Järvenpään Taidemuseon Tilaselvitys

JÄRVENPÄÄN TAIDEMUSEON TILASELVITYS

TAIDEMUSEON NÄYTTELYTILOJEN SIIRTÄMINEN JÄRVENPÄÄ-TALOON

Tuusulanjärven taiteilijayhteisö-keskus

27.11.2017 N.E.O. Ark Oy JÄRVENPÄÄN TAIDEMUSEON TILASELVITYS

TAIDEMUSEON NÄYTTELYTILOJEN SIIRTÄMINEN JÄRVENPÄÄ-TALOON Tuusulanjärven taiteilijayhteisö-keskus

SISÄLTÖ

01. TAUSTAA 04 02. SELVITYSTYÖ 07 03. HANKERYHMÄ 07 04. ESISELVITYKSET 08 04.1. Kaavoitus 08 04.2. Järvenpää-talo 10 04.3. Kirjasto- ja taidemuseorakennus 14 04.4. Järvenpään uudet hankkeet 17 04.4.1. Kaupungintalo 17 04.4.2. Kehityshanke ”Rock” 18 05. TAIDEMUSEON TOIMINNAN ASETTAMAT TAVOITTEET 20 05.1. Museopalvelut 20 05.1.1. Nykytilanne 20 05.1.2. Tulevaisuus 20 05.2. Kokoelmat 21 05.2.1. Nykytilanne 21 05.2.2. Tulevaisuus 22 06. TILAOHJELMA JA TILOJEN VAATIMUKSET 23 06.1. Nykytilanne 23 06.1.1. Järvenpään taidemuseo 23 06.1.1.1. Näyttelytila 23 06.1.1.2. Taidesäilytystilat 23 06.1.1.3. Toimistotilat 23 06.1.2. Museopalveluiden hallinnoimat tilat 24 06.1.2.1. Ahola 24 06.1.2.2. Ainola 25 06.1.2.3. Suviranta 26 06.1.2.4. Villa Cooper 26 06.1.2.5. Erkkola 27 06.1.2.6. Halosenniemi 27 06.1.2.7. Villa Kokkonen 28 06.1.2.8. Muita Järvenpään kaupungin alueella sijaitsevia taiteilijakotiyh- teisöön kuuluvia kokonaisuuksia 28 06.1.2.9. Yhteenveto taiteilijakotiyhteisöstä 29

06.2. Taidemuseon tulevaisuus 30 06.2.1. Tilojen ominaisuudet ja mitoitusperusteet 30 06.2.2. Tilajako / Alustava tilaohjelma 32 07. TAIDEMUSEON SIJOITUSVAIHTOEHDOT 33 07.1. Vaihtoehto A, Taidemuseon sijoittuminen Järvenpää- talon yhteyteen 34 07.1.1. Ehdotuksen kuvaus 34 07.1.2. 1. kerros 35 07.1.3. 2. kerros 39 07.1.4. Ehdotuksen tilaohjelma 42 07.1.5. Yhteenveto, Vaihtoehto A 43 07.2. Vaihtoehto B, ”Kulttuuririnne”-vaihtoehto 45 07.3. Vaihtoehto C 48 07.4. Vaihtoehtojen vertailu 53 08. TOIMINNAN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 54 08.01. Kansainvälinen ja valtakunnallinen käyntikortti 54 08.02. Järvenpää-talo osana kaupunkikeskustaa 54 08.03. Järvenpää-talon lähiympäristö 54 09. TAIDEMUSEON JA TUUSULANJÄRVEN TAITEILIJAYHTEISÖ- KESKUKSEN ERITYISVAATIMUKSET 55 10. JATKOTOIMENPITEET 56

LIITTEET 57

3 JÄRVENPÄÄN TAIDEMUSEON TILASELVITYS

TAIDEMUSEON NÄYTTELYTILOJEN SIIRTÄMINEN JÄRVENPÄÄ-TALOON

Tuusulanjärven taiteilijayhteisö-keskus

01. TAUSTAA

Arkkitehtien Olavi Lipposen ja Erkki Karosen suunnittelema Järvenpää-talo valmistui vuonna 1987 arkkitehti Jorma Pankakosken vuonna 1977 suunnitteleman kaupungintalon viereiselle tontille. Samanaikaisesti valmistunut kirjastorakennus täydensi Järvenpää-talon aikaansa kuvaavaksi kongressi- ja kulttuurikeskuskokonaisuudeksi. Vuonna 1992 sijoitettiin Järvenpään taidemuseo kirjastorakennuksen kellariin saneerattuihin tiloihin. Järvenpään rautatieasemalta rakennettu valtakunnallisen pääradan alittava tunneli Järvenpää-talolle yhdistää punatiilisiä rakennuskomplekseja ympäröivät itäiset kaupunginosat, lähinnä keskeiset Pöytäalhon, Pajalan ja Kinnarin Tuusulanjärven puoleisiin läntisiin keskustakaupunginosiin.

Järvenpää-talo sijaitsee kiistattomasti koko valtakunnan mittapuun mukaan kulttuurihistoriallisesti merkittävällä alueella. 1900-luvun alkupuolella syntynyt ns. kultakauden taiteilijayhteisö kehittyi Tuusulanjärven rantamille rakentamalla ateljee- ja taiteilijatalonsa omien tarpeidensa pohjalta luovan työskentelynsä tyyssijaksi kansainvälisen hengen mukaan. Muun muassa ruotsalaiset kuvataiteilijat Carl Larsson ja Anders Zorn hakeutuivat Ruotsissa samaan tapaan kuin suomalaisetkin taiteilijat kaupunkien hälystä lähelle luontoa, maaseudun idylliseen mutta monesti raskasta työtä vaativaan rauhaan. Venäjällä Leo Tolstoi ja esim. Ilja Repin työskentelivät mielellään keskellä maaseutua omilla datsoillaan. Tolstoille kuten meillä erityisesti kirjailija Arvid Järnefeltille maaseutu ja suhde luontoon olivat filosofisia kysymyksiä.

Suomessa ensiaskeltajina kuvanveistäjä, ”valtion taiteilija” Emil Vikström rakensi Sääksmäelle Visavuorensa vuonna 1893 ja Akseli Gallen-Kallela Ruoveden korpeen Näsijärveen pistävälle niemelle hirsistä veistetyn Kalelansa vuonna 1895. Arkkitehtuurin noustessa kansalliseen kukoistukseensa nuoret arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen kykenivät rakentamaan Vitträsk-järven rantakalliolle meidän oloissamme mittavan Hvitträskin vuonna 1902.

Näillä hankkeilla ja niihin liittyvillä henkilöillä oli suuri vaikutus 1900-luvun vaihteen suomalaisessa taiteilijayhteisössä. Taiteenalasta riippumatta karelianismi, valtiolliset itsenäisyyspyrkimykset ja kansallisen identiteetin korostaminen olivat poikkeuksetta taiteen tekemisen motiiveina. Keskusteltiin, matkustettiin samoilla jalanjäljillä, oltiin mukana näyttelyissä, erityisesti maailmannäyttelyissä yhtenäisenä rintamana. Ei ollut ihme, että henkilökohtaisessa elämässään eri taiteilijat hakeutuivat saman tyyppisiin

5 elämänpiireihin, tavoitteet ja unelmat elämästä, arkiolemisesta ja taiteen tekemisestä yhtenäistyivät. Juhani Aho, Venny Soldan-Brofeldt, Järnefeltit, Jean Sibelius, Pekka Halonen ja Erkko loivat huviloillaan ja kodeillaan Tuusulanjärven ympäristöön ainutkertaisen taiteen tekemiselle alttiin ympäristön ei vaan itselleen vaan koko kollektiiville. Siellä viettivät monet sekä kotimaiset että ulkomaalaiset aikalaistaiteilijat sekä kulttuurivaikuttajat aikaansa työskennellen, juhlien ja keskustellen eli nykykielen termein taiteilijat verkostoituivat. Kun ketjuun lisätään Aleksis Kivi, Eino Leino ja Joonas Kokkonen saadaan kartoitettua melko kattavasti koko sen alueen kulttuuritausta, jonka moderniksi keskukseksi ajan myötä on Järvenpää-talo taidemuseoineen rakentunut.

Järvenpään taidemuseosta on vuosien varrella kehittynyt luonteeltaan omintakeinen ja valtakunnallisesti merkittävä museo. Vuoden 2017 alusta Järvenpään taidemuseo pääsi ns. valtionosuusmuseoiden joukkoon. Museon kokoelmat ovat lisääntyneet suotuisasti arvokkaiden lahjoitusten ja kokoelmatalletusten kautta. Kokoelmaprofiili liittyy läheisesti Tuusulajärven taiteilijayhteisön historiaan, varsinkin taiteilija Eero Järnefeltin ja Venny Soldan-Brofeldtin elämäntyöllä on merkittävä asema.

Museon nykyiset, käytössä olevat tilat ovat rakentuneet vuoden 2009 laajennusremontin yhteydessä. Vuoden 2016 aikana on paranneltu tilojen talotekniikkaa. Museon sijainti rakennuksen kellaritiloissa haittaa toiminnan kehittämistä, tilat ovat matalia, yleisön saavutettavuus on huono sekä huoltoliikenteen järjestelyt eivät vastaa nykyisiä vaatimuksia. Toisaalta voisiko taidemuseo olla lähempänä Järvenpää-talon ydintä, osana Järvenpää-taloa? Tämän vuoksi museon kehittämisen pohjaksi on päätetty laatia selvitystyö.

6 02. SELVITYSTYÖ

Selvitystyö perustuu Järvenpään kaupungin 01.03.2017 N.E.O Ark Oy:lle osoittamaan toimeksiantoon.

N.E.O Ark Oy on tamperelainen arkkitehtitoimisto, jonka tärkeitä osaamisalueita ovat uudisrakentamisen lisäksi mm. näyttelyarkkitehtuuri sekä julkiset saneeraus- ja kehityshankkeet. Toimistossa näitä projekteja suunnittelevat arkkitehti Taina Väisänen, senior designer Seija Kuusinen ja arkkitehti Jarmo Seppä. Hankkeiden valaistusratkaisuja pohtii valosuunnittelija Jaakko Kiukkanen.

Selvitystyön avulla Järvenpään kaupunki haluaa selvittää jo nyt Järvenpää- talo-kampuksen osana toimivan taidemuseon tulevaa toimintaa sekä sisältöjä tutkituttamalla museon eri sijaintimahdollisuuksia Järvenpää-talo-konseptin osana.

Työn yleisenä tarkoituksena on kohottaa itse taidemuseon profiilia taidemuseona, nostaa synergiatasoa Järvenpää-talon kanssa, lisätä kävijämääriä parantamalla museon saavutettavuutta sekä luoda elimellinen yhteys Tuusulanjärven taiteilijayhteisön, valtakunnallisesti merkittävään kokonaisuuteen. Sibeliusten Ainolan ja Järnefeltien Suvirannan läheisyydessä sijaitseva Venny Soldan-Brofeldtin ja Juhani Ahon Ahola on taidemuseon hallinnassa. Merkittävimmistä yhteisöön kuuluvista taiteilijakodeista Halosten Halosenniemi sijaitsee Tuusulan kunnan puolella.

Selvitystyöllä pyritään parantamaan taidemuseon edellytyksiä kehittää olemassa olevien toimintojensa lisäksi uusia toimintamuotoja. Perinteisten kahvila-ravintola- ja museokauppatoimintojen sijoittamisen lisäksi voidaan kehitellä esimerkiksi visuaalisen, esittävän, elämyksellisen, interaktiivisen havaintomaailman mahdollisuuksia taidemuseoympäristössä.

03. HANKERYHMÄ

Kalle Jämsen, kulttuurijohtaja, pj. Järvenpään kaupunki +358 403152244 Hanna Nikander, museopalv.pääll. Järvenpään kaupunki +358 403152587 Jari Pöppönen, DI Mestaritoiminta Oy +358 504400807 Antti Räty, RI Mestaritoiminta Oy +358 409222222 Seija Kuusinen, senior designer N.E.O Ark Oy +358 405426586 Taina Väisänen, arkkitehti N.E.O. Ark Oy +358 505262810 Jarmo Seppä, arkkitehti N.E.O Ark Oy +358 403693687 Järvenpää-talon asiantuntijana Jari Salminen, palvelupäällikkö Järvenpää-talo +358 403152726

04. ESISELVITYKSET

04.1. Kaavoitus korttelit nro 661 ja 632

Kaavoitustilanteen esittely hankeryhmälle 6.6.2017/ Kaarina Laine, Sampo Perttula, Antti Nikkanen.

Asemakaava-analyysit perustuvat Järvenpään kaupungin vahvistettuihin, voimassa oleviin selvitysaluetta koskeviin asemakaavakarttayhdistelmiin ja niiden asemakaavamerkintöihin /26.6.2017 Kristiina Alastalo.

Järvenpää-talon kortteli nro 661 (asemakaavamerkintä YY-2) Pöytäalhon (VI) kaupunginosassa on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Asuinhuoneistoja saa tontille sijoittaa vain kiinteistönhoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Tonttia varten on järjestettävä yksi autopaikka kutakin 125 k-m² kohti. Kerrosluvuksi on kaavassa merkitty III ja tonttitehokkuudeksi 1,1. Tonttipaikoitus on osoitettu Järvenpää-talon kaakkois- ja lounaisreunaan. Rautatien, valtakunnallinen päärata, ja Järvenpäätalon väliin jäävä ”Kulttuuririnne”-niminen tontinosa (asemakaavamerkintä VP-4) on osoitettu puistoalueeksi, johon saa kevyiden rakenteiden lisäksi rakentaa liikkumista helpottavia laitteita ja rakenteita.

Kirjasto- ja taidemuseokortteli nro 632 (asemakaavamerkintä YY-1/s-2) Pöytäalhon (VI) kaupunginosassa on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Asuinhuoneistoja saa tontille sijoittaa vain kiinteistöhoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Tonttia varten on järjestettävä yksi autopaikka kutakin 85 kerrosalametriä varten. Sallituksi kerrosluvuksi on kaavassa merkitty II ja tonttitehokkuudeksi 1,2. Tontille ei ole asemakaavassa osoitettu paikoitustiloja. Kirjasto- ja taidemuseotontin luoteispuolella sijaitsevaan kortteliin nro 664 osoitettu asemakaavassa (asemakaavamerkintä LPA-36) autopaikkojen korttelialue, joka palvelee kortteleita 632 ja 633. Tontille on annettu rakennusoikeutta kaksikerroksiselle lähinnä paikoitusta palvelevalle rakennukselle, jonka maksimipinta-ala on 1 000 k-m².

Järvenpää-talo-korttelin lähiympäristöön on toimintojen laajentamiselle voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu vapaata tonttimaata Järvenpää- talon kaakkoispuolelta Hallintokadun ja Helsingintien välisellä alueella korttelissa 630 sekä kirjasto- ja taidemuseon luoteispuolelta Kirjastonkadun ja Valtuustonkadun välisestä korttelista 664. Järvenpää-talon länsipuolella radan varressa sijaitsee Kulttuuripuisto, jonka puusto on asemakaavassa suojeltu.

04.2. Järvenpää-talo

Järvenpää-talon esittely hankeryhmälle 11.5.2017/ Jari Salminen.

Rakennus valmistui vuonna 1987 Suunnittelijat: Arkkitehdit Olavi Lipponen ja Erkki Karonen

Punatiilinen Järvenpäätalo-kompleksi koostuu varsinaisesta Järvenpäätalosta sekä kirjasto- ja taidemuseo-osasta. Järvenpäätalossa on kaksi salia, 562-paikkainen Sibelius sali sekä tasalattiainen Juhani Aho sali, jonka yleisökapasiteetti on 163 paikkaa. Juhani Aho salissa on parvi. Salit ovat korkeatasoisia, akustiikaltaan moitteettomia tarkoitukseensa. Sibelius salia pidetään valtakunnallisesti akustiikaltaan merkittävänä. Kummatkin salit on varustettu AV-, valaistus- ja äänentoistotekniikoin. Auditoriomaisessa Sibelius salissa järjestetään konsertteja, kokouksia, koulutustilaisuuksia sekä teatterinäytöksiä. Juhani Aho salissa kokoontuu Järvenpään kaupungin valtuusto. Salissa järjestetään myös pienimuotoisia musiikki-, kokous- ja puhetilaisuuksia. Saleja yhdistää avara, valoisa ja monikäyttöinen lämpiötila. Sisääntuloaulan yhteyteen on kahvio-, naulakko-, yleisösaniteettitilojen lisäksi järjestetty tilat Galleria Järnättiä varten. Konserttitoimintojen tueksi on Järvenpää-taloon suunniteltu erilaisia ja eri kokoisia juhla-, kokous- ja näyttelytiloja eri kerroksiin sekä kellarikerrokseen sijoittuvat Kellariteatterin tilat, jotka toimivat Järvenpään Teatteri ry:n päänäyttämönä. Kokoussiiven 2. kerroksen kuvataide- ja kokoontumistiloiksi tarkoitetut tilat on ajan myötä muutettu musiikin harjoittelutiloiksi.

Järvenpäätalo-kokonaisuus antaa moitteettomat puitteet mittavienkin yritysjuhlien sekä myös pienimuotoisten messutapahtumien järjestämiseen.

Sisääntulokerroksen korkeusasema on + 53.600 2. kerroksen korkeusasema on + 57.100 2. kerroksen yläpohjan alapinnan korkeusasema on + 59.900

13 04.3. Kirjasto- ja taidemuseorakennus

Kirjasto- ja taidemuseon esittely hankeryhmälle 11.5.2017/Hanna Nikander. (lähde: mm. ”Taide kantaa, Järvenpään taidemuseon kokoelma”)

Järvenpäätaloa vastapäätä rakennettiin vuonna 1987 erillinen rakennus Järvenpään kirjastoa varten. Taidegalleriatoiminta alkoi kirjaston kellaritiloihin valmistuneissa näyttelytiloissa 9.12.1992, Soldan-Brofeldt-gallerian koko oli tuolloin 285 m². Vuonna 1997 galleriatiloja laajennettiin 290 m² uuden taidelahjoituksen lahjakirjan vaatimusten mukaan ja gallerian nimi muutettiin Järvenpään taidegalleriaksi, joka 1.1.2002 muutettiin nykyiseen muotoonsa, Järvenpään taidemuseoksi.

Vuoden 2009 remontin yhteydessä kirjaston kellaritiloihin sijoitettiin Järvenpään taidemuseo nykyiseen laajuuteensa. Rakennus palvelee kirjastotoimintaa moitteettomasti mutta taidemuseon tilat ovat käyneet ahtaiksi ja taidemuseonkonseptin kehittyessä ja muuttuessa vähitellen osittain toimimattomiksi. Toissijaisiin kellaritiloihin sijoitetut taidemuseotilat eivät myöskään arvokkuudeltaan täytä tämän hetkisiä, yleisiä taidemuseotilojen sijoittamisen vaatimuksia.

Museon näyttelytoimintaa haittaavat tilojen mataluus ja ahtaus, lisäksi yleisöä palvelevien tilojen, varsinaisen museokaupan sekä kahvila-, ravintolatilan puuttuminen estävät museon toimintojen kehittämistä. Kokoelman laajentuessa myös varastotilojen lisätarve sekä näyttelytoiminnan työskentelytilat ovat jääneet ajastaan jälkeen. Yleisö- ja huoltosisäänkäynnit ovat molemmat vaikeakulkuisia, erityisesti huoltosisäänkäynti on osan vuotta täysin käyttökelvoton. Museon turvatoimissa on parantamisen varaa. Modernin IV-tekniikan rakentaminen tulee osoittautumaan aikaa myöten nykyisissä tiloissa mahdottomaksi.

16 04.4. Järvenpään tulevat hankkeet (Kaupungintalo, ”Rock”)

04.4.1. Kaupungintalo

Rock-hankkeen esittely Hanke-ryhmälle 6.6.2017 /Kaarina Laine, Sampo Perttula, Antti Nikkanen.

Järvenpään vuonna 1977 rakennettu kaupungintalo (kortteli 633) on esitetty purettavaksi ja tyhjentyneelle tontille on lähitulevaisuudessa tarkoitus rakentaa rakennuksia asuinkäyttöön. Kaupungintalon tontille on kaavailtu sijoitettavaksi ”Rock”-hankkeen tontin B toimintoja. Uusi kaupungintalo tullaan uusine focuksineen todennäköisesti sijoittamaan Järvenpää-talon läheisyyteen.

Kaupungintalo muutos tulee aiheuttamaan asemakaavamuutoksen.

17 04.4.2. Kehityshanke ”Rock”

(Rock-hankkeen esittely Hanke-ryhmälle 6.6.2017 /Kaarina Laine, Sampo Perttula, Antti Nikkanen)

Järvenpää-talon viereen kortteleihin 630 ja 633 on tarkoitus rakentaa moderni uusi kaupunkisolu, jonka työnimenä on ”Rock” (Arkkitehtitoimisto AJAK / 29.4.2016). Kehityshanke tulee sisältämään useita toimintoja, joita olisi osittain mahdollista synkronoida Järvenpää-talon ja erityisesti taidemuseon kehitystyön kanssa.

Hanke koostuu kahdesta osasta, A ja B. Järvenpäätalon kaakkoispuolelle Helsingintien varrelle sijoittuvaan A osaan (kortteli 630) on hahmoteltu rakennettavaksi neljä 16 kerroksista pääosin asuintornitaloa ja B osaan nykyisen kaupungintalon tontille kaksi 5 kerroksista ja yksi 16 kerroksinen asuinrakennus. Asumiseen tarkoitettu kerrosala on 37 200 k-m², palvelutoimintoihin 7 500 k-m², kokonaiskerrosala on näin ollen 44 700 m². Maanalaisia autopaikkoja on hankkeen yhteydessä tarkoitus rakentaa 440 kpl. Autohallin sisäänajo on suunniteltu tapahtuvaksi Järvenpäätalon puolelta, Hallintokadulta.

”Rock”-hankkeen toteutuminen vaatii asemakaavamuutoksen.

NÄKYMÄ JÄRVENPÄÄTALOLTA ROCK-HANKKEEN OSAN A TONTILLE, kortteli 630

ILMAKUVA, Rock - hanke, Arkkitehtitsto AJAK

19 05. TAIDEMUSEON TOIMINNAN ASETTAMAT TAVOITTEET

Taidemuseon toiminta koostuu varsinaisista museopalveluista sekä kokoelmista ja niiden ylläpitämisestä. Selvitystyön merkittäväksi osaksi jo olemassa olevan museotoiminnan lisäksi on ajateltu ns. taiteen kultakauden informaatiokeskusta, joka toimisi elämyksellisesti sekä Tuusulanjärven taideyhteisön, että koko Järvenpään kaupungin käyntikorttina. Informaatiokeskus tarjoaisi kokemuselämyksinä kokonaisvaltaisesti kansallisromanttisen ajanjakson, jonka ehdottomana vetonaulana kansainvälisesti on Jean Sibelius. Pohjamateriaaleina ovat yksittäiset taideteokset, sävellykset, taiteen tekemisen työtavat sekä taiteilijoiden arkielämä Järvenpäässä. Taidemuseo-kokonaisuuteen tulee sijoittaa museomyymälän lisäksi kahvila- ravintola-toimintoja.

05.1. Museopalvelut

05.1.1. Nykytilanne

Museonjohtaja Hanna Nikander

Järvenpään museopalvelut erittelee, säilyttää, hoitaa ja kartuttaa museopalveluille lahjoitettuja ja sinne tallennettuja kokoelmia. Järvenpään museopalvelut tuottaa taide-elämyksiä sekä jakaa tietoa taiteesta eri keinoin. museopalveluiden toimintaan liittyviä asiantuntijatehtäviä ovat mm. kokoelmien kartuttaminen, hoito, tutkimus ja dokumentointi, tutkimustiedon popularisointi, näyttelytoiminta, julkaisutoiminta, oheismateriaalin tuottaminen, esitelmät, luennot, opastukset, tapahtumat, museopedagogiikka, neuvonta ja lausunnot.

05.1.2. Tulevaisuus

Museonjohtaja Hanna Nikander

Toiminnassa tulee painottumaan entistä enemmän museopedagoginen, matkailullinen ja elämyksellinen tapahtumatarjonta. Kokoelmatyössä tullaan entistä enemmän hyödyntämään digitalisaation tuomia mahdollisuuksia.

Museot tuottavat tulevaisuudessa kasvavassa määrin kulttuuri-, elämys- ja hyvinvointipalveluja alueelleen. Kulttuurimatkailu on myös merkittävämpiä työllistäviä ja kasvavia palvelualoja Suomessa. Museokävijät tuovat alueelle tuloa 29-49 € per kävijä. Museon kehittämisen yhdistäminen alueen matkailulliseen kehittämiseen mahdollistaa muutoksen Tuusulanjärven alueen ympärivuotiseksi matkailulliseksi portiksi, jossa Suomen kulttuurin syntyhistorian esittelemisen, näyttely- ja tapahtumatarjonnan lisäksi on saatavissa tietoa ja ohjausta vaikkapa polkupyöräilyyn, luisteluun, pilkkimiseen tai souteluun järvellä, paikallisten ruokaherkkujen nauttimiseen tai matkamuistojen ostamiseen.

Henkilöstöltä vaaditaan enemmän palvelu-, tuottamis-, markkinointi- ja yhteistyöosaamista ja ohjaamista. Digitaalinen osaaminen tulee korostumaan. Henkilöstön lisäämistarve ei ole suuri ja tuottoja lisäämällä sen talousvaikutukset ovat pieniä. Toiminnan kehittämisessä pyritään henkilötarpeiden kasvun minimointiin toimintojen paremmalla suunnittelulla, ja digitalisaatiota hyödyntämällä. Hyvinvointipalveluna museolla on myös oma roolinsa syrjäytymisen estäjänä ja matalan kynnyksen kunnallisena työllistäjänä.

05.2. Kokoelmat

05.2.1. Nykytilanne

Järvenpään taidemuseon kokoelma Kaarina Ahon ja Elisa Paloheimon lahjoituskokoelmat / Venny Soldan- Brofeldtin ja Eero Järnefeltin tuotantoa. 597 luetteloitua teosta sekä noin 7 000 Soldan-Brofeldtin luonnosta ja luonnoskirjaa Järvenpään kaupungin taidekokoelma (maalauksia, grafiikkaa, veistoksia) 509 teosta Järvenpään kaupungin kulttuurihistoriallinen kokoelma 487 esinettä, 115 cd-levyä, 58 tapettinäytettä Villa Kokkonen ja sen interiööri noin 300 esinettä, 2 522 kirjaa, 321 äänilevyä, 160 nuottilehteä Ahola Juhani Ahon seuran sekä Venny Soldan-Brofeldtin perikunnan lahjoitus Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijakoti 401 esinettä, 274 kirjaa Järvenpään kaupungin valokuva-arkisto noin 1 365 valokuvaa Villa Cooper ja sen interiööri 316 esinettä, 470 kirjaa, 50 laatikostoa arkistomateriaalia

Järvenpään taidemuseon kokoelma kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriomaisuuksiin. Järvenpään taidemuseon toiminta keskittyy 1800-luvun lopun kultakauden taiteeseen, Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön sekä kokoelmassa edustettuina oleviin taiteilijoihin ja heidän elämäntyöhönsä.

05.2.2. Tulevaisuus

Kokoelmat laajenivat Eero Järnefeltin tuotannon osalta jo vuonna 2016 noin 100 teoksella, joka tekee kokoelmasta Suomen merkittävimmän Järnefelt- kokoelman Kansallisgallerian ohella. Venny Soldan-Brofeldtin osalta kokoelma on jo nyt Suomen merkittävin.

Tulevaisuudessa saattaisi olla mahdollisuus yhteistyössä Kansallisgallerian ja yksityisten lahjottajien ja säätiöiden kanssa kasvattaa kokoelma kattamaan koko Suomen Kultakauden taide ja taiteilijat.

Muiden kuin taidemuseon kokoelman osalta pyritään tulevaisuudessa hyvin maltilliseen kartuntaan ja kulttuuriperinnön tallentamiseen digitaalisin keinoin.

Taidemuseon kokoelman laajeneminen lahjoituksin ja talletuksin vaatii Järvenpään kaupungilta sitoutumista taidemuseotoiminnan kehittämiseen erityisesti tilojen osalta. Joka tapauksessa tulevaisuuden museotoiminnassa tulee yksityisen tuen rooli kasvamaan merkittävästi julkisen talouden haasteiden takia.

Olemassa olevien yksityisten toimijoiden sitouttaminen tilojen kehittämiseen on museotoimelle suuri mahdollisuus.

22 06. TILAOHJELMA JA TILOJEN VAATIMUKSET

06.1. Nykytilanne, museopalvelujen hallinnoimat sekä käytettävissä olevat tilat

06.1.1. Järvenpään taidemuseo

Järvenpään taidemuseo (787 m² + 520 m²) sijaitsee Järvenpään kirjastorakennuksen kellarikerroksessa. Osoite: Kirjastokatu 8, 04400 Järvenpää Kirjastorakennus on valmistunut vuosina 1986-87 arkkitehtikilpailun voittaneeseen ehdotukseen perustuen. Suunnittelijana on ollut arkkitehti Olavi R. Lipponen. Taidemuseon sisätilat on uudistettu peruskorjauksen yhteydessä vuonna 2009.

06.1.1.1. Näyttelytila 787 m²

- seinäripustustilat 160 m² mukana ei ole väliaikaisia näyttelykohtaisia lisäseinäratkaisuja - tila matala (keskikorkeus 2.3 m), kellarimainen, suurikokoisten teosten esittäminen mahdotonta - ei työpajoja, ei kahvilaa, ei erillistä museokauppaa - wc-tilat riittämättömät kasvaneelle kävijämäärälle - sisäänkäynnin saavutettavuus korjauksesta huolimatta puutteellinen

06.1.1.2. Taidesäilytystilat 160 m²

- ajanmukaiset - olosuhde-, palo-, uv-, ja murtoturvallisuus museaalisten vaatimusten tasalla - ei mahdollisuuksia kasvattaa kokoelmaa ilman uusia tilajärjestelyjä - kuljetusramppi heikosti käytettävissä (jyrkkä, ei talvikäyttöä)

06.1.1.3. Toimistotilat 70 m²

- museopalveluiden toimistotilat sijaitsevat kirjastorakennuksen yläkerroksessa, entisessä vahtimestarin asunnossa. - sisäänkäynti toimistoon Kirjastokadun puolelta - kiinteä yhteys taidemuseoon on hyvä

06.1.2. Tuusulajärven taiteilijayhteisön tilat

(Lähteet:”Suomalaisuuden lähteillä, Tuusulanjärven taiteilijayhteisö”, Minna Kettunen: ”Halosen taiteilijasuku”, Leena Lindqvist: ”Taiteilijan tiellä, Eero Järnefelt”, Erik Tawaststjerna: ”Jean Sibelius” 1 – 5, Markku Valkonen: ”Kultakausi”)

06.1.2.1. Ahola

kuva, Järvenpään taidemuseo

Ahola (385 m², museon käytössä 250 m²) sijaitsee Järvenpäässä Tuusulanjärven rannalla. Osoite: Sibeliuksenväylä 57, 04400 Järvenpää Suojeltu rakennus on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävä, kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde osana Tuusulanjärven kulttuurimaisemaa.

Rakennuksen omistaa Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, jolta Järvenpään kaupunki on vuokrannut rakennuksen 50 vuodeksi elokuusta 2011 lähtien.

Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt asuivat Järvenpään kartanon Aholassa vuodesta 1897 vuoteen 1911. Alun alkaen yksikerroksinen päärakennus korotettiin 1920-luvulla kaksikerroksiseksi. Aholan remontoitiin 1990-luvulla sekä viimeinen perusparannus suoritettiin kevään 2012 aikana.

24 06.1.2.2. Ainola

kuvat, Järvenpään taidemuseo

Ainola Osoite: Ainolankatu, 04400 Järvenpää Suojeltu rakennus on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävä sekä kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Suunnittelija: arkkitehti Lars Sonck (1904)

Aino ja Jean Sibelius ostivat Järvenpään kartanolta tontin Kielonmäeltä ja rakensivat hirsihuvilansa Ainolan Tuusulanjärven rantatien varteen vastapäätä järven rannalla sijaitsevaa Järnefeltien Suvirantaa. Ainolasta on näköyhteys myös Aholaan.

Suunnittelun lähtökohtina olivat vihreä takka ja näköyhteys säveltäjän työhuoneesta Tuusulanjärvelle. Sibeliukset asuivat Ainolassa sen valmistumisesta lähtien koko lopun elämänsä, Jean vuoteen 1957 ja Aino vuoteen 1969 saakka. Jean Sibelius sävelsi pääosan tuotannostaan Ainolassa. Viulukonserton lopullisesta versiosta (1905) ja kolmannesta sinfoniasta (1907) lähtien mestarin suurteokset synnytettiin Ainolan työhuoneessa. Arkkitehti Aulis Blomstedt (Heidi-tyttären aviomies) teki pariin otteeseen Ainolaan muutoksia, muun muassa asuintilojen laajentamista vinttikerrokseen. Sekä Jean että Aino Sibelius ovat haudattuina Ainolan pihamaastoon, hautamuistomerkit suunnitteli A. Blomstedt.

Aino Sibeliuksen kuoleman jälkeen Ainola myytiin Suomen valtiolle ja se avattiin kotimuseoksi vuonna 1974. Ainola-kokonaisuus on pyritty säilyttämään Sibeliusten aikaisessa tilassa.

25 06.1.2.3. Suviranta

kuvat, Järvenpään taidemuseo

Suviranta Osoite: Suvirannankatu, 04400 Järvenpää Suunnittelija: arkkitehti Usko Nyström (1901)

Taidemaalari Eero Järnefelt rakennutti Suvirannan itselleen työtilaksi ja perheelleen kodiksi Tuusulanjärven rantaan vuonna 1901. Upea rakennus on edelleen suvun omistuksessa yksityiskotina. Arkkitehti Usko Nyström, joka suunnitteli myös mm. Imatran Valtionhotellin, suunnitteli jugendtyylisen rakennuksen. Nyström toimi myöhemmin esim. arkkitehti Alvar Aallon Rakennus tuo mieleen tiilisine mansardikattoineen tuulahduksen pohjoismaisesta huvila-/kartanoperinteestä.

06.1.2.4. Villa Cooper

Villa Cooper (369 m²/319 m²) ent. Villa Vårbacka, ent. Villa Enckell Osoite: Myllytie 14, 04400 Järvenpää Suojeltu rakennus on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävä sekä kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Rakennustaiteellisesti arvokas huvilarakennus valmistui yhtä aikaa Sibeliusten Ainolan kanssa vuonna 1904 ja yhdistyy myös Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön. Suunnittelija: arkkitehti Lars Sonck Huvila on siirretty alkuperäiseltä tontiltaan Tuusulanjärven läheisyydestä nykyiselle paikalleen Järvenpään keskustaan. Sigrid ja Gösta Enckell rakennuttivat huvilan ja asuivat siinä vuoteen 1916/17 asti. Gösta Enckell harrasti lääkärin – ja hammaslääkärin toimiensa ohella

26 taidemaalausta. Suoritti taideopintoja mm. Pariisissa ja toimi anatomian opettajana Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa.

Järvenpään museopalvelut vastaavat kohteen esinekokoelmasta. Huvilassa nykyisin toimivat Järvenpään Käsintekijät pitävät myyntinäyttelyä ja lahjatavaramyymälää kauppaamalla tekemiään käsitöitä.

06.1.2.5. Erkkola

Erkkola Osoite: Tuusulan Rantatie 25, Tuusula Suunnittelija: Pekka Halonen (1902)

Erkkolan rakennutti runoilija, sanomalehtimies J.H. Erkko vuonna 1903. Rakennuksen rakensi pääosin samat rakentajat kuin Halosenniemenkin rakennukset rakennusmestarina Antti Halonen. J.H. Erkon veli Eero, Juhani Aho ja Arvid Järnefelt perustivat ”Päivälehden” vuonna 1889, jonka pohjalta vuonna 1904 kehittyi ”Helsingin Sanomat”. Taiteilijakodin omistaa Jane ja Aatos Erkon Säätiö. Taiteilijakoti Erkkola toimii nykyään kuvitustaiteeseen erikoistuneena museona ja erilaisten kulttuuritapahtumien pitopaikkana Tuusulassa.

06.1.2.6. Halosenniemi

Halosenniemi (m²/m²) Osoite: Halosenniementie 4 – 6, 04310 Tuusula Suunnittelija: Pekka Halonen (1902)

Haloset olivat asuneet Tuusulanjärven rannalla jo vuodesta 1898 lähtien. Itse ”tupatölli” kuten Pekka Halonen taiteilijakotiaan nimitti, valmistui vuonna1902. Rakennus on hirsirakenteinen ja edustaa tyyliltään lähinnä kansallisromantiikkaa. Taiteilijakoti on valtakunnallinen nähtävyys. Rakennuksen pääsalin loistava akustiikka houkutteli Halosenniemen kotikonsertteihin nimekkäitä esiintyjiä Halosten oman suvun taitajien lisäksi Sibeliukset sekä Aino, että Jean ja Toivo Kuulakin esiintyivät vieraanvaraisissa tilaisuuksissa. Halosenniemi siirtyi Tuusulan kunnan omistukseen vuonna 1949. Vuonna 1990 rakennus entisöintiin, jonka jälkeen koko talo on toiminut taiteilijakotimuseona, jossa järjestetään vaihtuvia taidenäyttelyitä.

kuva, Järvenpään taidemuseo

27 06.1.2.7. Villa Kokkonen (ei kuulu taiteen kultakauden taiteilijahuvilayhteisöön)

kuva, Järvenpään taidemuseo

Villa Kokkonen (254 m²) sijaitsee Järvenpään Vanhankylänniemessä. Osoite: Tuulimyllyntie 5, 04400 Järvenpää Rakennus on maakunnallisesti merkittävä ja kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, nuorin Tuusulajärven taiteilijahuviloista. Suunnittelija: arkkitehti Alvar Aalto (1969)

Rakennus toimi säveltäjä, akateemikko Joonas Kokkosen kotina ja työtilana. Rakennuksen omistaa Järvenpään kaupunki, Järvenpään museopalvelut vastaavat kohteen esinekokoelmasta.

Tulevaisuudessa Villa Kokkonen voi olla yksi mahdollisuus monipuolistaa Tuusulanjärven taiteilijayhteisön toimintoja ja toimintatapoja.

06.1.2.8. Muita Järvenpään kaupungin alueella sijaitsevia taiteilijakotiyhteisöön kuuluvia kokonaisuuksia

Vanhankylän kartano, Puotinnokka sekä Kallio-Kuninkala ja niiden asukkaat edustavat merkittävää osaa seudun henkilöhistoriallisessa kavalkadissa. Taiteilijakotien lähinaapureina tilojen asukkaat olivat välillisesti mukana valtakunnallisesti merkittävien taidepersoonien ja heidän perheidensä arkiaskareissa, niin iloissa kuin suruissakin. Aikojen saatossa solmittiin yhteisössä useita avioliittoja lähinaapurien kesken.

KALLIO-KUNINKALA kuva, Järvenpään taidemuseo

28 06.1.2.9. Yhteenveto Taiteilijakotiyhteisöstä

Taiteilijakotien suunnittelijoina ovat olleet aikansa merkittävät arkkitehdit, joten rakennukset kuvaavat hyvin rakentamisajankohtansa tyyli- ja rakentamisperinnettä. Arkkitehdit Usko Nyström, Lars Sonck, Alvar Aalto, Aarne Ervi, Aulis Blomstedt eivät kaipaa elämäntyönsä esittelyjä. Rakennukset ovat pääsääntöisesti hyvin säilyneet, johtuen joko rakennusten säilymisenä pitkään asuinkäytössä tai rakennusten päätymisestä joko kuntien tai valtion omistukseen. Taiteilijayhteisön vieraina kävi useita kansainvälisesti sekä valtakunnallisesti merkittäviä eri alojen taiteilijoita. Useat viettivät Tuusulanjärven rantamilla pidempiä ajanjaksoja joko työskennellen tai rentoutuen maaseudulla kollegojensa parissa.

Taiteilijayhteisö osoitti voimansa sekä arjen askareissa, että juhlassa, se edusti pitkään merkittävää roolia Suomi-kuvan, Suomi-brändin esiintuonnissa kansainvälisen yhteisön tietoisuuteen.

kuvat, Järvenpään taidemuseo

kuva, Sibelius collection

29 06.2. TAIDEMUSEON TULEVAISUUS

06.2.1. Tilojen ominaisuudet ja mitoitusperusteet

Rakentamisen tulee noudattaa kestävänkehityksen ja elinkaariajattelun periaatteita. Kaikkien tilojen tulee olla esteettömiä, materiaalien terveellisiä. Tilojen turvallisuuteen sekä käyttäjien että näyttelyjärjestämisen (turvakuljetukset, teosten säilyttäminen) kannalta tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Ripustuspinta: 3 - 5 m²/ taideteos optimi ripustuspinta katsojan kannalta korkeussuunnassa 0.95 – 3.60 m Lattiapinta: 6 -10 m³/veistos Kokoustilat: 1 m²/osallistuja Näyttelytilojen korkeus: Näyttelytilojen minimikorkeutena voidaan pitää 2 700 mm, toimiva minimikorkeus on kuitenkin 3 000 mm tai korkeampi.

Valaistus: Luonnon valo

UV-säteily ja näkyvä auringonvalo on näyttelytiloista poistettava, esim. olemassa olevat ikkunapinnat on kalvotettava. Luonnon valo on mahdollinen, mikäli se tulee katsojan selän takaa (keskitetyt sermijärjestelmät) tai ylävalona suodatettuna (hajautettu valo). Katsojan kannalta luonnon valon ja keinotekoisen valon vaihtelu parantaa keskittymistä (näkökyvyn akkomodaatio), esimerkkinä Louisianan modernintaiteen museo Tanskassa. Modernin taiteen, mediataide jne. tilat tulee olla mielellään täysin pimennetyt.

Ylävalo

Valaistus kohdistetaan ylävalona ripustuspintoihin, luonnon valon kulkua voidaan ohjata rakennukseen suunniteltujen kattolyhtyjen kautta epäsuorana. Keinovalaistus suunnataan siten, ettei katsojalla ole häikäisyvaaraa (valokulmat).

Näyttelytiloissa mikäli ne sijoittuvat olemassa oleviin tiloihin joudutaan koko valaisinjärjestelmä uusimaan. Valaisinkiskojärjestelmien asentamisessa on huomioitava ripustuspisteiden, ilmanvaihdon ja sprinkler-järjestelmien yhteen sovittaminen.

Akustiikka: Näyttelytilojen oikea rakenteellinen akustointi on tärkeää, turhien askeläänien haitallisuutta on minimoitava. Akustiikkajärjestelmät tulee integroida näyttelyrakenteisiin. Mahdollisten ääniteoksien näytteille asettaminen kannattaa huomioida jo suunnitteluvaiheessa.

Ilmanvaihto: Rakennus varustetaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä sekä jäähdytyksellä. IV-järjestelmän laitteistot varustetaan tilakohtaisilla kuivatus-/kostutusjärjestelmillä, koska näyttelytilojen ja varastotilojen kosteusolosuhteet on oltava stabiilit. IV-järjestelmän äänettömyyteen on kiinnitettävä erityishuomio. Erillinen ilmastointikonehuone on suotava. Erityishuomiota on kiinnitettävä IV-laitteistojen sekä putkitusten suuriin tilavaatimuksiin, mitä pidemmät putkitukset sen laajemmat putkien leikkauspinnat. Ilman kostutuksen vaikutukset on huomioitava arvioitaessa rakenteita.

Turvallisuus: Näyttelytilat sekä varastotilat tulee varustaa erillisellä turvajärjestelmällä (nauhoittava HD-kamera- järjestelmä, sähköinen kulunvalvonta jne) pelastus-, vakuutus- ja poliisiviranomaisilla hyväksytyn turvasuunnitelman mukaisesti. Olemassa olevissa tiloissa nykyiset ikkunat eivät täytä turvaluokitusta, lukitukset uusittava. Näyttelyesineiden siirrot joko varastotiloista, mikäli ne ovat eri rakennuksessa tai taidemuseon ulkopuolelta on turvattava. Mikäli esitellään lainattuja teoksia, tulee näyttelytilojen turvallisuus tarkastaa ko. tilan suhteen.

Muut järjestelmät: Taidemuseo liitetään kaukolämpöön sekä kunnallisiin vesijohto- ja viemärijärjestelmiin . Ainakin nykytaiteen esittämistilat on varustettava modernein ATK- ja AV-tekniikoin.

31 06.2.2. Tilajako / alustava tilaohjelma

Näyttelytilat 2 000 m² Aulapalvelut, museomyymälä 375 m² Kokoustilat 170 m² Toimistotilat , sos.tilat 150 m² Kahvila- ja ravintolapalvelut 150 m² Muut tilat, yleisöwc:t, siiv.tilat jne. 100 m² Taidevarasto, kokoelmatila 350 m² Näyttelytekninen tila 120 m² Lämmönjakohuone 15 m² Tekniset tilat 350 m²

Kellariteatteri 400 m²

Yhteensä 4 180 m²

Autopaikoitus 50 paikkaa a´25 m² 1 250 m²

Tilajako on alustava, teoreettinen ja ohjeellinen. Mikäli tiloja yhdistetään tai synkronoidaan Järvenpää-talon tilojen kanssa, voidaan tilajakoa muuttaa ko. tilojen kohdalta. Lopullinen huonetilaohjelma luodaan hankkeen varsinaisen hankesuunnittelutyön yhteydessä.

32 07. TAIDEMUSEON SIJOITUSVAIHTOEHDOT

Taidemuseon tilojen sijoittaminen osaksi Järvenpää-talon nykyisiin tiloihin on selvitystyössä nimetty vaihtoehto A:ksi. Järvenpää-talon ja valtakunnallisen pääradan väliselle ”Kulttuuririnne”- puistoalueelle pääosin sijoittuva ja osin Järvenpää-taloon tukeutuva ehdotus on nimetty vaihtoehto B:ksi. Järvenpää-talo-kompleksin luoteispuolelle kortteliin nro 664 sijoittuva ehdotus on nimetty vaihtoehto C:si.

33 07.1. Vaihtoehto A, Taidemuseon sijoittuminen Järvenpää-talon yhteyteen

Järvenpää-talon palvelupäällikkö Jari Salmiselta saamamme tiedon mukaan talon nykyinen kokoustilojen käyttöaste on noin 50 %, joten kokoussiiven aktivointi ja erilaisten taidemuseota ja Järvenpää-taloa yhteisesti palvelevien toimintojen sijoittaminen olemassa oleviin tiloihin olisi mahdollista. Vaihtoehdon edellytyksenä on korvaavien tilojen löytäminen nyt tiloissa toimiville toiminnoille, jolloin Järvenpää-talon käyttöprofiili muuttuu.

07.1.1. Ehdotuksen kuvaus

Ehdotuksen lähtökohtana on saneerata Järvenpää-talon kongressitilat taidemuseon käyttötarkoituksen mukaisiksi, laajentaa nykyistä ravintolatilaa sekä tutkia rajatun laajennuksen rakentamista sekä Järvenpää-talon taakse huoltopihalle, että eteen kirjaston ja Järvenpäätalon väliin. Taidemuseon varastotilat ja niiden aputilat säilytetään nykyisissä tiloissa kirjastorakennuksen kellarissa. Sisäinen, turvattu huoltoyhteys on mahdollista rakentaa tarvittaessa vanhojen tilojen ja Järvenpää-taloon sijoittuvien näyttelytilojen välille.

Kirjastorakennuksen ja Järvenpäätalon väliin rakennetaan lasinen väliosa, johon sijoitetaan nykyisen ravintolan yleisötilojen laajennus, ravintolan keittiö- ja varastotilat modernisoidaan nykyiselle paikalle.

Tuusulanjärven taiteilijayhteisö-keskus esitetään ensisijaisesti sijoitettavaksi taidemuseon laajennuksen jatkeeksi rautatien varteen. Kuitenkin lasinen laajennus mahdollistaa myös Tuusulanjärven taiteilijayhteisö-keskuksen sijoittamisen koko Järvenpäätalo-kompleksin keskiöön. Keskuksesta olisi tällöin suora tilallinen yhteys nykyisiin Galleria Järnätin tiloihin. Sijoitus Järvenpää-talon sydämeksi, Valtuustokadun pääteaiheeksi tekisi keskuksesta alueellisen origon. Keskuksen arkkitehtuuriin on joka tapauksessa kiinnitettävä erityistä huomiota. Galleria Järnätti aputiloineen toimisi Järvenpää-talon kokoustilana. Järvenpääaukiolle järjestetään taiteilijakotiyhteisöön tutustujille linja-auto- terminaali.

Lasiosa voidaan toteuttaa myös niin, ettei koko rakennusten väli ole lämmitettyä tilaa, vaan osa on vain katettua, jolloin nykyinen kevyt liikenne on mahdollista.

34 07.1.2. 1. kerros

- Nykyinen kokoussiiven sisäänkäynti toimii taidemuseon sisäänkäyntinä. Komea kokoussiiven aulatila toimii taidemuseon aulanäyttelytilana, tila säilyy miltei koskemattomana (museovirasto). Nykyiset yleisön saniteetti- ja vaatenaulakkotilat ovat toimivat ja taidemuseokäyttöön riittävät. Aulanäyttelytilasta on suora yhteys ravintolatiloihin. - Aulatilan yhteyteen nykyisten kokoustilojen paikalle saneerataan museokauppa sekä Näyttelytila 1 (vapaa korkeus 3,00 m). - Kokoussiiven rautatieaseman puoleiseen päätyyn saneerataan Näyttelytila 2 (vapaa korkeus 3,00 m) sekä tarvittavat museon toimistotilat (lähiyhteys museokaupan ja aulagallerian kanssa tärkeä). - Näyttelytila 2 avautuu korkeaan näyttelytila 3:een (uudisosa kokoussiiven ja Sibelius salin kulmauksessa). Näyttelytilasta porras- /hissiyhteys 2. kerroksen näyttelytiloihin. Näyttelytilan kokoa on mahdollisuus tarvittaessa suurentaa. - Näyttelytila 3:n (laajennusosa) yhteyteen rautatien puoleiseen päähän on mahdollista sijoittaa Tuusulanjärven taiteilijayhteisöä esittelevä keskus (ensisijainen sijoituspaikka, vrt. Järvenpää-talon ja kirjaston välinen lisärakennus).

ENSIMMÄISEN KERROKSEN TILA – ANALYYSI, ks. liite 4

TAIDEMUSEON SISÄÄNKÄYNTINÄ TOIMII JÄRVENPÄÄTALON KONGRESSISIIVEN SISÄÄNKÄYNTI

NYKYINEN KONGRESSISIIVEN AULA MUUTETAAN TAIDEMUSEON SISÄÄNKÄYNTIAULAKSI. KOKOUSTILOJEN VÄLISEINÄT PURETAAN, MUSEOKAUPPA JA NÄYTTELYTILA 1 AVAUTUVAT AULATILAAN.

AULAN PORTAAT JOHTAVAT TAIDEMUSEON TOISEEN KERROKSEEN. AULAN ARKKITEHTUURI SÄILYY.

JÄRVENPÄÄTALON SIBELIUSSALIN JA KONGRESSISIIVEN VÄLIIN SIJOITETAAN TAIDEMUSEON LAAJENNUSOSA. VAIHTOEHTO A, TAITEILIJAYHTEISÖ - KESKUS

GALLERIA JÄRNÄTIN TILA LAAJENEE TUUSULANJÄRVEN TAITEILIJAYHTEISÖ - KESKUKSEN TILAKSI. VAIHTOEHTO B

RAKENNETTAVAAN LASIKATTOISEEN LAAJENNUSOSAAN SIJOITTUU UUSIA RAVINTOLATILOJA JA TUUSULANJÄRVEN TAITEILIJAYHTEISÖ – KESKUS. VAIHTOEHTO B

TUUSUJÄRVEN TAITEILIJAYHTEISÖ – KESKUS RAKENNETAAN VALTUUSTONKADUN PÄÄTTEEKSI JÄRVENPÄÄTALON AUKIOLLE. VAIHTOEHTO B

38 07.1.3. 2. kerros

Ensimmäisen kerroksen aulasta nousevat olemassa olevat portaat sekä hissi 2. kerroksen aulaan.

Nykyiset ateljeetilat avataan yhtenäiseksi näyttelytilaksi (näyttelytila 4), joka toimisi vaihtuvien näyttelyiden tilana.

Kokoussiiven eteläpään toimistotilat yhdistetään Taidemuseon PEDA-tiloiksi.

Vanhat varasto-, pimiö- ja kokoustilat saneerataan PEDA-tilojen yhteydessä toimiviksi kokoustiloiksi.

Olemassa olevan Aino-kabinetin edessä sijaitseva terassi muutetaan ulkotilasta sisätilaksi, tilaan rakennetaan uusi katto. Nykyisten rakennusmassojen väliin syntyy taidemuseon käyttöön Näyttelytila 5, jota jatketaan uudisosan korkeaan näyttelytilaan johtavaksi parveksi. Nykyinen Aino-kabinetti voi tarvittaessa avautua Näyttelytilaan 5.

Uuden näyttelytilan alle on mahdollista sijoittaa Kellariteatterin tilat siten, että maanalainen yhteys Järvenpää-taloon olisi mahdollinen. Joko Näyttelytila 5:n tai teknisen tilapaketin päälle varaudutaan rakentamaan uusi LVI-konehuone museotekniikan tarpeisiin.

Nykyisistä tiloista joudutaan purkamaan väliseiniä sekä alaslaskettuja kattoja. Pinnat uudistetaan ja tilat varustetaan museon tarpeiden mukaisella LVISA- teknologialla. Osittain joudutaan näyttelytiloissa nykyiset ikkunat sulkemaan/kalvottamaan sekä varustamaan uusitulla lukituksella. Uudisosan kattopinta voidaan haluttaessa varustaa aurinkosähköteknologialla.

TOISEN KERROKSEN TILA – ANALYYSI, ks. liite 5

TAIDEMUSEON AULAN TOINEN KERROS. NELJÄ ATELJEETILAA YHDISTETÄÄN JA MUUTETAAN VAIHTUVIEN NÄYTTELYIDEN TILAKSI, JOKA OSITTAIN AVAUTUU AULATILAAN.

ATELJEETILOJEN NYKYISET IKKUNAT KALVOTETAAN UV – SUOJILLA. KAIKKI PINNAT UUDISTETAAN MUSEON TARPEIDEN MUKAISIKSI. TILAT VARUSTETAAN MODERNILLA LVISA – TEKNO- LOGIALLA.

AINO – KABINETTIA VOIDAAN KÄYTTÄÄ MUSEON TARPEISIIN.

KONGRESSISIIVEN PINTAMATERIAALIT UUSITAAN.

JÄRVENPÄÄTALON AULATILOJEN RAVINTOLAOSAN LASIRAKENTEITA LAAJENNETAAN JÄRVENPÄÄAUKIOLLE.

07.1.4. Tilaohjelma

ENSIMMÄINEN KERROS

Aula 126,0 m² Museokauppa 87,0 m² Näyttelytila 1 75,0 m² Näyttelytila 2 76,0 m² Korkea näyttelytila 3 340,0 m², tila laajennettavissa Tuusulanjärven taiteilijakeskus 300,0 m² yhteensä näyttelytiloja 1 004,0 m² toimistot 68,0 m² käytävä ja porras 74,0 m² tekniikka (siivouskeskus. jne.) 21,0 m² Ravintola 302,0 m² yhteensä 465,0 m² Kaikki 1. kerroksen tilat yhteensä 1 469,0 m²

TOINEN KERROS

Aula 126,0 m² Näyttelytila 4, vaihtuvat näyttelyt 216,0 m² Näyttelytila 5 192,0 m² Aino-kabinetti 60,0 m² yhteensä näyttelytiloja 594,0 m² PEDA-tilat 68,0 m² kokoustilat 87,0 m² käytävä + porras 74,0 m² yhteensä 229,0 m² Kaikki 2. kerroksen tilat yhteensä 823,0 m² Tekniset tilat katolla 40,0 m² Näyttelytilat yhteensä 1 798,0 m² aputilat 734,0 m²

yhteensä kaikki taidemuseon tilat 2 432,0 m²

Taidevarasto 350 m² Huoltokäytävä 150 m² Kellariteatteri 350 m²

ILLUSTRAATIO, VAIHTOEHTO A, LAAJENNUSOSA, ks. liite 1

07.1.5. Yhteenveto vaihtoehto A:sta

Ajatus, että taidemuseo sijoitettaisiin nykyisessä muodossaan ja mahdollisen taiteilijayhteisön esittelyn vaatimien tilojen osalta kokonaan Järvenpää-talon kongressisiipeen, on epärealistinen. Modernin taidemuseon tilantarve (ks. tilaohjelmat) on niin suuri, etteivät yksinomaan Järvenpää-talosta vapautuvat tilat ole pinta-alaltaan riittäviä. Museon tilantarve on sopeutettava Järvenpää- talon olosuhteisiin. Tulevassa suunnittelussa on otettava huomioon, ettei taidemuseon sijoittuminen saa tulla haittaamaan Järvenpää-talon normaalia muuta toimintaa, siksi taidemuseon laajennuksen käyttöön voidaan vapauttaa tiloja vain pääosin kongressisiivestä, jonka vapautuvat tilat eivät yksin riitä tyydyttämään taidemuseon koko tilan tarvetta. Lisäksi Järvenpää-talon olemassa oleva tilajako rajoittaa museon eri tilojen sijoittamista. Mikäli Taidemuseon siirrolla Järvenpää-taloon ei ole tarkoitus merkittävästi lisätä museon tarpeita tyydyttäviä tiloja, ei ole mitään syytä miettiä siirtoa. Kuitenkin on kiistatta selvää, että Järvenpään taidemuseon valtakunnallisesti merkittävät kokoelmat ansaitsevat arvolleen sopivat tilat, joissa niiden esittely on luontevaa ja joissa ne saavuttavat nykyistä paremmin suuren yleisön tietoisuuden.

43 Taidemuseotoiminnan muuttuminen jo tehdyn taiteen esittelystä aktiiviseksi kaikkien ikäryhmien toimintakeskukseksi luo hankkeeseen lisähaastetta. On luotava tiloja taiteen esittämiseksi, tekemiseksi sekä tarjottava ulkopuolisille tahoille mahdollisuuksia kokea ja toteuttaa omia halujaan taideilmapiirissä.

Taidemuseotilojen järkevä ja rationaalinen uudelleensijoittaminen edellyttää osittaista laajennusrakentamista.

Järvenpää-talon kongressisiiven kerroskorkeudet mahdollistavat vain joiltakin osin taidemuseon näyttelytoimintojen sijoittamista ko. tiloihin. Taidemuseon aputilojen sijoittamiseen vallitsevat kerroskorkeudet eivät aiheuta ongelmia. Nykyiset taidemuseolle asetetut IV-tekniset - sekä turvavaatimukset ovat sellaisia, että niiden rakentaminen erityisesti laajempien näyttely- ja varastotilojen osalta vanhaan rakennuskantaan on tilan puutteen vuoksi teknisesti hankalaa. Vaihtoehto A edellyttää taidemuseotilojen IV-järjestelmän uusimisen yhteydessä erillisen IV-konehuoneen rakentamista kongressisiiven yläpohjan päälle. Ehdotuksen avulla on mahdollista vapauttaa osia Järvenpää-talon tiloista toisiin tarkoituksiin, esimerkiksi Kellariteatterille aputiloineen on mahdollista suunnitella uudet ajanmukaiset tilat taidemuseoprojektin rakentamisen yhteydessä.

Mikäli Tuusulanjärven taiteilijayhteisö-keskus sijoitetaan taidemuseon elimelliseksi osaksi, saadaan aikaan taiteellisten ja teknisten synergioiden lisäksi säästöjä henkilöstökuluissa.

Laajennusosan koko ratkaisee koko taidemuseon valtakunnallisen merkittävyyden, mitä enemmän jo kokoelmassa olevia taideaarteita pystytään esittelemään pysyväisnäyttely-tiloissa ja mitä paremmat, turvallisemmat tilat pystytään tarjoamaan lainaksi saataville arvoteoksille, sitä tärkeämmäksi Järvenpään taidemuseo nousee valtakunnallisessa museoluokituksessa

Nykyistä Järvenpää-taloa saneerattaessa tulee olla yhteydessä Museovirastoon / Maakuntamuseoon, koska kyseessä on aikansa arvorakennukseen kohdistuva sekä rakenteellinen että käyttötarkoituksen muutos.

44 07.2. Vaihtoehto B

Tonttialue sijaitsee Järvenpää-talon ja rautatien välisellä ”Kulttuuririnne”- puistoalueella. Sijoitus mahdollistaa rautateitse valtakunnallisesti hyvän saavutettavuuden, mikäli suunnitelmissa esitetty ilmasilta yhteys rakennetaan, paranee yhteys entisestään. Lisäksi silta ”Gondolen” muodostaisi junilla kulkeville pysyvän maamerkin, muistikuvan menneestä. Vaihtoehto B täydentää omalta osaltaan Järvenpää-talon ja kirjaston välissä kulkevaa kevyenliikenteen akselia rautatieasemalta Järvenpää-aukiolle.

Vaihtoehto voidaan toteuttaa itsenäisenä tai se voi olla vaihtoehto A:n tulevaisuuden laajennus. Vaihtoehto B on laajempi kokonaisuus kuin vaihtoehto A, eikä se tukeudu yhtä voimakkaasti Järvenpää-talon olemassa oleviin tiloihin, näin ollen vaihtoehto mahdollistaa paremmin Järvenpää-talon kongressisiiven tilojen käytön nykyisellään kuin vaihtoehto A, mikäli niin halutaan.

Tontti on lounaaseen rautatielle viettävä, korkeusero noin + 5.00 m. Suunnitelma liittyy elimellisesti Järvenpää-talon kokoussiipeen. Suunnitelman kaakkoispuolelle on suunniteltu ”Rock”-hankkeen A kortteli, neljä 16 kerroksista asuintornia viherkannen päälle. Näkyvä paikka mahdollistaa Järvenpään kaupungin uuden käyntikortin rakentamisen, onhan hanke valtakunnallisesti ainutlaatuinen.

Vaihtoehto B antaa mahdollisuuden laajan tilaohjelman toteuttamisen, jolla taataan taidemuseon tilallinen kehitys pitkälle tulevaisuuteen. Vaihtoehto B sisältää kaikki modernin taidemuseon ominaisuudet.

Järvenpää-talon kongressisiipeen voidaan sijoittaa taidemuseon toimintoja, koska toiminta-aste kokoussiivessä on tällä hetkellä noin 50 %. Ravintola- ja kahviotoimintoja kabinetteineen saneerataan ensimmäiseen kerrokseen, toiseen kerrokseen sijoitetaan museon toimistotilat sekä kokoustiloja. Järvenpää-talon taakse kokoussiiven viereiseen kainaloon on mahdollista rakentaa ravintolalle lisätiloja. Olemassa olevien ateljee-tilojen hyväksikäyttöä kannattaa tutkia erikseen, mikäli musiikin harjoitustiloilla ei ole riittävästi käyttöä. Näin parannettaisiin samalla Järvenpäätalon palveluja.

46 Varsinaiset näyttelytilat sekä Tuusulanjärven taiteilijayhteisö-keskuksen tilat varastoineen sijoitetaan uudisrakennukseen. Kellarikerroksen varastotilojen yhteyteen on mahdollisuus rakentaa Kellariteatterille ajanmukaiset tilat. Yhteistyö suunnitellun ”Rock”-hankkeen kanssa on merkittävää, ”Rock”- hankkeen kellaritilojen autohallia laajennetaan 100 paikalla (50 autopaikkaa+50 optiopaikkaa) ja sieltä kautta johdetaan turvallisesti taidemuseon huoltoliikenne museon kellarin varastotiloihin ja tavarahissillä näyttelytiloihin. Erityisesti vaihtoehto B tuottaa lisää toimintoja ja positiivista toimintaa sekä Järvenpää-talo-kompleksin sisälle, että sen ulkopuolelle lähiympäristöön. Järvenpää-talon ja kirjastorakennuksen sekä uuden taidemuseon yhdistäminen lasirakentein luo aivan uusia yhteistyöulottuvuuksia rakennusten toimintaan. Elimellinen synergia ”Rock”-hankkeen kanssa kehittää uusia työpaikkoja, uudenlaista yrittäjyyttä. Pienimuotoisuudesta huolimatta vertaus Lontoon South Bank-kulttuurisydämeen ei ole oikein toteutettuna tuulesta temmattu.

Vaihtoehto B antaa mahdollisuudet erityisen kokonaistaideteoksen luomiselle, Suomen vanhin rautatieyhteys (1862), punatiilisen Järvenpää-talon läheisyys, viettävä tontti, mahdollisen aurinkoenergian hyödyntäminen tarjoavat Järvenpään taidemuseon kehittämisprojektin arkkitehtuurille hienot edellytykset.

ILLUSTRAATIO, VAIHTOEHTO B, ks. liite 2

47 07.3. Vaihtoehto C kortteli 664

Tonttialue sijaitsee keskellä kaupunkirakennetta siten, että se on saavutettavissa sekä Valtuustokadun että Kirjastokadun kautta eli saavutettavuus on hyvä.

Tontti on tasainen ja sen rakennettavuus on hyvä. Tontin ympäristössä on asuinrakennuksia, liikerakennuksia, pysäköintialueeksi osoitettuja tontteja, puistoaluetta sekä kirjasto- taidemuseorakennus. Järvenpää-talon kannalta tontti sijaitsee sivussa talon keskeisistä toiminnoista. Tontille mahdollisesti sijoitettava taidemuseo olisi tyypiltään perinteinen paviljonkityyppinen rakennus, jonka elimelliset, fyysiset yhteydet varsinaiseen Järvenpää-taloon jäävät vähäisiksi. Kirjastopalveluiden kanssa olisi mahdollista muodostaa mahdollisia yhteisiä tiloja, edellyttää muutoksia myös kirjaston tiloissa. Vanhoja taidemuseon tiloja voitaisiin mahdollisesti käyttää varastotiloina, mikäli ajoyhteys varastoon rakennettaisiin uudelleen, osaan vanhoista tiloista voitaisiin kenties ajatella autojen paikoitustilojakin. Taidemuseon sijoittaminen C-vaihtoehdon mukaisesti tarkoittaa paikoitustilojen sijoittamista taidemuseon kellarikerrokseen sekä ehkä nykyisiin taidemuseon tiloihin. Paikoitustilojen rakentamisen yhteydessä voidaan turvata taidemuseon huoltoajoyhteys paikoituskerroksen kautta. Itse rakennuksen arkkitehtuuria ei vaihtoehto C juuri rajoita. Katujen suuntaisuudet, nykyisen kirjasto- ja taidemuseorakennuksen suuntaisuus antavat omia suuntavaikutuksiaan. Sibeliaaninen kontrapunkti, kahden tai useamman pääaiheen yhteensovittaminen sekä muodollisesti että materiaalisesti on tällä tontilla mahdollinen. Vaihtoehto C:n tontille on mahdollisuus toteuttaa taidemuseo laajan tilaohjelman mukaisena.

Vaihtoehto C luo edellytyksiä välillisten synergiahyötyjen syntymiselle Järvenpää-talon kanssa.

Ehdotuksen tarkoituksena on olla kannanottona taidemuseoiden avantgardistisesta arkkitehtuuri-suuntauksesta, jolla pyritään luomaan valtakunnallista ja kansainvälistä merkittävyyttä. Tontin etäisyys rautatiestä ja Kulttuuripuisto haittaavat kuitenkin osaltaan merkittävästi rakennuksen näkyvyyttä.

Selvitysryhmän oma visio korostaa vastakkaisten motiivien mahdollisuuksia. Taidemuseo liittyy Järvenpää-taloon korostamalla taidemuseon sisäänkäyntiä ja avaamalla taidemuseokompleksia kohti Kulttuuripuistoa ja Järvenpää-taloa.

48 Esimerkkeinä museon sopimisesta tontille on esitetty Yalen Museum of Brittish Art (Louis I. Kahn) ja Nordjyllands Kunstmuseum (A.Aalto). Edellinen on kompakti lasilaatikko ja jälkimmäinen ulkokuorestaan huolimatta tiivis kokonaisuus. (Ks. tonttianalyysit alempana)

TONTTIANALYYSI, VAIHTOEHTO C1, Yalen Museum of Brittish Art (Louis I. Kahn)

TONTTIANALYYSI, VAIHTOEHTO C2, Nordjyllands Kunstmuseum (A.Aalto)

Vaihtoehdot osoittavat tontin sopivuuden erityyppisten ja -kokoisten taidemuseoiden tilatarpeiden tyydyttämiseksi.

TONTTIANALYYSI, VAIHTOEHTO C, UUDISRAKENNUS, N.E.O Ark Oy

ILLUSTRAATIO, VAIHTOEHTO C, ks. liite 3

52 07.4. VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA (1 - 3)

vaihtoehdot A B C ominaisuudet

näkyvyys (käyntikortti) 2 3 2 kaavallinen valmius 1 1 1 saavutettavuus Rautatieasemalta 2 3 2 yhteys Järvenpää-taloon 3 2 1 synergia ympäristön hankkeisiin 2 3 1 paikoitus 2 3 3 tontin rakennettavuus 1 2 3

tilallinen toteutus 2 3 3 museotekninen toteutus 2 3 3 ”Tuusulanjärven taiteilijayhteisön esittely”-keskus 3 3 1 yhteiset tilat 3 2 1 huoltoliikenne sisäinen 1 3 3 huoltoliikenne ulkoinen 3 3 3

arkkitehtuurin mahdollisuudet 2 3 3 rakennuskustannukset 3 2 2 rakennusaikaiset yhteistyökumppanit 1 3 2 rakennustyöaikaiset haitat 1 2 3

Vaihtoehtojen vertailu toimii tapauskohtaisesti (vaakasuuntaan) mutta vertailutunnuksia (1-3) ei voida eikä pidä laskea yhteen, koska vertailuaineistot eivät ole vaikutuksiltaan samanarvoisia.

53 08. TAIDEMUSEON TOIMINNAN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

08.1. Kansainvälinen ja valtakunnallinen käyntikortti

Uuden taidemuseon sijoittaminen Järvenpää-talon yhteyteen lisää Järvenpää- talon merkittävyyttä sekä paikallisesti, valtakunnallisesti että myös kansainvälisesti. Kompleksilla on hyvät mahdollisuudet nousta Järvenpään kaupungin ehdottomasti merkittävimmäksi käyntikortiksi, eritoten kun taidemuseon suomalaisen taiteen kultakautta esiintuovan Tuusulanjärven taiteilijayhteisö-keskukseen liitetään modernein keinoin koko Tuusulanjärven taiteilijayhteisö taiteilijakoteineen.

08.2. Järvenpää-talo osana kaupunkikeskustaa

Kaupungin keskustatoimintojen kannalta on ansiokasta, että kehitetään samanaikaisesti sekä kulttuurifoorumia että kaupallista CBD-keskusta omina hankeympäristöinään. Valtakunnan pääradan ylittämisen ja alittamisen yksinkertaisuuteen, helppouteen ja esteettömyyteen huomion kiinnittäminen on tärkeää. Kaupungin keskustatoimintojen saatavuus ja keskinäiset kontaktipinnat ovat toimivuuden lähtökohtia. Rataverkon mahdollisuuksia Järvenpään esiintuomisessa ei ole syytä vähätellä, pääkaupunkiseutu on vain muutaman kymmenen minuutin päässä samoin kuin valtakunnan päälentokenttä, Helsinki-Vantaa. Pohjoisen suunnasta Järvenpään saavutettavuus rautateitse on hyvä. Henkilöautoilla saavutettavuus Helsingin ja Lahden suunnista on toimiva Tuusulantietä pitkin, mutta Turku-, Tampere-akseleilta on opastejärjestelmissä ja liikenteen suuntaamisessa kehiteltävää.

08.3. Järvenpää-talon lähiympäristö

Kaupungintalon purkaminen ja toimintojen uudelleen sijoittelu aiheuttavat uudenlaista arkiasiointiliikennettä alueella. Huoltoliikenteen ja paikoituksen sijoittaminen maanalaiseksi toiminnaksi vapauttaisi Järvenpäätalon ympäristön kevyenliikenteen alueeksi. Alueellinen liikenneturvallisuus sekä viihtyvyys paranisivat. Mikäli toteutusvaihtoehdoksi valitaan esitetty vaihtoehto A, eli että taidemuseo sijoitettaisiin pääosin Järvenpää-taloon, eivät nykyisissä paikoitusolosuhteissa tapahtuisi kehitystä ilman ulkoisia paineita.

Taidemuseon sijoitusvaihtoehdot pyrkivät suojaamaan Kulttuuripuiston sekä täydentämään sen ympäristöä eli on pyritty kahdensuuntaisen vaikutuksen maksimointiin Järvenpäätalon kulttuuriympäristössä. Uusi taidemuseo ravintoloineen ja aputiloineen nostaa Järvenpäätalon ympäristön ympärivuorokautiseksi kulttuurikampukseksi.

09. Taidemuseon ja Tuusulajärven taiteilijayhteisö- keskuksen erityisvaatimukset

Erityistä huomiota vaatii Taidemuseon ja sen yhteyteen ajatellun ”Taiteen kultaisen kauden” taiteeseen keskittyvän ”Tuusulanjärven taiteilijayhteisön esittely”-keskuksen yhteys Tuusulanjärven taiteilijayhteisön taiteilijahuviloihin. Matkailijoita varten kokemus on tarkasti tuotteistettava. On luotava heräte, jolla Järvenpää liitetään tiukemmin kansainvälisen matkailijavirran tietoisuuteen.

Taidemuseokompleksissa kävijä saa informaatiopaketin, elämyksellisen tunteen menneisyyden tuulista, verkkokalvoille piirtyvät talvimaisemat Pekka Halosen siveltimin sibeliaanisin sävelin höystettynä. Turisti voidaan istuttaa ”sibeliukseksi” tuottamaan heurekamaisesti ”omaa” musiikkia, kuka tahansa voi säveltää.

Taiteilijakoteihin voitaisiin asentaa esim. kiinteä kamerayhteys, jonka avulla Taidemuseon suurilla screeneillä pyöritettäisiin jatkuvaa live-kuvaa huvilamaailmasta. Keskuksen tiloissa esiteltäisiin keskitetysti poikkitaiteellisin, elämyksellisin keinoin taiteen tekemistä, taideteoksia ja välillä kovaakin elämää viime vuosisadan vaihteesta nykytekniikan keinoin esimerkkinä Tampere-talon Muumi-museon elämysosiot.

Kävijän matkapuhelimeen ladataan ”Kultakauden”-aps, oma ”taidekompassi” ohjaa haltijansa aikavyöhykkeiden ja taidekokemuksien läpi 1900-luvun maailmoihin, Sibeliuksen Eden-hatun alle kuuntelemaan Tuusulanjärven joutsenten siipien suhinaa. Non-stop-aikataululla ajettava linja-auto ja/tai vuokrattava polkupyörä kuljettaa kävijän kohteesta toiseen oman valinnan mukaan, Ainolasta, Suvirantaan tai Halosenniemeen ja takaisin – museokauppaan.

Junayhteydellä Helsingistä ja pohjoisesta on suuri merkitys kokonaisvaltaisten turistipakettien luomisessa.

55 10. Jatkotoimenpiteet

Seuraavina askeleina projektin eteenpäinviemiseksi on laatia taidemuseo- hankkeelle liiketoimintasuunnitelma (Business plan) sekä varsinainen hankesuunnitelma.

Liiketoimintasuunnitelmalla selvitetään taidemuseon tavoitteet, strategia ja operatiiviset toiminnot sekä taidemuseon sisäisen toiminnan kuvaajana, ohjaajana ja kehittäjänä, että taidemuseon ulkoisen ympäristön intressiryhmien aktivoijana. Liiketoimintasuunnitelma antaa kokonaiskuvan taidemuseon voimavaroista, yhteyksistä ja toimintaan liittyvistä rahavirroista.

Hankesuunnitelmassa kuvataan projektin laajuus, laatutaso sekä käytettävät menetelmät. Hankesuunnittelutyössä laaditaan alustavien luonnosten pohjalta hankkeen tavoitteellinen tilaohjelma sekä tilaohjelman mukaisen toteuttamisen alustava kustannusarvio. Hankesuunnittelu on hankkeen ensimmäinen työvaihe, jossa arkkitehti-, rakenne-, LVIA- sekä sähkösuunnitelmia kuvataan hankeympäristössä. Hankesuunnittelun avulla määritellään tilaajan halut ja tarpeet sekä luodaan kustannus- ja aikataululliset puitteet hankkeen toteuttamiseksi. Hankesuunnitteluvaiheessa tehdään toteuttamisen kannalta merkittävimmät ja kalleimmat ratkaisut, siksi hankesuunnitelma on tärkeä asiakirjakokonaisuus.

Liiketoimintasuunnitelman ja hankesuunnitelman pohjalta voidaan tehdä tarvittavat suunnittelu-, toteuttamis- ja hankintapäätökset.

Vaikka Taidemuseon uudet, nykyaikaiset tilat rakennettasiin pääosin saneeraten vaihtoehdon A mukaisesti tai uudisrakennuksena vaihtoehtojen B ja C esittämille tontille, tulee Taidemuseo täydentämään ja parantamaan Järvenpää-talon jo nyt merkittävää toimintaympäristöä.

Tampere 27.11.2017 N.E.O. Ark Oy

Jarmo Seppä, arkkitehti

LIITTEET

Liite 1 Vaihtoehto A, illustraatio Liite 2 Vaihtoehto B, illustraatio Liite 3 Vaihtoehto C, illustraatio Liite 4 Vaihtoehto A, pohjapiirros, 1. kerros Liite 5 Vaihtoehto A, pohjapiirros. 2. kerros

Erikseen nimeämättömät valokuvat: N.E.O Ark Oy / Seija Kuusinen