' Toolon Alueesta Jdrjestettiin Suomen Ensimmdinen Asemakaavan Suunnittelua Koskeva Arkkitebti
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
m ' Toolon alueesta jdrjestettiin Suomen ensimmdinen asemakaavan suunnittelua koskeva arkkitebti- . kilpailu vmnna 1899. '^1910-30 -luvuilla rakennetun Etu-Tooldn '. c \ tunmsomaiseksi piirteeksi tuli suurten umpikortteleiden muodostama jhtendinen kaupunkikuva, jossa tyjlillisesti lomittuvat mjohdisjugend, 20-luvun klassismija alkava funktionalismi. Vaikeaan kallioiseen maastoon sovitetun Etu-Toolon viehdtyksend on jlldtykselli- sjjs, mutta rnjos tiiviys ja harmonia. Tdhdn oppaaseen on koottu kdveljreitin muotoon johdanto Titu-Todlon kaupunkirakentamiseen painottaen erityisesti asuintalojen arkkitehtuuria. (te^urikobieetM 1_ Helmisauva -koristeaihetta arkkitehtuurikohteet Idytyy Museokadulta 1^ Kansallismuseo, Mannerheimintie 34 Bost Ab Museigatan 3, Museokatu 3 - Toolonkatu 6 . arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren, Eliel Saarinen. 1910 arkkitehti Sigurd Frosterus. 1913 Kansallismuseo oli ensimmainen kansallisromanttiseen tyyliin rakennettujulkinen ra• Museokatu 3 :n rationalistista myohaisjugendia edustava asuintalo aloittaa kennus Helsingissa. Museon arkkitehtikilpailun voitti nuori kolmikko Gesellius, Lind- asuinkorttelitylvaasti. Lisaa suunnittelijastakohdassa39. gren ja Saarinen v. 1901. Rakennus koostui kansainvalisen muodin mukaisesti ryhmas- ta historiallisia, eri aikakausia mukailevia rakennustyyppeja, kuten keskiaikainen Ostrobotnia, Toolonkatu 3 - Dagmarinkatu 2 - Museokatu 10 kirkkosiipi ja Vaasa-ajan linnanpyorea tonii. Sisaankaynninpaallaolevatorni muis- arkkitehti W.G. Palmqvist, 1912 tuttaa hieman Turun Tuomiokirkon tomia. Julkisivut ovat paaosin massiivista graniittia, Pohjalaisten osakuntien talon arkkitehtuurikilpailun kaikki pialkiritidt mefevSt sartTalle reliefit vuolukivea. Rakennuksen kaupunkikuvalliseen hahmoon ja maalauksellisuuteen tekijalle, pohjalaiselle arkkitehdille W.G. Palmqvistille. Talossa toimii nykyisin kolme on kiinnitetty runsaasti huomiota, museo suorastaan raataloitiin Etu-T6616n asema- Helsingin yliopiston osakuntaa. Pohjalaisten talon julkisivut punagraniittisin» kaavaan. Kansallismuseon restaurointi valmistui.vuonna 2000. Paaovessa on nahta- koristeineen ja pilastereineen ovat myoh|isjugendtyylisia.,§isustuksista mainittakooa- vissa luodinreiat kansalaissodan ajalta. paaporrashuone,juhlasalijajaakarihuone. "Bottalla"kerrotaaH^kusutunjaakariliikkeen syntysanat. • Finlandia-talo, Mannerheimintie 13 arkkitehti Alvar Aalto ja arkkitehti Elissa Aalto, 1971, laajennus. 1975 Eduskuntatalo, Mannerheimintie 30/AurorailBt\ u 6 - Ediis|<untakatu 1 Hesperian puistossa sijaitsi 1800-luvun alkupuolelta ravintola Hesperia "Landhaus arkkitehti J. S. Siren. 1931 zum Vergniigen", jonka kanta-asiakkaaksi mainitaan mm. Aleksis Kivi 1860-luvulla. Lantisen Viertotien kallioinen tontti varattiin alunperin oopperaa"V3rten. Edtjskunta- Puistossa toimi tuolloin myos tivoli. Kaksikerroksinen, puurakenteinen ravintola- taloa oli suunniteitu jo vuoden 1906 valtiopaivauudistul^isesta saakka. Oli kayty kaKsT rakennus purettiin v. 1964, sita ennen se ehti toimia mm. koulunaja sairaalana. Finlan- arkkitehtikilpailua ennen vuoden 1924 lopullista kilpailua, jossa I palkiritomeJii Borg' dia-talon tontilla sijaitsi ennen rakentamista pallokentta, joUa pelattiin mm. jaakiekkoa Siren, Aberg -toimiston ehdotukselle. J. Si Sirenin toteutunut kuutiomaiseksi kiteyty^ ja pesapalloa viela 60-luvulla. nyt Eduskuntatalo edustaa 20-luvun klas^ismia monumentaalisena. Edustan jyhkeat Finlandia-talo kongressisiipineen on ainoa toteutunut osa Alvar Aallon keskusta- portaat ja pylvaikko viestivat vallasta ja.itsenaisyydesta ajattoman arkkitehtuurin kei- suunnitelmaa vuosilta 1961 -72. Rakennuksen julkisivut ovat valkoista Carraran mar- noin. Eduskuntatalon suunnitteluja rakentaminen oli vuosicn mittainen projekti, jossa moriaja mustaa graniittia, marmorit uusittiin 1990-luvun lopulla. eri taiteen alojen edustajattekivatrakennuksesta kokonaistaideteoksen. •"~ Eduskuntatalon ediistallc on sijoitettu kolmen entisen tasavallan presidentin patsaat. Hakasalmen huvila, Helsingin kaupunginmuseo, Karamzininkatu 2 Eduskuntatalon takana sijaitsevan lisarakennuksen on suunnitellut Arlckit^htitoimisto arkkitehti E.B.Lohrmann. 1847 Pitkanefi-Laiho-Raunio ja se on rakennettu vuosjna ^7-J§, Renessanssityyiinen huvila rakennettiin prokuraattori, maaherra, salaneuvos Carl Jo- han Walleenin perheelle kesapaikaksi kaupungilta vuokratulle maalle, tuolloin viela As Oy Aurorankatu 9, Aurorankafy*^ kaupungin ulkopuolelle. Vuokrasopimus edellytti ympariston kunnostamista englanti- 5 rakennusmestari Emit SvensSoihi911 laisen puiston tapaan, ja huvilan puistosta sai alkunsa nykyinen Hakasalmen puisto. Huvilan osti itselleen Walleenin tytarpuoli Aurora Karamzin os. Stjemvall (1808-1992)jJ' As Oy Ncrvanderinkatu 5, kaunotarja maailmannainen, suomalaisen eliitin merkkihahmo, joka mm. enffiinoi • fVtlforankatu II - Nervanderinkatu 5 keisari Aleksanteri II :n vierailua 1863 Espoon Traskandan kartanossa. Jaatytaan rakennusmestariEmilSvensson, 1914 (korotus-33) varakkaaksi leskeksi toisesta avioliitostaan venalaisen Karamzinin kanssa han omis- Aurorankadun' asuintalojen myohaisjugendtyyiisissa julki- tautui hyvantekevaisyydelle ja perusti mm. Diakonissalaitoksen'1-^67. hfiror^' "Sivuissa on rurisaasti jugendiin kuuluvia elain-ja kasviaiheita Karamzinin muKaan on nimetty seka Aurorankatu etta Karamzininkatu.^—, / seka JoTftassigmili) viittaavia geometrisia aiheita. Aurorankatu 9:n sisaankayntK|kii^ssa). Lisaa suunnittelijasta kohdassa 37. Hakasalmen huvilan olti^kaupunkiS,89^5akau- •J r w ? M A A . punginmuseon haltuun se tuli vuonna 1912. Raken• Taidehalli, Nervanderinkatu 3 nuksen edustamaa empire-ajan huvila-arkkitehtuu- arkkitehdit JaH Eklund ja H tiding Ekelund, 1928 ria on sailynyt HelsingissaVairi muutam aharvoja Suomen Taiteilijaseura sai 1916 kaupungilta tontin Nervanderinkadulta ja seuraavana esimerkkeja. vuonna Jarl Eklund voitti suunnittelukilpailunklassistisellaehdotuksellaan. Hanketta paastiinaloittamaan vasta l927,jolloinkutsukilpailunperusteellatilattiin piirustukset Museokadun ja Aurorankadun nsteyksesta Jarl Eklundiltaja Hilding Ekelundilta yhdessa. R,akennuksen epasymmetrinen katu- vol nahda yhtaaikaisesti useita julkisia julkisivu kuvastaa ulospain sisatilan salijakoa. Taidehalli on 20-liivun klassismin paa- rakennuksia: teoksia Suomessa, vaikka se jo osittain ilmentaakin fiinktionalismia. Nahtavissa on Eduskuntatalo, Nykytaiteenmuseo Kiasma (arkkit. Steven Holl, 1997), Sanomatalo italialaisen kansanrakentamisen, architettura minoren vaikutus, kuten monissa Eke- (arkkit. Antti-Matti Siikala ja Jan Soder- lundin 20-luvun toissa, mm. Toolon kirkossa. lund, 1999), Rautatieasema (Eliel Saarinen, 1919), Tuomiokirkko (C. L. Engel, 1852), Kansallisteatteri (Onni Tarjanne, 1902), Hakasalmen huvila, Finlandia-talo, Kansallismuseo. Museokatu 3:n kulmatalo aloittaa Etu-T6ol6n asuinkorttelit, Vasemmalla Ostrobotnian myohaisjugendtyyiista julkisivua. 1 arkkitehtuurikohteet arkkitehtuurikohteet As Oy Kotirinne, Pohj. Rautatiekatu 11 - Nervanderinkatu 1 - Ainonkatu 4 Temppeliaukion kirkko arkkitehti Usko Nystrom, 1911 arkkitehdit Timo ja Tuomo Suomalainen, 1969 Kotirinteen asuintalon rakennutti joukko opettajia. Myohaisjugendtyylisen talonjulki- Temppeliaukion kirkko toteutui vasta v. 1961 kaydyn arkkitehtikilpailun perusteella. sivuissa on runsaasti koristeaiheita. Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema kallioon louhittu kupolikattoinen kirkko on kansainvalisesti huomioitu teos ja eras Helsingin suosituimmista turisti- Elainmuseo, ent. Venalainen kymnaasi, Nervanderinkatu 2 nahtavyyksista. Kirkkosalin keskuskupolia reunustavat ikkunat, salin seinat ovat pe- f'^arkkitehdit L. P .Schischkoja M. G. Tschajko, 1913 ruskalliota ja louhittua kivea. ''"•'"Arcadian loisteliaat puutarhat ylsivat 1800-luvulla nykyisen linja-autoaseman luota Elainmuseon tienoille. Huvilalla puutarhoineen oli ensin saksalainen, sitten venalainen AsOySammonkatul, 9miistaja: . Puutarhat havitettiin lopuUisesti satamaradan rakennustoissa 1890-luvulla. Sammonkatu 1 - Temppelikatu 19 - Runeberginkatu 31 Keisari Aleksanteri Il:lle nimetyn venalaisen kymnaasin suunnittelivat venalaiset ark• arkkitehdit Borg, Siren, Aberg, 1924 kitehdit. Rakennus poikkeaa tyylillisesti muusta Etu-Toolosta. Julkisivut ovat raskas- Arkkitehti Kaarlo Borg suunnitteli ainutlaatuiselle tontille huolellisesti massoitellun ta uusbarokkista, kulissimaista tyylia. Sisalla paaportaikko on huomionarvoinen. Ra- punatiilisen asuinkerrostalon, johon han myos itse perheineen muutti. Kaupunki- ^ kennus toimi vuosina 1919-1923 kadettikouluna. Sisaankaynnin edustan Hirvi -veis- kuvallisesti talo muodostaa yhdessa Sammonkadun vastakkaisella puolella olevan As \s on Helsingin Yliopiston konservaattorina toimineen Jussi Mantysen teos vuodelta Oy Helsingin Virkamiehen (Borg, Siren, Aberg, 1924) kanssa porttiaiheeii Sammon- I 1924, alkuperainen pronssivalos sijoitettiin Viipuriin Torkkelin puistoon. puiston suunnalta kohti Temppeliaukiota. Runeberginkadun puoleiseen volyymiin ko- hoaa harjakattoinen paaty ristikoristeineen ja kellotomimaisine lipputangon jalustoineen. '^y^ AsOy Temppelikatu 1,Temppelikatu 1-Nervanderinkatu 10 Asuintalolle antaa ilmetta 16-ruutuinen ikkunajako. Klassistinen muotokieli yhdistet- arkkitehdit Palmqvist & SJostrom, 1912 tyna punatiileen on poiminut esikuvansa tuon ajan koopenhaminalaisesta asuin- rvanderin puistikon louhittu kallioseinama katkaisee Dagmarinkadun, joka jatkuu arkkitehtuurista. Viereinen asuintalo Temppelikatu 17 (arkkit. P. Vddndnen, 1925) 4limpana Nervanderinkadulta ToolonkaduUe.