DOCSLIB.ORG

Järvenpään Taidemuseon Tilaselvitys

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Järvenpään Taidemuseon Tilaselvitys JÄRVENPÄÄN TAIDEMUSEON TILASELVITYS TAIDEMUSEON NÄYTTELYTILOJEN SIIRTÄMINEN JÄRVENPÄÄ-TALOON Tuusulanjärven taiteilijayhteisö-keskus 27.11.2017 N.E.O. Ark Oy JÄRVENPÄÄN TAIDEMUSEON TILASELVITYS TAIDEMUSEON NÄYTTELYTILOJEN SIIRTÄMINEN JÄRVENPÄÄ-TALOON Tuusulanjärven taiteilijayhteisö-keskus SISÄLTÖ 01. TAUSTAA 04 02. SELVITYSTYÖ 07 03. HANKERYHMÄ 07 04. ESISELVITYKSET 08 04.1. Kaavoitus 08 04.2. Järvenpää-talo 10 04.3. Kirjasto- ja taidemuseorakennus 14 04.4. Järvenpään uudet hankkeet 17 04.4.1. Kaupungintalo 17 04.4.2. Kehityshanke ”Rock” 18 05. TAIDEMUSEON TOIMINNAN ASETTAMAT TAVOITTEET 20 05.1. Museopalvelut 20 05.1.1. Nykytilanne 20 05.1.2. Tulevaisuus 20 05.2. Kokoelmat 21 05.2.1. Nykytilanne 21 05.2.2. Tulevaisuus 22 06. TILAOHJELMA JA TILOJEN VAATIMUKSET 23 06.1. Nykytilanne 23 06.1.1. Järvenpään taidemuseo 23 06.1.1.1. Näyttelytila 23 06.1.1.2. Taidesäilytystilat 23 06.1.1.3. Toimistotilat 23 06.1.2. Museopalveluiden hallinnoimat tilat 24 06.1.2.1. Ahola 24 06.1.2.2. Ainola 25 06.1.2.3. Suviranta 26 06.1.2.4. Villa Cooper 26 06.1.2.5. Erkkola 27 06.1.2.6. Halosenniemi 27 06.1.2.7. Villa Kokkonen 28 06.1.2.8. Muita Järvenpään kaupungin alueella sijaitsevia taiteilijakotiyh- teisöön kuuluvia kokonaisuuksia 28 06.1.2.9. Yhteenveto taiteilijakotiyhteisöstä 29 2 06.2. Taidemuseon tulevaisuus 30 06.2.1. Tilojen ominaisuudet ja mitoitusperusteet 30 06.2.2. Tilajako / Alustava tilaohjelma 32 07. TAIDEMUSEON SIJOITUSVAIHTOEHDOT 33 07.1. Vaihtoehto A, Taidemuseon sijoittuminen Järvenpää- talon yhteyteen 34 07.1.1. Ehdotuksen kuvaus 34 07.1.2. 1. kerros 35 07.1.3. 2. kerros 39 07.1.4. Ehdotuksen tilaohjelma 42 07.1.5. Yhteenveto, Vaihtoehto A 43 07.2. Vaihtoehto B, ”Kulttuuririnne”-vaihtoehto 45 07.3. Vaihtoehto C 48 07.4. Vaihtoehtojen vertailu 53 08. TOIMINNAN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 54 08.01. Kansainvälinen ja valtakunnallinen käyntikortti 54 08.02. Järvenpää-talo osana kaupunkikeskustaa 54 08.03. Järvenpää-talon lähiympäristö 54 09. TAIDEMUSEON JA TUUSULANJÄRVEN TAITEILIJAYHTEISÖ- KESKUKSEN ERITYISVAATIMUKSET 55 10. JATKOTOIMENPITEET 56 LIITTEET 57 3 JÄRVENPÄÄN TAIDEMUSEON TILASELVITYS TAIDEMUSEON NÄYTTELYTILOJEN SIIRTÄMINEN JÄRVENPÄÄ-TALOON Tuusulanjärven taiteilijayhteisö-keskus 01. TAUSTAA Arkkitehtien Olavi Lipposen ja Erkki Karosen suunnittelema Järvenpää-talo valmistui vuonna 1987 arkkitehti Jorma Pankakosken vuonna 1977 suunnitteleman kaupungintalon viereiselle tontille. Samanaikaisesti valmistunut kirjastorakennus täydensi Järvenpää-talon aikaansa kuvaavaksi kongressi- ja kulttuurikeskuskokonaisuudeksi. Vuonna 1992 sijoitettiin Järvenpään taidemuseo kirjastorakennuksen kellariin saneerattuihin tiloihin. Järvenpään rautatieasemalta rakennettu valtakunnallisen pääradan alittava tunneli Järvenpää-talolle yhdistää punatiilisiä rakennuskomplekseja ympäröivät itäiset kaupunginosat, lähinnä keskeiset Pöytäalhon, Pajalan ja Kinnarin Tuusulanjärven puoleisiin läntisiin keskustakaupunginosiin. 4 Järvenpää-talo sijaitsee kiistattomasti koko valtakunnan mittapuun mukaan kulttuurihistoriallisesti merkittävällä alueella. 1900-luvun alkupuolella syntynyt ns. kultakauden taiteilijayhteisö kehittyi Tuusulanjärven rantamille rakentamalla ateljee- ja taiteilijatalonsa omien tarpeidensa pohjalta luovan työskentelynsä tyyssijaksi kansainvälisen hengen mukaan. Muun muassa ruotsalaiset kuvataiteilijat Carl Larsson ja Anders Zorn hakeutuivat Ruotsissa samaan tapaan kuin suomalaisetkin taiteilijat kaupunkien hälystä lähelle luontoa, maaseudun idylliseen mutta monesti raskasta työtä vaativaan rauhaan. Venäjällä Leo Tolstoi ja esim. Ilja Repin työskentelivät mielellään keskellä maaseutua omilla datsoillaan. Tolstoille kuten meillä erityisesti kirjailija Arvid Järnefeltille maaseutu ja suhde luontoon olivat filosofisia kysymyksiä. Suomessa ensiaskeltajina kuvanveistäjä, ”valtion taiteilija” Emil Vikström rakensi Sääksmäelle Visavuorensa vuonna 1893 ja Akseli Gallen-Kallela Ruoveden korpeen Näsijärveen pistävälle niemelle hirsistä veistetyn Kalelansa vuonna 1895. Arkkitehtuurin noustessa kansalliseen kukoistukseensa nuoret arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen kykenivät rakentamaan Vitträsk-järven rantakalliolle meidän oloissamme mittavan Hvitträskin vuonna 1902. Näillä hankkeilla ja niihin liittyvillä henkilöillä oli suuri vaikutus 1900-luvun vaihteen suomalaisessa taiteilijayhteisössä. Taiteenalasta riippumatta karelianismi, valtiolliset itsenäisyyspyrkimykset ja kansallisen identiteetin korostaminen olivat poikkeuksetta taiteen tekemisen motiiveina. Keskusteltiin, matkustettiin samoilla jalanjäljillä, oltiin mukana näyttelyissä, erityisesti maailmannäyttelyissä yhtenäisenä rintamana. Ei ollut ihme, että henkilökohtaisessa elämässään eri taiteilijat hakeutuivat saman tyyppisiin 5 elämänpiireihin, tavoitteet ja unelmat elämästä, arkiolemisesta ja taiteen tekemisestä yhtenäistyivät. Juhani Aho, Venny Soldan-Brofeldt, Järnefeltit, Jean Sibelius, Pekka Halonen ja Erkko loivat huviloillaan ja kodeillaan Tuusulanjärven ympäristöön ainutkertaisen taiteen tekemiselle alttiin ympäristön ei vaan itselleen vaan koko kollektiiville. Siellä viettivät monet sekä kotimaiset että ulkomaalaiset aikalaistaiteilijat sekä kulttuurivaikuttajat aikaansa työskennellen, juhlien ja keskustellen eli nykykielen termein taiteilijat verkostoituivat. Kun ketjuun lisätään Aleksis Kivi, Eino Leino ja Joonas Kokkonen saadaan kartoitettua melko kattavasti koko sen alueen kulttuuritausta, jonka moderniksi keskukseksi ajan myötä on Järvenpää-talo taidemuseoineen rakentunut. Järvenpään taidemuseosta on vuosien varrella kehittynyt luonteeltaan omintakeinen ja valtakunnallisesti merkittävä museo. Vuoden 2017 alusta Järvenpään taidemuseo pääsi ns. valtionosuusmuseoiden joukkoon. Museon kokoelmat ovat lisääntyneet suotuisasti arvokkaiden lahjoitusten ja kokoelmatalletusten kautta. Kokoelmaprofiili liittyy läheisesti Tuusulajärven taiteilijayhteisön historiaan, varsinkin taiteilija Eero Järnefeltin ja Venny Soldan-Brofeldtin elämäntyöllä on merkittävä asema. Museon nykyiset, käytössä olevat tilat ovat rakentuneet vuoden 2009 laajennusremontin yhteydessä. Vuoden 2016 aikana on paranneltu tilojen talotekniikkaa. Museon sijainti rakennuksen kellaritiloissa haittaa toiminnan kehittämistä, tilat ovat matalia, yleisön saavutettavuus on huono sekä huoltoliikenteen järjestelyt eivät vastaa nykyisiä vaatimuksia. Toisaalta voisiko taidemuseo olla lähempänä Järvenpää-talon ydintä, osana Järvenpää-taloa? Tämän vuoksi museon kehittämisen pohjaksi on päätetty laatia selvitystyö. 6 02. SELVITYSTYÖ Selvitystyö perustuu Järvenpään kaupungin 01.03.2017 N.E.O Ark Oy:lle osoittamaan toimeksiantoon. N.E.O Ark Oy on tamperelainen arkkitehtitoimisto, jonka tärkeitä osaamisalueita ovat uudisrakentamisen lisäksi mm. näyttelyarkkitehtuuri sekä julkiset saneeraus- ja kehityshankkeet. Toimistossa näitä projekteja suunnittelevat arkkitehti Taina Väisänen, senior designer Seija Kuusinen ja arkkitehti Jarmo Seppä. Hankkeiden valaistusratkaisuja pohtii valosuunnittelija Jaakko Kiukkanen. Selvitystyön avulla Järvenpään kaupunki haluaa selvittää jo nyt Järvenpää- talo-kampuksen osana toimivan taidemuseon tulevaa toimintaa sekä sisältöjä tutkituttamalla museon eri sijaintimahdollisuuksia Järvenpää-talo-konseptin osana. Työn yleisenä tarkoituksena on kohottaa itse taidemuseon profiilia taidemuseona, nostaa synergiatasoa Järvenpää-talon kanssa, lisätä kävijämääriä parantamalla museon saavutettavuutta sekä luoda elimellinen yhteys Tuusulanjärven taiteilijayhteisön, valtakunnallisesti merkittävään kokonaisuuteen. Sibeliusten Ainolan ja Järnefeltien Suvirannan läheisyydessä sijaitseva Venny Soldan-Brofeldtin ja Juhani Ahon Ahola on taidemuseon hallinnassa. Merkittävimmistä yhteisöön kuuluvista taiteilijakodeista Halosten Halosenniemi sijaitsee Tuusulan kunnan puolella. Selvitystyöllä pyritään parantamaan taidemuseon edellytyksiä kehittää olemassa olevien toimintojensa lisäksi uusia toimintamuotoja. Perinteisten kahvila-ravintola- ja museokauppatoimintojen sijoittamisen lisäksi voidaan kehitellä esimerkiksi visuaalisen, esittävän, elämyksellisen, interaktiivisen havaintomaailman mahdollisuuksia taidemuseoympäristössä. 03. HANKERYHMÄ Kalle Jämsen, kulttuurijohtaja, pj. Järvenpään kaupunki +358 403152244 Hanna Nikander, museopalv.pääll. Järvenpään kaupunki +358 403152587 Jari Pöppönen, DI Mestaritoiminta Oy +358 504400807 Antti Räty, RI Mestaritoiminta Oy +358 409222222 Seija Kuusinen, senior designer N.E.O Ark Oy +358 405426586 Taina Väisänen, arkkitehti N.E.O. Ark Oy +358 505262810 Jarmo Seppä, arkkitehti N.E.O Ark Oy +358 403693687 Järvenpää-talon asiantuntijana Jari Salminen, palvelupäällikkö Järvenpää-talo +358 403152726 7 04. ESISELVITYKSET 04.1. Kaavoitus korttelit nro 661 ja 632 Kaavoitustilanteen esittely hankeryhmälle 6.6.2017/ Kaarina Laine, Sampo Perttula, Antti Nikkanen. Asemakaava-analyysit perustuvat Järvenpään kaupungin vahvistettuihin, voimassa oleviin selvitysaluetta koskeviin asemakaavakarttayhdistelmiin ja niiden asemakaavamerkintöihin /26.6.2017 Kristiina Alastalo. Järvenpää-talon kortteli nro 661 (asemakaavamerkintä YY-2) Pöytäalhon (VI) kaupunginosassa on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Asuinhuoneistoja saa tontille sijoittaa vain kiinteistönhoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Tonttia varten on järjestettävä yksi autopaikka kutakin 125 k-m² kohti. Kerrosluvuksi on kaavassa merkitty III ja tonttitehokkuudeksi 1,1. Tonttipaikoitus on osoitettu Järvenpää-talon kaakkois-
Load more

Recommended publications
  • Rethinking National Romanticism in the Architecture of Riga at the Turn of the Twentieth Century
    SILVIja GROSA 56 Rethinking National Romanticism in the Architecture of Riga at the Turn of the Twentieth Century Silvija Grosa The article deals with the problem of interpretation related to national romanticism in Riga’s early twentieth-century architecture, focusing on the development of the term, as well as on its suitability. The complex cultural-historical context of early twentieth-century Riga is delineated; as in many peripheries of Europe, Riga was permeated by searches for a national style in the neo-romanticist vein typical of the period. This study attempts to answer the question of whether this trend, known in the Latvian history of architecture as Latvian national romanticism, really expresses the aspirations for a Latvian national style, as Baltic German architects were involved in its implementation and the trend was critically reviewed in early twentieth- century Latvian periodicals. In addition, architects of Latvian origin also put forward some ideas regarding classical heritage as a possible paradigm of national art. Fifteen years ago Riga’s historical centre was included in the UNESCO World Heritage List, testifying to the unique character and artistic quality of its architecture. This prestigious status has led both local and international circles to take an interest in Riga’s architecture at the turn of the twentieth century; the number of publications dealing with this subject has also increased. Still, not all issues related to the study and interpretation of Riga’s architecture have been resolved. This article aims to take up the problem of interpretation of ‘national romanticism’ in Riga’s architecture; the issue is well described in the text found on the website of the Riga Art Nouveau Museum: National romanticism reflects the attempts of Riga’s architects to create a spe- cific Latvian architecture.
    [Show full text]
  • Art Nouveau and Finnish Architect Women: Wivi Lönn – a Case Study Renja Suominen-Kokkonen, University of Helsinki Abstract A
    Strand 1. Breaking the Art Nouveau Glass Ceiling: The Women of Art Nouveau Art Nouveau and Finnish Architect Women: Wivi Lönn – A Case Study Renja Suominen-Kokkonen, University of Helsinki Abstract At the end of the 19th century the statutes of the Helsinki Polytechnic Institute took a liberal attitude regarding supernumerary students, making it possible to admit women. Already between 1887 and 1894, six women enrolled to study architecture – Wivi (Olivia) Lönn (1872–1966) was one of them. She became the first Finnish woman to follow an independent career in architecture, designing a large number of projects between 1898 and 1945. This paper discusses how this was possible, and concentrates especially on her early years in Tampere, where she designed several public Art Nouveau buildings. Key words: Art Nouveau in Finland, women architects, Wivi Lönn, the city of Tampere During the 19th century Finland was an autonomous part of Imperial Russia. After being a part of Sweden for 600 years, this new situation from 1809 onwards meant that the country had now its own legislation, gradually also its own money and customs borders. Finland’s development towards modern industries began seriously in the middle of the 19th century, and as there were no developed traditions of professional institutes, nor any Academy traditions, there was a shortage of skilled professionals in technology and the building industry. The state played an active role in the development of professions, and professional groups depended in their aims and strategies on the goodwill of the state bureaucracy.1 The attitudes of the bureaucracy were important for progress in technology, and the education and training of women.
    [Show full text]
  • Helsinki Hospitals at the Beginning of the 20Th Century Maarit Henttonen, Lic
    Helsinki hospitals at the beginning of the 20th century Maarit Henttonen, Lic. Phil., Curator, Helsinki City Museum Hospital buildings are an important part of the national heritage and constitute important civic environments. As public buildings, the hospitals in Helsinki reflect Finland’s development from a Swedish province and a Grand Duchy of Russia to an independent welfare state. I will first provide a brief overview of the state of healthcare in Finland at this time and then move on to a discussion of Helsinki hospitals built in the early 20 th century. The first hospitals and university hospitals in Finland Records suggest that dispensaries had existed in Finland already in the 14 th century although it was only in the mid-18 th century, with the introduction of provincial hospitals, that hospitals as we understand them today first began to emerge. When sovereignty over Finland was transferred from Sweden to Russia in 1809, healthcare continued to be provided in accordance with the principles established during the years of Swedish rule. The naming of Helsinki as the country’s capital in 1812 and the moving of the university from Turku to Helsinki in 1828 gave a huge boost to healthcare provision and healthcare construction in the city. The German-born architect Carl Ludvig Engel (1778- 1840), together with the A E Staubert, a hospital architecture specialist from St Petersburg, designed the university’s Clinical Institute building, which was joined some decades later by the New Clinic, designed by E B Lohrmann (1803-1870). Thanks to the city’s university hospitals, by the early 20 th century, Helsinki was enjoying good healthcare provision.
    [Show full text]
  • GRADU-1431348607.Pdf (1.184Mt)
    TAMPEREEN YLIOPISTO Kristiina Turunen URHEILUKENTÄSTÄ KAUPUNGINOSAKSI Pyynikinrinteen kaupunginosan syntyminen 1902 ___________________________________________________________ Historian pro gradu -tutkielma Tampere 2015 Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö TURUNEN KRISTIINA; Urheilukentästä kaupunginosaksi – Pyynikinrinteen kaupunginosan syntyminen 1902 Pro gradu -tutkielma, 86 s. Historia Huhtikuu 2015 Tarkastelen tutkielmassani 1900-luvun alun tamperelaisen Pyynikinrinteen kaupunginosan syntymistä, sen syntymiseen liittyneitä motiiveja ja sen seurauksia. Osoitan että kunnallispolitiikan ennakkoluuloton ja myös kansallishenkinen asennoituminen synnytti lopulta erityisen kaupunginosan. Kaupunginosan asemakaavan suunnitteli Lars Sonck ja se perustui itävaltalaisen arkkitehdin Camillo Sitten uudenlaiseen kaupunkisuunnittelun ideologiaan. Itävaltalainen arkkitehti Camillo Sitte esitti vuonna 1889 keskiaikaiseen ja luonnonmukaisempaan kaupunkirakenteeseen perustuvan ideologiansa teoksessaan Der Städtebau nach seinen künstlerischen Grundsätzen. Sitten esittämät ajatukset kaupunkien suunnittelusta olivat täysin vastakkaiset vallalla olleeseen ruutukaava-suunnitteluun. Suomessa Camillo Sitten ajatuksia esitti ensimmäisenä arkkitehti Lars Sonck, joka myös suunnitteli myöhemmin useita asemakaavoja Sitten ajatuksiin perustuen, mukaan lukien Pyynikinrinteen asemakaavan. Tampereen kaupunki oli vuosisadan vaihteessa kasvava teollisuuskaupunki jonka asemakaavaa laajennettiin kasvun tahdissa ja ruutukaavassa pysyen. 1900-luvun
    [Show full text]
  • From Stockholm to Tallinn the North Between East and West Stockholm, Turku, Helsinki, Tallinn, 28/6-6/7/18
    CHAIN Cultural Heritage Activities and Institutes Network From Stockholm to Tallinn the north between east and west Stockholm, Turku, Helsinki, Tallinn, 28/6-6/7/18 Henn Roode, Seascape (Pastose II, 1965 – KUMU, Tallinn) The course is part of the EU Erasmus+ teacher staff mobility programme and organised by the CHAIN foundation, Netherlands Contents Participants & Programme............................................................................................................2 Participants............................................................................................................................3 Programme............................................................................................................................4 Performance Kalevala..............................................................................................................6 Stockholm................................................................................................................................10 Birka...................................................................................................................................11 Stockholm...........................................................................................................................13 The Allah ring.......................................................................................................................14 The Vasa.............................................................................................................................15
    [Show full text]
  • Façades and Functions Kimmo Sarje
    Façades and Functions Sigurd Frosterus as a Critic of Architecture Kimmo Sarje Alongside his work as a practising architect, Sigurd Frosterus (1876–1956) was one of Finland’s leading architectural critics during the first decades of the 20th century. In his early life, Frosterus was a strict rationalist who wanted to develop architecture towards scientific ideals instead of historical, archae- olo gical, or mythological approaches. According to him, an architect had to analyse his tasks of construction in order to be able to logically justify his solu- tions, and he must take advantage of the possibilities of the latest technology. The particular challenge of his time was reinforced concrete. Frosterus consid- ered that the buildings of a modern metropolis should be constructivist in ex- pressing their purpose and technology honestly. The impulses of two famous Euro pean architects – Otto Wagner and Henry van de Velde – had a life-long influence on his work. Urban architecture with long street perspectives and houses with austere façades and unified eaves lines was the stylistic ideal that he shared with the Austrian architect Wagner. An open and enlightened urban experience was Frosterus’s future vision, not National Romantic capricious- ness or intimacy drawing from the Middle Ages. According to Frosterus, the Belgian van de Velde was the master interior architect of the epoch, the interior of the Nietzsche Archives in Weimar being an excellent example of his work. However, already in the 1910s Frosterus’s rationalism developed towards a broader understanding of the functions of the façades of business edifices. In his brilliant analyses of the business palaces by the Finnish architects Armas Lindgren and Lars Sonck, he considered the symbolic and artistic values of the façades to be even more important than technological honesty.
    [Show full text]
  • Helsinki on Foot 5 Walking Routes Around Town
    See Helsinki on Foot 5 walking routes around town s ap m r a e l C 1 6 km 6 km 2,5 km 6 km 4 km 2 SEE HELSINKI ON FOOT 5 walking routes around town Tip! More information about the architects mentioned in the text can be found on the back cover of the brochure. Routes See Helsinki on Foot – 5 walking routes around town 6 km Published by Helsinki City Tourist & Convention Bureau / Helsinki Travel Marketing Ltd 6 km DISCOVER THE HISTORIC CITY CENTRE Design and layout by Rebekka Lehtola Senate Square–Kruununhaka–Katajanokka 5 Translation by Crockford Communications 2,5 km Printed by Art-Print Oy 2011 Printed on Multiart Silk 150 g/m2, Galerie Fine silk 90 g/m² 6 km RELAX IN THE GREEN HEART OF THE CITY Descriptions of public art by Helsinki City Art Museum Photos courtesy of Helsinki Tourism Material Bank, Central Railway Station–Eläintarha–Töölö 10 Helsinki City Material Bank: Roy Koto, Sakke Somerma, 4 km Anu-Liina Ginström, Hannu Bask, Mika Lappalainen, Matti Tirri, Esko Jämsä, Kimmo Brandt, Juhani Seppovaara, Pertti DELIGHT YOUR SENSES IN THE DESIGN DISTRICT Nisonen, Mikko Uro, Mirva Hokkanen, Arno de la Chapelle, Esplanadi–Bulevardi–Punavuori 17 Comma Image Oy; Helsinki City Museum photo archives, Mark Heithoff, Jussi Tiainen, Flickr.com Helsinki City Photo Competition: sashapo ENJOY THE SMELL OF THE SEA Maps: © City Survey Division, Helsinki § 001/2011 Market Square–Kaivopuisto–Eira 23 Special thanks to: Senior Researcher Martti Helminen, City of Helsinki Urban Facts Hannele Pakarinen, Helsinki City Real Estate Department EXPLORE THE COLOURFUL STREET CORNERS OF KALLIO Teija Mononen, Helsinki City Art Museum This brochure includes paid advertising.
    [Show full text]
  • Helsinki Town Guide
    STONE TOWN GUIDE HELSINKI Stone Town Guide Helsinki Text: Martti Muinonen and Ilkka Paajanen, Senior Lecturer, Saimaa University of Applied Sciences Photos: Yrjö Utti, Lecturer, Saimaa University of Applied Sciences, Martti Muinonen, Senior Lecturer, Saimaa University of Applied Sciences Layout: Ilkka Paajanen, Senior Lecturer, Saimaa University of Applied Sciences Translation: Miia Virtanen, Lingo ISBN 978-952-217-272-3 (pdf) SOUTH-EAST FINLAND - RUSSIA ENPI CBC PROGRAMME 2007-2013 Efficient use of natural stone in the Leningrad region and South-East Finland This project is co-funded by the European Union, the Russian Federation and the Republic of Finland 2 STONE TOWN GUIDE HELSINKI 4 10 Senate Square 14 Railway Square 16 Aleksanterinkatu 18 Esplanadi 22 Kaartinkaupunki 32 24 Mannerheimintie 26 Parlament House 28 28 National Museum 30 26 14 31 30 Finlandia Hall 10 24 16 31 Temppeliaukio Church 18 32 Kallio Church 22 5 6 The King of Sweden, Gustav Vasa, decided to found the city of Helsinki in 1550, intending it to be a competitor to Tallinn, a Hanseatic League member, over trade with Russia. The mouth of the Vantaanjoki River was selected as the location of the new town. However, the location of the town at the bottom of a shallow bay was not favourable. In the middle of the 17th century, a decision was made to move the town to Viron- niemi, the current Kruunuhaka. Helsinki languished greatly even in the new location. In the middle of the 18th century, it was decided to found a fortress, Viapori, later known as Suomenlinna, on the islands in front of the city.
    [Show full text]
  • Gustaf Strengell and Nordic Modernism* Kimmo Sarje
    Gustaf Strengell and Nordic Modernism* Kimmo Sarje Suffice is to say that his personal influence extended far into the North; in Finland it was particularly notable thanks to Sigurd Frosterus. We may credit the influence of van de Velde’s personality for the tremendously healthy, intel- lectual influence for that Frosterus and Gustaf Strengell had on Finnish archi- tecture. Alvar Aalto, 19571 In her inspiring book National Romanticism and Modern Architecture (2000) Barbara Miller Lane studies the development of modern architec- ture in Germany and Scandinavia as growth from National Romanticism to Modernism.2 She has good arguments to underline this kind of organic change, but there are also serious reasons to see the development in a more complex light. The role of rationalism of the turn of century as rep- resented by Gustaf Strengell and Sigurd Frosterus had a crucial effect on developments especially in Finland.3 I start with a broader introduction to Strengell’s work as architect, critic and writer to tell a different kind of narrative about Nordic Modernism, and finally to make some critical notes about Barbara Miller Lane’s inter- pretation in the end of my essay. Writing in Swedish, Strengell’s influ- ence was not limited to Finland, but instead he also had a Scandinavian audience. As a recent echo of the past, in her academic thesis Catharina Gabrielsson, a Swedish architect and critic, has paid positive attention to Strengell’s work.4 Art nouveau: Rationalism of the early 20th century Gustaf Strengell’s life’s work is a rich, though currently not so well known, chapter of the Modern Movement in Finland and Scandinavia.
    [Show full text]
  • ' Toolon Alueesta Jdrjestettiin Suomen Ensimmdinen Asemakaavan Suunnittelua Koskeva Arkkitebti
    m ' Toolon alueesta jdrjestettiin Suomen ensimmdinen asemakaavan suunnittelua koskeva arkkitebti- . kilpailu vmnna 1899. '^1910-30 -luvuilla rakennetun Etu-Tooldn '. c \ tunmsomaiseksi piirteeksi tuli suurten umpikortteleiden muodostama jhtendinen kaupunkikuva, jossa tyjlillisesti lomittuvat mjohdisjugend, 20-luvun klassismija alkava funktionalismi. Vaikeaan kallioiseen maastoon sovitetun Etu-Toolon viehdtyksend on jlldtykselli- sjjs, mutta rnjos tiiviys ja harmonia. Tdhdn oppaaseen on koottu kdveljreitin muotoon johdanto Titu-Todlon kaupunkirakentamiseen painottaen erityisesti asuintalojen arkkitehtuuria. (te^urikobieetM 1_ Helmisauva -koristeaihetta arkkitehtuurikohteet Idytyy Museokadulta 1^ Kansallismuseo, Mannerheimintie 34 Bost Ab Museigatan 3, Museokatu 3 - Toolonkatu 6 . arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren, Eliel Saarinen. 1910 arkkitehti Sigurd Frosterus. 1913 Kansallismuseo oli ensimmainen kansallisromanttiseen tyyliin rakennettujulkinen ra• Museokatu 3 :n rationalistista myohaisjugendia edustava asuintalo aloittaa kennus Helsingissa. Museon arkkitehtikilpailun voitti nuori kolmikko Gesellius, Lind- asuinkorttelitylvaasti. Lisaa suunnittelijastakohdassa39. gren ja Saarinen v. 1901. Rakennus koostui kansainvalisen muodin mukaisesti ryhmas- ta historiallisia, eri aikakausia mukailevia rakennustyyppeja, kuten keskiaikainen Ostrobotnia, Toolonkatu 3 - Dagmarinkatu 2 - Museokatu 10 kirkkosiipi ja Vaasa-ajan linnanpyorea tonii. Sisaankaynninpaallaolevatorni muis- arkkitehti W.G. Palmqvist, 1912 tuttaa hieman Turun Tuomiokirkon
    [Show full text]
  • Classicism and Romanticism in Finnish Architecture
    Oz Volume 4 Article 4 1-1-1982 Classicism and Romanticism in Finnish Architecture William C. Miller Follow this and additional works at: https://newprairiepress.org/oz This work is licensed under a Creative Commons Attribution-Noncommercial-No Derivative Works 4.0 License. Recommended Citation Miller, William C. (1982) "Classicism and Romanticism in Finnish Architecture," Oz: Vol. 4. https://doi.org/ 10.4148/2378-5853.1035 This Article is brought to you for free and open access by New Prairie Press. It has been accepted for inclusion in Oz by an authorized administrator of New Prairie Press. For more information, please contact [email protected]. Classicism and Romanticism in Finnish Architecture William C. Miller ,. I am driven by my longing, And my understanding urges That I should commence my singing and begin my recitation. I wz/1 sing the people's legends, And the ballads of the nation. To my mouth the words are flowing, and the words are quickly falling, Quickly as my tongue can shape them, And between my teeth emerging. Dearest friend and much-loved brother, Best beloved of all companions, Come and let us sing log ether, Let us now begin our converse, Since at length we meet together, From two wtdely sundered regions. Rarely can we meet together, Rarely can one· meet the other, In these dismal Northem.regions, In the drea,r.y land of Pohja. Let us clap our hands together, Let us interlock our fingers; Let us sing a cheerful measure, Let ucr use our best endeavors, Whzle our dear ones hearken to us, 2 And our loved ones are instructed, Whzle the young are standing round us, 1.
    [Show full text]
  • Architecture, Regionalism, Politics: Finland at the Dawn of the 20Th Century
    Strand 2. Art Nouveau and Politics in the Dawn of Globalisation Architecture, Regionalism, Politics: Finland at the dawn of the 20th century Pekka Korvenmaa Aalto University Helsinki Abstract Finland in 1900 was an autonomous Grand Duchy as a part of the vast Russian empire of the Romanovs. A movement of national awakening had grown steadily since the mid-19th century and a conscious nation-building process began to escalate in the 1890s. All arts took part in this effort in creating a culture which could be seen as distinctively Finnish. Architecture was a key player in this context. At the same time Russia began to curb the autonomous rights of Finland, wanting it to be more closely integrated to the Empire. Wawes of oppression followed and any political action of nationalist kind was impossible. Hence the arts, architecture and design included, became a channel to highlight the local, independent character of the Grand Duchy, looking forward to eventual national independence which Finland reached in 1917. Keywords: architecture, regionalism, center, province, periphery, cultural policies, nationalism, patriotism, localisms, invented heritage 1 Finnish architecture underwent a tumultuous and fast-paced change in the period from around the mid-1890s to the latter part of the first decade of the 20th century. 1 A succession of events was characterized by a synergy in which several factors vital for the flourishing 2 of innovative architecture came together in an interaction of cultural, societal and economic factors – the geopolitically perilous situation giving the general mood. Since the late 1890s Russia began to curb the autonomy of Finland in an effort to integrate it more closely with the Empire.
    [Show full text]