UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA x | 2010

Nurmijärven liikenneturvallisuus‐ suunnitelma

Mahdollinen alaotsikko

Tekijän nimi Mahdollisen toisen tekijän nimi

Helsinki 2010

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Uudenmaan elinkeino‐,liikenne‐ ja ympäristökeskuksen julkaisuja X | 200X 1

(Huom. tämän sekä kansilehden alareunassa on "näkymätön" laatikko, joka peittää alatunnisteen. Älä poista niitä!)

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA X | 2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kannen taitto: xxxxxxxxxxx Kannen kuva: xxxxxxxxx

Paino, paikkakunta, 2010 (tämä rivi pois, jos julkaisu on vain sähköisessä muodossa)

Julkaisu on saatavana myös internetistä: http://www.ely-keskus.fi/uusimaa/julkaisut

ISSN xxxxxxxxxx (painettu) (tämä rivi pois, jos julkaisu on vain sähköisessä muodossa) ISBN xxxxxxxxxx (painettu) (tämä rivi pois, jos julkaisu on vain sähköisessä muodossa) ISSN xxxxxxxxxx (verkkojulkaisu) ISBN xxxxxxxxxx (verkkojulkaisu)

2 Uudenmaan elinkeino‐, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X | 200X SISÄLLYS

1 Lähtökohdat ...... 5 1.1 Taustaa ...... 5 1.2 Suunnittelualue ...... 6 1.2.1 Liikenneverkko ...... 6 1.2.2 Nopeusrajoitusjärjestelmä ...... 7 1.2.3 Alue‐ ja yhdyskuntarakenne (sis. väestönkehitys) ...... 8 1.2.4 Toiminnot (palvelut, työpaikat, koulut yms) ...... 8 1.3 Aikaisemmat selvitykset ja suunnitelmat ...... 9 2 Liikenneturvallisuus ja liikkuminen ...... 10 2.1 Onnettomuusanalyysi ...... 10 2.1.1 Yleistä onnettomuuksien tilastoinnista ...... 10 2.1.2 Nurmijärven onnettomuustilastot ...... 10 2.1.3 Onnettomuuskustannukset ...... 14 2.1.4 Yhteenveto ...... 16 2.2 Asukaskysely ...... 16 2.2.1 Yleistä ...... 16 2.2.2 Liikkumistottumukset ...... 17 2.2.3 Turvavälineiden käyttäminen ...... 20 2.2.4 Liikenneturvallisuuden kehittämistarpeet ...... 20 2.3 Liikkumisen kehittämistarpeet ...... 23 2.3.1 Kevyt liikenne...... 23 2.3.2 Joukkoliikenne ...... 23 2.3.3 Ajoneuvoliikenne ...... 27 2.4 Liikenneturvallisuuden vaaranpaikat ...... 27 3 Tavoitteet ...... 29 3.1 Valtakunnallinen liikenneturvallisuussuunnitelma ...... 29 3.2 Etelä‐Suomen liikenneturvallisuustavoitteet ...... 30 3.3 Tavoitteet Nurmijärvellä ...... 30 3.3.1 Toiminnalliset teemat ...... 30 3.3.2 Henkilövahinko‐onnettomuuksien vähentäminen ...... 30 4 Kasvatus‐, valistus‐ ja tiedotussuunnitelma ...... 31 4.1 Kasvatus‐, valistus‐ ja tiedotustyön kehittäminen ...... 31 4.1.1 Kehittämisprosessi ...... 31 4.1.2 Nykytila ...... 31 4.1.3 Yhteistyön organisoiminen ...... 31 4.1.4 Liikenneturvallisuustoimija kunnan tukena ...... 32 4.2 Toimintamalli ...... 33 4.2.1 Yleistä ...... 33 4.2.2 Vuositeemat ...... 33 4.2.3 Vuotuinen liikenneturvallisuustyöryhmän toimintasuunnitelma ..... 34 4.2.4 Hallintokuntien toimintasuunnitelmat ...... 35 4.3 Toteutus ja seuranta ...... 36 5 Liikenneympäristön kehittämissuunnitelma ...... 37 5.1 Yleistä ...... 37 5.2 Kestävän ja turvallisen liikkumisen edistäminen ...... 37

Uudenmaan elinkeino‐,liikenne‐ ja ympäristökeskuksen julkaisuja X | 200X 3 5.3 Yhteenveto kehittämistoimenpiteistä ...... 37 5.4 Kustannukset ja vaikutukset ...... 37 5.5 Jatkotoimenpiteet ja seuranta ...... 38 Lähteet ...... 39 Liitteet ...... 40

PIKALUKUOHJE

Päättäjät ja kunnan virkamiehet (tekninen toimiala) luku 2.1 Onnettomuusanalyysi luku 2.1.3 Onnettomuuskustannukset (sivu 14) luku 3.3 Tavoitteet Nurmijärvellä luku 3.3.2 Henkilövahinko-onnettomuuksien vähentäminen (sivu 30) luku 4.1 Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyön kehittäminen luku 4.1.3 Yhteistyön organisoiminen (sivu 31) luku 5.3 Yhteenveto kehittämistoimenpiteistä (sivu 37) luku 5.4 Kustannukset ja vaikutukset (sivu 37) liite x Liikenneympäristön toimenpideohjelma ja kustannukset

Kunnan virkamiehet (muut hallintokunnat / toimialat) luku 4.1 Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyön kehittäminen luku 4.1.3 Yhteistyön organisoiminen (sivu 31) luku 4.2 Toimintamalli luku 4.2.2 Vuositeemat (sivu 33) luku 4.2.3 Vuotuinen liikenneturvallisuustyöryhmän toimintasuunnitelma (sivu 34) luku 4.2.4 Hallintokuntien toimintasuunnitelmat (sivu 35) luku 4.3 Toteutus ja seuranta (sivu Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.) luku 5.3 Yhteenveto kehittämistoimenpiteistä (sivu 37) luku 5.5 Jatkotoimenpiteet ja seuranta (sivu 38)

4 Uudenmaan elinkeino‐, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X | 200X 1 Lähtökohdat

1.1 Taustaa

Liikenneturvallisuussuunnitelmatyön tavoitteena on ollut laatia toteutusmahdolli‐ suuksiltaan realistinen, mutta sopivasti toimintaa ohjaava suunnitelma liikenne‐ turvallisuuden parantamiseksi. Suunnitelma sisältää kunnan liikenneturvallisuus‐ tilanteen analyysin, liikennejärjestelyjen parantamissuunnitelman sekä liikenne‐ turvallisuustyön toimintasuunnitelman (koulutus‐, valistus‐ ja tiedotustyön suun‐ nitelman). Liikenneturvallisuussuunnitelma tulee olemaan usean vuoden aikana työkalu kunnan, ELY‐keskuksen ja yhteistyötahojen liikenneturvallisuustyölle mm. organisaatioiden toiminnassa ja ohjelmointityössä.

Keskeisten Tavoitteiden Liikenneturval‐ Liikennetur‐ ongelmien asettaminen lisuuden paran‐ vallisuustyön määrittäminen liikenneturvalli‐ taminen toteutuminen suustyölle ja seuranta Tehtävän mää‐ ‐ määrälliset ‐ Liikenneym‐ rittely ja toi‐ ‐ toiminnalliset päristön turval‐ Æ Æ Æ mintasuunni‐ lisuussuunnitte‐ telman laatimi‐ lu nen ‐ KVT‐ Nykytila‐ ja suunnitelma ongelma‐ analyysi Kuva 1. Liikenneturvallisuussuunnitelmaprosessi.

Lähtötietojen ja ongelma‐analyysin perusteella on asetettu liikenneturvalli‐ suustyön toiminnalliset ja määrälliset tavoitteet. Lisäksi on määritelty parantamis‐ keinot ja laadittu toimenpideohjelma sekä arvioitu toimenpiteiden vaikutukset. Fyysisen ympäristön liikenneturvallisuusongelmien ohella on kiinnitetty huomiota myös esteettömyyden kehittämiseen etenkin taajama‐alueilla. Suunnittelualueelle on luotu työn aikana yhdessä hallintokuntien ja yhteistyö‐ tahojen (ELY‐keskus, Liikenneturva, poliisi ym.) kanssa liikenneturvallisuustyön toimintamalli, jonka avulla liikenneturvallisuus integroidaan eri hallintokuntien ja sidosryhmien toimintaan. Kuntaan on perustettu eri hallintokunnista ja sidosryh‐ mien edustajista koostuva liikenneturvallisuusryhmä. Ryhmän toimintaa tuke‐ maan on koottu toimintasuunnitelmat, jotka sisältävät eri hallintokuntien omia sekä yhteistyössä tehtäviä toimenpiteitä. Toimintasuunnitelmien tavoitteena on lisätä liikenneturvallisuustyön jatkuvuutta ja arvostusta sekä liittää liikenneturval‐ lisuusajattelu osaksi eri hallintokuntien jokapäiväistä toimintaa. Liikenneturvallisuussuunnitelman toteuttamisen ja työn jatkuvuuden varmis‐ tamiseksi on liikenneturvallisuustyölle laadittu seurantaohjelma. Liikenneturvalli‐ suusryhmä tulee seuraamaan suunnitelman toteutumista.

Tavoitteena on pitkäjänteinen liikenneturvallisuustyö!

Uudenmaan elinkeino‐,liikenne‐ ja ympäristökeskuksen julkaisuja X | 200X 5 1.2 Suunnittelualue

1.2.1 Liikenneverkko Liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen kohdealueena on ollut Uudenmaan maakunnassa sijaitseva Nurmijärven kunta. Kunnan lähes 40 000 asukkaasta yli 75 % asuu kunnan kolmessa suuressa taajamassa; Kirkonkylässä, Klaukkalassa ja Rajamäellä. Nurmijärven pinta‐ala vesialueet mukaan lukien on 367 km2, ja sen naapurikuntia ovat Espoo, Vantaa, Tuusula, Hyvinkää ja Vihti. Suunnittelualueella on kaksi valtatietä ja yksi kantatie sekä lukuisia alempi‐ luokkaisia teitä. Valtatie 3 halkoo Nurmijärveä pohjois‐etelä‐suunnassa ja valtatie 25 sijoittuu kunnan luoteis‐ ja pohjoisosiin. Kantatie 45 puolestaan sijoittuu kunnan koillisosiin. Seututie‐tasoisia maanteitä on kunnan alueella kolme. Maantie 132 kulkee Klaukkalan, Perttulan ja Röykän läpi Vihdin puolelle. Hämeenlinnantie, mt 130, kulkee nykyisen valtatien 3 rinnalla. Lisäksi mt 139 sijoittuu Tuusulan ja Nurmijärven välille. Maantie‐ ja katuverkon lisäksi Nurmijärven kautta kulkee myös raideyhteys Karjaalta Hyvinkäälle. Suunnittelualue ja sen maantieverkko on esitetty oheisessa kuvassa.

Kuva 2. Suunnittelualue

6 Uudenmaan elinkeino‐, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X | 200X Oheisessa kuvassa on esitetty Nurmijärven maantieverkon liikennemäärät (keskimääräinen vuorokausiliikenne, ajoneuvoa/vuorokausi). Nurmijärvellä lii‐ kennemäärä ylittää 12 000 ajoneuvoa vuorokaudessa kahdella maantiellä, jotka ovat valtatie 3 koko matkaltaan sekä Klaukkalantie (mt 132) Vantaan rajalta Kirk‐ kotien liittymään Klaukkalan taajamassa. Liikennemäärä on korkea Klaukkalan‐ tiellä myös Kirkkotien liittymän pohjoispuolelta Perttulan suuntaan mentäessä (noin 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa). Liikennemäärät ovat lisäksi korkeita valta‐ tiellä 25, kantatiellä 45 sekä Nurmijärven kirkonkylän kautta kulkevalla maantiellä 1311 (Helsingintie).

Kuva 3. Maantieverkon liikennemäärät Nurmijärvellä.

1.2.2 Nopeusrajoitusjärjestelmä Nopeusrajoituksia 120 ja 100 km/h on Nurmijärvellä valtateillä 3 ja 25. Seututeillä on yleisimmin nopeusrajoitus 80 km/h. Alemmalla tieverkolla on nopeusrajoitus 80, 60 tai 50 km/h tai voimassa on yleisrajoitus. Nopeusrajoitus 70 km/h on asetettu eräille tieosuuksille kantatiellä 45 Nukarissa, maantiellä 1311 (Helsingintie) kir‐ konkylän itäpuolella sekä paikallistien 11475 (Siippoontie) alkuosassa Palojoen

Uudenmaan elinkeino‐,liikenne‐ ja ympäristökeskuksen julkaisuja X | 200X 7 Metsäkylässä. Maantieverkolla nopeusrajoituksia 30 ja 40 km/h on Kirkkotiellä (pt 11423) Klaukkalassa. Nurmijärven maantieverkon nopeusrajoitukset on esitetty oheisessa kuvassa.

Kuva 4. Maantieverkon nopeusrajoitukset Nurmijärvellä.

Kirkonkylässä katuverkon aluerajoituksena on enimmäkseen 40 km/h. Kir‐ konkylässä on myös 30 km/h ‐alueita, muun muassa Ihantolassa. Klaukkalassa katuverkon nopeusrajoitus on pääosin 30 km/h. Rajamäellä katuverkon nopeusra‐ joituksena on suurimmilta osin 40 km/h. (tarkistetaan ja tarkennetaan!)

1.2.3 Alue- ja yhdyskuntarakenne (sis. väestönkehitys) Täydentyy…

1.2.4 Toiminnot (palvelut, työpaikat, koulut yms) Täydentyy Pirjo Heilimolta saatavan toimintojen sijoittumiskartan perusteella, jossa kerrottu myös toimintojen muuttumisesta…

8 Uudenmaan elinkeino‐, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X | 200X 1.3 Aikaisemmat selvitykset ja suunnitelmat

Nurmijärvelle on laadittu vuonna 1982 tieverkko‐ ja liikenneturvallisuussuunni‐ telma, joka tarkistettiin vuonna 1996. Vuonna 2001 valmistui Nurmijärven kunnan liikenneturvallisuusselvitys, joka sisälsi liikenneympäristön parantamistoimenpi‐ teitä sekä liikenneturvallisuustyön kehittämistä. Selvityksessä painotettiin erityi‐ sesti koululaisten liikenneturvallisuuden parantamista. Nurmijärven kunnalle on samanaikaisesti liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen kanssa tehty Nurmijärven kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureittien suunnitelma 2010. Selvityksessä on koottu yhteen tiedot kunnan alueella olevista nykyisistä kevyen liikenteen väylistä ja ulkoilureiteistä (lenkkipolut, hiihtoladut, vaellusreitit yms.) sekä kartoitettu uudet väylä‐ ja reittitarpeet. Edellä mainittujen lisäksi muut lähtötietoina käytetyt selvitykset ja suunnitel‐ mat on mainittu raportin lähdeluettelossa.

Uudenmaan elinkeino‐,liikenne‐ ja ympäristökeskuksen julkaisuja X | 200X 9 2 Liikenneturvallisuus ja liikkuminen

2.1 Onnettomuusanalyysi

2.1.1 Yleistä onnettomuuksien tilastoinnista Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa sekä poliisiin tietoon tul‐ leiden että vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Tilas‐ tokeskus ylläpitää liikenneonnettomuustietokantaa poliisin onnettomuustietojen perusteella. Liikennevakuutuskeskuksessa toimiva Vakuutusyhtiöiden liikenne‐ turvallisuustoimikunta (VALT) sen sijaan kokoaa oman tilastonsa onnettomuuksis‐ ta, joista on maksettu korvausta liikennevakuutuksesta. Aineisto perustuu lähinnä vakuutuksenottajien antamiin tietoihin ja sisältää paljon tietoa lievistä omaisuus‐ vahinkoihin johtaneista onnettomuuksista. VALT:n tilastoissa onkin paljon sellai‐ sia aineelliseen vahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia, jotka eivät näy po‐ liisin tiedoissa. Eri vertailututkimuksissa on saatu toisistaan poikkeavia tuloksia siitä, kuinka suuri osa onnettomuuksista kirjautuu poliisin rekistereihin: kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet kirjataan poliisin rekistereihin, henkilövahin‐ ko‐onnettomuuksista kirjautuu vajaasta viidesosasta kahteen kolmasosaan ja ai‐ neellisista vahingoista alle kolmasosa. Tarkasteltaessa poliisin tietoon tulleissa liikenneonnettomuuksissa loukkaan‐ tuneiden määriä ja jakaumia tulee muistaa, että etenkin pyöräilijöiden ja jalankul‐ kijoiden keskinäisten onnettomuuksien ja niissä loukkaantuneiden henkilöiden määrä on todennäköisesti selvästi poliisin tilastoja suurempi. Esimerkin tilastova‐ jauksesta antaa Pohjois‐Kymenlaaksossa tehty selvitys, jossa verrattiin poliisin tietoon tulleita polkupyöräonnettomuuksien uhrimääriä erikoissairaanhoidon tapaturmatilastoihin. Selvityksessä todettiin, että vuoden aikana erikoissairaanhoi‐ toa sai 110 polkupyöräonnettomuuden uhria, kun samana ajanjaksona poliisin tietoon tuli 19 onnettomuutta, jossa osallisena oli polkupyörä. Tämän aineiston mukaan poliisin tietoon tulleissa onnettomuuksissa polkupyöräonnettomuuksien peittävyys olisi vain noin 20 prosenttia. Molemmissa tilastoissa olleita tapauksia oli alle 10. Eri selvitysten ja tilastojen vertailtavuuden ongelmien vuoksi onkin aina tärkeää mainita aineiston lähde. Liikenneviraston (ent. Tiehallinnon) onnettomuusrekisteri perustuu Tilasto‐ keskuksesta saatuihin tietoihin niistä onnettomuuksista, jotka ovat tulleet poliisin tietoon. Näissä tiedoissa on mukana sekä maanteillä että katuverkolla ja yksityis‐ teillä tapahtuneita onnettomuuksia. Liikennevirasto paikantaa maanteillä tapahtu‐ neet onnettomuudet. Liikenneviraston onnettomuusrekisterin tiedot poikkeavat Tilastokeskuksen aineistosta jonkin verran, mikä selittyy osin katuverkolla ja yksi‐ tyisteillä tapahtuneilla onnettomuuksilla.

2.1.2 Nurmijärven onnettomuustilastot Nurmijärvellä vuosina 1999‐2008 tapahtuneista onnettomuuksista laadittu onnet‐ tomuusanalyysi perustuu Liikenneviraston ja Tilastokeskuksen tilastotietoihin. Tilastokeskuksen tiedot ovat ajanjaksolta 1999‐2008 ja niiden avulla verrattiin Nurmijärven tilastoja Uudenmaan maakuntaan sekä koko Suomeen keskimäärin. Vuosina 2004‐2008 tapahtuneita onnettomuuksia tutkittiin tarkemmin ja tämä ana‐ lyysi perustuu Liikenneviraston tilastotietoihin. Nämä aineistot eroavat toisistaan, minkä vuoksi tietoja tarkasteltaessa tulee kiinnittää huomiota aineiston lähteeseen.

10 Uudenmaan elinkeino‐, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X | 200X Liikenneviraston onnettomuusrekisteristä poimittuun aineistoon vuosilta 2004‐2008 lisättiin yhden kuolemaan johtaneen onnettomuuden tiedot, jotka puut‐ tuivat aineistosta. Näin ollen Liikenneviraston aineistossa ovat mukana kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet sekä lähes kaikki loukkaantumiseen johta‐ neet onnettomuudet.

Onnettomuuksien kokonaismäärä Tilastokeskuksen aineisto sisältää yhteensä 1962 Nurmijärvellä tapahtunutta on‐ nettomuutta vuosilta 1999‐2008. Onnettomuuksista yhteensä 23 % johti henkilöva‐ hinkoihin. Seuraavassa kuvassa on esitetty onnettomuudet vuosittain. Onnetto‐ muuksien kokonaismäärä vähentyi vuodesta 1999 vuoteen 2006 ollen alimmillaan vuonna 2006. Tämän jälkeen onnettomuuksien lukumäärä kuitenkin selvästi kas‐ voi kahtena seuraavana vuonna. Eniten onnettomuuksia kuluneen kymmenen vuoden aikana tapahtui vuonna 2008.

Onnettomuudet vuosina 1999-2008

2008

2007

2006

2005

2004

2003

2002

2001

2000

1999

- 25 50 75 100 125 150 175 200 225 250 Lkm

Kuolemaan johtanut Loukkaantumiseen johtanut Omaisuusvahinkoon johtanut

Kuva 5. Nurmijärvellä vuosina 1999-2008 tapahtuneet onnettomuudet. (Lähde: Tilastokeskus)

Seuraavassa kuvassa on verrattu keskenään Nurmijärvellä, Uudellamaalla ja koko Suomessa tapahtuneita henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Onnet‐ tomuuksien vuosittaiset lukumäärät on suhteutettu asukaslukuun kullakin alueel‐ la, mikä mahdollistaa niiden keskinäisen vertailun. Nurmijärven pienemmän ha‐ vaintomäärän vuoksi kunnan tilastokäyrässä on maakuntaa ja koko maata jyr‐ kemmät vaihtelut. Nurmijärvellä tapahtui useana vuonna enemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kuin Uudellamaalla keskimäärin. Vain vuosina 2000 ja 2004 Nur‐ mijärvellä tapahtui selvästi Uudenmaan keskiarvoa vähemmän onnettomuuksia. Koko maahan verrattuna yhteensä viitenä vuotena Nurmijärvellä tapahtui koko maan keskiarvoa vähemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Ohei‐ sen kuvan mukaisesti Uudellamaalla tapahtui koko Suomen tasoon nähden vä‐ hemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia 2000‐luvulla.

Uudenmaan elinkeino‐,liikenne‐ ja ympäristökeskuksen julkaisuja X | 200X 11 Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet vuosina 1999-2008

2.00

1.80

1.60

1.40

1.20

1.00

onnettomuutta / asukasta / 1000 onnettomuutta 0.80

0.60 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Nurmijärvi Uusimaa Koko maa

Kuva 6. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet asukaslukuun suhteutettuna Nurmijärvellä, Uudellamaalla ja koko Suomessa vuosina 1999-2008. (Lähde: Tilastokeskus)

Onnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet kulkumuodoittain Nurmijärvellä tapahtuneissa liikenneonnettomuuksissa kuoli tai loukkaantui enemmän ihmisiä kuin maakunnassa tai koko Suomessa keskimäärin vuosina 1999‐2008. Vain vuosina 2000, 2004 ja 2005 Nurmijärvellä oli liikenneonnettomuuk‐ sien uhreja Uudenmaan keskiarvoa vähemmän. Kulkumuodoittain tarkasteltuna havaittiin, että Nurmijärvellä kuoli tai loukkaantui Uudenmaan ja koko maan kes‐ kiarvoa vähemmän jalankulkijoita ja polkupyöräilijöitä (kuva X). Muiden kulku‐ muotojen osalta tilanne oli kuitenkin päinvastainen. Sekä mopolla ja moottoripyö‐ rällä että henkilöautolla liikkuneita kuoli tai loukkaantui Nurmijärvellä enemmän kuin maakunnassa tai koko maassa keskimäärin. Kaikkien kulkumuotojen vertai‐ lussa Nurmijärven tilanne oli Uudenmaan ja koko Suomen tasoa synkempi.

Onnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet kulkumuodoittain vuosina 1999-2008

1.80

1.60

1.40

1.20

1.00

0.80

0.60

henkilöä / 1000 asukasta 1000 / henkilöä 0.40

0.20

- Jalankulkija Polkupyörä Mopo Moottoripyörä Henkilöauto Henkilöauto Kaikki (kuljettaja) (matkustaja) kulkumuodot

Nurmijärvi Uusimaa Koko maa

Kuva 7. Onnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet kulkumuodoittain asukaslukuun suhteutettuna Nurmijärvellä, Uudellamaalla ja koko Suomessa vuosina 1999-2008. (Lähde: Tilastokeskus)

12 Uudenmaan elinkeino‐, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X | 200X Onnettomuusluokat Liikenneviraston onnettomuusrekisteristä poimittu aineisto sisältää yhteensä 936 onnettomuutta, jotka tapahtuivat Nurmijärvellä vuosina 2004‐2008. Onnettomuus‐ luokittain tarkasteltuna suurin osa Nurmijärvellä tapahtuneista onnettomuuksista oli peuraonnettomuuksia (yhteensä 336 onnettomuutta). Hirvieläinonnettomuuk‐ sia oli kaiken kaikkiaan yli 400 kappaletta, mikä oli 44 % kaikista onnettomuuksis‐ ta. Erityisesti peuraonnettomuudet olivat kuitenkin seuraukseltaan lieviä. Hir‐ vieläinonnettomuuksista alle 4 % johti henkilövahinkoihin. Kokonaismäärältään toiseksi eniten oli yksittäisonnettomuuksia (147 onnet‐ tomuutta). Näistä suurin osa (noin 90 %) oli tieltä suistumisia. Yksittäisonnetto‐ muudet olivat seurauksiltaan melko vakavia, sillä yli kolmannes niistä johti henki‐ lövahinkoon. Jalankulkija‐ ja polkupyöräonnettomuuksia oli vähän, mutta mope‐ dionnettomuuksien määrä ylitti muun muassa kääntymis‐, ohitus‐ kohtaamis‐ ja peräänajo‐onnettomuudet. Kevyen liikenteen onnettomuuksissa seuraukset olivat usein vakavia. Noin 75 % jalankulkija‐, polkupyörä‐ ja mopedionnettomuuksista johti henkilövahinkoon. Seuraavassa kuvassa on esitetty vuosien 2004‐2008 onnet‐ tomuudet onnettomuusluokittain. Yhteensä 160 tapauksesta ei ole tiedossa onnet‐ tomuusluokkaa.

Onnettomuudet onnettomuusluokittain vuosina 2004-2008

Yksittäisonnettomuus

Kääntymisonnettomuus

Ohitusonnettomuus

Risteämisonnettomuus

Kohtaamisonnettomuus

Peräänajo-onnettomuus

Mopedionnettomuus

Polkupyöräonnettomuus

Jalankulkijaonnettomuus

Hirvionnettomuus

Peuraonnettomuus 336 Muu eläinonnettomuus

Muu onnettomuus

Ei tiedossa

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 Lkm Kuolemaan johtanut Loukkaantumiseen johtanut Omaisuusvahinkoon johtanut

Kuva 8. Onnettomuudet onnettomuusluokittain Nurmijärvellä vuosina 2004-2008. (Lähde: Liikenne- virasto)

Onnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet (Liikenneviraston aineisto) Liikenneviraston onnettomuusrekisterin tietojen mukaan Nurmijärvellä vuosina 2004‐2008 tapahtuneissa liikenneonnettomuuksissa oli osallisena noin 1560 henki‐ löä. Heistä 10 (1 %) kuoli ja noin 250 (16 %) loukkaantui. Yli 1100 henkilöä joutui onnettomuuteen, mutta ei kärsinyt henkilövahinkoa. Seuraavassa kuvassa on esitetty onnettomuuteen joutuneiden henkilöiden ikä‐ jakauma. Eniten onnettomuuksia tapahtui 18‐19 –vuotiaille. Yhteensä 82 tämän ikäistä nurmijärveläistä oli osallisena liikenneonnettomuudessa vuosina 2004‐2008

Uudenmaan elinkeino‐,liikenne‐ ja ympäristökeskuksen julkaisuja X | 200X 13 ja heistä noin 20 loukkaantui. Nämä ikäryhmät, juuri ajokortin saaneet nuoret ai‐ kuiset, ovat liikenneonnettomuustilastoissa yleensä kärjessä myös muissa kunnis‐ sa, joten Nurmijärvellä tilanne ei ole sikäli poikkeava.

Onnettomuuteen joutuneet ikäryhmittäin vuosina 2004-2008

45

40

35

30

25 henkilöä 20

15

10

5

0 0246810121416182022242628303234363840424446485052545658606264666870727476788082848688 ikä (vuotta) Kuollut Loukkaantunut Omaisuusvahinko Vakavuus ei tiedossa Kuva 9. Onnettomuuteen joutuneet henkilöt ikäryhmittäin Nurmijärvellä vuosina 2004-2008. (Lähde: Liikennevirasto)

Erityisen huolestuttavaa Nurmijärvellä on 15‐vuotiaiden ikäryhmä, jolle ta‐ pahtui huomattavan paljon onnettomuuksia. Lisäksi näistä hyvin merkittävä osa johti henkilövahinkoon. Yhteensä 35 15‐vuotiasta oli osallisena liikenneonnetto‐ muudessa ja heistä noin 20 loukkaantui. Myös 16‐vuotiaiden ikäryhmään kuuluvia joutui valitettavan usein onnettomuuteen, sillä yhteensä 26 16‐vuotiasta oli osalli‐ sena liikenneonnettomuudessa. Heistä lähes 20 loukkaantui ja 1 kuoli. 15‐ ja 16‐vuotiaiden onnettomuusluvut ovat selvästi synkistyneet viime vuosi‐ en aikana, mikä selittyy mopojen, skoottereiden ja mopoautojen lisääntymisenä. Edellisellä viiden vuoden jaksolla (vuosina 1999‐2003) 15‐ ja 16‐vuotiaita oli osalli‐ sena onnettomuuksissa hieman yli 30, joten onnettomuuteen joutuneiden määrä on lähes kaksinkertaistunut.

Päihteet Liikenneviraston onnettomuusaineiston mukaan yhteensä 78 onnettomuuteen joutunutta ajoneuvon kuljettajaa oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Heistä suu‐ rimmalla osalla (72 henkilöä) veren alkoholipitoisuus oli yli 0,5 promillea, mikä ylittää rattijuopumusrajan. Törkeän rattijuopumuksen rajan (1,2 promillea) ylitti peräti 56 kuljettajaa. Alkoholin vaikutuksen alaisena olleista kuljettajista 72 % oli miehiä ja 26 % naisia, lisäksi kuljettajan sukupuolta ei oltu kirjattu 3 %:ssa tapauk‐ sissa. Rattijuoppojen lisäksi yhteensä 15 kuljettajaa oli tai epäiltiin olleen huumei‐ den tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena.

2.1.3 Onnettomuuskustannukset Onnettomuuskustannuksilla pyritään kuvaamaan tieliikenteessä tapahtuvien on‐ nettomuuksien taloudellisia vaikutuksia valtakunnan ja kuntien tasolla. Onnetto‐ muuskustannuksiin sisältyvät sekä onnettomuuden aineelliset vahingot että uhrien hyvinvoinnille koituneet aineettomat menetykset.

14 Uudenmaan elinkeino‐, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X | 200X Tieliikenteen onnettomuuskustannukset määritetään onnettomuuksien yksik‐ kökustannuksien perusteella (lähde: Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005). Nykyisin liikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset ovat kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa 2 205 000 €, loukkaantumiseen johtaneissa onnetto‐ muuksissa 330 000 € ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa 2 700 €. (tarkistetaan!) Tilastokeskuksen onnettomuusaineiston tietojen ja edellä mainittujen yksikkö‐ kustannusten perusteella laskettuna Nurmijärvellä tapahtuneista liikenneonnetto‐ muuksista on aiheutunut vuosittain keskimäärin 18,7 miljoonan euron kustannuk‐ set. Kunnan osuudeksi onnettomuuskustannuksista on arvioitu erityyppisissä onnettomuuksissa noin 15–20 %. Tämän mukaisesti Nurmijärven kunnan osuus onnettomuuskustannuksista on noin 3,3 miljoonaa euroa. Onnettomuuksien taloudelliset menetykset koostuvat seuraavista osatekijöis‐ tä: • sairaanhoito, sosiaaliapu, lääkkeet 15 % • tuotannon menetys 35 % • aineelliset vahingot 40 % • hallintokulut 10 % Onnettomuuskustannusten yksikkökustannuksia on pyrkinyt tarkemmin määrittämään Valmixa Oy, joka on tutkinut valtakunnallisesti liikennevahinkojen kuntakohtaisia kustannuksia vuonna 2006. Selvityksessä tutkittiin neljää erilaista onnettomuustapausta Lohjalla, Mäntsälässä ja Siuntiossa. Onnettomuuksien kus‐ tannukset laskettiin soveltaen kuntien tilinpäätöstietoja vuodelta 2004. Onnetto‐ muustapaukset olivat seuraavat:

A. Koululaisen (10 v.) vakava loukkaantuminen pyöräilyonnettomuudessa, jonka seurauksena on liikuntavammasta aiheutuva invaliditeetti (75 %). B. Nuoren (20 v.) kuljettajan kuolema ulosajossa kaiteen läpi taajama‐ alueella. C. Ikäihmisen (70 v.) vammautuminen jalankulkijana auton töytäisemänä, jonka seurauksena invaliditeetti (60 %). D. Nelilapsisen perheen huoltajan (35 v.) kuolema nokkakolarissa.

Selvityksen laskentatuloksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että kuntakoh‐ taisten käyttömenojen laskelmiin ei sisälly valtionosuuksia. Laskentatuloksia voi‐ daan näin ollen pitää hyvin todellisina kuntakohtaisina taloudellisina menetyksi‐ nä. Esimerkkikuntien onnettomuuskustannukset ovat hyvin yhtenevät, joten tulos‐ ten keskiarvoja voidaan pitää suuntaa‐antavina arvioina muidenkin kuntien onnet‐ tomuusmenoista. Valmixa Oy:n määrittämät onnettomuuskustannukset on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 1 Valmixa Oy:n määrittelemät eri onnettomuustapausten keskimääräiset kustannukset (Lähde: Valmixa Oy, Liikennevahinkojen kuntakohtaiset kustannukset).

Onnettomuus- Lohja Mäntsälä Siuntio Keskiarvo tapaus A 221 380 € 224 243 € 227 055 € 224 000 € B 142 571 € 124 649 € 150 254 € 139 000 € C 29 422 € 29 326 € 31 494 € 30 000 € D 205 022 € 183 525 € 217 220 € 202 000 €

Uudenmaan elinkeino‐,liikenne‐ ja ympäristökeskuksen julkaisuja X | 200X 15 2.1.4 Yhteenveto Onnettomuusanalyysin perusteella havaittiin, että liikenneturvallisuuden tila on Nurmijärvellä hieman Uudenmaan ja koko Suomen keskiarvoa heikompi. Tarkas‐ tellun Tilastokeskuksen onnettomuusaineiston mukaan Nurmijärvellä tapahtui useana vuonna enemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kuin Uu‐ dellamaalla tai koko Suomessa keskimäärin. Nurmijärvellä tapahtuneissa liikenne‐ onnettomuuksissa myös kuoli tai loukkaantui enemmän ihmisiä kuin maakunnas‐ sa tai koko maassa keskimäärin vuosina 1999‐2008. Kulkumuodoittain tarkasteltuna havaittiin, että Nurmijärvellä tapahtuneissa onnettomuuksissa kuoli tai loukkaantui Uudenmaan ja koko maan keskiarvoa vähemmän jalankulkijoita ja polkupyöräilijöitä. Kaikkien muiden kulkumuotojen osalta tilanne oli kuitenkin päinvastainen. Kulkumuotoja sekä onnettomuuksissa osallisina olleita henkilöitä tarkasteltaessa esiin nousi mopoilun turvallisuus Nur‐ mijärvellä. 15‐16 ‐vuotiaiden määrä onnettomuustilastoissa on selvästi kasvanut viime vuosina, mikä selittyy suurimmaksi osaksi mopojen, skoottereiden ja mopo‐ autojen lisääntymisenä. Onnettomuusluokittain tarkasteltuna havaittiin hirvieläinonnettomuuksien osuuden olevan merkittävä. Tämä näkyi myös onnettomuuksien ajankohtia selvi‐ tettäessä, sillä suurin osa onnettomuuksista tapahtui syksyllä. Hirvieläinonnetto‐ muuksien, erityisesti peuraonnettomuuksien seuraukset ovat kuitenkin pääsään‐ töisesti melko lieviä. Yhteenveto Nurmijärvellä tapahtuneiden onnettomuuksien analyysista voi‐ daan todeta, että tärkeimpänä liikenneturvallisuuden parantamiskohteena ovat tällä hetkellä mopolla, skootterilla ja mopoautolla liikkuvat nuoret. Lisäksi huo‐ miota tulisi kiinnittää alueella tapahtuneisiin lukuisiin hirvieläinonnettomuuksiin. Muilta osin analyysissa ei selvästi noussut esiin erityisiä jonkin liikenteen tai liik‐ kujien osa‐alueen liikenneturvallisuuden parantamiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

2.2 Asukaskysely

2.2.1 Yleistä Liikenneturvallisuussuunnitelman laatimiseen liittyvä asukaskysely järjestettiin 7.10.‐13.11.2009 välisenä aikana. Kyselyyn oli mahdollista vastata sähköisellä kyse‐ lylomakkeella internetissä tai täyttämällä lomake kirjallisesti. Paperilomakkeita sekä tietoa kyselystä toimitettiin kirjastoihin, kunnantalolle, yhteispalvelupistee‐ seen, Matkahuoltoon, koulujen rehtoreille sekä autokouluille. Kyselystä tiedotettiin kunnan ja Tiehallinnon internet‐sivuilla. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1091 henkilöä. Heistä 1017 vastasi sähköisellä lo‐ makkeella internetin kautta ja 74 palautti paperilomakkeen. Yhteensä 35 vastaaja palautti sähköisen lomakkeen tyhjänä, minkä vuoksi nämä vastaukset hylättiin. Tulosten analysoinnissa oli siten mukana yhteensä 1056 hyväksyttyä vastausta. Tämä on hieman alle 3 % Nurmijärven asukasmäärästä. Postinumeroalueittain tarkasteltuna eniten vastauksia (26 %) saatiin Nurmi‐ järven kirkonkylän alueelta (postinumero 01900). Myös Klaukkalassa (13 %) ja Rajamäellä (10 %) asuvien osuus kaikista vastaajista oli merkittävä. Vastaajista 64 % oli naisia ja 36 % miehiä, ja vastaajien keski‐ikä oli noin 40 vuotta. Suurin osa vastaajista oli 26‐44 ‐vuotiaita (63 %). Myös 45‐64 ‐vuotiaiden osuus oli merkittävä (27 %). Sen sijaan nuorten ja nuorten aikuisten osuus vastaajista oli hyvin pieni, sillä kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan vain 19 15‐25 ‐vuotiasta. Myös yli 64‐ vuotiaiden osuus oli vähäinen, ja heitä oli kyselyyn osallistuneista vain 21.

16 Uudenmaan elinkeino‐, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X | 200X Suurin osa vastaajista ilmoitti, että heillä on ajokortti (92 %) sekä toimiva pol‐ kupyörä käytettävissään (91 %). Sen sijaan voimassaolevan joukkoliikenteen näyt‐ tö‐, sarja‐ tai kausilipun ilmoitti omistavansa vain noin 15 % vastaajista. Kyselyyn osallistuneilta tiedusteltiin lisäksi työsuhdeauton tai työsuhdematkalipun käyttöä. Yhteensä 11 % vastaajista ilmoitti ajavansa työsuhdeautolla, kun taas työsuhdelip‐ pu oli käytössä vain noin prosentilla vastaajista. Lähes kaikki vastaajat asuivat autollisessa taloudessa. Vain noin prosentti vas‐ taajista ilmoitti, ettei kotitalouden vakituisessa käytössä ole yhtään henkilöautoa. Suurin osa vastaajista (66 %) asui kahden auton taloudessa. Taustatietona vastaajilta kysyttiin lisäksi mitkä tekijät ovat vaikuttaneet nykyi‐ sen asuinpaikan valintaan. Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vastaus‐ vaihtoehto. Merkittävimmäksi syyksi nousi alueen lapsiystävällisyys, jonka yli puolet vastaajista mainitsi syyksi nykyisen asuinpaikan valintaan. Toiseksi merkit‐ tävimpänä syynä pidettiin asumisen hintatasoa (45 % vastaajista) ja kolmanneksi eniten korostettiin ympäristön viihtyisyyttä, rauhallisuutta, ja luonnonläheisyyttä (43 % vastaajista).

2.2.2 Liikkumistottumukset Asukaskyselyn tuloksesta kävi ilmi, että vastaajat tekivät työ‐ tai koulumatkansa pääasiallisesti henkilöautolla (yli 70 % vastaajista). Henkilöautolla matkustettiin talvella hieman enemmän kuin kesällä. Joukkoliikenteellä työ‐ tai koulumatkansa teki alle kymmenesosa vastaajista. Joukkoliikennettä käytettiin hieman enemmän talvella kuin kesällä. Kävellen tai pyörällä työ‐ tai koulumatkansa teki 8–12 % vas‐ taajista vuodenajasta riippuen. Muiden kulkutapojen käyttö oli selvästi vähäisem‐ pää. Vastaajien työ‐ ja koulumatkoilla käyttämänsä kulkutavat on esitetty oheises‐ sa kuvassa. Kuvassa esitettyjen kulkutapojen lisäksi noin 7 % vastaajista ilmoitti, ettei käy töissä tai koulussa kodin ulkopuolella.

Kulkutapa, jolla tehdään työmatkat tai koulumatkat pääasiallisesti 100.0 % Kesällä (n=974) 80.0 76.5 Talvella (n=955) 72.0

60.0

40.0

20.0 10.1 5.9 7.8 5.7 2.3 2.3 1.1 0.1 0.6 0.0 1.1 0.9 0.0 henkilö- joukko- pyörällä kävellen moottori- mopolla tai muulla autolla liikenteellä pyörällä skootterilla tavalla

Kuva 10. Kulkutavat, jolla vastaajat tekivät työ- ja koulumatkansa pääasiallisesti.

Vastaajilta kysyttiin lisäksi perusteluja miksi he käyttävät kyseistä kulkutapaa ja haluaisivatko he liikkua jotain toista kulkutapaa käyttäen. Henkilöautolla mat‐ kustavat ilmoittivat perusteluksi useimmiten liikkumisen helppouden ja nopeu‐ den. Lisäksi työ‐ ja koulumatkojen yhteydessä kuljetetaan muita perheenjäseniä,

Uudenmaan elinkeino‐,liikenne‐ ja ympäristökeskuksen julkaisuja X | 200X 17 käydään kaupassa sekä hoidetaan muita asioita, minkä vuoksi omalla autolla liik‐ kuminen on sujuvin kulkutapa. Toisaalta monille vastaajille oman auton käyttö on ainoa mahdollisuus sujuvan joukkoliikenneyhteyden puuttumisen vuoksi. Joukkoliikenteellä matkustavat perustelivat kulkutapaansa muun muassa ta‐ loudellisuudella sekä mahdollisuudella hyödyntää matka‐aika esimerkiksi työnte‐ koon. Kävelijät ja pyöräilijät puolestaan ilmoittivat perusteluiksi lyhyen matkan sekä ekologisuuden ja hyötyliikunnan. Myös lyhyet, usein toistuvat vapaa‐ajan matkat tehtiin useimmiten henkilöau‐ tolla (seuraava kuva). Kesällä kuitenkin muiden kulkumuotojen osuus oli suurem‐ pi verrattaessa työ‐ ja koulumatkoihin. Kesällä lyhyet vapaa‐ajan matkat teki hen‐ kilöautolla 65 % vastaajista, pyörällä 21 % vastaajista ja kävellen 10 % vastaajista. Talvella sen sijaan henkilöautoa käytti 82 % vastaajista, käveli 14 % ja pyöräili alle 2 % vastaajista. Pyöräily oli talvella huomattavasti vähäisempää kesäaikaan verrat‐ tuna sekä työ‐ ja koulumatkoilla että vapaa‐ajan matkoilla. Noin 1 % vastaajista ilmoitti, ettei tee lyhyitä vapaa‐ajan matkoja tai ei osaa sanoa näillä pääsääntöisesti käyttämäänsä kulkutapaa.

Kulkutapa, jolla tehdään lyhyet, usein toistuvat vapaa-ajan matkat pääasiallisesti 100.0 % Kesällä (n=1037) 81.8 80.0 Talvella (n=1009) 64.8 60.0

40.0

20.8 20.0 14.0 9.7 0.7 1.2 1.5 1.8 0.10.8 0.10.3 0.1 0.0 henkilö- joukko- pyörällä kävellen moottori- mopolla tai muulla autolla liikenteellä pyörällä skootterilla tavalla

Kuva 11. Kulkutavat, jolla vastaajat tekivät lyhyet vapaa-ajan matkansa pääasiallisesti.

Suurin osa vastaajista teki pidemmät vapaa‐ajan matkansa henkilöautolla sekä kesäaikaan (92 %) että talviaikaan (94 %). Muiden kulkutapojen osuus oli kunkin alle 2 %. Muiksi kulkutavoiksi pidemmillä vapaa‐ajan matkoilla ilmoitettiin lento‐ ja laivamatkustaminen sekä matkailuautolla liikkuminen. Vastaajilta tiedusteltiin myös kunkin kulkumuodon käyttötiheyttä. Noin 98 % vastaajista liikkui henkilöautolla kuljettajana tai matkustajana sekä kesä‐ että talvi‐ aikana. Vuodenaika vaikutti kuitenkin siten, että suurempi osa vastaajista ilmoitti talvella liikkuvansa aina henkilöautolla, kun taas kesäaikana henkilöautoa muu‐ taman kerran viikossa käyttävien osuus oli suurempi kuin talviaikana. Joukkolii‐ kennettä käytettiin talviaikana hieman kesäaikaa enemmän. Kesäaikana päivittäin kävellen liikkuvien osuus oli vain hieman suurempi kuin talviaikana, mutta pyö‐ räilijöiden kohdalla vuodenaika vaikutti selvemmin. Seuraavissa kuvissa on esitetty kunkin kulkutavan käyttötiheys. Kulkutapoja oli osittain tarkennettu kyselylomakkeessa. Henkilöautolla tarkoitettiin liikkumista joko kuljettajana tai matkustajana ja joukkoliikenteellä tarkoitettiin esimerkiksi

18 Uudenmaan elinkeino‐, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X | 200X junaa, linja‐autoa tai kutsujoukkoliikennettä. Kevyen liikenteen osalta tarkoitettiin koko matkan tekemistä kävellen tai pyörällä esimerkiksi töihin tai kauppaan.

Liikkuminen kesäaikana

henkilöautolla 75.7 21.7 N=1045

joukkoliikenteellä 5.2 13.6 59.0 19.0 N=916

kävellen 10.5 22.6 22.5 17.8 26.5 N=923

pyörällä 8.9 24.2 24.2 20.8 21.8 N=932

mopolla tai 94.8 N=841 skootterilla

moottoripyörällä 90.7 N=856

0.0 20.0 40.0 60.0 80.0 100.0 % Päivittäin Muutaman kerran viikossa Muutaman kerran kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan

Kuva 12. Liikkuminen eri kulkutapoja käyttäen kesäaikana.

Liikkuminen talviaikana

henkilöautolla 82.3 15.8 N=1043

joukkoliikenteellä 7.0 4.5 11.5 56.0 21.0 N=904

kävellen 9.2 18.5 20.2 19.3 32.9 N=918

pyörällä 4.0 6.7 14.8 72.6 N=866

mopolla tai 98.7 N=837 skootterilla

moottoripyörällä 99.3 N=836

0.0 20.0 40.0 60.0 80.0 100.0 % Päivittäin Muutaman kerran viikossa Muutaman kerran kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan

Kuva 13. Liikkuminen eri kulkutapoja käyttäen talviaikana.

Kysyttäessä yleisintä rikkomusta, jonka vastaajat havaitsevat päivittäin liiken‐ teessä, nousi kolme rikkomusta selvästi yli muiden. 62 % vastaajista piti nopeusra‐ joitusten noudattamatta jättämistä yleisimpänä rikkomuksena ja hieman yli 56 % piti matkapuhelimeen ajon aikana puhumista sekä turvavälin unohtamista ylei‐ simpinä rikkomuksina. Seuraavaksi merkittävimpiä liikennerikkomuksia olivat vilkun käyttämättä jättäminen (25 % vastaajista), punaista päin ajaminen (21 %) sekä vaaralliset ohitukset (17 %). Mopoiluun liittyvistä rikkomuksista mopoilla kaahailua ja temppuilua piti yleisimpänä rikkomuksena 14 % vastaajista ja mopoi‐ lijoiden ennalta arvaamatonta käyttäytymistä 10 % vastaajista. Muiden tienkäyttä‐ jien huomioon ottamiseen liittyviä yleisiä rikkomuksia olivat muiden autoilijoiden sekä suojatietä käyttävän jalankulkijan huomiotta jättäminen (14 % vastaajista kummassakin). Rikkomuksia, joita ei Nurmijärvellä pidetty erityisen yleisinä, oli‐ vat luvaton pysäköinti (5 % vastaajista), pitkillä valoilla vastaan ajaminen (3 % vastaajista) sekä ratti‐ tai tankojuoppous (1 % vastaajista).

Uudenmaan elinkeino‐,liikenne‐ ja ympäristökeskuksen julkaisuja X | 200X 19 2.2.3 Turvavälineiden käyttäminen Kyselyyn vastanneita pyydettiin arvioimaan eri turvavälineiden käyttöään. Vasta‐ usvaihtoehtoina olivat käytön arviointi asteikolla ʺaina … en koskaanʺ kyseisellä tavalla liikuttaessa sekä ʺEn liiku ko. tavallaʺ. Käytetyimpiä turvavälineitä olivat turvavyö autossa sekä kypärä mopoillessa tai moottoripyöräillessä. Näitä molem‐ pia käytti aina noin 95 % vastaajista. Pyöräilykypärää käytti pyöräillessä aina 52 % ja yleensä 20 % vastaajista, mikä on selvästi vähemmän esimerkiksi moottoripyö‐ räkypärän käyttöön verrattuna. Lapsen turvallisuudesta liikenteessä huolehdittiin hyvin, sillä turvaistuinta lapsella ilmoitti käyttävänsä aina autossa 89 % ja pyöräillessä 82 % vastaajista. Hands‐free ‐laitetta autolla ajettaessa käytti kyselyn mukaan aina 23 % ja yleensä 25 % vastaajista. Seuraavassa kuvassa on esitetty turvavälineiden käytön arviointi turvavä‐ lineittäin. Mukana ovat vain ne vastaajat, jotka ilmoittivat liikkuvansa kyseisellä tavalla. Näin ollen joidenkin turvavälineiden kohdalla vastaajien määrä on huo‐ mattavasti pienempi kuin joidenkin toisten. Esitettyjen turvavälineiden lisäksi noin 12 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä jotain muuta turvavälinettä. Näistä yleisimpiä olivat heijastinliivi sekä tasku‐ tai otsalamppu.

Käytän...

...autoillessa turvavyötä 95.0 % N=1030

...mopoillessa/ moottoripyöräillessä 94.1 % N=202 kypärää

...lapsella turvaistuinta autossa 88.5 % N=714

...heijastinta pimeällä liikkuessa 58.1 % 31.9 % N=1031

...lapsella turvaistuinta pyöräillessä 81.8 % 12.6 % N=357

...rullaluistellessa tai rullahiihtäessä 69.4 % 10.9 % 12.7 % N=284 kypärää

...pyöräillessä pimeällä valoja 49.9 % 29.0 % N=738

...rullaluistellessa tai rullahiihtäessä 59.1 % 16.1 % 8.0 % 12.6 % N=286 suojia

...pyöräillessä pyöräilykypärää 51.7 % 20.3 % 16.5 % N=924

...autoillessa hands-free -laitetta 23.2 % 24.7 % 14.4 % 11.5 % 26.2 % N=875

...pyöräillessä talvella nastarenkaita 7.6 % 77.8 % N=343

...liukuesteitä kengissä talvella 11.6 % 73.7 % N=871

0.0 % 20.0 % 40.0 % 60.0 % 80.0 % 100.0 %

Aina Yleensä Joskus Harvemmin En ollenkaan

Kuva 14. Turvavälineiden käytön arviointi.

2.2.4 Liikenneturvallisuuden kehittämistarpeet Kysyttäessä arviota liikenneturvallisuuden tilasta kokonaisuutena Nurmijärvellä vain pieni osa vastaajista arvioi tilan erittäin hyväksi tai erittäin huonoksi. Alle 1 % vastaajista piti liikenneturvallisuuden tilaa erittäin hyvänä ja hieman yli 5 % erit‐ täin huonona. Kolmasosa vastaajista ei pitänyt liikenneturvallisuuden tilaa hyvänä

20 Uudenmaan elinkeino‐, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X | 200X eikä huonona. Melko huonoksi ja melko hyväksi tilan arvioineiden osuus oli kummankin noin 30 %. Liikenneturvallisuuden tilan keskiarvoksi muodostui Nurmijärvellä 2.9 (1=erittäin huono … 5=erittäin hyvä). Vastaava arvosana on ollut esimerkiksi Raa‐ seporissa 3.0, Imatran seudulla 3.6 sekä Keiteleen, Tervon ja Vesannon alueella 3.45 (liikenneturvallisuussuunnitelmat valmistuivat vuonna 2010), Länsi‐Turunmaalla 2.8 ja Kemiönsaaressa 2.7 (vuonna 2009) sekä Inkoossa ja Siuntiossa 2.5, Hangossa 2.6, Järvenpäässä 2.9 ja Porvoossa 2.8 (vuosina 2007‐2008). Liikenneturvallisuuden tilan arviointia tarkasteltiin myös postinumeroalueit‐ tain (oheinen kuva). Tarkastelussa olivat erikseen mukana kirkonkylän, Klaukka‐ lan ja Rajamäen postinumeroalueet, ja muita postinumeroalueita tarkasteltiin yh‐ tenä ryhmänä. Liikenneturvallisuuden tilaa arvioitaessa keskiarvoksi muodostui kirkonkylässä 3.3, Rajamäellä 3.2 ja Klaukkalassa sekä muilla postinumeroalueilla 2.7.

Liikenneturvallisuuden tila kokonaisuutena Nurmijärvellä

Nurmijärven kirkonkylässä asuvat 43.9 33.9 19.6 N=271 (postinro 01900)

Klaukkalassa asuvat N=141 (postinro 01800) 21.3 32.6 34.0 9.9

Rajamäellä asuvat N=106 (postinro 05200) 40.6 36.8 19.8

Muut postinumeroalueet 22.7 31.8 38.2 7.1 N=534

Kaikki vastaajat 29.8 33.0 31.0 5.4 N=1052

0.0 20.0 40.0 60.0 80.0 100.0 % erittäin hyvä melko hyvä ei hyvä eikä huono melko huono erittäin huono

Kuva 15. Arvio liikenneturvallisuuden tilasta kokonaisuutena Nurmijärvellä postinumeroalueittain tarkasteltuna.

Selvästi turvattomimpana liikkujaryhmänä Nurmijärvellä vastaajat pitivät koululaisia (81 % vastaajista). Oheisen kuvan mukaisesti noin 8 % vastaajista arvioi alle kouluikäiset lapset turvattomammaksi liikkujaryhmäksi. Alle 3 % vastaajista piti kutakin muuta esitettyä liikkujaryhmää turvattomimpana.

Turvattomin liikkujaryhmä (n=1049)

koululaiset 80.6

alle kouluikäiset lapset 8.4

iäkkäät (yli 65-vuotiaat) 2.9

nuoret aikuiset (18–24-vuotiaat) 2.0

liikuntaesteiset / -rajoitteiset 1.6

aikuiset (yli 24-vuotiaat) 0.5

0.0 20.0 40.0 60.0 80.0 100.0 % Kuva 16. Vastaajien mielestä turvattomin liikkujaryhmä Nurmijärvellä.

Uudenmaan elinkeino‐,liikenne‐ ja ympäristökeskuksen julkaisuja X | 200X 21 Vastaajia pyydettiin myös perustelemaan vastaustaan. Merkittävin tekijä, joka vastaajien mielestä teki koululaisista turvattomimman liikkujaryhmän, oli kevyen liikenteen väylien puute. Monessa vastauksessa mainittiin ajoneuvoliikenteen kor‐ keat nopeudet sekä autoilijat, jotka eivät ota riittävästi huomioon pieniä liikkujia teiden varsilla ja suojateillä. Lisäksi mainittiin kapeat tienpientareet, valaistuksen puute sekä vaaralliset ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen risteämiskohdat. Osa vastaajista perusteli vastaustaan sillä, että lapset eivät vielä osaa liikkua itse‐ näisesti riittävän turvallisesti, mikä pätee myös alle kouluikäisiin lapsiin. Alle kou‐ luikäiset liikkuvat kuitenkin yleensä vanhemman seurassa, kun taas koululaiset kulkevat koulumatkansa yksin tai kavereiden seurassa. Turvattomimpana kulkutapana vastaajat pitivät kevyttä liikennettä (oheinen kuva). Vastaukset jakaantuivat lähes tasan pyöräilyn (44 % vastaajista) ja kävelyn (43 % vastaajista) kesken. Tärkein perustelu oli kevyen liikenteen väylien puuttu‐ minen. Lisäksi mainittiin korkeat ajoneuvoliikenteen nopeudet, vaaralliset ajoneu‐ voliikenteen ja kevyen liikenteen risteämiskohdat, mopoilijoiden ʺkaahausʺ kevyen liikenteen väylillä sekä valaistuksen puute. Seuraavaksi turvattomimpana kulku‐ tapana pidettiin mopoilua (9 % vastaajista). Perusteluiksi mainittiin mopoilijoiden piittaamattomuus liikennesäännöistä ja niiden heikko tuntemus sekä arvaamaton liikennekäyttäytyminen. Toisaalta osa vastaajista oli myös sitä mieltä, etteivät au‐ toilijat ota mopoilijoita riittävästi huomioon.

Turvattomin kulkutapa (n=1039)

pyöräily 43.5

kävely 42.5

mopoilu 8.7

autoilu 2.5

moottoripyöräily 0.9

0.0 20.0 40.0 60.0 80.0 100.0 %

Kuva 17. Vastaajien mielestä turvattomin kulkutapa Nurmijärvellä.

Turvattomimman liikkujaryhmän ja kulkutavan perusteluissa nousi selvästi esiin jalankulku‐ ja pyöräily‐yhteyksien puuttuminen, mikä näkyi myös vastauk‐ sissa liikenteen osa‐alueesta, jolla on eniten kehittämistarvetta. Noin 63 % vastaajis‐ ta ilmoitti, että kyseinen osa‐alue on jalankulku‐ ja pyöräily‐yhteyksien kattavuus. Seuraavaksi eniten vaatisi kehittämistä liikennekäyttäytyminen (45 % vastaajista) ja valaistus (34 % vastaajista). Myös teiden ja katujen liittymäjärjestelyissä (30 %), joukkoliikenteen palvelutasossa (27 %) sekä kevyen liikenteen ja ajoneuvoliiken‐ teen risteämiskohdissa (24 %) on vastaajien mukaan kehitettävää. Sen sijaan esite‐ tyistä liikenteen osa‐alueista vähiten kehittämistä tarvittaisiin kevyen liikenteen reittien opastukseen (1 % vastaajista) ja polkupyörien pysäköintijärjestelyihin (alle 1 % vastaajista).

22 Uudenmaan elinkeino‐, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X | 200X 2.3 Liikkumisen kehittämistarpeet

2.3.1 Kevyt liikenne Täydentyy Nurmijärven kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureitistön suunni‐ telman 2010 perusteella…

2.3.2 Joukkoliikenne Asukaskyselyssä esitettiin kysymyksiä joukkoliikenteeseen liittyen. Kysyttäessä suurinta estettä tai ongelmaa vastaajien joukkoliikenteen käyttöön liittyen, oli yh‐ teyksien vähäisyys tai puuttuminen ja pitkät odotusajat merkittävin tekijä (53 % vastaajista). Joukkoliikenteen palvelutaso nousi esiin myös eräissä muissa kysy‐ myksissä, esimerkiksi kysyttäessä liikenteen osa‐aluetta, jolla on eniten kehittämis‐ tarvetta. Seuraavaksi merkittävimmiksi tekijöiksi nousivat aikataulujen sopimat‐ tomuus (43 % vastaajista) sekä hidas matkanteko ja pitkät matkat (30 % vastaajis‐ ta). Tämä puolestaan näkyi myös perusteluissa, joita kysyttiin kyselyn alkupuolella käytettyyn kulkutapaan liittyen. Monet henkilöautolla liikkuvat mainitsivat oman auton nopeuden sekä aikatauluista riippumattomuuden edut verrattuna joukkolii‐ kenteeseen. Vähiten joukkoliikenteen käyttöön vaikuttivat huono keli (1 % vastaa‐ jista) sekä asemien, pysäkkien tai liikennevälineiden siivottomuus (1 % vastaajista). Joukkoliikenteen käyttöön liittyvät esteet ja ongelmat on esitetty seuraavassa ku‐ vassa. Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vastausvaihtoehto. Esitettyjen vastausvaihtoehtojen lisäksi muina tekijöinä mainittiin muun muassa liityntä‐ pysäköinnin puutteellisuus, lähimmän pysäkin sijainti pitkän matkan päässä sekä auton tarve muiden perheenjäsenten kuljettamiseen.

Uudenmaan elinkeino‐,liikenne‐ ja ympäristökeskuksen julkaisuja X | 200X 23 Joukkoliikenteen käyttöön liittyvät esteet ja ongelmat (n=1036)

yhteyksien vähäisyys tai puuttuminen, pitkät odotusajat 52.8

aikataulujen sopimattomuus 42.6

matkanteko on hidasta, pitkät matkat 29.8

riippuvuus aikatauluista 25.5

matkalipun hinta 21.9

heikot vaihtoyhteydet 21.2

tavaroiden kantaminen, lastenvaunut, matkatavarat ym. 10.2

laiskuus, omalla autolla liikkumisen helppous 10.2

turvattomat yhteydet pysäkille/asemalle 6.4

hankalat matkalippujärjestelmät 5.6

heikko joukkoliikennetiedotus 2.9

ei joukkoliikenteen käyttöön liittyviä esteitä tai ongelmia 3.9

muut matkustajat (yksityisyyden puuttuminen) 1.9

auton tarve työn vuoksi 1.9 täydet joukkoliikennevälineet (istumapaikan saaminen epävarmaa) 1.7 vanhuus, sairaus, vamma, liikuntaeste, tms. 1.3

asemien, pysäkkien tai liikennevälineiden siivottomuus 1.1

huono keli/sää 1.1

0.0 10.0 20.0 30.0 40.0 50.0 60.0 %

Kuva 18. Joukkoliikenteen käyttöön liittyvät esteet ja ongelmat.

Vastaajia pyydettiin nimeämään mielestään merkittävimmät joukkoliikenteen reittipuutteet, aikataulupuutteet sekä bussipysäkin puutteet Nurmijärvellä. Useimmat reittipuutteet liittyivät Nurmijärveltä pääkaupunkiseudulle suuntautu‐ viin yhteyksiin. Lisää yhteyksiä tarvitaan vastaajien mielestä myös kunnan sisäi‐ seen liikenteeseen. Reittipuutteet on esitetty oheisessa taulukossa. Reittien kuvauk‐ sen yhteydessä on ilmoitettu vastaajien lukumäärä. Nämä määrät eivät kaikissa tapauksissa ole yhtenevät oikeanpuoleisessa sarakkeessa olevan luvun kanssa, sillä osa vastauksia oli yleispiirteisiä eikä kaikkia ole sen vuoksi voitu määritellä tar‐ kemmin.

24 Uudenmaan elinkeino‐, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X | 200X Taulukko 2 Merkittävimmät joukkoliikenteen reittipuutteet Nurmijärvellä.

Reittipuute Vastaajien lkm Kunnan sisäinen joukkoliikenne: 139 - Klaukkala-Kirkonkylä (31) - Nukari-Kirkonkylä (16) - Lepsämä-Klaukkala (15) - Lepsämä-Kirkonkylä (4) - Röykkä-Nurmijärvi (7) - Palojoki -Kirkonkylä (6) - Palojoki-Klaukkala (4) - Metsäkyläntie-Klaukkala (5) - Raala-Kirkonkylä (5) - Nukari-Raala (3) - Haikala-Klaukkala (2) - Haikala-Kirkonkylä (1) - Haikala-Mäntysalo (1) - Harjula-Klaukkala (2) - Harjula-Nurmijärvi (1) - Herunen-Rajamäki (2) - Rajamäki-Klaukkala (2) - Rajamäki-Kirkonkylä (1) - Perttula-Lepsämä (2) - Perttula-Nurmijärvi (1) - Mäntysalo-Klaukkala (2) - Syrjälä-Harjula-Haikala (1) - Metsäkylä-Kirkonkylä (1) - Lahnuksentie -Klaukkala-Nurmijärvi (1)

Haja-asutusalueilla joukkoliikenne puutteellista (18) Yhteys Nurmijärveltä 56 - Helsinki (16) - Järvenpää (8) - Hyvinkää (9) - Espoo (6) - Vantaa (Jumbo ja Myyrmäki) (5) - lentokenttä (2) Yleisesti ottaen yhteydet pääkaupunkiseudun suuntaan (6) Yhteys Klaukkalasta 42 - Etelä-Espoo (20) - Lentokenttä (5) - Jumbo (2) - Tikkurila (2) - Pasila (3) - Hyvinkää (8) - Tuusula(1) - Kerava (1) Yhteys Rajamäeltä 19 - Hyvinkää (14) - Helsinki (3) - Järvenpää (1) - Vantaa (1) Yhteys Lepsämästä 10 - Helsinki (8) - Vantaa (2) Yhteys Mäntysalosta 10 - Helsinki (7) - Vantaankosken asema (2) - Lentokenttä (1) Yhteys Nukarista 9 - Jokela (7) - Helsinki/Espoo (2) Yhteys Palojoelta 9 - Helsinkiin (3) Yleisesti ottaen lisää yhteyksiä Palojoelta (6) Puutteelliset yhteydet Raalasta 9 Yhteys Harjulasta 7 - Helsinki (5) - Espoo (1) - Vantaa (1) Yhteys Lahnuksentieltä Helsinkiin 4 Yhteys Röykästä 4 - Helsinki (2) - Hyvinkää (2) Yhteys Perttulasta 4 - Helsinki (2) - Espoo (1) - Vantaa (1) Yhteys Haikalasta 3 - Helsinki (2) - Espoo (1) Junayhteyden puuttuminen (esim. Klaukkala-Helsinki ja Nurmijärvi-Tikkurila-Helsinki) 10

Uudenmaan elinkeino‐,liikenne‐ ja ympäristökeskuksen julkaisuja X | 200X 25 Merkittävämpänä aikataulupuutteena vastaajat pitivät viikonloppuvuorojen vähyyttä. Monet pitivät vuoroväliä liian harvana myös päiväaikaan sekä aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Lisäksi mainittiin aikataulujen yhteensopimattomuus Espoon ja Helsingin liikenteen kanssa. Aikataulupuutteet on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 3 Merkittävimmät joukkoliikenteen aikataulupuutteet Nurmijärvellä.

Aikataulupuute Vastaajien lkm Viikonloppuvuorojen vähyys 66 - Nurmijärvi-Helsinki (18) - Klaukkala-Helsinki (17) - Helsinki-Nurmijärvi (2) - Lepsämä-Klaukkala (2) Puutteita aamu- ja iltavuoroissa: 96 - Helsinki-Nurmijärvi (30) - Kunnan sisäiset linjat (19) - Helsinki-Klaukkala (17) - Rajamäki-Hyvinkää (13) - Helsinki-Rajamäki (6) - Nurmijärvi-Hyvinkää (5) - Kirkonkylä-Helsinki/Espoo (4) Vuorovälit liian harvoja päiväaikaan 49 Aikataulujen sovittaminen esim. Espoon ja Helsingin bussien aikatauluihin, 21 kouluaikoihin sekä työaikoihin Yleisesti liian harvat vuorovälit 17

Vastaajat mainitsivat useita puuttuvia tai eri tavoin puutteellisia bussipysäk‐ kejä Nurmijärvellä. Myös pysäkeille johtavien jalankulkuyhteyksien mainittiin olevan turvattomia tietyillä pysäkeillä. Kohteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 4 Merkittävimmät joukkoliikenteen pysäkkipuutteet Nurmijärvellä.

Pysäkkipuute Vastaajien lkm Pysäkki puuttuu: 37 - Länsikaari, Rajamäki (10) - Järventaustantie, Klaukkala (3) - Viljelystie (3) - Klaukkalan Citymarketin kohta (2) - Mäntysalontien ja Kirkkotien liittymä (2) - Nummenpää (2) - Paloaseman vastakkaispuoli (1) - Vanha Hämeentie Ilvesvuoren teollisuusalueen kohdalla (1) - Kytäjäntie (1) - Metsäkylän koulun pohjoispuoli (1) - Nurmijärven keilahalli (1) - Suomelantien ja Siippoontien lähialue (1) - Klaukkalan ala-aste (1) - Klaukkalan jäähalli (1) - Nukarin koulu (1) - Nummenniityntie (1) - Väinöläntie (1) - Raalantien ja Koutintien liittymä (1) - Hongistontie (1) - Yli-Lepsämäntie (1) - Hongisojantien ja Haakinmäentien liittymä (1) Pysäkki on puutteellisesti merkitty: 3 - Kirkkotien ja Nummentien liittymä (1) - Kirkkotien ja Mäntysalontien liittymä (1) - Haikalan koulu (1) Turvallinen jalankulkuyhteys pysäkille puuttuu: 10 - Länsikaaren pysäkki (2) - Järventaustantieltä ja Metsäkyläntieltä Hämeentien pysäkeille (1) - Ilmunlahden kartanon kohdalla (Hongisajantien ja Lopentien risteys) (1) - Keudan pysäkki koulun kohdalla (1) - Klaukkalantie/Härkäpurontien pysäkki (1) Pysäkit ovat harvassa tai liian kaukana: 8 - esim. Terveyskeskuksen pysäkki Katos puuttuu: 3 - Röykän eteläiset pysäkit (1) - Heikkiläntie (1) - Mäntysalo-Haikala (1) Sampopysäkit 3

26 Uudenmaan elinkeino‐, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X | 200X 2.3.3 Ajoneuvoliikenne Täydentyy…

2.4 Liikenneturvallisuuden vaaranpaikat

Asukaskyselyssä vastaajia pyydettiin osoittamaan ja kuvailemaan liikenneturvalli‐ suuden kannalta vaarallisiksi kokemiaan kohteita Nurmijärvellä. Vaaranpaikka‐ mainintoja kertyi yhteensä yli 1000, joista kaikkia ei kuitenkin pystytty tunnista‐ maan ja paikantamaan. Vaaranpaikoiksi, joihin liittyen kyselyssä annettiin vähin‐ tään yksi maininta, ilmoitettiin kaiken kaikkiaan yli 250 kohdetta Nurmijärven kunnan alueelta. Noin 140 kohteesta saatiin vähintään kaksi mainintaa, ja ne olivat mukana tarkemmassa tarkastelussa. Seuraavassa taulukossa on esitetty kohteet, joihin liittyen kyselyssä saatiin eniten mainintoja (vähintään 15 palautetta/kohde). Taulukko 5 Asukaskyselyssä eniten mainintoja saaneet kohteet.

Kohde Ongelman kuvaus

Klaukkalantien ja Kirkkotien liittymä Puutteelliset näkemät, vilkas liikenne, vaikea liittyä Klaukkalantielle, korkeat nopeudet, vaarallinen kevyelle liikenteelle Raalantie välillä Otsotie - Hynnänkorventie Kevyen liikenteen väylä puuttuu, valaistus puuttuu osittain, raskasta liikennettä, ylinopeuksia Kirkkotien silta Vaarallinen suojatie sillan yhteydessä mäen alla, kapea silta, suuret liikennemäärät sillan kokoon ja kuntoon nähden Järventaustantie (11433) Kevyen liikenteen väylä puuttuu, vilkas liikenne, ylinopeuksia, valaistus puuttuu Klaukkalantie Suuret liikennemäärät (vaikea liittyä sivuteiltä ja kaduilta), jalankulkijat eivät käytä suojateitä, kevyen liikenteen väylä puuttuu, valaistus on puutteellinen. Klaukkalantiellä Kirkkotien liittymästä pohjoiseen n. 70 metrin matkalta puuttuu kevyen liikenteen väylä pysäkille (7 palautetta). Kuonomäentie Kevyen liikenteen väylä puuttuu, puutteellinen valaistus, kapea ja mutkainen tie Metsäkyläntie (pt 11431, pt 11432) Kevyen liikenteen väylä puuttuu, ylinopeuksia, valaistus puuttuu osittain, kapeat pientareet Klaukkalantien ja Koivusillantien liittymä Puutteelliset näkemät, vilkas liikenne, vaikea liittyä Klaukkalantielle, korkeat nopeudet, vaarallinen kevyelle liikenteelle Rajamäentie välillä kirkonkylä - Rajamäki Kevyen liikenteen väylä puuttuu

Perttulantie Kevyen liikenteen väylä puuttuu Hongisojantien liittymästä Lopentielle Valkjärventie Kevyen liikenteen väylä ja valaistus puuttuvat, kapeat pientareet Rajamäentien ja Urttilantien liittymä Puutteelliset näkemät, epäselvä risteysalue, vilkas liikenne, korkeat nopeudet Kirkkotie Puutteellinen valaistus, kunnollinen kevyen liikenteen väylä puuttuu osittain, tie on mutkainen, vaarallisia suojateitä

Lopentie välillä Hongisojantie - Perttula Kevyen liikenteen väylä puuttuu, ylinopeuksia, vilkas liikenne

Lahnuksentie Kevyen liikenteen väylä puuttuu, ylinopeuksia tien parantamisen myötä, vilkas liikenne Koulunkulmantie Kevyen liikenteen väylä puuttuu koko tieosuudelta, valaistus puuttuu Palojoen koululta pohjoiseeen päin, tie on kapea ja mutkainen, ylinopeuksia

Asukaskyselyn lisäksi liikenneturvallisuuden vaaranpaikkoja kartoitettiin jär‐ jestämällä aiheeseen liittyvä ryhmätyö kunnan liikenneturvallisuusryhmän koko‐

Uudenmaan elinkeino‐,liikenne‐ ja ympäristökeskuksen julkaisuja X | 200X 27 uksessa. Ryhmän jäsenet toivat esiin havaitsemiaan vaarallisia tai hankalia kohteita ja keskustelivat niistä yhdessä. Kukin ryhmä valitsi keskustelun perusteella 5‐15 vaarallisimmaksi kokemaansa kohdetta Nurmijärvellä. Asukaskyselyn ja liikenneturvallisuusryhmän arvion jälkeen vaaranpaikka‐ kohteet koottiin yhteen, ja niitä verrattiin muun muassa onnettomuusanalyysissa paikannettuihin onnettomuustietoihin. Lisäksi otettiin huomioon Uudenmaan ELY‐keskukseen tulleet liikenneturvallisuusaloitteet sekä muut kohteiden arvioin‐ tiin vaikuttavat selvitykset. Eniten mainintoja saaneet ja useista eri lähteistä esiin nousseet kohteet käsitel‐ tiin kunnan ja ELY‐keskuksen asiantuntijoista koostuneessa työryhmässä. Ongel‐ mallisimmat kohteet tarkastettiin maastossa edellä mainittujen asiantuntijoiden, poliisin ja konsultin edustajien kanssa. Maastokäynti suoritettiin 6.4.2010. Maastos‐ sa kierrettiin yhdessä ennalta sovitut kohteet ja pohdittiin mahdollisia parannus‐ toimenpiteitä liikenneturvallisuusongelmien poistamiseksi tai vähentämiseksi.

28 Uudenmaan elinkeino‐, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X | 200X 3 Tavoitteet

3.1 Valtakunnallinen liikenneturvallisuussuunnitelma

Valtakunnallista liikenneturvallisuustyötä ohjaa liikenne‐ ja viestintäministeriön johdolla vuosille 2006–2010 laadittu liikenneturvallisuussuunnitelma, jonka pohjal‐ ta valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen tieliikenteen turvallisuuden parantami‐ sesta 9.3.2006. Suunnitelmassa on esitetty pitkän ajan liikenneturvallisuusvisio Suomelle:

Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on luoda edellytykset liikennejärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle siten, että lii‐ kennekuolemien määrä olisi vuonna 2010 alle 250 ja vuonna 2025 liikenteessä kuo‐ lisi alle 100 ihmistä.

Liikennekuolemien valtakunnallista vähentämistavoitetta sekä vuosien 1989‐ 2008 toteutumaa on havainnollistettu oheisessa kuvassa.

Kuva 19. Liikennekuolemien valtakunnallinen vähentämistavoite vuosille 2010 ja 2025 (Liikenne- ja viestintäministeriö)

Suunnitelman mukaisen liikenneturvallisuustavoitteen saavuttamiseksi koko maassa toteutetaan seuraavia toimenpiteitä: • yhteistyön tehostaminen, • kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen pääteillä, • jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden onnettomuuksien vähentäminen asutuskeskuksissa, • nopeuksien hallinta, • päihdeonnettomuuksien vähentäminen, • ammattiliikenteen onnettomuuksien vähentäminen, • kuljettajaopetuksen ja ajokorttiseuraamusten tehostaminen.

Uudenmaan elinkeino‐,liikenne‐ ja ympäristökeskuksen julkaisuja X | 200X 29 Nykyinen hallitus on vahvistanut valtioneuvoston periaatepäätöksen toimen‐ pideaiheet valtioneuvoston eduskunnalle antamassa liikennepoliittisessa selonte‐ ossa keväällä 2008. Selonteossa todetaan, että periaatepäätöstä on ryhdytty aktiivi‐ sesti toteuttamaan ja osa toimista on jo toteutunut. Selonteon mukaan näyttää kui‐ tenkin siltä, ettei liikennekuolemien vähentämistavoitetta saavuteta ilman toimen‐ piteiden tehostamista, toteuttamisen vauhdittamista ja lisätoimia. Kirjataan vielä kappale uuden valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunni‐ telman työstämisestä…

3.2 Etelä-Suomen liikenneturvallisuustavoitteet

Etelä‐Suomen lääni jakaantui virastouudistuksessa vuoden 2010 alussa Uuden‐ maan, Hämeen ja Kaakkois‐Suomen elinkeino‐, liikenne‐ ja ympäristökeskukseen. Vuoden 2009 loppuun asti toiminut Etelä‐Suomen lääninhallitus määritteli liiken‐ neturvallisuustavoitteet vuosille 2006–2010 läänin liikenneturvallisuussuunnitel‐ massa. Liikenneturvallisuustyön eri osapuolet sitoutuivat suunnitelmassa valta‐ kunnalliseen liikenneturvallisuustavoitteeseen:

Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.

Etelä‐Suomen omaksi liikenneturvallisuustavoitteeksi määriteltiin:

Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä saa vuonna 2010 olla enintään 100. Pitkän aikavälin tavoitteena on edelleen jatkuva liikenneturvallisuuden parantu‐ minen siten, että liikennekuolemien määrä on enintään 40 vuonna 2025.

Tavoitteiden saavuttamiseksi läänin liikenneturvallisuussuunnitelmassa määritet‐ tiin painopistealueita, jotka ohjaavat eri osapuolten työtä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Painopistealueita ovat:

• Taajamien liikenneturvallisuuden parantaminen, • Pääteiden ja ammattiliikenteen turvallisuuden parantaminen, • Liikenneturvallisuustyölle myönteisten arvojen ja asenteiden edistämi‐ nen, • Liikenneturvallisuustyön toimintamuotojen kehittäminen, • Päihdeonnettomuuksien vähentäminen, • Ikääntyvien liikenneturvallisuuden parantaminen.

3.3 Tavoitteet Nurmijärvellä

3.3.1 Toiminnalliset teemat Täydentyy..

3.3.2 Henkilövahinko-onnettomuuksien vähentäminen Täydentyy…

30 Uudenmaan elinkeino‐, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X | 200X 4 Kasvatus‐, valistus‐ ja tiedotussuun‐ nitelma

4.1 Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyön kehittäminen

Liikenneturvallisuustyön kasvatus‐, valistus‐ ja tiedotussuunnitelman (kvt‐ suunnitelma) laatimisessa taustana ovat olleet liikenneturvallisuustilanne ja eri toimintayksiköiden työssään kokemat ongelmat. Suunnitelman laatimisessa avain‐ roolissa on ollut kunnan liikenneturvallisuusryhmä. Ryhmässä on käyty läpi kon‐ sultin vetämänä liikenneturvallisuustyön nykytilaa ja tavoitteita kahdessa eri ta‐ paamisessa. Tämän jälkeen yksiköt kokosivat viiteryhmänsä eli muita samalla hal‐ linnon alalla liikenneturvallisuustyötä tekeviä omaan tapaamiseensa. Näissä pala‐ vereissa ideoitiin pohjaa hallintokuntien suunnitelmille. Suunnitelmia täydennet‐ tiin ryhmän kolmannessa yhteisessä tapaamisessa. Liikenneturvallisuusryhmän toiminnasta laadittu suunnitelma on taustatuki, joka auttaa vuotuisen toiminnan suunnittelussa. Laaditussa suunnitelmassa on esitetty malli liikenneturvallisuusryhmän toiminnan vuosikierrosta sekä esitetty pohja yhden vuoden toiminnan suunnitelmaksi.

4.1.1 Kehittämisprosessi Täydentyy…

4.1.2 Nykytila Täydentyy…

4.1.3 Yhteistyön organisoiminen Nurmijärven liikenneturvallisuusryhmä on toiminut aktiivisesti jo ennen suunni‐ telman laatimisprosessia. Toimiva liikenneturvallisuusryhmä vahvistetaan rapor‐ tin vahvistamisen yhteydessä. Liikenneturvallisuusryhmä vastaa tulevaisuudessa ensisijaisesti tehtävästä liikenneturvallisuustyöstä. Liikenneturvallisuusryhmässä on edustus kaikista hallintokunnista sekä tarvittavista sidosryhmistä. Ryhmän toimiva kokoonpano on esitetty oheisessa kuvassa. Ryhmän tueksi on laadittu suunnitelma.

Uudenmaan elinkeino‐,liikenne‐ ja ympäristökeskuksen julkaisuja X | 200X 31 Taulukko 6 Liikenneturvallisuusryhmän kokoonpano Nurmijärvellä (PÄIVITETTÄVÄ!).

Ympäristötoimiala Kunnallistekniikan suunnittelu, ryhmän pj. Juha Oksanen Tienkunnossapito Timo Koistio Tilapalvelu Ossi Kauppila Liikuntapaikat Hannu Kokkonen Terveydensuojelu Hannu Malinen Elinkeino- ja kuntakehityskeskus Yleiskaavoitus Aarno Kononen Sivistystoimiala Hallinto- ja talouspalvelut, ryhmän siht. Pirjo Heilimo Koulutuspalvelut Jyrki Taipale Nuorisotoimi Merja Winha-Järvinen Varhaiskasvatuspalvelut Maritta Pylvänäinen Sosiaali- ja terveystoimiala Kotihoito Marja Sohkanen Keskushallinnon toimiala Henkilöstöpalvelut Tero Keitaanniemi Nurmijärven Työterveys Anne Partonen Muut asiantuntijaorganisaatiot ja järjestöt ELY-keskus Mari Ahonen Liikenneturva Varpu Tavaststjerna Poliisi Jari Vesala Pelastuslaitos Kalevi Laakkonen Autokoulut Heikki Hakala Taksit Jarmo Vilja Nurmijärven Linja Oy Raimo Salminen Lapsiperheiden etujärjestö Miirä Öhman Turvallinen koulutie -työryhmä Katja West

4.1.4 Liikenneturvallisuustoimija kunnan tukena Kuntien liikenneturvallisuusryhmien tukena ja koordinaattorina voi myös toimia ulkopuolinen henkilö, ns. liikenneturvallisuustoimijan roolissa. Toimija pystyy tarjoamaan alueellisesti yhteisiä palveluita kunnille, mutta toiminnassa mukana olevat kunnat voivat myös sopia tarpeiden mukaan räätälöidyistä palveluista. Toimijan työnkuvaan kuuluu kuntien liikenneturvallisuustyön tukeminen, jossa toimintatapoja ovat liikenneturvallisuusryhmien toiminnan aktivointi, seurantako‐ kousten järjestelyissä avustaminen, liikenneturvallisuustilanteen seuranta, materi‐ aalin hankinnassa avustaminen, koulujen liikenneturvallisuussuunnitelmien laa‐ dinnan tukeminen ja tarvittaessa liikenneturvallisuusauditoinnit. Koulutus‐, valistus‐ ja tiedotustyössä toimintamalleja ovat koulutuksen suun‐ nittelu ja järjestäminen, linkkinä toimiminen eri tahojen välillä, tapahtumajärjeste‐ lyissä avustaminen sekä tiedottaminen. Vastavalmistuneen liikenneturvallisuussuunnitelman toteutuksen vienti käy‐ täntöön on haastava vaihe liikenneturvallisuusryhmän toiminnassa. Olisi ensiar‐ voisen tärkeää, että ryhmän toiminta käynnistyisi heti aktiivisena. Tässä tilanteessa ulkopuolisen resurssin tuoma apu korostuu. Toimintamalleja ryhmän tukena voi‐ sivat ensivaiheessa olla: • Kokousjärjestelyjen tukeminen, • Liikenneturvallisuustyöstä tiedottaminen ja sitouttaminen kunnan eri yk‐ siköihin, • Avustaminen materiaalihankinnoissa,

32 Uudenmaan elinkeino‐, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X | 200X • Liikenneturvallisuustyön aloitustilaisuuden (liikenneturvallisuussemi‐ naari) järjestäminen, • Tapahtumajärjestelyissä tukeminen, jotta liikenneturvallisuustyö olisi mahdollisimman näkyvää ja motivoisi eri tahoja mukaan heti alkuvai‐ heessa.

4.2 Toimintamalli

4.2.1 Yleistä Liikenneturvallisuusryhmän työ ohjaa kunnan liikenneturvallisuustyötä. Ryhmän tehtävänä on ylläpitää näkyvyys ja aktiivisuus työssä sekä seurata tuon työn vai‐ kuttavuutta. Liikenneturvallisuusryhmän toiminnan on hyvä noudattaa tiettyä vuosirytmiä, jossa eri tehtäville on varattu sijansa vuosikierrossa. Tämä toimintaa jäsentävä malli on esitetty oheisessa kaaviossa.

Kuva 20. Nurmijärven liikenneturvallisuusryhmän toiminnan vuosikierto.

4.2.2 Vuositeemat Liikenneturvallisuusryhmän tärkeä työkalu ovat vuositeemat. Teemojen valinnalla keskitetään myös liikenneturvallisuusryhmän voimavaroja yhteen tärkeään tee‐ maan kerrallaan. Vuoden 2010 teema on turvallinen koulumatka ja esikoulumatka. Kunnan liikenneturvallisuusryhmä on kyseiseen teemaan liittyen järjestänyt pii‐ rustuskilpailun omasta koulumatkasta. Koulumatkojen turvallisuuden huomioin‐ tia parannetaan vuoden aikana ottamalla koululiitu‐ohjelma kunnassa käyttöön. Ulkoilureittisuunnitelma puolestaan hakee turvallisia kevyen liikenteen reittejä koulumatkan taittamiseen. Tulevina vuosina teema valitaan aina edellisen syksyn aikana ja samalla vah‐ vistetaan ohjelma, miten kyseinen teema liikenneturvallisuustyössä otetaan huo‐ mioon. Toimintamallin kuvauksessa tämä voimavarojen kohdentaminen ja teeman

Uudenmaan elinkeino‐,liikenne‐ ja ympäristökeskuksen julkaisuja X | 200X 33 valinta tapahtuu vuoden viimeisessä kokouksessa marraskuulla. Tärkeitä teemoja liikenneturvallisuustyölle ovat: • nuorten liikenneturvallisuus • erityisryhmien liikenneturvallisuus (iäkkäät, liikuntarajoitteiset yms.) • turvallinen työmatka • kestävät ja turvalliset liikkumisen valinnat • turvallinen kesäliikenne

4.2.3 Vuotuinen liikenneturvallisuustyöryhmän toimintasuunnitelma Liikenneturvallisuusryhmän ensisijainen tehtävä on välittää tietoa eri hallintokun‐ tien välillä ja päättäjien suuntaan, sekä keskittää liikenneturvallisuustyötä yhdessä tarpeelliseksi todetuille kohderyhmille. Tämän takia liikenneturvallisuusryhmän tulee kokoontua jatkossa säännöllisesti tarpeen mukaan, mutta kuitenkin vähin‐ tään 2‐3 kertaa vuodessa (toimintasuunnitelman esitys 4 kertaa). Tärkeää on, että liikenneturvallisuusryhmä pyrkii etenemään työssään pienin askelin ja toteuttamaan niitä toimia, joihin resurssit riittävät. Ryhmän oma toimin‐ tasuunnitelma sekä hallintokuntien toimintasuunnitelmat toimivat tämän työn apuvälineenä. Toimintasuunnitelmista on helposti nähtävissä lähivuosille suunni‐ tellut koulutus‐, valistus‐ ja tiedotustyön teemat ja tavoitteet, toimenpiteet, toimin‐ nan ajoitus, yhteistyötahot, vastuuhenkilöt sekä seurantamenetelmät. Toiminta‐ suunnitelmia päivitetään tarpeen mukaan. Liikenneturvallisuusryhmän vuotuinen toimintasuunnitelma puolestaan valmistellaan vuoden viimeisessä kokouksessa, työstetään kokouksien välillä ja vahvistetaan vuoden ensimmäisessä kokouksessa. Liikenneturvallisuussuunnitelman valmistuttua kunnanhallitus hyväksyy lii‐ kenneturvallisuussuunnitelman sekä vahvistaa liikenneturvallisuusryhmän ja ni‐ meää siihen tarvittaessa edustajansa. Suunnitelma viedään tiedoksi lautakunnille ja muille tarvittaville tahoille. Liikenneturvallisuusryhmä kokoontuu ensimmäiseen järjestäytymiskokoukseensa mahdollisimman pian ryhmän vahvistamisen jälkeen. Liikenneturvallisuusryhmä vastaa liikenneturvallisuustyön organisoinnista ja seu‐ rannasta ja vie suunnitelman käytännön toteutukseen.

KOHDERYHMÄ TOIMINTA VASTUU AJOITUS

Yksiköiden henki‐ Liikenneturvallisuussuunnitelma esitel‐ Liikennetur‐ Tammi‐ lökunta lään kaikissa liikennekasvatustyötä te‐ vallisuus‐ helmi‐ kevissä yksiköissä (koulut, päiväkodit, ryhmän kuu nuorisotalot ym.) vastuuhen‐ kilöt Liikennekasva‐ Yksiköt käyvät läpi käytettävissä olevan Yksiköiden Kevään tusmateriaali liikennekasvatusmateriaalin sekä koulu‐ johtajat 2011 tustarpeet (koulunjoh‐ aikana tajat, päivä‐ kotien joh‐ tajat ym.) Liikenneturvalli‐ Ryhmä kokoontuu vuoden aikana 4 Lt‐ryhmän Vuosi suusryhmä kertaa, suunnittelee ja seuraa sekä puheenjoh‐ 2011 tiedottaa liikenneturvallisuustyöstä taja Tiedottamisen ja Nurmijärven liikenneturvallisuustyötä Liikennetur‐ kesäkuu sitouttamisen tekevien yhteinen liikenneturvallisuus‐ vallisuus‐ 2011 kehittäminen teemainen koulutustilaisuus / kuntase‐ ryhmä (esimer‐ minaari kiksi)

34 Uudenmaan elinkeino‐, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X | 200X Vuoden 2011 Valitaan teema marraskuussa 2010 ja Liikennetur‐ Vuosi liikenneturvalli‐ ideoidaan tulevan vuoden teemaan vallisuus‐ 2011 suusteema esim. liittyvä työ – vahvistetaan toiminta‐ ryhmä Nuoret liiken‐ suunnitelma 2011 1. kokouksessa teessä Nuoret (esimerk‐ • Yläkoulujen, 2. asteen opetuksen ja Kaikki nuor‐ Vuosi ki vuoden tee‐ nuorisotoimen henkilöstölle lt‐ ten parissa 2011 masta) teemainen koulutus työtä teke‐ • Kaikilla yläkouluilla järjestetään vät huhtikuussa mopokoulutukset • Kehitetään mopoilun harjoittelupai‐ kan toimintaa • Ympäristötoimialalla selvitetään moporeittien ongelmat ja jatkuvuus • 2. asteen oppilaitoksissa autoilun liittyvät valistustilaisuudet • Liikenneturvallisuusryhmä tiedottaa nuorten liikkumiseen liittyvistä on‐ gelmista ongelma‐aikoina (kesä) • Mopoilijoille ja nuorille autoilijoille järjestetään yhteistyössä oppilaitos‐ ten kanssa liikennepäivä, joka sisäl‐ tää omaan kokemiseen perustuvia tehtäväpisteitä, viihteellisiä ja pai‐ kalle houkuttelevia elementtejä ja mahdollisesti yleisöluennon Kaikki kuntalaiset Hallintokunnat toteuttavat laadittua Kaikki yksi‐ Vuosi liikenneturvallisuussuunnitelmaa omaan köt 2011 toimintatapansa mukaisesti Kaikki kuntalaiset Liikenneturvallisuusryhmä seuraa lii‐ Liikennetur‐ Vuosi kenneturvallisuustilannetta ja kuntalai‐ vallisuus‐ 2011 silta tulevaa palautetta sekä ohjaa omaa ryhmä toimintaansa palautteen mukaisesti

4.2.4 Hallintokuntien toimintasuunnitelmat Eri hallintokuntien toimintasuunnitelmissa on kuvattu ne toimenpiteet, jotka tois‐ tuvat liikennekasvatustyössä vuosittain. Toimenpiteitä voi lisätä ja poistaa aina tarpeen mukaan, mutta lähtökohta esitetyllä toimenpideohjelmalla on, ettei sitä tarvitsisi lähivuosina muuttaa. Toimenpiteiden rinnalle liikenneturvallisuusryhmä miettii vuosittain vaihtuvien teemojen mukaisia toimenpiteitä. Liikenneturvalli‐ suusryhmän syksyn kokouksissa on hyvä käsitellä sitä, mitkä toimenpiteet erityi‐ sesti on syytä tulevan vuoden aikana toteuttaa ja millä toimilla suunnitelmaa täy‐ dennetään. Toimintasuunnitelmat on laadittu N eri hallinnon alalle tai kohderyhmän kanssa työskentelevälle. Nämä tahot huolehtivat ihmisen liikennekasvatuksesta koko elinkaaren ajan. Jos esitetty malli toimii oletetulla tavalla, liikennekasvatustyö alkaa jo ennen ihmisen syntymää ja jatkuu katkeamattomana seniori‐ikään saakka. Liikenneturvallisuustyön kvt‐suunnitelma on laadittu: • Varhaiskasvatukselle, • Perusopetukselle, • 2. asteen koulutukselle, • Työikäisten kanssa työskenteleville,

Uudenmaan elinkeino‐,liikenne‐ ja ympäristökeskuksen julkaisuja X | 200X 35 • Iäkkäille ja vammaisille, • Tekniselle toimelle.

Eri hallintokuntien toimintasuunnitelmien toteutusta tukevat useat sidosryh‐ mät. Liikennekasvatustyötä merkittävimmin tukevat tahot, jotka työskentelevät mukana myös kuntien liikenneturvallisuusryhmissä, ovat Liikenneturva, poliisi ja Uudenmaan ELY‐keskus. Tarkemmin eri hallintokuntien liikennekasvatustyötä, liikenneturvallisuus‐ ryhmän toimintaa ja liikenneturvallisuustyön organisointia on kuvattu omassa kvt‐ työn käsikirjassa (liite X).

Toimintasuunnitelmat liitteeksi

4.3 Toteutus ja seuranta

Liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttaminen vaatii eri tekijöiden seuraamista. Liikenneturvallisuustyön jatkuvan koordinoinnin ja järjestelmällisen seurannan apuvälineeksi on tässä työssä määritelty mittareita (määritelty toimintasuunnitel‐ missa). Mittareiden avulla voidaan muodostaa käsitys liikenneturvallisuustyön edistymisestä ja ryhtyä tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin. Mittareiden tarkoituksena on oman työn kehittäminen liikenneturvallisuuskehityksen perusteella. Tämä pal‐ velee kaikkia liikenneturvallisuustyötä tekeviä henkilöitä, sillä mittarit kuvaavat pelkistetysti liikenneturvallisuustyön edistymistä ja sen tavoitteita.

Liikenneturvallisuustyössä seurattaviksi mittareiksi sovittiin:

Täydentyy…

36 Uudenmaan elinkeino‐, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X | 200X 5 Liikenneympäristön kehittämis‐ suunnitelma

5.1 Yleistä

Suunnitelmaprosessin tuloksena laadittiin toimenpideohjelma Nurmijärven liiken‐ neympäristön parantamiseksi. Toimenpideohjelman toteuttamisvastuu on kunnan teknisellä toimella ja ELY‐keskuksella. Liikenneympäristön turvallisuuden kannalta ongelmallisia kohteita kartoitet‐ tiin aikaisempien suunnitelmien, onnettomuusanalyysin, asukaskyselyn, asiantun‐ tijahaastattelujen sekä maastokäynnin pohjalta. Kohteet, joihin on tässä suunnitel‐ massa esitetty toimenpide‐ehdotuksia, tulivat esille edellä mainituissa tarkasteluis‐ sa. Maastokäyntien pohjalta ongelmakohteille määritettiin toimenpide‐ehdotukset. Toimenpide‐ehdotukset ovat arvioita toteuttamiskelpoisimmista liikenneturvalli‐ suuden parantamiskeinoista. Useat kohteet vaativat kuitenkin tarkempia tarkaste‐ luja ja suunnittelua, joiden avulla lopullinen toimenpide tullaan määrittämään. Toimenpideohjelmassa pääpaino on nopeasti toteutettavissa ja kustannuste‐ hokkaissa hankkeissa. Toimenpide‐ehdotusten laatimisen pohjalla on ollut ajatus siitä, että ne ovat toteutusmahdollisuuksiltaan mahdollisimman realistisia. Toteu‐ tusjaksoille I, II ja III ei ole erikseen nimetty vuosia, mutta I‐ ja II‐ kiireellisyysluokan hankkeet pyritään toteuttamaan noin 10 vuoden kuluessa. Pää‐ sääntöisesti pienimmät ja toteuttamiskelpoisimmat toimenpiteet (mm. nopeusrajoi‐ tusten laskeminen, kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen risteämiskohtien kevy‐ et parantamistoimenpiteet, näkemäraivaukset, tiemerkintöjen parantaminen) sekä pahimmat tunnetut ongelmakohteet ovat toteutusluokassa I. Enemmän suunnitte‐ lua ja rahoitusta vaativat kohteet ovat kiireellisyysluokissa II ja III (mm. liittymien parantamishankkeet).

5.2 Kestävän ja turvallisen liikkumisen edistäminen

Täydentyy…

5.3 Yhteenveto kehittämistoimenpiteistä

Täydentyy…

5.4 Kustannukset ja vaikutukset

Liikenneturvallisuustoimenpiteiden vaikutuksia ja tehokkuutta voidaan arvioida henkilövahinko‐onnettomuuksien vähenemisen sekä toimenpiteiden kustannusar‐ vioiden perusteella. Taloudellisesti tehokkaimpia ovat pienin kustannuksin ja no‐ peahkolla aikataululla toteutettavat toimenpiteet, kuten näkemäraivaukset, suoja‐ tiejärjestelyt, nopeusrajoitusten muutokset ja liikenteen ohjaustoimet. Toimenpideohjelmassa esitetyille parannustoimenpiteille on määritetty las‐ kennallinen henkilövahinko‐onnettomuuksien vähenemä Tarva 4.11. ‐ohjelmalla (turvallisuusvaikutusten arviointi vaikutuskertoimilla). Ohjelmalla voidaan laskea onnettomuusvähenemäluvut vain ELY‐keskuksen ylläpitämien maanteiden osalta, joten katuverkolle kohdistuville toimenpiteille ei ole määritetty vähenemälukuja.

Uudenmaan elinkeino‐,liikenne‐ ja ympäristökeskuksen julkaisuja X | 200X 37 Hankkeiden kustannukset on määritelty perustuen olemassa oleviin suunni‐ telmiin ja selvityksiin sekä asiantuntija‐arvioihin niiltä osin, mikäli tarkempaa kus‐ tannusarviota tai suunnitelmaa kohteesta ei ole vielä tehty. Liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden karkeita yksikkökustannusarvioita on esitetty seuraa‐ vassa taulukossa. Koska useat kohteet vaativat vielä tarkempia lisätarkasteluja, kaikkien kohteiden osalta kustannusarvion määrittämistä ei mielletty järkeväksi. Suurimpaan osaan toimenpiteistä kustannusarviot on kuitenkin laadittu suuntaa‐ antaviksi. Hankkeiden mahdollisessa myöhemmässä ohjelmoinnissa tulee muistaa, että määriteltyihin kustannusarvioihin sisältyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon hankkeiden jatkosuunnittelussa.

Taulukko 7 Liikenneturvallisuustoimenpiteiden karkeita kustannusarvioita. (PÄIVITETÄÄN)

Tähän hyväksytty kustannustaulukko!

Nurmijärvelle esitettyjen liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden kokonaiskustannusarvio on yhteensä noin xxx euroa. Oheisessa taulukossa on esitetty suunnittelualueen liikenneturvallisuushankkeiden kokonaiskustannukset kiireellisyysluokittain. Kustannukset on eritelty kunnan, ELY‐keskuksen ja näiden yhteisiin hankkeisiin. Taulukossa on lisäksi laskennalliset henkilövahinkoon joh‐ taneiden onnettomuuksien vähenemät.

Taulukko 8 Suunnittelualueen liikenneturvallisuushankkeiden kokonaiskustannusten ja onnettomuus- vähenemät kiireellisyysluokittain. (TÄYDENTYY)

Kustannukset (1 000 €) Hvjo- ELY-keskus (E) Kunta (K) E + K vähenemä Toteutusjakso I Toteutusjakso II Toteutusjakso III Yhteensä

5.5 Jatkotoimenpiteet ja seuranta

Täydentyy…

38 Uudenmaan elinkeino‐, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X | 200X LÄHTEET

Mitä maksaa? Tienpidon kustannuksia 2005. Tiehallinto. 2005.

Liikenneonnettomuuksien tilastointi, selvitys nykytilasta ja kehittämistarpeista. LINTU‐ tutkimushanke. 2005 Liikennepolitiikan linjat ja liikenneverkon kehittämis‐ ja rahoitusohjelma vuoteen 2020, Valtioneuvos‐ ton liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle. Liikenne‐ ja viestintäministeriö. 2008.

Onnettomuusrekisteri. Liikennevirasto. 2009. Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikenneturmat Pohjois‐Kymenlaaksossa. LIN‐ TU‐tutkimushanke. 2006.

Tieliikenteen turvallisuus 2006‐2010. Liikenne‐ ja viestintäministeriö, ohjelmia ja strategioita 08/2005. Tieliikenneonnettomuudet 1999‐2008. Tilastokeskus, Liikenneturva. Suomen virallinen tilasto.

Uudenmaan tiepiiriin saapuneet liikenneturvallisuusaloitteet. Tiehallinto. 2007‐2009.

Uudenmaan ELY‐keskuksen tierekisteriaineistoon pohjautuva paikkatietoaineisto. Tiehallinto. 2009. Täydentyy…

Valokuvien lähteet

Uudenmaan elinkeino‐,liikenne‐ ja ympäristökeskuksen julkaisuja X | 200X 39 LIITE X (X/X) LIITTEET

Liite 1. Raporttipohjan malli

Liitteen nimeä ei ole välttämätöntä kuljettaa mukana, mutta sivunumerointi kyllä eli esimerkiksi Liite 1 (3/8). Esimerkki tarkoittaa, että liitteessä nro 1 on yhteensä 8 sivua, ja nyt on kyseessä kolmas sivu. Merkintä tehdään mieluusti sivun oikeaan yläreunaan. Liitteen otsikolle on Word‐pohjan tyylipaletissa valmiiksi tehty sopiva fonttityyli muotoiluineen (Numeroimaton_3tason_otsikko). Liitteiden nimet eivät automaattisesti näy sisällysluettelossa, vaan sisällysluettelon tyylejä täytyy manu‐ aalisesti muokata, jos liitteiden nimet haluaa näkyviin.

Liitteen toisen tason otsikko on sama kuin Otsikko 4 Koenig Innovationstechnik GmbH, http://www.sandsacklsepp.de Lobbe GmbH & Co KG, http://www.sandsackschaufel.de The Sandhopper, http://www.proearthdev.com Saquick, http://www.saquick.de Seidel GmbH, http://www.sandsaecke‐bs.de

Suuret hiekkasäkit Big Bag, Seidel GmbH, http://www.sandsaecke‐bs.de HESCO Bastion Ltd – Concertainer http://www.hescobastion.com/CIVIL_SITE/enter_civil.html Maahantuoja: FinnProtec Oy, http://www.finnprotec.fi Quick Damm GmbH, http://www.quick‐damm.de Maahantuoja: Oy Sahakonttori Ab, http://www.sahakonttori.fi

Siirrettävät tulvaseinät Geodesign Barriers, http://www.geodesignbarriers.com/ Steelbarrier ‐tulvaseinä: http://www.geodesignbarriers.com/steelbarrier.htm Maahantuoja: IPSET OY Lifeline: Hünnebeck GmbH, http://www.huennebeck.de/

40 Uudenmaan elinkeino‐, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X | 200X