Nurmijärven Kotiseutulehti 2015

Nurmijärvi-Seura r.y. 8 e Jaakko Ojanne Päätoimittaja

Ajat muuttuvat, vai muuttuvatko sittenkään?

Klaneetti tarjoaa jälleen annoksen nurmijärveläistä pai- Paikallishistoriikkien kirjoittaminen on lisäksi lähes kallishistoriaa ja elämänmenoa pitäjästä kiinnostuneille. poikkeuksetta jonkinlaista talkootyötä. Tällaiseksi yhteisöl- Tarkoitus on tarjota kaikille mahdollisuus löytää kotiseu- liseksi ponnistukseksi voinee laskea myös tämän yhteisen dustaan uusia tai piilossa olleita puolia. On hauskaa tun- pitäjän lehden, Klaneetin. Muisteloiden kirjoittamiseksi tea kotiseutunsa – uuden tai jo vanhankin – menneisyyttä. tarvitaan muistelijoita ja tallentajia. Ellei sitä yhteistä työtä Se kertoo usein, miksi jokin asia on jollakin tietyllä taval- ajoissa tehdä, katoaa paljon arvokasta tietoa arjen elämästä la tai miksi jokin paikka on nimetty niin kuin on. Tällä yh- ja kokemuksista. teisellä tallennustyöllämme on sitä suurempi merkitys ku- Talkoohenki on ollut voimissaan myös Ojakkalan talol- ta enemmän ihmisiä paikkakunnalle muuttaa. Kuten maa- la tänä vuonna, kun yhteistoimin vanhan ja arvokkaan ai- ilmanmitassakin tänään tiedämme, saattavat muuttajat tulla tan pärekatto laitettiin uuteen uskoon. Työhän ryhtyminen kaukaakin. Yhdistävä tekijä meille kaikille on kuitenkin se kertoo paitsi vanhan perinteen arvostuksesta, myös perin- yhteisö, jossa asumme, elämme, perheemme kasvatamme teisten tehtävien osaamisesta. Aivan jokaisen taitohan ei pä- ja toimimme. reen höylääminen tai paikalleen naulaaminen ole. Nurmi- Nurmijärvi on otollinen paikka asua ja elää mones- järvellä sekin osaaminen on vielä hallussa. sa suhteessa. Kielellisesti voi leikitellen tietysti sanoa, että Tämän vuoden Klaneetti on jälleen kiitollinen kaikille kaiken peruskivi on Aleksis Kivi. Se ei kuitenkaan tee aivan niille, jotka antoivat tänäkin vuonna kertomuksensa tai ky- oikeutta sille kaikelle muulle kulttuurille, jota Nurmijärvi nänsä yhteiseen käyttöön. Taas on saatu talteen arvokasta ja kumpuaa. Kirjallisuus ja kirjallinen tuotteliaisuus ovat joka kiinnostavaa asiaa, joka saattaa innostaa meitä muitakin uu- tapauksessa tunnusomaisia Nurmijärvelle. Paikkakunnalla sien haasteiden, tutkimusten tai harrastusten jäljille. on pitkään ollut omat sanomalehtensä ja paikallisia histo- Omasta puolestani ja sydämen pohjasta tässä lopuksi riikkeja on ilmestynyt taajaan tahtiin. Viimeisimpänä ilmes- toivotan kaikille lukijoille: tyi Rajamäen kyläkirja ”Rajamäell´ korkealla”. Tulollaan on Perttulan-Uotilan alueesta kertova teos ja Nurmijärven So- Oikein Iloista Nurmijärvi-päivää! taveteraanien 50-vuotishistoriikki. On tärkeää huomata, että edellä kerrotunlaiset histo- rian taltioinnit ovat merkittäviä nimenomaan siksi, että ne valottavat laajempia historiateoksia tarkemmin tavallisen kansan ja yksittäisten ihmisten elämää, toimintaa ja sitä ar- kista työtä, jolle koko hyvinvointimme ja moderni elämän- J.K. menomme rakentuu. Tässä rakennustyössä on varmasti vä- Tosin rohkenen huomauttaa, että erikseen nimettynä päivänä kimääräämme nähden poikkeuksellisen suuri merkitys ol- vain juhlitaan, mutta Nurmijärvi-päivä on Nurmijärvellä oikeas- lut sodan kokeneella ja rintamilla palvelleilla suomalaisilla. taan joka päivä.

Klaneetti 2015 2 Nurmijärven Kotiseutulehti 2015

Sisällys

Päätoimittajalta...... 2 Hohtavan hienot päreet Ojakkalan talon aitta sai uuden pärekaton...... 3 Kirkkoherra Ari Tuhkanen: NUMEROTIETOJEN TAKANA ON KÄRSIVÄ IHMINEN...... 6 Veteraanien historia on itsenäisen Suomen historia ...... 8 Kotiseutu tutuksi...... 12 Veteraani Tauno Nikki: Yhdessä me tätä Suomea puolustimme...... 13 Magnus Rögård: Råskog och Jören Berg...... 15 Magnus Rögård: Ivan Rodionoff lergjutarens son...... 16 Maailman myrskyt toivat Nurmijärven tyveneen...... 18 Kolmasti ryöstetty pankkikonttori...... 23 Leena Kaarni: Karjalaisuus Nurmijärvellä...... 27 Raila Korsisaari: Nurmijärven poika...... 31 Matti Aaltio: Paikallistien Klaukkala – Metsäkylä - Palojoki kertomaa ...... 36 Terhi Juurinen ja Seenat...... 40 Vilkkaimman metroaseman juuret ulottuvat Palojoen maisemiin ...... 41 Rajamäki sai myös oman kyläkirjansa...... 44 Ilkka Törmä: Ylös Suomen pojat nuoret! ...... 46 Nurmijärven Extra Uutiset kasvoi pitäjänsä mukaiseksi ...... 48 Kirjoitusharrastus ei laannu vielä seniori-iässäkään ...... 51 Kuhajärven rantamilla ...... 54 Ilmoitukset ...... 57

Nurmijärven Kotiseutulehti 2015

Julkaisija: Nurmijärvi-Seura r.y. Julkaisun hinta: 8 euroa Vastaava päätoimittaja: Jaakko Ojanne Taitto: Nurmiprint Oy/ Ari Helminen Lehden sisällön suunnitteluun on osallistunut Painopaikka: Nurmiprint Oy, Nurmijärvi Nurmijärvi-seuran johtokunta Kansi: Koposen lääketehdas – Nurmijärven museon kokoelmat. Klaneettiin tarkoitettua aineistoa voi toimittaa osoitteella: Jaakko Ojanne, puh: 041-461 6886, Et.Hesperiankatu 32 B 40, 00100 Helsinki tai: [email protected]

Nurmijärven Kotiseutulehti 3 Klaneetti 2015 Hohtavan hienot päreet

Ojakkalan aitan katon päreet naulattiin kiinni talkoilla. Parhaimmillaan kattotalkoissa oli kahdeksan naulaajaa.

Ojakkalan talon 1700-luvulta peräisin oleva aitta sai uu- pärepuita, oli tainnut joskus jo nuorempana kokeilla. Sep- den pärekaton perinteisin pärekattomenetelmin ja opein. Ai- po Runstén ja Jaakko Oksanen tekivät päivän mittaan päre- tan vanha katto oli jo huono ja se oli aika uusia, jottei koko höylällä tuhansia päreitä. Pärehöylän käyttäjät saivat aikai- aitta häviäisi. Palojokinen Martti Saari otti yhteyttä Nurmi- seksi ”niin hyviä päreitä, etten ole koskaan nähnyt”, luon- järvi-Seuran hallitukseen katon kunnostamiseksi ja seuran nehti 82-vuotias Martti Saari. Viitasen Tapiokin oli vastaan- myönteisen päätöksen jälkeen valmistelu alkoi. Seura kutsui ottamassa päreitä: ”Tämä oli ennen naisten hommaa”. Kun- talkoolaisia työhön. Lauantaina 16.5. työskenneltiin klo 10- nostustyötä oli valmisteltu jo männä viikolla, kun Palojoen 17. Talkoita edelsi valmistelu. kyläavustaja Jukka Harju ja seuran miehet irrottivat vanhat päreet kunnostustyön tieltä katolta. Myös telineet rakennet- Aitta on Ahlstedtin tilalla Ojakkalassa vanhan kolmos- tiin valmiiksi kahden puolen aittaa kummallekin lappeelle. tien kupeessa Palojoen tienhaarassa. Ojakkalan taloa pide- Talkookutsuun vastasi noin 25 henkilöä ja hieman enem- tään Aleksis Kiven Jukolan talon esikuvana. Nyt kunnoste- mänkin kiinnostuneita ihmisiä kävi katsomassa pärekaton te- tun aitan vieressä on kymmenisen vuotta sitten uuden katon koa. Vanhemmat muistelivat, kuinka he aiemmin olivat teke- saanut toinen aitta. Päärakennus, aitat ja navetta ovat alkupe- mässä vastaavaa. Pärekaton kestoiäksi asiantuntijat arvioivat räisessä asussa ja pihapiiri riukuaitoineen on varsin viihtyisä. 30 vuotta eli saman verran kuin minkä tahansa katon ikä.

Jukka ja Matti Ahlstedt katsoivat kattotyöhön erittäin hy- Talkoolaiset saivat tietoa Martti Saarelta ja Pentti Kun- vät puut. Puu oli kuusta ja oksattomuus ja vähäoksaisuus oli tulta, miten pärekaton tekeminen aloitetaan, miten päin pä- eduksi. Jukka Iso-Herttua muitten muassa oli kuorimassa reet laitetaan kolmikerroksiseen kattoon, millaisilla nauloilla

Klaneetti 2015 4 Nurmijärven Kotiseutulehti Hohtavan hienot päreet

Ojakkalan talon pihapiiri oli Aleksis Kiven seitsemän veljeksen kodin esikuvana. Kunnostettu aitan katto loistaa hienona.

Traktori käytti pärehöylää, jossa pölleistä leikattiin päreet ”siivuina”. Sitä ennen puu oli valikoitu, pätkitty ja kuorittu. Höylääjinä Seppo Runsten Rajamäeltä ja Jaakko Oksanen Röykästä.

Nurmijärven Kotiseutulehti 5 Klaneetti 2015 Ari Tuhkanen Nurmijärven seurakunnan kirkkoherra NUMEROTIETOJEN TAKANA ON KÄRSIVÄ IHMINEN

Elokuun viime päivinä tätä kirjoitusta valmistaessani pako- laisongelma paisuu – ei ole liioittelua sanoa – valtavaa vauhtia. Ilta-Sanomien nettisivut puhuvat tänään 28.8. Suomeen tule- van tänä vuonna ääriarvioiden mukaan jopa 40 000 turvapai- kanhakijaa. Joskin Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtajan Jorma Kuuluvaisen arvio on, että luku on ehkä enin- tään 20 000 pakolaista. Joka tapauksessa arvioluku on kasvanut koko ajan vuoden edetessä. Ja toisaalta monin paikoin muual- la Euroopassa toteutuneet luvut ovat jo nyt paljon suurempia kuin Suomea koskevat suurimmatkaan arviot. Vasta aivan hiljan Suomessa onkin alettu havahtua Euroop- paan tulevien pakolaisten tulvaan, mikä turvapaikanhakijoiden suoranainen vyöryn näkeminen paikallisten asukkaiden omin Tapio Ranta organisoi tapahtuman. Lopputulos oli hyvä. Seura kiit- silmin esimerkiksi Saksassa, Unkarissa ja Italiassa on ollut jo tää kaikkia työtä edesauttaneita ja toivoo edelleen kotiseututyöstä jonkin aikaa arkipäivää. Kuluvan vuoden keväällä käydessäni kiinnostuneita tulemaan mukaan toimintaan. Roomassa sain kuulla siellä, miten Italiassa monet, monet ih- miset olivat ymmärtäneet jo syvästi sen inhimillisen hädän, jo- ka rikollisjoukkojen armoilla olevilla pakolaisilla on. Välime- restä on tullut suuri hauta nyt jo tuhansille hukkuneille pakolai- sille. Ja tuoreimpia uutisia on kauhea kuvaus Itävallasta löyde- naulataan ja miksi päreitten päissä oli punainen merkki. Mo- tystä kuorma-autosta ja siinä olevista ehkä tukehtumalla kuol- net keskustelut käytiin talkoopäivän kuluessa siitä, mikä puu leista kymmenistä pakolaisista. on paras pärekatossa: kuusi, mänty, haapa vai leppä. Ainakin Heräämmekö me silti vieläkään oikeasti? Radiossa oli tä- koivu todettiin huonoksi pärekattoon. Miksi pärekattoon on nään 28.8. uutisointia saksalaispiispasta, joka totesi, että Krei- omat erityiset naulansa? Miksi ei saa käyttää naulainta tai niit- kan taloustilanne sai päättäjät liikkeelle ja töihin vuorokauden tejä? Saako pärekattoa käsitellä jollain aineella? ympäri. Piispa jatkoi kovin sanoin, että kuolleilla pakolaisilla ei ole samanlaista vaikutusta eurooppalaisiin valtiojohtajiin. Talkoolaiset olivat tyytyväisiä, että tällaiset talkoot järjes- Toki on muistettava, että myös ponnisteluja tilanteen hel- tettiin. Osa lupautui tulemaan jo seuraaviinkin, kun vain kut- pottamiseksi on koko ajan käynnissä niitäkin. Tämä on tietys- su talkoista tulee. Talkoohenki ei siis ole kuollutkaan! Talkoo- ti osin Euroopan maiden omien etujen turvaamiseksi, mutta laisilla oli tekemisen meininki koko päivän ja työ sujui hyvin samalla kyseiset toimet ovat vastaanotettavien pakolaistenkin ja ripeästi mukavan huumorin saattelemana. Lehtosen Pirjo auttamiseksi toki. Mutta vielä enemmän turvapaikanhakijoi- tarjoili kahvia ja maittavia leipiä. Nurmijärven Pelimannit pi- den kotimaihin Euroopan maat pyrkivät saamaan sellaista apua, ristivät hienoa lauantaipäivää soitollaan ja esittivät nurmijär- että kenenkään ei tarvitsisi lähteä hengenvaarallisille matkoille veläistenkin säveltäjien kappaleita. Kaikki ihailivat 200 vuot- pakoon nälkää, kidutusta, sotaa… ta nähneen talon ja pihapiirin historiaa! Samalla meidän on hyvä oikeasti pysähtyä näkemään, että nyt tulevat pakolaiset eivät ole pienten syiden takia liikkeellä. Elintasopakolaisista puhutaan paljon, mutta ehdotan meille jo- Leena Rautanen-Saari kaiselle kysymystä: lähtisikö joku elintason takia matkalle, jolta kirjoittaja on Nurmijärvi-Seuran hallituksen jäsen ei välttämättä selviä hengissä?

Klaneetti 2015 6 Nurmijärven Kotiseutulehti Uutisensa taustoituksessa Hufvudstadsbladet muistuttaa, et- tä vasten tahtoaan kotinsa jättäminen on myös Suomessa tut- tu monille nykysuomalaisillekin aivan omakohtaisesti. Vuonna 1944 noin 400 000 suomalaista Karjalasta, Petsamosta ja Pork- kalasta joutui jättämään kotikunnaat. Kansamme yhteisenä suur- NUMEROTIETOJEN TAKANA ON ponnistuksena maamme pystyi antamaan uudet asuinsijat sadoil- letuhansille veljillemme ja sisarillemme. Ikävä kyllä, kaikki eivät nähneet tilannetta yhteisenä haasteena, saati sitten kodin anta- KÄRSIVÄ IHMINEN misena sisarille ja veljille. Näitä haavoja moni evakkoon lähtenyt joutuu kantamaa sydämessään vieläkin. Uusia haavoja – surullista kyllä – moni saa tänäkin päivä- nä. Pakolaisten vastaanottokeskuksia vastustetaan monella paik- kakunnalla. Sosiaalinen media kuohuu pakolaisten vastustusta – jos onneksi myös puolustavia kantoja on. Mutta ylipäätään maahanmuuttajavastaisuudesta karu esimerkki on seuraavakin kuvaus. Juuri eilen nimittäin kuulin, että kun maahanmuuttaja oli istunut bussin penkille, niin kantasuomalainen oli vaihtanut paikkaa. Tai toinen kantasuomalainen oli sylkäissyt saman maa- hanmuuttajan päälle. Tällaista kuullessani minua nolottaa olla valkoinen. Koska ihminen oppii, että pintavärillä ei ole merki- tystä? Ihminen on lopulta kaikkialla maailmassa samanlainen. Saman Jumalan luoma ja Kristuksen armoa tarvitseva. Nurmijärvelle saapumassa olevat kongolaiset kiintiöpakolai- set ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Tiesitkö, että he ovat kristittyjä? Suuri osa pakolaisista on kristittyjä. Kongolaiset ovat lähes ensimmäiseksi Klaukkalassa kysyneet, että missä tääl- lä on kirkko? Seurakuntamme työntekijät ovatkin jo kohdan- neet kongolaisten pakolaisryhmästä ensimmäisinä saapuneita ih- misiä Klaukkalan kirkossa. Toki meidän on lähimmäisenrakkauden vastuuttamina pyrit- tävä kohtaamaan ystävällisesti kaikki kohtaamamme ihmiset us- Kirkkoherra Ari Tuhkanen. konnosta riippumatta. Näin meidän toivottavasti on jatkossa sit- ten myös helpompi kertoa kaikille Jeesuksen rakkaudesta. Ilman muuta meidän tulee pyrkiä siihen, että tulevaisuu- Hufvudstadsbladetin nyt elokuun lopulla ollut uutisoin- dessa jokaisella olisi juuri omassa synnyinmaassaan turvalliset ti muistuttaa meitä siitä, että koskaan aiemmin maailmassa ei olot. Että pakolaisuus jäisi historiaan. Yhteinen tavoitteemme lukumäärällisesti ole joutunut ihmisiä pois kodistaan niin pal- on myös, että nykyisinkin suomalaisilla olisi työtä ja turvattu jon kuin aivan viime aikoina. Vuonna 2014 joutui kotoaan joko toimeentulo ja maassamme kaikin tavoin vakaat olot. Mutta maansa rajojen sisäpuolella tai maastaan pois vastoin tahtoaan emme me siis silti voi kääntää selkäämme nyt matkalla oleville lähtemään eri puolilla maailmaa kymmeniä miljoonia ihmisiä. pakolaisille, juuri näinä päivinä Välimereen hukkuville ja kuor- Kaikki tiedämme, että kuluvana vuonna 2015 tilanne ei todel- ma-autoihin tukehtuville. Me olemme ihmisiä, ja ihmisyyteen lakaan ole helpottunut. kuuluu ihmiselämän kunnioittaminen. Auttaminen. Ja samoin Hufvudstadsbladet jatkaa, että arvioiden mukaan viime ihmisten aito kohtaaminen. Mielenkiintoinen on muuten myös vuoden suurin pakolaisten lähtömaa oli Syyria. Syyriakin on jälleen uusi tutkimus, jonka mukaan kukoistavat kulttuurit ovat edelleen niin syvässä kaaoksessa, että turvaan pyrkivien tulva nimenomaan monikulttuurisia. jatkuu. Syyriaa ajatellessani mietteeni kulkevat samalla jo vä- Tunnetko ketään pakolaista? Uskoisin, että ainakin tiedät hän yli 30 vuoden taakse, jolloin minulla oli YK:n rauhanturva- yhden. Hän joutui jo aivan pienenä pakenemaan Egyptiin Betle- sotilaana mahdollisuus matkustaa myös Syyriassa. Tuo maa on hemin lastenmurhaa (kts. Matt. 2). Jeesus on kokenut pakolai- monin tavoin kaunis, mutta nyt se on täynnä sotaa ja kauhua. senkin kohtalon. Pakolaisen silmissä katsoo samalla Jeesus mei- Kuten valitettavan moni muukin maa tässä maailmassa on näinä tä. Joutuuko Jeesus taas pakomatkalle vai saako Vapahtaja kokea aikoina kovin turvaton – eikö meiltä siksi jo löytyisi ymmärrys- olevansa tervetullut luoksemme myös pakolaisen vaatteissa? tä turvapaikanhakijoille?

Nurmijärven Kotiseutulehti 7 Klaneetti 2015 Veteraanien historia on itsenäisen Suomen historia

Tilastollisesti maailma elää tätä kirjoitettaessa histori- ilmansodan aikaiset menettelytavat ja ideologiat eivät enää ansa rauhallisinta ajanjaksoa. Tiedonkulun nopeus ja tehok- ole hyväksyttyjä. Voimme ylpeyttä tuntien sanoa, että suo- kuus tuovat toisaalta pienimmätkin ikävät uutiset kaikkien malaisen demokratian ja tasa-arvoisuuden perustalle ovat tietoon. Syntyy hiukan erheellinen käsitys maailman todel- monet muutkin katsoneet aiheelliseksi rakentaa. Suomes- lisuudesta. Vakuuttaaksemme itsemme siitä, että maailma sa lähtökohtaisesti vaalittu arvopohja on tänä päivänä hy- kaikesta sotauutisten ryöpystä huolimatta on muuttunut, vinkin kattavassa käytössä. Sitä arvomaailmaa ja ihmisku- voimme nähdä vapaan isänmaamme, itsenäisen Suomen ta- vaa suomalaiset sotaveteraanit ja veteraanisukupolvi olivat savallan, aktiivisena toimijana maailmanpolitiikan eri foo- aikanaan puolustamassa – ja sille arvopohjalle rakennettiin rumeilla. Suomi ja suomalaiset ovat arvostettuja ja kun- myös sotien jälkeinen suomalainen demokratia. nioitettuja toimijoita EU:n, YK:n kuin maailmanlaajuisten Talvisodassa kaatui 129 ja jatkosodassa 270 nurmijär- tiedeyhteisöjen toiminnoissa. Näissä yhteisöissä puolestaan veläistä, kaikkiaan 399 henkeä. Koko Suomen sotatappiot seurataan valppaasti ihmisoikeuksien, tasa-arvoisuuden ja talvisodassa 30. 11. 1939 - 13. 3. 1940 olivat kaatuneina ja eettisten periaatteiden vaalimista. Monet vielä toisen maa- kadonneina 22 800 henkeä, kuolleita siviilejä 1200, sota-

Kirkonmäki

Kolmekymmentäyhdeksän Rajaa kohti lie, vuotta 50 Sotaveteraanit Nurmijärven lokakuun kolmastoista suuntana itä. oli se ilta. Sodan kärsimysten tie, Nurmijärven ette halunneet sitä. Marssien läksitte sinne, Te Nurmijärven miehet. Moni kotiin halasi, tulikin, Ette tienneet minne, riemuiten jo kaukaa näki: Sotaveteraanit jäi kotiliedet. yhä torni on, kirkkokin ja siellä kirkkomäki. Viel´ silmäys kerran, sen hämärässä näki: Veljeys, mi´ tulessa luotiin, 50 vuotta Siel´ huone Herran jatkuu yhä. ja kirkkomäki. Sankarit hautaan tuotiin. Tämä mäki on pyhä.

Teitä kiittää saamme, veteraanit, Teitä puolustajat isänmaamme.

Eversti Veikko Hietamies kirjoitti nämä runomuotoiset ajatukset muistona Nurmijärven miesten sotaan lähdöstä. Runo syntyi 6. joulukuuta 1985 kirkonmäelle, kotiseutumuseon seinälle paljastetun muistolaatan tekemisen aikoihin. Runo on omistettu sotiemme veteraaneille.

Klaneetti 2015 8 Nurmijärven Kotiseutulehti vankeja 1100 ja haavoittuneita 43 600. Jatkosodassa 25. 6. tuuntuntoon ja solidaarisuuteen. Voidaan toki kuvata asia 1941 - 19. 9. 1944 vastaavat tappioluvut olivat kaatunei- yhdellä ainoalla sanalla: asevelihenki. Sen avulla maa säilyt- na ja kadonneina 66 000, siviiliuhreina 1500, sotavankeina ti itsenäisyytensä ja sen avulla maa rakennettiin vauraaksi 2800 ja haavoittuneina 145 000 henkeä. Vertailun vuoksi ja vapaaksi pohjoismaiseksi demokratiaksi. Se on kuitenkin kerrottakoon, että neuvostoliittolaisten kaatuneiden mää- vaatinut raskasta työtä ja keskinäistä tukea. räksi on virallisesti ilmoitettu 49 000 kaatunutta talviso- Sodan uhrausten jälkeen koettiin toisenlaisia vastuksia. dassa ja jatkosodassa 305 000 kaatunutta. Eurooppa oli jakaantunut ja Suomestakin löytyi niitä pii- Suomi saavutti suurilla uhreillaan kuitenkin se, mitä rejä, joiden mielestä veteraanisukupolven toiminta ei oli- alusta alkaen oli pidetty tavoitteenakin. Maa säilytti itse- sikaan ansainnut kiitosta ja kunniaa, vaan pikemmin moi- näisyytensä eikä sitä koskaan miehitetty. Kuitenkin talvi- tetta. Vaikka tiedetäänkin, että valtaosa kansasta ei tähän sodasta puhutaan ihmeenä. Ylivoima vaikutti niin murskaa- näkemykseen yhtynyt, edustivat nämä moitiskelijat ja fa- valta ja lähtökohdat niin perin kehnoilta. Toisessa maail- sisteista puhuvat tahot äänekkään ryhmän, joka myrkytti mansodassa mukana olleista Euroopan maista vain kolmen erityisesti 1960- ja 1970-lukujen ilmapiiriä. Tällä pienel- pääkaupunkia ei miehitetty. Ne olivat Lontoo, Moskova ja lä ryhmällä oli mielestään takanaan suurempia voimia, oli- Helsinki. Suomessa järjestettiin ensimmäisenä sotaa käy- han Neuvostoliitto vielä voimissaan. Siltä suunnalta pyrit- neistä maista vapaat vaalit ja Helsingin olympialaisiin 1952 tiin hyvin ahkerasti määrittelemään sopivaisuuden rajoja. osallistuivat ensi kertaa sodan jälkeen kaikki sotaa käyneet Sotaveteraaniliiton edeltäjä oli ollut jo talvisodan jäl- maat. Ne olivat ”rauhan olympialaiset”. keen, 4. päivä elokuuta 1940 perustettiin Suomen Aseveli- Kaikki Suomen saavutukset sodassa ja sodan jälkeisessä liitto, joka pyrki kohentamaan sotainvalidien ja sodan koet- historiassa ovat perustuneet vahvaan yhteisöllisyyteen, vas- telemien miesten asemaa. Kunnallisneuvos Tapio Palho ku-

Nurmijärven Veteraanipuisto.

Nurmijärven Kotiseutulehti 9 Klaneetti 2015 Nurmijärveläisten sotaanlähdöstä kertova muistolaatta löytyy kirkonmäeltä, kotiseutumuseon seinästä.

vasi liiton toimintaa Nurmijärven Sanomissa 6. joulukuu- si tarpeen tehdä. Sotien jälkeisessä ilmapiirissä tällaistenkin ta 1989, kun talvisodan alkamisesta oli kulunut 50 vuotta: seikkojen painoarvo oli aivan toista tuokkaa kuin tämän päi- ”Aseveliliitto otti ennen kaikkea asiakseen veteraanien huoltotyön vän maailmassa voisi kuvitella. ja asuntojen rakentamisen veteraaneille ja heidän perheilleen. Ase- Lienee selvää, että Neuvostoliitto ja sen myötäilijät oli- velitalojen rakentaminen jatkuikin koko jatkosodan ajan. Aseve- vat sodan jälkeen edelleen peloissaan mahdollisista asekät- liliitolla oli suuri merkitys jäsentensä henkisenä ja aineellisena kentähenkisistä toimista. Eurooppa kaiken kaikkiaan oli tukena.” Nurmijärven Sotaveteraanien perustamisen aikoihin vielä Kyseiseen liittoon kuului yli 230 000 jäsentä yhteensä varsin epävarma maanosa. Vuonna 1956 oli koettu Unkarin 700:n yhdistyksen kautta. Tammikuun 21. päivä 1945 liit- kansannousu, Berliini kuohui 1961 ja Prahan kevään selkka- to kuitenkin lakkautettiin, koska Neuvostoliiton johtama us oli tulossa vielä 1968. Vielä Puolan kriisin aikana, vuon- valvontakomissio sitä vaati. Nykyinen Sotaveteraaniliitto, na 1980, Neuvostoliiton joukot olivat valmiudessa Puolan tuolloin nimeltään Rintamamiesten asutusliitto, perustettiin itärajalla. 29. syyskuuta 1957. Nykyinen nimi on vuodelta 1964. Myös Virossa ja läntisessä Ukrainassa käytiin vielä aseel- Paikallisyhdistysten säännöissä korostuu aikakaudelle lista vastarintaa Neuvostoliiton miehitystä vastaan 1950-lu- tunnusomainen varovaisuus. Moskovan haukoille ei haluttu vulle saakka. Tätä ei Suomessa ehkä niin laajasti tiedetty, antaa pienintäkään mahdollisuutta moittia veteraanien toi- mutta Neuvostoliitolle asia oli kiusallisen ajankohtainen mintaa. Niinpä poliittinen sitoutumattomuus tuotiin sään- realiteetti. nöissä esille, mutta aivan erikseen mainittiin, että yhdistys Tällaisessa poliittisessa todellisuudessa nurmijärveläi- ”ei harrasta ampumistoimintaa”. setkin perustivat oman veteraaniyhdistyksensä huolehti- Maininta oli tietysti sinällään ymmärrettävä jo yleisessä- maan ja tukemaan veteraanejaan, mutta samalla ylläpitä- kin mielessä, jotta erityisiä selvityksiä viranomaisille ei oli- mään isänmaallista henkeä isänmaassa, jossa pieni ja ääne-

Klaneetti 2015 10 Nurmijärven Kotiseutulehti käs vähemmistö koetti tuota henkeä häikäilemättömästi saattoivat jakaa kokemaansa. Jaettu ilo on tunnetusti kak- nujertaa. Tänään toki tiedämme, että veteraanien työ ja sinkertainen, mutta myös jaettu taakka on puolta keveäm- luja tahto oli rauhankin aikana voittoisa ja nujertamisyri- pi. tykset torjuttiin. Kovaa työtä sekin vaati. Kun Nurmijärven Sotaveteraanien perustamiskoko- Kaikesta huolimatta Suomessa säilyi vahva isänmaalli- us pidettiin Osuuspankin kokoushuoneessa Kirkonkylässä suuden henki, usko oman asian oikeutuksesta ja keskinäi- 28. tammikuuta 1966, elettiin Suomessa vielä aikaa, jol- nen solidaarisuus. Julkisuudessa esiintyneillä, ajoittain jo- loin yli puolet kansasta asui maaseudulla ja talkootoiminta pa loukkaavilla lausunnoilla ja ilmiöillä ei ollut vaikutusta oli voimissaan. Näin ollen veteraanijärjestön toimintaan- tai edes tekemistä tähän vahvaan perustaan. Jos asiaa ver- kin riitti uutteria toimijoita. Tuolloin useimmat sodan käy- tauskuvallisesti esittäisi, voisi sanoa isänmaallisuuden ja neet ja kokeneet olivat vielä aktiivisesti työelämässä ja yh- maanpuolustustahdon peruskiven vain väliaikaisesti jää- teiskunnallisissa toimissa mukana olevia aktiivisia kansalai- neen muutaman tuuhean rikkakasvin varjoon. Sittemmin sia. Varainkeruu esimerkiksi metalliromua keräämällä oli rikkakasvit kuihtuivat ja peruskivi oli jälleen näkyvissä. merkittävä osa toimintaa. Sotakorvausten rasittama, merkittävät viljelyalueensa Nurmijärven Sotaveteraanien 50-vuotishistoriikki jul- ja teollisuuslaitoksensa menettänyt Suomi eli taloudelli- kaistaan tammikuussa 2016. Suurin veteraanisukupolven sestikin vaikeaa ja raskasta aikaa. Veteraanien keskeistä toi- muistomerkki on tietenkin itsenäinen ja vapaa Suomi. Sen mintaa oli auttaa ja tukea toinen toisiaan. Aina avun tarve ansiosta meillä nuoremmilla on itsenäisyyspäivä joka päi- ei ollut vain aineellista. Tänä päivänä puhutaan vertaistu- vä. esta ja sen suuresta arvosta erilaisista traumoista tai vaike- uksista toivuttaessa. On perusteltua arvioida veteraanitoi- Jaakko Ojanne, mintaa myös tällaisena vertaistuen järjestönä. Saman asian historiikin toimituskunnan jäsen ja samat vaikeudet kokeneet miehet ja heidän puolisonsa

Kirkonmäen veteraanikivi sekä Mannerheimin ristin ritarien muistokivi.

Nurmijärven Kotiseutulehti 11 Klaneetti 2015 Kotiseutu tutuksi

Rajamäentalo. Nurmijärven Opaskerho on pitänyt Rajamäentalon museotilaa avoinna kesäsunnuntaisin.

Nurmijärvelle perustettiin Opaskerho vuonna 1969. syisin järjestetyt Nurmijärven kotiseutukierrokset, joissa Yhtenä hankkeen alullepanijana oli silloinen kunnan mat- on varsinkin uusilla kuntaan muuttaneilla hyvä tilaisuus kailulautakunnan puheenjohtaja Oiva Jokinen. Opas- tutustua uuden kotikuntansa eri kyliin, nähtävyyksiin, his- kerhon toimintaperiaatteena on alusta alkaen ollut harras- toriaan ja nykyisyyteen. tepohjalta tehtävä kotiseututyö ja oppaiden kouluttami- Kesäsunnuntaisin opaskerho on pitänyt avoinna ylei- nen. Vaikka opaskerholaiset ovat osallistuneet myös Suo- sölle Rajamäentalon maatilamuseota yhdessä Rajamäen men opasliiton Uudenmaan aluetoimintaan, niin pääasi- kyläyhdistyksen kanssa jo 15 vuotta. Nykyään opastus- allinen toiminta on kuitenkin keskittynyt Nurmijärven ten kysyntä on jostain syystä hiipunut ja opaskerholaiset- tunnetuksi tekemiseen ja tänne tulevien ryhmien opasta- kin ovat ikääntyneet ja vähentyneet. Niinpä heräsi ajatus, miseen. Yksi ryhmien kiinnostuksen kohde oli kaksituhat- josko kaksi kotiseututyötä tekevää yhdistystä, Nurmijärvi- luvun puolivälissä Taaborin Kivijuhlat , johon opaskerho Seura ja Nurmijärven opaskerho voisivat yhdistää toimin- järjesti ryhmälle Nurmijärvikierroksen, ruokailun ja sen tansa. Nurmijärvi-Seura suhtautui ajatukseen myönteises- jälkeen näytöksen. Nykyisin tämänlaiseen toimintaan ei ti ja päätettiin että opaskerho jatkaa toimintaansa Nurmi- ole ollut enää kysyntää. järvi- Seuran opaskerhona. Opaskerho on ollut myös opastamassa peruskoululais- Eero Peltonen, ten keväisiä kotiseutuoppiin kuuluvia Nurmijärvikierrok- Nurmijärven opaskerhon puheenjohtaja sia useina vuosina. Hyvin suosittuja ovat olleet myös syk-

Klaneetti 2015 12 Nurmijärven Kotiseutulehti Veteraani Tauno Nikki: Yhdessä me tätä Suomea puolustimme

Kaunialan kahvilassa ei puolustusvoimien lippujuhlan päi- vänä ole montakaan kahvittelijaa. Jossakin soivat isänmaalli- set sävelet, joita Kaunialan sotavammasairaalan asukkaat ovat kuuntelemassa. Talon edustalla on myös musta auto odottamas- sa yhtä veteraania, joka on saanut viimeisen iltahuudon. Hänen marssinsa on täällä päättynyt, rivit harvenevat, muistelijat vä- henevät. Kahvion pöydässä istuvan nurmijärveläisen veteraanin sil- missä vilkahtelee kuitenkin vielä hyvinkin eloisa pilke. Tauno Nikki on luvannut lausua hänkin jonkun sanan tekeillä olevaan Nurmijärven Sotaveteraanien 50-vuotishistoriikkiin. Hän on kokenut sota-ajan monelta kantilta. Hän on myös sydämeltään nurmijärveläinen, jonka kotiseuturakkaus on tullut tutuksi mo- nen kirjoituksen, kirjallisen tuotteen ja tallenteen muodossa. ”Olen kyllä syntynyt 31. maaliskuuta 1924 Noormarkussa, mutta olin neljän vanha, kun perhe muutti Nurmijärvelle, Röykän kylään ja siellä Mäkelän taloon. Pidän siis itseäni niin nurmijärveläisenä kuin olla voi. Kaikki minulle tapahtunut on tapahtunut samassa kylässä ja pitäjässä: koulun käymiset, sotaan lähtemiset, tanssit ja riiuureissut.” Talvisodan alkaessa Tauno Nikki oli vielä liian nuori rinta- malle. Isänmaataan halusi 15-vuotias kuitenkin jo palvella. So- tilaspoikatoiminnassa mukana olevilla oli kuitenkin tärkeää ko- tirintamankin tehtävää: kerättiin metallia sota-ajan käyttömate- riaaliksi. Tauno Nikki oli keräyspäällikkönä. Nurmijärven veteraanimatrikkelissa Nikin sotataival kerro- ”Jotkut isännät vähän olivat vihaisia, kun piikkilangatkin kerät- taan muiden tapaan tiiviisti. Jatkosodassa hän palveli JR 50:ssä tiin talteen”, Nikki naurahtaa. ryhmänjohtajana. Sotilasarvo oli alikersantti. Jatkosota vei mie- ”Ajasta on minulla kuitenkin hyvät muistot. Olin myöskin suo- hen seuraaviin paikkoihin: Kuuttilahti, Iso Kujajärvi, Kurtza- jeluskuntatoimissa mukana. Siksihän sittemmin lähdin vapaaehtoise- järvi, Shemenski, Portinhoikka, Tali ja Lavola. Jatkosodan pää- na armeijaankin. Me kävimme mm. Järvenpäässä suojeluskuntalaisten tyttyä Neuvostoliitto velvoitti suomalaiset ajamaan saksalaiset ampumaleirillä. Se oli Uudenmaan suojeluskuntapiirin järjestämää joukot pois maaperältään. Aseet käännettiin nyt entisiä asevel- toimintaa. Siellä käytiin myös Tuusulanjärven rannalla olevassa ravin- jiä vastaan. Muuten käsillä oli uhka, että Neuvostoliitto tuli- tola Gustavelundissa iltaisin. Ne olivatkin kivoja reissuja välillä nuo- si puna-armeijoineen asian itse hoitamaan. Se olisi merkinnyt rille pojille.” maan miehittämistä. Neuvostoarmeijalla kun ei ollut tapana Pellon rajojen piikkilankojen metallia tarvittiin tuolloin ko- lähteä enää pois. Lapin rintamille päätyivät pääasiassa nuorim- ko Suomen rajojen puolustamiseen, sillä metallistakin oli kova mat sotilaat. Lapinsodassa JR 50:n ryhmänjohtaja Nikki koki kysyntä. Yhtenäinen kansakunta säilytti maansa itsenäisyyden, sodan saksalaisia vastaan. Nyt tutuiksi tulivat Tornio, Vojakkala, mutta jatkosota oli vielä edessä – ja siinä oli mukana myös jo Karunki, Kartimo, Ylitornio, Aavasaksa, Juoksenki, Olostuntu- varttuneempi Tauno Nikki. ri ja Muonio. ”Sotaan lähtö oli minun tapauksessani 30. huhtikuuta 1940. Seu- Tauno Nikki sai pian kokea saksalaisten tulituksen, kun hän raavana päivänä ilmoittauduin Kuopiossa. Se asevelvollisuus kestikin oli Tornion edustalla 4. lokakuuta 1944. neljä vuotta, kun jatkosota alkoi jo 25. kesäkuuta 1941.” ”Olin höyrylaiva Bore 9:llä, kun saksalaiset upottivat sen Röyttän sataman edustalla. Alus kuljetti aseita, hevosia ja miehiä. Moni mie-

Nurmijärven Kotiseutulehti 13 Klaneetti 2015 Kotiseutuaktiiveja ryhmäkuvassa. Tauno Nikki, Urho Handolin, Aino Soderena ja Raimo Leino.

histä pääsi kyllä pelastautumaan toiseen alukseen, mutta paljon aseita Sodan jälkeiseen aikaan kuuluivat sitten veteraanijärjestöt. ja hevosia vaipui meren pohjaan. Taisin olla ainoita nurmijärveläisiä, Veljeyden henki ja keskinäinen tuki oli väkevää sekin. Tosin jär- joita siinä aluksessa oli.” jestöjä ilmaantui kahtakin lajia; sotainvalidien lisäksi. Matka jatkui edelleen Ruotsin rajan suuntaisesti pohjoiseen. ”En ollut veteraanitoimissa mukana ihan niiden alkuvuosina, mut- Saksalaisia pyrittiin motittamaan ja viholliselle saatiinkin aikaan ta Märkiöjärven rantasaunalla Matti Mattilan ja Tapio Palhon kans- mittavia tappioita. Alikersantti Nikkikin selvisi sodasta, joskin sa asiasta aikanaan keskusteltiin. Minun oma kantani on ollut se, että kolmasti haavoittuen. yksi yhteinen järjestö olisi ollut hyvä asia. En nimittäin koskaan oikein Veteraanimatrikkelin mukaan haavoittumiset tapahtuivat 7. ymmärtänyt, että miksi meillä on neljä eri järjestöä: Sotaveteraanit, maaliskuuta 1943 Kurtzajärvellä, 17. helmikuuta 1944 Vadrus- Rintamamiesveteraanit, Sotainvalidit ja Rintamanaiset. Kahdessa eri järvellä ja 29. kesäkuuta 1944 Portinhoikassa. talossa pidetyt veteraanijärjestöjen kokoukset eivät olleet ihan minua Luodit ja sirpaleet sekä räjähtävien kivensirpaleiden teke- itseäni, kun me kaikki kuitenkin olimme yhdessä siellä samassa liejussa mät vammat olivat miehen onneksi sellaisia lihashaavoja, jot- yhteistä isänmaatamme olleet puolustamassa.” ka paranivat. Niinpä sotataival saattoi jatkua aina joulukuulle Samaan hengenvetoon Nikki kuitenkin naurahtaa ja toteaa 1944, jolloin oli aika siirtyä siviiliin ja rakentamaan sodanjäl- kaikille tosin tällä tavalla riittäneen hallituspaikkoja. keistä Suomea. Taistelut oli taisteltu ja oli rakennettava maa uu- ”Onhan Suomi sellainen yhdistysten luvattu maa.” delleen, oli rakennettava uutta elämää uudelle pohjalle. Nurmijärven Sotaveteraaneihin sinänsä hänellä on lämmin Aivan ilman rosoja tämäkään siirtymävaihe ei onnistunut. suhtautuminen. ”Sodan jälkeen miehet kätkivät aseita. Oli pelkona, että Neuvosto- ”Järjestöhän sinänsä on ollut hyvä, kunnioitettava ja kannatettava liitto sittenkin tulee miehittämään Suomen ja haluttiin panna aseita organisaatio. Se auttoi paljon niitä, jotka olivat suurimmassa avun ja piiloon mahdollista sissisotaa varten. Minäkin olin pidätettynä kahden tuen tarpeessa. Saman ajan, sodan ja elämäntilanteen kokeneet saivat viikon ajan. Nurmijärvelläkin oli kätketty aseita. Piiloissa oli koneki- järjestön myötä myös mahdollisuuden kohdata toisiaan. Veteraanijär- vääreitä, pistooleita ja kranaatteja. Kun sitten kuitenkin tuli aikanaan jestö on ollut arvokas yhteisyyden kehittäjä”, Nikki summaa järjes- ehdoton käsky hävittää asekätköt, niin niitä ilmeisesti upotettiin Valk- tön merkitystä. järveen, Vaaksiin ja Vihtijärveen. Sieltä niitä voisi löytyä” Jaakko Ojanne Yhteishenki maan puolustamiseksi ja yhteisen elämäntavan turvaamiseksi oli siis vahvaa laatua.

Klaneetti 2015 14 Nurmijärven Kotiseutulehti Råskog och Jören Berg

Råskogs (=Raala) gård uppstod år 1643 då den baltisk- Europa behandlade sina undersåtar som livegna. Det var inte födde major Jören Berg fick sig tilldelad sex stycken öde enbart hans undersåtare som blev illa behandlade av den gi- gårdar i Råskogs by. Major Berg erhöll gårdarna, som för- rige Berg. Hela socknen fick smaka på hans elaka sätt. Folk läning för sina tjänster inom den svenska kungliga armén i berättade ännu på 1900-talet att Berg hade blivit lovad så det 30-åriga kriget. Berg försökte utvidga sin förläning, med mycket jord, som han under en dag hann besöka med häst. våld och lögn på sina grannars bekostnad och lyckades del- Det stämmer inte att han blivit så lovad, men det visar hur vis därmed. folket trodde då den girige Berg gick till väga för att utöka Nurmijärviborna hade inte tills 1600-talet haft några sina områden. Berg gav blanka fan i hur gränserna mellan by- större erfarenheter av herrgårdsägare. Nu fick de en, som arna gick. Passade de honom inte, så ändrade han dem. Berg tillhörde de värsta. I Nurmijärvi fanns sedan år 1594 Num- lyckades t.o.m. med konststycket att ansluta Nääs (=Kytäjä) lax herrgård och den hade till stor del sköts av kvinnor. Det till Nurmijärvi socken. Detta gjorde han i avsikt att senare trettioåriga kriget, i vilket Berg hade sårats, hade gjort den införliva Nääs med Råskog. Berg förfalskade Nääs bys invå- redan barske baltiskfödde officeren till en kommenderande nare sigill i en ansökan där ”byborna” ansökte om att folket och allvetande major, som inte drog sig att använda också på Nääs hellre hör till Nurmijärvi än till Loppis socken, till olagliga metoder för att få sin vilja igenom. Berg hade via vilken de då hörde. Folket på Nääs och i Loppis proteste- kriget sett hur herrgårdsinnehavarna på adelsgodsen ute i rade och skickade Henricus Appius till Stockholm år 1678

Nurmijärven Kotiseutulehti 15 Klaneetti 2015 för att få upprättelse. Det hjälpte inte, Henricus Appius fick höra ”lagen är som man läser den”. I 250 år fick Nääs höra till Nurmijärvi förrän det år 1917 införlivades med det ny- grundade Hyvinge. Byn Nääs blev dock inte införlivad med gården Råskogs marker. Ivan Rodionoff Alltid lyckades inte Berg i sina uppsåtar. År 1645 anlän- de han med två förrättningsmän till Tusbys Siippoo och på- lergjutarens stod att den sydligaste delen av Siippoo och därtill Rusut- järvi marker hör honom till. Denna gång mötte honom de båda byarnas bönder med käppar och vapen. Byborna led- son des till häst av Antti Eskonpoika och hans bror Erkki med dragna värjor. Efter bröderna följde Siippos Mikonpoika, Heikki Jaakonpoika, Yrjö Tuomaanpoika och Yrjös bror Ta- pani alla beväpnade med gärdsgårdsstörar. Berg och Antti Till Herunen norr om Rajamäki flyttade efter kriget Eskonpoika skadades. Berg förde ”upproret” till rätten och många karelare. En av dem var lergjutarens son Ivan Rodi- typiskt nog trodde rätten mera på Berg än på allmogen. onoff hemma från den ryska krukmakarbyn Kyyrölä på det Rätten beslöt att två av ”upprorsmakarna” från Rusutjärvi till Finland hörande Karelska näset, beläget 40 km sydost om straffas med att deras högra händer avhugges. - Mest tycks Viborg och på ett avstånd av 20 km från den svenska karelska dock Suomies förvaltare Heikki Sipinpoika Suomies fått lida byn Sorjo. under major Berg. Vintern 1646 då Heikki Sipinpoika hade fört de av honom indrivna skatterna åt Berg så hade Berg Efter freden i Nystad år 1720 tvångsförflyttade Ryssland låst in honom i det kalla tröskhuset, med den påföljd att föt- ryska familjer till finska byar på Karelska näset. På så sätt upp- terna hade förfrusit med öppna varaktiga sår som följd. På stod de ryska byarna Kyyrölä, Kangaspelto, Parkkila och Su- hösten hade Berg tagit all säd, hö och halm utan att lämna denoja bland den ursprungliga finska befolkningen. Då det något åt Heikki för vintern. Hö för vintern hade han också Gamla Finland år 1812 anslöts till Stor-Furstendömet Fin- stulit mitt på landsvägen av socknens kyrkoherden. land, följde byarna med. Byarna förenades till Kyyrölä socken Prästerskapet var på folkets sida mot Berg. År 1646 sam- som i sin tur år 1934 anslöts till Muola kommun. De ryska tidigt som man väckte åttal mot Berg för att han stulit hö kyyröläborna behöll sitt språk, sin ortodoxa religion, och sina av kyrkoherden så väcktes också åtal mot Berg för att han vanor och traditioner ända fram till vinterkriget. Traditionen hade begått hor. Berg gav blanka fan i anklagelserna och åta- och färdigheten att framställa keramik ur lera hade de tagit len förföll. Tre år senare lyckades prästerskapet få Berg fälld med sig på 1700-talet vid tvångsförflyttningen till Kyyrölä. till 120 marks böter då hans piga Liisa hade fött honom två Vid fredsslutet år 1944 fanns det ännu 65 familjer med ut- utomäktenskapliga barn. Under 1640-talet hölls inga tings- komst inom lergjutningsverksamheten. Dessa familjer splitt- rätter utan att major Berg var den ena parten. Kanske för att rades till mindre enheter efter kriget. De flesta bor i dag i blidka prästerskapet så gav Jören Berg ett exemplar av den trakten kring Tavastehus och Träskända. Nikolai Uschanoff, första bibeln, som blivit tryckt på finska (utkom år 1642) åt slog sig ner i Tavastehus. Idag upprätthåller hans avkomling- församlingen. Bibeln, som finns kvar, hör i dag till Nurmi- ar lergjutnings-traditionerna vid Kyyrölän Savi Oy. En känd järvi församlings dyrbaraste inventarier. kyyrölä-ättling är f.d. minister Tarja Filatov. Herunens Ivan Major Jören Berg dog trots sina krigsskador gammal Rodionoff var född år 1901 och flyttade redan före kriget till som 78 år den 22.1.1681. Han hann aldrig se hur staten Helsingfors, där han efter kriget grundade en målarfirma. år 1683 beslagtog i den Stora reduktionen hans ägor. Dessa återgavs dock två år senare åt hans änka Hedvig Poll, som Ivan Rodionoff grundade dessutom i Herunen i slutet ett livslångt frälsegods. Änkan Poll dog år 1704 och herr- på 1940-talet lerbruket ”Saviastiain valmistamo.” Vid bruket gården blev öde, tills ättlingarna år 1708 sålde gården åt den framställdes till en början lerkärl genom drejning och senare kunglige räkenskapsmästaren Thomas Adlercreutz. Gården via en press. Framställningen av äkta karelska lergökar fort- var i Adlercreutzarnas ägo till år 1904 då största delen av satte under hela verksamheten ända till slutet av 1950-talet, torpen på gården förvandlades till självständiga gårdar. Från då bruket upphörde. En äkta karelsk lergök har tre öppning- år 1909 har själva gården hört till släkten Palho. ar: Framme vid bröstet finns en öppning (fingeröppning), i stjärten (blåsöppning) och under stjärten en tredje öppning. Magnus Rögård En lergök framkallar en ljudstämma, där tonläget beror på hur stor och hur ihåligheten är formad i gökbuken. Lergö-

Klaneetti 2015 16 Nurmijärven Kotiseutulehti karna, vaser och prydnadsföremål gjordes närmast för torg- nuvarande korsningen av Solttilantie och Kalevinkuja. I ena marknader runt om i Finland medan kärl och andra bruksfö- ändan av huset fanns lersmedjan och i den andra ändan av remål gick direkt till större handelsträdgårdar och grossister. huset hade hans fru Tamara en kolonialvaruhandel, där också En stor kund var Helsingfors stads trädgård vid Djurgårds- produkter från deras gemensamma handelsträdgård såldes. I viken. En annan kund var t.ex. blomsterhandeln Dan Ward, källarvåningen fanns lagret som var så stort att man med bil som nu och då besökte fabriken i Herunen med sin Cadillac. kunde köra in i lagret för pålastning. Ivan Rodionoff var bland Ivan Rodionoff var närmast affärsman. Han saknade förmå- de första i Nurmijärvi som efter kriget i början på 1950-ta- gan att gjuta och dreja lergods, men stod gärna senare vid let fick licens på att inhandla en lastbil för brukets behövli- lerpressen. ga transporter. Lastbilen en Ford Thames inhandlades av den brittiska armen. Framställningen av lerprodukterna gjordes på vinterhal- våret. På sommaren skaffade man sig lera för gjutning och Bilden till artikeln är tagen något närmare huset, som än- ved för brukets torkugnar till vintern. I närheten av Salpaus- nu finns kvar, än det hus, som syns på den svartvita bilden in- selkäs tegelfabrik, som låg ett stycke från Herunen invid järn- till det rivna ”Saviastiain valmistamo.” För själva artikeln har vägen Hangö- Hyvinge fanns gott om lertäckter. Leran för- som källa användts boken Nurkkakiviä utgiven av Nurmijärvi varades vid bruket i en stor betonggrop under själva verk- kommun år 2006 och en www-adress på finska om Kyyrölä staden. Bruket sysselsatte normalt sju personer, men tillfäl- kommun på Karelska näset. Den gamla och slitna lergöken lig säsongarbetskraft behövdes ofta. Bruket anlitade gärna på infälld på bilden är från Kyyrölä by på Karelska näset vintern alkoholister från det närliggande Rajamäki alkoholist- anstalt, som fanns på godset Suomäki i Rajamäki. Saviastiain Magnus Rögård valmistamo var beläget i ett tvåvåningshus ungefär vid den

Nurmijärven Kotiseutulehti 17 Klaneetti 2015 Maailman myrskyt toivat Nurmijärven tyveneen

Raisa Järvimaa , omaa su- Sanotaan, että ihmisen elämä Hän oli ystäväni, Klaukkalas- kua Käsnänen, syntyi 10. tam- voi olla tarinaa ihmeellisempää. sa asunut Raisa Järvimaa. mikuuta 1919 Salmin pitäjän Ainakin sodan kokeneet sukupolvet Eversti Nordströmin ko- Karkun kylässä. Raisa nukkui voivat tämän todistaa oikeaksi. ko elämä oli täynnä uskomat- pois 22. heinäkuuta nyt kulu- Nyt Klaukkalassa asuneen Raisa tomia kokemuksia ja kääntei- vaa vuotta 2015. Hän oli Nur- Järvimaan elämänkokemuksessa tä ja monenlaista tapahtumaa mijärven Sotainvalidit ry:n huokui elävä kappale Suomen löytyy Raisankin elämän var- kunniajäsen. Pitkää ja väri- kohtaloa ja historiaa. relta. kästä elämäntaivalta kertyi 96 Raisa syntyi ja asui lapsuu- vuotta. tensa Salmin pitäjän Karkun Käteeni osui kirja “Voitto kylässä . Raisan perheessä oli tai kuolema. Jääkärin elämä ja perintö “. Kirja ker- isän ja äidin lisäksi viisi lasta. Raisan ollessa 3-vuoti- too eversti Ragnar Nordströmin vaiherikkaasta elä- as perhettä kohtasi kuitenkin suuri suru, sillä äiti kuoli mästä. Kirjan eräässä lauseessa Nordström mainitsee yllättäen. Jo lapsena Raisa tottui kovaan työntekoon. palveluksessaan olleista karjakkotytöistä, jotka olivat Isä ajoi joka ilta kodin pihaan kuorman halkoja, jot- kotoisin “enimmäkseen Salmista, iloisia ja huumorin- ka lasten oli pilkottava polttopuiksi. Alaikäisenä Raisa tajuisia“. oli myös apurina naapurin halkometsässä. Kirjaa lukiessani tiesin heti kuka oli yksi näistä Kansakoulun käytyään Raisa hakeutui samassa ky- Nordströmin mainitsemista iloisista karjalaistytöistä. lässä asuneen Ragnar Nordströmin ja tämän puolison

Raisa Järvimaa. Kuvassa oikealla eversti Nordström.

Klaneetti 2015 18 Nurmijärven Kotiseutulehti Karkun tilan päärakennus..

Karjanhoitokoulun oppilaat Toijalassa v. 1942, Raisa ylä- rivissä vasemmalla.

Ninan eli “Salmin keisarin “ J.A. Seisen tyttären pal- le. Syy tähän luottamustehtävään oli Raisan mielestä velukseen Luhmala-nimiselle tilalle. Raisa oli reipas ja se, että hän oli asianmukaisesti pukeutunut. Nordströ- teräväpäinen tyttö ja niinpä hän sai tehtäväkseen pitää min perhe näet piti niin hyvän huolen alaisistaan, että kirjaa kuinka monta tuntia kukin työläinen päivittäin oli palkannut ammattinsa osaavan ompelijan valmis- työskenteli Nordströmien suurella maatilalla. Tilalla tamaan talon työntekijöille vaatteet. Koulun käytyään oli paljon palkollisia, koska työn alla oli laajaa suon Raisa palasi taas Nordströmien palvelukseen. kuivatusta ja suuria ruisviljelyksiä. Tilalla oli myös Kun talvisotamme alkoi marraskuussa 1939 oli kettutarha, johon kuului yli 100 eläintä. Lampaitakin Salmin kunta ensimmäinen, johon vihollinen yllättäen oli toisinaan yli 200. hyökkäsi. Nordström oli kuitenkin aavistanut mitä oli Myöhemmin Raisa hakeutui oppilaaksi Aitoon kar- tulossa ja oli jo vienyt oman perheensä turvaan Poh- janhoitokoulunkoulun karjanhoitolinjalle. Siellä hä- jois-Suomeen. Raisa oli jäänyt Nordströmien Salmissa nelle annettiin opiskelun lisäksi erityistehtävä eli hän Karkun kylässä olevalle maatilalle ja oli yksin paista- sai esitellä koulua sinne tutustumaan tulleille vierail- massa lihapullia kun tupaan ryntäsi kaksi suomalaisia

Nurmijärven Kotiseutulehti 19 Klaneetti 2015 sotilasta ja käskivät Raisan heti tyhjentämään navetan ja lähtemään pakoon. Raisa lupasi lähteä, mutta ko- mensi sotilaat ensin paistamaan lihapullat loppuun ja laittamaan kohoamassa olevat leivät uuniin. Ja antoipa sotilaille vielä ohjeet kuinka uuni oli paistamisen jäl- keen laastava puhtaaksi havunoksilla. Ennen tuvasta poistumistaan Raisa vielä tarjosi sotilaille uunista ot- tamiaan lihapullia. Sen jälkeen hän erään toisen tytön kanssa tyhjensi navetan ja lähti viemään talon eläimet turvaan. Kiire oli niin kova, että kettutarhan häkkien ovet vain avattiin ja ketut saivat juosta metsään ja tilan lammastarhan 150 lammasta jäi vihollisen saaliiksi. Raisa ennätti pakomatkalle, mutta hänen kotikylän- sä Karkun 481 asukkaasta 46 jäi vihollisen piirittämik- si ja vangituiksi. Raisalla oli todella onnea, sillä hän ehti nähdä kuinka venäläiset sotilaat tulivat jo talon pi- hamaalle hänen sieltä poistuessa. Kuinka sitten kävi niille kahdelle suomalaiselle so- tilaalle, jotka Raisa komensi paistamaan lihapullat ja leivät. Heidän tarinansa löytyy Kari Terhon kirjasta : “Talvisodan alkupäivät Salmissa”. He olivat tykki- Nordströmmin kettutarha Salmissa, Karkun kylässä.. miehet M. Jyrälä ja V. Liimatainen. He kertovat, että

Nordströmmin Yli-Tornion Ainolassa.

Klaneetti 2015 20 Nurmijärven Kotiseutulehti Nordströmmin Loviisan talo

mennessään Nordströmin taloon siellä oli vielä karjak- Lotat ottivat pakomatkalla olleen nuoren koditto- ko paikalla. Kun talossa oli ruokaa, he päättivät syödä man Raisan hoiviinsa ja Raisa sai ylleen lottapuvun aamupalaa. Aamiainen jäi kuitenkin kesken lähestyvi- ja pääsi keittämään lihasoppaa siirtolaisille. Väliaikoi- en taisteluäänien takia ja miehet lähtivät kiireesti pa- na Raisa kävi lypsämässä lehmiä härkävaunuissa ja ja- koon. He juoksivat läheisen Laatokan rantaan, jonne koi maitoa evakkoperheille, jotka tulivat kannujensa ja olivat jättäneet veneensä ja ehtivät soutaa turvaan. mukiensa kanssa maitojonoon. Tulipalot leimusivat pakomatkan varrella ja Raisan Kun Nordströmit ja Raisa vihdoin saivat yhtey- oli surullista nähdä, että hänelle tuttu Pitkärannan ho- den toisiinsa, Raisa lähti Nordströmien pyynnöstä jat- tellikin oli tulessa. Siinä hotellissa Raisa oli ollut mon- kamaan palvelustaan heidän Yli-Torniossa napapii- ta kertaa hoitamassa koiria kun hotellin omistajat oli- rin tuntumassa lähellä Ruotsin rajaa sijaitsevalle toi- vat matkoilla ulkomailla. Raisa oli aina ollut valmis selle maatilalleen nimeltään Ainola. Raisa matkusti auttamaan hotellin muissakin töissä ja niinpä hänestä Pohjois-Suomeen ja meni tavoittamaan eversti Nord- tuli siellä kaikille tuttu “meidän Raisa”. strömiä tämän varuskunta-alueelle. Sinne ei siviileillä Pakomatkalla oli kuitenkin järkyttävintä kokea kuitenkaan ollut menemistä ja niinpä Raisa pidätettiin kuinka pelästyneet siat ja pienet eläimet jäivät vas- ja kaksi sotapoliisia lähti viemään Raisaa nimismie- taantulevien sotilasautojen alle. Lehmät kulkivat on- hen kuulusteltavaksi. Oli siinä vastaantulevilla ihmet- neksi tien reunassa ja pelastuivat. Pitkällä pakomatkal- telemistä, että mitähän tuo nuori tyttö oli tehnyt, kun la lehmät kuitenkin eksyivät toisistaan ja niiden omis- kulkee kahden poliisin saattamana. Nimismies soitti tussuhteet menivät sekaisin. Myös Nordström mainit- Nordströmille tilanteesta ja kohta tämä ilmaantui pai- see kirjassaan, että “jokunen lehmä tuli perille saakka. kalle kahden sotilasavustajansa kanssa ja otti Raisan Useimmat kuitenkin katosivat matkalla.” hoiviinsa nimismiehen ja poliisien tehdessä kunniaa. Talvisota oli virallisesti julistettu alkaneeksi. Rai- Olihan Nordström tuolloin tärkeä henkilö, sillä hänet salla ei ollut kotia, ei asuntoa eikä mitään tietoa isäs- oli nimitetty Pohjois-Suomen ylimpään sotilasvirkaan. tään eikä sisaruksistaan. Vasta rauhan tultua Raisa löy- Nordström oli tunnetusti syvästi uskovainen ihmi- si isänsä ja tämän perheen Jurvan kunnasta. Nordströ- nen ja sen tuli myös Raisa kokemaan. Sotatilan valli- mitkin etsivät Raisaa, kuuluttivat häntä useamman tessa eversti piti Ainolan talon tuvassa joka ilta juma- kerran jopa radion kautta. lanpalveluksen, jonne kaikki talossa työssä olevat ja myös ulkopuoliset olivat tervetulleita. Tilaisuus päät-

Nurmijärven Kotiseutulehti 21 Klaneetti 2015 tyi aina yhdessä laulettuun virteen “Jumala ompi lin- namme“, jota talon emäntä tai vanhin tytär säesti pia- nonsoitolla. Tilanne Suomessa kuitenkin muuttui ja eversti per- heineen joutui pakenemaan Ruotsin puolelle. Raisa jäi pitämään huolta Ainolan tilan karjasta. Raisa tarkkai- li ikkunasta, kuinka Lapissa olevat saksalaiset sotilaat kulkivat kylän raitilla ja alkoi pelätä talon karjan koh- taloa. Hän päätti koota navetan lehmät ja lähti kuljet- tamaan niitä turvaan Ruotsin puolelle ja sai tuotua leh- mät jo lähelle Aavasaksan siltaa, kun saksalaiset aavis- tivat hänen aikeensa, ottivat lehmät kiinni ja ampuivat heti Raisan silmien edessä kaksi lehmää, muut vietiin saksalaisten mukaan. Sinä iltana tuoksui lehmäpaisti saksalaisten sotilaiden leirissä. Raisa jäi Suomen ja Ruotsin rajalle yksin ilman leh- miä, mutta Raisa ei jäänyt neuvottomaksi. Hän sai yh- teyden everstiin ja tämä lähetti autonkuljettajansa nou- tamaan Raisan Ruotsiin. Raisalla ei ollut passia eikä muitakaan valtakunnan rajan ylitykseen tarvittavia pa- pereita. Nordström oli kuitenkin jättänyt autoon val- tavan suuren ja pörröisen turkkinsa, johon kuljettaja kääri Raisan ja piilotti hänet auton takakonttiin. Näin he pääsivät rajan yli Ruotsin puolelle. Ruotsissa Raisa sai hoidettavakseen siellä olevia lehmiä. Ruotsissa oli tuolloin jo siirrytty konelypsyyn, mutta Raisa ei ollut aikaisemmin nähnyt lypsykonet- ta eikä osannut käyttää sellaista. Hän sai luvan lypsää lehmät käsin, kuten oli aina Suomessa tehnyt. Kaikki kyläläiset tulivat ihmeissään katsomaan, kuinka leh- miä lypsettiin käsin. Kun lehmät tottuivat käsin lyp- Raisa Järvimaa ja Lea Kärhä 5. päivä kesäkuuta 2015 otetussa syyn, eivät ne sen jälkeen halunneetkaan enää mennä yhteiskuvassa. – KUVA: Jaakko Ojanne lypsykoneen lähelle, vaan yrittivät pukata itsensä Rai- san viereen. Ruotsalaiset huomasivat myös, että Raisa oli taitava käsitöissä ja niinpä he alkoivat tuoda Rai- salle villalankoja ja monen monta villapuseroa Raisan käsissä ehtikin syntyä. vettä Raisan avuksi. Myös Jussi Kekkosen pienet tytöt Kun tilanne Suomessa rauhoittui, Nordströmit ja tulivat Raisalle läheisiksi. Toinen tytöistä oli niin kiin- Raisa palasivat Suomeen everstin synnyinkaupunkiin nostunut lehmistä, että halusi aina olla Raisan mukana Loviisaan, jossa Nordströmin perheellä oli kolmaskin kun tämä lypsi lehmiä ja halusi opetella itsekin lypsä- maatila lempinimeltään “Everstin linna “ ja joka oli mistä. vuosien varrella tullut myös Raisalle tutuksi kodiksi. Rauhan tultua Raisa löysi isänsä perheen ja sukun- Elämä Nordströmien palveluksessa oli mielenkiin- sa, ja tuli tervehtimään Nurmijärven Klaukkalassa Ki- toista, koska heidän luonaan vieraili usein tunnettuja masen talossa asuvaa enoansa. Isossa tyttöryhmässä korkea-arvoisia henkilöitä. Yksi vieraista oli Suomen hän sitten lähti tansseihin - ja siellä eräs järjestysmies tuleva presidentti, silloinen ulkoministeri Urho Kek- tuli keskustelemaan Raisan kanssa. konen. Kekkonen tuli tapaamaan paitsi Nordströmiä, Ja kuinka ollakaan tästä Nygranin tilan pojasta tuli myös sotasokeaa veljeään Jussi Kekkosta. Kun Jussi Raisan aviomies. Ja Raisasta tuli Talvitien talon emän- Kekkonen menetti näkönsä Kiimasjärven taisteluissa, tä Nurmijärven Klaukkalaan. hän tuli sairaalasta päästyään Nordströmin palveluk- seen. Ja aina kun Jussi Kekkonen kuuli Raisan käyt- Lea Kärhä tävän kaivopumppua, hän halusi tulla pumppaamaan

Klaneetti 2015 22 Nurmijärven Kotiseutulehti Kolmasti ryöstetty pankkikonttori

Nurmijärven suurimman kylän kupeessa, Hämeenlinnan lässä oli tuolloin kaikki se, mistä tänään on vain muisto: pos- väylän kupeessa, sijaitsee Klaukkalan Metsäkylä. Sen asutus tikonttori, oma linja-autolinja ja pankkipalvelut. Olipa kylässä juontaa isojakoon. Sen toimitti maanmittari Carl Hagström jopa kokonaan kadonnut palvelu: puhelinkoppi. 14. päivä kesäkuuta 1785. Muuttajat olivat Klaukkalan kylän, Edistys vilkastutti ja elvytti yhteisöä, joka eli oikeastaan Klövskogin, väkeä. Alkunsa sai kahdeksan uutta tilaa: Mäkilä, kulta-aikaansa. Hemmi, Mattila, Teppo, Jussila, Anttila, Nummila ja Heikkilä. Eräänlainen kehityksen kieroutunut piirre kaikkien pienen Pohja viljelykselle ja hiljalleen tapahtuvalle vaurastumiselle oli yhteisöjen edistyksessä on kuitenkin yleensä ottaen se, että yh- asetettu. Pitkään Metsäkylän ja koko Nurmijärvenkin elämä teisön, kuten vaikkapa Klaukkalan Metsäkylän oma pankki- soljui verkkaisen rauhallisesti aina suuren rakennemuutoksen konttori joutui kolmeen otteeseen ryöstön kohteeksi. Tämän aikaan 1960-luvulla. lisäksi konttoriin tehtiin vielä yksi murto öiseen aikaan. Jokai- Aimo harppauksen kyläkunta koki 28. helmikuuta 1962. sessa paratiisissa on siis aina varjonsakin. Nurmijärven Säästöpankki avasi edellisenä vuonna kylän omil- Nurmijärven Säästöpankin, sittemmin Kanta-Uudenmaan la ponnisteluilla ja talkootyöllä valmistuneeseen VPK-taloon Säästöpankki KUP:n Metsäkylän konttorinhoitajana toiminut sivukonttorin. Talo itsessään toimi aikakautensa eräänlaisena Sirkka Nousjoki (os. Sairanen) toimi koko aktiivisen työ- ”yrityshautomona” ja pankkipalveluiden tulo merkitsi suurta ikänsä Metsäkylässä. Nousjoki oli Metsäkylän konttorin hoitaja edistystä erilaisen yritteliäisyyden ja kehityksen kannalta. Ky- 28. helmikuuta 1962 alkaen aina sen lopettamiseen saakka, 31.

Metsäkylän VPK-talossa toimi pitkään Kanta-Uudenmaan Säästöpankin haarakonttori.

Nurmijärven Kotiseutulehti 23 Klaneetti 2015 elokuuta 1992. Hän koki kahteen otteeseen aivan omakohtai- lassa, että tekijällä oli itselläänkin vaikeuksia aluksi löytää ra- sesti sen, miltä tuntuu kohdata niin sanottu pankkirosvo. hakätköään. Yhden ryöstön sattuessa 1980-luvulla vakituinen kontto- rinhoitaja – Sirkka - oli kesälomalla. Tosin ryöstön kohdan- 30. kesäkuuta 1981 nut lomatuuraaja ei enää koskaan halunnut palvella sellaisessa konttorissa, jossa hän joutuu työskentelemään yksin. Elettiin Seuraava ryöstö tapahtui vuonna 1981. Ilta Sanomat kir- myös aikakautta, jolloin niin sanottua ”kriisiapua” ei tunnettu. joitti: ”Haulikkomiehet iskevät pieniin konttoreihin”. Järkytykset hoidettiin siten kuin kukin itse parhaaksi katsoi. Kesäkuun viimeisenä päivänä kello 13.15 haulikkomies Arki jatkui yleensä seuraavana päivänä. vieraili Metsäkylän konttorissa. Ryöstäjän auto löytyi myö- Nousjoki muistelee noita ikäviä tapahtumia: hemmin III tien varrelta. Ryöstäjä jäi kiinni lopulta lokakuussa ”Olen kirjoittanutkin sellaisen kirjoituksen kuin ”Poikkeuksellinen samana vuonna. pankkipäivä 1978”. Se tapahtui 23. toukokuuta. Mies oli tullut lin- Nousjoki ei itse ollut juuri tuolla kertaa paikalla. Oli kesä- ja-autolla Metsäkylään. Hän oli aikaisemminkin jo käynyt Metsä- loma ja konttorissa sijainen. Paikalla ollut virkailija oli nimel- kylässä. Päässään hänellä oli naisten sukkahousut. Ovi oli auki. Oli tään Kaija Hakulinen. Hän oli kiertävä virkailija, joka oli aina hyvin lämmin päivä. Hän syöksyi sisään ja hyppäsi tiskin yli ja tuli siellä, missä suinkin tarvittiin lomittajaa. Hän tunsi Metsäky- selän taakse vaatien rahoja. Nousin seisomaan ja näytin, että ne ovat län väen ja oli ollut siellä usein töissä. Paikka oli tuttu ja tur- siellä tallelokeroissa. Hän vaati koko ajan, että ”enemmän, enemmän”. valliseksi luultu. Minut kun oli opetettu, että sellaisessa tilanteessa annetaan ensin vain Ryöstäjä oli saapunut aurinkolasit päässään pankkikont- vähän, eikä kaikkea heti kerralla. Mutta kyllä hän vei sen koko kassan toriin ja popliinitakki kädessä. Takin alla oli kuitenkin piilos- sitten. Sen jälkeen hän syöksyi takaisin ulos ja pellon poikki metsään. sa suoranainen tappoase, katkaistu haulikko. Ryöstäjä osoitte- Ei kulunut kun pieni aika siitä, kun olin ilmoittanut asian pankin- li kauhistunutta virkailijaa ja vaati rahoja. Saatuaan rahat hän johtaja Veijo Lehtoruusulle, niin koko piha oli täynnä poliisia, ja käski virkailijan lattialle ja lähti autolla kovaa vauhtia Helsin- moottoripyöräpoliisia. Se oli siihen maailman aikaan hirveän iso ta- kiä kohden. pahtuma. Illalla ryöstäjä saatiin jo kiinni. Se oli vaihtanut vaatteen- Tämäkin konnantyö oli huolellisesti valmisteltu. Klaukka- sakin siellä metsässä. Poliisi oli pysäyttänyt ja ihmetellyt, että mitä lantien liittymässä oli tuolloin autokauppa, josta ryöstäjä oli varten mies metsästä tulee. Pidättivät ja toivat sen sinne Metsäkylään- ollut ostavinaan autoa. Siltä hän sitten lähti koeajolle. Koeajo kin, mutta minä olin vielä siinä vaiheessa niin sekaisin, että en häntä kuitenkin suuntautui Metsäkylän pankkikonttorille. Ryöstön siinä vaiheessa tunnistanut. Sitten kuitenkin välähti, että herrajumala tehtyään ryöstäjä ajoi ensin Helsingin suuntaan, mutta matkan tämähän on joskus asioinut siellä pankissa! Ei hän siinä vielä kuiten- varrella jossakin metsätiellä oli kuitenkin odottamassa hänen kaan tunnustanut. Hänet vietiin sitten Järvenpäähän, missä oli viikon oma autonsa, jonka hän sitten otti alleen ja jätti ryöstössä käyt- päivät pidätettynä, kunnes lopulta tunnusti.” tämänsä ajoneuvon metsätien varteen. Tällä manööverillä oli Ryöstö oli varsin huolellisesti suunniteltu. Taustalla oli tietysti tarkoitus hämätä ja hankaloittaa tutkintaa. kuitenkin perin tavallinen tarina rahavaikeuksiin joutuneesta Virkailija oli kuitenkin ennättänyt havaita, että ryöstäjällä ihmisestä, joka päätyi epätoivoiseen tekoon. Ryöstön tehnyt oli erikoinen arpi poskessa. Tällä kertaahan ryöstäjän kasvoja mies oli jo aikaisemmin koettanut hankkia rahaa erääntyvän suojasivat ainoastaan aurinkolasit. asuntolainansa maksuun. Elettiin vielä hyvin säännöstellyn ra- Tämän kertaisen ryöstön tekijä oli ammattirikollinen, hatalouden aikaa, eikä lainoja ollut suinkaan helposti saatavilla. mutta jäi kuitenkin jo syksyllä kiinni ja saatiin oikeuden eteen. Hädissään mies oli muistanut, että Metsäkylässä oli pieni Tämän kokemuksen jälkeen onneton tuuraaja kuitenkin sa- konttori ja ajatteli, että ehkä hän tällä lailla hoitaa rahapulansa. noi, että ei enää ikinä mene yhden hengen konttoriin töihin. Nousjoella on hyvän muistinsa tueksi myös omia muistiinpa- Kokemus oli liian traumaattinen. noja pankkiajoistaan. Siksi muisteleminen vuosienkin jälkeen on perin selkeää: Kolmas kerta ”Aluksi kun ryöstäjän vaimoakin kuulusteltiin, niin tämä kertoi, ettei miehellä voi olla markan markkaa taskussa. Lompakosta löytyi Kolmas ja viimeinen ryöstö tapahtui 22. päivä helmikuu- kuitenkin viidensadan markan raha. Siitä otettiin sormenjäljet, jotta ta 1989. voitiin osoittaa ja jäljittää setelin olleen Metsäkylän konttorissa. Se Nousjoki muistaa tämänkin ikävän työpäivänsä selkeästi: oli selvä juttu.” ”Se oli tiistaipäivä, kello viittä vaille viisi. Konttori oli auki vii- Varsinainen ryöstösaalis oli kätkettynä metsään. Kun ryös- teen. Tuli tyyppi, joka oli käynyt noin vuosi sitten aikaisemmin. Hän täjä oli tunnustanut tekonsa, hän auttoi poliisia etsimään kät- käyttäytyi silloin omituisesti ja laitoin hänet ”ylös”. Tämä asiakas oli köpaikan. Parin päivän päästä niitä etsittiin yhdessä poliisin halunnut vaihtaa kymmenen markkaa ”kovaksi” eli kolikoiksi, jotta kanssa metsän kätköistä. Kätkeminen oli kuitenkin tapahtunut voisi soittaa. Hän kysyi, että missä täällä on puhelinkioski. Hän ha- sellaisella kiireellä ja ilmeisesti hyvin hätääntyneessä mielenti- lusi minut siis ulos. Näytin miehelle, mistä puhelinkioski löytyy. Mut-

Klaneetti 2015 24 Nurmijärven Kotiseutulehti ta sitten tulikin toinen asiakas. Hän kai oli aikonut tehdä jotakin jo vat, että ei pidä katkaista puhelua ennen kun partio tulee. Jo illalla silloin, mutta nyt hän poistuikin pyörällä eteenpäin. Hän katsoi myös ryöstäjä saatiin kuitenkin kiinni. Minusta hän haiskahti hirveästi al- kieroon. Sekin piirre jäi mieleen.” koholille. Ja hän olikin ollut ihan juovuksissa, kun hänet sitten pidä- Puhelinrahaa vaihdellut miekkonen kuitenkin palasi, mutta tettiin. Hän oli ensin vienyt taksilla rahaa äidilleen ja lähtenyt sen tällä kertaa autolla. jälkeen vielä taksilla Lohjalle asti maksamaan sisarelleenkin velkaa. ”Kun hän nyt tuli autolla, niin hän ajoi ihan oven eteen, enkä Lisäksi mies kävi myös osuuspankissa – tosin tällä kertaa maksamas- voinut nähdä rekisterinumeroa. Miehellä ei ollut huppua, ei mitään. sa pankkilainaansa.” Katsoin häntä ja kysyin, että ”mitäs sä nyt haluat?” Muistan sen vielä Rutale taisi olla siis osuuspankkilaisia. Joka tapauksessa on hyvin. Mies vastasi, että hän haluaa rahat. ”Tämä on ryöstö”. Se ase ilmeistä, että kysymyksessä oli taas kerran raha-asiansa kun- oli niin täydellisen näköinen, että en huomannut siinä tilanteessa, et- nolla sotkenut ihminen, joka tuhdilla ryypyllä itseään terästet- tä sen piipussa ei ole reikää. Hän piti asetta rintaani vasten. Ja an- tyään oli ryhtynyt etsimään oikotietä asioidensa ratkaisemisek- noin hänelle sitten vähän rahaa ja mies laittoi aseen taskuunsa. Pian si. Kohtalon ivaa on ehkä se, että tämän kolmennen ryöstön hän kuitenkin otti aseen uudestaan esille ja pakotti minut nurkkaan sattuessa elettiin Suomessa jo täyttä päätä aikaa, jolloin talou- istumaan, että en näkisi hänen autonsa rekisterinumeroa siinäkään den sääntelyä oli suuressa määrin purettu ja lainaa jopa mai- vaiheessa, kun hän lähtisi pois. Ovellakin mies vielä kääntyi ja täh- nostettiin ja tarjoiltiin ihmisille. Oli järjestys millainen tahan- täsi minua, jolloin aloin itkeä. Kauhistuin, enkä tajunnut, että se on sa, niin aina jotkut jäävät sen ulkopuolelle. leikkiase.” Tämän viimeisen ryöstön jälkiselvittelyyn liittyy ehkä ta- Kokenut ja jämäkkä pankkivirkailijatar kuitenkin kokosi it- vallista kansan oikeustajuakin loukkaava jälkinäytös. Vaikka sensä pian ja koetti tähyillä roiston ajoneuvon rekisteriäkin. ryöstösaalis toki saatiin hankittua takaisin ja rikollinen pidä- ”Kun hän oli lähtenyt, niin hoin auton rekisterinumeroa koko tettyä, niin oikeus katsoi ehdonalaisen rangaistuksen riittävän ajan ääneen pöytäni ääreen asti, mutta sitten jotenkin se hävisi mie- tällaisesta rikoksesta. Ryöstössä käytetty ase oli nimittäin jälji- lestä. Sen muistin, että auto oli vihreä Fiat. Ilmoitin poliisille tapah- telmäase. Oikeus katsoi viisaudessaan, että virkailijattaren oli- tumasta puhelimessa ja he lupasivat lähettää heti partion. He sanoi- si uhattunakin pitänyt havaita, että kyseessä ei ole oikea ase.

Nurmijärven Kotiseutulehti 25 Klaneetti 2015 Yleisellä elämänkokemuksella voitanee kuitenkin olettaa, että Outojen tyyppien vihko ihminen, jonka rintaa vasten painetaan ase, ei ryhdy arvuutte- lemaan sitä, onko se oikea vaiko ei. Oikeus ei tätä ilmeisesti Sirkka Nousjoella oli pedantti tapa kirjata talteen outoja ja ottanut huomioon. suorastaan epäilyttäviä asioita, henkilöitä ja tapahtumia. Jos jo- Metsäkylän säästöpankkikonttorissa ennätti siis käydä kol- takin sattuisi, niin tuntomerkkien ja muiden erityispiirteiden me ryöstäjää: yrittäjänä epäonnistunut ressukka, arkkikelmi ja kertaaminen olisi ollut helpompaa. juoppo. Murtokin vielä tehtiin. Sen puolestaan suorittivat ihan ”Minulla oli semmoinen vihko, johon merkitsin sellaiset tyypit, tavalliset typerykset. jotka käyttäytyivät jotenkin oudosti tai metkasti. Olin laittanut esi- merkiksi kuukautta ennen muistiin, että konttorissa kävi mieshenki- Murtomiesten saaliiksi paperia lö, joka tarkkaili kassakaappia ja maksoi kolmen eri henkilön nimellä olevia laskuja. Vuosia sen jälkeen ja kun olin enää viimeistä viikkoa Murto tapahtui 17. marraskuuta 1987 – siis reilua vuotta Metsäkylässä, tuli keskusrikospoliisilta kysely, että onko meidän pan- ennen viimeistä ryöstöä - ja Nousjoki oli talvilomalla. keissa tämän niminen henkilö ollut asioimassa ja maksanut tämän ”Siinä asiakaspuolella oli vanha kassakaappi. Taisi olla säästö- ja tämän nimisten henkilöiden maksuja. Ehkä jokin talousrikollinen. pankin vanhin. Se oli jykevä kaappi, jota käytettiin aivan arkistoin- Pankki kuitenkin ilmoitti, että ei ruveta tuommoista asiaa penkomaan, tiin. Siellä oli sellaisia kortistoja ja arkistoja, jota oli pakko säilyttää. kun oli se lamamylläkkä ja pankki oli jo soromnoo. Sitä vihkoa ei ole Se kassakaappi, jossa rahat olivat, oli niin kuin keittiön puolella. Asi- enää tallella. Kun lopetin työt ja tulin kotiin, niin poltin tuolla pel- akas, joka oli konttoriin tutustunut ei heti voinut tajuta, että pankissa lolla kaikkea sellaista, mitä oli säilytetty: kiertokirjeitä ja ohjeita. Pis- on toinenkin kassakaappi. tin kaikki isoihin muovisäkkeihin ja poltin ne kaikki. Se oli myös su- Arkistokaappi oli yöllä räjäytetty auki. Poliisi tajusi tekotavasta rutyötä, kun pankki loppui.” ja jäljistä heti, kuka teon oli tehnyt. Jokaisella kassakaappimiehellä oli oma jälkensä. Mies oli juuri päässyt vankilasta ja poliisi meni heti Jälkipuintia samaa tietä hänen kotiinsa. Sieltä poliisi löysi kassin, jossa oli kaa- pin sisältöä, mm. minun työtodistukseni. Olivat tietysti pimeässä vain Vaikka ryöstöt kohdistuivat näennäisesti sivukylän pie- kahmineet kassiinsa sen, mitä kaapista saivat käsiinsä. Rahaa mur- neen, yhden naisen konttoriin, niin elettiin kuitenkin Metsä- tomies ei saanut markan markkaa. Ajattelivat tietysti ryöstöä tehdes- kylän keskustassa. Ympärillä oli taajaa asutusta, elämää ja yri- sään, että ei noin pienessä konttorissa voi olla muuta kuin yksi ainoa tyksiä. VPK-taloa vastapäätä sijaitsi liikennöitsijä Veli Suomisen kassakaappi.” suurikokoiken koti- ja toimistotalo. Toimeen kuin toimeen ai- Tämän ryöstön suurimmat menetykset olivat lähinnä mu- na valmis Suominen ei varmasti Nousjoenkaan mukaan olisi seoarvolla mitattavia. Pankinjohtaja Lehtoruusu oli jossakin jäänyt sivusta katsojaksi, mikäli olisi saanut hälytyksen ryöstön ulkomaanmatkalla, eikä paikalla murron aikoihin. Palattuaan tapahduttua: kotiin ja saatuaan selvityksen Metsäkylän konttorin tapahtu- ”Kun ensimmäinen ryöstö sattui, niin Suominen huusi, että per- mista, hän oli hyvin närkästynyt, kun poliisi oli hitsannut van- kuleen likka. Miksi et soittanut hänelle, niin hän olisi ampunut sitä han kassakaapin oven irti tutkittavaksi. Kaappi olisi Lehtoruu- haulikolla jalkaan. Hänhän asui siinä vastapäätä. Minä sanoin po- sun mielestä voinut toimia vielä jonkinlaisena museokaappina. liisille, että taisin tehdä nyt tyhmästi, kun toimin näin kuin toimin. Poliisi sanoi kuitenkin, että älä hyvä likka. Jos niin olisitte tehnyt, niin Turvallisuuteen investoitiin olisitte molemmat olleet siitä liemessä; jos sitä olisi ammuttu jalkaan. Suomisella oli rempseät touhut. Mutta se haulikon laukaus olisi tul- Viimeisen ryöstön jälkeen Metsäkylän konttorista oli tehty lut hänelle kalliiksi. Monessa konttorissa ei ole näin montaa ryöstöä sellainen, että yksinäinenkin virkailijatar saattoi tuntea olevan- ollutkaan. Eikä mitään jälkihoitoa ollut. Lehtoruusukin sanoi, että ei sa turvassa. Vastaavanlaisia ei Suomessa ollut montaa. Pankki- Sirkassa mitään. Ekan ryöstön jälkeen kyllä pelkäsin aivan hirveäs- saliin laitettiin turvalasit lähes katosta lattiaan ja virkailija si- ti. Pelkäsin oikein liikkuakaan missään. Kesälomani tosin alkoi aika joitettiin sellaiseen tilaan, että sinne ei päässyt salista lainkaan. pian. En saanut siitä edes mitään erityistä lepolomaa; en kummalla- Sähköovet avattiin erikseen napista. Edistyksellisesti kont- kaan kerralla.” toriin laitettiin myös turvakamerat. Oli myös pohdintaa, et- Jos tästä – ainakin Nurmijärven mitoissa – ennätykseen tä konttori kokonaan lopetetaan. Sehän oli ryöstäjiä ajatellen yltävästä jatkuvien ryöstöjen kohteena olemisesta voi jotakin edullisessa paikassa. Metsäkylän VPK:lla sijaitsevalta konnto- lohdullista sanoa, niin kerrankin kaikki tapahtumat sattuivat il- rilta pääsi eri suuntiin helposti: Klaukkalaan, Hämeenlinnaan, man fyysistä väkivaltaa tai kuolemantapauksia. Palojoelle taikka Tuusulaan. Pankki sai kuitenkin olla sijoillaan aina vuoteen 1992, jol- loin SKOP romahti ja paikalliset säästöpankit, KUP mukaan lukien, sen mukana. Pankkitoiminta Metsäkylässä päättyi. Jaakko Ojanne

Klaneetti 2015 26 Nurmijärven Kotiseutulehti Karjalaisuus Nurmijärvellä

Kun Moskovan rauhanteossa 12. päivä maaliskuuta 1940 Suo- Muidenkin luovutetun alueen kunnista men koko kaakkoisosa luovutettiin Neuvostoliitolle, jouduttiin sillä asukkaita Nurmijärvelle oleva väestö, yli 400.000 henkeä eli 12 % koko Suomen silloisesta väkiluvusta, sijoittamaan muuhun Suomeen ja järjestämään sille uu- Nurmijärvelle saapuneet ovat peräisin siitä siirtolaisvirrasta, jo- det elämisen mahdollisuudet. ka etsi vapaaehtoisia maanomistusmahdollisuuksia siirtyen paikas- Jo heti sodan sytyttyä 30. marraskuuta 1939 rajan läheisyydes- ta toiseen. Monesti sattuma ratkaisi, mihin he jäivät. Erään sano- sä eläneet asukkaat joutuivat lähtemään kiireen - ja osaksi sodan malehtitiedon mukaan keväällä 1940 saapui lyhyessä ajassa Korven, aiheuttaman pakokauhunkin - vallassa varsin huonosti varustettui- Röykän ja Leppälammin piiriin noin 100 henkeä, Nummenpäähän na evakkotaipaleelle läntiseen Suomeen. Juuri siten joutuivat läh- 120, Perttulaan ja Uotilaan 150, Klaukkalaan ja Nukarille 250 ja temään myös rajan pinnassa asuvat Uudenkirkon pitäjän asukkaat, Kirkonkylään ja Palojoelle 470 henkeä. Heitä oli tullut jo aikaisem- joista osa eräässä vaiheessa sijoitettiin Nurmijärvelle. Tässä vaihees- min ja heitä tuli pitkin kesää, joten Nurmijärven siirtolaisten luvun sa siirtolaisten sijoittamisessa oli vielä tilapäisleima. arvellaan tällöin nousseen lähes 2000 henkeen. Yleisesti toivottiin, että sodan jälkeen evakuoidut saisivat palata Siirtoväen vastaanottaminen ja majoittaminen oli aluksi Nurmi- takaisin kotiseudulleen. Ymmärrettävistä syistä tilanne oli vielä se- järvellä kuten muuallakin 20. syyskuuta 1939 perustetun kansan- kava ja useita siirtoja jouduttiin tekemään milloin siksi, että johon- huoltolautakunnan huolena. kin sijoituspitäjään oli tullut siirtolaisia liikaa, johonkin liian vähän, Tammikuussa 1940 laadittiin koko maata koskeva huolto-orga- milloin asuntovaikeuksien vuoksi. nisaatio, joka maaliskuun aikana otettiin käyttöön kaikissa Etelä- ja Mm. uuskirkkolaisia, vuonna 1940 tulleita, siirrettiin kahden Länsi-Suomen kunnissa. Evakuoinnista aiheutuvien toimenpiteiden viikon kuluttua Huittisiin, sieltä Kokemäelle ja toukokuussa Vih- ylin johto ja suunnittelu annettiin sisäasiainministeriöön väliaikai- din-Nurmijärven-Lohjan alueelle. Kesällä 1940 valmistui lopulli- sesti perustetulle Siirtoväen Huollon Keskukselle. Sen apuna toi- seksi tarkoitettu sijoitussuunnitelma, jota maatalousministeriön mi neuvottelukunta, johon kuului 11 siirtoväen keskuudesta valit- vahvistamana alettiin toteuttaa. Uuskirkkolaiset lähetettiin nyt Sa- tua luottamushenkilöä. Lääninhallitukset yhdessä kuntien huoltovi- lon-Turun seudulle, mihin heidät vielä jatkosodankin jälkeen sijoi- ranomaisten kanssa huolehtivat suunnitelmien täytäntöönpanosta. tettiin. Heidän tilalleen Nurmijärvelle siirrettiin kirvulaisia, jotka Kunnissa siirtoväen huollosta olivat lähinnä vastuussa huoltojohta- kutsuttiin tänne Hämeenkyrön-Viljakkalan-Lavian seuduilta. Myös jat, joiden tehtävät olivat moninaiset. Viipurin maalaiskunnan asukkaat, joiden ensimmäinen sijoituspaik- ka oli ollut Jyväskylän-Jämsän seutu, ohjattiin nyt Helsingin ympä- Nurmijärven huolto järjestetään ristökuntiin Suur-Peron kylän asukkaiden joutuessa Nurmijärvelle. Kun virallinen siirto tapahtui, sen ulkopuolelle jäivät ne, jotka oli- Nurmijärven ensimmäisenä huoltojohtajana toimi sivutöinään vat huomanneet asumansa kunnan hyväksi, ja jäivät sinne. Täten on maisteri Arvi Jurvainen, joka siirsi Nurmijärven osuuden huolto- ilmeisesti muodostunut Nurmijärven uuskirkkolaisasutus. suunnitelmasta paperilta käytäntöön. Tällöin valittiin kyläpäälliköt

Nurmijärven Kotiseutulehti 27 Klaneetti 2015 ja heidän luottamusmiehensä ja luotiin koneisto, joka toimi jousta- naa tavarakorttia käsittävä kortisto, johon vastaanottopaikoista oli vasti siirtoväen huollon eri vaiheissa, niin kauan kuin sitä tarvittiin, tehty ilmoitukset kaikesta evakuoiduilta alueilta saapuneesta tava- Jurvaisen jälkeen osuuskassan johtaja Matti Liukkonen huolehti siir- rasta. Kun niille kaikille ei koskaan löytynyt omistajaa, jäljelle jäänyt toväestä, hänkin sivutoimisesti. Kun tehtävät kuitenkin pian lisään- tuntematon omaisuus kuljetettiin Lahteen ja Helsingin Katajanokal- tyivät, valittiin päätoimiseksi huoltojohtajaksi maanviljelijä August le, missä ne lopulta myytiin huutokaupalla. Koponen ja toimistoapulaiseksi Iida Salminen. Huoltojohtajan neu- Yleisenä pyrkimyksenä oli mahdollisuuksien mukaan sijoittaa vottelevina avustajina ja siirtoväen luottamushenkilöinä toimivat siirtolaiset töihin joko maataloihin tai paikkakunnalla oleviin teol- Jalmari Kurppa, H. Parkkari ja V. Mamia. lisuuslaitoksiin. Rajamäellä tehdas teki tässä suhteessa parhaansa Siirtoväen vastaanottamista varten pitäjään järjestettiin vastaan- sijoittamalla työntekijöitä paljon enemmän kuin kaupallisesti oli ottotilat, joihin pakolaiset ensin majoitettiin. Kansakoulut ja seu- edullista. Lepsämästä ja Palojoelta saakka kävi tehtaalla työntekijöi- rantalot olivat yleensä tällaisia majoituspaikkoja. Kirkonkylässä seu- tä. Myös maatalous tarjosi runsaasti työpaikkoja. rakuntatalo järjestettiin sellaiseksi majoituspaikaksi ja Rajamäellä kirkko. Majoituspaikkoja valittaessa koettiin pitää silmällä sitä, et- Siirtolaisista 55 % oli maanviljelijöitä tä niissä oli keittolat sekä mahdollisuus joukkoruokinnan järjestä- miseen. Näissä majoituspaikoissa tulijat joutuivat olemaan kahdesta Koko maan siirtolaisista 55 % oli maatalouden harjoittajia, jotka seitsemään vuorokauteen, joskus enemmänkin. Tarkoitus oli sijoit- joutuivat jättämään luovutetuille alueille 285 000 ha viljeltyä maata taa heidät taloihin mahdollisimman nopeasti. eli noin 12 % koko Suomen silloisesta viljelyspinta-alasta. Heidän sijoittamisensa entiseen ammattiinsa oli kiireellinen ja tärkeä toi- Karja vastaanotettiin Röykän asemalla menpide, joka vaati lainsäädäntöä tuekseen. Kesäkuussa 1940 an- nettiin siirtolaisten pika-asutuslaki, jonka mukaan siirtolaisille tu- Karja otettiin vastaan Röykän ja Rajamäen sekä osittain Jokelan li hankki tiloja joko vapaaehtoisin keinoin tai pakkolunastusteitse. asemilla. Enimmäkseen karjaa saapui kuitenkin Röykän asemalle. Nurmijärvellä pika-asutustoimikunnan muodostivat maanmittaus- Evakuointivaiheessa karja joutui helposti erilleen isännistään, eikä insinööri M. Tiusanen, joka kaatui sodassa 1941, agronomi Lauri sitä ollut helppo myöhemmissä vaiheissa tunnistaa. Holma ja metsänhoitaja Reino Lahtelainen. Toimikunnan kokouk- Saapunutta karjaa sijoitettiin kaikkialle, mihin voitiin, mm. Raa- sissa oli läsnä myös maanluovuttajien edustajia. Pika-asutustiloja lan kartanon navettaan sijoitettiin yli 80 nautaa. Kun karjaa annet- ehdittiin muodostaa noin 60. Seurakunnalta saatiin maata 25 ti- tiin yksityisille hoidettaviksi, se tehtiin sopimalla siitä, että hoitaja laa varten, kun kirkkovaltuusto jätti kirkkoherran, kappalaisen ja sai pitää tulot. Näin noudatettiin Siirtoväen Huollon Keskuksen kanttorin virkatilojen sekä seurakunnan omistaman Koiviston ti- ohjetta, jonka mukaan eläimet oli pyrittävä sijoittamaan viljelmille lan maista yhteensä 250 hehtaaria käytettäväksi asutustarkoituksiin. niin, että eläinten tuotanto korvaa ruokinnan ja hoitokulut. Myös kunnanvaltuusto luovutti kunnan maatilalta 86 ha pika-asu- Tavaroita evakuoitavilta alueilta tuli tässä vaiheessa yleensä vä- tukselle ja Oy Alkoholiliike Ab antoi omistamastaan Matkun karta- hän, ja nekin joutuivat hajalleen. Niille oli järjestetty vastaanotto- ja nosta maata 14 viljelystilaa varten. säilytyspaikkoja eri puolille Suomea, mistä omistajat saivat käydä Oman huomionsa ansaitsevat Ruotsista saadut lahjatalot, joita niitä etsimässä. Siirtoväen Huollon Keskuksessa oli yli puoli miljoo- Nurmijärven osalle tuli toistakymmentä. Ne sijoitettiin seurakun-

Klaneetti 2015 28 Nurmijärven Kotiseutulehti nan ja Matkun alueille muodostetuille tiloille. Talot sai lahjaksi val- seen 1943 mennessä uusia asuinrakennuksia oli rakennettu 10 500 tio, jolta siirtolaiset saivat niitä ostaa. Eräänä osoituksena yksityises- kappaletta, muita rakennuksia 12 500 kpl ja 17 888 erilaista raken- tä auttamishalusta mainittakoon, että Nukarin ja Raalan kylät hank- nusta oli täysin korjattu. Leipäviljasato oli 60 % sotaan edeltäneestä kivat yhteisvoimin täysin asuttavan omakotitalon eräälle siirtolais- sadosta, perunasato 50 %. Viipurin asukasluku nousi 40 000:een ja perheelle. suuri joukko tehtaita aloitti toimintansa. Ennen pitkää uudet tulokkaat tottuivat vieraan pitäjän elämän- Rajan tuntumaan palanneiden siirtolaisten elämää Länsi-Suo- rytmiin. Annettujen ohjeiden mukaan lapset sijoitettiin paikallisiin men kunnat muistivat mikä suuremmin, mikä pienemmin lahjoi- kouluihin. Paikalliset lääkärit ja terveyssisaret huolehtivat myös siir- tuksin. Lahjoituksia annettiin varsinkin kansakouluille. toväen terveydenhuollosta ja Klaukkalan rukoushuoneella oli odot- Nurmijärveltä lähetettiin Sortavalan maalaiskuntaan 59 pulpet- tavien äitien koti, mihin oli myös järjestetty paikalliset synnytysti- tia, 10 höyläpenkkiä, 1 luokan taulu ja 3 karttaa. Myöhemmin kun- lat. Kirkonkylän kirjakaupantalon yläkertaan oli Vapaan Huollon ta osallistui Maalaiskuntien liiton järjestämään keräykseen kunnal- toimesta järjestetty tilapäinen sairasosasto vanhuksille. lishallinnon järjestämiseksi palautetuilla alueilla myöntämällä 100 000 markkaa viiden vuoden aikana maksettavaksi. Tästä summasta Jatkosodan aikaa ja paluu Karjalaan ehdittiin kuitenkin maksaa vain ensimmäinen erä, sillä loput luo- vutettiin Pohjois-Suomen sodan runtelemien kuntien jälleenraken- Kun sitten suomalaiset joukot onnistuivat 25. kesäkuuta 1941 nustyön tukemiseen. syttyneen jatkosodan alkuvaiheessa saamaan takaisin Kaakkois-Suo- Myös inkeriläisiä evakkoja siirrettiin sodan ja miehityksen jalois- men menetetyt alueet, siirtoväenkysymys joutui jälleen uuteen vai- ta. Arvion mukaan heitä tuli Nurmijärvelle 25-30 perhettä. Perhei- heeseen. Sotilaallisten saavutusten toivottiin olevan pysyviä ja siir- den isät usein puuttuivat, mutta silti voidaan laskea perheeseen kuu- toväelle annettiin lupa palata takaisin entisiin kotikyliinsä. Raunioi- luneen keskimäärin 4-5 henkeä, siis yhteensä noin 125-150 henkeä. tuminen oli useimmissa kunnissa 70- 90 %. Esimerkiksi Uudellakir- kolla rakennuksista oli säilynyt ainoastaan 10 % ja Viipurin pitäjäs- Uudelleen evakkotaipaleelle sä, johon aikaisemmin mainittu Suur-Peron kylä kuului, vain 20%. Lupaavimmalta asia näytti kirvulaisten kohdalla, sillä heidän pitäjäs- Välirauhansopimus 1944 merkitsi siirtoväen asuttamisessa jäl- sään 90 % rakennuksista oli säilynyt. leen uutta vaihetta. Paitsi, että inkeriläiset joutuivat palaamaan ra- Ensimmäiset asukkaat lähtivät takaisin jo syksyllä 1941. Maata- jan taakse Neuvostoliittoon, oman maan karjalaisheimo joutui läh- lousväestöstä Nurmijärveltä lähti joidenkin laskelmien mukaan pe- temään kolmannelle evakkomatkalleen. Useimmille matka alkoi jo räti 98 %. Ilmeistä on, että lähtöön vaikuttivat niin tunne- kuin ta- keväällä, mutta vasta heinäkuun puolivälissä Länsi-Kannaksen asuk- loudelliset laskelmat. Siirtolaisten asuttamisen toinen vaihe muo- kaat pääsivät sijoituskuntiinsa. Suunnitelmia tehtäessä yritettiin dostaa sinänsä erään Karjalan kansan historian rohkeimmista ja ul- huolehtia siitä, että maatalousväestö kielensä ja uskontonsa nojalla jaimmista vaiheista. Täydellä syyllä voidaan pitää ihmeenä sitä, että sijoitettaisiin samoihin kuntiin tai asukasryhmiin. Ilmeisesti Nur- vajaan kolmen vuoden kuluessa takaisin vallatuissa pitäjissä kranaat- mijärven sijainti Helsingin ja Hyvinkään lähellä takasi sen, että osa tien, pommien ja rikkaruohojen turmelemasta peltoalasta saatiin Viipurin maalaiskunnan väestöstä, joka kokonaisuudessaan ensin oli viljelykseen melkein 90 % sotaan edeltäneestä määrästä ja kevää- lähetetty Porin seudulle, sijoitettiinkin myöhemmin Nurmijärvelle.

Nurmijärven Kotiseutulehti 29 Klaneetti 2015 Osa joutui Helsingin ja Hyvinkään maalaiskuntiin ja Lohjalle, osa tysalue kuntaan. Se tehtiinkin ja taksoituslautakuntaan valittiin heti taas Tuusulaan ja Vihtiin. Nurmijärvelle sijoitettiin asukkaat seu- kaksi siirtoväen edustajaa: Väinö Santalainen ja Einari Kuuluvainen. raavista Viipurin maalaiskunnan kylistä: Ahokas, Ala-Sommee, Ha- Tämä olikin kohtuullista, sillä siirtoväen lukumäärä oli silloin noin 1 takka, Hapenensaari, Juustilanjoki, Jyrkilä, Järvelä, Karppila, Kiis- 200, heistä äänioikeutettuja 800. Vähän myöhemmin laskettiin siir- kilä, Kilpeenjoki, Kurikkala, Kähäri, Kärkinen, Lahtinen, Leppälä. tolaisten lisänneen kunnan väkilukua lähes 2 000:lla hengellä. Vuo- Lihaniemi, Lyykylänjärvi, Mälkki, Piispansaari, Porkansaari, Rasa- den 1948 kunnallisvaaleissa siirtoväen edustajina kunnanvaltuus- lahti, Repola-Tervajoki, Rikkola, Samola, Savolainen, Suur-Pero ja toon saatiin Jalmari Kurppa ja Einari Kuuluvainen. Kunnallislauta- Suurmerijoki. kuntaan valittiin siirtolaisedustaja, kauimmin ovat edellisten lisäksi Nurmijärvellä maanluovuttajien edustajina toimivat August Emil Vakkilanen, Väinö Valkonen ja Sulo Pesonen osallistuneet pitä- Perttula ja Paavo Hyvämäki. Maansaajien edusmiehinä olivat Jaak- jän kunnalliseen hallintoon. Myös kirkolliseen ja osuuskaupalliseen ko Kirrilä ja Vilho Virtanen. elämään siirtoväki pääsi jo alunperin ottamaan osaa. Aluksi edus- Kunnissa oli myös maatoimikunta, jonka puheenjohtajana Nur- tettiin siirtolaisia ja äänestettiinkin siirtolaisia, mutta nyt edustetaan mijärvellä oli Tapio Palho ja muina jäseninä Tapani Puokka, Kaarlo nurmijärveläisyyttä ja äänestetään oman puolueen miestä, oli hän Handolin ja Väinö Kanninen. Nurmijärvellä siirtolaisille luovutet- sitten siirtolainen tai kanta-asukas. tiin noin 206 viljelmää ja useita kymmeniä asuntotiloja ja -tont- teja. Tähän sisältyy 158 uutta viljelystilaa, 32 vanhaa viljelystilaa Karjalaisuuden vaikutus Nurmijärvellä ja 16 asuntoviljelystilaa. Luovutetun maan peltopinta-ala oli noin 1 590 ha. Suurimmat siirtoväen asuma-alueet muodostuivat Raa- Miten sitten karjalaisten vaikutus on näkynyt Nurmijärvellä tai laan, Valkjärvelle ja Numlahteen muun siirtolaisasutuksen ollessa miten se on vaikuttanut kantaväestöön? hajanaista. Kun metsää oli vähän, maanlunastuslautakunta hankki Maataloushallituksen tarkastaja Riitta Kunnaksen selvityksen Pyhäjärveltä 1 150 ha käsittävän metsäalueen, mikä yhteismetsä- mukaan vuosien 1945-1967 maanraivaustyön tuloksena Nurmijär- nä luovutettiin 102 siirtolaisviljelijälle. Heistä 25 kuului Nurmijär- velle syntyi uutta peltoalaa 946 ha, tästä määrästä arvioidaan 80 % ven siirtolaisiin. Lisäksi omassa pitäjässä muodostettiin kolme, yh- olevan karjalaisväestön ja noin 10 % rintamamiesten raivaamaa pel- teensä yli 27 ha:n yhteislaidunta-aluetta niille sekä siirtolaisille et- toa. Teitä rakennettiin, kuten edellä kerrottiin, 51 km; niiden ra- tä muillekin maansaantiin oikeutetuille asuntoviljelystiloille, joiden kentamista olisi saanut odottaa pidempään ilman siirtokarjalaisten laiduntamismahdollisuudet muuten olivat heikot. tilojen muodostumista. Karjalaisväestön merkitys sodan jälleenrakennuksen ja elintar- Uusi asutus vaati tieverkoston kehittämistä vikehuollon kannalta on ollut erittäin merkittävä. Sodan jälkeen oli jälleenrakentamisen ja elintarvikehuollon lisäksi maksettava suu- Asutustoiminnan yhteydessä jouduttiin rakentamaan myös uu- ret sotakorvaukset. Viimeiset sotakorvausjunat lähtivät Suomes- sia teitä 51 km. Lisäksi on laskettu, että maanparannustöiden vaiku- ta vuonna 1952. Ilman kansakunnan yhteisiä ponnistuksia tässäkin tusala on ulottunut noin 246 ha:n laajuiselle alueelle. Siirtoväen ra- suhteessa seuraukset olisivat olleet vakavat ja myös vaaralliset. kennusasioita huolehtimaan asetettiin kuntaan erityinen maamies- Karjalaisen väestön mukaantulo on ollut rikastuttamassa väes- seuran alainen siirtoväen rakennustoimisto, jossa rakentajat saivat törakennetta niin täällä Nurmijärvellä kuin muuallakin Suomessa. apua valtion palkkaamilta rakennusmestareilta ja rakennusneuvo- Karjalaiset siirtolaiset ovat voittopuolisesti kokeneet Nurmijärven jilta. Nurmijärvellä siirtoväen rakennusmestarina toimi Reino He- hyvänä asuinkuntana. Ehkä nurmijärveläisten luonteen mukaista on lin. Toimistosta rakennusten tyyppipiirustukset sai ilmaiseksi, mut- ollut helpompi ottaa vastaan evakkoja kuin esimerkiksi Pohjanmaan ta siellä myös itse hankitut piirustukset hyväksyttiin. Rakennustyöt asukkaiden. On sanottu, että karjalaiset puskivat tuskansa ja ikävän- tehtiin itse, naapuriapua hyväksi käyttäen, mutta valtio rahoitti toi- sä raatamiseen. Tätä yrittäjähenkisyyttä ja yhteiskunnallista toime- minnan myöntämällä lainoja. liaisuutta karjalaiset ovat tuoneet tullessaan. Perinteen vaalimises- Maatalousväestön lisäksi kuntaan siirtyi myös melkoinen määrä sa karjalaiset ovat omaa luokkaansa; tarinatuokioiden kävijämäärä muuta väestöä, yli 1000 henkilöä, jotka sijoittuivat paikkakunnalla on edelleen suuri ja perinnettä siirretään lapsille ja lapsenlapsille, tai sen läheisyydessä oleviin viiniteollisuuslaitoksiin tai palveluelin- vaikka karjalanmurre onkin jo vähentynyt toisen ja kolmannen pol- keinoihin. Jotkut luovutetulla alueella liiketoimintaa harjoittaneet ven suussa. Karjalaiset ovat myös iloisuudellaan ja optimistisuudel- jatkoivat sitä täällä perustamalla oman kauppaliikkeen sopivaksi laan olleet rikastuttamassa nurmijärveläisten hämäläistä totisuutta katsomalleen paikalle. Tällainen kauppias oli mm. Sakeus Narinen, ja yksivakaisuutta. joka asettui perheineen Klaukkalaan. Mieheni iäkkään tädin lausuma ”Ilo pintaan, vain syvän märkäni” on antanut hyvän esimerkin meille nurmijärvisille kohdata vaikeu- Mukaan kunnalliselämään det ja voittaa ne.

Kunnalliseen elämään sijoittuminen alkoi vuonna 1945 sisäasi- ainministeriön kehotuksesta perustaa erityinen siirtoväen äänes- Leena Kaarni Nurmijärven poika

”Ei maassa eikä taivaassa ole paikkaa niin rakasta kuin se, jossa synnyimme ja kasvoimme ja jonka tantereilla pieninä piimäpartaisina piehtaroitselimme. Seitsemän veljestä - Aleksis Kivi”

Valtaosalle nurmijärveläisistä on Tapio Virolainen (s.1941) tuttu mies, joka ei esittelyä kaipaa. ”Mainio näytte- lijä. Se ainoa oikea Nummisuutarin Esko!” Muun muassa näin luonnehtii Virolaista nurmijärveläinen teatteriyleisö, ne, jot- ka Kivi-juhlien parhaina vuosina istuivat Palojoen Taaborin- vuoren kesäteatterin katsomossa. Näyttämön ulkopuolella on Virolainen - kuten hyvät näyttelijät yleensäkin - vaatima- ton ja vähäpuheinen. Ei ihme, että etelähämäläinen maalais- pitäjä tuntee omaksensa miehen, joka alun perin kuitenkin on Karjalan poikia. -Lapsuuskotini sijaitsi Kirvun pitäjässä Karjalankannaksella, noin 30 kilometriä Imatralta itäänpäin. Tosin olen syntynyt Helsin- gissä välirauhan aikaan, Tapio kertoo. Kirvu kuuluu alueeseen, joka välirauhan ehtojen mukaan luovutettiin Neuvostoliitolle vuonna 1940. -Jatkosodan aikana pääsimme takaisin Kirvuun, mutta uusi, lo- pullinen lähtö oli edessä kesällä 1944. Tapion isä oli rintamalla. Äiti, kuusi lasta ja isovanhem- mat evakuoitiin ensin Hämeenkyröön ja sieltä edelleen Kan- kaanpäähän. Nurmijärvelle he tulivat vuonna 1946. Tilapäi- nen koti järjestyi Kirkonkylän Ylöstalosta. Tapiolle on jäänyt Ylöstalon ajalta hyviä muistoja. -Ajattelen, että meillä kävi hyvä tuuri, kun päästiin Ylöstaloon. Paljon kävin siellä sitten myöhem- minkin, kouluaikoina. Eihän minulla Kannakselta ole juuri mitään muistikuvia, kun olin niin pieni sieltä lähdettäessä. Pukkilan (Ylös- talon) tienoille liittyvät ensimmäiset lapsuudenmuistoni; siellä oli leikit ja kaverit. Vähän orvoksi tunsin itseni, kun sieltä muutettiin ään, kokopäivätoimisesti aina siihen saakka, kunnes vuonna omaan kotiin. 1965 sai paikan sähkölaitokselta. Rintamamiestalo Kirkonkylän Mutaanmäkeen valmistui -Se oli mukava työpaikka. Toimin sähkölaitosasentajana, eikä vuonna 1947. -No, täältä läksin sitten koulutielle ja sain koulu- semmoista kolkkaa tässä pitäjässä olekaan, missä en joskus olisi käy- kavereita. nyt. Pitäjä ja pitäjäläiset tulivat siinä työssä tutuiksi. Tänä päivänä ovat pihakoivut jo korkeita Mutaanmäessä. Eläkkeelle Tapio jäi vuonna 2002 kolmenkymmenenseit- Tapio asuu taloa nyt kaksin Anja-vaimonsa kanssa, aikuisten semän työvuoden jälkeen. lasten jo asuessa omillaan. Mentyään ` vieraalle ` töihin Tapio vähitellen luopui koti- tilansa maanviljelyksestä; pellot annettiin vuokralle ja lopulta ”Siellä, missä ilman rannall` myytiin kunnalle vuonna 1991. kaukametsä haamottaa…” -Mutta veressä se on vieläkin, se viljelijän työ. Aina seuraan, mi- tä pelloilla tapahtuu. Harmittaa, jos kelit ovat huonot eivätkä isän- Rintamamiestalo oli maatila, jonka töihin Tapio jo lapsena nät pääse pelloille, kuten tänä keväänä, kun maa on märkää ja kyl- osallistui voimiensa mukaan ja myöhemmin, koulusta päästy- vöt myöhässä monin paikoin.

Nurmijärven Kotiseutulehti 31 Klaneetti 2015 Ehkä salaisuus on tässä: syy siihen, miksi nimenomaan Aleksis Kiven tekstien tulkitsijana on Tapio Virolainen ver- taistaan vailla. Täältä Mutaanmäestä hän kerran lähti Palojoen Taaborinvuorelle. Yhtälailla näitä tienoita on Kivi joskus ra- kastanut, näitä Nurmijärven metsiä ja savisia peltoja, jos ei mitään omistanutkaan, kraatarin poika. Kirjeessään A. R. Svanströmille heinäkuussa 1863 kirjoitti Kivi näin: ”Kotikyläni nimi on Palojoki, ja se on ensimmäinen kylä, joka Porvoosta Turkuun vievällä tiellä kohtaa sinua, sitten kun olet astunut Nurmijärven alueelle. Veljeni vuokraaman paikan nimi taas on Myllymaa, ja se on kaksi virstaa kirkolta. Käy ensin hänen luo- naan sekä sitten hänen seurassaan vanhempieni kodissa. Muuten tahdon sinulle edeltä käsin sanoa, ettei Nurmijärvi enemmän luonnon kuin taiteen puolesta voi tarjota sinulle mitään mielenkiintoista; ei näköaloja, ei ylänköjä ja laaksoja romanttisis- sa ryhmityksissä; ja kuitenkin nämä seudut ovat minulle ihanimmat maan päällä; semmoinen lumousvoima on lapsuuden muistoilla. Pal- jaita ahoja olet näkevä, yksitoikkoisia metsiä ja metsien keskellä jon- kin tiheästi rakennetun maalaiskylän. Kirkko on sinusta oleva hyvin vähäpätöinen: mutta huomaa kui- tele itse kaiken tämän nähtyäsi; minun arvosteluni on ehkä kyllä tenkin tornin tasaiset suhteet, kellojen syvämielinen sointu, saarnas- puolueellinen ja puolueellisiahan enimmiten ollaan asioissa, jotka tuolin, mutta varsinkin alttarin symmetria ja yksinkertainen sulous, koskevat omaa kotiseutua ja lapsuutta.” mystillinen majesteettisuus Kristuksen kuvassa, kun hän väikkyy pil- vissä taivaaseen astuessaan. Huomaa myös neitsyt Maria, lapsi sylis- Tie Taaborille sä: hänen kasvonsa ovat minusta aina olleet naiskauneuden ihanne, varsinkin kun katselee niitä etäältä. Minun mielestäni neitseellisyys Kuinka sitten maatalon poika, nuori sähkölaitosasentaja Ta- ja äidillisyys yhtyvät niissä mestarillisella tavalla. - Jos haluaa ru- pio Virolainen kiinnostui teatterista ja näyttelijäntyöstä? Tapio veta hieman haaveelliseksi ja lapselliseksi, niin voisi mielessään huu- kertoo: dahtaa: miten suloista olisikaan uinua tuolla povella. Mutta arvos- -Täällä Nurmijärvellä oli vuonna 1958 maaseudun nuorten suvi- juhlat, ja olin siellä tanhuamassa. Samana kesänä esitettiin Seitsemää veljestä Ojakkalan talon pihamaalla Ari Laineen ohjauksessa. No, yk- si koulukaverini pyysi sitten minuakin sinne. Sanoi, että lähde sinäkin sinne Toukolan pojaksi tappelemaan! Minä ajattelin, että minähän en lähde minnekään tappelemaan… Niin se jäi sitten siltä kesältä, jäi menemäti sinne. Mutta seuraavana kesänä olin jo avustajana Taaborin- vuorella ja siitähän se kipinä lähti. Kymmenen kesää vierähti avustajan toimessa. -Se oli opetta- vaista aikaa, eräänlainen teatterikoulu. Me avustajathan teimme kai- kenlaista, niin lavastuksia kuin näyttämötyötäkin. Näin kun olin ´kou- lutettu `, oli sitten helpompaa aikanaan lähteä mukaan rooliin. Seitsemän veljeksen Eeron roolia Tapiolle kohta tarjottiin- kin. Se rooli meni kuitenkin lopulta Tapion veljelle, kun oli Ta- piolla sinä kesänä tärkeämpää tekemistä: -Oli tyttö kiikarissa, tu- leva vaimoni. Anja ja Tapio vihittiin 21. elokuuta 1965, joten yhteistä tai- valta on nyt takana viisi vuosikymmentä. Seitsemän veljeksen Timon roolin sai Tapio vuonna 1969. Ti- mon roolissa vierähti taas useampi Taaborin kesä, kunnes vuon- na 1978 oli Tapion aika sonnustautua Nummisuutarin Eskon `sulhais-vaatteisiin` ja rientää ` ottamaan tuo askel, jota ei nauraa tule`, nimittäin kosimaan Karrin talon kaunista Kreeta-neitoa.

Klaneetti 2015 32 Nurmijärven Kotiseutulehti Häätanssi Kanervannummella ` Topias- isällä taasen on pojastaan parempi käsitys: ”Eskoani et tyhmäksi maininne, yhtä viisas on hän aina kuin isänsäkin, minä Vuonna 1858, kirjeessään Zachris Topeliukselle, kirjoitti nimittäin; hän on ihan kaltaiseni, niin sielun kuin ruumiin puolesta. Kivi muun muassa näin: ”Nyt oleskelen veljeni luona Siuntion pi- Hän ei ole tyhmä, vaan vähän itsepintainen , ja sen taitaa tukastan- täjässä enkä luultavasti tule Helsinkiin ennen kuin tammikuussa, sen sakin nähdä, joka on valkea ja harjaskankea, niin kuin ukolla tässä. vuoksi että, vaikka olen vielä hyvin heikko, tunnen kuitenkin terve- Sanalla sanoin: hän on oikea isän poika, hän on kuvani elävä.” yteni päivä päivältä paranevan. Niin, toivon että nämä arkiset tuu- Taitaa Esko itse lopulta parhaiten sanoa: ”Tyhmyydelle mi- mat ja toimet täällä arki-ihmisten parissa lopulta tekevät terveeksi nä olen vihainen ja äreä kuin rakkikoira; mutta viisaus ei ole kai- sekä ruumiini että sieluni. - Virkeämpinä hetkinä ryhtyisin myös kir- kille annettu.” joittamaan, ja olenpa pannut alulle eepillisen yritelmän suomen kie- lellä, mutta sitä paitsi harjoittelisin myös suorasanaista ja luulisin ` Esko lukkarin koulussa Bröllopsdansenin` suomeksi muokkaamisen siihen parhaiten soveltu- van. Minulla on nyt tätä näytelmää varten laajempi suunnitelma, 5 Tapio Virolaisen Esko valloitti kertaheitolla vaativaisen näytöstä, enemmän toimintaa ja useampia henkilöitä.” teatteriyleisön. Vaativaisen, koska hyviä Eskoja oli Taaboril- Kirjeessä mainittua ` Bröllopsdansenia ` (tunnetaan myös la ennenkin nähty. Katsojat yleensäkin, Taaborille tullessaan, nimi ` Bröllopsdansen på ljungheden `, Häätanssi kanervanum- olivat tottuneet odottamaan korkealaatuista kesäteatteria. mella) pidetään Nummisuutarit- näytelmän ensi luonnoksena. Kun ohjaajana toimi sellainen rautainen ammattimies Jo omana aikanaan, ilmestyessään vuonna 1864, sai Num- kuin Paavo Liski, vaadittiin näyttelijöiltä ennen muuta näyt- misuutarit hyvän vastaanoton. Nykypäivänä on näytelmä telijäntaitoa. Ja sitä heillä oli, näillä nurmijärveläisillä säh- monilla ansioillaan saavuttanut kuolemattoman klassikon köasentajilla, palomiehillä, maatalon emännillä ynnä muilla aseman, mutta myös vakaan aseman suomalaisen teatteriylei- ` arki- ihmisillä` . Heidän taitonsa nousi samasta lähteestä, sön kestosuosikkina. mistä Kiven tekstitkin: tavallisen ihmisen arkisesta tosi elä- Päähenkilö Eskon, suutari Topiaksen vilpittömän pojan, mästä. on teatterikansa ominut lempilapsekseen. Minkälainen mies Ja yleisö tungeksi Taaborinmäellä. Katsomo oli aina täyn- oikeastaan on tuo Esko? Ehkei aivan joka äidin unelmavävy, nä, säällä kuin säällä. jos on uskominen suutarin Marttaa, joka luonnehtii poikaan- Tapio muistelee: -Se Eskon rooli, jotenkin siihen oli niin help- sa jokseenkin koruttomasti: ”Aika tolvana, itsepintainen kuin poa solahtaa. Se sopi minun luonteeseeni. No, olihan minulla hyvä vanha sonni ja joka irvihampaan leikkikalu. Kylläpä häntä koh- valmentajakin, vaimoni nimittäin. Anja on Nastolasta kotoisin, ja taan, sen tiekköön Jumal` , parastani koettanut olen, sekä neuvoil- aina kun lähdimme siellä käymään, kun Anglialla ajoimme Nasto- la että köydenpäällä, mutta turhaan kaikki; kannettu vesi ei kai- laa kohti, oli Anjalla kirjat mukana. Minä harjoittelin Eskon rep- vossa pysy.” liikkejä ja Anja katsoi kirjasta, että menikö oikein. Heti korjasi, jos

Nurmijärven Kotiseutulehti 33 Klaneetti 2015 meni vähänkin vikaan. Sen täytyi mennä täsmälleen niin, kuin Kivi -Oli kaunis syyspäivä noihin aikoihin ja olin lähdössä pyöräi- on sen kirjoittanut. lemään. Pääsin noin sata metriä kotoa, kun meni dynamo pinnojen väliin ja minä pyörän satulasta pää edellä tien penkalle! Se oli syys- Merkillisiä hetkiä kuun lopulla; sitten lokakuun 10. päivänä Erkki Helamaa soitti ja sanoi, että mulle on myönnetty Eskon puumerkki, ja että mun täytyisi -Ainahan sinne Taaborille talven mittaan kaipasin, muistelee lähteä Helsinkiin sitä vastaanottamaan. Sanoin, että enhän mä voi Tapio. -Kyllä kesäteatteri on ollut se minun lajini. Hienolta tun- sinne tulla, kun on naamani täynnä laastareita! tui, kun tuli kesä ja harjoitukset alkoivat, ja taas sain nousta ylös Tästä viikon, parin päästä oli Nurmijärvi-päivän juhla ko- Taaborin rinnettä. Vähän sama tunne, kuin Jukolan Juhanilla ker- tipitäjässä, ja siellä puumerkki viimein luovutettiin Tapiolle. ran vanhasta Koti- Jukolastaan, että: ` Porrastasi, tunkiotasi tahtoi- Ujoa miestä jännitti kiitospuheen pitäminen. Mitäs viimein sin nyt suudella`! muuta, kuin Seitsemän veljeksen Laurin sanoin: ”Minäkin nyt Uljas Taaborinmäki korkeine mäntyineen ja harmaine rakennuk- jotakin lausuisin, mutta tämä merkillinen hetki on perin masentanut sineen; ja näyttämö, joka illan tullen kylpi auringon hehkussa, sen kieleni entisen vikkelyyden.” hiljalleen painuessa Paloon peltojen taakse. Tämän ihmeempiä lavas- teita ei pyydetty, ei kaivattu. Vielä kerran Esko Vaan entä talvisin, kun raskas lumi verhosi Taaborin rin- teet? Eiväthän näyttelijät nuku talviunta? Tapio nähtiin Nummisuutarin Eskona vuodesta 1978 ai- Tapio kertoo: - Täällä Nurmijärvellä toimi Jukolan näytelmä- na vuoteen 1991 saakka, siitä eteenpäin Eskon isän, suutari kerho, jossa minäkin olin mukana. Alpo Vuolle meillä oli ohjaajana Topiaksen, roolissa. ja Nurmijärven sanomien toimituksessa harjoiteltiin, tai erään maa- -Moni kysyi, kun Eskon roolissa lopetin, että eikö sua nyt har- laistalon tuvassa Raalantien varrella. Näytelmiä tehtiin ja käytiin mita kun se loppui? Ei mua harmittanut. Se on nuoren miehen roo- näytelmäkilpailuissakin. Sitten tuli Ari Laine ohjaajaksi ja aloimme li, fyysisesti raskas. tehdä operetteja. Ensimmäinen operetti, Valkoinen hevonen, tehtiin Kuitenkin vuonna 2013 nähtiin Tapio vielä kerran Eskona vuonna 1974. Sitten Mustalaisruhtinatar, Viktorian husaari, Krei- Kivi-juhlien 60-vuotisjuhlien juhlanäytöksessä. –Sanoin siinä vitär Mariza, Erämaan laulu… kohtaa, että onkohan missään koskaan nähty 70-vuotiasta Eskon Ohjaajina toimivat myös mm. Kalle Juurela ja Stig Frans- roolissa? man. Harry Bergström vastasi musiikinjohdosta ja Oiva Ol- Viime vuosina ei Tapio enää ole rooleihin lähtenyt. –Ikää likkala tanssinohjauksesta. Ryhmä teki useita ulkomaanmat- kun tulee, sitä alkaa tulla vähän araksi heittäytymään mukaan uu- koja, mm. Amerikkaan. siin, isoihin projekteihin. -No, minulle lankesivat aina ne hauskat roolit. EsimerkiksiV ikto- Sen sijaan esiintymisiä erilaisissa juhlatilaisuuksissa, kuten rian husaarissa Janczin rooli, se oli mukava tehdä. häissä tai syntymäpäiväjuhlissa, on Tapio viime aikoina teh- Useita kunniakirjoja ja palkintotauluja löytyy Virolaisten nyt paljon. kodin seinältä muistoina näytelmäkilpailuista. Suomen har- -Viimeksi viikko sitten esitin päiväkotilapsille kohtauksen Seit- rastajateatteriliiton kultaisen tunnusmerkin Tapio sai vuonna semästä veljeksestä. Pienen kohtauksen, joka päättyi Oravalauluun. 2008, ja Aleksis Kivi-seuran kuuluisan Eskon puumerkin jo Laulu oravasta (Timon laulu Seitsemässä veljeksessä) tai- vuonna 1982. taa olla kaikenikäisen yleisön suuri suosikki? -Tunteikas juttu, Tapio myöntää.

Klaneetti 2015 34 Nurmijärven Kotiseutulehti Topiaksen tuvassa Sydämeni laulu

-Kyllä se on mulle ollut semmoinen elämänkoulu tää teatteri. -Se Kiven teksti, Tapio pohtii. –Se on aitoa, kuolematonta. Kun en muita kouluja ole käynyt, niin sieltä teatterista tavallaan Sieltä löytää aina sellaisia repliikkejä, että ne on ihan tätä päi- olen koulutukseni ammentanut. Sitten vielä, kun olen saanut niin vää. Eihän ihminen pohjimmiltaan ole miksikään muuttunut, eikä hyviä rooleja. Kuten Topiaksen roolin, joka sopi mulle niin kuin ne- muutu. Ja kun Seitsemää veljestäkin ajattelee, et kuinka rikas teos se nä päähän! lopultakin on. Kun jokainen veljeksistä on oma vahva persoonansa; Nummisuutarien viidennessä näytöksessä kuvailee suuta- ja sitten on tämä uusmaalainen maaseutu tapahtumien näyttämö- rimestari Topias elämäänsä tähän tapaan: ”Mikä on suutari To- nä; on kylä ja kyläläiset vastapainonaan Impivaaran yksinäisyys. Ja piaksen eläessä? Hänen konstinsa istuu päässä, sen käytös kourassa vielä nämä verevät tarinat siihen päälle, niin kuin tarina valkean tässä; terve ruumis, silmät, korvat ja kaikki muut jäsenet; uljas vai- käärmeen kruunusta ja kalvean immen tarina. Siinä on sellainen mo ja kaksi poikaa, ja omalla kannallansa asuu hän tässä, tässä va- kokonaisuus, että siitä voi hyvä ohjaaja tehdä vaikka mitä. Ei sen paalla, kaikuvalla honka-nummella.” aina tarvitse olla sitä samaa vanhaa. -No sehän on ihan niin kuin mun omasta elämästä! Topiaan ja Runoilija, akateemikko V. A. Koskenniemi aikoinaan sa- Eskon roolit, ne olivat mun parhaita rooleja. noi Seitsemää veljestä Suomen kansan suureksi rakkaudeksi, Teatteri vei leijonanosan Tapion vapaa-ajasta elämän ` joka on ` ulkopuolella kilpailun, niin kuin vain se voi olla, jonka ruuhkavuosina `, lasten ollessa pieniä. sydän on valinnut.` Löytääkö Tapio Virolainen Seitsemästä vel- -Eihän se olisi onnistunut, ei mikään olisi onnistunut ilman jeksestä, tai Kiven tuotannosta yleensä, joitain tiettyjä aartei- puolison tukea ja myötäelämistä. Anja aina, yhä uudelleen kannusti ta, lempilapsiaan? mua lähtemään sinne Taaborille. Nyt viimeksikin, kun kysyivät mua Tapio mainitsee Nummisuutarit ja erityisesti sen viiden- sinne, sanoi Anja mulle, että mene vaan. Itseltäni kun ei löytynyt nen näytöksen. –Siinä on huumoria, lujaa tulevaisuudenuskoa, enää intoa ja kiinnostusta, niin se jäi sitten. toisaalta menneisyyden varjoja niin kuin elämässä aina. Unohtu- Anja Virolainen on tehnyt mittavan työn kootessaan luke- mattomia repliikkejä: ”… ja ympärilläni seisoo lapsuuteni tienoot mattomat, vuosien varrelta kertyneet lehtijutut ja arvoste- taas ja näyt, ahot, kankaat, pellot leikatut, aumat pelloilla ja sauhu- lut laajaksi koti-arkistoksi, samoin kuin Taaborilta ottamansa vat riihet, kaiken tämän näen ja korvissani kielen lempeän kuulen.” mainiot valokuvat. Näin, tallentaessaan arkea ja juhlaa mie- Se on merimies Nikon repliikki, miehen, joka maailman hensä näyttelijäntaipaleelta, on hän samalla tallettanut myös myrskyistä palaa kotiin kanervanummelle. melkoisen kappaleen Kivi-juhlien historiaa ja nurmijärveläis- tä elämänmenoa. Raila Korsisaari Kuvat Taaborilta: Anja Virolainen

Nurmijärven Kotiseutulehti 35 Klaneetti 2015 Paikallistien Klaukkala – Metsäkylä - Palojoki kertomaa

Paikallistie Klaukkala – Matti Aaltion tievaellus on samalla kertaa Aukean jälkeen seuraa ly- Metsäkylä – Palojoki erkanee aikamatka ja katsaus suomalaiseen hyehkö mutkainen metsätai- vanhasta Helsinki – Hämeen- kansallismaisemaan. Siinä esiintyvät val, joka aikoinaan oli synkkä linna tiestä entisen Helsin- niin uskomukset, ihmiskohtalot kuin ja pelottavakin pimeällä. Sii- gin pitäjän, nykyisen Vantaan maaseutuyhteisön kehittyminen isojaon henkin liittyy oma tarinansa, kaupungin rajan tuntumassa kylästä moderniksi taajama-alueeksi. josta tuo tieosuus sai nimen ja etenee noin 1,5 kilometrin Pitkänhännän mäki. Metsä- matkan vain muutaman kym- kyläläinen isäntämies, Väinö menen metrin päässä rajasta. Tien lähtökohdan tuntumassa Mäkinen, oli iltamyöhällä säkkipimeällä kävelemässä Pitkän- sijaitsi 100 vuotta sitten Sillanpään torppa. Isoisäni oli tuon hännän kohdalla kotiaan kohti, kun hän huomasi tien vasem- torpan poika. Vuonna 1922 säädettiin laki, Lex Kallio, jolla malla puolella pitkähäntäisen olion, joka äänettömästi kulki oli laajat yhteiskunnalliset seuraukset. Torpparit saivat oike- hänen editseen vinosti tien yli ja katosi sen jälkeen näkyvis- uden lunastaa torpat itselleen, maattomat saivat omaa maa- tä. Muutamaa päivää myöhemmin Väinön äiti yllättäen kuoli. ta. Isoisänikin sai lunastettua Sillanpään torpan maat, alle sa- Pitkänhännän jälkeen tullaankin jo Metsäkylän yhtenäisen ta metriä leveän ja noin 4 km pitkän palstan Vantaan rajalta peltoalueen reunaan ja ohitetaan kaksi kylän kantataloa, Yli- Metsäkylään. Ristinbackan kantatalon isäntä suhtautui asiaan Koskela ja Ali-Koskela. Jälkimmäisen jälkeen tullaan tien- myönteisesti; hevosenvarsa riitti etumaksuksi. kohtaan, jolla surullinen historia. Nuori nainen, Elna Johas- Joitakin peltojakin palstalla oli tien alkupäässä, missä ny- son, riisti siinä, noin 85 vuotta sitten, onnettoman rakkauden kyisin sijaitsee huoltoasema ja pieni teollisuusalue. Enim- seurauksena hengen itseltään. Tämäkin traaginen tapahtuma mäkseen palsta kuitenkin muodostui kumpuilevasta, runsaas- on kerrottu Klaukkalan Metsäkylän kyläkirjassa. ti avokallioita sisältävästä metsästä. Kaikki viljelyyn soveltu- Ohuen metsäsuikaleen kohdalla tie kaartaa vasemmalle vat maastokohdat raivattiin aikanaan pelloksi. Pääosin pellot ja sen jälkeen tien vasemmalla puolella avautuu peltomaise- sijaitsivat tien varressa, tien ja Vantaan pitäjän rajan välissä, ma. Tien oikealla puolella on metsittynyttä peltoa. Tuon Pel- kaksi kauempana sijaitsevaa pientä peltoa raivattiin metsän lon raivasi Oskari Alho noin 80 vuotta sitten. Hän tuli ky- keskelle. Tienvarren uudet pellot, jotka isäni lähes yksinään lään huutolaispoikana ja sai aikanaan hankittua itselleen met- raivasi, ovat kokonaan uudelleen metsittyneet ja niille on ra- säpalstan, jota sitten alkoi raivata pelloksi. Hän asui aluksi kennettu kaksi omakotitaloa. Isäni aloitti työn 12-vuotiaana perheineen pienessä mökissä, mutta uutteruus tuotti tulosta. ja lopetti vasta sotaväkeen lähtiessään. Uudispellon reunaan nousivat uudet rakennukset, navetta ja Kuten edellä on todettu, paikallistie kulkee noin 1,5 nykyaikainen asuinrakennus. km:n matkan isoisäni aikoinaan lunastamaa palstaa pitkin ja Seuraavaksi saavutaan Metsäkylän keskustaan ja aikan- peittää alleen noin 15 % alun perin raivatusta peltoalalta. sa kylän mahtimiehen, Veli Suomisen pitkälti rakentamaan Muistona vanhoilta ajoilta on tällä osuudella 1930-luvulla ympäristöön, joka nykyisin on uusien omistajien hallussa. rakennettu lato edelleen tallella. Ensimmäisenä vasemmalla kohoaa isokokoinen autotalli-/ Pienen metsäosuuden jälkeen tie laskeutuu aukealle, jos- asuinrakennus 1960-luvulta. Alakerrassa oli aikanaan lin- sa on muutama talo. Oikealla, kallion päällä, lähes näkymät- ja-autovarikko ja yläkerrassa kuljettajien asunnot. Nyt, 50 tömissä on edelleen tallella vanha hirsinen mökki, jonka Ida vuotta myöhemmin asunnot ovat edelleen tallella, mutta ja Frans Johansson rakensivat 1918 ostamalleen maa-alueel- linja-autoja ei enää näy. Entinen kaupparakennus sotia edel- le. Mökki on nykyisin tyhjillään. Sen erilaisista vaiheista ja täneeltä ajalta on edelleen tallella, tosin saneerattuna. Tien asukkaista kerrotaan yksityiskohtaisesti Klaukkalan Metsäky- vastakkaisella puolella on samanikäinen talo, jossa aikoinaan län kyläkirjassa. toimi kylän toinen kauppa, Osuuskauppa Kivi. Seuraavana oikealla, uuden omakotitalon jälkeen on Suomisen sodan jäl-

Klaneetti 2015 36 Nurmijärven Kotiseutulehti Ladon ”kattotalkooväki” 1930-luvulla otetussa valokuvassa.

Sama lato 80 vuotta myöhemmin nykyasussaan omakotiasujan autotallina ja varastona.

Nurmijärven Kotiseutulehti 37 Klaneetti 2015 1800-luvulta peräisin oleva Ali-Hemmin vanhan päärakennus, kuvattuna 1920-luvulla.

keen rakentama autotalli –/ asuntorakennus ja vinottain Tielinjausta vastaan protestoitiin sanomalehdissä ja Nur- tienhaaran vastakkaisella puolella, ylempänä mäellä, Suomi- mijärven omassa paikallisradiossa, Radio Kolmessa, mutta sen 1970-luvulla rakentama suurehko asunto– ja toimistora- tuloksena oli ainoastaan sympatiaa. Vastustuksesta huolimat- kennus, jota usein luullaan virheellisesti päiväkodiksi. Se on ta moottoritie rakennettiin alkuperäiseen paikkaan. kuitenkin edelleen asuinkäytössä. Moottoritien jälkeen tie nousee ylemmäksi Hemmin Metsäkylä syntyi 230 vuotta sitten kun Ruotsi-Suomen kantatilan alueelle. Ensin tulee vastaan Yli-Hemmi jyrkässä maanmittari Carl Hagström Klaukkalan talollisten aloittees- mutkassa ja sitten tien korkeimmassa kohdassa Ali-Hemmi, ta suoritti isonjaon, jossa talojen takamaista muodostettiin jonka 1800-luvulta peräisin oleva päärakennus hajotettiin kahdeksan uutta tilaa, joiden keskikoko oli noin 120 hehtaa- vasta 1970-luvulla. ria. Tiloista Mäkilä (nyk. Mäkelä), Hemmi, Mattila, Teppo, Paikallistiestä kohtisuoraan oikealle erkanevan, Seutulaan Nummi (nyk. Nummela) ja Anttila sijaitsevat nykyisen Met- johtavan Riipiläntien kohdalla, kulkee Klaukkalan ja Palojoen säkylän alueella, Jussila ja Heikkilä (nyk. Holma) Numlahden rekisterikylien välinen raja. Metsäkylä on virallisesti olemas- kylässä. Tilat ovat aikojen kuluessa pirstoutuneet osittain pie- sa vain koulupiiri-, posti- ja äänestysalueena. nempiin osiin. Metsäkylässä maarekisterinumeroiden välille Palojoen kylän puolella sijaitseva Toivalan asuntoalue syn- 9 – 16 sijoittuvat alkuosat kertovat edelleenkin kylän asuk- tyi sotien jälkeen, kun eräs liikemies hankki omistukseensa kaille, mihin Klaukkalan kantatilaan heidän omistamansa tila kyseisen alueen, palstoitti sen ja myi palstat halukkaille. Sa- tai palsta on aikoinaan kuulunut. man periaatteen mukaan ja samoihin aikoihin syntyi myös Paikallistie on pysynyt hyvinkin tarkoin alkuperäisellä Metsäkylän koulun läheisyyteen Nummimäen asuntoalue. urallaan. Sen sijaan maisemallisesti on tullut muutoksia. Suu- Siellä toimijana oli liikennöitsijä ja liikemies Veli Suominen. rimman muutoksen tässä suhteessa on aiheuttanut Metsäky- Sekä Palojoki että Klaukkala ovat huomattavasti vanhem- län halki rakennetut suuret tiet. Ensin, 1950- ja 1960-luku- pia kyliä kuin Metsäkylä. Molemmat ovat muodostuneet en- jen vaihteen tienoilla rakennettiin uusi tie Hämeenlinnaan ja sin tiheään asutuiksi ryhmäkyliksi, joita sarkajakoiset pellot sen viereen, noin 20 vuotta myöhemmin, sama tie mootto- ympäröivät. Isossajaossa ryhmäkylät sitten hajautettiin ja jo- ritienä. Metsäkyläläiset pyrkivät kaikin keinoin vastustamaan kainen talo sai oman erillisen maapalansa. moottoritien rakentamista kylän läpi. Perusteena oli mm. Palojoki on kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven ansios- eräälle tien alle jäävälle omakotitalolle annettu korkeimman ta yksi maamme tunnetuimista kylistä. Tämän kirjoittajalle hallinto-oikeuden myönteinen päätös. Palojoki on myös sikäli erikoisasemassa, että Kalevi Lahte- lan tekemän sukututkimuksen mukaan äitini esi-isät ja esi-

Klaneetti 2015 38 Nurmijärven Kotiseutulehti Metsäkylän koulupiiri ja äänestysalue ulottuvat kuvan esittämästä paikasta vajaan kilometrin Palojoen puolelle eli Toivalan asuntoalueelle asti. Toivolalaisten posti sen sijaan hoidetaan Palojoelta käsin.

Kantatien loppupään kantataloja Palojoella luoteen suunnasta katsottuna. Oikealla Mäki-Hemmola, keskellä Heikkilän ja Lallan rakennuksia. Trotskin talo on äärimmäisenä vasemmalla, mutta jää tässä kuvan ulkopuolelle.

äidit siirtyivät ensin 1700-luvun alkupuolella yhden suku- Pelto-Hemmola joen jälkeen tien mutkassa. Tien noustessa polven ajaksi Nummenpään Myyriltä Palojoen Yli-Hemmo- ylemmäksi ja kaartuessa vasemmalla saavutaan alueelle, jossa laan ja sieltä ensin kolmen sukupolven ajaksi eli 1800-luvun on neljä taloa entisen ryhmäkylän tapaan lähellä toisiaan. En- jälkipuoliskolle asti, Pelto-Hemmolaan ja sitten Metsäkylän simmäisenä vasemmalla Mäki-Hemmola ja oikealla Heikkilä Yli-Hemmiin, mistä isoäitini muutti avioiduttuaan edelleen ja noin 200 metrin päässä vasemmalla Lalla ja noin 100 met- 1900-luvun alussa Metsäkylän Anttilaan. riä myöhemmin Trotski, Aleksis Kiven äidin kotitalo. Kun saavutaan Metsäkylän suunnasta Palojoen peltoalu- Tänne paikallistie Palojoki – Metsäkylä - Klaukkala päät- eelle, alkaa Yli-Hemmola näkyä vasemmalla taloryhmässä tyy, on tultu Hyrylä – Nurmijärvi kk - tielle. peltojen takana, metsän reunassa. Palojoen muista kanta-ta- loista Mattila on Vantaan joen yli johtavan sillan vieressä ja Matti Aaltio

Nurmijärven Kotiseutulehti 39 Klaneetti 2015 Terhi Juurinen ja Seenat

Terhi Juurinen viimeistelemässä teekuppia Seenat Oyn keramiikkapajalla Palojoella, syyskuu 1980.

Keramiikkapaja Seenat toimi Palojoella Maisin metsästä loh- Luonnon ehtojen mukaiseen kokeiluun ihastunut Juurinen kotulla asutustilalla. Sen perustivat vuonna 1976 kolme Taide- sai vuonna 2000 keramiikkapajaan jo opiskeluaikoinaan haavei- teollisesta korkeakoulusta valmistunutta taiteilijaa: Terhi Juuri- lemansa puupolttoisen uunin. Sen saamisessa palojokelaiset oli- nen, Lea Klemola ja Riitta Pensanen (myöh. Siira). Vuonna 1978 vat apuna ja tukena. Kyläkirjan mukaan ”Ari Rauta kaivoi uuni- Seenat saivat taideteollisuuspalkinnon ja suurta kiitosta Helsin- rakennuksen kuopan ja tarvittavat metallityöt hitsasi tarkasti Kalervo gin Sanomissa. Leino. (…) Puupolttouunissa valmistuu kolme kertaa vuodessa kaksi Me Naiset-lehdessä Tellervo Anttila kirjoitti vuonna 1983 kuutiollista keramiikkaesineitä, joista jokainen on uniikki. Yhteen polt- ylistäviä sanoja heidän keramiikastaan: ”Lautanen on syömäväli- toon kuluu autokuormallinen eli noin seitsemän kuutiometriä puuta, neistön peruskivi. Muoto, jonka Nurmijärven Palojoen kylän Seenat ovat jonka Terhi Juurinen hankkii Raudan sahalta. ” toteuttaneet perusmallistossaan, suo kattajalle leikkimisen iloa. Hilli- Samassa kirjan artikkelissa on myös taiteilijan itsensä selitys tysti harmaat, turkoosi, maan musta eivät hyppää silmille, vaan antavat paljon työtä vaativan puu-uunin käytölle: ”Sama materiaali, aivan katteille ja tarjottavalle hengen, joka saa hiljentymään ja kunnioitta- erilainen värisävy. Sähköuunista ei tule enää yllätyksiä, mutta se jak- maan luonnon omia materiaaleja: silkkaa savea ja puhdasta pellavaa.” saa aina yllättää, miten lieskat ja tuhka kuvioivat saven puu-uunissa. Seenojen taitoja arvostettiin niin paljon, että heiltä oli jo Sattumalla on lopputuloksessa suuri osuus.” aikaisemmin tilattu suuri tilataideteos korostamaan Helsingin Terhi Juurinen sai 2011 Jenny ja Antti Wihurin rahaston ”Kä- Rautatientorin metroseisaketta. Kyseessä oli noin 350 neliömet- den Taito”-palkinnon ja vuonna 2014 hänelle myönnettiin val- riä kattava seinäala. tion taiteilijaeläke. Hän oli syntynyt 28. lokakuuta 1945 ja hän Vuonna 1999 Terhi Juurinen jäi Palojoelle yksin Seenoista siirtyi ajasta ikuisuuteen 16. helmikuuta 2015 69 vuoden iässä. vastaamaan. Lea Klemola jäi viiden vuoden jälkeen pois keskit- tyäkseen opetustoimeensa ja Riitta Siira jäi hoitamaan syntynei- Jaakko Ojanne tä kaksosiaan.

Klaneetti 2015 40 Nurmijärven Kotiseutulehti Vilkkaimman metroaseman juuret ulottuvat Palojoen maisemiin

Virallinen metroliikennöinti alkoi 2. elokuuta 1982 Hel- singissä, maailman pohjoisimmalla vyöhykkeellä sijaitseval- la metrolla. Helsingin rautatieaseman metroseisake, Rau- tatientori, lienee paitsi koko Helsingin, myös koko maan vilkkaimpia liikenteellisiä solmukohtia. Ja vilkkaammaksi se edelleen käy, kun niin sanottu Espooseen kurottuva län- simetro valmistuu. Tällä hetkellä metrolinjoilla on pituutta noin 21 kilometriä. Selvää oli, että Rautatientorin metro- seisake haluttiin Helsingin kaupungin toimesta laatia muis- ta erottuvaksi. Niinpä palojokelainen keramiikkapaja Seenat sai toimeksiannon pinnoittaa 350 neliömetrin suuruinen ala metrokäytävää. Keramiikkapaja Seenat toimi Palojoella, Nummentiellä. Paikka oli alun perin Maisin talosta lohkaistu asutustila. Pe- rustajia keramiikkapajalla oli 1976 kolme Taideteollisen kor- keakoulun kasvattia: Terhi Juurinen, Lea Klemola ja Riitta Pensanen, sittemmin Siira. Tarja Rantasen toimittamassa Palojoen kyläkirjassa ”Num- misuutareiden naapurit” kerrotaan Seenoista ja toiminnan alku- taipaleesta kansallismaiseman oloissa: ”Tila, johon yrityksen tuotantotilat ja myymälä perustettiin, oli Terhi Juurinen savipajassaan. Kuva teoksesta Terhin appivanhempien. (…) Naiset remontoivat navettaa vuoden ”Nummisuutareiden naapurit”. verran aina vapaa-aikoinaan. Polttouunit sijoitettiin entisen sika- lan puolelle. Työskentely-, ruokailu- ja neuvottelupöytä oli entisen lipua pitkin kaakeloituja pintoja ja katsellakseen yksityis- lehmien syöttöpöydän kohdalla. Seenoista tuli menestys! Ensim- kohtia. Tässä suhteessa Seenojen suurtyö saattaa useimmilta mäistä yksityisnäyttelyä Finnish Desing Centerissä pidettiin Hel- mennä ikään kuin ohi tietoisuuden. Toki kääntäen voisi poh- singin Sanomissa läpimurtona ja täysosumana. Naisille myönnet- diskella, miten ankea ja tyhjyyttään kumajava koko valtava tiin vuonna 1978 taideteollisuuspalkinto ”alansa raikkaana uudis- laiturialue olisikaan, mikäli seinät olisi vain pinnoitettu teol- tajana”. ” lisuuden massatuotannolla ja mainostauluilla. Kiittäviä ja jopa ylistäviä arvioita oli luettavissa muistakin Nyt koko asema-alue on keramiikkataiteellinen koko- lehdistä. Ansiot ja niiden tuoma kuuluisuus johtivat siihen, naisuus, josta jokainen voi nauttia sen silmänräpäyksellisen että toimeksianto Helsingin kaupungiltakin tuli: uuden met- tuokion, joka hänellä on alueella liikkuessaan. Metromatko- roaseman haluttiin myös edustavan näitä ”raikkaita uudistuk- ja tehdään päivässä hiukan alle 200 000 ja vuodessa noin 62 sia”. Seinäreliefien oli tarkoitus korostaa uutta liikkumisen miljoonaa, joten Seenojen keramiikkapajan työ lienee maam- muotoa, jota pääkaupunkiin oli ajettu vuosikymmeniä ennen me katsotuin taideteos. Harva vain tietää tai muistaa, että sen toteutumista. senkin aarteen juuret ovat Nurmijärven Palojoella. Seinäreliefien muodot ja suuntaviivat tekevät sinänsä ar- Viehättävänä yksityiskohtana löytyy itään menevän lii- kisesta kiireen tyyssijasta interiöörin, jolla on taiteellista ar- kenteen laiturin laatoituksesta kaksi yllätystä. Toinen on sel- vokkuutta. On kuitenkin valittava sopivan hiljainen hetki as- västi lapsen kuivuvaan saveen piirtämä hymyilevä hahmo ja tella halki seisakkeen laiturialueen voidakseen antaa katseen toinen on sen yläpuolelta löytyvä kissantassun jälki.

Nurmijärven Kotiseutulehti 41 Klaneetti 2015 Työskennellessäni vuosina 2002-2003 Helsingin kaupun- ikuistetuksi Helsingin rautatieaseman metroon. Molemmat ovat toki ginmuseossa inventoimassa erilaisia muistolaattoja ja –re- löydettävissä matkustajalaiturilta pienellä tarkkuudella.” liefejä sekä laatimassa niistä kattavan tietokannan, kohtasin Oli suuri onni, että tuolloin sain tilaisuuden haastatella myös nämä vapaasti muistolaatoiksi tulkittavat yksityiskoh- Terhi Juurista tästä laatta-asiasta, sillä myöhemmin tavates- dat. Itse asiassa Terhi Juurinen otti minuun yhteyttä kertoak- samme puheltiin muita asioita. Kun päätin laatia Seenojen seen, että asemalta löytyy yksittäinen laatta, johon on painet- suurtyöstä tarinan Klaneettiin, otin Juuriseen uudelleen yh- tu Seenojen taiteilijakolmikolle tärkeän ja innoittaneen opet- teyttä. Olin saanut kuulla vakavasta sairaudesta, mutta lopul- tajan, professori Kyllikki Salmenhaaran (1915-1981) kera- ta puhuimme puhelimessakin ja sovimme palaavamme asi- miikkatöiden tunnuskuvio. Samassa yhteydessä syntyi pieni aan. Uutta yhteydenottoa emme tässä elämässä kuitenkaan haastattelu: ennättäneet toteuttaa, sillä väliin ennätti jälleen kuoleman ”Salmenhaara toimi mm. Taideteollisen korkeakoulun keramii- viikate. Onneksi museon taltioinnit olivat olemassa – ja on- kan yliopettajana. Hän oli kuollut 13. heinäkuuta 1981 ja halu- neksi Palojoen kyläkirja oli ennättänyt tehdä sekin omat tal- simme kunnioittaa opettajaamme laittamalla yhteen laattaan hä- tiointinsa. nen tunnuksensa. Se löytyy seinustalta, jonka takana on metroase- Kulkiessani Rautatientorin metroseisakkeen halki mie- man valvomo. Metroaseman laatoitustyön aikana tapahtui niin, että lessäni ovat palojokelaiset ajatukset, Terhi Juurisen iloinen valmistettujen laattojen ollessa kuivumassa ja odottamassa polttoa, olemus ja suu vetäytyy hymyyn, kun ajattelen pikkulapsen lapsi taiteili pienen kuvioinnin yhteen laattaan. Päätettiin kuiten- orastavaa taiteellisuutta ja tuntemattoman kissan päätöstä kin, että tämä kuvioitu laatta asetetaan sanansuunlausumatta mui- taas tassutella kielletyllä paikalla. den joukossa paikoilleen. Se tuokin oman inhimillisen ja lämpimän lisänsä kokonaisuuteen. Toinenkin vastaava kohde löytyy. Meillä oli Jaakko Ojanne kissa, joka tepasteli yhden laatan päällä ja sai näin tassunsa jäljet

Helsingin Rautatientorin metroasema on kokonaisuudessaan nurmijärveläinen taideteos.- KUVAT: Jaakko Ojanne

Klaneetti 2015 42 Nurmijärven Kotiseutulehti Viehättävä yksityiskohta pitää itse löytää Seenojen keramiikateoksen kätköistä. Lapsen piirros ja sen yläpuolella palojokelaisen kissan tassujen jäljet ovat nyt ikuistettuna Helsingin metroasemalle.

Keramiikkataiteilijat halusivat kunnioittaa opettajaansa Kyllikki Salmenhaaraa asettamalla tämän käyttämän keramiikkatunnuksen myös oman työnsä yhteyteen. Tämäkin yksityiskohta täytyy itse löytää.

Nurmijärven Kotiseutulehti 43 Klaneetti 2015 Rajamäell´ korkealla - Rajamäki sai myös oman kyläkirjansa

Rajamäki on Nurmijärven ehkä valtakunnallisesti kuului- ja luonnonkin osalta. Erityisen viehättävä on myös kirjan lii- sin kyläalue, mutta vasta nyt kuluvan vuoden aikana se sai teosa, joka tässäkin teoksessa listaa niin kunnallisen elämän oman historiansa kansien väliin. Elokuussa julkistettiin muh- vaikuttajat kuin muutoinkin ansioituneet ja kiinnostavat hen- kea teos ”Rajamäell´ korkealla – Rajamäen kyläkirja”. Teoksen kilöt. Tällaisten tietojen löytyminen umpimähkäisesti arkis- toimituskuntaan kuuluivat: Jukka Iso-Herttua, Matti Luoko- tojen kätköistä tai yleisteoksista olisi hankalaa, jollei suoras- la, Tapio Ranta, Pekka Valkonen, Saara Welin sekä Jaakko Yli- taan mahdotonta. Paavola. Kirjan taittotyöt teki toimituskunnan jäsenistä Pek- Kirjatoimikunnan jäsenistöllä ei ollut suoranaista pu- ka Valkonen. heenjohtajaa, mutta viiden vuoden työrupeaman aikana ryh- Rajamäen oman kyläkirjan syntysanat lausui alun perin mä lienee hitsautunut omaksi pieneksi yhteisökseen, joka on ääneen nyt jo joukostamme poistunut Raimo Leino. Nur- taivaltanut samaan kirjalliseen suuntaansa ja saavuttanut oi- mijärvi-Seuran puheenjohtajan ominaisuudessa hän oli kut- vallisesti päämääränsä. Nyt Rajamäelläkin on oma kyläkir- sunut kirkon seurakuntasaliin asiasta kiinnostuneita. Sali oli jansa. täynnä ja kiinnostusta oli, mutta tekijöitä oli vastaavsti vielä Kirjan esipuheessa mainitaan, että Rajamäki valittiin vähänlaisesti. Siemen oli kuitenkin kylvetty ja asia alkoi hil- vuonna 2011 vuoden uusmaalaiseksi kyläksi. Tutkitusti on jalleen itää. Varmaankin eri yhteyksissä asiaan aika-ajoin pa- todistettu, että ”kotiseuturakkaus on täällä Keski-Uudellamaal- lattiinkin. Vuonna 2010 alkoi tapahtua. la vahvinta.” Tapio Ranta kertoi kirjan syntyvaiheista julkistamistilai- Tämä lieneekin edellytys sille, että kylästä löytyy innos- suudessa 27. elokuuta 2015: ”Kesällä 2010 aloitti Saara Welin tusta viiden vuoden talkootyöhön kotiseudun perintöä tal- soittokierroksen ja ehdotti, että alettaisiin koota Rajamäen kyläkir- lentamaan. On tunnettava aitoa rakkautta omia juuriaan ja jaa. Siitä se alkoi. Ryhmä oli koossa varsin nopeasti. Aloimme pitää kotiseutuaan kohtaan voidakseen löytää innostusta ja käyttö- kokouksia kerran kuussa.” energiaa tällaiseen mittavaan ponnistukseen. Toki on niinkin, Alkuun päästyään toimikunta ryhtyi kokoamaan niin tari- että hyvään ja kiinnostavaan asiaan saa muita samanhenkisiä noita kuin valokuvia. Osa luki vanhoja sanomalehtiä. innostumaan. Niin on käynyt tälläkin kertaa, kun on haluttu ”Ilmapiiri toimikunnassa oli kiinnostunut, leppoisa ja innostu- panna tarinaa talteen. nut. Kaikilla jäsenillä oli jonkinlainen yhteys Rajamäkeen, mutta Rajamäen kyläkirjaa ei varmastikaan ole tarkoitettu lu- jokainen oppi uusia asioita kylästä ja sen elämästä.” ettavaksi kannesta kanteen yhdeltä istumalta. Jonkin verran- Näillä sanoillaan Ranta varmaankin kuvasi yleisemmin- han löytyy jopa pientä toistoa, mutta niin kyläkirjassa ku- kin sen syyn, miksi kyläkirjoja yleensäkin kootaan ja kirjoi- luukin olla. Samat ihmiset ovat toimineet monessa toimessa. tetaan. Näin saadaan tallennettua sitä arvokasta työn ja arjen Tarinoillakin on ollut monia kertojia. Siksipä on mielekästä historiaa, joka jää suurempien historiateosten katveeseen. lukea sivu sivulta ja välillä vaikkapa keskeltä. Rajamäen kylä- Vastaavasti näissä nyt tällä kertaa rajamäeltä talteen saaduis- kirja koostuu monesta tarinasta niin kuin elämä itsekin. sa yksityiskohdissa piilee paljon arvokasta ja ideoita antavaa Alkon osuus on tarkoituksella jätetty hiukan lyhyemmäk- tietoa, joka saattaa olla monelle rajamäkeläisellekin ihmisel- si, sillä sen historiaa ja vaiheita on käsitelty runsaudella mo- le uutta. nessa teoksessa jo aikaisemmin. Teos itsessään on vaikuttava, yli 300-sivuinen ja runsaas- Erikseen tällaisten kyläkirjojen antimista tulee iloi- ti kuvamateriaalia sisältävä laitos. Sisällysluettelon mukaan ta niiden kuva-aarteistosta. Valokuvat nimenomaisesti tuo- kylän vaiheita ja historiaa katetaan niin varhaisen mennei- vat menneet tapahtumat yksityiskohtineen ja pysähtyneine syyden kuin elinkeinoelämän, yhteiskunnallisten rientojen hetkineen lukijan tavoitettaviksi. Ilman kyläkirjojen ilmesty-

Klaneetti 2015 44 Nurmijärven Kotiseutulehti mistä monet kenties ainutlaatuisetkin kuvat jäisivät yksityis- Aloittikohan tämän taltioinnin jo ennen kirjatoimikuntaa arkistojen albumeihin ja pahimmassa tapauksessa kokonaan itsensä Aleksis Kivi, joka ”Seitsemässä veljeksessä” runoilee Ra- tietymättömiin. jamäestä: ”Rajamäell´ korkealla asuu pariskunta, harjoittaen vir- Rajamäellä on nyt toimittu juuri sillä nurmijärveläisellä kaa viisi, ammattia monta.” perinteellä, jonka mukaisesti menneiden polvien työtä ja ih- Joka tapauksessa olemme kaikki taas hiukan henkiseltä misten elämää kunnioitetaan kaikkein parhaiten tallentamal- perinnöltämme vauraampia, kun pitäjässä on yksi arvokas la mennyttä elämänmenoa uusien sukupolvien ja uusien ky- kyläkirja lisää. läläisten tutustuttavaksi. Jaakko Ojanne

Nurmijärven Kotiseutulehti 45 Klaneetti 2015 Jos sarjassa oli paljon hiihtäjiä matkaan lähdettin pareittain. Kuva Matti Rintalan kokoelmat.

Yleisö seuraa Maarian kisoja Nukarin Pirtillä eturivin paikoilta. Kuva Matti Rintalan kokoelmat.

Klaneetti 2015 46 Nurmijärven Kotiseutulehti Ylös Suomen pojat nuoret!

Urheilu oli nuorison suosituin harrastus 1960-luvulla. Perus- tyi valmentamaan meitä poikia. Valmennusmenetelmänä hän käyt- kunto hankittiin päivittäisellä hyötyliikunnalla. Koulumatkat teh- ti ns. intervalliharjoittelua, jonka Suomeen oli tuonut Artur Ly- tiin polkupyörällä ja talvella hiihtämällä. Koulukyytejä ei ollut. Ke- diard. Hiihtomenestyksen myötä minulle hankittiin oikea kilpa- säisin ja koululomien aikana hyötyliikuntaa järjesti isä. Maalaista- hiihtoasu, sellainen kun Eero Mäntyrannalla oli. Punainen pai- lossa riitti kyllä puuhaa. ta, joka laitettiin haarojen välistä kumilangalla kiinni ja polvihou- Talvisin ykköslaji oli ilman muuta murtomaahiihto ja tietysti sut. Asuun kuuluivat myös pitkävartiset villasukat. Sukset olivat perinteisellä tyylillä. Luistelutyylistä eli vapaatyylistä kukaan ei yleensä Esko Järvisen tehtaan valmistamat sellaiset kippurakärki- vielä tiennyt mitään. Kotikyläni urheiluseura oli nimeltään Palojo- set erikoiskilpasukset. Sukset olivat sisältä palsapuuta ja siten erit- en Jukolaiset. Se järjesti joka talvi Palojoen koululla sarjahiihdot ja täin kevyet, mutta myös helposti katkeavia. Siksi niillä hiihdettiin mestaruuskilpailut. Neljänä sunnuntaina sekä pojat että tytöt otti- vain kilpailuissa. vat mittaa toisistaan eri-ikäisten sarjoissa. Aina kaksi ikävuotta sa- Kevättalven huipputapahtumia olivat Nukarin Hakan järjestä- massa sarjassa. mät Maarian kisat sekä Suomiehen Jätinlinnan maastossa pidetty Kilpailujännitys nousi jo siinä vaiheessa, kun ilmoittauduttiin ja viestihiihto nuorten sekajoukkueille. Jälkimmäisiin osallistuin ai- arvottiin lähtöjärjestys. Lähdöt tapahtuivat väliaikalähtöinä. Hen- nakin kerran Jukolaisten joukkueessa ja hiihdin osuuteni aika hyvin. kisesti kilpailun kulkuun saattoi vaikuttaa hyvinkin paljon kenen Siitä kiitos kuului voitelumestarille ja hopealiisterille, joka oli tuol- edellä joutui lähtemään tai kenen perään pääsi lähtemään. loin juuri tullut markkinoille. Yksi jännitysmomenteista oli voitelun onnistuminen. Selvällä 1960-luvulla alettiin järjestää myös suuria hiihdon massatapah- pakkaskelillä voitelu ei ollut ongelma, mutta suojasäällä ja vitike- tumia. Oli Kivenhiihto. Matkana oli 30 kilometriä ja reitti kulki lillä ei aina tiennyt, mitä pitäisi suksien alle laittaa. Kovaa purkki- Kirkonkylästä Nummensyrjään - kohdalla siirtokivilohkare, jota voidetta vai liisteriä? Sitä mukaan kun lähtö lähestyi ja jännitys iski jossain vaiheessa mainostettiin Hämeenlinnantien varressa Hiiden- päälle, monet lisäsivät suksiensa pohjaan uuden kerroksen voidet- kivenäkin - Rajamäkeen ja sieltä takaisin Kirkonkylään. Minäkin ta. Sitä kutsuttiinkin hermokerrokseksi. hiihdin sen varmaan kolmena vuotena. Muistoksi kukin matkan lä- Jännitys oli tietysti huipussaan kun olit lähtövaatteen alla val- pihiihtänyt sai kunniakirjan ja mitalin. Aikaa ei otettu. miina ampaisemaan ladulle. Kun tapana ei ollut tehdä mitään läm- Sitten oli Seitsemän veljeksen hiihto Hyvinkäältä Palojoen kautta mittelyä, tuli heti kovalla pakkasella jo alkumatkasta tunne, että Pirkkolaan. Sen reitin rakentamisen vaikein kohta oli ladun teke- keuhkot lentävät ladulle hengityksen mukana. minen Vantaanjoen yli. Jäälle kaadettiin rankapuita ja havuja. Nii- Palojoen Jukolaisten sarjahiihtojen lisäksi hiihtokilpailuja jär- den päälle lunta. Tässä hiihdossa oli sen ajan huippuhiihtäjiä mm. jesti Palojoella nuorisoseura ja tietysti kansakoulu. Kylän parhaim- Pauli Siitonen massahiihtojen erikoismies, joka tiettävästi keksi mat hiihtäjät pääsivät osallistumaan emäseuran Nurmijärven Ju- luistelutyylin jo paljon ennen ruotsalaisia. Hiihtoon osallistui myös kolaisten mestaruushiihtoihin sekä koulujen välisiin hiihtokilpai- julkkiksia. Ainakin muistan Lenita Airiston, Niilo Tarvajärven luihin. ja Lauri ”Tahko” Pihkalan. Mehuasema oli rakennettu Palojo- Latujen tekeminen hiihtokilpailuja varten oli kovaa työtä, kos- elle Grannin talon pihapiirissä vielä silloin pystyssä olleeseen Hu- ka ei ollut vielä moottorikelkkoja. Ladut tehtiin hiihtämällä. En- sarin Kallen, ei isoisäni sedän, kotimökkiin. sin hiihdettiin varsinainen latu ja sen jälkeen sauvojen paikat. Suo- Mäkihyppyä ei varsinaisesti Palojoella harrastettu. Lajia kuiten- jasäällä latu usein petti alla. Se teki hiihtämisen entistä raskaam- kin seurattiin innokkaasti televisiosta. Veikko Kankkonen oli maksi. kaikkien poikien idoli. Kyllä pikkuhyppyreitä rakennettiin kuiten- Palojoella hiihtokilpailuihin osallistuivat myös isät ja äidit. kin innolla. Niistä hypättiin tavallisilla murtomaahiihtosuksilla ehkä Sarjoja oli ikämiehille (yli 35-vuotiaat) sekä yli-ikämiehille (yli parhaimmillaan lähes kymmenen metriä ja usein kohtalokkain seu- 45-vuotiaat). 1960-luvun alussa emäseura Nurmijärven Jukolai- rauksin. Sukset katkesivat. Ei siinä isä kotona päätä silitellyt. set hankki uudet urheiluasut, kirkkaan punaiset verkkarit, joiden Palojoen suurin hyppyrimäki oli rakennettu Kekkuriin lähel- selässä luki suurin mustin kirjaimin NU-JU. Asujen väritys kyllä le Vantaanjoen rantaa. Sen mäkiennätys oli noin 30 metriä. Mä- herätti keskustelua kylän isäntien kesken, olihan kyse kuitenkin en vaarallisuutta lisäsi se, että se oli rakennettu vanhaan kuusimet- SVUL:in jäsenseurasta. sään, jolloin vaarana oli törmätä isoihin puihin, jos poikkesi reitil- En ollut kansakouluaikana mikään hyvä hiihtämään. Kun sitten tä. Minä en mäestä uskaltanut laskea. Se oli minua isompien poi- 1965 siirryin Yhteiskouluun Kirkonkylään, alkoi menestystä tulla kien huvia. myös hiihdossa. Kirkonkylässä asuva Veikko Muuronen ryh- Ilkka Törmä

Nurmijärven Kotiseutulehti 47 Klaneetti 2015 Nurmijärven Extra Uutiset kasvoi pitäjänsä mukaiseksi – nyt se on Nurmijärven Uutiset

Nurmijärvellä kasvukehitys, yrittäjäkulttuuri ja lapsiluku ovat olleet suomalaista kärkeä. Merkittävänä tekijänä ovat ol- leet suorat ja hyvät kulkuyhteydet. Nurmijärvelle, erityises- ti juuri Klaukkalaan, ollaan tultu töihin, yrittämään ja kotia rakentamaan niin etelän kuin pohjoisenkin suunnasta. Tämä voimaksa muuttovoittoisuus on muuttanut perinteistä asu- kasrakennetta. Kuitenkin eräänä merkittävänä valttina kun- nalla on ollut maaseutumaisuutensa. Tämä voimakas ja nopea muutos ja muuttovirta ovat tuo- neet selkeän kysynnän myös tiedotusvälineiden osalta. En- simmäisenä tähän kysyntään oli syntynyt vastaamaan Nurmi- järven Sanomat, jonka ilmestyminen alkoi Helsingin yliopis- ton kirjaston arkistokappaleiden mukaan 19. päivä lokakuuta 1961. Nurmijärvi onkin ollut medioiden suhteen erityisen omavarainen. Hermopäätteenä tässä kehityksessä on yleensä toiminut Klaukkala. Vuonna 1993, tammikuun 23. päivä ilmestyi pitäjään il- maisjakeluperiaatteella toimiva, mainosrahoitteinen sanoma- lehti. Se oli nimeltään Nurmijärven Extra Uutiset ja jakelu- levikki oli 15 000 kappaletta. Varmimmin ensimmäisen leh- den ilmestymispäivän saa selville Helsingin yliopiston sano- malehtikokoelmasta, jossa lehti on myös luettavissa mikrofil- meiltä. Nurmijärven kirjaston arkistoissa on myös suhteelli- Helena Leppänen toimi Nurmijärven Extra Uutisten, sittem- sen kattava vuosikertasarja. min Nurmijärven Uutisten päätoimittajana 1998 – 2005. Ilmeisesti tammikuun 23. päivää ennen on jaettu jonkin- KUVA:Nurmijärven museon kokoelmat. lainen näytemainos, jota jotkut pitävät lehden todellisena il- mestymisnumerona. Yliopiston kirjaston arkistoa voidaan nen kahtiajako ”nurkkarilaisten” ja ”Extran” välillä. Molemmilla kuitenkin pitää luotettavana virstanpylväänä lehden viralli- oli jopa omat puolestapuhujansa. selle alkamiselle. Aluksi uusi lehtitulokas ilmestyi varovaisesti vain kerran Lehden polkaisi liikkeelle keskellä pahinta mahdollista la- kahdessa viikossa. Lehden teko vaikuttaa tapahtuneen jopa ma-aikaa tuolloin Klaukkalassa valokuvaliikettä pitänyt yrit- eräänlaisella talkoohengellä. Eräs syy tähän oli ennen muuta täjä Juhani Känsälä. Alkupääomaa oli tullut pitäjässä toimi- se, että Känsälä oli lähinnä lehden taittaja, joka oli hankkinut neen paikallisradion, Radio Kolmen vähemmistöosakkeiden ammattiosaamisensa Uudessa Suomessa. Kirjoittajat oli ha- myynnistä pari vuotta aikaisemmin, 1989. Känsälä oli ollut ettava muualta. Jakelukin hoidettiin alkuun pääasiassa omin radiossa mainosmyyjänä ja radiosta 10 % omistaneena pien- voimin. osakkaana. Osakkeet osti pitäjän tilattavaa sanomalehteä kus- Syyskuun 23. päivä 1993 lehti jo ilmoitti, että lokakuun tantava pankkiiri Veijo Lehtoruusu. Taustalla oli myös kuis- alusta alkaen Extra ilmestyy kerran viikossa. Jakelukin oli kinta siitä, että lehtimonopolille piti olla vastavoima. Sellai- nostettu jo 17 000:een. Ilmoittajat olivat löytäneet lama-ai- nen Extrasta kyllä tulikin. Syntyi jopa eräänlainen aatteelli- kanakin palvelevan edullisen mainoslehden. Perustana kui- tenkin oli oikea paikallisuutisten tarjonta. Hyvän keinon pro-

Klaneetti 2015 48 Nurmijärven Kotiseutulehti filoitua toi myös lehden toimituksen yhteydessä toiminut va- kunnostusta vaatinut vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja lokuvaliike Foto Paino Pikaset. Lehti saattoi tarjota sivuillaan Jukka Salmi ja kunnan virasta pois saneerattu kaavoitusjohta- runsain mitoin kuvitusta niin pitäjän juhlasta kuin arjesta, ja Paavo Häkkinen. Alkanut uusi nousukausi toi onneksi uu- päättäjistä ja tavallisista asukkaista. tisiin myös paljon miellyttäviä ja ennen kaikkea rohkaisevia Lehti siirtyi nyt myös osin postin jakeluun. Näin jakelu- artikkeleita. Nurmijärvelle syntyi loppuvuodesta 1996 oma varmuuskin koheni merkittävästi. Uudet ja kasvavat vähit- paikallispuolustusjärjestelmä. Extra toimi alusta alkaen täl- täistavarakaupat tarvitsivat luotettavaa ilmoituslehteä. Tors- laisen isänmaallisen ja yhteistä hyvää ajavan toiminnan aktii- tain numeron jakoi posti ja sunnuntain numeron jakelusta visena tiedottajana. huolehtivat erilaiset paikkakunnan urheiluseurat, jotka sai- Pehmeistä arvoista kertoo toisaalta vuoden 1996 kesäai- vat vastineeksi hiukan lisätuloja ja palstatilaa toiminnalleen. kaan laadittu juttu, jolla Valkjärven Tiirarannan kaavamuu- Extra Uutisten arkistokappaleita lukiessaan saa hyvän toksia vastustettiin vetoamalla alueella pesiviin liito-ora- yleiskuvan nurmijärveläisestä elämänmenosta, mutta myös viin. Pääjutun kuvana oli sievän suloinen liito-oravan poika- sen taloudellisista murroksista. Vuonna 1994 Nurmijärven nen jonkun kämmenellä ja otsikko oli tunteisiin vetoavasti: Sanomien omistajaperheen jäsenet, Veijo, Pertti ja Leena ”Tapetaanko meidät?” Kaava meni nurin ja Extran toimittaja Lehtoruusu asetettiin oikeuden eteen Hyvinkään käräjäoi- Ojanne sai kuulla vuosien ajan kuittauksia asiasta tehtävissään keudessa. Syynä olivat Kanta-Uudenmaan Säästöpankin ai- olevilta ja entisiltä kunnallisilta luottamushenkilöiltä. kaiset tapahtumat. Koko säästöpankkiryhmän romahdus va- Vuoden 1996 lopulla Talouselämä-lehti rankkasi Nurmi- visutti maan talouden rakenteita ja syyllisiä haettiin kovalla järven kunnan Suomen parhaaksi työllistäjäksi. Klaukkalaan kiireellä. rakennettiin liikekeskus Brunni ja Viirin liikekeskus laajeni Nurmijärven Extra Uutiset uutisoi kilpailevan lehden taas. Palveluiden määrä lisääntyi ja erityisesti Klaukkalaan kustantajan oikeudenkäyntiä tavalla, jota näin jälkeenpäin muutti väkeä. voisi pitää jopa yliampuvana. Taustalla olivat ilmeisesti henki- Extra seurasi jokaisen kunnanvaltuuston ja seurakunnan lökohtaiselle asteelle nousseet erimielisyydet. Tosin voidaan kirkkovaltuuston kokouksen. Näihin vietiin yleensä aina nip- myös sanoa, että sitä saa, mitä tilaa. Lehtoruusut haastoivat pu tuoreimpia lehtiä. Lehti kasvoi pitäjän mukana. Sitä alkoi kustantaja Känsälän oikeuteen herjaamisesta. Niinpä kum- olla jo hankalaa hallinnoida ja hoitaa yksityisin voimin. Tait- mankin lehden kustantajat saivat nyt istua Hyvinkään kärä- toa tehtiin vielä suurelta osin käsin ja paperia leikkaamalla. jäsaleissa. Lopputuloksena näistä oikeusjutuista tuli lähinnä Känsälä saattoi viettää taittopäivää seuraavan yönkin toimi- vain molemmin puolin pahaa mieltä. Ne kuitenkin omalla tuksessa liimailemassa lehteä kasaan ja asettelemassa väriku- tavallaan kuvaavat sitä tilaa, jossa koko suomalainen yhteis- vien asetuksia paikoilleen. Taitettu materiaalikin piti usein it- kunta 1990-luvun puolivälissä sinnitteli laman syövereistä se ajaa autolla kirjapainoon. Kun lehti alkuun painettiin Por- uuteen kasvuun. voossa, oli matka vielä siedettävä, mutta yölliset ajomatkat Helmikuussa 1994 Nurmijärven kunta hyväksyi Extran Kangasalan kirjapainoon ja sen jälkeen Jämsään alkoivat ottaa viralliseksi ilmoituslehdekseen äänin 29 puolesta 4 vastaan. voimille. Materiaali myöhästyi usein ja kustannukset nousi- Nyt lehdestä sai lukea kunnan viralliset kuulutukset ja tiedot- vat. teet. Nurmijärven väkiluku lähestyi 30 000:a henkeä. Jatkuva nokittelu Nurmijärven Sanomien kanssa söi lisää Kasvavassa kunnassa sattui ja tapahtui. Extra seurasi ja ot- voimia. Ei siis ollut ihmeellistä, että jos kuultiin Sanomien ti kuvia. Dramatiikkaa saatiin taas vuoden 1996 kunnallis- julkaisevan tavallista suuremman lehden, repäistiin lisäsivuja vaaleissa, kun valtuustoon valittiin Valkjärven ”homekoulun”

Nurmijärven Kotiseutulehti 49 Klaneetti 2015 myös Extraan. Se lisäsi kustannuksia ja saattoi aiheuttaa leh- Traagisimmat hetket lehti, ja sen toimituksessa vielä tuol- den myöhästymisen painosta, ja lisäkustannuksia. loin aika-ajoin tuurannut toimittaja Ojanne, koki vuoden- Vuoden 1997 marraskuun 28. päivä Nurmijärven Ex- vaihteessa 2004 – 2005, kun tzunami päätti monen klaukka- tra Uutiset myytiin Hyvinkään Lehtitalolle, sittemmin Kes- lalaisenkin elämän Thaimaan lomarannoilla. Alueelta selviy- ki-Uusimaa-konsernille ja nykyiselle Suomen Lehtiyhtymäl- tyneiden ja erään vainajia tunnistamassa olleen klaukkalalai- le. Ostajan puolesta sopimuksen allekirjoitti toimitusjohtaja sen poliisin kokemukset olivat surullista uutisoitavaa. Jouko Santala. Asia kerrottiin sunnuntain lehdessä, 30 mar- Päätoimittaja Helena Leppänen siirtyi keväällä 2005 leh- raskuuta. Lehden väki sai vastaanottaa jo samana jouluna uu- tikonsernin omistaman Alueuutisten päätoimittajaksi ja Ext- den lehtiyhtiön antamat herkkukorit. Vallitsi helpottunut raan hänen tilalleen tuli Jan Pippingskiöld. tunnelma. Lehti oli nyt vakaalla pohjalla. Viirintieltä Nurmijärven Uutisiksi jo 2004 muuttunut Extra oli toiminut Klaukkalan Kauppa-asemalla Kuo- lehti siirtyi taas keskeisemmälle paikalle, osoitteeseen Ku- nomäentie 1:ssä kahdessakin eri liikehuoneistossa. Vuonna nonomäentie 1:een. Nurmijärven Uutiset on vahvasti klauk- 1998 oli aika siirtyä Kauppakeitaalle. Se oli keskeisemmällä kalalainen ja sen kasvusta ammentanut sanomalehti, joka on paikalla ja samana keväänä myös Lehtoruusut myivät oman lunastanut paikkansa monen värikkään vaiheen aikana. Myös sanomalehtensä Hyvinkään lehtitalolle. Nurmijärven Sano- kulttuuri ja historia on ollut vahvasti sen toiminnassa mu- mat sijaitsi jo mainitussa liiketalossa. Siltäkin osin elämä al- kana. Lehti julkaisi vuonna 2005 pitäjän historiaa käsittele- koi normalisoitua ja rauhoittua. Lisäksi Extran markkinointi- vän teoksen ”Aikamatka Nurmijärven historiaan”. Sen sisällön päällikkönä toiminut Helena Leppänen oli saanut puurrettua ovat usein ja runsaasti myös lehteen kirjoittanet tohtori Timo lehden talouden hyvälle tasolle. Hänestä tuli lehden päätoi- Klaukka ja Jaakko Ojanne. mittaja. Edeltäjästään poiketen hän myös kirjoitti ja suunnit- Päätoimittajaksi tuli lokakuussa 2013 Riikka Laine. Al- teli lehden linjaa pitkäjänteisesti. kuvuonna 2015 Nurmijärven Uutiset muutti Klaukkalan 30. päivä marraskuuta 1998 lehtikonsernin väki vietiin Kauppa-asemalle, Lepsämäntie 1:een. Lehteä julkaiseva leh- Melodia-aluksella Tallinnaan pikkujouluristeilylle. Samalla titalokin muuttui samassa vuodenvaihteessa Suomen Lehti- julkistettiin Nurmijärven Extra Uutiset ”Vuoden nousijaksi”. yhtymästä Etelä-Suomen mediaksi. Nurmijärven Uutiset on Lehden päätoimittaja Leppänen, toimittaja Ojanne ja ilmoi- nyt siis osa Etelä-Suomen mediaa, osana Keski-Suomalainen- tusväki saivat asiasta kertovan pokaalin, johon jokaiselle toi- konsernia. Suomen Lehtiyhtymää ei enää ole olemassa; sekin mitusjohtaja Santala tipautti viidensadan markan setelin. siis jo historiaa. Ojanteelle tuo oli mukava ajankohta lopettaa uransa leh- den vakituisena – ja siinä vaiheessa pitkäaikaisimpana – toi- Lehti on kiinteä osa Nurmijärven identiteettiä. Mennei- mittajana. Oli aika siirtyä kirjoittamaan Pirkka-Pekka Pete- den aikojen eriseuraisuutta ei enää muisteta. Koska lehden liukselle Nurmijärvelle sijoittuvaa sähkölaitosaiheista viihde- rakenteena ovat olleet sekä Extra että Nurmijärven Sanomat, sarjaa helmikuusta 1999. Tilalle lehden toimitukseen tuli Ka- voivat vanhemmat sanomalehden lukijat mieltää nykyisen ri Virtanen. Känsälä oli erkaantunut entisestä lehdestään jo lehden omakseen, olivat he sitten kumman tahansa suosijoi- lehden muutettua Kauppa-asemalta. Hän koetti vielä vuonna ta joskus aikaisempina aikoina olleet. Jos analysoinnin nyt oi- 2000 julkaista uutta lehteä nimeltään ”Fakta-Uutiset”, mutta kein pitkälle haluaa ulottaa, niin ehkä Nurmijärven Sanomat se ei enää ottanut tuulta. Aika oli muuttunut ja tarpeet oli- jäi lopulta hiukan voitolle, sillä sitä kutsuttiin puhekielessä vat toiset. ”Nurkkariksi”, mikä usein kuuluu olevan nykyisenkin lehden Kauppakeitaalta Extra muutti Seurantielle vuonna 2000, kutsumanimi. Extra sen sijaan on kokonaan jäänyt historiaan. missä se toimi vuoden 2003 tammikuuhun. Vuonna 2004 Niin muuttuu maailma – tai ainakin se tuntuu muuttu- Nurmijärven sanomat oli lakannut ilmestymästä ja osasta sen van. henkilökuntaa tuli nyt ”extralaisia”. Uusi muutto suuntautui Viirintie 8:aan. Jaakko Ojanne

Klaneetti 2015 50 Nurmijärven Kotiseutulehti Kirjoitusharrastus ei laannu vielä seniori-iässäkään Hyvinkään-Nurmijärven senioriopettajat ry:n antologiat I-II.

Monet eri tahot ovat heränneet valtakunnallisesti keräämään Irja Honkanen, Arja Jääskeläinen, Aira Kangas, Aira Oksanen, Ir- talteen koulumuistoja. Suomen kasvatuksen- ja koulutuksen his- meli Sutela ja Hyvinkäältä Maija-Liisa Anttila, Kristiina Leipälä, torian seura ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräsivät vuon- Päivy Penttinen, Terttu Tuohela ja lisäksi Risto Nihtilä, Sole Tuo- na 2013 talteen muistoja koulutusjärjestelmän muuttumisesta. minen ja Kaija Kekola. Minun koulumuistoni- keruun tavoitteena oli tallentaa niin van- Ensimmäisen antologian alussa on silloisen yhdistyksen pu- hempien kuin oppilaiden, opettajien ja koulun työntekijöidenkin heenjohtajan Kristiina Leipälän HyNse:n 20-vuotisjuhlaan kir- muistoja. Tällaista tärkeää työtä ovat tehneet monet Hyvinkään- joittama juhlaruno: Nurmijärven senioriopettajat ry:n jäsenet, jotka ovat aikaansaa- Muistoja vuosien takaa neet jo kaksi antologiaa opettajien kirjoitusharrastuksista, joista pian saamme jakaa, ensimmäinen on vuodelta 2012 ja toinen vuodelta 2014. Puhe, laulu ja nauru raikaa, Molemmissa antologioissa välittyy koulumaailman eri vai- kun muistamme entistä aikaa. heiden kehityskaari. Muistikuvat välittävät kulttuurihistoriallisia kuvia vuosien varrelta. Elävästi kirjoitetut tarinat, runot ja muis- Opettajat oppilaina telut kuvaavat koulun arkea ja juhlaa. Ne kertovat oppilaista ja opettajista ja oman aikansa didaktiikasta. Myös muistot antavat Risto Nihtilän Opintie kertoo kansakoulun ensimmäisestä arvokasta tietoa kouluelämästä sekä nykyisten senioriopettajien koulupäivästä ja oppikoulumuistoista. Sota-aika on esillä Aira omasta lapsuudesta, opiskeluajasta että opettaja-ajastaan. Kankaan Päivänavauksessa ja Helvi Dianan kirjoituksessa Kouluty- Antologioissa suomalainen kouluelämä valottuu lähes kah- tön elämää 1940-luvulla. Elintarvikekortit sekä pelko sukulaisten deksankymmenen vuoden pituiselta ajanjaksolta. Monet opetta- kaatumisesta sodassa olivat arkipäivää. jat ovat olleet koko ikänsä kirjoittajia. Näin materiaalia oli run- Päivy Penttisen kirjoitus Hyvinge Svenska Folkskolan kertoo saasti saatavilla, kun Hyvinkää-Nurmijärven senioriopettajat myös sota-ajasta. Sotalapset ja sotaorvot olivat sota-ajan seu- päättivät ensimmäisen antologian synnystä vuonna 2011, kun raus. Kirjoituksesta välittyy se, mikä merkitys turvallisella ala- edessä oli senioriopettajien 20-vuotisjuhla. Jokainen joka antoi koulun opettajalla on erityisesti poikkeusoloissa. Päivy Pentti- lahjoituksen 20-vuotisjuhlan järjestämiseen tai yhdistyksen toi- nen tuo esille myös muistot oppikouluun pyrkimisestä ja omasta mintaan sai yhden julkaisun. Julkaisu ilmestyi vuonna 2012. oppikouluajastaan kirjoituksessaan Aika aikaansa kutakin. Vuoden Antologioiden materiaali koostui koulun eri tilaisuuksiin 1964 opiskeluelämä oli elämää ilman opintotukea ja valtion ta- kirjoitetuista puheista, päivänavauksista ja näytelmistä. Monet kaamaa opintolainaa. Suurten ikäluokkien itsekkyys otsakkeen alla olivat näiden lisäksi kirjoittaneet mm. lehti-artikkeleita, asia-ar- kirjoittaa opiskeluelämästään Kristiina Leipälä. Draamamenetel- tikkeleita, pakinoita, matkakertomuksia, mielipidekirjoituksia mien opiskelusta kirjoittaa Katja Kekola. Hän toteaa; ”Ihmisen sekä runoja. Mukana oli nuorena kirjoitettuja ja aiemmin jul- kohtaamista oli sittemmin kaikki opettamiseni”. kaistuja sekä tätä julkaisua varten kirjoitettuja henkilökohtaisia muistelmia sekä kuvauksia eletyistä kouluajoista. Opettaja-ajan muistoja Vuoden 2012 antologia jakautuu neljään osaan. Ensimmäi- sessä osassa Senioriopettajat muistelevat aikoja, jolloin olivat itse Monia hauskoja tapahtumia ja sattumia sekä lasten lausah- oppilaita myös lapsuus ja nuoruusvuosien aikaa. Toisessa osassa duksia löytyy Helvi Dianan ja Irja Honkasen kirjoituksista. Tert- muistellaan aikaa opettajina. Kolmannessa osassa Senioriopetta- tu Tuohelan Muistelua kuvaa, miten 1980-luvulla alkoivat van- jat kirjoittavat runoja ja neljännessä osassa Senioriopettajat kir- hempainillat ja aktiivinen yhteydenpito koteihin. Raalan koulun joittavat kiinnostavista aiheista. 100-vuotisjuhlan (22.5.2011) puheen kirjoittanut Aira Oksanen Toimitus- ja taittotyön teki suurimmaksi osaksi silloinen yh- muistelee ensimmäistä työpaikkaansa opettajana ja Raalan kou- distyksen puheenjohtaja Kristiina Leipälä. Kyseiseen julkaisuun lua. Kirjoituksesta välittyy opettajan työtavat ja opetusmateriaa- kirjoitti 13 kirjoittajaa. Kirjoittajat olivat sekä Nurmijärveltä et- lit 1960-luvulta lähtien. Tuleepa kokonaisopetuskin Raalassa jo tä Hyvinkäältä. Nurmijärveläisiä kirjoittajia olivat Helvi Diana, tuolloin koetuksi. Aamuhartaus virsineen ja päivänavauksineen

Nurmijärven Kotiseutulehti 51 Klaneetti 2015 Kiertokoulu oli koulumuoto ennen kansakoulua. Kuvassa kiertokoululaisia Klaukkalan Metsäkylässä, Jussilan talon pihalla, syksyllä 1904. Opettajana Amanda Ragnell, joka aloitti virassaan vuonna 1890.

olivat tuttua ja jokapäiväistä. Esille tulee myös Raalan koulun Osassa kolme on runoja eri aihepiiristä. Tässä on esim. Mai- lakkauttaminen lapsimäärän vähentyessä ja nykyinen käyttö ky- ja-Liisa Anttilan Oodi koululle. län kokoontumispaikkana. Koululaitos kehittyy Koulumaailma koki muutoksia ja kouluneuvostot tulivat mu- sen jokainenhan kyllä ymmärtää kaan kouluelämään. Maija-Liisa Anttila kuvaa tuota aikaa otsak- Voi koululaitostamme kehittää keen Kouluneuvostot – punaista politiikkaa Suomen kouluissa alla. Vaan tahti tuima kun päätä huimaa Monessa eri koulussa opettanut Kristiina Leipälä kirjoittaa, mi- niin kenttäväki siinä jälkeen jää ten eri kouluissa on erilainen arvomaailma ja henki. Kirjoituk- Antologian neljännessä osassa Senioriopettajat kirjoittavat sesta Poimintoja ja ajatuksia työuraltani välittyy myös se, miten kiinnostavista asioista. Tavarat hukassa- muuton jälkeen ei löydy mi- vastavalmistunut opettaja joutuu usein yksin löytämään keinot tään, kirjoittaa Päivy Penttinen. Risto Nihtilä kirjoittaa Tuntemat- selvitä luokan kanssa. toman sotilaan eläimistä ja vetää- sanan monista merkityksistä. Arvosanojen anto on myös kokenut muutoksen oppikoulus- Moni opettaja on ollut kesätöissä ennen varsinaista työuraan- ta peruskouluun siirryttäessä. Oppikoulussa oppilaille annettiin sa opettajana. Sole Tuominen kirjoittaa Ensimmäisessä työpaikas- usein nelosia ja ehtojen suorittaminen ratkaisi luokalta siirron. sa myyjättärenä olostaan Osuusliikkeessä. Hyvän naisen velvol- Peruskoulun mukana tuli käytäntö, jossa nelosia ei juuri annettu. lisuuksia elämän eri vaiheessa kuvaa Kristiina Leipälä Tuokioku- Koulumaailmassa tavat ja käytös muuttuvat. Vuonna 1997 Kris- via velvollisuudesta. Hauskoja kaskuja löytyy jaksosta Pikkujuttuja. tiina Leipälä kertoi tapauksen, jossa oppilaan kielenkäyttö ker- Tässä eräs Risto Nihtilän kirjoittamasta Koulussa tekstistä. too yleisestä sopimattoman kielenkäytön yleistymisestä. Opet- Opettaja: Antakaa esimerkki hukkaan käytetystä energiasta. taja joutuu kokemaan esim. oppilaan pulpetilla makaamisen op- Oppilas: No, kun kertoo hiuksia pystyyn nostattavan jänni- pitunnilla ja lakin päässä pitämisen. tystarinan kaljupäiselle. Opettajat ovat ahkeria opiskelijoita ja kouluttautuvat uusille urille. Tästä kertoo Kristiina Leipälä kirjoituksessaan Voiko Na- Vuoden 2014 Antologia saretista tulla mitään hyvää? Nurmijärveläinen opettaja Arja Jääs- keläinen on kirjoittanut jutussaan Kesää odoteltaessa ammattiyh- Työryhmä Arja Ahlsved, Maija-Liisa Anttila ja Julia Hieta- distysasioista. Hän käsittelee ammattiyhdistyksen saavutuksia ja kangas kokoontuivat Sole Tuomisen johdolla useita kertoja työs- työtaistelu-uhkaa. Lopussa hän toteaa: ”Sanoma on selvä – on tämään vuoden 2014 antologiaa, kirjoitelmakokoelmaa. Sole yhtenäisenä, vahvana joukkona yhdessä katsottava eteenpäin”. ja Reijo Tuominen suorittivat toimitus- ja taittotyön. Varsinai-

Klaneetti 2015 52 Nurmijärven Kotiseutulehti sia vuoden 2014 antologian kirjoittajia ja aineiston kokoajia ovat runoja. Tässä ote Leena Niepon runosta Tosi on! Arja Ahlsved, Maija-Liisa Anttila, Julia Hietakangas, Arja Jääske- Sovussa täällä kun eletään läinen, Leena Nieppo, Risto Nihtilä, Jaakko Ojanne, Terttu Tuo- ja yhtä köyttä vedetään, hela, Sole Tuominen ja Pirkko Väisänen. niin silloin on kaikilla hyvä olo Vuoden 2014 kokoelma sisältää kolmentyyppisiä kirjoituk- ja yhteishenkeä huokuu joka kolo. sia: asiakirjoituksia, muistelmia omilta opettajavuosilta ja omilta Suvivirren sävelellä voi laulaa myös jouluna. Maija-Liisa Ant- kouluajoilta sekä kaunokirjallisuutta. Asiakirjoituksia ovat koon- tilan Uusi joululaulu vuodelta 2002 alkaa sanoilla, ”Jo joutui ar- neet kehityksessä ja muutoksissa mukana olleet henkilöt. mas aika ja joulu suloinen…”. Antologiaan runoja ovat tuotta- Osa aineistosta on peräisin Metsäkylän kyläkoululehdes- neet myös Sirpa Rantala, Sole Tuominen ja Julia Hietakangas. tä, joka ilmestyi Nurmijärven Metsäkylän koulun juhlalehtenä Tässä Sole Tuomisen Nuoruuden runoja: vuonna 1997 koulun täyttäessä 90 vuotta. Lehden toimitti Arja Tein laulun Ahlsved. Myös Nurmijärven kotiseutulehti Klaneetin aineistoa Tein laulun rakkaalleni on mukana. Lauloin sen kuutamolle, tähdille ja hänelle Ääni väristen ja sydän odottaen sen lauloin Asiatekstiä, proosaa ja muistelmia Kohotin kasvoni tähtiä kohti, annoin laulun kummuta sisältäni Toisen antologian aloittaa Maija-Liisa Anttilan kirjoitus ja rakkaani sanoi, ettei minulla ollut laulunääntä Opettajien edunvalvontaa ja koulumaailman kiemuroita Hyvinkäällä Julia Hietakangas, Lapsen onni: 1970-luvulla, joka kuvaa opettajien edunvalvonnan monimutkai- Äidin syli sia vaiheita suorastaan jännitysnäytelmän keinoin. isän turvalliset kädet - Seuraavaksi siirrytään Nurmijärven kotiseutulehti Klanee- Lapsen onni! tin artikkeliin, joka kertoo Klaukkalan Metsäkylän koulun kou- He veivät sen sinulta - lumuseosta. Lehti ilmestyi vuonna 2012 toimittajanaan Jaakko koulumatkalla! Ojanne. Otsake kuuluu; Kyläkoulu on aina ollut toimivan kyläyh- Antologiasta löytyy myös Sole Tuomisen Keltainen perhonen ja teisön sydän. Samaisen koulun pitkäaikainen opettaja Arja Ahls- Urhea orava, jotka edustavat tarinan kerrontaa vähäeleisesti, mut- ved jakaa muistojaan kirjoituksessa Klaukkalan Metsäkylän kou- ta vakuuttavasti. lun opettajan neljältä vuosikymmeneltä. Kirjoituksesta käy ilmi, Risto Nihtilä kirjoittaa muuttuneesta maailmasta ja suh- miten pienessä koulussa opettajat ovat monessa mukana. Tästä- tautumisesta vanhaan teksteissään Uudenlaiset frendit ja Antakaa kin muistelmasta monet tapahtumat, juhlat, myyjäiset ja retket vanhalle aikaa. Maija-Liisa Anttila on puolestaan koonnut abien palautuvat mieleen. Lopuksi Arja Ahlsved toteaa; ”Kiitollisena, omia tuotoksia kirjoitukseen Abihuumoria á la Sveitsinrinne. En- vaikkakin hieman haikeana muistelen yhteisiä vuosiani Metsäky- nen vanhaan abit rustasivat lauluja ja runoja opettajista ja luok- län koulun kanssa”. katovereistaan lopettaessaan normaalin koulutyön. Kirjoitukses- Sota-ajan vaikutuksia koulunkäyntiin kuvailee Terttu Tuohe- sa on näytteitä myös abien toimittamista lehdistä 1980-luvulta. la jutussaan Koulunkäynti sodan melskeiden keskellä. Koulua käytiin Pirkko Väisänen kirjoittaa koulutaipaleensa alkuajoista kansan- tyhjillään olevassa seuratalossa tai pappilan piharakennuksessa. koulun aloittamisesta vuonna 1941 Hyvinkäällä. Oppikoulun ai- Terttu Tuohela pohtii myös omaa opettaja-aikaansa, jonka alku- ka on myös esillä. Hän muistelee opettajia, koulurakennuksia, aikoina oli vielä kahden opettajan kouluja. Terttu Tuohela toteaa koulumatkoja, kuria ja koulun arkea. kirjoituksensa päätteeksi, ”Oli varmaan työaikani sattunut hy- Antologiassa on myös syksyllä 2014 Nurmijärven Yhteiskou- vään aikakauteen, koska muistot ovat enimmäkseen mukavia”. lun (NYK) 85-vuotisjuhlasta kirjoittaneen Arja Jääskeläisen juh- Metsäkylän kyläkoululehdestä on otettu antologiaan mm. lapuhe. Arja Jääskeläinen kertoi myös omasta opettajaurastaan, opettaja Eino Kiurun runo Vanha ja uusi koulu. Eino Kiuru toi- joka kesti 41 vuotta. Samassa juhlassa oli jatkuvana esityksenä mi Metsäkylän koulun opettajana vuosina 1949–1969. Tämän NYK ennen ja nyt videokollaasi, joka oli osaksi kuvattu Metsäky- rapsodian oppilaat esittivät uuden koulun vihkiäistilaisuudessa län koulumuseossa. Metsäkylän koulun entiset oppilaat Mimma 11.11.1951. Koulun piha-aluetta kuvaa hyvin säe, Vottonen, Juulia Nemlander, Eveliina Varjus sekä Nea Mäenpää Ja pihlajapuu punaisena paistaa olivat humoristisesti kuvanneet koulumaailman muutosta, niin joku taisi koulun omeniakin maistaa hyvässä kuin pahassa. Muistoja nostaa kehräävä rukki Menneestä ajasta kiiltokuvineen kertovat vielä oppilaiden keväisin tuomet, sireenit kukki muistokirjaan kirjoittamat koulumuistot ja värssyt. Senioriopettajat ovat liittäneet antologiaan myös Arja Ahlsved

Nurmijärven Kotiseutulehti 53 Klaneetti 2015 Kuhajärven rantamilla

Perttulan-Uotilan alueen paikallishistoria on valmistu- Kuhajärvi sijaitsi jokseenkin vastapäätä nykyistä ammatti- massa. Sen eräänlaisena keskipisteenä on toinen Nurmijär- koulua, Nurmijärven Keudaa. Nykyinen Lopentie, maantie ven kuivatetuista järvistä, nimittäin Kuhajärvi. Järvi näkyy 130, kulkee entistä järvenpohjaa ja halkaisee Perttulan-Uo- vanhoissa kartoissa, mutta sen rantaviiva on vielä jokseenkin tilan kulttuurimaiseman. Entisessä järvessä lainehtii nyttem- selvästi nähtävissä suuren peltoaukean muotoja seuraamalla. min vain viljaa. Jäljellä on enää Kuhakoski, joka virtaa Valk- Tavallaan se nyt kuvastaa alueen ihmisten kekseliästä uutte- järven kylää kohden. Poissa ovat kuitenkin myllyt ja sähkö- ruutta ja halua muokata luontoja ja luonnonoloja sellaiseksi, laitokset, jotka ennen vanhaan olivat hyvin tärkeitä laitoksia että toimeentulo ja kehitys on tullut suotuisammaksi. kyläyhteisöille. Mylly oli viljaa viljeleville kylille tärkeä laitos ja 1500-lu- Ihmiskunnan historiassa asutuksen vakiintuminen on pää- vun puolivälissä sellainen löytyi jokaisesta kylästä. Kansa eli asiassa tapahtunut veden äärelle. Parhaimmillaan asuinsijat pääasiassa pellon antimilla ja myllyssä vilja hienontui leipä-, ovat sijoittuneet rannikoiden tai sisävesien läheisyyteen, sillä puuro- ja vellijauhoiksi. Nurmijärvellä oli 1680-luvulla 16 ne ovat tarjonneet ensin metsästyksen ja kalastuksen kannal- vesimyllyä. Vaikka ajan saatossa näiden lukumäärä vähenikin, ta otollisia paikkoja yhteisöille asettua ja maatalouden alka- oli vuonna 1859 juuri Kuhakoski Nurmijärven pitäjän suu- essa kehittyä, hyviä viljelyseutuja. Maisemasta jo kadonnut rin myllykoski, jonka partaalle sijoittuivat Perttulan, Uoti- Kuhajärvi oli aikoinaan tällainen kokoava luonnon kokoava lan, Numlahden ja Valkjärven vesimyllyt. Kivet oli veistet- voima. ty tarkoitukseen sopivasta kallioaineksesta Perttulan Kurjen- mäessä sijainneesta kivenottopaikasta.

Rekiajelua vanhassa Perttulassa.

Klaneetti 2015 54 Nurmijärven Kotiseutulehti Nurmijärven Kotiseutulehti 55 Klaneetti 2015 Kuhakosken pohjoiselle rannalle olivat aikanaan sijoittu- topeltoa”: Järvipelto, Myllypelto 1. ja 2. ja Sikapelto. Lisäksi neet Perttulan ja Uotilan kylät. Ruotsinvallan aikaa kun elet- oli kauempana sijaitsevia ”takapeltoja”. tiin, olivat kylien ruotsinkieliset nimet Berby ja OthBy. Nä- Molemmissa kylissä oli lisäksi 1749 tietojen mukaan kak- mä kylät ovat muodostaneet erään Nurmijärven vanhimmis- si sotilastorppaa. Ruotsissa oli 1600-luvun lopulla järjestetty ta sekä historiallisesti tärkeimmistä asutuskeskuksista. Siihen armeijan ylläpitoa ruotujärjestyksellä siten, että kylien talot samaan linjaan sopinee varmasti sekin, että nimenomaan Uo- joutuivat ylläpitämään sotilastorppaa. Torpassa asui ruodun tilassa sijaitsee koko Nurmijärven vanhin kansakoulu, joka ylläpitämä sotilas perheineen. Lisäksi oli ylläpidettävä hänen perustettiin 1875. varustuksensa. Perttula ja Uotila joutuivat siis omalla panok- Perttulan kylässä oli jo vuonna 1540 kuusi kantataloa, sellaan varmistamaan Ruotsin armeijan ylläpitoa. jotka olivat Jussila, Perttula, Tapola, Pitkälä, Fransila ja Mik- Muutoksen toi vasta vuonna 1757 aloitettu isojako, jos- kola. Uotilassa kantataloja oli seitsemän: Penttilä, Tryytti, sa kukin talo pääsi irti sarkajaon sidonnaisuuksista ja saattoi Palsi, Airikkala, Juhola, Olla ja Seppä. Yhteisöllisyyttä kuvaa toimia kokonaan itsenäiseltä pohjalta. Yhteistaloudesta siir- esimerkiksi vanhoista asiakirjoista löytynyt tieto, minkä mu- ryttiin yksityistalouteen ja jaon lopputuloksena nurmijärve- kaan 1600-luvun lopulla Multatöyrään niittyä pidettiin yh- läisten talojen omistaman maan keskimääräinen pinta-ala oli teisenä siten, että Perttulan ja Uotilan kylät saivat viljellä si- 280 ha, mistä toki suurin osa oli metsää, loput niittyä ja pel- tä kumpikin vuorollaan aina kolme vuotta kerrallaan. Sar- toa. Itsenäiset talot saattoivat myös perustaa torppia, johon kajakojärjestelmän vallitessa kyläyhteisö oli muutoinkin tii- kruunu oli aikaisemmin suhtautunut hyvin penseästi. Tiiviit vis. Perttulassa sarkajako näkyi erityisen hyvin Kuhajärven kyläyhteisöt harvenivat 1800-luvun alussa, kukin saattoi kes- alueella. Vuonna 1701 oli kylällä peltoa yhteensä nykymitoin kittyä oman talonsa vaurastuttamiseen. Oman iskunsa Uoti- kerrottuna noin 24 ha. Pellon sarat jakaantuivat siten, että lan tiiviin kyläyhteisön häviämiselle antoi 28. elokuuta 1884 kullakin oli hyvää peltoa ja huonompaa peltoa käytössään, ja tapahtunut tuhoisa tulipalo, joka tuhosi ryhmäkylästä Yli- ja puolet oli kaksivuoroviljelyn vallitessa aidattu kesannoksi ja Ali-Juholan, Ali-Lallan, Ollan ja Penttilän talot sekä Palsin laidunmaaksi. Kuudella talolla oli käytettävissään neljä ”ko- riihen. Kylätien varrella ja tiestä aidalla erotetut talot sijait-

Klaneetti 2015 56 Nurmijärven Kotiseutulehti sivat rivissä ylärinteessä ja tien toisella puolella karjasuojat ja nen herätti kiinnostusta laajemmalti. Numlahden kartanon talousrakennukset tien toisella puolella alarinteessä. Taloista omistaja Ernst Rotterman ryhtyi rakentamaan koskeen tois- säilyivät ainoastaan Seppälä ja Airikkala. ta uomaa oikeaa sähkölaitosta varten. Hanke aiheutti kuiten- Kuhajärvi, jonka äärellä asutus kukoisti, sai vetensä Nur- kin pienen luonnonkatastrofin, sillä tehty pato murtui ja ve- mijärven kirkonkylän Nurmijärvestä. Kuhajärvi puolestaan simassat uursivat suuren kanjonin, jolloin vesimassat olivat li- laski oman vetensä Kuhakoskea myöten halki Valkjärven ky- säksi viedä mennessään kosken yli rakennetun sillankin. län. Kuhajärvi oli erittäin kalaisa ja lisäksi hyvä rapujärvi. Vie- Vuonna 1912 kyläläiset rakensivat sähkövoimalaitoksen, lä 1930-luvulla se oli lasten ja nuorten kyläläisten suosima ui- jolloin alkoi sähkön hidas, mutta vakaa voittokulku. Vuonna mapaikka. Sitä oli kuitenkin jo pidemmän aikaa katsottu maa- 1952 Kuhakosken myllyt ja sähkölaitos lopettivat toimintan- talouden näkökulmasta, sillä viljelysmaata tarvittiin jatkuvas- sa. Kuhajärven tavoin nekin siirtyivät historiaan. Samoin oli ti lisää kasvavan ja vaurastuvan kansakunnan tarpeisiin. Kuha- kuivatettu vuosina 1945-1952 Kuhajärveen vetensä laskenut järven pintaa oli koetettu laskea jo 1836 ja uudelleen 1857. Nurmijärvikin. Jäljellä on nyt vain jokia ja Kuhakoski, jotka Järven lopullinen kuivatus tapahtui vuosien 1922 ja 1936 toi- edelleen rikastuttavat maisemaa ja tarjoavat kulkijalle esteet- menpiteillä. tistä iloa. Kylien historiaa ajatellen niillä on ollut huomattava Kuhajärvestä laskevan Kuhakosken putouskorkeus oli li- merkityksensä näiden synnylle ja vaurastumiselle. kimain 20 metriä. Myllyillä tätä luonnonvoimaa oli jo kau- an hyödynnetty, mutta uusi aika ja sähköturbiinin keksimi-

Liity Nurmijärvi-Seuran jäseksi ! Nurmijärvi-Seura ry on Nurmijärven kunnan alueella toimiva Jäsenmaksu on 15 € kotiseutuyhdistys, jonka tarkoituksena on sääntöjensä mukai- Maksettuasi jäsenmaksun joko pankissa tai verkkopankissa sesti edistää henkistä ja aineellista kehitystä Nurmijärven alu- seuran tilille, kirjaamme Sinut jäseneksi seuran eella sekä suojella ja vaalia historiallisia muistoja ja luonnon- jäsenrekisteriin. kauneutta, elvyttää kotipitäjän kulttuuriperinteiden arvotusta ja herättää kotiseudun rakkautta. Nurmijärvi-Seura ry:n tilinumero on FI34 1026 3000 4041 47 Jäsenetuna saat maksutta vuosittain Nurmijärvi-päivänä il- mestyvän kotiseutulehden, Klaneetin, joka sisältää mielen- Laita maksulomakkeeseen viestiksi oma osoitteesi ja myös kiintoista tietoa sekä kotikuntamme menneisyydestä että ny- mahdollinen sähköpostiosoitteesi, vastaisen yhteydenpidon kypäivästä. helpottamiseksi. Seuran jäsenenä pääset halutessasi myös osallistumaan ja vai- kuttamaan seuran toimintaan mm. keväisin järjestettävässä seuran yleisessä kokouksessa.

Klaukkalan 1971 Eläkkeensaajat ry Klaukkalan Eläkeläiset ry klaukkala.elakkeensaajat.fi Nurmijärven vanhin, vireä eläkeläisyhdistys Toimii Klaukkalan Työväentalolla Kerho keskiviikkoisin

Nurmijärven Kotiseutulehti 57 Klaneetti 2015 Nurmijärven Nurmijärven Nurmijärven Sähkö Sähkö Sähkö

PAIKALLINENPAIKALLINENPAIKALLINEN , PALVELEVA , PALVELEVA , PALVELEVA, YMPÄRISTÖVASTUULLINEN , YMPÄRISTÖVASTUULLINEN , YMPÄRISTÖVASTUULLINEN KauppanummentieKauppanummentieKauppanummentie 1 , 01900 1Nurmijärvi , 101900 , 01900 Nurmijärvi Nurmijärvi puh. (09) puh.878puh. 071 (09) (09) , 878Fax 878 071(09) 071 ,8780 Fax , Fax (09)7207 (09) 8780 8780 7207 7207 [email protected]@[email protected] Eläkeliiton www.nurmijarvensahko.fiwww.nurmijarvensahko.fiwww.nurmijarvensahko.fiNurmijärven RAJAMÄENRAJAMÄENRAJAMÄEN Nurmijärven yhdistys ry kansalliset seniorit ry APTEEKKIAPTEEKKIAPTEEKKI

ParastaPParastaarasta palvelua palvelua palvelua UrttilantieUrttilantieUrttilantie 1, Rajamäki 1, 1, Rajamäki Rajamäki ja jaja P. 2901328P.P. 2901328 2901328 hyväähhyvääyvää evästä e evästävästä PALVELEVA, PAIKALLINEN, YMPÄRISTÖVASTUULLINEN KauppanummenƟ e 1, 01900 Nurmijärvi puh. (09) 878 071, faksi (09) 8780 7207 asiakaspalvelu@nurmijarvensahko. www.nurmijarvensahko.

Palvelemme:Palvelemme:LedPalvelemme: ma-pe 9-21, ma-pe5,5W ma-pe la 9-21,8-21, 9-21, lasu la 8-21,12-18. 8-21, su su 12-18. 12-18. vastaa 35W halogeenia Puihin ja terasseille HIMMENNETTÄVÄ Led-lamppu- Kristillinen Eläkeliitto ry Arttolantie 1, 00750 HELSINKIOsram 34,90 kaapelit (09) 351 1133 pihalle JoulunEräJoulunJoulun juhlatunnelmaan juhlatunnelmaan juhlatunnelmaan NurmijärvenANSIOMERKKIHAKEMUSTarjous 24113,-,90 S-marketistaS-marketistaS-marketistaLepsämäntie löydät 1,löydät löydät maistuvat maistuvat maistuvat ja ja ja Kristilliset Eläkeläiset ry Klaukkala Yhdistyksen/piirin hallituksedulliseten/johtokunnanedullisetedulliset ainekset esitys: ainekset aineksetark joulunajan 9 – 18 la joulunajan 9 –joulunajan 14 juhlapöytään. juhlapöytään. juhlapöytään. p. 8794672 www.sahkosoppi.fi ______hallitus/johtokunta esittää myönnettäväksi Klaukkalan,Klaukkalan,VKlaukkalan,erkkokauppa www Nurmijärven.valaisinnetti.fi Nurmijärven Nurmijärven ja Rajamäen ja ja Rajamäen Rajamäen S-marketit S-marketit S-marketit □ kultaisen □ hopeisen ansiomerkin toivottavattoivottavattoivottavat hyvää hyvää hyvää ja herkullista ja ja herkullista herkullista joulua! joulua! joulua! Päiväys: ______/ ______20_____

______puheenjohtaja sihteeri/varapuheenjohtaja

EHDOKKAAN HENKILÖTIEDOT: Nurmijärven EläkkeensaajatNimi: ______ry PalvelemmePalvelemmePalvelemme ma-pe 7-21, ma-pe ma-pe la 7-21,7-18, 7-21, lasu la7-18, 12-18. 7-18, su su 12-18. 12-18. smarkethokelanto.fismarkethokelanto.fismarkethokelanto.fi Arvo: ______

Syntymäaika ja paikka: ______Klaneetti 2015 Klaneetti 2010KlaneettiKlaneetti58 2010 2010 Nurmijärven58 Kotiseutulehti5858 NurmijärvenNurmijärven KotiseutulehtiNurmijärven Kotiseutulehti Kotiseutulehti Osoite ja toimipaikka: ______

Yhdistys johon kuuluu: ______

Jäseneksi liittymispäivä: ______/______

Toiminta Kristillisessä Eläkeliitossa

Toiminta jäsenyhdistyksessä Muut ansiot jäsenyhdistyksessä: Johtokunnan jäsen ______vuotta Puheenjohtaja ______vuotta ______Varapuheenjohtaja ______vuotta Sihteeri ______vuotta ______Rahastonhoitaja ______vuotta Vuosikokousedustaja ______vuotta ______Kerhonvetäjä ______vuotta Yhd. tilintarkastaja ______vuotta ______Yhdistyksen perustajajäsen Kunniapuheenjohtaja ______Kunniajäsen On tehnyt runsaasti lähimmäispalvelutyötä

Toiminta piiriyhdistyksessä Muut ansiot piiriyhdistyksessä: Hallitus jäsen ______vuotta Puheenjohtaja ______vuotta ______Varapuheenjohtaja ______vuotta Sihteeri ______vuotta ______Rahastonhoitaja ______vuotta Piirin tilintarkastaja ______vuotta ______

Toiminta liiton hallituksessa Muut ansiot hallituksessa: Hallituksen jäsen ______vuotta Puheenjohtaja ______vuotta ______Varapuheenjohtaja ______vuotta ______

Käsitelty ______/ ______20______□ Liiton hallitus □ Liiton työvaliokunta

Hakemus □ hyväksytty □ hylätty Hyvinvointi- ja 1XUPLMlUYHQ6lKN| asumispalveluja 1XUPLMlUYHQ6lKN|1XUPLMlUYHQ6lKN| Nurmijärvellä, Nurmijärven Onnenkimpale ry, 3$,.$//,1(13$/9(/(9$<03b5,67g9$6788//,1(1 Kissankello ja .DXSSDQXPPHQWLH1XUPLMlUYL3$,.$//,1(13$/9(/(9$<03b5,67g9$6788//,1(13$,.$//,1(13$/9(/(9$<03b5,67g9$6788//,1(1 Heikkari SXK  )D[  .DXSSDQXPPHQWLH1XUPLMlUYL.DXSSDQXPPHQWLH1XUPLMlUYL DVLDNDVSDODXWH#QXUPLMDUYHQVDKNRISXK  )D[  SXK  )D[  L ZZZQXUPLMDUYHQVDKNRIDVLDNDVSDODXWH#QXUPLMDUYHQVDKNRIDVLDNDVSDODXWH#QXUPLMDUYHQVDKNRINEW HOLLAND L LL ZZZQXUPLMDUYHQVDKNRIZZZQXUPLMDUYHQVDKNRILL –NEW NEWTRAKTORIT HOLLANDHOLLAND –– –PUIMURIT TRAKTORITTRAKTORIT –– PUIMURITPUIMURIT NEW HOLLAND JA GASE IH Tilipalvelu VARAOSATNEWNEW HOLLANDHOLLAND JA TARVIKKEET JAJA GASEGASE IHIH P. Niinikoski Oy VARAOSATVARAOSAT JAJA TARVIKKEET TARVIKKEET uusimaa PERTTULAN Keskustie 4, 01900 Nurmijärvi IlvesvuorenkatuPERTTULANPERTTULAN 5 B, Kauppanummentie 2, 01900 Nurmijärvi SARA-TUOTELogo OY / käyttöELINTARVIKEKIOSKI01900 Nurmijärvi Puhelin 020 522 4200 NURMIJÄRVI VIRKKALA Kuonomäentie 1, 01800 Klaukkala SARA-TUOTESARA-TUOTE OYOY ELINTARVIKEKIOSKIELINTARVIKEKIOSKIPuh. 010 231 0780 Faksi 020 522 4210 KuusimäentieNURMIJÄRVINURMIJÄRVI 1 VirkkalantieVIRKKALAVIRKKALA 2 NURMIJÄRVI 09 - 250 8002 Puh. 276 1105 Avoinna: mawww.lahitapiola.fi 9.00-17.00, ti-pe 9.00-16.00. 09-250KuusimäentieKuusimäentie 8002 1 1 019-346VirkkalantieVirkkalantie 100 2 2 NURMIJÄRVIVIRKKALANURMIJÄRVI 019 0909 - 346 -- 250250 100 80028002 Puh.Puh. 276276 11051105 09-25009-250 8002 8002 019-346019-346 100 100 www.lahivakuutus.fi SISUSTAMMEVIRKKALAVIRKKALA 019019 -- 346346 100100 JA REMONTOIMMESISUSTAMMESISUSTAMME JAJA REMONTOIMMEREMONTOIMMEKOTISI. Tilitoimisto ENTISÖIMMEMaarakennusKOTISI.KOTISI. - KEITTIÖT AriluomaTTilitoimistoilitoimisto Oy ENTISÖIMMEENTISÖIMMEMaarakennusMaarakennus- KYLPYHUONEET-- KEITTIÖT KEITTIÖTSekä puuelementistä että molem- HUONEKALUSI. - KOMEROJÄRJESTELMÄT AriluomaAriluomaKeskustie 4 OyOy HUONEKALUSI.Elg Oy-- KYLPYHUONEET KYLPYHUONEETmista tunnusvaihtoehdoista Nuron mijärvi HUONEKALUSI.Tervetuloa! -- KOMEROJÄRJESTELMÄT KOMEROJÄRJESTELMÄT KeKeskskustieustie 44 ElgElg OyOyPUH.(09)olemassa 879 2840 mustavalkoiset versiot.Puh.NurNur 250mijämijä rv9595rvii APUTervetuloa!Tervetuloa! LÖYTYYPuh. 0400-212 502 Fax 250 9715 FAXPUH.(09)PUH.(09) (09)Niiden 879 879 879 2118 käyttö2840 2840 on kuitenkin sallittuPPuh.uh. 250 250 95959595 AMMATTILIIKKEESTÄAPU LÖYTYY [email protected] APU LÖYTYYPuh.Puh.0400-459 0400-2120400-212FAXFAX 252vain 502(09) 502(09) 879879sellaisissa 2118 2118 tapauksissa, www.ariluoma.fijolloinFFaxax 250250 97159715 AMMATTILIIKKEESTÄAMMATTILIIKKEESTÄ Liikekuja 1, Ostoskeskus [email protected]@ariluoma.fi 0400-4590400-45901800 väriversioiden 252252 Klaukkala käyttö on täysinTaloushallintoliiton jäsen Rajamäen Väri ja LiikekujaLiikekuja 1, 1, Ostoskeskus Ostoskeskus AAuktorisoituuktorisoitu Juuret syvällä [email protected]. Klaukkala Klaukkala TaTaloushallintoliitonloushallintoliiton jäsenjäsen RajamäenRajamäenSisustus VäriVäri jaja [email protected]@saunalahti.fiwww.futuro.fi 13 nurmijärveläisyydessä Keskusraitti,SisustusSisustus 05200 Rajamäki www.futuro.fiwww.futuro.fi 1313 ja katse tulevaisuudessa Keskusraitti,Keskusraitti,Puh. 2211540 05200 05200 Rajamäki Rajamäki Puh.Puh. 2211540 2211540 Avoinna: ma - pe 8.30 - 20.00 la 9 - 15 6 su ja pyhinä 11 - 15 66 Seitsemän Veljeksen apteekki Mahlamäentie 2, Nurmijärvi puh: 09-250 4085 www.seitsemanveljesta.fi Nettikauppa avoinna aina 2010www.lääkekaappisi.fi

Nurmijärven Kotiseutulehti 57 Klaneetti 2010 Nurmijärven Kotiseutulehti 59 Klaneetti 2015 NurmijärvenNurmijärven Kotiseutulehti Kotiseutulehti 5757 TaskutietoaKlaneettiKlaneetti 2010 2010

NurmijärveltäPuh. 09-276 6730 www.nla.fi

Lähivakuutusyhdistys Keski-Uusimaa Keskustie 4 01900 Nurmijärvi Puhelin 020 522 4204,

Klaukkalantie 63 01800 Klaukkala Puhelin 020 522 4215

Lammin Säästöpankki Kauppanummentie 2 01900 Nurmijärvi www.nurmijärvi. Puhelin 010 441 7080

Klaukkalantie 63 01800 Klaukkala Puhelin 010 441 7060 tilastoesiteSUOMI2010.indd 1 14.6.2010 14:57:30

Nurmijärven Kotiseutulehti 59 Klaneetti 2010 Mummon Kammari toiminta Nurmijärvellä täytti syyskuussa 20 vuotta. Alussa oli puhelinosake ja kiikkustuoli, sitten löytyi tila, aikoinaan Ruotsista Mannerheimin lastensuojeluliiton kautta lahjoituksena sodan jälkeen saadusta ja pitkään Kirkon- kylän neuvolana toimineesta rakennuksesta. Lintukodon nimen saanut tila siunattiin käyttöön 1.10.1995. Siunauspuhees- saan kirkkoherra Jukka Iso-Herttua palautti mieliin Jeesuksen sanat, että missä kaksi tai kolme on koolla hänen nimessään, siellä Hän on heidän keskellään ja jatkoi:”Jakaessamme elämän toisten kanssa, aloitamme uuden polun kohti uusia mahdollisuuksia.” Kuvassa ovella avausnauhan leikkaajia Kirsti Launialaa ja Leena Kaarnia ovat vastassa diakonissa Anja Tolvanen ja Eero Peltonen. Nykyinen toiminta Ystävyyden Kammarissa (Keskustie 2) jatkaa samoilla linjoilla, ovet ovat auki kahdesti viikossa kaikkien tulla.

www.nurmijarvenseurakunta.fi