m ' Toolon alueesta jdrjestettiin Suomen ensimmdinen asemakaavan suunnittelua koskeva arkkitebti- . kilpailu vmnna 1899. '^1910-30 -luvuilla rakennetun Etu-Tooldn '. c \ tunmsomaiseksi piirteeksi tuli suurten umpikortteleiden muodostama jhtendinen kaupunkikuva, jossa tyjlillisesti lomittuvat mjohdisjugend, 20-luvun klassismija alkava funktionalismi. Vaikeaan kallioiseen maastoon sovitetun Etu-Toolon viehdtyksend on jlldtykselli- sjjs, mutta rnjos tiiviys ja harmonia. Tdhdn oppaaseen on koottu kdveljreitin muotoon johdanto Titu-Todlon kaupunkirakentamiseen painottaen erityisesti asuintalojen arkkitehtuuria.
(te^urikobieetM 1_ Helmisauva -koristeaihetta arkkitehtuurikohteet Idytyy Museokadulta
1^ Kansallismuseo, Mannerheimintie 34 Bost Ab Museigatan 3, Museokatu 3 - Toolonkatu 6 . arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren, Eliel Saarinen. 1910 arkkitehti Sigurd Frosterus. 1913 Kansallismuseo oli ensimmainen kansallisromanttiseen tyyliin rakennettujulkinen ra• Museokatu 3 :n rationalistista myohaisjugendia edustava asuintalo aloittaa kennus Helsingissa. Museon arkkitehtikilpailun voitti nuori kolmikko Gesellius, Lind- asuinkorttelitylvaasti. Lisaa suunnittelijastakohdassa39. gren ja Saarinen v. 1901. Rakennus koostui kansainvalisen muodin mukaisesti ryhmas- ta historiallisia, eri aikakausia mukailevia rakennustyyppeja, kuten keskiaikainen Ostrobotnia, Toolonkatu 3 - Dagmarinkatu 2 - Museokatu 10 kirkkosiipi ja Vaasa-ajan linnanpyorea tonii. Sisaankaynninpaallaolevatorni muis- arkkitehti W.G. Palmqvist, 1912 tuttaa hieman Turun Tuomiokirkon tomia. Julkisivut ovat paaosin massiivista graniittia, Pohjalaisten osakuntien talon arkkitehtuurikilpailun kaikki pialkiritidt mefevSt sartTalle reliefit vuolukivea. Rakennuksen kaupunkikuvalliseen hahmoon ja maalauksellisuuteen tekijalle, pohjalaiselle arkkitehdille W.G. Palmqvistille. Talossa toimii nykyisin kolme on kiinnitetty runsaasti huomiota, museo suorastaan raataloitiin Etu-T6616n asema- Helsingin yliopiston osakuntaa. Pohjalaisten talon julkisivut punagraniittisin» kaavaan. Kansallismuseon restaurointi valmistui.vuonna 2000. Paaovessa on nahta- koristeineen ja pilastereineen ovat myoh|isjugendtyylisia.,§isustuksista mainittakooa- vissa luodinreiat kansalaissodan ajalta. paaporrashuone,juhlasalijajaakarihuone. "Bottalla"kerrotaaH^kusutunjaakariliikkeen syntysanat. • Finlandia-talo, Mannerheimintie 13 arkkitehti Alvar Aalto ja arkkitehti Elissa Aalto, 1971, laajennus. 1975 Eduskuntatalo, Mannerheimintie 30/AurorailBt\ u 6 - Ediis| Museokatu 3:n kulmatalo aloittaa Etu-T6ol6n asuinkorttelit, Vasemmalla Ostrobotnian myohaisjugendtyyiista julkisivua. 1 arkkitehtuurikohteet arkkitehtuurikohteet As Oy Kotirinne, Pohj. Rautatiekatu 11 - Nervanderinkatu 1 - Ainonkatu 4 Temppeliaukion kirkko arkkitehti Usko Nystrom, 1911 arkkitehdit Timo ja Tuomo Suomalainen, 1969 Kotirinteen asuintalon rakennutti joukko opettajia. Myohaisjugendtyylisen talonjulki- Temppeliaukion kirkko toteutui vasta v. 1961 kaydyn arkkitehtikilpailun perusteella. sivuissa on runsaasti koristeaiheita. Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema kallioon louhittu kupolikattoinen kirkko on kansainvalisesti huomioitu teos ja eras Helsingin suosituimmista turisti- Elainmuseo, ent. Venalainen kymnaasi, Nervanderinkatu 2 nahtavyyksista. Kirkkosalin keskuskupolia reunustavat ikkunat, salin seinat ovat pe- f'^arkkitehdit L. P .Schischkoja M. G. Tschajko, 1913 ruskalliota ja louhittua kivea. ''"•'"Arcadian loisteliaat puutarhat ylsivat 1800-luvulla nykyisen linja-autoaseman luota Elainmuseon tienoille. Huvilalla puutarhoineen oli ensin saksalainen, sitten venalainen AsOySammonkatul, 9miistaja: . Puutarhat havitettiin lopuUisesti satamaradan rakennustoissa 1890-luvulla. Sammonkatu 1 - Temppelikatu 19 - Runeberginkatu 31 Keisari Aleksanteri Il:lle nimetyn venalaisen kymnaasin suunnittelivat venalaiset ark• arkkitehdit Borg, Siren, Aberg, 1924 kitehdit. Rakennus poikkeaa tyylillisesti muusta Etu-Toolosta. Julkisivut ovat raskas- Arkkitehti Kaarlo Borg suunnitteli ainutlaatuiselle tontille huolellisesti massoitellun ta uusbarokkista, kulissimaista tyylia. Sisalla paaportaikko on huomionarvoinen. Ra- punatiilisen asuinkerrostalon, johon han myos itse perheineen muutti. Kaupunki- ^ kennus toimi vuosina 1919-1923 kadettikouluna. Sisaankaynnin edustan Hirvi -veis- kuvallisesti talo muodostaa yhdessa Sammonkadun vastakkaisella puolella olevan As \s on Helsingin Yliopiston konservaattorina toimineen Jussi Mantysen teos vuodelta Oy Helsingin Virkamiehen (Borg, Siren, Aberg, 1924) kanssa porttiaiheeii Sammon- I 1924, alkuperainen pronssivalos sijoitettiin Viipuriin Torkkelin puistoon. puiston suunnalta kohti Temppeliaukiota. Runeberginkadun puoleiseen volyymiin ko- hoaa harjakattoinen paaty ristikoristeineen ja kellotomimaisine lipputangon jalustoineen. '^y^ AsOy Temppelikatu 1,Temppelikatu 1-Nervanderinkatu 10 Asuintalolle antaa ilmetta 16-ruutuinen ikkunajako. Klassistinen muotokieli yhdistet- arkkitehdit Palmqvist & SJostrom, 1912 tyna punatiileen on poiminut esikuvansa tuon ajan koopenhaminalaisesta asuin- rvanderin puistikon louhittu kallioseinama katkaisee Dagmarinkadun, joka jatkuu arkkitehtuurista. Viereinen asuintalo Temppelikatu 17 (arkkit. P. Vddndnen, 1925) 4limpana Nervanderinkadulta ToolonkaduUe. Maaston korkeusero nakyy myos muodostaa jatkeen kaareutuvalle Temppelikadulle lahes saumattomasti. Aikaisemmin ^ Temppelikatu 1 :n talon julkisivussa ja korttelin pihoissa. Temppelikatu 1 edustaa rakennuksilla oli myos yhteneva tiilikatto, kunnes Temppelikatu 17:n katto muutettiin myohaisjugendia, vaikka sisaltaakin klassisia elementteja. Julkisivuissa on koristellut peltiseksiv.1973. klassistiset pilasterit kapiteeleineen. Monista Etu-T66l6n taloista loytyy antiikista peraisin olevia omamentteja, pilastereita, OKO-pankin talo, Arkadiankatu 23 - Runeberginkatu 23 friiseja ym. rakennusosia - vanhaa kertaavien tyylien kaytossa niiden merkitys hamar- arkkitehti Toivo Paatela, 1932 tyi ja niita on usein kaytetty pelkkana koristeena. Punatiilisessa Osuuspankkien keskuspankin paakonttorissa yhdistyvat klassismin ja funktionalismin piirteet 30-luvun urbaanille liiketaloarkkitehtuurille sopivalla Suomalainen yhteiskoulu, nyk. Museovirasto, Nervanderinkatu 13 arvokkaalla tavalla. Pankkitalo on sukua saman suunnittelijan Mikonkatu 9:ssa arkkitehti Vaind Vahakallio. 1936-39 sijainneelle Atlas-pankille, mutta ilmentaajo enemman uutta tyylia, funkista. Raken• Suomalaisen Yhteiskoulun entinen koulutalo on tyyiiltaan fiinktionalistinen. Gunnar nus on julkisivuistaan sopeutettu klassistisiin naapurirakennuksiin. Finne on veistanyt paasisaankaynnin Tiedonpuu-reliefit. Nykyisin talo on Museoviras- \ton kaytossa. Keltainen lippakioski Helsingin kaupungin rakennuskonttori Temppeliaukio arkkitehti Gunnar Taucher/Hilding Ekelund, 1940-50-lukujen tyyppikioski Temppeliaukion kalliot toimivat 1700-luvulla osana Helsingin ympariston Myohaisfunktionalistinen isolippainen makeis-ja virvoitusjuomakioski edustaa rei- puolustusjarjestelmaa. Suurta kirkkoa, temppelia, kallioille suuniteltiin asemakaavas- pasta 40-lukua. Kioskeja on sailynyt iloksemme kaytossajoitakin kappaleita. Samaan sa jo varhain, mutta kirkon rakentaminen tapahtui lopulta vasta 60-luvulla. Eduskun- tyyppiin perustuvia kioskeja loytyy reitin varrelta Ostrobotnian kulmalta ja Mika Wal- ' tatalon suunnitelleen arkkitehti J. S. Sirenin kilpailuehdotuksen pohjaltaaloitettiinjo tarin puistikosta. rakentaminen v. 1939, mutta sota keskeytti tyot. Toololaiset eivat olisi halunneet luo- pua kallioista, joille kokoonnuttiin sunnuntairetkille ja kuivatettiin arkisin pyykkia. Helsingin kauppakorkeakoulu, Runeberginkatu 14-16 Sota-aikana Temppeliaukion alle louhittiin vaestonsuoja, laajennettu suoja on nyky- arkkitehdit Hugo Harmia ja Woldemar Baeckman, 1950 aan tarkoitettu 6000:lle alueen asukkaalle. Kauppakorkeakoulun tontilla sijaitsivat 1890-luvulla pystytetyt koleraparakit. Vuosi- Temppeliaukiota reunustavia asuintaloja suunniteltaessa luotiin yhtenaista taustaa tu- en varrella parakit palvelivat erilaisia kulkutauteja sairastavia seka myos tilapaisasuntoa levalle kirkkorakennukselle. Oksasenkadun suuntaan laskeutuvat juhlavat portaat tarvitsevia helsinkilaisia. Parakeissa toimi lisaksi poliisimaneesi, jonka tiloissa v. 1909 kuuluvat aukion monumentaaliseen luonteeseen ja muodostavat samal- perustettu Helsingin Kisa-Veikot sai talvisin harjoitella. la Oksasenkadulle paateaiheen. Portaat jouduttiin rakentamaan maas• ton hankalien korkeuserojen vuoksi. Kauppakorkeakoulun rakentaminen ajoittui sodan jalkeiseen jalleenrakentamiskauteen. Sotavuosien yli jatkuneesta funktionalismista kertoo rakennuksen massoittelu erikorkuisine volyymeineen. Juhlasalin massa tyontyy sisapihan keskelle. Tiilijulkisivut ja reliefit liittavat arkkitehtuurin 40-luvun romanttiseen suuntaukseen. Kauppaa ja elin- keinoja kuvaavat reliefit ovat Michael Schilkinin vuodelta 1950. Nykyisin rakennus kuuluu kansainvaliseen docomomo-rekisteriin eli modemin arkkitehtuurin suojelu- Temppelikatu 4A:ta valaisee kohteisiin. Tilat on peruskorjattu 1990-luvun lopulla. kiinalaistienkinen lytity > arkkitehtuurikohteet IHMIM arkkitehtuurikohteet tlMllMM Svenska Handelshogskolan, Arkkitehdit omaksuivat vaihtelevia muuraustapoja Hollannista ja Saksasta. Umarin• Runeberginkatu 10 - Arkadiankatu 22 - Lapuankatu 1 - Perlionkatu 7 kadun jaArkadiankadun kulmatalon (ratennw^eitan O. J. Wiljanen, /92 ote Helvi Hamaiainen: Saadyllinen murhenaytelma 9^29 Hietaniemen krematorion kappeli, Hietaniemenkatu - Krematoriontie arkkitehti Bertel Liljeqvlst, 1926 Krematorion kappelia kiertaa juhlallinen hevosenkengan muotoincn Krematoriontie. Vastustustakin herattanytpolttohautaustuli mahdolliseksi vuonna 1889,jolloinperus- tettiin Suomen ruumiinpolttoyhdistys, nykyinen Helsingin krematorioyhdistys. Krematorion piirustukset tilattiin Eliel Saariselta 1915, mutta suureellisen suunnitel- man sijaan toteutettiin lopulta Bertel Liljeqvistin klassistinen, vaatimattomampi raken- As Oy Pergola Bost Ab, Vainamoisenkatu 29 , '12^ arkkitehti Sven Kuhlefelt, 1934 As Oy Pergolan sisapihalla on pergolan kattama kiveys ja pihan suihkukaivossa iloit- see Felix Nylundin veistama kalapoikahahmo. Asunnoissa on erikoisia rahaa saastelematta tehtyja pikku mukavuuksia, kuten kattolSmmitys, milla valtetadn epaesteettiset patterit; ylosaukeavat ikkunat, ylimmissa asunnoissa kattoikkunat. 30- Sammonkadun suuntainen nakyma Temppeliaukion kallioilta: luvulla luksusta oli myos asuntojen jaakaapit. Talon jatehuolto tapahtui vaijerivetoisilla oikealla asuintalo As Oy Sammonkatu 1, vasemmalla As Oy Helsingin Virkamies. vaunuilla, jotka talonmies tyhjensi. arkkitehtuurikohteet arkkitehtuurikohteet Elite j a Reitzin siiatio. As Oy Hesperiankatu 22, Eteiainen Hesperiankatu 22 - Apollonkatu 23 arkkitehti Jalmari Peltonen, 1938 Kortteli pysyi pitkaan rakentamattomina hankalan maaston vuoksi. Tonteilla sijaitsi muutamia Bergan huvila-alueen puutaloja. Etu-Toolon nuoriso huvitteli kallioilla ra- kentamalla talvisin hyppyrimakia jyrkkaan rinteeseen. Korttelin nuorin rakennus on Reitzin saation omistama tyyiikas fiankistalo, joka tunne- taan parhaiten taiteilijaravintola Elitesta. Talon rakennuttanut rakennusmestari Lauri Reitz ansaitsi gryndaamalla suuren omaisuuden, jonka han sijoitti taiteeseen ja antiik- kiin. Perheen ylimman kerroksen asunnossa, joka on muutettu kotimuseoksi, on nahta• vissa saation kokoelmat. Ravintola Elite on tullut tunnetuksi asiakkaistaan taiteilija- koti Lallukan asukkaista, joista Tauno Paloja Matti Pellonpaa ovat saaneet nimilaatat 9r5[^ Sonckin kortteli, kantapoytaansa. Eliten sisustus on sailynyt lahes alkuperaisessa funkisasussa. Talossa Mechelininkatu - Museokatu - Runeberginkatu - Eteiainen Hesperiankatu toimi lisaksi Hesperiankadun puolella elokuvateatteri Ritz,joka muutettiin 80-luvulla arkkitehti Lars Sonck, 1920- biljardisaliksi. (Elias Paalanen. Vdino Toivio. Aarre Ekman, F. Aug. Virta, O. J. Wiljanen Eliten ulkoterassi on toiminut vuodesta -39, se oli ensimmaisia kortteliravintolan 1926- 1929) yhteyteen avattuja terasseja. Suosittu terassi ulottui ennen koko puistikkoon, nykyiselle . Museokadun loppupaan yhtenaiset korttelit kaartuvat kauniisti muodostaen harmonisen Mika Waltarin muistomerkille saakka {Kuningasajatus, Veikko Hirvimdki 1985) katutilan. Nk. Sonckin korttelin lapikuljettavassa avopihassa toteutuu Suomessa har- vinainen suurkortteli, joita Etu-To61o6n pyrittiin alunperin rakentamaan. Lars Sonckin Lallukan taiteilijakoti, piirustusten mukaan toteutetuissa asuintaloissa on tasakorkea raystaslinja seka yhtenevat Eteiainen Hesperiankatu 14-Apollonkatu 13 julkisivujen perusjaot ja aukotukset. Taloille antaa yksilollisyytta klassististen arkkitehti Gosta Juslen. 1933 omamenttien ja koristeaiheiden varioiminen julkisivuissa. Sonckin 'oma yhtyma Ab Juho ja Maria Lallukan testamenttaamilla rahoilla Laurentius osti alunperin koko korttelin tontit, mutta joutui rahavaikeuksissa myy- perustettavasta taiteilijakodista jarjestettiin vuonna maan tontit yksityisille asuntoyhtioille. Talojen suuimittelijat noudattivat Soncin laati- - 1932 arkkitehtikilpailu, jonka perusteella toteutet• mia piirustuksia. tiin Gosta Juslenin ehdotus. H:n muotoinen raken• nus yitaa Apollonkadulta korttelin lapi Etelaiselle As Oy Mursu, Museokatu 44 , '.j Hesperiankadulle. Katujen valinen korkeusero on arkkitehti W.G. Palmqvist. 1929 perati 11 m, yli kolme kerrosta. Funktionalistinen rakennus on edustava esimerkki 1930- Sonckin korttelia vastapaata on samaan arkkitehtoniseen kokonaisuuteen kuuluva luvun rakentamisesta. Hesperiankadun puolelle sijoittuvat ateljeet nakyvatjulkisivussa. yhtenainen avokortteli. Museokatu 44:n piharakennuksessa toimi elokuvateatteri Cinema talon valmistumi- Samasta korttelista mainitsemisen arvoinen on viela Apollon yhteiskoulun rakennus, sesta alkaen. Talon alemmissakerroksissa toimi vuodesta -39 yieinen sauna. Apollonkatu \ Vdlikangas. /956),jonkakomeapaaportasnakyy Molemmat ovat lopettaneet toimintansa, elokuvateatteri vasta 90-luvulla. lasiseinan lapi Minervanaukiolle. ^> Toolon viiskulma •jo Olaus Petri-kyrkan, Minervankatu 6-Apollonkatu 14-16 Caloniuksen kadun ja Runeberginkadun risteysta kutsutaan usein Toolon arkkitehti Ture Ryberg, 1932 viiskulmaksi. ICulmatalon, joka toimii maamerkkina lahestyttaessa Runeberginkatua Kirkko oli kuudes ulkomailla asuville ruotsalaisille rakennettu kirkko ja sai nimensa Taka-Toolon suunnasta, rakennuttivat Kansa ja Elanto yhdessa {arkkitehti Aarne Ruotsin uskonpuhdistajan mukaan. Kirkon suunnittelija Ture Ryberg toimi Tukhol- Sarvela, 1927. laajennus 1929). Elannon talona tunnetun kulmatalon katolla oleva man kuninkaallisen rakennushallituksen arkkitehtina. Sakraalirakennuksen askeettisuus valomainos oli kaupunkikuvallisesti tarkea elementti. Muutaman puun elavoittama viittaavarhaisrenessanssin Italiaan. Minervankadun puolella toimii vanhainkoti Olaus aukio katujen kulmauksessa on nimetty pakinoitsija Sasu Punasen mukaan. Petri -Hemmet (arkkitehdit Bertel Liljeqvlst ja Arne Helander, 1947). Puhelinkeskus, Runeberginkatu 43 - Apollonkatu 20 - Oksasenkatu 10 arkkitehti Lars Sonek 1915 (1929. 1937-38) Lars Sonck suunnitteli Korkeavuorenkadulle Helsingin Puhelinyhdistyksen talon ja samaan tyyliin jykevia puhelinkeskuksia ympari laajenevaa kaupunkia. Toolon puhelin- keskuksen vanhin osa on kapea erkkerijulkisivuinen rakennus Waltarin puistikon puo• lella. Sonck suunnitteli itse myos seuraavat laajennukset Oksasenkadun ja Runebergin• kadun puolelle. Kokonaisuus on noppamainen raskaine raystaslinjoineen, symmetrisia erkkereita ja ikkunaryhmia koristavat jykevat ornamgntit, jotka kuuluvat varhaisempaan kansallisromanttiseen tyylikauteen. JSfc*' ^ Toolon puhelinkeskus> Olaus Petri -kirkko Minervanaukiolla. :Karhulalon karhuveistos 10 11 arkkitehtuurikohteet arkkitehtuurikohteet Minervaskolan (Privata Svenska Flickskolan i Helsingfors), Apollonkatu 12 arkkitehti Eva Kuhlefelt-Ekelund, 1929 Ml Yksityisen tyttokoulun hienostunut arkkitehtuuri on niukahkoa 20-luvun klassismia iff, ja kuuluu Eva Kuhlefeltin varhaistuotantoon. Minervanaukion puoleisen julkisivun medaljongit esittavat Apolloa ja Minervaa. Apollonmaen puoleisessajulkisivussa on lisaksi kaksi koulutyota kuvaavaa reliefia. Koulutalo rakennettiin v. 1889 perustetulle ruotsinkieliselle tyttokoululle, joka 40-luvulla muutti nimensa Laguska skolaniksi. Koulutalon ja kirkon reunustama rauhallinen Minervanaukio on Etu-Toolon viehattavimpia paikkoja. . i Kristuskyrkan, Vanrikki Stoolin katu 6 • .' (ylia) ToeiSnkatu 7 rakennusmestariA.V. Willberg, 1928 Kristuskirkon kaupunkikuvallinen asema on tarkea, korkea tomi kohoaa maen paalla Karhuaihe Kansanvalistus• piirtaen piikin kaupungin silhuettiin. Vanrikki Stoolin kadun jaApollonkadun risteyk- seuran talon julkisivussa > sessa on aistittavissa ripaus romanttista nakemysta maalauksellisesta katukuvasta, jota Lars Sonckin kilpailuehdotus Etu-Toolon asemakaavaksi tavoitteli. Lars Sonc itse myos piirsi paikalle suurkirkkoa vuosina 1925-26, mutta toteutettavaksi haluttiin taloudelli- sista syista pienempi kirkko,jonka piirtaminen lankesi Atte Willbergille. Sanotaan, etta ^t^fc As Oy Tusculum Bost Ab, Toolonkatu 8 - Cygnaeuksenkatu 7 kirkon tomin esikuva loytyy Tukholman kaupungintalosta. Kristuskirkko kuuluu Hel• arkkitehti Gustaf Estlander, 1911 singin ruotsinkieliselle metodistiseurakunnalle ja monitoimirakennukseen kuuluu li• Kansallismuseon lahikorttelit valmistuivat kokonaan Etu-T6616n ensimmaisen raken• saksi asuintaloja vanhainkoti. Aiemmin talossa toimi Concordia-sairaala. nusvaiheen aikana 1910-luvun alussa. Tusculumin talo edustaa tyylillisesti Punatiiliset, 20-luvun klassismia edustavat rakennukset, mukaan lukien asuintaloksi myohaisjugendia samoin kuin koko Cygnaeuksenkadun samanaikaisesti rakennettu muutettu Tekniska laroverket, muodostavat arkkitehtonisesti ehjan kokonaisuuden patka. Cygnaeuksenkadun puolella talon julkisivua on vedetty sisaanpain, jotta tontin Apollonmaelle. teravaan kulmaan sijoittuville asunnoille on saatu tyydyttavat valaistusolosuhteet. Sa• maa keinoa on kaytetty muutamassa muussa ensimmaisen rakennusvaiheen asuintalossa. Kansanvalistusseuran talo, Museokatu 18 - Cygnaeuksenkatu 4 Bost AbToliigatan 7, Toolonkatu 7 rakennusmestari Emil Svensson, 1912 arkkitehti Sigurd Frosterus, 1910 Kansanvalistusseuran saation omistaman talon julkisivuissa on muutamia Toolonkatu 7 valmistui ensimmaisena uuden kaavan mukaisena asuintalona Etu- kansallisromanttisia kasvi-ja elainaiheita, joista karhu on erityisen suomalainen hah- Tooloon. Katujulkisivuissa on kaytetty poikkeuksellisesti fajanssikaakeleita. Piha- mo. Talo edustaa myohaisjugendia. Museokadun puoleinen paasisaankaynti on varsin julkisivu on katujulkisivua vapaamuotoisempi ja sommittelultaan jugendhenkisempi. huomiota herattavan suurieleinen. Frosterus perusti itse talon rakentaneen yhtion ja muutti perheineen vastavalmistuneeseen taloon. Asuintalo Tunturikatu I - Cygnaeuksenkatu 2 on myos Emil Svenssonin samaan ai- Alvar Aalto asui nuorena arkkitehtiopiskelijana vuokralla eraassa talon asunnoista. kaan valmistunut suunnittelutyo. Asuintalonjulkisivuja koristavat linnutja kavyt. Ra• Aallon kerrotaan olleen kuriton vuokralainen, joka jatti jalkeensa tussitahroja ja kennusmestari Svensson oli tuottelias suunnittelija, joka vaikutti Etu-Toolon rakenta- maksamattomia vuokria. miseen seka 10-luvun, etta 20-luvun rakennusvaiheiden aikana. Sigurd Frosterus (1876-1956) suunnitteli myos asuintalon Toolonkatu 6:eenja Mu• seokatu 3 :een, mutta hanen tunnetuin tyonsa Helsingissa on Stockmannin tavaratalon Tunturikatu tekee mutkan maaston korkeimmalla kohdalla. Nykays on jaanne vanhin osa. Frosterus j oh ti Suomessa rationaalista, saksalaisvaikutteista arkkitehtuuri- asemakaavaehdotuksessa tavoitellusta epasaannollisesta, "keskiaikaisesta" kaupunki- nakokulmaa, joka ohjasi tyylillisesti jugendarkkitehtuurista 20-luvun klassismiin. rakenteesta, jossa katutilaan luodaan keinotekoisesti vaihtelua ja yllatyksellisyytta. Tunturikatu 7 ja 4 muodostavat kadunpaatteet, mika on huomioitu asuintalojen massoittelussaja julkisivujen jasentelyssa. r Kansanvalistusseuran talon Kouluty6ta kuvaava relief! Minervaskolanin sisaankaynti Museokadulla julkisivussa. Koristeaitie Nervanderink.5 > Krislus-kirkko on yksi Etu-T66lbn x2- nakyvimmista maamerkeista > 13 Hhyiloiden T66I6 suurkortteleiden kaupunginosa ,4- Etu-Toolon kaupunginosa rajoittuu lannessa Talvallahteen, idassa Yksi Toolon asemakaavan keskeisista tavoitteista oli valoisien ja ' T66lonlahteen, pohjoisessa Hesperiankatuihin ja etelassa avarlen suurkorttelipihojen luominen. Nystromin ja Sonckin kaavan Rautatiekatuihin. T66I6 tunnettiin kylana jo 1500-luvulla ennen Helsingin vahvistamisen jalkeen asemakaavatoimlkunta hloi kortteleiden sisaisia kaupungin perustamista. Kylan on arveitu saaneen nimensa Toolojoesta rakennusrajoja tonttikohtaisesti maastoon soveltuvaksi. Main haluttiin 'PSJSuojoki). Viela 1700-luvun lopulla Toolo oli lahes rakentamaton alue, varmlstaa, etta myos pihan puolen asunnot saisivat riittavasti valoa. 4'v!jjonka malsemaa hallitsivat metsat, kalliot, haka-ja laidunmaat seka Tonttikohtaislsta aidoista luopumista suositeltiin, mutta tarvlttaessa ,suot. Ymparisto muuttui 1800-luvun alkupuolella, kun maita otettiin paatettiln sallia kevyet, enintaan metrin korkuiset aidat. Kaupungin uusi •, : yiljely-ja huvilakayttoon. Suurimmiksi huvila-alueiksi muodostuivat rakennusjarjestys, joka vahvlstettiln 1917, pyrki takaamaan suurkortteli- Arkadia, Vuoristo (Berga), Tunturilaakso (F/a/Wah/), Hietakannas idean toteutumisen: naapuritonttien yhteiset plhamaat sallittiin (Sandnas) ja Vasaravuori (Hammarberg). Huvila-alueilla oli lukuisia sopimuksella, joka tallennettiin maistraatin poytaklrjaan. vuokravilloja, joissa vahavarainen vaki asui tilvlisti. Kun Suurkortteliajatus pohjautui koko korttelin kokoiseen yhteiseen Kansallismuseon rakentamista alettiin suunnitella, tekivat huolestuneet istutettuun piha-alueeseen - ideaan, joka ei koskaan toteutunut toisaalta Tallgrenin vuokravillojen asukkaat senaatille anomuksen, jossa toivottlin tonttlen korkeuserojen vuoksi, toisaalta taloyhtloiden halusta aidata oma museon tontilla olevien talojen sailyttamista viela muutamia vuosia, pihansa. Myohemmin plhoille sijoitetut autopalkat valtasivat useimpien jottei yli 150 tyolaisperhetta jaisi asunnottomaksl. taloyhtloiden tontit. Oikeastaan vain Mechelininkadun, Etelaisen Hesperiankadun, Runeberginkadun ja Museokadun rajoittama Huviloiden aika muokkasi malsemaa esikaupunkimaiseksi, puistotja suurkortteli edustaa toteutuneenaja sailyneena kaunista ajatusta. . puutarhat korvasivat metsat ja pellot. Yksityisten puutarhojen lisaksi Toolossa oil myos muutama suuri kauppapuutarha Leppasuon ja Vaikka vuoden 1883 asemakaava oli laadittu tyovaenasuntojen Arkadian alueilla. Venalaisten omistajien vuoksi puutarhoja kutsuttiin rakentamlseksi, ymmarrettiin plan Etu-Toolon tonttien arvonnousu "ryssien kaalimalksi". Toolon alueelle sijoittui myos pienteollisuutta ja kaupungin laajentuessa pohjoiseen. Tyovaen kaupunglnosaa alettiin jo joitakin julkisia laitoksia, kuten venalainen sotllassairaala ja kaupungin vuosisadan alussa tyontaa kauas Vallilaan ja Etu-T66l66n koleraparakit. Tilliruukkl oil perustettu Tooloon jo vuonna 1643 suunniteltiinkin nytjulklsten rakennusten sljoittamlsta. 1800-luvun vauhdittamaan kaupungin siirtoa Vanhankaupunginlahdelta huviloiden Toolossa valtaosa asukkaista oli toiminut teollisuuden ja Vironniemelle. Toolonlahdella sijaitsi sokeritehdas, Hesperian puistossa kasityon palveluksessa. Uusien kerrostalojen rakentamlsen myota saippua-, suopa-ja kynttilatehdas, pelikorttitehdas seka sailyketehdas. alueesta muodostui virkamiesten ja keskiluokan tolmihenklloiden Hietanlemessa toimi Sanduddin tapettitehdas ja Taivallahden vakavarainen kaupunginosa. Kaupunkikuvaa tuli leimaamaan ... pohjukassa teurastamo, jonne elaimet kuljetettiin nykyisen Museokadun porvarillinen arvokkuus, asunnot mitoitettiin valjemmiksl ja tienoilla kulkenutta tieta pitkin. Arkadian alueella toimi myos 1900-luvun edustavimmat huoneet avattlin llmansuunnasta rlippumatta kadulle. _ alkupuolella meijeri. Etu-Toolon tonttlen myynti ja rakentaminen tapahtui paaosin " perustajaurakointina. Ensimmainen tehokkaan rakentamis§nkausi Ensimmainen asemakaava Toolon alueelle syntyi ajoittui 1910-luvun alkuun ja edusti tyylillisesti myohaisjiigendia. kaupunglninsinoori Otto Ehrstromin johdolla jo vuonna 1883 tarpeesta Asuntotuotanto hiipui vuosikymmenen lopulla ensimm'aista j., ratkaista Helsingin tyovaeston asunto-ongelma. Suunnitelma perustui maailmansotaa seuranneen laman vuoksi, mutta vilkastuiJalleeniS- perinteiseen ruutukorttelimalliin, joka sovelfui varsin huonosti Toolon luvun puolivalin aikoihin, jolloin tyyii-lhanteet olivat muuttuTreet, Suuri makiseen maastoon. Kritiikkia alueen ruutukaavoitusta kohtaan syntyi, osa asuintaloista suunniteltiin rakennusmestarien toimesta arkkitehlTefO kun itavaltalaisen Camillo Sitten edustama pittoresklin ja vaihtelevaan viitoittamaan tyyliin. kaupunkikuvaan tahtaava suunnittelumalli tavoitti Suomen. Nuoren polven arkkitehti Lars Sonck aloltti vuonna 1898 lehtiklrjoituksellaan Etu-T66l6n 1910-luvulla rakennettu asuntoarkkitehtuuri edustaa jo keskustelun, joka johll vanhan kaavan hylkaamiseen ja Suomen myohaisjugendia, koristeaiheet ovat maltillisia ja ennakolvat siirtymaa ensimmaisen asemakaavakilpailun jarjestamiseen. Kilpailu pidettiin kohti 20-luvun klassisismia. Valstyvan jugendajan toololaistalojen 1899-1900, ja sen tuloksena lopullisen kaavan laativat Gustaf Nystrom julkisivut ovat muutamaa karhu- ja kapyalhetta lukuun ottamatta ja Lars Sonck. Vuonna 1906 vahvistetusta asemakaavasta tuli synteesi, riisuttuja kansallisromanttisista alheista, koristeornamentit perustuvat vanhemman ja uudemman arkkitehtisukupolven ajatuksista muokattu paaosin abstrakteihin kuviolhin ja ikkunoiden seka erkkereiden kompromissi, jossa Sonckin tavoittelema kaupunkikuvan yllatyksellisyys • sommittelu on saannolllsta. ja vaihtelevuus oil selvasti laimentunut, katujen linjoista oli tullut suoraviivaisempia ja korttelikoko oli kasvanut. Rakentamlsen kaynnlstyessa uudelleen 1920-luvun puolivalissa, olivat arkkitehtuurin suuntaviivat muuttuneet. Etu-T66l6n katunakymille Umplkorttelelhin perustuva yhtenainen kaupunkikuva saiiyi onkin tyypilllsta kahden tyyiikauden sopuisa lomittuminen. Kortteleiden suunnlttelun kantavana ideana, vaikka rakentamlsen tyyii muuntui ajan arvokkaimmat kulmatontit on paaosin rakennettu 10-luvun alussa myota. Asemakaava-arkkitehtina toiminut Bertel Jung uudisti Toolon myohaisjugendtyyiiin ja niita yhdistavat kadunpatkat on taydennetty 20- kaavaa vuonna 1916. Arkkitehtuurin yksinkertaistuessa kohti 20-luvun luvun lopun klassisismia edustavilla rakennuksilla. Uusia vaikutteita klassismia myos asemakaavoltus palasi saannolllsempiln muotoihin, haettiin niin antiikin klassisista pylvasjarjestelmista, renessanssista ja akseleihin ja symmetriaan. Italian kansanrakentamisesta kuin tutusta emplresta. Esikuvan monllle arkkitehtuurin ilmioille tarjosi Ruotsi, ja pohjoismaista yhteenkuuluvuutta korostettiin muutoinkin itsenaisyyden ensivuosikymmenlna. 15 Runsas rakentaminen edellytti valvontaa. Etu-T66l6ssa otettiin . .jotta tonttien paaluttajat jmmdrtdisivdt, ettd luonto on paras kayttoon uusi ylitenaistamiskeino vuoden 1923 jalkeen: tonttien ostajat joutuivat sitoutumaan korttelikohtaisesti vahvistettuihin kotimme ja ettd kaikki, mikd tdhtdd sen kauneuden ja kikittelevdn julkisivukaavioihin. Tasta syysta moni Toolon 20-luvulla rakennetuista vaihtelevaisuuden sdiiyttdmiseen on osaltaan kohottava esteettistd kadunpatkista noudattaa yhtenevaa kattokulmaa, raystaslinjaa, julkisivun perusjakoa ja aukotusta. Rakennukset ovat lahes tunnetta ja vahvistava rakkautta kotiseutua ja omaa kaupunkia poikkeuksetta 6-7 kerroksisia. Klassistinen tyyIi antoi hedelmallisen kohtaan." • pohjan yhtenaisyydelle, julkisivun sommittelu lahti katunakymasta - ei sisatilasta. Julkisivukaavioita laati Etu-T66loa varten muun muassa Lars Sonck artikkelissaan Modern vandalism: arkkitehti Birger Brunila, kaytanto jai pois vasta 30-luvun loppupuolella. Helsingfors stadsplan, julkaistu v.1898. Camillo Yhtenaisyys ei kuitenkaan merkinnyt tylsaa kaupunkikuvaa. Sitten henkeen kirjoitetussa artikkelissa Sonck Vaihtelevuus saiiyi niin kasityovaltaisen rakentamistavan kuin kritisoi insinoorien laatimia asemakaavoja. Herannvt keskustelu iohti looulta Suomen yksilollisen koristelunkin anslosta.jfc^^un kaupunkikuvasta on ehsimmaiseen asemakaavakilpailiJ|p, ^nka loydettavissa monia klassisia aiherta; r™tlaljonkeja, frontoneita eli pbhjalta^kaascitettiin Tpof&i:,;. . paatykolmioita, pilastereita ja orrt^mermeja. Koristelu on tavalliS|.mmWi": keskitetty kehystamaan ovia ja ik^unpita,,0';:^ Omaperainen toololainen piirre on runsas-tUrrtmaksi pdlte&p tiilen kaytto puhtaakslmuuratuissa julkisivuissa. Vuosisadan vaihteessa oli ii tehty tiilijulkislvuja vain vahan. Syyna oil seka tuontitirlen korkea hinta etta punatiilen assosioltuminen teollisuusrakentamiseen. 2l>lwtilla jalleen suosituksl tulleen tiilirakentamisen esikuvana toimi hollatitilainen ja tanskalainen asuntoarkkitehtuuri. Tlilijulkislvuista tehtiln sileita ja;>' muurlmaisia, joita saannollisesti sommitellut ikkunat aukottavaf'.r;' • Ornamentin ja korlstelun kSytt^TOJoittui muurausteknilkoihip;1Stiempi julkisivujen tarkastelu paljastaa niburareiden taituruuden,^;::C- Punatiilikaupunkiaj^oitittiin jo pO-luVjjIla synkaksi, mytf^p'ihan'pC^jSt ovat aina purigMtaloissa vaateiksii^attuja;__^^^^_,^''" Vl;OR(ST0 •N -tSlaO-luvun kulues.sa-klafeaStiVFitif^liyffi'as^mansa, mutta perkistyi v^i,»\5'-r»*? vahitellen. Koristeaiheet muuttuivartyyiltellym/niksi ja silean seinapinnan ala rakennusten julkisivuissa kasvoi. Vuosikymmenen lopun tyylia on kutsuttu abstraktiksi, pelkistetyksitai riisutuksi klassismiksi, f T^Ma^sWrtyma funktioriaiismiin ei oIlut suuri. Funkiksen toiminnasta ja ; rakennuksen sisaisista tarpeista lahteriyt, valoa ja hygieniaa korjis,tiiv«a<, (^j>jj^,^5 • .suunnittelu ehti vaikuttaa Etu-T66l6n viimeisiin, 30-luvulla - ' • -rakennettuihin kortteleihin lahinna kaupunginosan lansi-ja :• 'RDlHoislaidoilla, mutta puhkesi lois'tobn vasta Taka-Tooloa rakennettaessa. Talonrakennustaita lirnj|j»tadulla vuonna 1928. Rakennus^^tari llmari Tikan perh# tyorariflla. Lahde: Hel• singin kaupungirSriuseon arkisto. > < kartta: Etu^dldn huvila- •- asutuksen aij^an 1800-luvun " • -l'- .. lopulla. m O oppaan suunnittelu: Piritla Hannuia ja Marja Salonen, ArKkitehlitoimisto Hannuia & Saionen TOolO-Seura ry, oppaan vaiokuvat. ptirrokset ja graafinen suunnittelu: Piritta Hannuia ja Marja Saionen '•, 2. painos vuonna 2006 ToOlci-Seura ry/ympsristcjtoimikunta Saanut Helsingin rakennusvalvonnan ja arkkitehtuuripoliittisen ohjelman tukea. lisaa tietoa: Ars Suomen (aide 4, 19G9, toim. Saime Sarajas-Korte & al., Weilin+Goas, Espoo, Ars Suomon (aide 5, 1990, toim. Saime Sarajas-Korte & aU Weilin+GOOs, Espoo Hackzell, Kaija, 1988. Viertotlet^ itaan ja lanteen. Helsingin vanhoja korifeleita 3. Sanoma Osakeytitio, Hameenlinna Ilonen, An/i, 1990, Arkkitehtuunopas Helsinki. Espoo, Kauniainen. Vantaa. Otava, Moortiouse. Jonathan, Carapetian, Michael & Ahtoia-Moorhouse, Leena, 1987, m Helsingin Jugendarkkitehtuuri 1895-1915. Otava Nikuta, Riitta, 1981, YtitenSinen kaupunkikuva 1900-1930 - suomalaisen kaupunkl- rakentamisen ihanteistaja paam&arista, esimerkkein^ Helsingin Etu-T6ol6 ja uusi Valuta, Helsinki Helsingin kaupunginmuseon in\/entoin!ikor(is(o. Etu-Todlo O 0)