DOCSLIB.ORG

Trackerit: Paradigman Synty, Kukoistus Ja Myöhemmät Vaiheet

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Trackerit: Paradigman Synty, Kukoistus Ja Myöhemmät Vaiheet This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Reunanen, Markku Trackerit: paradigman synty, kukoistus ja myöhemmät vaiheet Published in: Musiikki Julkaistu: 02/12/2019 Document Version Publisher's PDF, also known as Version of record Published under the following license: Määrittelemätön Please cite the original version: Reunanen, M. (2019). Trackerit: paradigman synty, kukoistus ja myöhemmät vaiheet. Musiikki, 49(2–3), 14–31. https://musiikki.journal.fi/article/view/87867 This material is protected by copyright and other intellectual property rights, and duplication or sale of all or part of any of the repository collections is not permitted, except that material may be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form. You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whether for sale or otherwise to anyone who is not an authorised user. Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Trackerit: paradigman synty, kukoistus ja myöhemmät vaiheet Markku Reunanen Trackerit ovat tietokoneiden musiikkiohjelmia, joiden historia ylettyy yli kol- menkymmenen vuoden päähän. Ne kytkeytyvät tiukasti kotitietokoneiden his- toriaan, eikä ole liioittelua väittää, että ne toivat aiemmin saavuttamattomissa olleet digitaaliset sävellystyökalut harrastajien saataville 1980-luvun kuluessa. Kolmen vuosikymmenensä aikana trackereita on käytetty kaupallisiin ja harras- tustarkoituksiin, ja niiden ympärille on syntynyt aktiivista harrastuskulttuuria. Tässä artikkelissa käyn läpi trackerien historiaa, ominaispiirteitä ja käyttökohtei- ta. Tutkimusaineistona on 60 tracker-ohjelmaa ja kuusi niiden tekijöiden haas- tattelua. Tutkimustuloksissa korostuvat trackerien ja aikalaisteknologian välinen tiivis suhde, ohjelmien tekijöiden taustat ja mielenkiinnon kohteet sekä paradig- man vaiheittainen kehitys nykyiseen muotoonsa. Johdanto1 Trackerit, tai kotoisammin träkkerit, ovat musiikin säveltämiseen tarkoitettuja ohjelmia, joista ensimmäiset ilmestyivät 1980-luvun lopun suosituille kotitie- tokoneille, kuten Commodore 64, Commodore Amiga ja Atari ST (ks. Saari- koski 2004). Trackerit voidaan nähdä varhaisena askeleena kohti laajempaa kehityskulkua, jonka myötä aiemmin saavuttamattoman kallis ammattimainen studiotekniikka tuli koteihin harrastajien saataville. Vuonna 2019 paradigma on edelleen voimissaan: uusia trackereita ja ohjelmaversioita ilmestyy vuosittain, ja ohjelmien ympärillä on niihin keskittyneitä aktiivisia yhteisöjä. Thomas Kuhn (1962) on määritellyt paradigmat käytännöiksi, jotka määrittä- vät jotakin tieteenalaa tiettynä ajanjaksona. Vaikka trackereita ei voikaan miel- tää tieteenalaksi, on käsite silti käyttökelpoinen, sillä trackereilla säveltäminen on omanlaisensa ”paradigma” luonteenomaisine työkaluineen, käytäntöineen ja terminologioineen – jopa kokonaisvaltainen näkemys, jonka kautta näiden ohjelmien käyttäjät hahmottavat musiikkia ylipäänsä. Kuhnin malli paradigman muutoksesta soveltuu sekin hyvin trackerien käsittelyyn, sillä ne yhtäältä kor- 1 Kiitokset Petri Saarikoskelle ja Yrjö Fagerille kommenteista sekä Suomen Aka- temialle Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikön (CoE-GameCult, päätös 312395) rahoittamisesta. ARTIKKELIT MUSIIKKI 2–3/2019 — 14 Markku Reunanen: Trackerit: paradigman synty, kukoistus ja myöhemmät vaiheet — 15 vasivat aiempia vakiintuneita tietokonemusiikin käytäntöjä ja toisaalta joutuivat uudempien (tai uudelleen suosioon nousseiden) tulokkaiden haastamiksi. Trackerit kytkeytyvät moniin oman aikansa ilmiöihin, kuten tietotekniikan historiaan, digitaalisiin peleihin, demo- ja muihin harrastuskulttuureihin sekä musiikkituotantoon, joten myös trackereista toistaiseksi tehty, vielä harvalukui- nen tutkimus edustaa erilaisia tulokulmia. Trackereita on lähestytty niin tekni- sestä, kulttuurintutkimuksellisesta kuin historiallisesta suunnasta, kun taas itse tracker-musiikin analyysi on jäänyt toistaiseksi varsin harvinaiseksi; tätä tutki- musta edustaa etenkin Hanna Lönnbladin artikkeli ”Kahden tietokonedemon vertaileva analyysi” (1997) sekä saman tekijän myöhempi pro gradu -tutkielma (Lönnblad 1998). Chip-musiikki, vanhojen tietokoneiden ja videopelien äänipiireillä tehty tai niiden musiikillista käyttäytymistä ja ulosantia mukaileva musiikki, ei ole tar- kalleen sama asia kuin tracker-musiikki, mutta merkittävä päällekkäisyys on il- meistä. Dittbrennerin saksankielinen Chip-musik (2007) ja McAlpinen Bits and Pieces (2019) ovat laajoja akateemisia yleisteoksia aiheesta, kun taas chip-kult- tuuria ovat tutkineet esimerkiksi Carlsson (2008), Driscoll ja Diaz (2009), Karila (2013) sekä Polymeropoulou (2014). Sebastian Tomczakin väitöskirja, On the Development of an Interface Framework in Chipmusic (2011), on tekninen syvä- luotaus vanhojen laitteiden äänipiirien elektroniikkaan ja niiden yhdistämiseen moderneihin tietokoneisiin. Tietokonedemoihin keskittyvä harrastajayhteisö, demoskene on ollut ahkera trackerien tuottaja ja käyttäjä. Reunanen (2010, 66–70) käsittelee trackereita eräänä demomusiikin lajina, ja Maher (2012, 171–205) omistaa Amiga-alusta- tutkimuksessaan useita sivuja aiheelle, keskittyen erityisesti ProTrackeriin (alus- tatutkimuksesta tarkemmin Bogost ja Montfort 2009). Myös Lönnbladin (1997; 1998) tutkimukset tapahtuivat demoskenen piirissä. Esa Hakkaraisen (2011) ”Katsaus retropelikonemusiikin maailmaan” sivuaa sekin demoja, mutta kyt- kee samaan yhteyteen myös retroilua sekä pelimusiikkia. Trackerien käytöstä pelimusiikissa ei ole toistaiseksi tiedossa erityistä tutkimusta, vaikka kyseinen yhteys onkin ollut vahva etenkin 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa, kuten myöhemmin todetaan. Trackerit ja niitä ympäröivä kulttuuri ovat sikäli monimuotoisia, ettei aihetta voi käsitellä yhdessä artikkelissa kokonaisvaltaisesti. Niinpä olen rajannut tämän tutkimukseni käsittelemään kahta toisiinsa läheisesti liittyvää kysymystä: 1. Millaisten kehitysvaiheiden kautta tracker-paradigma on kulkenut? 2. Mihin tarkoituksiin trackereita on luotu ja käytetty? Tutkimusaineistoni koostuu kahdesta osasta: itse trackereista sekä niiden teki- jöiden haastatteluista. Keräsin ensin luettelon 60 ohjelmasta perustietoineen (laitteistoalusta, julkaisuvuosi, tekijä, ruutukaappaus ja keskeisin toiminnalli- suus), minkä jälkeen otin vielä lähempään tarkasteluun – eräänlaiseen lähilu- kuun – keskeisiä tai poikkeuksellisia esimerkkejä. Ohjelmistotutkimus on ver- rattain tuore tulokas digitaalisen humanismin kentällä ja luonteeltaan usein teknistä, vaikka ohjelmistoja voi tutkia myös niiden käyttökulttuurin näkökul- masta (Manovich 2009; 2013; Fuller 2008; ks. Haverinen ja Suominen 2015). Vaikka en tässä tutkimuksessa tutustunut ohjelmiin lähdekoodin tasolla, oma aiempi kokemukseni tracker-musiikkia toistavien ohjelmien tekemisestä antoi joka tapauksessa merkittävää lisäymmärrystä trackerien sisäisestä toiminnasta. Tekijänäkökulmaa kartoitin teemoittelemalla kuuden haastattelun kautta, min- kä lisäksi hyödynsin joitakin muiden tekemiä haastatteluja (Amiga Music Preser- vation, s.a.; Sidmusic.org, s.a.; Game Audio Network Guild 2011). Trackerien peruskäsitteet Trackereilla säveltäminen poikkeaa oleellisesti muista säveltämisen ja nuotin- tamisen paradigmoista. Nuottiviivastoa ei käytetä, eikä myöskään Cubasen kaltaisista sekvenssereistä tuttua piano roll -näkymää. Käyn seuraavaksi läpi keskeisimmät peruskäsitteet, jotta lukija voi muodostaa yleiskuvan siitä, miltä säveltäminen näyttää tracker-muusikon silmin. Eri ohjelmien välillä on toki mer- Kuva 1. Hearttracker 2 1/3 (1992). Kuva: Markku Reunanen. ARTIKKELIT MUSIIKKI 2–3/2019 — 16 Markku Reunanen: Trackerit: paradigman synty, kukoistus ja myöhemmät vaiheet — 17 kittäviä eroja, joten tässä esitetyt asiat ovat lähinnä leimallisia ydinominaisuuk- sia, jotka löytyvät lähes kaikista trackereista jossakin muodossa. Trackerien keskiössä on raita, track, jonka sarakkeisiin säveltäjä näppäilee nuottien nimiä, soitettavien instrumenttien numeroita sekä erilaisia komen- toja (kuva 1, alareuna). Raidat etenevät riveittäin ylhäältä alas, ja kukin niistä edustaa tyypillisesti yhtä äänikanavaa. Etenkin kotitietokoneiden, kuten Com- modore 64:n (C-64) tai Amigan, tapauksessa vastaavuus on hyvinkin kiinteä; laskentatehon kasvaessa tämä suhde lopulta katosi, mihin palataan tarkemmin seuraavassa kohdassa. Nuotteja raidoille kirjoitettaessa tietokoneen näppäimis- tö toimii kaksirivisen koskettimiston tavoin: kirjaimia ja numeroita vastaa jokin nuotti, joita voi joko soittaa lennossa tai kirjoittaa yksitellen. Kokonainen kappale koostuu patterneiksi kutsutuista osista. Perinteinen pat- ternin pituus on 64 riviä (row), mikä osaltaan ohjaa sävellystyötä tiettyyn suun- taan. Kullakin patternilla on numero, joita koostetaan song orderiksi kutsuttuun listaan, jonka voisi suomentaa vaikkapa soittojärjestykseksi. Kuvassa 1 soitto- järjestys näkyy tyypillisessä paikassaan vasemmassa yläkulmassa (Pos, Pattern, Length). Saman patternin toistomahdollisuus säästää luonnollisesti säveltäjän vaivaa, kun identtisiä nuotteja ei tarvitse kirjoittaa useaan kertaan, mutta kaik- kein yksinkertaisimmilla laitteilla järjestelylle on myös teknisempiä syitä: saman sisällön uudelleenkäyttö säästää kallisarvoista muistia. Raidoilla oleviin nuotteihin kytkeytyy instrumentti, joka sisältää tiedot soi- tettavasta äänestä. Keskeisin jakolinja kulkee siinä, soitetaanko valmiita ääni- näytteitä (sample) vai syntetisoidaanko ääni soiton aikana ohjelmallisesti tai laitteiston
Load more

Recommended publications
  • Mod Music Download Openmpt - Discover the Music Inside
    mod music download OpenMPT - Discover the music inside. OpenMPT is a popular tracker software for Windows. OpenMPT (short hand for Open ModPlug Tracker ) is completely free and allows you to create and play back some great music on your computer. Based on the original ModPlug Tracker written by Olivier Lapicque, OpenMPT is free software, can import a wide variety of module formats and offers an intuitive, native GUI as well as advanced features such as VST plugins and ASIO output. In addition to its own song format, OpenMPT can natively edit Impulse Tracker, FastTracker, Scream Tracker and ProTracker module files. Read more about it on the features page! libopenmpt is a cross-platform C++ and C module playback library. It is based on the player code of the Open ModPlug Tracker project. It offers high-quality module playback on a variety of platforms. OpenMPT 1.29.11.00 released. This update to OpenMPT 1.29 is mostly a bugfix release, but also improves existing features. Here are the most important changes: OpenMPT 1.29.10.00 released. This update to OpenMPT 1.29 is mostly a bugfix release, but also adds some new keyboard shortcuts and improves existing features. Here are the most important changes: OpenMPT 1.29.09.00 released. This small update to OpenMPT 1.29 is mostly a bugfix release, but also adds some new keyboard shortcuts and improves existing features. Here are the most important changes: OpenMPT 1.29.08.00 released. This small update to OpenMPT 1.29 is mostly a bugfix release, but also adds some new keyboard shortcuts and improves existing features.
    [Show full text]
  • Users Manual
    Users Manual DRAFT COPY c 2007 1 Contents 1 Introduction 4 1.1 What is Schism Tracker ........................ 4 1.2 What is Impulse Tracker ........................ 5 1.3 About Schism Tracker ......................... 5 1.4 Where can I get Schism Tracker .................... 6 1.5 Compiling Schism Tracker ....................... 6 1.6 Running Schism Tracker ........................ 6 2 Using Schism Tracker 7 2.1 Basic user interface ........................... 7 2.2 Playing songs .............................. 9 2.3 Pattern editor - F2 .......................... 10 2.4 Order List, Channel settings - F11 ................. 18 2.5 Samples - F3 ............................. 20 2.6 Instruments - F4 ........................... 24 2.7 Song Settings - F12 ......................... 27 2.8 Info Page - F5 ............................ 29 2.9 MIDI Configuration - ⇑ Shift + F1 ................. 30 2.10 Song Message - ⇑ Shift + F9 .................... 32 2.11 Load Module - F9 .......................... 33 2.12 Save Module - F10 .......................... 34 2.13 Player Settings - ⇑ Shift + F5 ................... 35 2.14 Tracker Settings - Ctrl - F1 ..................... 36 3 Practical Schism Tracker 37 3.1 Finding the perfect loop ........................ 37 3.2 Modal theory .............................. 37 3.3 Chord theory .............................. 39 3.4 Tuning samples ............................. 41 3.5 Multi-Sample Instruments ....................... 42 3.6 Easy flanging .............................. 42 3.7 Reverb-like echoes ..........................
    [Show full text]
  • Symantec Web Security Service Policy Guide
    Web Security Service Policy Guide Revision: NOV.07.2020 Symantec Web Security Service/Page 2 Policy Guide/Page 3 Copyrights Broadcom, the pulse logo, Connecting everything, and Symantec are among the trademarks of Broadcom. The term “Broadcom” refers to Broadcom Inc. and/or its subsidiaries. Copyright © 2020 Broadcom. All Rights Reserved. The term “Broadcom” refers to Broadcom Inc. and/or its subsidiaries. For more information, please visit www.broadcom.com. Broadcom reserves the right to make changes without further notice to any products or data herein to improve reliability, function, or design. Information furnished by Broadcom is believed to be accurate and reliable. However, Broadcom does not assume any liability arising out of the application or use of this information, nor the application or use of any product or circuit described herein, neither does it convey any license under its patent rights nor the rights of others. Policy Guide/Page 4 Symantec WSS Policy Guide The Symantec Web Security Service solutions provide real-time protection against web-borne threats. As a cloud-based product, the Web Security Service leverages Symantec's proven security technology, including the WebPulse™ cloud community. With extensive web application controls and detailed reporting features, IT administrators can use the Web Security Service to create and enforce granular policies that are applied to all covered users, including fixed locations and roaming users. If the WSS is the body, then the policy engine is the brain. While the WSS by default provides malware protection (blocks four categories: Phishing, Proxy Avoidance, Spyware Effects/Privacy Concerns, and Spyware/Malware Sources), the additional policy rules and options you create dictate exactly what content your employees can and cannot access—from global allows/denials to individual users at specific times from specific locations.
    [Show full text]
  • Computer Demos—What Makes Them Tick?
    AALTO UNIVERSITY School of Science and Technology Faculty of Information and Natural Sciences Department of Media Technology Markku Reunanen Computer Demos—What Makes Them Tick? Licentiate Thesis Helsinki, April 23, 2010 Supervisor: Professor Tapio Takala AALTO UNIVERSITY ABSTRACT OF LICENTIATE THESIS School of Science and Technology Faculty of Information and Natural Sciences Department of Media Technology Author Date Markku Reunanen April 23, 2010 Pages 134 Title of thesis Computer Demos—What Makes Them Tick? Professorship Professorship code Contents Production T013Z Supervisor Professor Tapio Takala Instructor - This licentiate thesis deals with a worldwide community of hobbyists called the demoscene. The activities of the community in question revolve around real-time multimedia demonstrations known as demos. The historical frame of the study spans from the late 1970s, and the advent of affordable home computers, up to 2009. So far little academic research has been conducted on the topic and the number of other publications is almost equally low. The work done by other researchers is discussed and additional connections are made to other related fields of study such as computer history and media research. The material of the study consists principally of demos, contemporary disk magazines and online sources such as community websites and archives. A general overview of the demoscene and its practices is provided to the reader as a foundation for understanding the more in-depth topics. One chapter is dedicated to the analysis of the artifacts produced by the community and another to the discussion of the computer hardware in relation to the creative aspirations of the community members.
    [Show full text]
  • Openmpt Manual Help Document and Function Reference 1
    OpenMPT Manual Help Document And Function Reference 1 Introduction Acknowledgments This manual, like OpenMPT itself, was created by a group of voluntary contributors to be able to offer a single, well-written, consistent and up-to-date help document for OpenMPT. It is largely based on the original works of Harbinger and his Offline Help Manual [1], which he wrote over the course of many years. It is very well possible that this manual still contains wrong facts, incomplete or hard to understand sections. Errors do not fix themselves, so you are invited to join our wiki at http:/ / wiki. openmpt. org/ where you can edit, fix and extend the manual’s source. OpenMPT is or has been maintained by: Name Years of activity Contact (@opеnmpt.өrg) Johannes Schultz 2008 - 2012 sagamusix Ahti Leppänen 2005 - 2011 relabs Robin Fernandes 2004 - 2007 rewbs Sergiy Pylypenko 2007 pelya Eric Chavanon 2004 - 2005 ericus Trevor Nunes 2004 plastik_s Olivier Lapicque 1997 - 2003 olivier Further code has been contributed by coda, kode54 and xaimus. This manual has been generated on September 22, 2012. References [1] http:/ / forum. openmpt. org/ index. php?topic=4387. 0 About OpenMPT 2 About OpenMPT What is Open ModPlug Tracker? To put it simply, Open ModPlug Tracker (OpenMPT) has always been and will always be an application that makes it easy to compose music. Using mostly a text-based event editing system, plus several expanded features including MIDI input and VST plugins, this free software has enough user-friendliness and flexibility to please all composers from the EDM tracker to the experimentalist to the classical composer.
    [Show full text]
  • Autonomy Information Connectivity
    Technical Brief Information Connectivity Autonomy Supports Virtually Any Format, Source and Language Every enterprise has a complex mix of off-the-shelf and custom applications, databases, information technologies and file formats. Autonomy is capable of aggregating any form of structured, semi-structured and unstructured data, wherever it is located, regardless of language. Supported Data Formats Support for over 1000 formats including: Archive • Graphics Interchange Format (.gif) • UNIS Composer 669 Module • Raw Audio CD Data (.cdr) • 7-Zip (7Z) • HP Graphics Language (.hpg) (.669) • Audition Loop (.cel) • Apple Disk Image (DMG) • Joint Photographic Experts Group • Six Channel Module (.6cm) • Creative Music Format (.cmf) • BinHex(HQX) (.jpeg) • Eight Channel Module (.8cm) • Sony Ericsson Protected Content • Bzip2 Compressed Archive Format • Lotus AMIDraw Graphics (.sdw) • Amiga OctaMed Music File File (.copy) (BZIP2) • Lotus Pic (.pic) (.8med) • Cubase Project (.cpr) • GZIP (GZ) • Macintosh Raster (.pic, .pict) • Amiga 8-Bit Sound File (.8svx) • Cubase Waveform File (.csh) • ISO-9660 CD Disc Image Format • MacPaint (.pntg) • Advanced Audio Coding File (.aac) • cVideo (.cvc) (ISO) • Microsoft Document Imaging • ABC Music Notation (.abc) • Cakewalk SONAR Project (.cwp) • Java Archive (JAR) (.mdi) • Audio Codec 3 File (.ac3) • OPL2 FM Audio File (.d00) • Legato EMailXtender Archive (EMX) • Microsoft Office Drawing (.mso) • ADPCM Compressed Audio File • OPL2 FM Audio File (.d01) • MacBinary Container (BIN) • Nero Encrypted File (.nef) (.act)
    [Show full text]
  • Audio Formats
    Audio Formats www.voxtab.com Extension File Description Extension File Description .3ga 3GPP Audio File .mus Finale Notation File Format .4mp 4-MP3 Database File .mus Doom Music File 0.699 UNIS Composer 669 Module .mus Minecraft Music File .6cm Six Channel Module .musa Aleph One Music File .8cm Eight Channel Module .mux Myriad Stand-Alone Music Score .8med Amiga OctaMed Music File .mux Trackmania Music File .8svx Amiga 8-Bit Sound File .muz MUZ Audio File .a2m AdLib Tracker 2 File .mws MWave DSP Synth Instrument Extract .a52 Dolby Digital Audio File .mx3 Mixcraft 3 Audio Project .aa Audible Audio Book File .mx4 Mixcraft 4 Audio Project .aa3 ATRAC Audio File .mx5 Mixcraft 5 Audio Project .aac Advanced Audio Coding File .mx5template Mixcraft 5 Audio Project Template .aax Audible Enhanced Audiobook File .mxl Compressed MusicXML File .ab Ambling BookPlayer MP3 File .mxmf Mobile XMF Ringtone File .abc ABC Music Notation .myr Myriad Music File .abm Music Album .mzp Mozart Percussion File .ac3 Audio Codec 3 File .nap Napster Secured Music File .acd ACID Project File .nbs Minecraft Note Block Studio File .acd-bak Sony ACID Project Backup File .ncw Native Compressed Wave File .acd-zip Sony ACID Project With Embedded Media File .nkb Kontakt Audio Bank .acm Interplay Audio File .nkc Kontakt Library Data File .acp aacPlus Audio File .nki KONTAKT Instrument File .act ADPCM Compressed Audio File .nkm Kontakt Multi Instrument File .adg Ableton Device Group .nks Kontakt Monolith Container .adt ADTS Audio File .nkx Kontakt Monolith Container File .adts
    [Show full text]
  • Audio Files Tracker Modules
    Outline Audio overview Audio Reference Introduction into Game Programming (CSC329) { Sound { Ubbo Visser Department of Computer Science University of Miami Content taken from http://docs.unity3d.com/Manual/ March 11, 2021 Outline Audio overview Audio Reference Outline 1 Audio overview Basic Theory Working with Audio Assets Audio Recording Audio Files Tracker Modules 2 Audio Reference Audio Clip Audio Listener Create a new Audio Source Reverb Zones Microphone Outline Audio overview Audio Reference Audio overview Audio overview Background music or sound effects necessary for games. Unity's audio system is flexible and powerful. Most standard audio file formats can be used. Filters can be used as well, e.g. effects like echo. Outline Audio overview Audio Reference Basic Theory Basic Theory Sounds are emitted by objects and heard by listeners in the real world. Unity requires sounds to originate from Audio Sources attached to objects. Sounds then picked up by an Audio Listener attached to another object (e.g. main camera). Unity then simulates effects of a source's distance and position from the listener object and play them. Doppler Effect for added realism. Adding Audio Filters to objects for echos. Audio Source, Audio Listener, the audio effects and Reverb Zones give more information. Outline Audio overview Audio Reference Working with Audio Assets Audio Assets Audio files in AIFF, WAV, MP3 and Ogg. Importing an audio file creates an Audio Clip. Clip on Audio Source or used from a script. Tracker modules for music supported. Use short audio samples as \instruments" that are then arranged to play tunes. Outline Audio overview Audio Reference Audio Recording Audio Recording Access computer's microphone from a script and create Audio Clips by direct recording.
    [Show full text]
  • Introducción Al Uso De Libmikmod Para Audio Modular En El Computador
    Introducción al uso de libmikmod para audio modular en el computador Apellidos, nombre Agustí Melchor, Manuel ([email protected]) Departamento Departamento de Ingeniería de Sistemas y Computadores Centro Escola Tècnica Superior d'Enginyeria Informàtica Universitat Politècnica de València 1 Resumen de las ideas clave En este artículo vamos a presentar la librería libmikmod (MikMod Sound Library) que nos permitirá la reproducción de ficheros de audio modulares. Estos ficheros permiten con tamaños de entre 100 y 600 Kb, permiten mantener una secuencia sonora de alrededor de cuatro minutos con cuatro instrumentos sonando al mismo tiempo. Los ficheros de audio modular almacenan muestras de sonido (notas de los instrumentos instrumentos) que van a sonar en las secuencias (también llamadas patrones o páginas) de conjuntos de datos (notas y otros valores que describen los instrumentos que suenan) que se repiten en el tiempo. Estas secuencias se subdividen en un número de pistas (tracks) que definen el número de notas (también llamadas voces) que van a sonar al mismo tiempo. Para su edición se emplean editores especializados denominados secuenciadores o trackers, de los que existen múltiples ejemplos y con especificaciones de formatos propios. Esto es, no hay un estándar en este campo. El interés de esta librería se basa en: • Su capacidad de reproducir formatos de ficherosde audio modular creados a partir de secuenciadores tan populares como: MOD (Ultimate Soundtracker), IT (Impulse Tracker), S3M (Scream Tracker 3), STM (Scream Tracker) o XM (FastTracker 2), entre otros. • Ha sido portada a diferentes plataformas de computadores y a varias de videoconsolas (como la N3DS y la PSP1).
    [Show full text]
  • ZX Spectrum Sound Chip Emulator" Is Designed for Playing Music for AY-3- 8912 Sound Chip (Or Its Analogs Are AY-3-8910 and YM2149F)
    What is AY-3-8910/12 Emulator "ZX Spectrum Sound Chip Emulator" is designed for playing music for AY-3- 8912 sound chip (or its analogs are AY-3-8910 and YM2149F). Emulator emulates these sound chips and does not require real ones. Additionally emulator can play CD's audio tracks and MIDI-files. Optional BASS.DLL v2.2 by Ian Luck can be used for playing MP3 and MOD music. Emulator can play files of next types. 1. Dumps of registers were recorded in many computers emulators: - OUT (recorded in ZX Spectrum emulator 'Z80' v3.xx by G.A. Lunter); - PSG (recorded in ZX Spectrum emulator 'Z80 Stealth' by Mr.Kirill, and in many other emulators); - EPSG (recorded in ZX Spectrum emulator 'Z80 Stealth'); - YM ('StSound Project' by Leonard/Oxygen files, supported YM2, YM3, YM3b, YM5 and YM6 subtypes); - VTX ('Vortex Project' by V_Soft files); - ZXAY (designed specially for Ay_Emul). 2. Popular ZX Spectrum musical editors’ modules: - STC – Sound Tracker v1.xx; - PSC – Pro Sound Creator v1.xx; - ASC – ASC Sound Master v0.xx–2.xx; - PT1, PT2, PT3 – Pro Tracker v1.xx–3.xx, Vortex Tracker II v1.0; - STP – Sound Tracker Pro; - FTC – Fast Tracker v1.xx; - FLS – Flash Tracker; - SQT – SQ-Tracker; - GTR – Global Tracker v1.x; - FXM – Fuxoft AY Language; - AY of AMAD subtype – Amadeus modules, FXM analog; - PSM – Pro Sound Maker. 3. ZX Spectrum’s or Amstrad CPC’s memory dumps with player for Z80 processor: - AY of EMUL subtype (DeliAY and AYPlay projects files); - AYM (RDOSPLAY project files). 4. CD audio tracks (CDA).
    [Show full text]
  • PC DEMOS FAQ Version 2.02 the Official FAQ
    PC DEMOS FAQ Version 2.02 The official FAQ of the Usenet Newsgroup comp.sys.ibm.pc.demos This FAQ was last modified on Thursday, 12-Mar-1998 23:15:37 CST ------------------------------------------------------------------------ New Since Last Version -- PLEASE READ: I now have my own website dedicated to old PC resources and nostalgia. The permanent home of the PC Demos FAQ is now: http://www.oldskool.org/demos/pc/pcdemos.faq.html Another important note: I drift in and out of the demoscene every so often, so about 15% of the information in this document is probably outdated. Also, I want to add new questions to the FAQ, but I have much less time than I did three years ago when I started this FAQ along with Houman. The end result? This document is probably not going to get updated any time soon unless someone else wants to volunteer maintaining it. If you'd like volunteer, email [email protected]. Finally, if some of the formatting looks a bit odd in the text version, then that's because the source is HTML and the text version is a conversion of it. ------------------------------------------------------------------------ Introduction: This is a list of Frequently Asked Questions regarding PC demos. (Not game or product demos, but the "hacker" or "underground" type of demo.) The information contained in this FAQ is geared mainly toward people with IBM PCs or compatibles with Internet access, although much of the information is useful to people asking questions about demos in general. All questions are answered by the maintainer ([email protected]), although corrections and additions by other parties are encouraged.
    [Show full text]
  • (12) Patent Application Publication (10) Pub. No.: US 2011/0191432 A1 Layson, JR
    US 2011 0191432A1 (19) United States (12) Patent Application Publication (10) Pub. No.: US 2011/0191432 A1 Layson, JR. (43) Pub. Date: Aug. 4, 2011 (54) LOCATION DERIVED MESSAGING SYSTEM Publication Classification (51) Int. Cl. (76) Inventor: Hoyt M. Layson, JR., Orlando, FL G06F 5/16 (2006.01) (US) (52) U.S. Cl. ........................................................ 709/206 (57) ABSTRACT (21) Appl. No.: 13/019,512 The invention disclosed relates to the end to end system, the methods and apparatuses for delivering message content from publishers to recipients, such recipients being comprised of (22) Filed: Feb. 2, 2011 Subscribers and non Subscribers, based on the geospatial loca tion of the recipients using a plurality of devices, stationary Related U.S. Application Data and mobile, to deliver geospatial location relevant message content to the recipients with dynamic display devices and a (60) Provisional application No. 61/300,912, filed on Feb. means to provide publishers with data and statistics related to 3, 2010. recipient observation of message content. Publisher Workflow Use Case 4 Operations decides Public Service message content D D Information Services Operations Information Services e transforms message 105 Content to software requirements SW Development c creates message Software Content with Development Central System Patent Application Publication Aug. 4, 2011 Sheet 1 of 74 US 2011/O191432 A1 End to End System -1 s 16 Q9. 16 Q9 Q9C C96 16Q916 N N. N. N. N. 1 16 17 16 17 1715 h; 88. 1 4. 8 ) Patent Application Publication Aug. 4, 2011 Sheet 2 of 74 US 2011/O191432 A1 Central System FIG.
    [Show full text]