Lahden TALOT Oy 19982013 Miljoonakylästä matalaenergiataloon Miljoonakylästä matalaenergiataloon Miljoonakylästä matalaenergiataloon Lahden Talot Oy 1998–2013

Toimittanut Teija Horppu

Lahden Talot Oy Lukijalle

Lahden Talot Oy täytti 15 vuotta 1.1.2013, ja toukokuussa 2013 yhtiön hallitus päätti piti nyhtää puoliväkisin, kaikkia suostuttelun keinoja käyttäen. Välillä piti tehdä salapo- käynnistää historia- ja juhlakirjan valmistelun. Tavoitteena oli saada koottua yhtiön sii- liisin työtä aineistojen ja valokuvien hankinnassa. Kiitos Teija, että jaksoit! Tekstit ovat henastinen historia yksiin kansiin. Julkaisun toinen keskeinen tavoite oli tehdä Lahden laadukkaita, ammattilaisen käsialaa. Talojen nykyistä toimintaa tunnetuksi sidosryhmille. Haluttiin myös, että julkaisu olisi Toinen kirjan tekemisen avainhenkilö oli graafikko Juha Kortelainen, joka hoiti helposti luettava ja selailuun kannustava. teoksen graafisen suunnittelun, taiton ja kuvien käsittelyn. Juha oli aktiivisesti mukana Teoksen aineistot perustuvat useisiin eri lähteisiin: yhtiön toiminta- ja vuosikerto- suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheissa. Hänen luovaa otettaan ja ammattitaitoaan oli muksiin, strategioihin, pöytäkirjoihin, vuosien varrella ilmestyneisiin Asukasviesti-leh- ilo seurata. Kiitos Juha! tiin ja lukuisiin henkilöhaastatteluihin. Aineistoja on myös Lahden kaupungin historiois- Kirjaan on otettu melko värikkäitäkin muisteluita. Kertomuksia ei ole sensuroitu – Kannen kuvat Tapparakatu 2–8 eli ta, kaupungin strategioista, omistajaohjauksen dokumentaatioista ja muista kaupungin kyseessä ovat eri henkilöiden muistikuvat ja käsitykset asioiden kulusta. Haluan kiittää Kansakoulukatu 3 ja 4, ns. Miljoonakylä johtoelinten päätöksistä. Koska kyseessä ei ole tieteellinen julkaisu, lähteitä ei ole kirjattu kaikkia muistelijoita ja haastattelujen antajia. Teidän panoksenne kirjan synnylle on ol- Lahden kaupungin kuva-arkisto, tekstin yhteyteen. Lähdeluettelo on kuitenkin kattava ja löytyy kirjan lopusta. lut ratkaisevan tärkeä. Ehkä kiintoisinta informaatiota ja näkemyksiä saimme yhtiön kuvaaja Eino Mäkinen 1954 Kun julkaisu on nyt valmis, voi todeta, että projekti oli yllättävän työläs. Erityisesti puheenjohtajilta ja Lahden kaupungin edustajilta. Lämpimät kiitokset avustanne, pu- Lanssikatu 3 ja 5, ns. matalaenergiatalot vanhimmista ajoista oli vaikea saada tietoja. Esimerkiksi kaksi vanhinta hallituksen pu- heenjohtajat Jari Salonen, Juha Peltonen, Jarkko Nissinen ja Riitta Erviä sekä konserni- kuvaaja Juha Kortelainen 2014 heenjohtajaa ei ollut enää keskuudessamme; samaten monet muut vaikuttajat olivat jo palvelujohtaja Mika Mäkinen ja asuntoasianpäällikkö Ari Juhanila! Isot kiitokset ahke- poissa. Myös alkuvuosien dokumentit kuten toimintakertomukset olivat melko suppeita roinnista myös niille lukuisille Lahden Talojen toimihenkilöille, jotka ovat muistelleet, Takakannen teksti Teija Horppu ja kuva-aineistot vähissä. Mitä lähemmäksi nykypäivää tultiin, sitä paremmin aineistoja kaivaneet tietoa, tarkistaneet faktoja ja oikolukeneet tekstejä. oli käytettävissä. Valmistunut teos ei ole lähimainkaan täydellinen. Esimerkiksi aravajär- Nyt on luotu perusta Lahden Talojen historian dokumentoimiseksi. Toivottavasti työ jestelmää olisi voitu kuvata yhtiön toimintojen taustoittamiseksi, käytännön asukasva- jatkuu ja jossain vaiheessa tälle kirjalle saadaan jatko-osa! Kannen suunnittelu, Juha Kortelainen lintaa olisi voitu valaista, ja talotason asukastoiminnasta olisi varmaan saatu mielenkiin- kirjan graafinen suunnittelu ja taitto toista tietoa. Rajaus piti kuitenkin tehdä, ja se oli 100 sivua. Toivottavasti lopputulos on kuitenkin kohtuullisen hyvä! Ainakin se on niin hyvä, kuin näillä resursseilla, aikataululla ja toimintatavalla ”muun työn ohessa” oli mahdolli- ISBN 978-952-93-4146-7 suus saavuttaa. Lahdessa 30.6.2014 Kirjan toimitti ja valtaosan teksteistä kirjoitti toimittaja Teija Horppu. Suuret kiitok- Painopaikka Aldus Oy set hänelle ahkerasta, sitkeästä, mutta tuloksekkaasta suurtyöstä! Ilman häntä kirja ei oli- Juhani Jokelainen Lahti 2014 si valmistunut. Työ lienee ollut raskasta, sillä välillä tiedot ja kommentit asianomaisilta toimitusjohtaja Sisältö

Lukijalle Rakenteiden ja yhtiöjohtoisen Edellisen hallituksen linjavalintojen Liitteet vuokra-asumisen luomisen vuodet vakauttamisen vuodet 2009–2013 Lahden Talot Oy organisaatio 1998 Asukastyytyväisyyttä ja maltillisia vuokrankorotuksia 21 Rohkeita ratkaisuja kiinteistökaupoista rakennuttamiseen 54 Lahden Talot Oy konserni 2013 Sisältö Käytännön asioiden organisointia hartiavoimin 22 Vuosi vuodelta vilkkaampaa rakennuttamista 56 Lahden Talot Oy organisaatio 2013 Toiminnan tukipilarit kuntoon 24 Uusia palvelu- ja erityisasuntokohteita kuin sieniä sateella 57 Lahden Talot -konsernin vakinainen henkilöstö 31.12.2013 Henkilöstö ja hallitus kulttuurimuutoksessa 26 Onnenkoto teki Lahden Taloista seudullisen 58 Lahden Talot Oy:n ja Lahden Asunnot Oy:n asukashallitukset 2006–2013 Perusparantamisen kulttuuri myös uuteen yhtiöön 27 Vanhoista taloista uudiskohteen veroisia 59 Lahden Talojen hallitukset 1997–2013 Tämä on Lahden Talot 3 Puttien perusparannus – kaupunkikuvallinen uroteko 30 Huoneistojen kunto järjestelmälliseen seurantaan 61 Lahden Talojen kiinteistöt talotyypeittäin 31.12.2013 Varavankilasta Mukkulan helmeksi 31 Kiinteistönhuolto ja siivous siirtyivät aluemalliin 62 Lahden Talojen vuokratalokiinteistöt valmistumis- ja perusparannusvuosittain 31.12.2013 Timo Hiltunen on aluehuoltomiesten ykkönen 65 Lahden Talojen erityisasunnot käyttäjäryhmittäin 31.12.2013 Lahden kaupungin vuokratalotoiminta Pääomatalouden ja strategian Asiakaspalvelun määrätietoista kehittämistä 66 Lahden Talot -konsernin saamat investointiavustukset 2005–2013 ennen Lahden Talot Oy:tä kehittämisen kausi 2001–2005 Lahden aravavuokria €/m²/kk vuosina 2002, 2008 ja 2013 2000-luvun alkupuoli vakiinnutti toiminnan ja toi Kunnallisten vuokrataloyhtiöiden tietoja 2013 Asuntopulasta aktiiviseen rakentamiseen 4 yhtiöön uuden toimitusjohtajan 32 Lahden Talot Oy:n tuloslaskelma 1998 Paperihakemuksia ja uhkailevia asiakkaita 7 Kohti asiakasystävällisempää palvelua 34 Lahden Talot Oy:n tase 1998 Kaupungin kiinteistöomistuksen erikoisuus 9 Kiinteistökauppoja ja ylläpidon kehittämistä 36 Konsernituloslaskelma 2012 ja 2013 Vuokrataloyhtiöissä talous ja isännöitsijä tiukoilla 10 Kiinteistönhuollon kehittämisen vuodet 39 Konsernitase 2012 ja 2013 Olavinlinna, arvokohteiden lippulaiva 12 Katse määrätietoisesti Lahden Talot Oy:n tuloslaskelma 2012 ja 2013 Milkki, lapsistaan kuuluisa vanha kiinteistö 14 Merkittävien muutosten ja tulevaisuuteen kohti tulevaisuutta Lahden Talot Oy:n tase 2012 ja 2013 Milkki tarjosi yhteisöllisyyttä ja vertaistukea 15 katsomisen vuodet 2005–2009 Lahden Taloissa energiatehokkuudella pitkä perinne 68 Uudella yhtiörakenteella ja strategialla alan edelläkävijäksi 40 Käytännöt yhtenäisiksi, tavoitteena myös oikeudenmukaisuus 70 Erityisasumisen kehitys toteuttajien silmin 42 Vuosi vuodelta aktiivisempaa tiedottamista 73 Monivaiheinen prosessi kohti Palvelutalojen ja erityisasuntojen omistajaksi 44 Ad-toiminnassa asukkaiden ääni kuuluviin 75 Lähteet vuokrataloyhtiöiden fuusiota Yhtiöityksellä arava- ja palveluasuminen eri yhtiöihin 46 Konkari tyytyväinen asukasdemokratian kehitykseen 77 Haastattelulähteet Pikkujoulukeskustelusta kaupparekisterimerkintään 16 Selväpiirteinen prosessi kaikkien eduksi 48 Tulevaisuuden painopisteenä puurakentaminen ja kohtuuvuokrat 78 Kirjalliset lähteet Asukasaktiivien taistelu fuusiota vastaan 18 Yhtiön johdolla ja omistajalla luontevaa yhteistyötä 49 Lahden Talot kaupungin vuokra-asuntopalveluiden tuottajana 81 Internet-lähteet Tiukkatahtinen urakka fuusio-oppaan turvin 20 Ympäristöasiat ja kestävä kehitys kaiken toiminnan keskiöön 52 Lahden Talot – vahva edelläkävijä talouden realiteeteissa 82 Valokuvat Tämä on Lahden Talot

Lahden Talot -konserni on Lahden seudun suurin vuokranantaja, jonka tehtävänä on Tytäryhtiöistä Lahden Asunnot Oy on aravalainsäädännössä tarkoitettu yleishyödyl- rakennuttaa, omistaa, ylläpitää ja tarjota vuokra-asuntoja. Lahden Talot Oy aloitti toi- linen yhtiö, joka omistaa konsernin arava-asuntokannan ja suurimman osan konsernin mintansa vuonna 1998, jolloin siihen fuusioitiin Lahden kaupungin omistamat itsenäi- asunnoista. Lahden Asuntojen tehtävänä on tarjota turvallisia ja kohtuuhintaisia vuokra- set vuokrataloyhtiöt. asuntoja sosiaalisin perustein. Lahden Talot -konserni on Lahden kaupungin toiseksi suurin yhtiö. Sen liikevaihto Myös Lahden Palveluasunnot Oy on yleishyödyllinen yhtiö. Se omistaa ja vuokraa vuonna 2013 oli 41 miljoonaa euroa ja tase 257 miljoonaa euroa. Lahden Talojen asema vanhuksille ja muille erityisryhmille tarkoitettuja palvelutaloja ja erityisasuntoja. Lahden­ Lahden alueella on vankka: konserni omistaa yhteensä noin 5 800 asuntoa, joissa asuu Talot­ -konserni on tehnyt 2000-luvun alkuvuosista lähtien tiivistynyttä yhteistyötä Lahden lähes 9 600 lahtelaista. kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa ja rakennuttanut lukuisia uusia palvelutaloja Lahden Talot -konsernin emoyhtiö on Lahden kaupungin kokonaan omistama Lah- vanhuksille ja muille erityisryhmille, muun muassa vammaisille. Yhden palvelutalon, pal- den Talot Oy. Sillä on kolme tytäryhtiötä: Lahden Asunnot Oy ja Lahden Palveluasunnot velukoti Onnenkodon, Lahden Talot on rakennuttanut Hollolan kunnalle Salpakankaalle. Oy sekä Kiinteistö Oy Lahden Vesijärvenkatu 36. Kiinteistö Oy Lahden Vesijärvenkatu 36 on vapaarahoitteinen vuokrataloyhtiö, jon- Lahden Talot Oy omistaa konsernin vapaarahoitteisen kiinteistökannan ja liikehuo- ka osakekannan Lahden Talot osti vaiheittain vuosina 2007–2008. Talossa on yhteensä 45 neistot. Emoyhtiö myös toimii hallinnointi- ja managementyhtiönä, joka vastaa kiinteis- asuntoa. töjen ylläpidosta ja isännöinnistä, rakennuttamispalveluista ja taloushallinnon palveluis- ta. Sen palveluksessa on pääosa konsernin 30 hengen henkilöstöstä.

2 3 Lahden kaupungin vuokratalotoiminta ennen Lahden Taloja 1940–1993 Asuntopulasta aktiiviseen rakentamiseen

1948 valmistuneet Päivärinteenkatu 17, 19 1957. Vuosina 1959–1967 puolikunnallis- sina 1967–1978. Sen tehtävänä oli hoitaa ja 21, tosin talot eivät enää ole Lahden Ta- ten aravalainoitettujen talojen rakentami- kaupungin omaa asuntorakennustoimin- lojen omistuksessa. Kivistönmäellä sijait- nen painottui Kivimaalle, Niemeen ja Ki- taa rakennuttamalla vanhusten ja per- sevat Mukkulankatu 1, 3 ja 5 puolestaan veriöön. Alueille rakennettiin yhteensä 18 heellisten vuokrataloja ja puolikunnallisia valmistuivat vuonna 1949 kaupungin työn- taloa, joista kolme oli vanhustentaloja. asunto-osaketaloja. Lautakunta myös valit- tekijöiden asuintaloiksi. Puolikunnallisella talolla tarkoitettiin si asukkaat kaupungin hallitsemiin asuin- Läpi sodanjälkeisen ajan aina 1970-lu- valtion lainoittamaa omistusaravakohdet- huoneistoihin ja huolehti niiden asuinra- vulle saakka Lahdessa vallitsi kova asun- ta, jonka rakennuttajana toimi kunta ja jo- kennusten isännöinnistä, jotka omisti tai topula. Vuoden 1949 Arava-laki ja vuoden hon kunta myönsi täydennyslainoja. Puo- joita hallitsi kaupungin perustama yhteisö, 1953 asuntotuotantolaki paransivat rahoi- likunnallisen asunnon rahoitus koostui esimerkiksi vanhusten asuntosäätiö. Asun- tustilannetta ja virittivät rakennustoimin- valtion aravalainasta, noin 20 prosentin tolaina-asioita hoiti kansliaosasto. taa. Vuosina 1951–64 Lahden kunnallinen suuruisesta kaupungin myöntämästä lai- 1960-luvun jälkipuoliskolla kaavoitet- asuntotuotanto oli kuitenkin muihin vas- nasta sekä omarahoitusosuudesta. Puoli- tiin monet tunnetut lahtelaislähiöt, muun taavan kokoisiin kaupunkeihin verrattuna kunnallisen rakentamisen tarkoituksena muassa Liipola vuonna 1967. Kaavoitus vähäistä ja sen vaikutus kaupungin asunto- oli madaltaa omistusasunnon kynnystä ai- näkyi asuntotuotannossa: vuosina 1966– kantaan lähes merkityksetön. kana, jolloin omarahoitusosuudesta pidet- 76 kaupunki tuotti peräti 1 317 uutta huo- tiin tiukasti kiinni ja pankkisuhde vaikutti neistoa. 1950-luku: Virkailijataloja ja suuresti asunnon saantiin. puolikunnallista tuotantoa 1970–90-luvut: Asuntolautakunnan Jälleenrakennuskauden jälkeen Lahti luo- 1960-luku: Vanhusten asuntosäätiö ja -toimiston vuodet pui lähes kokonaan kunnallisesta asun- ja asuntotuotantolautakunta Vuoden 1979 alusta lukien asuntotuotan- torakentamisesta, koska kaupungin oli Puolikunnallisesta ja vuokratalotuotan- tolautakunta muuttui asuntolautakunnak- Lahden kaupungin asuntotuotantolautakunta ja asuntotoimen edustajia 1970-luvun alussa otetussa kuvassa: Tenho Iikkanen (vas.), Väinö Pässilä, Genadi Pal- Asuntotoimen edustajia kuvattuna vuonna 1989: Takarivi vas. Ari Juhanila, Reijo Sinisalo, Hannu Kittelä, laskari, Olavi Rantala, Raino Koskinen, Veikko A. Leinonen, Sauli Vauramo ja Teuvo Majander. keskitettävä varansa koulu-, sairaala-, so- nosta huolehti alkuun erillinen luotta- si, ja sen toimialasta rakennustoiminnan Antti Laukkanen ja Osmo Mäkinen. Toiseksi taain rivi vas. Sinikka Sinkkonen, Senja Huttunen, Hilkka Tur- siaali-­­ ja muiden palveluiden luomiseen musmiestoimikunta, jonka tilivirastona tekninen puoli, muun muassa valvon- tiainen, Pirkko Mäkelä, Kaija Peltola, Ella Toivanen, Kalle Kärkkäinen ja Tauno Palmi. Keskirivi vas. Sirkka nopeasti­ kasvavalle väestölle. oli kansliaosasto. Kansliaosastolle kuului ta, siirtyi teknilliselle lautakunnalle. Uusi- Siitonen, Mirja Karppinen, Satu Kiuru, Marja Kinnunen, Anne Kuusterä, Anni Mikkola ja Pirjo Saarinen. Lahden kaupungin vuokratalotoiminta alkoi jatkosodan aikana yli 50 Vuosina 1951–1964 kunnallisia asun- myös kaupungin omistamien pientalojen na tehtävinä asuntolautakunnalle siirtyivät Eturivi vas. Eila Tiainen, Matti Koivunen, Terttu Karppinen, Väinö Jokela ja Heli Rask. vuotta ennen Lahden Talot Oy:n perustamista. Aktiivisin vuokra-asunto- toja tuotettiin lähinnä suurperheisille sekä ja kaupungin virkamiestalojen isännöinti. asuntolaina- ja asumistukiasiat sekä ener- jen rakentaminen alkoi 1970-luvulla. kaupungin omaan käyttöön. 1950-luvun Vanhustentaloja hallinnoimaan pe- giataloudellinen neuvonta ja avustukset. aikaisesta isännöinnistä ja perusparan- alussa rakennettiin kaupungin virkailijoi- rustettiin vuonna 1963 Lahden vanhus- Vuosina 1979–89 asuntotoimiston toi- nushankkeista sekä myönsi asunto- ja pe- Jatkosodan vuosina Lahdessa rakennettiin 3-kerrok­sista suurperheisten vuokrataloa. den asuintaloksi Olavinlinna Aleksanterin- ten asuntosäätiö. Kaupunki rakennutti mistopäällikkönä toimi Teuvo Majander ja rusparannuslainoja ja energia-avustuksia. asuntoja kaikkiin mahdollisiin paikkoihin, Vuosina 1946–1947 valmistuivat Kansa- kadun ja Savonkadun (nyk. Kauppakadun) vanhustentalot, omisti tontit ja talot sekä 1990–97 asuntoasiainpäällikkönä Pirkko Lisäksi se hyväksyi muiden toimijoiden muun muassa Kivistönmäellä sijaitsevaan koulukadulle kerrostalot, jotka lahtelaisten kulmaan ja toinen virkailijatalo Hevosmie- huolehti niiden korjauksista. Säätiö valit- Korpinen. Muita johtavassa asemassa ole- kuten VVO:n ja Saton arava-asuntojen kartanon talliin. Vuonna 1944 Launeelle suussa saivat nimen Miljoonakylä eli Milk- henkadulle (nyk. Hollolankatu 3). Muu- si asukkaat ja huolehti palveluista ja kun- via virkamiehiä olivat asuntoasiainsihteeri asukasvalinnat ja valvoi niiden vuokria. rakennutettiin 35 tehdasvalmisteista puu- ki. Samoihin aikoihin Päivärinteenkadul- toin asuntotuotanto painottui puolikun- nossapidosta. Näin toimittiin vuoteen 1991 ja asuntoasiamies. Viimeisinä toimintavuosinaan asuntolau- taloa, ns. pulatalot. le valmistuneet puukerrostalot on jo ehdit- nalliseen rakentamiseen. Hollolankatu 10 saakka, jolloin säätiölle siirrettiin myös ta- Asuntolautakunta suunnitteli kaupun- takunta myös hoiti muun muassa raken- Vuonna 1944 perustettiin Lahden per- ty purkaa ja paikalle rakentaa uusia taloja. rakennettiin vuonna 1956, ja Lahdenka- lojen omistus. gin asuntotuotannon, hoiti hankkeiden nuskohteiden aravatarkastukset ja hyväk- heasunnot Oy rakennuttamaan neljä Sen sijaan edelleen käytössä ovat vuonna dun varren rakentaminen alkoi syksyllä Asuntotuotantolautakunta toimi vuo- lainoituksen, vastasi kohteiden rakennus- syi asumisoikeusasuntojen asukkaat.

4 5 Ella Toivanen muistelee asuntotoimiston aikoja: Paperihakemuksia ja uhkailevia asiakkaita

Asuntotoimisto vastasi vuokra-asunto- teistöyhtiön toimitusjohtajana ja hoiti kiin- Miesasiakas tuli toimistoon ja halusi tava- tiedusteluihin, otti vastaan hakemukset ja teistöyhtiön asioita hallituksen valvonnas- ta Pirkko Mäkelän, mutta Mäkelällä oli toi- valmisteli asukasvalinnat asuntolautakun- sa. 1980-luvun puolivälissä isännöitsijöitä nen asiakas. Mies alkoi riehua ja huutaa ja nalle, joka valitsi asukkaat. Vuokrataloyh- oli kolme, vuonna 1997 juuri ennen Lah- meni Mäkelän huoneeseen väkisin, minkä tiöiden toimitusjohtaja-isännöitsijät kuu- den Talot Oy:n toiminnan alkamista viisi. johdosta Mäkelä pakeni huoneesta. Mie- luivat asuntotoimiston henkilöstöön, ja Kiinteistöyhtiöitä oli noin 80, 14–15 kuta- hen riehuessa huoneessa Mäkelän puhe- kaupunki maksoi heidän palkkansa. Vuok- kin isännöitsijää kohti. lin soi – ja mies vastasi siihen. Ilmeisesti rataloyhtiöt puolestaan maksoivat talon- Kunkin kiinteistöyhtiön hallitus koostui soittaja tiedusteli Mäkelää, sillä mies huu- miesten, siivoojien ja korjausmiesten palkat. ns. runkohallituksesta eli joko kolmesta tai si puhelimeen, että ”perkele, sitähän tässä Kaupungin julkisia rakennuksia, eräi- viidestä kaupungin nimeämästä jäsenestä odotetaan”. Puhelun jälkeen mies poistui tä vuokrataloja kuten virkailijataloja Alek- sekä kahdesta asukasjäsenestä. Runkohal- Ella Toivanen palveli asunnonhakijoita myös asun- riehumaan käytävälle. santerinkatu 29, Hollolankatu 3 ja Muk- lituksen jäsenet oli valittu puoluepoliittisin totoimiston palvelutiskillä. Sihteerit alkoivat tuntea – Jossakin vaiheessa saimme palvelutis- olonsa hieman aiempaa turvallisemmaksi, kun tis- kulankatu 1, 3 ja 5, suurta joukkoa muita perustein, ja samat henkilöt muodostivat kille saatiin liukulasit ja asiakkaita alettiin palvella kille liukulasit ja aloimme palvella asiak- rakennuksia sekä satoja mökkejä isännöi jokaisen kiinteistöyhtiön hallituksen run- niiden takaa. Kuva 1990-luvulta. kaita niiden takaa, Ella Toivanen kertoo. teknisen viraston isännöitsijän toimisto. gon, vain asukasjäsenet vaihtelivat kiinteis- Suuri ja merkittävä muutos oli tieto- Virkailijatalojen isännöinti siirtyi asunto- töyhtiöittäin. Niin sanotuissa Ay-taloissa ja koneiden tulo 1990-luvulla. Atk:n käyt- toimistolle vuonna 1993. muissa yhtiöissä, joiden omistajina oli kau- Lahden kaupungin asuntotoimisto oli tömahdollisuuksia selvitettiin jo 1980-lu- 1970–90-luvuilla kaupungin asuntotuo- pungin lisäksi muitakin tahoja, osalla run- asuntosihteerin työpaikkana toisenlainen vulla vuokra-asuntohakemusten käsittelyn tanto oli vilkasta: Lahden Talojen nykyises- kohallituksen paikkoja oli myös muiden kuin Lahden Talojen toimisto. Asukasva- ja kortistoinnin tarkoituksenmukaista- tä sadasta kohteesta 1970 luvulla valmistu- omistajien edustajia. Ay-taloiksi sanottiin linnat teki asuntolautakunta, ja työssä oli mista tutkivassa työryhmässä, johon Ella neita on 17, 1980-luvulla valmistuneita 21 niitä kaupungin kiinteistöyhtiöitä, joista epäsosiaalisen asiakaskunnan uhkailua, Toivanen kuului. Työryhmän kokouk- ja 1990-luvulla valmistuneita 30. pienen osuuden omistivat ammattiliitot. jota nykyisin on vain vähän. sen 5.10.1987 muistioon on kirjattu tieto- Vuokrataloja alettiin peruskorjata jär- Runkohallituksen pitkäaikaisia jäseniä Asuntotoimiston henkilöstömäärä oli Aivan loppuvuosia lukuun ottamatta asuntotoimistossa ei ollut tietokoneita, vaan kaikki kirjoitettiin kirjoi- ja, joita Pirkko Mäkelä oli saanut eri kau- jestelmällisesti 1990-luvun alkuvuosi- olivat Osmo Mäkinen, Kalle Kärkkäinen, vajaat 30. Lahden Talojen asuntosihteeri tuskoneilla. Kuva Ella Toivasesta asuntotoimistossa 1990-luvun alussa. punkien tavoista käsitellä ja kortistoida na. Vuodesta 1993 lähtien asuntorahaston Eino Ruhanainen ja Tauno Palmi. Runko- Ella Toivanen aloitti työt asuntotoimistos- vuokra-asuntohakemuksia. Muistion mu- myöntämien perusparannuslainojen mää- hallituksen jäsenenä oli myös Pirjo Saa- sa vuonna 1980 ja siirtyi asukasvalintoihin la. Asukkaaksi esitettävän henkilön tiedot tarjottiin – toisin kuin 2000-luvulla – joten kaan ”Tampereen asuntotoimistossa oli to- rät nousivat uudelle tasolle ja hyvin nope- rinen, myöhemmin Antti Kuokkanen ja vuonna 1982. Toisena henkilönä asukasva- täytettiin paperilomakkeelle. Lautakunnan asuntojen käyttöaste oli usein sata. dettu, ettei siellä koskaan tulla siirtymään asti useisiin kymmeniin miljooniin mark- Pertti ­ Merenluoto. lintoja valmisteli Anne Kuusterä, joka tuli esityslistat ja asuntosihteereiden esitykset Asunnonhakijoiden kirjo kattoi sekä atk:n käyttöön”. Työryhmän näkemyksek- koihin vuodessa. Asuntotoimisto siihenastisessa muo- asuntotoimistoon myöhemmin 1980-lu- kirjoitti konekirjoittaja. lapsiperheitä että yksinäisiä. Ns. epäso­ si muistioon on kirjattu, että Lahdessa ”atk dossaan sekä asuntolautakunta lakkau- vulla. Toivasen ja Kuusterän esimies oli – Asiakaspalvelussa olivat valtavat kaa- siaalista aineista oli paljon ja tämän asia- tulisi käytettäväksi tilastotietoja ja kortis- Runkohallitus ja kaksi tettiin vuoden 1997 lopussa ja suuri osa isännöitsijä Pirkko Mäkelä. pit, joissa hakemukset säilytettiin aakkos- kaskunnan uhkailut ja pelottelut arkipäi- toa varten eikä valintaperusteisiin, mutta asukasjäsentä asuntotoimiston henkilökunnasta siirtyi Sihteerit käsittelivät asuntohakemuk- järjestyksessä, Ella Toivanen muistelee. vää. – Monta kertaa joutui pelkäämään. ei myöskään pelkästään tilastoja varten”. Lahden kaupungin toinen virkailijatalo rakennettiin 1950-luvun alussa Hevosmiehenkadulle. Talon nykyi- Kun uusi vuokratalo oli valmistunut, se perustetun kaupungin vuokrataloyhtiön set ja tekivät asuntolautakunnalle esityk- Asuntolautakunta kokoontui keski- Kerran löysimme wc:stä valtavan puukon! – Saimme tietokoneet vuonna 1994. Ne nen osoite on Hollolankatu 3. luovutettiin isännöitsijälle, joka toimi kiin- Lahden Talot Oy:n palvelukseen. set asukasvalinnoista. Koska 1980-luvulla määrin joka toinen viikko, joten asunnon Ella Toivanen kertoo. olisivat muutoin ehkä tulleet jo aiemmin, ei ollut tietokoneita eikä internetiä, kaikki saaminen kesti vähintään kaksi viikkoa. Eräs tapaus on jäänyt elävästi hänen mutta niitä kohtaan ilmeni myös vastus- hakemukset liitteineen käsiteltiin paperil- Yleensä hakijalle kelpasi se asunto, jota mieleensä: tusta, Ella Toivanen kertoo.

6 7 Lahden Kiinteistöhallinta Oy Kaupungin kiinteistöomistuksen erikoisuus

Lahden kaupungin itsenäisten vuokratalo- dostivat kaupungin vuokrataloyhtiöiden yhtiöiden aikakaudella ja yhdeksän vuotta runkohallituksen. Vuokrataloyhtiöiden Lahden Talot Oy:n rinnalla toimi Lahden fuusiointihankkeen alussa ajateltiinkin, Kiinteistöhallinta Oy. Yhtiö perustettiin ai- että vuokrataloyhtiöt olisi fuusioitu Kiin- kanaan valtionosuuksien varmistamisek- teistöhallintaan. Ajatuksesta kuitenkin luo- si, ja se omisti erityiskohteita kuten päivä- vuttiin. koteja, kirjaston ja palvelutaloja. Vuodesta Lahden Kiinteistöhallinnan kautta voi- 1985 sen toimitusjohtajana toimi isännöit- tiin kierrättää esimerkiksi atk-kuluja, joi- sijä Reijo Sinisalo. ta ei haluttu kaupungin kirjanpitoon. Yh- Lahden Kiinteistöhallinta omisti Muk- tiön varoista Reijo Sinisalo osti joulukukat kulan sivukirjaston, lastenneuvolan ja kaikkien isännöimiensä kiinteistöjen ta- nuorisotilat, Huovilankadun palvelutalon, lonmiehille, ja yhtiön eli Sinisalon tehtävä- Keijupuiston päiväkodin ja Ainonpuiston nä oli järjestää pikkujoulut runkohallituk- päiväkodin osakkeet sekä vanhusten pal- selle ja isännöitsijöille. Käytännössä tämä velutalona toimineen Asunto Oy Yli-Köl- tapahtui siten, että Sinisalo haki pikkujou- lin. Hallinnoimansa tilat Kiinteistöhallinta lujen sponsoriksi muun muassa peruskor- oli vuokrannut Lahden kaupungille. jausten urakoitsijoita. Kiinteistöjen vuokralaiset eivät olleet Jäykkyytensä vuoksi kaupunkiorga- asukkaita, mikä osin helpotti isännöitsijän nisaation oli vaikea palkata uutta henki- työtä. – Muuta ruljanssia oli kuitenkin pal- löstöä. Kun Lahdessa 1990-luvun alussa jon, koska omistuksessa olleessa kiinteis- alettiin selvittää vuokratalokiinteistöjen tössä Mukkulassa kävi usein murtovarkai- perusparannustarpeita ja suunnitella niitä, Kun Lahden Kiinteistöhallinta Oy:tä alettiin purkaa, sen omaisuudesta Asunto Oy Yli-Köllin osakkeet myy- ta. Tiloihin pitikin asennuttaa hälyttimet työhön palkattiin rakennusmestari Mat- tiin Lahden Taloille. Nykyisin Yli-Köllissä toimii kehitysvammaisten asumisyksikkö. ja sopia vartiointijärjestelyt, Reijo Sinisa- ti Savolainen. Työsopimus tehtiin Lahden lo kertoo. Kiinteistöhallinnan kanssa, palkkakulut Lahden Kiinteistöhallinta oli velkainen menivät perusparannuskohteille. nisalo valmisteli vielä Kiinteistöhallinnan yhtiö, joka ei pystynyt lyhentämään laino- Reijo Sinisalo jatkoi Lahden Kiinteis- vuoden 2006 talousarvion, mutta luovut- jaan käytännöllisesti katsoen lainkaan. Esi- töhallinnan toimitusjohtajana ja sen koh- ti yhtiön asiakirjat Lehikolle joulukuun lo- merkiksi vuonna 2002 velkaa oli noin 2,2 teiden isännöitsijänä vielä siirryttyään pussa 2005. Kiinteistöhallinnan omaisuu- miljoonaa euroa, mutta lyhennyksiä teh- Lahden Talojen palvelukseen. Kiinteistö- desta Yli-Köllin osakkeet myytiin Lahden tiin vain reilut 3 800 euroa. hallinnan purkamista alettiin valmistella Talot Oy:lle vuonna 2006, muu omaisuus Lahden Kiinteistöhallinta toimi kau- 2000-luvun puolivälissä, selvitysmiehenä siirtyi Lahden kaupungin suoraan omis- pungin vuokrataloyhtiöiden ns. emoyh- toimi Lahden kaupungin nykyinen kiin- tukseen. Kaupparekisteristä yhtiö poistet- Asumiseen liittyvät vanhat ohjeet kertovat omaa tarinaansa 1950-luvun elämästä. tiönä, sillä sen hallituksen jäsenet muo- teistötaloussuunnittelija Jorma Lehikko. Si- tiin tammikuussa 2007.

8 9 Vuokrataloyhtiöissä talous ja isännöitsijät tiukoilla

ja laina merkitsi vuokrankorotuksia, joten teistön ylläpito eivät aina olleet ammat- isännöitäviä talojakin, ja silloin, kun run- laajuutensa ja monipuolisuutensa puolesta tilin saldoa seurattava tiiviisti. Isännöit- asukkaat vastustivat suuria korjauksia. timaista. Vaikka isännöitsijät olivat kau- kohallitus saatiin koolle, kiinteistöyhtiöi- riittänyt kaikkien Lahden Taloihin fuusioi- sijällä saattoi olla laatikossaan kahdenkin Vuokratasoon vaikuttivat myös ta- pungin asuntotoimiston palkkalistoilla, den hallitusten kokouksia pidettiin peräjäl- tujen kiinteistöjen tarpeisiin. kuukauden laskut, joita hän maksoi sen lon rakennuskustannukset ja rahan hin- asuntotoimistolla ei ollut valtaa yksittäisen keen ja samana iltana jopa toistakymmentä Ns. pistepalkka-tessin ansiosta ison mukaan, mihin rahat riittivät. ta. Kahden keskenään samanlaisen talon kiinteistöyhtiön asioihin, vaan isännöitsi- hallitusten kokousta. kiinteistön talonmies pääsi huippupalkalle. Pisin aika, jonka Sinisalo lykkäsi laskun vuokrataso saattoi olla hyvin erilainen, jos jä hoiti asioita kiinteistöyhtiön hallituksen Ison kokonaisuuden muodostivat hen- Työehtosopimuksen mukaan kukin kiin- maksamista, oli puoli vuotta. Ajan saatos- toinen talo oli rakennettu kalliiden raken- valvonnassa. Yhteistyökumppanit kohteli- kilöstöasiat, sillä kiinteistöyhtiöillä olivat teistö pisteytettiin asuntojen lukumäärän, sa hän loi oman laskujenmaksamisjärjes- nuskustannusten ja kalliin rahan aikana ja vat isännöitsijöitä toimitusjohtajina. omat talonmiehensä ja siivoojansa, joista porraskäytävien lukumäärän ja ulkoaluei­ tyksensä. Sen mukaan Lahti Energian las- toinen edulliseen aikaan. Lisäksi vuokra- – Kyllähän kiinteistöyhtiön toimitusjoh- kaikille toimitusjohtaja-isännöitsijän piti den laajuuden mukaan. Yhden pisteen hin- ku maksettiin aina ajallaan, koska siinä oli sääntely oli voimassa vappuun 1995 saak- taja oli aikamoinen herra ja hidalgo nykyi- järjestää kesälomien, pekkaspäivien ja sai- ta määriteltiin sopimuksen palkkaliittees- korkein viivästyskorko. ka. Seurauksena tästä kaikesta olivat ylläpi- seen verrattuna, sanoo Lahden Talot Oy:n raslomien sijaiset. Lisäksi yhtiöiden palk- sä. Koska iso kiinteistö sai pisteytyksessä Osa talousvaikeuksissa painineista yh- to- ja korjauskuluihin nähden liian alhaiset eläkkeellä oleva isännöitsijä Reijo Sinisalo. kalistoilla olivat kiertävät remonttimiehet, enemmän pisteitä kuin pieni kiinteistö, tiöistä otti lyhytaikaista lainaa pankista tai vuokrat. – Runkohallitus antoi joitakin yhtenäi- jotka tekivät huoneistokorjauksia ja mui- Lahden Talot Oy:n aloittaessa toimintaan- vippasi toisesta yhtiöstä, joidenkin yhtiöi- Vuokra-asuntotiedustelut oli keskitet- siä ohjeita ja rajat, joissa isännöitsijä pystyi ta kiinteistöremontteja. Henkilöstön päih- sa Kiinteistö Oy Sipurankulman talonmie- den osakepääomaan kaupunki satsasi lisää ty asuntotoimistoon ja asuntolautakunnal- ilman hallituksen päätöstäkin esimerkik- deongelmatapauksissa isännöitsijä joutui hen palkka oli lähes sama kuin yhtiön toi- rahaa. le, joka myös valitsi asukkaat. Kaupungin si tekemään korjauksia, kertoo niin ikään myös hoitamaan irtisanomiset, Reijo Sini- mitusjohtajan palkka. Vuokrataloyhtiöiden fuusioimista­ sel­- vuokra-asunnon myöntämisessä sovellet- eläkkeellä oleva isännöitsijä Antero Ampuja. salo kertoo. – Pistepalkkauksessa joidenkin talon- vit­täneen työryhmän mietinnön 10.10.1995 tiin tulorajoja, jotka vahvistettiin vuosit- Vanhan käytännön hyvänä puolena Am- Joskus henkilöstökysymysten hoitami- miesten palkkakustannukset nousivat niin mukaan vuoden 1994 tilinpäätökset osoit- Antero Ampuja toimi isännöitsijänä jo Lahden kau- tain. Tulorajoja sovellettiin tiukasti: asun- puja pitää sitä, että isännöitsijä sai käskyt- nen sääteli isännöitsijän vapaa-ajan viet­ korkeiksi, että kiinteistöyhtiöt alkoivat siir- tivat, että kaupungin vuokrataloyhtiöiden pungin asuntotoimiston aikana ja siirtyi asuntotoi- toa ei voinut saada, jos hakija ansaitsi tää huoltomiehiä. Omat hyvät puolensa toakin. Eräänä kesäisenä viikonloppuna tyä käyttämään kiinteistöhuoltofirmoja, yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 70 mil- mistosta Lahden Talot Oy:n palvelukseen. Eläkkeelle hiemankin enemmän kuin tulorajat salli- liittyivät siihenkin, että kiinteistöyhtiöiden Antero Ampuja oli matkalla kesämökil- kertoo Lahden Talojen isännöintipäällikkö joonaa markkaa ja kassavarat 18 miljoo- hän jäi vuonna 2008. vat. Asuntolautakunnalla saattoi yksittäis- hallituksessa oli myös asukasjäseniä. – Ta- leen. Vääksyn kohdalla hän sai tiedon, Matti Koskinen. naa markkaa. Noin joka neljäs yhtiö oli ali- tapauksessa olla suuri vaikutusvalta, koska lojen hankalat asukkaat hieman pelkäsi- että talonmiehen tuuraaja oli sairastunut. jäämäinen. Vuokrarästejä yhtiöillä oli 2,36 Ennen vuotta 1998 vuokra-asuntotiedustelut oli Lahdessa keskitetty asuntotoimistoon. Asukasvalinnat aina ei ollut yksiselitteistä, kuka oli ollut se vät niitä ja käyttäytyivät paremmin. Jotkut – Ei auttanut kuin kääntyä takaisin Lah- Joka neljäs yhtiö alijäämäinen miljoonaa markkaa ja luottotappioita reilut teki asuntolautakunta. Lahden kaupungin asuntolautakunta ja asuntotoimiston henkilökuntaa vuonna 1992 otetussa kuvassa: edessä vasemmalta Hannu Laurila, Liisa Partanen, Jaakko Jokinen ja Anna-Liisa ”eniten asunnon tarpeessa oleva, vähäva- asukasjäsenet saattoivat tosin olla aikamoi- teen tuuraajan tuuraajaa etsimään, Ampu- Kiinteistöyhtiöiden toimitusjohtajalla ei 1,12 miljoonaa markkaa. Apiala, takana vasemmalta Juha-Pekka Keskiaho, Ari Juhanila (aivan takana), Kauko Heinonen, Pirkko rainen”, jolle asunto olisi pitänyt myöntää. sia pikkudiktaattoreita. ja kertoo.­ ollut tuuraajaa, joten hän saattoi pitää lo- Korpinen, Onerva Keto ja Pekka Oinonen. Tosin useimmiten lautakunta valitsi asuk- Yleisen käsityksen mukaan talonmies maa enintään kaksi viikkoa kerrallaan. Ta- kaaksi henkilön, jota asuntotoimistossa Toimitusjohtaja monen tulen välissä oli sitä parempi, mitä suurempi perhe hä- louden pyörittämiseen meni paljon aikaa, asiaa valmistelleet sihteerit esittivät. Jokaisella toimitusjohtaja-isännöitsijäl- nellä oli, koska myös perheenjäsenet osal- sillä kiinteistöyhtiöiden taloutta kiristivät lä oli vastuullaan useita vuokratalokiin- listuivat töihin. – Monet talonmiehet olivat muun muassa lainojen tiukat lyhennysoh- Ennen Lahden Talot Oy:tä itsenäisten Isännöitsijä oli toimitusjohtaja teistöjä. Esimerkiksi Reijo Sinisalo isännöi kyllä sellaisia itsevaltiaita, ettei isännöitsi- jelmat; monet talot oli rakennettu lähes ko- vuokrataloyhtiöiden pääomakustannuksia Vuokratalokiinteistöjen isännöitsijöinä isännöintiuransa alussa vuonna 1985 11:tä jällä ollut mitään valtaa, Antero Ampuja konaan lainarahalla ja liian pienillä osake- ei ollut tasattu kaikkien kiinteistöyhtiöiden toimivat kiinteistöyhtiöiden toimitusjoh- kiinteistöä. Enimmillään kohteita oli 19, eli kertoo. pääomilla. kesken eikä suuriin remontteihin saanut tajat, jotka usein valittiin poliittisin perus- työmäärä kasvoi yli 70 prosenttia. Erilaisia hankintoja talonmiehet saivat – Esimerkiksi Mukkulan Puttien osake- kerätä rahaa etukäteen, vaan taloudenpito tein. Isännöitsijöiltä ei välttämättä edelly- Toimitusjohtaja-isännöitsijää työllisti- tehdä tietyn budjetin rajoissa varsin va- pääoma oli vain 10 000 markkaa. Eihän se pyöri tiukalla omakustannusperiaatteella. tetty kiinteistön ylläpidon tai kaupallisen vät monenlaiset asiat. Vuokrankorotusil- paasti. Käytäntö johti siihen, että joiden- riittänyt mihinkään, Reijo Sinisalo sanoo. Peruskorjaukset piti rahoittaa lainarahalla alan koulutusta, joten isännöinti ja kiin- moituksia piti tehdä niin monta kuin oli kin talonmiesten työkaluvalikoima olisi – Pankissa oli käytävä miltei joka päivä ja

10 11 Olavinlinna, arvokohteiden lippulaiva

Lahden Taloilla on neljä kulttuurihisto-­ denteen ja kuudenteen kerrokseen suunni- varjostimineen. Edustustiloista tähän kau- rial­lisesti arvokasta kiinteistöä, joista Alek- teltiin kookkaita, noin 150-neliöisiä asun- punginjohtajan yksityiseen työhuonee- santerinkatu 29, lahtelaisittain Olavinlin- toja, joista osa varustettiin soveltumaan seen parven kautta johtivat käsin veistetyt na, eittämättä on kaikkien arvokohteiden lääkärin vastaanottotiloiksi. Suurimmissa tammiset kierreportaat. Kaupunginjohta- lippulaiva. huoneistoissa olivat palvelijanhuoneet ja jan asunnon keittiöissä olivat koko talon Sotien jälkeisinä jälleenrakennuksen päivällistarjoilussa käytettävät väliköt sekä ainoat­ jääkaapit, joiden hankkimiseen kau- vuosina Lahden asukasmäärä kasvoi no- taidokkaasti suunnitellut takat. Aikana jol- punginhallitus antoi erillisen luvan. peasti ja kaupungissa vallitsi vaikea asun- loin vain seitsemällä prosentilla suomalai- topula. Vuokra-asunto, jonka kaupunki sista oli kodissaan lämmin vesi, Olavin- 1990-luvulla tavalliseksi pystyi tarjoamaan virkamiehilleen ja toi- linnan varustelutaso kylpyhuoneineen oli vuokrataloksi mihenkilöilleen, oli kilpailussa varsinai- varsin korkea. Lisäksi virkailijatalon jokai- Olavinlinna oli Lahden ensimmäinen ara- nen valttikortti. Arkkitehti Unto Ojosen sessa asunnossa oli sähköliesi. vatalo. Se valmistui vuonna 1951 kau- suunnittelema Aleksanterinkatu 29 oli la- Kaupunginjohtajan suuri huoneisto si- pungin suoraan omistukseen, ja sen hal- jissaan ensimmäinen virkailijatalo, johon joittui talon kahteen ylimpään, 6. ja 7. ker- linnointi hoidettiin teknisestä virastosta. muuttivat sekä kaupunginjohtaja että apu- rokseen ja käsitti sekä yksityistilat että Kaupungin asuntotoimistolle talo siir- laiskaupunginjohtaja, opettajia, kaupun- edustustilat. Kiinteään sisustukseen kuu- tyi vuonna 1993, jolloin Olavinlinnasta ja ginteatterin näyttelijöitä, teknisen viraston luivat muun muassa 7. kerroksen työhuo- Hollolankatu 3:sta perustettiin Kiinteistö- työntekijöitä ja kaupunginsairaalan lääkä- neen koivu ja tähti -aiheella koristeltu tak- osakeyhtiö Lahden Virkamiestalot ja talot reitä. Kaupunginjohtaja Olavi Kajalan mu- ka, jalavasta rakennettu suurikokoinen muuttuivat tavallisiksi vuokrataloiksi. kaan taloa alettiin kutsua Olavinlinnaksi. kaapisto ja valtava kattoikkuna hiottuine­ Kaupunginjohtajan huoneistoa pilkot- Olavinlinnan julkisivun Ojonen suun- Olavinlinnassa sijaitsevan kaupunginjohtajan asunnon parvelta avautui hieno näkymä alemman kerrok- sen edustustiloihin. nitteli rauhalliseksi, mutta Aleksanterin- kadun ja Kauppakadun kulmaus korkeine Lahden Talojen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ikkunaramppeineen muovautui poikkeuk- tiin vuonna 1974. Asunnosta jäljellä oleva sesti sähkö- ja lvi-työt. Johtojen ja putkien sellisen upeaksi. Ikkunatorni näkyy kauas Aleksanterinkatu 29 Mukkulankatu 1, 3 ja 5 suurin, kolmen huoneen, keittiön ja par- tilatarve oli kasvanut siitä, millaisiksi ne Vuonna 1951 valmistunut asuin- ja liikekiin- Vuonna 1949 valmistuneet kolme kerrosta- Aleksanterinkadun länsipäähän saakka ja teistö, jossa 78 asuntoa. Kiinteistö nimet- loa, joissa 69 asuntoa. Talot on suunnitellut ven asunto on 112-neliöinen. Asunnossa oli rakennusvaiheessa mitoitettu, ja tästä korosti kaupunginjohtajan asuintalon ar- tiin Olavinlinnaksi silloisen kaupunginjohtaja arkkitehti Pauli Salomaa. Ne ovat osa kult- ovat asuneet muun muassa Lahden kau- aiheutui ongelmia. Asukkaat ja liikehuo- vovaltaa. Sisustuksellisina keinoina talossa Olavi Kajalan mukaan. tuurihistoriallisesti arvokasta Mukkulanka- punginjohtaja Jyrki Myllyvirta ja Lahden neistojen yritykset kokivat, että peruspa- dun alkupään aluetta. olivat terrastirappaus, kiillotettu graniitti, Hollolankatu 3 Talojen hallituksen puheenjohtaja (2005– rannuksesta oli ollut haittaa asumiselle ja kupari ja tammi. Yhteisissä tiloissa oli ais- Vuonna 1951 valmistunut kivitalo, jossa 47 Onnelantien pienkerrostalot 2009) Juha Peltonen. Lopuista tiloista muo- liiketoiminnalle, ja vaativat vuokrahyvi- tikkaita kädensijoja ja ovenripoja, pääpor- asuntoa. Talo rakennettiin aikanaan kaupungin Kolme puurakenteista pienkerrostaloa, jotka dostettiin kaksi pienempää asuntoa. tyksiä. virkamiesten ja toimihenkilöiden asuintaloksi. rakennettu vuosina 1928, 1930 ja1935. taissa suuri lattiamosaiikki. Olavinlinnan Jokaisessa talossa 5–6 asuntoa. Onnelan- Myös talon isot, lääkärin vastaanotto- Olavinlinnan peruskorjaus vuonna Kansakoulukatu 3 ja 4 ominaispiirteisiin kuuluivat lukuisat sau- tien puutaloalue on suojeltu valtakunnal- tiloilla varustetut huoneistot on pilkottu 1996 ja Hollolankatu 3:n peruskorjaus Olavinlinnan kulmauksen ikkunatorni näkyy kauas Aleksanterinkadulle ja korosti kaupunginjohtajan asuintalon arvovaltaa. Vuosina 1946–1947 valmistuneet neljä ker- lisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. nat, sekä perhesaunat että suuri yhteissau- rostaloa, joissa 108 asuntoa. Talot rakennet- pienemmiksi. Lisäksi vuoden 1996 perus- vuonna 1997 toteutettiin Arava-rahoituk- na. Niistä kaikista oli käynti kattoterassille. tiin helpottamaan Lahteen muuttaneen siir- parannuksessa talon ylimpiin kerroksiin sella, joten kiinteistöjen aravarajoitukset Pääosa Olavinlinnan huoneistoista oli toväen asuntopulaa.­ rakennettiin neljä terassiasuntoa. Perus- päättyvät vasta 2040-luvun alussa. alkovillisia yksiöitä tai kaksioita. Talon vii- parannuksessa yllätyksiä aiheuttivat erityi-

12 13 Milkki, lapsistaan kuuluisa vanha kiinteistö Yhteisöllisyyttä ja vertaistukea

Milkin talot rakennettiin lapsiperheiden Lahtelaisten suussa Kansakoulukatu 3:n ja Lähialueilla Milkin poikia hieman pelät- tarpeisiin. Asunnot ovat 50-neliöisiä kak- 4:n talot tunnettiin Miljoonakylänä, ”Milk- tiin. Joskus eteläisen Lahden pojat kävivät sioita sekä 37,5-neliöisiä huoneen ja keit- kinä”, koska talojen perheissä oli paljon talojen välisiä sotia tyyliin Milkki vastaan tiön asuntoja. Asuntoihin tuli kylmä vesi, lapsia. Asukkailleen Milkki tarjosi ennen Hennala ja Milkki vastaan Asemantausta. ja keittiöissä olivat puuhellat, 1960-luvulta kaikkea yhteisöllisyyttä. – Milkin pojat tappelivat keskenäänkin, lähtien kaasuhellat. Suihkut, lämmin vesi – Taloudellisesti oli tiukkaa, mutta Mil- Juhani Pulkkinen kertoo. – Ne olivat reilu- ja sähköliedet tulivat 1980-luvun alun pe- kissä näki, että muilla oli yhtä tiukkaa. ja tappeluita: elleivät omat nyrkit riittäneet, rusparannuksessa, johon asukkaat eivät ol- Toinen toisiltamme saimme vertaistukea, lähdettiin karkuun! leet kaikilta osin tyytyväisiä, vaan peruspa- muistelee Edith Pulkkinen, joka perhei- Samoihin aikoihin Pulkkisten kanssa, rannus aiheutti jonkin verran jälkipyykkiä. neen asui Kansakoulukatu 4 E:ssä vuosina vuosina 1958–1979, Milkissä asui myös Vuosien 1982–83 perusparannuksen 1952–1971. Saman talon kaikki asukkaat Marja-Liisa Jokela. Lapsuutensa ja nuo- jälkeen taloissa tehtiin useita pienempiä tunsivat toisensa, ja naapurilta voitiin käy- ruutensa Milkistä hän muistaa lähellä si- korjauksia: 1990-luvun alussa tiilikatto dä vaikka lainaamassa rahaa. jainneet Länsiharjun koulun sekä kentän, vaihdettiin peltikatoksi, vuonna 1996 re- Yhteisöllisyys oli osa Milkin elämää vie- jolla kesäisin pelattiin pallopelejä ja talvi- montoitiin keittiöt, vuonna 2001 korjattiin lä myöhemminkin. Hyvä esimerkki yh- sin luisteltiin. Usein tytöt ja pojat pelasi- parvekkeet. teishengestä on rahankeräys, joka vuonna vat ja leikkivät yhdessä: pesäpalloa, neljää Toisessa laajassa perusparannuksessa 1986 järjestettiin työkyvyttömyyseläkkeel- maalia, kymmentä tikkua laudalla, mustaa vuosina 2011–2013 asunnot, yhteiset ti- le jääneelle asukkaalle. Asukkaat myös jär- miestä. lat ja ulkopuoli uudistuivat 2000-luvun jestivät hiihtokilpailuja, lauluiltoja ja teat- Nykyisten Keijupuiston kerrostalojen vaatimusten mukaisiksi. Samalla säilyt- terimatkoja, ja vilkas kerhotoiminta jatkui paikalla oli Marolan metsä, yksi lasten suo- tiin vanhaa henkeä ja palautettiin talo- 2000-luvulle saakka. sima leikkipaikka, Kullankukkulalla taas jen alkuperäistä ulkoasua, joka osin hävisi Milkki tunnettiin lapsista. Yksistään heinälato, jonka heinäkasoissa oli hauska 1980-luvun alun perusparannuksessa. Li- Pulkkisten porraskäytävän perheillä oli yli pomppia. Helsingintietä rullanneesta ju- Marja-Liisa Jokelalla on paljon mukavia muistoja säksi kahdesta isosta asunnosta tehtiin al- 30 lasta. – Joissain perheissä oli jopa 10 las- hannuksen menoliikenteestä laskettiin au- lapsuutensa ja nuoruutensa Milkistä. kuperäisen huoneistojaon mukaisesti neljä ta, muistelee Juhani Pulkkinen, Edith Pulk- toja, uimassa käytiin Mytäjäisissä ja Härän- Alkujaan Miljoonakylän eli Milkin osoite oli Tappa- Yksi vanhimmista ja lahtelaisittain tunne- Kaikki neljä taloa ovat samanlaisia pientä asuntoa ja yhdeksän kaksiota muu- kisen poika, joka oli noin 10-vuotias per- silmässä. rakatu 2–8, nykyisin se on Kansakoulukatu 3 ja 4. tuimmista Lahden Talojen kiinteistöistä on 3-kerroksisia, julkisivuiltaan vaaleiksi ra- tettiin väliseinän poistolla huoneen ja tu- heen muuttaessa Milkkiin. – Tekemistä riitti, koskaan ei valitettu Kuvassa talot vuonna 1954. (Lahden kaupungin- museon kuva-arkisto, Eino Mäkinen) Kansakoulukatu 3 ja 4, lahtelaisittain Mil- pattuja. Talojen loiva satulakatto oli alku- pakeittiön asunnoiksi. Lapset pitivät meteliä, ja joskus leikeissä äidille, että ”mitä mä tekisin”! Vain se har- joonakylä eli Milkki. Se muodostuu Helsin- jaan sementtitiiltä ja sokkelit betonia. Perusparannuksen suunnittelussa kuul- tai riidoissa joku loukkasi itsensä pahasti- mitti, että meillä elettiin jämptiä elämää, gintien ja Tapparakadun kulmauksessa ­si- Kaikkien talojen pohjaratkaisut olivat tiin sekä asukkaiden että Lahden kaupun- kin, mutta asiat kuin asiat sovittiin hyvässä johon kuuluivat lasten varhaiset kotiintu- jaitsevasta neljästä kerrostalosta, jotka Lah- samanlaiset. Talot koostuivat kolmesta vie- ginmuseon näkemyksiä. Kaupunginmuseo yhteisymmärryksessä. loajat. Niitä noudatettiin, vaikkei olisi hu- den kaupunki rakennutti helpottamaan lä- rekkäisestä identtisestä lamellista, joissa piti perusparannuksen lopputulosta onnis- – Vapaasta kasvatuksesta ei tiedetty mi- vittanut, kun toiset lapset jäivät vielä ulos. hinnä siirtoväen asuntopulaa. Talot suunnit- kussakin oli kolme pientä huoneistoa. Vii- tuneena. Erityistä kiitosta saivat ratkaisut, tään. Kun voitin itseäni pari vuotta van- Vuonna 2012 Marja-Liisa Jokela koki teli ja piirsi arkkitehti Hilding Ekelund, ja ne meisenä rakennetun talon puoliksi maan joilla taloihin palautettiin niiden alkupe- hemman pojan pitkässäpallossa ja kaveri mieluisan paluumuuton perusparannet- Edith ja Juhani Pulkkinen muistelevat lämmöllä valmistuivat vuosina 1946–1947. Ulkoises- alla olevaan pohjakerrokseen rakennettiin räistä ulkoasua, esimerkiksi ulkoseinissä si- suutuspäissään veti minua turpiin, pojan tuun Kansakoulukatu 4:ään. Milkin asukkaiden yhteisöllisyyttä. Kun joku talon ti alue muistuttaa Helsingin Olympiakylää. kaksi myymälähuoneistoa. säänkäyntejä ympäröivät tiililaattaratkaisut. äiti tuli ulos ja antoi pojalleen selkään! äideistä oli pesutuvassa pyykillä, toinen saattoi viedä pyykkärille kahvit.

14 15 Monivaiheinen prosessi kohti vuokrataloyhtiöiden fuusiota 1994–1997 Pikkujoulukeskustelusta kaupparekisterimerkintään

Lahden kaupungin vuokrataloyhtiöiden fuusioon johtanut prosessi en- Muistiossaan 10.10.1995 työryhmä muutoksille. Korpisen selvitys valmistui punginvaltuusto hyväksyi periaatepäätök- simmäisestä keskustelusta Lahden Talot Oy:n merkitsemiseen kauppa- esitti, että kaupungin sataprosenttises- 29.1.1996. sen, että kaupungin asuntotoimen tehtävät rekisteriin kesti joulukuusta 1993 joulukuuhun 1997. sa omistuksessa olevat vuokrataloyhtiöt Lahden kaupunginvaltuusto teki fuu- siirretään 1.1.1998 lukien rahatoimistoon, fuusioidaan yhdeksi osakeyhtiöksi ja vuok- siointia koskevan periaatepäätöksen sosiaali- ja terveysvirastoon ja Lahden Ta- ralaisten edustajien ehdotukset asukasde- 12.2.1996, päätös syntyi äänin 41–16 (2 lot Oy:lle. Asiasta virisi vilkas keskustelu, jonka seu- asuntolautakunnan jäsenet Marja Helan- mokratian toteuttamisesta hyväksytään tyhjää). Huhtikuussa 1996 Kari Salmi mää- – Ensimmäiset juhlat pidettiin 31.12.1997, ­ rauksena Lahden Kiinteistöhallinta vuon- der ja Veijo Nurminen sekä asukkaiden jatkovalmistelun pohjaksi. räsi Pirkko Korpisen valmistelemaan fuu- kun asuntoasiainpäällikön ja tulevan toi- na 1994 tilasi vuokrataloyhtiöiden fuu- edustajat Hilkka Leppänen ja Kari Ket- Fuusion eduiksi työryhmä mainitsi siota. Valmistelutyötä seuraamaan perus- mitusjohtajan Pirkko Korpisen kanssa siointia koskevan selvityksen. Sen teki tunen. Kettusella oli työryhmässä neljä muun muassa kiinteistökannan kunnos- tettiin työryhmä, johon kuuluivat Osmo toimme kaupparekisteristä tiedon fuusion Kiinteistöhallinnan toimitusjohtajan, isän- roolia: hän oli samanaikaisesti kaupungin sapidon turvaamisen, isännöinnin ja huol- Mäkinen (pj), valmistelusihteeri Onerva merkitsemisestä rekisteriin, Pertti Meren- nöitsijä Reijo Sinisalon poika Petri Sinisalo vuokratalon asukas, vuokrataloyhtiön si- lon tehtävien tehokkaan järjestämisen, hal- Keto (siht.) sekä Pirkko Korpinen, Pert- luoto kertoo. diplomi-insinööriopintojensa erikoistyö- vutoiminen talonmies, pääluottamusmies linnon kevenemisen, asuntojen välityksen ti Merenluoto, Jaakko Jokinen (as.lautak. Ensi vaiheessa Lahden Taloihin fuusioi­ nä. Työtä ohjasivat Ympäristöministeriön sekä kaupunginvaltuutettu. Kun Lahden nopeutumisen, maksuvalmiuden parane- ed.), Antero Ampuja (henk. ed.) ja Marja tiin 62 kiinteistöyhtiötä, joissa oli 3 716 ylitarkastaja Ulla-Maija Sirviö ja Suomen Talot Oy aloitti toimintansa, Kettusesta tuli misen, rakennuttamiskorvausten saami- Kelo (asukk. ed.). asuntoa. Lisää yhtiöitä fuusioitiin lähes Kuntaliiton erityisasiantuntija Eero Hiltu- yhtiön hallituksen ensimmäinen puheen- sen yhtiölle ja luottotappioiden vähenemi- Lokakuun lopussa 1996 jättämäs- vuosittain, esimerkiksi vuoden 1998 lopus- nen. Selvityksen mukaan toiminnan fuu- johtaja. sen. Lisäksi työryhmä katsoi, että yhden sään selvityksessä Pirkko Korpinen esitti, sa 14 uutta yhtiötä, mikä nosti asuntojen siointi yhteen isoon yhtiöön toisi suuret Työkaluna työryhmällä oli Petri Sinisa- osakeyhtiön mallissa voitaisiin muodos- että fuusioitu yhtiö aloittaisi toimintansa määrän 4 465:een. Fuusiointiprosessi jat- taloudelliset säästöt, ja yhdessä isossa yh- lon selvityksen pohjalta edelleen kehitet- taa korjausrahasto perusparannusluontei- 1.1.1998. Joulukuun alussa 1996 asuntolau- kui aina vuoteen 2001 saakka. tiössä varojen käyttö olisi merkittävästi te- ty tarkastelu, jossa usean kymmenen kiin- sia korjauksia varten, periä uusilta vuokra- takunta hyväksyi esityksen, että fuusioso- hokkaampaa kuin pienissä yhtiöissä. teistöyhtiön mallia verrattiin yhden yhtiön laisilta vakuusraha ja vaihtaa vanhat kalliit pimuksella Lahden kaupungin vuokratalo- Uudenvuoden aattona 1997 Pirkko Korpinen ja Pertti Merenluoto hakivat kaupparekisteristä tiedon Lahden Tammikuussa 1995 ensimmäinen työ- malliin, alueyhtiöiden malliin ja 10–15 yh- aravalainat edullisempiin pankkilainoihin. yhtiöt perustavat Lahden Talot Oy:n. kaupungin vuokrataloyhtiöiden fuusion merkitsemisestä rekisteriin. Sen kunniaksi järjestettiin juhlat. ryhmä alkoi pohtia fuusiointia. Puheen- tiön ns. klusterimalliin. Mallien hyviä ja Työryhmä arvioi, että mikäli fuusiointia Vuosi 1997 oli tiivistä Lahden Talot johtajana oli asuntoasiainpäällikkö Pirkko huonoja puolia arvioitiin 15 kriteerin kaut- ei tehtäisi, kaupunki joutuisi joko korot- Oy:n toiminnan valmistelun aikaa. Perus- Lahti ei vuokrataloyhtiöiden fuusioinnis- Uudelleen asia nousi esille Lahden Kiin- Korpinen, sihteerinä Reijo Sinisalo ja jäse- ta. Erityistarkasteluun otettiin asukasde- tamaan joiden vuokrataloyhtiöiden osa- tettavan yhtiön lukuun valittiin 5-jäseni- sa toiminut kansallisessa eturintamassa. teistöhallinta Oy:n järjestämissä pikkujou- ninä vuokrataloyhtiöiden runkohallitusten mokratia, ja vuokratalojen yhteishallin- kepääomaa, alentamaan tontinvuokraa tai nen hallitus, johon 11.2.–3.9.1997 kuului- Suomen kahdeksasta isosta kunnallisesta luissa joulukuussa 1993. – Keskustelimme puheenjohtaja Osmo Mäkinen ja jäsen Pert- nosta teetettiin perusteellinen selvitys. antamaan yhtiölle lainaa sekä lisäämään vat Ismo Enqvist, Marja Kelo (asukk. ed.), vuokrataloyhtiöstä enää kaksi, Lahden Ta- siitä, onko siinä mallissa, jolla toimintaa ti Merenluoto. Selvityksessään 14.6.1995 – Elokuussa 1995 kävimme tutustu- asuntotoimen henkilöstöä. Osmo Mäkinen, Pertti Merenluoto ja Pau- lot Oy ja Espoon Asunnot Oy, oli vuonna tuohon aikaan pyöritettiin, mitään jär- työryhmä esitti, että kaupungin itsenäiset massa Oulun Sivakan järjestelmään. Ko- la Kurki-Suonio. Syyskuussa Merenluo- 1997 perustamatta. keä, kertoo Lahden Talojen hallintojohta- vuokrataloyhtiöt yhtä asunto-osakeyhtiö- timatkalla eräs mukana ollut asukasaktii- Kaupungin asuntoasiainpäällikkö to siirtyi Lahden Talojen talouspäälliköksi Ensimmäiset kappaleet Lahden Talot ja Pertti Merenluoto. tä lukuun ottamatta fuusioitaisiin yhdeksi vi kehui järjestelmää kovasti. Nukuttuaan valmistelemaan fuusiota ja ylimääräinen yhtiökokous valitsi hänen Oy:n historiaa kirjoitettiin fuusioimisesta Pieniä yhtiöitä, joihin aravavuokrata- osakeyhtiöksi. yön ylitse ja ilmeisesti saatuaan asiaa kos- Marraskuussa 1995 apulaiskaupunginjoh- tilalleen hallituksen Kari Kettusen. Huh- käydyn keskustelun aikana jo vuosia ennen lokanta oli hajaantunut, pidettiin epätar- kevaa ”valistusta” hän käänsikin takkinsa taja Kari Salmi määräsi Pirkko Korpisen tikuussa 1997 yhtiön organisaatioraken- fuusion toteutumista. Ensimmäisen ker- koituksenmukaisia. Hajanaisuus vaikutti Lautakunta ja asukkaat ja tyrmäsi Oulun järjestelmän kokonaan, laatimaan selvityksen ”niistä toiminnois- ne oli luotu ja kesäkuun alkuun mennessä ran kaupungin omistamien vuokrataloyh- haitallisesti kiinteistöjen ylläpitoon, kos- mukaan selvittelyyn kertoo fuusiotyöryhmän jäsen Reijo Sini- ta, joilla kaupunki ylläpitää tai toteuttaa Pirkko Korpinen valittu toimitusjohtajaksi. tiöiden fuusiointia tunnusteltiin jo vuosina ka yhtiöiden hallinnon, talouden ja kiin- Heinäkuussa 1995 työryhmää laajennet- salo, joka toimi isännöitsijänä jo Lahden asuntotoimintoja”. Selvityksen piti toimia Syyskuussa Lahden Talojen talouspäällik- Lahdessa ilmestyvät sanomalehdet uutisoivat itse- 1990–91, mutta tuolloin hankkeesta vielä teistöjen hoito oli järjestetty vaihtelevan tiin, ja siihen tulivat mukaan apulaiskau- kaupungin vuokrataloyhtiöiden aikana. pohjana kaupungin asuntopoliittisille lin- könä aloitti Pertti Merenluoto. näisten vuokrataloyhtiöiden fuusioimisprosessin luovuttiin. tasoisesti.­ punginsihteeri Mirja Ollikainen (siht.), jauksille ja mahdollisille organisaatio- Syyskuun 8. päivä 1997 Lahden kau- etenemistä ja prosessin käänteitä.

16 17 Asukasaktiivien taistelu fuusiota vastaan

parannukset voidaan toteuttaa myös van- fuusioidaan yhdeksi yhtiöksi. Päätös ei lo- mässä keskiöön otettiin yhteistoimintala- perättömiä juoruja, heitä kohtaan esitettiin hassa kiinteistöyhtiömallissa. Miksi kiin- pettanut taistelua fuusiota vastaan. ki ja asukasdemokratia. Kirjelmän mukaan perusteettomia syytöksiä, ja joskus fuu- teistöyhtiömallissa ei saada lisättyä hen- – Parinkymmenen aktiivin joukko kir- asukasaktiivit liittivät nipun aiemmin kir- sion vastustajien käytös sai aggressiivisia kilökuntaa? Ei pitäisi valita asukkaiksi jelmöi, kanteli ja valitti muun muassa joitettuja kirjelmiä ja kannanottoja. piirteitä.­ vuokranmaksukyvyttömiä. Tiedottamis- Asuntorahastoon, Etelä-Suomen läänin- Vastauksessaan 18.3.1996 Ympäristö- Marja Kelo edusti asukkaita yhdes- ta on lisättävä, tiedotuksen oltava talokoh- hallitukseen ja Ympäristöministeriöön, sa- ministeriö totesi, että fuusioidussa yhtiös­ sä fuusiotyöryhmässä sekä perustettavan taista. Vuosikorjaukset olisi priorisoitava. noo Lahden Talojen hallintojohtaja Pertti sä asukasdemokratiamalli luodaan yhteis­ yhtiön eli Lahden Talojen lukuun valitus- Rakennusaikaisia virheitä on jätetty vuok- Merenluoto. työssä asukkaiden kanssa. Näin myös sa hallituksessa. Myös hän vastusti fuusio- ralaisten vastattavaksi. Vuokratalojen pää- – Kirjoituskoneen jäljestä näki, kuka va- tapahtui. Siitä huolimatta fuusion valmis- ta, mutta vierasti aggressiivista toimintaa ja omakulut eivät johdu vuokralaisista – kau- lituksen oli kirjoittanut, vaikka allekirjoit- telu ja toteutuminen jättivät syvät haavat, riitelyä. pungin pitäisi hoitaa ne kuntoon. tajan nimi vaihteli, kertoo Lahden kau- epäilyn ja katkeruuden joidenkin asukas­ – Fuusiotyöryhmässä ei riidelty, vaan pungin asuntoasiainpäällikkö Ari Juhanila, aktiivien mieleen. Tämä heijastui vielä 15 keskusteltiin asiallisesti ja sovussa. Vaik- Kirjelmöintiä ja yleisönosasto­ joka ennen fuusiota työskenteli Lahden vuotta Lahden Talot Oy:n toiminnan alka- ka Pirkko Korpinen ja minä emme olleet kirjoittelua kaupungin asuntoasiainsihteerinä. misen jälkeen uudistusten vastustamisena, samaa mieltä, näkemyserot eivät vaikutta- Asukasaktiivien kirjelmöinti ja yleisön- valitusten sekä oikaisu- ja tutkimuspyyntö- neet yhteistyöhön, vaan Korpinen oli mi- osastokirjoittelu muun muassa Etelä- Asukasaktiivien epäilyjä jen tekemisenä sekä äänekkäänä purnaa- nua kohtaan asiallinen. Suomen Sanomissa sekä Uusi Lahti ja ja katkeruutta­ misena lehtien yleisönosastoissa. Kelo kokosi työryhmälle esityksen Omalähiö -lehdissä jatkuivat koko fuusio- Osa asukkaiden vastustuksesta oli tavan- – Kaikki vuokralaiset eivät ole sisäistä- vuokranantajan ja vuokralaisten oikeuk- valmistelun ajan. Monien kirjelmien al- omaista muutosvastarintaa ja johtui ilmei- neet sitä, että Lahden Talojen henkilöstö sista ja velvollisuuksista. – Koska fuusio lekirjoittajina olivat Liipolassa Kiinteistö sestä tietämättömyydestä. Pertti Meren- ei saa mitään ylimääräistä itselleen, vaik- näytti toteutuvan joka tapauksessa, ainoa Asukasaktiivit kirjoittivat fuusion vastaisia Heinäkuun alussa 1995 Lahden kaupungin vuokratalojen asukasaktiivit järjestivät vuokrataloyhtiöiden fuu- Oy Kerinkalliossa asuva Hilkka Leppänen luodon arvion mukaan osalla epäilyistä oli ka vuokrat kaksinkertaistettaisiin. Hen- vaihtoehto oli tehdä lopputuloksesta mah- kirjelmiä ja kannanottoja ahkerasti. sioimista vastustavan mielenosoituksen. (Kuva: Etelä-Suomen Sanomat/Vesa Tapiola 4.7.1995) ja Hennalassa Lahden Perhetalot Oy:ssä eli myös todellisuuspohja. Esimerkiksi käsitys kilöstön ainoa tarkoitus on pitää asunnot dollisimman hyvä, hän sanoo. Milkissä asunut, nyt jo edesmennyt Anja vaikutusvallan kaventumisesta oli oikea, hyvässä kunnossa ja vuokrat kilpailukykyi- Kelo vastusti fuusiota, koska katsoi Lahden kaupungin vuokrataloyhtiöiden kaiden vahva fuusiovastaisuus. Fuusioon Lahenius. Leppänen oli toisena asukkaiden sillä omissa vuokrataloyhtiöissään asuk- sinä, sanoo Jari Salonen (Lahden Talojen sen vähentävän asukkaiden vaikutusval- ja ja kaupunginjohtaja Kari Salmi muistaa – Eräs fuusiota henkeen ja vereen vas- fuusiointi yhdeksi suureksi yhtiöksi ei ollut liittyviä pelkoja ja fuusion vastaisia argu- edustajana fuusiota selvittäneessä työryh- kailla oli enemmän sanavaltaa kuin olisi hall. pj 2001–2005). lan olemattomiin. Lisäksi pelkona oli, että hyvin fuusiointiin liittyvän poliittisen kes- tustanut asukasaktiivi uskoi vahvasti, että kaikille vuokralaisille mieluisa hanke. Lah- mentteja kirjattiin asukkaille järjestetyssä mässä vuonna 1995 ja saneli eriävän mieli- yhdessä yhtiössä. – Pienen vähemmistön toiminta luo pääomat tasataan ja taloudeltaan tervei- kustelun värikkyyden ja raadollisuuden. Lahden Talot Oy tekee konkurssin alle vii- den Talot Oy:n arkistoista löytyy fuusiota tiedotustilaisuudessa 7.9.1995: piteensä muutoin yksimielisen työryhmän – Valitus- ja julkisuuspaineet olivat ko- Lahden Taloista todellisuutta huonomman den talojen asukkaat joutuvat maksamaan – Asenteet ja ilmapiiri, henkinen vastus- dessä vuodessa. Olin toista mieltä. Kos- vastustaneiden asukasaktiivien kirjelmiä ja Fuusiointi ei alenna hallintokuluja. Yh- muistioon. vat. Jotta pitkältä valitusrumbalta olisi väl- kuvan. Lahden Taloja on johdettu ammat- talou­deltaan heikkojen talojen lainoja. tus ja epäluulo vaikeuttivat fuusion toteut- ka yhteistä näkemystä ei syntynyt, löimme kannanottoja, joista osa on asian painok- dessä yhtiössä vuokralaisdemokratia ei toi- Ennen 12.2.1996 kokousta, jossa kau- tytty, asukkaille luvattiin aika paljon, Me- titaitoisesti ja yhtiön toiminta on kehitty- – Nämä kaksi asiaa toteutuivat kuten tamista, hän sanoo. – Myrskyn silmässä asiasta vedon. kuuden korostamiseksi kirjoitettu tolppa- mi ja on liian raskas kahdelle asukasedus- punginvaltuuston oli määrä tehdä vuok- renluoto sanoo. nyt hyvin, sanoo Irmeli Lehikoinen (Lah- pelkäsimmekin, Kelo sanoo. Häntä harmit- oli asuntoasiainpäällikkö, Lahden Talo- – Sovimme, että hävinnyt osapuo- kirjaimin. tajalle. Fuusion tarkoituksena on järjestää rataloyhtiöiden fuusiota koskeva periaa- Tehdessään fuusiota koskevan periaa- den Talojen hall. jäs. 2001–2005). taa myös se, etteivät omakustannusvuokrat jen toimitusjohtaja Pirkko Korpinen. Hän li maksaa voittajalle liput Pelicansin otte- Ensimmäinen, apulaiskaupunginjohta- työpaikkoja virkamiehille, toimitusjohta- tepäätös, asukasaktiivit jättivät fuusion tepäätöksen kaupunginvaltuusto hyväksyi ole toteutuneet fuusiointivaiheessa luvatul- selviytyi­ erittäin vaativasta tehtävästään luun ja tarjoaa väliajalla kahvit. Kuten his- ja Kari Salmelle osoitettu kirjelmä on päi- jan valinta on poliittinen. Yhdessä yhtiössä vastaisen vetoomuksen, jonka oli allekir- ponnen, että asian jatkovalmisteluissa tur- Aggressiivisuutta ja la tavalla, vaan nykyisin emoyhtiö Lahden hyvin. Tulinkohan koskaan riittävästi kiit- toria osoitti, asukasaktiivi hävisi vedon. vätty 22.6.1995. Siinä kyseenalaistetaan henkilökunnan palkkataso nousee. Vuok- joittanut 2 400 vuokralaista. Vetoomus ei vataan asukkaiden asema kaikissa tilanteis- perätöntä syyttelyä Talot laskuttaa Lahden Asuntojen kiinteis- täneeksi häntä tehdystä työstä? Hän kuitenkin laisti häviämänsä vedon aiem­min kesäkuussa selvityksensä jättä- rat tasataan eli joidenkin vuokrat nouse- johtanut asukasaktiivien toivomaan tu- sa. Välittömästi periaatepäätöksen jälkeen Asukkaiden fuusiovastaisuus sai myös ikä- töiltä enemmän kuin palvelun ja hankinto- Fuusiointiin liittyvistä tapahtumis- maksusta, eli Pelicansin otteluun ja väliai- neen fuusiotyöryhmän työ, moititaan asian vat tuntuvasti. Hyvät ja huonot vuokrata- lokseen, vaan valtuusto päätti, että osa Hilkka Leppänen ja Anja Lahenius kir- viä ilmenemismuotoja. Fuusion valmiste- jen todellisen hinnan. ta yhtä Pertti Merenluoto muistelee kakahveille en koskaan päässyt, Merenluo- valmistelua salassa ja tuodaan esille asuk- loyhtiöt olisi fuusioitava erikseen. Esitetyt kaupungin omistamista vuokrataloista jelmöivät Ympäristöministeriöön. Kirjel- lussa mukana olleista henkilöistä levitettiin Lahden entinen apulaiskaupunginjohta- huvittuneena:­ to kertoo.

18 19 Rakenteiden ja yhtiöjohtoisen vuokra-asumisen luomisen vuodet 1998–2001 Tiukkatahtinen urakka fuusio-oppaan turvin Asukastyytyväisyyttä ja maltillisia vuokrankorotuksia

Käsityksen Lahden kaupungin vuokrata- hön Lahden Kiinteistöhallinta Oy:n halli- Tavallisen vuokralaisen elämä ei muuttunut, kun vuokratalotoiminta siir- tiin vain uusilta vuokralaisilta. loyhtiöiden fuusioinnin vaatimasta työ- tuksen ja Lahden kaupungin vuokratalo- tyi Lahden kaupungilta Lahden Talot Oy:lle. Vuokrataso pysyi ennallaan, Asukasaktiivit vastustivat va- määrästä saa, kun tarkastelee heinäkuussa yhtiöiden runkohallituksen jäsenyyksien ja kiinteistöhuollosta vastasivat pääosin samat henkilöt kuin aiemminkin. kuuden käyttöönottoa. 1995 työnsä aloittaneen työryhmän työ- johdosta. Sittemmin Merenluoto palkat- Uutta oli vuokranantajan satsaus asukastyytyväisyyteen. Asukkaiden vaihtuvuus oli tä. Työryhmään kuului yhdeksän jäsentä, tiin Lahden Talojen palvelukseen, ensin vuonna 1998 20 prosentin tun- joista kaksi oli asukkaiden edustajia, ja se talouspäälliköksi ja myöhemmin hallinto- tumassa. Asuntojen käyttöaste työskenteli heinäkuusta lokakuuhun. Kol- johtajaksi. Alusta lähtien Lahden Talot halusi panos- Ensimmäisinä toimintavuosinaan Lahden oli korkea; esimerkiksi vuon- men kuukauden aikana työryhmä kokoon- Työryhmätyön lisäksi oli paljon muita- taa asukastyytyväisyyteen ja alkoi vuosit- Talot julkaisi kaikkien kohteidensa neliö- na 1999 asuntoja oli tyhjillään tui yhteensä kahdeksan kertaa. Pelkästään kin tehtäviä, sillä osakeyhtiölain mukainen tain toteuttaa asukastyytyväisyyskyselyjä. vuokrat Asukasviesti-lehdessä. Koska pää- vain lyhytaikaisesti asukkaan heinäkuussa se piti kolme 2–3 tuntia kestä- fuusiointiprosessi on tarkkaan säädelty ja Kyselyihin vastanneiden enemmistö piti omavuokrien tasausta ei vielä ollut toteu- vaihtumisen yhteydessä. Lah- nyttä kokousta, ja elokuun loppuun men- aikataulultaan tiukka. Suurin osa valmis- yhtiön palvelua melko hyvänä. Esimerkik- tettu, vuokraerot olivat isot ja korkeimmat den Talojen alkuvuosina käyt- nessä kokouksia oli pidetty viisi. telu- ja selvittelytyöstä oli Lahden kaupun- si Asukasviesti-lehdissä 3/1999 ja 3/2000 neliövuokrat yli kaksinkertaiset verrat- töaste laskettiin tyhjien asunto- Pertti Merenluoto osallistui itsenäisten vuokrata- – Sinä kesänä ei kesälomasuunnitelmia gin asuntoasiainpäällikön Pirkko Korpisen asukastyytyväisyyskyselyn tuloksia esitel- tuna alhaisimpiin neliövuokriin. Vuonna jen lukumäärästä, myöhemmin loyhtiöiden fuusioprosessiin Lahden Kiinteistöhal- tarvinnut tehdä, sanoo Lahden Talojen vastuulla. Hänen oikeana kätenään toimi tiin kokonaisen tabloid-sivun laajuudelta. 1998 Huippukatu 2:n neliövuokra oli 22,20 laskentatapaa muutettiin bud- linta Oy:n hallituksen ja Lahden kaupungin vuok- hallintojohtaja Pertti Merenluoto, yksi työ- valmistelusihteeri Onerva Keto. Tämä kak- Asukastyytyväisyys oli myös omista- mk (3,73 euroa), Ryylinraitti 8:n 47,50 mk jetointipohjaiseksi. Kysytyim- rataloyhtiöiden runkohallituksen jäsenenä. Lahden Fuusioprosessin valmistelussa asuntoasiainpääl- Talot Oy:n palveluksessa hän on ollut alusta läh- ryhmän jäsen. sikko hoiti prosessin Kuntaliiton Fuusioin- jan eli Lahden kaupungin intresseissä, ku- (7,99 euroa). Keskivuokra oli 33,74 mk/m² piä olivat yksiöt ja kaksiot sekä likkö Pirkko Korpisen oikeana kätenä toimi valmis- tien, ensin talouspäällikkönä ja vuodesta 2000 läh- Aikaa käytettiin tehokkaasti, rahaa tioppaan sekä osakeyhtiölain turvin. Toki ten Lahden kaupunginhallituksen puheen- (5,67 euroa); lähimpänä sitä olivat Korte- uudet, keskustassa tai sen välit- telusihteeri Onerva Keto. tien hallintojohtajana. säästeliäästi. Pertti Merenluoto kertoo esi- juridisena taustatukena oli hallituksen pu- johtaja Paula Kurki-Suonio (Lahden Talot pohjankatu 6:n vuokra 33,80 mk/m² (5,68 tömässä läheisyydessä sijaitse- merkiksi elokuussa 1995 Ouluun suun- heenjohtaja Osmo Mäkinen. Oy:n hall. jäsen 1997–1998) kertoi Asukas- euroa) ja Jahtikatu 3:n vuokra 33,63 mk/m² vat asunnot. tautuneesta matkasta, jonka tarkoituk- Vuosi 1997 oli työntäyteinen, sillä pe- viesti-lehden 1/1999 haastattelussa. Kau- (5,66 euroa). sena oli, että työryhmä tutustuu Oulun rustettavan yhtiön lukuun oli tehtävä pal- pungin virkamiesjohto oli tyytyväinen Vuokria nostettiin alkuvuosina maltilli- Sivakka Oy:n toimintamalliin ja asukas­ jon asioita. Kaikki tuli hoidetuksi pitkälti Lahden Talojen tapaan hoitaa asioita. Asu- sesti. Vuosina 1998–1999 inflaatio oli Suo- demokratiaan:­ sen ansiosta, että Pirkko Korpinen delegoi kasviestin 1/2000 haastattelussa kaupun- messa 1,5 prosentin tuntumassa. Vuosien­ Alkuvuosina Lahden Talot julkaisi – Matkustimme Ouluun bussilla, ja rutiinityönsä asuntotoimiston henkilöstöl- ginjohtaja Kari Salmi toi esille julkishallin- 1999 ja 2000 vuokrankorotukset olivat kes- talojensa neliövuokrat vuosittain starttasimme Lahdesta aamulla kukon- le, täsmällinen ja tarkka Onerva Keto piti non vastuun vuokra-asuntojen tarjoajana. kimäärin 2,6 prosenttia ja 1,9 prosenttia. Asukasviesti-lehdessä. laulun aikaan. Menomatkalla pidimme asiat ja paperit järjestyksessä, ja kaikkien – Vaikka nykyisin on jo muitakin vas- Vaikka vuonna 2000 alettiin vuokran yh- kokouk­sen ja valmistauduimme oululais- keskinäinen yhteistyö sujui. tuullisia rakennuttajia, julkishallinto edus- teydessä periä niin sanottua korjausrahaa ten tapaamiseen. Perillä Oulussa ohjel- – Pirkon ja minun välit olivat aina taa edelleen turvallisuutta asukkaisiin näh- 0,30 mk/m² (0,05 euroa), lähes joka toi- Kuntaliiton julkaisema Aravavuokratalojen fuu- massa oli kolmen tunnin palaveri Oulun hyvät, mikä auttoi viemään asioita eteen- den. Kaupunkiin kohdistuu myös lain sen vuokranmääritysyksikön vuokria ei sio-opas oli asunto- Sivakan edustajien kanssa. Sen jälkeen läh- päin ja jaksamaan kovassakin ryöpytyk- velvoitteita asuntoasioiden järjestämisessä.­ korotettu lainkaan. Jopa maaliskuun 2001 asiainpäällikkö Pirkko dimme kotimatkalle, ja perillä Lahdessa sessä niin Lahden Talot Oy:n toiminnan­ Lahdessa toiminnot on yhtiöitetty Lahden vuokrankorotukset olivat vain keskimäärin Korpisen ja valmistelu- olimme iltamyöhällä. valmisteluvaiheessa­ kuin yhtiön ­ensim­ Talot -yhtiöön, ja se on osoittautu­nut 3,8 prosenttia, vaikka vuoden 2000 inflaa- sihteeri Onerva Kedon Pertti Merenluoto ei ollut Lahden kau- mäisinä toimintavuosina, Pertti Meren­ oikeaksi­ ratkaisuksi. Lahdessa asiat ­hoi­- tiovauhti oli ollut 3,4 prosenttia. Lahden Talot Oy:n toiminnan alku- työkaluna Lahden vuok- vuosina asunnonhakijoihin sovel­ rataloyhtiöiden fuusioi- pungin asuntotoimiston palveluksessa, luoto­ kertoo. detaan hyvin ja vertailukaupunkeihin näh- Vuonna 1999 Lahden Talot otti käyt- lettiin tiukkoja tulo- ja varallisuus­ misessa. vaan tuli valituksi fuusion valmistelutyö- den tehokkaasti. Vuokratasokin on pysynyt töön vuokravakuuden. Sen suuruus oli 1 rajoja. Tulorajat poistuivat 2000- varsin alhaisena, Salmi totesi haastattelussa. 500,00 markkaa (252,30 euroa), ja se perit- luvun puolivälissä.

20 21 Käytännön asioiden organisointia hartiavoimin

täyteistä aikaa, sillä ratkaistavana oli suuri Alkuvuosien henkilöstöjärjestelyt kohdis- määrä käytännön asioita, jotka siihen asti tuivat ensisijassa kiinteistöhuoltoon ja huo- oli hoidettu erillisissä vuokrataloyhtiöissä. neistokorjauksiin. Talonmiehet, siivoojat ja Lähes viikoittain yhtiön johtoryhmä käsit- korjausmiehet siirtyivät yksittäisten yhtiöi- teli tilannekatsauksia, seurantaa, suunni- den palveluksesta Lahden Talojen palve- telmia ja henkilöstökysymyksiä. lukseen. Näille henkilöstöryhmille muutos – Henkilöstöllä asemaan katsomatta oli oli vaikeampi kuin kaupungin palvelukses- uusia asioita hoidettavanaan ja ongelmia ta siirtyvälle toimistohenkilöstölle. ratkaistavanaan. Työtä tehtiin intensiivi- Tuohon aikaan kiinteistöhoitoalalla sesti – oli tekemisen draivia! kertoo Lah- oli käytössä kaksi työehtosopimusta: pis- den Talojen hallintojohtaja Pertti Meren- teytykseen perustuva talonmiehentyötä luoto. ja siivousta koskeva työehtosopimus sekä Kiinteistöjohtaja Eero Lukkarisen mu- kiinteistöhoitoalan työehtosopimus. Yksit- kaan kaikilla oli halu näyttää ja kaikki pu- täisissä yhtiöissä käytössä oli ollut ns. pis- halsivat yhteen hiileen. – Alkuvuodet oli- tepalkka-tes, jossa talonmies teki töitä vain vat kovaa työtä ja työpäivät joskus todella yhdelle vuokrataloyhtiölle ja hänen palk- Toimintansa alkajaisiksi järjestämänään avointen ovien päivänä Lahden Talot Oyn toimiston henkilöstö pitkiä, jotta asiat saatiin rullaamaan, hän kansa määräytyi kiinteistön koon mukaan. Lahden Talot Oy:n hallitus vuonna 1998: Istumassa vas. Jukka Kalliokuusi, Onerva Keto (siht.), Kari Kettunen (pj), Pirkko Korpinen (tj), Osmo Mäkinen (vpj) ja Lahden Talojen ensimmäisen hallituksen puheen- asettui ryhmäkuvaan. Istumassa vas. hallintosihteeri Onerva Keto, vuokravalvoja Sinikka Sinkkonen ja toi- kertoo. Lahden Talot halusi organisoida hen- Anne Hakamo. Seisomassa vas. Inkeri Anttonen, Risto Turunen, Juha Peltonen, Henry Wahlstén, Paula Kurki-Suonio, Aira Halme, Ismo Enqvist ja Pertti Meren- johtajana toimi Kari Kettunen. mitusjohtaja Pirkko Korpinen. Seisomassa vas. isännöitsijät Antero Ampuja, Eija Urpelainen ja Reijo Sini- luoto (tal.pääll.). salo, asuntosihteeri Anne Kuusterä, isännöitsijä Antti T. Laukkanen, asuntosihteeri Ella Toivanen, talous- kilöstön tehokkaampaan käyttöön, minkä päällikkö Pertti Merenluoto, isännöitsijä Pirjo Mikkonen, toimistosihteeri Hilkka Turtiainen, perintätoimihen- Säästöjä laina- ja vuoksi talonmiehet siirrettiin vuonna 2001 kilö Tuula Lehtonen, vuokravalvoja Terttu Karppinen, kirjanpitäjä Mirja Dufva, arkkitehti Uolevi Leppänen henkilöstö­järjestelyillä pistepalkkasopimuksesta kiinteistönhoito- tussa aikataulussa oli maksettu ylimääräi- yhtiöön sulautettiin 14 uutta yhtiötä. Fuu- si esille ajatus Lahden Talot Oy:n mah- asukkaiden edustajana ollut mukana jo ja kiinteistöpäällikkö Eero Lukkarinen. Lahden Taloihin fuusioiduilla itsenäisil- alan työehtosopimuksen piiriin. Vuonna nen korvaus. Lahden Talojen palveluksessa siointiprosessi jatkui vuoteen 2001. dollisesta myymisestä. Loppuvuonna 2000 vuokratalo­yhtiöiden fuusion valmistelus- lä vuokrataloyhtiöillä oli korkotasoltaan ja 1999 aloitettu muutos ei tapahtunut hel- korjausmiehiä alettiin käyttää yhtiön kaik- Jo Lahden Talojen perustamisvaihees- kaupunginjohtaja Kari Salmi pyysi selvit- sa, mutta oli alusta lähtien nähnyt fuusion Lahden Talot Oy:n toiminnan käynnisty- tivat itsenäisten vuokrataloyhtiöiden fuu- ehdoiltaan hyvin epäedullisia aravalaino- posti, vaan sitä edelsi pitkä ja monivaihei- kien kohteiden korjauksissa, eikä työn te- sa keskusteltiin kysymyksestä, pitäisikö tämään Lahden Talojen hinnan ja mah- tuomat hyödyt. Vuoden 1998 Asukasviesti- minen merkitsi monien uusien toiminto- sioitumiseen ja Lahden Talojen toiminnan ja. Lainojen yhdistäminen edullisemmik- nen neuvotteluprosessi sekä käräjäoikeus- kemisestä vaaditussa aikataulussa makset- yhtiön­ tulouttaa rahaa omistajalleen Lah- dollisen myynnin vaikutukset. Myymises- lehtien haastatteluissa hän toi vahvasti esil- jen luomista ja käyttöön ottoa. Tietojär- käynnistymiseen kovia ennakko-odotuk- si ja muut lainakannan järjestelyt aloitet- käsittely, joka kuitenkin päättyi osapuolten tu lisäkorvauksia. den kaupungille. Ajatus saatiin torjutuksi, tä keskusteltiin aika-ajoin vielä vuosina le muun muassa fuusion tuomia taloudel- jestelmät ja puhelinnumerot muuttuivat, sia, paineita ja haasteita. Niiden kohteina tiin heti vuonna 1998, ja niillä saavutettiin välisen sopimukseen. Uuden sopimuksen Pertti Merenluoto arvioi, että kiinteis- olihan fuusio vielä tuore ja keskeneräinen. 2001–2005, mutta varteenotettavaksi vaih- lisia hyötyjä sekä asukasdemokratiaa, joka samoin toimenkuvat osalla henkilöstöä. olivat sekä yhtiön hallitus että operatiivi- miljoonien markkojen säästöt. Huomatta- piirissä talonmiehistä tuli huoltomiehiä, tönhoidon ja huoneistokorjausten uudel- Lisäksi kaupunki oli Lahden Taloja perus- toehdoksi se ei noussut. Selvittäminen ni- yhtiön toiminnan alussa puhutti asukkaita Keskiössä oli organisoida toiminnot mah- nen johto, joka joutui muun muassa laati- via taloudellisia säästöjä saavutettiin myös ja heidän työkenttänsä laajeni koskemaan leenjärjestelyt toivat yhtiölle satojentuhan- tettaessa päättänyt, ettei se halunnut yh- mittäin osoitti, ettei yhtiöstä saataisi sen paljon. dollisimman tehokkaasti ja nopeasti sekä maan vastineita asukkaiden toistuviin kir- muilla uudelleenjärjestelyillä kuten kilpai- useampaa kiinteistöä. Vastaavanlaiset sien markkojen säästöt. tiöstä tuottoja, muttei myöskään aikonut todellista arvoa vastaavaa hintaa, kos- Kari Kettusen kunto heikkeni vuoden kehittää taloushallinnon järjestelmien toi- jelmiin Lahden kaupunginhallitukselle, luttamisella. Pelkästään hissihuollon kil- muutokset koskivat myös siivoojia. tukea sitä. Asukasviestin 1/1999 haastatte- ka suurin osa asunnoista oli Aravan käyt- 2000 aikana, ja hän kuoli tammikuussa mivuutta. Uudet atk-järjestelmät aiheut­ Araan ja ministeriöihin sekä vastaamaan pailuttaminen tuotti kymmenientuhansien Itsenäisten vuokrataloyhtiöiden aikana Yhtiön rooli lussa kaupunginhallituksen puheenjohtaja tö- ja luovutusrajoitusten piirissä. Lisäksi 2001. Varapuheenjohtaja Osmo Mäkinen tivat jonkin verran päänvaivaa, mut- lehtien yleisönosastoissa julkaistuihin yk- eurojen vuosisäästöt. jokaisella isännöitsijällä oli ollut oma kor- kaupunkikonsernissa vakiintuu Paula Kurki-Suonio (Lahden Talojen halli- kaupunki piti Lahden Taloja strategisesti oli runkohallitustaustansa puolesta hyvin ta enemmän paineita aiheutti lähestyvä silöimättömiin syytöksiin ja perättömiin – Joidenkin ratkaisujen vaikutukset tun- jausmiehensä, joka oli tehnyt isännöitävi- Ensimmäisen toimintavuoden alussa Lah- tuksen jäsen 1998) totesi omistajan intressi- tärkeänä työkaluna, asuihan yhtiön asun- perillä asioista, joten hänen oli helppo ot- vuosi­tuhannen vaihe, johon yhtiössä val- väitteisiin. tuivat heti, joidenkin todellinen merkitys en kohteiden huoneistokorjaukset. Kiirei- den Taloihin kuului 62 vuokranmääritys- nä olevan vain asukastyytyväisyys; yhtiön­ ei noissa noin 10 prosenttia kaupunkilaisista. taa puheenjohtajuus hoitoonsa hallitus- mistauduttiin huolella. Yhtiön ensimmäinen hallituskausi, eri- konkretisoitui vasta 3–4 vuoden jälkeen, set korjaustyöt oli teetetty ns. pienurakalla, yksikköä eli entistä Lahden kaupungin it- ollut tarkoitus tuottaa omistajalleen voittoa.­ Ensimmäisen hallituksen puheen- kauden viimeisiksi kuukausiksi. Ympäristö, erityisesti asukkaat, kohdis- tyisesti vuodet 1998–1999, olivat työn- Pertti Merenluoto sanoo. jossa huoneiston remontoinnista vaadi- senäistä vuokrataloyhtiötä, vuoden lopussa Ensimmäisen hallituskauden aikana nou- johtajana toimi Kari Kettunen. Hän oli

22 23 Toiminnan tukipilarit kuntoon

Ensimmäisen hallituskauden 1998–2001 Alkuvuosina Asukasviesti-lehti oli tab- yhtiön alkuvuosina työskenteli toimis- aikana Lahden Talot käynnisti useita loid-kokoinen, 8-sivuinen ja pääosin mus- tosihteerinä ja vastasi monenlaisista kir- yhtiön­ perustoimintaa tukevia toiminto- tavalkoinen julkaisu, värikuvia saatettiin joitustöistä. Sivujen tekoon hän perehtyi ja. Tiedottamista yhtiö kehitti aloittamalla käyttää yhdellä tai kahdella aukeamalla. kahdessa FrontPage-koulutuksessa vuonna asukaslehden julkaisemisen ja kokoamalla Vuonna 2000 lehden sivukoko suureni aa- 1999. Sivut otettiin käyttöön vuoden 2000 asukasoppaan. Alkuvuosien ponnistuksiin vistuksen, painopaperiksi vaihtui kiiltävä- alusta lukien. kuului myös yhtiön ensimmäisten www- pintainen paperi, ja lehti muuttui kokonai- Kotisivuille Hilkka Turtiainen kehit- sivujen tekeminen. suudessaan neliväriseksi. teli sloganin Turvallista ja viihtyisää asu- Asukaslehti ilmestyi vuodesta 1998 al- Vuonna 1998 koottiin myös asukasopas, mista, joka ajan saatossa lyheni muotoon kaen kolme kertaa vuodessa. Ensimmäi- joka jaettiin kaikkiin huoneistoihin. Op- Turvallista asumista. Kotisivut sisälsivät sessä numerossa julistettiin lehden ni- paan tarkoituksena oli tutustuttaa vuok- yleistietoa Lahden Taloista sekä yhtiön mikilpailu, ja toisesta numerosta lähtien ralaiset oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa asuntokannan esittelyn alueittain ja asun- lehti ilmestyi Asukasviesti-nimisenä. Leh- sekä opastaa asumiseen liittyvissä käytän- totyypeittäin. Sivuilla annettiin asunnon den päätoimittajana toimi toimitusjohtaja nön kysymyksissä. Opas oli 24-sivuinen hakua koskevat ohjeet, mutta ohjelma ei Lahden Talot on tuottanut julkaisuja asukkailleen ja sidosryhmilleen toimintansa alusta alkaen. Pirkko Korpinen. Sisällön kokosi henkilö- ja sisälsi ohjeita ja neuvoja muun muas- mahdollistanut sähköistä hakemusta, kos- kunnasta muodostettu toimitusneuvosto, sa muuttamisesta ja vuokrasopimuksen ka hakemukseen vaadittiin erillisiä liittei- jutut tehtiin pääosin omin voimin. teosta,­ vuokranmaksusta, häiriötilanteiden tä. Asuntohakemuksen uusiminen onnis- Lehden sisältö oli informatiivinen: en- hoitamisesta ja sekä oman asunnon että tui internetin välityksellä. simmäisessä numerossa esiteltiin Lahden yhteisten tilojen käytöstä. Yleisten asioi- Sivuilta löytyivät yhtiön koko henkilös- Talojen organisaatiota ja asukasdemokra­ den lisäksi asukasoppaassa oli tietoa muun tön nimet ja puhelinnumerot. Yleistä pa- Lahden Talojen alkuvuosina toimistosihteerinä työs- tiaa, käsiteltiin jätehuoltoa, lajittelua ja muassa asukasdemokratiasta, jätteiden la- lautejärjestelmää ei ollut, mutta työnteki- kennellyt Hilkka Turtiainen sai tehtäväkseen tehdä sisä­ilmaongelmia sekä muun muassa neu- jittelusta, energiansäästöstä ja lemmikki­ jän nimeä klikkaamalla pääsi antamaan yhtiön ensimmäiset kotisivut. vottiin, kuinka ilmastointiventtiilit puh- eläinten pitämisestä. henkilökohtaista palautetta. distetaan. Ensimmäisissä numeroissa Ensimmäinen logo Lahden Taloilla oli ilmestyi myös asunnonvaihtopalsta ja jul- käytössä heti toiminnan alkaessa vuon- kaistiin Lahden Talojen kaikkien kiinteis- na 1998. Yhtiön ensimmäiset www-sivut töjen neliövuokrat.­ teki asuntosihteeri Hilkka Turtiainen, joka

Lahden Talojen ensimmäinen logo otettiin käyttöön heti toiminnan alkaessa vuonna 1998. Kotisivuille kehitelty slogan Turvallista ja viihtyisää asumista lyheni ajan saatossa muotoon Turvallista asumista.

24 25 Lahden Talojen alkuvuodet aktiivista rakennuttamista ja ylläpidon kehittämistä Henkilöstö ja hallitus kulttuurimuutoksessa Perusparantamisen kulttuuri myös uuteen yhtiöön

koska asukkaat valittivat herkästi ylem- asunto järjestetään heti, kun sopiva löytyy. Lahden Talot Oy:n toiminta alkoi aktii- miseen. Toinen uudisrakentamishaluja vä- mälle johdolle. Toisaalta taas tiukoissa hää- Vielä kymmenen vuotta Lahden Talojen visella rakennuttamisella. Ensimmäisi- hentänyt seikka oli muuttovirran vähäisyys tötapauksissa isännöitsijä sai johdon tuen, toiminnan alkamisen jälkeen asuntosih- nä toimintavuosinaan yhtiö jatkoi asun- muualta Suomesta Lahteen. Uudisraken- isännöitsijä Reijo Sinisalo kertoo. teereiltä saatettiin kysyä, milloin asunnon totoimiston aikana alkanutta kiinteistöjen tamiseen tuli vuosien tauko, jonka jälkeen Sinisalolle oli helpotus vapautua huolis- myöntämisestä päätettäisiin. perusparantamista, ja myös uudiskoh- ensimmäinen uudiskohde oli vuoden 2009 ta, joita vuokrataloyhtiöiden heikon talou- Toimintakulttuurin muutosta edistivät teita rakennettiin. Lisäksi ensimmäise- alussa valmistunut Kilpiäisten palvelukes- den hoitaminen oli aiheuttanut. Lisätyötä uudet, entiseen verrattuna siistit tilat kau- nä toimintavuoden 1998 lopussa Lahden kus ja ensimmäinen vuokra-asuntokohde ja stressiä aiheutti atk, koska uudet järjes- pungin ydinkeskustassa. Puitteet vaikutti- Taloihin fuusioitiin kolme vastavalmistu- keväällä 2011 valmistuneet Lanssikadun telmät eivät alkuvaiheessa toimineet toivo- vat asiakkaisiinkin: uhkaava käytös väheni, nutta vuokratalokohdetta Hirsimetsäntie matalaenergiatalot. tulla tavalla. ja moni asiakas totesi, että ”niin, tehän ette 71, Raamikatu 3 ja Vähäntalonkatu 21. Isännöitsijä Pirjo Mikkosen muistiku- ole enää kaupungin työntekijöitä”. Ensimmäisellä hallituskaudella 1998– Perusparantamisen pohja vissa merkittävä muutos oli yhtiökokous- Myös hallitustyöskentely muuttui, kun 2001 rakennuttiin kolme uudiskohdet- asuntotoimiston aikana ten ja hallitusten kokousten jääminen pois monen yhtiön runkohallitusjärjestelmäs- ta. Vuonna 1999 valmistui Luiskakatu 2:n Vuokratalokiinteistöjensä kuntoarviot isännöitsijöiden tehtävistä. – Asukasde- tä siirryttiin yhden hallituksen järjestel- pienkerrostalo ja vuosituhannen vaihtees- ja suunnitelmallisen perusparantamisen mokratiaan taas alettiin kiinnittää aiempaa mään. Ensimmäisellä hallituskaudella hal- sa Metsäpellontie 26:een kahdessa vaihees- Lahden kaupunki aloitti 1990-luvun alus- enemmän huomiota, hän kertoo. lituksessa oli 11 jäsentä, joista peräti viisi sa uudiskohde, joka koostui neljästä ker- sa, jolloin Lahden Talojen kiinteistöjohta- Lahden Taloissa isännöitsijä pystyi asukkaiden edustajia. Hallitus kokoontui rostalosta ja kolmesta rivitaloista. Vuonna ja Eero Lukkarinen toimi asuntotoimistos- Lahden Talot Oy:n ensimmäinen perusparannuskohde oli Kivimaan kaupunginosassa sijaitseva Mukkulan- asuntosihteereiden kanssa järjestämään lähes kuukausittain ja käsitteli alussa myös 2001 valmistui kolmesta kerrostalosta ja sa asuntoasiamiehenä. Lukkarinen näki, katu 1, 3 ja 5. Vuonna 1998 toteutettu perusparannus oli kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja onnistui hyvin. vuokralaisten toivomia asunnonvaihto- sellaisia, lähinnä operatiivisia kysymyk- yhdestä rivitalosta koostuva Päivärinteen- ettei toiminta voi jatkua siten, että vuok- ja. Asuntotoimiston aikana Reijo Sinisa- siä, jotka eivät olisi sille kuuluneet. Halli- katu 22, 24, 26 ja 28. rataloyhtiöt itsenäisesti hoitavat asioitaan, Muutaman ensimmäisen vuoden pe- si mietittävä tarkkaan, missä järjestykses- lon pyytämät vaihdot eivät olleet järjesty- tukselle asioita valmisteli ja keskeiset asiat Alkuvuosina yhtiön velkaantuneisuus- vaan kiinteistöjen kunnossapitoon tarvit- rusparannuksissa asukkaat asuivat asun- sä työt tehdään, kun asukkaat asuivat asun- neet. Vuosina 1999–2002 Lahden Taloilla kävi ennakkoon läpi työvaliokunta, johon aste oli korkea, koska 1990-luvulla vuok- tiin suunnitelmallinen ote. noissaan koko korjauksen ajan. Järjestely noissaan. oli asuntosihteereiden ja isännöitsijöiden kuuluivat hallituksen puheenjohtajat, toi- rataloja oli rakennettu vilkkaasti ja suurin Vuonna 1992 Lahden Kiinteistöhallinta todettiin hankalaksi ja vaaralliseksi. Sii- Vaikka perusparannukset olivat laajoja, muodostama asunnonjakotyöryhmä. Asu- mitusjohtaja, kiinteistöpäällikkö, talous- osa hankkeista oli toteutettu kokonaan vel- Oy palkkasi rakennusmestari Matti Savo- tä luovuttiin Eteläinen Liipolankatu 1:n paljon jouduttiin jättämään tekemättä. – kasvalintoja koskevat pöytäkirjat se toimit- päällikkö ja yksi asukasjäsen. Hiljalleen karahalla. Syynä oli se, että kun itsenäis- laisen tekemään perusteelliset kuntoarviot­ perusparannuksen valmistuttua vuonna Kattona oli, että neliövuokrat saivat nousta Lahden Talojen isännöitsijät vuodelta 1998: istumassa Reijo Sinisalo, seisomassa Pirjo Mikkonen (vas.), ti tiedoksi yhtiön johtoryhmälle. hallitustyöskentelyä käännettiin osakeyh- ten vuokrataloyhtiöiden fuusioimista yh- kaikista yli 15 vuotta vanhoista vuokrata- 1996, ja myöhemmistä kohteista asukkaat korkeintaan viisi markkaa. Tältä pohjalta Eija Urpelainen, Antti T. Laukkanen ja Antero Ampuja. Ella Toivaselle siirtyminen asuntotoi- tiömäiseen suuntaan. deksi yhtiöksi alettiin valmistella, Lahden lokiinteistöistä. Kuntoarvioiden pohjalta muuttivat korjaustöiden ajaksi pois. laskettiin, mitä voitiin tehdä. Perusparan- mistosta Lahden Talojen asuntosihteeriksi Asukasjäsenille osakeyhtiön hallitus- kaupunki lakkasi satsaamasta rahaa uu- laadittiin Perusparannus 2000 -ohjelma, 1990-luvun alkupuolella Lahti kulki nuksia ei siis voitu tehdä niin laajasti, kuin toi vastuuta ja uusia haasteita, koska asu- työskentely ja toimintakulttuuri olivat uut- sien vuokratalojen rakentamiseen. Siihen jonka mukaisesti suuria korjauksia alet- korjausrakentamisen valtakunnallisessa olisi ollut tarve, Eero Lukkarinen sanoo. Siirtyminen kaupungin asuntotoimistos- läkin oli esimies, Lahden Talojen toimitus- kasvalinta siirtyi asuntosihteereille. – Itse- ta. – Salissa asioista oltiin samaa miel- asti kaupunki oli sijoittanut uudiskohtei- tiin toteuttaa 3–4 kiinteistön vuosivauhdil- eturintamassa, sillä vastaavanlaisia perus- Lahdessa aloitettu vuokratalokiinteis- ta osakeyhtiön palvelukseen merkitsi hen- johtaja. Kaikkien isännöitsijöiden ei ollut näinen työ kasvatti motivaatiota, Ella Toi- tä, mutta lehtien yleisönosastoista saatiin siin omia varojaan enemmän kuin osake- la. Peruskorjauskohteita oli yhteensä 20, ja parannuksia oli Suomessa tehty vähän. Be- töjen peruskorjaaminen oli johdantoa kilöstölle monia muutoksia. Yhtiön toimi- helppo hyväksyä muutosta. vanen sanoo. lukea aivan muuta, kertoo hallintojohta- pääoman minimin. niissä noin 1 360 asuntoa. Ensimmäiseksi, tonikorjauksia koskevaa tietoa ei juuri ol- Valtion asuntorahaston (ARA) vuosina tusjohtajan tehtävät, valtuudet ja vastuu – Asuntotoimiston aikaan isännöitsi- Erityisesti asukkaat mielsivät Lahden ja Pertti Merenluoto. – Suurin vääntö hal- Koska velkaantuminen haluttiin saat- vuonna 1993, perusparannettiin Pohjoinen lut, ja vähäkin tieto oli vaikeasti saatavissa. 1995–1999 toteuttamalle valtakunnalliselle olivat erilaiset kuin kaupungin asunto- jät olivat toimitusjohtajia, suuria herroja, Talot Oy:n erillisten vuokrataloyhtiöiden lituksessa käytiin vuokranmäärityksistä. taa kuriin, uudisrakentaminen pysäytettiin Liipolankatu 10, 12, 14. Seuraavaksi olivat – Aikamoista opettelua se oli, Mat- lähiöprojektille. Liipola oli yksi ARAn lä- asiainpäällikön. Isännöitsijöiltä fuusio vei joilla oli paljon valtaa. Lahden Taloissa piti summaksi, eivät yhdeksi yhtiöksi. Asiak­ Myös vuokravakuus ja pääomien tasaus ai- 2000-luvun alussa ja painopiste siirrettiin vuorossa Hirsimetsäntie 58, 60, 62 ja Viher- ti Savolainen kertoi Asukasviesti-lehden hiöuudistushankkeisiin valituista kohteis- toimitusjohtajan aseman, ja isännöitsijöil- tarkkaan harkita, mitä kirjoitti tai sanoi, kailla myös kesti aikansa sisäistää, että heuttivat alkuvuosina kritiikkiä. siihenastistakin vahvemmin perusparanta- laaksontie 13, 15, 17, sitten Katajakatu 5. 1/2010 haastattelussa. – Oli esimerkik- ta. Toinen lähiöprojektiin valittu lahtelais-

26 27 mistella pääomien tasausta. Sen käyttöön otto vuonna 2003 oli merkittävä paran- nus erityisesti pienille vuokratalokohteil- le, jotta niille ei aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia. Jo tätä ennen, vuonna 2000, oli vuokrien yhteydessä alettu periä erillis- tä korjauksia varten rahastoitavaa korjaus- markkaa 0,30 markkaa neliötä kohti. Heti yhtiön ensimmäisenä toiminta- vuonna Lahden Talot Oy:n hallitus aloit- ti tutustumiskierrokset peruskorjattui- Lahden Talojen huoneistokorjaajille järjestettiin hin ja uusiin kiinteistöihin. Hallitus piti vuonna 1998 kylpyhuoneen kunnostamiseen liit- kiinteistö­kierroksia hyödyllisinä, joten tyvä koulutus- ja asennuspäivä. niitä tehtiin vuosittain. Hallitus ja myö- hemmin myös Lahden Talojen henki- Vuosituhannen vaihteessa Metsäpellontie 26:een rakentui kahdessa vaiheessa vuokratalokohde, joka löstö tutustuivat myös valtakunnallisiin koostuu neljästä kerrostalosta ja kolmesta rivitalosta. asuntomessuihin.­ Lahden Talojen alkuvuosina uudisra- kentamisen ja perusparantamisen rinnal- lähiö oli Mukkula. yhtiöön jatkamaan Perusparannus 2000 la kiinteistöjen ylläpitoa kehitettiin tiiviisti; Päivärinteenkatu 22, 24, 26 ja 28:aan valmistui vuonna 2001 kolmesta kerrostalosta ja yhdestä rivitalosta koostuva uudiskohde. Liipolan uudistamista koskevassa pui- -ohjelman mukaisia korjauksia. Kivimaal- kehittämistyö oli kiinteistöpäällikkö Eero tesopimuksessa Lahden kaupunki sitoutui la Mukkulankatu 1, 3 ja 5:n perusparan- Lukkarisen vastuulla. Asioita priorisoi- huolehtimaan yleisten alueiden uudista- nus vuonna 1998 oli kulttuurihistorialli- tiin, toimintoja ja toimintatapoja yhtenäis- misesta ja perusparantamisesta samanai- sesti merkittävä ja onnistui hyvin. Vuosina tettiin, ja yhtiössä aloitettiin kiinteistökan- kaisesti asuntoyhtiöiden perusparannus- 1998–2001 perusparannettiin myös Huip- nan inventointi sekä kunto-arvioiden teko. töiden kanssa. ARA puolestaan sitoutui pukatu 2, Kaviokatu 1, Suitsikatu 11 ja 13, Kuntoarvioiden pohjalta tehtiin pts-ohjel- osoittamaan lähiön kohentamiseen tarvit- Törmäkatu 6, 8 ja 10, Uotilankatu 5, 7, 9, mia. Lisäksi esimerkiksi hisseille laadittiin tavaa valtion asuntosektorin tukea. Liipo- 11 ja 15, Törmäpolku 6, 8 ja 10, Lapakatu uudet huolto-ohjelmat. la-projektin yhteydessä järjestettiin myös 2, Ritaniemenkatu 5, Ruolankatu 6, 8, 10, Yhtiömäisen toimintatavan mukaises- asukastoimintaa ja tapahtumia. 12 ja 14, Urpupolku 3, 5 ja 7 sekä Ilveska- ti huoneistokorjauksia alettiin kilpailuttaa, tu 2, 4 ja 6. huoneistokorjaajia ja siivoojia kouluttaa Tarvelähtöisyyttä ja toimintojen Kustannuspaineissakin Eero Lukka- ja työmenetelmiä yhtenäistää. Tärkeään yhtenäistämistä rinen halusi kääntää perusparannusten rooliin nousi työsuojelu: esimerkiksi sii- Kun Lahden Talot Oy perustettiin, Eero suunnittelun tarvelähtöiseksi. Jotta laa- vouksessa alettiin käyttää tarkasti määri- Lukkarisesta tuli uuden yhtiön kiinteis- jat korjaukset eivät nostaisi minkään koh- teltyjä tuotteita, joiden käyttöön annettiin töpäällikkö ja Matti Savolainen pestattiin teen vuokria kohtuuttomasti, alettiin val- Eero Lukkarinen koulutus.­ Luiskakatu 2:n uudiskohde valmistui vuonna 1999. Huippukatu 2:n perusparannus valmistui vuonna 1999. Kaivokatu 1:n perusparannus valmistui vuonna 1999.

28 29 Puttien perusparannus – kaupunkikuvallinen uroteko Varavankilasta Mukkulan helmeksi

Kun Reijo Sinisalo vuonna 1985 aloitti Lah- den kaupungin isännöitsijänä, hän sai isän- nöitäväkseen muun muassa Mukkulan Pu- tit, Mukkulan varavankilan, kuten taloja niiden hurjan maineen vuoksi kutsuttiin. Meno oli värikästä eikä isännöitsijän kan- nalta helppoa. – Olin aina ollut vähempiosaisten puo- lella, joten ensimmäistä häätöä toimeen- pannessa omatunto soimasi. Sen aikaisessa työssä häädöt tuntuivat kaikkein pahim- malta. Häätöjä tuli usein, ja yhden ansiosta Reijo Sinisalo päätyi sensaatiolehti Seiskaan. Mukkulan Puttien, sittemmin Ritatornien isännöitsi- – Informoin sosiaalitointa häädöstä ja jänä Reijo Sinisalo sai osakseen asukkaiden arvos- pyysin järjestämään rollaattorilla liikkuval- tuksen. Kun Sinisalo vuonna 2010 jäi eläkkeelle, Putit erottuivat Mukkulan kaupunkikuvassa muista kerrostaloista, sillä kolmea taloa yhdisti matala osa, Mukkulan Putit perusparannettiin vuonna 2000. Talojen nimestä järjestettiin nimikilpailu, jonka voitti isän- le asukkaalle katon pään päälle. Pyyntöäni asukkaat Aili Aallon (takana vas.) johdolla tarjosi- eräänlainen yhteiseteinen, josta lähtivät käytävät jokaiseen taloon. (Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva- nöitsijä Reijo Sinisalon ehdotus Ritatornit. ei täytetty. Asukas meni mielenosoituksel- Ritaniemenkatu 5:n asukkaat Lauri Säynätkari (vas.) ja Jorma Mattila istuvat kiinteistön grillikatoksessa, vat Sinisalolle kakkukahvit. Sama toistui, kun Sini- arkisto, Arno Forsius) jonka asukkaat ovat maalanneet talkoilla. salo vuonna 2013 täytti 70 vuotta. lisesti asumaan telttaan Kujalan kaatopai- kan lähelle, mistä Seiska repäisi sensaatio- Lahden Talot teki lahtelaisittain kaupun- sa, mikä antoi kimmokkeen nimetä Rita- rannusta näytön paikaksi. Kyseessä oli to- 183:sta 91:een. Kahteen vuokrataloon teh- jutun. Sen jälkeen asunto järjestyi. ten takaisin ja ampui, Sinisalo kertoo. Tavallisia vuokralaisia ja distänyt ja häiritsijöitä houkutellut yhtei- kikuvallisen uroteon, kun se vuositu- niemenkatu 5:n kerrostalot Mukkulan Pu- dellinen suursaneeraus, jossa vanhasta jäi- tiin yhteensä 66 asuntoa, joista 37 on huo- Puttien ikkunoita rikottiin viikoittain. Putit pysyivät Sinisalon isännöitävänä kehitysvammaisia seteinen purettiin. hannen alussa perusparansi Mukkulan teiksi. Putti on golf-termi, joka tarkoittaa vät jäljelle vain talojen kantavat rungot. neen ja tupakeittiön asuntoja ja 29 kolmen Ovien ikkunoiden rikkominen loppui vas- myös Lahden Taloissa. Perusparannusta Nykyisin Ritaniemenkatu 5 A, B ja C ovat Nykyisin asukkaat tukevat kiinteistön- Putteina tunnetut Ritaniemenkatu 5:n ker- viheriöllä maata pitkin lyötyä lyhyttä lyön- Perusparannus siirsi Mukkulan kaupun- huoneen ja keittiön asuntoja. Kolmanteen ta, kun Sinisalo asennutti niihin teräsver- suunniteltaessa päätettiin etsiä asukkaille siisti vuokratalo- ja palvelutalokiinteis- hoitajan työtä keräämällä roskia ja järjes- rostalot ja hajotti talojen epäsosiaalisen, tiä reikään tai hyvin lähelle sitä. kikuvan kertaheitolla 2000-luvulle, koska taloon, joka perusparannettiin palveluta- kot. Kerran oli lämmönjakohuoneen ovi uudet asunnot eri puolilta kaupunkia. Ta- tö, jota liioittelematta voi kutsua Mukku- tämällä haravointi- ja siivoustalkoita, lisäk- osin rikollisenkin asukasjoukon eri puolil- Putit erottuivat Mukkulan kaupunkiku- sen ansiosta Ritaniemenkatu 5:n ympäris- loksi, asuntoja tuli 25. Myös piha-alueet karmeineen irrotettu. Talopesuloihin mur- lojen piti olla tyhjät vuoden 1999 loppuun lan helmeksi. A- ja B-talot ovat tavallisia si asukkaat ovat maalanneet grillikatoksen le kaupunkia.­ vassa muista kerrostaloista, sillä kolmea ta- tö siistiytyi nopeasti. uudistettiin. tauduttiin tämän tästä ja pesulan käytöstä mennessä. Uudenvuodenaattona Reijo Si- vuokrataloja, C-talo on vuokrattu Lah- ja sen penkit sekä muita pihan kalusteita ja Mukkulan Putit rakennettiin asunnoik- loa yhdisti matala osa, eräänlainen yhtei- Jokaisesta kolmesta kerrostalosta tuli Uuden ilmeen lisäksi talot saivat uuden kertyneet rahat varastettiin. Myös talon- nisalo ja talonmies kiersivät tarkistamas- den kaupungin sosiaali- ja terveystoimel- aidanteita. Kiinteistön siisteys saa kiitosta si teollisten työpaikkojen perässä Lah- seteinen, josta lähtivät käytävät jokaiseen erillinen talo, kun taloja yhdistänyt ma- nimen Ritatornit, joka oli talojen isännöit- miehen työkalut olivat haluttuja. sa, että kaikki asunnot olivat tyhjät. Yhdes- le. Aluksi talo toimi vanhusten palveluta- myös ulkopuolisilta. teen muuttaville, ja ne valmistuivat vuosi- taloon. Talojen porraskäytävistä kuljettiin tala yhdysosa purettiin. Kaikkiin asuntoi- sijän Reijo Sinisalon ehdotus. Muihin ni- Talojen yhteiseteinen toimi seurustelu- sä asunnossa mies makasi lattialla tyhjien lona, nykyisin se tarjoaa ohjattua asumista Myös muu toiminta on aktiivista. Talvi- na 1973–1974. Mukkulan sijainti oli hyvä, teräsovien kautta pitkiin suoriin käytäviin, hin rakennettiin parvekkeet, mikä antoi miehdotuksiin kuului Pirkkola, jota Eero paikkana, joka keräsi myös ulkopuolista pullojen ympäröimänä. kehitysvammaisille. Taloissa jo Puttien ai- maanantaisin kerhohuoneessa kokoontuu koska esimerkiksi Isku oli yksi muuttovä- joiden molemmin puolin olivat asuntojen talojen julkisivuille uuden ilmeen. Myös Lukkarinen esitti perusparannusajan toi- väkeä ja jossa tehtiin kaikkea sitä, mitä elä- – Kopautin jalalla lattiaan, mutta mies kana asunut Aili Aalto on tyytyväinen ta- Aili Aallon pyörittämä Viisasten kerho. Ke- keä palkanneista yrityksistä. 1970-luvun sisäänkäynnit. Asunnot olivat pieniä, eikä sisäosiltaan talot muuttuivat täydellises- mitusjohtajan Pirkko Korpisen mukaan. mässä yleensäkin – myös harrastettiin sek- ei havahtunut. Sitten sanoin ”herätys” ja loissa tehtyihin muutoksiin. Hienoina pa- säajaksi kerhon toiminta siirtyy kerhohuo- alussa Lahden ensimmäisen golf-kentän niissä ollut parvekkeita. ti, kun huoneistojako uudistettiin. Muu- siä. Myös surmatyöt kuuluivat Puttien ar- ravistelin. Silloin huomasin, että mies oli- rannuksina hän pitää jokaiseen asuntoon neesta ulos grillikatokseen. – Ritatorneissa tiiauspaikka sijaitsi Ritaniemenkadun ja Lahden Talojen kiinteistöjohtaja Eero tos ankeista Puteista ajanmukaisiksi ker- keen. – Kerran joku lähti Lahdesta toiselle kin kuollut ja aivan jäykkä, Reijo Sinisalo rakennettua parveketta sekä isoa wc:tä ja on hyvä asua, sillä asukkaiden kesken val- Mukkulankadun kulmauksen tuntumas- Lukkarinen luonnehtii Puttien peruspa- rostaloiksi pienensi asuntojen lukumäärän puolelle Suomea asetta hakemaan, tuli sit- muistelee. vaatehuonetta, samoin sitä, että taloja yh- litsee hyvä henki, Aili Aalto sanoo.

30 31 Pääomatalouden ja strategian kehittämisen kausi 2001–2005 2000-luvun alkupuoli vakiinnutti toiminnan

Vuodet 2001–2005 olivat Lahden Talojen toiminnan vakiintumisen, pää- Uusi toimitusjohtaja omatalouden kehittämisen ja strategian luomisen aikaa. Mielikuva yh- vuonna 2002 tiöstä itsenäisten vuokrataloyhtiöiden summana alkoi tehdä tilaa ym- Vuonna 2002 Lahden Talojen toimitus- märrykselle yhdestä yhtiöstä. johtaja vaihtui nopealla aikataululla, kun Pirkko Korpinen siirtyi Saton Ara-asunnot -yksikön apulaisjohtajaksi. Hän irtisanou- Pääomavuokrien tasaus käyttöön 1.3.2003 voimaan tulleissa vuok- tui hallituksen kokouksessa 14.8.2002 ja vuonna 2003 rissa, ja siihen sovellettiin kolmen vuoden teki viimeisen työpäivänsä Lahden Talois- Merkittävimmät kehityshankkeet liittyivät siirtymäaikaa. sa 13.9.2002. pääomatalouteen. Alusta alkaen Lahden Toinen muutos liittyi uudisrakentami- Hallitus julisti toimitusjohtajan tehtä- Taloissa oli pidetty tärkeänä asiana ja yh- seen. Ensimmäisinä toimintavuosinaan vän haettavaksi samassa kokouksessa, jos- tiön yhtenä kulmakivenä sitä, että yhteen Lahden Talot oli rakentanut paljon uutta ja sa Korpinen irtisanoutui. Tehtävää haki 17 fuusioitujen vuokrataloyhtiöiden pääomat myös ostanut kiinteistöjä. 2000-luvun al- henkilöä, joukossa useita hyviä, joten va- Ennen valintaansa Lahden Talojen toimitusjohta- tasataan. Asukkaat vastustivat ajatusta voi- kuvuosina uudisrakentamisen tarve vähe- linta ei Salosen mukaan ollut helppo. Va- Lahden Talot Oy:n ensimmäisen strategian tavoitteet kohdistuivat talouteen, tuotteisiin, asiakkaisiin, jaksi Juhani Jokelainen toimi ARA:ssa rahoitusy- prosesseihin ja toimintatapoihin sekä henkilöstöön. litarkastajana ja valmisteli muun muassa Lahden makkaasti, Lahden kaupungin johto taas ni, kun taas tarve perusparantaa vanhoja lintaa valmisteli konsulttiyhtiö Personellin Talojen ARA-kohteiden rahoituksia. Harjannos- tuki. Pääomavuokrien tasaus saatiin asuk- kiinteistöjä jatkui. Yhtiössä päätettiinkin konsulttijohtaja Petri Heikinheimo. Ensim- tajaisvaiheeseen edenneisiin Mukkulan Putteihin kaiden silmissä perustellusti vireille, kun pidättäytyä uudisrakentamisesta toistai- mäisessä vaiheessa Personell haastatteli hän tutustui elokuussa 2000 yhdessä silloisen toi- valmistelun liikkeellepanijan roolin otti seksi, ellei tarvetta ilmenisi. kuusi hakijaa, joista jatkohaastatteluun ja taansa Jokelainen toimi ARA:ssa rahoi­ valmisteluun osallistui Lahden Talojen mitusjohtajan Pirkko Korpisen ja ARA:n aluepäälli- kön Alpo Uskin kanssa. Lahden Talot Oy:n hallitus keväällä 2004: istumassa vas. Marika Sipilä, Pertti Heino (vpj), Jari Salonen (pj.) kaupunginjohtaja Kari Salmi kehottamalla Taustalla olivat muun muassa alentunut testiin kutsuttiin kolme. Nämä kolme ha- tus­­ylitarkastajana ja valmisteli muun henkilöstön 18-jäseninen työryhmä. Stra- ja Irmeli Lehikoinen. Seisomassa vas. Eero Lukkarinen (pysyvä asiantuntija), Juhani Jokelainen (toimitusjoh- taja), Pertti Merenluoto (pysyvä asiantuntija), Tuulikki Hämäläinen, Markku Mäenpää, Kari Heinonen, Pekka keväällä 2001 aloittamaan tasaamisen val- asuntojen kysyntä ja kaupungin toive, että kijaa myös hallitus haastatteli. muassa­ Lahden Talojen ARA-kohteiden tegiaa työstettiin syys–marraskuussa 2003. Järvinen, Lilja Valjakka, Janne Lehto, Onerva Keto (sihteeri) ja Tuomo Kuparinen (henkilöstön edustaja). mistelut. Tavoitteena olivat oikeudenmu- yhtiön omavaraisuutta parannetaan. Uusi toimitusjohtaja valittiin 15.10.2002. rahoituksia.­ Työ eteni hyvin, eikä sen aikana ilmennyt ja toimeentuloryhmissä ja elämäntilanteis- kaiset vuokrat, jotka perustuisivat vuok- Pääomataloudessa korkeakorkoisten, Valinta herätti intohimoja ja oli yksi harvo- ristiriitoja. sa oleville ihmisille”. ra-asuntomarkkinoilla yleisesti käytössä ehdoiltaan epäedullisten lainojen järjeste- ja asioita, joista sen aikainen hallitus äänes- Yhtiölle arvot ja Lahden Talojen hallitus hyväksyi strate- Strategiassa asetettiin suuri määrä ta- Lahden Talojen hallituksen puheenjohtaja- Onerva Keto sihteerinä. Hallituksen koko oleviin parametreihin. lyt jatkuivat vuosina 2001–2005. Pelkäs- ti. Suljetussa lippuäänestyksessä annettiin ensimmäinen strategia gian tammikuussa 2004. Ennen lopullista voitteita, jotka kohdistuivat talouteen, tuot- na vuosina 2001–2005 toiminut Jari Salo- oli puheenjohtajalle haaste. – Ne asukkaat, joiden asuttaman talon tään vuoden 2002 aikana korkeakorkoi- 10 ääntä – henkilöstön edustajalla ei ollut Ensimmäiset vuodet Lahden Talojen toi- hyväksymistä strategia oli esitelty Lahden teisiin, asiakkaisiin, prosesseihin ja toimin- nen muistaa merkittävimpinä tavoitteinaan – Pitkälti kunnallispoliitikoista koottu kiinteät kustannukset olivat alhaiset, ei- sia lainoja vaihdettiin halvempiin lähes äänioikeutta – ja ääniä saivat kaikki kol- mintaa johdettiin toiminta- ja taloussuun- kaupunginhallitukselle. tatapoihin sekä henkilöstöön. Keskiössä olleen yhtiön toiminnan vakauttamisen ja hallitus edusti monille jäsenilleen enem- vät halunneet ymmärtää asiaa, ja hallituk- 55 miljoonan euron verran. Lainajärjeste- me loppusuoralle edennyttä hakijaa. Vali- nitelman pohjalta, jossa Lahden Talojen Strategiassa yhtiön arvoiksi määriteltiin oli tuotteiden, toimintatapojen ja palvelun kehittämisen. – Muutoksen vauhti olikin män lautakuntatoimintaa kuin osakeyhtiön ­ sen asukasjäsenet puhuivat asiassa lähinnä ly toteutettiin vuonna 2001 luodun Lahden tuksi tuli hallintotieteiden maisteri Juhani tarkoitukseksi määriteltiin tarjota asun- asiakastyytyväisyys, luotettavuus, korkea kehittäminen asiakkaita paremmin palve- kova, ja hallituksessa kuultiin värikkäitä etujen ajamista, ja yhtiön edun sijasta aja- omien vuokranmääritysyksiköidensä puo- kaupungin konsernipankin kanssa. Toteu- Jokelainen­ kuudella äänellä. nontarvitsijoille laadukkaita asuntoja mah- ammattitaito, jatkuva uudistuminen, moti- leviksi. Talouden tavoitteista tärkeimmät puheenvuoroja, Salonen muistelee. teltiin enemmän oman taustayhteisön etua. lesta. Heidän näkemyksensä kuvasi, kuin- tusvaiheessa lainajärjestelyt laskivat korko- Jokelainen aloitti yhtiön toimitusjohta- dollisimman edullista vuokraa vastaan. voitunut henkilöstö ja tasa-arvoisuus. olivat vuokrausasteen pitäminen korkeana Hallituksessa oli peräti 11 jäsentä, jois- Selvimmin tämä näkyi asukasjäsenten toi- ka suuri haaste oli alkaa ajatella toimintaa kuluja merkittävästi, mutta myöhemmin jana 22.11.2002. Hän oli osalle Lahden Ta- Ensimmäisen strategian laatiminen, yhtiön ­ Visiona oli olla ”Lahden talousalueel- sekä käyttökatteen parantaminen; sen piti ta asukkaiden edustajia neljä ja henkilös- minnassa, mutta myöskään kaikkien ­ kau- yhden yhtiön kautta, Salonen sanoo. – korkojen laskettua – osa pitkistä kiin- lojen henkilöstöä tuttu mies vuosien takaa, toiminnan kehittämisen tärkeä askel, alkoi, la toimiva kilpailukykyinen, asiakkaiden riittää lainanhoitokuluihin, investointien tön edustajia yksi. Lisäksi kokouksiin osal- pungin nimeämien jäsenten valmius osal- Tasatut pääomavuokrat perustuivat ta- teäkorkoisista lainoista osoittautui varsin sillä 1980–90-luvuilla hänen johtaman- kun hallitus kesäkuussa 2003 päätti strate- tarpeita vastaavia asumispalveluja tarjoa- omarahoitusosuuksiin ja vuosikorjauksiin. listuivat hallintojohtaja Pertti Merenluoto listua hallitustyöskentelyyn ei ollut paras lojen ikään, sijaintiin, talotyyppiin ja va- kalliiksi.­ sa Osuuspankki Yhteistuen Lahden kont- giatyön käynnistämisestä. Työtä vetämään va yhtiö”. Toiminta-ajatukseksi määriteltiin Muita tavoitteita olivat muun muassa uu- ja kiinteistöpäällikkö Eero Lukkarinen py- mahdollinen, Salonen sanoo. rusteluun. Pääomavuokrien tasaus otettiin tori oli rahoittanut useita asuntotoimiston valittiin liikkeenjohdon konsultti Pekka ”asukkaiden tarpeita vastaavien vuokra- sien tuotteiden kehittäminen sekä yhtiön syvinä asiantuntijoina sekä hallintosihteeri rakennuttamia vuokrataloja. Ennen­ valin- Varumo Advance Team Oy:stä. Strategian­ asuntopalvelujen tarjoaminen eri sosiaali- omien palveluiden tarjoaminen.

32 33 Kohti asiakasystävällisempää palvelua

Kolmen ensimmäisen toimintavuo- vuonna 2005, kun Lahden Taloihin perus- tävänimikkeet muutettiin perintätoimi- 2003 Lahden Talot otti käyttöön uudistu- den ajan Lahden Talojen kiinteistöt oli- tettiin isännöintipäällikön toimi ja tähän henkilöstä ja vuokravalvojasta vuokrasih- neet kotisivunsa. Sivuihin sisältyi mahdol- vat jaettuna viiteen alueeseen, joilla kulla- tehtävään palkattiin Matti Koskinen. Matti teeriksi. lisuus antaa palautetta sähköisesti. kin oli oma isännöitsijänsä. Vuonna 2001 Koskisen myötä isännöitsijöiden lukumää- – Organisaatiomuutos oli sen suuntainen, Uusien kotisivujen tekninen toteutus mah- isännöintialueiden määrää supistettiin vii- rä nousi kuuteen, sillä Koskisen vastuulle jollaisesta olimme henkilöstön keskuudes- dollisti myös asunnon hakemisen sähköi- destä neljään siten, että entinen keskustan kuului myös isännöitäviä kohteita, joskin sa epävirallisesti keskustelleet. Toiminnan sesti. Asiakaspalvelun henkilöstö sai säh- alue pilkottiin eteläisen, pohjoisen, länti- vähemmän kuin muille isännöitsijöille. kehittämisen kannalta pidimme tärkeänä, köisen asuntohakemuksen edellyttämän sen ja itäisen alueen kesken. Supistus joh- että asiakaspalvelussa on yksi henkilö, jol- kou­lutuksen loppuvuodesta 2003, ja koti- tui siitä, että vuonna 2001 kiinteistöhuolto Asunnon hakijan palveluun la on kokonaisuus käsissään, Karppinen sivujen kautta toimiva sähköinen asunto- ja huoneistokorjaukset poistuivat isännöit- monta parannusta kertoo.­ hakemus otettiin käyttöön vuonna 2004. sijöiden vastuulta: kiinteistöhuolto orga- Strategiatyöskentelyssä Lahden Talojen Asiakaslähtöisyyttä parannettiin pik- Mahdollisuus oli ainutlaatuinen koko Suo- nisoitiin omaksi yksikökseen ja sai oman yhdeksi arvoksi määriteltiin asiakaslähtöi- kuhiljaa myös lisäämällä asuntosihteerei- messa. Samana vuonna alkoi Lahden Talojen esimiehen, huoneistokorjaajat puolestaan syys. Asiakaslähtöisyys näkyi muun mu- den vastuuta asunnon vuokrauksen koko- julkaisema Asukasviesti-lehti ilmestyä myös siirtyivät kiinteistöyksikköön kiinteistö- assa siinä, että vuonna 2003 yhtiö toteut- naisprosessissa. Lahden Talojen toiminnan sähköisessä muodossa yhtiön kotisivuilla. päällikön alaisuuteen. ti useita asiakaspalvelua parantavia toimia, alkuvuosina prosessi työllisti useita hen- Jo toimintansa alussa vuonna 1998 Lahden Vaikka isännöintialueiden määrä pie- joista silminnähtävin muutos oli asiakas- kilöstöryhmiä, kun asuntosihteerit valitsi- Talot oli alkanut vuosittain tehdä asukas- neni, isännöitsijöiden määrä pysyi ennal- palvelutilojen remontointi uuden palve- vat asukkaat, vuokravalvonta laati vuokra- tyytyväisyyskyselyjä. Vuonna 2005 asukas- laan, sillä isännöitävien kohteiden määrä lukonseptin luomiseksi. Remontin yhte- sopimukset, ja isännöitsijät allekirjoittivat tyytyväisyyskyselyt alettiin toteuttaa viral- ei vähentynyt. Isännöitsijä Antero Ampuja­ ydessä asiakaspalvelutiloihin perustettiin sopimukset. Vuodesta 2005 lähtien asun- lisina tutkimuksina yhteistyössä seitsemän nimitettiin asukasisännöitsijäksi, jonka infopiste, ja toimiston ulkoista ilmettä uu- tosihteerit ovat hoitaneet koko prosessin muun suuren kunnallisen vuokrataloyh- tehtävänä oli pitää yllä ja seurata asukas- sittiin muillakin tavoin. Lisäksi toimiston aina vuokrasopimuksen allekirjoittamista tiön kanssa. toimintaa, hoitaa asukastoimintaan liittyvä aukioloa lisättiin siten, että toimisto al- myöten. Tutkimukset alettiin tilata joka toinen tiedottaminen sekä järjestää asukaskoulu- koi olla yleisölle avoinna koko päivän kel- – Kyseessä oli asiakkaan kannalta olen- vuosi EFEKO Oy:ltä, (nyk. FCG eli Fin- tukset. Asukasisännöitsijän toisen vastuu- lo 9–16, kun se siihen asti oli ollut avoinna nainen parannus, sillä sen ansiosta asun- nish Consulting Group Oy). Asukastyy- Lahden Talojen asiakaspalvelutilat ja asiakaspalvelu uudistettiin syksyllä 2003. Uudessa toimintamal- alueen muodosti ns. sosiaalinen isännöinti. vain joko aamupäivän tai iltapäivän. non hakijan ei enää tarvinnut selittää tyväisyydestä alettiin saada myös muiden lissa infopisteen hoitaja otti asiakkaan vastaan ja joko hoiti tämän asian välittömästi tai ohjasi eteenpäin. Sen kohderyhmänä olivat asukkaat, joil- Merkittävä asiakaspalvelua paranta- asiaansa­ useille eri henkilöille, vaan asian kunnallisten vuokrataloyhtiöiden vertailu- la oli ongelmia asumisessa sekä jokin muu va muutos koski töiden uudelleen organi- saattoi hoitaa alusta loppuun yhden henki- tietoa. Samalla saatiin vertailutietoa oman sosiaalinen tai terveydellinen ongelma. soimista. Vuokravalvoja Terttu Karppinen lön kanssa, Karppinen sanoo. yhtiön asukastyytyväisyyden muutoksis- Vuonna 2003 Terttu Karppinen (oik.) nimitettiin palvelupäälliköksi, jonka johtamaan asiakaspalveluryhmään kuuluivat asunto- ja vuokrasihteerit. Kuvassa Karppisen kanssa asuntosihteeri Ella Toivanen. Vielä tässä vaiheessa isännöitsijöiden nimitettiin palvelupäälliköksi, ja asunto- ta. Asukastyytyväisyystutkimusten lisäksi Vuosina 2001–2005 Lahden Talot kehitti virallinen esimies oli toimitusjohtaja Pirk- sihteereiden määrää lisättiin kahdesta nel- Sähköisiä palveluita ja toimintaa kunnalliset vuokrataloyhtiöt alkoivat joka asiakaspalvelua ja sen prosesseja määrätie- ko Korpinen. Käytännössä isännöitsijöi- jään. Järjestelyt toteutettiin osin sisäisinä koskevia tutkimuksia toinen vuosi teettää EFEKOlla imago- ja toisesti asiakasystävällisempään ja toimin- den esimiestyöhön osallistui ja esimerkiksi siirtoina tehtävästä toiseen, lisäksi infopis- Asiakaspalvelun parantamiseksi Lahden tunnettuuskyselyjä, joiden kohderyhmänä nan kannalta järkevämpään suuntaan. En- kehityskeskustelut­ kävi Pertti Merenluoto, tettä hoitamaan palkattiin uusi työnteki- Talot myös alkoi tarjota sähköisiä palvelui- olivat kunkin kaupungin asukkaat. simmäinen tärkeä askel tällä tiellä otettiin jonka tehtävänimike vuonna 2001 muut- jä. Asuntosihteereiden lisäksi Karppisen ta, joita koskeva julkinen keskustelu vilkas- vuonna 2001, kun kiinteistöjen isännöinti tui talouspäälliköstä hallintojohtajak- johtamaan asiakaspalveluryhmään kuului tui 2000-luvun alussa samaa tahtia inter- organisoitiin uudelleen. si. Oman esimiehensä isännöitsijät saivat vuokravalvonta, jonka työntekijöiden teh- netin käytön yleistymisen kanssa. Vuonna

34 35 Huomiota pitkäjänteisyyteen, toimintatapoihin, laatuun ja kustannuksiin Kiinteistökauppoja ja ylläpidon kehittämistä

Vuosina 2001–2005 Lahden Talojen raken- tisempaan kiinteistöjen kunnossapitoon ja Jo vuonna 2000 Päijät-Hämeen Osuus- 12, 14, 16 ja 18. Kauppahinta oli 3,9 mil- kiinnittää erityistä huomiota. Korjausmie- Yli 40 vuotta vanhasta Tarjantie 58:n nuttamisen painopiste oli peruskorjaami- elinkaaren hallintaan, kuntoarviot laajen- pankki oli tarjonnut Lahden Taloille ostet- joonaa euroa. Kohde muodosti merkittä- het erikoistuivat jossakin määrin eri tehtä- kerrostalosta rakentui vuoden 2003 perusparannuksessa uuden veroinen. sessa, sillä uudisrakentaminen pysäytettiin nettiin koko asuntokantaan, ja ne alettiin tavaksi yhtiön käytössä olevia Marianka- vän vapaarahoitteisen osuuden Lahden Ta- viin, mikä lisäsi työmotivaatiota ja paransi vuoteen 2001. Korjausvelan synnyn estä- uskottavuuden lisäämiseksi teettää ulko- dun toimitiloja. Ensimmäinen hintapyyntö lot Oy:n asuntokannasta. lopputulosta. miseksi yhtiö satsasi voimakkaasti kiinteis- puolisella asiantuntijalla. Kuntoarvioiden oli ollut 7,4 miljoonaa markkaa eli noin 1,2 – Koulutuksiin osallistuttiin mielel- tökannan kunnon selvittämiseen, ylläpi- pohjalta laadittiin 10 vuoden peruskor- miljoonaa euroa. Kauppoja ei ollut syn- Huoneistokorjausten lään, ja erikoistumista pidettiin hyvänä. toon ja parantamiseen. Perusparannusten jaussuunnitelma sähköiseen muotoon. tynyt, vaan Lahden Talot jatkoi tiloissa laadun kehittämistä Siihen korjausmiehillä oli myös oma tah- lisäksi tehtiin lukuisia pienempiä korjauk- vuokralla.­ Vuonna 2002 Lahden Talot palkkasi ra- totila, sillä yksi oli hyvä tekemään kylpy- sia, uusittiin ovia ja ikkunoita sekä moder- Palveluasumista ja Seuraavan kerran tiloja tarjottiin os- kennusmestari Raine Majurin hoitamaan huoneremontteja, toinen oli elementissään nisoitiin hissejä. toimitilat omaksi tettavaksi heinäkuussa 2003. Hintapyyn- huoneistojen yleistarkastuksia ja rekla- päästessään tapetoimaan. Toki joukossa oli Suuret perusparannukset tehtiin 11 Lahden Talojen yhteistyö kaupungin so- tö oli 1,4 miljoonaa euroa, mutta puto- maatiokorjauksia. Majurilla oli kokemusta ­ jokunen moniottelijakin, joka teki kaikkea, kohteessa, joissa oli yhteensä 616 asun- siaalitoimen eri yksiköiden kanssa alkoi si kuukaudessa 1,2 miljoonaan euroon. rakennusten vesi- ja kosteusvahingoista­ Majuri kertoo. toa. Massiivisuudessaan Mukkulan Put- 2000-luvun alkuvuosina, koska kaupunki Hanke kilpistyi hallituksen vastustukseen, sekä niiden kuivaamisesta, joten hänen tien luokkaa oli Tarjantie 58:n perus- halusi keskittää palvelutalojen omistusta ja ja toimitiloista tehtiin uusi viiden vuoden vastuualueeseen kuuluivat erityisesti kos- Tilapohjaisia korjausohjelmia, parannus vuonna 2003. Kiinteistö oli hallinnointia sekä saada kiinteistöt suunni- vuokrasopimus. teusvahingot ja home-epäilyt. Niitä ilmeni sähköisiä­ työtilauksia rakennettu vuonna 1962 Jalkarannan sai- telmallisen ja ammattimaisen kiinteistön- Kesäkuussa 2005 Osuuspankki jälleen Lahden Taloissa jonkin verran 2000-luvun­ Huoneistokorjausten uusi toimintatapa raalan henkilökunnalle. Asunnot olivat yk- hoidon piiriin. Tämä toi uusia tarpeita ke- tarjosi tiloja ostettavaksi, hintapyyntö oli alussa. perustui tilapohjaiseen korjausohjelmaan, siöitä, kaksioita ­ja neljän huoneen solu- hittää kiinteistökantaa ja saneerata vanhoja noin 1,1 miljoonaa euroa. Tiukkojen neu- Raine Majurin työpiste oli samassa huo- yhtenäiseen korjausohjeeseen ja sähköi- asuntoja, joissa oli pieni keittokomero ja kiinteistöjä erityisryhmien käyttöön. vottelujen jälkeen 31.10.2005 uusi hallitus neessa legendaarisen rakennusmestarin seen työtilaukseen. Niiden avulla voitiin kylpyhuone. Perusparannuksessa huone- Vuodenvaihteessa 2002–2003 Lahden hyväksyi kaupan 830 000 euron kokonais- Matti Savolaisen kanssa. Työskentelyä Sa- jälkikäteen tarkistaa, mitä, milloin ja mil- jakoa ja huoneistojärjestystä muutettiin, ja Talot osti Lahden Vanhusten Asuntosää- kauppahinnalla, johon sisältyi Rahatalon volaisen kanssa Majuri muistelee lämmöl- lä tarvikkeilla jossakin kohteessa on tehty. asuntoihin tehtiin parvekkeet sekä korkea- tiöltä kolme vanhustentaloa Kerinkallion- portaikossa olevan taiteilija Matti Koske- lä. – Matilla oli aina aikaa opastaa ja neu- Ennen uudistusta huoneistokorjaukset oli tasoiset kylpyhuoneet ja keittiöt. Myös his- katu 13, Kerinkallionkatu 15 ja Hirsimet- lan lasiteos. Päätöstä helpotti se, että yh- voa sekä kertoa omista kokemuksistaan tilattu suullisesti, eikä materiaaleja ollut so- sit parannettiin, ja talo sai kuntoilutilan. säntie 66 (osoite myöh. Viherlaaksontie tiö oli kesällä saanut myytyä Katsastajan- ja virheistäänkin. Olen hyvin kiitollinen vittu täsmällisesti, vaan ne saattoivat vaih- Vanhimpien vuokratalokiinteistöjen 28), jotka myöhemmin perusparannet- katu 16:n ns. vastaanottoasuntolan 850 000 Matille siitä tuesta ja opastuksesta, jota della sen mukaan, milloin korjaus oli tehty Korjausmies Raimo Bordin erikoisalaa olivat puu- kun­to­­arvioiden teko oli aloitettu Lahdessa tiin eri kohderyhmien palvelutaloiksi ja euron hinnalla. Investoinnin johdosta yh- häneltä­ sain. ja kuka sen oli tehnyt. Ulkopuolisten ura- työt kuten saunan lauteet tai oven vetimet. Kuvassa jo 1990-luvun alkupuolella ennen Lahden vuokrataloiksi. Lisäksi vuodenvaihtees- tiön vuotuiset toimitilakulut alenivat noin Huoneistokorjaustoiminnan kehittä- koitsijoiden kanssa ei ollut myöskään so- Raimo Bordi tekemässä saunaremonttia keväällä Talot Oy:n perustamista. Kuntoarvioiden sa 2004–2005 ostettiin kaupungilta kaksi 40 000 eurolla. mistä jatkettiin vuonna 2004 siirtämällä vittu yhtenäistä tuntiveloitusta. 2005. tekoa jatkettiin myös Lahden Talot Oy:ssä. palvelutaloa Mastokatu 8 ja Tarjantie 56. Loppuvuodesta 2005 toteutui myös pit- korjausmiehet ja työnjohto isännöitsijöil- – Työstä tuli lasku, jonka liitteenä oli Ne kohdistuivat vanhimpiin kiinteistöi- Muutostöitä tehtiin myös Palokunnantie kään valmisteltu kauppa, jolla Lahden Ta- tä kiinteistöpäällikön alaisuuteen. Samalla nippu rautakaupan laskuja maalarinteipis- hin ja tehtiin omin voimin. Kun yhtiössä 9:ssä, joka muutettiin vanhusten palveluta- lot osti Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiril- toimintatavat ja materiaalit yhtenäistettiin tä muovimattoon, kertoo Lahden Talojen vuonna 2005 siirryttiin entistä systemaat- loksi, sekä Ritaniemenkatu 5:ssä. tä 148 asunnon kohteen Sykekatu 6, 8, 10, ja korjausmiesten kouluttamiseen alettiin kiinteistöjohtaja Eero Lukkarinen.

36 37 Tietojärjestelmiä ja uusi organisaatio omassa yksikössä Kiinteistönhuollon kehittämisen vuodet

Tilapohjaisessa korjausohjelmassa oli Asukkaiden kannustamista Lahden Talojen kiinteistöhuolto organi- eri huoneita (olohuone, keittiö, makuu- remontointiin soitiin uudelleen vuonna 2001. Kiinteistö- huone jne.) koskevat työselitykset, jotka 2000-luvun alkuvuosina Lahden Talot al- huollosta muodostettiin oma yksikkönsä, määrittelivät huoneessa käytettävät tapetit, koi satsata huoneistojen laatuun. Talouden jonka päälliköksi valittiin Jouko Granholm. maalit ja matot. Materiaalivalinnoissa huo- noususuhdanteessa myös asukkaiden vaih- Hänen vastuulleen kuuluivat kiinteistön- miota kiinnitettiin laadukkuuteen, kestä- tuvuus kasvoi. Seurauksena oli huoneisto- hoito, siivous ja muu ylläpito. Apuna hä- vyyteen ja päästöttömyyteen. Kylpyhuo- korjausten määrän kasvu. Kustannusten nellä oli työnjohtaja, myöhemmin myös nekorjauksissa siirryttiin muovimatoista pitämiseksi kurissa alettiin aiempaa aktii- siivoustyönohjaaja. laattapintoihin, ja korjausmiehet kävivät visemmin markkinoida asukkaiden mah- Suurimman osan kiinteistönhuollosta ja sertifikaattikoulutuksen. dollisuutta remontoida asuntoaan itse. siivouksista hoitivat Lahden Talojen noin Korjauksissa käytettiin viittä kilpai- Vuonna 2004 omatoimiremontoinnin 50 entistä talonmiestä ja siivoojaa. Osalla lutuksella valittua urakoitsijaa ja kuutta vastuuhenkilöksi nimettiin korjausmies oli talonmies-siivoojan yhdistelmätyö, jot- omaa korjausmiestä. Urakoitsijoilla työt Ari Loippo. Hän vastasi remonttipakkien kut olivat osa-aikaisia. Päivittäisestä työs- kilpailutettiin siten, että huonekohtaiseen sisällöstä ja varauslistasta, laski remontissa tä vain pieni osa ostettiin huoltoliikkeis- Kiinteistönhuollon uudistamisen yhteydessä uudistettiin myös kone- ja kalustokantaa.­ Hiekanpoisto oli ja on edelleen kiinteistönhuollon jokakeväinen suururakka. tarjoushintaan piti sisältyä paitsi työ, myös tarvittavan maalin ja tapetin määrän sekä tä, mutta normaalin työajan ulkopuolisesta Lokakuun lopussa 2001 kiinteistönhuolto osti kaksi uutta autoa. Kuva Ankkurin alueen hiekoitushiekkojen poistamisesta keväällä 2004. materiaalit, loppusiivous ja matkat. – Jär- tarvittaessa toimitti pakin asukkaalle. Tuo- päivystyksestä huoltoliikkeet hoitivat yli jestelmän ansiosta tiesin jo työtä tilates- hon aikaan Lahden Taloilla oli 15 remont- puolet. Sakari Laaksonen tarttui omatoimiremontointiin ja maalasi tyttärensä huoneen seinät keväällä 2005. sani, minkä suuruinen lasku työstä tulee. tipakkia, joista viisi oli ns. maalauspakkeja Uuden toimintamallin alku vaati ke- huoltoliikkeitä, luotava uusia sopimus- ta alettiin hoitaa itse, kun se siihen saak- rittää muun muassa koko yhtiön kiin- Budjetointi helpottui, ja korjausten laatu ja kymmenen myös tapetointivälineet si- hittämistä sekä työntekijöiden ja pienen malleja sekä uusittava ja yhtenäistettävä ­ ka oli ostettu Lahden kaupungin tekniseltä teistökannan huollon ja siivouksen taso muuttui tasaisemmaksi, Eero Lukkarinen sältäviä pakkeja. asukasjoukon muutosvastarinnan selättä- konekantaa ja työmenetelmiä. Erityistä virastolta. Hollolankatu 3:een saatiin oma kohdekohtaisesti. kertoo. – Omatoimiremontointia markkinoin- mistä. Vanhimmat talonmiehet eivät olisi huomiota­ kiinnitettiin työsuojeluun. valvomo, josta käsin pystyttiin säätämään Huoltokirjassa kuvattiin kiinteistön ta- Toimintatapojen yhtenäistäminen alen- tiin huoneistotarkastusten yhteydessä. Tal- halunneet muuttaa toimintatapojaan, vaan Vuonna 2003 kiinteistöhuolto siirtyi muun muassa kiinteistöjen lämmitys ha- lotekniset laitteet ja rakennusten osat sekä si kustannuksia ja paransi laatua. Se myös vella 2004–2005 remonttipakkien kysyntä eläkeikään saakka jatkaa vanhaan malliin. Metsä-Pietilään Lahden kaupungin varik- luttuun lämpötilaan. Valvomon käyttäjäk- niiden huoltovälit. Jos kiinteistön ulko- selkiytti toimintaa ja sai hyvää palautet- vilkastui huomattavasti. Kaikki pakit olivat Jotkut pelkäsivät uuden toimintamallin koalueelle. Lisäksi se sai omat alueelliset si nimettiin Petri Korhonen. vuorauksena on esimerkiksi lautavuoraus, Alkuvuonna 2005 asennettiin Ritaniemenkatu 5:ssä ta sekä urakoitsijoilta että omilta korjaus- koko ajan käytössä, ja samanaikaisesti nii- kasvattavan työmäärän niin tolkuttomaksi, varikkonsa ja taukotilansa, mikä vähensi Vuonna 2003 automaation piirissä oli huoltokirjaan merkittiin, että huoltomaa- toimivan palvelutalon kaikkiin tiloihin sprinklaus­ miehiltä. tä saattoi jonottaa jopa 20–30 omatoimire- ettei sitä pysty hoitamaan kunnolla. Asuk- ristiin rastiin ajamista eri puolilla kaupun- noin 40 prosenttia kiinteistökannasta ja laus tehdään noin kahdeksan vuoden vä- järjestelmä. montoijaa, Loippo kertoo. kaat taas olivat haluttomia luopumaan kia ja tehosti toimintaa. uusien kiinteistöjen liittämistä sen piiriin lein. Myöhemmin samantyyppisten talo- omista talonmiehistään. valmisteltiin. Automaatio vähensi esimer- jen huoltokirjoja on yhdistetty ja Tampuuri – Pyrin rauhoittamaan ja selkiyttämään Rakennusautomaatio ja kiksi lämmityskuluja merkittävästi. laajentunut myös isännöitsijöiden ja asia- tilannetta käymällä puolen vuoden aikana Tampuuri-järjestelmä Vuonna 2005 Lahden Talot alkoi asteit- kaspalvelun käyttöön. kahdet kehityskeskustelut kaikkien työnte- Rakennusautomaation käyttöönotos- tain siirtyä Tampuuri-kiinteistötietojärjes- kijöiden kanssa, kertoo Jouko Granholm. sa Lahden Talot kulki kunnallisten vuok- telmään. Ensimmäiseksi perustettiin koko Kiinteistönhuollon esimiesten oli myös rataloyhtiöiden eturintamassa. Vuonna kiinteistökannan kohderekisteri sekä huol- paneuduttava valvomaan ulkopuolisia 2003 rakennusautomaation kaukovalvon- tokirjaohjelma, jonka avulla voitiin mää-

38 39 Merkittävien muutosten ja tulevaisuuteen katsomisen vuodet 2005–2009 Uudella yhtiörakenteella ja strategialla alan edelläkävijäksi Vuodet 2005–2009 olivat Lahden Taloissa merkittävien muutosten ai- – Suomalaisissa kerrostaloissa ei vielä kosivut ja asuntojen sähköinen hakeminen kaa. Suurin askel oli yhtiörakenteen muutos, jonka tueksi luotiin vahvasti ollut matalaenergiaratkaisuja, eikä matala­ ovat fuusiohyötyjä, joita ei muuten olisi to- tulevaisuuteen katsova, edelläkävijyyteen nojaava strategia. energiatalojen rakentaminen olisi ollut teutettu. mahdollista ilman ison yhtiön volyymia – Vuokratalotoiminnan kannalta mer- ja ammattitaitoa, Peltonen sanoo. – Myös kittävä asia oli se, että ara-vuokra-asunto- yhtiörakenteen muutos ja siihen liittyvä jen tulorajat poistuivat. Sekä asukkaille että tunteen, että he ovat niitä, jotka päättävät Näköpiirissä ollut palveluasumisen tar- palveluasumisen Lahden malli edustivat yhtiölle arvokasta on myös se, että Lahden – ei esimerkiksi yhtiön toimitusjohtaja tai peen voimakas kasvu johti Lahden Ta- kunnallisen vuokratalotoiminnan edellä- Talojen vuokra-asuntotoiminta on eriytet- joku kaupungin viranhaltija. Tässä mieles- loissa tarpeeseen muuttaa yhtiöjärjestystä. kävijyyttä. ty tuetun asumisen toiminnasta. Lahden täni myös onnistuin. Yhtiörakenneuudistuksen valmistelu aloi- Talot on Lahdessa niin iso toimija, että se Hallitus sai tehdä työtään rauhassa il- tettiin hallituksen strategiamatkalla Lu- Tontinvuokrien tasauksella määrittää koko kaupungin vuokratasoa ja man ulkopuolisten vaikutusyrityksiä, sillä zernissa keväällä 2006, ja konserniraken- asukkaat tasavertaiseen asemaan myös omistusasumisen hintatasoa. Lahden Taloihin ei kohdistunut yhtä vah- teeseen siirryttiin syyskuun alussa 2007. Vuonna 2008 toteutettiin asukkaiden ta- vaa kiinnostusta kuin kaupunkikonsernin Konsernirakenne antoi aiheen päivittää savertaisen ja oikeudenmukaisen kohte- Kiinteistökauppoja, joihinkin muihin yhtiöihin. yhtiön strategiaa. Uutta strategiaa hallitus lun kannalta välttämätön tontinvuokrien uudiskohteiden suunnittelua – Taseella mitattuna Lahden Talot oli valmisteli useissa kokouksissa sekä strate- tasaus.­ Tasaamattomien tontinvuokrien ai- Hallituskaudella 2005–2009 Lahden Talot ­ Lahden kaupunkikonsernin suurin yhtiö. giamatkallaan Barcelonassa. Katseet suun- kana kadun vastakkaisilla puolilla sijaitse- teki lukuisia kiinteistökauppoja. Omien Silti kertaakaan paikallinen lehti ei haas- nattiin vahvasti tulevaisuuteen. vien talojen vuokrataso saattoi olla hyvin toimitilojen lisäksi ostettiin Sykekadun ta- tatellut minua Lahden Talojen hallituksen Vuonna 2008 uusitussa strategiassa ko- erilainen sen mukaan, oliko talo vuokra- lot, Paavolan pienkerrostalot, Aittapellon- Lahden Talot Oy:n hallitus ryhmäkuvassa vuonna 2006: Juha Peltonen (puheenjohtaja, vas.), Juha Rostedt puheenjohtajan ominaisuudessa, Peltonen rostui edelläkävijyys. Lahden Taloilla oli tontilla vai omistustontilla. Tontinvuokrien ­ katu 4, Yli-Kölli, Nikulankuja 1 sekä 94 (varapuheenjohtaja), Marika Sipilä, Juhani Honkaniemi (5. oik.), Hilkka Leppänen ja Antero Patamäki. Lisäksi kertoo. rakennuttamisen ja kiinteistöjen ylläpidon tasaus ei ollut kaikille asukkaille mielui- prosenttia Vesijärvenkatu 36:n osakekan- kuvassa ovat Lahden kaupungin rahoitusjohtaja Mika Mäkinen (takana 5. vas.) sekä Lahden Talojen toimi- vahva ammattitaito, minkä johdosta hal- nen; tasausta vastustivat ne asukkaat, joil- nasta. Lisäksi uudisrakentaminen käyn- Uudisrakentaminen käynnistyi Lahden Taloissa uudelleen hallituskaudella 2005–2009. Suurhankkeena tusjohtaja Juhani Jokelainen (4. vas.), hallituksen sihteeri, hallintojohtaja Pertti Merenluoto (3. oik.) ja asian- rakentui Lahden Talojen kaikkien aikojen suurin rakennushanke Kilpiäisten palvelukeskus. tuntija kiinteistöpäällikkö Eero Lukkarinen (2. oik.). Kuvasta puuttuu Jaana Backman. Yhtiön uudessa strategiassa litus katsoi, että yhtiön palveluja voisivat le tasaus merkitsi vuokran nousua, vaik- nistyi uudelleen. Vuoden 2009 alussa val- korostui edelläkävijyys käyttää myös Lahden lähikunnat. Työn- ka tasaus tasoittikin epäoikeudenmukaisia mistui Lahden Talojen historian suurin Heti kautensa alussa uusi hallitus saattoi töä tähän suuntaan arvioitiin tulevan pal- vuokraeroja. rakennushanke Kilpiäisten palvelukeskus. Keväällä 2005 valitusta hallituksesta tuli – Ryhmä alkoi kokonsa puolesta tun- päätökseen edellisen hallituksen aikana veluasumisen kasvusta, ja hallituskauden Pääomien ja tontinvuokrien tasaukset Lisäksi kaudella aloitettiin Lanssikadun kijää. Näistä noin puolet oli kiinteistönhoi- asti olivat valinneet asukasjäsenet Lahden 7-jäseninen, kun hallitukseen aiemmin oli tua yhtiön hallitukselta. Henki oli hyvä, ja valmistellun hankkeen yhtiön toimitilojen lopulla Lahden Talot laajensi rakennut- saattoivat yksittäisten asukkaiden mieles- matalaenergiatalojen laaja hankesuunnit- tajia, siivoojia 19, korjausmiehiä viisi ja esi- Talojen hallitukseen. kuulunut 11 jäsentä. Yhtiöittämisen jäl- asioita­ saatiin aikaan, koska hallituksessa ostamisesta omiksi. Tilojen sijainti Lahden tamista oman yhtiön ulkopuolelle, kun tä olla vuokrataloyhtiöiden fuusion muka- telu sekä kolmen erityisryhmien asumis- miehiä kolme. Juha Peltonen arvioi muutoksen järke- keen vuonna 2007 hallitus supistui edel- ei ollut ns. vanhoja jääriä, jotka olisivat ju- ydinkeskustassa ja kaksi sisäänkäyntiä kat- se perusparansi ja laajensi Lahden Van- naan tuomia heikennyksiä. Juha Peltonen, kohteen valmistelu. Yhtiön ja asukkaiden yhdessä valmiste- väksi. – Uusi malli edisti asukasdemokra- leen 5-jäseniseksi. Uudessa kokoonpanos- mittuneet juoksuhautoihinsa. sottiin merkittäväksi tekijäksi myös vuok- husten Asuntosäätiön Kannuskadun pal- entinen Lahden Talojen asukas, pyrki ko- Vuonna 2006 Lahden Talojen huoltopal- lema asukasdemokratiamallin muutos to- tiaa, sillä hallituksen ja asukashallituksen sa korostuivat liikkeenjohdon kokemus, Peltosen johtoajatuksena puheenjohta- rataloyhtiölle. Lisäksi toimiminen omissa velutalon. Edelläkävijyydessä korostuivat rostamaan ison yhtiön mukanaan tuomia velut siirtyivät Lahden kaupunkikonsernin teutettiin keväällä 2006 pidetyissä asukas- jäsenet valittiin suoralla vaalilla. Alueneu- kiinteistöasioiden tuntemus sekä kokemus jana oli, että kaikki hallituksen jäsenet ovat tiloissa antoi mahdollisuuden remontoi- asiakkaan tarpeista lähtevät ratkaisut, ra- lukuisia etuja. kiinteistöpalveluyhtiöön LK Kiinteistöpal- vaaleissa. Niissä kaksi eniten ääniä saanutta vostojen rooli ja tehtävät olivat olleet mo- asukastoiminnasta. Puheenjohtajana toimi juridisesti samanlaisessa asemassa riip- da tiloja omien vaihtuvien tarpeiden mu- kentamisen ja ylläpidon korkea laatu sekä – Lainojen konvertoinnin ja rakennus- veluihin. Uuden yhtiön palvelukseen siir- ehdokasta tuli ehdolle Lahden Talojen hal- nelle epäselviä, sillä eri alueilla ei ollut vas- Juha Peltonen, ison hallituksen asukasjäsen pumatta siitä, ovatko he kaupunginhalli- kaan sekä suunnitella yhtiön tulevaisuut- elinkaariajattelu. Ensimmäinen näkyvä automaation tuomia taloudellisia hyötyjä tyi Lahden Talojen korjaustoiminnasta, litukseen ja yhdeksän seuraavaa muodos- takkaisia intressejä, joita asukkaiden olisi vuosilta 1998–2000. Hän arvioi jäsenmää- tuksen vai asukkaiden valitsemia jäseniä. ta myös toimitiloihin liittyvän varmuuden askel­ edellä­kävijyyden tiellä olivat Lanssi- ei olisi saatu yksittäisissä kiinteistöyhtiöis- kiinteistöhuollosta ja siivouksesta vastaava ti uuden elimen asukashallituksen. Samal- pitänyt valvoa. rän muutoksen hyväksi. – Halusin saada hallituksen jäsenille sen pohjalta. kadun matala­energiatalot. sä. Myös Asukasviesti-lehti, yhtiön verk- henkilöstö, yhteensä 53 vakituista työnte- la lakkautettiin alueneuvostot, jotka siihen

40 41 Erityisasumisen kehitys toteuttajien silmin

merkiksi monen suunnan yhteistyöstä Ka- Muutoksia palvelutalojen dollisti toisen merkittävän vaiheen eli lai- taa myös Metsolankadun ja Kauppakadun jaste kertoo häätöjen ennaltaehkäisystä, omistukseen ja toimintamalliin toshoidon alasajon aloittaminen. talot. Niihin tehtiin joitakin invavarustei- jota sosiaalitoimi ja Lahden Talot ovat teh- Vuoteen 1990 mennessä Lahden kaupun- Tuomolan johtajakauden suurhankkeita sia asuntoja, ja tavallisten kaupunkilaisten neet noin 10 vuoden ajan. ki rakennutti omistukseensa 19 vanhusten- olivat Kilpiäisten palvelukeskus ja raken- joukkoon sijoitettiin liikuntarajoitteisia ja taloa. Toimintamalli toimi muutoin hyvin, teille lähtenyt Lehtiojan palvelukeskus. vammaisia asukkaita. Vanhusten asuntosäätiö kaupungin mutta taloja ei juuri korjattu, mikä aiheutti­ – Vanhat vanhustentalot olivat kuin ker- Uusimpia nykyaikaisen erityisasumi- operaattorina 1960-luvulla piilevää korjaustarvetta. Korjaustarve pa- rostaloja, joissa vanhusten asunnot sijaitsi- sen ratkaisuja Lahdessa edustaa esimerkik- Lahden kaupungin ensimmäinen vanhus- heni ajan myötä. Vuonna 1991 vanhusten- vat pitkien käytävien varrella ja muut ih- si Salinmäen palvelukoti, joka tarjoaa kehi- tentalo Hirsimetsäntie 64 valmistui vuon- talojen omistus velkoineen siirtyi Lahden miset olivat kaukana. Uudet palvelutalot tysvammaisille sekä asumispalveluita että na 1963. Vanhusten Asuntosäätiölle. Myöhemmin tehtiin yhteisöllisiksi: yhteiset seurustelu- iltapäivätoimintaa. Talo oli tarkoitettu vanhuksille, jotka useat vanhusten talot on myyty muun tilat ja muut asukkaat ovat lähellä silloin, eivät olleet laitoshoidon tarpeessa, mutta muassa­ Lahden Taloille tai ne on purettu. kun vanhus kaipaa toista ihmistä vierel- Asunnottomuuden vähentäminen joille selviytyminen ilman vesijohtoa, vie- Vuonna 2005 Lahden Taloille myytiin leen, Tuomola kuvaa muutosta. alkuun 2000-luvulla märiä ja keskuslämmitystä alkoi olla yli- kaksi palvelutaloa, jotka kaupunki oli ra- 2000-luvulle tultaessa ponnistelut kohdis- voimaista. kennuttanut 1990-luvulla ja joita Lahden Liikuntarajoitteisia ja vammaisia tuivat asunnottomiin, jotka oli keskitet- Jo tuolloin myös Lahden Diakoniasää- Vanhusten Asuntosäätiö ylläpiti. Tuula tavallisten kaupunkilaisten joukkoon ty Kivikylänä tunnettuun 100-paikkaiseen tiö alkoi tarjota vanhusten asumispalve- Tuomolan mielestä siirto edisti lahtelais- Vielä 1990-luvulla Lahti osti muiden eri- parakkikylään. – Yhteistyön pohja Lahden luja: vanhainkodin toimina alkoi 1960-lu- ta palveluasumista merkittävästi. Tuomola tyisryhmien paitsi vanhusten asumispalve- Taloihin oli valmis, olivathan yhtiön toi- vulla ja Erkonpuiston eläkekodin toiminta kiittää Lahden Taloja hoiva-asumisen hy- lut hoitolaitoksista eri puolilta Etelä-Suo- minnot peruja kaupungin asuntotoimes- vuonna 1978. Eläkekodin asunnot olivat västä haltuunotosta. Kun palvelutalot siir- mea. Esimerkiksi kehitysvammaisista iso ta, johon sosiaalitoimella oli ollut luonteva tavallisia vuokra-asuntoja, mutta diakonia­ tyivät yhtiön omistukseen, Tuomola pää- osa oli sijoitettu Lammille Ronnin kehi- yhteys, Risto Kajaste sanoo. Mukkulan ja Jalkarannan palvelutalojen johtajat Tuula Tuomola ja Eila Salonen olivat tyytyväisiä korjauk- Nykyaikaista erityisryhmien asumista edustaa kehitysvammaisille tarkoitettu Etevan Lahden tukikes- siin, joita Lahden Talot teetti palvelutaloihin heti, kun talojen omistus ja ylläpito olivat siirtyneet sille. Myö- säätiöllä oli löyhää yhteydenpitoa asukkai- si osallistumaan vanhojen palvelutalojen tysvammalaitokseen. Kehitysvammaisten Asunnottomuutta purettiin rakentamal- kus, joka valmistui vuonna 2011. Tukikeskuksen johtaja Jutta Tuominen keskuksen kuntoutushuoneessa hemmin Tuula Tuomola toimi kaikkien vanhusten palvelutalojen johtajana. siin. Myöhemmin diakoniasäätiö alkoi tar- korjausten ja uusien rakentamisen suun- asumisen nykyaikaistamisen ensimmäisiä la uutta ja hankkimalla yksittäisiä asunto- vuonna 2012. jota myös palveluasumista. nitteluun. hankkeita Lahdessa oli ns. Launeenrinteen ja. Kun Kivikylän parakkikylä purettiin, 1960–1980-luvuilla vanhustentalot ra- – Jos rakennutetaan yhteistyöllä, loppu- asuntola, joka muodostui Vasamakatu 9:ssä sen asukkaista noin 80 sijoittui tavalliseen Vanhusten ja erityisryhmien asumispalve- tää kiinteistöt ja kaupungin sosiaali- ja kennutti ja omisti Lahden kaupunki. Kau- tuloksesta tulee tilojen käyttäjän kannalta sijaitsevan kerrostalon kolmesta huoneis- asuntokantaan eri puolille kaupunkia ja kiertoa tuetusta asumisesta normaaliasu- muulla kuntouttavalla toiminnalla, sillä lut ovat nykyaikaistuneet 1990-luvun jäl- terveystoimi vuokralaisena pyörittää toi- punki myös vastasi niiden korjauksista. onnistunut. Lisäksi on hyvä, että Lahden tosta osavuorokautisine henkilökuntineen.­ vain noin 20 tarvitsi erityisasumisen palve- miseen, ongelmat pitkittyvät. asuminen ja arjessa selviytyminen tukevat keen laitosasumisen purkamisen myötä. mintaa. Joitakin kohteita Lahden Talot on Asukasvalinnoista, palveluista sekä kun- Talot keskitti kaikkien palvelutalojen isän- Mastokadun talot Mukkulassa olivat ta- luja. Uusimpia asunnottomille suunnattuja Mielenterveyskuntoutujien asumispal- toisiaan, Kajaste sanoo. Lahden Taloilla on ollut kehityksessä vah- vuokrannut muille palveluntuottajille ku- nossapidosta ja pikkuremonteista huolehti nöinnin samalle isännöitsijälle. vallisia vuokrataloja, mutta yhden talon kohteita ovat Nikulankujan rivitalot, Lau- veluille tärkeitä kohteita ovat olleet Vi- va rooli, koska Lahden kaupungin sosiaa- ten Eteva kuntayhtymälle, Päijät-Hämeen puolestaan Lahden Vanhusten Asuntosää- 2000-luvulla käänteentekevä asia van- kahteen kerrokseen sosiaali- ja terveystoi- neen erityisasunnot sekä vuonna 2013 ra- herlaaksontielle vuonna 2005 saneerat- li- ja terveystoimen hallinnoimien palve- sosiaalipsykiatriselle säätiölle ja Attendolle. tiö. Ensin kaupungin vanhustentalo-omis- husten palveluasumisessa oli hoivahenki- mi remontoi liikuntarajoitteisille ja kehi- kenteille lähtenyt Apilakadun asumispal- tu palvelukeskus sekä Kivikadulle joitakin lutalojen omistaminen ja ylläpitäminen on Eläkkeellä olevat Lahden kaupungin so- tusta hallinnoi asuntotuotantolautakun- löstön siirtyminen 3-vuorotyöhön. Näin tysvammaisille soveltuvia asuntoja. Hanke velukohde. vuosia myöhemmin saneeratut Kivikadun määritetty sen tehtäväksi. siaalijohtaja Risto Kajaste ja vanhusten pal- ta ja asuntotoimisto. Vuoden 1981 alussa palvelutaloihin voitiin alkaa ottaa lähes herätti ennakkoluuloja, mutta asukkaiden Asunnottomuuden hoidossa Kajaste tukiasunnot. Erityisasumisen Lahden mallissa Lah- velutalojen johtaja Tuula Tuomola kiittävät omistus ja hallinnointi siirtyivät tekniselle sairaalatason hoitoa tarvitsevia vanhuksia, mielestä järjestely toimi hyvin. Onnistu- kuitenkin näkee vielä haasteita. – Jos teh- – Myös mielenterveyskuntoutujien ti- den Talot rakennuttaa, omistaa ja ylläpi- eri tahojen yhteistyön toimivuutta. Esi- lautakunnalle ja tekniselle virastolle. joita piti hoitaa myös yöllä. Muutos mah- neena erityiskohteena Risto Kajaste muis- dään liikaa erityisratkaisuja eikä saada lanne on haastava. Asumista on tuettava

42 43 Palvelutalojen ja erityisasuntojen omistajaksi

Kun Lahden Talojen yhteistyö sosiaa- Matti Liukko (Lahden kaupungin so- sen kehitysvammaisten käyttöön. Kohde olemassa olevasta että uudesta kiinteistö- litoimen ja myös muiden tahojen kanssa siaali- ja terveystoimen toimialajohtaja vuokrattiin Eteva kuntayhtymälle. Samana kannasta. Yhteinen kieli löytyi yllättävän vahvistui, alkoi avautua uusia mahdolli- 2003–2009) sanoo Lahden olleen 2000-lu- vuonna Kerinkallionkatu 13:ssa sijaitseva helposti, ja sosiaalitoimen edustajien aja- suuksia lisätä erityisasumisen määrää, laa- vun puolivälissä Euroopan nopeimmin kerrostalo saneerattiin vanhusten palvelu- tukset tulivat hyvin kuulluiksi. Ongelma- tua ja kustannustehokkuutta ja Lahden Ta- ikääntyvä kaupunki. Näköpiirissä oli suu- taloksi, joka sai nimen Lepolakoti. tilanteissa Lahden Talojen isännöitsijät loille alkoi siirtyä kaupungin omistuksessa ria haasteita, joihin haettiin ratkaisuja hy- Tammikuussa 2007 ostettiin pientalo- ymmärsivät yhteisen edun, ja asiat saatiin olleita palvelutaloja. Ensimmäinen mer- vässä yhteisymmärryksessä. ja käsittävä Nikulankujan kiinteistö päih- ratkaistuksi hyvässä hengessä. kittävä siirto toteutui vuonna 2005, jolloin – Lahden Taloilla oli hyvät ja toimi- dekuntoutujien käyttöön. Lisäksi Nikulan- kaupunki luovutti Lahden Taloille apport- vat keskusteluyhteydet toimialamme hen- kujalle rakennettiin päihdekuntoutujille Uudisrakentamisen ja suunnittelun tina Jalkarannassa Tarjantie 56:ssa ja Muk- kilöstöön, ja ajatuksiamme ja toivomuk­ tarkoitettu rivitalo, joka valmistui vuonna keskiössä palveluasuminen kulassa Mastokatu 8:ssa sijaitsevat vanhus- siamme kuunneltiin. Haasteitakin toki oli, 2009. Palveluasumiseen liittyi myös vuonna 2007 ten palvelutalokiinteistöt. mutta yhdessä niihin löydettiin ratkaisut, Eläkkeellä oleva erityispalveluista vas- alkanut Lahden Talojen siihen mennessä Kiinteistöt oli rakennettu vuosina 1993 Liukko kertoo. tannut Lahden kaupungin sosiaalijohtaja suurin rakennusprojekti Kilpiäisten pal- ja 1991, mutta molemmissa oli suurehko- Risto Kajaste kiittää hyvää neuvottelu- ja velukeskuksen rakentaminen. Alun perin ja korjaustarpeita. Mukkulan palveluta- Kaupungin omistajaohjauksesta suunnitteluilmapiiriä, joka Lahden Talojen palvelukeskusta oli kaavailtu kaupungin loon tehtiin julkisivuremontti, ja molem- uusia velvoitteita ja sosiaali- ja terveystoimen välillä vallitsi. omaksi hankkeeksi. Uuden linjauksen mu- piin taloihin rakennettiin uudet hissit ja Vuoden 2006 omistajapoliittisessa kannan- – Ideoita esitettiin vapaasti, ja erityis- kaisesti se rakennutettiin Lahden Talojen saneerattiin vanhat, ja asuntoihin ja yhteis- otossa Lahden kaupunginvaltuusto edellyt- ryhmien asumisen ratkaisuja haettiin sekä tytäryhtiön Lahden Palveluasunnot Oy:n tiloihin asennettiin sprinklausjärjestelmät. ti, että osinkoina tapahtuvan tuloutuksen omistukseen ja vuokrattiin pitkäaikaisel- Kiinteistöjen korjauskustannukset olivat sijasta Lahden Talot tekee aktiivista yhteis- Lahden Talojen omistamat la vuokrasopimuksella Lahden kaupungin yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa, joihin työtä sosiaali- ja terveystoimen kanssa et- erityisasuntokohteet 2005–2009 sosiaali- ja terveyspalveluille. Kilpiäisten palvelukeskuksesta rakentui uudenlaista konseptia edustava kyläyhteisö, jossa päiväkotilapset Entisten Mukkulan Puttien yhdestä kerrostalosta saneerattiin 2000-luvun alussa nykyaikainen vanhusten saatiin Aran avustuksia. sittäessä ratkaisuja erityisryhmien asunto- • Jalkarannan palvelutalo: vanhukset Palvelukeskus valmistui vuoden 2009 elävän samassa pihapiirissä vanhusten ja kehitysvammaisten kanssa. palvelutalo. Nykyisin Ritatornin palvelutalossa asuu kehitysvammaisia. Omistuksen ja ylläpidon vaihdoksen tarpeisiin. Vuotta myöhemmin valtuusto • Kilpiäisten palvelukeskus: vanhukset ja alussa. Se edusti uudenlaista palveluasu- kehitysvammaiset johdosta sosiaali- ja terveystoimen vuokra- määritti Lahden Talojen tehtäväksi raken- • Kojolanrinne: päihdekuntoutujat misen konseptia: vanhusten, kehitysvam- Jo 2000-luvun alussa Lahden kaupunki oli kulut kohteista alenivat merkittävästi, kun taa ja omistaa tavanomaisten vuokra-asun- • Kärpäsen palvelutalo: vanhukset maisten ja päiväkotilasten rinnakkaineloa Myös uudiskohteiden suunnittelun pai- taloa Jalkarantaan Tarjantielle. Kohteeseen arvioinut, että sosiaali- ja terveysviraston sen maksettavaksi tuli ainoastaan omakus- tojen lisäksi kaupungin sosiaali- ja ter- • Lepolakoti: vanhukset eräänlaisessa kyläyhteisössä. Asuntopaik- nopiste oli vahvasti palveluasumisessa. tuli 57 palveluasuntoa muistihäiriöisil- ja Lahden Talojen on tiivistettävä yhteis- tannusvuokra. Aiemmin palvelutalosta oli veystoimen hallinnassa olevat vanhusten • Merrasojanpuiston palvelukeskus: koja palvelukeskuksessa on 119, päiväkoti Vuonna 2008 alettiin valmistella kolmea le ja ympärivuorokautista hoivaa tarvitse- kehitysvammaiset, maahanmuuttajat, työtään erityisiä tukipalveluja tarvitsevien pitänyt maksaa sekä vuokra että lainanly- palveluasunnot ja muut erityisasunnot. asunnottomat on 81-paikkainen. erityiskohdetta. Mäntsäläntielle valmis- ville vanhuksille, ja se vuokrattiin Attendo henkilöiden asuttamisessa. Lisäksi Lahden hennykset ja korot. Uuden, entistä vahvemmin määritellyn • Mukkulan palvelutalo: vanhukset Vielä saman hallituskauden lopulla to- teltiin sosiaali- ja terveystoimen käyttöön MedOne­ Hoiva Oy:lle. Talojen rooli Lahden kaupunkikonsernissa Samana vuonna toteutettiin muitakin roolinsa velvoittamana Lahden Talot myös • Nikulankuja I ja II: päihdekuntoutujat teutui Lahden Talojen ensimmäinen kon- Launeen erityisasuntoja, johon tuli 20 Kaikki uudet palvelu- ja erityisasunnot alkoi vahvistua ja selkiytyä; kaupunki alkoi vanhusten palvelutalojen saneerauksia, haki kiinteistöjä, jotka voitaisiin järkevin • Ritatornin palvelutalo: vanhukset sernin ulkopuolinen rakennuttamiskohde, asuntoa maahanmuuttajille ja asunnotto- suunniteltiin ja rakennutettiin Lahden Pal- • Viherlaaksontie 28: mielenterveyskuntoutujat asuntopoliittisten linjaustensa mukaises- joilla ennen kaikkea parannettiin palve- kustannuksin ottaa erityisasumisen käyt- • Yli-Köllin palvelukeskus: kehitysvammaiset Lahden Vanhusten Asuntosäätiön palvelu- mille. Viereiselle tontille valmisteltiin Ete- veluasunnot Oy:n omistukseen, ja niiden ti keskittää kaiken asuntojen omistuksen lutalojen turvallisuutta. Lisäksi aloitettiin töön. Vuonna 2006 Lahden Kiinteistöhal- talon perusparannus- ja laajennustyö Met- va kuntayhtymälle vuokrattavaa tukikes- rakennuttamistehtävistä vastasi Lahden Lahden Taloihin, ja erityisasumisen asuin- Viherlaaksontie 28:n suursaneeraus Päi- linta Oy:n toiminnan alasajon yhteydessä Pääosa kohteista siirtyi yhtiörakenne- säkankaalla Kannuskatu 6:ssa. Kohde luo- kusta, johon rakennettiin muun muassa 15 Talot Oy. Hankkeisiin saatiin ARA:n inves- kiinteistöjen omistus ja ylläpito määrittyi- jät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön Lahden Talot osti Jalkarannassa sijaitsevan järjestelyissä Lahden Palveluasunnot Oy:lle. vutettiin loppukäyttäjälle helmikuussa kehitysvammaisten asuntoa. Kolmantena tointiavustusta ja korkotukilainaa. vät yhtiön tehtäväksi. käyttöön. Yli-Köllin palvelukeskuksen ja saneerasi Kojolanrinne on myöhemmin myyty. 2009. kohteena valmisteltiin vanhusten palvelu-

44 45 Yhtiöityksellä arava- ja palveluasuminen eri yhtiöihin

ti myös vapaarahoitteisia vuokrataloja ja rahoituksen sekä käyttö- ja luovutusrajoi- keelle tuli joulukuussa, kun kaupungin- rotuksessa määräytyi 189 864 140,06 eu- erityisasuntoja, jotka erosivat tavallisis- tusten perustella eri yhtiöihin. Koska ara- hallitus kehotti Lahden Taloja jatkamaan roa eli sama summa, joka hakemuksessa oli ta aravavuokrataloista paitsi käyttötarkoi- van rajoitukset ja säädökset koskevat vain asian­ valmistelua esitetyltä pohjalta. esitetty. Veroasiamies kuitenkin ilmoitti, tukseltaan myös rahoitukseltaan ja juri- aravayhtiöitä, Ara-asuntokanta haluttiin Ensimmäisissä kaavailuissa konser- ettei käytä oikeutta muutoksenhakuun, mi- diikaltaan. Juridiset erot koskivat muun irrottaa muusta kannasta sekä jakaa vuok- niin hahmoteltiin emoyhtiö sekä tytäryh- käli verotus toimitetaan tämän ennakkotie- muassa vuokrasopimuksia. ra-asuntoyhtiöksi ja erityisasuntoyhtiöksi. tiöt arava-asunnoille, vapaarahoitteisille don mukaan. Lisäksi asuntojen määrä oli kasvanut Lisäksi haluttiin lisätä läpinäkyvyyttä: tuo- asunnoille ja erityisasunnoille. Nopeas- Yhtiörakennejärjestelyssä Lahden Ta- noin 3 700:sta noin 5 400:aan. Kasvu näyt- tot ja kulut sekä pääomat ja velat kohdis- ti rakennetta kuitenkin yksinkertaistettiin: loja avusti Ernst & Young Oy. Päävastuun ti jatkuvan, olihan yhtiöön tarkoitus kes- tuisivat täsmällisesti siihen asuntokantaan, vapaarahoitteiset asunnot sijoitettiin emo- valmistelusta kantoi varatuomari Kenneth kittää Lahden kaupunkikonsernin asunto- jota ne koskivat. Tätä pidettiin tärkeänä yhtiöön ja tytäryhtiöt päätettiin perustaa Stenbäck. Veroasioiden valmistelusta vas- omaisuutta sekä erityisryhmien asuntojen myös asukkaiden kannalta. vain arava- ja korkotukiasunnoille sekä eri- tasi oikeustieteen lisensiaatti Ilkka Ojala. rakennuttaminen ja omistaminen. Uuden yhtiörakenteen avulla arvioitiin tyisasunnoille. Yhtiöittämisen syyt painottuivat erityis- voitavan kasvattaa liiketoimintaa ja ohja- Sisä-Suomen verovirastosta haettiin en- Yksinkertainen yhtiömalli käyttöön asumiseen. Erityistyhmien asunnoista oli ta palveluliiketoimintaa kilpailukykyisem- nakkoratkaisua yhtiörakennejärjestyksen syyskuussa 2007 pulaa ja palvelutalohankkeiden toteuttajia pään suuntaan, koska eri yhtiöissä toimin- vaikutuksista arvonlisäverotukseen. Maa- Uudet yhtiöt perustettiin minimiosake- vähän. Erityisasumisen rahoitusmahdolli- nan kannattavuutta olisi helpompi seurata. liskuun alussa 2007 saatu päätös oli myön- pääomalla huhtikuussa 2007, ja ne saivat suudet olivat kuitenkin parantuneet, kos- Myös seutuyhteistyön arvioitiin luovan teinen: Liikkeen tai sen osan luovutukses- ARA:lta yleishyödyllisyysstatuksen. Tou- ka ARA myönsi hankkeisiin investointi- mahdollisuuksia kasvattaa yhtiötä terveel- sa tapahtuvasta tavaroiden ja palvelujen kokuun lopussa 2007 kaupunginhallituk- avustuksia ja korkotukilainoja. Tavallisessa lä tavalla. luovuttamisesta ei tarvitse maksaa arvon- selle esiteltiin valmis suunnitelma, ja käyt- Ensimmäisessä konsernimallissa vapaarahoitteisille asunnoille kaavailtiin omaa tytäryhtiötä. Nopeasti vuokratuotannossa taas arava- ja korkotu- Uudistuksessa pidettiin tärkeänä, et- lisäveroa, jos liiketoiminnan jatkaja ryhtyy töön konsernirakenne otettiin 1.9.2007. kuitenkin todettiin, ettei sitä tarvita, vaan vapaarahoitteiset asunnot voidaan sijoittaa emoyhtiöön. kilainotuksen nähtiin olevan supistumassa tei se lisää kuluja eikä kasvata byrokratiaa, ­ käyttämään luovutettuja tavaroita ja pal- Emoyhtiö Lahden Talot Oy oli aravara- Sveitsin Luzerniin suuntautuneella strategiamatkalla Lahden Talojen hallitus ehti myös nauttia Sveitsin ja vapaarahoitteisuuden kasvamassa. henkilökuntaa eikä hallintoa. Lahden kau- veluja vähennykseen oikeuttavaan tarkoi- joituksista vapaa yhtiö, jonka tehtävänä oli upeista maisemista. Kuvassa Lahden Talojen toimitusjohtaja Juhani Jokelainen (vas.), hallituksen jäsen Tärkeä painoarvo yhtiöityshankkees- pungin kannalta myönteisenä pidettiin tukseen. Lisäksi sekä uusien että vanhojen omistaa ja vuokrata vapaarahoitteisia asun- Jaana Backman, hallintojohtaja Pertti Merenluoto (ed. selin), hallituksen jäsenet Markku Mäenpää, Juha Rostedt ja Marika Sipilä sekä hallituksen puheenjohtaja Juha Peltonen. sa oli myös varautumisella yhtiön liike- sitä, että yhtiöitys mahdollistaisi osingon- palvelutalojen investointien arvonlisäverot toja ja taloja. Emoyhtiö myös toimi hallin- aravarajoitusten piirissä. Yhtiön hallituk- teistyötä kaupungin sosiaalitoimen kanssa. toiminnan laajenemiseen. Lahden Talojen jaon emoyhtiöstä. voitaisiin vähentää ja jo maksettuja arvon- nointi- ja managementyhtiönä, joka vasta- seen tuli myös asukkaiden edustus, ja asu- Lahden Palveluasuntoihin siirrettiin ap- rakennuttamis-, vuokraus- ja ylläpitopal- lisäveroja palautettaisiin yhtiölle. Makset- si kiinteistöjen ylläpidosta ja isännöinnistä, kasdemokratia siirtyi tähän yhtiöön. Lah- porttina seitsemän palvelutaloa, joissa oli Lahden Talot aloitti yhtiörakenneuudis- kunnan omistama yhtiö tai yhtiön ­omista- veluja suunniteltiin tarjottavan myös Lah- Luovutushintojen ja verovaikutusten tuja arvonlisäveroja saatiinkin myöhem- rakennuttamispalveluista ja taloushallin- den Asunnot Oy:öön siirrettiin apporttina noin 260 asuntoa. Alkuvaiheessa sen liike- tuksen valmistelun hallituksen strategia- ma yhtiö. Lisäksi ehtona oli, että luovutta- den Talot -konsernin ulkopuolelle. Ara- selvittämisessä iso työ min takaisin noin 625 000 euroa. Lisäksi non palveluista sekä myi näitä palveluita ty- noin 4 800 asuntoa, ja sen vuoden 2007 lii- vaihto oli 1,4 miljoonaa euroa. matkalla Sveitsissä keväällä 2006. Uudis- ja saa vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön vayhtiö ei ollut kestävä ratkaisu kehittää Ensimmäisen kerran suunnitelmaa esi- kiinteistöjen tasearvot ja Lahden kaupun- täryhtiöilleen ja muille toimijoille. Emoyh- kevaihdoksi budjetoitiin 26,4 miljoonaa tuksen tarve oli ilmeinen ja ajankohta osakkeita. Tämä merkitsi Lahden Taloille kiinteistöliiketoimintaa ja kasvattaa vapaa- teltiin Lahden kaupunginhallituksel- gin sosiaali- ja terveystoimen vuokrat tiöön jäi kahdeksan asuinkiinteistöä ja 13 euroa. suotuisa. Vuoden 2007 loppuun asti oli suurta taloudellista etua, minkä johdosta rahoitteista kiinteistökantaa. le 30.10.2006. Myös asukkaat kannattivat alenivat.­ liikehuoneistoa. Yhtiöllä oli 326 asuntoa, ja Myös Lahden Palveluasunnot Oy oli voimassa varainsiirtoverolain väliaikainen uudistus kannatti tehdä väliaikaisen muu- hanketta, ja marraskuussa 2006 asukashal- Kiinteistöjen luovutushintojen määrit- sen liikevaihto oli 1,6 miljoonaa euroa.­ yleishyödyllinen yhtiö. Siihen sijoitettiin muutos. Sen mukaan vuokratalojen luo- toksen ollessa­ voimassa. Kiinteistöt käyttötarkoituksen litus otti asiaan myönteisen kannan ja toi- tely ja verovaikutusten selvittäminen teetti- Lahden Asunnot Oy:n tehtävänä oli vanhusten palvelutalot ja muut erityisryh- vutuksista ei peritty varainsiirtoveroa, jos Vuonna 2006 elettiin toimintaympä- mukaan eri yhtiöihin voi asia etenevän. Lahden Talojen hallitus vät paljon työtä. Lahden Talot sai verottajan omistaa arava-asuntoja ja vuokrata niitä mien talot, ja sen tehtävänä oli omistaa ja vuokratalokiinteistön luovuttajana oli kun- ristössä, jota Lahden Talojen vanha yh- Yhtiöityksessä Lahden Talojen kiinteistö- päätti 21.11.2006 yksimielisesti toteuttaa ennakkotiedon siirrettävän omaisuuden yksityishenkilöille. Yhtiö oli yleishyödylli- vuokrata palvelutaloja sekä erityisryhmien ­ ta tai sen omistama yhtiö ja vastaanottajana tiömalli ei enää vastannut. Yhtiö omis- kanta haluttiin jakaa käyttötarkoituksen, yhtiörakenteen muutoksen. Sinetti hank- arvosta 23.5.2007. Sen mukaan arvoksi ve- nen ja sekä yhtiö että sen talot ja asunnot taloja. Lisäksi sen oli tehtävä tiivistä yh-

46 47 Juha Peltonen: Ajatus yhtiöittämisestä ei ollut omistajaohjausta Kaupungin omistajaohjaus määrittää, mutta ei kahlitse Selväpiirteinen prosessi kaikkien eduksi Yhtiön johdolla ja omistajalla luontevaa yhteistyötä

Lahden Talojen yhtiöitysprosessi vuosina syntyisi käsitystä, että tavallisten vuokra- velutalojen ja erityisasuntojen tuottamisen Lahden Talot Oy:n toiminnan alkaessa investointiensa omarahoitusosuudet. Li- pysyi mukana omistajapoliittisissa keskus- 2005–2007 sujui yhtiön hallituksessa var- asuntojen asukkaiden rahaa käytetään pal- toimintamallia onkin alettu kutsua Lahden Lahden kaupunki ei ollut linjannut omaa säksi arvioitiin, että vaatimus osingon teluissa. Vuonna 2006 kaupunki täsmen- sin helposti, mutta teetti paljon työtä yh- veluasuntoihin. malliksi. omistajapolitiikkaansa. Kun Mika Mäkinen­ maksamisesta kaupungille oli huonosti so- si omistajapoliittisen ohjauksensa suun- tiön operatiivisessa johdossa. Näin ker- Keväällä 2006 Lahden Talojen hallitus ja Konsernirakenne avasi näköalo- vuonna 1999 aloitti Lahden kaupungin ra- vellettavissa yleishyödylliseen vuokrata- taviivoja ja totesi, että tuloutuksen sijasta too Juha Peltonen, joka toimi Lahden Talot johto tekivät strategiamatkan, jonka aikana ja omaan tuotekehitystoimintaan, johon hoitusjohtajana, hänen ensimmäisenä­ loyhtiöön. Osingon tulouttamisen sijasta se edellyttää Lahden Talojen tekevän ak- Oy:n hallituksen puheenjohtajana vuosina uutta yhtiörakennetta ideoitiin. Lahden Taloilla kokonsa puolesta oli muu- tehtävänään oli laatia konserniohje eli määrättiin, että Lahden Talojen on tehtä- tiivista yhteistyötä kaupungin sosiaali- ja 2005–2009. Lahden Talojen uusi konserni- – Me puheenjohtajat, Juha Rostedt ja tenkin mahdollisuudet. Yhtiöityksen jäl- muodollinen ohjausmekanismi, jota sovel- vä yhteistyötä sosiaali- ja terveysviraston terveystoimen kanssa etsittäessä ratkaisu- rakenne otettiin käyttöön 1.9.2007. minä, olimme tiukkoina, että mitään uusia keen vuonna 2008 konsernin strategiaan lettaisiin kaupungin kaikkiin tytäryhtiöi­ kanssa vaikeasti asutettavien henkilöiden ja erityisryhmien asuntotarpeisiin. Yhteis- – Minulle jäi prosessista hyvä fiilis. Se hallintohimmeleitä ei rakenneta, Peltonen tehtiinkin pieni, mutta merkittävä uudis- hin. Tässä ensimmäisessä omistajapoliit- asuttamisessa. Yhteistyö alkoi siten, että työn tavoitteena piti olla Lahden Talojen oli selväpiirteistä työtä, jolla oli järkevät kertoo. – Yhdessä toimitusjohtaja Jokelai- tus, kun siinä alettiin puhua Lahden sijasta tisessa ohjauksessaan kaupunki edellytti, sosiaalitoimi alkoi osoittaa asukkaat tiet- osaamisen hyödyntäminen ja kaupungin perustelut ja sekä asukkaiden että Lahden sen kanssa hahmottelimme paperille yh- Lahden talousalueesta. että sen omistamien yhtiöiden operatii- tyihin Lahden Talojen asuntoihin ja vastasi vastattavaksi tulevien investointien rahoi- kaupungin etuja palveleva tarkoitus. tiörakenteen mallia, jonka seuraavana päi- – Näin konsernille avautui mahdolli- vinen johto informoi kaupunkia yhtiöitä asuntojen vuokrista. tusvastuun pieneneminen. Yhtiöittäminen ei ollut Lahden kaupun- vänä esittelimme muulle porukalle. suus toimia koko Päijät-Hämeessä. Vuon- koskevista suurista muutoksista. Omistajaohjauksensa alkuvuosina kau- Yhtiön rooli täsmentyi edelleen vuon- gin omistajaohjausta, vaan idean esitti toi- na 2011 tähän mahdollisuuteen myös Samoihin aikoihin alkoi keskustelu punki myös kehitti mittareita Lahden Ta- na 2007 kaupungin linjatessa, että Lahden mitusjohtaja Juhani Jokelainen. Vuoteen Yhtiölle mahdollisuus omaan tartuttiin, kun Lahden Talot sopi rakennut- kaupungin omistamien yhtiöiden roolis- lojen toiminnan kustannustehokkuuden Talojen tehtävänä kaupunkikonsernissa 2005 tultaessa Lahden Talojen toiminta oli tuotekehitykseen tavansa vanhusten palvelutalon Hollolaan, ta. Kaupungin omistajuutta tarkasteltiin ja asukastyytyväisyyden seuraamiseksi. oli paitsi omistaa ja ylläpitää tavanomaisia vakiintunut – oli aika alkaa kehittää toi- Prosessi eteni nopeasti ja työllisti operatii- Juha Peltonen huomauttaa. kriittisesti, ja keskustelua käytiin siitä, mit- Vuonna 2004 määriteltiin, että Lahden Ta- vuokra-asuntoja, myös rakentaa ja omistaa mintaa. Kun asia oli mietitty valmiiksi, sii- vista johtoa tiiviisti. Kysymys tasearvois- – Omaa tuotekehitystä Lahden Talot on kä yhtiöt myydään pois, mitkä pidetään ja lojen asuntojen käyttöasteen on oltava vä- sosiaali- ja terveystoimen hallinnassa ole- tä informoitiin kaupunkia. ta, joilla kiinteistökanta jyvitetään eri yh- toteuttanut myös rakennuttaessaan Lanssi- mitä yhtiöiltä odotetaan. Yleisvaatimuk- hintään 98 prosenttia ja asuinrakennusten via vanhusten palvelutaloja ja muita eri- – Kilpiäisten palvelutalo oli päätetty ra- tiöihin, oli mutkikas ja vaati perusteellisia kadun matalaenergiatalot. Toiminta ener- seksi tuli, että yhtiöt maksavat kaupungil- poistojen vuoteen 2009 mennessä 2,5 pro- tyisasuntoja. Oltiin edetty vaiheeseen, jos- – Lahdessa on alettu ymmärtää, että Lahden Talot kentaa, ja nähtävissä oli, että palveluasun- laskelmia. Lisäksi Lahden Talot yhtiöitys- giatehokkuuden parantamiseksi on myös le osinkoa. Yhteistyötä tiivistettiin myös senttia. Lisäksi Lahden Talojen piti opti- sa järkeväksi vaihtoehdoksi nousi Lahden on kaupungin todellinen kumppani ja työkalu, jonka tojen rakentaminen alkaa kasvaa, Peltonen hankkeellaan toimi alansa edelläkävijänä, valtakunnallisesti merkittävää edelläkävi- siten, että kaupungin edustajat alkoivat moida lainasalkkunsa niin, etteivät yhtiön Talot Oy:n yhtiöittäminen siten, että pal- avulla pystytään kehittämään koko kaupunkiseu- tua, sanoo Lahden kaupungin konsernipalvelujoh- Juha Peltonen korostaa, ettei yhtiöittäminen ollut kertoo. – Palvelutalojen rakennuttaminen joten se ei voinut ottaa mallia mistään toi- jän työtä. osallistua tytäryhtiöiden hallitustyöskente- korkokulut koron nousun takia kasva yh- velu- ja erityisasuminen ovat eri yhtiössä Lahden kaupungin omistajaohjausta, vaan ajatus taja Mika Mäkinen. syntyi yhtiön sisällä. ja vuokraaminen oli kuitenkin syytä kes- sesta vuokrataloyhtiöstä, vaan malli oli ra- lyyn. Lahden Talojen hallituksen kokouk- den tilivuoden aikana enempää kuin 300 kuin aravavuokra-asuminen. kittää omaan erilliseen yhtiöönsä, jotta ei kennettava itse. Sittemmin lahtelaista pal- sissa kaupunkia edusti Mika Mäkinen. 000 euroa. – Monissa muissa kaupungeissa vuok- Vuonna 2002 määritettiin, että Lahden ratalojen fuusioimisen jälkeen vuokratalo- Talot pysyy kaupungin omistuksessa. Sa- Konserni syntyi sekä omistajan yhtiöt olivat alkaneet elää omaa elämäänsä. malla kaupunki linjasi, ettei se sijoita yh- että yhtiön tarpeesta Lahden Talot on ainoa kunnallinen vuok- tiöön lisää omia pääomia, vaan yhtiön pi- Vaikka Lahden Taloilta ei edellytetty osin- rataloyhtiö, joka lähti kehittämään toimin- tää omalla tulorahoituksellaan rahoittaa gon tulouttamista kaupungille, tuloutus taansa määrätietoisesti. Konserni syntyi

48 49 kea tapa toimia. Näin varmistetaan, ettei Kun Lahden Talojen tehtäväksi määri- tiön operatiivisesta johdosta. Juhanilan ja ei synny, mikä on nostanut Lahden Talo- palvelutaloja jää tyhjäksi eikä asukkaiden teltiin vuokratalotoiminnan ohella raken- käsityksen mukaan yhtiön ja kaupungin jen statusta. Lahden Talojen rooli Lahden kaupunkikonser- tarvitse muuttaa paikasta toiseen. taa ja omistaa sosiaali- ja terveystoimen johdossa ajatellaan samansuuntaisesti eli Mäkinen muistuttaa, että Lahden Talo- nissa on vahvistunut ja monipuolistunut vuo- sien varrella. Yhtiön ja kaupungin johdossa Vuoden 2007 jälkeen Lahden Talojen ja hallinnassa olevia vanhusten palvelutalo- kannattavuus edellä, minkä johdosta risti- jen perustehtävä suurena asumispalvelui- ajatellaan samansuuntaisesti, minkä johdosta Lahden kaupungin yhteistyö jatkoi tiivis- ja ja muita erityisasuntoja, oli selvää, että riitoja ei ole. den tuottajana tukee kaupunkia. Lisäksi ristiriitoja ei ole. tymistään. Osinkokeskustelussa päädyttiin yhtiön ja säätiön toiminnat menivät pääl- – Yhteistyö on hyvää ja luonnollista yhtiöllä on suuri rooli erityisryhmien asut- vuonna 2013 siihen, että Lahden Talot tu- lekkäin. ja keskusteluyhteydet luottamukselliset. tamisessa. Toimintakonsepti on hyödylli- louttaa kaupungille 500 000 euron osingot. – Kokonaisuus ei välttämättä ole joh- Vuokra-asuntomarkkinoiden muuttumi- nen ja toimiva, sillä Lahden Talot pystyy Mäkinen pitää ratkaisua loogisena jat- donmukainen. Se ei kuitenkaan haittaa sen myötä Lahden Talojen tehtäväksi on hyödyntämään ARA:n tuet sekä vähentä- kumona vuosien kehitykselle. – Uskon että kaupunkia niin kauan, kuin se toimii, Ari muotoutunut tarkkaan harkittujen erityis- mään rakentamisen arvonlisäverot, millä ratkaisu on pysyvä ja tuottovaatimus pysyy Juhanila sanoo kohteiden toteuttaminen. Jos kaupunkiin on iso taloudellinen merkitys. samantasoinen tulevaisuudessakin. – Lahden kaupunki on myynyt omis- tarvitaan vuokra-asuntoja, ainoa vaihtoeh- Johtavat virkamiehet eivät väheksy tamiaan yhtiöitä, mutta säätiötä ei voida to ei ole rakentaa aravavuokrataloa Lahden myöskään Lahden Talojen myönteistä ima- Kaupungin asuntojen omistus myydä. Säätiömuodossa on myös hyviä Talojen omistukseen, Juhanila muistuttaa. goa. Kun Lahti alkoi profiloitua ympäristö- pysyi osin hajaantuneena puolia, koska säätiö voi esimerkiksi saada Lahden kaupungin maankäyttö käy kaupungiksi, Lahden Talot otti ympäristö- Jo omistajaohjauksensa alkuvuosina Lah- toimintaansa Raha-automaattiyhdistyksen vuosittain rakennuttajaneuvottelut eri ta- asiat toimintansa keskiöön muun muassa den kaupunki pyrki selkiyttämään omis- avustuksia. hojen, myös Lahden Talojen, rakennutta- rakennuttamalla matalaenergiatalot ja jär- tamiensa yhtiöiden ja muiden toimijoiden Lahden Talojen toiminta menee pääl- mistarpeista. Neuvotteluissa kaupunki tuo jestämällä asukkaiden vedensäästökilpai- roolia sekä yhtiöiden välistä tehtävänjakoa. lekkäin myös Oppilastalo Oy:n kanssa. esille myös toiveensa ja tarpeensa. Kaupun- lun. Myös asumispalveluiden tarjoaminen Osana omistajapoliittista ohjausta kaupun- Oppilastalon fuusioiminen Lahden Taloi- ki myöntää Lahden Taloille tontit, lisäksi se asunnottomille on kääntynyt yhtiön eduk- ki päätti keskittää asuntojen omistuksen hin onkin ollut esillä aika ajoin. Viimeksi seuraa yhtiön asukasvalintoja ja tarvittaes- si ja nostanut sen imagoa. Lahden Taloihin, minkä johdosta merkit- vuonna 2013 Lahden kaupunginvaltuus- sa käy niitä koskevia neuvotteluja. Lahden alueella on seudullinen asun- tävä omistus YH Suomesta myytiin. to kuitenkin torjui Oppilastalon myynnin Lahden Talojen aravarahoitteisten asun- tostrategia, ja Lahden kaupungin asunto- Omistajaohjauksessaan kaupunki myös Lahden Taloille. – Oppilastalon yhdistämi- tojen asukasvalintoja ohjaavat valtion mää- toimi toimii seudullisesti. Palvelutalon ra- sekä omistajan että yhtiön tarpeesta, eikä alkoi edellyttää, että Lahden Talot kehit- nen Lahden Taloihin pysyy keskusteluissa rittelemät ohjeet, jotka perustuvat asunnon kentaminen Hollolaan nivoutuu tähän siinä benchmarkattu ketään, kertoo Lah- tää yhteistyötä Lahden Vanhusten Asunto- tulevaisuudessakin, Mika Mäkinen uskoo. tarpeeseen. Niiden rajoissa yhtiö voi itse- seudullisuuteen. Palvelutalohanke ei ollut den kaupungin konsernipalvelujohtaja säätiön kanssa. Vanhusten Asuntosäätiön­ näisesti valita asukkaansa; perusteiden to- ainoastaan Lahden Talojen strategian mu- (ent. rahoitusjohtaja) Mika Mäkinen. ja sosiaali- ja terveysviraston yhteistyö ei Lahden Talot kaupungin työkalu teutumista valvoo kaupungin asuntotoimi. kainen, vaan myös omistajan intresseissä – Yhtiöittämisessä sekä palveluasunto- ollut edennyt kaupungin toivomalla ta- ja tärkeä kumppani – Tulorajoja ei enää ole, joten Lahden olevaa yhtiön kasvattamista. jen tuottamisen ja ylläpidon kehittämisessä valla, vaikka palvelutalojen omistaminen Sekä Mika Mäkinen että Ari Juhanila näke- Talojen ensisijainen tehtävä ei ole asuttaa – Lahdessa on alettu ymmärtää, että Lahti oli aikaansa edellä, sanoo myös Lah- oli lisätty kuuluvaksi säätiön toimialaan. vät, että Lahden Talojen rooli Lahden kau- ns. sosiaalisesti haastavia asiakkaita, Ju- Lahden Talot on kaupungin todellinen den kaupungin asuntoasiainpäällikkö Ari Vuosien­ 2005–2006 omistajapoliittisissa punkikonsernissa on vahvistunut ja moni- hanila sanoo. – Lahdessa vuokra-asunto- kumppani ja työkalu, jonka avulla pysty- Juhanila. – Sittemmin valtiovalta on kan- linjauk­sissa kaupunki päätti jatkaa yhteis- puolistunut vuosien varrella. Osa yhtiössä jen tarjonta vastaa kysyntää ja haastavat tään kehittämään koko kaupunkiseutua, nustanut kuntia tämäntyyppiseen toimin- työtä Lahden Talojen kanssa eri tyyppisten toteutetuista muutoksista on ollut kaupun- asiakkaat hajaantuvat eri vuokranantajille. Mäkinen sanoo. taan ja todennut, että Lahden malli on oi- asumistarpeiden tyydyttämiseksi. gin omistajaohjausta, osa taas lähtöisin yh- Tämän johdosta ongelma-alueita tai -talo-

50 51 Ympäristöasiat ja kestävä kehitys kaiken toiminnan keskiöön Toimintansa alusta lähtien Lahden Talot oli tavoitteena olivat merkittävät säästöt läm- noihin. Energiansäästön lisäksi hankkeen keskimäärin 38 kiloa asukasta kohti vuo- kiinnittänyt huomiota ympäristöasioihin mityskuluissa. Automaatiojärjestelmän ja painopisteinä olivat hyvä sisäilma ja ää- dessa, hankkeen lopussa määrä oli reilut ja kestävään kehitykseen. Yhtiön hallitus- kaukovalvonnan modernisointia sekä laa- nieristys. viisi kiloa suurempi eli noin 43 kiloa asu- kaudella 2005–2009 ympäristöasiat saivat jennusta jatkettiin vuonna 2007, ja toimen- kasta kohti vuodessa. tärkeän painoarvon Lahden kaupunkiseu- piteillä saavutettiin energiakustannuksissa Asukastoiminnassa huomio Bioporkkana-hankkeen ansiosta myös dun elinkeino- ja kilpailukykystrategias- noin kuuden prosentin säästöt. jätteiden lajitteluun asukkaiden suhtautuminen lajitteluun sa. Kaupunkiseudun strategian painotus- Rakennusautomaatiojärjestelmän pa- Ympäristöasiat saivat vahvan roolin myös muuttui myönteisemmäksi. Hankkeen lo- ten johdosta Lahden Talot otti ympäristöä rantaminen jatkui edelleen vuonna 2008, asukastoiminnassa. Kevään 2006 vaaleis- pussa toteutetussa asukaskyselyssä 68 pro- säästävät ratkaisut entistäkin vahvemmin kun osa kiinteistöyhteyksistä muutettiin sa valitun asukashallituksen toimikunnista senttia vastaajista piti jätteiden lajittelua toimintansa keskiöön ja alkoi kiinnittää toimimaan internetin välityksellä. Muutos- yksi oli ympäristötoimikunta. Toimikun- tärkeänä – hankkeen alussa sitä mieltä oli vielä aiempaakin voimakkaammin huomi- ten ansiosta lämmityskuluissa saavutettiin ta otti roolin asukastoiminnan ja asukkai- ollut vain reilut puolet vastaajista. ota energiansäästöön sekä kestävään kehi- taas uusi parin prosentin säästö. den vastuullisen energiankäytön veturi- Ympäristötoimikunta jatkoi jätehuollon tykseen kiinteistöjen koko elinkaaressa. Lisäksi aloitettiin vedensäästöön liitty- na. Sen ensimmäinen merkittävä hanke oli kehittämistä myös Bioporkkana-hankkeen Ensimmäinen ympäristöohjelma val- vät toimenpiteet. Keväällä 2008 alkoi han- biojätteen lajittelun tehostamisen Biopork- jälkeen. Vuonna 2009 se järjesti asukas- mistui vuonna 2008. Se linjasi tavoitteet, ke, jossa seurattiin Lahden Talojen asuin- kana-hanke, joka toteutettiin yhteistyössä ­ toimikuntien jäsenille suunnatut jäteilta- toimenpiteet ja vastuut, joiden mukaan kiinteistöjen vedenkulutusta. Seuranta Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kanssa mat, joihin osallistui myös kuljetusliikkeen ympäristöasiat otetaan huomioon raken- osoitti, että joissakin kiinteistöissä vet- vuonna 2007. Hankkeessa oli mukana noin edustaja. Iltamakeskustelun seuraukse- nettaessa uusia kiinteistöjä sekä peruspa- tä kului silmiinpistävän paljon. Seuranta- viidennes Lahden Talojen asunnoista ja na päätettiin kokeiluluonteisesti laajentaa rannettaessa ja ylläpidettäessä olemassa hankkeen mukaiset vesikalusteiden ja wc- asukkaista.­ lasi- ja metallijätteen keräystä joihinkin olevaa kiinteistökantaa. istuinten uudistamiset ja huollot aloitettiin Hankkeen alussa asuntoihin jaettiin uu- uusiin kiinteistöihin. Asuinkiinteistöjen ympäristötavoitteik- vuonna 2009 juuri niistä kiinteistöistä, joi- denlaiset, rei’itetyt biojäteastiat ja puolen Uusi lajittelun kehitysaskel Lahden Ta- si asetettiin lajittelun lisääminen sekä jä- den vuorokautinen keskimääräinen veden- vuoden tarvetta vastaava määrä maissi- loissa otettiin vuonna 2009, kun kiinteistö- temäärien ja vedenkulutuksen vähentä- kulutus oli suuri. tärkkelyksestä valmistettuja biojätepusseja. jen keräyspaperiastioita korvattiin Molok- Vuonna 2007 Lahden Taloissa toteutettiin biojätteen lajittelun tehostamisen Bioporkkana-hanke. Hank- minen. Toimiston ympäristötavoitteita Hankkeen tavoitteena oli alentaa keski- Tarkoituksena oli innostaa asukkaat biojät- syväkeräyssäiliöllä.­ Molok-säiliöt­ tehos­tivat­ Vuonna 2009 Lahden Talojen kiinteistöjen keräyspaperiastioita korvattiin Molok-syväkeräyssäiliöllä. Ympä- keessa mukana olleille asukkaille jaettiin rei’itetyt biojäteastiat ja puolen vuoden tarvetta vastaava määrä ohjelmassa olivat jätteiden lajittelun kehit- määräistä asukaskohtaista vedenkulutusta teen lajitteluun ja siten parantaa lajittelutu- paperinkeräystä, pienensivät kustannuksia ristötoimikunnan puheenjohtaja Ritva Kytönen työnsi keräyspaperia Loviisankatu 14:n Molokin kitaan. maissitärkkelyksestä valmistettuja biojätepusseja. täminen sekä toimiston sähkönkulutuk- 164 litrasta 130 litraan vuoteen 2011 men- losta. sekä vähensivät kuljetusliikkeiden liiken- sen, tulostamisen ja paperinkulutuksen vä- nessä. Bioporkkana täytti tavoitteensa ja te- nöintiä kiinteistöjen pihoilla. hentäminen. Lahden Talojen energiatehokkaan ra- hosti biojätteen lajittelua. Kaikissa hank- Vuonna 2013 Lahden Talot yhdessä kentamisen lippulaivaksi nousi matala- keeseen osallistuneissa kiinteistöissä bio- asukkaiden ympäristötoimikunnan, Päijät- Energian- ja vedenkulutusta energiatalojen rakennushanke Niemen jätteen määrä kasvoi keskimäärin 14 Hämeen Jätehuollon ja Hämeen Kuljetus- suitsimaan Lanssikadulla. Talojen rakentaminen al- prosenttia. Voittajakiinteistön Mummon- pisteen kanssa alkoi suunnitella asukkaille Osana ympäristöä säästäviä ratkaisuja koi vuonna 2009. Toteutuksessa huomio- katu 2 ja 4:n biojätekertymä lähes kaksin- suunnattua Luukuta Oikein -lajittelukil- Lahden Talot jatkoi kiinteistöautomaati- ta kiinnitettiin muun muassa rakennusten kertaistui, ja muutamissa muissakin kiin- pailua. on ja kaukovalvonnan kehittämistä. Vuon- tiiviyteen, ulkoseinien sekä ylä- ja alapoh- teistöissä kertymä kasvoi 50–80 prosenttia. na 2006 yhtiö toteutti investointeja, joiden jan lämmöneristeisiin sekä oviin ja ikku- Kun biojätteen määrä hankkeen alussa oli

52 53 Edellisen hallituksen linjavalintojen vakauttamisen vuodet 2009–2013 Rohkeita ratkaisuja kiinteistökaupoista rakennuttamiseen – Myynti on kova ratkaisu sekä yhtiön Pyrin saamaan hallitukseen yhtiön joh- Matalaenergiatalojen verrokkikohteek- – Äitini perhe muutti Milkkiin evakko- että asukkaiden kannalta, mutta pidän hy- toa sparraavan otteen ja onnistuinkin sii- si valmistui naapuritontille vuonna 2012 na talojen alkuaikoina, joten asiassa oli it- vänä, että kauppoja uskallettiin tehdä. Nä- nä. Toimitusjohtajaa ei tarvinnut patistella, kakkosvaiheen talo, jonka lämmitysmuo- selläkin tunnetta pelissä, Nissinen kertoo. kökulmana oli, että kiinteistöistä voidaan vaan pikemminkin oli se positiivinen on- tona on kaukolämpö. Talojen energianku- myös luopua, jotta rajalliset korjausrahat gelma, että välillä oli ns. pidettävä henkse- lutusta vertaamalla kerätään tietoa, miten Asukkaat mukaan ponnisteluihin voidaan sijoittaa järkevästi. Myynnistä saa- leistä kiinni! Nissinen kertoo. energiakustannukset vaihtelevat rakenne- ympäristön säästämiseksi dut rahat taas voidaan sijoittaa uudisraken- Lahden Talojen asunnot muodostavat ratkaisuiltaan lähes identtisissä taloissa, Ympäristöä säästävään työhön lähtivät tamiseen, Nissinen sanoo. merkittävän osan Lahden asuntokannasta, joiden lämmitysjärjestelmät ovat erilaiset. mukaan myös asukkaat. Vuosina 2012– Kauppoihin perehdyttiin huolellises- ja yhtiö vaikuttaa ratkaisevasti lähes 10 000 Kakkosvaiheen talosta tuli korkeatasoinen 2013 asukkaiden ympäristötoimikunta ja ti, kohteista tehtiin arviokirjat, ja myyn- kaupunkilaisen elämään. Nissinen koros- vuokratalo, jonka varustetasoon kuuluvat Lahden Talot yhdessä järjestivät kaksi ve- nin hoiti ulkopuolinen taho. Kauppaeh- ti, ettei asuminen ole vain tekninen tuote, muun muassa laminaattilattiat ja keraami- densäästökilpailua, joihin osallistui eri toihin sisältyi asukkaiden asumisoikeus ja vaan yhtiö myy myös palvelua ja mieliku- set liedet. vaiheissa 54–60 kiinteistöä. Vuonna 2012 entinen vuokrataso erikseen määritellyksi via. Asukkaan etua ajettiin muun muassa Myös ensimmäinen kuntarajat ylittänyt kaikki kiinteistöt kilpailivat yhdessä sarjas- ajaksi. siten, että vuokrankorotuspaineita vähen- palvelutalohanke herätti valtakunnallista- sa, vuonna 2013 kahdessa sarjassa. Parhaat nettiin tehostamalla tukipalveluita. kin kiinnostusta. kiinteistöt palkittiin osahyvityksellä yhden Vuonna 2012 Lahden Talot Oy:n hallitukseen kuuluivat lääkäri Tuija Nurmi (oik), liikkeenharjoittaja Juhani Hil- Hallituksessa työtä omistajalle – Kilpailutuksilla yhtiö pääsi hyödyn- Energiatehokkuus korostui paitsi uu- kuukauden vuokrasta. kemaa (vpj), tarkastaja Pasi Kousa (3.oik), päätoimittaja Jarkko Nissinen (pj) ja työntutkija Riitta Erviä (4. vas.) Kuvassa lisäksi kaupungin edustaja, konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen (vas), hallituksen sihteeri, hal- ja tukea yhtiön johdolle tämään ison asuntokannan tuoman edun. disrakentamisessa myös vanhan peruspa- Kilpailut vähensivät Lahden Talojen ty- lintojohtaja Pertti Merenluoto (2.vas), toimitusjohtaja Juhani Jokelainen ja kutsuttuna asiantuntijana kiin- Jarkko Nissinen johtoajatuksena hallituksen Vuokrataloyhtiön on oltava asiakkaan asi- rantamisessa. Energiataloudellisesti uraa- täryhtiön Lahden Asunnot Oy:n veden teistöjohtaja Eero Lukkarinen (5. vas). johdossa oli, että hallitus tekee työtä omis- alla: palvelut pitää tuottaa halutulla laatu- uurtavia olivat vuonna 2012 valmistunut vuosikulutusta noin viisi prosenttia. Asu- tajalle ja tukee toimitusjohtajaa. Toiminnas- tasolla kustannustehokkaasti. Kerinkallionkatu 15:n perusparannus sekä kaskohtainen kulutus väheni keskimäärin sa pitää olla tulevaisuuteen katsova ote: tule- vuonna 2013 valmistunut Järvenpäänkatu­ 148 litrasta 139 litraan vuorokaudessa. Kil- Vuosina 2009–2013 Lahden Talojen toiminnan painopiste oli yhtiön toi- van suunnitteluun on käytettävä vähintään Merkittäviä uudisrakennuksia 27:n perusparannus. Kerinkallionkatu pailun lisäksi vedenkulutusta vähensivät – Palveluasuminen on kasvanut Lahden Taloissa niin minnan vakauttamisessa edellisen hallituksen tekemien linjavalintojen puolet ajasta. Mielessä on pidettävä myös ja perusparannuksia 15:een asennettiin poistoilman lämmön perusparannukset sekä vuonna 2009 alka- suureksi, että hallitustyöskentelyä on ehkä eriytet- mukaiseksi. Vuosia sävytti aktiivinen uudisrakentaminen ja perusparan- asukkaat, hehän ovat toiminnan kannalta Vuosien 2009–2013 isoihin asioihin kuu- talteenotto, mikä oli Lahdessa uutta. Sa- neeseen vesiprojektiin liittyvät kalusteiden Pajapellonkatu 6, 8, 10, 12 ja 14 sijoittui vuoden tävä nykyistä enemmän, sanoo Lahden Talojen halli- 2012 vedensäästökilpailussa kolmanneksi. Taloissa tuksen puheenjohtaja (2009–2013) Jarkko Nissinen. taminen sekä useat kiinteistökaupat. keskeisiä, eli hallitus tasapainottelee omista- luivat satsaukset kestävään kehityk- moin tehtiin Järvenpäänkatu 27:n perus- uusimiset ja huollot. asuva Regina Borg säästi vettä keräämällä sade- jan, yhtiön ja asukkaan edun välillä. sen. Matalaenergiatalojen rakennuttami- parannuksessa, joka massiivisuudessaan Lahden Talojen ympäristöohjelma päi- vettä ämpäreihin ja kastelemalla pihakukkia sillä. Puheenjohtajakautensa merkittävistä nen Lanssikadulle vuosina 2009–2011 sai muutti kerrostalon uudisrakennuksen vitettiin vuonna 2012, ja samana vuon- Oppilastalojen osto oli esillä jo Jarkko Nissi- tialassa Sipurantie 6–8:ssa sijainneet 116 olleet nuorisoasuntokäytössä. Toisesta ta- asioista Nissinen antaa tunnustuksen Lah- osakseen paljon julkisuutta, sillä talot oli- tasoiseksi.­ na toimisto alkoi tavoitella oikeutta käyt- sen (hallituksen puheenjohtaja 2009–2013) asuntoa Suhola-yhtiöt Oy:lle ja Kärpäsessä losta tuli tavallinen vuokratalo, toinen talo den Talojen toimivalle johdolle ja henki- vat ensimmäisiä maalämmöllä lämpiäviä Kansakoulukatu 3:n ja 4:n, lahtelaisit- tää Green Office -merkkiä. Tavoite toteutui – Myös vihreät tavoitteet lähtevät ta- puheenjohtajakaudella ja toisen kerran Päivärinteenkatu 17, 19 ja 21:ssa sijainneet vuokrattiin Päijät-Hämeen sosiaalipsykiat- löstölle; hallituksen osuutena oli varmistaa uusia kerrostaloja Suomessa. Myös aurin- tain Miljoonakylän eli Milkin, peruspa- vuonna 2013. Yhtiö otti tavoitteekseen vä- lousajattelusta, itseisarvo ne eivät ole. Läh- pian Nissisen kauden päättymisen jälkeen. kolme vanhaa pienkerrostaloa Asunto Oy riselle säätiölle. toimintamahdollisuudet ja antaa johdon kokeräimien käyttö kerrostalokohteessa oli rannus oli merkittävä kulttuurihistori- hentää toimiston sähkönkulutusta viiden- tökohtana ei voi olla se, että kaikkien asuk- Nissisen mielestä fuusio olisi tuonut hyö- Lahden Pikku-Kärpäselle. Taloissa oli yh- Vuonna 2012 Lahden Talot myi Kytö- tarvitsema tuki. uraauurtavaa. Talojen yhdeksi painopis- allisesti, sillä 1940-luvulla rakennetuista neksellä ja paperinkulutusta puolet vuo- kaiden velvollisuus on ostaa ekosähköä. tyjä. Asia kuitenkin kilpistyi Lahden kau- teensä 30 pienasuntoa. lässä Vitikankatu 5:n rivitalokohteen Au- – Edellinen hallitus oli tehnyt oikeita teeksi valittiin hyvä sisäilma. Tämän vuok- taloista tehtiin nykyajan vaatimuksia vas- teen 2016 mennessä. Lisäksi toimiston Vuokralaisten rahoilla ei myöskään voida punginvaltuuston torjuvaan kantaan myös Samana vuonna Lahden Palveluasunnot deo Oy:lle ja Ämmälässä Kaukasenkatu linjavalintoja, minun kaudellani oli tärkeää ­ si asukkailla ei saa olla lemmikkejä eikä taavia, mutta vanhaa kunnioittaen. Milkin hankinnoissa pyritään valitsemaan ympä- subventoida kaupunkia, eli Lahden Talot jälkimmäisellä kerralla 25.11.2013. osti Alkuasunnot Oy:ltä Kivikatu 5:n kak- 2:n rivitalokohteen Asunto Oy Kaukasen- vakauttaa toiminta niiden mukaiseksi. koko kiinteistön alueella saa tupakoida. taloissa­ säilytettiin vanha painovoimainen ristöä vähiten kuormittavia, kierrätettäviä ei ole velvollinen ostamaan Lahti Energian Vuonna 2010 Lahden Asunnot myi Ah- si kerrostaloa, joiden 60 pienasuntoa olivat katu 2:lle, jonka omistaa A1 Asunnot Oy. ilmanvaihto. ja kotimaisia tuotteita. sähköä, Jarkko Nissinen sanoo.

54 55 Vuosi vuodelta vilkkaampaa rakennuttamista Uusia palvelu- ja erityisasuntokohteita kuin sieniä sateella

Vuosina 2009–2013 Lahden Talot raken- sekä vuosina 2011–2012 Kansakoulukatu Hallituskaudella 2009–2013 Lahden Talot siaali- ja terveystoimelle, tukikeskus Eteva- nutti ja perusparansi ennennäkemättömäl- 4:ssä eli Milkissä, Kerinkallionkatu 15:ssä rakennutti useita palvelu- ja erityisasun- kuntayhtymälle. lä vauhdilla. Vuosi 2010 oli Lahden Talot ja Katsastajankatu 21:ssä. Kerinkallionka- tokohteita. Uusista rakennuksista pyrittiin Kohteeseen rakennettiin erilaisten asia- -konsernin siihenastisen historian vilkkain tu 15 oli energiatehokkaan perusparanta- tekemään elinkaareltaan taloudellisia ja kasryhmien tarpeita vastaavat tilat 15 rakentamisen vuosi, mutta vieläkin vilk- misen esimerkkikohde ja osa Lahden kau- energiatehokkaita. Kohteisiin saatiin Asu- asiak­kaalle kolmeen erilliseen rakennuk- kaampia olivat vuodet 2011 ja 2012. pungin elinvoimaisuuspakettia. misen rahoitus- ja kehittämiskeskuksel- seen. Lisäksi valmistui tiloja muun muas- Vuonna 2009 alkoi Lanssikadun 3 ja 5:n Lisäksi vuonna 2012 valmistuivat On- ta ARA:lta erityisryhmien investointiavus- sa psykologeille sekä toiminta-, musiik- matalaenergiatalojen rakentaminen. Talot nelantie 12:n ja Katsastajankatu 21:n pe- tusta ja korkotukilainaa. ki- ja fysioterapeuteille. Tukikeskus tarjoaa valmistuivat vuonna 2011. Lisäksi raken- rusparannukset. Samana vuonna myös Vuonna 2009 valmistui Nikulankujalle­ hoitoa, tutkimusta ja kuntoutusta kehitys- teilla oli erityisasuntoja vanhuksille, maa- aloitettiin Kansakoulukatu 3:n Järvenpään- kahteen rivitaloon 13 asunnottomille­ tar- vammaisille, joilla on myös mielentervey- hanmuuttajille, asunnottomille ja kehitys- katu 27:n massiiviset perusparannukset, koitettua asuntoa. Kohde vuokrattiin den ongelmia. vammaisille. jotka valmistuivat vuonna 2013. Lahden kaupungin sosiaalitoimen eri- Kesäkuussa 2012 valmistui Mäntsälän- Vuosina 2011–2012 rakennettiin Lah- Uudisrakentamisen ja perusparantami- tyispalveluille, ja se oli osa pitkäaikais- tielle Salinmäen palvelukoti, johon tuli 18 den Talojen historian ensimmäinen vapaa- sen tahti ei jäänyt ilman julkista huomiota. asunnottomuuden vähentämisohjelmaan, kehitysvammaisten palveluasuntoa sekä rahoitteinen vuokratalokohde Lanssikatu Vuonna 2011 Lahden Talot sai tunnustusta johon Lahden kaupunki oli sitoutunut. 40 erityisoppilaalle tarkoitetut aamu- ja il- 7. Sen asuntojen korkeatasoiseen varus- roolistaan rakentamisen ja korjausrakenta- Vuoden 2010 lopussa Lahden Talot osti tapäivätoiminnan tilat. Palvelukoti tarjoaa tukseen kuuluivat muun muassa laminaat- misen edelläkävijänä, kun Lahden Raken- Kivikadulta kaksi kerrostaloa, joista toisen myös kehitysvammaisten tilapäishoitoa. Se tilattiat, keraaminen liesi ja astianpesuko- tajien Yhdistys myönsi sille Vuoden 2010 se vuokrasi Päijät-Hämeen sosiaalipsykiat- vuokrattiin Lahden kaupungin sosiaali- ja ne. Talo rakennettiin matalaenergiatalojen rakentaja -tunnustuksen. riselle säätiölle mielenterveyskuntoutujien terveystoimen vammaispalveluille. Hanke Vuonna 2011 Niemen kaupunginosaan Lanssi- verrokkikohteeksi, jonka avulla haluttiin Tunnustuksen tärkeänä perusteluna asunnoiksi. tuki tavoitetta siirtää kehitysvammaisten kadulle valmistuivat maalämpöä ja aurinkoener- giaa hyödyntävät Lahden Talojen matalaenergia- selvittää, miten energiakustannukset vaih- oli se, että Lahden Talot oli ensimmäisten Toukokuun lopussa 2011 valmistui Tar- asumisen painopistettä kevyemmin tuet- talot (kaksi oikeanpuoleista taloa) ja vuonna 2012 televat rakenneratkaisuiltaan lähes identti- joukossa ottanut käyttöön uuden matala- jantielle hoivakoti Wellamo, johon tuli 57 tuun asumiseen. Salinmäen palvelukodin palveluasunnoissa asuvat kehitysvammaiset saavat tukea päivittäisen elämän toi- kaukolämmöllä lämpiävä verrokkitalo (vasemman- sissä, mutta lämmitysjärjestelmiltään eri- energiatekniikan vuokratalotuotannossa. asuntoa muistisairaille ja jatkuvaa hoivaa mintoihin kuten vaikkapa ruuan laittamiseen. puoleinen talo). laisissa taloissa. Toisena perusteena Lahden Rakentajien tarvitseville vanhuksille. Kiinteistö vuok- Lisäksi vuonna 2012 valmistuivat van- yhdistyksen perusteluna oli Lahden Ta- rattiin Attendolle, joka tuottaa Wellamon Lehtiojan palvelutalosta yhtiön huksille, kehitysvammaisille, maahan- lojen toiminta korjausrakennustekniikan palvelut. Wellamo edusti Suomessa uutta suurin rakennushanke vanhuksille, yhteisiä tiloja sekä monitoi- le vanhuksille. Palvelutalo on suunniteltu muuttajille ja asunnottomille tarkoitetut edelläkävijänä. Lisäksi Lahden Talot oli toimintamallia, jossa kunnallinen yhtiö ja Lahden Talojen kaikkien aikojen suurim- mi-, hallinto- ja kokoustiloja. siten, että asukkaat voivat asua siellä elä- erityiskohteet ja käynnistyivät kahden pal- luonut uuden palveluasuntojen rakentami- yksityinen palveluntuottaja tekivät yhteis- man rakennushankkeen Lehtiojan palve- Lehtiojan palvelutalon tuloaulaan han- mänsä loppuun asti. Kakkosvaiheeseen velutalokohteen rakennustyöt. sen ja rahoittamisen konseptin, ns. Lahden työtä laadukkaiden palveluasuntojen ai- lutalon ensimmäisen vaiheen rakennus- kittiin iso seinämaalaus Lahden seudun rakennetaan myös hiljainen huone muis- mallin. kaansaamiseksi. työt alkoivat elokuussa 2012 Kilpiäisissä, taiteilijoille suunnatulla kutsukilpailulla. to- ja hartaustilaisuuksia varten sekä tila Useita massiivisia perusparannuk- Heinäkuussa 2011 valmistui Eteläiselle ja ensimmäinen vaihe valmistui vuoden Kilpailun voitti Jarmo Kukkonen teoksella vainajien­ lyhytaikaista säilyttämistä varten. sia ja julkista tunnustusta Rengastielle Launeen erityisasunnot maa- 2013 lopussa. Viisikerroksinen palvelutalo Aamumaa. Lisäksi vuonna 2013 alettiin rakentaa Massiivisia perusparannuksia Lahden Ta- hanmuuttajaperheille ja pitkäaikaisasun- vuokrattiin Lahden kaupungin sosiaali- ja Toisen vaiheen rakentaminen alkoi tou- Apilakadun asumispalveluyksikköä, joka Konkreettiseksi osoitukseksi Vuoden 2010 raken- lot toteutti vuosina 2009–2010 Uotilanka- nottomille sekä tukikeskus haastavasti terveystoimelle. Ensimmäiseen vaiheeseen kokuussa 2013. Siihen rakennetaan yhteen- on osa pitkäaikaisasunnottomuuden vä- taja -tunnustuksesta Lahden Talot sai talon muo- dulla, Törmäkadulla ja Törmäpolulla, Muk- käyttäytyville kehitysvammaisille. Erityis- valmistui 90 asuntoa muistihäiriöisille ja sä sata asuntoa niin ikään muistihäiriöisille hentämishanketta. toisen kiertopalkinnon hallintaansa vuoden ajaksi. kulankadulla, Erviänkadulla ja Luiskadulla asunnot vuokrattiin Lahden kaupungin so- tehostettua palveluasumista tarvitseville ja tehostettua palveluasumista tarvitsevil-

56 57 Onnenkoto teki Lahden Taloista seudullisen Vanhoista taloista uudiskohteen veroisia

Onnenkoto on Suomen ensimmäinen sä on muun muassa turvajärjestelmä, jolla Vuosina 2009–2013 Lahden Talot jatkoi Miljoonakylän perusparannus palvelutalo, jonka kunnallinen vuokrata- puheyhteys asukkaan ja hoivahenkilöstön korjausvelan torjuntaa toteuttamalla usei- kulttuurihistoriallinen hanke loyhtiö on rakennuttanut yhteistyössä naa- välille saadaan helposti. Asuntojen kylpy- ta massiivisia perusparannuksia. Osa pe- Kansakoulukadulla sijaitsevien neljän ker- purikunnan kanssa. Onnenkoto suunnitel- huoneissa on hälytysjärjestelmä, ja asunto- rusparannuksista oli niin laajoja, että ne rostalon, lahtelaisittain Miljoonakylän eli tiin yhdessä käyttäjän edustajien kanssa, ja jen ja kylpyhuoneiden värityksessä on otet- muuttivat kiinteistöt uudisrakennuksen Milkin, perusparannus vuosina 2011–2013 sekä asukkaiden tarpeet että henkilökun- tu huomioon muistisairaan värimaailma. veroisiksi. oli kulttuurihistoriallisesti merkittävä teko. nan työviihtyvyys otettiin suunnittelussa Kaikki tilat ovat esteettömiä, ja ovet aukea- Erviänkatu 1:n ja 3:n rivitalokohde, joka Perusparannuksen suunnittelu oli pitkä alusta asti huomioon. vat automaattisesti tai kevyellä voimalla. koostuu 10 rakennuksesta ja 50 asunnosta, prosessi, jonka aikana kuultiin sekä asuk- Suunnitteluvaiheessa peruspalvelukes- Asunnoissa ovat myös kattokiskot, joihin perusparannettiin kahdessa vaiheessa vuo- kaiden toivomuksia että Lahden kaupun- kus Oivan johtajana toiminut Eeva Halme voidaan tarvittaessa asentaa nostimet hel- sina 2009–2010. Perusparannusta suunni- ginmuseon näkemyksiä. Perusparannus pitää hanketta hyvänä esimerkkinä yhteis- pottamaan vanhuksen siirtämistä esimer- teltaessa kysyttiin asukkaiden toivomuksia. toteutettiin kahdessa vaiheessa kahdessa työstä, jota kunnat voivat harjoittaa, kun- kiksi kylpyhuoneeseen. Toiveet olivat realistisia, joten suurin osa talossa kerrallaan. han rohkeutta ja edelläkävijyyttä riittää. Onnenkodon kiinteistö on matalaener- niistä pystyttiin toteuttamaan. Kansan kie- Kyseessä oli laaja perusparannus, jos- Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen giatalo, ja sen energialuokka on A. Talo lellä sanottuna ”kaikki meni uusiksi”: talon sa asunnot, yhteiset tilat ja ulkopuoli uu- puolestaan korostaa yhteisen tavoitteen lämpiää kaukolämmöllä, ja siinä on lat- käyttövesijohdot uusittiin, asuntojen keit- distettiin vastaamaan nykyajan vaatimuk- merkitystä. tialämmitys. Lämmin käyttövesi lämpiää tiöt, saunat sekä kylpyhuoneet remontoi- sia. Samalla taloissa haluttiin säilyttää – Hanke on erinomainen osoitus siitä, puolisen vuotta aurinkokeräimillä. Raken- tiin ja keittiön varustustaso parani muun vanhaakin henkeä, ja niissä toteutettiin kuinka nopeasti aloitus ja valmistelu voivat nuksen kesäaikainen viilennys hoidetaan muassa liesituulettimella. Myös terasseja ja muutoksia, joilla palautettiin alkuperäisiä, edetä, kun intressit ovat yhteiset ja kunnal- vanhan vedenottamon vedellä. piha-alueita kunnostettiin. 1980-luvun alun peruskorjauksessa pois- la osaava yhteistyökumppani, hän sanoo. Myös rakennuskustannuksiltaan On- Luiskakatu 1:n rivitalokohde peruspa- tettuja ratkaisuja. Esimerkiksi kaksi isoa, nenkoto oli edullinen: neliöhinta arvon- rannettiin vuonna 2010, ja se valmistui neljän huoneen ja keittiön asuntoa jaettiin Palvelukoti Onnenkoto on Suomen ensimmäinen palvelutalo, jonka kunnallinen vuokrataloyhtiö on raken- Vanhuksille turvaa tekniikasta lisäverojen vähentämisen ja ARA:n in- kolmisen kuukautta etuajassa. Neljässä eri alkuperäisen huonejaon mukaisesti kah- nuttanut yhteistyössä naapurikunnan kanssa. ja oikeanlaisesta värimaailma vestointiavustuksen jälkeen oli alle 1 400 talossa sijaitsevien 28 asunnon peruspa- deksi pieneksi asunnoksi, talojen metalli- Palvelukoti Onnenkodossa on 60 paikkaa euroa. rannus oli samantyyppinen kuin Erviänka- set ulko-ovet vaihdettiin alkuperäisiä ovia ympärivuorokautista hoivaa tarvitseville Onnenkodon tuloaulaan Lahden Talot dun perusparannus, paitsi että Luiskaka- muistuttaviin puuoviin, ja sisäänkäyntien Onnelantie 12:n pienkerrostalon perusparannus toteutettiin vanhaa kunnioittaen. Larisa ja Malakias Palvelukoti Onnenkodon rakentaminen den kaupungin ja eräiden muiden toimi- ja muistisairaille vanhuksille. Palveluko- hankki näyttävän seinämaalauksen seu- dulla uusittiin myös ikkunat. Lisäksi tehtiin ympärillä olleet punatiilimuuraukset pois- Jaakkola iloitsivat kotinsa 1900-luvun alkupuolen hengestä. Hollolan Salpakankaalle vuosina 2012– joiden kanssa. ti mahdollisti Peruspalvelukeskus Oivaan tukunnan taiteilijoille suunnatulla kutsu- ulkotöitä: ylärinteen pintavesien ohjausta tettiin ja korvattiin 1950-luvun henkisellä 2013 merkitsi Lahden Talojen toiminnan Esisopimuksen palvelutalon rakentami- kuuluvien kuntien palvelurakenteen muu- kilpailulla. Kilpailun voitti kuvataiteilija parannettiin ja pihavalaistus uusittiin.­ laatoituksella. laajenemista Lahden rajojen ulkopuolelle sesta Lahden Talot teki Hollolan kunnan toksen: Onnenkodosta suunnataan palve- Harri ­ Salmi teoksellaan Matka. Lisää tai- Taloissa tehtiin myös asumista helpot- hin asennettiin lisää komeroita. Lisäksi yh- Kerinkallionkadulle nykyaikainen ja yhtiön muuttumista seudulliseksi vuok- kanssa vuonna 2011. Palvelutalo valmistui luja myös muualla Oivan alueella asuville detta, 150 teosta, palvelukoti sai lahjoitus- tavia ratkaisuja. Keittiöistä lohkaistulla li- deksään asuntoon tehtiin tupakeittiöllisiä lämmön talteenotto ratalotoimijaksi. Hanke merkitsi uutta, vuonna 2013 ja vuokrattiin pitkäaikaisel- muistihäiriöisille vanhuksille. keräyksellä, jonka organisoivat Hollolan sätilalla saatiin pikkuvessoihin tila pesu- asuntoja poistamalla kaksioista keittiön ja Samoihin aikoihin Miljoonakylän pe- mutta sisällöltään samantyyppistä yhteis- la vuokrasopimuksella Peruspalvelukeskus Onnenkodossa vanhusten turva on var- sosiaalidemokraatit Marja-Leena Tuliaisen konevaraukselle, keittiöihin asennettiin toisen huoneen välinen seinä. rusparannuksen ensimmäisen vaiheen työtä, jota yhtiö oli aiemmin tehnyt Lah- Oivalle, joka tuottaa talon hoivapalvelut. mistettu monin teknisin keinoin. Käytös- johdolla.­ astianpesukonevaraus, ja kaikkiin asuntoi- kanssa vuosina 2011–2012 toteutettiin

58 59 Huoneistojen kunto järjestelmälliseen seurantaan

sa haettiin uusia ratkaisuja rakennusten Ilmanvaihto uudistettiin vastaamaan ny- Vuonna 2010 Lahden Talot aloitti huoneis- pieniä, nopeasti korjattavia. Vikojen tyyppi energiatehokkuuden parantamiseksi. Pe- kynormeja, rakennusautomaatio, läm- tojen määräaikaistarkastukset, joissa jokai- vaihteli kohteen ja sen iän mukaan. rusparannuksen myötä Lahden Talojen mitys sekä valaistus uusittiin ja hissi mo- nen asunto tarkastetaan noin 3,5 vuoden perusparannustoiminta otti merkittävän dernisoitiin. Talon julkisivumateriaaliksi välein. Parina ensimmäisenä vuotena tar- Huoneistoja korjaavat sekä askeleen eteenpäin, ja yhtiö otti tavoitteek- valittiin kierrätetystä lasista tehty tuulet- kastuksia tekivät isännöitsijä ja teknisen urakoitsijat että asukkaat itse seen asentaa lämmön talteenottojärjestel- tuva rappauslevy, joka on huomattavas- yksikön edustaja, vuodesta 2012 lähtien ­ Määräaikaistarkastuksen lisäksi huoneis- män kaikkiin tuleviin perusparannuskoh- ti kevyempi kuin perinteinen betonilevy kaksi huoneistotarkastajaa. to tarkastettiin aina asukkaan vaihtuessa: teisiin, mikäli se katsotaan mahdolliseksi ja ja saumattomuutensa ansiosta tyylikäs ja Huoneistotarkastukset toteutettiin si- ensimmäisen kerran viikon kuluessa sii- järkeväksi. elämätön.­ ten, että tarkastajat ilmoittivat asukkaal- tä, kun asukas oli irtisanonut vuokrasopi- Tavoite toteutui heti seuraavassa laajassa Järvenpäänkadun asuntojen keittiöi- le tarkastuksesta etukäteen ja pyysivät, että muksensa ja toisen kerran uuden asukkaan perusparannushankkeessa Järvenpäänkatu den ja kylpyhuoneiden sisustuksessa käy- ennen tarkastusta asukas tarkastaa vastuul- muutettua sisään. 27:ssa vuosina 2012–2013. Vaikka kerros- tettiin kolmea eri värimaailmaa. Asunnon leen kuuluvat asiat kuten palovaroittimet ja Tarvittavat huoneistoremontit Lahden talo oli vasta 24 vuotta vanha, se päätettiin hakijat saivat esittää toivomuksensa väri- ilmastointiventtiilit. Talot teetti urakoitsijoilla, mutta halutes- perusparantaa, koska asuntojen pinnoit- maailmasta, jonka mukaiseen asuntoon Huoneistotarkastuksessa tarkastajat saan asukas saattoi tehdä pintaremonttia teet, kalusteet ja märkätilat sekä käyttöve- haluaisivat päästä asumaan. Useamman loivat silmäyksen huoneiston yleiskun- myös itse. Tällöin asukas valitsi mallit ja siputkisto olivat uusimisen tarpeessa. Li- värimaailman mukainen sisustus oli aiem- toon. Jos esimerkiksi siivoaminen oli lai- materiaalit Lahden Talojen mallistosta, ja säksi sandwich-elementeissä, eristeissä ja min toteutettu vain Lanssikatu 7:n uudis- minlyöty, asukas sai siivouskehotuksen ja yhtiö kustansi tarvikkeet ja materiaalit. vesikattoon liittyvissä rakenteissa oli vau- kohteessa. asunto käytiin myöhemmin tarkastamassa Lahden Talot kilpailuttaa urakoitsijat rioita. Perusparannukseen päädyttiin kun- Massiivisten perusparannusten lisäk- uudelleen. Asunnon kosteat tilat ja keittiö määräajoin. Vuonna 2012 järjestetyn kil- toselvitysten jälkeen, jotka tehtiin, kos- si Lahden Talot toteutti useita pienempiä tarkastettiin erityisen huolellisesti, koska pailutuksen perusteella valittiin viisi huo- ka asukkaiden mielestä talossa oli muun korjauksia. Esimerkiksi vuonna 2012 re- nämä tilat ovat asumisen kannalta kaik- neistoremonttien urakoitsijaa eri huo- Järvenpäänkatu 27:ssä sijaitsevasta kerrostalosta tuli perusparannuksessa uudisrakennuksen veroinen. muassa­ sisäilmaongelmia.­ montoitiin Onnelantie 12:n puutalokiin- kein tärkeimmät. neiden ns. yksikköhintojen perusteella. Julkisivumateriaaliksi valittiin kierrätetystä lasista tehty tuulettuva rappauslevy, joka on saumattomuutensa Kyseessä oli Lahden Talojen kaikkien teistön kylpyhuoneet, keittiöt ja porras- Tarkastuksen tiedot syötettiin kohde- Esimerkiksi 14–24-neliöisen olohuoneen ansiosta on tyylikäs ja elämätön. aikojen massiivisin kerrostalokiinteistössä käytävä. Kylpyhuoneremontteja tehtiin kohtaisesti sähköiseen järjestelmään. Pik- yksikköhinta sisälsi sekä tapetit ja muut tehty perusparannus. Talosta tuli kuin uu- lukuisissa kohteissa, ja vuonna 2013 re- kuvioista ja -ongelmista kuten vuotavista materiaalit että työn. Tämä helpotti huo- disrakennus, sillä vanhasta ei jäänyt jäljel- montoitiin 1980-luvulla veteraanitaloksi hanoista tai wc-istuimista tehtiin työtilaus neistokorjausten budjetointia. Kerinkallion­katu 15:n perusparannus, parvekelasitukset sekä parannettiin raken- le käytännössä muuta kuin betonirunko. rakennetun Loviisankatu 14:n keittiöt. huoltomiehelle, suuremmista vioista ura- Korjauksista kerättiin laajaa tietokantaa jossa vuonna 1985 rakennettu kerrostalo nuksen yläpohjan eristystä. Talon sisätilat Jopa asuntojen porraskäytäväovet lukituk- Loviisankadun keittiöremontissa uusit- koitsijoille. Koko kiinteistöä koskevat kor- muun muassa remontin keskihinnan sel- muuntui lähes uuden veroiseksi. Kysymyk- perusparannettiin senioreille ja liikunta- sineen uusittiin. Korjaustöiden perusteel- tiin keittiökalusteet, kodinkoneet, hanat ja jaustarpeet suunniteltiin ja aikataulutettiin vittämiseksi. Urakoitsijan tekemien muut- Katsastajankadulla asuva Tarja Hyvärinen remontoi kotiaan keväällä 2013. sessä oli yksi ensimmäisistä Lahdessa to- rajoitteisille soveltuvaksi, esimerkiksi kyl- lisuudesta kertoo myös se, että myös taloa lattian pinnoite, maalattiin seinät ja katto erikseen. toremonttien keskihinta vuonna 2013 oli teutetuista perusparannuksista, joissa van- pyhuoneet suurennettiin invamitoitusten ympäröivät maamassat vaihdettiin, koska sekä asennettiin lisää pistorasioita. Asuk- Vuonna 2013 määräaikaistarkastukset noin 1 130 euroa ja omatoimiremontin haan kerrostaloon asennettiin poistoilman mukaisiksi. Lisäksi keittiöt ja huoneistojen vesieristeet ja salaojat olivat puutteelliset. kaat saivat jo ennakolta hyvän käsityk- tehtiin noin 1 340 asunnossa. Niistä kes- keskihinta noin 179 euroa. Asukkaan vaih- teissa käytettävää tapetti- ja maalivalikoi- lämmön talteenottojärjestelmä. pinnat uusittiin. Talosta tuli energiatehokas, koska ul- sen remontin lopputuloksesta, sillä yhden kimäärin joka toisessa ilmeni korjaustar- tuminen asunnossa maksoi Lahden Taloil- maa vuonna 2012. Valikoimaan valittiin Talossa tehtiin muun muassa lvis-sa- Hanke oli osa Lahden kaupungin elin- kovaipan eristystasoa parannettiin ja ta- asunnon keittiö uudistettiin etukäteen ns. peita, joiden laajuus vaihteli vuotavasta ha- le keskimäärin noin tuhat euroa. laadukkaita, helppohoitoisia ja kestäviä neerauksia, uusittiin ikkunat, asennettiin voimaisuuspakettia, jolla muun muas- lotekniikka nostettiin uudelle tasolle. mallikeittiöksi. nasta vesivahinkoon. Suurin osa vioista oli Lahden Talot uudisti ja laajensi remon- materiaaleja.

60 61 Kiinteistönhuolto ja siivous siirtyivät aluemalliin

lot sitoutui ostamaan kahden ensimmäisen käyttöön vuonna 2009. Tuolloin järjeste- lan alueiden kiinteistönhuollon vastuul- na 2011 solmitut sopimukset lähes 50 toimintavuoden ajan kaikki kiinteistön- tyn tarjouskilpailun ehdoissa määriteltiin, leen ilman virallista sopimusta. kohteen kiinteistönhuollosta. Sopimus- huoltopalvelunsa, mukaan lukien siivous, ­ että kiinteistönhuoltoyhtiön huoltomiehen Vasta maaliskuun alussa 2012 Liipolan ten irtisanomiset vahvistivat Lahden Ta- uudelta yhtiöltä. Vuonna 2008 oli lupa kil- on hoidettava vastuulleen kuuluvia Lahden ja Mukkulan kohteista saatiin hankinta- lojen näkemyksen LK Kiinteistöpalvelun pailuttaa 20 prosenttia, vuonna 2009 30 Talojen kiinteistöjä päätoimisesti eikä hä- päätös. Siinä Liipola jakautui ISS Palveluil- harjoittamasta palvelun alihinnoittelusta, prosenttia, vuonna 2010 30 prosenttia ja nellä ole lupa toimia työnantajayrityksensä le ja Lassila&Tikanojalle, Mukkulan sai LK mikä lienee ollut yksi keskeinen syy yhtiön vuonna 2011 20 prosenttia kiinteistön- muissa kiinteistönhuoltokohteissa. Kiinteistöpalvelut. myöhempään alasajoon ja selvitystilaan. huollon koko sopimuskannan rahallisesta Irtisanottujen kohteiden kiinteistön- arvosta. Vasta tämän jälkeen koko kiinteis- Lahden kaupunkikonsernin Kahden sopimuksen irtisanomisesta huollon kilpailutuksen voitti RTK Palve- tökanta oli vapaasti kilpailutettavissa. yhtiöt markkinaoikeudessa tukala tilanne Lahden Taloille lu. Se kuitenkin pystyi ottamaan haltuun- Ensimmäisessä, vuonna 2008 toteute- Vuoden 2010 tarjouskilpailusta kaksi tar- Tuskin oli Lahden Talojen kiinteistön- sa neljästä alueesta vain kaksi, kaksi muuta tussa kilpailutuksessa Lahden Talot kil- jouksen jättänyt yritystä, LK Kiinteistö- huolto saatu valituksen jälkeen järjeste- meni kilpailutuksessa toiseksi tulleelle ISS pailutti kiinteistönhuollon eri puolilla palvelut ja ISS Palvelut, valitti markkina- tyksi, kun tuli yllätys: maaliskuussa 2012 Palveluille. kaupunkia sijaitsevissa kohteissa, joiden oikeuteen. Tilanne oli erikoinen: Lahden LK Kiinteistöpalvelut irtisanoi Ahtialassa LK Kiinteistöpalveluiden alasajon yh- huollossa oli ilmennyt eniten ongelmia. kaupunkikonsernin yksi yhtiö oli valitta- ja Kärpäsessä sijaitsevien 13 kohteen kiin- teydessä kaikki yhtiön palvelusopimukset Kilpailutuksessa menestyneiden yritysten nut konsernin toisen yhtiön kilpailutuk- teistönhuollon, jonka se oli voittanut vuo- siirtyivät ISS Palveluille maaliskuussa 2013 kanssa solmittiin toistaiseksi voimassa ole- sesta. Markkinaoikeus antoi päätöksen- den 2009 kilpailutuksessa. Irtisanomisen päivätyllä sopimuksella. Sen jälkeen Lah- vat sopimukset, joiden irtisanomisaika oli sä toukokuussa 2011. Lahden Talot hävisi syynä oli sopimusten kannattamattomuus. den Talojen kohteiden kiinteistönhuolto kolme kuukautta. kiistan, koska sen tarjouspyynnössä ei ol- Lahden Talot yritti neuvotella LK Kiinteis- on jakautunut RTK Palvelun ja ISS Palve- Ensimmäisen kilpailutuksen jälkeen lut mainittu tuntimäärää, joka huoltomie- töpalveluiden kanssa huollon jatkamisesta luiden kesken; Lassila&Tikanojan vastuul- Lahden Taloissa alettiin valmistella kiin- hen piti työskennellä vastuulleen kuuluvis- irtisanotuissa kohteissa ja tarjosi sopimus- la on ollut yhden aluehuoltomiehen alue teistönhuollon kilpailuttamista isoina sa kiinteistöissä; maininta huoltomiehen hintaan 15 prosentin korotusta. Korotettu Liipolassa. Lahden Talot järjestää kiinteistönhuolto- ja siivousyritysten henkilöstölle vuosittain kiinteistöpäivän, jossa alueina.­ Näköpiirissä oli, että aluemalli vä- päätoimisuudesta ei markkinaoikeuden hinta ei riittänyt LK Kiinteistöpalveluille, LK Kiinteistöpalveluiden irtisanoessa palkitaan parhaimmat kiinteistönhoitajat ja siivoojat. Keväällä 2011 LK Kiinteistöpalvelut palkittiin kiinteis- hentäisi pienten yritysten uskallusta tarjota mielestä riittänyt. Lahden Talot määrättiin vaan irtisanominen pysyi voimassa. sopimuksia kolmen kuukauden irtisano- tönhoitoyhtiöiden parhaista pisteistä ja Aki Kulonen (vas.) toiseksi parhaista kiinteistönhoitajien pisteistä. Kiinteistönhoitaja Petteri Metso vastasi Ritaniemenkatu 5:n kiinteistöhuollosta Mukkulassa vuonna 2012. palveluaan. Toisaalta aluemalli vähentäisi järjestämään kilpailutus uudelleen. Lahden Sopimuksen irtisanomisaika oli vain misaika osoittautui ongelmallisen lyhyeksi. Työnjohtaja Arto Remeksellä (kesk.) ja liiketoimintapäällikkö Jouko Granholmilla oli syytä tyytyväisyyteen. laskutusta, ja siitä saataisiin keskitetyn toi- Talot ei valittanut päätöksestä. kolme kuukautta, joten tilanne oli Lah- Tapahtumien jälkeen Lahden Talot muutti minnan tuomia säästöjä. Valituksenalainen kilpailutus oli koske- den Taloille tukala. Jotta kohteiden kiin- sopimusten irtisanomisajan kuudeksi kuu- Vuosina 2006–2012 Lahden Talojen kiin- ta palvelun laatu parani ja kustannukset Kiinteistönhuollon työmäärä lasket- nut Liipolan ja Mukkulan alueen kiinteis- teistönhuoltoon ei olisi tullut keskeytyksiä, kaudeksi. kiinteistöistä laadittiin siivoussuunnitel- Siivoukset kilpailutettiin kolmessa osas- teistönhuolto ja siivous kehittyivät voi- alenivat. tiin muun muassa talotyypin, tontin pinta- töjä, ja sen oli voittanut Lassila&Tikanoja. Lahden Talot teki väliaikaiset suorahan- mat kiinteistöjen havainnepohjakuvineen. sa vuosina 2011 ja 2012, kilpailutusten jäl- makkaasti. Käyttöön otettiin aluemalli, Syyskuun alusta 2006 lukien kiinteis- alan, rakennusten ja asuntojen lukumäärän Koska kilpailutuksesta oli valitettu, kintasopimukset LK Kiinteistöpalvelun ja Kiinteistönhuollon ja siivouksen Pohjakuviin siivousalueet merkittiin eri keen sopimukset solmittiin ISS Palvelui- jossa huoltomiehen ja siivoojan vastuulle tönhuolto, siivous ja korjaustoiminta sekä sekä asuinpinta-alan pohjalta. Kohteista Lassila&Tikanojan kanssa ei voitu teh- Satulakadun Huollon kanssa. laadussa yrityskohtaisia eroja väreillä sen mukaan, kuinka usein mikäkin den ja SOLin­ kanssa. kuuluvat kiinteistöt sijaitsevat lähellä toi- niistä vastannut henkilöstö siirtyivät Lah- muodostettiin alueita, joiden vaatima yh- dä virallista sopimusta. Huollon piti Syyskuussa 2012 tuli uusi yllätys, kun Kiinteistösiivouksessa aluemalliin alet- alue siivotaan. Kiinteistöistä muodostet- Uuden toimintamallin johdosta siaan. Myös laadun varmistamista kehitet- den Taloista LK Kiinteistöpalveluihin. Teh- den huoltomiehen työaika olisi noin 160 kuitenkin jatkua keskeytyksettä, joten LK Kiinteistöpalvelut jälleen irtisanoi sopi- tiin siirtyä vuodesta 2011 lähtien. Siirty- tiin alueellisia­ kiinteistöryhmiä siten, että siivouk­sen laatu parani ja kustannukset tiin. Muutokset teettivät paljon työtä, mut- dyn puitesopimuksen mukaan Lahden Ta- tuntia kuukaudessa. Aluemalli otettiin Lassila&Tikanoja otti Liipolan ja Mukku- muksia. Tällä kertaa kyseessä olivat vuon- minen suunniteltiin huolellisesti. Kaikista kukin ryhmä työllistää yhden siivoojan. alenivat noin 25 prosenttia. Laatua nosti

62 63 Postimies ja poliisi, sosiaalityöntekijä ja kuunteluoppilas Timo Hiltunen on aluehuoltomiesten ykkönen

Lahden Talojen aluehuoltomiesten­ laatu­­- huoneessa. Kurkistus vaatehuoneeseen, ja Kiinteistönhuollon ja siivouksen aluemalli pisteytyksessä korkeimmat pisteet ­on saanut sieltähän se hyllyltä löytyi – nimittäin te- peräti kolme kertaa Timo Hiltunen. Hän kojalka! • Aluemallissa toisiaan lähellä sijaitsevilla • Kiinteistönsiivouksessa siivousyritykset on vastannut Lahden­ Talojen­ kiinteistön­- kiinteistöillä on oma nimetty aluehuolto- täyttävät kiinteistön huoltokirjaan ne tehtävät, miehensä ja siivoojansa, joka hoitaa koko- joiden toteutumista tekninen tarkastaja ja hoidosta ­ensin Lassila&Tikanojan, ­myö- Hyviä suhteita ja asukastyytyväi- päiväisesti vain vastuulleen nimettyjen isännöitsijä seuraavat. hemmin RTK Palveluiden aluehuolto­ syyttä ylimääräisillä palveluilla Lahden Talojen kiinteistöjen huolto- tai miehenä. Postimies, poliisi, sosiaalityöntekijä, toisi- siivoustehtäviä. • Kiinteistötarkastajan jokaisesta tarkastus- Hiltusen kuvauksen perusteella kiinteis- naan jopa kuunteluoppilas, Timo Hiltunen kerrasta tietojärjestelmään kirjautuvat siivous- • Lahden Talojen kiinteistötarkastaja tekee yrityksen ja aluesiivoojan suoritustason tönhoitaja työtä ei voi väittää yksitoikkoi- luettelee kiinteistönhoitajan eri rooleja. kiinteistöihin säännöllisiä tarkastuskäyntejä, mukaiset laatupisteet. Parhaat pisteet seksi. Erään työpäivän päätteeksi Lahden – Tämä on asiakaspalvelutyötä. Varsin- opastaa aluehuoltomiestä sekä tarkastaa, saavuttaneet yritykset palkitaan vuosittain. Talojen isännöintipäällikkö Matti Koskinen kin ikääntyneille asukkaille teen ylimääräi- että kiinteistöhuoltoyritys on hoitanut Laatupisteytykseen vaikuttaa myös asukas- soitti Hiltuselle ja kertoi, että tämän hoita- siä asioita, sillä se luo hyviä suhteita ja pitää vastuulleen kuuluvat tehtävät. Havaintonsa tyytyväisyys. tarkastaja kirjaa sähköiseen seuranta- man keskustakiinteistön pihalta oli varas- asukkaat tyytyväisinä. järjestelmään. Lisäksi tehdään ns. päivittäis- • Ongelmat ja erityispiirteet ratkotaan tettu polkupyörä. Hiltunen katsoi kiinteis- Pelisilmästä ja venymiskyvystä kertoo tarkastuksia, jotka niin ikään kirjataan säännöllisissä seurantapalavereissa, joita tön valvontakameran videot läpi. Videolla esimerkiksi se, että Hiltunen esimerkiksi Timo Hiltunen aloittaa työt aamukuu- seurantajärjestelmään. Lahden Talot pitää kiinteistönhuoltoyritysten näkyi, kuinka kuuden hengen poikaporuk- aloittaa työt aamukuudelta, vaikka kiinteis- ja siivousyritysten kanssa. delta, vaikka hänen työaikansa viral- • Jokaisesta tarkastuskerrasta tieto- ka otti pyörän – edes lukitus ei estänyt var- tönhoitajan työaika virallisesti alkaa vasta lisesti alkaakin vasta seitsemältä. – järjestelmään kirjautuvat kiinteistöhuolto- • Kiinteistönhuolto- ja siivousyritysten kautta. Hiltunen teki lähialueille nopean seitsemältä. – Keskustassa pitää tietyt asiat­ Keskustassa pitää tietyt asiat olla yrityksen ja aluehuoltomiehen suoritustason henkilöstölle järjestetään vuosittain kiinteistö- kierroksen, löysi polkupyörän ja palautti olla tehty kahdeksaan mennessä, hän pe- tehty kahdeksaan mennessä, hän perustelee aikatauluaan mukaiset laatupisteet. Parhaat pisteet päivä, jossa aluehuoltomiehille ja siivoojille sen omistajalleen. rustelee aikatauluaan. saavuttaneet yhtiöt ja huoltomiehet palkitaan annetaan koulutusta ja ajankohtaista tietoa vuosittain. Laatupisteytykseen vaikuttaa alalta. Kevään kiinteistöpäivässä julkistetaan Tapauksen päätteeksi Matti Koskinen ja Myös sitä Hiltunen pitää tärkeänä, että myös asukastyytyväisyys. ja palkitaan laadunvalvonnassa parhaiten Timo Hiltunen joivat kiitollisen asukkaan asukkaiden pyytämät korjaukset ja muut menestyneet aluehuoltomiehet ja siivoojat tarjoamat wienerikahvit. työmääräykset hoidetaan nopeasti. Hän sekä vuoden yritykset. Kerran taas erään kiinteistön miesasu- kuitenkin toivoo asukkaiden ymmärtävän, kas soitti Hiltuselle ja kysyi, voisiko tämä etteivät asiat sentään aivan sormia nap- tulla auttamaan, kun naiset eivät suostu sauttamalla tapahdu. lähtemään pois hänen asunnostaan. Hil- – Ja on kaikille hyväksi, että jokainen myös vuoden 2010 alussa käyttöön otettu toimittajan välisiin kuukausipalavereihin tunen ihmetteli, mistä oli kysymys, ja pyy- itse toimittaa omat tarpeettomat tavaran- Tampuuri-toiminnanohjausjärjestelmän­ ja asukastyytyväisyystutkimuksista saata- si varmuuden vuoksi työkaverin avukseen sa sinne, minne pitääkin. Ei ole ilmaista, kiinteistön­huol­lon Kihla-laadunhallintaosa viin pisteisiin. naisia häätämään. Asunnossa kiinteistön- että roskakatoksista tai kellarin käytävil- Timo Hiltunen on pidetty kiinteistön- hoitaja. Niissä kiinteistöissä, joista sekä samaan aikaan perustettu kiinteistön- Vuonna 2012 tehdyn asukastyytyväi- hoitajat eivät kuitenkaan nähneet yhtään tä pitää kuljettaa hylkytavaraa pois, Hiltu- Hiltunen on työjärjestelyiden vuoksi hoidon ohjaajan tehtävä. Myöhemmin ni- syyskyselyn mukaan kiinteistönhuolto ja naista. Asukas selitti, että muut olivat läh- nen sanoo. siirretty muualle, asukkaat ovat olleet mike muutettiin kiinteistötarkastajaksi. siivous olivat keskimäärin hyvällä tasolla. teneet karkuun, mutta yksi oli vielä vaate- harmissaan siirrosta. Kihla-laadunhallintajärjestelmä perus- Kiinteistönhuolto sai asukkailta yleisarvo- tuu kiinteistöjen systemaattisista tarkas- sanan 3,4 ja siivous 3,5. Molempien laadus- ISS Palveluiden siivooja Tuija Reiju vastasi vuonna 2012 muun muassa Aleksanterinkatu 29:n siivouksesta. tuksista saataviin laatupisteisiin, tilaajan ja sa oli kuitenkin selviä yrityskohtaisia eroja.

64 65 Asiakaspalvelun määrätietoista kehittämistä

lojen toimiston aukioloaikoja muutettiin Muita isännöinnin asiantuntijaryhmiä ovat heuttamat lisäkustannukset asukkaan piti Palkitsemiset jatkuvat siten, että vuonna siten, että asuntojen tarjonnan ja vuokra- ylläpitopalvelut ja korjaustoiminta. maksaa itse. 2014 palkitaan vähintään 20 vuotta asu- valvonnan aukioloajaksi tuli kello 9–12. Valtakunnallisesti käänteentekevin uu- neet ja vuodesta 2015 lähtien vähintään 15 Ajanvarauksella asiakkaita toki palveltiin Sopimuksen sähköinen allekirjoitus distus toteutettiin huhtikuun alussa 2012, vuotta samassa asunnossa asuneet. muulloinkin. Isännöitsijät siirtyivät koko- ensimmäisenä Suomessa jolloin käyttöön otettiin vuokrasopimuk- Asumisajaksi samassa asunnossa las- naan ajanvarausvastaanottoon. Sähköisiin palveluihin Lahden Talot siir- sen sähköinen allekirjoitus. Lahden Ta- ketaan myös asuminen toisessa asunnos- Muutos johtui asiakaskäyntien vähene- tyi valtakunnan eturintamassa. Kotisivujen lot oli ensimmäinen vuokrataloyhtiö, jossa sa, mikäli asukas on joutunut muuttamaan misestä ja sähköisen asioinnin yleistymi- kautta toimiva sähköinen asuntohakemus sähköinen allekirjoitus tuli mahdolliseksi. pois edellisestä asunnosta esimerkiksi pe- sestä. Muutoksen ansiosta asuntosihteerit, otettiin käyttöön vuonna 2004, ja vuon- Allekirjoittaminen tapahtuu pankkitun- rusparannusremontin vuoksi. vuokravalvonta ja isännöitsijät pystyivät na 2006, jolloin kotisivuille tulivat kaikki- nuksilla. tarjoamaan aiempaa parempaa puhelin- en asuntojen sähköiset pohjakuvat, lähes Sähköistä allekirjoitusta alettiin tarjota Säännöllisiä tyytyväisyyskyselyjä palvelua ja sähköistä palvelua. kaikki asuntohakemukset jätettiin säh- uusille vuokralaisille aktiivisesti, ja vuonna ja tunnettuustutkimuksia Lisää isännöitsijöiden tavoitettavuutta köisesti. Vuonna 2011 aloitettiin sähköis- 2013 jo kaksi vuokrasopimusta kolmesta Asukaskastyytyväisyyskyselyjen tulosten parannettiin vuonna 2012 ottamalla käyt- ten palveluiden merkittävä laajentaminen. allekirjoitettiin sähköisesti. Vajaa kolman- perusteella Lahden Talojen toimet asiakas- töön isännöinnin päivystyspuhelin. Päi- Vuokran saattoi alkaa maksaa e-laskuna nes sopimuksista palautui asiakkaalta al- palvelun parantamiseksi ovat olleet oikean vystävä isännöitsijä hoiti nopeasti hoidet- omassa verkkopankissa, ja yhtiön kotisi- lekirjoitettuna alle kolmessa tunnissa ja 72 suuntaisia. Asiakaspalvelu on saanut kyse- tavat asiat saman tien. Jos hän ei pystynyt vujen kautta asukkaille tarjoutui mahdol- prosenttia vuorokauden sisällä siitä, kun lyissä jatkuvasti hyviä tuloksia, pisteet ovat hoitamaan soittajan asiaa tai vastaamaan lisuus hoitaa monia asumiseen liittyviä sopimus oli lähtenyt allekirjoitettavaksi. olleet 3,6–4/5. Lahden Talot yhdessä seitse- asiakkaan kysymykseen, hän välitti asian asioita.­ Vuokralainen pääsi muun muassa Myös asuntonäyttöjen keskittäminen yh- män muun kaupungin omistaman vuokra- kohteen isännöitsijälle jatkokäsittelyä var- päivittämään omia tietojaan, esimerkiksi delle henkilölle sujuvoitti asuntojen vuok- taloyhtiön kanssa on vuodesta 2005 lähti- ten. Päivystysjärjestelmä vapautti muille yhteystietonsa, tarkistamaan, onko vuokria rausta vuonna 2013. en joka toinen vuosi teettänyt asukkailleen isännöitsijöille rauhallista työaikaa keskit- rästissä, sekä tulostamaan vuokranmaksu- suunnatun asukastyytyväisyyskyselyn. Ky- tymistä vaativiin tehtäviin tai kiinteistö- tilisiirron. Kotisivujen kautta saattoi myös Pitkäaikaiselle vuokrasuhteesta selyn toteuttaa Finnish Consulting Group käynteihin. ilmoittaa perhetilanteen muutokset kuten palkitseminen asukkaalle (FCG). Liipolassa asuva Ritva Lappalainen ja puolisonsa Jorma Lappalainen olivat ensimmäiset pitkäaikaiset Samaan aikaan isännöinti sai käyttöön- lapsen syntymän, perheenjäsenen kuole- Asukkaille mieluinen uudistus toteutui Asukastyytyväisyyttä selvitetään myös Asuntosihteeri Katri Helminen neuvottelee vuokrasopimuksesta vuonna 2009. asukkaat, jotka Lahden Talot pääsi palkitsemaan. Palkitsemisen muodoksi Lappalaiset valitsivat keraa- misen lieden. sä erillisen vastaanottotilan, jossa asiakas ja man tai perheenjäsenen muuttamisen pois, vuonna 2012, jolloin Lahden Talot alkoi muuttokyselyllä, joka lähetetään kuukau- isännöitsijä saattoivat keskustella häiriöit- sekä jättää yhteydenottopyynnön isännöit- palkita pitkäaikaisia vuokralaisiaan. Pal- den asumisen jälkeen niille uusille asuk- Lahden Talot on perustamisestaan lähtien enää tarvinnut hyppyyttää henkilöltä toi- tä. Myös jokainen asuntosihteeri sai oman sijälle, asuntosihteerille ja vuokravalvojalle. kitsemisen arvo oli noin 500 euroa, ja pal- kaille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpos- satsannut asiakaspalveluun ja -tyytyväisyy- selle. Muutos lisäsi asuntosihteereiden vas- työhuoneen, missä asioista voitiin keskus- Jotta asukkailla olisivat tasavertaiset kitseminen saattoi vuokralaisen valinnan tiosoitteensa Lahden Taloille. Kyselyssä Kolmas asukastyytyväisyyttä mittaava kanssa tunnettuus- ja imagotutkimuksen, teen. Tärkeä kehitysaskel otettiin vuonna tuuta ja työmotivaatiota, isännöitsijöille tella rauhassa muiden kuulematta tai häi- mahdollisuudet käyttää sähköisiä palvelui- mukaan olla esimerkiksi uusi kodinkone, tiedustellaan asukkaan mielipidettä muun kysely on kiinteistönhuollon ja siivouksen joka suunnataan muille lahtelaisille kuin 2005, jolloin asunnon koko vuokrauspro- puolestaan vapautui lisää aikaa perustehtä- ritsemättä. ta, vuonna 2011 Lahden Talojen kaikkiin asunnon pintaremontti tai perussiivous. muassa Lahden Talojen yhtiön palveluista, asukastyytyväisyyskysely. Kyselyn tulosten Lahden Talojen asukkaille. Tutkimuksessa sessi vuokrasopimuksen tekemisineen ja vien hoitamiseen. Vuonna 2013 isännöinnin asiakaspal- asuntoihin saatiin kahden megabitin mak- Ensimmäisenä vuonna palkittiin vuok- asunnoista ja asuinalueesta. Muuttokyse- avulla pyritään parantamaan kiinteistön- Lahden Talojen imagoa verrataan muiden irtisanomisineen keskitettiin asuntosihtee- Asiakaspalvelun jäntevä kehittäminen velua kehitettiin edelleen jakamalla isän- suton laajakaistayhteys. Jos asukas tarvit- ralaisia, jotka olivat asuneet samassa asun- lyn tuloksia seurataan neljännesvuosittain, huollon ja -siivouksen laatua. suurten vuokranantajien imagoon. Kaikis- reille. Näin vuokrauksessa päästiin ns. yh- jatkui erityisesti hallituskaudella 2009– nöinti asiantuntijaryhmiin ja keskittämällä si nopeamman yhteyden, hän saattoi tilata nossa 30 vuotta, ja vuonna 2013 samas- ja niitä verrataan FCG:n tekemän asukas- Lisäksi Lahden Talot teettää joka toinen sa tehdyissä tutkimuksissa Lahden Talot den luukun palvelumalliin, eikä asiakasta 2013. Joulukuun alussa 2009 Lahden Ta- päivystykset kiinteistönhallintaryhmälle. sen DNA:lta. Nopeamman yhteyden ai- sa asunnossa vähintään 25 vuotta asuneet. tyytyväisyystutkimuksen tuloksiin. vuosi seitsemän muun vuokrataloyhtiön on ollut Lahden tunnetuin vuokranantaja.

66 67 Katse määrätietoisesti kohti tulevaisuutta Energiatehokkuudella Lahden Taloissa pitkä perinne

Vuokratalojen energiatehokkuutta alettiin Lahdessa parantaa jo itsenäis- Lämmön talteenottojärjestelmiä, ansiosta Lahden Talojen tytäryhtiön Lah- ten vuokrataloyhtiöiden aikana 1990-luvun alkupuolella aloitetuissa pe- uusia ovia ja ikkunoita den Asunnot Oy:n kokonaisvedenkulutus Kolmen kiinteistön energiankulutus v. 2013 rusparannuksissa. 2000-luvulla Lahden Talot on profiloitunut energiate- Energiankulutuksen vähentäminen on ol- väheni noin viisi prosenttia. Kohteen osoite Sähkö kWh/Rm³ Kaukolämpö kWh/Rm³ Yhteensä kWh/Rm³ hokkuuden edelläkävijäksi. lut johtavana ajatuksena Lahden Talojen Lahden Talojen kiinteistöjen lämmityk- Lanssikatu 3 ja 5* 15,91 – – 15,91 perusparannustoiminnassa kautta linjan. sen kuutiokohtaiset kilowattitunnit ovat Vuonna 1985 rakennettuun Kerinkallion- vähentyneet vuoden 2003 noin 55 kilowat- Lanssikatu 7** 6,91 17,89 24,80 Jo 1990-luvulla oli tiedossa, että rakennus- rooli energiansäästötoimissa sekä hyvän katu 15:een kehitettiin poistoilman läm- titunnista vuoden 2013 noin 44 kilowatti- Kivikatu 5*** 11,13 41,34 52,47 automaation avulla kiinteistöjen ylläpito kiinteistön ylläpidon varmistamisessa. En- mön talteenotto yhteistyössä hollolalaisen tuntiin. Vedenkulutus puolestaan väheni voidaan yhdenmukaistaa ja muun muassa tistä suurempi hyöty kiinteistöautomaa- yrityksen kanssa. Lisäksi kiinteistön ylä- samana aikana noin 480 litrasta vajaaseen * Matalaenergiatalo, jonka lämmitysmuotona maalämpö ja aurinkokeräimet ** Rakenneratkaisuiltaan kuten matalaenergiatalo, mutta lämmitysmuotona kaukolämpö lämmitys ja ilmanvaihto saada pysymään tiosta alettiin saada vuonna 2003, kun pohjat eristettiin hyvään U-arvoon. Alku- 340 litraan rakennuskuutiota kohti. *** Vuonna 2006 rakennettu ns. normitalo, jonka lämmitysmuotona kaukolämpö ennakoiduissa arvoissa. Siksi perusparan- kaukovalvonta alettiin hoitaa itse. Oma vuonna 2012 valmistunut perusparannus nettaviin kohteisiin päätettiin rakentaa laa- valvomo saatiin Hollolankatu 3:een, ja sen oli osa Lahden kaupungin elinvoimaisuus- Lanssikadun talot ja palvelutalot ja rakennusautomaatio. Lämmityksen ja käyttäjäksi nimettiin Petri Korhonen ja va- pakettia, jolla muun muassa haettiin toi- valtakunnallisia edelläkävijöitä senttia pienempi kuin rakenneratkaisuil- Yleisimmin viilennys hoidetaan otta- ilmanvaihdon lisäksi se kattoi saunojen, ramieheksi Jan Rättö. mintamalleja ja ratkaisuja kiinteistöjen Myös uudisrakentamisessa Lahden Talot­ taan samanlaisen, mutta maalämmöllä malla kesäaikaan maalämpökaivoista maa- kylmiöiden ja valaistuksen ohjauksen. Lisäksi tehtiin päätös rakennusauto- energiatehokkuuden parantamiseksi te- on toiminut energiatehokkaan rakenta- lämpiävän Lanssikatu 7:n ja jopa lähes 70 kylmää. Poikkeuksellisin järjestelmä on Myös Lahden Talot Oy:n aikana ra- maation laajentamisesta Lahden Talojen hokkaasti ja järkevin kustannuksin. misen edelläkävijänä. Lanssikatu 3:n ja prosenttia pienempi kuin ns. normitalon. käytössä palvelukoti Onnenkodossa, mis- kennusautomaatiolla on ollut keskeinen koko kiinteistökantaan Ouman-laitteiden Poistoilman lämmön talteenotto asen- 5:n matalaenergiatalot olivat valmistues- – Tulevaisuudessa suuntaamme aurin- sä viilennys hoidetaan Salpa-Mattilan ve- Lahden Talojen kiinteistöjohtaja Eero Lukkarinen avulla. Kyse oli lähinnä lämmitysjärjestel- nettiin myös Järvenpäänkatu 27:ään, jon- saan keväällä 2011 Suomen ensimmäisiä kopaneelien laajamittaiseen käyttöönot- denottamon pohjavedellä. Pohjavedes- (oik.) ja toimitusjohtaja Juhani Jokelainen pääsivät mien liittämisestä rakennusautomaatioon, ka perusparannus valmistui vuonna 2013, maalämmöllä lämpiäviä ja aurinkokeräi- toon, Eero Lukkarinen sanoo. tä otetaan viilennysenergia talteen, minkä esittelemään uusia matalaenergiataloja myös Indo- osassa kiinteistöjä myös ilmanvaihdon. ja asennetaan mahdollisuuksien mukaan miä hyödyntäviä uudiskerrostaloja. Ta- Lahden Talot on panostanut myös sisäil- jälkeen puhdas pohjavesi johdetaan vietto- nesian asuntoministeriön edustajille. – Tuorein uudistus on sääennusteiden kaikkiin tulevaisuuden perusparannus- lojen lämmityksen ja jäähdytyksen ener- man laatuun. Lanssikadun matalaenergia- putkistoa pitkin Tiilijärveen. mukaan säätyvä lämmönsäätö. Sen avul- kohteisiin. giantarpeesta noin 95 prosenttia tuottavat talojen sisäilmaluokka S1 perustuu muun la arvioidaan saavutettavan 3–5 prosentin Energiaa ja vettä säästäviä toimia Lah- maalämpöpumput ja loput viisi prosent- muassa perinteistä tehokkaampaan ilman- Energiatehokkuuden parantaminen säästöt vuotuisissa lämmityskuluissa. Toi- den Talot on toteuttanut myös vuokran tia aurinkokeräimet. Lisäksi aurinkoke- vaihtoon sekä asuntojen kesäaikaiseen tu- yhtiön strateginen tavoite nen uutuus on ulkoilman kosteuden mu- yhteydessä perittävällä ns. korjausrahal- räimillä saadaan maalis–syyskuun aikana loilman viilennykseen ja lattiaviilennyk- Lahden Taloissa energiatehokkuuden pa- Perusparannuksen jälkeen Kerinkallionkatu 15:stä kaan säätyvä lämmitys, joka sekä lisää asu- la. Esimerkiksi ikkunoita ja parvekeovia noin 50 prosenttia lämpimän käyttöveden seen, jotka hoidetaan maalämpökaivoista rantaminen on yhtiön strategiatason ta- tuli senioripainotteinen kerrostalo. Jaakko Jurva- mismukavuutta että tuo säästöä, sanoo­ on uusittu ja hanojen sekä vesikalusteita energiasta.­ Energiansäästöä lisää tehokas otettavalla maakylmällä. voite. Vuoden 2011 alussa yhtiö liittyi nen oli yksi perusparannusta edeltävän ajan asuk- kaista, jotka perusparannuksen jälkeen muuttivat Lahden Talojen kiinteistöjohtaja Eero uusittu ja huollettu. Ns. vesiprojektit ovat ilmanvaihdon lämmön talteenotto. Lahden Talot on ollut myös merkittävä VAETSiin (Kiinteistöalan energiatehok- taloon takasin. Lukkarinen.­ säästäneet kaukolämpökustannuksia, kos- Talojen rakentamisessa kiinnitettiin eri- palvelutalojen rakennuttaja ja on toimin- kuussopimuksen vuokra-asuntoyhteisöjen Mikään automaatio yksinään ei kuiten- ka 30 prosenttia energiankulutuksen koko- tyistä huomiota rakennusten tiiviyteen, ul- tansa aikana saneerannut tai rakentanut 14 toimenpideohjelma). Liittymisen myötä kaan tuo säästöjä, elleivät perusjärjestelmät naiskuluista muodostuu lämpimän veden ­ koseinien sekä ylä- ja alapohjan lämmön- palvelutaloa. Rakennuttamisessa on otet- Lahden Talot sitoutui tavoittelemaan yh- teena on vähentää toimiston sähkönku- ole kunnossa. Lahden Talot onkin vuosit- käytöstä.­ eristeisiin sekä normitaloja parempiin tu huomioon asukkaiden ja hoitohenkilös- deksän prosentin energiansäästöä vuoteen lutusta viidenneksellä ja paperinkulutus- tain tarkistanut lämmön, veden ja ilmas- Vedenkulutuksen vähenemiseen Lah- oviin ja ikkunoihin. Lopputuloksena on tön viihtyvyys, minkä vuoksi kiinteistöis- 2016 mennessä. ta puolet vuoteen 2016 mennessä. Lisäksi Lanssikadulle rakennetut matalaenergiatalot saivat toinnin perussäätöjä, koska oikeat säätö- den Talot pyrkii myös yhteistyössä asuk- paras mahdollinen energialuokka A. sä on viime aikoina satsattu muun muassa Lahden Talot on myös saanut oikeu- hankinnoissa pyritään valitsemaan ympä- runsaasti myönteistä julkisuutta. tasot mahdollistavat rakennusautomaation kaiden kanssa. Asukkaille vuosina 2012 ja Kulutusseurannan mukaan matalaener- kaikkien tilojen viilennykseen ja sisäilman den käyttää Green Office -merkkiä. Green ristöä vähiten kuormittavia, kierrätettäviä tuomat säästöt. 2013 järjestettyjen vedensäästökilpailujen giatalojen energiankulutus on noin 36 pro- laatuun.­ Office­ -ohjelmassa Lahden Talojen tavoit- ja kotimaisia tuotteita.

68 69 Henkilöstön määrä ja asioiden kirjo pienentyneet 15 vuodessa Käytännöt yhtenäisiksi, tavoitteena myös oikeudenmukaisuus Lahden Talot Oy:n aloittaessa toimintaan- kiinteistökäynnit polkupyörällä. Nähtiinpä Työehtosopimusten määrä ja henki- sosiaalisten suhteiden, tyky-toiminnan ja ravintoluennot, pikkujoulut sekä lounas-, sa toimiston henkilöstön rungon – asun- hänet kerran Aleksanterinkadulla kuljetta- löstöasioiden kirjo pienenivät ja asiat yk- työympäristön vaikutukset työntekijöi- liikunta- ja kulttuurisetelit. Lisäksi henki- tosihteerit, vuokravalvojat, isännöitsijät, massa tilinpäätösasiakirjoja tilintarkasta- sinkertaistuivat vuonna 2006, kun kiin- den terveyteen ja turvallisuuteen. Työ- löstö on voinut työnantajan kustannuksel- kiinteistöpäällikkö, hallintosihteeri ja kir- jalle – nokkakärryllä! teistönhuolto ja korjaus siirtyivät LK suojelusta on vastannut yhtiön koko toi- la osallistua erilaisiin liikuntatapahtumiin janpitäjä – muodosti Lahden kaupungin – Eräällä talonmiehellä oli taas alko- Kiinteistöpalveluihin ja Lahden Talojen minnan ajan Eero Lukkarinen, joka on sauvakävelytapahtumasta ja Naisten Kym- asuntotoimistosta siirtynyt väki. Hieman holiongelma, minkä vuoksi hän ei alku- henkilöstömäärä supistui noin 30:een. oman toimensa ohella toiminut työsuoje- pistä Finlandia-hiihtoon. henkilöstöä siirtyi myös muista kaupungin viikosta tahtonut saada konetta käyntiin. Asiakaspalvelua kehitettiin aktiivises- lupäällikkönä. Lisäksi yhtiössä on aina ol- Lahden Talojen työterveyshuolto on ol- tehtävistä. Itsenäisiltä vuokrataloyhtiöiltä Maanantaisin toimistolla arvuuttelimme, ti koko ajan. Isännöitsijöiden toimenkuva lut työsuojeluvaltuutettu, alkuvuosina kak- lut alusta asti laaja, ja sen kattavuutta on li- Lahden Talojen palvelukseen siirtyivät ta- pitääkö talonmiehelle hankkia tuuraaja, muuttui jo yhtiön alussa ja myöhemmin si. Toimiston henkilöstön pitkäaikaisena sätty vähitellen. Perustason lisäksi se kattaa lonmiehet, siivoojat ja kiinteistökorjaajat. Merenluoto­ muistelee. vielä lisää, samoin asuntosihteereiden, joil- työsuojeluvaltuutettuna on toiminut asun- nykyisin muun muassa erikoislääkäripal- Kaupungin ja vuokrataloyhtiöiden ulko- le isännöitsijöiden tehtäviä vaiheittain siir- tosihteeri Ella Toivanen. Työsuojeluhenki- velut sairauden tutkimiseksi. Ensimmäi- puolelta palkattiin ainoastaan talouspääl- Toimintatapojen yhtenäistämistä rettiin. Muutokset toteutuivat ilman mer- löstöä on koulutettu työajalla ja työnanta- sinä vuosina työterveyspalvelut ostettiin likkö, pääkirjanpitäjä ja palkanlaskija. ja asiakaspalvelun kehittämistä kittäviä ongelmia, sillä niiden tarve nähtiin jan kustannuksella. Lisäksi henkilöstölle Lahden kaupungin työterveyshuollosta, Alkuvuosina henkilöstöä oli lähes sata. Heti toimintansa alussa Lahden Talot ja ymmärrettiin laajasti on järjestetty ensiapukoulutuksia. sen jälkeen lääkärikeskus Terveystalosta Joukkoon mahtui monenlaisia persoo- järjestäytyi Palvelulaitosten Työnanta- Vuonna 2003 vuokravalvoja Terttu Itsenäisen vuokrataloyhtiöiden ajan toi- (ent. Hemo). Yhteistyössä työterveyshuol- nia, ja persoonat korostuivat yhtiön pik- jayhdistykseen. Työntekijöiden puolella Karppinen nimitettiin palvelupäällikök- mintamalleja oli purettava Lahden Talo- lon kanssa on joka kolmas vuosi toteutet- kujouluissa, henkilöstön retkillä ja muissa käytössä olivat kiinteistönhoitoalan piste- si, ja vuonna 2005 Matti Koskinen palkat- jen toiminnan alussa myös työsuojelullisin tu koko henkilöstön terveystarkastukset ja Liikunnalla on perinteisesti ollut vankka sija Lahden Talojen tyky-toiminnassa. Muun muassa vuonna 1998 vapaamuotoisissa tilaisuuksissa. Hallin- palkkasopimus ja rakennusliiton sopimus. tiin isännöintipäälliköksi. Vuonna 2009 toimin. Kiinteistönhuollossa ja siivoukses- Voimavarat työssä -kysely. naiset osallistuivat Helsingissä järjestettyyn Naisten Kymppiin. tojohtaja Pertti Merenluoto muistelee Kan- Toimiston henkilöstön enemmistö on alus- aluehuoltomiesten toimintaa valvomaan sa oli ollut käytössä osin arveluttaviakin ai- sallismuseoon suuntautunutta kesäretkeä ta lähtien kuulunut Julkis- ja yksityisalojen ja ohjaamaan valittiin talon sisältä kiinteis- neita, joista piti luopua. Niiden tilalle oli Ammattitaidon kehittämistä pitkillä ja bussin takaosaan asettunutta joukkoa, toimihenkilöliittoon (Jyty). Jytyn pitkäai- tönhoidon ohjaaja (myöh. kiinteistötarkas- valittava uudet, yhdenmukaiset aineet, joi- ja lyhyillä koulutuksilla jonka tavoitteena oli pitää hauskaa keske- kaisena luottamusmiehenä Lahden Talois- taja) Toinen kiinteistötarkastaja palkattiin den turvallisuus myös piti varmistaa. Li- Lahden Talojen henkilöstön koulutustar- nään ja nauttia omia virvokkeita. sa toimi toimistosihteeri Leila Arvela. vuonna 2013 valvomaan ja ohjaamaan sii- säksi esimerkiksi talojen tikkaita, katto- peet selvitetään vuosittaisissa kehityskes- Lahden Talojen henkilöstö tekee tutustumismatkoja kiinnostaviin kohteisiin. Osloon vuonna 2012 suun- – Paluumatkalla poikkesimme tutus- Yhtiön alkuvuosina henkilöstöön liitty- voojien toimintaa. siltoja ja putoamissuojia sekä koneiden kusteluissa. Yhtiö on käyttänyt pääsään- tautuneella matkalla Hilde (johdon assistentti Mari tumaan Tuusulan kulttuurinähtävyyksiin. vää työtä oli paljon, sillä ay-vääntöä ja neu- turvalaitteita oli laitettava ajan tasalle. Suu- töisesti Kiinteistöalan koulutuskeskuksen Barker, vas.) ja Ingrid (toimistosihteeri Leila Arvela) Siellä takapenkin joukolle oli järjestyksen vottelutarvetta oli monenlaisista asioista. Työturvallisuus ja tyky-toiminta ren työn asioiden kuntoon saattamiseksi Kiinkon koulutuksia. jakoivat ennen tutustumiskierrokselle lähtöä hui- ylläpitämiseksi pidettävä erikseen kuria, – Vuokrataloyhtiöiden aikaan isännöit- tärkeä motivaatiotekijä teki kenttäväen työsuojeluvaltuutettu, kiin- Lahden Talojen henkilöstö on suoritta- kopalaksi norjalaiseen tapaan silakoita, jotka tosin Merenluoto kertoo. sijöillä oli ollut omia, toisistaan poikkeavia ­ Työsuojeluun Lahden Taloissa kiinnitet- teistönhoitaja Mauri Tuukkanen. nut sekä pitkiä koulutusohjelmia että ly- tällä kertaa olivat suklaisia. Kaikki persoonallisuus ei suinkaan ol- käytäntöjä ja toimintatapoja, joiden yh- tiin paljon huomiota alusta lähtien muun – Työturvallisuus ja tyky-toiminta on hyitä ammattitaidon päivityskoulutuksia. lut häiritsevää. Isännöitsijöistä Reijo Sini- denmukaistaminen vaati lähes jatkuvia muassa tekemällä työsuojelun toimintaoh- yhtiössä nähty tärkeäksi motivaatiotekijäk- Esimerkiksi johtoryhmän jäsenet ovat suo- salo oli tunnettu limbon taidoistaan ja tun- neuvotteluja. Muovautuminen yhden yh- jelma ja vuosittaiset toimintasuunnitelmat. si, Pertti Merenluoto sanoo. rittaneet kiinteistöjohtamisen koulutusoh- nollisuudestaan; tavallista oli, että mies tiön toimintatapaan meni kuitenkin koko Myöhemmin suunnitelmaa on kehitetty ja Lahden Talojen tyky-suunnitelma teh- jelmia, rakennuttajapäälliköt ja -insinöörit Lahden Talot järjestää vuosittain henkilöstön pik- kujoulut. Vuoden 2005 pikkujoulussa järjestettiin istui töissä iltaseitsemään saakka. Antti T. ajan eteenpäin, ja ajan saatossa pikkuasioi- viety yksityiskohtaisemmalle tasolle. dään vuosittain. Tyky-toimintaan kuulu- Raps-rakennuttajakoulutuksia ja isännöit- limbokisa, jonka suvereeni voittaja oli isännöitsijä Laukkanen­ taas oli tarkka raha-asioissa den käsitteleminen väheni, Pertti Meren- Toimintaohjelmassa on huomioitu tek- vat muun muassa voimavarakyselyt, kun- sijät monen tason tutkintoja isännöitsijän Reijo Sinisalo. eikä esimerkiksi käyttänyt autoa, vaan teki luoto kertoo. nologian, työn organisoinnin, työolojen, tokartoitukset, liikuntatapahtumat ja perustutkinnosta teknisen isännöitsijän ja

70 71 Vuosi vuodelta aktiivisempaa tiedottamista

ammatti-isännöitsijän tutkintoihin. Asia- Lahden Talot on harjoittanut aktiivista 16-sivuisena aikakauslehtimäisenä julkai- kaspalvelun henkilöstö puolestaan on suo- tiedottamista toimintansa alusta lähtien.­ suna. Samalla lehti alkoi sisältää myös ns. rittanut asiakaspalveluun liittyviä koulu- Tiedottamisen kivijalkoina ovat olleet human interest -aineistoa: rakennusmes- tuksia. asukkaille, yhteistyökumppaneille ja si- tari Matti Savolainen alkoi pitää ruoka- ja Lisäksi koko henkilöstölle on suunnattu dosryhmille suunnattu Asukasviesti-leh- viiniaiheista Makunystyrät-palstaa, ja lap- muun muassa asiakaspalvelun kehittämis- ti, vuosikertomus sekä mediatiedotteet. silukijoille suunnattiin Punahilkan palsta. tä, huoneenvuokralakia, tietotekniikkaa ja Lisäksi asukkaille on koottu asumisen käy- Koska jokaisen Asukasviestin teko oli kirjallista ilmaisua käsitteleviä koulutuksia. tännöistä kertovat Asumisopas – ensim- Lahden Talojen henkilöstölle ylimääräi- Vuoteen 2006 saakka järjestettiin run- mäinen versio vuonna 1998 ja kokonaan nen ponnistus, lehden kokoajaksi alettiin saasti myös kiinteistönhuollon, -korjauk- uudistettu versio vuonna 2010. hakea ammattitoimittajaa. Kahden nume- sen ja -siivouksen koulutuksia. Kun kiin- Asukaslehden julkaiseminen aloitettiin ron toimittajana toimi Kimmo Puhakka, teistönhuollossa vuonna 2009 siirryttiin vuonna 1998. Alusta asti se ilmestyi kol- keväällä 2004 lehden toimittajaksi saatiin aluehuoltomiesmalliin, Lahden Talot alkoi me kertaa vuodessa, ensin 8-sivuisena tab- viestintäyrittäjä, freelancer-toimittaja Teija ­ vuosittain järjestää aluehuoltomiehille ja loid-kokoisena ja myöhemmin useampi- Horppu.­ myöhemmin myös siivoojille suunnattuja sivuisena aikakauslehtimäisenä julkaisuna. Vuonna 2007 Makunystyrät teki ti- kiinteistöpäiviä. Ne ovat koulutustilaisuuk- Lehden ensimmäinen numero oli musta- laa Asukasaktiivin ajatuksia -palstalle, jol- sia, joissa myös palkitaan parhaat huolto- valkoinen, mutta jo toisen numeron etusi- la asukasaktiivit pääsivät vapaasti kirjoit- yhtiöt, huoltomiehet ja siivoojat. vulle ja keskiaukeamalle saatiin neliväriku- taman tärkeinä pitämistään kysymyksistä. Vuoden 2006 jälkeen henkilöstön mää- via. Lehti koottiin henkilöstön voimin, ja Vuonna 2012 lehteen saatiin monien toivo- rä on vakiintunut noin 30:een, jota Pertti sen päätoimittajana toimi toimitusjohtaja ma sanaristikko. Merenluoto pitää optimaalisena. Pirkko Korpinen. Vuonna 2009 lehti kasvoi 20-sivuiseksi. Keväällä 2011 Erviänkatu 1:n ja 3:n asukastoimikunta järjesti rivitalokohteen omille sekä lähiseudun asuk- – Lahden Talojen henkilöstöpolitiik- Sisällöltään Asukasviesti oli informa- Poikkeuksen tavanomaisesta sivumääräs- kaille suunnatun kirpputoritapahtuman. Asukasviesti-lehden toimittaja Teija Horppu (vihreä takki) kävi teke- mässä tapahtumasta jutun. kaa on johtanut pyrkimys olla reilu ja oi- tiivinen, ja se keskittyi Lahden Taloihin tä muodostivat Lahden Talojen 10-vuotis- keudenmukainen työnantaja, Pertti Me- ja asumiseen liittyviin asioihin. Lehdes- ja 15-vuotisjuhlalehdet, jotka ilmestyi- renluoto sanoo. – Työsuhteet ovat olleet sä kerrottiin muun muassa Lahden Talo- vät 32- ja 40-sivuisina ja jaettiin kaikille riittää. Vuosikertomusta alettiin julkaista töksen laadintaperusteet, tilinpäätöksen pitkiä ja henkilöstön vaihtuvuus eläköity- jen palveluista, uudisrakennus- ja perus- lahtelaisille.­ uudelleen vuodesta 2008, jolloin Lahden liitetiedot sekä tilintarkastuskertomuksen. mistä lukuun ottamatta vähäistä. Vaihtu- parannushankkeista, asukasdemokratiasta Talot oli muuttunut konserniksi. Kun vuosikertomuksen teko aloitettiin vuus tekee kuitenkin hyvää, sillä uusi nuori ja kohteiden vuokrista. Alkuvuosien va- Vuosikertomus alkuvuosina Ensimmäiset vuosikertomukset olivat uudelleen vuonna 2008, toimitusjohtajan henkilöstö­ tuo työntekoon uuden terveen kioaineistoon kuului myös asunnonvaihto- ja konsernikaudella suppeahkoja. Niiden tekstisisältö koostui katsaus supistui, kun taas toimintakerto- tuulahduksen! palsta, jossa asukkaat kertoivat, millaisessa Jo ensimmäisestä toimintavuodestaan toimitusjohtajan katsauksesta ja toimin- mus laajeni ja tuli sisällöltään aiempaa huo- asunnossa asuivat ja millaiseen asuntoon 1998 Lahden Talot julkaisi vuosikertomuk- takertomuksesta, joka oli sisällöltään var- mattavasti kattavammaksi. Koska Lahden toivoisivat voivansa muuttaa. sen. Vuosikertomus julkaistiin myös vuosi- sin suppea. Tilinpäätöstietoja ensimmäi- Talot oli muuttunut konserniksi, tilinpää- Vuonna 2000 Asukasviesti muuttui ko- na 1999, 2000 ja 2001. Sen jälkeen kokoa­ sissä vuosikertomuksissa esiteltiin laajasti: töstietoina alettiin julkaista sekä konsernin konaan neliväriseksi, ja vuoden 2003 toi- misessa pidettiin kuuden vuoden tauko, tuloslaskelman ja taseen lisäksi vuosiker- että emoyhtiön tuloslaskelmat ja taseet. Lahden Talojen henkilöstö tutustuu vuosittain suomalaisiin asuntomessuihin, mikäli messut järjestetään sopivan matkan päässä Lahdesta. Kesän 2011 asunto- sesta numerosta lähtien se alkoi ilmestyä koska katsottiin, että toimintakertomus tomus sisälsi rahoituslaskelman, tilinpää- Kokonaan uutena aineistona vuosiker- messumatka vaati henkilöstön yhteistä fyysistäkin ponnistusta, kun linja-auto hajosi kesken matkan.

72 73 1/2012 Ad-toiminnassa asukkaiden ääni kuuluviin

7 ÄMPÄRIÄ KUUMAA VETTÄ PÄIVÄSSÄ vuosikertomus 2013

Pyykki 20 litraa

13 % Keittiö 35 litraa 22 % tomukseen tulivat toiminnasta kertovat kunnallista julkisuutta. Vuonna 2010 me- Asukasdemokratia toteutui Lahden kau- näille valtuuden nimetä ehdokkaansa Lah- 26 % tekstit. Vuosikertomuksessa kerrottiin eri diassa (sis. nettilehdet) ilmestyi 45 Lahden pungin vuokrataloissa jo itsenäisten vuok- den Talojen hallitukseen.

Peseytyminen 60 litraa vuosina vaihtelevin sisällöin tavallisesta­ Taloista tehtyä juttua ja seuraavana vuonna rataloyhtiöiden aikana ennen Lahden Lahden Talojen ensimmäisessä ad-mal- WC 40 litraa 39 % vuokra-asumisesta ja palveluasumisesta, 70 juttua. Vuonna 2013, jolloin mediatie- Talot Oy:tä. Vuokrataloyhtiön hallitus lissa asukastoimikunnalla oli yllättävän

Tarvitaan asukkaiden tekoja! asukkaista ja henkilöstöstä, ympäristöä ja dotteita lähetettiin 22, juttuja ilmestyi 103. koostui kaupungin nimeämästä ns. runko­ paljon valtaa. Toimikunta muun muas- energiaa säästävistä ratkaisuista, uudisra- Yksi suurinta julkisuutta saaneista hallituksesta sekä asukkaiden edustajista. sa teki, tosin isännöitsijän valmisteleman kentamisesta ja korjaustoiminnasta sekä asioista­ olivat Lanssikadulle rakennetut Asukkailla oli paljon valtaa oman vuok- esityksen pohjalta, ehdotuksen vuokran- toiminnan laadunhallinnasta. matalaenergiatalot. Päijäthämäläinen me- ranmääritysyksikkönsä asioihin: asuk- määritysyksikön talousarvioksi sekä päätti Sekä Asukasviesti-lehdissä että vuosi- dia seurasi myös muun muassa asukkaille kaat pääsivät päättämään muun muassa pienten korjausten ja parannusten tekemi- kertomuksissa tavoitteina ovat olleet elävä suunnattua vedensäästökilpailua. vuokranmääritysyksikön talousarviosta ja sestä sekä pesutupa-, sauna- ja autopaikka- sisältö ja luettavuus, ja molemmissa julkai- Julkisuus myös lisäsi yhtiön tunnettuut- peruskorjauksista.­ maksuista. suissa on käytetty runsaasti kuvia. ta ja paransi imagoa. Asukkaiden valta pysyi suurena vie- Vuosi vuodelta tärkeämmäksi tiedotus- lä Lahden Talot Oy:ssäkin. Yhtiön ensim- Asukashallitus ja sen Suunnitelmallisella tiedottamisella kanavaksi muodostuivat Lahden Talojen mäiseen hallitukseen valittiin 11 jäsentä, alaiset toimikunnat julkisuutta ja tunnettuutta kotisivut. Niille laitettiin Asukasviesti-leh- joista asukkaiden edustajia oli viisi – yksi Ad-mallia uudistettiin vuonna 2005, ja Lahden Talot Oy:n alkuvuosina yhtiön det, vuosikertomukset ja mediatiedotteet, kutakin isännöintialuetta kohti. Kun isän- uusi malli otettiin käyttöön vuonna 2006. mediatiedottaminen oli niukahkoa. Vuo- ja niiltä löytyi myös asumisen käytännöistä nöintialueiden määrä vuoden 2001 alussa Uudella ad-mallilla haluttiin parantaa asu- desta 2005 lähtien yhtiö alkoi tiedottaa kertova Asumisopas. Lisäksi sivuille koot- pieneni neljään, myös hallituksen asukas- misviihtyvyyttä, lisätä asukkaiden aktiivi- asioistaan aktiivisesti. Ensimmäiset me- tiin tärkeää asukkaille suunnattua tietoa. jäsenten määrä pieneni vastaavasti. Vuon- suutta ja kiinnostusta omaan asumiseensa diatiedotteet laadittiin yhtiön tilinpää- Sekä kotisivut että Asukasviesti-leh- na 2005 asukasjäsenten määrä supistui yh- ja asuinympäristöönsä, lisätä asukkaiden ja töksestä. Tiedotteiden hyvän läpimenon ti saivat asukastyytyväisyyskyselyissä hy- tiökokouksen päätöksellä lakimääräiseen omistajan välistä yhteistyötä, avoimuutta ja rohkaisemana yhtiö alkoi tiedottaa myös viä pisteitä. Kaksi kolmesta kyselyyn vas- kahteen, mikä aiheutti närää joissakin asu- vuorovaikutusta sekä nostaa vuokralla asu- Vuodesta 2004 lähtien järjestetyt budjetoinnin esittelytilaisuudet, ns. budjettitorit, saavuttivat asukasaktii- uudisrakennushankkeista ja muista ajan- tanneesta piti kotisivuja hyvinä tai erittäin kasaktiiveissa. misen imagoa. vien suosion, ja tilaisuuksista on saatu hyvää palautetta. kohtaisista asioista. Vuosittaista tiedostus- hyvinä ja joka neljäs vastaaja kohtalaisina. Vuoteen 2006 saakka jokaisella isän- Uusi malli poisti laajan ja hajanaisen suunnitelmaa alettiin tehdä vuonna 2010. Yhdeksän prosenttia vastaajista arvioi si- nöintialueella toimi asukkaiden muodos- alueneuvostojen ryhmän. Tilalle tuli asu- Vuonna 2005 Lahden Talot lähetti me- vut erittäin huonoiksi tai melko huonoiksi tama alueneuvosto, johon kuului yksi jäsen kasvaaleilla valittu asukashallitus, johon mihenkilöt. Asukashallitus voi antaa suo- Ympäristö- sekä liikunta- ja virkistystoi- dialle yhden tiedotteen, mutta vuonna Kolme neljästä vastaajasta piti asukas- alueen kustakin vuokranmääritysyksiköstä valittiin yhdeksän jäsentä ja yhdeksän vara- situksia ja ohjeita yhteishallinnon piiriin mikunnan toiminta käynnistyi aktiivisesti 2010 jo 10 tiedotetta, seuraavana vuonna lehteä hyvänä tai erittäin hyvänä ja joka eli entisestä vuokrataloyhtiöstä. Alueneu- jäsentä. Kaksi asukasvaaleissa eniten ääniä kuuluvissa asioissa. Lahden Talojen uudes- ja rivakasti. Tiedotustoimikunnan toimin- 13 tiedotteita ja vuonna 2012 jo 15 tiedotet- viides vastaaja kohtalaisena. Joka 20. vas- voston tärkein tehtävä oli järjestää äänestys saanutta ehdokasta oli suoraan ehdokkaina sa ad-mallissa asukashallituksen tehtävä- ta sen sijaan ei ottanut tuulta alleen, min- ta. Aktiivisuus tuotti tulosta: Lahden Talo- taajan mielestä lehti on erittäin huono tai isännöintialueen edustajan valitsemiseksi Lahden Talojen hallituksen asukasjäsenik- nä oli käsitellä yhteishallintoon liittyviä ja kä johdosta toimikunta lopetettiin vuonna jen näkyvyys päijäthämäläisessä mediassa melko huono. yhtiön hallitukseen. si. Asukashallitukseen kuului myös kolme asukastoimikuntien esille nostamia asioita. 2008. lisääntyi, ja rinnalla alkoi tulla myös valta- Jokaisessa vuokranmääritysyksikös- yhtiön edustajaa: toimitusjohtaja, hallinto- Asukashallituksella oli mahdollisuus Liikunta- ja virkistystoimikunnan jär- sä ylintä valtaa käytti asukkaiden kokous. johtaja ja isännöintipäällikkö. asettaa tarpeellisiksi katsomiaan toimikun- jestämistä tapahtumista suosituimmiksi Se valitsi asukastoimikunnan sekä yksi- Asukashallitus on yhteishallintolais- tia, ja se asettikin kolme toimikuntaa: ym- muodostuivat kevättalvisin tehty viihde- kön asukkaiden edustajan ja varaedustajan sa määritelty vapaaehtoinen yhteistyöelin, päristötoimikunnan, liikunta- ja virkistys- kylpylän retki sekä syyskesällä järjestetty isännöintialueen alueneuvostoon ja antoi jossa ovat mukana asukkaat ja yhtiön toi- toimikunnan sekä tiedotustoimikunnan. mölkkykilpailu. Ympäristötoimikunta puo-

74 75 Konkari tyytyväinen asukasdemokratian kehitykseen

Lahden Talojen tytäryhtiön Lahden Asun- yhteisöllisyyden ja me-hengen rakentami- Raamikadulla asuva Kari Heinonen on ol- vähenkisen strategiamatkan Sveitsiin. Hal- not Oy:n vuosikulutusta noin viisi prosent- nen. Koulutuksiin osallistui vuosittain jopa lut mukana Lahden Talojen asukastoimin- lituksen jäsenyyttä hän on pitänyt myös tia. Asukaskohtainen vedenkulutus väheni sata asukastoimikuntien, yhtiön hallituk- nassa useissa tehtävissä vuosien ajan ja todellisena vaikuttamisen paikkana. keskimäärin 148 litrasta 139 litraan vuoro- sen, asukashallituksen ja toimikuntien jä- nähnyt ad-toiminnan kehityksen. Hänen – Hallituksen päätös on yleensä yhtei- kaudessa. Parhaiten menestyneet kiinteis- sentä. mielestään toiminta on kehittynyt hyvään, nen, mutta eriävän mielipiteen voi lausua töt palkittiin vuokrahyvityksillä. nykyaikaiseen suuntaan. aina, kun siltä tuntuu, hän sanoo. Talotasolla kokouksia, talkoita Vuonna 2006 lakkautettuja alueneu- Mieluisinta Heinoselle oli tulla vali- Asukastoimikuntien jäsenille mölkkyä ja käsitöitä vostoja Heinonen luonnehtii oman aika- tuksi asukashallituksen puheenjohtajak- budjettitoreja ja koulutuksia Talotason asukastoiminnan aktiivisuus kautensa asukashallituksiksi. Käsiteltävät si. Heinonen toivoo, että Lahden Talojen Vuonna 2004 Lahden Talot alkoi osa- vaihteli vuokranmääritysyksiköittäin. Ta- asiat tosin olivat eri tyyppisiä kuin asu- asukkaat ja asukastoimikunnat oppisivat na talousarvion valmistelua järjestää asu- vallista oli, että asukkaiden kokouksiin kashallituksessa nykyisen käsiteltävät: py- hyödyntämään asukashallitusta vaikutta- kastoimikuntien jäsenille suunnattuja osallistui vain pieni joukko asukkaita. Sen säköintipaikan tai pesutuvan käyttöön ja miskanavana nykyistä enemmän. budjettitoritilaisuuksia, joissa yhtiön joh- sijaan pihatalkoot, grillijuhlat ja muu va- maksuihin liittyviä epäselvyyksiä ja muita – Lehtien yleisönosastoihin kirjoittami- to, isännöitsijät ja eri toimialojen asian- paamuotoisempi toiminta vetivät useissa arkielämän kysymyksiä. sen sijasta asukkaiden kannattaisi keskus- tuntijat esittelivät budjetoinnin perustei- kohteissa hyvin asukkaita. – Alueneuvostot kuuluivat siihen ai- tella mieltä askarruttavasta asiasta oman ta. Budjettitoreilla käytiin läpi yhtiötason Aktiivista toimintaa oli muun muassa kaan, ja ne olivat sen ajan vaikuttamispaik- asukastoimikunnan puheenjohtajan kans- budjettivalmistelun perusteita, talotason Liipolassa, missä esimerkiksi Huippukatu koja. Todelliset vaikutusmahdollisuudet talousarvioita sekä vuokria, korjaussuun- 2:n jokavuotisista kesän päättäjäisistä tuli tosin olivat melko vähäiset, koska alueneu- nitelmia, kiinteistönhuoltoa ja siivousta. perinne. Liipolassa myös Mölkyn pelaami- vostoissa ei käsitelty sellaisia asioita, joista Budjettitoreilla oli lisäksi jokin erityis- nen oli voimissaan, lisäksi Lahden Talojen olisi pitänyt jämäkästi päättää, Heinonen Kari Heinosen ad-ura Lahden Talojen asukashallitus on tutustunut muiden kunnallisten vuokrataloyhtiöiden asukasdemokratia- teema, jota osallistujille esiteltiin lähem- pihakilpailussa liipolalaiset menestyivät luonnehtii. • Raamikatu 3:n asukastoimikunnan malleihin. Syksyllä 2012 se tutustui Lappeenrannan Asuntopalvelut Oy:n asukasdemokratiamalliin. Kuvassa min. Vuoden 2010 budjettitorilla cont- monena vuonna hyvin. Lahden Talot Oy:n hallituksen asukas- puheenjohtaja vuodesta 1998 lähtien Lahden Talojen hallintojohtaja Pertti Merenluoto (vas.), asukashallituksen jäsenet Ritva Haavisto, Anna- roller Petri Juvonen kertoi, mistä kaikesta Riihelässä puolestaan Kumpukadun ja jäsen Kari Heinonen ehti olla sekä 11-jä- • Keskustan alueneuvoston jäsen 1999–2000 Maija Martikainen, Kari Heinonen, Antero Patamäki, Esko Nuikka ja Anja Koivikko, Lappeenrannan Asun- vuokra muodostuu, ja sai kiitosta tärkeän Erviänkadun asukkaiden neulekerho virk- senisessä että 7-jäsenisessä hallituksessa. • Pohjoisen alueneuvoston puheenjohtaja Kari Heinosen mielestä asukasaktiivin todellinen vaikuttamisen paikka on yhtiön hallituksen jäsenyys. topalveluiden toimitusjohtaja Seppo Ylitalo sekä Lahden Talojen isännöitsijä Ville Jäntti. ja mielenkiintoisen asian esittelemisestä kasi torkkupeittoja ja kutoi kädenlämmit- Heinosen mielestä koon muutos oli hyvä. 2001–2002 selkokielisesti ja ymmärrettävästi. timiä lahtelaisten palvelutalojen asukkaille Kun Lahden Taloista tuli konserni, asukas- • Lahden Talot Oy:n hallituksen lestaan otti vastuulleen jokakesäisen piha- Budjettitorit saavuttivat asukkaiden ja sai toiminnallaan julkisuutta lahtelaisis- jäsenet saivat paikat Lahden Asunnot Oy:n asukasjäsen 4/2004–4/2006 sa. Toimikunta voisi antaa asian asukashal- tösvaltaa. Yhtiön edustajat ovat mukana kilpailun järjestämisen. Lisäksi se järjesti suosion, ja alusta asti asukkaiden palaute sa tiedotusvälineissä. hallituksesta. • Asukashallituksen jäsen 5/2006–11/2009 lituksen käsittelyyn ja asukashallitus tehdä asukashallituksessa, joten heidän selkänsä asukkaille suunnattuja ympäristöaiheisia tilaisuuksista oli myönteistä. Monissa vuokranmäärityskohteissa • Asukashallituksen varapuheenjohtaja asiasta esityksen Lahden Asuntojen halli- takana päätöksiä ei tehtäisi. Yhtiön halli- kilpailuja: vuonna 2007 yhdessä Päijät- Asukastoimikuntien jäsenille ja muil- asukkailla oli käytössään kerhohuone yh- Hallituksen asukasjäsenyys 11/2009–4/2013 tukselle. tukselle taas kuuluvat suuremmat asiat, sitä Hämeen Jätehuolto Oy:n kanssa biojät- le asukasaktiiveille suunnatut koulutuk- teisten tapahtumien pitopaikaksi. Kerho- todellista vaikuttamista • Asukashallituksen puheenjohtaja 4/2013 Yhden parannuksen asukasdemokratia- on tarpeetonta kuormittaa järjestysmäärä- teen lajittelun tehostamisen Bioporkkana- set kuuluivat Lahden Talojen asukastoi- huoneessa asukkaat voivat järjestää syn- Asukastoimintavuosiensa virstanpylväik- lähtien malliin Heinonen toivoo vielä joskus näke- yksillä ja muilla pienillä asioilla, Heinonen kilpailun ja vuosina 2012 ja 2013 yhdessä mintaan yhtiön perustamisesta lähtien. tymäpäiviä ja muita juhlia. Kaupallisia si Kari Heinonen muistaa Juhani Jokelaisen • Lahden Asunnot Oy:n hallituksen vänsä. sanoo. Lahden Talot Oy:n kanssa vedensäästö- Koulutusten aiheet ja sisällöt vaihtelivat tilaisuuksia kerhohuoneissa ei saanut jär- valitsemisen Lahden Talojen toimitusjoh- asukasjäsen vuodesta 5/2013 lähtien – Toivon että asukashallitus saa 3–5:ssä kilpailut. Vedensäästökilpailut vähensivät vuosittain, mutta kantavana teemana oli jestää. tajaksi sekä Lahden Talojen hallituksen hy- erikseen määritellyssä asiassa myös pää-

76 77 Hallituksen puheenjohtaja Riitta Erviä uskoo yhteistyöhön Tulevaisuuden painopisteinä puurakentaminen ja kohtuuvuokrat Tulevaisuudessa Lahden Talot haluaa olla velutaloissa, sanoo Riitta Erviä, joka aloitti Puukerrostalolle ja elinkaaritalolle kehittämässä puurakentamista ja turvaa- Lahden Talot Oy:n hallituksen puheenjoh- luodaan omat konseptit massa kohtuuhintaista vuokra-asumista. tajana vuonna 2013. Kohtuuhintaisen rakentamisen rinnalla Myös palvelutalojen rakentaminen jatkuu. Hän näkee, että yksi tapa turvata koh- puurakentaminen on Lahden Talojen tu- Vireillä on uusia lahtelaishankkeita, mutta tuullinen vuokrataso olisi keskittää Lahden levaisuuden painopiste. Sen toteuttamisek- yhtiö on halukas rakennuttamaan palvelu- kaupunkikonsernin kaikki vuokratalotoi- si halutaan luoda erillinen puukerrostalo- taloja ja muita erityisasuntoja myös Lah- minta yhteen yhtiöön eli Lahden Taloihin. konsepti. Toisena lähiaikojen tavoitteena den ympäristökuntiin. Hän ounasteleekin, että opiskelija-asunto- on luoda kohtuuhintaisen elinkaaritalon Vuokratalotoimijoiden välisessä ver- ja vuokraavan Oppilastalon yhdistäminen konsepti. Elinkaaritalon kulmakiviä ovat tailussa Lahden Talojen neliövuokrat ovat Lahden Taloihin nousee Lahdessa uudel- vuosikymmeniä kestävät rakenteet ja jär- perinteisesti olleet Lahden edullisimmat. leen kunnallispoliittiseen keskusteluun jo jestelmät sekä kohtuullisina pysyvät ylläpi- Lahden Talojen vuokrataso on omiaan pi- lähitulevaisuudessa. tokulut ja korjauskustannukset. tämään koko kaupungin vuokratason koh- – Oppilastalo voisi olla yksi Lahden Ta- Rakentamisen näkökulmia yhtiö on ha- tuullisena. Lahden Talot haluaa tilanteen lojen tytäryhtiö kuten Lahden Asunnot Oy kenut sekä Keski-Euroopasta että kotimaan säilyvän ennallaan myös tulevaisuudessa, ja Lahden Palveluasunnot Oy, Erviä sanoo. asuntomessuilta. Arvokasta tietoa parhais- ja kohtuuhintaisen vuokra-asumisen tur- Kuten tavallisten vuokratalojen, myös ta käytännöistä saadaan myös yhdistys- vaamiseen onkin tulossa yhtiön yhdeksi palvelutalojen rakennuttaminen, ylläpitä- ten ja kollegayritysten kautta. Lahden Ta- strategiseksi painopisteeksi. minen ja vuokraaminen kannattaisi Erviän lojen toimitusjohtaja Juhani Jokelainen on Vuonna 2013 yhdeksän suurimman mielestä keskittää Lahden kaupunkikon- Rakli ry:n varapuheenjohtaja, kiinteistö- kaupungin – Lahden lisäksi Helsingin, Es- sernissa yhteen yhtiöön Lahden Palve- johtaja Eero Lukkarinen Raklin Rakennut- poon, Vantaan, Tampereen, Turun, Oulun, luasuntoihin. Yksi yhtiö tuottaisi kaikki taminen-toimikunnan jäsen ja isännöin- Jyväskylän ja Kuopion – vuokrataloyhtiöt palvelu-­ ja erityisasunnot kohdennettuun tipäällikkö Matti Koskinen Kiinteistöliitto Lahden Talojen hallituksen puheenjohtaja Riitta Erviä perustivat Kohtuuhintaisen vuokra-asu- tarpee­seen tiiviissä yhteistyössä kaupun- Päijät-Hämeen hallituksen jäsen. Lahden korostaa yhteistyön merkitystä. misen edistäjät ry:n (KOVA). Kyseessä on gin sosiaali- ja terveystoimen kanssa, kuten ­ Talojen hallituksen jäsen Harri Metsänen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää Lahden Palveluasunnot on jo tehnyt. Ky- puolestaan toimii Lahden Rakentajien yh- kohtuuhintaista vuokra-asumista ja koh- seinen ns. Lahden malli on jo osoittanut distyksen puheenjohtajana. tuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotannol- toimivuutensa. Lisäksi Suomen suurimpien kaupunki- lisia edellytyksiä. – Olennainen kysymys on, millaisia uu- en vuokrataloyhtiöiden toimitusjohtajat – Asumisen hinta on saatava pysy- sia yksiköitä rakennetaan ja mihin, Erviä ovat vuosittain vaihtaneet kokemuksiaan Vuonna 2013 valittuun Lahden Talot Oy:n hallitukseen kuuluvat yrittäjä Harri Metsänen (2. vas, vpj), yrit- täjä Antti Sirvo, työntutkija, eläkeläinen Riitta Erviä (pj), vanhusten avopalveluiden päällikkö, eläkeläinen Pia mään nykyisellä tasolla, ja vuokralaisille sanoo. ja tietämystään. Nykyisin osaan tapaami- Peltomaa (2. oik.) ja työsuojeluvaltuutettu Juha Ravalt. Kuvassa lisäksi hallituksen sihteeri, hallintojohtaja on pystyttävä tarjoamaan edullisia asunto- sista osallistuvat myös hallitusten puheen- Lahden Talojen ensimmäisistä puukerrostaloista tulee kuusikerroksisia. Ne rakennetaan Sykekadulle Päi- Pertti Merenluoto (vas.) ja toimitusjohtaja Juhani Jokelainen (3. oik). ja. Tämä on äärettömän tärkeää myös pal- johtajat. jät-Hämeen keskussairaalan läheisyyteen, missä yhtiöllä entuudestaan on pienkerrostaloja.

78 79 Lahden Talot kaupungin vuokra-asuntopalvelujen tuottajana Ns. serkkuyhtiöt tekevät yhteistyötä muil- Suurena ilon aiheena ja Lahden Talojen Lahden Talot Oy:n tehtävänä on tarjota si energiatehokkuuteen on panostettu en- Kaupunki on omistajapoliittisissa lin­ lakin rintamilla: niillä on käytössään samo- vahvuutena Erviä pitää yhtiön hallinnon ja vuokra-asuntoja. Tämä voi kuulostaa itses- nakkoluulottomasti kaupungin asettamien jauksissaan määritellyt, että Lahden Ta- ja tietojärjestelmiä, ja joka toinen vuosi ne asukashallituksen välistä yhteistyötä. Heti tään selvyydeltä, mutta asiaa kannattaa tar- Green City -tavoitteiden mukaisesti. Myös lojen tehtävänä kaupunkikonsernissa on yhteistyössä teettävät asukkailleen suunna- puheenjohtajakautensa ensimetreillä Erviä kastella hieman yksityiskohtaisemmin. puukerrostalorakentamisen toteuttamista omistaa kaiken tyyppisiä asuntoja. Konk- tun asukastyytyväisyystutkimuksen. tapasi asukashallituksen ja kertoi vieraile- Yhtiö on strategiassaan hienosti tunnis- on tutkittu vakavasti. reettisimmin tämä tarkoittaa sitä, että vansa asukashallituksen kokouksissa, jos tanut asuntopoliittiset juurensa. Lahden Yhtiön perinteinen aravavuokraraken- tytär­yhtiön Lahden Palveluasuntojen Vahvuuksina toimiva yhteistyö vain mukaan kutsutaan. Talojen ydintehtävä on tarjota kohtuuhin- taminen on vähentynyt viime vuosina sel- omistukseen on rakennutettu huomattava ja motivoitunut henkilöstö – Asukasdemokratia on tärkeä asia, ja taisia vuokra-asuntoja tavallisille lahte- västi, ja painopiste on siirtynyt vanhusten määrä erityisryhmien asuntoja. Asuntojen Riitta Erviä pitää vuokrataloyhtiöiden yh- asukastyytyväisyys on saatava pysymään laisille. Tämä turvallisten ja markkina- ja erityisryhmien asuntojen rakentami- tuottaminen tapahtuu hyvässä ja kiinteässä teistyötä hedelmällisenä ja antoisana. Tär- hyvänä. Kun asukkaiden kanssa menee hy- vuokria edullisempien vuokra-asuntojen seen. Yhtiöllä on myös vapaarahoitteis- yhteistyössä kaupungin sosiaali- ja terveys- keää hänen mielestään on myös Lahden vin, yhtiölläkin menee hyvin. Yhteistyö on tuottaminen on valtion arava- ja korkotu- ta asuntokantaa, mikä laajentaa tarjontaa toimen ja teknisen toimialan kanssa. SOTE Talojen sisäinen yhteistyö eli yhteistyö ainoa järkevä tapa tehdä työtä – samaa po- kilainoituksen keskeinen tavoite. Selvityk- ja vahvistaa taloutta. Tälle kehitykselle on määrittelee tarpeet sekä vastaa talojen jäl- asukkaiden ja yhtiön henkilöstön kanssa. rukkaahan me olemme. set osoittavat, että myös sosiaalisen asun- selkeät syynsä. Ensinnäkin Lahden asun- leenvuokrauksesta ja palvelutuotannon to- Tällä hetkellä se toimii hyvin. Toiseksi Lahden Talojen vahvuudeksi topolitiikan tavoite toteutuu, sillä asunnot tomarkkinat ovat tasapainoiset. Erityyppi- teuttamisesta, TEKY puolestaan sopivan – Alkaneella hallituskaudella hallituk- Erviä lukee ammattitaitoisen, motivoitu- ovat pääosin niiden lahtelaisten käytössä, siä vuokra-asuntoja on tarjolla jokseenkin tontin tarjonnasta ja kaavoituksesta. Oma sen henki on parantunut entisestään. Hal- neen henkilöstön. jotka eniten tarvitsevat yhteiskunnan tu- kysyntää vastaavasti. Perinteisten vuok- roolini asuntotoimen edustajana on var- litukseen kuuluu monen tärkeän alan mo- – Tulevaisuuden suurena haasteena on kea asumiseensa. Asukasvalinnoista yhtiö ra-asuntoja omistavien yhteisöjen lisäksi mistaa suunnitelmallinen yhteistyö ja hoi- tivoituneita osaajia, ja yhteisymmärryksen saada hyviä, tiimihenkisiä työntekijöitä vastaa itse, ja vaikeasti asutettavien kans- vuokra-asuntomarkkinoille on tullut uusia taa ARA-lainoitusprosessi. Tämä Lahden hengessä on ollut helppo työskennellä! pois lähtevien tai eläköityvien ammattilais- sa on erilaisia yhteistyömuotoja sosiaalitoi- toimijoita, esimerkiksi sijoitusrahastoja. yhteistyömalli on myös valtakunnallisten Ari Juhanila Myös yhteistyö kaupungin edustajan kans- ten tilalle. Toistaiseksi on vapaana olleisiin men kanssa. Lisäksi yksityinen vuokra-asunto-omista- tavoitteiden mukainen. Asuntojen omista- sa ja kaupunkikonsernissa sujuu hyvin. tehtäviin ollut runsaasti hakijoita, ja olem- Kohtuullista vuokratasoa ei kuitenkaan minen on jatkuvasti pysynyt suosittuna si- minen on ammattitaitoisissa käsissä ja ero- Kaupungin omistajapolitiikkaan liitty- me voineet palkata hyvin koulutettua vä- tavoitella keinotekoisesti asuntojen laa- joitusmuotona. Runsas tarjonta myös pitää tettu palvelutuotannosta. Kaikki osapuolet Kaarikadulle. Siinä Lahden Talot on kes- västä osingon tulouttamisesta Erviällä on keä, joka myös haluaa ylläpitää ja kehittää dusta ja kunnossapidosta tinkimällä, mikä vapaiden markkinoiden vuokratason koh- voivat keskittyä omaan erityisosaamiseen- keinen toteuttaja. selvä linja. –Tuloutus ei voi aina olla sama tietotasoaan. olisikin lyhytnäköistä toimintaa. Päinvas- tuullisena, varsinkin jos hiukankin tinkii sa. Homma toimii. Jokainen vuokrataloyhtiö on hieman eikä aina nouseva, vaan enintään nykyis- toin Lahden Talojen kiinteistöt ovat hyvä asunnon sijainnista. Väestön ikääntymisen myötä esteet- ­erilainen. Lahdessa on vahva vuokratalo-­ tä tasoa, sillä tuloutusten määrää rajaavat esimerkki muille taloyhtiöille pitkäjäntei- Tärkeää kuitenkin on, että tarjolla on tömiä, hissillisiä asuntoja hyvien palve- yhtiö yhdistetty vahvaan omistajaohjauk- aravasäännökset. Pitää myös muistaa, että sestä ja ammattitaitoisesta kiinteistönpi- riittävästi myös omakustannusperiaatteel- lujen lähellä tarvitaan entistä enemmän. seen­ molempia osapuolia ­tyydyttävällä Lahden Talojen uusin palvelutalokohde, Lehtiojan palvelutalon ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 2013. Lahden Talojen on pystyttävä pitämään dosta. Kaupungin vuokra-asuntojen status la toimivia ns. yleishyödyllisten omistajien Tässä on haastetta myös Lahden Taloil- tavalla – uskoakseni myös useimpia­ asuk- Yhtiö jatkaa palvelutalojen rakennuttamista myös tulevaisuudessa. asunnot kunnossa ja vuokrat kohtuullisina! on tänä päivänä aivan muuta kuin vuosi- vuokra-asuntoja, joita Lahden Talojen ty- le. Varsinaisten vanhusten palvelutalojen kaita tyydyttävällä tavalla. kymmeniä sitten. Sekä asukkaat että omis- täryhtiön Lahden Asuntojen lisäksi tarjoaa ja tavanomaisten vuokra-asuntojen lisäk- tajat voivat jopa ylpeinä esitellä asuntojaan. esimerkiksi VVO. Noin puolet Lahden 23 si on rakennettava lisää erilaisia seniori- Ari Juhanila Lahden Talot on myös aktiivinen asun- 000 asunnon vuokra-asuntokannasta on asuntoja eri puolille kaupunkia. Seuraava asuntoasiainpäällikkö torakentamisen kehittäjä. Esimerkik- näitä aravavuokra-asuntoja. ns. seniori­kortteli nousee Asemantaustaan Lahden kaupunki

80 81 LIITTEET Lahden Talot – vahva edelläkävijä talouden realiteeteissa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuk- taloja korjataan järjestelmällisen ohjelman säästön vuokrissa arvonlisäverottomuuden sen puolesta onnittelen Lahden Talot Oy:tä perusteella. Lisäksi Lahden Talojen vuonna ­ vuoksi. Lahden Talot Oy Lahden Talot Oy sen saavutettua merkittävän virstanpyl- 2007 uudistettu yhtiörakenne, jossa tuetut­ Lahden Talot Oy on toiminut edellä- vään nykyään niin myllerryksessä oleval- vuokra-asunnot keskitettiin Lahden Asun- kävijöiden joukossa myös energiansäästö­ organisaatio 1998 konserni 2013 la vuokra- asuntosektorilla. Yli 15 vuoden not Oy:lle ja erityisryhmille tuotetut asun- asioissa. Kohteet pyritään rakentamaan nk. Henkilöstöä keskimäärin 119, vakinaisia 81 aktiivinen toiminta julkisesti tuetulla sek- not Lahden Palveluasunnot Oy:lle, oli sel- nollaenergiatasoon, ja asumisaikana ener- torilla ei ole mikään itsestään selvyys. keä ja erittäin hyvä ratkaisu asukkaille ja giaa pyritään säästämään monin tavoin Olen hoitanut ARAssa Päijät-Hämeen kaupunkiomistajalle. Se mahdollistaa toi- uusinta teknologiaa hyödyntämällä ja ku- ja siten myös Lahden seudun asuntora- minnan laajenemisen alueellisesti ja lisää lutusta tarkkaan seuraamalla. Myös asun- Lahden kaupunki Lahden kaupunki kentamiseen suunnattujen määrärahojen avoimuutta yhtiössä. tojen esteettömyyttä parannetaan, ja siihen jakoa ja seurannut alueen asuntomarkki- Perinteisen valtion tukeman vuokra- satsataan voimakkaasti. Tästä kiitos yhtiön Yhtiökokous Yhtiökokous noita koko Lahden Talot Oy:n toiminnan asuntotuotannon hiivuttua on Lahden Pal- osaavalle henkilökunnalle ja sen pitkäai- ajan. Kun Lahden Talot vuonna 1998 aloitti veluasunnot alkanut voimakkaasti tuottaa kaiselle rakennuttajajohtajalle. toimintansa ja toimitusjohtajaksi nimitet- asuntoja erityisryhmille, varsinkin van- Kaiken kaikkiaan Lahden Talojen talous Lahden Talot Oy tiin Pirkko Sani (Korpinen), elettiin raken- husväestölle. Erityisryhmäkohteita on jo on hyvässä kunnossa ja tulevaisuus näyt- Hallitus Hallitus (6) nusalalla vielä aikaa, jolloin eri asiakkaiden valmistunut tai valmistumassa toistakym- tää turvatulta. Asuntojen käyttöaste on lä- • vapaarahoitteiset asunnot, yhteistoiminta oli vilkasta ja kanssakäymi- mentä. Helmenä näistä voidaan pitää kah- hes 99 prosenttia ja asukkaiden vaihtuvuus liikehuoneistot, Kiinteistö Oy Lahden Vesijärvenkatu 36 nen tiivistä. Pirkko luotsasi Lahden Talot dessa vaiheessa toteutettavaa Lehtiojan pieni. Talous on jopa niin hyvässä kunnos- Toimitusjohtaja alkutaipaleen äidillisellä otteellaan ja pär- palvelutaloa, joka on hankkeista suurin ja sa, että hallintojohtajakin on siirtymässä jäsi hyvin silloin niin miehisellä rakennus- käsittää 190 asuntoa. Hanke on kustannuk- osa-aikaeläkkeelle. Toivotan Lahden Ta- alalla. Joskus urakoitsijatkaan eivät olleet siltaan noin 27 miljoonaa euroa, ja avus- lot Oy:lle menestystä myös tuleville vuosil- Kimmo Drotar varmoja urakkaneuvotteluista tullessaan, tustakin hanke on saanut 10,7 miljoonaa le. Aina pitää kuitenkin muistaa, että kuten Talousyksikkö: Isännöinti- ja Tekninen yksikkö: Lahden Asunnot Oy Lahden Palveluasunnot Oy oliko tulos ollut heille kannattava vai ei. euroa. Lisäksi Hollolaan rakennettiin kun- urheilussa myös vuokra-asuntosektorilla • taloushallinto, kirjanpito kiinteistönhoitoyksikkö: • rakennuttaminen Lahden Talot Oy 100% Lahden Talot Oy 100% Kun Pirkko sitten lähti tielle pohjoi- tarajat ylittävä Salpakankaan palvelukoti, menestys ja saavutukset tulevat vain pitkä- • vuokravalvonta, perintä • alueisännöinti (oma toiminta, Hallitus (5+2) Hallitus (3) • palkkalaskenta (isännöitsijät) ostopalvelut) seen ja hänen seuraajakseen vuoden 2002 joka tässä suhteessa on merkittävä pään- jänteisen, kovan työn tuloksena. Myös on- • arava- ja korkotukiasunnot • palvelu- ja erityisasunnot • maksuliikenne • kiinteistönhoito • kunnossapito • asuntodemokratia lopussa valittiin entinen pankkimies ja avaus rakennussektorin ylikunnallisesta nea tarvitaan, ainakin hetkittäin. • atk-asiat (talonmiehet, siivoojat) mm. asukashallitus ARAssakin kannuksia saanut virkamies, yhteistyöstä. • asiakaspalvelu muuttui toiminta Lahden Taloissa enem- Usein erityisryhmähankkeet toteute- Kimmo Drotar män; taloudelliset realiteetit alkoivat ohja- taan siten, että kaupunki välivuokraa koh- rahoituslakimies, ARA ta toimintaa tiukasti. Uusia vuokra-asun- teen ja tuottaa siinä palvelutkin. Tällöin toja tehdään selvään tarpeeseen ja vanhoja kohteiden asukkaat saavat merkittävän

82 83 Lahden Talot Oy Lahden Talot -konsernin Lahden Talot Oy:n ja organisaatio 2013 vakinainen henkilöstö Lahden Asunnot Oy:n 31.12.2013 asukashallitukset 2006–2013 Henkilöstöä keskimäärin 33, vakinaisia 30

Asukasjäsenet: Lahden Talot Oy hallitus (6) Asiakaspalvelu Kiinteistöyksikkö 15.5.2006 15.2.2011 Palvelupäällikkö Karppinen Terttu Kiinteistöjohtaja Lukkarinen Eero Ritva Kytönen, puheenjohtaja Anna-Maija Martikainen, puheenjohtaja Asuntosihteeri Helminen Katri Anna-Maija Martikainen, varapuheenjohtaja Kari Heinonen, varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja Johdon assistentti Projektipäällikkö Ilomäki Jaakko Asuntosihteeri Kuusterä Anne Projekti-insinööri Könönen Jouni Ritva Haavisto Ritva Haavisto Myyntineuvottelija Nenonen Sarianna Projektipäällikkö Majuri Raine Kari Heinonen Marja Kelo Asuntosihteeri Toivanen Ella Projekti-insinööri Räisänen Heikki Marja Kelo Anja Koivikko Asuntosihteeri Turtiainen Hilkka Janne Lehto Voitto Korhonen ASIAKASPALVELU KIINTEISTÖT TUKIPALVELUT Tukipalvelut Hannele Lindgren Esko Nuikka Vuokravalvonta Hallintojohtaja Merenluoto Pertti Markku Mäenpää Antero Patamäki Vuokrasihteeri Lehtonen Tuula Controller Juvonen Petri Esko Nuikka Markus Tuominen Palvelu- ja isännöintipäälliköt Kiinteistöjohtaja Hallintojohtaja Vuokrasihteeri Soittu Tuulikki Henkilöstöassistentti Lauhia Jenni Laskenta-assistentti Peltola Annamaija 7.4.2009 11.9.2012 Isännöinti Kirjanpitäjä Saari Carita Anna-Maija Martikainen, puheenjohtaja Anna-Maija Martikainen, puheenjohtaja Asuntojen esittely, vuokraus Kiinteistöjen perus- Rahoitus Isännöintipäällikkö Koskinen Matti Hannele Lindgren, varapuheenjohtaja Kari Heinonen, varapuheenjohtaja ja vuokravalvonta parantaminen ja Hankinnat Isännöitsijä Ahola Antti Johto Ritva Haavisto Ritva Haavisto • asuntosihteerit (4) uudisrakentaminen Tietotekniikka Kiinteistötarkastaja Airos Satu Toimitusjohtaja Jokelainen Juhani Kari Heinonen Marja Kelo • vuokrasihteerit (2) • projektipäälliköt (2) Henkilöstö Huoneistotarkastaja Hiltunen Lauri Johdon assistentti Barker Mari Marja Kelo Anja Koivikko • myyntineuvottelija (1) • projekti-insinöörit (2) Sisäinen ja ulkoinen Talotekniikan asiantuntija Korhonen Petri Anja Koivikko Esko Nuikka laskenta Huoneistotarkastaja Laatta Tuukka Voitto Korhonen Antero Patamäki Asuntojen tarkastus • controller (1) Isännöitsijä Loippo Ari Antero Patamäki Pekka Tamminen • huoneistotarkastajat (2) • kirjanpitäjä (1) Isännöitsijä Mikkonen Pirjo Markus Tuominen Markus Tuominen • laskenta-assistentti (1) Kiinteistötarkastaja Rättö Jan Kiinteistöjen ylläpito • toimistoassistentti (1) Isännöitsijä Urpelainen Eija 11.11.2009 2.4.2013 • isännöitsijät (4) Anna-Maija Martikainen, puheenjohtaja Kari Heinonen, puheenjohtaja • kiinteistötarkastaja (2) Kari Heinonen, varapuheenjohtaja Ritva Haavisto, varapuheenjohtaja • talotekniikan asiantuntija (1) Ritva Haavisto Ari Hiltunen Iiris Hietamäki Jukka Kalliokuusi Toimiston tiloja ’’kulmahuone’’ ja taukotila. Marja Kelo Marja Kelo Anja Koivikko Ritva Korhonen Voitto Korhonen Hilkka Leppänen Antero Patamäki Eero Nieminen Markus Tuominen Antero Patamäki

84 85 Lahden Talojen hallitukset 1997–2013

Lahden Talot Oy: 19.5.1999: 26.4.2002: 29.4.2005: 22.4.2010: Lahden Asunnot Oy: 29.4.2011: Lahden Palveluasunnot Oy: Näyttämömestari Kari Kettunen, puheenjohtaja Projektipäällikkö Jari Salonen, puheenjohtaja Päätoimittaja Juha Peltonen, puheenjohtaja Päätoimittaja Jarkko Nissinen, puheenjohtaja Päätoimittaja Jarkko Nissinen, puheenjohtaja 11.2.1997: Asianajaja Osmo Mäkinen, varapuheenjohtaja Laitosmies-hitsaaja Pertti Heino, varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja Juha Rostedt, varapuheenjohtaja Liikkeenharjoittaja Juhani Hilkemaa, varapuheenjohtaja 27.6.2007: Liikkeenharjoittaja Juhani Hilkemaa, varapuheenjohtaja 27.6.2007: Asianajaja Osmo Mäkinen, puheenjohtaja Vientipäällikkö Irmeli Lehikoinen Vientipäällikkö (eläk.) Irmeli Lehikoinen Aluepäällikkö Marika Sipilä Tarkastaja Pasi Kousa Päätoimittaja Juha Peltonen, puheenjohtaja Tarkastaja Pasi Kousa Päätoimittaja Juha Peltonen, puheenjohtaja Asianajaja Paula Kurki-Suonio Mittamies Risto Turunen Aluepäällikkö Marika Sipilä Everstiluutnantti (evp) Juhani Honkaniemi Rehtori (eläk.) Martti K. Lehto Toimitusjohtaja Juha Rostedt, varapuheenjohtaja Rehtori (eläk.) Martti K. Lehto Toimitusjohtaja Juha Rostedt, varapuheenjohtaja Selvittäjä Pertti Merenluoto Kunnallissihteeri Aira Halme Yrittäjä Lilja Valjakka Koulunkäyntiavustaja Jaana Backman Työntutkija Riitta Erviä Alue- ja markkinointipäällikkö Marika Sipilä Työntutkija Riitta Erviä Myyjä, koulunkäyntiavustaja Jaana Backman Töiden vastaanottaja Marja Kelo Talonmies Inkeri Anttonen Kirvesmies Pekka Järvinen Putkiasentaja (eläk.) Kari Heinonen Everstiluutnantti (evp) Juhani Honkaniemi Toiminnanjohtaja Hilkka Leppänen Kiinteistönhoitaja Ismo Enqvist Päätoimittaja Juha Peltonen Vientikonsultti Matti Rautio Luutnantti (eläk.) Markku Mäenpää 29.4.2011: Myyjä, koulunkäyntiavustaja Jaana Backman Asentaja Jukka Kalliokuusi 29.4.2008: Puuseppä Jukka Kalliokuusi Toimistotyöntekijä Liisa Hytti Päätoimittaja Jarkko Nissinen, puheenjohtaja Toiminnanjohtaja Hilkka Leppänen Päätoimittaja Juha Peltonen, puheenjohtaja 3.9.1997: Kiinteistönhoitaja Ismo Enqvist Toiminnanjohtaja Hilkka Leppänen 28.4.2006: Liikkeenharjoittaja Juhani Hilkemaa, varapuheenjohtaja Auto- ja konemyyjä (eläk.) Antero Patamäki 17.5.2011: Toimitusjohtaja Juha Rostedt, varapuheenjohtaja Asianajaja Osmo Mäkinen, puheenjohtaja Talonmies (eläk.) Hilkka Leppänen Luutnantti (evp) Markku Mäenpää Päätoimittaja Juha Peltonen, puheenjohtaja Tarkastaja Pasi Kousa Päätoimittaja Jarkko Nissinen, puheenjohtaja Myyjä, koulunkäyntiavustaja Jaana Backman Asianajaja Paula Kurki-Suonio Hitsaaja (eläk.) Henry Wahlstén Kiinteistönhoitaja Mauri Tuukkanen (henkilöstön edustaja pu- Toimitusjohtaja Juha Rostedt, varapuheenjohtaja Rehtori (eläk.) Martti K. Lehto 29.4.2008: Liikkeenharjoittaja Juhani Hilkemaa, varapuheenjohtaja Näyttämömestari Kari Kettunen he- ja läsnäolo-oikeudella) Alue- ja markkinointipäällikkö Marika Sipilä Työntutkija Riitta Erviä Päätoimittaja Juha Peltonen, puheenjohtaja Tarkastaja Pasi Kousa 9.6.2009: Töiden vastaanottaja Marja Kelo 10.5.2000: Everstiluutnantti (evp) Juhani Honkaniemi Toimitusjohtaja Juha Rostedt, varapuheenjohtaja Lääkäri Tuija Nurmi Päätoimittaja Jarkko Nissinen, puheenjohtaja Kiinteistönhoitaja Ismo Enqvist Näyttämömestari Kari Kettunen, puheenjohtaja 14.5.2003: Myyjä, koulunkäyntiavustaja Jaana Backman 17.5.2011: Alue- ja markkinointipäällikkö Marika Sipilä Työntutkija Riitta Erviä Liikkeenharjoittaja Juhani Hilkemaa, varapuheenjohtaja Asianajaja Osmo Mäkinen, varapuheenjohtaja Projektipäällikkö Jari Salonen, puheenjohtaja Toiminnanjohtaja Hilkka Leppänen Päätoimittaja Jarkko Nissinen, puheenjohtaja Everstiluutnantti (evp) Juhani Honkaniemi Toiminnanjohtaja Hilkka Leppänen Tarkastaja Pasi Kousa 19.5.1998: Vientipäällikkö Irmeli Lehikoinen Laitosmies-hitsaaja Pertti Heino, varapuheenjohtaja Auto- ja konemyyjä (eläk.) Antero Patamäki Liikkeenharjoittaja Juhani Hilkemaa, varapuheenjohtaja Myyjä, koulunkäyntiavustaja Jaana Backman Asentaja Jukka Kalliokuusi Näyttämömestari Kari Kettunen, puheenjohtaja Mittamies Risto Turunen Vientipäällikkö (eläk.) Irmeli Lehikoinen Tarkastaja Pasi Kousa Toiminnanjohtaja Hilkka Leppänen 23.4.2010: Asianajaja Osmo Mäkinen, varapuheenjohtaja Sosiaalikasvattaja, tiedottaja Leena Mantere Aluepäällikkö Marika Sipilä 6.6.2007 pidetyn kokouksen jatkokokous 12.6.2007: Lääkäri Tuija Nurmi Auto- ja konemyyjä (eläk.) Antero Patamäki 10.4.2012: Päätoimittaja Jarkko Nissinen, puheenjohtaja Asianajaja Paula Kurki-Suonio Tekstinkäsittelijä Hannele Lindgren Yrittäjä Lilja Valjakka Päätoimittaja Juha Peltonen, puheenjohtaja Työntutkija Riitta Erviä Päätoimittaja Jarkko Nissinen, puheenjohtaja Liikkeenharjoittaja Juhani Hilkemaa, varapuheenjohtaja Mittamies Risto Turunen Sosiaali-isännöitsijä Jyrki Harikoski Kirvesmies Pekka Järvinen Toimitusjohtaja Juha Rostedt, varapuheenjohtaja 9.6.2009: Liikkeenharjoittaja Juhani Hilkemaa, varapuheenjohtaja Rehtori (eläk.) Martti K. Lehto Kunnallissihteeri Aira Halme Puuseppä Jukka Kalliokuusi Painopinnan valmistaja, erityisluokanopettaja Janne Lehto Alue- ja markkinointipäällikkö Marika Sipilä 5.4.2012: Päätoimittaja Jarkko Nissinen, puheenjohtaja Tarkastaja Pasi Kousa Talonmies Inkeri Anttonen Kiinteistönhoitaja Ismo Enqvisti Putkiasentaja (eläk.) Kari Heinonen Everstiluutnantti (evp) Juhani Honkaniemi Päätoimittaja Jarkko Nissinen, puheenjohtaja Liikkeenharjoittaja Juhani Hilkemaa, varapuheenjohtaja Työntutkija (eläk.) Riitta Erviä 29.4.2011: Päätoimittaja Juha Peltonen Talonmies (eläk.) Hilkka Leppänen Toimistosihteeri Tuulikki Hämäläinen Myyjä, koulunkäyntiavustaja Jaana Backman Liikkeenharjoittaja Juhani Hilkemaa, varapuheenjohtaja Tarkastaja Pasi Kousa Lääkäri Tuija Nurmi Päätoimittaja Jarkko Nissinen, puheenjohtaja Puuseppä Jukka Kalliokuusi Hitsaaja (eläk.) Henry Wahlstén Luutnantti (evp) Markku Mäenpää Tarkastaja Pasi Kousa Rehtori (eläk.) Martti K. Lehto Toiminnanjohtaja Hilkka Leppänen Liikkeenharjoittaja Juhani Hilkemaa, varapuheenjohtaja Kiinteistönhoitaja Ismo Enqvist Rakennusinsinööri Tuomo Kuparinen (henkilöstön edustaja 9.1.2008: Työntutkija (eläk.) Riitta Erviä Työntutkija Riitta Erviä Asentaja Jukka Kalliokuusi Työntutkija Riitta Erviä Liikuntapaikkojen hoitaja Anne Hakamo 24.4.2001: puhe- ja läsnäolo-oikeudella) Päätoimittaja Juha Peltonen, puheenjohtaja Lääkäri Tuija Nurmi Toiminnanjohtaja Hilkka Leppänen Hitsaaja (eläk.) Henry Wahlstén Projektipäällikkö Jari Salonen, puheenjohtaja Toimitusjohtaja Juha Rostedt, varapuheenjohtaja Asentaja Jukka Kalliokuusi 29.5.2013: 10.4.2012: Laitosmies-hitsaaja Pertti Heino, varapuheenjohtaja 29.4.2004: Alue- ja markkinointipäällikkö Marika Sipilä 28.3.2013: Työntutkija (eläk.) Riitta Erviä, puheenjohtaja Päätoimittaja Jarkko Nissinen, puheenjohtaja 8.2.1999: Vientipäällikkö (eläk.) Irmeli Lehikoinen Projektipäällikkö Jari Salonen, puheenjohtaja Everstiluutnantti (evp) Juhani Honkaniemi Työntutkija (eläk.) Riitta Erviä, puheenjohtaja 23.4.2010: Yrittäjä Harri Metsänen, varapuheenjohtaja Liikkeenharjoittaja Juhani Hilkemaa, varapuheenjohtaja Näyttämömestari Kari Kettunen, puheenjohtaja Aluepäällikkö Marika Sipilä Laitosmies-hitsaaja Pertti Heino, varapuheenjohtaja Myyjä, koulunkäyntiavustaja Jaana Backman Yrittäjä Harri Metsänen, varapuheenjohtaja Päätoimittaja Jarkko Nissinen, puheenjohtaja Toiminnanjohtaja Terttu Pohjolainen Lääkäri Tuija Nurmi Asianajaja Osmo Mäkinen, varapuheenjohtaja Yrittäjä Lilja Valjakka Vientipäällikkö (eläk.) Irmeli Lehikoinen Toiminnanjohtaja Terttu Pohjolainen Liikkeenharjoittaja Juhani Hilkemaa, varapuheenjohtaja Vanhusten avopalveluiden päällikkö (eläk.) Pia Peltomaa Vientipäällikkö Irmeli Lehikoinen Kirvesmies Pekka Järvinen Aluepäällikkö Marika Sipilä 8.5.2009: Pankkitoimihenkilö, yrittäjä Antti Sirvo Tarkastaja Pasi Kousa Tuoteryhmävastaava Juha Ravalt 10.4.2013: Mittamies Risto Turunen Vientikonsultti Matti Rautio Yrittäjä Lilja Valjakka Päätoimittaja Jarkko Nissinen, puheenjohtaja Vanhusten avopalveluiden päällikkö (eläk.) Pia Peltomaa Rehtori (eläk.) Martti K. Lehto Putkiasentaja (eläk.) Kari Heinonen Työntutkija (eläk.) Riitta Erviä, puheenjohtaja Kunnallissihteeri Aira Halme Toimistotyöntekijä Liisa Hytti Kirvesmies Pekka Järvinen Liikkeenharjoittaja Juhani Hilkemaa, varapuheenjohtaja Tuoteryhmävastaava Juha Ravalt Työntutkija Riitta Erviä Toimistosihteeri (eläk.) Ritva Haavisto Yrittäjä Harri Metsänen, varapuheenjohtaja Talonmies Inkeri Anttonen Toiminnanjohtaja Hilkka Leppänen Erityisluokanopettaja Janne Lehto Tarkastaja Pasi Kousa Toiminnanjohtaja Hilkka Leppänen Vanhusten avopalveluiden päällikkö (eläk.) Pia Peltomaa Päätoimittaja Juha Peltonen Luutnantti (evp) Markku Mäenpää Putkiasentaja (eläk.) Kari Heinonen Rehtori (eläk.) Martti K. Lehto Asentaja Jukka Kalliokuusi Puuseppä Jukka Kalliokuusi Pääkirjanpitäjä Silja Sajalahti (henkilöstön edustaja puhe- ja Toimistosihteeri Tuulikki Hämäläinen Työntutkija Riitta Erviä Kiinteistönhoitaja Ismo Enqvist läsnäolo-oikeudella) Luutnantti (evp) Markku Mäenpää Osastosihteeri (eläk.) Olavi Lehtonen Rakennusinsinööri Tuomo Kuparinen (henkilöstön edustaja Hitsaaja (eläk.) Henry Wahlstén puhe- ja läsnäolo-oikeudella)

86 87 Lahden Talojen kiinteistöt talotyypeittäin 31.12.2013 Lahden Talojen vuokratalokiinteistöt valmistumis- ja perusparannusvuosittain 31.12.2013

Kerrostalot Rivitalot Luhtitalot Kiinteistön osoite Yhtiö Kaup.- Valm.- Perusp.- Puotikatu 1,2 LA Laune 1983 2004 LA = Lahden Asunnot Oy osa vuosi vuosi Kaarlonkatu 2, 6, 13 LA Niemi 1984 2007 LT = Lahden Talot Oy Kiinteistön osoite Talojen Kiinteistön osoite Talojen Kiinteistön osoite Talojen Kiinteistön osoite Talojen Kerinkallionkatu 15 LA Kerinkallio 1985 2011 lkm lkm lkm lkm Onnelantie 8 LT Paavola 1928 1986 Aittapellonkatu 4 LA Möysä 1986 Onnelantie 16 LA Paavola 1930 1982 Luiskakatu 1 LA Kerinkallio 1986 2010 Lahden Talojen kiinteistöt Ahtialanpolku 1 2 Metsäpellontie 26 4 Erviänkatu 1, 3 10 Kumpukatu 9 Ainonkatu 1 LA Paavola 1933 1997 Torkonkatu LA Ahtiala 1987 valmistumisajankohdan mukaan Ahtialanpolku 6 1 Mukkulankatu 1, 3, 5 3 Eteläinen Rengastie 1 A 2 Lautamiehenkatu 4 1 Onnelante 12 LT Paavola 1935 2012 Loviisankatu 14 LA Keski-Lahti 1988 2013 Ainonkatu 1 1 Mukkulankatu 27 1 Eteläinen Rengastie 1 B 3 Manninkuja 1, Rouvaskuja 2, Kannaksenkatu 32 LT Paavola 1939 1993 Erviänkatu 1, 3 LA Pirttiharju 1988 2010 1920-luku 1 kpl Aittapellonkatu 4 1 Mukkulankatu 34 2 Hyötilänkatu, Harjupellonkatu, Roopenkatu 3, Markkinkuja 2, Kansakoulunkatu 3, 4 LA Hennala 1947 2013 Järvenpäänkatu 27 LA Möysä 1988 2013 1930-luku 4 kpl Aleksanterinkatu 29, Kauppakatu 3 1 Mummonkatu 2, 4 2 Kylänalustankatu 12 Roopenkuja 1, Manninkatu 1 16 Mukkulankatu 1, 3, 5 LA Kivimaa 1949 1998 Ristimäenkatu 3 LA Ahtiala 1988 1940-luku 2 kpl Eteläinen Liipolankatu 1 4 Mutkakatu 4, 6 Metsolankatu 2, 4, 5 5 Katsastajankatu 21 3 Myllymäenkatu 9, 10 5 Hollolankatu 3 LA Keski-Lahti 1951 1997 Vaaksakatu 2, 4, 6 LA Asemantausta 1989 1950-luku 3 kpl Helkalankatu, Kallioistenkatu 4 Myllymäenkatu 4, 5 5 Kortepohjankatu 6 7 Männistönrinteenkatu 16 2 Aleksanterinkatu 29 LA Keski-Lahti 1951 1996 Palokunnantie 5, 7 LT Kärpänen 1990 1960-luku 12 kpl Hirsimetsäntie 71 1 Onnelantie 12 1 Kuriirinkatu 1 Alokkaankatu 2 6 Sepänniemenkatu 2 15 Vesijärvenkatu 36 LT Keski-Lahti 1957 2001 Vilanderinkatu 1 LA Ahtiala 1990 1970-luku 18 kpl Hirsimetsäntie Viherlaaksontie 6 Onnelantie 16 1 Köllinkatu 2 3 Sykekatu 6, 8, 10, 12, 14, 16, 18 7 Tarjantie 58 LT Jalkaranta 1962 2003 Kumpukatu LA Pirttiharju 1990 1980-luku 20 kpl Hollolankatu 3 1 Onnelantie 8 1 Luiskakatu 1 4 Torkonkatu Rättärinkatu 14 Ruolankatu 6, 8, 10, 12, 14 LA Möysä 1965 1998 Lautamiehenkatu 4 LA Asemantausta 1991 1990-luku 30 kpl Huippukatu 2 2 Ostoskatu 12 2 Metsäpellontie 26 3 Törmäkatu Uotilankatu Törmäpolku 11 Hirsimetsäntie, Viherlaaksontie LA Kiveriö 1965 1993 Männistönrinteenkatu 16 LA Kärpänen 1991 2000-luku 15 kpl Huvikatu 2 1 Palokunnantie 5, 7 2 Mukkulankatu 27 1 Vaaksakatu 2, 4, 6 3 Pilkotunmäenkatu 9 LA Mukkula 1966 2002 Päivärinteenkatu, LA Kärpänen 1991 Katajakatu 5 LA Kivimaa 1967 1993 Kiekkostenkatu Ilveskatu 2, 4, 6 3 Palokunnantie 9 1 Mäntsäläntie 55 1 Vähäntalonkatu 17 3 Lapakatu 2 LA Mukkula 1968 2000 Vasamakatu 9 LT Asemantausta 1992 Jahtikatu 3 8 Pihtikatu 2, 4, 6 3 Nikulankuja 1 5 Vähäntalonkatu 21 2 Mukkulankatu 34 LA Mukkula 1968 1996 Helkalankatu LA Asemantausta 1992 Järvenpäänkatu 27 1 Pihtikatu 9 2 Nikulankuja 3, 5 2 Timonkatu 5 LA Mukkula 1968 1995 Kuriirinkatu, Alokkaankatu LA Hennala 1992 Kaarlonkatu 2, 6, 13 3 Pilkotunmäenkatu 9 3 Pajapellonkatu 6, 8, 10, 12, 14 9 Yhteensä 88 Mastokatu 3 LA Mukkula 1969 1997 Vihantakatu 1, 2 LA Laune 1992 Kannaksenkatu 32 1 Pohjoinen Liipolankatu 10, 12, 14 3 Puotikatu 1, 2 10 Myllymäenkatu 4, 5 LA Kilpiäinen 1969 1994 Manninkuja 1, Rouvaskuja 2, Kansakoulukatu 3, 4 4 Pohjoinen Liipolankatu 16 1 Päivärinteenkatu 22–28 1 Mastokatu 1 LA Mukkula 1970 1997 Roopenkatu 3, Markkinkuja 2, Katajakatu 5 4 Päivärinteenkatu 22–28 3 Ristimäenkatu 3 4 Pihtikatu 2, 4, 6 LA Kerinkallio 1970 1995 Roopenkuja 1, Manninkatu 1 LA Ahtiala 1992 Katsastajankatu 17 1 Päivärinteenkatu Kiekkostenkatu 4 Vilanderinkatu 1, 6 Isotarhankatu 1 9 Pohjoinen Liipolankatu 16 LA Kerinkallio 1971 1997 Kortepohjankatu 6 LA Kilpiäinen 1993 Kaunisharjunpolku 1 2 Raamikatu 3 2 Pohjoinen Liipolankatu 10 LA Kerinkallio 1972 1993 Mutkakatu, Metsolankatu LA Paavola 1993 Kaunisharjunpolku 3 2 Ritaniemenkatu 5 3 Yhteensä 98 Eteläinen Liipolankatu 1 LA Kerinkallio 1972 1996 Mukkulankatu 27 LA Mukkula 1993 Kauppakatu 42 1 Ruolankatu 6, 8, 10, 12, 14 5 Ostoskatu 12 LA Kerinkallio 1972 1995 Sepänniemenkatu 2 LA Ahtiala 1993 Kaviokatu 1 2 Suitsikatu 11, 13 2 Ritaniemenkatu 5 LA Mukkula 1973 2000 Pajapellonkatu 6, 8, 10, 12, 14 LA Okeroinen 1993 Kerinkallionkatu 13 2 Taapelikatu 12 2 Huippukatu 2 LA Kerinkallio 1974 1999 Vähäntalonkatu 17 LA Hennala 1994 Kerinkallionkatu 15 1 Tarjantie 56 1 Pihtikatu 9 LA Kerinkallio 1975 1994 Myllymäenkatu 9, 10 LA Kilpiäinen 1994 Kivikatu 5 2 Tarjantie 57 1 Kaviokatu 1 LA Kärpänen 1976 2001 Jahtikatu 3 LA Nikkilä 1994 Lanssikatu 3-5 2 Tarjantie 58 1 Ilveskatu 2, 4, 6 LA Jalkaranta 1976 Mummonkatu 2, 4 LA Jalkaranta 1995 Lanssikatu 7 1 Terveystie 1 Suitsikatu 11, 13 LA Kärpänen 1976 1999 Taapelikatu 12 LA Kartano 1997 Lapakatu 2 1 Timonkatu 5 3 Sykekatu LT Pirttiharju 1976 Kauppakatu 42 LA Keski-Lahti 1997 Lehtiojantie 2 2 Urpupolku 3, 5, 7 3 Urpupolku 3, 5, 7 LA Kilpiäinen 1977 2001 Hirsimetsäntie 71 LA Kiveriö 1998 Loviisankatu 14 1 Vasamakatu 9 1 Törmäkatu, Uotilankatu, LA Pirttiharju 1978 2001 Raamikatu 3 LA Kartano 1998 Luiskakatu 2 2 Vesijärvenkatu 36 1 Törmäpolku Vähäntalonkatu 21 LA Hennala 1998 Mastokatu 1 2 Vesijärvenkatu 36 1 Kaunisharjunpolku 3 LA Kärpänen 1979 2003 Luiskakatu 2 LA Kerinkallio 1999 Mastokatu 3 2 Vihantakatu 1, 2 13 Ahtialanpolku 1 LA Ahtiala 1979 2002 Metsäpellontie 26 LA Kiveriö 2000 Mastokatu 4, 6 2 Viherlaaksontie 28 1 Ahtialanpolku 6 LT Ahtiala 1980 2003 Päivärinteenkatu 22–28 LA Kärpänen 2001 Katsastajankatu 21 LA Kärpänen 1980 2011 Kivikatu 5 LA Laune 2006 Mastokatu 8 1 Kaunisharjunpolku 1 LA Kärpänen 1981 2002 Lanssikatu 3, 5 LA Niemi 2011 Yhteensä 169 Hyötilänkatu LA Ahtiala 1981 Lanssikatu 7 LT Niemi 2012 Katsastajankatu 17 LA Kärpänen 1982 2003 88 89 Lahden Talojen erityisasunnot Lahden Talot -konsernin saamat Kunnallisten vuokrataloyhtiöiden tietoja 2013 käyttäjäryhmittäin 31.12.2013 investointiavustukset vuosina 2005–2013 * Yhtiö/konserni Liikevaihto Muutos % Liiketulos % Omavaraisuus- Vuokra-as.tuo- Nettoas.invest. 2013 milj.€ vuodesta 2012 liikevaihdosta 2013 aste % 2013 tanto 2013 kpl 2013 milj. € Kiinteistö Kohderyhmä Asuntojen Rakennus- ja Kohde Avustus (eur) lukum. peruspar.vuosi Viherlaaksontie 28 1 101 000 2. Helsingin kaupungin asunnot Oy 345,0 4,4 16,3 41,3 297 104,3 Lepolakoti Vanhukset 44 1986/2006 Lepolakoti 600 000 Mukkulan palvelutalo Vanhukset 45 1991/2005 Etevan Lahden tukikeskus 1 867 000 5. Espoon Asunnot 117,0 2,6 23,5 20,1 153 52,8 Kärpäsen palvelutalo Vanhukset 39 1993/2005 Launeen erityisasunnot 1 199 000 Jalkarannan palvelutalo Vanhukset 48 1993/2005 Jalkarannan palvelutalo 109 000 8. VAV Asunnot Oy 80,3 5,0 27,0 10,4 217 13,8 Merrasojanpuisto Vanhukset 45 1995 Mukkulan palvelutalo 109 000 10. TVT Asunnot Oy 71,7 3,9 22,1 11,4 116 Kilpiäisten palvelukeskus Vanhukset 83 2009 Kilpiäisten palvelukeskus 4 394 000 Nikulankuja II 393 000 Hoivakoti Wellamo Vanhukset 57 2011 Hoivakoti Wellamo 2 335 000 13. Tampereen Vuokratalosäätiö 56,9 5,1 25,9 7,3 45 12 Lehtiojan palvelukeskus I Vanhukset 90 2013 Salinmäen palvelukeskus 1 352 000 Salpakankaan palvelukoti Onnenkoto Vanhukset 60 2013 Lehtiojantien palvelutalo I vaihe 5 906 000 16. Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy 48,0 0,7 30,5 10,1 94 Ritatornin palvelutalo Kehitysvammaiset 25 1973/2000 Palvelukoti Onnenkoto 2 873 000 17. Sivakka-yhtymä-konserni 43,9 3,0 11,8 26,3 0 14,7 Yli-Köllin palvelukoti Kehitysvammaiset 19 1988/2006 Lehtiojan palvelutalo II vaihe 4 177 000 Kangaskukkulan palvelukoti Kehitysvammaiset 35 2009 Apilakadun asumispalvelut 1 996 000 Etevan Lahden tukikeskus Vammaiset 15 2011 18. Lahden Talot Oy 41,0 5,9 28,2 11,6 127 21,6 Salinmäen palvelukoti Kehitysvammaiset 18 2012 Yhteensä 28 411 000 20. Niiralan Kulma Oy 39,0 7,7 20,4 16,9 1 15,8 Kilpiäisten päiväkoti Lapset 81 (paikk.) 2009 Nikulankuja I Päihdekuntoutujat 20 1986/2007 23. Joensuun kodit Oy 27,9 1,5 21,2 7,5 18 4,6 Nikulankuja II Päihdekuntoutujat 13 2009 Viherlaakson palvelukeskus Mielenterveyskuntoutujat 48 1965/2005 Kivikadun tukiasunnot Mielenterveyskuntoutujat 27 2006 * Sijaluku Rakennuslehden Suurimmat asuntorakennuttajat -listalla 27 yhtiön joukossa Launeen erityisasunnot Asunnottomat ja maahanmuuttajat 20 2011 Lähde: Rakennuslehti 2.5.2014

Yhteensä 751 Lahden aravavuokria €/m²/kk vuosina 2002, 2008 ja 2013

Vuokratalotoimija 2002 2008 2013

Lahden Talot/Lahden Asunnot Oy 6,35 8,13 10,08 Lahden vanhusten asuntosäätiö 7,11 8,85 11,93 Oppilastalot 8,64 9,85 11,14 Sato * 9,18 12,26 VVO * 8,59 10,94

* Tietoa ei saatavilla.

Taulukon tiedot perustuvat Lahden kaupungin asuntotoimiston keräämiin vuokratietoihin.

90 91 Lahden Talot Oy:n tuloslaskelma 1998 Lahden Talot Oy:n tase 1998

1.1.1998–31.12.1998 1.1.1998–31.12.1998 31.12.1998 31.12.1998 (1 000 markkaa) (1 000 markkaa) (1 000 markkaa) (1 000 markkaa) Liikevaihto Poistot käyttöomaisuudesta ja Vastaavaa Vastattavaa muista pitkävaikutteisista menoista Oma pääoma Vuokratuotot 83 206 Rakennuksista ja rakennelmista -10 148 Pysyvat vastaavat Aineettomat hyödykkeet Sidottu oma pääoma Käyttökorvaukset 1 344 Koneista ja kalustosta -846 Aineettomat hyödykkeet yhteensä Osake- ja muu sitä vastaava Muut kiinteistön tuotot 2 218 Muista pitkävaikutteisista menoista -28 pääoma 47 000 Poistot yhteensä -11 022 Aineelliset hyödykkeet Rakennusrahasto 3 365 Liikevaihto yhteensä 86 768 Maa- ja vesialueet 15 726 Vararahasto 16 936 Liittymismaksut 10 991 Vapaa oma pääoma Rakennukset ja rakennelmat 799 710 Edellisten tilik. voitto/tappio -730 Koneet ja kalusto 54 338 Tilikauden voitto/tappio -21 Luottotappiot ja muut oikaisuerät 39 Rahoitustuotot ja -kulut Muut aineelliset hyödykkeet 2 907 Oma pääoma yhteensä 66 550 Korkotuotot 1 152 Enn.maksut ja muut Korkokulut -28 400 keskener. hankinnat 21 541 Kiinteistönhoitokulut Aineelliset hyödykkeet yhteensä 905 213 Varaukset Muut rahoituskulut -20 Vapaaehtoiset varaukset Henkilöstökulut -14 571 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -27 268 Sijoitukset Muut varaukset 23 703 Hallintopalvelut - 1 846 Osakkeet ja osuudet 1 687 Vapaaehtoiset varaukset yhteensä 23 703 Käyttö- ja huoltopalvelut -2 539 Sijoitukset yhteensä 1 687 Ulkoalueiden hoitopalvelut -217 Tulos ennen satunnaiseriä, Siivouspalvelut -1 023 Arvostuserät 1 669 Vieras pääoma varauksia ja veroja 1 677 Pitkäaikainen vieras pääoma Lämmitys -7 575 Vaihtuvat vastaavat Lainat rahoituslaitoksilta 112 143 Vesi ja jätevesi -5 274 Muut lainat 699 188 Sähkö -1 745 Vaihto-omaisuus Pitkäaikainen vieras pääoma 811 331 Jätehuolto -1 238 Satunnaiset tuotot ja kulut Vahinkovakuutukset -302 Saamiset Lyhytaikainen vieras pääoma Vuokrasaamiset 2 989 Lainat rahoituslaitoksilta 6 984 Vuokrat - 3 950 Lainasaamiset 812 Muut lainat 23 461 Kiinteistövero -1 557 Siirtosaamiset 2 356 Saadut ennakot 704 Korjaukset - 4 631 Tulos ennen varauksia ja veroja 1 677 Saamiset yhteensä 6 157 Ostovelat 2 751 Muut hoitokulut -372 Siirtovelat 13 210 Muut lyhytaikaiset velat 1 352 Kiinteistönhoitokulut yhteensä -46 840 Vap.eht. var. lisäys(-)/vähennys(+) -1 669 Rahoitusomaisuusarvopaperit Muut arvopaperit 19 938 Lyhytaikainen vieras pääoma 48 462 Välittömät verot -8 Rahoitusomaisuusarvopaperit yhteensä 19 938 Rahat ja pankkisaamiset 15 382

Käyttö/hoitokate 39 967 Tilikauden voitto (-tappio) 0 Vastaavaa yhteensä 950 046 Vastattavaa yhteensä 950 046

92 93 Konsernituloslaskelma 2012 ja 2013 Konsernitase 2012 ja 2013 Lahden Talot Oy:n tuloslaskelma 2012 ja 2013 Lahden Talot Oy:n tase 2012 ja 2013

1.1.2013–31.12.2013 1.1.2012–31.12.2012 31.12.2013 31.12.2012 1.1.2013–31.12.2013 1.1.2012–31.12.2012 31.12.2013 31.12.2012 (1 000 euroa) (1 000 euroa) (1 000 euroa) (1 000 euroa) (1 000 euroa) (1 000 euroa) (1 000 euroa) (1 000 euroa) Liikevaihto Vastaavaa Liikevaihto Vastaavaa Pysyvät vastaavat Vuokrat 40 531 38 628 Pysyvät vastaavat Vuokrat 2 855 2 664 Aineettomat hyödykkeet 119 205 Käyttökorvaukset 326 292 Aineettomat hyödykkeet 2 746 2 831 Käyttökorvaukset 16 11 Aineelliset hyödykkeet Jälkiperintätuotot 105 89 Aineelliset hyödykkeet Jälkiperintätuotot 5 4 Maa- ja vesialueet 1 249 1 249 Maa- ja vesialueet 8 341 7 656 Rakennukset ja Liikevaihto yhteensä 40 962 39 009 Rakennukset Liikevaihto yhteensä 2 876 2 679 rakennelmat 12 924 13 720 ja rakennelmat 205 277 203 345 Koneet ja kalusto 142 192 Muut kiinteistön tuotot 412 1 109 Koneet ja kalusto 2 353 2 395 Muut kiinteistön tuotot 2 513 2 272 Muut aineelliset Henkilöstökulut -1 882 -1 673 Muut aineelliset Henkilöstökulut -1 476 -1 325 hyödykkeet 8 10 Poistot ja arvonalentumiset -6 550 -6 168 hyödykkeet 177 219 Poistot ja arvonalentumiset -468 -497 Enn.maksut ja Enn.maksut ja keskener. hankinnat 55 0 Kiinteistön muut hoitokulut keskener. hankinnat 21 816 9 952 Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto - 1 011 -934 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 237 964 223 567 Hallinto -389 -410 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 14 378 15 171 Käyttö ja huolto -2 297 -2 060 Sijoitukset 1 773 2 207 Käyttö ja huolto -133 -124 Sijoitukset 15 737 15 737 Ulkoalueiden hoito -191 -96 Pysyvät vastaavat yhteensä 242 483 228 605 Ulkoalueiden hoito -16 -3 Siivous -710 -758 Siivous -46 -47 Pysyvät vastaavat yhteensä 30 234 31 113 Lämmitys -4 070 -4 345 Vaihtuvat vastaavat Lämmitys -225 -235 Vesi ja jätevesi -1 736 - 1 766 Saamiset 10 401 6 225 Vesi ja jätevesi -83 -80 Vaihtuvat vastaavat Sähkö ja kaasu -1 013 -1 044 Rahoitusarvopaperit 1 116 1 116 Sähkö ja kaasu -53 -47 Saamiset 605 356 Jätehuolto -724 -825 Rahat ja pankkisaamiset 2 652 2 379 Jätehuolto -39 -45 Rahoitusarvopaperit 116 116 Vahinkovakuutukset -152 -166 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 14 169 9 720 Vahinkovakuutukset -15 -15 Rahat ja pankkisaamiset 913 625 Vuokrat -1 328 -1 311 Vuokrat -288 -294 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 1 634 1 097 Kiinteistövero -1 130 -1 028 Vastaavaa yhteensä 256 652 238 325 Kiinteistövero -69 -65 Korjaukset -6 397 -8 019 Korjaukset -408 -1 247 Vastaavaa yhtensä 31 868 32 210 Muut hoitokulut -80 -9 Vastattavaa Muut hoitokulut -47 10 Luottotappiot -74 -121 Luottotappiot -4 -11 Vastattavaa Muut kiiinteistön kulut -470 -286 Oma pääoma Muut liiketoiminnan kulut -456 -277 Osakepääoma 8 080 8 080 Oma pääoma Kiinteistön muut hoitokulut yhteensä -21 383 -22 768 Muut rahastot 3 319 3 319 Kiinteistön muut hoitokulut yhteensä -2 271 -2 890 Osakepääoma 8 080 8 080 Edellisten tilikausien voitto/-tappio 12 846 9 558 Muut rahastot 3 319 3 319 Liikevoitto (-tappio) 11 559 9 509 Tilikauden voitto/-tappio 5 372 3 288 Liikevoitto (-tappio) 1 174 239 Edellisten tilikausien voitto/-tappio 216 216 Oma pääoma yhteensä 29 617 24 245 Tilikauden voitto/-tappio 308 0 Rahoitustuotot ja -kulut -4 444 - 5 479 Rahoitustuotot ja -kulut -266 -262 Oma pääoma yhteensä 11 923 11 615 Vieras pääoma Tilinpäätössiirtojen kertymä 4 287 3 787 Voitto (-tappio) ennen Pitkäaikainen vieras pääoma 198 232 184 800 Voitto (-tappio) ennen tilinp.siirtoja ja veroja 908 -23 Vieras pääoma tilinp.siirtoja ja veroja 7 115 4 030 Laskennallinen verovelka 6 468 4 988 Vapaaehtoisten varausten muutos -500 23 Pitkäaikainen vieras pääoma 13 847 15 102 Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Tuloverot -264 0 Lainat rahoituslaitoksilta 804 962 Voitto (-tappio ennen veroja) 408 0 Lainat rahoituslaitoksilta 176 292 Muut velat 15 886 17 882 Muut velat 882 814 Laskennallisten verojen muutos -1 479 -742 Saadut ennakot 1 784 1 653 Tuloverot -100 0 Saadut ennakot 146 126 Ostovelat 2 478 2 589 Ostovelat 108 158 Tilikauden voitto (- tappio) 5 372 3 288 Siirtovelat 1 245 1 127 Tilikauden voitto (-tappio) 308 0 Siirtovelat 374 247 Muut lyhytaikaiset velat 138 79 Muut lyhytaikaiset velat 125 69 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 22 335 24 292 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 1 811 1 706

Vieras pääoma yhteensä 227 035 214 080 Vieras pääoma yhteensä 15 658 16 808

Vastattavaa yhteensä 256 652 238 325 Vastattavaa yhteensä 31 868 32 210

94 95 LÄHTEET

Haastattelulähteet Kirjalliset lähteet

Lahden Talojen isännöitsijän Eija Urpelaisen haastattelut 1.8.2013, 29.8.2013 ja 11.9.2013 Painetut lähteet: Lahden Talojen hallintojohtajan Pertti Merenluodon haastattelut 5.8.2013, 13.8.2013, 29.10.2013, 6.11.2013, 20.5.2014 Lahden Talot Oy:n Asukaslehti 1/1998 Lahden Talojen asuntosihteerin Ella Toivasen haastattelu 6.8.2013 Lahden Talot Oy:n Asukasviesti-lehdet 2/2998–3/2013 Lahden Talojen isännöitsijän (eläk.) Reijo Sinisalon haastattelu 8.8.2013 Lahden Talot Oy:n Asukasopas 1998 Lahden kaupungin kiinteistötaloussuunnittelijan Jorma Lehikon puhelinhaastattelu 9.8.2013 Etelä-Suomen Sanomat 12.10.1996 Lahden kaupungin asuntoasiainpäällikön, Lahden Talojen toimitusjohtajan Pirkko Sanin (ent. Korpinen) haastattelu 13.8.2013 Omalähiö-lehti Lahden Talojen isännöintipäällikön Matti Koskisen puhelinhaastattelu 15.8.2013 ja haastattelut 20.8.2013 ja 20.3.2014 Uusi Lahti -lehti Ritaniemenkatu 5:n asukkaan Aili Aallon puhelinhaastattelu 15.8.2013 Lahden kaupungin asuntolautakunnan ja asuntotoimiston toimintakertomukset 1979–1981. Lahden Talojen isännöitsijän Pirjo Mikkosen puhelinhaastattelu 16.8.2013 Ulla Ekman-Salokangas, Markku Heikkilä, Timo Tuomi: Lahden historia 2 (1992) Diplomi-insinööri Petri Sinisalon puhelinhaastattelu 16.8.2013 Jouko Heinonen (toim.): Lahden historia (1980) Lahden Talojen palvelupäällikön Terttu Karppisen sähköpostihaastattelu 19.8.2013 ja haastattelu 6.11.2013 Jouko Heinonen, Ulla Palmgren: Lahden rakentaja. Lahden teknisen toimen historia (1998) Lahden Talojen kiinteistöjohtajan Eero Lukkarisen haastattelut 19.8.2013, 6.11.2013 ja 28.5.2014 Riitta Niskanen (toim.): Koivun ja tähden alla. Unto Ojonen, lahtelainen arkkitehti (2009) Lahden kaupungin ja Lahden Talojen arkkitehdin (eläk.) Uolevi Leppäsen puhelinhaastattelu 22.8.2013 Juhani Pihlaja: Lahden kunnallishallinto: rakenteita ja päätöksentekijöitä (2006) Lahden entisen apulaiskaupunginjohtajan Kari Salmen puhelinhaastattelu 28.8.2013 Rakennuslehti 2.5.2014 Lahden Talojen asukasaktiivin Marja Kelon haastattelu 29.8.2013 Ruusuja hopeamaljassa. Ihmisiä, ajatuksia ja tuokiokuvia. Lahden vanhusten asuntosäätiö 40 v. (2003) Lahden Talojen asuntosihteerin Hilkka Turtiaisen haastattelu 29.8.2013 Unto Tupala: Lahden rakentaminen jatkui; rakentaminen vuoden 1882 lisäysmaakaavan ja vuoden 1905 laajennuskaavan alueelle (1998) Lahden Talojen hallituksen puheenjohtajan (2001–2005) Jari Salosen haastattelu 16.10.2013 Lahden Talojen isännöitsijän Ari Loipon puhelinhaastattelu 8.11.2013 Lahden Talojen kiinteistönhuoltopäällikön (2001–2006) Jouko Granholmin puhelinhaastattelu 12.11.2013 Muut kirjalliset lähteet: Lahden Talojen projektipäällikön Raine Majurin puhelinhaastattelu 13.11.2013 Asukasdemokratia Lahden Talot Oy:ssä, malli 24.9.1997 Lahden Talojen toimitusjohtajan Juhani Jokelaisen lukuisat haastattelut Vuokra-asuntohakemusten käsittelyn ja kortistoinnin tarkoituksenmukaistamista tutkivan työryhmän kokousmuistiot 1/1987–3/1987 Lahden Talojen hallituksen puheenjohtajan (2005–2009) Juha Peltosen haastattelu 26.11.2013 Lahden kaupungin asuntolautakunnan ja asuntotoimiston toimintakertomukset 1982–1997 Lahden kaupungin eläkkeellä olevan sosiaalijohtajan Risto Kajasteen haastattelu 17.2.2014 Asuntoasiamies Tenho Iikkasen Vantaan kaupungin asuntotoimistolle kokoama selvitys Lahden kaupungin puolikunnallisesta asuntotuotannosta. Ei päiväystä; sisällöstä päätelle kirjoitettu 1990-luvun alussa Lahden kaupungin konsernipalvelujohtajan Mika Mäkisen haastattelu 18.2.2014 Puolikunnalliset asunnot; Lahden kaupungin asuntotoimiston muistio. Ei päiväystä Lahden kaupungin asuntoasiainpäällikön Ari Juhanilan haastattelu 19.2.2014 Muistio Lahden kaupungin vuokrataloyhtiöiden fuusiointia selvittäneen työryhmän järjestämästä asukkaiden tiedotustilaisuudesta 7.9.1995 Lahden kaupungin eläkkeellä olevan vanhustentalojen johtajan Tuula Tuomolan haastattelu 14.3.2014 Lahden kaupungin vuokrataloyhtiöiden fuusiointia selvittäneen työryhmän mietintö 10.10.1995 Lahden Diakoniasäätiön Teemuntalon johtajan Kai Ernvallin puhelinhaastattelu 14.3.2014 Lahden kaupungin asuntotoimiston työpaikkakokouksen lausunto/kannanotto/selvityspyyntö Lahden kaupungin vuokrataloyhtiöiden fuusioimisselvityksestä 16.1.1996 Lahden Talojen hallituksen puheenjohtajan (2009–2013) Jarkko Nissisen haastattelu 27.3.2014 Lahden kaupungin asumistoimintoja koskeva Pirkko Korpisen selvitys 29.1.1996 Lahden Talojen huoneistotarkastajan Tuukka Laatan haastattelu 1.4.2014 Lahden kaupungin vuokrataloyhtiöiden fuusiointia koskeva Pirkko Korpisen selvitys 28.10.1996 Lahden Talojen asukashallituksen puheenjohtajan (2013–) Kari Heinosen haastattelu 16.5.2014 Lahden Kiinteistöhallinta Oy:n toimintakertomus 2002 Lahden Talot Oy:n, Lahden Asunnot Oy:n ja Lahden Palveluasunnot Oy:n hallituksen puheenjohtajan (2013–) Riitta Erviän haastattelu 3.6.2014 Lahden kaupungin rahatoimisto, asuntolainaosasto: Lahden kaupungin tavoitteet asuntojen omistuspolitiikassa 25.4.2002 Lahden kaupunginhallituksen kokousten 16.9.2002 ja 16.2.2004 pöytäkirja Lahden Talot Oy:n hallituksen kokousten 14.8.2002, 8.8.2003 ja 19.2.2004 pöytäkirjat Lahden kaupungin rahatoimisto, asuntolainaosasto: Lahden kaupungin tavoitteet asuntojen omistajapolitiikassa 25.4.2002 Lahden Talot Oy:n strategian päivitys 9.–10.12.2004 Lahden Talot Oy strategia 2006 Lahden kaupunginhallitus 16.2.2004 § 120: Lahden Talot Oy:tä koskevien omistajapoliittisten linjausten hyväksyminen Lahden kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 2005–2006 Lahden kaupunginvaltuusto 13.3.2006 § 55: Kaupunginvaltuuston edellyttämä ehdotus omistajapoliittisen ohjauksen suuntaviivoiksi Lahden kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 2007–2008

96 97 Internet-lähteet: Juha Kokkonen, Marjaana Seppänen, Ilkka Haapola: Lähiöiden kehittämien Suomessa. Kokemuksia asukkaiden osallistumisesta. Helsingin yliopisto, koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian selvitys 3.12.2009

Valokuvat: Etelä-Suomen Sanomat Henttonen Markus Jokelainen Juhani Juhanila Ari Keto Onerva Kortelainen Juha Lahden kaupungin asuntotoimi Lahden kaupunki Lahden kaupungin toimen- ja viranhaltijat JHL ry os. 048 Lahden Talot Oy Lukkarinen Eero Mikkonen Pirjo THOR-Viestintä Toivanen Ella Urpelainen Eija Valmela Tarmo Viljanen Matti

98 Miljoonakylästä matalaenergiataloon

Lahden kaupungin vuokrataloyhtiö Lahden Talot Oy ­aloitti toimintansa ­ vuonna 1998. Miljoonakylästä matalaenergiataloon­ on kevyen historian­ kirjoituksen­ muotoon koottu kuvaus Lahden kaupungin vuokra­talo­- toiminnasta itsenäisten vuokrataloyhtiöiden aikana­ sekä Lahden Talojen­ 15-vuotisesta (1998–2013) toiminnasta. Yhtiön toiminnan, vuokra-asumisen ­ja rakennuttamisen rinnalla kirja kertoo toiminnassa mukana olleista ihmisistä­ ja raottaa ovea myös tulevaisuuteen.­

Lahden Talot Oy 2014

100