlokaliserats till alla räddningsstationer och en ambu- sekä Utsteinin mallin mukaisella sydänpysähdyspoti- lansstation. Systemet bygger på att enheterna ordnas in laiden selviytymisen seurannalla mitattuna helsinkiläi- i olika vårdnivåer och att alarmen utgår i den ordning siä palvelee kansainvälisestikin verrattuna laadukas ja som Alarmcentralens riskbedömning ger anledning toimiva ensihoitojärjestelmä. Kehitys palolaitoksen si- till. vutoimena aloitetusta kuljetustoiminnasta Enligt måttstockar utvecklade under de senaste år- maailmanluokan ensihoitojärjestelmäksi on ollut tiondena, såsom klientbelåtenhet och hur bra hjärtstil- huima. leståndspatienter klarat sig (enligt den utsteinska modellen), har helsingforsborna tillgång till ett internationellt konkurrenskraftigt, högklassigt och fungerande Helsingin hengenpelastajat – ambulansvårdssystem. Utvecklingen från en sidogren sairaankuljetustoiminta ja av Brandverkets verksamhet till ett ambulansvårdssys- kaupunkilaiset tem av världsklass har varit nästan svindlande. Kaupunkilaisia on siis eriaikoina palvellut toimintape- riaatteeltaan hyvin eritasoinen sairaankuljetusjärjestel- Livräddarna i Helsingfors – mä. Miten sitten kaupunkilaiset ovat kokeneet toimin- ambulansen och stadsborna nan eri aikoina? Palolaitoksen toiminta on aina kiin- nostanut kaupunkilaisia ja lehdistöä, joten sairaankul- Ambulansväsendet i Helsingfors har alltså varit myck- jetustoiminnasta on alkuajoista lähtien julkaistu kau- et olika vid olika tider. Hur har då stadsborna upplevt pungin lehdistössä reportaaseja ja artikkeleita joiden verksamheten vid dessa olika tider? Räddningsverkets avulla voi hyvin seurata miten sairaankuljetus- ja ensi- verksamhet har alltid intresserat stadsborna och pres- hoitojärjestelmä on eri aikoina koettu. sen, och därför har tidningarna ända från början inne-

KVARTTI 1ç06 Mielenkiintoisena yksityiskohtana voi aluksi todeta, että toiminnan ulkoiset merkit kuten punaisella ris- tillä, sireeneillä, vilkuilla ja paareilla varustetut sairaankuljetusajoneuvot, ovat pysyneet pääpiirteiltään samankaltaisina aina hevosvaunujen ajoista. Tietenkin ajoneuvojen mallit ja ulkomuodot ovat vaihdelleet, mutta ambulanssi on aina ollut kaikille tuttu osa kaupungin katukuvaa. Normaaliksi osaksi kaupungin katukuvaa sairaankuljetusajoneuvot nousivat heti toiminnan alettua vuonna 1905. Sairaankuljetushälytyk- siä oli alusta alkaen lähes päivittäin, joten sairaankuljetusajoneuvot olivat nopeasti tuttu näky kaupungin kaduilla. Jo kaksi vuotta toiminnan aloittamisesta, vuon- Palolaitoksen sairaankuljetusvaunuista tuli nopeasti osa na 1907, Uudessa Suomettaressa julkaistussa salapolii- pääkaupungin kaupunkikuvaa. Signe Branderin kuvassa sikertomuksessa ”ambulanssivaunut” olivat jo nor- sairaankuljetusvaunut Unioninkadulla vuonna 1907.

maali osa tapaturmapotilaan kuljettamista sairaalaan. Brandverkets ambulansvagn blev snabbt en del av stads- Kymmenen vuotta myöhemmin, kun toimintaa bilden i huvudstaden. Här fotograferad på Unionsgatan av Signe Brander år 1907. kehittämään asetettiin komitea, todettiin, että ensim- mäiset sairaankuljetusvaunut olivat jo ”kaikille tutut”. hållit reportage och artiklar, som idag ger en god in- Ennen 1960-lukua julkaistuissa lehtijutuissa hyvin blick i hur folk i olika skeden upplevt ambulanserna. järjestetty sairaankuljetustoiminta liitettiin nimen- En intressant detalj är att yttre attribut såsom rött omaan pääkaupunkiin ja nykyaikaiseen suurkaupun- kors, siren, blinkar och bår i princip levt kvar sedan de kiin. Sairaankuljetusautot turvasivat kaupunkilaisten hästdragna ambulansernas tid. Modeller och former elämää ”suuressa kaupungissa, ihmiskeossa, jossa yksi har varierat, men ambulanserna har hela tiden varit en varomaton askel voi merkitä liekin sammumista”. bekant del av stadsbilden. Det blev de genast från bör- Kaduilla hälytysajossa kiitävä ambulanssi esitettiin jan år 1905 i och med att utryckningar förekom nästan kirjoituksissa paitsi merkkinä siitä, että joku oli jossain dagligen. Redan år 1907 vittnar en detektivföljetong i hädässä, myös siitä, että yhteiskunnan turvaverkot toi- tidningen Uusi Suometar om att ambulansen var ett mivat ja että apu oli jo matkalla potilaan luokse. Sai- normalt sätt att föra olycksoffer till sjukhuset. Tio år raankuljetustoiminta kuvattiin aina valmiina olevana senare, då en kommitté tillsattes för att utveckla verk- turvaverkkona, johon kaupunkilaiset saattoivat tar- samheten, konstaterade man att den första ambulans- peen tullen turvata: ”Ambulanssi on yhteiskunnan pal- vagnen redan var allom bekant. velija, joka ei koskaan nuku”. De tidningsartiklar som publicerades före 1960-ta- Sairaankuljetusta hoitavat palomiehet esitettiin kir- let förknippar ett välorganiserat ambulansväsende ut- joituksissa ammattilaishengenpelastajina, jotka ripein tryckligen med huvudstaden och en modern storstad. toimin pelastivat hädässä olevan hengen ja taitavasti Ambulanserna tryggade invånarnas liv i en storstad el- auttoivat vauvat maailmaan: ”Hälytys ei hätkähdytä ler, som man skrev, i ett myller av människor där ett ambulanssimiestä”. Huolimatta siitä, että palomiesten enda oförsiktigt steg kunde betyda slutet. Ambulansen koulutus ensiavun antamiseen oli suppea (peruskoulu- som med tjutande sirener ryckte ut framställdes som tuksena saattoi olla tunnin paarinkantokoulutus), luotti dels ett tecken på att någon var i nöd, dels ett tecken på att samhällets trygghetsnät fungerade och att hjälpen

KVARTTI 1ç06 yleisö heidän taitoihinsa ja koki, että palomiesten saa- redan var på väg. Ambulansverksamheten beskrevs puessa olivat pelastajat tulleet paikalle. som en trygghetsfaktor som alltid var redo och som invånarna kunde lita på: ambulansen var en samhällets tjänare som aldrig sov. Pelastajat kritiikin kohteena De brandmän som skötte sjuktransporterna fram- Tultaessa 1960-luvulle sairaankuljetusalan uudista- ställdes som yrkesräddare som raskt räddade livet på misvaatimukset muuttivat vähitellen sairaankuljetusta den nödställde och flinkt hjälpte spädbarn till världen: koskevan uutisoinnin erittäin kriittiseksi. Ambulanssit ett alarm skrämmer inte en ambulanskarl. Trots att muuttuivat kuolemanloukuiksi ja sairaankuljetusta brandmännens utbildning i förstahjälp var begränsad hoitavat palomiehet hengenpelastajista huonosti kou- (grundutbildningen kunde i värsta fall handla bara om lutetuiksi epäpäteviksi potilaan kuljettajiksi. en timmes kurs i bårhantering), litade allmänheten på Uudistusvaatimukset näkyivät myös kunnallispoli- deras kunskaper och upplevde att räddningen kommit tiikassa, jossa entistä näkyvämmin vaadittiin alan uu- när brandmännen hann till platsen. delleenarviointia. Murrosvaiheen julkisuus toi kaupunkilaiset entistä aktiivisemmin mukaan toiminnan Livräddarna livsfarliga – invånarna kehittämiseen. Kun toiminta oli aiemmin mielletty it- kräver bättre service sestäänselvyydeksi, herättivät nyt julkisuudessa käsi- tellyt ongelmat kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen I början av 1960-talet började rubriceringen om ambu- mielenkiintoa. Esimerkiksi sydänambulanssikokeilun lanserna småningom bli allt mer kritisk. Ambulanserna siirtyminen kaupungin omaksi toiminnaksi johtui osit- började förliknas vid dödsfällor, och ambulansernas tain asian saamasta laajasta julkisuudesta ja kaupunki- brandmän började upplevas som illa utbildade och in- laisten sekä erilaisten kansalaisjärjestöjen kaupungin kompetenta länkar i räddningskedjan. päättäjiin kohdistamasta painostuksesta. Näyttävästi Kraven på förnyelse uttrycktes t.o.m. i kommunal- medioissa esillä ollut kokeilu oli nostanut kaupunki- politiken. Man krävde allt högljuddare en omvärdering laisten vaatimustason aiempaa ylemmäksi, eikä sy- av branschen. Publiciteten under detta brytningsskede dänambulanssitoimintaa voinut lakkauttaa aiheutta- ökade invånarnas engagemang. I stället för att se am- matta yleistä turvallisuusvajetta kaupunkilaisten bulansväsendet som något självklart reagerade invåna- keskuudessa. re och medborgarorganisationer nu på de problem som Kaiken kaikkiaan 1960-luvun lopun ja 1970-luvun vädrats i offentligheten. Att t.ex. försöket med en hjärt- alun tapahtumat nostivat sairaankuljetustoiminnan, ambulans övergick i stadens regi berodde delvis på den kuten monet muutkin palvelut, kaupunkilaisten kiin- omfattande publicitet projektet fick och på de påtryck- nostuksen ja aktiivisuuden kohteeksi. Eri kaupun- ningar som invånare och organisationer riktade mot ginosien asukkaat ja järjestöt olivat entistä tiukemmin staden. Försöket noterades flitigt av media, vilket höj- valvomassa ja tarvittaessa vaatimassa oman alueensa de invånarnas kravnivå, och det ledde i sin tur till att palvelutason parantamista ja säilyttämistä. Myös koko man upplevde att hjärtambulansprojektet inte kunde järjestelmän toimintaa seurattiin entistä tarkemmin. läggas ner. Det skulle ha inneburit ett trygghetsva- Myöhemmin varsinkin Helsingin aluehälytyskeskuk- kuum för invånarna. sen käyttöönottoon liittyneet ongelmat vuosina På det hela taget gjorde händelserna i slutet av 60- 1990–1991 ja vuoden 1992 lääkäriambulanssihenki- och början av 1970-talet att ambulansväsendet, liksom löstön vaihtuminen aiheuttivat valituksien tulvan många andra serviceformer, blev föremål för invånar- nas intresse och aktivitet. I olika stadsdelar bevakade

KVARTTI 1ç06 invånare och sammanslutningar allt noggrannare stadens service, och vid behov krävdes förbättringar och åtminstone bibehållen service allt envetnare. Likaså bevakades hela systemets funktionalitet allt noggrannare. Senare kom i synnerhet svårigheterna med igång- körningen av Helsingfors kretsalarmcentral åren 1990-91 och bytet av personal vid läkarambulanserna år 1992 att ge upphov till en syndaflod av klagomål till Räddningsverket, stadsförvaltningen och olika bevakningsorgan. Samtidigt förändrades även brandkårens förhållan- de till invånarna. Efter brytningen i början av 1970-ta- Ensimmäisenä kaupunkina Suomessa Helsingissä aloitettiin jatkuvasti päivystävä lääkäriambulanssitoiminta vuon- let, då en del av sjuktransporterna började konkurren- na 1972. Toiminnan aloittamista edelsi Suomen sutsättas, började man på Brandverket allt mera se de sydäntautiliiton sydänambulanssikokeilu vuonna 1971. patienter man skött och transporterat som kunder, och År 1972 inrättades i Helsingfors – som första stad i Finland började mäta och reagera på deras åsikter om servicen. – en läkarambulans med jour dygnet runt. Detta föregicks av Finlands hjärtsjukdomsförbunds försök med en hjärt- I och med reformerna började man förbättra Brandver- ambulans år 1971. kets och dess ambulansväsendes mediabild genom att pelastuslaitokselle, kaupunginhallinnolle ja erilaisille hålla informationsträffar för invånare och media, där toimintaa valvoneille elimille. man presenterade nyheter och hur systemet fungerade. Myös palolaitoksen suhde kaupunkilaisiin muuttui. På så sätt fick invånarna upprepade gånger läsa i 1970-luvun alun murroksen jälkeen, kun sairaankulje- tidningarna om allt finare ambulanser och den tustoiminta perustui ostosopimukseen, alettiin palolai- fantastiska utrustningen i läkarambulansen. toksella mieltää sen hoitamat ja kuljettamat potilaat en- I början av 1990-talet började man, i och med den tistä enemmän asiakkaiksi ja heidän tyytyväisyydes- kvalitetsstyrningsdoktrin som då spriddes i stadsför- tään tuli tärkeä seurannan ja kehittämisen kohde. valtningen, allt mera utgå från klientgrupper och sam- Uudistuksien myötä alettiin palolaitoksen ja sen sai- arbetspartners. Olika mätare inympades i Helsingfors raankuljetustoiminnan julkisuuskuvaa kehittää ja pa- stads räddningsverks kvalitetssystem i syfte att följa rantaa järjestämällä medialle ja kansalaisille erilaisia vad patienterna och deras anhöriga samt bl.a. sjukhu- esittelytilaisuuksia, joissa esiteltiin uudistuksia ja jär- spersonalen tyckte om ambulansernas verksamhet. Att jestelmän toimintaa. Näin kaupunkilaiset saivat jatku- döma av dessa sonderingar har helsingforsborna under vasti lukea lehdistä uusista, entistä hienommista ambu- senare år upplevt att de fått mycket god betjäning: på lansseista ja lääkäriambulanssin ihmeellisistä varus- en skala mellan 1 och 5 har medeltalet i sonderingarna teista. varierat mellan 4,38 och 4,55. Tultaessa 1990-luvulle otettiin laatuajattelun myötä toiminnan asiakkaat ja sidosryhmät entistä laajemmin Trygghetsorganisationens koko toiminnan kehittämisen perustaksi. Helsingin pe- trovärdighet lastuslaitoksen laatujärjestelmään liitettiin erilaisia mittareita, joiden perusteella voitiin seurata niin poti- Sammanfattningsvis kan man säga att helsingforsbor- laiden kuin heidän omaisten sekä esimerkiksi sairaala- na under stadens ambulans- och ambulansvårdväsen- henkilökunnan tyytyväisyyttä toimintaan. Näiden tut- des hundraåriga historia huvudsakligen varit nöjda

KVARTTI 1ç06 kimuksien perusteella voidaan sanoa, että helsinkiläi- med dess verksamhet, och att vetskapen om dess exis- set ovat viime vuosina kokeneet saamansa palvelun tens otvivelaktigt stärkt invånarnas trygghetskänsla. erittäin hyväksi ja esimerkiksi yleisarvosanan (1–5) Detta oavsett den hjälp man fått (t.ex. av sommarvika- keskiarvo on tutkimuksissa vaihdellut 4,38 ja 4,55 rier med en timmes utbildning i bårhantering som enda välillä. kvalifikation) varit till nytta eller inte. Att upprätthålla ett fungerande och trovärdigt am- bulansvårdssystem kommer säkert att bli allt svårare i Turvaorganisaation uskottavuus framtiden. Utvecklingen inom medicinen medför hela Kaiken kaikkiaan voidaankin sanoa, että sadan vuoden tiden nya och bättre – och dyrare – vårdmodeller. Sam- aikana helsinkiläiset ovat pääpiirteissään olleet erittäin tidigt blir invånarna allt medvetnare och mera krävan- tyytyväisiä kaupungin pelastuslaitoksen ensihoito- ja de. Folks uppfattningar om ambulansvården påverkas sairaankuljetustoimintaan ja tietoisuus sen olemassa- allt mera av olika tv-serier och filmer, och många kan olosta on epäilemättä lisännyt kaupunkilaisten turvalli- ha en mycket orealistisk bild av verkligheten, av vad suuden tunnetta. Näin siitäkin huolimatta, onko ambu- som är möjligt i praktiken. Men för att kunna vara en lanssilla paikalle saapuneesta avusta (esim. tunnin paa- organisation som ökar invånarnas säkerhet och trygg- rinkantokoulutuksen saaneista kesälomasijaisista) ol- hetskänsla är Räddningsverkets ambulansvård helt en- lut todellisuudessa hyötyä potilaalle. kelt tvungen att svara på dessa utmaningar. Maskorna i Toimivan ja ennen kaikkea kaupunkilaisten silmis- stadens trygghetsnät skall inte bara fungera utan även sä uskottavan ensihoitojärjestelmän ylläpito tulee var- vara synliga och trovärdiga i stadsbornas ögon. masti jatkossa olemaan entistä haastavampaa. Lääke- Skribenten är historiker och doktorand, hemma från tieteen kehitys tarjoaa jatkuvasti entistä parempia ja Helsingfors, och arbetar på en doktorsavhandling om kalliimpia hoitomalleja. Samalla kaupunkilaiset ovat Helsingfors [universitetet] och dess invånares överlev- entistä tietoisempia ja vaativampia. Mielikuvia ensi- nadsstrategier åren 1914–20. hoitotoiminnasta muokkaavat entistä enemmän erilai- Artikeln bygger på studien ”Stadin tabis sata vuot- set tv-sarjat ja elokuvat, joiden perusteella monilla ta, Helsingin pelastuslaitoksen ambulansvård-/[ensi- saattaa olla hyvinkin epärealistiset käsitykset ensihoi- hoito] ja sairaankuljetustoiminta 1905–2005”, som totoiminnasta ja sen mahdollisuuksista – kaikkia poti- berättar om ambulansväsendet i Helsingfors under laita kun ei kuitenkaan voida auttaa. Ollakseen kau- dess hundraåriga existens. punkilaisten turvallisuutta ja myös turvallisuuden tunnetta lisäävä organisaatio, on pelastuslaitoksen ensi- Foton: Helsingfors stadsmuseum och Helsingfors hoitotoiminnan kuitenkin pystyttävä jatkossakin vas- stads räddningsverks brandmuseum taamaan myös näihin haasteisiin. Kaupungin turvaver- kon silmujen tulee olla paitsi toimivia, myös kaupunkilaisten silmissä näkyviä ja uskottavia. Artikkeli perustuu kirjoittajan syksyllä 2005 julkaistuun tutkimukseen ”Stadin tabis sata vuotta, Hel- singin pelastuslaitoksen ensihoito- ja sairaankuljetustoiminta 1905 – 2005”.

Kuvat: Helsingin kaupunginmuseo ja Helsingin pelastuslaitoksen palomuseo.

KVARTTI 1ç06 Tukholman tilastoväen katseet näkevät sata vuotta taaksepäin sekä eteenpäin Stockholms statistiker blickar hundra år bakåt och framåt

Jeanette Bandel & Irene Lundquist Svenonius

Erilaiset päätöksenteon En avgörande funktion i muodot ovat kaupun- en stad är olika former geille keskeisiä toimin- av beslutsfattande. Be- toja. Päätöksiä tehdään slut fattas om hur budge- siitä, miten talousarvion ten skall fördelas mellan varat jaetaan toiminto- verksamheter och områ- jen ja alueiden välillä. den. Förutsättningar för Näin luodaan edellytyk- nya bostäder, arbetsplat- set uusille asunnoille, ser och vägar fastställs. työpaikoille ja teille. Beslut om nya skolor och Päätöksiä tehdään uu- äldreboenden fattas. sista kouluista ja van- Varje dag fattas viktiga Statistiska kontoret 1930. husten asunnoista. Joka beslut i verksamheterna päivä tehdään tärkeitä, asukkaiden arkeen vai- som starkt påverkar invånarnas vardag. Inför kuttavia päätöksiä. Kaikki nämä päätökset alla dessa beslut måste man kunna luta sig mot vaativat asianmukaista ja objektiivista tieto- ett korrekt och objektivt underlag. Det är pohjaa. Se on itsestään selvää tänään, ja sitä se självklart idag - och det var självklart redan oli jo 100 vuotta sitten, kun Tukholman kau- för 100 år sedan när den statistiska verksam- pungin kaikki tilastointitoiminta koottiin yh- heten i Stockholm samlades i ett kontor. teen virastoon. Genom Stockholms utrednings- och statiskkontor USK:in, Stockholms utrednings- och statistikkon- kan beslutsfattarna inte bara följa hur exempelvis bo- torin, työn avulla päätöksentekijät voivat seurata esi- stadsbyggandet och inkomsterna utvecklas över tiden, merkiksi asuntorakentamisen ja tulojen kehitystä. He utan även blicka framåt i kristallkulan. Vi kan följa voivat myös ennakoida kehitystä, sillä seuraamme konjunkturutvecklingen inom Stockholm, Stockholms Tukholman, Tukholman läänin ja Mälarin laakson län och Mälardalen. Vi gör prognoser över befolkning- suhdannekehitystä. Teemme väestöennusteita pohjak- en som bl. a ligger till grund för rationella beslut för ut-

KVARTTI 1ç06 si rationaalisille päätöksille koulutuksesta, vanhusten- bildning, äldreomsorg och skatteutveckling. Statisti- huollosta ja verokehityksestä. Tilastot ovat myös oi- ken är även en viktig källa för att finna de goda exem- vallinen tapa löytää kaupungin hyvät käytännöt ja var- plen inom staden, ett sätt att säkerställa att varje skat- mistaa, että jokainen veroäyri käytetään mahdollisim- tekrona används så effektivt som möjligt. Ett annat sätt man tehokkaasti. Tutkimusten tekeminen on toinen att finna de goda exemplen är genom undersökningar. tapa löytää hyvät käytännöt. Vuosittain USK tekee Utrednings- och statistikkontoret utför på uppdrag av noin sata tutkimusta, joissa selvitämme mm. kaupun- olika förvaltningar i Stockholm ett 100-tal undersök- gin asukkaiden ja työssäkäyvien mielipiteitä kaupun- ningar per år där vi bl. a tar reda på vad de som bor och gin asioista. arbetar inom staden tycker i en rad olika frågor. USK:n tehtävä sadan vuoden aikana on ollut kestä- Att ta fram stabila planeringsunderlag för stadens vän ja laadukkaan tiedon tuottaminen kaupungin eri olika verksamheter har varit USK:s uppdrag i ett sekel. toimijoille. Tänä päivänä tämä perustehtävä on käynyt Uppdraget är lika aktuellt idag som när kontorets verk- yhä tärkeämmäksi, kun aikaa leimaa yhä monimutkai- samhet startades 1905. Kanske har det blivit än vikti- sempi toimintaympäristö monine toimijoineen, jatku- gare, i en allt mer komplicerad omvärld med många ak- vat muutokset ja kansalaisten kasvavat tarpeet. törer, ständiga förändringar och allt högre krav från Kaupungin kaikkien hallintokuntien ja yhtiöiden medborgarna. tehtävänä on toteuttaa kunnanvaltuuston linjanvetoja Alla förvaltningar och bolag i staden ska genomföra ja strategisia päämääriä. USK:in pyrkimyksenä on tu- de politiskt beslutade målen från kommunfullmäktige. kea hallintokuntia ja yhtiöitä tässä tehtävässä tuotta- USK:s ambition är att bistå förvaltningar och bolag i malla luotettavaa ja käyttökelpoista suunnittelun lähtö- staden i denna uppgift genom att ta fram pålitliga och tietoa. Visiomme on användbara planeringsunderlag. Vår vision är; olla Tukholmaa koskevien tilastojen ja ennusteiden it- ”Utrednings- och statistikkontoret ska vara den själv- sestään selvä ja pätevä konsultti. Meidän tulee olla klara och kompetenta konsulten för statistik och pro- seudun johtava taho Tukholmaa koskevissa ana- gnoser om Stockholm. Vi ska vara ledande i regionen i lyyseissa, selvityksissä ja tutkimuksissa. analyser, utredningar och undersökningar om Stock- holm.” Pääasialliset tehtävämme ovat: n Tuottaa tilastoja ja ennusteita perustaksi kaupungin Våra huvuduppgifter är följande; toimintojen suunnittelulle, toimeenpanolle ja seu- n Ta fram statistik och prognoser som underlag för rannalle. planering, genomförande och uppföljning av sta- n Olla etenkin kaupungin johdolle strategisena voi- dens verksamheter. mavarana tutkimuksien, analyysien ja ehdotusten n Vara en strategisk resurs i utredning, analys och tuottamisessa. framtagande av förslag för främst stadens ledning. n Tehdä tutkimuksia toimintojen arvioimiseksi, tun- n Genomföra undersökningar för att utvärdera verk- nustella käsityksiä ja paikallista ongelmat mahdol- samheter, pejla uppfattningar och fånga upp prob- lisimman varhaisessa vaiheessa. lem så tidigt som möjligt. n Tuoda Tukholma-tilastot päätöksentekijöiden ja n Tillgängliggöra statistik om Stockholm för besluts- yleisön käyttöön eli turvata tilastojen saatavuus fattare och allmänhet, s k demokratisk statistik. esim. tukemaan osallistumista.

KVARTTI 1ç06 USK 100 vuotta USK 100 år!

Juhlavuosi 2005 tarjosi tilaisuuden kääriä hihat ja koo- Under år 2005 har USK firat sitt 100-årsjubileum. Ju- ta yhteen historiallisia tilastoja ja näin pidentää ai- biléet blev ett tillfälle att ta krafttag för att samla den kasarjoja. Tähän asti historiatilastoja tarvitsevien on historiska statistiken och utnyttja den för att skapa pitänyt käydä USK:issa tai Stadsarkivet:issä (kaupun- långa tidsserier. Tidigare tvingades den som behövde ginarkistossa) tai selailla Statistisk årsbok för Stock- historisk statistik besöka USK eller Stadsarkivet och holm:in (tilastollisen vuosikirjan) vanhoja vuosikerto- bläddra i gamla årgångar av Statistisk årsbok för ja tai muuta sidottua historia-aineistoa. Nyt monet ai- Stockholm och annat inbundet historiskt material. Nu kasarjat ovat helposti luettavissa USK:in kotisivuilla är en hel del tidsserier lätt tillgängliga på USKs webb- www.stockholm.se/usk. plats www.stockholm.se/usk. Olemme lähteneet luomaan taulukoita ja jalosta- USK har valt att inte bara skapa tabeller, utan vi har maan tilastoja vuotuisiksi tietolehtisiksi alkaen vuo- förädlat statistiken vidare till årsfaktablad för varje år desta 1900. Historia-aiheiseen kokoelmaan kuuluu li- från år 1900, bildspel, sammanställning av några tids- säksi kuviosikermä, joitakin aikasarjoja, halutut taulu- serier, en webbapplikation som skapar de tabeller som kot luova verkkosovellus, efterfrågas, några diagram eräitä kuvioita sekä raportti samt en rapport om Stock- Tukholman väestökehityk- holms befolkningsutveck- sestä 1200-luvulta asti. ling sedan 1200-talet. Kuviosikermä koostuu Bildspelet bygger på årli- vuotuisista kaupunginosa- ga siffror över totalbefolk- kohtaisista väkilukutiedois- ningen i varje stadsdel. En ta. Jokaisesta vuodesta on karta har gjorts för varje år tehty erillinen kartta, jossa där stadsdelarna fått olika asukasluvun perusteella kau- färg efter hur många invåna- punginosat ovat erivärisiä. re de har. När man tittar på Kuviokoosteen avulla katso- bildspelet kan man på en ja voi runsaassa minuutissa dryg minut se 1900-talets nähdä Tukholman koko befolkningsutveckling i 1900-luvun väestökehityk- Stockholm passera revy. sen. I november hade kontoret Marraskuussa 2005 viett framtidsseminarium i rasto järjesti Tukholman Stockholms kulturhus där kulttuuritalolla tulevaisuus- olika framtidsforskare redo- seminaarin, jossa tulevaisuu- visade vad de tror om förut- den tutkijat kertoivat käsi- sättningarna för stadens tyksiään kaupungin toimin- verksamhet i framtiden. nan edellytyksistä. Seminaa- USK presenterade vid semi- riin USK teki satavuotisen- nariet en specialgjord hun- nusteen kaupungin vuoden draårsprognos för stadens 2105 asukasluvusta. befolkning år 2105.

KVARTTI 1ç06 301 000 asukasta v. 1900, Tukholman kaupungin asukasluku 1755–2005, yli 1 300 000 v. 2105 sekä ennuste 2006–2105 Stockholms stads befolkning 1755–2005 samt prognos 2006–2105 Tukholman kaupunki perustettiin 1200-luvulla. Kau- punki oli pitkään pieni ja muodostui pääasiassa Gamla 1 400 000

Stanista. Vasta vuoden 1850 jälkeen alkoi voimakas 1 200 000 kasvu, ensin lähiympäristöön, sittemmin kauemmas. 1 000 000 Vuonna 1900 Tukholmassa asui 301 000 henkeä, vuonna 2005 jo 771 000. 800 000

USK:in erityisennuste osoittaa, että sadan vuoden 600 000 päästä väestömäärä on kasvanut jo yli puolella mil- 400 000 joonalla peräti 1 307 000 asukkaaseen. Luku merkitsi- si 70 % kasvua nykyisestä. Itse Tukholmassa olisi si- 200 000 ten vuonna 2039 miljoona asukasta. 0 1720 1760 1800 1840 1880 1920 1960 2000 2040 2080 Viimeisten sadan vuoden aikana väestömäärä on 2,4-kertaistunut, lisääntyen 324 000 asukkaasta Från 301 000 personer år 1900 till 447 000:lla 771 000 asukkaaseen. 1 307 000 år 2105

Stockholms stad grundlades i mitten på 1200-talet. Sadan vuoden skenaario Staden var länge liten och bestod i huvudsak av Gamla Sadan vuoden skenaario pohjautuu tiettyihin ennalta Stan. Först efter 1850 har staden vuxit kraftigt, först arvioitaviin tekijöihin, eikä se huomioi luonnonmullis- över malmarna, och därefter ut över ytterstaden. År tuksia, sotia, ilmastonmuutoksia, epidemioita tms.. 1900 bodde 301 000 personer i Stockholm, år 2005 var Sata vuotta sitten ennusteen tekijät olisivat tuskin voi- stockholmarna 771 000 personer. neet ennakoida 1960–80-luvuilla tapahtunutta väestö- USK:s specialprognos för framtiden visar att om yt- määrän vähenemistä. Silloinhan asuntoja rakennettiin terligare 100 år har folkmängden ökat med drygt en paljon niin kaupungissa kuin lääninkin alueella, talous halv miljon invånare, 536 000, till 1 307 000 invånare. oli vakaa, ja naiset hakeutuivat joukolla työmark- Det är en ökning med 70 %. Stockholm blir en miljon kinoille. Ihmisten oli mahdollista asua väljemmin, ja invånare år 2039. lapsiperheet muuttivat uusiin asuntoihin esikaupunkei- Under de senaste hundra åren har folkmängden bli- hin. Kaupungin keskustan pienemmissä asunnoissa vit 2,4 gånger större, den ökade med 447 000 personer asui lapsettomia pienperheitä. från 324 000 till 771 000. Sadan vuoden skenaario näyttää todennäköisen suunnan, ei tarkkoja vuotuisia tasoja. 0–5-vuotiaiden Ett scenario 100 år framåt määrä lisääntyy 30 000:lla, ja nykyisen päivähoitotar- peen mukaan (77 % 1–5-vuotiaista) kasvu edellyttää Ett scenario 100 år framåt i tiden bygger på givna för- noin 400 uutta esikoulua vuoteen 2105 mennessä. utsättningar och kan inte förutse naturkatastrofer, krig, Peruskouluikäisiä, 6–15-vuotiaita, on 44 000 nykyistä klimatförändringar eller epidemier med omfattande enemmän, mikä edellyttää 100 uutta peruskoulua Tuk- följder. En prognosmakare hade för hundra år sedan holmaan. inte heller kunnat förutse den minskande befolkning som staden hade mellan 1960-1980. Då var bostads-

KVARTTI 1ç06 Ikääntyneiden, yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyy byggandet stort i både staden och länet, ekonomin var 170 000:lla. Jos heitä on sadan vuoden päästä sama god och kvinnorna gick ut på arbetsmarknaden och osuus kuin nykyään, ts. 20 % saa vanhustenhuollon man fick råd att bo mindre trångt, barnfamiljer flyttade palveluita, lisääntyy vanhustenhuollonpalveluiden ut till nya bostäder i förortskommunerna. I staden blev saajien määrä 34 000:lla. Koska lähtökohtanamme on, det istället småhushåll utan barn i de mindre lägenhe- että elinikä edelleen pitenee, on mahdollista, että vasta terna. yli 70-vuotiasta 20 % tarvitsee vanhustenhuoltoa. Pal- Scenariot hundra år framåt i tiden pekar ut en trolig veluiden tarvitsijoiden määrä kasvaisi tällöin 25 000 riktning, inte en exakt nivå ett enstaka år. Antalet hengellä. 0–5-åringar blir 30 000 fler och med dagens efterfrå- gan på barnomsorg, 77 % av 1–5-åringar, medför det ca 400 fler förskolor år 2105. Antalet barn i grundsko- Löytyykö runsaalle puolen lans åldrar, 6–15 år, blir 44 000 fler. Det medför ett be- miljoonan väestönkasvulle tilaa? hov av 100 nya grundskolor i Stockholm. USK:in historiatilastoista käy ilmi, että 1905 Tukhol- De äldre, 65- år ökar med 170 000 personer. Om man kantakaupungissa asui 8 000 henkeä neliökilo- 20 % i åldersgruppen om hundra år, liksom idag, har metriä kohti. Tuolloin kaupungin väestö asui lähes ko- äldreomsorg innebär det 34 000 fler äldreomsorgsta- konaan kantakaupungissa. Tänään kantakaupungin gare. Eftersom vi räknar med fortsatt ökad livslängd väestötiheys on edelleen samaa luokkaa, mutta aluei- kanske behovet av äldreomsorg om hundra år istället är den väliset erot ovat suuret. Esim. Vasastadenissa 20 % för åldrarna 70-år. Då behöver 25 000 fler äldre- väestötiheys on kaksinkertainen, noin 16 000 hen- omsorg om hundra år. keä/km2, kun taas esikaupunkialueella luku on vain 3 000. Koko kaupungissa väestötiheys on 4 000, ja sa- Finns det utrymme för drygt en dan vuoden päästä USK:in ennusteessa se on 7 000 halv miljon fler stockholmare? henkeä neliökilometrillä. Tulevaisuuden liikennetilan- teesta emme vielä tiedä mitään, mutta arvelemme, että Av USK:s historiska statistik framgår att det bodde ratkaisuja löytyy ja Tukholma on hiljaisempi ja vih- 8 000 personer per km2 i Inre staden för hundra år se- reämpi kaupunki, missä mielellään asutaan tiheämmin. dan. Stockholms befolkning bodde då nästan uteslu- Asuntojen lisäksi tilaa pitää löytyä myös uusille työ- tande i Inre staden. Idag är befolkningstätheten den- paikoille, kouluille ja esikouluille. samma i Inre staden, men med stora variationer för olika delområden. I t ex Vasastaden är befolkningstäthe- ten den dubbla, ca 16 000 personer per km2 . I Yttre sta- Skenaarion edellytykset den bor det endast 3 000 invånare per km2. I hela sta- Ennuste pohjautuu seuraaviin olettamuksiin: lapsia den är befolkningstätheten 4 000 och om hundra år blir syntyy naista kohti 1,6; elinikä pitenee; nettomuutto den i USK:s prognos 7 000 personer per km2. Framti- muodostuu positiiviseksi; asuntoja rakennetaan lisää; dens trafiksituation vet vi ingenting om, men vi utgår asumistiheys kasvaa. ifrån att man hittar lösningar och att Stockholm blir en Runsaat sata vuotta sitten hedelmällisyys oli kaksin tystare och grönare stad som man gärna bor tätare i. För- verroin suurempi kuin tänään. 1890-luvulla syntyi utom för bostäder måste utrymme också finnas för nya naista kohti 2,7 lasta, mutta 1990-luvulla enää 1,4. arbetsplatser och förskolor och skolor. Tavallisin lastensaanti-ikä on nykyään 30–34 vuotta, sata vuotta sitten se oli 25–29. Koska 1890-luvulla he-

KVARTTI 1ç06 delmällisyys oli kaksinkertainen nykypäivään verrat- Förutsättningar för scenariot tuna, se oli myös kaikissa ikäryhmissä suurempi. Nai- set saivat enemmän lapsia, ja heidän hedelmällinen Prognosen bygger på följande antaganden: Prognosen kautensa oli pidempi huolimatta heidän lyhyemmästä bygger på följande antaganden: det föds 1,6 barn per elinajastaan. Vuosina 2004–2005 Tukholmassa lapsia kvinna, livslängden ökar, inflyttningsnettot blir posi- on syntynyt 1,6 naista kohti, mikä on melko korkea tivt, nya bostäder byggs, och boendetätheten ökar. Det taso viimeisiin 30 vuoteen verrattuna. Ennusteessa ole- föds 1,6 barn per kvinna Livslängden ökar, Inflytt- tuksena on 1,6 lasta naista kohti siitä syystä, että tule- ningsnettot blir positivt, Nya bostäder bygg, Boende- vaisuudessa rakennettavista asunnoista osa on nyky- tätheten ökar kantaa lapsiperheystävällisempiä. Näin ollen lapsiper- För drygt hundra år sedan var fruktsamheten dub- heet voivat enenevässä määrin asua kaupungissa ja belt så hög som ett sekel senare. På 1890-talet föddes hankkia toisen lapsensa täällä. 2,7 barn per kvinna mot 1,4 barn per kvinna under Tukholmalaisten elinikä on jatkuvasti pidentynyt 1990-talet. Diagrammet nedan visar mödrarnas ålders- kuluneen sadan vuoden aikana. Oletamme pitenemisen fördelning. Den vanligaste åldern idag att få barn i är jatkuvan tulevaisuudessakin, joskin hidastuen. On 30–34 år och hundra år tidigare var det 25–29 år. Efter- mitä todennäköisintä, että lääketiede pääsee uusiin elä- som fruktsamheten på 1890-talet var dubbelt så hög så mää pidentäviin tuloksiin. Sata vuotta sitten miesten var den också högre i alla åldrar än idag. Kvinnorna keskimääräinen elinikä oli 39, naisten 47 vuotta. fick fler barn och den fruktsamma perioden i kvinnors Vuonna 2005 se oli miehillä 78, naisilla 83 vuotta, ja liv var längre trots kortare livslängd. Åren 2004-2005 sadan vuoden päästä sen oletetaan olevan miehillä 85 har det fötts drygt 1,6 barn per kvinna i Stockholm och ja naisilla 87 vuotta. det är en relativt hög nivå jämfört med de senaste tret- tio åren. I prognosen antar vi 1,6 barn per kvinna eftersom fler nya lägenheter ger fler lägenheter som är mer Muuttoliike avpassade för barnfamiljer. Dessa kan därmed bo kvar Tukholmassa väestön muuttoliikkeet ovat huomatta- i större utsträckning i staden och även få sitt andra barn via. Vuonna 2004 tukholmalaisista muutti joka kuu- här. des, 84 000 kaupungin sisällä ja 48 000 kaupungista Livslängden har ökat kontinuerligt under de senaste hundra åren. Även framöver antar vi en fortsatt ökning Nettomuutto, vuotuiset keskiarvot om än i svagare takt. Det är högst troligt att läkarveten- Flyttningsnetto, årligt genomsnitt skapen kommer med nya rön som leder till ökad livslängd. 10 000 Medellivslängd i Stockholms stad, antal år för hun- 8 000 dra år sedan var den genomsnittliga livslängden bland 6 000

4 000 män 39, bland kvinnor 47 år. År 2005 var den 78 bland

2 000 män och 83 bland kvinnor, och om hundra år antas den

0 vara 85 bland män och 87 bland kvinnor.

-2 000 -4 000 Flyttningsrörelserna -6 000

-8 000 Flyttningsrörelserna i befolkningen är omfattande. År 0 0 0 2 30 5 6 1- 1- 1- 1- 1-90 1 4 5 8 2004 flyttade var sjätte stockholmare, 84 000 flyttade 92 931-40 961-70 991-00 1901-10 19 1 1 19 19 1 1971-80 19 1

KVARTTI 1ç06 pois. Kuvio näyttää nettomuuton viime vuosisadan eri inom staden och 48 000 flyttade ut från staden. Dia- vuosikymmeninä. grammet nedan visar hur stor nettoflyttningen varit det 20-, 30-, ja 40-luvuilla Tukholman esikaupungeista senaste århundradet. rakennettiin suuri osa, ja muuttovoitto oli suurta. 60- ja Under 20-, 30-, och 40-talen byggdes stora delar av 70-luvuilla läänin alueella rakennettiin asuntoja run- yttre staden och inflyttningsöverskottet var stort. Un- saasti, ja ahtaasti asuvat perheet muuttivat pois kau- der 60- och 70-talen var bostadsbyggandet i länet stort pungista suurempiin asuntoihin. 90-luvulla nettomuut- och trångbodda barnfamiljer flyttade till större bostä- to oli jälleen korkeaa, 7 000 henkeä vuosittain, vaikka der i övriga länet. Under 90-talet var flyttningsnettot asuntorakentaminen oli vaisua. Silloin laskusuhdanne återigen högt, 7 000 personer årligen, trots att bostads- sai ihmiset hakeutumaan suurkaupunkiin, missä työtä byggandet var lågt. Då var det i stället lågkonjunkturen oli enemmän tarjolla. Viimeiset 40 vuotta muuttovoit- som gjorde att man sökte sig till storstaden där utbudet to ulkomailta on ollut 2000:n luokkaa vuosittain, ja av arbetstillfällen var större. De senaste 40 åren har liikkuvuus valtakunnan rajan yli on ollut oleellista ka- flyttningstillskottet från utlandet legat på i genomsnitt svun kannalta. 2 000 personer per år och rörligheten över gränserna har varit betydelsefull för tillväxten. Väestönkasvu Ennusteessa oletamme, että muuttovoitto olisi keski- Befolkningstillväxten määrin 2 200 henkeä vuodessa vuoteen 2030 saakka, I prognosen antar vi att flyttningstillskottet i genom- sen jälkeen 1 000 henkeä vuosittain. Nettosyntyvyys, snitt blir 2 200 personer årligen till år 2030, därefter ts. syntyneet vähennettynä kuolleilla, tuo väestönkas- 1 000 personer årligen. Födelseöverskottet, antalet vuun suurimman lisän. Lasketaan, että väestö synty- födda minus döda, står för det största tillskottet. Det vyyden ansiosta kasvaa keskimäärin 4 100 hengellä beräknas att folkmängden ökar med 4 100 per år i ge- vuosittain. Koska muuttovoiton oletetaan koostuvan nomsnitt p gr a födelseöverskott. Eftersom flyttnings- lähinnä 20–30-ikäisistä aikuisista, kaupunkiin muuttaa tillskottet antas bestå av unga vuxna i 20–30-årsåldern uusia asukkaita, jotka perustavat perheen ja saavat lap- så får staden ett kontinuerligt tillskott av nya invånare sia. Osa näistä perheistä muuttaa kuitenkin läänin mui- som så småningom bildar familj och får barn. En del av hin kuntiin. dessa familjer kommer att flytta till andra kommuner i länet medan andra bor kvar och ger ett tillskott av ny- Uusia asuntoja födda. Kasvavalle väestölle tarvitaan uusia asuntoja. Olete- taan tarvittavan 3 400 asuntoa vuodessa vuoteen 2030 Nya bostäder asti, sen jälkeen 2 000 vuosittain. Oletamme myös, että Det kommer att behövas nya bostäder för den större tulevaisuudessa asutaan hieman ahtaammin kuin ny- befolkningen. Här antas 3 400 nya bostäder per år fram kyään, kaksi henkeä asuntoa kohti eikä 1,83 kuten v. till 2030, därefter beräknas 2 000 nya bostäder behö- 2004. Suurempi määrä uusia lapsiperheasuntoja ja pi- vas årligen. Vi räknar också med att man kommer att dempi elinikä yleistyvine vanhoine pareineen johtaa bo något tätare framöver, två personer per lägenhet suurempaan asumistiheyteen. Sata vuotta sitten asun- mot 1,83 år 2004. Fler nya lägenheter till barnfamiljer noissa asui keskimäärin neljä henkeä. och längre livslängd med fler äldre par leder till högre Kuvio osoittaa väestön ikäjakauman vuosina 1900, boendetäthet. Skillnaden är liten jämfört med för hun- 2000 ja 2100. Koska elinikä on pidentynyt ja sen olete- dra år sedan då det bodde drygt fyra personer per lä- genhet.

KVARTTI 1ç06 taan pidentyvän edelleen, vanhusten osuus väestöstä Ikäjakauma kasvaa. Folkmängd efter ålder, %, åren 1900, 2000 och 2100 Vanhusten väestöosuuden kasvu ei välttämättä tuo % kasvavaa huoltotaakkaa. Vuonna 2005 ns. huoltosuh- 70 de oli 1,53 eli jokaisen työikäisen oli huolehdittava it- 1900 sestään ja 0,53 muusta henkilöstä. Työikäisiksi laske- 60 2000 taan 19–64-vuotiaat. Vuonna 2105 huoltosuhteen arvi- 50 2100 oidaan olevan 1,66. Mutta mikäli oletetaan, että työikä 40 on sadan vuoden päästä pidentynyt viidellä vuodella 69:ään, huoltosuhde ei kasva, vaan jää vuoden 2005 ta- 30 solle. 20

10 Kiitos yhteistyöstä 0 Helsingin tavoin Tukholma muuttuu ja kehittyy jatku- 0-19 20-64 65- vasti. Uusia ihmisiä muuttaa kaupunkiin vaikuttaen Vuotta - år sen kehitykseen. Asenteet, arvot ja käyttäytyminen Åldersfördelning muuttuvat. Huominen ei ole eilisen kaltainen. Pystyäk- Befolkningens åldersfördelning jämförs i diagrammet seen tarjoamaan asukkailleen hyvää palvelua kaupunki nedan för åren 1900, 2000 och 2100. Eftersom tarvitsee tietopohjaa suunnittelulle, mutta myös kehi- livslängden har ökat och antas fortsätta öka så ökar tyksen ja asukkaiden mielipiteiden seurantaa. också andelen äldre. USK on Tukholman tietoaitta samalla tavalla kuin Att andelen äldre i befolkningen ökar behöver inte tietokeskus on Helsingin tietoaitta. Virastomme tuotta- betyda att försörjningsbördan ökar. Den s.k. försörj- vat välttämätöntä ja tärkeää perustaa kaupunkiemme ningskvoten var 1,53 år 2005. Den beskriver att varje päätöksenteolle. Vaikka tilastonkäyttäjiä on paljon, ti- person i yrkesaktiv ålder måste försörja sig själv och lastot eivät käytössä kulu. Tiedot ja luvut saavat merki- ytterligare 0,53 personer. Då har den yrkesaktiva ål- tystä siitä, että niitä voidaan verrata siihen miten asiat dern satts till 19–64 år. År 2105 ökar försörjningskvo- ovat toisaalla. Antoisa yhteistyömme mm. Pohjoismai- ten till 1,66. Men om man antar att den yrkesaktiva ål- den kaupunkitilastojen tiimoilta rikastuttaa meitä dern om hundra år har förlängts till 69 år så ökar inte molempia. försörjningskvoten, utan ligger kvar på 2005 års nivå.

KVARTTI 1ç06 Tack för samarbete

Stockholm är liksom Helsingfors en stad i ständig för- ändring och utveckling. Nya människor flyttar in och bidrar till stadens utveckling. Attityder, värderingar och beteenden förän- dras. Morgondagen kommer inte att vara som gårda- gen. För att staden ska kunna erbjuda medborgarna en god service behöver staden underlag för planeringen, men också uppföljning av hur det gått och vad medborgarna tycker.

USK 20.5.2006. USK är Stockholms faktaskafferi på samma sätt som Faktacentralen är Helsingfors faktaskafferi. Våra kontor bidrar med nödvändiga och viktiga underlag för beslutsfattandet i våra städer. Statistik är något som kan brukas av många utan att förbrukas. Siffror blir värdefulla när de kan sättas i relation till hur det är på andra håll. Vårt givande samarbete, bland annat med statistik om städer i Norden, berikar oss båda.

KVARTTI 1ç06 Töölön kaava 100 vuotta Tölö planläggning 100 år

Martti Helminen

Suomen ja Helsingin teollistumisen myötä alkoi suuri- I och med att industrialiseringen nådde Finland och ruhtinaskunnan pääkaupungin nopea kasvu. Helsingin Helsingfors vidtog en snabb tillväxt i storfurstendö- asukasluku oli vuonna 1875 noin 23 000, vuonna 1885 met. År 1875 var Helsingfors folkmängd 23 000, år se oli 41 000 ja vuonna 1900 jo liki 80 000. Viimeksi 1885 redan 41 000 och år 1900 nästan 80 000. Sist- mainittuna vuonna kasvava muuttoliike johti myös sii- nämnda år ledde också den växande inflyttningen till hen, että enemmistö kaupungin asukkaista oli ensi ker- att staden för första gången fick finskspråkig majoritet. taa suomenkielisiä. Industri uppstod i synnerhet i områdena norr om Teollisuutta syntyi etenkin ns. Pitkänsillan pohjois- Långa bron, vilket drog till sig den arbetskraft som puolisille alueille ja tämä taas houkutteli alueelle kau- flyttade till huvudstaden från andra landsändor: man punkiin muuttavaa teollisuustyöväkeä, joka halusi bodde i arbetsplatsens närhet. Det detaljplanerade om- asua lähellä työpaikkojaan. Asemakaavoitettu alue laa- rådet växte, och bl.a. Linjerna i Berghäll uppstod. I jeni ja syntyi muun muassa Linjojen alue. Hagnäs fylldes stränderna ut, och t.ex. Broholmen Hakaniemessä täytettiin rantoja ja esimerkiksi Sil- byggdes ihop med fastlandet, varvid Hagnäs torg upp- tasaari yhdistettiin pohjoispuoleltaan mantereeseen, stod år 1897. jolloin syntyi Hakaniementori vuonna 1897. Den västra innerstaden, dvs. nuvarande Främre och Läntinen kantakaupunki, nykyiset Etu- ja Taka- Bortre Tölö stadsdelar, väntade ännu på sin tur. Även Töölön kaupunginosat odottivat vielä vuoroaan. Myös på det hållet var växttrycket stort och förändringar att sillä suunnalla olivat kasvupaineet suuret ja muutoksia vänta. Ännu kring år 1900 fanns villabebyggelse på de oli odotettavissa. Vielä 1800- ja 1900 lukujen vaihtees- vida klipphällarna i Tölö, med byggnader utspridda här sa Töölön laajoilla kallioilla oli huvila-asutusta, raken- och där. Betydande antal arbetarfamiljer hade också nuksia hajanaisesti siellä täällä. Alueelle oli myös flyttat in i och med järnvägens stora depåer och verk- muuttanut runsaasti työväestöä koska lähistön suuri städer i närheten och fabrikerna, t.ex. sockerfabriken, i rautatiealue konepajoineen ja muutamat suuret tehtaat, Tölö. I svackorna mellan klipphällarna fanns grönsaks- kuten Töölön sokeritehdas, olivat merkittäviä työllis- land som odlades främst av ryssar (varav benämningen täjiä. Kallioiden välisissä notkelmissa oli pääasiassa ”kålryssar”). venäläisten, eli ”kaaliryssien” vihannesviljelyksiä. Redan på 1870 diskuterade stadsfullmäktige en planläggning av området nordväst om staden. Man sat-

KVARTTI 1ç06 Kaupungininsinööri Otto Ehrström laati asemakaavan vuonna 1883 Kampinmalmin sekä Hietaniemen, Arkadian, Tunturi- laakson ja Bergan huvila-alueille. Pääosa asemakaavasta käsitti siis nykyisen Etu-Töölön kaupunginosan. Kaupunginval- tuusto kuitenkin suhtautui kaavaan kovin nihkeästi ja niin se pian unohdettiin. Ehrströmin ehdottamia kadunnimiä alueelle olivat mm Kuningatar Kristiinan puistokatu, Brahen ja Porthaninkadut.

Stadsingenjör Otto Ehrström uppgjorde år 1883 en detaljplan för villaområdena i Kampmalmen samt Sandudd, Arkadia, Fjälldal och Berga. Största delen av detaljplanen gällde alltså nuvarande Främre Tölö stadsdel. Men stadens fullmäktige var skeptiska till planen, som sedan snart föll i glömska. Bland de gatunamn Ehrström föreslog finner vi Drottning Christi- na allén, Brahegatan och Porthansgatan.

Kaupunginvaltuustossa keskusteltiin jo 1870-lu- te igång med planläggningen, men den besvärliga ter- vun lopulla kaupunkialueen luoteispuolisen alueen rängen fördröjde arbetet och sålunda framlades först i kaavoittamisesta. Hankkeeseen ryhdyttiinkin mutta december 1883 för fullmäktige ett planläggningsför- vaikeamaastoinen alue viivästytti työtä ja niin valtuus- slag för nuvarande Främre Tölö. Detaljplanen föll inte tolle esiteltiin joulukuussa 1883 asemakaavaehdotus stadens beslutsfattare i smaken, varför ärendet bara an- nykyisen Etu-Töölön alueelle. Asemakaava ei miellyt- tecknades för kännedom och därpå glömdes bort. tänyt kaupungin päättäjiä ja niin ”asia merkittiin tie- En ung arkitekt vid namn Lars Sonck satte igång en doksi” ja sitten käytännössä unohdettiin. tidningsdebatt om planläggandet av Tölöområdet. Det-

KVARTTI 1ç06 Valokuvaaja Signe Brander on kivunnut vielä keskeneräisen Kansallismuseon torniin vuonna 1908 ja ikuistanut näkymän nykyisen Taka-Tölöön suuntaan. Etualalla kallioisen maaston lomassa erottuu venäläisten vihannesviljelmiä.

Fotograf Signe Brander har klättrat upp i tornet på Nationalmuseum, på den tiden (1908) ännu inte fullbordat, och förevi- gat vyn mot nuvarande Bortre Tölö. Bland bergknallarna i förgrunden skönjer man grönsakstäppor odlade av ryssar.

Nuori arkkitehti Lars Sonck käynnisti lehdistössä ta ledde, något överraskande, till att staden år 1898 be- Töölön alueen suunnittelusta keskustelun, joka lopulta slöt utlysa Finlands första arkitekttävling för en detalj- johti yllättävään lopputulokseen – kaupunki päätti ju- plan. Denna skulle gälla ett område avgränsat av de listaa Suomen ensimmäisen asemakaavakilpailun ryska soldatkasernerna, exercisplanen, Fattighusvä- vuonna 1898! Asemakaava tuli suunnitella ”venäläis- gen, Vestra Chaussén och Edesviken. För dagens hel- ten sotilaskasarmien, harjoituskentän, vaivaistalon- singforsbor är denna exercisplan detsamma som den tien, Läntisen viertotien ja Taivallahden rajoittamalle del av Kampen som håller på att bli ett gigantiskt affärs- alueelle”. Nykyhelsinkiläisille tuo harjoituskenttä tar- centrum. Fattighusområdet heter numera Stengårds koittaa Kampin kenttää, joka juuri parhaillaan on sjukhus. Dit gick en landsväg från Vestra Chaussén. muuttumassa kauppakeskukseksi. Vaivaistalon alue Denna chaussé fick år 1928 namnet Åbovägen, för att taasen on nykyinen Kivelän sairaalan alue, jolle johti år 1942 döpas om till Mannerheimvägen.

KVARTTI 1ç06 Ilmakuvassa aivan 1930-luvun alusta näkyy Etu-Töölöön kohonneet uudisrakennukset. Etualalla Hietaniemen hautausmaa ja vielä rakentamattomat korttelit Mechelininkadun varrella. Vastavalmistunut vaa- leagraniittinen Eduskuntatalo oikealla ylhäällä ja laaja ratapiha-alue erottuu taustalla.

Flygfotot från tidigt 1930-tal visar de nya byggnader som rests i främre Tölö. I förgrunden Sandudds gravgård och kvarteren vid Mechelingatan, då ännu inte bebyggda. Det splitternya Riksdagshuset uppe till höger, och den vidsträckta bangården syns också i bakgrunden.

maantie Läntiseltä viertotieltä, joka vuodesta 1942 on I sin doktorsavhandling ”Yhtenäinen kaupunkiku- ollut nimeltään Mannerheimintie. va 1900–1930” om en enhetlig stadsbild går Helsing- Helsingin yliopiston nykyinen taidehistorian pro- fors universitets nuvarande professor i konsthistoria fessori Riitta Nikula on väitöskirjassaan ”Yhtenäinen Riitta Nikula i detalj igenom arkitekttävlingen för kaupunkikuva 1900 – 1930” käsitellyt seikkaperäisesti Tölö. Nikula berättar att stadens fäder var förvirrade Töölön alueen asemakaavakilpailua. Nikula mainitsee eller rentav förtörnade av de unga arkitekternas iver. kaupunginisien olleen nuorten arkkitehtien aktiivisuu- Det hade aldrig hänt att unga planerare med tidningar- desta hämmentyneitä, suorastaan närkästyneitä. Tuol- nas hjälp började påverkade stadens skötsel. Det täv- loin oli ennen kuulumatonta, että lehdistön avulla nuo- lingsprogram som Stadsfullmäktige godkände var ret suunnittelijat vaikuttivat kaupungin asioiden hoi- mycket detaljerat och syftade troligen till att bevara

KVARTTI 1ç06 Suomen ensimmäisen asemakaavakilpailun tuloksena vah- Som följd av Finlands första detaljplanetävling fastställdes vistettiin sata vuotta sitten syksyllä 1906 nuorten arkki- hösten 1906 en plan uppgjord av de unga arkitekterna tehtien Gustaf Nyström ja Lars Sonck laatima kaava. Gustaf Nyström och Lars Sonck. De planlagda områdena Kaavoitettu alue käsitti ensisijaisesti nykyiset Etu- ja omfattade främst de nuvarande stadsdelarna Främre och Taka-Töölön kaupunginosat. Ihanteena ollut keskiaikainen Bortre Tölö. Grundtanken, en medeltida stadsplan, kunde kaupunkikaava toteutui vain osin sillä liikenteen sujuvuus bara delvis genomföras, eftersom trafikens smidighet vaati leveitä väyliä halkomaan aluetta. Paikoin lyhyet ja krävde att bredare gator också anlades. Men ställvis på- mutkikkaat kadut ja yllätykselliset näkymät muistuttavat minner de korta och slingrande gatorna och överraskande arkkitehtien alkuperäisistä ajatuksista, keskiajan sokkeloi- vyerna ännu idag om arkitekternas ursprungliga tanke om sesta kaupungista, näin varsinkin Etu-Töölön alueella. en medeltida stad, i synnerhet i Främre Tölö. Kaupungin raja oli vuoteen 1906 vanhan Töölön kylän ja Ända till år 1906 gick stadens gräns mellan de gamla by- Meilahden välillä. Meilahden kylän tai kartanon maat liitet- arna Tölö och Mejlans. Den senares, jämte dess herrgårds, tiin Helsinkiin juuri sata vuotta sitten. marker anslöts till Helsingfors just det året.

KVARTTI 1ç06 toon. Kaupunginvaltuuston hyväksymä kilpailuohjel- gammal planläggningspraxis. Detsamma torde ha gällt ma oli hyvin yksityiskohtainen ja sillä tähdättiin ilmei- för tävlingsnämndens sammansättning: idel etablerade sesti vanhan kaavoituskäytännön säilyttämiseen. experter. Samaan tähtäsi myös asiantuntijoista kootun palkinto- Elva förslag inlämnades inom loppet av 1 augusti lautakunnan kokoonpano. 1899. Prisnämnden ställde tre förslag framom de and- Yksitoista ehdotusta jätettiin määräpäivään, ra, och dessa i prioritetsordning. Första pris om 5 000 1.9.1899 mennessä. Palkintolautakunta asetti näistä mark fick Gustaf Nyströms och Herman Norrméns för- kolme ehdotusta toisten edelle, ja nämä sitten vielä pa- slag. Andra pris, 2 700 mark, fick Lars Soncks eget remmuusjärjestykseen. Ensimmäisen palkinnon, 5 000 förslag, och tredje pris, à 2 300 mark, gick till Bertel markkaa, sai Gustaf Nyströmin ja Herman Norrmenin Jungs, Lars Soncks och Walter Thomés gemensamma laatima kaavaehdotus. Toisen palkinnon, 2 700 mark- förslag. kaa, sai Lars Sonck yksinään ja kolmanneksi tulleen Juryn upplevde inte att något av dessa tre förslag kaavan olivat laatineet Bertel Jung, Lars Sonck ja Wal- skulle ha stått klart ovanom de andra, utan alla hade ter Thome. Tämä kolmas palkinto oli 2 300 markkaa. både goda och dåliga sidor. Sålunda beslöt Stadsfull- Palkintolautakunta ei nähnyt yhdenkään näistä ehdo- mäkige begära vidareutvecklingar av både duon Ny- tuksista olleen ”ylitse muiden” vaan kaikissa nähtiin ström-Norrmén och trion Sonck-Jung-Thomé. Tids- sekä hyviä että huonoja puolia. Niinpä kaupunginval- frist var oktober 1900. tuusto päättikin pyytää uudet jatkoehdotukset sekä Ett av Stadsfullmäktige tillsatt femmannautskott kaksikolta Nyström-Norrmen että kolmikolta lett av Leo Mechelin anlitade utländsk expertis och be- Sonck-Jung-Thome. Aikaa suunnitteluun annettiin slöt sedermera att arkitekterna Gustaf Nyström och lokakuuhun 1900. Lars Sonck tillsammans fick uppgöra ett slutgiltigt för- Kaupunginvaltuuston asettama viisimiehinen va- slag till detaljplan för Tölö. Arkitekterna lämnade in liokunta Leo Mechelinin johdolla käytti ulkomaisia det nya och förbättrade förslaget till utskottet, som i sin asiantuntijoita apunaan ja niin sittemmin päätettiin, tur på våren 1902 gav över saken till Stadsfullmäktige että arkkitehdit Gustaf Nyström ja Lars Sonck saivat för beslut. I mars 1903 var fullmäktige redo att för egen yhdessä tehdä lopullisen ehdotuksen Töölön alueen del godkänna planen. Därefter övergick handhavandet asemakaavaksi. Arkkitehdit jättivät uuden parannellun av ärendet på Senaten. ehdotuksensa jälleen valiokunnalle, joka puolestaan Den Kejserliga Senaten för Storfurstendömet Fin- jätti asian kaupungin-valtuuston käsiteltäväksi kevääl- land lade sig tydligen grundligt in i denna detaljplan, lä 1902. Seuraavan vuoden maaliskuussa kaupungin- som ju gällde ett rätt stort område, för först tre år senare valtuusto oli valmis omalta osaltaan hyväksymään laa- var man redo att godkänna den. Den slutliga fastställel- ditun asemakaavan. Asian käsittely siirtyi tämän sen gjordes av Finlands chargé d’affaires i S:t Peters- jälkeen senaattiin. burg, ministerstatssekreterare August Langhoff, som Suomen suuriruhtinaskunnan keisarillinen senaatti utnämnts för sin post fr.o.m. början av år 1906. I detalj- perehtyi ilmeisesti perin pohjin varsin laajaa aluetta planen antecknades på ryska och svenska ”I nåder fast- koskevaan Töölön alueen asemakaavaan, sillä vasta ställd i Peterhof den 10/24 oktober 1906”. Fastställel- kolmen vuoden kuluttua oltiin valmiit kaava hyväksy- sen skedde alltså i kejsarfamiljens sommarpalats. Da- mään. Lopullisen vahvistamisen teki Suomen asiain- tumet var angivet både enligt den gregorianska, mo- hoitaja Pietarissa, alkuvuodesta 1906 virkaansa nimi- derna kalendern som då redan tagits i bruk i Väst, och tetty ministerivaltiosihteeri August Langhoff. Asema- den gamla julianska, som fortfarande användes i kaavaan kirjoitettiin venäjäksi ja ruotsiksi ” Armossa Ryssland. Detaljplanens översiktsritning var i stort for-

KVARTTI 1ç06 vahvistettu Pietarhovissa 10./ 23. päivänä lokakuuta mat (180 x 130 cm), och hade de viktigaste ortnamnen 1906”. Vahvistaminen siis tapahtui keisariperheen ke- angivna också med kyrilliska bokstäver. Gustaf Ny- säpalatsissa. Päiväys merkittiin sekä Venäjän keisari- ströms och Lars Soncks arbete, vackert färglagt och kunnassa noudatetun juliaanisen että läntisen Euroo- limmat på duk, förvaras numera på Helsingfors pan gregoriaanisen kalenterin mukaan. Suurikokoi- stadsarkiv. seen asemakaavaan (180 cm x 130cm) on myös lisätty keskeiset paikannimet venäjäksi. Arkkitehtien Gustaf Nyström ja Lars Sonckin laatima kaava on kauniisti väritetty ja kankaalle liimattu ja sitä säilytetään Detaljplanerna: Helsingfors stadsarkiv. Helsingin kaupunginarkistossa. Fotografierna: Helsingfors stadsmuseum.

Asemakaavat: Helsingin kaupunginarkisto. Valokuvat: Helsingin kaupunginmuseo.

KVARTTI 1ç06 Kolariton keskiviikko -kampanja 1966–1971 Kampanjen Kolariton keskiviikko för en krockfri onsdag 1966–1971

Vesa Keskinen

Vuonna 1965 Suomessa sattui yli År 1965 skedde över 63 000 trafik- 63 000 liikennevahinkoa ja yli tuhat olyckor i Finland, och över tusen ihmistä menetti henkensä liiken- personer miste livet i trafiken. I sitt teessä. Tasavallan presidentti Urho nyårstal för 1966 tog republikens pre- Kekkonen kiinnitti huomiota asiaan sident Urho Kekkonen upp detta och liikuttavassa uudenvuoden 1966 pu- gav talet en känslofylld avslutning ge- heessaan, jonka hän päätti liikeon- nom att läsa upp en dikt av Lauri Vii- nettomuudessa joulun alla kuolleen ta, som dött i en trafikolycka strax Lauri Viidan runoon. Seuraavana före julen. Följande år måste presi- vuonna hänen oli pakko palata ai- denten återkomma till samma ämne, heeseen, kuolonkolarit olivat yhä li- eftersom dödsfallen i trafiken fortsatt sääntyneet. Presidentin jyrähdykset öka. Efter att han rutit till utökades lisäsivät jonkin verran liikkuvan poliisin re- Rörliga polisens resurser i någon mån. På med- sursseja. Kansalaistasolla liikenneturvallisuut- borgarnivå började man propagera för trafik- ta lähti viemään eteenpäin keväällä 1966 Kola- säkerhet genom kampanjen Krockfri onsdag riton keskiviikko -kampanja. Tavoitteena oli våren 1966. Målet var att klara sig utan krock- saada edes helatorstain aatto kolarittomaksi. ar åtminstone dagen före Kristi himmelsfärds Kampanja oli lehtikuvaaja Pertti Jenytinin dag. Idén till kampanjen kläcktes av pressfo- ideoima ja yhteistyössä Suomen lehtikuvaajat tograf Pertti Jenytin, som också ledde den i ry:n kanssa toteuttama. Sitä jatkettiin kuutena samarbete med Finlands pressfotografer r.f. peräkkäisenä keväänä. Den kom sedan att genomföras sex vårar å rad.

Suomessa kuoli liikenneonnettomuuksissa 1960- ja På 1960-talet dog det mångdubbelt flera människor 70-luvuilla moninkertaisesti enemmän ihmisiä kuin i trafiken än under senare årtionden. Och med tanke på myöhempinä vuosikymmeninä. Autojen määrään ja antalet bilar och trafiktätheten var dödsolyckorna i liikennesuoritteeseen suhteutettuna 60-luvun kuole- synnerhet under 1960-talet upprörande vanliga. Orsa- maan johtaneitten onnettomuuksien määrä oli vieläkin kerna var många, bl.a. de enligt nutida måttstock otryg-

KVARTTI 1ç06 järkyttävämpi. Kuolonuhrien suureen määrään oli mo- Tieliikenteessä kuolleet Suomessa 1960–2005 nia syitä; tämän päivän mittapuun mukaan turvattomat Dödsfall i vägtrafiken i Finland 1960–2005

autot, lähes rajoittamattomat ajonopeudet, huonot tiet, 1200 turvavöiden vähäinen käyttö, moottoripyöräkortin saa- minen 16-vuotiaana ilman pyörän kokorajoitusta ja 1000 päihtyneenä ajaminen. 800 Vapaasta ajonopeudesta siirryttiin vuonna 1973 as- 600 teittain 80 km kattonopeuteen. Vuoden 1974 energiak- riisi toi tulessaan tiekohtaiset nykyisen kaltaiset no- 400

peusrajoitukset. (Salusjärvi 1996, 14). Rajoitusten vai- 200 kutus liikennekuolemien vähenemiseen oli dramaatti- 0 nen, kuten kuvio osoittaa. 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Turvavöiden käyttöpakko etuistuimilla, moottori- pyöräilijöiden kypäräpakko, promillelaki jne. tulivat ga bilarna, de nästan obegränsade körhastigheterna, de voimaan vasta vuosien 1973–77 aikana. Vuonna 1978 dåliga vägarna, ovanan vid eller avsaknaden av säker- tehtiin ensimmäinen maanteiden pysyviä nopeusrajoi- hetsbälten, att man fick körkort för tung motorcykel re- tuksia koskeva päätös (Salusjärvi, emt. 11). dan som 16-åring, och rattfylleri. År 1973 övergick man småningom till en allmän hastighetsbegränsning om 80 km i timmen. Energikri- Helatorstain aatto oli liikenteessä sen år 1974 förde med sig väganpassade hastighetsbeg- vaarallinen päivä ränsningar såsom dem vi har idag (Salusjärvi 1996). Suuret liikenneonnettomuusluvut kiinnittivät lehtiku- Följden var att dödsolyckorna i trafiken minskade dra- vaaja Pertti Jenytinin huomion jo 1960-luvun alussa. matiskt, såsom figuren visar. Ennen Kolariton keskiviikko -kampanjaa hän oli mu- Först åren 1973–77 infördes obligatorisk använd- kana tekemässä liikennevalistusfilmiä ”Vastuu on ning av säkerhetsbälte i framsätena, hjälmtvång för meidän kaikkien.” Tätä vuonna 1965 valmistunutta ly- motorcyklister, 0-promilleregeln. År 1978 fattades det hytelokuvaa näytettiin elokuvien alussa elokuvateatte- första beslutet om varaktiga hastighetsbegränsningar reissa, kouluissa ja televisiossa. Lehtikuvaajat olivat för landsvägarna (Salusjärvi et al. 11). lehtimiesjoukosta ehkä eniten liikkuva ryhmä. Heille kertyi vuoden mittaan runsaasti ajokilometrejä ja mat- Dagen före Kristi himmelsfärds kojensa aikana he joutuivat näkemään lukuisia järkyt- torsdag var en farlig dag i trafiken täviä liikenneonnettomuuksia. Kolarittomaksi tempauspäiväksi valittiin helators- De höga trafikolyckssiffrorna noterades av pressfoto- tain aatto, joka oli 60-luvulla vilkasliikenteisen kesä- graf Pertti Jenytin redan i början av 1960-talet. Innan kauden yksi vaarallisimmista päivistä. Tuolloin ”per- kampanjen för en krockfri onsdag hade han år 1965 va- heet sankoin joukoin autoilivat tutkimaan, miten kesä- rit med och gjort trafikupplysningsfilmen Vastuu on mökki, sukulaiset ym. maaseudun ilmiöt olivat talvesta meidän kaikkien (vi är alla ansvariga), som visades på selvinneet.” Monet ottivat auton käyttöön ensi kertaa biografteatrarna, i skolorna och i TV. Pressfotografer- talven jäljiltä ja ajotaito ja ehkä autokin oli sen vuoksi na var den grupp inom journalistskrået som kanske ruosteessa. Aloitusvuoden lehdistötiedotteessa ki- mest var ute på vägarna. De körde långa sträckor och teytettiin: ”Kampanjalla Kolariton keskiviikko hann se många omskakande trafikolyckor.

KVARTTI 1ç06 18.5.1966 toivotaan saatavan ainakin yksi valoisa päi- Till temadag valdes dagen före Kristi himmelsfärds vä vuoden surulliseen liikenneonnettomuustilastoon.” torsdag, som var en av de farligaste dagarna under den livliga sommartrafiksäsongen på 60-talet. Då drog fa- miljerna åstad till sommarstugor, släktingar och annat Viikonlopputempauksia trevligt ute på landet. Många tog nu bilen i bruk efter Helsingissä vinteruppehållet, och körvanan – och kanske bilen Kolarittoman keskiviikon periaatteena ja lähtökohtana också – hade hunnit rosta lite sedan hösten. I ett press- lehtikuvaajilla oli ihmisten mielenkiinnon herättämi- meddelande inför den krockfria onsdagen 18.5.1966 nen liikenteen turvallisuutta kohtaan. Kunakin vuonna gick kampanjen ut med förhoppningen att åtminstone tempaus omistettiin jollekin määrätylle teemalle, joka en ljus dag i den dystra olycksstatistiken kunde uppnås. sai runsaasti julkista huomiota. Tempauksia leimasi alusta lähtien huumori, vaikka taustalla oli vakava asia. Veckoslutsjippon i Helsingfors Vuonna 1966 haastettiin urheilutoimittajat suunnistus- ja tarkkuusajoon (st-ajo), seuraavana vuonna lansee- Som syfte och utgångspunkten för den krockfria ons- rattiin graafikko Kyösti Variksen laatima tunnus, dagen hade pressfotograferna att hos allmänheten muna auton katolla, ja niinpä autoilijoita kehotettiin väcka ett intresse för trafiksäkerheten. Varje enskilt år olemaan munaamatta itseään liikenteessä. hade man ett nytt specialtema, som fick stor offentlig uppmärksamhet. Ända från början var humorn ett viktigt element, trots att det ju handlade om något mycket Kyösti Varis on tärkeimpiä ja palkituimpia graafi- sen alan vaikuttajia Suomessa. Hänen 1960-lu- allvarligt. År 1966 utmanades idrottsreportrarna på en vun kantaaottavat julisteet nousivat myös kan- orienterings- och precisionskörning, året därpå lanse- sainväliseen maineeseen. rades ett emblem ritat av grafiker Kyösti Varis förestäl- lande ett ägg på ett biltak. Budskapet var ganska klart.

Vuonna 1969 Merisatamassa mittelivät taitojaan Kyösti Varis är en av de viktigaste och mest pris- Olympiamitalistit Veikko Kankkonen, Tapio Rauta- belönta grafikerna i Finland. På 1960-talet väckte vaara ja Kyösti Lehtonen. Vuonna 1971 kampanja oli hans ställningstagande affischer även internatio- suunnattu kevyeen liikenteeseen. Vaikka medianäky- nell uppmärksamhet. vyyttä saatiinkin helatorstaita edeltävän viikonlopun tempauksilla, ohjelmaa oli koko alkuviikko. Esimerk- kinä vuoden 1968 ohjelma: År 1969 prövade de olympiska medaljörerna Veik- n Sunnuntaina 19.5. järjestettiin Eläintarhan ajot, ko Kankkonen, Tapio Rautavaara och Kyösti Lehto- joissa vanhat Eltsun nimet ottelivat kaunottaria ja nen sina kunskaper i Havshamnen. År 1971 riktades hirviöitä (poliisit) vastaan autolla ajamisen jalossa kampanjen in på den lätta trafiken. Programmet bruka- taidossa yrittäen kiertää radan suuri kanamuna au- de börja helgen innan Kristi himmelsfärdsdag och fort- ton katolla. gå under veckan fram till himmelsfärdsdagen. År 1968 n Maanantaina luovutettiin varovaisen ajon symboli må tjäna som exempel: eli suuri muna presidentin autonkuljettajalle. n Söndagen 19.5. kördes Djurgårdsloppet, där forna n Tiistaina opetettiin ensiapua lääketieteen kandidaa- segrare tävlade mot skönheter och odjur (polisen) i teille bilkörningens ädla konst. Idén var att köra runt banan med ett stort ägg på biltaket.

KVARTTI 1ç06 n Keskiviikkona lehtikuvaajat näyttäytyivät kotiseu- n På måndagen överräcktes en symbol för varsam duillaan kampanjan julistein tarroitetuilla autoilla körning, alias ett stort ägg, till republikens presi- dents chaufför. n På tisdag lärde man ut första hjälp åt medicine kan- Laajaa liikenteen valvontaa didater. Kolarittomaan keskiviikkoon liittyi myös maan katta- n På onsdag visade pressfotograferna upp sig i sina va liikennevalvonta. Vuonna 1971 läänien autopartioi- hemtrakter med kampanjens affischer klistrade på den lisäksi liikkuvan poliisin käytössä oli helikopteri ja sina bilar. seitsemän lentokonetta. Omfattande trafikövervakning Den krockfria onsdagen innebär också intensifierad trafikövervakning. År 1971 var bilpatruller från länens trafikpolis i farten, förstärkta med en helikopter och sju flygplan.

Sunnuntaina 19.5.1968 Eläintarhan kentällä. Paikalla oli poliisin arvion mukaan 4 000 henkeä.

Söndag 19.5.1968 på Djurgårdsplanen. Tillstädes fanns enligt polisens uppskattning ca. 4 000 personer. Kuva: ½ Foto: Hannu Lindroos.

Valistuskampanjoita kouluissa ja armeijassa Kolarittoman keskiviikon liikennevalvontaa suunnittele- massa Malmin kentällä 1971. Vuonna 1969 Suomen Lehtikuvaajat valitsivat koulu- Här planeras trafikövervakning under Krockfria onsdagen laiset valistuskampanjan kohteeksi. Tarkoituksena oli på Malms flygplats 1971. varoittaa oppilaita kesäliikenteen vaaroista. Kouluhal- Kuva: ½ Foto: Pekka Haraste. litus lähetti lehtikuvaajien aloitteesta kiertokirjeen kouluihin ja toivoi ”..opettajien maanantaina Upplysningskampanjer i skolor och 12.5.1969 antavan ohjeita turvallisesta liikkumisesta garnisoner liikenteessä.” Myös sisäministeriö lähetti yleiskirjeen poliisipiirien päälliköille ja kehotti poliiseja kiinnittä- År 1969 utsåg Finlands Pressfotografer skolbarnen till mään huomioita koululaisten liikennesääntöjen nou- målgrupp för kampanjen. Syftet var att varna eleverna

KVARTTI 3ç05 dattamiseen. Poliisit myös vierailivat kouluissa ja för sommartrafikens faror. På pressfotografernas initi- opettivat ekaluokkalaisia liikenneasioissa. ativ skickade Skolstyrelsen ut ett cirkulär till skolorna Seuraavana vuonna kampanja suunnattiin varus- och lärarna måndagen den 12.5.1969 skulle ge råd om miehiin. Kaikissa Suomen varuskunnissa annettiin lii- trafiksäkerhet. Även Inrikesministeriet skickade ett kennevalistusta kolarittoman keskiviikon merkeissä. cirkulär till cheferna för polisdistrikten och uppmana- Tunneilla käsiteltiin mm. riittävän ajan varaamista lo- de poliserna att fästa uppmärksamhet vid hur skolele- mien meno- ja paluumatkoihin, autolla ajamisen jatku- verna iakttog trafikreglerna. Polisen gjorde också be- vaa harjoittamista, turvavöiden käyttämistä ja ajovalo- sök i skolor och gav förstaklassisterna trafikupplys- jen käyttöä. ning. Året därpå riktade kampanjen in sig på beväringar. Vid samtliga garnisoner i Finland gavs trafikupplys- Tarvajärven 58 valkoista poliisiautoa ning i den krockfria onsdagens tecken. Vid lektionerna poängterades bl.a. reservering av tillräcklig tid för re- Suomalaiseen kollektiiviseen muistiin on jäänyt sorna till och från permission, vikten av att upprätthålla päivä 14.5.1967, jolloin saavutti päätepisteensä toinen 60-luvun liikenneturvattomuuteen reagoi- körkunskaperna, säkerhetsbältets roll och användning nut kansanliike. Helsingin Suurkirkon edessä Niilo av körljus. Tarvajärvi luovutti kansalaiskeräyksen tuottona 58 valkoista poliisiautoa liikkuvan poliisin käyt- töön. Lahjoitettujen autojen saattuetta oli vetä- Tarvajärvis 58 vita polisbilar mässä kaksi aiemmin lahjoitettua valkoista Por- schea. Sivun 90 valokuvan valkoinen Dodge Dart Den 14 maj 1967 lever kvar i finländarnas kollek- kuului näihin Tarvajärven luovuttamiin autoihin, tiva minne. Den dagen var kulmen på en annan Saab 96 ei. folkrörelse under 60-talet som också reagerat på otryggheten i trafiken. Framför Storkyrkan i Hel- Varat autojen hankintaan oli kerätty hamsteritar- singfors fick Rörliga polisen av Niilo Tarvajärvi rojen myynnillä ja MTV:n Tervetuloa -ohjelmilla. mottaga 58 vita polisbilar som köpts med medel Autojen myyjät tukivat keräystä antamalla auto- från en riksomfattande medborgarinsamling ledd jen hintoihin huomattavat alennukset ja val- av bl.a. Tarvajärvi själv. Kortegen leddes av två tiovalta puolestaan antoi autoille verovapauden. tidigare donerade vita Porsche. Av bilarna på sida 90 hörde Dodge Darten till de nydonerade bilarna, men inte Saab 96:an.

HKL mukana Medlen hade samlats in genom försäljning av klistermärken föreställande en hamster samt Helsingin kaupungin liikennelaitos osallistui monena med hjälp av programserien Tervetuloa (välkom- men) i reklamtevekanalen MTV. Bilförsäljarna vuonna Kolariton keskiviikko-tapahtumaan kehotta- stödde insamlingen genom att ge kännbara ra- malla kaikkia linja-autojen, raitiovaunujen ja muiden- batter, och statsmakten beviljade bilarna skatte- kin autojen kuljettajia noudattamaan erityistä valp- frihet. pautta ja varovaisuutta liikenteessä. Liikennelaitos käytti ajovaloja kulkuneuvoissaan koko kampanjapäi- vän ajan. HST med i svängen

Helsingfors stads trafikverk deltog i många år i den Krockfria onsdagen genom att uppmana alla förare av bussar och spårvagnar samt även övriga chaufförer att

KVARTTI 1ç06 Valokuvan mahti iakttaga särskild uppmärksamhet och försiktighet i trafiken. Trafikverkets fordon körde med tända strålkas- Koska kampanjan vetäjät olivat lehtivalokuvaajia, he tare under hela kampanjveckan. osasivat käyttää kuvaa puhumaan puolestaan. Presidentti Urho Kekkonen (1956–82) otti useassa Fotografiets makt uudenvuoden puheessaan esiin maamme huonon lii- kennekurin. Vuonna 1973 hän vetosi, että Suomeenkin Eftersom kampanjens ledare var pressfotografer kunde olisi säädettävä yleiset nopeusrajoitukset. Salusjärven de effektivt utnyttja bilden för sin sak. (1996, 12–13) mukaan presidentin arvovalta vauhditti I flera nyårstal tog Urho Kekkonen, Finlands presi- vireillä ollutta päätöksentekoa. Tiekohtaisten nopeus- dent 1956–82, upp den skrala trafikkulturen i vårt land. rajoitusten kolmivuotinen kokeilu alkoi 1.8.1973. År 1973 vädjade han om införande av en allmän has-

Aikaansa edellä Vuodesta 1969 lähtien kampanjan järjestäjät toivoivat, että kolarittomana keskiviikkona käytetään ajovaloja koko vuorokauden merkkinä siitä, että autossa istuva on mukana edistämässä liikenneturvallisuutta ja tuntee vastuunsa liikenteessä. Ajatus synnytti aluksi runsaas- tikin vastustusta. Epäiltiin mm. lamppujen kulumista ja polttoainekustannusten nousua. Ajovalojen käyttöä vuorokaudenajasta riippumatta tutkittiin syksyn 1967 ja kevään 1968 aikana öljy-yhtiö Esson säiliöautoilla. Tulokset olivat niin myönteisiä, että yhtiö otti päiväai- kaisen ajovalojen käytön vakituiseksi käytännöksi ajaksi 1.11.–31.3. kaikissa autoissaan. Ajovalojen käyttö päivällä tuli pakolliseksi haja-asutusalueilla syyskuun alussa 1973 ja taajamissa kesällä 1997. Turvavöiden käyttöä kampanjan julisteissa ei esiin- tynyt, mutta muissa tiedotteissa ja valokuvissa kyllä- kin. On huomioitava, että läheskään kaikissa 60-luvun teillä liikkuneissa autoissa ei edes ollut turvavöitä. Turvavoiden asennuspakko etuistuimille tuli voimaan 1971 ja turvavöiden käyttöpakko etuistuimilla vuonna 1975. Kampanja päättyi 1972 kun arkipyhiä, helatorstai mukaan lukien, siirrettiin viikonlopuksi. Muutaman vuoden kuluttua lehtikuvaajat tempaisivat uudella

kampanjalla, nyt kohde oli vesillä liikkuminen turval- Kaupunkiliikenne lapsen näkökulmasta. lisesti. Vuoden 1975 ”Juhannus kuivana” kampanja, Stadstrafiken ur barnets perspektiv. Kuva: ½ Foto: Pertti Jenytin

KVARTTI 1ç06 tighetsbegränsning även hos oss. Enligt Markku Salu- sjärvi (1996, 12–13) vägde presidentens ord tungt i saken, och redan den 1.8.1973 inleddes ett treårigt försök med hastighetsbegränsning på vissa vägar.

Före sin tid Från och med år 1969 gick kampanjens ledare ut med en önskan om körning med tända lyktor även vid dags- ljus – som ett tecken på att föraren är med om att främja trafiksäkerheten och ta sitt ansvar i trafiken. Tanken väckte till en början en hel del motstånd: man fruktade t.ex. att glödlamporna skulle slitas ut i förtid och bränslekostnaderna stiga. Körning med tända lyktor prövades hösten 1967 och våren 1968 på oljebolaget Essos tankbilar. Resultaten var så uppmuntrande att bolaget tog som praxis att alla dess bilar alltid skulle köra med lyktorna tända från början av november till slutet av mars. Körning med lyktorna på blev obligato- ”Turvavyöt antavat turvaa myös takapenkillä. Tätä mieltä on myös UKK”. risk utanför tätorter fr.o.m. början av september 1973 och i tätorter sommaren 1997. ”Säkerhetbältena ger trygghet även på bakbänken. Det anser även UKK”. Bruk av säkerhetsbälte framfördes inte på kampanj- Kuva: ½ Foto: Mauri Vuorinen. affischerna, men nog i övrigt informationsmaterial och fotografier. Vi bör minnas att många bilar på de fin- joka jatkuu edelleenkin, joskin erinimisenä, on kuiten- ländska vägarna helt saknade säkerhetsbälte ännu på kin jo oma tarinansa. 1960-talet. Obligatoriskt blev det att installera säker- Kuusi vuotta kestäneen kampanjan jälkeisessä lop- hetsbälte i framsätet år 1971 och att använda det år pupalaverissa todettiin seuraavaa: 1975. ”Mikään tapahtumakokonaisuus ei ole saanut leh- Kampanjen tog slut år 1972 då Kristi himmelsfärds- distössä ja TV:ssä näin runsasta huomiota osakseen. dagen och andra helgdagar som inföll mitt under Erikoista kampanjassa oli se, että valtiovallan eri ins- veckan flyttades till närmaste veckoslut. Men några år tansseista ei pyydetty markkaakaan kustannusten peit- senare var pressfotograferna i farten igen, nu gällde det tämiseksi. Eli veronmaksajille tehtiin erittäin tulokse- trygghet på sjön. Kampanjen för en torr midsommar kas liikenneturvallisuuskampanja, jota he eivät hölls första gången år 1975 och lever fortfarande kvar, joutuneet itse maksamaan.” men under ett annat namn.

KVARTTI 1ç06 Lähteet:½ Källor: Vid den slutpalaver som hölls efter det sista av de sex kampanjåren konstaterades bl.a. att ingen Salusjärvi Markku (1996). Kun Suomi sai nopeusrajoitukset. Tekniikan tekijät 1996:116, ss. 10–16. VTT Valtion evenemangshelhet någonsin rönt så här mycket upp- teknillinen tutkimuskeskus. märksamhet i press och TV. Det speciella med kam- Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet ja eräitä liikennetur- panjen var att inte man inte bett om ett enda penni av vallisuustoimenpiteitä 1970-. Tilastokeskus ja Liikennetur- va; vuosi 2005 ennakkotietoja. statsmakten för att täcka kostnaderna. Med andra ord UKK-aineisto: Urho Kekkosen julkaistu tuotanto. blev det en mycket framgångsrik kampanj för skattebe- www.doria.fi talarna – inga skattemedel förbrukades. Julkaisemattomat lähteet:

Jääskeläinen Petri. Liikenneturva. Sähköpostia 29.12.2005, 2.1.2006, 13.1.2006. Kolariton keskiviikko – kampanjan 1966–1971 arkistot. Pertti Jenytin.

KVARTTI 1ç06 Rakentamisen sääntelyä ja terveyden valvontaa Byggnadsreglering och hälsoövervakning

Camilla v. Bonsdorff

Vuoden 1875 rakennusjärjestyksessä määrät- I byggnadsordningen från år 1875 bestämdes tiin, että ulkokäymälät tulisi rakentaa vesitii- att avträden skulle byggas på vattenfast grund. viille pohjalle. Samalla määräyksellä alkoi Med samma bestämmelse inleddes även den myös muu tarkastustoiminta kaupungissa, en- övriga inspektionsverksamheten i staden: först sin rakennustarkastus sitten katujen ja torien byggnadstillsynen, sedan allmänna snygghets- yleinen siisteystarkastus. Likavesi johdettiin granskningar för gator och torg. Avloppsvatt- viemäreitä pitkin suoraan mereen kunnes Töö- net leddes längs kloaksystemen rakt ut i havet, lönlahden kurja ja haiseva tila johti siihen, että ända tills Tölövikens usla och stinkande till- ensimmäinen jätevedenpuhdistamo rakennet- stånd ledde till att det första avloppsrenings- tiin Alppilan puistoon vuonna 1910, nykyisten verket byggdes år 1910 i Alpparken, på platsen sorsalammikoiden kohdalle. där ankdammarna finns idag.

Helsingin terveyslautakunta aloitti vuonna 1878. Helsingfors stads hälsovårdsnämnd inledde sin Ensimmäinen ympäristön terveyshaittoja koskeva sää- verksamhet år 1878. En första förordning om miljöhäl- dös, terveydenhoitoasetus, annettiin vuonna 1879. Sii- sorisker, dvs. en hälsovårdsförordning, gavs år 1879. nä säädettiin mm. asunnontarkastuksista, julkisista Den innehöll bestämmelser om bl.a. bostadssyner, of- alueista, viemäreistä, talousvedestä ja elintarvikeval- fentliga områden, kloaker, hushållsvatten och livsme- vonnasta. Vuonna 1884 perustettiin terveyspoliisi ja delsövervakning. Hälsopolisen grundades år 1884, och palkattiin aluksi kaksi katsastusmiestä. Samana vuon- till en början anställdes två inspektörer. Samma år na perustettiin elintarvikkeiden tut- grundades en undersökningsstation kimusasema Etelä-Esplanadille, för livsmedel på Södra Esplanaden, kauppatorin välittömään läheisyy- strax intill salutorget. teen. Före Andra världskriget var för- Toiseen maailmansotaan saak- bättrandet av levnasförhållandena ka terveydenhuolto painottui pal- den viktigaste betoningen i hälso- jolti elinolosuhteiden korjaamiseen vårdsfrågan, och det fanns inte möj-

Kyläsaaren piipun kaataminen 1988. Foto: Byholmens avfallsbränningsverks Kuva: Ilkka Viitasalo. skorsten fälls år 1988.

KVARTTI 1ç06 eikä yksilön kunnalliseen terveydenhuoltoon voitu lighet att fästa stor uppmärksamhet vid kommunal häl- kiinnittää suurta huomiota. Sairaalalaitoksen kehittä- sovård för individer. Miljöhälsovården blev tämligen misen rinnalla ympäristöterveydenhuolto jäi pitkälti överskuggad av sjukvårdsväsendet , men fick större taka-alalle, mutta nousi esiin ympäristön terveyshait- uppmärksamhet på 1970- och 1980-talet på grund av tojen lisääntyessä 1970- ja 1980-luvuilla. EU:hun lii- de ökande miljöhälsoriskerna. Anslutningen till EU år tyttäessä, vuonna 1995 terveydensuojelulaki-, elintar- 1995 medförde mer detaljerade bestämmelser i hälso- vikelaki- ja hygienialakimääräykset muuttuivat aiem- vårdslagen, livsmedelslagen och hygienlagen. paa yksityiskohtaisemmiksi. Det kommunala miljövårdsarbetet Kunnallinen ympäristönsuojelutyö blir lagstadgat muotoutuu lakisääteiseksi ”Avfallsvatten må ej så utkastas eller avledas, ej heller ”Likavettä älköön niin kaadettako tai johdettako äl- avfall å sådan plats uppläggas, att granne eller annan köönkä jätettä pantako sellaiseen paikkaan, että nära boende därigenom tillskyndas olägenhet”. Detta naapurille tai muulle lähellä asuvalle sen kautta aiheu- bestäms i lagen angående vissa grannelagsförhållan- tuu haittaa” Näin todetaan vuonna 1920 säädetyssä ja den från 1920 och som ännu är i kraft – tidig nykyisinkin vielä voimassa olevassa laissa eräistä naa- miljömedvetenhet! puruussuhteista – varhaista ympäristönsuojelutie- Den vattenlag som trädde i kraft i början av toisuutta! 1960-talet kan emellertid ses som det verkliga start- Varsinainen ympäristönsuojelu voidaan kuitenkin skottet för miljövården i Finland. Miljövård såsom be- katsoa alkaneen Suomessa vesilain voimaantulon grepp och ekologisk fråga trängde in i det allmänna myötä 1960-luvun alussa. Ympäristönsuojelu käsittee- medvetandet år 1962 med Rachel Carsons bok ”Tyst nä nousi yleiseen tietoisuuteen ekologisena kysymyk- vår”, som beskriver hur bekämpningsgiften anrikas i senä 1962 Rachel Carsonin kirjan ”Äänetön kevät” naturens näringskedjor. Under FN-konferensen om myötä, kun kirjassa kuvataan torjunta-aineiden rikas- miljö och utveckling i Stockholm år 1972 blev begrep- tumista luonnon ravintoketjuihin. Ympäristönsuojelu pet miljövård kristalliserat till en egen officiell helhet. kiteytyi virallisesti omaksi kokonaisuudekseen YK:n I Helsingfors hade man redan med vattenlagen på järjestämässä Tukholman ympäristön ja kehityksen 1960-talet inlett ett målmedvetet och resultatgivande konferenssissa vuonna 1972. arbete för att utveckla reningsmetoderna för avfallsvat- Helsingissä oli jo aloitettu 1960-luvulla vesilain ten. Byggnadskontorets vattenvårdslaboratorium ut- myötä määrätietoinen ja tuloksellinen työ jäteveden- förde de omfattande grundläggande undersökningar av puhdistuksen kehittämiseksi. Rakennusviraston ve- avloppsvattnet i Helsingfors som krävdes för stadens siensuojelulaboratorio teki Helsingin jätevesien en- första ledningstillstånd. Vattennämnden verkade så- simmäisen johtamisluvan edellyttämät laajat vesistön som officiell vattenmyndighet fram till år 1983, perusselvitykset. Vesilautakunta toimi kunnallisena varefter dess uppgifter övertogs av Miljövårdsnämn- vesiviranomaisena vuoteen 1983 asti, minkä jälkeen den. sen tehtävät siirtyivät ympäristönsuojelulautakunnalle. Efter att Miljöministeriet grundades år 1983 inled- Kuntatason ympäristönsuojelutyön järjestelmälli- des en systematisk utveckling av det kommunala mil- nen kehittäminen alkoi Suomessa ympäristöministeri- jövårdsarbetet i Finland. Därefter började man arbeta ön perustamisen jälkeen vuonna 1983. Sen jälkeen pa- för att utveckla en miljövårdsförvaltning på regional neuduttiin ympäristönsuojelun aluehallinnon ja paikal- och lokal nivå. Den regionala vattenförvaltningen blev

KVARTTI 1ç06 lishallinnon kehittämiseen. Aluehallinnossa vesihal- dagens regionala miljöcentraler. På lokal nivå samla- linnosta kehittyi nykyiset alueelliset ympäristökeskuk- des beslutsfattandet kring den kommunala miljövårds- set. Paikallishallinnossa päätöksenteko tiivistyi kun- nämnden. nallisen ympäristönsuojelulautakunnan aseman ympä- Miljövårdsmålsättningen på kommunal nivå var en rille. välfungerande och effektiv miljövårdsförvaltning som Ympäristönsuojelun kunnallishallinnon tavoitteeksi uppmärksamt lyssnar till invånarna och är tillräckligt asetettiin ”kunnallishallinnossa hyvin toimiva, teho- rättvis och kontinuerlig, och vars centrala organ är kas, kuntalaisia herkästi kuunteleva ja riittävän yhden- miljövårdsnämnden. mukainen ja yhtenäinen ympäristönsuojelun hallinto, Lagen om kommunernas miljövårdsförvaltning jonka keskeinen toimielin on ympäristönsuojelulauta- (LKMF 64/86) trädde i kraft 1.10.1986. Lagen förut- kunta”. satte instiftandet av miljövårdsnämnder i alla kommu- Laki kuntien ympäristöhallinnosta (KYHL 64/86) ner vars befolkning överskrider 3000 invånare. Lagen tuli voimaan 1.10.1986. Laki edellytti, että kaikkiin yli har t.o.m. på världsnivå setts som en viktig faktor i 3 000 asukkaan kuntiin perustettiin ympäristönsuoje- främjandet av ekologiska miljövårdsfrågor på lokal- lulautakunnat. Tätä lakia on pidetty maailmanlaajui- planet, där problemen ursprungligen uppstår. På grund sestikin merkittävänä ekologisten ympäristönsuojelu- av typisk finländsk anspråkslöshet har dock varken la- asioiden edistäjänä paikallistasolla, ongelmien synty- gen, eller kommunernas roll överlag för den delen, paikoilla. Suomalaisen vaatimattomuuden osana sitä ei förts fram i nämnvärd grad utomlands. kuitenkaan ole liiaksi markkinoitu kansainvälisesti, Före lagen trädde i kraft hade det redan funnits fri- kuten ei kuntien roolia yleensäkään. villiga nämnder i många kommuner. Så ock i Helsing- Monessa kunnassa oli toiminut jo ennen tätä vapaa- fors, vars stadsstyrelse tillsatte en permanent miljö- ehtoisia lautakuntia. Näin myös Helsingissä, jossa kau- vårdsdelegation år 1971, och anställde en sekreterare punginhallitus asetti vuonna 1971 pysyvän ympäris- för denna vid Stadskansliet. Delegationen upprättade tönsuojeluneuvottelukunnan, sille bl.a. anvisningar för skydd av träd palkattiin sihteeri kaupunginkans- (1972), vilka utdelades rätt omfat- liaan. Neuvottelukunta laati mm. tande också utanför stadens områ- puidensuojeluohjeet (1972), joita de. I början av 1980-talet uppgjor- jaettiin laajalti myös kaupungin des de första miljöpolitiska verk- ulkopuolelle. 1980-luvun alussa samhetsprogrammen för de olika laadittiin ensimmäiset ympäristö- delområdena: vatten, luft, buller, poliittiset toimintaohjelmat eri avfall och naturresurser. osa- alueille: vesi, ilma, melu, jät- teet ja luonnonvarat.

KVARTTI 1ç06 Ekologia ja ekonomia yhdessä Ekologi och ekonomi slås samman ympäristönsuojelutoimisto perustetaan talous- Miljövårdskontoret grundas på ekonomi- och ja suunnitteluosastoon planeringsavdelningen

Kaupunginvaltuusto perusti Helsinkiin vapaaehtoisen År 1984 grundade stadsfullmäktige en frivillig miljö- ympäristönsuojelulautakunnan vuonna 1984. Se muut- vårdsnämnd för Helsingfors. År 1986 blev nämnden tui lakisääteiseksi vuonna 1986. Samana vuonna 1.10. lagstadgad. Den 1 oktober samma år grundades Miljö- perustettiin ympäristönsuojelutoimisto kaupungin- vårdskontoret vid Stadskansliets ekonomi- och plane- kanslian talous- ja suunnitteluosastoon. Ensimmäiset ringsavdelning. De första miljöpolitiska målsättning- ympäristöpolitiikan tavoitteet hyväksyttiin valtuustos- arna godkändes av fullmäktige år 1985, inom ramen sa vuonna 1985 osaksi kaupungin kuntasuunnitelmaa för stadens kommunala planering för 1986–1990. vuosille 1986–1990. Till en början arbetade tre personer på Miljövårds- Ympäristönsuojelutoimistossa oli aluksi kolme kontoret, och nämndens sekreterararbete sköttes av henkilöä ja kanslia hoiti lautakunnan sihteeritehtävät. kansliet. Miljövårdskontoret utarbetade ärenden för Toimisto valmisteli lautakunnan käsittelyyn mene- behandling vid nämnden, och skötte de miljövårdsupp- vät asiat sekä hoiti mm. ilmansuojelu-, jätehuolto- ja gifter som bestämdes av bl.a. luftvårds-, avfallshante- meluntorjuntalain sekä muut lakisääteiset ympäristön- rings- och bullerbekämpningslagen samt av andra lag- suojelutehtävät. Ympäristö- ja luontovalistusta kehi- stadgade bestämmelser. Man arbetade för att utveckla tettiin ja Harakan luontokeskus Kaivopuiston edustalla miljö- och naturmedvetenheten, och år 1989 öppnades avattiin yleisölle 1989. Stora Räntans Naturcentrum vid Brunnsparken. Yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa val- Det första heltäckande målprogrammet för miljö- mistettiin ensimmäinen kokonaisvaltainen ympäris- vårdsfrågor utarbetades i samarbete med de övriga för- tönsuojelun tavoiteohjelma vuosille 1990–94. Val- valtningsnämnderna. Programmet omfattade perioden tuusto hyväksyi ohjelman yleistavoitteet seuraaville 1990–1994, och följande generella målsättningsområ- osa-alueille: ilmansuojelu, meluntorjunta, luonto, den blev godkända av fullmäktige: luftvård, bullerbe- luonnonvarojen hoito ja käyttö, virkistysalueiden tur- kämpning, natur, utnyttjande och vård av naturresur- vaaminen, maankäyttö ja kaupun- ser, tryggande av rekreationsom- kirakenteen kehittäminen, ympä- råden, utveckling av jordanvänd- ristökasvatus -valistus- ja -tutki- ning och stadsstruktur och upp- mus sekä ympäristönsuojelu hal- fostran, upplysning och forsk- linnon kehittäminen. Kansliasta ning i naturfrågor samt utveck- oli hyvät edellytykset sisään ra- ling av miljövårdsförvaltningen. kentaa ympäristönsuojelu kaiken Kansliet gav goda förutsättningar päätöksenteon osaksi. Ympäris- att integrera miljövårdsfrågorna i tönsuojeluohjelma oli oiva yhteis- samtliga beslutsprocesser. Miljö- työasiakirja ympäristönsuojelun vårdsprogrammet utgjorde ett kehittämisessä. ypperligt samarbetsdokument för Ohjelmien lähtökohtatiedoiksi utvecklande av miljövårdsarbetet. laadittiin joka toinen vuosi ”kat- Vart annat år utarbetades en saus ympäristön tilaan”, jossa ar- ”miljööversikt” som innehöll en vioitiin ympäristöön vaikuttavia utvärdering av de olika faktorer

KVARTTI 1ç06 tekijöitä. Toimistossa oli vuonna 1989 16 työntekijää. som påverkar miljön, och som tjänade som grundinfor- Vuonna 1990 kaupunginkanslian ympäristönsuojelu- mation för programmen. toimisto yhdistettiin terveysviraston valvontaosaston År 1989 hade kontoret 16 anställda. År 1990 an- kanssa. slöts Stadskansliets miljövårdskontor till Hälsovårds- verkets övervakningsavdelning. Uusi Ympäristökeskus perustettiin vuonna 1991 Helsingfors stads nya miljöcentral grundades år 1991 Ympäristökeskuksen toiminta perustuu lainsäädän- nössä kunnille määrättyihin tehtäviin, tukenaan ympä- Miljöcentralen sköter uppgifter som genom lag stad- ristölaboratorio ja hallintoyksikkö. Keskuksessa on gats för kommunerna, med hjälp av ett miljölaborato- 2006 noin 180 työntekijää. Valtaosa tehtävistä perus- rium och en förvaltningsenhet. År 2006 är antalet an- tuu erityislakeihin, joissa on määritelty kunnalle kuu- ställda vid centralen ca. 180. Största delen av centra- luvia ympäristöterveydenhuollon sekä ympäristön- lens uppgifter härstammar från speciallagar, i vilka suojelun lupa- ja valvontatehtäviä. Ympäristönsuoje- kommunens tillstånds- och övervakningsskyldigheter i lun yleistehtävät, yleinen ympäristönsuojelun edistä- fråga om miljöhälsovård och miljövård bestäms. La- minen, ympäristövalistus ja ympäristön tilan seuranta gen om kommunernas miljövårdsförvaltning innehål- perustuvat lakiin kuntien ympäristönsuojeluhallinnos- ler närmare bestämmelser kring det generella miljö- ta. vårdsarbetet, det allmänna främjandet av miljövårds- Kunnan ympäristösuojeluviranomaisen tehtävien frågor, miljöupplysningsarbetet samt uppföljnings- määrällistä kehitystä Suomessa on tarkasteltu kuntien skyldigheten kring miljöförhållandena. ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain voimas- De kommunala miljövårdsmyndigheternas arbets- saoloaikana olleiden säädösten määrän perusteella. bördas utveckling har granskats utgående från hur Tällä perusteella tehtävien määrä on vuosina många bestämmelser som varit i kraft under lagen om 1986–2002 lisääntynyt noin yhdeksänkertaiseksi. kommunernas miljövårdsförvaltning. Ur detta per- Yleiset ympäristönsuojelun edistämistehtävät ovat spektiv kan man konstatera att arbetsvolymen ungefär yleensä kunnissa jääneet vähemmälle huomioille lupa- fördubblats under perioden 1986–2002. I kommunerna ja valvonta-asioiden rinnalla. Helsingissä on kuitenkin har det allmänna arbetet för miljövårdsfrämjande van- myös panostettu myös yleiseen ympäristönsuojelun ligtvis blivit överskuggat av tillstånds- och övervak- edistämiseen ja ympäristönsuojelutietoisuuden lisää- ningsfrågor. I Helsingfors har det dock satsats också på miseen mm. järjestämällä kuntalaisille opastettuja allmänt främjande av miljövård och miljömedveten- luontoretkiä, perustamalla Helsingin kierrätyskeskus het, bl.a. genom att erbjuda guidade naturutflykter åt (1990) ja Harakan luontokeskus (1989), ja laatimalla kommunens invånare, genom grundandet av Helsing- ympäristö-oppaita kuntalaisille. fors återvinningscentral (1990) och av Stora Räntans Naturcentrum (1989), och genom att utge miljöguider. Kestävä kehitys ja globaalit ympäristöhaasteet esiin Hållbar utveckling och globala miljöutmaningar läggs fram Toiseen (1994–1998) ja kolmanteen (1999–2002) ym- päristöohjelmaan kytkettiin paikallisten haasteiden li- Miljöprogram nummer två (1994–1998) och nummer säksi YK:n Rio de Janeiron ympäristökokouksen tre (1999–2002) fortsatte att behandla lokala miljöfrå-

KVARTTI 1ç06 (1992) globaalit ympäristöhaasteet: ilmastomuutos ja gor, men dessutom tog man upp de globala miljöutma- luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Helsingin ningar som fastslogs vid FN:s miljökonferens i Rio de omiksi tavoitteiksi. Janeiro (1992): klimatförändring och naturlig mång- Ympäristöajattelun laajeneminen kattamaan ympä- fald anammades som egna målsättningar för ristönäkökulman lisäksi yhteiskuntataloudellisen, so- Helsingfors. siaalisen ja kulttuurisen näkökulman on ollut haaste Sedan konferensen i Rio har den huvudsakliga ut- Rion kokouksesta lähtien. Tämä on merkinnyt myös maningen varit att utveckla ett bredare miljötänkande kuntatasolla huomattavaa ajattelutavan muutosta joka som inte bara beaktar miljöperspektivet, utan också de huipentui vuosina 1997–2002 toteutettuun laajaan pai- samhällsekonomiska, sociala och kulturella syn- kallisagendaprosessiin. Työn tuloksena valtuusto hy- vinklarna. Detta har krävt en betydande omställning av väksyi kestävän kehityksen toimintaohjelman vuonna tankesätten också på kommunal nivå, vilket kulmine- 2002. Sen toteuttamista konkretisoidaan Helsingin rade i den omfattande arbetsprocessen kring lokal- ekologisen kestävyyden ohjelmalla vuosille 2005– agendan år 1997–2002. Som resultat av denna process 2008, ohjelma on myös kaupungin neljäs ympäristöoh- godkände fullmäktige år 2002 ett program för hållbar jelma. utveckling. Detaljerna kring verkställandet av en håll- Ympäristötoimella on ollut keskeinen rooli koko bar utveckling konkretiseras i programmet för ekolo- kaupungin osalta ympäristönsuojelun sekä kestävän gisk hållbarhet 2005–2008. Detta är också stadens fjär- kehityksen edistäjänä. Edistyminen riippuu ratkaise- de miljöprogram. vasti siitä, millaisen painoarvon kulloinkin ympäristö- Miljöväsendet har för hela Helsingfors haft en cen- asiat saavat yhteiskunnallisessa keskustelussa ja pää- tral roll i främjande av miljövård och hållbar utveck- töksenteossa. Myös taloudellinen kehitys vaikuttaa ling. Framstegen är starkt beroende av vilken vikt mil- voimakkaasti ympäristöasioiden painoarvoon. Talou- jöfrågorna får inom samhällsdebatten och i beslutsfat- den ollessa tiukalla esim. työllisyyttä pidetään ympä- tandet. Också den ekonomiska utvecklingen kan ha en ristön tilaa tärkeämpänä näkökohtana kaupunkilaisten avgörande roll för hur miljöfrågor prioriteras. Om det arvomaailmassa. Asukkaiden ympäristöasenteiden on går trögt för ekonomin brukar stadsborna anse att t.ex. pitkään tutkittu Helsingissä. Vaikka viime vuosien sysselsättningen för arbetslösa är viktigare än miljöför- keskustelussa ympäristökysymykset ovat selvästi jää- hållandena. Invånarnas miljöattityder har länge gran- neet aiempaa vähemmälle huomiolle, osoittaa seuraa- skats i Helsingfors. Även om miljöfrågorna under se- va taulukko niiden edelleen olevan erittäin tärkeitä naste år har fått tydligt mindre uppmärksamhet, kan suurimmalle osalle helsinkiläisiä: man i tabellen se att största delen av invånarna i Hel- Tulevaisuuden haasteena on kulutuskäyttäytymi- singfors fortfarande tycker att de är mycket viktiga: seen vaikuttaminen ja kuluttajien, myös kaupungin En framtidsutmaning är att påverka konsumtion- omakohtaisen sitoutumisen edistäminen. Kaupungin svanorna och väcka större engagemang, både bland omia tuotanto- ja kulutustapoja muuttamalla ekotehok- konsumenterna och för stadens egen del. Genom att kaiksi voitaisiin saada parempia ja kestävämpiä tuot- göra stadens egna produktions- och konsumtionsfor- teita ja palveluja vähemmällä materia -ja energia- mer mera ekologiska kunde man få bättre och hållbara- panoksilla ja samalla myös rahaa säästäen re produkter och tjänster för mindre material- och ener- giinsatser – och därmed också spara pengar.

100

KVARTTI 1ç06 Yhteiskunnallisten tavoitteiden kannatus 1989–2005 Stöd för samhälleliga målsättningar 1989–2005

Yhteiskunnalliset tavoitteet Erittäin tärkeänä pitävien osuus, % Samhälleliga målsättningar Andel som anser frågan mycket viktig, %

1989 1994 2000 2005

1. Ympäristön suojelu Miljövård 75 66 75 70 2. Kansalaisten kulutusmahdollisuuksien lisääminen 311139 Ökade konsumtionsmöjligheter för medborgarna 3. Kulutuserojen tasoittaminen vähäosaisten välillä 29 30 40 38 Utjämning av skillnaderna i konsumtion mellan samhällsgrupper 4. Työttömyyden vähentäminen Minskning av arbetslösheten 48 79 76 78

Lähde: Lankinen 2005, 15. Källa: Lankinen 2005, 15.

Helsinki raportoi ympäristön Helsingfors stad rapporterar om tilasta sekä ympäristömenoista ja miljöns tillstånd och sina -tuloistaan miljöutgifter och -inkomster

Yritysmaailmasta liikkeelle lähtenyt kehitys ympäris- Den trend som började i företagsvärlden att utveckla töjärjestelmien ja siihen liittyen ympäristöraportoinnin miljösystem och därtill anknytande miljörapporter har kehittämiseksi on vaikuttanut kehitykseen myös kun- påverkat även kommunsektorn. Sedan år 2000 har Hel- tasektorilla. Helsinki on oma-aloitteisesti laatinut jo singfors följt de kommunala affärsverkens exempel vuodesta 2000 alkaen ympäristöraportin kunnallisten och framställt miljörapporter på eget initiativ. Man har liikelaitosten oltua tiennäyttäjinä. Koko kaupungin arbetat länge för att skapa en stadsomfattande miljöför- kattavan ympäristöhallinnan kehittämiseksi on tehty valtning, och miljöspörsmålen har i ökande grad inte- työtä jo vuosia ja ympäristöasiat on nivottu yhä enem- grerats i den ekonomiska planeringen. Det arbete som män osaksi kaupungin talouden suunnittelua. Vuosien under årens lopp utförts i form av miljöprogram har bi- varrella tehty ympäristöohjelmatyö on edistänyt yhtei- dragit till ett gemensamt synsätt, som kristalliseras i de sen näkemyksen löytämistä joka on kiteytynyt olika miljöpolitiker och -målsättningar som godkänns kulloinkin valtuuston hyväksymään ympäristöpolitiik- av fullmäktige. kaan ja ympäristötavoitteisiin. Miljöutvecklingen i Helsingfors avgörs av hur mi- Helsingin ympäristön tilan kehitykseen vaikuttaa ljöhänsynen uppmärksammas i planeringsarbetet kring ratkaisevasti se, miten maankäytön, liikenteen ja ra- jordanvändning, trafik och byggnadsprojekt. EU har kennushankkeiden suunnittelussa otetaan huomioon också inneburit en skärpning av förpliktelserna till ut- ympäristönäkökohdat. EU:n on tiukentunut ympäris- redningar och värderingar av miljöeffekter. Detta ger tövaikutusten selvittämistä ja arviointia lainsäädännöl- miljöfrågorna en ännu viktigare roll i planeringsarbetet lä, mikä korostaa ympäristöasioiden huomioonotta- och i beslutsprocesserna. mista suunnittelussa ja päätöksenteossa. De miljöproblem som blev tydliga i slutet av förra Viime vuosituhannen lopun tiedostetut ympäristö- seklet har blivit allt mer komplicerade. Information- ongelmat ovat muuttuneet yhä monimutkaisemmiksi. svolymen växer allt snabbare och nya krav ställs också Tieto lisääntyy kiihtyvää vauhtia ja maailmanlaajuiset på kommunerna som följd av de världsomfattande mil- ympäristökysymykset kuten ilmastomuutos asettaa jöproblemen, som t.ex. klimatförändringen. Rivningen

101

KVARTTI 1ç06 uusia haasteita myös kuntatasolle. Myllypuron 11 ker- av 11 höghus som var byggda på en före detta avstjälp- rostalon purku entisen kaatopaikan päältä voisi opettaa ningsplats i Kvarnbäcken kan vara en värdefull läxa ennakoimaan ympäristöriskit. Samalla tulee varautua om vikten av att förutspå miljörisker. Samtidigt bör be- jo syntyneiden ympäristöhaittojen korjaamiseen vaik- redskapen finnas att åtgärda redan befintliga miljöska- ka vauriot eivät ehkä näy tai haise kuten naapuruussuh- dor, även om dessa kanske inte syns eller känns i näsan delain säätämisen aikaan. såsom på grannelagslagens tid.

Kirjallisuus ja lähteet: ½ Litteratur och källor:

Helsingin ympäristöhistoriasta lähemmin esim. seuraavissa teoksissa: Schönach Paula (2004). Saippuakuplista suojeluun Vantaanjoen ympäristöhistoriaa vuosilta 1945–1963. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuskatsauksia 2004:6. Näkökulmia Helsingin ympäristöhistoriaan (2001) (toim.) Laakkonen Simo, Laurila Sari, Kansanen Pekka & Schulman Harry. Helsingin kaupungin tietokeskus. Muutosvastarinta murtuu, – eläköön kuntien ympäristönsuojelutyö, Helsinki 1996. Lankinen Markku (2005). Helsinkiläisten ympäristöasenteet ja käyttäytyminen vuonna 2005, Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2005:5.

102

KVARTTI 1ç06 Työtä ja urheilua Malmin kentällä 1949 Arbete och sport på Malm 1949

Vesa Keskinen

Helsingissä toimi vuosina Åren 1949–58 verkade i Hel- 1949–58 Mikro-Kino nimi- singfors kommanditbolaget nen Kommandiittiyhtiö, joka Mikro-Kino, som bedrev till- harjoitti ”stereoskooppisten verkning och försäljning av kiikarien ja kuvasarjojen val- stereoskopiska kikare och mistusta ja myyntiä.” Musta- bildserier. Både 16 och 32 valkoisia 35 mm stereokuva- bildpars svartvita 35 mm ste- rullia oli sekä 16 että 32 kuva- reobildrullar ingick i sorti- parin mittaisia. mentet. Mikro-Kinon kuva-aiheet Mikro-Kinos bildmotiv är ovat Helsingin näkökulmasta mycket intressanta för senti- varsin mielenkiintoisia: Eläin- da helsingforsforskare. Djur- Mikro-Kino -katselulaitteet tehtiin käsityönä, jokainen tarhan ajot osat 1–2, Helsin- osa oli omatekoinen (linssit, jouset). Bakeliittiset kuo- gårdsloppet 1-2, Olympiska gin Olympialaiset 1–6, Kier- ret prässättiin kuumentamalla bakeliittijauheesta. Spelen i Helsingfors 1–6, Katselulaite on kopio amerikkalaisesta 30-luvun rämme Helsinkiä 1–2, Autol- Tru-Vue-laitteesta. Rundtur i Helsingfors 1–2, la läpi Suomen 1–3. ”Työtä ja Med bil genom Finland 1–3. Mikro-Kinos stereoskop gjordes som handarbete in i urheilua lentokentällä” filmi varje detalj (linser, fjädrar). Bakelitskalen gjordes ge- Filmen ”Työtä ja urheilua vuodelta 1949 sukeltaa Mal- nom hetta upp bakelitpulver. Stereoskopet är en ko- lentokentällä” (arbete och pia av amerikanska Tru-Vue från 30-talet. min kentälle ja konehalleihin. sport på flygplatsen) anno Filmejä myytiin valokuvaus- ja paperikaupoissa ja 1949 gör en djupdykning vid Malms flygplats och yrityksen myymälässä Rauhankadulla. Filmilaatikossa hangarer. ja filmin viimeisessä ruudussa lukee: ”Uusia filmejä il- Filmer såldes i fotoaffärer och pappershandlar och i mestyy jatkuvasti.” Tiedossani on 50 Mikro-Kino ni- företagets egen butik på Fredsgatan. På filmlådan och mikettä. Myöhemmin yritys toimi nimillä Oy Makino ja den sista bilden av filmen påminns man om att nya fil- Takuuvalmiste Oy. Niiden tuotannossa oli mm. suosi- mer hela tiden utges. Idag känner vi till 50 Mik- tut säästölippaat, joissa oli filmi, jota pääsi katsele- ro-Kino-titlar. Sedermera verkade företaget under maan ruutu ruudulta aina kolikon pudottamisen namnen Makino Oy Ab och Takuuvalmiste Oy Ab. De jälkeen. tillverkade bl.a. de populära sparbössorna med en film Edellä mainittujen yritysten omistaja oli aikansa som man fick titta på ruta för ruta varje gång man satte ’Pelle Peloton” Levi Hellberg, joka lensi itsekin. Mal- in en slant.

103

KVARTTI 1ç06 min kenttä koitui myös hänen kohtalokseen – hänen Ägaren till dessa företag var Levi Hellberg, en ohjaamansa Grumman 44 Vidgeon kone tuhoutui nou- orädd man som också var flygamatör. Malms flygfält suun lähdössä 28.6.1968. Hellberg kuoli ja kolme hen- blev hans öde – den 28.6.1968 störtade det Grumman kilöä loukkaantui. Levi Hellberg kuvasi monet Mik- 44 Vidgeon som han just skulle lätta med. Hellberg ro-Kinon filmeistä. dog och tre personer skadades. Levi Hellberg tog många av Mikro-Kinos filmer.

Ohessa on näytteitä Malmi-filmiltä. Kuvien tunnistuk- Här följer några glimtar från filmen om Malm. Hjälp sessa on auttanut lentokapteeni Kari Heikkala, joka med identifieringen av bilderna har vi fått av flygkap- työskenteli Kar-Airin ja Finnairin palveluksessa vuo- ten Kari Heikkala, som arbetade för Kar-Air och Fin- desta 1957 vuoteen 1992. Hän lentää edelleen kuvissa nair från år 1957 till 1992. Han flyger fortfarande själv näkyvällä DC-3:lla (OH-LCH). Kuvien skannauksen den DC-3:a (OH-LCH) som syns på bilderna. Med ja jälkikäsittelyn kuvarullalta on tehnyt Seppo Sarkki- skannandet och behandlingen av bilderna har vi fått nen hjälp av Seppo Sarkkinen.

Aeron DC-3 kone takasektorista ja etualalla todennäköisesti DC-3 lähdössä rullaamaan lentokapteeni Helge Laitinen. DC-3:a på väg att starta. Aeros DC-3:a från aktersektionen och i förgrunden troligen flygkapten Helge Laitinen.

104

KVARTTI 1ç06 DC-3 ja OH-PXA:n peräsin. Tämä kone näkyy kokonaan ku- OH-LAM ja OH-LAO varastoituna kentän laitaan poistettuina. vassa Purjelentokone Grunau Baby II A. OH-LAM och OH-LAO avlagda vid fältets kant. En DC-3:a och rodret från OH-PXA, som syns helt och hållet på en senare bild.

Etualalla todennäköisesti Malmin lentoaseman tullivirkailija Kuvassa Taylor Cub kone. I förgrunden troligen en av tulltjänstemännen vid Malms flyg- Ett plan av typ Taylor Cub. fält.

105

KVARTTI 1ç05 Kyseessä on purjekoneesta tehty moottorikone OH-PXA. Tämä Tämän kuvan avulla Kari Heikkala ajoitti filmin tekovuodeksi ”viritelmä” on nähtävissä Suomen Ilmailumuseossa Helsingin 1949. Kone tuli Malmille 5.10. ja käytyään Valkeakoskella lentoaseman alueella. poistui maasta 8.10.49. Etualalla Levi Hellbergin harmaa kak- OH-PXA, ett segelflygplan ombyggt till flygmaskin. Detta siovinen Pachard konststycke kan påses vid flygmuseet vid Malms flygfält. Med hjälp av denna bild kom Kari Heikkala fram till att filmen gjorts 1949. Planet kom till Malm den 5.10. och lämnade Fin- land sedan det besökt Valkeakoski den 8.10.49. I förgrunden Levi Hellbergs grå tvådörrars Pachard.

Kone tanskalaisvalmisteinen. Dansktillverkat fyra platsers taxiflyg.

106

KVARTTI 1ç05 UUTISET MEDDELANDEN

Helsingin tilastollinen vuosikirja Statistisk Årsbok för Helsingfors 100 vuotta stad 100 år

Tilastotiedot Helsingistä koottiin ensimmäistä kertaa Statistik om Helsingfors samlades för första gången i vuosikirjaksi julkaisuun ”Statistisk Årsbok för Hel- ”Statistisk Årsbok för Helsingfors stad 1905 - Helsing- singfors stad 1905 – Helsingin kaupungin Tilastollinen in kaupungin Tilastollinen Vuosikirja 1905”. Förordet Vuosikirja 1905”. Esipuhe kertoo: förtäljer:

Kokouksessa lokakuun 17p:nä 1907 Rahatoimikamari ”Vid sammanträde den 17 oktober 1907 beslöt Drätsel- päätti, että ”Kertomuksia Helsingin kaupungin kun- kammaren, att de statistiska tabeller, som åtföljt nallishallinnosta” liitetyt tilastolliset taulut erotettai- ’Berättelserna angående Helsingfors stads kommunal- siin erinäiseksi kaksikieliseksi ”Helsingin kaupungin förvaltning’ skulle afskiljas till en särskild tvåspråkig Tilastollinen Vuosikirja” -nimiseksi julkaisuksi. publikation, benämnd ’Statistisk Årsbok för Helsing- fors stad’. Esillä oleva teos on mainitun vuosikirjan ensimmäinen vuosikerta, koskien vuotta 105 ja on sekä sisällykseltä Föreliggande arbete utgör den första årgången av että suunnitelmalta pääasiassa yhtäläinen kuin vuoden nämnda årsbok, afseende år 1905, och ansluter sig så- 1904 ja edellisvuosien kunnalliskertomuksen taululiit- väl till innehåll som uppställning i hufvudsak till tabell- teet. bilagorna i kommunalberättelsen för år 1904 och tidigare år. … Vuoden 1906 vuosikirja on laadittu ja painettu esillä olevan vuosikerran yhteydessä, jonka johdosta se val- Årsboken för år 1906 har utarbetats och tryckts i ome- mistuu jo ennen tämän vuoden loppua. delbar anslutning till föreliggande årgång och utkom- mer på grund däraf redan innan detta års utgång. Helsingin Rahatoimikamari marraskuun 26 p:nä 1908. Helsingfors Drätselkammare den 26 november 1908.

H. Hedlund H Hedlund”

Vuoden 1905 vuosikirjan sisältö on osin samaa, Innehållet i denna stadens första statistiska årsbok osin erilaista kuin nykyisin. Silloinen 93 217 asukkaan är delvis detsamma delvis ett annat än i dagens. På den Helsinki oli alueeltaankin pienempi kaupunki kuin ny- tiden hade staden 93 217 invånare och en klart mindre kyinen, 561 000 asukkaan Suomen ainoa metropoli. areal än vår tids finländska metropol med 561 000 in- Pienemmästä kaupungista voitiin julkaista tarkempaa vånare. Noggrannare uppgifter kunde utges om en tietoa, mutta myös tietotarpeet ja tilastointikäytännöt mindre stad, men även informationsbehoven och sta- ovat sadan vuoden aikana muuttuneet. Muutokset yh- tistikföringen har förändrats på hundra år. Förändring- teiskunnassa ovat vaatineet muutoksia tilastoihin. ar i samhället har krävt förändringar i statistiken. Trots

107

KVARTTI 1ç06 Vuosikirjan koko on muutoksista huolimatta säilynyt förändringar har årsbokens format hållits oförändrat samana koko sadan vuoden ajan, paksuus kylläkin on till höjd och bredd under alla dessa år, men tjockleken hiukan vaihdellut. har dock varierat i någon mån. Ensimmäinen vuosikirja sisälsi 238 taulua. Nykyi- Den första årsboken innehöll 238 tabeller. Dagens sin vuosikirjana julkaistaan 264 Helsinkiä koskevaa årsbok innehåller 264 tabeller om Helsingfors samt ta- taulukkoa ja lisäksi pohjoismaiden suuria kaupunkeja bellavsnitt om de största städerna i Skandinavien och sekä Baltiaa ja Pietaria koskevat taulukko-osiot. Sisäl- om Baltikum och S:t Petersburg. Vi får en allmän upp- lysluetteloiden pääkohtia vertaamalla saa yleiskäsityk- fattning om den utveckling som skett om vi jämför sen tapahtuneesta kehityksestä. huvudpunkterna i innehållsförteckningen.

Sisällys 1905 Sisällys 2005 Innehåll 1905 Innehåll 2005

Lämpömäärä. Ilmanlaatu ym. Alue ja ympäristö Temperatur. Väderlek mm. Område och miljö

Ala. Tontit. Laiturit. Kadut. Viemärikanavat. Areal. Tomter. Kajer. Gator. Afloppskanaler

Asunto-, rakennus- ja vuokraolot. Asuminen Bostads-, byggnads- och Boende hyresförhållanden Väestö Väestö Väestön määrä ja Befolkning Befolkning rakenne Folkmängd och Väestönmuutokset Väestönmuutokset befolkningsstruktur

Sairaanhoito Folkmängdsförändringar Befolkningsförändringar

Terveydenhoito Terveydenhuolto Sjukvården

Opetustoimi. Kirjastot ja lukusalit. Koulutus Hälsovården Hälsovården

Vaivaishoito Sosiaalitoimi Undervisningsväsendet. Bibliotek och läsesalar Utbildning Oikeus- ja poliisitoimi. Oikeuslaitos ja yleinen turvallisuus Fattigvården Socialväsendet

Palosammutustoimi. Rätts- och polisväsendet Rättsväsen och Valaistustoimi. allmän säkerhet

Vesijohto. Energia- ja vesihuolto Brandväsendet Belysningsväsendet Teollisuus. Kauppa ja merenkulku. Elinkeinotoiminta Vattenledningen Energi- och vatten- Kulkulaitokset. Posti. försörjning Sähkösanomalaitos. Telefoni. Liikenne Industri. Handel och sjöfart Näringsverksamheten Luottolaitokset. Vekseliprotestit. Arvopaperipörssi. Kommunikationer. Post. Telegraf. Ruokatavarain hinnat. Työpalkat. Telefon Samfärdsel Työnvälitys. Työmarkkinat Kreditanstalter. Växelprotester. Fondbörs Väkiviinatavarain kulutus. Paloviinavarojen jako. Lifsmedelspris. Arbetslöner. Yleiset vaalit. Äänioikeusolot. Vaalit Arbetsförmedling Arbetsmarknaden

Verotus Tulot ja kulutus Spritförbrukning. Brännvinsmedlens fördelning.

Kunnallistalous. Kunnallistalous ja Allmänna val. Rösträttsförhållanden. Val kaupungin henkilöstö Beskattning Inkomst och konsumtion Kulttuuri ja vapaa-aika Finanser Stadens ekonomi och personal

Kultur och fritid

108

KVARTTI 1ç06 Monen tilastotiedon kohdalla saa sadan vuoden ta- På många punkter får man idag avundas den nog- kaista tarkkuutta kadehtia, vaikka välillä vähän myös grannhet som statistiken för hundra år sedan uppvisar – hymyilyttää. Tilastojen kuvaamat muutokset saavat och ibland också dra på munnen. De förändringar sta- suuremman merkityksen kun ne esitetään sadan vuo- tistiken beskriver får en större betydelse då de fram- den perspektiivissä ja yksittäisen ilmiön tarkastelun ställs i hundraårsperspektiv, och förändringar i vissa kautta avautuu näkymä muutoksista kaupungissa, suo- karakteristika visar på förändringar i staden, det fin- malaisessa yhteiskunnassa ja jopa globaaleissa ländska samhället och rentav i de globala strukturerna. rakenteissa. Information och informationsöverföring förändras, Tieto ja tiedonvälitys muuttuvat, connecting peop- connecting people! I dagens årsbok läser vi att det le! Nykyisin saamme vuosikirjasta tietää, että kiinteitä finns 2,4 miljoner fasta telefonabonnemang i landet, puhelinliittymiä oli koko maassa 2, 4 miljoonaa, 45,6 dvs. 45,6 på 100 invånare. Samtidigt finns det 5 miljo- liittymää 100 asukasta kohti. Matkapuhelimia oli 5 ner mobiltelefoner, dvs. 95,5 telefoner på 100 invåna- miljoonaa, 95,5 puhelinta 100 asukasta kohti. Alueit- re. Uppgifter områdesvis betraktas av operatörerna taisia tietoja ei liikesalaisuuden vuoksi ilmoiteta. som affärshemligheter och uppges inte. Vuonna 1905 Helsingin Telefoniyhdistyksellä oli År 1905 hade Helsingfors Telefonförening 1 523 1 524 jäsentä ja 3 375 vuokratilaajaa. Puhelinkeskus- medlemmar och 3 375 hyresabonnenter. Antalet sam- teluja vuoden aikana oli 13 623 899 eli keskimäärin tal per år uppgick till 13 623 899, dvs. i medeltal 6,9 konetta kohti 6,9 keskustelua päivässä. Vuoden vilk- samtal per telefon och dag. Under årets livligaste dag kaimpana päivänä kaupunkilaiset kävivät 52 402 kes- slogs 52 402 samtal och den livligaste natten 6 315. I kustelua ja vilkkaimpana yönä 6 315 keskustelua. Eri- synnerhet i maj pratades det friskt, med 8,48 samtal per tyisen paljon puhuttiin toukokuussa, keskimäärin 8,48 telefon per dag. Vad kan de vanligaste samtalsfraserna keskustelua päivää ja konetta kohti. Mitkähän silloin då ha varit? Åtminstone de ”Var är du? – i metron – vi olivat yleisimmät vuorosanat? Eivät ainakaan nykyi- ses på Stockis – okej, 9 minuter.” set: Missäs oot – metrossa – nähdään Itiksessä – joo, 9 Fyra av de fem första åren detta århundrade har va- minsaa. rit varmare än motsvarande år för hundra år sedan. Tämän vuosisadan viidestä ensimmäisestä vuodes- Bara 2003 var det 0,14 grader kallare än år 1903. Me- ta neljä oli viime vuosisadan ensimmäisiä vuosia läm- deltemperaturen i Helsingfors år 1905 var 5,03, mot pimämpiä. Vain vuosi 2003 oli keskilämpötilaltaan 6,6 år 2005. Att döma av denna statistik har det blivit 0,14 astetta vuotta 1903 kylmempi. Vuoden 1905 kes- varmare i Helsingfors på de sista hundra åren. kilämpötila oli 5,03 astetta, vuoden 2005 vuorostaan I början av 1900-talet var den genomsnittliga för- 6,6 astetta. Sadassa vuodessa tuntuu Helsingin ilma väntade livslängden för nyfödda gossebarn i Helsing- lämmenneen, ainakin vuosikirjan tilastojen mukaan. fors 45,3 år, för flickebarn 48,1 år. Årsboken för år Viime vuosisadan alkuvuosina syntyneen pojan 1905 visar också att den genomsnittliga livslängden keskimääräinen jäljellä oleva elinaika oli 45,3 vuotta, bland dem som avlidit i Helsingfors åren 1896–1902 tytön 48,1 vuotta. Vuoden 1905 vuosikirjan mukaan var 50 år, två månader och tre dagar. 29 procent av alla keskimääräinen elämän pituus vuosina 1896–1902 hade dött i tuberkulos, och deras liv hade räckt i ge- kuolleilla oli 50 vuotta 2 kuukautta ja kolme päivää. nomsnitt i 38 år, 5 månader och 17 dagar. Manliga Keuhkotautiin oli kuollut 29 prosenttia kaikista ja hei- ståndspersoner levde i genomsnitt 54 år, 1 månad och dän elämänsä keskimääräinen pituus oli 38 vuotta 5 23 dagar, kvinnliga 60 år, 10 månader och 6 dagar, me- kuukautta ja 17 päivää. dan manliga inomhusarbetare levde i snitt 41 år, 7

109

KVARTTI 1ç06 Miespuolisen säätyhenkilön keskimääräinen elä- månader och 28 dagar och kvinnliga 50 år, 6 månader mänpituus oli 54 vuotta 1 kuukausi ja 23 päivää kun si- och 4 dagar. sätyömiehen elämä kesti keskimäärin vain 41 vuotta 7 Åren 2001–2004 var den genomsnittliga förvänta- kuukautta ja 28 päivää. Naispuolisen säätyhenkilön de livslängden för nyfödda pojkar 74,06 och dito flick- keskimääräinen elämän pituus oli 60 vuotta 10 kuu- or 80,86 år. På hundra år har alltså en pojkarnas sanno- kautta ja 6 päivää ja työläisnaisen 50 vuotta 6 lika livslängd förlängts med 28,76 år i snitt, och flick- kuukautta ja 4 päivää. ornas med rentav 32,76 år. Vuosina 2001–2004 syntyneen pojan keskimääräi- Utvecklingen i den förväntade livslängden under nen jäljellä oleva elinaika oli 74,06 vuotta ja tytön ett sekel avspeglar också Helsingfors utveckling till en 80,86 vuotta. Sadassa vuodessa helsinkiläispojan elä- storstad och de påfrestningar det innebär. För hundra år mä on pidentynyt keskimäärin 28,76 vuodella. Helsin- sedan var den förväntade livslängden så gott som den kiläisen tytön odotettavissa olevien elinvuosien määrä samma i Helsingfors och andra landsändor, men idag on kasvanut vielä enemmän, keskimäärin 32,76 vuo- har helsingforsborna ett år kortare förväntad livslängd. della. Elinajanodotteen sadan vuoden kehityksessä näkyy Sini Askelo Helsingin kasvu suurkaupungiksi kaikkine suurkaupungin rasitteineen. Kun viime vuosisadan alussa syntyneen elinajanodote oli likipitäen sama Helsingis- sä ja koko maassa, on nyt syntyvän helsinkiläisen kes- kimääräinen jäljellä oleva elinaika noin vuoden lyhy- empi kuin keskimääräisen suomalaisen.

Sini Askelo En statistisk publikation som visar Helsingfors stads långa anor inom statistiken finns utgiven i Helsingfors stads faktacentrals statistik (2000:15, “Helsinki tilastoina 1800-luvulta nykypäivään”) Helsingin pitkästä tilastotietotraditiosta on tehty historia- tilastojulkaisu ”Helsinki tilastoina 1800-luvulta nyky- päivään” (Helsingin kaupungin tietokeskus, tilastoja 2000:15).

110

KVARTTI 1ç06 Sivistyksen voimalla Med bildningens makt

Suomalaisuuden esitaistelijan ja modernin yhteiskun- Biografin över J.W. Snellman (1806–1881) – finskhe- tarakenteen kehittäjän J. V. Snellmanin (1806–1881) tens förkämpe och utvecklaren av en modern samhäll- elämäkerta vie lukijansa suomalaisen kansakunnan struktur i Finland – tar läsaren till den finländska natio- juurille. Teos kuvaa elävästi sitä, miten usko sivistyk- nens rötter. Verket beskriver på ett levande sätt hur sen voimaan herätti kansan ja muokkasi suomalaisesta tron på bildningens makt väckte folket och gjorde den identiteetistä pysyvän tulevaisuuden menestystekijän. finländska identiteten till en varaktig framgångsfaktor Suomen suuriruhtinaskunnan puitteissa Snellmanin för framtiden. elämä ajassaan ja suhteessaan aikalaisiinsa on loistava Snellmans livsgärning i sin tid och i förhållande till näköalaikkuna seurata kansakunnan herätystyötä. Pal- sina samtida ger en utmärkt inblick i arbetet för en na- jon kotimaassa ja ulkomailla liikkunut sekä monessa tionell väckelse och identitet. Bilden av denne visio- roolissa elänyt näkijä, julistaja ja toimija laajoine ver- när, förkunnare och verkare, som rört sig mycket i kostoineen piirtää tarkan kuvan yksittäisen ihmisen va- hemlandet och utomlands, och av det nätverk han om- kaumuksen voimasta itsevaltaisesti johdetussa keisari- gav sig med, är samtidigt ett vittnesmål över den styrka kunnassa. en enskild individs övertygelse kan ha i ett enväldigt Tieteellis-kriittisten koottujen teosten tarkka hallin- styrt kejsardöme. ta yhdessä perinpohjaisen lähdetutkimuksen kanssa on Denna färska och rikliga analys av tiden och andan tuottanut tuoreen ja runsaan analyysin 1800-luvun på 1800-talet är frukten av en kritisk-vetenskaplig ajasta ja hengestä. Snellmanilaisen sivistysaatteen sammanställning av Snellmans samlade verk och ett myöhempi vastaanotto laajentaa tarkastelun koko 200 grundligt källstudium. Analysen av det snellmanska vuoden ajalle. bildningsidealets mottagande utsträcker studien till de Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori ja poliittisen his- två sekler som gått sedan hans födelse. torian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on 20 vuo- Skribenten är politices doktor och docent i historia den ajan tutkinut Suomen suuriruhtinaskunnan histori- vid Helsingfors universitet. I 20 års tid har han studerat aa ja päätoimittanut Snellmanin koottujen teosten al- Storfurstendömet Finlands historia och varit chefre- kukielisen tieteellis-kriittisen laitoksen ja niiden suo- daktör för en vetenskapskritisk upplaga av Snellmans mennoksen. Tällä hetkellä hän toimii J. V. Snellman samlade verk jämte översättning till finska. För närva- 200 vuotta -juhlavuoden pääsihteerinä. rande verkar han som generalsekreterare för Statsrå- dets kanslis projekt för J.W. Snellmans 200-årsjubi- leum.

Raimo Savolainen Raimo Savolainen Sivistyksen voimalla Sivistyksen voimalla J.W. Snellmans liv J. V. Snellmanin elämä ISBN 951-37-4573-2 ISBN 951-37-4573-2 05/2006, ca. 1200 sidor, inb. 05/2006, noin 1200 sivua, sid. 69 euro, KL 99.13 69 euroa, KL 99.13 Förfrågningar: förlagsredaktör Outi Pitkänen, Lisätiedot: kustannustoimittaja Outi Pitkänen, tel. 020 450 2226 puh. 020-450 2226 Boken utges på Snellmansdagen, den 12.5., år 2006. Kirja julkaistaan J. V. Snellmanin päivänä 12.5.2006.

111

KVARTTI 1ç06 SUMMARY

by translator Magnus Gräsbeck

As editor Vesa Keskinen points out in his editorial, of the exhibition material was published on Helsinki some issues of Kvartti, the quarterly of Helsinki City City Urban Facts’ website.” Urban Facts, have focused on history rather than on the Drawing on the statistical yearbooks of the City of present day and future (see Kvartti 4/1997, 2/2000 and Helsinki, Sini Askelo, an actuary of Helsinki City Ur- 3/2002). ban Facts’ Department of Statistics and Information This, of course, is perfectly in line with the role of Services, makes a comparison of Helsinki in 1905 and Helsinki City Urban Facts, one of whose departments 2005. Among a number of interesting – and sometimes is the City Archives, an expert organisation in local almost amusing – comparisons, she notes that “in history. And obviously, anyone who pretends to be ori- 2001–2004, the life expectancy for newborn boys in ented in society must be oriented in history, too. Helsinki was 74.06 and for girls 80.86 years. Thus in a Inspired by the 200th anniversary of J. W. Snellman, hundred years, the life expectancy of boys rose by a19th century statesman and pioneer in the formation 28.76 and of girls by 32.76 years.” She also notes that of a Finnish identity through education, the present is- ”the contents of the city’s first statistical yearbook are sue of Kvartti tunes in with the celebration of a number partly the same as today’s yearbook’s”, and lists a of other jubilees, too, including the 100th anniversary comparison. When the yearbook was first compiled a of the City of Helsinki’s Statistical Yearbook, and hundred years ago, inspiration had been found at the presents articles on the city’s history based on statis- all-Scandinavian statisticians’ conventions, and today, tics, archives and research. the yearbook includes a selection of municipal statis- City Archivist Eeva Miettinen and Raimo tics from the other Scandinavian major city regions as Savolainen, Ph.D. (political sciences), University Do- well as the capitals of the Baltic States and St. Peters- cent, contribute with a presentation of the Snellman burg. theme: “… in 2006, events and festivities are held in Jeanette Bandel, Head of the Unit of Population sta- those places in Finland where he lived. The anniver- tistics, forecasts and methodology of the USK – City of sary theme is education. The programme arranged by Stockholm’s Office of Research and Statistics, and the City of Helsinki includes a joint exhibition about Irene Lundquist Svenonius, its Managing Director, Snellman by Helsinki City Urban Facts together with contribute with an article relating to the century-long Helsinki City Museum. The exhibition was held in history of their office, and conclude with many thanks February 2006 in the Jugendsali hall. A documentation for good cooperation with Helsinki: “The USK is

112

KVARTTI 1ç06 Stockholm’s urban facts warehouse in the same way as … These objects are much more than just artefacts … Helsinki City Urban Facts is Helsinki’s. Our offices They are linked to meanings – symbolical or social – provide the background facts necessary for pol- and this is why they are interesting for cultural re- icy-making in our cities. Statistics can be used by many search.” without ever being used up. Statistics become valuable The Helsinki City Rescue Department is celebrat- when they are compared with figures from elsewhere. ing the century long traditions of its ambulance ser- Our cooperation in the field of, among others, statistics vices. An article by Samu Nyström, MA, researcher, from the major Scandinavian city regions, enriches the tells us that a century ago, before the city invested in both of us.” ambulances, “patients had been brought to hospital in In her article Laura Kolbe, a Professor of European many different ways: depending on their means, peo- History at the University of Helsinki, makes an analy- ple took their own carriage or cart or a cab, while the sis of Helsinki as a European Capital. Due to its loca- poorest were carried or dragged to hospital – or walked tion straddled between East and West, the city has had on their two feet. According to the health authorities, to redefine its strategies time and again. But it has al- this could be dangerous, even fatal. A more humane ways managed to meet the demands of its time: “Just transport system was called for.” A hundred years like its history and historical strata, the mental image of later, Nyström sums up: “Over a century, Helsinki citi- Helsinki is deeply European. An understanding of its zens have mostly been pleased with their municipal interaction with the rest of Europe, of its historical ambulance services, and just knowing that they exist strata and its cultural continuity have been important has, no doubt, increased people’s sense of security.” for the strategies of the City of Helsinki.” Camilla von Bonsdorff, an Environmental Other Helsinki City offices and departments cele- Protection Executive at Helsinki City Environmental brating or having just celebrated anniversaries include Centre, gives a brief account of the history of environ- the City Museum. Marja Pehkonen, a curator at the mental protection in Helsinki “A law on municipal en- museum, gives a brief account of the creation of the vironmental administration came into force on 1 Octo- museum: “In 1906, the city decided to appoint a local ber 1986. The law required municipalities with over Committee of Antiquities to gather documents about 3000 inhabitants to appoint Environmental Protection architecture and lifestyles in the city before they fell Committees. Even globally, this law has been seen as into oblivion.” Back then in 1906, she points out, ”the an important factor in fostering ecology and environ- board members were well-known and trusted persons, mental protection in local communities – the place and residents felt they could trust them to take good where problems usually arise. But, of course, due to care of the ‘treasures’ they had thitherto kept in their typical Finnish modesty neither this law nor the role of homes. At first, the artefacts were kept in a cupboard in municipalities, for that matter, have received much at- the office of National Antiquarian Reinhold Hausen.” tention internationally.” Minna Sarantola-Weiss, Head of Research at Hel- In an authentically illustrated article Martti sinki City Museum, opens a different angle to the Helminen, a Researcher at Helsinki City Archives, world of museums. In her article, she is inspired by an tells us how, a hundred years ago, the areas northwest old shell suit to ponder over the role of museums and of Helsinki – today the districts of Etu- and artefacts: “There are around 1,000 museums in Fin- Taka-Töölö – received a town plan. “As a sequel to land, with innumerable artefacts, images and archival Finland’s first town plan competition, a plan was documents. The Helsinki City Museum only, founded drawn up for the area by the young architects Gustaf in 1906, has around a million objects in its collection Nyström and Lars Sonck … … The basic concept, a

113

KVARTTI 1ç06 medieval urban structure, was put into practice only ”Recent history is important, too”, says our editor, partly, since the smoothness of traffic required wider and presents two short articles by himself on Kolariton streets, too. In places, however, the winding streets and keskiviikko (car crash free Wednesday), a campaign to surprising views still bear witness of the architects’ in- reduce car crashes in the late 1960s and early 1970s, tentions.” and on Mikro-Kino, a Helsinki company that manufac- In her article on the study of cityscape in relation to tured stereoscopic images and equipment back in the history and memory, Anja Kervanto Nevanlinna, a 1950s and 1960s. Its founder was an amateur pilot as Finnish Academy researcher and University Docent, well, which explains why “Mikro-Kino presents” in- discusses the theoretical context: “The cityscape does cluded so many images on airplanes. not tell a monolithic tale about the past, but many dif- Our news bulletin announces the publication of a ferent stories. It is always in the plural: each group of biography by Raimo Savolainen, PhD, of J. W. residents sees the cityscape that carries its own Snellman. The biography “takes the reader to the roots meanings.” of the Finnish nation.”

114

KVARTTI 1ç06 KIRJOITTAJAT ½ SKRIBENTER

LAURA KOLBE on Helsingin yliopiston Euroopan historian professori.½LAURA KOLBE är professor i europeisk historia vid Helsingfors universitet.

ANJA KERVANTO NEVANLINNA, akatemiatutkija, dosentti Helsingin yliopisto.½ANJA KERVANTO NEVANLINNA, akademiforskare, är docent vid Helsingfors universitet.

MINNA SARANTOLA-WEISS, FT, tutkimuspäällikkö, Helsingin kaupunginmuseo.½MINNA SARANTOLA-WEISS, FD, är forskningschef vid Helsingfors stadsmuseum.

MARJA PEHKONEN, FM, Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmat -yksikön tutkija, jonka vastuulla on arkistokokoelma.½MARJA PEHKONEN, FM, är forskare vid Helsingfors stadsmuseums bildsamlingsenhet, med ansvar för arkivsamlingarna.

SAMU NYSTRÖM, FM, on helsinkiläinen historiantutkija ja jatko-opiskelija, joka valmistelee väitöskirjaa Helsingin ja helsinkiläisten selviytymisstrategioista vuosina 1914–1920.½SAMU NYSTRÖM FM, är helsingforsbo och doktorerande historiker. Hans doktorsavhandling handlar om Helsingfors och dess invånares överlevnadsstrategier åren 1914–1920.

EEVA MIETTINEN toimii arkistotoimen päällikkönä Helsingin kaupungin tietokeskuksen kaupunginarkistossa.½EEVA MIETTINEN är stadsarkivarie vid Helsingfors stads faktacentralens stadsarkiv.

RAIMO SAVOLAINEN on valtiotieteen tohtori ja poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa.½RAIMO SAVOLAINEN är politices doktor och docent i politisk historia vid Helsingfors universitet.

JEANETTE BANDEL toimii yksikköpäällikkönä USK:issa, vastuualueinaan erilaiset väestö- ja yhteiskunnalliset tilastot ja ennusteet sekä USK:in ODS -tietokanta (Områdes Data Systemet).½JEANETTE BANDEL är enhetschef vid USK, med ansvar för befolknings- och samhällsrelaterad statistik och prognoser samt USKs databas ODS (Områdes Data Systemet).

IRENE LUNDQUIST SVENONIUS on USK:n virastopäällikkö.½IRENE LUNDQUIST SVENONIUS är förvaltningschef för USK.

CAMILLA V. BONSDORFF toimii ympäristönsuojelupäällikkönä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa.½CAMILLA V. BONSDORFF är miljövårdschef vid Helsingfors stads miljöcentral.

MARTTI HELMINEN on Helsingin kaupungin tietokeskuksen kaupunginarkiston erikoistutkija.½MARTTI HELMINEN är specialforskare vid Helsingfors stads faktacentralens stadsarkiv..

VESA KESKINEN toimii tutkijana Helsingin kaupungin tietokeskuksen kaupunkitutkimusyksikössä ja on myös Kvartti-lehden toimittaja.½VESA KESKINEN verkar som forskare vid Helsingfors stads faktacentralens stadsforskningsenhet och som redaktör för Kvartti.

SINI ASKELO toimii yliaktuaarina Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoja tietopalveluyksikössä.½SINI ASKELO är överaktuarie vid Helsingfors stads faktacentral, enhet för statistik och informationstjänst.

115

KVARTTI 1ç06 Lähde ½ Källa: Lestrade: Finlande N:o 1 Helsinki, Centre de la Ville (n. - ca. 1960).

Lähde ½ Källa: Lestrade: Finlande N:o 1 Helsinki, La Poste (n. - ca. 1960).

116

KVARTTI 1ç05 TILASTOKATSAUS ½ STATISTISK ÖVERSIKT

Toimittanut ½ Sammanställd av: Sirkka Koski Tilasto- ja tietopalveluyksikkö ½ Enheten för statistik och informationstjänst

Ympäristö ½ Miljö 119

Väestö ½ Befolkning 120

Rakentaminen ½ Byggande 123

Liikenne ja matkailu ½ Trafik och turism 125

Työmarkkinat ½ Arbetsmarknaden 128

Sosiaalitoimi- ja terveyspalvelut ½ Social- och hälsoväsende 129

Kulttuuri ½ Kultur 134

Koko maan indeksisarjoja ½ Indexserier för hela landet 135

117

KVARTTI 1ç06 Symbolit Symboler Ei mitään ilmoitettavaa – Intet finns att redovisa – Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä 0 Storheten mindre än hälften av den använda Tietoa ei ole saatu tai liian epävarma enheten 0 ilmoitettavaksi .. Uppgift inte tillgänglig eller alltför osäker för att Loogisesti mahdoton esitettäväksi . anges .. Ennakkotieto * Logiskt omöjligt uppgift . Korjattu luku ¨ Preliminär uppgift * Korrigerat tal ¨ Vaakasuora aikasarjan katkaiseva viiva osoittaa, että viivan yläpuolella ja sen alapuolella olevat tiedot eivät ole täysin En horisontal linje som avskär en tidsserie markerar att verrannollisia. uppgifterna ovanför och nedanför linjen inte är fullt jämförliga.

PÄÄKAUPUNKISEUTU HUVUDSTADSREGIONEN

Helsinki ½ Helsingfors 1 Espoo ½ Esbo 2 99 Vantaa ½ Vanda 3 55 Kauniainen ½ Grankulla 4

MUU HELSINGIN SEUTU 66 1111 ÖVRIGA HELSINGFORSREGIONEN 1010 1111 Hyvinkää ½ Hyvinge 5 1313 77 Järvenpää ½ Träskända 6 1414 Kerava ½ Kervo 7 1212 Kirkkonummi ½ Kyrkslätt 8 33 Mäntsälä 9 Nurmijärvi 10 22 Pornainen ½ Borgnäs 11 11 Sipoo ½ Sibbo 12 44 Tuusula ½ Tusby 13 Vihti ½ Vichtis 14 88

Helsingin seutuun kuuluu 14 kuntaa 1.1.2006 alkaen. Uudet kunnat ovat Mäntsälä ja Pornainen. ½ Fr.o.m. 1.1.2006 bes- tår Helsingforsregionen av 14 kommuner. De nya kommunerna är Mäntsälä och Borgnäs.

118 YMPÄRISTÖ ½ MILJÖ

1. Sademäärä ja keskilämpötila Helsingissä, Kaisaniemen havaintoasemalla 1/2000–12/2005 Nederbörd och medeltemperatur vid Helsingfors Kajsaniemi observationsstation 1/2000–12/2005 °C mm 26 180 Sademäärä Keskilämpötila - Medeltemperatur Nederbörd 22 160

18 140

14 120

10 100

6 80

2 60 0 -2 40

-6 20

-10 0 I VII I VII I VII I VII I VII I VII 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lähde: Ilmatieteen laitos. Källä: Meteorologiska institutet.

2. YTV:n ilmanlaatuindeksi Helsingissä, Mannerheimintien1 havaintoasemalla 1/2003–12/2005 SADs luftskvalitetsindex i Helsingfors vid Mannerheimvägens1 observationsstation 1/2003–12/2005 Indeksi - Index 280 Indeksi - Index Suurin -Max. 000- 50 Hyvä -God Keskiarvo - Medeltal Pienin -Minim. 051 - 75 Tyydyttävä Nöjaktig 200 076 - 100 Välttävä -Skral

101 - 150 Huono - Dålig 150 151 - Erittäin huono Mycket dålig

100

20 I III VI IX XII I III VI IX XII I III VI IX XII 2003 2004 2005 1 Vuoteen 2004 asti Töölön havaintoasema.½ Fram till 2004 Tölö observationsstation.

Ilmanlaatuindeksi on rikkidioksidin (SO2), typpidioksidin (NO2), hiilimonoksidin eli hään (CO), otsonin (O3) ja hengitettävän pölyn (PM10) mittaus- tuloksista päivittäin laskettava luku, joka kuvaa senhetkistä ilmanlaatua. Indeksin arvo 0-50 kuvaa hyvää, 51–75 tyydyttävää, 76–100 välttävää ja 101–150 huonoa I ja 151– erittäin huonoa ilmanlaatua.½ Luftkvalitetsindexet är ett tal beräknat ur mätta halter av svaveldioxid (SO2), kvävedioxid (NO2), kolmonoxid (CO), ozon (O3) och svävande partiklar (PM10) under vissa daggar. Ett värde mellan 0 och 50 betyder god, 51–75 nöjaktig, 76–100 skral och 101–150 dålig loch 151– mycket dåligt uftkvalitet. Lähde: YTV. Källa: SAD.

119 VÄESTÖ ½ BEFOLKNING

3. Väestö Helsingissä, pääkaupunkiseudulla, Helsingin seudulla ja koko maassa Befolkningen i Helsingfors, Huvudstadsregionen, Helsingforsregionen och hela landet

Vuosi Helsinki Pääkaupunkiseutu Helsingin seutu Koko maa År Helsingfors Huvudstadregionen Helsingforsregionen Hela landet (1.1.) Luku Väkiluvun- Luku Väkiluvun Luku Väkiluvun Luku Väkiluvun Antal muutos1 Antal muutos1 Antal muutos1 Antal muutos1 Befolknings- Befolknings- Befolknings- Befolknings- förändringar1 förändringar1 förändringar1 förändringar1

1995 515 765 7 177 874 953 14 315 1 103 310 16 102 5 098 754 20 842 1996 525 031 9 266 891 056 16 103 1 120 593 17 283 5 116 826 18 072 1997 532 053 7 022 905 555 14 499 1 137 244 16 651 5 132 320 15 494 1998 539 363 7 310 920 009 14 454 1 154 770 17 526 5 147 349 15 029 1999 546 317 6 954 933 669 13 660 1 171 596 16 826 5 159 646 12 297 2000 551 123 4 806 945 725 12 056 1 187 195 15 599 5 171 302 11 656 2001 555 474 4 351 955 748 10 023 1 200 568 13 373 5 181 115 9 813 2002 559 718 4 244 964 953 9 205 1 213 743 13 175 5 194 901 13 786 2003 559 716 –2 971 785 6 832 1 224 107 10 364 5 206 295 11 394 2004 559 330 –386 976 222 4 437 1 232 595 8 488 5 219 732 13 437 20052 559 046 –284 980 412 4 190 1 262 950 8 449 5 236 611 16 879 20062 560 905 1 859 988 347 7 935 1 274 746 11 796 5 255 580 18 969

1Edellisestä vuodesta. ½ Från föregående år. 2Helsingin seutu 14 kuntaa. ½ De 14 kommunerna i Helsingforsregionen.

Lähde: Henkikirjat ja Väestörekisterikeskus. Källa: Mantalslängderna och Befolkningsregistercentralen.

4. Ulkomaalaiset Helsingissä, pääkaupunkiseudulla, Helsingin seudulla ja koko maassa Utlänningar i Helsingfors, Huvudstadsregionen, Helsingforsregionen och hela landet

Vuosi Helsinki Pääkaupunkiseutu Helsingin seutu Koko maa År Helsingfors Huvudstadsregionen Helsingforsregionen Hela landet 1.1. Luku Osuus koko Luku Osuus koko Luku Osuus koko Luku Osuus koko Antal väestöstä, % Antal väestöstä, % Antal väestöstä, % Antal väestöstä, % Andel av hela Andel av hela Andel av hela Andel av hela befolkningen, % befolkningen, % befolkningen, % befolkningen, %

1995 18 669 3,6 26 444 3,0 29 181 2,6 62 012 1,2 1996 21 029 4,0 29 824 3,3 32 739 2,9 68 566 1,3 1997 22 154 4,2 32 120 3,5 35 188 3,1 73 754 1,4 1998 24 244 4,5 35 573 3,9 38 869 3,4 80 600 1,6 1999 25 465 4,7 37 696 4,0 40 959 3,5 85 060 1,6 2000 25 884 4,7 38 429 4,1 41 843 3,5 87 680 1,7 2001 26 363 4,7 39 460 4,1 42 879 3,6 91 074 1,8 2002 28 034 5,0 42 810 4,4 46 408 3,8 98 577 1,9 2003 28 812 5,1 45 148 4,6 48 881 4,0 103 682 2,0 2004 29 635 5,3 46 982 4,8 50 791 4,1 107 002 2,0 20051 29 186 5,2 46 827 4,8 50 889 4,0 108 346 2,1 20061 30 770 5,5 49 828 5,0 54 171 4,3 113 852 2,2 1Helsingin seutu 14 kuntaa.½De 14 kommunerna i Helsingforsregionen. ½ Lähde: Väestörekisterikeskus. Källa: Befolkningscentralen.

120 5. Muuttoliike Helsingissä Flyttningsrörelse i Helsingfors

Vuosi, Maassamuutto Maahan- ja maastamuutto Nettomuutto neljännes Flyttning inom landet In- och utvandring yhteensä År, Flyttningsnetto kvartal Tulo Lähtö Netto Tulo Lähtö Netto totalt Inflyttade Utflyttade Inflyttade Utflyttade

1996 26 514 21 024 5 490 3 129 3 061 68 5 558 1997 26 223 21 574 4 649 3 219 2 099 1 120 5 769 1998 27 951 23 206 4 745 3 133 2 123 1 010 5 755 1999 28 505 25 138 3 367 3 123 2 404 719 4 086 2000 28 229 25 535 2 694 4 042 3 487 555 3 249 2001 30 493 28 331 2 162 4 171 2 971 1 200 3 362 2002 28 049 29 648 –1 599 4 015 3 292 723 –876 2003 26 809 29 771 –2 962 4 151 2 730 1 421 –1 541 2004 27 758 29 705 –1 947 4 227 3 672 555 –1 392

2004* IV 6 115 6 628 –513 945 665 280 –233

2005* I 5 787 6 179 –392 1 028 698 330 –62 II 7 189 8 139 –950 1 065 620 445 –505 III 9 730 9 492 238 1 512 852 660 898 IV 6 126 6 446 –320 1 077 558 519 199

Lähde: Tilastokeskus ja Helsingin väestötietojärjestelmä. Källa: Stastistikcentralen och Helsingfors befolkningsdatasystem.

6. Väestönmuutosten kertymät Helsingissä 2004 ja 2005 Folkmängdsförändringarna i Helsingfors 2004 och 2005

Lukumäärä - Antal Väestönmuutos 2005* 1 250 Folkmängdsförändring

1 000 Syntyneiden enemmyys 2005* 750 Födelseöverskott 500 Nettomuutto 2005* Flyttningsnetto 250 Väestönmuutos 2004* 0 Folkmängdsförändring -250 -500 -750 -1 000 -1 250 -1 500

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi - Månad Lähde:Helsingin väestötietojärjestelmä. Källa: Helsingfors befolkningsdatasystem.

121 7. Väestönmuutokset Helsingissä, pääkaupunkiseudulla ja Helsingin seudulla Folkmängdens förändringar i Helsingfors, Huvudstadsregionen och Helsingforsregionen

Vuosi Elävänä Kuolleet Syntyneiden Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Väestön- nelj. syntyneet Döda enemmyys Inflyttning Utflyttning Flyttnings- muutos År, Levande Födelse- netto Folkmängds- kvartal födda överskott förändring

Helsinki ½ Helsingfors 1998 6 247 5 290 957 31 084 25 329 5 755 6 712 1999 6 317 5 225 1 092 31 628 27 542 4 086 5 178 2000 6 282 5 122 1 160 32 271 29 022 3 249 4 409 2001 6 169 5 133 1 036 34 664 31 302 3 362 4 398 2002 6 064 5 176 888 32 064 32 940 –876 12 2003 6 299 5 163 1 136 30 960 32 501 –1 541 –405 2004 6 180 5 045 1 135 31 985 33 377 –1 392 –257 20051* 6 100 4 763 1 337 33 591 6 196 408 1 745

2004* IV 1 480 1 222 258 7 060 7 293 –233 25

20051* I 1 465 1 272 193 6 827 6 942 –115 78 II 1 550 1 213 337 8 289 8 821 –532 –195 III 1 568 1 124 444 11 272 10 416 856 1 300 IV 1 517 1 154 363 7 203 7 004 199 562

Pääkaupunkiseutu2½ Huvudstadsregionen2 1998 11 652 7 251 4 401 58 570 49 735 8 835 13 236 1999 11 857 7 223 4 634 60 176 52 674 7 502 12 136 2000 11 970 7 208 4 762 60 902 55 504 5 398 10 160 2001 11 726 7 162 4 564 65 516 60 832 4 684 9 248 2002 11 800 7 253 4 547 63 525 61 238 2 287 6 834 2003 12 219 7 440 4 779 61 320 61 682 –362 4 417 2004 12 178 7 249 4 929 62 975 63 701 –726 4 203 20051* 12 081 7 052 5 029 66 029 63 388 2 641 7 670

2004* IV 2 949 1 800 1 149 14 408 14 371 37 1 186

20051* I 2 916 1 960 956 13 634 13 215 419 1 375 II 3 087 1 734 1 353 16 513 16 612 –99 1 254 III 3 184 1 648 1 536 21 448 19 642 1 806 3 342 IV 2 894 1 710 1 184 14 434 13 919 515 1 699

Helsingin seutu2½ Helsingforsregionen2 1998 14 510 8 739 5 771 73 870 63 261 10 609 16 380 1999 14 827 8 779 6 048 76 173 66 631 9 542 15 590 2000 14 997 8 871 6 126 76 832 69 418 7 414 13 540 2001 14 747 8 790 5 957 83 137 75 931 7 206 13 163 2002 15 010 8 814 6 196 80 902 76 705 4 197 10 393 2003 15 402 9 000 6 402 79 494 77 409 2 085 8 487 2004 15 552 8 822 6 730 81 366 80 203 1 163 7 893 20051* 15 638 8 912 6 726 86 661 81 882 4 779 11 505

2004* IV 3 732 2 181 1 551 18 758 18 429 329 1 880

20051* I 3 792 2 397 1 395 17 860 16 974 886 2 281 II 3 985 2 192 1 793 22 346 21 225 1 121 2 914 III 4 146 2 136 2 010 27 454 25 597 1 857 3 867 IV 3 715 2 187 1 528 19 001 18 086 915 2 443

1Helsingin seutu 14 kuntaa. 2Muuttotiedot sisältävät myös kuntien väliset muutot. ½ Uppgifterna gäller också flyttningarna mellan kommuner.

Lähde: Tilastokeskus ja Helsingin väestötietojärjestelmä. Källa: Statistikcentralen och Helsingfors befolkningsdatasystem.

122 RAKENTAMINEN ½ BYGGANDE

8. Talonrakennustoiminta rakennusvaiheittain Helsingissä, pääkaupunkiseudulla ja Helsingin seudulla Husbyggnadsverksamheten enligt byggskede i Helsingfors, i Huvudstadsregionen och Helsingforsregionen

Vuosi, Helsinki Pääkaupunkiseutu Helsingin seutu neljännes Helsingfors Huvudstadsregionen Helsingforsregionen År, kvartal Asuinrakennukset Muut kuin asuin- Asuinrakennukset Muut kuin asuin- Asuinrakennukset Muut kuin asuin- Bostads- rakennukset Bostads- rakennukset Bostads- rakennukset byggnader Övriga än byggnader Övriga än byggnader Övriga än bostadshus bostadshus bostadshus

kerrosala - våningsyta, 1 000 m2

Myönnetyt rakennusluvat ½ Beviljade byggnadstillstånd 2000 398 331 913 903 1 238 1 088 2001 281 292 762 734 1 047 966 2002 298 377 775 696 1077 911 2003 256 209 788 671 1 154 896 2004 296 174 730 476 1 345 868

2004 IV 87 15 163 77 316 137

2005 I 51 61 190 162 321 299 II 78 63 193 213 399 347 III 38 53 129 104 267 193 IV* 53 44 145 113 253 206

Aloitetut rakennustyöt ½ Påbörjade byggnadsarbeten 2000 346 274 828 759 1 119 905 2001 338 314 700 653 928 823 2002 258 293 648 497 892 844 2003 278 234 788 573 1 127 758 2004 271 152 712 538 1 218 888

2004 IV 76 9 145 83 264 171

2005 I 38 44 139 136 212 232 II 89 25 204 174 407 263 III 34 20 128 84 237 139 IV* 51 23 131 72 232 116

Valmistuneet rakennukset ½ Färdigställda byggnader 2000 408 277 847 595 1 106 748 2001 378 318 820 743 1 080 894 2002 279 311 657 622 877 784 2003 312 250 743 510 1 041 739 2004 264 220 740 478 1 259 856

2004 IV 96 46 229 151 392 246

2005 I 51 19 156 55 261 96 II 51 19 197 104 325 155 III 50 137 163 317 265 490 IV* 77 75 169 189 314 314

Lähde: Rakennusvalvontavirasto ja Tilastokeskus. Källa: Byggnadstillsynsverket coh Statistikcentralen.

123 9. Valmistuneet asunnot lainoituksen, hallintasuhteen ja rakennuttajan mukaan Helsingissä Färdigställda bostäder enligt finansiering, upplåtelseform och byggherre i Helsingfors

Vuosi, Asuntoja Valtion tukema Vuokra-asunnot Kaupungin rakennuttamat asunnot neljännes yhteensä asuntotuotanto Hyresbostäder Bostäder som staden låtit bygga År, Bostäder totalt Statsstödd kvartal bostadsproduktion Yhteensä Valtion tukema Totalt asuntotuotanto Statsstödd bostadsproduktion

2000 4 853 2 656 2 319 1 182 1 104 2001 4 457 1 536 1 176 800 618 2002 3 083 1 364 1 082 892 753 2003 3 541 1 884 1 291 1 458 1 406 2004 3 134 1 474 896 730 680

2004 IV 1 116 471 201 261 216

2005 I 602 0 94 60 0 II 529 201 128 74 74 III 657 39 61 99 0 IV 910 420 442 280 236

Lähde: Rakennusvalvontavirasto. Källa: Byggnadstillsynsverket.

10. Rakennusluvan saaneiden ja aloitettujen rakennusten kerrosalan liukuva vuosisumma Helsingissä I/1994–IV/2005 Glidande årssumman för beviljad och påbörjad våningsyta i Helsingfors I/1994–IV/2005 Myönnetyt Aloitetut 1 000 kem² - Beviljade 1 000 kem² - Påbörjade 500 500 Asuinrakennukset Asuinrakennukset 450 Bostadsbyggnader 450 Bostadsbyggnader 400 400 350 350 300 300 250 250 200 200 150 150 Muut rakennukset Muut rakennukset 100 Andra byggnader 100 Andra byggnader 50 50 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Lähde: Rakennusvalvontavirasto. Källa: Byggnadstillsynsverket.

124 LIIKENNE JA MATKAILU ½ TRAFIK OCH TURISM

11. Rekisteriin merkityt uudet moottoriajoneuvot Inregistrerade nya motorfordon

Vuosi, Rekisteröidyt uudet moottoriajoneuvot ½ Inregistrerade nya motorfordon neljännes År, Henkilöautoja Kuorma-autoja Pakettiautoja Linja-autoja Moottoripyöriä Yhteensä kvartal Personbilar Lastbilar Paketbilar Bussar Motorcyklar Totalt

2000 23 838 811 1 686 120 584 27 039 2001 20 484 554 2 306 87 568 23 999 2002 20 601 484 2 214 120 541 23 960 2003 24 309 467 2 198 120 762 27 856 2004 24 763 788 1 568 92 914 28 125 2005 25 895 604 2 352 88 884 29 823

2004 IV 5 548 458 119 43 27 6 195

2005 I 6 026 93 591 42 144 6 896 II 8 361 258 760 19 543 9 941 III 5 867 93 495 17 179 6 651 IV 5 641 160 506 10 18 6 336

Lähde: Tilastokeskus. Källa: Statistikcentralen.

12. Kaupungin sisäinen liikenne1 Kollektivtrafiken inom staden1

Vuosi, Matkustajia ½ Passagerare, 1 000 kuukausi År, Raitioliikenne Linja-autoliikenne Metroliikenne Suomenlinnan Yhteensä kvartal Spårvägstrafiken Busstrafiken Metrotrafiken lauttaliikenne Totalt Färjtrafiken till Sveaborg

2001 57 330 99 320 52 780 1 420 210 850 2002 56 120 97 390 54 910 1 510 209 930 2003 56 840 93 360 55 350 1 330 206 880 2004 56 620 90 040 55 400 1 390 203 450 2005 55 550 79 380 56 040 1 420 192 390

2004 IV 15 030 23 710 14 670 210 53 620

2005 I 14 640 21 010 14 100 190 49 940 II 13 410 19 400 13 830 460 47 100 III 13 120 17 320 13 160 560 44 160 IV 14 380 21 650 14 950 210 51 190

1Kaupungin ylläpitämä joukkoliikenne. Taulukko ei sisällä YTV:n seutuliikennettä. ½ Den av staden upprätthållna kollektivtrafiken. Tabellen innehåller inte SAD:s regiontrafik.

Lähde: Liikennelaitos. Källa: Trafikverket.

125 13. Matkustajaliikenne Persontrafiken

Vuosi, Matkustajia ½ Passagerare, 1000 kuukausi År, Lentoteitse ½ Med flyg Meritse ½ Med båt månad Saapuneet Siitä kansain- Ulkomailta Tallinnasta Tukholmasta Ulkomaille Tallinnaan Tukholmaan ja lähteneet välisessä saapuneet Från Från lähteneet Till Tallinn Till Anlända och liikenteessä Anlända från Tallinn Stockholm Avresta till Stockholm avresta Därav i inter- utlandet utlandet nationell trafik

2002 9 610 6 862 4 562 3 032 1 247 4 532 3 029 1 236 2003 9 711 7 026 4 433 2 839 1 256 4 403 2 830 1 249 2004 10 729 7 893 4 549 3 004 1 250 4 546 3 017 1 258 2005 11 133 8 327 4 633 3 030 1 257 4 637 3 046 1 261

2004 XII 802 576 316 215 96 324 224 97

2005 I 802 578 250 158 91 244 149 93 II 823 573 286 179 96 291 184 96 III 977 688 323 215 107 323 215 107 IV 952 670 323 225 92 330 231 93 V 934 709 432 293 98 425 284 101 VI 1 038 824 486 300 122 492 309 119 VII 919 778 637 411 145 624 406 139 VIII 945 748 519 320 122 516 314 125 IX 994 746 353 235 84 367 245 90 X 994 757 389 274 108 378 265 106 XI 892 635 320 222 92 322 222 93 XII 862 624 315 211 100 325 224 98

Lähde: Ilmailulaitos ja Merenkulkuhallituksen tilastotoimisto. Källa: Luftfartsverket och Sjöfartsstyrelsens statistiska byrå.

14. Tavaraliikenne Helsingissä Godstrafiken i Helsingfors

Vuosi, Ulkomainen tavaraliikenne ½ Internationell godstrafik neljännes År, Kappaletavara- Osuus Suomen Kappaletavara- Osuus Suomen Bulkkitavara Rannikko- Kokonais- kvartal tuonti kappaletavara- vienti kappaletavara- Massgods liikenne tavaraliikenne Styckegods- tuonnista, % Styckegods- viennistä, % Kusttrafiken Godstrafik Importen Andel av Fin- exporten Andel av Fin- totalt lands st.gods- lands st.gods- import, % export, %

1 000 tonnia ½ 1 000 ton 2001 4 112 39 4 898 18 1 609 797 11 416 2002 4 229 38 4 984 18 1 466 744 11 423 2003 4 322 37 4 983 17 1 862 485 11 652 2004 4 560 35 5 530 18 1 680 420 12 130 2005 4 267 34 5 014 18 1 412 296 10 990

2004 IV 1 208 35 1 495 18 312 139 3 093

2005 I 1 046 34 1 190 16 453 18 2 707 II 1 110 34 1 155 18 226 104 2 595 III 1 017 36 1 297 18 299 99 2 711 IV 1 094 33 1 372 18 434 75 2 977

Lähde: Helsingin Satama. Källa: Helsingfors Hamn.

126 15. Hotellien käyttö Utnyttjande av hotellkapacitet

Vuosi, Hotellien Saapuneet matkustajat Yöpymiset kuukausi käyttöaste, % Anlända resande Övernattningar År, Utnyttjande månad av hotell- Yhteensä Ulkomailta Yhteensä Ulkomaalaiset kapaciteten, % Totalt Från Totalt Utlänningar utlandet

1999 69 1 215 212 644 359 2 188 389 1 283 484 2000 68 1 352 942 731 690 2 379 572 1 428 432 2001 67 1 348 990 746 066 2 369 637 1 448 754 2002 65 1 313 096 729 769 2 303 008 1 424 745 2003 64 1 313 475 713 392 2 297 226 1 398 217 2005* 67 1 356 753 703 246 2 365 101 1 431 366

2004* 61 307 578 138 268 500 568 267 136 IV

2005* I 56 274 573 123 620 452 755 239 573 II 71 337 460 191 426 609 112 395 986 III 75 400 970 236 092 751 022 500 711 IV 64 343 846 152 142 552 428 295 195

Lähde: Tilastokeskus, Liikenne ja matkailu, Matkailutilasto. Källa: Statistikcentralen, Transport och turism, Turismstatistik.

127 TYÖMARKKINAT ½ ARBETSMARKNADEN

16. Työttömät työnhakijat Helsingissä Arbetslösa arbetssökande I Helsingfors

Vuosi, Työttömiä työnhakijoita1 ½ Arbetslösa arbetssökande1 Pitkäaikais- Työttömyys- kuukausi työttömät aste, % År, Yhteensä Naisia Alle 25-v. Yli 50-v. työttömät Långtids- Arbets- månad Totalt Kvinnor Pers. under Över 50-åriga arbetslösa löshets- 25-år arbetslösa1 grad, %

2001 25 495 11 329 1 975 8 470 8 271 9,0 2002 26 483 11 431 2 144 8 425 8 520 9,0 2003 27 859 11 933 2 308 8 741 8 426 9,0 2004 28 707 12 358 2 327 9 215 8 855 9,4 2005 27 582 12 027 2 022 9 210 8 728 9,0 2004 XII 28 633 12 207 2 198 9 381 9 119 9,4 2005 I 28 406 11 970 2 284 9 419 9 073 9,3 II 27 809 11 611 2 054 9 385 8 959 9,2 III 27 183 11 345 1 962 9 263 8 919 8,9 IV 26 694 11 271 1 890 9 158 8 808 8,8 V 26 809 11 651 1 866 9 073 8 722 8,8 VI 29 312 13 511 2 406 9 338 8 788 9,6 VII 30 783 14 474 2 663 9 549 8 951 10,1 VIII 28 248 12 761 2 129 9 313 8 778 9,3 IX 26 562 11 710 1 821 9 032 8 552 8,7 X 26 085 11 295 1 701 8 971 8 417 8,6 XI 25 912 11 035 1 667 8 936 8 346 8,6 XII 27 180 11 694 1 826 9 087 8 418 9,0

1Henk.kohtaisesti lomautetut ml. ½ Inkl. personl. permitterade. Lähde: Työministeriön työnvälitystilasto. Källa: Arbetsministeriets arbetsförmedlingsstatistik.

17. Työttömyysaste Helsingissä, pääkaupunkiseudulla ja koko maassa 1/1995–12/2005 Arbetslöshetsgraden i Helsingfors, Huvudstadsregionen och hela landet 1/1995–12/2005 % 20 Koko maa 18 Hela landet Helsinki Helsingfors 16 Pääkaupunkiseutu Huvudstadsregionen 14

8 7 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Lähde:Työministeriön työnvälitystilasto. Källa:Arbetsministeriets arbetsförmedlingsstatistik.

128 SOSIAALITOIMI- JA TERVEYSPALVELUT SOCIAL- OCH HÄLSOVÄSENDET

18. Lasten päivähoito Barndagvård 2003 2004 2005

IV IV I II III IV

Kunnallinen päivähoito ½ Kommunal dagvård Päiväkotihoidossa olevia lapsia Barn i daghemsvård 16 821 16 483 17 315 17 210 16 534 16 651 Kokopäivä ½ Heldags 15 323 14 871 15 857 15 756 15 111 15 281 Osapäivä ½ Halvdags 1 498 1 612 1 458 1 454 1 423 1 370 Perhepäivähoidossa olevia lapsia Barn i familjedagvård 1 844 1 837 1 905 1 860 1 782 1 775 Kokopäivä ½ Heldags 1 616 1 694 1 761 1 725 1 661 1 665 Osapäivä ½ Halvdags 228 143 144 135 121 110

Yksityinen, kunnan valvoma päivähoito Privat, av kommunen övervakad dagvård Päiväkotihoidossa olevia lapsia ½ Barn i daghemsvård 2 877 2 682 2 782 2 796 2 743 2 768 Perhepäivähoidossa olevia lapsia ½ Barn i familjedagvård 251 261 261 261 261 240 Lasten kotihoidon tuki ½ Hemvårdsstöd för barn Tukea saavia perheitä ½ Familjer som får hemvårdsstöd 6 815 6 895 6784 7 402 8 234 8 500

Luvut koskevat neljänneksen loppua. ½ Talen hänför sig till slutet av kvartalet. Kunnallisen päivähoidon toisen neljänneksen lapsiluvut ovat toukokuulta. ½ Barnantalen för den kommunala dagvårdens andra kvartal gäller maj.

Lähde: Sosiaalivirasto. Källa: Socialverket.

19. Lastensuojelun asiakkaat Barnskyddsklienter

Vuosi, Avohuollossa Sijaishuollossa sijoitettuna neljänneksen päättyessä1 neljännes neljänneksen Placerade i vård utom hemmet i slutet av kvartalet1 År, aikana1 kvartal I öppen vård Kaupungin laitoksissa Ostolaitoksissa2 Perhehoidossa3 Yhteensä under kvartal1 I stadens anstalter Inom köpt service2 I familjevård Totalt

2002 5 293 376 418 642 1 436 2003 5 435 379 422 655 1 456 2004 5 537 384 403 639 1 426 2005 5 101 464 510 656 6 630

2004 IV 5 436 384 403 639 1 426

2005 I 5 153 449 491 639 6 732 II 5 229 455 493 646 6 823 III 5 023 444 474 650 6 591 IV 5 000 464 510 656 6 630

1Avohuollossa keskimäärin neljänneksen aikana ja sijaishuollossa sijoitettuna olleet lapset ja nuoret vuoden lopussa. ½ I öppen vård i medeltal per kvartal, samt barn och unga placerade i vård utom hemmet vid slutet av året. 2Luvut eivät sisällä ammatillisia perhekoteja. Talen inbegriper inte professionella familjehem. 3Luvut sisältävät ammatilliset perhekodit. ½Talen inbegriper professionella familjehem.

Lähde: Sosiaalivirasto. Källa: Socialverket.

129 20. Vammaisten henkilökohtaisia palveluja ja taloudellista tukea saaneet1 Personer som mottagit personlig service och ekonomiskt stöd för handikappade1

Vuosi, Saajat yhteensä Henkilökohtaisia palveluja saaneet Taloudellista tukea neljännes Mottagare Personer som mottagit personlig service saaneet yhteensä År, sammanlagt Personer som kvartal siitä kuljetusapua mottagit ekonomiskt saaneet stöd sammanlagt därav de som fått transportsstöd

2001 14 899 14 670 14 301 804 2002 14 015 13 763 13 415 829 2003 13 133 12 924 12 531 809 2004 11 956 11 716 11 312 827 2005 11 257 .. 10 623 ..

2004 IV 11 755 11 492 11 082 862

2005 I 11 582 .. 10 933 .. II 11 275 .. 10 655 .. III 11 140 .. 10 518 .. IV 11 026 10 799 10 385 861

1Neljänneksiä koskevat tiedot ovat kunkin neljänneksen kuukausitietojen keskiarvoja, vuositiedot keskimääriä kuukaudessa. Uppgifterna för kvartalet är medeltal av månadsuppgifterna inom respektive kvartal, årsuppgifterna är medeltal i månaden.

Lähde: Sosiaalivirasto. Källa: Socialverket.

21. Toimeentulotukea saaneet henkilöt ja työttömät työnhakijat Helsingissä I/1991–IV/2005 Personer som får utkomststöd och arbetslösa arbetssökande I/1991–IV/2005 Lukumäärä -Antal 50 000 Toimeentulotuen saajat 45 000 Personer som får utkomststöd 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 Työttömät työnhakijat 15 000 Arbetslösa arbetssökande 10 000 5 000 0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05

Lähde: Sosiaalivirasto ja työministeriö. Källa: Socialverket och Arbetsministeriet.

130 22. Vanhuspalvelu, palvelukeskus- ja virkistystoiminta Åldringsservice, servicecentrals- och rekreationsverksamhet

Vuosi, Vanhainkodeista laitospalvelua saaneet1 Palvelukeskus- ja virkistystoiminta1 neljännes Personer som vårdats på åldringshem1 Servicecentrals- och rekreationsverksamhet1 År, kvartal Yhteensä Sosiaaliviraston laitokset Yksityiset laitokset Kävijöitä keskim./avoinnaolopäivä Totalt Anstalter under socialverket Privata anstalter Besökare i medeltal per öppethållningsdag

2001 2 711 1 200 1 522 3 720 2002 2 025 1 231 1 488 3 651 2003 2 661 1 217 1 455 3 473 2004 2 614 1 186 1 435 2 614 2005 2 565 1 152 1 396 3 962

2004 IV 2 614 1 189 1 432 4 304

2005 I 2 574 1 169 1 411 4 436 II 2 555 1 144 1 418 3 765 III 2 559 1 141 1 336 3 131 IV 1 926 1 151 1 064 4 516

Lähde: Sosiaalivirasto. Källa: Socialverket.

23. Kotihoito Hemmavård

Vuosi, Kotihoito yhteensä - Hemmavård sammanlagt Yli 75-vuotiaiden kotihoito - Hemmavård för över 75-år neljännes År, Kotihoito- Kotihoitokäynnit - Hemmavårdsbesök Kotihoito- Kotihoitokäynnit - Hemmavårdsbesök kvartal palveluja palveluja käyttäneet Kaikki Terveyskeskus - Hälsocentralen käyttäneet Kaikki Terveyskeskus- Hälsocentral henkilöt käynnit henkilöt käynnit Personer yhteensä Kotisairaan- Kotipalvelu- Personer yhteensä Kotisairaan- Kotipalvelu- som anlitat Samtliga hoitokäynnit käynnit som anlitat Samtliga hoitokäynnit käynnit hemvårds- besök Hemmasjuk- Hemservice- hemvårds- besök Hemmasjuk- Hemservice- tjänsten vårdsbesök besök tjänsten vårdsbesök besök

2003 .. 2 041 598 472 211 22 689 .. 1 571 243 334 882 16 465 2004 .. 1 623 204 481 833 19 493 .. 1 245 595 349 405 15 342 2005 15 071 1 423 881 1 031 784 392 097 9 931 1 101 766 782 982 318 784

2004 IV .. 414 728 124 626 5 027 .. 314 311 88 993 3 823

2005 I 9 053 306 496 194 432 112 064 6 509 240 960 148 843 92 117 II 9 221 342 943 256 537 86 406 6 572 266 591 196 430 70 161 III 9 233 379 903 285 017 94 886 6 398 291 534 215 396 76 138 IV 9 774 394 539 295 798 98 741 6 739 302 681 222 313 80 368

Vanhusten ja vammaisten kotipalvelu on siirtynyt 1.1.2005 sosiaalivirastosta terveyskeskuksen kotihoidon yhteyteen. Kotihoidon pienlaitteet ovat olleet poissa käytöstä helmi - maaliskuussa 2005. Kotihoidon käyntejä on tämän takia jäänyt kirjautumatta. Integroidussa kotihoidossa kotisairaanhoitokäynteihin sisältyy myös kotipalvelua. Hoitopuhelut on jätetty laskelman ulkopuolelle.

Lähde: Sosiaalivirasto ja terveyskeskus. Källa: Socialverket och hälsovårdscentralen.

131 24. Terveydenhuoltokäynnit (Helsingin terveyskeskuksen oma toiminta sekä ostopalvelut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä (HUS) Besök vid Helsingfors stads egen och den hälsovårdsservice staden köper av Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt HNS

Vuosi, Avohoito- Lääkärin Terveys- Kotihoito Hammas- Muu perus- Somaattinen Psykiatrinen neljännes käynnit vastaanotto keskus- yhteensä huolto terveyden- erikois- erikois- År, Besök inom Läkar- päivystys Hemvård Tandvård huolto sairaanhoito sairaanhoito kvartal öppenvård mottagning Hälsocentral- sammanlagt Övrig bas- Somatisk Psykiatrisk jour hälsovård special- special- sjukvård sjukvård

2002 3 226 343 480 989 111 871 528 955 400 305 919 375 589 812 195 036 2003 3 187 259 458 966 116 134 496 317 423 726 910 616 577 560 203 940 2004 3 165 270 460 058 109 357 501 683 414 523 909 708 571 426 198 515 2005 4 180 972 484 304 115 814 1 427 720 414 136 953 790 580 919 204 289

2004 IV 860 496 124 337 27 334 129 700 109 076 269 466 149 007 51 576

2005 I 996 982 123 007 28 828 307 507 102 122 235 281 146 339 53 898 II 1 055 105 125 706 29 512 343 664 111 446 237 646 152 896 54 235 III 973 055 107 135 28 718 380 861 82 227 198 912 131 773 43 429 IV 1 155 830 128 456 28 756 395 688 118 341 281 951 149 911 52 727

Vanhusten ja vammaisten kotipalvelu on siirtynyt 1.1.2005 sosiaalivirastosta terveyskeskuksen kotihoidon yhteyteen. - Sedan 1.1.2005 har hemser- vicen för åldringar och handikappade flyttats över från Socialverket till Hälsovårdscentralens hemmavård.

Hoitopuhelut on jätetty laskelman ulkopuolelle. - Telefonsamtal för vård ingår inte i kalkylen.

Lähde: Perusterveydenhuollon osalta Helsingin terveyskeskuksen (Helsingin kaupungin terveysviraston) Gentia -tulosteet.Erikoissairaanhoidon osalta Helsingin terveyskeskuksen (Helsingin kaupungin terveysviraston) Ecomed/OR -tulosteet. Källa: För bashälsovårdens del Helsingfors hälsocentrals (Helsingfors stads hälsovårdsverks) Gentia-utskrifter.För specialsjukvårdens del Helsingfors hälsocentrals (Helsingfors stads hälsovårdsverks) Ecomed/OR-utskrifter.

25. Käynnit Helsingin terveyskeskuksen sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) poliklinikoilla Besök vid Helsingfors hälsocentrals och Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikts HNS polikliniker

Vuosi, Kaikki Kaupungin poliklinikat Käynnit HUS:n poliklinikoilla1 neljännes poliklinikka- Stadens polikliniker Besök vid HNS polikliniker1 År, käynnit kvartal yhteensä Poliklinikka- Päivystys- Ajanvaraus- Poliklinikka- Päivystys- Ajanvaraus- Samtliga käynnit käynnit käynnit2 käynnit käynnit käynnit3 poliklinik- yhteensä Jourbesök Tidsbeställda yhteensä Jourbesök Tidsbeställda besök totalt Poliklinik- besök2 Poliklinik- besök3 besök totalt besök totalt

2001 748 501 201 645 18 115 181 348 546 856 105 593 272 480 2002 784 848 211 535 16 840 192 720 573 313 100 312 284 827 2003 781 500 218 223 22 777 180 555 563 277 88 891 254 872 2004 769 942 199 745 25 795 152 100 570 197 88 149 258 937 2005 785 208 204 787 24 206 149 470 580 421 86 508 263 362

2004 IV 200 583 51 998 6 352 39 949 148 585 22 160 67 431

2005 I 200 237 53 286 6 032 39 071 146 951 21 337 66 981 II 207 131 54 191 5 972 39 810 152 940 21 935 70 099 III 175 202 43 703 6 352 31 176 131 499 21 539 59 252 IV 202 638 53 607 5 850 39 413 149 031 21 697 67 030

Lähde: Helsingin terveyskeskuksen (Helsingin kaupungin terveysviraston) Ecomed/OR -tulosteet. Källa: Helsingfors hälsocentrals (Helsingfors stads hälsovårdsverks) Ecomed/OR-utskrifter.

132 26. Laitoshoito Helsingin terveyskeskuksen sairaaloissa sekä helsinkiläisten potilaiden hoito Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) Anstaltsvård på Helsingfors hälsocentrals sjukhus och vård av helsingforspatienter vid bäddavdelningarna på Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikts (HNS) sjukhus

Vuosi, Kaupungin sairaaloissa hoidetut potilaat HUS:n vuodeosastoilla hoidetut helsinkiläiset potilaat neljännes Patienter vårdade på stadens sjukhus Helsingforspatienter vårdade på HNS bäddavdelningar År, kvartal Jakson aikana Potilaita hoidossa Toteutuneet Jakson aikana Potilaita hoidossa Toteutuneet päättyneet jakson lopussa hoitopäivät päättyneet jakson lopussa hoitopäivät hoitojaksot Patienter vid jakson aikana hoitojaksot Patienter vid Utförda vård- Avslutade slutet av Utförda vård- Avslutade slutet av dagar vårdperioder året/kvartalet dagar vårdperioder året/kvartalet

2003 29 225 2 724 995 461 76 370 787 338 102 2004 24 818 2 540 900 048 78 026 737 340 601 2005* 24 606 2 419 858 660 81 843 .. 340 951

2004* IV 6 101 2 528 221 264 20 255 737 86 668

2005* I 5 979 2 505 216 771 20 393 955 88 388 II 6 248 2 359 214 409 21 894 763 89 686 III 6 294 2 423 212 320 18 897 842 80 483 IV 6 085 2 419 215 160 20 659 .. 82 394

Lähde: Helsingin terveyskeskus (Helsingin kaupungin terveysvirasto): hoitopäivät Gentia-raportista, hoitojaksot Ecomed/OR-raporteista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) Källa: Helsingfors hälsocentral (Helsingfors stads hälsovårdsverk): vårddagarna ur Gentia-rapporten, vårdperioderna ur Ecomed/OR-rapporten Sam- kommunen för Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt (HNS)

27. Tartunta- ja eräiden muiden tautien todetut tapaukset Upptäckta fall av smittosamma och vissa andra sjukdomar

2002 2003 2004 2004 2005*

IV I II III IV

Salmonellataudit Salmonellasjukdomar 394 345 318 55 86 86 104 71 Punatauti - Dysenteri 28 25 27 5 6 8 12 5 Malaria 10 8 10 5 – 2 5 1 Vesikauhuepäily - Misstänkt rabies 9 11 10 4 4 1 4 2 Tuberculosis alia 20 14 14 4 4 3 4 3 Tuberculosis pulmonum 48 44 32 8 12 8 11 11 Virushepatiitti A 176 9 831121 Virushepatiitti B akuutti 35 18 11 4 3 1 1 2 Virushepatiitti B krooninen 54 66 56 9 9 11 8 19 Virushepatiitti C akuutti 17 15 4––––– Virushepatiitti C krooninen 249 222 216 56 44 58 40 65 Tippuri · Gonorré 62 74 75 15 22 9 15 15 Kuppa · Syfilis 26 37 37 12 6 9 11 17 Klamydia 1 840 1 909 1 933 486 407 392 409 435 HIV 61 55 59 18 9 16 6 10

Lähde: Terveysvirasto. Källa: Hälsovårdsverket.

133 KULTTUURI ½ KULTUR

28. Konsertit, teatterit ja ooppera Konserter, teatrar och opera

Vuosi, Konsertit ½ Konserter Teatterit ½ Teatrar Ooppera ½ Opera kuukausi År, Konsertteja Kävijöitä Näytäntöjä Myytyjä lippuja Näytäntöjä Myytyjä lippuja månad Konserter Besökare Föreställningar Sålda biljetter Föreställningar Sålda biljetter

2000 131 135 697 3 279 659 032 393 227 180 2001 113 117 603 3 409 672 721 344 218 663 2002 131 126 649 3 727 739 128 382 226 152 2003 130 144 627 3 647 730 694 397 217 945 2004 158 140 859 3 918 718 603 368 210 063 2005 144 180 525 3 669 743 019 418 216 185

2004 IV 32 38 261 1 423 264 812 126 73 483

2005 I 33 34 822 1 106 183 519 131 59 940 II 25 26 854 872 166 294 88 47 615 III 52 82 132 374 88 202 54 42 946 IV 34 36 717 1 317 305 004 145 65 684

Lähde: Kaupunginorkesterin kanslia, Oy Yleisradio Ab:n konserttitoimisto, Helsingin Juhlaviikot, Teatterin tiedotuskeskus ry. Källa: Stadsorkesterns kansli, Rundradions konsertbyrå, Helsingfors Festspel, Informationscentralen för teater i Finland.

29. Kaupunginkirjaston kokonaislainaus Stadsbibliotekets totala utlåning

Vuosi, kuukausi Kokonaislainaus Muutos-% Lainaukset/asukas Käyntikerrat/asukas År, månad Totalt antal lån Förändrings-% Lån per invånare Besök per invånare

2001 9 343 810 2,1 16,8 13,2 2002 9 877 608 5,7 17,8 13,9 2003 9 970 197 0,9 17,8 12,6 2004 10 232 092 2,6 18,3 12,5 2005 10 073 766 –1,5 18,0 11,8

2004 IV 2 507 771 –5,1 4,5 3,1

2005 I 2 548 000 –6,5 4,6 2,9 II 2 479 390 1,8 4,4 3,0 III 2 510 886 –2,1 4,5 2,9 IV 2 534 204 1,1 4,5 3,0

Lähde: Kaupunginkirjasto. Källa: Stadsbibliotek.

134 KOKO MAAN INDEKSISARJOJA INDEXSERIER FÖR HELA LANDET

30. Kuluttajahintaindeksi Konsumentprisindex

Vuosi 2005 = 100 2000 = 100 kuukausi, Kokonaisindeksi År, Kokonais- Elintarv. ja alko- Asuminen, Uusimaat Etelä-Suomi Totalindex månad indeksi holittomat juomat lämpö ja valo Nyland Södra Totalindex Livsmedel och Boende, värme Finland alkoholfria drycker och lyse 2005 100 100 100 100 100 100

2005 I 99,1 100,4 98,3 99,1 99,1 105,0 II 99,8 101,8 98,6 99,9 99,8 105,6 III 100,1 102,1 98,9 100,2 100,1 106,0 IV 100,2 100,8 99,3 100,2 100,1 106,3 V 99,9 100,2 99,7 99,9 99,9 106,0 VI 100 99,6 100,2 100,1 100,0 106,3 VII 99,6 99,5 100,6 99,5 99,6 106,0 VIII 100 98,9 100,6 100,0 100,0 106,3 IX 100,5 99,0 101,0 100,6 100,5 106,9 X 100,4 98,7 101,0 100,4 100,3 106,8 XI 100,2 99,2 100,9 100,1 100,2 106,5 XII 100,2 99,8 100,9 100,1 100,2 106,6

2006 I 99,9 100,5 101,5 99,6 99,9 106,3

Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajahintaindeksi. Källa: Statistikcentralen, Konsumentprisindex.

31. Asuntojen hintaindeksi Bostadsprisindex

Vuosi, 2000 = 100 neljännes År, Helsinki Espoo–Kauniainen Vantaa Pääkaupunkiseutu Koko maa kvartal Helsingfors Esbo–Grankulla Vanda Huvudstadsregionen Hela landet

2001 99,5 100,0 99,6 99,6 99,5 2002 109,7 108,5 107,8 109,2 106,8 2003 116,8 114,8 114,5 116,1 113,6 2004 123,8 122,4 124,5 123,6 121,9 2005* 131,6 128,9 128,6 130,6 129,3

2004 IV 124,2 125,1 124,4 124,4 123,2

2005* I 125,2 126,2 125,4 125,5 124,8 II 130,1 128,9 127,4 129,5 128,3 III 133,2 127,6 131,3 131,7 130,8 IV 138,2 132,9 130,5 136,1 133,4

Lähde:Tilastokeskus, Asuminen, Asuntojen hinnat. Källa: Statistikcentralen, Boende, Bostädernas priser.

135 32. Tukkuhintaindeksi ja kotimarkkinoiden perushintaindeksi Partiprisindex, samt basprisindex för hemmamarknadsvaror

Vuosi, Tukkuhintaindeksi ½ Partiprisindex Kotimarkki- kuukausi noiden perus- År, 2000 = 100 hintaindeksi månad Basprisindex Kokonais- Kotim. Tuontitavarat Raaka-aineet Kulutus- Investointi- för hemma- indeksi tavarat Importvaror ja tuotanto- tavarat tavarat marknads- Totalindex Inhemska hyödykkeet Konsumtions- Investerings- varor varors Råvaror och varor varor 2000 = 100 produktions- förnödenheter

2002 97,7 99,5 95,0 97,2 99,0 93,9 98,5 2003 97,4 99,5 94,4 96,2 98,0 90,2 98,4 2004 98,3 99,0 97,3 98,8 95,9 88,6 99,9 2005 101,6 101,0 103,3 102,4 94,4 89,4 103,6

2004 XII 98,3 98,9 97,3 99,8 93,7 88,6 100,2

2005 I 98,9 99,1 98,6 100,3 94,4 88,8 100,8 II 99,6 99,4 99,7 101,1 94,5 89,0 101,5 III 100,2 99,7 100,9 101,3 94,1 89,1 102,1 IV 100,6 99,7 102,0 102,0 94,3 89,0 102,6 V 100,5 103,1 101,6 101,7 94,3 89,4 102,6 VI 101,6 103,5 104,0 102,6 94,7 89,7 103,7 VII 102,3 100,7 104,6 102,6 94,6 89,6 104,2 VIII 102,7 100,8 105,4 102,4 94,6 89,6 104,7 IV 102,9 101,2 105,4 102,6 94,0 89,7 105,0 X 103,1 101,5 105,5 103,5 94,3 89,7 105,1 XI 103,2 101,6 105,6 104,1 94,7 89,7 105,2 XII 103,4 101,6 106,1 104,2 94,7 89,7 105,5

Lähde: Tilastokeskus, Tuottajahintaindeksit. Källa: Statistikcentralen, Producentprisindex.

33. Ansiotasoindeksejä Förtjänstnivåindex

Vuosi, Palkansaajien ansiotasoindeksi ½ Löntagarnas förtjänstnivåindex neljännes År, 2000 = 100 kvartal Kaikki palkan- Tuntipalkkaiset Kuukausi- Kuntien Valtion Yksit. saajat Med timlön palkkaiset Kommunalt Statligt Privat Löntagare Med månads- totalt lön palveluksessa olevat ½ anställda

2001 104,5 104,7 104,5 103,5 105,1 104,8 2002 108,2 108,1 108,3 106,8 109,3 108,6 2003 112,6 112,1 112,7 110,7 114,0 113,0 2004 116,8 115,6 117,2 115,1 118,6 117,1 2005* 121,0 119,2 121,6 119,7 122,7 121,3

2004* IV 118,1 116,9 118,5 116,5 119,6 118,4

2005* I 119,1 117,4 119,7 117,6 120,8 119,4 II 121,1 118,9 121,9 119,7 123,1 121,4 III 121,5 119,6 122,2 120,3 123,3 121,8 IV 122,2 120,8 122,7 121,2 123,7 122,5

Lähde: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi. Källa: Statistikcentralen, Förtjänstnivåindex.

136