Etelä-Pohjanmaan Joukkoliikenteen Palvelutasomääritys

RAPORTTEJA 45 | 2013

Etelä-Pohjanmaan joukkoliikenteen palvelutasomääritys

Etelä-Pohjanmaan maakunnan joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma 2014-2018

JAAKKO RINTAMÄKI | NIKO SETÄLÄ | MARKO TIKKANEN

Etelä-Pohjanmaan joukkoliikenteen palvelutasomääritys Etelä-Pohjanmaan maakunnan joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma 2014-2018

JAAKKO RINTAMÄKI NIKO SETÄLÄ MARKO TIKKANEN RAPORTTEJA 45 | 2013

ETELÄ-POHJANMAAN JOUKKOLIIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNNAN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOSUUNNITELMA 2014-1018

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Taitto: Laura Pöllänen, Sito Oy Kansikuva: Jaakko Rintamäki, Sito Oy Kartat: © Karttakeskus, L4356

ISBN 978-952-257-785-6 (PDF)

ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu)

URN:ISBN:978-952-257-785-6 www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus Sisältö

Esipuhe...... 3

Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma...... 4 Tausta ja tavoitteet...... 4 Aiemmat liikennesuunnitelmat, alueidenkäytön ja palveluverkkostrategioiden tavoitteet...... 4 Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn lähtökohtien kuvaaminen ...... 7 Alueellisen palvelutason määrittely...... 7 Kaukoliikenteen palvelutaso...... 8 Uusi joukkoliikennelaki ja sen aiheuttamat toimenpiteet...... 8 Joukkoliikenteen järjestämismallit...... 8 Joukkoliikenteen järjestämistapauudistuksen mahdollisuuksia ja uhkia...... 10 Siirtymäajan sopimukset...... 10

Etelä-Pohjanmaan liikenteellisen aseman sekä väestö- ja aluerakenteen kuvaus...... 11 Väestö- ja aluerakenteen kuvaukset...... 11 Etelä-Pohjanmaa MALPE-aluejako...... 14 Joukkoliikenteen kysynnän ja liikkumisen kuvaaminen...... 16

Joukkoliikenteen oppilaitoskysely...... 20

Joukkoliikenteen palvelutaso Etelä-Pohjanmaalla...... 22 Etelä-Pohjanmaan joukkoliikennejärjestelmä ...... 22 Järjestelmän yleiskuvaus...... 22 Lippujärjestelmä...... 23 Joukkoliikenteen palvelutasoluokitus...... 24 Etelä-Pohjanmaan maakunta...... 25 Seinäjoen seutukunta...... 27 Järviseudun seutukunta...... 29 Kuusiokuntien seutukunta...... 32 Suupohjan seutukunta...... 34 Kaukoliikenteen palvelutaso...... 37 Palvelutasotekijät MALPE-tarkastelussa...... 41

1 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso...... 44 Tavoitteellisen palvelutason perustelut...... 44 Havaitut puutteet joukkoliikenteen palvelutasossa ...... 44 Työperäiset matkat...... 44 Opiskelu- ja asiointimatkat...... 45 Pitkät matkat...... 45 Vapaa-ajan ja muut matkat...... 46 Joukkoliikennettä tukeva infrastruktuuri...... 46 Linja-autopysäkit...... 46 Raideinfrastruktuurin kehittämistoimenpiteet...... 47 Lippujärjestelmä...... 47 Informaatio...... 47 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Etelä-Pohjanmaalla...... 48 Palvelutasotavoitteiden toteuttamisen kustannukset...... 49 Joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteiden MALPE-yhteensovitus...... 50 Kaukoliikenteen kehittämisen tavoitteet...... 51

Liitteet...... 52 Liite 1 Asukaskysely...... 52 Liite 2 Nykytilanteen palvelutasokuvaukset...... 64 Liite 3 Palvelutasokartat...... 69 Liite 4 Liikenteenhankinnan kustannustaulukko...... 75

2 Esipuhe

Etelä-Pohjanmaan joukkoliikenteen palvelutasosuun- Lapua-Kauhava -kehityskäytävälle, kuntakeskuksille nitelma toteutettiin osana maakunnallista liikennejär- ja maaseutualueilla. Joukkoliikenteen kilpailukyvyn jestelmäsuunnittelua. Joukkoliikenteen palvelutaso- kannalta Seinäjoen kaupunkiseutu ja kehityskäytä- suunnitelman laatiminen ja tavoitteiden asettaminen vä ovat ensisijaisia palvelutason kehittämisalueita. on toimivaltaisen viranomaisen lakisääteisiä tehtäviä. Kuntakeskuksista pyritään pääosin ympärivuotisen Toimivaltaisena viranomaisena Etelä-Pohjanmaan peruspalvelutason vahvistamiseen. Maaseutualueilla maakunnan alueella on Etelä-Pohjanmaan ELY-kes- suurena haasteena on varmistaa toimivat minimitason kus. Palvelutasotavoitteet on työssä määritelty vuosil- asiointiyhteydet lähiasiointitaajamaan. Lakisääteistä le 2014-2018. palvelutasoa ei pidetä riittävänä tasona yhdelläkään Joukkoliikennesuunnitelmassa sovellettiin liikenne- tarkastelulla yhteysvälillä. poliittisten tavoitteiden mukaisesta maankäytön, asu- Ohjausryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet An- misen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen kokonais- ders Pulkkis Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, tarkasteluja. Joukkoliikenteen palvelutasokriteereiden Jorma Ollila Etelä-Pohjanmaan liitosta, Kari Havunen ja -tavoitteiden määrittämisessä hyödynnettiin Lii- ja Juha Kokko Seinäjoen kaupungilta. Konsulttina kenneviraston ohjetta alueellisen joukkoliikenteen suunnittelutyössä toimi Sito Oy. Konsultin projektityö- palvelutasomäärittelystä 15/2011. Maakunnallisessa ryhmään kuuluivat Jaakko Rintamäki, Niko Setälä, liikennejärjestelmätyössä rakennettiin MALPE-pal- Marko Tikkanen ja Antti Haukka. velutasotekijöiden kautta kriteerit, joiden avulla joukkoliikenteen palvelutason tavoitteita kohdennettiin Seinäjoen kaupunkiseudulle, Kauhajoki-Seinäjoki-

3 Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tausta ja tavoitteet lä-Pohjanmaan ELY-keskus vahvistaa joukkoliikenteen palvelutason koko toimivalta-alueelleen vuoden Etelä-Pohjanmaasta halutaan luoda helposti saavu- 2013 aikana. 1 tettava hyvien liikenneyhteyksien maakunta. Maakun- Joukkoliikenteen kehittämisosiot kytketään liiken- nan liikennejärjestelmän tulee antaa mahdollisuudet nejärjestelmäsuunnitelmaan, joka valmistuu kokonai- niin maankäytön, elinkeinotoiminnan kuin asutuksen suudessaan keväällä 2014. Työn tulokset tiivistetään ja palvelujen kestävälle ja pitkäjänteiselle kehittämisel- Etelä-Pohjanmaan liikennestrategiaksi, jossa määri- le. Lisäksi maakunnan sijainti kahden kansainvälisen tellään liikennejärjestelmän kehittämisen painopiste- kuljetuskäytävän solmupisteessä antaa maakunnan alueet, maakunnan kärkitehtävät ja -hankkeet, keinot kehittämiseen potentiaalia. Näiden mahdollisuuksien liikennejärjestelmän kehittämiseksi sekä jatkuvan yh- hyödyntäminen on yksi maakuntasuunnitelmassa esi- teistyön toimintamalli. Strategian toteuttamiseksi sol- tetyistä Etelä-Pohjanmaan strategisen kehittämisen mitaan keskeisten toimijoiden välinen aiesopimus. kulmakivistä. Maakunnassa on myös hyvät mahdolli- Suunnittelun aikana järjestetään seutukunta- ja suudet kehittää turvallista ja sujuvaa arjen liikkumista, teemakohtaisia työpajoja, seminaareja sekä toteute- lisätä kestävien kulkutapojen, niin kävelyn, pyöräilyn taan kyselyjä ja haastatteluja. Vuorovaikutustapah- kuin joukkoliikenteen suosiota sekä vähentää liiken- tumista tiedotetaan suunnittelutyön edetessä muun teen päästöjä ja energiankulutusta. muassa maakuntaliiton internet-sivuilla www.epliitto. Etelä-Pohjanmaalla ollaan toteuttamassa en- fi. Sivuille tullaan lisäämään suunnittelun edetessä simmäinen koko maakunnan kattava liikennejärjes- myös työn osavaiheiden tuloksia sekä muun muassa telmäsuunnitelma. Suunnitelma käsittää kaikki lii- työstä laadittavat raportit. kennemuodot koskien niin ihmisten liikkumista kuin elinkeinoelämän kuljetuksia. Taustan suunnittelulle luovat maakunnan asukkaiden ja elinkeinoelämän Aiemmat toimijoiden tarpeet sekä maakunnan kehittämisen ta- liikennesuunnitelmat, voitteet. Suunnitelman taustalla vaikuttavat myös val- alueidenkäytön ja takunnalliset liikenneturvallisuuden, esteettömyyteen, palveluverkkostrategioiden ilmastomuutoksen hillintään ja resurssien käytön te- hostamiseen liittyvät tavoitteet. Joukkoliikennesuunni- tavoitteet telmassa tarkastellaan maakunnan liikenneolojen ke- hittämisen suuntaviivoja aina vuoteen 2040 saakka. Joukkoliikennesuunnitelmien- ja strategioiden osalta Joukkoliikenteen palvelutasomäärityksen tavoitevuosi palvelutasomäärityksen 2013–2018 selkeimmät läh- on 2018. tökohdat ovat: Tässä työssä määritellään Etelä-Pohjanmaan ELY- • Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn keskuksen alueella Etelä-Pohjanmaan maakunnan (Liikennevirasto 7/2010) joukkoliikenteen palvelutaso. Toimivaltaisten viran- • Suositus alueellisen joukkoliikenteen palveluta- omaisen on joukkoliikennelain mukaan vahvistettava somäärittelyssä käytettävistä kriteereistä (Liiken- alueelleen joukkoliikenteen palvelutaso. Joukkolii- nevirasto 15/2011) kennelaki edellyttää toimivaltaisilta yhteistyötä viran- • Liityntäliikenteen palvelutasomääritys (Etelä-Poh- omaisten, kuntien ja maakuntaliittojen kesken. Etelä- janmaan ELY-keskus 2010) Pohjanmaan joukkoliikenteen palvelutasotyö on tehty • Joukkoliikenteen laatukäytäväselvitykset Kurikka- kiinteänä osana maakunnallista liikennejärjestelmä- Ilmajoki-Seinäjoki-Lapua ja Seinäjoki-Vaasa työtä, joka on mahdollistanut tiiviin vuorovaikutuksen (2012) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja muiden alueen • Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma toimijoiden välillä. Toimivaltaisena viranomaisena Ete- • Etelä-Pohjanmaan liiton laatimat aluesuunnitelmat ja palveluverkkostrategiat 1 Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa

4 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen palveluta- Etelä-Pohjanmaan 2030 -maakuntasuunnitelmassa somääritys 2010–2013 on laadittu vuonna 2010. Ete- maakunnan kehittämisen vahvuudet, tavoitteet ja kul- lä-Pohjanmaan maakunnan alueelta mukana olivat makivet on jaettu viiteen osa-alueeseen, jotka ovat: Vimpelin, Alajärven, Soinin, Töysän, Ähtärin, Isojoen, 1. Inhimillisen ja sosiaalisen pääoman vahvistaminen Karijoen ja Teuvan kunnat. Työssä on määritelty yhte- 2. Kehittyvät ja uudistumiskykyiset elinkeinot, palve- ysvälejä, joiden liikenne tulee turvata työmatkaliiken- lut ja yrittäjyys teen, opiskelijaliikenteen ja asiointiliikenteen tarpeita 3. Luontoarvot, uudistuvat luonnonvarat sekä ympä- varten. Liikennevirasto on tarkentanut suositusta pal- ristö- ja energiaosaamisen vahvistaminen velutasoluokittelusta ja kriteeristöstä selvityksen jäl- 4. Hyvän saavutettavuuden ja monipuolisten liiken- keen, joten tämän selvityksen määritys ei ole yhteen- neverkkojen parantaminen sopiva nyt tehtävän palvelutasomäärityksen kanssa. 5. Keskusten, taajamien ja kylien rakenteen tiivisty- Vuonna 2010 laadittiin myös EPO ELY:n Liityntälii- minen sekä alueiden välinen vuorovaikutus kenteen palvelutasomääritys 2010. Työssä määritel- tiin kunnittain ensisijaiset liityntäliikennepaikkakunnat Koordinoidulla liikennejärjestelmätyöllä vaikutetaan ja liityntäliikenteen palvelutasotavoitteet. Liityntäkoh- erityisesti saavutettavuuden ja liikenneverkkojen ke- teita olivat alueelliset kaukoliikenteen solmukohdat, hittämiseen. Liikkumisen olosuhteita ja liikennepalve- Etelä-Pohjanmaan maakunnassa Seinäjoki ja Kauha- luita aktiivisesti kehittämällä saadaan vaikuttavuutta va. Palvelutasoa ei määritelty paikkakunnille, joissa myös muihin Etelä-Pohjanmaan strategisiin kehittä- on oma rautatieasema. Liityntäyhteydet tutkittiin vain misen painopisteisiin. Kehittyvät palvelut, elinkeino- kuntakeskuksista. Selvityksen perusteella liityntäyhte- elämä, ympäristö- ja energiaosaamisen lisääminen yksien kysyntä on pientä, eikä niille voida tarjota pe- sekä alueiden välisen vuorovaikutuksen edistäminen ruspalvelutasoa pelkän liityntäyhteyden perusteella. edellyttävät maakunnan toimijoiden aktiivista osallis- Olemassa olevat liityntäyhteydet pyritään kuitenkin tumista liikkumisen palveluiden ja laajemmin liikenne- säilyttämään. järjestelmän kehittämiseen. Vuonna 2011 laadittiin Joukkoliikenteen laatukäy- Maakuntasuunnitelmassa 2030 keskeiseksi liiken- täväselvitys Kurikka–Ilmajoki–Seinäjoki–Lapua (EPO nejärjestelmätason tavoitteeksi on määritelty Helsinki- ELY 5/2012). Työssä selvitettiin liikenteellisiä kehittä- Tampere-Seinäjoki-Oulu radan kehittäminen. Junasta mistoimenpiteitä mm. vuorotarjonnan ja reittien osal- tavoitellaan myös lähiliikenteessä keskeistä kulku- ta, pysäkkien kehittämistarpeita laatukäytävällä se- muotoa. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta halutaan kä informaation ja markkinoinnin kehittämistä sekä edistää sekä maakunnan sisäisissä että ulkoisissa määriteltiin näille toteuttamisohjelma. Palvelutasota- yhteyksissä. voitteeksi asetettiin KETJU-hankkeen mukainen vä- Liikennejärjestelmän tulevaisuuskuvaa ja joukko- himmäismatkustustarpeet -luokka, jonka määrällinen liikenteen palveluita maakuntasuunnitelmassa linjaa vastine uudessa ohjeessa on peruspalvelutaso. Lii- erityisesti maininta aluerakenteen tiivistymisestä kai- kennetarjonta on tarkoitus nostaa tälle tasolle vähitel- killa aluetasoilla. Seinäjoen kaupunkialue kehittyy en- len vuoteen 2019 mennessä siirtymäajan sopimusten tistä enemmän urbaanina keskuksena, mutta alue- ja purkautuessa. väestörakenteen tiivistymistä tapahtuu myös pienem- • Erityiset lähtökohdat Etelä-Pohjanmaan maakun- missä keskuksissa. Alue- ja väestörakenteen tiivisty- nan joukkoliikenteen palvelutasotyölle: Liikennevi- minen vaikuttaa erityisesti lähiliikkumiseen ja kulku- raston ohjeistus, Liikennejärjestelmäsuunnitelma, muotovalintoihin. Kävelyn ja pyöräilyn ympärivuotiset MALPE-ajattelutapa. palvelutason kohdentaminen olosuhteet vaikuttavat entistä enemmän alueen asuk- henkilökuljetusten yhdistelyä tukevasti, kokonais- kaiden viihtyisyyteen. Joukkoliikenteen seudulliset palveluajattelun tuominen. edellytykset paranevat kuntakeskusten tiivistyessä. • Kuntien henkilökuljetusten kehittäminen (luoda ta- Yhdyskuntarakenteen tiivistymiskehitys on nopeim- voitteita myöhempään käyttöön ja korostaa tämän millaankin hidas prosessi ja nopeata vaikuttavuutta tärkeyttä). esimerkiksi joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuteen ei ole tätä kautta saatavissa. Palveluiden kehittämisellä ja ihmisten asenteisiin vaikuttamalla saadaan vaikuttavuutta lyhyellä aikavälillä.

5 Asukkaat 2008 Asukkaiden lukumäärä 250m * 250 m ruudussa EVIJÄRVI

1–5 6–10 KAUHAVA 11–50 LAPPAJÄRVI VIMPELI 51–100 yli 100 Päätiet

Seututiet LAPUA ALAJÄRVI

SOINI

KUORTANE ILMAJOKI SEINÄJOKI

KURIKKA TÖYSÄ

TEUVA ÄHTÄRI ALAVUS

JALASJÄRVI

KARIJOKI KAUHAJOKI

ISOJOKI Kuvio: Etelä-Poh- janmaan väestön sijoittuminen tilas- toruuduittain

Aluerakenteen ja pääväylien liikenneverkkojen tähtimalli

Taajama Rautatie Päätie Seututie Paikallistie Pietarsaari Pohjoinen Joki sisämaan yhteys Pohjoiseen Järvi Pietarsaari - Kokkola - Oulu Pohjoinen ulottuvuus Kehityskäytävä (10 km)

Asukkaat vuonna 2008 250m * 250m ruudussa

Itään Länteen Vaasa Jyväskylä Ruotsi - Atlantti Kuopio Venäjän Karjala Länteen Vaasa Ruotsi - Atlantti

Länteen Kaskinen Ruotsi - Atlantti

Itään Etelään Etelään Jyväskylä - Pietari Pirkanmaa Pirkanmaa itäinen läntinen Tampere Tampere Etelään Tampere - Helsinki Pietari - Eurooppa

Satakunta Turku

Kuvio: Aluerakenteen ja pääväylien liikenneverkkojen tähtimalli

Kuva 1. Etelä-Pohjanmaan aluerakenteen ja pääväylien tähtimalli. Etelä-Pohjanmaan liitto 2009. 21

6 Joukkoliikenteen museitsemästä iltayhdeksään ja vuoroväli enintään palvelutasomäärittelyn 30–60 minuuttia, ruuhka-aikoina 15–30 minuuttia. lähtökohtien kuvaaminen Viikonloppuna vuorotarjonta on arkiliikennettä harvempaa, mutta vuorovälit ovat silti korkeintaan 60 minuuttia. Joukkoliikenteellä liikkuminen on suhteellisen vapaata aikataulut tuntien. Joukkoliikenteen tarjontaa Alueellisen palvelutason määrittely on arkisin noin 20–40 vuoroa/suunta. Liikennevirasto on laatinut ohjeen joukkoliikenteen Keskitason joukkoliikenne tarjoaa liikkumisvaihto- palvelutason määrittelyyn (LiVi 07/2010) ja tarkenta- ehdon päivittäisiin kohteisiin. Tavoitteena on tarjota nut sitä suosituksella alueellisen joukkoliikenteen pal- jokapäiväiset liikkumismahdollisuudet, mutta ottaen velutasomäärittelyssä käytettävistä kriteereistä (LiVi huomioon joukkoliikenteen aikataulun asettamia ra- 15/2011). Tässä selvityksessä noudatetaan suosituk- joituksia. Keskitasolla liikennöintiaika on arkisin aa- sen mukaista jakoa kuuteen palvelutasoluokkaan: kil- museitsemästä iltakahdeksaan ja vuoroväli ruuhka- pailutaso, houkutteleva taso, keskitaso, peruspalvelu- aikoina noin 30 minuuttia, muulloin tunnista kahteen. taso, minimitaso ja lakisääteinen taso. Viikonloppuna liikennöintiaika on lyhyempi ja vuoro- Palvelutason määrittely eri tasoille pohjautuu: tarjonta harvempaa. Joukkoliikenteen tarjontaa on ar- • määrällisiin kriteereihin, jotka liittyvät esimerkiksi kisin noin 14–20 vuoroa/suunta. päivittäisiin liikennöintiaikoihin, päivittäisiin vuo- Peruspalvelutason joukkoliikenne tarjoaa käyttö- romääriin, vuoroväliin ruuhka-aikoina, päivällä ja kelpoiset yhteydet työ-, koulu-, opiskelu- ja asiointi- illalla, viikonloppuliikenteen tarjontaan jne. matkoille. Peruspalvelutason tavoitteena on turvata • laadullisiin kriteereihin, kuten kalustoon, lippu- yleisimmät arjen liikkumistarpeet ja tarjota mahdolli- järjestelmään ja aikatauluinformaatioon liittyviin suus käyttää joukkoliikennettä. Peruspalvelutason lii- kysymyksiin. kennöintiaika on aamuseitsemästä iltapäivän viiteen. Vuorotarjonta on arkipäivisin vähintään 3–5 vuoroa/ Yksittäinen luokka pitää sisällään eri viikonpäivien suunta kulkutarpeiden mukaan. Hyvällä peruspalve- (arki, lauantai ja sunnuntai) ja eri ajankohtien (ruuhka, lutasolla vuorotarjonta voi nousta kysynnän mukaan päivä, ilta) mukaiset määrittelyt. Huomioon otetaan noin 10–13 vuoroon/suunta. Viikonloppuisin ei liiken- myös talvi- ja kesäkauden erot. nöidä välttämättä lainkaan tai liikennettä on vain muu- Alueellinen palvelutaso määritellään yhteysvälikoh- tamia vuoroja tarpeen mukaan. taisesti, yleensä alue-, kaupunki- ja kuntakeskusten Minimitasolla avoin joukkoliikenne tarjoaa vain vält- välille. Palvelutasomäärittelyssä liikennöintiaika on tämättömät perusyhteydet eli lähinnä koulu- ja opiske- määritelty siten, että liikennöintiaika tarkoittaa niin lumatkayhteydet aamulla kouluun ja iltapäivällä kotiin sanottua käyttökelpoista perilläoloaikaa. Täten liiken- tai vastaavasti työmatkatarpeet. Lisäksi tavoitteena teen alkuaika on määritelty ensimmäisenä saapumis- on turvata myös asiointimahdollisuudet kuntakeskuk- aikana keskukseen ja päättyminen viimeisen paluuyh- seen avoimella joukkoliikenteellä. Minimitason liiken- teyden lähtö-ajan perusteella. nöintiaika on arkisin noin kello 8.00–16.00, mutta se Kilpailutason joukkoliikenne on todellinen vaihto- voi vaihdella esimerkiksi koulujen alkamis- ja päät- ehto henkilöauton käytölle. Kilpailutason tavoitteena tymisaikojen mukaan tai paikallisten työaikojen mu- pidetään merkittävää joukkoliikenteen kulkutapaosuu- kaan. Vuorotarjonta voi olla vain 1–2 vuoroa/suunta den lisäämistä. Kilpailutasolla liikennöintiaika on arki- ja liikennettä saatetaan hoitaa vain koulupäivinä tai sin aamukuudesta puoleenyöhön ja vuoroväli enin- kouluvuoden aikana. tään 30 minuuttia ja ruuhka-aikoina 10–20 minuuttia. Lakisääteinen taso tarkoittaa tilannetta, jossa kun- Myös viikonloppuna on liikennetarjontaa lähes arkilii- ta järjestää alueelta vain lakisääteiset koulu- ja muut kenteen tapaan. Liikkuminen on vapaata, eikä sidot- henkilökuljetukset, joissa saatetaan käyttää osaksi tua joukkoliikenteen aikatauluihin. Joukkoliikenteen myös avointa joukkoliikennettä. tarjontaa on arkisin vähintään noin 40–60 vuoroa/ Uuden joukkoliikennelain mukaan toimivaltainen vi- suunta. ranomainen määrittää oman alueensa palvelutason. Houkuttelevan tason joukkoliikenne on käyttökel- Etelä-Pohjanmaalla toimivaltainen viranomainen on poinen vaihtoehto henkilöauton käytölle ja tavoittee- Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. na on saada uusia matkustajia joukkoliikenteeseen. Houkuttelevalla tasolla liikennöintiaika on arkisin aa-

7 Kaukoliikenteen palvelutaso Uusi joukkoliikennelaki ja sen aiheuttamat toimenpiteet Liikenne- ja viestintäministeriö on selvittänyt kaukoliikenteen nykytilaa ja kehittämistarpeita (LVM 21/2011) ja määritellyt kaukoliikenteelle tavoitteellisen palve- Joukkoliikenteen järjestämismallit lutason (LVM 30/2011). Kaukoliikenteen palvelutasot on määritelty yli 50 000 asukkaan kaupunkiseutujen EU:n palvelusopimusasetus2 (PSA) ja sen mukainen välille. Etelä-Pohjanmaalta Seinäjoki on mukana mää- Suomen uusi joukkoliikennelaki (JLL, 13.11.2009/869) rittelyssä. ovat astuneet voimaan 3.12.2009. Niiden myötä Suo- Kaukoliikenteen valtakunnallinen palvelutaso on men joukkoliikennelainsäädäntö on uudistunut. Jat- jaettu viiteen luokkaan: kossa joukkoliikenne on järjestettävä joko markkina- Perustason palveluilla tyydytetään kansalaisten ehtoisesti tai palvelusopimusasetuksen mukaisesti. välttämättömät liikkumistarpeet, joita ovat päivittäiset Entisen lainsäädännön mukaiset linjaliikenneluvat työhön ja opiskeluun liittyvät matkat. on pääosin muutettu siirtymäajan sopimuksiksi. Vaik- Toimivalla tasolla tarjotaan vaihtoehto henkilöau- ka siirtymäajan sopimuksissa noudatetaan jo palve- ton käytölle ja liikkumismahdollisuus autottomille. lusopimusasetusta, ovat sopimukset nimensä mukai- Kysyntää vahvistava taso tarjoaa toimivan ja sesti voimassa vain lain siirtymäaikana. Sopimukset käyttökelpoisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle. umpeutuvat vuosien 2014 ja 2019 välillä. Joukkolii- Tavoitteena on saada uusia joukkoliikennematkusta- kennettä ei voida siirtymäajan jälkeen järjestää samal- jia. la tavoin kuin siirtymäajan sopimuksilla. Kysyntää lisäävällä tasolla joukkoliikenne on kil- Toimivaltainen viranomainen päättää, miten jouk- pailukykyinen vaihtoehto henkilöauton käytölle. Ta- koliikenne sen toimivalta-alueella järjestetään siirty- voitteena on lisätä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. mäajan jälkeen. Lisäksi toimivaltaisen viranomaisen Huipputasolla joukkoliikenne on ylivoimainen on uuden joukkoliikennelain mukaan määritettävä vaihtoehto henkilöautolle. Tavoitteena on lisätä mer- toimivalta-alueensa palvelutaso. Palvelutason on ol- kittävästi joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. tava sen tasoinen, että osapuolet voivat sitoutua sen Kaukoliikenteen palvelutason määrittää Liiken- toteuttamiseen. Tavoitteellisenpalvelutason määrittely ne- ja viestintäministeriö. Kaukoliikenteen palveluta- ohjaa joukkoliikennepalvelujen järjestämistä ja rahoi- sot vuosille 2012–2015 on vahvistettu päätöksessä tusta alueella (Liikennevirasto 2010, Ohje joukkolii- LVM/1960/08/2011. kenteen palvelutason määrittelyyn). Yhteysvälit Seinäjoelta Helsinkiin ja Tampereelle Liikenne- ja viestintäministeriö on laatinut selvi- on määritelty kysyntää lisäävälle tasolle. Yhteysväli tyksen linja-autoliikenteen järjestämistavoista (LVM Seinäjoelta Jyväskylään on määritelty kysyntää vah- 12/2012). Selvityksessä määritellään liikenteen jär- vistavalle tasolle. Yhteysvälit Seinäjoelta Turkuun, jestämismallit ja käydään läpi niiden ominaisuuksia Ouluun, Kuopioon ja Lahteen on määritelty toimivalle niin liikennetuotannon, palvelutason kuin viranomais- tasolle. toiminnankin näkökulmista. Siirtymäajan jälkeen liikenne voidaan tuottaa joko markkinaehtoisesti tai soveltaen palvelusopimusasetusta. Palvelusopimusasetusta sovelletaan kun toimivaltainen viranomainen haluaa järjestää alueel- laan paremmat julkisen liikenteen palvelut mitä mark- kinaehtoisilla reittiliikenteillä muodostuu. Palvelujen parantaminen voi liittyä palvelutarjonnan määrään, laatuun, varmuuteen, luotettavuuteen tai matkustaja- hintoihin. Toimivalta-alueen eri alueilla voidaan sovel- taa erilaisia liikenteen järjestämistapoja.

2 Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetus 1370/2007 rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista 3.12.2007

8 Kuva 2 Liikenteen järjestämistapamallit (LVM 12/2012, muokattu)

Markkinaehtoinen liikenne PSA: Bruttomalli

Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että siirty- Bruttomallissa toimivaltainen viranomainen tilaa jouk- mäajan liikennöintisopimusten sopimuskauden la- koliikennepalveluiden tuotannon liikennöitsijöiltä kil- kattua riittävä palvelutaso voidaan saavuttaa ilman pailuttamalla. Bruttokustannusmallissa lipputuloriski viranomaisen puuttumista liikenteen järjestämiseen, on viranomaisella, liikennöitsijä saa tulot sopimus- ja ettei liikenteen sääntely muutoinkaan ole tarpeen, korvauksena. Tilaaja vastaa yleensä reittien ja aika- voidaan joukkoliikenne järjestää puhtaasti markkina- taulujen suunnittelusta, lippujärjestelmästä, mark- ehtoisesti. kinoinnista ja tiedotuksesta. Liikenteen tuotannon Markkinaehtoisessa liikenteessä joukkoliikenteen suunnittelusta vastaa liikenteenharjoittaja. Tässä mal- palvelutaso muodostuu liikennöitsijöiden anomien lissa viranomaisorganisaatiolla on suuri rooli liiken- reittiliikennelupien mukaisesti. Viranomainen voi olla teen suunnittelutyössä. myöntämättä reittiliikennelupaa JLL § 22 perusteella. Malli sopii suurille kaupunkiseuduille, jossa joukko- Reittiliikennelupaa koskevassa hakemuksessa on lii- liikennejärjestelmä perustuu paljolti vaihdollisiin mat- kennöitsijän ilmoitettava liikenteen reitti, ainakin tär- koihin. Bruttomalli mahdollistaa tarjonnan integroinnin keimmät pysäkit, aikataulu ja liikenteen aiottu aloitta- ja yhtenäisen lippujärjestelmän. Toisaalta liikennöitsi- misaika sekä ajankohdat, jolloin liikenteen aikatauluja jältä voi puuttua motivaatio kehittää palveluaan, sillä voidaan muuttaa. Reittiliikennelupa velvoittaa hoita- matkustajamäärän kasvu ei lisää suoraan liikennöit- maan liikennettä vähintään kaksi vuotta. sijän tuloja. Toimivaltainen viranomainen voi täydentää markkinaehtoista liikennettä vähäisessä määrin ostoliiken- teellä, jos esimeriksi palvelutasotavoitteet eivät muuten täyty. Lisäostot voivat olla muodoltaan brutto- tai nettokustannusmallisia.

9 PSA: Käyttöoikeussopimus - Ei velvoitetta yhteensopivalle lippujärjestelmälle ja hinnoittelulle Käyttöoikeudella tarkoitetaan oikeutta ja velvollisuutta - Voi joutua täydentämään viranomaisen ostoliiken- julkisen liikenteen hoitamiseen erikseen määritellyllä teellä osalla julkisen liikenteen verkkoa. Liikenteenharjoit- taja saa tästä korvauksena matkustuksesta kertyvät PSA: Bruttomalli asiakastulot ja muut myyntitulot sekä lisäksi käyttöoi- + Viranomainen voi suunnitella liikenteen tavoittei- keussopimuksen mukaisen mahdollisen korvauksen. densa mukaan ja hallitsee kokonaisuutta Käyttöoikeussopimuksessa sovitaan, millä hinnalla ja + Yhtenäinen lippujärjestelmä, tuottaa myös dataa ehdoilla liikennöitsijä sitoutuu järjestämään joukkolii- suunnittelun pohjaksi kenteen määritetyn palvelutason mukaiseksi. Liiken- + Liikennöitsijöillä ei lipputuloriskiä nöitsijä suunnittelee ja hyväksyttää viranomaisella - Vaatii viranomaiselta suunnitteluresursseja palvelutason täyttävän liikenteen reitteineen ja aika- - Lipputuloriski viranomaisella tauluineen. Käyttöoikeussopimus voidaan tehdä alueellisesti PSA: Käyttöoikeussopimus tai reittipohjaisesti. + Liikenteenharjoittajalla motivaatio hoitaa liikenne Alueellinen käyttöoikeussopimus mahdollistaa lii- mahdollisimman hyvin (lipputuloriski) kennöitsijän oman innovoinnin liikenteen kehittämi- + Mahdollistaa yhtenäisen lippujärjestelmän sessä. Alueellisen käyttöoikeussopimuksen kohteen + Ei vaadi viranomaiselta niin laajaa suunnitteluor- tulisi olla liiketaloudellisesti kiinnostava, jotta liiken- ganisaatiota kuin bruttomalli nöitsijällä olisi mahdollisuus kehittää liikennetarjontaa - Tarjousten valmistelu, laatiminen ja vertaaminen tuottavammaksi. vaativat viranomaiselta ammattitaitoa Reittipohjaisessa käyttöoikeussopimuksessa pu- - Lipputuloriski liikennöitsijällä hutaan ns. nettomallista, jossa liikennöitsijän oma suunnittelu jää vähäiseksi. Tätä mallia käytetään lä- PSA: Oma tuotanto hinnä pieniin muuta (esimerkiksi markkinaehtoista) lii- + Viranomaisen täysi kontrolli liikennetuotantoon kennettä täydentäviin kohteisiin - Kustannusrakenne ei välttämättä optimaalinen Käyttöoikeussopimusten kilpailuttaminen edellyttää asiantuntevaa suunnittelua, jotta kohteet ovat houkut- televia ja liikennetarjonta pysyy yhteensopivana eri Siirtymäajan sopimukset kohteiden välillä. Tilaaja myös määrittelee käytettä- vän lippujärjestelmän ja voi asettaa enimmäishintoja Siirtymäajan sopimukset päättyvät vuosina 2014– lipputuotteille. 2019. Sopimukset ovat reitti- ja vuorokohtaisia, joten niiden tarkka listaaminen ei ole tässä mahdollista. Sa- PSA: Oma tuotanto malla yhteysvälillä voi olla eri aikoihin päättyviä so- pimuksia. Suuri osa sopimuksista päättyy 2014. Siir- Palvelusopimusasetus mahdollistaa liikennepalvelun tymäajan sopimukset on listattu liitteen 3 taulukossa. tuottamisen myös viranomaisen omana tuotantona. Seuraavassa on listaus eri vuosina päättyvien sopimusten määrästä. • 2014 päättyy 64 sopimusta Joukkoliikenteen • 2015 päättyy 5 sopimusta järjestämistapauudistuksen • 2016 päättyy 45 sopimusta mahdollisuuksia ja uhkia • 2017 päättyy 21 sopimusta • 2018 päättyy 31 sopimusta Markkinaehtoinen liikenne • 2019 päättyy 3 sopimusta + Ei vaadi viranomaiselta toimia liikenteen järjes- tämiseksi Sopimukset koskevat pääosin kuntakeskusten vä- + Kilpailu saattaa tuottaa uutta liikennetarjontaa ja lisiä yhteyksiä. Siirtymäajan sopimukset sisältävät palveluinnovaatioita myös kuntakeskusten sisäisiä koululaiskuljetuksia. - Palvelukokonaisuus ei välttämättä käyttäjälle optimaalinen

10 Etelä-Pohjanmaan liikenteellisen aseman sekä väestö- ja aluerakenteen kuvaus

Väestö- ja aluerakenteen Etelä-Pohjanmaalla taajamaväestön osuus on kuvaukset 70 %. Tilanne vaihtelee paljon seuduittain. Suhteessa eniten väestöstä taajamien ulkopuolelle asuu Kuusi- okuntien alueella. Taajamaväestön osuus on seutu- Etelä-Pohjanmaa asukasmäärä on noin 194 000. Ti- kunnassa vain 55 %. Seinäjoen seutukunnassa lähes lastokeskuksen ennusteiden mukaan väestömäärä 80 % väestöstä asuu alueen taajamissa ja 10 % ky- kasvaa 5 000 – 6 000 asukkaalla vuoteen 2030 men- lämäisessä ympäristössä. Toimiva joukkoliikenteen nessä. Seinäjoen seutukunta on nykyisestä seutukun- palvelutaso on helpointa toteuttaa alueilla, joissa asu- nista ainoa, jonka väestönmuutos on tarkastelujaksol- kastiheys on riittävä. Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen la positiivinen. Seinäjoen seutukunnassa sijaitsee yli kaupunkialue on esimerkki sellaisesta tiheästä kau- 66 % kaikista maakunnan työpaikoista. punkialueesta, jossa on mahdollista harjoittaa sään- Tarkemmassa väkiluvun muutosta kuvaavasta tau- nöllistä paikallisliikenteenomaista joukkoliikennettä. lukosta ilmenee, että 2000-luvun positiivinen väestö- Muuta maakuntaa paremmat edellytykset kilpailuky- kehitys on lähes täysin keskittynyt Seinäjoelle. Lapua kyisemmälle joukkoliikenteelle on Kauhajoki-Kauhava ja Ilmajoki ovat Seinäjoen naapurikuntina hyötyneet -yhteysvälillä, tiheän nauhamaisen asutuksen varrel- maakuntakeskuksen kasvusta ja kyenneet lisäämään la. Kilpailukykyisyydellä tarkoitetaan tässä yhteydes- väestöään. sä sitä, millä alueilla on potentiaalia kysyntäsiirtymään Etelä-Pohjanmaa on kauttaaltaan asuttu. Väestö yksityisautoista joukkoliikenteeseen. on voimakkaasti keskittynyt Seinäjoen lähialueille se- Etelä-Pohjanmaan aluerakenteessa on siis tunnis- kä Kauhajoelta Kauhavalle ulottuvalle vyöhykkeelle. tettavissa ainakin kolme toisistaan poikkeavaa koko- Välimatkat eivät kuntakeskusten ja muiden suurimpi- naisuutta: en taajamien välillä ole pitkiä. • Seinäjoen kaupunkialue (Tiivis asutus, kasvava Etelä-Pohjanmaan väestömäärä on Seinäjoen keskus, paikallisliikennekaupunki) seutua lukuun ottamatta laskenut. Väkiluku vähenty- • Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava (Tiivis asutus taa- nyt erityisesti maaseudulta ja taajamien ulkopuolisista jamissa ja teiden varsilla, työssäkäynnin lähtöalu- kylistä vuosien 1980-2010 tarkastelujaksolla. Väkiluku eet) kasvanut valtaosassa nykyisiä ja entisiä kuntakeskuk- • Muut kuntakeskukset (Osittain tiivistyvä asutus, sia, eli väestön merkittävää tiivistymistä ja asukastihe- reuna-alueiden väestötappiot, työssäkäynnin koh- yden kasvua on tapahtunut lähes koko maakunnassa. dealueita lähialueillaan, työssäkäyntiä seutu- ja Voimakkainta tiivistyminen on ollut Kauhajoki-Lapua maakuntakeskukseen) yhteysvälin kuntakeskusten lisäksi Alajärvellä ja osin myös Alavudella.

Suupohjan seutukunta

Seinäjoen seutukunta

Kuusiokuntien seutukunta 2012 2040 Järviseudun seutukunta

Etelä-Pohjanmaan maakunta

0 50000 100000 150000 200000 250000

Kuva 3. Väestöennuste 2040. Tilastokeskus 2012

11 Ennustettu väestönmuutos kunnittain 2011 - 2030, %

Seinäjoki 22,3 Ilmajoki 13,2 Lapua 10,2 Koko maa 8,3 Etelä-Pohjanmaa 3,1 Kauhajoki -2,9 Töysä -5,5 Kurikka -7,3 Alavus -7,7 Kauhava -9,3 Jalasjärvi -9,7 Karijoki -10,2 Vimpeli -10,3 Lappajärvi -10,4 Alajärvi -10,5 Evijärvi -11,9 Teuva -13,6 Ähtäri -13,8 Kuortane -16,3 Soini -18,3 Tilastokeskus Isojoki -18,8

-25 -20 -15 -10 -5 0 5 10 15 20 25

Kuva 4. Ennustetty väestönmuutos Etelä-Pohjanmaan kunnissa. Tilastokeskus 2011.

7 5 4 8 9 7 51

1 3

7 6 4 3 51 1 751 7 6 Evijärvi 8 1 9

7 38 5 7 0

7 41

7 2 4

8 Lappajärvi 1 13 7 5 8 8 72 725 733 Vimpeli 8 733 1 717 7 7 7 1 1 5 1 7 3

3 1 6 Kauhava

3 7 67 3 2 7 16 6 Lapua 7 9 Alajärvi

1 1 7 7 1 4 7 8 6 697 Soini 6 1 8 Seinäjoki 8 5 70 1 697 697 7 67 01

7 6 Kuortane 6 0 6 89 1 1 Ilmajoki 8 9 1 6 9 7 4 8 Kurikka 6 6 Töysä 8 7 2 6 672 672 2 Ähtäri 67 Alavus Teuva 6 18 9 72 4 6 6 7 6 8 Jalasjärvi 8 4 6 4 6 Kauhajoki

7 3 7 2 662 663 Karijoki Väestötiheys 6 8 7 250 m * 250 m ruudussa (YKR, 2011) 1 6 6

6 < 10 hlöä 6 4 11 - 100 hlöä

1 Isojoki 66 101 - 150 hlöä

151 - 300 hlöä Tiedot: YKR © SYKE ja TK; 2011 Tausta: © Karttakeskus, L4356 0 10 20 30 40 50 Kilometriä > 300 hlöä 29.8.2012 Sito/KHK Kuva 5. Etelä-Pohjanmaan väestötiheys 250 metrin ruutuaineistossa.

12 100 % Aluerakenteen ohella väestön ikärakenne aset- YKR taajaman ja 90 % kylien taa liikennejärjestelmän palvelutasolle ja sen kehit- 80 % ulkopuolella tämiselle haasteita Etelä-Pohjanmaalla. Liikkuminen (haja‐ 70 % asutusalue) alueella tukeutuu vahvasti henkilöautoon ja samalla 60 % YKR kylässä (40‐200 ikääntyneiden määrä on voimakkaassa kasvussa. Al- 50 % asukasta) la olevasta taulukosta käy ilmi, kuinka nuorten ja työ- 40 % 30 % YKR taajamassa ikäisten suhteellinen osuus seutukuntien väestöstä on (yli 200 20 % asukasta) laskenut 30 vuoden aikasarja-aineistossa. 10 % Etelä-Pohjanmaalla väestö on keskittynyt taaja- 0 % miin, mutta lähes 20 % alueen asukkaista asuu haja- asutusalueilla. Tyypillistä Etelä-Pohjanmaan keskuk- sille on, että varsinaisissa keskusten ydinalueilla asuu verrattain vähän ihmisiä. Esimerkiksi Seinäjoella 1 ki- lometrin etäisyydellä kaupunkikeskustasta asuu vain Kuva 6. Väestön sijoittuminen eri aluetyypeille seutukunnittain. noin 5 % väestöstä. Taajama-alueet ovat 30 vuoden kehityskaarella Edellisten lisäksi huomattava osuus Etelä-Poh- kasvaneet niin väestöllisesti kuin pinta-alaltaan. Taa- janmaan väestöstä asuu maaseutualueilla myös jama-alueiden hajaantuessa yhä suurempi osa palve- jatkossa. Liikennejärjestelmän ja erityisesti joukko- luista on kävely- ja/tai pyöräilyetäisyyden ulottumat- liikennesuunnittelun osalta maaseutualueille on erit- tomissa. Joukkoliikenteen kehittämisen toimenpiteille täin haastavaa rakentaa kustannustehokasta ja yksi- taustaa asettavat havainnot voimistuvista Seinäjoen tyisautoilun kanssa kilpailukykyistä joukkoliikenteen työssäkäyntialueen taajamista sekä selkeä niitä yh- palvelutarjontaa. Tämän vuoksi maaseutualueiden distävä kanta- ja valtateiden verkko, joiden vaikutus- tarkastelussa ja tavoitteenasettelussa tässä selvityk- alueella on valtaosa maakunnan väestöstä. sessä käytetty Liikenneviraston ohjeistuksen mukainen joukkoliikenteen palvelutasomäärittely ei ole ken- ties kaikkein sopivin. Maaseutualueiden yhteystarpeet ovat lisäksi yleensä kunnan / kaupungin sisäisiä.

Kuva 7. Ikärakenteen muutos seutukunnittain 1980 – 2010. Tilastokeskus 2012.

13 Etelä-Pohjanmaa MALPE- Etelä-Pohjanmaalla valtaosa väestöstä ja väestön- aluejako kasvusta kohdentuu Seinäjoen keskustaajamaan ja Kauhajoki-Kauhava yhteysvälille. Yhteysvälillä sijaitsee 60 % koko maakunnan työpaikoista. Seinäjoen Edellisessä luvussa käytiin läpi väestö- ja alueraken- kaupunkialueella tarkoitetaan tässä yhteydessä Sei- teen keskeisiä kuvaajia. Joukkoliikenteen palveluta- näjoen ja Nurmon muodostamaa kokonaisuutta ja ke- son määritellään selvityksessä maakunnallisesta ja hityskäytävällä Kauhajoen, Kurikan, Ilmajoen, Lapuan osin myös seudullisen liikkumisen näkökulmista lu- ja Kauhavan taajamia sekä niitä yhdistävän tieverkon vussa 1.3.1 esitetyillä kriteereillä. Etelä-Pohjanmaan varrella olevaa asutusta, työpaikkoja ja koulutuskes- liikennejärjestelmäsuunnitelman ja siihen erillistyönä kittymiä. sisältyvän joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn Liikennejärjestelmän ja tässä selvityksessä erityi- yhteydessä on ilmennyt tarve lähestyä liikkumisen sesti joukkoliikenteen palvelutason nykytilaa ja ke- edellytyksiä ja kehittämistoimenpiteiden priorisointia hittämistarpeita tarkastellaan seuraavaksi eriteltyjen aluetyyppien näkökulmasta käsin. Etelä-Pohjanmaan aluetyyppien kautta. Tavoitteena on MALPE-mallin liikennejärjestelmäsuunnitelmassa pilotoidaan Liiken- mukainen tavoitteellisen joukkoliikenteen palvelu- neviraston MALPE-tarkastelukehikkoa, jonka tavoit- tason asettaminen, joka vastaa alueen asukkaiden teena on kehittämistoimenpiteiden konkretisoiminen tarpeita sekä edistää julkisten palveluiden ja elin- ja oikea kohdentaminen alueen maankäytön, asumi- keinoelämän toimintojen saavutettavuutta. Samalla sen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinoelämän tarpei- tunnustetaan, että osa tavoitteista on saavutettavis- den mukaisesti. Tarkastelukehikolla halutaan erottaa sa vasta toissijaisesti joukkoliikenteen suunnittelulla. toisistaan ne kehittämistoimenpiteet, joilla haetaan Ilman maankäytön ja kaavoituksen pohjaedellytyksiä vaikuttavuutta erityisesti tiheään asutulla kaupunki- on joukkoliikenteen toimenpiteillä erittäin vaikeaa saa- alueella ja ne, joiden avulla pyritään turvaamaan asu- da vaikuttavuutta alueen asukkaiden liikkumisen pal- misen ja liikkumisen perusedellytykset haja-asutus- velutasoon. alueilla. Lappajärvi

ETELÄ-POHJANMAAN MAANKÄYTTÖ- JA Vimpeli LOGISTIIKVKASEALVISTYSA Ylihärmä Merkinnät Kauhava

vaikutusalue 1000 metriä päätiestä

vaikutusalue 5000 metriä päätiestä

yhteysvali_nro3 Tieverkko

valtatiet

kantatiet Lapua

seututiet ALAJÄRVI Työpaikat

!( 1 - 10 !( 11 - 50

(! 51 - 250 O! 251 - 1617 SEINÄJOKI seutukuntaraja Nurmo Lehtimäki kuntaraja Ilmajoki Kuortane

Jurva

Kurikka Töysä Perä- seinäjoki Teuva Alavus Jalasjärvi

Lähteet: KAUHAJOKI Pohjakartta ja aluerajat: © Karttakeskus, L3456, Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava 1:310 000 Tiestö: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 0 5 10 15 20 Kilometers Karijoki Työpaikat: YKR © SYKE ja TK (2005) )" 3 Kuva 8. Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava kehityskäytävä, tieverkko ja työpaikat.

14 Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitel- säkäynnin tarpeet. Lisäksi analysoidaan, mitä ovat massa ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä liikkumistarpeet muissa asiakassegmenteissä, ku- palvelutason kehittämistarpeita tarkastellaan seuraa- ten ikääntyneillä ja autottomilla. Haasteena seutu- ja van aluetyyppijaon perusteella: kuntakeskuksien joukkoliikenneyhteyksille ovat muu- 1. Seinäjoki tokset esimerkiksi ammatillisen koulutuksen aloitus- 2. Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava-vyöhyke paikkojen määrässä. Yhteystarpeissa Seinäjoen kes- 3. Muut seutu- ja kuntakeskukset keinen asema saattaa vahvistua, jos aloituspaikkojen 4. Haja-asutusalueet määrää seudullisista yksiköistä vähennetään. 5. Pitkät matkat Haja-asutusalueet Aluetyyppijaon sisällöllisten lähtökohtien kuvaukset: Haja-asutusalueilla joukkoliikenteen palveluja ei voida Seinäjoki (Joukkoliikenteen palvelutasotyössä kehittää samoista lähtökohdista kuin muilla alueilla. tarkasteltu yleistasolla) Työmatkaliikenne ei ole mahdollista kuin niiltä alueilta, jotka sijaitsevat maakunnallisten joukkoliikenteen Seinäjoki muodostaa yhtenäisen työssäkäyntialueen runkoreittien varrella. Liikennejärjestelmätasolla usein ja on koko maakunnan selkeä keskus. Seinäjoella ongelmalliseksi koetaan alemman asteen tieverkon joukkoliikenteellä tavoitellaan selvää roolia alueen kunto ja kunnossapito, jotka osaltaan vaikeuttaa hen- asukkaiden arjen liikkumisessa. Joukkoliikenteen ja kilöautoliikenteen ja tavarakuljetusten lisäksi myös sen rinnalla kävelyn ja pyöräilyn toimenpiteitä edistä- joukkoliikennettä. Kehittämistoimenpiteet aluetyypil- mällä pyritään tarjoamaan alueen asukkaille joustavia lä painottuvat niin sanottujen pakkokäyttäjien, kuten ja turvallisia matkaketjuja alueen sisäisillä lyhyillä mat- ikäihmisten, autottomien, sosiaalisten liikkumistarpei- koilla. den minimitasoisten henkilöliikennepalveluiden edel- lytysten turvaamiseen. Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava-vyöhyke ELY-keskuksen tavoitteena on tehdä vuosina 2014–2018 sopimukset Etelä-Pohjanmaan alueen Kehityskäytävä on joukkoliikenteen palvelutasotyön kuntien kanssa. Sopimuksissa määritellään periaat- yhteydessä ja jo aiempien alueella tehtyjen selvityk- teet siitä, miten yhteistyötä kuntien ja ELY-keskuksen sen perusteella tunnistettu alueeksi, jolla joukkoliiken- kanssa voidaan joukkoliikennesuunnittelun osalta te- teen kulkumuoto-osuutta ja asiakasmäärää voisi kas- hostaa. Sopimuksissa käsitellään yksityiskohtaisem- vattaa. Kilpailukykyisellä joukkoliikennevyöhykkeellä min muun muassa, miten kuntien rahoittamia kul- tarkoitetaan hyvää joukkoliikenteen vuorotarjontaa, jetuksia voidaan paremmin integroida seudulliseen kilpailukykyisiä lipputuotteita ja nopeita yhteyksiä ke- liikenteeseen ja kuinka kuntien kuljetuksia voitaisiin hityskäytävän kuntakeskusten välillä. Työssäkäyntilii- hyödyntää paremmin syöttöliikenteenä seudulliselle kenne suuntautuu Seinäjoen kaupunkialueelle. Jouk- joukkoliikenteelle. Kunnat osallistuvat seudullisen lii- koliikenteen tavoitteellisen palvelutason esityksessä kenteen suunnitteluun. pyritään kuvaamaan niitä keinoja, joilla kasvavissa alueen kuntakeskuksissa parannetaan joukkoliiken- Pitkät matkat teen palvelutasoa ja alueiden houkuttelevuutta. Pitkiä matkoja käsitellään palvelutasotyössä maakun- Muut seutu- ja kuntakeskukset nallisten strategisten tavoitteiden ja tuoreimman Hen- kilöliikennetutkimuksen matkamäärätietojen valossa. Aluetyypin alle sijoittuu muut Etelä-Pohjanmaan ny- Pitkien matkojen palvelutason kriittisiä tarkastelukoh- kyiset ja osin myös entiset kuntakeskukset. Yhteystar- teita ovat yhteydet naapurimaakuntien keskuksiin, peita maakuntakeskukseen selvitetään nykyisen työs- kaukoliikenteen vaihtoasemille (Seinäjoen Matkakes- säkäyntiliikenteen ja liikennemäärien lähtökohdista ja kus) ja pääkaupunkiseudulle sekä kansainvälisiin lii- arvioidaan, millä toimenpiteillä joukkoliikenteen edel- tyntöihin Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. lytyksiä myös kuntakeskusten välillä voisi vahvistaa. Kuntakeskusten välillä joukkoliikenne perustuu valta- osaltaan koululais- ja opiskelijaliikenteeseen. Seinä- joelle suuntautuvissa vuoroissa painottuu myös työs-

15 Joukkoliikenteen kysynnän ja Henkilöliikennetutkimuksen (2010-2011) tietojen liikkumisen kuvaaminen mukaan vuorokauden kilometrikohtaisesta matkasuo- ritteesta henkilöä kohden suurin osuus muodostuu kaikilla eri aluetyypeillä3 joko ostos- ja asiointimatkois- Etelä-Pohjanmaa on Suomen vankimmin autoistu- ta tai muista vapaa-ajan matkoista, työmatkojen olles- neimpia alueita. Maakunnassa on keskimäärin noin sa seuraavaksi suurin ja ihmisten liikkumisen vuoro- 20 % enemmän henkilöautoja tuhatta asukasta koh- kausiliikkumisen syy. den kuin muualla Suomessa, kaikkiaan jopa 85 % Työ- ja työssäkäynti on yksi keskeisimmistä liikku- enemmän kuin Helsingissä. Seinäjoki on viime aikoi- mistarpeen synnyttäjistä. Seinäjoki on koko maakun- hin saakka ollut maakunnan autoistunein alue, mutta nan selkeä työssäkäynnin kohdealue, mutta osa maa- kuluvan vuosikymmenen aikana henkilöautojen peitto kunnasta muodostaa Seinäjoen työssäkäyntialueena muualla maakunnassa on saavuttanut Seinäjoen ta- oman kokonaisuutensa. Tämä vyöhyke ulottuu osin son. maakuntarajojen yli Isonkyrön ja Vähänkyrön puolel- Liikkuminen tulee joukkoliikenteen palvelutaso- le. Työssäkäyntialueen ytimen muodostaa Seinäjoen, suunnitelman suunnittelujaksona 2014–2018 perus- Ilmajoen, Lapuan, Jalasjärven, Kuortaneen ja Kuri- tumaan edelleen vahvasti henkilöautoihin, niin pitkillä kan muodostama alue. Muualta maakunnasta työs- kuin lyhyilläkin matkoilla. Joukkoliikenteen kysynnän säkäynti Seinäjoella on suhteellisesti vähäisempää, lisääminen erittäin autoistuneella alueella on haas- mutta silti määrältään merkittävää. tavaa ja sitä todennäköisesti kannattaa tehdä vaih- Kouluverkko ja työssäkäyntialueiden muutosten teittain kohdennetuilla toimenpiteillä. Kahden ja jopa lisäksi ihmisten liikkumiseen Etelä-Pohjanmaalla vai- kolmen auton kotitalouksien suhteellinen osuus on eri kuttaa kuntien palvelutuotannon yhteistyörakenteet ja aluetyypeillä erittäin suuri. Etelä-Pohjanmaalla yli 2 niistä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuolto. Maakun- auton asuntokuntia on 35 % kaikista asuntokunnista. nassa on kaksi sairaalaa, jotka sijaitsevat Seinäjoella Autottomien asuntokuntien osuus noin 18 %. ja Ähtärissä. Perusturvan palveluverkko ja tärkeimpi- Tieverkolla liikennemäärät ovat suurimmillaan Kau- en palvelupisteiden sijainti on erittäni merkittävä tekijä hajoki-Kauhava-kehityskäytävällä ja siihen liittyvässä ihmisten liikkumistarpeiden synnyttäjistä. Seinäjoen ja Jalasjärven välisellä tieosuudella. Mer- kittäviä maakunnallisia liikennemääriä on lisäksi Ala- vuden ja Kuortaneen sekä Alavuden ja Ähtärin välillä, erityisesti Tuurin kauppakeskittymän kohdalla.

Autoistumisen kehitys, v. 2003 - 2011 700

650

600

550 EPO Seinäjoki 500 Muu EPO 450 Helsinki

ha / 1000 hlö Koko Suomi 400

350

300 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kuva 9. Autoistuminen Etelä-Pohjanmaalla ja koko Suomessa 2003-2011. Tilastokeskus 2012.

3 Henkilöliikennetutkimuksessa: Taajamat, kylät, haja-asutusalueet, kaikki

16 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 %

Aluetyyyppi 1 (Seinäjoki)

Aluetyyyppi 2 (KSK-vyöhyke)

Autottomien asuntokuntien osuus 2 tai useamman auton asuntokuntien osuus Aluetyyppi 3 (Kuntakeskukset) Yli 65v osuus väestöstä Alle 15v osuus väestöstä

Aluetyyppi 4 (Haja)

Etelä-Pohjanmaa yht.

Kuva 10. Autonomistus asuntokunnittain MALPE-aluetyypeillä. Tilastokeskus 2012.

Kuva 11. Seinäjoellä työssäkäyvien osuus kunnittain 2009. Tilastokeskus 2012.

17 Jäsenkuntia 20, asukkaita n. 198 500

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Evijärvi

Järvi- Pohjanmaan Lapuan terveyskeskus yhteistoiminta- alue Kauhava Lappajärvi Vimpeli

Seinäjoen terveyskeskus Isokyrö Lapua Alajärvi

Soini Kuortane Ilmajoki Seinäjoki Kurikka Töysä Alavus Ähtäri Teuva

Jalasjärvi

Seinäjoki Karijoki Kauhajoki

Kuusiokuntien terveysyhtymä

Isojoki JIK- peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Yleissairaala Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Psykiatrinen sairaala / osasto

Psykiatrinen poliklinikka

Päiväsairaala

Kuva 12. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet. 21.2.2011

Sosiaali- ja terveydenhuollon kuljetustarpeisiin vas- tataan Suomessa pääosin Kelan ylläpitämän SVA-kor- vausjärjestelmän kautta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkosuunnittelun yhteydessä olisi tarpeellista arvioida kuinka liikkuminen eri paikkakuntien välillä muuttuu tai kohdentuu. Nykyinen järjestelmä, jossa Kelalla ja kunnilla on lakisääteisten kuljetusten ja mat- kakorvausten osalta eriytyneet vastuut, ei kannusta alueilla kokonaisvaltaiseen joukko- ja henkilökuljetus- ten suunnitteluun. Etelä-Pohjanmaalla tehdään vuosittain 13,6 miljoonaa SVA-korvattua4 matkaa. Luvusta on poistettu ns. ambulanssikyydit. Maakunnan väestöstä 17,8 % saa vuoden aikana terveydenhuolto- ja sairaalamatkois- taan Kela-korvauksia. Yksittäisistä kunnista Soinin ja Isojoen asukkaista jopa joka kolmas on vuosittain kor- vausten saajana.

4 Kelan sairausvakuutustilasto 2011

18 9 | Kelan opintoetuudet – FPA:s studieförmåner

152. Koulumatkatuen saajien ikä ja tuen suuruus lukuvuosina 1997/1998–2010/2011 Mottagare av stöd för skolresor: ålder och stödets storlek under läsåren 1997/1998–2010/2011 Age of school transportation subsidy recipients and amount of subsidy in academic years 1997/1998–2010/2011

Lukuvuosi Tuen saajat – Stödtagare – Recipients Läsåret School year Yhteensä Ikä, vuotta – Ålder, år – Age, years Tuen suuruus, e/kk – Stödets storlek, e/mån. – Sammanlagt Amount of benefit, e/month Total Alle 18 18–19 20–24 Yli 24 Alle 40 40–90 Yli 90 Under 18 Över 24 Under 40 Över 90 Under 18s Over 24s Under 40 Over 90 1997/1998 51 356 26 387 12 390 8 598 3 981 16 658 19 175 15 523 1998/1999 54 873 27 874 12 970 8 814 5 215 17 346 21 319 16 208 1999/2000 54 643 20 472 19 807 8 780 5 584 16 396 21 206 17 041 2000/2001 51 261 29 001 13 791 5 031 3 438 10 019 21 907 19 335 2001/2002 51 072 28 672 14 835 4 743 2 822 9 393 21 601 20 078 2002/2003 51 131 27 796 15 512 5 052 2 771 8 946 21 350 20 835 2003/2004 50 620 27 382 15 115 5 374 2 749 6 425 23 741 20 454 2004/2005 49 628 27 213 14 186 5 544 2 685 4 269 24 796 20 563 2005/2006 51 029 28 360 14 383 5 493 2 793 4 405 19 845 26 779 126 Aluetilastot Kelan sairausvakuutustilasto 2006/2007 51 625 29 027 14 762 5 146 2 690 3 211 20 128 28 286 2007/2008 51 725 29 551 14 887 4 793 2 494 3 166 20 267 28 292 2008/2009 51 414 29 970 15 199 4 245 2 000 1 559 14 849 35 006

2009/2010 51 725 Maakunta 29 652Korvauksen saajat Kustan-15 682Korvaukset 4 387Kor- Yhdensuuntaiset matkat2 004 1 528 14 716 35 481 Kunta nukset,2 vaus, Luku- Osuus 1 000 e 1 000 e Ambulanssi- % 1 000 kpl Kpl/100 Ambulanssi- määrä väes- kuljetuksista asukasta kuljetukset,% 2010/2011 52 393 29 253 töstä,% 16 216 maksetut 5 006 1 918 1 848 14 691 35 854 korvaukset, %

Lähde: SVT. Kela: KoulumatkatukiPolvijärvi www.kela.fi/tilastot 926 19,4 . 472 – Källa: 434 FOS. 34,4 FPA: 92,1 Skolresestöd 8 163 www.fpa.fi/statistik 9,5 . Rääkkylä 736 29,0 499 458 26,9 91,8 8 321 6,6 Tohmajärvi 1 169 23,4 614 561 34,3 91,3 10 200 9,3 Valtimo 781 32,2 499 460 22,2 92,2 6 255 5,9

Keski-Suomi 42 476 15,5 18 752 16 951 33,0 90,4 307 112 8,9 KuvioKuvio 65. KoulumatkatuenKoulumatkatuen saajatsaajat kunnittainkunnittain joulukuussa joulukuussa 2011 2011 Hankasalmi 1 323 24,1 738 668 32,1 90,5 12 227 7,4 Joutsa 1 409 28,4 718 646 24,0 90,0 11 222 5,5 FigurFigur 65. 65. MottagareMottagare avavJyväskylä stödstöd förför 12 725 skolresor skolresor 9,6 3 842 kommunvis kommunvis 3 419 44,3 89,0 i idecember december 77 59 14,1 2011 2011 Jämsä 3 696 16,4 1 485 1 321 28,0 88,9 28 126 7,1 Kannonkoski 485 31,5 311 288 38,2 92,4 3 224 8,4 ChartChart 65. 65. RecipientsRecipients ofof schoolschool transportationtransportation subsidy subsidy by by municipality municipality in inDecember December 2011 2011 Karstula 1 408 31,6 749 678 34,7 90,4 10 223 6,5 Keuruu 2 478 23,4 1 143 1 021 26,3 89,3 21 200 5,7 Kinnula 715 39,5 613 575 31,0 93,8 5 253 7,1 Kivijärvi 553 41,4 465 430 27,3 92,6 4 329 4,5 Konnevesi 761 26,0 364 328 31,7 89,9 5 186 7,2

Kuhmoinen126 Aluetilastot 636 25,4 375 342 26,6 91,1 6 Kelan234 sairausvakuutustilasto 5,7 Kyyjärvi 506 33,7 314 289 28,4 91,9 3 214 6,1 Laukaa 2 453 13,4 942 860 37,2 91,3 17 94 10,6 Luhanka 264 33,0 167 154 20,6 92,2 2 312 4,0 Multia 467 25,3 189 168 43,0 88,5 3 186 8,2

Muurame 835 8,8 279 253 35,6 90,6 6 62 10,1 Petäjävesi 614 15,1 282 261 36,4 92,5 4 107 9,7 Pihtipudas 1 608 35,8 1 105 1 024 24,3 92,7 12 278 5,8 SaarijärviMaakunta Korvauksen 2 438 saajat 23,5 Kustan- 1 276 Korvaukset 1 164 33,4 Kor-91,2 Yhdensuuntaiset 19 184 matkat 6,6 ToivakkaKunta 376 15,2 nukset, 1362 123 34,3 vaus,90,4 2 79 9,4 Luku- Osuus 1 000 e 1 000 e Ambulanssi- % 1 000 kpl Kpl/100 Ambulanssi- Uurainen määrä 471 väes- 13,4 231 213 kuljetuksista 29,8 92,2 4 asukasta103 kuljetukset,% 7,6 Viitasaari 2 404 töstä,% 34,0 1 373 1 248 maksetut 26,6 90,9 21 292 5,4 Äänekoski 3 851 18,9 1 651 1 481 korvaukset, 32,1 % 89,7 29 142 8,6

Etelä-Pohjanmaa 34 435 17,8 16 319 14 627 26,7 89,6 289 149 7,1 Polvijärvi 926 19,4 472 434 34,4 92,1 8 163 9,5 AlajärviRääkkylä 2 656736 25,729,0 1 226499 1 083458 22,726,9 88,491,8 21 8 208321 5,16,6 AlavusTohmajärvi 1 887169 20,523,4 771614 675561 24,834,3 87,591,3 1510 167200 5,49,3 EvijärviValtimo 975781 35,432,2 597499 536460 22,722,2 89,892,2 96 321255 4,35,9 Ilmajoki 1 524 12,8 649 596 35,9 91,7 13 113 10,7 IsojokiKeski-Suomi 42 797476 33,915,5 18 607752 16 559951 33,024,2 90,492,2 307 8 112323 8,95,0

HankasalmiJalasjärvi 1 323490 24,118,3 738859 668789 32,124,3 90,591,9 1216 227193 7,47,2 JoutsaKarijoki 1 409476 28,431,2 718293 646266 24,027,4 90,090,8 11 4 222258 5,55,0 JyväskyläKauhajoki 12 3 725584 25,2 9,6 31 842527 31 419311 44,325,3 89,085,8 7733 236 59 14,1 4,9 JämsäKauhava 3 696577 16,420,7 1 485798 1 321609 28,020,3 88,989,5 2833 126190 7,14,9 KannonkoskiKuortane 485699 31,517,9 311336 288303 38,222,4 92,490,3 36 224155 8,45,0 9 | Kelan opintoetuudet – FPA:s studieförmåner KoulumatkatukeaKarstulaKurikka saaneet, 12 408637 31,618,2 % 16–25-vuotiaista 1 749247 1 678136 34,736,7 90,491,1 1020 223140 11,5 6,5 KeuruuLappajärvi 21 478050 23,430,5 1 143509 1 021450 26,323,5 152. Koulumatkatuen 89,388,4 saajien 21 8 ikä200240 ja tuen suuruus 5,74,9 lukuvuosina 1997/1998–2010/2011 KinnulaLapua 1 715934 39,513,3 613836 575759 31,034,2 Mottagare 93,890,8 av stöd 15 för5 skolresor:253100 ålder och 11,6 7,1 stödets storlek under läsåren 1997/1998–2010/2011 Stödtagarna iKivijärviSeinäjoki % av samtliga 5 553431 41,4 9,3 16–25-åringar 2 465057 1 430865 27,332,8 Age of 92,690,7school transportation 38 4 subsidy329 64 recipients 12,1 4,5 and amount of subsidy in academic years 1997/1998–2010/2011 KonnevesiSoini 761763 26,032,3 364564 328515 31,714,8 89,991,4 58 186337 7,23,5 Recipients of school transportation subsidy Lukuvuosi Tuen saajat – Stödtagare – Recipients KuhmoinenTeuva 1 636740 25,429,7 375767 342668 26,631,0Läsåret 91,187,1 14 6 234242 5,75,4 School year Yhteensä Ikä, vuotta – Ålder, år – Age, years Tuen suuruus, e/kk – Stödets storlek, e/mån. – KyyjärviTöysä 506644 33,720,4 314282 289249 28,420,0 91,988,2Sammanlagt 35 214162 6,14,5 Amount of benefit, e/month as a % of populationLaukaaVimpeli aged 2 453992 16–25 13,430,8 942579 860526 37,227,7 91,390,8Total 17 8 235 94 10,6 7,7 LuhankaÄhtäri 1 264579 33,024,6 167815 154732 20,621,4 92,289,9 15 2 Alle 18 226312 18–19 5,44,0 20–24 Yli 24 Alle 40 40–90 Yli 90 Under 18 Över 24 Under 40 Över 90 Multia 467 25,3 189 168 43,0 88,5 3 Under 18s 186 8,2 Over 24s Under 40 Over 90 Pohjanmaa 20 581 11,5 9 379 8 454 29,6 90,1 161 90 8,6 Kuva 13. Sairausvakuutuslain mukaiset saadut Kelan matkakorvaukset EP:llä. Kela 2011 – Muurame 5,0 835 8,8 279 253 35,61997/1998 90,651 356 6 26 387 62 12 390 10,1 8 598 3 981 16 658 19 175 15 523 IsokyröPetäjävesi 855614 17,315,1 491282 450261 26,036,41998/1999 91,692,554 873 94 27 874 178107 12 970 5,39,7 8 814 5 215 17 346 21 319 16 208 KaskinenPihtipudas 1 324608 23,035,8 1 167105 1 150024 24,224,31999/2000 90,092,754 643 12 3 20 472 216278 19 807 3,65,8 8 780 5 584 16 396 21 206 17 041 5,1 –KorsnäsSaarijärvi 10,0 2 468438 20,823,5 1 279276 1 245164 20,533,42000/2001 87,891,251 261 19 5 29 001 223184 13 791 4,56,6 5 031 3 438 10 019 21 907 19 335 KristiinankaupunkiToivakka 1 772376 25,015,2 972136 878123 23,734,32001/2002 90,451 072 15 2 28 672 205 79 14 835 4,19,4 4 743 2 822 9 393 21 601 20 078 10,1 –Kruunupyy 15,0 881 13,2 460 420 29,72002/2003 91,351 131 8 27 796 117 15 512 7,5 5 052 2 771 8 946 21 350 20 835 Uurainen 471 13,4 231 213 29,82003/2004 92,250 620 4 27 382 103 15 115 7,6 5 374 2 749 6 425 23 741 20 454 2004/2005 49 628 27 213 14 186 5 544 2 685 4 269 24 796 20 563 Viitasaari 2 404 34,0 1 373 1 248 26,6 90,9 21 292 5,4 15,1 –Äänekoski 3 851 18,9 1 651 1 481 32,12005/2006 89,751 029 29 28 360 142 14 383 8,6 5 493 2 793 4 405 19 845 26 779 Etelä-Pohjanmaalla opiskelu- ja koululaisliikenne 2006/2007 51 625 29 027 14 762 5 146 2 690 3 211 20 128 28 286 2007/2008 51 725 29 551 14 887 4 793 2 494 3 166 20 267 28 292 muodostavatEtelä-Pohjanmaa joukkoliikenteen 34 435 17,8 tarjonnan 16 rungon.319 14Ke 627- 26,72008/2009 89,651 414 289 29 970 149 15 199 7,1 4 245 2 000 1 559 14 849 35 006 2009/2010 51 725 29 652 15 682 4 387 2 004 1 528 14 716 35 481 lanAlajärvi koulumatkatuki korvaa2 656 toisen 25,7 asteen 1 226 opiskelijoil 1 083- 22,7 88,4 21 208 5,1 2010/2011 52 393 29 253 16 216 5 006 1 918 1 848 14 691 35 854 leAlavus päivittäisiä liikkumisen 1 887 kustannuksia. 20,5 Niissä 771 Etelä- 675 24,8 87,5 15 167 5,4 Evijärvi 975 35,4 597 536 22,7Lähde: SVT. Kela: 89,8 Koulumatkatuki www.kela.fi/tilastot9 321 . – Källa: FOS. 4,3 FPA: Skolresestöd www.fpa.fi/statistik. PohjanmaanIlmajoki kunnissa, 1 524 joissa 12,8 järjestetään 649 koulutusta 596 35,9 91,7 13 113 10,7 sekäIsojoki ammatillisilla että 797 yleissivistävällä 33,9 puolella,607 on 559 24,2Kuvio 65. Koulumatkatuen 92,2 8 saajatsaajat kunnittain323kunnittain joulukuussa joulukuussa 5,0 2011 2011

koulumatkatukea saaneiden osuus alhaisempaa kuin FigurFigur 65. 65. Mottagare av stöd förför skolresorskolresor kommunvis kommunvis i idecember december 2011 2011 Jalasjärvi 1 490 18,3 859 789 24,3ChartChart 65. 65. Recipients 91,9 of schoolschool 16 transportationtransportation193 subsidy subsidy 7,2 by by municipality municipality in inDecember December 2011 2011 kunnissa,Karijoki jotka ovat 476opiskelumatkojen 31,2 lähtöalueita.293 266 27,4 90,8 4 258 5,0 Kauhajoki 3 584 25,2 1 527 1 311 25,3 85,8 33 236 4,9 KelanKauhava koulumatkatukea 3 577 saaneiden 20,7 osuus 1 798 16–25 1 609– 20,3 89,5 33 190 4,9 vuotiaistaKuortane on pienin Seinäjoella, 699 17,9 Kauhajoella 336 ja Ähtä 303- 22,4 90,3 6 155 5,0

rissä.Kurikka Suurin osuus on2 637 Kuortaneella, 18,2 Karijoella 1 247 ja Iso 1 136- 36,7 91,1 20 140 11,5 joella.Lappajärvi 1 050 30,5 509 450 23,5 88,4 8 240 4,9 Lapua 1 934 13,3 836 759 34,2 90,8 15 100 11,6 Seinäjoki 5 431 9,3 2 057 1 865 32,8 90,7 38 64 12,1 Soini 763 32,3 564 515 14,8 91,4 8 337 3,5

Teuva 1 740 29,7 767 668 31,0 87,1 14 242 5,4 Töysä 644 20,4 282 249 20,0 88,2 5 162 4,5 Vimpeli 992 30,8 579 526 27,7 Koulumatkatukea90,8 8 saaneet,235 % 16–25-vuotiaista 7,7 Ähtäri 1 579 24,6 815 732 21,4 Stödtagarna89,9 i %15 av samtliga226 16–25-åringar 5,4 Recipients of school transportation subsidy Pohjanmaa 20 581 11,5 9 379 8 454 29,6 as90,1 a % of population 161 aged 16–25 90 8,6 – 5,0 Isokyrö 855 17,3 491 450 26,0 91,6 5,1 – 10,09 178 5,3 Kaskinen 324 23,0 167 150 24,2 90,0 10,1 – 15,03 216 3,6 Korsnäs 468 20,8 279 245 20,5 87,8 15,1 – 5 223 4,5 Kristiinankaupunki 1 772 25,0 972 878 23,7 90,4 15 205 4,1 Kruunupyy 881 13,2 460 420 29,7 91,3 8 117 7,5 Kuva 14. Koulumatkatukea saaneiden osuus kunnittain. Kela

2011.

Lähde: SVT. Kela: Koulumatkatuki; Kela: Kelan väestötilasto www.kela.fi/tilastot. Lähde: SVT. Kela: Koulumatkatuki; Kela: Kelan väestötilasto www.kela.fi/tilastot. Källa: FOS. FPA: Skolresestöd; FPA: FPA:s befokningsstatistik www.fpa.fi/statistik. Källa: FOS. FPA: Skolresestöd; FPA: FPA:s befokningsstatistik www.fpa.fi/statistik . 310 Kelan tilastollinen vuosikirja | FPA:s statistiska årsbok | Statistical Yearbook of the Social Insurance Institution 2011 310 Kelan tilastollinen vuosikirja | FPA:s statistiska årsbok | Statistical Yearbook of the Social Insurance Institution 2011 Joukkoliikenteen oppilaitoskysely

Etelä-Pohjanmaan oppilaitoksille järjestettiin kysely joukkoliikenteeseen liittyvistä asioista loka-marras- kuussa 2012. Kysely tehtiin lähettämällä internetkyselyn linkki oppilaitosten edustajille sähköpostitse. Ky- selyyn saatiin vastauksia oppilaitosten eri yksiköistä yhteensä 21 (Taulukko 1).

Taulukko 1. Oppilaitoskyselyyn vastanneet oppilaitokset ja niiden opiskelijamäärät. Oppilaitos ja yksikkö Paikkakunta Opiskelijamäärä Alavuden lukio Alavus 213 Härmän lukio Kauhava 117 Järviseudun ammatti-instituutti, Alajärvi Alajärvi 110 Järviseudun ammatti-instituutti, Lappajärvi Lappajärvi 260 Kauhajoen lukio Kauhajoki 198 Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki Ilmajoki - Koulutuskeskus Sedu, Jurva Jurva 60 Koulutuskeskus Sedu, Kauhajoki Kauhajoki 148 Koulutuskeskus Sedu, Kurikka Kurikka 465 Lappajärven lukio Lappajärvi 60 Nurmon lukio Seinäjoki 300 Seinäjoen ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala Seinäjoki 1000 Seinäjoen ammattikorkeakoulu, tekniikan ala Seinäjoki 1458 Seinäjoen lukio Seinäjoki 800 Seinäjoen lukio, Etelä-Seinäjoen toimipiste Seinäjoki 62 Suupohjan ammatti-instituutti, kauppaoppilaitos Kauhajoki 230 Suupohjan ammatti-instituutti, maatalousoppilaitos Kauhajoki 120 Suupohjan ammatti-instituutti, ammattioppilaitos Kauhajoki 380 Vimpelin lukio Vimpeli 70 Ylistaron yläaste ja lukio Seinäjoki Yläaste 165, lukio 60 Ähtärin lukio Ähtäri 117

Joukkoliikenteen yhteysvälit Kaikki oppilaitokset arvioivat joukkoliikenneyhteyksien toimivuudella olevan oppilaitoksen houkuttele- Oppilaitosten opiskelijoiden kannalta merkittäviä vuuden kannalta suuri merkitys. muun kuin paikallisliikenteen joukkoliikennereitte- Oppilaitokset arvioivat tärkeimmiksi joukkoliiken- jä selvitettiin niistä oppilaitoksista, joissa noin puolet teen yhteysväleiksi oppilaitosten kannalta tai enemmistö opiskelijoista oli lähtöisin muualta kuin • Seinäjoen sisäiset yhteydet oppilaitoksen sijaintikunnasta. Näitä oppilaitoksia ky- • Teuva-Kauhajoki yhteysvälin selyyn vastanneissa oppilaitoksissa oli yhdeksän ja • Alajärvi-Lappajärvi yhteysvälin opiskelijoita näissä oppilaitoksissa yhteensä yli 4000. • Isojoki-Kauhajoki yhteysvälin (Taulukko 2). • Jalasjärvi-Kurikka yhteysvälin Lähes kaikki muualta kuin oppilaitoksen sijaintikun- • Seinäjoki-Ilmajoki yhteysvälin ja nasta olevat opiskelijat saapuivat opiskelupaikkakun- • Kristiinankaupunki-Karijoki-Kauhajoki yhteysvälin nallensa muista Etelä-Pohjanmaan kunnista. (Tauluk- ko 2)

20 Taulukko 2. Oppilaitoskyselyn oppilaitokset, oppilaitoksiin muualta saapuvien opiskelijoiden osuudet ja niiden kannalta tärkeimmät joukkoliikenteen yhteysvälit.

Kuinka suuri osa oppilaitoksenne Mistä muualta kuin Mikä on näkemyksen- opiskelijoista on oppilaitoksenne ne mukaan tärkein Paikka- Opiskelija- Oppilaitos ja yksikkö lähtöisin muualta sijaintikunnasta pää- joukkoliikenteen kunta määrä kuin oppilaitok- osa opiskelijoistanne yhteysväli oppilaitoksenne sijaintikun- saapuu? senne kannalta? nasta? Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki - Enemmistö Jalasjärvi, Kauhava, Seinäjoki-oppilaitos Ilmajoki Kuortane Koulutuskeskus Sedu, Kauhajoki 148 Noin puolet Kurikka, Teuva, Kristii- Kristiinankaupunki-Kari- Kauhajoki nankaupunki joki-Isojoki-oppilaitos Koulutuskeskus Sedu, Kurikka 465 Noin puolet Ilmajoki, Jalasjärvi, Jalasjärvi-oppilaitos Kurikka Seinäjoki Suupohjan ammatti-insti- Kauhajoki 380 Noin puolet Isojoki, Karijoki, Teuva Teuva-oppilaitos tuutti, ammattioppilaitos Suupohjan ammatti-insti- Kauhajoki 230 Noin puolet Kurikka, Teuva Teuva-oppilaitos tuutti, kauppaoppilaitos Suupohjan ammatti-insti- Kauhajoki 120 Noin puolet Kurikka, Seinäjoki, Seinäjoki-oppilaitos tuutti, maatalousoppilaitos Teuva Järviseudun ammatti- Lappajärvi 260 Enemmistö Alajärvi, Kauhava, Alajärvi-oppilaitos instituutti, Lappajärvi Vimpeli Seinäjoen ammattikor- Seinäjoki 1000 Noin puolet Ilmajoki, Jalasjärvi, Seinäjoki-oppilaitos keakoulu, Sosiaali- ja Lapua terveysala Seinäjoen ammattikorkea- Seinäjoki 1458 Noin puolet Alajärvi, Alavus, Ilmajo- Seinäjoki-oppilaitos koulu, Tekniikan ala ki, Jalasjärvi, Kauhajo- ki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua

Evijärvi

Kauhava Lappajärvi Vimpeli 1 1

Lapua Alajärvi

2 Soini 2 Kuortane Ilmajoki Seinäjoki

Kurikka

Töysä 3 Teuva Ähtäri Alavus

Jalasjärvi 1 Karijoki Kauhajoki

Kristiinan- kaupunki Oppilaitoksen kannalta tärkein joukkoliikenteen yhteysväli

Isojoki Pääosa muista kunnista kuin oppilaitoksen sijaintikunnasta saapuvista opiskelijoista

3 Oppilaitosten mainintojen lukumäärä Kuva 15. Oppilaitoskyselyn oppilaitosten kannalta tärkeimmät joukkoliikenteen yhteysvälit ja pääosa muista kunnista kuin oppilaitoksen sijantikunnasta saapuvista opiskelijoista.

21 Joukkoliikenteen palvelutaso Etelä- Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan radoilla on monitahoista hen- joukkoliikennejärjestelmä kilöliikennettä. Helsinki–Oulu -päärata kulkee Seinä- joen kautta ja palvelee maakunnassa suoraan myös Lapuaa ja Kauhavaa. Seinäjoki on vahva risteys- Järjestelmän yleiskuvaus asema, josta lähtee henkilöliikennettä myös Vaasan suuntaan ja Haapamäen kautta Jyväskylään. Haa- Etelä-Pohjanmaan joukkoliikennejärjestelmä perus- pamäen radan varrella ovat Alavus, Töysän Tuuri ja tuu pääosin linja-autoliikenteeseen. Alueella kulkee Ähtäri. Junaliikenne on pääasiassa kaukoliikennettä, pitkänmatkaista pikavuoroliikennettä ja kuntien välistä mutta sillä on potentiaalia myös paikallisen liikenne- ja sisäistä vakiovuoroliikennettä. Linja-autoliikenteen tarjonnan vahvistamisessa. Junaliikenteen aikataulu- keskuspaikkana toimii etenkin Seinäjoki, mutta myös ja ei kuitenkaan ole rakennettu seudullisen liikenteen seutukuntien keskuspaikat ovat alueellisen linja-auto- näkökulmasta. liikenteen solmukohtia. Alueellinen liiketarjonta perus- Joukkoliikenteen kuntakohtainen rahoitustieto on tuu pitkälti koululais- ja opiskelijaliikenteeseen, työ- selvitykseen saatu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksel- matkapendelöinti joukkoliikenteellä on vähäistä. ta. Kuntakohtaiset vaihtelut ovat suuria, mutta lukuihin Seinäjoen kaupunki on oman alueensa toimivaltai- sisältyy epävarmuustekijöitä. Kunnat eivät välttämättä nen viranomainen. Seinäjoella on oma paikallisliiken- ole ilmoittaneet kaikkien hallintokuntien kuljetuskus- nejärjestelmänsä, jonka tehtävänä on hoitaa keskus- tannuksia. Myös laskentaperusteissa voidaan olettaa taajaman joukkoliikenne. olevan eriäväisyyksiä.

Etelä-Pohjanmaan joukkoliikenteen rahoitus (eur/asukas)

300,00 €

250,00 €

200,00 € Sosiaalitoimen kulj. 150,00 € Opetustoimen kulj.

100,00 € Avoin joukkoliikenne

50,00 €

0,00 € Soini Töysä Lapua Teuva Isojoki Alavus Evijärvi Karijoki Alajärvi Kurikka Kauhava Seinäjoki Kuortane Jalasjärvi Kauhajoki Lappajärvi

Kuva 16. Etelä-Pohjanmaan joukkoliikenteen rahoitus 2011. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.

22 Lippujärjestelmä Myytyjen seutulippujen määrät vuonna 2011 on esitetty kunnittain kuvassa 17. Kuvassa 18 on esitetty Seinäjoen seudulla on käytössä Seinäjoen seutulippu. matkojen suhde myytyihin lippuihin. Seutulippualueeseen kuuluvat Alavus, Ilmajoki, Isojo- ki, Jalasjärvi, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kristiinankaupunki, Kuortane, Kurikka, Lapua, Närpiö, Myydyt seutuliput 2011 200 Seinäjoki, Teuva ja Töysä. Seutulippu on henkilökoh- 180 160 140 tainen 30 päivää voimassa oleva lippu, jolla voi mat- 120 100 kustaa rajattomasti linja-autolla alueeseen kuuluvien 80 60 kuntien alueella. Käyttäjiltä voidaan periä lisämaksu 40 20 pikavuoroissa ja yövuoroissa. Seutulippu ei kelpaa ju- 0 naliikenteessä. Seutulipun hinta riippuu asuinkunnas- ta, hinnat on esitetty alla taulukossa 3. Seutulippu on asuinkunnan subventoima lipputuote. Seinäjoella on käytössä myös paikallisliikenteen Kuva 17 Myydyt seutuliput vuonna 2011. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus sarja- ja kausiliput. Sekä 44 matkan sarjalippu että 30 päivän kausilippu maksavat 30 euroa (hinnasto 1.1.2011 alkaen; www.seinajoki.fi/paikallisliikenne). Sarjalipulla on tunnin vaihto-oikeus. Matkoja / myyty lippu 2011 45 Bussiliikenteessä myydään lisäksi kilometritaksaan 40 35 pohjautuvia kertalippuja ja sarjalippuja Matkahuollon 30 25 hinnaston mukaisesti. 20 15 Kela korvaa toisen asteen opiskelijoille päivittäis- 10 5 ten koulumatkojen kustannukset, kun matkan pituus 0 ja kustannukset ylittävät laissa säädetyt rajat. Opis- kelija voi ostaa joko 44 matkan opiskelijavuosilipun tai seutulippualueella opiskelijaseutulipun. Jos koulu- matkaan sisältyy vaihtoja, opiskelijalle myydään seu- Kuva 18 Matkoja per myyty seutulippu 2011. Etelä-Pohjan- tulippualueella aina opiskelijaseutulippu. Opiskelija maan ELY-keskus. maksaa lipusta omavastuuosuuden 43 euroa. Kelan tuki on lipun todellisen hinnan ja omavastuun välinen erotus. Junaliikenteessä VR myy yksittäisten junalippujen lisäksi yhteysvälikohtaisia sarjalippuja (10 tai 30 mat- Taulukko 3 Seinäjoen seutulipun hinta (www.matkahuolto.fi) kaa) ja kausilippuja (14–365 päivää). Sarja- ja kausi- Kotikunta Hinnat 1.3.2012 alkaen liput voi ostaa kelpaavaksi joko kaikkiin juniin tai ai- Alavus 135 noastaan pika- ja taajamajuniin. Liput voi ostaa joko Ilmajoki 79 Eko- tai Ekstra-luokkaan. Isojoki 85 Esimerkiksi Lapuan ja Seinäjoen välillä 30 matkan Jalasjärvi 79 sarjalippu, joka kelpaa kaikissa junatyypeissä, mak- Karijoki 85 saa 163 euroa ja 30 päivän kausilippu 115 euroa. Yk- Kaskinen 85 sittäisen matkan hinta Lapualta Seinäjoelle InterCity- Kauhajoki 95 junalla on 6,09 euroa. Päivittäisistä junista suurin osa Kauhava 89 on InterCity-junia. Liput eivät kelpaa muissa liikenne- Kristiinankaupunki 85 välineissä tai muilla yhteysväleillä. Kuortane 85 Kurikka 83 Lapua 72 Närpiö 85 Seinäjoki 79,8 Teuva 75 Töysä 127

23 Joukkoliikenteen eri ajankohtina. Kriteereissä on määritelty mm. vuoro- palvelutasoluokitus määrä ja tavoitteet liikennöintiajalle. Palvelutaso ei yli- tä millään tarkastellulla yhteysvälillä Liikenneviraston määritelmän mukaista keskitasoa. Etelä-Pohjanmaal- Etelä-Pohjanmaan joukkoliikenteen nykyinen palve- la on muutama yhteysväli, jonka palvelutaso on enin- lutaso selvitettiin kuntakeskusten ja Seinäjoen sekä tään minitasoista. Palvelutasokuvauksesta tehtävissä kuntakeskusten ja seutukeskusten välisillä yhteysvä- päätelmissä on kiinnitettävä huomiota siihen, millai- leillä seuraavilla Liikenneviraston ohjeistuksen mukainen on tarkasteltavan yhteysvälin reaalinen joukkolii- silla tarkennuksilla kenneyhteyksien tarve ja mikä on tällaisen yhteyden • Palvelutaso talviarkipäivä pääasiakasryhmä. Mekaaninen palvelutasotarkastelu • Palvelutaso kesäarkipäivänä jättää huomioimatta aluetyypin ja muut liikkumisen eri- • Palvelutaso talvilauantaisin tyiskysymykset. • Palvelutaso talvisunnuntaisin Alla olevasta taulukosta ilmenee yhteysvälien joukkoliikenteen palvelutasoluokitukset ja niiden kriteerit

Vuoromäärä Kilpailutaso Houkutteleva taso Keskitaso Peruspalvelutaso Minimitaso Lakisääteinen taso talviarkipäivänä tavoite minimi tavoite minimi tavoite minimi tavoite minimi tavoite minimi 6‐9 18984442111 9‐15 1212126631100 15‐18 189126662111 18‐> 121263210000

Yhteensä/suunta 60 42 38 19 18 14 5322

Vuoromäärä Kilpailutaso Houkutteleva taso Keskitaso Peruspalvelutaso Minimitaso kesäarkipäivänä tavoite minimi tavoite minimi tavoite minimi tavoite minimi tavoite minimi 6‐9 12653222111 9‐15 6644211100 15‐18 12653222111 18‐> 6644211100

Yhteensä/suunta 36 24 19 16 13 93122

Vuoromäärä Kilpailutaso Houkutteleva taso Autottomien Peruspalvelutaso Minimitaso lauantaisin arkitaso tavoite minimi tavoite minimi tavoite minimi tavoite minimi tavoite minimi 6‐9 4400000000 9‐15 1212126630000 15‐18 6663320000 18‐> 121263000000

Yhteensä/suunta 34 34 24 12 951100

Vuoromäärä Kilpailutaso Houkutteleva taso Autottomien Peruspalvelutaso Minimitaso sunnuntaisin arkitaso tavoite minimi tavoite minimi tavoite minimi tavoite minimi tavoite minimi 6‐9 0000000000 9‐15 1212105320000 15‐18 6663210000 18‐> 101063000000

Yhteensä/suunta 28 28 22 11 531100

Kuva 19. Joukkoliikenteen palvelutasoluokituksen kriteerit.

24 Keskitasoa ja sitä korkeampaa palvelutasoa on Talviarkena joukkoliikenneyhteyksien palvelutaso tarkoituksenmukaista tavoitella yhteysväleillä, joilla kuntakeskusten ja Seinäjoen välillä jakautuu keskita- nähdään olevan esimerkiksi työssäkäynti- ja opiske- son ja lakisääteisten yhteyksien välille. Ilmajoki-Sei- lijaliikenteessä todellista tarvetta tai hyödyntämätöntä näjoki-Kauhava käytävällä joukkoliikenteen palveluta- asiakaspotentiaalia. Yhteysvälin minimitasoisuus ei so on maakunnassa korkeimmalla tasolla. Kauhavan siis sinänsä välttämättä kerro yhteyspuutteista. Vä- ja Kauhajoen palvelutasot eivät jää paljoa keskitason häiset yhteysmäärät viestivät usein myös alhaisesta kriteerien alle. kysynnästä. Maakunnan koillisosassa sijaitsevan Järviseu- dun seutukunnan joukkoliikenneyhteydet Seinäjoelle ovat Alajärveä lukuun ottamatta lakisääteiset, eivät- Etelä-Pohjanmaan maakunta kä mahdollista työssäkäyntiä. Kuusiokuntien alueella palvelutasoa ja vaihtoehtoisia yhteyksiä tarjoaa Sei- Seuraavassa luvussa käydään läpi joukkoliikenteen näjoki-Haapamäki rata, jolla liikennöi syksyllä 2012 3 nykyinen palvelutaso Etelä-Pohjanmaalla talvella ja junaparia vuorokaudessa. Suupohjan alueelta Isojoen kesäarkena. Tarkemmat kuntakohtaiset yhteysvälien ja Karijoen yhteydet ovat talviarkena lakisääteiset. tiedot on eritelty EPO palvelutasotaulukossa, joka on Kesällä vuoromäärä supistuu lähes kaikkien kunta- selvityksen liitteenä (Liite 2). Seutukunta- ja kuntakoh- keskusten ja Seinäjoen välillä. Kesäajan palvelutaso- taisissa analyyseissä on kuvattu tarkemmin joukkolii- kriteerit on Liikenneviraston ohjeistuksen mukaisesti kennetarjontaa yksittäisen kunnan kannalta. Joukko- suhteutettu alhaisemman kysynnän tasolle. Talviarke- liikenteen palvelutason kuvauksessa on huomioitu na keskitason palvelutasovaatimus on 14-18 vuoroa sekä juna- että linja-autoliikenne. Erityisesti pääradan suuntaansa, kesällä vastaava määrä on 9-13. Par- varrella olevilla asemapaikkakunnilla joukkoliikenteen haimman joukkoliikenteen palvelutason vyöhyke säi- palvelutaso nousee merkittävästi junayhteyden ole- lyy maakunnassa ennallaan Alavudella laajennettu- massa olon ansioista. na. Joukkoliikenneyhteydet Seinäjoelle ovat kesäisin erittäin huonot Evijärveltä, Lappajärveltä, Karijoelta ja Isojoelta.

Joukkoliikenteen nykyinen palvelutaso, talviarki Keskitaso (28-36 vuoroa/vrk) Ü Peruspalvelutaso (6-10 vuoroa/vrk) Minimitaso (2-4 vuoroa/vrk) Evijärvi Lakisääteinen taso (0-1 vuoroa/vrk)

Lappajärvi

Vimpeli Kauhava

Lapua Alajärvi

Soini Seinäjoki Kuortane Ilmajoki

Kurikka

Alavus Teuva Ähtäri Jalasjärvi

Kauhajoki

Karijoki

Isojoki

Tausta: © Karttakeskus, L4356 0 5 10 20 30 40 50 km 31.1.2013 Sito/AHa

Kuva 20. Joukkoliikenteen nykyinen palvelutaso EP:llä talviarkena.

25 Joukkoliikenteen nykyinen palvelutaso, kesäarki Keskitaso (18-26 vuoroa/vrk) Ü Peruspalvelutaso (2-6 vuoroa/vrk) Minimitaso (2-4 vuoroa/vrk) Evijärvi Lakisääteinen taso (0-1 vuoroa/vrk)

Lappajärvi

Vimpeli Kauhava

Lapua Alajärvi

Soini

Seinäjoki Kuortane Ilmajoki

Kurikka

Alavus Teuva Ähtäri Jalasjärvi

Kauhajoki

Karijoki

Isojoki

Tausta: © Karttakeskus, L4356 0 5 10 20 30 40 50 km 31.1.2013 Sito/AHa

Kuva 21. Joukkoliikenteen nykyinen palvelutaso EP:llä kesäarkena.

Alla olevassa taulukossa on kuvattu joukkoliikenteen nykyinen palvelutaso eri aikoina Seinäjoen ja kuntakeskusten välillä.5 Töysän yhteydet Seinäjoelle on kuvattu palvelutasotaulukossa. Töysä ja Alavus muodostivat 1.1.2013Eri ajankohtien alkaen uudenjoukkoliikenteen Alavuden palvelutason kau- yhteenveto kunnittain, yhteydet maakuntakeskukseen pungin. Kunta T.A K.A T.L T.S Yleinen PT Alajärvi perus perus perus perus perus Alavus perus perus perus keski perus Evijärvi laki laki perus laki laki Ilmajoki keski perus perus perus keski Isojoki minimi laki minimi perus minimi Jalasjärvi perus perus perus perus perus Karijoki laki laki laki laki laki Kauhajoki perus perus perus perus perus Kauhava perus keski keski keski perus Kuortane perus perus perus perus perus Kurikka perus perus perus perus perus Lappajärvi laki laki laki laki laki Lapua keski keski keski keski keski Soini laki minimi perus perus laki Teuva perus minimi perus perus perus Töysä/Tuuri perus perus perus perus perus Vimpeli minimi perus perus perus minimi Ähtäri perus perus perus perus perus

Kuva 22. Nykyisen joukkoliikenteen palvelutason yhteenveto.

5 T.A=Talviarki, K.A=Kesäarki, T.L=Talvilauantai, T.S=Talvisunnuntai

26 Joukkoliikenteen nykyinen palvelutaso on selvitet- Yksittäiskohteet ty kokonaisuutena linja-auto ja junaliikenne huomioi- den. Alavuden, Kauhavan, Lapuan, Tuurin ja Ähtärin Seutukunnan selkeänä keskuksena toimii Seinäjoen Seinäjoen yhteyksissä junaliikenteellä on merkittävä keskusta. Keskusta-alueen läheltä kohteena erottuvat asema. Lapualla junaliikenteen avulla mahdollistuu Seinäjoen keskussairaala sekä Frami. Keskusta-alu- nykyinen keskitason joukkoliikenne. Lapualla junalii- eiden ulkopuolella suurin yksittäinen työssäkäyntikoh- kenteen huomiotta jättäminen merkitsee yhden palve- de on Atrian tehdas valtatien 19 varressa Nurmon lä- lutasoluokan pudotusta. Tämä selittyy liikennöintiajan hellä. Keskeisinä työssäkäyntialueina nousevat esiin supistumisella. Myös muiden rautatiepaikkakuntien myös Kurikan, Kauhavan ja Lapuan kuntakeskukset, joukkoliikenteen palvelutaso heikkenee, mutta palve- Peräseinäjoki, Ylihärmä sekä Kauhavan Alahärmällä lutasoluokka ei missään muualla laske. Liikennöintiai- sijaitseva huvipuisto Powerpark, jossa on paljon ke- ka ja vuorotarjonta supistuvat kriittisissä iltapäivän ja sätyöntekijöitä. alkuillan paluuyhteyksissä. Työmatkapendelöinti suuntautuu pääosin Seinäjo- elle päin, mutta etenkin laatukäytävän varrella myös vastasuuntiin. Joukkoliikenteen käyttö työmatkoilla on Seinäjoen seutukunta kuitenkin erittäin vähäistä.

Yleinen kuvaus

Seinäjoen seutukuntaan kuuluvat Seinäjoen, Kauha- van, Kurikan ja Lapuan kaupungit sekä Ilmajoen ja Jalasjärven kunnat. Alue sijaitsee keskellä Etelä-Poh- janmaan maakuntaa ja sen seutukeskus Seinäjoki on myös koko maakunnan keskuspaikka. Seutukunnan asukasmäärä oli vuonna 2011 125 000. Seinäjoen Seinäjoki‐Vaasa –rata kaupungin asukasmäärä on noin 59 000. 1.Vuoro perillä 8:45 Työssäkäyntiedellytykset Nykyinen joukkoliikenteen palvelutaso on Ilmajo- molempiin suuntiin elta, Kauhavalta ja Lapualta Seinäjoelle keskitasolla. Jalasjärveltä ja Kurikasta Seinäjoelle joukkoliikenne on peruspalvelutasolla. Seudullisena keskukse- Vilkas työssäkäynti‐ ja na Seinäjoki houkuttelee niin paljon matkustajia, että asiointi mahdollistaa palvelutason kehittämisen joukkoliikenne on lähes joka suunnasta seutukunnan sisällä käyttökelpoista niin opiskelu- kuin työssäkäyn- timatkoihinkin. Poikkeuksen tekee Jalasjärvi, josta on virka-aikana työssäkäynnin mahdollistava yhteys Sei- näjoelle ainoastaan koulupäivisin. Seutukunnan kaikki kunnat ovat mukana Seinäjoen seutulippualueessa, Kansainväliset liitynnät lipun käyttö on suurimmillaan Seinäjoella, Ilmajoella ja Kauhavalla. Kokonaismäärät eivät kuitenkaan ole kovin suuria. Yhteysväli Kurikka–Ilmajoki–Seinäjoki–Lapua on määritelty joukkoliikenteen laatukäytäväksi ja sen kehittämisestä on tehty erillinen selvitys (EPO ELY Kuva 23. Tärkeä yksittäiskohteet ja asiointisuunnat Seinäjoen seutukunnassa. 5/2012). Seutukunnan kuntakeskuksista vain Jalas- järvi jää kokonaan tämän laatukäytävän ulkopuolelle, Kauhava on käytävän luontevana jatkeena Lapualta pohjoiseen. Laatukäytäväksi on määritelty myös Seinäjoen ja Vaasan väli (EPO ELY 6/2012), jolle seutukunnan si- säisistä yhteysväleistä kuuluu Ylistaron ja Seinäjoen yhteysväli.

27 Toisen asteen oppilaitoksia sijaitsee kaikissa seu- Jalasjärvi tukunnan kunnissa, sekä nykyisissä että vanhoissa kuntakeskuksissa (Jurva, Peräseinäjoki, Ylistaro, Ala- Jalasjärven joukkoliikenneyhteys Seinäjoelle on pe- härmä). Etenkin ammatillisen opetuksen laitokset ke- ruspalvelutasolla. Opiskelun ja työssäkäynnin mah- räävät opiskelijoita yli kuntarajojen, joten joukkoliiken- dollistavat yhteydet toimivat kuitenkin vain kouluvuo- neyhteydet keskusten välillä ovat tärkeitä. den aikana – koulujen loma-aikaan ei kahdeksasta Joukkoliikenteen laatukäytävä kulkee Lapualta neljään työskentelyä mahdollistavaa yhteyttä ole. Yh- Seinäjoen kautta kohti Ilmajokea ja Kurikkaa teorias- teysvälillä kulkee runsaasti Tampereen ja Seinäjoen sa valtatietä 19 ja kantatietä 67 pitkin. Laatukäytävän välisiä pikavuoroja, mutta niiden aikataulut eivät pal- vuorot kulkevat paljolti myös rinnakkaisreiteillä, jotka vele tätä liikennetarvetta. voivat olla myös pääreitiltä nähden joen toisella puo- Syksyn 2012 palvelutasotyöpajassa tuotiin esiin, lella. Tämä jakautuminen heikentää laatukäytävän että Jalasjärveltä on opiskelijakysyntää etenkin Seinä- varren palvelutasoa ja tuo myös vaihtelua matka-ai- joen suuntaan, mutta myös Ilmajoelle. Ilmajoen suun- koihin. taan joukkoliikenneyhteyttä ei kuitenkaan ole. Seinäjoki on seudullisena keskuksena myös kau- Kaukoliikenneyhteys Jalasjärvelle toimii valtatien 3 koliikenteen solmukohta. Seinäjoelta kulkee paljon pikavuorojen avulla, ne tarjoavat yhteydet Tampereel- pikavuoroliikennettä eri suuntiin. Seinäjoki on myös le, Seinäjoelle ja Vaasaan. Tampere–Seinäjoki -pika- merkittävä rautateiden risteysasema, seutukunnan vuoroja kulkee myös yöaikaan. alueella rautatieyhteys toimii Seinäjoelta Lapualle ja Kauhavalle. Ilmajoen ja Kurikan suuntaan kulkevalla Kauhava Suupohjan radalla ei ole henkilöliikennettä. Kaukolii- kennettä rautateillä on Helsingin, Vaasan, Oulun ja Kauhavalta on Seinäjoelle yleisellä tasolla keskita- Jyväskylän suuntiin. son joukkoliikenneyhteys. Talvi-arkipäivisin yhteys jää kuitenkin niukasti keskitason rajan alle ja on siis Kuntakohtaiset palvelutasokuvaukset peruspalvelutasolla. Yhteysvälillä on suurena tekijänä pääradan junayhteys Seinäjoelle, bussiliikenne Seinä- Ilmajoki joelle asti on verraten vähäistä. Arkipäivien viimeinen linja-autoyhteys Seinäjoelta Kauhavalle lähtee 15.55. Ilmajoelta on keskitason joukkoliikenneyhteys Sei- Asiointiliikenteeseen yhteydet ovat varsin riittävät. näjoelle. Vuorotarjonta kattaa talvi-arkipäivien lisäksi Kauhavalta on kouluvuoden aikana toimivat ja myös viikonloput sekä kesän arkipäivät ja liikennöin- opiskelu- sekä työmatkat mahdollistavat yhteydet tiaika on laaja. Palvelutaso jää kesäarkisin ja lauan- myös Lapualle. taisin hieman keskitason alapuolelle peruspalvelu- Syksyn 2012 palvelutasotyöpajassa tuotiin esiin tasolle. Liikennetarjonta mahdollistaa säännölliset tarve kuljettaa kesätyöntekijöitä Kauhavan asemalta opiskelu- ja työmatkayhteydet Seinäjoelle, kouluvuo- Alahärmän Powerpark-huvipuistolle. Tällaista yhteyttä den aikana myös Seinäjoelta Ilmajoen suuntaan. ei toistaiseksi ole olemassa. Ilmajoen kautta kulkevat myös Kurikan ja Seinäjo- Kauhava on kytkeytynyt suoraan kaukoliikentee- en väliset linja-autovuorot ja siten yhteydet toimivat seen pääradan aseman kautta, junia kulkee säännöl- myös Ilmajoen ja Kurikan välillä etenkin kouluvuoden lisesti sekä Helsingin että Oulun suuntiin. aikana. Oppilaitoskyselyn mukaan suurin osa Sedun Ilma- Kurikka joen yksikön opiskelijoista saapuu kunnan ulkopuolelta. Tärkeimpiä lähtökuntia ovat Jalasjärvi, Kauhava ja Kurikasta on Seinäjoelle peruspalvelutason yhteydet. Kuortane. Joukkoliikenneyhteydet eivät kuitenkaan Yhteydet mahdollistavat ympärivuotisen opiskelu- ja näistä suunnista toimi. työmatkaliikenteen Seinäjoelle ja Ilmajoelle, jonka Kaukoliikenneyhteys Ilmajoelle toimii pääosin Sei- kautta vuorot kulkevat. Palvelutaso on peruspalvelu- näjoen kautta, mutta myös valtatien 3 pikavuorot pal- tasolla myös viikonloppuisin ja sunnuntaisin. velevat Ilmajokea kulkien Koskenkorvan taajaman Kurikan sisällä toinen merkittävä taajama on Jurva, kautta. jossa on sekä lukio että ammatillinen oppilaitos. Ku- rikan keskustan ja Jurvan välillä kulkee kouluvuoden

28 aikana molempiin suuntiin opiskeluyhteydet mahdol- Kriittiset matkaketjut listava bussiliikenne. Kaukoliikenteen osalta Kurikkaa palvelevat suo- Kurikka–Ilmajoki–Seinäjoki–Lapua -laatukäytävällä raan valtatien 3 Tampere–Vaasa pikavuorot sekä Sei- joukkoliikennetarjonta on pieniä täydennyksiä vaille näjoen kautta laajempi junaliikenne. riittävä. Tarjonnan suhteen voisi olla tarpeellista laajentaa laatukäytäväkriteeriä Lapualta Kauhavalle. Lapua Kriittistä kokonaisuuden kannalta olisi laajentaa seutulipun kelpoisuutta myös junaan, mikä toisi seutukun- Lapualta on Seinäjoelle keskitason joukkoliikenneyh- nalle laajemman yhtenäisen liikennetarjonnan. teydet. Kohtuullisen tiheää bussiliikennettä täydentää Selkeitä palvelutasopuutteita on havaittavissa Ja- kaukojuniin perustuva junaliikenne. Liikenne mahdol- lasjärvi–Seinäjoki -yhteysvälillä kesäarkena sekä listaa opiskelu- ja työssäkäyntimatkat kouluvuoden Jalasjärvi–Ilmajoki -yhteysvälillä talviarkena. Selkeä aikana molempiin suuntiin. Yhteysvälin bussiliikenne tarve löytyy myös kohdennetulle joukkoliikenneyhte- on hajaantunut kolmelle eri reitille Lapuan ja Nurmon ydelle Kauhavalta Powerpark-huvipuistoon kesäisin. välillä, valtatien 19 lisäksi reitteinä on kaksi paikallis- tietä Nurmonjoen eri puolin. Palvelutaso pysyy samana myös kesäarkipäivinä ja viikonloppuisin, etenkin Järviseudun seutukunta viikonloppuisin liikennetarjonta on junavuorojen varassa. Yleinen kuvaus Etenkin junaliikenteen ansiosta Lapualta on kohtuullinen joukkoliikenneyhteys myös Kauhavalle, mut- Järviseutu sijaitsee maakunnan koillisosassa. Keski- ta iltapäivällä ei ole työmatkalaisille sopivaa paluuvuo- Suomen, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan naapu- roa Kauhavalta Lapualle päin. rialueena Järviseudun seutukunta käsittää Alajärven Kaukoliikenteellisesti Lapuaa palvelevat pääradan kaupungin sekä Evijärven, Lappajärven, Soinin ja InterCity-vuorot, joita kulkee sekä Helsingin että Ou- Vimpelin kunnat. Seutukunnassa asui vuoden 2012 lun suuntaan, sekä päivittäinen Vaasa–Joensuu -pi- lopussa 22 000 henkilöä. Seutukeskus on 10 300 kavuoropari. asukkaan Alajärvi. Alajärvellä sijaitsee pääterveyskes- kus sekä muiden julkisten ja kaupallisten palveluiden Seinäjoki yksiköitä. Nykyinen joukkoliikenteen palvelutaso on talviarke- Seinäjoki on oman kaupunkinsa alueella joukkoliiken- na Alajärven ja Vimpelin välillä peruspalvelutasoista. teen toimivaltainen viranomainen, joten kaupungin si- Lappajärven ja Soinin yhteydet seutukeskukseen to- säisen liikenteen palvelutasoa ei käsitellä tässä työs- teutuvat minimipalvelutasoisena, kun taas Evijärven sä. suunnan yhteydet Alajärvelle ovat ainoastaan laki- Valtatien 19 varressa olevan Atrian tehtaan jouk- sääteillä tasolla. Palvelutasopuutteet seudun sisäi- koliikenneyhteyksien kehittämistä käsiteltiin laajasti sissä yhteyksissä voivat aiheuttaa ongelmia sujuville laatukäytäväselvityksessä. Liikenteen kehittämistoi- matkaketjuille erityisesti toisen asteen opiskelijoiden menpiteitä ei kuitenkaan ole tehty, valtatien 19 vartta kannalta. Joukkoliikenne ei Vimpeli-Alajärvi yhteysvä- kulkee muutama vuoro arkipäivisin. liä lukuun ottamatta tarjoa riittäviä työssäkäyntiyhteyk- Seinäjoen ammattikorkeakoulusta sekä Sosiaa- siä. Joukkoliikenteen käyttö työssäkäyntiliikenteessä li- ja terveysalan että Tekniikan yksikön opiskelijoista on arvion mukaan erittäin vähäistä. Yksikään seutu- noin puolet tulee Seinäjoen ulkopuolelta. Tärkeimmät kunnan kunta ei ole mukana Etelä-Pohjanmaan seu- suunnat ovat Ilmajoki, Jalasjärvi ja Lapua, mutta myös tulipussa. muista Etelä-Pohjanmaan kunnista on tulijoita. Sei- näjoen saavutettavuus on seutukunnan sisällä vähin- tään peruspalvelutasoa.

29 Yksittäiskohteet ja asiointisuunnat

Seutukunnan selkeänä keskuksena on Alajärvi. Asi- ointi kuitenkin osittain jakautuu Lappajärven länsipuo- lelta Kauhavan suuntaan ja pohjoisessa Kokkolan ja Pietarsaaren suunaan. Toisen asteen oppilaitoksia sijaitsee Soinia lukuun ottamatta kaikissa seudun ny- kyisissä kuntakeskuksissa, joiden kannalta toimivilla joukkoliikenneyhteyksillä on keskeinen merkitys. Alu- eella ei ole tiiviitä työpaikkakeskittymiä6, joilla voisi olla vaikutusta joukkoliikenteen työssäkäynnin kohdealu- eina. Kaukoliikenteen yhteystarjonta on paras Alajär- veltä, jonka kautta kulkee pikavuoroliikennettä.

Asiointisuuntana painottuvat Kokkola ja Pietarsaari

Lappajärvi asiointisuunnan vedenjakana (Kauhava) Alajärvi selkeä seutukeskus

Kuva 24. Tärkeä yksittäiskohteet ja asiointisuunnat Järviseudun seutukunnassa.

6 Yli 200 työpaikkaa 250*250 metrin ruudussa

30 Joukkoliikenteen seudullinen runkotarjonta on val- kola-Helsinki pikavuoro, joka mahdollistaa liitynnät tatiellä 16 ja osin myös kantatiellä 68. Valtatie 16 on Kauhavan kautta. valtakunnallisesti tärkeä poikittaisyhteys. Kantatie 68:n runkoliikenne palvelee erityisesti Evijärven, Lap- Lappajärvi pajärven, Vimpelin ja Alajärven opiskelu- ja asiointiyh- teyksiä. Kaukoliikenteen yhteystarjonta on paras Ala- Joukkoliikenneyhteydet Lappajärveltä Seinäjoelle järveltä, jonka kautta kulkee pikavuoroliikennettä. ovat minitasoiset ja eivät tarjoa todellista mahdolli- suutta työssäkäyntiin. Liikennöintiaika on yhteysvälillä Kuntakohtaiset palvelutasokuvaukset suppea klo 7:45–14:15, mikä vaikeuttaa päivittäistä liikkumista myös opiskelijoilla. Joukkoliikenteen nykyi- Alajärvi nen tarjonta mahdollistaa lähinnä asiointiyhteyksien toimivuuden. Lappajärvellä lauantain ja sunnuntain Alajärven joukkoliikenneyhteydet Seinäjoelle ovat vuorotarjonta Seinäjoelle on lakisääteisellä tasolla ja nykyisin peruspalvelutasoiset. Linja-auto hyödyntä- ei mahdollisesti tarjoa riittävän hyviä viikonloppuyhte- minen työssäkäynnin kulkumuotona onnistuu, mikäli yksiä opiskelijoille. työpäivät ajoittuvat ns. virka-aikaan. Ensimmäinen yh- Lappajärveltä on päivittäiset yhteydet Alajärvelle teys Seinäjoelle lähtee aamuisin klo 6:30 ja viimeisin ja vuorotarjonta teknisesti mahdollistaa myös työs- paluuvuoro Seinäjoelta lähtee klo 18:40. Yhteysvälil- säkäynnin, liikennöintiaika tosin päättyy yhteysvälillä lä kulkee pääosin vakiovuoroliikennettä. Palvelutaso talvella arkisin klo 15:00. Yhteyspuutteita Alajärven ei vaihtele Alajärven ja Seinäjoen välillä suuresti eri suuntaan paikkaavat Kauhavan suunnan vakiovuorot. viikonpäivinä tai kesä- ja talvikauden välillä. Yhteydet Kaukoliikenteen liitynnät hoituvat lähinnä Kauhavan ja säilyvät peruspalvelutasoisina ympäri vuoden. Seinäjoen kautta. Järviseudun seutukunnan sisäinen joukkoliiken- Oppilaitoskyselyssä yhtenä keskeisimmistä yhte- teen tarjonta kuntakeskusten välillä on erittäin vähäis- ysväleistä korostui Lappajärven ja Alajärven väliset tä. Alajärven ja Evijärven väliset yhteydet puuttuvat yhteydet. Nykyistä paremmalla tarjonnalla nähdään kokonaan ja Lappajärven ja Soinin suuntaan yhteydet olevan kysyntää nykyisten opiskelijoiden keskuudes- ovat minimitasoiset. sa. Myös Kauhavan suunnasta saapuu opiskelijoita Oppilaitoksille suunnatussa kyselyssä oppilaitok- Lappajärven oppilaitoksiin. set Lappajärveltä ja Seinäjoelta vastasivat, että yksi opiskelijoiden päälähtöalueista on Alajärvi. Seinäjoen Soini suunnan joukkoliikenneyhteydet palvelevat opiskelijoiden tarpeita kohtuullisesti, Lappajärveltä Alajärvelle Soinista on Seinäjoelle minimitasoiset joukkoliiken- puuttuu iltapäivän paluuyhteys. neyhteydet, joiden toimivuus on arkisin yhden linja- auto vuoroparin varassa. Liikennöintiaika 8:40-14:05 Evijärvi ei mahdollista työssäkäyntiä eikä päivittäistä opiske- lua. Palvelutaso on Soinin ja Seinäjoen välisissä yhte- Evijärven yhteyden Seinäjoelle ovat nykyisin minita- yksissä vakio läpi vuoden. soiset, mutta eivät mahdollista aikataulujen vuoksi päi- Yhteydet seutukeskus Alajärvelle ovat mahdollisia vittäisasiointiyhteyksiä. Nykyisistä linja-autoliikenteen 7:20-15:15 välillä. Nykyinen joukkoliikenteen palve- aikatauluista johtuen aamuyhteys ei ehdi Seinäjoelle lutaso tarjoaa asiointi- ja opiskeluyhteydet Alajärven ennen kuin ainoa mahdollinen Evijärven yhteys Sei- kaupunkiin, jossa sijaitsee muun muassa Järvi-Poh- näjoelta lähtee. Yhteyspuutteena Seinäjoelle koros- janmaan yhteystoiminta-alueen pääpalvelut. Kaukolii- tuu myös puutteelliset sunnuntain yhteydet. Erityisesti kenteen liitynnät hoituvat Seinäjoen kautta. opiskelijoille sunnuntain joukkoliikenneyhteydet ovat tärkeitä opiskelupaikkakunnille palaamisen vuoksi. Vimpeli Yhteydet Evijärveltä seutukeskukseen Alajär- veen ovat arkisin huonot. Käytännössä yhteystar- Vimpelistä on minitasoiset joukkoliikenneyhteydet jonta rajoittuu yhteen paluukyytiin aamun tunteina. Seinäjoelle. Liikennöintiaika on 9:55-19:34. Joukko- Yhteyspuutteet vaikeuttavat evijärveläisten liityntä- liikenneyhteydet koostuvat linja-autoliikenteen vakio- mahdollisuuksia kaukoliikenteeseen. Kaukoliikenteen vuoroista. Palvelutaso säilyy samana läpi vuoden. liityntöjen yhteyspuutteita paikkaa osan viikkoa Kok-

31 Yhteystarjonta Alajärven suuntaan on perustasois- kittävä vaikutus Seinäjoen suunnan liikennöintiaikaan. ta, mutta ei rajallisen liikennöintiajan vuoksi mahdol- Työssäkäyntiyhteydet Seinäjoelle ovat kohtuulliset. lista säännöllistä työssäkäyntiä. Opiskelu- ja asioin- Kunnat ovat Ähtäriä lukuun ottamatta mukana Seinä- tiyhteydet ovat kohtuullisia. Peruspalvelutasoinen joen seudun seutulipussa, mutta käyttö on asukkai- vuorotarjonta tukee hyvin Vimpeliläisten asiointimah- den keskuudessa erittäin vaatimatonta. dollisuuksia Alajärven julkisten ja kaupallisten palvelujen keskittymissä. Yksittäiskohteet ja asiointisuunnat Kaukoliikenteen liitynnät ovat mahdollisia Alajärven ja Seinäjoen kautta. Opiskeluyhteystarpeena nousi Seutukunnan keskus on Alavus, mutta Ähtärissä si- kyselyssä esille yhteydet Vimpelistä Lappajärvelle. jaitsee tärkeänä julkisen peruspalvelun yksikkönä Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin Ähtärin sairaala. Kriittiset matkat Kaupallisten palvelujen keskuksena on selkeästi Tuu- rin kauppakylä, joka samalla on Ähtärin Eläinpuiston Seutukunnan kannalta selviä puutteita joukkoliiken- ohella seutukunnan toinen tärkeä matkailukohde. Alu- teen palvelutasossa on Seinäjoen yhteyksissä sun- eella on tunnistettavissa Tuurin lisäksi merkittävänä nuntaisin sekä arkipäivien vuorotarjonnassa lähinnä työpaikkakeskittymänä Inhan alue Ähtärissä. Kaukolii- Lappajärvi-Vimpeli-Alajärvi -välillä. Syksyllä 2012 to- kenteen yhteystarjonta on radanvarren paikkakunnilla teutetussa seudullisessa joukkoliikenteen palvelu- kohtuullinen. Nopeat kaukoliikenteen junat ja katta- tasotyöpajassa yhteyspuutteina ja kehittämisen pai- vampi vuorotarjonta Seinäjoelle palvelee Kuusiokunti- nopisteinä nousivat seudulla esiin seutukunnan ja en kaukoliikenteen yhteystarpeita. kuntien sisäiset yhteystarpeet. Tähän haasteeseen Joukkoliikenteen seudullisena runkotarjontana toi- alueella on vastattu osallistumalla valtakunnalliseen mii Seinäjoki-Haapamäki -radan junaliikenne sekä Kyytitakuu-hankkeeseen. Toimintamallin edelleen ke- Valtatie 18 suuntainen linja-autoliikenne. Seinäjoen hittäminen koettiin työpajassa tarpeelliseksi peruspal- ja Kuortaneen välinen liikenne noudattelee tien 697 velujen saatavuuden turvaamiseksi. linjausta.

Kuusiokuntien seutukunta

Yleinen kuvaus

Kuusiokunnat sijaitsee maakunnan itäosassa rajoittu- en Keski-Suomeen ja Pirkanmaahan. Kuusiokunnat käsittää Alavuden ja Ähtärin kaupunkien lisäksi Kuor- taneen kunnan ja vuodenvaihteessa 2013 Alavuteen liittyvän Töysän kunnan, jossa sijaitsee yksi seudun suurimmista työpaikka- ja kaupallisten palvelujen keskittymistä, Tuurin kauppakylä. Seutukunnan asu- kasluku on 23 000 ja suurin keskus on Alavus 9 200 asukkaallaan7. Alavus ja Ähtäri ovat julkisten palvelujen osalta seutukunnan keskuksia. Vastaavasti kau- panpalvelut ovat erittäin vahvasti keskittyneet Tuurin kauppakylän ympärille. Joukkoliikenteen palvelutaso on talviarkena peruspalvelutasoista kaikista kuntakeskuksista Alavudelle. Yhteystarjonta Seinäjoelle on yleistasolla selkeästi parempi kuin esimerkiksi Järviseudun seutukunnassa. Joukkoliikenteen palvelutasoa selkeästi lisää Sei- näjoki-Haapamäki -radan junaliikenne, jolla on mer-

7 Vuodenvaihteessa 2013 kuntaliitos Töysän kunnan kanssa nostaa väkiluvun yli 12 000 asukkaaseen

32 Seinäjoki käytännössä ”seutukeskus”

Asiointisuunta: Julkiset palvelut

Junayhteyden jatkuvuus varmistettava ja kytkettävä yhteislipputuotteisiin

Kuva 25. Tärkeä yksittäiskohteet ja asiointisuunnat Kuusiokuntien seutukunnassa.

Kuntakohtaiset palvelutasokuvaukset Kuortane

Alavus (Töysä) Kuortane kuuluu muita Kuusiokuntia tiiviimmin Seinä- joen työssäkäyntialueeseen. Seutulipun myyntimäärä Alavuden ja Töysän joukkoliikenneyhteydet täyttävät on myös Kuortaneella erittäin alhainen. Kuortaneen talviarkisin peruspalvelutason määritteen. Alavuden ja Seinäjoen välinen linja-autoliikenteen vuorotarjon- osalta yhteystarjonta säilyy suhteellisen hyvänä myös ta mahdollistaa päivittäisen työssäkäynnin sekä hyvät muina aikoina. Osaltaan tähän vaikuttaa Seinäjoki- opiskelu- ja asiointiyhteydet. Palvelutaso ei Seinäjoen Haapamäki –radan junayhteydet. Liikennöintiaika Sei- yhteyksissä vaihtele viikonloppuisin tai kesäaikaan. näjoelle mahdollistaa hyvin työssäkäynnin ja opiske- Perjantaisin Seinäjoen ja Kuortaneen välillä on muita lun. Tuuri kauppakylän välittömässä läheisyydessä on arkipäiviä enemmän vuorotarjontaa. henkilöjunaliikenteen asema. Kuortaneelta on toimivat päivittäiset asiointiyhtey- Kuusiokuntien sisäiset yhteydet perustuvat pitkälti det Alavudelle. Pääosa linja-autoliikenteen vuorotar- junaliikenteeseen. Alavuden ja Kuortaneen välin linja- jonnasta on vakiovuoroa. Asiointiyhteyksien toimi- autoliikenteen vuorotarjonta täyttää peruspalveluta- vuus mahdollistaa joukkoliikenteen pakkokäyttäjille soisen yhteydet kriteerit, mutta ei mahdollista suppe- julkisten palvelujen saavutettavuuden seutukeskus an liikennöintiajan vuoksi työssäkäyntiyhteyksiä. Alavudella. Liitynnät kaukoliikenteeseen toteutuvat Alavudelta tärkein opiskelupainotteinen yhteysväli Seinäjoen, mutta osin myös Alavuden kautta, josta on kunnan sisäisten reittien ohella Seinäjoki. Seinä- operoi taajamajunakalusto Seinäjoelle ja Jyväskylän joelle ja Seinäjoelta on riittävä yhteystarjonta päivittäi- suuntaan. seen opiskeluun sekä viikonlopun Seinäjoelta lähtevil- le kaukoliikenneyhteyksille.

33 Ähtäri Suupohjan seutukunta

Ähtäristä työssäkäynti Seinäjoelle on muuta seutu- Yleinen kuvaus kuntaa vähäisempää. Ähtäri ei kuulu Seinäjoen seutulippualueeseen. Joukkoliikenteen vuorotarjonta mah- Suupohja rajautuu Pohjanmaan ja Satakunnan maa- dollistaa Seinäjoella työssäkäynnin. Liikennöintiaika kuntiin Etelä-Pohjanmaan lounaisosassa. Suupohjan on yhteysvälillä 6:00-19:34. Joukkoliikenteen palve- seutukuntaan kuuluvat Kauhajoen kaupungin lisäksi lutaso säilyy vakiona viikonpäivästä ja vuodenajasta Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunnat. Seutukunnan asu- riippumatta. kasluku on 24 000 henkilöä, joista 14 200 asuu seu- Ähtärin ja Alavuden välillä on työssäkäynnin mah- tukeskuksessa Kauhajoella. Seutukunnan asiointi-, dollistava joukkoliikenteen yhteystarjonta. Koko seutu- työssäkäynti-, ja opiskelumatkat suuntautuvat Kauha- kunnalle merkittävänä liikkumisen palvelutasotekijänä joen lisäksi pääosin Seinäjoelle. Kauhajoelle avattiin korostuu Seinäjoki-Haapamäki –radan vuorotarjon- 2012 keväällä uusi kauppakeskus, joka vahvistanee nan palvelutasoa lisäävä vaikutus. Ilman junavuoroja kaupungin asemaa seudullisena asioinnin kohteena. liikennöintiaika ei yleensä mahdollistaisi toimivia työs- Joukkoliikenteen palvelutaso on talviarkena perus- säkäyntiyhteyksiä. Toisaalta tämä on myös ongelma, palvelutasoista kaikista kuntakeskuksista Kauhajoel- sillä Alavus, Töysä ja Ähtäri hyötyisivät erityisesti, mi- le. Palvelutaso Seinäjoelle suuntautuvissa yhteyksis- käli seutulippua olisi mahdollista hyödyntää sekä linja- sä on peruspalvelutasoinen Kauhajoelta ja Teuvolta. auto- että junaliikenteessä Karijoelta ja Isojoelta yhteydet ovat minimitasoiset. Kaukoliikenteen suorat yhteydet Ähtäristä perustu- Suupohjan rata kulkee seutukunnan läpi, mutta hen- vat muutamiin pikavuoroja junayhteyksiin. Seinäjoki kilöliikennettä ei radalla ole ollut vuoden 1982 jälkeen. toimii myös Ähtärin kannalta pitkän matkan joukkoliikenteen vaihtopysäkkinä. Yksittäiskohteet ja asiointisuunnat

Kriittiset matkat Seutukunnan selkeä keskus on Kauhajoki sekä julkisten että kaupallisten palvelujen osalta. Kauhajoen Seutukunnan osalta kriittisimpiä matkaketjuja ovat keskusta-alueella on seudullisesti merkittävä työssä- Seinäjoen yhteyksien joustavuus. Nykyisin juna- ja käynnin kohdealue. Merkittäviä liikkumisen kohteita linja-autoliikenteen yhdistetyllä vuorotarjonnalla saa- on Kauhajoen ja Seinäjoen ohella Kristiinankaupunki vutetaan peruspalvelutasoinen vuorotarjonta, joka ja Porin suunta. Osa päivittäisasioinneista kohdistuu mahdollistaa päivittäisen työssäkäynnin. Joukkolii- Kristiinankaupunkiin Teuvan ja Isojoen länsiosista. kenteen seudullisessa palvelutasotyöpajassa yhtenä Isojoen eteläosista osa liikkumisesta kohdistuu Porin kehitettävänä yhteysvälinä esille nousi linja-autoyh- suuntaan. Joukkoliikenteen seudullinen runkotarjonta teys Töysä-Alavus-Koura-Seinäjoki välillä. Yhteyden kohdentuu Kantatien 67 ja tien 661 suuntaisesti. kehittämisellä voitaisiin tavoitella nykyistä suurempaa osuutta yhteysvälin työssäkäyntiliikenteestä. Seinäjo- en ja radanvarren paikkakuntien yhteydet ovat kohtuullisia läpi vuoden. Muihin naapurikuntiin asiointiyhteydet heikkenevät kesällä voimakkaasti. Alueen joukkoliikenne perustuu vahvasti koululaiskuljetuksiin. Yhteistyötä joukkoliikenteen ja erityisesti lähiliik- kumisen ratkaisujen kehittämiseksi toivotaan. Nykyi- sin yhtenä ongelmana ovat mainitut kesäajan ongel- mat kuntakeskusten välisessä ja läpi vuoden jatkuvat haasteet kuntien sisäisissä kuljetuksissa.

34 Opiskeluyhteys: Kristiinankaupunki

Asiointisuunta: Kristiinankaupunki

Asiointi‐ ja opiskeluyhteys: Pori

Kuva 26. Tärkeä yksittäiskohteet ja asiointisuunnat Suupohjan seutukunnassa.

35 Kuntakohtaiset palvelutasokuvaukset Isojoki-Kauhajoki väli nostettiin yhdeksi tärkeim- mistä kokonaisuudeksi, jossa koululais- ja opiskeluyh- Kauhajoki teydet tulisi varmistaa myös jatkossa. Nykyisin Isojoki ja Kauhajoki hankkivat yhdessä koulualaisliikennettä Kauhajoen ja Seinäjoen välinen joukkoliikenteen tar- kuntakeskusten välille. jonta täyttää talviarkisin peruspalvelutason määrit- Kaukoliikenteen liitynnät Isojoelta tapahtuvat pää- teen. Kaupunkien välinen liikenne perustuu yhtä vuo- osin Seinäjoen kautta. Osa liitynnöistä ohjautuu Par- roparia lukuun ottamatta vakiovuoroliikenteeseen. kanon ja mahdollisesti Porin kautta. Liikennöintiaika on suhteessa Etelä-Pohjanmaan keskitasoon laaja. Meno-paluu-tarjontaa on varhai- Karijoki sesta aamusta myöhäiseen iltaan saakka. Kauhajoen ja Seinäjoen väliset vakiovuoliikenteen yhteydet ovat Karijoelta joukkoliikenteen yhteydet maakuntakeskuk- selkeästi henkilöautoa hitaampia kiertelevien reittien seen mahdollistavat perusasioinnin. Työssäkäyntilii- vuoksi. kennettä ja päivittäisiä opiskeluyhteyksiä yhteysvälillä Seutukunnan kuntakeskusten välisissä yhteyksissä ei nykyisellä vuorotarjonnalla ole edellytyksiä palvel- joukkoliikenne saavuttaa peruspalvelutason. Liiken- la. Seinäjoen linja-autot kulkevat Kauhajoen kautta, nöintiaika on kohtuullinen kaikilla kuntakeskusten ja missä on myös pakollinen vaihto Seinäjoen suunnan Kauhajoen välisillä yhteysväleillä mahdollistaen koh- autoon. Kesäisin, lauantaisin ja sunnuntaisin Karijoen tuulliset työssäkäynnin edellytykset. joukkoliikenneyhteydet Etelä-Pohjanmaan suuntaan Kauhajoen merkitys seudullisena ja osin seutukun- heikkenevät entisestään. Tämä vaikeuttaa toimivia tarajat ylittävänä koulutuskeskittymänä nousi esille opiskeluyhteyksiä ja liityntämahdollisuuksia esimer- oppilaitoskyselyn vastauksista. Oppilaitoksen kannal- kiksi Seinäjoelta lähteviin juniin. ta tärkeimmäksi yksittäiseksi yhteysväliksi Kauhajoel- Karijoen ja Kauhajoen väliset yhteydet toimivat pa- ta alkavat tai päättyvät yhteydet saivat kaikkiaan kuusi remmin kuin Karijoen yhteydet maakuntakeskukseen. maininta eri oppilaitoksilta. Toimivat joukkoliikenneyh- Liikennöintiaika on 7:05-16:15, joka mahdollistaa teydet ovat kyselyn vastausten mukaan erittäin tärkei- työssäkäynnin virka-aikana. tä Kauhajoen ja seuraavien paikkakuntien välillä: Tärkeänä yhteytenä seutu- ja maakuntarajat ylittä- • Seinäjoki vänä yhteystarpeena oppilaitoskyselyn pohjalta nou- • Teuva si Kristiinankaupunki-Karijoki-Kauhajoki väli. Koulu- • Karijoki tuskeskus Sedun Kauhajoen yksikköihin tulee paljon • Kristiinankaupunki opiskelijoita mainitulta suunnalta. • Isojoki Kaukoliikenteen liitynnät tapahtuvat arkisin pää- osin Seinäjoen kautta, mutta viikonloppuisin ja kesä- aikaan Karijoen ja Seinäjoen väliset liityntäyhteydet Isojoki ovat vain lakisääteisellä tasolla. Yhteyspuutteet ovat samoja Karijoelta myös Kristiinankaupungin ja Porin Isojoen ja Seinäjoen väliset joukkoliikenneyhteydet suuntaan. mahdollistavat työssäkäynnin virka-aikaan, vaikka palvelutaso on minitasolla. Perustasoisesta yhteydes- Teuva tä puuttuu käytännössä yksi paluuvuoro, joka lähtisi Seinäjoelta ennen klo 18:00. Joukkoliikenteen palve- Teuvan ja Seinäjoen välinen vuorotarjonta täyttää lutaso Isojoella on läpi vuoden peruspalvelutasoista ja peruspalvelutasoinen joukkoliikenteen vaatimukset. esimerkiksi sunnuntaisin liityntäyhteyksiä Seinäjoelle Aamusta iltaan ulottuva liikennöintiaika mahdollistaa on saatavilla. päivittäiset työssäkäyntiyhteydet Seinäjoelle. Joukko- Seutukunnan sisällä yhteydet Kauhajoelle mahdol- liikenteen vakiovuoroyhteydet ovat henkilöauton yhte- listavat työssäkäynnin. Nykyinen vuorotarjonta kattaa ysnopeuteen verrattuna hitaita (HA n. 1 h, L-A n. 1.50 hyvin päivittäisten asiointimatkojen tarpeen. Seudun min). Kesäisin Teuvan Seinäjoen yhteydet heikkene- sisäiset vakiovuorot pohjautuvat koululaisliikenteelle, vät minitasolle. joka aiheuttaa pitkät matka-ajat kiertelevien reittien Samoin kuin muilla Suupohjan kuntakeskusten vä- vuoksi. lisissä yhteyksissä, Teuvan ja Kauhajoen väliset yh-

36 teydet mahdollistavat työssäkäynnin. Liikennöintiaika ministeriön teettämään taustaselvitykseen, jossa sel- ulottuu myöhäisiltaan vakiovuoliikenteen linja-autoilla. vitettiin eri yhteysvälien matkustuspotentiaalia yli 50 Kauhajoen ammatilliset oppilaitokset korostavat 000 asukkaan kaupunkiseutujen välillä. Palvelutasolle Teuvan ja Kauhajoen välisten joukkoliikenneyhteyksi- on asetettu vuorotarjontaan, matka- ja liikennöintiai- en tarjontaa oppilaitosten toimintaedellytysten ja kil- kaan sekä palvelun laatuun liittyviä tavoitteita. pailukyvyn kannalta. Kaukoliikenteen yhteyksiä tarkastellaan Etelä-Poh- Kaukoliikenteen liitynnöissä Seinäjoen asema on janmaan joukkoliikenteen palvelutasoselvityksessä vahva myös Teuvan kannalta. Teuvalta on pääosin Seinäjoen ja seuraavien kaupunkien välillä: toimivat liityntäliikenneyhteydet Seinäjoen matkakes- kukseen. Kesäaikana palvelutaso on yhden luokan • Helsinki, Tampere, Jyväskylä, Vaasa, Kokkola, talvea alhaisempi. Oulu

Kriittiset matkat Kaupungit on valittu Liikenneviraston Henkilölii- kennetutkimuksen maakuntien välisten matkamääri- Seutukunnan joukkoliikenneyhteydet perustuvat pää- en perusteella. Lisäksi kaukoliikenteen yhteystarpeita osin kuntakeskusten välisiin ja Seinäjoelle suuntautu- tuodaan esille seutukuntien näkökulmasta, jotka pe- viin henkilöautoon verrattuna hitaisiin vakiovuoroyh- rustuvat todennettuihin asiointisuuntiin. Mainittujen teyksiin. Seutukunnan sisällä on oppilaitoskyselyn kaupunkien lisäksi kaukoliikenneyhteyksiä tarkastel- nostamina erittäin tärkeitä yksilöitävissä olevia yhte- laan Suupohjan ja Porin välillä. ysvälejä Kauhajoen ja Seinäjoen suuntaan. Karijoen Eniten maakuntien välisiä matkoja Etelä-Pohjan- ja Isojen kannalta ongelmallista on viikonloppuliiken- maalta tehdään Pirkanmaan suuntaan. Pirkanmaalle teen huono vuorotarjonta Seinäjoelle, joka hankaloit- tehdään vuosittain lähes 1,6 miljoonaa yhdensuun- taa esimerkiksi opiskelijoiden viikonloppuliikkumista. taista matkaa. Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan Vastaavia yhteysongelmia on myös Porin suuntaan. välisiä matkoja tehdään henkilöliikennetutkimuksen Kriittisiä matkoja ja matkaketjujen toimivuusongel- mukaan 1,2 miljoonaa. Naapurimaakuntien ja Poh- mia koetaan olevan myös seudun sisäisesti. Palvelu- jois-Pohjanmaan suunnan matkamäärät sijoittuvat tasotyöpajassa yhtenä vaihtoehtona kuntien edustajat 400 000 – 600 000 matkan välille. puntaroivat seudullisen tai kuntakohtaisen kutsujouk- Uudenmaan matkoissa painottuu muita tarkastelu- koliikennejärjestelmän käyttöönottoa riittävien asioin- maakuntia enemmän joukkoliikenne. Joukkoliikenne- tiyhteyksien varmistamiseksi autottomille ja varsinkin matkoja on yhteysvälillä kolmannes kaikista henkilölii- ikäihmisille. Joukkoliikenteen palveluiden kehittämi- kennematkoista. Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan seksi ja hyvien käytäntöjen vaihtoa toivottiin osaksi matkoista 15 – 20 % tehdään joukkoliikenteellä, mikä joukkoliikenteen ja liikennejärjestelmän kehittämistyö- on pitkillä matkoilla valtakunnan tasolla keskimääräi- tä. nen taso. 8 Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suo- men matkoissa joukkoliikenteen kulkutapaosuus on Kaukoliikenteen palvelutaso selvästi alle valtakunnan keskiarvon. Pohjanmaan matkoilla joukkoliikennematkojen osuus kaikista mat- Liikenne- ja viestintäministeriö on vahvistanut valta- koista on vain 4 %. Joukkoliikenteen vuorotarjontaan kunnallisen joukkoliikenteen palvelutason vuosille suhteutettuna vähiten matkoja tehdään Pohjanmaan 2012–2015. Ministeriö käyttää valtakunnallisen kau- suuntaan ja eniten Uudellemaalle. koliikenteen rajauksena ELY-keskusten toimivalta-alueiden rajat ylittäviä matkoja, joiden pituus on vähin- tään 100 km yhteen suuntaan. ELY-keskusalueiden sisäisten yhteyksien palvelutasomääritykset tehdään alueiden toimivaltaisten viranomaisten toimesta. Liikenne- ja Viestintäministeriö on jakanut valtakunnallisen palvelutason viiteen luokkaan, jotka on eritelty aiemmin tässä selvityksessä. Luokittelu perustuu

8 Henkilöliikennetutkimuksen mukaan pitkillä matkoilla joukkoliikenteen kulkutapaosuus on 19 %

37 Matkamäärät eri kulkumuodoilla tärkeimmillä yhteysväleillä 1800000 1600000 1400000 1200000 1000000 800000 600000 Muu 400000 Joukkoliikenne 200000 Henkilöauto 0

Kuva 27. Matkamäärät eri kulkumuodolla Etelä-Pohjanmaan ja tarkastelumaakuntien välillä. HLT 2011.

Kulkutapaosuudet tärkeimmillä yhteysväleillä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Muu 20 % Joukkoliikenne 10 % 0 % Henkilöauto

Kuva 28. Kulkutapaosuudet Etelä-Pohjanmaan ja tarkastelumaakuntien välillä. HLT 2011.

Kaukoliikenteen palvelutasoksi on Seinäjoen Hel- Kaukoliikenteen palvelutasoa selvitettiin Etelä- singin ja Tampereen osalta vahvistettu kysyntää lisää- Pohjanmaalla Seinäjoelta käsin. Seinäjoelta on lähes vä taso, Jyväskylän yhteyksissä kysyntää vahvistava kaikkialta maakunnasta toimivat liityntäyhteydet. Sel- taso ja Oulun yhteyksissä toimiva taso. Perustason viä puutteita on muutaman kunnan ilta- viikonloppu palveluilla pyritään tyydyttämään kansalaisten välttä- ja kesäajan yhteyksissä Seinäjoelle. Seinäjoelta on mättömimmät liikkumistarpeet, toimivalla tasolla py- kattava joukkoliikenteen tarjonta suuriin ja keskisuu- ritään joukkoliikenteellä tarjoamaan vaihtoehto hen- riin kaupunkikeskuksiin linja-auto, juna-, ja lentoliiken- kilöauton käytölle ja kysyntää vahvistavalla tasolla teellä. pyritään selvään siirtymään henkilöautoista joukkolii- Liikennöintiaika kaikkiin tarkasteltuihin kaupun- kenteeseen. Seinäjoen ja Kokkolan, Vaasan sekä Po- keihin mahdollistaa asiointi-, opiskelu- ja työmatkat rin välisiä yhteyksiä LVM:n palvelutasopäätöksissä ei yhden vuorokauden aikana. Liikennöintiaika päära- ole erikseen määritelty. dan kaupunkeihin (Tampere, Oulu, Helsinki) on käy-

38 tännössä ympärivuorokautinen. Seinäjoen ja tarkas- Alla olevassa kuvassa on esitetty Seinäjoen ja koh- telukaupunkien väliset joukkoliikenneyhteydet ovat dekaupunkien välisiä kaukoliikenneyhteyksiä sekä nii- pääosin matka-ajaltaan nopeampia kuin vastaavat den yleisiä palvelutasovaatimuksia. Tampere, Vaasa yhteysvälit henkilöautolla. Nopein joukkoliikenteen ja Kokkola ovat saavutettavissa nopeimmalla joukko- runkomatka-aika Jyväskylään vastaa henkilöautomat- liikenteen kulkumuodolla niin nopeasti, että se käy- kaa. Ainoastaan Porin suunnan yhteydet ovat selvästi tännössä mahdollistaa säännöllisen työssäkäynnin10. nopeampia henkilöautolla. Työasiamatkojen vyöhykkeeseen lukeutuu liikenne- Kaukoliikenteessä strategisina ja kriittisinä mat- tutkimuksen mukaan alle kolmen tunnin etäisyysvyö- koina pidetään yleensä yhteyksiä pääkaupunkiseu- hykkeellä olevat paikkakunnat. Näitä kaupunkeja ovat dulle ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Helsingin Helsinki ja Jyväskylä. Oulun ja Porin suunta ovat hen- keskustan yhteyksissä lento- ja junaliikenteen yhdis- kilöliikennetutkimuksen ja palvelutasosuunnitelman tetty vuorotarjonta tarjoaa alueen elinkeinoelämälle yhteydessä pidetyn työpajan pohjalta määritetty tär- ja asukkaille toimivat joukkoliikenneyhteydet. Aamun keiksi asiointikohteiksi. ensimmäiset junavuorot Seinäjoelta Helsinkiin jäävät Kartalla on kuvattu kaukoliikenneyhteyksien roolia matka-ajaltaan nopeimmista mahdollisista. Liitynnät ja potentiaalia. Tampere, Vaasa ja Kokkola kuuluvat Helsinki-Vantaan lentoasemalle ovat Etelä-Pohjan- käytännössä samaan työssäkäyntialueeseen Seinä- maan osalta ongelmalliset. Aamun lentoyhteys saa- joen kanssa. Tosin kaupungit sijaitsevat työssäkäyn- puu Helsinki-Vantaalle 7:55, jolloin välittömästi 8:00 tialueen äärilaidalla, mikäli mittarina käytetään tunnin jälkeen lähteville Euroopan liityntälennoille9 ei ehdi. runkomatkaetäisyyttä. Seinäjoen kannalta työssä- Junaliitynnällä Helsinki-Vantaalle saapumisaika on käyntialueen laajuuden mahdollistaa erittäin hyvä lii- noin 8:30. kenteellinen sijainti ja nopeat joukkoliikenneyhteydet,

Etelä‐Pohjanmaan kaukoliikenneyhteydet

Seinäjoki

46 m.s.y 33 m.s.y 26 m.s.y 71 m.s.y 33 m.s.y 22 m.s.y 23 m.s.y

Tampere Vaasa Kokkola Helsinki Jyväskylä Oulu Pori 1,6 milj. 0,5 milj. 0,4 milj. 1,2 milj. 0,6 milj. 0,5 milj. 0,3 milj.

Talousalueet tiiviissä • Vaatimuksena korkeatasoiset ja nopeat • • Talousalueet tiiviissä joukkoliikenneyhteydet vuorovaikutuksessa vuorovaikutuksessa Lentoyhteys • Junan rooli kulkumuotona merkittävä • • Vapaa‐ajan matkustukseen pääkaupunkiseudulle • Laaja liikennöintiaika ja vuorotiheys soveltuva kalusto ja parantavat työssäkäynnin edellytyksiä elinkeinoelämällä tärkeä lipputuotteet Korostuneet vaatimukset • Kausilipputuotteet joukkoliikennevälineisiin • • Työskentelymahdollisuudet yhteyksien joustavuudelle ja Työssäkäyntivyöhyke liikennevälineissä luotettavuudelle • Kilpailukykyinen hinta • Työskentelymahdollisuudet henkilöautoon verrattuna Työasiavyöhyke liikennevälineissä

Asiointivyöhyke

m.s.y = vuoroja molempiin suuntiin yhteensä talviarkena

Kuva 29 Etelä-Pohjanmaan kaukoliikenneyhteydet.

9 Esimerkiksi Frankfurtin aamulento Helsinki-Vantaalta lähtee klo 8:10 10 Noin tunnin runkomatkaetäisyys Seinäjoelta. Kulkumuotona juna.

39 esimerkiksi pääradan mahdollistama nopeustaso ja kalan, Vaasan ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemilta. tuore Vaasan Pendolino-yhteys. Erityisesti Tampere-Pirkkalasta suorien kansainvälis- Jyväskylän suunnan yhteyksissä henkilöauto on ten lentoyhteyksien määrä on kohtuullinen. Lisäksi hallitseva kulkumuoto. Junalla yhteysvälillä on mah- Vaasasta ja Kokkola-Pietarsaaresta on tarjolla suorat dollista kulkea vaihdottomana Haapamäen kautta tai yhteydet Pohjoismaisille vaihtokentille. vaihdollisena Tampereen kautta. Matka-ajassa vaih- Seinäjoelta on hyvät joukkoliikenneyhteydet päära- toehdoilla ei ole eroa, mutta Tampereen kautta kulki- dan paikkakunnille ja Jyväskylään. LVM:n palveluta- essa on käytössä moderni, hyvätasoinen junakalusto. sopäätöksessä ei ole eritelty ELY-keskuksen sisäisiä Porin yhteydet ovat henkilöautoa hitaampia kaikilla yhteyksiä. Tarkastelualueella tällaisia yhteysvälejä on joukkoliikenteen kulkumuodoilla. Porin suunnan yh- käytännössä kaksi: Seinäjoki-Vaasa ja Seinäjoki-Kok- teystarpeet korostuvat etenkin maakunnan lounais- kola. osassa. Vaasan suunnan joukkoliikenneyhteyksiä on vii- Lentoliikennettä koskien Seinäjoen ja laajemmin me vuosina parannettu muun muassa sähköistämällä Etelä-Pohjanmaan tilannetta on pidetty haasteelli- Seinäjoki-Vaasa -rata, mikä mahdollistaa liikennöin- sena. Seinäjoen lentoaseman nykyinen lentoliiken- nin nykyaikaisella kalustolla ja suorat Vaasasta Sei- neoperaattori ei kuulu yleisimpiin lentoyhtiöiden al- näjoen kautta kulkevat yhteydet Helsinkiin. Nykyisin lianssiverkostoihin, mikä vaikeuttaa matkaketjuja junayhteys Vaasan radalla mahdollistaa päivittäisen Euroopan lennoilla. Maakunnan hyvän liikenteellisen työssäkäynnin Seinäjoen suuntaan, mutta Seinäjoelta aseman johdosta lentoyhteyksiä on saatavilla koh- Vaasaan työssäkäynti virka-aikaan ei toimi. Yksi on- tuullisten liityntämatkojen etäisyydeltä Tampere-Pirk- gelma nykyisellä rataosuudella on kohtaamispaikko-

Työssäkäyntivyöhyke (1 h etäisyys)

Työasiavyöhyke (3 h etäisyys)

Asiointivyöhyke (paljon matkoja)

1/1 Keskeinen lentoasema

1/1 Kotimaan / Ulkomaan 1/3 kohteiden määrä

Juna kehitettävä kulkumuoto 1/0

1/12

Kuva 30 Yhteydet Seinäjoelta tärkeimmille lentoasemille

40 jen puutteet, ja siksi tehokas molempiin suuntiin toimi- Palvelutasotekijät MALPE- va työssäkäyntiliikenne ei ole mahdollista. Vaasan ja tarkastelussa Seinäjoen kaupunkiseutuja sekä alueiden asukkaiden liikkumista tukisi mahdollisuus hyödyntää rinnan sekä junaa että linja-autoa. Joukkoliikenteen kulkumuoto- Joukkoliikenteen palvelutason nykytilan kuvaukses- jen yhdistetty palvelutaso on erittäin kilpailukykyinen sa hyödynnetään maakunta-, seutu- ja kuntatason keskusta-keskustaan liikenteessä henkilöauton kans- ohella niin sanottua MALPE-palvelutasoajattelua. sa. Maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen, palvelui- Kokkolan suuntaan Seinäjoelta on pääradan kautta hin ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin perustu- toimivat junayhteydet. Linja-auton merkitys yhteysvä- vassa suunnittelukehikossa ihmisten liikkumiseen ja lillä on vähäisen tarjonnan ja junan nopeuden vuoksi joukkoliikenteen kehittämiseen liittyviä konkreettisia pieni. Kokkolan suunnan liikennöintiaika alkaa varhai- tavoitteita tuodaan esille niin, että huomioidaan tar- sesta aamusta ja päättyy illalla. kastelualueen kannalta tehokkaimmat ja vaikuttavim- Kaukoliikenteen palvelutasotekijänä Etelä-Pohjan- mat ratkaisut, joilla liikkumisen palvelutasoa voidaan maalla korostuu kaksi asiaa. Seinäjoen poikkeuksel- parantaa. Toimenpideratkaisut, esimerkiksi maankäy- lisen hyvä sijainti Suomen joukkoliikenneverkolla ja tön tehokkuuden ja lähiliikkumisen osalta, ovat varsin toimivat junayhteydet Vaasan, Haapamäen ja Pohjan- erilaisia Seinäjoen ydinkeskustassa ja maakunnan maan -radoilla. Linja-autoliikenne täydentää junalii- maaseudulla. kennettä erityisesti Vaasan ja Tampereen yhteyksissä.

Kehityskäytävä Kuntakeskukset •Maankäyttö: Joukkoliikenneystävällinen työpaikka‐ •Työssäkäyntiyhteys vähintään minimitasoisena ja asuinrakentaminen Seinäjoelle (talvi‐ ja kesäaika) •Nykyisten keskuksien tiivistäminen •Toimivat edestakaiset opiskelu‐ ja asiointiyhteydet •Työssäkäyntivuorojen nopeuttaminen ja kunnista seutukeskuksiin runkolinjojen lanseeraaminen •Kunnan sisäisten koululaisvuorojen kytkeminen •Laatukäytävien solmupysäkkien laajempaan liikennekokonaisuuteen sekä parannustoimenpiteet avaaminen kaikille matkustajaryhmille •Lisävuorojen kokeilut valituilla yhteysväleillä •Kuntakeskusten välisen ”Kyytitakuuliikenteen” •Juna‐ ja bussilippujen yhteiskäyttöisyys jatkaminen ja kehittäminen (kausilipputuote) Haja‐asutusalueet Pitkät matkat •Asiointiyhteyksien turvaaminen pakkokäyttäjille •Toimivien kaukoliikenteen liityntöjen kehittäminen (ikäihmiset ja autottomat) Seinäjoen kautta •Joukko‐ ja henkilökuljetusten koordinaatio •Opiskelijoille ja vapaa‐ajan matkustajille taataan •Viikoittaisten toimivien henkilökuljetusyhteyksien toimivat liitynnät pe ja su Seinäjoelta (ma aamu) varmistaminen maakunnalliseen ja pitkän matkan •Elinkeinoelämän kannalta tärkeitä joukkoliikenteeseen kaukoliikenneyhteyksiä Seinäjoelta Tampereelle, Helsinkiin, Vaasaan ja Ouluun kehitetään erittäin kilpailukykyisinä henkilöautoon verrattuna •Kansainvälisten liityntöjen toimivuus varmistetaan 3 tunnin matka‐ajan puitteissa

Kuva 31 Yleiset MALPE-palvelutasotavoitteet eri aluetyypeillä.

41 Seuraavassa on esitetty yleisellä tasolla ne toimen- Vyöhykkeelle kohdennetuilla toimenpiteillä tavoi- pidekehikot, joiden pohjalta joukkoliikenteen tavoit- tellaan arjen liikkumista ja asiointeja helpottavia rat- teellista palvelutasoa Etelä-Pohjanmaalla ehdotetaan kaisuja. Toimenpiteet painottuvat joukkoliikenteen edistettäväksi liikennejärjestelmäsuunnitelman mukai- kulkumuoto-osuuden kasvattamiseen, kysynnän li- sella MALPE-alueluokituksella. säämisen, kilpailukykyiseen hinnoitteluun sekä joukkoliikenteen pysäkki- ja informaatioinfrastruktuurin Seinäjoki parantamiseen. Toimenpiteeksi ehdotetaan laatukäytävän kehit- Seinäjoen kaupunkialueella joukkoliikenteen palve- tämistä runkolinjamaiseksi joukkoliikenteeksi. Tämä lutasoratkaisut tehdään alueen toimivaltaisen viran- sisältää säännölliset, riittävän tiheät vuorovälit, vaki- omaisen, eli Seinäjoen kaupungin toimesta. Joukkolii- ominuuttiaikataulut sekä selkeän yksiselitteisen reitin. kenteen rooli kaupungin liikennejärjestelmässä hakee Linjan laatutasoa nostetaan selkeällä informaatiolla paikkaansa. Kulkumuoto-osuuden kasvattamiseksi joka ulottuu linja-autoista pysäkeille ja muihin aikatau- Seinäjoella on pyritty kannustamaan joukkoliikenteen lujen julkaisukanaviin. Linjan liikennöinti täyttää keski- käyttöön muun muassa alentamalla lippujen hintoja ja tason palvelutasokriteerit. tarjoamalla yli 65-vuotiaille maksuttomat matkat pai- kallisliikenteessä. Toimenpiteiden vaikuttavuus jouk- Muut seutu- ja kuntakeskukset koliikenteen käyttöön ei ole yltänyt sille tasolle kuin toivottiin. Kuntakeskusten välisten ja Seinäjoelle suuntautuvien Seinäjoen kaupunkialueen joukkoliikenteen pal- joukkoliikenneyhteyksien osalta palvelutasotavoittees- velutason kehittämisen pohjaksi ehdotetaan paikal- sa tavoitellaan nykyisten työssäkäynti- ja asiointiyh- lisliikenteen runkoreittien uudistamista ja linjaston teyksien säilymistä. Lisäksi palvelutasosuunnitelman selkeyttämistä, niin että joukkoliikenteen käyttäjille yhteydessä toteutetuissa kyselyissä on noussut esille päivittäinen liikkuminen olisi paikallisliikenteellä mah- yksittäisiä, lähinnä kuntakeskusten välisiä yhteysvä- dollisimman luontevaa ja ennustettavaa. lejä, joiden palvelutasoa tulisi parantaa koululais- ja Kaupunkialueella matkat ovat verrattain lyhyitä opiskelijayhteyksien osalta. Lisäksi yhtenä pitkän ai- muihin maakunnan alueisiin verrattuna. Joukkoliiken- kavälin palvelutasotavoitteena on kehittää palvelu- teen kehittämisen osalta asumisen ja palveluverk- tuotannon yhteistoiminta-alueiden sisäisiä asiointiyh- kosuunnittelun tulisi sekä yksityisten että julkisten teyksiä, kuten Etelä-Pohjanmaalla käynnissä olevan palvelujen osalta aiheuttaa mahdollisimman vähän Kyytitakuu-pilotin mukaisia liikennepalveluita. Seinä- liikkumistarpeita. Mikäli palveluverkko on hajaantunut joen kaupunkiseudun ulkopuolella joukkoliikenteen kaupunkialueella, on sitä joukkoliikenteen linjastolla vuorotarjonta tarjoaa pääosin riittävät yhteydet jouk- vaikea kattaa kustannustehokkaasti ilman, että mat- koliikenteen pakkokäyttäjille. Joukkoliikenteen palve- kaketjuista tulee pitkiä. lutason kehittämistoimenpiteitä tulisi myös kohdentaa kuntakeskusten pääpysäkkien infrastruktuurin viihtyi- Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava -vyöhyke syyteen ja joukkoliikenneinformaation saatavuuden parantamiseen. Etelä-Pohjanmaalla suuri osa asutuksesta ja merkit- tävästä elinkeinotoiminnasta on Kauhajoki-Seinäjoki- Haja-asutusalueet Kauhava -vyöhykkeellä. Alueella sijaitsee merkittäviä työpaikka-, palvelu-, ja asutuskeskittymiä. Tällä vyö- Haja-asutusalueilla nykyisten joukko- ja henkilöliiken- hykkeellä joukkoliikenteellä on maakunnan parhaat nepalveluiden saatavuus ja kehittämisedellytykset edellytykset olla kilpailukykyinen henkilöautoon ver- ovat rajallisia. Työssäkäynti-, opiskelu- ja asiointimat- rattuna. Alueen palvelutasotavoitteita muodostetta- kat perustuvat henkilöautoiluun. Haja-asutusalueilla essa huomioidaan oppilaitoskyselyn avulla vahvistu- joukkoliikenteen palveluilla varmistetaan minitasoiset nut kuva toimivien opiskeluyhteyksien merkityksestä asiointiyhteydet lähimpään kuntakeskukseen. Asi- maakunnan oppilaitoksille sekä edellytykset työssä- ointiliikenteen pääkohderyhminä ovat ikäihmiset ja käyntiliikenteen palveltutason nostamiselle. autottomat. Yhteydet ovat pääosin kuntien sisäisiä ja tämän vuoksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen palvelutasomäärityksen yhteydessä ei haja-asutusalueille vahvisteta palvelutasoa.

42 Kaukoliikenne osin puutteellista lentotarjontaa paikkaavat Tampere- Pirkkalan, Vaasan ja Kokkola-Pietarsaaren lentoase- Kaukoliikenteen palvelutasotavoitteita tarkastellaan mien vuorotarjonta. Junayhteydet toimivat myös al- luontaisten asiointisuuntien, tarvittavien opiskeluyhte- kuliityntänä Helsinki-Vantaan lennoille, mutta aamun yksien ja maakunnan aluekehityksen näkökulmasta. ensimmäinen Seinäjoki-Helsinki juna on Tikkurilassa Etelä-Pohjanmaan liikenteellinen sijainti tarjoaa Sei- perillä liian myöhään Keski-Euroopan aamulentoja näjoen kautta korkeatasoiset joukkoliikenneyhteydet ajatellen. lähes kaikkialle Suomeen. Kriittisenä matkana arvioidaan lisäksi kansainvälisten liityntöjen sujuvuutta. Etelä-Pohjanmaan paikkakunnilta on hyvät suorat kaukoliikenneyhteydet ratayhteyttä pitkin11. Lin- ja-autoyhteyksien määrät, Helsinkiä ja Tamperetta lukuun ottamatta, ovat varsin pieniä kaikkiin tarkas- telukaupunkeihin. Maakunnan kuntakeskuksista on paria poikkeusta12 lukuun ottamatta hyvät vaihdolliset kaukoliikenneyhteydet kaikkialle Suomeen Seinäjoen kautta. Tampereen, Vaasan ja Kokkolan työssäkäyntialu- eet limittyvät Seinäjoen alueen kanssa. Tämä tuo mahdollisuuksia elinkeinoelämälle ja työntekijöiden joustavalle liikkumiselle. Työssäkäyntialue ei käytän- nössä olisi mahdollinen ilman nopeaa pääratayhteyttä. Seinäjoen ja mainittujen kaupunkien välisiä korkeata- soisia joukkoliikenneyhteyksiä kannattaakin kehittää erityisesti työperäisten matkatyyppien segmentissä. Pienillä lisäarvoa tuottavilla palveluilla ja mahdollisesti uusilla lipputuotteilla ihmisten päivittäinen liikkuminen kaupunkien välillä lisääntyisi ja loisi kasvulle edellytyk- siä kaupungeissa toimiville yrityksille. Pohjoisen suunnan yhteydet ja vuoromäärät tuke- vat hyvin maakuntien välisiä liikkumistarpeita. Kok- kolan ja Oulun suunnan joukkoliikenteen tarjonta on palvelutasoltaan valtakunnan kärkiluokkaa vastaavilla yhteysväleillä. Kokkolaan suuntautuvassa liikentees- sä on huomioitava myös työssäkäynnin potentiaalia. Nopeat ja hyvätasoisesti junayhteydet ovat olemassa, mutta pendelöijille soveltuvia joustavia ja edullisia lipputuotteita voisi kehittää. Helsingin point-to-point yhteyksien hyvän palvelutason takaa nopea junayhteys ja arkipäivän tiheä vuorotarjonta. Liikennöintiaika Helsingin suunnan yh- teyksissä on laaja, mikä mahdollistaa joustavat työ- asiamatkat ja asioinnin Helsingissä saman vuorokauden aikana. Kansainvälisissä liitynnöissä Seinäjoen

11 Päärata, Haapamäen rata 12 Evijärvi, Soini

43 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso

Tavoitteellisen palvelutason paa väestönosaa palvelevaa seudullista liikennettä perustelut tehostettua. Palvelurakenteen muutosten vuoksi erityisesti yhteydet kuntakeskusten ja seutukeskusten Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden yksilöinneis- välillä tarvitsevat jatkossa toimenpiteitä. sä on hyödynnetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja osin Etelä-Pohjanmaan liiton laatimia joukkoliikenteen ja strategisen aluekehittämisen julkaisuja. Etelä- Havaitut puutteet Pohjanmaan joukkoliikenteen palvelutasosuunnitel- joukkoliikenteen man yhteydessä kohdistettiin joukkoliikennekyselyt palvelutasossa maakunnan asukkaille ja keskeisille oppilaitoksille kaikissa seutukunnissa. Lisäksi tässä palvelutasosuunnitelmassa uutena elementtinä mukana on joukkoliiken- Työperäiset matkat teen palvelutasotavoitteiden MALPE-yhteensovitus. Tässä luvussa käsitellään joukkoliikenteen palvelu- Työperäiset matkat sisältävät päivittäisiä kodin ja työ- tasopuutteita eri asiakasryhmien kannalta. Palveluta- paikan välisiä työssäkäyntimatkoja ja työtehtäviin hoi- sotyössä tehtiin linjaus, jonka perusteella lakisääteistä tamiseen kuuluvia työasiamatkoja. Etelä-Pohjanmaan palvelutasoa ei voida pitää tavoiteltavana millään tar- joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmassa on tarkastelulla yhteysvälillä. Usein lakisääteisen palvelu- kastelu erityisesti työssäkäyntimatkojen toimivuutta tason parantaminen minimitasoiseksi merkitsee joko suhteessa maakunta- ja seutukeskuksiin. aamun tai iltapäivävuoron aikataulujen muokkausta. Työssäkäynnin kannalta joukkoliikenteen palve- Joissakin tapauksissa palvelutason nosto minimita- lutaso on Seinäjoelle suuntautuvissa yhteyksissä solle merkitsee uuden vuoron hankintaa. puutteellinen Evijärveltä, Karijoelta, Lappajärveltä, Näissä tilanteissa tulisi ELY-alueella ja seutukun- Vimpelistä ja Soinista. Seudullisesti tarkasteltuna Jär- nissa pohtia, saadaanko palvelutason pienellä nostol- viseudun seutukunnan kuntien ja Seinäjoen väliset la vaikuttavuutta esimerkiksi työssäkäyntiyhteyksien, työssäkäyntiyhteydet ovat Alajärveä lukuun ottamatta asiointiyhteyksien tai oppilaitosten opiskelijakuljetus- puutteelliset. Työssäkäyntiyhteyksien paikkaaminen ten nykytilanteeseen positiivista vaikuttavuutta. Mikäli vaatii nykyisten aamuvuorojen aikataulujen aikaista- alueella nähdään nykyiset heikot joukkoliikenneyhtey- mista tai kokonaan uusia vuoroja. det ongelmana , voidaan mahdollista liikennehankin- Työasiamatkojen toimivuus joukkoliikenteellä kuntaa lähteä valmistelemaan ELY-keskuksen ja kuntien takeskusten ja Seinäjoen välillä on yleisesti perus- yhteistyössä. palvelutasoista. Ainoastaan Ilmajoelta ja Lapualta on Tavoitteellista palvelutasoa muodostettaessa teh- Seinäjoelle keskitason arkiyhteydet, jotka mahdollis- tiin linjaus, että Kauhajoki-Seinäjoki-Lapua-Kauhava tavat joustavan työasialiikkumisen. Työasiamatkojen kehityskäytävällä tavoitellaan talviarkena keskitasois- osalta yhteyspuutteet koskevat samoja paikkakuntia ta palvelutasoa. Palvelutaso- ja liikennejärjestelmä- kuin työssäkäyntimatkojen osalta. Työasiamatkojen suunnitelman työryhmien päätelmien pohjalta kehi- kannalta henkilöjunayhteys Haapamäen radalla täy- tyskäytävä on seudullisesta joukkoliikenteestä ainoita dentää linja-autojen vuorotarjontaa Alavuden, Tuurin kohteita, jossa palvelutasoa ylläpitämällä ja edelleen ja Ähtärin liikenteessä. Ilman junayhteyttä liikennöin- kehittämällä voidaan tavoitella joukkoliikenteen kulku- tiaika olisi kuntakeskusten välisissä yhteyksissä puut- tapaosuuden nostoa. teellinen. Suunnitelmatyön yhteydessä pidetyssä palvelu- Työssäkäyntimatkojen matkaketjuissa havaitut tasotyöpajassa todettiin, että kunnilla on paljon suh- puutteet ja ehdotukset kehittämistoimenpiteiksi: teellisen paljon lyhyitä koululaisvuorojen ostoja. Näitä pidentämällä ylikunnalliseksi, palvelemaan laajempaa aluetta, voitaisiin saada nykyisillä resursseilla laajem-

44 • Kaikki yhteysvälit: Liikennöinti elokuun alusta Opiskelu- ja asiointimatkat juhannukseen. • Evijärvi-Seinäjoki-Evijärvi minimitasolle: Aamun Opiskelu ja asiointimatkojen osalta joukkoliikenteen menovuoron aikaistaminen14, tai täysin uusi vuoro. palvelutasotyössä on analysoitu kuntakeskusten ja Paluuvuoroyhteys Seinäjoelta klo 16.00 jälkeen. Seinäjoen sekä kuntakeskusten ja seutukeskusten • Karijoki(Kauhajoki)-Seinäjoki-Karijoki mini- välisiä yhteyksiä. Lisäksi tärkeitä koulu- ja opiskelu- mitasolle: Aamun menovuoron aikaistaminen15 matkoja yksilöitiin oppilaitoksille tehdyn internetkyse- Kauhajoelta Kristiinankaupunkiin 16:15 lähtevän lyn avulla. vuoron myöhentäminen, jotta työssäkäyntiyhteys • Jalasjärvi–Ilmajoki opiskeluyhteyspuutteen Seinäjoelle syntyisi. korjaaminen: Lisävuoron hankinta iltapäiväksi • Lappajärvi-Seinäjoki-Lappajärvi minimitasolle: Ilmajoki-Jalasjärvi. Aamuksi työssäkäyntivuoro Seinäjoelle, joko uu- • Evijärvi-Alajärvi-Evijärvi opiskeluyhteys ja tena hankintana tai aikaistamalla aamun Evijärvi- minimitasoinen asiointiyhteys: Voidaan toteuttaa Seinäjoki yhteyttä. Paluuyhteys Seinäjoelta klo osana seudullisen Kyytitakuu-liikenteen kaltaisena 16.00 jälkeen16. tai aikaistamalla aamun Evijärvi-Seinäjoki vakio- • Soini-Seinäjoki-Soini minimitasolle: Aamun vuoroa ja ostamalla iltapäivälle lisävuoro. Karstula-Seinäjoki vakiovuoron aikaistaminen. • Evijärveltä, Karijoelta ja Lappajärveltä puuttuvat Iltapäivän Seinäjoki-Jyväskylä vakiovuoron myö- sunnuntain opiskelijayhteydet Seinäjoelle18. Maa- hentäminen. nantaina mahdolliset korvaavat liityntäyhteydet • Vimpeli-Seinäjoki minimitasolle: Evijärvi-Seinäjo- Seinjoella vasta 11:00–12:00 välillä. ki menovuoron aikaistaminen. • Jalasjärvi–Seinäjoki kesän työssäkäyntiyhteys: Iltapäivän paluuvuoron hankinta. Pitkät matkat • Kauhava-Alahärmä (Power Park) työssäkäyn- tiyhteyden lisääminen kesä-elokuu (ma-su): Pitkien matkojen osalta palvelutasotyössä tarkasteltiin Mahdollinen yhdistäminen ympärivuotiseen Seinäjoen yhteyksiä Helsinkiin, Jyväskylään, Kokko- seudulliseen työssäkäynti- ja asiointiliikenteeseen laan, Ouluun, Tampereelle, Vaasaan ja osin myös Po- Alahärmä-Kauhava-Seinäjoki. riin. Helsingin ja Tampereen yhteydet kuuluvat LVM:n • Atrian työssäkäyntiyhteyksien kehittäminen: kaukoliikenteen palvelutasomäärittelyssä kysyntää li- Sovittaminen vuorotyön rytmeihin ja yksikkökoh- säävälle ja Jyväskylä kysyntää vahvistavalle tasolle. tainen liikkumisen ohjauksen toimenpideohjelma. • Kaukoliikenneyhteydet Helsinkiin ovat korkeata- • Isojoki-Seinäjoki yhteysväli minimitasolle kesäi- soiset sekä nopeudeltaan, kalustoltaan että lii- sin: Aamuvuoron lisääminen Isojoki-Seinäjoki17. kennöintiajaltaan. Helsingin suunnan yhteyksissä Sovittaminen Karijoki-Kauhajoki-Seinäjoki yhteys- kehitettävää on erityisesti kansainväliset liitynnät välin puutteiden korjaamisen kanssa. mahdollistavassa Helsinki-Vantaan lentoaseman • Tärkeimpien työssäkäyntivuorojen nopeutta- yhteydessä, esim. aamun junavuoron aikaistami- minen erityisesti yhteysväleillä Ilmajoki-Seinäjoki, nen noin 0,5-1 tunnilla. Kauhajoki-Seinäjoki, Kauhava-Seinäjoki, Kurikka- • Nykyinen Seinäjoki-Vaasa ratayhteys ei Seinäjoki, Lapua-Seinäjoki. mahdollista riittävän hyvin Seinäjoelta Vaasaan • Vuorojen lisääminen keskitason joukkoliiken- tapahtuvaa työssäkäyntiä kohtaamispaikkojen neyhteyden ja joukkoliikenteen kilpailukyvyn puutteiden vuoksi. Lisäksi bussi- ja junalippujen parantamiseksi (talviarki): Alavus-Seinäjoki, yhteyskäyttöisyys ei ole alueella toistaiseksi mah- Kauhajoki-Seinäjoki, Kauhava-Seinäjoki, Kurikka- dollista. Seinäjoki. • Porin suunnan joukkoliikenneyhteydet ovat hitai- • Juna- ja bussilippujen yhteyskäyttöisyys eri- ta verrattuna henkilöautoihin ja muihin tarkastel- tyisesti joukkoliikenteen kehityskäytävällä Kau- tuihin yhteysväleihin. Päivittäiset asiointiyhteydet hajoki-Seinäjoki-Kauhava ja ylimaakunnallisesti ovat toimivalla tasolla. Seinäjoki-Vaasa.

14 7:55 lähtevä Kokkola-Helsinki pikavuoro, 8:50 lähtevä Evijärvi-Seinäjoki vakiovuoro. 15 Vakiovuoron Kristiinankaupunki-Kauhajoki 9:10–9:45 aikaistaminen (vaihto) vakio Kauhajoki-Seinäjoki. 16 Esimerkiksi 16:05 Seinäjoki-Evijärvi-Lappajärvi-Alajärvi n.18:00. 17 Esimerkiksi 6:00 Isojoki-Karijoki-Kauhajoki-Seinäjoki 8:00. 18 Seinäjoen kautta vaihtoyhteys valtakunnalliseen kaukoliikenteeseen (opiskelupaikkakunnat)

45 • Liityntäyhteyksien järjestäminen / tiedottami- Joukkoliikennettä tukeva nen Vaasan, Kokkola-Pietarsaaren ja Tampere- infrastruktuuri Pirkkalan lentoasemille lisätarjonnan vaihtoehtoina Seinäjoki-Helsinki lentoyhteyksille. Linja-autopysäkit

Vapaa-ajan ja muut matkat Palvelutason laadulliset tekijät kattavat myös joukko- liikennettä tukevan infrastruktuurin. Joukkoliikenteen Etelä-Pohjanmaan joukkoliikenneyhteyksien koko- laatukäytäväselvityksissä Kurikka–Ilmajoki–Seinä- naistilanne on kaksijakoinen. Kaukoliikenneyhteyksien joki–Lapua (2012) ja Vaasa–Seinäjoki (2012) määri- osalta maakunta ja varsinkin radanvarren asemapaik- teltiin useita linja-autopysäkkien kehittämiskohteita. kakunnat omaavat valtakunnallisesti suhteutettuna Näiden kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen ote- erittäin hyvät joukkoliikenneyhteydet. Maakunnan si- taan osaksi myös tavoitteellista palvelutasoa. Kohteet säiset joukkoliikenneyhteydet sen sijaan ovat joukko- ja kehittämistarpeet on esitetty seuraavissa listoissa, liikenteen laatukäytävilläkin korkeintaan keskitasoiset. tarkemmin kohteet on esitelty yllä mainituissa laatu- Seutulippujen myyntimääristä voi päätellä, että jouk- käytäväselvityksissä. koliikenteen kulkutapaosuus työssäkäyntiliikenteessä on erittäin alhainen. Toisaalta koululaiset ja opiskeli- Kurikka–Ilmajoki–Seinäjoki–Lapua jat hyödyntävät nykyisiä joukkoliikenteen palveluita. • Kurikka, MH-asiamies: Informaatiotaulu Useat vuorot ovat täysin opiskelijoiden matkustuksen • Kurikka, Huovintie: informaatio, roska-astiat varassa. • Ilmajoki, Ahokylän koulu: informaatio, roska-astiat, Työpajassa tarkastelluista maakunnan liikkumista polkupyörätelineet synnyttävistä erilliskohteista erityisesti Tuurilla, Ähtä- • Seinäjoki, Valion kohta: informaatio, pysäkkikatok- rin matkailualueella ja Power Parkin alueella voisi ol- set la potentiaalia nykyistä laajempaan joukkoliikenteellä • Seinäjoki, Joupin kiertoliittymä: informaatio, pysäk- tehtävään matkailuun. Tuuri ja Ähtärin matkailualue kikatokset sijaitsevat rautatieaseman välittömässä läheisyydes- • Seinäjoki, Hyllykallio ETL: informaatio sä. Tuurin seisake sijaitsee kauppakylän parkkipaikan • Seinäjoki, Atrian tehtaan portti: pysäkkikatos, yhteydessä, Ähtärissä eläinpuiston seisake sijaitsee informaatio, roska-astia hieman syrjässä matkailun ydinalueesta. Power Par- • Lapua, Kovero, vt19: pysäkkikatos, informaatio, kin osalta joukkoliikenteen kulkumuotona tulisi olla ju- polkupyöräteline, roska-astia nan ja linja-auton yhdistelmä. • Lapua, Kovero, Huhtalantie: mahdollinen uusi Nopean pääradan junaliikenteen ohella Vaasan ja pysäkki Haapamäki-Jyväskylä suuntien junayhteydet lisäävät • Lapua, Koulukeskus: pysäkkikatoksen korjaus, selvästi radan varren paikkakuntien joukkoliikenteen informaatio palvelutasoa. Etenkin Kuusiokuntien osalta linja-auton tarjoamat yhteydet ovat varsin rajallisia ja liiken- Vaasa–Seinäjoki nöintiajat heikkoja, taajamajunat tuovat tähän selvää • Seinäjoki, Ylistaro keskusta: pysäkkikatos, infor- lisäarvoa. Junayhteys on vaihdollisenakin selvästi maatio, polkupyöräteline, roska-astia linja-autoa nopeampi Helsingin yhteyksissä Haapa- • Seinäjoki, Ylistaro as: pysäkkikatoksen korjaus, mäen radan kuntakeskuksista. Junayhteys mahdol- informaatio, polkupyöräteline, roska-astia listaa paikkakuntien hyvän saavutettavuuden vuoden • Seinäjoki, Ylistaro, Halkosaari: Pysäkkikatosten ympäri. korjaus, informaatio, polkupyörätelineet, roska- Muihin ratayhteyksiin liittyen alueella on tunnistet- astiat tu Suupohjan radan merkitys tavaraliikenteelle, erityisesti Kaskisten sataman vetovoimaisuudelle. Hen- Lisäksi vuonna 2012 valmistuneessa Sata solmu- kilöliikennettä tällä Seinäjoen ja Kaskisten välisellä pysäkkiä Suomeen -esiselvityksessä (Liikenneviras- rataosuudella ei ole. Kysymys henkilöliikenteen uu- to 13/2012) nostettiin kehitettävien solmupysäkkien delleenkäynnistämisestä rataosuudella tulee ajankoh- listalle kolme kohdetta Etelä-Pohjanmaan alueelta. taiseksi, mikäli tavaraliikenteen tarpeista rataosuuden Näistä yksi kohde (Vt19 Lapua) on mainittu myös laa- vaatimat infrastruktuuri-investoinnit aloitetaan.

46 tukäytäväselvityksessä. Kohteet ja toimenpidetarpeet Nokia -välillä. Tässä kokeilussa kehitettävät käytän- on listattu seuraavassa: nöt voitanee ottaa käyttöön myös Etelä-Pohjanmaal- • Ilmajoki, vt3 Koskenkorvan kuntapysäkki: pysäk- la, kun ne todetaan toimiviksi. Potentiaalia lippujen kijärjestelyjen kehittäminen, liityntäpysäköintijär- yhteiskäyttöön yhteystarjonnan monipuolistajana on jestelyjen kehittäminen, kehittäminen kyläpysäk- Seinäjoelta niin Vaasan, Kauhavan kuin Haapamäen- kinä ja vaihtopysäkkinä, matkustajaolosuhteiden kin suuntaan. kehittäminen • Lapua, vt19 Lapua: pysäkkijärjestelyjen kehittä- minen, liityntäpysäköintijärjestelyjen kehittäminen, Informaatio kehittäminen kyläpysäkkinä ja vaihtopysäkkinä, matkustajaolosuhteiden kehittäminen Joukkoliikenteen informaatiolla on suuri rooli siinä, • Ilmajoki: kt 67 Ilmajoki, Havuselän pysäkki: Liityn- miten asiakkaat löytävät joukkoliikenteen ja miten täpysäköintijärjestelyjen kehittäminen, matkustaja- helppokäyttöiseksi se koetaan. Alueellisen joukkolii- olosuhteiden kehittäminen. kenteen ongelmana on perinteisesti ollut yhtenäisen informaation puute. Perinteisesti ainoat paikat, joissa on ollut saatavilla Raideinfrastruktuurin kattavaa aikataulutietoa, ovat olleet linja-autoasemat kehittämistoimenpiteet ja Matkahuollon toimipisteet. Linja-autoliikennöitsi- jät taas ovat perinteisesti painaneet omat aikatau- Alueen henkilöliikenteen palvelutason kannalta pää- luvihkonsa, joissa ei muiden yhtiöiden vuoroja näy. radan jatkuvan kehittämisen lisäksi ratainfrastruktuu- Sähköisten palveluiden kehittyessä Matkahuolto on riin liittyviä toimenpiteitä tulisi erityisesti käynnistää saanut omaan järjestelmäänsä kuuluvien vuorojen Seinäjoki-Vaasa -rataosuudella. Rataosuuden liiken- aikataulut kattavaan internet-hakuun ja luonut myös nöintiä rajoittaa yksiraiteisuus ja kohtaamispaikkojen alueellisia reittioppaita yhteistyössä paikallisten viran- puuttuminen. Uuden kohtaamispaikan rakentaminen omaisten kanssa. Liikennevirastolla on myös valta- lähemmäksi Vaasaa mahdollistaisi nopeat työssä- kunnallinen www.matka.fi -reittihakupalvelu. Uutena käyntiyhteydet sekä Vaasaan että Seinäjoelle. lisäyksenä Liikenneviraston reittihakupalvelussa on otettu käyttöön kutsujoukkoliikenteen palvelutarjontaa esille tuova kutsujoukkoliikenne.matka.fi. Lippujärjestelmä Informaation kehittämiseksi tarvitaan viranomaisten ja liikennöitsijöiden sekä heidän palveluverkosto- Palvelutason kannalta olisi tärkeää, että kaikissa jouk- jensa yhteistyötä. Etelä-Pohjanmaalle voidaan luoda koliikennevälineissä toimisi yhtenäinen lippujärjestel- esimerkiksi maakunnallinen joukkoliikenneportaali, mä. Liikenneviraston Piletti-hankkeessa kehitetään josta löytyy kootusti kaikki alueen joukkoliikenteen yhdessä ELY-keskusten ja kaupunkiseutujen kanssa aikataulut, tietoa kaukoliikenteen yhteyksistä, lippu- uutta lippu- ja maksujärjestelmää, joka voitaisiin ottaa tuotteista ja liityntäpysäköintimahdollisuuksista. Esi- käyttöön vuonna 2014 kun linja-autoliikenteen siirty- merkkinä toimii Uudellamaalla toteutettu sivusto http:// mäajan sopimukset alkavat päättyä. www.uudenmaanjoukkoliikenne.fi/. Käytännön ongelmista suurin on tällä hetkellä Sei- Lisäksi keskeisille pysäkeille on edelleen tarvetta näjoen seutulipun kelpaaminen vain linja-autoliiken- tuottaa paperisia aikatauluja, joista aina näkee myös teessä. Junaliikenteessä seutulippu ei kelpaa, vaan vuorojen arvioidun ohitusajan ko. pysäkillä. Aikatau- on käytettävä VR:n omia lipputuotteita. Säännöllinen luissa esitetään kaikki pysäkin tai pysäkkiryppään bussin ja junan sekakäyttö on siis lipullisesti haasta- kautta kulkevat vuorot. Vastuu aikataulujen tuottami- vaa, vaikka tarjonta paikoin jopa kaksinkertaistuu jos sesta ja asentamisesta voi olla Matkahuollolla, kun- käytettävissä ovat sekä bussi- että junayhteydet. Lip- nalla tai toimivaltaisella viranomaisella. Tienpitäjä vas- pujärjestelmien yhteensovittaminen on suuri käytän- taa aikataulutelineiden asentamisesta oman alueensa nön haaste, vaikka teoriassa yhteiskäyttö on vain so- pysäkeille. pimuskysymys. Kesällä 2013 käynnistyy Tampereen seudulla kokeilu, jossa Lempäälän ja Nokian kunta- laisille myytävään Tampereen seutulippuun sisältyy myös matkustusoikeus junissa Lempäälä–Tampere–

47 Joukkoliikenteen Tavoitteellinen palvelutaso lakisääteiseltä tasolta tavoitteellinen palvelutaso minimitasolle (kohteena Seinäjoki): Etelä-Pohjanmaalla • Evijärvi talviarkena, kesäarkena ja talvisunnuntaina • Karijoki talviarkena, kesäarkena, talvilauantaina, Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso perustuu talvisunnuntaina lukujen 5.2, 5.3 ja 5.4 havaintoihin. Joukkoliikenteen • Lappajärvi talviarkena, kesäarkena, talvilauantai- palvelutasotavoitteet ja muutoskohteet on esitetty Lii- na, talvisunnuntaina kenneviraston ohjeistuksen mukaisesti sekä tauluk- • Soini talviarkena ko- että karttatarkastelulla. Palvelutason muutostar- • Vimpeli talviarkena peet on taulukossa ilmaistu +-merkillä. Tavoitteellinen • Tavoitteellinen palvelutaso perustasolta keskita- palvelutaso määritellään kuntakeskusten ja Seinäjoen solle (kohteena Seinäjoki): sekä kuntakeskusten ja seutukeskusten välisille yh- • Alavus talviarkena teyksille. • Kauhajoki talviarkena ja talvisunnuntaina Tavoitteellisen palvelutason muutosesitykset on • Kauhava talviarkena ja talvisunnuntaina jaettu kahteen luokkaan. Toisessa keskitytään korjaa- • Kurikka talviarkena ja talvisunnuntaina maan lakisääteistä palvelutasoa vähintään minimitasolle, joka mahdollistaa yhteysvälillä työssäkäynnin Kuntakeskusten ja seutukeskusten osalta muutos- minimiedellytykset ja perusasiointiyhteyden. Joukko- tarpeet ovat maakunnallisesta joukkoliikennettä maltil- liikenteen kehityskäytävällä palvelutasotavoitteeksi on lisempia. Tavoitteellinen palvelutaso vastaa nykytilaa asetettu talviarkipäiville keskitaso. Sunnuntaiyhteyksi- lukuun ottamatta Seinäjoen seudun kahta yhteysväliä en palvelutasoa on nostettu osin keskitasolle laaduk- ja Evijärven ja Alajärven välistä korotustarvetta laki- kaiden liityntäyhteyksien varmistamiseksi myös muu- sääteiltä minitasolle. alta kuin ao. paikkakunnilta.

Kunta Tavoite 2018 T.A K.A T.L T.S Yleinen PT Alajärvi perus Alavus + keski Evijärvi ++ +minimi Ilmajoki keski Isojoki + minimi Jalasjärvi perus Karijoki ++++minimi Kauhajoki ++keski Kauhava + keski Kuortane perus Kurikka ++keski Lappajärvi ++++minimi Lapua keski Soini + minimi Teuva perus Vimpeli + perus Ähtäri perus

Kuva 32. Tavoitteellinen palvelutaso eri aikoina kuntakeskusten ja Seinäjoen välillä.

48 Kunta‐Seutukeskus Palvelutaso Nykyinen Tavoite Alajärvi Evijärvi laki minimi Lappajärvi minimi minimi Soini minimi minimi Vimpeli minimi minimi Alavus Kuortane minimi minimi Ähtäri perus perus Seinäjoki Ilmajoki keski keski Jalasjärvi perus perus Kauhava perus keski Kurikka perus keski Lapua keski keski Kauhajoki Isojoki perus perus Karijoki minimi minimi Teuva perus perus

Kuva 33. Tavoitteellinen palvelutaso eri aikoina kuntakeskusten ja seutukeskusten välillä.

Palvelutasotavoitteeksi on asetettu kaikille määri- vuorot Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava kehityskäytäväl- tellyille yhteysväleille vähintään minimitaso. Minimi- le. Kustannusarvioissa ei ole huomioitu sitä, että osa tason varmistaminen työssäkäynnin ja asioinnin kan- lisävuoroista voitaisiin korvata aamuyhteyksiä aikais- nalta on keskeisintä arkipäiville, työ- ja kouluvuoden tamalla tai iltapäiväyhteyksiä myöhentämällä. Tämä ajaksi. Ilta- ja lauantailiikenteessä vuorotarjonnan koskee yhteysvälejä, joiden palvelutasopuutteet joh- lisäämiselle täytyy lähtökohtaisesti olla selvää ky- tuvat liikennöintiajasta. Yhteysvälikohtaisten palvelu- syntää. Ilta- ja lauantaivuorojen palvelutasolisäysta- tasotavoitteiden saavuttamiseksi lisäresursseja tarvi- voitteet ehdotetaan korjattavaksi ensisijaisesti mark- taan yhteensä 1,3 – 1,4 miljoonaa euroa vuoden 2018 kinaehtoisella mallilla. loppuun ulottuvalla ajanjaksolla. Tarkempi kustannustaulukko liitteenä (Liite 6). Pysäkkien kehittämisen kustannusarviot on koot- Palvelutasotavoitteiden tu laatukäytäväselvityksestä ja Sata solmupysäkkiä toteuttamisen kustannukset Suomeen – esiselvityksestä. Laatukäytäväselvitysten toimenpiteet pysäkki-infran kehittämisen suhteen on Palvelutasotavoitteiden kustannusvaikutuksia on laadittu peruspalvelutason nostaminen tavoitteena. tässä työssä arvioitu lisävuorojen hankinta-arvojen Sata solmupysäkkiä -esiselvityksen osalta tarkoitus ja pysäkkien kehittämisinvestointien avulla. Kustan- oli kytkeä pysäkkejä kiinni suurempien kokonaisuuk- nusarviot ovat alustavia ja tarvitsevat erityisesti pal- sien yhteyksiin (tiehankkeet). Esimerkiksi Vt 19 La- velutasotavoitteiden vaatimien lisävuorojen kohdella puan Koverossa on suunnitteilla eritasoliittymä, jon- tarkempaa liikennesuunnittelua. Lisävuorojen kustan- ka yhteydessä myös pysäkkikehittäminen on järkevä nusperusteena ovat yleiset palvelutasotavoitteet ja toteuttaa. yksittäiset tärkeät opiskelu- ja seudulliset asiointiyhteydet. Vuorojen kustannuslaskennassa pyrittiin vä- hentämään lisävuorojen laskennallista määrää ohjaa- malla tarvittavat maakunnan reuna-alueilta lähtevät

49 Taulukko 4. Pysäkkien kehittämisen kustannusarvio. Kustannusarviot

Joukkoliikenteen laatukäytäväselvitykset Kurikka‐Ilmajoki‐Seinäjoki‐Lapua Pysäkki Toimenpiteet Kustannusarvio Kurikka, MH‐asiamies Informaatiotaulu 200 € Kurikka, Huovintie Informaatiotaulut, roska‐astiat 600 € Ilmajoki, Ahokylän koulu Informaatiotaulut, roska‐astiat, polkupyörätelineet 1 200 € Seinäjoki, Valion kohta Informaatiotaulut, pysäkkikatos 6 200 € Seinäjoki, Joupin kiertol. Informaatiotaulut, pysäkkikatos 6 200 € Seinäjoki, Hyllykallio ETL Informaatiotaulut 400 € Seinäjoki, Atrian tehtaan portti Informaatiotaulu, pysäkkikatos, roska‐astia 6 000 € Lapua, Kovero, vt19 Informaatiotaulu, pysäkkikatos, roska‐astia, pp‐teline 6 500 € Lapua, Kovero, Huhtalantie Uusi pysäkki 5 000 € Lapua, Koulukeskus Pysäkkikatoksen korjaus, informaatiotaulu 900 € Yhteensä 33 200 € Vaasa‐Seinäjoki Seinäjoki, Ylistaro, keskusta pysäkkikatos, informaatiotaulu, polkupyöräteline, roska‐astia 7 300 € Seinäjoki, Ylistaro as. pysäkkikatoksen korjaus, informaatiotaulu, pp‐teline, roska‐astia 8 000 € Seinäjoki, Ylistaro, Halkosaari pysäkkikatoksen korjaus, informaatiotaulu, pp‐teline, roska‐astia 2 600 € Yhteensä 17 900 € Sata solmupysäkkiä Suomeen ‐esiselvitys pysäkkijärjestelyjen kehittäminen, liityntäpysäköintijärjestelyjen kehittäminen, kehittäminen kyläpysäkkinä ja vaihtopysäkkinä, matkustajaolosuhteiden Ilmajoki, vt3, Koskenkorvan kuntapysäkki kehittäminen 30 000 € pysäkkijärjestelyjen kehittäminen, liityntäpysäköintijärjestelyjen kehittäminen, kehittäminen kyläpysäkkinä ja vaihtopysäkkinä, matkustajaolosuhteiden Lapua, vt19 (Kovero) kehittäminen 40 000 € Liityntäpysäköintijärjestelyjen kehittäminen, matkustajaolosuhteiden Ilmajoki, kt67, Havuselän pysäkki kehittäminen 40 000 € Yhteensä 110 000 € Kaikki yhteensä 161 100 €

Kursivoidut Lapuan vt19 Koveron kohteet esiintyvät kahdessa selvityksessä, kustannukset siis vaihtoehtoisia

Joukkoliikenteen talouksilla on myös yleensä 2-3 henkilöautoa käytet- kehittämistoimenpiteiden tävissään. Joukkoliikenteen kehittämis- ja palvelutasotyö on MALPE-yhteensovitus tavoitteellista kytkeä osaksi maankäytön-, asumisen-, liikenteen-, palvelujen ja elinkeinojen kokonaisuutta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen Pitkäjänteinen palvelutason parantamistyö vaatii tii- palvelutasopäätös vahvistetaan vuosille 2014–2018. vistä yhteistyötä ELY-keskuksen, Seinäjoen kaupun- Vuodet 2019–2040 ovat Etelä-Pohjanmaan liikenne- gin, operaattoreiden ja kuntien kesken. Palvelutaso järjestelmäsuunnitelman aikajänteen mukaisia tavoit- vahvistetaan vuoteen 2018 loppuun saakka, jonka teenasetteluja. MALPE-taulukon yhteyteen on yksi- aikana joukkoliikenteen palvelutason saavuttamista löity myös kehittämisvastuussa olevat tahot, joiden tavoitellaan tiivistämällä kuntasektorin ja ELY-keskuk- yhteistyön kautta liikkumisen olosuhteita ja rinnak- sen yhteistoimintaa. Etelä-Pohjanmaalla tavoitellaan kaistarkastelua maankäytön, asumisen, palvelujen ja palvelutasosuunnitelman tavoitteiden saavuttamisek- elinkeinotoiminnan kanssa odotetaan tapahtuvan. si kuntakohtaisia joukkoliikenteen kehittämisen sopi- Etelä-Pohjanmaalla joukkoliikenteen palveltutason muksia, joissa sovitaan eri viranomaistahojen vastuu- noston tavoitteet on lähinnä kohdistettu jo aiemmissa alueet ja määritellään yksityiskohtaiset toimenpiteet. selvityksissä yksilöidylle kaupunkikeskusten välisel- le kehityskäytävälle. On kuitenkin huomioitava, että kulkutapaosuudessa saavutettavat parannukset ovat kehityskäytävälläkin pitkällisen työn takana. Alue on erittäin pientalovaltaista ja suhteellisen harvaan asut- tua. Valtatien 19 suuntaisesta asutuksesta on myös yleensä varsin pitkä matka lähimmälle pysäkille. Koti-

50 Kaukoliikenteen kehittämisen tavoitteet

Etelä-Pohjanmaalta on pääradan asemien, Seinäjoen ja seutukeskusten kautta hyvät tai vähintään kohtuulliset kaukoliikenneyhteydet lähimaakuntakeskuksiin, Uudellemaalle ja Helsinki-Vantaalle. Kaukoliikenteen kannalta maakunnassa on tunnistettu kehittämistar- peena kuntakeskusten liityntäyhteystarpeet kaukoliikenteen. Liityntäyhteyspuutteet ovat opiskelun ja vapaa-ajan matkustamisen kannalta kriittisiä erityisesti perjantai-sunnuntai (maanantai-aamu) yhteyksissä. Opiskelijoiden liikkuminen koti- ja opiskelupaikkakun- nan välillä tapahtuu kyseisinä päivinä. Palvelutasotarkastelun yhteydessä Evijärven, Lap- pajärven ja Karijoen liityntäliikenneyhteydet Seinäjo- elle todettiin puutteellisiksi. Vaihtoehtoisena liityntä- yhteytenä Lappajärveltä ja Evijärveltä voi hyödyntää vakiovuoroa Evijärvi-Kauhava. Kauhavan Matkahuol- to ja rautatieasema sijaitsevat lyhyen kävelyetäisyy- den päässä toisistaan. Kauhavalta on sunnuntaisin tarjolla hyvät pääradan junayhteydet. Karijoelta ei ole toimivaa sunnuntailiityntää. Kaukoliikenteen liityntäyhteydet ovat rajallisia ao. paikkakunnilta myös maanantaiaamuisin. Ensimmäi- set yhteydet Seinäjoelle saapuvat vasta aamu yhdek- sän jälkeen. Palvelutasotavoitteeksi kaukoliikenteen viikonloppuliityntöjen parantamiseksi esitetään: • Karijoki: Sunnuntai-illalle lisävuoron hankinta joko Kristiinankaupunkiin tai Kauhajoen kautta Seinäjo- elle. Vaihtoehtona liityntäyhteys voidaan toteuttaa aikaistamalla maanantaiaamun vaihdollista linja- autoyhteyttä Seinäjoelle.

Lisäksi palvelutasosuunnitelmassa on käsitelty Kauhavan Power Parkin yhteystarpeita, etenkin ke- säajan työssäkäynti ja vapaa-ajanmatkojen kannalta. Power Parkin matkailualueen joukkoliikenneyhteydet ovat myös kaukoliikenteen osalta puutteelliset. Mah- dollisena ratkaisuna kaukoliikenteen palvelutasopuut- teeseen voisi olla matkailijoiden ehdoilla rakennettava liikennepalvelutuote, joka kytkettäisiin Power Parkin matkailu- ja majoitustuotteisiin. Liikennepalvelu voisi olla taksi/minibussiyhteys esimerkiksi Seinäjoen tai Kauhavan rautatieasemilta.

51 Liitteet

Liite 1 Asukaskysely

Etelä-Pohjanmaan asukkaille järjestettiin asiakaskysely joukkoliikenteeseen liittyvistä asioista loka-marraskuus- sa 2012. Kysely tehtiin internetkyselynä, johon asukkaat pääsivät vastaamaan kuntien ja ELY-keskuksen inter- netsivujen kautta. Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 207. Vastaukset käsiteltiin analysoimalla kaikki vastaukset yhdessä sekä analysoimalla vastaukset asuinalueittain. Asuinalueita olivat Seinäjoen keskustaajama; muu Seinäjoen kaupunkialue; Kauhajoen, Kurikan, Ilmajoen, Lapuan tai Kauhavan keskustat; muu kaupunki, kuntakeskus tai taajama sekä maaseutu.

Taustatiedot

Vastaajista noin 73 % oli naisia ja noin 27 % miehiä. Suurin osa vastaajista kuului ikäluokkaan 46-65 vuotta (Kuva 34) ja suurin osa vastaajista asui Seinäjoen keskustaajamassa (Kuva 35). Selvästi suurin osa vastaajista työssäkävijöitä (Kuva 36). Vastaajien ikäjakauma 0-17 18-25 26-45 46-65 66-74 75 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta tai enemmän

Kaikki vastaajat 2 %6 % 43 % 43 % 6 %0 %

Seinäjoen keskustaajamassa 3 % 9 % 46 % 35 % 8 % 0 % asuvat

Muualla Seinäjoen kaupunkialueella 0 %0 % 32 % 59 % 9 % 0 % asuvat

Kauhajoen, Kurikan, Ilmajoen, Lapuan 0 % 13 % 38 % 42 % 8 % 0 % tai Kauhavan…

Muussa kaupungissa, kuntakeskuksessa 0 % 5 % 40 % 53 % 2 %0 % tai taajamassa asuvat

Maaseudulla 6 % asuvat 3 % 53 % 36 % 3 %0 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kuva 34. Asukaskyselyn vastaajien ikäjakaumat.

52 Vastaajien asuinalue

Maaseutu 36 18 % Seinäjoen keskus- Vastaajien elämäntilanne Muu taajama taajama 20 80 10 % 39 % Muu Käyn töissä kaupunki tai Kauhajoen, kodin kuntakeskus Kurikan, Seinäjoen ulkopuolella 23 Ilmajoen, kaupunki- 144 11 % alueen muu Lapuan tai 70 % Kauhavan asuinalue keskusta 22 24 11 % 12 % Olen eläkkeellä Kuva 35. Asukaskyselyn vastaajien asuinalueet. 22 Muu 11 % 12 6 % Teen työtä kotona 9 Olen työtön Olen Olen väli- 4 % 9 koululainen aikaisesti 4 % tai työvoiman opiskelija ulkopuolella 11 (esim. 5 % aitiysloma) 0 0 % Kuva 36. Asukaskyselyn vastaajien elämäntilanne.

Joukkoliikenteen käyttäminen

Selvästi suurin osa vastaajista riippumatta asuinalueesta käytti arjen liikkumiseen pääosin henkilöautoa. Vastaa- jien joukkoliikenteen käyttö arjen liikkumiseen oli vähäistä, kaikista vastaajista vain noin kuusi prosenttia liikkui pääosin joukkoliikenteellä. Suhteellisesti eniten joukkoliikennettä käyttivät maaseudulla asuvat siitä huolimatta, että heistä suurin osa käytti liikkumiseen pääasiassa henkilöautoa. Asuinalueilla, joissa on hyvä joukkoliikenteen tarjonta, vastaajat liikkuivat myös paljon kävellen tai pyöräillen. (Kuva 37) Vastaajien arjen liikkuminen Liikun pääosin Liikun pääosin Liikun pääosin Liikun käyttäen henkilöautolla joukkoliikenteellä kävellen ja/tai useita eri pyöräillen liikkumisen muotoja

Kaikki vastaajat 60 % 6 % 20 % 14 %

Seinäjoen keskustaajamassa 50 % 5 % 23 % 23 % asuvat

Muualla Seinäjoen kaupunkialueella 55 % 9 % 14 % 23 % asuvat

Kauhajoen, Kurikan, Ilmajoen, Lapuan 58 % 0 % 29 % 13 % tai Kauhavan…

Muussa kaupungissa, kuntakeskuksessa 70 % 7 % 21 % 2 % tai taajamassa asuvat

Maaseudulla asuvat 71 % 12 % 12 % 6 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kuva 37. Asukaskyselyn vastaajien arjen liikkuminen.

53 Aktiivisia, joukkoliikennettä päivittäin tai viikoittain käyttäviä oli kaikista vastaajista noin 14 %. Eniten aktiivisia joukkoliikenteen käyttäjiä oli Seinäjoen keskustaajaman ulkopuolella muualla Seinäjoen kaupunkialueella asuvissa vastaajissa ja vähiten Kauhajoen, Kurikan, Ilmajoen, Lapuan ja Kauhavan keskustassa asuvissa vastaajissa. (Kuva 38) Vastaajien joukkoliikenteen käyttäminen Päivittäin Viikoittain Muutaman Harvemmin Muutaman En kerran kuin kerran kerran lainkaan kuukaudessa kuukaudessa vuodessa

Kaikki vastaajat 5 % 9 % 15 % 20 % 30 % 21 %

Seinäjoen keskustaajamassa 5 % 14 % 14 % 23 % 24 % 21 % asuvat

Muualla Seinäjoen kaupunkialueella 5 % 18 % 18 % 9 % 23 % 27 % asuvat

Kauhajoen, Kurikan, Ilmajoen, Lapuan 0 %4 % 17 % 25 % 42 % 13 % tai Kauhavan…

Muussa kaupungissa, kuntakeskuksessa 5 %2 % 17 % 24 % 33 % 19 % tai taajamassa asuvat

Maaseudulla asuvat 8 % 3 % 14 % 14 % 33 % 28 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kuva 38. Asukaskyselyn vastaajien joukkoliikenteen käyttäminen.

Kaikki vastaajat käyttivät joukkoliikennettä eniten lomamatkoihin. Eri alueilla asuvien vastaajien vastausten välillä ei ollut suuria eroja joukkoliikenteen käyttötarkoituksessa. (Kuva 39) Mihin tarkoituksiin käytätte joukkoliikennettä?

78 22 8 Lomamatkoihin 14 18 15 58 31 Harrastuksiin 4 Kaikki ja vapaa-aikaan 7 vastaajat 6 9 58 Työantajan kustantamaan 14 6 Seinäjoen muuhun kuin kodin ja 10 keskustaajamassa työpisteen välisen liikkumiseen 19 asuvat 8 47 Arjen asiointimatkoihin 24 Muualla Seinäjoen 6 (päivittäistavarat, virastot, 4 kaupunkialueella terveydenhoito) 7 asuvat 6 31 15 Kauhajoen, Kurikan, Kodin ja työpaikan 4 Ilmajoen, Lapuan välisiin matkoihin 3 3 tai Kauhavan 6 keskustassa asuvat 18 Muussa kaupungissa, 6 2 kuntakeskuksessa Koulu- tai opiskelumatkoihin 3 tai taajamassa asuvat 3 4 10 Maaseudulla 3 asuvat 3 Muuhun 1 2 1 32 17 En käytä 3 joukkoliikennettä 2 3 7 0 20 40 60 80 100 Mainintojen lukumäärä

Kuva 39. Asukaskyselyn vastaajien joukkoliikenteen käyttötarkoitukset. Kysymyksessä vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

54 Eniten kaikkien vastaajien joukkoliikenteellä tekemät matkat suuntautuivat Etelä-Pohjanmaan ulkopuolelle ja toiseksi eniten Seinäjoen kaupungin paikallisliikennealueelle. Asuinalueittain joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen suuntautuminen vaihteli, mutta Seinäjoen keskustaajamassa asuvia lukuun ottamatta kaikilta asuinalueilta tehtiin eniten matkoja Etelä-Pohjanmaan ulkopuolelle. Seinäjoen keskustaajama-alueella asuvien vastaajien joukkoliikenteellä tehdyt matkat suuntautuivat eniten Seinäjoen kaupunkikeskustaan joukkoliikennealueelle. (Kuva 40) Mihin joukkoliikenteen matkanne pääasiassa suuntautuvat?

Seinäjoen Muualle Muuhun Kunta- Maaseudulle / Etelä- Muuhun En käytä kaupunki- Seinäjoen kaupunki- / keskusten Haja-asutus- Pohjanmaan palvelujen, joukko- keskustaan alueelle kunta- ulkopuolelle alueille ulkopuolelle työpaikkojen liikennettä / paikallis- keskukseen taajamaan tai matkailun En osaa liikenne- keskittymään sanoa alueelle

Kaikki vastaajat 26 % 3 % 10 % 0 %4 % 39 % 3 % 14 %

Seinäjoen keskustaajamassa 44 % 1 %4 %0 %4 % 27 % 1 % 19 % asuvat

Muualla Seinäjoen kaupunkialueella 15 % 20 % 10 % 0 % 40 % 0 % 15 % asuvat Kauhajoen, Kurikan, Ilmajoen, Lapuan tai Kauhavan 25 % 4 % 13 % 0 % 50 % 0 % 8 % keskustassa asuvat Muussa kaupungissa, kuntakeskuksessa 12 % 2 % 10 % 2 % 5 % 52 % 12 % 5 % tai taajamassa asuvat

Maaseudulla asuvat 9 % 0 % 23 % 0 % 11 % 40 % 0 % 17 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kuva 40. Asukaskyselyn vastaajien joukkoliikenteen matkojen suuntautuminen.

Joukkoliikenteen palvelutaso

Vastaajat arvioivat aikatauluihin ja reitteihin liittyvillä tekijöillä olevan suurin merkitys joukkoliikenteen palvelutason kannalta. Vastaajat arvioivat aikatauluja reittitietojen saatavuudella olevan suurin merkitys joukkoliikenteen palvelutason kannalta. Muut merkittävimmät tekijät olivat lähtö- ja saapumisaikojen luotettavuus, suorat yhteydet, säännöllisen kulkemisen mahdollistavat aikataulut sekä toimivien vaihtoyhteyksien luoma kattava verkosto. Vähiten merkistä vastaajat arvioivat olevan liikennevälineiden esteettömyydellä ja liityntäpysäköintimah- dollisuuksilla. Kokonaisuutena vastaajat pitivät kuitenkin kaikkia arvioitavia tekijöitä kohtalaisen merkittävinä. (Kuva 41)

55 Miten merkittäviksi koette seuraavat tekijät joukkoliikenteen palvelutason kannalta?

Ei Pieni Kohtalainen Melko suuri Suuri merkitystä merkitys merkitys merkitys merkitys

Aikataulu- ja reittitietojen saatavuus 1 %2 %5 % 19 % 72 %

Lähtö- ja saapumisaikojen luotettavuus 1 %5 % 27 % 66 %

Suorat yhteydet 2 % 12 % 28 % 57 %

Säännöllisen kulkemisen mahdollistavat aikataulut 2 % 5 % 12 % 15 % 66 % Toimivien vaihtoyhteyksien luoma kattava verkosto (myös 2 %2 % 12 % 31 % 55 % kaukoliikenteeseen)

Lippujen hinta 3 % 13 % 28 % 55 %

Pysäkin sijainti kävelyetäisyydellä 1 %5 % 13 % 29 % 52 %

Matkustamisen turvallisuus 1 %2 % 16 % 30 % 50 %

Laaja liikennöintiaika (varhaisesta aamusta myöhäisiltaan) 1 %6 % 16 % 24 % 52 %

Matka-aika 2 % 22 % 37 % 38 %

Kokonaismatka-ajan kilpailukykyisyys henkilöautoon 3 % 8 % 20 % 30 % 38 % verrattuna

Henkilökunnan asiakaspalvelualttius 4 % 26 % 42 % 26 %

Yhteensopivat lipputuotteet 4 % 10 % 23 % 23 % 39 %

Epäsäännöllisen kulkemisen mahdollistavat aikataulut 3 % 11 % 25 % 28 % 33 %

Linja-autokaluston ajanmukaisuus 3 % 12 % 30 % 39 % 16 %

Asuinympäristön ja pysäkkien esteettömyys 4 % 18 % 25 % 33 % 20 %

Asemien ja pysäkkien yleisilme 3 % 21 % 40 % 25 % 11 %

Liityntäpysäköintimahdollisuus polkupyörille 11 % 21 % 26 % 28 % 13 % Liityntäpysäköintimahdollisuus henkilöautoille tai muille 12 % 22 % 26 % 24 % 16 % moottoriajoneuvoille Liikennevälineiden esteettömyys (matalalattiakalusto) 8 % 26 % 30 % 21 % 14 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kuva 41. Asukaskyselyn vastaajien arvio eri tekijöiden merkityksestä joukkoliikenteen palvelutasoon.

Vastaajat arvioivat nykyisen joukkoliikenteen soveltuvan parhaiten pitkille (yli 100 km) maakunnan ulkopuolelle suuntautuville matkoille sekä Seinäjoelle suuntautuville opiskelu- ja koulumatkoille. Vastaajat arvioivat nykyisen joukkoliikenteen soveltuvan huonoiten kuntakeskusten välisiin työ-, asiointi- ja vapaa-ajan matkoihin sekä Seinäjoelle suuntautuviin työmatkoihin. Yleisesti vastaukset painottuvat vaihtoehtoihin huono, välttävä ja tyy- dyttävä ja kokonaisuutena nykyisen joukkoliikenteen soveltuvuus eri matkatyyppeihin on vastaajien mielestä korkeintaan tyydyttävä. (Kuva 42)

56 Millainen on mielestänne joukkoliikenteen soveltuvuus nykyisin Etelä-Pohjanmaalla seuraavissa matkatyypeissä? Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä Erinomainen Pitkät maakunnan ulkopuolelle suuntautuvat asiointi- ja 13 % 21 % 29 % 30 % 6 % vapaa-ajan matkat (yli 100 km) Pitkät maakunnan ulkopuolelle suuntautuvat opiskelu- ja 14 % 25 % 36 % 19 % 6 % koulumatkat (yli 100 km) Seinäjoelle suuntautuvat opiskelu- ja koulumatkat 13 % 26 % 38 % 22 % 2 % Pitkät maakunnan ulkopuolelle suuntautuvat työmatkat 17 % 25 % 36 % 16 % 5 % (yli 100 km) Kuntakeskusten väliset opiskelu- ja koulumatkat 20 % 26 % 38 % 13 % 3 %

Seinäjoelle suuntautuvat asiointi- ja vapaa-ajan matkat 25 % 29 % 26 % 19 % 1 %

Kaupungin / kunnan sisäiset asiointi-, koulu- ja työmatkat 29 % 24 % 38 % 6 %2 %

Seinäjoelle suuntautuvat työmatkat 34 % 27 % 24 % 12 % 3 %

Kuntakeskusten väliset asiointi- ja vapaa-ajan matkat 35 % 28 % 29 % 7 %1 %

Kuntakeskusten väliset työmatkat 41 % 31 % 20 % 7 %1 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kuva 42. Asukaskyselyn vastaajien arvio nykyisen joukkoliikenteen soveltuvuudesta eri matkatyyppeihin Etelä-Pohjanmaalla.

Joukkoliikennepalveluista oli kaikista vastaajista noin 44 %:n mielestä saatavana riittävästi tietoa, mutta 40 % vastaajista arvio, että tietoa ei ole riittävästi saatavana. Eniten lisätietoa joukkoliikennepalveluista kaipasivat maaseudulla asuvat. Kokonaisuutena joukkoliikennepalveluiden tiedon saatavuudessa olisi parannettavaa. (Ku- va 43) Joukkoliikenteen internet-hakupalveluista vastaajat olivat asuinalueesta riippumatta käyttäneet eniten VR:n ja Onko joukkoliikennepalveluista mielestänne Matkahuollon aikatauluhakuja. (Kuva 44) saatavana tarpeeksi tietoa? Kyllä Ei En osaa sanoa / En käytä joukko- liikennettä kovin usein Kaikki vastaajat 44 % 40 % 16 % Seinäjoen keskustaajamassa 49 % 36 % 15 % asuvat Muualla Seinäjoen kaupunkialueella 55 % 27 % 18 % asuvat Kauhajoen, Kurikan, Ilmajoen, Lapuan tai Kauhavan 46 % 38 % 17 % keskustassa asuvat Muussa kaupungissa, kuntakeskuksessa 37 % 49 % 14 % tai taajamassa asuvat Maaseudulla asuvat 33 % 44 % 22 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kuva 43. Asukaskyselyn vastaajien arvio joukkoliikennepalvelujen tiedon saatavuudesta.

57 Mitä seuraavista joukkoliikenteen internet-hakupalveluista olette käyttäneet?

187 74 VR:n 19 aikatauluhaku (www.vr.fi) 23 40 30 Kaikki vastaajat 153 57 Matkahuollon 15 aikatauluhaku Seinäjoen (www.matkahuolto.fi) 20 keskustaajamassa 33 asuvat 27 Muualla Seinäjoen 86 kaupunkialueella Seinäjoen 52 asuvat paikallisliikenteen 13 reittiopas 3 Kauhajoen, Kurikan, (seinajoki.matkahuolto.info) 11 Ilmajoen, Lapuan 5 tai Kauhavan keskustassa asuvat 25 8 Muussa kaupungissa, Liikenneviraston kuntakeskuksessa 2 aikatauluhaku tai taajamassa asuvat (www.matka.fi) 2 7 5 Maaseudulla asuvat 8 3 1 Muu 1 1 2

0 50 100 150 200 Mainintojen lukumäärä

Kuva 44. Asukaskyselyn vastaajien joukkoliikenteen internet-hakupalvelujen käyttäminen. Kysymyksessä vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

Joukkoliikenteen palvelutason kehittäminen

Vastaajia pyydettiin arvioimaan millaisia joukkoliikennepalveluita Etelä-Pohjanmaalla on realistista tavoitella. Kaikki vastaajat pitivät realistisimpina joukkoliikennepalveluina kaupunkikeskusten kaikkein suurimpien taajamien välisten yhteyksien olemassa olon varmistamisen sekä opiskelijoiden ja koululaisten liikkumistarpeiden turvaamisen kuntien välillä. Eri asuinalueilla asuvien vastaajien vastausten välillä ei ollut suuria eroja. (Kuva 45)

58 Millaisia joukkoliikennepalveluita Etelä-Pohjanmaalla on mielestänne realistista tavoitella?

147 Kaupunkikeskusten ja kaikkein 62 suurimpien taajamien välisten 15 yhteyksien olemassa olon 20 29 varmistaminen 20 146 Opiskelijoiden ja koululaisten 54 16 liikkumistarpeiden turvaaminen 19 kuntien välillä 28 28 Kaikki vastaajat Joustavan työssäkäynnin 119 mahdollistavan joukkoliikenteen 50 14 vuorotarjonnan takaaminen 15 kaupunkien ja suurimpien 22 kuntien välillä 18 Seinäjoen 111 keskustaajamassa 41 Päivittäiset edestakaiset 14 asuvat yhteydet maakuntakeskukseen 11 26 18 84 Muualla Seinäjoen Joukkoliikenteen palveluiden 26 10 kaupunkialueella saatavuus kaikkialla 8 asuvat maakunnassa 21 19 82 Päivittäiset edestakaiset 32 Kauhajoen, Kurikan, 9 yhteydet naapuripaikkakunnille 5 Ilmajoen, Lapuan ja/tai seutukunnan sisäisesti 20 tai Kauhavan 16 keskustassa asuvat Joustavan työssäkäynnin 60 23 mahdollistavan joukkoliikenteen 9 Muussa kaupungissa, vuorotarjonnan takaaminen 3 kuntakeskuksessa maakunnan kattavasti 12 13 tai taajamassa asuvat 12 6 1 Muu 0 3 Maaseudulla 2 asuvat 4 Erittäin vähäinen 1 0 joukkoliikenteen tarjonta Etelä- 1 Pohjanmaalla riittää 1 1 8 4 0 En osaa sanoa 0 1 2 0 50 100 150 Mainintojen lukumäärä Kuva 45. Asukaskyselyn vastaajien arvio realistisista joukkoliikennepalveluista Etelä-Pohjanmaalla. Kysymyksessä vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

59 Vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka paljon hitaampi joukkoliikenneyhteys saisi korkeintaan olla, kun esi- merkkimatkan kesto oli nopeimmalla mahdollisella kulkutavalla 20 minuuttia. Kaikista vastaajista suurin osa oli valmis joustamaan joukkoliikennettä käytettäessä korkeintaan 10 minuuttia nopeimpaan mahdolliseen kulkutapaan verrattuna. Asuinalueesta riippuen suurin osa vastaajista oli valmis joustamaan korkeintaan 10 tai 15 minuuttia. (Kuva 46)

Matkan kesto on 20 minuuttia nopeimmalla mahdollisella kulkutavalla. Kuinka paljon hitaampi joukkoliikenneyhteys voisi mielestänne enintään olla verrattuna nopeimpaan kulkutapaan? Ei yhtään Korkeintaan Korkeintaan Korkeintaan Korkeintaan Ajalla ei ole hitaampi 5 minuuttia 10 minuuttia 15 minuuttia 20 minuuttia minulle suurta hitaampi hitaampi hitaampi hitaampi merkitystä

Kaikki vastaajat 4 % 7 % 38 % 33 % 7 % 13 %

Seinäjoen keskustaajamassa 3 % 9 % 49 % 30 % 3 %7 % asuvat

Muualla Seinäjoen kaupunkialueella 9 % 9 % 32 % 32 % 0 % 18 % asuvat

Kauhajoen, Kurikan, Ilmajoen, Lapuan 4 % 38 % 38 % 4 % 17 % tai Kauhavan…

Muussa kaupungissa, kuntakeskuksessa 2 % 7 % 24 % 33 % 14 % 19 % tai taajamassa asuvat

Maaseudulla asuvat 6 %3 % 35 % 35 % 9 % 12 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kuva 46. Asukaskyselyn vastaajien jousto joukkoliikenneyhteyden kestoajassa esimerkkimatkalla.

Kaikkien vastaajien mukaan joukkoliikenteen lisärahoitus tulisi kohdentaa eniten liikennöintiajan kasvattamiseen ja vuorotarjonnan kasvattamiseen. Eri asuinalueilla asuvien vastaajien vastausten välillä ei ollut suuria eroja. (Kuva 47)

60 Mihin joukkoliikenteen lisärahoitusta tulisi mielestänne ensijaisesti kohdentaa?

100 Liikennöintiajan kasvattamiseen 46 (lisää vuoroja varhaisiin 11 aamuihin ja/tai myöhäisiin 13 13 iltoihin) 17 86 Vuorotarjonnan lisäämiseen 58 kohdennetusti Seinäjoen 10 5 kaupunkiseudulla 7 6 Kaikki 78 vastaajat 20 Vuorotarjonnan lisäämiseen 5 tasaisesti koko maakunnassa 13 23 16 Seinäjoen Tarjoamalla 76 27 keskustaajamassa joukkoliikenneyhteyksiä alueilla, 9 asuvat jossa nykyinen tarjonta/kysyntä 7 16 on vähäistä 17 63 Muualla Seinäjoen Lippujen hintojen 23 kaupunkialueella järjestelmälliseen alentamiseen 3 7 asuvat (lippusubventio) 15 14 44 17 Uusien sarja- ja kausilippujen 5 Kauhajoen, Kurikan, käyttöönottoon 8 Ilmajoen, Lapuan 10 tai Kauhavan 4 keskustassa asuvat 37 Informaatiojärjestelmien 16 kehittämiseen (matka- ja 1 3 Muussa kaupungissa, aikatauluhaut) 8 kuntakeskuksessa 9 tai taajamassa asuvat 17 6 Muuhun 2 0 4 Maaseudulla 5 asuvat 17 12 Pysäkkien parantamiseen 0 0 3 2 14 4 En osaa sanoa 2 3 1 4 0 20 40 60 80 100 Mainintojen lukumäärä

Kuva 47. Asukaskyselyn vastaajien arvio joukkoliikenteen lisärahoituksen kohdentamisesta. Kysymyksessä vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

Kaikkien vastaajien mielestä joukkoliikenteen rahoituksesta voidaan säästää tinkimällä pysäkkien perusparannuksista. Osa vastaajista ei kuitenkaan kokenut pystyvänsä vastaamaan kysymykseen, koska en osaa sanoa -vaihtoehtoon oli vastattu paljon. (Kuva 48)

61 Miten joukkoliikenteen rahoituksesta voidaan mielestänne säästää?

76 25 Tinkimällä pysäkkien 7 perusparannuksista 8 22 13 71 24 En osaa sanoa 5 13 11 17 Kaikki 40 vastaajat Vähentämällä 18 joukkoliikenneyhteyksiä alueilla, 3 jossa nykyinen tarjonta/kysyntä 6 9 on vähäistä 3 Seinäjoen 26 Tinkimällä 11 keskustaajamassa informaatiojärjestelmien 3 asuvat kehittämisestä (matka- ja 2 6 aikatauluhaut) 4 22 Muualla Seinäjoen Lippujen hintatukea 13 kaupunkialueella vähentämällä (kausi- ja sarjaliput 2 1 asuvat kallistusivat) 4 2 18 2 Vähentämällä vuorotarjontaa Kauhajoen, Kurikan, kohdennetusti Seinäjoen 4 2 Ilmajoen, Lapuan kaupunkiseudulla 6 tai Kauhavan 4 keskustassa asuvat 17 Tuettuja lipputyyppejä 6 vähentämällä (kausi- ja 3 1 Muussa kaupungissa, sarjaliput) 4 kuntakeskuksessa 3 tai taajamassa asuvat 16 6 Muuten 5 0 0 Maaseudulla 5 asuvat Supistamalla liikennöintiaikoja 14 7 (vuorojen vähennykset 2 varhaisista aamuista ja/tai 2 2 myöhäisilloista) 1 4 0 Vähentämällä vuorotarjontaa 2 tasaisesti koko maakunnassa 1 1 0 0 20 40 60 80 Mainintojen lukumäärä

Kuva 48. Asukaskyselyn vastaajien arvio joukkoliikenteen rahoituksesta säästämisestä. Kysymyksessä vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

Suurin osa kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että Etelä-Pohjanmaalta tulisi olla toimivat joukkoliikenneyhteydet Tampereelle, Helsinkiin ja Vaasaan. Eri asuinalueilla asuvien vastaajien vastausten välillä ei ollut suuria eroja. (Kuva 49)

62 Mihin Etelä-Pohjanmaan maakunnasta on mielestänne oltava toimivat joukkoliikenneyhteydet?

122 50 Tampereelle 9 15 27 20

119 45 Helsinkiin 10 Kaikki 15 vastaajat 27 21

108 46 Vaasaan 9 Seinäjoen 13 keskustaajamassa 21 asuvat 18

90 33 Muualla Seinäjoen Tasaisesti kaikkiin naapurikuntiin 11 12 kaupunkialueella 16 asuvat 17

67 29 Kauhajoen, Kurikan, Ouluun 4 Ilmajoen, Lapuan 10 tai Kauhavan 14 keskustassa asuvat 9

58 21 Muussa kaupungissa, kuntakeskuksessa Jyväskylään 3 9 tai taajamassa asuvat 12 12

27 Maaseudulla 10 asuvat Kokkolaan 1 3 8 4

11 4 Muualle 2 3 2 0

0 50 100 150 Mainintojen lukumäärä

Kuva 49. Joukkoliikenneyhteydet Etelä-Pohjanmaan maakunnasta muualla asukaskyselyn vastaajien mukaan. Kysymyksessä vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

63 a muuten perust 16:20, varassa 2 menovuoroa lisää o lisävuoroja lisävuoro palvelutas keskitasoa, liikennöintiaika liikennöintiaika liikennöintiaika liikennöintiaika yksi paluuvuoro Laaja Laaja Vain Lähellä Perjantaisin Laaja Laaja Perjantaisin Paluuyhteydet junan Huomiot, 4 3 7 12 14 11 11 ‐ > Seinäjoki yhteensä 5 5 Vuorot ‐ >Seinäjoki 3 0 13 9 17 8 10 8 11 13 17 10 ‐ > Seinäjoki vuorot 2 6779 0112 9 1041 6689 1222 5 6 2475 6 1122 8 0111 0545 1111 5574 10 Muut ‐ >Seinäjoki 1 2 3 ‐ > ‐ 18:00 Seinäjoki 1 1 1 1 2 1 1 ‐ >Seinäjoki ‐ > ‐ 9:00 Vuoroja 15:00 Seinäjoki 6:00 2 2 4 2 5 3 4 13 4 12 4 2 1 2 3 2 1 1 5 2 1 3 3 21 1 2 3 1 1 2 3 3 11 1 3 Vuoroja ‐ >Seinäjoki klo ‐ ‐ 1610 ‐ 2230 ‐ 2125 ‐ 2125 ‐ 2125 ‐ 2230 ‐ 1934 ‐ 1835 ‐ 1934 ‐ 1605 ‐ 1450 ‐ 1615 ‐ 1415 ‐ 1405 ‐ 2125 ‐ 1934 ‐ 1840 0625 0705 0615 0640 0115 0105 0600 0615 0755 0910 0655 0745 0840 0610 0955 0630 Liikennöintiaika ‐ > Seinäjoki S/IC/P 5 6 0716 7 8 0600 juna, ‐ >Seinäjoki ‐ > Seinäjoki taajama 3 3 3 3 3 3 juna, ‐ >Seinäjoki 1 ‐ > Seinäjoki + X) 1 1 1 5 ‐ auto, pika (X linja ‐ >Seinäjoki 3 9 52 565 4 12 1 1 5 1 4 1 1 1 14 1 10 11010 1 1 1 1 2 ‐ > Vuoromäärä o talviarkipäivänä vaki Seinäjoki 4 7 3 3 2 9 4 7 2 1 4 5 1 4 16 10 11 ‐ auto L.a linja ‐ 0000 ‐ 2100 ‐ 2000 ‐ 1700 ‐ 16.00 ‐ >Seinäjoki Seinäjoelle 0600 0700 0700 0800 0800 Minimi keski keski perus perus perus perus perus perus perus perus perus minimi minimi minimi minimi minimi minimi Palvelutaso kuntakeskuksista Kuntakohtaiset palvelutasokuvaukset Seinäjoen ja seutukeskuksen välisissä yhteyksissä (talviarki, talvilauantai, talvisunnuntai, kesäarki) ‐ Pohjanmaa Liite 2 Nykytilanteen palvelutasokuvaukset Yhteydet Etelä Evijärvi Isojoki Kurikka Lappajärvi Soini Teuva Vimpeli Alavus Ilmajoki Jalasjärvi Karijoki Kauhajoki Kauhava Lapua Töysä/TuuriÄhtäri perus Kilpailutaso Houkutteleva taso Keskitaso Peruspalvelutaso Minimitaso Alajärvi Kuortane Kunta

64 liikennöintiaika yksi menovuoro vain laaja vaihdollinen, keskitaso, keskitaso lisää lisää palvelutasoon paluuyhteys liikennöintiaika liikennöintiaika 1 vuoropari laaja 1 vuoropari laaja koulupäivinä Huomiot, Toinen ‐ > Seinäjoki yhteensä Vuorot ‐ >Seinäjoki ‐ > Seinäjoki vuorot Muut 1222 3132 1011 3243 1010 1011 0000 2344 3779 1111 3344 0000 4688 1111 0111 3132 1111 3132 ‐ >Seinäjoki ‐ > 0 1 1 1 ‐ 18:0 Seinäjoki 1 1 1 1 1 1 1 ‐ >Seinäjoki ‐ > 1 1 ‐ 9:00 Vuoroja 15:00 Seinäjoki 6:00 1131 2121 Vuoroja ‐ >Seinäjoki ‐ ‐ ‐ 2116 ‐ 1945 ‐ 0820 ‐ 1945 1 ‐ 1945 ‐ 1410‐ 1405 1 ‐ 1405 ‐ 2116 ‐ 1634 ‐ 1634 ‐ 1634 ‐ 1405 ‐ 1405 1650 1430 klo ‐ 1000 0140 1000 1000 1000 1310 1310 1021 1021 1021 1310 1310 Liikennöintiaika ‐ > Seinäjoki una, S/IC/P j 5 5 0737 6 8 0647 ‐ >Seinäjoki ‐ > Seinäjoki una, taajama j 3 2 33 2 2 ‐ >Seinäjoki ‐ > Seinäjoki ‐ auto, pika + X) linja 11 1 1 1 1 1 (X ‐ >Seinäjoki ‐ > vakio Seinäjoki Vuoromäärä talvilauantaina ‐ auto 0 0 0 L.a linja 1111 3 3 1 111 111 2 2 11 3 3 1 1 3 3 1 1 11 ‐ 000 ‐ 210 ‐ 170 ‐ >Seinäjoki Minimi 0700 0900 0900 ei määrit. ei määrit Seinäjoelle laki laki keski keski perus perus perus perus perus perus perus perus perus perus perus perus perus minimi Palvelutaso taso kuntakeskuksista ‐ Pohjanmaa Yhteydet Etelä Alajärvi Alavus Evijärvi Ilmajoki Isojoki Jalasjärvi Karijoki Kauhajoki Kurikka Lapua Teuva Töysä Vimpeli Ähtäri Kilpailutaso Houkutteleva taso Keskitaso Peruspalvelutaso Minimitaso Lakisääteinen Kuortane Lappajärvi Soini Kauhava Kunta

65 yksi menovuoro vain koulupäivinä ei aamu/päiväyhteyttä ei aamu/päiväyhteyttä ei aamuyhteyttä keskitaso, keskitaso, keskitaso, vaihdollinen, palvelutasoon paluuyhteys liikennöintiaika liikennöintiaika liikennöintiaika laaja ei aamupäiväyhteyttä ei aamupäiväyhteyttä laaja ei aamu ‐ eikä päiväyhteyttä ei aamuyhteyttä laaja 1 menovuorolisää 1 menovuorolisää 1 menovuorolisää Huomiot, ei aamuyhteyttä Toinen ‐ > Seinäjoki yhteensä Vuorot ‐ >Seinäjoki ‐ > Seinäjoki Muut vuorot 3556 0000 4455 2121 1111 0000 3445 4667 2223 3445 0000 2577 1111 2323 2223 1011 2223 ‐ >Seinäjoki ‐ > 1 1 1 1 ‐ 18:00 Seinäjoki 121022 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 3 2 ‐ >Seinäjoki ‐ > ‐ 9:00 Vuoroja 15:00 Seinäjoki 6:00 Vuoroja ‐ >Seinäjoki ‐ 1635 ‐ 1940 ‐ 2125 ‐ 2230 1 ‐ 1934 1 ‐ 2125 ‐ 2125 ‐ 1640 ‐ 2230‐ 2125 2 ‐ 1934 ‐ 1640 ‐ 1934 2025 2235 klo ‐ 1245 1915 1430 0940 1430 1430 1600 1840 1325 1600 1325 Liikennöintiaika ‐ > Seinäjoki una, S/IC/P j 6 7 0844 5 6 0844 ‐ >Seinäjoki ‐ > Seinäjoki una, taajama j 23 2 3 2 3 ‐ >Seinäjoki ‐ > 2 1 1 2 1 1 Seinäjoki ‐ auto, pika linja + X) 2 2 2 2 1 1 (X ‐ >Seinäjoki ‐ > vakio Seinäjoki Vuoromäärä talvisunnuntaina ‐ auto L.a linja 1111 2 3 23 11 11 33 3 4 2 3 1 23 ‐ 2300 ‐ 2100 ‐ 1700 ‐ >Seinäjoki Minimi 0900 1000 1200 ei määrit. ei määrit. Seinäjoelle laki laki laki keski keski keski perus perus perus perus perus perus perus perus perus perus perus perus Palvelutaso taso kuntakeskuksista ‐ Pohjanmaa Etelä Yhteydet Evijärvi Isojoki Kauhava Kuortane Kurikka Lappajärvi Soini Töysä/Tuuri Vimpeli Alajärvi Alavus Ilmajoki Jalasjärvi Karijoki Kauhajoki Lapua Teuva Ähtäri Kilpailutaso Houkutteleva taso Keskitaso Peruspalvelutaso Minimitaso Lakisääteinen Kunta

66 liikennöintiaika liikennöintiaika liikennöintiaika laaja yksi menovuoro vain koulupäivinä keskitaso, vaihdollinen, keskitasoon, laaja keskitasoon, laaja lisäys lisää lisää alvelutasoon p

paluuyhteys liikennöintiaika liikennöintiaika liikennöintiaika liikennöintiaika liikennöintiaika laaja Toinen ei iltaliikennettä 1 paluuvuoron laaja 1 vuoropari laaja 1 vuoropari hyvät työyhteydet laaja laaja Huomiot, ‐ > Seinäjoki yhteensä Vuorot 12 13 ‐ >Seinäjoki ‐ > 8 10 14 14 Seinäjoki Muut vuorot 2343 6799 0122 6798 1021 4445 0000 4788 6 2243 5788 1011 8 0111 0212 4356 1122 3455 ‐ >Seinäjoki ‐ > 3 ‐ 18:00 Seinäjoki 1 11 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 ‐ >Seinäjoki ‐ > 1 1 ‐ 9:00 Vuoroja 15:00 Seinäjoki 6:00 1 2 1 Vuoroja ‐ >Seinäjoki ‐ 1650‐ 2145 2 2 ‐ 2014‐ 1925 1 1 ‐ 2055 ‐ 1910 ‐ 1820 ‐ 2305‐ 1705 5‐ 0915 1 ‐ 2252‐ 1540 2‐ 2230 2 1 ‐ 1555 1 1 2 1 3 4 1 2 ‐ 2225 3 ‐ 2200 2 9555 klo ‐ 0200 0730 0735 0735 0810 0140 1245 0840 0925 0840 0800 0740 0730 0640 Liikennöintiaika ‐ > Seinäjoki una, S/IC/P j 7 85 0647 6 0737 ‐ >Seinäjoki ‐ > Seinäjoki una, taajama j 3 3 33 3 3 ‐ >Seinäjoki ‐ > 3 1 1 1 1 2 Seinäjoki + X) ‐ auto, pika (X linja 1 ‐ >Seinäjoki ‐ > Vuoromäärä 2 4 6 2 8 2 743 2 7 1 1 6 2 1 2 1 3 2 2 vakio Seinäjoki kesäarkipäivänä ‐ auto 0 0 0 0 0 L.a linja 3211 6 2 7 1 6 4 4 6 1 8 1 1 2 2 2 ‐ 000 ‐ 210 ‐ 200 ‐ 170 ‐ 150 ‐ >Seinäjoki 0600 0700 0700 0800 0900 Minimi Seinäjoelle laki laki laki laki keski keski perus perus perus perus perus perus perus perus perus perus minimi minimi Palvelutaso taso kuntakeskuksista ‐ Pohjanmaa Etelä Yhteydet Evijärvi Karijoki Kauhava Kuortane Lappajärvi Soini Töysä/Tuuri Vimpeli Isojoki Kunta Alajärvi Alavus Ilmajoki Jalasjärvi Kauhajoki Kurikka Lapua Teuva Ähtäri Kilpailutaso Houkutteleva taso Keskitaso Peruspalvelutaso Minimitaso Lakisääteinen

‐ aika matka henkilöautoon bussi) 1/2 1 1/2 3/4 1/2 3/4 1 1/4 (Google maps) n. n. n. n. n. n. n. (juna, Runkomatkan

yhteystarjonnan maakunnan ‐ autovuorot. linja Lentoasemayhteys Ongelmana puutteet junayhteydessä vilkasta varsinkin ja Haapamäen kautta ympärivuorokautisen yksi menovuoro vain koulupäivinä suhteessa Asiointi ja lähes täydentää päivittäiset Tampereen vaihdollinen, erit. kilpailukykyinen. nopean Traan rautatieasemalta ha:n tasolle. lentoyhteyden varassa yhteys Mannerheiminaukiolta yhtä nopea yllä palvelutaso paluuyhteys mahdollistaa aamulla yhteys ‐ aika ei Huomiot, Toinen Lentoasemaliityntä (kohtaamispaikat) lounaisosista SJK ‐ HKI Junalla Joukkoliikenne taksiliitynnällä Päärata Nopeat junayhteydet, joita Yhteystarjonta aamusta myöhäisiltaan. Matka ‐ >Seinäjoki yhteensä ‐ > Vuorot 171311 16 25 13 11 15 21 12 18 11 39 32 Seinäjoki ‐ 2:47 1:06 3:18 1:06 0:47 2:58 1:00 ‐ >Seinäjoki aika ‐ > Runkomatkan matka 2:47 1:03 3:18 1:07 0:58 2:58 1:00 Nopein Seinäjoki ‐ 18:00 ‐ >Seinäjoki 15:00 ‐ > Vuoroja Seinäjoki 0 ‐ >Seinäjoki ‐ > 57000 10200 1043 3412 3112 6235 3427 0021 Perillä ennen klo 9:00 0

‐ 22034 ‐ 1 0 0 0 ‐ 1 0 ‐ 2 0 ‐ 1 0 ‐ 1 Vaihteluväli Seinäjoki määrä 26 71 33 22 23 5,0 22,7 6,6 17,8 6760 18460 8580 5720 5980 34000 41900 ‐ 1810 0 ‐ klo ‐ 2221 ‐ 2046 ‐ 2213 24h 24h 24h 0014 0530 Kokkola Helsinki Jyväskylä Oulu Pori Liikennöintiaika Vaihtojen 18000 3 0 0649 ‐ >Seinäjoki klo Vaasa 0 46 33 ‐ > 19,1 2,1 Lentokone 11960 8580 3 00 00 00 00 0 22900 Seinäjoki Tampere r a s n 8 17 ‐ >Seinäjoki joukkoliiken vuoroja/vuo arjen vuorot matkoja/vuo Juna ‐ > + X) 8 16 (X Seinäjoki illalla ‐ >Seinäjoki yöhön Vuoromäärä ‐ auto ‐ > Linja päivällä, LVM 2 4 15 12 0 0 0407 19 1 7 12 12 16 14 54 7 3 10 11 1 1 10 10 20 12 Seinäjoki 24h varhaisaamusta aamulla, tavoite Seinäjoelta Palvelutaso liikennöintiaika, y taso määritett Kaukoliikenneyhteydet Huipputaso Kunta Helsinki Jyväskylä Kokkola Oulu Tampere Vaasa Pori Kaukoliikenteen Kys.lis.taso Kys.vah.taso Toimiva Ei

68 Ü m k 0 5 0 4 0 3 0 2 0 1 5 0 i n i o S i r ä t h Ä i l e i p v r m ä i j V a l i A v r ä j s i a e v u p n r v p a ä a t j a l i r L v o A E u K a v a a u h p u a a L K i k o j i ä v r n i ä e j s S a l a J i k o j a a k m k l i I r u K i k o j a h u a K i i k k o r j a o i v s l I a a t v

i , u k o e o s k ) k ) T j a i t v r v r r / / u a a l a o e K o r r v k ) o l o k ) a v r / v u v u p v r

a / 1 0 o n a - r 1 e o 0 - o r ( n

6 i o ( v u

s o v u k 6

a s o y t 3 4

- a - n t

n 8 2 u ( e n l 2

( n e

i v e e 6 s o e l t 5 t 3 s o a a 4 n t ä L a i

, t e s s p k m s ä k i k u i i u s i a s r k i n l H k e i e e A a a / o t t o r t K P M L i k a S K

3 © 1

u : 0 a 2 t . o s 1 . u J 1 a T 3 Liite 3 Palvelutasokartat

69 Ü m k 0 5 0 4 0 3 0 2 0 1 5 0 i n i o S i r ä t h Ä i l e i p v r m ä i j V a l i A v r ä j s i a e v u p n r v p a ä a t j a l i r L v o A E u K a v a a u h p u a a L K i k o j i ä v r n i ä e j s S a l a J i k o j a a k m k l i I r u K i k o j a h u a i K k r a i i v l k a t o

j , o o s s I a a t v i u l u k e e k ) o v T j l i v r / a r a p a

o K r n k ) o e k ) v r n / i v u v r l

a / l 0 o a e r 1 o e - o r t t 6 o i ( v u

o o v u 6

v s 3 4 a a - - t t

8 2 u n ( l 2

( e e

e v s o l 6 t 5 s o a a 3 n t 4 a i p L e t

, s s k m i i u k u i s k i r s a l n i H e e k e o A a / t t K P M o r k t i a S k K

3 © u 1

: 0 a o 2 t . s 1 J . u 1 a T 3

70 Ü m k 0 5 0 4 0 3 0 2 0 1 5 0 i n i o S i r ä t h Ä i l e i p v r m ä i j V a l i A v r ä j s i a e v u p n r v p a ä a t j a l i r L v o A E u K a v a a u h p u a a L K i k o j i ä v r n i ä e j s S a l a J i k o j a a k m k l i I r u K i k o j a h u a K i i k k r o j a o ä s s I e a k v

i , u k o e o s k ) T j a i k ) t v r r / u v r a a l / o e K a r v o k ) o l r k ) a v r o / v u p u v r

a / v 1

o n a - r 6 e o 0 - o r ( n

2 i o ( v u y

s o v u k 6

a s o y t 2 4

- a - n t

n 8 2 u ( e n l 1

( n e

i v e e 6 s o e l t 5 t 3 s o a a 4 n t ä L a i

, t e s s p k m s ä k i k u i i u s i a s r k i n l H k e i e e A a a / o t t o r t K P M L i k a S K k

71 Ü m k 0 5 0 4 0 3 0 2 0 1 5 0 i n i o S i r ä t h Ä i l e i p v r m ä i j V a l i A v r ä j s i a e v u p n r v p a ä a t j a l i r L v o A E u K a v a a u h p u a a L K i k o j i ä v r n i ä e j s S a l a J i k o j a a k m k l i I r u K i k o j a h u a i K k r a ä i s k e k o

j , o o s s I a a t v i u l u k e e o v T j k ) l i a r v r / p a

a K n o k ) r e k ) v r o n / i v r l a / l v u

o a e r 6 o e - o r t t 2 o i ( v u

o o v u 6

v s 2 4 a a - - t t

8 2 u n ( l 1

( e e

e v s o l 6 t 5 s o a a 3 n t 4 a i p L e t

, s s k m i i u k u i s k i r s a l n i H e e k e o A a / t t K P M o r k t i a S k K

3 © u 1

: 0 a o 2 t . s 1 J . u 1 a T 3

72 Ü m k 0 5 0 4 0 3 0 2 0 1 5 0 i n i o S i r ä t h Ä i l e i p v r m ä i j V a l i A v r ä j s i a e v u p n r v p a ä a t j a l i r L v o A E u K a v a a u h p u a a L K i k o j i ä v r n i ä e j s S a l a J i k o j a a k m k l i I r u K i k o j a h u a K i i k k o r j a o i v s l I a a t v

i , u k o e o s k ) k ) T j a i t v r v r r / / u a a l a o e K o r r v k ) o l o k ) a v r / v u v u p v r

a / 1 0 o n a - r 1 e o 0 - o r ( n

6 i o ( v u y

s o v u k 6

a s o y t 3 4

- a - n t

n 8 2 u ( e n l 2

( n e

i v e e 6 s o e l t 5 t 3 s o a a 4 n t ä L a i

, t e s s p k m s ä k i k u i i u s i a s r k i n l H k e i e e A a a / o t t o r t K P M L i k a S K k

73 Ü m k 0 5 0 4 0 3 0 2 0 1 5 0 i n i o S i r ä t h Ä i l e i p v r m ä i j V a l i A v r ä j s i a e v u p n r v p a ä a t j a l i r L v o A E u K a v a a u h p u a a L K i k o j i ä v r n i ä e j s S a l a J i k o j a a k m k l i I r u K i k o j a h u a i K k r a i i v l k a t o

j , o o s s I a a t v i u l u k e e k ) o v T j l i v r / a r a p a

o K r n k ) o e k ) v r n / i v u v r l

a / l 0 o a e r 1 o e - o r t t 6 o i ( v u

o o v u 6

v s 3 4 a a - - t t

8 2 u n ( l 2

( e e

e v l s o 6 t 5 s o a a 3 n t 4 a i p L e t

, s s k m i i u k u i s k i r s a l n i H e e k e o A a / t t K P M o r k t i a S k K

3 © u 1

: 0 a o 2 t . s 1 J . u 1 a T 3

74 19 800 16 445 89 100 19 800 54 450 89 100 25 740 28 600 49 500 79 200 89 100 49 500 89 100 108 900 118 800 225 163 350 1 315 710 Kausihinta € 225 arkipäivää 88 88 358 396 484 242 528 396 495 550 220 352 396 726 220 396 6 936 1 001 Päivähinta € 2,2 5,5 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 5,5 5,5 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 Kustannusarvio €/km 1 1 2 2 1 2 2 2 7 2 2 2 6 2 2 1 viikossa 1 viikossa Vuorotarve / päivässä useita palvelutasopuutteita on kilometrit laskettu tämän perusteella. 1 1 1 1 1 1+1 1+1 1+1 1+1 1+1 1+1 1+1 1+1 4+3 4+2 2+0 1+1 40 65 90 40 55 90 90 80 90 65 55 50 90 110 110 120 100 1340 Opiskeluyhteys Lakisääteinen > Minimi Ip, työssäkäyntiyhteys Opiskeluliityntä SU Lakisääteinen > Minimi Lakisääteinen > Minimi Palvelutasokorjaus Linjan pituus / km Vuoropuuteet* Perustaso > Keskitaso Evijärvi-Alajärvi Isojoki-Karijoki-Kauhajoki-Seinäjoki Lakisääteinen > Minimi Evijärvi-Lappajärvi-Kauhava-Seinäjoki Lakisääteinen > Minimi Karijoki-Kauhajoki-Seinäjoki Karijoki-Kauhajoki-Seinäjoki Kauhajoki-Kurikka-Seinäjoki (Kt 67, Vt 3) Perustaso > Keskitaso** Soini-Lehtimäki-Mäyry-Seinäjoki Lakisääteinen > Minimi Karijoki-Kauhajoki-Seinäjoki Evijärvi-Kauhava-Lapua-Seinäjoki Lakisääteinen > Minimi Yhteysväli Kauhajoki-Kurikka-Seinäjoki (Kt 67, Vt 3) Perustaso > Keskitaso Lappajärvi-Vimpeli-Hoisko-Seinäjoki Lakisääteinen > Minimi Alavus-Koura-Seinäjoki (Vt 18) hteensä Liite 4 Liikenteenhankinnan kustannustaulukko Jalasjärvi Seinäjoki-Jalasjärvi JalasjärviEvijärvi Jalasjärvi-Ilmajoki Karijoki Evijärvi Lappajärvi Evijärvi-Lappajärvi-Kauhava-Seinäjoki Opiskeluliityntä SU LappajärviKarijoki Lappajärvi-Vimpeli-Hoisko-Seinäjoki Lakisääteinen > Minimi Karijoki Kauhajoki, Kurikka Soini Karijoki Evijärvi Kauhava Kauhava-Lapua-Seinäjoki (Vt 19) Perustaso > Keskitaso Alavus Kuntakeskus- Seinäjoki Y Kauhajoki, Kurikka Lappajärvi, Vimpeli Talviarki Talvi lauantai Opiskelu Kesäarki Muut Näiden kustannusten lisänä liikennöitiajan pidentäminen Juhannukselle kaikessa EPOELYn liikenteessä * Mikäli lisävuoro tarvitaan molempiin päihin (n+n), mikäli vain toiseen suuntaan (n). samalla vuorolla voidaan korvata ** Talvisunnuntait, aamun menovuoro

75 Lähteet

Alueellisen joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä käytettävät kriteerit. Liikennevirasto 2011.

Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskuksen palvelutasomääritys 2010-2013

Joukkoliikenteen laatukäytäväselvitys: Kurikka-Ilmajoki-Seinäjoki-Lapua. Etelä-Pohjanmaan ELY- keskus 2012.

Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskuksen liityntäliikenteen palvelutasomää- ritys 2010.

Etelä-Pohjanmaan pääteiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys, loppuraportti. Etelä-Pohjanmaan liitto 2011.

Etelä-Pohjanmaan rakennemalli –esiselvitys. Etelä-Pohjanmaan liitto 2010.

Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030. Etelä-Pohjanmaan liitto 2010.

Joukkoliikenteen valtakunnallisen palvelutason määrittely. Liikenne- ja viestintäministeriö 2011. Kelan tilastollinen vuosikirja. Kansaneläkelaitos 2011.

76 K U V A I L U L E H T I

Julkaisusarjan nimi ja numero Raportteja 45/2013

Vastuualue Liikenne ja infrastruktuuri

Tekijät Julkaisuaika Jaakko Rintamäki toukokuu 2013 Niko Setälä Kustantaja /Julkaisija Marko Tikkanen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hankkeen rahoittaja / toimeksiantaja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Julkaisun nimi Etelä-Pohjanmaan joukkoliikenteen palvelutasomääritys Etelä-Pohjanmaan maakunnan joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma 2014-2018

Tiivistelmä

Etelä-Pohjanmaan joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmatyö on ensimmäinen osavaihe koko Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen viranomaisalueen joukkoliikenteen palvelutasotasomääritystä. Vuoden 2013 loppuun mennessä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus asettaa palvelutasotavoitteet vuoden 2018 loppuun ulottuvalle ajanjaksolle Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntiin.

Selvitystyötä on valmisteltu osana Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Prosessin aikana työtä on ohjannut ELY-keskuksen, Seinäjoen kaupungin ja Etelä-Pohjanmaan liiton muodostama työryhmä. Selvitystä on esitelty sen eri vaiheissa liikennejärjestelmä- suunnitelmaa ohjanneille ryhmille. Vuorovaikutusmenetelminä työssä on hyödynnetty kunnille ja liikennöitsijöille suunnattua palvelutaso- työpajaa. Työn aikana toteutettiin lisäksi kaksi kyselytutkimusta, joiden kohteena olivat alueen oppilaitokset ja maakunnan asukkaat.

Selvityksessä on kuvattu joukkoliikenteen nykyinen sekä tavoitteellinen, vuoteen 2018 ulottuva palvelutaso. Kuvaus on tehty yhteysvä- litarkasteluna, mutta selvitys sisältää suosituksia myös seudullisiksi ja kuntakohtaisiksi henkilökuljetusratkaisuiksi. Palvelutasomääritys toteutettu Liikenneviraston ohjeistuksen 15/2011 mukaisesti. Valitut yhteysvälit jaettiin kuuteen luokkaan: kilpailutaso, houkutteleva taso, keskitaso, peruspalvelutaso, minimitaso ja lakisääteinen taso.

Asiasanat (YSA:n mukaan) joukkoliikenne, palvelutaso, Etelä-Pohjanmaa

ISBN (Painettu) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 978-952-257-786-6 2242-2846 2242-2854

www URN Kieli Sivumäärä www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi URN:ISBN:978-952-257-785-6 suomi 77

Julkaisun tilaukset Julkaisu on saatavissa vain verkossa osoitteesta: www.ely-keskus.fi/julkaisut tai www.doria.fi

Kustannuspaikka ja -aika Painotalo Vaasa 2013

77 RAPORTTEJA 45 | 2013 ETELÄ-POHJANMAAN JOUKKOLIIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNNAN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOSUUNNITELMA 2014-1018

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ISBN 978-952-257-785-6 (PDF)

ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu)

URN:ISBN:978-952-257-785-6 www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus