Selostus. Uudenmaan 2. Vaihemaakuntakaava
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Paluumuuttajien työllistyminenSELOSTUS ja palvelut Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaSelvitystyön raportti Uudenmaan liiton julkaisuja A 34 - 2014 SELOSTUS UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 29.4.2016 Uudenmaan liiton julkaisuja A 34 - 2014 Uudenmaan liiton julkaisuja A 34 - 2014 ISBN 978-952-448-408-4 ISSN 2342-3781 (pdf) Ulkoasu: Anni Levonen Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Helsinki 2014, päivitetty 2016 Uudenmaan liitto | Nylands förbund Esterinportti 2 B | 00240 Helsinki Estersporten 2 B | 00240 Helsingfors | Finland puh. | tfn (09) 4767 411 toimisto@uudenmaanliitto.fi | www.uudenmaanliitto.fi Kuvailulehti 4 Esipuhe 6 1. Johdanto 8 1.1. Maakuntakaava osana suunnittelu-järjestelmää 8 1.2. Suunnittelualue 9 1.3. Maakuntakaavaprosessi 10 2. Lähtötilanne, vaihtoehtotarkasteluja ja taustaselvityksiä 12 2.1. Yhdistynyt maakunta 12 2.2. Maakuntakaavatilanne 13 2.3. Aluerakenteen vaihtoehtotarkastelut 14 2.4. Kehityskäytävätarkastelut 16 2.5. Liikennejärjestelmäsuunnitelmat 18 2.6. Muut selvitykset 19 3. Kaavan tavoitteet 22 3.1. Maakuntakaavan perusrakenne 22 3.2. Valtakunnalliset alueidenkäyttö-tavoitteet perusrakenteen osalta 24 4.Kaavan lähtökohdat, maakunnan nykytila ja keskeiset muutostekijät 26 4.1. Aikajänne ja väestön sekä työpaikkojen kasvuarvio 26 4.2. Kuntien asemakaavatilanne ja suunnitelmat 27 4.3. Alue- ja yhdyskuntarakenteen nykytila 28 4.4. Kilpailukyvyn nykytila 33 4.5. Kaupan palveluverkon nykytila 34 4.6. Kylien ja hajarakentamisen nykytila 39 5. Kaavaratkaisun esitystapa, sisältö ja tulkinta 42 5.1. Kaava-asiakirjat ja kaavamerkinnät 42 5.2. Alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen 44 5.3. Metropolimaakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen 70 5.4. Kaupan palveluverkon suunnitteleminen osaksi alue- ja yhdyskuntarakennetta 89 5.5. Kylien ja muun hajarakentamisen ohjaaminen 99 5.6. Kaavan muu sisältö 105 5.7. Kumottavat merkinnät 120 6. Oikeusvaikutukset 126 6.1. Kuntakaavoitus ja muu rakentamisen ohjaus 126 6.2. Maakuntakaavan muuta viranomaistoimintaa ohjaava vaikutus 126 6.3. Maakuntakaavaan liittyvä rakentamisrajoitus 127 6.4. Muu lainsäädäntö ja maakuntakaava 127 7. Vaikutusten arviointi 130 7.1. Vaikutusalue 130 7.2 Arviointimenetelmät 130 7.3. Kaavan kokonaisvaikutukset 132 7.4. Tavoitteiden toteutumisen arviointi 135 7.5 Arviointi vaikutuksista Natura 2000 -verkostoon 141 8. Osallistuminen ja vuorovaikutus 144 8.1. Vuorovaikutus vaihemaakuntakaavan laadinnassa 144 8.2. Aloitusvaihe 144 8.3. Maakuntakaavaluonnos 144 8.4. Maakuntakaavaehdotus 145 8.5. Kaavan hyväksyminen 148 8.6 Kaavan vahvistaminen 149 8.7. Viestintä ja tiedotus 149 9. Kaavan toteuttaminen ja seuranta 152 9.1. Kaavan toteuttaminen 152 9.2. Kaavan toteutumisen seuranta 154 9.3. Kaavaratkaisun edellyttämät liikennejärjestelmän kehittämistarpeet 156 Kirjallisuus- ja lähdeluettelo 162 Liitteet 164 Liite A Luontotiedot, aineistoluettelo 164 Liite B Tulevaisuuden yhdyskuntarakenteeseen kytkeytyvät taajamatoimintojen ja työpaikkojen alueet 166 Liite C Arvio valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisesta sekä MRL:n sisältövaatimusten huomioimisesta kaupan palveluverkon suunnittelussa 168 Liite D Kulttuuriympäristöjen vaikutusten arvioinnin periaatteita ja vaikutus kaavan valmistelussa 170 Liitekartat 172 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 3 Kuvailulehti Julkaisun nimi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava | Selostus (Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014) Julkaisija Uudenmaan liitto Julkaisusarjan nimi ja sarjanumero Uudenmaan liiton julkaisuja A 34 - 2014 Julkaisuaika 2014, päivitetty 2016 ISBN ISSN 978-952-448-408-4 2342-3781 Kieli suomi Sivuja 172 + liitekartat Tiivistelmä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan lähtökohtina ovat sitovaa päätöstä radan tai aseman toteuttamisesta. lainvoimaiset Uudenmaan maakuntakaava, Uudenmaan Östersundomin alueella voimassa olevat maakunta- 1. vaihemaakuntakaava ja Itä-Uudenmaan maakuntakaava kaavat oli tarkoitus kumota kokonaisuudessaan ja laatia sekä ympäristöministeriön vahvistama 3. vaihemaakunta- alueelle keskeiset maankäyttömuodot käsittelevä maakun- kaava. 2. vaihemaakuntakaavassa aiempia kaavaratkaisuja takaava. tarkastellaan uudelleen alue- ja yhdyskuntarakenteen, Maakuntavaltuusto jätti kuitenkin päätöksessään liikenteen, kaupan sekä haja-asutuksen aihepiirien osalta. 20.3.2013 hyväksymättä kaavaratkaisusta Helsingin Öster- Lisäksi joidenkin muiden maankäyttömuotojen merkin- sundomista Sipoon Söderkullaan ulottuvan alueen, joka töjä täydennetään ja tarkistetaan, ja maakuntakaavojen on kaavaehdotuksessa esitetty pääosin raideliikenteeseen merkintätapoja yhdenmukaistetaan. Kaavaselostuksessa tukeutuvana taajamatoimintojen alueena. Hyväksymättä keskitytään kuvaamaan ensisijaisesti muutosta suhteessa jätetty alue käsittää Östersundomin yhteisen yleiskaava- Uudenmaan alueen voimassa oleviin maakuntakaavoihin. alueen lisäksi alueita Etelä-Sipoosta Söderkullaan asti Kaavaratkaisu perustuu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan (liitekartta 13a). Tällä alueella olevat nykyiset maakun- maakuntahallitusten 2010 hyväksymään perusrakenteen takaavat jäävät voimaan, lukuun ottamatta Heli-radan neljään aihepiiriin sekä kaavatyön aikana esille nousseisiin linjausta, yhdysrataa Vuosaaren satamaradalta Heli-radalle muihin täydennys- ja tarkistustarpeisiin. ja kehäkaupungin kehittämisvyöhykettä osoittavia merkin- töjä, jotka kumotaan. Maakuntavaltuusto palautti kaavaehdotuksen ratkaisun 1. Alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen tältä osin jatkovalmisteluun. Alueen suunnittelua jatketaan Vaihemaakuntakaavassa varaudutaan 430 000 asukkaan maakuntahallituksen 4.3.2013 hyväksymän kaavaehdotuk- ja 250 000 työpaikan lisäykseen vuoteen 2035 mennes- sen pohjalta ja prosessi sovitetaan yhteen Östersundomin sä. Kasvu suunnataan ensisijaisesti nykyiseen yhdyskunta- yhteisen yleiskaavan laadinnan kanssa. rakenteeseen sitä tiivistäen ja täydentäen. Tiivistettäviksi Viherjärjestelmä on osoitettu voimassa olevissa alueiksi on osoitettu nykyisiä asemanseutuja ja taajamia, maakuntakaavoissa. Siihen on tehty muutoksia niiltä osin jotka tukeutuvat hyviin joukkoliikenteen yhteyksiin. Re- kuin taajamatoimintojen alueisiin, muihin merkintöihin tai servialueiksi on osoitettu alueita, joiden toteuttamistarve suunnittelumääräyksiin tehtävä muutos on sitä edellyttä- ajoittuu maakuntakaavan suunnittelukauden loppupuolel- nyt. Lisäksi Natura 2000 -verkostoa on päivitetty. le. Joitakin epätarkoituksenmukaisesti sijaitsevia tai ylimi- toitettuja taajamatoimintojen aluevarauksia on kumottu, ja muutamia uusia alueita on osoitettu. Raideliikenteeseen 2. Metropolimaakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen tukeutuva taajamatoimintojen alue -merkintä on otettu Vaihemaakuntakaavassa kilpailukyvyn edistäminen pai- käyttöön niillä alueilla, joiden toteuttaminen edellyttää nottuu erityisesti pitkän aikavälin uusien ratojen osoitta- 4 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 miseen. Kaavaratkaisussa on varauduttu uuteen nopeaan kehittymistä monipuolisina palveluiden, asumisen ja raideyhteyteen sekä idän että lännen suuntiin. Nopean työpaikkojen keskittyminä. Keskustatoimintojen alueiden raideyhteyden linjaus Espoosta Lohjan kautta Turun ulkopuolisia, merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuntaan sijoittuu pääasiassa samaan maastokäytävään suuryksikköalueita kehitetään sellaista vähittäiskauppaa E18-moottoritien kanssa. Itään suuntautuva uusi nopea varten, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi sijoittua raideyhteys on osoitettu ohjeellisena linjauksena Helsinki- perustelluista syistä myös keskustojen ulkopuolelle. Vantaan lentoaseman kautta Keravalle ja sieltä edelleen Sipoon Nikkilän pohjoispuolitse Porvooseen. Samalla on kumottu voimassa olevissa maakuntakaavoissa esitetty 4. Kylien ja muun hajarakentamisen ohjaaminen Heli-radan merkintä Helsingin ja Porvoon välillä. Porvoos- Maakuntakaavassa osoitetaan aluerakenteen kannalta ta itään linjaus on osoitettu voimassa olevan Itä-Uuden- merkittävät kylät. Taajama-alueiden ulkopuolelle suuntau- maan maakuntakaavan linjauksen mukaisesti. tuvia voimakkaimpia kasvupaineita esitetään ohjattavaksi Kilpailukykyä lisäävät myös riittävät ja houkuttelevat maakunnallisesti merkittäviin kyliin. Vähäisemmän kasvun työpaikka-alueet. Työpaikoista valtaosa sijoittuu taajama- tulisi sijoittua paikallisiin kyliin, joiden suunnittelusta ja toimintojen alueille. Taajamien reuna-alueille osoitetut kehittämisestä päättää kunta. Maakuntakaavalla ohjataan työpaikka-alueet on tarkoitettu ensisijaisesti sellaisille vain maakunnallisten kylien maankäytön suunnittelua, ei työpaikoille, joita ei ole tarkoituksenmukaista sijoittaa muuta toimintaa tai kehittämistä. taajamiin. Ns. valkoisille alueille suuntautuvaa asuin- ja työpaik- karakentamista tulee ohjata taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Hajarakentamisen ohjaamiseksi valkoisille alueille 3. Kaupan palveluverkon suunnitteleminen osaksi annetaan Helsingin seudun neljäätoista kuntaa koskeva alue- ja yhdyskuntarakennetta suunnittelumääräys ja muita kuntia koskeva kehittämis- Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui keväällä 2011 kaupan suositus. Ohjaamalla kasvua haja-asutusalueelta taaja- sääntelyn osalta. Tilaa vaativa erikoistavaran kauppa tuli miin ja kyliin on mahdollista hyödyntää tehokkaammin ohjauksen piiriin ja 2. vaihemaakuntakaavassa on otettu olemassa olevia rakenteita sekä säilyttää peltoja ja metsiä huomioon lain edellyttämät muutostarpeet. eheämpinä kokonaisuuksina. Kaupan palveluverkon kokonaisratkaisu