Selostus. Uudenmaan 2. Vaihemaakuntakaava

Paluumuuttajien työllistyminenSELOSTUS ja palvelut Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaSelvitystyön raportti

Uudenmaan liiton julkaisuja A 34 - 2014

SELOSTUS UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 29.4.2016

Uudenmaan liiton julkaisuja A 34 - 2014 Uudenmaan liiton julkaisuja A 34 - 2014 ISBN 978-952-448-408-4 ISSN 2342-3781 (pdf)

Ulkoasu: Anni Levonen Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola

Helsinki 2014, päivitetty 2016

Esipuhe 6

1. Johdanto 8 1.1. Maakuntakaava osana suunnittelu-järjestelmää 8 1.2. Suunnittelualue 9 1.3. Maakuntakaavaprosessi 10

2. Lähtötilanne, vaihtoehtotarkasteluja ja taustaselvityksiä 12 2.1. Yhdistynyt maakunta 12 2.2. Maakuntakaavatilanne 13 2.3. Aluerakenteen vaihtoehtotarkastelut 14 2.4. Kehityskäytävätarkastelut 16 2.5. Liikennejärjestelmäsuunnitelmat 18 2.6. Muut selvitykset 19

3. Kaavan tavoitteet 22 3.1. Maakuntakaavan perusrakenne 22 3.2. Valtakunnalliset alueidenkäyttö-tavoitteet perusrakenteen osalta 24

4.Kaavan lähtökohdat, maakunnan nykytila ja keskeiset muutostekijät 26 4.1. Aikajänne ja väestön sekä työpaikkojen kasvuarvio 26 4.2. Kuntien asemakaavatilanne ja suunnitelmat 27 4.3. Alue- ja yhdyskuntarakenteen nykytila 28 4.4. Kilpailukyvyn nykytila 33 4.5. Kaupan palveluverkon nykytila 34 4.6. Kylien ja hajarakentamisen nykytila 39

5. Kaavaratkaisun esitystapa, sisältö ja tulkinta 42 5.1. Kaava-asiakirjat ja kaavamerkinnät 42 5.2. Alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen 44 5.3. Metropolimaakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen 70 5.4. Kaupan palveluverkon suunnitteleminen osaksi alue- ja yhdyskuntarakennetta 89 5.5. Kylien ja muun hajarakentamisen ohjaaminen 99 5.6. Kaavan muu sisältö 105 5.7. Kumottavat merkinnät 120

6. Oikeusvaikutukset 126 6.1. Kuntakaavoitus ja muu rakentamisen ohjaus 126 6.2. Maakuntakaavan muuta viranomaistoimintaa ohjaava vaikutus 126 6.3. Maakuntakaavaan liittyvä rakentamisrajoitus 127 6.4. Muu lainsäädäntö ja maakuntakaava 127

7. Vaikutusten arviointi 130 7.1. Vaikutusalue 130 7.2 Arviointimenetelmät 130 7.3. Kaavan kokonaisvaikutukset 132 7.4. Tavoitteiden toteutumisen arviointi 135 7.5 Arviointi vaikutuksista Natura 2000 -verkostoon 141

8. Osallistuminen ja vuorovaikutus 144 8.1. Vuorovaikutus vaihemaakuntakaavan laadinnassa 144 8.2. Aloitusvaihe 144 8.3. Maakuntakaavaluonnos 144 8.4. Maakuntakaavaehdotus 145 8.5. Kaavan hyväksyminen 148 8.6 Kaavan vahvistaminen 149 8.7. Viestintä ja tiedotus 149

9. Kaavan toteuttaminen ja seuranta 152 9.1. Kaavan toteuttaminen 152 9.2. Kaavan toteutumisen seuranta 154 9.3. Kaavaratkaisun edellyttämät liikennejärjestelmän kehittämistarpeet 156

Kirjallisuus- ja lähdeluettelo 162

Liitteet 164 Liite A Luontotiedot, aineistoluettelo 164 Liite B Tulevaisuuden yhdyskuntarakenteeseen kytkeytyvät taajamatoimintojen ja työpaikkojen alueet 166 Liite C Arvio valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisesta sekä MRL:n sisältövaatimusten huomioimisesta kaupan palveluverkon suunnittelussa 168 Liite D Kulttuuriympäristöjen vaikutusten arvioinnin periaatteita ja vaikutus kaavan valmistelussa 170 Liitekartat 172

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 3 Kuvailulehti

Julkaisun nimi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava | Selostus (Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014)

Julkaisija Uudenmaan liitto

Julkaisusarjan nimi ja sarjanumero Uudenmaan liiton julkaisuja A 34 - 2014

Julkaisuaika 2014, päivitetty 2016

ISBN ISSN 978-952-448-408-4 2342-3781

Kieli suomi

Sivuja 172 + liitekartat

Tiivistelmä

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan lähtökohtina ovat sitovaa päätöstä radan tai aseman toteuttamisesta. lainvoimaiset Uudenmaan maakuntakaava, Uudenmaan Östersundomin alueella voimassa olevat maakunta- 1. vaihemaakuntakaava ja Itä-Uudenmaan maakuntakaava kaavat oli tarkoitus kumota kokonaisuudessaan ja laatia sekä ympäristöministeriön vahvistama 3. vaihemaakunta- alueelle keskeiset maankäyttömuodot käsittelevä maakun- kaava. 2. vaihemaakuntakaavassa aiempia kaavaratkaisuja takaava. tarkastellaan uudelleen alue- ja yhdyskuntarakenteen, Maakuntavaltuusto jätti kuitenkin päätöksessään liikenteen, kaupan sekä haja-asutuksen aihepiirien osalta. 20.3.2013 hyväksymättä kaavaratkaisusta Helsingin Öster- Lisäksi joidenkin muiden maankäyttömuotojen merkin- sundomista Sipoon Söderkullaan ulottuvan alueen, joka töjä täydennetään ja tarkistetaan, ja maakuntakaavojen on kaavaehdotuksessa esitetty pääosin raideliikenteeseen merkintätapoja yhdenmukaistetaan. Kaavaselostuksessa tukeutuvana taajamatoimintojen alueena. Hyväksymättä keskitytään kuvaamaan ensisijaisesti muutosta suhteessa jätetty alue käsittää Östersundomin yhteisen yleiskaava- Uudenmaan alueen voimassa oleviin maakuntakaavoihin. alueen lisäksi alueita Etelä-Sipoosta Söderkullaan asti Kaavaratkaisu perustuu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan (liitekartta 13a). Tällä alueella olevat nykyiset maakun- maakuntahallitusten 2010 hyväksymään perusrakenteen takaavat jäävät voimaan, lukuun ottamatta Heli-radan neljään aihepiiriin sekä kaavatyön aikana esille nousseisiin linjausta, yhdysrataa Vuosaaren satamaradalta Heli-radalle muihin täydennys- ja tarkistustarpeisiin. ja kehäkaupungin kehittämisvyöhykettä osoittavia merkin- töjä, jotka kumotaan. Maakuntavaltuusto palautti kaavaehdotuksen ratkaisun 1. Alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen tältä osin jatkovalmisteluun. Alueen suunnittelua jatketaan Vaihemaakuntakaavassa varaudutaan 430 000 asukkaan maakuntahallituksen 4.3.2013 hyväksymän kaavaehdotuk- ja 250 000 työpaikan lisäykseen vuoteen 2035 mennes- sen pohjalta ja prosessi sovitetaan yhteen Östersundomin sä. Kasvu suunnataan ensisijaisesti nykyiseen yhdyskunta- yhteisen yleiskaavan laadinnan kanssa. rakenteeseen sitä tiivistäen ja täydentäen. Tiivistettäviksi Viherjärjestelmä on osoitettu voimassa olevissa alueiksi on osoitettu nykyisiä asemanseutuja ja taajamia, maakuntakaavoissa. Siihen on tehty muutoksia niiltä osin jotka tukeutuvat hyviin joukkoliikenteen yhteyksiin. Re- kuin taajamatoimintojen alueisiin, muihin merkintöihin tai servialueiksi on osoitettu alueita, joiden toteuttamistarve suunnittelumääräyksiin tehtävä muutos on sitä edellyttä- ajoittuu maakuntakaavan suunnittelukauden loppupuolel- nyt. Lisäksi Natura 2000 -verkostoa on päivitetty. le. Joitakin epätarkoituksenmukaisesti sijaitsevia tai ylimi- toitettuja taajamatoimintojen aluevarauksia on kumottu, ja muutamia uusia alueita on osoitettu. Raideliikenteeseen 2. Metropolimaakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen tukeutuva taajamatoimintojen alue -merkintä on otettu Vaihemaakuntakaavassa kilpailukyvyn edistäminen pai- käyttöön niillä alueilla, joiden toteuttaminen edellyttää nottuu erityisesti pitkän aikavälin uusien ratojen osoitta-

4 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 miseen. Kaavaratkaisussa on varauduttu uuteen nopeaan kehittymistä monipuolisina palveluiden, asumisen ja raideyhteyteen sekä idän että lännen suuntiin. Nopean työpaikkojen keskittyminä. Keskustatoimintojen alueiden raideyhteyden linjaus Espoosta Lohjan kautta Turun ulkopuolisia, merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuntaan sijoittuu pääasiassa samaan maastokäytävään suuryksikköalueita kehitetään sellaista vähittäiskauppaa E18-moottoritien kanssa. Itään suuntautuva uusi nopea varten, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi sijoittua raideyhteys on osoitettu ohjeellisena linjauksena Helsinki- perustelluista syistä myös keskustojen ulkopuolelle. Vantaan lentoaseman kautta Keravalle ja sieltä edelleen Sipoon Nikkilän pohjoispuolitse Porvooseen. Samalla on kumottu voimassa olevissa maakuntakaavoissa esitetty 4. Kylien ja muun hajarakentamisen ohjaaminen Heli-radan merkintä Helsingin ja Porvoon välillä. Porvoos- Maakuntakaavassa osoitetaan aluerakenteen kannalta ta itään linjaus on osoitettu voimassa olevan Itä-Uuden- merkittävät kylät. Taajama-alueiden ulkopuolelle suuntau- maan maakuntakaavan linjauksen mukaisesti. tuvia voimakkaimpia kasvupaineita esitetään ohjattavaksi Kilpailukykyä lisäävät myös riittävät ja houkuttelevat maakunnallisesti merkittäviin kyliin. Vähäisemmän kasvun työpaikka-alueet. Työpaikoista valtaosa sijoittuu taajama- tulisi sijoittua paikallisiin kyliin, joiden suunnittelusta ja toimintojen alueille. Taajamien reuna-alueille osoitetut kehittämisestä päättää kunta. Maakuntakaavalla ohjataan työpaikka-alueet on tarkoitettu ensisijaisesti sellaisille vain maakunnallisten kylien maankäytön suunnittelua, ei työpaikoille, joita ei ole tarkoituksenmukaista sijoittaa muuta toimintaa tai kehittämistä. taajamiin. Ns. valkoisille alueille suuntautuvaa asuin- ja työpaik- karakentamista tulee ohjata taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Hajarakentamisen ohjaamiseksi valkoisille alueille 3. Kaupan palveluverkon suunnitteleminen osaksi annetaan Helsingin seudun neljäätoista kuntaa koskeva alue- ja yhdyskuntarakennetta suunnittelumääräys ja muita kuntia koskeva kehittämis- Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui keväällä 2011 kaupan suositus. Ohjaamalla kasvua haja-asutusalueelta taaja- sääntelyn osalta. Tilaa vaativa erikoistavaran kauppa tuli miin ja kyliin on mahdollista hyödyntää tehokkaammin ohjauksen piiriin ja 2. vaihemaakuntakaavassa on otettu olemassa olevia rakenteita sekä säilyttää peltoja ja metsiä huomioon lain edellyttämät muutostarpeet. eheämpinä kokonaisuuksina. Kaupan palveluverkon kokonaisratkaisu koostuu maakunnallisen keskusverkon, merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sekä taajamatoimin- Muita täydennys- ja tarkistustarpeita tojen alueita ja työpaikka-alueita koskevien määräysten Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavojen muodostamasta kokonaisuudesta. Seudullisesti merkit- yhdenmukaistettavia merkintöjä ovat olleet esimerkiksi tävää kauppaa voidaan sijoittaa vaihemaakuntakaavassa teollisuusalueet sekä tie- ja raideliikenteen merkinnät. osoitetuille keskustatoimintojen alueille ja vähittäiskaupan Voimassa oleviin maakuntakaavoihin on tehty tarkistuksia suuryksikköalueille. Suuryksikköalueet ja osa keskustatoi- mm. energiaverkkoon. Museoviraston inventointi Valta- mintojen alueista mitoitetaan ja määritellään seudullisuu- kunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt den rajat. (RKY2009) on esitetty kaavassa. Kaavaan on merkitty Vaihemaakuntakaava vahvistaa keskustoja kaupan myös puolustusvoimien ampuma-alueiden melualueet ja ensisijaisena sijoituspaikkana ja niille voidaan sijoittaa puolustusvoimien alueiden merkintätapa on yhdenmukais- seudullista merkittävää päivittäistavarakauppaa ja muuta tettu ja ajantasaistettu. erikoistavaran kauppaa. Ratkaisulla tuetaan keskustojen

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 5 ESIPUHE

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen yhdistyttyä vuoden 2011 alussa on ensimmäistä kertaa ollut mahdollisuus tarkastella laajaa metropolialuetta yhtenä kokonaisuutena. Vaihemaakuntakaavatyö käynnistettiin liittojen yhteistyöprojektina jo vuonna 2009. Kaavan keskeisinä tavoitteina on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja maakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen. Näiden tavoitteiden toteutuminen edellyttää kuntien yhteistä tahtotilaa ja halua tehdä priorisointeja. Aluerakenne on pyritty suunnittelemaan sellaiseksi, että keskeiset ratkaisut toimivat mahdollisista kuntarajojen muutoksista riippumatta. Kaavan sisällössä painottuvat maankäytön ja liikenteen vuorovaikutteisuus, ja kaavaratkaisussa pyritään ohjaamaan niiden optimaalista keskinäistä toteutusta ja ajoitusta. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava sisältää merkittäviä valtakunnallisia ratkaisuja. Esimerkiksi nopea raideyhteys lentoaseman kautta itään tulee toteutuessaan tulevaisuudessa vaikuttamaan koko Suomen kilpailukykyyn. Haasteellisin osio on ollut MRL:n kauppaa koskevien muutosten huomioon ottaminen kaavatyössä. Vaihemaakuntakaavaa voidaan pitää suunnannäyttäjänä lain tulkinnassa, ja muut maakunnat ovat seuranneet mielenkiinnolla Uudellamaalla tehtyjä ratkaisuja. Kaavaa on laadittu aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa niin jäsenkuntien kuin muidenkin sidosryhmien kanssa. Vuoropuhelu on ollut rakentavaa ja vienyt työtä eteenpäin. Maakuntahallitus on sitoutunut kaavan laadintaan tekemällä kaavatyötä ohjaavia välipäätöksiä valmistelun tueksi. Myös valtuusto on linjannut kaavatyön periaatteita. Tämä on ollut erityisen tärkeää vaiheessa, jossa kaavatyön ohjaavuutta kuntakaavoitukseen on pyritty parantamaan. Yhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa on ollut hedelmällistä. Niin kaavan laatijat kuin päättäjätkin ovat saaneet merkittävää tukea kaavaratkaisun valmisteluun ja päätöksiin. Haluan kiittää kaikkia aktiivisesti kaavatyössä mukana olleita! Kuluneet neljä vuotta ovat olleet työntäyteisiä mutta mielenkiintoisia.

Ossi Savolainen Maakuntajohtaja

6 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 JOHDANTO

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 7 1. JOHDANTO

1.1. Maakuntakaava osana suunnittelu- järjestelmää kuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueva- 1.1.1. Maakunnan kehittämisen malli rauksia. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat maa- sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien kuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja sen toteut- valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden tamista vuosittain linjaava toteuttamisohjelma sekä kannalta tai useamman kuin yhden kunnan aluei- maakuntakaava. Maakuntakaavan tehtävänä on den käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. toteuttaa maakuntasuunnitelmaa luomalla maan- Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai käytölliset puitteet maakuntasuunnitelmassa esitetyn muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryh- vision toteuttamiselle. Maakuntaohjelmalla on mer- dyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueidenkäytön kittävä rooli maakuntakaavan toteuttamisessa. Maa- järjestämiseksi. Maakuntakaava ei ole voimassa kunnan kehittämisen malli on esitetty kuvassa 1. oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella. Kaavaselostuksen lopussa liitekartalla 1 1.1.2. Maakuntakaavan tehtävät ja asiakirjat esitetään kuntien yleiskaavatilanne. Maakuntakaavan oikeusvaikutukset tulee ottaa Maakuntakaava on yleispiirteinen, pitkän aikavälin huomioon viranomaistoiminnassa suunniteltaessa suunnitelma maakunnan tai sen osan yhdyskunta- alueidenkäyttöä koskevia toimenpiteitä ja päätet- rakenteesta ja alueidenkäytöstä. Maakuntakaavan täessä niiden toteuttamisesta. Lisäksi oikeusvai- laadintaa ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki kutukset kohdistuvat rakentamiseen niillä alueilla, (MRL) sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoit- joilla on MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. teet (VAT). Valtioneuvoston hyväksymät tarkiste- Maakuntakaava koostuu kaavakartasta, kaava- tut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat merkinnöistä ja -määräyksistä sekä kaavaselostuk- voimaan 1.3.2009. sesta. Voimassa olevista maakuntakaavoista kumot- Maakuntakaava voidaan laatia kaikki maankäyt- tavista merkinnöistä on laadittu erillinen kartta. tömuodot käsittävänä kokonaismaakuntakaavana tai Kartat ja kaavamääräykset ovat vahvistettavia asia- vaihemaakuntakaavana, joka koskee valittua aiheko- kirjoja. Kaavan vahvistaa ympäristöministeriö. konaisuutta tai jotakin maakunnan osa-aluetta. Kaavaselostusta, joka sisältää mm. kuvauk- Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maa- set kaavan tavoitteista, suunnitteluperiaatteista,

MAANKÄYTTÖ JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI

Maakuntasuunnitelma

Valtakunnalliset Valtakunnalliset alueidenkäyttö- Maakunta- Maakunta- alueiden tavoitteet kaava ohjelma kehittämistavoitteet Valtion hallinnon- aloittaiset Toteuttaminen ja edistäminen suunnitelmat ja ohjelmat

Kuntien Maakuntaohjelman EU-ohjelmat kaavoitus ja toimeenpano- viranomaispäätökset suunnitelma

Kuva 1. Maakunnan kehittämisen malli.

8 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 PÄ IJ Ä T-HÄ ME KY MENLA A KSO PÄ IJ Ä NNE-TA V A STLA ND KY MMENED A LEN KA NTA -HÄ ME TA V A STLA ND

M än ts äl ä Pu k k il a L ap in j ärv i H y v in k ää Bu c k il a M y rs k y l ä L ap p träs k H y v in g e M ö rs k om

Kark k il a H ö g f ors As k ol a

V A R SINA IS-SU OMI J ärv en p ää Porn ain en L ov iis a Borg n äs L ov is a EG ENTLIG A FINLA ND Nu rmij ärv i T räs k än d a V ihti T u u s u l a Porv oo V ic htis T u s b y Kerav a Borg å L ohj a Kerv o L oj o S ip oo V an taa S ib b o E s p oo V an d a E s b o H el s in k i Kau n iain en H els in g fors S iu n tio G ran k u l l a S j u n d eå Kirk k on u mmi R aas ep ori Ky rk s l ätt R as eb org In k oo In g å U U SIMA A NY LA ND

H an k o H an g ö 0 10 20 3 0 km Pohjakartta-aineisto © MML, 2013 ¢ B askartmaterial © Lantmäteriv erket 2013

Kuva 2. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaava-alue. kaavaratkaisun perusteluista ja arviointituloksista denmaan maakuntien yhdistyttyä 1.1.2011. Päätös sekä kaavaratkaisua selventävät ja taustoittavat lii- yhdistymisestä tehtiin valtioneuvostossa 22.10.2009, tekartat, ei vahvisteta. Selventävissä liitekartoissa jonka jälkeen aloitettiin vaihemaakuntakaavan val- esitetään erillään tiettyjä merkintäkokonaisuuk- mistelu laajentuneen maakunnan alueelle. sia vahvistettavalta kaavakartalta. Taustoittavissa Maakunnan liittojen yhdistyminen on Suomessa liitekartoissa esitetään kaavan valmistelussa käy- poikkeuksellista. 2. vaihemaakuntakaavaa laaditta- tettyä taustatietoa. Mikään 2. vaihemaakuntakaa- essa kahden erilaisen maakunnan maakuntakaavo- van liitekartoista ei ole vahvistettava asiakirja, eikä jen merkintöjä ja määräyksiä on yhdenmukaistettu. niillä näin ollen ole oikeusvaikutuksia. Ratkaisut on tehty samoin periaattein koko kaava- Vaikka kaavaselostuksella ei ole suoranaisia oi- alueella. keudellisia vaikutuksia, on sillä huomattava merkitys kaavan sisällön, oikeusvaikutusten ja myös 1.2.2. Kunta- ja osakuntaliitokset sen lainmukaisuuden tulkinnassa. 2. vaihemaakuntakaavan asiakirjojen kokonai- Suomen kuntarakenteessa on viime vuosina ta- suutta kuvataan tarkemmin luvussa 5.1. pahtunut merkittäviä muutoksia. Erityisesti kuntien palveluiden järjestämisen tehostamiseksi on 1.1.3. Voimassa olevat maakuntakaavat myös Uudellamaalla tehty laajoja kuntaliitoksia ja sellaisia on edelleen vireillä. Uudenmaan maakunnan alueella ovat tällä het- Länsi-Uudellamaalla merkittävä muutos edel- kellä voimassa Uudenmaan maakuntakaava, lisen maakuntakaavan laatimisen jälkeen on ollut 1. vaihemaakuntakaava, 3. vaihemaakuntakaava Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan kuntien yhdisty- sekä Itä-Uudenmaan maakuntakaava. 2. vaihe- minen Raaseporin kaupungiksi vuoden 2009 alussa. maakuntakaava tarkistaa kaikkia näitä kaavoja. Sammatin kunta liittyi Lohjan kaupunkiin samana Lisäksi Sipoosta Helsinkiin liitetyillä alueilla on vuonna. Lohjan kaupunki laajeni edelleen vuonna MRL 210 §:n mukaisesti voimassa maakuntakaa- 2013 Karjalohjan ja Nummi-Pusulan liityttyä Loh- vaksi muuttuneita seutukaavoja ja osittain Maa- jaan. Itä-Uudellamaalla Loviisa laajeni Liljendalin, kuntakaava 2000. Voimassa olevat maakuntakaa- Pernajan ja Ruotsinpyhtään yhdistyessä kaupunkiin vat on kuvattu tarkemmin luvussa 2.2. vuonna 2010. Muista kuntien yhdistymisistä ei ollut päätöksiä kaavaehdotusta valmisteltaessa. 1.2. Suunnittelualue Maakuntakaava-aluetta koskeva merkittä- vä muutos on ollut myös Sipoon länsiosien liit- 1.2.1. Maakuntaliittojen yhdistyminen täminen Helsinkiin valtioneuvoston päätöksel- lä (28.6.2007) vuoden 2009 alusta. Päätöstä on Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on laadittu ai- perusteltu muun muassa Östersundomin alueen empaa laajemmalle alueelle Uudenmaan ja Itä-Uu- sijainnilla ja merkityksellä Helsingin seudun yh-

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 9 dyskuntarakenteen hallitulle ja tasapainoiselle kehittämiselle sekä liitoksen luomilla edellytyksillä • Vireilletulo, osallistumis- ja arviointi- 2009 suunnitelma (OAS) parantaa Helsingin seudun asuntorakentamista ja • Taustaselvitysten aloittaminen liikenneyhteyksiä valtakunnallisten alueidenkäyt- tötavoitteiden mukaisesti. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava koskee • Rakennemallit ja niiden arviointi 2010 → lausunnot kaikkia Uudenmaan liiton jäsenkuntia. Kunnat on • Valmistelun periaatteet eli perusrakenne esitetty oheisessa kuvassa 2. Kaavan hyväksymis- hyväksytään vaiheessa vuoden 2013 alussa kuntia on 26. Maa- kuntakaavaa laadittaessa on varauduttu tiedossa • Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen olleisiin muutoksiin. Laajempaa käynnissä olevaa yhdistyminen → OAS:n tarkistus kuntarakenneuudistusta ei kaavaratkaisuissa ole 2011 • Luonnos nähtäville → lausunnot ja mielipiteet ennakoitu. Jos merkittäviä muutoksia tulee, kaavan • Palautteen ja vaikutusten arvioinnin käsittely kokonaisuus arvioidaan uudestaan.

• Vuorovaikutus ja ratkaisun täsmentäminen 1.3. Maakuntakaavaprosessi • Maakuntahallitus hyväksyi kaavaehdotuksen 2012 • Ehdotus nähtäville toukokuussa → lausunnot ja muistutukset 1.3.1. Kaavan laadinnan aikataulu • Ehdotus uudelleen nähtäville marraskuussa → lausunnot ja muistutukset Vaihemaakuntakaavatyö on noin neljä vuotta kes- tävä prosessi. Kaava tuli vireille ja työ aloitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laa- • Kaavaratkaisun viimeistely ja vastineet dinnalla 2009. Liittojen yhdistyttyä vuoden 2011 • Maakuntahallitus ja -valtuusto hyväksyvät alussa suunnittelualuetta laajennettiin, kaava kuu- kaavan lutettiin uudestaan vireille ja osallistumis- ja ar- • Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi 2013– → valitusmahdollisuus viointisuunnitelmaa tarkistettiin. Kaavaprosessin • Ympäristöministeriö vahvistaa, eteneminen ja aikataulu on esitetty kuvassa 3. kaavan voimaantulo Kaavaluonnos valmistui ja oli nähtävillä kevääl- → jatkovalitusmahdollisuus lä 2011, jolloin siitä pyydettiin mielipiteitä ja lausuntoja. Saadun palautteen ja vaikutusten arvioinnin pohjalta valmisteltu kaavaehdotus valmistui Kuva 3. 2. vaihemaakuntakaavan laatiminen on nelivuotinen prosessi. keväällä 2012. Kaavasta saatiin nähtävilläoloaikana muistutuksia ja lausuntoaikana viranomaistahojen palautetta. Kaupan ratkaisu edellytti merkittäviä muutoksia kaavan ehdotukseen nähtävillä olon jäl- sissa tilaisuuksissa kaavan laadinnan eri vaiheis- keen. Tämän takia maakuntakaavaehdotus asetet- sa. Lisäksi maakuntakaavan valmistelua on ollut tiin uudelleen nähtäville ja lähetettiin lausunnoille mahdollista seurata koko prosessin ajan Uuden- loppuvuodesta 2012. maan liiton verkkosivuilla tai olemalla yhteydessä Kaavaehdotus on viimeistelty palautteen poh- suoraan valmistelijoihin. 2. vaihemaakuntakaavan jalta. Maakuntavaltuusto hyväksyi 2.vaihemaakun- prosessi ja vuorovaikutuksen vaiheet käsitellään takaavan Östersundomin aluetta lukuun ottamatta tarkemmin luvussa 8. kokouksessaan 20.3.2013. Hyväksymisen jälkeen kaava lähetetään ympäristöministeriöön vahvistet- 1.3.3. Vaikutusten arviointi tavaksi. Vaikutusten arvioinnin tehtävänä on tuottaa suun- 1.3.2. Osallistuminen ja vuorovaikutus nittelijoille, osallisille sekä päättäjille tietoja kaavan toteuttamisen vaikutuksista, niiden merkittävyydestä Maakuntakaavaa on valmisteltu yhteistyössä kun- sekä haitallisten vaikutusten lieventämismahdolli- tien virkamiesten ja luottamushenkilöiden sekä suuksista. Vaikutuksia on arvioitu jatkuvasti kaava- sidosryhmien kanssa. Maakuntahallituksen nime- prosessin edetessä. Arviointi on tukenut vaihtoehto- ämän, maakuntahallituksen jäsenistä koostuvan jen laadintaa, kaavaratkaisun valintaa ja päätöksen- ohjaustoimikunnan tehtävänä on ollut ohjata Uu- tekoa eri vaiheissa. denmaan maakuntakaavan laadintaa. Vaikutuksia on arvioitu sillä tasolla ja tarkkuu- Kaavan ja aluerakenteen periaatteita on käsi- della kuin maakuntakaava yleispiirteisenä kaavana telty sekä viranhaltijoista koostuvissa laajoissa yh- edellyttää. Arviointi käsittää aihepiireittäin laaditun teistyöryhmissä että luottamushenkilöille järjeste- vaikutusten arvioinnin, kaavan kokonaisvaikutusten tyissä seudullisissa tilaisuuksissa. Tilaisuuksia on arvioinnin sekä kaavan ohjaus- ja oikeusvaikutukset. järjestetty kaikissa keskeisissä etenemisvaiheissa. 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointia ja sen Kaavaa on esitelty myös osallisille seudulli- tuloksia käsitellään tarkemmin luvussa 7.

10 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 LÄHTÖTILANNE, VAIHTOEHTOTARKASTELUJA JA TAUSTASELVITYKSIÄ

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 11 2. LÄHTÖTILANNE, VAIHTOEHTO TARKASTELUJA JA TAUSTASELVITYKSIÄ

2.1. Yhdistynyt maakunta Uusimaa maakuntien yhdistyessä 1.1.2011 Uusimaa on noin 3 % Suomen maapinta-alasta. • 1 500 000 asukasta Uusimaa koostuu useista osa-alueista, joilla on • 750 000 työpaikkaa erilaiset maantieteelliset, historialliset, taloudelli- • 9 100 km² maapinta-alaa set, kielelliset ja poliittiset erityispiirteensä. Maa- • 28 kuntaa (vuonna 2013 kaavaa hyväksyttäessä kunta voidaan jakaa neljään osa-alueeseen: pää- 26 kuntaa) kaupunkiseutu, Kuuma-seutu, Länsi-Uusimaa ja Itä-Uusimaa (kuva 4). Pääkaupunkiseudun ja Kuu- Uudenmaan maakunnassa asuu 28 % koko maan ma-seudun kokonaisuudesta (14 kuntaa) käytetään väestöstä, sijaitsee 33 % työpaikoista ja tuotetaan nimeä Helsingin seutu. 38 % maan bruttokansantuotteesta. Laajuudeltaan

Itä-U u s imaa KU U M A-s eu tu Ö s tra Ny l an d KU U M A-reg ion en

L än s i-U u s imaa Pääk au p u n k is eu tu V äs tra Ny lan d H u v u d s tad s reg ion en Kuva 4. Kaavaselostuksessa käytetty osa-aluejako.

Kuva 5. Maakunnan 0 10 20 3 0 km

Pohjakartta-aineisto © MML, 2013 nykyrakenne. ¢ B askartmaterial © Lantmäteriv erket, 2013

Päijät-Häme Kymenlaakso Kanta-Häme

M än ts äl ä

H y v in k ää L ap in j ärv i Pu k k il a M y rs k y l ä

Kark k il a As k ol a

V arsinais-Suomi Porn ain en L ov iis a

J ärv en p ää Nu rmij ärv i V ihti T u u s u l a Porv oo

Kerav a L ohj a S ip oo V an taa E s p oo

H el s in k i S iu n tio Kirk k on u mmi Kau n iain en

In k oo R aas ep ori Nykyiset rakennetut alueet ( Y KR 2011) Henkilö- ja tav araliikenteen rata Tav araliikenteen rata Tiev erkko

H an k o Lähteet: Syke/ Y KR , 2011 Pohjakartta-aineisto © MML, 2012 & 2013

0 10 20 3 0 ¢ km

12 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 2.2. Maakuntakaavatilanne virkistys. Maakuntakaava hyväksyttiin maakunta- 2. LÄHTÖTILANNE, VAIHTOEHTO valtuustossa 13.12.2010 ja on ympäristöministeri- 2.2.1. Uudenmaan maakuntakaavat össä vahvistettavana. TARKASTELUJA JA TAUSTASELVITYKSIÄ Salo-Lohja-ratalinjan vaihemaakuntakaavassa osoitettiin uusi ratalinjaus Salon ja Lohjan välillä, Uudellamaalla ovat tällä hetkellä voimassa seuraavat joka yhteen sovitettiin ratalinjan vaikutusalueen maakuntakaavat: maankäytön kanssa. Vaihemaakuntakaava koskee • Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu Varsinais-Suomen maakunnan puoleista osaa Sa- 11/2006). Kokonaismaakuntakaava, jossa ei lon kaupungin alueella. Vaihemaakuntakaava vah- kuitenkaan käsitelty kaikkia maankäyttömuo- vistettiin ympäristöministeriössä 4.12.2012. toja. Tuulivoimavaihemaakuntakaavassa Varsinais- • Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava (vahvistettu Suomen liiton tavoite on osoittaa tuulivoiman hyö- 6/2010). Uudenmaan maakuntakaavaa täyden- dyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet siten, että tävä vaihekaava, jossa käsiteltiin aikaisemmin tuulivoimalat sijoitetaan keskitetysti useamman käsittelemättä jääneitä maankäyttömuotoja. voimalan yksiköihin. Kaavan tavoite on nopeut- Lisäksi Uudenmaan maakuntakaavaan tehtiin taa tuulivoimarakentamista ohjaamalla selkeästi vähäisiä tarkistuksia. kuntatasolla tehtäviä kaavoitus- ja lupaprosesseja. • Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava (vahvistettu Vaihemaakuntakaavaehdotus oli nähtävillä 10.1.– 12/2012). Espoon Blominmäen jätevedenpuh- 15.2.2013. distamoa käsittelevä vaihekaava, tarkistaa 1. vaihemaakuntakaavan ratkaisua. Hämeen maakuntakaava on kokonaismaakuntakaa- • Itä-Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu va, jossa aiheena on käsitelty mm. asuminen, kes- 2/2010). Kokonaismaakuntakaava. kustatoiminnot ja palvelut, elinkeinot sekä vapaa- • Maakuntakaavaksi muuttuneita seutukaavoja ja aika ja virkistys. Maakuntakaava vahvistettiin ym- Maakuntakaava 2000. Voimassa Sipoosta Hel- päristöministeriössä 28.9.2006. sinkiin liitetyllä alueella. Osakuntaliitoksesta Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan aiheita ovat johtuen osa Itä-Uudenmaan maakuntakaavas- mm. kauppa ja tuulivoima. Maakuntakaava hyväk- ta jätettiin vahvistamatta ympäristöministeri- syttiin maakuntavaltuustossa 11.6.2012 ja on ym- ön 15.2.2010 tekemässä päätöksessä. Tällöin päristöministeriössä vahvistettavana. alueella voimassa olleet seutukaavat muuttuivat MRL 210 §:n mukaisesti maakuntakaavoiksi. Päijät-Hämeen maakuntakaava 2006 on kokonaismaakuntakaava, jossa käsiteltiin kaikkia alueidenkäytön aiheita. Maakuntakaava vahvistettiin 11.3.2008. 2. vaihemaakuntakaavalla tarkistetaan, täydenne- Maakuntakaava 2014 korvaa vahvistuttuaan tään ja yhdenmukaistetaan aiempia maakuntakaa- maakuntakaavan 2006. Uuden maakuntakaavan voja. 2. vaihe-maakuntakaavan vahvistamisen jäl- valmistelutyössä keskitytään erityisesti ympäristö- keen Uudellamaalla on edelleen voimassa merkin- häiriöihin sekä vastuullisen alue- ja yhdyskunta- töjä useista eri maakuntakaavoista. rakenteeseen ja pohjavesiin liittyviin maankäytön ratkaisuihin. Maakuntakaavan luonnos oli nähtä- 2.2.2. Naapurimaakuntien maakuntakaavat villä 1.8.–30.9.2012.

Uudenmaan naapurimaakunnat ovat Varsinais- Kymenlaakson vahvistettuja maakuntakaavoja ovat Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Kymenlaakso. taajamat ja niiden ympäristöt (18.1.2010) sekä edellistä maakuntakaavaa täydentänyt ja tarkista- Varsinais-Suomen maakuntakaavojen tilanne nut maaseutu ja luonto (14.12.2010). Turun kaupunkiseudun maakuntakaava on koko- Energiamaakuntakaavan tavoitteena on turva- naismaakuntakaava, jossa käsiteltiin mm. yhdys- ta alueidenkäytössä energiahuollon valtakunnalliset kuntarakenne ja liikenneyhteydet sekä virkistys- tarpeet ja edistää uusiutuvien energialähteiden hyö- alueet. Maakuntakaava vahvistettiin ympäristömi- dyntämismahdollisuuksia sekä osoittaa Kymenlaak- nisteriössä 23.8.2004. son maakuntakaavoituksessa tuulivoiman hyödyntä- Salon seudun maakuntakaava on Salon ja Some- miseen parhaiten soveltuvat alueet. Energiamaakun- ron kaupungit käsittävä kokonaismaakuntakaava, takaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 11.6.2012 jossa pääaiheena oli E 18-tielinjan ja yhdyskuntara- ja on ympäristöministeriössä vahvistettavana. kenteen yhteensovittaminen. Maakuntakaava vah- Kauppa ja merialue -vaihemaakuntakaa- vistettiin ympäristöministeriössä 12.11.2008. van laadinta on aloitettu maakuntahallituksen Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, 14.5.2012 päätöksen mukaisesti. Kaava käsittelee Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaava on kaupan ratkaisua ja meriliikennettä sekä puolus- kokonaismaakuntakaava, jossa käsiteltiin mm. tusvoimien rakennemuutoksesta johtuvia ja erityi- yhdyskuntarakenne, liikennejärjestelmä, luonto ja sesti saariin kohdistuvia muutospaineita.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 13 2.3. Aluerakenteen vaihtoehtotarkastelut Kestävän aluerakenteen kehittämisen periaat- Maakunnan aluerakenteen pitkän aikavälin vaih- teiden pohjalta muodostettiin nk. METKA-malli. toehtoja ja niiden vaikutuksia on arvioitu useis- Sen mukaan maankäyttöä tulee eheyttää ja joukko- sa ylimaakunnallisissa ja Uuttamaata tai sen osaa liikennettä kehittää voimakkaasti etenkin rata- koskevissa selvityksissä yhteistyössä kuntien ja käytävissä pääkaupunkiseudun ja muiden alueen muiden sidosryhmien kanssa. Vaihtoehtotarkas- kaupunkikeskuksien välillä. Kasvavan metropo- telut ovat johtaneet 2. vaihemaakuntakaavatyötä lialueen rakenne muodostuu sitä kestävämmäksi ohjanneen perusrakenteen määrittelyyn. mitä paremmin hyödynnetään nykyistä rakennetta ja raideliikenteen asemia. Ilmastonmuutoksen 2.3.1. METKA – Metropolialueen kestävä hillitsemiseksi kestävä aluerakenne ei yksin riitä, aluerakenne vaan tarvitaan myös merkittävää muiden toimenpiteiden tukea ja muutosta nykyisiin liikkumis- ja Aluerakenteen kehityssuuntia vuoteen 2050 selvi- asumistottumuksiin. Aluerakenteen toimivuus on tettiin viiden maakunnan alueella Metropolialueen kuitenkin edellytys muille kestäville valinnoille. kestävä aluerakenne (METKA) -hankkeessa. Vuonna 2008 valmistuneessa hankkeessa vertailtiin erilaisia » Metropolialueelle kestävä aluerakenne. kehityssuuntia ja niiden vaikutuksia ekologiseen, so- Uudenmaan liiton julkaisuja 2008. siokulttuuriseen ja taloudelliseen kestävyyteen.

METKA-malli

METKA-malli kiteytyy johdonmukaiseen yhdyskuntarakenteen kehittämispolkuun, jossa ensin tiivistetään ja täydennetään nykyisiä keskuksia, vasta sen jälkeen laajennetaan nykyisiin ja uusiin ratakäytäviin.

TIIVISTÄ - Hyödynnetään nykyistä rakennetta Vaikutustarkastelut osoittavat, että kasvun haitalliset vaikutukset ovat pienimpiä silloin, kun yhdyskuntarakennetta voidaan kehittää nykyisen aluerakenteen sisällä eli olemassa olevissa keskuksissa, joissa palvelut ja joukkoliikenne ovat jo valmiina. Rakenteen tiivistäminen kohdis- Kuva 6. METKA-malli pyrkii aluerakenteen keinoin Helsingin metropolialueen kestävään kehitykseen vuoteen 2050 asti. tuu etenkin suurimpiin kaupunkikeskuksiin. Tuolloin metropolialueella voi olla 2,7 miljoonaa asukasta. TÄYDENNÄ - Rakennetaan nykyisiä taajamia palvelevat radat Nykyrakenteen tiivistämisellä on rajansa. Mitä lähemmäs nykyrakennetta toimintoja sijoitetaan, sen kestä- vämmäksi aluerakenne muodostuu. Nykyistä aluerakennetta täydentävät uudet radat antavat mahdollisuuden kehittää nykyisen taajaman tuntumaan täydentävää tiivistä maankäyttöä. Tämä edellyttää investointien riittävää ennakointia ja määrätietoista maapolitiikkaa. PITÄYDY - Pitäydytään nykyisissä ratakäytävissä kun laajennetaan Aluerakenne vahvistuu suurimpien kaupunkikeskusten väliin. Saavutettavuutta tehokkaasti lisäävät säteittäi- set kauko- ja lähiliikenteen raide- ja tieliikennekäytävät korostavat tätä kehitystä kuten Helsinki-Hämeenlinna- Tampere -akseli on osoittanut. Raideliikennekäytävien ulkopuolelle jäävät alueet tulisi kytkeä tehokkaasti raiteisiin liityntäliikenteen avulla. VALITSE - Valitaan ensin yksi uusi ratakäytävä Kun kasvu ei enää mahdu nykyisiin ratakäytäviin tai on mahdollista toteuttaa uusi ratakäytävä lähempänä olemassa olevia keskuksia, valitaan mahdollisista ratakäytävistä kestävin ja tehokkain. Ratakäytävän on arvioitu vaativan ympärilleen noin 200 000 asukkaan maankäytön. Ratakäytävän tehokkuus ja kustannukset riippuvat hyvin monista yksityiskohdista.

14 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 2.3.2. Uudenmaan maankäytön kehityskuva Julkaisut löytyvät Uudenmaan maankäytön kehityskuva (2009) on osoitteesta strateginen näkemys maankäytön kehittämises- uudenmaanliitto.ﬁ/ tä entisessä Uudenmaan maakunnassa ja Sipoossa julkaisut vuoteen 2035. Kehityskuvassa selvitettiin edel- lyttääkö Uudenmaan väestönkehitys uusia ratoja, minkälaiseen aluerakenteeseen viime vuosien trendin mukainen kehitys johtaa ja millainen » Uudenmaan maankäytön, asumisen ja liikenteen kehi- aluerakenne on edullisin ilmastonmuutoksen tyskuvan vaihtoehdot 20.12.2008. Raportti. Uudenmaan hillitsemiseksi. Työssä määriteltiin pitkän aikavä- liitto 2008. lin tavoiteltavat maankäytön kehityssuunnat sekä mahdolliset uhkakuvat, jotka voidaan välttää tai » Uudenmaan kehityssuunnat vuoteen 2035. Tiivistelmä joiden haittoja lieventää hyvällä suunnittelulla. Ke- kehityssuunnista ja vaikutusten arvioinnin tuloksista. hityskuvatyön vaihtoehtotarkastelut ovat olleet osa Uudenmaan liiton esite 2009. maakuntakaavatyötä ja pohjustaneet rakennemallien laadintaa.

Uudenmaan maankäytön kehityskuva ILMASTONMUUTOKSEN HUOMIOON OTTAMINEN

Kehityskuvatyö havainnollistaa maankäytön, asumi- Trendin mukainen sen ja liikenteen suuntaviivoja menneen kehityksen Monikeskuksisuus taajama- ja haja-asutus

Liikkumistarpeen ja nykytilanteen kuvauksen kautta. Tarkastelussa vähentäminen on mukana lisäksi muita teemoja, jotka heijastuvat maakunnan tason maankäyttöön kuten elinkeinot,

viher- ja muut rakentamattomat alueet sekä ym- Toimivat kaupungit (A) Jatkuva trendi (C) päristö. Vaihtoehtojen arvioinnin tuloksena saatiin Liikkumisen suuntaaminen johtopäätöksiä ja jatkosuunnitteluohjeita seuraaval- raideliikenteeseen Ratojenkäytön lisäys le maakuntakaavakierrokselle. Vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin keskeiset Vetävät radat (B) tulokset: 1. Ennusteen mukainen väestö ei välttämättä edellytä uusia ratoja. Väestönkasvu näyttäisi ARJEN SUJUVUUS riittävän korkeintaan yhden uuden, tehokkaasti 10 toimivan ratakäytävän avaamiseen vuoteen 2035 mennessä. Kuva 7. Kehityskuvatyössä tarkasteltuja vaihtoehtoisia kehityssuuntia olivat a) toimivat kaupungit, b) vetävät 2. Nykyisten ratojen asemanseutuja kannattaa radat ja c) jatkuva trendi. Tarkastelussa läpileikkaavina hyödyntää tehokkaasti. Varsinkin rantaradan tekijöinä olivat arjen sujuvuus ja ilmastonmuutoksen asemanseuduista osa on selvästi alihyödyn- huomioon ottaminen. nettyjä. 3. Keskisuuria keskuksia kannattaa kehittää pääkaupunkialueen ohella. 4. Pienet keskukset irrallaan rataverkosta sekä haja-asutus ovat etenkin liikenteen kasvihuonekaasupäästö- jen kannalta epäedullisia.

5. Suurin osa CO2-kokonaispäästöistä asukasta kohden aiheutuu rakennusten energiankäytöstä. Asumisväl- jyys vaikuttaa paljon päästöihin. 6. Pienimmät kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat vaihtoehdossa, jossa kasvu suunnataan nykyisille ratakäytäville ja metron varaan itään ja länteen. 7. Aluerakenteen kehittämisen vaikutukset kasvihuonekaasu¬päästöjen vähentämiseen ovat rajalliset, lisäksi on keskityttävä muun muassa energiatehokkuuden parantamiseen ja kulutuksen vähentämiseen.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 15 2.3.3. Rakennemallit Julkaisut löytyvät osoitteesta Aluerakenteen pitkän aikavälin vaihtoehtotarkas- tahtotilaa ja ideoita tuleviksi uudenmaanliitto.ﬁ/ telu tehtiin vuosina 2009–2010 laatimalla kolme vuosikymmeniksi. Keskeisin julkaisut erilaista rakennemallia yhdistyvien Uudenmaan ja suunnittelukysymys oli tuleva Itä-Uudenmaan alueille. Malleilla tutkittiin maan- aluerakenne Helsinki– käytön, liikenteen ja mitoituksen vaihtoehtoja sy- Porvoo -välillä ja konkreet- ventäen aiempaa kehityskuvatarkastelua. Rakenne- tisin kysymys joukko- ja rai- malleihin voi tutustua tarkemmin niistä laaditussa deliikennejärjestelmän kytkeytyminen tulevaan erillisessä julkaisussa. yhdyskuntarakenteeseen. Etelä-Sipoon liikenne- Rakennemalleista tehtiin erillinen vaikutus- visiossa (2011) tutkittiin Sibbesborgin raideliiken- ten arviointi, joka vahvisti kehityskuvassa saatuja neyhteyksiä sekä niiden vaiheittaista toteuttamis- tuloksia. ta. Visiossa esitettiin yhteensä vajaan sadantuhan- nen asukkaan väestökasvua Sibbesborgin alueelle. Vaikutusten arvioinnin mukaan • ennustettu väestönkasvu riittää korkeintaan 2.4.2. Lännentiet-kehityskäytäväselvitys yhden uuden, tehokkaasti toimivan ratakäytä- vän avaamiseen vuoteen 2035 mennessä. Hanko, Raasepori, Inkoo, Siuntio ja Kirkkonummi • nykyisten ratojen asemanseutuja kannattaa tekivät yhdessä Uudenmaan liiton kanssa Län- hyödyntää tehokkaasti nentiet-kehityskäytäväselvityksen, joka valmis- • keskisuuria keskuksia kannattaa kehittää pää- tui kesäkuussa 2009. Rantaradan ja kantatie 51:n kaupunkialueen ohella muodostamalle kehityskäytävälle Kirkkonummelta • pienet taajamat irrallaan rataverkosta sekä ha- Hankoon hahmoteltiin maankäytön ja liikennejär- ja-asutus ovat varsinkin liikenteen kasvihuo- jestelmän pitkän aikavälin tavoitetila. Työssä osoi- nekaasupäästöjen kannalta epäedullisia. tettiin maankäytön ja liikenteen yhteinen kehitys- polku sekä määriteltiin tärkeimmät lähitulevai- Rakennemallien laajan lausuntokierroksen, vaikutus- suuden toimet polun toteuttamiseksi. ten arvioinnin ja vuorovaikutuksen pohjalta valmisteltiin 2. vaihemaakuntakaavatyötä ohjannut perusra- » Lännentiet-kehityskäytäväselvitys. Uudenmaan liiton kenne. Se laadittiin synteesinä eri rakennemallivaih- yhteistyöjulkaisuja C 66 – 2009. toehtojen parhaista ominaisuuksista, huomioiden kuitenkin jokaisen kunnan mahdollisuus väestön- 2.4.3. Länsiradan maankäytön kehityskuva kasvuun. Perusrakennetta ei esitetty kartalla vaan se on sanallinen kuvaus maakuntakaavatyön keskeisistä Espoo, Helsinki, Kirkkonummi, Lohja, Vihti ja tavoitteista. Perusrakenne hyväksyttiin Uudenmaan ja Uudenmaan liitto laativat yhteistyössä Länsiradan Itä-Uudenmaan maakuntahallituksissa joulukuussa maankäytön kehityskuvaselvityksen välille Espoo– 2010. Perusrakenteessa määriteltiin vaihekaavan pe- Kirkkonummi–Vihti–Lohja. Se on kuntien näke- riaatteet neljän teeman kautta. Perusrakenne kuva- mys alueen maankäytön ja Espoosta Lohjalle kaa- taan tarkemmin kaavaselostuksen luvussa 3. vaillun vaiheittain toteutettavan kaupunkiradan yhteensovittamisesta. Kehityskuvaselvitys täsmen- » Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallit 2035. tää Uudenmaan vahvistetussa maakuntakaavassa Uudenmaan liiton julkaisuja E 104 - 2010 osoitettua taajamarakenteen laajenemissuuntaa.

» Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallien arvi- » Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvitys. Espoon ointi. Uudenmaan liiton julkaisuja E 106 - 2010 kaupunki. 2009.

» Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallien 2035 UrbanZone liikkumisvyöhykkeet ja henkilöliikenteen vai- 2.4.4. Klaukkalan ratavyöhykkeen maankäyttö- ja kutusten arviointi. Uudenmaan liiton julkaisuja E 107 - 2010 liikenneselvitys

Klaukkalan ratavyöhykkeen maankäyttö- ja liiken- 2.4. Kehityskäytävätarkastelut neselvityksessä (2009–2010) tutkittiin tarkemmin Kaavaratkaisun valmistelussa on hyödynnetty eri Klaukkalan radan linjausta Kehäradalta Klaukka- liikennekäytäville tehtyjä kuntien ja liiton yhteisiä laan. Selvityksessä on tutkittu kahta rata- ja maan- selvityksiä. käyttövaihtoehtoa, joiden perusratkaisu on yh- denmukainen Uudenmaan liiton maakuntakaavan 2.4.1. Helsinki–Porvoo-kehyssuunnitelma ja rakennemallitarkasteluissa käytettyjen rataverkon Etelä-Sipoon liikennevisio päävaihtoehtojen kanssa.

Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelmassa (2010) muodostettiin yhteistä maankäytön suunnittelun

16 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Rakennemallit

Rakennemallityössä vertailtavat päävaihtoehdot olivat Monikeskus-, Sormi- ja Silmukkamalli.

MONIKESKUSMALLISSA tutkittiin nykyisten keskusten ja taajamien hyödyntämistä vaihtoehtona uusille radoille ja taajamille. Kasvu osoitettiin nykyisiä asemakaava-alueita tiivistäen ja laajentaen, ja muita ra- kennemalleja enemmän rataverkon ja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Mallissa tutkittiin myös hajarakentamisen vaikutuksia.

SORMIMALLEILLA tutkittiin nykyisten ja uusien, keskenään vaihtoehtoisten ratakäytävien sekä niihin tukeutuvien suurten ja toiminnoiltaan monipuolisten asemanseutujen kehittämistä. Uusille asemanseuduille asetettiin tavoitteellinen aluetehokkuus.

SILMUKKAMALLI perustui uusien ratakäytävien kehittä- miseen. Mallilla selvitettiin useiden pienten asemanseutujen kasvun vaikutuksia.

Nykyinen keskus, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Kyläalueet, joihin osoitettu 28000 asukasta Nykyisiin keskuksiiin osoitettu kasvu Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue

Kuva 8. Rakennemallien päävaihtoehdot

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 17 Helsing in seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Traf iksystemplanen f ör Helsing f orsreg ionen

Itä-U udenmaan liikennestrateg ia Traf ikstrateg in f ör östra Nyland Pukkila Lapinjärvi Länsi-U udenmaan liikennejärjestelmä- Hyvinkää Mäntsälä suunnitelma Myrskylä Traf iksystemplanen f ör v ästra Nyland Karkkila Askola Pornainen Nurmijärvi Järvenpää

Vihti Kerava Loviisa Tuusula Lohja Porvoo Vantaa Sipoo Espoo

Kauniainen Siuntio Helsinki Kirkko- nummi Raasepori Inkoo

Hanko 0 10 20 3 0 km Pohjakartta-aineisto © MML, 2013 ¢ B askartmaterial © Lantmäteriv erket, 2013

Kuva 9. Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmien alueet. Kirkkonummi, Nurmijärvi ja Sipoo kuuluvat kahden eri liikennejärjestelmäsuunnitelman alueelle.

2.4.5. Kansainväliset liikennehankkeet tetään tavoitteellinen toteutusaikataulu. Tarpeel- Uudenmaan maakuntakaavatyöhön liittyvät myös lisiksi katsotut lähivuosien toimenpiteet kirjataan seuraavat kansainväliset liikennehankkeet: Rail- aiesopimukseen, jota valtio ja kunnat sekä muut Baltica, Helsinki-Tallinn Transplan ja Bothnia osapuolet pyrkivät päätöksenteossaan edistämään. Green Logistic Corridor. Helsingin seudun liikennekuntayhtymän (HSL) Helsinki–Tallinn Transplan -hankkeen tavoit- laatimasta14 kuntaa koskevasta Helsingin seu- teena oli tuottaa liikenteen ja maankäytön suun- dun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta (HLJ 2011) nitteluun tietoa ja tutkimusta Helsinki–Tallinna tehtiin liikennejärjestelmäpäätös vuonna 2011. Se kaksoiskaupunkiseudulle syvennetyn yhteistyön oli osana Helsingin seudun maankäytön, asumisen tuloksena. Yhteistyötä tehtiin yhdistämällä julki- ja liikenteen (MAL) aiesopimusta vuosille 2012- nen ja yksityinen tutkimus Suomenlahden molem- 2015, joka hyväksyttiin kesäkuussa 2012. Seuraa- min puolin. Lisäksi tämä hanke liittyy Rail Baltica van Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuun- -hankkeesta tehtävään arviointityöhön. nitelman laatiminen on aloitettu vuonna 2012. Rail Baltica -hankkeen tarkoituksena on luoda Itä-Uudenmaan liikennestrategia ja aiesopimus nopea ratayhteys Tallinnasta Baltian maiden läpi hyväksyttiin vuonna 2009. Länsi-Uudenmaan lii- Puolaan. Lisäksi hankkeen osaksi on kytketty me- kennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna riyhteyden tai jopa liikennetunnelin toteuttamise- 2005. Sitä tarkistettiin vuonna 2009 ja uusi aieso- dellytysten arviointi välillä Tallinna Helsinki. pimus liikennejärjestelmän kehittämistoimen- Bothnian Green Logistic Corridor -hankkeen piteiden edistämisestä hyväksyttiin 2010. Länsi- tarkoituksena on tutkia pohjoisimman Euroopan ja Uudellemaalle on vuonna 2012 ryhdytty laatimaan Barentsin alueen luonnonvarojen ja kasvavan teol- uutta liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. lisuuden yhdistämistä Itämeren alueen ja Keski- Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaa ja samaan Euroopan teolliseen tuotantoon ja markkinoihin. aikaan valmisteltua HLJ-suunnitelmaa tehtiin tiiviis- Hankkeen pääpaino on ratayhteyksien ja satamien sä yhteistyössä ja ne ovat päätavoitteiltaan yhtenäiset. kehittämisessä. Myös Itä- ja Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmä- suunnitelmat on otettu huomioon 2. vaihemaakunta- 2.5. Liikennejärjestelmäsuunnitelmat kaavan laadinnassa. Maakuntakaava kattaa Helsingin seutua laajemman alueen ja liikenneasioita käsitellään Uudellamaalla on kolme liikennejärjestelmäsuun- yleispiirteisemmin kuin liikennejärjestelmäsuunni- nitelma-aluetta. Liikennejärjestelmäsuunnitelmissa telmissa. Maakuntakaavan mukaisen aluerakenteen määritellään alueen keskeiset liikennejärjestelmään toteuttamista tukevat liikennejärjestelmän kehittä- liittyvät kehittämistarpeet ja -hankkeet ja niille esi- mistarpeet esitetään kaavaselostuksen luvussa 9.

18 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 2.6. Muut selvitykset 2.6.4. Maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset peltoalueet (2011) Kaavatyöhön liittyy lukuisia laajoja selvityksiä, joita Uudenmaan liitto on laatinut pääasiassa oma- Maakunnan väestö- ja työpaikkamäärän kasvu aina työnä tai yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. heuttaa kovenevia paineita taajamien laajentumi- Selvityksiä on hyödynnetty kaavatyön eri vaiheissa seen myös peltoalueille. Selvityksessä määriteltiin, monin eri tavoin. Seuraavassa esitellään selvitysten minkälaiset peltoalueet ovat hyviä maatalouden keskeinen sisältö. Selvitysten hyödyntämistä on tuotannon kannalta. Nämä peltoalueet on otettu kuvattu tarkemmin kaavaratkaisua perustelevassa huomioon 2. vaihemaakuntakaavan taajamien ra- luvussa 5. jauksissa.

Maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset peltoalu- 2.6.1. Kaavavarantoselvitykset (2010-2012) » eet Uudellamaalla. Uudenmaan liiton julkaisuja Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan asemakaavava- E 115 - 2011 rannot ja suunnitelmat 2035 selvitys (2010) kokosi kuntien asumisen ja työpaikkojen asemakaavava- 2.6.5. Luonto- ja virkistysalueita koskevat aineistot rannoista tiedot maakuntakaavan mitoittamisen tueksi. Kuntien toteutuvaksi arvioidut asumisen Kaavan valmistelussa on käytetty luonto- ja virkis- kaavavarannot ja suunnitelmat riittävät yhteensä tysalueita koskien aineistona muun muassa ympä- noin 25 vuoden tarpeeseen. Olennainen kysymys ristöhallinnon paikkatietoja ja kuntien teettämiä on, eheyttävätkö näiden varantojen ja suunnitel- luontoselvityksiä. Ekologista verkostoa koskevat mien toteuttaminen yhdyskuntarakennetta vai on- selvitykset on tehty koko alueen kattavana vuonna ko joukossa myös sellaisia alueita, jotka hajautta- 2002, entisen Uudenmaan osalta tarkistettu 2006 vat rakennetta. Kaavavarantotietoja täydennettiin ja Etelä-Sipoon ja Länsi-Porvoon alueelta 2009. edelleen vuosien 2011 ja 2012 aikana. Virkistysalueista, viheryhteystarpeista ja ulkoilu- reiteistä koottiin päivitystarpeita kunnilta ja muilta » Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan asemakaavavarannot tahoilta 2009–2010. ja suunnitelmat 2035. Uudenmaan liiton julkaisuja Aineistoluettelo vaihemaakuntakaavan laadin- E 109 - 2010 nassa hyödynnetyistä luontotiedoista on kaavaselostuksen liitteenä A. Lisäksi liitoissa on tuotettu seu- 2.6.2. Keskusverkkoselvitys (julkaisematon raavat aineistot: selvitys 2011) » Itä-Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaat luonnon- Keskusverkkoselvityksen lähtökohtana oli maa- ympäristöt -hankkeen ja luontoselvityksen tulokset kuntakaavaluonnos, jossa keskukset oli esitetty (2010). julkaisu Itä-Uudenmaan liitto 96/2010 ja Uuden- jaettavaksi kolmeen luokkaan: valtakunnan kes- maan liiton julkaisematon yhteenvetoaineisto. kus, seutukeskus ja alakeskus. Työssä tarkasteltiin » Maakuntakaavan taajamatoimintoihin liittyvä luonto- tarkoituksenmukaista jakoa erilaisiin keskusluok- selvitys 2011. Uudenmaan liiton julkaisematon raportti. kiin ja otettiin kantaa siihen, mikä on lähtöaineis- tojen perusteella määrittyvä keskusluokitus Uudel- » Luonnonympäristöjen arvottamisen kriteeristö Uu- lamaalla. Työn tuloksena esitettiin aineistojen ja dellemaalle -hankkeen loppuraportti. Uudenmaan liiton analyysien tuottama keskusverkko maakuntakaa- julkaisu E 199 - 2012. voituksen tueksi. 2.6.6. Espoo–Lohja–Salo-radan (ESA) alustava 2.6.3. Asumisen mansikkapaikat (2010) yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi (2010) Rakennemallityön yhteydessä tehdyn Mansikka- paikkatarkastelun tarkoituksena on ollut antaa Liikennevirasto on laatinut alustavan yleissuun- tietoa maakuntien vetovoimaisimmista ja taaja- nitelman Espoo–Salo-oikoradan uudesta ratalin- marakentamiseen parhaiten soveltuvista alueis- jauksesta. Alustavan yleissuunnitelman lisäksi on ta. Työssä on käsitelty teemoittain rakentamisen laadittu lakisääteinen ympäristövaikutusten arvi- soveltuvuuden ja asuinpaikan houkuttelevuuden ointi (YVA-menettely) useiden eri linjausvaihtoeh- kannalta olennaisia tekijöitä eli maisemarakennet- tojen välillä. Suunnittelutyö on tuottanut aineistoa ta, luontoa, virkistystä ja kulttuuriympäristöarvoja. parhaan linjauksen valitsemiseksi maakuntakaa- Työssä ei ole huomioitu esimerkiksi liikenteen tai voituksessa. kuntatalouden näkökulmia. » Espoo–Salo-oikorata, Ympäristövaikutusten arviointi- » Mansikkapaikat Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. menettely, arviointiselostus. Liikennevirasto. 2010 Uudenmaan liiton julkaisuja E 108 - 2010.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 19 2.6.7. Itärata (2010-2012) 2.6.9. Asumisen hajautuminen (2011) Liikennevirasto käynnisti vuonna 2010 Uuden- Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen maan ja Itä-Uudenmaan liittojen (2011 alusta Uudellamaalla -julkaisussa kuvataan asumisen yhdistynyt Uudenmaan liitto) sekä ympäristömi- hajautumisen ilmiötä ja sen vaikutuksia Uudella- nisteriön kanssa työn, jossa selvitettiin Helsingin maalla. Selvityksessä on tutkittu myös maakun- suunnasta itään suuntautuvan uuden nopean kau- nan kyläverkkoa. Lisäksi julkaisussa tarkastellaan kojunaradan linjausvaihtoehtoja ja merkitsemis- maakuntakaavoituksen ja kuntien keinoja vaikut- tä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaan. Selvi- taa hajarakentamiseen. tykseen liittyi myös maakuntakaavoissa olevan nk. Heli-ratalinjauksen roolin selvittäminen osana » Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen uutta ratayhteyttä. Vaihtoehdoista ja niiden vaiku- Uudellamaalla. Uudenmaan liiton julkaisuja E 118 - 2012. tuksista laadittiin raportit sekä kaavaluonnos- että kaavaehdotusvaihetta varten. 2.6.10. Kulttuuriympäristöselvitys (2012)

» Nopea ratayhteys Helsingistä itään. Selvitys maakun- Maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympä- takaavaluonnosta varten. Väliraportti. Liikenneviraston ristöjen selvitys tehtiin maakunnalle ominaisten suunnitelmia 3/2011 kulttuuripiirteiden ja maisemien tunnistamiseksi, pyrkimyksenä huomioida ja yhteen sovittaa arvot » Nopea ratayhteys Helsingistä itään. Selvitys Uuden- muun maankäytön kanssa. Kulttuuriympäristöillä maan 2. vaihemaakuntakaavaehdotusta varten. Liikenne- viraston suunnitelmia 1/2012 tarkoitetaan laajoja kokonaisuuksia, jotka sisältä- vät niin maisema-alueita kuin rakennusperintöä- kin sekä näihin liittyviä muinaisjäännöksiä, mai- Liikennevirasto ja Uudenmaan liitto teettivät kaa- semanähtävyyksiä ja perinnemaisemia. vaehdotuksen laadinnan aikana ratateknisen selvityksen Heli - linjauksen vaihtoehtoisista erka- » Missä maat on mainiommat. Uudenmaan kulttuu- nemispaikoista pääradalta Helsingin ja Vantaan riympäristöt. Uudenmaan liiton julkaisuja alueella (julkaisematon selvitys 2012). E 114 - 2012.

2.6.8. Kaupan selvitykset (2010–2013) 2.6.11. Maisemahistoriaselvitys (2011)

Vähittäiskaupan nykytilaa ja sijaintia alueraken- Selvityksessä tuotettiin paikkatietoja Uudenmaan teessa sekä maakunnallisen ohjauksen tapaa on asutus- ja maisemarakenteesta noin 1560- ja selvitetty kaavatyön eri vaiheissa erilaisin selvi- 1780-lukujen poikkileikkausajankohdilta. Näky- tyksin. Selvitysten tarkoituksena on ollut mitoit- miä maakunnan maisemahistoriaan -julkaisussa taa maakuntakaavaan osoitettavat vähittäiskaupan avataan viime vuosisatojen asutusrakenteen ke- suuryksiköt ja tarvittavilta osin myös keskustatoi- hityksen syy- ja seuraussuhteita sekä maiseman mintojen alueita hyödyntäen vaikutusarviointeja. muutokseen ja säilyneisyyteen liittyviä tekijöitä. Kaupan palveluverkko on suunniteltu osaksi Uu- Selvitys on osa laajempaa kulttuuriympäristösel- denmaan keskusverkkoa siten, että kaupan ratkai- vitystä. sut tukevat elinvoimaisen yhdyskuntarakenteen kehitystä. » Näkymiä maakunnan maisemahistoriaan. Uudenmaan paikkatietoaineistot. Uudenmaan liiton julkaisuja » Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan E 113 - 2011. rakennemalleissa. Uudenmaan liiton julkaisuja E 111 - 2010

» Kaupan rakennemalleista maakuntakaavaluonnokseen. Uudenmaan liiton julkaisematon raportti 2011.

Kaupan kehitysnäkymiä, seudullisuutta ja enim- mäismitoituksien osoittamisen tarvetta ja määrää keskusluokittain on selvitetty sekä arvioitu edelleen kaavaehdotusta valmisteltaessa.

» Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi. Uudenmaan liiton raportti, julkaistaan 2013.

20 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 KAAVAN TAVOITTEET

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 21 3. KAAVAN TAVOITTEET

2. vaihemaakuntakaavalla tarkistetaan, täyden- tuvat 2. vaihemaakuntakaavassa aiempiin kaavoi- netään ja yhdenmukaistetaan Uudenmaan ja Itä- hin nähden. Arviointi tavoitteiden toteutumisesta Uudenmaan voimassa olevia maakuntakaavoja. on esitetty selostuksen luvussa 7. Aiempien kaavojen tavoitteet pysyvät ennallaan niiltä osin kuin maankäyttömuotoja ei käsitellä 2. 3.1. Maakuntakaavan perusrakenne vaihemaakuntakaavassa. Tavoitteet muuttuvat niiltä osin, kuin tarkistetut Rakennemallityöstä vaikutusten arvioinnin kaut- valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) sekä ta johdettu maakuntakaavan perusrakenne hy- Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntahallitus- väksyttiin Uudenmaan maakuntahallituksessa ten hyväksymä maakunnan perusrakenne edellyttä- 13.12.2010 ja Itä-Uudenmaan maakuntahallituk- vät. Maakuntakaavaratkaisu välittää valtakunnalli- sessa 17.12.2010. Perusrakenne on sanallinen ku- set tavoitteet kuntakaavoitukseen ja viranomaistoi- vaus maakuntakaavan valmistelun tahtotilasta ja mintaan. keskeisistä periaatteista, jotka toimivat kaavatyön Kaavaselostuksessa keskitytään kuvaamaan tavoitteina. niitä asioita, tavoitteita ja periaatteita, jotka muut-

1. Alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen • Hyödynnetään ensisijaisesti nykyistä yhdyskuntarakennetta siten, että kehittämisen painopiste on liikkumisen päästöjen kannalta parhailla liikkumisvyöhykkeillä. Lisäksi maankäytön ratkaisuissa hyö- dynnetään mahdollisimman tehokkaasti rakenteilla olevat Länsimetro Matinkylään ja Kehärata. • Määritellään eheyttämisen periaatteet olemassa oleville keskuksille siten, että olemassa olevien ratojen asemanseutuja ja linja-autoliikenteen laatukäytäviin tukeutuvia taajamia vahvistetaan. • Tarkistetaan tarvittaessa nykyisten maakuntakaavojen keskusverkkoa ja selvitetään mahdollisuudet supistaa nykyisiä taajamatoimintojen alueita tai vaihtoehtoisesti vaiheistaa niiden toteutusta. • Varaudutaan uusien raideliikenteeseen tukeutuvien kasvukäytävien avaamiseen pidemmällä aikavä- lillä, jotta varmistetaan niiden toteuttamismahdollisuudet. • Laaditaan maakuntakaavan alue- ja yhdyskuntarakennetta tukeva, toimiva ja kestävä liikennejär- jestelmä. Maakuntakaavassa käsitellään seudullisen joukkoliikenteen merkittävät vaihtopaikat, liityntäpysäköinnin edellyttämät ratkaisut, raideliikenteen asemat, joukkoliikenteen laatukäytävät sekä pyöräilymahdollisuuksien parantaminen. • Turvataan osana yhdyskuntarakennetta riittävä ja hyvin saavutettava virkistysalueverkosto ja toimiva ekologinen verkosto.

2. Metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen • Edistetään valtakunnallisten ja kansainvälisten liikenneyhteyksien toimivuutta varautumalla uusien raideyhteyksien toteuttamiseen Helsingistä Turun ja Pietarin suuntiin. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet osoittaa aluevaraus Helsingin seudun lentokentälle. • Kehitetään säteittäisten liikenneyhteyksien lisäksi poikittaisia liikenneyhteyksiä. • Hyödynnetään metropolimaakunnan kulttuuriset ja ympäristölliset erityispiirteet sekä mahdollisuudet tarjota monimuotoisia ja erilaisia elinympäristöjä. • Tuetaan elinkeinoelämän sijoittumista toiminnan kannalta keskeisille alueille samalla parantaen työpaikkojen saavutettavuutta edistämällä niiden sijoittumista lähelle asukkaita ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varaan.

22 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 3. Kaupan palveluverkko suunnitellaan osaksi alue- ja yhdyskuntarakennetta • Tarkistetaan kaupan palveluverkko Uudenmaan maakuntakaavan lähtökohdista, missä merkityksel- tään seudullinen vähittäiskauppa ohjataan ensisijaisesti keskustatoimintojen alueelle. • Otetaan huomioon kaupan lainsäädännön muutokset, jotka tulee ottaa huomioon lakimuutoksen tullessa voimaan. • Ohjataan merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista, mitoitusta ja ajoittamista sitomalla ne muun yhdyskuntarakenteen kehitykseen.

4. Kylien ja muun hajarakentamisen ohjaaminen • Otetaan huomioon hajarakentamisen ohjaustarpeen erilaisuus eri seuduille, ohjaustarvetta on erityisesti Helsingin seudulla. Maakuntakaavassa annetaan suunnittelumääräyksiä, joilla rakentamista pyritään ohjaamaan kyliin. • Määritellään alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta merkittävimmät kylät ja yhdenmukaistetaan Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavojen kylien merkinnät. • Edistetään maa- ja metsätalouselinkeinojen toimintaedellytyksiä pyrkimällä säilyttämään peltoja metsäalueiden eheys.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 23 3.2. Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet perusrakenteen osalta maan 1.3.2009 (www.ymparisto.fi/vat). VAT:en tarkistuksessa on korostettu ilmastonmuutoksen Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista haasteita alueidenkäytölle. Helsingin seutua kos- alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoit- kevia erityistavoitteita on tarkistuksessa muutettu teet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista merkittävästi. on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien Kaikki valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toimin- ohjaavat maakuntakaavan laadintaa, mutta erityi- nassa. sesti seuraavat tarkistetut tavoitteet koskevat Uu- Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valta- denmaan 2. vaihemaakuntakaavassa käsiteltäviä kunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voi- perusrakenteen mukaisia maankäyttömuotoja:

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (4.3.) Erityistavoitteet Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on varmistettava henkilöau- toliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Kaupunkiseuduilla on myös varmistettava palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asuntoja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Toimivat yhteydet ja energianhuolto (4.5.) Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on säilytettävä mahdollisuudet toteuttaa moottoriväylä välillä Helsinki– Vaalimaa, uudet rautatieyhteydet Helsingistä Turun ja Pietarin suuntiin sekä muita valtakunnallisesti merkittäviä väyliä. Alueidenkäytön suunnittelussa on osoitettava sijaintipaikka Helsingin seudun lentokentälle tätä koskeviin selvityksiin ja vaikutusarviointeihin perustuen. Nopean liikenteen junaratayhteyksiä toteutettaessa on huolehdittava lähi- ja taajamaliikenteen toimintaedellytyksistä. Helsingin seudun erityiskysymykset (4.6.) Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedelly- tyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Alueidenkäytön suunnittelulla tuetaan olemassa olevaa kyläverkostoa ohjaamalla rakentamista kylien yhteyteen. Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Helsingin seudun liikennejärjestelmää tulee kehittää koko seudun kattavan liikennejärjestelmäsuunni- telman avulla siten, että se hillitsee ilmastonmuutosta sekä tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja riittävän asuntotuotannon järjestämistä. Alueidenkäytössä on turvattava edellytykset metroverkoston laajentumiselle länteen ja itään. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee varautua raideliikenteen laajentamiseen yhdyskuntarakentamisen ja asuntotuotannon niin edellyttäessä. Alueidenkäytössä on turvattava Helsinki-Vantaan lentoaseman kytkeminen osaksi raideliikenneverkostoa.

24 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 KAAVAN LÄHTÖKOHDAT, MAAKUNNAN NYKYTILA JA KESKEISET MUUTOSTEKIJÄT

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 25 4. KAAVAN LÄHTÖKOHDAT, MAAKUNNAN NYKYTILA JA KESKEISET MUUTOSTEKIJÄT

Tässä vaihemaakuntakaavassa käsiteltävien tee- paikkojen määrää on arvioitu yhteistyössä kuntien mojen nykytilaa on pitkälti kuvattu jo voimassa ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. olevissa maakuntakaavoissa. Kaavaselostuksessa Arvioiden mukaan maakunnan väestönkasvus- keskitytään kuvaamaan maakunnan nykytilaa ja ta huomattava osa, 195 000, aiheutuu maahan- ennusteita niiden seikkojen osalta, jotka hiljattain muutosta. Yhtä suuri osuus on luonnollista väes- yhdistyneessä maakunnassa ovat muuttuneet edel- tönkasvua. Suomen sisäisen muuttovoiton osuus listen maakuntakaavojen hyväksymisen jälkeen, tai väestönkasvusta on vain 40 000 asukasta. Muutto- ovat parhaillaan muutostilassa. liikkeen ennustaminen on hyvin vaikeaa, mutta on todennäköistä, ettei maahanmuuton kasvu pysäh- 4.1. Aikajänne ja väestön sekä työpaikkojen dy ja että merkittävä osa siitä suuntautuu Uudelle- kasvuarvio maalle. Maakuntakaavassa ei esitetä kuntakohtai- Vaihekaavatyöhön ryhdyttäessä Uudellamaalla oli sia kasvuennusteita. Seuduittain väestönkasvun noin 1,5 miljoonaa asukasta ja 750 000 työpaik- arvioidaan jakautuvan aiempien vuosien trendin kaa. Maakuntakaavoituksessa varaudutaan 430 000 mukaisesti niin, että Kuuma-seutu kasvattaa hiu- asukkaan ja 250 000 työpaikan lisäykseen vuodesta kan osuuttaan pääkaupunkiseudun kustannuk- 2009 vuoteen 2035 mennessä. Mitoituksessa on ky- sella, kun taas Länsi- ja Itä-Uudenmaan osuudet symys varautumisesta kasvuun, joka sisältää myös kasvusta pysyvät ennallaan (kuva 11). Työpaikka- mahdollisen asumis- ja toimitilaväljyyden lisäyksen määrien oletetaan jakautuvan seuduittain samassa sekä vaihtoehtoisen toteuttamisjärjestyksen. suhteessa kuin väestönkasvun. Kaupan ratkaisun Kasvuarviot perustuvat Uudenmaan ja Itä- suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa käyte- Uudenmaan vuosina 2009 ja 2010 hyväksyttyi- tään kuntakohtaisia karkeita väestöarvioita kos- hin maakuntasuunnitelmiin. Entisen Uudenmaan ka vähittäiskaupan liiketilan lisätarve mitoitetaan alueella maakuntasuunnitelman lukujen taustalla väestön mukaan. on vaihtoehtotarkastelut ”Uudenmaan alueelliset väestö- ja työpaikkaprojektiot vuoteen 2035”. Itä- » Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten Uudenmaan maakuntasuunnitelman lukujen taus- arviointi. Uudenmaan liiton raportti, julkaistaan 2013. talla ovat Tilastokeskuksen väestöennusteet. Työ-

Uusimaa, väestömuutos ja sen osatekijät 1980-2040

18 000

16 000

14 000

12 000

10 000 Väestönlisäys

Luonnollinen väestönlisäys 8 000 Kokonaisnettomuutto 6 000

4 000

2 000 muutos keskimäärin edellisellä 5 vuotiskaudella muutos 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040

Kuva 10. Tilastokeskuksen ennusteen muutostekijät. Lähde: Tilastokeskus ja tilastokeskuksen väestöennuste 2012

26 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 ITÄ -U U SIMA A KU U MA 5 % v uonna 2000 19 % v uonna 2000 5 % v uonna 2010 20 % v uonna 2010 5 % v uonna 203 5 23 % v uonna 203 5

LÄ NSI-U U SIMA A 7 % v uonna 2000 7 % v uonna 2010 7 % v uonna 203 5

PKS 69 % v uonna 2000 68 % v uonna 2010

65 % v uonna 203 5 0 10 20 3 0 km Pohjakartta-aineisto © MML, 2013 ¢ B askartmaterial © Lantmäteriv erket, 2013

Kuva 11. Väestönkasvun jakautuminen Uudenmaan eri osissa vuosina 2000 ja 2010 sekä arvioiden mukaan vuonna 2035.

4.2. Kuntien asemakaavatilanne ja suunnitelmat

Suurimmassa osassa Helsingin seudun kuntia on runsaasti kaavavarantoja. Useissa kunnissa on yleiskaavavarantoja riittävästi seuraavan kymme- Asumisväljyys vaihtelee Uudellamaalla nen vuoden rakentamistarpeisiin. Asemakaavava- Suomessa asumisväljyyttä mitataan rantoja kunnissa on muutaman lähivuoden tarpei- tavallisesti kerrosneliömetreinä asukasta siin. Kaavavarannot eivät kuitenkaan välttämättä kohden. Uudenmaan asumisväljyys on ole kaupunkirakenteen tai kysynnän kannalta hy- nykyisin noin 36,6 k-m¡/asukas, kun muualla villä paikoilla. Osalla kaava-alueista suunniteltua Suomessa asumisväljyys on noin 40,5 k-m¡/ käyttötarkoitusta saatetaan muuttaa. Asemakaavat asukas. Uudellamaalla asutaan merkittävästi ovat osin vanhentuneita ja merkittävä osa pienta- ahtaammin kuin muualla Suomessa, mutta loalueiden vanhasta kaavavarannosta on jo osittain myös Uudellamaalla on paljon kuntia, joissa rakentuneilla tonteilla ja toteutuu hyvin hitaasti. asumisväljyys on huomattavan suuri: Kaavoituksen on pystyttävä vastaamaan ajankoh- Asumisväljyys vaihtelee seuduittain: Pääkaupunkiseudulla 34,9 k-m¡/asukas, taisiin tarpeisiin ja sille on taattava resurssit, jotta Kuuma-kunnissa 39,2 k-m¡/asukas, Länsi- kaavavaranto vastaisi kunnan ja koko seudun tar- Uudellamaalla Raaseporissa 43,1 k-m¡/ peisiin mahdollisimman hyvin. asukas, Itä-Uudellamaalla Porvoossa Koko maakuntakaava-alueelta tehdyssä kaava- 40,5 k-m¡ ja Loviisassa 44,4 k-m¡/asukas. varantoselvityksessä on arvioitu valmiiden asema- Enemmän kuin asuntojen koon kasvu, kaava-alueiden ja suunnitelmissa olevien alueiden asumisväljyyden kehitykseen vaikuttaa riittävyyttä suhteessa ennustettuun asukas- ja työ- asuntokuntien koon pieneneminen. paikkamäärien lisäykseen. Valmiit asumiseen kaa- Väestön ikääntyessä yhä useampi asuu voitetut asemakaava-alueet riittäisivät toteutues- perheasunnossa yksin. saan Uudellamaalla noin kahdeksaksi vuodeksi. Kuntien arvioimat, tulevissa suunnitelmissa olevat asemakaavoitettavat alueet riittävät lähes 18 vuoden tarpeeseen. Tarkastelussa on otettu huomioon

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 27 myös asumisväljyyden ennakoitu kehitys. Uudeltamaalta tehdyssä kaavavarantoselvityk- sessä on arvioitu 2. vaihemaakuntakaavan noin Uudenmaan voimassa olevissa 430 000 asukkaan väestönkasvun vaikutuksia maakuntakaavoissa on runsaasti asuntojen rakentamistarpeeseen. Laskennalli- taajamatoimintojen alueita, joita ei ole nen asumisen kerrosalatarve on seurantatietojen vielä asemakaavoitettu. Maakuntakaavojen mukaan yhteensä noin 32 milj. k-m² vuoteen 2035 taajamatoimintojen ja keskustatoimintojen mennessä, kun otetaan huomioon sekä väestön- alueista (eli Helsingin keskusta) yhteensä kasvu että asumisväljyyden lisäys. Vuodelle 2035 61 % on asemakaavoitettuja 2010 lopussa. arvioitu keskimääräinen asumisväljyys on Taajamatoiminnot mahdollistavilla alueilla 50 k-m²/asukas. asemakaavaa on eniten pääkaupunkiseudulla Voimassa olevien asemakaavojen asumiseen (77 %) ja vähiten Kuuma-seudulla osoitettu kaavavaranto on yhteensä noin 11 milj. (46 %). Asemakaavoitettuja alueita on myös maakuntakaavojen taajama- ja k-m², josta kunnat ovat arvioineet toteutuvan noin keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella, 9 milj. k-m² vuoteen 2035 mennessä. Näiden erityisesti laajoilla teollisuusalueilla. lisäksi kunnat ovat ilmoittaneet kaavoittavansa asumiselle uutta kerrosalaa yhteensä noin 26 milj. k-m², josta arvioivat toteutuvan noin 21 milj. k-m². Asemakaavavarannon ja kuntien suunnitelmien sisältämistä asumisen kerrosalasta on arvioitu toteutuvan yhteensä noin 30 milj. maalisesti. Kaavavarantoselvitysten tulokset perus- k-m², joka on vain hieman vähemmän kuin las- televat maakuntakaavan perusrakenteen mukaista kennallinen asuntorakentamisen kerrosalatarve ratkaisua tiivistää nykyistä yhdyskuntarakennetta ja 32 milj. k-m². hyödyntää erityisesti olemassa olevia ratakäytäviä ja Vuosittaisen asuntotuotantotarpeen arvioidaan vahvoja linja-autoliikenteen käytäviä. olevan noin 1,2 milj. k-m² eli noin 15 000 asuntoa. Tämän perusteella voidaan arvioida, että 9 milj. » Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan asemakaavavarannot k-m² asemakaavavaranto riittää lähes kahdeksan ja suunnitelmat 2035. Uudenmaan liiton julkaisuja E 109 vuoden tarpeeseen. Lisäksi kuntien suunnitelmissa – 2010 olevat noin 21 milj. k-m² asumiseen riittää arvion mukaan lähes 18 vuoden tarpeeseen. Toteutuvaksi arvioidut asumisen kaavavarannot ja suunnitelmat 4.3. Alue- ja yhdyskuntarakenteen nykytila riittävät yhteensä noin 25 vuoden tarpeeseen. 4.3.1. Aluerakenteen keskittyminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan alueva- rauksissa on varauduttu 250 000 työpaikan lisä- Maankäytön suunnitteluun kohdistuu Uudella- ykseen vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa maalla poikkeuksellisen kovat vaatimukset met- noin 13 milj. k-m² rakentamistarvetta, jos työpaik- ropolialueen voimakkaasta kasvusta johtuen. kaväljyys on noin 50 k-m²/työpaikka. Tämä mah- Pääkaupunkiseutu on Suomen metropolialueen dollistaa riittävän jouston vaikeasti ennustettavaa urbaania ydintä, joka laajenee taajamavyöhykkee- työpaikkarakentamista varten. nä kehyskuntiin ja erityisesti pääradan suuntaan. Kuntien voimassa olevissa asemakaavoissa Länsi- ja Itä-Uusimaa muodostuvat erillisten kau- työpaikkojen kaavavaranto on noin 21 milj. k-m². punkikeskusten ja pienempien taajamien verkos- Tästä kunnat ovat arvioineet toteutuvan noin 18 tosta. milj. k-m² vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi kunnat Uudenmaan väestö ja työpaikat ovat keskitty- ovat ilmoittaneet kaavoittavansa työpaikoille uutta neet vahvasti pääkaupunkiseudulle. Koko alueen rakennusalaa noin 15 milj. k-m², josta kunnat ovat väestöstä noin 88 % asuu 50 kilometrin säteellä arvioineet toteutuvan vuoteen 2035 noin 11 milj. Helsingin keskustasta. Kuuma-seutu eli pääkau- k-m². Yhteensä asemakaavavarannon ja kuntien punkiseudun kehyskunnat ovat kasvaneet viime suunnitelmien sisältämistä työpaikkojen kerros- vuosina väestömäärältään suhteellisesti eniten, alasta on arvioitu toteutuvan noin 29 milj. k-m² mutta määrällisesti kasvu on yhä suurinta pääkau- vuoteen 2035 mennessä. Määrä on yli kaksinker- punkiseudulla. tainen laskennalliseen työpaikkojen kerrosalatar- Uudenmaan vaihemaakuntakaavaa on laadit- peeseen verrattuna. tu tilanteessa, jossa useita kuntaliitoksia on juuri Kaavarantojen riittävyydessä on kuitenkin suu- tehty tai niitä on suunnitteilla. Kuntarakenteen ria eroja kuntien välillä. Asutuksen ja työpaikko- muutoksilla tulee lähivuosina olemaan vaikutuksia jen kasvupaine on erilainen maakunnan eri osissa. kunnallisten palveluiden järjestämiseen. Muu- Voimassa olevat ja suunnitellut kaavavarannot eivät tokset voivat pidemmällä aikavälillä vaikuttaa sekä myöskään sijaitse aina aluerakenteen kannalta opti- alue- että yhdyskuntarakenteeseen.

28 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Nykyinen keskus Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue

Kuva 12. Uudenmaan nykyrakenne

den. Tiheimmin asuttuja alueita (yli 100 as/ha) on 4.3.2. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen Helsingin ydinkeskustassa sekä sen läheisyydessä metron ja ratakäytävien varsilla. Tiivistä kaupun- Kymmenen viime vuoden aikana pääkaupunkiseu- kirakennetta (yli 20 as/ha)on lisäksi Keski-Uudel- dun yhdyskuntarakenne on tiivistynyt samalla kun lamaalla pääradan varren suurimmissa taajamissa yhdyskuntarakenne on useimmissa kehyskunnissa (Kerava, Järvenpää, Hyvinkää) sekä muutamien hajautunut. Voimakkaan kasvun alueilla asunto- suurimpien, vahvaan linja-autoliikenteeseen tujen kysyntä ja hinta, työpaikkamäärän kasvu sekä keutuvien taajamien ydinalueilla (Lohja, Num- elinkeinorakenteen, erityisesti kaupan rakenteen mela, Porvoo, Kirkkonummi). Monissa taajamis- muutokset, ovat aiheuttaneet yhdyskuntarakenteen sa asemakaava-alueiden tehokkuus jää alle kym- epäsuotuisaa hajautumista. Asumisen hajautumi- meneen asukkaaseen ja työpaikkaan hehtaaria sen ilmiötä kuvataan tarkemmin kaavaselostuksen kohden, pienissä maaseutumaisissa taajamissa luvuissa 4.6. ja 5.5. paikoin alle viiteen asukkaaseen ja työpaikkaan Rakentamisen tiiviyttä voidaan kuvata asuk- hehtaarilla. Joukkoliikenteen katsotaan yleensä kaiden ja työpaikkojen määrällä hehtaaria koh- edellyttävän vähintään 20 asukasta hehtaarilla.

1945 1970

Kuva 13. Uudenmaan yhdyskuntarakenne on hajautunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä

1980 1995 2010

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 29 − 250 245 − 30 29 − 3 2 − 2 3 − 29 30 − 249 250 − Lähde: SYKE/YKR

Kuva 14 A. Asukasmäärän muutos vuodesta 1980 vuoteen 2008 1 km¡ ruuduissa.

Vuoden 2000 jälkeen asutettu ruutu Taajaman supistuminen Taajama 1980 Taajaman laajeneminen

Lähde: SYKE/YKR

Kuva 14 B. Taajamat (YKR) ja niiden laajeneminen vuosina 1980–2008 sekä uudet rakennetut ruudut vuoden 2000 jälkeen.

4.3.3. Asumisen muutoksia ole pystytty tuottamaan riittävästi kohtuuhintaisia Maakunnan asuntotarjonnan määrä, laatu ja asuntoja lähellä työpaikkojen keskittymiä. Korke- hintataso ovat työvoiman saatavuuden kannalta at asumiskustannukset näillä alueilla heikentävät avainkysymyksiä. Helsingin seudun asuntotuotan- työvoiman saatavuutta varsinkin pääkaupunkiseu- non tavoitteena on 12 000-13 000 asuntoa vuosit- dun palvelutyöpaikkoihin ja lisäävät autoriippu- tain, joista vähintään 20 % tulee olla vuokra-asun- vuutta työmatkojen pidentyessä. toja. Tavoite on kirjattu Helsingin seudun kuntien Asumisväljyys on kasvanut viimeisen 35 vuoden ja valtion yhteiseen MAL-aiesopimukseen vuosil- aikana Uudellamaalla noin 21 k-m²:sta vähän yli le 2012-2015. Tällä hetkellä Helsingin seudulla ei 36 k-m² /asukas. Asumisväljyyden kasvu on ollut

30 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 selvästi muuta Suomea hitaampaa. Asumisväljyys kenne aiheuttaa suurimmat liikennevirrat ja ruuh- jää maan keskiarvon alle kuitenkin vain neljässä kahuiput, joiden mukaan liikenneinfrastruktuuri uusmaalaisessa kunnassa. Monessa maaseutumai- ja -palvelut mitoitetaan. sessa kunnassa asumisväljyys on suuri jopa koko Työ- ja koulumatkat muodostavat noin kol- maan tilanteeseen suhteutettuna. manneksen matkojen kokonaismäärästä. Ostos- ja Uudellamaalla rakennusten lämmitys aiheut- asiointiliikenne muodostaa niin ikään noin kol- taa lähes 40 % kasvihuonekaasupäästöistä. Erityi- manneksen kaikista matkoista, mutta nämä matkat sesti sähkölämmitys ja yleinen sähkönkulutus ovat ovat keskimääräistä pidempiä. Myös vapaa-ajan- kasvaneet rajusti. Asumisväljyyden kasvu kasvattaa matkoja on yhtä paljon, mutta niiden osuuden ja energiankulutusta vaikka rakennusten energiate- matkojen pituuden on arvioitu kasvavan jatkossa. hokkuus paranisi. Pääkaupunkiseudulla ja radanvarsikunnissa on hyvin toimiva joukkoliikennejärjestelmä. Joukko- 4.3.4. Keskusverkko liikenteen osuus työmatkoista on raideliikenteen varrella olevissa kunnissa noin 29 % ja kehyskun- Uudenmaan keskusten vaikutusalueiden määrit- nissa noin 10 %. Pienissä taajamissa ja haja-asu- tämisen kannalta tärkeimpiä matkoja ovat työmat- tusalueilla joukkoliikennettä ei juuri ole. Henki- kat, päivittäistavarakauppaan suuntautuva asi- löauto on selvästi hallitsevin ja usein myös nopein ointi sekä koulu- ja opiskelumatkat. Nämä matkat kulkumuoto kaikilla matkoilla. kuvaavat asukkaiden arjessa muodostuvaa toimin- Joukkoliikenteen osuus kaikista matkoista on ol- nallista aluetta. lut jo pitkään laskussa. Palvelurakenteen muutokset Helsinki erottuu muista keskuksista kokonsa ja ovat lisäksi heikentäneet mahdollisuuksia saavuttaa palveluvarustuksensa perusteella. Helsingin kes- palvelut kävellen ja pyörällä. Puutteellinen pyörätie- kusta-alue on hallinnollinen ja valtakunnallinen verkosto ja heikko liikenneturvallisuus vähentävät keskus. Pääkaupunkiseudun aluekeskukset eroavat pyöräilyn houkuttelevuutta monissa Uudenmaan Uudenmaan muista pienemmistä keskuksista vä- taajamissa. estö- ja palvelutiheydeltään. Monipuoliset palvelut Liikenteen ruuhkautuminen pääkaupunki- ovat hyvin saavutettavissa ja kaupan työpaikkojen seudun sisääntuloväylillä, kehäteillä sekä etenkin osuus on korkeampi kuin muissa keskuksissa. Helsingissä on laskenut autoliikenteen nopeuk- Hyvinkää on Kuuma-seudun merkittävin kes- sia. Pääkaupunkiseudulla myös joukkoliikenteen kus ja sen vaikutusalue ulottuu myös maakuntarajan yli Riihimäen seudulle. Kuuma-seudulla myös Kerava, Järvenpää sekä Tuusulan Hyrylä ovat palveluiltaan ja työpaikkamääriltään monipuolisia keskuksia, mutta niiden vaikutusalueet ovat monelta osin päällekkäisiä. Merkittäviä seudullisia keskuksia ovat Länsi-Uudellamaalla Lohja ja Itä-Uudellamaalla Porvoo. Väestön ja palveluiden määrä sekä tiheys ovat suuria pääkaupunkiseudun Asuinpaikka vaikuttaa liikennemuodon ulkopuolellakin, merkittävimmissä keskuksissa. valintaan ja päästöihin Peruspalvelut ovat näiden vaikutusalueella hyvin Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyyttä tutkivas- saavutettavissa, mutta tilaa vievän erikoiskaupan sa Urban Zone -hankkeessa Uudenmaan alue saavutettavuus on hieman huonompi. on jaettu erilaisiin jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeisiin ja niille on laskettu keskimää- Melko itsenäisiä keskuksia ovat myös Han- räiset liikkumisen tunnusluvut. ko ja Loviisa, mutta pieninä kaupunkeina niillä ei ole erityisen laajaa vaikutusaluetta. Ne sijaitsevat Vuonna 2009 uusmaalaisista maakunnan reunalla ja niissä on poikkeukselli- • 33 % asui jalankulkupainotteisella vyöhyk- sen korkea työpaikkaomavaraisuus. Raaseporin keellä tai niiden reunavyöhykkeillä, alueella Tammisaari ja Karjaa ovat kaksi vahvaa • 43 % asui joukkoliikennepainotteisella vyö- palvelurakenteeltaan eri tavoin profiloitunutta ai- hykkeellä ja kaisempaa kuntakeskusta. Kuntarakennemuutos • 24 % autovyöhykkeillä. tulee vaikuttamaan pidemmällä aikavälillä myös keskusten rooliin ja kehittämiseen. Asukaskohtaisissa liikkumisen hiilidioksidipääs- töissä on suuria eroja Uudenmaan eri osissa. 4.3.5. Liikkuminen ja liikenne Pienimmät päästöt ovat Helsingin ydinalueilla (alle 1 000 g /as/arkivrk) ja suurimmat taajami- Suomen pisimmät työmatkat tehdään Uudella- en ulkopuolella kehyskunnissa, paikoin jopa maalla. Työssäkäyntialue ulottuu ainakin 100 ki- 5 000 g/as/arkivrk. lometrin säteelle Helsingistä. Pitkiä työmatkoja tehdään etenkin Kuuma-seudulta. Työmatkalii-

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 31 vaikeampaa turvata liikenteen sujuvuutta lisää- mällä liikenneväylien kapasiteettia. Liikkumisen tunnuslukuja pääkaupunki- Kehärata ja metron laajentaminen länteen sekä seudulla ja muualla Uudellamaalla myös KT 51:n jatkaminen moottoritienä Espoos- • Pääkaupunkiseudulla asuva liikkuu keskimäärin ta Kirkkonummelle ovat merkittäviä yhdyskun- 25 km päivässä, muulla Uudellamaalla asuva tarakenteen kehittämiseen liittyviä hankkeita, 40 km. jotka ovat olleet käynnissä vaihemaakuntakaavan • Pääkaupunkiseudulla asuvat käyttävät liikkumi- laadinnan aikana. Liikenteen rahoitusta ollaan jat- seen aikaa noin 80 minuuttia päivässä, muualla kossa ohjaamassa yhä enemmän olemassa olevan asuvat viitisen minuuttia vähemmän. liikenneverkon ylläpitoon uusien väylien raken- • Pääkaupunkiseudun asukkailla henkilöauton tamiseen sijasta. Suuria väyläinvestointeja ei ole osuus matkakilometreistä on 55 % ja joukkolii- mahdollista toteuttaa niin paljon kuin ennen. kenteen 34 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella auton osuus on 75 % ja joukkoliikenteen 15 %. • Lyhyitä, alle 3 km:n matkoja on 43 % kaikista 4.3.6. Luonnonympäristöt sekä maa- ja matkoista. Näillä matkoilla jalankulun osuus on metsätalousalueet merkittävä ja pääkaupunkiseudulla jopa yli puolet. Alle kolmen kilometrin matkoista tehdään Ymmärrys luonnon säilyttämisen merkityksestä henkilöautolla pääkaupunkiseudulla neljännes on laajentunut. Kyse ei ole pelkästään esteettisistä ja muualla miltei puolet. tai eettisistä syistä, vaan myös ihmisten elinolojen • Yksittäisen työmatkan keskipituus koko alueel- turvaamisesta. Monimuotoinen luonto kestää pa- la on 16 km, ja matka kestää noin puoli tuntia. remmin häiriöitä ja ylläpitää vakaammin ekosys- Pääkaupunkiseudun asukkailla työmatkan keski- teemien tuottamia palveluja, joita ovat muun mu- pituus on 12 km, muun Uudenmaan asukkaiden assa ravinto, puhdas vesi, energia, rakennusmate- työmatka on noin 25 km. riaalit ja virkistysmahdollisuudet. • Pääkaupunkiseudulla työmatkoista hieman Metsillä ja vesistöillä on suuri virkistysarvo. yli puolet kuljetaan henkilöautolla, joukko- Yhdessä peltojen kanssa ne muodostavat myös liikenteellä 30 %, jalan 7 % ja pyörällä 8 %. eläinten liikkumisen ja eri lajien leviämisen mah- Pääkaupunkiseudun ulkopuolella henkilöautol- dollistavan ekologisen verkoston. Suojelualueet, la kuljetaan jopa enemmän kuin kaksi kolmesta virkistysalueet ja yhtenäiset, laajat metsäalueet työmatkasta. ovat verkoston ydinalueita. Yleiseen virkistykseen soveltuvien alueiden tarve korostuu erityisesti pää- kaupunkiseudulla ja kehyskuntien väestönkasvu- alueilla. Luonnonläheiset asuinympäristöt ovat jo pitkään olleet vetovoimaisia, mutta tätä todennä- köisesti vahvistaa entisestään uusi tieto luonnon hyvistä terveysvaikutuksista. Muuta maakuntaa tiiviimmin rakentuneen ongelmana on tie- ja rataverkon ruuhkautunei- pääkaupunkiseudun ympärillä on säilynyt useita suus. Säteittäisen joukkoliikenteen kytkeytyminen laajoja luonnon ydinalueita kuten Nuuksio ja Si- pääkaupunkiseudun vahvistuneeseen poikittaiseen poonkorpi. Näiden alueiden ja niiden välisten yh- joukkoliikenteeseen on nykyisin monilta osin heik- teyksien muodostamasta kokonaisuudesta käyte- koa. Toimivat matkaketjut edellyttävät mm. sujuvia tään nimeä pääkaupunkiseudun viherkehä. Ekolo- vaihtopaikkoja, liityntäpysäköintimahdollisuuksia gisen verkoston rakennetta ja toimivuutta Uudella- ja yhtenäistä lippujärjestelmää. maalla ovat heikentäneet voimakas taajamaraken- Liikenne tuottaa noin 20 % Uudenmaan ja Itä- taminen ja suurten liikenneväylien estevaikutus. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöistä. Tielii- Ekologisen verkoston yhteyksien säilyttäminen on kennemäärien kasvaessa liikenteen päästöt ovat entistä tärkeämpää, koska ne mahdollistavat lajien kasvaneet 15 % vuodesta 1990. Myös melu lisääntyy siirtymistä uusille alueille ilmaston muuttuessa. ja rajoittaa erityisesti taajamien tiivistämistä kun- Globaalin ilmastonmuutoksen jatkuessa Uu- takeskuksissa ja sisääntuloväylien varrella. Hel- dellamaalla on odotettavissa vähitellen lämpenevä, sinki-Vantaan lentomelualueet voivat laajentua, sateisempi ja tuulisempi ilmasto, jossa sään ääri- jos myöhäisen illan lentojen määrä kasvaa ennus- ilmiöt yleistyvät ja esimerkiksi tulvien ajoittuminen teiden mukaisesti. suhteessa vuodenaikoihin muuttuu. Hulevesitul- Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämis- viin liittyvien riskien hallintaan on tarvetta panos- tarpeet liittyvät toisaalta riittävän väyläkapasiteetin taa enemmän. Merkittävimmät tulvariskit Uudel- ja joukkoliikennepalveluiden järjestämiseen, mutta lamaalla liittyvät meritulviin erityisesti Helsingin ja toisaalta tarpeeseen vähentää merkittävästi liiken- Espoon rannikkoalueella suuresta asukasmäärästä teen ympäristöhaittoja. Taloudellisten resurssien johtuen sekä Loviisan rannikkoalueella, jossa sijait- ja kaupunkialueilla myös tilankäytön vuoksi on yhä see ydinvoimalaitos. Etelästä ja lounaasta puhaltavat

32 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 tuulet ulottuvat suurella voimalla paikoin pitkälle- maisema ja kulttuuriperintö ovat erityisiä Uuden- kin sisämaahan etenkin lahtia pitkin. maan vetovoimatekijöitä. Uudenmaan maapinta-alasta peltoa on lähes Pidemmällä aikavälillä kilpailukykyä parantavat neljännes. Uudenmaan pellot ovat muuhun Suo- myös hyvät kansainväliset liikenneyhteydet ja niis- meen verrattuna tuottoisia. Peltopinta-ala on Uu- tä ajankohtaisimmat yleispiirteistä suunnittelua dellamaalla 2000-luvulla vähentynyt muun muas- vaativat hankkeet käsitellään tässä vaihekaavassa. sa taajamarakentamisen ja paikallisesti myös hajarakentamisen seurauksena. Peltomaalla on arvoa 4.4.1. Työpaikat ja sijoittuminen muun muassa maataloustuotannolle, huoltovar- muudelle, luonnon monimuotoisuudelle ja mai- Uudellamaalla sijaitsee kolmannes koko maan semalle. Huoltovarmuuden ja lähiruuan tuotan- työpaikoista. Koko maan bruttokansantuottees- non mahdollisuuksien säilyttäminen on häilyvän ta (BKT) 38 % tulee Uudeltamaalta, kun väestöstä maailmantalouden aikana yhä tärkeämpää myös asuu alueella 28 %. Uudellamaalla työpaikkoja oli Uudellamaalla, sillä väestö on vahvasti painottunut vuonna 2010 hieman enemmän kuin työvoimaa. Etelä-Suomeen. Työpaikkaomavaraisuus oli 103,8 %, mutta kuntakohtaiset erot ovat suuria. Uudenmaan työpai- 4.4. Kilpailukyvyn nykytila koista 78 % on pääkaupunkiseudulla, mutta työ- paikkakehitys on viime vuosina ollut nopeaa myös Uusimaa kilpailee ensisijaisesti muiden kansain- kehyskuntien taajamissa. välisten metropolien kanssa, ei muun Suomen Helsingin seudun vahvoja työpaikka-alueiden kaupunkiseutujen kanssa. Uudenmaan menesty- kasvuvyöhykkeitä ovat Espoon Keilaniemi ja Län- minen kansainvälisessä kilpailussa vaikuttaa koko siväylän varsi, Turun ja Hämeenlinnan moottori- Suomen hyvinvointiin. Uudenmaan voimassa ole- tien varret Kehä III:lle saakka. Vantaalla työpaik- vat maakuntakaavat sisältävät jo keskeisten kilpai- kojen kasvuvyöhykkeitä ovat Kehä III:n seudut, lukykytekijöiden kuten asumiseen ja työpaikoille muun muassa Aviapoliksen alue. Kuuma-seudun soveltuvien alueiden, satamien, lentokenttien ja kuntien työpaikat ovat lisääntyneet. Teollisuus- ja liikenneväylien edellyttämät tilavaraukset. varastoalueiden keskittymiä on pääkaupunkiseu- Työpaikkojen ja asuinalueiden välinen saavu- dulla, pääradan ja Lahdentien varrella sekä Han- tettavuus on tärkeä kilpailutekijä. Kilpailukyvyn ko–Lohja–Hyvinkää välillä. Taajamien ulkopuo- edistäminen tarkoittaa myös työvoiman saatavuu- lella sijaitsevat satamat ja keskusvarastot sekä den kannalta tarpeellisen kohtuuhintaisen asun- suuret teollisuuslaitokset aiheuttavat suuria kulje- totuotannon edistämistä ja hyvän elinympäristön tusvirtoja. Elinkeinojen kannalta on merkittävää, turvaamista. Luonnonläheisyys, monimuotoinen että Uudellamaalla sijaitsee Suomen merkittävin kansainvälinen lentokenttä Helsinki-Vantaa ja neljä suurta satamaa. Maakuntakaavan mahdollisuudet vaikuttaa työpaikkojen sijoittumiseen ovat melko vähäiset. Elinkeinoelämän nopeat muutokset edellyttävät maakuntakaavalta joustavuutta.

4.4.2. Lentokentät

Helsinki-Vantaan lentokenttä on Suomen lentoliikenteen keskus. Vuonna 2005 sen kautta kulki 11,1 miljoonaa matkustajaa, näistä neljännes kotimaan liikenteessä. Helsinki-Vantaan lentokenttä on Euroopan mittakaavassa merkittävä lentokenttä Aasian suuntaan matkustettaessa ja kauttakulku- liikenteen merkityksen arvioidaan kasvavan vahvasti. Lentoasema on myös alueen suuri työllistä- jä. Haasteena on Helsinki-Vantaan lentoaseman sijainti keskellä tiivistä yhdyskuntarakennetta ja lentotoiminnan aiheuttama melu. Uutta Helsingin seudun lentokenttää on pit- kään suunniteltu korvaamaan Helsingin Malmin kenttä. Malmin kenttä sijaitsee asuntotuotannon kannalta keskeisellä alueella ja kentän vuokrasopi- Kuva 15. Uudenmaan logistinen sijainti. muksen päättyessä alue on tarkoitus ottaa taaja- Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö (20.5.2009) matoimintojen käyttöön. Malmin kentällä olevien

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 33 yksityisten ja julkisten toimijoiden tarpeet kor- vaavalle kentälle eivät ole kuitenkaan riittävästi Keskeisiä kaupan käsitteitä täsmentyneet, jotta maakuntakaavoituksessa voitaisiin tässä vaiheessa suunnitella uuden kentän Kauppa voidaan jakaa vähittäis- ja tukkukauppaan. sijaintipaikkaa. Vähittäiskauppa jakautuu seuraavasti: 4.5. Kaupan palveluverkon nykytila • päivittäistavarakauppa eli liike, jossa asioidaan usein ostamassa elintarvikkeita ja muita 4.5.1. Kaupan rakenteen kehitys kulutustavaroita • kauppa, joka kaupan laatu huomioon ottaen Kaupan yleisenä kehitystrendinä on ollut keskit- voi perustellusta syystä sijoittua myös keskus- tyminen ja palveluyksiköiden koon kasvu. Uudel- ta-alueiden ulkopuolelle, kuten auto-, rauta-, lamaalla sijaitsee koko maan vähittäiskaupan toi- huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppa mipaikoista neljännes, mutta arvioidusta kaupan • muu erikoistavaran kauppa kuten erimerkiksi kerrosalasta ja ostovoimasta Uudenmaan osuus on vaatekauppa kolmannes. Vähittäiskauppa on siis Uudellamaal- la vielä keskittyneempää kuin muualla Suomessa. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan Toisena kehitystrendinä on kaupallisten palvelujen kooltaan yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruista siirtyminen yhä enemmän keskusten ulkopuolelle. vähittäiskaupan myymälää (MRL 71 a §). Monet pienet päivittäistavarakaupat ovat lopetta- neet kannattamattomina. Pääteiden varsiin on ha- Merkitykseltään seudullisella vähittäiskau- pan suuryksiköllä tarkoitetaan sellaista kaupan keutunut uutta palvelutarjontaa sekä tilaa vaativaa yksikköä, jolla voidaan arvioida olevan yhtä kuntaa erikoiskauppaa. laajempia, seudullisia vaikutuksia. Suuryksikön Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavan kau- koon alaraja voi olla erilainen riippuen kyseessä pan selvityksestä tehdyn liikenteellisen arvioin- olevasta alueesta ja olosuhteista sekä kaupan nin mukaan muun erikoistavarankaupan matkoja laadusta. tehdään arkisin puolet vähemmän kuin päivittäis- Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan tavarakaupan matkoja. Tilaa vaativan erikoistava- suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymä- rakaupan matkoja taas tehdään kymmenen kertaa lästä koostuvaa kaupan aluetta, joka on vaikutuk- vähemmän kuin päivittäistavarakaupan matkoja. siltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen On siis tärkeää tukea erityisesti päivittäistavara- vähittäiskaupan suuryksikköön. kaupan verkon säilymistä mahdollisimman tiheä- nä ja lähellä asukkaita. Kun keskustoja vahvistetaan kaupan sijaintipaikkana, tuetaan keskustojen kehittämistä samalla monipuolisina palveluiden, asumisen ja työpaikkojen keskittyminä. puolistuvat ja myymäläkoko kasvaa. Tilaa vaativan Päivittäistavarakaupassa osuuttaan ovat kas- kaupan alueet ovat profiloitumassa esimerkiksi vattaneet hypermarketit ja isot supermarketit. Hy- autokaupan tai huonekalukaupan alueiksi. Alu- permarkettien koko ei kuitenkaan enää merkittä- eet eivät kuitenkaan ole pelkästään tilaa vaativan västi kasva. Kuluttajarakenteen muutosten (kuten kaupan alueita, vaan alueilla on myös muuta eri- ikääntyminen, kotitalouksien koon pieneneminen) koiskauppaa sekä päivittäistavarakauppaa ja ta- myötä asuinalueiden lähikauppojen tarve lisääntyy. varatalokauppaa. Keskustojen ulkopuoliset alueet Myös laadukkaiden pienmyymälöiden ja lähellä ovat usein seudullisesti merkittäviä tilaa vaativan tuotetun ruoan arvostus on kasvussa. kaupan osalta, mutta voivat tarjota paikallisesti Päivittäistavarakaupan myymälöiden myynti- merkittäviä palveluita esimerkiksi päivittäistavara- pinta-aloista on tietoa A.C.Nielsenin rekisterei- kaupan osalta. Kaupallisten keskittymien merkitys den pohjalta, mutta muun kaupan osalta tarkkoja on koko maassa kasvanut ja kasvaa edelleen, kun pinta-alatietoja ei ole saatavilla. Päivittäistavara- taas irrallaan olevien myymälöiden asema heik- kaupan myymälöiden myyntipinta-ala on kaksin- kenee. Päivittäistavarakauppojen ja vetovoimaisen kertaistunut v.1980-2009. Myymälöiden määrä erikoiskaupan sijoittuminen keskusten yhteyteen on kuitenkin miltei puolittunut. Kuten useimmissa parantaa molempien toimintaedellytyksiä. muissakin peruspalveluissa, etäisyydet päivittäis- Viimeisten viidentoista vuoden aikana vähit- tavarakauppoihin ovat kasvaneet. Tällä hetkellä täiskaupan ostovoima on kasvanut koko maassa 83 % uusmaalaisista asuu alle kilometrin pääs- vuoden 2009 notkahdusta lukuun ottamatta usean sä päivittäistavarakaupasta. Pääkaupunkiseudulla prosentin vuosivauhdilla. Uudellamaalla ostovoi- osuus on 93 %, KUUMA-seudulla 63 %, Länsi- ja man kasvu on ollut hieman muuta maata nopeam- Itä-Uudellamaalla 58 %. Osuus vaihtelee huomat- paa; noin 4 % vuosivauhtia. Ostovoima vaihtelee tavan paljon kunnasta riippuen. Uudellamaalla kunnittain ja on pääkaupunkiseu- Erikoiskaupan myymälöiden valikoimat moni- dulla keskimääräistä korkeampi. Pitkän aikavälin

34 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 ennusteen mukaan ostovoiman kasvu jatkuu, mutta tähänastista hitaammin. Verkkokauppa on voimakkaasti kasvanut erityisesti informaatiotuotteiden ja aineettomien hyö- dykkeiden kaupassa. Vuonna 2011 verkkokaupassa käytettiin tavaraostoihin noin 10 % vähittäiskaupan myynnistä Suomessa. Maakuntakaavan kaupan mi- Myymälärakenne Uudellamaalla toituksen kannalta olisi tärkeää tietää, kuinka paljon Uudellamaalla on yhteensä noin 800 päivit- verkkokauppa muuttaa liiketilan lisätarvetta. Tutki- täistavaramyymälää (taulukko A). Näistä 62 % muksia ja arvioita ei tästä vielä ole julkaistu. Suures- sijaitsee pääkaupunkiseudulla 20 % KUUMA- sa mittakaavassa verkkokauppa ei vielä näytä vai- seudulla, 11 % Länsi-Uudellamaalla ja 7 % Itä- Uudellamaalla. Valtaosa päivittäistavaramyyn- kuttaneen liiketilan määrään. Vaikka verkkokauppa nistä (67 %) toteutuu pääkaupunkiseudulla. on 2000-luvulla kasvanut nopeasti, on myös liiketi- Päivittäistavaramyymälöistä lähes 70 % on lamäärä ollut voimakkaasti kasvussa. pinta-alaltaan pieniä eli alle 400 kerrosneliö- Liiketilan kokonaismäärästä Uudellamaalla ei ole metrin myymälöitä. Kokonaispinta-alaltaan yli ollut saatavissa yhtenäisiä tietoja vaan sitä on arvioitu 2 000 kerrosneliömetrin myymälöitä on useiden eri lähteiden pohjalta. Maakuntakaavatyötä yhteensä 8 % ja eniten niitä on pääkaupunki- varten liiketiloja on kartoitettu keskustoissa, vähit- seudulla. Suurin osa päivittäistavaramyynnistä täiskaupan suuryksikköalueilla sekä muilla kaupan tehdään näissä isoissa supermarketeissa (38 % alueilla. Uudellamaalla on liiketilaa noin 4,7 miljoo- myynnistä ), kun pienten päivittäistavaramyy- naa k-m2. Tästä 3,2 miljoonaa k-m2 sijoittuu pääkau- mälöiden osuus myynnistä on 24 %. punkiseudulle ja 1,5 miljoonaa k-m2 sen ulkopuolelle. Uudellamaalla on noin 5 200 erikoiskaupan myymälää (taulukko B), joista melkein joka neljäs on paljon tilaa vaativan erikoiskau- 4.5.2. Kauppa voimassa olevissa maakuntakaavoissa pan myymälä ja loput muuta erikoiskauppaa. Myös erikoiskaupan myymälöitä oli eniten Voimassa olevassa Uudenmaan maakuntakaavas- pääkaupunkiseudulla (noin 70 %). Erikoiskau- sa merkitykseltään seudullinen kauppa suunnataan pan myynnistä toteutui pääkaupunkiseudulla ensisijaisesti keskusta-alueille. Lisäksi voimassa suhteessa vielä enemmän, 78 % kaikesta myyn- olevissa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunta- nistä. Helsingin osuus maakunnan erikoiskaupan kaavoissa on osoitettu taajamatoimintojen alueilla myynnistä oli 44 %. sijaitsevat seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt. Uudenmaan maakuntakaavan suunnittelumää- räyksen mukaan vähittäiskaupan suuryksiköihin ei

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 35 voi sijoittaa seudullisesti merkittävää päivittäista- tön muutospaineen alaista aluetta, jolle voidaan varakauppaa Espoon Lommilaa lukuun ottamatta. sijoittaa myös kaupallisia palveluita. Vyöhykkeel- Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa rajoitusta päi- le on sijoittunut erityisesti tilaa vaativaa kauppaa. vittäistavaran kaupan sijoittumisesta ei ole. Uuden- Maankäytön kehittäminen liikenteellisessä sol- maan maakuntakaavassa on määritelty seudullises- mukohdassa -merkinnällä on osoitettu liikenne- ti merkittävän erikoistavaran kaupan koon alaraja väylien risteyksiin sijoittuvia alueita, joille kohdis- seuraavasti:”Ellei selvityksin muuta osoiteta, alaraja tuu maankäyttöpaineita sekä tarvetta liikennettä on pääkaupunkiseudulla 10 000 k-m2 ja muualla ja kuljetuksia palvelevien toimintojen kehittämi- Uudellamaalla 5 000 k-m2”. Päivittäistavarakaupan selle varsinaisen taajama-asutuksen ulkopuolella. seudullisuuden alaraja tulee määritellä aina erik- Yleiskaavoissa on voitu tutkia tilaa vaativan kaupan seen vaikutusten arvioinnin perusteella. Voimas- sijoittumista näille alueille. sa olevaan Itä-Uudenmaan maakuntakaavaan ei ole erikseen määritetty vähittäiskaupan suuryksi- 4.5.3. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos kön seudullisuuden alarajaa, joten se on sama kuin maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen vä- Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) muuttui ke- hittäiskaupan suuryksikön raja 2 000 k-m2. väällä 2011 kaupan sääntelyn osalta. Tämä on ollut Lähes kaikki voimassa olevien maakuntakaa- yksi keskeinen syy käsitellä kaupan asioita 2. vai- vojen suuryksikköalueet ovat jo alkaneet toteu- hemaakuntakaavassa. Tilaa vaativa erikoistavaran tua monipuolisina kaupan keskittyminä. Yleis- ja kauppa (nk. TIVA), kuten autokauppa, rautakaup- asemakaavojen pohjalta tehdyn arvion perusteella pa ja huonekalukauppa, tulee suuryksiköiden oh- näillä suuryksikköalueilla on mahdollisuus raken- jauksen piiriin 16.4.2015 alkaen. taa runsaasti lisää vähittäiskauppaa. Yleiskaavoissa Lain mukaan maakuntakaavassa tulee ei yleensä ole määrätty vähittäiskaupan enimmäis- • määritellä vähittäiskaupan suuryksikön seu- mitoitusta. Tarkkaa tietoa kaupan asemakaavava- dullisuuden alarajat rannoista on ollut vaikea määrittää. Voimassa ole- • osoittaa merkitykseltään seudullisen vähittäis- vat yleiskaavat ohjaavat edelleen usean maakunta- kaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus, joka kaavan suuryksikköalueen asemakaavoitusta. koskee soveltuvin osin myös keskusta-alueita Vuoden 2011 alussa tehdyn tarkastelun mukaan suuryksikköalueilla oli tiedossa olevia kaupan Koska MRL:n 71 a §:n suuryksikön määritelmää tul- hankkeita runsaasti. Kaikista kaupan hankkeista laan siirtymäkauden jälkeen soveltamaan myös pal- ei kuitenkaan saada tietoja. Kaikki hankkeet eivät jon tilaa vaativaan erikoistavaran kauppaan, tulee myöskään ole kaavojen mukaisia tai eivät jostain myös tämä kauppa huomioida maakuntakaavoissa. muusta syystä tule toteutumaan. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen, Uudenmaan maakuntakaavassa olevaa kehä- mitoitus ja ajoitus on sidottava muun yhdyskuntara- kaupungin kehittämisvyöhyke -merkintää on käy- kenteen kehitykseen. MRL:n sisältövaatimusten mu- tetty osoittamaan Helsingin seudulla kehämäisiin kaan suunnitellulla maankäytöllä ei saa olla merkit- liikenneväyliin tukeutuvaa voimakkaan maankäy- täviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kau-

36 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 pallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Alueelle ran kauppaan 16.4.2015 alkaen. Siirtymäkauden jäl- sijoittuvien palveluiden tulee olla mahdollisuuksien keen sellaisen yleis- tai asemakaavan hyväksyminen, mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä joka mahdollistaa seudullisesti merkittävän vähittäis- liikenteellä. Lisäksi maakuntakaavoituksessa on edis- kaupan suuryksikön sijoittumisen paljon tilaa vaati- tettävä sellaisen myymäläverkon muodostumista, jos- valle erikoistavaran kaupalle maakuntakaavan kes- sa asiointimatkat ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat kustatoimintojen alueen ulkopuolelle edellyttää, että mahdollisimman vähäisiä. (MRL 71 b §). maakuntakaavassa on vähittäiskaupan suuryksikön MRL:n muutokseen liittyvän siirtymäsäännöksen mahdollistava merkintä. Tämän vuoksi on tärkeää 71 a § mukaista vähittäiskaupan suuryksikön määri- käsitellä kaupan palveluverkko Uudenmaan maakun- telmää sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistava- takaavassa.

Taulukko A. Myymälät vuoden 2007 lopussa (A.C.Nielsen Finland Oy).

Supermarket Valintamyymälä Pieni Iso Pieni Pien- Erikois- Hyper- Tava- Iso (> (400- (200- (100- myy- myy- Kaup- market ratalo 1000m2) 999m2) 399m2) 199m2) mälä mälä pahalli Yhteensä Pääkaupunkiseutu 16 15 69 46 147 58 53 91 2 497

Helsingin seudun kehysalue 12 3 28 19 40 15 16 26 0 159 Länsi-Uusimaa 3 4 16 9 29 9 11 10 0 91 Itä-Uusimaa 1 2 7 6 18 9 9 6 0 58 Selvitysalue yhteensä 32 24 120 80 234 91 89 133 2 805

Kuva 16. Päivittäistavaramyymälät laajan tavaravalikoiman myymälät ja huoltoasemat vuoden 2007 lopussa (A.C.Nielsen Finland OY)

Lähde: Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa. Uudenmaan liiton julkaisuja E 111 - 2010

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 37 Taulukko B. Erikoiskaupan myymälät vuonna 2006 (Tilastokeskus).

Tilaa vaativa erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Kodin- ja tie- Muu tilaa Alkot, Huonekalu- totekniikka- Rauta- vaativa apteekit Muoti- Muu eri- kauppa kauppa kauppa kauppa ym. kauppa koiskauppa Yhteensä Pääkaupunkiseutu 119 334 252 94 262 611 1887 3559 Helsingin seudun kehysalue 31 77 89 35 65 115 516 928 Länsi-Uusimaa 14 35 49 19 34 56 229 436 Itä-Uusimaa 7 27 33 13 22 44 141 287 Selvitysalue yhteensä 171 473 423 161 383 826 2773 5210

Kuva 17. Erikoiskaupan myymälät vuonna 2006 (Tilastokeskus).

Lähde: Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa. Uudenmaan liiton julkaisuja E 111 - 2010

38 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 4.6. Kylien ja hajarakentamisen nykytila 4.6.2. Asuminen kylissä Maakunnan seudut ovat sijaintinsa takia luonteel- Voimassa olevissa maakuntakaavoissa on 139 ky- taan erilaisia. Pääkaupunkiseutu on tiiviisti raken- lää. Noin prosentti Uudenmaan väestöstä asuu nettua, reuna-alueet Itä- ja Länsi-Uudellamaalla kilometrin säteellä näist ä kylistä, 4 % kahden ki- taas maatalousvaltaisia ja vielä verraten harvaan lometrin säteellä. Liikennemäärien kannalta ei ole asuttua. Kuuma-seutu puolestaan on näiden vai- merkittävää eroa, asutaanko kylässä vai sen ulko- hettumisvyöhyke ja kasvupaineet ovat siellä suu- puolisella haja-asutusalueella. Vain joka viiden- rimmat pääkaupunkiseudun läheisyydestä johtuen. nessä maakuntakaavan kylässä on päivittäistava- rakauppa. Riittävän suurissa kylissä on kuitenkin 4.6.1. Asuminen asemakaava-alueiden ulkopuolella mahdollisuudet säilyttää palvelut ja luoda edellytykset niiden parantamiselle tulevaisuudessa. Maaseutuun liittyvien elinkeinojen säilyminen Ainakin kylä voi muodostaa läheiselle taajamalle kannattavina ja elinvoimaisina on olennaista muun tarpeellista täydentävää asiakaskuntaa ja parantaa muassa maakunnan ruoantuotannon omavarai- siten palveluiden säilymisen edellytyksiä lähitaa- suuden näkökulmasta, ja niillä vahvistetaan osal- jamassa. taan maakunnan kilpailukykyä. Elinkeinonhar- Muuttajia haja-asutusalueelle houkuttelevat joittamiseen liittyvä maaseuturakentaminen on muun muassa maaseudun rauha, luonnonlähei- kuitenkin määrällisesti vähäistä ja eri asia kuin se syys, asumisen väljyys ja halvemmat tontit. Kunti- asemakaava-alueen ulkopuolinen asuntoraken- en tonttitarjonta asemakaava-alueilla ei aina vas- taminen, joka erityisesti Helsingin seudulla uhkaa taa kysyntää määrältään tai laadultaan. hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Monimuotoisten asumisvaihtoehtojen tarjonta Useampi kuin joka kymmenes (11 %) uus- on maakunnan tärkeä kilpailukykytekijä. Maakun- maalaisista asuu asemakaava-alueen ulkopuolel- takaavatyön ensisijainen tavoite on turvata moni- la. Osuus on kasvava, sillä viimeisten kahdeksan puoliset asumisen mahdollisuudet eriluonteisissa vuoden aikana asemakaava-alueen ulkopuolelle on taajamissa ja niiden keskustoissa. Tavoitteena on sijoittunut noin 13 % väestönkasvusta. Hajaantu- kuitenkin myös haja-asutusalueelle houkuttelevi- minen on määrällisesti suurinta Kuuma-seudulla. en tekijöiden ja tiiviimmän rakentamisen hyötyjen Siellä lähes neljännes väestönkasvusta, eli noin yhdistäminen kylissä. Asumismahdollisuuksien tuhat asukasta vuosittain muuttaa asemakaava- lisäksi kylät ovat myös maaseudun identiteettiteki- alueen ulkopuolelle. Suhteellisesti suurinta asema- jä, kulttuurinen voimavara ja paikoin osa matkai- kaava-alueiden ulkopuolinen väestönkasvu on Itä- lutarjontaa. Uudellamaalla, tällä hetkellä kolmannes seudun Luonteeltaan kylät ovat nyt ja jatkossakin kes- kasvusta. Asukasmäärinä Itä-Uudenmaan haja- kenään erilaisia ja vaihemaakuntakaavassa keski- asutuksen kasvu ei kuitenkaan ole suurta. tytään tunnistamaan maakunnan aluerakenteen kannalta merkittävät kylät. Uusia kyliä ei ole tarpeen osoittaa vaan vahvistaa nykyisiä monipuoli- siksi asumisen ja palveluiden keskittymiksi.

Selvityksen mukaan puolet voimassa olevien maakuntakaavojen kylistä on yli 300 asukkaan kyliä. Yli tuhannen asukkaan kyliä on vain seitsemän ja näistä moni sijaitsee pääkaupunki- seudulla ja ne ovat osittain jo asemakaavoitettuja. Pienimmät kylät sijaitsevat Uudenmaan rannikolla ja saaristossa, jossa on pienimmillään muutaman asukkaan kyliä. Maakuntakaavo- jen kylät eivät ole muita asemakaava-alueiden ulkopuolisia asuttuja alueita tehokkaammin rakennettuja. Kylän tarkastelualueena on käytetty 12,6 km2:n aluetta (neljä kilometriä halkaisijaltaan oleva ympyrä). Alueen laajuudella on haluttu varmistaa, että eri muotoisten kylien (raitti- ja ryhmäkylät) keskeisin asutustihentymä tulee huomioitua tarkastelussa kokonaisuudessaan. Tarkastelualue on laaja, mutta neljää kilometriä voidaan kuitenkin pitää maaseutuolosuhteis- sa vielä jonkinlaisena kävely- ja pyöräilymatkana kylän laidalta toiselle – tai kahden kilometrin matkaa kylän keskuksessa mahdollisesti sijaitseviin palveluihin.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 39 KUUMASEUDUN KUNTIIN MUUTTAA VUOSITTAIN Kuva 18. NOIN 4000 UUTTA ASUKASTA... KUUMA-seudulla lähes neljännes väestönkasvusta, eli noin tuhat asukasta vuosittain muuttaa asemakaava-alueen ulkopuolelle.

... JOISTA NOIN 1000 SIJOITTUU ASEMAKAAVAALUEEN ULKOPUOLELLE

MAISA ASUU ANNI ASUU ASEMAKAAVAALUEELLA HAJAASUTUSALUEELLA

JOUKKOLIIKENNEVYÖHYKE AUTOVYÖHYKE

TYÖMATKA YHTEENSÄ/VRK 28,8 KM 18,3 KM KAUPPAMATKA YHTENSÄ/VRK 11 KM 5,4 KM

CO2£PÄÄSTÖT G/VRK 3500 2400

Luvut ovat keskiarvoja.

Kuva 19. Asemakaava-alueiden ulkopuolella asuvien keskimääräinen työmatkan pituus yhteen suuntaan on noin 30 kilometriä. Asemakaavoitetuilla alueilla asuvien työmatka sen sijaan on selvästi lyhyempi; keskimäärin alle 20 kilometriä. Asemakaava-alueiden ulkopuolella asuvien liikkumisen hiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin noin puolet (50 %) suuremmat kuin asemakaava-alueilla asuvilla.

40 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 KAAVARATKAISUN ESITYSTAPA, SISÄLTÖ JA TULKINTA

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 41 5. KAAVARATKAISUN ESITYSTAPA, SISÄLTÖ JA TULKINTA

5.1. Kaava-asiakirjat ja kaavamerkinnät 5.1.2. Kaavamerkinnät, suunnittelumääräykset ja kehittämissuositukset Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava koostuu kaavakartasta, merkinnöistä ja määräyksistä sekä 2. vaihemaakuntakaavassa käytetään aluevaraus-, kaavaselostuksesta, jossa kuvataan kaavaratkaisun kohde- ja viivamerkintöjä sekä ominaisuusmer- keskeiset periaatteet. Lisäksi kaavaan kuuluu kart- kintöjä ja kehittämisperiaatemerkintöjä. ta kumottavista merkinnöistä. Kaavakartta, kartta Aluevarausmerkinnöillä osoitetaan alueen pää- kumottavista merkinnöistä sekä merkinnät ja mää- asiallinen käyttötarkoitus ja ne ovat toisensa pois- räykset ovat vahvistettavia asiakirjoja. Kaavaselos- sulkevia siten, että samalla alueella ei voi saman- tusta ja sen liitekarttoja ei vahvisteta. aikaisesti olla voimassa kahta eri aluevarausmer- kintää. Esimerkiksi taajamatoimintojen alue on 5.1.1. Kartat aluevarausmerkintä. Aluevarauksiin rinnastettavia kohdemerkintö- Kaavakartan mittakaava on 1:150 000. Pääkaupun- jä käytetään kaavan mittakaavaan nähden pieniä kiseudun kaavaratkaisu on luettavuuden paran- alueita osoitettaessa tai kun tarkemman alueraja- tamiseksi osoitettu myös kaavakarttaan liitetyllä uksen määrittely on tarkoituksenmukaista vasta 1:100 000 mittakaavaisella osasuurennoskartalla. yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Kohde- Voimassa olevista maakuntakaavoista kumotta- merkintöjä käytetään esimerkiksi pienialaisten lii- vat merkinnät osoitetaan erillisellä vahvistettavalla tyntäpysäköintipaikkojen sekä kunnan suunnitte- kartalla, jonka mittakaava on 1:150 000. lussa tarkemmin rajattavien kylien osoittamisessa. Kaava-aineistoon kuuluu lisäksi 1:150 000 mit- Jos kohdemerkintä sijoittuu aluevarausmerkinnän takaavainen epävirallinen yhdistelmäkartta kaikista päällä, sitä koskevat myös aluevarausmerkinnän voimassa olevista kaavoista 2. vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräykset. vahvistamisen jälkeen. Sen tehtävänä on havainnol- Viivamerkinnöillä esitetään esimerkiksi liiken- listaa kokonaiskaavatilannetta, joka koostuu useista, neyhteyksiä ja yhdyskuntateknisiä verkostoja. eri aikaan vahvistuneista maakuntakaavoista. Ominaisuusmerkintää käytetään osoittamaan Liitekartat ovat keskeinen osa kaavaselostusta. niitä vähintään maakunnallisesti merkittäviä osa- Niiden tehtävänä on selventää ja taustoittaa kaava- alueiden erityisominaisuuksia, joiden säilyttämi- ratkaisua. nen halutaan turvata tai joiden asettamat reunaeh- • Selventävillä liitekartoilla esitetään erillään dot on otettava huomioon alueiden käyttöä suun- tiettyjä merkintäkokonaisuuksia vahvistettaval- niteltaessa. Ominaisuusmerkintää käytetään muun ta kaavakartalta ja / tai voimaan jäävistä kaa- muassa valtakunnallisesti merkittävien rakennet- voista. Tällainen on esimerkiksi liitekartta 8, tujen kulttuuriympäristöjen (RKY) osoittamises- jossa havainnollistetaan 2. vaihekaavan valta- sa. Ominaisuusmerkintä voi olla päällekkäinen kunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristö- muiden kaavamerkintöjen kanssa. Aluevaraus- jen ja voimassa olevien kaavojen valtakunnalli- merkintä osoittaa pääasiallisen maankäytön mutta sesti arvokkaiden maisema-alueiden muodos- yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava tamaa kokonaisuutta. Myös viherjärjestelmän huomioon myös ominaisuusmerkinnät suunnitte- muutoksia kuvaava liitekartta 10 on tällainen lumääräyksineen. selventävä liitekartta. Kehittämisperiaatemerkinnöillä ja niihin liit- • Taustoittavilla liitekartoilla esitetään muun tyvillä määräyksillä osoitetaan ensisijaisesti alu- muassa kaavan valmistelussa käytettyä tausta- eita ja yhteyksiä, jotka ovat merkittäviä maakun- tietoa, esimerkiksi selvitysten tuloksia aiheista, nan tavoitellun kehityksen kannalta, mutta joita ei joita ei käsitellä kaavassa kokonaisuutena. Täl- maakuntakaavan esitystarkkuuden, suunnitteluti- lainen on esimerkiksi liitekartta 12; selvitystulos lanteen keskeneräisyyden tai muun vastaavan syyn maatalouden kannalta hyvistä ja yhtenäisistä takia ole tarkoituksenmukaista osoittaa selkeästi peltoalueista. kohdennettuna aluevarauksena tai viivamerkin- tänä kartalla. Kehittämisperiaatemerkintä voi olla Liitekartat esitetään A4- ja A3-pienennöksinä jotka päällekkäinen aluevarausmerkinnän ja ominai- eivät ole mittakaavassa. Kaikki 2. vaihemaakun- suusmerkinnän kanssa. Kehittämisperiaatemer- takaavan liitekartat ovat oikeusvaikutuksettomia kintöjä ovat muun muassa tiivistettävä alue, taaja- karttoja eli niitä ei vahvisteta. Maakuntavaltuuston matoimintojen alueen ja työpaikka-alueen käyt- hyväksymättä jättämä Östersundomin alue on osoi- töönottojärjestystä osoittavat reservialuemerkinnät tettu rajauksella kaavaselostuksen liitekartoilla. sekä liikenteen yhteystarvemerkintä.

42 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Edellisten lisäksi kaavakartalla Voimassa olevista maakuntakaavoista käytettyjä muita merkintöjä ovat piir- kumotaan merkintöjä seuraavin perustein: tämistekniset kaava-alueen ja kuntien rajaviivamerkinnät. Pohjakartta- 1. Koko merkintätapa kumotaan na käytetään Maanmittauslaitoksen Tällaisia ovat esimerkiksi kehittämisperiaatemerkintä maastokarttaa 1:100 000 (05/2012), maankäytön kehittämisen kohdealue liikenteellisessä josta tulee myös kartalla esitettävä solmukohdassa, sekä liikennealueiden ja keskustatoimin- nimistö. tojen alueiden ulkopuolisen joukkoliikenteen terminaalin Maakuntakaavassa käytetään kaa- kohdemerkintä. vamerkintöihin liittyviä suunnittelu- 2. Merkinnän suunnittelumääräys muuttuu merkittävästi määräyksiä.Suunnittelumääräyksillä Tällaisia ovat esimerkiksi keskustatoimintojen alueiden ohjataan ensisijassa kuntien kaavoi- merkinnät. tusta ja muuta eri viranomaisten alu- 3. Merkintöjä ja määräyksiä yhdenmukaistetaan eiden käyttöä koskevaa suunnittelua Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta kumotaan esimerkiksi ja ne liittyvät yksityiskohtaisempaa taajamien merkinnät ja ne esitetään kuten Uudenmaan suunnittelua sekä muuta viranomais- maakuntakaavassa. toimintaa koskeviin oikeusvaikutuk- 4. Maankäyttömerkintä muuttuu siin. Suunnittelumääräyksellä voi- Tällaisia ovat esimerkiksi rataluokitusten muutokset sekä daan ohjata maakuntakaavaa tote- taajamarakenteen laajenemissuunta -merkinnän tarkentu- uttavien toimenpiteiden keskinäistä minen osittain taajama- tai työpaikka-alueeksi. ajoitusta, alueiden käyttöönottojär- jestystä tai määritellä näiden perus- 5. Merkinnän tarve poistuu kokonaan Esimerkiksi jollekin tien ohjeelliselle linjaukselle ei ole enää teet yksityiskohtaista suunnittelua maankäytöllisiä tarpeita. varten. Toteuttamisen periaatteita ja ajoitusta ohjataan esimerkiksi raideliikenteeseen tukeutuvan asemanseudun kehittämisalueen suunnitte- lumääräyksellä. Suunnittelumääräyksellä ei kuitenkaan voida velvoittaa kuntaa tai muuta viranomaista maakuntakaavaa toteuttavan suunnittelun aloitta- perusteilla. Kumottavat merkinnät ja kumoamisen miseen. Kaavamääräykset ovat luonteeltaan ehdol- perustelut on esitetty luvussa 5.7. lisia eli ne ohjaavat suunnittelua vain siinä tapauk- sessa, että kyseisen alueen suunnitteluun muuten 5.1.4. Kaavaselostus ryhdytään. Varsinaisten määräysten lisäksi annetaan myös Kaavaselostuksessa kuvataan kaavan tavoitteet, kehittämissuosituksia, jotka koskevat laajoja alue- suunnitteluperiaatteet, kaavaratkaisun perustelut kokonaisuuksia. Kehittämissuosituksilla ei ole ja keskeiset arviointitulokset. Selostukseen sisäl- suoraan maankäytön suunnittelua sitovia oikeus- tyy myös kaavaratkaisua selventäviä ja lisätietoa vaikutuksia. Suosituksiin on kirjattu maakunta- antavia liitekarttoja, joiden tarkoitusta on kuvattu kaavan tavoitteiden toteutumista tukevia toimen- edellä. Koska 2. vaihemaakuntakaavalla tarkiste- piteitä ja kehityspolkuja. Tällainen on esimerkiksi taan voimassa olevia kaavoja, keskitytään kaavase- asumista koskeva kehittämissuositus, joka on voi- lostuksessa kuvaamaan 2. vaihemaakuntakaavassa massa koko maakuntakaavan alueella. käsiteltävien aihepiirien osalta niitä asioita, tavoitteita ja periaatteita, jotka muuttuvat 2. vaihemaa- 5.1.3. Kumottavat merkinnät kuntakaavassa aiempiin kaavoihin nähden. Kaavaselostusta ei vahvisteta. Vaikka kaavase- Maakuntakaavakokonaisuuteen kuuluu myös kart- lostuksella ei ole suoranaisia oikeudellisia vaikutuk- ta kumottavista merkinnöistä, jonka ympäristö- sia, on sillä huomattava merkitys kaavan sisällön, ministeriö vahvistaa. Uudenmaan 2. vaihemaa- oikeusvaikutusten ja myös sen lainmukaisuuden kuntakaavassa kumotaan merkintöjä useilla eri tulkinnassa.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 43 5.2. ALUE JA YHDYSKUNTARAKENTEEN EHEYTTÄMINEN

5.2.1. Keskusverkko kusverkkoselvityksessä. Kaupan palveluverkko- selvityksestä on puolestaan saatu tietoa keskusten Kaavaratkaisun sisältö, perustelut ja tulkinta rakenteesta, liiketilojen laadusta sekä määristä. Keskusverkon suunnittelun lähtökohtina ovat voi- Näiden lisäksi on hyödynnetty Suomen ympäris- massa olevissa maakuntakaavoissa esitetty keskus- tökeskuksen aineistoja keskusten vaikutusalueista verkko sekä nykyinen yhdyskuntarakenne. Uuden- sekä työssäkäynti- ja asiointialueista. Eri selvitys- maan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavojen kes- ten sekä rakennemalleista ja kaavaluonnoksesta kustatoimintojen aluevaraus- ja kohdemerkinnät saatujen asiantuntija-arvioiden mukaan yksikes- kumotaan ja 2. vaihemaakuntakaavassa esitetään kuksinen metropoli on kehittymässä maakunnan selvitysten perusteella tarkistettu keskusverkko. väestönkasvun myötä aiempaa verkostomaisem- Suunnittelumääräyksiä tarkistetaan, ja ne muuttu- maksi. Tämä on otettu huomioon keskusverkkoa vat olennaisesti kaupan ratkaisun osalta. määriteltäessä. 2. vaihemaakuntakaavan keskusverkko oh- Uudenmaan aluerakenteen ydin on myös jat- jaa merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan kossa pääkaupunkiseutu. Voimakkaasti kasvavia suuryksiköiden sijoittumista. Kaupan sääntelyä alueita on myös Pääradan, Kehäradan sekä laajen- keskustatoimintojen alueella on käsitelty kaupan tuvan, rannikon suuntaisen metroverkon varrella. ratkaisun yhteydessä luvussa 5.4. Muiden palvelui- Tätä ydinaluetta täydentävät seutuja kuntakes- den sijoittumista (esim. hallinto, julkiset palvelut) kukset sekä maakunnallisesti merkittävien kyli- ei maakuntakaavalla ohjata, vaan ne voivat sijoittua en verkko. Kaavassa esitetty keskusverkko tukee myös paikallisiin keskuksiin. Keskusverkko 2035 nykyisen alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttä- on esitetty liitekartalla 2. mistä sekä nykyisten kuntakeskusten asemaa ja luo Tavoitteellinen keskusverkko on määritelty edellytykset monipuolisille, hyvin saavutettaville suhteessa muuhun alue- ja yhdyskuntarakentee- palveluille koko maakunnassa. seen. Keskusten nykytilannetta ja vaikutusalueita Keskustatoimintojen alueet on esitetty valta- sekä palvelujen saavutettavuutta on selvitetty kes- kunnan keskuksen aluevarausta lukuun ottamatta

44 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Kuva 20. Uudenmaan tavoitteellinen aluerakenne ja sitä tukeva keskusverkko

kohdemerkinnöillä, kuten Uudenmaan maakunta- misalueet on osoitettu tiivistettävän alueen kehit- kaavassa. Keskustatoimintojen alueet ovat laajuu- tämisperiaatemerkinnällä. Tiivistettävää aluet- deltaan sellaisia, että niiden osoittaminen alueva- ta koskevat suunnittelumääräykset täydentävät rausmerkinnällä ei ole tarkoituksenmukaista, kun keskustatoimintojen alueen suunnittelumääräystä otetaan huomioon maakuntakaavan yleispiirtei- valtakunnan keskuksen alueella. syys ja mittakaava. Kohdemerkintä osoittaa kes- Valtakunnan keskuksen lisäksi pääkaupunki- kustatoimintojen likimääräisen sijainnin. Alueiden seudulle on osoitettu keskustatoimintojen alu- tarkempi sijainti ja laajuus määritellään kunta- een kohdemerkinnällä vahvat aluekeskukset, kaavoituksessa niin, että keskusta-alue muodos- joita yhdistää hyvien säteittäisten ja poikittaisten taa toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin joukkoliikenneyhteyksien verkko. Aluekeskuk- toimintoihin painottuvan kokonaisuuden. Keskus- set muodostavat yhdessä valtakunnan keskuksen tatoimintojen alueita kehitetään omaleimaisina, kanssa monipuolisten palveluiden verkoston, jossa monipuolisina ja tiiviinä asumisen, työpaikkojen ja keskusten vaikutusalueet menevät päällekkäin. palvelujen keskittyminä. Vaihemaakuntakaavassa esitetyt pääkaupunkiseu- dun aluekeskukset ovat jo nykyisin merkittäviä ja edelleen kehittyviä palvelukeskittymiä. 2. vaihe- Keskusverkon luokittelu maakuntakaavassa pääkaupunkiseudulle on osoi- Helsingin ydinkeskusta lähialueineen on osoitettu tettu aiempaa vähemmän aluekeskuksia. Selvitys- aluevarausmerkinnällä valtakunnan keskukseksi ten perusteella osa maakuntakaavassa aiemmin aiempaa laajempana. Valtakunnan keskus on ko- merkityistä keskuksista on arvioitu merkityksel- ko maan hallinnon, palveluiden ja kaupan keskus. tään paikallisiksi. Kunnat voivat kuitenkin omassa Aluevarausta on laajennettu satamatoiminnoilta kaavoituksessaan osoittaa maakuntakaavan taaja- vapautuville alueille Kalasatamaan, Jätkäsaareen matoimintojen alueille paikallisia keskuksia, jotka ja Hernesaareen, jotka liittyvät kiinteästi nykyi- tukevat suunniteltua yhdyskuntarakennetta ja toi- siin keskustatoimintoihin. Valtakunnan keskuksen mivat lähiympäristönsä palvelukeskittyminä. aluevarauksesta merkittävimmät uudet rakenta- Pääkaupunkiseudun ulkopuolella maakunnal-

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 45 liseen keskusverkkoon hitetään lähiympäris- kuuluvat seutukeskuk- töä laajemman alueen set ja kuntien keskuk- palvelukeskittyminä. set, jotka on osoitettu 2. Voimassa oleviin maa- vaihemaakuntakaavas- kuntakaavoihin verrat- sa keskustatoimintojen tuna uusia pääkaupun- alueen kohdemerkin- kiseudun ulkopuolisia nöillä. keskustatoimintojen Seutukeskuksia ke- alueita ovat Askolan hitetään usean kunnan kirkonkylä, Lapinjär- yhteisinä työpaikka- ja vi, Myrskylä ja Pukkila palvelukeskittyminä ta- sekä Lohjan Saukkola. sapainottamaan maa- Saukkolaan osoitettu kunnan aluerakennetta uusi merkintä korvaa suhteessa pääkaupun- aiemmat Nummen ja kiseutuun. Keskusverk- Pusulan keskustatoi- koselvityksen perusteel- mintojen alueiden mer- la Porvoo, Hyvinkää ja kinnät. Kuntaliitos- Lohja ovat lähialueitten- ten myötä Karjalohjan, sa vahvoja keskuksia ja Sammatin ja Pohjan ne on osoitettu kaavassa keskukset on määritel- kohdemerkinnällä seu- ty paikallisiksi keskuk- tukeskuksina. Seutukes- siksi, eikä niitä esitetä kuksia yhdistää Han- 2. vaihemaakuntakaa- gosta Porvooseen kulke- vassa. va Kehä V:n kehitys- ja Myös pääkaupun- kuljetuskäytävä. Maa- kiseudun ulkopuoliset kunnan tasapainoisen aluerakenteen kehittämisek- kunnat voivat omassa kaavoituksessaan osoittaa si käytävälle on osoitettu myös neljäs seutukeskus maakuntakaavan taajamatoimintojen alueille pai- Raaseporin Tammisaareen. Vielä kaavaluonnokses- kallisia keskuksia, jotka tukevat suunniteltua yh- sa seutukeskuksena oli Raaseporin Karjaa. Keskus- dyskuntarakennetta ja toimivat lähiympäristönsä verkkoselvityksen ja kaupan palveluverkkoselvi- palvelukeskittyminä. tyksen mukaan Tammisaaren kaupallinen palvelu- Kaavakartalla jotkut keskustatoimintojen koh- tarjonta on kuitenkin jo nykyisin monipuolisempi demerkinnöistä peittävät kokonaan tai osittain kuin Karjaan. Lisäksi Karjaan palvelukeskittymän alleen ”valtakunnallisesti merkittävien kulttuuri- vaikutusalue on selvityksen perusteella päällekkäi- historiallisten ympäristöjen” (RKY 2009 ja1993) nen Lohjan seutukeskuksen vaikutusalueen kanssa. inventointiin sisältyviä kohteita tai alueita. Ongel- Nämä seikat perustelevat seutukeskuksen merkin- ma on merkintätekninen. Nämä kohteet on luette- nän osoittamista Karjaan sijasta Tammisaareen. loitu 2. vaihemaakuntakaavan kaavamerkinnät ja Pääkaupunkiseudun ulkopuolella nykyisten -määräykset -asiakirjan lopussa, ja ne on otettava kuntien keskukset on osoitettu maakuntakaavan huomioon suunnittelussa sekä yhteensovitettava keskustatoimintojen alueen kohdemerkinnällä. keskustatoimintojen maankäytön kanssa. Keskeis- Monikeskuksisiin kuntiin on osoitettu vain maa- tä on kulttuuriympäristön arvokkaiden ominais- kunnan aluerakenteen kannalta merkittävät tai piirteiden tunnistaminen ja merkittävien maise- sellaisiksi kehitettävät keskustatoimintojen alueet. ma- ja kulttuuriarvojen turvaaminen. Kaikki ovat olemassa olevia keskuksia ja niitä ke-

46 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys

Aluevarausmerkinnällä osoitetaan Helsin- Nämä suunnittelumääräykset koskevat valtakunnan kes- gin pääkeskuksessa sijaitseva valtakun- kusta, seutuja kuntakeskuksia sekä pääkaupunkiseudun nankeskus ja valtakunnallisten palvelu-, aluekeskuksia. Keskustatoimintojen hallinto- ja muiden toimintojen alue niihin alue, liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. Kohdemerkinnällä osoitettujen keskustatoimintojen valtakunnan keskus Alue voi sisältää myös asumista. alueiden sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alueet muodostavat toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden.

Kohdemerkinnällä osoitetaan seutukeskus- Keskustatoimintojen alueen yksityiskohtaisemmassa ten keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota kaupunkiku- muiden toimintojen alueiden yleispiirtei- vaan, viihtyisyyteen, omaleimaisuuteen sekä toimiviin kä- Keskustatoimintojen nen sijainti. Alue voi sisältää myös asu- vely- ja pyöräily-yhteyksiin, pysäköinnin, huoltoliikenteen alue mista sekä tarvittavat liikennealueet ja ja joukkoliikenteen järjestelyihin. Suunnittelussa on osoi- puistot. tettava riittävät alueet joukkoliikenteen vaihtopaikoille Seutukeskus ja liityntäpysäköinnille. Yksityiskohtaisemmassa suunnit- Keskustatoimintojen kohdemerkinnät sisäl- telussa on kiinnitettävä huomiota hulevesien hallintaan tävät osittain tai kokonaan kulttuurihistori- ja varauduttava sään ääri-ilmiöihin. allisia alueita tai kohteita. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistorialliset ja maisemalliset omi- Kohdemerkinnällä osoitetaan kuntakeskus- naispiirteet sekä turvattava merkittävien maisema- ja ten ja pääkaupunkiseudun aluekeskusten kulttuuriarvojen säilyminen myös osittain tai kokonaan keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja keskustatoimintojen kohdemerkinnän alle jäävillä alueil- Keskustatoimintojen muiden toimintojen alueiden yleispiirtei- la ja kohteissa: Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuri- alue nen sijainti. Alue voi sisältää myös asu- historiallisten ympäristöjen (RKY 1993) tai Valtakunnal- mista sekä tarvittavat liikennealueet ja lisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen Kuntakeskus puistot. (RKY 2009) inventointeihin sisältyvät kohteet on luetel- tu tämän asiakirjan lopussa. Pääkaupunkiseudun Keskustatoimintojen kohdemerkinnät sisäl- aluekeskus tävät osittain tai kokonaan kulttuurihistori- Keskustatoimintojen alueiden suunnittelussa on huoleh- allisia alueita tai kohteita. dittava siitä, että keskusta-alueen käyttö ja toteuttaminen ei aiheuta keskustaan rajautuvalle tai sen lähettyvil- lä sijaitsevalle Natura 2000 -alueelle sellaisia haitallisia vaikutuksia merenlahtien vedenlaadulle ja vesiluonnolle, jotka merkittävästi heikentäisivät niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon.

Kaikille keskustatoimintojen alueille voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköi- tä. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään palvelutarjontaan. Vähittäiskaupan suuryksiköiden koko on mitoitettava sellaiseksi, että ne soveltuvat ympäris- töönsä. Ne on mitoitettava ja niiden toteutus on ajoitettava yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, ettei niillä ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia muiden keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja että huolehditaan kaupan palveluverkon tasapainoisesta kehittämi- sestä. Suuryksikön toteuttaminen tulee kytkeä ajallisesti ympäröivien taajamatoimintojen toteuttamiseen.

Valtakunnan keskuksen, pääkaupunkiseudun aluekeskusten (Kauniainen, Matinkylä-Olari, Leppävaara, Tapiola, Espoon keskus, Espoonlahti, Myyrmäki, Pakkala, Tik- kurila, Hakunila, Koivukylä, Korso, Kivistö, Kannelmäki, Malmi, Itäkeskus ja Herttoniemi) sekä seutukeskusten (Hyvinkää, Lohja, Tammisaari ja Porvoo) sekä kuntakeskusten (Kerava, Järvenpää, Hyrylä, Kirkkonummi, Klaukkala, Loviisa, Nummela, Mäntsälä ja Söderkulla) vähittäiskaupan suuryksikköjen kerrosalaa ei enimmäis- mitoiteta maakuntakaavalla.

Raaseporin Karjaalla ja Sipoon Nikkilässä, Hangossa, Karkkilassa ja Nurmijärven kirkonkylässä keskustatoimintojen alueelle sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköi- den yhteenlaskettu kerrosala saa kussakin keskustassa olla enintään 30 000 k-m¡.

Muille keskustatoimintojen alueille sijoitettavien vähit- täiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala saa kussakin keskustassa olla enintään 20 000 k-m¡.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 47 Keskusverkko: vaikutusten arviointi

Vaikutukset alueiden käyttöön sijoittuvat pääosin keskustatoimintojen alu- Keskusverkon merkinnät jäsentävät yhdys- eille. Tätä tavoitetta on tuettu mm. keskusta- kuntarakennetta ja vahvistavat sen toimi- alueiden mitoittamatta jättämisellä. Kuiten- vuutta, sekä ohjaavat kaupan ja palveluiden kin edelleen myös keskustojen reuna-alueille sijoittumista sekä maakunnan liikennejär- ja ulkopuolelle kohdistuu paineita sijoittaa jestelmäsuunnittelua. Keskusverkko ylläpitää kaupallisia palveluita, koska maan hinta on metropolialueen kilpailukykyä ja luo pohjan siellä alhaisempi ja tilaa on enemmän. kestävälle yhdyskuntarakenteelle. Suurim- mat vaikutukset alueidenkäytössä kohdistu- Vaikutukset liikenteeseen ja vat alueille, joille on osoitettu uusi seutu- tai yhdyskuntahuoltoon keskustatoimintojen kaavamerkintä, tai jos alueelta on poistettu keskustatoimintojen Kaavaratkaisun keskusverkko tukee toimi- merkintä. van joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä. Valtakunnankeskuksen laajentuminen ei Toimiva joukkoliikennejärjestelmä vähentää aiheuta alueiden käyttöön merkittäviä muu- henkilöautoliikennettä. Seutukeskusten si- toksia nykytilaan nähden. Laajentuminen jainti suurten valtaväylien varrella lisää niillä koilliseen ja lounaaseen noudattaa luon- tapahtuvaa liikennöintiä ja mahdollisesti li- nollisia kehityssuuntia, jotka ovat Helsingin sää tarvetta uusiin väyläinvestointeihin. Kes- maankäytön muutosalueita ja uusia raken- kustatoiminnot voivat käyttää entistä parem- tuvia alueita. Alueiden nykyinen infrastruk- min hyväksi olemassa olevaan infrastruktuu- tuuri ja maankäyttö vastaavat jo lähes val- ria, mikä vähentää mm. yhdyskuntahuollon takunnankeskuksen tasoa. Seutukeskuksen investointitarpeita. Seutukeskusten ja kun- kaavamerkinnällä osoitetut alueet ovat aikai- takeskusten kaupallisten palveluiden moni- semmin olleet maakuntakaavassa keskusta- puolistuminen vähentää Helsingin suuntaan toimintojen alueita. Kaavamerkinnän muutos kohdistuvia erikoiskaupan asiointimatkoja. kasvattaa näiden alueiden seudullista merki- tystä. Seutukeskukset tasapainottavat aluera- Vaikutukset luontoon ja ympäristöön kennetta suhteessa valtakunnankeskukseen. Tällä on huomattavaa vaikutusta erityisesti Keskustatoimintojen merkinnät sijoittuvat alueiden palvelutarjontaan ja liikennejärjes- nykyisten taajamatoimintojen alueille ole- telyihin. Merkintä ohjaa nykyistä paremmin massa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. mm. kaupan sijoittumista ja mitoitusta. Vaikutukset luontoon ja ympäristöön ovat Itä-Uudenmaan alueella on muutamaan vähäiset. Kuitenkin mahdollisella uudella taajamatoimintojen alueeseen lisätty kes- rakentamisella on vaikutuksia mm. huleve- kustatoimintojen kohdemerkintä. Muutos siin, alueen pohja- ja pintavesiin, ja ekologi- vahvistaa kyseisten taajamien merkitystä ja seen tilaan. Pidemmällä aikavälillä keskus- vaikuttaa myönteisesti palvelutarjontaan. tojen kasvu saattaa lisätä rakentamispaineita Voimassa olevia aluekeskusmerkintöjä on ympäröivillä taajama-alueilla ja myös tarvetta poistettu mm. maaseutukunnista, joissa on ottaa käyttöön rakentamattomia maa-alueita. useita taajamia sekä sieltä, missä esimerkiksi Niillä on kuitenkin parempi mahdollisuus es- kuntaliitoksen myötä keskusten painopisteet tää ja vähentää kielteisiä ympäristövaikutuk- ovat kunnan sisällä muuttuneet. Kaavarat- sia kuin täydennettäessä vanhaa rakennetta. kaisu tukee mm. palvelurakenteen kannalta Keskustojen sijainnilla ja niissä asioinnil- tarkoituksenmukaisemman kunnan oman la on huomattava vaikutus liikennemääriin ja keskusverkon kehittämistä. Itä-Uudenmaan liikenteen päästöihin. Kaavaratkaisu mah- alueella keskustatoimintojen aluevaraus- dollistaa keskustojen riittävän palvelutason merkintöjä on muutettu kohdemerkinnöiksi. ja tämä vähentää paikallista liikkumistarvet- Muutos lisää yksityiskohtaisemman suunnit- ta. Jos palvelut kuitenkin hajaantuvat, lisää se telun tarvetta. liikennettä, liikennemelua ja päästöjä. Kaavaratkaisun toteutuessa merkityksel- tään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt

48 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin pallista vetovoimaa ja seutukeskukset saavat Voimakas valtakunnankeskus vaikuttaa lisää ostovoimaa lähialueilta. Seutukeskus- myönteisesti maakunnan kilpailukykyyn ja ten vetovoiman kasvu voi heikentää paikal- edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä listen keskusten palveluja. Seutukeskusten kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös muut vaikutusalueet eivät mene päällekkäin, joten palveluiltaan ja toiminnoiltaan monipuoliset yksittäisen seutukeskuksen kasvu ei juurikaan keskukset lisäävät alueen vetovoimaisuutta vaikuta muihin seutukeskuksiin. elinkeinoelämän, kaupan ja asumisen toi- mintaympäristöinä. Vaikutukset kunta- ja Vaikutukset asukkaisiin, elinoloihin yritystalouteen ovat pääsääntöisesti myön- ja yhteisöihin teisiä. Liian voimakas ja nopea keskittyminen voi kuitenkin heikentää yritysten toiminta- Alueellisesti tasapainoinen keskusverkko vai- edellytyksiä keskusta-alueiden ulkopuolel- kuttaa myönteisesti palvelujen tasapuoliseen la. Keskusta-alueella voimakas maanarvon saatavuuteen ja vähentää asumisen, työpaik- nousu, kiinteistöjen hinta ja vuokrataso voivat kojen ja palveluiden välimatkoja. Uhkana vaikuttaa haitallisesti mahdollisuuksiin saada on kuitenkin, että alemman tason keskukset keskustoihin riittävän monipuoliset palvelut voivat hävitä ylemmän tason keskuksille var- ja yritystoiminta. Keskustahakuisten julkisten sinkin kaupallisissa palveluissa. Palvelutason palveluiden keskittäminen harvempiin kes- mahdollisella heikkenemisellä on kielteinen kuksiin voi tuoda kunnille säästöjä, mutta voi vaikutus asukkaisiin ja heidän elinoloihin- toisaalta vähentää osassa kuntaa palveluita ja sa. Toimiva keskusverkko edistää kaupunki- myös heikentää yritystoiminnan edellytyksiä. maista ympäristön rakentumista, ja ylläpitää Seutukeskusten palvelurakenteen moni- ja kehittää uusimaalaista kaupunkikulttuuria puolistuminen vähentää ostovoiman siirty- ja -kuvaa. Asukkaat ja yhteisöt voivat kokea mistä pääkaupunkiseudulle. Seutukeskusten muutokset paikallisidentiteetin kannalta joko kehittyminen lisää niiden alueellista kau- kielteisinä tai myönteisinä.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 49 5.2.2. Taajamarakenne Maakunnassa on selvitysten mukaan kaavava- Kaavaratkaisun sisältö, perustelut ja tulkinta rantoa ja erilaisia suunnitelmia kokonaisuutena Taajamarakenteen suunnittelun lähtökohtana on enemmän kuin väestön ja työpaikkojen kasvutar- ollut voimassa olevien Uudenmaan ja Itä-Uuden- ve edellyttää. Kaavavarantojen riittävyydessä on maan maakuntakaavojen taajamarakenne sekä kuitenkin suuria eroja kuntien välillä, ja kuntien vuonna 2010 hyväksytty 2. vaihemaakuntakaavan asutuksen ja työpaikkojen kasvupaine vaihtelee perusrakenne. Uudenmaan maakuntakaavan taa- maakunnan eri osissa. Voimassa olevat kaavava- jamatoimintojen alueet jäävät suurimmalta osal- rannot ja kaavoitettavaksi suunnitellut alueet eivät ta voimaan, ja suunnittelumääräyksiin tehdään myöskään aina sijaitse aluerakenteen kannalta täsmennyksiä. Itä-Uudenmaan maakuntakaavan optimaalisesti. Taajamatoimintojen alueiden tar- taajamia koskevat aluevaraukset on osin kumottu kistuksissa on otettu huomioon kuntien voimassa ja taajamatoimintojen alueet on määritelty uudel- olevia kaavoja ja suunnitelmia silloin kun alueet si- leen hyödyntäen aiempia rajauksia ja niiden perus- jaitsevat perusrakenteen periaatteiden mukaisesti. tana olleita vielä ajantasaisiksi katsottuja selvityk- Myös joitakin uusia taajamatoimintojen alueita on siä. Taajamien merkintätapa ja -tarkkuus muut- osoitettu. tuvat Uudenmaan maakuntakaavan mukaiseksi. Maakuntakaavaluonnoksen vaikutukset arvi- Taajamatoimintojen alueiden maankäyttömuoto oitiin ja luonnoksesta pyydettiin neljä asiantunti- ei muutu ja oikeusvaikutukset säilyvät entisellään. jalausuntoa. Asiantuntija-arviointien ja -lausun- Alueiden rajaukset ovat yleispiirteisiä ja täsmen- tojen perusteella päädyttiin siihen, että maakun- tyvät kuntakaavoituksessa esimerkiksi maasto- takaavaluonnoksen ratkaisu on taajamien osalta olosuhteiden ja muiden paikallisten reunaehtojen edelleen väljä ja ratkaisu jatkaa yhdyskuntaraken- mukaan. teen hajautumis- ja autoistumiskehitystä. Myös Taajamien uudelleen tarkastelun keskeisenä liikenteellisissä arvioinneissa kiinnitettiin huo- tavoitteena on ollut ohjata kasvua perusrakenteen miota väljään taajamaratkaisuun. Maakuntahal- mukaisesti nykyrakenteeseen tukeutuen siten, et- litus päätti kaavaehdotuksen laadinnan pohjak- tä yhdyskuntarakenne tiivistyy ja samalla luodaan si 19.12.2011 (MHS § 167), että kaavaratkaisussa edellytykset toimivalle joukkoliikenteelle. Lisäk- painotetaan arviointien tulosten perusteella hyviä si taajamien toteuttamista on ajoitettu siten, että asumis- ja työpaikka-alueita ja että taajamatoi- ensin hyödynnetään olemassa olevan rakenteen mintojen alueita ei pääasiassa laajenneta maakun- ja joukkoliikenteen kannalta edullisimmat alueet. takaavaluonnoksessa esitetyistä, vaan että hei- Vasta sen jälkeen toteutetaan toissijaiset taajami- kon joukkoliikenteen taajamatoimintojen alueita en reuna-alueet. Kaavaratkaisussa on varaudut- voidaan kumota tai merkitä reservialueiksi. Näistä tu myös uusien kasvukäytävien ja asemanseutujen syistä useiden kuntien toiveita taajamatoimintojen avaamiseen, jotta niiden toteuttamisedellytykset alueiden laajennuksista ei otettu huomioon kaava- taajamina säilyvät. ehdotusta valmisteltaessa.

50 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Perusrakenteen periaatteiden toteuttamiseksi on tavoitteet voivat olla sellaisia syitä, joiden perus- käytetty uusia merkintätapoja: teella alueen käyttöönotto tulee ajankohtaiseksi. • raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoiminto- Myös olemassa olevan asutuksen tiivistämistarpeet jen alue (aluevarausmerkintä) tai jo toteutetun kunnallistekniikan tehokkaampi • raideliikenteeseen tukeutuva asemanseudun hyödyntämistarve voivat perustella reservialueiden kehittämisalue (kehittämisperiaatemerkintä) käyttöönottoa. Kaavaehdotuksen viimeistelyssä on • tiivistettävä alue (kehittämisperiaatemerkintä), otettu huomioon Helsingin seudun kuntien uusi käytetään myös keskustatoimintojen aluevara- MAL-toteuttamisohjelma Siihen perustuen muu- usmerkinnän kanssa tamilta taajamatoimintojen alueilta on poistettu • reservialue (kehittämisperiaatemerkintä), käy- reservialueen merkintä. tetään myös työpaikka-alueiden aluevaraus- Joidenkin taajamien reuna-alueilta taajamatoi- merkinnän kanssa mintojen aluevarauksia on voimassa olevista maakuntakaavoista kumottu. Nämä ovat pääasiassa Tiivistettävä alue -kehittämisperiaatemerkinnäl- alueita, joilla kuntakaavoitus ei vielä ole käynnisty- lä on osoitettu ne taajamatoimintojen alueet, jotka nyt. Paikoin taajamatoimintojen alueita on kumot- jo ovat tai jotka tulee suunnitella kestävään liiken- tu myös asemakaavoitetuilla alueilla. Varsinkin nejärjestelmään tukeutuvina, ympäröivää taaja- Uudenmaan voimassa olevassa maakuntakaavas- maa tiiviimpinä alueina. Kestävällä liikennejär- sa taajamatoimintojen aluevaraukset ovat olleet jestelmällä tarkoitetaan erityisesti joukkoliiken- tarpeettoman laajoja arvioituun kasvuun nähden. nettä, kävelyä ja pyöräilyä. Tiivistettäviksi alueiksi Eräissä taajamissa aluevarauksia on laajennettu on osoitettu nykyisiä ja uusia ratoihin tukeutuvia vastaamaan kasvuarvioita. Laajennusmahdolli- asemanseutuja ja jo nykyisin vahvaan linja-auto- suutta arvioitaessa on painotettu alueen sijaintia liikenteeseen tukeutuvia taajamia. Tiivistettävän yhdyskuntarakenteessa. alueen laajuus täsmentyy ja sen tehokkuus määri- Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimin- tellään kuntakaavoituksessa. Tiivistettävää aluet- tojen alue on aluevarausmerkintä. Alueen suunnit- ta koskevat myös taajamatoimintojen aluevaraus- telua ohjaavat taajamatoimintojen aluetta koskevat merkinnän suunnittelumääräykset. suunnittelumääräykset. Näiden määräysten lisäksi Tiivis rakenne luo edellytyksiä monipuolisil- alueen maankäyttö on kuntakaavoituksessa suun- le palveluille ja niiden saavutettavuudelle jalan ja niteltava ja mitoitettava raideliikenteen toiminta- pyöräillen. Tiivistettävät alueet voivat olla yh- edellytyksiä suosivaksi ja sen toteuttaminen on si- tä hyvin kerrostalo- tai pientalovaltaisia alueita. dottava radan tai aseman sitovaan toteuttamispää- Olennaista on, että kyseisiä alueita suunniteltaessa tökseen. Merkinnällä on osoitettu Espoon Histan selvitetään tiivistämisen mahdollisuudet ja kasvua alue sekä Vihdin Huhmarin alue. pyritään ohjaamaan näille alueille tehokkaammin Espoon ja Kirkkonummen sekä Kirkkonummen kuin ympäröivälle alueelle. Tiivistettäessä aluei- ja Vihdin rajoilla on voimassa olevassa Uuden- ta tulee kuntakaavoituksessa kiinnittää erityistä maan maakuntakaavassa taajamarakenteen laaje- huomiota alueen ominaispiirteisiin ja kulttuu- nemissuunta -merkintä. Nuolimerkinnät osoitti- riympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen vat kuntien yhteisen suunnittelun tarvetta niiden verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysaluei- raja-alueilla. Maakuntakaavan valmistumisen den riittävyyteen. Myös muualla taajamatoiminto- jälkeen kunnat ovat yhteistyössä laatineet Länsi- jen alueilla on mahdollista ja toivottavaa tiivistää radan maankäytön kehityskuva -selvityksen, jossa yhdyskuntarakennetta, mutta kehittämisperiaa- on tarkasteltu uuden ratakäytävän maankäyttöä. temerkinnällä osoitetuilla alueilla se on erityisen Espoo ja Vihti ovat käynnistäneet alueillaan myös tärkeää. osayleiskaavoituksen. Näiden selvitysten pohjalta Taajamatoimintojen reservialueiksi on kehit- Espoon Histan ja Vihdin Huhmarin maankäyttö ja tämisperiaatemerkinnällä osoitettu alueita, jotka alueiden kytkeytyminen maakunnalliseen raken- on tarpeen ottaa käyttöön pääsääntöisesti vasta teeseen on voitu ratkaista ja osoittaa ne raidelii- maakuntakaavan suunnittelukauden loppupuolel- kenteeseen tukeutuvina taajamatoimintojen alu- la. Nämä alueet sijaitsevat yleensä taajamatoimin- eina. Samalla voimassa olevan maakuntakaavan tojen alueiden reunoilla ja ovat edullisen ja tarkoi- nuolimerkinnät on kumottu tarpeettomina. tuksenmukaisen taajamarakenteen laajenemisen Vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräyk- kannalta toissijaisia alueita. Päätösvalta alueiden sen mukaan raideliikenteeseen tukeutuvan taa- käyttöönoton ajankohdasta on kunnalla. Kunta- jamatoimintojen alueen toteuttaminen on sidot- kaavoituksessa arvioidaan tarkoituksenmukai- tu radan tai aseman sitovaan päätökseen. Alueen nen ajankohta reservialueen käyttöönottoon muun yksityiskohtaisempi kaavoittaminen on mahdol- muassa taajaman rakenteen ja käytettävissä olevien lista, kunhan huolehditaan, että aluetta suunnitel- asemakaavavarantojen suhteen. Esimerkiksi tietyn laan raideliikenteeseen tukeutuvana taajamana ja tyyppisen asuntotuotannon tai elinkeinotoiminnan että vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräyksen tarpeet, kunnan maanhankinnan tai maapolitiikan ehto alueen toteuttamisesta siirtyy kuntakaavoihin.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 51 Kuntakaavoituksen edistäminen on välttämätön- Merkinnällä on osoitettu seuraavat alueet: tä, jotta alueella on toteuttamisvalmius silloin, kun • Tuusulan Ristikytö ja Hyvinkään Palopuro Pää- päätös radan tai aseman toteuttamisesta tehdään. radan varrella, Sitovalla päätöksellä tarkoitetaan joko valtion • Mäntsälän eteläinen (Hirvihaara) Kerava-Lahti tai kunnan rahoituspäätöstä rakentamissuunnitel- Oikoradan varrella, man laatimiseksi tai rakentamisen aloittamiseksi. • Vantaan Keimolan ja Kongon asemanseudut Päätös voi sisältyä esimerkiksi talousarvioon, val- suunnitellun Klaukkalan radan varrella, tiontalouden kehyspäätökseen tai muuhun lähi- • Mynttilän asemanseutu Espoossa ja Lohjan vuosien rahoitusohjelmaan. Uusien asemien tai pohjoinen asemanseutu suunnitellun ESA-ra- raideyhteyksien rakentamisesta voi päättää myös dan varrella sekä kunta, jos asema tai raideyhteys on kokonaan kun- • Kelan asema Siuntiossa Rantaradan varrella. nan rahoittama, esimerkiksi metroasema tai pika- raitiotie. Ratahankkeen nimeäminen liikennejär- Ristikydön ja Palopuron asemanpaikat on selvi- jestelmäsuunnitelmaan ei ole vielä sitova hank- tetty pääradan suunnittelun yhteydessä, Keimo- keen toteuttamisen rahoituspäätös. lan ja Kongon alueet perustuvat Klaukkalan radan Merkinnällä osoitetut alueet sijaitsevat sellais- alustavaan suunnitteluun ja Vantaan kaupungin ten kuntien alueella, jotka ovat sopimusosapuolina laatimaan Luoteis-Vantaan maankäyttöselvityk- Helsingin seudun MAL-aiesopimuksessa. Aiesopi- seen. Mynttilän ja Lohjan asemien sijaintipaikat on musmenettelyä on tarpeen kehittää edelleen siten, puolestaan selvitetty ESA-radan alustavan yleis- että valtio ja kunnat yhdessä yhä vahvemmin si- suunnitelman yhteydessä. Kelan suunniteltu ase- toutuvat aiesopimuskaudella toteutettaviin hank- manseutu sijaitsee nykyisen radan varrella ja sen keisiin ja niiden rahoitukseen. Tällainen molem- mahdollista sijaintia on arvioitu Lännentiet-sel- pia osapuolia sitovasti velvoittava sopimus voisi vityksessä. Hirvihaaran alue sijaitsee yhdyskunta- jatkossa olla sellainen päätös, jonka pohjalta uutta rakenteen kannalta edullisesti Mäntsälän nykyisen rataa tai asemaa ja siihen liittyviä taajama-alueita taajaman välittömässä läheisyydessä ja nykyisen voitaisiin lähteä toteuttamaan. Uusien taajama- Kerava-Lahti Oikoradan varrella. alueiden joukkoliikenne voidaan alkuvaiheessa Osalla asemanseuduista on voimassa olevassa hoitaa linja-autoliikenteellä, kunnes raideliikenne kaavassa taajamatoimintojen aluevarausmerkintä. radan valmistuttua voi alkaa. Taajamatoimintojen aluevarausmerkinnät on ku- Raideliikenteeseen tukeutuva asemanseudun mottu niiltä osin kuin ne sijoittuvat uuden kehittä- kehittämisalue -merkintää on käytetty nykyis- misperiaatemerkinnän alueelle. ten ratojen ja uusien ratavarausten suunnitelluilla Asemanseutujen merkinnän alueella voimas- asemanseuduilla, joiden toteuttaminen ajoittu- sa olevat viheryhteystarpeet on jätetty ennalleen nee suunnittelukauden jälkeen. Kehittämisperi- tai tarvittaessa osoitettu uudet viheryhteystarpeet. aatemerkinnällä halutaan varmistaa, ettei alueelle Näin on tehty, koska on katsottu, että asemanseu- suunnitella sellaista maankäyttöä, joka estäisi tai dun merkintä ei yksin turvaa maakunnallisen vi- merkittävästi haittaisi alueen tulevaa käyttöä te- heryhteyden säilymistä siihen asti, kunnes aluetta hokkaana asemanseudun taajamana. Merkinnän käsitellään uudelleen maakuntakaavoituksessa. tavoitteena on säilyttää mahdollisuudet suunnitel- Luontoarvot on otettu huomioon kaavarat- la kyseistä aluetta tiiviisti rakentuvaksi aseman- kaisussa. Uusilla taajamatoimintojen alueilla on seuduksi, sen sijaan että se rakentuisi valkoisella tarkistettu luontotietojen riittävyys. Maakunnal- alueella toteutuvan hajarakentamisen myötä liian lisesti merkittävät luontoarvot ovat olleet eräänä hajanaisena. Ennen yksityiskohtaisempaa suun- perusteena taajamatoimintojen alueita rajattaessa. nittelua alueen maankäyttö on ratkaistava maa- Viheryhteystarvemerkintää käytetään soveltuvilta kuntakaavassa. Kunta voi laatia yleiskaavaa sa- osin maakunnallisten luontoarvojen turvaamises- manaikaisesti maakuntakaavan kanssa. Yleiskaa- sa. Maakunnallisia luontoarvoja ei erikseen osoi- vaa ei voi kuitenkaan hyväksyä, ennen kuin maa- teta kaavakartalla, koska luontokokonaisuutta ei kuntakaava, jossa alueen maankäyttö on ratkaistu, tällä kaavakierroksella käsitellä. Muutamissa poik- on tullut voimaan.

52 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 keustilanteissa maakunnallisia luontoarvoja sisäl- maakunnan viherjärjestelmässä on otettu huomi- tyy taajamatoimintojen alueisiin. Maakuntakaava oon viheryhteystarvemerkinnällä. kuitenkin turvaa myös näillä alueilla luontoarvojen 2. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu muu- huomioon ottamisen taajamatoimintoja koskevan tamia taajamatoimintojen alueita, jotka eivät vielä suunnittelumääräyksen kautta. kytkeydy olemassa olevaan yhdyskuntarakentee- Pääkaupunkiseudulla, Talin, Kalasataman, seen. Alueet ovat kuitenkin jo osittain rakentuneita Kivinokan* ja Rastilan alueilla voimassa olevassa tai ne sijaitsevat pidemmällä aikavälillä tarkoituk- maakuntakaavassa osoitetut virkistysalueet muu- senmukaisilla laajenemissuunnilla. Näiden aluei- tetaan taajamatoimintojen alueiksi. Nämä alueet den kaavaratkaisua ja kytkeytymistä tulevaisuuden sijaitsevat rakenteen kannalta edullisesti aseman- rakenteeseen on kuvattu ja perusteltu tarkemmin seudun tai joukkoliikennekäytävän välittömässä kaavaselostuksen liitteessä B. läheisyydessä. Kuntakaavoituksessa alueen paikal- Kaupan sijoittumista taajama-alueilla käsitel- linen virkistyskäyttö ja luontoarvot sekä taajama- lään luvussa 5.4. toiminnot pitää sovittaa yhteen. Alueiden merkitys

* Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta 30.10.2014.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 53 Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys

Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista Aluetta suunnitellaan asumisen, ympäristöönsä soveltu- suunnittelua edellyttävät asumiseen, pal- vien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palvelui- velu- ja työpaikka- sekä muihin taajama- den ja toimintojen alueena. Taajamatoimintojen toimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää taajamien sisäiset liiken- alue Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinni- neväylät sekä liikenteen tarvitsemat sata- tettävä erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyt- ma-, huolto-, varikko-, terminaali-, ratapiha- tämiseen. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on ja muut vastaavat alueet, ulkoilureitit, pyö- sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka räily- ja jalankulkureitit, paikalliskeskukset, vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ympäristö- yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut ja luontoarvot sekä ottaa huomioon alueen kulttuurihis- erityisalueet, paikalliset suojelualueet sekä torialliset ja maisemalliset ominaispiirteet. Yksityiskoh- virkistys- ja puistoalueet. taisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota hulevesien hallintaan ja varauduttava sään ääri-ilmiöihin. Taajamatoimintojen alue -merkintä ei estä maa- ja metsätalouskäytössä olevien alu- Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, eiden säilyttämistä tarvittaessa nykyisessä että rakentaminen tai muu käyttö ei yksistään tai tar- käytössään. kasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta aluevaraukseen rajoittuvalla tai alueen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000-verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alu- Taajamatoimintojen aluetta koskeva kuvaus ja suunnit- eella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, mää- telumääräys korvaavat voimassa olevien Uudenmaan rään, vesitasapainoon tai vesialueen pohjaolosuhteisiin maakuntakaavojen taajamatoimintojen aluetta koskevan eikä sellaisia melu- tai muita häiriöitä, jotka merkittävästi merkinnän kuvauksen ja suunnittelumääräyksen. heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natu- ra 2000 -verkostoon.

Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on toimintojen sijoittelulla ja alueiden käytön riittävällä tehokkuu- della edistettävä pyöräilyä, jalankulkua ja joukkoliiken- nettä tukevaa yhdyskuntarakennetta.

Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava päivittäisten palveluiden saatavuus, riittävät ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet sekä pyöräily- ja jalankulkuyh- teydet seudullisille virkistysalueille. Yksityiskohtaisem- massa suunnittelussa on myös turvattava paikalliskes- kusten toimintaedellytykset sekä kiinnitettävä huomiota siihen, että päivittäistavarakaupan lähipalvelupisteitä varten on toteuttamismahdollisuuksia.

Merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksik- köjen koon alarajat ovat seuraavat:

• Sellaisen vähittäiskaupan, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi sijoittua perustelluista syistä myös keskusta-alueiden ulkopuolelle, kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppa, koon alaraja on Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisis- sa 30 000 k-m¡, Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Kirkkonummella, Lohjalla, Mäntsälässä, Nurmijärvel- lä, Porvoossa, Raaseporissa, Sipoossa, Tuusulassa ja Vihdissä 10 000 k-m¡, Askolassa, Hangossa, Inkoossa, Karkkilassa, Loviisassa, Pornaisissa ja Siuntiossa 5 000 k-m¡ ja Lapinjärvellä, Myrskylässä ja Pukki- lassa 2000 k-m¡, ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta. • Muun erikoistavaran kaupan osalta koon alaraja on Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa 10 000 k-m¡, Askolassa, Hangossa, Hyvinkäällä, In- koossa, Järvenpäässä, Karkkilassa, Keravalla, Kirkko- nummella, Lohjalla, Loviisassa, Mäntsälässä, Nurmijär- vellä, Pornaisissa, Porvoossa, Raaseporissa, Sipoossa, Siuntiossa, Tuusulassa ja Vihdissä 5000 k-m¡ ja Lapin- järvellä, Myrskylässä ja Pukkilassa 2000 k-m¡, ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta. • Päivittäistavarakaupan osalta koon alaraja on Helsin- gissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa 5000 k-m¡ ja Uudenmaan muissa kunnissa 2000 k-m¡, ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta.

54 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksi- köllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön.

Rakentamattomat rannat on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa varattava yleiseen virkistykseen, jollei erityinen tarve edellytä alueen osoittamista muuhun käyttöön.

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava maakuntakaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus taajamatoimintojen alueella.

Kunnan yleis- ja asemakaavoituksessa on otettava huomioon ja turvattava seudullisiin tarveselvityksiin perustuvat riittävät varikkoalueet joukkoliikenteen varikoille. Suunni- teltaessa muuta maankäyttöä olemassa olevien varikoi- den alueille on varmistettava, että korvaava varikkoka- pasiteetti on toteutettu ennen olemassa olevan varikon toiminnan päättymistä.

Merkintä on kehittämisperiaatemerkintä. Aluetta on suunniteltava joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvana kyseisen taajaman muuta aluetta Merkinnällä osoitetaan tiivistettävät tehokkaammin rakennettavana alueena. Yhdyskuntara- taajama- ja keskustatoimintojen alueet, kennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityi- jotka tukeutuvat kestävään liikennejärjes- sesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, Tiivistettävä alue telmään. elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden riittävyyteen.

Merkintä on kehittämisperiaatemerkintä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa toteuttaminen on ajoitettava pääsääntöisesti maakuntakaavan suunnit- Merkinnällä osoitetaan pitkällä aikavälillä telukauden loppupuolelle. toteutettavat taajama-toimintojen alueet tai työpaikka-alueet. Kunta määrittelee alueen toteuttamisen tarkoituksen- Taajamatoimintojen mukaisen ajoituksen suhteessa kyseisen taajaman tai tai työpaikka-alueiden kunnan osa-alueen muihin käytettävissä oleviin taajama- reservialue toimintojen alueisiin ja työpaikkojen osalta suhteessa kunnan muihin käytettävissä oleviin työpaikkatoimintojen alueisiin.

Merkinnällä osoitetaan uusiin raideliiken- Aluetta koskee taajamatoimintojen aluetta koskevan neasemiin tukeutuvat taajamatoimintojen suunnittelumääräyksen lisäksi seuraava määräys: Kunta- alueet. kaavoituksessa alueen maankäyttö on suunniteltava ja mitoitettava raideliikenteen toimintaedellytyksiä suosi- Raideliikenteeseen tuvaksi. Uuden aseman tarkempi sijainti määritellään yksi- keutuva taajamatoimin- tyiskohtaisemmassa suunnittelussa. tojen alue Alueen maankäytön, uuden raideliikenneyhteyden ja aseman suunnittelu tulee kytkeä toisiinsa. Yksityiskoh- taisemmassa suunnittelussa alueen toteuttaminen tulee kytkeä uuden raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen.

Merkintä on kehittämisperiaatemerkintä. Ennen alueen yksityiskohtaisempaa suunnittelua alueen maankäyttö on ratkaistava maakuntakaavoituksessa. Merkinnällä osoitetaan pitkällä aikavälillä, pääasiassa maakuntakaavan suunnittelu- Alueelle ei tule suunnitella sellaista alueidenkäyttöä, jo- Raideliikenteeseen kauden jälkeen toteutettavat uusiin raide- ka estää tai merkittävästi haittaa alueen tulevaa käyttöä tukeutuva liikenneasemiin tukeutuvat alueet. raideliikenteeseen tukeutuvan asemanseudun kehittämis- asemanseudun alueena. kehittämisalue

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 55 Taajamarakenne: vaikutusten arviointi

Vaikutukset alueiden käyttöön Vaikutukset liikenteeseen ja yhdyskuntahuoltoon Rakenteen eheyttäminen, tiivistäminen ja reservialueiden osoittaminen vaikutta- Taajamatoimintojen toteuttamisjärjestys vat myönteisesti sekä valtakunnalliseen että edesauttaa maankäytön ja liikenteen saman- maakunnalliseen alue- ja yhdyskuntaraken- aikaista suunnittelua ja kehittämistä yhdys- teeseen. Kaava edesauttaa kestävän yhdyskuntarakennetta eheyttävästi. Asutuksen kes- kuntarakenteen hallittua kehittämistä valta- kittyminen parantaa raideliikenteen kehittä- kunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mu- misedellytyksiä. Uusien liikenneinvestointien kaisesti. Voimakkain kasvu vaikutuksineen kannattavuus paranee ja nopeuttaa uusien suuntautuu pääkaupunkiseudulle ja kehys- asemanseutujen toteuttamista. Tiivistyvillä kuntiin. Rakentaminen kohdistuu pääasiassa alueilla seudullisen joukkoliikenteen edelly- olemassa oleviin taajamiin niitä tiivistäen ja tykset paranevat. Matkojen lyhentyessä myös rakennetta eheyttäen. Niillä suurimmat vai- kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuus lisääntyy kutukset kohdistuvat maankäyttöön nykyis- paikallisessa liikkumisessa. Tämä voi vähen- ten taajamien tiivistämisalueilla, taajamien tää paikallisesti henkilöautoliikennettä. Taa- reuna-alueilla, sekä taajamien sisällä olevilla jamarakenteen keskittyessä liikenteen pääs- rakentamattomilla alueilla. Merkittäviä vai- töjen kasvu hidastuu. kutuksia kohdistuu myös alueille, joissa kylä Uusien taajamien sijainnissa on huomi- muuttuu taajamaksi tai päinvastoin. Muutos oitu hyvä liikenteellinen tavoitettavuus, mikä joko lisää tai vähentää maakuntakaavan oh- voi merkittävästi parantaa joukkoliikenteen jaavuutta kyseisen alueen maankäytön suun- toimintaedellytyksiä. Toisaalta joukkoliiken- nittelussa. teen kasvava käyttö vaatii lisäinvestointeja se- Ylimaakunnallisia aluerakennevaikutuk- kä maanteillä että radoilla. sia syntyy pääosin kaava-alueen rajojen tun- Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ei tumassa. Esimerkiksi Hyvinkään seutukes- vaadi yhtä suuria investointeja uuden kunnal- kuksen kasvulla on vaikutuksia myös Hämeen listekniikan rakentamiseen, kuin taajaman suuntaan. Kuntatasolla jotkin taajamatoi- laajentaminen rakentamattomille alueille. mintojen muutokset voivat vaikuttaa aluera- Muun muassa jäte- ja vesihuollon järjestämi- kenteen painopisteisiin. Vaikutukset voivat nen on helpompaa ja tulee edullisemmaksi. olla merkittäviä esimerkiksi jos kunnassa Kuormituksen lisääntyminen saattaa ylittää taajama-aluetta on toisaalla laajennettu ja nykyisen teknisen huollon toimintakyvyn, toisaalla supistettu tai merkitty reserviksi. jolloin vaaditaan uusia investointeja ja tekni- Uudet ratayhteydet avaavat uusia kasvu- sen huollon ratkaisuja. käytäviä. Niihin tukeutuvat uudet taajamatoimintojen -alueet mahdollistavat osaltaan vä- Vaikutukset luontoon ja ympäristöön estön ja työpaikkojen kasvun sekä asuntoja toimitilojen rakentamisen yhdyskuntaraken- Uusien taajamatoimintojen alueiden toteut- netta eheyttäen. Reservialueille on odotetta- taminen muuttaa luontoa ja ympäristöä laaja- vissa maankäytön muutoksia vasta suunnit- alaisesti ja monin tavoin. Rakentamispaineet telukauden loppupuolella. Reservialueiden ja luonnonympäristön tilaa heikentävät vai- suunnittelumääräys on kehittämissuositus, kutukset kohdistuvat kuitenkin erityisesti ny- mutta se vaikuttaa osaltaan kuntien maan- kyisten taajamien sisällä oleville rakentamat- käytön strategiseen suunnitteluun jossa jou- tomille luonnon- tai virkistysalueille. Taaja- dutaan aikaisempaa tarkemmin arvioimaan matoimintojen alueiden kokonaisala on pie- alueiden käyttöönoton ajoitusta. Tämä vä- nempi kuin voimassa olevissa kaavoissa, joten hentää yhdyskuntarakenteesta uusia irrallisia rakennettavaa alaa todennäköisesti myös taajama- tai työpaikka-alueita. Vaikutukset toteutuu vähemmän. Tämä vähentää osaltaan voivat realisoitua kunnissa eriaikaisesti. luonnonympäristöihin rakentamisen aihe-

56 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 uttamia kielteisiä vaikutuksia. Tiivistettäessä den edellytyksiin alueiden pirstoutumisen ja nykyisiä taajama-alueita niiden ulkopuoliset kasvavan virkistyskäyttöpaineen seuraukse- luontoalueet ja arvokkaat maisemakokonai- na. Maatalouden kannalta hyville ja yhtenäi- suudet säästyvät uudelta rakentamiselta. Toi- sille peltoalueille on osoitettu pääosin raken- saalta tiiviimpi rakenne ja lisääntyvä asutus nettuna toteutuvia alueita vähemmän kuin lisäävät kuormitusta taajamien läheisyydessä aikaisemmin. Muutos vahvistaa maatalouden oleville luonto- ja virkistysalueille. toimintaedellytyksiä. Tiivistäminen ja täydennysrakentaminen Alueen kaavoittaminen taajamatoiminto- muuttavat maisemakuvaa ja kulttuuriympä- jen alueeksi nostaa maan arvoa. Maan hin- ristöä. Uusi rakentaminen voi monipuolista nousee erityisesti tiivistettävillä alueilla. taa nykyisiä taajamia ja tuoda niihin ajallista Reservialueilla, jotka ovat aikaisemmin olleet kerroksellisuutta. Taajamarakenteen tiivistä- taajamatoimintojen piirissä, voi mahdolli- minen ja täydentäminen edellyttää kuitenkin nen rakentamisen ajoituksen lykkääntymi- erityistä yhteensovittamista kulttuuriympä- nen tuoda epävarmuutta erityisesti yksityisille ristö- ja maisema-arvojen kanssa. maanomistajille. Kunnan omistaman maan Taajama-alueiden rakentaminen muuttaa ottamisella taajamatoimintojen käyttöön on alueiden vesitasapainoa, mistä seuraa lisään- huomattava merkitys kuntataloudelle. Uusien tyvää tarvetta hulevesien hallintaan. Rakenta- taajamatoimintojen alueiden vaatima kun- misen keskittyminen aikaisempaa enemmän nallistekniikka ja palvelutarjonta aiheuttavat taajamiin mahdollistaa mm. keskitetyn vesi- kustannuksia, joita voidaan osin rahoittaa ja jätehuollon, mikä hillitsee haja-asutuksen käyttömaksujen ja toteuttamissopimusten aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Toteu- kautta. tettaessa uusia taajama-alueita ja niihin liit- tyviä liikenneyhteyksiä ekologisen verkoston Vaikutukset asukkaisiin, elinoloihin ja toimivuus saattaa heikentyä. Toteuttamalla yhteisöihin viheryhteydet riittävän leveinä ja toimivina voidaan lieventää haitallisia vaikutuksia. Maakuntakaavan taajamatoimintojen alueiden muutokset vaikuttavat pääosin myöntei- sesti sekä nykyisten että uusien asukkaiden Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin elinoloihin. Tiiviimpi asutus voi luoda uusia Kunnat voivat käyttää resursseja tehokkaam- edellytyksiä yhteisöllisyydelle ja palveluil- min ohjaamalla asutusta ja muita toimintoja le. Asukkaat kokevat taajamissa tapahtuvat taajamatoimintojen alueille. Haja-asutuksen muutokset eri tavoin. Esimerkiksi nykyiset kielteiset vaikutukset vähenevät. Taajami- asukkaat voivat kokea tiivistyvien taajamien en kasvava väestöpohja luo mahdollisuuk- täydennysrakentamisen kielteisenä ja elin- sia monipuolisemmalle palvelutarjonnalle ympäristöä heikentävänä. Toisaalta paranevat erityisesti kuntakeskuksissa. Teollisuus- ja palvelut ja mahdollisesti koheneva kaupunki- työpaikka-alueiden toimintaedellytykset pa- kuva voidaan kokea myönteisenä kehitykse- ranevat. Kuitenkin teollisuus- ja paljon tilaa nä. Rakentamisen aikaiset häiriöt heikentävät vaativien toimintojen edellytykset säilyä taa- hetkellisesti alueen viihtyvyyttä. Uusilla taajama-alueilla voivat heiketä mm. maanarvon jamatoimintojen alueilla, jotka rakennetaan nousun ja kyseisten toimintojen asutukselle alusta asti tiiviiksi, haitat ovat pienempiä. mahdollisesti aiheuttavien ympäristöhaitto- Työpaikka-alueen muuttuminen taajamatoi- jen seurauksena. Keskustatoimintojen alueen mintojen alueeksi mahdollistaa uudenlaisia muuttuminen taajamatoimintojen alueek- asuinympäristöjä. Työpaikka-alueella, joka si voi tuoda muutoksia kaupan rakenteeseen muuttuu taajamatoimintojen alueeksi ja voi ja palvelurakenteeseen. Maakuntakaavan toteutua osin myös asuinalueena, on mahdol- MU-alueen muuttuminen taajamatoimin- lista parantaa alueen viihtyisyyttä ja virkistys- tojen alueeksi vaikuttaa maa- ja metsätalou- mahdollisuuksia.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 57 5.2.3. Asumisen ohjaaminen maakuntakaavassa veluiden järjestämistä Väestön sosiaalisen eriyty- misen (segregaation) ehkäisemiseksi asuinalueilla tulee varmistaa muun muassa asuntokannan ja Kaavaratkaisun sisältö, perustelut ja tulkinta asuntojen omistusmuotojen monipuolisuus. Vai- Asumista koskevaa kehittämissuositusta on tarkis- hemaakuntakaavan taajamatoimintojen alueet on tettu. Se korvaa Uudenmaan maakuntakaavan ai- osoitettu sellaisille alueille, jotka ovat ympäristön emman kehittämissuosituksen ja koskee nyt koko ja saavutettavuuden puolesta houkuttelevia ja jois- maakuntakaava-aluetta. Vaihemaakuntakaavassa sa monipuolinen väestörakenne on todennäköi- ei käsitellä loma-asumista vaan ohjataan vain ym- sempi kuin syrjäisemmillä alueilla. pärivuotisen asumisen sijoittumista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) velvoittavat ehkäisemään olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Mitä Asumista koskeva kehittämissuositus enemmän asutusta sijoittuu asemakaava-alueiden ulkopuolelle, sitä vähemmän asukkaita riittää yh- Ympärivuotista asumista on ohjattava ensi- dyskuntarakenteen toimivuuden kannalta tärkei- sijaisesti maakuntakaavan taajamatoiminto- siin taajamiin ja kyliin. jen alueille, tiivistettäviä alueita painottaen. Asumista koskevan kehittämissuosituksen ta- Taajamatoimintojen ulkopuolelle suuntau- voitteena on tukea yhdyskuntarakenteen eheyt- tuvaa asumista on ohjattava suunnitelmalli- tämisen periaatteita ja kaavan kokonaisratkaisun sesti kyliin. toteutumista sekä tavoitteellista kehityspolkua Laajoja aluekokonaisuuksia, jotka ovat asumisen sijoittumisen osalta. Kehityspolun aja- muodostuneet väestömäärältään suuriksi, tuksena on, että ympärivuotista asumista ohjataan mutta toiminnallisesti yksipuolisiksi asuin- ensisijaisesti taajamiin, ja niiden ulkopuolelle ha- alueiksi kehitetään monipuolistamalla nii- keutuvaa asumista ohjataan kyliin. Väestönkasvus- den toiminnallista rakennetta. Kehittämis- ta suurin osa ohjataan taajama-alueille. keinoina käytetään maankäytön suunnitte- Helsingin seudun asuntoja työmarkkina- lun ohella kaupunkipoliittisia toimenpiteitä, alueella alueelliset erot ovat voimistumassa. Osa joilla parannetaan tapauskohtaisesti aluei- alueista on jo leimautunut etnisesti ja sosioekono- den sosiaalista, taloudellista ja/tai lähiym- misesti. Maakuntakaava ohjaa kasvua joukkolii- päristön tilaa. Alueen yhdyskuntarakennetta kenteen käytävien ohella keskeistä rannikkoseutua eheytetään palvelutason säilymistä ja paran- painottaen: Asuntomarkkinoiden näkökulmasta tamista tukevilla toimenpiteillä, työpaikko- tällaiset vetovoimaiset alueet ja vahvat keskukset jen syntymistä edistävillä toimilla sekä pai- kestävät sosioekonomista ja kulttuurista moni- kalliskeskuksia kehittämällä. muotoisuutta moninkertaisesti suhteessa muihin Uusien alueiden suunnittelussa vältetään alueisiin. laajojen, yksinomaan asumiseen varattujen Suunnittelussa ei tule osoittaa alueita pelkäs- aluekokonaisuuksien muodostamista. tään asumiseen vaan tavoitteena on tukea lähipal-

58 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Asumisen ohjaaminen: vaikutusten arviointi

Vaikutukset alueiden käyttöön Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin Asumista koskeva kehittämissuositus ohjaa Asumisen kehittämissuosituksella on välil- asumisen sijoittumista yhdyskuntarakenteen lisiä vaikutuksia talouteen ja elinkeinoihin. kannalta edullisille alueille. Kehittämissuosi- Uusien taajama-alueiden ja kylien kunnallis- tuksella ei välttämättä ole merkittävää vaiku- tekniikka ja palvelutarjonta aiheuttavat kus- tusta alueiden käyttöön. Vaikutuksen suuruus tannuksia, mutta taajamatoimintojen alueilla riippuu kunnan omista toimenpiteistä. Ke- kunnat voivat ohjata resursseja tehokkaam- hittämissuositusta on mahdollista hyödyntää min kuin hajallaan olevassa asutuksessa. Taa- kuntien omassa maapoliittisessa ja kaavoi- jamiin ja kyliin rakentaminen säilyttää pellot tuksellisessa ohjauksessa sekä lupaharkin- ja metsät eheämpinä kokonaisuuksina, jolloin nassa. Useamman kunnan samansuuntaisten maatalouselinkeinojen harjoittaminen on toimenpiteiden kautta voi vaikutus olla myös kannattavampaa. Taajamien ja kylien kasvava seudullisesti merkittävä. väestöpohja luo mahdollisuuksia monipuolisemmalle ja helposti saavutettavalle palvelutarjonnalle. Vaikutukset liikenteeseen ja yhdyskuntahuoltoon Vaikutukset asukkaisiin, elinoloihin ja Asumisen kehittämissuosituksella on välilli- yhteisöihin siä vaikutuksia liikennemääriin ja yhdyskuntahuollon ratkaisuihin. Uuden rakentamisen Taajamien ja keskustojen kasvu luo edelly- keskittäminen voi vähentää tarvetta henkilö- tyksiä monimuotoisten kaupunkikulttuu- autoliikenteen määrään. Keskittyneessä ra- rien kehittymiselle sekä mahdollistaa mo- kenteessa joukkoliikenteen järjestäminen on nipuolisia ja väestöpohjaltaan tasapainoisia kannattavampaa. Vaikutukset konkretisoitu- asuinalueita. Tasapainoinen väestörakenne vat asumisen sijoittumisen ja määrän kautta. ehkäisee negatiivista alueellista eriytymistä. Maakuntakaavoituksella on kuitenkin vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa segregaa- Vaikutukset luontoon ja ympäristöön tiokehityksen hallintaan uusillakaan alueil- Asumisen kehittämissuosituksella on vähäi- la. Aiemmin syntyneen rakenteen sisäisiin siä suoria vaikutuksia luontoon ja ympäris- vetovoimasuhteisiin tai sosioekonomiseen ja töön. Kehittämissuositus tukee yhdyskun- etniseen eriytymiseen maakuntakaavalla ei tarakenteen kestävämpää rakennetta, mikä voi vaikuttaa. vähentää ympäristöön ja luontoon kohdistu- Taajamien kasvu parantaa palvelujen saa- vaa kuormitusta, hillitsee ilmastonmuutos- vutettavuutta ja kevyen liikenteen edellytyksiä. ta ja parantaa edellytyksiä ilmastonmuutok- Taajamien tiivistäminen muuttaa kaupunki- sen hallintaan. Rakentamisen keskittämi- kuvaa ja -ympäristöä. Kylien identiteetti voi nen säästää yhtenäisiä metsä- ja peltoalueita voimistua ja väestörakenne tasapainottua. sekä muita luontoalueita. Tiiviisti asuttujen alueiden läheisyydessä olevien virkistysalueiden käyttöpaineet ja kulutus kasvavat, jolloin liikkumisen ohjaukseen virkistysalueilla on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 59 5.2.4. Joukkoliikenteen kehittäminen Alueellisesti laajimmat tai alueen joukkoliiken- nejärjestelmän kannalta merkittävimmät liityntä- Kaavaratkaisun sisältö, perustelut ja tulkinta pysäköintipaikat keskustatoimintojen ulkopuolella Taajamarakenteen suunnittelussa eräänä lähtö- on osoitettu kohdemerkinnällä. Liityntäpysäköin- kohtana on ollut tiivistää ja täydentää rakennetta nin kehittämisen painopiste on pääkaupunki- siten, että luodaan edellytykset toimivalle joukko- seudun ulkopuolella. Erityisen tärkeää liityntä- liikenteelle. Raideliikenteen asemanseutujen li- pysäköinnin järjestäminen on sellaisilla joukko- säksi kasvua on ohjattu vahvojen linja-autoliiken- liikenteen asemilla ja pysäkeillä, joita ympäröivä teen yhteysvälien varaan. Vaihemaakuntakaavassa maankäyttö ei luo edellytyksiä tiheästi liikennöi- esitetty joukkoliikenteen ratkaisu tukee tällaisen välle joukkoliikenteelle tai asutus ei pääsääntöi- aluerakenteen muodostumista. Varsinkin pääkau- sesti sijaitse kävelyetäisyydellä. Pyöräpysäköintiä punkiseudulla aluerakenne on kehittymässä en- pitää edistää kaikilla joukkoliikenteen asemilla ja tistä verkostomaisemmaksi, mistä johtuen sujuvat merkittävimmillä pysäkeillä koko suunnittelualu- poikittaiset joukkoliikennekäytävät ovat nousseet eella. Liityntäpysäköinnin sujuvuuteen vaikuttavat merkittävään asemaan säteittäisten yhteyksien merkittävästi lyhyet ja turvalliset yhteydet pysä- rinnalle. köintipaikalta sekä lähtö- että saapumispysäkille. Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan uudella ke- Liityntäpysäköintipaikkojen merkinnät perustuvat hittämisperiaatemerkinnällä pääkaupunkiseudun pääasiassa pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen poikittaiset joukkoliikenteen yhteysvälit. Lisäksi liityntäpysäköinnin kehittämisohjelmaan (Uuden- uusina joukkoliikennemerkintöinä esitetään koh- maan liitto 2009). demerkinnöillä merkittävimmät joukkoliikenteen Liityntäpysäköintimerkintä täsmentyy kunta- vaihtopaikat ja liityntäpysäköintipaikat koko Uu- kaavoituksessa ja väyläsuunnittelussa, joissa on denmaan alueelle. Joukkoliikenteen merkintöjen kiinnitettävä huomiota liityntäpysäköinnin vaati- lisäksi myös keskustatoimintojen alueiden suun- miin tilavarauksiin ja kulkuyhteyksiin. Maakun- nittelumääräyksessä velvoitetaan ottamaan huo- takaavaan merkittyjen liityntäpysäköintipaikkojen mioon joukkoliikenteen tarpeet. lisäksi voidaan kehittää myös muita, paikallisista Joukkoliikenteen käytön lisääminen pääkau- tarpeista lähteviä liityntäpysäköintialueita. Maa- punkiseudun laajalla työssäkäyntialueella edel- kuntakaavalla ei oteta kantaa liityntäpysäköinnin lyttää eri joukkoliikennemuotojen ja -linjastojen toteutus- ja rahoitusvastuisiin. muodostamaa monipuolista verkostoa. Sujuvat Pääkaupunkiseudun eri alueiden saavutetta- matkaketjut eri liikennemuotojen välillä lisäävät vuutta joukkoliikenteellä voidaan pääkaupunki- joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Uusilla kaava- seudun sisällä sekä seudun ulkopuolelta parantaa merkinnöillä korostetaan joukkoliikenteen verkos- järjestämällä mahdollisuudet sujuville vaihdoille tomaista rakennetta ja myös muun kuin raidelii- säteittäisten ja poikittaisen joukkoliikenteen ris- kenteen merkitystä osana kestävää joukkoliiken- teämiskohdissa. Vaihtojen sujuvuutta edistävät nejärjestelmää. Kaavassa esitetty joukkoliikenne- mm. lyhyet ja turvalliset yhteydet pysäkkien välillä. järjestelmä täsmentyy alempiasteisessa kaavoituk- Joukkoliikenteen vaihtopaikkoja on osoitettu eten- sessa ja väyläsuunnittelussa. kin merkittävimpien säteittäisten yhteyksien ja Kaavaratkaisussa on hyödynnetty Uudenmaan vaihemaakuntakaavassa osoitettujen pääkaupun- liiton omien selvitysten lisäksi Helsingin seudun kiseudun poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien liikennekuntayhtymän (HSL), Uudenmaan ELY- risteyskohtiin. Vaihtopaikkojen toimivuus, inf- keskuksen ja kuntien omissa kaavatöissään laa- rastruktuurin tarpeet ja tilavaraukset on otettava timia joukkoliikenteeseen liittyviä selvityksiä ja huomioon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. suunnitelmia. Uudenmaan 1.vaihemaakuntakaavan jouk- Pääkaupunkiseudun poikittaisen joukkoliiken- koliikenteen terminaalien merkinnät kumotaan. teen yhteysvälit perustuvat kuntien yleiskaavoi- Käytetty merkintätapa ja kohdemerkintöjen sijainti tuksen yhteydessä laatimiin suunnitelmiin ja ne eivät vastaa nykyistä tilannetta joukkoliikenteen vastaavat Raidejokerista ja Jokeri 2-linjoista tehtyjä merkittävimmistä tilavarausta edellyttävistä alu- suunnitelmia. Kehä III:n tuntumassa kulkeva yhte- eista. Pääkaupunkiseudun poikittaisten joukkolii- ysväli perustuu Östersundomin yleiskaava-alueen kenneyhteyksien kehittyminen ja suunnittelu ovat liikenneselvitykseen sekä Vantaan yleiskaavassa tuoneet selvemmin esille tarpeet kehittää vaih- esitettyyn linjaukseen. Poikittaiset joukkoliiken- topaikkoja pitkämatkaisen linja-autoliikenteen neyhteydet yhdistävät maakuntakaavassa osoitet- ja HSL-liikenteen välillä. Terminaalien sijaan on tavia pääkaupunkiseudun aluekeskuksia, tiivistet- käytetty erillisiä merkintöjä seudullisesti merkittä- täviä taajamia sekä joukkoliikenteen vaihtopaikko- vistä joukkoliikenteen vaihtopaikoista sekä liityn- ja. Joukkoliikenteen reittien tarkempi sijainti sekä täpysäköintialueista.. liikennemuoto määritellään yksityiskohtaisem- Uudenmaan vahvistetussa maakuntakaavassa massa suunnittelussa. on osoitettu ohjeellisina seutuliikenteen ratoina

60 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 yhteydet Helsingin Laajasaloon, Vantaan Hakuni- nummen suuntaan maakuntakaavaratkaisussa on laan sekä Espoon Kauklahteen. Nämä merkinnät esitetty liikenteen yhteystarvenuoli. kumotaan. Laajasalon yhteys korvataan liikenteen Hakunilan seutuliikenteen radan tarve on pois- yhteystarvemerkinnällä. Laajasalon raideyhtey- tunut. Merkintä kumotaan. destä on käynnissä yleissuunnitelman laadinta ja Maakuntakaavatyön aikana on noussut esille ympäristövaikutusten arviointi. Laadinnan aika- tarve osoittaa joukkoliikenteeseen liittyvä liiken- na selvitettiin useita eri joukkoliikennevaihtoeh- teen yhteystarve Söderkullasta Porvoon suuntaan. toja, mutta päätöstä toteutettavasta vaihtoehdosta Porvoon suunnan pitkän aikavälin joukkoliikenne- ei ole tehty. ratkaisua pitää suunnitella myös siksi, että aiem- Ruoholahti–Matinkylä-metron rakentamisen min maakuntakaavoissa olleen Heli-ratalinjauk- aikana on jatkettu metron suunnittelua Matin- sen säilyttämiselle ei nähty olevan edellytyksiä ja kylästä Kivenlahteen ja edelleen Saunalahteen. merkintä kumotaan. Kumoamisen perustelut esi- Suunnittelun yhteydessä ja osana Helsingin seu- tetään luvussa 5.3.2. dun liikennejärjestelmäsuunnitelman laadintaa Liikenteen yhteystarvemerkinnät on osoitet- on tullut esille tarve jatkaa suunnittelua Kiven- tu vaihemaakuntakaavassa suoralla nuoliviivalla, lahdesta myös Kirkkonummen suuntaan. Ra- joka on hyvin yleispiirteinen. Sen perusteella ei voi kenteilla oleva Ruoholahti–Matinkylä-metro arvioida mahdollisen liikenneyhteyden tarkkaa ja suunniteltu Matinkylä–Saunalahti-osuus on sijaintia ja toteuttamistapaa. Klaukkalan radan jat- merkitty ohjeellisen seutuliikenteen radan linja- keen suunnittelutarve osoitetaan liikenteen yhte- uksen sijasta liikennetunnelina yleissuunnitel- ystarpeena välillä Klaukkala–Rajamäki, jossa jatke man ja alustavan yleissuunnitelman mukaises- yhtyy Hanko–Hyvinkää-rataan. Radan suunnit- ti. Voimassa olevan maakuntakaavan ohjeellinen telutarve on todettu Helsingin seudun liikennejär- seutuliikenteen radan merkintä Saunalahdesta jestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2011). Kauklahteen kumotaan. Kivenlahdesta Kirkko-

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 61 Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys

Merkinnällä osoitetaan vaihtoehtoisia Tie- ja radansuunnittelussa on otettava huomioon seu- liikenneväylien linjauksia silloin, kun maa- dulliset ulkoilu-, virkistys- ja viheryhteystarpeet, luon- kuntakaavassa on useampi käyttökelpoi- nonsuojelu, kulttuuriympäristö, maisema, pohja- ja pinta- Liikenneväylän nen linjausvaihtoehto. Ohjeellista linjausta vesien suojelu sekä lajiston liikkuminen. katkoviivamerkintä tarkoittavalla merkinnällä osoitetaan lii- osoittaa vaihtoehtoisen kenneväylä silloin, kun väylän tarkka sijain- Tie- ja radansuunnittelussa on huolehdittava siitä, että ratkaisun tai ohjeellisen ti on ratkaisematta. liikenneväylä ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä mui- linjauksen den hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta liiken- neväylään rajoittuvalla tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvos- Liikenneväylän katkoviivamerkintää koskeva suun- ton verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia nittelumääräys korvaa voimassa olevan Uudenmaan vaikutuksia pohjavesiin, vesistövirtaamiin, vesiluonnolle, maakuntakaavan liikenneväylän katkoviivamerkintää vesialueiden pohjaolosuhteisiin, melu- tai muita häiriöitä, koskevan suunnittelumääräyksen. jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon.

Merkinnällä osoitetaan liikenteen yhteys- Seuraavat yhteydet on suunniteltava ensisijaisesti jouk- tarpeet sekä Helsinki©Tallinna välin liiken- koliikenneyhteytenä: neyhteyksien kehittämistarpeet mukaan • Helsingin keskustasta Laajasaloon lukien lautta-, raide- ja helikopteriyhteydet. • Sipoon Söderkullasta Porvoon suuntaan Liikenteen yhteystarve • Espoon Kivenlahdesta Kirkkonummen suuntaan • Nurmijärven Klaukkalasta Rajamäelle

Kohdemerkinnällä osoitetaan keskustatoi- Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle tulee mintojen alueiden ulkopuolisten, seudulli- varata sujuvat reitit joukkoliikenteelle ja riittävät alueet Joukkoliikenteen sesti merkittävien joukkoliikenteen vaihto- vaihtopysäkeille, joilla voidaan vaihtaa sujuvasti joukkolii- vaihtopaikka paikkojen yleispiirteinen sijainti. kennemuodosta ja -linjastosta toiseen.

Kohdemerkinnällä osoitetaan keskustatoi- Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle tulee mintojen alueiden ulkopuolisten, seudulli- varata riittävästi tilaa liityntäpysäköinnille sekä järjestää Liityntäpysäköinti- sesti merkittävien liityntäpysäköintialuei- lyhyet ja sujuvat yhteydet liityntäpysäköintialueelta py- paikka den yleispiirteinen sijainti. säkeille ja pysäkkiparien välillä.

Merkintä on kehittämisperiaatemerkintä. Yhteysväli voidaan toteuttaa joko raide- tai linja-autoyh- teytenä. Yhteysvälien tarkempi sijainti määritellään yksi- Merkinnällä osoitetaan pääkaupunkiseu- tyiskohtaisemmassa suunnittelussa siten, että ne vahvis- Pääkaupunkiseudun dun merkittävimmät poikittaiset joukkolii- tavat pääkaupunkiseudun verkostomaista rakennetta. poikittainen joukkoliikenneyhteydet. kenteen yhteysväli Yhteysväli on suunniteltava siten, että se kytkeytyy pää- kaupunkiseudun sisäiseen ja sen ulkopuolelta tulevaan joukkoliikenteeseen joukkoliikenteen vaihtopaikoissa.

62 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Joukkoliikenne: vaikutusten arviointi

Vaikutukset alueidenkäyttöön Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin Tehokas seutuliikenteen ratoihin perustu- Joukkoliikenteen kehittäminen vähentää in- va joukkoliikennejärjestelmä mahdollistaa ja vestointitarvetta tieverkkoon, mutta edel- edellyttää tiiviin aluerakenteen. Liikenteen lyttää investoimista joukkoliikenteeseen. yhteystarpeiden vaikutuksia on vaikea arvioi- Joukkoliikenteen operoimisen rahoitustar- da, koska yhteyksien tarve ja sijainti tarken- ve lisääntyy, mutta kasvu on käyttäjämäärän tuvat vasta yksityiskohtaisemmassa suunnit- kasvua hitaampaa johtuen järjestelmän te- telussa. Merkinnällä on vaikutusta alueella hostumisesta. Henkilöautoliikenteen kustan- tehtävään maankäytön suunnitteluun. nukset asukasta kohden alentuvat liikenteen Pääkaupunkiseudun poikittaiset jouk- määrän vähentymisen myötä. Kokonaisuute- koliikenteen yhteysvälit ja joukkoliikenteen na liikenteen kustannukset asukasta kohden vaihtopaikat edistävät verkostomaisen kau- alentuvat. punkirakenteen kehittymistä ja mahdollistavat rakenteen tiivistymisen erityisesti joukko- Vaikutukset asukkaisiin, elinoloihin liikenteen solmukohdissa. Liityntäpysäköinti ja yhteisöihin laajentaa joukkoliikennekäytävien vaikutusaluetta, kun asemille ja keskeisille linja-au- Tehokas ja toimiva liikennejärjestelmä edis- toliikenteen pysäkeille on mahdollista tulla tää asumisen, työpaikkojen ja palvelujen kes- myös pyörällä tai autolla. kinäistä saavutettavuutta, vähentää henkilö- autoliikenteen tarvetta ja mahdollistaa joukkoliikenteen ja palvelujen tason ylläpidon ja Vaikutukset liikenteeseen ja kehittämisen. Yksityisautoilun vähentyminen yhdyskuntahuoltoon pienentää liikenteestä syntyviä meluhaittoja. Joukkoliikenteen vaihtopaikka edistää suju- Tehokas liikennejärjestelmä laajentaa asuin- vien vaihtoyhteyksien toteuttamista pääkau- paikan valintamahdollisuutta, ja liikenne- punkiseudun sisäisen liikenteen ja kehys- järjestelmän kautta on mahdollista saavuttaa alueen säteittäisten linjojen välillä ja näin erilaisia ja monimuotoisia elinympäristöjä. parantaa saavutettavuutta joukkoliikenteellä. Liityntäpysäköinti parantaa joukkoliikenteen Liityntäpysäköintialueet vähentävät erityisesti saavutettavuutta erityisesti hajautuneessa yh- ruuhka-ajan liikennettä pääkaupunkiseudun dyskuntarakenteessa, jossa ei saada järjestet- sisääntuloväylillä. tyä muuten tehokasta joukkoliikennettä.

Vaikutukset luontoon ja ympäristöön Tehokas joukkoliikennejärjestelmä edistää kestävää yhdyskuntarakennetta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä hillitsemällä henkilöau- toliikenteen kasvua.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 63 5.2.5. Viherjärjestelmä tamisen tarve ja mahdollisuudet. Voimassa olevien Kaavaratkaisun sisältö, perustelut ja tulkinta maakuntakaavojen viheryhteystarpeiden tarkistuksia on tehty silloin, kun niihin liittyvää aluetta Viherjärjestelmän suunnittelun lähtökohtana on muun maankäytön osalta muutettu. Viheryh- 2. vaihemaakuntakaavassa on voimassa olevien teystarvemerkintää käytetään soveltuvilta osin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaa- myös maakunnallisten luontoarvojen turvaamises- vojen viherjärjestelmä, joka pääsääntöisesti jää sa muuttuvilla taajamatoimintojen alueilla, koska voimaan. Viherjärjestelmään on tehty muutok- luontokokonaisuutta ei käsitellä tässä kaavassa. sia niiltä osin kuin taajamatoimintojen alueisiin, Nykyisin rakentamattomilla alueilla on toteutuk- muihin merkintöihin tai suunnittelumääräyksiin sessa enemmän joustoa viheryhteyden sijainnin tehtävä muutos on edellyttänyt viherjärjestelmän suhteen, mutta niillä on myös pyrittävä erityisesti merkintöjen uudelleentarkastelua. Lisäksi Natu- turvaamaan yhteyden ekologinen toimivuus. Taa- ra 2000 -verkostoa on päivitetty. Itä-Uudenmaan jamatoimintojen alueiden laajennuksissa viheryh- alueella tehdyissä muutoksissa on käytetty Uu- teystarpeet on osoitettu pääosin voimassa olevi- denmaan maakuntakaavan merkintöjä ja määrä- en merkintöjen jatkona. Laajimmat muutokset yksiä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoittei- viheryhteystarpeissa on tehty pääkaupunkiseudun den (VAT) tarkistus vuodelta 2009 korostaa osal- viherkehän pohjoisosiin sekä Hyvinkään taaja- taan ekologista verkostoa, mikä on otettu huo- maan liittyen. mioon tehtäessä muutoksia viherjärjestelmään. Viheryhteysmerkintä ei määrittele alueen mi- Viherjärjestelmä on yksi seuraavilla kaavakier- toitusta. Maakuntakaavan kannalta tärkeimmät roksilla kokonaisuutena käsiteltävistä teemoista. mitoituksen reunaehdot asettaa yhteyden sijainti Maakunnan viherjärjestelmään esitetyt muutok- kaavan viherjärjestelmässä ja ekologisessa ver- set on esitetty liitekartalla 10. kossa. Viheryhteys tulee toteuttaa pääsääntöisesti Yhdyskuntarakenteen kehittäminen ja taaja- käytävänomaisia ratkaisuja leveämpänä viheralu- matoimintojen alueiden esitystavan yhdenmukais- eiden muodostamana kokonaisuutena esimerkiksi taminen on edellyttänyt muutamien virkistysalu- taajama-alueen lähivirkistysalueena, puistona tai eiden muuttamista taajamatoimintojen alueiksi muuna viheralueena. Viheryhteystarve -merkin- tai viheryhteystarpeiksi. Pääkaupunkiseudulla on nän sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaa- mahdollistettu uuden asumisen suunnittelu tihe- vassa muiden maakuntakaavamerkintöjen tapaan än vuorotarjonnan joukkoliikenteen varaan muun muuttaa tai merkinnästä voidaan myös kokonaan muassa muuttamalla eräitä virkistysaluemerkin- luopua edellyttäen, että maakuntakaavassa yhteys- töjä (Talin, Kalasataman, Kivinokan*, ja Rastilan verkostolle asetetut tavoitteet eivät vaarannu. Mer- alueilla) taajamatoimintojen alueiksi sekä viheryh- kintää on kuvattu laajemmin Uudenmaan maa- teystarvemerkinnöiksi. Kaavaa laadittaessa on kuntakaavan selostuksessa. alueiden eri käyttötarpeita sovitettu yhteen, kuten Esimerkiksi Kirkkonummella on osoitettu uut- maankäyttö- ja rakennuslain maakuntakaavan ta taajamatoimintojen aluetta kohtaan, joka on sisältövaatimukset edellyttävät. Maakunnallinen nykyisin rakentamaton ja jossa voimassa olevassa viheryhteystarve on otettava huomioon yksityis- maakuntakaavassa on valkoista aluetta sekä maa- kohtaisemmassa suunnittelussa sekä virkistyskäy- kunnallisen ekologisen verkoston kannalta kes- tön että ekologisen verkoston näkökulmasta. Osa keinen viheryhteys. Viheryhteystarve-merkintä jää taajamatoimintojen alueista voi jäädä rakentumat- voimaan. Kyseinen viheryhteys yhdistää Porkka- ta ja toteutua paikallisina virkistysalueina. Virkis- lanniemeä pohjoisen suuntaan, joten sen ja vie- tysalueiden koko ja tarkempi sijainti ratkaistaan reisten taajamatoimintojen alueiden toteutuksessa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Viheryh- tulee varmistaa yhteyden toteutuminen riittävän teystarve- ja taajamatoimintojen alue -merkintö- leveänä maakunnallisena ekologisena yhteytenä, jen määräyksillä velvoitetaan yksityiskohtaisem- myös hirvieläinten liikkumisedellytykset huomi- paa suunnittelua ja viranomaistoimintaa ottamaan oon ottaen. huomioon myös luontoarvot. Ulkoilureitteihin on tehty muutoksia, jos muu- Viheryhteystarvemerkinnällä turvataan maa- hun merkintään tehtävä muutos on sitä edellyttä- kunnallisesti merkittävät viheryhteydet, joiden nyt. Ulkoilureittimerkintää ei käytetä taajamatoi- tarkemmassa suunnittelussa tulee selvittää sekä mintojen alueella vaan maakunnalliset virkistys- ekologisen verkoston että virkistysreittien toteut- yhteydet osoitetaan viheryhteystarve-merkinnällä.

* Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta 30.10.2014.

64 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Taajamatoimintojen alueen merkinnän poistuessa on Uudenmaan maakuntakaavassa vahvistamatta viheryhteystarve on muutettu tarvittaessa ulkoi- jäänyt taajamatoimintojen alue, jolla sijaitsee ar- lureitiksi. Hangon Syndalenin puolustusvoimien vokas kallioalue. Alueelle on sittemmin perustettu alueen laajennuttua pohjoiseen on sen kohdalla si- luonnonsuojelualue. Vantaan ja Klaukkalan taaja- jainnut ulkoilureittimerkintä siirretty valtatien 25 matoimintojen merkintöjen muutoksien kohdal- pohjoispuolelle. Ratkaisu ottaa huomioon puolus- la on osoitettu luonnonsuojelualueena Lammin- tusvoimien aluetarpeet ja toiminnan aiheuttamat suon laaja luonnonsuojelualue ja vanhojen metsien rajoitukset muulle alueidenkäytölle. suojeluohjelmaan kuuluva Riipilän metsät. Näillä Virkistysalueita on merkitty Porvoon Pirtti- molemmilla on maakunnallinen merkitys suunni- saareen puolustusvoimien toiminnan päätyttyä ja teltaessa maankäyttöä kuntien rajalla sijaitsevalla Espoon keskuspuiston yhteyteen Mynttilän ase- alueella. Natura 2000 -verkostoon ehdotettuina manseudun kehittämisaluemerkintään liittyen. alueina on osoitettu valtioneuvoston 1.3.2012 päät- Maakuntakaavassa osoitetut virkistysalueet ovat tämät Vantaanjoki sekä merialueet Hangon ja Por- ylikunnallisia ja ovat keskeinen osa maakunnan voon edustalta. Natura 2000 -verkosto on esitetty verkostomaista viherjärjestelmää. Virkistysalueek- liitekartalla 11. si osoitetulla alueella on voimassa MRL:n 33§ mu- Arvokkaana geologisena muodostumana on kainen ehdollinen rakentamisrajoitus. merkitty Vantaalle Petikonmäki-Hermanskärretin Suojelualueita on osoitettu muutamiin koh- arvokas kallioalue, joka puuttui Uudenmaan maa- tiin. Vantaan Petikonmäen-Hermanskärinkallion kuntakaavasta. alueelle osoitetaan luonnonsuojelualue. Kyseessä

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 65 Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys

Merkinnällä osoitetaan yleiseen virkistyk- Alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Alueen seen ja ulkoiluun tarkoitetut alueet. yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava virkistyskäyttöedellytyksien säilyminen, alueen saavutet- Merkintä sisältää virkistysalueella ole- tavuus, riittävä palveluja varustetaso sekä ympäristö- Virkistysalue massa olevat sekä yhdyskuntarakenteen arvot ja osoitettava maakuntakaavakartalle merkittyjen eheyttämisen kannalta tarpeelliset ko- ulkoilureittien jatkuvuus virkistysalueella. koojakadut ja vastaavat yhdystiet. Virkistysalueiden suunnittelussa on kiinnitettävä huo- Merkintään liittyy MRL 33 §:n 1. momen- miota alueiden ominaisuuksiin ekologisen verkoston tin nojalla rakentamisrajoitus. osana sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Virkistysalueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa vaikutusten arvioinnin perusteella yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta tarpeellisia paikallisia väyliä ja yhdyskuntateknisen huollon laitteita ja rakenteita. Välttämättömien väylien suunnittelussa on turvattava virkistysyhteyksien mahdollisimman esteetön ja turvallinen jatkuminen.

Merkinnällä osoitetaan virkistysaluever- Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdit- kostoon ja ekologiseen verkostoon kuu- tava siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai luvat viheryhteydet ja -alueet. toteutuu tavalla, joka turvaa virkistys- ja ulkoilumahdol- Viheryhteystarve lisuudet, alueen maisema-arvot, arvokkaiden luontokoh- teiden säilymisen sekä lajiston liikkumismahdollisuudet.

Viheryhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston osana se- kä seudullisten ja paikallisten virkistystarpeiden yhteen- sovittamiseen siten, että olemassa olevat virkistykseen varatut tai siihen soveltuvat rakentamattomat alueet varataan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön.

Merkinnällä osoitetaan taajamatoiminto- Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava jen alueiden, luonnonsuojelualueiden ja ulkoilureittien toteuttamisedellytykset maakunnallisesti virkistysalueiden ulkopuoliset maakun- ja seudullisesti toimivana reitistönä. Ulkoilureitti nallisesti ja seudullisesti merkittävät ulkoilureitit. Merkintä on ohjeellinen ja lin- Yksityiskohtaisessa reittisuunnittelussa on pyrittävä jaus osoittaa ensisijaisesti yhteystarpeen. hyödyntämään olemassa olevan tiestön ja poluston käyttömahdollisuuksia. Taajamissa ja virkistysalueilla ulkoilureitit on johdettava alueiden sisäisille ulkoilun ja kevyen liikenteen väylille.

66 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Merkinnällä osoitetaan luonnonsuoje- Suojelualueiksi osoitetuille alueille ei saa suunnitella lulain nojalla suojeltuja tai suojeltaviksi toimenpiteitä, jotka vaarantavat tai heikentävät niitä tarkoitettuja alueita. Niitä ovat kansallis- luonto- ja ympäristöarvoja, joiden perusteella aluees- puistot, luonnonpuistot ja muut luonnon- ta on muodostettu luonnonsuojelualue tai tavoittee- suojelualueet. Suojelualueiksi on osoitet- na on perustaa siitä sellainen. Alueen yksityiskohtai- Luonnonsuojelualue tu myös suojeluohjelmien alueita sekä semmassa suunnittelussa on osoitettava maakunta- Natura 2000 -ohjelman alueita siltä osin kaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus. kuin päätösten yhteydessä on toteutta- miskeinoksi esitetty luonnonsuojelulaki.

Merkintään liittyy MRL 33 §:n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus.

Ominaisuusmerkinnällä osoitetaan val- Alueidenkäyttö on suunniteltava niin, ettei aiheuteta tioneuvoston päätöksien mukaiset sekä maa-aineslaissa tarkoitettua kauniin maisemakuvan valtioneuvoston tekemän ohjelman turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen täydennysehdotuksen mukaiset Natura tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai 2000 -ohjelman alueet. laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia luonto- suhteissa. Natura 2000 Maa- ja vesialueet osoitetaan rasterimer- -verkostoon kuuluva tai kinnällä ja jokikohteet viivamerkinnällä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ehdotettu alue ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun Luonnonsuojelulain perusteella alueelle käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö ja geologi- tai sen läheisyyteen ei saa suunnitella set arvot. toimenpiteitä, jotka merkittävästi heiken- tävät niitä lintudirektiivin tai luontodirektiivin mukaisia luonnonarvoja, joiden perusteella alue on otettu ohjelmaan.

Ominaisuusmerkinnällä osoitetut geolo- giset muodostumat sisältävät merkittä- viä maisemallisia ja luonnontieteellisiä arvoja.

Arvokas harjualue Merkinnällä osoitetaan harjujensuoje- tai muu geologinen luohjelman mukaiset valtakunnallisesti muodostuma arvokkaat harjualueet, vahvistettujen seutukaavojen arvokkaat harjualueet, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kalliomaisema-alueet sekä maakunnallisesti arvokkaat moreenimuo- dostumat.

Alueilla, joille on aluevarausmerkinnäl- lä osoitettu käyttötarkoitus, ensisijaisen maankäyttömuodon määrittelee alueva- rausmerkintä.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 67 Viherjärjestelmä: vaikutusten arviointi

Vaikutukset alueiden käyttöön kä liikenneväylien että yhdyskuntahuollon Viherjärjestelmän uusien merkintöjen to- rakenteiden suunnitteluun ja sijoittamiseen. teutuminen jäsentää yhdyskuntarakennetta Geologisen muodostuman vaikutus on vähäi- ja niihin kuuluvat alueet muodostavat osan sempi. Virkistysalueiden ja ulkoilureittien to- ekologista verkostoa. Virkistys- ja luon- teuttaminen edellyttää jätehuollon laajenta- nonsuojelualueita koskeva maankäyttö- ja mista myös niille. Viheralueina toteutettavat rakennuslain mukainen rakentamisrajoitus viherjärjestelmän osat parantavat edellytyksiä vaikuttaa rakentamismahdollisuuksiin näillä hulevesien hallintaan erityisesti taajamatoi- alueilla. Virkistysalueet ja osin myös suoje- mintojen alueilla. lualueet vähentävät virkistyskäyttöpaineita muilla alueilla. Viheryhteystarvemerkintöjen Vaikutukset luontoon ja ympäristöön vaikutuksena on myös maankäytön rajoituksia, mutta ne täsmentyvät vasta yksityis- Viherjärjestelmän merkintöjen toteuttaminen kohtaisemmassa kaavoituksessa. Lievemmin mahdollistaa luonnon monimuotoisuuden ja maankäyttöä rajoittavat arvokkaat geologi- lajiston liikkumisedellytysten säilyttämisen. set muodostumat. Niiden vaikutus kohdis- Luonnonsuojelualueet ja Natura 2000-alueet tuu ensisijaisesti maa-aineslain mukaiseen ylläpitävät luontotyyppien ja eliölajien suoje- lupaharkintaan. Toteutunut ulkoilureitti ra- lun suotuisaa tasoa tai edistävät sen saavutta- joittaa muuta maankäyttöä reitin vaatimalla mista. Ne toteuttavat valtakunnallisiin suoje- alueella. Vaikutuksen kohdentuminen selviää luohjelmiin perustuvia tavoitteita sekä EU:n tarkemmassa suunnittelussa. Natura 2000 luonto- ja lintudirektiivien asettamia velvoit- -alueet saattavat edellyttää suunnitelmilta teita. Virkistysalueiden luonnonarvot säily- tai hankkeilta luonnonsuojelulain mukaisia vät virkistyskäytön oikealla mitoituksella ja tarkempia vaikutusten arviointeja. Tämä tulee ulkoilun ohjaamisella. Luontoalueiden virkis- mahdollisesti lisäämään suunnittelu- ja to- tyskäyttö lisää roskaantumisen riskiä. Ulkoi- teutuskustannuksia. Vantaanjoen ja merialu- lureitti lisää luonnonympäristöön kohdistu- eiden uusien Natura-alueiden luontoarvojen vaa kulutusta itse reitillä, mutta voi vähentää turvaaminen toteutuu todennäköisesti ilman sitä muualla. merkittäviä ristiriitoja muiden alueidenkäyt- Viheryhteystarvemerkintöjen toteuttami- tömuotojen kanssa. nen vähentää uusien esteiden rakentumista maakunnallisille ekologisille yhteyksille. Nykyiseen tilanteeseen voi tulla jopa paran- Vaikutukset liikenteeseen ja nuksia esimerkiksi jo rakennettujen väylien yhdyskuntahuoltoon korjausten yhteydessä. Ekologisen verkoston Viheryhteystarvemerkintä ja Natura 2000 jatkuvuus paranee erityisesti niillä alueilla, -alueet vaikuttavat liikenneväylien suunnitte- joilla viheryhteystarvemerkintöjä on vahvis- luun ja toteutukseen ja lisäävät niiden kus- tettu voimassa oleviin kaavoihin verrattuna, tannuksia. Liikenneturvallisuutta parantaa esimerkiksi Hyvinkään taajamaan liittyen. viheryhteystarpeiden toteuttaminen niin, että Merkinnät mahdollistavat arvokkaiden luon- eläinten kulku ohjautuu väylien ulkopuolelle. tokohteiden säilymisen osana ekologista yh- Viihtyisän ja houkuttelevan kävely- ja pyöräi- teyttä ja vahvistavat kaupunkiekologian toi- lyverkoston toteuttamisedellytykset parane- mivuutta. Viheralueina toteutuvat osat viher- vat, kun ulkoilureitit, viheryhteydet ja virkis- järjestelmästä tuottavat erityisesti kaupunki- tysalueet toteutetaan viheralueina. Virkistys- alueiden tarvitsemia ympäristön hyvää tilaa alueiden ja suojelualueiden saavutettavuus ylläpitäviä ekosysteemipalveluja. Vaikutus on edellyttää liikennejärjestelyjä ja niiden virkis- myönteinen muun muassa ilmanlaatuun ja tyskäyttö lisää myös autoliikennettä. Porvoon vesien tilaan. Arvokas geologinen muodostu- Pirttisaaren osoittaminen osittain virkistys- ma säilyttää uusiutumattomia luonnonvaroja alueeksi lisää vesiliikennettä. ja luonnonperintöä. Suojelualueet vaikuttavat rajoittavasti se-

68 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin Vaikutukset asukkaisiin, elinoloihin ja yhteisöihin Viheralueet edistävät asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä asukasta kohden alhaisin Virkistysalueet ja osittain myös luonnonsuo- kustannuksin, millä on myönteinen vaiku- jelualueet lisäävät asuinympäristöjen mo- tus muun muassa kuntatalouteen. Virkistys- nimuotoisuutta, viihtyisyyttä ja mahdolli- alueiden, luonnonsuojelualueiden ja ulkoi- suuksia virkistäytymiseen luonnossa. Eten- lureittien toteuttaminen aiheuttaa kustan- kin suojelualueet ovat merkittäviä opetus- ja nuksia kunta- ja valtiontaloudelle. Myös tutkimuskohteita. Viheralueet tuottavat myös rakenteiden ja palveluiden ylläpidosta tulee erityisesti kaupunkialueilla hyödyllisiä, ym- kustannuksia kunnalle, valtiolle tai virkis- päristön terveellisyyttä lisääviä ekosysteemi- tysalueyhdistykselle. Viheryhteyksien toi- palveluja, kuten lämpötilan vaihtelun tasaa- mivuuden varmistamiseksi tarvitaan joiltain minen ja ilman puhdistaminen. osin uusia rakenteita, kuten liikenneväylien Ulkoilureittien toteutuessa seudullisten vihersiltoja, joiden kustannukset voivat olla reittien ja virkistysalueiden saavutettavuus merkittäviä. paranee ja mahdolliset häiriöt keskittyvät Virkistyspalvelujen tuottamisella ja yl- harvemmille alueille. Myös viheryhteydet li- läpitämisellä on paikallisesti merkittävä säävät virkistyskäytön mahdollisuuksia. Han- työllistävä vaikutus. Lisäksi yksityisten vir- gossa ulkoilureitin siirto mahdollistaa reitin kistyspalvelujen, luontomatkailun ja mui- toteuttamisen turvallisempana ja viihtyisäm- den ekosysteemipalvelujen hyödyntämisen pänä suhteessa läheiseen puolustusvoimien edellytykset paranevat. Maisema-arvojen alueeseen. Kasvava virkistyskäyttö voidaan säilyminen tukee myös näitä edellytyksiä. kokea paikallisesti kielteisenä. Maankäytön Toisaalta joillekin elinkeinotoiminnoille, rajoituksista voi syntyä asukkaille ja maan- kuten metsätaloudelle voi syntyä rajoituk- omistajille tunne elinolojenheikkenemisestä, sia. Näistä kuitenkin vain osalle on mah- etenkin viheryhteyksien tarkemman sijainnin dollista saada korvausta erityislainsäädän- määrittelemättömyyden vuoksi. Suojelualu- nön kautta. een toteuttaminen voi rajoittaa asukkaan tai yhteisön totuttuja toimintatapoja.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 69 5.3. METROPOLIMAAKUNNAN KILPAILUKYVYN VAHVISTAMINEN

5.3.1. Teollisuus- ja työpaikka-alueet Uudenmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa on osoitettu kehittämisperiaatemerkinnällä Kaavaratkaisun sisältö, perustelut ja tulkinta Kehä III:n ympäristöön ”kehäkaupungin kehittä- Teollisuus- ja työpaikka-alueiden suunnittelun misvyöhyke”. Kaavaratkaisun mukaan vyöhyket- lähtökohtana ovat voimassa olevat maakuntakaa- tä kehitetään erityisesti työpaikka-alueena, jolle vat, joissa valtaosa työpaikoista sijoittuu taajama- voidaan sijoittaa myös kaupallisia palveluita. Alu- toimintojen alueille hyvien joukkoliikenneyhteyk- een suunnittelu on maakuntakaavan hyväksymi- sien varrelle. Uudenmaan maakuntakaavassa ei ole sen jälkeen edennyt ja mm. kaupallisia palveluita osoitettu erillisiä työpaikka-alueita. Itä-Uuden- käsitellään Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa maan maakuntakaavassa on esitetty sekä työpaik- omana kokonaisuutena. Näin ollen merkintätapa ka-alueita että työpaikka-alueen pitkän aikavälin kumotaan tarpeettomana. laajenemisalueita. Nämä molemmat merkinnät Osa työpaikka-alueista, jotka sijoittuvat taa- kumotaan osin. jama-alueiden reuna-alueille, on osoitettu reser- Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on vialue-kehittämisperiaatemerkinnällä. Alueiden osoitettu työpaikka-alueina taajama-alueiden reu- toteuttaminen ajoittuu pääasiassa suunnittelukau- na-alueita. Alueet on tarkoitettu ensisijaisesti sel- den loppupuolelle, mutta toteuttamisen tarkoi- laisille työpaikoille, jotka eivät laatuunsa puolesta tuksenmukaisuus arvioidaan suhteessa kunnan sovellu taajama-alueiden sisään. Suurin osa näistä olemassa olevaan työpaikka-alueiden tarjontaan. työpaikka-alueista on voimassa olevien maakun- Reservialueiden käyttöön ottoon vaikuttavia teki- takaavojen taajamatoimintojen alueita. Näiden jöitä voivat olla esimerkiksi kunnan maapolitii- alueiden osalta taajamatoimintojen merkintä ku- kasta tai maanomistuksesta johtuvat syyt, kuntaan motaan ja muutetaan työpaikka-alueeksi. Kukin sijoittuvan yritystoiminnan laatu tai vaihtoehtois- työpaikka-alue muodostaa selkeästi oman erillisen ten työpaikka-alueiden sijainti suhteessa pohjave- tai esimerkiksi liikenneväylien muusta taajamas- sialueisiin. ta erottaman kokonaisuuden. Näille alueille ei ole Maakunnallisesti merkittävät luontoarvot ovat tarkoituksenmukaista osoittaa merkittävää määrää olleet eräänä perusteena työpaikka-alueita rajatta- uutta asumista. essa. Lisäksi maakuntakaava turvaa luontoarvojen Vantaan Aviapolis-alue on osoitettu taajama- huomioon ottamisen työpaikka-aluetta koskevan alueen sijaan työpaikka-alueena. Muista erikseen suunnittelumääräyksen kautta. merkityistä työpaikka-alueista poiketen alue on Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaa- kuitenkin tarkoitettu myös toimistotyöpaikoille. vojen teollisuusalueiden merkinnät on osin yh- Kehäradan läheisyydessä sijaitseva työpaikka-alue denmukaistettu. Itä-Uudenmaan maakuntakaa- kannattaa hyödyntää sellaiseen työpaikkaraken- van teollisuus- ja varastoalue (T) -aluevarausmer- tamiseen, joka edellyttää hyviä joukkoliikenneyh- kinnät ja -kohteet sekä ympäristövaikutuksiltaan teyksiä. Aviapoliksen alue sijaitsee Uudenmaan merkittävien teollisuustoimintojen alueen merkin- voimassaolevassa maakuntakaavassa merkityil- tä (TT) kumotaan. Nämä alueet on merkitty 2. vai- lä lentomelualueilla, joka rajoittaa alueen käyttöä hemaakuntakaavaan Uudenmaan maakuntakaa- asumiseen. van teollisuusaluemerkinnällä. Sen sijaan Itä-Uu- Uudenmaan voimassa olevassa maakuntakaa- denmaan maakuntakaavassa esitetty vaarallisten vassa on osoitettu kehittämisperiaatemerkinnällä kemikaalien teollisuus- ja varastoalueita osoittava ”maankäytön kehittämisen kohdealue liikenteel- T/kem-merkintä jää voimaan. lisessä solmukohdassa” liikenteellisesti edullisia 2. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu muuta- liittymäalueita, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti mia työpaikka- ja teollisuusalueita, jotka eivät vielä liikenteeseen, matkailuun ja logistiikkaan liittyvil- kytkeydy olemassa olevaan yhdyskuntarakentee- le tienvarsipalveluille. Nämä merkinnät kumotaan. seen. Alueet ovat kuitenkin jo osittain rakentuneita Osa alueista on osoitettu 2. vaihemaakuntakaa- tai ne sijaitsevat pidemmällä aikavälillä tarkoituk- vassa työpaikka-alueeksi. Osan on katsottu olevan senmukaisilla laajenemissuunnilla. Näiden aluei- merkitykseltään paikallisia, mistä syystä työpaik- den kaavaratkaisua ja kytkeytymistä tulevaisuuden ka-alueen merkintää ei ole maakuntakaavassa tar- rakenteeseen on kuvattu ja perusteltu tarkemmin peen osoittaa. kaavaselostuksen liitteessä B.

70 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys

Merkinnällä osoitetaan merkittävät taa- Alue varataan ensisijaisesti työpaikkarakentamiseen. jamatoimintojen alueiden ulkopuoliset Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle ei tule työpaikka-alueet. osoittaa merkittävää määrää uutta asumista. Uusi raken- Työpaikka-alue taminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäris- töönsä tavalla, joka turvaa ympäristö- ja luonto-arvot sekä ottaa huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota hulevesien hallintaan ja varauduttava sään ääri-ilmiöihin.

Merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksik- köjen koon alarajat ovat seuraavat:

Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksi- köllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 71 Merkinnällä osoitetaan muun yhdyskun- Alue varataan teollisuustyöpaikkarakentamiseen. Alueel- tarakenteen ulkopuolella olevat erilliset le voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoit- teollisuustyöpaikka-alueet. Alueita osoi- taa tarkempien selvitysten perusteella ympäristövaiku- tetaan sellaisia toimintoja varten, jotka tuksiltaan merkittäviä teollisuuslaitoksia ja/tai vaarallisia Teollisuusalue toimintansa laadun, ympäristövaikutus- kemikaaleja käsitteleviä laitoksia. Merkittävät ympäristö- ten tai muun syyn vuoksi eivät voi sijaita häiriöt on estettävä teknisin ratkaisuin ja/tai osoittamalla asutuksen välittömässä läheisyydessä. riittävät suoja-alueet. Siltä osin kuin alueella varastoi- daan ja/tai valmistetaan polttonesteitä tai muita vaarallisia aineita, alueen ja sen lähiympäristön suunnittelussa on huomioitava varastoinnin aiheuttamat ympäristöris- kit. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa Teollisuusaluetta koskeva suunnittelumääräys huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset korvaa voimassa olevan Uudenmaan maakunta- ominaispiirteet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kaavan teollisuusaluetta koskevan suunnittelu- on kiinnitettävä huomiota hulevesien hallintaan ja varau- määräyksen. duttava sään ääri-ilmiöihin.

Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen tai muu käyttö ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta aluevaraukseen rajoittuvalla tai alueen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000-verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainoon tai vesialueen pohjaolosuhteisiin eikä sellaisia melu- tai muita häiriöitä, jotka mer- kittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisäl- lyttää Natura 2000 -verkostoon.

Merkintä on kehittämisperiaatemerkintä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa toteuttaminen on ajoitettava pääsääntöisesti maakuntakaavan suunnit- Merkinnällä osoitetaan pitkällä aikavälillä telukauden loppupuolelle. toteutettavat taajama-toimintojen alueet Taajamatoimintojen tai työpaikka-alueet. Kunta määrittelee alueen toteuttamisen tarkoituksen- tai työpaikka-alueiden mukaisen ajoituksen suhteessa kyseisen taajaman tai reservialue kunnan osa-alueen muihin käytettävissä oleviin taajamatoimintojen alueisiin ja työpaikkojen osalta suhteessa kunnan muihin käytettävissä oleviin työpaikkatoimin- tojen alueisiin.

72 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Teollisuus- ja työpaikka-alueet: vaikutusten arviointi

Vaikutukset alueiden käyttöön päristöhaittojen vaikutusalueita. Vaikutuk- Kaavalla voidaan vaikuttaa työpaikka- ja teol- set voivat kohdistua eri tavoin maaperään, lisuustoimintojen sijoittumiseen yhdyskunta- vesistöihin tai ilmakehään. Työpaikka- ja rakenteen kannalta edullisesti. Työpaikka- ja teollisuusalueen vaikutukset luontoon ja ym- teollisuusalueiden aluevarausmerkintä turvaa päristöön riippuvat siitä, millaista toimintaa ja edistää elinkeinoelämän toimintaedelly- alueella harjoitetaan. Tapauskohtaisia vaiku- tyksiä. Kaavan merkittävimmät vaikutukset tuksia arvioidaan mm. ympäristölupamenet- kohdistuvat alueille, joilla taajamatoiminto- telyn yhteydessä. Alueiden toteuttamistavasta jen alue on muuttunut työpaikka-alueeksi. riippuen voi toiminnalla olla hyvin suuriakin Muutos rajaa alueidenkäytön suunnittelun vaikutuksia hulevesien kertymiseen ja vir- pääasiassa vain työpaikkatoimintojen tarpei- tauksiin ja sitä kautta alueen pohjaveden ja siin. Työpaikkojen reservialueilla muutok- vesistöjen laatuun sekä ekologiseen tilaan. set alueidenkäyttöön ovat odotettavissa vasta Uusilla alueilla on vanhoja alueita paremmat suunnittelukauden loppupuolella. Toisaal- edellytykset parantaa hulevesien hallintaa ja ta vaikutukset voivat toteutua jo aikaisem- vähentää muitakin ympäristöhaittoja. minkin, jos kuntien strateginen maankäyttö sitä edellyttää. Reservialueiden toteutumisen Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin ajankohta ja toteutustapa voi tuoda epävar- muutta erityisesti kunnan maankäytön suun- Työpaikka- ja teollisuusalueilla on myöntei- nittelulle. Toisaalta kaava voi tukea kunnan nen vaikutus elinkeinoelämän toimintaedel- pitkän tähtäimen maankäytön suunnittelua ja lytyksiin. Maakuntakaavan työpaikka-alueet suunnitteluresurssien kohdentamista. tarjoavat erilaisia vaihtoehtoisia alueita yri- tyksille. Yhdessä nämä vahvistavat metropolialueen ja koko maakunnan kansallista ja Vaikutukset liikenteeseen kansainvälistä kilpailukykyä. Laajat työpaik- ja yhdyskuntahuoltoon ka-alueet tukevat yritysten verkostoitumis- Työpaikka- ja teollisuusalueilla on huomatta- ta, mikä mahdollistaa mittakaava- ja syner- va merkitys liikennemääriin. Paljon raskasta giaetujen saavuttamisen. Teollisuusalueiden liikennettä aiheuttavat uudet toiminnot aihe- sijainti lähellä satamia on logistisesti ja talou- uttavat tarpeita erityisesti liittymien paran- dellisesti tehokasta. Tällä on myönteinen vai- tamiselle sekä uusille eritasoliittymille ja ka- kutus yritysten talouteen ja kilpailukykyyn. tuyhteyksille. Liikenteen aiheuttamat vaikutukset voivat olla ongelma erityisesti kapeilla Vaikutukset asukkaisiin, elinoloihin taajamien katuverkostoilla. Työvoimavaltaiset ja yhteisöihin työpaikka-alueet vaikuttavat joukkoliikenne- suunnitteluun. Maakuntakaavan työpaikka- Maakuntaan sijoittuva teollisuus ja muu alueet sijaitsevat pääosin lähellä olemassa elinkeinotoiminta vaikuttaa myönteises- olevia taajamia, mikä vähentää tarvetta uusiin ti työllisyyteen ja asukkaiden toimeentuloon. yhdyskuntahuollon investointeihin. Lisäk- Toisaalta teollisuustoiminnan aiheuttamat si työpaikka-alueiden sijainti hyvien liiken- mahdolliset ympäristöhaitat voivat vaikuttaa neyhteyksien varrella voi vähentää työ- ja haitallisesti asukkaiden elinoloihin. Mahdol- asuinpaikkojen välistä matkaetäisyyttä. lisia haittavaikutuksia vähentää toimintojen sijoittaminen taajamien ulkopuolelle riittävän suurina yksikköinä sekä suunnittelumääräyk- Vaikutukset luontoon ja ympäristöön siin sisältyvät velvoitteet ottaa yksityiskohtai- Työpaikka- ja teollisuustoimintojen alueva- semmassa suunnittelussa huomioon ympä- raus muodostaa erilaisia mahdollisten ym- ristö-, luonto- ja kulttuuriarvot.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 73 Kansalliset ja kansainväliset yhteydet

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa varaudu- YVA-menettelyssä selvitettiin linjausvaih- taan nopeaan raideyhteyteen Helsingistä itään ja toehtojen ympäristövaikutuksia kahden pää- vaihtoehdon (E ja M) ja usean alavaihtoeh- länteen, kuten valtakunnalliset alueidenkäyttöta- don (Ee, Mk, Mp) välillä. Lisäksi vaikutuksia voitteet edellyttävät. Näiden pääratojen merkintä- vertailtiin 0+-vaihtoehdon eli Rantaradan tapa ja ohjaavuus alempiasteiseen suunnitteluun parantamisen kanssa (ks. kuva 24 tutkituista poikkeavat toisistaan johtuen laadittujen selvi- linjausvaihtoehdoista). tysten tasosta ja suunnitteluperiaatteista. Espoo– Mikään tutkituista vaihtoehdoista ei Lohja–Salo-radan maakuntakaavavaraus perustuu osoittautunut vaikutuksiltaan ylivoimaisesti Liikenneviraston teettämään alustavaan yleissuun- muita paremmaksi. Uudenmaan maakunnan nitelmaan ja siihen liittyvään YVA-lain mukaiseen puolella tutkituista linjausvaihtoehdoista Ee arviointimenettelyyn, jonka yhteydessä on ollut osoittautui muihin vaihtoehtoihin verrattuna laaja lausuntokierros ja osallisten kuuleminen. erityisen huonoksi etenkin maankäytön kehit- Nopean Itäradan suunnittelussa on kehitetty yh- tämisen, ihmisten elinolojen, viihtyisyyden ja meluvaikutusten kannalta sekä kulttuuriym- teistyössä Liikenneviraston kanssa prosessia, jossa päristöihin kohdistuvien haittavaikutusten uuden, pitkällä aikavälillä toteutettavan väylä- osalta, mutta muutoin linjausvaihtoehtojen hankkeen maastokäytävästä voidaan päättää maa- välillä ei ympäristövaikutusten suhteen tullut kuntakaavan laadinnan yhteydessä maankäyttö- ja esiin merkittäviä eroja. rakennuslain edellyttämien selvitysten ja vuorovai- Varsinais-Suomen alueelle sijoittuvien kutuksen perusteella. Hankkeeseen liittyvä ratalain linjausvaihtoehtojen välillä eroja oli hiukan ja YVA-lain mukainen menettely toteutetaan myö- enemmän muun muassa topograﬁaan, maan- hemmin vasta lähempänä hankkeen toteuttamista. käyttöön, luontoon, maisemaan ja kulttuu- riympäristöihin kohdistuvissa vaikutuksissa sekä mahdollisuuksissa toteuttaa lähiliiken- Varautuminen nopeaan raideyhteyteen teen asemapaikkoja. Espoosta Lohjan ja Salon kautta Turkuun Monet tutkittujen linjausten yksittäisistä (ESA-rata) vaikutuksista eivät ole täysin ehdottomia vaan niitä on mahdollista ehkäistä ja lieven- Kaavaratkaisun sisältö, perustelut ja tulkinta tää. Linjausvaihtoehtoa valittaessa vaikutuksia vertailtiin kokonaisuutena koko linjauksen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mu- pituudelta molempien maakuntien alueella. kainen uusi raideyhteys Helsingin ja Turun välillä on Uudenmaan vahvistetussa maakuntakaavassa osoitettu ohjeellisena yhdysratana välillä Espoo– Lohja sekä liikenteen yhteystarve -merkinnällä Lohjalta eteenpäin Salon suuntaan. Espoo–Loh- ja–Salo-radan eli niin kutsutun ESA-radan suunnittelun lähtökohtana on ollut tarkentaa voimassa olevaa maakuntakaavan linjausta ja osoittaa linjaus ta valittaessa. Lisäksi Uudenmaan liitto on laati- myös Lohjalta eteenpäin, koska keskeneräinen nut selvityksen ratalinjan vaikutuksista Nuuksion suunnittelutilanne on vaikeuttanut alueen kunta- Natura-alueeseen. kaavoitusta. 2. vaihemaakuntakaavassa on osoitet- YVA-menettelyn yhteysviranomaisen YVA-se- tu Helsingin ja Turun välisen ratayhteyden tarkem- lostuksesta joulukuussa 2010 antaman lausunnon pi sijainti pääratana ja yhteystarvenuolimerkintä mukaan arviointiselostus on käsitelty YVA-Iain- kumotaan tarpeettomana. säädännön vaatimalla tavalla, antaa riittävät tiedot Mahdolliseen toteuttamisajankohtaan ja maa- hankkeesta ja sen vaikutuksista, sekä valmiudet kuntakaavan esitystarkkuuteen nähden nopealle kaavoituksen eteenpäin viemiseen maakuntakaa- raideyhteydelle on tehty varsin tarkat suunnitelmat van tarkkuustaso huomioiden. ja laajat vaikutusten arvioinnit. ESA-ratahank- Maakuntakaavoihin esitettävä ratalinjaus valit- keesta vastaava Liikennevirasto on laatinut radalle tiin keväällä 2011 yhteistyössä Uudenmaan ja Var- alustavan yleissuunnitelman (AYS) ja ympäristö- sinais-Suomen maakuntaliittojen, alueen kuntien vaikutusten arviointimenettelyn (YVA) Espoon ja sekä hankkeesta vastaavan Liikenneviraston kes- Salon välillä. YVA-menettelyn tehtävänä on tuottaa ken. Kaavaratkaisujen valinta perustuu alustavassa tietoa vaihtoehtojen vaikutuksista päätöksentekoa yleissuunnitelmassa yksityiskohtaisesti suunnitel- varten. Vuoden 2010 lopussa valmistuneen YVA tujen vaihtoehtojen vaikutuksiin, jotka on keskei- -menettelyn aineistot palautteineen sekä yhteys- siltä osin tuotu esille YVA-arviointiselostuksessa. viranomaisen (Uudenmaan Ely-keskus) arviointi- Ensimmäisessä vaiheessa valinta tehtiin pää- selostuksesta antama lausunto ovat olleet keskeistä vaihtoehtojen (E ja M) välillä. E18-moottoritie- valmisteluaineistoa maakuntakaavatyössä linjaus- tä myötäilevään linjausvaihtoehtoon M päädyt-

74 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Kuva 24. ESA-radan tutkitut linjausvaihtoehdot. Uudenmaan puolella valittiin linjaus M, joka jatkuu Varsinais-Suomen maakunnan puolella linjauksena Mk. Espoon ja Lohjan välinen osuus E+M on osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa ja tarkentunut nyt laaditun alustavan yleissuunnitelman myötä. Lähde: Liikennevirasto 2010.

tiin kokonaistarkastelun perusteella. Jo alustavaa visti Salo-Lohja -ratalinjan vaihemaakuntakaavan yleissuunnitelmaa laadittaessa linjausvaihtoehdot 4.12.2012. oli pyritty suunnittelemaan siten, että aiheutuvat M-vaihtoehdon mukainen linjaus osoitettiin ympäristövaikutukset olisivat mahdollisimman Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnok- vähäiset. Kaavaratkaisulla pyritään minimoimaan sessa keväällä 2011. Uudenmaan maakuntahallitus haitalliset kokonaisvaikutukset. otti kantaa linjaukseen kaavaluonnoksen nähtä- Valitussa ratkaisussa liikenneväylien aihe- villäolon jälkeen syksyllä 2011 antaessaan lausun- uttamat haitat kohdistuvat Uudenmaan alueella tonsa Varsinais-Suomen Salo–Lohja-ratalinjaa pääasiassa keskitetysti samaan maastokäytävään käsittelevästä vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta eikä uusia maastokäytäviä tarvitse avata. Kielteisiä (26.09.2011, MHS § 113). Maakuntahallituksella oli vaikutuksia lähialueilla aiheutuu radan pirstoessa kannanottoa antaessaan käytettävissään Uuden- luonto- ja kulttuuriympäristöjä. Asumiselle haittaa maan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta an- aiheuttavat eniten raideliikenteen melu ja radan netut mielipiteet ja lausunnot. näkyminen maisemassa. Monet tutkittujen linja- ESA-radan jatkosuunnittelusta ei ole päätöksiä. usten yksittäisistä vaikutuksista eivät ole täysin eh- YVA-selvityksen ja nykytiedon mukaan ratayhte- dottomia, ja haitallisia vaikutuksia on mahdollista yden toteuttaminen ei nykytilanteessa ole yhteis- ehkäistä tai ainakin lieventää. kuntataloudellisesti kannattavaa, mutta tilanne Päävaihtoehdon M alavaihtoehdot M, Mk ja Mp voi pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa muuttua. sijoittuvat lähes kokonaisuudessaan Varsinais- Nopeana yhteytenä kehitetään toistaiseksi nykyistä Suomen alueelle ja vaihtoehto on valittu Varsi- Rantarataa. Karjaan kautta kulkevan Rantaradan nais-Suomen maakuntakaavoituksessa. Varsinais- parantamista on selvitetty Ratahallintokeskuksen Suomen puolella linjaus jatkuu vaihtoehdon Mk (nyk. Liikennevirasto) vuonna 2008 valmistunees- mukaisena. Alavaihtoehdon valintaa on kuvattu ja sa selvityksessä. perusteltu Salo–Lohja-ratalinjan vaihemaakunta- ESA-radan linjaus täsmentyy myöhemmin tar- kaavan selostuksessa. Ympäristöministeriö vah- kemmassa jatkosuunnittelussa lähempänä hank-

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 75 keen toteutusajankohtaa. Tällöin myös vaikutus- ”Helsinki–Pietari-rautatieyhteyden kehittämi- ten arvioinnit tarkentuvat, kun tiedetään miten nen”. Selvityksessä nostettiin esiin vaihtoehto, jos- hanke aiotaan toteuttaa. Radan suunnittelun osalta sa itärata suunnattaisiinkin Heli-linjauksen sijaan seuraava suunnitteluvaihe on ratalain mukainen Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta hyödyntäen yleissuunnitelman laadinta. Radan toteuttaminen alkuosuudeltaan nk. Lentorataa. Vaihemaakunta- edellyttää monia muita suuria kynnysinvestointe- kaavatyön aikana on jatkettu tämän vaihtoehdon ja, kuten Pisara-radan ja Espoon kaupunkiradan selvitystä ja vertailua. toteutumista. ESA -rata on mahdollista toteut- Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan luon- taa myös vaiheittain palvelemaan taajamajunalii- noksessa esitettiin kaksi päävaihtoehtoa nopealle kennettä Espoo–Lohja-välillä. Lohjan keskustaan raideyhteydelle Helsingistä itään välillä Helsinki– suuntautuvan taajamajunaliikenteen tarpeisiin Porvoo, ns. Heli-vaihtoehto ja lentoaseman kautta on osoitettu ESA-radalta erkaneva lyhyt yhdys- kulkeva vaihtoehto. Lentoaseman kautta kulkevalle rata Hanko-Hyvinkää-radalle. Lohjan nykyisen vaihtoehdolle esitettiin lisäksi useampia alavaihto- keskustan raideliikenneyhteys edellyttää lisäksi ehtoja. Vaihtoehtojen linjaukset ja niiden keskinäi- muitakin investointeja Hanko–Hyvinkää-radalta nen vertailu on kuvattu Liikenneviraston johdolla keskustaan kulkevaan, nykyisin teollisuusraiteena laaditussa selvityksessä. Selvitetyt vaihtoehdot on toimivaan rataan. esitetty kuvassa 25. Päärata-merkintään liittyy MRL 33 §:n 1. momentin mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. » Nopea ratayhteys Helsingistä itään. Selvitys maakun- Kunnan on rakennuslupaharkinnassa arvioita- takaavaluonnosta varten. Väliraportti. Liikenneviraston va vaikeuttaako rakentaminen maakuntakaavan suunnitelmia 3/2011. toteutumista ja mikäli vaikeuttaa, viranomainen harkitsee, aiheutuuko rakennusluvan epäämi- Vertailussa lentoaseman kautta kulkevan vaihto- sestä huomattavaa haittaa luvan hakijalle. Haitan ehdon myönteisinä vaikutuksina pidettiin sitä, että merkittävyys arvioidaan aina tapauskohtaisesti. näin muodostuu vaihdoton kaukojunayhteys Pieta- Maakuntakaavan oikeusvaikutuksia on selostettu rista ja Itä- ja Pohjois-Suomesta Helsingin lisäksi tarkemmin luvussa 6. myös lentoasemalle. Lentorataosuus voidaan toteuttaa jo ennen yhteyttä pääradalta Porvoon suun- » Espoo–Salo-oikorata, Ympäristövaikutusten arvioin- taan. Lentorata vapauttaa lisäksi raidekapasiteettia timenettely, arviointiselostus, Liikennevirasto. 2010 lähiliikenteelle ruuhkaisella pääradalla Keravan eteläpuolella. Kielteisinä vaikutuksina pidettiin » Yhteysviranomaisen lausunto, Uudenmaan ELY- sitä, että linjaus tuo uuden liikennekäytävän sekä keskus. 2010. melu- ja estevaikutuksia ja sijoittuu näkyvästi mai- » Natura-arviointi osana Uudenmaan 2. vaihemaakunta- semaan Sipoon ja Porvoon peltoaukeilla. kaavan laadintaa. Kaavaehdotuksen vaikutukset Nuuksion Eteläisen vaihtoehdon hyvinä puolina pidet- Natura-alueeseen. Uudenmaan liitto 2012. tiin sitä, että se sijoittuu pääosin olemassa olevaan Porvoon moottoritien maastokäytävään ja että ra- » Rantaradan Helsinki–Turku ratatekninen ja liikenteel- ta on jo lainvoimaisissa kaavoissa. Haittapuolena linen selvitys, Ratahallintokeskus. 2008. pidettiin, että radasta ei muodostu suoraa kauko- junayhteyttä lentoasemalle. Linjaus ei myöskään » Salo–Lohja-ratalinjan vaihemaakuntakaava 12.12.2011, ratkaise pääradan välityskykyongelmaa. Eteläisen Varsinais-Suomen liitto. 2011. ratavaihtoehdon toteuttaminen edellyttää myös vähintään yhden lisäraiteen pääradalle välille Ta- » Ympäristöministeriön vahvistamispäätös Salo–Lohja- panila-Pasila tai Lentoradan toteuttamisen. Lisäk- ratalinjan vaihemaakuntakaavasta 4.12.2012. si vaihtoehdon toteuttamiseen liittyy epävarmuutta Fazerilan pohjavesialueen lainvoimaisessa suoje- lusuunnitelmassa esitetyn rakentamisrajoituksen Nopea raideyhteys Helsingistä itään vuoksi. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 24.10.2011 luonnoksesta saadun palautteen ja laa- Kaavaratkaisun sisältö, perustelut ja tulkinta ditun vertailun perusteella kaavaehdotuksen laa- Voimassa olevissa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan dinnan pohjaksi, että Helsingistä itään suuntau- maakuntakaavoissa idän suunnan uusi raideyhteys tuva nopea kaukoratayhteys Helsingin ja Porvoon on osoitettu ns. Heli-radan linjauksena, joka erka- välillä linjataan lentoaseman kautta. Linjausta nee pääradasta Helsingin Tapanilassa ja suuntau- täsmennetään ehdotuksen valmistelun yhteydessä tuu sieltä E18-maastokäytävässä kohti Porvoota ja luonnoksessa esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta ja edelleen idän suuntaan. Kaavojen valmistumisen kaavaehdotukseen tuodaan ainoastaan yksi ohjeel- jälkeen Ratahallintokeskuksen (nyk. Liikennevi- linen linjaus. Samassa yhteydessä maakuntahalli- rasto) toimesta valmistui vuonna 2008 esiselvitys tus päätti, että kaavaehdotuksen laadinnan yhte-

76 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Tuusula Nikkilä Pohjoinen Hyrylä ! Porvoo A1 A2.2 Kuninkaanportti KeNi-rata ! A2.1 Kerava

Nikkilä Eteläinen A3

Päärata Läntinen Sipoo Lentorata Kehärata Kulloo !! Itäinen Lentorata

Söderkulla Vantaa ! B1 !

Östersundom Tapanila ! Fazerila ! B2 !

Itämetro

! Oulunkylä

Helsinki

0 2 4 6 km ¢ Pohjakartta-aineisto © MML, 2012

Kuva 25. Nopea ratayhteys Helsingistä itään: Vaihtoehtojen maastokäytävät (A-vaihtoehdot sinisellä, B-vaihtoehdot vihreällä). Lähde: Liikennevirasto 2011.

ydessä selvitetään, miten Porvoon suunnan jouk- Linjauksen suuntaaminen Keravan kautta antaa koliikenne voidaan tulevaisuudessa hoitaa osana mahdollisuuden toteuttaa tulevaisuudessa vaih- seudun joukkoliikennejärjestelmää. toasema pääradan juniin. Nikkilän pohjoisosien Kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä len- kautta kulkevalla maastokäytävällä vältetään lisäk- toaseman kautta kulkevan linjauksen alavaihtoeh- si Nikkilän eteläpuolella olevan valtakunnallisen toja tarkennettiin ja vertailtiin edelleen. kulttuuriympäristön pirstominen. Porvoosta itään linjaus noudattaa Itä-Uuden- » Nopea ratayhteys Helsingistä itään. Selvitys Uuden- maan vahvistetussa maakuntakaavassa esitet- maan 2. vaihemaakuntakaavaehdotusta varten. Liikennevi- tyä linjausta. Linjaus on muutettu ohjeelliseksi. raston suunnitelmia 1/2012. Ohjeelliseen linjaukseen ei sisälly maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n mukaista rakentamisrajoitus- Vertailuun perustuen Uudenmaan 2. vaihemaa- ta. Maakunnan itäosassa radalle on esitetty lisäk- kuntakaavassa on osoitettu linjaus, joka kulkee Pa- si vaihtoehtoinen linjaus Koskenkylästä Kouvo- silasta nykyisen Helsinki-Vantaan lentoterminaa- lan suuntaan yhteystarvemerkinnällä. Vastaava lin, Keravan sekä Nikkilän taajaman pohjoispuolen yhteystarvemerkintä on Kymenlaakson vahviste- kautta kohti Porvoota. Linjaus sijoittuu tunneliin tussa maakuntakaavassa Kouvolasta Koskenkylän Pasilasta Sipoon Talman itäpuolelle asti. Nykyisen suuntaan. lentoterminaalin kautta kulkevaa linjausta puoltaa Maakuntakaavaan osoitetulla ohjeellisella lin- se, että mahdollisen uuden Viinikkalan terminaa- jauksella ei oteta kantaa mahdolliseen asemaan lin kautta kulkevan linjauksen alueella olisi enem- Hyrylässä ja Keravalla. Lentoaseman ja Keravan män todennäköisiä vaikutuksia pinta- ja pohja- kautta kulkeva ohjeellinen linjaus tunnelissa mah- vesiin. Lisäksi linjaus sijoittui Päijänne-tunnelin dollistaa jatkosuunnittelussa myös näiden asemien sekä valtioneuvoston 1.3.2012 esittämän Vantaan- tarpeen selvittämisen. Hyrylän alueen maakunta- joen Natura-alueen tuntumaan. Myös Finavian kaavan taajamaratkaisu ei ole riippuvainen ohjeel- näkökulmasta nykyisen terminaalin kautta kulkeva lisen radan linjauksesta. vaihtoehto on parempi. Jatkosuunnittelussa tulee selvittää tarkemmin

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 77 78 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 radan sijainti, tunneliosuudet sekä radan rakenta- n. 30 000 asukkaan taajamarakenne, joko tiiviisti misesta ja käytöstä aiheutuvat haitat ja niiden lie- usealle asemanseudulle tai laajentamalla ja tii- ventämismahdollisuudet. Maakuntakaavaprosessi vistämällä merkittävästi Söderkullan taajamaa. ei korvaa ratalain ja YVA-lain mukaisia suunni- Uudet pysähdykset hidastaisivat junaliikennettä ja telmia, selvityksiä ja vaikutusten arviointeja, jotka matka-ajoissa Porvoo (Kuninkaanportti)-Helsinki hankkeesta vastaava on velvollinen laatimaan, kun ei olisi enää eroa verrattuna matka-aikaan nopean radan rakentaminen on ajankohtaista. Tällöin tu- Itäradan kautta. lee arvioitavaksi myös mahdollisuus kehittää Pie- Heli- radan toteuttaminen tulisi mahdolliseksi tarin ratayhteyttä nykyisellä rataverkolla Lahden vasta sen jälkeen kun Pisara-rata ja lisäksi päära- kautta. dan lisäraiteet Helsingissä tai Lentorata ovat to- Maakuntakaava mahdollistaa myös radan vai- teutuneet. Heli-linjauksen ratavaraus vaikeuttaa heittaisen toteuttamisen esimerkiksi ensin Lento- myös alueen maankäytön suunnittelua, erityisesti rata- yhteydellä ja myöhemmin pääradalta erkane- Helsingin alueella. Lisäksi Fazerilan pohjavesi- valla Porvoon suunnan yhteydellä. alueen kautta kulkevan linjauksen toteuttamiseen liittyy epävarmuutta, sillä alueella on lainvoimai- Porvoon joukkoliikenneratkaisu pitkällä nen pohjaveden suoja-aluepäätös rakentamis- aikavälillä ja ratamerkinnät välillä Tapanila– rajoituksineen. Liikennevirasto ja Uudenmaan Porvoo ja Heli-ratavarauksen kumoaminen liitto teettivät kaavaehdotuksen laadinnan aikana ratateknisen selvityksen Heli-linjauksen vaihto- Kaavaratkaisun sisältö, perustelut ja tulkinta ehtoisista erkanemispaikoista pääradalta Helsin- Koska uusi nopea rata esitetään linjattavaksi lento- gin ja Vantaan alueella. Selvityksen perusteella rata aseman kautta, on Heli-ratalinjauksen rooli välillä voitaisiin teknisesti linjata myös Tapanilaa pohjoi- Porvoo-Helsinki arvioitava seudullisen liikenteen sempaa kiertäen Fazerilan pohjavesialue. Radalle näkökulmasta ja suhteessa maakuntakaavan mui- ei ole kuitenkaan osoitettavissa yhdyskuntaraken- hin maankäyttö- ja joukkoliikenneratkaisuihin. teellisia perusteita Arvioinnissa on hyödynnetty aiheesta aiemmin Selvitysten perusteella maakuntakaavan taaja- tehtyjä sekä mm. Östersundomin alueen käynnissä mien aluevarausten laajuuteen ja sijaintiin vaikut- olevan yleiskaavatyön selvityksiä. tanut väestö- ja työpaikkamäärien kasvu ei edel- Helsingistä itään suuntautuvan uuden nopean lytä Heli-radan linjauksen varaamista maakunta- radan selvityksessä on arvioitu mahdollisuuksia kaavaan mahdolliseen taajamajunaliikenteeseen. taajamajunien liikennöintiin uuden nopean Itära- Pääradan linjaus Porvoosta (Kuninkaanportti) dan linjauksella sekä taajamajunien matka-aikaa Keravan kautta Helsinkiin sekä nykyinen ja vahvis- Porvoosta Helsinkiin. Liikennöinnin kannatta- tettava vahva linja-autoliikenteen tarjonta Porvoon vuutta ei ole arvioitu. Porvoon Kuninkaanportissa ja Helsingin keskustojen välillä ovat riittävät, jotta pysähtyviä kaukojunia olisi selvityksen mukaan alueen kasvu voi tukeutua joukkoliikenteeseen. 1 tunnissa ja taajamajunia 2 tunnissa. Taajamaju- Sujuva linja-autoliikenne tulee tulevaisuudessa nan matka-aika Helsinkiin olisi Kuninkaanportis- turvata tarvittaessa joukkoliikenne-etuisuuksia ta Itäradan kautta n. 40 min ja Heli-ratalinjauksen lisäämällä. Edellä esitetyn perusteella Heli-radan kautta n. 30–40 min. merkintä kumotaan Porvoon Kuninkaanportin ja Heli-radan investoinnin mielekkyys pelkästään Helsingin Tapanilan väliltä. taajamajunaliikenteen tarpeisiin edellyttäisi ruuhka-aikana vähintään 15 min vuorovälillä ajettavia » Porvoon suunnan joukkoliikenteen kehittämisvaih- junia. Jotta investointi muodostuisi kannattavak- toehtoja. Muistio Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaa si, tulisi Porvoon ja Söderkullan välillä olla enem- varten. Uudenmaan liiton julkaisuja E 122 - 2012. män maankäyttöä. Riittävä kysyntä voisi muodostua jos alueelle saataisiin muodostumaan yhteensä

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 79 Kansalliset ja kansainväliset yhteydet: vaikutusten arviointi

ESA-radan linjauksen vaikutuksia on kuvattu löliikennettä. Rata tuo suorat kansainväliset tarkemmin erillisessä ympäristövaikutusten ja kotimaan kaukojunaliikenteen yhteydet arviointiraportissa ja kaavatyöhön liittyväs- Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja parantaa sä erillisessä Natura-selvityksessä. Itäradan Suomen kansainvälistä saavutettavuutta. linjausvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia on Uudet radat nopeuttavat valtakunnallisia selvitetty laajemmin erillisissä kaavaluonnos- ja kansainvälisiä yhteyksiä, tuovat uusia taaja kaavaehdotusvaiheen raporteissa. jamia raideliikenteen läheisyyteen ja vähen- tävät riippuvuutta henkilöautoliikenteestä erityisesti työmatkaliikenteessä ja kaukolii- Vaikutukset alueidenkäyttöön kenteessä. Nopeutuvat lentoaseman kautta ESA-oikoradan suunnittelulla varmiste- kulkevat junayhteydet voivat korvata myös ly- taan ratalinjan toteuttamismahdollisuudet hyitä kotimaan lentoja, mikä vähentää liiken- ja poistetaan vahvistetun maakuntakaavan teen päästöjä sekä lentoliikenteestä aiheutu- yhteystarvemerkinnästä aiheutuvia epävar- vaa melua. muustekijöitä. Oikorata vahvistaa toteutuessaan maakunnan luoteissuunnan kasvue- Vaikutukset luontoon ja ympäristöön dellytyksiä Espoosta Vihdin kautta Lohjalle ja edelleen Saloon ja Turkuun. Radan raken- Ratalinjaukset aiheuttavat estevaikutusta tamispäätös mahdollistaisi uusien taajami- ekologisille yhteyksille ja ratalinjaukset rik- en käyttöön oton Espoon Histassa, Vihdin kovat yhtenäisiä luonto-, maisema- ja kult- Humarissa ja Lohjan pohjoisosissa. Olemas- tuuriympäristöalueita esimerkiksi Sipoossa ja sa olevista taajamista Mynttilä, Veikkola ja Lohjalla. Lohjalla E18-moottoritie muodos- Nummela voisivat kasvattaa yhdyskuntara- taa estevaikutuksen jo entuudestaan, mutta kennetta rataan tukeutuen. Edellytyksenä on, Sipoossa ratalinja on uusi. Kielteisiä vaiku- että taajamien asukas- ja työpaikkamäärät tuksia voidaan estää ja lieventää ottamalla ovat riittävät taajamajunaliikenteen järjestä- huomioon alueiden ominaispiirteet ja käyttä- miseksi kustannustehokkaasti. mällä erilaisia teknisiä ratkaisuja. Liikenne- Etenkin Itä-Suomen liikenneyhteydet väylistä aiheutuu merkittäviä muutoksia myös pääkaupunkiseudulle ja edelleen kansain- kallio- ja maaperään. Valittu linjaus kiertää välisesti paranevat. Lentorata mahdollistaa maakunnallisia ja valtakunnallisia maisema- kaukoliikenteen junien ajamisen lentoaseman ja kulttuuriympäristöarvoja omaavat alueet. kautta ja vapauttaa ratakapasiteettia päära- ESA-oikoradan linjaus sivuaa Nuuksi- dalta lähiliikenteen tarpeisiin, mikä avaa uu- on Natura-aluetta Selvityksen mukaan radan sia mahdollisuuksia pää- ja oikoradan taaja- vaikutukset Natura-alueeseen ovat lähinnä mien kehittämiselle. Itäradalla on välillisesti radan rakentamisajan meluhaittoja. Radan merkittäviä vaikutuksia myös Uudellemaalle. pysyvät vaikutukset alueen luontoarvoihin Porvoo ja Loviisa kytkeytyvät Itäradan myötä ovat vähäiset. rataverkkoon. Itäradan linjaus kulkee osaksi tunnelissa. Heli-radan kumoaminen heikentää Por- Pasilan ja Keravan välillä tunnelilla voi olla voon mahdollisuuksia nivoutua pitkällä ai- merkittäviä vaikutuksia pohjavesiin ja vai- kavälillä osaksi rannikonmyötäistä raidelii- kutuksia tulee selvittää tarkemmin yksityis- kenteeseen tukeutuvaa taajamanauhaa ja tuo kohtaisemmassa suunnittelussa. Rata alittaa tarpeen suunnitella rakennetta seudulliseen myös Vantaanjoen Natura-alueen, joka tulee ja paikalliseen linja-autoliikenteeseen tukeu- ottaa huomioon yksityiskohtaisemmassa tuvaksi. suunnittelussa ja YVA-menettelyssä. Maan päällisellä rataosuudella on vaikutuksia aiemmin rakentamattomilla alueilla Vaikutukset liikenteeseen ja etenkin Sipoossa ja Porvoossa. Rata on linjat- yhdyskuntahuoltoon tu Nikkilän pohjoispuolelta, jotta vältettäisiin Uusi nopea ratayhteys Helsingistä Pietariin haitalliset vaikutukset valtakunnallisiin kult- nopeuttaa Suomen ja Venäjän välistä henki- tuuriarvoihin Sipoon kirkon ympäristössä.

80 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Rata ylittää Sipoonjoen Natura-alueen, mutta vähentyä, vaikka nopean ratayhteyden hyö- haitat luontoarvoihin ovat todennäköisesti dyntäminen mahdollistaa työssäkäynnin estettävissä ja lievennettävissä tarkemmas- useamman keskuksen välillä ja asuinpaikan sa linjauksen ja toteutuksen suunnittelussa. valinnan kauempaa. Ratalinjauksilla on huo- Rata vaikuttaa myös Sipoonjoen kulttuuri- mattava vaikutus yhteisöjen elinoloihin tule- maisemaan ja linjausta ja rakentamisen tapaa villa asemanseuduilla ja toisaalta kauempana suunniteltaessa haittojen lieventämisen ja es- sijaitsevissa yhdyskunnissa. Vaikutukset voi- tämisen keinot tulee arvioida tarkemmin. vat olla osin vastakkaisia erityisesti palvelu- Liikenteen yhteystarpeiden vaikutuksia rakenteeseen ja uuden asutuksen sijoittumi- on vaikea arvioida, koska yhteyksien tarve ja seen. Vaikutukset asukkaisiin ovat erityisen sijainti tarkentuvat vasta yksityiskohtaisem- suuret maanpohjan lunastusten seurauksena massa suunnittelussa. Merkinnällä on vaiku- ratakäytävillä ja ratojen läheisyydessä synty- tusta alueella tehtävään maankäytön suunnit- vien meluhaittojen vuoksi. teluun. Haitallisia vaikutuksia elinoloihin ja viihtyvyyteen, vakituiseen ja loma-asumiseen saatetaan kokea enemmän radanvarsilla kuin Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin nykyisillä tai uusilla asemanseuduilla. Alueille Kansainvälisten yhteyksien kehittäminen on ja kunnille, joissa on rata, mutta ei asemia, on koko maakunnan ja valtakunnan etu. Kaa- radan rakentamisesta todennäköisesti enem- va edistää elinkeinoelämän, työntekijöiden ja män haittaa kuin hyötyä. Ratavaraus ja tieto markkinoiden välistä saavutettavuutta moni- mahdollisesta radan rakentamisesta aiheut- puolisten liikenneyhteyksien kautta. Toimi- taa osalle asukkaita ja maanomistajille huolta vat ja tehokkaat kansalliset ja kansainväliset kiinteistöjen ja niiden taloudellisen arvon säi- liikenneyhteydet vahvistavat metropolialueen lymisestä. kilpailukykyä ja edistävät elinkeinotoiminnan Ratojen rakentamisen aikaiset haittavai- edellytyksiä. Toisaalta ratojen rakentamisesta kutukset voivat kestää useita vuosia, mut- ja ylläpidosta on myös merkittäviä taloudellisia ta ovat kuitenkin väliaikaisia ja monelta osin vaikutuksia kunta- ja valtiontalouteen suunnittelulla ja teknisillä ratkaisulla ehkäis- tävissä tai lievennettävissä. Vaikutukset asukkaisiin, elinoloihin ja yhteisöihin Asukkaiden liikkumismahdollisuudet paranevat. Liikkumiseen käytettävä aika voi

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 81 Helsinki–Tallinna-yhteys Helsingin ja Tallinnan välisen liikennejärjes- Kaavaratkaisun sisältö, perustelut ja tulkinta telmän kehittämistä tulee selvittää lähtökohtana nykyinen vesi- ja ilmaliikenne sekä sen paranta- Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu liikenteen yh- minen mahdollisilla helikopteri-, lautta- tai rai- teystarve -merkintä Helsingistä Tallinnan suun- deyhteyksillä. taan. Tavoitteena on kaksoiskaupunkien ja seutu- Mahdollisen helikopterikentän sijaintivaihto- jen kilpailukyvyn ja asukkaiden liikennepalveluiden ehtoja on selvitetty Helsingin alueella Hernesaaren parantaminen sekä yhteisen suomalais-virolaisen osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Helikop- näkemyksen muodostaminen liikennejärjestelmän terikentän sijoittumisessa pitää ottaa huomioon kehittämisstrategiasta. Strategia liittyy liikenneyh- helikopteritoiminnan tarpeet Helsinki–Tallinna- teyksien parantamiseen Tallinnasta ja Venäjältä yhteyttä laajemmin sisältäen myös Rajavartiolai- Baltian maiden kautta Keski-Eurooppaan. toksen tarpeet.

Helsinki–Tallinna-yhteys: vaikutusten arviointi

Vaikutukset alueidenkäyttöön tunnelin maanpäälliset rakenteet muuttavat Toteutuessaan parantuvat liikenneyhteydet ympäristöä ja liikennevirtoja ja lisäävät lii- mahdollistavat Helsingin ja Tallinnan suun- kennemelua. Yhteyden parantaminen lautta- nittelun kohti kaksoiskaupunkia. Vaikutukset liikenteellä saattaa kasvattaa laivaliikenteen riippuvat yhteyden toteutustavoista. Vaiku- ympäristöriskejä. tukset ovat vähäisimmät nykyistä lautta- liikennettä kehitettäessä. Tunneliratkaisu Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin vaikuttaa edellytyksiin käyttää merenpohjaa muuhun maankäyttöön. Helikopteriliiken- Yhteyksien parantuminen luo elinkeinoelä- ne rajoittaa muuta maankäyttöä, erityisesti mälle uusia mahdollisuuksia ja lisää matkailua kentän läheisyydessä. kehittäminen edellyttää kaupunkien välillä. Liikenneyhteyksien para- uuden helikopterikentän toteuttamista, mikä neminen Keski-Eurooppaan edistää kaupan- rajoittaa maankäyttöä erityisesti melun vuok- käyntiä. Mahdollisuudet työvoiman liikku- si kentän välittömässä läheisyydessä. vuudelle kaupunkien välillä lisääntyvät. Hyvin toteutuessaan yhteydet mahdollistavat työssä- käynnin ja asioinnin kaupunkien välillä ilman Vaikutukset liikenteeseen ja tarvetta yöpymiselle. Kustannusvaikutukset yhdyskuntahuoltoon vaihtelevat suuresti eri toteutustavoissa. Yhteyksien parantuminen nopeuttaa liiken- nettä ja tuo nopeus- ja hintatasoltaan erilaisia Vaikutukset asukkaisiin, elinoloihin kulkumuotovaihtoehtoja kaupunkien väliseen ja yhteisöihin liikenteeseen. Liikkumismahdollisuudet Tallinnan kautta Keski-Euroopan suuntaan paranevat. Liikku- Vaikutukset luontoon ja ympäristöön miseen käytettävä aika vähenee. Helikopteri- Helikopteriliikenteestä syntyy vaikeasti estet- liikenteen melulle altistuu huomattava määrä tävää melua, joka aiheuttaa haittoja asukkaille asukkaita. Mahdollisen tunneliratkaisuun ja luonnolle, erityisesti kenttien läheisyydes- liittyvät maaliikenneyhteydet saattavat aihe- sä. Mahdollisen tunnelin rakentamisella on uttaa merkittävää haittaa asukkaille. vaikutuksia vedenalaiseen luontoon. Myös

82 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 5.3.3. Liikenneväylien merkinnät Pääradan, yhdysradan ja seutuliikenteen radan aiemman yhteisen suunnittelumääräyksen sijaan Kaavaratkaisun sisältö, perustelut ja tulkinta kullekin rataluokalle on laadittu oma suunnittelu- Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaava- määräys ja suunnittelumääräyksiä on tarpeellisilta alueiden yhdistäminen on edellyttänyt myös lii- osin täydennetty Natura-arvoja korostamalla. Pää- kenneväylien kaavamerkintöjen yhdenmukaista- rataan liittyvä lisäys on tehty Espoo–Vihti–Lohja- mista. Maaliikenteen väylien osalta yhdenmukais- radan linjausta sivuavan Nuuksion Natura-alueen taminen tehtiin kumoamalla osin Itä-Uudenmaan luonnonarvojen vuoksi. maaliikenteen väyliin liittyvät merkinnät ja tuo- Natura-arvoihin liittyvä lisäys on tehty myös malla ne samalla sijainnilla Uudenmaan 2. vaihe- ohjeellisen tai vaihtoehtoisen linjauksen suun- maakuntakaavaan käyttäen Uudenmaan vahvis- nittelumääräykseen. Uutena ohjeellisena päära- tetun maakuntakaavan mukaisia merkintätapoja tana on merkitty uusi nopea ratayhteys Pasilasta ja – tarkkuutta. Suunnittelumääräyksiin on tehty Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Keravan kautta pieniä täsmennyksiä sekä erityisesti Natura-arvo- Porvooseen. Linjaus ylittää Sipoonjoen Natura- jen huomioon ottamista korostavia lisäyksiä. alueen ja sen luonnonarvoja ei saa merkittävästi Yhdenmukaistamisen vuoksi Itä-Uudenmaan heikentää. Uuden nopean Itäradan linjaus on osoi- maakuntakaavassa osoitetut parannettavat väylä- tettu ohjeellisella pääradan ja ohjeellisen liikenne- osuudet tai tieluokan muutokset on korvattu Uu- tunnelin merkinnöillä. Rataosuus on käytännössä denmaan maakuntakaavamerkinnöillä, joilla ei mahdollista toteuttaa Pasilasta lentoaseman kautta oteta kantaa tarvittavaan parantamis- tai muutos- Keravan ja pääradan itäpuolelle saakka vain tunne- tarpeisiin. Eritasoliittymät on osoitettu ainoastaan lissa. Vaihemaakuntakaavaehdotuksen nähtävillä maakuntakaavassa osoitettavien teiden liittymiin. olon jälkeen ohjeelliseen linjaukseen perustuvalle Koska yhdystieverkko on osoitettu Itä-Uudenmaan liikennetunnelille on laadittu oma kaavamerkintä. maakuntakaavassa aiemmin esitettyä harvempana, Merkintä eroaa ulkoasultaan ja suunnittelumäärä- kumotaan maakuntakaavasta myös poistettaviin ykseltään liikennetunnelin merkinnästä siten, että yhdystiemerkintöihin liittyvät eritasoliittymien liikennetunnelin ohjeellisella linjauksella ei ole ra- kohdemerkinnät. kentamisrajoitusta. Uusi kaavamerkintä selkeyttää Moottoriväylän, valtatien/kantatien, seututien, kaavaratkaisua. yhdystien ja eritasoliittymän yhteiseen suunnitte- Teiden, ratojen ja eritasoliittymien linjauksissa lumääräykseen on tehty täydennys, jossa koroste- ja merkintätavoissa on otettu huomioon valmistu- taan Natura 2000 -verkoston huomioon ottamista neet uusimmat suunnitelmat. Niiden perusteella sekä maisema ja pintavesien suojelua. Suunnit- on joko tarkistettu linjauksia tai muutettu ohjeel- telumääräyksen lisäys on tehty Pernajanlahden lisuutta osoittanutta merkintää. Esitettäessä tie tai Natura-alueen arvojen korostamiseksi vt7 (E18) rata ohjeellisen merkinnän sijaan kiinteällä viiva- -moottoritien suunnittelussa. merkinnällä tai liikennetunnelina, liittyy kyseiseen

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 83 merkintään muutoksen jälkeen MRL 33 §:n mu- Aiemmin seutuliikenteen ratana osoitettu Pisara- kainen rakentamisrajoitus. rata Helsingin kantakaupungissa ja yhdysratana osoitettu Hanko–Hyvinkää-rata on osoitettu pää- Linjausta tai ohjeellisuutta on muutettu seuraavilla ratoina niiden valtakunnallisen merkittävyyden tieosuuksilla: vuoksi. Pisara-radan linjausta on tarkistettu vah- • Mäntsälän läntisen ohikulkutien ohjeellisen vistetun yleissuunnitelman mukaiseksi ja rata on linjauksen paikkaa on muutettu Mäntsälän osoitettu liikennetunnelina. Länsimetro Matinky- kunnan laatiman tilavaraussuunnitelman mu- lästä Kivenlahteen on osoitettu myös liikennetun- kaiseksi nelina ja linjausta jatkettu Saunalahteen. Liikenne- • Klaukkalan ohikulkutien linjaus esitetään vah- tunneli -merkinnän myötä linjauksen ohjeellisuus vistetun yleissuunnitelman mukaisena. poistuu ja merkinnästä seuraa MRL 33 §:n mukai- • Loviisan Atomitien aiempi tieliikenteen yhteys- nen ehdollinen rakentamisrajoitus. tarve osoitetaan ohjeellisella yhdystien linja- Espoo–Lohja–Salo-rata on osoitettu pääradan uksella ELY-keskuksen ja Loviisan kaupungin merkinnällä alustavan yleissuunnitelman mu- laatiman tilavaraussuunnitelman mukaisena. kaisesti. Aiempi Espoo–Lohja välin ohjeellinen • Porvoon Saaristotie (itäinen ohikulku) osoite- yhdysratamerkintä ja Lohjalta eteenpäin osoitettu taan aiemman tieliikenteen yhteystarvemer- liikenteen yhteystarvemerkintä kumotaan. kinnän sijaan yhdystienä Porvoon kaupungin Liikenteen yhteystarvemerkinnät on osoitettu laatiman yleissuunnitelman mukaisesti. suoralla yleispiirteisellä nuoliviivalla. Sen perus- • Kirkkonummelle kantatielle 51 (Länsiväylä) osoi- teella ei voi arvioida mahdollisen liikenneyhteyden tetaan kaksi uutta eritasoliittymää tiesuunnitel- tarkkaa sijaintia ja toteuttamistapaa. Liikenteen man mukaisesti. Yksi uusi eritasoliittymä osoite- yhteystarpeena esitetään mm. yhteys ohjeelliselta taan Lohjalle valtatielle 25 valmistuneen Hanko- pääradalta Loviisan Koskenkylästä kohti Kouvolaa. Mäntsälä kehittämisselvityksen mukaisesti.

Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys

Merkinnällä osoitetaan moottori- ja moot- Maakuntakaavakartalle merkitty tieyhteys voidaan yksi- toriliikennetiet sekä moottorikadut. tyiskohtaisemmassa suunnittelussa esittää riittävin perustein teknisesti tai toiminnallisesti alemmanluokkaisena. Moottoriväylä Merkintään liittyy MRL 33 §:n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Tiensuunnittelussa on otettava huomioon seudulliset ulkoilu-, virkistys- ja viheryhteystarpeet, luonnonsuojelu, kulttuuriympäristö, maisema, pohja- ja pintavesien suoje- Moottoriväylää koskevan merkinnän suunnittelu sekä lajiston liikkuminen. lumääräys korvaa voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan moottoriväylää koskevan mer- Tien, väylän tai liittymän suunnittelussa on huolehdittava kinnän suunnittelumääräyksen. siitä, että se ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta liiken- neväylään rajoittuvalla tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia melu- tai mui- Merkinnällä osoitetaan valta- ja kantatiet ta häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä sekä niihin liittyvät kadut. luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Valtatie/kantatie tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon. Merkintään liittyy MRL 33 §:n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus.

Valtatietä / kantatietä koskevan merkinnän suunnittelumääräys korvaa voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan valtatietä / kan- tatietä koskevan merkinnän suunnittelumää- räyksen.

84 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Merkinnällä osoitetaan seututiet ja niihin liittyvät kadut. Seututie Merkintään liittyy MRL 33 §:n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus.

Seututietä koskevan merkinnän suunnitte- lumääräys korvaa voimassa olevan Uuden- maan maakuntakaavan seututietä koskevan merkinnän suunnittelumääräyksen.

Merkinnällä osoitetaan yhdystiet ja niihin liittyvät kadut, jotka yhdistävät taajamatoi- Yhdystie mintojen alueita ja kyliä ylempiluokkaiseen tieverkkoon.

Merkintään liittyy MRL 33 §:n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus.

Yhdystietä koskevan merkinnän suunnitte- lumääräys korvaa voimassa olevan Uuden- maan maakuntakaavan yhdystietä koskevan merkinnän suunnittelumääräyksen.

Merkinnällä osoitetaan eritasoliittymät, jotka yhdistävät maakuntakaavassa osoitettuja teitä ja katuja.

Eritasoliittymä Merkintään liittyy MRL 33 §:n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus.

Eritasoliittymää koskevan merkinnän suunnit- telumääräys korvaa voimassa olevan Uuden- maan maakuntakaavan eritasoliittymää koskevan merkinnän suunnittelumääräyksen.

Merkinnällä osoitetaan pääradat. Radan suunnittelussa on otettava huomioon seudulliset ulkoilu-, virkistys- ja viheryhteystarpeet, luonnonsuojelu, Merkintään liittyy MRL 33 §:n 1. momentin kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot, pohja- ja pintavesien Päärata nojalla rakentamisrajoitus. suojelu sekä lajiston liikkuminen.

Radan suunnittelussa on huolehdittava siitä, että liikenne- väylä ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hank- Päärataa koskevan merkinnän suunnittelumää- keiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta liikenneväylään ra- räys korvaa voimassa olevan Uudenmaan maa- joittuvalla tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000 kuntakaavan päärataa koskevan merkinnän -verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon suunnittelumääräyksen. ehdottamalla alueella melu- tai muita häiriöitä, jotka mer- kittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyt- tää Natura 2000 -verkostoon.

Merkinnällä osoitetaan yhdysradat. Radan suunnittelussa on otettava huomioon seudulliset ulkoilu-, virkistys- ja viheryhteystarpeet, luonnonsuojelu, Yhdysrata Merkintään liittyy MRL 33 §:n 1. momentin kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot, pohja- ja pintavesien nojalla rakentamisrajoitus. suojelu sekä lajiston liikkuminen.

Yhdysrataa koskevan merkinnän suunnittelu- määräys korvaa voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan yhdysrataa koskevan suunnit- telumääräyksen.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 85 86 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Merkinnällä osoitetaan tien tai radan tun- Tunnelimerkintä osoittaa seudun yhdyskuntarakenteen, neliosuus. luonnonympäristön, ulkoilumahdollisuuksien ja lajiston esteettömän liikkumisen kannalta tarpeellisen liikenne- Merkintään liittyy MRL 33 §:n 1. momentin väylän tunneliosuuden. Liikennetunneli nojalla rakentamisrajoitus. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon luonto-, kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot sekä pohja- ja pintavesien suojelu.

Liikennetunnelia koskevan merkinnän kuvaus ja Liikennetunnelia suunniteltaessa on huolehdittava siitä, suunnittelumääräys korvaavat voimassa olevan että rakentaminen tai käyttö ei yksistään tai tarkasteltu- Uudenmaan maakuntakaavan liikennetunnelia na yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa koskevan merkinnän kuvauksen ja suunnittelu- aiheuta liikennetunnelin linjauksella tai sen läheisyy- määräyksen. dessä sijaitsevalla Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainoon tai vesialueen pohjaolosuhteisiin eikä sellaisia muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon.

Merkinnällä osoitetaan tien tai radan oh- Tunnelimerkintä osoittaa liikenneväylän tunneliosuuden jeellinen tunneliosuus. ohjeellisen sijainnin. Tunnelin tarkka sijainti määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Yksityiskohtai- Liikennetunnelin oh- Merkintään ei liity MRL 33 §:n semmassa suunnittelussa on otettava huomioon luon- jeellinen linjaus 1. momentin mukaista rakentamisrajoitusta. to-, kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot sekä pohja- ja pintavesien suojelu.

Liikennetunnelia suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen tai käyttö ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta liikennetunnelin linjauksella tai sen läheisyy- dessä sijaitsevalla Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainoon tai vesialueen pohjaolosuhteisiin eikä sellaisia muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon.

Merkinnällä osoitetaan vaihtoehtoisia Tie- ja radansuunnittelussa on otettava huomioon liikenneväylien linjauksia silloin, kun maa- seudulliset ulkoilu-, virkistys- ja viheryhteystarpeet, kuntakaavassa on useampi käyttökelpoi- luonnonsuojelu, kulttuuriympäristö, maisema, pohja- ja Liikenneväylän katkovii- nen linjausvaihtoehto. Ohjeellista linjausta pintavesien suojelu sekä lajiston liikkuminen. vamerkintä osoittaa vaih- tarkoittavalla merkinnällä osoitetaan liiken- toehtoisen ratkaisun tai neväylä silloin, kun väylän tarkka sijainti on Tie- ja radansuunnittelussa on huolehdittava siitä, et- ohjeellisen linjauksen ratkaisematta. tä liikenneväylä ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta liikenneväylään rajoittuvalla tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla tai Liikenneväylän katkoviivamerkintää koskeva suun- valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella nittelumääräys korvaa voimassa olevan Uuden- sellaisia haitallisia vaikutuksia pohjavesiin, vesistövir- maan maakuntakaavan liikenneväylän katkoviiva- taamiin, vesiluonnolle, vesialueiden pohjaolosuhteisiin, merkintää koskevan suunnittelumääräyksen. melu- tai muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon.

Merkinnällä osoitetaan liikenteen yhteys- Seuraavat yhteydet on suunniteltava ensisijaisesti jouk- tarpeet sekä Helsinki-Tallinna välin liiken- koliikenneyhteytenä: neyhteyksien kehittämistarpeet mukaan • Helsingin keskustasta Laajasaloon Liikenteen yhteystarve lukien lautta-, raide- ja helikopteriyhteydet. • Sipoon Söderkullasta Porvoon suuntaan • Espoon Kivenlahdesta Kirkkonummen suuntaan • Nurmijärven Klaukkalasta Rajamäelle

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 87 Liikenneväylät: vaikutusten arviointi

Vaikutukset alueidenkäyttöön Itäradan, metron ja ESA-radan toteutuessa. Ohikulkutiet vähentävät toteutuessaan läpi Klaukkalan ohikulkutien liittymien toteutta- kulkevaa liikennettä keskustoista ja mahdol- minen mahdollisesti heikentää maakunnal- listavat tiiviimmän rakentamisen keskustois- lista ekologista yhteyttä. Lisäksi suunniteltu sa Ohikulkutiet voivat hajauttaa yhdyskunta- liittymäalue ulottuu pieneltä osin Vantaan rakennetta, jos sen varteen alkaa muodostua Lamminsuon suojelualueen kohdalle, joten suunnittelemattomasti uutta maankäyttöä. se saattaa aiheuttaa mahdollisesti muutoksia Metroverkon laajentaminen itään mahdollis- suon vesitalouteen ja voi edellyttää suojelu- taa uuden alueen käyttöönoton joukkoliiken- päätöksen osittaista muuttamista. teeseen tukeutuvasti ja Länsimetron jatka- Uusien liikenneväylien vaikutukset Natu- minen luo mahdollisuudet rakentaa metro- ra-alueisiin arvioidaan erillisessä kaavatyö- asemien läheisyyteen tulevat alueet nykyistä hön liittyvässä Natura-arvioinnissa. tiiviimmiksi. Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin Vaikutukset liikenteeseen ja Uudet väylät ovat kunta- ja valtiontalouden yhdyskuntahuoltoon kannalta merkittäviä investointeja. Kustan- Uudet tieyhteydet ja eritasoliittymät paran- nusvaikutukset ovat valtakunnallisia. Yhte- tavat liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. yksien kehittäminen parantaa alueen sisäistä Ohikulkutiet mahdollistavat liikennemäärien ja ulkoista saavutettavuutta, mikä parantaa vähentämisen, liikenneturvallisuuden sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Taa- kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantami- jamien läpiajon vähentyminen ja ohjaaminen sen. Yhdessä tiiviin taajamarakenteen kanssa ohikulkuteille parantaa erityisesti raskaan uudet radat luovat mahdollisuuksia joukkolii- liikenteen sujuvuutta. Kasvavat meluntorjun- kenteen kulkumuoto-osuuden nostamiseen. tavaatimukset ja ekologisen verkoston eheyt- täminen sekä pohjavesisuojaukset lisäävät rakentamisen ja ylläpidon kustannuksia. Vaikutukset luontoon ja ympäristöön Uudet liikenneväylät aiheuttavat estevaiku- Vaikutukset asukkaisiin, elinoloihin ja yhteisöihin tusta ekologisilla yhteyksillä ja rikkovat yhte- näisiä luonto-, maisema- ja kulttuuriympä- Kaavaehdotuksen vaikutukset nykyiseen tie- ristöalueita. Ympäristöä haittaava meluvaiku- liikenneverkkoon ovat vähäisiä ja pääosin tus voi olla monin paikoin merkittävä. Kiel- merkintäteknisiä. Asukkaiden liikkumismah- teisiä vaikutuksia voidaan estää ja lieventää dollisuudet säilyvät ennallaan tai paranevat. ottamalla huomioon alueiden ominaispiirteet Palveluiden saavutettavuus paranee. Suurim- ja käyttämällä erilaisia teknisiä ratkaisuja. mat vaikutukset syntyvät uusista ratalinjauk- Tämä on erityisesti mahdollista vielä ohjeel- sista. Erityisesti nopean ratayhteyden hyödyn- lisina osoitettavia liikenneväyliä suunnitel- täminen mahdollistaa työssäkäynnin useam- taessa. Liikenneväylistä aiheutuu merkittäviä man keskuksen välillä ja asuinpaikan valinnan muutoksia myös kallio- ja maaperään. Lii- kauempaa. Liikenneyhteyksillä on huomatta- kenteen yhteystarpeiden vaikutuksia on vai- va vaikutus asukkaiden elinoloihin erityisesti kea arvioida, koska yhteyksien tarve ja sijainti raideliikenteen osalta. Vaikutukset asukkaisiin tarkentuvat vasta yksityiskohtaisemmassa ovat erityisen suuret maanpohjan lunastusten suunnittelussa. Merkinnällä on vaikutus- seurauksena ratakäytävillä ja ratojen läheisyy- ta alueella tehtävään maankäytön suunnit- dessä syntyvien meluhaittojen vuoksi. teluun. Toteuttamistavasta riippuen väylillä Ohikulkutiet parantavat turvallisuutta ja voi olla hyvin suuriakin vaikutuksia huleve- vähentävät melua taajamissa. Liikenteen vä- sien kertymiseen ja virtauksiin ja sitä kautta hentyminen alentaa myös taajamien sisäis- alueen pohjaveden ja vesistöjen laatuun sekä ten väylien estevaikutusta ja tekee taajamis- ekologiseen tilaan. ta viihtyisämpiä sekä kävelystä ja pyöräilystä Uusista merkinnöistä merkittävimmät houkuttelevampia kulkumuotoja taajamien vaikutukset luonnonympäristöihin aiheutuvat sisäisessä liikkumisessa.

88 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 5.4. KAUPAN PALVELUVERKON SUUNNIT TELEMINEN OSAKSI ALUE JA YHDYSKUN TARAKENNETTA

5.4.1. Kauppa vähittäiskaupan suuryksiköitä sekä turvata kehit- Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa otetaan tämisedellytykset olemassa oleville vähittäiskaupan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mukai- suuryksiköille silloin, kun kyseiset suuryksiköt ovat set kaupan lainsäädännön muutokset eli ohjataan merkitykseltään paikallisia. Ratkaisulla edistetään seudullisen vähittäiskaupan sijoittumista, mi- kaupan palveluverkon ja yhdyskuntarakenteen tasa- toitusta, kaupan laatua sekä ajoitusta siten, että painoista kehitystä, turvataan asukkaiden arjen su- seudullisen kaupan sijoittuminen sidotaan muun juvuus ja päivittäisten kaupallisten palveluiden saa- yhdyskuntarakenteen kehitykseen. vutettavuus myös joukkoliikenteellä sekä kävellen ja Kaupan keskeisiä käsitteitä, kaupan palvelu- pyöräillen. Myös asiointimatkat pysyvät kohtuullisi- verkon nykytilaa ja lainsäädännön muutosta on na ja liikenteen päästöjä voidaan vähentää. käsitelty tarkemmin kaavaselostuksen luvussa 4.5 Kaupan ratkaisun suhdetta valtakunnallisiin (Kaupan palveluverkon nykytila). alueidenkäyttötavoitteisiin ja maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksiin on kuvattu kaavaselostuksen lopussa liitteessä C. Kaupan ratkaisun yleiset periaatteet Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa määritel- Vaihemaakuntakaavan suhde Uudenmaan ja Itä- lään kaupan palveluverkon maakunnalliset peri- Uudenmaan maakuntakaavoihin aatteet. Kaupan palveluverkon kokonaisratkaisu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavo- koostuu maakunnallisen keskusverkon (kuvattu jen keskustatoimintojen aluevaraus- ja kohdemer- luvussa 5.2.1), merkitykseltään seudullisten vähit- kinnät kumotaan ja 2. vaihemaakuntakaavassa on täiskaupan suuryksiköiden sekä taajamatoiminto- esitetty tarkistettu keskusverkko. Keskustatoimin- jen alueita ja työpaikka-alueita koskevien mää- tojen alueiden kauppaa koskevat suunnittelumää- räysten muodostamasta kokonaisuudesta, joka räykset ovat muuttuneet olennaisesti. esitetään liitekartalla 7a. Uudenmaan maakuntakaavan merkityksel- Seudullisesti merkittävää kauppaa voidaan tään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikkömer- sijoittaa vaihemaakuntakaavassa osoitetuille kes- kinnät jäävät voimaan lukuun ottamatta Vihdin ja kustatoimintojen alueille ja vaihemaakuntakaa- Lohjan rajalla sijaitsevaa Nummenkylän suuryk- vaan merkityille vähittäiskaupan suuryksikköalu- sikköä, joka kumotaan. Itä-Uudenmaan maakun- eille. Suuryksikköalueet ja osa keskustatoiminto- takaavan suuryksiköiden molemmat merkinnät jen alueista mitoitetaan ja määritellään seudulli- (Porvoon Tarmola ja Loviisan länsiosa) kumotaan suuden rajat ja esitetään uudelleen 2. vaihemaakuntakaavassa. Vaihemaakuntakaava vahvistaa keskustoja Suuryksiköiden suunnittelumääräyksiä on tarkis- kaupan ensisijaisena sijoituspaikkana. Keskusta- tettu vastaamaan muuttuneen MRL:n vaatimuksia. toimintojen alueelle voidaan sijoittaa seudullis- Samat suunnittelumääräykset koskevat jatkossa ta merkittävää päivittäistavarakauppaa ja muuta sekä jo voimassa olevia että vaihekaavassa esitetty- erikoistavaran kauppaa. Ratkaisulla tuetaan kes- jä suuryksiköitä. Kaupan ratkaisua voidaan tällöin kustojen kehittymistä monipuolisina palveluiden, arvioida paremmin kokonaisuutena. asumisen ja työpaikkojen keskittyminä. Vaihekaavassa osoitettuja keskustatoimintojen Taustaselvitykset alueiden ulkopuolisia, merkitykseltään seudulli- Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan laadinnan sia vähittäiskaupan suuryksikköalueita kehitetään yhteydessä on tehty useita kaupan palveluverkko- sellaista vähittäiskauppaa varten, joka kaupan selvityksiä ja niiden vaikutusten arviointeja: laatu huomioon ottaen voi sijoittua perustelluista syistä myös keskustojen ulkopuolelle. • Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan Seudullista kaupan palveluverkkoa täyden- rakennemalleissa -selvityksessä on kuvattu kaupan tää paikallinen palveluverkko, jonka suunnitte- nykytilaa, tulevaisuuden näkymiä ja arvioitu kaupan lusta vastaa kunta. Yksityiskohtaisemmassa kaa- vaihtoehtoja maakuntakaavan rakennemallien avulla. » Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uuden- voituksessa voidaan taajamatoimintojen alueille maan rakennemalleissa, Uudenmaan liiton julkaisuja palveluverkon tarpeiden perusteella osoittaa uusia E 111 - 2010

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 89 • Kaupan rakennemalleista maakuntakaavaluonnokseen –väliraportissa on arvioitu mm. liiketilan yhä kasvavan. Nämä yhdessä vähentävät liiketilan lisätarvetta, seudullisuuden rajoja, selvitetty kaupan lisätarvetta. Liiketilan lisätarvetta vähentää edel- hankkeita, kuntien kaavatilannetta sekä päivittäistava- leen se, että kaupan käytöstä poistuvia tai uudella rakaupassa tapahtuneita muutoksia. » Kaupan rakennemalleista maakuntakaavaluonnok- korvautuvia liiketiloja ei ole otettu mukaan lasken- seen, Uudenmaan liitto, julkaisematon raportti 2011 taan. Laskennassa käytetty verkkokauppavähennys tarkoittaa, että 10 % ostovoiman kasvusta suun- • Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten tautuu kiinteiden myymälöiden sijasta verkko- arviointi on laadittu Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaa- kauppaan. vaehdotusta varten. Raportissa on kartoitettu vaihekaa- Liiketilan lisätarve vuoteen 2035 on 3,3 mil- vassa esitettyjen vähittäiskaupan suuryksikköalueiden joonaa k-m2 (taulukko C). Kaikki kaavoitettava ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisten keskustatoiminto- kaupan ala ei todennäköisesti toteudu, koska osa jen alueiden nykyiset liiketilat. Selvityksessä on arvioitu kauppapaikoista on vaihtoehtoisia tai toteutuu väl- kaupan mennyttä ja tulevaa kehitystä. Lisäksi on tarkis- jemmin kuin on suunniteltu. Siksi laskelmassa on tettu seudullisuuden rajoja sekä esitetty palveluverkon käytetty ns. kaavallista ylimitoituskerrointa (1,3). laskennallinen mitoitus ja sen arviointi. Kaavallinen ylimitoitus huomioiden liiketilan lisä- » Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutus- tarve on 4,4 miljoonaa k-m2. Tästä vähittäiskau- ten arviointi, Uudenmaan liitto, julkaistaan 2013 pan tarve on 3,5 miljoonaa k-m2. Maakuntakaavan kokonaismitoituksessa on Kaupan palveluverkon kokonaismitoitus mukana varsinaisen vähittäiskaupan lisäksi myös muut kaupalliset liiketilat, kuten ravintolat, kam- Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan liiketilan paamot jne. Muun liiketilan osuus on lasket- lisätarve pohjautuu nykyisten ja tulevien uusmaa- tu suuntaa antavasti nykyisen tilanteen mukaan. laisten ostovoimaan. Liiketilan lisätarve koostuu Maakuntakaavan yleispiirteisyyden vuoksi mitoi- useista muuttujista ja sisältää paljon epävarmuut- tuksessa ei ole syytä erottaa muita liiketiloja vä- ta. Ostovoiman kasvu on arvioitu aiempaa pienem- hittäiskaupasta, koska nämä liiketilat sijaitsevat mäksi, myyntitehokkuuden on kuitenkin arvioitu yleensä samoissa rakennuksissa kuin vähittäis-

Liiketilan lisätarve vuoteen 2035

Ostovoima Uudellamaalla 2010 Vähittäiskaupan ostovoima 11,7 mrd € (7700 €/as)

Autokaupan ja huoltamoiden 4,1 mrd € (2700 €/as)

Väestön kasvu 2010-2035 410 000 asukasta, maakuntasuunnitelmat

Ostovoiman kasvu 2010-2035 Päivittäistavarakaupassa 1 % / vuosi / asukas

Erikoiskaupassa 2 % / vuosi / asukas Kasvuarvio alhaisempi kuin mennyt kehitys

Kasvu vähittäiskaupassa 10,2 mrd € (86 %)

Kasvu autokaupassa 4,8 mrd € (115 %)

Ostovoiman kasvu muutettu pinta-alaksi Myyntitehokkuus vaihtelee kaupan toimialasta riippuen myyntitehokkuudella

Myyntitehokkuuden kasvu + 20 % Myyntitehokkuuden kasvu pienentää liiketilan lisätarvetta

Liiketilan poistuma 0 k-m2 Jos poistuma laskettaisiin, liiketilan lisätarve olisi suurempi

Verkkokauppavähennys 10 % Verkkokauppavähennys pienentää liiketilan lisätarvetta

Liiketilan lisätarve vuoteen 2025 1,7 milj. k-m2, josta vähittäiskauppaa 1,4 milj. k-m2

Liiketilan lisätarve vuoteen 2035 3,3 milj. k-m2, josta vähittäiskauppaa 2,7 milj. k-m2

Kaavallinen ylimitoitus 1,3 Liiketilatarve yhteensä 4,4 milj. k-m2, josta vähittäiskauppaa 3,5 milj. k-m2

Taulukko C. Liiketilan lisätarve vuoteen 2035

90 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan seudullisuu- kauppa. den raja vaihtelee 2 000–30 000 k-m2:n välil- Liiketilan lisätarpeen suunniteltu sijoittumi- lä riippuen alueesta ja kaupan laadusta. Alarajan nen keskustoihin ja niiden ulkopuolisille alueille määrittelyssä on huomioitu kaupan laadun lisäk- riippuu kaupan laadusta. Päivittäistavarakauppaa si siihen liittyvä myyntitehokkuus sekä kaupan ja muuta erikoistavaran kauppaa suunnataan kes- koon edellyttämä ostovoima kohtuulliselta asioin- kustoihin nykyistä enemmän, kun taas paljon tilaa tietäisyydeltä. Seudullisuuden rajat maankäyttö- vaativaa kauppaa suunnataan keskustojen ulko- luokittain on esitetty suunnittelumääräyksissä ja puolelle. taulukossa D. Ne ohjaavat kuntakaavoitusta, ellei Kaikkea laskelman mukaista liiketilan lisätar- tapauskohtaisesti tai kunnan palveluverkkosuun- vetta ei ole sisällytetty maakuntakaavan ratkaisuun nitelman yhteydessä laadituilla selvityksillä eri- vaan osa jää paikallisesti toteutettavaksi. Liiketilan tyisesti muuta osoiteta. Yksityiskohtaisemmassa lisätarvelaskelma on esitetty tarkemmin Kaupan suunnittelussa onkin arvioitava vaikutustarkaste- palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arvi- lujen perusteella, onko kyseessä seudullisesti vai ointi -raportissa. paikallisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryk- sikkö. Seudullisuuden raja voi yksityiskohtaisempien selvitysten perusteella olla maakuntakaavassa Seudullisuuden määrittely esitettyä pienempi tai suurempi. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan Seudullisuuden alarajan määrittely on kuvattu suuryksiköllä tarkoitetaan sellaista vähittäiskau- tarkemmin Kaupan palveluverkon mitoittaminen pan suuryksikköä tai usean myymälän muodosta- ja vaikutusten arviointi -raportissa. maa vähittäiskaupan aluetta, jolla voidaan arvioida olevan yhtä kuntaa laajempia, seudullisia vaiku- Seudullisen kaupan sijoittaminen tuksia. Seudullisuuden raja kertoo, minkä koon keskustatoimintojen alueella alittavia vähittäiskaupan suuryksiköitä tai usean myymälän muodostamaa vähittäiskaupan aluetta Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b §:n mukaan kunta voi kaavoittaa vaihemaakuntakaavan kes- merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan kustatoimintojen tai merkitykseltään seudullisten suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava vähittäiskaupan suuryksiköiden ulkopuolelle. maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. Lain Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavassa määri- perusteluissa todetaan, että enimmäismitoituksen tellään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköi- osoittaminen koskee soveltuvin osin myös keskus- den koon alaraja erikseen tatoimintojen alueita. Perusteluiden mukaan mi- • sellaiselle vähittäiskaupalle, joka kaupan laa- toituksen osoittamisen tapa riippuu olosuhteista ja tu huomioon ottaen voi sijoittua perustelluista esimerkiksi suurimpien kaupunkien keskustatoi- syistä myös keskusta-alueiden ulkopuolelle, mintojen alueille ei ole aina tarpeen osoittaa enim- • muulle erikoistavaran kaupalle sekä mäismitoitusta kerrosneliömetreinä, jos kaavan • päivittäistavarakaupalle. vaikutusten arviointi ei sitä edellytä. Vaihemaakuntakaavassa esitetään keskustatoi-

Alue Taajamatoimintojen Taajamatoi- Taajamatoimin- Muut alueet sekä työpaikka- mintojen alueet tojen alueet alueet alueet Vähittäiskauppa, joka kaupan Muu erikoistavaran Päivittäistavara- Kaikki vähit- laatu huomioon ottaen voi pe- kauppa kauppa täiskauppa rustelluista syistä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle

Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen 30 000 k-m2 10 000 k-m2 5 000 k-m2 2 000 k-m2

Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Tuusula ja Vihti 10 000 k-m2 5 000 k-m2 2 000 k-m2 2 000 k-m2

Askola, Hanko, Inkoo, Karkkila, Loviisa, Pornainen ja Siuntio 5 000 k-m2 5 000 k-m2 2 000 k-m2 2 000 k-m2

Lapinjärvi, Myrskylä ja Pukkila 2 000 k-m2 2 000 k-m2 2 000 k-m2 2 000 k-m2

Taulukko D. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräyksissä esitetyt merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksiköiden koon alarajat, ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 91 asukkaiden monipuolisten kaupallisten palveluiden saatavuutta. Kaupan mitoitus vaihemaakuntakaavan keskustatoimintojen alueella on esitetty taulukossa E ja liitekartassa 7b.

Pääkaupunkiseutu 2. vaihemaakuntakaavan ratkaisussa pääkaupun- kiseudulla merkitykseltään seudullisia vähittäis- kaupan suuryksiköitä voidaan sijoittaa Helsingin keskusta-alueelle valtakunnan keskukseen sekä pääkaupunkiseudun aluekeskuksiin. Näille ei esi- tetä enimmäismitoitusta kerrosaloina. Helsingin keskusta-alue ja aluekeskukset muodostavat jo nykyisin kaupallisten ja muiden palveluiden monipuolisen verkoston, jossa yksittäisen keskuksen vaikutusaluetta on vaikea hahmottaa. Verkostomainen rakenne vahvistuu entisestään, kun pääkaupunkiseudun poikittaiset joukkoliikenneyhteydet kehittyvät. Vahvat ja monipuoliset aluekeskukset tasapainottavat pääkaupunkiseudun aluerakennetta ja vähentävät tarvetta asioida valtakunnan keskuksessa, lyhentävät asiointimatkoja ja parantavat palvelujen saavutettavuutta joukkolii- kenteellä sekä kävellen ja pyöräillen.

Seutukeskukset ja kuntakeskukset Pääkaupunkiseudun ulkopuolella seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä voi sijoittua seutukeskuksiin ja kuntakeskuksiin. Seu- tukeskuksille ja suurille kuntakeskuksille ei esitetä enimmäismitoitusta kerrosaloina. Sen sijaan kes- kisuurille ja pienille kuntakeskuksille enimmäis- mitoitus esitetään. Vaihemaakuntakaavassa esitetyt seutukeskukset Porvoo, Hyvinkää ja Lohja ovat jo nykyisin laajemman vaikutusalueen asioimis- ja työpaikkakes- kittymiä ja Tammisaarella on edellytykset kehittyä sellaiseksi. Kaavaratkaisulla seutukeskusten asemaa vahvistetaan ja näin tasapainotetaan maakunnan alue- ja palvelurakennetta. Ne eivät kilpaile mintojen alueiden enimmäismitoitus kerrosne- keskenään, eivätkä niiden vaikutusalueet ole pääl- liömetreinä ainoastaan keskikokoisille ja pienil- lekkäisiä. Seutukeskukset ovat vanhoja kaupunki- le kuntakeskuksille. Kaikkia keskustatoimintojen keskustoja, joissa keskustojen rakenne jo asettaa alueita koskevat suunnittelumääräykset, joiden rajoituksia suurille kaupan yksiköille. avulla ohjataan keskustoihin sijoittuvan kaupan Helsingin seudun suurille kuntakeskuksille ja määrää ja suuryksiköiden kokoa. Suunnittelumää- Loviisan keskustalle ei myöskään esitetä kaupan räysten mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitusta kerrosneliömetreinä. Nämä koko on mitoitettava sellaiseksi, että ne soveltuvat kuntakeskukset ovat jo nykyisin vahvoja asumis-, ympäristöönsä. Ne on mitoitettava ja niiden toteu- työpaikka- ja palvelukeskittymiä ja niitä halutaan tus on ajoitettava yksityiskohtaisemmassa kaavoi- sellaisina edelleen kehittää. tuksessa siten, ettei niillä ole merkittäviä haitallisia Vaikka kaavaratkaisussa ei esitetä enimmäis- vaikutuksia muiden keskusta-alueiden kaupal- mitoitusta, on kaupan palveluverkkoselvityksessä lisiin palveluihin. Lisäksi on huolehdittava kau- selvitetty seutuja kuntakeskusten liiketilojen ny- pan palveluverkon tasapainoisesta kehittämisestä. kytilanne sekä arvioitu liiketilan lisätarve keskuk- Suuryksiköiden toteuttaminen tulee kytkeä ajalli- sittain lukuun ottamatta pääkaupunkiseutua. Kes- sesti ympäröivien taajamatoimintojen toteuttami- kustojen mitoitus pääkaupunkiseudun ulkopuolel- seen. Ratkaisun tavoitteena on lain hengen mukai- la on myös mukana selvityksessä esitetyssä kaupan sesti tukea keskusta-alueiden kehittämistä ensi- palveluverkon arvioinnissa. sijaisina kaupan sijoittumisalueina ja turvata näin Pääkaupunkiseudun kehyskunnista siirtyy os-

92 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 tovoimaa nykyisin pääkaupunkiseudulle varsinkin muodostuminen. erikoiskaupan osalta. Liikenteellisten vaikutusten Vaihemaakuntakaavassa ohjataan ainoastaan arvioinnissa on päädytty samanlaisiin tuloksiin. siinä esitettyjen keskustatoimintojen alueiden kau- Jos erikoiskaupan määrää saadaan vahvistettua pallisten palveluiden kehittymistä. Kunnan tehtävä- kuntakeskuksissa, asiointimatkat pääkaupunki- nä on huolehtia, että ainakin päivittäistavarakaupan seudulle lyhenevät selkeästi. Viimeaikaisen kehi- palvelut ovat mahdollisimman hyvin asukkaiden tyksen mukaan erikoistavankauppa on kuitenkin saavutettavissa myös pienissä paikallisissa keskuk- keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja haasteena on sissa ja asutustaajamissa, joita ei ole maakuntakaa- houkutella erikoistavaran kaupan yksiköitä myös vaan merkitty keskustatoimintojen alueiksi. kuntakeskuksiin. Vaihemaakuntakaavan ratkaisulla pyritään tukemaan tällaista kehitystä. Tavoit- Keskustojen ulkopuolelle sijoittuvat merkityksel- teena on, että päivittäistavarakaupan lisäksi muu tään seudulliset vähittäiskaupan alueet erikoistavaran kauppa, kuten vaatekauppa säilyisi edelleen seutuja kuntakeskuksissa eikä keskittyi- Vaihemaakuntakaavassa merkitykseltään seudul- si liikaa valtakunnan keskukseen. listen suuryksiköiden tavoitteena on tukea olemas- Mitoitettavat kuntakeskukset on jaoteltu kah- sa olevaa yhdyskuntarakennetta ja sen kehitystä teen luokkaan kaupan nykytilanteen ja lasken- sekä estää kaupan liiallinen keskittyminen. Liike- nallisen lisätarpeen perusteella. Keskikokoisille ja tilan lisätarve on jaettu alue- ja yhdyskuntaraken- pienille kuntakeskuksille vaihemaakuntakaavassa teeseen osoittamalla useita eri puolille maakuntaa esitetään enimmäismitoitus kerrosneliömetreinä. sijoittuvia merkitykseltään seudullisia vähittäis- Enimmäismitoitukseen on laskettu kaikkien yli kaupan suuryksiköitä 2 000 k-m2 suuruisten vähittäiskaupan suuryksi- Vaihemaakuntakaavan ratkaisussa käsitellään köiden kerrosalat. Pienissä kunnissa kaikki kau- 31 keskustojen ulkopuolista seudullisesti merkit- pan lisätarve on suunnattu vaihemaakuntakaavan tävää vähittäiskaupan suuryksikköä. Näistä 14 oli keskustatoimintojen alueille. Tällä tuetaan kunta- esitetty jo Uudenmaan voimassa olevissa maakun- keskuksen kehittämismahdollisuuksia. Keskus- takaavoissa. Suuryksiköiden suunnittelumääräyk- ten mitoittamisen tavoitteena on toisaalta turvata siä on tarkistettu vastaamaan muuttuneen MRL:n vähintään päivittäistavarakaupan palvelut kaikissa vaatimuksia. Lisäksi merkitykseltään seudullisille keskustoissa ja toisaalta estää keskuksen kokoon vähittäiskaupan suuryksiköille esitetään lain edel- nähden ylisuurten vähittäiskaupan suuryksiköiden lyttämä enimmäismitoitus kerrosneliömetreinä.

Keskustatoimintojen alueet Kaavan suunnittelumääräykset Sanalliset suunnittelumääräykset, Valtakunnan keskus Helsingin keskusta ei enimmäismitoitusta

Sanalliset suunnittelumääräykset, Seutukeskukset Hyvinkää, Lohja, Tammisaari ja Porvoo ei enimmäismitoitusta

Kauniainen, Matinkylä-Olari, Leppävaara, Tapiola, Espoon keskus, Pääkaupunkiseudun Espoonlahti, Myyrmäki, Pakkala, Tikkurila, Hakunila, Koivukylä, Sanalliset suunnittelumääräykset, aluekeskukset Korso, Kivistö, Kannelmäki, Malmi, Itäkeskus ja Herttoniemi ei enimmäismitoitusta

Suuret Hyrylä, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Klaukkala, Loviisa, Sanalliset suunnittelumääräykset, kuntakeskukset Mäntsälä, Nummela ja Söderkulla ei enimmäismitoitusta

Sanalliset suunnittelumääräykset. Keskikokoiset Vähittäiskaupan suuryksiköiden keskustatoimintojen yhteenlaskettu kerrosala saa olla alueet Hanko, Karjaa, Karkkila, Nikkilä ja Nurmijärven kk enintään 30 000 k-m2

Sanalliset suunnittelumääräykset. Pienemmät Askola, Inkoo, Jokela, Kellokoski, Lapinjärvi, Masala, Myrskylä, Vähittäiskaupan suuryksiköiden keskustatoimintojen Pornainen, Pukkila, Rajamäki, Saukkola, Siuntio, Vihti, Veikkola ja yhteenlaskettu kerrosala saa olla alueet Virkkala enintään 20 000 k-m2

Taulukko E. Kaupan mitoitus vaihemaakuntakaavan keskustatoimintojen alueilla.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 93 Vaikka Uudenmaan maakuntakaavan suuryksik- dulle muualta Uudeltamaalta siirtyvää ostovoimaa. kömerkinnät jäävät voimaan, on kaikkia suuryk- Näillä yksiköillä on toteutuessaan tasapainottava sikköjä käsitelty samoin periaattein kaupan selvi- vaikutus alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Lisäksi tyksessä, vaikutusten arvioinnissa sekä maakunta- ne vähentävät asiointimatkojen pituutta, kun pal- kaavaratkaisussa. Näin suuryksikköverkostoa, sen veluja ei tarvitse hakea pääkaupunkiseudulta. mitoitusta ja ratkaisun vaikutuksia voidaan arvioi- Vaihemaakuntakaavassa vähittäiskaupan suur- da kokonaisuutena. yksiköiden enimmäismitoitus on osoitettu maa- Keskustojen ulkopuoliset suuryksiköt on tar- kunnallisella tarkkuudella, ja se tarkentuu kunta- koitettu ensisijaisesti sellaista seudullista kauppaa kaavoituksessa. varten, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi pe- Jos suuryksikköalueella on voimassa oikeusvai- rustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden kutteinen yleiskaava tai asemakaavoja, kaavat voi- ulkopuolelle. Lähes kaikki 2. vaihemaakuntakaa- vat toteutua vaihemaakuntakaavan enimmäismi- van suuryksikköalueet ovat jo alkaneet toteutua toituksesta riippumatta. Paljon tilaa vaativan eri- monipuolisina kaupan keskittyminä. Kaavarat- koistavaran kauppaan tullaan soveltamaan MRL:n kaisulla turvataan näiden rakentuneiden suuryk- siirtymäkauden jälkeen (16.4.2015) vähittäiskau- sikköalueiden kehittämisedellytykset keskustojen pan suuryksikkötulkintaa. Asiaa on tarkasteltu ulkopuoliselle seudulliselle kaupalle soveltuvina ympäristöministeriön ohjeessa (YM2/501/2012). keskittyminä. Vaihemaakuntakaavassa ohjataan ainoastaan Kaupan laatu merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan Vaihemaakuntakaavassa esitettyjä seudullisesti suuryksiköiden sijoittumista. Kunta voi omassa merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä kehi- kaavoituksessaan osoittaa paikallisesti merkittäviä tetään sellaista seudullista kauppaa varten, joka vähittäiskaupan suuryksiköitä. vaatii paljon tilaa, ei kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja jossa asioidaan harvoin. Tällais- Enimmäismitoitus ta kauppaa ovat mm. auto-, rauta-, huonekalu-, Jokaisen vaihemaakuntakaavassa esitetyn suuryk- puutarha- ja maatalouskauppa. Muunkinlaisen sikön enimmäismitoitukseen on laskettu nykyti- seudullisen kaupan sijoittaminen on suuryksikkö- lanne, eli kaikki rakennettu liiketila sekä arvioitu alueille mahdollista, mikäli vaikutusten arvioinnin liiketilan lisätarve. Nykytilanteeseen on arvioitu perusteella kaupan laatua kuvaavat sijoittumise- rakennetut liikerakennukset, mutta ei voimassa dellytykset täyttyvät. Lisäksi seudullisesti merkit- olevien asemakaavojen mahdollistamaa kerrosalaa täviin vähittäiskaupan suuryksiköihin voidaan si- eikä tiedossa olevia hankkeita. Nykytilatiedot ovat joittaa kokonaismitoituksen puitteissa paikallisesti vuosilta 2011 ja 2012. Suuryksiköihin sijoittuva li- merkittävää päivittäistavaran kauppaa ja muuta sätarve on arvioitu kunnittain ostovoiman mukaan erikoiskauppaa, mm. vaatekauppaa, jos kunnan ja siinä on huomioitu ostovoiman siirtymiä. Silloin palveluverkkoratkaisu mahdollistaa ratkaisun. kun kuntaan on osoitettu useampia merkityksel- Jos merkitykseltään seudullisella vähittäiskau- tään seudullisia vähittäiskaupan suuryksikköalu- pan suuryksikköalueella on olemassa olevaa mer- eita, liiketilan lisätarve on jaettu näiden kesken. kitykseltään seudullista päivittäistavarakauppaa Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan myös tai muuta erikoistavaran kauppaa, niitä voidaan merkitykseltään paikallinen liiketila. Mitoitusta laajentaa ympäristöministeriön ohjeistuksen mu- on käsitelty tarkemmin kaupan palveluverkkosel- kaisesti, kunhan laajennus ei ole merkittävää. Täl- vityksessä. Vähittäiskaupan suuryksikön lasken- laisen laajennuksen ohjeellisena rajana pidetään nallinen enimmäismitoitus on pyöristetty ylöspäin korkeintaan 1500 k-m2 tai alle 25 % laajennusta. seuraavaan lähimpään mitoitusluokkaan, joita on Kaupan laatua on rajattu kaavaratkaisussa, jotta kahdeksan. Suuryksiköiden mitoittaminen on esi- suuryksiköihin sijoittuvalla kaupalla ei ole mer- tetty suuryksiköittäin oheisessa taulukossa F. kittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden Paljon tilaa vaativa kauppa on siirtymässä kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen ja pääkaupunkiseudun keskeisiltä alueilta Kehä III:n jotta liikkumisesta aiheutuvat haitalliset vaikutuk- varrelle ja edelleen kauemmaksi. Keskeisesti yh- set olisivat mahdollisimman vähäisiä. dyskuntarakenteessa sijaitsevia alueita on tar- Vaihemaakuntakaavan ratkaisussa Espoon koituksenmukaisempaa kehittää tehokkaampina Lommila poikkeaa muista suuryksikköalueista. Jo asumisen ja työpaikkojen alueina. Maakuntakaa- Uudenmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa van kaupan ratkaisussa kehitys huomioidaan siten, on osoitettu Lommilaan seudullisesti merkittävän että olemassa olevien keskittymien lisäksi pääkau- vähittäiskaupan suuryksikkö, joka mahdollistaa punkiseudun reunoille sekä seutuja kuntakes- alueelle seudullisesti merkittävän päivittäistavara- kusten läheisyyteen osoitetaan merkitykseltään kaupan sijoittumisen. Tätä merkintää ei vaihekaa- seudullisia vähittäiskaupan suuryksikköalueita. vassa kumota. Vaihekaavassa Lommilaan päivit- Näille suunnataan osa pääkaupunkiseudun osto- täistavarakaupalle on osoitettu enimmäismitoi- voiman kasvusta ja tällä hetkellä pääkaupunkiseu- tus maakuntakaavan edellyttämällä tarkkuudella.

94 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Voimassa olevissa Rakentumaton maakuntakaavoissa

30 000 50 000 75 000 100 000 125 000 150 000 175 000 200 000 k-m2 k-m2 k-m2 k-m2 k-m2 k-m2 k-m2 k-m2

Hyvinkää, Espoo, Espoo, Nihti- Espoo, Hyvinkää, Vantaa, Vantaa, Espoo, Lom- Valtatie 25 Turvesolmu silta Kulloonsilta Sveitsin- Tammisto Varisto- mila, josta portaali Petikko päivittäista- varakauppaa enintään 10 000 k-m2

Loviisan Nurmijärvi, Lohja, Helsinki, Porvoo, Espoo, länsiosa Mäyränkallio Tynninharju Suutarila Kuninkaan- Suomenoja portti

Nurmijärvi, Raasepori, Lohja, Vantaa, Helsinki, Ilvesvuori Horsbäck Lempola Porttipuisto Roihupelto

Raasepori, Vihti, Huhmari Keravanportti Järvenpään Helsinki, Karjaan eteläinen Konala lounaisosa liittymä

Kirkkonummi, Porvoo, Inkilänportti Tarmola

Mäntsälän- Tuusula, Hyry- portti län eteläosa

Tuusula, Vantaa, Focus Koivuhaka

Vantaa, Petas

Taulukko F. Merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus. Suuryksiköiden sijainti ja mitoitusluokat on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 7c.

Enimmäismitoitus perustuu kaupan selvityksessä nallisen kokonaisuuden. esitettyyn arviointiin. Toiminnallisen kokonaisuuden arvioimiseksi Lommilan seudullisesti merkittävään suuryk- yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on tarkoi- sikköön voidaan sijoittaa päivittäistavaran kauppaa tuksenmukaista käsitellä alueen maankäyttörat- enimmillään 10 000 k-m2, joka sisältyy Lommilan kaisu ja siihen sijoittuvat vähittäiskaupan yksiköt vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoituk- kokonaisuutena. Alueen laajuutta määriteltäessä seen. Päivittäistavarakaupan määrää on tarkoituk- tulee huomioida jo rakentuneen alueen laajuus ja senmukaista toteuttaa sitä mukaa, kun ympäröivä sen kehittämisedellytykset, alueen sisäiset lii- yhdyskuntarakenne kehittyy. kennejärjestelyt mukaan lukien kevyen liikenteen Vaikutusten arvioinnin mukaan Lommilan vä- järjestelyt, sekä kytkentä ympäröivään liikenne- hittäiskaupan suuryksikön palvelut on saavutet- verkkoon. Vaihemaakuntakaavan tulkinta kohde- tavissa joukkoliikenteellä, eikä Lommilan enim- merkinnän sijainnin suhteesta liikenneväyliin on mäismitoituksen mukaisella päivittäistavarakau- väljempi kuin se on ollut Uudenmaan maakunta- palla ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon kuntakaavassa: esimerkiksi alueen voi halkaista keskuksen, Kauklahden tai Veikkolan päivittäista- merkittävä pääväylä, edellyttäen että huolehditaan varakaupalle. toiminnallisesta kokonaisuudesta ja alueen sisäi- sistä liikennejärjestelyistä. Toiminnallinen kokonaisuus Vaihemaakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryk- Olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irralliset siköt osoitetaan kohdemerkinnällä, jonka sijainti vähittäiskaupan suuryksiköt ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mu- kaavoituksessa siten, että se muodostaa toimin- kaan ”Alueiden käytön suunnittelussa uusia huo-

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 95 mattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen tarakennetta. Koska rakenteen laajeneminen on alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta epävarmaa, suuryksikön toteuttaminen on kytket- yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksi- ty ympäröivien taajamatoimintojen tai työpaikka- köt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta.” alueiden toteuttamiseen suunnittelumääräyksellä. Vähittäiskaupan suuryksiköt on vaihemaakun- Maakuntakaavassa osoitetut merkittävät uudet takaavassa sijoitettu pääasiassa olemassa olevaan taajama- ja työpaikka-alueiden laajennukset edel- yhdyskuntarakenteeseen. Kaavan tavoitevuosi on lyttävät yksityiskohtaisempaa kaavoitusta, jossa kuitenkin 2035 ja siinä esitetään väestönkasvun suuryksikön suhde ympäröivään maankäyttöön edellyttämiä merkittäviä taajama- ja työpaikka- määritellään. Ympäröivän maankäytön ei tarvitse alueiden laajennuksia. Tasapainoisen palvelu- olla kokonaisuudessaan rakentunut ennen suur- verkon turvaamiseksi on myös tällaisille alueille yksikön toteuttamista. Ympäröivän alueen toteut- osoitettu merkitykseltään seudullisia vähittäiskau- tamisen voidaan katsoa käynnistyneen silloin, kun pan suuryksikköjä. Tällä hetkellä vähittäiskaupan kunta on investoinut katuverkkoon ja kunnallis- suuryksiköistä Huhmari, Petas ja Mäyränkallio si- tekniikkaan ja myös suuryksikköä ympäröivät alu- jaitsevat yhdyskuntarakenteen ulkopuolella, mut- eet ovat rakentumassa. ta yhdyskuntarakenteen laajetessa vuoteen 2035 mennessä ne liittyvät kiinteäksi osaksi yhdyskun-

Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys

Kohdemerkinnällä osoitetaan merkityk- Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan yksityiskoh- seltään seudullisten vähittäiskaupan suur- taisemmassa suunnittelussa osoittaa sellaista merkityk- yksiköiden sijoittumiskohteet keskusta- seltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu toimintojen alueiden ulkopuolella. Niitä huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös Merkitykseltään seu- kehitetään sellaista kauppaa varten, joka keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huo- dullinen vähittäiskau- vaatii paljon tilaa, ei kilpaile keskustaan nekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Uusia merkityk- pan suuryksikkö sijoittuvan kaupan kanssa ja jonka tyypilli- seltään seudullisia päivittäistavarakaupan suuryksiköitä nen asiointitiheys on pieni. saadaan osoittaa ainoastaan Espoon keskuksen pohjoispuolelle, Kehä III:n ja Turunväylän risteykseen (Espoon Lommila), jonne voidaan osoittaa päivittäistavarakauppaa enintään 10 000 k-m¡, joka sisältyy Lommilan vähittäis- kaupan suuryksikön enimmäismitoitukseen. Merkitykseltään seudullista vähittäiskaupan suuryk- sikköä koskeva merkinnän kuvaus ja suunnittelumää- Vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitus on osoi- räys korvaavat voimassa olevan Uudenmaan maakun- tettu taulukossa, joka on suunnittelumääräysten lopussa. takaavan suuryksikköä koskevan merkinnän kuvauksen ja suunnittelumääräyksen. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksi- köllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön.

Kohdemerkinnällä osoitetun vähittäiskaupan suuryksi- kön sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisessa kaavoituksessa siten, että se muodostaa riittävän laajan toiminnallisen kokonaisuuden. Merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa ei saa toteuttaa ennen ympäröivien taajamatoimintojen tai työpaikka-alueiden toteuttamista. Lisäksi on huolehdittava, että palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä sekä edistetään sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja että liikenteestä aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman vähäisiä.

96 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Kauppa: vaikutusten arviointi

Vaikutukset alueidenkäyttöön Vaikutukset liikenteeseen ja yhdyskuntahuoltoon Ratkaisu tukee maakunnan mahdollisimman tasapainoista kehitystä rakenteeltaan eheä- Kaavaratkaisu tukee sellaisen kaupan palve- nä ja monikeskuksisena. Kaupalliset palvelut luverkon muodostumista, jossa palvelut si- vaikuttavat merkittävästi alueidenkäyttöön. jaitsevat liikenteellisesti hyvin ja ovat saavu- Kaupan ratkaisun vaikutus kohdistuu ensisi- tettavissa myös joukkoliikenteellä sekä jalan jaisesti keskusta-alueille. Vaikutus vaihtelee että pyöräillen. Kaupan sijainti keskustatoi- kaavassa esitetyn mitoituksen mukaan eri- mintojen alueella parantaa palveluiden saa- tyyppisissä keskustoissa. vutettavuutta. Seudullisten vähittäiskaupan suuryksi- Liikennemäärät keskustatoimintojen alu- köiden vaikutus kohdistuu 50 keskustatoi- eella ja alueille kasvavat. Kasvusta huomat- mintojen alueelle ja lisäksi erikseen osoite- tava osa muodostuu henkilöautoliikentees- tuille 31 merkitykseltään seudullisen vähit- tä, mutta sijainti vaikuttaa myönteisesti sekä täiskaupan alueelle. Ne kaupalliset palvelut, joukkoliikenteen että jalankulun ja pyöräilyn jotka on voitu laatunsa puolesta sijoittaa myös osuuteen. Sijainti edellyttää liikennejärjeste- keskustojen ulkopuolelle, vaativat paljon ti- lyjä ja erityisesti pysäköintiin liittyviä tilava- laa. Tällaisia ovat mm. auto-, huonekalu- ja rauksia. Keskustojen ulkopuoliset suuryksik- rautakaupat. Näiden tarkempi sijainti, koko, köalueet sijaitsevat liikenteellisesti pääosin toteuttaminen ja niiden vaikutukset taajama- hyvin, mutta niidenkin toteuttaminen vaa- toimintojen tai työpaikkojen alueilla selvite- tii paikallistasolla uusia liikennejärjestelyjä. tään yksityiskohtaisemmassa suunnittelus- Asiointimatkojen pituuteen vaikuttaa muun sa. Kaavaratkaisu mahdollistaa suuryksiköi- muassa yksiköiden kaupan laatu, koko, toden toteutumisen osana muuta rakennettua teuttamisjärjestys ja keskinäinen kilpailu. aluetta ja kytkee ne ajallisesti ympäröivien Kaupan palveluverkon liikenteellisen arvioin- alueiden toteuttamiseen. nin mukaan maakuntakaavaehdotuksen lii- Suuri osa suuryksikköalueista on jo ole- kennevaikutukset ovat selkeästi myönteiset ja massa olevia vähittäiskaupan keskittymiä ja kaava vähentää ostosmatkoista syntyviä hii- niillä on siten vähäisempi vaikutus alueiden- lidioksidipäästöjä. Maakuntakaavan kaupan käyttöön kuin vielä toteutumattomilla yksi- ratkaisu muuttaa tilaa vaativan erikoiskaupan köillä. Kaupan mitoitukseen on jätetty las- painopistettä ulommas pääkaupunkiseudulta kennallista väljyyttä, mikä tuo joustonvaraa ja Helsingin merkitys erikoistavaran asioin- kaupan sijoittumiseen maakunnassa, ja antaa tikohteena todennäköisesti vähenee. Muutos kuntakaavoitukselle mahdollisuuden kehit- lyhentää asiointimatkoja. Päivittäistavaran ja tää kaupallisia palveluita. Kaava muuttaa tilaa muun erikoistavarankaupan osalta maakun- vievän kaupan painopistettä pääkaupunki- takaavan tuomat muutokset vastaavat asu- seudun ulkopuolelle. kasmäärän ja ostovoiman alueelliseen kas- Kaavassa osoitetut vähittäiskaupan suur- vuun, jolloin asiointimatkat eivät pitene. yksiköt eivät heikennä merkittävästi keskus- Kaavaratkaisulla ei ole merkittävää vaikuta-alueiden kaupallisia palveluita ja niiden tusta liikenneverkon kuormitukseen seudul- kehittämistä, koska keskustojen ulkopuolisiin lisella tasolla. Vähittäiskaupan suuryksiköi- suuryksiköihin ei sallita uutta seudullises- den toteuttaminen voi aiheuttaa paikallisesti ti merkittävää päivittäistavara- eikä muuta tarvetta parantaa tai rakentaa uusia tieliitty- erikoistavaran kauppaa (Lommilaa lukuun miä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. ottamatta). Paikallisesti merkittävän kaupan Kaupan suuryksiköiden toteuttaminen sijoittuminen on kuntatason alueidenkäyttö- vaatii yhdyskuntahuollon investointeja. Jo kysymys, johon maakuntakaavaratkaisu vai- rakennetuilla alueilla voi hyödyntää olemas- kuttaa välillisesti. sa olevaa teknisen huollon verkostoa. Hu- levesien asianmukainen hallinta erityisesti uusilla alueilla edellyttää erityisiä järjestelyjä.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 97 Kotitalouksien jätehuoltoa tukevia palvelui- Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin ta voidaan sijoittaa suuryksikköjen yhteyteen Seudullisen vähittäiskaupan suuryksiköiden tehostamaan alueellista jätehuoltoa. sijoittamisratkaisuilla on merkittävä vaikutus maakunnan talouteen ja elinkeinoihin. Kaupan palveluilla on huomattava työllistävä Vaikutukset luontoon ja ympäristöön vaikutus, josta osa kohdistuu myös liikenne- Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuvat pää- ja logistiikka-aloille. Mitoituksellinen väljyys osin olemassa olevaan yhdyskuntarakentee- lisää kilpailua ja parantaa yritysten toimin- seen, jolloin ne eivät vaadi merkittäviä uusia taedellytyksiä. Vaikutukset ovat paikallisia, maa-alueita taajama-alueiden ulkopuolel- maakunnallisia ja osin myös laajemmalle alu- ta. Rakentamisella on kuitenkin aina suoria eelle ulottuvia. Ostovoimaa keräävä vähittäis- vaikutuksia luontoon ja ympäristöön. Suu- kaupan suuryksikkö voi lisätä myös läheisten ret rakennetut alueet muuttavat vesiolosuh- muiden palveluiden asiakasmääriä ja liike- teita. Kielteisiä vaikutuksia voidaan ehkäistä vaihtoa, mutta voi myös heikentää olemassa hulevesien käsittelyllä. Kaupan ratkaisulla on olevien palveluiden kannattavuutta. Mahdol- myös välillisiä vaikutuksia luontoon ja ympä- lisia kielteisiä vaikutuksia on pyritty lieventä- ristöön liikenteen ja kulutuksen kautta. mään kaavan suunnittelumääräyksillä. Vähittäiskauppojen sijoittaminen hyvien liikenneyhteyksien varsille ja lähelle asukkai- Vaikutukset asukkaisiin, elinoloihin ja yhteisöihin ta vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Myös lisäämällä erikoiskaupan rakentamis- Kaupan palveluverkko säilyy Uudellamaalla mahdollisuuksia pääkaupunkiseudun ulko- riittävän tiheänä, sellaisena että palvelut ovat puolelle voidaan vähentää tarvetta asioida maakunnassa hyvin saavutettavissa ja asioin- pääkaupunkiseudulle, mikä osaltaan vä- timatkat pysyvät kohtuullisia. Saavutettavuus hentää liikenteen ympäristölle aiheuttamaa myös ilman henkilöautoa paranee. Keskusto- kuormitusta. jen ulkopuoliset suuryksiköt täydentävät pal- Vähittäiskaupan suuryksiköiden raken- veluverkkoa ja tarjoavat paljon tilaa vaativan taminen muuttaa maisemaa. Rakennukset erikoiskaupan palveluita lähellä asukkaita. ovat suuria ja erottuvat erityisesti avoimessa Uudet suuryksiköt lisäävät asiakkaiden valin- maisemassa. Vähittäiskaupan suuryksiköis- tamahdollisuuksia. Kuitenkin valintamah- tä suurin osa sijoittuu valmiiksi rakennet- dollisuudet joidenkin paikallisten lähipalve- tuun ympäristöön, jolloin maisemavaikutus luiden osalta saattavat heikentyä. Kauppojen on vähäisempi. Vähittäiskaupan suuryksikön välisestä kilpailusta voi koitua kuluttajille kohdemerkinnät on sijoitettu taajamatoimin- taloudellista hyötyä. tojen tai työpaikka-alueiden aluevarausmer- Keskustojen kehittäminen ensisijaisena kinnän päälle. Näin ollen kohdemerkinnän seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan si- yksityiskohtaisen suunnitteluun vaikuttavat jaintipaikkana säilyttää myös muita palveluja aluevarausmerkintöjen suunnittelumääräyk- keskustoissa. Keskustojen elinvoimaisuus voi set. Määräyksillä, jotka velvoittavat ottamaan vaikuttaa myönteisesti asukkaiden elinoloihin huomioon ympäristö-, luonto- ja kulttuu- ja viihtyvyyteen. Asukkaat voivat kokea mai- riympäristön arvot voidaan kielteisiä vaiku- sema- ja taajamakuvan muutokset kielteisinä tuksia estää tai lieventää. Myös alueiden omi- erityisesti uusia suuryksikköalueita rakennet- naispiirteitä kuvaavat ominaisuusmerkinnät taessa. Julkisten tilojen sijoittaminen suuryk- ohjaavat suuryksikköalueiden suunnittelua. siköiden yhteyteen voi vaikuttaa yksilöiden ja yhteisöjen väliseen vuorovaikutukseen.

98 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 5.5. KYLIEN JA MUUN HAJARAKENTAMISEN OHJAAMINEN

5.5.1. Valkoiset alueet

Kaavaratkaisun sisältö, perustelut ja tulkinta tämän kaltaista kehittämissuositusta ei ole ollut. Maakuntakaavan alueita, joille ei ole osoitettu eri- Maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten tyistä käyttötarkoitusta, kutsutaan valkoisiksi alu- kannalta on tärkeää säilyttää peltoja metsäalueet eiksi. Nämä alueet ovat pääasiassa maa- ja metsä- mahdollisimman yhtenäisinä kokonaisuuksina, talousalueita maaseudulla ja saaristossa. Valkoi- jolloin elinkeinojen harjoittaminen on kannatta- sille alueille voi sijoittua paikallisesti merkittävää vampaa. Maaseudun säilyminen elinvoimaisena maankäyttöä, ja niiden suunnittelusta päättää alkutuotannon piirissä ylläpitää myös kulttuuripe- kunta. Se, ovatko maankäyttö ja sen vaikutukset rinnön ja identiteetin kannalta tärkeitä kulttuuri- paikallisia vai maakunnallisia, on aina arvioitava maisemia. Yhtenäisten metsä- ja luontoalueiden tapauskohtaisesti sekä suunnittelualueesta et- säilyminen tukee lajistolle tärkeää ekologista ver- tä sille suunniteltavasta maankäytöstä riippuen. kostoa sekä tarjoaa mahdollisuuksia jokamiehe- Kunnan on alueen käytöstä päättäessään otetta- noikeuden mukaiseen virkistäytymiseen. Valkois- va huomioon maakuntakaavassa alueelle esitetyt ten alueiden tarpeetonta pirstomista tulee välttää. ominaisuusmerkinnät suunnittelumääräyksineen. Maakuntakaavan määräyksillä ja suosituksilla an- Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) netaan kunnille aiempaa selkeämpi viesti hajara- velvoittavat ehkäisemään olemassa olevasta yh- kentamisen ohjauksen tarpeesta. Kunnat voivat dyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. käyttää maakuntakaavan määräystä ja suositusta Erityisesti Helsingin seudulla on edistettävä jouk- eräänä perusteena ratkaisuissaan. koliikenteeseen, varsinkin raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Mitä » Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen enemmän asutusta sijoittuu asemakaava-alueiden Uudellamaalla. Uudenmaan liiton julkaisuja E 118 - 2012. ulkopuolelle, sitä vähemmän asukkaita riittää yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta tärkei- » Maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset peltoalueet Uudellamaalla. Uudenmaan liiton julkaisuja siin taajamiin ja kyliin. Keskeistä on ohjata ra- E 115 - 2011. kentamista haja-asutusalueen sijasta taajamiin ja kyliin. Kylillä tarkoitetaan tässä yhteydessä niin maakunnallisesti kuin paikallisesti merkit- täviä. Maakunnan kyläverkon suunnittelua on kuvattu tarkemmin luvussa 5.5.2. Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen on määrällisesti suurinta Helsingin seudun 14 kunnassa. VAT:n erityistavoitteiden takia valkoisille alueille osoitetaan aiemman Uudenmaan maakuntakaavassa osoitetun kehittämissuosituk- sen sijaan tarkistettu, periaat- teiltaan samanlainen suunnit- telumääräys näiden neljäntoista kunnan alueelle. Uudenmaan muissa kunnissa, joissa kasvupaineet eivät ole yhtä suuret, on kehittämissuosituksen antami- nen katsottu riittäväksi suun- nittelumääräyksen sijaan. Itä- Uudenmaan maakuntakaavassa

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 99 Helsingin seudun valkoisia alueita koskeva Helsingin seudun ulkopuolisia valkoisia alueita suunnittelumääräys koskeva kehittämissuositus Alue, jolle maakuntakaavakartalla ei ole osoi- Alue, jolle maakuntakaavakartalla ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta, on tarkoitettu tettu erityistä käyttötarkoitusta, on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden ja niitä ensisijaisesti maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Alueelle tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamis- suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamis- ta on ohjattava taajamatoimintojen alueille ja ta on ohjattava taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelus- kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaiku- sa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maan- tuksiltaan paikallisesti merkittävää maan- käyttöä. käyttöä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on selvitettävä ja otettava huomioon maise- on selvitettävä ja otettava huomioon maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet, man ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet, sekä maa- ja metsätaloudellisesti, ekologi- sekä maa- ja metsätaloudellisesti, ekologi- sesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät sesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät pelto-, metsä ja muut luontoalueet ja vältet- pelto-, metsä ja muut luontoalueet ja vältet- tävä niiden tarpeetonta pirstomista. tävä niiden tarpeetonta pirstomista. Helsingin seutuun kuuluvat Espoo, Hel- Helsingin seudun ulkopuolisia kuntia ovat sinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Ke- Askola, Hanko, Inkoo, Karkkila, Lapinjär- rava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, vi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Raasepori ja Siuntio.

Valkoiset alueet: Vaikutusten arviointi

Helsingin seudun alueella kehittämissuosi- muun muassa palvelujen tarjontaa taajamissa tuksen muuttuminen suunnittelumääräyk- ja niiden säilymistä kylissä. Lisäksi ne mah- seksi vahvistaa uuden rakentamisen ohjaa- dollistavat infrastruktuurin tehokkaamman mista kyliin ja taajamiin. Samansuuntaista käytön ohjatessaan uutta rakentamista nykyi- muutosta aiheutuu niissä kunnissa, joihin sen yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Muutos kehittämissuositus osoitetaan uutena. Siellä edistää pelto-, metsä- ja muiden luontoalu- vaikutus ei kuitenkaan ole niin suuri, koska eiden säilymistä yhtenäisempinä. Tämä voi kehittämissuositus ei ohjaa alueella tehtävää parantaa maa- ja metsätalouden toiminta- suunnittelua yhtä vahvasti kuin suunnittelu- edellytyksiä ja siten myös arvokkaiden kult- määräys. Muutosten vaikuttavuus hajaraken- tuuriympäristö- ja maisemakokonaisuuksien tamisen kehittymiseen on epävarmaa, sillä säilymistä. Mahdollisesti yhtenäisemmät ra- se toteutuu kuntien maankäytön ratkaisujen kentamattomat alueet voivat säilyttää ekolo- kautta. Näin ollen maakuntakaavan ratkaisun gisen verkoston toimivuutta ja hyödyttää vir- vaikutukset ovat välillisiä. kistyskäyttöä. Muutokset saattavat parantaa Määräys ja suositus voivat vahvistaa yh- elinolosuhteita etenkin pienissä taajamissa ja dyskuntarakenteen toimivuutta parantamalla kylissä, joihin ohjataan uutta rakentamista.

100 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 5.5.2. Maakunnan kyläverkko

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaan alueidenkäytön suunnittelulla tulee yh- täältä ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntara- Kyläverkon uudelleentarkastelussa tarkaste- 2 kenteesta irrallista hajarakentamista ja toisaalta lualueena käytettiin 12,6 km :n aluetta (neljä tukea olemassa olevaa kyläverkostoa ohjaamalla kilometriä halkaisijaltaan oleva ympyrää). Alueen laajuudella haluttiin varmistaa, että rakentamista kylien yhteyteen. Voimassa olevien eri muotoisten kylien (raitti- ja ryhmäkylät) Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavo- keskeisin asutustihentymä tulee tarkastelussa jen kyläverkko on tarkistettu kokonaisuudessaan. huomioitua. Tarkastelualue on laaja, mutta Kylän suunnittelumääräystä on selkiytetty vastaa- neljää kilometriä voidaan kuitenkin pitää maa- maan erityisesti haja-asutuksen hallintaan liitty- seutuolosuhteissa vielä jonkinlaisena kävely- viin haasteisiin. ja pyöräilymatkana. Tarkistetun kyläverkon lähtökohtana on voi- Tarkastelussa Helsingin seudun 14 kunnan massa olevien maakuntakaavojen kylien sijainti. alueella rajana käytettiin vähintään 300 Uusia kyliä ei ole osoitettu muuten kuin muutet- asukasta, muualla maakunnassa vähintään taessa joitakin voimassa olevien maakuntakaavo- 150 asukasta. Maakunnan reuna-alueilla ja jen väestömäärältään pienimpiä taajamia kyliksi. saaristossa on erillisharkinnan perusteella pienempikin asukasmäärä katsottu riittäväksi, Itä-Uudenmaan maakuntakaavan aluevarauksina koska näissä vähäinenkin asukasmäärä voi olla osoitetut kylät (AT) on yhdenmukaistamisen vuok- kunnan kokonaisasukasmäärään nähden mer- si osoitettu kohdemerkinnällä. Joidenkin kylämer- kittävä. Saaristokylien elinvoimaisuus perustuu kintöjen sijaintia on hieman tarkistettu. pitkälti loma-asutukseen ja niissäkin palvelut Maakuntakaavakartalla on osoitettu ne kylät, on syytä keskittää kyliin, vaikka ympärivuotista jotka ovat merkittäviä maakunnan aluerakenteen asutusta ei olisikaan merkittävästi. kannalta. Taajamien reunoilla ja asemanseuduilla Tämä väestöpohjakriteeri on ollut suun- pitää säilyttää mahdollisuudet kylämäistä aluet- taa-antava reunaehto, jota on käytetty vain ta huomattavasti tehokkaampaan rakentamiseen. kyläverkon uudelleen määrittelyssä. Kriteeri ei Maakunnallisesti merkittävä kylä ei siis voi sijai- ohjaa suunnittelua jatkossa. ta nykyisellä tai tulevalla raideliikenteen aseman- seudulla. Kyliä on osoitettu taajaman lievealueella ainoastaan perustellusta syystä, esimerkiksi silloin kun lievealue ei ole taajaman ensisijaisella laajene- missuunnalla mutta rakentamisen suunnitelmalli- suudelle on selkeää tarvetta Maakunnallisesti merkittävissä kylissä on tun- nistettavasti kasvupaineita. Kylät ovat kasvaneet töissä ei ole eroja sen välillä, rakennetaanko kylään viimeisten vuosien aikana ja niissä on edelleen vai haja-asutusalueelle. Sen sijaan kuntatalouden kasvun mahdollisuudet. Maakunnan kokonais- kannalta kyliin rakentamisesta on huomattavaa kasvusta ei riitä voimakasta kasvua kaikkiin kyliin, etua kunnallisten palvelutarpeiden ennakoimises- ja kyläverkon uudelleentarkastelussa on osoitettu sa sekä palveluiden, kuten lakisääteisten kuljetus- aluerakenteen, kasvuedellytysten ja väestöpohjan ten järjestämisessä. Ainakin kylä voi muodostaa perusteella kylärakentamisen painopistealueita. läheiselle taajamalla tarpeellista täydentävää asia- Maakunnallisesti merkittävien kylien määrit- kaskuntaa ja parantaa siten palveluiden säilymisen telyssä on noudatettu edellä kuvattuja peruspe- edellytyksiä lähitaajamassa. Maaseutuelinkeinojen riaatteita, mutta käytetty aina lisäksi tapauskoh- näkökulmasta kyliin rakentaminen säilyttää pel- taista harkintaa. Yksittäisen kunnan väestönkasvu lot ja metsät eheämpinä kokonaisuuksina, jolloin ja kuntatalous eivät riitä monen maakunnallisesti elinkeinojen harjoittaminen on kannattavampaa. merkittävän kylän suunnitteluun ja voimakkaaseen Metsä- ja luontoalueiden säilyminen yhtenäisinä kehittämiseen, varsinkaan jos kunnassa on myös tukee lajistolle tärkeää ekologista verkostoa sekä useita taajamia. Kylien määrää on siksi suhteu- tarjoaa mahdollisuuksia jokamiehenoikeuden mu- tettu kunkin kunnan kaikkien kylien ja taajamien kaiseen virkistäytymiseen. määrään sekä sijaintiin maakunnan rakentees- Maakunnallisesti merkittävät kylät on muun sa. Maakuntakaavan kylien lukumäärä on arvioitu muassa näistä syistä mahdollisuuksien mukaan riittäväksi suhteessa maakuntakaavan taajamien rakennettava tiiviimmin kuin niitä ympäröivä ulkopuolisen rakentamisen määrään ja todennä- haja-asutusalue. Mahdollisuudet tiiviimpään ra- köiseen sijoittumiseen maakunnan eri osissa. Mer- kentamiseen selvitetään yksityiskohtaisemmas- kinnän mukaiset kylät ovat aluerakenteen kannalta sa suunnittelussa. Tehokkaammin rakennettavat keskeinen osa maakunnan kyläverkkoa. alueet eli kylien ulkorajat määritellään kuntakaa- Vaikutusarvioiden mukaan liikkumisen pääs- voituksessa tai rakennusjärjestyksessä. Kyläalueen

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 101 rakennuspaikkakoko määritellään myös kunta- jaitsevatkin yleisperiaatteesta poiketen taajamien kaavoituksessa tai rakennusjärjestyksessä. Kunti- lievealueella. en kaavoitukselliset valmiudet ja lähtökohdat ovat Maakuntakaavan liitekartalla 3 havainnollis- Uudellamaalla hyvin erilaisia, joten kunta voi valita tetaan maakunnan kyläverkko, jossa ovat mukana näistä kulloinkin tarkoituksenmukaisemman oh- myös uudistettavien maakuntakaavojen ne kylät, jausvälineen. joiden merkitys on paikallinen. Maakunnallises- Sekä kylien ulkorajojen että rakennuspaikka- ti merkittäviin kyliin ohjataan taajama-alueiden koon määrittelyssä otetaan huomioon muun mu- ulkopuolelle suuntautuvia voimakkaimpia kas- assa liikenteen järjestäminen, ekologiset yhtey- vupaineita. Vähäisempi kasvu sijoittuu paikalli- det, pohjavesiolosuhteet, vesi- ja jätevesihuollon siin kyliin, joiden suunnittelusta ja kehittämisestä toteuttamismahdollisuudet sekä kulttuuriympä- päättää kunta. Paikallisesti merkittäviin kyliin saa ristön ja maiseman ominaispiirteet. Selvitykset tai siis myös edelleen rakentaa, kunhan kasvu ei ole arvioinnit voivat myös osoittaa, että tiivistäminen vaikutuksiltaan maakunnallisesti merkittävää. Ky- ei esimerkiksi edellä mainituista reunaehdoista län kasvun maakunnallista merkittävyyttä arvioi- johtuen ole mahdollista. Kylien laajuutta määritel- daan aina tapauskohtaisesti, esimerkiksi suhteessa täessä on hyvä ottaa huomioon arvioitu väestö- ja kylän nykyiseen asukasmäärään ja aikaisempien työpaikkamäärä sekä kävelyetäisyys mahdollisiin vuosien kasvukehitykseen. Kunnissa voi olla myös palveluihin. muita kuin maakuntakaavan liitekartalla osoitet- Kulttuurihistorialliset ja maisemalliset omi- tuja, olemassa olevia paikallisia kyliä. naispiirteet ovat monien kylien identiteettitekijöitä Maakuntakaavalla ohjataan ainoastaan var- ja ne on otettava huomioon kylien suunnittelussa sinaisella kaavakartalla osoitettujen maakunnal- ja rakennusten sijoittamisessa mahdollisuuksien lisesti merkittävien kylien maankäytön suunnit- mukaan perinteisille rakentamispaikoille. Par- telua. Maakuntakaavalla ei ohjata kylien muuta haimmillaan uusi rakentaminen täydentää vanhaa. kehittämistä eikä esimerkiksi vesihuoltoavustuk- Kylien ja sitä ympäröivän maaseudun säilyminen sia. Esimerkiksi maaseutuohjelman tukipäätökset elinvoimaisina alkutuotannon piirissä ylläpitää perustuvat tyypillisesti pinta-aloihin, eivät siihen myös kulttuurimaisemia. sijaitsevatko ne kylässä vai muualla maaseutualu- Kyläverkko on olennainen osa maakunnan eella – ainoastaan täysin kaupungistuneet alueet monipuolista asumistarjontaa. Esimerkiksi pää- on rajattu pois tuen piiristä. Maaseutuohjelman kaupunkiseudun kuntien kaikki kolme maakun- investointituet ja hanketuet puolestaan edellyttävät nallisesti merkittävän kylän merkintää (Vantaan rakennus- ja tarvittaessa ympäristölupapäätöstä, Sotunki ja Vestra sekä Espoon Lakisto) on haluttu jotka ratkaistaan pääsääntöisesti kunnassa, eikä säästää monimuotoisen ja omaleimaisen asumi- maakuntakaavalla ole ohjausvaikutusta tässä lu- sen sekä maaseutuelinkeinojen mahdollisuuksien paharkinnassa. Maaseudun tukipolitiikka on aina nimissä taajamarakentamiselta muutoin jo tiiviisti harkinnanvaraista eikä sillä ole kytkentää maa- rakennetulla pääkaupunkiseudulla, vaikka ne si- kuntakaavan kyläratkaisuun.

Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys

Kohdemerkinnällä osoitetaan maakunnal- Kylän sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisem- lisesti merkittävät kylät, joihin ohjataan massa suunnittelussa. Yksityiskohtaisemmassa suun- määrältään merkittävää asuin- ja työpaik- nittelussa tavoitteena on ympäröivää haja-asutusalu- karakentamista. etta tiiviimpi rakentaminen. Kylä Merkinnän mukaiset kylät ovat alueraken- Kylän suunnittelussa on otettava huomioon liikenteen teen kannalta keskeinen osa maakunnan ja vesihuollon järjestäminen, ekologiset yhteydet sekä kyläverkkoa. kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet.

Kylää koskeva merkinnän kuvaus ja suunnitte- lumääräys korvaavat voimassa olevan Uuden- maan maakuntakaavan kyliä koskevan merkin- nän kuvauksen ja suunnittelumääräyksen.

102 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Maakunnan kyläverkko: vaikutusten arviointi

Vaikutukset alueiden käyttöön Vaikutukset liikenteeseen ja yhdyskuntahuoltoon Rakentamisen ohjaaminen maakunnallisesti merkittäviin kyliin lisää kuntien mah- Asukasmäärän ja toiminnallisuuden kasvu dollisuuksia vaikuttaa rakentamisen sijoit- lisäävät liikennettä. Muuhun yhdyskuntara- tumiseen alueellaan. Kylien voimistaminen kenteeseen kytketty kyläverkko sekä väestö- voi olla merkittävä keino yksittäisen kunnan pohjan kasvu voivat luoda nykyistä paremmat maankäyttöpolitiikassa. Mikäli kaavaratkai- edellytykset lakisääteisten kuljetusten tehok- sun tavoitteellinen kehitys toteutuu, ehkäisee kaalle järjestämiselle. Liikenteestä suurin osa voimakkaampi kyliin rakentaminen yhdys- perustuu kuitenkin jatkossakin henkilöau- kuntarakenteen epätoivottavaa hajautumis- toliikenteeseen. Liikenteen lisääntyminen ta. Yksittäisen kylän rakenne saattaa tiivistyä kuormittaa alempaa tieverkkoa ja lisää sen ja alueidenkäyttö tehostua mm. pienempi- kunnostustarvetta, jotta kielteisiä vaikutuk- en tonttikokojen kautta. Osa kylän kasvusta sia liikenneturvallisuuteen voidaan vähentää. voi ohjautua myös lähialueelle muuttaen sen Tiiviissä ja väestöpohjaltaan suuremmissa maankäyttöä. Asutuksen keskittäminen sääs- kylissä on mahdollista hyödyntää tehokkaasti tää yhtenäisiä metsä- ja peltoalueita ja turvaa olemassa oleva infrastruktuuri, sekä toteuttaa niiden säilymisen maataloustuotannossa. Itä- keskitetty ja tehokkaampi yhdyskuntatekni- Uudenmaan alueella kylien aluevarausmer- nen huolto. kintöjä on muuttunut kohdemerkinnöiksi, ja se lisää yksityiskohtaisemman kyläsuunnitte- lun merkitystä.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 103 Vaikutukset luontoon ja ympäristöön lyhyen ja pitkän aikavälin kustannuksia. Ha- Rakentamisen keskittäminen kyliin säästää jarakentamisen ohjaaminen kyliin ja raken- yleisesti luontoalueita, vaikka kylien lähellä tamisen keskittäminen voi vähentää tarvetta saattaa tarve rakentamiseen ja virkistyskäyt- uusille infrastruktuuri-investoinneille. Kiin- töön kasvaa. Tiiviimpi kylärakenne ja lähipal- teistökohtaiset teknisenhuollon investoin- velut voivat lisätä pyöräilyä ja jalankulkua ja nit voivat olla pienempiä kylässä kuin inves- vähentää siten osaltaan liikenteen päästöjä ja toinnit haja-asutusalueella. Rakentamisen meluhaittoja. Kokonaisuudessaan liikenteen keskittäminen voi kuitenkin nostaa maan aiheuttama kuormitus ei kuitenkaan vähene arvoa ja vaikuttaa rakentamiskustannuksiin. lisääntyvän henkilöautoliikenteen seurauk- Julkisten palveluiden keskittäminen voi myös sena. Kylien aiheuttama ympäristökuormi- tuoda taloudellisia säästöjä. Rakentamisen tus voi vähentyä nykyistä tehokkaammalla ohjaaminen kyliin tukee myös elinkeinoja ja jätehuollolla ja jätevesien käsittelyllä. Myön- parantaa yksityisten ja julkisten palveluiden teinen ympäristövaikutus heijastuu laajalle kannattavuutta. Maakuntakaavalla ei ole vai- alueelle mm. pintavesiin. Kylien tiivistäminen kutusta maaseutupolitiikkaan liittyviin tuki- ja uudisrakentaminen vaikuttavat kylämaise- ja muihin päätöksiin. maan. Vaikutukset voivat olla kulttuuriym- päristöjen tai maiseman kannalta kielteisiä Vaikutukset asukkaisiin, elinoloihin ja yhteisöihin tai myönteisiä. Erityisesti niissä kylissä, jotka sijoittuvat valtakunnallisesti arvokkaille mai- Kylät monipuolistavat asumisen vaihtoehtoja sema-alueille tai valtakunnallisesti arvokkai- maakunnassa. Kylien aktiivisella kehittämi- siin kulttuuriympäristöihin, täydennysraken- sellä on pääosin myönteinen vaikutus asuk- taminen edellyttää arvokkaiden ominaispiir- kaisiin ja yhteisöihin. Muutokset ja rakenteiden tunnistamista ja maankäytön harkittua taminen voidaan myös kokea häiritsevänä yhteensovittamista niihin. Parhaimmillaan ja nykyistä kyläyhteisöä ja maisemaa liiaksi uusi rakentaminen voi täydentää kulttuu- muuttavina. Väestönkasvu ja kehitystoimet riympäristön kokonaisuutta sekä pitää kylät luovat edellytyksiä palveluiden säilyttämiseen elävinä ja kulttuurimaiseman viljeltynä. ja ehkä jo poistuneiden palveluiden palautta- miseen. Vaikutukset väestön ikärakenteeseen on myönteinen. Yhteisöllisyys ja paikallisi- Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin dentiteetti voimistuvat. Kylät voivat tarjota Kyliin rakentamisen tehostaminen voi vä- monimuotoisia ja erilaisia asuinympäristöjä. hentää kunnille hajarakentamisesta syntyviä

104 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 5.6. KAAVAN MUU SISÄLTÖ

5.6.1. Palvelujen alue

Kaavaratkaisun sisältö, perustelut ja tulkinta

Palvelujen alueiden suunnittelun lähtökohtana on voimassa olevat Uudenmaan maakuntakaavat. Uudenmaan maakuntakaavassa on käytetty palvelujen alue -kohdemerkintää. Merkinnät jää- vät voimaan. Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta palvelujen alue -nimiset aluevaraukset ja kohteet kumotaan. Järvenpään sosiaalisairaala on osoitettu ainoana uutena palvelujen alue -merkintänä, koska sitä ym- päröivä taajamatoimintojen alue kumotaan ja kohde jää muusta rakenteesta erilliseksi. Porvoon aluesai- raalan ja Lapinjärven koulutuskeskuksen (Sjökul- la) aluevaraus kumotaan. Näitä ei merkitä erikseen, koska ne sijoittuvat taajamatoimintojen alueelle. Porvoon Barnens by -kohdemerkintä kumotaan, koska sillä ei ole maakunnallista merkitystä.

Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys

Kohdemerkinnällä osoitetaan taajamien Alue on varattu ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuol- ulkopuoliset sosiaali- ja terveyspalvelu- lon, vastaavien julkisluonteisten palvelujen sekä niitä jen sekä vastaavien muiden palvelujen tukevien toimintojen tarpeisiin. Palvelujen alue kohteet. Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen tai muu käyttö ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta aluevaraukseen rajoittuvalla tai alueen Palvelujen aluetta koskeva kuvaus korvaa läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000-verkostoon voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaa- kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamal- van palvelujen aluetta koskevan kuvauksen. la alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainoon tai vesialueen pohjaolosuhteisiin eikä sellaisia melu- tai muita häiriöitä, jotka mer- kittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisäl- lyttää Natura 2000 -verkostoon.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 105 Palvelujen alue: vaikutusten arviointi

Vaikutukset alueiden käyttöön sialueita eikä muita arvokkaita luontokoh- Kaavassa uutena osoitettu palvelujen alue si- teita. Toiminto ei aiheuta merkittävää ym- jaitsee voimassa olevassa maakuntakaavas- päristökuormitusta. Vaikutukset luontoon ja sa taajamatoimintojen alueella. Merkinnän ympäristöön ovat vähäiset. mukainen toiminta on jo toteutunut ja sitä voi edelleen kehittää. Näin ollen vaikutukset Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin alueiden käyttöön ovat vähäiset. Merkintöjen kumoaminen ei muuta nykyistä maankäyttöä. Alueella toimiva palvelulaitos tarjoaa työ- paikkoja. Työllistävä vaikutus on merkittävä. Julkiselle sektorille kohdentuvat ylläpito- ja Vaikutukset liikenteeseen ja käyttökustannukset ovat huomattavat. yhdyskuntahuoltoon Palvelujen alue sijaitsee hyvien liikenneyh- Vaikutukset asukkaisiin, elinoloihin ja yhteisöihin teyksien varrella. Alue ei vaadi uusia liiken- neyhteyksiä eikä uusia yhdyskuntateknisiä Palvelujen alue tarjoaa sosiaali- ja terveysalan palveluita. Vaikutukset liikenteeseen ja yh- palveluita. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja dyskuntahuoltoon ovat vähäiset. hyvinvointiin ovat merkittävät ja kohdistuvat maakuntaa laajemmalle alueelle. Vaikutukset luontoon ja ympäristöön Palvelujen alueen välittömässä läheisyydessä ei ole maakunnallisesti merkittäviä pohjave-

5.6.2. Energiaverkot ja siirtoviemärit majohtojen kanssa. Tällaisia, vireillä olevia johto- hankkeita ovat mm. Kaavaratkaisun sisältö, perustelut ja tulkinta • Inkoo - Virkkala voimajohto 110 kV Sähkönsiirtoverkon esittämisen lähtökohtana on • Inkoo - Kynnar voimajohto 400 kV voimassa olevien Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan • Anttila - Neste voimajohto 400 kV maakuntakaavojen kaavaratkaisut. Sähköverkon • Länsisalmi - Vuosaari voimajohto 400 kV ajantasaistamisen tarpeita on selvitetty yhdessä kantaverkkoyhtiö Fingridin ja kaava-alueen säh- Uudenmaan maakuntakaavojen energiahuollon köyhtiöiden kanssa. alueiden kohdemerkinnän (Energiahuollon alue) Uudenmaan maakuntakaavojen sähkönsiir- suunnittelumääräystä on täydennetty Helsingin ron verkko kohdemerkintöineen jää suurimmal- Hanasaaren voimalaitosta koskevalla määräyksel- ta osalta voimaan. Maakuntakaavamerkintöjä ja lä, jotta alueen yksityiskohtaisemmassa suunnit- suunnittelumääräyksiä on täsmennetty kauttaal- telussa voidaan varautua alueen käyttämiseen taa- taan siten, että sana voimalinja korvataan sanal- jamatoimintojen alueena, mikäli aluetta ei tarvita la voimajohto. Itä-Uudenmaan maakuntakaavan voimalaitosalueena. Alueella säilyy suurmuunto- sähkönsiirtoverkko kumotaan osin ja se on osoi- aseman varaus voimalaitoksen mahdollisesta siir- tettu uudelleen hyödyntäen aiempia linjauksia. tymisestä huolimatta. Sähkönsiirron merkinnöissä ja määräyksissä on Uudenmaan maakuntakaavoissa käytetty peri- siirrytty käyttämään Uudenmaan maakuntakaavan aate, että kaavassa ei osoiteta maakaapeleita, säilyy mukaisia merkintöjä ja määräyksiä. edelleen. Tiiviisti rakennetuilla alueilla on kuntien Maakuntakaavassa käytetystä merkintätavas- yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa varaudut- ta johtuen uudet voimajohdot eivät näy maakun- tu 110 kV:n ja 400 kV:n maanalaisiin voimajohtoi- takaavakartalla, mikäli ne kulkevat rinnakkain hin. Näitä ei osoiteta maakuntakaavassa. Voima- nykyisten, maakuntakaavaan jo vahvistettujen voi- johtojen esittäminen maakuntakaavakartalla ei es-

106 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 tä toteuttamista kaapeliratkaisuna, mikäli se muun livoimatuotantoon soveltuvan alueen kytkeminen yhdyskuntarakentamisen tai ympäristön kannalta valtakunnan sähkönverkkoon on osoitettu vai- on tarpeellista. hemaakuntakaavassa. Alueella on vireillä tuuli- Suomen ja Viron välisten tasasähköjohtojen voimahanke, josta on tehty ympäristövaikutusten merkinnät on erotettu omiksi merkinnöikseen. arviointi. YVA-selostuksessa tarkasteltu vaihtoehto Johdot ovat maa-alueella osittain ilmajohtoja, me- kulkee mereltä Inkoon syväsataman ja hiilivoima- rialueella ne ovat kaapeleita. Itämeren alueen kan- laitoksen kautta valtakunnanverkkoon. Johtoreitin taverkkojen siirtokapasiteetin lisäämiseksi ollaan läheisyydessä on Inkoon saariston Natura-kohteen rakentamassa siirtoyhteyttä EstLink 2 Porvoon (FI0100017) alueita. Sähkönsiirtojohdon mah- Anttilasta Viroon. Vahvistetusta Itä-Uudenmaan dollisesti edellyttämän Natura-arvioinnin tarpeen maakuntakaavasta puuttuva siirtoyhteys on mer- ratkaisee yhteysviranomainen suunnittelun ede- kitty nyt vaihemaakuntakaavaan. tessä. Vaihemaakuntakaavaan sähköjohto merki- Uudenmaan voimassa olevassa maakuntakaa- tään yhteystarvemerkinnällä. vassa on osoitettu EstLink 1 Porkkalanniemeltä Uudenmaan maakuntakaavan suunnittelupe- Viroon samalla merkinnällä kuin 110 kV voimalin- riaatteen mukaan kohdemerkinnällä osoitetulle jan tai tasavirtakaapelin ohjeellinen linjaus. Koska alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoi- siirtoyhteys on jo rakennettu, ohjeellinen linjaus tuksessa osoittaa yksi tai useampi energiahuoltoa kumotaan ja se on osoitettu vaihemaakuntakaa- palveleva laitos tai yksikkö, joiden tarkka sijain- vassa omalla merkinnällään EstLink 1. ti ja laajuus määritellään kuntakaavoituksessa. Uudenmaan maakuntakaavan periaatteita Sähkönsiirtoverkon liitekartalla on tarkennettu noudattaen on osoitettu merkinnällä 400 kV (tai ne energiahuollon kohdemerkinnät, joiden osalta 110 kV) sellaiset uudet tai parannettavat voima- tulee varautua sekä maakunnallisen tai seudullisen johdot, joista on tehty tarvittavat selvitykset, esim. voimalaitoksen että ns. suurmuuntoaseman alue- YVA-menettely ja yleissuunnittelu tai kyseessä on varauksiin. Helsingin alueen tulevaisuuden säh- nykyisen johdon parantaminen olemassa olevassa könhuollon varmuuden turvaamiseksi on esitetty johtokäytävässä. uudet suurmuuntoasemien varaukset Vuosaareen, Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa yhteys- Viikinmäkeen ja Herttoniemeen EN-kohdemer- tarvenuolella osoitettu Hyvinkää-Hikiä 400 kV:n kinnällä. Hanasaaressa säilyy suurmuuntoaseman voimajohto kumotaan ja se on osoitettu merkin- tarve, vaikka voimalaitostoiminta siirtyisi alueelta nällä 400 kV voimajohto valmistuneen YVA-me- pois. Sähkönsiirtoverkko on esitetty liitekartalla 6. nettelyn ja yleissuunnitelman mukaisesti. Uudenmaan maakuntakaavassa osoitettiin Kaavassa on osoitettu yhteystarvemerkinnällä maakaasun runkoputken ohjeellinen linjaus Mänt- (110 kV voimajohdon tai merkittävän merikaapelin sälästä Siuntioon. Merkintä esitetään kumottavak- yhteystarve) sellaiset yhteydet, joiden osalta suun- si ja se on osoitettu merkinnällä maakaasun run- nitelmat ja selvitykset eivät ole niin pitkällä, että koputki toteutuneen linjauksen mukaisesti. niiden perusteella voitaisiin osoittaa kaavakartalle Karkkilan ja Vihdin jätevesien käsittelemisestä ohjeellinen linjaus. Yhteystarvenuolen tavoitteena on laadittu selvitys kokonaistaloudellisimman rat- on välittää tietoa kahden kohteen tai linjan välises- kaisun löytämiseksi. Maakuntakaavaluonnokses- tä yhteystarpeesta eri viranomaisille. Energiayhti- sa osoitettiin selvityksen mukainen siirtoviemärin öiden tulee yhteystarpeen toteuttamisen mahdol- ohjeellinen linjaus Karkkilasta Vihdin ja Kirkko- lisia linjauksia selvittäessään olla riittävän ajoissa nummen kautta Espoon Blominmäkeen sijoitetta- yhteydessä myös ao. kunnan kanssa, jotta linjauk- valle uudelle jätevedenpuhdistamolle. Kaavaehdo- set voidaan sovittaa yhteen kunnan muun yhdys- tuksessa on osoitettu ko. ohjeellinen linjaus Vihdin kuntarakenteen sekä ympäristön kanssa. Kirkonkylältä Espoon Blominmäkeen Karkkilan kaupungin tehtyä päätöksen oman jätevedenpuh- Sähkönjakelun toimintavarmuuden ja laadun pa- distamonsa saneerauksesta. Siirtoviemärin toteut- rantamiseksi on osoitettu seuraavat tulevaisuuden tamisesta ei ole tehty päätöksiä. hankkeet maakuntakaavaan: Vahvistetussa maakuntakaavassa osoitet- • Vantaalla yhteystarpeet 110 kV Seutula- tu Siuntion ja Kirkkonummen välinen ohjeelli- Tuupakka-Tolkinkylä nen siirtoviemärin osuus merialueella Störsvik– • Pornaisissa yhteystarve 110 kV Halkian sähkö- Strömsby on rakennettu ja on osoitettu 2. vaihe- asemalle maakuntakaavassa siirtoviemärin merkinnällä • Liljendal-Askola-Pornainen yhteystarve 110 kV toteutuneen tilanteen mukaisesti. Vastaavasti Uu- • Metsola-Pukkila yhteystarve 110 kV denmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettu oh- • Kuninkaankylä-Lapinjärvi yhteystarve 110 kV jeellinen siirtoviemäri Nummi-Pusula–Karjaloh- • Loviisassa Koskenkylän yhteystarve 110 kV ja–Sammatti–Lohja on rakennettu ja on osoitettu 2. vaihemaakuntakaavassa siirtoviemärin merkin- Uudenmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa nällä toteutuneen tilanteen mukaisesti. Aiemmat Inkoon ja Raaseporin merialueelle osoitetun tuu- ohjeelliset merkinnät kumotaan.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 107 Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys

Merkinnällä osoitetaan 400 kV:n voima- Voimajohtojen ja tasavirtakaapelien linjauksia suunni- z johdot. teltaessa on huolehdittava siitä, että linjaus ei yksistään 400 kV voimajohto tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunni- Merkintään liittyy MRL 33 §:n telmien kanssa aiheuta linjauksella tai sen läheisyydes- 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. sä sijaitsevalla Natura 2000- verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sel- Merkinnällä osoitetaan 110 kV:n voima- laisia haitallisia vaikutuksia, jotka merkittävästi heiken- z johdot. tävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi 110 kV voimajohto alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura Merkintään liittyy MRL 33 §:n 2000-verkostoon. 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus.

z Katkoviivamerkinnällä osoitetaan ohjeelliset 110 kV:n voimajohtojen linjaukset. 110 kV voimajohdon ohjeellinen linjaus Merkintään ei liity MRL 33 §:n 1. momentin mukaista rakentamisrajoitusta.

110 kV voimajohdon ohjeellisen linjauksen kuvaus korvaa voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan 110 kV ohjeellista voimalinjaa koskevan kuvauksen.

e1 Merkinnällä osoitetaan tasavirtakaapelin Estlink1 yleispiirteinen sijainti. Estlink 1 Merkintään liittyy MRL 33§:n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus.

e2 Merkinnällä osoitetaan tasavirtakaapelin Estlink 2 yleispiirteinen sijainti. Estlink 2 Merkintään liittyy MRL 33§:n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus.

z Yhteystarvemerkinnällä osoitetaan 110 kV:n voimajohtojen tai merkittävien me- 110 kV voimajohdon rikaapelien yhteystarpeet, joiden osalta tai merkittävän meri- ohjeellisen tai vaihtoehtoisen linjauksen kaapelin yhteystarve osoittaminen ei ole mahdollista.

Merkinnällä osoitetaan energiahuoltoa pal- Alue varataan energiahuollon tarpeisiin. EN velevia laitoksia tai rakenteita. Merkittävät ympäristöhäiriöt on estettävä teknisin rat- EN Aluevarausmerkintään liittyy kaisuin ja/tai osoittamalla riittävät suoja-alueet. MRL 33 §:n 1. momentin nojalla Energiahuollon rakentamisrajoitus. Mikäli Helsingin Hanasaaressa alueen käyttö voimalaito- alue salueena lakkaa, se varataan taajamatoimintojen alueek- Kohdemerkinnällä osoitetun alueen tarkka si. Alueella säilyy suurmuuntoaseman varaus voimalai- sijainti ja laajuus ja yksiköiden määrä mää- toksen mahdollisesta siirtymisestä huolimatta. ritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

Energiahuollon aluetta koskeva suunnittelu- määräys korvaa voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan energiahuollon aluetta koskevan suunnittelumääräyksen.

108 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 sv Merkinnällä osoitetaan merkittävimmät Siirtoviemäriä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, seudulliset siirtoviemärit. että rakentaminen tai käyttö ei yksistään tai tarkasteltu- Siirtoviemäri Merkintään liittyy MRL 33 §:n 1. momentin na yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa nojalla rakentamisrajoitus aiheuta siirtoviemärin linjauksella tai sen läheisyydes- sä sijaitsevalla Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella Siirtoviemäriä koskeva merkinnän kuva- sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, us korvaa voimassa olevan Uudenmaan vesitasapainoon tai vesialueen pohjaolosuhteisiin eikä maakuntakaavan siirtoviemäriä koske- sellaisia muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät van merkinnän kuvauksen. alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon.

Katkoviivamerkinnällä osoitetaan merkittä- sv vien seudullisten siirtoviemäreiden ohjeelli- Siirtoviemärin ohjeelliset linjaukset. nen linjaus Merkintään ei liity MRL 33 §:n 1. momentin mukaista rakentamisrajoitusta.

Siirtoviemärin ohjeellista linjausta koskeva merkinnän kuvaus korvaa voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan siir- toviemärin ohjeellista linjausta koskevan merkinnän kuvauksen.

Merkinnällä osoitetaan korkeapaineiset Alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomi- k (yli 40 bar) maakaasuputket. oon maakaasuputkiston suojaetäisyyksistä annetut Maakaasun runko- määräykset. putki Merkintään liittyy MRL 33 §:n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Maakaasun runkoputken linjauksia suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että linjaus ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta linjauksella tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000- verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 109 Energiaverkot ja siirtoviemärit: vaikutusten arviointi

Vaikutukset alueiden käyttöön van yhteystarpeen vaikutusten merkittävyys Energiahuollon alueilla ja linjoilla edellytyk- riippuu kuitenkin linjauksen tarkemmas- set muuhun maankäyttöön ovat rajoitetut. ta sijainnista. Vaikutusten lieventämiskeinot Toteuduttuaan laitosalueet ovat suljettuja ja selvitetään yksityiskohtaisemmassa suunnit- niillä ei sallita muuta kuin niiden toimin- telussa. taan liittyvää rakentamista. Vaikutus koskee Sähkönsiirtoverkon johtokaturakenteilla lievempänä myös merkintöjen lähialueita. on huomattava ja pysyvä vaikutus maisema- Esimerkiksi rakentaminen johtokaduilla ei ja kaupunkikuvaan. Vaikutukset ovat erityisen ole mahdollista. Olemassa olevien linjojen merkittäviä arvokkailla kulttuuriympäristö- osalta kaavan vaikutukset maankäyttöön ovat alueilla. Ilmajohdoista on haittaa ja vaaraa vähäisiä. Maakaasun runkoputken linjausten erityisesti linnuille. Johtokäytävät voivat toi- vaikutus kohdistuu ensisijassa rakentamiseen mia ekologisina käytävinä erityisesti avoimen ja metsätalouteen. Sen sijaan vaikutukset pel- ympäristön lajistolle ja monipuolistaa lajis- toviljelyyn ja virkistyskäyttöön ovat vähäisiä. toa. Siirtoviemärien rakentaminen vähentää Ohjeellisina ja yhteystarpeina osoitettujen vesistökuormitusta. Vaikutus on laaja-alai- linjojen rakentamisedellytysten turvaaminen nen. Rakentamisen aikaisia haittoja voidaan edellyttää niiden huomioon ottamista kun- estää ja lieventää yksityiskohtaisemmassa takaavoituksessa ja rakentamista koskevissa suunnittelussa. lupamenettelyissä. Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin Vaikutukset liikenteeseen ja Energiahuollon laitokset ja sähkönsiirtover- yhdyskuntahuoltoon kot varmistavat energiansaannin ja sähkön- Energiahuollon laitokset voivat lisätä paikal- siirron, ja sitä kautta tukevat elinkeinoelämän lisesti raskasta liikennettä energian tuotan- toimintaedellytyksiä. Toimintavarma energi- totavasta riippuen. Sähkönsiirtoverkot ja antuotanto ja sähkönsiirto parantavat elin- energiahuollon laitokset varmistavat energi- keinojen kehittymismahdollisuuksia. Ener- antuotannon ja sähkönjakelun toimivuuden giahuollon vaatimat rakentamis- ja ylläpito- ja parantavat yhdyskuntahuollon toiminta- kustannukset ovat merkittävät. varmuutta. Vaikutukset asukkaisiin, elinoloihin Vaikutukset luontoon ja ympäristöön ja yhteisöihin Energiahuollon alueet ja linjat muuttavat Toimiva ja häiriötön energia- ja jätehuolto luo ympäristöä ja maisemaa. Tapauskohtai- keskeisen perustan turvalliselle ja viihtyisälle sia vaikutuksia arvioidaan tarkemmin mm. asumiselle. Energiatuotannon päästöt saatta- ympäristölupamenettelyn yhteydessä. Maa- vat heikentää elinympäristön terveellisyyttä ja kaasun runkoputkien ja siirtoviemäreiden viihtyisyyttä. Päästöjen vaikutus riippuu käy- vaikutukset ovat merkittävimmät rakenta- tettävistä polttoaineista ja laitostekniikasta. misvaiheessa. Jo rakennettujen ja maisemoi- Epätietoisuus suurten linjahankkeiden toteu- tujen linjausten vaikutukset ovat vähäiset. tumisajankohdasta ja tarkemmista linjauk- Merikaapeleiden vaikutukset merenpohjaan sista aiheuttavat kielteisiä sosiaalisia vaiku- ovat vähäiset. Vaikutukset ajoittuvat pääosin tuksia yksilö- ja yhteisötasolla. rakentamisajalle. Merikaapelina toteutetta-

110 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 5.6.3. Kulttuuriympäristöt Kulttuuriympäristön vaaliminen ratkaistaan ensi sijassa kuntien kaavoituksessa ja muussa Kaavaratkaisun sisältö, perustelut ja tulkinta suunnittelussa sekä eri viranomaisten toiminnassa. Alueita kaavoitettaessa yksityiskohtaisem- Kulttuuriympäristöteemaa on käsitelty 2. vaihe- man suunnittelun tulee pohjautua ajantasaisiin maakuntakaavassa vain siltä osin, kuin tarkistetut yksityiskohtaisiin selvityksiin ja analysointeihin valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuu- kunkin osa-alueen arvoista. Kulttuuriympäristön riympäristöt (RKY2009) on valtakunnallisten alu- erityisominaisuudet ja ominaispiirteet antavat läh- eidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaisesti osoitet- tökohtia suunnittelulle ja toteutukselle, ja vaikka tava maakuntakaavassa. Teema otettiin kaavarat- ne usein asettavat myös reunaehtoja, ne eivät estä kaisuun ehdotusvaiheessa. alueiden tai kohteiden monipuolista käyttöä ja ke- Valtioneuvoston päätöksen 22.12.2009 mu- hittämistä. Alueiden rajaukset määritetään kunta- kaan Museoviraston laatima inventointi Valta- kaavoituksessa tapauskohtaisesti, kuitenkin siten, kunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuu- etteivät maakuntakaavan keskeiset tavoitteet ja riympäristöt (RKY 2009) korvaa valtakunnalli- kohteiden arvot vaarannu. sissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitun vuoden Kaikki nykyisissä maakuntakaavoissa olevat 1993 inventoinnin. Nämä osoitetaan 2. vaihemaa- kulttuuriympäristöä ja maisemia koskevat mer- kuntakaavassa uudella ominaisuusmerkinnällä kinnät jäävät voimaan. Voimassa olevissa kaavoissa ”kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeä on osoitettu Uudenmaan alueella aiemman inven- alue, tie tai kohde, valtakunnallisesti merkittävä toinnin mukaiset RKY1993-alueet ja valtioneuvos- (RKY2009)”. Kohdeluettelo on esitetty liitekartan ton periaatepäätöksen 5.1.1995 mukaiset valta- 8 yhteydessä. Tarkemmat kohdetiedot ja ominais- kunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Itä-Uu- piirteet on kuvattu Museoviraston inventoinnissa denmaan alueella maakuntakaavassa on osoitettu (www.rky.fi). valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat Ominaisuusmerkinnän ensisijaisen maankäyt- kulttuuriympäristöt ja nämä merkinnät sisältävät tömuodon määrittelee aina aluevarausmerkintä. myös em. valtakunnallisesti arvokkaat maisema- Alueilla, joille on osoitettu päällekkäin sekä käyt- alueet. Nykyisistä kaavoista jäävät voimaan myös tötarkoitus aluevarausmerkinnällä että erityisomi- muinaisjäännöskohteet ja -alueet, kulttuurihisto- naisuustieto kulttuuriympäristörasterilla, yksityis- riallisesti merkittävät tielinjaukset, maisematiet, kohtaisemman suunnittelun tehtävänä on arvioida museorata ja Unescon maailmanperintökohteet. ja sovittaa yhteen käyttötarkoituksen mukainen Koska kulttuuriympäristöteemaa ei tässä vai- maankäyttö ja kulttuurihistorialliset arvot. hekaavassa ole laajemmin käsitelty, ei kahden

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 111 maakuntakaavan merkintöjä ole voitu yhden- Uudenmaan liitto on selvittänyt koko suunnit- mukaistaa. Kulttuuriympäristöjen merkintätavat telualueella yhdenmukaisin perustein maakunnal- ovatkin lähekkäisiä ja vaativat tulkinnassa erityistä lisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (Missä maat tarkkuutta. Tulkinnan helpottamiseksi kaavaselos- on mainiommat. Uudenmaan kulttuuriympäristöt. tuksen selventävällä liitekartalla 8 on eroteltu kaa- Uudenmaan liiton julkaisuja E 114 - 2012), vaik- voissa osoitettujen valtakunnallisesti merkittävien ka niitä ei käsitellä tässä kaavassa. Selvitystä on rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY2009) hyödynnetty 2. vaihemaakuntakaavaa laadittaessa sekä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alu- aluevarausten määrittelyssä ja vaikutusten arvi- eiden kokonaisuudet toisistaan eri väreillä. oinnissa. Selvityksen tulos esitetään maakunta- Merkintätapoja selkiytetään seuraavilla kaava- kaavan liitekartalla 9, joka korvaa voimassa olevan kierroksilla, kun kulttuuriympäristöteemaa käsi- Uudenmaan maakuntakaavan liitekartan 25 ”Uu- tellään kokonaisuutena. Tärkeintä on, että kaavat denmaan liiton inventoinnin mukaiset kulttuu- turvaavat siihenkin asti merkittävien kulttuuriym- riympäristöt”. päristöarvojen säilymisen eli kulttuuriympäristö- Maakunnallinen selvitys osoitti, että RKY1993- jen ja maisemien arvot tulevat yksityiskohtaisem- alueista ne, jotka ovat pudonneet vuoden 2009 man suunnittelun tietoon ja voidaan ottaa siinä valtakunnallisesta valikoimasta, ovat muutamaa huomioon. Paitsi kulttuuriympäristöjen suunnit- poikkeusta lukuun ottamatta maakunnallisesti telumääräyksessä, kulttuuriympäristöt on pyritty arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Tästäkin syys- ottamaan huomioon myös muissa 2. vaihemaa- tä voimassa olevien kaavojen kulttuuriympäristö- kuntakaavan keskeisten aluevarausmerkintöjen merkintöjä ei kumottu, jotta arvot voidaan turvata suunnittelumääräyksissä ja niitä onkin kaavatyössä siihen saakka, kunnes maakunnallisesti arvokkaat jonkin verran tarkistettu kulttuuriympäristöt käsitellään ja viedään varsi- Kaavakartalla keskustatoimintojen alueiden naiselle kaavakartalle. alue- ja kohdemerkintöjen peittoon jää kokonaan Kulttuuriympäristöjen vaikutusten arvioinnin tai osittain joitakin kulttuuriympäristömerkintö- periaatteita ja vaikutusta kaavan valmistelussa on jä. Nämä tulee huomioida yksityiskohtaisemmassa esitetty kaavaselostuksen liitteessä D. suunnittelussa sekä keskustatoimintojen alueiden että kulttuuriympäristöjen suunnittelumääräysten mukaisesti. Peittyvät kohteet on luetteloitu mer- kinnät ja määräykset -asiakirjassa.

Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys

Ominaisuusmerkinnällä osoitetaan kult- Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otet- tuuriympäristön vaalimisen kannalta val- tava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden takunnallisesti merkittävät alueet, tiet ja vaaliminen, sen kokonaisuus ja identiteetti ja turvattava kohteet (RKY 2009 ). merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen.

Alueilla, joille on aluevarausmerkinnäl- Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja lä osoitettu käyttötarkoitus, ensisijaisen sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyt- Kulttuuriympäristön vaa- maankäyttömuodon määrittelee alueva- tötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja limisen kannalta tärkeä rausmerkintä. kulttuuriarvot. alue, tie tai kohde, valtakunnallisesti merkittävä Maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen on turvattava (RKY 2009) myös osittain tai kokonaan keskustatoimintojen alueen kohdemerkinnän alle jäävillä alueilla ja kohteissa (luet- telo tämän asiakirjan lopussa).

112 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Kulttuuriympäristöt: Vaikutusten arviointi

Vaikutukset alueiden käyttöön vaarantuminen. Lisäksi ohjeellinen linjaus Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimi- sivuaa muutamia valtakunnallisesti arvokkaita sen kannalta tärkeät alueet tukevat arvokkai- kulttuuriympäristöjä, mutta ne sijaitsevat Itä- den maisemien ja kulttuurikohteiden säily- Uudenmaan vahvistetussa maakuntakaavassa mistä ja vaalimista muun yhdyskuntaraken- osoitetun linjauksen alueelle, jota ei tässä vai- teen muutos- ja rakentamispaineissa. Valta- hemaakuntakaavassa suunniteltu uudelleen. kunnalliset sekä maakunnalliset selvitykset Itäradan linjausvaihtoehtojen vaikutuksia on ja inventoinnit parantavat mahdollisuuksia selvitetty erillisissä kaavaluonnos- ja kaava- tunnistaa kulttuuriympäristöjen ja maise- ehdotusvaiheen raporteissa. Radan toteutus- mien keskeiset ominaispiirteet ja ottaa ne suunnittelussa arvioidaan vaikutukset tar- huomioon yksityiskohtaisemmassa suunnit- kemmin ja ratkaistaan haitallisten vaikutusten telussa. lieventämis- ja estämiskeinot. Arvokkaiden kulttuuriympäristöjen sekä Yhdyskuntateknisen huollon rakentami- tiivistettävien ja uusien taajamatoimintojen nen voi vaikuttaa arvokkaisiin maisema- ja alueiden tai maakunnallisesti merkittävien kulttuurialueisiin, mutta vaikutukset voivat kylien välillä voi kohdistua keskenään ris- olla vain väliaikaisia. Arvokkailla kulttuu- tiriitaisia maankäyttötavoitteita. Erityisesti ri- tai maisemakohteilla voi olla vaikutusta ristiriitoja voi syntyä tiiviillä kaupunkialueel- suurten yhdyskuntateknisen huollon sijoit- la, johon liittyy suuria rakentamispaineita. tamisratkaisuihin, kuten tuulivoimaloihin ja Vaikutukset sekä alueiden käyttömahdolli- sähkölinjoihin. suudet riippuvat kohteiden herkkyydestä ja haavoittuvuudesta. Useimmiten arvokkaat Vaikutukset luontoon ja ympäristöön ominaispiirteet voidaan ottaa lähtökohdaksi yhdyskuntien suunnittelussa ja siten turva- Vaikutukset luontoon ja ympäristöön ovat ta arvojen säilyminen. Kulttuurimaisemien pääasiassa myönteisiä. Arvokkaat maisema- hoitotoimenpiteet puolestaan voivat edistää alueet säästävät yhtenäisiä maisemakoko- maa- ja metsätaloustoimintaa. naisuuksia. Ne tukevat luonnon monimuotoisuutta ja perinnebiotooppien säilymistä, sekä maakunnan tyypillisiä ja omaleimaisia Vaikutukset liikenteeseen ja kulttuuriperintökohteita. Kulttuuriympäristöt yhdyskuntahuoltoon ja maisema-alueet voivat toimia osana ekolo- Arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja mai- gista verkostoa. semien vaaliminen vaikuttaa uusien tiehank- keiden toteuttamiseen sekä vanhojen tielin- Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin jausten mahdollisiin muutos- ja parannus- töihin. Kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden Uusista valtakunnallisista raideyhteyksistä vaaliminen parantaa matkailu- ja virkistys- ESA-radan linjaus ei kohdistu valtakunnalli- elinkeinojen toimintaedellytyksiä ja tukee sille maisema- tai kulttuuriympäristöalueille maatalouselinkeinoja. Kulttuuriympäristöjen ja sivuaa vain yhtä selvityksen mukaista maa- ja maisema-alueiden arvojen ylläpitäminen kunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä vaatii kuitenkin myös julkista rahoitusta. erkanemiskohdassaan Espoon Kauklahdessa. ESA-radan vaikutuksia on kuvattu tarkem- Vaikutukset asukkaisiin, elinoloihin min erillisessä ympäristövaikutusten arvioin- ja yhteisöihin tiraportissa. Itäradan ohjeellinen linjaus kohdistuu Arvokkaat kulttuurikohteet ja maisema-alu- muutamaan selvityksen mukaiseen maakun- eet voivat vaikuttaa maan arvoon ja maa-alu- nallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön, eiden hyödyntämismahdollisuuksiin. Myön- pääosin paikoissa, joissa on jo entuudestaan teisiä vaikutuksia syntyy elinympäristön viih- ympäristöhäiriöitä kuten moottoritie. Linjaus tyisyyden sekä ympäristökokemusten kautta. kulkee Nikkilän pohjoispuolelta, jolla väl- Kulttuuriympäristöt vahvistavat myös paikal- tettiin Sipoon kirkon ympäristön valtakun- lisidentiteettiä ja yhteisöllisyyttä. nallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 113 114 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 5.6.4. Melualueet » Syndalenin ampuma-alue. Ympäristömeluselvitys. Kaavaratkaisun sisältö, perustelut ja tulkinta Itäisen maanpuolustusalueen esikunta 2003.

Kaavassa on esitetty puolustusvoimien ampuma- » Santamina-Isosaari ampumatoiminnan melualue 55 alueiden melualueet, jotka perustuvat puolustus- dB (Aeq). Maavoimien esikunta. Paikkatiedot 25.11.2011 voimien meluselvityksiin ja saatuihin paikkatietoi- hin. Merkintä on ominaisuusmerkintä. Melualueen merkinnän lisäksi Puolustusvoimi- Puolustusvoimien ampuma-alueiden melualu- en alueen (EP) suunnittelumääräyksen merkinnän eet on osoitettu Helsingin edustalla Santahaminan, kuvausta on täsmennetty lisäämällä siihen mai- Kirkkonummen/Inkoon/Siuntion Upinniemi-Mäki- ninta, että alueella liikkuminen saattaa olla turval- luodon ja Hangossa Syndalenin ampumamelun alu- lisuus- ym. syistä rajoitettua. eille. Puolustusvoimien laatimien selvitysten mukaan Liikennealueen suunnittelumääräystä muu- näillä alueilla melutaso voi ylittää vuorokauden kes- tetaan Hangon lentokenttäalueen osalta. Kent- kiäänitason (LAeq 7-22 yli 55dB). Tästä syystä alueille tää koskevan ympäristöluvan (2008, VHO 2009) on toimintojen sijoittelulla ja rakennusten rakenteilla mukaan kentällä saa harjoittaa lentotoimintaa vain vähennettävä ampumamelusta aiheutuvia haittoja. klo 7-22 välisenä aikana. Koska ympäristölupa- Myös alueen sisällä olevilla, puolustusvoimien hallin- päätös on lainvoimainen ja sen ei nähdä olevan ris- nassa olevan alueen alueiden suunnittelussa ja käy- tiriidassa maakuntakaavan kanssa, on sen mukai- tössä on pyrittävä toimintaan, josta aiheutuu mah- set muutokset tehty liikennealueen suunnittelu- dollisimman vähän haittoja ympäröivälle asutukselle määräykseen. Muutokset liittyvät lentotoiminnan ja muulle melulle herkälle toiminnalle.Tällä pyritään sallittuihin ajankohtiin sekä melun huomioon ot- vähentämään saariston käyttäjille ja vapaa-ajan asu- tamiseen koskien kaikkia ympäristön asuinalueita tukselle syntyvää meluhaittaa. ja niihin verrattavia alueita. Muutoksella ei ole vai- Suomenlahden meripuolustusalue ja Etelä- kutusta muiden liikennealueiden suunnitteluun. Suomen sotilasläänin esikunta ovat selvityksissään Finavialle on myönnetty Helsingin Malmin len- päätyneet, että Isosaaren merkitys sotilasalueena tokenttää koskeva ympäristölupa vuonna 2008. on muuttumassa. Kanta ilmoitettiin 2. vaihekaavan Luvan mukaan lentoasemaa saa käyttää yöaikaan viranomaisneuvottelussa 31.1.2013 ja sen perus- klo 22.00–7.00 vain välttämättömiin valvonta-, teella Isosaaren merkintä on kaavan viimeistely- hälytys- ja pelastuslentoihin ja vastaaviin lentoihin vaiheessa muutettu merkinnäksi EP/u ja yhdistet- sekä hätä- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. tyä Santahaminan/Isosaaren melualuetta supistet- Maakuntakaavassa osoitetaan kentän toiminnasta tu poistamalla Isosaaren vaikutusalueen melualue. aiheutuva lentomelualue perustuen Finavian ar- Melualueen ominaisuusmerkintään ei liity ra- vioon melun leviämisestä klo 7.00-22.00 välisenä kentamisrajoitusta ja se ei estä yksittäisten raken- aikana Lentomelualue muuttuu maakuntakaavassa nusten sijoittamista alueelle. Luvan myöntämisen aiemmin esitetystä vain hieman, laajentuen alueen edellytykset arvioi kunta. Merkinnällä pyritään kaakkoisosassa. Koska ympäristölupa on lainvoi- osoittamaan tarve ottaa meluhaitta huomioon kun mainen ja sen ei nähdä olevan merkittävässä ris- kunta tekee rakentamista koskevaa lupaharkintaa. tiriidassa maakuntakaavan kanssa, on maakunta- Melualueet sijaitsevat suurimmaksi osaksi meri- kaavan Malmin lentokentän melualuetta ja suun- alueilla ja Santahaminan melualuetta lukuun otta- nittelumääräystä tarkistettu. matta taajamatoimintojen alueiden ulkopuolella. Helsinki-Vantaan lentoasemaa koskeva ympä- Koska melualueet esitetään nyt omalla mer- ristölupapäätös on annettu vuonna 2011. Lupapää- kinnällä, voidaan Hangon Syndalenia koskeneesta töksestä ja erityisesti sen lentomelua koskevasta EP/y-merkinnästä (puolustusvoimien alue, jossa osuudesta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. tulee erityisesti ottaa huomioon toiminnasta ai- Ympäristölupapäätöksen perusteena esitetty me- heutuvat melu- ym. haitat) luopua tarpeettomana. lualue poikkeaa merkittävästi lainvoimaisesta Uu- Aluetta koskeva merkintä EP/y kumotaan ja korva- denmaan maakuntakaavasta koska arviot lentotoi- taan samalla aluerajauksella EP merkinnällä. minnan kehittymisestä sekä myös melun lasken- tamenetelmät ovat muuttuneet. Helsinki-Vantaan » Santahaminan ampumatoiminta. Ympäristömelusel- lentomelualuetta ei ole kuitenkaan lupaprosessin vitys. Insinööritoimisto Akukon 2010. keskeneräisyyden vuoksi ollut mahdollista ottaa käsittelyyn 2. vaihemaakuntakaavassa. » SLMEPA ampumatoiminta. Ympäristömeluselvitys. Insinööritoimisto Akukon 2011.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 115 Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys

Ominaisuusmerkinnällä osoitetaan Helsin- Alueella on toimintojen sijoittelun ja rakennusten raken- gin Malmin lentokentän melualue, jolla teiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa otettava

melutaso (LAeq 7-22) on yli 55 dB. lentomelu huomioon, kunnes Malmin lentokentän toiminta päättyy. Lentomelualue M

(LAeq 7-22 yli 55dB)

Ominaisuusmerkinnällä osoitetaan puolus- Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on puolustusvoi- tusvoimien ampumatoiminnoista johtuvat mien hallinnassa olevien alueiden ulkopuolisilla alueilla melualueet, joilla melutaso on yli toimintojen sijoittelulla ja rakennusten rakenteilla vähen- Puolustusvoimien (LAeq 7-22) yli 55dB. nettävä ampumamelusta aiheutuvia haittoja. melualue Puolustusvoimien hallinnassa olevan alueen suunnitte- (LAeq 7-22 yli 55dB) lussa ja käytössä on pyrittävä vähentämään haittoja puolustusvoimien alueen ulkopuolisella melualueella sijaitsevalle asutukselle ja muille, melulle herkille toiminnoille.

Merkinnällä osoitetaan alueita lentotoi- Hangon lentokenttäalueen käyttö on suunniteltava

mintaa ja satamatoimintaa varten. niin, että melutaso (LAeq 7-22) on ympäristön asuntoalu- Merkintään liittyy MRL 33 §:n 1. momen- eilla ja niihin verrattavilla alueilla enintään 55 dB sekä tin nojalla rakentamisrajoitus. loma-asutukseen käytettävillä alueilla 45 dB. Liikennealue

Liikennealuetta koskeva suunnittelumää- räys korvaa voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan liikennealuetta koskevan suunnittelumääräyksen.

Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien Alue varataan puolustusvoimien käyttöön. EP pysyvässä käytössä olevat varuskunta-, harjoitus- ja vastaavat alueet, joilla Mikäli taajamatoimintojen alueisiin kiinteästi liittyvät liikkuminen saattaa olla turvallisuus- ym. alueet Helsingin Santahaminassa ja Raaseporin Drags- Puolustusvoimien syistä rajoitettua. vikissä vapautuvat puolustusvoimien käytöstä, ne vara- alue taan vapautuvilta osiltaan taajamatoimintojen alueeksi.

Merkinnän kuvaus ja suunnittelumääräys korvaavat voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan EP-alueita koskevan merkinnän kuvauksen ja suunnittelumääräyksen.

Ympäristöministeriön Uudenmaan 2. Ympäristöministeriön Uudenmaan 2. vaihemaakunta- vaihemaakuntakaavan vahvistamispää- kaavan vahvistamispäätöksen (30.10.2014) mukaisesti töksen (30.10.2014) mukaisesti Tuusulan Tuusulan Rykmentinpuiston alueelle jää voimaan Uuden- Rykmentinpuiston alueelle jää voimaan maan maakuntakaavan EP-kaavamerkinnän määräys: Uudenmaan maakuntakaavan EP-kaava- Alue varataan puolustusvoimien käyttöön. Mikäli merkinnän kuvaus: taajamatoimintojen alueisiin kiinteästi liittyvät alueet Merkinnällä osoitetaan sellaiset puolus- Helsingin Santahaminassa, Tammisaaren Dragsvikissä tusvoimien pysyvässä käytössä olevat va- ja Tuusulan Hyrylässä vapautuvat puolustusvoimien ruskunta-, harjoitus- ja vastaavat alueet, käytöstä ne varataan vapautuvilta osin taajamatoiminto- joille yleisön pääsy on rajoitettu. jen alueeksi.

116 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Melualueet: vaikutusten arviointi

Vaikutukset alueiden käyttöön sä ja nyt on päätösten mukainen melualue on Puolustusvoimien ampuma-alueet ovat ajanmukaistettu maakuntakaavaan. olleet toiminnassa jo pidempään, mut- Puolustusvoimien ampumatoiminta maakuntakaavan melualuemerkinnällä ta muuttaa ajoittain liikennöintiolosuhteita edistetään meluhaitan huomioon ottamis- merialueilla sijaitsevilla vene- ja laivaväylil- ta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. lä. Ampumatoiminnan vaikutukset veneilyyn Melualueiden merkinnät turvaavat puolus- syntyvät varomääräysten ja turva-alueiden tusvoimien toimintaedellytykset alueilla ja vaatimuksista. Melulla on vaikutusta lähinnä toiminnan kehittämisen. Melualueet vaikut- vapaa-ajan veneilylle viihtyvyyden heikenty- tavat melulle herkkien toimintojen sijoit- misen kautta. tamiseen alueelle. Merkintä on kuitenkin ominaisuusmerkintä, eikä sitä koske MRL:n Vaikutukset luontoon ja ympäristöön 33 § rakentamisrajoitus. Lentomelu rajoittaa erityisesti uuden Melusta voi aiheutua luonnonympäristölle asuinrakentamisen mahdollisuuksia alueel- haittaa. Ampumamelu saattaa hetkellisesti la. Kaavaehdotuksessa tehtävä muutos Han- häiritä erityisesti linnustoa, mutta mahdolli- gon lentokentän alueella ei tuo uusia rajoi- sesti myös vedenalaista luontoa. Meluhaitto- tuksia alueiden käyttöön. Malmin lentoken- jen torjumisen rakenteet voivat näkyä paikal- tän melualue laajenee vain hieman ja pää- lisesti maisemakuvassa. Vähäisempi kiinnos- osin tieliikennealueelle, jolloin sen vaikutus tus rakentamiseen melualueilla voi säästää muuhun maankäyttöön on vähäinen. luonnonympäristöjä ja säilyttää maisemaa. Puolustusvoimien melualueet ovat pinta- alaltaan laajoja, mutta sijaitsevat pääosin Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin merialueilla. Melu syntyy puolustusvoimien ammunnoista, joiden meluvaikutus on epä- Kaavaratkaisu ei heikennä lentoliikenteen säännöllistä ja lyhytkestoisia. Ympärivuotis- toimintaedellytyksiä. Lisäkustannuksia voi ta asutusta ja taajamaa on lähinnä Helsingin syntyä myös muutoin alueille rakennettaes- Santahaminan melualueella. Merkintään ei sa. Melualueet rajoittavat erityisesti luonto- liity MRL:n mukaista rakentamisrajoitusta. matkailun toimintaedellytyksiä. Suoja-alueet Merkinnän vaikutus kohdistuu sekä puolus- ammuntojen aikana rajoittavat kalastusta, tusvoimien omaan maankäyttöön että muu- mutta melun vaikutus kalastuselinkeinoon on hun maankäyttöön melualueen sisäpuolella. muutoin vähäinen. Melualue edellyttää esimerkiksi rakennusten sijoittamisessa ja rakenteissa meluhai- Vaikutukset asukkaisiin, yhteisöihin tan huomioon ottamista. ja elinoloihin Melu on yleisesti viihtyvyyttä heikentävä te- Vaikutukset liikenteeseen ja kijä. Vaikutuksen haitan määrään vaikuttaa yhdyskuntahuoltoon melun toistuvuus ja ajoittuminen, mutta näitä Lentomelualueisiin ja niiden suunnittelu- ei ohjata maakuntakaavalla. Meluhaittojen määräyksiin tehdyillä pienillä muutoksilla vähentämisellä on huomattava myönteinen ei ole vaikutusta liikenteeseen tai muuhun terveysvaikutus. Puolustusvoimien melualu- yhdyskuntahuoltoon. Yöaikainen lentotoi- eet saattavat heikentää virkistyskäyttömah- minta on estetty jo ympäristölupapäätöksis- dollisuuksia.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 117 5.6.5. Puolustusvoimien alueet Merkintätavoista EP/y sekä EP/v luovutaan koko- Kaavaratkaisun sisältö, perustelut ja tulkinta naan. Merkinnällä EP/y on osoitettu Uudenmaan Uudenmaan voimassa olevassa maakuntakaavas- maakuntakaavassa vain Syndalenin alue, jolle 2. sa puolustusvoimien hallinnassa olevat alueet on vaihemaakuntakaavassa on osoitettu puolustus- esitetty aluevarausmerkinnöillä EP ja EP/u tai EP/y. voimien melualueen ominaisuusmerkintä. EP- Merkinnällä EP/u on osoitettu alueet, joiden tois- merkintä yhdessä melualueen merkinnän kanssa sijainen käyttötarkoitus on virkistys-, matkailu- ja korvaa aiemman EP/y merkinnän. Itä-Uudenmaan / tai koulutustoiminta ja merkinnällä EP/y alueet, maakuntakaavassa on käytetty merkintää EP/v, ja joissa tulee erityisesti ottaa huomioon toiminnas- nämä on maakuntakaavojen yhdenmukaistamisen ta aiheutuvat melu- ym. haitat. Itä-Uudenmaan vuoksi korvattu Uudenmaan maakuntakaavan vas- maakuntakaavassa puolustusvoimien alueet on taavalla merkinnällä EP/u. osoitettu merkinnällä EP tai EP/v, joista jälkim- Tuusulan Hyrylän varuskunta-alue on aiemmin mäisellä alueet, joita tulee puolustusvoimien toi- osoitettu merkinnällä EP, mutta alueen vapaudut- minnan loputtua kehittää virkistyskäyttöön. tua puolustusvoimien käytöstä merkintä kumotaan Puolustusvoimat on suunnitelmiensa mukaan ja alue on 2. vaihemaakuntakaavassa merkitty taa- vaiheittain luopumassa osista alueitaan, jolloin jamatoimintojen alueeksi.* saarten käyttötarkoitus tulee vähitellen muut- Puolustusvoimien aluevarausmerkintää on laa- tumaan. Osalla alueita omistaja on jo vaihtunut. jennettu Hangon Syndalenissa alueelle, joka on Nämä muutostarpeet on otettu huomioon kumo- Uudenmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa amalla osa puolustusvoimien aluevarauksista ja valkoista aluetta. Merivoimien esikunta ja Etelä- osoittamalla niille muuttunutta tilannetta vastaava Suomen sotilasläänin esikunta mainitsivat 2.vai- kaavamerkintä. Suurimmassa osassa muutoksia on hemaakuntakaavan luonnosvaiheen lausunnois- kyse siitä, että aiemmin puolustusvoimien käyt- saan, että puolustusvoimien käyttöön on vuokrattu töön osoitetut alueet (EP) osoitetaan merkinnällä maa-alueita Syndalenin pohjoisosasta. Aluevara- EP/u, jotta saaria voidaan kehittää virkistys-, mat- usta on maakuntakaavaehdotuksessa laajennet- kailu-, ja / tai koulutustoimintaan kun puolustus- tu ja alueen kautta voimassa olevassa Uudenmaan voimien toiminta alueella päättyy. maakuntakaavassa osoitettu ulkoilureitti siirretty kulkemaan alueen pohjoispuolelle puolustusvoi- Aluevarausmerkinnän muutokset koskevat seuraa- mien alueen ulkopuolelle. via alueita: Suomenlahden meripuolustusalue ja Etelä- • Helsinki: Vallisaari, Kuninkaansaari, Isosaari, Suomen sotilasläänin esikunta ovat selvityksissään Rysäkari päätyneet, että Isosaaren merkitys sotilasalueena • Kirkkonummi: Järvö, Mäkiluoto on muuttumassa. Kanta ilmoitettiin 2. vaihekaavan • Inkoo: Bågaskär, Porsö viranomaisneuvottelussa 31.1.2013 ja sen perus- • Hanko: Syndalen, Storlandet teella Isosaaren merkintä on kaavan viimeistely- • Porvoo: Pirttisaari, Glosholmen vaiheessa muutettu merkinnäksi EP/u. • Loviisa: Orrengrund • Tuusula: Hyrylä * Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta 30.10.2014

Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys

Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimi- Alue varataan puolustusvoimien käyttöön. Mikäli alue EP/u en alueet, joiden toissijainen käyttö- vapautuu puolustusvoimien käytöstä, se varataan virkis- tarkoitus on virkistys-, matkailu- ja/tai tys-, matkailu- ja/tai koulutustoimintaan. Puolustusvoimien koulutustoiminta. alue, jonka toissijainen Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huo- käyttötarkoitus on mioon kulttuuriympäristö- ja luontoarvojen säilyminen. virkistys-, matkailu- ja/tai koulutustoiminta

Puolustusvoimien EP/u -aluetta koskeva mer- kinnän kuvaus ja suunnittelumääräys korvaavat voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan puolustusvoimien EP/u -aluetta koskevan kuvauksen ja suunnittelumääräyksen.

118 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Puolustusvoimien alueet: vaikutusten arviointi

Vaikutukset alueiden käyttöön olleet muulta maankäytöltä suljettuja, mistä Puolustusvoimien alueet ovat olleet yksin- syystä näille saarille on muodostunut ainut- omaan puolustusvoimien käytössä ja muulta laatuisia luonnon- ja kulttuuriympäristöjä. yleisöltä suljettuja alueita. Kaavamerkinnän Siirtymisellä yleiseen käyttöön voi olla ym- muutoksella on merkittävä vaikutus moni- päristöarvoja heikentävää vaikutusta. puolistamalla alueiden käyttötarkoitusta mm. virkistyskäytössä. Puolustusvoimien aikai- Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin sempi tai osittain jatkuva toiminta saattaa aiheuttaa rajoituksia maankäyttöön. Merkintätavan muutokset mahdollistavat Tuusulan Hyrylän EP alueen merkinnän matkailu- ja koulutuspalveluiden kehit- kumoamisella ja korvaamisella taajamatoi- tämisen. Alueiden käyttömuutos saattaa mintojen alueen merkinnällä ei ole merkitys- edellyttää merkittäviä investointeja esi- tä alueiden käytölle. Alue on ollut mahdollista merkiksi maaperän puhdistamiseen. Osa suunnitella taajamatoimintojen alueeksi puo- rakennuksista ja rakenteista on suojeltuja, lustusvoimien käytön loputtu alueella jo alueen mikä edellyttää niiden ylläpitämistä ja kun- aiemman suunnittelumääräyksen mukaan. nostamista.

Vaikutukset liikenteeseen ja Vaikutukset asukkaisiin, elinoloihin yhdyskuntahuoltoon ja yhteisöihin Saarten käyttötarkoitusten muuttuessa saat- Virkistyskäyttöön avattavat puolustusvoi- taa olla tarvetta uusille liikenneyhteyksille mien alueet tarjoavat asukkaille uusia vir- mantereelta. kistysalueita ja -mahdollisuuksia. Puolus- tusvoimien toiminnasta voi edelleen syntyä melu- ja ympäristöhaittoja. Vaikutukset luontoon ja ympäristöön Puolustusvoimien käytössä olleet saaret ovat

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 119 5.7. KUMOTTAVAT MERKINNÄT

Uudenmaan voimassa olevista maakuntakaavoista kohdalla erikseen merkinnän suhde voimassa ole- kumotaan kaavamerkintöjä siinä laajuudessa kuin viin maakuntakaavoihin. vaihemaakuntakaavan ratkaisu edellyttää. Mer- Itä-Uudenmaan voimassa olevasta maakun- kintöjen suunnittelumääräyksiä myös tarkistetaan takaavasta kumotaan ne maankäyttöluokat, joita tarpeellisilta osin. Silloin kun suunnittelumäärä- Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa käsitel- yksen ohjausvaikutus ei ole olennaisesti muuttu- lään. Kumoamisen perusteena on tarve yhdenmu- nut, ei merkintöjä ole kumottu kokonaisuutena. kaistaa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan voimassa Jos taas suunnittelumääräyksen muuttaminen on olevia maakuntakaavoja. selkeästi muuttanut myös merkinnän oikeusvai- Kumoaminen ei koske maakuntavaltuuston hy- kutusta, on kaikki kyseiset merkinnät kumottu väksymättä jättämää aluetta. kokonaisuutena. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan merkinnät ja määräykset korvaavat Uu- dellamaalla voimassa olevien maakuntakaavojen merkintöjä ja määräyksiä. Merkinnät- ja määrä- ykset -asiakirjassa mainitaan kunkin merkinnän

Uudenmaan maakuntakaavasta (vahvistettu 8.11.2006) sekä Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavasta (vahvistettu 22.6.2010) kumottavat merkinnät Beteckningar som upphävs i landskapsplanen för Nyland (fastställd 8.11.2006) samt i etapplandskapsplan 1 för Nyland (fastställd 22.6.2010)

Merkintä Kumoamisen tyyppi Perustelu

Taajamatoimintojen alue Område för tätortsfunktioner Osa merkinnöistä kumottu. Muutostarve

Taajamarakenteen laajenemissuunta Merkintätapa poistettu Utvidgningsriktning för tätortsbebyggelsen Kaikki merkinnät kumottu. tarpeettomana.

Kylä By Osa merkinnöistä kumottu. Muutostarve.

" Keskustatoimintojen alue Muutostarve. Suunnittelumääräystä " Område för centrumfunktioner Kaikki merkinnät kumottu. muutettu merkittävästi. Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö Osa merkinnöistä kumottu Stor detaljhandelsenhet av regional (Nummenkylä Lohjan ja Vihdin betydelse rajalla). Muutostarve.

Liikennealueiden ja keskustatoimintojen alueiden ulkopuolinen joukkoliikenteen terminaali Terminal för kollektivtraﬁk belägen utan- för traﬁkområden och områden för centr- Merkintätapa poistettu tarpeetto- umfunktioner Kaikki merkinnät kumottu. mana.

Virkistysalue Muutostarve yhdyskuntarakenteen Rekreationsområde Osa merkinnöistä kumottu. muutosalueella.

Viheryhteystarve Muutostarve yhdyskuntarakenteen Behov av grönförbindelse Osa merkinnöistä kumottu. muutosalueella.

EP EP Puolustusvoimien alue Försvarsmaktens område Osa merkinnöistä kumottu. Muutostarve.

120 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 EP/y EP/y

@ @ @ @ @ @ @

""""""""""""" """""""""""" """"""""""""" """""""""""" """"""""""""" """""""""""" """"""""""""" """"""""""""""""""""""""" """"""""""""""""""""""""" """"""""""""""""""""""""" """"""""""""""""""""""""" """"""""""""""""""""""""" """"""""""""""""""""""""" """"""""""""" """""""""""" """"""""""""" """""""""""" """"""""""""" """""""""""" """"""""""""" " "

" " "

EP EP Puolustusvoimien alue, jossa tulee erityisesti ottaa huomioon toiminnasta aiheutu- EP/y vat melu- ym. haitat Försvarsmaktens område, där särskild vikt

EP/y skall fästas vid buller- o.dyl. olägenheter Merkintätapa poistettu tarpeetto- EP/y som förorsakas av verksamheten Kaikki merkinnät kumottu. mana.

EP Moottoriväylä EP Motorled Osa merkinnöistä kumottu. Muutostarve.

EP Seututie Regional väg Osa merkinnöistä kumottu. Muutostarve. EP/y EP/y Yhdystie Förbindelseväg Osa merkinnöistä kumottu. Muutostarve. EP/y Eritasoliittymä Planskild anslutning Osa merkinnöistä kumottu. Muutostarve.

Liikenneväylän katkoviivamerkintä osoittaa vaihtoehtoisen ratkaisun tai ohjeellisen linjauksen Traﬁkled betecknad med streckad linje anger en alternativ lösning eller riktgivande sträckning Osa merkinnöistä kumottu. Muutostarve. Päärata Huvudbana Osa merkinnöistä kumottu. Muutostarve. @ @ @ @ @ @ @ Seutuliikenteen rata @ @ @ @ @ @ @ Bana för regional traﬁk Osa merkinnöistä kumottu. Muutostarve. @ @ @ @ @ @ @

""""""""""""" Yhdysrata """""""""""" """"""""""""" """""""""""" """"""""""""" """""""""""" """"""""""""" Förbindelsebana Osa merkinnöistä kumottu. Muutostarve. """""""""""" """"""""""""" """""""""""" """"""""""""" """""""""""" """""""""""""

""""""""""""" """""""""""" """"""""""""" """"""""""""""""""""""""" """"""""""""""""""""""""" """"""""""""""""""""""""" """"""""""""""""""""""""" Liikenteen yhteystarve Merkintä kumottu (Lohjan ja Merkintätapa poistettu tarpeetto- """"""""""""""""""""""""" """"""""""""""""""""""""" """"""""""""""""""""""""" """"""""""""""""""""""""" """"""""""""""""""""""""" """"""""""""""""""""""""" Behov av traﬁkförbindelse Salon rajalla). mana. """"""""""""" """""""""""" """""""""""""

@ @ @ @ @ @ @ Ulkoilureitti Muutostarve yhdyskuntarakenteen @ @ @ @ @ @ @ Frilu³sled Osa merkinnöistä kumottu. muutosalueella.

@ @ @ @ @ @ @ Kehäkaupungin kehittämisvyöhyke Merkintätapa poistettu tarpeetto-

""""""""""""" """""""""""" """"""""""""" Utvecklingszonen kring Ring III Merkintä kumottu. mana. """""""""""" """"""""""""" """""""""""" """"""""""""" """""""""""" """"""""""""" """""""""""" """"""""""""" """""""""""" """"""""""""" """""""""""" """"""""""""" """""""""""" Maankäytön kehittämisen kohdealue liiken- """"""""""""" """"""""""""" """""""""""" """""""""""" """"""""""""" """"""""""""" """""""""""" """"""""""""" teellisessä solmukohdassa """""""""""" """"""""""""" """""""""""" """"""""""""" """""""""""" """"""""""""" Område för utvecklandet av Merkintätapa poistettu tarpeetto- """""""""""" """"""""""""" markanvändningen i traﬁkknutpunkter Kaikki merkinnät kumottu. mana.

Lentomelualue M (Lden yli 55 dBA) Muutostarve. Suunnittelumääräystä Flygbullerområde M (Lden över 55 dBA) Merkintä kumottu (Malmi). muutettu merkittävästi.

400 kV voimalinja 400 kV kra³ledning Osa merkinnöistä kumottu Muutostarve.

400 kV voimalinjan yhteystarve 400 kV kra³ledning, behov av förbindelse Osa merkinnöistä kumottu Muutostarve.

110 kV voimalinja 110 kV kra³ledning Osa merkinnöistä kumottu Muutostarve.

110 kV voimalinjan tai tasavirtakaapelin ohjeellinen linjaus 110 kV kra³ledning eller likströmskabel, riktgivande sträckning Osa merkinnöistä kumottu Muutostarve.

Siirtoviemärin ohjeellinen linjaus Riktgivande sträckning för avloppsledning Osa merkinnöistä kumottu Muutostarve.

Maakaasun runkoputki Naturgashuvudledning Osa merkinnöistä kumottu Muutostarve.

Maakaasun runkoputken ohjeellinen linjaus Riktgivande sträckning för naturgashuvudledning Osa merkinnöistä kumottu Muutostarve.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 121

A A

C C AT at AT at km km k k TP tp TP tp

p p T t T t

TT TT

VU VU Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta (vahvistettu 15.2.2010) kumottavat merkinnät Beteckningar som upphävs i landskapsplanen för Östra Nyland (fastställd 15.2.2010)

Merkintä Kumoamisen tyyppi Perustelu

Taajamatoimintojen alue Osa merkinnöistä kumottu. Yhdenmukaistamistarve. A Område för tätortsfunktioner A A A Taajamatoimintojen laajenemisalue Osa merkinnöistä kumottu. Yhdenmukaistamistarve. Tätortsfunktionernas utvidgningsområde C A CA C A Keskustatoimintojen alue Kaikki merkinnät kumottu. Yhdenmukaistamistarve. at AT CA Område för centrumfunktioner AT A at AT at km C AT at Kyläalue ja kyläkohde Osa merkinnöistä kumottu. Yhdenmukaistamistarve. kmC Byområde och byobjekt km C ATk at kCm k at AT C t Vähittäiskaupan suuryksikkö Kaikki merkinnät kumottu. Yhdenmukaistamistarve. ATk a km Stor detaljhandelsenhet TPATk tpat TPATkm tpat km TP k tp Kaupan palveluiden alue Kaikki merkinnät kumottu. Yhdenmukaistamistarve. km TP tp km Område för handelsservice kk TPk tp Työpaikka-alue Kaikki merkinnät kumottu. Yhdenmukaistamistarve. TPk tp TP tp Område för arbetsplatser TP p tp ptp TP Työpaikka-alueen pitkän aikavälin laajenemis- Kaikki merkinnät kumottu. Yhdenmukaistamistarve. p t T p alue T t Framtida utvecklingszon för arbetsplatser T tp T t p Palveluiden alue Kaikki merkinnät kumottu. * Yhdenmukaistamistarve. TT p TTT t Område för service p TT T tp TTT t Teollisuus- ja varastoalue Osa merkinnöistä kumottu. Yhdenmukaistamistarve. t T Industri- och lagerområde TTT t TT TT Ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teolli- Kaikki merkinnät kumottu. Yhdenmukaistamistarve. VUTT suustoimintojen alue TT VU Område för industriverksamhet med betydande VU miljökonsekvenser VU

VU Virkistysalue Osa merkinnöistä kumottu. Muutostarve yhdyskuntara- VU Rekreationsområde kenteen muutosalueella. VU VU Urheilualue Osa merkinnöistä kumottu. Muutostarve yhdyskuntara- VU Område för idrottsanläggningar kenteen muutosalueella.

Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on eri- Osa merkinnöistä kumottu. Muutostarve yhdyskuntara- tyistä ulkoilun ohjaamistarvetta kenteen muutosalueella. MU Jord- och skogsbruksdominerat område med särskilt behov av att styra MU

"ne Energiahuollon alue tai kohde Osa merkinnöistä kumottu Muutostarve. Område eller objekt för energiförsörjning "ne Puolustusvoimien alue, virkistyskäyttöön Kaikki merkinnät kumottu. Muutos- ja yhdenmukaista- EP/v kehitettävä alue mistarve EP/v Försvarsmaktens område, område som utvecklas till rekreationsbruk

Moottoritie Osa merkinnöistä kumottu. Yhdenmukaistamistarve. Motorväg

Uusi moottoritie tai moottoritieksi parannettava Kaikki merkinnät kumottu. Yhdenmukaistamistarve. muu tie Ny motorväg eller annan väg som utbyggs till motorväg

*Lapinjärven koulutuskeskuksen merkintä jäi voimaan, kun ympäristöministeriö jätti 30.10.2014 vahvistamatta alueelle taajamatoimintojen alueen.

122 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014

# #

# # MU MU MU MU"ne MU " MUne "ne MU"ne EP/v MU"ne MU EP/v"ne MU EP/v"ne EP/v MU"ne EP/v"ne EP/v"ne

EP/v"ne EP/v EP/v EP/v EP/v Valtatie tai kantatie Kaikki merkinnät kumottu. Yhdenmukaistamistarve. Riksväg eller stamväg

Seututie tai pääkatu Osa merkinnöistä kumottu. Yhdenmukaistamistarve. Regional väg eller huvudgata

Uusi seututie tai pääkatu Kaikki merkinnät kumottu. Yhdenmukaistamistarve. Ny regional väg eller huvudgata

Yhdystie Kaikki merkinnät kumottu. Yhdenmukaistamistarve. Förbindelseväg

Uusi tai merkittävästi parannettava yhdystie Kaikki merkinnät kumottu. Yhdenmukaistamistarve. Ny förbindelseväg eller förbindelseväg som skall förbättras i betydande grad

Liittymä Kaikki merkinnät kumottu. Yhdenmukaistamistarve. Anslutning

Eritasoliittymä Osa merkinnöistä kumottu. Yhdenmukaistamistarve. Planskild anslutning # # Uusi eritasoliittymä Kaikki merkinnät kumottu. Yhdenmukaistamistarve. # # Ny planskild anslutning # # # # # Ohjeellinen tieyhteys Kaikki merkinnät kumottu. Yhdenmukaistamistarve. # # Riktgivande vägförbindelse # # # # # Tieliikenteen yhteystarve Osa merkinnöistä kumottu. Yhdenmukaistamistarve. # # Behov av vägtraﬁkförbindelse # # # # Liikennetunneli Kaikki merkinnät kumottu. Yhdenmukaistamistarve. Traﬁktunnel

Maanalainen sivurata Kaikki merkinnät kumottu. Yhdenmukaistamistarve. Underjordisk bibana

Uusi päärata ja ohjeellinen liikennepaikka Kaikki merkinnät kumottu. Yhdenmukaistamistarve. Ny stambana och ungefärligt läge för traﬁkplats

Yhdys- tai sivurata Kaikki merkinnät kumottu. Yhdenmukaistamistarve. Förbindelse- eller bibana

Voimajohto (110 kV ja 400 kV) Osa merkinnöistä kumottu. Yhdenmukaistamistarve. Kra³ledning (110 kV och 400 kV)

Uusi tai merkittävästi parannettava voimajohto Kaikki merkinnät kumottu. Yhdenmukaistamistarve. (110 kV ja 400 kV) Ny kra³ledning eller kra³ledning som skall förbättras betydligt (110 kV och 400 kV)

Itä-Uudenmaan 2. (vahvistettu 21.2.1986) ja 4. (vahvistettu 14.11.2000) vaiheen seutukaavoista kumottavat merkinnät Beteckningar som upphävs i etappregionplanerna 2 (fastställd 21.2.1986) och 4 (fastställd 14.11.2000) för Östra Nyland

Yhdys- tai sivurata Kaikki merkinnät kumottu. Muutostarve. Förbindelse- eller bibana

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 123 Kumottavat merkinnät: vaikutusten arviointi

Osasta aiemmin käytettyjä merkintätapo- Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitettuja luovutaan tarpeettomina. Kaikki kyseiset ja alueita ja vyöhykkeitä on kumottu kokonai- merkinnät kumotaan, jolloin niiden ohjaus- suutena. Esimerkiksi kehäkaupungin kehit- vaikutus lakkaa ja merkintää ei tarvitse enää tämisvyöhyke -merkintä on pääosin toteava, ottaa huomioon yksityiskohtaisemmassa joten sen kumoamisella ei ole merkittäviä vai- suunnittelussa. kutuksia alueiden käyttöön. Alueiden suun- Osa kumottavista merkinnöistä, kuten nittelu on edennyt ja niille on voitu osoittaa joukkoliikenteen terminaali, on edellyttänyt ohjausvaikutuksiltaan selkeämmät merkin- tilan varaamista tietyille toiminnoille. Ku- tätavat. moamisen yhteydessä maankäytön rajoituk- Niiltä osin kuin kumottavien merkintöjen set poistuvat eikä mahdollisia rakentami- tilalle osoitetaan uusi merkintä, vaikutukset seen liittyviä haitallisia ympäristövaikutuk- on arvioitu tässä kaavaselostuksessa uuden sia aiheudu, jollei alueelle ole osoitettu jotain merkinnän kohdalla. muuta maakunnallisesti merkittävää maan- käyttöä.

124 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 OIKEUSVAIKUTUKSET

125 6. OIKEUSVAIKUTUKSET

6.1. Kuntakaavoitus ja muu rakentamisen ohjaus oikeusvaikutuksetonta yleiskaavaa. Maakuntakaa- va ei kuitenkaan velvoita yleiskaavan laatimiseen. Pääsääntö maakuntakaavoituksen ohjausvaikutuk- Maakuntakaavan ohjausvaikutus on velvoittavampi sesta kuntakaavoitukseen on esitetty maankäyttö- laadittaessa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, koska ja rakennuslain 32.1 §:ssä. Sen mukaan ”maakun- se puolestaan ohjaa asemakaavaa. Alueilla, joilla takaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa ei ole yleiskaavaa, maakuntakaava ohjaa suoraan yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä asemakaavoitusta ja muuta rakentamisen ohja- muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestä- usta. Maakuntakaava on otettava huomioon myös miseksi. Ohjausperiaate toteutuu, kun maakunta- muussa alueiden käyttöön liittyvässä viranomais- kaavassa esitetty maankäyttöratkaisu täsmentyy toiminnassa, kuten kunnan rakennusjärjestystä kuntakaavoituksessa tavalla joka on maakunta- laadittaessa. kaavan tavoitteiden mukainen.” Suunnittelutarvealueet (MRL 16 §), joilla ohja- Maankäyttö- ja rakennuslaki osoittaa eri kaa- taan rakentamista esim. haja-asutusalueilla, voi- vamuodoille selkeästi omat tehtävänsä alueiden daan määritellä kunnan yleiskaavassa tai raken- käytön suunnittelujärjestelmässä. Maakuntakaa- nusjärjestyksessä. Jos alueella ei ole oikeusvaikut- vassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntara- teista yleiskaavaa on maakuntakaava ainoa alueen kenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan ke- maankäyttöä ohjaava kaava. 2. vaihemaakunta- hittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevara- kaavassa on Helsingin seudun kuntien valkoisille uksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella alueille osoitettu hajarakentamista koskeva suun- kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten nittelumääräys. Tämä tulee ottaa huomioon kun tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taik- suunnittelutarvealueita määritellään tai kun kunta ka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön tekee rakentamiseen liittyvää lupaharkintaa. yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL § 25). Maa- Maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellises- kuntakaava on yleispiirteinen maankäyttösuunni- ta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämi- telma ja jättää paikalliset alueidenkäyttöä koskevat sestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Kunnan kysymykset kuntakaavoituksen ratkaistavaksi. tulee huolehtia yleis- ja asemakaavojensa pitämi- Kaavajärjestelmän perusominaisuuksiin kuuluu sestä ajan tasalla. Maakuntakaavassa osoitettu uusi maakuntakaavan tietty joustavuus. Maakuntakaa- maankäyttöratkaisu voi kuitenkin olla keskeinen vassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia peruste arvioitaessa kuntakaavojen ajantasaisuutta. voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muut- Maakuntakaavamerkinnän ohjausvaikutus taa tai aluevarauksesta voidaan myös luopua. Tä- vaihtelee riippuen siitä, onko kaavamerkintä tyy- mä edellyttää, etteivät maakuntakaavan keskeiset piltään aluevaraus, ohjeellinen merkintä, kehittä- ratkaisut ja tavoitteet vaarannu. Näin ollen kunta- misperiaate- tai ominaisuusmerkintä. Eri merkin- kaavoituksessa ei ole mahdollista maakuntakaavan tätapojen ohjausvaikutusta on kuvattu tarkemmin periaatteita syrjäyttävä ratkaisu. Maakuntakaavan luvussa 5.1.2. tavoitteet on turvattava samassa kaavassa, jossa maakuntakaavan ratkaisusta poiketaan. 6.2. Maakuntakaavan muuta Maakuntakaavassa esitetyn alueen käyttötar- viranomaistoimintaa ohjaava vaikutus koituksen muuttaminen on mahdollista kuntakaavoituksessa edellyttäen, että uusi käyttötarkoitus Maankäyttö- ja rakennuslain 32.2 §:n mukaisesti toteuttaa maakuntakaavan tavoitetta. Maakun- viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyt- takaavan tavoitteen kanssa ristiriitainen kunnan töä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden kaavaratkaisu ei ole mahdollinen. Maakunnalli- toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomi- sesti tai seudullisesti merkittävät maankäyttörat- oon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja kaisut on käsiteltävä maakuntakaavassa ennen katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan kuin kunnan kaava voidaan hyväksyä. Maakunta- toteuttamista. Muulla viranomaistoiminnalla, jo- kaavan muuttamistarpeen harkitsee maakunnan hon maakuntakaavan ohjausvaikutus ulottuu, tar- liitto, mutta aloitteen muuttamiseksi voi tehdä koitetaan sellaista suunnittelua ja päätöksentekoa, mm. kunta. joka koskee muuta kuin maankäyttö- ja rakennus- Maakuntakaava on ohjeena kunnan kaavoituk- lain mukaista maankäyttöä. Tällöin tarkoitetaan selle. Kunnan on otettava maakuntakaava ohjeena esimerkiksi vesilain, ratalain tai maantielain mu- laatiessaan tai muuttaessaan oikeusvaikutteista tai kaista maankäyttöä koskevia ratkaisuja.

126 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Tämä oikeusvaikutus kohdistuu vain viran- tuu. Rakentamisrajoitus on kuitenkin ehdollinen, omaisten toimintaan, eikä se koske yksityistä sillä jos maakuntakaavasta johtuvasta rakennus- maankäytön suunnittelua. Maakuntakaavan ot- luvan epäämisestä aiheutuu hakijalle huomattavaa taminen huomioon ja edistämisvelvoite koskee haittaa, on lupa myönnettävä, ellei kunta tai muu kaikkia sellaisia valtion ja kuntien viranomaisia julkisyhteisö lunasta aluetta tai suorita haitasta tai liikelaitoksia, jotka harjoittavat alueiden käyt- kohtuullista korvausta. Suojelualueilla lunastus- töön liittyvää suunnittelua tai toteuttamista. Siten tai korvausvelvollinen yhteisö on yleensä valtio. esimerkiksi maaseutupolitiikkaan liittyvät tuki- ja Kohtuuton haitta voi maakuntakaavassa liit- muut päätökset eivät ole riippuvaisia maakunta- tyä myös muun kuin rakennushankkeen estymi- kaavaratkaisusta. seen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi elinkeino- tai Maakuntakaavan huomioon ottaminen tarkoit- muun toiminnan kohtuuton hankaloituminen, taa toimimista tavalla, joka ei vähennä maakunta- kalleus tai estyminen. Maanomistajalle koituvan kaavan toteuttamismahdollisuuksia. Maakunta- kohtuuttomuuden arviointi on aina tapauskohtais- kaavan toteuttamisen edistäminen edellyttää puo- ta ja kokonaisuuteen perustuvaa. Kohtuullisuut- lestaan aktiivisempaa, maakuntakaavan toteutta arvioidaan usein maanomistajan taloudellisella tamista palvelevaa toimintatapaa. Kuntien osalta asemalla ennen ja jälkeen kaavan. Haitan arvi- säännös tarkoittaa lähinnä kaavoituksen suuntaa- oinnissa on otettava huomioon maakuntakaavan mista maakuntakaavan tarkoituksenmukaista to- yleispiirteisyys, kyseisen aluevarauksen luonne ja teuttamista edistäville alueille. mahdollisuudet ohjata hankkeen sijaintia. Maan- omistajalle mahdollisesti aiheutuva haitta voidaan 6.3. Maakuntakaavaan liittyvä yleensä määrittää tarkasti vasta maakuntakaavaa rakentamisrajoitus yksityiskohtaisempien kaavojen ja lupaharkinnan yhteydessä. Maankäyttö- ja rakennuslain 33.1 §:n mukaan maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueek- 6.4. Muu lainsäädäntö ja maakuntakaava si taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa Maakuntakaavaa laadittaessa on otettava huomi- rakentamista koskeva rajoitus. Kun kaava saa lain- oon maankäyttö- ja rakennuslain ohella erityi- voiman, tulee rakentamisrajoitus voimaan näillä sesti luonnonsuojelulaki, muinaismuistolaki, laki alueilla. Rakentamisrajoituksen aluetta voidaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, laki erityisellä kaavamääräyksellä supistaa tai laajentaa. viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympä- Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavassa ei ole käy- ristövaikutusten arvioinnista sekä saariston kehitetty mainitun kaltaista erityistä kaavamääräystä. tyksen edistämisestä annettu laki. Vuorovaikutuk- Kunkin kaavamerkinnän kuvauksessa on ker- sessa ja kuulemisessa on lisäksi otettava huomioon rottu, jos kyseiseen kaavamerkintään liittyy ra- hallintolaki ja kuntalaki. kentamisrajoitus. Kohdemerkinnöillä osoitettui- Luonnonsuojelulaissa tarkoitettujen luonnon- hin aluevarauksiin ei sisälly rakentamisrajoitusta. suojeluohjelmien ja päätösten sekä maisema-alu- Kohteina osoitettujen alueiden toteuttamisen tur- eita koskevien perustamispäätösten tulee olla oh- vaamisen ei ole katsottu edellyttävän rakentamis- jeena kaavaa laadittaessa. Maakuntakaavan sisäl- rajoitusta, koska ne ovat osittain jo olemassa ole- töön oikeudellisesti vaikuttavia ovat valtioneuvos- via, pinta-alaltaan pieniä tai niiden tarkka sijainti ton jo hyväksymät suojeluohjelmat ja -päätökset, ja laajuus voidaan määritellä vasta yksityiskohtai- jotka on mainittu LSL:n 77 §:ssä. Laissa on lisäksi semmassa kaavoituksessa. Euroopan yhteisön Natura 2000 -verkostoa kos- Kun liikenneväylä, liikennetunneli tai teknisen kevat erityissäännökset. Lain mukaan on maakun- huollon johtolinja on esitetty ohjeellisen tai vaih- takaavaa laadittaessa, hyväksyttäessä ja sitä vah- toehtoisen linjauksen merkinnällä, ei alueelle tule vistettaessa pidettävä silmällä, ettei kaavan toteu- rakentamisrajoitusta. Rakentamisrajoitukseen ei tuminen todennäköisesti merkittävästi heikennä myöskään johda liikenteen tai teknisen huollon niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on yhteystarvemerkintä. otettu valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon. Alueilla, joita rakentamisrajoitus koskee, ei Tarvittaessa on tehtävä LSL:n 65 §:n mukainen lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää Natura -arviointi luonnonarvojen heikkenemisen siten, että maakuntakaavan toteutuminen vaikeu- merkittävyydestä.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 127 Kiinteät muinaismuistot ovat muinaismuis- töön osoitettu nykyinen ja tuleva käyttötarkoitus tolain mukaisesti suojeltuja. Muinaismuistolain sekä kaavamääräykset. Maakuntakaava voi lisäksi 13 §:n mukaan on yleistä hanketta tai kaavoitusta toimia alueen eri arvoja ja ominaisuuksia sekä toi- suunniteltaessa ennalta otettava selville koskee- minnan vaikutuksia selvittävänä aineistona. ko hankkeen tai kaavoituksen toimeenpanemi- Maantielain ja ratalain mukaan tien tai radan nen kiinteää muinaisjäännöstä. Maakuntakaavan suunnittelun tulee perustua maankäyttö- ja raken- yleispiirteisyydestä johtuen maakuntakaavatasolla nuslain mukaiseen kaavaan, jossa väylän sijainti ja ei kuitenkaan voida yksityiskohtaisesti ennakoi- suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty. da kaavassa suunniteltujen rakennuskohteiden Rata- ja tielinjat ja energiaverkostot toteutetaan sijaintia maastossa, minkä vuoksi muinaismuis- vapaaehtoisin järjestelyin tai kiinteän omaisuuden tolain 13 § tulee ajankohtaiseksi vasta yksityiskoh- ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain taisemman suunnittelun ja kaavoituksen yhteydes- perusteella. Lunastusluvan myöntävä viranomai- sä. Maakuntakaavalla tulee kuitenkin välittää tieto nen on yleensä valtioneuvosto. Vähemmän tärkeis- muinaismuistoista yksityiskohtaisemmalle suun- tä lunastuksista voi päättää myös maanmittaustoi- nittelulle. Kulttuuriympäristön vaalimiseen liitty- misto. Päätöksen perusteluissa on otettava huomi- vät myös laki rakennusperinnön suojelemisesta ja oon maakuntakaava ja pyrittävä edistämään kaa- kirkkolaki. van toteuttamista. Maankäyttö- ja rakennuslain 99 Laki ympäristövaikutusten arviointimenette- §:n mukaan ympäristöministeriö voi antaa valtion, lystä sisältää yleisen hankkeesta vastaavaa kos- kuntayhtymän ja kunnan viranomaiselle oikeuden kevan velvollisuuden olla riittävästi selvillä hank- lunastaa maakuntakaavassa väestön yhteisiä tar- keen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa peita varten osoitetun alueen. Tätä mahdollisuutta kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Lain mukaan on Suomessa sovellettu erittäin harvoin. mm. maakunnan liiton ja hankkeesta vastaavan on Maa-aineslain mukaiset lupaedellytykset kat- oltava riittävästi yhteistyössä hankkeen arviointi- sotaan melko tyhjentäviksi. Maakuntakaava on menettelyn ja kaavan yhteensovittamiseksi. Kaa- kuitenkin tukena maa-aineslain mukaisessa lupa- voituksen yhteydessä tehtyjä selvityksiä voidaan harkinnassa. Ottamistoiminnasta ei saa aiheutua yleensä käyttää hyväksi hankekohtaisessa arvioin- haitallisia seuraamuksia, kuten kauniin maise- timenettelyssä ja vastaavasti maakuntakaava voi makuvan turmeltumista tai luonnon merkittävien perustua aiemmin tehtyyn hankkeen ympäristö- kauneusarvojen tai erityisten luonnonesiintymien vaikutusten arviointimenettelyyn. Maakuntakaa- tuhoutumista tai pohjavesien tilan vaarantumista. vaan merkitseminen ei sinänsä edellytä YVA-lain Maakuntakaava toimii alueen arvoja selvittävänä mukaista menettelyä. aineistona maa-ainesten ottamisen edellytyksiä Maakuntakaava on otettava huomioon suun- harkittaessa. niteltaessa ja päättäessä muun lainsäädännön no- Metsälaki toteaa, että lakia ei sovelleta maan- jalla ympäristön käytön järjestämisestä siten kuin käyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa suo- erityislaeissa säädetään. Tässä suhteessa keskei- jelualueeksi osoitetulla alueella. Maakuntakaavan simpiä erityislakeja ovat ympäristönsuojelula- suojelualueilla ei siten synny tilanteita, jossa met- ki, maantielaki, ratalaki, kiinteän omaisuuden ja sälain mukaisessa suunnittelussa ja päätöksente- erityisten oikeuksien lunastuksesta annettu laki, ossa voitaisiin vaikeuttaa maakuntakaavan toteut- maa-aineslaki, metsälaki ja vesilaki. tamista. Muilla maakuntakaavan aluevarauksia Vaatimus maakuntakaavan huomioon otta- sisältävillä alueilla, kuten sellaisella maa- ja met- misesta erityislainsäädännön mukaisessa viran- sätalousalueella, jolla on merkitystä ympäristöar- omaisten päätöksenteossa vaihtelee lainsäädännön vojen, maisemallisten seikkojen tai ulkoilun kan- alasta riippuen. Yleisesti voidaan todeta, että eri- nalta, on metsälain mukaisessa lupa- ja metsän- tyislainsäädännön merkitys on suuri, mikäli eri- käyttöilmoitusten käsittelymenettelyssä otettava tyislainsäädännössä on tyhjentävästi säädelty sen huomioon maakuntakaava ja pyrittävä edistämään suhde maankäytön suunnitteluun. Mikäli säätely sen toteuttamista. on väljä, kasvaa maankäyttö- ja rakennuslain rooli. Vesilain mukaiset hankkeet kuuluvat niihin toi- Ympäristönsuojelulain mukaan pilaantumisen menpiteisiin, joiden edellytykset on ilmaistu kat- vaaraa aiheuttavaa toimintaa säädellään ympäris- tavasti ao. erityislaissa. Maakuntakaavan toteut- töluvilla. Lupaharkinnassa on sijoituspaikan so- tamista voidaan edistää esimerkiksi pohjavesien veltuvuutta arvioitaessa otettava huomioon myös suojelua turvaavilla ja edistävillä vesilain mukaisil- maakuntakaava ja siinä alueelle ja sen ympäris- la toimenpiteillä.

128 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 129 7. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Vaikutusten arviointi on keskeinen osa kaavan laa- vaikutusten kautta. Viranomaistoimintaa koskevat dintaprosessia ja vuorovaikutteista suunnittelua. oikeusvaikutukset ylittävät maakuntakaava-alueen Arvioinnin tehtävänä on tuottaa suunnittelijoille, kaavarajan. osallisille sekä päättäjille tietoja kaavan toteutta- Kilpailukykyä parantavat toimenpiteet aihe- misen vaikutuksista, niiden merkittävyydestä sekä uttavat vaikutuksia paikallisesta aina globaaliin haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuk- tasoon asti. Näitä vaikutusalueita on kuitenkin vai- sista. Vaikutusten arviointi tukee vaihtoehtojen kea osoittaa, koska vaikutukset ovat luonteeltaan laadintaa, kaavaratkaisun valintaa ja päätöksente- muuttuvia ja vaikeasti mitattavia. koa eri vaiheissa. Vaihemaakuntakaavan toiminnallinen vaiku- Vaikutusten arvioinnista on säädetty maan- tus liittyy erityisesti raide- ja energiaverkostoihin, käyttö- ja rakennuslaissa (MRL) ja -asetuksessa joiden vaikutusalue voi ulottua kaava-alueen ul- (MRA). Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuk- kopuolelle kansallisten ja kansainvälisten verkos- siin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeel- tojen mukaisesti. Itäradan vaikutusalue ulottuu lisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteut- kansallisten rajojen ulkopuolelle asti, samoin kuin tamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien EstLink1- ja EstLink2-energiaverkot. Laajan toi- yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset minnallisen vaikutusalueen muodostaa myös työs- ja muut vaikutukset (MRL 9 §). Vaikutuksia arvioi- säkäyntialue. Työssäkäyntialueen kasvuun ja toi- daan sillä tasolla ja tarkkuudella kuin maakunta- mivuuteen vaikuttavat mm. liikennejärjestelmän kaava yleispiirteisenä kaavana edellyttää. kehittäminen ja työpaikka-alueiden toteutuminen. Arvioinnin yksityiskohtaisuuteen vaikutta- Luonnonmaantieteellisiä vaikutusalueita muo- vat kaavan vaikutusten merkittävyys sekä kaavan dostavat esimerkiksi valuma-alueet ja ekologiset ohjausvaikutus, joka riippuu käytettävistä mer- verkostot. Yksittäisistä toiminnoista puolustus- kinnöistä ja määräyksistä. MRA 10 §:n mukaises- voimien ampumatoiminnot aiheuttavat alueelli- ti kaavaselostuksessa esitetään yhteenveto kaavan sesti laajimman vaikutusalueen. Puolustusvoimien vaikutusten arvioimiseksi tehdyistä selvityksistä ja ampumatoiminnasta aiheutuvien melualueiden todetuista merkittävistä vaikutuksista. Selostuk- todennäköinen laajuus on osoitettu melualueen sessa esitetään myös arviointi kaavan kokonaisvai- merkinnällä puolustusvoimien laatimien arvioiden kutuksista. mukaan. Liikenteen, asumisen ja energiantuotan- non päästöt vaikuttavat ilmanlaatuun ja ilmastoon 7.1. Vaikutusalue maakunnan ulkopuolelle hallinnollisista, toimin- nallisista ja luonnonmaantieteellisistä rajoista Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava on laadittu riippumatta. koskemaan koko maakuntaa. Kaavan vaikutukset kohdistuvat maankäyttö- ja rakennuslain tarkoit- 7.2 Arviointimenetelmät tamalla tavalla maakunnan 26 kuntaan. Kaavan vaikutuksia selvitetään koko siltä alu- Kaavan vaikutusten arvioinnissa on ollut useita eri eelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan vai- vaiheita ja menetelmiä. Arviointia on tehty liiton kutuksia (MRL 9 §). Vaikutuksen merkittävyys ja omana työnä suunnittelun yhteydessä, ja se on vai- vaikutusalueen raja vaihtelevat kaavassa käsiteltä- kuttanut kaavaratkaisuun työn eri vaiheissa. Lisäk- vien toimintojen ja maankäyttömuotojen mukaan. si on ollut käytössä runsaasti muiden tahojen laa- Vaikutusalueet ovat hallinnollisia, toiminnallisia ja timia selvityksiä ja vaikutusten arviointeja. Arvi- luonnonmaantieteellisiä. oinnissa on käytetty hyväksi myös voimassa olevien Hallinnollisia rajoja muodostavat mm. kun- maakuntakaavojen vaikutusten arviointeja. Kaa- ta- ja maakuntajako. Maakuntarajan ulkopuolel- vaselostuksessa ehdotuksen ratkaisujen arviointi le syntyy vaikutuksia silloin, kun kaavamerkinnät on esitetty kokonaisarvioinnin lisäksi merkintäko- ulottuvat maakunnan rajalle ja liittyvät maakun- konaisuuksittain luvussa 5. Myös arviointiin liitty- tarajan ylittäviin toimintoihin tai alueisiin. Vai- vää aineistoa on esitelty kaavan selvitysten yhtey- kutukset ulottuvat erityisesti kaava-alueeseen dessä luvussa 2, ja ne löytyvät lähdeluettelosta. rajoittuvien Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Kaavan pohjana olevaan perusrakenteeseen Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson maakuntiin ja vaikuttivat merkittävästi rakennemallivaihees- niiden jäsenkuntien alueille. Valtakunnallisia vai- sa tehtyjen arviointien tulokset. Kaavaluonnoksen kutuksia syntyy suurten liikenneratkaisujen sekä arvioinnit tarkensivat ja muuttivat ratkaisuja kaa- kaavan toteuttamisesta syntyvien taloudellisten vaehdotukseen. Kaavaluonnoksen ja -ehdotuksen

130 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 vaikutuksia on arvioitu myös erilaisilla paikkatie- Uudenmaan maankäytön ja toimintaympäristön totarkasteluilla. Ruutuihin sijoitettu tieto asukas- muutosten vaikutukset liikennejärjestelmän kehit- ja työpaikkamääristä vuonna 2035 on tavoitteelli- tämistarpeisiin. Arviointi tehtiin kaavan luonnos- nen ja mahdollisimman realistinen käsitys kasvun ja ehdotusvaiheista. sijoittumisesta kaava-alueelle. Kasvun määrää eri Liikennemalliarvioinnin lähtötietona käytet- alueilla ei kaavassa kuitenkaan tällä tarkkuudella tiin 2. vaihemaakuntakaavasta laadittua teoreet- esitetä. tista arviota väestön ja työpaikkojen sijoittumises- Kaavan toteutumisen seurannassa tullaan kiin- ta Uudellamaalla 2035. Liikenneverkon oletettiin nittämään huomiota etenkin niihin seikkoihin, kehittyneen maltillisesti vuoteen 2035. Liikenne- joihin kaavaratkaisulla on tunnistettu olevan vai- malliarviointiin ei sisällytetty kaikkia liikenne- kutuksia. Maakuntakaava on yleispiirteinen suun- järjestelmäsuunnitelmien hankkeita, vaan tavoi- nitelma, joten vaikutusten määrää ja toteutumisen tetilanteisiin nähden karsittuja liikenneverkkoja. todennäköisyyttä on siten vaikea arvioida. Kaavan Näin menetellen voidaan paremmin löytää liiken- toteutumisen ja sen vaikutusten seurannan eräs neverkkoihin kohdistuvat kehitystarpeet, joita on päämäärä on myös arvioida kaavan ajantasaisuutta usein jo käsiteltykin alueen liikennejärjestelmä- ja muutostarpeita. Tätä aihepiiriä on kuvattu tar- suunnitelmissa. Liikennemallin oletuksena on, kemmin luvussa 9. että BKT kasvaa edelleen ja lisää osaltaan henkilö- autotiheyttä ja kuorma-autoliikennettä. Liikenne- 7.2.1. Paikkatietopohjaiset arvioinnit malliarvioinnin taustaoletukset on esitelty tarkemmin liikenteellisistä vaikutuksista laadituissa Nykyinen väestö- ja työpaikkamäärä sekä sen si- asiakirjoissa. jainti ruuduissa perustuu YKR-aineistoon. Väes- tön ja työpaikkojen kasvu on sijoitettu paikkatie- » Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus, liiken- toon noudattaen kaavan periaatteita aluerakenteen teellinen arviointi (30.1.2012). Uudenmaan liiton julkaise- tavoitteellisesta kehittymisestä. Kuntakohtaiset maton kalvosarja (pdf) 2012. kasvuarviot perustuvat kuntien nykyiseen väestö- » Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksen osuuteen ja seudun kokonaiskasvuarvioon. Vä- liikenteellinen arviointi (15.12.2011). Uudenmaan liiton ja estön ja työpaikkojen kasvua on painotettu tii- Liikenneviraston julkaisematon raportti 2011. vistettäville alueille muita taajamatoimintojen ja keskustatoimintojen alueita enemmän. Kasvua on Vaihemaakuntakaavassa on hyödynnetty tietoa sijoitettu myös taajamatoimintojen ja työpaikka- yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyydestä ja liiken- alueiden reservialueille. Haja-asutuksen osuus on teellisistä vaikutuksista sekä kaavaa laadittaessa maakunnallisissa kylissä. Valkoisille alueille kylien että arvioitaessa sen vaikutuksia. Suomen Ympä- ulkopuolelle ei kasvua ole sijoitettu. Työpaikko- ristökeskuksen ja Tampereen teknillisen yliopis- jen sijoittelussa on painotettu pääkaupunkiseu- ton kehittämää UrbanZone-vyöhykemenetelmää dun työpaikka-alueita ja muualla Uudellamaalla on hyödynnetty jo aiemmin kaavan rakennemal- niitä taajamia, joiden alueelle on osoitettu seutu- lien arvioinnissa. UrbanZone-arvioinnin tapaa ja keskuksen kohdemerkintä. Menetelmä on kuvattu tuloksia on esitetty tarkemmin aiheesta laadituissa tarkemmin julkaisussa Uudenmaan 2. vaihemaa- julkaisuissa (Uudenmaan liiton julkaisuja E107– kuntakaavan yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet ja 2010 & E123–2012). liikenteelliset vaikutukset v. 2035 (Uudenmaan UrbanZone-hankkeessa Uudenmaan alue on liitto E123 – 2012). jaettu erilaisiin jalankulku-, joukkoliikenne- ja Paikkatietotarkastelujen avulla on arvioitu kaa- autovyöhykkeisiin ja niille on laskettu keskimää- van liikenteellisiä vaikutuksia ja vaikutusta aluete- räiset asukaskohtaiset liikkumisen tunnusluvut. hokkuuteen sekä luonnos- että ehdotusvaiheissa. Maakuntakaavan mukaisten väestön ja työpaikko- Niitä on hyödynnetty myös kaupan kaavaratkaisun jen sijaintitietojen ja UrbanZone-vyöhyketietojen laadinnassa ja vaikutusten arvioinnissa. Kaavaeh- perusteella määriteltiin arvio kaavaratkaisun mu- dotus laitettiin uudelleen nähtäville loppuvuodesta kaisen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyydestä 2012 kaupan ratkaisun muutostarpeiden vuoksi, vuodelle 2035 ja laskettiin ratkaisun liikenteellisiä jolloin myös vaikutusten arviointia täydennettiin. vaikutuksia. Maakuntakaavaehdotuksen mukaisen aluerakenteen vaikutuksia liikennejärjestelmän kapasi- 7.2.2. Laadulliset arvioinnit teetin riittävyyteen on arvioitu Helsingin työssä- käyntialueen liikennemalleilla. Liikennemalleil- Maakuntakaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta pyy- la voidaan arvioida mm. liikennemäärien, mat- dettiin myös sanalliset arvioinnit eri alojen asian- kojen suuntautumisen ja kulkumuotojakaumien tuntijoilta. Lausunnoilla haettiin uusia näkökulmia muutoksia eri alueiden välillä ja liikenneverkon ja laaja-alaista asiantuntijanäkemystä kaavaehdo- eri osissa. Tarkasteluiden tavoitteena oli osoittaa tuksen valmistelun tueksi. Neljältä asiantuntijatyö-

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 131 ryhmältä pyydettiin näkemystä siihen miten maakuntakaavalla voidaan parhaiten vastata maakunnan taloudellisiin, sosiaali- siin ja yhdyskuntarakenteellisiin haasteisiin, sekä edistää maakunnan kilpailukykyä ja hyvinvointia. Asiantuntijoita pyydettiin arvioimaan myös maakuntakaavan roolia maakunnallisen kehittä- misen välineenä. Asiantuntija- arviointeja on kuvattu tarkemmin julkaisussa Asiantuntijalausun- not Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksesta (Uudenmaan liitto E117–2012). Kaavaluonnoksesta tehtyjen vaikutusten arviointien ja sii- tä pyydettyjen asiantuntija-arviointien perusteella todettiin, että yhdyskuntarakennetta on tiivistettävä edelleen. Ehdotusta laadittaessa taajamatoimintojen alueita supistettiin edelleen ja osa alueista määriteltiin myöhemmin toteutettaviksi reservialueiksi. Pääkaupunkiseudun tiivistettävät alueet määriteltiin vasta ehdotusvaiheessa ja niille kannalta. Maankäytön tiivistämisellä on vaikutusta osoitettiin kasvua enemmän kuin muille pääkau- maanarvon kehitykseen. Se nostaa sekä rakenta- punkiseudun taajamatoimintojen alueille. mis- että asumiskustannuksia. Uuden ratayhteyden, ESA-radan, osoittami- Vaikutukset vaihtelevat riippuen yksittäisten sessa Turun suuntaan hyödynnettiin hankkeen toteuttamisratkaisujen luonteesta, ajoituksesta ja YVA-menettelyä. Uuden Itäradan ohjeelliseen lin- sijainnista. Kasvupaineet ja siten myös vaikutukset jauksen osoittamiseksi laadittiin Liikenneviraston kohdistuvat ennen kaikkea olemassa olevien, mut- johdolla selvitykset, joissa myös eri ratalinjaus- ta myös uusien raideyhteyksien asemanseutujen ten vaikutukset arvioitiin maakuntakaavoitukseen taajamatoimintojen alueille. Vaikutukset ajoittuvat edellyttämällä tarkkuudella. useiden alueiden toteuttamisen osalta suunnittelukauden loppupuolelle, jolloin niiden yksityis- 7.3. Kaavan kokonaisvaikutukset kohtaisempaan arviointiin ei ole vielä edellytyksiä. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti kuntakaavoi- 7.3.1. Kaava luo edellytykset yhdyskuntarakenteen tukseen ja siihen liittyvään päätöksentekoon. hajautumisen hidastumiselle Taajamien ja keskustojen kasvu parantaa palvelujen saavutettavuutta, luo edellytyksiä monimuo- Vaihekaavan tavoitteena on osoittaa kasvua ensisi- toisten kaupunkikulttuurien kehittymiselle sekä jaisesti nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ole- mahdollistaa monipuolisia ja väestöpohjaltaan massa olevia alueita tiivistäen ja täydentäen. Kaa- tasapainoisia asuinalueita. Tasapainoisen väestö- varatkaisu mahdollistaa monenlaisia tavoitteiden rakenteen toteutuminen ehkäisee segregaatiokehi- mukaisia toteuttamisvaihtoehtoja. Kaava eheyttää tystä. Taajamien tiivistäminen muuttaa kaupunki- yhdyskuntarakennetta, sillä se luo edellytykset yh- kuvaa ja -ympäristöä. Vähäinenkin muutos taaja- dyskuntarakenteen hajautumisen hidastumiselle. marakenteessa voi olla vaikutuksiltaan paikallises- Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen myönteisiä ti merkittävää. Muutokset voidaan kokea elinym- vaikutuksia ovat erityisesti olemassa olevan infra- päristön laatua heikentäväksi. Rakentaminen ja struktuurin käytön tehostuminen, investointikus- alueiden käytön muutokset voivat uhata luonnon tannusten pieneneminen, liikkumistarpeen vähe- monimuotoisuutta ja vaarantaa ekologisen verkos- neminen sekä aikaisempaa paremmat edellytykset ton toimivuutta ja kulttuuriympäristöjen arvoja. ilmastonmuutoksen vaikutusten hallintaan. Lisäk- Maakuntakaava ohjaa hajarakentamista taaja- si rakentamaton maa-ala säilyy eheämpänä sekä miin ja maakunnallisesti merkittäviin kyliin. Vah- maa- ja metsätalouden että luonnon toiminnan vempi väestöpohja edesauttaa palveluiden säilymis-

132 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 toteutuvat, ne tuovat merkit- täviä muutoksia maakunnan maankäyttöön sekä asumisen painopisteisiin. Raideliiken- teen yhteyksien muutoksilla on vaikutuksia myös maakunnan ulkopuolelle. Esimerkiksi ESA- radan toteuttaminen parantaa liikenneyhteyksiä Helsingin ja Turun välillä, sekä muuttaa taajamarakennetta myös Varsinais- Suomen puolella. Radat muuttavat maankäyttöä laajalla alueella. Toisaalta muutokset ovat odotettavissa vasta pitkällä aikavälillä ja se vaikuttaa rakentamisen ja suunnittelun mahdollisuuksiin näillä ratavarauksilla. Tämä tuo epävarmuutta sekä kuntakaavoitukseen että maanomistajille, mutta linjausten tarkennuttua kuitenkin aikaisempaa sup- peammalla alueella. Uusien taajamien sijoittaminen lähelle asemanseutuja ja olemassa olevia taajama-alueita voi vähentää yhdyskuntaraken- tä ja kylien muuta kehittymistä. Kylien tiivistyminen teen hajautumista ja hajarakentamista. Myös tii- ja kasvu muuttavat kylämaisemaa ja tuovat siihen vistyvässä aluerakenteessa liikenteen aiheuttamat ajallista kerroksellisuutta. Uhkana on arvokkaiden terveyshaitat voivat vähentyä, jos joukkoliikenteen maisemakokonaisuuksien vahingoittuminen. ja kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuudet kasvavat. Riskinä on, että asuinrakentamista tulee myös uu- 7.3.2. Kaavan vaikutukset viherjärjestelmään ovat sille tai nykyisille melualueille. vähäisiä Joukkoliikenteen poikittaiset yhteysvälit pää- kaupunkiseudulla yhdessä joukkoliikenteen vaih- Kaavassa on osoitettu vain vähäisiä muutoksia vi- topaikkojen ja liityntäpysäköinnin kanssa paran- herjärjestelmään, ja vaikutukset ovat pääosin välil- tavat maakunnan joukkoliikenneyhteyksiä. Yh- lisiä. Olemassa olevan viherjärjestelmän toimivuus dyskuntarakennetta tiivistämällä luodaan mah- on kaavaa toteutettaessa mahdollista säilyttää. Uu- dollisuuksia saavuttaa lähipalveluja paremmin det väylät ja taajamarakenne aiheuttavat estevai- myös kävellen ja pyörällä. Henkilöautoliikenteen kutuksia ja saattavat pirstoa luontokokonaisuuk- osuuden vähenemisellä on myönteisiä vaikutuksia sia. Toisaalta asutuksen keskittäminen nykyisen muun muassa liikenteen sujuvuuteen, ilmaston- rakenteen yhteyteen hidastaa hajarakentamisen muutokseen, meluun sekä ilmanlaatuun ja siten aiheuttamaa pirstoutumista. Tiivistäminen muut- myös ihmisten terveyteen, viihtyvyyteen ja ympä- taa kaupunkiekologiaa ja paikallisia luontoaluei- ristön tilaan. ta. Kaava ei heikennä mahdollisuuksia lähivirkis- tykseen. Kaavassa osoitetut Natura 2000 -alueet 7.3.4. Kaava luo edellytyksiä kilpailukyvylle ja täydentävät kansainvälistä suojelualueverkostoa. maakunnan tasapainoiselle kehitykselle Alueet turvaavat ne luonnonarvot, joiden perusteella alueet on otettu mukaan verkostoon. Uusilla Maakuntakaava mahdollistaa seudullisesti merkit- Natura 2000 -alueilla on myös laajempi luonnon- tävien keskusten kehittymisen pääkaupunkiseu- suojelullinen merkitys. dun ulkopuolelle tasapainottaen aluerakennetta. Seutukeskukset luovat vastapainoa vahvan valta- 7.3.3. Eheä yhdyskuntarakenne parantaa kunnankeskuksen vetovoimalle tarjoamalla yrityk- joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä sille ja asukkaille monipuolisesti julkisia ja kaupallisia palveluita. Seutukeskukset vahvistavat ja Uudet raideliikenteen yhteydet avaavat uusia kas- jäsentävät maakunnan verkostomaista rakennetta. vukäytäviä idän ja lännen suuntiin. Jos uudet radat Kaavassa esitetty keskusverkko vaikuttaa kaupan

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 133 mitoitukseen ja sitä kautta kehittää seutuja kun- dotukseen mukaisessa ennusteessa vuodelle 2035 takeskusten palvelurakennetta, mutta vaikutus on tieliikennesuorite Uudellamaalla on 27 % nykyistä vähäisempi muissa keskuksissa. suurempi. Muutoksesta +17 % johtuu Uudenmaan Maakuntakaavan työpaikka-alueiden ja liiken- maankäytön lisäyksestä, mutta suuri vaikutus neväylien toteutuminen parantaa elinkeinoelä- (+ 7 %) on Uudenmaan ulkoisen liikenteen ja ta- män kilpailukykyä ja toimintaympäristöä. Kaava varaliikenteen kasvulla ja yleisellä autoistumisella mahdollistaa myös toimintojen keskittymisen ja (+ 4 %). Joukkoliikenteen osuus Helsingin seu- toimijoiden keskinäiset keskittämisedut ja siten dulla on kaavaehdotuksen mukaan 7 % nykyistä parantaa elinkeinoelämän kannattavuutta. Elin- pienempi. Muutos ei johdu niinkään Uudenmaan keinoelämän toimintamahdollisuuksien paranta- maankäytön muutoksesta vaan merkittävin teki- minen ylläpitää myös työllisyyttä ja nostaa alueen jä on autoistuminen, jonka oletetaan seuraavan elintasoa. Toisaalta jos kaavaa toteutetaan tavalla, talouskasvua. Uudenmaan liikennejärjestelmän joka nostaa asumisen hintaa, vaikeutuu työvoiman kehittämisellä ja joukkoliikenteen lippujärjestel- saatavuus kilpailukykyä heikentäen. män muutoksilla joukkoliikenteen osuuden laskua Valtakunnallisesti kaavaratkaisulla on vaiku- voidaan kuitenkin merkittävästi hillitä, etenkin tuksia etenkin liikennejärjestelmän kehittymisen pääkaupunkiseudun ulkopuolella. kautta. Kaavalla on myönteisiä valtakunnallisia Maakuntakaavaehdotuksen mukaisessa raken- vaikutuksia rataverkon toimivuuteen. Metropoli- teessa uusilla asukkailla kestävät kulkutavat ovat alueen kansainvälisellä kilpailukyvyllä on huomat- selvästi yleisempiä kuin kaavaluonnokseen ver- tava vaikutus koko maan talouteen ja kilpailuky- rattuna. Uusien asukkaiden päästöt ovat kuiten- kyyn. Kaavaratkaisu vahvistaa siten osaltaan myös kin edelleen suuremmat kuin nykyisten asukkai- muun Suomen hyvinvointia. den päästöt. Liikenteen ja liikkumisen kannalta maankäytön lisäämisestä tulisi pidättyä taajamien 7.3.5. Maakuntakaava lisää raideliikenteen kysyntää väljiksi jäävillä reuna-alueilla ja taajamien ulkopuolella asukasmäärältään pieniksi jäävissä taaja- Maakuntakaavaluonnoksesta tehdyn liikennear- missa. vioinnin mukaan uusi maankäyttö lisäisi selväs- Ruutuaineistossa tehdyt oletukset vaikuttavat ti raideliikenteen kysyntää. Raideliikenneverkon myös liikennearviointien tuloksiin. Aineistossa kehittäminen ja tehokas hyödyntäminen edellyttää oletetaan, että nykyinen väestö- ja työpaikkara- arvioinnin mukaan maankäytön selkeää keskittä- kenne säilyy sellaisenaan ja kasvua on jokaisessa mistä uusien ja kehitettävien ratojen varteen, jotta kunnassa. Kaavan mukaisessa rakenteessa uusi vä- kalliit investoinnit saadaan tehokkaasti hyödyn- estö ja työpaikat on sijoitettu mekaanisesti kunkin nettyä. kunnan yhdyskuntarakenteeltaan edullisimmille Kaavaluonnoksen taajama-alueet olivat liiken- paikoille. Maakuntakaava on kuitenkin yleispiir- nejärjestelmän kehittämisen näkökulmasta vielä teinen suunnitelma ja se voi toteutua usealla eri ta- liian laajoja. Taajamien kasvua olisi syytä kohdistaa valla, jolloin vaikutukset liikennejärjestelmäänkin vielä voimakkaammin tiivistettäville ydinalueille, voivat olla erilaiset. joilla palvelut ja joukkoliikenneyhteydet löytyvät Joukkoliikennetarjonnan lisäämistä tai esimer- yleensä kävelyetäisyydeltä. Uusia taajama-alueita kiksi liikenneinvestointien ajoitusta ei maakunta- tulisi ottaa käyttöön vain valikoiden. Liikennear- kaavalla voida määrätä. Tämän kaavaselostuksen vioinnin tulokset vaikuttivat osaltaan siihen, että luvussa 9 on esitetty, mitä maakuntakaavan mu- kaavaehdotukseen taajamatoimintojen alueita vä- kaisen aluerakenteen toteuttaminen ja edistämi- hennettiin edelleen ja osa merkittiin reservialueik- nen edellyttäisi muulta viranomaistoiminnalta. si. Muutosten jälkeen väestö ja työpaikat sijoitettiin uudelleen kaavan periaatteita noudattaen paikka- 7.3.6. Henkilöautoriippuvuuden vähentäminen tietoon. Myös oletettuun liikenneverkkoon tehtiin edellyttää monenlaisia kehittämistoimia tarkistuksia. Kaavaehdotukseen tehdyillä muutoksilla oli Nykytilassa hyvän joukkoliikennetarjonnan sekä myönteisiä liikenteellisiä vaikutuksia. Henkilöau- kävelyn ja pyöräilyn mahdollistavaa yhdyskuntara- tolle vaihtoehtoisten kulkumuotojen käyttö kas- kennetta on Uudellamaalla aika suppealla alueella. voi ja asukasta kohden lasketut kasvihuonepäästöt Näillä alueilla pääkaupunkiseudulla ja muutamissa laskivat. Henkilöautotiheys ja tieliikennesuorite suurimmissa taajamissa kuitenkin asuu merkittävä laskivat hieman, mutta tieliikenteen keskinopeus osuus uusmaalaisista. Vuonna 2009 uusmaalaisis- säilyi samana kuin kaavaluonnoksessa. ta 33 % asui jalankulkupainotteisella vyöhykkeellä Maakuntakaavalla ei kuitenkaan pystytä yk- tai niiden reunavyöhykkeillä, 43 % asui jonkinlai- sinään lisäämään liikenteen sujuvuutta, vähen- sella joukkoliikennepainotteisella vyöhykkeellä ja tämään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ja loput (24 %) autovyöhykkeillä. Maakuntakaava- parantamaan joukkoliikenteen asemaa. Kaavaeh- ehdotuksen mukaisessa rakenteessa jalankulku-

134 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 vyöhykkeillä asuvien osuus laskee (31 %) ja jouk- koliikennevyöhykkeillä asuvien osuus kasvaa (46 %). Uusi väestö sijoittuu erityisesti joukkoliiken- nevyöhykkeelle (33 %) ja autovyöhykkeille (33 %). Liikenteellisesti parhaiden vyöhykkeiden, jalan- kulkuvyöhykkeen ja sen reunavyöhykkeen, osuus väestöstä kuitenkin laskee. Jalankulkuvyöhykkeet sijaitsevat taajamien keskusta-alueilla ja niissä yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on haasteellista. Kaavaehdotus on yhdyskuntarakenteellisilta ja lii- kenteellisiltä vaikutuksiltaan kuitenkin kaavaluonnosta selvästi edullisempi. UrbanZone arvioinnissa tausta-aineistona oli paikkatietoon viety arvio väestön ja työpaikkojen teoreettisesta sijoittumisesta vuonna 2035 sekä oletus, että uusista raideyhteyksistä on käytössä metron laajennukset itään ja länteen. UrbanZone- vyöhykkeisiin olennaisesti vaikuttavia oletuksia joukkoliikennetarjonnan lisäämisestä ei muilta osin tehty. Tavoitteena oli arvioida miten maakuntakaavan maankäytön muutoksilla vaikutetaan vyöhykkeisiin ja liikkumiseen. Käytännössä uusiin taajamiin usein järjestetään joukkoliikennettä ja niihin syntyy paikallisia palveluita, jos tiivistä maankäyttöä on riittävästi. Maakuntakaavaehdotuksen mukainen aluerakenne ei yksistään vähennä asukaskohtaista ar- kiliikkumisen suoritetta eikä liikkumisen hiilidi- oksidipäästöjä. UrbanZone-arvioinnin keskeinen viesti yksityiskohtaisempaa suunnitteluun on, että vyöhykeluokat eivät parane, ellei joukkoliiken- netarjontaa ja paikallisia palveluita myös paran- neta. Taajama-alueille on osoitettava palveluiden edellyttämä määrä tiivistä maankäyttöä ja paikal- mukaan vähintään joukkoliikennevyöhykkeellä. listakin liikennejärjestelmää kehitettävä. Maakun- Ne suuryksiköt, jotka ovat vielä toteutumattomilla takaavalla luodaan edellytykset yhdyskuntaraken- taajamatoimintojen alueilla tai työpaikka-alueilla, teen kannalta edulliseen liikennejärjestelmään. on sidottu suunnittelumääräyksellä ympäröivän yhdyskuntarakenteen toteuttamiseen. 7.3.7. Keskusta-alueet kehittyvät ensisijaisina Kaavassa osoitettujen suuryksikköjen koko- palvelujen alueina ja kaupan palvelut ovat hyvin naismitoitus on jonkin verran laskennallista mi- saavutettavissa toitusta suurempi. Tällä ei kuitenkaan ole koko- naispalveluverkkoon haitallisia vaikutuksia. Koko- Seudullisesti merkittävää kauppaa ohjataan en- naismitoituksen väljyys tarjoaa kaupalle vaihtoeh- sisijaisesti keskustatoimintojen alueille. Kaavaan toisia sijaintipaikkoja. Mitoitusluokkien mahdol- keskustoista erilleen merkittyihin suuryksikköihin listamaa väljyyttä on eniten niissä suuryksiköissä, ei sallita uutta seudullisesti merkittävää päivittäis- joilla ei ole kilpailuvaikutuksia muiden alueiden tavarakauppaa eikä muuta erikoistavaran kauppaa. kanssa. Pääkaupunkiseudulla ei väljyyttä juurikaan Ne eivät siten merkittävästi haittaa keskusta-alu- ole. Tämä luo mahdollisuuksia nykyistä tasapai- eiden kaupallisia palveluja ja kehittämistä. Uudet noisemmalle palveluverkolle, jossa pääkaupun- palvelut sijoittuvat asukkaiden lähelle, sillä liiketi- kiseudun ulkopuolella on riittävästi kehitysmah- lan lisätarve on arvioitu alueittain ostovoiman mu- dollisuuksia. Keskustoihin ylimitoituksella ei ole kaan. Kaupan palveluverkko on kokonaisuudes- vaikutusta, koska keskustojen ulkopuolinen uusi saan tiheä, joten asiointimatkat ovat kohtuullisia. rakentaminen ei laatunsa puolesta kilpaile keskus- Suurin osa suuryksiköistä on nykyisessä yhdys- takaupan kanssa. kuntarakenteessa. Ne ovat kohtuullisesti saavutettavissa joukkoliikenteellä ja myös pyöräillen 7.4. Tavoitteiden toteutumisen arviointi tai kävellen ja ne sijaitsevat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta UrbanZone 2035 arvioinnin 7.4.1. Arvio kaavan tavoitteiden toteutumisesta

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 135 Maakuntakaava on yleispiirteinen maankäytön ensisijaisesti kaavan suunnittelumääräysten, kaa- suunnitelma, joka on ohjeena kuntakaavoitukselle vamerkintöjen, kaavakartan sekä kaavan tulkinnan ja viranomaisten muulle alueidenkäyttöä koskeval- ja seurannan kautta. le suunnittelulle. Maakuntakaavan hyväksyminen Alla olevassa taulukossa on arvioitu miten kaa- ja vahvistaminen ei tuo vielä muutoksia alueiden- varatkaisu toteuttaa kaavalle asetettuja tavoitteita. käyttöön ja toteuta kaavalle asetettuja tavoitteita. Kaavan tavoitteet on esitelty tarkemmin selostuk- Viranomaisten on pyrittävä edistämään maakun- sen luvussa 3 ja tavoitteiden toteutuskeinot lu- takaavan ja kaavan tavoitteiden toteuttamista alu- vussa 5. Kaavan vaikutuksia on arvioitu teemoit- eiden käyttöä koskevien toimenpiteiden, toteut- tain luvussa 5 sekä kokonais- ja oikeusvaikutuksia tamispäätösten ja kaavaohjauksen keinoin. Kaava luvussa 7. Taulukosta ilmenee että kaava toteuttaa edellyttää toteutuakseen toteuttamistoimenpiteitä pääosin kaikki sille asetetut tavoitteet. Vain yksi erityisesti kuntakaavoituksessa. Maakuntakaavan tavoite toteutuu osittain, ja yksikään tavoite ei jää ohjaavuus ja tavoitteiden toteutuminen tapahtuu saavuttamatta lainkaan.

1. Alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen

Toteutuskeinot Tavoitteen Kaavan tavoite kaavassa Kaavan vaikutukset toteutuminen

Hyödynnetään ensisijaisesti Uudet taajamat ja työpaikka- Kasvupaineet ja siten myös vaiku- Kaavaratkaisulle nykyistä yhdyskuntaraken- alueet on sijoitettu pääosin rai- tukset kohdistuvat ensi vaiheessa asetettu tavoite netta siten, että kehittä- deliikenteen nykyisille ja uusille olemassa olevien taajamatoimin- toteutuu. misen painopiste on liikku- asemanseuduille ja liikkumisen tojen alueille, erityisesti aseman- misen päästöjen kannalta kannalta edullisille alueille. Ny- seuduille. Pidemmällä aikavälillä parhailla liikkumisvyöhyk- kyisiä asemanseutuja ja taajama- vaikutuksia on myös uusilla aseman- keillä. Lisäksi maankäytön alueita ja uusiin metrolinjauksiin seuduilla ja ratakäytävillä. ratkaisuissa hyödynnetään tukeutuvia alueita on osoitettu mahdollisimman tehok- tiivistettäväksi. Hajarakentamis- kaasti rakenteilla olevat ta pyritään ohjaamaan taajamiin Länsimetro Matinkylään ja ja kyliin. Kehärata.

Määritellään eheyttämisen Kaavamääräyksissä tuodaan Taajamiin kohdistuu kasvupaineita Kaavaratkaisulle periaatteet olemassa ole- esille taajamien käyttöönoton ensisijassa joukkoliikenteen kannal- asetettu tavoite ville keskuksille siten, että ajoituksen periaatteet. Tiivis- ta parhaiten saavutettavilla alueilla. toteutuu. olemassa olevien ratojen tämismerkinnällä osoitetaan Lisääntyvä väestö- ja työpaikka- asemanseutuja ja linja- tiivistämisen kannalta olennaiset määrä tiiviillä alueilla parantaa autoliikenteen laatukäy- taajama-alueet, jotka sijoittu- joukkoliikenteen kannattavuutta ja täviin tukeutuvia taajamia vat pääasiassa olemassa oleville palveluiden parantamisen edellytyk- vahvistetaan. asemanseuduille ja vahvaan linja- siä. Joukkoliikenteeseen kohdistuva autoliikenteeseen sekä laajene- kuormitus kasvaa mikä edellyttää vaan metroverkkoon tukeutuville myös investointeja etenkin rata- taajama-alueille. verkkoon.

Tarkistetaan tarvittaessa Kaavaprosessin aikana on tarkis- Taajamatoimintojen alueiden supis- Kaavaratkaisulle nykyisten maakuntakaa- tettu maakuntakaavojen keskus- taminen kohdentaa kasvupaineita asetettu tavoite vojen keskusverkkoa ja verkkoa, poistettu epäedullisim- olemassa oleville taajamille. Reser- toteutuu. selvitetään mahdollisuudet min sijaitsevia taajamatoimintojen vialueilla muutokset ovat odotet- supistaa nykyisiä taaja- alueita ja osoitettu reservialue- tavissa pitkällä aikavälillä, mikä tuo matoimintojen alueita tai merkinnällä alueet, jotka tulisi epävarmuutta kuntakaavoitukseen vaihtoehtoisesti vaiheistaa ottaa käyttöön vasta suunnittelu- ja maanomistajille, mutta voi myös niiden toteutusta. kauden loppupuolella. Asumista selkeyttää maapolitiikan ohjaamista. koskevassa kehittämissuosituk- sessa pyritään ohjaamaan asumisen sijoittumista ensisijaisesti taajamiin.

136 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Toteutuskeinot Tavoitteen Kaavan tavoite kaavassa Kaavan vaikutukset toteutuminen

Varaudutaan uusien raide- Kaavassa osoitetaan uudet kauko- Uudet raideliikenteen kasvukäytä- Kaavaratkaisulle liikenteeseen tukeutuvien liikenteen ratalinjaukset Turun ja vät mahdollistavat uutta taajama- asetettu tavoite kasvukäytävien avaamiseen Pietarin suuntiin. Seutuliikenteen aluetta, jos ratojen rakentamisesta toteutuu. pidemmällä aikavälillä, jot- rataverkkoa laajennetaan idän ja saadaan sitova päätös. Vaikutukset ta varmistetaan niiden to- lännen suuntiin ja kaavassa osoi- ajoittuvat todennäköisesti vasta teuttamismahdollisuudet. tetaan niiden varaan tukeutuvaa suunnittelukauden loppupuolelle. uutta taajamarakennetta.

Laaditaan maakuntakaavan Maakunnan joukkoliikennejärjes- Kaava parantaa maakunnan säteit- Kaavaratkaisulle alue- ja yhdyskuntaraken- telmän kehittämistä on pyritty täisiä ja poikittaisia liikenneyhte- asetettu tavoite netta tukeva, toimiva ja tukemaan joukkoliikenteen vaih- yksiä, sekä tukee joukkoliikenteen toteutuu. kestävä liikennejärjestelmä. topaikkoja ja liityntäpysäköinti- kehittämistä. Maakuntakaavassa käsitel- paikkoja osoittamalla, joukkolii- Kaavaratkaisu vaikuttaa välillisesti lään seudullisen joukko- kenteen poikittaisella yhteysvälin myös pyöräilymahdollisuuksien pa- liikenteen merkittävät kehittämisperiaatemerkinnällä rantamiseen yhdyskuntarakenteen vaihtopaikat, liityntäpysä- sekä jatkamalla metroverkkoa. tiivistämisen kautta. köinnin edellyttämät ratkaisut, raideliikenteen asemat, Kaavan laadinnan aikana on sel- joukkoliikenteen laatukäy- vitetty ja kaavaselostukseen on tävät sekä pyöräilymahdol- kirjattu minkälaisilla liikenne- lisuuksien parantaminen. järjestelmän kehittämistoimilla voidaan tukea aluerakenteen kehittämistä.

Turvataan osana yhdys- Virkistysalueverkostoa ja ekolo- Vaikutukset vaihtelevat alueittain ja Kaavaratkaisulle kuntarakennetta riittävä ja gista verkostoa on tarkasteltu kohdistuvat pienelle osalle maakun- asetettu tavoite hyvin saavutettava virkis- osana viherjärjestelmää niiltä nallisia verkostoja. Vaikutukset ovat toteutuu. tysalueverkosto ja toimiva osin kuin muiden aihealueiden pääosin välillisiä. Joillain alueilla ekologinen verkosto. käsittely sitä on vaatinut. Lisäksi verkoston heikentymisen riski on ai- Natura 2000 -verkostoa on päivi- empaa suurempi, mutta paikoin ver- tetty. Muuttuvilla alueilla tavoit- kostot myös voivat vahvistua. Kaava teen toteutumista on turvattu ei merkittävästi heikennä maakun- kaavamerkinnöillä ja suunnittelu- nallista virkistysalueverkostoa ja määräyksillä. vaikutukset ekologisen verkoston toimivuuteen ovat vähäisiä.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 137 2. Metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen

Toteutuskeinot Tavoitteen Kaavan tavoite kaavassa Kaavan vaikutukset toteutuminen

Edistetään valtakunnallisten Kaavalla on edistetty kansain- Itäradan ja Esa-radan toteutu- Kaavaratkaisulle asetettu ja kansainvälisten liiken- välisten uusien ratayhteyksi- minen parantavat ja nopeut- tavoite toteutuu osittain. neyhteyksien toimivuut- en toimivuutta osoittamalla tavat liikenneyhteyksiä idän ja ta varautumalla uusien uudet ratayhteydet Turun lännen suuntiin. Itärata sitoo raideyhteyksien toteutta- (Esa-rata) ja Pietarin (Itärata) toteutuessaan Porvoon parem- miseen Helsingistä Turun suuntiin. min Helsingin vaikutusaluee- ja Pietarin suuntiin. Lisäksi Helsingin seudun lentoken- seen. Uudet radat eivät toden- selvitetään mahdollisuudet tästä ei ole tehty riittäviä tut- näköisesti tule toteutumaan osoittaa aluevaraus Helsin- kimuksia, joiden perusteella tavoiteaikaan mennessä. gin seudun lentokentälle. uuden kentän sijoituspäätös olisi ollut kaavassa mahdollista tehdä.

Kehitetään säteittäisten lii- Kaavassa osoitetaan maakun- Kaava parantaa maakunnan Kaavaratkaisulle asetettu kenneyhteyksien lisäksi poi- nallisesti merkittävät liiken- säteittäisiä ja poikittaisia liiken- tavoite toteutuu. kittaisia liikenneyhteyksiä. neyhteydet, myös poikittaiset. neyhteyksiä. Pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli -merkintä edistää joukkoliiken- nettä pääkaupunkiseudulla. Vaihtopaikkoja kehittämällä poikittainen joukkoliikenne saadaan liittymään säteittäiseen joukkoliikenteeseen.

Hyödynnetään metropoli- Taajamatoimintoja on vahvis- Olemassa olevien taajamien tii- Kaavaratkaisulle asetettu maakunnan kulttuuriset ja tettu maakunnan eri seuduilla, vistäminen mahdollistaa kult- tavoite toteutuu. ympäristölliset erityispiir- korostaen asumisen kannalta tuurisesti ja väestöpohjaltaan teet sekä mahdollisuudet parhaita alueita. Maakunnal- monipuolisten ympäristöjen tarjota monimuotoisia ja liset kylät tarjoavat vaihtoeh- kehittymisen, mikä ehkäisee erilaisia elinympäristöjä. don hajarakentamiselle. segregaatiokehitystä. Kylien vahvempi väestöpohja edesauttaa palveluiden säilymistä ja kylien muuta kehittymistä. Kylien tiivistyminen ja kasvu muuttavat kylämaisemaa.

Kaavassa osoitetaan taajamatoimintojen alueita eri puolille maakuntaa, mikä tukee tavoitteen toteutumista. Kulttuuris- ten ja ympäristöllisten erityis- piirteiden hyödyntämistä voi olla vaikeaa arvioida.

Tuetaan elinkeinoelämän Kaavassa on osoitettu työpaik- Työpaikka-alueiden, teollisuus- Kaavaratkaisulle asetettu sijoittamista toiminnan ka-alueita lähelle taajamia ja alueiden sekä liikenneväylien tavoite toteutuu. kannalta keskeisille alueille liikenteen kannalta edullisille toteutuminen parantaa elinkei- samalla parantaen työpaik- alueille. Kaavassa on osoitettu noelämän kilpailukykyä ja toi- kojen saavutettavuutta edis- teollisuusalueita, jotka toimin- mintaympäristöä, työllisyyttä tämällä niiden sijoittumista tansa laadun, ympäristövaiku- ja elintasoa. Kaava mahdollis- lähelle asukkaita hyvien tusten tai muun syyn vuoksi taa myös toimintojen keskitty- joukkoliikenneyhteyksien eivät voi sijaita asutuksen vä- misen ja toimijoiden keskinäi- varaan. littömässä läheisyydessä. set agglomeraatioedut.

138 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 3. Kaupan palveluverkko suunnitellaan osaksi alue- ja yhdyskuntarakennetta

Toteutuskeinot Tavoitteen Kaavan tavoite kaavassa Kaavan vaikutukset toteutuminen

Tarkistetaan kaupan palvelu- Seudullisesti merkittävä vähittäis- Kaupan ratkaisun vaikutus koh- Kaavaratkaisulle asetettu verkko Uudenmaan maakun- kauppa ohjataan ensisijaisesti kes- distuu ensisijaisesti keskusta- tavoite toteutuu. takaavan lähtökohdista, missä kustoihin. alueille. Kaavaratkaisu tukee maa- merkitykseltään seudullinen Keskustoihin sijoittuvaa kauppaa kunnan tasapainoista kehitystä vähittäiskauppa ohjataan ensi- täydennetään seudullisesti mer- rakenteeltaan eheänä ja monikes- sijaisesti keskustatoimintojen kittävien vähittäiskaupan suuryksi- kuksisena. Keskustojen kehittä- alueelle. köiden verkostolla, joille sallitaan minen säilyttää myös muita pal- sellaista uutta merkitykseltään seu- veluja keskustoissa. Keskustojen dullista kauppaa, joka kaupan laatu ulkopuolelle sijoittuvalla kaupalla huomioiden voi sijoittua myös ei ole merkittäviä haitallisia vaiku- keskusta-alueiden ulkopuolelle. tuksia keskustojen kehittymiseen, Kaupan mitoitus on laskettu nykyi- kun suunnittelumääräyksessä on sen ja tulevan väestön tarpeiden huomioitu kaupan laatu. mukaan huomioiden kaupan laatu.

Otetaan huomioon kaupan Kaavassa määritellään kaupan laatu Kaavan palvelurakenteen vai- Kaavaratkaisulle asetettu lainsäädännön muutokset, jot- huomioiden vähittäiskaupan suur- kutukset vaihtelevat esitetyn tavoite toteutuu. ka tulee ottaa huomioon laki- yksikön seudullisuuden alarajat, mitoituksen mukaan eritasoisissa muutoksen tullessa voimaan. osoitetaan merkitykseltään seudul- keskustoissa ja vähittäiskaupan lisen vähittäiskaupan suuryksiköi- suuryksikköalueilla. den enimmäismitoitus sekä mitoitetaan keskusta-alueille sijoittuvaa vähittäiskauppaa soveltuvin osin.

Kaupan lainsäädännön muutokset on huomioitu taajama- ja työpaikka-alueiden, vähittäiskaupan suuryksikön ja keskustatoimintojen suunnittelumääräyksissä.

Ohjataan merkitykseltään Seudulliset vähittäiskaupan suuryk- Kaavaratkaisu ohjaa seudullisesti Kaavaratkaisulle asetettu seudullisten vähittäiskau- siköt ohjataan ensisijaisesti keskus- merkittävää kauppaa asukkaiden tavoite toteutuu. pan sijoittumista, mitoitusta tatoimintojen alueille. lähelle. Kaava ja sen suunnittelu- ja ajoittamista sitomalla ne Osa lisätarpeesta ohjataan kes- määräykset mahdollistavat tiheän muun yhdyskuntarakenteen kustoihin, osa suuryksiköihin ja osa kaupan palveluverkon säilymisen, kehitykseen. lisätarpeesta jää toteutettavaksi jossa kaupan palvelut ovat hyvin näiden alueiden ulkopuolelle pai- saatavilla ja saavutettavissa. kallisena. Suunnittelumääräyksen mukaan Kaavaratkaisu ei mahdollista vä- merkitykseltään seudullisen vähit- hittäiskaupan suuryksiköiden to- täiskupan suuryksikön toteutus on teutumista irti olemassa olevasta sidottu ympäröivien taajamatoimin- yhdyskuntarakenteesta, koska tojen ja työpaikka-alueiden toteut- suuryksiköiden toteuttaminen on tamiseen. kytketty määräyksillä ympäröivi- en alueiden toteuttamiseen.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 139 4. Kylien ja muun hajarakentamisen ohjaaminen

Toteutuskeinot Tavoitteen Kaavan tavoite kaavassa Kaavan vaikutukset toteutuminen

Otetaan huomioon hajara- Maakunnallisesti merkittävien Ehkäisee yhdyskuntaraken- Kaavaratkaisulle asetet- kentamisen ohjaustarpeen kylien valintaperusteissa on huo- teen epätoivottavaa hajau- tu tavoite toteutuu. erilaisuus eri seuduille, mioitu ohjaustarpeen erilaisuus tumista. ohjaustarvetta on erityi- maakunnan eri osissa. Valkoisten sesti Helsingin seudulla. alueiden suunnittelumääräys oh- Maakuntakaavassa annetaan jaa rakentamista taajamiin ja kyliin suunnittelumääräyksiä, joilla Helsingin seudun 14 kunnassa. rakentamista pyritään ohjaa- 12 muun kunnan alueella on vas- maan kyliin. taava, mutta ohjausvaikutuksel- taan kevyempi kehittämissuositus.

Määritellään alue- ja yhdys- Kaavassa osoitetaan maakunnal- Maakunnallisesti merkit- Kaavaratkaisulle asetet- kuntarakenteen kannalta lisesti merkittävät kylät, jotka on tävissä kylissä maankäyt- tu tavoite toteutuu. merkittävimmät kylät ja määritelty koko alueelta samojen tö tehostuu ja kylät voivat yhdenmukaistetaan Uuden- periaatteiden pohjalta. Kaavamer- kasvaa. maan ja Itä-Uudenmaan kinnät on yhdenmukaistettu. maakuntakaavojen kylien merkinnät.

Edistetään maa- ja metsäta- Kaavassa osoitetaan maakunnal- Asutuksen keskittäminen ja Kaavaratkaisulle asetet- louselinkeinojen toiminta- lisesti merkittävät kylät, joihin hajarakentamisen ohjaami- tu tavoite toteutuu. edellytyksiä säilyttämällä hajarakentamista tulee ohjata. nen kyliin säästää yhtenäisiä peltoja metsäalueiden Taajamarakenteen kasvu ohjataan metsä- ja peltoalueita. eheys. nykyisen yhdyskuntarakenteen yhteyteen.

140 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 7.4.2 Arvio valtakunnallisten ehkäistään muusta yhdyskuntarakenteesta irrallis- alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteiden ten taajamien syntyminen. Maakunnallisesti mer- toteutumisesta kittävät kylät ehkäisevät yhdyskuntarakenteesta Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja irrallista hajarakentamista. elinympäristön laatu Joukkoliikenteen vaihtopaikat, liityntäpysä- köintipaikat sekä pääkaupunkiseudun poikittaiset 2. vaihemaakuntakaavan perusrakenteen mukai- joukkoliikenteen yhteysvälit parantavat seudun lii- nen kaavaratkaisu ohjaa tiiviin ja eheän yhdys- kennejärjestelmää, tukevat yhdyskuntarakenteen kuntarakenteen rakentumiseen. Olemassa olevia eheyttämistä sekä hillitsevät ilmastonmuutosta. taajamia ja raideliikenteen asemanseutuja tiiviste- Lentorata kytkee Helsinki-Vantaan lentoaseman tään ja uudet taajamat osoitetaan olemassa olevien kaukoliikenteen rataverkkoon. ja uusien ratalinjausten varrelle. Uudet taajamatoimintojen alueet sidotaan ratalinjausten toteut- 7.5 Arviointi vaikutuksista Natura 2000 tamiseen. Kaavalla ei ole merkittävää heikentävää -verkostoon vaikutusta maakunnan viherjärjestelmän toimivuuteen. Kaava parantaa elinkeinoelämän kilpai- Natura 2000 -verkosto on Euroopan Unionin kat- lukyvyn edellytyksiä lyhentämällä työntekijöiden, tava luonnonsuojelulle tärkeiden alueiden verkos- työpaikkojen ja markkinoiden välisiä välimatko- to, jonka tavoitteena on pysäyttää luonnon moni- ja. Kaava tukee kestävän joukkoliikennejärjestel- muotoisuuden väheneminen. Erityisesti tarkoitus män kehittämistä erityisesti pääkaupunkiseudulla. on suojella luontotyyppejä, lajien elinympäristöjä Kaupan palveluverkko sekä keskusverkko ohjaa- sekä linnuston kannalta arvokkaita alueita. Val- vat kaupallisten palveluiden sijoittumista tiiviisti tioneuvosto on tehnyt Suomen verkostoa koskevia muuhun yhdyskuntarakenteeseen. päätöksiä vuosina 1998, 1999, 2002, 2004, 2005 ja 2012. Natura 2000 -verkostoa koskevat erityis- Toimivat yhteydet ja energianhuolto säännökset sisältyvät luonnonsuojelulain lukuun Kaavassa osoitetaan uudet kaukoliikenteen ratayh- 10. Maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n mukaan teydet Turun ja Pietarin suuntiin. Lentoaseman kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on nou- kautta kulkeva Pietarin suunnan ratayhteys paran- datettava, mitä luonnonsuojelulain 10. luvussa taa toteutuessaan kansainvälisiä, valtakunnalli- säädetään. Maakuntakaava on luonnonsuojelulain sia ja maakunnallisia raideyhteyksiä samalla kun tarkoittama suunnitelma, jota laadittaessa on arvi- vapauttaa pääradan kapasiteettia lähiliikenteen oitava, heikentääkö kaavan toteuttaminen toden- tarpeisiin. Kaavassa osoitettu Pisara-rata purkaa näköisesti merkittävästi niitä luontoarvoja, joiden Helsingin ratapihan kuormitusta, mikä on edelly- suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 tyksenä kauko- ja lähijunaliikenteen toimintaedel- -verkostoon. lytysten parantamiseksi. Helsingin seudun len- Uudenmaan maakunnan alueelle sijoittuu yli tokentästä ei ole tehty riittäviä selvityksiä, joiden 100 Natura-verkostoon kuuluvaa aluetta. Niiden perusteella maakuntakaavassa olisi voitu osoittaa yhteenlaskettu pinta-ala on noin 180 000 hehtaa- kentälle uusi paikka. ria. Kaikissa aikaisemmissa Uudenmaan ja Itä- Kaavassa täydennetään energianhuollon ver- Uudenmaan maakuntakaavoissa on tehty Natura- kostoa osoittamalla merkittäviä voimalinjojen lin- alueita koskevat vaikutusten arvioinnit. jauksia ja energiahuollon alueita. Kaavassa osoite- 2. vaihemaakuntakaavan yhteydessä on nouda- taan myös merkittävät merikaapelien yhteystarpeet tettu aikaisemmin tehtyjä arviointimenetelmiä ja sekä merikaapelilinjaukset Viron suuntaan. hyödynnetty jo saatuja arviointituloksia. Arvioin- nissa on käyty läpi jokaisen kaava-alueella sijait- sevan yli sadan Natura-alueen suhde kaavaehdo- Helsingin seudun erityiskysymykset tukseen. Arviointi osoitti, että kaavaehdotuksella Maakuntakaavassa on osoitettu tiiviit ja tiivistettä- on valtaosaan Natura-alueista vain hyvin vähän vät alueet, jotka sijaitsevat joukkoliikenteen palve- vaikutuksia tai vaikutuksia ei voida katsoa synty- lualueilla. Helsingin seudulla nämä alueet sijait- vän lainkaan. Vaikutuksia syntyy, joskin vähäisiä sevat metropolialueen ydinalueella sekä ratalinja välillisiä mm. voimassa olevan maakuntakaavan jausten taajama-alueilla. Taajamien tiivistäminen taajamatoimintojen alueelle osoitetuista tiivistä- parantaa edelleen joukkoliikenteen toimintaedel- mismerkinnöistä ja Natura-alueina olevia jokia lytyksiä. Uusien merkittävien taajamien toteutta- risteävistä uusista ratalinjoista. minen on kytketty uuden raideyhteyden ja aseman Nuuksion sekä Östersundomin lintuvesien sitovaan toteuttamispäätökseen. Tällä varmiste- ja Mustavuoren lehdon osalta tehtiin laajemmat taan joukkoliikenneyhteyksien hyödyntäminen ja Natura-arvioinnit. Tarkemmassa aluekohtaises-

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 141 sa arvioinnissa selvitettiin muun muassa suoje- Uudenmaan liitto teki arviointia yhteistyös- luarvot luontotyypeittäin ja lajeittain, nykyinen sä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa siten, että maankäyttö, aikaisemmat selvitykset ja arvioin- liitto käytti työssä hyväkseen ELY:n aineistoja ja nit, kaavaehdotuksen vaikutukset ja vaikutusalue, asiantuntemusta sekä kuuli ELY-keskusta arvioin- keinot estää ja heikentää kielteisiä vaikutuksia se- nin eri vaiheissa. Lisäksi liitto teki yhteistyötä Ös- kä arviointiin liittyvät epävarmuustekijät. Lopuksi tersundomin alueelle tehtävän kuntien yhteiseen tehtiin kokonaisarvio ja johtopäätös oli, ettei kaa- yleiskaavaan liittyvän laajan Natura-arvioinnin vaehdotus heikennä luonnonsuojelulain tarkoit- laadinnassa. tamalla tavalla Natura-alueiden perusteena olevia Nuuksion Natura-aluetta koskevasta arvioin- luonnonarvoja. nista pyydettiin luonnonsuojelulain mukainen Aluekohtaiset Natura-arvionnit on esitetty lausunto Uudenmaan ELY-keskukselta ja Metsä- omana selvityksenä nimellä Uudenmaan 2. vaihe- hallitukselta. Molempien lausuntojen johtopää- maakuntakaava ja Natura 2000 -ohjelmat alueet. tös oli, ettei kaavaehdotuksen hyväksymiselle ole Kaksi tarkempaa, Nuuksiota sekä Östersundomin luonnonsuojelulakiin perustuvia esteitä. Koska lintuvesiä ja Mustavuoren lehtoa koskevat selvityk- valtuusto jätti vahvistamatta ja palautti jatkoval- set on laadittu omina erillisinä raportteina. Selvi- misteluun Östersundomia koskevan alueen, eivät tykset osoittavat, että kaavaehdotuksesta ei aiheu- Östersundomin lintuvesien ja Mustavuoren lehdon du Natura-alueille sellaisia luonnonsuojelulain 65 Natura-alueita koskevat viranomaislausunnot ol- §:ssä tarkoitettuja vaikutuksia, jotka olisivat kaa- leet tarpeen. van vahvistamisen esteenä.

142 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS

143 8. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS

8.1. Vuorovaikutus vaihemaakuntakaavan laadinnassa kaavatyö kuuluttaa uudelleen vireille laajentuneella kaava-alueella. Itä-Uudenmaan maakunnan alu- Vuorovaikutuksen kautta kaikkien halukkaiden on eella käynnissä olleet maakuntakaavatyöt keskey- ollut mahdollista osallistua keskusteluun kaavan tettiin, kun yhteinen kaavatyö yhdistyneiden liit- sisällöstä, vaikutuksista ja muista keskeisistä ky- tojen alueilla alkoi. Aloitusvaiheissa valmisteltiin symyksistä. Osallisuusmenettelyinä ovat toimineet osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka sisälsi lakisääteiset nähtävilläolot, viranomais- ja sidos- kaavatyön kannalta keskeisimmät aihealueet, pro- ryhmäneuvottelut, esittelytilaisuudet ja seminaarit sessin kuvauksen ja antoi osallisille tietoa vaiku- sekä vapaamuotoinen keskustelu kaavan valmis- tusmahdollisuuksista. telijoiden kanssa. Viralliset lausunnot on pyydetty Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ke- kunnilta, kaavaprosessin kannalta tärkeimmiltä rättiin molemmilla kerroilla palautetta. Palautetta toimijoilta ja yhteisöiltä sekä kaikilta viranomaisil- saatiin vuoden 2009 nähtävillä olon aikana kunta, joiden toimialaa kaavassa on käsitelty. Vapaa- nilta, eri viranomaistahoilta ja järjestöiltä. Tar- muotoista palautetta on ollut mahdollista antaa kistusvaiheessa vuonna 2011 palautteen määrä oli koko ajan. vähäisempää, mutta yksityishenkilöt olivat aktii- Kaavaprosessin aikana on järjestetty eri kohde- visempia. Osallisten palaute oli monipuolista ja ryhmille suunnattuja seminaareja ja keskusteluti- koski vaihtelevasti myös niitä maankäytön kysy- laisuuksia, joiden kautta on voitu lisätä yhteistyötä myksiä, joita ei ollut tarkoitus käsitellä tässä vaihe- ja sitoutuneisuutta yhteisten päämäärien toteutta- maakuntakaavassa. Saatua palautetta hyödynne- miseen. Kaikille osallisille avoimet tilaisuudet on tään jatkossa seuraavia maakuntakaavakierroksia pyritty keskittämään kunkin kaavavaiheen nähtä- suunniteltaessa. villäolon aikaisiin palautteenantovaiheisiin. Lisäk- Ensimmäinen lakisääteinen viranomaisneu- si on järjestetty tietylle kohderyhmälle suunnattuja vottelu järjestettiin vuonna 2009. Liittojen yhdis- esittely- ja keskustelutilaisuuksia. Tällä kaavakier- tyttyä ja kaavan tarkistetun osallistumis- ja arvi- roksella on haluttu saada erityisesti jäsenkuntien ointisuunnitelman pohjalta käytiin ensimmäinen luottamushenkilöt osallistumaan ja sitoutumaan viranomaisneuvottelu uudelleen vuonna 2011. maakuntakaavan valmisteluun. Heitä on aktivoitu seutuseminaareilla, joissa on paneuduttu kaavan 8.3. Maakuntakaavaluonnos valmistelun kannalta ajankohtaisiin haasteisiin ja kunkin seudun kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Maakuntakaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä Uudenmaan liiton verkkosivuja on hyödynnetty 16.5.–17.6.2011 jäsenkunnissa, Uudenmaan liitos- vuorovaikutuskanavana uusilla tavoilla, kehittä- sa sekä Uudenmaan liiton verkkosivuilla kartta- mällä muun muassa karttapalvelua ja videolähe- palvelussa. Kaavaa esiteltiin nähtävilläoloaikana tyksiä. seutukunnittain pidetyissä avoimissa yleisöti- Jotta olemassa olevaa asiantuntemusta on saatu laisuuksissa, sekä seminaareissa kuntien virka- hyödynnettyä mahdollisimman hyvin, on työn tu- miehille ja luottamushenkilöille. Kaavaa esiteltiin eksi perustettu asiantuntijatyöryhmiä. Näitä ovat myös kunnanvaltuustoissa ja -hallituksissa. olleet muun muassa erilaisiin selvityksiin liittyvät Kaavaluonnoksesta saatiin noin 250 mielipi- asiantuntijatyöryhmät. Säännöllisesti kokoontu- dettä ja 100 lausuntoa. Mielipiteistä yli neljännes vien kuntien virkamiesyhteistyöryhmien kautta on kohdistui Kuuma-seudulle. Suurin osa esitetyis- saatu käytännönläheinen ja ajankohtainen kunta- tä mielipiteistä koski kylä- ja hajarakentamista, ja asiantuntijanäkökulma. Aktiivisella yhteistyöl- viher- ja virkistysalueita, taajamia sekä liikenne- lä on tavoiteltu myös kaavan toteuttajien vahvaa hankkeita. Lausunnoista puolestaan noin kolman- sitoutumista maakuntakaavan sisältöön. Tärkeässä nes koski alue- ja yhdyskuntarakenteen ratkaisuja, roolissa on ollut maakuntakaavan valmistelua oh- kuten taajama- ja työpaikka-alueita sekä näiden jannut, maakuntahallituksen edustajista koostuva reservialueita. ohjaustoimikunta. Kaavaratkaisua työstettiin saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta. Ehdotusta valmis- 8.2. Aloitusvaihe teltaessa käytiin keskusteluja myös sidosryhmien sekä kuntien kanssa, ja näiden pohjalta kaavaeh- Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava kuulutettiin dotuksen lopulliset ratkaisuperiaatteet selkiytyi- vireille ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2009. vät. Esimerkiksi paljon keskustelua herättäneiden Liittojen yhdistyttyä vuoden 2011 alusta päätettiin maakunnallisten kylien valintaperusteita tarkis-

144 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 tettiin ja kaavaehdotuksessa esitettiin hieman kana järjestettiin osallisille viisi kaavan esittelyti- luonnosta enemmän maakunnallisesti merkittäviä laisuutta eri seuduilla. kyliä. Myös taajamien ja reservialueiden rajauksia tarkasteltiin annetun palautteen pohjalta uudel- Kaavaehdotuksesta saatu palaute leen. Kaikesta saadusta palautteesta on saatavilla yksityiskohtaisempi tiivistelmä. Kaavaehdotuksesta saatiin asukkailta ja osallisilta Maakuntakaavaluonnoksen laatimisen jälkeen noin sata muistutusta. Suurin osa muistutuksista teetettiin tarpeellisia lisäselvityksiä ja kaavaluon- kohdistui pääkaupunkiseudulle (34 %). Länsi-Uu- noksen vaikutukset arvioitiin. Lisäksi luonnokses- dellemaalle palautteista kohdistui 17 %, Kuuma- ta pyydettiin asiantuntijalausuntoja. Ulkopuoliset seudulle 16 % ja Itä-Uudellemaalle alle prosentti. asiantuntijat arvioivat kaavaluonnosta taloudel- Kolmasosa palautteesta kohdistui useammalle alu- lisista, sosiaalisista, yhdyskuntarakenteellisista eelle tai palaute koski kaavaa yleisesti. sekä metropolialueen kilpailukyvyn näkökulmis- Pääkaupunkiseudun muistutuksissa korostui ta. Kaavaratkaisua vietiin näiden tulosten pohjalta erityisesti viheralueiden ja kulttuuriympäristöjen eteenpäin. vaalimisen tärkeys yhdyskuntarakenteen tiivis- tyessä. Länsi-Uudenmaan muistutuksissa nou- » Asiantuntijalausunnot maakuntakaavaluonnoksesta. si esille seutukeskuskysymys, ja Karjaa toivottiin Uudenmaan liiton julkaisuja E 117 – 2011. merkittävän seutukeskukseksi Tammisaaren sijaan. Kuuma-seudulla muistutukset koskivat eri- » Ehdotusvaiheen asiantuntija-arvioinnit. Uudenmaan tyisesti liikenneväyliä sekä taajama- ja työpaikka- liiton julkaisematon raportti, 2012. alueiden rajauksia. Kyläratkaisu oli saanut luon- nosvaiheessa paljon palautetta, mikä oli pyritty 8.4. Maakuntakaavaehdotus ottamaan ehdotuksen valmistelussa mahdollisimman hyvin huomioon. Kyliin kohdistuvat muistu- 8.4.1 Ensimmäinen nähtävilläolo tukset jäivät ehdotusvaiheessa vähäiseksi. Kaavaehdotusta valmisteltiin palautteen, asian- Kaavaehdotuksesta saatiin vähän alle sata lau- tuntijalausuntojen ja vaikutusten arviointien vii- suntoa. Suurin osa lausunnoista käsitteli yhdys- toittamaan suuntaan ja maakuntahallitus te- kuntarakenteen eheyttämistä ja niissä esitettiin ki aihealue kerrallaan periaatteellisia linjauksia muun muassa tarkistuksia taajamatoimintojen ja kaavaehdotuksen valmistelun tueksi, esimerkiksi reservialueiden aluerajauksiin. Lausunnoissa nos- taajamien, raideratkaisujen ja kyläverkon osalta. tettiin esille myös uudet raideliikenteen linjauk- Kaavaehdotuksen valmistelun aikana käytiin myös set, liikenneväylät ja joukkoliikenteen yhteysvälit. useita epävirallisia neuvotteluja ympäristöministe- Uusien alueiden sitomista raideyhteyden ja hyvien riön kanssa. joukkoliikenneyhteyksien varrelle pidettiin ylei- Kaavaehdotuksen valmistelun aikana järjes- sesti hyvänä ratkaisuna. Kaupan ratkaisua käsit- tettiin kolme seutuseminaaria, joissa keskustel- televä palaute koski pääsääntöisesti keskustojen ja tiin kaavaehdotuksen periaatteista alueen luotta- vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoittamista se- mushenkilöiden ja virkamiesten kanssa. Kaavan kä ohjausvaikutusta. Kaikesta saadusta palauttees- periaatteita käsiteltiin myös osallisuusseminaaris- ta on saatavilla yksityiskohtaisempi tiivistelmä. sa, jonne oli kutsuttu kuntien suunnittelijoita sekä MRL 66 §:n mukainen ehdotusvaiheen viran- valtion ja järjestöjen edustajia. Maakuntavaltuus- omaisneuvottelu järjestettiin lokakuussa 2012. tolle ja -hallitukselle järjestettiin oma seminaari, Ympäristöministeriön näkemyksen mukaan kaa- jossa keskusteltiin kaavaehdotuksen ratkaisuista. varatkaisun pohjaksi laadittu kaupan palveluverk- Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavan ehdotus koselvitys oli hyvä, mutta sitä ei ollut otettu joh- oli nähtävillä 14.5.–15.6.2012. Lausuntoaika jatkui donmukaisesti huomioon kaavaratkaisua laaditta- 30.6.2012 saakka. Kaava oli nähtävillä Uudenmaan essa. Varsinkin keskustojen ulkopuolisten seudul- liiton jäsenkunnissa sekä Uudenmaan liiton toi- lisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköi- mistolla. Kaava-aineistoon oli mahdollista tutus- den enimmäismitoitukset olivat korkeat. tua myös Uudenmaan liiton verkkosivuilla. Viralli- Viranomaisneuvottelun perusteella kaavaeh- nen muistutus kaavaehdotuksesta oli mahdollista dotusta päädyttiin tarkistamaan kaupan ratkaisun jättää myös karttapalvelun kautta. Nähtävilläoloai- osalta.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 145 8.4.2 Toinen nähtävilläolo 8.4.3 Kaavaehdotuksen viimeistelyssä tehdyt keskeiset muutokset Kaupan ratkaisua muutettiin lisäämällä keskustojen ulkopuolisten seudullisten vähittäiskaupan 2. vaihemaakuntakaavan eri aihealueita käsiteltiin suuryksiköiden mitoitusluokkien määrää ja tätä kaavaehdotusta viimeisteltäessä seuraavasti: kautta pienennettin enimmäismitoituksia. Koko- • Taajamatoimintojen alueisiin ei maakunta- naismitoituksen laskelmaa sen sijaan ei muutet- hallituksen linjauksen mukaisesti tehty enää tu. Myös kauppaan liittyviä suunnittelumääräyksiä muutoksia. tarkistettiin. Lisäksi kaavaselostusta täydennettiin • Taajamien reservialueiden kehittämisperiaa- kaupan ratkaisun perusteluiden, tulkinnan sekä temerkinnän rajauksiin tehtiin pieniä tarkis- vaikutusten arvioinnin osalta. Tarkistetun kaa- tuksia, joista pääosa liittyy Helsingin seudun vaehdotuksen mukaan seudullisesti merkittävien MAL-toteuttamisohjelman kohdealueisiin. suuryksiköiden yhteenlaskettu enimmäismitoitus • Tiivistettävän alueen kehittämisperiaatemer- pieneni noin 350 000 k-m2 aikaisemmasta eh- kintöjen rajauksiin tehtiin teknisluonteisia dotuksesta. Mitään muita kuin kauppaa koskevia tarkistuksia. muutoksia ei kaavaehdotukseen tässä vaiheessa • Raideliikenteeseen tukeutuvan taajamatoi- tehty. Tarkistukset olivat niin merkittäviä, että eh- mintojen alueen sekä raideliikenteeseen tu- dotus oli asetettava kokonaisuudessaan uudelleen keutuvan asemanseudun kehittämisalueen nähtäville. suunnittelumääräyksien tulkintaa selkiytettiin Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavan ehdo- kaavaselostuksessa. tus oli uudelleen nähtävillä 20.11.2012-21.12.2012. • Ratalinjauksiin ei tehty muutoksia mutta itä- Lausuntoaika oli vuoden loppuun asti. radan linjaus esitetään osittain uudella ohjeellisella tunnelimerkinnällä, johon ei liity MRL 33 §:n 1. momentin mukaista rakentamisrajoi- Kaavaehdotuksesta saatu palaute tusta. Uudelleen nähtävillä olleesta kaavaehdotuksesta • Kaupan suunnittelumääräyksiin tehtiin pieniä saatiin yhteensä 22 muistutusta, joista 11 kohdistui tarkistuksia ja kaavaselostusta täydennettiin kaupan ratkaisuun. Kauppaa käsittelevistä muis- erityisesti kaupan ratkaisuun liittyvien tulkin- tutuksista valtaosa koski keskustojen ulkopuo- tojen ja vaikutusten arvioinnin osalta. listen seudullisesti merkittävien suuryksiköiden • Kyläverkkoon ei tehty muutoksia mutta kaa- enimmäismitoituksia. Lisäksi kiinnitettiin huo- vaselostusta täydennettiin muun muassa tul- miota suunnittelumääräyksissä esitettyyn suuryk- kinnalla paikallisten kylien ja maaseudun ke- siköiden toteuttamisen ajoitukseen, jota pidettiin hittämismahdollisuuksista. liian sitovana. • Puolustusvoimien saarten osalta tehtiin tar- Lausuntoja saatiin 52, joista 21 kohdistui kau- kistuksia Isosaareen muuttamalla EP merkintä pan ratkaisuun. Myös lausunnoissa kiinnitettiin EP/u merkinnäksi. huomiota pienentyneisiin enimmäismitoituksiin, • Lisäksi tehtiin vähäisiä teknisiä korjauksia joiden katsottiin haittaavan kaupallisten aluei- mm. voimalinjojen linjauksiin. den kehittämistä. Suunnittelumääräysten osalta kiinnitettiin huomiota kaupan laadun määritte- Kaavaehdotukseen esitettävistä muutoksista neu- lyyn suuryksikköalueilla, suuryksiköiden alueelli- voteltiin ympäristöministeriön kanssa. Muutosten seen ulottuvuuteen sekä toteuttamisen ajoitukseen. katsottiin olevan merkitykseltään vähäisiä, eivätkä Kaikesta saadusta palautteesta on saatavilla yksi- ne edellyttäneet kaavaehdotuksen uudelleen näh- tyiskohtaisempi tiivistelmä. tävillä asettamista. Toinen MRL 66 §:n mukainen ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin tammikuussa 2013. Neuvottelussa ei noussut esiin sellaisia seik- koja, jotka olisivat aiheuttaneet kaavaehdotukseen merkittäviä tarkistustarpeita.

146 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Vahvistettaviin karttoihin ehdotuksen viimeistelyvaiheessa tehdyt muutokset

KUNTA, johon muutos kohdis- MUUTOS MUUTOKSEN PERUSTELU tuu Taajama- ja työpaikka-alueet, keskustatoimintojen alueet

Mankin reservialuemerkintä (kehittämisperiaatemerkintä) osittai- Helsingin seudun MAL-kohde Espoo nen poistaminen

Perusmäen reservialuemerkinnän (kehittämisperiaatemerkintä) Helsingin seudun MAL-kohde Espoo osittainen poistaminen

Kytömaan reservialuemerkinnän (kehittämisperiaatemerkintä) Asema lähellä, Helsingin seudun MAL-kohde Kerava poistaminen

Purolan reservialuemerkinnän (kehittämisperiaatemerkintä) pois- Asema-alue, sijaitsee edullisesti yhdyskuntaraken- Tuusula taminen teessa. Järvenpää

Jokelan reservialuemerkinnän (kehittämisperiaatemerkintä) pois- Helsingin seudun MAL-kohde Tuusula taminen

Tiivistettävän taajamatoimintojen alueen ominaisuusmerkintää Tekninen korjaus. Jää taajamaksi voimassa olevan Espoo supistetaan Suomenojan lintukosteikon alueelta, pois vesialueen kaavan mukaisesti. kohdalta.

Viikki- Vanhankaupunginlahden alueella tiivistettävän taajamatoi- Tekninen korjaus, tiivistettävien taajamatoiminto- Helsinki mintojen alueen ominaisuusmerkintää supistetaan siltä osin kuin jen alueita ei osoiteta taajamatoimintojen alueen se sijoittuu voimassa olevan maakuntakaavan taajamatoiminto- ulkopuolelle. jen alueen ulkopuolelle.

Tiivistettävä taajamatoimintojen alueen merkintä rajataan Hel- Tehdään maakuntakaavan yleispiirteisyyden tark- Helsinki singin Vuosaaressa Niinisaarentiehen. kuudella teknisenä muutoksena.

Hyrylän EP-alueen esittäminen kumottavien merkintöjen kartalla Kumottavien kartta ja ehdotuksen kartta yhden- Tuusula mukaistetaan. Tekninen korjaus, unohtunut kumottavien kartalta.

Loviisan keskustatoimintojen aluetta siirretään kartalla noin 2 Tekninen korjaus, voimassa olevassa Itä-Uuden- Loviisa mm länteen. maan maakuntakaavassa keskustatoimintojen alue ulottuu radan länsipuolelle.

Työpaikka-alueen merkintä Vantaan Lamminsuon luonnonsuoje- Tekninen korjaus, suojelualueen rajaus ulottuu Vantaa lualueen ja Hämeenlinnanväylän väliseltä kaistaleelta poistetaan. tiehen asti.

Viherjärjestelmä

Hyvinkäällä kumotun taajaman kohdalle ehdotuksessa Itä- Tekninen korjaus, reitti merkitään jo toteutetun Hyvinkää länsisuuntaisena esitetty ulkoilureitin osa siirretään kulkemaan Seitsemän veljeksen vaellusreitin mukaisesti. kuntarajalta Petkelsuolle.

Kumotaan voimassa olevan maakuntakaavan taajamatoimintojen Tekninen korjaus, pienialainen Lohja alue ja poistetaan reservimerkintä Paloniemen Natura-alueen (Lohjanjärven alueet, osa-alue Paloniemen kedot) kanssa päällekkäin olevalta kohdalta.

Kumotaan voimassa olevan maakuntakaavan taajamatoimintojen Tekninen korjaus, pienialainen Lohja alue Ojamonkankaan Natura-alueen kanssa päällekkäin olevalta (Lohjanharju ja Ojamonkangas) kohdalta.

Kumotaan voimassa olevan maakuntakaavan taajamatoimintojen Tekninen korjaus, pienialainen Lohja alue ja poistetaan tiivistämismerkintä Lohjan ja Vihdin rajan lä- (Lohjanharju ja Ojamonkangas) hellä Natura-alueen kanssa päällekkäin olevalta kohdalta.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 147 Liikennejärjestelmä

Laaditaan uusi kaavamerkintä ”ohjeellinen liikennetunneli”, jota Erillinen merkintä ”ohjeellinen liikennetunneli” laa- Helsinki/ käytetään Lentoradan ja Itäradan merkitsemiseen ditaan, koska ohjeelliseen tunneliin ei liity rakenta- Vantaa/ misrajoitus. Uusi merkintä selkeyttää kaavakartan Tuusula/ ratkaisua. Kerava

Poikittaisen joukkoliikenteen kehittämisperiaatemerkintä siirre- Tekninen korjaus. Tarkennettu kehittämisperiaat- Helsinki ja tään nk. Jokeri 3 -linjauksen itäpäässä lähemmäs Kehä III :ta. teen linjaus osoittaa paremmin tarpeen hyödyntää Vantaa nykyistä liikenneverkkoa.

Liikenteen yhteystarve -merkintä Klaukkalasta Nahkelan kautta Merkinnän tarpeellisuutta ei ole selvitetty riittä- Tuusula- Hyrylään poistetaan västi. Nurmijärvi

Huhmarin liityntäpysäköintipaikka lisätään kaavakartalle. Kohde sijaitsee maakuntakaavan merkityn uuden Vihti pääradan sekä maakunnan keskeisen linja-autoliikenteen käytävän risteämiskohdassa. Liityntäpysä- köintipaikalle on ylikunnallista tarvetta.

Teknisen huollon verkostot

Askolan Monninkylän ohjeellinen voimajohdon linjaus merkitään Tekninen korjaus, on jo maastossa olemassa. Askola toteutuneen mukaisesti

Mäntsälä-Mattila välinen 110 kV voimajohto muutetaan ohjeelli- Tekninen korjaus, on jo maastossa olemassa. Mäntsälä sesta linjauksesta 110 kV voimajohdoksi toteutuneen mukaisesti

Anttilan ja Kilpilahden välinen Estlink2 tasasähköyhteyden linja- Tekninen korjaus, on jo maastossa olemassa. Porvoo usta siirretään lähemmäksi todellista sijaintiaan merkinnän voimajohto 400 kV:n voimajohdon rinnalle ja jatketaan avomerelle Söderskärin ohi.

Hyvinkäällä oleva maakaasuputken merkintä kumotaan Uuden- Tekninen korjaus, putkilinjaa tai sen tarvetta ei ole. Hyvinkää maan maakuntakaavasta.

Siuntion siirtoviemärin ohjeellinen linjaus muutetaan valmiiksi Tekninen korjaus, on jo maastossa olemassa. Siuntio linjaukseksi toteutuneen mukaisesti.

Lohja–Karjalohja–Nummi-Pusula -vesihuoltolinjan ohjeellinen Tekninen korjaus, on jo maastossa olemassa. Lohja linjaus korjataan toteutuneen tilanteen mukaiseksi.

Puolustusvoimien saaret ja melualueet

Isosaari muutetaan EP alueesta EP/u alueeksi ja Isosaaren melu- Isosaarta ei jatkossa tarvita puolustusvoimien Helsinki alue poistetaan alueena.

Pohjakarttaa on päivitetty

8.5. Kaavan hyväksyminen

Maakuntahallitus hyväksyi kaavaehdotuksen Maakuntavaltuusto hyväksyi kaava muilta osin 4.3.2013. Hallitus esitti kuitenkin ylimääräises- kokouksessaan 20.3.2013. Hyväksymättä jätetty sä kokouksessaan 20.3.2013 valtuustolle, että se alue käsittää Östersundomin yhteisen yleiskaava- jättäisi tässä vaiheessa hyväksymättä Helsingin alueen lisäksi alueita Etelä-Sipoosta Söderkullaan Östersundomista Sipoon Söderkullaan ulottuvan asti. Tällä alueella olevat nykyiset maakuntakaavat alueen ja palauttaisi alueen jatkovalmisteluun. Ös- jäävät voimaan, lukuun ottamatta Heli-radan lin- tersundomin alueelle ollaan laatimassa Helsingin, jausta, yhdysrataa Vuosaaren satamaradalta Heli- Vantaan ja Sipoon yhteistä yleiskaavaa. Tavoittee- radalle ja kehäkaupungin kehittämisvyöhykettä na on ollut sovittaa maakuntakaavan ja yleiskaa- osoittavia merkintöjä, jotka kumotaan. van prosessit yhteen siten, että maakuntakaavassa Hyväksymättä jätetyn alueen suunnittelua jat- idän suunnan merkittävä kasvuvyöhyke kytkettäi- ketaan maakuntahallituksen 4.3.2013 hyväksymän siin maakunnan aluerakenteeseen ja yleiskaavassa kaavaehdotuksen pohjalta ja prosessi sovitetaan ratkaistaisiin alueen yksityiskohtaisempi maan- yhteen Östersundomin yhteisen yleiskaavan laa- käyttö. Koska yleiskaavan aikataulu on pitkittynyt, dinnan kanssa. maakuntakaavaratkaisu päätettiin jättää tältä osin hyväksymättä ja palauttaa jatkovalmisteluun.

148 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 8.6. Kaavan vahvistaminen 8.7. Viestintä ja tiedotus

Vaihemaakuntakaavasta tehtiin 20 valitusta, jotka Maakuntakaavan uudistamisesta ja sen osalli- ympäristöministeriö pääosin hylkäsi vahvistaes- suusmenettelystä ja -mahdollisuuksista on tiedo- saan kaavan 30.10.2014. Valitukset koskivat muun tettu avoimesti koko kaavaprosessin ajan. Näh- muassa Helsinki-Vantaan lentoaseman melualu- tävilläolosta on kuulutettu osallistumis- ja arvi- etta, lentoaseman toimintaedellytyksiä, vähittäis- ointisuunnitelman mukaisesti Uudenmaan liiton kaupan suuryksiköiden enimmäismitoituksia, uu- ja jäsenkuntien virallisilla ilmoitustauluilla sekä sia raideyhteyksiä ja luontoarvoja. lehdissä. Uudenmaan liiton verkkosivut (www. Tuusulan Rykmentinpuiston taajamatoimin- uudenmaanliitto.fi) ovat toimineet tärkeänä tietojen alue jätettiin vahvistamatta valtakunnallis- dotuskanavana. Aikaisempia kaavakierroksia ten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisena. Samalla suurempi osa palautteesta on saatu verkon kaut- aluetta koskeva valitus hyväksyttiin. Helsingin Ki- ta, mm. karttapalvelun kautta. Verkossa on ollut vinokan taajamatoimintojen alue jätettiin vahvis- mahdollista tutustua myös kaavan valmistelussa tamatta riittämättömien selvitysten perusteella. käytettyyn laajaan taustamateriaaliin kuten selvi- Samalla aluetta koskevat valitukset hyväksyttiin. tyksiin ja erillisarviointeihin. Lapinjärvellä valtakunnallisesti merkittävälle ra- Maakuntakaavan uudistamistyön etenemistä kennetun kulttuuriympäristön alueelle osoitettu on tiedotettu lisäksi myös Uudenmaan liiton verk- taajamatoimintojen alue jätettiin vahvistamat- kolehti Pulssissa, kaavatyön aikana järjestetyissä ta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja tilaisuuksissa, sekä Uudenmaan liiton facebook- maakuntakaavan sisältövaatimusten vastaisena. sivuilla. Osallisilla on ollut mahdollisuus käydä Raaseporin Skarpkullan ja Österbyn välille osoite- keskusteluja myös suoraan kaavan valmistelijoiden tun 110 kV voimajohdon ohjeellinen linjaus jä- kanssa. tettiin vahvistamatta riittämättömien selvitysten Ehdotusvaiheessa kokeiltiin uutta osallistumi- perusteella. Samalla aluetta koskeva valitus hyväk- sen ja vuorovaikutuksen tapaa. Uudenmaan liitto syttiin. kutsui kaavaluonnoksesta lausunnon antaneet Vahvistamispäätöksessä ympäristöministeriö asiantuntijat keskustelemaan kaavaehdotuksesta, määräsi maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n pe- ja paneelikeskustelu lähetettiin verkon kautta suo- rusteella vaihemaakuntakaavan tulemaan voimaan rana videolähetyksenä ”Suoraa puhetta maakun- ennen kuin se on saanut lainvoiman. takaavasta”. Osallisten oli mahdollista osallistua keskusteluun keskustelupalstan välityksellä. Kes- kustelupalstalla esitetyt kysymykset ja kommentit välitettiin asiantuntijoille. Tilaisuuden todettiin olleen onnistunut kokeilu, jota voidaan toteuttaa tulevissakin kaavaprosesseissa.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 149 ALOITUSVAIHE • Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen (MRL 63 §) • Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen (MRL 63 §) • Ensimmäinen viranomaisneuvottelu (MRL 66 §, ja MRA 11 §)

TAVOITEVAIHE • Kaavan linjaukset ja tavoitteet ottaen huomioon tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja vuoropuhelu osallisten kanssa • Vaihtoehtoisten rakennemallien pääperiaatteet • Perusrakenteen periaatteet

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKISTAMINEN • Liittojen yhdistyminen • Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen (MRL 63 §) • Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen (MRL 63 §), aikaisempien kaavaprosessien keskeyttäminen • Ensimmäinen viranomaisneuvottelu (MRL 66 §, ja MRA 11 §)

VALMISTELUVAIHE • Selvitysten laatiminen ja hyödyntäminen • Luonnoksen valmistelu ja vaikutusten arviointi • Valmisteluaineiston (luonnoksen) nähtäville asettaminen (MRL 62 § ja MRA 30 §) • Mahdollisuus lausuntoihin ja mielipiteiden esittämiseen (MRA 30 §)

EHDOTUSVAIHE • Saadun palautteen ja mahdollisten lisäselvitysten perusteella laaditaan ehdotus • Vaikutusten arviointia tarkennetaan • Kaavaehdotus asetetaan nähtäville (MRL 65 §) • Mahdollisuus lausuntojen ja muistutusten antamiseen (MRA 30 §) • Jos kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti asetetaan se uudelleen nähtäville

HYVÄKSYMISVAIHE • Käsitellään ehdotuksesta annetut muistutukset ja lausunnot • Toinen viranomaisneuvottelu (MRA 11 §) • Tehdään tarpeelliset muutokset kaavaehdotukseen • Tarvittaessa kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville (MRA 32 §) • Kaava hyväksytään maakuntavaltuustossa ja saatetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi (MRL 31 §) • Mahdollisuus valittaa maakuntavaltuuston päätöksestä ympäristöministeriöön (MRL 188 § ja 191 §) VAHVISTAMISVAIHE • Ympäristöministeriön vahvistamispäätös (MRL 31 §) • Mahdollisuus valittaa ympäristöministeriön päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (lainvastaisuuden perusteella)

Kuva 26. Maakuntakaavan laadinnan vaiheet

150 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 KAAVAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA

151 9. KAAVAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA

9.1. Kaavan toteuttaminen kuntakaavan hankkeistamista Uusimaa-ohjelman ja siihen liittyvän toteuttamissuunnitelman avulla. 9.1.1. Kaavan toteuttajat ja edistäjät Hankkeistamista voidaan edistää myös EU:n ra- Maakuntakaava ei ole toteuttamissuunnitelma. kennerahasto-ohjelmien puitteissa. Kaava toteutuu yksityiskohtaisempien suunnitel- Kaavoituksella voidaan vain rajallisesti vaikut- mien kautta. Maakuntakaavan hyväksyminen ja taa liikennejärjestelmän kehittämiseen. Kaavan vahvistaminen eivät tuo suoraan muutoksia aluei- tavoitteiden mukaista liikennejärjestelmää toteut- den käyttöön tai velvoita aloittamaan suunnittelua, tavat erityisesti kunnat ja valtio tehdessään pää- esimerkiksi kuntakaavoitusta. Monia merkittäviä töksiä liikenneverkon kehittämisestä ja ylläpidos- alueidenkäyttöön liittyviä hankkeita ei kuitenkaan ta, joukkoliikennepalveluista ja mm. taloudellisista voida toteuttaa ilman maakuntakaavassa esitettä- ohjauskeinoista. Liikennejärjestelmää on tarpeen vää ratkaisua eikä maakuntakaavan suunnittelu- kehittää ja liikkumiseen vaikuttava toimintaym- periaatteiden vastaisesti. Toteuttaminen edellyttää päristö muuttuu myös maankäytöstä riippumatto- yleensä jonkin erityislain soveltamista. mista syistä. Maakuntakaavan päätoteuttajana ovat alueen Alueellisissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa kunnat. Kunnan toteutusvastuu konkretisoituu esitetään liikennejärjestelmän kehittämistarpeet kuntakaavoituksen yhteydessä. Kun alueiden käyt- yksityiskohtaisemmin huomioiden myös ne liiken- töön vaikuttavia suunnitelmia tehdään tai tarkiste- nejärjestelmään kohdistuvat tarpeet, joita ei voida taan, tulee maakuntakaava ottaa huomioon. Kun- ohjata yleispiirteisellä maankäytön suunnittelulla. takaavoituksen lainmukaisuutta mm. suhteessa Liikennejärjestelmä- ja joukkoliikennesuunnitel- maakuntakaavaan valvoo Uudenmaan elinkeino-, missa tarkennetaan myös muita liikennejärjestel- liikenne ja -ympäristökeskus (ELY). män kehittämistoimenpiteitä ja määritellään eri Valtiolla on merkittävä rooli kaavan toteuttaja- toimenpiteiden tavoitteelliset toteuttamisajankoh- na. Valtion toteutettavaksi kuuluvat maakuntakaa- dat ja kustannus- ja vastuunjako. Uudellamaalla vassa osoitettavat maantiet, radat, laajojen suoje- liikennejärjestelmäsuunnittelusta vastaavat HSL luohjelmien alueet ym. Valtiolla on myös merkit- ja maakuntaliitto. Joukkoliikenteen keskeisiä vi- tävä rooli aluerakenteen kannalta tarkoituksen- ranomaisia ovat Uudenmaan ELY-keskus, HSL ja mukaisen liikennejärjestelmän, myös muun kuin lähijunaliikenteen osalta myös liikenne- ja viestin- infrastruktuurin, toteuttamisessa. Valtioneuvoston täministeriö. liikennepoliittinen selonteko linjaa hallituskau- Maakuntakaavaan sisältyy aluevarauksia ja den aikana tehtävät liikennejärjestelmän kehittä- muun muassa liikenneväylien linjauksia, jotka to- mistoimet ja esittää suuntaviivat myös seuraavalle teutuvat mahdollisesti vasta pitkän ajan kuluttua. hallituskaudelle. Vuonna 2012 hyväksytyn selon- Tällaisten hankkeiden tai suunnitelmien toteutu- teon mukaan ratahankkeita, perusväylänpitoa ja mista tai toteuttamistapaa ei aina tiedetä ennalta. pienempien hankkeiden toteutusta tullaan pai- Varmuutta ei myöskään ole tulevista toteuttajista. nottamaan aiempaa enemmän. Joukkoliikenteen rahoitusta tullaan ohjaamaan aiempaa enemmän 9.1.2. Käyttöönottojärjestys ja toteutuksen ehdot kaupunkiseuduille. Selonteon linjaukset tukevat hyvin Uudenmaan maakuntakaavan toteuttamista. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksillä voidaan Maakuntakaavan periaatteiden mukaisella ohjata maakuntakaavaa toteuttavien toimenpitei- hanketoiminnalla voidaan luoda edellytyksiä kaa- den keskinäistä ajoitusta tai alueiden käyttöön- van toteuttamiselle myös kaavoitusjärjestelmän ottojärjestystä. Uudenmaan 2. vaihemaakunta- ulkopuolella. Maakuntakaava luo kaupan toimi- kaavassa on yhteen sovitettu aiempaa enemmän joille edellytyksiä hakeutua eri paikkoihin ja turvaa taajamiin ja liikenteeseen liittyviä kaavaratkaisuja kilpailuedellytykset. Kaupan hankkeiden toteuttaja asetettu ajoitukseen liittyviä suunnittelumäärä- minen on yksityisten toimijoiden päätösten varas- yksiä taajamiin liittyviin kaavamerkintöihin. sa, kuten myös muiden yksityisten työpaikkojen Uuteen raideliikenneyhteyteen liittyvien uu- sijoittuminen. sien taajama-alueiden suunnittelumääräyksissä Uudenmaan liiton merkittävin keino viestiä korostetaan, ettei taajamaa voi ottaa käyttöön en- kaavan tavoitteista ja edistää sen toteutumista on nen kuin uuden radan tai aseman rakentamises- yhteistyö kuntien kanssa, sekä siihen liittyvät lau- ta on sitova päätös. Toteuttaminen edellyttää siten suntomenettelyt. Uudenmaan liitto edistää maakunnan toimenpiteitä kaavoituksessa ja taajaman

152 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 toteuttamisessa sekä valtion suunnittelu- ja rahoi- vat ensisijaisesti kuntien voimassaoleviin, mutta tuspäätöstä radan tai aseman rakentamiseksi. myös valmistelussa oleviin, maankäytön suunni- Tavoitteelliseen ajoitukseen otetaan kantaa telmiin ja laadittuihin seudun strategisiin MAL myös taajamien ja työpaikka-alueiden reservialu- linjauksiin ja toteutusohjelmaan, HLJ 2011 pää- eiden suunnittelumääräyksessä. Reservialueiden tökseen, valtion liikennepoliittiseen selontekoon toteuttamisen on määritelty tulevan ajankohtai- ja valtioneuvoston asuntopoliittiseen toimenpide- seksi vasta kun muut yhdyskuntarakenteessa edul- ohjelmaan. Helsingin seudun ympäristöpalvelut lisemmat alueet on kyseisessä taajamassa tai kun- (HSY) ja Uudenmaan liitto osallistuvat sopimuk- nassa hyödynnetty ja pääsääntöisesti vasta maa- sen seurannan valmisteluun ja järjestämiseen. kuntakaavan suunnittelukauden loppupuolella. Koska kaavoitus ja sitä mahdollisesti edeltävä Reservialueen käyttöönottamisesta vastaa kunta. maanhankinta vievät vuosia edetessään suunnit- Kaavamerkintöjen ajoitukseen sisältyviä suunnit- teluvaiheesta toteutukseen, on kunnille on ensiar- telumääräyksiä sekä niiden tavoitetta ja vaikutuk- voisen tärkeää saada mahdollisimman aikaisessa sia on kuvattu tarkemmin luvussa 5. vaiheessa varmuus alueen mahdollisesti edellyttä- mistä valtion investoinneista. Maakunnan aluera- 9.1.3. Valtion ja kuntien sopimusmenettelyt kenteen kannalta olennaisia valtion investointeja toteutuksesta ovat uudet tai merkittävästi kapasiteettia lisäävät liikenneväylähankkeet, uusien taajama-alueiden Maakuntakaavan mukaisen aluerakenteen toteu- käyttöönoton edellytyksenä etenkin ratahankkeet. tumista voidaan edistää kuntien ja valtion yhtei- Yhdyskuntarakenteen toimivuus edellyttää usein sillä sopimuksilla. Tällaisia sopimuksia on tehty myös pienempiä väyläinvestointeja sekä kunnan muun muassa yhteisvastuulliseen asuntopolitiik- ja valtion yhteistä sopimusta joukkoliikennepal- kaan ja liikennejärjestelmiin liittyen. velujen järjestämisestä uudelle alueelle. Erityisesti Kuntien ja valtion välistä aiesopimusmenettelyä raideliikenteeseen tukeutuvien taajama-alueiden maankäytön, liikenteen ja asumisen asioissa on 2. toteuttamisen edistämiseksi olisi tarpeen edelleen vaihemaakuntakaavan aikana aktiivisesti kehitetty kehittää MAL aiesopimusmenettelyä ja sopimuk- Helsingin seudulla. Helsingin seudun MAL-aieso- sen sitovuutta myös raideliikenneinvestointien pimus 2012-2015, allekirjoitettiin 20.6.2012. Ai- osalta. esopimuksen allekirjoittajia ovat Helsingin seudun 14 kuntaa ja valtio (liikenne- ja viestintäministeriö, 9.1.4. Toteuttamisen epävarmuustekijöitä ympäristöministeriö ja Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARA) sekä Helsingin seudun lii- Maakuntakaavan mukainen aluerakenne mahdol- kenne (HSL). Sopimuksessa on määritelty asunto- listaa erilaisia kehityspolkuja ja paikallisia ratkai- tuotannon tavoitteet, kuntien kaavoituksen keskei- suja. Maakuntakaavalla ei osoiteta rakentamisen set periaatteet ja liikennejärjestelmän kehittämi- määrää ja toteutuksen ajankohtaa. Eräs kaavan seen liittyvät toimenpiteet. Toimenpiteet perustu- toteuttamiseen liittyvä riski on se, että alueraken-

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 153 ne toteutuu vain osittain, liian väljänä tai kuntien • Maakuntasuunnitelman ja muiden ohjelmien kesken niin eriaikaisesti, ettei joukkoliikennetar- vaikutus jonnan lisäämiselle synny edellytyksiä. Kuntien • Maakuntakaavan toteutumisen seurannan kesken voi olla vaikeaa saada sovittua koko alueen avulla ilmenevät tarpeet kannalta tarkoituksenmukaisimmista maankäytön • Muutokset ulkoisissa olosuhteissa, ympäristös- kehityspoluista. sä tai tietoperustassa Kaupan hankkeiden toteuttaminen on yksi- • kuntarakenteen olennaiset muutokset tyisten kaupan toimijoiden varassa. Ne edellyttä- vät kuitenkin kuntakaavoitusta sekä siihen liitty- Tarpeen mukaan maakuntakaava uudistetaan ko- viä kaupan palveluverkkoselvityksiä ja vaikutusten konaisuudessaan tai laaditaan eri aihepiirejä tai arviointia. aluekokonaisuuksia käsitteleviä vaihemaakunta- Valtion ja kuntien rahoitus liikennejärjestelmän kaavoja. ylläpitoon ja kehittämiseen saattaa olla riittämätön suhteessa alueen väestön ja työpaikkojen kasvuun. 9.2.2. Seurannan periaatteita Tällöin yhdyskuntarakenteesta saattaa muodostua aiempaakin autoriippuvaisempi ja samalla liikku- Maakuntakaavoituksen seurannassa tarkastellaan misen sujuvuus voi kärsiä. Tällöin myös elinkeino- maankäytön muuttumista ja suunnittelutilan- elämän kuljetukset voivat häiriintyä henkilöliiken- netta sekä muutosta ohjaavaa tahtotilaa erilaisten teestä ruuhkautuvilla väylillä. tunnuslukujen avulla. Seuranta kohdistuu toisaal- Yksi suurimmista epävarmuustekijöistä maata tehtyjen strategisten valintojen vaikuttavuuden kuntakaavan mukaisen aluerakenteen mukai- seurantaan ja toisaalta toimintaympäristön kehit- selle kehitykselle on, pystytäänkö maankäytön tymisen seurantaan. Toinen kuvaa sitä miten ta- ja liikenteen suunnittelua, rahoitusta ja toteu- voitteet on saavutettu ja toinen sitä, miten tavoit- tusta tekemään yhtäaikaisesti. Jos rataverkkoon teet tulisi tulevaisuudessa asettaa. ei investoida, heikentää nykyisen aluerakenteen Seuranta toteutetaan koko maakuntakaavako- tiivistäminen ja täydentäminen liikennejärjestel- konaisuudelle, josta 2. vaihemaakuntakaava muo- män toimivuutta eikä vie sitä toivottuun joukko- dostaa osan. Maakuntakaavakokonaisuutta ohjaa- liikennettä painottavaan suuntaan. Tiivistäminen vat päätavoitteet on kirjattu maakuntasuunnitel- ei voi kunnissa edetä tehokkaasti ilman jatkuvia miin ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoittei- pieniä kustannustehokkaita tieverkkoon, pyöräi- siin. Kaavan seurannassa olennaisia asioita ovat 2. ly- ja kävely-yhteyksiin ja mm. meluntorjuntaan vaihemaakuntakaavan teemoista mm: kohdistuvia kehittämishankkeita. Infrastruktuu- rin rakentamisen lisäksi valtion ja kuntien tulee • kuntien asema- ja yleiskaavoituksen sijainti ja sitoutua myös joukkoliikennetarjonnan ylläpitoon määrä ja kehittämiseen. • alueiden rakentuminen ja liikennejärjestelmän Väestönkasvun tulisi sijoittua ensisijaisesti kehittäminen taajamiin. Jos hajarakentamisen määrä kuitenkin • yhdyskuntarakenteen tiivistyminen kasvaa edelleen, se heikentää vastaavasti taajamien • kylien kasvu ja maaseutualueiden rakenteen kasvun edellytyksiä ja sitä kautta edelleen palvelui- hajautuminen den järjestämisen kannattavuutta. • erilaisten yhdyskuntarakenteen toimintojen saavutettavuus 9.2. Kaavan toteutumisen seuranta • kaupan palveluverkon toteutuminen • liikenteen sujuvuus , taloudellisuus, ympäristö- vaikutukset 9.2.1. Kaavan ajantasaisuuden arviointi Maakuntakaavan ajantasaisuuden arvioinnin läh- Maakuntakaavan toteutumisen seuranta on jat- tökohtana on maakuntakaavan vastaavuus maan- kuvaa. Seuranta tuottaa tietoa paitsi maakuntakaa- käyttö- ja rakennuslain vaatimuksiin sekä maa- voituksen kehittämiseen, myös esimerkiksi maan- kunnan keskeisiin kehittämistavoitteisiin. Maa- käytön asumisen ja liikenteen (MAL) seurannan kuntakaavan tai sen tiettyjen aihepiirien tai alu- tarpeisiin, liikennejärjestelmä- ja joukkoliikenne- eiden kaavaratkaisun ajantasaisuutta heikentäviä suunnitteluun sekä edunvalvontaan. Seurannas- tekijöitä voivat olla mm.: sa hyödynnetään Uudenmaan liiton sekä muiden viranomaisten tuottamia tilasto- ja paikkatieto- • Suunnittelun lähtökohtina olevien valtakun- aineistoja. Koottu seuranta-aineisto on, siltä osin nallisten alueidenkäyttötavoitteiden, kehittä- kun käyttöoikeudet ovat liiton määriteltävissä, misperiaatteiden tai lainsäädännön muutosten kuntien ja seudun toimijoiden hyödynnettävissä. vaikutukset

154 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Yhteisesti sovitut strategiset tavoitteet ja prioriteetit

• Maakuntasuunnitelmista ja VAT:sta johdetut maakuntakaavojen tavoitteet • Maakuntakaavojen ratkaisut tavoitteisiin (kaava-aineistot) Päätösten • Toimintatavat, joilla maakuntakaavan Strategisia tekeminen tavoitteita ja ratkaisuja jalkautetaan tavoitteita analysoitujen (lausunnot, viranomaistyö, tiedotus) mittaavien tietojen tietojen pohjalta kokoaminen

• Toimintaa arvioi- Indikaattorit mittaavat daan kehittämisen • tavoitteiden toteutumista, näkökulmasta. Mitä 1 sekä on tehty oikein, mitä • maakuntakaavan ratkai- heikommin ja jos sujen ja toimintatapojen tätä jatketaan, mihin 5 2 osuutta toteutumisessa se johtaa.

Ohjelmat ja järjestelmät

• Raportoinnin 4 3 • Mitä on tapahtunut taso ja aiheet > Miten ja miksi? vastaavat kullekin • Mitä tapahtuu nyt taholle olennaisiin > Mikä on seuraava kysymyksiin Järjestelmät tukevat seurannan rakentamista, siirto? eivät määrittele sitä • Mitä tulee tapahtumaan > Mikä on paras/huo- noin tulevaisuus? Analysoitujen Mitattujen tietojen tietojen esittäminen analysointi

Kuva 27. Maakuntakaavan toteutumisen seurannan vaiheet ja vaiheiden tavoitteet.

Alkuperäisen lähteen pohjalta muokattu. Lähde Bernard Marr

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 155 9.3. Kaavaratkaisun edellyttämät Maakuntakaavan mukaista aluerakenteen kehi- liikennejärjestelmän kehittämistarpeet tystä voidaan tukea monilla eri liikennejärjestel- Maakuntakaava mahdollistaa monia eri aluera- mään kohdistuvilla toimilla. Osalle tarve voidaan kenteen kehityspolkuja. Liikennejärjestelmän esittää suoraan kaavan vaikutusten arvioinnin kehittämisohjelmalla osoitetaan suuntaa, johon kautta. Moni yksityiskohtaisemmissa liikenne- maakuntakaavan ja liikennejärjestelmän kehittä- järjestelmäsuunnitelmissa esitetty toimenpide tai minen oikein ajoitettuna ja mitoitettuna parhaim- hanke tukee myös kaavalle asetettujen tavoitteiden millaan johtavat. Uudenmaan 2. vaihemaakuntaa saavuttamista, vaikka yleispiirteisen maakunta- on valmisteltu ottaen huomioon VATien tavoitteet kaavan vaikutusten arvioinnilla ei kaikkien tarve kestävästä aluerakenteesta ja liikennepoliittisen suoraan tulekaan esille. Tässä yhteydessä esitet- selonteon tuomat reunaehdot valtion liikennera- tävät liikennejärjestelmän kehittämistarpeet ovat hoituksen tasosta ja sen suuntaamisesta. kooste sekä kaavan vaikutusten arvioinnin kautta Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavassa on kä- nousseista tarpeista, että liikennejärjestelmäsuun- sitelty erityisesti asumisen ja työpaikkarakentami- nitelmissa esitetyistä, kaavaratkaisua selkeästi tu- sen sijoittumista. Maakuntakaavan liikenteellinen kevista kehittämislinjauksista. arviointi ja sen perusteella esitettävät kehittämis- Kehittämistarpeista esitetään ensin niitä, joita tarpeet käsittelevät siten asutuksen ja sitä seu- tarvitaan hyödynnettäessä nykyistä yhdyskunta- raavan työpaikkarakentamisen tuottamaa henki- rakennetta tiivistämällä ja tehostamalla olemassa löliikennettä. Tavaraliikenteen tarpeet on otet- olevan liikennejärjestelmän käyttöä. Näiden lisäksi tu huomioon olettaen sen kasvavan ja sijoittuvan esitetään niitä toimenpiteitä ja hankkeita, joita tar- liikenneverkolle trendin mukaisesti. Seuraavissa vitaan kun uusia taajamatoimintojen alueita ote- maakuntakaavoissa tavaraliikenteen ja logististen taan käyttöön. Kehittämistarpeet esitetään, jotta toimintojen tilavaraustarpeet käsitellään tarkem- ne voidaan ottaa huomioon liikennejärjestelmästä min ja niiden edellyttämät liikennejärjestelmän vastaavien viranomaisten päätöksenteossa, liiken- kehittämistarpeet täsmentyvät. nejärjestelmäsuunnittelussa sekä kaavoituksessa.

156 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Liikkumisen kysyntään voidaan vaikuttaa Taloudellisilla ohjauskeinoilla voidaan vaikut- Liikkumisen kysyntään vaikuttamisen näkökul- taa liikenteen suuntautumiseen, ajankohtaan sekä masta olennaista on minne rakennetaan ja miten käytettäviin kulkumuotoihin. Verotukseen ja lii- tehokkaasti rakennetaan. Alueita tulee ottaa käyt- kenteen hinnoitteluun liittyvien keinojen käyttö on töön sellaisessa järjestyksessä, että kävelyn, pyö- pääosin valtion vastuulla. Liikkumisen ohjauksel- räilyn ja joukkoliikenteen yhteydet voidaan toteut- la, kestävien kulkutapojen palvelujen kehittämisel- taa heti alueen rakentumisen yhteydessä. lä ja markkinoinnilla, voidaan myös ohjata ihmis- Maakuntakaavan aluerakenteen lähtökohta on ten liikkumistottumuksia yhteiskunnan kannalta tiivistää nykyisiä taa- toivottuun suuntaan. Maankäytön ja jamia, painottaen jo liikennejärjestelmän nyt joukkoliikenteel- Liikennejärjestelmän käyttöä kannattaa tehostaa toteutumisen lä hyvin saavutettavia samanaikaisuus alueita sekä rakenteil- Liikennejärjestelmän käyttöä tehostamalla voi- la olevien Kehäradan daan paikoin vähentää tai lykätä tarvetta suuriin ja metron aseman- väyläinvestointeihin ilman, että liikenteen suju- seutuja. Vasta tämän jälkeen on tarpeen laajentaa vuus merkittävästi kärsii. Nykyisen liikenneverkon rakentamista muille taajama-alueille. Nykyisten ylläpidosta ja tarvittavista korjauksista on huoleh- ratojen asemanseuduilla on täydentämisen varaa ja dittava. tarvetta erityisesti Rantaradan ja Kerava–Lahti Oi- Liikenneverkon ylläpito Liikenteen hallin- koradan varrella. Pääradan ja metron varrella tii- edellyttää rahoitusta nan keinoin voidaan vistämisvaraa on vähemmän, mutta hyvän joukko- liikennettä ohjata liikennetarjonnan vuoksi nämä asemanseudut ovat ruuhkien mukaan erittäin hyviä kasvusuuntia. Pääkaupunkiseudulla liikenneverkon vähemmän kuormittuneisiin osiin, ja Pääradan varrella matkustajia on ruuhka-aikaan antaa etuisuuksia joukkoliikenteelle tai tavaralii- paikoin jo enemmän kuin ratakapasiteetti mah- kenteelle ja näin tehostaa liikenneverkon käyttöä. dollistaa junavuoroja. Raideliikenteen kulunvalvontaa tehostamalla ja Rakenteilla olevat Kehärata ja Länsimetro vaikkapa metron automatisoinnilla voidaan saada mahdollistavat täydennys- merkittäviä hyötyjä. Hyödynnetään rakentamisen tehokkaan Yhteiskunnan tukea joukkoliikenteelle tulee maankäytössä joukkoliikenteen ja mo- ohjata niille reiteille ja alueille, joilla joukkoliiken- olemassa olevat nipuolisten alakeskusten teellä on kehittymismahdollisuuksia. Maakun- ratakäytävät varaan. Etenkin Kehäradan takaavassa on osoitettu tiivistettäviä taajamatoi- maankäyttö tuo tarpeen ke- mintojen alueita pääosin sellaisiin taajamiin joissa hittää myös alueen tie- ja on edellytykset vahvistaa jo nykyisin hyvää jouk- katuverkkoa. Elinkeinoelämän ja tavaraliikenteen koliikennetarjontaa. Joukkoliikenteen resurssien kannalta merkittävä Kehä III sekä muut tieyhteydet suuntaamisessa ensisijaisia alueita ovat taajamat. satamiin ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle eivät Kylissä ja muualla saa ruuhkautua entisestään alueen rakentumisen haja-asutusalueella myötä. Liikennejärjestelmän tulee kuntien järjes- Erityisen vahvaan, pääosin ilman yhteiskunnan käyttöä voidaan tää minimissään la- tukia toimivaan linja-autoliikenteeseen tukeutuvia tehostaa älyliikenteen kisääteiset kuljetuk- alueita ovat pääkaupunkiseudun lisäksi Helsin- keinoin set mm. kouluun. kiin suuntautuvan joukkoliikenneyhteyden varrel- Uudellamaal- la olevat taajamat, mm. Porvoo, Lohja, Nummela, la HSL, Uuden- Tuusula ja Klaukkala. Näiden taajamien tiivistämi- maan ELY- keskus ja sekä lähijunaliikenteen osalta sellä luodaan edellytyksiä joukkoliikennetarjonnan liikenne- ja viestintäministeriö ovat keskeisiä lisäämiselle. Joukkoliikenteen taloudellisesti jär- joukkoliikenteen suunnittelusta ja toteutukses- kevä järjestäminen ta vastaavia viranomaisia. Kuntien kaavoituksel- edellyttää noin 20 Tiivistetään jo nyt la kuitenkin ratkaistaan miten hyvät edellytykset asukasta/ha. Tiivis vahvaan linja- joukkoliikenteen käytölle luodaan. Kunnat myös rakenne mahdollis- autoliikenteeseen rahoittavat suurimman osan joukkoliikenteestä. taa myös lähipalve- tukeutuvia taajamia Kaavojen kustannusvaikutusten arviointiin on syy- luiden syntymisen tä ottaa mukaan myös tavoitteena olevan joukkolii- ja parantaa mah- kenteen järjestämisen rahoitussuunnitelma. dollisuuksia tehdä matkoja kävellen ja pyöräillen. Pääkaupunkiseudun eri alueiden saavutet- Yhteiskunnan tukien varassa oleva joukkolii- tavuutta joukkoliikenteellä seudun ulkopuolel- kenne tarvitsee lisää matkustajia, jotta edes nykyi- ta voidaan parantaa järjestämällä mahdollisuudet nen palvelutaso ruuhka-aikoina voidaan säilyttää. sujuville vaihdoille säteittäisten ja poikittaisten lii-

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 157 Joukkoliikennepalvelujen kenteiden välillä. sujuvuusongelmat ovat Helsingin katuverkolla. suunnittelu Vaihtomahdolli- Seudulliselle linja-autoliikenteelle tärkeät Turun- ja maankäytön suuksien järjes- väylä (vt 1) Nummelan ja Lohjan suunnasta Hä- suunnittelu pitää saada tämiseen pitää meenlinnanväylä (vt 3 välillä Klaukkala Kehä III) kohtaamaan velvoittaa myös Nurmijärven suunnasta sekä Tuusulanväylä (kt 45) liikennöitsijöitä. Tuusulan suunnasta ovat vaarassa ruuhkautua jo Tähän tulee kiinnittää huomiota kilpailutettaessa vähäisillä maankäytön lisäyksillä. Pääkaupunki- liikennettä ja myönnettäessä reittilupia sekä aika- seudun sisäiselle taulusuunnittelussa sekä lippu- ja informaatiojär- liikenteelle tärkeät jestelmien kehittämisessä. Tavoiteltavaa on, että Linja-autoliikenteen Vihdintie (mt 120) koko alueella on yhtenäinen joukkoliikenteen lip- sujuvuudesta on ja Jokiniemen- pujärjestelmä, jolla on mahdollista maksaa matkat huolehdittava, tie ruuhkautuvat kaikissa joukkoliikennevälineissä. Joukkoliiken- rata ei vie kaikkialle todennäköises- teen lippu- ja tariffijärjestelmän kehittäminen ja ti hieman pidem- laajentaminen lisää ennusteiden mukaan pääkau- mällä aikavälillä. punkiseudun ulkopuolisen alueen joukkoliiken- Laajasaloon suunniteltu kasvu ruuhkauttaa linja- teen käyttöä merkittävästi. autoliikenteen käyttämän katuverkon, ellei alueen tehokasta joukkoliikenneyhteyttä toteuteta saman- aikaisesti maankäytön kanssa. Joukkoliikennejärjestelmän toimivuuteen Koko kaava-alueen joukkoliikennejärjestel- vaikuttavat infrastruktuurin lisäksi myös mässä pitää selvittää seudullisen linja-autoliiken- monet muut asiat teen sisääntuloreitit huomioiden reittien ruuhkau- tuneisuus ja mahdollisuudet parantaa vaihtoyh- teyksiä pääkaupunkiseudun sisäiseen joukkolii- Tiivistäminen ja täydentäminen edellyttävät useita kenteeseen. Länsimetron rakentuessa Länsiväy- pieniä, mutta kustannustehokkaita hankkeita lältä vapautuva väyläkapasiteetti kannattaa hyö- Maankäytön tiivistäminen ja täydentäminen sekä dyntää joukkoliikenteessä. Mahdollisuudet ohjata liikennejärjestelmän käytön tehostaminen edel- Turun, Lohjan ja Vihdin suunnasta tuleva joukko- lyttävät etenkin paikallisia pieniä, mutta usein liikenne Tukholmankadun ja Mannerheimintien hyvinkin kustannustehokkaita väyläinvestointeja. ruuhkaisten osuuksien sijaan Kehä II ja Länsi- Pienten kehittämishankkeiden merkitys koros- väylän kautta Kamppiin pitää selvittää. tuu tiivistettävissä taajamissa. Kävelyn ja pyöräilyn Väestö- ja työpaikkamäärien kasvu tuo tar- yhteydet, linja-autoliikenteen etuisuudet tie- ja peita myös tieliikenteen väylien kehittämiselle. katuverkolla, liityntäpysäköinnin ja vaihtopaikko- Päätieverkosta Lahdenväylä (vt 4) on ruuhkautu- jen kehittäminen sekä tavaraliikenteen toimivuutta massa nopeasti erityisesti Kehä III pohjoispuolel- parantavat investoinnit tarvitsevat huomattavas- la Järvenpäähään saakka. Etenkin autoliikennet- ti nykyistä enemmän rahoitusta. Rahoitusta tulee tä haittaavia pidemmällä aikavälillä ruuhkautu- suunnata myös liikenteen haittojen lieventämi- via tieosuuksia ovat myös Länsiväylä (kt 51 välillä seen, kuten meluntorjuntaan ja liikenneturvalli- Kivenlahti-Helsinki), Kehä III (kt 50) ja Kehä I (mt suushankkeisiin, jotka ovat usein välttämättömiä 101) länsiosa. tiivistettäessä ja täydennettäessä yhdyskuntara- Jo ny- kennetta. Myös tieliikenteen kasvuun kytilassa ja Tiivistäminen ja täydentäminen edellyttävät lähivuosina on varauduttava, myös paikallista tieverkon kehittämistä. Paikoin tarpeellisia keskusta-alueen tiivistäminen on mahdollista joukkoliikenne ei palvele joukkoliiken- vain uuden ohikulkutien rakentamisella tai mer- kaikkia matka- ja teen vaihto- kittävällä parantamisella. Taajaman merkittävä kuljetustarpeita paikkoja tär- kasvu, tiivistäminen ja mm. liikenneturvallisuu- keimmät ovat den parantaminen edellyttävät uutta tiejärjestelyä Jokeri 1 linjan mm. Klaukkalan, Hyrylän ja Porvoon taajamissa. ja myöhemmin Raidejokerin sekä Jokeri 2 linjan Ohikulkuteiden varrelle hakeutuvia vähittäiskau- vaihtopaikat säteittäisten joukkoliikenteen yhteys- pan keskittymiä ja työpaikka-alueita sekä hajara- välien risteämiskohdissa. Metroverkon laajentu- kentamista pitää kuitenkin samaan aikaan pystyä essa pitää varautua paitsi vaihtomahdollisuuksiin hallitsemaan. myös liityntäpysäköintiin. Linja-autoliikenteen sujuvuuteen on kiinnit- Liityntäpysäköinnin kehittämisen painopiste tää huomiota niillä suunnilla, joista ei ole raidelii- on pääkaupunkiseudun ulkopuolella alueilla, joil- kennettä. Kaikilta suunnilta tultaessa suurimmat la ei ole väestömäärän ja maankäytön edellytyksiä

158 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 tehokkaisiin suoriin joukkoliikenneyhteyksiin tai Raidejokeri ja Pääkaupunkiseudun syöttöliikenteeseen asemille. Polkupyörien liityn- Jokeri 2 ovat myös poikittaisessa joukko- täpysäköintiä ja pyöräily-yhteyksiä pitää kehittää maakunnallisesi liikenteessä on kehit- kaikilla raideliikenteen asemilla ja vahvimmilla tärkeitä hankkeita tämistarpeita jo nyky- linja-autoliikenteen tilassa, mutta maan- Liityntäpysäköinti ja tarjonnan pysäkeillä. käytön tiivistyminen vaihtopaikat tekevät Tällä hetkellä suu- korostaa niiden merkitystä. Kiireellisiä suurempia joukkoliikenteestä rimmat liityntäpysä- hankkeita ovat Raidejokerin toteuttaminen ja Jo- verkoston köinnin kehittämis- keri 2 linjan vaatimat järjestelyt. Myös näiden han- tarpeet ovat päära- kesuunnitelmat ovat käynnissä ja Jokeri 2 linjan dan rautatieasemilla. arvioidaan liikennöivän jo lähivuosina. Linja-autoliikenteessä liityntäpysäköintijärjestel- Maankäytön kehittyessä myös metroverkkoa mää pitää kehittää etenkin Lohjan, Vihdin, Por- kannattaa laajentaa. voon ja Tuusulan suunnilta. Tieliikenteen osalta suurimmat ongelmat Kehä I ja Kehä III ovat poikittaisessa lii- Uutta liikenneverkkoa ja lisäkapasiteettia tarvitaan eivät saa muodostua tukemaan maakunnan kasvua kenteessä. Ensisijaista valtakunnallisten tulee olla, että poikit- Maakunnan kasvu edellyttää jatkuvaa rahoitusta kuljetusten taisen liikenteen kasvua pieniin investointeihin, joilla voidaan hillitä li- pullonkaulaksi. pyritään hillitsemään sääntyvän liikenteen aiheuttamia haittoja. Maan- joukkoliikennettä ke- käytön arvioitu kasvu, alueen ulkopuolelta tulevan hittämällä, mutta Kehä liikenteen lisääntyminen sekä liikennejärjestelmän I ja Kehä III kautta kulkevan raskaan ja valtakun- nykyiset toimivuus- ja ympäristöongelmat edel- nallisen liikenteen sujuvuudesta tulee huolehtia lyttävät myös isoja liikenneverkon kapasiteettia pullonkauloiksi muodostuvia kohtia parantamalla. lisääviä väylähankkeita. Isojen investointien tar- Kehä III:n itäpäässä kapasiteettiongelmat haittaa- ve voidaan ajoittaa jo tällä hetkellä kiireellisiin ja vat jo nyt Vuosaaren sataman liikennettä. Poikit- maankäytön lisääntymisen myötä ajankohtaisiksi taisliikenteen yhteyksien kehittämiselle muodos- tuleviin hankkeisiin. tuu tarvetta myös Keski-Uudenmaan tasolla. Nykyisen rakenteen kannalta kiireellistä on pa- Pidemmällä aikavälillä, Pisara-radan rakenta- rantaa raideliikenteen välityskykyä. Tärkeitä hank- misen jälkeen, tarpeelliseksi muodostuu Lentora- keita ovat Pa- ta, joka mahdollistaisi paikallisliikenteen mer- sila–Riihimäki kittävän lisäämisen pääradalla ja asemanseutujen Nykyinen maankäyttö -rataosuuden kasvun. Lentoradalla on huomattavia valtakun- edellyttää lisäkapasiteettia välityskyvyn nallisia hyötyjä. pääradalle, Pisara rataa nostaminen, ja Espoon kaupunkiradan Pisara-radan Lentorata on valtakunnallinen hanke, jatkamista toteuttaminen joka mahdollistaisi myös pääradan varren ja Rantaradan maankäytön tehostamisen kehittäminen rakentamalla kaupunkirata Leppävaaran ja Espoon välille. Kustakin hankkeesta on suunnittelu käyn- Valtakunnallisestikin merkittävä kuljetuskäy- nissä tai käynnistymässä, mutta niiden toteutus tävän Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen on edellyttää vielä rahoituspäätöksiä. odottanut pitkään rahoitusta. Hanke on tärkeä erityisesti Hangon sataman kuljetuksille.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 159 Liikenneväylien pitkän aikavälin tilavaraukset sekä Klaukkalan rata. Maakuntakaavassa on osoitettu Porintie (vt 2) moottoritieksi välillä Numme- Kun nykyiseen liikennejärjestelmään tukeutuvia la–Karkkila. Yhteyden toteuttamisen tarve syntyy taajamia on tiivistetty ja täydennetty on pitkällä pääosin valtakunnallisen ja erityisesti tavaraliiken- aikavälillä tarpeen varautua myös uutta maankäyt- teen tarpeista. töä avaaviin raideliikenneyhteyksiin. Maakunta- Maakuntakaavassa on osoitettu myös liikenteen kaavassa on pitkän aikavälin tilavarauksina esitetty yhteystarpeita nuolimerkinnöillä. Nämä hankkeet ratoja, jotka eivät ole kiireellisiä nykyisen tai vähi- edellyttävät tarkempaa suunnittelua ennen kuin tellen tiivistyvän aluerakenteen kannalta. Nämä niiden toteuttamisen todellinen tarve ja ajankoh- radat ja niihin tukeutuva maankäyttö edellyttävät ta voidaan esittää. Niiden toteutus on Laajasalon myös ennen toteutumistaan merkittäviä investoin- yhteyttä lukuun ottamatta mahdollista vasta yh- teja muuhun rataverkkoon, erityisesti Helsingin teysvälin alkupään rakentamisen jälkeen. Pääosin ruuhkaisimmilla osilla. Kun uusia ratoja rakenne- joukkoliikenteelle suunniteltavina yhteysväleinä taan etenkin valtakunnallisista tarpeista johtuen, on esitetty seuraavat: tulee radat hyödyntää tehokkaasti myös taajamajunaliikenteen tarpeisiin ja ottaa käyttöön uusia taa- • Helsingin keskustasta Laajasaloon jamia ratojen varrella. • Sipoon Söderkullasta Porvoon suuntaan • Espoon Kivenlahdesta Kirkkonummen suuntaan Uudet pääradat, joilla on suuri valtakunnallinen • Nurmijärven Klaukkalasta Hyvinkäälle merkitys: • Espoo–Vihti–Lohja-rata, voidaan toteuttaa Muina jatkosuunnittelua vaativina liikenteen yhte- myös vaiheittain ystarpeina on osoitettu yhteys Helsingistä Tallin- • Uusi nopea rata Helsingistä itään Porvooseen naan, sekä nopean ja sieltä edelleen Kymenlaakson suuntaan, voi- Itäradan haarau- daan toteuttaa vaiheittain rakentamalla ensin Uusiin ratoihin tuminen Kosken- Lentorataosuus Pasilasta lentoaseman kautta ja tieyhteyksiin kylästä kohti Kou- pääradalle pitää varautua jo nyt, volaa. jotta niiden Maakunnallisia seutuliikenteen ratojen tilavarauk- toteuttamisedellytykset sia, joiden rakentaminen parantaisi merkittävästi säilyvät alueen sisäistä saavutettavuutta ovat Töölön metro

160 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 LÄHTEET JA LIITTEET

161 KIRJALLISUUS JA LÄHDELUETTELO

Lähes kaikkiin julkaisuihin on saatavissa verkkoversio.

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudella- Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvitys. Espoon kaupunki. maalla. Uudenmaan liiton julkaisuja E 118 - 2012 2009. Asiantuntija-arviot Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemal- Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset. Ympäristöministeriön leista 2035. Uudenmaan liiton julkaisuja E 112 - 2011 opas 10. 2003. Asiantuntijalausunnot maakuntakaavaluonnoksesta. Uuden- Maakuntakaavan taajamatoimintoihin liittyvä luontoselvitys maan liiton julkaisuja E 117 - 2011. 2011. Uudenmaan liiton julkaisematon raportti. 2011. Espoo-Salo -oikorata. Ympäristövaikutusten arviointimenette- Maankäyttö- ja rakennuslain 9a-luvun vähittäiskauppaa ly. Arviointiselostus. Liikennevirasto. 2010. koskeviin erityisiin säännöksiin liittyvät siirtymäsäännökset. Ympäristöministeriön ohje 4.4.2012 (YM2/501/2012).. EU:n ehdotus uudeksi prioriteettihankkeeksi ”Pohjolan kaari” LVM perusmuistio 19.05.2009. LVM2009-00234 Liikenne- ja Maaseudun alueelliset kehittämistoimenpiteet Uuden- viestintäministeriö (2009). maan TE-keskuksen alueella ohjelmakaudella 2007–2013. 22.10.2009. Uudenmaan TE-keskus. Helsingin seudun kehityskuva 2050 ”RAJATON METROPO- LI”. MAL-neuvottelukunnan puheenvuoro. Helsingin kaupungin Maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset peltoalueet Uudel- talous- ja suunnittelukeskuksen julkaisuja 3/2011. lamaalla. Uudenmaan liiton julkaisuja E 115 - 2011. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutus- Mansikkapaikat Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Uuden- ohjelma (MAL 2020). Helsingin kaupungin keskushallinnon maan liiton julkaisuja E 108 - 2010. julkaisuja 2012:23 Metropolialueelle kestävä aluerakenne. Uudenmaan liiton Helsingin seudun työssäkäyntialueen laajan liikennetutkimuk- julkaisuja. 2008. seen (LITU 2008) yhteenveto. HSL esitteitä 33/2010. Helsingin Metropolimaakunnan toimintaympäristö ja muutosilmiöt. Sep- seudun liikenne 2010. po Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy. Uudenmaan liiton julkaisuja Itä-Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaat luonnonympäristöt E 110 - 2010 (MALU). Itä-Uudenmaan liiton julkaisuja 96. 2010 Metsähallituksen lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaa- Itä-Uudenmaan maakuntakaava, selostus. Itä-Uudenmaan liiton vaan liittyvästä, Nuuksion Natura 2000 -aluetta koskevasta julkaisuja 97. 2010. Natura-arvioinnista. Metsähallitus. 18.1.2013 Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2035. Itä-Uudenmaan Missä maat on mainiommat. Uudenmaan kulttuuriympäristöt. liitto. Julkaisematon Uudenmaan liiton julkaisuja E 114 -2012. Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakenne- Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet. Natura- malleissa. Uudenmaan liiton julkaisuja E 111 - 2010 arviointi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavatyön pohjaksi. Uudenmaan liiton selvityksiä. 2013 Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi. Uudenmaan liiton raportti, julkaistaan 2013 Natura-arviointi osana Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan laadintaa. Kaavaehdotuksen vaikutukset Nuuksion Natura- Kaupan rakennemalleista maakuntakaavaluonnokseen. Uuden- alueeseen. Uudenmaan liiton julkaisematon selvitys. 2012. maan liiton julkaisematon raportti 2011 Nopea ratayhteys Helsingistä itään. Selvitys maakuntakaava- Kauppakeskukset osana kestävää kulutusta ja kaupunkiraken- luonnosta varten. Väliraportti. Liikenneviraston suunnitelmia netta; Vesa Kanninen, Annuska Rantanen; Yhdyskuntasuunnitte- 3/2011 lun Tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja C 82; Espoo 2010 Nopea ratayhteys Helsingistä itään. Selvitys Uudenmaan 2. Kaupungista seutu ja seudusta kaupunki: Helsingin maan- vaihemaakuntakaavaehdotusta varten. Liikenneviraston suunni- käytön kehityskuva. Timo Vuolanto, Rikhard Manninen, 2008. telmia 1/2012. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008: 4 Näkymiä maakunnan maisemahistoriaan. Uudenmaan paikka- Koulutusmateriaali. Marr, Bernard. Advanced performance tietoaineistot. Riionheimo Anna. Uudenmaan liiton julkaisuja E Institute. 2012. 113 - 2011. Luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen lausunto Uudenmaan 2. Porvoon suunnan joukkoliikenteen kehittämisvaihtoehtoja. vaihemaakuntakaavaehdotuksen Nuuksion aluetta koskevasta Muistio Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaa varten. Uudenmaan Natura-arvioinnista. Uudenmaan ELY-keskus. 3.1.2013 liiton julkaisuja E 122 - 2012. Luonnonympäristöjen arvottamisen kriteeristö Uudellemaalle. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin Loppuraportti. Uudenmaan liiton julkaisuja E 119 - 2012. kehittämisohjelma. Uudenmaan liiton julkaisuja C 65 - 2009. Lännentiet-kehityskäytäväselvitys. Uudenmaan liiton yhteistyö- Rantaradan Helsinki-Turku ratatekninen ja liikenteellinen julkaisuja C 66 - 2009. selvitys. Ratahallintokeskuksen julkaisu. 2008.

162 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Strukturmodeller för Nyland och Östra Nyland 2035. Nylands Verkkolähteet förbunds publikationer E 105 - 2010.

Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava, selostus. Uudenmaan liitto. ESA-oikoradan YVA:ssa tutkitut vaihtoehdot http://portal. 2008. liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/hankkeet/suunnitteilla/es- Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus, liikenteellinen poo_lohja_salo/Espoo-Salo_ratak%E4yt%E4v%E4t_YVA.pdf arviointi (30.1.2012). Uudenmaan liiton julkaisematon kalvosarja Korkeimman hallinto-oikeuden päätös kuntajakovalituksesta (pdf) 2012. 15.8.2008. www.kho.fi/paatokset/42158.htm Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksen liikenteelli- Nopea ratayhteys Helsingistä itään. http://portal.liikennevirasto. nen arviointi (15.12.2011). Uudenmaan liiton ja Liikenneviraston fi/sivu/www/f/hankkeet/suunnitteilla/maakuntavaraus julkaisematon raportti 2011. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan yhdyskuntarakenteen (RKY). www.rky.fi vyöhykkeet ja liikenteelliset vaikutukset v. 2035. Uudenmaan liiton julkaisuja E 123 - 2012. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. www.ymparisto.fi/ vat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan asemakaavavarannot ja suunnitelmat 2035. Uudenmaan liiton julkaisuja E 109 - 2010 Valtioneuvoston päätös kuntajaon muuttamisesta Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallien arviointi. Uuden- 28.6.2007 www.vn.fi/tiedostot/julkinen/pdf/Sipoo_paeaetoes/ maan liiton julkaisuja E 106 - 2010. VNpaeaetos.Sipoo-Vantaa-Hki.suomi.doc.pdf Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallien 2035 Urban- Zone liikkumisvyöhykkeet ja henkilöliikenteen vaikutusten arviointi. Uudenmaan liiton julkaisuja E 107 - 2010. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallit 2035. Uudenmaan liiton julkaisuja E 104 - 2010. Uudenmaan kehityssuunnat. Uudenmaan maankäytön, asumisen ja liikenteen kehityskuvan vaihtoehdot, 20.12.2008. Uudenmaan liiton julkaisuja. 2008. Esite. Uudenmaan maakuntakaava, selostus. Uudenmaan liiton julkaisuja A 17 - 2007. Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2033. Visio ja strategia. Uudenmaan liiton julkaisuja A 21 - 2010 Uudenmaan maankäytön, asumisen ja liikenteen kehityssuunnat vuoteen 2035, tiivistelmä. Uudenmaan liiton julkaisematon selvitys. 2008.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 163 LIITTEET

LIITE A Luontotiedot, aineistoluettelo tää myös Itä-Uudenmaan alueen. • Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalu- Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan laadinnassa hyödynnetyt eet Uudellamaalla (2004). Husa, J. & J. Teeriaho. Alueelliset LUONTOTIEDOT, aineistoluettelo ympäristöjulkaisut 350. Suomen ympäristökeskus. 469 s. • Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan liiton alueella (2002). Luettelointi aikajärjestyksessä, uusin ylimpänä Väre, S. YS-Konsultit Oy. Julkaisu 74, Itä-Uudenmaan liitto. 16s. • Suomen tärkeät lintualueet, paikkatietoaineisto (2002). Ylikunnalliset aineistot Suomen ympäristökeskus, BirdLife Suomi. • Seutu- ja maakuntakaavojen suojelualueet entisen Uuden- • Uudenmaan alueen luontotiedot ja 2. vaihemaakuntakaava maan alueelta. Uudenmaan liitto. (2013). Julkaisematon raportti, Uudenmaan liitto. • Luontodirektiivin liitteen IV lajien rekisteritiedot, paikkatietoaineisto (19.1.2012). Suomen ympäristökeskus. Kuntakohtaiset aineistot (vuoden 2012 kuntajaon • Luonnonympäristöjen arvottamisen kriteerit Uudellemaalle mukaan) (LAKU) (2012). Loppuraportti. E119-2012. Uudenmaan liitto. • Itä-Uudenmaan luonnonympäristöt, paikkatietoaineisto Askola (2012). Uudenmaan liitto. • Askolan kasvillisuusselvitys (2005). Mukana liite liito-orava- • Ilmakuvat Maanmittauslaitoksen karttapalvelusta (2011-2012). ja lintukartoituksesta. Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky, • OIVA – ympäristöhallinnon ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Kempele. 21 s. Suomen ympäristökeskus. • Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet (8.11.2011), sisältää Espoo erityisesti suojeltavien lajien rauhoituspäätökset • Luontoselvitys Vermon alueella (2007). Ympäristötutkimus • Natura 2000 –verkoston alueet (12.1.2010) Yrjölä Oy. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja. • Valtion luonnonsuojelualueet (31.12.2010) Espoo. 44 s. • Luonnonsuojeluohjelmat (12.1.2010) • Hista-Siikajärvi-Nupuri –osayleiskaava (2006). Luontoselvi- • Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallio- tys yleiskaavatyötä varten B81:2006. Hämäläinen, T. alueet (12.1.2010) • Inventointiraportit kääpälajistosta Espoon Nuuksion met- • Taajamatoimintoihin liittyvä luontoselvitys (2011). Julkaise- säkohteista mm. Kotimäen ja Nupurin metsät (2005). Mari maton raportti, Uudenmaan liitto. Wikholm. Aineistossa Savola Keijo (2009). Maastokäyntien • Pohjavesialueet ja suoja-alueet, paikkatietoaineisto muistioita Uudenmaan kuntien alueella olevista kohteista. (1.12.2011). Uudenmaan ELY-keskus. Tiedonanto. • Liito-oravahavainnot Uudeltamaalta vuoden 2000 jälkeen, • Espoon ja Kauniaisten suot (2000). Carl-Göran Stén & Mark- paikkatietoaineisto (13.1.2011). Uudenmaan ELY-keskus. ku Moisanen. Turvetutkimusraportti 327 GTK. Espoo. 61 s. • Kalkkikallioaineistot, paikkatietoaineisto (2011). Suomen ympäristökeskus. Hanko • Maakunnallisesti tärkeät lintualueet ja niiden tunnistaminen Yllä: Taajamatoimintoihin liittyvä luontoselvitys (2011) Uudellamaalla (2011). Ellermaa M. Tringa 4/2010-1/2011, 37./38. vsk. s. 140-174 sekä paikkatietoaineisto. Helsinki (erikseen Östersundomin yhteisen yleiskaavan alue) • Hiiden ympäristökartasto (2011), kunnat: Inkoo, Karjalohja, • Helsingin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmä (2011). Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio, Vihti. Ympäristösuo- Virkamiesversio. jelu- ja valvonta, Lohja. • Meri-Rastilan länsirannan luontoselvitys (2010). Lammi, E. • Itä-Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaat luonnonympäris- Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. 14 s. töt (MALU) (2010). Julkaisu 96, Itä-Uudenmaan liitto. • Vaikutukset luontoon ja virkistysalueisiin. Sörnäistenrannan • Yksityisten mailla olevat luonnonsuojelualueet, paikkatietoja Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus (2006). Kaupun- aineisto (9.12.2010). Uudenmaan ELY-keskus. kisuunnitteluvirasto, Helsinki.14 s. • Luontotyyppisuojelupäätökset, paikkatietoaineisto (9.12.2010). Uudenmaan ELY-keskus. Hyvinkää • Ekologinen verkosto Etelä-Sipoon ja Länsi-Porvoon alueella • Hyvinkään keskustaajaman osayleiskaavan eteläosien ekolo- (2009). Väre, S. Sito Oy. Itä-Uudenmaan liitto. 37 s. sekä ginen verkosto (2011). Väre, S. Sito Oy. 19 s. paikkatietoaineisto. • Hyvinkään keskustaajaman osayleiskaava 2030. Osayleiskaa- • Porvoon seudun maakunnallisesti arvokkaat lintukohteet vaehdotuksen selostus (2011). Hyvinkään kaupunki. (2009). Lehtiniemi, T., Leivo, M. ja Sundström, J. Porvoon • Hyvinkään keskustaajaman osayleiskaava, laajentumisalu- seudun lintuyhdistys ry. 11 s. eiden luontoselvitys, selvitysalueet Hähkäsuo ja Palopuro • Savola, Keijo (2009). Maastokäyntien muistioita Uuden- (2009). Luontotieto Keiron Oy. 47 s. maan kuntien alueella olevista kohteista. Tiedonanto. • Hyvinkään keskustaajaman laajentumisalueiden luontoselvi- • Perinnebiotoopit (-maisemat), paikkatietoaineisto (2008). tys (2007). Routasuo, P. Enviro Oy. 31 s. Uudenmaan ELY-keskus. • Mikkola, Jyri (2008). Keski-Uudellamaalla sijaitsevia, kaavoi- Inkoo tuksen tms. uhkaamia kohteita. Tiedonanto. Yllä: Taajamatoimintoihin liittyvä luontoselvitys (2011) • Laajat yhtenäiset metsäalueet ekologisen verkoston osana Uudellamaalla (2007). Väre S. & L. Rekola. Uudenmaan 1. Järvenpää (kaavaehdotus ei edellytä kuntakohtaisia luontoselvi- vaihemaakuntakaavan selvityksiä E87-2007. Uudenmaan tyksiä kunnan alueella) liitto. 53 s. • Maakunnallinen ekologinen verkosto, paikkatietoaineisto Karjalohja (kaavaehdotus ei edellytä kuntakohtaisia luontoselvi- (2002, päivitetty 2006). Seija Väre/Uudenmaan liitto, sisäl- tyksiä kunnan alueella)

164 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Karkkila (kaavaehdotus ei edellytä kuntakohtaisia luontoselvityk- • Tuusulan Tuomalan alueen osayleiskaavan luontoselvitys siä kunnan alueella) (2008). Faunatica Oy, Espoo. 26 s. • Kehä IV osayleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys (2007). Kauniainen (kaavaehdotus ei edellytä kuntakohtaisia luontoselvi- Suunnittelukeskus Oy. Tuusulan kunta 674-C7740. 49 s. tyksiä kunnan alueella) • Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006-2007 (2007). Faunatica Oy, Espoo. 59 s. Kerava (kaavaehdotus ei edellytä kuntakohtaisia luontoselvityk- • Tuusulan kunnan Kellokosken osayleiskaavan maastotutki- siä kunnan alueella) muksia (2005). Laamanen, J. 21 s.

Kirkkonummi Vantaa (erikseen Östersundomin yhteisen yleiskaavan alue) Yllä: Taajamatoimintoihin liittyvä luontoselvitys (2011) • Vantaan Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely, Ympäris- tövaikutusten arviointiselostus (2010). Ramboll Finland Oy. Lapinjärvi Lemminkäinen Infra Oy. 146 s. • Lapinjärvi osayleiskaava, luontoselvitys (2001). Insinööritoi- • Petikonmäen Hermanskärinkallion luontoselvitys (2009). misto Paavo Ristola Oy. 16 s. Honkanen, J. Vantaan kaupunki, ympäristökeskus. 34 s. • Vantaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen Lohja (kaavaehdotus ei edellytä kuntakohtaisia luontoselvityksiä tärkeät alueet (2005). Ojala, A. Vantaan kaupunki, ympäris- kunnan alueella) tökeskus. 94 s. • Vantaan luonnonsuojeluselvitys (2004). Rantalainen, S. Loviisa Vantaan kaupunki, ympäristökeskus YK0019. 23 s. • Loviisan pohjoisosan-Tesjoen osayleiskaavan luontoselvitys (2006). Routasuo, P. & M. Vauhkonen. Enviro oy. 26 s. Vihti • Tesjoen kaava-alue Ruotsinpyhtäällä; luontoselvitys (2003). • Helmiharjun asemakaavan ot18 luontoselvitys (2011). Väre, Ympäristötutkimus Oy Metsätähti. 7 s. S. Sito Oy. 21 s. • Maaniitunlahden asemakaavan N 156 luontoselvitys (2011). Myrskylä Luontotieto Keiron Oy. 48 s. • Myrskylän Kirkkojärvi, asemakaava-alueen luonto- ja maise- • Vihdin Ojakkalan luontoselvitykset (2011). Helminen, S-L. & maselvitys (2008). Tmi Mikko Siitonen. 14 s. R. Hyytiäinen. Ympäristötutkimus Yrjölä Oy. 68 s. • Luontoselvitys Myrskylän kirkonkylän osayleiskaavan mah- • Nummelan eteläosien osayleiskaava, kaavaehdotuksen dollisille laajentumisalueille (2002). Ympäristötutkimus Oy selostus (2011). Vihdin kunta. Metsätähti. 10 s. • Nummelan eteläosien osayleiskaava, Lusilan laajennus, Luontoselvitys (2010). Luontotieto Keiron Oy. 22 s. Mäntsälä • Nummelan eteläosien osayleiskaava, Täydentävä selvitys • Mäntsälän kirkonkylän osayleiskaava-alueen luontoselvitys kasvillisuus ja linnusto (2008). Luontotieto Keiron Oy. 37 s. (2002). Nironen, M. & E. Lammi. Ympäristösuunnittelu • Hankasalonmäki, Vihti, Luontoselvitys (2008). Ramboll Enviro Oy. 28 s. Finland Oy. Morenia Oy. 19 s. • Huhmarin työpaikka-alueen asemakaava, Liito-oravaselvitys Nummi-Pusula (2008). Luontotieto Keiron Oy. 24 s. • Nummi-Pusulan yleiskaavan luontoselvitys (2010). Lammi, • Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A, Ympäristövaikutus- E. & P. Routasuo. Enviro Oy. 27 s. selvitys (2007). WSP Finland Oy. 53 s. • Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n täydentävät Nurmijärvi (kaavaehdotus ei edellytä kuntakohtaisia luontoselvi- kasvillisuusselvitykset. Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja tyksiä kunnan alueella) Järvenpäänmäki (2007). Faunatica Oy. 10 s. • Nummelan eteläosien osayleiskaava, Luontoselvitys (2005). Pornainen Luontotieto Keiron Oy. 69 s. • Pornaisten kirkonkylän osayleiskaava-alueen luontoselvitys • Enärannan asemakaava, Luontoselvitys (2004). Luontotieto (2002). Ympäristötutkimus Oy Metsätähti. 23 s. Keiron Oy. 21 s.

Porvoo Östersundomin yhteisen yleiskaavan alue • Keskeisten alueiden osayleiskaava, luontoselvitys (2002). • Östersundomin yhteisen yleiskaava-alueen luontoselvityksiä. Porvoon kaupunki. 53 s. Yhteenvetoraportti (2011). Pakarinen R. & V. Hahkala (toim.), Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 1/2011. 9 s. Pukkila (kaavaehdotus ei edellytä kuntakohtaisia luontoselvityk- • Luontoselvitys koskien Sipoon Majvikin ja Granön siä kunnan alueella) osayleiskaava-alueelle 25.10.2011 (2011). Tammelin H. T:mi Ekologinen ympäristökartoitus, Karkkila. 20 s. Raasepori • Ekologiset käytävät Helsingin liitosalueella (2010) Jokinen K. Yllä: Taajamatoimintoihin liittyvä luontoselvitys (2011) & R. Yrjölä. Ympäristötutkimus Yrjölä Oy. 22 s. • Länsisalmen Länsimetsän luontokatsaus (2010). Honkanen, Sipoo (erikseen Östersundomin yhteisen yleiskaavan alue) J. Vantaan kaupunki, ympäristökeskus. 16 s. • Luontoselvitys Sipoon Eriksnäsin osayleiskaava-alueelle • Liitosalueen eteläosan kasvillisuusselvitys (2008). Heinonen (2011). Tammelin, Hannu. Ekologinen ympäristökartoitus, M. & E. Lammi, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. 59 s. Karkkila. 5 s. • Kallioperän ja maaperän arvokkaat luontokohteet (2008). • Sipoon Eriksnäsin osayleiskaava-alueen luontoselvitykset Salla A., Helsingin kaupungin ympäristökeskus. 28 s. (2010). Faunatica Oy, Espoo. 64 s. • Sipoonkorpi - Luontoselvitys ja nykyinen virkistyskäyttö • Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset (2006). Honkanen J. Sipoonkorven virkistyskäytön kehittä- (2010). Faunatica Oy, Espoo. 88 s. minen -projekti. 88 s. • Vantaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen Siuntio (kaavaehdotus ei edellytä kuntakohtaisia luontoselvityk- tärkeät alueet (2005). Ojala, A. Vantaan kaupunki, ympäristö- siä kunnan alueella) keskus. 94 s. • Vantaan luonnonsuojeluselvitys (2004). Rantalainen, S. Tuusula Vantaan kaupunki, ympäristökeskus YK0019. 23 s. • Tuomalan alueen liito-oravaselvitys (2009). Helminen, S-L. & K. Jokinen. Ympäristötutkimus Yrjölä Oy. 7 s.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 165 LIITE B Tulevaisuuden Vihdin Nummelan eteläosassa on Uudenmaan voimassa yhdyskuntarakenteeseen kytkeytyvät olevassa maakuntakaavassa muun muassa taajamaraken- taajamatoimintojen ja työpaikkojen alueet teen laajenemissuunta-, maankäytön kehittämisen kohdealue liikenteellisessä solmukohdassa- ja kylä -merkinnät. 2. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu muutamia taa- Nämä merkinnät on kumottu. 2. vaihemaakuntakaavassa jamatoimintojen alueita ja työpaikka-alueita, jotka eivät alueelle on osoitettu muun muassa raideliikenteeseen vielä kytkeydy olemassa olevaan yhdyskuntarakentee- tukeutuvan taajamatoimintojen aluevaraus ja sille tiivis- seen. Alueet ovat kuitenkin jo osittain rakentuneita tai ne tämistarvetta osoittava kehittämisperiaatemerkintä sekä sijaitsevat pidemmällä aikavälillä tarkoituksenmukaisilla työpaikka-alueen aluevaraus ja sille myöhempää käyttöön- laajenemissuunnilla. Näiden alueiden kaavaratkaisua ja ottoa osoittava reservialueen kehittämisperiaatemerkintä. kytkeytymistä tulevaisuuden rakenteeseen on kuvattu ja Nummelan nykyisen taajamarakenteen on tarkoituksen- perusteltu tarkemmin seuraavassa: mukaista laajentua vaiheittain etelän suuntaan Huhmarin alueelle, jonne on osoitettu pitkällä aikavälillä toteutuva Hangon Lappohja on Uudenmaan voimassa olevassa päärata (ESA-rata). Työpaikka-alueiden tavoitteena on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta. 2. vaihe- tarjota elinkeinojen kehittymiselle vaihtoehtoisia alueita, maakuntakaavassa suurin osa taajamatoimintojen alueen jotka sijaitsevat pohjavesialueiden ulkopuolella, mutta varauksesta jää voimaan. Taajamatoimintojen alueen silti saavutettavuudeltaan tarkoituksenmukaisesti E18:n ja varausta on hiukan supistettu Raaseporin kaupungin vt2:n kuljetuskäytävien läheisyydessä sekä lähellä Lohjan rajalla. Hangon yhdyskuntarakenteessa Lappohjan sijainti seutukeskusta. taajamatoimintojen alueena on tällä hetkellä toissijainen. Muutos: taajamarakenteen laajenemissuuntaa osoittava Koko taajamatoimintojen alueen kumoaminen ei kuiten- merkintä tarkentuu muun muassa taajamatoimintojen kaan ole perusteltua koska alue on jo osittain toteutunut. alueeksi, työpaikka-alueen reserviksi ja raideliikenteeseen Ratkaisua perustelevat myös alueen sijainti Koverharin tukeutuvaksi taajamatoimintojen alueeksi teollisuusalueen välittömässä läheisyydessä ja hyvät logis- tiset yhteydet (vt25 ja Lappohjan asema). Espoon Hista on Uudenmaan voimassa olevassa maa- Muutos: taajamatoimintojen aluetta supistettu kuntakaavassa lähes kokonaan valkoista aluetta, mutta alueelle on osoitettu taajamarakenteen laajenemissuunta Raaseporin Tiilimäki on Uudenmaan voimassa olevassa -merkintä. 2. vaihemaakuntakaavassa laajenemissuunta maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta. Tiilimäen -merkintä tarkentuu ja Hista on osoitettu raideliikentee- taajamatoimintojen aluevaraus on kumottu ja osoitettu 2. seen tukeutuvana taajamatoimintojen alueena, jonka vaihemaakuntakaavassa työpaikka-alueen aluevarausmer- toteuttaminen on sidottu pitkän aikavälin pääradan (ESA- kinnällä. Perusrakenteen periaatteet ja Raaseporin yhdysrata) toteuttamiseen. Vaihemaakuntakaavan ratkaisussa kuntarakenne huomioon ottaen Tiilimäen sijainti asumisen on varauduttu mahdollisuuteen, että ESA-rata toteutuu alueena on toissijainen. Merkinnän muutoksen perusteena vaiheittain ensin kaupunkiratana Lohjalle, jolloin sen vai- on, että alue on jo osittain toteutunut työpaikka-alueena kutuspiirissä tulee olla riittävästi asukkaita myös Espoon ja se sijaitsee työpaikkatoimintojen kannalta edullisesti ja Lohjan välillä. Espoon kaupunki on tehnyt osayleiskaa- vt25:n varressa. vatyön yhteydessä selvityksiä, joiden perusteella Histan Muutos: taajamatoimintojen alue muutettu työpaikka- alueen rajaus on voitu osoittaa maakuntakaavassa. alueeksi Muutos: taajamarakenteen laajenemissuuntaa osoittava merkintä tarkentuu muun muassa taajamatoimintojen Siuntion Störsvik-Sunnanvik on Uudenmaan voimassa alueeksi, työpaikka-alueen reserviksi ja raideliikenteeseen olevassa maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluet- tukeutuvaksi taajamatoimintojen alueeksi ta. Alue osoittautui vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnin perusteella yhdyskuntarakenteen kannalta Hyvinkään eteläinen alue on Uudenmaan voimassa epäedulliseksi. 2. vaihemaakuntakaavassa aluevarausta on olevassa maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta. supistettu siltä osin kuin mahdollista ottaen huomioon, Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa aluevaraus on että alue on osayleiskaavoitettu, osittain myös asemakaa- kumottu ja muutettu työpaikkatoimintojen alueeksi. Alue voitettu ja rakentunut merellisenä asuinalueena. Kt51:n ei ole asumisen kannalta tarkoituksenmukainen ja on jo pohjoispuolinen aluevaraus on kumottu ja muutettu osittain toteutunut työpaikkojen alueena. Ratkaisua perus- aiempaa suppeampana työpaikka-alueeksi 2. vaihemaakun- telee myös alueen hyvä logistinen sijainti kahden suuren takaavan ratkaisuperiaatteiden mukaisesti. liikenneväylän (vt 3 ja kt130) sekä pääradan välissä. Muutos: taajamatoimintojen aluetta supistettu ja muu- Muutos: taajamatoimintojen alue muutettu työpaikka- tettu osittain työpaikka-alueeksi alueeksi

166 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 Nurmijärven Ilvesvuori ja Karhukorpi ovat Uudenmaan vuoksi. Samalla taajamatoimintojen aluetta laajennetaan voimassa olevassa maakuntakaavassa taajamatoiminto- etelään ja eteläisimpään osaan osoitetaan myöhäisempää jen alueita. 2. vaihemaakuntakaavassa aluevaraukset on käyttöönottoa osoittava reservialueen kehittämisperi- kumottu ja muutettu työpaikka-alueiksi. Alueet sijaitsevat aatemerkintä. Alue on osa perusrakenteen mukaista, vt3:n vastakkaisella puolella Nurmijärven yhdyskunta- pääkaupunkiseudun rannikon suuntaista kasvualuetta rakenteen keskittymiin nähden, eivätkä ole asumisen hyvien liikenneyhteyksien varrella, joka ulottuu Söderkul- kannalta tarkoituksenmukaisia. Alueet ovat kuitenkin lan (Sibbesborg) taajamaan asti. Eriksnäsin alue vastaa hyvin saavutettavissa ja siten työpaikka-alueina tarkoituk- Etelä-Sipoon arvioituun kasvuun, tukeutuu Söderkullan senmukaisia, ja ovat jo osittain toteutuneet. kehitykseen ja on alkanut osittain jo toteutua merellisenä Muutos: taajamatoimintojen alue muutettu työpaikka- asuinalueena. alueeksi Muutos: taajamatoimintojen aluetta supistettu, yhden- mukaistamisperiaate Mäntsälän eteläinen alue on voimassa olevassa Uuden- maan maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta. Porvoon Kilpilahti on Itä-Uudenmaan voimassa olevas- Aluevaraus kehä V:n eteläpuolella on kumottu ja muutet- sa maakuntakaavassa työpaikka-alueen pitkän aikavälin tu tarkistetuin rajauksin työpaikka-alueeksi 2. vaihemaa- laajenemisalue. 2. vaihemaakuntakaavassa aluevaraus on kuntakaavan ratkaisuperiaatteiden mukaisesti. Alue on jo kumottu ja korvattu työpaikka-alueen aluevarauksella ja osittain toteutunut työpaikka-alueena.. sille myöhempää käyttöönottoa osoittavalla reservialueen Muutos: taajamatoimintojen alue muutettu tarkistetuin kehittämisperiaatemerkinnällä. Aluevarausta on supistettu rajauksin työpaikka-alueeksi aikaisempaan nähden. Tavoitteena on mahdollistaa elinkeinojen kehittyminen Kilpilahden nykyisen teollisuustoimin- Sipoon Bastukärr on Itä-Uudenmaan maakuntakaavas- nan yhteydessä ja liikenteellisesti edullisilla alueilla E18:n sa työpaikka-aluetta ja osittain kiviainestenottoaluetta. ja Kilpilahden satamaradan tuntumassa. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa työpaikka-alueen Muutos: työpaikka-aluetta supistettu, yhdenmukaista- aluevaraus on kumottu ja korvattu yhdenmukaistamisperi- misperiaate aatteen vuoksi hieman laajemmalla Uudenmaan maakuntakaavan työpaikka-alueen merkinnällä, jonka eteläosaan Loviisan Tesjoki on Itä-Uudenmaan voimassa olevassa on osoitettu myöhempää käyttöönottoa osoittava reser- maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueena vialueen kehittämisperiaatemerkintä. Osittain jo toteutu- sekä eteläosaltaan taajamatoimintojen laajenemisalueena. neella työpaikka-alueella on laajenemistarpeita, mikä on Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa taajamatoiminto- aluevarausta tarkistettaessa otettu huomioon. jen merkinnät on kumottu ja korvattu hieman suppeam- Muutos: työpaikka-aluetta laajennettu, yhdenmukais- malla Uudenmaan taajamatoimintojen aluevarauksella tamisperiaate ja osittain sille myöhempää käyttöönottoa osoittavalla reservialueen kehittämisperiaatemerkinnällä. Muutos Sipoon Eriksnäs on Itä-Uudenmaan voimassa olevassa johtuu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavojen maakuntakaavassa pohjoisosaltaan työpaikkojen ja taaja- yhdenmukaistamisesta. Tesjoki on olemassa oleva, pää- matoimintojen aluetta ja eteläosaltaan valkoista aluetta osin toteutunut entisen Ruotsinpyhtään kunnan taajama- sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityis- alue, joten ei ole tarkoituksenmukaista kumota aluetta tä ulkoilun ohjaamistarvetta. 2. vaihemaakuntakaavassa koskevaa kaavamerkintää kokonaisuudessaan. taajamatoimintojen ja työpaikkojen aluevaraukset kumo- Muutos: taajamatoimintojen aluetta supistettu, yhden- taan ja korvataan Uudenmaan taajamatoimintojen alueen mukaistamisperiaate aluevarausmerkinnällä yhdenmukaistamisperiaatteen

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 167 LIITE C Arvio valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisesta sekä MRL:n sisältövaatimusten huomioimisesta kaupan palveluverkon suunnittelussa

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kaupan palveluverkkoa koskevat yleistavoitteet Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisu

Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palve- Ratkaisussa painotetaan keskustojen merkitystä päivittäistavarakaupan ja lut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavu- muun erikoistavaran kaupan sijoittamisessa. Keskustojen ulkopuoliset vähit- tettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinaluei- täiskaupan suuryksiköt on tarkoitettu sellaiselle kaupalle, joka kaupan laatu den läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden tarve on mahdollisimman vähäinen. ulkopuolelle. Tällaisen kaupan tyypillinen asiointitiheys on pieni.

Kun kaupan palveluverkko on suunniteltu tällä tavoin osaksi alue- ja yhdyskuntarakennetta, luodaan kaavalla hyvät edellytykset sille, että kaupan palvelut ovat eri väestöryhmien saavutettavissa siten että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen.

Runsaasti henkilöautoliikennettä aiheuttavat elin- Arvioinnin mukaan v.2035 merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryk- keinoelämän toiminnot ohjataan olemassa olevan siköt sijaitsevat joukkoliikenneyhteyksien tuntumassa. yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle.

Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehi- Keskustatoimintojen suunnittelumääräyksessä turvataan tavoitteen toteutu- tetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaik- minen. Kaupan ratkaisu tukee vaihemaakuntakaavassa määriteltyä keskusverk- kojen ja vapaa-ajan alueina. koa ja keskustojen kehittämistä.

Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toi- Turvataan rakentuneiden tai pitkälle suunniteltujen vähittäiskaupan suuryk- mintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle siköiden kehittämisedellytyksiä ottaen huomioon kaupan laatu ja enimmäis- riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa ole- mitoitus maakunnallisella tarkkuudella. Lisäksi kaavassa on rakentamattomia vaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. vähittäiskaupan alueita. Vähittäiskaupan verkko on tiheä, mikä osaltaan antaa mahdollisuuksia vaihtoehtoisille sijoituspaikoille.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kaupan palveluverkkoa koskevat erityistavoitteet Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisu

Alueidenkäytön suunnittelussa uusia, huomattavia Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan sijoittuminen, mitoitus ja toteu- asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tuksen ajoitus on sidottu muun yhdyskuntarakenteen kehitykseen suunnitte- tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdys- lumääräysten avulla. kuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä Keskustojen ulkopuoliset vähittäiskaupan suuryksiköt sijaitsevat pääasiassa tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaiku- olemassa olevassa yhdyskuntarakenteessa. Kaavassa esitetään myös väestön- tusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, kasvun edellyttämiä merkittäviä taajama- ja työpaikka-alueiden laajennuksia. että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen Tasapainoisen palveluverkon turvaamiseksi on myös tällaisille alueille osoitet- mukaista. tu merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksikköjä. Näiden toteuttaminen on kytketty ympäröivien taajamatoimintojen tai työpaikka-alueiden toteuttamiseen.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kaupan palveluverkkoa koskevat Helsingin seudun erityistavoitteet Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisu

Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alu- Uusien seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden toteutta- eiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomat- minen on sidottu ympäröivän yhdyskuntarakenteen toteuttamiseen, jolloin tava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, myös mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämi- seen varmistetaan.

168 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 MRL 28 §:n sisältövaatimusten mukaan kaavaa Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisu laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota:

Maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdys- Kaavaratkaisussa on kaupan palveluverkko suunniteltu osaksi alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; kuntarakennetta. Merkitykseltään seudullinen vähittäiskauppa on ohjattu ensisijaisesti keskustoihin ja vähittäiskaupan suuryksiköiden toteuttaminen on sidottu muun yhdyskuntarakenteen toteuttamiseen.

Alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; Suunnittelumääräyksissä velvoitetaan ottamaan huomioon ympäristö- ja luontoarvot, millä myös edistetään alueiden käytön ekologista kestävyyttä.

Maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; Turvataan rakentuneiden tai pitkälle suunniteltujen vähittäiskaupan suuryk- siköiden kehittämisedellytyksiä ottaen huomioon kaupan laatu ja enimmäis- mitoitus maakunnallisella tarkkuudella. Lisäksi kaavassa on rakentamattomia vähittäiskaupan alueita. Vähittäiskaupan verkko on tiheä, mikä osaltaan antaa mahdollisuuksia vaihtoehtoisille sijoituspaikoille.

MRL 71 b §:n sisältövaatimusten mukaan osoitta- essa vähittäiskaupan suuryksiköitä maakunta- tai yleiskaavassa on sen lisäksi, mitä maakunta- ja yleiskaavasta muutoin säädetään, katsottava, että; Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisu suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä hai- Kaupan ratkaisun keskeinen tavoite on edistää kaupan palveluiden sijoittu- tallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin mista keskusta-alueille. Tavoite on huomioitu kaupan selvityksessä, mitoituk- palveluihin ja niiden kehittämiseen; sessa ja vaikutusten arvioinnissa, joiden tuloksena vaihemaakuntakaavassa on annettu kaupan laatua, mitoitusta ja ajoitusta koskevat suunnittelumää- räykset.

Suuntaamalla seudullisesti merkittävää kauppaa ensisijaisesti keskusta-alueille tuetaan keskustojen kehittymistä monipuolisina palveluiden, asumisen ja työpaikkojen keskittyminä. Tukemalla seutuja kuntakeskusten kehittymis- tä, edistetään näiden alueiden kehittymistä monipuolisina ja itsenäisinä palveluiden alueina, ja siten vähennetään tarvetta hakea kaupallisia palveluita Helsingin ydinkeskustasta ja pääkaupunkiseudun aluekeskuksista.

Keskustojen ulkopuolisissa vähittäiskaupan suuryksiköissä kaupan laatu on määrätty sellaiseksi, ettei se kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa. alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien Kaavaratkaisussa on otettu huomioon kaupallisten palvelujen hyvä saavutet- mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyel- tavuus joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Paljon liikennettä aiheutta- lä liikenteellä; sekä vat vähittäiskaupan toiminnat kuten päivittäistavarakauppa ja muu erikoistavaran kauppa suunnataan keskustoihin, joten niissä on mahdollista asioida myös ilman henkilöautoa ja ne sijaitsevat liikkumisen kannalta edullisimmilla liikkumisvyöhykkeillä. suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palvelu- Päivittäistavarakaupan ja muun erikoistavaran kaupan osalta maakuntakaa- verkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet van tuomat muutokset vastaavat asukasmäärän ja ostovoiman alueelliseen ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalli- kasvuun, jolloin asiointimatkat eivät pitene. Paljon tilaa vaativan kaupan pai- set vaikutukset mahdollisimman vähäiset. nopisteen siirtyminen ulommas pääkaupunkiseudulta lyhentää asiointimatkoja. Liikenteellisen arvioinnin mukaan vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisu vähentää ostosmatkoista syntyviä hiilidioksidipäästöjä.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 169 LIITE D Kulttuuriympäristöjen vaikutusten arvioinnin periaatteita ja vaikutus kaavan tämisrasterin kanssa. Nämä alueet on kaavan val- valmistelussa misteluvaiheessa katsottu sellaisiksi, että kulttuu- riympäristöjen arvot voidaan huomioida ja ne voi- Suurin osa kulttuuriympäristöratkaisuista on daan jopa hyödyntää tiivistämisessä (esim. Lohjan osoitettu jo voimassa olevissa Uudenmaan ja Itä- Virkkalan Kalkkitehtaan alue Virkkalan keskustan Uudenmaan kaavoissa ja vaikutukset on niiden tuntumassa). laatimisen yhteydessä arvioitu. Tässä keskitytään Maakuntakaavan taajamatoimintojen alueva- vaihemaakuntakaavassa tehtävien muutosten ai- rauksia on pääasiassa supistettu voimassa oleviin heuttamiin vaikutuksiin. Muutokset ja vaikutukset maakuntakaavoihin nähden, joten muutoksen voimassa oleviin kaavoihin nähden eivät ole kult- myötä vaikutukset kulttuuriympäristöihin ovat lä- tuuriympäristöihin kohdistuvien vaikutusten tai hinnä myönteisiä tai vaikutukset pysyvät entisellä- osalta merkittäviä. Osa muutoksista voidaan kat- än. Uusien RKY-alueiden vaikutus muuhun maan- soa uudeksi kulttuurikerrokseksi. käyttöön tai muun maankäytön vaikutus uusiin Valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen RKY-alueisiin ei kokonaisuutena ole kovin merkit- kulttuuriympäristöjen (RKY2009) tarkistuksessa tävää. Arvot pystytään huomioimaan ja yhteen so- valtaosa aiemmista RKY1993-alueista ei muuttu- vittamaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. nut. Nämä alueet ovat voimassa olevissa kaavoissa Kulttuuriympäristöalueiden huomioimista tur- ja jäävät edelleen voimaan. Inventoinnista pois pu- vaavat muun muassa kulttuuriympäristöjä koske- donneiden tai supistuneidenkaan alueiden osalta va suunnittelumääräys, tiivistämisalueita koskeva merkittäviä muutoksia ei siis maakuntakaavarat- suunnittelumääräys sekä valkoisia alueita koskeva kaisun, vaikutusten tai oikeusvaikutusten osalta suunnittelumääräys tai kehittämissuositus. tapahdu. Vaihemaakuntakaavatyön yhteydessä on selvi- RKY2009:t osoitetaan uutena kaavassa. Joilta- tetty maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympä- kin osin RKY2009-alueet ovat laajentuneet aiem- ristöt. Niiden käsittelymahdollisuudet seuraavassa paan nähden ja valikoimaan on tullut muutamia kaavassa on haluttu turvata ja uusia maankäyttö- uusia kohteita. Laajentuneet ja uudet alueet ovat ratkaisuja on peilattu niihin. maakuntakaavan mittakaavassa melko pienialai- Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympä- sia. RKY-laajentumisalueet ja uudet alueet mene- ristöt ovat jonkin verran vaikuttaneet esimerkiksi vät päällekkäin voimassa olevien maakuntakaavo- taajamarajauksiin, mutta eivät kovin paljon, koska jen aluevaraus- ja ominaisuusmerkintöjen kanssa. että kysymyksessä on ympäristön ominaisuus, joka Päällekkäisyyttä on lähes kaikkien kaavamerkintö- harvoin poissulkee rakentamista, vaan on useim- jen kanssa. miten mahdollista yhteen sovittaa taajamaraken- Useimmin päällekkäisyyttä on voimassa olevan tamisen kanssa. Kulttuuriympäristöselvitys tuo kaavan taajama-alueen merkinnän kanssa. Tällöin yksityiskohtaisemman suunnittelun tietoon, mitkä taajama on yleensä jo pääasiassa rakentunut eikä ominaispiirteet kullakin maakunnallisesti arvok- tilanne olennaisesti muutu. Eniten tällaisia aluei- kaalla alueella ovat niitä, jotka erityisesti tulee otta on tiiviisti rakentuneella pääkaupunkiseudulla. taa huomioon. Parhaimmillaan uusi rakentaminen Hyvin usein RKY-laajenemisalue tai uusi alue koh- voi täydentää kulttuuriympäristön kokonaisuutta distuu myös maakuntakaavan valkoiselle alueelle, sekä pitää kylät elävinä ja kulttuurimaiseman vil- jolloin muutos ei myöskään ole kovin suuri. jeltynä. Muutamissa paikoissa uusi RKY on päällekkäi- nen vaihemaakuntakaavassa osoitettavan tiivis-

170 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 RKY 2009 Lohjan kirkko ympäristöineen. 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus Aluerajaus laajenee. Kirkkomaisemaan liittyvä viljelyaukea ja kartanomiljöö on huomioitu siten, että laajenemisalueelle ei ole osoitettu uutta taajama-aluetta vaan se jää edelleen valkoiseksi alueeksi.

RKY 2009 Ojamon rautakaivos ja kartano. Rajaus säilyy entisellään, ei muutoksia.

RKY 2009 Virkkalan kalkkitehdas ja yhdyskunta. Kokonaan uusi RKY. Ollut taajama- aluetta ja osoitetaan nyt tiivistämismerkinnällä, koska sijaitsee keskeisesti ja tiivistäminen mahdollista kulttuuriarvoja nimenomaan hyödyntäen.

RKY 2009 Kirkniemen kartano. RKY-alue laajenee maakuntakaavan valkoisella alueella, jossa myös ohjeellinen ulkoilureitti. Ei merkittäviä muutoksia.

2. vaihemaakuntakaavan ehdotus, epävirallinen yhdistelmä maakuntakaavoista

Keltaisella esitetyt RKY 1993:t on osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa ja jäävät edelleen voimaan. Selvityksen mukaan ovat maakunnallisesti arvokkaita. Sinisellä osoitetut RKY 2009:t osoitetaan 2. vaihemaakuntakaavassa uudella merkinnällä.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 171 LIITEKARTAT

Selventävillä liitekartoilla esitetään erillään tiettyjä merkintäkokonaisuuksia vahvistettavalta kaavakartalta ja / tai voimaan jäävistä kaavoista. Taustoittavilla liitekartoilla esitetään muun muassa kaavan valmistelussa käytettyä taustatietoa. Kaikki kaavaselostuksen liitekartat ovat oikeusvaikutuksettomia.

1 Kuntien yleiskaavatilanne (taustoittava) 2 Keskusverkko 2035 (selventävä) 3 Kyläverkko (taustoittava) 4 Uudenmaan aluerakennetta 2035 tukevan liikenneverkon kehittämistarpeet (taustoittava) 5 Uudenmaan joukkoliikennejärjestelmä (taustoittava) 6 Sähkönsiirtoverkko (selventävä) 7a Kaupan ohjaukseen liittyvät maakuntakaavamerkinnät (selventävä) 7b Keskusverkko 2035, kaupan mitoitus keskustoissa (selventävä) 7c Merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt (selventävä) 8 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt sekä valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet * (selventävä) 8a Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt sekä valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, osasuurennos * (selventävä) 8 b-f Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt sekä valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, osasuurennokset * (selventävä) 9 Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt * ( taustoittava) 9 a-c Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, osasuurennokset * (taustoittava) 10 Muutokset viherjärjestelmässä (selventävä) 11 Natura 2000-ohjelman alueet * (selventävä) 12 Maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset peltoalueet (taustoittava) Alue, jolta maakuntavaltuusto jätti hyväksymättä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen 13a Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 13b Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava – kumottavat merkinnät 13c Maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmä 14 a-d Ympäristöministeriön vahvistamatta jättämät kaavamerkinnät * Karttaan liittyy kohdeluettelo

172 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava • Selostus • Vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014 KUNTIEN YLEISKAAVATILANNE GENERALPLANESITUATIONEN I KOMMUNERNA

Merkinnät Beteckningar Oikeusvaikutteinen yleiskaava tai osayleiskaava 31.12.2010 mennessä, rajaukset OIVA:n mukaan täydennettynä Uudenmaan liiton aineistolla General- eller delgeneralplan med rättsverkningar, läget 31.12.2010, avgränsningarna enligt OIVA, kompletterade med Nylands förbunds material

Alue, jolta maakuntavaltuusto (20.3.2013) jätti hyväksymättä 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen Område var förslaget till etapplandskapsplan 2 inte godkändes av landskapsfullmäktige (20.3.2013)

Lähteet: SYKE (Oiva -ympäristö- ja paikkatietopalvelu), 30.3.2012 Källor: SYKE (Oiva -miljö- och geoinformationstjänsten), 30.3.2012

Mäntsälä Myrskylä Hyvinkää Pukkila Lapinjärvi Mörskom Hyvinge Lappträsk Karkkila Högfors Askola Järvenpää Pornainen Nurmijärvi Träskända Borgnäs Tuusula Vihti Lohja Tusby Kerava Vichtis Lojo Kervo Loviisa Porvoo Vantaa Lovisa Borgå Vanda Kauniainen Sipoo Siuntio Grankulla Sibbo Sjundeå Espoo Helsinki Esbo Helsingfors

Raasepori Inkoo Kuntajako Kirkkonummi Raseborg Ingå Kommunindeling 1.1.2013 Kyrkslätt

Hanko Hangö Liitekartta UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA, VAHVISTETTU 30.10.2014 | ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND, FASTSTÄLLD 30.10.2014 Kartbilaga 1 Kaavaehdotuksessa (mhs 4.3.2013) esitetty | Det i planförslaget (ls 4.3.2012) presenterade KESKUSVERKKO 2035 CENTRALORTSNÄTET 2035

Merkinnät Beteckningar METROPOLIN YDINALUE METROPOLENS KÄRNOMRÅDE Valtakunnan keskus Rikscentrum

Pääkaupunkiseudun aluekeskukset: Områdescentrum i huvudstadsregionen: Espoon keskus, Espoonlahti, Hakunila, Herttoniemi, Itäkeskus, Kannelmäki, Kauniainen, Kivistö, Koivukylä, Korso, Leppävaara, Malmi, Matinkylä-Olari, Myyrmäki, Pakkala, Tapiola, Tikkurila Alberga, Backas, Björkby, Dickursby, Esbo centrum, Esboviken, Gamlas, Grankulla, Hagalund, Hertonäs, Håkansböle, Kivistö, Korso, Malm, Mattby-Olars, Myrbacka, Östra centrum SEUTUKESKUS REGIONCENTRUM Hyvinkää, Lohja, Porvoo, Tammisaari Borgå, Ekenäs, Hyvinge, Lojo

KUNTAKESKUS KOMMUNCENTRUM Hyrylä, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Klaukkala, Loviisa, Mäntsälä, Nummela, Söderkulla Kervo, Klövskog, Kyrkslätt, Lovisa, Mäntsälä, Nummela, Träskända, Skavaböle, Söderkulla Hanko, Karjaa, Karkkila, Nikkilä, Nurmijärvi Hangö, Högfors, Karis, Nickby, Nurmijärvi Loput maakuntakaavan keskustatoimintojen alueet Övriga områden för centrumfunktioner i landskapsplanen

Mäntsälä Myrskylä Hyvinkää Pukkila Lapinjärvi Mörskom Hyvinge Lappträsk Karkkila Högfors Askola Järvenpää Pornainen Nurmijärvi Träskända Borgnäs Tuusula Vihti Lohja Tusby Kerava Vichtis Lojo Kervo Loviisa Vantaa Porvoo Lovisa Vanda Borgå Kauniainen Sipoo Siuntio Grankulla Sibbo Sjundeå Espoo Helsinki Esbo Helsingfors

Kuntajako Raasepori Inkoo Kommunindeling 1.1.2013 Kirkkonummi Raseborg Ingå Kyrkslätt

Hanko Hangö Liitekartta UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA, VAHVISTETTU 30.10.2014 | ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND, FASTSTÄLLD 30.10.2014 Kartbilaga 2 Kaavaehdotuksessa (mhs 4.3.2013) esitetty | I planförslaget (ls 4.3.2012) presenterat KYLÄVERKKO BYNÄT

Merkinnät Beteckningar

Maakunnallisesti merkittävä kylä By av betydelse på landskapsnivå

Paikallisesti merkittävä kylä By av betydelse på lokal nivå Sulkava Levanto Sälinkää Saari Sellinge

Alue, jolta maakuntavaltuusto (20.3.2013) jätti hyväksymättä Kaukalampi Kimonkylä Lukko Hautjärvi 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen Pukaro Område var förslaget till etapplandskapsplan 2 inte Pockar godkändes av landskapsfullmäktige (20.3.2013) Ridasjärvi Kantele Porlammi Porlom Savijoki Loukku Hirvihaara Torppi Ingermaninkylä Lindkoski Kytäjä Kankkila Mickelspiltom Ingermansby Kankböle Ruotsinkylä Kaukas Sveskby Sääksjärvi Korttia Heikinkylä Ohkola Eskilom Hindersby Herunen Numminen Juornaankylä Nummis Kuninkaankylä Puhar-Onkimaa Kungsböle Nukari Linjamäki Tiilää Sävträsk (Liljendal) Andersby-Hommansby- Haavisto Skinnarby-Tavastby Marttila Vihtijärvi Nuckars Metsäkylä-Halkia 0 10 20 30 Arola Metsäkylä-Halkis Vahijärvi Ruotsinpyhtään ruukki Särkijärvi km Ikkala Strömfors bruk Leppäkorpi Leppälampi Pohjakartta-aineisto © MML, 2013 Vanhakylä Vähä Ahvenkoski Hyönölä Vanjärvi Pohjois-Paippinen Gammelby Kuggom Lillabborrfors Haimoo Norra Paipis Olkkala Kaarenkylä Järvenpää Nummenpää Karsby Jokikunta Kerkkoo Ilola Perttula Kerko Illby Pernaja Selki Laukkoski-Jokimäki Pernå Lövkoski-Åbacka Palojoki Rusutjärvi Etelä-Paippinen Koisjärvi Södra Paipis Suomenkylä Nummimäki Finnby Sannainen Jakari Hyrsylä Linnanpelto Hinthaara Sannäs Jackarby Lepsämä Nahkela Hindhår Oinasjoki Nackskog Borgby Veckjärvi Haarjärvi Röylä Anttila Isnäs Tavola Rödskog Ruotsinkylä Yli-Vekkoski Klemetskog Andersböle Norrveckoski Fasarby Lakisto Epoo (länsi) Ali-Vekkoski Ebbo (västra) Söderveckoski Epoo (itä) Myllykylä Vestra Hindsby Pulli Tervalampi Västra Gesterby Girsnäs Ebbo (östra) Karstu Lehmijärvi Kulloo Lohilampi Kullo Box Lieviö Immersby Härkäpää Skräddarskog Sotunki Härpe Härjänvatsa Sottungsby Kahvimaa Grännäs Kaffelandet Kalkkiranta Kylmälä Gumbostrand Kalkstrand Särkiä Paavola Sjökulla Lapinkylä Lappböle Simsalö Raivio Evitskog Österby Rödjan Mustion ruukki Lappers Veklahti-Svartvik Ansku Svartå bruk Vecklax-Svartvik Antskog Siuntio kirkonkylä Sjundeå kyrkby Backgränd

Päivölä Solberg Tähtelä Kaunislahti Täkter Långvik Grundsjö Degerby

Inkoon asemanseutu Friggesby Ingå stationsområde

Bromarv Prästkulla Snappertuna

Barösund Dragesviken Vättlax Skogby-Harparskog Box Sandnäsudd

Sommarö

Mäntsälä Myrskylä Hyvinkää Pukkila Lapinjärvi Tvärminne Mörskom Hyvinge Lappträsk Karkkila Högfors Askola Järvenpää Pornainen Nurmijärvi Träskända Borgnäs Tuusula Vihti Lohja Tusby Kerava Vichtis Lojo Kervo Loviisa Porvoo Vantaa Lovisa Borgå Vanda Kauniainen Sipoo Siuntio Grankulla Sibbo Sjundeå Espoo Helsinki Esbo Helsingfors

Kuntajako Raasepori Inkoo Kommunindeling 1.1.2013 Raseborg Ingå Kirkkonummi Kyrkslätt

Hanko Hangö Liitekartta UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA, VAHVISTETTU 30.10.2014 | ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND, FASTSTÄLLD 30.10.2014 Kartbilaga 3 Kaavaehdotuksessa (mhs 4.3.2013) esitetyt | I planförslaget (ls 4.3.2012) presenterade UUDENMAAN ALUERAKENNETTA 2035 TUKEVAN LIIKENNEVERKON KEHITTÄMISTARPEET BEHOV AV ATT UTVECKLA DET TRAFIKNÄT SOM STÖDER NYLANDS REGIONSTRUKTUR 2035

Merkinnät Beteckningar Maakuntakaavan aluerakenteen toimivuuden kannalta kiireelliset päätie- ja raideverkon parannustarpeet Brådskande förbättringsbehov i huvudväg- och bannätet för att regionstrukturen i landskapsplanen ska fungera

Valtakunnallisesta tai tavaraliikenteestä johtuvat päätie- ja raideverkon kehittämistarpeet ja pidemmän aikavälin tilavaraukset Behov av att utveckla huvudväg- och bannätet som beror på den riksomfattande eller godstrafiken och utrymmesreserveringar på längre sikt

Karttaan merkittyjen kehittämistarpeiden lisäksi maakuntakaavan aluerakenteen toimivuus edellyttää väyläverkoston jatkuvaa kehittämistä pienillä investoinneilla. För att regionstrukturen i landskapsplanen ska fungera förutsätts utöver de utvecklingsbehov som är utmärkta på kartan att nätverket av trafikleder utvecklas kontinuerligt med små investeringar.

Mäntsälä Myrskylä Hyvinkää Pukkila Lapinjärvi Mörskom Hyvinge Lappträsk Karkkila Högfors Askola Järvenpää Pornainen Nurmijärvi Träskända Borgnäs Tuusula Vihti Lohja Tusby Kerava Vichtis Lojo Kervo Loviisa Vantaa Porvoo Lovisa Vanda Borgå Kauniainen Sipoo Siuntio Grankulla Sibbo Sjundeå Espoo Helsinki Esbo Helsingfors

Raasepori Inkoo Kirkkonummi Raseborg Ingå Kyrkslätt Kuntajako Kommunindeling 1.1.2013 0 5 10 15 km

Hanko Hangö Liitekartta UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA, VAHVISTETTU 30.10.2014 | ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND, FASTSTÄLLD 30.10.2014 Kartbilaga 4 Kaavaehdotuksessa (mhs 4.3.2013) esitetty | Det i planförslaget (ls 4.3.2012) presenterade UUDENMAAN JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄ KOLLEKTIVTRAFIKSYSTEMET I NYLAND

Merkinnät Beteckningar Joukkoliikenteen vaihtopaikka, keskustatoimintojen alueilla ja niiden ulkopuolella Omstigningsplats för kollektivtrafiken, på och utanför områden för centrumfunktioner

Liityntäpysäköintipaikka, keskustatoimintojen alueilla ja niiden ulkopuolella Anslutningsparkeringsplats, på och utanför områden för centrumfunktioner Joukkoliikenteen merkittävät yhteysvälit Betydande kollektivtrafikförbindelser

Henkilöliikenteen rata Bana för persontrafik

Aluerakenteen kannalta kiireellisimmät uudet radat Mest brådskande nya banor med tanke på regionstrukturen

Mäntsälä Myrskylä Hyvinkää Pukkila Lapinjärvi Mörskom Hyvinge Lappträsk Karkkila Högfors Askola Järvenpää Pornainen Nurmijärvi Träskända Borgnäs Tuusula Vihti Lohja Tusby Kerava Vichtis Lojo Kervo Loviisa Vantaa Porvoo Lovisa Vanda Borgå Kauniainen Sipoo Siuntio Grankulla Sibbo Sjundeå Espoo Helsinki Esbo Helsingfors 0 5 10 15 Raasepori Inkoo Kirkkonummi Raseborg Ingå km Kyrkslätt Kuntajako Kommunindeling 1.1.2013

Hanko Hangö Liitekartta UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA, VAHVISTETTU 30.10.2014 | ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND, FASTSTÄLLD 30.10.2014 Kartbilaga 5 SÄHKÖNSIIRTOVERKKO NÄT FÖR ELÖVERFÖRING

Merkinnät Beteckningar Alue, jolta maakuntavaltuusto (20.3.2013) jätti hyväksymättä 110 kV voimajohto 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen 110 kV kraftledning Område var förslaget till etapplandskapsplan 2 inte godkändes av landskapsfullmäktige (20.3.2013) 110 kV voimajohdon ohjeellinen linjaus 110 kV kraftledning, riktgivande sträckning 110 kV uusi suunniteltu rinnakkainen voimajohto 110 kV ny planerad parallell kraftledning 400 kV voimajohto 400 kV kraftledning 400 kV voimajohdon ohjeellinen linjaus 400 kV kraftledning, riktgivande sträckning 400 kV uusi suunniteltu rinnakkainen voimajohto 400 kV ny planerad parallell kraftledning

Estlink 1 Estlink 2 110 kV voimajohdon tai merkittävän merikaapelin yhteystarve 110 kV kraftledning eller betydande undervattenskabel, behov av förbindelse Voimalaitos Kraftverk Suunniteltu voimalaitos Planerat kraftverk Sähköasema Elstation

Mäntsälä Myrskylä Hyvinkää Pukkila Lapinjärvi Mörskom Hyvinge Lappträsk Karkkila Högfors Askola Järvenpää Pornainen Nurmijärvi Träskända Borgnäs Tuusula Vihti Lohja Tusby Kerava Vichtis Lojo Kervo Loviisa Vantaa Porvoo Lovisa Vanda Borgå Kauniainen Sipoo Siuntio Grankulla Sibbo Sjundeå Espoo Helsinki Esbo Helsingfors

Raasepori Inkoo Kuntajako Kirkkonummi Kommunindeling 1.1.2013 Raseborg Ingå Kyrkslätt

Hanko Hangö Liitekartta UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA, VAHVISTETTU 30.10.2014 | ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND, FASTSTÄLLD 30.10.2014 Kartbilaga 6 KAUPAN OHJAUKSEEN LIITTYVÄT MAAKUNTAKAAVAMERKINNÄT LANDSKAPSPLANEBETECKNINGAR SOM HÄNFÖR SIG TILL STYRNING AV HANDELN

Merkinnät Beteckningar Keskustatoimintojen alue Område för centrumfunktioner Alue, jolta maakuntavaltuusto (20.3.2013) jätti hyväksymättä Valtakunnan keskus: Ei kaupan mitoitusta 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen Rikscentrum: Ingen dimensionering av handeln Område var förslaget till etapplandskapsplan 2 inte Pääkaupunkiseudun aluekeskukset: Ei kaupan mitoitusta godkändes av landskapsfullmäktige (20.3.2013) Områdescentrum i huvudstadsregionen: Ingen dimensionering av handeln Seutukeskus: Ei kaupan mitoitusta Regioncentrum: Ingen dimensionering av handeln Kuntakeskus: Ei kaupan mitoitusta Kommuncentrum: Ingen dimensionering av handeln Kuntakeskus: Vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 30 000 k-m² Kommuncentrum: Den sammanlagda våningsytan av stora detaljhandelsenheter får vara högst 30 000 m²-vy Kuntakeskus: Vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 20 000 k-m² Kommuncentrum: Den sammanlagda våningsytan av stora detaljhandelsenheter får vara högst 20 000 m²-vy

Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö Stor detaljhandelsenhet av regional betydelse Vahvistetuista maakuntakaavoista voimaan jäävät Förblir i kraft från de fastställda landskapsplanerna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa esitetyt Anges i etapplandskapsplan 2 för Nyland Taajamatoimintojen alue Område för tätortsfunktioner Työpaikka-alue Arbetsplatsområde

Mäntsälä Myrskylä Hyvinkää Pukkila Lapinjärvi Mörskom Hyvinge Lappträsk Karkkila Högfors Askola Järvenpää Pornainen Nurmijärvi Träskända Borgnäs Tuusula Vihti Lohja Tusby Kerava Vichtis Lojo Kervo Loviisa Vantaa Porvoo Lovisa Vanda Borgå Kauniainen Sipoo Siuntio Grankulla Sibbo Sjundeå Espoo Helsinki Esbo Helsingfors

Raasepori Inkoo Kuntajako Raseborg Ingå Kirkkonummi Kommunindeling 1.1.2013 Kyrkslätt

Hanko Hangö Liitekartta UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA, VAHVISTETTU 30.10.2014 | ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND, FASTSTÄLLD 30.10.2014 Kartbilaga 7 A Kaavaehdotuksessa (mhs 4.3.2013) esitetty | Det i planförslaget (ls 4.3.2012) presenterade KESKUSVERKKO 2035, KAUPAN MITOITUS KESKUSTOISSA CENTRALORTSNÄTET 2035, DIMENSIONERING AV HANDELN I CENTRALORTERNA

Merkinnät Beteckningar METROPOLIN YDINALUE METROPOLENS KÄRNOMRÅDE Alue, jolta maakuntavaltuusto (20.3.2013) jätti hyväksymättä Valtakunnan keskus: Ei kaupan mitoitusta 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen Rikscentrum: Ingen dimensionering av handeln Område var förslaget till etapplandskapsplan 2 inte godkändes av landskapsfullmäktige (20.3.2013) Pääkaupunkiseudun aluekeskukset: Ei kaupan mitoitusta Områdescentrum i huvudstadsregionen: Ingen dimensionering av handeln

Myrskylä SEUTUKESKUS Mörskom REGIONCENTRUM Hyvinkää Mäntsälä Pukkila Hyvinge Lapinjärvi Ei kaupan mitoitusta Lappträsk Ingen dimensionering av handeln

KUNTAKESKUS Karkkila Jokela KOMMUNCENTRUM Högfors Kellokoski Rajamäki Mariefors Ei kaupan mitoitusta Askola Ingen dimensionering av handeln Järvenpää Pornainen Vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu Träskända Nurmijärvi Borgnäs kerrosala saa olla enintään 30 000 k-m² Loviisa Lovisa Den sammanlagda våningsytan av stora Vihti detaljhandelsenheter får vara högst 30 000 m²-vy Vichtis Hyrylä Kerava Skavaböle Kervo Vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu Saukkola Porvoo Klaukkala Nikkilä Borgå kerrosala saa olla enintään 20 000 k-m² Klövskog Nickby Den sammanlagda våningsytan av stora detaljhandelsenheter får vara högst 20 000 m²-vy Nummela Korso Koivukylä Kivistö Björkby Pakkala Söderkulla Lohja Backas Tikkurila Lojo Veikkola Myyrmäki Dickursby Myrbacka Hakunila 0 10 20 30 Kannelmäki Håkansböle km Gamlas Malmi Itäsalmi Leppävaara Malm Östersundom Espoon keskus Alberga Pohjakartta-aineisto © MML, 2013 Virkkala Esbo centrum Virkby Kauniainen Itäkeskus Grankulla Tapiola Östra centrum Hagalund Espoonlahti Siuntio Masala Esboviken Herttoniemi Sjundeå Masaby Hertonäs Matinkylä-Olari Helsinki Mattby-Olars Helsingfors Karjaa Karis Kirkkonummi Kyrkslätt Inkoo Ingå Mäntsälä Myrskylä Hyvinkää Pukkila Lapinjärvi Mörskom Hyvinge Lappträsk Tammisaari Karkkila Ekenäs Högfors Askola Järvenpää Pornainen Nurmijärvi Träskända Borgnäs Tuusula Vihti Lohja Tusby Kerava Vichtis Lojo Kervo Loviisa Porvoo Vantaa Lovisa Borgå Vanda Kauniainen Sipoo Siuntio Grankulla Espoo Sibbo Hanko Sjundeå Helsinki Hangö Esbo Helsingfors

Kuntajako Raasepori Inkoo Kommunindeling 1.1.2013 Kirkkonummi Raseborg Ingå Kyrkslätt

Hanko Hangö Liitekartta UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA, VAHVISTETTU 30.10.2014 | ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND, FASTSTÄLLD 30.10.2014 Kartbilaga 7 B MERKITYKSELTÄÄN SEUDULLISET VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖT STOR DETALJHANDELSENHET AV REGIONAL BETYDELSE

Merkinnät Beteckningar Alue, jolta maakuntavaltuusto (20.3.2013) jätti hyväksymättä Maakuntakaavojen taajama- ja työpaikka-alueet 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen Område för tätortsfunktioner och Område var förslaget till etapplandskapsplan 2 inte arbetsplatsområden i landskapsplanen godkändes av landskapsfullmäktige (20.3.2013) UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAT LANDSKAPSPLANERNA FÖR NYLAND OCH ÖSRTA NYLAND Osittain rakentuneet suuryksiköt Delvis byggda stora enheter Rakentamattomat suuryksiköt Icke byggda stora enheter UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND Osittain rakentuneet suuryksiköt Sveitsinportaali Mäntsälänportti Delvis byggda stora enheter Valtatie 25 Rakentamattomat suuryksiköt Riksväg 25 Icke byggda stora enheter SYMBOLIEN KOKO SUHTEESSA SUURYKSIKÖIDEN ENIMMÄISMITOITUSLUOKKAAN (K-M²) SYMBOLERNAS STORLEK I FÖRHÅLLANDE TILL MAXIMIDIMENSIONERINGEN AV STORA ENHETER (M²-VY) Järvenpään eteläinen liittymä 30 000 Ilvesvuori Träskändas södra anslutningen Loviisan länsiosa Lovisas västra del 50 000 150 000

75 000 Hyrylän eteläosa Tarmola 175 000 Mäyränkallio Skavaböles södra del Östermalm 100 000 Kuninkaanportti Keravanportti Kungsporten 200 000 125 000 Focus

Huhmari Petas Koivuhaka Suutarila Varisto-Petikko Lempola Björkhagen Skomakarböle Varistorna-Petikko Porttipuisto Kulloonsilta Portparken Tynninharju Itäsalmi Tynnismalm Kullobron 0 10 20 30 Tammisto Östersundom Nihtisilta Konala Lommila Rosendal km Knektbro Kånala Gloms Pohjakartta-aineisto © MML, 2012 & 2013 Roihupelto Turvesolmu Kasåker

Suomenoja Finno Inkilänportti Ingvalsporten Karjaan lounaisosa Karis sydvästra del Mäntsälä Myrskylä Hyvinkää Pukkila Lapinjärvi Mörskom Hyvinge Lappträsk Karkkila Järvenpää Horsbäck Högfors Askola TräskändaPornainen NurmijärviTuusula Borgnäs Tusby Vihti Lohja Kerava Vichtis Lojo Kervo Loviisa Vantaa Lovisa Vanda Kauniainen Sipoo Grankulla Porvoo Siuntio Sibbo Espoo Borgå Sjundeå Esbo Helsinki Helsingfors Kuntajako Kirkkonummi Kommunindeling 1.1.2013 Raasepori Inkoo Kyrkslätt Raseborg Ingå

Hanko Hangö Liitekartta UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA, VAHVISTETTU 30.10.2014 | ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND, FASTSTÄLLD 30.10.2014 Kartbilaga 7 C Kulttuurihistoriallisesti arvokas alue tai kohde 25 Hankoniemen sotahistorian kohteet - Meijerfelt 54 Helsingin yliopiston rakennukset - Siltavuorenpenger Område eller objekt av kulturhistorisk betydelse 26 Hauensuolen kalliopiirrosalue 55 Helsingin yliopiston rakennukset - keskustakampus 27 Itäisen Kylpyläpuiston huvila-alue 56 Herttoniemen ja Kumpulan siirtolapuutarhat - Herttoniemen siirtolapuutarha Askola 28 Kudeneule Oy:n tehdasalue 57 Herttoniemen ja Kumpulan siirtolapuutarhat - Kumpulan siirtolapuutarha 1 Särkijärven kylä- ja kartanomaisema 29 Oy Forcit Ab:n tehdasalue 58 Herttoniemen kartano 2 Vakkolan kylä Helsinki Helsingfors 59 Hietaniemen hautausmaat Espoo Esbo 30 Alppilan kirkko 60 Huopalahden rautatieasema 3 Espoon kirkonmäki 31 Alvar Aallon oma talo ja arkkitehtitoimisto - Riihitie 61 Johanneksen kirkko ympäristöineen 4 Espoonkartano 32 Alvar Aallon oma talo ja arkkitehtitoimisto - Tiilimäki 62 Kaartin kasarmi 5 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Soukanniemi, 33 Arabian tehtaat 63 Kaisaniemen puisto ja kasvitieteellinen puutarha Tallholma, Pentala ja Suvisaaristo 6 Kauklahden rautatieasema 34 Eiran kaupunginosa, Huvilakadun korttelit ja Mikael Agricolan 64 Kaivopuisto kirkko 7 Otaniemen kampusalue 35 Eläintarhan huvilat ja yleishyödylliset laitokset 65 Kallion kirkko 8 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Westend 36 Esplanadi-Bulevardi 66 Kannelmäen kirkko 9 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Lupauksenvuori 37 Etu-Töölön kaupunginosa 67 Kansanpuisto - Korkeasaari 10 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Vahvialankallio 38 Kulttuuritalo 68 Kansanpuisto - Seurasaari 11 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Leppävaara 39 Finlandia-talo 69 Katajanokan vanha osa 12 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Vallikallio 40 Kaupunginteatteri 70 Kirurginen sairaala 13 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Mäkkylä 41 Helsingin Aleksanterinkatu 71 Kulosaaren huvilakaupunki 14 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Miessaari 42 Helsingin höyrylaivareittien huvila-asutus - Degerön kartano 72 Käpylän puutaloalueet ja Käärmetalo 15 Snettans-Rödskogin kylä- ja viljelymaisema 43 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvia-asutus - Itä-Jollas 73 Käpylän puutaloalueet ja Käärmetalo 16 Tapiola 44 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Matosaari 74 Lapinlahden sairaala-alue 17 Tarvaspään ateljeehuvila 45 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Stansvik - 75 Lauttasaaren kirkko Hevossalmi 18 Träskändan kartano 46 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Vartiosaari 76 Länsi-Herttoniemen pientaloalue Hanko Hangö 47 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Villinki 77 Malmin hautausmaa 19 Hangon Itäsatama 48 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Tullisaari 78 Malmin lentoasema 20 Hangon Keksin teollisuusrakennukset 49 Helsingin Kauppatori rajaavine rakennuksineen 79 Malmin rautatieasema 21 Hangon Länsisatama 50 Helsingin Rautatientori 80 Maunulan asuntoalue 22 Hangon rautatieasema 51 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 81 Meilahden huvila-alue 23 Hankoniemen sotahistorian kohteet - Gustav Adolf 52 Helsingin synagoga 82 Meilahden kirkko ja koulu 24 Hankoniemen sotahistorian kohteet - Gustavsvärn 53 Helsingin Vanhakaupunki 83 Meilahden sairaala-alue 84 Olympiarakennukset - Olympiakylä ja Kisakylä, maauimala ja 112 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Itä-Villinki Hyvinkää Hyvinge Velodromi 85 Olympiarakennukset - Olympiakylä ja Kisakylä, maauimala ja 113 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Isosaari 140 Hyvinkään kirkko ja seurakuntakeskus Velodromi 86 Olympiarakennukset - Ruskeasuon ratsastushalli 114 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Kuivasaari 141 Hyvinkään rautatieasemat 87 Olympiarakennukset - Soutustadion 115 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Harmaja 142 Hyvinkään Villatehdas 88 Olympiarakennukset - Olympiakylä ja Kisakylä, maauimala ja 116 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Itäinen 143 Kytäjän kirkko Velodromi Pihlajasaari 89 Olympiarakennukset - Olympiastadion, Kisahalli ja Uimastadion 117 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Katajaluoto Inkoo Ingå 90 Olympiarakennukset - Tennispalatsi 118 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Rysäkari 144 Barösundin väylä 91 Olympiarakennukset - Olympiatermiaali 119 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Mustavuori 145 Degerbyn kirkonkylä 92 Olympiarakennukset - Olympiakylä ja Kisakylä 120 Salmisaaren teollisuusalue 146 Fagervikin ruukinalue 93 Olympiarakennukset - Olympiakylä ja Kisakylä, maauimala ja 121 Santahamina 147 Inkoon kirkko ja pappila Velodromi 94 Osuusliikkeiden ja teollisuuden Sörnäinen 122 Senaatintori ympäristöineen 148 Tähtelän kylä 95 Pasilan veturitallit, konepaja ja SOK:n teollisuuskorttelit 123 Suomen Pankki, Kansallisarkisto ja Säätytalo 149 Österkullabäckenin kylä- ja viljelymaisema 96 Pasilan veturitallit, konepaja ja SOK:n teollisuuskorttelit 124 Suomenlinna Järvenpää Träskända 97 Pihlajamäen lähiö 125 Suvilahden voimalaitosalue 150 Järvenpään kirkko 98 Pirkkolan omakotialue ja rintamamiestalot 126 Sörnäisten vankila 151 Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema 99 Pitäjänmäen rautatieasema 127 Taka-Töölön kerrostaloalue 152 Tuusulan reservikomppania 100 Puolustusvoimien 1930-luvun arkkitehtuuri Helsingissä - 128 Torkkelinmäen asuinalue Karjalohja Karislojo Sotilassairaala Tilkka 101 Puolustusvoimien 1930-luvun arkkitehtuuri Helsingissä - 129 Tuomarinkylän kartano 153 Karjalohjan kirkonkylän kulttuurimaisema Autokomppanja 102 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Kivikko, 130 Tähtitorninmäen observatorio ja puisto 154 Kärkelän ruukkiyhdyskunta Jakomäki, Kontula 103 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Vartiokylän 131 Lasipalatsi 155 Nummijärven kylä ja kulttuurimaisema Linnavuori 104 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Myllypuro 132 Rautatalo Karkkila Högfors 105 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Länsi- 133 Vakuutusyhtiö Pohjan talo 156 Högforsin ruukinalue - Kulosuonmäen kaivos Herttoniemi 106 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Ala-Malmi, 134 Vallilan asuinalueet 157 Högforsin ruukinalue Ormusmäki 107 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Maununneva 135 Vantaanjokisuun vesi- ja viemärilaitokset Kauniainen Grankulla 108 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Maununneva 136 Viikin opetus- ja koetila 158 Kauniaisten huvilakaupunki 109 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Kannelmäki 137 Östersundomin kartano, kappeli ja Björkuddenin huvila 159 Kauniaisten rautatieasema 110 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Pajamäki 138 Östersundomin kartano, kappeli ja Björkuddenin huvila Kerava Kervo 111 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Skatanniemi 139 Östersundomin kartano, kappeli ja Björkuddenin huvila 160 Keravan rautatieasema 161 Keravan vankila 187 Loviisan maalinnoitus Nurmijärvi Kirkkonummi Kyrkslätt 188 Loviisan maalinnoitus 211 Aleksis Kiven Palojoki 162 Hvitträskin ateljeehuvila 189 Loviisan maalinnoitus 212 Museosilta 163 Kallbådan majakat 190 Malmgårdin kartano 213 Nurmijärven kirkonmäki 164 Rönnskärin majakat 191 Michelspiltomin rautatieseisake 214 Rajamäen tehdasyhdyskunta, kirkko ja rautatieasema 165 Oitbackan kartano 192 Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema 215 Sääksjärven parantolat ja Kiljavan opisto Lapinjärvi Lappträsk 193 Pernajan kirkko ja pappila 216 Sääksjärven parantolat ja Kiljavan opisto 166 Lapinjärven huoltola 194 Sarvilahden kartano ympäristöineen - Sarvilahti Porvoo Borgå 167 Lapinjärven kirkonkylä 195 Sarvilahden kartano ympäristöineen - Norrsarvlax 217 Björkholmin luotsiasema 168 Struven astemittausketju 196 Sarvilahden kartano ympäristöineen - Hormnäs 218 Drägsbyn kartano Lohja Lojo 197 Sarvilahden kartano ympäristöineen - Ströms 219 Empire-Porvoon puutalokorttelit ja julkiset rakennukset 169 Elias Lönnrotin Sammatti - Sammatin kirkko ja Lönnrotin hauta 198 Sjögårdin kartano 220 Empire-Porvoon puutalokorttelit ja julkiset rakennukset 170 Elias Lönnrotin Sammatti - Lammin talo 199 Strömforsin ruukkiyhdyskunta 221 Hamarin asuntoalue ja Porvoon höyrysahan paikka 171 Elias Lönnrotin Sammatti - Paikkarin torppa 200 Suuri Rantatie - Holmgård 222 Hinthaaran rautatieasema 172 Elias Lönnrotin Sammatti - Nikun talo 201 Svartholman linnoitus 223 Husholmenin keskiaikainen linnasaari ympäröivine maisemineen 173 Kirkniemen kartano 202 Tervikin kartano 224 Jakkarilan kartano 174 Lohjan kirkko ympäristöineen 203 Tjusterbyn kartano 225 Kulloon kartano 175 Ojamon rautakaivos ja kartano Myrskylä Mörskom 226 Näsin hautausmaa 176 Virkkalan kalkkitehdas ja yhdyskunta 204 Myrskylän kirkonmäki 227 Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat - Andersholmen Loviisa Lovisa Mäntsälä 228 Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat - Onas 177 Ahvenkosken historiallinen ympäristö 205 Frugårdin kartano ja viljelymaisema 229 Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat - Pirttisaari 178 Ahvenkosken historiallinen ympäristö 206 Mäntsälän kirkonmäki 230 Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat - Rågskär 179 Fasarbyn kylä 207 Saaren kartano 231 Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat - Söderskär 180 Horslökin kylä Nummi-Pusula 232 Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat - Långholmen 181 Härkäpään kylä 208 Myllymäen torppa 233 Porvoon rautatieasema 182 Koskenkylän ruukinalue 209 Nummen kirkonkylä 234 Porvoon saaristokylät - Bengtsby 183 Koskenkylän ruukinalue 210 Nummen kirkonkylä 235 Porvoon saaristokylät - Sondby 184 Kullaan kartanomaisema 236 Porvoon saaristokylät - Londböle 185 Loviisan alakaupunki 237 Porvoon saaristokylät - Österby 186 Loviisan Esplanadi 238 Porvoon saaristokylät - Söderby 239 Porvoonjokilaakson kartano- ja kylämaisema - Strömsbergin 267 Mustion ruukinalue Siuntio Sjundeå kartano 240 Porvoonjokilaakson kartano- ja kylämaisema - Kiiala ja Saksala 268 Olsbölen kartano 294 Kelan rautatiepysäkki 241 Postimäki 269 Pohjan kirkonmäki ympäristöineen 295 Pikkalan kartano 242 Vanha Porvoo ja Porvoon linnamäki 270 Pohjan ruukkiympäristöt - Fiskarsin ruukinalue 296 Sjundbyn kartano 243 Yliken kylä 271 Pohjan ruukkiympäristöt - Billnäsin ruukinalue 297 Suitian kartano ja Siuntion kirkko Raasepori Raseborg 272 Pohjan ruukkiympäristöt - Antskogin ruukinalue Tuusula Tusby 244 Bromarvin kirkonkylän kesäasutus 273 Pohjankurun rautatieasema ja satama 298 Jokelan teollisuusalue 245 Dagmarkällanin lähde 274 Prästkullan kartano 299 Marieforsin ruukki ja Kellokosken sairaala 246 Dragsvikin kasarmit 275 Raaseporin linna 300 Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema 247 Grabbackan kartanolinnan raunio ja Gösbackavikenin 276 Riilahden kartano Vantaa Vanda viljelymaisema 248 Gullön kartano 277 Riilahden kartano - Muistomerkit 301 Backas - Elannon suurtila 249 Hagenin ja Ramsholmenin puistoalue 278 Skogbyn masuuni ja sahan alue - Skogbyn masuuni 302 Helsingin pitäjän kirkonkylä 250 Hankoniemen sotahistorian kohteet - Harparskog-linja 279 Skogbyn masuuni ja sahan alue - Skogbyn sahayhdyskunta 303 Jokiniemen koelaitos 251 Hankoniemen sotahistorian kohteet - Harparskog-linja 280 Snappertunan kirkonkylä 304 Korson rautatieasema 252 Hankoniemen sotahistorian kohteet - Harparskog-linja 281 Tammisaaren rautatieasema-alue 305 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Maratonpuisto 253 Hilding Ekelundin arkkitehtuuri Karjaalla - Lärkkulla 282 Tammisaaren seminaari ja koulukorttelit 306 Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Länsimäki 254 Hilding Ekelundin arkkitehtuuri Karjaalla - Kilan koulukeskus 283 Tammisaaren seminaari ja koulukorttelit 307 Sotungin kylä ja Håkansböle 255 Hilding Ekelundin arkkitehtuuri Karjaalla - Karis-Billnäs samskolan 284 Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilat - Alglo 308 Tikkurilan rautatieasema 256 Hilding Ekelundin arkkitehtuuri Karjaalla - Karjaan kaupungintalo 285 Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilat - Espingskär Vihti Vichtis 257 Hilding Ekelundin arkkitehtuuri Karjaalla - Västra Nylands 286 Tammisaaren vanha kaupunki ja satama 309 Otalammen rautatieasema-alue yrkeskolan 258 Hilding Ekelundin arkkitehtuuri Karjaalla - Katrinakodin 287 Tenholan kirkko ja pappila 310 Selin rautatievahtitupa vanhustentalo 259 Hilding Ekelundin arkkitehtuuri Karjaalla - Kappeli ja 288 Västankärrin kartano 311 Suontaan viljelysmaisema seurakuntakeskus 260 Hilding Ekelundin arkkitehtuuri Karjaalla - vesitorni Sipoo Sibbo 312 Vanjärven asutuskylä 261 Junkarsborgin keskiaikainen niemilinna ja Päsarträsketin 289 Hindsbyn kylä 313 Vihdin kirkonkylä ja Vanhalan viljelymaisema viljelymaisema 262 Jussarön kaivossaari 290 Löparön kartano 314 Vuorelan koulukoti 263 Karjaan kirkko ja pappila 291 Nikkilän sairaala-alue 264 Karjaan rautatieasema ympäristöineen 292 Sibbesborgin keskiaikainen linnasaari ja Sipoonjokilaakson viljelymaisema 265 Kosken ruukinalue 293 Sipoon kirkot ja pitäjänkeskus 266 Lindön kartanomaisema Valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus Nationellt värdefullt landskapsområde

A Degerbyn - Pikkalanjoen - Palojoen kulttuurimaisema B Fiskarsin - Antskogin ja Pohjanpitäjänlahden kulttuurimaisemat C Kymijoen laakso D Mustionjokilaakson kulttuurimaisemat E Nummenjoen - Pusulanjoen viljelylaakso F Pernajanlahden ympäristö ja Koskenkylänjokilaakso G Porvoonjokilaakso H Skärlandet I Snappertunanjoki - Fagervik J Suomenlinna K Vantaanjokilaakso

Lähteet: Museovirasto ja Suomen ympäristökeskus Källor: Museiverket och Finlands miljöcentral VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT SEKÄ VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET BYGGDA KULTURMILJÖER AV RIKSINTRESSE OCH NATIONELLT VÄRDEFULLA LANDSKAPSOMRÅDEN

Merkinnät Beteckningar

Kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue tai kohde (RKY-09) Område eller objekt av 207 kulturhistorisk betydelse (RKY-09)

Suuri rantatie (Kuninkaantie) Stora strandvägen (Kungsvägen) 168 204 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, valtioneuvoston periaatepäätös 5.1.1995 142 140 Nationellt värdefullt landskapsområde, 208 206 G statsrådets principbeslut 5.1.1995 143 141 167 191 166 156 Alue, jolta maakuntavaltuusto (20.3.2013) jätti hyväksymättä C 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen 298 Område var förslaget till etapplandskapsplan 2 inte 214 299 205 godkändes av landskapsfullmäktige (20.3.2013) 157 190 2 1 215 152 199 216 182 178 Lähteet: Museovirasto ja Suomen ympäristökeskus 312 150 183 177 Källor: Museiverket och Finlands miljöcentral 213 195 151 202 212 241 311 239 184 0 10 20 30 E 313 310 300 km 209 161 203 194 309 211 193 c) osasuurennos / delförstoring Pohjakartta-aineisto © MML, 2013 160 224 170 210 223 198 222 196 171 201 172 293 291 179 F 197 314 243 K 304 169 225 b) osasuurennos / delförstoring 289 217 155 303 174 301 302 307 236 15 308 292 181 154 180 137 234 192 153 138 175 18 235 139 290 119 A 3 158 176 238 237 272 159 228 265 297 165 4 111 173 6 230 162 227 270 229 261 267 112 D 296 232 14 273 294 J 288 268 269 295 a) osasuurennos / delförstoring 231 148 117 5 118 115 266 287 145 114 113 149 B 147 I 146 f) osasuurennos / delförstoring 274 280 244 276 275 252 144 277 278

250251 279 e) osasuurennos / delförstoring 164 H 29

Mäntsälä Myrskylä 285 Hyvinkää Pukkila Lapinjärvi 284 163 Mörskom Hyvinge Lappträsk 262 Karkkila Högfors Askola Järvenpää Pornainen Nurmijärvi Träskända Borgnäs Tuusula d) osasuurennos / delförstoring Vihti Lohja Tusby Kerava Vichtis Lojo Kervo Loviisa Porvoo Vantaa Lovisa Borgå Vanda Kauniainen Sipoo Siuntio Grankulla Sibbo Sjundeå Espoo Helsinki Esbo Helsingfors

Raasepori Inkoo Kirkkonummi Raseborg Ingå Kuntajako Kyrkslätt Kommunindeling 1.1.2013

Hanko Hangö Liitekartta UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA, VAHVISTETTU 30.10.2014 | ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND, FASTSTÄLLD 30.10.2014 Kartbilaga 8 VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT A) Helsinki/Helsingfors RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT SEKÄ VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT K MAISEMA-ALUEET - OSASUURENNOS A 129 106 107 79 78 305 BYGGDA KULTURMILJÖER 66 102 306 AV RIKSINTRESSE OCH 108 NATIONELLT VÄRDEFULLA 109 97 LANDSKAPSOMRÅDEN 77 - DELFÖRSTORING A 98 12 13 Merkinnät 99 80 Beteckningar 11 110 Kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue 135 60 104 tai kohde (RKY-09) 103 Område eller objekt av 72 84 136 kulturhistorisk betydelse (RKY-09) 53 105 10 73 57 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, 17 33 valtioneuvoston periaatepäätös 5.1.1995 85 Nationellt värdefullt landskapsområde, 92 statsrådets principbeslut 5.1.1995 100 93 9 32 86 88 76 31 96 134 95 82 126 Lähteet: Museovirasto ja Suomen ympäristökeskus 30 Källor: Museiverket och Finlands miljöcentral 81 89 56 7 83 51 125 58 Pohjakartta-aineisto © MML, 2012 128 127 38 68 35 94 46 16 65 87 40 71 39 55 48 101 54 131 63 133 67 59 37 123 42 50 122 90 74 132 49 69 120 52 41 62 43 8 45 75 36 61 91

34 64 44 47 70 130 121 124

116 J

0 1 2 3 km

Liitekartta UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA, VAHVISTETTU 30.10.2014 | ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND, FASTSTÄLLD 30.10.2014 Kartbilaga 8 A VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT SEKÄ VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT B) Porvoo/Borgå C) Loviisa/Lovisa MAISEMA-ALUEET - OSASUURENNOKSET B-F G 200 BYGGDA KULTURMILJÖER AV RIKSINTRESSE OCH NATIONELLT 240 VÄRDEFULLA LANDSKAPSOMRÅDEN 242 - DELFÖRSTORINGAR B-F 219 233 188 Merkinnät Beteckningar Kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue 187 tai kohde (RKY-09) 226 189 Område eller objekt av 220 kulturhistorisk betydelse (RKY-09) 218 186 Suuri rantatie (Kuninkaantie) Stora strandvägen (Kungsvägen) 185

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, 221 0 1 2 3 0 1 2 3 valtioneuvoston periaatepäätös 5.1.1995 km km Nationellt värdefullt landskapsområde, statsrådets principbeslut 5.1.1995

Lähteet: Museovirasto ja Suomen ympäristökeskus Källor: Museiverket och Finlands miljöcentral E) Tammisaari/Ekenäs F) Karjaa/Karis

Pohjakartta-aineisto © MML, 2012 D 246 271 281 253 D) Hanko/Hangö 257 286 282 28 263 255 258 283 256 249 259 264 260 20 22 21 254 27 245 248 247 25 19 0 1 2 3 I 0 1 2 3 km km 26 23

24 0 1 2 3 km Liitekartta UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA, VAHVISTETTU 30.10.2014 | ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND, FASTSTÄLLD 30.10.2014 Kartbilaga 8 B-F Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt 18 Söderskogin viljelyalue 101,7 41 Herttoniemen asuntoalue 166,4 Värdefulla kulturmiljöer av intresse på landskapsnivå 19 Tapiola ja Otaniemi 559,0 42 Herttoniemen kartano 20,1 20 Villa Miniato 3,8 43 Huopalahden asema 0,9 21 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - 2828,7 44 I maailmansodan linnoitteet - Ala-Malmi, 0,6 NRO. NIMI PINTA-ALA (ha) Suvisaaristo Maununneva NR. NAMN AREAL (ha) 22 Espoonjokilaakson maisema-alue 1468,1 45 I maailmansodan linnoitteet - Harmaja 11,7 91 Laajalahden kulttuurimaisema: Munkkiniemi - 166,2 46 I maailmansodan linnoitteet - Isosaari 176,2 Askola Tarvaspää - Ruukinranta 1 Särkijärven-Tiilään kylä- ja kartanomaisema 1076,7 Hanko Hangö 47 I maailmansodan linnoitteet - Itä-Villinki 62,8 233 Kyrölän ja Mättähistön kulttuurimaisema 502,0 23 Breidablickin kesäsiirtola 9,1 48 I maailmansodan linnoitteet - Itäinen Pihlajasaari 14,0

234 Porvoonjokilaakson maisema-alue 14810,6 24 Hangon kulttuurimaisema 1857,8 49 I maailmansodan linnoitteet - Kannelmäki 6,1 Espoo Esbo 25 Hangon pohjoiset pientaloalueet 106,8 50 I maailmansodan linnoitteet - Katajaluoto 21,9 2 Bodomjärven ympäristö 1609,2 26 Hanko Pohjoisen teollisuuskorttelit 66,6 51 I maailmansodan linnoitteet - Kivikko, Jakomäki, 70,7 Kontula 3 Espoon kartanon kulttuurimaisema 446,5 27 Hankoniemen sotahistorian kohteet - Lappohja 758,5 52 I maailmansodan linnoitteet - Kuivasaari 40,0 4 Haukilahden asuntoalue 34,7 28 Kappelisatama 17,3 53 I maailmansodan linnoitteet - Länsi-Herttoniemi 5,5 5 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - 14,9 29 Kudeneule Oy:n tehdasalue 22,9 54 I maailmansodan linnoitteet - Maununneva 11,4 Karhusaaren huvila 6 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - 213,7 30 Oy Forcit Ab:n tehdasalue 150,8 55 I maailmansodan linnoitteet - Maununneva 15,8 Skatanniemi-Kaitalahti-Rulludd 7 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Iso 41,9 31 Russarön majakka ja linnoituslaitteet 145,9 56 I maailmansodan linnoitteet - Melkki 64,9 Vasikkasaari 8 I maailmansodan linnoitteet - Leppävaara 3,3 32 Tvärminnen kylä ja tehdas 151,9 57 I maailmansodan linnoitteet - Mustavuori 116,2 9 I maailmansodan linnoitteet - Lupauksenvuori 6,5 33 Täktomin kylä 122,4 58 I maailmansodan linnoitteet - Myllypuro 4,0 10 I maailmansodan linnoitteet - Miessaari 124,3 59 I maailmansodan linnoitteet - Pajamäki 6,0 Helsinki Helsingfors 11 I maailmansodan linnoitteet - Mäkkylä 15,2 34 Helsingin empire-keskusta ja kivikaupunki 1631,8 60 I maailmansodan linnoitteet - Rysäkari 17,6 12 I maailmansodan linnoitteet - Vahvialankallio 7,5 35 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - 30,9 61 I maailmansodan linnoitteet - Skatanniemi 4,4 Degerön kartano 13 I maailmansodan linnoitteet - Vallikallio 2,9 36 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Itä- 221,2 62 I maailmansodan linnoitteet - Vartiokylän 1,6 Helsingin huvilakulttuuri ja rannat linnavuori 14 I maailmansodan linnoitteet - Westend 2,7 37 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - 55,5 63 Kallahti - Ramsinniemi - Uutela 379,8 Tullisaari 15 Kilon viljelyaukeat ja huvila-asutus 133,1 38 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - 144,7 64 Kannelmäen kirkko 1,8 Vartiosaari 16 Nuuksion erämaakylä- ja huvila-alue 189,4 39 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - 224,7 65 Keski-Vuosaari 209,2 Villinki 17 Olarin asuntoalue 19,3 40 Helsingin keskuspuisto 627,2 66 Kivinokka ja Herttoniemen siirtolapuutarha 73,0 67 Korkeasaaren eläintarha 52,9 68 Kulosaaren huvilakaupunki 24,9 276 Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema ja 1844,2 Hyvinkää Hyvinge Tuusulanjärven ympäristö 69 Käpylä-Koskela asuntoalue 312,8 92 Hiiltomon teollisuusalue 7,7 Karjalohja Karislojo 70 Lauttasaaren eteläkärjen linnoitteet ja kesämajat 30,8 93 Hiiltomon teollisuusalue 0,3 111 Kirkonkylän - Lohjantaipaleen kulttuurimaisema 1053,1

71 Lauttasaari 278,2 94 Hyvinkään huoltola eli Ridasjärven 18,2 112 Kärkelän ruukinalue ja kulttuurimaisema 55,6 päihdehuoltokeskus 72 Malmin hautausmaa 71,2 95 Hyvinkään keskusta 155,8 113 Nummijärven kulttuurimaisema 115,0 73 Malmin lentoasema 158,2 96 Hyvinkään Sveitsi 137,8 114 Tammiston - Tallaan kulttuurimaisema 215,4 74 Malmin rautatieasema 0,2 97 Hyvinkäänkylän kulttuurimaisema 194,8 157 Lohjansaaristo 3308,2 75 Malminkartanon lähiö 186,3 98 Kalkkivuori 4,3 Karkkila Högfors 76 Maunulan ja Pirkkolan asuntoalueet 79,3 99 Kaukasten teollisuusympäristö 38,6 115 Ahmoon kylä ja kulttuurimaisema 181,4 77 Meilahden huvila-alue ja Seurasaari 174,0 100 Kruununpuiston pientaloalue 68,5 116 Haaviston kylä 104,3 jälleenrakennuskaudelta 78 Munkkivuoren asuntoalue 62,0 101 Kytäjän kartanon kulttuurimaisema 1589,5 117 Järvenpään kylä ja kulttuurimaisema 438,9 79 Olympiarakennukset - Velodromi 5,7 200 Sääksjärven parantolat ja Kiljavan opisto sekä 585,8 118 Karkkilan teollisuus ja puutarhakaupunki 481,6 Sääksjärven vapaa-ajan alue 80 Pihlajamäen lähiö 112,8 Inkoo Ingå 119 Kulosuonmäen kaivos 1,6 81 Pihlajasaaret 55,3 102 Inkoon kirkonkylä 35,5 296 Vanjärven asutuskylä ja Jokikunnan 3789,0 kulttuurimaisema 82 Pitäjänmäen rautatieasema 1,8 103 Tähtelän kylä ja Ingarskilanjoen varren kyläasutus 859,9 Kauniainen Grankulla 83 Salmisaaren teollisuusalue 26,1 104 Vassbölen kylä ja kulttuurimaisema 347,3 120 Gallträskin huvila- ja omakotiasutus 32,6 84 Santahaminan sotilassaari 792,0 105 Västankvarnin maatalousoppilaitos ympäristöineen 803,6 121 Kauniaisten asema 1,3

85 Siltamäen asuntoalue 55,7 106 Österkullabäckenin, Westerbyn ja Lågnäsin 590,2 viljelymaisema Kerava Kervo 86 Suomenlinna 937,0 107 Inkoon saariston kulttuurimaisema - Barölandet, 8960,3 122 Ala-Koivikon pientaloalue, Savio 4,5 Barösund, Orslandet, Stor Ramsjö 87 Talin siirtolapuutarha 18,4 260 Mustionjokilaakson kulttuurimaisema 5798,0 123 Keravan asemanseutu 1,4 88 Tapaninkylän asuntoalue 64,7 261 Snappertunan - Fagervikin kulttuurimaisema 5694,1 124 Keravan nuorisovankila 165,4 89 Viikin opetus- ja koetila 305,1 270 Degerbyn - Pikkalanjoen - Palojoen 10920,4 125 Savion teollisuusympäristö 21,8 kulttuurimaisema 90 Östersundomin kulttuurimaisema 223,8 Järvenpää Träskända Kirkkonummi Kyrkslätt 91 Laajalahden kulttuurimaisema: Munkkiniemi - 166,2 108 Järvenpään rautatieasema 0,5 21 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - 2828,7 Tarvaspää - Ruukinranta Suvisaaristo 287 Länsisalmen kulttuurimaisema 120,3 109 Pajalan teollisuusympäristö 20,4 126 Eestinkylän ja Piispankylän kulttuurimaisema 1954,8 288 Vantaanjokilaakson maisema-alue 3416,7 110 Tuusulan reservikomppania 3,9 127 Haapajärven kulttuurimaisema 415,6 128 Humaljärven kulttuurimaisema: Volsin kartano ja 275,8 152 Paloniemen kulttuurimaisema 256,1 176 Vådholmsfjärden 358,7 kulttuurimaisema 129 Kurkin kartano viljelymaisemineen 171,6 153 Sammatin kulttuurimaisema 2185,3 177 Pernajanlahden ympäristö ja 19839,5 Koskenkylänjokilaakso 130 Luoman kylä ja Vitträskin ympäristö 773,7 154 Vaanilan kartanomiljöö ja Pulli - Kouvola 672,1 232 Pellinki - Pellinginsalmen väylän 199,5 kulttuuriympäristö, Tullsundet 131 Oitbackan kartano ja kulttuurimaisema 127,8 155 Virkkalan kalkkitehdas ja yhdyskunta 165,4 Myrskylä Mörskom 132 Pikkalanlahden teollisuusalueet 218,0 156 Vohloisten kartano ja malmikaivannot 44,3 177 Pernajanlahden ympäristö ja 19839,5 Koskenkylänjokilaakso 133 Kallbådan majakka 11,4 157 Lohjansaaristo 3308,2 178 Hyövinkylän, Jaakkolan ja Hallilan kylien 1340,7 tiemaisema 134 Porkkalan saariston merireitti ja linnoitteet 2797,0 270 Degerbyn - Pikkalanjoen - Palojoen 10920,4 179 Myrskylän kirkonmäki 123,2 kulttuurimaisema 135 Porkkalanniemen kulttuurimaisema 2072,9 Loviisa Lovisa Mäntsälä 136 Upinniemen varuskunta-alue 589,9 158 Bästö-Sandön saaristomaisema 940,8 180 Hautjärven kartanomaisema 182,3 137 Vanha Heikkiläntien ympäristö 91,1 159 Kullaan kartano ja Taasianjoen kulttuurimaisema 239,6 181 Murroslaakson kulttuurimaisemaa Mäntsälässä - 725,7 Kaukalammi, Etola ja Saari 138 Överbyn ja Vuohimäen kulttuurimaisema 211,6 160 Kungshamnin historiallinen satamapaikka 460,8 182 Mäntsälän kirkon ja kartanon ympäristöt 42,7 161 Kymijoen laakso - Strömforsin ruukki ja 24431,4 183 Ohkolan kylä 362,2 Lapinjärvi Lappträsk Ahvenkosken ympäristö 139 Heikinkylän kulttuurimaisema 446,8 162 Loviisan Esplanadi, alakaupunki ja maalinnoitus 209,1 184 Ohkolan sairaala 12,6 140 Kimonkylän kulttuurimaisema 783,9 163 Loviisanjoen ja -harjun kulttuurimaisema 4220,0 185 Sälinkään kylä 87,3 141 Lapinjärven kirkonkylä ja kulttuurimaisema 208,2 164 Meriväylien rakennusperintö - Boistö ja Lehtinen 138,7 186 Sääksjärven tienvarsiasutus 671,6

142 Porlammin ja Käkikosken kulttuurimaisema 791,7 165 Meriväylien rakennusperintö - Korvör 6,1 201 Mustijokilaakson kulttuurimaisema 4287,7

143 Sjökulla, Lapinjärven huoltola 82,8 166 Meriväylien rakennusperintö - Risholm 12,1 Nummi-Pusula 144 Taasianjoen kulttuurimaisema 2662,7 167 Meriväylien rakennusperintö - Rönnskär 4,7 187 Ariman entinen lasitehdas 24,9 168 Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema 49,4 188 Koisjärven-Retlahden-Vörlön jne. kulttuurimaisema 668,2 Lohja Lojo 145 Elias Lönnrotin vanhuuden koti 11,8 169 Sarvilahden kartano ympäristöineen - Hormnäs 9,5 189 Kärkölän kirkonseutu 23,0

146 Iso-Teutarin kartanoympäristö 136,7 170 Sarvilahden kartano ympäristöineen - Sarvilahti 1055,1 190 Myllymäen torppa 23,4

147 Kirkniemen kartanomaisema 428,4 171 Sarvilahden kartano ympäristöineen - Ströms 38,8 191 Nummenjoen-Pusulanjoen viljelylaakso 6504,2 148 Lohjan kirkko ympäristöineen 331,9 172 Sarvisalon keskiaikaiset kylät - Härkäpää, Hörslök 565,2 192 Taustan torppien ja asutustilojen maisema 450,9 ja Rösund 149 Lylyisten kylä 75,1 173 Suuri Rantatie - Holmgård 40,9 Nurmijärvi 150 Ojamon rautakaivos ja kartano 13,1 174 Svartholman linnoitus 117,7 193 Myllykosken silta 24,7 151 Paksalon kylä 154,0 175 Valkon satama ja ympäröivät asuinalueet 132,6 194 Nummenpään kylämaisema 583,5 195 Nurmijärven kirkonmäki ja Pukkilan kylä 16,7 196 Palojoen kylän kulttuurimaisema 492,3 217 Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja 4,7 236 Båsan kylä 143,8 kalastusyhdyskunnat - Andersholmen 197 Perttula, Uotila, Numlahti, Valkjärvi 1281,2 218 Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja 12,2 237 Dagmarkällanin lähde Källvikenin lahdella 25,4 kalastusyhdyskunnat - Långholmen 198 Raalan kartano ja kulttuurimaisema 311,8 219 Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja 44,5 238 Dragsvikin varuskunta 64,5 kalastusyhdyskunnat - Onas 199 Rajamäen teollisuusympäristö 88,0 220 Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja 170,6 239 Espingskärin saaristokylän kulttuurimaisema 1366,7 kalastusyhdyskunnat - Pirttisaari 200 Sääksjärven parantolat ja Kiljavan opisto sekä 585,8 221 Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja 38,9 240 Fiskarsin-Antskogin ja Pohjanpitäjänlahden 8542,2 Sääksjärven vapaa-ajan alue kalastusyhdyskunnat - Rågskär kulttuurimaisemat 222 Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja 20,8 241 Gullön kartano - Dragonsin torppa 3,6 Pornainen Borgnäs kalastusyhdyskunnat - Söderskärin majakka 201 Mustijokilaakson kulttuurimaisema 4287,7 223 Porvoon saaristokylät - Emäsalon 800,0 242 Gullön kartano - Gullön mylly 6,4 kulttuurimaisema Porvoo Borgå 224 Porvoon saaristokylät - Sondby 44,2 243 Gullön kartano ja kulttuurimaisema 118,2 202 Barnens by ja Mikaelskapellet 11,6 225 Porvoon saaristokylät - Vessölandetin 418,3 244 Hankoniemen sotahistorian kohteet - Harparskog - 7,4 kulttuurimaisema linja 203 Björkholmin luotsiasema 3,9 226 Porvoon vanha kaupunki ja sitä ympäröivä 502,5 245 Hankoniemen sotahistorian kohteet - Harparskog - 5,8 kaupunkirakenne linja 204 Gammelbackan kerrostalolähiö 40,9 227 Postimäki, Ilolan kylä ja Ilolanjoen 382,4 246 Hankoniemen sotahistorian kohteet - Harparskog - 664,5 kulttuurimaisema linja 205 Haikon kartano ja Edelfeltin kulttuurimaisema 22,0 228 Stensbölen kartano ja kulttuurimaisema 32,9 247 Hankoniemen sotahistorian kohteet - Koön 82,0 linnoituslaitteet 206 Hamarin asuntoalue ja Porvoon höyrysahan 110,8 229 Svartbäckin kivilouhos ja Pedarsändan kalmisto 2,0 248 Hästö-Busö 115,0 paikka 207 Jakkarilan kartano 48,5 230 Tolkkisten teollisuusympäristö 47,1 249 Jussarö-Gaddfjärden 430,8 208 Kulloon kartano 38,0 231 Yliken kylä 317,6 250 Jussarön kaivossaari 257,5 209 Larsskärin satamapaikka 18,9 232 Pellinki - Pellinginsalmen väylän 199,5 251 Kosken rautaruukki 209,8 kulttuuriympäristö, Tullsundet 210 llolanjoen kulttuurimaisema, Sannäsin kartano ja 442,5 234 Porvoonjokilaakson maisema-alue 14810,6 252 Meltolan sairaala 17,3 Husholmenin linnasaari 211 Mustijokilaakson kulttuurimaisema - Boen kartano 241,2 253 Olsbölen kartano 1087,5 Pukkila 212 Mustijokilaakson kulttuurimaisema - Tjusterby, 537,8 233 Kyrölän ja Mättähistön kulttuurimaisema 502,0 254 Riilahden taistelun muistomerkit 0,4 Treksilä, Brasas ja Åminsby 213 Pellinki - Glosholm, Äggskär ja Ednäsinniemi 455,3 234 Porvoonjokilaakson maisema-alue 14810,6 255 Skogbyn masuuni ja sahan alue 92,9 214 Pellinki - Klovharun 2,6 256 Skärlandet/Skåldön viljelymaisema 582,2 Raasepori Raseborg 215 Pellinki - Sundön tilakeskus 25,1 107 Inkoon saariston kulttuurimaisema - Barölandet, 8960,3 257 Tammisaaren kaupunki 277,2 Barösund, Orslandet, Stor Ramsjö 216 Pellinki - Söderbyn ja Österbyn kylät 244,0 235 Bromarvin ja Tenholan kulttuurimaisema 9570,0 258 Vitsandin skanssi 7,4 259 Västerbyn kartano 21,3 260 Mustionjokilaakson kulttuurimaisema 5798,0 284 Simonmetsän kerrostaloalue 21,3 261 Snappertunan - Fagervikin kulttuurimaisema 5694,1 285 Sotungin kylämaisema ja Håkansbölen kartano 500,8

Sipoo Sibbo 286 Tikkurilan kulttuurimaisema 62,6 262 Eestiluoto 108,8 287 Länsisalmen kulttuurimaisema 120,3 263 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - 4300,3 288 Vantaanjokilaakson maisema-alue 3416,7 Sipoon saaristo 264 Kalkkirannan teollisuusalue 42,3 Vihti Vichtis 265 Kaunissaaren virkistysalue 169,0 270 Degerbyn - Pikkalanjoen - Palojoen 10920,4 kulttuurimaisema 266 Löparön kulttuurimaisema 152,0 289 Enäjärven kulttuurimaisema 251,2 267 Meriväylien rakennusperintö - Gråskär ja Tallörn 125,1 290 Kopun kartano sekä Luontolan ja Päivölän 44,2 virkistyskodit 268 Nikkilän sairaala-alue 22,8 291 Otalammen asemanseutu 1,3 269 Sipoonjokilaakson kulttuurimaisema 2201,9 292 Selin maisema 498,5 293 Suontaan viljelymaisema ja Olkkalan ja Kourlan 1186,6 Siuntio Sjundeå kartanomaisemat 270 Degerbyn - Pikkalanjoen - Palojoen 10920,4 294 Vihdin kirkonkylä ja Vanhalan viljelymaisema 497,4 kulttuurimaisema Tuusula Tusby 295 Vuorelan koulukoti 26,0 271 Jokelan teollisuusalue 40,2 296 Vanjärven asutuskylä ja Jokikunnan 3789,0 kulttuurimaisema 272 Klaavolan tila ja Hyrylän kasarmialue 25,1 273 Marieforsin ruukki ja Kellokosken sairaala 34,3 274 Rusutjärven, Siippoon ja Nahkelan kylien 1215,7 viljelymaisema 275 Tuusulanjokilaakson kulttuurimaisema 468,2 276 Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema ja 1844,2 Tuusulanjärven ympäristö Vantaa Vanda 22 Espoonjokilaakson maisema-alue 1468,1 277 Hanabölen kylämaisema 322,2 278 Havukosken asuntoalue (Koivukylä) 77,5 279 Helsingin pitäjän kirkonkylä 72,9 280 I maailmansodan linnoitteet - Länsimäki 29,4 281 I maailmansodan linnoitteet - Maratonpuisto 5,9 282 Kaivokselan asuntoalue 65,9 283 Korson rautatieasema 0,6 MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT KULTTUURIYMPÄRISTÖT VÄRDEFULLA KULTURMILJÖER AV INTRESSE PÅ LANDSKAPSNIVÅ

Merkinnät Beteckningar

Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Uudenmaan liiton selvityksen mukaisesti Värdefull kulturmiljö av intresse på landskapsnivå enligt Nylands förbunds utredning

94 179 142 234 189 190 182 144 0 10 20 30 141 km 101 99 233 143 Pohjakartta-aineisto © MML, 2013 119 183 178 139 161 187 118 c) osasuurennos / delförstoring 186 117 115 116 98 199 271 184 273 1 200 198 201 110 163 109 296 108 173 195 193 191 192 293 194 177 197 276 162 227 188 294 170 159 292 196 274 124 123 207 291 211 169 272 175 226 210 145 174 151 125 171 122 268 204 295 289 212 231 290 288 275 283 206 228 153 205 160 154 278 269 203 176 208 164 230 113 284 277 149 152 148 202 158 225 172 112 167 2 111 90 229 223 168 127 16 264 166 165 157 156 224 150 215 114 22 120 155 131 263 266 3 121 216 232 251 147 129 219 270 130 18 17 267 221 213 146 220 218 128 217 104 265 260 20 214 253 138 137 6 209 262 252 240 105 132 21 b) osasuurennos / delförstoring 222 45 103 126 60 50 52 46 106 102 136 135 235 261

238 236

254 107

27 a) osasuurennos / delförstoring 134 30 256 247 29 28 25 33 239 26 248 Mäntsälä Myrskylä 23 Hyvinkää Pukkila Lapinjärvi 133 Mörskom 32 250 Hyvinge Lappträsk 24 Karkkila Högfors Askola Järvenpää Pornainen Nurmijärvi Träskända Borgnäs 249 Tuusula Vihti Lohja Tusby Kerava Vichtis 31 Lojo Kervo Loviisa Porvoo Vantaa Lovisa Borgå Vanda Kauniainen Sipoo Siuntio Grankulla Sibbo Sjundeå Espoo Helsinki Esbo Helsingfors

Raasepori Inkoo Kirkkonummi Raseborg Ingå Kuntajako Kyrkslätt Kommunindeling 1.1.2013

Hanko Hangö Liitekartta UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA, VAHVISTETTU 30.10.2014 | ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND, FASTSTÄLLD 30.10.2014 Kartbilaga 9 MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT KULTTUURIYMPÄRISTÖT - OSASUURENNOKSET A-C VÄRDEFULLA KULTURMILJÖER AV INTRESSE PÅ LANDSKAPSNIVÅ - DELFÖRSTORNINGAR A-C

Merkinnät Beteckningar A) Tammisaari / Ekenäs Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Uudenmaan liiton selvityksen mukaisesti 235 Värdefull kulturmiljö av intresse på landskapsnivå enligt Nylands förbunds utredning 259

B) Helsinki / Helsingfors 257 279 286

85 22 285 237 243 282 288 246 242 88 255 258 44 245 241 74 73 281 90 75 64 55 51 244 0 1 2 3 287 km 49 54 80 72 280 13 11 8 82 76 57 C) Hyvinkää / Hyvinge 15 40 59 43 58 62 89 87 69 65 95 12 53 91 78 96 9 79 41 61 92 66 42 93 100 63 68 101 19 77 38 34 37 67 35 97 5 4 71 36 14 83 0 1 2 3 39 47 km

7 70 81 48 86 84 10 56 0 1 2 3 km Liitekartta UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA, VAHVISTETTU 30.10.2014 | ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND, FASTSTÄLLD 30.10.2014 Kartbilaga 9 A-C MUUTOKSET VIHERJÄRJESTELMÄSSÄ ÄNDRINGAR I GRÖNSTRUKTUREN

Merkinnät Beteckningar Huom. osa kartan kohteista on päällekkäin. Näistä kartalla näkyy merkkien selityksessä ylempänä oleva. Obs. en del av objekten på kartan överlappar varandra. På kartan syns det som är högre upp i förklaringen till beteckningarna.

Uusi merkintä viherjärjestelmään Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Ny beteckning i grönstrukturen i etapplandskapsplan 2 för Nyland

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa kumottavaksi esitettävä viherjärjestelmän merkintä Beteckning i grönstrukturen som föreslås bli upphävd i etapplandskapsplan 2 för Nyland

Voimassa oleva maakuntakaavamerkintä: Gällande landskapsplanebeteckning: Luonnonsuojelukohde Naturskyddsobjekt Virkistyskohde Rekreationsobjekt Ulkoilureitti Friluftsled Melontareitti Paddlingsled Viheryhteystarve Behov av grönförbindelse

Natura-alue jokialueella Naturaområde, åar

Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Område som är synnerligen viktigt med tanke på naturens mångfald

Luonnonsuojelu- ja/tai Natura-alue Naturskydds- och/eller Naturaområde

Virkistysalue, MLY-, M-, MU- tai MY-alue Rekreationsområde, MLY-, M-, MU- eller MY-område

0 10 20 30 km

Raasepori Inkoo Raseborg Ingå Kirkkonummi Kyrkslätt Kuntajako Kommunindeling 1.1.2013

Hanko Hangö Liitekartta UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA, VAHVISTETTU 30.10.2014 | ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND, FASTSTÄLLD 30.10.2014 Kartbilaga 10 Natura 2000-ohjelman alueet Områden som hör till programmet Natura 2000

NIMI PINTA-ALA, ha SCI, SPA* TUNNUS KUNTA NAMN AREAL, ha SCI, SPA* KOD KOMMUN Ahvenkoskenlahti 446 SPA FI0416005 Pyhtää, Loviisa Konianvuori 123 SCI FI0100039 Vihti Asemansuo 18 SCI FI0100047 Karkkila Kotojärvi - Isosuo 365 SPA/SCI FI0100058 Mäntsälä Bengtsårin lehto 17 SCI FI0100008 Hanko Kullafjärdenin lintuvesi 185 SPA/SCI FI0100081 Loviisa Boxin suot 156 SCI FI0100068 Sipoo, Porvoo Kummelbergen 166 SCI FI0100099 Sipoo Byträsket 19 SCI FI0100098 Sipoo Kymijoki 4250 SCI FI0401001 Kouvola, Kotka, Pyhtää, Loviisa Bånbergetin aarnialue 18 SCI FI0100091 Espoo Kytäjän - Usmin metsäalue 2266 SCI FI0100051 Hyvinkää Bölsviken-Stormossen 282 SCI FI0100001 Raasepori Källaudden - Virstholmen 87 SCI FI0100080 Loviisa Elisaaren ja Rövassin lehdot 23 SCI FI0100016 Inkoo Laajalahden lintuvesi 192 SPA/SCI FI0100028 Espoo Emäsalon suot 100 SCI FI0100076 Porvoo Lakimäen metsä 50 SCI FI0100035 Lohja Espoonlahti-Saunalahti 223 SCI FI0100027 Espoo, Kirkkonummi Lampisuo 120 SCI FI0100070 Pornainen Finnträskin vanhat metsät 154 SCI FI0100022 Kirkkonummi Lemmenlaakson lehto 94 SCI FI0100044 Järvenpää Gästerbyn järvet ja suot 199 SCI FI0100067 Sipoo Lintukiimanvuori 42 SCI FI0100032 Nummi-Pusula Haaviston alueet 59 SCI FI0100050 Karkkila Lohjanharju ja Ojamonkangas 272 SCI FI0100031 Lohja Hangon itäinen selkä** 11098 SCI FI0100107 Hanko, Raasepori Lohjanjärven alueet 213 SCI FI0100036 Lohja, Karjalohja, Raasepori Harpar Storträsket ja Lillträsket 225 SCI FI0100003 Raasepori Långån kosteikko 46 SCI FI0100055 Raasepori Haukkamäki 23 SCI FI0100090 Nummi-Pusula, Somero Läppträsket 199 SPA/SCI FI0100011 Raasepori

Hyyppärän harjualue 2468 SCI FI0200010 Salo, Somero, Nummi- Matalajärvi 112 SCI FI0100092 Espoo Pusula Ilveskallion vanha metsä 21 SCI FI0100079 Lapinjärvi Medvastö - Stormossen 821 SPA/SCI FI0100024 Kirkkonummi Inkoon saaristo 203 SPA/SCI FI0100017 Inkoo Meiko - Lappträsk 1949 SCI FI0100021 Kirkkonummi, Siuntio Järvisuo - Ridasjärvi 686 SPA/SCI FI0100052 Hyvinkää Metsäkulma 151 SCI FI0100094 Mäntsälä Kaanaan vanha metsä 17 SCI FI0100037 Nurmijärvi Mustametsä 30 SCI FI0100060 Mäntsälä Kairassuon vanha metsä 9 SCI FI0100088 Mäntsälä Mustasuo 214 SCI FI0305004 Hausjärvi, Hyvinkää Kalkkilammi - Sääksjärvi 976 SCI FI0100056 Hyvinkää, Nurmijärvi Mustavuoren lehto ja Östersundomin 355 SPA/SCI FI0100065 Helsinki, Vantaa lintuvedet Kalkkimäki ja Laukmäki 67 SCI FI0100014 Karjalohja Mustionjoki 188 SCI FI0100023 Raasepori Kallahden harju-, niitty- ja vesialueet 251 SCI FI0100063 Helsinki Myllymäki 7 SCI FI0100015 Nummi-Pusula Kallbådanin luodot ja vesialue 1520 SCI FI0100089 Kirkkonummi, Inkoo Nummi-Pusulan lintuvedet 423 SPA FI0100042 Nummi-Pusula, Lohja Kanteleenjärven lintuvesi 93 SPA/SCI FI0100072 Pukkila Nuuksio 5644 SPA/SCI FI0100040 Vihti, Espoo, Kirkkonummi Karkali, Suuriniemi ja Mailan alueet 120 SCI FI0100012 Karjalohja Ohkolanjokilaakso 22 SCI FI0100061 Mäntsälä Karstunlahden metsä ja kalliot 34 SCI FI0100034 Lohja Peltolan vanha metsä 48 SCI FI0100095 Mäntsälä Keihässuo 127 SCI FI0100049 Karkkila, Loppi Pernajanlahtien ja Pernajan saariston 65775 SPA/SCI FI0100078 Porvoo, Loviisa merensuojelualue Keravanjokikanjonin lehto 54 SCI FI0100045 Tuusula Petkelsuo 284 SCI FI0100053 Hyvinkää, Nurmijärvi Keräkankare ja Kylmälähde 171 SCI FI0100043 Nummi-Pusula Pikkujärvi 87 SPA/SCI FI0100030 Lohja Kilpisuo 333 SCI FI0305005 Hausjärvi, Mäntsälä Pohjan - Kiskon järvialue 1038 SCI FI0100029 Raasepori, Salo Kirkkonummen saaristo (SCI) 1750 SCI FI0100026 Kirkkonummi, Inkoo Porvoonjoen suisto - Stensböle 1331 SPA/SCI FI0100074 Porvoo Kirkkonummen saaristo (SPA) 14234 SPA FI0100105 Kirkkonummi, Inkoo Puujärvi 694 SCI FI0100013 Karjalohja Kiskonjoen latvavedet 56 SCI FI0200120 Salo, Karjalohja, Rientolan metsä 39 SCI FI0100097 Pornainen Raasepori Kiskonjoenvesistö 309 SPA/SCI FI0200083 Salo, Raasepori Rörstrandin vanha metsä 287 SCI FI0100069 Sipoo Kivilamminsuo - Pitkästenjärvet 220 SCI FI0100059 Mäntsälä, Hyvinkää Saltfjärdenin - Tavastfjärdenin lintuvedet 260 SPA/SCI FI0100025 Kirkkonummi Klaukkalan Isosuo 148 SCI FI0100038 Nurmijärvi Sandkallanin eteläpuolinen merialue** 7468 SCI FI0100106 Porvoo Koivumäki - Luutasuo 287 SCI FI0323001 Kärkölä, Mäntsälä Santalankorpi 73 SCI FI0100007 Hanko Sipoonkorpi 1267 SCI FI0100066 Sipoo, Vantaa Siuntionjoki 303 SCI FI0100085 Siuntio Stormossen 107 SCI FI0100018 Inkoo Stormossenin aarnialue 93 SCI FI0100093 Hanko Svinberget - Lagerholmen 56 SCI FI0100054 Raasepori Söderskärin ja Långörenin saaristo 18219 SPA/SCI FI0100077 Porvoo Tammisaaren ja Hangon saariston ja 52630 SPA/SCI FI0100005 Raasepori, Hanko, Inkoo Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue Tapelsåsen - Lindöviken - Heimlax 516 SCI FI0100002 Raasepori Tervalamminsuo 255 SCI FI0344008 Tammela, Karkkila Teutjärven ja Suvijärven lintuvedet 568 SPA FI0100082 Loviisa, Kouvola Tomasbölebäcken 10 SCI FI0100096 Raasepori Torsgårdin metsä 44 SCI FI0100100 Siuntio Tulijärvi - Makubergen 47 SCI FI0100010 Raasepori, Karjalohja Tulliniemen linnustonsuojelualue 2566 SPA/SCI FI0100006 Hanko Tungträsketin vanha metsä 20 SCI FI0100075 Porvoo Tuusulanjärven lintuvesi 200 SPA FI0100046 Tuusula, Järvenpää Vaanilanlahti 68 SCI FI0100102 Lohja Vahterpään fladat 104 SCI FI0100083 Loviisa Valkaman metsä 44 SCI FI0200167 Somero Vanhankaupunginlahden lintuvesi 316 SPA/SCI FI0100062 Helsinki Vanjärvi - Laukkamäki 156 SPA FI0100103 Vihti Vanjärvi, Märjäntienmäki ja Laukkamäki 180 SCI FI0100041 Vihti Varvarinsuo 60 SCI FI0100009 Raasepori, Inkoo Vaskijärven metsä 106 SCI FI0100048 Karkkila Venunmetsä 41 SCI FI0100071 Pukkila Vestran suot, lehdot ja vanhat metsät 369 SCI FI0100064 Vantaa, Espoo Vähäjärvenkallioiden vanha metsä 74 SCI FI0100057 Mäntsälä Åkärr, Strykmossen ja Pytberg 73 SCI FI0100033 Lohja, Siuntio Österfjärden 95 SCI FI0100101 Raasepori

Natura-alueet jokialueilla Naturaområden, åar NIMI PINTA-ALA, ha SCI, SPA* TUNNUS KUNTA NAMN AREAL, ha SCI, SPA* KOD KOMMUN Kiskonjoen latvavedet SCI FI0200120 Salo, Karjalohja, Raasepori Mustionjoki SCI FI0100023 Karjaa, Raasepori Sipoonjoki SCI FI0100086 Sipoo, Pornainen Siuntionjoki SCI FI0100085 Siuntio Vantaanjoki** SCI FI0100104 Helsinki, Nurmijärvi, Tuusula, Vantaa

* SCI = Sites of Community Importance (luontodirektiivin mukainen Natura-alue/Naturaområde enligt habitatdirektivet) SPA = Special Protection Areas (lintudirektiivin mukainen Natura-alue/Naturaområde enligt fågeldirektivet) ** Valtioneuvoston päätös 1.3.2012

Lähteet: Suomen ympäristökeskus, Uudenmaan ELY-keskus Källor: Finlands miljöcentral, Nylands ELY-central NATURA 2000 -OHJELMAN ALUEET OMRÅDEN SOM HÖR TILL PROGRAMMET NATURA 2000

Merkinnät Beteckningar

Natura-alue jokialueella Naturaområde, åar

Natura-alue Naturaområde

Uusi Natura-alue valtioneuvoston päätöksen 1.3.2012 mukaan Nyt Naturaområde enligt statsrådets beslut 1.3.2012

Lähteet: Suomen ympäristökeskus Källor: Finlands miljöcentral

Raasepori Inkoo Kuntajako Kirkkonummi Kommunindeling 1.1.2013 Raseborg Ingå Kyrkslätt

Hanko Hangö Liitekartta UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA, VAHVISTETTU 30.10.2014 | ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND, FASTSTÄLLD 30.10.2014 Kartbilaga 11 MAATALOUDEN KANNALTA HYVÄT JA YHTENÄISET PELTOALUEET BÖRDIGA OCH ENHETLIGA ÅKRAR FÖR JORDBRUKSPRODUKTION

Merkinnät Beteckningar

Hyvät ja yhtenäiset peltoalueet "Maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset peltoalueet Uudellamaalla" -selvityksen mukaisesti Bördiga och enhetliga åkrar enligt utredningen "Bördiga och enhetliga åkrar för jordbruksproduktionen i Nyland"

Kriteerit: - Muista peltokuvioista erillisen peltokuvion laajuus vähintään 20 ha - Erillisten peltokuvioiden välinen etäisyys on alle 300 metriä - Enintään 300 metrin etäisyydellä toisistaan olevan peltokuvioiden muodostaman peltoalueen on oltava kokonaispinta-alaltaan vähintään 100 ha Kriterier: - En åkerfigur som ligger separat från andra åkerfigurer är minst 20 ha stor - Avståndet mellan separat belägna åkerfigurer är under 300 meter - Ett åkerområde som bildas av åkerfigurer som ligger högst 300 meter från varandra ska ha en totalareal av minst 100 ha

Lähteet: - Maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset peltoalueet Uudellamaalla -selvitys (Uudenmaan liitto, 2011) - Maanmittauslaitoksen karttatietokanta 1:100000 (2008) Källor: - Utredningen "Bördiga och enhetliga åkrar för jordbruksproduktionen i Nyland" (Nylands förbund, 2011) - Lantmäteriverkets kartdatabas 1:100000 (2008)

Kuntajako Raasepori Inkoo Kommunindeling 1.1.2013 Kirkkonummi Raseborg Ingå Kyrkslätt

Hanko Hangö Liitekartta UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA, VAHVISTETTU 30.10.2014 | ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND, FASTSTÄLLD 30.10.2014 Kartbilaga 12 UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND

Merkinnät Beteckningar

Alue, jolta maakuntavaltuusto jätti hyväksymättä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen Område var förslaget till etapplandskapsplan 2 för Nyland inte godkändes av landskapsfullmäktige

SIPOO SIBBO VANTAA VANDA

HELSINKI HELSINGFORS

0 1 2 3 0 4 8 12 km km

Liitekartta UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA, VAHVISTETTU 30.10.2014 | ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND, FASTSTÄLLD 30.10.2014 Kartbilaga 13 A C A A A/r

TP/r

AT Kulomäki Matari Pigby UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Brännberga Matar Nikinmäki Hindsby Nissbacka - KUMOTTAVAT MERKINNÄT Mikkola Skogsby AT Myras ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND Gesterby Asola Rekola - BETECKNINGAR SOM UPPHÄVS Ilola Räckhals Päiväkumpu Gladas Lövkulla Tärskog Viirilä TP Merkinnät KoivukyläBjörkby Havukoski Beteckningar TP Alue, jolta maakuntavaltuusto jätti hyväksymättä AT Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen TT Område var förslaget till etapplandskapsplan 2 för Hanaböle TT Nyland inte godkändes av landskapsfullmäktige Hiekkaharju T Sandkulla Helgträsk Tältä alueelta kumotaan seuraavat voimassa olevien Kuninkaanmäki Immersby Box maakuntakaavojen merkinnät Tikkurila Kungsbacka T Följande beteckningar från de fastställda landskapsplanerna Dickursby A upphävs från detta område Söderkulla Jokiniemi AT Yhdys- tai sivurata VANTAA Ånäs Förbindelse- eller sidobana Itä-Hakkila C VANDA Hakkila Östra Haxböle Uusi päärata Haxböle Sotunki Massby Hangelby Ny stambana Sottungsby Nybygget Pääradan vaihtoehtoinen ratkaisu tai ohjeellinen linjaus Kuninkaala KallbäckTP En alternativ lösning eller riktgivande sträckning Vaakkola Fastböle för huvudbana Nissbacka Skräddarby A Yhdysradan vaihtoehtoinen ratkaisu tai ohjeellinen linjaus Degermossa En alternativ lösning eller riktgivande sträckning Puistola för förbindelsebana Parkstad Salpar Suurmetsä Hakunila Kehäkaupungin kehittämisvyöhyke HeikinlaaksoVaarala Landbo Immersbacka Storskog Henriksdal Håkansböle Utvecklingszonen kring Ring III Fagersta MU Björkhaga Träskby Tattarisuo Västerskog Gumböle Östersundom Tattarmossen Jakomäki Gumbostrand Jakobacka Itäsalmi Korsnäs Majvik Eiro Rajakylä Länsisalmi AT Stuvunäs T Pohjakartta-aineisto © MML, 2012 Sepänmäki Råby Västersundom Kalkstrand Smedsbacka Kärr Länsimäki Husö Kontula Västerkulla Gårdsbacka SIPOO Kurkimäki Norrkullalandet SIBBO Tranbacka Mellunkylä Mellungsby VANTAA Granö VANDA Simsalö Myllypuro Vartiokylä Botby Kvarnbäcken Vuosaari Nordsjö Västra Hertonäs Puotila Rastila Mölandet Botby gård Rastböle HELSINKI Itäkeskus Östra centrum HELSINGFORS Marjaniemi Marudd Herttoniemi Uutela Hertonäs Nybondas Skatanselkä 0 1 2 3 0 4 8 12 Skatafjärden km km Tammisalo Kallahti Tammelund Kallvik Sibbofjärden Liitekartta UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA, VAHVISTETTU 30.10.2014 | ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND, FASTSTÄLLD 30.10.2014 Kartbilaga 13 B A C AT

TP A/r A/r A/r AT A A/r

TP C A A A/r

TP/r

AT MAAKUNTAKAAVOJEN EPÄVIRALLINEN YHDISTELMÄ AT LANDSKAPSPLANERNAS INOFFICIELLA SAMMANSTÄLLNING

Merkinnät Beteckningar

Alue, jolta maakuntavaltuusto jätti hyväksymättä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen Område var förslaget till etapplandskapsplan 2 för Nyland inte godkändes av landskapsfullmäktige

SIPOO SIBBO VANTAA VANDA

HELSINKI HELSINGFORS

0 1 2 3 0 4 8 12 km km

Liitekartta UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA, VAHVISTETTU 30.10.2014 | ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND, FASTSTÄLLD 30.10.2014 Kartbilaga 13 C AT

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN VAHVISTAMATTA Taajamatoimintojen alue Lapinjärvellä JÄTTÄMÄT KAAVAMERKINNÄT D Område för tätortsfunktioner i Lappträsk PLANBETECKNINGAR SOM MILJÖMINISTERIET Mäntsälä Pukkila Myrskylä Lapinjärvi LÄMNADE UTAN FASTSTÄLLELSE Mörskom Hyvinkää Lappträsk Hyvinge D

Karkkila Högfors Askola

Järvenpää Nurmijärvi Pornainen Träskända Borgnäs Tuusula Tusby Vihti Kerava Loviisa Lohja Vichtis Kervo Lovisa Lojo C

Sipoo Porvoo Vantaa Sibbo Borgå Vanda

Kauniainen Grankulla Siuntio Sjundeå Espoo B Esbo Helsinki Helsingfors

Kirkkonummi A Inkoo Kyrkslätt Ingå Raasepori Raseborg

Hanko Hangö 0 1 2 3 4 km

Raaseporin Skarpkullan ja Österbyn välille osoitettu 110 kV Taajamatoimintojen alue ja viheryhteystarve Helsingin Taajamatoimintojen alue Tuusulan Rykmentinpuistossa voimajohdon ohjeellinen linjaus Kivinokassa C Område för tätortsfunktioner vid Rykmentinpuisto i Tusby A Riktgivande sträckning för kraftledning för 110 kV mellan B Område för tätortsfunktioner och behov av grönförbindelse Skarpkulla och Österby i Raseborg på Stenudden i Helsingfors

A A/r

TP A/r A/r

A/r TP

0 1 2 3 4 km 0 1 2 3 4 0 1 2 3 4 km km Liitekartta UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA, VAHVISTETTU 30.10.2014 | ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND, FASTSTÄLLD 30.10.2014 Kartbilaga 14

TP/r Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Helsinki-Uusimaa Region Esterinportti 2 B • 00240 Helsinki • Finland +358 9 4767 411 • toimisto@uudenmaanliitto.ﬁ • uudenmaanliitto.ﬁ