Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton Kesätyöohjelman Vai- Kutus Osallistujien Urapolkuihin Ja Elämään

Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton kesätyöohjelman vaikutus osallistujien urapolkuihin ja elämään

Saija Turunen

Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma 2019 Tiivistelmä

Tekijä(t) Saija Turunen Koulutusohjelma Matkailun koulutusohjelma, restonomi Raportin/Opinnäytetyön nimi Sivu- ja liitesi- Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton (SAM) kesätyöohjelman vaikutus vumäärä osallistujien urapolkuihin ja elämään 52+4

Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitolle (SAM). SAM on vuodesta 1997 lähtien lähettänyt yli 1000 suomalaista 21-26-vuotiasta yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijaa kesätöihin Yhdysvaltoihin Wisconsin Dellsiin, Wisconsinin osavaltioon ja vuodesta 2018 alkaen Ocean Cityyn, Marylandiin. Kyseessä on tutkimuksel- linen opinnäytetyö, jonka päätavoitteena on selvittää miten SAM:in kesätyöohjelma on vaikuttanut siihen osallistuneiden suomalaisten urapolkuihin ja elämään. Tutkimuskyselyn kohderyhmäksi valikoitui vuosina 1997-2018 SAM:in kesätyöohjelmaan osallistuneet suomalaiset. Vastaavaa tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty, joten tämän tutkimuksen tarkoituksena on antaa hyödyllisiä tietoja ja vastauksia kysymyksiin Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton kesätyöohjelmasta vastaaville toimihenkilöille.

Lisäksi muina tavoitteina on nähdä ovatko kesätyöohjelmaan osallistuneet henkilöt pääs- seet töihin kansainväliseen työhön ja/tai työympäristöön kesätyökokemuksen avulla. Opin- näytetyön lisätarkoituksena on selvittää, millaisia hyötyjä kesätyökokemuksesta on ollut osallistujille, ja miten tätä tietoa voidaan käyttää kesätyöohjelman mainostamisessa ja markkinoinnissa uusille suomalaisille kesätyöhakijoille.

Opinnäytetyö keskittyy kertomaan Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitosta, ASSE Internati- onal sponsorista, Work & Travel -kesätyöohjelmasta, Wisconsin Dellsistä (WI), Ocean Ci- tystä (MD), nykyisistä kesätyönantajista; Tommy Bartlett Inc., Noah’s Ark Waterpark ja Jolly Roger Amusement Park sekä entisestä kesätyönantajasta, Copa Cabana Resort Ho- tel & Suites -hotellista. Lisäksi opinnäytetyössä kerrotaan teoriaa urapolusta, asumisesta Yhdysvalloissa, kulttuurishokista, työnteosta vieraalla kielellä sekä amerikkalaisesta työ- kulttuurista.

Tutkimuksen suunnitelmaa, tutkimusmenetelmien valintaa, kvantitatiivista tutkimusta, tutkimusprosessin kulkua sekä ongelmia ja haasteita käydään myös paljon läpi opinnäytetyön teoria osuudessa. Kaikkien 18 tutkimuskysymyksen analysoinnit on tehty laajasti ja jokaisen kysymyksen vastaukset on analysoitu ja selitetty tarkasti. Viimeisessä luvussa pohdi- taan tutkimustuloksia, johtopäätöksiä, parannusehdotuksia, ja sitä miten prosessi olisi voitu tehdä paremmin. Luvussa käydään läpi myös omaa oppimista opinnäytetyöprosessin aikana.

Opinnäytetyön kirjoittaja ja tutkija on itse osallistunut Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton kesätyöohjelmaan vuosina 2016, 2017, 2018 ja 2019. Hän on työskennellyt näistä jokaisen kesän aikana Wisconsin Dellsin, WI Tommy Bartlett Show’n snack barilla eli ruokakioskilla. Kahtena viimeisenä kesänä hänet ylennettiin ruokakioskin apulaismanageriksi.

Asiasanat urapolku (YSA), kesätyö (YSA), työnantaja (YSA), Yhdysvallat (YSA), kulttuurishokki (YSA)

Sisällysluettelo

1 Johdanto ...... 1 1.1 Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus ...... 1 1.2 Urapolku ...... 1 1.2.1 Porrastettu urapolku ...... 2 1.2.2 Verkotettu urapolku ...... 3 2 Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto SAM ...... 4 2.1 ASSE International ja Work & Travel -kesätyöohjelma ...... 5 2.2 Wisconsin Dells, WI ...... 7 2.3 Ocean City, MD ...... 8 3 Kesätyönantajat ja työtehtävät ...... 10 3.1 Tommy Bartlett Inc...... 10 3.1.1 Tommy Bartlett Exploratory ...... 11 3.1.2 Tommy Bartlett Show ...... 12 3.2 Noah’s Ark Waterpark ...... 13 3.3 Jolly Roger Amusement Park ...... 14 3.4 Copa Cabana Resort Hotel & Suites ...... 15 4 Asuminen Yhdysvalloissa ...... 16 4.1 Kulttuurishokki ...... 18 4.2 Työnteko vieraalla kielellä ...... 19 4.3 Amerikkalainen työkulttuuri ...... 20 5 Tutkimussuunnitelma ...... 22 5.1 Tutkimusmenetelmän valinta ...... 23 5.2 Kvantitatiivinen tutkimus ...... 23 5.3 Tutkimusprosessin kulku ...... 25 5.4 Tutkimusprosessin ongelmat ja haasteet ...... 27 6 Tutkimustulosten analysointi ...... 28 6.1 Ensimmäinen kysymys ...... 28 6.2 Toinen kysymys ...... 29 6.3 Kolmas kysymys ...... 30 6.4 Neljäs kysymys ...... 31 6.5 Viides kysymys ...... 32 6.6 Kuudes kysymys ...... 33 6.7 Seitsemäs kysymys ...... 34 6.8 Kahdeksas kysymys ...... 35 6.9 Yhdeksäs kysymys...... 36 6.10 Kymmenes kysymys ...... 37 6.11 Yhdestoista kysymys ...... 38

6.12 Kahdestoista kysymys ...... 39 6.13 Kolmastoista kysymys ...... 40 6.14 Neljästoista kysymys ...... 41 6.15 Viidestoista kysymys ...... 42 6.16 Kuudestoista kysymys ...... 43 6.17 Seitsemästoista kysymys ...... 46 6.18 Kahdeksastoista kysymys ...... 47 7 Pohdinta ...... 48 Lähteet ...... 50 Liitteet ...... 53 Liite 1. Tutkimuskyselylomake ...... 53 Liite 2. Tutkimussuunnitelma ...... 56

1 Johdanto

Tämä opinnäytetyö tutkii Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton kesätyöohjelman vaikutuksia osallistujien urapolkuihin ja elämään. Kohderyhmänä tutkimuksessa olivat kesätyöohjel- maan vuosina 1997-2018 osallistuneet suomalaiset. Opinnäytetyössä käsitellään urapol- kua, Work & Travel -kesätyöohjelmaa, kesätyökaupunkeja Wisconsin Dellsiä (WI) sekä Ocean Cityä (MD), kesätyönantajia ja työtehtäviä, ja asumista ja työntekoa vieraassa maassa. Tarkoituksena on myös näiden aiheiden kautta nähdä, miten ne ovat vaikuttaneet kesätyöohjelmaan osallistuneiden henkilöiden urapolkuihin ja elämiin, sekä mahdolliseen työllistymiseen kansainvälisellä alalla ja/tai työympäristössä.

1.1 Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus

Opinnäytetyön tavoitteena on tutkimustulosten avulla nähdä, millaisia vaikutuksia kesä- työohjelmalla Yhdysvalloissa on ollut suomalaisten osallistujien elämään ja urapolkuihin. Näiden tulosten pohjalta on tarkoituksena parantaa kesätyöohjelman mainontaa ja tietoa siitä, mitä se voi tarjota myös tulevaisuudessa henkilöiden elämiin ja urapolkuihin. Tutki- muksessa kyselyyn vastasivat vuosina 1997-2018 osallistuneet suomalaiset henkilöt. Tut- kimuskyselystä rajattiin pois vuonna 2019 osallistuneet henkilöt, sillä tutkimuskysely tehtiin alkuvuodesta 2019 eli ennen kuin he olisivat voineet siihen vastata.

Faktojen kertominen koko Yhdysvalloista rajattiin tässä opinnäytetyössä pois, ja keskityttiin kertomaan enemmän Wisconsin Dellsistä, WI ja Ocean Citystä, MD. Työnantajat ja työteh- tävät esitellään opinnäytetyössä niin selkeästi kuin se on vain tietojen puolesta voitu tehdä. Luvussa 4 – ”Asuminen ja työnteko vieraassa maassa” käsitellään kuitenkin yleisesti kulttuurishokkia, työskentelyä vieraalla kielellä sekä yhdysvaltalaisten työnteko ja lomakulttuu- ria. Tutkimusprosessin kulkua ja menetelmien valintaa käydään paljon läpi luvussa 5, ja tutkimuskysymysten tulokset selitetään perinpohjaisesti luvussa 6. Tutkimustuloksia ja erilaisia johtopäätöksiä kerrotaan luvussa 7. Samassa luvussa kerrotaan myös parannuseh- dotuksista ja käydään läpi omaa oppimisprosessia.

1.2 Urapolku

Urapolku tässä opinnäytetyössä nähdään opiskelijoiden omina työurina, jotka he ovat va- linneet. Urapolkujen ymmärtäminen näyttäytyy merkittävässä roolissa, kun on tekemässä omaa uraa koskevia päätöksiä. Esimerkiksi monilla ihmisillä on vaikeuksia ymmärtää työn ja uran eroja.

Yleisesti työ voi olla selvästi erottuva jakso työllisyydessä, joka ei välttämättä ole yhtey- dessä edelliseen tai tulevaan työhön. Ura on tehty polku töistä, jotka ovat yleensä yhtey- dessä toisiinsa. Ura on suunniteltu, looginen töiden sarja yhden tai useamman ammatin välillä, mikä voi kattaa suurimman osan henkilön työelämästä. Henkilön työt voivat viedä haluttuun, pitkäaikaiseen maaliin tai auttaa häntä rakentamaan kokemuksia, jotka auttavat muokkaamaan alkuperäistä maalia. Useimmissa tapauksissa ura on elinikäinen prosessi, mikä voi viedä suunniteltuihin tai yllättäviin kokemuksiin, jotka auttavat täyttämään intohi- mon, tekemään positiivisen myötävaikutuksen elinyhteisöön, ja takaa turvallisen ja miellyt- tävän elämisen tason. (Yena, 2010, 86.)

Urapolkujen ymmärtäminen voi näyttäytyä suuressa roolissa, kun on tekemässä uraa koskevia päätöksiä. Esimerkiksi, kun ymmärtää ja on hyvin informoitu erilaisista työllisyysmah- dollisuuksista, jotka sopivat urapolun vaihteluun, niin se auttaa henkilöä paremmin ymmär- tämään miten roolit vertautuvat yrityksen kesken ja mihin hän sopii parhaiten. Tieto urapo- luista ja miten ne toimivat eri yrityksissä helpottavat henkilöä kokeilemaan ja luomaan eri- näisiä uravalintoja sekä kehittämään realistisia uratavoitteita. (Yena, 2010, 91.)

Yksi tapa ajatella erilaisia urapolkumuotoja on visualisoida porras tai portaat, jotka nousevat ylöspäin. Toinen ajattelutapa on visualisoida verkko tai verkkoaita, jossa design menee sik- sakin lailla ylös, alas tai sivulle. Uraportaat ovat yleensä esitetty suoraviivaisina töinä, jotka liikkuvat alhaalta ylös ja jokaisessa vaiheessa mukana tulee lisää vastuita. Vaikka tämä perinteinen urapolkumuoto on yhä yleinen tänä päivänä, monet yritykset ovat kehittäneet joustavamman ja persoonallisemman urapolun, johon usein viitataan uraverkkona. (Yena, 2010, 91.)

1.2.1 Porrastettu urapolku

Organisaatiolta, joka tukee uraportaita, odottaisi enemmän ennalta arvattavia urasiirtoja tu- lokkaasta kokeneeseen rooliin tietyn ajanjakson aikana. On olemassa määriteltyjä auki se- litettyjä kokemuksia ja havaintoja, jotka ovat kriittisiä askeleita ylöspäin ”yhtiöportaassa”. Tämän tyyppinen ympäristö toimii hyvin henkilölle, jos hänellä on selvästi määritelty urata- voite erikoistumisalueella ja hän on täysin varma, että voisi edetä ylöspäin ylempään asemaan omalla alueellaan. Uran aloitustason vaiheessa, henkilö tulee olemaan enemmänkin yleismies, kun hänet koulutetaan työhön ja altistetaan laajalle valikoimalle rooleja ja vastuita. Tarkoitus on perehdyttää hänet työn kokonaiskuvaan ja nähdä kuinka se sopii yritykseen. Ensimmäisen vaiheen on tarkoitus tarjota työkokemuksia, jotka valmistavat henkilöä seuraavaa työtasoa varten tietyn ajan kuluessa, kestäisi se sitten kuudesta kuukaudesta muutamaan vuoteen. (Yena, 2010, 91-92.)

Henkilön uran toista vaihetta tullaan luonnehtimaan töiden mukaan, jotka ovat enemmän erikoistuneempia. Henkilön oletetaan viettävän muutama vuosi keskiportaan johdossa ja/tai erikoistuneemmassa työssä. Erikoisasiantuntijat näyttävät merkittävää roolia yrityksessä, sillä ylempi johto turvautuu vahvasti henkilöiden asiantuntemukseen ja erityiseen tietoon erikoistuneimmissa rooleissa. Palkitseva ura voi johtaa töiden ylläpitämiseen tällä alueella, sillä ne ovat hyvin kiinnostavia, hyödyntävät henkilön erikoistaitoja, ja niillä on hämmästyt- tävä vaikutus yrityksen pitämiseen tarpeeksi ajankohtaisena, jotta se säilyttää kilpailullisen terän. Uran kolmas vaihe tulee olemaan johtaminen, mikä vie takaisin lähinnä yleismiehen asemaa, erona vain merkittävä vastuu ja vaikutusvalta. Jokainen työ valmistaa henkilöä seuraavaan, edistyneempään, parempi palkkaiseen työhön. (Yena, 2010, 92.)

1.2.2 Verkotettu urapolku

Yritykset nykyään siirtyvät kohti joustavampia malleja uran edistysaskelissa ollakseen her- kempiä molempien, yrityksen ja yksilön, muuttuviin tarpeisiin ajan kuluessa. Tästä on tullut avainstrategia houkutella ja säilyttää Y ja Z-sukupolvien talentti, jotka etsivät enemmän uran kustomointia tai mahdollisuuksia rakentaa yksilöllisiä urasuunnitelmia. Verkotetussa urapo- lussa, työnantaja ja työntekijä työskentelevät yhdessä kumppaneina kehittääkseen yksi- löidyn urasuunnitelman. Tuloksena enemmän uran pituisia vaihtoehtoja voidaan kehittää yksilöille luomaan vahvempaa yhteyttä työnantajaan. Tämä auttaa rakentamaan enemmän yrityslojaaliutta ja taipumusta yksilöillä pysyä pidempään samalla työnantajalla. Uusi verkotettu malli on joustava ja sisältää uranpituista oppimista ja uudelleenoppimista työpaikalla. Verkotetun urapolun joustavuus tekee helpommaksi muokata urapäätöksiä paremmiksi vastatakseen henkilön persoonallisia päämääriä tai prioriteetteja, sillä ne muuttuvat läpi henkilön erilaisten elämänvaiheiden. (Yena, 2010, 93.)

2 Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto SAM

Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto (lyhenne SAM) on Suomen ja Yhdysvaltojen välinen po- liittisesti sitoutumaton ystävyysjärjestö, joka ei ota kantaa valtiollisiin asioihin eikä myöskään pyri vaikuttamaan niihin. SAM:in tarkoituksena on edistää ja syventää maiden välisiä suhteita sekä kulttuurien vaihtoa mahdollistamalla suomalaisnuorille pääsyn opiskelemaan amerikkalaisiin yliopistoihin ja korkeakouluihin apurahojen avulla, sekä mahdollisuuden päästä kesätöihin kahteen kaupunkiin Yhdysvalloissa. Tämän lisäksi SAM toimii valtakun- nallisena keskusjärjestönä paikallisille jäsenyhdistyksilleen, joita tällä hetkellä on 37 ympäri Suomea. Näihin paikallisyhdistyksiin kuuluu yhteensä noin 6000 jäsentä. (SAM Suomi Or- ganisaatio ja Hallinto 2018.)

Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto on perustettu 1.7.1943 eli rohkeasti keskellä maail- massa silloin vallinnutta myllerrystä. Perustamiskokouksen pöytäkirjaan oli merkitty puhe- mieheksi tri Ensio Hiitonen, joka lausui seuraavasti: ”Hallitus ja eduskunta ovat moneen kertaan panostaneet hyvien suhteiden säilymisen tärkeyttä Amerikkaan, mikä oli herättänyt vastakaikua laajoissa kansalaispiireissä. Jotta tämä ajatus saisi sopivan ilmenemismuodon oli pidetty tarpeellisena perustaa yhdistys, jonka tehtävänä olisi sopivin keinoin lähentää molemmat kansalaiset toisiinsa.” Yhdistyksen perustamisvuosi ei kuitenkaan ollut niin ruu- suinen kuin olettaa saattaa, sillä elettiin kuitenkin keskellä toista maailmansotaa ja Suomen hyvät välit sekä Yhdistyneisiin Kansakuntiin, että pitkäaikaiseen ystävään Amerikkaan kokivat kolauksia. Suomi oli sodassa Saksan liittolainen ja Saksa oli sodassa Yhdysvaltojen kanssa. Suomen silloinen ulkoministeri Rolf Witting oli pahasti kapulana Suomen ja Yhdys- valtojen välisissä suhteissa, ja hänen tilallensa valittiin uusi ulkoministeri, Henrik Ramsay 5.3.1943. Ramsay korosti ensimmäisessä puheessaan hyvien suhteiden merkitystä Yhdys- valtoihin ja vasta Ramsayn ulkoministeriyden myötä oli mahdollista perustaa Suomalais- amerikkalainen yhdistys. (SAM Magazine 2018, 9-10.)

Presidentti Risto Ryti solmi 26.6.1944 Saksan kanssa Ribbentrop-sopimuksen, joka takasi aseavun Suomelle. Tämän sopimuksen myötä kuitenkin USA katkaisi diplomaattisuhteet Suomeen kokonaan ja Ryti erosi presidenttiydestä 1.8.1944. Diplomaattisuhteiden katkea- minen rajoitti yhdistyksen toimintaa, mutta jäsenmäärä kuitenkin kasvoi jatkuvasti. Uusi presidentti Carl Gustaf Emil Mannerheim onnistui irtisanomaan Ribbentrop-sopimuksen 24.8.1944, solmimaan välirauhan Neuvostoliiton kanssa 4.9.1944 ja aseleposopimuksen 19.9.1944. Näiden tapahtumien jälkeen Suomen ja USA:n diplomaattisuhteet palautettiin vuonna 1945. (SAM Magazine 2018, 9-10.) Vuonna 2018 SAM juhli 75-vuotista taivaltaan

4 seminaarin ja iltajuhlan merkeissä loppuvuodesta. Vaikka Suomen ja Yhdysvaltojen diplomaattisuhteiden välit ovat aikojen saatossa hieman rakoilleet, tulee niiden alkamisesta ku- luneeksi 100 vuotta vuonna 2019. (SAM Magazine 2018, 33.)

Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton yhtenä tärkeänä tehtävänä kesätyöohjelman ohella on myöntää apurahoja suomalaisopiskelijoille maisterivaiheen opintoihin yhdysvaltalaisiin yliopistoihin (SAM Suomi Apurahat 2019). Tämä apurahaohjelma on alkanut jo aivan yhdistyksen alkuaikoina, kun ensimmäisille stipendiaateille jaettiin 120 000 markan apuraha ja he lähtivät Wittenbergin Collegeen opiskelemaan vuonna 1945 (SAM Magazine 2018, 10). Nykyään SAM jakaa vuosittain apurahoja noin 130 000 dollarin edestä, ja hallinnoi oman apurahasäätiön lisäksi kolmen muun organisaation kautta tulevia apurahahakemuksia. Nämä organisaatiot ovat Björn Savén Finnish American Scholarship, American-Scandina- vian Foundation (ASF) ja Thanks to Scandinavia (TTS). (SAM Suomi Apurahat 2019.)

Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan yhteistyöllä aloitettiin Work & Travel -kesätyöohjelma 21-26-vuotiaille korkeakouluopiskelijoille vuonna 1997. Vuodesta 1998 eteenpäin kesätyöohjelmaa on hallinnoinut pelkästään SAM. Ohjel- man alusta aina tähän päivään saakka kesätyökohteena on ollut Wisconsin Dells, Wiscon- sinissa, Yhdysvalloissa. (SAM Magazine 2018, 26-27.) Vuonna 2018 ohjelmaan lisättiin toi- nenkin kesätyökohde Yhdysvaltoihin Ocean Cityyn, Marylandiin. SAM:in Work & Travel - kesätyöohjelman kautta kesätöihin Yhdysvaltoihin on lähtenyt jo yli 1000 suomalaista opis- kelijaa yli 20 vuoden aikana. (SAM Magazine 2018, 33.) Kesätyöohjelmaan osallistuvat opiskelijat maksavat itse menopaluu lentolippunsa, matkavakuutuksen kesän ajalle, ohjelman osallistumismaksun sekä USA:n viisumin (SAM Suomi Kesätyö Yhdysvalloissa 2019).

2.1 ASSE International ja Work & Travel -kesätyöohjelma

ASSE International Student Exchange Program on kansainvälinen säätiö, joka perustettiin 1930-luvulla Ruotsin Opetusministeriön avulla. Ohjelman ensimmäisenä tarkoituksena oli vaihto-oppilasohjelma ruotsalaisille ja saksalaisille opiskelijoille. Toisen maailman sodan jälkeen ohjelmaan tulivat mukaan Englanti, Ranska, Espanja ja Sveitsi. Yhdysvallat liitettiin mukaan 1960-luvulla, kun Ruotsin hallituksen Kansallinen Opetuslaitos perustettiin Yhdys- valtoihin. Vuonna 1976 ohjelma perustettiin Pohjois-Amerikassa nimellä American Scandi- navian Student Exchange (ASSE), jotta voitiin tarjota opiskelijavaihtomahdollisuuksia Skan- dinaavisten maiden ja Yhdysvaltojen välillä. ASSE on sittemmin laajentunut ja kasvanut koossa tarjotakseen akateemisia ohjelmia lähes 40 maassa ympäri maailmaa. (ASSE AS- PIRE Worldwide Summer Work Travel Student Handbook 2018, 2-3.)

Viimeisimpänä ASSE:sta tuli nimetty sponsori Kesätyöohjelmalle (Summer Work & Travel Program), joka tarjoaa kesätyömahdollisuuksia yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille Yhdys- valloissa. ASSE sponsoroi myös ASSE ASPIRE Harjoittelija -ohjelmaa (Trainee Program), joka tarjoaa juuri valmistuneille ammattilaisille ja asiantuntijoille mahdollisuuden viettää enimmillään 18 kuukautta oman alansa amerikkalaisessa yrityksessä tai ammattilais-/va- paaehtoisryhmässä. Kolmas ohjelma, mitä ASSE sponsoroi on ASSE ASPIRE Intern Prog- ram, joka on myöskin työharjoitteluohjelma, mutta tarkoitettu nykyisille yliopisto-opiskelijoille tai hiljattain valmistuneille. Ohjelman kautta opiskelijat voivat viettää enintään 12 kuukautta työharjoittelussa amerikkalaisessa yrityksessä. Näitä kolmea ohjelmaa yhdistää se, että niillä on sama missio ja filosofia; edistää eri maiden ihmisten ymmärrystä maiden välisten vaihto-ohjelmien kautta. (ASSE ASPIRE Worldwide Summer Work Travel Student Hand- book 2018, 3.)

ASSE:n Kesätyöohjelman (Summer Work & Travel Program) tarkoituksena on tarjota kan- sainvälisille opiskelijoille mahdollisuus upottaa itsensä jokapäiväiseen elämään Yhdysval- loissa osa-aikaisen työmahdollisuuden kautta heidän kesälomansa aikana (ASSE ASPIRE Worldwide Summer Work Travel Student Handbook 2018, 4). Summer Work & Travel - kesätyöohjelma on toiminut Suomessa vuodesta 1997 lähtien Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton kautta (SAM Suomi Kesätyö Yhdysvalloissa 2019).

Kesätyöohjelmaan osallistuvat henkilöt oppivat myös Yhdysvaltojen kulttuurista ja erityisesti arvoista, joita amerikkalainen yritys harjoittaa. Toisaalta amerikkalaiset lisäävät omaa kulttuurien välistä tietämystään muista maailman osista. Kesätyöohjelman aikana muodostetut kaverisuhteet eivät vain kestä koko elämää vaan auttavat myös osallistujien urakehityk- sessä kotiinpaluun koittaessa. Työt, joita kesätyöohjelman osallistujille tarjotaan ovat mel- kein aina töitä, joihin ei tarvita erityispätevyyksiä mm. huvipuistovalvoja, juhlatilaisuus tarjoilija, blokkari, kokki, tiskaaja, pikaruokatarjoilija, vastaanottotyöntekijä, peli-/laitevalvoja, siivooja, hotellin juoksupoika, apulaisopas turistikierroksilla sekä tarjoilija. Kesätyöohjel- maan osallistuvat henkilöt hyötyvät siitä seuraavilla tavoilla; englannin kielen taidot parane- vat, ymmärtää amerikkalaista elämäntapaa ja sen kulttuuria erilaisten kulttuurillisten aktivi- teettien kautta, kokea työnteon ja matkustelun hauskuus Yhdysvalloissa, kehittää perustai- toja, jotka voivat auttaa tulevaisuuden työllistymisessä, saada suosituskirjeen työnantajalta, jonka voi lisätä omaan CV:hen, sekä saada uusia ystäviä ympäri maailmaa. (ASSE ASPIRE Worldwide Summer Work Travel Student Handbook 2018, 4.)

2.2 Wisconsin Dells, WI

Wisconsin Dells, Wisconsin on kasvanut pienestä kylästä Yhdysvaltojen Keskilännen ke- säsesongin suurimmaksi turistikohteeksi lyhyessä ajassa. Wisconsin Dells on perustettu vuonna 1856 aluksi nimellä Kilbourn City. Nimi ei kuitenkaan pysynyt ja se vaihdettiin viral- lisesti vuonna 1931 Wisconsin Dellsiksi, joksi turistit kaupunkia aina kutsuivat. Nimi kertoo paikasta paljon, sillä sana ”Wisconsin” on johdettu intiaanien sanasta, joka tarkoittaa tum- mia virtaavia vesiä ja sana ”Dells” jäljittelee ranskankielistä sanaa ”dalles”, jolla tarkoitetaan kerroksia litteitä kiviä. Kaupungin läpi virtaa Wisconsin-joki, jonka reunustoilla on paljon ky- seisiä kerroksia litteitä kiviä, joista on muodostunut upeita ja näyttäviä hiekkakivimuodostelmista (Kuva 1). (Wisconsin Dells History 2018.) Wisconsin Dellsin alueen lasketaan koos- tuvan niin itse Wisconsin Dellsin kaupungista kuin myös Lake Deltonin kylästä. Asukkaita tällä alueella on yhteensä reilu 5500, mutta vuoden aikana, ja varsinkin kesäsesonkina alueella vierailee kymmeniä tuhansia turisteja päivässä. Vuosittain Wisconsin Dellsin alueella käy yli 4 miljoonaa turistia. (Wisconsin Dells Visitor Information 2018.) Tämä luku kertoo siitä, että alue on rakentunut vahvasti turismin ympärille.

Kuva 1. Yksi Wisconsin Dellsin tunnetuista hiekkakivimuodostelmista

Thomas ”Tom” Diehl on ollut tärkeä henkilö Wisconsin Dellsin turismin edistämisessä ja kaupungin kasvattamisessa työllään kaupungin valtuustossa ja muissa lukuisissa turismiai- heisissa toimielimissä vuodesta 1974 lähtien aina tähän päivään saakka (Tommy Bartlett – Tom Diehl Bio 2018).

Wisconsin Dellsiä sanotaan ”maailman vesipuistopääkaupungiksi”, ja sitä se onkin, nimit- täin alueella on yli 200 vesiliukumäkeä, jotka kuluttavat yli 61 miljoonaa litraa vettä (Wis- consin Dells Area Info 2018). Wisconsin Dellsissä on enemmän hotellihuoneita ja majoitus- paikkoja (yli 10 000) kuin missään muussa Wisconsinin osavaltion kohteessa. Alueella on myös 20 leirintäaluetta, joissa on yhteensä lähes 3200 leiripaikkaa. Eri kokoisia kokouksia on mahdollista myös järjestää Wisconsin Dellsissä, sillä siellä on kokoustilaa yli 37 000 ne- liömetriltä. Turistikohteesta löytyy myös runsas valikoima erilaisia ravintoloita etnisestä ve- gaaniseen ja pihviravintoloihin. Yli 90 ravintolasta, jokainen kävijä löytää varmasti mieluisen paikan. (Wisconsin Dells Visitor Information 2018.) Sääoloiltaan Wisconsin Dells on hyvinkin samankaltainen kuin Suomi, alueella tulee kunnon luminen talvi ja kesät voivat olla erit- täin lämpimiä, jopa +30°C. Eroavaisuutena kesälämpötiloihin on se, että kuumuuden lisäksi alueella vallitsee kostea ilma useina päivinä.

Wisconsin Dellsiin tulee kesäsesonkina vuosittain lähes 4000 ulkomaalaista työntekijää, sillä alueen turistikohteet eivät pärjäisi ilman ulkomaalaista apua. Suomalaiset ovat yksi osa ulkomaalaistyövoimasta. Toisin kuin muista maista tulevat työntekijät, suomalaisille tämä kesätyöohjelma on enemmänkin kokemuksien keräämistä kuin rahan tienaamista, sillä palkkataso Yhdysvalloissa on Suomeen verrattuna alhaisempi. Tämän lisäksi suomalaiset ovat melkeinpä ainoita länsimaista tulevat työntekijät, sillä muut työntekijät tulevat pääosin Itä-Euroopasta, Aasiasta ja Etelä-Amerikan maista, joille kesätyö Wisconsin Dellsissä on tienaamista varten.

2.3 Ocean City, MD

Ocean City sijaitsee Marylandin osavaltiossa Yhdysvaltojen itärannikolla Atlantin valtameren rannalla. Wisconsin Dellsin tapaan Ocean Cityssä asuu vakituisesti vain reilu 7000 asu- kasta, ja se on suosittu lomakohde Yhdysvaltojen itärannikolla. Ocean Cityssä vierailee vuosittain lähes 8 miljoonaa kävijää, ja kesäviikonloppuisin jopa 320 000 – 345 000 lomai- lijaa. Ocean Cityllä on 16 kilometriä kaunista hiekkarantaa ja klassinen puinen kävelytie tarjoaa lähes viiden kilometrin matkalta ravintoloita, pelejä ja shoppailua. Ocean Citystä löytyy yli 10 000 hotellihuonetta ja yli 21 000 huoneistoa, joten majoitustilaa löytyy jokaiselle

8 kävijälle. Erilaisia kokouksia ja tapahtumia on mahdollista pitää The Roland E. Powell Con- vention Centerissä. (The Official Site of Ocean City, Maryland 2019.) Isoimmat kaupungit, jotka ovat lähinnä Ocean Cityä ovat Baltimore, MD, Washington DC. ja New York City, NY (Ocean City, Maryland Seasonal Workforce 2019). Myös Ocean Cityssä työskentelee vuosittain, ja varsinkin kesäsesonkina, tuhansia ulkomaalaisia työntekijöitä. Suomalaisia siellä on työskennellyt kesätyöohjelman kautta vuodesta 2018 lähtien (SAM Kesätyö Yhdysval- loissa 2019).

Ocean Cityn historiasta hieman; kaupunki pysyi hiljaisena kalastajakylänä vuoteen 1875 saakka, sillä Ocean City oli eristäytynyt aidattu saari, kunnes Atlantic Hotel -alkoi toivotta- maan vieraita tervetulleiksi. Seuraavana vuonna eli 1876 rautatie rakennettiin ylittämään Sinepuxent Bay -lahtea ja lomakohde syntyi. Ocean Cityyn rakennettiin ensimmäinen puinen kävelytie vuonna 1892, toisin kuin nykypäivänä, niin siihen aikaan kävelytien puut nos- tettiin pois talven ajaksi ja laitettiin takaisin paikoilleen keväällä. Samana vuonna kuin puinen kävelytie avattiin, niin Trimperin perhe kaksi korttelia valtameren rannalta, joihin he pystyttivät vuoteen 1900 mennessä kaksi menestyvää hotellia (the Windsor ja the Eastern Shore) sekä orastavan huvipuiston Luna Parkin, joka tunnetaan nykyään nimellä Trimper’s Rides. Daniel Trimper valittiin myös Ocean Cityn pormestariksi vuonna 1944 ja oli virassa vuoteen 1959 saakka. Trimperin perheen vaikutus oli siihen aikaan iso, ja se näkyy yhä Ocean Cityn kävelytien varrella. (The Official Site of Ocean City, Maryland 2019.)

Ocean Cityn poukaman historia on mielenkiintoinen; vuoden 1933 elokuussa voimakas myrsky repi auki uuden kanavan lahdesta valtamereen. Poukamasta tehtiin pysyvä, ja sen tuomasta uudesta satamasta tuli yksi itärannikon parhaimmista urheilukalastuksen koh- teista, joka nimettiin Valkomarliinien maailman pääkaupungiksi. 1950-60-luvuilla Ocean Ci- tyyn rakennettiin siltoja, jotka auttoivat kävijöitä tulemaan myös autoilla Baltimoren ja Wa- shingtonin suunnilta. Muutamassa lyhyessä vuodessa Ocean Citystä kasvoi suosittu lomakohde itärannikolta tulevien matkailijoiden keskuudessa, ja sitä se on edelleenkin. (The Of- ficial Site of Ocean City, Maryland 2019.)

3 Kesätyönantajat ja työtehtävät

Wisconsin Dellsissä, Wisconsinissa on tällä hetkellä kaksi työnantajaa (Tommy Bartlett Inc. ja Noah’s Ark Waterpark), jotka ottavat suomalaisia töihin kesän ajaksi. Kesällä 2018 kesä- työohjelmaan avautui toinen kohde Ocean Cityyn, Marylandiin, jossa työnantajana toimii Jolly Roger Amusement Park. Kesätyöaika molemmissa paikoissa alkaa Memorial Day - viikonlopusta toukokuun viimeisenä viikonloppuna ja päättyy Labor Day -viikonloppuun syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. (SAM Kesätyö Yhdysvalloissa 2019.) Kesätyöoh- jelman alkuaikoina suomalaisia työskenteli myös Copa Cabana Resort Hotel & Suites -hotellissa Wisconsin Dellsissä (Rutonen 14.11.2019). Suomalaisten työtehtävät molempien kaupunkien työpaikoissa ovat yleisesti asiakaspalvelutehtäviä.

3.1 Tommy Bartlett Inc.

Tommy Bartlett Yhtymä (engl. Incorporation, lyhenne Inc.) perusti yrityksen nimen mukai- sesti Tommy Bartlett (1914-1998) vuonna 1953. Tommy Bartlett syntyi Milwaukeessa, Wis- consinissa ja aloitti työnteon jo 13-vuotiaana paikallisessa WISN radiossa. Luontaisena viih- dyttäjänä Tommyä pyydettiin Chicagoon aloittamaan juontajan työt CBS radiolle jo 17-vuotiaana. Kolme vuotta tämän jälkeen hän juonsi jo seitsemää radiodraamasarjaa. Seuraavan 15 vuoden ajan hän toimi sekä TV- että radioisäntänä, ja kaiken kaikkiaan Tommy työsken- teli kymmenelle radiokanavalle sekä kaikille kolmelle Yhdysvaltojen päätelevisiokanavalle (ABC, CBS ja NBC) juontouransa loppuun mennessä. Tommy keskeytti uransa viihdepuo- lella vuonna 1942 aloittaakseen työt Yhdysvaltojen Ilmavoimien lennonopettajana ja lentä- jänä Northwest Airlinesilla. (Tommy Bartlett 2018 Show Program.)

Vuonna 1949 Tommy Bartlett näki erään vesihiihtoshow esityksen Chicagon Railroad Fes- tivaaleilla ja päätti koota oman vesihiihtoshow’n. Pian hänellä oli viisi kiertävää vesihiihtoshow’ta yhtä aikaa ympäri maailmaa, jopa esiintymässä Maailman Messuilla (engl. World’s Fair) ja erityisillä USO kiertueilla. (Tommy Bartlett 2018 Show Program.) Yli 70 vuoden ajan Tommy Bartlett työskenteli viihdealalla. Vuosien omistautuminen vesihiihdolle tuotti viimein tulosta vuonna 1993, kun Tommy Bartlett nimitettiin vesihiihdon Hall of Fameen Floridan Cypress Gardenissa. Vaikka hän oli tämän urheilulajin kova tukija, niin ironisesti hän vesi- hiihti vain kerran elämässään, 70-vuotissyntymäpäivänään. Tommy kuoli 84-vuotiaana vuonna 1998. (Tommy Bartlett Show History 2016.)

Tommy Bartlett Inc. –yrityksen presidenttinä ja osaomistajana toimii nykyään Thomas ”Tom” Diehl (s. 1946), joka oli Tommy Bartlettin hyvä ystävä ennen tämän kuolemaa. Tom liittyi yritykseen vuonna 1967 aluksi asuntola- ja ruokapuolen managerina (engl. Housing

10 and Food Operations Manager). Hänet ylennettiin toimitusjohtajaksi (engl. General Mana- ger) vuonna 1973, ja vuonna 1981 hänet nimitettiin yrityksen presidentiksi. Tommy Bartlet- tin kuoleman jälkeen vuonna 1998, Tomista ja hänen vaimostaan Margaretista tuli Tommy Bartlett Inc. -yrityksen omistajat. Tom Diehl on yksi niistä henkilöistä, joka on auttanut kas- vattamaan Wisconsin Dellsistä Yhdysvaltojen Keskilännen suosituimman perhelomakoh- teen, jossa vierailee vuosittain yli neljä miljoonaa turistia. (Tommy Bartlett – Tom Diehl Bio 2018.) Tom on hiljalleen alkanut siirtämään yritystä tyttärensä Jill Diehlin käsiin yhä enem- män ja enemmän. Jill Diehl onkin nykyään Tommy Bartlett Inc.:in toimeenpaneva varapresidentti ja toimitusjohtaja (engl. Executive Vice President & General Manager). Jill on hoi- tanut yrityksen markkinointi ja talouspuolta vuodesta 2000 lähtien, ja on nykyään osallisena yrityksen kaikissa johtamistahoissa sekä vastuussa organisaation yleiskatsauksesta. (Tommy Bartlett – Jill Diehl Bio 2018.)

3.1.1 Tommy Bartlett Exploratory

Tommy Bartlett Exploratory (suom. tutkimuspaikka) on vähän samantapainen kuin Vantaan Tikkurilassa sijaitseva tiedekeskus Heureka. Exploratory avattiin vuonna 1982 aluksi ni- mellä Tommy Bartlett’s Robot World, jossa oli paljon sen aikakauden suosittuja robotteja, joita näkyi elokuvissa ja TV-sarjoissa (Tommy Bartlett Exploratory History 2016). Tommy Bartlett Exploratoryn avaaminen oli Tom Diehlin idea laajentaa yritystoimintaa myös tiede- keskuksen suuntaan heti ensimmäisenä vuotenaan yrityksen presidenttinä. Exploratoryn avaamiseen ja rakentamiseen käytettiin silloin 2,2 miljoonaa dollaria (Tommy Bartlett – Tom Diehl Bio 2018.) Seuraavana vuonna eli vuonna 1983 Robot World avattiin nimellä Explo- ratory, jossa kävijät pystyivät itse kokeilemaan erilaisia tiedeasioita (Tommy Bartlett Explo- ratory History 2016).

Nykyään Exploratory on interaktiivinen tiedekeskus, jossa on 175 näyttelyä/laitetta (esim. erilaisia palapelejä ja tietokoneistettuja vekottimia), jotka testaavat kävijöiden tietoutta ja haastavat aisteja. Vuosien saatossa vanhat robotit ovat saaneet väistyä aitojen avaruus- matkailun laitteiden tieltä. Exploratoryn siihen mennessä suurin laajennus tehtiin vuonna 1997, kun Tommy Bartlett hankki aidon venäläisen avaruusasema MIR:in runkomoduulin. Myöhemmin näyttelyyn on lisätty myös Mercury Space Capsule -avaruuskapseli. (Tommy Bartlett Exploratory History 2016.) Vuoden 2018 kevään aikana Tommy Bartlett Explorato- ryn viereinen ravintola, joka oli Tom Diehlin omistuksessa, remontoitiin yhdeksi uudeksi osaksi Exploratorya. Saman vuoden kesän aikana Exploratoryyn aloitettiin tekemään isoa remonttia, jossa purettiin toinen näyttelyn vanha ja homeinen osa kokonaan, ja siihen tilalle rakennettiin jättikokoinen robotti Exploratoryn mainostamiseksi ohiajaville turisteille. Tämä robotti valmistui vuoden 2019 kesäsesongin alussa.

Tommy Bartlett Exploratory on tunnettu ja pidetty tiedekeskus turistien keskuudessa varsinkin siitä, että se sopii kaikenikäisille ihmisille. Lisäksi se on Tommy Bartlett Inc. –yrityksen turistikohteista ainoa, joka on auki vuoden jokaisena päivänä. (Tommy Bartlett Exploratory History 2016.)

Exploratoryn työtehtäviä ovat asiakkaiden vastaanottaminen sisään tiedekeskukseen, lip- pujen myyminen ja tarkastaminen sekä heidän avustaminen laitteiden käytössä. Tämän li- säksi työtehtäviin kuuluu Exploratoryn laitteiden sekä tilojen ylläpito ja puhdistus, kertominen MIR avaruusasemasta asiakkaille ja muutaman isomman laitteen ”ajaminen” ja valvo- minen. (Tommy Bartlett Inc. Job Listings 2019.) Työntekijät saattavat näiden työtehtävien lisäksi päästä tai joutua tekemään erilaisia hanttihommia mitä managerit käskevät heidän tehdä. Exploratoryn työntekijät ovat myös kesäsesonkina iltaisin auttamassa Show’ssa, yleensä näyttämässä asiakkaille missä heidän istumapaikkansa ovat.

3.1.2 Tommy Bartlett Show

Tommy Bartlett Show syntyi aluksi kiertäväksi vesihiihtoshow’ksi Chicagon, IL, ulkopuolelle vuonna 1952, ja se kulki silloin nimellä The Tommy Bartlett Water Ski & Jumping Boat Thrill Show. Kiertueen toinen pysäkki oli Wisconsin Dells, WI, jossa show oli niin suuri menestys, että paikalliset päättäjät pyysivät Tommyä ja esiintyjiä jäämään sinne pysyvästi. Näin syntyi The Wisconsin Dells Water Show, josta myöhemmin muotoutui Tommy Bartlett Show. Kai- ken ikäiset ihmiset ovat hämmästelleet esiintyjien taitoja vuosien saatossa Lake Delton – järven rannalla Wisconsin Dellsissä. Tommy Bartlett Show on pysynyt perheiden keskuudessa sukupolvelta toiselle heidän suosikkishow’naan ja vierailukohteenaan, kun he tulevat käymään Wisconsin Dellsissä. (Tommy Bartlett Show History 2016.)

Läpi vuosikausien Tommy Bartlett Show jatkoi kiertämistä, esiintyen muun muassa Maail- man Messuilla 1960- ja -70-luvuilla, U.S.O. esityksissä sekä muissa hyväntekeväisyys näy- töksissä, joissa vesihiihto esiteltiin miljoonille ihmisille ympäri maailmaa. Kaiken kaikkiaan Tommy Bartlett Show on kiertänyt esiintymässä 28 eri maassa. (Tommy Bartlett Show Fun Fact 2018). Tommy Bartlett laajensi merkittävästi show’ta 1970-luvulla, mikä auttoi teke- mään Wisconsin Dellsistä suuren turistikohteen Yhdysvaltojen Keskilänteen. Aina tähän päivään saakka, Tommy Bartlett Show on ”pakko nähdä” turistikohde Wisconsin Dellsissä. Tommy Bartlett Show’n historian aikana show on muuttunut aikakausien mukaan yhdistäen koreografian, kuuluisia esiintyjiä, mahtavia stuntteja, äänen ja visuaaliset efektit sekä tek- nologian. Kuuluisiin esiintyjiin kuuluu mm. Christian Stoinev ja Scooby-chihuahua, jotka olivat mukana America’s Got Talent Show’ssa vuonna 2014 ja esiintyivät Tommy Bartlett Show’n lavalla kesinä 2016 ja 2017 (Tommy Bartlett Timeline 2018). Tänä päivänä Tommy

Bartlett Show on kaksiosainen; ensimmäisellä puoliajalla on vesihiihtoshow ja toisella puoliajalla erilaiset sirkusesiintyjät, jotka tekevät päätähuimaavia temppuja. Tommy Bartlett Show on pisimpään pyörinyt ulkoilmassa esitettävä show, jonka Tommy Bartlett toi Wiscon- sin Dellsiin ja loi sen koko perheen viihteeksi. Tähän päivään mennessä yli 20 miljoonaa ihmistä on nähnyt Tommy Bartlett Show’n, ja useat ihmiset tulevat katsomaan sen vuosi toisensa jälkeen. (Tommy Bartlett Show History 2016.) Tommy Bartlett Show aukeaa joka vuosi toukokuun viimeisenä viikonloppuna ja sulkeutuu syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Show’n mottona on esiintyä niin sateella kuin auringon paisteessakin, mutta show perutaan siltä päivältä, jos on todella huono sää, tarkoittaen ukkosmyrskyjä. (Tommy Bart- lett Official Website 2019.) Tommy Bartlett Show’ssa suomalaisia työskentelee show’n ruokakioskin myyjinä, tuliais- ja vaatekaupan myyjinä sekä ylläpitotyöntekijöinä (engl. mainte- nance) (SAM Suomi Kesätyö Yhdysvalloissa 2019).

3.2 Noah’s Ark Waterpark

Noah’s Ark Waterpark (viralliselta nimeltään Noah’s Ark Family Park Inc.) on perustettu vuonna 1979 Watermanin perheen toimesta, joka aluksi avattiin nimellä Noah’s Incredible Adventure. Vuonna 1994 Gantzin perhe osti vesipuiston ja lisäsi sinne erilaisia uusia laitteita sekä vaihtoi nimen nykyiseen Noah’s Ark Waterpark -nimeen vuonna 2003. Vuonna 2012 puisto myytiin Palace Entertainmentille, joka omistaa vesipuiston edelleen. Nykyään se on Amerikan suurin vesipuisto. Vesipuiston alue kattaa yli 70 aaria Wisconsin Dellsistä, ja on alueen yksi suosituimmista vesipuistoista. Noah’s Ark -vesipuistosta löytyy yli 50 vesiliuku- mäkeä, -laitetta ja muita nähtävyyksiä. (Noah’s Ark Waterpark Official Website 2019.)

Palace Entertainment on yksi johtavista vapaa-ajan puistojen toimijoista Yhdysvalloissa, ja sen omistaa Parques Reunidos (Palace Entertainment Corporate 2019). Kuvasta 2 näh- dään kaikki Palace Entertainmentin omistamat 22 kohdetta Yhdysvalloissa ja Australiassa, joista 9 on vesipuistoja, 8 teemapuistoja ja 5 aktiviteettikeskuksia.

Kuva 2. Palace Entertainmentin omistamat vesi- ja teemapuistot sekä aktiviteettikeskukset (mukaillen Palace Entertainment Corporate 2019)

Suomalaisten työtehtävät Noah’s Arkilla ovat: hengenpelastaja, lahjakaupan myyjä, lipun- myyjä, ruokakioskin myyjä tai tarjoilija (SAM Suomi – Kesätyö Yhdysvalloissa 2019).

3.3 Jolly Roger Amusement Park

Vuonna 1964 Charles ”Buddy” Jenkins ja Arnold Palmer, sen ajan golfin ”kuningas”, tapa- sivat. Jenkins oli juuri ostanut ison tontin merenlahden rannalta Ocean Citystä, Marylandista ja Palmer oli kehittelemässä golfin lyöntiharjoittelualueita (engl. driving range) ja minigolf ratoja. Jenkins osti toimiluvan heinäkuussa 1964 ja avasi Arnold Palmer Putting Course and Driving Range -paikan, josta huvipuisto sai alkunsa. Seuraavana vuonna hän lisäsi 10 uutta huvipuistolaitetta ja seuraavien vuosien aikana Jolly Roger Park vakiinnutti itsensä yhtenä suurimmista turistikohteista merenrantalomakohteessa. Vuonna 1974 Charles Jenkins sai haltuunsa oikeudet ikoniseen Ocean City Pieriin, johon hän teki monen miljoonan dollarin remontin lisäten uusia laitteita ja nähtävyyksiä. (Jolly Roger Amusement Parks Official Web- site 2019.)

Jolly Roger Amusement Park tänä päivänä kattaa yli 35 aaria ja sisältää parhaita nostalgisia laitteita sekä uusia edellä käyviä nähtävyyksiä. Jolly Roger Amusement Park -nimen alle kuuluu yhteensä 5 eri puistoa; Jolly Roger at 30th Street, Jolly Roger at the Pier, Mini-Golf,

Splash Mountain ja Xtreme Ziplines & Speedworld. Huvipuistosta on totisesti tullut Ocean Cityn maamerkki. (Jolly Roger Amusement Parks Official Website 2019.)

Suomalaisia opiskelijoita on lähtenyt tähän huvipuistoon töihin kesästä 2018 lähtien. He työskentelevät huvipuistossa huvipuistovalvojina (engl. amusement park attendant) ja kas- samyyjinä (engl. cashier). (SAM Suomi Kesätyö Yhdysvalloissa 2019.)

3.4 Copa Cabana Resort Hotel & Suites

Copa Cabana Resort Hotel & Suites oli Tommy Bartlett Inc:in omistama hotelli Wisconsin Dellsissä, WI vuoteen 2011 asti, jolloin yritys myytiin 30.11.2011 Mt. Olympus hotelliketjulle, joka myöskin sijaitsee Wisconsin Dellsissä, WI. Tommy Bartlett Inc:in nykyinen toimeenpaneva varapresidentti ja toimitusjohtaja Jill Diehl oli Copa Cabana Resort Hotel & Suites - hotellin toimitusjohtaja (engl. General Manager) vuosina 1994-2011 (Tommy Bartlett – Jill Diehl Bio 2018).

Suomalaiset kesätyöntekijät työskentelivät hotellin vastaanotossa varmuudella vuosina 2001-2011. Kesätyöohjelman alkuvuosista, 1997-2000, ei ole varmuutta työskentelikö suomalaisia kesätyöntekijöitä silloin Copa Cabana Resort Hotel & Suites -hotellissa. (Rutonen 14.11.2019.)

4 Asuminen Yhdysvalloissa

Ensimmäistä kertaa vieraaseen maahan ja kulttuuriin väliaikaisesti muuttaminen saattaa tuntua vieraalta aluksi. Kesätyöohjelman aikana Yhdysvalloissa asutaan ja työskennellään Memorial Day -viikonlopusta Labor Day viikonloppuun, jotka sijoittuvat kalenterissa toukokuun viimeiseen viikonloppuun ja syyskuun ensimmäiseen viikonloppuun eli töitä on noin 3,5 kuukauden ajan. Wisconsin Dellsissä, WI suomalaiset asuvat kolmessa eri paikassa; traileriparkissa maahan kiinnitetyissä asuntovaunuissa, Harbor Pointissa kerrostalon solu- asunnoissa tai Ravina Bayssa, entisen motellin huoneissa. Ocean Cityssä, MD suomalaiset asuvat soluhuoneistossa, jossa huone jaetaan muiden suomalaisten tai ulkomaalaisten kanssa. Molemmissa kaupungeissa työntekijöiden majoitukset ovat lähellä työpaikkaa. (SAM Suomi Kesätyö Yhdysvalloissa 2019.) Kesätyöajan majoitukset ajavat asiansa oikein hyvin, vaikka näyttävätkin rähjäisiltä ulkopuolelta (kuten kuvassa 3 näkyy), mutta sisäpuo- lelta ne muistuttavat hyvin paljon normaalia suomalaista mökkiä (kuva 4).

Kuva 3. Osa Wisconsin Dellsin, WI traileriparkin asuntovaunumajoituksista ulkopuolelta

Kuva 4. Erään Wisconsin Dellsin, WI traileriparkin asuntovaunumajoitus sisäpuolelta

Yhdysvalloissa jopa keskiluokkaiset talot saattavat suomalaisista näyttää isoilta ja komeilta. Koti konkreettisesti tarkoittaa amerikkalaisille omaa taloa, eli kerrostaloasuntoa pidetään yleisesti tilapäisratkaisuna lukuun ottamatta maan suurimpia kaupunkeja. Amerikkalaiset ovat tunnetusti paljon sosiaalisempia kuin suomalaiset, minkä takia koti ei ole heille niin yksityinen paikka kuin suomalaisille, ja he usein kutsuvat kotiinsa ystäviä illalliselle. Suo- malaisista amerikkalainen elämäntapa voi aluksi vaikuttaa hyvinkin tutulta, varsinkin kun televisiosta ja elokuvista on saatu eräänlainen kuvitelma elämästä Yhdysvalloissa. Jos ei ole muuton yhteydessä varautunut suurempiin kulttuurieroihin Suomen ja Yhdysvaltojen välillä, voi olla kova pala huomata, että yhtäläisyyksistä huolimatta amerikkalaiset tavat, uskomukset, arvot ja yhteiskunnallinen rakenne eroavat monessa määrin suhteessa suo- malaisiin. (Nieminen & Väyrynen, 1999, 129-132.)

4.1 Kulttuurishokki

Aluksi jokainen saattaa tuntea vähäistä tai suurta kulttuurishokkia kun saapuu täysin uuteen maahan. Uudessa kulttuurissa työskentelyn reaktioita ovat muun muassa hämmennys siitä mitä pitäisi tehdä, ahdistuneisuus, turhautuneisuus, riemastuminen, sopimaton sosiaalinen käyttäytyminen, kyvyttömyys lähestyä businesskumppania ja solmia sopimus, eristäytymi- sen tunne sekä masennus. Kulttuurishokkia koetaan, kun kohtaa tuntemattoman tai vie- raan. Uusi kulttuuri nähdään ja/tai koetaan usein epämiellyttävänä yllätyksenä tai shokkina, jota esiintyy silloin kun oletukset eivät vastaa todellisuutta. (Marx, 2001, 5.) Monet eri tekijät vaikuttavat ja säätelevät kulttuurishokin voimakkuutta, kuten esim. ympäröivät olosuhteet ja henkilön persoonalliset ominaisuudet. Naisten sanotaan yleisesti kokevan kulttuurishokin jonkin verran miehiä voimakkaammin. Laaja ja aiempi matkustuskokemus voivat lieventää kulttuurishokin alkuvaikeuksia. (Nieminen & Väyrynen, 1999, 135.)

Sana ”kulttuurishokki” on tänä päivänä osa jokapäiväistä kielisanastoamme, mutta sen keksi kanadansuomalainen antropologi Kalervo Oberg (1901-1973) vuonna 1960. Oberg listasi kuusi kulttuurishokin pääaspektia: • sopeutumisprosessista johtuva rasitus • menetyksen ja puutteentunne suhteessa ystäviin, asemaan, ammattiin ja omaisuu- teen • hylätyksi tulemisen tunne uuden kulttuurin ihmisiltä • hämmennys roolista, arvoista ja omasta identiteetistä • ahdistus ja jopa inho/viha vieraista harjoitteista • avuttomuuden tunne, kyvyttömyys sopeutua uuteen ympäristöön

Se on myytti, että kulttuurishokin kokeminen olisi heikkous tai negatiivinen viittaus tulevaisuuden kansainvälisestä menestyksestä. Kulttuurishokki on kaikissa sen muodoissa täysin normaalia ja osa menestyksekästä sopeutumisprosessia. Monet luulevat kulttuurishokkia lyhyeksi ja ytimekkääksi eksyneisyyden tunteeksi vieraassa paikassa. Harva tajuaa, että sen efektit voivat olla paljon syvempiä ja enemmän pitkittyneitä, jos sitä ei käsitellä tehokkaasti. (Marx, 2001, 5-7.)

Oberg kehitti neljän vaiheen sopeutumismallin, joka ehdottaa, että matkustaessa ulkomaille tai työskennellessä kansainvälisesti ihminen käy läpi erilaisten vaiheiden jakson matkalla lopulliseen sopeutumiseen. Ensimmäinen vaihe on ”kuherruskuukausi vaihe”, missä kaikki kohtaamiset uudessa paikassa nähdään jännittävinä, positiivisina ja stimuloivina. Uusi elä- mäntilanne nähdään loputtomien mahdollisuuksien tarjoajana. Tässä vaiheessa on avoi- muutta ja uteliaisuutta yhdistettynä valmiuteen hyväksyä kaikki mitä eteen tulee. Mutta tär-

18 kein asia tässä vaiheessa on, että tuomitseminen on varautunutta ja jopa pienetkin ärty- mykset ovat vaimennettuja siinä valossa, että keskitytään mukaviin asioin työssä, kolle- goissa, maassa, ruoassa, jne. (Marx, 2001, 7.)

Toisessa vaiheessa ”kulttuurishokki” iskee, kun työntekijä tajuaa, että jokin ei ole oikein kohdallaan. Vierauden tunne voi alkaa hitaasti tulevalla hämmennyksellä ja tunteella siitä, että ei oikein tiedä mitä on meneillään. Tähän vaiheeseen voi myös sisältyä erittäin nega- tiivisia oireita, kuten stressiä, ruokahalun menetystä, unettomuutta, ärtyneisyyttä sekä ne- gatiivisia näkökulmia työstä, kollegoista ja maasta. Tätä vaihetta luonnehditaan yleiseksi rauhattomuudeksi, johon voi kuulua epämukavuutta uuteen tilanteeseen, mutta saattaa pa- himmillaan lähennellä vihaa kaikkea tuntematonta kohtaan. Pääsyy näille oireille on epä- varmuus omasta itsestä, ympäristöstä ja tulevaisuudesta. Kolmas vaihe, ”palautuminen”, yleensä alkaa hyväksymällä, että on ongelma, jonka kanssa on tehtävä töitä. Sekä ”palau- tumisen” että ”lopullisen sopeutumisen” vaiheisiin liittyy yleensä kompromissi tunteesta ja ajatuksesta ”kuherruskuukauden” ja ”kulttuurishokin” vaiheissa. Tämä kompromissi on liioi- teltujen odotusten ja todellisuuden välillä. ”Lopullisen sopeutumisen” vaiheessa ihmiset pys- tyvät työskentelemään tehokkaasti, tietävät taitojensa rajat, voivat sisäistää uusia tapoja tehdä asioita, ja ennen kaikkea pystyvät olemaan joustavampia. (Marx, 2001, 8.)

4.2 Työnteko vieraalla kielellä

Opiskelijat, jotka hakevat SAM:in kesätyöohjelmaan ovat yleensä kielitaitoisia ja matkai- lusta kiinnostuneita. Kesätyöohjelmaan hakeneet opiskelijat haastatellaan sekä suomeksi että englanniksi, jolla varmistetaan, että hakija pystyy työskentelemään tarpeeksi hyvällä englannin kielellä (SAM Suomi Kesätyö Yhdysvalloissa 2019). Toisella kielellä kuin oma äidinkieli on luonnollisestikin haastavampaa työskennellä ja toimia. Matkakohde ja sen kieli vaikuttavat siihen kuinka paljon vieraalla kielellä toimiminen tuottaa ongelmia. Kesätyöoh- jelman työpaikoilla haasteita kommunikoinnissa saattaa tuottaa se, että työpaikan työnteki- jät käyttävät usein töissä englantia, joka on monista eri kansallisuuksista tuleville henkilöille vieras kieli. Vaikeasti ymmärrettävä aksentti tai puutteellinen kielitaito voivat usein hanka- loittaa työn sujumista, kommunikointia ja tehdä asioista sopimisen haasteelliseksi. (Berg- bom, Leppänen, Antti-Poika, Härmä & Mukala, 2015, 46-47.)

Tommy Bartlett Inc. -yrityksessä on aiempina vuosina ollut töissä vain suomalaisia ja ame- rikkalaisia eli kommunikointi oli hiukan helpompaa. Kesällä 2018 yritykseen otettiin töihin myös jamaikalaisia ja kiinalaisia, mikä aiheutti hankaluuksia, sillä erityisesti kiinalaisten kie- limuuri vaikeutti kommunikointia muiden työntekijöiden kanssa. Kesällä 2019 yritykseen

19 palkattiin suomalaisten ja jamaikalaisten lisäksi myös romanialaisia, joilla oli kiinalaisiin verrattuna paljon parempi englannin kielen taito.

Noah’s Ark -vesipuistossa on jo pidempään työskennellyt työntekijöitä yli 20 maasta ja kulttuurista, mm. Suomesta, Ukrainasta, Venäjältä, Thaimaasta, Kiinasta, Kolumbiasta, Jamai- kalta, Turkista, Romaniasta, Puolasta, Makedoniasta, Dominikaanisesta tasavallasta, Es- panjasta sekä muista Etelä-Amerikan, Aasian ja Itä-Euroopan maista (Noah’s Ark Water- park Official Website 2019). Kun työntekijöitä on näinkin monesta maasta kommunikointi heidän kesken saattaa olla hyvinkin vaikeaa, jopa niin vaikeaa, että kommunikointi käydään vain elekielellä, sillä joidenkin ulkomaalaisten työntekijöiden englannin kielen taito on niin heikkoa.

Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton kesätyöohjelmassa mukana olleista ja tämän opinnäy- tetyön kyselyyn vastanneista, useat sanoivat kesätyökokemuksen parantaneen heidän englannin kielen taitojaan sekä rohkaisseen heitä käymään keskusteluja englanniksi ja käyttämään kieltä työkielenä. Tästä kerrotaan lisää kohdassa 6.16.

4.3 Amerikkalainen työkulttuuri

Amerikkalainen työkulttuuri eroaa joissakin määrin suomalaisesta työkulttuurista. Palkkaus on esimerkiksi kesätyöntekijöillä huomattavasti alhaisempi kuin Suomessa. Opinnäytetyön kirjoittajan ensimmäisen kesän (2016) palkka oli 8 dollaria per tunti eli reilu 7 euroa. Neljän- tenä kesänä (2019) palkka nousi apulaismanagerin aseman johdosta 13 dollariin tunnilta eli noin 11,70 euroa. Tämä palkkataso lähenteli jo Suomenkin palkkatasoa. Vuonna 2019 ensimmäistä kesää Tommy Bartlettilla työskennelleiden suomalaisten palkka oli 10 dollaria tunnilta eli noin 9 euroa, mikä ei vieläkään riitä vastaamaan Suomen tasoa.

Turun Sanomien artikkelin (2018) mukaan amerikkalaisilla ei ole lakisääteistä oikeutta sai- raslomaan tai tarvittavaan vapaaseen sairaan lapsen hoitamista varten. Lisäksi monet amerikkalaisista työntekijöistä säästelee lomapäiviään sellaisiin tilanteisiin, kun on pakko olla poissa töistä tai sitten he jättävät lomapäivänsä kokonaan käyttämättä. Artikkelin mukaan amerikkalaisista palkallista lomaa työstään saavat lomailevat vuodessa keskimäärin 16,8 päivää. (Turun Sanomat 2018.) Suomessa työntekijöille kertyy vuosilomaa 1.4.-31.3. väli- seltä ajalta. Vuosilomien kesto lasketaan parilla eri tavalla riippuen työsuhteen kestosta. Suomalaisten vuosilomat pidetään yleensä 2.5.-30.9. välisenä aikana. (Työsuojelu 2019.) Suomessa työnantaja periaatteessa määrää vuosiloman ajankohdan, mutta työntekijän toi- veita ja perusteluita loman ajankohdasta on myös kuultava. Vuosiloma tulisi työnantajan

20 puolesta antaa yhtäjaksoisena lomana, mikäli se on töiden järjestämisen kannalta mahdollista eli lomaa ei voi ripotella yksittäisinä päivinä vuosiloman ajankohdalle. (Palkkaus 2018.)

Turun Sanomien artikkelissa käy myös ilmi, että lomailuun liittyy paljon pelkoa ja häpeää amerikkalaisessa työkulttuurissa. Moni työntekijä pelkää menettävänsä työpaikkansa lo- mailun takia tai kuormittavansa työkavereita liikaa. Artikkelissa oli tehty tutkimus lomailuun kannustavan matkailunedistämisjärjestön Project Time Offin toimesta, joka osoitti, että joka neljäs amerikkalainen pelkää, että työnantaja ajattelee, että työntekijä voidaan korvata hel- posti, kun hän pitää lomaa. Joka viides puolestaan pohtii palkankorotuksen tai ylennyksen menevän jollekin toiselle, jos he pitävät lomaa. Project Time Offin tutkimuksen mukaan kuitenkin yleisin syy jättää lomat pitämättä on ajatus työvuoresta, joka odottaa lomalta pala- tessa. Useinkaan lomailijoilla ei ole sijaisia, joten hänen oletetaan tekevän kaikki loman aikaiset työt joko ennen lomaa tai lomalta paluun jälkeen. Project Time Offin viestintäpääl- likkö Cait DeBaun toteaa artikkelissa kuitenkin, että tutkimus osoitti, että lomaansa pelkää- vät työntekijät saivat vähemmän ylennyksiä ja palkankorotuksia, kuin ne, jotka pitivät kaikki lomansa eli lomailu on kannattavaa. (Turun Sanomat 2018.)

Useimmat amerikkalaiset paiskivat siis hullun määrän töitä saamatta juurikaan vapaata. Kesätöissä Tommy Bartlettilla, Wisconsin Dellsissä, Wisconsinissa, jokaisella työntekijällä oli yksi ja sama vapaapäivä per viikko. Jos oli jokin erityinen syy, niin toista vapaapäivää sai toivoa työnantajalta ja se kyllä yleensä myös annettiin.

5 Tutkimussuunnitelma

Tutkimussuunnitelma (liite 2) auttaa ja helpottaa tutkijaa huomioimaan kaikki tutkimuksen eri vaiheet sekä havainnoimaan mitä tulee ottaa huomioon tutkimusta ja tutkimuskyselyä tehdessä. Suunnitelman ensimmäisenä kohtana on toimeksiantajalta, Suomi-Amerikka Yh- distysten Liitolta (SAM), saatu tutkimusongelma-aihe, joka on miten SAM:in kesätyöohjelma on vaikuttanut osallistujien urapolkuun ja elämään. Aiheen saamisen jälkeen vuorossa oli tutkimusmenetelmän valinta. Vaihtoehtoina olivat laadullinen tai määrällinen tutkimus, joista valittiin määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus. Valintaan vaikuttaneista syistä kerrotaan enemmän seuraavan alaotsikon alla. Kolmantena kohtana suunnitelmassa on tutkimuskyselykaavakkeen tekeminen Webropolissa. Kyselykaavake (liite 1) luotiin kohderyhmälle (SAM:in kesätyöohjelmaan vuosina 1997-2018 osallistuneet suomalaiset), ja sen avulla oli tarkoitus selvittää, miten ohjelma on vaikuttanut osallistujien elämään ja urapolkuihin, sekä ovatko he kesätyökokemuksen avulla päässeet töihin kansainväliseen työhön ja/tai työym- päristöön. Lisäksi selvitettiin muun muassa, että kokivatko he kulttuurishokkia mennessään ensimmäistä kertaa töihin Yhdysvaltoihin tai olivatko he ennen kesätyötä käyneet Yhdys- valloissa.

Neljäntenä kohtana, mutta ajallisesti samaan aikaan tutkimuskyselykaavakkeen kanssa, alkoi teoriamateriaalin kerääminen, mikä osoittautui ajoittain hankalaksi. Tästä kerrotaan enemmän kohdassa 5.4 Tutkimusprosessin ongelmat ja haasteet. Tämän vaiheen jälkeen viidentenä suunnitelmassa vuorossa oli kyselykaavakkeen testaaminen, joka tehtiin parilla kyselyn kohderyhmän ulkopuolisella henkilöllä sekä kysymykset lähetettiin myös toimeksiantajan yhteyshenkilölle hyväksyttäväksi. Hyväksynnän ja kysymysten muokkauksen jäl- keen kyselyn online-linkki lähetettiin sähköpostin kautta kohderyhmän henkilöille. Linkkiä jaettiin myös sosiaalisessa mediassa suljetuissa WhatsApp- ja Facebook-ryhmissä, joissa on mukana vain kohderyhmän henkilöitä. Kyselyn lähettämisen jälkeen vuorossa oli teorian kirjoittaminen, joka oli pitkä prosessi. Tutkimuskyselyn vastausten analysointi oli suunnitelmassa seuraavana ja jäi ajallisesti viimeisimpien asioiden joukkoon, sillä tutkijan suunni- telma oli alussa jo hieman pielessä. Aivan viimeisenä tutkijalla oli opinnäytetyön teorian viimeistely ja kirjoitusvirheiden korjaaminen ennen opinnäytetyön palautusta.

Tutkijan tutkimussuunnitelman runko pysyi kutakuinkin samana tutkimuksen aikana, vaikka siitä poikettiinkin muutaman kerran, kun tutkija oli liian innokas tekemään kyselykaavaketta ja teoriaa eri järjestyksissä, kuin miten ne oltiin alun perin suunniteltu.

5.1 Tutkimusmenetelmän valinta

Tutkimus päätettiin tehdä määrällisenä eli kvantitatiivisena tutkimuksena, sillä kohderyh- män henkilöitä eli kesätyöohjelmaan osallistuneita suomalaisia on yli 1000 ja kyselyyn vastaajia haluttiin saada mahdollisimman paljon, jotta tutkimustuloksista saataisiin mahdollisimman iso hyöty ja ne auttaisivat tulevaisuudessa kehittämään ohjelmaa reilusti eteenpäin. Tutkimuksen olisi voinut myös tehdä laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena, jolloin olisi paremmin saatu vastaus kysymykseen, MITEN kesätyökokemus vaikutti osallistujan urapolkuun ja elämään. Tutkija kuitenkin ajatteli, että laadullisessa tutkimuksessa tutkimus- tulokset olisivat saattaneet jäädä hieman suppeiksi, sillä jokaisella osallistujalla on erilaiset kokemukset omasta kesästään tai kesistään.

5.2 Kvantitatiivinen tutkimus

Kvantitatiivisen tutkimuksen analyysin data voidaan jakaa kahteen selvään ryhmään; kategoriseen ja numeraaliseen dataan. Kategorinen data viittaa dataan, jonka arvoja ei voida mitata numeraalisesti, mutta voidaan luokitella setteihin eli kategorioihin tunnusmerkkien mukaan, jotka määrittävät tai kuvaavat muuttujia, tai voidaan laittaa arvojärjestykseen. Nämä kategoriat voidaan edelleen jakaa kolmeen eri settiin; kahtia jaettuun dataan, nimel- liseen tai kuvailevaan dataan ja orinaaliseen eli järjestysluvulliseen dataan. Nimellistä eli kuvailevaa dataa käytetään, kun on mahdotonta määritellä kategoriaa numeraalisesti tai sijoituksellisesti. Kuvaileva data yksinkertaisesti laskee esiintymisten määrän jokaisessa muuttujan kategoriassa. Jotkut tilastotieteilijät ja tilastot myös erottelevat kuvailevan datan, kun siinä on vain kaksi kategoriaa. Tämä data tunnetaan nimellä kahtia jaettu data, kun muuttuja on jaettu kahteen kategoriaan, esimerkiksi kun tulokset on jaettu kategorioihin ”oikein” tai ”väärin”. Ordinaalinen eli järjestysluvullinen data on tarkempi ja täsmällisempi muoto kategorisesta datasta. Ordinaalista dataa käytetään, kun esimerkiksi musiikkifesti- vaalien internetsivuilla julkaistaan yksittäisen kävijän kuva ja halutaan tietää, kuinka vahvasti kuvasta tulee esille musiikkiin liittyviä puolia; vahvasti, keskinkertaisesti, heikosti tai ei ollenkaan. Eli kun kyselyssä halutaan selvittää kuinka vahvasti tai millä tasolla kyselyn koh- deryhmä kokee jonkun asian ja se halutaan laittaa järjestykseen, niin käytetään ordinaalista dataa. (Saunders, Lewis & Thornhill 2019, 567-569.)

Numeraalinen data on sitä, jonka arvoja mitataan tai lasketaan numeraalisesti lukuina. Tämä tarkoittaa sitä, että numeraalinen data on paljon tarkempaa kuin kategorinen data, kun voi antaa jokaiselle data-arvolle paikan numeraalisella mittakaavalla. Se myös tarkoittaa, että voi analysoida näitä datoja käyttäen paljon laajempaa tilastomittakaavaa. On olemassa neljä eri tapaa jakaa numeraalista dataa; intervalli tai välimatka data, suhdeluku

23 data, jatkuva tai yhtäjaksoinen data ja erotettu data. Välimatka datassa ilmoitetaan ero tai välimatka minkä tahansa kahden data-arvon välillä tiettyyn muuttujaan, mutta ei voi ilmoit- taa suhteellista eroa. Tämä tarkoittaa sitä, että intervalli tai välimatka asteikolla arvoja voi merkittävästi lisätä tai vähentää toisiinsa nähden, mutta ei kertoa tai jakaa. Celsius lämpö- tila-asteikolla esimerkiksi 20°C ja 30°C ero on 10°C, mutta se ei tarkoita sitä, että 30°C olisi 1,5 kertaa lämpimämpi. Tämä perustuu siihen, että 0°C ei osoita todellista nollaa, sillä kun on vain nolla astetta ulkona, se on kuitenkin aivan hitusen lämpimän puolella. (Sanders, Lewis & Thornhill 2019, 569.)

Suhteellisessa datassa lasketaan suhteellista eroa tai suhdelukua kahden data-arvon välillä muuttujassa. Esimerkkinä, jos suuryritys tekee voittoa 1 000 000 euroa yhtenä vuonna ja seuraavana vuonna se tekee 2 000 000 euroa, niin voidaan sanoa, että se on tuplannut voittonsa suhteessa edellisvuoteen. Jatkuvaa dataa on ne arvot, jotka voivat teoreettisesti ottaa minkä tahansa hankitun arvon (joskus tietyn vaihteluvälin sisällä), mikä voidaan mitata tarpeeksi tarkasti. Esimerkiksi uunin lämpötila, toimitusmatka, palvelun pituus tai tuotteen näkyvyyden aika TV-mainoksessa ovat jatkuvaa tai yhtäjaksoista dataa. Erotettua dataa voidaan mitata erityisen tarkasti. Jokainen tapaus ottaa yhden rajallisen määrästä arvoja asteikosta, joka mittaa muutoksia erillisissä yksiköissä. Nämä datat ovat usein kokonaislu- kuja, kuten esimerkiksi valmistettujen matkapuhelinten määrä. (Sanders, Lewis & Thornhill 2019, 570.)

Seuraavassa hahmotelmassa (kuva 5 alempana) nähdään vielä kaikki eri kvantitatiivisen datan tyypit ja miten ne jakautuvat pienempiin datoihin, kategorisen ja numeraalisen datan alle. Kuvan oikeassa reunassa nuoli osoittaa alaspäin sen johdosta, että eri data tyypit ja niiden eri setit ovat mittaamisessa sitä tarkempia mitä alemmas nuolen suunnassa men- nään. Kuvan hahmotelmasta ymmärtää selkeästi mitä analysointi dataa tulee käyttää min- käkin kvantitatiivisen tutkimuksen yhteydessä.

Kuva 5. Erilaiset datatyypit (mukaillen Sanders, Lewis & Thornhill 2019)

5.3 Tutkimusprosessin kulku

Tutkimus aloitettiin luomalla tutkimuskysely Webropol-onlinekyselypohjaan. Tutkimusky- selyyn valikoitui 16 kysymystä, joista suurin osa oli valinta- tai monivalintakysymyksiä ja yksi avoin kysymys (Liite 1). Nämä kysymykset hyväksytettiin toimeksiantajan Suomi-Ame- rikka Yhdistysten Liiton yhteyshenkilöllä. Toimeksiantaja halusi lisätä kyselyn loppuun myös 2 omaa kysymystään, joten kyselyyn tuli lopulta 18 kysymystä. Tutkimus päätettiin tehdä web-/mobiilikyselynä, sillä vastaajien on helpoin vastata siihen ja se on kätevin tapa kerätä tutkimuspohjaa nykypäivänä, kun kyselyn saa auki sekä tietokoneella että älypuhelimella,

25 jotka suurimmalta osalta vastaajista löytyvät. Tutkimuskyselyn linkki päätettiin lähettää myös sähköpostin kautta, jotta saataisiin enemmän vastaajia, sillä Saunders, Lewis & Thornhill (2019, 507) ovat todenneet, että sähköpostin kautta lähetettyyn kyselyyn vastaa- minen on hyvin todennäköistä, kun se tulee vastaajalle henkilökohtaisesti. Web-/mobiiliky- selyiden vastausaste on kuitenkin huomattavan vähäinen; organisaatioiden sisällä vastausprosentti on 30-50% välillä, mutta muuten vastausprosentti on 10% tai alle. (Saunders, Le- wis & Thornhill 2019, 507.)

Web-/mobiilikyselyn mahdollisena pituutena pidetään 6-8 A4 sivua vastaavaa pituutta (Saunders, Lewis & Thornhill 2019, 507). Mutta kokemuksen mukaan nykypäivänä ihmiset eivät jaksa vastata näin pitkiin kyselyihin, minkä takia tämä kyselylomake on vain vähän yli kaksi A4 sivua. Kysymysten tyyppi tulee olla suljettu kysely, mutta ei liian haastava. Kysymyksissä voi kuitenkin olla vaikeita jatkokysymyksiä, mikäli niiden esittämiseen on käytetty ohjelmistoa. Li- säksi kysymyksiin vastaamisen tulee olla mielenkiintoista ja sen arvoista vastaajille. Aikaa kyselyn vastauksien keräämiseen tulisi olla 2-6 viikkoa sen lähettämisestä. (Saunders, Le- wis, & Thornhill 2019, 508.)

Kysely julkaistiin avoimeksi 15.-31.1.2019 väliselle ajalle ja siihen luotiin linkki, joka lähetet- tiin kesätyöohjelmaan osallistuneille henkilöille Whatsapp-ryhmäkeskusteluissa, Faceboo- kin suljetuissa ryhmissä sekä sähköpostin kautta. Linkkiä pyydettiin jakamaan eteenpäin muillekin henkilöille, jotka ovat osallistuneet ohjelmaan yli 20 vuoden aikana. Kysely suljettiin väliaikaisesti 31.1.2019, kun haluttiin katsoa, moniko oli vastannut kyselyyn siihen men- nessä. Tässä vaiheessa kyselyyn oli tullut vain 90 vastausta, joten kyselylle annettiin lisä- aikaa 3.2.2019 saakka, sillä vastauksia haluttiin vielä hiukan enemmän. Tämän päivämää- rän jälkeen kysely suljettiin kokonaan ja vastauksia lähdettiin analysoimaan. Vastausten tavoitelukumäärä oli 100, mutta vastauksia kertyi vain 96, vaikka linkkiä jaettiin useaan kertaan ja kyselyyn vastaamista kehotettiin tehdä. Tässä tapauksessa Saundersin, Lewisin ja Thornhillin teoria osoittautui oikeaksi, sillä tutkimuskyselyn vastausprosentti on alle 10%.

Tutkimuskyselyn tuloksia aloitettiin analysoimaan loka-marraskuun vaihteessa 2019. Tulok- sista tehtiin pylvästaulukot, joista on helppo nähdä vastausten erot ja yhtäläisyydet. Kyselyn tuloksien tarkemmat analysoinnit ja havainnot on kerrottu luvussa 6.

5.4 Tutkimusprosessin ongelmat ja haasteet

Haasteelliseksi tutkimusprosessi osoittautui, kun tutkimuskysely tehtiin ennen kuin tutkimusongelma oli mietitty loppuun asti. Kyselylomakkeen kysymysten 8. ja 9. vastausvaihtoehdot tuottivat hankaluuksia analysoinnin kanssa. Näiden kysymysten vastausvaihtoehtojen olisivat pitäneet olla samalla lailla kuin 6. ja 7. kysymysten eli 1 eri mieltä - 10 samaa mieltä. Tulosten analysointia tehdessä tutkija huomasi, että kysymykseen 13. unohtui täs- mentää useampana kesänä olleille kohta, että kun he menivät kesätöihin Wisconsin Dellsiin tai Ocean Cityyn ensimmäistä kertaa, että oliko se myös heidän ensimmäinen kerta kesä- töissä ulkomailla vaiko ei. Tutkimuksen analysoinnin loppuvaiheen yhteydessä tutkija huomasi myös, että tutkimus ei ollut pelkästään kvantitatiivinen tutkimus, vaan myös joidenkin kysymysten osalta kvalitatiivinen tutkimus. Kvalitatiivisten kysymysten analysointiin ei opin- näytetyön viimeistelyssä enää jäänyt aikaa ja energiaa, joten ne päätettiin jättää niin kuin ne olivatkin.

Haastetta tuotti myös informaation kerääminen sekä Noah’s Ark -vesipuiston, että Copa Cabana hotellin yleistiedoista, sillä heidän nettisivunsa olivat erittäin sekalaiset tai niitä ei edes ollut olemassakaan enää. Tästä syystä osa tiedoista on kerätty tutkijan omakohtaisten tietojen ja muilta kesätyöntekijöiltä (niin amerikkalaisilta kuin suomalaisilta) kuultujen faktapuheiden perusteella. Coba Cabana hotellin yleistiedoista tutkija kysyi hotellin entiseltä toi- mitusjohtajalta Jill Diehliltä sähköpostilla useampaan kertaan, mutta vastauksia sähköpos- teihin ja kysymyksiin tutkija ei koskaan saanut. Tästä syystä vähäisiäkin tietoja hotellista kerättiin Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton yhteyshenkilöltä Kirsi Rutoselta. Osaksi myös Tommy Bartlett Inc.:iin liittyviä yleistietoja on kerätty tutkijan omakohtaisten tietojen ja yrityksen työntekijöiden faktapuheiden kautta, sillä kaikkia tietoja ei löydy heidän internet-si- vuiltaan.

Toinen haaste tutkijalla oli jatkaa opinnäytetyön kirjoittamista kesän 2019 aikana, sillä hän oli kesätöissä Wisconsin Dellsissä neljättä kertaa eikä työnteolta aikaa muuhun oikein jää- nyt. Lisäksi opiskelumotivaation puute viivästytti opinnäytetyön kirjoittamista edelleen. Niinpä opinnäytetyön viimeistely jäi syksyyn 2019.

6 Tutkimustulosten analysointi

Tutkimuskyselyssä oli yhteensä 18 kysymystä, joista 17 oli valinta- tai monivalintakysymyk- siä ja yksi oli avoin kysymys. Kaikki muut paitsi avoin kysymys olivat pakollisia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi kohderyhmästä (SAM:in kesätyöohjelmaan vuosina 1997-2018 osallistuneet henkilöt) yhteensä 96 henkilöä anonyymisti. Kysely toteutettiin tammi-helmikuussa 2019, joten vastaajien vastaukset perustuvat sen hetkisiin elämäntilanteisiin.

6.1 Ensimmäinen kysymys

Kyselyn ensimmäisenä kysymyksenä oli ”Minkä ikäinen olet?”. Kyselyn ikäjakauma oli laaja, mutta kuitenkin yli puolet vastaajista olivat alle 30-vuotiaita. Kyselyyn vastasi eniten 25-29- vuotiaita, 34 vastaajaa. Toiseksi eniten 20-24-vuotiaita, 25 vastaajaa. Kyselyn vastaajista kukaan ei ollut yli 50-vuotias, ja toiseksi vähiten vastaajia oli 45-49-vuotiaiden ikäluokassa, 2 vastaajaa. Muut ikäryhmät, 30-34v, 35-39v ja 40-44v, vastaajien kesken jakautuivat ta- saisemmin Kyselyyn ei laitettu ”alle 20v” vaihtoehtoa, sillä kesätyöohjelman ikäraja on 21- 26-vuotiaat suomalaiset opiskelijat, eli kaikkien kyselyyn vastanneiden on täytynyt olla vä- hintään 21-vuotiaita.

1. IKÄ?

20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v yli 50v

40 34 35 30 25 25 20 14 15 13 10 8

5 2 0 0 Vastaajien lukumäärä: 96

Taulukko 1. Vastaajien ikäjakauma

6.2 Toinen kysymys

Toisena kysymyksenä kyselykaavakkeessa oli ”Sukupuoli?”. Vastaajista 77 oli naisia ja 19 miehiä. Kysymyksen vastauksista selviää, että kesätyöohjelmaan on osallistunut reilusti enemmän naisia kuin miehiä.

2. SUKUPUOLI?

Mies Nainen

90 77 80 70 60 50 40 30 19 20 10 0 Vastaajien lukumäärä: 96

Taulukko 2. Vastaajien sukupuolijakauma

6.3 Kolmas kysymys

Kolmantena kysymyksenä oli ”Työelämän status tällä hetkellä?”. Kysely tehtiin tammi-helmikuussa 2019 eli kyselyn vastaukset perustuvat vastaajien sen hetkiseen statukseen, joka voi olla muuttunut kyselyn teettämisen jälkeen. Kyselyyn vastanneista eniten, 47 henkilöä, olivat työelämässä, 35 henkilöä opiskelijoita, 6 henkilöä työttömiä ja 3 henkilöä äitiys- tai isyysvapaalla. Vastaajista kukaan ei ollut eläkkeellä ja 5 heistä vastasi jokin muu. Näistä ”jokin muu” -vastauksista, 3 olivat sekä opiskelijoita että töissä samaan aikaan, 1 henkilö oli sairaslomalla ja 1 henkilö oli miehensä työn perässä maailmalla. Kyselystä voidaan siis päätellä, että vastaajista lähes puolet ovat päässeet jo työelämään sekä kolmas osa opiskelee edelleen.

3. TYÖELÄMÄN STATUS TÄLLÄ HETKELLÄ?

Opiskelija Työelämässä Työtön Äitiys-/isyysvapaalla Eläkkeellä Jokin muu

50 47

40 35

10 6 5 3 0 0 Vastaajien lukumäärä: 96

Taulukko 3. Vastaajien työelämän status kyselyn vastaushetkellä

6.4 Neljäs kysymys

Kaavakkeen neljäntenä kysymyksenä oli ”Minä vuonna/vuosina osallistuit SAM:in kesä- työohjelmaan Wisconsin Dellsissä tai Ocean Cityssä?”. Tämä kysymys oli monivalintakysymys, sillä moni osallistuja on osallistunut kesätyöohjelmaan useampana kesänä, joten siitä syystä vastauksia (142) on tässä kysymyksessä enemmän kuin vastaajia (96). Tuloksista voidaan nähdä, että kyselyyn vastasi vastaajia lähes jokaiselta kesätyövuodelta. Ainoa vuosi, jolloin kukaan vastaajista ei ollut ollut kesätöissä Wisconsin Dellsissä tai Ocean Ci- tyssä, oli vuosi 1998. Vastaajista suurin osa oli ollut kesätöissä vuosina 2014-2018, eniten kuitenkin vuonna 2016. Muuten vastaukset jakautuivat hyvin tasaisesti eri vuosille.

4. MINÄ VUONNA/VUOSINA OSALLISTUIT SAM:IN KESÄTYÖOHJELMAAN WI DELLSISSÄ TAI OC:SSA? 25 20 20 18 16 15 13 11 10 7 6 6 6 6 6 5 4 4 5 3 2 2 2 2 2 1 0 0

Vastaajien lukumäärä: 96, vastausten lukumäärä: 142

Taulukko 4. Vastaajien kesätyövuodet, milloin he osallistuivat SAM:in kesätyöohjelmaan.

6.5 Viides kysymys

Viides kysymys koski vastaajien työnantajia, ”Mille yritykselle teit töitä?”. Tämäkin kysymys oli monivalintakysymys, sillä esimerkiksi jos joku useampana kesänä olleista oli vaihtanut työpaikkaa kesien aikana, niin he pystyivät valitsemaan useamman työpaikan. Vastauksista nähdään, että kyselyyn vastanneista 37 henkilöä on työskennellyt Noah’s Ark Waterpar- kissa, 31 henkilöä Tommy Bartlett Show’ssa, 25 henkilöä Tommy Bartlett Exploratorylla, 2 henkilöä Jolly Roger Amusement Parkissa ja 8 henkilöä jossakin muussa paikassa. Näistä kahdeksasta ”jokin muu” vastauksesta, 6 henkilöä oli työskennellyt Copa Cabana Resort Hotel & Suites -hotellissa ja 2 henkilöä Tommy Bartlett Inc:in lipunmyyjinä. Vastaajista enemmistö on siis työskennellyt Tommy Bartlett Inc:in alaisuudessa, eri työosastoilla. Vas- tauksista voidaan myös nähdä se, että Wisconsin Dells on ollut pidempään kesätyöohjel- man kohteena, sillä kaikki muut työpaikat paitsi Jolly Roger Amusement Park sijaitsevat Wisconsin Dellsissä, WI.

5. MILLE YRITYKSELLE TEIT TÖITÄ?

Tommy Bartlett Exploratory Tommy Bartlett Show Noah's Ark Waterpark Jolly Roger Amusement Park Joku muu

40 37

35 31 30 25 25 20 15 10 8 5 2 0 Vastaajien lukumäärä: 96, vastausten lukumäärä: 103

Taulukko 5. Vastaajien työnantajayritykset, joille he tekivät töitä.

6.6 Kuudes kysymys

Kuudennessa kysymyksessä haluttiin selvittää kohderyhmän tyytyväisyys heidän kesätyö työpaikkoihin. Tässä kysymyksessä vastausvaihtoehdot olivat numeroitu 1-10. Numero 1 tarkoitti tyytymätöntä ja numero 10 todella tyytyväistä. Suurin osa vastaajista olivat tyytyväi- siä tai todella tyytyväisiä heidän kesätyö kesän/kesien työpaikkaan, antamalla numeron 8, 9 tai 10. Kyselyyn vastanneista yksi henkilö oli tyytymätön työpaikkaansa. Loput vastanneista olivat vähemmän tyytymättömiä tai tyytyväisiä työpaikkaansa antamalla numerot 3- 7. Näiden vastausten pohjalta voidaan todeta, että kesätyöohjelmaan kuuluvat työpaikat ovat oikein hyviä, sillä suurin osa vastaajista olivat niihin tyytyväisiä.

6. OLITKO TYYTYVÄINEN TYÖPAIKKAASI? 35 29 29 30 25 21 20 15 10 6 4 5 3 2 1 0 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 tyytymätön - 10 todella tyytyväinen Vastaajien lukumäärä: 96

Taulukko 6. Vastaajien tyytyväisyys kesätyö työpaikkaan.

6.7 Seitsemäs kysymys

”Olitko tyytyväinen kesääsi/kesiisi?” oli kyselykaavakkeen seitsemäs kysymys. Myös tässä kysymyksessä vastausvaihtoehdot olivat numeroina 1-10 (1 tyytymätön – 10 todella tyyty- väinen). Kyselyyn vastanneista 57 henkilöä antoivat kesälleen tai kesilleen numeron 10 eli he olivat todella tyytyväisiä omaan kesään tai kesiin. Vastaajista 26 henkilöä antoivat numeron 9 eli olivat tyytyväisiä, mutta eivät todella tyytyväisiä. Vastaajista kaksi henkilöä antoivat numeron 3 eli he olivat lähes tyytymättömiä omiin kesiinsä. Loput vastaajista antoivat numeron 6, 7 tai 8 eli he olivat lähempänä tyytyväisyyttä kuin tyytymättömyyttä omiin ke- siinsä. Näistä vastauksista voidaan päätellä, että hyvin suuri osa vastaajista oli tyytyväisiä tai todella tyytyväisiä omaan kesäänsä tai kesiinsä Yhdysvalloissa.

7. OLITKO TYYTYVÄINEN KESÄÄSI/KESIISI? 60 57

30 26

20 6 10 3 0 0 2 0 0 2 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 tyytymätön - 10 todella tyytyväinen Vastaajien lukumäärä: 96

Taulukko 7. Vastaajien tyytyväisyys heidän kesätyö kesään/kesiin.

6.8 Kahdeksas kysymys

Kyselyn kahdeksantena kysymyksenä oli ”Onko kesätyökokemuksestasi ollut hyötyä sinulle elämässäsi?”. Tässä kysymyksessä tutkija teki kysymyksestä vääränlaisen vastausvaihtoehtojen suhteen, joka haittaa tämän kysymyksen tulosten analysointia. Jälkeenpäin tutkija huomasi, että tämän kysymyksen vastausvaihtojen olisivat pitäneet olla samanlaisia kuin edeltäneiden 6. ja 7. kysymyksien. Tämän kysymyksen vastauksista nähdään, että 45 hen- kilöä vastasivat, että kesätyökokemuksesta on ollut ”jonkin verran” hyötyä heidän elämis- sään. Vastausvaihtoehdon ”paljon” valitsivat 32 henkilöä. 8 henkilöä valitsi kohdan ”vähän”, 6 henkilöä kohdan ”osittain” ja 3 henkilöä kohdan ”ei vielä”. Yksi henkilö valitsi kohdan ”ei ollenkaan” hyötyä kesätyökokemuksesta omassa elämässään. Yksi henkilö ”toivoisi kesä- työkokemuksella olevan” hyötyä elämässään.

Tämä kysymys voidaan luokitella kvantitatiivisen tutkimuksen analyysin kategoriseen dataan, sillä vastausvaihtoehtojen arvoja ei voida mitata numeraalisesti. Vielä tarkemmin kysymyksen vastausvaihtoehdot sijoitetaan kuvaukselliseen kategoriaan, sillä on vaikeaa sel- ventää niitä sijoituksellisesti, vaan yksinkertaisesti kunkin vastausvaihtoehdon esiintymiset täytyy laskea ja esittää erikseen. (Saunders, Lewis & Thornhill 2019, 568-569.)

Tuloksista voidaan kuitenkin nähdä, että suurimmalle osalle kesätyökokemuksesta on ollut ”paljon” tai ”jonkin verran” hyötyä elämässään.

8. ONKO KESÄTYÖKOKEMUKSESTASI OLLUT HYÖTYÄ SINULLE ELÄMÄSSÄSI?

Paljon Jonkin verran Vähän Osittain Ei vielä Ei ollenkaan Toivoisin olevan

50 45 45 40 35 32 30 25 20 15 8 10 6 3 5 1 1 0 Vastaajien lukumäärä: 96

Taulukko 8. Vastaajien kesätyökokemuksen hyöty elämässä

6.9 Yhdeksäs kysymys

Kyselyn yhdeksäs kysymys ”Onko kesätyökokemuksestasi ollut hyötyä sinulle urapolullasi?” on vastausvaihtoehdoiltaan samanlainen kuin edeltävä 8. kysymys eli tässäkin kysy- myksessä vastausvaihtoehdot olisivat pitäneet olla numeroitu 1-10 (1 ei ollenkaan hyötyä – 10 paljon hyötyä), jotta tuloksia olisi pystytty analysoida paremmin. Tutkija teki siis näiden kahden kysymyksen kohdalla virheen, joka tuottaa analysoinnissa hankaluuksia.

Tämän kysymyksen avulla haluttiin selvittää, onko kesätyökokemuksesta ollut hyötyä ke- sätyöohjelmaan osallistuneille henkilöille heidän urapoluillaan. 31 henkilöä vastasivat ”jonkin verran”, 22 henkilöä ”vähän”, 17 henkilöä ”ei vielä”, 8 henkilöä valitsivat kohdat ”paljon” ja ”osittain”, 6 henkilöä valitsivat kohdan ”toivoisin olevan” ja 4 henkilöä kohdan ”ei ollenkaan” hyötyä.

Kolmas osa vastaajista kokee, että kesätyökokemuksesta on ollut ”jonkin verran” hyötyä heidän urapoluillaan. Lisäksi noin joka viides vastaaja kokee, että heidän urapoluillaan ke- sätyökokemuksesta on ollut ”vähän” hyötyä. Vaikka kategorista dataa ei voida laittaa arvo- järjestykseen tai verrata keskenään, voidaan silti todeta, että SAM:in kesätyökokemuksesta on ollut jonkinlaista hyötyä urapoluilla yli puolelle tähän kyselyyn vastanneelle kohderyhmän edustajalle.

9. ONKO KESÄTYÖKOKEMUKSESTASI OLLUT HYÖTYÄ SINULLE URAPOLULLASI?

Paljon Jonkin verran Vähän Osittain Ei vielä Ei ollenkaan Toivoisin olevan

35 31 30 25 22 20 17 15 8 8 10 6 4 5 0 Vastaajien lukumäärä: 96

Taulukko 9. Vastaajien kesätyökokemuksen hyöty heidän urapoluillaan.

6.10 Kymmenes kysymys

Kyselyn 10. kysymyksessä kysyttiin kohderyhmältä ”Oletko päässyt töihin kansainväliseen työhön ja/tai työympäristöön Wisconsin Dells tai Ocean City kesätyökokemuksesi avulla?”. Tämä kysymys oli monivalintakysymys, niinpä vastauksia on 98 ja vastaajia 96. Tämänkin kysymyksen vastausvaihtoehdot olisivat voineet olla hieman paremmin muotoiltuja. Esimer- kiksi vastausvaihtoehdon ”En” olisi voinut yhdistää vastausvaihtoehdon ”En vielä, mutta haluaisin päästä KV-töihin” kanssa, sillä tässä kysymyksessä ne tarkoittavat lähes samaa.

Vastaajista 28 henkilöä valitsivat sekä kohdat ”en” että ”osittain” kysyttäessä pääsyä kan- sainväliseen työhön ja/tai työympäristöön kesätyökokemuksen avulla. 26 henkilöä vastasivat, että he eivät ole vielä päässeet töihin kansainväliseen työhön ja/tai työympäristöön, mutta he haluaisivat päästä sellaisiin töihin. 11 henkilöä valitsivat kohdan ”kyllä” ja 5 henki- löä kohdan ”minua ei kiinnosta kansainväliset työt”. Tämän kysymyksen ja näiden vastausten perusteella voidaan nähdä, että kolmas osa vastaajista on päässyt joko kokonaan tai osittain kansainväliseen työhön ja/tai työympäristöön Wisconsin Dells tai Ocean City kesä- työkokemuksensa avulla. Myös lähes kolmas osaa kiinnostaa kansainväliset työt, vaikka he eivät ole vielä päässeet sellaiseen työhön tai työympäristöön.

10. OLETKO PÄÄSSYT TÖIHIN KANSAINVÄLISEEN TYÖHÖN JA/TAI TYÖYMPÄRISTÖÖN KESÄTYÖKOKEMUKSESI AVULLA?

Kyllä En Osittain En vielä, mutta haluaisin päästä KV-töihin Minua ei kiinnosta KV-työt

30 28 28 26 25

15 11 10 5 5

0 Vastaajien lukumäärä: 96, vastausten lukumäärä: 98

Taulukko 10. Vastaajien pääsyt kansainväliseen työhön ja/tai työympäristöön Wisconsin Dells tai Ocean City kesätyökokemuksen avulla.

6.11 Yhdestoista kysymys

Kysymyksen ”Saitko kesältä/kesiltä kansainvälisiä ystävyyssuhteita?” avulla haluttiin selvit- tää, kuinka moni vastaajista sai kansainvälisiä ystävyyssuhteita tai siitä vielä jotain enem- män kesänsä tai kesiensä aikana. Tämä kysymys oli monivalintakysymys, minkä takia vastauksia (121) on enemmän kuin vastaajia (96). 48 henkilöä vastasivat, että he ovat usean kesäkaverinsa kanssa edelleen yhteyksissä. 39 henkilöä vastasivat, että he saivat monia hyviä ystäviä. Kukaan vastaajista ei valinnut kohtaa ”en tutustunut kesän aikana uusiin ihmisiin” eli kaikki kohderyhmän henkilöt saivat kesältään tai kesiltään kansainvälisiä ystä- vyyssuhteita. 9 henkilöä vastasivat, että he tutustuivat vain suomalaisten kanssa, ja toiset 9 henkilöä, että he löysivät rakkauden kesällä tapaamansa ihmisen kanssa. 19 henkilöä vastasivat, että he saivat kesältään tai kesiltään ”jotain muuta”. Monet henkilöt, jotka vastasivat ”jotain muuta” kertoivat, että he saivat kesän aikana ystäviä, mutta pysyviä ystävyys- suhteita muiden kuin suomalaisten kanssa ei ole oikeastaan jäänyt. Ulkomaalaisten kanssa he ovat kavereita sosiaalisessa mediassa ja seuraavat toistensa elämää sitä kautta. Pari henkilöä kertovat, että he löysivät kesältä parhaan ystävän tai jopa amerikkalaisen vaimon tai miehen.

11. SAITKO KESÄLTÄ/KESILTÄ KANSAINVÄLISIÄ YSTÄVYYSSUHTEITA?

Kyllä, monia hyviä ystäviä Olen usean kesäkaverini kanssa edelleen yhteyksissä En tutustunut kesän aikana uusiin ihmisiin Tutustuin vain suomalaisten kanssa Löysin rakkauden kesällä tapaamani ihmisen kanssa Jotain muuta

60 48 36 40 19 20 9 9 0 0 Vastaajien lukumäärä: 96, vastausten lukumäärä: 121

Taulukko 11. Vastaajien kansainvälisten ystävyyssuhteiden saaminen kesän aikana.

6.12 Kahdestoista kysymys

Kulttuurishokin kokemisesta kesän alussa tai sen aikana kysyttiin kyselyn kysymyksessä numero 12. Kulttuurishokki on jokaisella ihmisellä henkilökohtaista ja tällä kysymyksellä haluttiin tietää, kokivatko kohderyhmän henkilöt sitä kesän alussa tai sen aikana. Vastaajista 60 henkilöä, eli suurin osa, vastasivat että he ”eivät erityisemmin” kokeneet kulttuurishokkia. 35 henkilöä vastasivat, että he kokivat kulttuurishokkia ”joissakin asioissa”. 1 henkilö vastasi, että hän koki suuresti kulttuurishokkia kesän alussa tai sen aikana. Näistä vastauksista voidaan todeta, että amerikkalainen kulttuuri ei tuottanut suurimmalle osalle juuri minkään- laisia kulttuurishokin oireita kesätyö kesän alussa tai sen aikana.

12. KOITKO KULTTUURISHOKKIA KESÄN ALUSSA TAI SEN AIKANA?

Kyllä suuresti Kyllä, joissakin asioissa En erityisemmin

70 60 60

40 35

10 1 0 Vastaajien lukumäärä: 96

Taulukko 12. Vastaajien kokemukset kulttuurishokkiin kesän alussa tai sen aikana.

6.13 Kolmastoista kysymys

Kyselyn tällä kysymyksellä haluttiin selvittää kuinka monelle SAM:in kesätyöohjelmaan osallistuneelle henkilölle Wisconsin Dells, WI tai Ocean City, MD kesä oli ensimmäinen kerta kesätöissä ulkomailla. 69 henkilölle kesä kyseenomaisissa paikoissa oli ensimmäinen kerta kesätöissä ulkomailla. 27 henkilöä olivat olleet ennen WI Dells tai OC kesää aiemminkin kesätöissä ulkomailla. Tuloksista voidaan todeta, että monet suomalaisnuoret jäävät ensikädessä kesätöihin Suomeen kuin lähtevät ulkomaille kesätöihin. Tosin löytyy myös nuoria, jotka lähtevät rohkeasti ulkomaille kesätöihin, jopa useampaan kertaan, kuten tähän kyselyyn ”ei” vastanneet henkilöt osoittavat.

13. OLIKO WI DELLS TAI OC KESÄSI ENSIMMÄINEN KERTA KESÄTÖISSÄ ULKOMAILLA?

Kyllä Ei

80 69 70 60 50 40 27 30 20 10 0 Vastaajien lukumäärä: 96

Taulukko 13. Kuinka monelle vastaajista Wisconsin Dells tai Ocean City kesä oli ensimmäi- nen kerta kesätöissä ulkomailla.

6.14 Neljästoista kysymys

Tutkimuskyselyn 14. kysymyksellä haluttiin tietää, että moniko kohderyhmän henkilöistä matkusti Yhdysvaltoihin ensimmäistä kertaa mennessään kesätöihin Wisconsin Dellsiin, WI tai Ocean Cityyn, MD. Tässä kysymyksessä oli tarkennuksena useampana kesänä työs- kennelleille teksti, että oliko Yhdysvaltoihin matkustaminen heille ensimmäinen kerta, kun he menivät kesätöihin kyseenomaisiin paikkoihin heidän ensimmäisinä kesinään. 55 henki- löä matkustivat Yhdysvaltoihin ensimmäistä kertaa mennessään kesätöihin Wisconsin Dell- siin tai Ocean Cityyn. 41 henkilöä olivat käyneet Yhdysvalloissa aiemminkin ennen kesä- työkesäänsä. Tuloksista voidaan todeta, että yli puolelle kohderyhmän henkilöistä kesätöi- hin matkustaminen oli ensimmäinen kerta Yhdysvalloissa. Kysymyksen vastaustulokset ovat kuitenkin hyvin lähellä toisiaan eli kohderyhmän henkilöillä on myös ollut aiempaa mat- kustuskokemusta Yhdysvalloista.

14. MATKUSTITKO ENSIMMÄISTÄ KERTAA YHDYSVALTOIHIN KUN MENIT KESÄTÖIHIN WI DELLSIIN TAI OC:HEN?

Kyllä, ensimmäinen kerta En, olin käynyt USA:ssa aiemmin

60 55 50 41 40 30 20 10 0 Useampana kesänä olleille tarkennuksena oli kun he menität ko. paikkoihin ensimmäisenä kesänään Vastaajien lukumäärä: 96

Taulukko 14. Kuinka moni vastaajista oli käynyt Yhdysvalloissa ennen kuin meni kesätöihin Wisconsin Dellsiin tai Ocean Cityyn.

6.15 Viidestoista kysymys

Tutkimuskyselyn 15. oli ”Oletko käynyt Wisconsin Dellsissä tai Ocean Cityssä kesätyövuo- tesi tai -vuosiesi jälkeen?”. Vastaajista 62 henkilöä vastasivat, että he eivät ole käyneet kyseenomaisissa paikoissa kesätyövuotensa tai -vuosiensa jälkeen. 19 henkilöä vastasivat, että he ovat käyneet Wisconsin Dellsissä tai Ocean Cityssä työskentelykesänsä tai ke- siensä jälkeen. 15 vastaajaa sanoivat, että he eivät ole vielä käyneet Dellsissä tai OC:ssa, mutta suunnittelevat jo matkaa takaisin vanhaan kesätyöpaikkaansa. Tuloksista voidaan siis todeta, että suurin osa ei ole käynyt tai ei vielä ole käynyt Wisconsin Dellsissä tai Ocean Cityssä sitten kesätöidensä jälkeen. Muutama kyselyyn vastanneista on jo kerennyt tai ky- ennyt kesätyöpaikoissa käymään työskentelyvuosiensa jälkeen.

15. OLETKO KÄYNYT WI DELLSISSÄ TAI OC:SSA KESÄTYÖVUOTESI/-VUOSIESI JÄLKEEN?

Kyllä En En vielä, mutta matka on jo suunnitteilla

70 62 60 50 40 30 19 20 15 10 0 Vastaajien lukumäärä: 96

Taulukko 15. Kuinka moni vastaajista on käynyt Wisconsin Dellsissä tai Ocean Cityssä ke- sätyövuoden/-vuosien jälkeen.

6.16 Kuudestoista kysymys

Kysymys 16 oli avoin kysymys, johon ei ollut pakko vastata mitään, mutta silti kyselyyn vastanneista 57 vastasivat myös tähän kysymykseen. Avoimen kysymyksen teksti oli ”Va- paa sana: Miten kesätyökokemus Yhdysvalloissa on näkynyt urapolullasi/elämässäsi? Oletko esim. päässyt kokemuksesi kautta parempaan työpaikkaan tai siihen mihin olet ha- kenut töihin? Olisiko kesäsi voinut olla parempi? Jotain mitä haluat kertoa, mikä olisi tutki- mukselleni tärkeää?”.

Moni avoimeen kysymykseen vastaajista kertoi kesätyökokemuksen parantaneen heidän itseluottamusta ja tuoneen lisää rohkeutta sekä parantaneen heidän englannin kielen taitojaan että tuonut varmuutta keskustelujen käymiseen englanniksi. Muutamat lisäävät myös, että vaikka kesätyö itsessään ei ollut kovin haastavaa, niin kesätyökokemus ulkomailla ja Yhdysvalloissa näyttää paremmalta CV:ssä kuin esimerkiksi vastaava kesätyö huvipuistossa Suomessa, ja siitä syystä monilta on työhaastatteluissa kysyttykin tästä kesätyömer- kinnästä. Pari vastaajaa kuitenkin toteaa, että he eivät vielä tiedä tai osaa sanoa miten kesätyökokemus olisi ollut heille hyödyksi urapoluilla tai työelämässä, mutta varmasti jotain yleishyödyllisiä asioita on kesältä jäänyt käteen.

Avoimen kysymyksen vastauksissa tuli monta muutakin asiaa esille, mutta yleisesti ylläole- vat kohdat nousivat vastauksista eniten esille.

Kuva 6. Avoimen kysymyksen vastauksia osa 1.

Kuva 7. Avoimen kysymyksen vastauksia osa 2.

Kuva 8. Avoimen kysymyksen vastauksia osa 3.

Kuva 9. Avoimen kysymyksen vastauksia osa 4.

Kuva 10. Avoimen kysymyksen vastauksia osa 5.

Kuva 11. Avoimen kysymyksen vastauksia osa 6.

Kuva 12. Avoimen kysymyksen vastauksia osa 7.

6.17 Seitsemästoista kysymys

Kyselyn kaksi viimeistä kysymystä, eli 17. ja 18., olivat toimeksiantajan (Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto) lisäämät kysymykset heidän SAM:in alumnitoiminnan kehittämiseksi. Ky- symyksessä 17. kysyttiin ”Oletko kiinnostunut SAM:in alumnitoiminnasta?”. 22 henkilöä vastasivat, että he ovat kiinnostuneet alumnitoiminnasta. 31 henkilöä puolestaan eivät ole kiinnostuneita. Suurin vastaajamäärä eli 43 henkilöä vastasivat, että he ovat ”jonkin verran" kiinnostuneita SAM:in alumnitoiminnasta. Tuloksista voidaan todeta, että kaksi kolmasosaa vastaajista on ”jonkin verran” tai täysin kiinnostuneita SAM:in alumnitoiminnasta kesätyöoh- jelmaan osallistuneille.

17. OLETKO KIINNOSTUNUT SAM:IN ALUMNITOIMINNASTA?

Kyllä En Jonkin verran

50 45 43 40

35 31 30 25 22 20 15 10 5 0 Vastaajien lukumäärä: 96

Taulukko 16. Vastaajien kiinnostus SAM:in alumnitoimintaa kohtaan.

6.18 Kahdeksastoista kysymys

Kyselyn viimeisen kysymyksen avulla toimeksiantaja halusi tietää, minkälainen alumnitoiminta kesätyöohjelmaan osallistuneita henkilöitä kiinnostaisi. Tämä kysymys oli monivalintakysymys, minkä takia vastauksia on 193 ja vastaajia 96. Alumnilla tarkoitetaan, kesä- työohjelmaan aiempina vuosina osallistuneita suomalaisia. Suurimman vastausmäärän vastausvaihtoehdoista sai ”erilaiset tapahtumat mm. halloween tai muu amerikkalainen juhla” 43 vastauksella. ”Vuosittaiset alumnitilaisuudet” sai 38 vastausta ja ”alumnien verkostoitumislounas/-illallinen” 34 vastausta. 30 henkilöä vastasivat, että heitä kiinnostaisivat ”vierailu mielenkiintoiseen yritykseen”, ja 18 henkilöä kiinnostaisi ”SAM alumnin mielenkiintoinen urapolkutarina”. 27 henkilöä vastasi, että heitä ei kiinnosta alumnitoiminta. 3 henkilöä valitsi vastausvaihtoehdon ”joku muu”, johon he kirjoittivat, että heitä kiinnostaisivat järjes- tetyt matkat, uusien WI Dells tai OC kesätyöntekijöiden inspiroiminen/mentorointi ennen lähtöä Yhdysvaltoihin, ja tapahtumat myös Helsingin ulkopuolella. Vastausten perusteella voidaan sanoa, että suurta osaa vastaajista kiinnostaisivat monet erilaiset alumnien tapahtumat ja toiminnat.

18. MINKÄLAINEN ALUMNITOIMINTA SINUA KIINNOSTAISI? Vuosittaiset alumnitilaisuudet Erilaiset tapahtumat mm. halloween tai muu amerikkalainen juhla SAM alumnin mielenkiintoinen urapolkutarina Vierailu mielenkiintoiseen yritykseen Alumnien verkostoitumislounas/-illallinen Minua ei kiinnosta alumnitoiminta Joku muu

60 43 38 40 34 30 27 18 20 3 0 Vastaajien lukumäärä: 96, vastausten lukumäärä: 193

Taulukko 17. Minkälainen SAM:in alumnitoiminta vastaajia kiinnostaisi.

7 Pohdinta

Opinnäytetyön tutkimustuloksista voidaan päätellä, että Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton kesätyöohjelman kokemuksilla Wisconsin Dellsissä, WI tai Ocean Cityssä, MD, Yhdysval- loissa on ollut suurimmilta osin positiivisia ja kehittäviä vaikutuksia kohderyhmän henkilöi- den urapolkuihin. Tutkimuskysymyksien kautta ei kuitenkaan pystytty selvittämään miten kesätyöohjelman vaikutukset urapoluilla ja elämissä ovat näkyneet niillä, jotka osallistuivat ohjelmaan 15-20 vuotta sitten verrattuna niihin, jotka osallistuivat alle 5 vuotta sitten. Kesä- työkokemuksesta on jäänyt kohderyhmän henkilöiden elämiin paljon mieleenpainuvia muistoja sekä kokemuksia, joita he eivät Suomessa välttämättä olisivat kokeneet. Kesätyöohjel- man työnantajiin ja kesään ylipäätään oltiin pääosin tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vaikka tutkimuskysymykset eivät onnistuneet tämän tutkimuksen kannalta parhaimmalla mahdollisella tavalla, niin saatiin kysymyksistä kuitenkin muutamia hyödyllisiä tuloksia selville. Avoimen kysymyksen vastaukset antoivat paljon sellaista tietoa kesätyöohjelman vaikutuksista, joita lähdettiin etsimään, mutta joita ei muissa tutkimuskysymyksissä osattu tarpeeksi selvästi kysyä. Kehitysidea kesätyöohjel- man mainontaan olisi, että kesätyöstä Yhdysvalloissa saa rutkasti lisää englannin kielen taitoja ja reilusti itsevarmuutta. Lisäksi siitä on paljon erilaisia hyötyjä tulevaisuuden työhön ja urapolulle, lisäksi merkintä kesätyöstä näyttäisi upealta CV:ssä. Kesätyöohjelmaa voisi myös esitellä ja mainostaa enemmän miehille, jotta osallistuneiden henkilöiden sukupuoli- jakaumaa saataisiin tasattua enemmän. Tutkimuskysymyksistä ei suoranaisesti selviä mitä SAM:in kesätyöohjelmassa voisi parantaa, mutta se olisi laadulliseen jatkotutkimukseen erinomainen kysymys.

Tutkimuksen luotettavuudessa jäätiin hieman halutusta määrästä. Tutkija olisi halunnut kyselyyn vastauksia vähintään sadalta kesätyöohjelmaan osallistuneelta henkilöltä, sillä heitä on vuosien mittaan ollut yli 1000. Vastaajia kertyi vain 96, eli halutusta määrästä jäätiin hieman, mutta tutkimusta voidaan silti pitää pätevänä ja luotettavana.

Oman oppimisen kannalta opinnäytetyöprosessi oli kohdallani erittäin iso opetus. Tämän jälkeen muistan ja ymmärrän missä järjestyksessä tutkimusta lähdetään tekemään. Jäl- keenpäin itseäni harmittaa, että olin prosessin alussa niin hätäinen ja halusin saada heti tutkimuskyselyn valmiiksi, vaikka tutkimusongelman perinpohjainen selvittäminen oli vielä kesken. Ammatillisesti ja kokemuksen kautta tutkimuksen aihe oli itselleni erittäin läheinen ja sen takia olisin halunnut tehdä tästä tutkimuksesta paljon paremman, kuin mitä siitä lopulta tuli. Itselleni oli prosessin keski- ja loppuvaiheilla vaikeaa jatkaa opinnäytetyön kirjoittamista, sillä motivaationi opiskeluun oli kadonnut kokonaan ja muu elämä tuntui vievän

48 enemmän aikaa. Lopulta into kirjoittamiseen osittain pakon kautta löytyi ja tämä opinnäyte- työ puristettiin valmiiksi. Halusin tästä tutkimuksesta myös jäävän toimeksiantajalle hyvät tulokset ja kehitysehdotukset käteen, jotta he voivat myös tulevaisuudessa jatkaa kesä- työohjelman ylläpitämistä ja suomalaisten opiskelijoiden lähettämistä kesätöihin Yhdysval- toihin.

Lähteet

ASSE ASPIRE Worldwide Summer Work Travel Student Handbook 2018, s.2-4. ASSE ASPIRE:n kesätyöohjelmaan osallistuvien informaatiolehtinen.

Bergbom B., Leppänen A., Antti-Poika T., Härmä M. & Mukala K. 2015. Työmatkalla maailmalla. Työterveyslaitos. Helsinki.

Hampshire D. 2006. Living and Working in America. Kuudes painos. Survival Books Lim- ited. Lontoo, Englanti.

Jolly Roger Amusement Parks Official Website 2019. Luettavissa: https://jollyroger- park.com/ Luettu: 2.4.2019

Marx E. 2001. Breaking Through Culture Shock. Nicholas Brealey Publishing. Lontoo, Englanti.

Nieminen M. & Väyrynen R. 1999. Amerikan aakkoset – Asuminen ja työskentely Yhdys- valloissa. Edita. Helsinki.

Noah’s Ark Waterpark Official Website 2019. Luettavissa: https://www.noahsarkwater- park.com/ Luettu: 28.3.2019

Ocean City, Maryland Seasonal Workforce 2019. Luettavissa: http://ocworkforce.com/ Lu- ettu: 18.4.2019

Palace Entertainment Corporate 2019. Luettavissa: https://www.palaceentertainment.com/ Luettu: 20.4.2019

Palkkaus 2018. Työntekijän loman pitäminen. Luettavissa: https://www.palkkaus.fi/cms/ar- ticle/tyontekijan_loman_pitaminen Luettu: 23.10.2019

Rutonen, K. 14.11.2019. Projektipäällikkö & SAM Magazine -lehden toimitussihteeri. Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto. Sähköposti.

SAM Magazine 2018. 72. vuosikerta, numero 3/18, s. 9-33

SAM Suomi Apurahat 2019. Luettavissa: https://samsuomi.fi/apurahat/ Luettu: 23.4.2019

SAM Suomi Kesätyö Yhdysvalloissa 2019. Luettavissa: https://samsuomi.fi/kesatyo-yhdysvalloissa/ Luettu: 2.4.2019

SAM Suomi Organisaatio ja Hallinto 2018. Luettavissa: https://samsuomi.fi/organisaatio- ja-hallinto/ Luettu 2.4.2019

Saunders, M., Lewis, P. & Thornhill, A. 2019. Research Methods for Business Students. Pearson Education UK. Kahdeksas painos. Harlow, Englanti. Luettavissa VitalSource

Bookshelfissä: https://bookshelf.vitalsource.com/#/books/9781292208794/cfi/0!/4/2@100:0.00 Luettu viimeiseksi: 21.11.2019

Stewart-Allen, A. & Denslow, L. 2002. Working with Americans – how to build profitable business relationships. Pearson Education UK. Julkaistu e-kirjana 2014. Luettavissa: https://learning.oreilly.com/library/view/working-with-americans/9780273656265/?ar Lu- ettu 4.4.2019

The Official Site of Ocean City, Maryland 2019. Luettavissa: https://ococean.com/ Luettu: 11.4.2019

Tommy Bartlett 2018 Show Program. Tommy Bartlett Show’n vuoden 2018 ohjelmalehtinen. Wisconsin Dells, WI, Yhdysvallat.

Tommy Bartlett Corporate Profile 2018. Luettavissa: https://www.tommybartlett.com/wp- content/uploads/sites/29/2018/05/2018-TB-Corporate-Profile.pdf Luettu: 27.3.2019

Tommy Bartlett Exploratory History 2016. Luettavissa: https://www.tommybartlett.com/exploratory/wisconsin-dells-exploratory-history/ Luettu: 27.3.2019

Tommy Bartlett Inc. Job Listings 2019. Luettavissa: https://www.tommybartlett.com/wp- content/uploads/sites/29/2019/03/JobDescriptions.pdf Luettu: 28.3.2019

Tommy Bartlett Official Website 2019. Luettavissa: https://www.tommybartlett.com/ Lu- ettu: 28.3.2019

Tommy Bartlett Show Fun Fact 2018. Luettavissa: https://www.tommybartlett.com/wp- content/uploads/sites/29/2018/05/2018-TB-Fun-Facts.pdf Luettu: 27.3.2019

Tommy Bartlett Show History 2016. Luettavissa: https://www.tommybartlett.com/water- show/wisconsin-dells-water-show-history/ Luettu: 27.3.2019

Tommy Bartlett Show Timeline 2018. Luettavissa: https://www.tommybartlett.com/wp-content/uploads/sites/29/2018/05/2018-TB-Timeline.pdf Luettu: 27.3.2019

Tommy Bartlett – Jill Diehl Bio 2018. Luettavissa: https://www.tommybartlett.com/wp-content/uploads/sites/29/2018/05/Jill-Diehl-Bio-2018-v2.pdf Luettu: 27.3.2019

Tommy Bartlett – Tom Diehl Bio 2018. Luettavissa: https://www.tommybartlett.com/wp- content/uploads/sites/29/2018/05/Tom-Diehl-Bio-2018.pdf Luettu: 27.3.2019

Turun Sanomat 2018. ”Meillä ei ole muistoja yhteisistä perhelomista” – yli puolet amerikkalaisista jättää ansaitsemiaan lomiaan käyttämättä. Luettavissa: https://www.ts.fi/uuti- set/maailma/3846771/Meilla+ei+ole+muistoja+yhteisista+perhelomista++yli+puolet+amerikkalaisista+jattaa+ansaitsemiaan+lomia+kayttamatta Luettu: 23.10.2019

Työsuojelu 2019. Vuosiloma. Luettavissa: https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/vuosiloma Luettu: 23.10.2019

Wisconsin Dells Area Info. Wisconsin Dells Visitor & Convention Bureau 2018. Luetta- vissa: https://www.wisdells.com/wisconsin-dells--area-info.htm Luettu: 26.2.2019

Wisconsin Dells History. Wisconsin Dells Visitor & Convention Bureau 2018. Luettavissa: https://www.wisdells.com/media/facts/history.htm Luettu: 20.11.2019

Wisconsin Dells Visitor Information. Wisconsin Dells Visitor & Convention Bureau 2018. Luettavissa: https://www.wisdells.com/wisconsin-dells-family-vacation/visitor-information.htm Luettu: 20.11.2019

Yena D. J. 2010. Career Directions: The Path to Your Ideal Career. Viides painos. The McGraw-Hill Companies, Inc. New York, NY, Yhdysvallat.

Liitteet

Liite 1. Tutkimuskyselylomake

Liite 2. Tutkimussuunnitelma