148. KESKIVIIKKONA 4. HELMIKUUTA 2015 Kello 14.02

PTK 148/2014 vp

148. KESKIVIIKKONA 4. HELMIKUUTA 2015 kello 14.02

Päiväjärjestys

Ilmoituksia

Ainoa käsittely 1) Eurokriisin hoito ja Kreikan tilanne ...... 2 Välikysymys VK 7/2014 vp

Mietintöjen pöydällepano 2) Hallituksen esitys eduskunnalle verosäännösten kansainvälisen noudattamisen parantamiseksi ja FATCA:n toteuttamiseksi Ameri- kan yhdysvaltojen kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta...... 74 Hallituksen esitys HE 301/2014 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 40/2014 vp

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, verontilityslain sekä Verohallinnosta annetun lain 30 ja 31 §:n muuttamisesta 74 Hallituksen esitys HE 302/2014 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 41/2014 vp

4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ...... 74 Hallituksen esitys HE 265/2014 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 46/2014 vp

5) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisestä oikeusavusta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ...... 74 Hallituksen esitys HE 216/2014 vp Lakivaliokunnan mietintö LaVM 21/2014 vp 2 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1

6) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eurooppalaisesta suojelu- määräyksestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytän- töönpanosta ja direktiivin soveltamisesta sekä yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta samoin kuin eräiksi niihin liittyviksi laeiksi...... 74 Hallituksen esitys HE 262/2014 vp Lakivaliokunnan mietintö LaVM 22/2014 vp

7) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ...... 75 Hallituksen esitys HE 315/2014 vp Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 34/2014 vp

8) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi suoran lisäeläkejärjestelyn turvaamisesta työnantajan maksukyvyttömyyden varalta sekä työ- suojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 13 §:n muuttamisesta ...... 75 Hallituksen esitys HE 276/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 42/2014 vp

Puhetta johtivat puhemies Eero Heinäluoma Päivi Räsänen /kd (s) (14.02—17.27), ensimmäinen varapuhemies Kimmo Sasi /kok (e) Pekka Ravi (17.27—19.00) ja toinen varapuhe- Lenita Toivakka /kok (e) mies Anssi Joutsenlahti (19.00—20.38). Jan Vapaavuori /kok (e) Ulla-Maj Wideroos /r Peter Östman /kd

Nimenhuuto Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat 4 edustajaa: Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa Ulla-Maj Wideroos /r (15.10) oleviksi seuraavat 18 edustajaa (e = eduskunta- Rakel Hiltunen /sd (15.34) työhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perheva- Anne Louhelainen /ps (16.47) paa): Pekka Haavisto /vihr (19.03) Maria Guzenina /sd (s) Pekka Haavisto /vihr Rakel Hiltunen /sd Anne Kalmari /kesk (s) Sampsa Kataja /kok Seppo Kääriäinen /kesk PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: Anne Louhelainen /ps (e) Lea Mäkipää /ps 1) Eurokriisin hoito ja Kreikan tilanne Mika Niikko /ps Aino-Kaisa Pekonen /vas (s) Ainoa käsittely Terhi Peltokorpi /kesk Välikysymys VK 7/2014 vp Simo Rundgren /kesk (s) 148/1/1 PTK 148/2014 vp 3

Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt annetaan markkinoilla on lisätty paikallista sopimista, yri- vastaus edustaja Soinin ja eräiden muiden edus- tystoiminnan lupamenettelyitä on karsittu, val- tajien välikysymykseen eurokriisin hoidosta ja tion omaisuutta on yksityistetty jopa ohjelmassa Kreikan tilanteesta. vaadittua enemmän. Eläkejärjestelmää on myös Valtioneuvoston vastauksen antavat päämi- muutettu kestävämmäksi. nisteri Stubb ja valtiovarainministeri Rinne. Vas- Kypros on taas saavuttamassa sille rahoitustu- tauksen ja edustaja Soinin puheenvuoron jälkeen kiohjelmassa asetetut tavoitteet. Pankkijärjestel- välikysymyskeskustelu käydään nopeatahtisena mä on toipunut, työttömyys on lähtenyt ennakoi- siten, että ryhmäpuheenvuorojen pituus on enin- tua nopeammin laskuun, ja talouden alamäki on tään 5 minuuttia. Muut ennakolta varatut puheen- taittunut. (Timo Soini: Onko velat maksettu?) vuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyk- Kypros teki onnistuneen paluun markkinoille 18 sessä, ja niiden pituus on enintään 5 minuuttia. kuukautta etuajassa eikä välttämättä nosta kaik- Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahti- kea sille varattua rahoitustukea. Kyproksen oh- sen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät pu- jelmaan sisältyy myös rahanpesun vastainen toi- heenvuorot kestävät tuon saman enintään 5 mi- mintaohjelma. nuuttia. Espanjalta taas edellytettiin pankkituen vastineeksi vain rahoitussektoria koskevia uudistuk- Valtioneuvoston vastaus välikysymykseen sia. Maa totesi kuitenkin itse tarpeelliseksi tehdä laajempia uudistuksia talouden tasapainottami- 1 Pääministeri Alexander Stubb: Arvoisa her- seksi. Aluehallinnon joustavuutta ja paikallista ra puhemies, ärade talman! Mr speaker, if I may sopimista on lisätty ja kynnystä yritysten perus- start by welcoming our international friends. I tamiselle on alennettu. Espanja on jo aloittanut see a lot of pro-Europeans up there in the crowd. lainanlyhennykset Euroopan vakausmekanismil- Your are warmly welcome. (Naurua) le EVM:lle. (Timo Soini: Koska lopettaa?) Arvoisa puhemies! Suomi on osallistunut Eu- roopan talouskriisin hoitamiseen pelastaakseen Ärade talman! Denna stabilisering av euroom- yhteisen valuuttamme euron. Seitsemän edus- rådet har åstadkommits med temporärt finansi- kuntapuolueen edustajat ovat olleet kahden vaa- ellt stöd även från Finland. Vi har all orsak att likauden aikana hallituksessa tekemässä kriisiin vara nöjda över detta. liittyviä päätöksiä puolustaakseen suomalaisia työpaikkoja ja Suomen taloutta. Talouskriisi kär- Välikysymyksessä tiedustellaan kriisin hoi- jistyi euroalueella ensimmäiseksi Kreikassa, ja dossa tehdyistä virheistä. Kriisitilanteissa joudu- vastaavasti Kreikka on viimeinen jäsenvaltio toi- taan usein tekemään suuria päätöksiä ennennäke- pumisen tiellä. Muut euroalueella apua tarvin- mättömissä tilanteissa, paineen alla ja silloin neet jäsenmaat — Irlanti, Portugali, Kypros ja käytettävissä olevan tiedon pohjalta. Virheen Espanja — ovat irtautuneet rahoitusohjelmistaan mahdollisuus on aina olemassa. (Timo Soinin vä- ja palanneet velkamarkkinoille. Luottoluokituk- lihuuto) Toisin kuin välikysymyksessä väite- set ovat kohentuneet, julkisen talouden tilaa on tään, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei ole tasapainotettu, ja alijäämät ovat pienentyneet, kuitenkaan sanonut kriisin hoidossa tehdyn vaka- työttömyystilanne on kohenemassa, ja talous on via virheitä. kääntynyt kasvuun. Ohjelmamaissa on tehty pa- Virheiden korjaamiseen tähtäävä seuranta on kon edessä rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat tärkeä osa talouden sopeutusohjelmia. Niiden to- vielä monessa muussa EU-maassa tekemättä. teuttamista seurataan tekemällä säännöllisiä väli- Irlanti on hyvä esimerkki uudistusten myön- arvioita, joiden yhteydessä ohjelmiin voidaan teisistä vaikutuksista. Maan talous kasvaa, ja jul- tehdä tarvittavia muutoksia. Erityisesti Kreikan kisen talouden tasapainoa on kohennettu. Yli- kohdalla talouden ongelmien laajuus ja syvyys suurta pankkisektoria on tervehdytetty ja työttö- on selvinnyt vasta ajan myötä. Tähän ennustei- myys on saatu laskettua EU:n keskitasolle. Maa den liialliseen optimismiin myös IMF:n arvioin- lyhentää velkaansa Kansainväliselle valuuttara- titiimi on kiinnittänyt huomiota. (Timo Soini: Eli hastolle IMF:lle etuajassa. siis moitti!) Suurimmat virheet tehtiin kuitenkin Myös Portugalin talous on maltillisessa kas- jo talous- ja rahaliitto Emun perustamisvaihees- vussa. Työttömyystilanne on kohentunut, työ- sa sekä 2000-luvun leveinä vuosina. Euroalueen 4 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/1 talouskehitys oli suotuisa vuodesta 1999 aina ja kilpailulta suojattuihin, tehottomiin kotimai- vuoteen 2008 saakka. Kasvu perustui valitetta- siin palveluihin. Kreikka oli kiertänyt tietoisesti vasti useiden jäsenmaiden velkaantumiseen sekä vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä virheellis- julkisella että yksityisellä sektorilla. Emussa ei ten tilastojen kautta. ollut varauduttu kriisiaikoihin. Suomen ja muiden euromaiden rahoitustuen Vuonna 2008 käynnistynyt finanssikriisi sekä vastineeksi edellytetty talouden sopeutusohjel- sitä seurannut reaalitalouden kriisi ja velkakriisi ma on merkinnyt Kreikan koko talouden remont- osoittivat Emun rakenteissa olevan puutteita. tia. Hinta on ollut kova, mutta Kreikan talousti- Siksi euroalueen jäsenmaat käynnistivät työn vi- lanne on nyt selvästi parempi kuin vuonna 2010. kojen korjaamiseksi ja rahaliiton vahvistamisek- (Timo Soini: Paljonko on velkaa?) Maan julki- si. Eurooppalaisilla rahoitusmarkkinoilla vallin- nen talous on ollut jo vuodesta 2013 rakenteelli- nut valtioiden ja pankkien välinen kohtalonyh- sesti ylijäämäinen. Lähes 20 prosentin rakenteel- teys osoittautui pelottavan tehokkaaksi kriisien lisesta alijäämästä on viidessä vuodessa tultu yli leviämiskanavaksi. Tähän on puututtu uudista- 1,5 prosentin ylijäämään. Tasapainotus etsii ver- malla rahoitusmarkkinoiden lainsäädäntöä. EU:n taistaan taloushistoriassa. Samalla julkinen vel- pankkiunioni lisää sijoittajavastuuta ja yhdenmu- ka on kääntynyt laskuun, ja myös julkisen velan kaistaa pankkivalvontaa sekä kriisinratkaisua. korot ovat alhaisella tasolla, kiitos euromaiden Kreikassa onnistuttiin 2012 toteuttamaan yksi- Kreikalle myöntämien erittäin edullisten lainaeh- tyisten sijoittajien velkajärjestely hallitusti niin, tojen. (Naurua) Ulkoinen tasapaino on parantu- ettei siitä aiheutunut ongelmia muille euroalueen nut, ja Kreikan vaihtotase on nykyään ylijäämäi- jäsenmaille. Samalla on vahvistettu talouspolitii- nen. Työttömyys on viimein kääntynyt laskuun. kan koordinaatiota, sillä rahaliiton tehokas toi- Vaikka Kreikan talous on nyt pienempi kuin minta edellyttää vastuullista finanssipolitiikkaa. ennen kriisiä, se on selvästi vankemmalla pohjal- Twopack ja sixpack-lainsäädäntöpaketit toivat la: se on rahoitettu työllä, ei velalla, ja se perus- jäsenmaiden budjettisuunnitelmien arvioinnin ja tuu huomattavasti vahvistuneeseen kilpailuky- makrotalouden kehityksen seuraamisen EU:n kyyn. Viime vuoden lopun talousennusteiden pöytään. mukaan Kreikka olisi lähivuosina Euroopan no- Kriisin syntyyn vaikutti, että olemassa olevia peimmin kasvavien talouksien joukossa. (Väli- sääntöjä tulkittiin vaihtelevasti eikä niitä kaikin huutoja) Tällä tiellä Kreikan on jatkettava. osin kunnioitettu. (Timo Soini: Ei noudatettu Rahoitustuen ja talouden tervehdytysohjel- sääntöjä!) Olisikin tärkeää, että komission tam- man vaihtoehto olisi ollut "letkujen katkaisemi- mikuussa julkistamat suuntaviivat vakaus- ja nen" ja kattava velkasaneeraus vuonna 2010. kasvusopimuksen tulkinnasta selkeyttäisivät ti- Tämä olisi ollut kahdesta ikävästä vaihtoehdosta lannetta. En voi kuitenkaan liikaa painottaa sitä, se vielä huomattavasti huonompi. (Pertti Virta- että säännöt ja niiden tulkintaohjeet auttavat nen: Kommunistinen hallinto!) Jos Kreikka olisi vain, jos poliittiset päättäjät kunnioittavat niitä. jättänyt lainansa maksamatta kriisin puhjettua, (Timo Soini: Mikseivät kunnioittaisi?) Silloin- sen talous olisi todennäköisesti romahtanut. (Ti- kin kun se on kiusallista ja poliittisesti vaikeaa. mo Soini: Niin kuin Islannin!) Kreikkalaiset pan- Tämä on rahaliiton uskottavuuden kannalta olen- kit olisivat kaatuneet, tallettajat olisivat menettä- naista. neet säästöjään, ja palkat olisivat jääneet maksa- Arvoisa puhemies! Sääntöjen ja vastuullisen matta. Pahimmillaan Kreikka olisi vetänyt koko talouspolitiikan noudattamisesta on luonteva tuolloin valmistautumattoman euroalueen muka- siirtyä käsittelemään Kreikan tilannetta. Kreikka naan. on kokenut poikkeuksellisen syvän laman. Sen Arvoisa puhemies! Suomen Kreikalle antama bruttokansantuote romahti 25 prosenttia vuosina tuki koostuu suorasta lainasta ja yhteisen rahoi- 2009—2014. Kreikan talous on supistunut ja tusvakausvälineen varainhankinnan takauksista. työttömyys on lisääntynyt. Tavalliset kreikkalai- Lainat maksetaan aikanaan takaisin. Tästä peri- set ovat kokeneet kriisin karulla tavalla. On kui- aatteesta hallitus pitää kiinni. (Timo Soini: Minä tenkin huomattava, ettei kriisiä edeltänyt Krei- vuonna?) Opposition taholta on luotu mieliku- kan kansantalous ollut kestävällä pohjalla. Se pe- vaa, että Suomesta olisi kannettu rahaa kahmalo- rustui velkaantumiseen, ylisuureen julkiseen kaupalla Kreikkaan (Timo Soini: Kyllä näin on!) sektoriin, korruptioon, veronkannon puutteisiin tai muihin kriisimaihin. Se on yksiselitteisesti 148/1/1 PTK 148/2014 vp 5 virheellinen. Suomi ei ole kärsinyt rahoitustuki- On esitetty, ettei se pysty koskaan maksamaan ohjelmista luottotappioita, veronmaksajien raho- velkojaan takaisin. ja ei ole menetetty. Ei sentin senttiä. (Välihuuto- Tätä väitettä ei kannata purematta niellä. Krei- ja) kan velkakestävyyden palauttaminen on rahoi- Valtiovarainministeriö julkaisee puolivuosit- tustukiohjelmien tavoite. Siksi lainojen ehdot on tain selvityksen niistä Suomen valtion vastuista, asetettu sellaisiksi, että Kreikka voi selvitä niis- sitoumuksista ja saatavista, jotka aiheutuvat eu- tä. Velkakestävyyteen vaikuttavat talouskasvu, roalueen rahoitustukiohjelmasta. Selvityksen julkisen talouden tasapaino sekä velanhoitokus- mukaan Suomen valtion vastuut eivät enää nous- tannukset ja kyky jälleenrahoittaa erääntyviä lai- seet merkittävästi viime vuonna, koska vakautu- noja kestävällä korkotasolla. miskehitys euroalueella jatkui. Kriisistä toipuvien maiden lainoihin on tehty Suomi myönsi Kreikalle 1 miljardin euron helpotuksia, jotta niiden paluu velkamarkkinoil- kahdenvälisen lainan pääministeri Vanhasen hal- le olisi mahdollista. (Timo Soini: Kuka maksoi?) lituksen aikana vuonna 2010. Euroopan rahoitus- Kreikan velkasuhde on edelleen korkea, mutta vakausvälineen sitoumuksia on Suomen osalta sen kyky hoitaa velkaansa on palautumassa. Ve- käytössä 6,61 miljardin euron arvosta sisältäen lan korko on niin matala ja lainan takaisinmak- korot ja niin kutsutun ylitakauksen. Tämä kattaa suaika niin pitkä, ettei veloista huolehtiminen ERVV:n varainhankinnalle annetut takaukset Ir- edellytä vuositasolla Kreikalta sen suurempia lannin, Portugalin ja Kreikan ohjelmissa. Suo- ponnistuksia kuin muiltakaan velkaantuneilta eu- men laskennallinen osuus Kreikan toisen ohjel- romailta. (Timo Soini: Kuka maksoi?) Kreikan man lainapääomasta on noin 2,74 miljardia eu- hyväksymään talousohjelmaan kuuluu julkisen roa. Euroopan vakausmekanismiin Suomi mak- perusylijäämän kasvattaminen runsaaseen 4 pro- soi oman 1,44 miljardin euron pääomaosuuten- senttiin, ja tämä riittäisi kääntämään velkasuh- sa kerralla vuonna 2012. (Välihuutoja) Suomen teen laskuun. pääomaosuus luetaan valtion omaisuuseräksi. Kreikan uuden hallituksen ensimmäiset toi- EU:n budjetin kautta Suomella on lisäksi lasken- met ovat kuitenkin nostaneet kysymyksiä siitä, nallisia vastuita noin 900 miljoonaa euroa. IMF:n onko maa enää sitoutunut aiemmin sovittuun. myöntämistä rahoitustukiohjelmista Suomen las- (Ben Zyskowicz: Tämä on oleellista!) Ohjelman kennallinen osuus on euroalueen rahoitustukioh- muuttaminen edellyttäisi uutta sopimusta eu- jelmien osalta noin 350 miljoonaa euroa. romaiden kanssa — kyseessä ei ole yksipuolinen Sitoumukset ja panostukset ovat merkittäviä. ilmoitusasia. (Sirkka-Liisa Anttilan välihuuto) Siksi niistä on Haluan sanoa tämän mahdollisimman selväs- käyty perusteelliset keskustelut eduskunnassa, ja ti: Kreikka ja kreikkalaiset eivät ole sopeutusoh- siksi hallituksen tehtävä on katsoa sitoumusten jelman ja tukilainojen uhreja. Kreikkalaisten perään: valvoa, että tuen saajat toimivat sovitulla kohtaamat vaikeudet eivät johdu suomalaisten tai tavalla. Erityisesti Kreikassa ohjelman toimeen- saksalaisten veronmaksajien ynseydestä. Ne joh- panoon on jouduttu puuttumaan toistuvasti. Väli- tuvat Kreikassa vuosien ja vuosikymmenien ai- arviot ovat myöhästyneet, ja maksueriä on lykät- kana tehdyistä virheistä. Oman tulevaisuutensa ty uudistusten viivästyessä. Tiedämme kyllä vuoksi Kreikan on jatkettava julkisen taloutensa Suomessakin, kuinka vaikeaa rakenteellisista uu- tasapainottamista ja rakenteiden uudistamista. distuksista päättäminen voi olla. Ulkoisen pai- Oikotietä ei ole, kuten 1990-luvun kokemuksista neen edessä Kreikka on kuitenkin tehnyt tarvitta- itsekin tiedämme. Mikäli Kreikan hallitus osoit- vat sopeutuspäätökset, vaikka viime tingassa. taa sitoutuvansa maan taloustilanteen vahvista- Arvoisa puhemies! 25.1. järjestetyt ennenai- miseen, Suomi on valmis keskustelemaan ohjel- kaiset vaalit ovat lisänneet maata koskevaa po- mien yksityiskohdista. Myös ohjelman pidennys liittista ja taloudellista epävarmuutta. Ennen vaa- voidaan ottaa harkintaan edellyttäen, että tavoit- lien järjestämisestä tehtyä päätöstä Kreikka oli teena on viidennen väliarvion loppuun saattami- taloudellisesti hyvällä tiellä. (Ben Zyskowicz: nen. Tämä asia on ratkaistava helmikuun aikana. Toisin kuin Suomi!) Kreikan vaaleja edeltänees- (Puhemies koputtaa) sä keskustelussa Suomessakin on kyseenalaistet- Kreikan järjestäytymätön irtautuminen ohjel- tu, voiko Kreikka ylipäänsä selvitä veloistaan. masta ei olisi kenenkään etu. Hallitus haluaa välttää sellaisen hallitsemattoman tilanteen. Rat- 6 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/2 kaisun avaimet ovat kuitenkin Kreikan omissa jälkeen muodostettava seuraavakaan hallitus voi käsissä. Olisi onnetonta, jos kreikkalaisten viime välttyä Kreikan asioiden käsittelemiseltä. (Timo vuosien aikana tekemät uhraukset valuisivat nyt Soini: Tehdään parempia päätöksiä!) hukkaan Ateenassa tehtävien äkkijyrkkien pää- tösten myötä. (Pertti Virtanen: Puhumattakaan Med tanke på detta finns det skäl att särskilt Suomen uhrauksista!) understryka de principer som har styrt Finlands Suomella ja muilla euroalueen mailla ei ole beslutsfattande vid hanteringen av kriserna inom perusteita kohdella Kreikkaa toisin kuin muita eurolandet. tukiohjelman piirissä olleita maita. Ei varsinkaan, kun Irlanti, Portugali ja Espanja ovat todis- Suomen ja suomalaisten etu on vakaa ja kestä- taneet sopeutusohjelmien toimivuuden onnistu- vä euroalue. Euro on tuonut meille vakautta, jos- malla irtautumaan niistä. Ei olisi kovin reilua ta saatoimme markka-aikana vain haaveilla: ko- näitä maita kohtaan antaa Kreikalle erityiskohte- rot ovat alhaiset, inflaatio on ollut maltillista. lua. Hallitus on sitoutunut euroon ja talous- ja rahalii- Arvoisa herra puhemies! Tämä periaate mer- ton vahvistamiseen. Hallitus on joutunut panos- kitsee, ettei jo aiemmin tehtyjen huojennusten tamaan aikaa, vaivaa ja poliittista pääomaa eu- jälkeen ole enää mahdollisuutta merkittäviin lisä- rokriisin hoitoon, koska olemme halunneet tur- päätöksiin. (Puhemies koputtaa) Tämän olen to- vata Suomen talouskasvua ja työllisyyttä. Olem- dennut myös Kreikan uudelle pääministerille. me tehneet sen, vaikkeivät ratkaisut ole aina ol- Julkisessa keskustelussa väläytelty velkojen leik- leet helppoja tai suosittuja. Nyt olemme palaa- kaus ei ole Suomen hyväksyttävissä. Se ei tukisi massa vakautumisen tielle. Talous- ja rahaliittoa rahoitusohjelman tavoitteita eikä olisi myöskään on vahvistettu niin, että pystymme ehkäisemään sääntöjen mukaista. — Jos arvoisa puhemies sal- ja ratkaisemaan euroaluetta uhkaavat kriisit jat- lii, olisi vielä kolme lyhyttä liuskaa. (Pertti Virta- kossa huomattavasti tehokkaammin. nen: Paljon puhetta, vähän villoja!) Arvoisa puhemies! Emme ole kuitenkaan vie- lä turvallisilla vesillä. Talouskasvu on heikkoa ja Puhemies Eero Heinäluoma: Vähennetään velkatasot korkeita. Luottamus on heiveröistä. seuraavista puheenvuoroista. — Olkaa hyvä. Vielä tarvitaan malttia, (Puhemies koputtaa) sit- (Naurua) keyttä, sisua. Niitä tarvitaan niin Kreikan hallitukselta kuin Suomen kansan valitsemilta päättä- Puhuja: Lainaehtojen tarkistamista on rinnastet- jiltäkin — sekä hallitukselta että eduskunnalta. tu suomalaisessa keskustelussa velkojen leik- kaukseen. Vaikka Kreikan lainehtoja on tarkis- 2 Valtiovarainministeri Antti Rinne: Arvoi- tettu kolmeen otteeseen, kyse on edelleen lainas- sa puhemies! Pääministeri painotti välikysymys- ta, joka maksetaan takaisin — olkoonkin, että ta- vastauksessaan sitä, kuinka Suomessa on tehty kaisinmaksu alkaa pidemmän ajan kuluttua ja vaikeita päätöksiä eurokriisiin liittyvissä kysy- koronlasku alentaa lainojen laskennallista netto- myksissä. Nämä päätökset on tehty siksi, että arvoa. Velkojen anteeksianto merkitsisi, että ra- Suomen talous ja suomalaisten työpaikat voitai- hojen takaisin saamisesta luovuttaisiin. Siinä siin turvata. Tämä on ollut Suomen hallituksen kohdassa kulkee hallituksen solidaarisuuden ra- tärkeä lähtökohta. Olemme yhdessä eurooppa- ja. laisten kumppaniemme kanssa tehneet töitä yh- Arvoisa puhemies, ärade talman! Politiikkaa teisen valuuttamme pelastamiseksi, ja samalla ja taloutta tarkastellaan usein hyvin kotimaisesta olemme rajanneet suomalaisten veronmaksajien näkövinkkelistä: ajatellaan, etteivät muiden EU- vastuita kriisin hoidosta. maiden ratkaisut vaikuta meihin. Yksi talouskrii- Jokaisen tässä salissa on hyvä muistaa, että sin opetuksista on, että kyllä ne vaikuttavat. Suomen etu on aina ollut vahvasti sidoksissa Eu- Olemme yhteisessä unionissa ja yhteisessä va- rooppaan. Viennistämme yli puolet menee Eu- luutassa. Jos ne eivät vaikuttaisi, ei tätä välikysy- rooppaan. Kun kasvu on Euroopassa hidastunut, mystäkään olisi esitetty. (Timo Soini: Yhteisvas- on vientiteollisuutemme kärsinyt ja työpaikat vä- tuu!) Jo neljä peräkkäistä Suomen hallitusta on hentyneet. Työpaikkojen pelastamiseksi meidän joutunut tekemään Kreikkaan liittyviä päätöksiä. täytyy olla mukana miettimässä ratkaisuja euro- Näyttää siltä, ettei huhtikuun eduskuntavaalien alueen ja maanosamme taloudellisiin haastei- 148/1/2 PTK 148/2014 vp 7 siin. Emme voi käpertyä Impivaaraan ja toivoa, suoraan rahoitusta. Suomi sen sijaan osallistuu että paha menisi itsestään pois. Ei se mene, sen takaajana ERVV:n eli Euroopan rahoitusvakaus- eteen on tehtävä töitä. välineen kautta Kreikan lainaohjelmaan reilulla Työ ratkaisujen löytämiseksi Suomen ja Eu- 2,7 miljardilla eurolla. Tälle ohjelmalle Suomel- roopan talouskurimukseen erottaa myös puoluei- la on ministeri Urpilaisen johdolla neuvoteltu vata. Perussuomalaiset saivat vaalivoittonsa ke- kuus, jonka arvo on tällä hetkellä (Välihuutoja vään 2011 eduskuntavaaleissa vaatimalla muu- perussuomalaisten ryhmästä) 930 miljoonaa eu- tosta eurokriisin hoitoon. Vaalien jälkeen perus- roa. Tämä raha on Suomen valtion hallinnassa suomalaisilla on ollut monta mahdollisuutta tart- olevalla sulkutilillä — minulla on tässä tiliote, tua toimeen, mutta puolue ei ollut silloin valmis. arvoisat edustajat, joka osoittaa sen, että 929 mil- (Välihuutoja) Tässä en ole havainnut mitään ke- joonaa, vähän päälle! (Naurua) hitystä, vaikka vaalikausi on jo kääntymässä lop- Arvoisa puhemies! Suomi on hyväksynyt ta- pusuoralle. loudelliset vastuut Kreikan osalta tiukan ehdolli- Arvoisa puhemies! Euroalueen vakauttami- sina. Tavoitteena on ollut maan talouden terveh- seksi Suomi on osallistunut lainaohjelmiin pää- dyttäminen ja palauttaminen kasvu-uralle. Tässä ministerin kuvaamalla tavalla. Samalla kriisin tavoitteessa on osin myös onnistuttu, vaikka töi- ratkaisuun on luotu kehikko. Olemme jatkuvasti tä on yhä paljon jäljellä. Kreikalle ennustettiin painottaneet sitä, että kukin jäsenmaa huolehtii viime syksynä noin 3 prosentin kasvua vuosille omista veloistaan. Tämä kuuluu euroalueen pe- 2015—2016, tälle vuodelle tarkemmin ottaen 2,9 russääntöihin. Ensisijaisesti vastuu kriiseistä OECD:n arvion mukaan ja ensi vuonna 3,7 pro- kuuluu yksityisille sijoittajille ja omistajille. senttia saman tahon arvion mukaan. Kreikkalai- Tämä on sitä sijoittajavastuuta, jonka vahvista- silla onkin edellytykset huolehtia taloudestaan ja miseksi Suomi teki valtiovarainministeri Urpilai- palata jälleen markkinaehtoisen rahoituksen pii- sen johdolla hartiavoimin töitä. riin. Tärkeintä on palauttaa maahan poliittinen Kreikan osalta yksityiset sijoittajat ja pankit vakaus ja tahto jatkaa talouden tervehdyttämistä. leikkasivat saataviaan 100 miljardilla eurolla (Timo Soini: No nyt näyttää olevan!) Kreikkaa vuonna 2012 — siis kaksi kertaa niin suurella on tuettu toisaalta valuutta-alueemme pelastami- summalla kuin Suomen valtion koko budjetti. seksi ja toisaalta eurooppalaisen solidaarisuuden Vasta kun sijoittajat ja omistajat ovat kantaneet nimissä. Samalla olemme huolehtineet suoma- oman vastuunsa, tulevat julkiset toimet kysee- laisten veronmaksajien aseman puolustamisesta. seen. Tässäkin marssijärjestys on selvä: ensin Siksi vaadimme Kreikalta vakuudet, ehtona osal- kriisimaassa tehdään se, mikä on kansallisesti listumisellemme ERVV:n kautta myönnettävään tehtävissä, ja vasta viimeisenä kuvaan astuvat ohjelmaan. muiden euromaiden tarkoin rajatut toimenpiteet. Vakuuksien ansiosta Suomi onkin muita eu- Yhteisvastuu veloista ei ole kuitenkaan mahdol- romaita paremmin suojattu kriisin vaikutuksilta. lista tässäkään tapauksessa, ei juridisesti eikä Tähän ovat huomiota kiinnittäneet muun muassa moraalisesti. kansainväliset luottoluokituslaitokset. Esimer- Arvoisa puhemies! Eurokriisin lisäksi perus- kiksi Moody’sin mukaan vakuudet ovat vähentä- suomalaisten välikysymyksessä erityisesti huo- neet Suomen riskiä kärsiä mahdollisia tappioita miota on kiinnitetty Kreikan tilanteeseen. Jotta Kreikan ja Espanjan tukipaketeista. Käytännös- Kreikka pystyisi ohjaamaan taloutensa kestäväl- sä vakuus merkitsee sitä, että jos Kreikan aiheut- le uralle, Kreikalle on annettu kaksi lainaohjel- taman tilanteen vuoksi ERVV-takaus laukeaisi maa. Kertaan lyhyesti faktat näistä. Kreikan en- maksuun, saisi Suomi sulkutilillä olevan vakuu- simmäisessä ohjelmassa vuonna 2010 Kreikalle den itselleen. (Välihuutoja) myönnettiin kahdenvälisiä lainoja. Suomen Arvoisa puhemies! Kreikan parlamenttivaali- osuus tästä ohjelmasta oli noin miljardi euroa. en jälkeen on keskusteltu paljon siitä, miten Lainan myönsi keskustan johtama hallitus, eikä Kreikka kykenee hoitamaan velkataakkansa. tuolle lainaosuudelle ole vakuuksia. Tämä mil- Meillä ei ole tarkkaa tietoa Kreikan uuden halli- jardi euroa on ainut summa, joka Suomesta tuksen suunnitelmista, mutta nykylukujen valos- Kreikkaan on lähtenyt, siis puhtaana rahana. sa Kreikan velanhoitokyky ei ole niin huono kuin Kreikan toisessa ohjelmassa vuonna 2011 annetaan usein ymmärtää. Kreikan velkakestä- Suomi ja muut euromaat eivät antaneet Kreikalle vyyden kannalta ratkaisevaa ei ole Kreikan ve- 8 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/3 lan kokonaismäärä vaan Kreikan kyky hoitaa ve- hemmin pysyvän vakausmekanismin perustami- lanhoitokustannuksensa. Euromaiden myöntä- nen, EKP:n setelirahoitus on hyppy tuntematto- mien edullisten lainaehtojensa ansiosta Kreikan maan, ja lista jatkuu. velanhoitokustannukset ovat nyt edullisemmat Vuonna 2010 tehtiin oikea kardinaalivirhe, kuin esimerkiksi Portugalilla ja Irlannilla tai jopa kun Kreikkaa ei velkataakan käydessä mahdotto- Italialla, joka itsekin on osallistunut Kreikan tu- maksi laitettu velkasaneeraukseen ja ulos euros- kemiseen molemmissa ohjelmissa. (Timo Soini: ta. Aiheuttajaa ei pistetty maksamaan, vaan No näin juuri!) Euromailta saamiensa lainojen markkinoille opetettiin, että voitot ovat yksityi- lyhennyksiä Kreikan ei tarvitse maksaa vielä set mutta tappiot kuittaa veronmaksaja. Niin ka- seuraavaan kahdeksaan vuoteen. Myöskään kor- tosi periaate "freedom to fail" ja tilalle tuli "tax- koja Kreikan ei tarvitse maksaa ERVV-lainas- payers will pay". Epäonnistumisen riski poistui, taan ennen vuotta 2023, vaan korot pääomite- ja veronmaksaja laitettiin kuittaamaan tappiot. Ja taan lainaan. Siksi keskustelu nyt tehtävistä vel- tämä virhe on sitten toistettu varmuuden vuoksi kahelpotuksista on turhaa varjonyrkkeilyä. Mik- neljä kertaa. Islanti toimi toisin, siellä kriisi on si Kreikka tarvitsisi juuri nyt uusia maksuajan pi- ohi. dennyksiä tai korkojen laskemisia, kun maalla on Euron jokaisen virheen kohdalla pääasiallisen vielä kahdeksan vuotta aikaa hoitaa talouttaan taloudellisen vastuun kantaja on sama: veron- kuntoon? maksaja. Euroon siirryttäessä sen luvattiin tuo- Julkisen velan leikkausta Suomi ei voi yksin- van hyötyjä toinen toisensa perään. Sen avulla kertaisesti hyväksyä. Se rikkoisi EU:n perussopi- EU:sta piti tulla kilpailukykyisin ja dynaamisin muksen artiklan, jonka mukaan jokaisen maan on tietopohjainen talous koko maailmassa. Näin ei itse vastattava veloistaan ja sitoumuksistaan. ole käynyt. 15 vuotta myöhemmin euroalue on Velkahelpotukset ja velanleikkuu eivät myös- maailman hitaimmin kasvava alue — maailman kään takaisi, että Kreikan taloustilanne kohenisi hitaimmin kasvava talousalue, jossa työttömyys merkittävästi. Sen sijaan kestävä taloudenpito on noussut ennätyslukemiin. Miksi tavoitteet ei- sekä korruption ja veronkierron vastainen taiste- vät ole toteutuneet? lu luovat pohjaa uuden hyvinvoinnin rakentami- Eurossa on kaksi perusteellista ongelmaa. En- selle. Maan talouden kestävyydestä huolehtimi- sinnäkin yhteisvaluutta on alusta asti ollut enem- nen on Kreikan omissa käsissä. Aivan kuten män poliittinen kuin taloudellinen projekti. Euro- muuallakin Euroopassa, myös Kreikassa on löy- alueen toinen, pahempi ongelma on moraalin dettävä keinot, miten maanosamme palautetaan puute. Yhteisesti sovituista säännöistä ei pidetä kasvun tielle ja saamme luotua ihmisille työpaik- kiinni. Sen voi hyväksyä, että jos yhdessä sovitut koja. säännöt todetaan huonoiksi, niitä muutetaan yh- teisellä sopimuksella. Mutta ei. Euroeliitti on tur- Keskustelu välikysymyksen johdosta vautunut salailuun, pimittämiseen ja yhä räi- keämpiin sopimusrikkomuksiin. 3 Timo Soini /ps: Arvoisa herra puhemies! Otetaanpa esimerkiksi tukipaketit ja Euroo- Suora lainaus: "Kehitys lähti väärään suuntaan pan keskuspankin setelirahoitus. Ne ovat yksise- heti ensimmäisestä päivästä lähtien." Näin tote- litteisesti perussopimuksen artiklojen 123 ja 125 aa euron historiasta Otmar Issing, saksalainen ta- vastaisia toimia. Euroopan keskuspankki tai kan- loustieteen tohtori ja yksi yhteisvaluutan perusta- salliset keskuspankit eivät saa hankkia velkasi- jahahmo. Väärään suuntaan heti alusta lähtien. toumuksia EU:n toimielimiltä, laitoksilta tai jä- Siksi tämä välikysymys ei käsittele vain Kreik- senvaltioiden keskushallinnolta. Unioni ei ole kaa ja sen tämänhetkistä tilannetta. Tässä on kyse vastuussa eikä ota vastuulleen sitoumuksia jäsen- koko euron historiasta ja siitä, mitä euro on Eu- valtioilta. Jäsenvaltiot eivät ole vastuussa tois- roopalle tehnyt ja tekee, mikäli tosiasioita ei tun- tensa sitoumuksista. Näin sanoo sopimus. Mitä nusteta ja asioita korjata. on tehty? Euron historia on täynnä virheitä: sen rakenta- Eurojärjestelmää luotaessa siihen rakennettiin minen eliitin fantasioiden varaan, yhteiseen va- vakaus- ja kasvusopimus, joka oli oikeastaan eu- luuttaan kelpaamattomien mukaan ottaminen, roalueen ainoa todellinen taloussääntö. Mutta sääntöjen vastainen muiden euromaiden tukemi- kun Saksa ja Ranska rikkoivat sitä ilman todellinen, Euroopan rahoitusvakausvälineen ja myö- sia sanktioita, sääntö menetti tehonsa. Sitä ei ole 148/1/3 PTK 148/2014 vp 9 tarvinnut noudattaa 10 vuoteen. Onko se enää Valtiovarainministeriön oman ilmoituksen ylipäätään lainkaan voimassa? mukaan meillä on Kreikka-vastuita seitsemän Maailmasta tulee mahdoton, jos luottamus ka- miljardia. Siis yksinomaan jo Kreikka-vastuita toaa. Perisuomalainen tapa on se, että kun jotain seitsemän miljardia. Kun kriisi alkoi, Suomella sovitaan, se pitää. Tämä on suomalainen toimin- oli vastuita Kreikasta nolla euroa. Eli: Kun kriisi tamalli. Rehellisyys ja luotettavuus ovat keskei- alkoi, Suomen vastuut Kreikasta olivat nolla eu- siä perusarvojamme. Rehellisyys maan perii. roa, nyt seitsemän miljardia euroa. Jos Kreikan Pääministeri Stubb, olette monta kertaa toden- velkataakkaa olisi kevennetty eurokriisin kärjis- nut, että EU on arvoyhteisö. Herää kysymys: tyessä vuonna 2010, tappiot olisivat maksaneet onko EU toiminut eurokriisissä arvojensa mukai- pankkiirit ja sijoittajat. Kun sama tehdään nyt, sesti? Jos on, silloin unionin arvot eivät ole lähel- tappion maksavat veronmaksajat. Eikö tämä jo läkään suomalaisia arvoja. kerro, mistä tässä kaikessa on ollut kysymys? Arvoisa puhemies! Eurokriisin hoidosta on Katainen myös sanoi, että "hallitus ei luotota Suomessa esitetty vuosien mittaan monenkirja- Kreikkaa huvin vuoksi tai solidaarisuudesta, via lausuntoja. Entinen pääministeri, keskustan vaan sen takia, että se on suomalaiselle työlli- Matti Vanhanen, kehui antamaansa Kreikan en- syyskehitykselle pienempi paha". Nyt, seitse- simmäistä tukipakettia hyväksi bisnekseksi. Hy- män miljardin investoinnin jälkeen, Suomessa on väksi bisnekseksi! Puolueveli Markku Laukka- enemmän työttömiä kuin eurokriisin alussa. Niin nen säesti tuolloin, suora lainaus: "Me pelastim- sanotut vastuunkantajat ovat kaikonneet. Ensin me tämän tilanteen, sammutimme sen tulipalon. häipyi Vanhanen, sitten häipyi Katainen. Tiukan Kreikan tilanne rauhoittui. Kreikka ei ole mi- paikan tullen kapteenit vuorollaan jättivät laivan kään ongelmatapaus, me patosimme sen." Näin ja pakenivat. Vanhanen on poissa, Katainen on siis Laukkanen. poissa, ja Vapaavuori on pelastusveneessä. (Nau- Keskustan linja on noista päivistä alkaen ollut rua) Mutta me olemme edelleen täällä, hyvät ys- vähintäänkin epäselvä. Vanhanen ja hänen luot- tävät, ja niin on laskukin. Sinä maksat, minä tokomissaarinsa Olli Rehn ovat molemmat tuki- maksan, me maksamme. pakettipolitiikan takuumiehiä. (Kari Rajamäki: Sanotaan, että Suomesta ei ole lapioitu rahaa Arkkitehtejä!) Tällä hetkellä puolue ajaa kuiten- kriisimaihin. Kyllä on. Asian voi kuka tahansa kin täällä eduskunnassa huomattavasti maalais- tarkistaa valtion budjetista. Sille on oma mo- järjellisempää linjaa edustaja Pekkarisen johdol- menttinsa: Suomen pankin eräiden sijoitustuotto- la. Pelkään, että Pekkarisen analyysi on vihreä jen siirto Kreikan valtiolle, momentti 28.01.69. viikunanlehti vaalien alla keskustan todellisen Kolmessa vuodessa tähän on kulunut jo 100 mil- linjan hämärtämiseksi. joonaa, ja loppua ei näy. Kokoomuksen linja on alusta asti ollut joh- Arvoisa puhemies! Meille väitetään, että Krei- donmukaisesti harhassa. Toivotalkoopuolue on kan lainaehtojen höllentäminen ei aiheuta Suo- vienyt Suomen tukemaan maita, kuten Kyprosta, melle tappioita. Kyllä aiheuttaa. Velkojen leikka- jota Ben Zyskowicz kutsuu Välimeressä kellu- us on taloudellisesti sama asia kuin laina-aikojen vaksi rahanpesulaksi, ja Portugalia, joka ei kan- pidennys. Kuten Sixten Korkman on todennut, na riittävästi veroja. Joulun alla lehdet kertoivat, suora lainaus, "velkaehtojen höllentäminen poik- kuinka Suomessa vaurastunut ylimystö muuttaa keaa velkojen anteeksi antamisesta vain juridi- Portugaliin veroja pakoon, ja me täällä tuemme sesti, ei taloudellisesti". maata, joka mahdollistaa veronkierron. Irlannin Olen myös kuullut väitteen, että kriisimailla ja Portugalin tukemisen jälkeen ex-valtiovarain- menee jo ihan hyvin. Mutta jos joka neljäs on ministeri Jyrki Katainen julisti iloisena, suora lai- työttömänä, ei siinä minun mielestäni hurraamis- naus: "Lisää vastuita ei voi tulla, koska emme jat- ta ole. Ja kun sanotaan, että joissakin kriisimais- kossa edes harkitse lainatakuiden myöntämistä sa kasvu on nopeampaa kuin meillä Suomessa, ilman täysimääräisiä vakuuksia. On oikeastaan minulle se kertoo siitä, kuinka huonosti hallitus turha puhua isommista teoreettisista miljardi- on taloutta Suomessa hoitanut. määristä, koska täysimittaiset vakuudet rajaavat Nyt vakuutellaan, että Kreikka voi sekä pysyä vastuumme tuonne alle kahden miljardin. Se eurossa että selvitä veloistaan. Voi olla, mikäli kaksi miljardia on oikeastaan ainoa luku, joka ta- kreikkalaiset haluavat elää suu säkkiä myöten vallisen suomalaisen kannattaa muistaa." seuraavat 30—40 vuotta. Tähän kysymykseen 10 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/3 saimme juuri vastauksen, kun kreikkalaiset run- ko Angela Merkel. Suomesta päätökseen osallis- sas viikko sitten äänestivät tiukkaa talouspolitiik- tui vain yksi henkilö, Suomen Pankin johtaja kaa raivoisasti vastustavan Syrizan valtaan. Erkki Liikanen. Ei tästä päässyt päättämään yksi- Arvoisa puhemies! Sitten nämä niin sanotut kään kansan vaaleilla valitsema henkilö, vaikka vakuudet, joista kietoutunut vyyhti on häpeälli- viime kädessä tämän päätöksen ja sen seuraukset nen kokonaisuus. Neuvoteltuaan ensin itselleen kantaa ja laskun maksaa veronmaksaja. Rahapo- tuottojenvaihtosopimuksen, jota kukaan muu ei litiikka on ulkoistettu keskuspankkiireille ja Eu- halunnut, Suomi joutui kerralla ja heti pääomitta- roopan keskuspankin toimihenkilöille, joilla ei maan osuutensa Euroopan vakausmekanismiksi. ole mitään vastuuta jäsenvaltioiden parlamenteil- Hinnaksi tuli 1,44 miljardia euroa ja luopuminen le. Keskuspankin toimet eivät ole millään tavoin korkotuloista. Sillä saa 11 lastensairaalaa — 11 sopusoinnussa kansanvaltaisten periaatteiden lastensairaalaa! Hallituksen mielestä niin sano- kanssa. tut vakuudet olivat onnistunut ja rehti ratkaisu. Ja mihin tämä järkyttävä summa menee? Am- Arvoisat kollegat, miksi valtiovarainministeriö mutaan 1 000 miljardin tykillä. Seuraa rahavir- julisti sopimusjärjestelyt salaisiksi? Kansanedus- taa, follow the money. Eivät ne mene Kreikkaan, tajat pääsivät tutkimaan asiakirjoja vain pienessä eivät espanjalaisille työttömille. Jos setelirahoi- komerossa valvovan silmän alla, ilman minkään- tus ratkaisee kaikki ongelmat, miksei kone ole laisia muistiinpanovälineitä. Perussuomalaisten pyörinyt jo kerran vaalikaudessa? Minne rahat ansiosta ja meidän valituksemme pohjalta kor- menevät? Pankkien ja sijoittajien taskuun ne me- kein hallinto-oikeus julisti ministeriön salaus- nevät, uutta kuplaa ruokkimaan. päätöksen laittomaksi. Haluamme tänään kuulla hallitukselta: Miten Tästä en ole huomannut suoraa tunnustusta Suomen kansantalous hyötyy EKP:n tekemistä valtiovarainministeriön sivuilla, että he toimivat päätöksistä? Onko pääministerillä tai valtiova- väärin. Jos jokin media johtaa lukijoita ja katso- rainministerillä esittää laskelmaa tai arviota sii- jia harhaan, Julkisen sanan neuvosto käskee oi- tä, kuinka paljon velkapapereiden rahoitus Suo- kaisemaan tiedon. Olisiko kohtuullista, että val- meen vaikuttaa? tiovarainministeriön sivuille laitettaisiin linkki Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa perus- korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen edes suomalaisten pääviesti hallitukselle ja euromail- kolmeksi päiväksi tai edes yhdeksi päiväksi vir- le on: Lopettakaa kieroilu ja sumutus. Jos te ja heen myöntämiseksi? Niin sanotuista Kreikka- muut eurooppalaiset hallitukset haluatte lainata vakuuksista on syytä todeta, että niistä ei ole mi- toisille euromaille, lainatkaa rehellisesti. Myön- tään hyötyä, jos Kreikan laina-aikoja pidenne- täkää, että teitä ei yhteisten sääntöjen noudatta- tään tai lainaehtoja helpotetaan tai korkoa laske- minen kiinnosta. Älkää pimittäkö mitään. Ei tois- taan vaikka nollaan. Ei mitään hyötyä, vai mitä, ten euromaiden tukeminen tarvitse mitään va- SDP? (Välihuutoja sosialidemokraattien ryh- kausvälinettä tai -mekanismia. Niiden tarkoitus mästä) on hämätä kansalaisia. Jos haluatte lainata, niin Arvoisa puhemies! — Puhe on vaikuttavaa, lainatkaa. Suoraan. Rehellisesti. Nyt te siirrätte kun sosialistit reagoivat. — Tukipolitiikan käsi- vastuun ja päätöksenteon mekanismien kautta kirjoitus on mennyt seuraavasti: Ensin annettiin virkamiehille, joita yksikään kansalainen ei voi suoraa lainaa, ei toiminut. Sitten tuli väliaikai- äänestää virkaan eikä virasta pois. Jos isot eu- nen vakausväline, todella väliaikaista kaikki on rooppalaiset pankit pitää teidän mielestänne pe- vaan. Sen jälkeen tuli pysyvä vakausmekanismi, lastaa veronmaksajien rahoilla, niin sanokaa se. ei riittänyt. Ja nyt mennään setelirahoitukseen. Kyllä te itsekin tiedätte, että Kreikkaan lainatut Euroopan keskuspankki painaa 1 000 miljardia rahat eivät auttaneet tavallista kreikkalaista. Tä- uutta rahaa sinkoonsa. Mitä tehdään, jos tämä- hän mennessä maalle on lainattu 226,7 miljardia. kään ei toimi? Nyt pitää katsoa, mihin rahat ovat menneet. Mis- Arvoisa puhemies! Suomen riskit tulevat kas- sä ovat rahat? Eivät ainakaan kreikkalaisilla köy- vamaan tässä EKP:n päätöksessä yhdessä yössä hillä ja työttömillä. miljarditolkulla. Kuka tästä päätti? Kuka on vas- Arvoisa puhemies! Eurokriisin hoidossa on tuussa? Ei tästä päättänyt yksikään tässä salissa tehty paljon virheitä. Tämän saman arvion on oleva. Ei kukaan meistä edustajista. Ei tästä pääs- esittänyt myös Olli Rehn. (Puhemies koputtaa) syt päättämään edes Euroopan mahtavin poliitik- 148/1/4 PTK 148/2014 vp 11

— Arvoisa puhemies! Jatkan sen verran kuin siksi hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta." pääministerikin puhui, jos sallitte. (Matti Saarinen: Yliastuttu!)

Puhemies Eero Heinäluoma: Ja seuraavaksi Puhemies Eero Heinäluoma: Vähennetään ryhmäpuheenvuorot. seuraavista puheenvuoroista, niin kuin pääminis- terin kohdalla. 4 Elina Lepomäki /kok (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Viime vuodet eivät ole olleet Puhuja: Aivan. — Tämän saman arvion on esit- helppoja Euroopassa. Eurokriisin aikana on jou- tänyt myös Olli Rehn, tukipakettipolitiikan joh- duttu tekemään paljon vaikeita ratkaisuja. Pää- taja ja toteuttaja. Matti Vanhanen nimesi hänet töksiä on tehty nopeasti ja puutteellisen tiedon komissaariksi ensin 2004 ja sitten vielä 2009, varassa, eikä päätösten tarkkoja vaikutuksia tai kun suomalaiselle piti saada raskas salkku. Reh- markkinoiden reaktioita kukaan ole voinut tie- nin salkku on suomalaisille veronmaksajille ras- tää. Silti kriisiä on pitänyt hoitaa. kas kantaa: kuin myllynkivi kaulassa. Kreikka muodosti viime viikolla hallituksen Suunnan täytyy muuttua. Näin ei voi jatkua. vasemmistolaisen Syriza-puolueen johdolla. Tukipakettipolitiikan on loputtava. On palattava Hallituksen tulevasta politiikasta ei ole tarkkoja "aiheuttaja maksaa vahingon" -periaatteeseen. tietoja. Selvää on kuitenkin, että paikalliset ää- Euroalueen maiden pitää noudattaa yhdessä so- nestäjät voivat valmistautua unohtamaan suuren vittuja sääntöjä tai lähteä eurosta. Euroon kelpaa- osan Syrizan vaalilupauksista. (Silvia Modig: mattomille maille on näytettävä ovea. Finanssi- Vähän niin kuin perussuomalaisten äänestämi- politiikan koordinaatio ja kontrolli komission ta- nen!) Syriza lupaa lopettaa säästöt ja kasvattaa solla eivät saa rajata kansallisten parlamenttien menoja, vaikkei verokertymä riitä nykyisinkään. päätöksentekovaltaa. Siis meidän vaaleilla valit- Taloudelliset realiteetit eivät väisty ideologi- tujen valtaa. Finanssipoliittista päätösvaltaa ei an tieltä. Esimerkiksi lupaukset ilmaisesta säh- saa siirtää EKP:n toimihenkilöille, pankkiireille köstä ovat saaneet Kreikan suurimman sähköyh- tai muille vaaleilla valitsemattomille virkamie- tiön osakekurssin romahtamaan. Sillä on jo en- hille. nestään 2 miljardin edestä rästisaamisia. Pankki- Hyvät kollegat! Arvoisa puhemies! Lopuksi. osakkeiden arvosta on lyhyessä ajassa sulanut lä- Kaikki kiteytyy luottamukseen. Luotammeko hes puolet, koska Kreikan suurimmat pankit ovat siihen, että Kreikka tai muut kriisimaat ovat pa- saman tien maksukyvyttömiä, jos Kreikka jää so- rantaneet tapansa ja noudattavat tästä eteenpäin peutusohjelmasta pois. (Mauri Pekkarinen: Ja yhteisiä sääntöjä? Luotammeko me siihen, että Stubb sanoi, että kaikki on kunnossa!) hallitus pitää lupauksensa ja Kreikalle ei anneta Syriza kaipaa lainaehtojen höllentämistä, velkahelpotuksia? Luotammeko siihen, että pää- vaikka ne ovat jo nyt markkinaehtoista rahoitus- ministeri Alexander Stubbin hallitus kykenee op- ta moninkertaisesti lievemmät. Euroopan rahoi- pimaan tehdyistä virheistä ja ohjaamaan Suo- tusvakausvälineen ERVV:n myöntämien laino- men oikeaan suuntaan? Luotammeko siihen, että jen osalta koronmaksu ja takaisinmaksu alkavat se yhteisissä päätöksentekopöydissä noudattaa vasta vuonna 2022. tätä linjaa? Luotammeko kokoomukseen? Luo- Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee täysin tammeko SDP:hen? Luotammeko kristillisde- pääministeriä siinä, että Kreikan velkoja ei tule mokraatteihin tai RKP:hen? Me perussuomalai- antaa anteeksi. Miksi suomalaisen veronmaksa- set emme luota. jan pitäisi kustantaa Kreikan valtion huonoa ta- Sen tähden, arvoisa puhemies, teen seuraavan loudenpitoa ja toisaalta korruptiota? Kreikka tar- epäluottamuslause-ehdotuksen: "Euroopan vel- vitsee koko euroalueen tavoin rakenteellisia uu- kakriisin hoito on ollut virheellistä ja väärää. distuksia. Se tarkoittaa joustavia työmarkkinoi- Hallitus on jatkanut edeltäjiensä epäonnistunutta ta, työn tarjonnan lisäämistä, toimivaa verojär- politiikkaa, lisännyt Suomen vastuita ja sallinut jestelmää, tehokkaampaa julkista sektoria sekä sääntöjen noudattamatta jättämisen. Tästä on ol- korruption kitkemistä erityisesti tässä Kreikan lut Suomelle merkittävää taloudellista haittaa, ja vaikeassa tapauksessa. Näiden kaikkien osalta työ on vielä kesken. 12 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/5

Lainaehtojen helpotus ei vaikuttaisi myös- kasvu on heikompaa kuin Kreikassa ja julkinen kään maan lyhyen tähtäimen rahoitusasemaan. velka ylittää Emu-rajan tänä vuonna. Jollemme Virallinen Kreikka tietää, kuinka heikko sen neu- tee korjausliikettä, saamme ennen pitkää kuun- votteluasema on. Kreikka on tehnyt paljon pelas- nella tällaisia samanlaisia puheita Saksan parla- taakseen taloutensa. Vaikka lisää pitää tehdä, mentista omasta tilanteestamme. Seuraavan hal- kasvu on vihdoin alkanut. Työttömyys on silti lituksen tuleekin jatkaa julkisen talouden terveh- hälyttävän korkealla, 27 prosentissa. Toisaalta se dyttämistä. Menokurin on oltava tiukka, itse tarkoittaa sitä, että kasvupotentiaalia on paljon, asiassa menoja on karsittava. Katteettomien vaa- jos maa saa työmarkkinansa toimimaan ja julki- lilupausten aika on toivottavasti meillä Suomes- sen talouden kuntoon. sa ainakin nyt ohi. Arvoisa puhemies! Kreikan uuden hallituksen on jatkettava talouden uudistamista maan mark- 5 Tytti Tuppurainen /sd (ryhmäpuheenvuoro): kinaehtoisen rahoitusaseman palauttamiseksi. Arvoisa puhemies! SDP:n mielestä Suomen pi- Sen suurimmat velkojat ovat tuon ehdon maalle tää olla mukana tehtäessä päätöksiä euroalueen asettaneet. On turha kuvitella, että ehdot olisivat talouden vakauttamisesta. Maamme pitää aina lievemmät euroalueen ulkopuolella. Jos Kreikka olla ratkaisemassa ongelmia, ei osa ongelmaa. eroaisi eurosta tänään, joutuisi maa nykyistä vie- SDP:n linja on ollut selkeä ja johdonmukai- lä radikaalimman talouskurin eteen — muuten nen (Timo Soini: Ohhoh! — Naurua keskustan ja sitä ei kukaan suostuisi markkinaehtoisesti ra- perussuomalaisten ryhmistä). Olemme korosta- hoittamaan. IMF:lläkään ei olisi kiire hätiin, kun neet sitä, että Suomella on oikeus edellyttää koh- Kreikka olisi juuri vapaaehtoisesti jäänyt sille tuullista riskin ja taakan jakoa sijoittajien, velal- räätälöidystä sopeutusohjelmasta pois. Euroero listen ja tukea tarjoavien välillä. Olemme pitä- merkitsisi Kreikan saatavien välitöntä leikkausta neet kiinni siitä, että jokaisen valtion on hoidetta- ja uudelleenjärjestelyä. (Timo Soini: Onko puhu- va itse oma taloutensa. Euroalue ei ole tulonsiir- ja samaa mieltä kuin ryhmäkanslia?) Se ei myös- tounioni. kään pureutuisi Kreikan perimmäiseen ongel- Oppositiossa ollessaan SDP ei hyväksynyt maan eli heikkoon kilpailukykyyn. Kilpailukyky keskustan ja kokoomuksen hallituksen päätöstä ei voi pidemmän päälle rakentua valuutan deval- osallistua ehtoja kyselemättä Kreikan ensimmäi- voitumisen varaan. Meillä on Suomessa siitä pit- seen lainaohjelmaan vuonna 2010. Tämän pää- kä kokemus. töksen perusteella on Suomesta Kreikalle lähte- Kilpailukyky syntyy siitä, että maassa kannat- nyt miljardi euroa, (Timo Soini: Onko lapioitu taa tehdä ja teettää työtä. Yhteisvaluutassa vertai- oikein?) mutta sen jälkeen ei sitten enempää, sil- lukohta ei Kreikalle ole Romania vaan Saksa. lä sittemmin myös SDP:n sana on saanut enem- Talouden tervehdyttäminen edellyttää myös sitä, män painoa. että Kreikan julkissektoriin pesiytynyt korruptio Sijoittajavastuuta ja Suomen saatavien turvaa- saadaan kitkettyä ja veronkanto elvytettyä. Jäl- mista edellyttävä linja on ollut johdonmukainen kimmäinen olisi helpompaa, jos maan kansalai- myös SDP:n ollessa hallitusvastuussa. Hallitus- set voisivat luottaa hallintoonsa. Kreikka oli vii- ohjelmatavoitteemme mukaisesti olemme vaati- me vuonna korruptiotilastossa sijalla 69 yhdessä neet ja saaneet Suomelle vakuuksia, jotka turvaa- Romanian, Bulgarian ja Italian kanssa. vat saataviamme, mikäli euromaiden kriisilaino- Kreikan velkoja ei tule antaa anteeksi. Suo- ja jää maksamatta. Vakuustilillä on Kreikalta 930 men myöntämien Kreikka-lainojen kannalta pa- miljoonaa euroa. Ne ovat oikeat vakuudet, ja ne ras tulevaisuus on sellainen, jossa Kreikan reaa- ovat tilillä. (Timo Soini: Missä ne ovat?) litalous on palannut raiteilleen ja julkinen talous SDP:n vaatimus sijoittajavastuun tiukentami- selviää velvoitteistaan. Mikään keinotekoinen el- sesta on sekin toteutunut. Yksityisten velkojien vytys tai lainaehtojen maltillistaminen ei sitä tee. Kreikka-saatavia on leikattu 100 miljardilla eu- Arvoisa puhemies! Myös Suomen tulevaisuus rolla, ja viimeksi sijoittajavastuuta toteutettiin on Suomen omissa käsissä. Työmarkkinauudis- Kyproksen kohdalla. tusten, sopeutuksen ja julkisen sektorin kehittä- Arvoisa puhemies! Välikysymys maalaa Krei- misen tarve pätee yhtä lailla myös Suomeen. kan tilanteesta synkän kuvan, joka ei vastaa to- Meidän kannattaisikin nyt keskittyä pistämään dellisuutta. (Perussuomalaisten ryhmästä: Se on oman maamme talous kuntoon. Suomen talous- synkempi!) Maan velkoja on leikattu, lyhennyk- 148/1/6 PTK 148/2014 vp 13 siä lykätty ja korkoja alennettu. Velanhoitokulut kaan. Euroalueella on kehitetty valmiuksia rea- eivät enää ole ennätystasolla, ja maan talous on goida pankkisektorin ongelmiin ja estää kriisien saatu kasvu-uralle. (Timo Soini: Kuka maksoi?) leviäminen maasta toiseen. Sijoittajavastuu on Kreikan sosiaalisia ongelmia väheksymättä on nyt pääperiaate, aivan kuten SDP on vaatinut. myös syytä todeta, että veronkantoa tehostamal- Kriisien vatvomisen sijaan on nyt katse käännet- la, korruptiota kitkemällä ja tulonjakoa oikaise- tävä tulevaisuuteen. Eurooppa tarvitsee laajapoh- malla maa voi itse turvata terveydenhoitoa ja pe- jaisen investointien ja työllisyyden ohjelman. rustoimeentuloa kansalaisilleen. Kreikka ei sen- Kilpailukykyä on parannettava. tään ole vajonnut kehitysmaan tasolle. Euroopan ja Suomen tulevaisuus ei ole toivo- Mutta Kreikan hallitus päättää maan suunnas- ton. Meillä on monipuolista osaamista ja vahvat, ta itse. Se on ilmoittanut haluavansa pitää euron vakaat markkinat. Euroopan keskuspankin raha- valuuttanaan. Tämän toteutuminen edellyttää, politiikka torjuu deflaatiouhkaa ja edistää euro- että se pitää kiinni maan aiemmin antamista si- valuutan kurssin asettumista myös Suomen vien- toumuksista. titeollisuuden kilpailukykyä tukevalle tasolle. Jä- Kreikan tilanne on herättänyt innostusta ää- senyys euroalueessa tarjoaa enemmän mahdolli- riaineksissa ympäri Eurooppaa. Ranskan Front suuksia kuin uhkia. Euro sopii Euroopalle, euro National, Espanjan äkkiväärät vasemmistolaiset sopii Suomelle. ja monet muut uskovat, että Euroopan sekasor- ron aika on tullut. Valitettavasti perussuomalai- 6 Vesa-Matti Saarakkala /ps (ryhmäpuheen- set ovat liittyneet tähän epäpyhään sekakuoroon. vuoro): Arvoisa herra puhemies! Edellinen, kes- (Timo Soini: Voi voi!) kustajohtoinen hallitus rahoitti Kreikkaa bisnes Suomen asioiden hoito, oppositiovaihtoehto- mielessään noin 1 000 miljoonalla eurolla. Pe- jen tuominen kotimaan politiikkaan ei perussuo- russuomalaiset vastustivat rahoitusta, samoin malaisia kiinnosta. Tätä ei voi pitää hyvänä en- kuin silloiset oppositiopuolueet SDP ja vasem- nusmerkkinä. (Timo Soini: Vaihtoehtobudjetti mistoliitto. Sitten käytiin eduskuntavaalit 2011 ja 30 sivua!) Puolue karkasi vastuusta vuonna 2011 hallituspuolueet hävisivät vaalit perussuomalais- ja jäi huutelemaan sivusta. Nytkin perussuoma- ten linjan saadessa suurvoiton. Perussuomalaisia laiset asettavat vaalitaktiikan etusijalle. Hallituk- vaadittiin röyhkeästi mukaan hallitusvastuuseen sessa perussuomalaiset joutuisivat esittämään ja toteuttamaan vaalihäviäjien samaa vanhaa, löpe- toteuttamaan sellaisia ratkaisuja, jotka eivät aina röä eurovaltioiden rahoitustukipolitiikkaa, jota olisi helppoja. Tätä ei tunnu puolue kestävän. harjoitettiin vaalikaudella 2007—2011. (Kari Arvoisa puhemies! Euroopan unioni on jäsen- Uotila: Röyhkeästi kieltäydyitte!) maidensa itsenäisyyttä ja demokraattista päätök- Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset kiel- sentekoa kunnioittava yhteisö. EU ei ole pakko- täydyimme. Me kannoimme vastuuta siitä, että liitto, joka uhkailemalla painostaisi jäsenmaansa pidämme kiinni keskeisimmästä vaalilupaukses- luopumaan demokraattisilla vaaleilla valitusta tamme — siitä, että tukipakettipolitiikka on lope- politiikasta. Tämä koskee Kreikkaa: kreikkalai- tettava. SDP ja vasemmistoliitto vaihtoivat aiem- set päättävät itse omista asioistaan. man tukipakettikielteisen kantansa myönteiseksi Euroopan unionin jäsenten oikeus omaan pää- piiloutuen vakuuksiksi nimittämänsä tuottojen- töksentekoon koskee tietysti myös Suomea. vaihtosopimuksen taakse. Nyt vastuita on vähin- Meillä on oikeus tehdä päätöksiä, jotka ovat Suo- tään yli 7 miljardin euron edestä. Helsingin Sa- men kansan hyväksymiä. SDP on pitänyt arvos- nomat laski jo syksyllä 2011 Suomen kokonais- sa eurooppalaista yhteistyötä ja samaan aikaan riskien eurokriisissä nousevan jopa kymmeniin valvonut Suomen etua. miljardeihin euroihin. Suomi on valinnut linjakseen tukea euroalu- Mitä jos me perussuomalaiset olisimme teh- een vakautta. Teemme näin, koska keskinäisen neet samoin kuin SDP ja Arhinmäki? Silloin me riippuvuuden maailmassa emme voi elää eristy- emme keskustelisi täällä nyt välikysymyksen neenä ja yhteisvastuusta irrallaan. Kansainväli- muodossa siitä, mitä tehdään jatkossa. Kansalla set talouskriisit ovat monin verroin kalliimpia ei olisi enää minkäänlaista oikeusturvaa, kulutta- kuin takausvastuut. jansuojaa tai palovakuutusta, jos olisimme myy- Arvoisa puhemies! Maailmanlaajuisen finans- neet nahkamme. Me uskalsimme olla eri mieltä. sikriisin vuodet eivät ole menneet kokonaan huk- 14 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/7

Näin uskottava vaihtoehto on yhä olemassa eikä vuosikymmenessä yhden kansanedustajan puo- toivo ole menetetty. lueesta näinkin suureksi puolueeksi. Eihän van- Arvoisa puhemies! Kreikan tilanteen pakotta- hoihin puolueisiin ole mitään luottoa. Tähän vä- mana on jatkettava vastuunpakoilupuolue va- likysymykseen emme voineet sen takia huolia semmistoliitosta. (Eduskunnasta: Se on vastuun- keskustaakaan mukaan, koska keskusta muuttui kantoa!) Se lähti Kataisen hallitukseen velkara- kriittiseksi uusille tukipaketeille vasta vuoden halla muka elvyttämään hyväksyen samaan ai- 2011 vaalitappionsa jälkeen ja senkään jälkeen kaan tukipakettipolitiikan ja myös EU:n talous- se ei ole nähnyt perustuslaillisia ongelmia sen kurisopimuksen, joka määrittää rajat julkisen ta- paremmin Euroopan rahoitusvakausvälineen louden alijäämäisyydelle. Ilmoitettakoon, että ne ERVV:n, Euroopan vakausmekanismi EVM:n rajat ovat ylittymässä jo tänä vuonna, aivan kuin eikä myöskään talouskurisopimuksen osalta. lopullisena konkurssijulistuksena Kataisen six- Gallupien sokaisemana keskustan eurolinja on packille ja Stubbin tynkähallitukselle. Ensin siis pehmentynyt vielä lisää, ja vaarana onkin taas se, tehdään sopimus, kun ollaan hallituspuolue, ja että takki kääntyy heti vaalien jälkeen entisel- sitten, kun lähdetään kesken vaalikauden opposi- leen. Jos kansalaiset haluavat, että niin ei käy, se tioon, vastustetaan kyseistä sopimusta, jota on edellyttää sitä, että rehellinen linjamme saa yhä ensin oltu hyväksymässä. Siinäpä vastuunkan- edelleen vahvan kannatuksen. non mallia tuleville sukupolville. Ei ole ihme, Arvoisa puhemies! Suomalaisen politiikan että saman puolueen puheenjohtaja mitään hä- lentäväksi lauseeksi on vanhojen puolueiden po- peämättä ravaa Kreikassa asti tervehtimässä ilol- liitikkojen keskuudessa 2010-luvulla muodostu- la sen saman porukan vaalivoittoa, joka vaatii nyt nut sanonta "Perussuomalaisten pelko on viisau- velkojiaan antamaan velkansa anteeksi ennen den alku". Kun ajattelemme edellä läpikäytyä ke- kuin ensimmäistäkään takaisinmaksuerää meille hityskulkua, voimme todeta, että vielä olisi va- on suoritettu. Samalla se esittää lisäelvytystä eli raa eduskunnan viisastua. Eduskuntaan tarvitaan Kreikan mallia kaikille euromaille. Viime vuon- lisää arkijärkeä ja oikeamielisyyttä ja vähemmän na otimme velkaa yli 7 miljardia eli yli kymme- (Puhemies koputtaa) ylimielisyyttä. Vain siten nyksen valtion budjetista. Otetaanko seuraavak- voidaan Suomi saada uuteen nousuun. si kaksi kymmenystä, vai setelejä painamallako Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja ongelmat muka hoidetaan? Soinin tekemää epäluottamuslausetta. Pääministeri Stubb on heti Kreikan vaalien jälkeen ilmoittanut kunnioittavansa Kreikan vaa- 7 Mauri Pekkarinen /kesk (ryhmäpuheenvuo- litulosta kertomatta, mitä hän sillä itse asiassa ro): Arvoisa puhemies! Miksi meidänkin niskas- tarkoittaa. Kyllä me perussuomalaisetkin vaali- sa ovat euron ja Kreikan taakat tänään? Siksi, että tuloksia kunnioitamme, mutta vielä enemmän kokoomuksen ja SDP:n hallitus vei Suomen il- me kunnioitamme tehtyjä velkasopimuksia. Mi- man kansanäänestystä euroon ja hyväksyi sinne ten maa, joka saa joka vuosi meidänkin maksa- kaiken kukkuraksi vielä Kreikan. Vaikka Krei- miamme tulonsiirtoja EU:lta yli 5 miljardia eu- kan talous oli tuolloin paljon paremmalla tolalla roa, kehtaa vielä vaatia meidän antamiamme vel- kuin tänään, kunnossa se ei ollut. Siksi sen laina- koja käytännössä anteeksi? Miten paljon on vie- korot olivat korkealla eikä maa saanut vielä lii- lä tukea annettava, jotta ymmärretään, ettei maa kaa rahaa. pärjää eurossa? Kun euro-ovet avautuivat, Kreikan korot ro- Perussuomalaiset vaativat, että minkäänlaisia mahtivat ja maa velkaantui. Syntyi talouskupla, velkahelpotuksia Kreikalle ei tule antaa. Sen simaa ajautui kriisiin. Kriisiaalto uhkasi pyyhkäis- jaan sekä euroeliitin että Kreikan on vedettävä tä yli koko Euroopan, suojavalleja kun ei tuol- johtopäätökset ja käynnistettävä neuvottelut loin vielä ollut. Katastrofin estämiseksi päätet- Kreikan irtautumisesta rahaliitosta. Näin Kreik- tiin ensin Kreikan hätäavusta ja sen tiukoista eh- ka saa elvytettyä kilpailukykynsä oman valuutan doista. Kohta jatkoksi sovittiin euromaiden piik- kautta kansallisin keinoin ja me voisimme vih- kiin apurahastosta, ERVV:stä. Sillä tähdättiin doin keskittyä oman maamme asioiden hoitami- kriisin uhkaamien pienten euromaiden pelasta- seen Kreikan asioiden sijaan. miseen. Arvoisa puhemies! Hyvät ystävät! Ei ole kuul- Keskustajohtoinen hallitus hyväksyi ratkai- kaa ihme, että perussuomalaiset on noussut alle sut. Vaikka olimme vastustaneet Suomen euroon 148/1/8 PTK 148/2014 vp 15 liittymistä, emme voineet Suomen edun nimissä Arvoisa puhemies! Keskustan mielestä Suo- vastustaa hätäratkaisujen tekemistä. Panimme men hallituksen ei siis tule hyväksyä velkojen kuitenkin rajat: hyväksymme vain hätäratkaisut anteeksiantoa, laina-aikojen kohtuuttomaksi pi- ja suojavallit. dentämistä eikä uusia apupaketteja maan uusien Irlanti ja Portugali ottivat asiat todesta. Ne syömävelkojen maksamiseen. Se tarkoittaisi lo- saattavatkin selviytyä. Kreikka ei kuitenkaan pi- pullista siirtymistä tulonsiirtounioniin, jossa yh- tänyt lupauksiaan. Siitä huolimatta sille laadit- det maksavat toisten laskut. Sellainen synnyttäi- tiin jo vuonna 2012 uusi, 140 miljardin euron si todellisen moraalikadon ja velvoittaisi euro- apupaketti, josta suuri osa — 50 miljardia — maat velkojen anteeksiantoon myös muiden on- osoitettiin kaiken lisäksi maan pankkien tukemi- gelmamaiden kohdalla. Nyt on Kreikan vuoro seen, myös saksalaisten ja ranskalaisten pankki- näyttää, haluaako se edes yrittää palata terveen en — 30 miljardia — tukemiseen. Kataisen hal- talouden tielle — jollei, on sille aika näyttää litus antoi ratkaisuille tuen. ovea. Suomen Keskusta vastusti ja vastustaa siirty- Arvoisa puhemies! Keskusta ei ole voinut hy- mistä rajatusta hätäavusta tulonsiirtounionin eli väksyä ratkaisuja, jotka ovat tekemässä euroalu- jatkuvien ja kasvavien avustusten tielle. Tälle eesta tulonsiirtounionin, jollaista EU:n perusso- tielle Kataisen ja Stubbin hallitukset ovat Suo- pimukset eivät hyväksy. Euron valuviat eli sa- men kuitenkin vieneet: hyväksyneet euromaiden maan valuutta-alueeseen sopimattomien maiden ratkaisut, joilla tukitoimia on laajennettu Kyp- sinne sullominen, piittaamattomuus pelisään- rokseen ja Espanjaan, joilla lainaehtoja on höl- nöistä ja siirtyminen toisten sotkujen maksuun lennetty kaikille tukimaille, joilla EVM:stä on ovat osasyy koko Euroopan nykyisiin vaikeuk- alettu myöntää meidän piikkiimme suoria tukia siin. Niissä rypee — ja syvällä — nyt myös Suo- myös pankeille ja joilla kaikkien euromaiden mi. pankit on pantu viime kädessä vastuuseen toisis- Suurin syy juuri Suomen ajautumiseen histo- taan. Myös EKP on pantu euron valuvikojen riamme pitkäkestoisimpaan alamäkeen on kui- paikkaajaksi. EKP:n arvostetun ekonomistin Ot- tenkin Kataisen ja Stubbin hallitusten kyvyttö- mar Issingin mielestä EKP "valuu vaarallisen lä- myydessä välttämättömiin uudistuksiin ja sinipu- helle mandaattinsa rikkomista". Euromaiden nan talous- ja työllisyyspolitiikan täydellinen suorat lainat ja takauslupaukset kriisien hoitoon epäonnistuminen. Hankkeita on ollut. Ne ovat ovat tällä hetkellä noin 800 miljardia euroa. EKP toinen toisensa jälkeen ajaneet, jysähtäneet, päin on osallistunut suurin piirtein samalla summalla. seiniä. Suomen vastuulupaukset, arvoisa puhemies, eu- Onnettoman euron ja epäonnistuneen hallitus- rokriisin hoidosta ovat tänään monin-, moninker- politiikan seurauksena suomalaiset yrittäjät ja taisesti suuremmat kuin keväällä 2011, kun kes- viljelijät, kohta puoli miljoonaa työtöntä, tavalli- kusta jätti hallituksen. set työtä tekevät kansalaiset ja heidän perheensä Kreikan velkataakka on tänään runsaasti yli ja eläkepäivilleen ennättäneet — viime kädessä 300 miljardia euroa. Kreikan ei tarvitse lyhentää me kaikki — maksavat ratkaisusta kovaa hintaa. lainoja pitkiin, pitkiin aikoihin, eikä se käytän- Suomella ei ole varaa jatkaa tällä tiellä. Suomi on nössä maksa lainkaan noista lainoista korkoja. saatava kuntoon. Tästä huolimatta Kreikka pitää pihdeissään nyt Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella muuta Eurooppaa. Jännitetään, lähteekö Kreikan esitän seuraavan epäluottamusehdotuksen: uusi Syrizan hallitus vaalilupaustensa tielle: siis "Eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti eduskun- säästöt puretaan eikä velkoja makseta. Samoin nan luottamusta." sitä jännitetään, mistä tuo maa saa ne uudet miljardit, joilla se sen syömävelan rahoittaa, mitä 8 Paavo Arhinmäki /vas (ryhmäpuheenvuoro): sille syntyy kaiken aikaa. Arvoisa puhemies! Suomi ei ole yksin kärsinyt Arvoisa puhemies! Entisen pääministerin Sa- eurokriisin väärästä hoidosta eli siitä, että pankit marasin johdolla Kreikka kykeni jo selviyty- ja finanssilaitokset laitettiin ihmisten edelle. Ko- mään muista kuin velasta ja velanhoitokustan- koomuslaisesta leikkaavasta politiikasta on kär- nuksista. Sillä tiellä Syrizan Kreikka on nyt pa- sinyt koko Eurooppa, kaikkein pahiten Kreikka. kotettava pysymään: tiellä, jolla se syö korkein- Kun silloinen pääministeri Matti Vanhanen taan sen, minkä se tienaa. kehui Kreikalle annettua ensimmäistä tukipaket- 16 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/8 tia "hyväksi bisnekseksi" valtiovarainministeri tä Kreikan ahdinkoon. Syriza on luvannut puut- Jyrki Kataisen säestäessä, me vasemmistossa sa- tua humanitääriseen kriisiin ja aikoo laittaa kor- noimme, että näitä rahoja tullaan tuskin näke- ruption kuriin sekä uudistaa veronkantojärjestel- mään. Emme hyväksyneet Kreikan ykköspaket- mää. Kreikan omat miljardöörioligarkit halutaan tia, jossa pelastettiin ennen muuta ranskalaiset ja lopulta myös maksamaan veroja. Edellinen pää- saksalaiset pankit. Emme myöskään hyväksy- ministeripuolue Nea Dimokratia ei tätä tehnyt, neet Irlannin tai Portugalin tukipaketteja. Mis- mutta kuritti kyllä köyhiä hyvällä kokoomuslai- sään näistä ei ollut sijoittajan vastuuta. Suuria sella tavalla. voittoja korkeilla koroilla tehneet pankit ja fi- Arvoisa puhemies! Aivan kuten välikysymyk- nanssilaitokset pääsivät kuin koirat veräjästä, sessä todetaan, on Kreikan velkataso kestämä- kun yksityiset lainat muutettiin julkisiksi, veron- tön. Nobel-palkitut taloustieteilijät ja maailman maksajien vastuulle. Tämä oli suuri virhe. Myö- johtavien yliopistojen professorit ovat sanoneet, hemmin hyväksytyissä Kreikan kakkospaketissa ettei Kreikka selviä ilman lainojen leikkaamista ja Espanjan sekä Kyproksen tukipaketeissa oli tai uudelleen järjestämistä. Tällä hetkellä Krei- vasemmiston vaatimaa sijoittajan vastuuta. Krei- kan pääministeri Alexis Tsipras ja valtiovarain- kan kakkospaketissa toteutettiin yksityisille si- ministeri Gianis Varoufakis kiertävät Euroopan joittajille noin 50 prosentin sijoittajavastuu, vel- pääkaupunkeja neuvottelemassa sellaista velka- kojen leikkaus. järjestelyä, joka voisi sekä tyydyttää muita eu- Arvoisa puhemies! Brittiläinen Jubilee Debt romaita että toisaalta antaa mahdollisuuden Krei- Campaign julkaisi tammikuun lopussa raportin, kan nousulle jaloilleen. Tällaisen ratkaisun löytä- jonka mukaan Kreikan lainapaketeissa myönne- misessä myös Suomen hallituksen pitäisi olla ak- tyistä rahoista alle 10 prosenttia päätyi Kreik- tiivinen. kaan, loput menivät holtittomasti maata lainoitta- Moraalisesti voidaan loputtomasti puhua sii- neille pankeille. Sen sijaan lainaehtoina olleet tä, pitääkö muiden maiden maksaa korruptoitu- leikkaukset ovat iskeneet rajusti tavallisiin pie- neiden vanhojen valtapuolueiden aiheuttamasta ni- ja keskituloisiin kreikkalaisiin. Kreikassa kriisistä, mutta rakentavampaa on katsoa tulevai- miljoonat ihmiset ovat ilman julkista terveyden- suuteen ja miettiä, mikä on parasta Suomelle, hoitoa: edes lapset ja raskaana olevat naiset eivät Kreikalle ja koko Euroopalle. Nyt tarvitaan rat- välttämättä saa tarvitsemaansa hoitoa. Sadattu- kaisuja, jotka mahdollistavat sen, että Kreikka hannet ovat kodeissaan ilman sähköä, ja sadattu- saa aikaan työllisyyttä ja talouskasvua. Näin maa hannet elävät ruokajakelun varassa. Eläkkeitä, pystyy maksamaan ison osan veloistaan takaisin. palkkoja ja työehtoja on leikattu rajusti. Ja mistä Tämä on myös suomalaisten veronmaksajien etu. kokoomus oli ryhmäpuheessaan huolissaan? — Jos Kreikka ajettaisiin selvitystilaan ja ulos euro- Sähköyhtiöiden osingoista ja pankeista. (Ben alueesta, ei se pystyisi maksamaan mitään velko- Zyskowicz: Oletteko Suomen vai Kreikan asial- jaan takaisin. Tämä tulisi kaikkein kalleimmaksi la, edustaja Arhinmäki?) Voidaan oikeutetusti niin kreikkalaisille kuin suomalaisillekin. Vii- puhua humanitäärisestä kriisistä tai, niin kuin vä- meksi Yhdysvaltain presidentti Barack Obama likysymyksessä kirjoitettiin, suistumisesta lähes on todennut, ettei Kreikan talous toivu, jos maan kehitysmaaksi. Leikkaukset ovat vain syventä- tiukkaa säästökuuria ei helpoteta. neet Kreikan kriisiä, kun leikkaukset ovat vie- Arvoisa puhemies! (Puhemies koputtaa) Koko neet mahdollisuuden talouden kasvulta ja osto- Euroopassa on harjoitettu viimeisen seitsemän voiman puute työllisyydeltä. vuoden ajan kokoomuslaisten johdolla leikkaus- Arvoisa puhemies! Kreikassa järjestettiin puo- politiikkaa. Sen tuloksena työttömyys on vain litoista viikkoa sitten vaalit, joissa vasemmisto- kasvanut, talouskasvua ei ole saatu aikaan ja val- lainen Syriza sai murskavoiton. Ihmiset halusi- tioiden velkasuhde on kasvanut. Nyt on toisenlai- vat lopun niin sanotun troikan edellyttämälle sen, vastuullisemman politiikan aika. (Ben Zys- leikkauspolitiikalle. Tulos oli historiallinen: soti- kowicz: Kenen rahoilla?) Kreikan vaalitulos ei lasdiktatuurin kukistumisesta lähtien 40 vuoden ole hyväksi vain kreikkalaisille, se voi olla kään- ajan maata hallinneet korruptoituneet kokoomus- ne koko Euroopassa. Tavalliset suomalaiset tar- lainen Nea Dimokratia ja sosialidemokraattinen vitsevat tätä käännettä. Vasemmisto ei ole yksin Pasok äänestettiin ensimmäistä kertaa vallasta. Suomessa tai Euroopassa vaatimassa toisenlais- Nämä kaksi puoluetta ovat ensisijaisesti syypäi- ta, vastuullisempaa talouspolitiikkaa. Myös 148/1/9 PTK 148/2014 vp 17 muun muassa IMF ja OECD sekä maailman ar- kykyä jaloilleen, saati että se olisi inhimillistä vostetut taloustieteilijät ovat esittäneet leikkaus- politiikkaa. ten sijaan työllisyyttä ja kasvua tukevaa elvytys- Arvoisa puhemies! Vihreän eduskuntaryh- tä. män mielestä tukiohjelmat Kreikalle olivat silloi- Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella sen tiedon valossa oikeita toimenpiteitä. Hyviä esitän seuraavaa epäluottamuslausetta hallituk- ratkaisuvaihtoja ei ollut tarjolla. Tukiohjelmilla selle: "Hallituksen talouspolitiikka, niin Suomes- oli yksittäisen maan auttamista huomattavasti sa kuin Kreikan suhteen, ei tue talouden kasvua laajempi tavoite — niillä ehkäistiin Euroopan taja työllisyyden parantamista. Leikkausten sijaan louden romahtamista. tarvitaan elvytystä. Siksi hallitus ei nauti edus- Katsomme, että on koko maanosan etu, että kunnan luottamusta." (Ben Zyskowicz: Millä ra- Kreikka saadaan jaloilleen. Velat on maksettava hoilla Syriza elvyttää?) ennemmin tai myöhemmin, mutta Suomen hallituksen on varauduttava myös Kreikan lainaohjel- man maksuehtojen ja aikataulujen joustavoitta- 9 Johanna Sumuvuori /vihr (ryhmäpuheen- miseen. Mahdollisuudet tulevaisuudenuskoa luo- vuoro): Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakolle- vaan politiikkaan paranevat velanhoitotaakkaa gat! Taloudellinen kurjistuminen aiheuttaa toi- keventämällä. vottomuutta, radikalisoitumista ja epävakautta Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että Kreikan kaikkialla, myös Euroopassa. Yli 24 miljoonaa pyrkimys pysyä yhteistyökykyisenä EU:n sisällä eurooppalaista on työttömänä, ja joka viides on otettava vakavasti. Rakentava neuvotteluyh- heistä on nuori. Kreikassa nuorisotyöttömyys lä- teys edistää myös Kreikan pysymistä EU:n yhtei- henee jo 60:tä prosenttia ja kaikista työikäisistä sessä ulkopoliittisessa linjassa, mikä on näinä joka neljäs on työttömänä. Työttömyys on ollut päivinä ensiarvoisen tärkeää. korkeaa myös muissa euroalueen kriisimaissa. Kreikka ja muutkin kriisimaat voivat nousta Köyhyys ja työttömyys johtavat levottomuuk- vain toteuttamalla kestävää kasvua ja työllisyyt- siin, kun taas työllisyyden, tasa-arvon ja hyvin- tä edistävää talouspolitiikkaa. Velanhoitotaakka voinnin lisäämiseen tähtäävä politiikka vakaut- ei saa muodostua liian tukahduttavaksi esteeksi taa ja rauhoittaa yhteiskuntia. Ihmisillä on oltava kasvulle. Kansalaisia kurjistavasta politiikasta syitä nousta sängystä ylös, ja työ on monelle sel- on siirryttävä taloutta tervehdyttäviin uudistuk- lainen syy. siin. Tätä mieltä ovat olleet myös monet talous- Arvoisa puhemies! Minkään maan kansalaisil- tieteilijät. Maailmanpankin entisen pääekono- le ei pidä luoda toivottomuutta. Kreikan nuoriso- mistin Joseph Stiglitzin mukaan tiukka talousku- työttömyys kasvattaa pahimmillaan osattoman ri rokottaa paitsi hyvinvointimme edellytyksiä sukupolven, jolla ei ole näköalaa tulevaisuuteen. myös maanosamme demokraattisia perustuksia. Tulevaisuudenuskon vieminen nuorilta ihmisiltä Tämä näkyy jo nyt muun muassa tukena ääriliik- on julmaa, oli kyse sitten suomalaisista, kreikka- keille eri puolilla Eurooppaa. laisista, irlantilaisista tai espanjalaisista. Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä Päähallituspuolue Syrizan vaalivoitto osoitti, pitää tervetulleena Euroopan keskuspankin lan- että kreikkalaiset olivat lopen kyllästyneitä sekä seeraamaa elvytysohjelmaa. (Timo Soini: Minne oman poliittisen eliittinsä toimintatapoihin että rahat menevät?) Kreikalla on myös mahdolli- edellisten hallitusten liian rajuun ja nopeaan ta- suus päästä ohjelman piiriin. Ehtona tosin on lai- louden kiristämiseen. Talousnobelisti Paul Krug- naohjelmien ehdoksi asetetun tiukan talouskurin man on huomauttanut, että vaikka itse lainaohjel- toteuttaminen. EKP ei osta kreikan velkakirjoja man ehdot olivat tiukat, ovat Kreikan hallitukset ennen kuin maalla on suunnitelma talousuudis- itse sekä tehneet vaadittua suurempia leikkauk- tuksista. sia että kohdentaneet julkisen sektorin sopeutuk- Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä set erityisen rankasti ihmisten perusturvaan. katsoo, että olisi koko euroalueen etu, että Kreik- Käytännössä liian rajut ja nopeat sopeutustoimet ka ja muut kriisimaat pääsisivät elvytysohjelman johtivat muun muassa siihen, että iso määrä ih- piiriin. Kun Kreikan lainaehdoista ja niihin mah- misiä jäi Kreikassa ilman työttömyysturvaa ja dollisesti tehtävistä muutoksista neuvotellaan, terveydenhuollon palveluita. Se ei voi olla tie, olisi tärkeää huomioida myös Euroopan keskus- jolla hoidetaan minkään maan kasvu- ja kilpailu- pankin ohjelman tuomat mahdollisuudet. Kriisi- 18 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/10 maat tarvitsevat nyt myös investointeja. Kriisi- sukeskeinen. Se voi edellyttää Kreikan tapauk- maiden potentiaali saa toivottavasti erityistä huo- sessa maksuohjelman ehtojen uudelleenjärjeste- miota myös EU:n investointipaketin yhteydessä, lyitä. (Puhemies koputtaa) Samalla korostamme, mikäli Euroopan strategisten investointien rahas- että Suomen on tuettava euroalueen elvyttävää to saa kunnolla tuulta alleen. Sen on määrä aloit- linjaa ja pidettävä esillä kriisimaiden mahdolli- taa toimintansa kesäkuussa 2015. suuksia Euroopan investointiohjelman toteutta- Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä misessa. — Kiitos. (Timo Soini: Eli ei epäluotta- pitää tärkeänä, että Kreikan rakenteellisissa uu- musta!) distuksissa painotetaan ihmisten arkea kurjista- vien leikkausten sijaan maan oman veronkannon 10 Mats Nylund /r (ryhmäpuheenvuoro): Vär- parantamista ja korruption kitkemistä. Erityisen derade herr talman, arvoisa herra puhemies! Op- tärkeää on saada kansantaloutta ja julkista sekto- positionsledare Timo Soini kan gratuleras för att ria vahingoittava veronkierto kuriin. Samalla interpellera om ett ämne som ligger i tiden. Kreikka voi toteuttaa yksityisen ja julkisen sek- Blickarna är nu på Grekland och i Europa väntar torin tuottavuuden parantamista inhimillisin reu- man på vilken linje landets nya ledande parti Sy- naehdoin. Meille vihreille kunnollinen veron- riza ska styra in. kantokyky ja verovälttelyn lopettaminen ovat Sannfinländarnas analys av eurokrisen har tärkeitä tavoitteita niin kansallisesti, EU-tasolla ändå en tydlig smak av efterklokhet. Det har i och kuin globaalisti. Toivoisin, että tämä olisi tär- för sig inte funnits skäl att kalla eurogruppens keää myös perussuomalaisille, joita Euroopan ta- stödpolitik för någon framgångssaga, men Soini louden tila syystäkin huolettaa. och hans parti gör inga insatser för att analysera Perussuomalaiset ovat profiloineet puoluet- vilka följderna skulle ha varit om Finland i enlig- taan pienen ihmisen asialle. Se on oikein ja tär- het med sannfinländarnas förslag konsekvent keää. Puolue ei ole mielestämme linjassaan kui- skulle ha röstat nej till alla stödpaket. tenkaan johdonmukainen. Esimerkiksi touko- Det om något skulle ha varit att vända Europa kuussa 2012 europarlamentti äänesti rahoitus- och dess problem ryggen. Svenska riksdags- markkinaveron käyttöönottoa koskevasta mietin- gruppen anser att Finland ska vara med på de are- nöstä. Rahoitusmarkkinaveron myötä finanssia- nor där besluten fattas. Att vända sig inåt och iso- la osallistettaisiin talouskriisin kustannusten lera sig är inget fruktbart politiskt alternativ. Att kattamiseen, ja sillä rajoitettaisiin myös keinotte- frivilligt välja en position som innebär att man luluonteista nopeaa pörssikauppaa. Keväällä saknar inflytande när svåra problem ska lösas le- 2013 europarlamentti äänesti siitä, tulisiko moni- der ingen vart — även om man efteråt förstås kan kansallisten yritysten julkistaa maksamansa ve- sitta i valstugorna och säga "Vad var det vi sa- rot maakohtaisesti veronkierron suitsimiseksi. de?". Här på hemmaplan har det inte heller varit Perussuomalaisten edustaja Sampo Terho äänes- något framgångskoncept för sannfinländarna när ti molempia esityksiä vastaan. (Timo Soini: Niin partiet efter skrällsegern 2011 fann det för gott att pitikin!) gå i opposition. Arvoisa perussuomalaisten eduskuntaryhmä, miksi euroedustajanne näissä äänestyksissä oli Arvoisa herra puhemies! Emme sano, että pe- pikemminkin suuren rahan asialla? Europarla- russuomalaisten eurokriisin hoitoon kohdista- mentin vihreä ryhmä keräsi viime kuussa tar- massa arvostelussa ei olisi lainkaan perää. On peeksi kannattajia veronkiertoa selvittävän EU:n totta, että eurokriisi on syventynyt sen vuoksi, et- tutkintavaliokunnan perustamiseksi. Tutkintava- tei heti aluksi noudatettu no bail-out -periaatetta. liokunnan avulla olisi parempi mahdollisuus Syystäkin voidaan kysyä, hoidettiinko kokonai- puuttua veroparatiisien toimintaan ja verovältte- suus parhaimmalla mahdollisella tavalla tilan- lyyn. Arvoisat perussuomalaiset ja muut edus- teen ollessa akuutti vuonna 2010, jolloin Kreik- kuntapuolueet, toivottavasti suomalaiset edusta- ka sai ensimmäiset hätälainansa. Ei kuitenkaan jamme europarlamentissa voivat antaa tukensa pidä unohtaa, että vain pari vuotta aiemmin Leh- tälle aloitteelle. man Brothersin jälkeen koetun finanssikriisin Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajat! Vihreä vuoksi uhkakuva Kreikan kriisin tuhoisasta le- eduskuntaryhmä katsoo, että valtioneuvoston viämisestä muihin euromaihin oli todellinen. linjan kriisimaiden tilanteeseen on oltava ratkai- 148/1/11 PTK 148/2014 vp 19

Historiankirjoituksesta oikean kuvan saami- mast, men svenska riksdagsgruppen välkomnar seksi on syytä korostaa, että Eurooppa on järjes- också debatt på ett annat plan. Som finländare tettyään nopeasti tukipaketit Kreikalle toiminut bör vi gå in med vårt kunnande i en debatt, som määrätietoisesti kestävien, nimenomaisen sijoit- inte bara ser till det egna, utan som också bedö- tajanvastuun sisältävien kriisimekanismien luo- mer vilken politik som bäst kan lyfta alla euro- miseksi, millä pyritään suojaamaan tavallisia eu- länder från finanskris till tillväxt. — Tack. rooppalaisia veronmaksajia. Pankkiunionin tar- koituksena on, että pankit selviävät samoista sel- 11 Sauli Ahvenjärvi /kd (ryhmäpuheenvuoro): keistä vaatimuksista siitä riippumatta, missä eu- Arvoisa puhemies! Kreikkaa ja muita euroalu- romaassa ne toimivat. Nyt valvonnasta vastaa een kriisimaita on muiden euromaiden toimesta Euroopan keskuspankki eikä siis kukin maa itse. autettu, koska oli ilmeinen vaara koko euroalu- Tämä on hyvä tulos. Ruotsalainen eduskuntaryh- een laajuisen pankkikriisin syntymisestä. Sellai- mä haluaa kuitenkin selkeästi todeta, että kaik- nen olisi tullut Suomellekin hyvin kalliiksi. kien jäsenmaiden on itse vastattava omista ve- Muissa kriisimaissa tilanne on kehittynyt myön- loistaan. teisesti, mutta Kreikassa kriisistä toipuminen on Arvoisa puhemies! Siitä huolimatta, että Krei- ollut hitaampaa ja talouden tervehdyttäminen on kan vaalikeskustelun sävy oli toinen, meidän on vielä kesken. Kansan tyytymättömyys olojen myös kuunneltava tervehenkisiä ja päteviä eko- heikkenemistä kohtaan kanavoitui vasemmisto- nomisteja kuten Sixten Korkmania ja Jaakko laisen Syrizan vaalivoitoksi äsken pidetyissä par- Kianderia. He sanovat, että vaikka Kreikan vel- lamenttivaaleissa. kataakka näyttääkin mahdottomalta, se ei kuiten- Syriza lupaili äänestäjille velkojen anteeksi kaan todellisuudessa ole sitä — edellyttäen, että antamista, mutta ilmaista rahaa ei ole olemassa. aikaa käytetään Kreikan talouden vahvistami- Velan anteeksi antaminen tarkoittaisi, että velka seen. Hallituksen linja noudattaa näitä neuvoja. siirtyisi velanantajien maksettavaksi. Meille on Meidän ei pidä antaa anteeksi Kreikan lainoja, kuitenkin vakuutettu, että saamme lainaamam- mutta selvää on, että meidän pitää olla mukana ja me rahat aikanaan takaisin. Eettisenä ohjeena tu- tietenkin keskustella asioista. Tässä yhteydessä lee olla rehellisyydestä kiinni pitäminen ja pyrki- on syytä muistaa, että aiempien päätösten perus- minen siihen, mikä parhaiten auttaa suomalaisia teella Kreikan ei tarvitse lyhentää lainojaan usei- ja kreikkalaisia. Kreikkalaisille olisi parhaaksi, siin vuosiin. Olisiko vielä lisäksi olemassa jokin että Syriza lupaustensa mukaisesti panee korrup- tapa helpottaa Kreikan kansan ahdinkoa? Näh- tion kuriin ja veronmaksun toimimaan. Tätä dään. troikkakin haluaa, ja sitä toivoo myös kristillis- demokraattinen eduskuntaryhmä. Värderade herr talman! Hittills har Greklands Hyvin hoidettu julkinen talous ja toimiva yh- nya frispråkiga finansminister Giánis Va- teiskunta, jossa on kohtuullinen koulutus- ja roufákis inte övertygat då han säger att Grekland palkkataso, houkuttelevat myös yrityksiä sijoit- inte vill ha flera stödpaket. Dessvärre gör han det tamaan, mutta siihen ei päästä höllentämällä ta- för enkelt för sig då han säger att Grekland kan louskuria ja lisäämällä julkisia menoja. Jos näin sköta sina skulder, bara förhållandena i landet kuvitellaan, ollaan samanlaisessa itsepetoksessa, blir så pass drägliga att en tillväxt kan fås till joka tämän kriisiin aiheutti. Parhaan palveluksen stånd där. Utgångspunkten är ändå klar: det är omalle kansalleen ja koko Euroopalle Syriza te- grekerna själva som ska bygga upp sitt nya sam- kee, jos se määrätietoisesti pyrkii kehittämään hälle. Regerande Syriza-partiet lyfter fram en Kreikasta luotettavan investointikohteen, jonne viktig dimension i Greklands politik — i landet yritysten on helppoa ja kannattavaa investoida. behövs en mer internt rättvis politik och korrup- Korkoja säätelevän markkinamekanismin tuli- tionen måste gallras bort. si antaa toimia: mikäli EU:n jäsenmaa ei hoida Mycket tyder på att de beviljade stödpaketen talouttaan vastuullisesti, sen korkotaso nousee. till Grekland blir en fråga som tas upp även i det- Viime huhtikuussa Kreikka sai vapailta markki- ta riksdagsval. Man skulle önska att diskussio- noilta viiden vuoden lainaa 3 miljardia euroa hie- nen inte enbart skulle kretsa kring hur mycket man alle 5 prosentin korkotasolla. Tähän verrat- just vi tvingas betala för en eventuell grekisk tuna Kreikalla on mittava korkoetu muilta jäsen- krasch. Visserligen är man alltid sig själv när- mailta saamissaan lainoissa. Kahdenvälisten lai- 20 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/12 nojen korko on tällä hetkellä noin 0,5 prosenttia. Arvoisa puhemies! Tulevat kuukaudet näyttä- Lisäksi näissä lainoissa on lyhennysvapaa 10 vät, eteneekö Kreikka Syrizan johdolla vastuulli- vuoden jakso. sella uudistusten tiellä vai ajautuuko se entistä ERVV lainaa Kreikalle samalla hinnalla kuin pahempaan kriisiin. Sitä emme kreikkalaisille itse saa lainaa, eli korko on alle 2 prosenttia. Li- toivo. säksi ERVV-lainat ovat lyhennysvapaita vuoteen 2022 asti. Kun myös korot on pääomitettu Puhemies Eero Heinäluoma: Arvoisat edusta- tuonne asti, Kreikan ei tarvitse käytännössä mak- jat! Puhemiehen epäkiitollinen tehtävä on var- saa ERVV:lle mitään ennen vuotta 2023. Krei- tioida niukkuuden jakamisessa tasapuolisuuden kan korkomenot mittavista kahdenvälisistä ja periaatetta niin hallituksen kuin oppositionkin ERVV-lainoista ovat tällä hetkellä yhteensä ai- ryhmien välillä. Jotta mahdollisimman moni noastaan noin 0,3 miljardia euroa vuodessa. edustaja pääsee ääneen, menemme suoraan de- Näissä koroissa ei mielestämme todellakaan ole battiin. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat alennusvaraa eikä -tarvetta. Lainoja aletaan ly- osallistua debattiin, ilmoittautumaan nousemalla hentää siis vasta vuonna 2023, joten takaisin- seisomaan ja painamalla V-painiketta. maksuajan pidentämisellä ei liioin ole vaikutusta moneen vuoteen. 12 Elina Lepomäki /kok (vastauspuheenvuo- Arvoisa puhemies! Opetus Kreikasta on se, ro): Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen pu- että tervehdyttävä ja hyödyllinenkin talousre- hui ryhmäpuheessaan varsin selväsanaisesti yh- montti voi olla poliittisesti erittäin vaikeasti to- teisvastuuta ja tulonsiirtounionia vastaan. Nyt on teutettavissa. Syvälle käyvä kulttuurinen muutos kuitenkin niin, että ekonomistit ovat pitkälti sitä ei tapahdu helposti eikä nopeasti. Nykyisen Krei- mieltä, että jos yhteisvaluutan haluaa toimi- kan taloushistoria ei ole mairitteleva. Muun maan, niin se edellyttää ensinnäkin merkittäviä muassa historian talouskriisejä käsittelevän, jo tulonsiirtoja, yhteisvastuuta, ja myös keskusta- klassikoksi nousseen tutkimuksen "This Time Is laisen komissaarin johdolla viime vuosina on eu- Different" mukaan Kreikka on yli puolet liki kak- roa kehitetty nimenomaan tulonsiirtounionin sisataavuotisen itsenäisyytensä ajasta ollut osit- suuntaan. taisessa tai täydellisessä defaultissa eli kykene- Nyt olisi mielenkiintoista kuulla keskustan, mätön hoitamaan velkojaan. Mainittakoon, että erityisesti edustaja Sipilän, mielipide siitä, mitä Pohjoismaista yksikään ei ole missään historian- Suomen sitten jatkossa pitäisi tehdä: säilymme- sa vaiheessa ollut defaultissa. kö euron jäsenenä, mikä käytännössä tarkoittaa Eurokriisi onkin osoittanut konkreettisella ta- sitä, että integraatio vahvistuu, eurojärjestelmä valla sen, että kulttuurieroja pohjoisen ja etelän kehittyy yhä enemmän finanssiunionin suuntaan välillä ei pidä aliarvioida. Tämä on tuonut tervet- ja myös tulonsiirtounionin suuntaan. Eli mikä on tä realismia myös keskusteluun euroalueen ja keskustan kanta: jatkaako Suomi eurossa, vai tu- EU:n integraation tulevaisuudesta. leeko sen irtautua edustaja Pekkarisen (Puhe- Kreikan poliittisen koneiston kyky — ja ajoit- mies koputtaa) kertoman askelmerkin mukaan? tain myös halu — toteuttaa tarvittavat sopeutuk- set on jättänyt toivomisen varaa. Kreikan kansa 13 Tytti Tuppurainen /sd (vastauspuheenvuo- on joutunut kantamaan talouskriisin johdosta ras- ro): Arvoisa puhemies! Kreikka ja koko Euroop- kaan kuorman, ja se on syystä tyytymätön. Mut- pa on saatettava kasvun tielle, se on meidän yh- ta Kreikalla ei ole vaihtoehtoja. Sen on uudistet- teinen päämäärämme. Velkojen anteeksianto ei tava rakenteitaan, pantava korruptio kuriin ja ole oikea ratkaisu, vaan Kreikan on pidettävä saatava veronmaksu toimimaan. Millaiset ovat kiinni sitoumuksistaan. Syrizan ja Kreikan muut vaihtoehdot? Jättää ve- Mutta, puhemies, keskustan ryhmäpuheesta lat maksamatta? Silloin maa ajautuisi täyteen jäi epäselväksi se, mitä he tarjoaisivat suomalai- konkurssiin. Irtautuako eurosta? Silloin euroissa sille Suomen vaalien jälkeen. Keskusta oli anta- otetut velat tulisivat entistä suuremmiksi, kun va- massa suoraa lainaa Kreikalle ollessaan edelli- luutta devalvoituu. Irtautuako EU:sta? Silloin sen kerran hallitusvastuussa, mutta mitä te teki- nettosaaja Kreikka menettäisi yli 10 miljardin sitte nyt? Oletteko te valmiita pitämään kiinni EU-tuet vuodessa. Suomen vakuuksista? Aikooko keskusta huoleh- 148/1/14 PTK 148/2014 vp 21 tia, että Suomella on vakuudet jatkossakin, jos te 16 Paavo Arhinmäki /vas (vastauspuheenvuo- olette hallitusvastuussa tulevalla vaalikaudella ro): Arvoisa puhemies! Välikysymyksessä nos- siitä päättämässä? tetaan aivan oikein esimerkkinä Islanti, ainoa kriisimaa, joka on noussut jaloilleen. Kriisi oli 14 Vesa-Matti Saarakkala /ps (vastauspuheen- todella syvä. Vierailin vain pari viikkoa romah- vuoro): Arvoisa puhemies! Suora lainaus Iltasa- duksen jälkeen Reykjavikissa. Lähes 10 prosent- nomista 27. tammikuuta: "Valtiovarainministeri- tia kansasta oli osoittanut mieltä kaduilla, parla- ön entinen rahoitusmarkkinaosaston päällikkö mentin ikkunoita oli vielä rikki. Miten Islanti Peter Nyberg arvioi, että Kreikan ero eurosta ei nostettiin jaloille? Se ei suostunut pelastamaan juuri vaikuttaisi Suomen Kreikalle myöntämien pankkeja veronmaksajien rahoilla eikä hyväksy- lainamiljardien kohtaloon. ’Kreikalle myönnet- nyt IMF:n vaatimia leikkauksia. Tällä hetkellä tyä rahoitusta ei saataisi takaisin, eikä tässä siinä kasvu on 2—3 prosenttia, työttömyys 4—5 pro- mielessä olisi mitään eroa nykytilanteeseen’, senttia. Mutta oleellinen kysymys on: kenen joh- Nyberg arvioi. Nybergin mukaan ero eurosta voi- dolla tämä tehtiin? Tämä kaikki tehtiin vasem- si sen sijaan aiheuttaa hermostuneisuutta markki- mistoliittolaisen valtiovarainministerin Steingrí- noilla. Silti se ei ole Nybergin mukaan välttämät- mur Sigfússonin johdolla. Ainoa Euroopan krii- tä katastrofi millekään osapuolelle. ’Silloin simaa, joka on noussut kriisistä, on Islanti, ja se kreikkalaiset voisivat tehdä, mitä haluavat, ja eu- on noussut vasemmistoliittolaisen valtiovarain- roalue voisi tehdä, mitä he haluavat. Jos tällai- ministerin johdolla. (Välihuutoja) Eikö kannat- seen ratkaisuun päästäisiin sovussa, EU:kin voi- taisi ottaa mallia sieltä, missä on onnistuttu? si jatkaa toimintaansa ilman suurempia häiriöitä. Tämä seitsemän vuoden kokoomuslainen leikka- Se olisi minusta ideaali tilanne.’" uspolitiikka on ajanut vain yhä syvemmälle krii- Minkä ihmeen takia Suomen hallitus ei aja siin. tätä linjaa, kun entinen valtiovarainministeriön keskeinen virkamieskin on tätä mieltä? Haluai- 17 Johanna Sumuvuori /vihr (vastauspuheen- sin kyllä selvempiä perusteluita tälle nyt harjoi- vuoro): Arvoisa puhemies! Suomen EU-politii- tettavalle linjalle. kan avaintavoitteiden kärjessä on tänä vuonna kasvu ja työllisyyden edistäminen. Kysyisin val- 15 Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheen- tioneuvoston edustajilta: Mitä tämä tarkoittaa vuoro): Arvoisa puhemies! Siinähän se tuli, mitä konkreettisesti esimerkiksi nuorisotyöttömyy- Lepomäki sanoi. Kokoomus tuolla perusteella den suhteen? Mitä EU-tasoisia toimia Suomi ajaa haluaa olla nimenomaan tulonsiirtounionin kan- eurooppalaisen nuorisotyöttömyyden kitkemi- nattaja (Arto Satosen välihuuto) eli hyväksyy seksi? sen, että siirrytään kohti yhteistä finanssipolitiik- Toinen kysymys: Mikä on valtioneuvoston kaa. Sitähän se, edustaja Satonen, on, jos muut kanta siihen, että Kreikka ja muut kriisimaat pää- maat maksavat toisten maitten laskut. Siitä on sisivät hyötymään eurooppalaisista elvytystoi- kysymys tulonsiirtounionissa. Me keskustassa menpiteistä? Vaikuttavatko elvytyshalut esimer- sanomme sille linjalle ehdottomasti "ei". Minä kiksi siihen, millä tavalla Kreikan maksuohjel- olen erittäin iloinen, että sama sävel oli selvästi man ehdoista tullaan neuvottelemaan? — Kiitos. kuultavissa myöskin valtiovarainministeri Rin- teen puheessa. 18 Mats Nylund /r (vastauspuheenvuoro): Ar- Yhtä selvää on se, että emme me voi hyväk- voisa herra puhemies! Nyt perussuomalaiset ja syä sitä, jos Syriza pitää kiinni siitä, mitä se vaa- puheenjohtaja, edustaja Soini ovat kuulleet val- lien alla sanoo. Jos se hyväksyttäisiin ja mentäi- tiovarainministeriä, pääministeriä, kaikkia halli- siin maksamaan kaikki ne laskut, mitä siitä seu- tuspuolueita ja saavat vastaukset näihin neljään raa, meidän euromaina pitäisi olla valmiita teke- kysymykseen — selkeät vastaukset — paljonko mään se sama kaikille muillekin velkamaille. Sil- meidän vastuut ovat, olemmeko valmiita anta- le tielle ei pidä lähteä — ei lähde Saksan ulkomi- maan anteeksi. Emme ole. Mutta vielä edustaja nisteri Steinmeier, ei lähde Otmar Issing eivätkä Soinin puheenvuorossa suoraan vaadittiin, että monet muutkaan eurooppalaiset tärkeät toimijat. heitetään Kreikka ulos euroalueelta. Onko se vastuullista politiikkaa? Onko siellä analyysia sen vaatimuksen takana? Mitä se ero voisi tar- 22 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/19 koittaa koko euroalueelle? Antakaa nyt heille Arvoisa puhemies! Euroopan unioni ryhtyi mahdollisuus osoittaa, että he pystyvät maksa- auttamaan Kreikkaa, ja lopputuloksena on se, maan takaisin velkojaan. Veikkaan, että he pys- että Suomi voi huonosti ja Kreikka on pian kon- tyvät. kurssissa. Suomen pitäisi nyt pikaisesti irtautua kokonaan tästä pelistä, koska jaossa ei nyt ole- 19 Sauli Ahvenjärvi /kd (vastauspuheenvuoro): kaan muita kortteja kuin niitä mustiapekkoja. Arvoisa puhemies! Tiedossa on, että Kreikka olisi yhtenä lainojen uudelleenjärjestelymuotona 22 Jari Lindström /ps (vastauspuheenvuoro): esittämässä sille myönnettyjen lainojen korkojen Arvoisa herra puhemies! Kreikka on maksuky- sitomista maan talouskasvuun eli sitä, että korko vytön. Sinne on upotettu noin 230 miljardia eu- joustaa talouden kehityksen mukaisesti. Ehdo- roa tukieuroja, ja sillä on edelleen velkaa yli 315 tusta perustellaan muun muassa sillä, että heikon miljardia. Kreikan vaalien vaalivoittaja, vasem- talouskasvun aikana isot korkomenot toimivat mistolainen Syriza-puolue, antoi kovia lupauk- kasvun jarruna. Toisaalta tällaisessa kytkennäs- sia, voitti niillä vaalit, ja nyt sen pitäisi nuo lu- sä voi nähdä myös väärään suuntaan toimivan pauksensa lunastaa. Kun samaan aikaan Kreikal- kannustimen. Kysyisin pääministeriltä: mikä on ta vaaditaan todella kovia rakenteellisia uudis- mielipiteenne Kreikan lainojen uudelleenjärjes- tuksia, herääkin kysymys, eivätkö nämä kaksi telystä edellä mainitulla periaatteella? asiaa ole vakavassa ristiriidassa keskenään. Krei- kan kansa on kyllästynyt kulukuriin, ja toisaalta 20 Jyrki Yrttiaho /vr (vastauspuheenvuoro): juuri tätä edellytetään, jotta Kreikka voisi nousta Arvoisa herra puhemies! Kun käsittelimme edel- edes teoriassa jaloilleen. Kysynkin: Uskooko lisellä vaalikaudella muun muassa Islannin tu- Suomen hallitus Kreikan hallituksen pettävän an- kea, vasemmistoliiton linja oli selvä: emme tue tamansa vaalilupaukset vai pitävänsä ne, mistä pankkeja emmekä IMF:n sanelemaa kansan ku- molemmista vaihtoehdoista seuraa ongelmia? rittamista. Kuuden puolueen hallituksen muo- Miten Suomi on näihin ongelmiin varautunut? dostamisen jälkeen vasemmistoliitto on noudat- tanut aivan toisenlaista linjaa, mutta en mene tä- 23 Juha Sipilä /kesk (vastauspuheenvuoro): Ar- hän pyykkiin sen syvemmälle. voisa puhemies! SDP ja vasemmistoliitto ilmoit- Täällä on epäilty Syrizan vaihtoehtoa ja todet- tivat täällä vastustaneensa oppositiosta Kreikan tu, että se ei ole realistinen. Syrizan vaalivoiton ensimmäisen lainapaketin ehtoja, mutta hallituk- keskeinen tekijä oli juuri se, että radikaali vasem- sessa te molemmat olette hyväksyneet näiden eh- misto toi vaaleihin todellisen vaihtoehdon valta- tojen muuttamisen siten, että korkomarginaali on puolueiden katastrofaalisesti epäonnistuneelle ja pantu yhteen kuudesosaan ja jäljellä oleva laina- julman epäsosiaaliselle politiikalle. aika on jatkettu 5 vuodesta 26 vuoteen. Perussuomalaiset taas kyselivät siitä, onko tu- 21 James Hirvisaari /m11 (vastauspuheenvuo- esta ollut mitään hyvää tai mitään hyötyä. Te ro): Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että Suomi olette itse teettäneet tutkimuksen, miten euroja sen hallitus ovat vain lastuja laineilla, kun muu alue kehittyy. Siellä sivulla 88 viitataan saksa- Eurooppa tekee päätöksiä puolestamme. Meille laistutkimukseen, jossa sanotaan, että Kreikan jää tässä pelissä aina sama kortti käteen, ja se on ensimmäinen tuki oli välttämätön dominoilmiön mustapekka, jonka saaja maksaa niin omat kuin estämiseksi. Siitä voi hyvin johtaa Suomen olo- toistenkin viulut. Nyt kun Sveitsi irrotti oman va- suhteisiin ehkä noin 40 000 ihmisen lisätyöttö- luuttansa eurosta ja EKP syöksyy paikkaamaan myyden. Sveitsin tekemien valuutta- ja velkakirjaostojen Kokoomukselle on helppo vastata. Emme loppumista, lasketaan täällä vain tippa linssissä, missään tapauksessa ole viemässä eurojärjestel- kuinka paljon enemmän suomalaisten pitää vielä mää kohti tulonsiirtounionia. maksaa ja kuinka paljon meidän pitää vielä pal- veluitammekin heikentää niin, että voimme jat- 24 Antti Lindtman /sd (vastauspuheenvuoro): kaa rahojemme viskaamista taivaan tuuliin ja Arvoisa puhemies! On ehkä syytä palauttaa mie- teeskentelemään vielä vähän aikaa, että euro on liin, minkä takia SDP vastusti suorien lainojen muka ikuinen ja vakaa valuutta ja täynnä iha- antamista Kreikkaan 2010. Kaksi syytä: Ensin- nuutta. näkään niillä lainoilla ei ollut vakuuksia. Ja toi- 148/1/25 PTK 148/2014 vp 23 nen syy oli, että siinä ei toteutettu sijoittajavas- remmin meillä pankit ja rahoitusjärjestelmät toi- tuuta. Sen sijaan toisessa Kreikka-paketissa oli mivat Euroopan tasolla, sen parempi. Se vaikut- vakuudet ja yli 100 miljardilla eurolla leikattiin taa ihan suoraan työllisyyteen Suomessa. yksityisten sijoittajien ja pankkien saatavia. Haluaisin myös sanoa sen, kun täällä sano- Tämä oli se keskeinen ero porvarihallituksen tu- taan, että muualla kuin Islannissa ei ole onnistut- kipolitiikan ja niiden ratkaisujen välillä, jotka ny- tu, että Irlanti, Portugali ja Espanja ovat jo saa- kyinen hallitus on tehnyt. neet taloutensa nousemaan. Lääkkeet ovat olleet Mutta unohdetaan menneet. Nyt oleellista on kovia, mutta siellä on onnistuttu. Ei yhdelle voi- tietää, kun valtiovarainministeri Urpilainen neu- da antaa periksi, jos muut ovat tehneet ja toteut- votteli Suomelle vakuudet, mikä on keskustan taneet. linja. Onko keskusta valmis pitämään kiinni näis- tä vakuuksista? Kun teillä on hätä, laitatte Pekka- 27 Pietari Jääskeläinen /ps (vastauspuheenvuo- risen puhumaan, ja Olli Rehniä varmasti punoit- ro): Arvoisa puhemies! EU:ssa rahavalta on voit- taa, mutta mikä on Sipilän keskustan linja? Olet- tanut kansanvallan 6—0. Kuusi vuotta on tehty teko valmiit pitämään kiinni näistä Urpilaisen väärää politiikkaa, kansa kärsii ja maksaa. Pank- neuvottelemista vakuuksista? kien, keinottelijoiden ja jopa rahanpesijöiden Kreikka-riskit on sosialisoitu veronmaksajille. 25 Juha Sipilä /kesk (vastauspuheenvuoro): Ar- Pelkästään Kreikan tukipakettien kokonaisvas- voisa puhemies! Täytyy myöntää, että minua häi- tuut Suomen veronmaksajille ovat nousseet kuu- ritsi tässä salissa, että kun vakuuksista puhuttiin, den vuoden aikana 0 eurosta 7 000 miljoonaan niin täällä naurettiin. (Jukka Gustafsson: Soini euroon, eli jokaiselta suomalaiselta kuukauden nauroi!) Kyllä niillä vakuuksilla on merkitystä, ja palkka on mennyt rahamiesten pussiin. Samaan niistä kannattaa pitää kiinni. aikaan peruspalveluita, eläkkeitä ja lapsilisiä on Valtiontalouden tarkastusviraston johtaja leikattu, veroja nostettu. Tuomas Pöysti on nostanut esille sitä, miten näi- Arvoisa pääministeri: Kun Suomi niin sano- tä riskejä ja vastuita pitäisi paremmin seurata, ja tusti lainasi ensimmäiset 1 000 miljoonaa Krei- se on äärimmäisen tärkeää. Suurimmat vastuut- kalle, te totesitte epäilijöiden olevan pölhöpopu- han meillä tulevat tästä eurokriisistä, mutta meil- listeja. Ovatko oikeassa olleet epäilijät, eli suu- lä on myöskin muita vastuita. Kysyisin valtiova- rin osa kansasta, mielestänne pölhöpopulisteja? rainministeriltä: oletteko te valmiita muuttamaan Suomen valtion tilinpitokäytäntöä sillä ta- 28 Kimmo Tiilikainen /kesk (vastauspuheen- valla, että tuloslaskelma ja tase erotellaan sel- vuoro): Arvoisa puhemies! Täällä kysyttiin, mitä keästi ja taseessa näkyvät myöskin kaikki vas- keskusta tekisi vaalien jälkeen. Kreikan velkoja tuut? Pöysti ehdotti tätä jo vuonna 2002. Kunnat ei pidä antaa anteeksi, mutta Suomen asiat pitää ovat jo tähän siirtyneet. Pääministeri vastusti tätä laittaa kuntoon. Kun kuuntelee tätä keskustelua meidän paneelissamme tuossa marraskuussa. ja muistelee viiden vuoden aikana salissa sinkoil- Mutta arvoisa valtiovarainministeri: mitä mieltä leita syytöksiä — milloin on syytettynä ollut ku- te olette tästä? kakin — ei voi kuin todeta, että eivätköhän ne syylliset Kreikan tapahtumiin löydy Kreikasta ja 26 Arto Satonen /kok (vastauspuheenvuoro): kreikkalaisten on myös itse omat asiansa korjat- Arvoisa puhemies! Edustaja Hirvisaaren lisäksi tava. täällä myös keskustan ryhmäpuheenvuorossa on Tästä kreikkalaisesta tragediasta on tasan yksi varsin voimakkaasti arvosteltu euroa, ja täytyy opetus löydettävissä meille Suomeen, ja se on se, sanoa, että tämä on kyllä aika erikoinen linjaus. että meidän on pistettävä Suomen asioita kun- Suomi on viennistä riippuvainen maa, ja 40 pro- toon. Tarvitaan lisää työpaikkoja talouskasvun ja senttia meidän hyvinvoinnistamme rahoitetaan yrittäjyyden turvin. Vain näin voimme pysäyttää viennillä. 60 prosenttia siitä viennistä menee EU- Suomen velkaantumisen, ettemme itse joudu alueelle. Jos meillä on EU-alueella taloudellinen Kreikan tielle, toisten avun varaan. vakaus, niin silloin Suomi pärjää. Jos ei ole, niin silloin Suomi ei pärjää, ja siitä heijastuu ihan var- 29 Elina Lepomäki /kok (vastauspuheenvuo- masti meille vaikeuksia. Joten mitä turvatumpi ro): Arvoisa puhemies! On hienoa, että keskusta valuuttajärjestelmä, mitä turvatummin, mitä pa- lupaa, että Suomen asiat pistetään vaalien jäl- 24 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/30 keen kuntoon, mutta toteaisin silti, että yhteisva- kantaan. On devalvoitu, on revalvoitu, on otettu luutta on jo nyt tulonsiirtounioni, ja te vastustatte nollia pois. Se on ollut erittäin vaikeasti hallin- tulonsiirtounionia eli euroa. Onko siis keskustan noitavissa oleva valuutta — nyt se on toiminut. kanta nyt selkeästi se, että Suomen tulee lähteä Tästä on minun mielestäni hyvänä esimerkkinä eurosta ja sitä kautta tulonsiirtojärjestelmästä, se, että 1990-luvun laman aikana meillä oli korot yhteisvastuusta? Sen tulonsiirron ja yhteisvas- katossa, pahimmillaan 20 prosenttia. Nyt olem- tuun tekee jo pelkästään se, että olemme mukana me olleet jatkuvasti alle 2 prosentissa, ja hintava- Euroopan keskuspankin järjestelmässä ja sitä kauskin on ollut hyvä. Matkan varrella on valu- kautta myös Target-järjestelmässä. Eli mikä se vikoja korjattu: on sixpackia, on twopackia, on kanta nyt on? Tähän olisi mukava saada edustaja fiscal compactia, on pankkiunionia ja niin edes- Sipilän näkemys: Suomi pois eurosta, vai hyväk- päin, joissa kaikki ovat olleet mukana, ja tähän syttekö te tulonsiirtounionin, jossa elämme? liittyvät myös tietyt tulonsiirtoelementit. Toinen huomio. Mikä on sitten Suomen halli- 30 Juha Sipilä /kesk (vastauspuheenvuoro): Ar- tuksen näkemys Kreikan tähän tilanteeseen? Nu- voisa puhemies! En ymmärrä kysymystä. Minus- mero 1: sitoumuksista pidetään kiinni ja sopeu- ta nämä eivät ole tosiaankaan vaihtoehtoja. Ha- tuksia jatketaan. Numero 2: lainoja ei anneta an- luaisin kysyä pääministeriltä, ovatko nämä ko- teeksi. Numero 3: sopeutusohjelman pidennyk- koomukselle tosiaankin vaihtoehtoja, tulonsiir- sestä voidaan keskustella, jos maa jatkaa raken- tounioni ja eurosta eroaminen. Minusta nämä ei- teellisia uudistuksia. Numero 4: neuvotteluja vät todellakaan ole vaihtoehtoja. Eurossa pysy- troikan kanssa on jatkettava. Nyt Kreikalta ei ole minen ei tarkoita sitä, että viemme euroa tai tullut yhtään esitystä. Siellä on selvästi menossa Eurooppaa kohti tulonsiirtounionia, ei missään peliteoreettinen vaihe, jossa kansainvälisen leh- tapauksessa. distön kautta tiputellaan ikään kuin ajatuksia sii- tä, mitä pitäisi tehdä. Suomi ei ole nähnyt Krei- Puhemies Eero Heinäluoma: Tämän jälkeen kalta yhtään esitystä, ja se on ilman muuta sel- pääministeri Stubb, 5 minuuttia puhuja-aitiosta, vää, että me tulemme puolustamaan Suomen int- ja sitten jatkamme debattia. ressiä näissä kysymyksissä. Arvoisa puhemies! Kolmas ja viimeinen huo- 31 Pääministeri Alexander Stubb: Arvoisa mio. Minun mielestäni tämä keskustelu sai uu- herra puhemies! Ensin muutama yleinen huomio den ulottuvuuden keskustan ryhmäpuheenvuo- eurovaluutasta, sen jälkeen Kreikan tästä tilan- ron myötä, ja nyt haluaisin kysyä aivan suoraan teesta, ja kolmanneksi puutun keskustan ryhmä- edustaja Sipilältä: Seisooko keskusta euron taka- puheenvuoroon. na? Haluaako keskusta, että Suomi jatkaa euron Ensimmäinen asia, joka meidän on varmaan jäsenenä. Ja haluaako keskusta, että Kreikka py- kaikkien yhdessä ymmärrettävä, on se, että euro syy euron jäsenenä? Nostan nämä kysymykset on meidän valuuttamme. Se ei ole kenenkään esille, koska se tulokulma, joka keskustalla tässä muun valuutta, se on meidän yhteinen valuuttam- puheenvuorossa oli, oli pitkälti (Timo Soini: me, se on 19 EU-maan valuutta. EU:lla, Euroo- Tämä on välikysymys eikä Sipilän kysymys!) pan keskuspankilla, edustaja Soini, on yksin- enemmän euroskeptinen kuin perussuomalaisten omainen toimivalta rahapolitiikkaan. Kyse on ryhmäpuheenvuoro, kolmessa kohdassa. myös oikeusvaltion ja oikeusvaltioperiaatteen Kysymys: miksi meidän niskassa ovat euron kunnioittamisesta. Me olemme siirtäneet sen toi- ja Kreikan taakat? Siksi, että kokoomuksen ja mivallan Euroopan keskuspankille. Meillä de- SDP:n hallitus vei Suomen ilman kansanäänes- mokraattisilla päättäjillä ei ole suoraa vaikutusta tystä euroon. (Mauri Pekkarinen: Juuri niin!) Eli siihen rahapolitiikkaan, ja minun mielestäni tämä eikö keskusta halunnut euroa? — Edustaja Pek- on hyvä. Täytyy antaa EKP:lle se itsenäisyys, karinen, eikö keskusta halunnut euroa? joka heillä on. (Välihuutoja) Numero kaksi: nyt on Kreikan vuoro näyttää, Tähän liittyy myös huomio siitä, että euro on haluaako se edes yrittää palata terveen talouden Suomen historian vakain valuutta. Aikaisemmin tilalle — jollei, on sille aika näyttää ovea. Me- meidän valuuttamme 1860-luvusta saakka on ol- nenkö minä siis seuraavaan Eurooppa-neuvos- lut suurvaltapolitiikan heittelemä: Joskus se on ton kokoukseen ja totean, että on potentiaalisesti kytketty puntaan, joskus dollariin, joskus kulta- seuraavassa hallituksessa puolue, joka haluaa, 148/1/32 PTK 148/2014 vp 25 että Kreikka eroaa eurosta eli aiheuttaa markki- sa, että Kreikka pitäisi irrottaa eurosta. Onko naepävakautta ja aivan varmasti hallaa suomalai- tämä keskustan linja? Hallituksen linja se ei ole. selle työllisyydelle ja suomalaiselle talouskas- vulle? Onko tämä se Euroopan integraation lin- 34 Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheen- ja, jota keskusta hakee? vuoro): Arvoisa puhemies! Keskusta vastusti Ja vielä kolmas huomio: Sanamuoto, suora si- Suomen liittymistä euroon. Pääministeri ehkä ei taatti, edustaja Pekkarinen: "onnettoman euron ja sitä tiedä tai muista, mutta näin oli. Totta kai me epäonnistuneen hallituspolitiikan seurauksena" sanomme edelleenkin sen kaiken. Sen jälkeen, ja niin edespäin — onnettoman euron. Onko, kun Suomi liittyi euroon, keskusta eri rooleissa, edustaja Pekkarinen, teidän mielestänne meidän sekä oppositiossa että hallituksessa, halusi ja toi- valuuttamme euro jollain tavalla onneton? Olen mi niin, että Suomi toimii euron pelisääntöjen vahvasti sitä mieltä, että Suomi on avoin länsi- mukaisesti. Me emme hyväksynyt niitten peli- mainen yhteiskunta, sitoutunut Euroopan unio- sääntöjen rikkomista. Nyt me tiedämme, että mo- niin, länsimaisiin arvoihin ja yhteisvaluutta eu- net maat ovat niitä rikkoneet. Nyt, kun Kreikassa roon, ja jokainen, joka lähtee tätä vakautta jol- uusi valta sanoo, että se ei edes aio toimia niitten lain tavalla rikkomaan, minun mielestäni vie pelisääntöjen mukaan, arvoisa pääministeri, me Suomea väärään suuntaan eikä todellakaan hy- keskustassa sanomme, että jos joku julistaa, että vään kuntoon vaan huonoon. se kerta kaikkiaan ei aio toimia pelisääntöjen mukaan, on sellaiselle maalle eurosta näytettävä 32 Juha Sipilä /kesk (vastauspuheenvuoro): Ar- ovea. Me emme sieltä ole lähtemässä sen jäl- voisa puhemies! Eurojärjestelmässä oleminen on keen, kun sinne olemme menneet. tosiasia, ja siinä pysymme. Se on lähtökohta il- Mitä vielä tulee siihen, kun käytin lopussa ilman muuta, kun puhutaan Suomesta. Mutta kun maisua "onneton euro": totta kai euro on ollut puhutaan Kreikasta, niin kyllä Kreikan vuoro on meille Suomellekin matkan varrella (Puhemies nyt näyttää, että he pysyvät siinä, mitä yhdessä koputtaa) ihan hyvä valuutta, mutta koko Euroo- sovimme. Jos ei siinä yhteisesti sovitussa pysytä, pan kannalta — eikö niin, pääministeri — kyllä niin kyllä tästä tulee tämmöinen poliittinen do- me olemme euromme kanssa epäonnistuneet mo- minoefekti, joka aiheuttaa moraalikadon sitten nella tavalla. muissakin, jotka ovat apua saaneet. (Markku Rossi: Tekin olette vaatineet sitä!) Puhemies Eero Heinäluoma: Ja nyt aika on Olisin vielä lopuksi kysynyt tämän edustaja täynnä! Lepomäen kysymyksen teiltä, pääministeri: ha- luatteko te erota eurosta vai tehdä siitä tulonsiir- Puhuja: Tämän sanon tästedeskin. tounionin? Minä en tähän osannut vastata, mutta jospa te osaatte vastata, kumpaa te haluatte, py- 35 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Ar- symistä eurossa vai tulonsiirtounionin. voisa herra puhemies! Kun kriisi alkoi, Suomen vastuut Kreikassa olivat nolla. Nyt ne ovat 7 miljardia. Hallitus koettaa hämätä tätä asetelmaa. Puhemies Eero Heinäluoma: Pääministeri Tämä oli perussuomalaisten välikysymys halli- Stubb, 1 minuutti paikalta. tukselle. Pääministeri yrittää tehdä siitä kyselytunnin pienemmän oppositiopuolueen puheen- 33 Pääministeri Alexander Stubb (vastauspu- johtajalle Sipilälle. heenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Euro on Arvoisa puhemies! Ovatko vasemmistoliitto meidän yhteinen valuutta. Siihen liittyy jo tänä ja sosialidemokraatit nyt tyytyväisiä, kun Euroo- päivänä tulonsiirtoelementtejä. Ne jakautuvat pan keskuspankki painaa rahasingolla 1 100 mil- osittain euron kautta ja osittain Euroopan unio- jardia? Te olette aina puhuneet siitä pääomaliik- nin budjetin kautta. En näe näitä kahta vertaukse- keestä. Tämä on ennennäkemätön pääomasiirto na aivan suoraan. Mutta edelleen esitän kysy- euroalueelta muiden maanosien ja valtioiden vä- myksen edustaja Sipilälle: mikä on teidän linjan- lillä. Kysynkin pääministeriltä: miten EKP:n toi- ne euron suhteen? Teidän edustajanne on aivan met vaikuttavat Suomeen? Onko siitä mitään las- selvästi flirttaillut sen ajatuksen kanssa, että Suo- kelmia? Miten Euroopan niin sanotut bondit, ob- men pitäisi erota eurosta, ja sen ajatuksen kans- likaatio-ostot poikkeavat siitä, kun esimerkiksi 26 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/36

Yhdysvallat ja Japani eivät lainoita osavaltioi- kohentavia toimenpiteitä: "Kreikka on näin toi- taan ja valtioitaan? Tämä on todella yhteisvas- minut. Lähtökohtamme on se, että Kreikka pys- tuu-unioni, ikävä kyllä. tyy nostamaan markkinoilta lainaa sen verran, Aivan lopuksi haluan sanoa sen, (Puhemies minkä sitten tarvitsee, eikä tarvitse tukeutua mi- koputtaa) SDP, että te ette ymmärrä, että teidän hinkään muihin järjestelyihin." niin sanotuista... Näin meille luvattiin viisi vuotta sitten. Nyt saldo Kreikan kohdalta on 7 miljardia euroa. Ky- Puhemies Eero Heinäluoma: Ja nyt, arvoisa syn: Koska rajat tulevat vastaan? Koska tukipa- edustaja, aika on tullut täyteen. kettipiikki Suomen osalta menee kiinni?

Puhuja: ...vakuuksistanne ei ole mitään hyötyä, 38 Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): jos velkoja annetaan anteeksi tai niitä ehtoja hel- Arvoisa herra puhemies! Haluan sanoa hyvin sel- potetaan. västi, että kokoomus ei hyväksy sitä, että suomalaiset veronmaksajat joutuisivat maksamaan Puhemies Eero Heinäluoma: Huomautan, että kreikkalaisten velkoja. (Välihuutoja keskeltä ja vaikka vaalit ovat lähestymässä, niin minuutti on vasemmalta) Jokaisen maan on pidettävä huolta minuutti ennen vaaleja ja vaalien jälkeen, niin omasta velastaan, aivan kuten me täällä Suomes- että pyydän... (Välihuutoja) — Juuri sitä täällä sakin olemme historiamme saatossa tehneet. puhemies vartioi, että kaikki pysyvät näissä an- (Keskustan ryhmästä: Kokoomus ajaa kaksilla netuissa aikarajoissa. Erityisesti ne, joilla on ol- rattailla!) Täällä kiistely terminologiasta, miksi- lut 15 minuuttia aikaa puhua. (Välihuutoja) kä eurojärjestelmää kutsutaan, on tämän itses- täänselvyyden rinnalla toissijaista. 36 Jouni Backman /sd (vastauspuheenvuoro): Kreikan ongelmat, edustaja Arhinmäki, johtu- Arvoisa puhemies! Edustaja Soini käytti aiem- vat siitä, että Kreikka on elänyt yli varojensa. Se min 18 minuuttia ongelmien luettelemiseen. on syönyt enemmän kuin tienannut. Onko tämä Edustaja Soini, teitä lainaten: missä Soini, siellä nyt sitä solidaarisuutta, kun te tunnutte kantavan pelkkiä ongelmia. (Naurua) Ratkaisut puuttuivat enemmän huolta kreikkalaisten tilanteesta kuin tälläkin kertaa. Sosialidemokraatit ovat esittä- suomalaisten veronmaksajien tilanteesta? Jos neet koko ajan ratkaisuja. Vuonna 2010 silloinen uusi vasemmistopopulistien hallitus lähtee velan hallitus — keskusta, kokoomus, vihreät, RKP — tielle, menojen lisäämisen tielle, kenen rahoilla ei hyväksynyt meidän ratkaisuesitystämme. Sil- he sen tekevät? Siitä ei hyvää seuraa, ei Kreikal- loinen hallitus antoi Kreikalle miljardi euroa lai- le eikä muillekaan. naa ilman ehtoja ja ilman vakuuksia. Vasta SDP:n tultua hallitukseen 2011 on menty siihen, 39 Paavo Arhinmäki /vas (vastauspuheenvuo- että pankeille ja sijoittajille on tullut vastuuta, ja ro): Arvoisa puhemies! Pitää paikkansa, että Suomi suostui SDP:n vaatimuksesta takaamaan Kreikan ongelmat ovat ennen muuta Kreikan it- Kreikan lainojakin vain saatuamme vakuudet. sensä aiheuttamia ja ennen muuta kokoomuslai- Ministeri Urpilaisen neuvotellessa näistä va- sen, korruptoituneen Nea Dimokratia -puolueen kuuksista ei tukea tullut, ei paljon hallituksesta aiheuttamia. (Välihuuto) Kokoomuslaiset vää- mutta ei varsinkaan oppositiosta. Eikö nyt olisi rensivät tilinpäätöstietoja. Kokoomuslaiset eivät muidenkin kuin edustaja Sipilän aika tunnustaa, laittaneet korruptiota kuriin. Kokoomuslaiset että vakuudet ovat ja ne olivat silloinkin hyvä Kreikassa eivät huolehtineet veronkierrosta. Ko- saavutus? (Välihuutoja keskustan ryhmästä) koomuslaiset Kreikassa antoivat oligarkkimiljar- dööreille verohelpotuksia. 37 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (vastauspu- Eikö ole, edustaja Soini, hyvä, että nyt on van- heenvuoro): Arvoisa puhemies! Avasin tukipa- ha valta vaihtunut, on vallassa puolue, joka ha- kettipolitiikkakeskustelun tässä salissa aika tar- luaa laittaa korruption kuriin, kerätä veroja, jotta kalleen viisi vuotta sitten, keväällä 2010. Silloin Kreikka pystyisi maksamaan velkojaan takaisin? kysyin kokoomuksen valtiovarainministeriltä, Aivan kuten perussuomalaiset välikysymykses- mitä tämä lysti tulee maksamaan suomalaiselle sään sanovat, tämänhetkinen velkatilanne on veronmaksajalle. Tuolloin Kataisen vastaus oli, kestämätön, nykyisillä ratkaisuilla velkoja ei että painostamme Kreikkaa tekemään taloutta pystytä maksamaan takaisin. Tarvitaan uusi lin- 148/1/40 PTK 148/2014 vp 27 ja, ja sitä onneksi Syriza tarjoaa (Puhemies ko- sä. Se on myös näitä kritisoituja vaalilupauksia puttaa) tämän korruptoituneen kokoomuspuolu- lähtenyt toteuttamaan. Ymmärrän, että kokoo- een jälkeen. (Erkki Virtanen: Ne haluavat vielä mus ryhmäpuheessaan oli lähinnä huolestunut auttaa köyhiä!) sähköyhtiöiden osakekursseista ja pankeista, mutta kyllä tavalliset kreikkalaiset ja Syriza ovat 40 Pirkko Mattila /ps (vastauspuheenvuoro): huolestuneita niistä miljoonista ihmisistä, jotka Arvoisa puhemies! Edustaja Arhinmäeltä on nyt ovat ilman terveydenhoitoa, sadat tuhannet ihmi- pakko kysyä, mistä todellakin Kreikan ongelmat set ilman sähköä, työttömyys nuorten osalta yli johtuvat, tai on todettava, että eivät ne ole pelkäs- 60 prosenttia. tään troikasta eivätkä ne ole pelkästään Kreikas- Arvoisa puhemies! Virheitä on Kreikassa teh- ta. Kyllä ongelmat ovat myös syvällä siinä unio- ty. Tässä kysymys on siitä, miten Kreikka pys- nin politiikassa ja kreikkalaisten liittämisessä eu- tyy tulevaisuudessa maksamaan velkojaan takai- roon. Eli kysyn: eikö todellakin Kreikka ole saa- sin, ja nyt hallituksen, myös Suomen hallituk- nut ansaitsemaansa korkeamman luottoluokituk- sen, pitäisi olla aktiivinen löytämään sellainen sen siinä vaiheessa, kun se on liitetty väärin pe- ratkaisu, jossa Kreikka nousee jaloilleen, pystyy rustein euroon? Ja aivan, minäkin haluan kysyä työllistämään, pystyy saamaan kunnollista ta- pääministeriltä juuri sitä, miten nämä EKP:n toi- louskasvua ja maksamaan silloin (Puhemies ko- met tulevat parantamaan Suomen työttömyyttä. puttaa) osan veloista takaisin. Tämä on suoma- Jo Portugali-paketin aikaan puhuttiin siitä, että laisten veronmaksajien etu. Suomea uhkaa jättityöttömyys, jos Portugalia ei tueta, mutta emme me ole saaneet jättityöllisyyt- Puhemies Eero Heinäluoma: Aika on tullut täkään tukemisen seurauksena. täyteen.

41 Pertti Salolainen /kok (vastauspuheenvuo- 43 Ville Niinistö /vihr (vastauspuheenvuoro): ro): Herra puhemies! Kreikka liittyi euroon val- Arvoisa puhemies! Kyllä tässä keskustelussa ta- heellisilla ja väärillä perusteilla. (Vasemmalta: vallinen pieni ihminen on unohtunut, se nuori Tämä tiedettiin!) Nyt tämä hallitus, joka on siel- työtön siellä Kreikassa, Espanjassa tai Suomes- lä vallassa, on valehtelemalla ja väärillä tiedoilla sa. Suuret puolueet, neljä suurta, ovat syytelleet voittanut nämä vaalit, ja se on taas teidän veljes- toisiaan siitä, että kokoomus teki tuota, keskusta puolueenne, edustaja Arhinmäki, joka on siellä teki hallituksessa ollessaan tuota, SDP sitä, pe- johtanut kansaa harhaan sillä tavalla, että nyt russuomalaiset haluaisivat sitä ja tätä, mutta aika Kreikka puree sitä kättä, joka on auttanut sitä, ja harva on puhunut siitä, miten tästä luodaan Eu- tämä on ehdottomasti väärin. (Välihuuto) Kreik- rooppaan työtä ja talouden menestystä ja aute- ka harjoittaa nyt hajota ja hallitse -politiikkaa sil- taan näitä nuoria. lä tavalla, että Kreikan valtiovarainministeri käy Meillä on siis Euroopassa näissä kriisimaissa eri maissa ja yrittää saada lupauksia sieltä tai kasvamassa sukupolvi, jossa yli puolet nuorista täältä. Nyt on tärkeätä, että Euroopan unionin jä- on työttömiä, ja se uhkaa koko demokratian pe- senmaat kaikki pysyvät yhtenäisinä, ja viestin rustaa, ja nyt meidän pitäisi puhua siitä, miten täytyy olla täysin selvä: Kreikalle ei mitään lai- luodaan kasvua Eurooppaan. Se auttaa myös suo- nanleikkauksia tule antaa. Tämä on se ehdoton malaisia, se auttaa meidän työllisyyttä, se auttaa viesti, jonka täältäkin pitää lähteä Kreikalle. meidän taloutta. Nyt pitäisi puhua siis siitä, että Sitten toinen seikka on se... ei vain talouskuria, vaan pitäisi panostaa raken- neuudistuksiin ja investointielvytykseen. Euroo- Puhemies Eero Heinäluoma (koputtaa): Nyt, pan keskuspankki aloitti oikean suunnan. Nyt arvoisa edustaja, myös edustaja Salolaisen aika olisi tilaisuus kasvattaa tulevaisuuspanostuksia on täynnä. (Timo Soini: Minne rahat menevät?) tekemällä rakenneuudistuksia ja investoimalla kestävään 42 Paavo Arhinmäki /vas (vastauspuheenvuo- energiaan. Mitä hallitus tekee tämän edistämi- ro): Arvoisa puhemies! Syriza on ollut vallassa seksi Suomessa ja Euroopassa, jotta me saamme Kreikassa puolitoista viikkoa ja laittanut jo toi- nuorille työtä ja tulevaisuudenuskoa emmekä meen muun muassa korruption vastaisessa työs- vain riitele täällä menneistä keskenämme? 28 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/44

44 Jukka Gustafsson /sd (vastauspuheenvuo- na, koska pääomat voivat hyvin helposti keskit- ro): Arvoisa puhemies! Keskustelussa minua on tyä niille alueille, jotka näyttävät tuovan nopeim- häirinnyt se, että totta kai Kreikan politiikassa on man tuoton rahoille." Kaiken kurjuuden kur- tehty vakavia virheitä vuosikymmeniä, mutta juushan on tässä ollut se, että ei ole ollut ainoas- kyllä tässä keskustelussa pitää todeta myöskin se, taan pääoman järkevää liikettä vaan myöskin sen että meidän finanssitavaratalojen, pankkien hol- epärehellistä liikettä. On haettu voittoja sieltä, titon lainoitus muun muassa Kreikkaan ja mui- täältä ja tuolta, fuskattu tilanteessa, jossa varajär- hin Etelä-Euroopan maihin olisi vaatinut paljon jestelmien olisi pitänyt estää, aivan niin kuin tiukempaa valvontaa. Tältä osin vastuuta on edustaja Gustafsson totesi, olisi pitänyt voida es- myöskin Euroopan unionin päättäjillä, että tätä ei tää nämä ongelmat. Miksei silloin tehty sitä, mitä ole tehty. piti? Nyt me itkemme täällä ja olemme kyllä Mielestäni asioita pitää nyt viedä eteenpäin. kaikki tässä nyt maksumiehiä, valitettavasti. Minusta on ihan oikein, kun on todettu, että lisää lainaa ei anneta, velkaohjelmasta pidetään kiin- Puhemies Eero Heinäluoma: Ja ministeri Rin- ni. Mutta pääministeri totesi, että mahdollisesti ne, 2 minuuttia paikalta. — Siitä paikalta, 2 mi- sopeutusohjelmaa voidaan pidentää. Itse ajatte- nuuttia, olkaa hyvä. len näin, että Kreikan uutta hallitusta ei myös- kään pidä nöyryyttää. Se on vaaleilla valittu, 46 Valtiovarainministeri Antti Rinne (vastaus- mutta pitää hakea sellaista vipuvaikutusta — nyt puheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minä arvasin keksin oikean sanan, vipuvaikutusta — jolla saa- etukäteen, että edustaja Soini ja perussuomalai- daan... set lähtevät venkoilemaan tässä vakuuskysymyk- sessä, ja sen takia pyysin virkamiesvastuulla Puhemies Eero Heinäluoma (koputtaa): Ja sa- muistion siitä, mitä nämä velat tarkoittavat, ja sit- malla hetkellä aika tuli täyteen, arvoisa edustaja. ten pyysin vielä tiliotteen siitä, mitä meillä tilillä on tällä hetkellä rahaa. (Timo Soini: Vastaan Puhuja: ...Kreikkaan nuorille työtä... [Puhe- mielelläni!) Ja minä luen tästä nyt lyhyesti: "Va- mies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.] kuusjärjestely perustuu yhteen kansainvälisen johdannaismarkkinaosapuolten järjestön vakio- Puhemies Eero Heinäluoma: Seuraavaksi eli standardisopimuksista, jota kutsutaan tuot- edustaja Jouko Jääskeläinen... (Jukka Gustafsso- teenvaihtosopimukseksi. (Timo Soini: Juuri nin välihuuto — Hälinää) — No niin, arvoisat näin!) Kyseessä on tavallinen ja rahoitusmarkki- edustajat, ilmassa on sähköä, mutta toivon, että noilla laajasti hyödynnetty vakioitu rahoitusjär- kaikki ottaisivat tämän minuutin rajan tosissaan, jestely. Suomi saa sovitulla tavalla vakuustilillä koska sillä tavalla me pystymme puhumaan yhtä olevien velkakirjojen tuotot ja pääoman, jos aikaa, ja kaikki saavat kyllä mielipiteensä esille. Kreikasta johtuvasta syystä Suomi joutuisi mak- — Seuraavaksi edustaja Jouko Jääskeläinen, sen samaan ERVV:lle annetun takauksen perusteel- jälkeen ministeri Rinne. la." Tämä on siis virkavastuulla kirjoitettu. Edustaja Soini, tervetuloa hakemaan. Täällä 45 Jouko Jääskeläinen /kd (vastauspuheenvuo- on tämä tiliote, jossa todetaan, että 929 896 175 ro): Arvoisa herra puhemies! Edustaja Gustafs- euroa ja 79 senttiä on tilillä, ja yli 12 miljoonaa son varmaan kiinnitti huomiota juuri oikeaan korkotuottoa. Tervetuloa hakemaan, tässä on va- asiaan. Miten tähän on päästy? Muistan hyvin, kuudet! että silloin, kun liityimme euroon — asia, jota Kristillinen Liitto silloin vastusti — ilmassa oli 47 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Ar- todella suurta intoa. Lähdettiin lentoon, mutta voisa puhemies... (Välihuutoja) Arvoisa puhe- olivatko kaikki varalaskujärjestelmät, varakentät mies... (Eduskunnasta: Tule hakemaan se!) Ar- tässä suhteessa olemassa? Itse kirjoitin silloin voisa puhemies! Käytän sen minuutin, mikä mi- näin: "Eri jäsenmaissa noudatettava oma ja sit- nulle on luvattu. tenkin suurelta osin itsenäinen talous- ja finans- Arvoisa valtiovarainministeri Rinne, teidän sipolitiikka aiheuttavat tosiasiallisia jännitystilo- edustamanne valtiovarainministeriö julisti lain- ja kiinnitettyjen valuuttojen välille. Tämä ongel- vastaisesti tämän tuottojenvaihtosopimuksen sama jatkuu ja korostuu yhteisenkin valuutan aika- laiseksi. Vasta korkein hallinto-oikeus määräsi 148/1/48 PTK 148/2014 vp 29 sen julkiseksi. Te puhutte tuottojenvaihtosopi- kysymys kuuluu, Suomen kansa haluaa tietää: muksesta, sitä se todellakin on. haluaako ja aikooko perussuomalaiset pitää näis- Ja sitten vielä: Mitä se suojaa, ja mitä se ei tä vakuuksista kiinni vai ei? suojaa? Siitä ei ole mitään hyötyä, jos Kreikan laina-aikoja pidennetään tai ehtoja helpotetaan 51 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Ar- tai korkoa lasketaan vaikka nollaan. Suomella on voisa puhemies! Suomella on tuottojenvaihtoso- 20 miljardin vastuut näissä mekanismeissa: en- pimus, niin sanottu prosenttiswappi, 20 prosen- sin 7 miljardia suoraan Kreikassa, ja vaadittaes- tille siitä summasta. Se on aivan eri asia kuin pe- sa olemme sitoutuneet jopa 20 miljardiin. Näin rinteinen vakuus. Menkää mihinkä tahansa pank- on asia. (Mauri Pekkarinen: Juuri näin!) kiin tarjoamaan 20 prosentin prosenttiswappia asuntolainanne takeeksi. Älkää nyt olko, hyvä- Puhemies Eero Heinäluoma: Ministeri Rinne, nen aika, lapsellisia. 1 minuutti, olkaa hyvä. Tästä on ollut kysymys, mutta se, mistä on ollut todella kysymys, on se, että meillä valtiova- 48 Valtiovarainministeri Antti Rinne (vastaus- rainministeriö lainvastaisesti julisti tämän sopi- puheenvuoro): Arvoisa puhemies! Se sopimus muksen salaiseksi, jota täällä piti oikein sitten salattiin silloin kreikkalaisten pyynnöstä, ja se on suljetussa komerossa ilman muistiinpanovälinei- se selitys. (Välihuutoja) tä katsoa. (Välihuutoja) Ja kas kummaa, valtio- Haluaisin nyt todeta tähän keskusteluun liit- varainministeri Rinne: miksei teidän edustaman- tyen näihin vakuuksiin ja niiden muutoksiin, että ne ministeriö ole omilla sivuillaan oikaissut tätä vain ja ainoastaan sillä tavalla, että Suomi on val- virheellistä menettelyä julkaisemalla korkeim- mis omasta aloitteestaan muuttamaan sopimus- man hallinto-oikeuden päätöksen omasta vir- ehtoja, on sitten kysymys ohjelman pidennykses- heestään? (Välihuutoja) tä tai lainaehtojen muutoksesta — vain sillä, että Suomi on valmis muuttamaan — on mahdolli- 52 Jouni Backman /sd (vastauspuheenvuoro): suus muuttaa näitä vakuusehtojakin. Arvoisa puhemies! Edustaja Soini, toivoin äs- ken, että te esittäisitte myös vastauksia ja ratkai- 49 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Ar- suja. (Välihuutoja) Kun edustaja Lindtman kysyi voisa puhemies! Suomella ei ole Kreikan kanssa täällä ihan asiallisesti, mikä on perussuomalais- mitään sopimusta. Suomella on sopimus neljän ten kanta, oletteko valmiit puolustamaan ja pitä- kreikkalaisen liikepankin kanssa. (Mauri Pekka- mään kiinni näistä vakuuksista vaiko ette, niin rinen: Juuri näin!) Suomessa noudatetaan Suo- toivon, että voisitte siihen vastata. men lakia, eivätkä täällä voi hallinto-oikeudet tai Pidän erittäin hyvänä sitä, että teidän europar- valtiovarainministeriöt tehdä kreikkalaisten toi- lamentaarikkoedustajanne Sampo Terho oli oi- vomuksen mukaan mitään päätöksiä. keastaan ainoana muiden puolueiden edustajista puolustamassa vakuuksia silloin, kun Jutta Urpi- 50 Antti Lindtman /sd (vastauspuheenvuoro): lainen niistä kamppaili. Sampo Terho totesi sil- Arvoisa puhemies! Tähän mennessä todella loin: "Oli hyvä lähteä tavoittelemaan vakuuksia. Timo Soini on kieltänyt sen, että Suomella olisi En ole huolissani vakuussopimuksen vaikutuk- mitään vakuuksia. Nyt minulla on tässä hieman sista. En usko, että jupakka heikentää Suomen toisenlaista todistusaineistoa. Ensinnäkin täällä vaikutusmahdollisuuksia." Tämä oli Sampo Ter- on tämä tiliote, sitä voi mennä katsomaan, (Timo hon linjaus silloin, kun kaikki muut olivat sitä Soini: Ei se ole vakuus!) mutta MTV3:n uutisis- mieltä, että vakuudet eivät ole hyvä asia tai että sa 25.1. Soini totesi: "Suomella on tuottojenvaih- ne vaikeuttavat Suomen asemaa Euroopassa, tosopimus. Se ei suojaa mitään, jos on vapaaeh- mikä ei ole tapahtunut. (Jukka Gustafsson: Kun toinen järjestely." Sen takia SDP vastustaa vel- on vaalit lähellä, niin kanta muuttuu sen mu- kojen leikkauksia. Mutta Soini jatkaa: "Se suo- kaan!) jaa vain konkurssi- tai maksukyvyttömyysta- pauksissa." Eli Timo Soini todistetusti sanoo, 53 Juha Sipilä /kesk (vastauspuheenvuoro): Ar- että Suomen saamat vakuudet suojaavat. Nyt voisa puhemies! Ehkä meidän ei kannata koko Juha Sipilä tunnusti jo, että vakuudet ovat hyvät tätä keskustelua käyttää tähän. Eiköhän tuo lie ja keskusta on valmis pitämään niistä kiinni. Nyt fakta, mikä valtiovarainministerillä on kädes- 30 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/54 sään. Vähän yli 900 miljoonaa on vakuutta ole- tässähän on ollut pitkälti kyse euron pelastautu- massa. (Välihuutoja) Se muoto on tuottojenvaih- misstrategiasta. Euro oli todellakin vaikeuksissa tosopimus, mutta meidän vastuumme ovat noin 7 2011—2012, ja silloin me pelkäsimme tartunta- miljardia. Ne kattavat osan siitä. Eiväthän vakuu- vaaraa. Ne paketit, jotka silloin rakennettiin Ir- det koskaan korvaa sitä, jos laina-aikaa jatketaan lannille, Portugalille, osittain Espanjalle, Krei- tai annetaan korkohelpotuksia. Eivät vakuudet kalle ja Kyprokselle, ovat mielestäni toimineet toimi niin, arvoisa edustaja Soini, teidän asunto- loppujen lopuksi erittäin hyvin, yllättävänkin hy- lainassannekaan, jos teillä sellaista on. Jos laina- vin. Sitten ne mekanismitkin, jotka on rakennet- aikaa jatketaan, niin vakuus pysyy samana. Em- tu suojelemaan, että tämäntyyppistä tilannetta ei meköhän me pääse tästä keskustelusta nyt eteen- tulevaisuudessa tapahdu — sixpack, twopack, päin. Meillä on vakuudet noin yhdelle kahdek- fiscal compact ja moni muu — onnistuivat. sasosalle siitä vastuusta, mitä meillä Kreikasta Nyt me tässä ehkä riitelemme turhanpäiten ni- on. menomaan vakuuksista tai vastaavista. Pitää muistaa, että Kreikka on osa euroa, osa meidän 54 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Ar- yhteistä valuuttaamme, ja nyt me pyrimme löytä- voisa puhemies! Meillä on tuottojenvaihtosopi- mään ratkaisun Kreikan tilanteeseen. Haluan vie- mus, niin sanottu prosenttiswappi. Se on eri asia lä korostaa, kun tässä miljardit lentävät vasem- kuin vakuus. Meillä se ei auta tässä tilanteessa malle ja oikealle, vakuudet ja takuut ja muut: yhtään mitään, jos laina-aikoja pidennetään, jos sentin senttiä, latin latia ei ole suomalaisen ve- velkoja leikataan. Ja, arvoisa edustaja Sipilä, ronmaksajan rahaa käytetty tähän. Eli me olem- Suomen vastuut Kreikassa ovat 7 miljardia, mut- me onnistuneet tässä pelastamisoperaatiossa. ta me olemme sitoutuneet Suomena vaadittaessa (Välihuutoja) pääomittamaan vakausmekanismia 20 miljardiin Ja viimeisenä huomiona tähän kokonaisuu- asti. Se ei ole kahdeksasosa. teen haluaisin korostaa, että Kreikassa on tällä hetkellä hallitus, joka on ollut pystyssä puolitois- Puhemies Eero Heinäluoma: Ministeri Rinne, ta viikkoa, sen muodostavat käytännössä laitaoi- 2 minuuttia paikalta. keisto ja laitavasemmisto. Toki ne puheet, jotka ovat tulleet molemmilta puolilta — esimerkiksi 55 Valtiovarainministeri Antti Rinne (vastaus- vasemmiston puolelta "irti eurosta", "irti Natos- puheenvuoro): Arvoisa pääministeri! Minä en otta", "lähemmäksi Kiinaa" ja "lähemmäksi Venä- tanut kantaa muuhun kuin kerroin sen, minkä ta- jää" — ovat olleet vaalipuheita, mutta nyt me kia tämä julkisuus jäi toteutumatta silloin. olemme sen tilanteen edessä, että me neuvotte- Sitten minä totean, että minun on vaikea ym- lemme Kreikan kanssa jatkosta ja Kreikalta ei ole märtää sitä, miksi edustaja Soini ei ymmärrä, että vielä yhtään konkreettista ehdotusta pöydällä. tässä on kysymys vakuuksista. Vakuus ymmärre- Minä en usko, että tämä tulee muodostamaan tään yleisesti omaisuudeksi, varallisuudeksi ja suurempaa ongelmaa lähiaikoina, mutta on erit- jonkunnäköiseksi omaisuusmassaksi, joka on täin tärkeätä, että me jatkamme jatkuvasti, 24 luoton tai muun velan takaisinmaksujen turvana tuntia vuorokaudessa, keskusteluja kollegoiden tai takeena. Jos vakuustilillä, niin kuin meillä täl- kanssa ja katsomme, miten me viemme tätä asiaa lä hetkellä on — täällä on tiliote valmiina — on eteenpäin. Toivon myös, että jokainen tässä huo- suojaksi 930 miljoonan euron arvosta velkakirjo- neessa käyttää kansainvälisiä kontakteja sen ja Suomen valtion hyväksi, jotka ovat Suomen eteen, että Suomi, Suomen intressit ja euro tule- valtion määräysvallassa, niin voi kysyä, eivätkö vaisuudessa turvataan. nämä aidosti ole teidän mielestänne vakuuksia, edustaja Soini. 57 Kauko Tuupainen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kohdistan kysy- Puhemies Eero Heinäluoma: Pääministeri mykseni pääministeri Stubbille. Olette useaan ot- Stubb, 2 minuuttia paikalta. teeseen kertonut medialle, ettei Kreikan valtion lainoitus ole aiheuttanut Suomelle kuluja sentin 56 Pääministeri Alexander Stubb (vastauspu- senttiä. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Valtio- heenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Ehkä kak- varainministeriön hankkimia Kreikkaa koskevia si huomiota, joista ensimmäinen lähtee siitä, että tuottojenvaihtosopimuksia, joita hallitus kutsuu 148/1/58 PTK 148/2014 vp 31 vakuuksiksi, valmisteltaessa ministeriö käytti joka johtaa siihen, että Kreikka ei pysy siinä ta- konsultteinaan asianajotoimistoja, joille makset- louskasvussa eikä pysty maksamaan niitä velko- tiin Kreikan osalta yli 700 000 euroa riihikuivaa jaan vaan tarvitaan lisää rahaa sinne Kreikkaan. rahaa. Arvoisa pääministeri, oletteko tästä kulu- Kreikkalaiset eivät halua lisää rahaa, ja mekään erästä tietoinen? Kyse ei ole siis senteistä vaan emme ole sitä mieltä, että sinne pitää antaa lisää sadoistatuhansista euroista. rahaa, vaan pitää katsoa järkevä (Puhemies koputtaa) maksuaikataulu. 58 Kalle Jokinen /kok (vastauspuheenvuoro): Ja Soinin linja, letkut ja putket poikki ja Kreik- Arvoisa herra puhemies! En tiedä, veikö edusta- ka ulos eurosta... ja Arhinmäki nuo löysät puheensa mennessään, kun meni juhlimaan sitä vaalivoittoa sinne Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt on, arvoisa Kreikkaan, vai toiko niitä tullessaan, mutta selvä edustaja, aika täynnä. yhtenäisyys tässä viestinnässä on. Syrizan vaalilupaukset tässä tilanteessa, kun Kreikalla on vel- 60 Kalle Jokinen /kok (vastauspuheenvuoro): kaa 317 miljardia, sisälsivät muun muassa il- Arvoisa herra puhemies! Tuossa edustaja Lapin- maista sähköä, ilmaista ruokaa, vuokratukea asu- tien puheenvuorossa tuli esille se ongelma, mikä miseen, ilmaista terveydenhuoltoa, joulubonuk- Kreikassa on ja millä tavalla siellä on nyt otettu sien palauttamisen ja minimipalkan korottami- vaalivoitto. Nyt kierretään ympäri Eurooppaa sen. Tilanteessa, jossa velkaa on 317 miljardia, pyytämässä anteeksi lainoja, jotka on saatu siinä pitäisi tehdä rakenteellisia uudistuksia, jotta pys- hädän tilanteessa. On yhteisvastuulla lähdetty tyy hoitamaan vastuunsa näistä veloista. Lisäksi auttamaan Kreikkaa silloin, kun Kreikka on ollut se on Euroopan korruptoitunein valtio. Arvioi- pulassa, ja sitten siellä lähdetään lupaamaan il- daan, että 20—30 miljardia vuodessa jää saamat- maiset sähköt, ilmaista vuokratukea, joulubo- ta verotuloja sen takia, että korruptio rehottaa. nuksia. Sitten täällä vasemmistoliitto sanoo, että Näihin siellä pitäisi puuttua. (Vasemmistoliiton Kreikalle pitäisi antaa lainoja anteeksi ja laina- ryhmästä: Niin, kokoomuksen jäljiltä!) aikoja jatkaa sen takia, että he voivat jakaa joulu- Kokoomuksen kanta on, että näitä lainoja ei bonuksia siellä. Eihän tämä näin voi mennä. Kyl- voi antaa anteeksi. On riittävästi maksuaikaa, lähän tässä velat pitää hoitaa, myös vasemmis- kahdeksaan vuoteen ei tarvitse (Puhemies koput- ton, kun ne on aikanaan otettu hoidettavaksi. taa) lyhentää... 61 Riitta Myller /sd (vastauspuheenvuoro): Ar- Puhemies Eero Heinäluoma: Ja aika on tullut voisa puhemies! On erinomainen asia, että täyteen. Kreikkaan on saatu sellainen hallitus, joka lupaa kitkeä korruptiota, joka on sitä mieltä, että siellä Puhuja: ...eikä maksaa korkoja euromaiden lai- laitetaan verot maksuun — ja toivottavasti oikeu- noista. Tämän pitää riittää. denmukaisesti maksuun. Mutta nyt täytyy katsoa, mitkä tässä ovat niitä asioita, mitä meidän 59 Annika Lapintie /vas (vastauspuheenvuoro): tulee tehdä, sen vuoksi, että ei todellakaan nyt ole Herra puhemies! Aivan selvästi näyttää siltä, että aika keskustella mistään lainojen leikkauksista, tämän Kreikan uuden hallituksen ohjelma on se, koska lainojen leikkaus ja niitten vaikutus tule- joka on saanut aikaan entistä tiukemman linjan, vat vasta useampien vuosien päästä eteen. Nyt on niin kokoomukselle kuin perussuomalaisillekin. Kreikan hallituksella näytön paikka, että se to- Siellä Kreikan uuden hallituksen ohjelmassa on della pistää oman maansa asiat kuntoon. On vä- ykkössijalla verotuksen oikeudenmukaisuus: lai- hintään kahdeksan vuotta aikaa tehdä tämä asia. tetaan rikkaat maksamaan veroja, kitketään kor- Ja meidän tehtävänämme eurooppalaisina on pi- ruptiota. Ja hyvä edustaja Jokinen, siellä on myös tää huolta siitä, että jatkamme niitten asioitten se, että myös äärimmäisessä köyhyydessä elävis- eteenpäinviemistä, joilla vahvistamme omaa ta- tä ihmisistä, jotka asuvat kadulla ja joiden ko- louttamme, vahvistamme kasvua, lisäämme työ- deissa ei ole sähköä ja joilla ei ole ruokaa tai ter- paikkoja. Tämä on yhteinen tehtävämme. veydenhuoltoa, pidetään huolta. Tämä hallituksen ohjelma nyt on johtanut sitten siihen, että ko- 62 Kaj Turunen /ps (vastauspuheenvuoro): Ar- koomus mieluummin jatkaa tätä vanhaa linjaa, voisa puhemies! Kun täällä on perätty, mikä se 32 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/63 perussuomalaisten tahtotila tässä asiassa on, niin väärällä nimellä. Kreikan velat, 315 miljardia, ei- kyllä se lähtökohtaisesti on se, että pidetään pää- vät muutu saataviksi lupaamalla niille 60 vuoden tösvalta Suomessa, mahdollisimman pitkälle korottoman maksuajan. Ei Suomi, ei Saksa, ei päätösvalta Suomessa, eikä niin kuin nykyisin EU tule saamaan sieltä senttiäkään. Miksikö? mennään muun muassa tässä kriisin hoidossa: Tyhjästä on huono nyhjäistä. Olkoon tässä salis- Brysselissä tehdään päätökset ja täällä kinastel- sa kuka tahansa, Zyskowicz, Stubb, Rinne tai laan sitten, miten ne pannaan täytäntöön. Tämän joku muu, joka julistaa, ettei Kreikan velkoja tule tyyppinen toimintamalli ei ole hyvä, vaan pide- antaa anteeksi, hän joutuu tulevina vuosina pyör- tään päätösvalta Suomessa. tämään puheensa. Uskallan lyödä vetoa, että ve- Mutta valtiovarainministeriltä kysyisin näistä lat eivät koskaan muutu saataviksi Kreikan osal- vakuuksista vielä sen verran, että kun luitte äs- ta. Velat mitätöityvät, tappiota tulee. Mitä halli- ken sitä tekstiä siinä, niin tämän tekstin mukaan tus tekee tämän pelastamiseksi Suomen osalta, vakuushan raukeaa silloin, jos Kreikka ei maksa ettei veronmaksaja joudu maksamaan? Hallitus ERVV:lle velkojaan. Mutta ERVV-ohjelmahan vastatkoon välikysymykseen, eivät perussuoma- loppuu tämän kuukauden lopussa. Sen olisi laiset. Me kysyimme. pitänyt loppua jo vuodenvaihteessa, mutta ERVV:lle annettiin kaksi kuukautta lisäaikaa, eli 65 Tarja Filatov /sd (vastauspuheenvuoro): Ar- helmikuun lopussa ERVV päättyy. Kreikan ve- voisa puhemies! Silloin, kun joudutaan valitse- lat siirretään EVM:lle eli vakausmekanismille. maan ruton ja koleran välillä, ei pärjää Suomi pe- Sulavatko tässä vaiheessa nyt kuun lopussa nämä russuomalaisten reseptillä, jossa vain huudetaan teidän kertomanne vakuudet? siitä, että asiat on tehty väärin. Pitää etsiä ratkaisuja. Mielestäni niin EU-tasolla kuin Suomessa- 63 Paula Lehtomäki /kesk (vastauspuheenvuo- kin on hallitus etsinyt niitä ratkaisuja. Me voim- ro): Arvoisa puhemies! Yksi viime vuosien ta- me olla yhtä mieltä siitä, että eurokriisissä on teh- pahtumien surullisimmista seurauksista on se, ty virheitä, mutta siitä huolimatta nyt on kuljettu että Euroopan unioni ja myös euroalue, joiden oikeaan suuntaan. Esimerkiksi yksityiset sijoitta- piti olla meitä eurooppalaisia yhdistävä tekijä, jat ja pankit on saatu vastuuseen 100 miljardilla ovat nyt tulossa meitä erottavaksi tekijäksi. Toi- eurolla — puhutaan kaksi kertaa Suomen budje- set ovat vihaisia, kun joutuvat tukemaan, ja toi- tin suuruisesta summasta. Se, että meillä on va- set ovat vihaisia, kun ei tueta tarpeeksi. Ainut kuudet miljardista, kertoo ehkä enemmän siitä, lääke tietysti tähän tilanteeseen on se, että jokai- että sosialidemokraateille ja varmasti kokoo- sen on vakavalla mielellä ja tosissaan hoidettava muksellekin miljardi on rahaa, mutta perussuo- tonttinsa. Se on meidän iso haasteemme täällä malaisille se ei tunnu olevan, koska se ei heille Suomessa, ja se on yhtä lailla iso haaste siellä kelpaa. (Timo Soini: Meneekö Kreikka konkurs- Kreikassa nyt. siin?) Kreikan ongelmista ei pitäisi tässä salissa ke- Mutta on tärkeää, että me katsomme myös si- nenkään ilkamoida, vaikka meillä on omatkin tä, mitä kriisimaissa on tapahtunut. Siellä on yhä vaalit tulossa, koska niistä ei ole mitään hyvää vaikeaa, mutta sekä bruttokansantuote että työt- suomalaisille veronmaksajillekaan seuraamassa. tömyysaste kulkevat oikeaan suuntaan, (Puhe- On tietysti selvä asia myös se, ja syytä muistaa mies koputtaa) ja se on toivottavasti se signaali, siellä vasemmallakin reunalla, että vaikka Krei- joka turvaa näiden maiden maksukykyä tulevai- kan vanha hallinto olisi ollut miten huono sinän- suudessa. sä, niin ei voida lähteä siitä, että kun on vaalien jälkeen uusi hallinto, niin entiset velat heitetään 66 Vesa-Matti Saarakkala /ps (vastauspuheen- olan yli, vaan kyllä tietysti valtiollisessa toimin- vuoro): Arvoisa puhemies! Kokoomuksen edus- nassa pitää jatkuvuuden olla. taja Lepomäki selvensi kokoomuksen myöntei- sen kannan Euroopan keskuspankin toimiin, jois- 64 Juha Väätäinen /ps (vastauspuheenvuoro): sa rahaa painetaan ja kylvetään yli 1 000 miljar- Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat tässä sa- dia euroa markkinoille. Tästä tulee yhteisvastuu- lissa! Toivoisin tyyneyttä ja rehellisyyttä. Pahin- ta enemmän kuin mistään muusta tähänastisesta ta on, että ihminen tai valtio pettää itseään. Eivät järjestelmästä, ja tätä EKP:n toimintaa tuntuu tosiasiat paremmiksi muutu nimittämällä niitä 148/1/67 PTK 148/2014 vp 33 kannattavan vasemmistoliitto, vihreät, SDP ja Oli tietysti vähän outoa, että ryhmäpuhuja siis myös kokoomus. poistui heti täältä salista. Yleensä ryhmäpuhuja Mutta kysymys kuuluukin, minkä suuruiset käyttää eduskuntaryhmän kantaa. Meilläkin nämä kokonaisvastuut näistä, esimerkiksi tästä edustaja Pekkarisella on täysi ryhmän tuki. Vai yli 1 000 miljardin euron rahoituspotista, tulevat oliko niin, että nuotit olivat vähän keskeneräi- Suomen osalta olemaan. Oma kantani on kyllä set? Mutta joka tapauksessa nyt oli hyvä, että tuli se, että Kreikan ja muiden kriisimaiden roikotta- tämän keskustelun ehkä yksi konkreettisimmista minen eurossa lisää entisestään tätä EKP:n tar- eroista keskustan ja kokoomuksen välillä. vetta rahan painamiselle, kun kriisimaat eivät pärjää ilman tyhjästä luotua rahaa. Kyllä tämä 69 Pia Kauma /kok (vastauspuheenvuoro): Ar- euron tie on täysin yhteisvastuun tie, ihan niin voisa puhemies! Kokoomus ei todellakaan kan- kuin edustaja Lepomäki sanoikin. nata sitä, että piikki olisi auki kaikille euromaille tästä lähtien. On erittäin hyvä, että pääministeri Stubb on ottanut esiin sen, että velkoja ei anneta 67 Markku Eestilä /kok (vastauspuheenvuoro): anteeksi. Olen myöskin sitä mieltä, että on erit- Arvoisa puhemies! Edustaja Lepomäki ei ole täin hyvä, että valtiovarainministeri Rinne on sel- täällä paikalla, mutta hän pani euron ja tavallaan ventänyt tätä edustaja Soinin jatkuvasti antamaa tulonsiirtounionin yhteen: jos me olemme euros- väärää informaatiota tästä vakuustilanteesta. sa, niin silloin me kannatamme tulonsiirtounio- Silloin, kun asiasta päätettiin kesäkuussa nia, koska Euroopan unioni on peruslähtökohdal- 2013, meillä oli kolme vaihtoehtoa: Kreikan valtaan tulonsiirtounioni. (Mauri Pekkarinen: Eh- tion velkakirjat, Euroopan rahoitusvakausväli- dottomasti ei!) Mehän maksamme jo miljardin neen velkakirjat sekä käteinen. Näistä päädyttiin nettomaksuja, ja muun muassa maatalous saa tähän käteisvaihtoehtoon. Minusta tuntuu, edus- vuosina 2014—2020 rahaa 8,3 miljardia, (Mauri taja Soini, että te ette ole oikein tietoinen, millä Pekkarinen: Aivan käsittämätöntä!) josta suuri tavalla raha liikkuu kansainvälisillä markkinoil- osa tulee EU:sta, eli EU on tulonsiirtounioni. la, kun te ette ymmärtänyt, että me saimme tästä Mutta, arvoisa valtiovarainministeri, koska miljardin euron vakuuden, ja se ei tunnu olevan tämä keskustelu peittää täysin alleen Suomen perussuomalaisille mitään. Tarkoittaako tämä omat ongelmat ja Euroopan unioni tai EKP pis- myöskin sitä, jos ajetaan seuraavaan vaihtoeh- tää nyt 60 miljardia kuussa elvytysrahaa, jota toon, että jos Kreikka vielä vaatii lisärahoitusta moni täällä on toivonut, markkinoille, niin riit- (Puhemies koputtaa) tai joku muu maa... tääkö se Suomelle, vai pitääkö meidän tehdä joitakin työmarkkinaratkaisuja, joitakin veropoliit- Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt, arvoisa tisia ratkaisuja? Mikä on teidän näkemyksenne? edustaja, aika on tullut täyteen. Tähän lisään, että lisätulon marginaaliveroasteet esimerkiksi Ruotsissa jo keskituloisille ovat 15 Puhuja: ...vaatii lisärahoitusta, niin tämä on teil- prosenttia alhaisemmat kuin Suomessa. le kynnyskysymys myöskin hallitukseen lähte- misessä — ette lähde, jos joudumme vastaamaan 68 Antti Rantakangas /kesk (vastauspuheen- kyllä? vuoro): Arvoisa puhemies! Tässä on kyllä keskustalla ja kokoomuksella nyt ero. Ryhmäpuhu- 70 Ville Vähämäki /ps (vastauspuheenvuoro): ja Lepomäki täällä asetti vastakkain tulonsiirto- Kunnioitettu puhemies! Itse asiassa, hyvä edus- unionin ja eurossa pysymisen. Täytyy sanoa taja Kauma, tämän EKP:n jättielvytyksen kautta näin, että Eestilä kyllä vahvisti nyt tämän kysy- piikki on auki kaikille. Suomi on uitettu jättivas- myksen. tuisiin, ja nyt haluan kysyä, mikä on Suomen ko- Keskusta ei missään tapauksessa hyväksy tä- konaisvastuu tämän EKP:n jättielvytyksen vuok- tä. Me lähdemme siitä, että kyllä tässä jokaisen si. Onko Suomen Pankin vastuu noin se 900 mil- maan on hoidettava omat asiansa eikä voi sellais- joonaa kuukaudessa 18 kuukauden ajan, vai onko ta automaattia hyväksyä, jossa piikki on auki ja se jopa enemmän? Ja mikä on se kokonaisvastuu sitä ikään kuin perustellaan joillakin ylevillä ta- Suomelle? Ja miten voi olla mahdollista, että voitteilla. Mutta oli hyvä, että tämä tuli esille, vain Suomen Pankin pääjohtaja Liikanen on yk- vaikka pääministeri yritti tätä selitelläkin. sin hyväksynyt tämän sopimuksen Suomen puo- 34 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/71 lesta eikä se ole saanut mitään poliittista käsitte- wicz täällä tätä asiaa on tulkinnut. Ei EU ole tu- lyä näissä poliittisissa päätöksentekoelimissä? Ja lonsiirtounioni sen käsitteen alkuperäisessä sisäl- minkä ihmeen takia eduskunta ei vieläkään ole lössä. Tulonsiirtounionilla tarkoitetaan sitä, jos saanut mitään selvitystä tästä paketista? Noin eurojärjestelmän sisällä yksi maa tai muut maat kaksi viikkoa on mennyt, ei mikään valiokunta alkavat maksaa toisten euromaiden eurosta ai- ole saanut mitään selvitystä asiasta. heutuvia kustannuksia, ja sille tielle me emme halua Suomen lähtevän, (Puhemies. Aika on 71 Kari Rajamäki /sd (vastauspuheenvuoro): täynnä!) ja olen erittäin iloinen, että ministeri Arvoisa puhemies! Edustaja Vähämäen puheen- Rinnekään… [Puhemies antoi puheenvuoron vuoroon on todettava, että sosialidemokraattinen seuraavalle puhujalle.] valtiovarainvaliokunnan ryhmä on johdollani nimenomaan vaatinut selvitystä tästä itse asiassa 73 Timo Heinonen /kok (vastauspuheenvuoro): EKP:n kautta tapahtuvasta jäsenmaiden budjet- Arvoisa puhemies! Tämä kinaaminen ei ratkaise tien rahoittamisesta velkarahojen ostolla ja ni- sen enempää Kreikan kuin Suomenkaan ta- menomaan halunnut sen synnyttämän varjovel- lousongelmia. Pidän tärkeänä sitä, että Kreikka kaantumisen selvittämistä Suomen osalta. kantaa vastuunsa omasta taloudestaan ja myös Mutta itse tämän kasinokapitalismin kriisin omista veloistaan. Maamme hallituksen linja on yhteydessä haluan edustaja Pekkarisen suuntaan tässä oikea: että Kreikan velkoja ei anneta an- nyt kysyä, onko keskusta siis muuttamassa nyt teeksi. Vasemmiston vaatima velkojen anteeksi asennetta. Te olitte euromaiden Maastrichtin so- antaminen tarkoittaisi sitä, että Kreikan velat ja pimusta rikkomassa tällä vakuudettomalla lainal- holtiton elämä, taloudenpito, maksatettaisiin la. Kun oli Euroopan rahoitusvakausväline eli suomalaisilla tavallisilla veronmaksajilla mui- moraalikatokattaus, te ette sallineet edes perus- den eurooppalaisten veronmaksajien tapaan. tuslakivaliokunnassa lausunnon ottoa valtiova- Tässä pitää jatkaa Kataisen ja Stubbin hallitusten rainvaliokunnan sosialidemokraattien esityksen linjoilla. Velkoja ei siis pidä antaa anteeksi. Krei- mukaisesti, vaan tällainen viidenneksen Suomen kan pitää sen sijaan laittaa oma taloutensa kun- budjetista oleva vaikutteinen asia siirrettiin — toon ja oma maansa kuntoon. Arvioiden mukaan tuosta noin Suomi mukaan — ilman mitään kan- nyt Syrizan johtama Kreikka menettää jopa 30 sallisen suvereniteetin käsittelyä. (Puhemies ko- miljardia vuosittain veronkierron seurauksena. puttaa) Haluan korostaa myöskin tätä EKP:n roo- Ei näin voi jatkaa. Samaan aikaan itse toivoisin, lin arviota. että täällä keskusteltaisiin myös enempi siitä, millä tavalla me saamme Suomen talouden tasa- Puhemies Eero Heinäluoma: Arvoisa edusta- painoon. ja, ikävä kyllä aika on täynnä. 74 Valtiovarainministeri Antti Rinne (vastaus- 72 Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheen- puheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tähän EKP:n vuoro): Arvoisa puhemies! Niin kuin ryhmäpu- pakettiin liittyvä selvitys: totean tässä nyt sen, heenvuorossani sanoin, se oli hätä, mikä silloin että täällä oli pelkästään rahapoliittiset perusteet kävi päälle, (Kari Rajamäki: Ohi perustuslakiva- taustalla, deflaation torjuminen. Mitään erimieli- liokunnan!) ja siinä tilanteessa tarvittiin hätärat- syyttä siitä, onko ollut mandaattia vai ei, ei ole kaisut. Ja niin kuin edustaja Sipilä täällä kertoi ollut olemassa — pikkuisen erimielisyyttä siitä, myöskin korkean tutkimuksen sanoman, oli pak- onko oikea ajankohta nyt tehdä tätä operaatiota ko silloin toimia ja nopeasti. Ja ne vastuut, mitkä vai ei. silloin syntyivät, olivat noin miljardin mittaiset. Ja Suomen vastuitten osalta totean, että Suo- Tällä hetkellä Suomen vastuut, siis vastuulu- men Pankki ostaa Suomen valtion papereita pää- paukset, ovat noin 20 miljardia euroa. Siellä on sääntöisesti — ei siis lisää millään tavalla Suo- vakuuksiakin jonkun verran, mutta vastuulu- men riskiä. Sen lisäksi ostetaan ehkä papereita paukset, jos kaikki menee nurin, ovat tuota luok- Euroopan investointipankilta ja vastaavilta eu- kaa, mitä äsken teille sanoin. rooppalaisilta ja kansainvälisiltä organisaatioil- Mitä tulee vielä tähän tulonsiirtounioniin, kun ta, jotka ovat kolmen A:n luokituksessa. Kreikan kokoomuslaiset siitä käyttävät puheenvuoroja, papereita EKP:n päätöksellä ei tulla ostamaan ai- annan suuren arvon sille, miten edustaja Zysko- nakaan ennen heinäkuuta. (Mauri Pekkarinen: 148/1/75 PTK 148/2014 vp 35

Juuri näin!) Ne ovat siellä nyt... Siis nämä riskit Siunatuksi lopuksi keskusta: Te kyllä löitte eivät tule lisääntymään tämän kautta. Lisättiin ra- erikoisen särön Suomen eurokantaan. Oletteko te haa, haluttiin elvyttää eurooppalaista taloutta ja todella sitä mieltä, että Suomen paikka olisi pa- saada talouskasvua syntymään, jotta Kreikka ja rempi euron ulkopuolella eli että yhteisvaluutta muut maat pystyvät pärjäämään paremmin tule- ei olisi Suomelle hyvä ratkaisu? Edustaja Pekka- vaisuudessa — sama koskee Suomea. (Mauri rinen ryhmäpuheenvuorossaan kyllä varsin väke- Pekkarinen: Taas oikea vastaus ministeriltä, ihan västi siihen suuntaan vihjaili. oikea!) Tosiasiassa euro sopii Suomelle hyvin tässä- kin hetkessä. (Puhemies koputtaa) Euron kurssi 75 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Ar- tukee Suomen vientiteollisuuden elpymistä ja voisa puhemies! Meiltä on kysytty, miten olisi EKP:n rahapolitiikka myös. pitänyt menetellä. Kerroin sen Wall Street Jour- nalissa 2011: Slovakian valtio ei mennyt Kreik- Puhemies Eero Heinäluoma: Ja arvoisa edusta- ka kakkoseen, Suomen olisi pitänyt toimia sa- ja, tässäkin minuutti on sama myös teidän koh- moin. Onko Slovakia vielä euromaa? Onko Slo- dallanne. vakia pistetty pois eurosta? Ei ole. Siinä olisi pi- tänyt kantin pitää. 77 Juho Eerola /ps (vastauspuheenvuoro): Ar- Tällä hetkellä euroalue on maailman hitaim- voisa herra puhemies! Täällä on tänäänkin pää- min kasvava alue, ja se tässä on ongelma. Se ker- ministerin toimesta kuultu väitettävän, että Suo- ta kaikkiaan johtuu siitä, että Saksan, Suomen, mesta ei ole lapioitu rahaa näihin kriisimaihin. Portugalin ja Kreikan kaltaiset maat eivät voi Kyllä on. Asian voi tarkistaa vaikka valtion bud- pärjätä samassa valuutta-alueessa. Meillä on ta- jetista: sille on siellä ihan oma momenttinsa eli san kaksi vaihtoehtoa: toinen on se, että sellaiset "Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto maat, kuten Kreikka, jotka eivät pärjää eurossa, Kreikan valtiolle". Kolmessa vuodessa tähän on lähtevät pois, tai sitten se toinen vaihtoehto tulee jo kulunut 100 miljoonaa. olemaan sellainen, että Suomen, Saksan ja Hol- Sitten nämä niin sanotut SDP:n vakuudet, lannin tapaiset maat jatkuvasti elättävät (Puhe- mistä tässä puhuttiin. Eli neuvoteltuaan ensin it- mies koputtaa) etelän helmaa. selleen tämmöisen tuottojenvaihtosopimuksen, jota mikään muu maa ei halunnut ja joka koetet- 76 Tytti Tuppurainen /sd (vastauspuheenvuo- tiin vielä salata, Suomi joutui heti ja kerralla pää- ro): Arvoisa herra puhemies! Keskustelu on tä- omittamaan osuutensa tästä Euroopan vakaus- hän mennessä paljastanut ainakin kolme seik- mekanismista, ja hinnaksi tuli 1,44 miljardia ja kaa, jotka pitää tässä vielä selventää. Ensimmäi- luopuminen vielä korkotuloista. Eli muunneltua nen niistä on kyllä tämä edustaja Soinin ja perus- totuutta puhuu se, joka väittää, että Suomesta ei suomalaisten kanta vakuuksiin. Oletteko te val- ole lapioitu yhtään rahaa tähän eurokriisin hoi- miita pitämään vakuuksista kiinni, jos te olette toon. Suomen vaalien jälkeen hallitusvastuussa ja niil- lä pelipaikoilla, joilla asioista päätetään? Pidätte- 78 Valtiovarainministeri Antti Rinne (vastaus- kö te huolta Suomen veronmaksajien edusta ja puheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minä en nyt siitä, että Suomella on vakuudet siltä varalta, (Ti- tiedä, kuka puhuu muunneltua totuutta. Jos kat- mo Soini: Tuottojenvaihtosopimuksesta pide- soo budjettikirjaa kokonaisuudessaan, niin mo- tään hyvä huoli!) jos Kreikka ajautuu maksuky- mentilla 28.01.69 on Suomen Pankin Kreikan vyttömäksi tai jättää velkansa maksamatta? velkakirjoista saamaa tuottoa, joka siirretään Puhemies! Toinen epäselvä kohta liittyy kyllä Kreikalle osana eurooppalaista arvopaperimark- kokoomuksen kantaan. On kyllä hämmentävää kinaohjelmaa. Mutta sitten siellä on toinen mo- kuulla, että kokoomus täällä kannattaa tulonsiir- mentti, joka on 13.02.01, ja sieltä se vastaava tounionia. Me olemme hallituksessa kyllä yhtä tulo löytyy. Tämä on läpikulkuerä Suomen val- mieltä siitä, että ei yhteisvastuuta Eurooppaan ja tion budjetissa. Tämä ei ole millään tavalla min- että kunkin maan talouspolitiikka kuuluu kulle- käännäköinen... (Välihuutoja) — Kannattaisi tar- kin maalle itselleen. Nyt te täällä sanotte, että EU kistaa asiat, kun näitä asioita lähtee levittele- onkin tulonsiirtounioni. Kyllä tässä tv-katsoja on mään. ihmeissään. 36 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/79

79 Anne-Mari Virolainen /kok (vastauspu- 81 Pertti Hemmilä /kok (vastauspuheenvuoro): heenvuoro): Arvoisa puhemies! Me täällä viisas- Arvoisa puhemies! Ensinnäkin näistä käsitteistä. telemme siitä, miten Kreikan kriisiä on hoidettu, Tulonsiirtounioni: Varmasti kaikki tarkoittavat, (Hälinää — Puhemies koputtaa) miten sitä olisi että mahdollisesti EU on se tulonsiirtounioni, mi- pitänyt hoitaa ja mitkä olisivat olleet vaihtoehtoi- käli EU:ssa niin päätetään. Ei euro ole tulonsiir- sen hoitamistavan vaikutukset. Tosiasia on, että tounioni, (Välihuutoja) eikä täällä varmasti sitä Kreikan talous on kreikkalaisten käsissä ja tär- ole kukaan tarkoittanut. keintä heille on, että he laittavat kotipesänsä kun- Mutta Suomi on ainakin toiminut pelisääntö- toon. Ja me tiedämme, että se tapahtuu sillä, että jen mukaan siitä asti, kun euroon olemme liitty- julkista taloutta tervehdytetään, talouden raken- neet, (Vasemmalta: Kolkkapoikia!) ja siihen liit- teita uusitaan ja ennen kaikkea kilpailukykyä pa- tymiseen vahvasti vaikutti kokoomuslainen val- rannetaan. tiovarainministeri Niinistö aikoinaan. Niinistö Olen ollut erittäin iloinen kun, valtiovarainmi- myöskin linjasi Suomen politiikan niin, että me nisteri Rinne, olette viime aikoina vakuutellut, pidämme sopimuksista, pelisäännöistä, kiinni. että Kreikan lainoja ei tulla leikkaamaan. Täällä Tämä on selvä. Ja tietenkin me olemme puolus- on Arhinmäen suulla todisteltu, että Syriza tulee tamassa vakuuksia. Se on aivan selvää, kuten tekemään uusia toimenpiteitä, että korruption pääministeri on tänään ja aikaisemmin moneen kitkentä on jo aloitettu ja että veroja tullaan ke- kertaan todennut, että Suomi puolustaa vakuuk- räämään entistä tehokkaammin. Kysyn teiltä, mi- sia. nisteri Rinne: uskotteko te nämä Syrizan vakuut- Mutta tämä on kreikkalaisten asia, ja nyt, her- telut? ra pääministeri: mitä se merkitsee, jos Kreikka irtautuu eurosta? Puhemies Eero Heinäluoma: Edustaja Skinna- ri ja sen jälkeen ministeri Rinne. Puhemies Eero Heinäluoma: Ensin ministeri Rinne, 2 minuuttia. — Olkaa hyvä. 80 Jouko Skinnari /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täällä on kiinnitetty hyvin 82 Valtiovarainministeri Antti Rinne (vastaus- paljon huomiota euroon, mutta tämä on pankki- puheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minä vastaus- kriisi. Mehän näimme silloin keväällä 2010 sen, puheenvuorossani totesin, että Kreikan talousti- kuinka Saksa, Ranska ja tietysti kreikkalaisetkin lanne oli ainakin pari kuukautta sitten vielä kas- pankit olivat hermostuneita siitä, tulevatko he vusuunnassa. Tälle vuodelle arvioitu kasvu on saamaan omansa pois. Tämän takia tehtiin no- 2,7 ja ensi vuodelle arvioitu kasvu 3,5 prosent- peasti ratkaisua. Ja kaiken tämän muunkin taka- tiyksikköä. Ja näitten pohjalta, jos tämä kehitys na ovat koko ajan pankit. Ellei tätä pankkikriisiä jatkuu, poliittinen vakaus syntyy, on selvää, että ymmärrä, ei ymmärrä sitä, mistä tässä on kysy- Kreikalla on mahdollisuus selvitä lainoistaan ja mys. Suomen pankkikriisin aikana pankit olivat maksaa ne pois tulevaisuudessa. ne kuiskaajat, ja näin tässäkin ne ovat niitä kuis- Mutta tällä hetkellä tämä on aika turhaa kes- kaajia. Tässä mielessä meidän pitäisi nyt tämä ot- kustelua. Niin kuin edustaja Myller totesi, meillä taa koko ajan huomioon. Nyt raha virtaa takaisin on kahdeksan vuotta aikaa katsoa tilannetta, näihin pankkeihin samoille ihmisille, jotka oli- kreikkalaisilla ja eurooppalaisilla, ja toivoa sit- vat mukana jo 2010. Se virtaa myös pörsseihin, ten ja olettaa, että talous kehittyy myönteisesti ja pörssikurssit nousevat, vaikka ei olisi mitään koko Euroopassa ja sen myötä sitten päästään ti- aihetta. (Kari Rajamäki: Tyhmyydestä palkitaan lanteeseen, jossa... [Puhuja yski.] — Anteeksi, taas!) minulla on flunssa Kiinan-reissun jälkeen. — Tämä on se valitettava tosiasia, ja tämä pitää Silloin kahdeksan vuoden päästä on mahdolli- nähdä, jotta me pääsemme kasvuun ja työllisyy- suus arvioida tilannetta, missä ollaan näitten lai- den parantamiseen niin Kreikassa kuin Suomes- nojen suhteen. Minun arvioni on se, että jos Krei- sakin. kalla on tahtoa hoitaa lainansa ja Kreikalla on halua nyt kerätä sitä varallisuutta, he kykenevät sitä Puhemies Eero Heinäluoma: Ja vielä tähän vä- lainaa hoitamaan. Voi olla, että silloin kahdek- liin edustaja Hemmilä ja sitten ministeri Rinne. san vuoden päästä joutuu arvioimaan, onko tar- 148/1/83 PTK 148/2014 vp 37 vetta jonkunnäköisille maksuaikaan liittyville ar- loja. Nyt järjen ääni on voittanut Kreikassa ja vioille, uudenlaisille arvioille. Kreikan kansa haluaa päästä irti ulkovaltojen sa- Sitten minä haluan todeta näistä lainoista, että nelemasta järjettömästä talouspolitiikasta, joka nämä meidän lainat ovat tuottaneet itse asiassa on vain syventänyt Kreikan kriisiä. Tästä surulli- 60 miljoonaa euroa korkotuottoja tähän mennes- sempana lukemana voin sanoa, että kriisin aika- sä ja vakuustilillä on korkotuloja 12 miljoonaa na esimerkiksi itsemurhat ovat kasvaneet Krei- euroa, niin että eivät nämä nyt ihan tyhjän päiten kassa 36 prosenttia. ole siellä olleet. On Suomen etu, että Kreikka pääsee jaloilleen. Siksi suomaisten on myös nähtävä mahdol- 83 Martti Mölsä /ps (vastauspuheenvuoro): Ar- lisen velkajärjestelyn etuja mahdollisuutena saa- voisa puhemies! Minä en jaksa uskoa edustaja da Kreikka jaloilleen. Tämä turvaa suomalaisten Arhinmäen linjaan, vaikka Arhinmäki jaksoi saatavat kaikista parhaiten. kuulemma juhlia veljespuolueen voittoa aamuun asti. Miksipä ei, koska harjoitus tuo mestarin, ku- 86 Päivi Lipponen /sd (vastauspuheenvuoro): ten hyvin muistamme olympialaisista. Arvoisa puhemies! Suomi on hyötynyt eurosta. Mutta Suomen kannalta nyt on paljon tär- Jokainen muistaa, että korkotaso oli 16—17 pro- keämpää se, että saadaan selville, vieläkö Suo- senttia markka-aikana, ja Pekkarisenkin täytyy men Keskusta ajaa kaksilla rattailla, kuten Eu- myöntää se, että rahan hinta on merkittävä, kun roopan unioniin ja Emuun liityttäessä. Niinpä nyt yritys päättää investoida tai perhe miettii asunto- puheenjohtaja Sipilä varmaan jatkaa Vanhasen lainan hankintaa. Keskusta vastusti EU:ta, kes- viitoittamalla tiellä ja samaan aikaan Tiilikainen kusta vastusti euroa. Nyt me olemme EU:ssa ja vähättelee ongelmaa ja edustaja Pekkarinen kiis- eurossa, ja hyvä niin. tää kaiken. Mutta sinä, veronmaksaja, maksat Monet suomalaiset ovat syystäkin olleet tuoh- kaiken tämän. Sinä maksat, (Välihuutoja) koska tuneita Kreikan tukemisesta, koska Suomessa- keskustan enemmistö tulee jatkossakin ajamaan kin on ongelmia. Tukiohjelmat ovat kuitenkin ol- tukipolitiikkaa entiseen tapaan. leet pienempi paha kuin vaihtoehto, jossa koko euroalue olisi romahtanut ja Suomen vienti täy- 84 Timo Kalli /kesk (vastauspuheenvuoro): Ar- sin tyrehtynyt. Mutta nyt on, hyvät ystävät, kat- voisa puhemies! Tavallisena Suomen kansan sottava tulevaisuuteen ja lopetettava tämmöinen edustajana koen, että euroa ja euron vakautta täs- historiallinen jankkaaminen, vaikka toki on hyvä sä tilanteessa voi puolustaa parhaiten niin, että historiakin muistaa ja tuntea. Kreikka pitää kiinni sitoumuksistaan. Ja niillä SDP on tehnyt töitä, jotta euron heikkoudet henkilöillä, jotka edustavat Suomea, ovat neu- voidaan korjata. On toteutettu sijoittajavastuu, ja vottelemassa, on sitä vahvempi mandaatti, mitä jokainen maa vastaa omista veloistaan. Nyt on paremmassa kunnossa meidän omat asiamme pidettävä huoli siitä, että Kreikka vastaa sovitus- ovat. Sen tähden syytä tämän keskustelun jäl- ta, tekee toivotut rakenneuudistukset, (Puhemies keen on entistä enemmän kiinnittää huomiota sii- koputtaa) kitkee korruptiota ja estää veronkier- hen, mitenkä me sitä omaa mandaattiamme pys- ron Kreikassa. tymme kasvattamaan eli pistämme omat asiat kuntoon. 87 Eero Suutari /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kreikka ei ole pitänyt lu- 85 Risto Kalliorinne /vas (vastauspuheenvuo- pauksiaan koko tukiohjelman aikana. Kreikka ei ro): Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on ole tehnyt tarpeellisia rakenteellisia uudistuksia mielestäni ollut onnetonta tuo perussuomalais- eikä aikaansaanut toimivia työmarkkinoita. Se ei ten linja, josta puuttuu ratkaisuehdotukset. Se on ole rakentanut toimivaa, kansalaisten hyväksy- enemmänkin peruutuspeiliin katselua. (Timo mää verojärjestelmää, eikä Kreikan toimivan jul- Soinin välihuuto) Puheenjohtaja Soinikin puhuu kisen sektorin rakentaminen ole päässyt alkuun. täällä vanhojen sopimusten julkisuuskäytännöis- Koska Kreikan vaalien jälkeen Syrizan johto tä, kun pitäisi oikeasti rakentaa tulevaisuutta. on kansainvälisistä sopimuksista piittaamatto- Suomi ja Kreikka tarvitsevat tulevaisuudessa muudessaan ylittänyt reippaasti jopa edeltäjien- samoja asioita. Tarvitsemme talouskasvua, tar- sä tason, kysynkin pääministeriltä: Kun Syrizal- vitsemme uutta työtä ja tarvitsemme lisää verotu- la on edessään vaikea valinta — sen on petettävä 38 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/88 joko Kreikkaa tukeneet maat tai omat äänestäjän- lestunut siitä, kuinka vaikkapa Varkauden tai Ää- sä — kumman te valitsette? nekosken tai Kuopion metsäteollisuuden investoinnit saadaan liikkeelle. Sen takia on tietysti Puhemies Eero Heinäluoma: Jatkamme vielä äärimmäisen tärkeää, että meidän korkotasom- jonkun minuutin yli viiden tätä keskustelua, kos- me pysyy mahdollisimman matalana ja tätä kaut- ka tässä on aika paljon vielä pyydettyjä puheen- ta vakaus on olemassa. Se helpottaa myös mei- vuoroja. dän kansallisia investointejamme. Tätä taustaa vasten Suomenkin täytyy katsoa, että me pidäm- 88 Lauri Heikkilä /ps (vastauspuheenvuoro): me sitoumuksista kiinni valtiona, mutta edelly- Arvoisa puhemies! Tässä on ollut ihan jännä tämme myös, että muutkin pitävät niistä kiinni. kuunnella tätä keskustelua. Pääministeri Stubb Totta kai me sympatiseeraamme kreikkalaisia, sanoi, että Suomi ei ole antanut sentin senttiä. mutta tässä on tietysti se asia myös, että Kreikan- Muistaakseni viime vuonna annettiin anteeksi kin pitää pitää omista sitoumuksistaan huolta. Ne korkotuloja, mitä Kreikka olisi joutunut maksa- ovat kansainvälisiä sopimuksia, ja mielestäni maan Suomelle. Niitäkin annettiin anteeksi mel- tämä sali on tämän päivän keskustelussa osoitta- koinen summa, ja se ei ole ainoa. nut tämän tuen, ja tästä hallitus myös pitäköön Edustaja Filatov tässä kysyi, mikseivät perus- kiinni. suomalaiset ole tyytyväisiä miljardiin. Jos me olemme antaneet lainaa sinne yli 7 miljardia, niin 90 Matti Saarinen /sd (vastauspuheenvuoro): miten me voisimme olla tyytyväisiä, jos saamme Herra puhemies! Olen kovin hämmästynyt pe- miljardin joskus takaisin? russuomalaisten kannasta siinä mielessä, että Mutta kansalaisten päivän pelasti kyllä edus- heidän voimakkain vaatimuksensa, joka on tul- taja Zyskowicz. Hän sanoi, että kokoomus ottaa lut moneen kertaan täällä esiin, on koskenut me- vastuun, että veronmaksajien ei tarvitse maksaa. nettelytapavirhettä liittyen vakuussopimuksen Käytännössä tämä Zyskowiczin sanoma sisälsi julkisuuteen tai sen salaamiseen. Jos murhetta ei tämän. Kansalaiset saavat olla nyt tyytyväisiä, ole tämän enempää, niin sitten on todella vähän, että kokoomus sitten maksaa, jos nämä rahat jää- koska tämä asiakirja on nyt julkinen ja kyseessä vät saamatta Kreikalta. Tämä on ilosanoma sikä- oli siis menettelytapavirhe. li. Tosin edustaja Lehtomäki (Puhemies koput- Edustaja Sipilä — joka täällä on todistanut jäl- taa) vähän oli samaa mieltä kuin minäkin, että leen kerran olevansa talousmies: teidän kannat- kyllä se veronmaksaja varmaan joutuu maksa- taa varmaan lukea myöskin valtion tilinpäätös. maan... Siellä on tarkemmat tiedot kuin konsanaan ta- lousarviossa, siellä erittelyt ovat parempia, se Puhemies Eero Heinäluoma: Aika on tullut purkaa taseen, siellä ovat kaikki vastuut, myös täyteen. budjetin ulkopuoliset, niin että se on hyvä asiakirja meille kaikille. Puhuja: ...ja sitä mieltä ovat varmaan perussuo- Ja, hyvät kollegat, ei kannattaisi ilkkua Krei- malaisetkin. kalle sen tavasta hoitaa talouttaan. Vaikka me olemme puolittamassa velanottovauhtimme, niin 89 Markku Rossi /kesk (vastauspuheenvuoro): olemme silti vapaassa pudotuksessa. Meillä esi- Arvoisa herra puhemies! Tässä on keskustelun merkiksi harmaa talous, vähän korruptiokin, jat- aikana ollut melkein tällainen kreikkalainen mei- kaa kasvamistaan, ja valitettavasti pitkälti oikeis- ninki. En tiedä, onko se edustaja Arhinmäen mu- tovoimien suojeluksessa. kana tänne tullutta vai mistä se on tullut, mutta joka tapauksessa kyllä huomio on kiinnitettävä 91 Kimmo Kivelä /ps (vastauspuheenvuoro): myös Suomeen. Arvoisa herra puhemies! Ei varmasti ole hedel- Kaikkien Euroopan unionissa tai euron paris- mällistä ja tarkoituksenmukaista käydä semant- sa tehtävien päätösten lähtökohtana tulee olla tista kiistelyä siitä, olivatko vakuudet vakuuksia, aina juuri se, miten ne vaikuttavat myös Suomen mutta ei ole tullut vastausta siihen, että jos Krei- talouteen, kuinka me voimme parantaa oman ta- kan laina-aikoja pidennetään ja ehtoja helpote- lous-, työllisyys- ja yritystoiminnan edellytyk- taan tai korkoja lasketaan, niin mitä niin sanotut siä. Se on keskeinen asia. Minä ainakin olen huo- vakuudet siinä tapauksessa hyödyttävät Suomea, 148/1/92 PTK 148/2014 vp 39 tai siihen, kuinka paljon vakuusjärjestely on tä- 94 Tuula Väätäinen /sd (vastauspuheenvuoro): hän mennessä maksanut Suomelle. Eikä ole tul- Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen, sanoit- lut vastausta myöskään edustaja Turusen kysy- te ryhmäpuheenvuorossanne, että Suomen talou- mykseen: kun ERVV liitetään vakausmekanis- den ongelmat ovat Kataisen ja Stubbin hallituk- miin, niin sulaako siinä tilanteessa tämä meidän sien syytä. Te olitte itse edellisessä hallituksessa vakuus? ministerinä. Kuinka se hallitus hoiti talouttaan sillä tavalla, että jäi 8 miljardin euron alijäämä 92 Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): budjettiin? Arvoisa puhemies! Missä Soini, siellä viisaus. Edustaja Soini, te kävitte viime vaalit Kreik- (Naurua) Edustaja Soini varoitti tukipakettihom- ka—EU-vankkureilla, ja nyt näyttää siltä, että sa- mista jo vuonna 2010. (Välihuutoja) Asiat ovat mat vankkurit ovat käytössä. Äänestäjät antoivat menneet aivan niin kuin hän silloin varoitti. teille suuren mandaatin, ja mitä te teitte? Te jäit- Ensimmäisen Kreikalle myönnetyn tukipake- te mieluummin vartioimaan omaa tuolianne kuin tin jälkeen, olisiko ollut noin pari viikkoa sen jäl- että olisitte ottanut vastuuta ja hoitanut asioita keen, Kreikka ilmoitti sotilaskonehankinnoista niin kuin te olette ajatellut. Onko myös tulevissa Ranskasta. Kun Ranska tukee Kreikkaa, se siis vaaleissa äänestäjillä samanlainen pelko petty- tukee omaa teollisuuttaan. Kun Saksa tukee myksistä? (Eduskunnasta: Me emme petä äänes- Kreikkaa, se tukee omia pankkejaan. Kun Suomi täjiä!) tukee Kreikkaa, mikä on tämän tuen tosiasialli- nen hyöty Suomen valtiolle ja veronmaksajille? 95 Pentti Oinonen /ps (vastauspuheenvuoro): Onko Suomi ainut EU-maa, joka jakaa tukipaket- Arvoisa puhemies! Jo tiistaina 4.5.2010 kello teja ilman omaa hyötyä ja jopa tappiokseen? 14.05 lähetekeskustelussa pitämässäni puheen- Ja vielä lisäksi: Mikä on hallituksen arvio vuorossa arvostelin silloista keskustan Vanhasen Kreikan velanmaksukyvystä sekä halukkuudesta hallitusta sen Kreikalle myöntämästä noin mil- maksaa velkansa? Entä miten Suomen osalta ta- jardin lainasta. Kysyin jo silloin — ministeri, loudellinen riski on muuttunut Kreikan tuoreen kuuntelisitteko, se pelaaminen ei oikein käy mi- vaalituloksen myötä? nisterille siellä aitiossa — hallitukselta: Millä luulette Kreikan maksavan nämä vielä moninker- 93 Antti Kaikkonen /kesk (vastauspuheenvuo- taisiksi kohoavat lainansa? Oliiveillako, tupakal- ro): Arvoisa puhemies! Minuakin vähän kiinnos- lako, sitruunoillako vai Sorbuksella? Esitin pu- taisi vielä tosiaan hallituksen arvio tästä Kreikan heenvuorossani jo silloin pelkoni siitä, että EU:ta velanmaksukyvystä, varsinkin kun siitä käydään nöyristelevä Suomi antaa joko velkoja anteeksi akateemista ja muutakin julkista keskustelua täl- tai muilla järjestelyillä tuhlaa suomalaisten rahat lä hetkellä Suomessa ja muuallakin Euroopassa. Onassisten taskuihin. Mitä mieltä olette kuule- Jotkut taloustieteilijät sanovat, että kyllä Kreik- mastanne, pääministeri Stubb? Eikös vain edus- ka saa tilanteen hallintaan, ja toiset sanovat, että taja Pentti Oinonen ollutkin oikeassa Kreikan missään tapauksessa ei saa. Tässä muun muassa suhteen jo vuonna 2010? Juhana Vartiainen ja Suomen Pankin pääjohtaja ovat ottaneet tähän asiaan kantaa viime päivinä. 96 Ari Torniainen /kesk (vastauspuheenvuoro): Miten hallitus näkee tämän asian? Onko tilanne Arvoisa herra puhemies! Vaikka Kreikan tilanne Kreikalla saatavissa hallintaan, vai onko se toi- on surkea ja velkataso kestämätön, Suomen ei voton tapaus? tule hyväksyä Kreikan velkojen anteeksiantoa, ei Mutta, arvoisa puhemies, toinen vähän ehkä laina-aikojen pidentämistä eikä uusia apupaket- herkempi kysymys vielä. Kun tätä Kreikan krii- teja. Kreikan pitää itse näyttää, että se todellakin siä ratkotaan myös kansainvälisen politiikan krii- pyrkii ja pääsee terveeseen talouteen eikä riko sin varjossa — Ukrainan kriisi jatkuu valitetta- muille maille antamiaan lupauksia. On tietysti vasti edelleen — niin joudun kysymään teidän mielenkiintoista keskustella Kreikasta, vakuuk- arviotanne siitä, näettekö minkäänlaista riskiä sista ja takuista, kuten tänään olemme huoman- siitä, että Kreikka voisi koplata nämä omat vel- neet, mutta tosiasiassa tällä hetkellä Suomen suu- ka-asiansa jotenkin tähän EU:n ulkopoliittiseen rin haaste on kotimaan heikko työllisyys- ja ta- linjaan. loustilanne. Suomi on saatava kuntoon, ja sen 40 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/97 eteen pitää tehdä töitä huomattavasti enemmän ja myys. Ja tämä on asia, joka erottaa vihreät ja va- tehdä myöskin päätöksiä. semmistoliiton neljästä suuresta puolueesta. Pääministeri Stubb totesi, että Kreikka on teh- 97 Ari Jalonen /ps (vastauspuheenvuoro): Ar- nyt kansalaisia kurittavat päätökset itse, ja näin- voisa puhemies! Pääministeri Stubb, te aloitus- hän se toki onkin, mutta kyllä itse katson, että puheenvuorossanne toitte esille tämän tosiasian, myös troikalla ja mutkan kautta meillä suomalai- että päätöksiä tehdään käytettävissä olevan tie- silla on osavastuu niistä päätöksistä, joita Krei- don mukaan. Tässä ollaan nyt tästä tuottojen- kassa on tehty. Kreikan pitää korjata taloutensa, vaihtosopimuksesta keskusteltu pitkän aikaa. mutta ei maksajiksi voi laittaa ainoastaan tavalli- Tämä tuottojenvaihtosopimushan oli niin huono, sia kreikkalaisia. Jos talous saadaan kuntoon, se ettei mikään muu maa halunnut sitä, joten ken- on toki myös meidän suomalaisten etu. ties sen takia se haluttiin sitten sinne pankkihol- Muun muassa edustajat Soini ja Arhinmäki viin piilottaa, ja jos sitä meni sinne pimeään huo- esittivät, että Islanti, poikkeuksena muista mais- neeseen lukemaan, piti allekirjoittaa vaitiololu- ta, ei pelastanut pankkeja. No, sehän ei ihan men- paus. Tuottojenvaihtosopimus on kaiken lisäksi nyt näin. Islannissa valtio pelasti muun muassa sopimus, josta ei ole mitään hyötyä, jos näille säästöpankit Sparisjodur Keflavikur ja Byr spa- leikkauslinjoille lähdetään. Kun tämä sali päätti risjodur ja yritti jopa pelastaa Glitnir-pankkia, tästä tuottojenvaihtosopimuksesta, käytännössä mutta rahat vain loppuivat kesken. Eli Islannin meillä ei ollut tietoa, ei ollut käytössä sitä tuotto- tarina ei ollut aivan niin ruusuinen kuin välillä jenvaihtosopimusta, joten jouduttiin tekemään annetaan ymmärtää. päätökset ilman käytettävissä olevaa tietoa. Ar- voisa pääministeri: näettekö ristiriidan tekojenne 100 Reijo Tossavainen /ps (vastauspuheenvuo- ja puheidenne välillä? ro): Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset puolustivat ennen viime vaaleja suomalaisia veronmaksajia. Vaalien jälkeen hallitusneuvotteluissa 98 Johanna Karimäki /vihr (vastauspuheen- Jyrki Katainen vaati tuon linjan muutosta, mutta vuoro): Arvoisa puhemies! On selvää, ettei vel- me emme halunneet pettää suomalaisia. Nyt nel- kojen anteeksianto tule EU:ssa kyseeseen, mutta jä vuotta myöhemmin voimme todeta, että olim- EU:ssa neuvotellaan parastaikaa mahdollisista me oikeassa. Timo Soini kysyi neljä vuotta sitten sopeutuksista, ja mitä ratkaisuja Kreikan suhteen näin: jos itsensä pettää, niin kuka jää jäljelle? tehdäänkin, tärkeää on, että ne ovat nopeasti sel- Minä vastaan, että jäljelle jäävät petetyt äänestä- villä markkinoiden vakauden vuoksi. Kreikan it- jät ja huono omatunto. Voin selkä suorana ja pys- sensä on laitettava harmaa talous kuriin, veron- typäin kansalaisten edessä todeta, että vain pe- kierto kuriin. Tavallinen kansa on tarpeeksi kär- russuomalaiset ovat olleet ja ovat edelleen joh- sinyt, mutta rikkaiden kreikkalaisten on osallis- donmukaisia, ryhdikkäitä ja vastuullisia. tuttava maansa taloustalkoisiin. Vihreät ovat koko eurokriisin ajan edellyttä- 101 Osmo Kokko /ps (vastauspuheenvuoro): neet, että kaikkien Suomen riskien ja vastuiden Arvoisa puhemies! Peruslähtökohta tietysti, mik- on oltava selvillä ja että kaiken tiedon on oltava si olemme tässä tilanteessa, on se, että on perus- avoimesti saatavilla mukaan lukien vakuussopi- tettu Eurooppaan yhteisvaluutta ja siihen valuut- muksen. Kysyisin hallitukselta: Mitkä arvioisitte taan otettu sitten niin sanottuja kelvottomia mai- olevan suurimmat riskit tällä hetkellä Suomen ja ta. Tämän seurauksena korkotaso on ollut erit- euroalueen vakaudelle? Mitä vaikutusta sillä esi- täin alhainen Euroopassa ja eurooppalaiset pan- merkiksi olisi, jos Kreikka irtautuisi eurosta? kit ovat syytäneet holtittomasti rahaa, eli euroalue on velkaantunut, ylivelkaantunut. Sen 99 Oras Tynkkynen /vihr (vastauspuheenvuo- seurausta tämä asia on. Ja pankit eivät ole otta- ro): Arvoisa puhemies! Tänään on ollut salissa neet sitä vastuuta, mikä niille kuuluisi, vaan ne paljon erimielisyyksiä puolueiden välillä, mutta ovat siirtäneet sitten yhteisille veronmaksajille ainakin yksi asia tuntuu suurimpia puolueita yh- tämän vastuun, ja tässä tilanteessa ollaan. distävän, ja se on se, että aika vähän tuntuu huo- Tietysti on paljon puhuttu täällä, että perus- lettavan tuo tavallisten kreikkalaisten hätä, kuten suomalaiset ovat pakoilleet vastuuta, mutta mi- 60 prosentin hujakoille noussut nuorisotyöttö- nun mielestäni me emme ole pakoilleet millään 148/1/102 PTK 148/2014 vp 41 tavalla. 2011 vaaleissa saimme juuri tällä kriitti- täällä ollaan liikuttavan yksimielisiä siitä, että syydellä äänet, ja mikäli meidän ohjelmiemme yhteisvastuuta ei pidä lisätä eikä sitten myös- mukaisesti olisi menty, niin emme olisi tässä ti- kään toisten velkoja makseta. Tämä asia on oi- lanteessa. Näin olemme pitäneet kiinni niistä keastikin kreikkalaisten omissa käsissä. Toivot- vaalilupauksista, ja jatko on myös tulevissa vaa- tavasti nytten tämän päivän aikana edes se hyöty leissa sama. tästä reilusta kolmesta tunnista on tullut, että vihdoin viimein uskotaan tämä vakuusasia, joka 102 Anne Louhelainen /ps (vastauspuheenvuo- täällä on todistettu valtiovarainministeri Rinteen ro): Arvoisa puhemies! Osallistuin eilen Brysse- toimesta aika tanakasti. Mutta onhan se sanotta- lissä eurooppalaiselle parlamentaariviikolle, jo- va kyllä Timo Soinin avauspuheenvuorosta, että hon oli tosiaan kokoontunut yli 120 parlamentaa- 18 minuuttia kliseitä, eikä sieltä sen jälkeen kyl- rikkoa eri EU-jäsenmaista. Tilaisuuden aluksi lä sen kummoisempaa muutakaan tullut. Euroopan parlamentin puheenjohtaja Schulz totesi puheessaan, että tarvitsemme enemmän Eu- 104 Suna Kymäläinen /sd (vastauspuheenvuo- rooppaa budjettipolitiikassa ja emme voi ylläpi- ro): Arvoisa herra puhemies! On kyllä hassua, tää Euroopan taloutta, joka koostuu erillisistä että perussuomalaiset todistavat täällä, etteivät mustista laatikoista, ja se, mikä tapahtuu yhdessä pettäneet äänestäjiä, koska eivät lähteneet halli- maassa, vaikuttaa kaikkiin muihinkin jäsenmai- tukseen ja vaativat eurolinjan muutosta. Nyt taas hin. Olen aivan samaa mieltä: meillä veroja kiris- vaaditaan muutosta ja tavoitellaan hallituspaik- tetään, jotta voidaan antaa yhä laajempaa soli- kaa. Eli tällä logiikalla: Kun ei taaskaan mene daarista tukea muun muassa Kreikkaan ja Ita- hallitukseen, niin ei taaskaan petä äänestäjää. liaan, joissa rakenneuudistukset ovat pääosin te- (Timo Soini: Onko tulossa uusia paketteja?) Ää- kemättä ja harmaa talous ja veronkierto kukkivat nestäjät, tehkää siellä päätöksenne. entistä runsaampina. Johdonmukaisuus toiminnassa on ainoa kestä- Arvoisa puhemies! Useissa puheenvuoroissa vä tie. SDP:llä on ollut niin oppositiossa kuin tuli eilen Brysselissä esiin selkeästi se, että Eu- hallituksessa täysin sama johdonmukainen linja: rooppa on edelleen taantumassa, jossa köyhyys suomalaisten veronmaksajien riskit on rajattava. ja työttömyys ovat tukipaketeista huolimatta li- Jutta Urpilainen neuvotteli vakuudet meille... sääntyneet. Komission puheenjohtaja Juncker (Välihuuto) — Joo. — Kauneus- tai tyylipisteitä kertoikin tapaavansa tänään Kreikan vaalivoitta- ei keskusta muun muassa saa johdonmukaisuu- jan ja kommentoivansa tälle, että komissio aikoo destaan sillä, että itse antoi miljardin omalla joh- kunnioittaa Kreikan vaalitulosta mutta että ko- tavalla hallituskaudellaan ja nyt antaa epäluotta- missio olettaa heidän ottavan huomioon muiden muslausetta hallitukselle, joka on nämä vakuu- näkemykset. Sitten hän jo kuitenkin myötäili, det neuvotellut. että joitakin poliitikkoja Kreikan kohdalla voitaneen... Puhemies Eero Heinäluoma: Ja tämän jälkeen kaikki edustajat ovat saaneet puhua vähintään Puhemies Eero Heinäluoma: Jaha, nyt huo- yhden kerran vastaus- ja debattipuheenvuoroa maan, että aika on tullut ikävä kyllä kovasti täy- käyttämällä. Myönnän vielä puheenvuorot edus- teen. tajille Zyskowicz, Myller, Soini — olisin myön- tänyt edustaja Pekkariselle, mutta olin huomaa- 103 Jukka Kärnä /sd (vastauspuheenvuoro): vinani, että hän lähti — ja edustaja Arhinmäki, ja Arvoisa puhemies! Vähän reilu kolme tuntia on sitten edustaja Sumuvuori. Sen jälkeen valtiova- käytetty aikaa. Olisin toivonut, että tämäkin aika rainministeri ja sitten pääministeri. olisi voitu käyttää suomalaisesta työstä puhumi- seen ja siihen, millä tavalla sitä työtä pystytään 105 Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): lisäämään, (Eduskunnasta: Tehkää välikysy- Arvoisa herra puhemies! En tiedä, mitä edustaja mys!) koska Kreikassa heillä on kahdeksan vuot- Heikkilä on kuullut minun sanovan tai mitä edusta eteenpäin aikaa tällä hetkellä. taja Tuppuraiselle on jäänyt epäselväksi, mutta Sitten näitä asioita, mitä täällä on tullut: Yksi- haluan tehdä täysin selväksi, että sellainen tulon- tyiset sijoittajat ovat menettäneet siellä 100 mil- siirtounioni eurosta, jossa pohjoisemmat maat jardia, Kyproksella 7, kaikki hyviä asioita. Ja maksavat jatkuvasti eteläisemmän Euroopan tai 42 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/106 euroalueen velkoja, ei todellakaan ole kokoo- Kukaan muu ei halunnut tuottojenvaihtosopimuksen kannattama asia. Me lähdemme siitä, musta. Suomi pääomitti sen etukäteen ja kerralla että jokainen maa huolehtii omista veloistaan, luopui korkotuloista. Tällä rahalla olisi saatu 11 kuten koko euron liikkeelle lähtiessä on sovittu. lastensairaalaa, nyt pitää mennä Cheekin kon- Kreikan osalta perusongelmana ei juuri tällä serttiin. hetkellä ole niinkään lainat, vaan uuden hallituk- Arvoisa puhemies! Tässä on kaksi vaihtoeh- sen politiikka. Jos se lopettaa rakenteelliset uu- toa: joko Kreikka ulos eurosta tai sitten sitä jou- distukset, lisää julkisia menoja, lupaa elvytystä, dutaan jatkuvasti tukemaan. (Puhemies koput- niin on pakko kysyä: millä rahoilla tämä kaikki taa) Kreikka on ollut suurimman osan viimeisen tehdään? Ei ainakaan suomalaisten veronmaksa- 100 vuoden ajasta käytännössä maksukyvyttö- jien rahoilla, ja tässä mielessä pallo on todellakin myyden tilassa. Kreikan uudella hallituksella. Lopuksi sanon: Lopettakaa jankutus vakuuk- 108 Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheen- sista. Vajaa miljardi siellä on, ja se on aivan var- vuoro): Arvoisa puhemies! Eurossa on tehty suu- ma, punkt och slut. ria virheitä. Pelisäännöistä ei ole pidetty kiinni. Maksamme siitä — kaikki euromaat ja koko Eu- 106 Riitta Myller /sd (vastauspuheenvuoro): rooppa — erittäin kallista hintaa. Valitettavasti Arvoisa puhemies! On tosiasia, että Eurooppa on näin on käynyt. Tästä edespäin nyt on kuitenkin ollut erittäin vaikeassa ja on edelleenkin vaikeas- tarkoin huolehdittava siitä, että samoja virheitä ei sa taloudellisessa kriisissä. Mutta on myöskin sa- enää tehdä. Kreikka on tässä nyt ensimmäinen nottava, että me olemme oppineet tästä kriisistä. koekaniini. Kreikan suhteen pitää menetellä — Euroopan unionissa on tehty paljon päätöksiä sen en siteeraa ketään keskustalaista vaan siteeraan eteen, että voimme estää tai sitten paremmin kes- valtiovarainministeri Rinnettä — aivan niin kuin tää mahdolliset uudet kriisit. Sen sijaan perus- valtiovarainministeri Rinne sanoi: "Tässä ei pidä suomalaiset ovat jääneet makaamaan näitten krii- lähteä luisumaan." Varoitan kaikkia niitä, jotka sien päälle — ja itse asiassa se onkin perussuo- ajattelevat siihen tapaan kuin kokoomuksen ryh- malaisten poliittinen elinehto, että kriisit jatku- mäpuheenvuorossa sanottiin, ja kehotan kaikkia vat Euroopassa ja muissa kriisimaissa. toimimaan ja ajattelemaan tässä salissa niin kuin Näiden päätösten, joita Euroopassa on tehty, edustaja Zyskowicz on täällä sanonut. tärkein viesti on se, että veronmaksajan piikki on Arvoisa puhemies! Keskusta vastusti aika- laitettu kiinni ja sijoittajan vastuu on toteutettu. naan Suomen liittymistä euroon. Me tulimme Pankkiunionin avulla on katkaistu pankkien ja sinne, ja kun siellä olemme, me olemme olleet valtioiden kohtalonyhteys. Nyt näiden uusien pe- kunnollisia, toimineet kunnollisesti Suomena ja lisääntöjen toteuttamisen pitäisi kasvattaa ja tu- keskusta Suomessa tässä asiassa. (Puhemies ko- lee kasvattaa luottamusta Euroopan unionissa puttaa) Haluamme näin toimia jatkossakin euron niin, että saamme rakennettua entistä paremman, jäsenenä. kasvuun perustuvan yhteisen talouden.

107 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Ar- voisa herra puhemies! Suomen olisi pitänyt me- Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen va- netellä niin kuin Slovakia menetteli: ei lähtenyt rapuhemies Pekka Ravi. Kreikka kakkoseen, ei maailma nielaissut, ei eurosta erotettu, eivätkä ole näissä missään vastuussa. Tämä oli perussuomalaisten esitys halli- tusneuvottelujen aikaan. 109 Paavo Arhinmäki /vas (vastauspuheenvuo- Pykälät 123 ja 125 Euroopan perussopimuk- ro): Arvoisa puheenjohtaja! Tässä keskustelussa sesta osoittavat yksiselitteisesti, että kaikki nämä on lähinnä keskitytty siihen, mitä kukin sanoi tukipakettipolitiikat ovat sopimusten vastaisia. 2010 tai mitä joku on kirjoittanut 2011 Wall Nämä uudet toimet on Saksassa haastettu tuo- Street Journalissa. Kuitenkin oleellisempaa on mioistuimeen, joka ikinen. Taloussopimusta täl- se, mitä ratkaisuja 2015 Suomen eduskunnassa lä hetkellä noudattavat Euroopassa vain Luxem- tehdään. Edustaja Louhela oli aivan oikeassa sii- burg ja Suomi. Kukaan muu ei ole siinä mukana. nä, että mitä tapahtuu toisissa maissa, vaikuttaa 148/1/110 PTK 148/2014 vp 43 myös Suomeen. Ei kukaan vapaaehtoisesti halua miettiä myös tämän paketin helpotusta kriisi- tai tyrkyttämällä halua sitä, että Kreikka ei mak- maille? saisi velkoja. Kukaan ei ole esittänyt, että kaikki Kreikan Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: No velat pitäisi nollata. Mutta kysymys on siitä, mil- niin, ja sitten puheenvuoro, valtiovarainministeri lä saadaan aikaan talouskasvua, millä saadaan ai- Rinne. Riittääkö 2 minuuttia? (Antti Rinne: Pik- kaan työllisyyttä. Aivan kuten tässä välikysy- kuisen ylittää.) Saa ylittää, mutta lähdetään ta- myksessäkin perussuomalaiset toteaa, Kreikan voittelemaan kuitenkin suhteellisen kompaktia velkataso on kestämätön. Kun suurin osa maail- vastausta. — Olkaa hyvä. man talousasiantuntijoista sanoo, että paras tapa, jolla voidaan taata se, että Suomikin saa osan ve- 111 Valtiovarainministeri Antti Rinne: Kiitok- loistaan takaisin, paras tapa, jolla saadaan työlli- sia, arvon puhemies! Muutamiin yksittäisiin syys kasvamaan niin Kreikassa kuin Suomessa, asioihin ensin haluaisin kommentoida. on toisenlainen politiikka, niin tähän pitäisi nyt Slovakia on ollut toisessa ohjelmassa muka- tähdätä, (Puhemies koputtaa) ja tätä vasemmisto na, ei ensimmäisessä. Slovakia on tällä hetkellä hakee. Sen vuoksi olisi tärkeää, että myös Suo- 109 miljardiin euroon saakka näissä ohjelmissa men hallitus hakisi sellaista ratkaisua, jolla mukana. Vanhaa rahaa on mukana 24 miljardia Kreikka voisi nousta jaloilleen ja pystyisi maksa- Slovakian vastuulla ja 11 miljardia heinäkuussa maan (Puhemies koputtaa) velkojaan takaisin, 2011 päätetyllä tavalla. Syy, minkä takia Slova- pystyisi nostamaan omaa talouttaan. Tästä on ky- kia ei ole mukana, on se, että Slovakialla ei ollut symys meidän linjassamme. hallitusta, joka olisi voinut päättää näistä asioista. Tässä on ehkä parempi avata tätä asiaa oikeal- la tavalla. Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: No Sitten tähän pääomitukseen EVM:n osalta: niin, ja nyt tämän varsin pitkän debatin viimei- Suomi maksoi etuajassa 1,44 miljardia, siis ker- nen puheenvuoro. — Edustaja Sumuvuori, olkaa ralla 1,44 miljardia. Kaikki muutkin ovat maksa- hyvä. neet tämän pääomituksen. Vielä viimeiseksi yksittäinen asia, yksityis- 110 Johanna Sumuvuori /vihr (vastauspuheen- kohta: Suomen vastuut Kreikan suhteen ovat vuoro): Arvoisa puhemies! Mielestäni tällä het- pääoma ja korko mukaan luettuna ja kahdenväli- kellä jos koskaan Euroopan unionin yhtenäisyys nen laina mukaan luettuna 3,7 miljardia euroa, on tärkeä arvo. On erittäin toivottavaa, että Eu- eivät 7 miljardia euroa niin kuin tässä on esitetty. roopan unionin jäsenvaltiot eivät jakaudu kah- Se 7 miljardia tulee siitä, että siellä on näissä teen leiriin kahden kerroksen väeksi vaan niitä ERVV:n lainoissa 65 prosentin ylitakaukset, yhteisiä ratkaisuja haetaan edelleen neuvottelu- mikä johtuu siitä, että halutaan pitää ERVV-va- teitse. kausvälineen luottoluokitus kolmessa A:ssa, jol- Edustaja Saarakkalalle totean, että kyllä vih- loinka se saa rahaa mahdollisimman halvalla. reät näkivät Euroopan keskuspankin elvytyspa- Arvoisa puhemies! Halusin todeta, että Euroo- ketin positiivisena, toivoa herättävänä ratkaisu- pan taloustilanteen kurimuksen syyt ovat ne, että na sen sijaan, että jatkettaisiin kiristäviä toimen- globaalitalous on ollut murroksessa pitkän aikaa, piteitä, jotka eivät ole johtaneet siihen kasvuun, meihin iski finanssikriisi, me olemme pitkitty- mitä kovasti euroalueelle toivotaan. Se on myös neessä taantumassa näistä syistä ja meillä on ol- yksi mahdollisuus pysäyttää tämä negatiivinen lut liian vähän investointeja Euroopassa. Ei voi kierre, joka vain johtaa pahemman työttömyys- sanoa, että koko tämä eurooppalainen yhteistyö ongelman räjähtämiseen. olisi epäonnistunut, kun katsoo, mitä Portugalil- En saanut vielä vastausta valtioneuvoston le on tapahtunut. Portugali ilmoitti viimeisessä edustajilta siihen, miten he näkevät tämän Euroo- euroryhmän kokouksessa maksavansa etuajassa pan keskuspankin elvytysohjelman mahdollisuu- takaisin IMF-lainojaan, ja se kertoo siitä, että det tukea kriisimaita. Miten he näkevät, kun näi- Portugalin talous on tervehtymässä. Irlanti on jo tä lainaehtoja esimerkiksi Kreikan kanssa neu- saanut luvan maksaa IMF-lainoja takaisin ja sitä votellaan, onko siinä yhteydessä mahdollisuus kautta osoittaa, että on selviytymässä. Espanja on pikkuhiljaa talouttaan saanut kasvuun. Tämä 44 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/112

Kreikka, joka oli alun perinkin se vaikein ongel- Minä joudun seuraamaan tätä tilannetta koko ma, on edelleen tässä ratkaistavana. ajan, ja pyrimme valtiovarainministerin kanssa Minä en haluaisi spekuloida Kreikan euroerol- siinä mukana roikkumaan. la millään tavalla. Minä haluan uskoa siihen — Oikeastaan kolmen kautta pyrkisin vastaa- minulla on aika paljon tietoa, jota tulee eri läh- maan tähän, tänään aika värikkääseenkin keskus- teistä koko ajan, tässä päivän mittaankin — ja us- teluun. kon siihen vahvasti, että tässä löytyy vielä sem- Ensimmäinen liittyy tähän laajempaan ku- moinen yhteisymmärrys kreikkalaisten ja troi- vaan. Laajempi kuva on se, että me siirryimme kan jäsenten EKP:n, komission ja IMF:n kanssa, vuonna 2008 finanssikriisistä velkakriisiin, vel- että päästään asioissa eteenpäin. Ehkä jonkinnä- kakriisistä eurokriisiin ja eurokriisistä nyt kas- köisillä ohjelman pidennyksillä — siis tarkoitan vukriisiin. Näiden kokonaisuuksien kanssa me nyt tätä olemassa olevaa ohjelmaa, jota on piden- olemme kamppailleet viimeiset 6—7 vuotta sekä netty helmikuun loppuun — sen pidentämisellä Euroopan unionissa laajemmin että erityisesti muutama kuukausi eteenpäin, niin että Kreikka Suomessa. Toki instrumentteja on tässä käytetty on sitoutunut viidennen väliarvion tavoitteisiin, matkan varrella. Euro on vakautettu, sisämarkki- asioita voidaan hoitaa kuntoon. Ehkä se tarkoit- noiden vapauttamista ollaan jatkettu, digitaalisia taa myöskin sitä, että euroryhmän osalta täytyy sisämarkkinoita ollaan puskettu, ja EKP on teh- olla valmiutta keskustella niitten viidennen väli- nyt erilaisia toimia matkan varrella. Tämän lisäk- arvioinnin tavoitteitten sisällöstä sillä tavalla, si on Jean-Claude Junckerin investointipaketteja että sieltä löytyy sitä talouskasvun mahdollisuut- ja muita. ta Kreikan osalta vahvemmin kuin mitä se tällä Tuossa edustaja Soini moneen otteeseen eri hetkellä on. puhenopeudella totesi, että Eurooppa on maail- Suomen näkökulmasta se, mitä tapahtuu Krei- man hitaimmin kasvava talous. (Soini: Euro- kassa, on todella merkityksellistä, koska meidän alue!) — Euroalue. — Tosiasia kuitenkin on se, viennistämme menee 60 prosenttia Euroopan että euroalue ja Euroopan unioni ovat maailman unionin alueelle, ja jos Kreikka ei pääse talous- suurin talous. Minä ainakin toivon suomalaisena kasvuun ja uhkaa Euroopan talouskasvua tule- — siis 60 prosenttia meidän viennistä menee eu- vaisuudessa, niin se tarkoittaa Suomelle työttö- roalueelle, 40 prosenttia meidän bruttokansan- myyttä, suomalaisille ihmisille työttömyyttä ja tuotteesta lähtee viennistä — että tämä euroalue meidän talouskasvumme edelleen hiipumista. kasvaa, ja minä myös toivon, että EU-alue kas- Sitten tähän kysymykseen siitä, raukeavatko vaa. Se on meidän suomalaisten intressissä. takaukset ERVV-ohjelman päättyessä: eivät rau- Toinen huomio liittyy sitten euroon ja Kreik- kea. Ne lainat tulevat maksuun vuonna 2023, ja kaan erityisesti. Minun mielestäni näissä kriiseis- sinne asti ne takaukset ovat voimassa ja siitä sä tarvitaan aina malttia. Edustaja Kallille, joka eteenkin päin, jos ei niitä lainoja makseta. Va- ei ole paikalla, toteaisin, että tämäntyyppisten kuus! kriisien käsittelyssä itse asiassa henkilökohtaiset kontaktit ovat erittäin tärkeitä. Eli se, että meillä Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Sit- on laaja kansainvälinen EU-verkko ja kollegoja, ten pääministeri Stubb tuosta puhujakorokkeel- joille voi soittaa, joiden kanssa voi keskustella ja ta, 5 minuuttia. Varmaan aika paljon kommentoi- käydä läpi tätä kokonaisuutta, on se lähtökohta. tavaa. — Olkaa hyvä. Minä pidin erityisesti edustaja Kaikkosen ky- symyksestä, koska hän näki sen kokonaisuuden 112 Pääministeri Alexander Stubb: Arvoisa siten, että onko olemassa vaara, että Kreikan herra puhemies! Näin tietenkin on. Pahoittelut, nykyinen hallitus kytkee Venäjä-politiikan ja että tuossa äsken valtiovarainministerin kanssa -sanktiot euroon. Sanoisin, että kyllä. Sentyyp- jouduimme käymään läpi tätä tilannetta. Kreikan pistä puhetta ollaan jo kuultu. Eli jälleen kerran 10-vuotinen bondikorko on noussut tänään, Krei- turvallisuuspolitiikka ja talouspolitiikka nivoutu- kan pörssikurssit laskeneet 2 prosenttia eilisen 11 vat keskeisesti toinen toisiinsa. prosentin nousun jälkeen. Kysyntä Kreikan ve- Tässä ehkä voidaan miettiä, mitä tapahtuu lalle on ollut tänään heikointa sitten vuoden 2006 Kreikalle. Oikeastaan kolme optiota: Ensimmäi- — sai tänä aamuna vain 813 miljoonan edestä nen on se, että me löydämme ratkaisun ja me- tarjouksia, joista vain 625 oli kilpailukykyisillä. nemme eteenpäin mahdollisimman nopeasti. Se 148/1/113 PTK 148/2014 vp 45 on se, mitä me toivomme. Voi hyvin olla, että eu- 113 Jyrki Yrttiaho /vr: Arvoisa herra puhe- roryhmä tapaa tällä tai ensi viikolla, ei ole vielä mies! Mitään nopeaa ratkaisua Kreikan kriisiin ei varmaa. Voi hyvin olla, että Eurooppa-neuvos- ole, se on aivan selvä. Se näkyy myös Syrizan tossa aiheesta keskustellaan. Tosiasia on se, että vaaliohjelmassa ja uuden hallituksen ohjelmas- Kreikka on keskustellut meidän kanssamme leh- sa. Kreikan vaalituloksessa on tärkeintä, että se tien palstojen kautta, ja ei Eurooppa-asioita sillä on tappio EU:n uusliberalistiselle politiikalle, tavalla hoideta, vaan ne hoidetaan konkreettisilla jolla kansalaisten enemmistö on pantu maksa- ehdotuksilla, ja yhtään konkreettista ehdotusta ei maan pankkien ja suursijoittajien keinottelun las- ole vielä pöydällä. Toinen on, että ajaudumme kut. Toivottavasti tästä tappiosta ja vasemmiston pitkittyneeseen tilanteeseen, ja tätä me pyrimme vahvistumisesta Eurooppa ja eurooppalainen totta kai välttämään. Kolmas, kaikista pahin eliitti oppivat jotakin. vaihtoehto on niin sanottu dirty exit, jossa Kreik- Syrizan vaalivoiton keskeinen tekijä oli juuri ka palaa markkinoille ilman minkäännäköisiä se, että radikaali vasemmisto toi vaaleihin todel- suojamekanismeja, ja silloin uskon, että Kreikan lisen vaihtoehdon katastrofaalisesti epäonnistu- taloustilanne on kaikista huonoin. Meillä on ras- neelle ja julman epäsosiaaliselle politiikalle, jota kas taistelu, eikä tämä eurokriisi ole vielä ohi. valtapuolueet olivat harjoittaneet. Kyse ei ollut Saanko viimeisenä ja kolmantena huomiona, vain protestista maan katastrofiin ajaneita puolu- edustajat Zyskowicz ja Heinonen, esittää seuraa- eita vastaan. Syrizan ja Euroopan vasemmiston van: Loppupeleissä tässä on kyse siitä, haluam- piirissä on jo usean vuoden ajan analysoitu pe- meko puolustaa avointa, kansainvälistä Suomea, rusteellisesti talous- ja velkakriisiä ja laajemmin- avointa yhteiskuntaa. Me olemme oikeastaan kin EU:n kriisiä. Yhdessä tutkijoiden ja monien aika samantyyppisessä kriisissä kuin me olimme yhteiskunnallisten liikkeiden edustajien kanssa 1990-luvun alussa. Silloin vastaus oli, että meis- on kehitelty vaihtoehtoja ja aloitteita taloudelli- tä tuli EU-jäseniä, me avasimme taloutemme, me sen, sosiaalisen, humanitaarisen ja poliittisen emme sulkeutuneet. Me menimme mukaan Eu- kriisin ratkaisemiseksi. Nämä keskustelut ja roopan unioniin, ja me menimme mukaan eu- aloitteet ovat yhdistyneet toimintaan ammattiyh- roon. Oli Nokia-tarina, oli metsä- ja paperiteolli- distys- ja kansalaisliikkeissä, parlamentissa ja suus. Kyse oli avautumisesta ja kansainvälisyy- muutosvoimien kokoamisessa. destä. Nyt valitettavasti, enkä puhu nyt kenelle- Syrizan ja Euroopan vasemmiston esittämäs- kään yksittäiselle henkilölle tai puolueelle, jos sä vaihtoehdossa on keskeisenä leikkauspolitii- me katsomme yhteiskuntamme pohjavirettä ja kan hylkääminen ja panostaminen työtä ja hyvin- keskustelua tällä hetkellä, niin se on täysin päin- vointia luoviin, sosiaalisesti ja ekologisesti kes- vastainen. Me olemme menossa kohti keskuste- täviin hankkeisiin. Pankkien ja keinottelijoiden lua, jossa Suomi voisi ikään kuin tyrkätä tuon sijasta tuetaan vaikeuksissa olevia ihmisiä muun ison pahan maailman pois. Kun Pariisissa on ter- muassa perusturvaa ja minimipalkkaa paranta- rori-isku, me syytämme siitä heti maahanmuutta- malla. Rikkaat laitetaan maksamaan kriisistä jia. Kun Kreikalla menee huonosti, me syytäm- myös kiristämällä suurten tulojen, pääomien ja me siitä euroa. Kun Venäjällä menee huonosti, omaisuuksien verotusta. me haluamme käyttäytyä ikään kuin samalla ta- Herra puhemies! Suomen hallitusten, ensin valla kuin käyttäydyimme silloin, kun Neuvosto- Kataisen sixpackin ja nyt Stubbin hallituksen, ja liitto oli olemassa. Minun mielestäni monet ne komissaari Olli Rehnin rooli Kreikan kriisissä on vastaukset, jotka me tänä päivänä näemme, siis ollut surullisen kuuluisa, oikeastaan häpeällinen. pohjavirtakeskustelussa Suomessa, ovat sulkeu- Myös Suomen vasemmisto on ollut eurooppalai- tumisen suuntaan, eivät avautumisen suuntaan. sittain outo lintu. Monien muiden maiden vasem- Toivon, että Suomi jatkaa avautumisen tiellä. mistolaisten on ollut mahdoton ymmärtää, että myös vasemmistoliitto ja vihreät ovat olleet hallituksessa ja eduskunnassa mukana hyväksymäs- Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Kii- sä Kreikalle ja Kreikan kansalle sanellut troikan toksia, pääministeri Stubb. — Nyt siirrymme pu- matokuurit ja EU:n talouskurisopimukset. heenvuorolistaan, ja muistutan, että pidettävät On suorastaan käsittämätöntä, että pääminis- puheenvuorot ovat kestoltaan enintään 5 minuut- teri Stubb rohkenee vielä tänäänkin kehua Krei- tia. kan humanitaariseen katastrofiin ajaneita laina- 46 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/114 ehtoja huokeiksi ja suopeiksi kreikkalaisille ja suu ennen pitkää kestämättömäksi. Tällä tiellä ta- vaatia, että Kreikka jatkaa rakenteellisia uudis- louskasvua ei ole eikä tule. tuksia, leikkaamista ja julkisen sektorin alasajoa. Jostakin syystä päättäjiä ympäri Eurooppaa Keskipalkka on Kreikassa romahtanut 600 eu- vaivaa kummallinen ylenkatseen epidemia. He roon kuukaudessa, työttömyys paisunut lähes 30 pitävät itseään niin paljon kansaa viisaampina, prosenttiin, nuorisotyöttömyys 60 prosenttiin. että kehtaavat ihan julkisesti ilmoittaa, että kan- Monet julkiset palvelut ovat raunioina, asunnot- salta ei tarvitse kysyä. Mutta kansa se tiesi Krei- tomuus ja köyhyys ovat valtava ongelma. Krei- kassakin, että jopa kommunisteille on viisaam- kan velkataakka on Stubbin kehumalla linjalla paa antaa valtaa kuin valehtelevalle troikalle. kasvanut noin 110 prosentista lähes 180 prosent- Mitä luulette, mitä Suomen kansa tällä hetkellä tiin bruttokansantuotteesta. Kreikkalaisten sijas- ajattelee teidän toimistanne? Te ette tiedä, kun te ta EU:n ja troikan ohjelmalla on pelastettu pank- ette uskalla kysyä. Mitä se kertoo teistä ja teidän keja ja suursijoittajia, siirretty niiden riskejä toimistanne? Olisiko aika herätä, avata silmät ja kreikkalaisten ja muiden EU-maiden veronmak- huomata, että Kreikan tiellä ollaan eikä suinkaan sajien kannettavaksi. siellä Euroopan ytimessä? Ei riitä Suomelle, että Vasenryhmä on alusta saakka toteuttanut joh- yksi hulivili ja sen kaveri saavat itselleen kivat donmukaista linjaa kaikkien apupakettien osalta. virat Euroopasta. Se ei ikävä kyllä auta tavallista Me emme ole halunneet tukea pankkeja, emme- suomalaista millään tavalla, koska nykymenolla kä ole halunneet kurittaa kriisimaiden kansoja. me joudumme jatkossakin maksamaan muiden Arvoisa herra puhemies! Tuskin kerron uuti- maiden velkoja ja virheitä. sen, kun totean, että tulemme äänestämään epä- Arvoisa puhemies! Suomi on ollut aina tun- luottamusta hallitukselle. nettu rehellisenä ja luotettavana maana. Ennen kuin globalisaatio lopullisesti tämänkin geneetti- 114 James Hirvisaari /m11: Arvoisa puhemies! sen ominaispiirteemme tuhoaa, on korkea aika Perussuomalaisten asiantuntevasti laadittu väli- suoraselkäisten poliitikkojen nousta äänestäjil- kysymys antaa hyvän yleiskatsauksen eurokrii- tään saamansa luottamuksen tasolle ja kertoa sin vaiheista. Vai pitäisikö sanoa suoraan ja pu- kansalle totuus. hua Euroopan pankkikriisistä? Suomalaisten Muutos-puolue on sitä mieltä, että tällaisista kannalta oleellinen asia on se, että meillä olisi ol- asioista pitäisi kysyä kansan mielipidettä. Suo- lut mahdollisuus jättäytyä kokonaan pois Krei- men eroamisesta eurosta olisi järjestettävä kan- kan tukipaketeista. Lisäksi samassa yhteydessä sanäänestys ensi tilassa. Kysyn koko eduskun- meillä olisi ollut myös hyvä tilaisuus erota euros- nalta: pitäisikö siis kansanäänestyksiä järjestää, ta. Näin ei tehty. jos kansa sellaisia haluaa? No, eikö ilman muuta Ennen eurokriisiä suomalaisilla veronmaksa- pitäisi? Kenen asioita te täällä ajatte? Ja, te perus- jilla oli nolla euroa kiinni Kreikassa. Nyt meillä suomalaiset, lähdettekö tukemaan kansanäänes- on siellä 7 miljardin euron vastuut. Tukipaketit tystä euroerosta? eivät ole auttaneet Kreikkaa, rahat ovat menneet Arvoisa puhemies! Myös Suomen ainoa tie isojen EU-maiden pankeille, Kreikalla on velkaa ylöspäin on eroaminen eurovaluutasta, oman, va- nyt huomattavasti enemmän kuin kriisin alussa. paasti kelluvan valuutan käyttöönotto ja noin 30 Jo viisi vuotta sitten jokainen asioita seuraava prosentin devalvaatio. Se ei tule olemaan help- ymmärsi, että Kreikka ei tule ikinä maksamaan poa, mutta parempi kertarytinä kuin ainainen ki- velkojaan, ja monet sanoivat sen myös ääneen. tinä. Viisi vuotta sitten Suomen euroero olisi voi- Silloin heitä haukuttiin tyhmiksi pölhöpopulis- tu toteuttaa paljon helpommin ja pienemmin vau- teiksi. Nyt yhä useammat myöntävät, että Krei- rioin. Mitä kauemmin vitkutellaan, sitä suurem- kan ainoa uskottava tie ylöspäin on velkojen niin miksi takaukset ja vastuut kasvavat. Eikä se tä- sanottu uudelleenjärjestely — eli maksamatta hän lopu. Kuinkahan nimittäin käy — Italialle? jättäminen, eroaminen eurovaluutasta, oman, va- Arvoisa puhemies! Edellä olevan nojalla teen paasti kelluvan valuutan käyttöönotto ja tuntuva seuraavan epäluottamuslause-esityksen: "Edus- devalvaatio. Tämä uskalletaan jo nyt sanoa ää- kunta toteaa, että hallitus on täydellisesti epäon- neen, mutta sitä ei uskalleta sanoa, että pieni ja nistunut eurokriisin hoidossa eikä näin ollen nau- velaksi elävä Suomi on koko ajan seurannut ti eduskunnan luottamusta." Kreikan tietä. Meidänkin velkataakkamme pai- 148/1/115 PTK 148/2014 vp 47

115 Timo Heinonen /kok: Arvostettu puhe- Demokraattista vaalitulosta pitää tietenkin mies! Tänään eduskunnassa käydään siis keskus- kunnioittaa. Kreikan kohtalo on kuitenkin kreik- telua Kreikan veloista. Vasemmistoliitto on vaa- kalaisten käsissä. Syrizan linja näkyy varmasti tinut, että Kreikan velat pitäisi antaa anteeksi. jatkossa Kreikan politiikassa. Vaalitulos ei ole Kreikassa valtaan noussut vasemmistoliiton vel- kuitenkaan muuttanut Kreikan taloudellista to- jespuolue, Syriza-puolue, lupasi kreikkalaisille dellisuutta. Se ei myöskään muuta Suomen etua vaaleissa mannaa taivaan täydeltä. Yksi keskei- tai Suomen kantoja. Suomi ei tule suostumaan nen lupaus oli velkojen leikkaaminen. velkojen anteeksi antamiseen ainakaan kokoo- Vaalilupaukset eivät kuitenkaan muuta todel- muksen ollessa maamme johdossa, sillä se ei oli- lisuutta Kreikassakaan. Pääministeri Alexander si oikein. Niin kuin aiemmin totesin, suomalaiset Stubb on todennut useaan otteeseen, ettei Suomi maksaisivat Kreikan velkaelvytystä. Vaalivoitta- tule hyväksymään Kreikan velkojen antamista ja Syriza on tietoinen tästä. anteeksi. Anteeksianto tarkoittaisi yksinkertai- Kreikan uuden vasemmistohallituksen on pi- sesti sitä, että Kreikan leväperäisen taloudenpi- dettävä kiinni Kreikan tekemistä sopimuksista. don maksumieheksi joutuisimme me suomalai- Jos se näin tekee ja sitoutuu talousuudistuksiin ja set veronmaksajat muiden euromaiden veron- budjettikuriin, Suomikin on varmasti valmis kes- maksajien kanssa. On muistettava, ettei Kreikan kustelemaan ohjelman jatkosta. Suomi haluaa ahdinko johdu tiukkaa talouskuria vaatineesta löytää yhteisymmärryksen ja pitää Kreikan eu- Suomesta vaan Kreikan leväperäisestä talouden- rossa. Ratkaisu riippuu kuitenkin Kreikan uudes- hoidosta ja kilpailukyvyn laiminlyönnistä. ta hallituksesta. Lainaehtoja on jo nyt helpotettu Kreikan on jatkettava uudistusten tiellä. Ra- muutamaan otteeseen, ja Kreikan lainanhoito- kenteelliset uudistukset tarkoittavat työn tarjon- kustannukset ovat nyt kohtuulliset. Ne ovat itse nan lisäämistä, tehokkaampaa julkista sektoria, asiassa jo nyt alemmat kuin eräillä muilla eu- joustavampia työmarkkinoita ja toimivaa vero- romailla. Laina-ajasta voidaan kuitenkin keskus- järjestelmää. Kreikan täytyy tukkia rehottava ve- tella, mikäli uusi hallitus on sitoutunut talousuu- ronkierto ja niin edelleen. Kreikka on Transpa- distuksiin ja budjettikuriin. rency Internationalin korruptiotilastossa sijalla Euroalueen kriisinsietokyky on onneksi nyt 69 Romanian, Bulgarian ja Italian kanssa. Nämä aivan eri tasolla kuin vuonna 2010. Pankkijärjes- maat ovat korruptiossa EU:n huonoimmat. Arvi- telmän ja velkavaltioiden kohtalonyhteys on pit- oiden mukaan Kreikka menettää vuosittain jopa kälti katkaistu. Paniikkiin ei ole syytä. Haasteet 30 miljardia veronkierron seurauksena. Tähän ovatkin nyt enemmän poliittisia kuin taloudelli- vasemmistopuolue Syrizan pitää ensimmäisenä sia. Toki poliittiset riskit voisivat realisoitues- puuttua eikä velkojen anteeksiantoon. Nämä 30 saan johtaa yhteisvaluutan epävakauteen. Niitä miljardia euroa riittävät hyvin laittamaan maan tietenkin pyritään välttämään. taloutta kuntoon. Kreikan euroerolla spekulointi ei ole kreikka- Kreikan julkinen velka on kokonaisuudessaan laisten, Suomen tai Euroopan etu, ja olen tätä tä- noin 317 miljardia. Kreikan velan osuus maan nään hämmästellyt keskustan joukoissa. Ero ai- bkt:stä on tällä hetkellä 177 prosenttia. Euromail- heuttaisi epävakautta, jota kukaan ei toivo, eikä ta saamiensa lainojen lyhennyksiä Kreikan ei tar- takaisi Kreikalle mitään helppoa ulospääsytietä. vitse maksaa vielä seuraavaan kahdeksaan vuo- Edessä olisi ennennäkemätön talousahdinko. teen, eli maalla on aikaa laittaa talous kuntoon, ja Vain kilpailukyvyn parantaminen auttaa Kreik- me Eurooppana olemme auttaneet maata merkit- kaa. Kreikkalaisten valtaenemmistökin haluaa tävästi. Myöskään korkoja Kreikan ei tarvitse pysyä eurossa. maksaa ERVV-lainastaan ennen vuotta 2023, Arvoisa puhemies! Näin se vain on. Niin me- vaan korot pääomitetaan lainaan. Eurooppa ei kin aikanaan kannoimme vastuumme jopa epäoi- siis ole jättänyt yhtä jäsenmaata yksin. keudenmukaisista sotakorvauksista. Ei meillä- Kreikalle on ennustettu noin 3 prosentin kas- kään niihin silloin olisi ollut varaa. Kuudessa vua vuosille 2015—2016. Sitä kannattaa verrata vuodessa Suomi maksoi yli 500 miljoonaan dol- esimerkiksi kotimaamme talouskasvuun. Kasvu- lariin vuoden 1953 dollarin kurssin mukaan potentiaalia on paljon, mikäli Kreikka saa julki- nousseet sotakorvaukset. Lisäksi Suomi joutui sen taloutensa kuntoon ja työmarkkinat toimi- asuttamaan siirtoväen, (Puhemies koputtaa) lo- maan. pettamaan Lapin sodan, korvaamaan Neuvosto- 48 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/116 liitolle sodan aikana siirretyn omaisuuden ja Olisiko EU:n talous nyt paremmassa tilanteessa? maksamaan Saksan saatavat Suomesta. Kuuden Entä Suomen, jonka viennistä yli puolet suuntau- vuoden aikana Suomesta vietiin Neuvostoliit- tuu Eurooppaan? toon (Puhemies koputtaa) yli 141 000 junavau- Sosialidemokraattien linja on ollut alusta asti nullista sotakorvaustuotteita. Meillä Suomessa selvä. Vuonna 2010 SDP vastusti keskustajohtoi- asiat hoidettiin, ja tätä meidän pitää vaatia muil- sen hallituksen Kreikalle myöntämää miljardin takin mailta. Meillä ei olisi silloin ollut varaa, ja euron kahdenvälistä lainaa, jolle ei neuvoteltu niille rahoille olisi ollut paljon muutakin käyt- mitään vakuuksia. Toisin kuin perussuomalaiset, töä, mutta Suomi kantoi vastuun, ja tätä meidän SDP oli tämän jälkeen halukas vaikuttamaan hal- pitää myös Kreikalta edellyttää. lituksessa Suomen EU-politiikkaan. Sosialide- Arvoisa puhemies! Toivon, että myös keskus- mokraatit ovat hyväksyneet tukiohjelmat silloin, telua Suomen talouden kuntoon saattamisesta kun niiden ehdot ovat olleet riittävän tiukat ja tässä salissa jatketaan. vaihtoehtona on ollut koko euroalueen romahta- minen ja viennin tyrehtyminen. Tällä vaalikau- 116 Hanna Tainio /sd: Arvoisa herra puhemies! della ERVV:stä myönnetyille luotoille onkin Kreikka on noussut jälleen keskeiseksi keskuste- SDP:n vaatimuksesta saatu vakuudet, jotka kat- lunaiheeksi Syriza-puolueen vaalivoiton myötä. tavat 40 prosenttia Suomen takausvastuista Krei- Puolue on vaatinut helpotuksia maan velkoihin, kan toisessa ohjelmassa. Tukipäätöksissä puoles- ja se on sanonut irtisanoutuvansa tähän mennes- taan sijoittajavastuun toteutuminen on saatu sä neuvotellusta säästöohjelmasta. Tuoreimmat koko euroalueen yhteiseksi linjaksi. Edelleen- lausunnot ovat kuitenkin olleet jo sovittelevam- kään emme hyväksy sitä, että veronmaksajien ra- pia. On tärkeää tiedostaa, että Kreikan näkymät hoilla pelastettaisiin riskisijoittajia. eivät todellisuudessa ole niin lohduttomat kuin On joka tapauksessa selvää, että Kreikan yhtäältä Syriza ja toisaalta perussuomalaiset ovat kanssa tulee nyt neuvotella. Sopeutusohjelman antaneet ymmärtää. Kreikan talouden on ennus- toteuttamiselle voidaan myöntää lisäaikaa, mut- tettu kasvavan 2015—2016 noin 3 prosentin ta velkojen leikkaaminen ei ole vaihtoehto. Se vuosivauhtia. Myös työttömyys on lähtenyt las- olisi EU-lainsäädännön vastaista ja johtaisi sii- kuun, ja maa on saamassa menonsa ja tulonsa ta- hen, että muutkin ohjelman maat alkaisivat vaa- sapainoon. Kreikan velkaehtoja on kevennetty jo tia helpotuksia velkoihinsa. Tämä ymmärrettä- siinä määrin, että kieltämättä massiivisesta velas- neen nyt myös Kreikassa. ta huolimatta sen velanhoitokustannuksetkin Arvoisa puhemies! Kreikan tilannetta on toki ovat jo pienemmät kuin muissa tukipaketteja syytä seurata tarkkaan. Niin kauan kuin talous ei vastaanottaneissa maissa. Toisin sanoen: mikäli kasva hyvää ja vakaata tahtia, ei myöskään työl- Kreikka pysyy sovituissa suunnitelmissa ja ta- lisyys parane ja sosiaaliset ongelmat pahenevat louskasvu toteutuu ennustetun mukaisesti, tilan- entisestään. Suomi ja muut euromaat ovat kuiten- ne on hallittavissa. kin jo tehneet voitavansa tukeakseen Kreikan Välikysymystekstissä viitataan Islannin pank- nousua ahdingosta, ja Kreikan täytyy nyt hoitaa kien kaatumiseen ja pyritään tällä esimerkillä oma osansa. Edellytykset sille ovat jo olemassa, osoittamaan, että euroalueen kriisimaiden jättä- ja ohjelman toteutuessa Kreikalla on mahdolli- minen oman onnensa nojaan olisi ollut tie on- suus palata markkinaehtoiseen rahoitukseen. Se, neen. Samalla perussuomalaiset antavat ymmär- mitä me voimme tehdä, on jatkossakin olla mu- tää, että Etelä-Euroopan maiden tämänhetkiset kana muiden EU-jäsenmaiden kanssa tekemässä suuret velat ja talousvaikeudet olisivat olleet seu- politiikkaa, jolla luodaan edellytyksiä talouskas- rausta euromaiden tukipolitiikasta. Vertailu on- vulle ja työpaikoille. Vain siten saadaan Euroop- tuu pahasti muun muassa siksi, että Islanti ei ole pa uuteen nousuun. EU:n jäsen eikä sen talous ole mitenkään verrat- tavissa Etelä-Euroopan kriisimaihin. Ymmärret- 117 Jari Lindström /ps: Arvoisa herra puhe- tävästi välikysymyksessä ei haluta enempää spe- mies! Kreikasta tuli EU:n jäsenvaltio vuonna kuloida sillä, mikä olisi seurannut perussuoma- 1981 vain muutama vuosi sotilasdiktatuurin kaa- laisten mallista, jos euroalueen kriisimaiden ta- tumisen jälkeen. Kreikan, Espanjan ja Portuga- louksien olisi annettu romahtaa yksi kerrallaan ja lin hyväksyminen Euroopan talousyhteisöön oli koko rahaliitto olisi todennäköisesti hajonnut. poliittinen päätös, joka jälkikäteen osoittautui 148/1/118 PTK 148/2014 vp 49 virheeksi. Kreikan jäsenyyden hyväksymistä ku- Kreikka selviä velvoitteestaan. EU:n ei ole syytä vattiin toivon riemuvoitoksi järjen sijaan. pitää kiinni tästä maasta, vaikka sen geopoliitti- Kreikka oli ongelmissa liittymisaikanaan ta- nen asema tai mahdolliset öljyvarat houkuttaisi- louden, yhteiskuntarakenteen ja hallinnon osal- vatkin, ellei sitten todistettavia öljyvaroja sosia- ta, ja nämä ongelmat ovat koko ajan vain pahen- lisoida EU:lle lainojen ja tukien vakuudeksi. tuneet. Kreikan liittymisaikaan ei ollut tiukkoja Kreikan vaalien vaalivoittaja, vasemmistolai- poliittisia, taloudellisia tai oikeudellisia mittarei- nen Syriza-puolue, antoi kovia lupauksia, voitti ta EU-jäsenyydelle. Nykyiset kriteeristöt vah- niillä vaalit, ja nyt sen pitäisi nuo lupauksensa lu- vistettiin Kööpenhaminan huippukokouksessa nastaa. Kun samaan aikaan Kreikalta kuitenkin 1993. vaaditaan todella kovia rakenteellisia uudistuk- Kun Kreikka liittyi talousyhteisöön, ei ollut sia, herääkin kysymys, eivätkö nämä kaksi asiaa mitään massiivista ohjelmaa jäsenvaltion kun- ole vakavassa ristiriidassa keskenään. Kreikan toon saattamiseksi hallinnon, korruption tai ta- kansa on kyllästynyt kulukuriin, ja toisaalta juuri louden osalta. EU heräsi arkitodellisuuteen vasta tätä edellytetään, jotta Kreikka voisi nousta edes paljon myöhemmin talouskriisin ja apupakettien teoriassa jaloilleen. tarpeen myötä. Silloin oli jo liian myöhäistä. Herra puhemies! Nyt ollaan tilanteessa, jossa Kreikan liittäminen talousyhteisöön ei siis ol- Suomessa on käännettävä katseet oman maan lut mikään talousyhteisön etu. Syyt liittämiseen selviämiseen, saatava uutta teollisuutta ja uusia olivat enemmän yleis- ja geopoliittisia. Tästä po- työpaikkoja ja samalla purettava paisunutta hal- liittisesta virheestä on nyt sitten tullut pelkästään lintoa. Se on vuosien työ ja vaatii meiltä kaikilta Kreikan osalta yli 230 miljardin lasku Euroopan kaiken huomion. Meidän strategiamme eivät voi veronmaksajille. olla rakennettuja unelmille eivätkä valheille vaan Oikeuskäsityksen mukaan virheen tehnyttä täyteen realismiin. Pitää lähteä siltä pohjalta ja rangaistaan. Siis silloisten talousyhteisön jäsen- edetä suunnitelmallisesti enemmän omiin voi- maiden tulisi kantaa täysi vastuu tekemistään vir- miin kuin suurten kumppaneiden tukeen nojaten. heistä ja sen tuottamasta jättilaskusta. Suomen Jos apua muualta tulee, otetaan se vastaan, jos se liittyessä EU-jäseneksi ei ollut esillä mitään ta- on meidän etu. loudellisia uhkakuvia. Suomelle myytiin aurin- Hallitus on syyllistynyt kansan harhauttami- koisia tulevaisuuskuvia. Kreikan ja muidenkin seen, tai sitten voidaan vetää johtopäätökset, että talouspommin on pitänyt olla EU:n johdon näky- hallitus ei ole tehtäviensä tasalla, kuten ei ole villä jo tuolloin. Ellei ollut, voidaan katsoa EU:n koko EU-koneisto. Meille on syötetty kuukausi taloudenhoidon ja riskienhallinnan olleen silloin kuukauden jälkeen epärealistisia lupauksia krii- ja olevan nyt täysin ammattitaidotonta. EU on sinhoidon onnistumisesta, kunhan nyt ensin ote- osannut kasvattaa oman byrokratiansa valtaviin taan vastuu muutamasta kymmenestä miljardista mittasuhteisiin. Silti se ei ole pystynyt estämään eurosta. näitä jättilaskuja veronmaksajille. Päinvastoin, Veikko Vennamo totesi aikanaan: "Kyllä kan- meillä on maksettavana EU:n ja myös sen hei- sa tietää." Nykyisin meillä on internet, joten voi- kosti pärjäävien jäsenmaiden kaikki kulut. daan sanoa, että kyllä kansa tietää ajantasaisesti. Herra puhemies! EU:n troikka ja valvontako- missio myös epäonnistuivat pahemman kerran 118 Annika Lapintie /vas: Arvoisa herra puhe- tehtävissään Kreikan kuntoon saattamisessa. mies! Perussuomalaiset ovat edustaja Timo Soi- Johtavat taloustieteilijät eivät alkuunkaan luot- nin johdolla tehneet välikysymyksen eurokriisis- taneet annettujen tukipakettien ja niihin liitetty- tä ja Kreikan tilanteesta. Tähdellisempää meille jen hallinnon saneeraustoimien onnistumiseen. täällä Suomen eduskunnassa olisi varmaankin Säästötoimenpiteet toivat massatyöttömyyden, pohtia ratkaisuja Suomen taloudellisiin vaikeuk- bkt laski 22 prosenttia, ja verotulot vähenivät. siin, harmaan talouden torjuntaan, sosiaali- ja Kreikan kansa äänesti viime vaaleissa jaloillaan terveyspalveluiden toimivuuteen. Tämä olisi EU:n määrittämää suuntaa vastaan. meidän tehtävämme täällä Suomen eduskunnas- Kreikka on maksukyvytön. Sinne on upotettu sa. Mutta kun nyt välikysymys on jätetty Krei- tuo noin 230 miljardia euroa tukieuroja, ja maa kan tilanteesta, siispä puhumme Kreikan tilan- on edelleen velkaa yli 315 miljardia euroa. Vaik- teesta. Sitä paitsi ehkäpä joitakin oppejakin voisi ka maksuaika olisi kuinka pitkä tahansa, ei löytyä tästä Kreikan tämänhetkisestä asemasta. 50 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/119

Suomessa Kreikan vaalivoittaja Syriza on tar- muuttuminen kauhukertomukseksi. Kreikka koitushakuisesti leimattu äärivasemmistolaisek- ajautuisi ulos eurosta, ja silloin Suomi menettäi- si. Leima johtuu siitä, että puolue vaatii suhdan- si kaikki ne rahat, joita vielä ei ole menetetty ja teita syventävän leikkauspolitiikan sijaan elvyt- joita perussuomalaiset sanovat puolustavansa, tävää finanssipolitiikkaa. Maailmalla yhä useam- vaikka heidän linjallaan nimenomaan lopputu- mat vaikuttajat ovat kuitenkin Syrizan linjoilla loksena olisi näiden rahojen menettäminen. vaatimassa loppua Euroopan omaehtoiselle kur- Herra puhemies! Kannatan edustaja Arhin- jistamiselle. Joukossa ovat muun muassa talous- mäen esittämää epäluottamuslausetta. nobelisti Paul Krugman, kansainvälinen valuuttarahasto IMF sekä Yhdysvaltojen presidentti 119 Oras Tynkkynen /vihr: Arvoisa puhemies! Barack Obama. Ovatko nämäkin siis äärivasem- Välikysymyksessä ja monissa puheenvuoroissa mistolaisia? tänään on viitattu Islannin tapaan hoitaa talous- Syrizan ohjelman keskiössä on Kreikan oman kriisiä. Islannista kannattaakin ottaa opiksi, mut- talouden laittaminen kuntoon. Onko kohtuuton- ta välikysymyksessä ja keskustelussa Islannin ta- ta, jos lupaa ja yrittää taata kaikille ihmisille lei- pahtumista annettu kuva on vähintäänkin yksi- pää, lämpimän asunnon ja terveyspalveluita? puolinen. Nämä nimittäin ovat niitä Syrizan olennaisia, On totta, että Islanti ratkaisi omaa talouskrii- keskeisiä, tärkeitä vaatimuksia. Syriza aikoo siään monessa suhteessa hyvin eri tavalla kuin muuttaa verotusta oikeudenmukaisemmaksi ja euroalueen kriisimaat. Samaan aikaan on yhtä kiristää erityisesti suurituloisten veroja, jotta lailla totta, että Islanti teki monet asiat tismalleen myös heidät saadaan maksamaan omalle maal- samoin. leen veroja. Tämä on ihan yleispätevä vaatimus Islanti sopeutti valtiontaloutta 2—3 prosenttia ja hyvä tavoite niin Kreikassa kuin Suomessakin. vuodessa nostamalla veroja ja leikkaamalla Valtion velkojen osalta oleellista on Kreikan menoja, siis toteutti sitä samaa talouskuria, jo- oman velanmaksukyvyn parantaminen. Maksu- hon kaikki muutkin kriisimaat ovat joutuneet. Is- kyky kasvaa, kun kitketään korruptiota, tehoste- lanti lainasi kansainväliseltä valuuttarahastolta taan verotusta ja elvytetään taloutta. Syriza ei IMF:ltä ja erinäisiltä mailta, mukaan lukien meil- anele Kreikan velkojen anteeksiantoa vaan eh- tä suomalaisilta, yhteensä 5 miljardia dollaria eli dottaa velkojen maksun sitomista tulevaan ta- summan, joka vastaa noin 40:tä prosenttia maan louskasvuun. Tämä on erinomaista ja järkevää bruttokansantuotteesta. Samalla tavalla oltiin siis suhdannepolitiikkaa. lainoittajien pakeilla apua hakemassa kuin euro- Suomessa kokoomusta ja perussuomalaisia alueen kriisimaat. näyttää, nyt varsinkin Kreikan vaalituloksen jäl- Edustaja Soini väitti välikysymyksessä ja keen, yhdistävän yhteinen halu lyödä lyötyä seu- edustaja Arhinmäki omassa puheenvuorossaan rauksista välittämättä. Alexander Stubbin "ei la- toisti tämän väitteen, että Islanti noudatti perus- tin latia Kreikkaan" -linja ei ole pelkästään popu- suomalaisten suosimaa no bail-out -linjaa eikä listinen vaan myös talouspoliittisesti virheelli- pelastanut pankkeja. No, todellisuushan on aika nen. Ei ole mitään järkeä yrittää lypsää Kreikasta toisenlainen. Valtio yritti alkuun pelastaa jopa sellaisia rahoja, joita se ei kerta kaikkiaan nyt ky- suurta Glitnir-pankkia mutta aika nopeasti joutui kene maksamaan. Kokoomuksen linjalla Krei- toteamaan, että rahkeet eivät riitä, joten pankin kalta viedään mahdollisuus talouskasvuun, kun oli pakko antaa mennä — ei sen takia, etteikö kaikki ylijäämä ulosmitataan valtion velkoihin. valtio olisi halunnut pelastaa sitä ja yrittänyt pe- Sillä linjalla Kreikka on väistämättä pian jälleen lastaa sitä, vaan kun ei onnistuttu. Valtio myös kerjuulla ja edessä on uusi tukipaketti. Luulisi, onnistui pelastamaan monia pienempiä pankke- että tämä linja seurauksineen on jo nähty ja ettei ja, kuten säästöpankit Sparisjodur Keflavikur ja sitä enää haluta jatkaa. Byr sparisjodur. Osan islantilaispankkien saata- Perussuomalaisten kirveslinjalla puolestaan vista kattoivat muut maat, ja iso osa saatavista on lyödään suoraan poikki kaikki potilaan johdot ja edelleen kokonaan selvittämättä. Siis käytännös- letkut, ja olin aika yllättynyt, kun keskustapuolu- sä Islanti pelasti pankkeja itse, jätti osan pankeis- een edustaja Pekkarinenkin näytti samanlaisia taan muitten maitten pelastettavaksi ja yritti pe- sanankäänteitä käyttävän. Seurauksena tällai- lastaa itse vielä useampia. sesta politiikasta olisi kreikkalaisten tragedian 148/1/120 PTK 148/2014 vp 51

Välikysymyksessä maalaillaan myös aika roh- tavalliset kansalaiset, tallettajat ja pk-yritykset. kaiseva kuva Islannin talouden nykytilanteesta. Näin on Islannissa tehty ja näin voitaisiin yrittää On ilman muuta totta, että Islannin talous on toi- tehdä muuallakin. punut paremmin kuin euroalueen kriisimaissa, Neljänneksi, kriisistä vastuulliset pitää saattaa mutta ei Islannissakaan talous vielä ole lähelle- oikeudelliseen vastuuseen. Islanti on tässä suh- kään kuivilla. Valtionvelka on yhä yli 80 prosen- teessa ainoita esimerkkejä, joissa sekä poliitikko- tissa bruttokansantuotteesta, kun se ennen kriisin ja että yritysjohtajia on saatettu rikosoikeudelli- alkua oli jossain tuolla 20 prosentin hujakoilla. seen vastuuseen vastuuttomista valinnoista. Min- Yksin velan korkomenot ovat suuruudeltaan sen kä takia näin ei tehdä muissa kriisimaissa? Min- verran kuin noin 10 prosenttia valtion tuloista eli kä takia Yhdysvalloissa näin ei tehty? Se on ko- huomattavan korkeat. Mikä ehkä merkille panta- vin surullista. vinta, Islannissa rajoituksia pääomien liikkeille ei ole pystytty vuosia kriisin jälkeenkään vielä 120 Pertti Hemmilä /kok: Arvoisa herra puhe- poistamaan eikä näillä näkymin pystytä poista- mies! Tuossa edustaja Tynkkynen puhui paljon maan vielä pitkään aikaan. Toisin siis kuin edus- viisaita, ja erityisesti tuo puheen loppu osoitti taja Soini tänään väitti, kriisi Islannissa ei ole suurta viisautta. suinkaan ohi vaan monessa suhteessa jatkuu Mutta kuten keskustelut täälläkin tänään edelleen vakavana. osoittavat, on huoli Kreikan ja muiden taloudel- Valitettavasti Islannin kokemukset eivät lisessa ahdingossa olevien EU-maiden tilantees- myöskään ole suoraan sovellettavissa muualla. ta hyvin perusteltua. Pelko kriisin jatkumisesta ja Euroalueen maat eivät voi päästää valuuttaa kel- vielä pahenemisesta kalvaa meidän jokaisen ta- lumaan. Euroalueen maat eivät voi saada veto- karaivossa ja syystäkin. Sen lisäksi, että kriisi- apua vientiin devalvaatiosta. EU:n sisämarkki- maiden kansalaiset joutuvat kärsimään huonosta noilla valtio ei voi noin vain rajoittaa pääomien talouspolitiikasta, myös tavallisten suomalaisten liikkumista rajojen yli niin kuin Islanti on tehnyt. kannettavaksi jää Kreikan kaltaisten maiden pe- Islannin päätös jättää ulkomaiset velkojat pit- lastaminen. Vaikka suomalaisille on jo vuosien källe nuolemaan näppejään ei toki kaatanut ulko- ajan uskoteltu ja vakuuteltu vakuuksien olemas- maisia pankkeja, koska maan pankkisektori oli saolosta ja turvatusta velan takaamisesta, ovat Euroopan mittakaavassa niin pieni. Mutta mitä- suomalaiset ymmärtäneet asioiden todellisen lai- pä jos sama olisi tehty Kreikassa tai Irlannissa? dan. Saattaa käydä niin, että Suomi ja muut euro- Jos merkittävästi pankkisektoreiltaan suurem- maat joutuvat Kreikan velkojen maksumiehiksi, missa maissa olisi toimittu samoin, uhka tämän mikäli Kreikka ei selviydy tai ei halua selviytyä leviämisestä muihin pankkeihin ja muihin mai- veloistaan. hin olisi ollut kovin suuri, ja silloin kriisi olisi Kreikka ajautui nykyiseen tilanteeseen, koska saattanut riistäytyä käsistä. Siis kaikki Islannissa eurooppalaiset pankit katsoivat pitkään sen toi- toimineet ratkaisut eivät välttämättä ole sovellet- mia läpi sormiensa. Tähän läpi sormien katsomi- tavissa muissa maissa. seen olivat syypäinä myöskin EU ja EKP ja jos- Olen silti välikysymyksen kanssa samaa miel- sain määrin myös IMF. Etupäässä nämä euroop- tä siitä, että Islannin kokemuksista kannattaa ot- palaiset rahatalot myönsivät Kreikalle vastuutto- taa oppia, ja nostaisin ainakin neljä asiaa: masti lainaa, jotta se saattoi jatkaa elämistä yli Ensinnäkin, kriisimaiden kannattaa kyllä Is- varojensa. Kun Kreikan maksukyky alkoi hor- lannin tapaan tasapainottaa valtiontalouttaan, jua, riensivät etupäässä saksalaiset ja ranskalai- mutta niitä jyrkimpiä tasapainotustoimia ei kan- set pankkiirit Merkelin ja Sarkozyn puheille, ja nata ajoittaa juuri suhdannekuoppaan ja siten pa- nämä lupasivat auttaa pankkeja ahdingosta. Täl- hentaa suhdannetta. löin siirtyi päävastuu tavallisille euroalueen ve- Toiseksi, hyvinvointiyhteiskuntaa kannattaa ronmaksajille. Paljon puhutun sijoittajavastuun varjella talouskriisin keskelläkin. Se on yksi syy, toteutus jäi vain osittaiseksi — suurimman vas- minkä takia Islanti on toipunut niin vähin vauri- tuun kantavat euromaiden tavalliset kansalaiset. oin, että se piti kiinni julkisista palveluista ja so- Kun Kreikka ykkönen päätettiin aikoinaan, siaaliturvasta vaikeissakin oloissa. vuonna 2010, tällöin myös meille täällä eduskun- Kolmanneksi, pankkien pelastamisen sijaan nassa kerrottiin, että suomalaiset eivät voi joutua tai ainakin sen ohella kannattaa yrittää pelastaa velkojen maksajiksi, että Kreikka tulee selviä- 52 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/121 mään veloistaan itse. Kreikan viimeviikkoiset tamalla, eli hoiti sen niin sanotusti luonnossa. vaalit ja huono talouskasvu ja ylipäätään huono Mutta on monia muitakin asioita, joissa valtioi- taloustilanne antavat kuitenkin suuren aiheen den kyllä pitää pitää vastuistaan kiinni, ja tämä epäillä tätä lupausta. Mitä sitten tapahtuu, jos on lähtökohta. (Pertti Hemmilä: Venäjän velkoja Kreikka päättää jättää velkansa maksamatta elik- Neuvostoliitto ei silloin aikoinaan hoitanut!) kä irtautuu eurosta? (Markku Rossi: Se on hyvä Herra puhemies! Kyllähän kaiken kaikkiaan kysymys!) tämän eurokriisin hoito ja Kreikan tilanne ovat Kuten olemme huomanneet, Kreikan tukipa- vaikeita asioita koko Euroopassa, ja niin ne näyt- kettien vaikutuksista on annettu meille ehkä liian tävät olevan Suomen eduskunnassakin. Kreikan valoisa kuva. Kreikalla on vielä pitkä ja raskas tulee vastata sitoumuksistaan, se on oikeastaan taival edessään. Karkeimmat virheet on kyllä ainoa oikea johtopäätös, minkä tässä voi tehdä. korjattu, mutta tosiasiahan on, että toteutuneet Se, kuinka paljon sympatiseeraamme kreikkalai- säästöt Kreikan taloudessa kattavat etupäässä ta- sia ja kreikkalaisten hätää, on ihan toinen kysy- louden laskun pienentämät valtion tulot. Koko mys. Se on totta kai inhimillisesti ottaen tärkeä talousrakenne on pahasti vialla. Tähän vielä lisä- asia. Mutta ei valtio voi — eivätkä pankitkaan tään se, että Kreikan uusi valtiovarainministeri voi, jos ovat pystyssä kuitenkin — vetäytyä Varoufakis on ilmoittanut, että hän ei halua lisää omista vastuistaan. Silloinhan, voisi sanoa, koko lainaa ja että Kreikka ei voi ottaa lisää lainaa, taloudelliselta toimeliaisuudelta katoaa pohja koska Kreikka on maksukyvytön maa. pois. Ja kyllä valtioiden vastuu on aina suurempi Vuoden 2012 alussa Kreikan velkoja järjestel- myös yhteiskunnan kehityksessä, vaikka kuinka tiin uudelleen. Silloin yksityiset velkojat hyväk- on vaikeita aikoja ja vaikka kuinka on taloudelli- syivät yhteensä noin 100 miljardin euron alaskir- sesti vaikeita tilanteita. Tässä mielessä kyllä jaukset velkoihin. Alaskirjaus sovittiin kuitenkin tämä linjaus, että Kreikka itse laittaa talouttaan — huom. — vain velkojen nimellisarvoista. Vel- kuntoon, on myös Suomen kannalta ainoa oikea kojen markkina-arvo oli tuolloin paljon, paljon ratkaisu. pienempi. Uudelleenjärjestely olikin yksityisille On sanottu, että on asetettu kohtuuttomia eh- velkojille erittäin edullinen. Velkojen uudelleen- toja kreikkalaisille ja että toiset ovat sanelleet järjestely pienensi Kreikan velkataakkaa vuonna nuo ehdot. Yleensähän se tahtoo niin olla, että se, 2012, mutta sen jälkeen velkojen määrä on taas joka lainaa, joka on saamassa, kyllä sanelee noussut suhteessa bkt:hen. Osittain tämä johtuu myös niitä ehtoja. Kreikkalaiset ovat joutuneet siitä, että Kreikan bkt:stä on kadonnut vuodessa sopeutumaan siihen tilanteeseen, kuinka sitten 25 prosenttia. Velkaa on kuitenkin nyt 317 mil- omaa talouttaan laittavat kuntoon. Mikä on sit- jardia euroa eli noin 175 prosenttia bkt:stä. Ja se- ten veronmaksukyky, jopa moraali, kuinka pal- hän on EU:n ennätys. jon tätä paljon puhuttua korruptiota on ja näin Arvoisa puhemies! Komission on tehtävä sel- edelleen — ne ovat asioita, jotka ovat kreikkalai- väksi, että se ei suostu Kreikan uuden hallituksen yhteiskunnan ongelmia, ja Kreikan ne itse pi- sen kiristykseen. Rahaliitto rakentuu sille peri- tää pystyä hoitamaan. Ei sellaista poliisia löydy aatteelle, että yhdessä sovituista pelisäännöistä maailmalta, joka niitä lähtisi kuntoon laittamaan. pidetään kiinni. Näin ollen käytännössä nuo talouspakotteet ovat itse asiassa niitä, joitten Kreikankin kohdal- 121 Markku Rossi /kesk: Arvoisa herra puhe- la tietyllä lailla voisi sanoa olevan melkein niitä mies! Jään mielenkiinnolla odottamaan tuossa ainoita, joita voidaan toteuttaa. Samahan näkyy edustaja Hemmilän esittämään kysymykseen vähän toisentyyppisessä tilanteessa tuolla Ukrai- vastausta, mutta se taitaa jäädä tänne saliin kier- nan tilanteen johdosta: länsi painostaa Venäjää tämään, tai ainakin kysymykseen siitä, mitä ta- siinä talouspakotteiden kautta. Tietyllä lailla pahtuu, jos Kreikka eroaisi todellakin eurosta, myös Kreikka on joutunut talouspakotteiden alle kenties EU:sta, ja mikä näin ollen valtion vastuu ja joutuu tietysti vastaamaan sitten niistä van- tällaisessa tilanteessa sitten loppujen lopuksi on. hoista sitoumuksista, mitä kreikkalaiset, kreikka- Se on muuten selvittämätön kysymys. Tässä ti- laiset pankit ja Kreikan valtio, ovat myös tehneet lanteessa, kun Neuvostoliitto hajotessaan jätti ja ottaneet. Nuokin rahat on käytetty tietysti velkoja Suomelle, Venäjä hoiti ne velat, ainakin Kreikassa. osittain, muun muassa Keiteleen kanavan raken- 148/1/122 PTK 148/2014 vp 53

Ja kun sanotaan, että minnekä ne on nyt sitten jensa eläneitä euromaita, muiden muassa Kreik- maksettu ja minnekä niitä on siirtynyt, niin totta ka. Suomen ei tule maksaa muiden maiden vel- kai niitä on mennyt niille lainaajille, mutta ovat- koja, ja siksi Kreikan velkoja ei tule antaa an- han ne olleet kreikkalaistenkin käytössä aiem- teeksi. Suomalaisella veronmaksajalla ei mis- min. Ja nyt jos sanotaan vielä, että rahaa pitäisi li- sään nimessä pidä maksattaa Kreikan valtion sää laittaa kreikkalaisille tai Kreikkaan tai johon- huonoa taloudenpitoa ja korruptiota. Siihen on kin valtioon, niin onhan se aika mielenkiintoinen useita syitä. tilanne. Ilman muuta se, joka on lainannut, on oi- Ensiksi, Kreikalla ei ole vielä moneen vuo- keutettu myös saamaan sitten sen velan pois. Jos teen ongelmaa hoitaa velkojaan. Koronmaksu ja syyllistetään lainanantajaa, mitä varmasti on lyhennykset esimerkiksi ERVV-lainojen osalta myös kohtuuttomasti tapahtunut, ei yksistään alkavat vasta 2022. Kreikassa vaan koko Euroopassa — ja Yhdys- Toiseksi, ei pidä hyväksyä sellaista esimerk- valloistahan tämä tietty talouskupla pääsi itse kiä, jossa jokin maa yli varojensa elämisen jäl- asiassa alkamaan — niin totta kai lainanottajalla- keen voi jättää myös pelastusohjelmalainat mui- kin on oma vastuunsa. Tämä on kaksisuuntainen den maksettaviksi. asia. Kolmanneksi, erityisesti korruptiosta johtuvia Herra puhemies! Kyllä kaiken kaikkiaan, kun pelastusohjelmalainoja ei milloinkaan saa antaa tätä Kreikka-asiaa pohdiskelee ja omalta osal- anteeksi. Kreikan korruptiokaan ei ole oleellises- taan Suomi linjaa, niin oleellista on tietysti myös ti vähentynyt, vaan korruptoituneet virkamiehet se, että me katsomme koko ajan, kuinka Suomi jatkavat härskiä toimintaansa. Viime vuoden ve- hoitaa omia asioitaan. Tuossa debattipuheenvuo- ronmaksumenetysarviot liikkuvat jopa 30 miljar- rossa totesin sen, että minua ainakin kiinnostaa dissa. — tietyllä lailla jopa enemmän — se, kuinka Neljänneksi, toisin kuin Suomen, Kreikan jul- vaikkapa nämä metsäteollisuuden investoinnit kinen talous on korjaamattomanakin ylijäämäi- Suomessa saadaan liikkeelle. Niitä on tapahtu- nen. nut jo aiemminkin, Keitele Group on ollut inves- Viidenneksi, Kreikan talous kasvaa, tosin toi- toimassa, tekemässä uusia avauksia. Nyt sitten sin kuin Suomen, 3 prosentin vauhtia. niin Varkauden, Äänekosken kuin myös Kuopi- Kuudenneksi, Kreikan ahdinko ei johdu suo- oon suunnitteilla olevan todella suuren metsäte- malaisten talouskurivaatimuksista vaan Kreikan ollisuuden yksikön kohdalla tarvitaan rahoitusta, pitkään jatkuneesta yli varojen elämisestä. tarvitaan valtionkin toimenpiteitä. Nämä tulee Seitsemänneksi, Kreikan lainaehdot ovat jo viedä maaliin, ja sitä kautta pystytään suomalais- nyt muita kriisiohjelmassa olevia maita löysem- ta työllisyyttä parantamaan ja toimeentuloa pa- mät. rantamaan ja kansantaloutta nostamaan ja vien- Kahdeksanneksi, Kreikka ei ole pitänyt lu- tiä parantamaan. Nämä ovat asioita, joita myös pauksiaan koko tukiohjelman aikana. Luottamus eduskunnan täytyy valvoa ja jotka kytkeytyvät on siksi vähissä. tietysti myös sitten koko Euroopan kehitykseen, Arvoisa puhemies! Kreikka on viivytellen ot- myös euro mukaan lukien. tanut käyttöön toimia, joiden avulla se selviäisi Herra puhemies! Edustaja Pekkarinen käytti vielä paremmin veloistaan. Pahasti kesken ovat hyvin linjakkaan, tiukankin puheenvuoron, mut- muun muassa seuraavat parannustoimenpiteet: ta sellaisen, jota mielelläni voin kannattaa. Ja 1) Kreikka ei ole tehnyt tarpeellisia rakenteel- näin ollen, herra puhemies, kannatan edustaja lisia uudistuksia eikä aikaansaanut toimivia työ- Pekkarisen esittämää epäluottamuslausetta. markkinoita. 2) Kreikka ei ole rakentanut toimivaa verojär- 122 Eero Suutari /kok: Arvoisa herra puhe- jestelmää, jonka kansalaiset olisivat hyväksy- mies! Suomi on maksanut aina omat velkansa, neet ja siten vähentäneet veronkiertoaan. jopa perusteettomat sotasyyllisyysvelkansa. 3) Kreikan lupaus rakentaa toimiva julkinen Olemme vaikeina aikoinamme saaneet kansain- sektori on jäänyt pahasti kesken. välistä tukeakin ja olemme sitä mahdollisuuk- Arvoisa puhemies! Kreikan vaalien jälkeen siemme mukaan itse myös antaneet. Olemme Syrizan johto on kansainvälisistä sopimuksista osallistuneet euroalueen vaikeuksissa olevien piittaamattomuudessaan ylittänyt jopa reippaasti maiden tukiohjelmaan, jolla pelastetaan yli varo- edeltäjiensä tason. Syrizalla on edessään vaikea 54 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/123 valinta. Sen onkin petettävä joko Kreikkaa tuke- ovat toimineet toivotulla tavalla, ja ohjelmamaat neet maat tai omat äänestäjänsä. Kreikka mukaan lukien ovat päässeet kasvu-ural- Arvoisa puhemies! Suomen pääministeri le. Vuosille 2015 ja 2016 Kreikalle on ennustettu Stubb esitti puheessaan, ettei Kreikan velkoja noin 3 prosentin talouskasvua. Vaikka velkaa on tule antaa anteeksi. Tämä on myös kokoomuk- toki paljon, on se hallittavissa. Velanhoitomenot sen kanta asiaan. Esitän, että hallitus ja eduskun- on painettu muita ohjelmamaita alhaisemmalle ta yhtenäisenä seisovat tämän takana. Muun hy- tasolle. väksyminen tarkoittaa mielestäni piittaamatto- Kreikan osalta keskeistä on nyt poliittisen va- muuden kasvua ja kansainvälisten sopimusten kauden palauttaminen, jotta kasvulle välttämät- uskottavuuden romahtamista. Jokaisen maan on tömiä talousuudistuksia voidaan jatkaa. Vuoro- otettava vastuu omista asioistaan, olimmepa ta- puhelu myös maan uuden hallituksen kanssa on lousunionissa tai emme. nyt tärkeää, jotta hallitsematonta irtautumista ohjelmasta ei tapahtuisi. Tällainen dirty exit hei- 123 Tuula Peltonen /sd: Arvoisa puhemies! kentäisi Kreikan rahoitusasemaa ja talouskehi- Keskustelu Kreikan tulevaisuudesta Euroopan tystä nopeasti. unionissa jatkuu. Hämmennystä ja huolta herät- Arvoisa puhemies! Jos poliittinen epävakaus tää se, onko Kreikasta lainojensa maksajaksi ja johtaisi siihen, että Kreikka ei hoitaisi velvoittei- mikä on Suomen vastuu kaiken kaikkiaan, mistä taan, on Suomella turvanaan vakuudet. Vakuu- myös tämän välikeskustelun olemassaolo kertoo. det kattavat oletetun tappiomme Kreikan mah- Suomi on ollut sääntöjä tarkasti noudattava ja dollisessa maksukyvyttömyystilanteessa, minkä unionin yhteistä etua edistävä jäsenmaa. Kuiten- myös perussuomalaiset joutuvat myöntämään. kin myös mallioppilaalle on tärkeää katsoa omaa Tällä hetkellä vakuuksien arvo oli se 930 miljoo- kansallista etuaan. Eurokriisi toi meille pysähty- naa euroa. Se on siis lähes miljardi euroa enem- misen paikan. Tällöin valtiovarainministeri Jutta män kuin mitä perussuomalaiset koskaan ovat Urpilainen ja SDP halusivat rajata Suomen ris- tehneet Suomen vastuiden rajaamiseksi eurokrii- kiä mutta samalla olla pelastamassa valuutta- sin hoidossa. aluettamme: Suomi vaati Urpilaisen johdolla va- Kreikka-politiikassa Suomen menestyminen kuudet. säilyttää rakentavan ja aktiivisen neuvottelijan Kiistaton fakta on se, että Suomella on tilillä mutta myös omaa kansallista etua valvovan jä- noin 930 miljoonan euron vakuus niille lainoille, senmaan otteen. Meidän on pystyttävä esittä- jotka Kreikalle on myönnetty väliaikaisen va- mään ja tekemään Suomea palvelevia ratkaisuja. kausmekanismin ERVV:n kautta. Vakuudet Kreikalta saatiin neuvoteltua SDP:n noustua hal- 124 Kaj Turunen /ps: Arvoisa puhemies! Ihan litukseen — Vanhasen ja Kataisen porvarihalli- aluksi kannatan edustaja Soinin tekemää epäluot- tuksen myöntämälle miljardin euron kahdenväli- tamusesitystä. selle lainalle Suomella ei ole vakuuksia. Keskus- Arvoisa puhemies! Edellisen puhujan puhee- tan johtamat hallitukset myönsivät kahdenväli- seen täytyy sanoa se, että Perussuomalaiset on ai- siä lainoja Kreikalle ilman mitään vakuuksia, eli nut puolue, joka on ollut johdonmukainen siinä, ei Vanhasen eikä Kiviniemenkään hallitus vaati- että me emme kannata tätä tukipolitiikkaa emme- nut sijoittajavastuutakaan. kä yhteisvastuuta emmekä voi olla sen vuoksi Ymmärrän, että perussuomalaisia on nyt har- mukana hallituksessa, joka tätä ilman kontrollia mittanut SDP:n ja hallituksen onnistuminen Eu- — voin sanoa näin — tekee. Sen vuoksi perus- rooppa-politiikassa. Perussuomalaisille tarjottiin suomalaiset eivät päässeet hallitukseen. Meiltä edellisten eduskuntavaalien jälkeen monta mah- suljettiin hallituksen ovi sen vuoksi, että me dollisuutta osallistua myös itse Suomen asioiden emme pettäneet äänestäjiä. SDP on hyvä esi- hoitoon ja Eurooppa-linjausten tekemiseen halli- merkki siitä, että kun se oli oppositiossa, oli se tuksesta käsin. Perussuomalaiset eivät kyenneet politiikka, mitä oppositiossa tehtiin, ja nyt tällä tähän tai halunneet tätä. Puolue ei halunnut kan- vaalikaudella ollaan hallituksessa: SDP on takin- taa vastuuta. käännön maailmanmestaripuolue. (Kari Rajamä- Arvoisa puhemies! Ihmettelen, miksi perus- ki: Höpö höpö!) suomalaiset eivät ole tyytyväisiä siihen, että eu- Perussuomalaisten tiukka linja siitä, että meil- rokriisin pahin vaihe on takana. Tukiohjelmat lä on periaatteita, ainoana puolueena tässä edus- 148/1/125 PTK 148/2014 vp 55 kunnassa, ja se tärkeä asia, että me emme pettä- tä nämä rahat. Mutta nyt tämä velkoja häviää ko- neet äänestäjiä — tämän vuoksi meidät suljettiin konaan. Ja kun tämän kuun lopussa ERVV-ohjel- hallituksen ulkopuolelle, ja näin ollen me emme ma päättyy, Kreikan velat siirretään EVM:lle eli päässeet hoitamaan kotimaisia asioita. Olisin toi- Euroopan vakausmekanismille, joka on luxem- vonut, että tällä vaalikaudella kotimaisia asioita burgilainen osakeyhtiö. Kysymys kuuluu: onko olisi hoitanut joku muu puolue kuin SDP. nämä sopimukset nyt sitten allekirjoitettu Arvoisa puhemies! Mennäänpä sitten itse tä- EVM:n kanssa tämän vakuuden osalta vai ei? Ja hän asiaan. Tänään päivällä debatissa pääminis- tätä kysyn ihan uteliaisuuttani, kun en tiedä, ja teri sanoi monta kertaa — on aikaisemmin sano- toivon, että saadaan selvä vastaus tähän. nut, mutta myös tänään — että Kreikalle Suomi Arvoisa puhemies! Nyt en päässyt tähän ei ole antanut sentin senttiä. Ja niin kuin tässä de- omaan puhetekstiini vielä ollenkaan, mutta jatke- batissa jo kävi ilmi, se ei pidä paikkaansa. Käy- taan myöhemmin. däänpä tätä hiukan läpi. Kun täällä puhuttiin Suomen valtion budjetin 125 Kari Rajamäki /sd: Arvoisa herra puhe- momentista, jolla Suomen valtio antaa Kreikan mies! Edustaja Turusen puheessa näkyy valtio- valtiolle suoraan rahaa — kolmen vuoden aikana varainvaliokunnan ulkopuolella eläminen niin on antanut 100 miljoonaa euroa — niin valtiova- edellisellä kuin tällä kaudella. Sosialidemokraat- rainministeri Rinne kertoi, että on myös toinen tinen puolue nimenomaan viime kaudella valtio- momentti, missä on tämä tulopuoli selvitetty, että varainvaliokunnassa oli se puolue, joka voimak- tämä on läpivirtausraha. Ja kun katsoo sitten tätä kaasti aloitti puuttumisen vastustamalla ensinnä- SDP-osastoa tässä, niin täällähän oltiin kovin kin vastikkeettomia lainoja Kreikalle Euroopan tyytyväisiä tähän selitykseen. Mutta mennään- rahoitusvakausvälineessä, myöskin sitä moraali- päs nyt vähän syvemmälle tähän asiaan. katokattausta vastustaen, ja esitti muun muassa Suomi on ottanut lainaa ja maksaa siitä itse valtiovarainvaliokunnassa paitsi sen Kreikka- koron. Suomi on lainannut Kreikalle rahaa, asian hylkäämistä — ja salissa myöskin sen mu- Kreikka maksaa korot EKP:lle, EKP tilittää ne kaisesti toimittiin — myöskin sitä, että tämä Suomen Pankille, ja Suomen Pankki tilittää ne ERVV, koko se vallan siirto kansallisen suvere- Suomen valtiolle, ja tästä tulee se tulorahoituk- niteetin ja budjettivallan osalta, mitä ERVV ja sen momentti. Varsinaisesti tämä Kreikan korko- sitten myöhemmin EVM merkitsee, olisi pitänyt raha, jonka Suomi palauttaa Kreikalle, menee saattaa välittömästi perustuslakivaliokunnan kä- juuri näin, että Kreikka maksaa korot EKP:lle, sittelyyn sen takia, että kyseessä on eduskunnan EKP Suomen Pankille, Suomen Pankki maksaa budjettivaltaan ja kansalliseen suvereniteettiin korot Suomen valtiolle ja Suomen valtio lähettää liittyvä asia. ne Kreikkaan takaisin. Mutta olennaista on se, Sen esityksen enemmistö kaatoi. Suomen his- että Suomi on ottanut itse lainaa lainatakseen torian, jopa viidennekseen Suomen budjetista Kreikalle ja maksaa siitä koron. Ja tämä raha oli- ulottuva vuotuisella vaikutuksella arvioiden, rat- si voitu käyttää esimerkiksi johonkin muuhun kaisu vietiin salamavauhtia kesäkuussa 2010 öitä tarkoitukseen tai jättää tämä lainavelka ottamat- myöten täällä läpi SDP:n vastustuksesta ja kritii- ta. Näin Suomi on hävinnyt — sen lisäksi, että on kistä huolimatta. Toki loppuun saakka sitä vas- sitten erilaisia muita kustannuksia. taan äänesti vain muutama sosialidemokraatti, Arvoisa puhemies! Kysyin tässä tänään myös- muun muassa allekirjoittanut ja edustaja Jacob kin näistä vakuuksista, mistä oli tänään debatissa Söderman ERVV:n osalta, mutta ne perusteet paljon puhetta, ja valtiovarainministeri vastasi, olivat puolueen vastalauseessa yksimielisiä. että myös nämä vakuudet ovat voimassa senkin Siinä tehtiin erittäin vakava jatkojärjestely jälkeen, kun ERVV-ohjelma päättyy. Sehän olisi juuri sen takia, että tämä EVM on todella luxem- päättynyt jo vuodenvaihteessa, mutta siihen so- burgilainen yhtiö, ja tältä osin Suomi olisi voinut vittiin kahden kuukauden lisäaika, ja tämän hel- kieltäytyä vetoamalla Maastrichtin sopimuk- mikuun lopussa käytännössä katsoen ERVV-oh- seen, jossa toisten jäsenvaltioiden suoranainen jelma päättyy. Kun valtiovarainministeri kertoi tukeminen on kielletty. Mutta SDP loi sen poh- siitä, miten nämä vakuudet menevät, niin siinä jan, jossa todettiin, että näitten eurosääntöjen tekstissä, mitä hän luki, luki, että jos Kreikka ei noudattaminen on tärkeää, sijoittajavastuu on maksa ERVV:lle velkojaan, Suomi saa tältä tilil- tuotava takaisin ja sitten nimenomaan toisten 56 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/126 maiden velkojen maksuun ei sitouduta. Sen ta- olla oman vakautensa turvaamiseksi mahdolli- kia, ei perussuomalaisten takia, vaan sen sosiali- suus erottaa alueestaan maa, joka ei täytä ehtoja. demokraattisen työn, josta minä olen ylpeä, mitä Tältä osin Suomen on syytä valmistautua vaihto- me teimme 2010 ja 2011 edellisen eduskunnan ehtoon myös oman valtiontalouden kestävyyden valtiovarainvaliokunnassa, se johti siihen, että ja hyvinvointivaltion rahoitusperustan turvaami- sosialidemokraatit hallituksessa lähtivät vaati- seksi, mikä myös kaikissa eurokriisin hoitorat- maan vakuuksia ja lähtivät kiristämään politiik- kaisuissa on muistettava. kaa niin, että se aiheutti ongelmia entiselle Reh- nin ja Vanhasen keskustalle, aiheutti ongelmia 126 Hanna Mäntylä /ps: Arvoisa puhemies! Eu- Euroopassa, meitä pidettiin jopa häirikköinä. Ei roopan taloudellinen kriisi on johtanut vakaviin teidän, vaan sosialidemokraattien johdonmukai- inhimillisiin ja sosiaalisiin ongelmiin niin Euroo- sen linjan seurauksena. (Pentti Kettusen ja Kaj passa kuin Suomessakin. On jo nähtävissä, mi- Turusen välihuutoja) hin epäonnistunut talous ja sosiaalipoliittinen ke- Ja olemme myöskin tältä osin hyvin voimak- hitys johtavat, jopa yhteiskuntarauhan rikkoutu- kaasti nyt myöskin tämän Ukrainan eli EU:n ul- miseen. Ne ovat johtaneet myös syvään köyhyy- kopuolisen makrotaloudellisen rahoitusavun teen ja inhimilliseen hätään. Tätä kehitystä Suo- osalta huomauttaneet, että eduskuntaa ei pidä men hallitus halusi olla edesauttamassa ja tuke- asettaa jälkikäteen EU:n ulkopuolisten maiden massa myöntäessään tukipaketteja ja tiukkoja tukiratkaisuissa tosiasioiden eteen, vaan budjetti- ehtoja, jotka hyödyttivät lähinnä Saksan ja Rans- vallan ja kansallisen suvereniteetin periaatteiden kan pankkeja ja sijoittajia. Tavallisilla ihmisillä mukaisesti sen tulee osallistua ennakoiden pää- ei ollut niin väliä. töksentekoon. Tämä koskee koko tätä hommaa, Perussuomalaiset eivät halunneet tällaista keja tämä liittyy myös siihen, että minä olen hyvin hitystä ennen vaaleja eivätkä vaalien jälkeen. huolissani kansanvallan ja budjettivallan tilan- Tämä linja on pitänyt. Kannattaa siis muistaa, teesta tässä tilanteessa, jossa selkeästi myöskin ketkä näitä tukipaketteja olivat luomassa — mut- on kasinokapitalismin ja säätelemättömien mark- ta myös suureen ääneen vastustamassa vuonna kinavoimien tilanteesta siirrytty velkarahoittei- 2011 ennen eduskuntavaaleja, mutta pettivätkin sen finanssikapitalismin aikaan juuri tämän äänestäjät. Samaan halpaan en toivoisi kenen- EKP:n osalta. Ja tältä osin nimenomaan valtiova- kään enää menevän. rainvaliokunnassa sosialidemokraatit ovat vaati- Arvoisa puhemies! Viime vuosina on ollut sel- neet, että pitää saada selville, niin kuin saksalai- keästi nähtävissä, että kaikenlaista vastuunjakoa nen sanoo, Schattenschuldung eli tämä varjovel- eri EU-maiden välillä halutaan lisätä muun kaantuminen, ja pitää myös selvittää EKP:n oi- muassa yhdenmukaistamalla sosiaaliturvajärjes- keutus toimia. telmät. Tätä vastuunjakoa on jo Suomessa toteu- Tämä on kuuma peruna. Tästä ei käydä riittä- tettu laajasti. Tätä ei suinkaan tulla yhdenmu- vää keskustelua niin kuin pitäisi. Ja tältä osin kaistamaan kansalaisistaan huolta pitäneiden (Pentti Kettunen: Te puhutte, mutta äänestätte maiden järjestelmien mukaan vaan heikoimpien toisin!) on juuri erikoista ja huomionarvoista se, maiden sosiaaliturvan ehdoilla. Suomessa ollaan että euromaiden keskuspankkien pääjohtajat toi- suurten rakennemuutosten edessä. Tähän liittyy mivat päätöksentekijöinä tässä asiassa ja ei tar- myös sosiaaliturvan uudistustarve. Se on tehtävä vitse läpikäydä kovin monipolvista reittiä, kuten suomalaisten hyvinvointi ja turva etusijalla. So- EU-parlamenttia ja kansallisia parlamentteja. siaaliturvan ulottuvuutta koko maailmalle on ra- Tästä asiasta on syytä käydä keskustelua, koska joitettava. lopulliset maksajat ovat samat eli euromaiden Arvoisa puhemies! On ymmärrettävä, mihin veronmaksajat. (Pentti Kettusen välihuuto) eurokriisi ja ajanpeluu tukipaketeilla johtavat. Tämä on erittäin tärkeä näkökulma nyt kuitenkin Kyse on paljon laajemmasta kokonaisuudesta myös tältä osin muistaa. kuin vain Kreikasta. Tässä on kyse myös siitä, Kreikkaan liittyen, herra puhemies, haluan millaisiin yhteisvastuisiin meidät sidotaan ja mil- kyllä korostaa, että jo 2010 Wolfgang Schäublen lä arvopohjalla suomalaista politiikkaa tehdään. lailla esitin, että Kreikan oman selviytymisen Onko tärkeintä huolehtia oman maan kansalaisis- kannalta sille tulisi luoda mahdollisuus irrottau- ta, vai onko tärkeämpää toistuvasti tavalla tai toi- tua euroalueesta ja toisaalta euroalueella pitäisi sella huolehtia kaikista muista? 148/1/127 PTK 148/2014 vp 57

On naiivia ajatella, että heijastumia Suomeen 127 Markus Lohi /kesk: Arvoisa puhemies! ei tulisi. Ne ovat olleet täällä jo pitkään. Talous Onko nyt tapahtunut jotakin sellaista, joka ajan- menee Suomessa sellaista alamäkeä, että vauhti kohtaistaa välikysymyksen eurokriisistä tai Krei- hirvittää. Vienti ei vedä, työttömyys kasvaa, ja kan tilanteesta? Toivottavasti ei. Tällä tarkoitan velat kasvavat. Vakava työttömyys koskettaa sitä, että toivottavasti Kreikan vaalit eivät tarkoi- Suomessa kaikenikäisiä. Teollisia työpaikkoja ta sitä, että joudumme palaamaan Kreikan lainoi- Suomesta on kadonnut kymmeniätuhansia tä- hin tai lainojen ehtoihin. Kreikan kriisi on osoi- män hallituksen aikana. Yritykset tekevät kon- tus siitä, kuinka tavallinen kansa joutuu toimeen- kursseja konkurssin perään. Suomessa on satoja- tulollaan ja terveydellään maksamaan erittäin ko- tuhansia työttömiä. Me emme tarvitse työvoi- van hinnan, jos maan talous päästetään retuperäl- man lisäystä ulkomailta tai saa luoda halpatyö- le. Tämä on meillekin muistutus, muistutus en- voimamarkkinoita. Suomessa on tarve ainoas- nen muuta siitä, kuinka tärkeää on pitää maan taan sille, että taloudellista kriisiä ryhdytään hoi- taloudesta huolta, etenkin kun meidän keskeiset tamaan kansallinen etu etusijalla. tunnuslukumme näyttävät nyt todella huolestut- Valitettavan todennäköiseltä näyttää, että tavilta. Kotimaan talous- ja työllisyystilanne on- Kreikan tukipaketit ja muut vastuut lankeavat kin tällä hetkellä haasteistamme suurin. Suomi suomalaisten niskaan. Puhumme miljardeista, on saatava kuntoon. Kannan erittäin suurta huol- jopa kymmenistä miljardeista euroista. Mistä sil- ta siitä, että saamme Suomeen ja Suomen talou- loin taas säästetään, kun velkaantumisemmekin teen suunnanmuutoksen. olisi saatava taittumaan? Todennäköisesti suo- Mitä tulee sitten tähän eurokriisiin ja Kreikan malaisten hyvinvoinnista. Tätä perussuomalai- tilanteeseen, haluan todeta, että keskustan linja set eivät hyväksy. on ollut koko ajan johdonmukainen. Kriisiaalto Arvoisa puhemies! Tosiasia on, että pitkitty- uhkasi pyyhkäistä yli koko Euroopan. Mitään nyt eurokriisi on jo tuottanut Suomelle suurta va- aallonmurtajaa ei tuolloin ollut olemassa tilan- hinkoa. Vahingot olisivat olleet estettävissä, jos teeseen. Halvalla lainarahalla rakennettu Krei- perussuomalaisten varoitukset olisi otettu vaka- kan kupla puhkesi rajulla tavalla. Tuolloin oli vasti. Meitä syytettiin vastuunpakoilusta, kun olemassa merkittävä riski sille, että kriisi leviää emme voineet mennä hallitukseen tukemaan pää- nopeasti laaja-alaiseksi, jollei tehdä hätäratkaisu- töksiä, joiden vaikutusten tiesimme tulevan suo- ja. Keskusta tuki hätäratkaisujen tekemistä Suo- malaiselle veronmaksajalle kalliiksi. Me kan- men edun nimissä. Pelastusrenkaalle oli selkeät noimme vastuun. Me emme myyneet lupauk- rajat ja tiukat ehdot. Kreikan tapaan hätäapua siamme. Muut puolueet sen sijaan ovat järjestel- saaneet Irlanti ja Portugali ottivat asiat todesta, ja mällisesti kantaneet vastuuta kaikesta muusta niillä on edellytykset selvitä kuiville. paitsi suomalaisista. Kuten edustaja Pekkarinenkin täällä totesi Suomalaiset ja Suomen talous on ajettu todel- ryhmäpuheessaan, Kreikka ei kyennyt selviä- la ahtaalle. Syy ei ole suomalaisten duunareiden, mään antamistaan lupauksista. Tästä piittaamat- ei lapsiperheiden, ei eläkeläisten, ei sairaiden ta sille rakennettiin uusi, aiempaa suurempi apu- eikä pienituloisten. Kuitenkin he maksavat kai- paketti vuonna 2012. Tällä ratkaisulla mahdollis- kista suurimman laskun epäonnistuneesta ta- tettiin riskien siirtäminen niin kreikkalaisilta lous- ja sosiaalipolitiikasta, joka kytkeytyy vah- kuin myös saksalaisilta ja ranskalaisilta pankeil- vasti myös eurokriisin epäonnistuneeseen hoi- ta eurooppalaisten veronmaksajien kontolle. toon. Sitä laskua maksetaan nyt ja myös tulevai- Näin avattiin tie alati kasvaviin vastuisiin ja siir- suudessa lukuisissa suomalaisissa kodeissa. ryttiin kohti tulonsiirtounionia. Tämä on erittäin Perussuomalaiset ovat kantaneet vastuun suo- huolestuttava kehitys. malaisten hyvinvoinnista ja tulevat kantamaan Arvoisa puhemies! Miten tästä eteenpäin? jatkossakin. Olemme tämän todistaneet lukuisia Suomen ei tule hyväksyä velkojen anteeksian- kertoja kertomalla totuuden tukipaketeista ja sii- toa, laina-aikojen kohtuuttomaksi pidentämistä tä, kuinka EU rikkoo omia sopimuksiaan. Tässä eikä uusia apupaketteja Kreikan uusien syömä- asiassa me emme myy periaatteitamme. Suomen velkojen maksamiseen. Jos näin toimitaan, joh- ja suomalaisten etu on meille aina etusijalla. taa se siihen, että muutkin tukipaketteja saaneet Ja lopuksi kannatan edustaja Soinin tekemää kriisimaat voivat vaatia apupakettien ehtojen epäluottamuslausetta. höllentämistä. Euroalue kulkisi silloin entistä sy- 58 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/128 vemmälle kohti tulonsiirtounionia, jossa muiden heillaan vedätettyä Suomeakin. He päättivät tekemiä laskuja maksettaisiin keskinäisellä vas- käyttää lähes kaksi kolmasosaa veronmaksajien tuunkannolla. rahoja maksaakseen lainoja, joiden uudelleenjär- Jos olen oikein ymmärtänyt, ja kuten päämi- jestelyyn he eivät kriisin alussa halunneet ryhtyä. nisteri täällä todisti tänään, myös hallitus edus- Vuosikymmenen vaihteessa ei Kreikan eu- taa tiukkaa linjaa velkojen anteeksiannon suh- roerosta saanut puhua. Siitä, mistä ei voinut pu- teen. Tämä linja saa minun tukeni. Kreikan pitää hua, täytyi vaieta, ja keisarin uudet vaatteet. Suo- itse näyttää, että se toden teolla jatkaa pyrkimyk- messa euroalueen hajoamisesta puhuneet tuomit- siään terveen talouden tielle palaamisessa eikä tiin pölhöpopulisteiksi. Lapsellinen tapaus oli riko muille maille antamiaan sitoumuksia. Mutta sellainen, joka huusi, että keisari onkin ilman samalla meidän tulee muistaa omalta osaltam- vaatteita ja kaiken lisäksi munaton — ei edes me, että tärkein tehtävämme on laittaa Suomen polvihousuja yllään. asiat kuntoon. Nyt Saksasta ja Ranskasta huudetaan, että Laitetaan yhdessä Suomi kuntoon. Tehdään Kreikan voi antaa mennä. Totta kai huudetaan, töitä sen eteen. Samalla tietenkin huolehdimme sillä heidän pankkinsa on pelastettu muun muas- siitä, että muut maat tekevät oman osuutensa. sa suomalaisten veronmaksajien rahoilla. Vii- meisin näin sanonut on saksalainen taloustieteili- 128 Juho Eerola /ps: Arvoisa herra puhemies! jä, euron perustajaksikin tituleerattu Otmar Is- Tämä eurokriisi alkoi käytännössä jo silloin, kun sing, joka sunnuntaina Helsingin Sanomien haas- euro perustettiin. Mukaan otettiin aivan vääriä tattelussa sanoi, että EU voi ottaa Kreikalta let- maita ja väärin perustein. Tämä kaikki tuli valis- kut irti. Onko Issing siis pölhöpopulisti? tuneimmille ihmisille selväksi viimeistään viime Meillä on nyt Kreikassa 7 miljardin vastuut, vuosikymmenen loppupuolella. Tässä vaiheessa päälle tulevat vielä koko ajan jatkuvat korkotap- Ranskan ja Saksan johtajat hoksasivat, että nii- piot. Ennen keskustan aloittamaa ja kokoomuk- den suuret pankit saattaisivat kaatua valtioiden sen jatkamaa huonoa politiikkaa olivat vastuum- omaan syliin, mikäli Kreikka joutuisi maksuky- me tasan nolla euroa. Valtiovarainministeripuo- vyttömään tilaan. Pankkien pelastaminen tajut- lue SDP pyrkii yhtenään muistuttamaan, että tiin erittäin kalliiksi. Suomen saamat takuut muka kattaisivat kaikki Tässä vaiheessa alettiin puhua euroalueen mahdolliset tappiot. Tämä ei valitettavasti pidä koskemattomuudesta, Euroopan ihanteesta ja paikkaansa. keskinäisestä solidaarisuudesta. Ranska ja Saksa Jos meillä olisikin vakuudet, kuten on mainos- halusivat katsoa, löytyisikö Euroopasta maita, tettu, niin oikein hyvä, mutta kun ei ole. Meillä jotka haluaisivat jakaa Kreikasta koituvien tap- on tuottojenvaihtosopimus, joka ei kyllä kata pioiden kustannukset. Suomi, joka vasta muuta- juuri mitään. Tässä yhteydessä ihmettelen valtio- ma vuosikymmen sitten pääsi irti nöyristelystä varainministeri Rinteen vastausta minulle tänään Moskovan suuntaan, päätti osoittaa alamaisuut- debatissa, kun puhuttiin budjetin kohdasta taan uudelle isännälle. Nokka irtosi ja pyrstö tart- 28.01.69. Tuli mieleen, että meillä on valtiova- tui. rainministeri, joka ei ymmärrä kirjanpitoa. Edus- Gallup-suosikki keskustan silloinen puheen- taja Turunen täällä tilanteen selitti, en palaa sii- johtaja, uudelleen eduskuntaan pyrkivä entinen hen tämän enempää. pääministeri Matti Vanhanen, nieli syötin kouk- Vasemmistoliiton historia tämän asian kanssa kuineen päivineen kuin lohi konsanaan. Matti on suomalaisen takinkäännön historian ykkös- Vanhanen ilmoitti Kreikan lainoittamisen ole- suoritus. Ensin tukipaketteja vastustettiin. Sitten van Suomelle hyvän bisneksen, ja sillä tiellä on kun saatiin tennarit ministeriauton kyytiin ja ten- jatkanut tämä kokoomuksenkin alati vaihtuva nilät ulos eduskunnasta, alettiin puhua tukipaket- koalitio. tien puolesta. Tuli olla solidaarinen Kreikan kan- Usein esitetty virheellinen väite on, että nel- salle, vaikka pankkeja pelastettiin. Mustajärvi ja jännesbiljoonan lainalla Kreikka saatiin pidettyä Yrttiaho jopa erotettiin ryhmästä, kun pitivät va- elossa. Tämä ei kuitenkaan ole kuin osatotuus. semmistoliiton alkuperäisen linjan. Nyt taas Kreikka olisi tarvinnut valtion toimintoihin vain tanssitaan Tsiprasta Ateenan kaduilla. noin 27 miljardin euron määrän. Euroalueen joh- Arvoisa puhemies! Paljon oli tähän kirjoitet- tajat saivat solidaarisuus- ja Euroopan arvo -pu- tu, ja nyt näen, että kello alkaa menemään kohti 148/1/129 PTK 148/2014 vp 59 loppua. Puheeni lopuksi lainaan vielä entisen mukaan on mahdollista neuvotella Kreikan laina- kansanedustajan, keskustan kymenlaaksolaisen ohjelmiin muunlaisia helpotuksia. Laina-aikojen kansanedustajan Markku Laukkasen, puhetta en- pidentäminen ja korkojen pienentäminen merkit- simmäisen Kreikka-paketin tiimoilta: sevät kuitenkin nekin suomalaisille veronmaksa- "Maksan mielelläni puolet edustaja Urpilai- jille menetyksiä. Saatavien arvo on näilläkin kei- sen lupaamista ruusuista Merkelille ja Sarkozyl- noin mahdollista keventää murto-osaan nykyi- le siksi, että he olivat räätälöimässä myös touko- sestä, jos vain laina-aika venytetään huomatta- kuun ja kesäkuun ratkaisuja keskeisellä tavalla, van pitkäksi ja korko painotetaan lähelle nollaa. niitä ratkaisuja, joilla me pelastimme tämän ti- Huoli suurien rahasummien menetyksestä on lanteen ja sammutimme sen tulipalon. todellinen, sillä meillä on Kreikasta noin 7 mil- Kaikesta tärkeintähän on tässä nyt, edustaja jardin euron saatavat. Ikävä kyllä SDP:n mainos- Kallis, se, että Kreikan tilanne rauhoittui. Kreik- tamia vakuuksia ei Suomella ole. Saamamme ka saa tällä hetkellä markkinaehtoista rahaa niin sanotut vakuudet eivät likimainkaan kata markkinoilta" — ja tässä kohtaa edustaja Heinä- Suomen kärsimiä luottotappioita. Oikeastaan ei luoman välihuuto: "Ei saa!" — "eikä ole tällä edes voida puhua vakuuksista: meillä on vain hetkellä mikään ongelmatapaus, me patosimme kreikkalaisten pankkien kanssa tuottojenvaihto- sen. Kreikan kyky maksaa takaisin velkoja on ai- sopimus, joka ei sekään tuota niin kuin etukäteen van toinen kuin tuolloin. Ja edustaja Kankaannie- oli laskettu. Suomen ja Kreikan valtioiden välil- mi, te puhutte vielä tätä samaa jargonia tästä (Pu- lä ei ole mitään sopimusta. hemies koputtaa) yhteisvastuujärjestelmästä: ei Eikä Kreikka tunnetusti ole ainoa maa, johon sitä ollut. Teidän talouspolitiikkanne on sama veronmaksajien rahaa on kaadettu. Apupaketin kuin perussuomalaisten." ovat saaneet myös Irlanti, Portugali, Espanja ja Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Soinin kaiken huipuksi tunnettu rahanpesupaikka, vero- tekemää välikysymystä. paratiisi Kypros. Mikäli Kreikan lainaehtoja muutetaan, on muillakin tukipakettimailla käsi Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: No ojossa ja Suomen tappiot sen kuin kasvavat. Yk- niin, seuraavana edustaja Niinistö, ja muistutan sikään maista tuskin selviää koko velkataakas- siitä 5 minuutin pituudesta puheenvuoroissa. taan. Arvoisa puhemies! Aivan pelkästään ei nykyi- 129 Jussi Niinistö /ps: Arvoisa puhemies! Krei- siä hallituspuolueita käy nykytilasta syyttämi- kasta kuusi vuotta sitten käynnistynyt eurokriisi nen. Turmiollisen tukipakettipolitiikanhan aloit- on kaikkea muuta kuin ohi. Olemme uuden ti omalla pääministerikaudellaan keskustan Mat- myrskyn silmän kynnyksellä, ja keskiössä on ti Vanhanen, joka innostui kehumaan Kreikalle taas kerran helleenien maa, jossa on juuri järjes- lainaamista hyväksi bisnekseksi, niin kuin täällä tetty vaalit, kuten hyvin tiedämme. Niiden murs- tänään jo monen monta kertaa on muistettu sa- kavoittaja on äärivasemmistolainen Syriza. En- noa. nen vaaleja Syriza lupasi äänestäjille monenlai- Perussuomalaiset on ainoana puolueena vas- sia helpotuksia ja etuuksia julkisen sektorin sääs- tustanut tukipaketteja alusta saakka. Olemme ol- töjen perumisesta aina velkojen helpottamiseen leet johdonmukaisesti oikeassa eurokriisin eri asti. vaiheissa. Sitä on muiden vaikea myöntää, vaik- Jos Syriza toteuttaa lupauksensa, tietää se ka tulokset ovat kaikkien nähtävillä. Tukipaketit Suomelle tappiota, vaikka niitä ei hallituksessa eivät nimittäin ole pelastaneet tuettuja maita, halutakaan nähdä. Valtiovarainministeri Rinne vaan EU:n sanelema talouspolitiikka on aiheutta- uskoo, ainakin erään viimesyksyisen eduskun- nut niissä pahoja ongelmia. Valtionvelka on kas- nan kyselytunnin perusteella, että Kreikka pys- vanut, talous supistunut ja työttömyys noussut. tyy maksamaan velkansa. Kovin moni muu ei tä- Ainoat kriisissä pelastuneet ovat saksalaiset ja hän usko, mukaan lukien sijoittajat. Katteetto- ranskalaiset pankit. Kriisi olisi Islannin mallin masta optimismista on jo aika luopua. mukaisesti jo selätetty, jos syylliset olisi laitettu Pääministeri Stubb on puolestaan julkisuudes- vastuuseen eikä pankkien tappioita olisi maksa- sa vakuutellut, että Kreikan lainoja ei tulla leik- tettu veronmaksajilla. Kreikan velkasaneeraus, kaamaan, sillä eihän suomalaista veronmaksajaa jota perussuomalaiset ehdottivat jo vuonna 2010, voi laittaa maksumieheksi. Sen sijaan Stubbin olisi ollut välttämätön, jotta maa olisi päässyt ja- 60 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/130 loilleen ja Eurooppa säästynyt ylivelkaantumi- kokousedustajista vastusti jäsenhakemuksen vie- selta ja talouden jäätymiseltä, jotka ovat ajaneet mistä Brysseliin, mutta silloisen pääministerin ja Suomenkin syvälle suohon. Suomen olisi pitänyt keskustan puheenjohtajan Esko Ahon uhattua uskaltaa jättäytyä tukipakettien ulkopuolelle. lähteä sekä puheenjohtajan että pääministerin Katsokaa vaikka Slovakiaa, joka näin teki: ei paikalta, jos puoluekokouksen virallisten edusta- Slovakialle mitään tapahtunut. Koska hallitus on jien enemmistö ei taivu hänen tahtoonsa ja hy- valmis myöntämään, että mönkään meni? väksy myös keskustan lähtemistä tukemaan inte- Arvoisa puhemies! Näin vaalien alla on koh- graatiokehitystä ja jäsenhakemuksen viemistä tuullista, että äänestäjät saivat kuulla puolueiden Brysseliin, puoluekokous taipui. Tämä oli Suo- kannat eurokriisin jatkohoitoon. Siksi perussuo- men ja Suomen kansan kannalta ratkaisevaa ja malaiset tekivät tämän välikysymyksen. Oma todella surullista. Vanhoista ja vakaista keskusta- linjamme on edelleen selvä: piikki kiinni. Jos poliitikoista vain tohtori Keijo Korhonen lienee Kreikka ei noudata sopimuksia, on sen erottava ainoa, jolla on koko ajan ollut oikea ja linjakas eurosta. EU:n kyky ratkaista eurokriisiä on ollut näkemys suhteessa Euroopan yhdentymiseen ja olematon. Tukipakettipolitiikka on haitannut liittovaltion vaaraan. Keskustan poliitikoista ve- sekä avun saajia että sen maksajia, ja molemmat teraani Paavo Väyrynen on vaihtanut mieltään ja ovat toisilleen tasapuolisesti katkeria. Nykymuo- linjaansa tarpeen mukaan niin kuin kameleontti toinen euroalue on yksinkertaisesti toimimaton. väriään. Ongelmat ovat rakenteellisia. Vaikka nykykrii- Kreikka muutamien muiden ohella on ollut sistä jotenkin selvittäisiinkin, on vastaavia kriise- Euroopan unionin jäsenmaiden ongelma. Kreik- jä tiedossa myös tulevaisuudessa. ka on tarkoituksella antanut taloustilanteestaan Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Soinin vääriä tietoja. Saatujen selvitysten mukaan tekemää esitystä. Kreikka on siinä tilassa, että se ei tule selviyty- mään. Tämä on tiedetty jo pitkään, mutta siitä huolimatta muun muassa Suomi on osallistunut estottomasti Suomen hallituksen ja eduskunnan Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhe- enemmistön päätöksillä kaikkiin Kreikalle mies Anssi Joutsenlahti. myönnettyihin tukipaketteihin ja lainajärjestelyi- hin. Tämän turmiollisen tien avasi vuonna 2010 keskustajohtoinen hallitus, ja kyytiä on riittänyt. Näiden sinisilmäisyyksien ja valtiomme johdon 130 Pentti Kettunen /ps: Arvoisa herra puhe- hölmöyksien vuoksi Suomi itse on ajautunut krii- mies! 1990-luvun puolivälissä ja sen jälkeen sin partaalle. Suomen valtio on velkaantunut, Suomessa tehtiin kaksi kohtalokasta ja ratkaise- kansa on köyhtynyt, ja kunnat on ajettu vaikeaan vaa virhettä. Suomi vietiin katteettomien lupauk- tilanteeseen. Suomi on ajautumassa kohtalok- sien kautta mukaan niin sanottuun Euroopan in- kaaseen suuntaan. tegraatioon eli nykyiseen Euroopan unioniin ja Nykyisistä merkittävistä puolueistamme vain sittemmin 2000-luvun alussa sen rahaliittoon eu- perussuomalaisilla on koko ajan ollut johdonmu- roon. Suomessa demareille ja kokoomukselle kainen ja oikea linja näissä asioissa. Olemme asia ja päämäärä olivat itsestäänselvyyksiä. Tule- systemaattisesti vastustaneet tukipaketteja ja liit- vaisuudessa häämötti yhdentyvä Eurooppa ja lo- tovaltiokehitystä, mutta lähes poikkeuksetta pullisena päämääränä eurooppalainen liittoval- olemme asioiden valiokuntakäsittelyissä jääneet tio, jossa ensimmäisiä viuluja soittaisivat konser- yksin. Ei ole tullut tukea oikealta eikä vasemmal- vatiivit ja sosialistit. ta eikä myöskään keskeltä. Ymmärrän tämän hy- Keskustalle tilanne oli vaikea. Puolueessa oli vin: muut puolueet ovat aikaisempien virheellis- kahdenlaista ilmaa: oli yhdentymiskehityksen ten päätöstensä vankeja. vastustajat ja kannattajat. Vastustajien keulissa Arvoisa herra puhemies! Me perussuomalai- marssi Maataloustuottajain keskusliitto eli MTK, set emme lannistu. Jos Suomen kansa tulevissa joka varoitti yhdentymisen vaaroista ja poltti kevään vaaleissa antaa meille riittävän tukensa, pääteiden varsilla jopa vainovalkeita. 1994 kes- jatkamme tällä isänmaallisella ja selkeällä linjal- kustan puoluekokous oli myrskyisä. Enemmistö la myös vaalien jälkeen. 148/1/131 PTK 148/2014 vp 61

131 Kauko Tuupainen /ps: Arvoisa herra puhe- kimat "vakuudet" eivät ole vakuuksia vaan tuot- mies! Kaikki alkoi siitä, kun Kreikka pääsi EU:n tojenvaihtosopimuksia, joista on aiheutunut Suo- jäseneksi 34 vuotta sitten eli vuonna 1981 ja se melle jo tähän mennessä merkittävät kustannuk- hyväksyttiin myöhemmin myös talous- ja raha- set. Tuottojenvaihtosopimuksien valmistelussa liittoon, vaikka sen julkisen talouden alijäämä oli ministeriö käytti konsultoivia asianajotoimisto- sallittua 3 prosenttia suurempi. ja, joille maksetut kustannukset ovat olleet Krei- Suomen eduskunta päätti toukokuussa 2010 kan osalta yli 700 000 euroa riihikuivaa rahaa. hyväksyä toisen lisätalousarvion ja osoittaa siinä Valtiovarainministeri on korostanut, että 1,6 miljardin euron suuruisen määrärahan Krei- kreikkalaiset pankit ovat tallentaneet niin sano- kan valtiolle annettavia lainoja varten. Esitystä tulle sulkutilille 925 miljoonaa euroa. Rahat on vastustivat SDP:n, vasemmistoliiton ja perussuo- investointipankin toimesta sijoitettu eurovaltioi- malaisten eduskuntaryhmät. Suomen osuus Krei- den Suomi, Ranska, Itävalta ja Hollanti velkakir- kan 110 miljardin euron tukipaketista oli 1,85 joihin. Hyvä niin, mutta sama pankki on laskut- prosenttia. Tukipaketti rahoitettiin EU-maiden ja tanut Suomen valtiota toimistaan syyskuuhun IMF:n toimesta siten, että EU-maiden osuus oli 2014 mennessä 405 296 euroa, jälleen riihikui- 80 miljardia euroa. Muistan, kun silloinen pää- vaa rahaa. Tämän kertoi Helsingin Sanomien ta- ministeri Katainen hehkutti julkisuudessa Suo- loustoimittaja Petri Sajari lehtiartikkelissaan, men Kreikalle antamaa lainaa erinomaisena ja jonka otsikko oli "Suomen vakuusjärjestelyt on- tuottavana sijoituksena. Kun kyseessä oli sijoi- tuvat". Olen hänen kanssaan tästä asiasta samaa tus, niin vakuuksista ei tietenkään puhuttu mi- mieltä. tään. Arvoisa puhemies! Suomen antamaan toiseen Arvoisa puhemies! Näytös jatkui heinäkuussa Kreikan tukipakettiin lainattu 1,442 miljardia eu- 2011, jolloin aiempi valtiovarainministeri siirtyi roa oli Suomen valtion ottamaa lainaa. Suomi hallituksen johtoon eli pääministeriksi. Tällöin maksoi tukipaketin EU:lle yhdessä erässä mui- eduskunta myönsi, tällä kertaa myös SDP:n ja den valtioiden suorittaessa oman osuutensa vii- vasemmistoliiton eduskuntaryhmien myötävai- den vuoden aikana. Tästä aiheutui Suomelle kor- kutuksella, Kreikan valtiolle tukea 130 miljardia kotappioita yhden vuoden osalta varovasti las- euroa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vas- kien 1,5 prosentin vuosikorolla noin 21 miljoo- tusti yksimielisesti tätäkin esitystä. Suomen naa euroa. Eli senttien sijasta Kreikan tukipake- osuus toisesta lainapaketista oli 1,94 prosenttia. tit ovat maksaneet tähän mennessä Suomelle ison Toinen Kreikan lainapaketti herätti melkoista repullisen euroja. keskustelua ja kädenvääntöä eduskunnassa. Mik- Lopuksi totean, ettei Kreikka tule koskaan sel- si? Siksi, että tähän lainapakettiin oli valtiova- viämään veloistaan, joiden määrä on tällä hetkel- rainministeriö hankkinut, sitaateissa, kuuluisat lä lähes 180 prosenttia bkt:sta. Jos Suomella olisi vakuudet. Olivathan Kreikan ja Suomen valtio- samassa suhteessa velkaa, niin velkamäärämme varainministerit allekirjoittaneet helmikuussa olisi lähes 360 miljardia euroa eli noin 68 000 eu- 2012 Suomen ja Kreikan välisen yhteisymmär- roa jokaista kansalaistamme kohden. Asia on tie- ryksen vakuutusjärjestelyistä Brysselissä. Näin dostettu jo Brysselissä, Frankfurtissa, muttei kerrottiin valtiovarainministeriön lainsäädäntö- Helsingissä. Arvovaltainen yhdysvaltalainen ta- neuvos Tytti Noraksen tiedotteessa samana päi- louslehti The Wall Street Journal kirjoitti jo puo- vänä. Myöhemmin eli toukokuussa 2013 ilmeni, litoista vuotta sitten otsikolla "Euromaat eivät ettei kyse ollutkaan Kreikan ja Suomen valtioi- saa koskaan Kreikalta rahojaan takaisin". Olen jo den välisestä sopimuksesta vaan allekirjoitettu pitkän aikaa ollut samaa mieltä. paperi oli Suomen ja neljän kreikkalaisen pankin välinen. Valtiovarainministeriö myönsi, ettei mi- 132 Pietari Jääskeläinen /ps: Arvostettu puhe- nisteriön "vakuusjärjestelyksi" kutsumassa asia- mies! Maailman maiden ranking-listalla Suo- kirjassa mainita vakuuksia lainkaan. men ja Kreikan bruttokansantuotteet ovat olleet Arvoisa puhemies! Pääministeri Stubb on use- suunnilleen yhtä suuret. Olemme molemmat aan otteeseen kertonut mediassa, ettei Kreikan kansantuotteeltamme noin 40 vauraimman maan valtion lainoituksesta ole aiheutunut Suomelle joukossa. Suomen ja Kreikan erot ovat kuitenkin kuluja sentin senttiä. Totuus on kuitenkin toisen- valtavat. Suomen julkisen talouden velka suh- lainen. Ensinnäkin valtiovarainministeriön hank- teessa bruttokansantuotteeseen on nousemassa 62 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/133 kriittisenä pidetyn 60 prosentin yläpuolelle, kun den suuret pankit saattaisivat kaatua valtion sy- taas Kreikalla se on peräti kolminkertainen eli liin, mikäli Kreikka ajautuisi maksukyvyttömyy- 180 prosenttia. Työttömyys on Kreikassa myös teen. Pankkien pelastaminen kävisi kalliiksi. jättimäinen, kolminkertainen Suomeen verrattu- Niinpä he päättivät katsoa, löytyisikö Euroopas- na eli noin 27 prosenttia. ta maita, jotka haluaisivat jakaa Kreikka-tappioi- Tukipaketit eivät ole Kreikkaa auttaneet. Vel- den kustannukset. Suomen silloinen keskusta- kaa on enemmän kuin kriisin alussa. Euromaat ja johtoinen hallitus nieli syötin, ja pääministeri Kansainvälinen valuuttarahasto ovat syytäneet Matti Vanhanen yltyi kehumaan Kreikan lainoit- niin sanottuina lainoina Kreikalle alle viidessä tamista hyväksi bisnekseksi. Kreikan lisäksi tu- vuodessa yhteensä noin 227 000 miljoonaa eu- kipaketteja ovat saaneet Irlanti, Portugali, Espan- roa. Eli kansantuotteeltaan Suomen kokoinen ja ja Kypros. maa on saanut rahaa yhtä paljon kuin Suomen Arvoisa puhemies! Lopetan puheeni tähän. — valtion menot ovat olleet viidessä vuodessa. Val- Kiitos! tapuolueet antavat ymmärtää, että vain näin me- netellen Kreikka ja sen kansalaiset ovat pelastu- 134 Kimmo Kivelä /ps: Arvoisa puhemies! It- neet kriisistä. Kuitenkin vain noin 27 000 miljoo- selläni on ollut mielessä Wim Wendersin mesta- naa on ohjattu valtion toimintoihin, loput rahat rillinen elokuva Berliinin taivaan alla, Der Him- ovat menneet pankkien ja sijoittajien pelastami- mel über Berlin, joka valmistui ennen Euroopan seen euromaiden veronmaksajien toimesta. Taas käännettä, 80-luvun lopulla. Tässä elokuvassa kerran on käynyt niin, että riskisijoittajat kuittaa- pohditaan, että ei ole vain kahta erillistä saksa- vat voitot ja veronmaksajat tappiot. laista valtiota vaan näitä valtioita on paljon Arvoisa puhemies! Suomen kokonaisvastuut enemmän, ainakin 77 miljoonaa. Niin hieno pyr- Kreikan tukipaketeista ovat noin 7 000 miljoo- kimys kuin yhteinen Eurooppa onkin, koskaan ei naa euroa. Täällä välikysymyskeskustelussa tulla täydelliseen yhtenäisyyteen, sen enempää emme ole saaneet edes summittaista tietoa sii- euroalueellakaan kuin laajemmin maanosassam- tä, mitkä ovat Suomen kokonaisvastuut: jos pa- me. Oma rakas Suomemmekin näyttää sen nie- hin tapahtuisi, ovatko vastuut veronmaksajille men notkoista ja saarelmista kovin erilaiselta sen 20 000 vai 30 000 miljoonaa euroa? mukaan, onko näkökulma pienipalkkaisen yksin- Euroopan keskuspankki päätti äskettäin valta- huoltajan vai kansanedustajan tai pienyrittäjän vasta, yli tuhannen tuhannen miljoonan eli tuhan- tai vaikkapa sijoittajan. nen miljardin euron setelirahoituksesta, mikä li- Euroalueen kriisistä puhuttaessa on joskus sää Suomen vastuita useilla miljardeilla. Kellään tuotu esiin Euroopan alueen sisäiset mentaliteet- tässä täysistuntosalissa olevalla päättäjällä — tierot, toimintatapa-, toimintakulttuurierot. Yh- edes pääministerillä, hallituksella, edes koko täältä erottavana tekijänä on mainittu uskonto — eduskunnalla — ei ole ollut päätösvaltaa asiassa. on protestanttinen ja katolinen Eurooppa — ja On jäänyt epäselväksi, oliko hallitus edes etukä- onpa erottavista tekijöistä puhuttaessa puhuttu teen tietoinen Suomen eli Suomen Pankin Erkki myös Viini-Euroopasta ja Olut-Euroopasta. Liikasen kannasta asiassa vai voiko yksi mies, Kreikka on inhimillinen onnettomuuspaikka, tässä tapauksessa taustaltaan sosialidemokraatti, äärimmäinen tragedia. Kreikka ei todellakaan ole päättää näin valtavasta päätöksestä yksin. Hy- ilkkumisen, syyttelyn tai poliittisten irtopistei- väksymmekö tällaisen kansanvallan, vallan il- den keruun paikka. Yhtäältä todellisuutta on se, man kansaa? Perussuomalaiset ovat kansanval- että Kreikan taloudessa ei ole ylijäämäistä vuotta lan kannalla, isänmaan asialla. ollut sitten vuoden 1974. Totta on myös se, että pankit vastuuttomasti, suorastaan hulvattomasti, Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: kylvivät alhaisen koron aikana rahaa Kreikkaan. Edustaja Kokko. — Edustaja Kokko. Ja nyt Syriza ymmärrettävästi saavutti vaalivoiton lupaamalla enemmän kuin yhdeksän hyvää ja 133 Osmo Kokko /ps: Arvoisa puhemies! An- kymmenen kaunista — kenties tuosta Syrizan teeksi keskeytys pieni. [Puhuja tuli puheenvuo- listasta puuttui vain lupaus kivuttomista synny- ron saadessaan saliin.] tyksistä naisille. Eurokriisi alkoi kuusi vuotta sitten Kreikasta. Me perussuomalaiset tällä välikysymyksellä Saksan ja Ranskan johtajat ymmärsivät, että nii- pyrimme siihen, että kansalla on oikeus tietää. 148/1/135 PTK 148/2014 vp 63

Eliitin määrittelemä totuus ei ole yleinen totuus, siirroista huolimatta. Kun ei tähän mennessä ti- vaikka se haluttaisiinkin viralliseksi totuudeksi lannetta olla onnistuttu tukipakettipolitiikalla määritellä. Monesti eurokriisistä puhuttaessa on korjaamaan, niin tuskin vanha rohto puree jat- viitattu siihen, että kaikki olisi saanut alkunsa kossa. Kreikassa tarvitaan suuri rakennemuutos, Lehman Brothersista 2008. On totta, että tämän jonka arkkitehteinä tulee hääriä kreikkalaisten it- yhtiön konkurssi laukaisi paljon, se oli välttämä- se, ei EU-eliitin tai vaikutusvaltaisten pankkita- tön kriisin puhkaisija, mutta eurojärjestelmässä hojen, joilla kummallakin on omat intressinsä, on ollut valuvikoja jo syntymisestä saakka, ja ei jotka eivät muuten ole kreikkalaisten tai Suomen voida tässä kriisissä kätkeytyä Lehman Brother- kansan etujen mukaisia. Kreikalle ei pidä myön- sin konkurssin taakse. Monet kysymykset, joita tää velan helpotuksia. Tämä on kaikkien par- peräänkuulutimme välikysymyksessämme, ovat haaksi. Euroalueeseen kuuluvien valtioiden on edelleen vastaamatta. Ja ennen kaikkea olemme kyettävä hoitamaan talouttaan asianmukaisella ja hukassa sen kysymyksen kanssa, miten saada kestävällä tavalla. kasvua ja hyvinvointia maanosaamme myös tule- Suomenkin kohdalla hälytyskellot soivat. Se, vaisuudessa. mihin suuntaan taloutemme menee ja mikä on luottoluokituksemme tulevan vaalikauden jäl- 135 Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! keen, on meistä itsestämme kiinni. Lähtötilanne Kreikka on taas kerran keskustelun aiheena tässä ei ole tällä hetkellä häävi. Istuva hallitus tulee jät- salissa eikä varmasti viimeistä kertaa. Perussuo- tämään seuraavalle raskaan perinnön, ja kutsui- malaiset ovat ottaneet johdonmukaisesti kantaa sinkin seuraavaa hallitusta harakirihallitukseksi. Kreikan ja muiden euromaiden heikkoon talou- Kovasti toitotetut rakenneuudistukset ovat tökki- denpitoon ja ennen kaikkea siihen vääryyteen, neet pahemman kerran, ja talous on retuperällä. että toisten maiden holtitonta taloudenpitoa ja Tämä tilanne vaatii meiltä järkeviä ratkaisuja ja pankkien riskinottoa kuitataan suomalaisten ve- itsekuria. ronmaksajien rahoilla. Perussuomalaiset ovat Samojen toimien voidaan sanoa purevan myös vastuullisesti yrittäneet puuttua viimeiseen halli- Kreikan tilanteeseen. Kannustaako velanoton lituksen vimmaan jakaa verovarojamme ulkomail- sääminen ja nykyisten velkojen höllentäminen le. SDP ja vasemmistoliittokin käänsivät takkin- Kreikkaa korjaamaan asiansa parhaimmalla sa tukipakettipolitiikan osalta, mutta me emme mahdollisella tavalla? Siellä tarvitaan todellista linjaamme tässä asiassa muuta. muutosta, joka lähtee liikkeelle aidosta halusta Mitä vakuuksiin tulee, niin niiden toimivuu- hoitaa maan asiat kestävällä tavalla oikeille uril- teen voi uskoa ken haluaa. Itse en suhtaudu pal- le. Loputon velkojen lykkääminen ei tule ole- jonkin puhuttuun vakuusjärjestelyyn kovinkaan maan toimiva ratkaisu. luottavaisesti. Kriisimaiden tukemisessa Suo- Arvoisa puhemies! Muut eduskuntapuolueet mella on miljardiluokan vastuut, ja kotimaan ti- eivät halua tukipakettikeskustelua kevään vaalei- lanne on vähintäänkin hälyttävä. Työttömiä on hin. Aihe haluttaisiin ohittaa pienellä huomiolla. valitettavan paljon, ja sairaalat ja koulut kärsivät Perussuomalaiset haluavat nostaa kissan pöydäl- resurssipulasta vanhustenhoidon sekä muiden le, koska tukipakettien kohtalo vaikuttaa jokai- peruspalvelujen tavoin. sen suomalaisen toimeentuloon ratkaisevasti tu- Vaalien jälkeinen Kreikka on suuri kysymys- levaisuudessa. merkki. Ankaria säästötoimia vastustaneen puo- Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Soinin lueen vaalivoiton myötä Kreikan veloista tullaan tekemää epäluottamuslausetta. varmasti keskustelemaan. Se, mitä siitä seuraa, on kysymysmerkki. Oli miten oli, Suomella on 136 Martti Mölsä /ps: Arvoisa puhemies! Aluk- tässä asiassa paljon pelissä. Liian paljon. Halli- si on syytä palauttaa mieleen se poliittinen pro- tus puolestaan on luottavaisin mielin ollut tuke- sessi, jonka seurauksena Suomi siirtyi vuoden massa kriisimaita, ja sen liittovaltiorakkaus voit- 1999 alussa Euroopan talous- ja rahaliiton kol- taa isänmaanrakkauden päätöksenteossa. manteen vaiheeseen. Näin Suomen ja muiden sa- Kreikka on yrittänyt jo pitkään kääntää kurs- man ratkaisun tehneiden maiden valuuttakurssit siaan. Joissain asioissa on onnistuttu, mutta ko- kiinnitettiin peruuttamattomasti toisiinsa ja eu- konaiskuva on kaikesta huolimatta kovin synkkä rosta tuli valtioiden yhteinen raha. Tuolloin — tämä kaikki huomattavista euroalueen tulon- Maastrichtin sopimuksen katsottiin velvoittavan 64 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/137

Suomea mukanaoloon Emun kolmannessa vai- asiat ajamaan ja koska näin on, niin tämä sanoma heessa, ja tuolloinen hallitus eli Lipposen ykkös- on tuotava selväksi jokaisessa suomalaisessa kol- hallitus ei nähnyt tarpeelliseksi järjestää asiasta kassa. Tämä sanoma on iskostettava jokaisen kansanäänestystä, vaan asia hoidettiin eduskun- suomalaisen selkärankaan. Suomi ei kestä edellä nassa valtioneuvoston tiedonantona. Edes kan- kuvattuja virheitä enää yhtään. Tulevat vaalit sanedustajilla ei ollut mitään sanomista tähän ovat ensiarvoisen tärkeät tältä kannalta. Jokaisen asiaan. Lipposen hallitus oli sitoutunut jo halli- suomalaisen on tunnettava myös historiaa. Nyt ei tusohjelmassaan täyttämään Euroopan unionin asioita voida hoitaa kaksilla rattailla ajamisella. talous- ja rahaliiton lähentymiskriteerit, jolloin Suomalaisen yhteiskunnan etu on nyt tärkein. Suomen olisi niin päätettäessä mahdollista liit- Ostettujen galluppien sokaisemana meidän kaik- tyä rahaliittoon, rahaliiton kolmanteen vaihee- kien tulee erottaa kuitenkin totuus. Tarvitaan seen sen käynnistyessä. Suomen liittyminen Eu- suoraselkäistä politiikkaa maamme etu edellä. roopan talous- ja rahaliittoon oli seurausta ennen Kannatan edustaja Soinin tekemää epäluotta- kaikkea poliittisesta tahdosta viedä maamme muslausetta. suoraan Euroopan ytimeen. Eurojärjestelmän tärkeimpinä etuina nostet- 137 Anne Louhelainen /ps: Arvoisa puhemies! tiin esiin muun muassa kaupan kustannusten vä- Toukokuussa 2011 eduskunnan täysistunnon kä- heneminen ja rahaliiton kilpailua lisäävät vaiku- sittelyssä oli valtioneuvoston tiedonanto edus- tukset. Järjestelmän erinomaisuutta hehkutettiin kunnalle Portugalille annettavaa lainoitusta var- euron käyttöönoton myötä poistuvalla valuutta- ten Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhan- kurssiriskillä. Mahdollisena haittana tai uhkana kinnalle myönnettävästä valtion takauksesta. eurojärjestelmään liittymisessä pidettiin alueelle Aloitinkin silloin ensimmäisen puheenvuoroni tärkeän toimialan tuotanto-olosuhteiden huono- täältä puhujakorokkeelta näin: "Nyt suomalais- nemista ja kokonaiskysynnän heikkenemistä. ten syyksi yritetään sysätä Euroopan ylivelkaan- Hallituksen esityksen mukaan hyvinä aikoina to- tuneiden maiden aiheuttamia epävakaita talou- teutettu varautuminen eli ylijäämäiset budjetit tu- dellisia tilanteita ja työttömyyttä. Perussuomalai- lisivat mahdollistamaan häiriöiden tasaamisen set liputtavat kuitenkin edelleen siniristilipun huonoina aikoina. puolesta ja pysyvät vahvoina linnakkeessa, jossa Toisin on kuitenkin käynyt. Ylijäämää ei ole suojellaan suomalaisten etuja." Puheeni lopussa kertynyt, ja selvien pelisääntöjen puuttuminen ja totesin näin: "Tämä Portugalin tukipäätös ja Suo- sopimusten rikkominen kostautuvat ja näkyvät men takausten kasvattaminen sekä pysyvä va- nyt. Kaiken tämän maksaa suomalainen veron- kausmekanismi ovat asioita, joilla ei voi käydä maksaja, siis SDP:n ja keskustan virheet. kauppaa, koska niitä ei pidä hyväksyä. Perussuo- Tällä edellä kerrotulla haluan korostaa, että malaiset pitävät ryhtinsä eivätkä myy periaattei- tuntemalla historiaa tulevat virheet voidaan pa- taan. Meillä on paljon tehtävää, joten hoidetaan remmin välttää. ensin kotimaan asiat kuntoon." Arvoisa puhemies! Nyt Suomen kannalta on Kun nyt katsoo taaksepäin tätä vaalikautta, tärkeää saada selville, vieläkö Suomen keskusta joudun valitettavasti toteamaan, että hallitus ei on valmis ajamaan kaksilla rattailla, kuten aikoi- ole hoitanut kotimaamme asioita kuntoon vaan naan Euroopan unioniin ja Emuun liittymisten eurokriisi ja sen hoitaminen ovat läpi tämän vaa- vaiheissa. Keskustahallituksen johdolla päämi- likauden olleet hallituksen tehtävälistalla ensim- nisteri Esko Aho vei Suomen unioniin, ja sa- mäisenä. Ja mitä siitä on seurannut? Talous on maan aikaan osa heistä oli tietenkin vastaan. Nyt kurjistunut, yhä useampi suomalainen elää köy- on jo nähtävissä, että puheenjohtaja Sipilä jatkaa hyysrajan alapuolella, kilpailukyky on heikenty- rahanjakoa Vanhasen—Kiviniemen viitoittamal- nyt, eikä vienti vedä, ja lukuisat ihmiset ovat me- la tiellä, edustaja Tiilikainen vähättelee ongel- nettäneet työpaikkansa tahtomattaan. Lisäksi maa ja edustaja Pekkarinen kieltää kaiken. Tämä suomalaisten hyvinvointivaltion peruspilareista on keskustan politiikkaa, on ollut ennen ja on jat- on leikattu. Monet kutsuvatkin Suomea hyvin- kossakin. On kysyttävä: miten on mahdollista, vointivaltion sijaan jo selviytymisvaltioksi, jot- että baari on kiinni mutta piikki on auki? kut jopa pahoinvointivaltioksi. Sinä maksat siis kaiken tämän veronmaksaja- Arvoisa puhemies! Eurokriisi alkoi Kreikasta na, ja koska keskustan enemmistö näin taas tulee kuusi vuotta sitten, kuten täällä on tänään useasti 148/1/138 PTK 148/2014 vp 65 todettu. Kreikka sai ensimmäiset hätälainat soi rajusti maanmiestensä veronmaksamishalu- vuonna 2010. Silloinen pääministeri Vanhanen ja. Hänen mukaansa maksamattomien verojen totesi Kreikan lainoittamisen olevan hyvää bis- määrä on jopa 15 prosenttia maan bruttokansan- nestä, ja Katainen jatkoi samalla linjalla hehkut- tuotteesta. Se merkitsisi jopa 45:tä miljardia eu- taen sen olevan tuottava sijoitus. Kreikan valtiol- roa vuodessa. Lekkas murjaisi, että jos saisimme la on nyt kuitenkin velkaa enemmän kuin kriisin siitä takaisin edes puolet, Kreikan ongelmat olisi alussa. Kreikka on saanut muilta euroalueen voitettu. mailta ja kansainväliseltä valuuttarahastolta lai- Lekkas aloitti verotarkastusviraston päällik- naa neljän ja puolen vuoden aikana yhteensä könä vuonna 2010. Hänen mukaansa vasta siitä 226,7 miljardia euroa. Mihin tuo raha on men- alkaen verojen välttelyä alettiin pitää rikoksena nyt, sillä tavalliset kreikkalaiset ihmiset elävät eikä kansanhuvina. Monet veropetostutkimukset edelleen kurjuudessa? kuitenkin tyrehtyivät pankkien yhteistyökyvyn Tämä hallitus myönsi lähes ensimmäisenä toi- puutteeseen. Lekkasin johtama toimisto pyysi yli menpiteenään tukipaketin vuonna 2011 myös 5 000 kertaa pääsyä tilitietoihin. Se onnistui vain Portugalille. Pelastuspaketteja on myönnetty parisataa kertaa siinä. muun muassa Espanjalle, Kyprokselle sekä Krei- Suuri ongelma on myös veroviranomaisten kalle. Viime eduskuntavaaleissa olimme äänestä- oma korruptio. Poliitikkojen veroepäselvyyk- jille luvanneet, että suomalaisten etu tulee ensin. sien tutkinta on erityisen hankalaa. "Jos löydäm- Emme voineet hyväksyä näitä tukipaketteja sil- me jotain epäilyttävää kansanedustajien toimis- loin emmekä hyväksy niitä vieläkään. Me perusta, pitää meidän ilmoittaa asiasta parlamentille. suomalaiset olemme täällä salissa ainoa puolue, Ja asia jää sitten siihen", Lekkas sanoi Helsingin joka johdonmukaisesti voi sanoa puolustaneensa Sanomien jutussa. suomalaisten etuja tässä eurokriisin hoidossa. Sittemmin moni asia on muuttunut. Kreikka- Arvoisa puhemies! Vaikka hallitus ex-kump- laisille on lykätty veroa toisensa perään. Protes- paneineen yrittää kuinka vakuuttaa, että eurokrii- teista on tullut jokapäiväinen ilmiö. Viime vuon- si on ohi, niin eurokriisi ei ole ohi. Se ei ole mis- na tunteita kuumensi varsinkin laaja kiinteistöve- sään vaiheessa ollutkaan. Kreikka ja eurokriisi ro. ovat olleet läsnä koko tämän vaalikauden ja tule- Arvoisa puhemies! Annoin tässä joitakin esi- vat olemaan vielä pitkään. Suomalaiset ovat fik- merkkejä toimista, joihin Kreikassa on viime suja ja näkevät kyllä tämän asian. Kreikasta ja vuosina pakon edessä ryhdytty. Köyhät ja keski- sen tilanteesta kysytäänkin ihan jokaisessa mark- luokkakin on laitettu koville. Rikkaita ei verotta- kina- tai toritapahtumassa. Hallitus sen sijaan on jan pitkä koura ilmeisesti tavoita vieläkään, hei- piut paut välittänyt vähät suomalaisten veron- dän rahansa ovat turvassa veroparatiiseissa. Joka maksajien mielipiteistä. tapauksessa kreikkalaisten on ollut pakko tehdä Me perussuomalaiset olemme luvanneet tuo- monia uusia ja epäsuosittuja kiristyksiä ja koro- da Suomen kansan äänen tähän saliin, ja siksi tä- tuksia. näänkin keskustellaan Kreikasta ja sen talousti- Arvoisa puhemies! Minusta kreikkalaisten lanteesta. Suomalainen veronmaksaja miettii, asenne kiteytyy hyvin tuossa Nikos Lekkasin mitä se tarkoittaa minulle, minkälaiset ovat Suo- lausahduksessa. Kreikassa on vasta muutaman men vastuut ja mitä noille vastuille ja takauksille vuoden ajan pidetty verojen välttelyä rikoksena. käy, jos Kreikka eroaa tai se erotetaan eurosta, Ennen se oli kansanhuvia. mihin minun veroeuroni käytetään. Ja vielä: edustaja Turunen otti puheessaan Arvoisa puhemies! Päätän puheenvuoroni tä- esille, että Suomi ottaa velkaa, josta maksaa kor- nään samoihin sanoihin kuin 24.5.2011, kun siis koa, sitten lainaa tätä rahaa Kreikalle, joka mak- käsiteltiin Portugalin tukipakettia: kannatan saa sen tälle vakausmekanismille, ja se palauttaa edustaja Soinin esittämää epäluottamuslausetta. sen Suomen Pankille, ja taas se menee sinne Kreikkaan takaisin. Elikkä Suomi on tässäkin maksumiehenä, elikkä yrittäjä ja jätkä maksavat 138 Teuvo Hakkarainen /ps: Arvoisa puhe- näitä touhuja, mitä tämä Suomen bisnesmaail- mies! Kesällä 2012 Helsingin Sanomat uutisoi ma, vai miksikä sitä sanoisi, bisneshallitus, tekee Kreikan valtiovarainministeriön talousrikosyksi- tällä hetkellä. Minä en ymmärrä tämmöistä bis- kön johtajasta. Herra nimeltä Nikos Lekkas kriti- nestä. Minulla on yrittäjätausta. 66 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/139

Otetaan esimerkki vielä: Jos minä myisin ta- dollisuuksia halpatuontimaiden tuotteiden kulu- varaa Kreikkaan, se olisi minun bisneskumppa- tukseen eikä lisää ainoatakaan työpaikkaa. nini. Oletan, että saan sieltä vastineeksi rahaa. Etelä-Euroopan maat ovat investoineet tuotta- Nythän toimii hallitus sillä tavalla, että se va- mattomiin kohteisiin ja tuottamattomiin seiniin. kauttaa ensin tämän konkurssikypsän firman, Tästä on ollut seurauksena rakennuskupla, joka elikkä minun pitäisi antaa sinne rahaa ensin, en- siirtää pankkien taseisiin ilmaa. Tilanteessa, jos- nen kuin minä voin tehdä sinne kauppaa. Sitten sa Venäjän sisäiset investointimahdollisuudet olettaisin jossakin vaiheessa, että minä saan siel- ovat estyneet ja Espanjassa on edelleenkin valta- tä takaisinkin jotakin, jossakin vaiheessa tulevai- va määrä rakennuksia keskeneräisinä ja tuotta- suudessa. mattomina eikä siis missään hyötykäytössä, on Kyllä silloin pitää olla paljon perämettää ja ongelman mahdollinen ydin. Se ei ole vielä ko- omaisuutta, että tämmöistä bisnestä pystyy teke- konaisuudessaan vaikuttamassa talouteen, mutta mään, ainakin siinä aloittaessa. Yleensähän bis- jos korot alkavat nousta, moni muukin Euroopan nes aloitetaan sillä tavalla, että itse otetaan vel- unionin maa on ongelmissa, joista kenelläkään ei kaa ja sitten ruvetaan tekemään sitä kakkua, jos- ole vielä ennustettavissa olevaa tietoa. ta pystytään sitten jakamaan ja investoimaan. Jos Täällä salissa on puhuttu, että Kreikan talous täällä on semmoinen henkilö, joka tämän minul- elpyy ja on jopa Suomen talouskasvuun verratta- le osaa selittää sillä tavalla, että se menee tuon- vissa, mikäli edustaja Heinosen puheen oikein ne, niin minä olen kyllä hyvin avoin sille infor- ymmärsin, mutta tämä on kuitenkin aika vaati- maatiolle, jos sitä jostakin löytyy. Tietääkseni matonta, sillä tällä hetkellä euroalue on taantu- sitä ei ole olemassakaan. massa ja on hitaimmin kasvava talousalue tällä Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Soinin hetkellä. Me tiedämme, kuinka hidasta Suomen tekemää epäluottamuslausetta tälle hallitukselle. talouskasvu on, ja Kreikan talouskasvu on yhtä hidasta. 139 Pirkko Mattila /ps: Arvoisa puhemies! Vä- Suomen vienti Kreikkaan on ollut suurimmil- likysymyksellä oppositio voi nostaa esiin tärkei- laan vuonna 2000, eli noin 440 miljoonaa euroa. nä pitämiään asioita keskusteluun. Niin tänään Hallitus on tässäkin tukipaketissa antanut ym- on tehty, ja näin täytyy tehdä. On syytä tuoda märtää, että ellei Suomi rahoita Kreikkaa, niin tu- esiin ne ongelmat, joita Euroopan unionissa tällä lee suurtyöttömyys. Samaa kuultiin myös Portu- hetkellä on. Olen surullinen siitä, mihin virhei- gali-paketin yhteydessä. Kreikan vaikutus Suo- siin unioni on sortunut, sillä näillä se vain muren- men talouteen ei EU:ssa ole niin dramaattinen. taa itse itseltänsä arvovaltaa. Portugalin tukipaketeilla ei tullut jättityöllisyyttä Vastikään olemme kuulleet, että Islanti ilmoit- Suomeen. Esimerkiksi edellä mainitusta vuodes- taa jarruttavansa jäsenhakemusta Euroopan unio- ta lähtien Kreikan osuus Suomen viennistä on niin. Ruotsin pitäisi olla unionin sääntöjen mu- painunut alaspäin joka ainoa vuosi ja Suomen kaan jo hakenut aika päiviä sitten eurovaluutan tuonti Kreikasta on ollut tullitilastojen mukaan jäsenyyttä, mutta se ei ole sitä tehnyt. Norja ei parhaimmillaan 200 miljoonaa euroa. Kun täällä liittynyt alun alkaenkaan unioniin. Tanska neu- puheita käyttävä sukupolvi on eläkkeellä ja osa votteli omat tiukemmat ehtonsa kuin Suomi, eikä poistunut, olen vakuuttunut, ettei Kreikasta tulla sekään ole yhteisvaluutassa. Toivoisin, että Suo- saamaan koskaan mitään takaisin. mi voisi olla tässä pohjoismaisessa rintamassa. Olen täällä ennenkin puhunut myös Islannin Erilaiset kansantaloudet ja kulttuurit eivät sovi mallista ja verrannut, että täällä soivat kapitalis- samaan valuuttajärjestelmään. Jo pelkästään ve- min mustat urut. Eli meneillään on Euroopan ronkeräys- ja veronmaksumoraalit ovat niin eri- omaisuuden uusjako pankkien kautta sijoittajil- laiset, samoin kuin tuotannon kustannukset. Kor- le, ja puhumme kuitenkin vastuutalkoista. Kyllä, ruptio on tietyissä Euroopan maissa hyvää kes- olen samaa mieltä Islannin esimerkistä kuin tääl- kiafrikkalaista tasoa. lä moni puhuja. Oikeaa kapitalismia olisi näitten Setelirahoitus antaa väärää mielikuvaa kulu- pankkien kaataminen eikä pääomattomien pank- tuskysynnän mahdollisuuksista euroalueella. kien väärä tukeminen. Ja vaikka nyt puhutaankin Ansioton ja vastikkeeton rahanohjaus kulutuk- laina-ajan pidennyksestä, on se jälleen kerran seen saattaa ainoastaan lisätä kansan ostomah- osoitus eurotalouden hauraudesta. 148/1/140 PTK 148/2014 vp 67

Islannista täällä nyt todettiin kahteenkin suun- ten hämäämiseksi neuvoteltiin surullisen kuului- taan. Olen siitä hieman hämilläni, että Islannin sat vakuudet. Noin vuosi sitten demareiden ny- esimerkkiä pidetään hyvänä, huonona — vähän kyinen puheenjohtaja Antti Rinne vaati Kreikan riippuu, puhutaanko vasemmalta vai vihreistä. velkojen leikkausta. Nyt mies puhuu aivan päin- Siellä kuitenkin on vasemmistovihreä hallitus vastaista. Siksi voidaan perustellusti kysyä mo- tehnyt huomattavat korjausliikkeet, kun Islannis- raalin ja vastuullisuuden perään. sa ylikuumenneet rakennusmarkkinat romautti- Arvoisa puhemies! Kreikan ensimmäinen vat finanssisektorin, koska eihän raha voi olla lo- apupaketti myönnettiin Matti Vanhasen keskus- puttomiin kiinni tuottamattomissa seinissä. Näin tajohtoisen hallituksen aikana. Keskustan edus- Islannin valtiovarainministeri todellakin johti kuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli totesi sil- tätä projektia, jossa pyrittiin siis selvittämään on- loin: "Me olemme mukana sammuttamassa tuli- gelmat, valitsemaan ne työkalut, joilla tilanne paloa, eikä ole oikein, että jotkut pistävät letkut korjataan. Myös IMF on kiittänyt aikanaan Islan- kiinni." Toista apupakettia keskusta sitten jo op- nin monipuolista työkalupakkia. positiossa vastusti. Nyt se moitti jo ensimmäistä, Sitten se tärkein, mikä oli Islannin viesti: suo- jota se oli myöntämässä. Siksi on syytä kysyä jelkaa heikommassa asemassa olevia yhteiskun- myös keskustan moraalin ja vastuullisuuden pe- nassa. Eli pidettiin kiinni pohjoismaisesta hyvin- rään. vointimallista, satsattiin muun muassa työlli- Kokoomus on johdonmukaisesti toiminut syyskoulutukseen, ja myöskin siellä perustusla- Suomen kansallisten etujen vastaisesti ja on siis kia muutettiin tämän tilanteen vuoksi niin, että kannattanut kaikensorttista tukea niin Kreikalle todellakin he pääsivät aidosti korjaamaan tilan- kuin muillekin maille. Tavoitteena on liittoval- netta ja myös selittämään kansalle, mitä on te- tio, maksoi mitä maksoi. Nyt vaalien lähestyessä keillä. Eli ei käytetty mitään elitististä päätöksen- puolue "vastustaa" Kreikan lainaehtojen helpot- tekoa, mitä minulle Euroopan unioni nimen- tamista. Kaksinaismoraalista peliä sekin jos mi- omaisesti edustaa: elitististä, läpinäkymätöntä kä. demokratiaa. Vasemmistoliiton takki on kääntynyt sen mukaan, onko puolue ollut hallituksessa vaiko ei. 140 Reijo Tossavainen /ps: Arvoisa herra puhe- Hallituksessa puolue on kannattanut suomalais- mies! Kreikan ensimmäisen apupaketin jälkeen ten veronmaksajien rahojen haaskausta, mutta Stubb vieraili Kotkassa ja Kouvolassa, melko oppositiosta käsin huudellaan toisin. Takki on tarkalleen neljä vuotta sitten. Tuolloin Stubb loi- kääntynyt tässäkin asiassa useita kertoja. Arve- he lausumaan: Nyt asiat ovat kunnossa niin Krei- len, että edes Tilastokeskus ei ole pysynyt las- kassa kuin muissakin maissa. "Joka muuta väit- kuissa mukana. Valitettavasti on todettava, että tää, on pölhöpopulisti." Hieman myöhemmin vasemmistoliitonkin toiminta on kaksinaismo- pääministeri Katainen tuolta sormeaan heristäen raalista peliä jos mikä. totesi, että nyt on saatu niskalenkki markkinavoi- Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset mista. Tällaiset henkilöt ovat siis maatamme joh- puolustivat ennen viime vaaleja suomalaisia ve- taneet. En ihmettele, että sekä Kataisen että Stub- ronmaksajia. Vaalien jälkeen hallitusneuvotte- bin hallitukset jäävät maamme historiaan poikke- luissa Jyrki Katainen vaati tuon linjan muutosta, uksellisen huonoina hallituksina. mutta me emme halunneet pettää suomalaisia. Arvoisa puhemies! Vaalien lähestyessä ja pe- Nyt neljä vuotta myöhemmin voimme todeta, russuomalaisten pelossa erityisesti keskustalai- että olimme oikeassa. Timo Soini kysyi neljä set, demarit ja kokoomuslaiset ovat nyt omasta vuotta sitten näin: "Jos itsensä pettää, niin kuka mielestään suomalaisten etujen puolustajia. Sik- jää jäljelle?" Minä vastaan, että jäljelle jäävät pesi pieni kertaus on paikallaan: tetyt äänestäjät ja huono omatunto. Voin selkä Demarit vastustivat ensimmäistä apupakettia. suorana ja pystypäin kansalaisten edessä todeta, Esimerkiksi Eero Heinäluoma totesi silloin: "Pi- että vain perussuomalaiset ovat olleet ja ovat tää puuttua taudin syihin. Keskeisin syy on täy- edelleen johdonmukaisia, ryhdikkäitä ja vastuul- sin holtittomaksi päästetyt markkinat. Kun riskit lisia. laukeavat, lasku tuodaan veronmaksajille myös täällä Suomessa." Toista Kreikka-pakettia dema- 141 Ari Jalonen /ps: Arvoisa puhemies! Jo ai- rit kannattivat sen jälkeen, kun ensin kansalais- kaisemmin debatissa kysyin pääministeriltä, eikö 68 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/142 hän näe puheiden ja tekojen välillä ristiriitaa. En tettävissä. Perussuomalaiset ajaa suomalaisten ja ainakaan huomannut semmoista vastausta, että Suomen asioita. Me emme olisi koskaan aloitta- hän havaitsisi ristiriitaa puheiden ja tekojen välil- neet — meidän vaihtoehdossamme ei olisi kos- lä. Mielestäni on jopa hieman demokratiaa louk- kaan aloitettu — tätä tukipakettihullutusta eikä kaavaa, että tämä tuottojenvaihtosopimus laitet- tätä liittovaltiokehitystä, mitä täällä nyt kovasti tiin silloin kassakaappiin piiloon ja tämä edus- eteenpäin viedään. Eli meillä on vaihtoehto, ja kunta joutui tekemään vajailla tiedoilla — eikä meidän vaihtoehdollamme ei oltaisi tässä jamas- edes niillä tiedoilla, mitä oli saatavissa — pää- sa. töksen tästä tuottojenvaihtosopimuksesta. Sehän Siksi, arvoisa puhemies, kannatan edustaja on tosiaan jonkinasteinen huiputus, jolla kansal- Soinin tekemää epäluottamuslausetta. le annetaan väärä kuva siitä, miten meidän ra- hamme ovat turvassa. Koko tuottojenvaihtosopi- 142 Sinuhe Wallinheimo /kok: Arvoisa herra muksen osapuolena ei ole edes Kreikka vaan nel- puhemies! Kuluneella vaalikaudella hallituksel- jä kreikkalaista pankkia. Tämähän on aivan eri ti- le on annettu tähän mennessä 20 välikysymystä lanne, mitä nyt julkisuudessa annetaan ymmär- vastattavaksi. Niistä neljä on tähän mennessä liit- tää. Joten kun pääministeri tavallaan voivotteli ja tynyt eurokriisin hoitoon, ja niiden alullepanijoi- harmitteli sitä, että päätökset tehdään vajailla tie- na ovat aina olleet perussuomalaiset edustajat. doilla ja niillä tiedoilla, mitä on käytettävissä, (Ari Jalonen: Täysin oikeutetusti!) Tänään meil- niin käytännössä toimet olivat semmoisia, että lä on vuorossa vielä viides. kaikki käytettävissä oleva tieto ei edes ollut kaik- Vaalikauden viidennessä eurokriisivälikysy- kien kansanedustajien käytössä ilman, että alle- myksessä tivataan vastauksia erityisesti Kreikan kirjoittaa vaitiolosopimuksen. lainojen tulevaisuuteen. Pontta välikysymyksen No, tämä tuottojenvaihtosopimushan on siinä asettamiselle ovat antaneet Kreikan viimekuiset suhteessa vielä mielenkiintoinen, että tänään val- parlamenttivaalit, joiden seurauksena valtaan tiovarainministeri Rinne todisti perussuomalais- nousi avoimesti niin sanotun troikan johtamaa ta- ten olleen oikeassa koko ajan siinä, että tämä on lousuudistuspolitiikkaa vastustanut vasemmisto- nimenomaan tuottojenvaihtosopimus, ja täällä lainen Syriza. Välikysymyksessä kannetaan lukiessaan asiantuntijalausunnon totesi sen, että huolta Syrizan voiton vaikutuksista, eurokriisin se suojaa siinä tapauksessa, jos Kreikasta johtu- aikana Suomen Kreikalle myöntämistä kahden- vista syistä tapahtuu jotain. Toisin sanoen valtio- välisistä lainoista sekä Euroopan rahoitus- ja va- varainministeri Rinne vahvisti sen, että lainojen kausvälineen ERVV:n kautta annettujen takaus- leikkauksella, koron alentamisella, laina-ajan pi- ten tulevaisuudesta. Välikysymyksessä pelätään, dentämisellä näissä tilanteissa tästä tuottojen- että jos Syrizan kaavailema politiikka toteutuu, vaihtosopimuksesta ei ole mitään hyötyä. Eli kii- Suomi joutuu nielemään tappioita useiden mil- tän valtiovarainministeri Rinnettä siitä, että tämä jardien edestä. tuli nyt oikein ministeriaitiosta esille, että perus- Arvoisa puhemies! Mielestäni perussuoma- suomalaiset ovat oikeassa. laisten maalaamille uhkakuville ei ole perusteita. Yksi välikysymyksen kysymyksistä on se, mi- On totta, että hallituksen vaihtuminen Ateenassa ten hallitus on varautunut, jos euro hajoaa, tai itse merkinnee sitä, että kevään mittaan EU:n piiris- laajentaisin sitä vielä niin, että jos jopa EU hajo- sä joudutaan varmasti ottamaan kantaa Kreikan aa. On kysytty näitten suunnitelmien ja valmiuk- edelleen kriittisenä jatkuvaan taloustilanteeseen. sien perään jo useita kertoja. Se tosiaankin on to- Siihen on myös olemassa painavat perusteet. dellisuutta, mihin pitäisi varautua. Kreikassa on Toisin kuin esimerkiksi yhtä lailla tukipaketteja hallitus, joka joutuu pettämään joko kansansa tai saaneissa Irlannissa, Portugalissa ja Espanjassa, sitten tämän EU-, euroja muun porukan. Kysy- joissa talouskasvu on jo päässyt vauhtiin, on mys kuuluu: kumman he pettävät? On ihan täy- Kreikka vasta oman taloudentervehdyttämispro- sin mahdollista, että nykymallinen EU ja euro sessinsa alussa. Syynä tähän ovat Kreikan talou- voivat hajota. den muita kriisimaita isommat ongelmat. Niiden Täällä kysyttiin myös sitä, miksei puhuta Suo- ratkaisemisessa vain nykyisellä rakennemuutos- men asioista, Suomen taloudellisista asioista. ten tiellä jatkaminen voi tuoda pysyviä tuloksia. Nämähän nimenomaan liittyvät siihen, kuinka Uskon myös, että muut EU-maat ovat omalta paljon Suomessa ja suomalaisilla on rahaa käy- osaltaan valmiita Kreikkaa tukemaan muun 148/1/143 PTK 148/2014 vp 69 maussa maata vaivaavan korruption hillinnässä, raukset, jotka tästä erosta meillekin koituisivat. jos sitä kreikkalaiset vallanpitäjät vain tahtovat. Siksi on syytä ihmetellä, että tämän vaihtoehdon Kreikan ja muiden EU- ja euromaiden välis- ajaminen auttaisi keskustaa tai tulevaa hallitusta ten lainojen ehtojen mahdollisilla helpotuksilla ei Suomen kuntoon laittamisessa. voida vähentää tai muuttaa Kreikan vielä edessä olevaa rakenteellisten uudistusten tietä. Kah- 143 Lauri Heikkilä /ps: Arvoisa puhemies! Me denvälisissä lainoissa korot ja takaisinmaksuajat perussuomalaiset olemme tehneet hallitukselle ovat jo nyt poikkeuksellisen pitkät. Lisäksi puheenjohtaja Soinin johdolla välikysymyksen, ERVV:n myöntämien lainojen osalta koronmak- jonka aiheena on eurokriisin hoito ja Kreikan ti- su ja takaisinmaksu alkavat vasta vuonna 2023. lanne. Edellisessä puheessa edustaja Wallinhei- Siksi olisi kummallista, jos Kreikan uudet vallan- mo syytti perussuomalaisia jälkiviisaudesta. Mi- pitäjät haluaisivat keskittyä hakemaan ratkaisuja nusta tässä pakettien torjunnassa ei ole paljon jäl- keinoista, joilla ei olisi mitään tehoa maan akuut- kiviisautta, jos jo ennen vaaleja ilmoitettiin, ettei tiin taloushaasteeseen. olla niiden kannalla, eikä olla vieläkään eikä ole Isoimman esteen lainaehtojen muuttamiseksi takkia tässä asiassa käännetty. (Sinuhe Wallin- asettaa kuitenkin lainoja myöntäneiden valtioi- heimo: Olisi kannattanut lähteä hallitukseen mu- den, kuten Suomen, kielteinen kanta. Myöntäes- kaan!) Tietysti jos syytettäisiin hallitusta sem- sään tukea Kreikalle muut maat olettivat Krei- moisista toimista etukäteen, mitä hallitus ei ole kan pitävän kiinni yhteisistä sopimuksista. Tilan- tehnyt, niin ei semmoiseenkaan voida mennä, ne, jossa muut euromaat joutuvat Kreikan huo- että siinä mielessä politiikassa monesti johtopää- non taloudenpidon maksumiehiksi, ei ole hyväk- tökset joudutaan tekemään jälkikäteen. — Ja pe- syttävä. russuomalaiset suljettiin hallitusneuvotteluissa Olen myös varma siitä, että myös Kreikassa hallituksen ulkopuolelle siksi, että emme suostu- mahdollisen yksipuolisen velkojen maksamatta neet pettämään äänestäjille ennen eduskuntavaa- jättämisen poliittiset kustannukset ymmärretään. leja antamaamme lupausta, että emme hyväksy Kreikkalaiset itse ovat sanoneet tavoitteekseen tukipaketteja. jatkaa euron jäsenenä. Se ei välttämättä ole mah- Tukipaketithan käytettiin Kreikalle ja muille dollista, jos Kreikka pettää muut maat muutta- kriisimaille vastuuttoman suuria ja vakuudettomalla yksipuolisesti lainojensa ehtoja. mia lainoja myöntäneiden Saksan ja Ranskan ja Mitä puolestaan, arvoisa puhemies, tulee eu- monien muiden euromaiden pankkien pelastami- rokriisin yleiseen hoitostrategiaan, sen ainoa taseen. Kreikan kansasta suuri osa vaeltaa yhä köy- voite on ollut välttää vielä 2010-luvun alussa oi- hyydessä, työttömyydessä ja nälässä, vaikka eu- keana uhkana ollut yhteisvaluutan hajoaminen. romaiden pääministerit ovat viimeisen neljän Päättäjät eivät ole halunneet pelata pelejä Euroo- vuoden aikana useaan otteeseen vannoneet, että pan ja Suomen tulevaisuudella, vaikka yhteisva- Kreikan kriisi on ratkaistu. Viimeinen suuri pon- luutan pelastaminen onkin vaatinut kipeitä rat- nistus on ollut Euroopan kilpailukyvyn ja vakau- kaisuja. den parantaminen. Ja ehkä Kreikan vaalitulok- Perussuomalaiset ovat nyt neljän vuoden ajan seenkin yritettiin vaikuttaa, kun päätettiin painaa moittineet jälkiviisaasti valitun linjan puutteita riihikuivia euroja 60 miljardin euron edestä kuu- — samaan aikaan, kun he ovat jättäneet kerto- kausittain noin 1100 miljardin euron summaan matta kansalaisille sen, mitä olisi seurannut siitä, saakka. jos nykyiselle tielle ei olisi lähdetty, millaisista Onko tästä suomalaisten osuus jäsenmaksum- leikkauksista muun muassa peruspalveluihimme me tasoa eli 4 prosenttia kokonaissummasta? Se- me nyt puhuisimme, jos euro olisi romahtanut hän tekee 44 miljardia lisää vastuita. Kukapa sen pari vuotta sitten. tulevaisuuden tässä unionissa tietää? Jos se tieto Toisaalta yhtä lailla on syytä ihmetellä kes- täällä jollain on, niin se on varmaankin julistettu kustan eurolinjaa. Sanalla sanoen se on epäselvä. jo salaiseksi. Mutta mehän olemme täällä edus- Puolitoista viikkoa sitten puheenjohtaja Sipilä to- kunnassa tällä kaudella joutuneet säkki päässä te- tesi, että Kreikan ero eurosta ei ole ajankohtai- kemään monia päätöksiä. Tämä taitaa olla halli- nen. Tänään keskustan puheenvuoron pitänyt tuspuolueiden heikkoutta, että tuodaan kansan- edustaja Pekkarinen kuitenkin sitä tietyissä olo- edustajille esityksiä, joista osa sivuista on pois- suhteissa kannatti. Me kaikki tiedämme ne seu- tettu tai tietoja julistettu salaisiksi, mutta niistä 70 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/144 pitää päättää ja äänestää ja antaa valtuuksia hei- positiossa. Vuonna 2010 Vanhasen hallitus avasi kolle hallitukselle, heikoille ministereille, jotka pandoran lippaan, josta on ollut seurauksena Brysselissä käyvät nyökyttämässä eivätkä saa tämä niin sanottu tukiprosessi, mitä Suomessa- sieltä dokumentteja, että voitaisiin tietojen perus- kin on hyvin pitkälle käyty. SDP:n valtiovarain- teella tehdä päätöksiä. Siellä on tärkeämpää, että ministeri Urpilainen kuitenkin myöhemmin neu- ollaan hyvissä väleissä ja saadaan hyviä virkoja votteli Suomelle vakuudet, ja vakuustilillä on täl- tulevaisuudessa. lä hetkellä 930 miljoonaa euroa, mitä tänä päivä- Arvoisa puhemies! Jos näillä suomalaisten ve- nä myös valtiovarainministeri Rinne näytti. ronmaksajien rahoilla ei ole merkitystä keskus- Toisaalta tässä on myös keskustelussa ollut talle, joka aloitti koko tukipakettipolitiikan, tai hyvin pitkälle se, miksi perussuomalaiset eivät kokoomukselle ja sosialidemokraateille, jotka ottaneet silloin hallitusvastuuta ja lähteneet asioi- jatkoivat katastrofia ja tekivät yhä uudempia ja ta hoitamaan. Tietyllä tavallahan tämä oli kum- raskaampia sitoumuksia, voin vakuuttaa, että pe- minkin vastuunpakoilua. Puolue voitti viime russuomalaiset ovat äärimmäisen huolissaan ny- vaalit, ja olisi ollut oikeudenmukaista ja rehellis- kyhallituksen ja siitä karanneiden vihreiden ja tä, että olisivat ottaneet vastuun ja lähteneet hoi- vasemmistoliiton harjoittamasta tehottomasta tamaan, hoitivatpa sitten millä tavalla tahansa. Se politiikasta. Ihmettelen suuresti, että Suomessa jää nyt nähtäväksi, se on teoriaa, mikä se teidän on asukkaita noin 1 prosentti Euroopan unionin tuloksenne olisi ollut sitten, jos olisi toisella tiel- koko väestöstä mutta silti jäsenmaksuosuutem- lä lähdetty hoitamaan. me on tänä vuonna 4 prosentin suuruinen tilan- No, tilanne on nyt kuitenkin se, että tammi- teessa, jossa meillä on laskentatavasta riippuen kuun 25. päivä oli Kreikassa vaalit ja vaalit voitti runsaat 500 000 työtöntä ja vajaatyöllistettyä. vasemmistopuolue Syriza, ja näin vaalivoittaja Onko asioitamme ajamassa Euroopassa kielitai- on lähtenyt hakemaan uutta sopimusta talousti- dottomia vai ymmärtämättömiä, kun tilanne on lanteeseen. Olen sitä mieltä, niin kuin SDP:kin päässyt näin huonoon tilaan? Tällä elämänme- on ollut koko ajan, että Kreikalle ei voida antaa nolla Suomessa kertyy ihan liikaa vastuita tule- velkoja anteeksi, se on aivan selvä asia. Lainan ville sukupolville, meidän lapsillemme ja lasten- lyhennysvapautta on jatkettu 8 vuodella ja kor- lapsillemme, maksettavaksi. Uskovatko hallitus- koa alennettu jo hyvin, hyvin marginaaliseen puolueiden jäsenet, että mekin saamme tulevai- osaan. suudessa velkamme anteeksi? Kreikan ongelmat ovat Kreikan päättäjien hol- Arvoisa puhemies! Viimeisten neljän vuoden tittoman taloudenpidon seurausta. Korruptio re- aikana maamme ministerit ja hallitus ovat tär- hottaa, rikkaat eivät maksa veroja. Tähän on saa- vänneet paljon kallisarvoista aikaansa mietties- tava muutos, ja se on tehtävä siellä Kreikassa, sään ratkaisuja Kreikan ja muiden euroalueen emme me suomalaiset voi sille mitään. Kreikan kriisimaiden heikkoon taloustilanteeseen. Kai- on pysyttävä sitoumuksissa, mihin se on lupautu- ken tämän uurastuksen epäonnistuneena tulokse- nut. Rakenteelliset uudistukset on tehtävä, ja ve- na on se, että maamme on ajautunut yli 7 miljar- rotusjärjestelmää on kehitettävä nykyaikaiseksi. din velkavastuisiin Kreikka-takauksista. Onpa Harmillista tässä on tietysti se, että tästä Kreikan takuita ja vastuita luvattu jakaa aina 20 miljar- huonosta taloudenpidosta kärsivät pienituloiset diin saakka, vai kuinkakohan suureksi hallitus on ja eläkeläiset. Hyväosaiset pakenevat maasta ja jo eduskunnalle ilmoittamatta Euroopan vakaus- hakeutuvat muualle Eurooppaan. välineen kautta vastuumme jo nostanutkaan? SDP:n valtiovarainvaliokuntaryhmä on ollut Kannatan edustaja Soinin tekemää välikysy- tiukkana kaikenlaiselle budjettivallan siirtämi- mysesitystä. selle ulkopuolisille tahoille ja tulee olemaan sitä myös edelleen. — Kiitos. 144 Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Vuonna 2008 Amerikassa puhkesi asuntokupla, 145 Esko Kiviranta /kesk: Arvoisa puhemies! ja sen seurauksenahan tuli Euroopan pankkikrii- Aluksi haluan kiittää valtiovarainministeri Antti si, jonka jälkipuintia tänäkin päivänä on hyvin Rinnettä, joka iltapäivän keskustelun lopulla lau- pitkälle käyty. sui totuuden sanat, kun hän totesi tämän täällä SDP on koko ajan ollut johdonmukainen käytävän keskustelun olevan tässä vaiheessa täy- Kreikka-kannassaan, niin hallituksessa kuin op- sin turhaa. 148/1/146 PTK 148/2014 vp 71

Euroalueen maat, Saksa etunenässä, näyttävät vista nähtävissä, kuinka paljon niitä on, niin tätä olevan aina tarvittaessa valmiita antamaan Krei- erityisveroa maksoi 8 prosenttia niistä talouksis- kalle lisää lainaa ja lainan takaisinmaksuaikaa. ta, rakennuksista, joissa kyseinen uima-allas oli. Kreikalla on runsaat 300 miljardia euroa julkista Suomen harmaan talouden osuus on ehkä vain velkaa, Suomella runsaat 100 miljardia euroa. neljäskymmenesosa eli prosentin luokkaa. Siinä Kreikan kansantalous on jonkin verran pienempi mielessä se, että Kreikka on selviytynyt näin hy- kuin Suomen kansantalous. Kreikka on käytän- vin 40 prosentin verovajeella, on aika ihmeellis- nössä maksukyvytön. Selvää on, että Kreikan ve- tä. loille tulisi antaa arviolta noin kolmen neljännek- Olen omistanut yhdessä monen perheen kans- sen akordi, jotta Kreikka voisi siirtyä normaaliin sa purjeveneen Kreikassa vuodesta 89 alkaen ja talouden hoitamiseen. Tätä ei kuitenkaan tulla te- voin sanoa, että aivan viime vuosiin asti jopa vi- kemään. Kreikalle tietenkin riittää sekin, että sen ranomaisilta oli vaikeuksia saada kuitti. Kuitti oli asioista huolehditaan. enemmänkin teoreettinen käsite, ja harmaa ta- Tutkimusten mukaan euron vakaimpiin kan- lous pesi ei pelkästään yksityisellä sektorilla nattajiin kuuluvat ne maat, jotka hyötyvät yhteis- vaan viranomaistenkin toiminnoissa. vastuusta. Myös Saksa hyötyy eurosta enemmän Se, että Ranska ja Saksa hyväksyivät omalta kuin maksaa. Saattaa käydä niinkin, että Kreikan osaltaan sitten Euroopan vakaussopimuksesta uusi hallitus voi vaalivoittonsa lunastaakseen poikkeamisen, oli tietysti kreikkalaisille ja Väli- jopa palauttaa eräitä etuisuuksia. meren maille signaali siitä, ettei se nyt niin paha Arvoisa puhemies! Euroalueella on voimia, asia ole, vaikka tehdyistä sopimuksista ei pidet- jotka eivät missään tapauksessa halua kohdata täisikään kiinni. Kun Kreikassa oli kaksi selvää sitä riskiä, että Kreikan omaan valuuttaan siirty- voimaryhmää, jotka vaihtelivat vuorottain vaali- misen edut tulisivat näkyviin. Nämä voimat pel- en lopputuloksessa voittajina, oli tyypillistä käävät myös tartuntavaikutusta muihin euroalu- myös jakaa kannattajalle pysyviä merkittäviä een maihin. Jos Kreikka päättäisi erota eurosta, etuisuuksia, eläkkeitä ynnä muita. en usko sen sellaisenaan Kreikan talouden koon Tällä hetkellä ehkä jälkeenpäin voisi sanoa, huomioon ottaen horjuttavan euroa. Siirtyminen että kyllä ovat harvassa ne, jotka eivät tämän eurosta omaan valuuttaan merkitsisi — oman va- asian suhteen olisi tehneet mitään arviointivirhet- luutan heti voimakkaasti devalvoituessa suhtees- tä. Kyllä täällä Suomessakin siitä on aivan riittä- sa euroon — automaattisesti Kreikan julkisten västi esimerkkejä. Täällä on sanottu, että Kreik- velkojen massiivista leikkaantumista. Kreikan kaan kannattaa sijoittaa. Ehkä lievä kevennys on kilpailuasema paranisi. Esimerkiksi matkailussa se, että jopa Aalto-yliopiston rahoituksen profes- se olisi äkkiä kustannustasoltaan maailman hal- sori ehdotti sijoittamaan ja myös itse sijoitti Krei- vimpia maita. kan valtion papereihin. Vielä viisi vuotta, kym- Arvoisa puhemies! On toki mahdollista, että menen vuotta sittenhän oli yleisesti käsitys, että jossain vaiheessa talouden peruuttamattomat lait Kreikka, sen paremmin kuin mikään muukaan tulevat vastaan ja Kreikan eurossa kiinni pitämi- valtio, ei voi jättää maksujaan suorittamatta. sen kustannukset todetaan yhteisesti suhteetto- Suomi on Kreikan tiellä pahimmillaan. Me man suuriksi. velkaannumme, velkaannumme samalla lailla kuin Kreikka, käytämme velan kulutukseen, 146 Eero Lehti /kok: Arvoisa herra puhemies! emme investointeihin. Jos Kreikka olisi käyttä- Aika moni on sanonut, että Kreikkaa ei olisi iki- nyt 320 miljardista, jonka se on ottanut velkaa, nä pitänyt ottaa yhteisvaluuttaan. Siinä on aika puolet investointeihin, vaikkapa omaan kauppa- suuri taloudellinen todistusaineisto, että Kreikas- laivastoonsa, joka sinänsä on jo merkittävä, sen sa taloudenhoito oli leväperäistä, harmaa talous edelleen kehittämiseen tai logistiikka-alan pa- ehkä 30:n, jopa 40 prosentin luokkaa, verojärjes- nostukseen, se todennäköisesti selviäisi varsin telmä epämääräinen ja kansallinen käsitys, onko hyvin koko velkamäärästä, vaikka se olisikin se ihminen velvollinen maksamaan veroja, vähin- 320 miljardia, koska investointien tuotto kuiten- täänkin horjuva. kin ylittää markkinakoron monilla prosenttiyksi- Tyypillinen esimerkki on se, että Kreikan köillä. Olisi vain ajan kysymys, milloin tuotot kiinteistöverossa on erityispykälä, mikäli kiin- ensiksi alkaisivat vähentää korkomäärää ja vähi- teistössä on uima-allas. Kun se on satelliittiku- tellen myös pääomaa. Näin ei ikävä kyllä ole 72 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/147 myöskään Suomessa. Olemme valtaosan käyttä- lettu näitä sääntöjä rikkoneita jäsenmaita ran- neet, ellemme kaikkea, oman vanhan elämänta- gaista eikä siitä, että esimerkiksi Kreikan talous- pamme ylläpitämiseen investoimatta. Se näkyy luvut paljastuivat viekkaudella veivatuiksi. Laa- myös siinä huonossa tunnusluvussa, kun kansan- tiessaan maakohtaisia suosituksia komissio on talouden tasolla poistot ovat suuremmat kuin kertonut, mitä rakenneuudistuksia jäsenmaiden meidän kansantaloutemme teolliset ynnä muut pitäisi täytäntöön panna, mutta komission pu- investoinnit kapasiteetin kasvattamiseen. heenjohtaja Juncker totesi eilen, etteivät ne ole Vaikka markkinatilanne maailmassa muuttui- juridisesti sitovia. Miksi taloutensa kuralle saat- si, me olemme jääneet meidän taloutemme kapa- taneet, röyhkeästi meidän muiden rahapussilla siteetin kuihtumisen johdosta jo noin 20 prosent- käyneet maat, kuten Kreikka, vähät välittäisivät tia alemmalle tasolle. Se, että me vain karsimme siis rakenneuudistuksienkaan toimeenpanosta? ja kärsimme sitä kautta palveluiden vajavaisuu- Ai niin, eiväthän ne välitäkään. Siksihän Krei- desta mutta lisäämme myös verorasitusta, on kan ohjelma-aikaa juuri pidennettiin kahdella omiaan jarruttamaan taloutta. Pitäisi olla roh- kuukaudella. keutta myös investoida. Edellisellä kerralla 90— Arvoisa puhemies! Yhteisvastuuta huudetaan 80-luvun taitteessa tilanne oli vähän samanlai- nyt myös komission upouudessa ideassa, inves- nen. Meidän vientimme oli jäänyt jälkeen. Sil- tointiohjelmapaketissa, jota varten perustetaan loin panostettiin teknologian kehittämiseen ja Euroopan strategisten investointien rahasto. Ra- vienti saatiin nelinkertaiseksi. Suomen verotus haston tavoitesummaksi on tarkoitus kerätä 315 on kaiken lisäksi omiaan vinouttamaan pääoma- miljardia euroa, ja tällä voitaisiin investoida uu- rakennetta siten, että niin sanottuihin tuotannolli- sia hankkeita. Olen samaa mieltä, että investoin- siin investointeihin ei oikein tällä verokannalla teja Eurooppa ja Suomikin tarvitsee — sitä ei kai riitä riittävää määrää yksityisiä tai julkisia pää- kukaan kiellä. Kilpailukykyämme suhteessa Kii- omia. —Kiitoksia, arvoisa puhemies! naan ja USA:han täytyy saada nostettua. Mutta mikä tässä sitten saa minut pudista- 147 Anne Louhelainen /ps: Arvoisa puhemies! maan päätäni ja miettimään asiaa uudelleen? Ko- Osallistuin eilen Brysselissä eurooppalaiselle mission ja erityisesti komissaari Kataisen lempi- parlamentaariselle viikolle, johon oli kokoontu- lapsi on tämä investointiohjelma, jota on tarkoi- nut yli 120 parlamentaarikkoa eri EU-jäsenmais- tus kattaa ensisijaisesti EU:n budjetin sisältä. Li- ta. Tilaisuuden aluksi Euroopan parlamentin pu- säksi siihen toivotaan yksityisiä sijoittajia ja jä- heenjohtaja Schulz totesi puheessaan, että tarvit- senmaita mukaan. Vipuvaikutusta vakuutetaan semme enemmän Eurooppaa budjettipolitiikassa löytyvän. Investointirahastolla on tarkoitus ra- ja että emme voi ylläpitää Euroopan taloutta, hoittaa investointeja, joiden riskiarvo on keski- joka koostuu erillisistä mustista laatikoista, ja määräistä suurempi. Tässäkin kohtaa Juncker to- että se, mikä tapahtuu yhdessä maassa, vaikuttaa tesi eilen, että tätä ohjelmaa voi olla vaikea ym- muihinkin jäsenmaihin. märtää, jos ei ole syventynyt yksityiskohtiin. Jäl- Ja toden totta, meillä Suomessa veroja onkin leen kerran on siis tavoitteena rakentaa uusi mo- kiristetty taajaan, jotta voidaan antaa yhä laajem- nimutkainen järjestelmä, jonka pelkkään organi- paa solidaarista tukea muun muassa Kreikkaan saation pyörittämiseen investointiputkineen ja tai Italiaan, joissa harmaa talous ja veronkierto neuvontakanavineen saadaan ainakin kulumaan sen sijaan kukkivat entistä runsaampina ja raken- paljon rahaa, jos ei muuta. Komission puheen- neuudistukset ovat pääosin tekemättä. Rahaa on johtaja vakuutti eilen, että tarvitaan rakenneuu- syydetty näiden tukipakettien lisäksi EU:n eri- distuksia, joilla luodaan työpaikkoja ja kasvua. laisten järjestelmien ja rahastojen kautta näille Hän totesi, että investointipakettia ei aiota rahoit- taloutensa huonoon jamaan saattaneille maille. taa velan kautta vaan omien varojen ja yksityisen Uusia sääntöjä, sopimuksia ja talouteen liittyviä sektorin kautta. Pakko todeta, että hälytyskellot ohjausjärjestelmiä ja mekanismeja on rakennettu soivat aina, kun kuulen puhetta EU:n omien va- entisten päälle niin monia, että lopulta talousasi- rojen keräämisestä. Erityisen hyvin ei komissio antuntijatkin ovat myöntäneet, ettei niistä voi ku- ole kuitenkaan pystynyt tätä investointiohjel- kaan enää täysin olla perillä. Vuosien saatossa ei maansa selittämään, ja se kuului lukuisten parla- näiden yhdessä sovittujen erilaisten sääntöjen mentaarikoiden puheenvuoroissa. Piru asuu yk- noudattamatta jättämisestä ole kuitenkaan uskal- sityiskohdissa, todettiin usein. Hankkeen realisti- 148/1/148 PTK 148/2014 vp 73 sia mahdollisuuksia toteutua epäiltiin myös avoi- sa siellä, mutta hänestä on tullut, vaikka kuinka mesti. Usea parlamentaarikko kyseenalaisti on parjattukin, kakun tekijä eikä sen jakaja, eikä myös sen, mistä löydetään nämä yksityiset sijoit- ole leipäjonossa. tajat, jotka haluavat sijoittaa näinä taloudellisesti Elikkä nyt täytyy lähteä siitä, että tämän maan vaikeina aikoina rahansa riskialttiimpiin inves- talous täytyy saada ensin kuntoon ennen kuin tointeihin, ja mitä he siitä hyötyvät. Itse arvelen, mietitään tuota Etelä-Eurooppaa ja sinne ollaan että heitä houkuttaa se tieto, että mahdollisia tap- jakamassa, ja kun sitä kakkua aletaan tekemään, pioita katetaan EU:n ja Euroopan investointipan- täytyy olla semmoinen tilanne, että kuunnellaan kin kautta. Epäilyä herätti myös se, kuka tästä talousmiehiä. Minä olen ymmärtänyt näin. Minä eniten hyötyy. Yllättävää ei liene se, että tämän ymmärrän jonkin verran puun sahaamisesta ja investointirahaston kautta haluttaisiin sijoittaa siitä teknisestä puolesta siellä, mutta minä en rahaa erityisesti niihin maihin, joihin EU:n raha- niinkään ole mikään finanssipoliitikko. Elikkä kanavat ovat jo muutenkin viimeiset vuodet so- siivooja osaa siivota hyvin, sahuri sahata, raha- jottaneet, eli edellisessä puheenvuorossani kerto- mies osaa käsitellä rahaa, ja näitä puuroja ja vel- miini ohjelmamaihin. lejä ei saa sekoittaa. Edustaja Lehti käytti hyvän Arvoisa puhemies! Useissa puheenvuoroissa puheenvuoron tuossa. Tässä taloustilanteessa tuli eilen Brysselissä selkeästi esiin myös se, että meidän pitäisi kuunnella paljon enempi näitä ih- Eurooppa on edelleen taantumassa, jossa köy- misiä, niin kuin Wahlroosia ja muita, jotka tietä- hyys ja työttömyys ovat tukipaketeista huolimat- vät, miten sitä kakkua tehdään. Ei tätä kananja- ta lisääntyneet. Juncker kertoi tapaavansa tänään lan kaluamista enää, siinä ei ole mitään ottamis- Kreikan vaalivoittajan ja kertovansa tälle, että ta. Sen on loputtava. komissio kunnioittaa Kreikan vaalitulosta mutta Nyt täytyy lähteä siitä liikkeelle, että Suomen että komissio olettaa heidän ottavan huomioon talous laitetaan kuntoon eikä sitä hoideta tuolta muidenkin näkemykset. Sitten hän jo kuitenkin jostakin Etelä-Euroopan kautta, missä on kult- myötäili, että joitakin politiikkoja Kreikan koh- tuuri erilainen. Siellä on kaikki erilaista kuin mi- dalla voitaneen hienosäätää. hin me olemme oppineet. Täällä on periaatteina Arvoisa puhemies! Nähtäväksi jää siis, mitä rehellisyys, työnteko, yrittäminen, ja nämä peri- Kreikan tapauksessa jälleen kerran hienosääde- aatteet kantavat varmasti tätä maata eteenpäin. tään ja mitä se maksaa meille suomalaisille ve- Mutta se, että me menemme laukkaamaan Etelä- ronmaksajille. Eurooppaan ja heidän pilliensä mukaan elämme, ei varmasti tuo tänne kakkua eikä sitä, mitä olisi 148 Teuvo Hakkarainen /ps: Arvoisa puhe- sitten jakaa. — Arvoisa puhemies, kiitos! mies! Kiitos laseista. Omat jäivät tuonne työhuo- neeseen. — Täällä on varsinkin vasemmiston 149 Ari Jalonen /ps: Arvoisa puhemies! Tänään puolelta tullut hehkutusta, kuinka nyt Kreikassa on käyty mielenkiintoinen keskustelu, ja yksi tuli Syrizalle vaalivoitto ja sitä kautta kaikki mielenkiintoisimmista puheenvuoroista oli edus- kääntyy hyväksi. Tämmöiseltä tämä nyt on kuu- taja Turusen nostama kysymys, johon valtiova- lostanut, mitä on Lapintietä ja Arhinmäkeä ja rainministeri Rinne vastasi hieman ylimalkaises- näitä kuunnellut. Mutta Syrizan takki on jo ehti- ti. Toivon, että ministeriö ainakin tarkistaa tä- nyt kääntyä suhteessa euroon ja Kreikan velkoi- män ajatuksen paikkansapitävyyden. hin. Kävikö edustaja Arhinmäki neuvomassa Kysymys koski sitä, että ERVV:n pitäisi lop- Syrizaa siinä, miten takinkääntö tehdään? Va- pua nyt tämän kuun lopulla. Tämä liittyy tuotto- semmistoliittohan oli hallituksessa jakamassa tu- jenvaihtosopimukseen, jonka osapuolena on siis kipaketteja Kreikalle, mutta nyt Arhinmäki oli- neljä kreikkalaista pankkia, ei Kreikka vaan pankin aivan toista mieltä ja kävi Ateenassa veljeile- kit, ja sitten Suomi siellä yrittää omiansa joten- mässä Syrizan kanssa, ja varmasti sieltä neuvoja kin turvata. Jos tässä tuottojenvaihtosopimukses- löytyi. sa ei lue sitä, että ERVV muuttuu sopimuksessa Otetaanpa esimerkki: Jos tämä paljon parjattu EVM:ksi elikkä vakausmekanismiksi, onko niin, Wahlroos olisi toiminut samalla tavalla kuin Ar- että jopa tämä tuottojenvaihtosopimus mitätöi- hinmäki, elikkä jaetaan olematonta, mitä ei ole tyy tässä tapauksessa? Eli jos Kreikan lainoja ly- olemassakaan, minä luulen, että Wahlroos olisi hennetään, annetaan anteeksi, niin silloinhan ne tällä hetkellä Hurstin leipäjonossa ja valittamas- ovat täysin turhia, mutta tämä on tämä toinen nä- 74 Keskiviikkona 4.2.2015 148/1/150 kökanta. Elikkä mitätöityykö tämä koko, sano- 3) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi taanko, pikkuinen "huijaus" tässä kohtaa? tuloverolain, verontilityslain sekä Verohal- linnosta annetun lain 30 ja 31 §:n muuttamisesta 150 Eero Lehti /kok: Arvoisa herra puhemies! Kreikan lainojen anteeksianto osittain tai koko- Mietintöjen pöydällepano naan, varmaankin osittain, on peruuttamaton toi- Hallituksen esitys HE 302/2014 vp menpide. Ei voida enää sen jälkeen vaatia, kun Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM on kerran annettu anteeksi, että palautetaan van- 41/2014 vp ha lainasaldo. Sen sijaan korolla voitaisiin joustaa toistaiseksi vaikka pidemmänkin aikaa, mut- Mietintö pantiin pöydälle 5.2.2015 pidettävään ta pääomaa ei saisi dilutoida antamalla anteeksi. täysistuntoon. Voisin kuvitella kuitenkin, että on mahdollisuus jonkun ajan kuluessa Kreikan päästä siihen — niin kuin nyt väitetään jo, ennen kaikkea sen 4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hä- takia, jos he saavat harmaan taloutensa kaitset- täkeskustoiminnasta annetun lain muutta- tua sille tilanteelle, että velkataakka alhaisella misesta korkokannalla ei enää kasva — että jonain päivä- Mietintöjen pöydällepano nä päästäisiin jo lyhentämäänkin, mikäli maail- Hallituksen esitys HE 265/2014 vp man korot ovat niin kuin tällä hetkellä. Ehkä Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 46/2014 vp maailman rahamarkkinoilla joudutaan kärsi- mään negatiivista korkoa noin neljänneksellä Mietintö pantiin pöydälle 5.2.2015 pidettävään koko rahamarkkinoilla olevasta määrästä, mikä täysistuntoon. on taloudellisessa mielessä aivan uusi ilmiö, sen takia, että maailmalla ei rahalle ole riittävää ky- syntää ja sen säilyttämisestäkin siis rahan omis- 5) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taja joutuu pankille maksamaan, sanoisinko, kansainvälisestä oikeusavusta sekä tuomioi- vuokraa. den tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla sekä eräik- si siihen liittyviksi laeiksi Keskustelu päättyi. Mietintöjen pöydällepano Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Hallituksen esitys HE 216/2014 vp Asian käsittely keskeytetään. Lakivaliokunnan mietintö LaVM 21/2014 vp

Mietintö pantiin pöydälle 5.2.2015 pidettävään 2) Hallituksen esitys eduskunnalle vero- täysistuntoon. säännösten kansainvälisen noudattamisen parantamiseksi ja FATCA:n toteuttamisek- 6) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi si Amerikan yhdysvaltojen kanssa tehdyn eurooppalaisesta suojelumääräyksestä an- sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi so- netun Euroopan parlamentin ja neuvoston pimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja vero- säännösten kansallisesta täytäntöönpanos- tusmenettelystä annetun lain muuttamisesta ja direktiivin soveltamisesta sekä yksi- ta tyisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustami- Mietintöjen pöydällepano sesta annetun Euroopan parlamentin ja Hallituksen esitys HE 301/2014 vp neuvoston asetuksen soveltamisesta samoin Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM kuin eräiksi niihin liittyviksi laeiksi 40/2014 vp Mietintöjen pöydällepano Mietintö pantiin pöydälle 5.2.2015 pidettävään Hallituksen esitys HE 262/2014 vp täysistuntoon. Lakivaliokunnan mietintö LaVM 22/2014 vp 148/7 PTK 148/2014 vp 75

Mietintö pantiin pöydälle 5.2.2015 pidettävään Mietintö pantiin pöydälle 5.2.2015 pidettävään täysistuntoon. täysistuntoon.

7) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain muuttamisesta ja eräik- si siihen liittyviksi laeiksi Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Mietintöjen pöydällepano Eduskunnan seuraava täysistunto on huomenna Hallituksen esitys HE 315/2014 vp torstaina 5.2.2015 kello 16. Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 34/2014 vp

Mietintö pantiin pöydälle 5.2.2015 pidettävään Täysistunto lopetettiin kello 20.38. täysistuntoon. Pöytäkirjan vakuudeksi: 8) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi suoran lisäeläkejärjestelyn turvaamisesta Seppo Tiitinen työnantajan maksukyvyttömyyden varalta sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 13 §:n muuttamisesta

Mietintöjen pöydällepano Hallituksen esitys HE 276/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 42/2014 vp