VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 26/2011 Vp

VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 26/2011 vp

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2012

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2012 talousarvioesityksen (HE 59/2011 vp) täydentämi- sestä

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2012 talousarvioesityksen (HE 59/2011 vp) toisesta täy- dentämisestä

JOHDANTO

Vireilletulo — TAA 1/2011 vp — Sauli Ahvenjärvi /kd Eduskunta on 13 päivänä lokakuuta 2011 lähet- ym.: Määrärahan osoittaminen Itämeren ja tänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti vesiensuojeluun (35.10.22) käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2012 (HE — TAA 2/2011 vp — Outi Alanko-Kahiluoto 59/2011 vp). /vihr: Määrärahan osoittaminen Museoviras- Lisäksi eduskunta on 22 päivänä marraskuuta ton toimintamenoihin (29.80.04) 2011 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan hallituksen esityksen eduskunnalle vuoden 2012 ta- — TAA 3/2011 vp — Outi Alanko-Kahiluoto lousarvioesityksen täydentämisestä (HE /vihr: Määrärahan osoittaminen teattereiden 119/2011 vp) ja 29 päivänä marraskuuta 2011 ja orkestereiden valtionosuuksiin (29.80.31) hallituksen esityksen eduskunnalle vuoden 2012 talousarvioesityksen toisesta täydentämisestä — TAA 4/2011 vp — Outi Alanko-Kahiluoto (HE 128/2011 vp). /vihr: Määrärahan osoittaminen museoiden Valiokunta on käsitellyt esitykset yhdessä ja valtionosuuksiin ja -avustuksiin (29.80.32) antaa niistä yhteisen mietinnön. — TAA 5/2011 vp — Mikko Alatalo /kesk: Talousarvioaloitteet Määrärahan osoittaminen Punkalaitumen Valiokunta on käsitellyt esitysten yhteydessä jalankulku- ja pyörätien rakentamiseen seuraavat 9.11.2011 valtiovarainvaliokuntaan (31.10.20) lähetetyt talousarvioaloitteet — TAA 6/2011 vp — Mikko Alatalo /kesk: Määrärahan osoittaminen Poukantien—

HE 59/2011 vp TAA 1—407/2011 vp Versio 2.0 HE 119/2011 vp TAA 409—551/2011 vp HE 128/2011 vp VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Johdanto HE 128/2011 vp

Syväojantien jalankulku- ja pyörätien raken- — TAA 16/2011 vp — Mikko Alatalo /kesk: tamiseen Ruovedellä (31.10.20) Määrärahan osoittaminen yksityisteiden valtionavustuksiin (31.10.50) — TAA 7/2011 vp — Mikko Alatalo /kesk: Määrärahan osoittaminen Alasjärven eri- — TAA 17/2011 vp — Mikko Alatalo /kesk: tasoliittymän parantamiseen Tampereella Määrärahan osoittaminen maakunnan kehit- (31.10.20) tämisrahaan (32.50.43)

— TAA 8/2011 vp — Mikko Alatalo /kesk: — TAA 18/2011 vp — Sirkka-Liisa Anttila Määrärahan osoittaminen Toijala—Sointu- /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen Ypä- la-jalankulku- ja pyörätien rakentamiseen jän Hevosopiston hiekkakentän rakentami- Akaassa (31.10.20) seen (29.20.30)

— TAA 9/2011 vp — Mikko Alatalo /kesk: — TAA 19/2011 vp — Sirkka-Liisa Anttila Määrärahan osoittaminen Luopioinen— /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen Ypä- Rautajärvi-maantien parannukseen jän Hevosopiston aloituspaikkojen lisäämi- (31.10.20) seen (29.20.30)

— TAA 10/2011 vp — Mikko Alatalo /kesk: — TAA 20/2011 vp — Thomas Blomqvist /r Määrärahan osoittaminen keskikaiteiden ym.: Määrärahan osoittaminen maaseutu- rakentamiseen valtatiellä 12 Kangasalla vä- neuvontaan (30.10.50) lillä Alasjärvi—Suorama (31.10.20) — TAA 21/2011 vp — Thomas Blomqvist /r: — TAA 11/2011 vp — Mikko Alatalo /kesk: Määrärahan osoittaminen Bromarvintien— Määrärahan osoittaminen keskikaiteiden Vättlaxintien päällysteen uusimiseen rakentamiseen valtatiellä 9 välillä Alasjär- (31.10.20) vi—Ruutana Pirkanmaalla (31.10.20) — TAA 22/2011 vp — Thomas Blomqvist /r: — TAA 12/2011 vp — Mikko Alatalo /kesk: Määrärahan osoittaminen Paavalinkylän- Määrärahan osoittaminen keskikaiteiden tien—Hommansbyntien päällystämiseen rakentamiseen välillä Järviö—Hirsikangas (31.10.20) Akaassa (31.10.20) — TAA 23/2011 vp — Thomas Blomqvist /r: — TAA 13/2011 vp — Mikko Alatalo /kesk: Määrärahan osoittaminen Lapinkyläntien— Määrärahan osoittaminen Mouhijärvi— Heikinkyläntien päällystystyön loppuun Lavia-maantien parannukseen (31.10.20) saattamiseen Uudenmaan ELY-keskuksen alueella (31.10.20) — TAA 14/2011 vp — Mikko Alatalo /kesk: Määrärahan osoittaminen Rovastintien — TAA 24/2011 vp — Thomas Blomqvist /r jalankulku- ja pyörätien rakentamiseen Ori- ym.: Määrärahan osoittaminen valtatien 25 vedellä (31.10.20) parantamiseen osuudella Hanko—Mäntsälä (31.10.20) — TAA 15/2011 vp — Mikko Alatalo /kesk: Määrärahan osoittaminen Kotala—Innala- — TAA 25/2011 vp — Thomas Blomqvist /r maantien parannukseen Virroilla ja Mänttä- ym.: Määrärahan osoittaminen perustien- Vilppulassa (31.10.20) pitoon (31.10.20)

2 Johdanto VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

— TAA 26/2011 vp — Thomas Blomqvist /r: — TAA 36/2011 vp — Christina Gestrin /r: Määrärahan osoittaminen Strömforsin ruu- Määrärahan osoittaminen ympäristötöihin kin rakennusten kunnostamiseen (35.20.64) (35.10.61)

— TAA 27/2011 vp — Markku Eestilä /kok — TAA 37/2011 vp — Sanni Grahn-Laasonen ym.: Määrärahan osoittaminen valtion ja /kok ym.: Määrärahan osoittaminen yhdyskuntien tietojärjestelmähankkeisiin kuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (28.90.20) (30.50.31)

— TAA 28/2011 vp — Ritva Elomaa /ps ym.: — TAA 38/2011 vp — Sanni Grahn-Laasonen Määrärahan osoittaminen Askaisten koulun /kok ym.: Määrärahan osoittaminen rata- peruskorjaukseen (29.10.34) yhteyden Helsinki—Forssa—Pori suunnitteluun (31.10.20) — TAA 29/2011 vp — Ritva Elomaa /ps ym.: Määrärahan osoittaminen veteraanien koti- — TAA 39/2011 vp — Lars Erik Gästgivars /r hoitoon (33.50.56) ym.: Määrärahan osoittaminen Merenkur- kun maailmanperinnön kehittämiseen — TAA 30/2011 vp — Ritva Elomaa /ps ym.: (35.10.52) Määrärahan osoittaminen vanhusten henkis- tä hyvinvointia edistävän hankkeen käynnis- — TAA 40/2011 vp — Ilkka Kanerva /kok tämiseen (33.60.31) ym.: Määrärahan osoittaminen valtatien 8 parantamiseen välillä Turku—Pori — TAA 31/2011 vp — Christina Gestrin /r: (31.10.77) Määrärahan osoittaminen Svenska Finlands Folkting -nimiselle järjestölle (29.01.50) — TAA 41/2011 vp — Teuvo Hakkarainen /ps ym.: Määrärahan osoittaminen kantatien 77 — TAA 32/2011 vp — Christina Gestrin /r kunnostamisen aloittamiseen välillä Taimo- ym.: Määrärahan osoittaminen avustuksen niemi—Keiteleen kunnan raja Viitasaarella maksamiseen Suomen Ammattikalastajalii- (31.10.20) tolle (30.40.51) — TAA 42/2011 vp — Teuvo Hakkarainen /ps — TAA 33/2011 vp — Christina Gestrin /r ym.: Määrärahan osoittaminen työmarkkina- ym.: Määrärahan osoittaminen vesistöjen tuella, työttömyyskorvauksella tai ilman ravinnepitoisuuksien vähentämiseen poisto- työmarkkinatukioikeutta olevan nuoren kalastuksella (30.40.62) työssäkäyntivelvoitteen tutkimiseen ja ko- keiluun (33.20.52) — TAA 34/2011 vp — Christina Gestrin /r: Määrärahan osoittaminen vesihuollon ja tul- — TAA 43/2011 vp — Lasse Hautala /kesk vasuojelun tukemiseen (30.50.31) ym.: Määrärahan osoittaminen Lossanmäen rautatien alikulkusillan korottamisen suun- — TAA 35/2011 vp — Christina Gestrin /r: nitteluun Teuvalla (31.10.20) Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen järjestämiseen — TAA 44/2011 vp — Lasse Hautala /kesk (33.60) ym.: Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Lappajärven Itäkylässä kantatiellä 68 (31.10.20)

3 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Johdanto HE 128/2011 vp

— TAA 45/2011 vp — Lasse Hautala /kesk: peruskorjaukseen ja päällystämiseen kaato- Määrärahan osoittaminen seututien 274 paikan tienhaaran ja Kauhajoen kaupungin- peruskorjaukseen ja päällystämiseen välillä rajan välillä (31.10.20) Kauhajärvi—Karvia (31.10.20) — TAA 54/2011 vp — Lasse Hautala /kesk: — TAA 46/2011 vp — Lasse Hautala /kesk: Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen Määrärahan osoittaminen maantien 661 väylän rakentamiseen kantatien 67 välillä parantamiseen välillä Isojoki—Kauhajoen Aronkylä—Harjankylä Kauhajoella Päntäne (31.10.20) (31.10.20)

— TAA 47/2011 vp — Lasse Hautala /kesk: — TAA 55/2011 vp — Lasse Hautala /kesk Määrärahan osoittaminen seututien 6700 ym.: Määrärahan osoittaminen kantatien 63 peruskorjaukseen välillä Kauhajoki—Kar- perusparantamiseen välillä Evijärvi—Kaus- via (31.10.20) tinen (31.10.20)

— TAA 48/2011 vp — Lasse Hautala /kesk: — TAA 56/2011 vp — Lasse Hautala /kesk Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen ym.: Määrärahan osoittaminen Seinäjoki— väylän rakentamiseen Lustilan paikallistiel- Kaskinen-junaradan perusparannuksen le 17129 Kauhajoella (31.10.20) käynnistämiseen (31.10.77)

— TAA 49/2011 vp — Lasse Hautala /kesk: — TAA 57/2011 vp — Lauri Heikkilä /ps ym.: Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen Määrärahan osoittaminen Vehmaantien ja väylän rakentamiseen paikallistielle 17107 Kivikylän välisen tien peruskorjauksen välillä Aninkuja—Kaksoisveräjä Kauhajoel- suunnitteluun Mynämäellä (31.10.20) la (31.10.20) — TAA 58/2011 vp — Lauri Heikkilä /ps ym.: — TAA 50/2011 vp — Lasse Hautala /kesk: Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen Määrärahan osoittaminen pyörätien perus- väylän rakentamiseen Härkäläntielle 13519 korjaukseen kantatiellä 44 välillä Aron- Somerolla (31.10.20) kylä—Havunen Kauhajoella (31.10.20) — TAA 59/2011 vp — Lauri Heikkilä /ps ym.: — TAA 51/2011 vp — Lasse Hautala /kesk Määrärahan osoittaminen Raukkalan kylän ym.: Määrärahan osoittaminen kevyen lii- paikallistien liikenneturvallisuuden paranta- kenteen väylän rakentamiseen Alajärven miseen Liedossa (31.10.20) Luoma-aholla kantatiellä 68 ja Luomantiel- lä (31.10.20) — TAA 60/2011 vp — Lauri Heikkilä /ps ym.: Määrärahan osoittaminen Itämeren suoje- — TAA 52/2011 vp — Lasse Hautala /kesk luun (35.10.61) ym.: Määrärahan osoittaminen maantien 17783 parantamiseen ja päällystämiseen — TAA 61/2011 vp — Lauri Heikkilä /ps ym.: välillä Viinikka—Purmojärvi, Kauhava ja Määrärahan osoittaminen Lyökin pooki Lappajärvi (31.10.20) -majakan peruskorjaukseen Uudenkaupun- gin edustalla (35.20.64) — TAA 53/2011 vp — Lasse Hautala /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen Jalasjärven ja — TAA 62/2011 vp — Timo Heinonen /kok Kauhajoen välisen paikallistien 17109 ym.: Määrärahan osoittaminen kantatien 54

4 Johdanto VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

parantamiseen välillä Tammela—Hollola — TAA 73/2011 vp — Pertti Hemmilä /kok: (31.10.77) Määrärahan osoittaminen ns. HAKU-tien rakentamisen suunnitteluun välillä Aura— — TAA 63/2011 vp — Pertti Hemmilä /kok: Mynämäki—Mietoinen (31.10.20) Kehitysyhteistyöhön ehdotetun määrärahan vähentäminen (24.30.66) — TAA 74/2011 vp — Pertti Hemmilä /kok: Määrärahan osoittaminen yksityisteiden val- — TAA 64/2011 vp — Pertti Hemmilä /kok: tionapuun (31.10.50) Määrärahan osoittaminen hätäkeskuslaitok- sen hajauttamisen suunnitteluun (26.30.02) — TAA 75/2011 vp — Pertti Hemmilä /kok: Tuulivoiman tuotantotukeen ehdotetun mää- — TAA 65/2011 vp — Pertti Hemmilä /kok: rärahan vähentäminen (32.60.44) Määrärahan osoittaminen erityisopetuksen turvaamiseen ja luokkakokojen pienentämi- — TAA 76/2011 vp — Pertti Hemmilä /kok: seen (29.10.30) Määrärahan osoittaminen veteraanien kuntoutukseen ja kotihoitoon (33.50.56) — TAA 66/2011 vp — Pertti Hemmilä /kok: Määrärahan osoittaminen homekoulujen — TAA 77/2011 vp — Pertti Hemmilä /kok: korjaamiseen (29.10.34) Määrärahan osoittaminen päihdeäitien pak- kohoitoon (33.70.50) — TAA 67/2011 vp — Pertti Hemmilä /kok: Maaseutuviraston toimintamenoihin ehdote- — TAA 78/2011 vp — James Hirvisaari /ps tun määrärahan vähentäminen (30.01.03) ym.: Määrärahan osoittaminen Kopsuontien (mt 3132) peruskorjauksen jatkamiseen — TAA 68/2011 vp — Pertti Hemmilä /kok: välillä Vuorenmylly—Kalkkinen (31.10.20) Määrärahan osoittaminen 4H-toiminnan tukemiseen (30.10.55) — TAA 79/2011 vp — James Hirvisaari /ps ym.: Määrärahan osoittaminen Riihimäen — TAA 69/2011 vp — Pertti Hemmilä /kok: kolmioraiteen rakentamiseen (31.10.77) Määrärahan osoittaminen kestävän metsäta- louden kehittämiseen (30.60.44, 30.60.47) — TAA 80/2011 vp — Reijo Hongisto /ps ym.: Määrärahan osoittaminen Lehtimäen — TAA 70/2011 vp — Pertti Hemmilä /kok: opiston käyttökustannuksiin (29.30.30) Määrärahan osoittaminen valtatien 9 turvallisuuden parantamiseen välillä Turku — — TAA 81/2011 vp — Reijo Hongisto /ps valtatie 2 (31.10.20) ym.: Määrärahan osoittaminen maasuur- petojen aiheuttamien vahinkojen korvaami- — TAA 71/2011 vp — Pertti Hemmilä /kok: seen (30.40.42) Määrärahan osoittaminen Kyrön eritasoliit- tymän rakentamiseen Pöytyällä (31.10.20) — TAA 82/2011 vp — Reijo Hongisto /ps ym.: Määrärahan osoittaminen kevyen lii- — TAA 72/2011 vp — Pertti Hemmilä /kok: kenteen väylän rakentamiseen Koskenvar- Määrärahan osoittaminen Loimaa—Some- rentielle välille Alajärven keskusta — Vää- ro—Helsinki-tieyhteyden rakentamisen rämäentie (31.10.20) suunnitteluun (31.10.20)

5 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Johdanto HE 128/2011 vp

— TAA 83/2011 vp — Reijo Hongisto /ps — TAA 92/2011 vp — Ari Jalonen /ps ym.: ym.: Määrärahan osoittaminen maantien Määrärahan osoittaminen valtateiden 8 ja 23 7520 perusparantamiseen välillä Perho— risteyksen eritasoliittymän rakentamiseen Kinnula (31.10.20) (31.10.77)

— TAA 84/2011 vp — Reijo Hongisto /ps — TAA 93/2011 vp — Anssi Joutsenlahti /ps ym.: Määrärahan osoittaminen liikennejär- ym.: Määrärahan osoittaminen Jämijärven jestelyjen parantamiseen kantateiden 63 ja Jämin ja Jyllin välisen tien 13253 päällystä- 68 risteyksessä Evijärvellä (31.10.20) miseen (31.10.20)

— TAA 85/2011 vp — Reijo Hongisto /ps — TAA 94/2011 vp — Anssi Joutsenlahti /ps ym.: Määrärahan osoittaminen Soinin ja ym.: Määrärahan osoittaminen Kauhajoen ja Karstulan välisen Lehtomäen paikallistien Karvian välisen tien 6700 kunnostamiseen peruskorjaukseen (31.10.20) (31.10.20)

— TAA 86/2011 vp — Reijo Hongisto /ps — TAA 95/2011 vp — Anssi Joutsenlahti /ps ym.: Määrärahan osoittaminen ns. Koveron ym.: Määrärahan osoittaminen Pomarkun risteyksen muuttamiseen eritasoliittymäksi Honkakosken ja Lavian Riihon välisen tien Lapualla (31.10.20) 13192 kunnostamiseen (31.10.20)

— TAA 87/2011 vp — Reijo Hongisto /ps — TAA 96/2011 vp — Mikael Jungner /sd ym.: Määrärahan osoittaminen Kaartusen- ym.: Määrärahan osoittaminen Jyväskylän tien perusparantamiseen ja päällystämiseen ammattikorkeakoulun "Growth Exposure — Alajärvellä (31.10.20) KasvuAltistus" -projektin rahoitukseen (29.40.30) — TAA 88/2011 vp — Reijo Hongisto /ps ym.: Määrärahan osoittaminen Lappajärven — TAA 97/2011 vp — Johanna Jurva /ps ym.: rehevöitymisen ehkäisyyn (35.10.22) Määrärahan osoittaminen nuorisopalvelui- den tarpeen selvittämiseen kunta- ja kaupun- — TAA 89/2011 vp — Olli Immonen /ps ym.: kikeskuksien ulkopuolella (29.91.50) Vähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakun- nan toimintamenoihin ehdotetun määrära- — TAA 98/2011 vp — Johanna Jurva /ps ym.: han vähentäminen (26.01.04) Määrärahan osoittaminen nuorisotyön asiak- kuuden tukemiseen kunta- ja kaupunkikes- — TAA 90/2011 vp — Olli Immonen /ps ym.: kuksien ulkopuolella (29.91.50) Taiteen ja kulttuurin eräisiin avustuksiin ehdotetun määrärahan vähentäminen — TAA 99/2011 vp — Johanna Jurva /ps ym.: (29.80.50) Määrärahan osoittaminen vanhusten sään- nöllisen liikunnallisen kuntoutuksen ja päi- — TAA 91/2011 vp — Olli Immonen /ps ym.: vätoiminnan lisäämiseen (33.70.50) Työelämän monikulttuurisuuden tukemiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen — TAA 100/2011 vp — Arja Juvonen /ps ym.: (33.03.50) Määrärahan osoittaminen Espoon Kello- nummen pelastuskoiraradan peruskorjaukseen (26.30.31)

6 Johdanto VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

— TAA 101/2011 vp — Arja Juvonen /ps ym.: — TAA 110/2011 vp — Antti Kaikkonen /kesk Määrärahan osoittaminen vanhusasiamie- ym.: Määrärahan osoittaminen Pornainen— hen toimien perustamiseen (33.02.05) Nikkilä-maantien peruskorjaukseen (31.10.20) — TAA 102/2011 vp — Arja Juvonen /ps ym.: Määrärahan osoittaminen Puolarmetsän sai- — TAA 111/2011 vp — Antti Kaikkonen /kesk raalan saattohoitoyksikön toiminnan käyn- ym.: Määrärahan osoittaminen pääkaupun- nistämiseen (33.60.31) kiseudun joukkoliikenteen ja meluntorjun- nan teemahankkeiden toteutukseen — TAA 103/2011 vp — Arja Juvonen /ps ym.: (31.10.20) Määrärahan osoittaminen liikuntakorttien hankkimiseksi omaishoitajille (33.90.50) — TAA 112/2011 vp — Antti Kaikkonen /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen perusväylän- — TAA 104/2011 vp — Jouko Jääskeläinen /kd pitoon (31.10.20) ym.: Määrärahan osoittaminen korkeimmalle hallinto-oikeudelle turvapaikka-asioiden — TAA 113/2011 vp — Antti Kaikkonen /kesk käsittelyn nopeuttamiseen (25.10.02) ym.: Määrärahan osoittaminen Loviisa— Lahti-radan peruskorjaukseen (31.10.77) — TAA 105/2011 vp — Jouko Jääskeläinen /kd ym.: Määrärahan osoittaminen rekisteröity- — TAA 114/2011 vp — Antti Kaikkonen /kesk jen uskonnollisten yhdyskuntien rakennus- ym.: Määrärahan osoittaminen kaupunki- ten korjaus- ja täydennysinvestointeihin radan jatkamiseen Keravalta Riihimäen (29.01.51) suuntaan (31.10.77)

— TAA 106/2011 vp — Pietari Jääskeläinen — TAA 115/2011 vp — Antti Kaikkonen /ps ym.: Määrärahan osoittaminen Kehä /kesk: Määrärahan osoittaminen sotainvali- III:n parannustöiden toisen vaiheen toteutta- dien avopalveluiden ja laitoshoidon rajojen miseen (31.10.77) laskemiseen (33.50.51)

— TAA 107/2011 vp — Pietari Jääskeläinen — TAA 116/2011 vp — Antti Kaikkonen /kesk /ps ym.: Määrärahan osoittaminen kylä- ja ym.: Määrärahan osoittaminen Etelä-Suo- kaupunginosatoiminnan vahvistamiseen men vesistöjen ja Itämeren suojeluun (32.50.62) (35.10.61)

— TAA 108/2011 vp — Pietari Jääskeläinen — TAA 117/2011 vp — Anne Kalmari /kesk /ps ym.: Määrärahan osoittaminen Helsin- ym.: Määrärahan osoittaminen Suomen gin, Espoon ja Vantaan sekä Uudenmaan sisävesiammattikalastajien yleistukeen muiden kuntien lähiöiden peruskorjaami- (30.40.51) seen (35.20.55) — TAA 118/2011 vp — Anne Kalmari /kesk — TAA 109/2011 vp — Antti Kaikkonen ym.: Määrärahan osoittaminen Uurainen— /kesk: Määrärahan osoittaminen valtakun- Kintaus-tien perusparantamiseen (31.10.20) nallisten nuorisoalan järjestöjen toiminnan edistämiseen (29.91.50) — TAA 119/2011 vp — Anne Kalmari /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen perustienpidon rahoitustason nostoon (31.10.20)

7 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Johdanto HE 128/2011 vp

— TAA 120/2011 vp — Anne Kalmari /kesk — TAA 129/2011 vp — Inkeri Kerola /kesk: ym.: Määrärahan osoittaminen Keski-Suo- Määrärahan osoittaminen perheiden koti- men laajakaistaverkon rakentamisen lop- apuun (33.90.50) puun saattamiseen (31.40.50) — TAA 130/2011 vp — Pentti Kettunen /ps — TAA 121/2011 vp — Mika Kari /sd ym.: ym.: Määrärahan osoittaminen Kainuun Määrärahan osoittaminen valtatien 24 heikkokuntoisten sorateiden parantamisen parantamiseen välillä Lahti—Vääksy—Pa- suunnitteluun ja kunnostuksien aloittami- dasjoki (31.10.77) seen (31.10.20)

— TAA 122/2011 vp — Mika Kari /sd ym.: — TAA 131/2011 vp — Pauli Kiuru /kok: Mää- Määrärahan osoittaminen valtatien 12 Lah- rärahan osoittaminen maantien 322 Luo- den eteläisen kehätien rakentamiseen pioinen—Rautajärvi rakenteen parantami- (31.10.77) seen (31.10.20)

— TAA 123/2011 vp — Johanna Karimäki — TAA 132/2011 vp — Pauli Kiuru /kok: Mää- /vihr: Määrärahan osoittaminen Suomen rärahan osoittaminen maantien 2851 kevyen Akatemian tutkimushankevaltuuksiin liikenteen väylän jatkamiseen tieosuudella (29.40.01) Toijala—Sontula (31.10.20)

— TAA 124/2011 vp — Johanna Karimäki — TAA 133/2011 vp — Kimmo Kivelä /ps /vihr: Määrärahan osoittaminen harkinnan- ym.: Määrärahan osoittaminen ystävyysseu- varaisen toimeentulotuen valtionlisään las- ratoiminnan tukemiseen (29.80.50) ten ja nuorten harrastusten tukemiseen (33.60) — TAA 134/2011 vp — Kimmo Kivelä /ps ym.: Määrärahan osoittaminen kulttuurihis- — TAA 125/2011 vp — Elsi Katainen /kesk: toriallisesti arvokkaiden laivojen entisöinti- Määrärahan osoittaminen naisjärjestöille ja korjausavustuksiin (29.80.50) (29.30.53) — TAA 135/2011 vp — Kimmo Kivelä /ps — TAA 126/2011 vp — Pia Kauma /kok: Mää- ym.: Määrärahan osoittaminen Enonlahden rärahan osoittaminen Nykytaiteen museo yhdystien 16407 perusparantamiseen Kuo- Kiasmalle koululaisten opastustoiminnan ja pion Vehmersalmella (31.10.20) taidekasvatuksen tukemiseen (29.80.52) — TAA 136/2011 vp — Kimmo Kivelä /ps — TAA 127/2011 vp — Inkeri Kerola /kesk: ym.: Määrärahan osoittaminen turvetutki- Määrärahan osoittaminen Kuurojen maail- muksen lisäämiseen (32.20.01) manliiton toiminnan ylläpitämiseen (24.90.50) — TAA 137/2011 vp — Esko Kiviranta /kesk: Määrärahan osoittaminen maanpuolustusjär- — TAA 128/2011 vp — Inkeri Kerola /kesk jestöjen toiminnan tukemiseen (27.10.50) ym.: Määrärahan osoittaminen E8-tien korjaustoimenpiteisiin välillä Kalajoki— — TAA 138/2011 vp — Esko Kiviranta /kesk: Liminka (31.10.77) Määrärahan osoittaminen oppilaitosten perustamiskustannuksiin (29.10.34)

8 Johdanto VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

— TAA 139/2011 vp — Esko Kiviranta /kesk: — TAA 150/2011 vp — Osmo Kokko /ps ym.: Määrärahan osoittaminen maaseudun elin- Määrärahan osoittaminen Siikakoskentien keinojen kehittämisneuvontaan (30.10.50) perusparantamisen aloittamiseen Liperissä (31.10.20) — TAA 140/2011 vp — Esko Kiviranta /kesk: Määrärahan osoittaminen puuntuotannon — TAA 151/2011 vp — Osmo Kokko /ps ym.: kestävyyden turvaamiseen (30.60.44) Määrärahan osoittaminen Varosentien perusparantamisen aloittamiseen Polvijärvellä — TAA 141/2011 vp — Esko Kiviranta /kesk: (31.10.20) Määrärahan osoittaminen Sauvo—Pyhälou- kas-tien perusparannukseen (31.10.20) — TAA 152/2011 vp — Osmo Kokko /ps ym.: Määrärahan osoittaminen Romppalantien ja — TAA 142/2011 vp — Esko Kiviranta /kesk: Ahvenisentien kiertoliittymän rakentami- Määrärahan osoittaminen perustienpitoon seen Joensuussa (31.10.20) (31.10.20) — TAA 153/2011 vp — Osmo Kokko /ps ym.: — TAA 143/2011 vp — Esko Kiviranta /kesk: Määrärahan osoittaminen Rasikummuntien Määrärahan osoittaminen yksityisteiden val- perusparantamiseen Joensuussa (31.10.20) tionapuun (31.10.50) — TAA 154/2011 vp — Katri Komi /kesk: — TAA 144/2011 vp — Esko Kiviranta /kesk: Määrärahan osoittaminen puolustusvoimien Määrärahan osoittaminen Salon itäisen ohi- kuva-arkiston jatkosodan kuvien digitoimi- kulkutien rakentamiseen kantatielle 52 seen (27.10.01) (31.10.77) — TAA 155/2011 vp — Katri Komi /kesk — TAA 145/2011 vp — Esko Kiviranta /kesk: ym.: Määrärahan osoittaminen kouluraken- Määrärahan osoittaminen maakuntien kehit- nusten perustamiskustannuksiin ja korjauk- tämiseen (32.50.43) siin (29.10.34)

— TAA 146/2011 vp — Esko Kiviranta /kesk: — TAA 156/2011 vp — Katri Komi /kesk Määrärahan osoittaminen pitkäaikaisen lai- ym.: Määrärahan osoittaminen kotitalous- toshoidon korvaamiseen 20 prosentin haitta- neuvontajärjestöille (29.30.53) asteen sotainvalideille (33.50.51) — TAA 157/2011 vp — Katri Komi /kesk — TAA 147/2011 vp — Esko Kiviranta /kesk: ym.: Määrärahan osoittaminen Kansallisen Määrärahan osoittaminen sotainvalidien digitointikeskuksen digitointitoiminnan va- avopalveluihin (33.50.51) kinaistamiseen (29.40.02)

— TAA 148/2011 vp — Esko Kiviranta /kesk: — TAA 158/2011 vp — Katri Komi /kesk Määrärahan osoittaminen ympäristönsuoje- ym.: Määrärahan osoittaminen Savonlinnan lun edistämiseen (35.10.61) opettajankoulutukseen (29.40.50)

— TAA 149/2011 vp — Osmo Kokko /ps ym.: — TAA 159/2011 vp — Katri Komi /kesk: Määrärahan osoittaminen oppilaitosten pe- Määrärahan osoittaminen Joroisten musiik- rustamiskustannuksiin (29.10.34) kipäivien järjestämiseen (29.80.52)

9 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Johdanto HE 128/2011 vp

— TAA 160/2011 vp — Katri Komi /kesk — TAA 170/2011 vp — Timo V. Korhonen ym.: Määrärahan osoittaminen Olavinlin- /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen ns. nan katto-, muuri- ja muiden rakenteiden Itäisen yhdysradan Kontiomäki—Taivalkos- korjaamiseen ja uusimiseen (29.80.75) ki, Mustavaara—Kuusamo—Salla suunnitteluun ja kehittämiseen (31.10.20) — TAA 161/2011 vp — Katri Komi /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen Suomen He- — TAA 171/2011 vp — Timo V. Korhonen vostietokeskukselle (30.10.50) /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen Kai- nuun kehittämisrahan korottamiseen — TAA 162/2011 vp — Katri Komi /kesk (32.50.63) ym.: Määrärahan osoittaminen maatalous- ja maaseutuyrittäjien voimavarakartoituksiin — TAA 172/2011 vp — Timo V. Korhonen (30.20.60) /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen soti- lasvammakorvauksiin sotainvalidien kun- — TAA 163/2011 vp — Katri Komi /kesk toutustoiminnan laajentamiseksi (33.50.51) ym.: Määrärahan osoittaminen kiinteistötoi- mitusten tukemisesta aiheutuviin menoihin — TAA 173/2011 vp — Laila Koskela /ps (30.70.40) ym.: Määrärahan osoittaminen Tampereen eteläisen kansallispuiston suunnitteluun — TAA 164/2011 vp — Katri Komi /kesk (35.10.21) ym.: Määrärahan osoittaminen Savonlinnan ja Varkauden lentoliikenteen tukemiseen — TAA 174/2011 vp — Johannes Koskinen /sd (31.30.63) ym.: Määrärahan osoittaminen valtateiden 10 ja 12 parantamiseen välillä Hämeenlin- — TAA 165/2011 vp — Katri Komi /kesk: na—Lahti (31.10.77) Määrärahan osoittaminen talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen (32.40.31) — TAA 175/2011 vp — Johannes Koskinen /sd ym.: Määrärahan osoittaminen maakunnan — TAA 166/2011 vp — Katri Komi /kesk: kehittämisrahan korottamiseen (32.50.43) Määrärahan osoittaminen Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenoi- — TAA 176/2011 vp — Johannes Koskinen /sd hin (33.01.03) ym.: Määrärahan osoittaminen Hiidenjoki— Puujoki—Teuronjoki-kehittämishankkee- — TAA 167/2011 vp — Katri Komi /kesk: seen (35.10.22) Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien kuntoutukseen (33.50.57) — TAA 177/2011 vp — Miapetra Kumpula- Natri /sd ym.: Määrärahan osoittaminen — TAA 168/2011 vp — Katri Komi /kesk: kantatien 68 ja Pietarsaaren sataman välisen Määrärahan osoittaminen kunnille lasten ja tieyhteyden suunnitteluun ja toteuttamiseen nuorten psykiatrian palveluihin (33.60) (31.10.20)

— TAA 169/2011 vp — Katri Komi /kesk: — TAA 178/2011 vp — Miapetra Kumpula- Määrärahan osoittaminen Rantasalmen ym- Natri /sd ym.: Määrärahan osoittaminen päristökasvatusinstituutin rahoitusvajeen kantatien 44 peruskorjaukseen välillä Kau- korjaamiseen (35.01.65) hajoki ja Aronkylä—Kankaanpää (31.10.20)

10 Johdanto VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

— TAA 179/2011 vp — Miapetra Kumpula- — TAA 188/2011 vp — Miapetra Kumpula- Natri /sd ym.: Määrärahan osoittaminen pe- Natri /sd ym.: Määrärahan osoittaminen rustieverkon ylläpitoon Vaasan vaalipiirin uusien siirtoviemärihankkeiden käynnistä- alueella (31.10.20) miseen ja toteuttamiseen Vaasan vaalipiiris- sä (35.10.61) — TAA 180/2011 vp — Miapetra Kumpula- Natri /sd ym.: Määrärahan osoittaminen — TAA 189/2011 vp — Merja Kuusisto /sd lentologistiikka-alueen rakentamisen aloit- ym.: Määrärahan osoittaminen kevyttä lii- tamiseen Vaasan lentokentän yhteyteen kennettä parantavaan hankkeeseen Jokelan- (31.10.41) tielle Tuusulaan (31.10.20)

— TAA 181/2011 vp — Miapetra Kumpula- — TAA 190/2011 vp — Merja Kuusisto /sd Natri /sd ym.: Määrärahan osoittaminen ym.: Määrärahan osoittaminen Kehä IV:n kantatien 67 parantamiseen (31.10.77) suunnitteluun (31.10.20)

— TAA 182/2011 vp — Miapetra Kumpula- — TAA 191/2011 vp — Merja Kuusisto /sd Natri /sd ym.: Määrärahan osoittaminen ym.: Määrärahan osoittaminen kantatien 45 kantatien 63 parantamiseen (31.10.77) liikenneympyrän parantamiseen Kosken- mäentien ja Nahkelantien risteysalueelle — TAA 183/2011 vp — Miapetra Kumpula- Tuusulaan (31.10.20) Natri /sd ym.: Määrärahan osoittaminen valtatien 3 kehittämiseen ja tasoliittymien — TAA 192/2011 vp — Jukka Kärnä /sd: Mää- rakentamiseen Laihian ja Mustasaaren rärahan osoittaminen keliakiaa sairastavien alueella (31.10.77) ruokavaliokorvauksen korottamiseen (33.40.60) — TAA 184/2011 vp — Miapetra Kumpula- Natri /sd ym.: Määrärahan osoittaminen — TAA 193/2011 vp — Seppo Kääriäinen yhteysvälin Vaasa—Oulu parantamiseen /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen maa- valtatiellä 8 (31.10.77) seudun vesi- ja viemärihuollon rakentamiseen (30.50.31) — TAA 185/2011 vp — Miapetra Kumpula- Natri /sd ym.: Määrärahan osoittaminen — TAA 194/2011 vp — Jari Leppä /kesk: uuden energian tutkimus- ja kehittämisyksi- Määrärahan osoittaminen seurantalojen ja kön toimintaan Pohjanmaalla (32.20.40) työväentalojen ylläpitokustannuksiin (29.80.50) — TAA 186/2011 vp — Miapetra Kumpula- Natri /sd ym.: Määrärahan osoittaminen — TAA 195/2011 vp — Jari Leppä /kesk: Mää- Vaasan tuotantoteknologiakeskuksen perus- rärahan osoittaminen Koirakivenraitin pääl- tamiseen (32.20.40) lystämiseen Mäntyharjulla (31.10.20)

— TAA 187/2011 vp — Miapetra Kumpula- — TAA 196/2011 vp — Jari Leppä /kesk: Mää- Natri /sd ym.: Määrärahan osoittaminen rärahan osoittaminen Mäntyharjun Karanka- maakunnan kehittämisrahaan Pohjanmaan, mäentien 15077 Mäkivolan mäen oikaisemi- Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan lii- seen (31.10.20) toille (32.50.43)

11 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Johdanto HE 128/2011 vp

— TAA 197/2011 vp — Jari Leppä /kesk: Mää- — TAA 206/2011 vp — Anne Louhelainen /ps rärahan osoittaminen Koirakiven ja Pertun- ym.: Määrärahan osoittaminen Päijät-Hä- maan välisen paikallistien parantamiseen meen pitkäaikaistyöttömien kuntouttamis- Mäntyharjulla (31.10.20) projektin käynnistämiseen (32.30.51)

— TAA 198/2011 vp — Jari Leppä /kesk ym.: — TAA 207/2011 vp — Anne Louhelainen /ps Määrärahan osoittaminen valtatien 5 perus- ym.: Määrärahan osoittaminen Lahden Ke- parantamiseen Mäntyharjulla välillä Hu- säMäSä-tapahtuman tukemiseen (33.90.50) rus—Hietanen (31.10.77) — TAA 208/2011 vp — Anne Louhelainen /ps — TAA 199/2011 vp — Jari Leppä /kesk: Mää- ym.: Määrärahan osoittaminen Päijät-Hä- rärahan osoittaminen nuorisolain mukaisen meen Näkövammaiset ry:n toiminnan tuke- ympäristökoulutuksen järjestämiseen Ranta- miseen (33.90.50) salmen ympäristökasvatusinstituutissa (35.01.65) — TAA 209/2011 vp — Anne Louhelainen /ps ym.: Määrärahan osoittaminen Omaishoita- — TAA 200/2011 vp — Mika Lintilä /kesk jat ja Läheiset ry:n Päijät-Hämeen piirin toi- ym.: Määrärahan osoittaminen suurpetojen mintaan (33.90.50) aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen (30.40.42) — TAA 210/2011 vp — Anne Louhelainen /ps ym.: Määrärahan osoittaminen Heinolan lin- — TAA 201/2011 vp — Maria Lohela /ps ym.: tutarhalle lintujen hoitamiseen (35.10.21) Määrärahan osoittaminen työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin Turun Varissuolla — TAA 211/2011 vp — Anne Louhelainen /ps (32.30.51) ym.: Määrärahan osoittaminen Vesijärven tilanteen parantamiseen (35.10.61) — TAA 202/2011 vp — Anne Louhelainen /ps ym.: Määrärahan osoittaminen uuden — TAA 212/2011 vp — Pirkko Mattila /ps oikeustalon rakentamiseen Päijät-Hämeen ym.: Määrärahan osoittaminen välittömiä käräjäoikeudelle (28.20.88) perusparannuksia tarvitsevien tieosuuksien kunnostukseen Pohjois-Pohjanmaan maa- — TAA 203/2011 vp — Anne Louhelainen /ps kunnan alueella (31.10.20) ym.: Määrärahan osoittaminen terveyslii- kunnan edistämiskokeilun käynnistämiseen — TAA 213/2011 vp — Pirkko Mattila /ps (29.90.50) ym.: Määrärahan osoittaminen yhdystien 8250 liikenneturvallisuuden parantamiseen — TAA 204/2011 vp — Anne Louhelainen /ps Muhoksen Kylmälänkylässä (31.10.20) ym.: Määrärahan osoittaminen Päijät- Hämeen Eläinsuojeluyhdistyksen toimin- — TAA 214/2011 vp — Pirkko Mattila /ps nan tukemiseen (30.30.20) ym.: Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden kunnossapitoon, parantamiseen ja ra- — TAA 205/2011 vp — Anne Louhelainen /ps kennuskustannuksiin Pohjois-Pohjanmaan ym.: Määrärahan osoittaminen Lahti-Vesi- maakunnan alueella (31.10.50) vehmaan lentokentän kehittämiseen (31.10.41) — TAA 215/2011 vp — Pirkko Mattila /ps ym.: Määrärahan osoittaminen LAGUNA-

12 Johdanto VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

hankkeen hakuprosessin turvaamiseen — TAA 226/2011 vp — Markus Mustajärvi /vr: (32.01.66) Määrärahan osoittaminen maakunnan kehit- tämisrahan korottamiseen (32.50.43) — TAA 216/2011 vp — Pirkko Mattila /ps ym.: Määrärahan osoittaminen metsähake- — TAA 227/2011 vp — Markus Mustajärvi /vr: ja puupolttovoimalan tuotantotukeen Määrärahan osoittaminen työmarkkinatuen (32.60.44) tarveharkinnan poistamiseen (33.20.52)

— TAA 217/2011 vp — Markus Mustajärvi /vr: — TAA 228/2011 vp — Markus Mustajärvi /vr: Määrärahan osoittaminen Metsäntutkimus- Määrärahan osoittaminen Lapin Luirojoen laitoksen Kolarin ja Sallan yksiköiden kehit- kunnostamiseen (35.10.22) tämiseen (30.60.01) — TAA 229/2011 vp — Markus Mustajärvi /vr: — TAA 218/2011 vp — Markus Mustajärvi /vr: Määrärahan osoittaminen Metsähallituksen Määrärahan osoittaminen Metsähallituksen luontopalveluiden toiminnan turvaamiseen tuloutusvaatimuksen kohtuullistamiseen (35.10.52) (30.63) — TAA 230/2011 vp — Markus Mustajärvi /vr: — TAA 219/2011 vp — Markus Mustajärvi /vr: Määrärahan osoittaminen Lapin matkailu- Määrärahan osoittaminen Savukosken Tan- alueiden ympäristötöiden rahoittamiseen huan tien peruskorjaukseen (31.10.20) (35.10.61)

— TAA 220/2011 vp — Markus Mustajärvi /vr: — TAA 231/2011 vp — Lea Mäkipää /ps ym.: Määrärahan osoittaminen Nellimin tien pe- Määrärahan osoittaminen vierasvenesata- ruskorjaukseen Inarin kunnassa (31.10.20) mien rakentamiseen Ikaalisten ja Hämeen- kyrön alueella sijaitsevan Kyrösjärven ran- — TAA 221/2011 vp — Markus Mustajärvi /vr: noille (31.10.20) Määrärahan osoittaminen Martti—Tulppio- tien rakentamisen aloittamiseen Savukos- — TAA 232/2011 vp — Lea Mäkipää /ps ym.: kella (31.10.77) Määrärahan osoittaminen Nerkoontien 727 perusparantamisen aloittamiseen Kihniöllä — TAA 222/2011 vp — Markus Mustajärvi /vr: (31.10.20) Määrärahan osoittaminen alueellisen kulje- tustuen lisäämiseen (32.30.44) — TAA 233/2011 vp — Lea Mäkipää /ps ym.: Määrärahan osoittaminen valaistuksen ja — TAA 223/2011 vp — Markus Mustajärvi /vr: kevyen liikenteen väylän rakentamisen Määrärahan osoittaminen työllistämis-, kou- aloittamiseen välille valtatie 3—Parkanon lutus- ja erityistoimiin (32.30.51) rautatieasema Parkanossa (31.10.20)

— TAA 224/2011 vp — Markus Mustajärvi /vr: — TAA 234/2011 vp — Lea Mäkipää /ps ym.: Määrärahan osoittaminen työllisyysperus- Määrärahan osoittaminen Niskoslammen, teisiin investointeihin (32.30.64) Niskosjoen ja Viinamäenlahden kunnostamisen aloittamiseen Kihniöllä (35.10.22) — TAA 225/2011 vp — Markus Mustajärvi /vr: Määrärahan osoittaminen talous- ja velka- — TAA 235/2011 vp — Lea Mäkipää /ps ym.: neuvonnan turvaamiseen (32.40.31) Määrärahan osoittaminen Madesjärven kun-

13 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Johdanto HE 128/2011 vp

nostamiseen Jalasjärvellä ja Parkanossa — TAA 245/2011 vp — Hanna Mäntylä /ps (35.10.22) ym.: Määrärahan osoittaminen Sallan kunnalle hyvinvointi- ja terveyspalveluiden ke- — TAA 236/2011 vp — Lea Mäkipää /ps ym.: hittämishankkeen toteuttamiseen (33.60.31) Määrärahan osoittaminen Pappilansalmen kunnostamisen aloittamiseen Parkanossa — TAA 246/2011 vp — Martti Mölsä /ps ym.: (35.10.22) Määrärahan osoittaminen Punkalaitumen ja Vammala/Sastamalan välisen seututien — TAA 237/2011 vp — Merja Mäkisalo-Rop- (maantie 252) parantamisen suunnitteluun ponen /sd ym.: Määrärahan osoittaminen (31.10.20) vesihuoltohankkeisiin (30.50.31) — TAA 247/2011 vp — Martti Mölsä /ps ym.: — TAA 238/2011 vp — Hanna Mäntylä /ps Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden ym.: Määrärahan osoittaminen Lapin yli- kunnossapitoon ja parantamiseen Pirkan- opiston sosiaalityön laitokselle syrjäseutu- maan maakunnan alueella (31.10.50) jen lapsiperheköyhyyden tutkimukseen (29.40.53) — TAA 248/2011 vp — Elisabeth Nauclér /r ym.: Määrärahan osoittaminen Teollisen yh- — TAA 239/2011 vp — Hanna Mäntylä /ps teistyön rahastolle (24.30.88) ym.: Määrärahan osoittaminen nuorten työ- pajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön — TAA 249/2011 vp — Elisabeth Nauclér /r Lapin syrjäseuduille (29.91.51) ym.: Määrärahan osoittaminen kansainväli- seen kehitysapuun (24.30.66) — TAA 240/2011 vp — Hanna Mäntylä /ps ym.: Määrärahan osoittaminen työllistämis- — TAA 250/2011 vp — Mika Niikko /ps: Mää- toimiin Lapin syrjäseuduille (32.30.51) rärahan osoittaminen Kuluttajaliitto — Kon- sumentförbundet ry:n toiminnan turvaami- — TAA 241/2011 vp — Hanna Mäntylä /ps seen (32.40.50) ym.: Määrärahan osoittaminen Lapin sai- raanhoitopiirille lasten ja nuorten psykiatri- — TAA 251/2011 vp — Mika Niikko /ps ym.: seen hoitoon (33.60) Määrärahan osoittaminen Uudenmaan kes- kiasteen oppilaitosten mielenterveyspalve- — TAA 242/2011 vp — Hanna Mäntylä /ps luiden tukemiseen (33.60.31) ym.: Määrärahan osoittaminen vanhusten palvelujen tukemiseen Lapin syrjäseuduilla — TAA 252/2011 vp — Jussi Niinistö /ps ym.: (33.60.31) Määrärahan osoittaminen paikallistien 11099 Leppäkorpi—Kiikala kunnostami- — TAA 243/2011 vp — Hanna Mäntylä /ps seen ja päällystämiseen (31.10.20) ym.: Määrärahan osoittaminen Lapin kunnille lastensuojelun avohoidon tukemiseen — TAA 253/2011 vp — Jussi Niinistö /ps ym.: (33.60.31) Määrärahan osoittaminen ulkomaalaisille maksettavaan rintama-avustukseen — TAA 244/2011 vp — Hanna Mäntylä /ps (33.50.54) ym.: Määrärahan osoittaminen omaishoita- jien työn tukemiseen Lapin syrjäseuduilla — TAA 254/2011 vp — Mikaela Nylander /r: (33.60.31) Määrärahan osoittaminen Lapinkyläntien—

14 Johdanto VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

Heikinkyläntien päällystystyön loppuun — TAA 265/2011 vp — Mats Nylund /r ym.: saattamiseen Lapinjärvellä (31.10.20) Määrärahan osoittaminen happamien sul- faattimaiden kartoitukseen ja ehkäisemisoh- — TAA 255/2011 vp — Mikaela Nylander /r: jelman laatimiseen (30.50.20) Määrärahan osoittaminen Porvoon saaristo- tien rakentamiseen (31.10.20) — TAA 266/2011 vp — Mats Nylund /r ym.: Määrärahan osoittaminen Tuovilanjoen ja — TAA 256/2011 vp — Mikaela Nylander /r: Sulvanjoen alaosan tulvasuojeluun Määrärahan osoittaminen perustienpitoon (30.50.31) (31.10.20) — TAA 267/2011 vp — Mats Nylund /r ym.: — TAA 257/2011 vp — Mikaela Nylander /r: Määrärahan osoittaminen Pietarsaaren Määrärahan osoittaminen Loviisa—Lahti- kaupungin, Pedersören sekä Kruunupyyn radan perusparantamiseen (31.10.77) kuntien yhdysvesijohto- ja siirtoviemäri- hankkeen toteuttamiseen (30.50.31) — TAA 258/2011 vp — Mikaela Nylander /r: Määrärahan osoittaminen poikkihallinnolli- — TAA 268/2011 vp — Mats Nylund /r ym.: seen naisiin kohdistuvan väkivallan vähen- Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen tämisohjelmaan (33.03.04) väylän rakentamiseen maantielle 741 Pe- dersören kunnassa (31.10.20) — TAA 259/2011 vp — Mikaela Nylander /r: Määrärahan osoittaminen neuvontapuheli- — TAA 269/2011 vp — Mats Nylund /r ym.: men perustamiseen lähisuhdeväkivallan ja Määrärahan osoittaminen maantien 7390 muun sukupuoleen perustuvan väkivallan sekä yhdystien 17903 peruskorjaukseen Pe- kohteena oleville (33.03.04) dersören kunnassa (31.10.20)

— TAA 260/2011 vp — Mikaela Nylander /r: — TAA 270/2011 vp — Mats Nylund /r ym.: Määrärahan osoittaminen sotaveteraanien Määrärahan osoittaminen liikenneturvalli- kuntoutukseen (33.50.56) suuden parantamiseen seututiellä 748 Kruu- nupyyssä (31.10.20) — TAA 261/2011 vp — Mikaela Nylander /r: Määrärahan osoittaminen mielenterveyspo- — TAA 271/2011 vp — Mats Nylund /r ym.: tilaiden hoitoon (33.60) Määrärahan osoittaminen liikenneturvallisuuden parantamiseen kantatiellä 63 Evijär- — TAA 262/2011 vp — Mats Nylund /r ym.: ven ja Kaustisen välillä Vaasan alueella Määrärahan osoittaminen 4H-järjestöjen toi- (31.10.20) mintaan (30.10.55) — TAA 272/2011 vp — Mats Nylund /r ym.: — TAA 263/2011 vp — Mats Nylund /r ym.: Määrärahan osoittaminen Pännäisten ris- Määrärahan osoittaminen hedelmien ja vi- teysaseman laajentamiseen sekä Pännäisten hannesten käytön lisäämiseen kouluissa ja Alholman rataosuuden sähköistämiseen (30.20.41) (31.10.20)

— TAA 264/2011 vp — Mats Nylund /r ym.: — TAA 273/2011 vp — Mats Nylund /r ym.: Määrärahan osoittaminen kasvihuone-elin- Määrärahan osoittaminen kylätoiminnan tu- keinon kehittämiseen (30.20.46) kemiseen (32.50.62)

15 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Johdanto HE 128/2011 vp

— TAA 274/2011 vp — Pentti Oinonen /ps — TAA 283/2011 vp — Johanna Ojala-Nieme- ym.: Määrärahan osoittaminen Raatteen tien lä /sd: Määrärahan osoittaminen Ylitornion ja Raatteenportin ympäristön kunnossa- avovankilan peruskorjaushankkeeseen pitoon sekä Raatteenportin talvisotanäytte- (28.20.88) lytilan laajentamiseen Suomussalmella (29.80.50) — TAA 284/2011 vp — Johanna Ojala-Nieme- lä /sd: Määrärahan osoittaminen Meltauk- — TAA 275/2011 vp — Pentti Oinonen /ps sen ja Unarin välisen tieyhteyden peruspa- ym.: Määrärahan osoittaminen karjalan kie- rannukseen Rovaniemellä (31.10.20) len elvyttämiseen (29.80.50) — TAA 285/2011 vp — Johanna Ojala-Nieme- — TAA 276/2011 vp — Pentti Oinonen /ps lä /sd: Määrärahan osoittaminen valtatien 4 ym.: Määrärahan osoittaminen hirvivahin- perusparannukseen ja muuttamiseen kaksi- kojen korvaamiseen (30.40.41) ajorataiseksi välillä Rovaniemi—Alakorka- lo (31.10.20) — TAA 277/2011 vp — Pentti Oinonen /ps ym.: Määrärahan osoittaminen Kontiolah- — TAA 286/2011 vp — Johanna Ojala-Nieme- den Kivirannantien ja Herajärventien yhdis- lä /sd: Määrärahan osoittaminen Muonion ja tämiseen (31.10.20) Kilpisjärven välisen tieyhteyden perusparannukseen valtatiellä 21 (31.10.20) — TAA 278/2011 vp — Pentti Oinonen /ps ym.: Määrärahan osoittaminen kevyen lii- — TAA 287/2011 vp — Johanna Ojala-Nieme- kenteen väylän rakentamiseen välillä Kir- lä /sd: Määrärahan osoittaminen Kemin konkylä—Pappilanmäki Rautavaaran kun- Ajoksen sataman tuloväylän syventämiseen nassa (31.10.20) (31.10.77)

— TAA 279/2011 vp — Pentti Oinonen /ps — TAA 288/2011 vp — Johanna Ojala-Nieme- ym.: Määrärahan osoittaminen Rautavaaran lä /sd: Määrärahan osoittaminen alueelli- Karissa sijaitsevan päällystämättömän tien seen kuljetustukeen (32.30.44) asfaltointiin (31.10.20) — TAA 289/2011 vp — Sirpa Paatero /sd ym.: — TAA 280/2011 vp — Pentti Oinonen /ps Määrärahan osoittaminen E18 Hamina— ym.: Määrärahan osoittaminen Varpaisjär- Vaalimaa-tien rakentamisen käynnistämi- ven Jonsantien peruskorjaukseen (31.10.20) seen (31.10.77)

— TAA 281/2011 vp — Pentti Oinonen /ps — TAA 290/2011 vp — Sirpa Paatero /sd ym.: ym.: Määrärahan osoittaminen kevyen lii- Määrärahan osoittaminen Vaalimaan rekka- kenteen väylän rakentamiseen kantatien 77 parkin rakentamiseen (31.10.77) varrelle Maaningalla välillä Hamula—Kin- nulanlahti (31.10.20) — TAA 291/2011 vp — Sari Palm /kd ym.: Määrärahan osoittaminen kehitysyhteistyö- — TAA 282/2011 vp — Pentti Oinonen /ps määrärahojen kasvattamiseen (24.30.66) ym.: Määrärahan osoittaminen maakunnan kehittämisrahaan (32.50.43) — TAA 292/2011 vp — Sari Palm /kd ym.: Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen (31.10.50)

16 Johdanto VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

— TAA 293/2011 vp — Aila Paloniemi /kesk — TAA 302/2011 vp — Raimo Piirainen /sd ym.: Määrärahan osoittaminen oppilaitosten ym.: Määrärahan osoittaminen Itä-Suomen perustamiskustannuksiin (29.10.34) yöjunaliikenteeseen (31.30.63)

— TAA 294/2011 vp — Aila Paloniemi /kesk — TAA 303/2011 vp — Arto Pirttilahti /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen työllistämis- ym.: Määrärahan osoittaminen Tampereen toimiin ja nuorisotyöttömyyden ehkäisemi- keskusareenan rakentamiseen (29.90.50) seen (32.30.51) — TAA 304/2011 vp — Arto Pirttilahti /kesk — TAA 295/2011 vp — Mauri Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittaminen maantien 346 /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen maa- parantamiseen välillä Kotala—Innala, Vir- kunnan kehittämisrahan korottamiseen rat ja Mänttä-Vilppula (31.10.20) (32.50.43) — TAA 305/2011 vp — Arto Pirttilahti /kesk — TAA 296/2011 vp — Aino-Kaisa Pekonen ym.: Määrärahan osoittaminen lääkäri- ja /vas: Määrärahan osoittaminen rataosan lääkintähelikopteritoiminnan tukemiseen Helsinki—Riihimäki välityskyvyn paranta- Tampereella (33.60.40) miseen (31.10.77) — TAA 306/2011 vp — Arto Pirttilahti /kesk — TAA 297/2011 vp — Aino-Kaisa Pekonen ym.: Määrärahan osoittaminen Tampereella /vas: Määrärahan osoittaminen joukkolii- sijaitsevan UKK-instituutin toimintaan kenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen (33.70.52) (31.30.63) — TAA 307/2011 vp — Kari Rajamäki /sd: — TAA 298/2011 vp — Tuula Peltonen /sd Määrärahan osoittaminen ulkomaisen laitto- ym.: Määrärahan osoittaminen Jyväskylän ja man työvoiman valvontayksikön uudelleen Helsingin välisen nopean ratayhteyden perustamiseen (26.10.01) suunnitteluun (31.10.20) — TAA 308/2011 vp — Kari Rajamäki /sd: — TAA 299/2011 vp — Raimo Piirainen /sd Määrärahan osoittaminen poliisitoimen toi- ym.: Määrärahan osoittaminen Kajaanin yli- mintamenoihin (26.10.01) opistokeskuksen opettajankoulutukseen (29.40.50) — TAA 309/2011 vp — Kari Rajamäki /sd: Määrärahan osoittaminen Rajavartiolaitok- — TAA 300/2011 vp — Raimo Piirainen /sd sen toimintamenoihin (26.20.01) ym.: Määrärahan osoittaminen maaseudun vesi- ja viemärihuollon rakentamiseen — TAA 310/2011 vp — Kari Rajamäki /sd: (30.50.31) Määrärahan osoittaminen Varkauden teatte- rin käyttömenoihin (29.80.31) — TAA 301/2011 vp — Raimo Piirainen /sd ym.: Määrärahan osoittaminen Vuoreslah- — TAA 311/2011 vp — Kari Rajamäki /sd: dentien päällystämiseen Kainuussa Määrärahan osoittaminen nuorten kalastus- (31.10.20) harrastuksen edistämiseen (29.91.50)

17 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Johdanto HE 128/2011 vp

— TAA 312/2011 vp — Kari Rajamäki /sd: — TAA 321/2011 vp — Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen vesistö- ja vesi- ym.: Määrärahan osoittaminen perusradan- huoltotöihin (30.50.20) pitoon (31.10.20)

— TAA 313/2011 vp — Kari Rajamäki /sd: — TAA 322/2011 vp — Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen Saikarintien pe- ym.: Määrärahan osoittaminen perustien- rusparannukseen välillä Rautalampi—Ter- pitoon (31.10.20) vo (31.10.20) — TAA 323/2011 vp — Kari Rajamäki /sd: — TAA 314/2011 vp — Kari Rajamäki /sd: Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen Määrärahan osoittaminen Saimaa—Päijän- tukemiseen (31.30.63) ne-kanavoinnin suunnittelun käynnistämi- seen (31.10.20) — TAA 324/2011 vp — Kari Rajamäki /sd: Määrärahan osoittaminen kylätoiminnan tu- — TAA 315/2011 vp — Kari Rajamäki /sd: kemiseen (32.50.62) Määrärahan osoittaminen valtatien 9 kehit- tämiseen välillä Kuopio—Riistavesi — TAA 325/2011 vp — Kari Rajamäki /sd: (31.10.20) Määrärahan osoittaminen pakolaisista kunnille maksettavien laskennallisten korvaus- — TAA 316/2011 vp — Kari Rajamäki /sd: ten korottamiseen (32.70.30) Määrärahan osoittaminen Puurtilantien kevyen liikenteen väylän rakentamiseen — TAA 326/2011 vp — Kari Rajamäki /sd: Varkaudessa välille valtatie 23—Kopolan- Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten niemi (31.10.20) psykiatriseen hoitoon (33.60)

— TAA 317/2011 vp — Kari Rajamäki /sd: — TAA 327/2011 vp — Antti Rantakangas Määrärahan osoittaminen Juankosken /kesk: Määrärahan osoittaminen Pelson van- kevyen liikenteen väylän jatkamiseen Kaa- kilarakennuksen peruskorjauksesta johtu- vin suuntaan maantiellä 569 (31.10.20) vaan vuokrankorotukseen (25.40.01)

— TAA 318/2011 vp — Kari Rajamäki /sd: — TAA 328/2011 vp — Antti Rantakangas Määrärahan osoittaminen Vuonamonsal- /kesk: Määrärahan osoittaminen Oulun Ete- men tie- ja siltajärjestelyihin Keiteleellä läisen ammattikorkeakoulutuksen toimin- (31.10.20) nan jatkamiseen (29.40.30)

— TAA 319/2011 vp — Kari Rajamäki /sd: — TAA 329/2011 vp — Antti Rantakangas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen /kesk: Määrärahan osoittaminen tien perus- väylän rakentamiseen välille Leppävirta — parantamiseen välillä Laakkolan kylä — Sorsakosken teollisuusalue (31.10.20) Latvan kylä Siikalatvassa (31.10.20)

— TAA 320/2011 vp — Kari Rajamäki /sd: — TAA 330/2011 vp — Antti Rantakangas Määrärahan osoittaminen valtatien 23 Joen- /kesk: Määrärahan osoittaminen yksityistei- suu—Viinijärvi-tieosuuden peruskorjauk- den valtionapuun (31.10.50) seen (31.10.20) — TAA 331/2011 vp — Leena Rauhala /kd ym.: Määrärahan osoittaminen Sosiaalitur-

18 Johdanto VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

van muutoksenhakulautakunnan hakemus- — TAA 342/2011 vp — Eero Reijonen /kesk ruuhkan purkamiseen (33.01.03) ym.: Määrärahan osoittaminen Kemera-tukeen puuhuollon kestävyyden turvaamisek- — TAA 332/2011 vp — Leena Rauhala /kd si (30.60.44) ym.: Määrärahan osoittaminen maahanmuuttajien kotouttamista edistävän yhdis- — TAA 343/2011 vp — Eero Reijonen /kesk: tyksen toimintaan (33.90.50) Määrärahan osoittaminen pienpuun energiatukeen (30.60.47) — TAA 333/2011 vp — Juha Rehula /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen Lahti—Hei- — TAA 344/2011 vp — Eero Reijonen /kesk: nola— Mikkeli-radan oikaisuun (31.10.20) Määrärahan osoittaminen kiinteistötoimitus- ten tukemisesta aiheutuviin menoihin — TAA 334/2011 vp — Juha Rehula /kesk (30.70.40) ym.: Määrärahan osoittaminen Lahden ym- päristöteknologian tiedepuistolle (32.20.40) — TAA 345/2011 vp — Eero Reijonen /kesk: Määrärahan osoittaminen Solan maantien — TAA 335/2011 vp — Eero Reijonen /kesk: 15780 perusparantamiseen Polvijärvellä Määrärahan osoittaminen maatalouden ener- (31.10.20) giaveron palautuksiin (28.91.41) — TAA 346/2011 vp — Eero Reijonen /kesk: — TAA 336/2011 vp — Eero Reijonen /kesk: Määrärahan osoittaminen Suvisrannan Määrärahan osoittaminen maaseudun elin- maantien 15657 perusparantamiseen Lipe- keinojen kehittämiseen (30.10.50) rissä ja Outokummussa (31.10.20)

— TAA 337/2011 vp — Eero Reijonen /kesk — TAA 347/2011 vp — Eero Reijonen /kesk: ym.: Määrärahan osoittaminen 4H-toimin- Määrärahan osoittaminen Kohtavaarantien taan (30.10.55) peruskorjaamiseen Nurmeksessa (31.10.20)

— TAA 338/2011 vp — Eero Reijonen /kesk: — TAA 348/2011 vp — Eero Reijonen /kesk: Määrärahan osoittaminen maatalouden ym- Määrärahan osoittaminen Joensuu—Kajaa- päristötukeen, eläinten hyvinvointia edistä- ni-tien Paiholan risteysjärjestelyihin viin tukiin ja ei-tuotannollisten investoin- (31.10.20) tien tukiin (30.20.43) — TAA 349/2011 vp — Eero Reijonen /kesk: — TAA 339/2011 vp — Eero Reijonen /kesk: Määrärahan osoittaminen maantien 15872 Määrärahan osoittaminen luopumistukiin ja peruskorjaukseen Lieksassa (31.10.20) -korvauksiin ja pellonmetsitystukeen (30.20.45) — TAA 350/2011 vp — Eero Reijonen /kesk: Määrärahan osoittaminen Huutokoski— — TAA 340/2011 vp — Eero Reijonen /kesk: Kinahmo-maantien peruskorjaukseen Polvi- Määrärahan osoittaminen vesihuollon ja tul- järvellä (31.10.20) vasuojelun tukemiseen (30.50.31) — TAA 351/2011 vp — Eero Reijonen /kesk: — TAA 341/2011 vp — Eero Reijonen /kesk: Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen Määrärahan osoittaminen puuntuotannon väylän rakentamiseen välille Ylämylly— kestävyyden turvaamiseen (30.60.44) Vaivio Liperissä (31.10.20)

19 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Johdanto HE 128/2011 vp

— TAA 352/2011 vp — Eero Reijonen /kesk: — TAA 361/2011 vp — Markku Rossi /kesk: Määrärahan osoittaminen Polvijärvi—Lui- Määrärahan osoittaminen Mäntyjärven pai- konlahti-maantien 502 perusparantamiseen kallistien perusparantamiseen ja päällystä- (31.10.20) miseen välillä Mäntyjärvi—Losomäki Kaa- villa (31.10.20) — TAA 353/2011 vp — Eero Reijonen /kesk: Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen — TAA 362/2011 vp — Markku Rossi /kesk: väylän rakentamiseen välille Kylmäoja— Määrärahan osoittaminen Luvelahti—Särki- Uuro—Paihola Kontiolahdella (31.10.20) nen-maantien perusparannukseen ja päällys- tämiseen (31.10.20) — TAA 354/2011 vp — Eero Reijonen /kesk: Määrärahan osoittaminen Hirvisalmen los- — TAA 363/2011 vp — Markku Rossi /kesk: sin korvaavan sillan rakentamiseen Juuan Määrärahan osoittaminen Saikarin tien pe- kunnassa (31.10.20) ruskorjaukseen ja päällystämiseen välillä Iisvesi—Keitele (31.10.20) — TAA 355/2011 vp — Eero Reijonen /kesk: Määrärahan osoittaminen Ylämyllyn ja Kä- — TAA 364/2011 vp — Markku Rossi /kesk: sämän risteysjärjestelyjen rakentamiseen Li- Määrärahan osoittaminen perustienpidon perissä (31.10.20) suunnitteluun ja aloittamiseen Kylylahden kaivoksen vaikutusalueella Kaavi—Polvi- — TAA 356/2011 vp — Eero Reijonen /kesk: järvi—Outokumpu (31.10.20) Määrärahan osoittaminen valtatien 23 peruskorjaukseen tieosuudella Varkaus—Kontka- — TAA 365/2011 vp — Markku Rossi /kesk: la (31.10.20) Määrärahan osoittaminen maantien 870 parantamiseen välillä kantatie 87—Pohjois- — TAA 357/2011 vp — Markku Rossi /kesk: Savon ELY-keskuksen raja (31.10.20) Määrärahan osoittaminen Hautolahti— Jouhteninen-maantien peruskorjauksen — TAA 366/2011 vp — Markku Rossi /kesk: aloittamiseen Karttulassa (31.10.20) Määrärahan osoittaminen Vuonamonsal- men kevyen liikenteen sillan rakentamiseen — TAA 358/2011 vp — Markku Rossi /kesk: Keiteleellä (31.10.20) Määrärahan osoittaminen Kuopion Hamina- lahden ja Karttulan Pihkainmäen välisen — TAA 367/2011 vp — Markku Rossi /kesk maantien 551 liikenneturvallisuuden ja pe- ym.: Määrärahan osoittaminen Savonradan rusparannuksen suunnitteluun (31.10.20) perusparantamiseen välillä Pieksämäki— Kuopio (31.10.77) — TAA 359/2011 vp — Markku Rossi /kesk: Määrärahan osoittaminen maantien 570 — TAA 368/2011 vp — Simo Rundgren /kesk: Hankamäki—Säyneinen loppuosan peruspa- Määrärahan osoittaminen Raja-Joosepin rantamiseen ja päällystämiseen (31.10.20) raja-aseman ja tullin tilojen rakentamiseen (28.10.02) — TAA 360/2011 vp — Markku Rossi /kesk: Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen — TAA 369/2011 vp — Simo Rundgren /kesk: väylän rakentamiseen välille Siilinjärven Määrärahan osoittaminen Ylitornion avo- kunnan raja—Maaningan Kinnulanlahti vankilan peruskorjaukseen (28.20.88) (31.10.20)

20 Johdanto VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

— TAA 370/2011 vp — Simo Rundgren /kesk — TAA 379/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ym.: Määrärahan osoittaminen Paliskuntain ner /ps ym.: Varallisuusveron palauttami- yhdistyksen toiminnan turvaamiseen sekä nen vuoden 2012 alusta (11.01) esteaitojen rakentamisvelvoitteen täyttämi- seen (30.40.43) — TAA 380/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Korkeimpien tuloluokkien — TAA 371/2011 vp — Simo Rundgren /kesk: ansioverotuksen nostamisesta johtuva vero- Määrärahan osoittaminen Lapin metsäpui- tuloarvion korottaminen (11.01.01) den siemenhuollon varmistamiseen (30.60.41) — TAA 381/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Kotitalousvähennyksen lisää- — TAA 372/2011 vp — Simo Rundgren /kesk: misestä johtuva verotuloarvion alentaminen Määrärahan osoittaminen paikallisteiden (11.01.01) Vaattojärvi—Poikkijärvi ja Venejärvi—Ve- netti peruskunnostukseen Kolarin kunnassa — TAA 382/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- (31.10.20) ner /ps ym.: Suursäätiöiden pääomavero- velvollisuudesta johtuva verotuloarvion ko- — TAA 373/2011 vp — Simo Rundgren /kesk: rottaminen (11.01.02) Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Nuorgam—Ra- — TAA 383/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- jala Utsjoen kunnassa (31.10.20) ner /ps ym.: Tuotannollisten investointien verotuksessa hyväksyttävien poistojen väli- — TAA 374/2011 vp — Simo Rundgren /kesk: aikaisesta korottamisesta johtuva verotulo- Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen arvion alentaminen (11.01.02) väylän rakentamiseen Sodankylän Kersilön kohdalle (31.10.20) — TAA 384/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Yrityksille myönnettävästä — TAA 375/2011 vp — Simo Rundgren /kesk: t&k-verotuesta johtuva verotuloarvion alen- Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen taminen (11.01.02) väylän rakentamiseen välille Ylitornion kir- konkylä—Aavasaksa Ylitornion kunnassa — TAA 385/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- (31.10.20) ner /ps ym.: Yhteisöverokannan alennuksen peruutuksesta johtuva verotuloarvion — TAA 376/2011 vp — Simo Rundgren /kesk: korottaminen (11.01.02) Määrärahan osoittaminen Ivalo—Nellim- tien peruskunnostukseen Inarissa (31.10.20) — TAA 386/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Tilattujen sanoma- ja aikakaus- — TAA 377/2011 vp — Simo Rundgren /kesk: lehtien arvonlisäveron poistaminen Määrärahan osoittaminen valtatien 21 pa- (11.04.01) rannustöihin välillä Muonio—Ylimuonio (31.10.20) — TAA 387/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Eräiden työvaltaisten alojen — TAA 378/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- alv-helpotuksen jatkamisesta johtuva vero- ner /ps ym.: Harmaan talouden torjunnasta tuloarvion alentaminen (11.04.01) saatavat lisätulot (11.01)

21 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Johdanto HE 128/2011 vp

— TAA 388/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- — TAA 398/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Liikenteen polttonesteverotuk- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen raja- sen korotuksen perumisesta johtuva verotu- vartiolaitoksen toimintamenoihin (26.20.01) loarvion alentaminen (11.08.07) — TAA 399/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- — TAA 389/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen palo- ner /ps ym.: Tiettyjen energiaverojen alen- miesten eläkeiän alentamisen selvittämi- tamisesta johtuva verotuloarvion alentami- seen (26.30.01) nen (11.08.07) — TAA 400/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- — TAA 390/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Turvapaikanhakijoiden vas- ner /ps ym.: Suomen Pankin tilittämän taanottamisen kustannuksiin ehdotetun mää- osuuden kasvattaminen (13.04.01) rärahan vähentäminen (26.40.63)

— TAA 391/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- — TAA 401/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Eduskuntaryhmien ryhmäkans- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen soti- lioiden tukemiseen ehdotetun määrärahan laalliseen maanpuolustukseen (27.10.01) vähentäminen (21.90.50) — TAA 402/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- — TAA 392/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen ner /ps ym.: Puoluetoiminnan tukemiseen maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tuke- ehdotetun määrärahan vähentäminen miseen (27.10.50) (23.20.50) — TAA 403/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- — TAA 393/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen tulli- ner /ps ym.: Lähialueyhteistyöhön ehdote- laitoksen toimintamenoihin (28.10.02) tun määrärahan vähentäminen (24.20.66) — TAA 404/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- — TAA 394/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen har- ner /ps ym.: Kehitysyhteistyöhön ehdote- maan talouden tarkastustoiminnan tehosta- tun määrärahan vähentäminen (24.30.66) miseen (28.40.01)

— TAA 395/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- — TAA 405/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen tuo- ner /ps ym.: Ahvenanmaan sähkökaapelin mioistuinten toimintamenoihin (25.10.03) rakentamiseen ehdotetun määrärahan poistaminen (28.80.32) — TAA 396/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen syyt- — TAA 406/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- täjälaitoksen toimintamenoihin (25.30.01) ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen lapsiperheiden kotipalveluihin (28.90.30) — TAA 397/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen po- — TAA 407/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- liisin toimintamenoihin (26.10.01) ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen kuntien peruspalveluihin tarkoitetun valtion- osuuden korottamiseen (28.90.30)

22 Johdanto VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

— TAA 409/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- — TAA 418/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen kou- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen pien- lunkäyntiavustajien palkkaamiseen ten ja keskisuurten maatilojen investointitu- (29.10.30) kiin (30.20)

— TAA 410/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- — TAA 419/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen maa- yleissivistävän koulutuksen käyttökustan- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen nuksiin (29.10.30) (30.20.40)

— TAA 411/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- — TAA 420/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen op- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen maa- pilaitosten peruskorjaushankkeisiin Itä-Uu- talouden ympäristötukeen, eläinten hyvin- dellamaalla (29.10.34) vointia edistäviin tukiin ja ei-tuotannollisiin investointeihin (30.20.43) — TAA 412/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen am- — TAA 421/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- mattikoulujen käyttökustannuksiin ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen luo- (29.20.30) pumistukiin, korvauksiin ja pellonmetsitys- tukiin (30.20.45) — TAA 413/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen am- — TAA 422/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- mattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen met- (29.40.30) säpuiden siemenhuoltoon (30.60.41)

— TAA 414/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- — TAA 423/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen yli- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen val- opistojen toiminnan valtionrahoitukseen tionapuun Suomen metsäkeskukselle (29.40.50) (30.60.42)

— TAA 415/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- — TAA 424/2011 vp — Pirkko Ruohonen- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen opin- Lerner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen totuen sitomiseen indeksiin (29.70.55) puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (30.60.44) — TAA 416/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen veik- — TAA 425/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- kauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen li- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen pien- säämiseen nuorisotyön edistämiseksi itäisel- puun energiatukeen (30.60.47) lä Uudellamaalla (29.91.50) — TAA 426/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- — TAA 417/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen tien ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen 1605 parantamiseen välillä Porvoo—Myrs- nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuo- kylä (31.10.20) risotyöhön (29.91.51) — TAA 427/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen ke-

23 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Johdanto HE 128/2011 vp

vyen liikenteen väylän rakentamiseen teille — TAA 437/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- 1551 ja 1552 välille Tarkkinen—Voolahden ner /ps ym.: Määrärahan vähentäminen val- risteys Porvoossa (31.10.20) tion maahanmuuton kustannuksiin kunnille maksamista korvauksista (32.70.30) — TAA 428/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen Hel- — TAA 438/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- sinki—Pietari-rautatien jatkoselvityksiin ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen van- (31.10.20) husasiavaltuutetun viran perustamiseen (33.01.01) — TAA 429/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen pe- — TAA 439/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- rusväylänpitoon (31.10.20) ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen omaishoidon tuen siirtämiseksi kuntien vas- — TAA 430/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- tuulta Kelalle sekä omaishoidon tuen tason ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen yksi- korottamiseen (33.10) tyisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (31.10.50) — TAA 440/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen ylei- — TAA 431/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- sen asumistuen kehittämiseen ja tarkistami- ner /ps ym.: Yritystukiin ehdotetun määrä- seen (33.10.54) rahan vähentäminen (32.20.40) — TAA 441/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- — TAA 432/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Työnantajan kansaneläkemak- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen pk- suihin ehdotetun määrärahan vähentäminen yritysten innovaatiotoiminnan tukemiseen (33.40.60) (32.30.45) — TAA 442/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- — TAA 433/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen sota- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen nuo- veteraanien rintamalisän korottamiseen risotyöttömien työllistämiseen vanhusten- ja (33.50.50) vammaistenhoitoon palkkatuella (32.30.51) — TAA 443/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- — TAA 434/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen rin- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen mes- tamaveteraanien kuntoutustoimintaan ja ko- tari-kisälli-toimintamallien kehittämiseen tona selviytymisen toimintamallin käyttöön- (32.30.51) ottoon (33.50.56)

— TAA 435/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- — TAA 444/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen las- nuorten ja yli 50-vuotiaiden työllistymiseen ten ja nuorten psykiatrisen hoidon turvaami- (32.30.51) seen (33.60)

— TAA 436/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- — TAA 445/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen Pa- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen lap- tentti- ja rekisterihallitukselle säätiöiden ra- siperheköyhyyden vähentämiseen hankäytön valvontaan (32.40.03) (33.60.35)

24 Johdanto VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

— TAA 446/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- Valkiajärven kunnostamiseen Seinäjoella ja ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen ter- Jalasjärvellä (35.10.61) veyden edistämiseen (33.70.50) — TAA 455/2011 vp — Vesa-Matti Saarakka- — TAA 447/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- la /ps ym.: Määrärahan osoittaminen Ojut- ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen Irti järven kunnostamiseen Kauhavalla Huumeista ry:n toiminnan tukemiseen (35.10.61) (33.90.50) — TAA 456/2011 vp — Annika Saarikko /kesk — TAA 448/2011 vp — Pirkko Ruohonen-Ler- ym.: Määrärahan osoittaminen Taivassalon, ner /ps ym.: Määrärahan osoittaminen van- Maskun ja Turun yleissivistävien oppilaitos- husten ja vammaisten henkilöiden asuntojen ten perustamishankkeisiin (29.10.34) korjaamiseen (35.20.55) — TAA 457/2011 vp — Annika Saarikko /kesk — TAA 449/2011 vp — Vesa-Matti Saarakka- ym.: Määrärahan osoittaminen kotitalous- la /ps ym.: Määrärahan osoittaminen Pappi- neuvontajärjestöjen toiminnan turvaami- lantien 17339 peruskorjaukseen Kurikassa seen (29.30.53) (31.10.20) — TAA 458/2011 vp — Annika Saarikko — TAA 450/2011 vp — Vesa-Matti Saarakka- /kesk: Määrärahan osoittaminen Turun kult- la /ps ym.: Määrärahan osoittaminen yh- tuuripääkaupunkivuoden 2011 perinnön tur- dystien 17685 perusparantamisen aloittami- vaamiseen (29.80.50) seen välillä Vaasantie—Ala-Hella Lapualla (31.10.20) — TAA 459/2011 vp — Annika Saarikko /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen valtakunnal- — TAA 451/2011 vp — Vesa-Matti Saarakka- listen nuorisoalan järjestöjen toiminnan tur- la /ps ym.: Määrärahan osoittaminen maan- vaamiseen (29.91.50) teiden 685, 689, 17384 ja 17390 parantamiseen ja liikenneturvallisuuden lisäämiseen — TAA 460/2011 vp — Matti Saarinen /sd Jurvan keskustan kohdalla Kurikassa ym.: Määrärahan osoittaminen Mustion kou- (31.10.20) lukeskuksen laajennukseen ja peruskorjaukseen (29.10.34) — TAA 452/2011 vp — Vesa-Matti Saarakka- la /ps ym.: Määrärahan osoittaminen Pol- — TAA 461/2011 vp — Matti Saarinen /sd venkyläntien ja Hakunintien peruskorjauk- ym.: Määrärahan osoittaminen Espoo—Loh- seen Kurikassa (31.10.20) ja-kaupunkiradan suunnitteluun (31.10.20)

— TAA 453/2011 vp — Vesa-Matti Saarakka- — TAA 462/2011 vp — Matti Saarinen /sd la /ps ym.: Määrärahan osoittaminen ym.: Määrärahan osoittaminen valtatien 25 kevyen liikenteen väylän rakentamiseen peruskorjaukseen tieosuudella Mustio— tielle 17218 välille Aronkylä—Harjankylä Meltola (31.10.20) Kauhajoella (31.10.20) — TAA 463/2011 vp — Matti Saarinen /sd — TAA 454/2011 vp — Vesa-Matti Saarakka- ym.: Määrärahan osoittaminen Hanko—Hy- la /ps ym.: Määrärahan osoittaminen vinkää-radan sähköistykseen (31.10.77)

25 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Johdanto HE 128/2011 vp

— TAA 464/2011 vp — Kristiina Salonen /sd — TAA 473/2011 vp — Jouko Skinnari /sd ym.: Määrärahan osoittaminen Selkämeren ym.: Määrärahan osoittaminen Z-junien lii- kansallispuiston matkailua ja retkeilyä pal- kennöinnin jatkuvuuden turvaamiseen velevan palveluvarustuksen kehittämiseen (31.30.63) Säpin saarella (35.10.63) — TAA 474/2011 vp — Jouko Skinnari /sd — TAA 465/2011 vp — Kimmo Sasi /kok: ym.: Määrärahan osoittaminen 15 prosentin Määrärahan osoittaminen valtatien rakenta- haitta-asteen sotainvalidien avopalvelujen miseen tieosuudella Ylöjärvi—Sasi korvaamiseen (33.50.51) (31.10.77) — TAA 475/2011 vp — Ismo Soukola /ps — TAA 466/2011 vp — Mikko Savola /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen Kanta-Hä- ym.: Määrärahan osoittaminen Lehtimäen meen poliisilaitoksen lähi-/koulupoliisitoi- opiston käyttökustannuksiin ja toimintaan mintaan (26.10.01) (29.30.30) — TAA 476/2011 vp — Ismo Soukola /ps — TAA 467/2011 vp — Mikko Savola /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen perusväylän- ym.: Määrärahan osoittaminen kansanmu- pitoon (31.10.20) siikkitapahtuman Eteläpohjalaiset Spelit avustamiseen (29.80.52) — TAA 477/2011 vp — Astrid Thors /r ym.: Määrärahan osoittaminen vähemmistöval- — TAA 468/2011 vp — Mikko Savola /kesk tuutetun tiedotustoiminnan edellytysten tur- ym.: Määrärahan osoittaminen Töysän Tuu- vaamiseen (26.01.04) rin ja Ähtärin Peränteenkylän välisen tieosuuden peruskorjaukseen (31.10.20) — TAA 478/2011 vp — Astrid Thors /r: Tieto- hallinnon yhteisiin menoihin ehdotetun — TAA 469/2011 vp — Mikko Savola /kesk määrärahan vähentäminen (26.01.20) ym.: Määrärahan osoittaminen paikallistien 17253 (Rämäläntie) peruskorjaamiseen Äh- — TAA 479/2011 vp — Astrid Thors /r ym.: tärin Myllymäenkylän ja Soinin Vehunky- Määrärahan osoittaminen naisjärjestöjen län välillä (31.10.20) valtionavusta annetun lain mukaisiin valtionavustuksiin (29.30.53) — TAA 470/2011 vp — Mikko Savola /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen valtatien 18 — TAA 480/2011 vp — Astrid Thors /r: Mää- oikaisuun välillä Ähtärin Myllymäki—Mul- rärahan osoittaminen kotitalousneuvontajär- tia (31.10.77) jestöjen toimintaan (29.30.53)

— TAA 471/2011 vp — Juha Sipilä /kesk ym.: — TAA 481/2011 vp — Astrid Thors /r ym.: Määrärahan osoittaminen rintamaveteraa- Määrärahan osoittaminen kulttuuri-insti- nien ja heidän puolisoidensa kuntoutukseen tuuttien toimintaan (29.80.50) (33.50.56) — TAA 482/2011 vp — Astrid Thors /r ym.: — TAA 472/2011 vp — Jouko Skinnari /sd Määrärahan osoittaminen kotouttamislain ym.: Määrärahan osoittaminen Käkisalmen toimeenpanon edistämiseen ja valtion ko- sillan suunnitteluun Asikkalassa (31.10.20) touttamistoimenpiteisiin (32.70.03)

26 Johdanto VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

— TAA 483/2011 vp — Astrid Thors /r ym.: — TAA 492/2011 vp — Kimmo Tiilikainen Määrärahan osoittaminen naisiin kohdistu- /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen en- van väkivallan vähentämisohjelman rahoit- simmäisen vieraan työntekijän palkkatu- tamiseen (33.03.63) keen (32.30.45)

— TAA 484/2011 vp — Astrid Thors /r: Sosi- — TAA 493/2011 vp — Kimmo Tiilikainen aali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehit- /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen työ- tämisohjelmaan ehdotetun määrärahan vä- markkinatuen tarveharkinnan poistamiseen hentäminen (33.60.31) (33.20.52)

— TAA 485/2011 vp — Kimmo Tiilikainen — TAA 494/2011 vp — Kimmo Tiilikainen /kesk ym.: Omaishoidon tuen verovapau- /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen äi- desta johtuvan valtion tuloverokertymän tiys-, isyys- ja vanhempainrahoihin tuottoarvion alentaminen (11.01.01) (33.30.60)

— TAA 486/2011 vp — Kimmo Tiilikainen — TAA 495/2011 vp — Kimmo Tiilikainen /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen kos- /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen rinta- teus- ja homeongelmista kärsivien perus- maveteraanien ja heidän puolisoidensa kun- koulujen peruskorjaamiseen (29.10.34) toutukseen ja kotihoitoon (33.50.56)

— TAA 487/2011 vp — Kimmo Tiilikainen — TAA 496/2011 vp — Lenita Toivakka /kok /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen maa- ym.: Määrärahan osoittaminen muistior- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen ganisaatiota palvelevan osaamis-, palvelu- (30.20.40) ja logistiikkakeskuksen perustamiseen (29.80.55) — TAA 488/2011 vp — Kimmo Tiilikainen /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen tu- — TAA 497/2011 vp — Lenita Toivakka /kok keen puuntuotannon kestävyyden turvaami- ym.: Määrärahan osoittaminen Suomen Luo- seksi (30.60.44) muinstituutin toiminnan käynnistämiseen (30.20.47) — TAA 489/2011 vp — Kimmo Tiilikainen /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen Imat- — TAA 498/2011 vp — Maria Tolppanen /ps ra—Luumäki-kaksoisraiteen ratasuunnitel- ym.: Määrärahan osoittaminen rikosuhri- man laadintaan (31.10.20) päivystyksen järjestämiseen Länsi-Suomen alueella (25.01.50) — TAA 490/2011 vp — Kimmo Tiilikainen /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen yksi- — TAA 499/2011 vp — Maria Tolppanen /ps tyisten teiden kunnossapitoon ja parantami- ym.: Määrärahan osoittaminen koulupsyko- seen (31.10.50) logien määrän lisäämiseen kouluissa Länsi- Suomen alueella (28.90.30) — TAA 491/2011 vp — Kimmo Tiilikainen /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen valta- — TAA 500/2011 vp — Maria Tolppanen /ps tien 6 parantamishankkeen loppuun saatta- ym.: Määrärahan osoittaminen Vaasan yli- miseksi Korialla (31.10.77) opiston johtamisen painoalan KTT-tasoisen tutkimusjohtajan palkkaamiseen (29.40.20)

27 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Johdanto HE 128/2011 vp

— TAA 501/2011 vp — Maria Tolppanen /ps — TAA 509/2011 vp — Ari Torniainen /kesk: ym.: Määrärahan osoittaminen Kokkolan Määrärahan osoittaminen teattereiden ja or- yliopistokeskuksen liiketoimintaosaami- kestereiden valtionosuuksiin (29.80.31) seen KTT-tasoisen tutkimusjohtajan palkkaamiseen (29.40.20) — TAA 510/2011 vp — Ari Torniainen /kesk: Määrärahan osoittaminen valtatien 26 perus- — TAA 502/2011 vp — Maria Tolppanen /ps parannushankkeen suunnittelutyön käynnis- ym.: Määrärahan osoittaminen Vaasan tämiseen (31.10.20) Hubertus -ratsastuskoulun nuorisotyö- ja syrjäytymisenestotoimintaan sekä työkyky- — TAA 511/2011 vp — Ari Torniainen /kesk: palveluiden ja infrastruktuurin kehittämi- Määrärahan osoittaminen tien 3864 eli Ylä- seen (29.91.50) maantien kunnostukseen välillä Yllikkälä— Vilkjärvi (31.10.20) — TAA 503/2011 vp — Maria Tolppanen /ps ym.: Määrärahan osoittaminen Vaasan len- — TAA 512/2011 vp — Ari Torniainen /kesk: tologistiikkahankkeen kehittämiseen Määrärahan osoittaminen Lappeenrannan (31.10.41) Nuijamaan rajanylityspaikan liikennejärjes- telyihin ja rekkakaistaan Mustolaan — TAA 504/2011 vp — Maria Tolppanen /ps (31.10.77) ym.: Määrärahan osoittaminen ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon — TAA 513/2011 vp — Ari Torniainen /kesk: kehittämiseen (33.30.60) Määrärahan osoittaminen Vaalimaan rajanylityspaikan uudistamisen vaatimiin liiken- — TAA 505/2011 vp — Maria Tolppanen /ps nehankkeisiin (31.10.77) ym.: Määrärahan osoittaminen Vaasan seudun rintamaveteraanien kuntoutukseen — TAA 514/2011 vp — Ari Torniainen /kesk (33.50.56) ym.: Määrärahan osoittaminen valtatien 13 perusparannukseen välillä Lappeenranta— — TAA 506/2011 vp — Maria Tolppanen /ps Ristiina (31.10.77) ym.: Määrärahan osoittaminen vanhusten kotipalveluiden kehittämiseen Vaasan — TAA 515/2011 vp — Ari Torniainen /kesk alueella (33.60.31) ym.: Määrärahan osoittaminen valtatien 6 perusparannukseen välillä Lappeenranta— — TAA 507/2011 vp — Ari Torniainen /kesk: Taavetti (31.10.77) Määrärahan osoittaminen Vaalimaan rajanylityspaikan uudistamisen vaatimiin raken- — TAA 516/2011 vp — Reijo Tossavainen /ps nushankkeisiin (26.20.01) ym.: Määrärahan osoittaminen valtatien 6 leveäkaistatien loppuun saattamiseen tie- — TAA 508/2011 vp — Ari Torniainen /kesk: osuudella Hevossuo—Nappa (31.10.77) Määrärahan osoittaminen maasta poistetta- vien ulkomaalaisten säilöönottoyksikön pe- — TAA 517/2011 vp — Kaj Turunen /ps ym.: rustamiseen Lappeenrannan Konnunsuolle Määrärahan osoittaminen nuorten työpaja- (26.40.63) toimintaan ja etsivään nuorisotyöhön Etelä- Savon maakunnassa (29.91.51)

28 Johdanto VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

— TAA 518/2011 vp — Kaj Turunen /ps ym.: — TAA 527/2011 vp — Kauko Tuupainen /ps Määrärahan osoittaminen alempiasteisen ym.: Määrärahan osoittaminen selvitystyö- tieverkon peruskunnostustarpeen selvittämi- hön ns. taitetun indeksin muuttamiseksi puo- seen Etelä-Savon maakunnassa (31.10.20) liväli-indeksiksi (33.01.01)

— TAA 519/2011 vp — Kaj Turunen /ps ym.: — TAA 528/2011 vp — Raija Vahasalo /kok: Määrärahan osoittaminen välittömiä perus- Määrärahan osoittaminen suojattujen teos- parannuksia tarvitsevien tieosuuksien kun- ten tekijöille maksettavien lainauskorvaus- nostukseen Etelä-Savon maakunnassa ten korottamiseen (29.01.22) (31.10.20) — TAA 529/2011 vp — Mirja Vehkaperä /kesk — TAA 520/2011 vp — Kaj Turunen /ps ym.: ym.: Määrärahan osoittaminen Seinäjoki— Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden Oulu-radan valmistumisen varmistamiseen kunnossapitoon, parantamiseen ja rakennus- vuonna 2015 (31.10.77) kustannuksiin Etelä-Savon maakunnassa (31.10.50) — TAA 530/2011 vp — Mirja Vehkaperä /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen joukkolii- — TAA 521/2011 vp — Kaj Turunen /ps ym.: kenteen ostoon linja-autoliikenteen perus- Määrärahan osoittaminen henkilöliikenteen palvelutason turvaamiseksi maaseudulla aloittamiseen junaradalla Savonlinna— (31.30.63) Pieksämäki (31.30.63) — TAA 531/2011 vp — Anu Vehviläinen /kesk — TAA 522/2011 vp — Kaj Turunen /ps ym.: ym.: Määrärahan osoittaminen Pohjois-Kar- Määrärahan osoittaminen nuorten työllistä- jalan yksityisten teiden kunnossapitoon ja miseen Etelä-Savon maakunnassa parantamiseen (31.10.50) (32.30.51) — TAA 532/2011 vp — Anu Vehviläinen /kesk — TAA 523/2011 vp — Kauko Tuupainen /ps ym.: Määrärahan osoittaminen työnantajan ym.: Määrärahan osoittaminen valtatien 4 sosiaaliturvamaksukokeilun jatkamiseen suunnitteluun välillä Kanavuori—Jyväskylä eräissä Pohjois-Karjalan kunnissa (31.10.20) (33.30.60)

— TAA 524/2011 vp — Kauko Tuupainen /ps — TAA 533/2011 vp — Pauliina Viitamies /sd ym.: Määrärahan osoittaminen yhdystien ym.: Määrärahan osoittaminen Kansallisen 16691 peruskorjaukseen Jyväskylän Nyrö- digitointikeskuksen digitointitoiminnan va- lässä (31.10.20) kinaistamiseen Mikkelissä (29.40.02)

— TAA 525/2011 vp — Kauko Tuupainen /ps — TAA 534/2011 vp — Pauliina Viitamies /sd ym.: Määrärahan osoittaminen Uurainen— ym.: Määrärahan osoittaminen eräiden am- Höytiä—Yläkintaus—Kintaus-yhdystien mattikorkeakoulujen tutkimustoimintaan osittaiseen peruskorjaukseen (31.10.20) (29.40.30)

— TAA 526/2011 vp — Kauko Tuupainen /ps — TAA 535/2011 vp — Pauliina Viitamies /sd ym.: Määrärahan osoittaminen Äänekoski— ym.: Määrärahan osoittaminen Savonlinnan Haapajärvi-radan perusparantamisen turvaa- Oopperajuhlien säätiön peruspääomaan miseen (31.10.20) (29.80.52)

29 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Johdanto HE 128/2011 vp

— TAA 536/2011 vp — Tuula Väätäinen /sd — TAA 544/2011 vp — Jyrki Yrttiaho /vr: ym.: Määrärahan osoittaminen koulujen ho- Määrärahan osoittaminen yhteisöradioiden mekorjaushankkeisiin (29.10.34) ja viestintäyhteisöjen toiminnan tukemiseen (31.40) — TAA 537/2011 vp — Sinuhe Wallinheimo /kok ym.: Määrärahan osoittaminen valta- — TAA 545/2011 vp — Jyrki Yrttiaho /vr: tien 4 parantamiseen (31.10.77) Määrärahan osoittaminen selvitystyöhön työeläkkeiden taitetun indeksin muuttami- — TAA 538/2011 vp — Ulla-Maj Wideroos /r seksi puoliväli-indeksiksi (33.01.01) ym.: Määrärahan osoittaminen rokotteiden korvaamiseen sairausvakuutuksesta — TAA 546/2011 vp — Jyrki Yrttiaho /vr: (33.30.60) Määrärahan osoittaminen asbestille altistu- neiden terveysneuvontaan ja kuntoutukseen — TAA 539/2011 vp — Ulla-Maj Wideroos /r (33.70.50) ym.: Määrärahan osoittaminen sotainvalidien puolisoiden ja leskien kuntoutukseen — TAA 547/2011 vp — Jyrki Yrttiaho /vr: tarkoitetun määrärahan korottamiseen Määrärahan osoittaminen asuntojen perus- (33.50.53) korjausavustuksiin (35.20.55)

— TAA 540/2011 vp — Jyrki Yrttiaho /vr: — TAA 548/2011 vp — Peter Östman /kd Hornet-hävittäjiin tarkoitettujen pitkän kan- ym.: Määrärahan osoittaminen hallinto- taman ilmasta maahan -ohjusten hankinnas- oikeuksille turvapaikka-asioiden käsittelyn ta ja teknisestä valmistelusta luopuminen nopeuttamiseen (25.10.03) (27.10.18) — TAA 549/2011 vp — Peter Östman /kd — TAA 541/2011 vp — Jyrki Yrttiaho /vr: ym.: Määrärahan osoittaminen terrorismin Määrärahan osoittaminen omaishoidon tuen torjuntaan (26.10.01) ja tukipalvelujen lisäämiseen (28.90.30) — TAA 550/2011 vp — Peter Östman /kd — TAA 542/2011 vp — Jyrki Yrttiaho /vr: ym.: Määrärahan osoittaminen yrittäjille Määrärahan osoittaminen valtatien 8 paran- suunnatun Talousapu-palvelun toiminnan tamiseen tieosuudella Turku—Pori varmistamiseen (32.20.41) (31.10.77) Lisäksi valiokunta on käsitellyt esitysten — TAA 543/2011 vp — Jyrki Yrttiaho /vr: yhteydessä seuraavan 24.11.2011 valtiovarain- Määrärahan osoittaminen Varsinais-Suo- valiokuntaan lähetetyn talousarvioaloitteen men paikallisjunaliikenteen käynnistämisen edellyttämään selvitystyöhön ja suunnitte- — TAA 551/2011 vp — Kimmo Tiilikainen luun (31.30.63) /kesk ym.: Määrärahan osoittaminen työ- markkinatuen tarveharkinnan poistamiseen (33.20.52)

30 Johdanto VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

Lausunnot — maa- ja metsätalousvaliokunta MmVL Eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 3 momentin 12/2011 vp mukaan kukin erikoisvaliokunta voi omasta — puolustusvaliokunta PuVL 4/2011 vp aloitteestaan antaa toimialaansa koskevan — sivistysvaliokunta SiVL 9/2011 vp lausunnon valtion talousarvioesityksestä valtio- — sosiaali- ja terveysvaliokunta StVL 5/2011 varainvaliokunnalle kolmenkymmenen päivän vp kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtio- — talousvaliokunta TaVL 17/2011 vp varainvaliokuntaan. — tulevaisuusvaliokunta TuVL 3/2011 vp Vuoden 2012 talousarvioesityksestä ovat — työelämä- ja tasa-arvovaliokunta TyVL määräajassa lausunnon antaneet 7/2011 vp — perustuslakivaliokunta PeVL 13/2011 vp — ympäristövaliokunta YmVL 7/2011 vp. — tarkastusvaliokunta TrVL 5/2011 vp — hallintovaliokunta HaVL 21/2011 vp Jaostovalmistelu — lakivaliokunta LaVL 18/2011 vp Asia on valmisteltu asiayhteyden mukaisesti — liikenne- ja viestintävaliokunta LiVL valtiovarainvaliokunnan kaikissa jaostoissa. 11/2011 vp

31 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Perustelut HE 128/2011 vp

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

YLEISPERUSTELUT

Talouskehitys myyden kasvuun, kotimaisen kysynnän vähene- Ensi vuotta koskevaa talousarvioesitystä käsitel- miseen ja sosiaaliturvamenojen lisääntymiseen. lään tilanteessa, jossa taloudellista ympäristöä Samalla väestön ikääntymisestä aiheutuva me- leimaa erittäin suuri epävarmuus. Euroopan vel- nojen kasvu rasittaa julkista taloutta yhä enem- kakriisin jatkuessa talouden näkymät ovat hei- män. Huolestuttavaa on myös se, että kauppata- kentyneet nopeasti, ja luottamus talouden vakau- se on kääntymässä alijäämäiseksi ensimmäisen teen on vähentynyt. Koko unionialuetta koske- kerran 20 vuoteen. vat kasvuennusteet ovat syksyn aikana huonon- Suomen kannalta on aivan keskeistä, että tuneet, ja ensi vuodelle on ennustettu vain 0,5 luottamus euromaiden julkisiin talouksiin saa- prosentin kasvua. Käytännössä talouden kasvu taisiin palautettua, mikä antaisi mahdollisuuden on jo pysähtynyt, ja vaarana on, että euroalue talouksien ja kansainvälisen kysynnän elpymi- ajautuu ensi vuonna taantumaan ja pankkikrii- seen. Voimakkaasti viennistä riippuvaisena siin. maana tämä heijastuisi suoraan myös Suomen Talouskehitys on ollut heikkoa myös Euroo- kansantalouteen. On niin ikään tärkeää, että pan ulkopuolella. Yhdysvalloilla on erittäin suu- luottolama saadaan torjuttua ja että pankkisekto- ri valtionvelka, ja maan työttömyysluvut ovat rin toimintakyky säilyy EU-alueella. pysyneet korkeina. Myös monien muiden kehit- tyneiden maiden velkaongelmat ovat pahentu- Talousarvioesityksen linjaukset neet ja valtionvelat kasvaneet, mikä osaltaan hi- Talousarvioesitys toteuttaa hallitusohjelman ja dastaa kasvua ja rajoittaa valtioiden taloudellis- kehyspäätöksen linjauksia, joiden painopiste- ta liikkumavaraa. alueita ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syr- Suomen kansantalous kasvoi 3,6 prosenttia jäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vuonna 2010. Hyvän alkuvuoden kasvun ansios- vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, ta myös kuluvan vuoden kokonaistuotannon on työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. ennustettu kasvavan kaikkiaan 3,5 prosenttia. Hallituksen keskeisin talouspoliittinen tavoite Suomen vienti on laskenut kuitenkin syksyn on turvata julkisen talouden kestävyys. Tavoit- aikana voimakkaasti, ja kasvu on yhä selvem- teena on kääntää valtiontalouden velan ja koko- min kotimaisen kysynnän varassa. Ensi vuoden naistuotannon suhde selkeään laskuun vaalikau- talouskasvuksi on näin arvioitu talousarvioesi- den loppuun mennessä. tyksessä 1,8 prosenttia, mutta taloustilanteen Hallitusohjelman mukaisesti valtiontalouden heikentyessä kasvun pelätään jäävän ennakoitua rahoitusasemaa parannetaan sopeutustoimilla, vaisummaksi, pysähtyvän kokonaan tai jopa jotka jakautuvat puoliksi menoja vähentävien kääntyvän laskuun. sekä tuloja lisäävien toimenpiteiden kesken. So- Vaikka Suomen talouden perustekijät ovat peutustoimet toteutetaan hallitusohjelman mu- useisiin muihin maihin verrattuna hyvät, on jul- kaisesti etupainotteisesti, jolloin menoleikkauk- kinen talous tällä hetkellä poikkeuksellisen sista ajoittuu ensi vuodelle 1,1 mrd. euroa ja ve- suurten haasteiden edessä. Eurokriisin luoman ronkorotuksia niin ikään 1,1 mrd. euroa. Talous- epävarmuuden vuoksi on varauduttava työttö- arvioesitykseen sisältyy myös menolisäyksiä

32 Perustelut VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp noin 410 milj. euroa sekä veronkevennyksiä 900 Valiokunta on käsitellyt kuntauudistusta jäl- milj. euroa. jempänä pääluokkien 28 ja 33 kohdalla, mutta Hallitusohjelmaan ja kehyspäätökseen sisäl- korostaa myös tässä yhteydessä uudistuksen tyvillä toimenpiteillä kohennetaan valtiontalou- välttämättömyyttä, sillä kunnat eivät tule selviy- den rahoitusasemaa 2,5 mrd. euroa vuoteen 2015 tymään tulevista velvoitteistaan ilman palvelu- mennessä vuositasolla. Valtiontalouden arvioi- rakenteen merkittävää uudistamista. Uudistuk- daan kuitenkin pysyvän alijäämäisenä koko ke- sen onnistuminen riippuukin keskeisesti siitä, hyskauden, sillä sopeutustoimista huolimatta millä tavalla etenkin sosiaali- ja terveydenhuol- alijäämän arvioidaan alenevan ensi vuoden 3,5 lon palvelurakennetta kyetään uudistamaan. Ta- prosentista vain hieman (2,8 prosenttiin) vuo- voitteena tulee olla laadukkaiden ja yhdenver- teen 2015 mennessä. taisten palveluiden turvaaminen. Valiokunta ko- Kuten valiokunta on kehysselontekoa koske- rostaa, että hyvinvointipalveluiden tuottavuu- vassa mietinnössään (VaVM 15/2011 vp — VNS den ja vaikuttavuuden parantaminen on yksi 1/2011 vp) todennut, finanssipolitiikan kiristä- avaintekijä koko julkisen talouden kestävyys- minen on välttämätöntä valtiontalouden rahoi- ongelman ratkaisemisessa. tusaseman parantamiseksi. Säästöjen ja veron- Hallituksen tavoite on nostaa työllisyysaste korotusten etupainotteisuus lisää talouspolitii- vaalikauden aikana 72 prosenttiin ja laskea työt- kan uskottavuutta ja julkisen talouden kestä- tömyysaste 5 prosenttiin. Tavoitteet ovat varsin vyyttä. Menolisäysten etupainotteisuus parantaa kunnianhimoisia, ja talouskasvun heikentyessä puolestaan pienituloisimpien toimeentuloa. niiden saavuttaminen on osoittautumassa vielä Sopeutustoimet eivät kuitenkaan ole riittäviä, ennakoitua vaikeammaksi. mikäli nykynäkymien mukainen hidas talous- Valiokunta pitääkin tässä tilanteessa tarkoi- kasvu toteutuu. Valiokunta pitää tässä tilantees- tuksenmukaisena ansiotuloverotukseen ja ns. sa perusteltuna, että hallitus on sitoutunut toteut- raamisopimukseen liittyviä veroratkaisuja, joil- tamaan lisätoimenpiteitä, jos valtion velan bkt- la tuetaan kotitalouksien ostovoimaa ja työlli- osuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion- syyttä. Ne ovat myös omiaan vähentämään syr- talouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 pro- jäytymistä ja eriarvoisuutta. senttiin suhteessa bkt:hen. Hallitusohjelman kir- Valiokunta korostaa hallitusohjelman linjaus- jauksen mukaan menojen ja verojen lisäsopeu- ten mukaisesti myös yrittäjyyden edistämistä, tuksen tarvetta tarkastellaan ensimmäisen ker- elinkeinorakenteen monipuolistamista sekä paran ensi keväänä laadittaessa seuraavaa (vuo- nostuksia yrityksiin, joista voi kehittyä kasvavia sien 2013—2016) valtion menojen kehyspäätös- kansainvälisiä yrityksiä ja joissa luodaan uutta tä. osaamista. Viennin edistämisessä on otettava Valiokunta katsoo, että aiemmin mainittujen erityisesti huomioon uusiin innovaatioihin pe- hallitusohjelman keskeisten tavoitteiden tulee rustuvat nopeaan globalisoitumiseen kykenevät olla myös mahdollisten lisätoimenpiteiden läh- yritykset. Myös palvelualojen työllisyyttä ja tökohtana. Valiokunta korostaa myös veropoh- tuottavuutta on kehitettävä. jan tiiviyden sekä harmaan talouden torjunnan Valiokunta pitää lisäksi hallitusohjelman ta- merkitystä osana talouden kokonaisuuden tasa- voin tärkeänä edellytysten luomista ekologisesti painottamista. kestävälle kasvulle ja uusille työpaikoille panos- Valiokunta painottaa finanssipoliittisten toi- tamalla erityisesti ilmasto- ja ympäristöteknolo- mien ohella myös rakenteellisten uudistusten gian tutkimukseen, tuotekehitykseen ja sovelta- tarvetta. Näistä keskeisin on hallituksen käyn- miseen. Näin parannetaan myös Suomen mah- nistämä koko maan laajuinen kuntauudistus, dollisuuksia hyötyä edessä olevista energia- ja jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin ilmastohaasteista ja kehittyä vähäpäästöisten pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. ratkaisujen kärkimaaksi.

33 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Perustelut HE 128/2011 vp

Valtiontalouden tasapaino opistoindeksi puolitetaan sekä Tekesin myöntä- Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden misvaltuutta vähennetään nykyisestä. Suomen 2012 lopussa 89 mrd. euroa, joka on noin 44,5 Akatemian myöntämisvaltuus vaikuttaa suoraan prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. yliopistojen tutkimustyöhön, koska yli 80 pro- Budjetin alijäämä on 7,4 mrd. euroa, joka kate- senttia sen myöntämästä tutkimusrahoituksesta taan lainanotolla. Valtionvelan määrä on kan- myönnetään yliopistoissa työskenteleville tutki- sainvälisesti vertaillen vielä melko alhainen, joille. Myös yliopistosairaaloiden ns. evo-rahoi- mutta sen määrä on kasvanut nopeasti. Kun tus vähenee. vuonna 2008 valtionvelkaa oli vielä alle 30 pro- Valiokunta pitää tärkeänä, että julkinen sekto- senttia bruttokansantuotteesta, sen arvioidaan ri sitoutuu edelleen tutkimus-, kehittämis- ja in- nousevan vuonna 2015 jo 48,1 prosenttiin novaatiotoiminnan pitkäjänteiseen kehittämi- bkt:sta. seen sekä osaamispohjan vahvistamiseen. On Valtionvelan korkojen arvioidaan olevan ensi siksi välttämätöntä, että tulevissa talousarviois- vuonna 2,1 mrd. euroa, mutta velan lisääntyessä sa tutkimusrahoituksesta ja yliopistojen valtion- myös korkomenot ovat kasvamassa. Suomi on rahoituksesta huolehditaan kokonaisuutena niin, toistaiseksi kuulunut niiden kuuden euromaan etteivät mahdollisuudet korkeatasoiseen tutki- joukkoon, jotka ovat saaneet valtionlainaa mui- mus- ja innovaatiotoimintaan tai yliopistokoulu- ta pienemmällä korolla. Euroalueen talousongel- tukseen heikenny. mien vuoksi luottoluokituslaitos on kuitenkin Valiokunta viittaa erityisesti hallitusohjel- nostanut tarkkailuun myös Suomen valtion pit- man sekä tutkimus- ja innovaationeuvoston kir- käaikaisten velkakirjojen luottoluokituksen. Va- jauksiin tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehit- liokunta pitää tärkeänä, että Suomi säilyttää val- tämisestä. Niistä muodostuu kokonaisuus, joka tion luottoluokituksen nykyisellä parhaimmalla vastaa talouden ja muiden muutostekijöiden tuo- mahdollisella tasolla. miin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Näitä ovat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen raken- Valtiovarainvaliokunnan muutosehdotukset teellisen ja toiminnallisen kehittämisen jatkami- Valtiovarainvaliokunnan ehdottamat maltilliset nen, kansallisen infrastruktuuripolitiikan luomi- määrärahalisäykset (40,4 milj. euroa) kohdistu- nen ja vakiinnuttaminen sekä tutkimuslaitosken- vat kasvua ja työllisyyttä parantaviin toimiin, tän kokonaisuudistuksen käynnistäminen ja hen- kuten mm. tiestön kehittämiseen sekä yritystoi- kisten voimavarojen vahvistaminen, erityisesti minnan edistämiseen. Toinen tärkeä painopiste tutkijanurajärjestelmän kehittäminen. liittyy lasten ja nuorten hyvinvointiin: valiokun- Viennin ja Venäjän merkitys Suomen taloudelle. ta lisää mm. päihdeäitien hoidon järjestämiseen, Valiokunta korostaa viennin tärkeyttä talousar- lastentarhanopettajakoulutukseen sekä lapsiys- vion tavoitteiden toteutumisessa. Jos EU-maat tävällisen oikeudenkäynnin laajentamiseen tar- taantuvat, muut alueet, kuten Venäjä, tulevat en- vittavia resursseja. Kolmas painopistealue kos- tistä tärkeämmiksi viennin ja yhteistyön koh- kee ympäristönäkökohtia, joita edistetään mm. teiksi. Valiokunta viittaa jäljempänä luvun 32.20 lisäämällä joukkoliikenteen tukea ja Itämeren kohdalla esitettyyn ja korostaa myös tässä yhte- suojelua. ydessä niitä mahdollisuuksia, joita Venäjä ja eri- Talousarvion loppusumma on näiden lisäys- tyisesti sen luoteisosa tarjoavat suomalaisille ten jälkeen 52 517 497 000 euroa. yrityksille. Eräitä muita näkökohtia Suomen elinkeinoelämän toimintaedellytyk- siä ja kilpailuasemaa tulee siksi vahvistaa Luo- Tutkimus. Hallituksen esityksen mukaan tutki- teis-Venäjällä sekä edistää toimia, jotka tukevat musrahoitukseen kohdistuu eri määrärahojen vientiä, investointeja ja kansainvälistymistä. kautta supistuksia. Suomen Akatemian myöntä- Valiokunta katsoo, että vastikään toimintansa misvaltuus vähenee noin 32 milj. euroa ja yli-

34 Perustelut VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp aloittaneen Venäjä-ministerityöryhmän on otet- terveellinen ravitsemus ja liikunta. Ne ovat tava keskeiseksi tavoitteeksi suomalaisyritysten myös keskeisiä keinoja, kun halutaan kaventaa toimintamahdollisuuksien edistäminen arktisil- eri sosiaaliryhmien välisiä terveyseroja. la alueilla toteutettavissa hankkeissa. Valiokunta tukee hallitusohjelman tavoitetta Valiokunta katsoo, että hallituksen tulee an- edistää koko elämänkaaren mittaista liikun- taa eduskunnalle Venäjä-selonteko, jossa selvi- nallista elämäntapaa. On siksi tärkeää ottaa huo- tetään edellä mainittujen näkökohtien ohella mioon tavoite liikunnan lisäämisestä kaikkien mm. maitten väliseen kauppaan ja muuhun yh- hallinnonalojen toiminnassa ja edistää elinikäi- teistoimintaan liittyvät kysymykset. sen liikunnan mahdollisuuksia. Liikunnan edel- lytyksiä voidaan parantaa olennaisesti myös yh- Liikuntapolitiikka. Merkittäviä kansantalou- dyskuntasuunnittelun, kaavoituksen ja liikenne- dellisia säästöjä voidaan saada aikaan myös ter- politiikan ratkaisuilla. veyttä edistävillä toimilla. Tärkeitä ovat etenkin

35 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Ulkoasiainhallinto sulkemispäätökset on tehtävä harkiten ottaen huomioon Suomen talous- sekä ulko- ja turvalli- 01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirto- suuspolitiikan tavoitteet. Saavutettavia säästöjä määräraha 2 v) on lisäksi tarkasteltava Suomen kokonaisedun ja Momentille esitetään 200 064 000 euron määrä- toisaalta niistä aiheutuvien peruuttamattomien rahaa, joka on 1 902 000 euroa vähemmän kuin taloudellisten ja poliittisten vaikutusten valossa. vuonna 2011. Ulkoasiainministeriön hallin- Edustustoverkon kehittämisessä on valiokun- nonalan, kuten muidenkin hallinnonalojen, tule- nan mielestä otettava huomioon kaikki mahdol- vaisuutta leimaa taloudellinen epävarmuus. lisuudet yhteistyön tiivistämiseen sekä kotimais- Määrärahoihin esitetyt leikkaukset ovat johta- ten että ulkomaisten toimijoiden kanssa. Kustan- neet erityiseen säästöohjelmaan, ja monien tar- nustehokkuutta tulee hakea edelleen erityisesti peellisten toimenpiteiden osalta joudutaan tur- pohjoismaisen yhteistyön kautta, vaikka yhteis- vautumaan ns. siirtyvään erään edellisiltä vuo- työssä tähän mennessä saavutetut tulokset eivät silta. aina ole olleetkaan kannustavia. Valiokunnan Ulkoasiainhallinnon toimintamenoista yli saaman selvityksen mukaan edustustoja on sekä puolet on edustustoverkon nettomenoja, ja edus- Tanskalla että Ruotsilla 93, Norjalla 107 ja Is- tustojen kiinteät menot ovat puolestaan yli 70 lannilla 26. Edustustoyhteistyötä tehdään kol- prosenttia niiden kaikista menoista. Edustusto- messatoista eri kohteessa. Tiukentuvassa talou- verkko kattaa 96 toimipistettä, joiden kustannus- dellisessa tilanteessa erilaisia uusia kaikkia ta- paineita lisää kansainvälisen toimintaympäris- hoja hyödyntäviä yhteistyömuotoja saattaa olla tön muutos, mm. kansalaispalveluiden kasvu, li- helpompi löytää myös muun Euroopan taholta, sääntyneet turvallisuusriskit ja tietoliikenteen unohtamatta myöskään Euroopan ulkosuhdehal- ajanmukaistaminen. lintoa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan me- Valiokunta pitää hyvänä, että hallitusohjel- nojen hillitsemiseksi vuonna 2012 on tarkoitus man mukaisesti Suomen omia kansainvälisiä toi- sulkea ainakin Suomen suurlähetystö Filippii- mintoja (mm. Finpro, FinNode, Suomen kulttuu- neillä Manilassa ja Pakistanissa Islamabadissa. ri- ja tiedeinstituutit, maahanmuuttotoiminta) Kaiken kaikkiaan tehty kehyspäätös edellyttää keskitetään Suomi-talo konseptin pohjalta. Näin ministeriön mukaan jopa 15 edustuston sulke- lisätään suomalaisten toimijoiden yhteistyötä mista vuosina 2012—2015. selkeyttämällä työnjakoa ja luomalla edellytyk- Valiokunta pitää edustustojen sulkemisia set niiden verkostoitumiselle ja koordinaatiolle. merkittävinä poliittisina päätöksinä, jotka voi- Tämä osaltaan parantaa suomalaisten toimijoi- vat aiheuttaa korvaamattomia vahinkoja Suo- den kustannustehokkuutta ja toiminnan vaikutta- men ulkosuhteiden hoidolle ja Suomen talouden vuutta. Tarvittaessa tulee myös harkita, voidaan- kasvuedellytysten edistämiselle. Mahdolliset

36 Pääluokka 24 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp ko edustustoa korvata muiden toimijoiden läsnä- hallitusohjelmassa priorisoitujen alojen (ydin- ololla. turvallisuus, ympäristön tilan parantaminen ja Hallitusohjelma kohdistaa suuria odotuksia tartuntatautien ehkäiseminen) hankerahoitus ulkosuhdehallintoon erityisesti Suomen talou- sekä korkealla tasolla sovittujen, taloudellista den kasvuedellytysten edistämisessä. Maailman- yhteistyötä edistävien hankkeiden loppuunsaat- talouden kehitys ja painopistealueiden muuttu- taminen. Lähialuevaroista rahoitettu ministeriöi- minen edellyttävät valtiolta entistä tehokkaam- den harjoittama viranomaisyhteistyö siirtyy nii- pia otteita yritysten tukemiseksi näiden viennis- den itsensä rahoitettavaksi. sä ja kansainvälistymisessä. Valiokunta pitää Valiokunta korostaa, että tarve yhteistyöhön erittäin tarpeellisena vuoden 2011 loppuun men- Venäjän kanssa ei ole poistunut, vaan päin vas- nessä laadittavaa Suomen taloudellisten ulko- toin Venäjän rooli kansainvälisissä yhteyksissä suhteiden toimintaohjelmaa ja sen linjauksia on merkittävästi kasvamassa esimerkiksi elin- käytännön työkaluista suomalaisyritysten ja eri- keinoelämän osalta. Yhteistyömuotoja on kui- tyisesti pk-sektorin kasvun tukemiseen. tenkin syytä ajanmukaistaa. Jatkossa lähialueyh- Valiokunta toteaa, että vaikean taloudellisen teistyötä pyritään toteuttamaan tasavertaisen tilanteen johdosta on väistämätöntä, että myös kumppanuuden pohjalta ja siirtymään eneneväs- ulkoasianhallinnossa joudutaan tekemään raken- sä määrin monenkeskiseen alueelliseen yhteis- teellisia ratkaisuja säästöjen aikaansaamiseksi. työhön. Samalla on kuitenkin välttämätöntä miettiä ak- Tärkeimpänä rahoitusinstrumenttina kahden- tiivisesti vaihtoehtoisia uusia konsepteja ja toi- välisille hankkeille tulee olemaan toteuttavat mintatapoja, joita on arvioitava ennakkoluulot- EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat (Kolarctic, Ka- tomasti yhteiskunnan kokonaisedun sekä val- relia ja Kaakkois-Suomi — Venäjä ENPI CBC), tion voimavarojen tarkoituksenmukaisen ja te- joita EU, Venäjä ja Suomi rahoittavat tasavertai- hokkaan käytön sekä maksimaalisen vaikutta- sesti vuosittain yhteensä noin 27 miljoonalla eu- vuuden kannalta. Tarvittaessa koko toiminta- rolla. Suomen kansallinen rahoitus on budjetoi- kulttuuria on tarkasteltava kriittisesti. Muutok- tu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan. sia tehtäessä on varmistettava, että myös maail- Valiokunta pitää erittäin tärkeänä pitkäjän- malla liikkuvilla Suomen kansalaisilla on hel- teistä yhteistyötä Venäjän kanssa ja pitää välttä- posti saatavilla ajantasainen tieto tavalla tai toi- mättömänä, että kansallinen rahoitusosuus tur- sella järjestetyistä kansalaispalveluista. vataan Suomelle tärkeisiin monenkeskisiin ja kahdenvälisiin hankkeisiin, kuten raja-alueyh- teistyöhön ja rajainfran kehittämiseen sekä Poh- 20. Lähialueyhteistyö joisen ulottuvuuden yhteistyöhön. Myös osallis- tumisesta pohjoisten alueneuvostojen (Barent- 66. Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) sin euroarktinen neuvosto, Itämeren valtioiden Momentille esitetään 6 000 000 euron määrä- neuvosto ja Arktinen neuvosto) hankkeisiin on rahaa. Säteily- ja ydinturvallisuusyhteistyöhön pidettävä huolta. Valiokunta muistuttaa, että vi- esitettävä 1,5 miljoonan euron määräraha on puvaikutuksen avulla suhteellisen pienillä kan- siirretty sosiaali- ja terveysministeriön hallin- sallisen rahoituksen summilla saadaan aikaan nonalalle. Lähialueyhteistyön kokonaistasoksi moninkertainen hyöty. esitetään siten 7,5 miljoonaa euroa, joka on 8,5 Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2011. että valiokunnan asiantuntijakuulemisen mu- Kehyspäätös vähentää määrärahatasoa edelleen kaan osa vuonna 2011 käynnissä olevista lähi- 3,0 miljoonaan euroon vuosille 2013—2015. aluehankkeista joudutaan keskeyttämään. Hank- Vähenevät määrärahat on tarkoitus vuonna keet on valiokunnan mielestä syytä saattaa halli- 2012 kohdistaa nykyisten hankkeiden loppuun- tusti päätökseen siten, etteivät niihin jo käytetyt saattamiseen. Erityisesti pyritään turvaamaan määrärahat valu hukkaan. Nykyisessä taloudelli-

37 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 24 HE 128/2011 vp sessa tilanteessa tulisi lisäksi painottaa erityises- vuosien varrella tarkistettu mm. kriisinhallinnan ti suomalaisten yritysten taloudellista yhteistyö- osalta. ODA-kelpoiseen osuuteen voidaan sisäl- tä edistävien hankkeiden loppuunsaattamista. lyttää myös osa hallintomenoista. Vuonna 2010 ulkoasiainhallinnon hallintokuluja raportoitiin 51,1 miljoonaa euroa, joka on noin neljäsosa 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö hallinnonalan toimintamenoista. Kehityspolitiikka on keskeinen osa johdon- 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomäärära- mukaista ja laaja-alaista ulko- ja turvallisuus- ha 3 v) politiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoit- Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan ta- teita ovat köyhyyden vähentäminen, YK:n vuo- lousarvioesityksen mukaan olevan vuonna 2012 situhattavoitteiden saavuttaminen ja kestävän yhteensä 1 124 miljoonaa euroa, joka vastaa kehityksen sekä demokratiakehityksen tukemi- noin 0,56 prosenttia bruttokansantulosta. Vuo- nen. Uuden hallitusohjelman myötä panostusta den 2012 määrärahat on jäädytetty vuoden 2011 monenkeskiseen yhteistyöhön pyritään vahvista- bruttokansantulotasolle. Kokonaissummasta maan, kansalaisjärjestöjen osuutta kasvatetaan kohdistuu ulkoasiainministeriön pääluokkaan ja kehitysyhteistyövaroja voidaan lisätä laajan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön yhteensä turvallisuuden edistämiseksi. 883,68 miljoonaa euroa, joissa on kasvua vuo- Valiokunta pitää myönteisenä, että Suomi on teen 2011 verrattuna noin 38 miljoonaa euroa. pystynyt täyttämään kehitysyhteistyötä koske- Kehitysyhteistyömenoihin sisältyy myös 41,6 vat kansainväliset sitoumuksensa (esimerkiksi miljoonaa euroa lyhyen aikavälin ilmastorahoi- Eurooppa-neuvostossa asetetun 0,51 prosentin tussitoumukseen luettavaa rahoitusta, johon tavoitteen vuoteen 2010 mennessä) ja vaikutta- Suomi sitoutui osana EU:ta Kööpenhaminan il- maan osaltaan köyhyyden vähentämiseen. Köy- mastopuitesopimuksen (UNFCCC) 15. osapuoli- hyys lisää maailmanlaajuisia ongelmia, kuten kokouksessa. terrorismia, epidemioita ja hallitsemattomia Suomi on kansainvälisesti sitoutunut nosta- muuttoliikkeitä. Näiden ongelmien syihin voimaan kehitysyhteistyön määrärahatason YK:ssa daan puuttua tuloksellisella kehitysyhteistyöllä. asetettuun 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuu- Valiokunta toteaa lisäksi, että määrärahojen ja teen vuoteen 2015 mennessä. Valtioneuvoston kansainvälisen toimintaympäristön haasteiden kehyspäätöksessä vuosien 2013 ja 2014 varsi- kasvaessa on pidettävä huolta myös riittävistä naisen kehitysyhteistyön määrärahataso on euro- hallintoresursseista, jotta kyetään varmistamaan määräisesti sama kuin vuonna 2012. Hallitus- määrärahojen perillemeno ja avun vaikuttavuus. kauden puolivälissä on kuitenkin tarkoitus oh- Valiokunta pitää kehitysyhteistyöhön osoitet- jata päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tavien määrärahojen maksimaalista vaikutta- tuloja ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyö- vuutta tärkeimpänä lähtökohtana kehitysyhteis- hön. Tavoitteena on tätä kautta nostaa määrä- työkohteista päätettäessä. Näin voidaan saavut- rahatasoa ja täyttää kansainväliset sitoumukset. taa myös entistä laajempaa hyväksyntää toteu- YK:ssa asetetun 0,7 prosentin tavoitteen ovat tettavalle kehitysyhteistyölle. Hallitusohjelman ylittäneet Norja, Luxemburg, Ruotsi, Tanska ja tavoitteita vaikuttavuuden parantamisesta ja ke- Alankomaat. OECD-maiden vertailussa Suomi hitysavun pirstaleisuuden vähentämisestä voi- on kahdeksantena kehitysavun maksatuksissa. daan siten pitää erittäin kannatettavina, ja ne tu- Suomen kehitysapuun osoittamat määrärahat lee huomioida myös käytännön päätöksenteossa ovat kasvaneet lähes 600 miljoonalla eurolla sekä ulkoasiainministeriössä valmisteilla ole- vuoteen 2004 verrattuna. Prosenttiosuutta brut- vassa kehityspoliittisessa toimenpideohjelmas- tokansantulosta on pystytty nostamaan 0,36 pro- sa. Valiokunta pitää myönteisenä, että ulko- sentista 0,56 prosenttiin. Suomi noudattaa rapor- asiainministeriö raportoi eduskunnalle monin eri toinnissaan OECD/DAC-kriteerejä, joita on tavoin kehitysyhteistyön vaikuttavuudesta, ja pi-

38 Pääluokka 24 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp tää tarpeellisena myös kehityspolitiikan johdon- Valiokunta pitää Kuurojen maailmanliiton mukaisuudesta ja vaikuttavuudesta annettavaa toimintaa erittäin tarpeellisena ja lisää momen- selontekoa. Valiokunta pitää lisäksi hyvänä läh- tille 50 000 euroa sen toiminnan avustamiseen. tökohtana sitä, että Suomi pyrkii kohdistamaan Momentti muuttuu seuraavaksi: toimintaansa aloille, joilla Suomen vahvuuksia Momentille myönnetään 1 830 000 euroa. ja osaamista voidaan parhaiten hyödyntää tuet- (2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp) taessa yhteistyökumppanien omia kehityssuun- nitelmia. Käyttösuunnitelma euroa

90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan Kansalaisjärjestöjen Eurooppa- muut menot tiedotus 515 000 50. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) Suomen YK-liitto 315 000 Momentin määrärahan mitoituksessa ei ole Suomen toimikunta Euroopan turval- otettu huomioon eduskunnan Kuurojen maail- lisuuden edistämiseksi 80 000 manliitolle vuosina 2010 ja 2011 lisäämää Saamelaisneuvosto 75 000 50 000 euron valtionapua. Etyj:n toimintaa tukevat järjestöt Kuurojen maailmanliitto on Suomessa sijait- sekä ihmisoikeusjärjestöt 45 000 seva yleishyödyllinen kansainvälinen kattojär- jestö, jolla on konsultatiivinen asema YK:ssa ja SPR:n kansainvälisen humanitaari- sen oikeuden ja Geneven sopimusten sen erityisjärjestöissä sekä Euroopan neuvostos- tunnetuksi tekeminen Suomessa 65 000 sa. Järjestöllä on jäseniä 132 maassa. Suurin osa jäsenjärjestöistä sijaitsee kuitenkin kehitysmais- Kansalaisjärjestöjen konfliktin- sa, joten jäsenmaksuilla pystytään rahoittamaan ehkäisyverkosto KATU 100 000 vain pieni osa toiminnasta. Kattojärjestöllä on Suomen Atlantti-seura 100 000 merkittävä rooli kuurojen oikeuksien edistämi- Crisis Management Initiative ry 450 000 sessä, jäsenjärjestöjen tukemisessa sekä viittomakielisen tiedon tarjoamisessa ja YK:n kan- Muut kansainvälistä toimintaa sainvälisessä vammaisten henkilöiden oikeuk- harjoittavat järjestöt 85 000 sia koskevan yleisopimuksen seurantaprosessis- Yhteensä 1 830 000 sa.

39 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 25 HE 128/2011 vp

Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Ministeriö ja hallinto uhripäivystyksen rahoitusta siten, että avustus nousee kuluvan vuoden 220 000 eurosta 290 000 04. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha euroon. Tämän lisäksi Raha-automaattiyhdis- 2v) tyksen avustus ensi vuodelle on alustavien tieto- Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen määrärahati- jen mukaan 806 000 euroa. Avustus olisi siten lanne on erittäin tiukka. Eduskunta lisäsi vuo- yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa, joka on den 2010 talousarvioon 150 000 euron kerta- 70 000 euroa kuluvaa vuotta enemmän. luonteisen lisäyksen, jonka avulla selvittäneen Valiokunta pitää myönteisenä, että toiminnan vielä kuluvasta vuodesta. Ensi vuoden rahoitus rahoitusta on voitu jonkin verran lisätä, ja koros- on kuitenkin ongelmallinen, sillä valiokunnan taa, että toiminnan on oltava alueellisesti katta- saaman selvityksen mukaan laitoksen toiminta- vaa. menot (ilman projektityöntekijöiden palkkoja) ovat 1,7 miljoonaa euroa, mutta talousarvioesityksen mukainen määräraha on 1,268 miljoonaa 10. Tuomioistuimet ja oikeusapu euroa. Laitoksen resurssit eivät siten riitä edes pysyvien virkamiesten palkkojen maksuun, vaan 02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintame- ne joudutaan maksamaan osittain projektirahoi- not (siirtomääräraha 2 v) tuksen avulla. Kuten jäljempänä momentin 25.10.03 kohdalla Hallitusohjelmassa todetaan, että valtion sek- on todettu, Maahanmuuttovirasto pyrkii jatkos- toritutkimuslaitokset kootaan suuremmiksi ko- sa nopeuttamaan turvapaikkahakemusten käsit- konaisuuksiksi ja että oikeuspoliittisen tutki- telyä. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle ei ole muksen voimavaroja vahvistetaan sektoritutki- kuitenkaan osoitettu lisäresursseja, jotka antaisi- muksen rakenneuudistuksen yhteydessä. vat mahdollisuuden lyhentää turvapaikkahake- Valiokunta kiirehtii uudistuksen toteuttamis- muksia koskevien valitusten käsittelyaikoja. ta ja korostaa, että oikeuspoliittisen tutkimuk- Suurista asiamääristä johtuen korkein hallinto- sen rahoitus on saatava sellaiselle tasolle, että se oikeus toimii jo nyt ratkaisukapasiteettinsa ääri- antaa mahdollisuuden tuottaa päätöksenteon tar- rajoilla. vitsemaa ja ajantasaista tietoa rikollisuudesta, Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa rangaistusten vaikuttavuudesta, lakien vaikutuk- turvapaikkahakemuksia koskevien valitusten kä- sesta sekä oikeusturvakoneiston toiminnasta. sittelyyn. Momentti muuttuu seuraavaksi: 50. Avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentin määrärahasta osoitetaan avustusta 10 599 000 euroa. mm. rikosuhripäivystykselle. Eduskunta lisäsi (2. kappale kuten HE 59/2011 vp) kuluvan vuoden talousarvioon 100 000 euron määrärahan ja korosti, että jatkossa on huoleh- 03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siir- dittava siitä, että rikosuhripäivystyksen rahoitus tomääräraha 2 v) saadaan kestävälle ja vakaalle pohjalle. Toimiva tuomioistuinlaitos on edellytys perus- Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeus- oikeusministeriön tarkoituksena on lisätä rikos- turvan toteuttamiselle sekä oikeusvarmuudelle

40 Pääluokka 25 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp ja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymi- Hallitusohjelman mukaan oikeudenkäytön selle. Tuomioistuinlaitoksen resurssit ovat kui- nopeuttamiseksi huolehditaan mm. tuomio- tenkin viime vuosina vähentyneet. Samaan istuinlaitoksen kestävästä ja tasapuolisesta re- aikaan oikeudellinen sääntely on lisääntynyt, sursoinnista. Hallitusohjelmassa todetaan myös, asioiden määrät ovat monin paikoin kasvaneet ja että oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentä- niiden laatu on muuttunut yhä monimutkaisem- miseksi ja oikeusturvan laadun parantamiseksi maksi ja vaikeammaksi. Etenkin pääkaupunki- laaditaan oikeusturvaohjelma aiempien toimen- seudun tuomioistuimissa on runsaasti laajoja ja pidesuunnitelmien pohjalta. Valiokunta kiireh- vaativia oikeudenkäyntejä, jotka ovat erittäin tii tämän oikeusturvaohjelman laatimista sekä työllistäviä ja jotka asettavat henkilöstölle entis- tarpeellisten rakenteellisten ym. uudistusten to- tä korkeammat osaamisvaatimukset. Tuomio- teuttamista. istuinlaitoksen rakenteelliset uudistukset ovat Lainkäyttöjärjestelmän toimintakyky riippuu edenneet määrärahaleikkauksia hitaammin, mis- keskeisesti myös henkilöstön saatavuudesta, tä johtuen monet tuomioistuimet ovat ylikuor- mikä voi lähivuosina osoittautua ongelmallisek- mittuneita ja henkilöstö uupunutta. si eläköitymisen kiihtyessä. Valiokunta viittaa Ensi vuonna tuomioistuimille osoitetaan noin hallitusohjelman linjauksiin ja korostaa tarvetta 1,4 miljoonan euron lisäys harmaan talouden tuomioistuinharjoittelupaikkojen nopeaan lisää- torjuntaan, mikä on eräs hallitusohjelman kärki- miseen sekä riittävän tuomarikoulutuksen järjes- hankkeista. Valiokunta pitää sinänsä myönteise- tämiseen. nä talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan tehostamista. Määrärahalisäys ei kuiten- Lapsiystävällinen oikeus — ns. Follo-malli. kaan tuo parannusta tuomioistuinten perusrahoi- Neljässä käräjäoikeudessa on vuoden 2011 alus- tukseen, jossa on valiokunnan asiantuntijakuule- sa aloitettu kokeilu, jossa lasten huoltoriitoja so- misessa saatujen selvitysten mukaan noin 2,8 vitellaan lapsipsykologin tai vastaavan asiantun- miljoonan euron vajaus menoihin nähden. Tämä tijan avulla. Valiokunnan saaman selvityksen on johtamassa useiden kymmenien henkilötyö- mukaan kokeilusta on saatu erittäin myönteisiä vuosien vähentämiseen. tuloksia. Syyskuun alkuun mennessä oli tullut Kehyskauden loppuun mennessä tuomioistui- vireille 165 sovittelua, joista lopullisesti tai miin kohdistuvat vähennykset nousevat noin 4,5 määräaikaisesti on sovittu lähes puolet. Asioista miljoonaan euroon. Kun henkilöstökustannuk- vain noin viidennes on palannut oikeudenkäyn- set muodostavat keskimäärin 80 prosenttia hal- tiin, ja osassa tapauksista sovintoon on päästy linnonalan menoista, on selvää, että menojen vä- jopa ennen sovittelun aloittamista. hentäminen lisää tarvetta henkilöstön supistami- Saadut tulokset viittaavat siihen, että menet- seen. Vaikka toimintaa tehostettaisiin, henkilös- telyllä voidaan vähentää varsinaiseen tuomiois- tön voimakas väheneminen ei voi olla vaikutta- tuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää ja riito- matta esimerkiksi tuomioistuimien käsittelyai- jen pitkittymistä. Sovittelu säästää siten tuomio- koihin ja sitä kautta oikeusturvan saatavuuteen istuimen ja sosiaalitoimen resursseja, lyhentää ja sen yhdenvertaiseen toteutumiseen. käsittelyaikoja ja mahdollistaa näin resurssien Valiokunta viittaa perustuslakivaliokunnan kohdentamisen varsinaisiin oikeudenkäyntei- (PeVL 13/2011 vp) ja lakivaliokunnan (LaVL hin. Myös huoltajuusriidoista sosiaalitoimelle 18/2011 vp) lausuntoihin ja katsoo, että tuomio- aiheutuvat kustannukset pienenevät, koska las- istuinten perusrahoitus on turvattava. Valiokun- ten olosuhdeselvitysten tarve vähenee. ta korostaa kuitenkin samalla, että määrärahojen Valiokunta pitää Follo-mallin laajentamista pysyvä lisääminen ei ole tämän hetken talousnä- niin inhimilliseltä kuin taloudellistakin kannalta kymien valossa realistista, vaan jatkossa on sel- perusteltuna ja lisää momentille 900 000 euroa vitettävä, miten tuomioistuinten työtaakkaa voi- kokeilun laajentamiseen. Valiokunta pitää tär- daan oikeusturvaa vaarantamatta vähentää. keänä, että malli laajenee jo ensi vuoden aikana

41 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 25 HE 128/2011 vp mahdollisimman kattavaksi ja että jatkuvuus aikojen pitenemiseen ja asioiden ruuhkautumi- valtakunnallisena toimintamallina turvataan. seen. Samalla markkinaoikeuden tehtäväkenttä on laajenemassa, sillä ensi vuoden alusta on tar- Hallinto-oikeudet. Helsingin hallinto-oikeus koitus tulla voimaan laki julkisista puolustus- ja käsittelee ja ratkaisee kaikki turvapaikkavalituk- turvallisuushankinnoista, jonka mukaan markki- set, joiden keskimääräinen käsittelyaika on pys- naoikeus toimii ensimmäisenä muutoksenhaku- tytty pitämään noin 6 kuukaudessa. Ensi vuoden asteena puolustus- ja turvallisuushankintoja kos- osalta tilanne on sikäli huolestuttava, että Maa- kevassa muutoksenhaussa. (HE 76/2011 vp — hanmuuttoviraston resurssit säilyvät nykytasol- PuVM 3/2011 vp). la, mikä merkitsee sitä, että virasto saa pitää ne Talousarvioesityksessä ei ole otettu huo- lisäresurssit, jotka sille osoitettiin vuonna 2010 mioon em. lain taloudellisia vaikutuksia markki- turvapaikkahakemusten käsittelyä varten. Saa- naoikeuden osalta. Tämän lisäksi vireillä on dun selvityksen mukaan Maahanmuuttoviraston myös muita sellaisia lainsäädäntöhankkeita, jot- tarkoituksena on lyhentää turvapaikka-asioiden ka toteutuessaan lisäävät markkinaoikeuden teh- käsittelyaikaa lähes kolmannekseen nykyisestä. täviä. Helsingin hallinto-oikeudella ja korkeimmal- Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa. la hallinto-oikeudella, jotka käsittelevät turvapaikka-asioita koskevat valitukset, ei ole sen si- Momentin määrärahamuutokset. Momentille li- jaan käytettävissään vastaavia lisäresursseja. sätään yhteensä 1 900 000 euroa, josta osoitetaan Vaarana onkin, että valitukset ruuhkautuvat, jol- — 900 000 euroa ns. Follo-mallin laajentami- loin ei saavuteta niitä säästöäjä, joita Maahan- seen muuttoviraston tehostuvalla toiminnalla tavoi- — 900 000 euroa turvapaikkahakemuksia tellaan. koskevien valitusten käsittelyaikojen ly- Valiokunta viittaa hallitusohjelmaan, jonka hentämiseen Helsingin hallinto-oikeudes- mukaan turvapaikka-asioiden käsittelyaikoja on sa ja tarkoitus edelleen lyhentää, jotta turvapaikanha- — 100 000 euroa markkinaoikeuden toimin- kijoiden vastaanottokustannuksissa saadaan ai- taan. kaan säästöjä. Ilman lisäresursseja turvapaikka- Momentti muuttuu seuraavaksi: asioita koskevat valitukset käsitellään kuitenkin Momentille myönnetään nettomäärärahaa samanlaisella aikataululla kuin muutkin valituk- 240 189 000 euroa. set, sillä ne eivät ole lain mukaan kiireellisinä (2. kappale kuten HE 119/2011 vp) käsiteltäviä, kuten esimerkiksi lasten huostaan- ottoasiat ja mielenterveysasiat. Valiokunta lisää momentille 900 000 euroa 20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssival- turvapaikkahakemuksia koskevien valitusten kä- vonta sittelyyn Helsingin hallinto-oikeudessa. 01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toi- Markkinaoikeus. Markkinaoikeus on lisäre- mintamenot (siirtomääräraha 2 v) surssien ja työtapojen tehostamisen avulla pystynyt viime vuosina purkamaan ruuhkia ja lähes Ulosoton asiakasmäärät ovat nousseet ennakoi- puolittamaan keskimääräisen käsittelyajan. Va- tua enemmän, mikä johtuu taloustilanteen huo- liokunnan saaman selvityksen mukaan juttuti- nonemisesta ja sen aiheuttamista maksuhäiriöis- lanteen arvioidaan kuluvan vuoden aikana jopa tä ja erityisesti veroja kulutusluottoasioiden jonkin verran helpottuvan. määrien kasvusta. Talousarvioesitystä täydentä- Markkinaoikeuden määrärahat supistuvat ensi vässä esityksessä (HE 119/2011 vp) momentin vuonna, ja henkilöstöä on siksi tarkoitus vähen- määrärahaa on siksi korotettu 2 miljoonalla eu- tää. Tämän arvioidaan johtavan taas käsittely- rolla.

42 Pääluokka 25 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

Valiokunta on tyytyväinen tähän korotuk- Valiokunta pitää tärkeänä, että säästötar- seen, mutta pitää tärkeänä, että määrärahan riit- peiden vaikutukset ja toteuttamisvaihtoehdot ar- tävyyttä edelleen seurataan. Ulosottotoimella on vioidaan huolellisesti ja että arvioinnissa ote- tärkeä tehtävä talousrikollisuuden ja harmaan ta- taan huomioon myös henkilöstön asema ja jaksa- louden torjumisessa, ja sillä on huomattavaa fis- minen. Hallitusohjelman mukaisesti on niin kaalista merkitystä. Toiminnan kehittämisen ikään huolehdittava siitä, että rangaistusten myötä ulosottotoimen tuottavuus on parantunut alueellisesta täytäntöönpanosta huolehditaan. tuntuvasti: kun vuonna 2008 velkojille tilitettiin Valiokunnan mielestä on myös varauduttava 698 miljoonaa euroa, summan arvioidaan nouse- siihen, että vankiluku kasvaa ennakoitua enem- van tänä vuonna 940 miljoonaan euroon. Val- män, sillä esim. eräät vastikään tehdyt lainsää- tion (esimerkiksi verottajan) osuus ulosoton ti- däntömuutokset, kuten lapsiin kohdistuvien sek- littämästä kertymästä on hieman yli 40 prosent- suaalirikosten uudistus, lisäävät vankilukua. Va- tia. Valtiolle tilitetään lisäksi ulosottomaksuja liokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että tänä vuonna yli 60 miljoonaa euroa. rangaistusten painopistettä ei välttämättä pysty- tä siirtämään riittävässä määrin avolaitoksiin tai vapaudessa täytäntöönpantaviin rangaistuksiin. 40. Rangaistusten täytäntöönpano Mikäli suunniteltuja investointejakaan ei voida toteuttaa, on vaarana, että vankeja joudutaan 01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot asuttamaan pysyvästi ns. yliasutuspaikoilla. (siirtomääräraha 2 v) Valiokunta korostaa, että rangaistusten täy- Rikosseuraamuslaitoksen määrärahatilanne on täntöönpanon vaikuttavuuden parantamiseksi on erittäin kireä. Ensi vuoden menot on arvioitu 3,8 myös huolehdittava rangaistusajan sisällön ke- miljoonaa euroa määrärahoja suuremmiksi, mut- hittämisestä sekä siihen tarvittavista resursseista tältä vuodelta siirtyvien määrärahojen turvin ta. Hallitusohjelman mukaisesti myös vankilas- ensi vuoden menot voidaan kattaa. Vuonna 2013 ta vapautuminen toteutetaan suunnitellusti si- menot ovat kuitenkin jo suuremmat kuin määrä- ten, että kuntoutus ja muut tukitoimet jatkuvat rahat, ja vuonna 2015 menot ovat jo 11 miljoo- katkeamattomasti vapautumisen jälkeen. Valio- naa euroa määrärahoja suuremmat. Menojen kunta korostaa, että tämän tavoitteen toteutumi- kasvu aiheutuu pääosin kasvavista vuokrame- nen edellyttää tiivistä yhteistyötä kuntien sekä noista ja palvelukeskusmaksuista. muiden yhteistyöviranomaisten ja vapaaehtois- Kehysselonteosta ilmenee, että Rikosseuraa- järjestöjen kesken. muslaitoksen laitoskantaa, henkilöstömäärää ja On myös tärkeää, että hallitusohjelman vankilukua on tarkoitus sopeuttaa kehyspäätök- kirjauksen mukaan käynnistetään selvitystyö sen mukaisen määrärahatason edellyttämällä ta- vankien terveydenhuollon järjestämisen ja ra- valla. Rikosseuraamuslaitoksessa onkin valmis- hoittamisen siirtämisestä sosiaali- ja terveysmi- teilla sopeuttamisohjelma, jossa tarkastellaan nisteriölle. Valiokunta pitää perusteltuna, että mm. laitoskantaa ja toimitilavuokria sekä inves- vankeinhoidon terveydenhuolto organisoidaan tointiohjelmaa ja henkilöstömäärää. Sopeutus- tiiviimmin yhteiskunnan yleisen terveydenhuol- suunnitelma valmistuu vuoden 2012 alkupuolel- tojärjestelmän piiriin, ja kiirehtii siksi em. selvi- la. tyksen laatimista.

43 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 26 HE 128/2011 vp

Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Hallinto asiainministeriön toimintamenoihin (mom. 26.01.01). Määräraha mahdollistaa siviilikriisin- 04. (26.01.01, osa) Vähemmistövaltuutetun ja hallinnan koulutuksen ja rekrytoinnin toimin- syrjintälautakunnan toimintamenot (siirtomää- not, joilla voidaan ylläpitää noin 150 asiantunti- räraha 2 v) jan osallistumistaso. Asiantuntijoiden lähettämi- Valiokunta nostaa esiin vähemmistövaltuutetun sestä aiheutuvat kulut maksetaan ulkoasiainmi- toimistossa olevan kahden viran perustamis- nisteriön pääluokasta (mom. 24.10.21), johon tarpeeen. Määräaikaisesti työskennellyt tiedot- esitetään 17 352 000 euron määrärahaa. taja on pystynyt olennaisesti parantamaan toi- Siviilikriisinhallinnalla on vahva poliittis- miston vaikuttavuutta lisäämällä toiminnan nä- strateginen tuki ja kasvava merkitys. Hallitusoh- kyvyyttä mm. tiedotusvälineissä. EU:n perusoi- jelma painottaa erityisesti kokonaisvaltaista lä- keusviraston selvityksen mukaan Suomessa asu- hestymistapaa, jossa kehitysyhteistyö, humani- vat somalitaustaiset ovat yksi eniten syrjityistä taarinen apu, diplomatia sekä sotilaallinen ja si- kansanryhmistä Euroopassa. Saman tutkimuk- viilikriisinhallinta toimivat saumattomasti yh- sen mukaan vain harva heistä tiesi mahdolli- teen. suuksistaan kääntyä vähemmistövaltuutetun Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että si- puoleen syrjintää kohdatessaan. viilikriisinhallinnan toimintaympäristö on muut- Toimiston sihteerin tehtäviä ovat viime vuosi- tunut entistä haasteellisemmaksi, mikä heijas- na hoitaneet vaihtuvat harjoittelijat. Saapuvien tuu koulutukseen ja nostaa myös asiantuntijoi- kanteluiden kirjaamista ja valtuutetun sihteerinä den varustamisen kustannuksia. Valiokunta pi- toimimista ei tulisi kuitenkaan antaa nykyiseen tää välttämättömänä, ettei lähetettävien asian- tapaan virkavastuun ulkopuolella olevien har- tuntijoiden turvallisuudesta tingitä missään ti- joittelijoiden hoidettavaksi. Tilanteen ongelmal- lanteessa koskien sekä siviili- että sotilaallista lisuuteen on kiinnittänyt huomiota sekä työnte- kriisinhallintaa. kijäosapuolta että työnantajaa edustava palk- kausjärjestelmän arviointityöryhmä. Valiokunta lisää momentille 75 000 euroa vä- 10. Poliisitoimi hemmistövaltuutetun toimistossa olevan tiedot- tajan ja toimialasihteerin virkojen perustami- 01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomäärä- seen. raha 2 v) Momentti muuttuu seuraavaksi: Momentille esitetään yhteensä 699 862 000 euron määrärahaa. Harmaan talouden torjuntaan Momentille myönnetään nettomäärärahaa kohdistetaan 5,6 miljoonan euron ja valmistu- 980 000 euroa. vien poliisien työllistämiseen 5 miljoonan euron määrärahalisäykset. Hallitusohjelman mukaiset 23. (26.01.01, osa) Siviilikriisinhallinnan koti- vähennykset ovat yhteensä 7,2 miljoonaa euroa. maan valmiudet (siirtomääräraha 2 v) Poliisitoimen määrärahataso nousee noin 3,0 Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin esi- miljoonalla eurolla vuoteen 2011 verrattuna. Sa- tetään yhteensä 1 695 000 euron määrärahaa, manaikaisesti poliisin menoissa on kuitenkin josta 1 415 000 euroa kohdistetaan käsiteltäväl- merkittävää kasvupainetta mm. palveluiden os- le uudelle momentille ja 280 000 euroa sisä-

44 Pääluokka 26 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp tojen sekä vanhenevan kaluston osalta. Pelkäs- tarkastella kriittisesti myös poliisihallinnon or- tään toimitilojen vuokrakustannukset nousevat ganisointia ja arvioida poliisin hallintorakenne- 4,4 miljoonalla eurolla. Myös poliisitoimen siir- uudistuksen (PORA I ja PORA II) painopistei- tyvä rahoitus pienenee merkittävästi. Vuoden den oikeellisuutta. 2012 talousarvioesityksen mukainen määräraha- Valiokunta toteaa, että poliisin toimintaedel- taso edellyttää valiokunnan saaman selvityksen lytykset on turvattava koko maassa, ja pitää hal- mukaan toimintaan kohdistuvia säästöjä. litusohjelman tavoin tarpeellisena, että poliisien Vuoden 2011 lopussa poliisimiesten määrän määrä vakiinnutetaan nykyiselle tasolle. Poliisi- arvioidaan olevan noin 7 700 henkilöä. Työttö- palvelut ja erityisesti kiireellisten hälytystehtä- mien poliisien määrä oli 44 henkilöä lokakuussa vien hoitaminen tulee varmistaa myös harvaan 2011. Vuoden 2012 loppuun mennessä valmis- asutuilla seuduilla. Samalla valiokunta pitää tar- tuu yhteensä noin 400 uutta poliisia. Valmistu- peellisena tarkastella poliisille määrättyjä tehtä- vien poliisien työllistymistä voidaan helpottaa viä ja niiden tarkoituksenmukaisuutta. Esimer- kohdistetulla 5 miljoonan euron määräraha- kiksi pitkiksi venyvät poliisikuljetukset eivät saa lisäyksellä. Henkilöstökulujen osuus on kuiten- vähentää poliisin näkyvyyttä yleisillä paikoilla kin 73 prosenttia toimintamenoista, joten säästö- eikä mahdollisuuksia hoitaa perustehtäviin kuu- jen vaikutuksia henkilöstömäärään on lisäykses- luvaa yleistä järjestyksen valvontaa. tä huolimatta vaikea välttää. Harmaan talouden torjuntaan esitettyä 5,6 Poliisilla on meneillään lukuisia tuottavuus- miljoonan euron lisäystä valiokunta pitää myön- hankkeita, esimerkiksi Vitja-hanke, joka mah- teisenä. Talousrikostutkintaan panostamalla te- dollistaa poliisin tekemään työtä yhä enemmän hostetaan samalla taloudellisten rikoshyötyjen poliisiautoista, sähköisen asioinnin lisääminen, takaisinsaantia. Kohdistetut lisäresurssit helpot- mikä vähentää asiakaskäyntejä yli miljoonalla, tavat jonkin verran myös Keskusrikospoliisin taja toimitilahanke, jolla uusien toimitilojen kus- lousrikostutkintaa. Muilta osin kuitenkin mm. tannuksia pyritään vähentämään vähintään 20 vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjun- prosenttia, sekä toiminnan kehittämishanke, jol- ta sekä kansainvälisen yhteistyön mahdollisuu- la haetaan mm. kevennettyjä menettelytapoja. det heikkenevät. Myös lupahallinnon sähköistä asiointia lisätään Liikkuvan poliisin osalta liikennevalvontaan voimakkaasti ja ajanvarauksen käyttöä tehos- käytettävissä oleva työpanos tulee laskemaan tetaan. Tuottavuushankkeiden tulokset näkyvät edellisten vuosien tasosta. Liikennevalvonta on kuitenkin oleellisesti vasta vuonna 2014. tehokas tapa parantaa liikenneturvallisuutta ja Valiokunta pitää poliisitoimen talouden tasa- vähentää onnettomuuskustannuksia. Lisäksi sen painottamiseksi välttämättömänä hallitusohjel- yhteydessä kerätään rikostorjuntaan liittyviä tie- man mukaisen kokonaissuunnitelman laatimista toja ja vaikutetaan kuljetusalan harmaan talou- poliisin pidemmän aikavälin resursseista. Sisä- den torjuntaan. asiainministeriö on jo asettanut työryhmän polii- Suojelupoliisissa säästöt kohdistuvat lähinnä sin tulosohjauksen ja voimavarojen kohdentami- terrorismin torjunnan ohjelmaan, jonka keskeisen kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänä on ar- senä tavoitteena on tunnistaa Suomeen kohdistu- vioida poliisitoimen resursseihin, painopistei- vat uhat ennakolta sekä estää niiden ja niistä siin ja resurssien jakoon, mukaan lukien poliisin aiheutuvien kustannusten toteutuminen. Turval- paikallinen palveluverkkorakenne, liittyvät ke- lisuusviranomaisten osallistuminen maahantulo- hittämistarpeet. Valiokunta pitää tämän strategi- asioiden käsittelyyn Suomen ulkomaanedustus- sen suunnittelutyön tekemistä ensiarvoisen tär- toissa on auttanut tehokkaasti puuttumaan mah- keänä ja korostaa myös, että koulutusmäärien dollisia terroriyhteyksiä omaavien henkilöiden täytyy olla tasapainossa pitkän tähtäimen suun- maahantuloon. nitelmien ja myönnettävien määrärahojen kans- Valiokunta toteaa, että poliisin määräraha- sa. Voimavaroja kohdennettaessa tulee lisäksi tilanne on kohdennetuista lisäyksistä huolimatta

45 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 26 HE 128/2011 vp riittämätön sille osoitettujen tehtävien hoitami- koisrajalle, jossa he työskentelevät virkamatka- seen. Eduskunta on vuodesta toiseen lisännyt perusteisesti. poliisitoimen määrärahoja, mutta tilanne näyt- Rajaliikenteen kasvun arvioidaan jatkuvan tää silti vuosi vuodelta huonontuvan. Poliisin myös tulevaisuudessa. Rajavartiolaitoksen kar- toiminta ja määrärahat on välttämätöntä saada keiden arvioiden mukaan rajaliikenne kasvaa tasapainoon, jotta sisäinen turvallisuus voidaan jopa kaksi kertaa suuremmaksi kymmenessä taata ja sen tavoitteista voidaan pitää kiinni. vuodessa. Mahdollinen EU:n ja Venäjän välinen Valiokunta lisää momentille 2 600 000 eu- viisumivapaus kasvattaisi rajaliikennettä suurel- roa, josta 600 000 euroa osoitetaan terrorismin la hyppäyksellä. Lisääntynyt henkilöliikenteen torjunnan ohjelman jatkamiseen. hallinta edellyttää myös rajanylityspaikkojen Momentti muuttuu seuraavaksi: infrastruktuurin kehittämistä. Valiokunta toteaa, että toimintaympäristön Momentille myönnetään nettomäärärahaa muutos asettaa Rajavartiolaitoksen vaikeaan ti- 702 462 000 euroa. lanteeseen. On selvää, ettei rajaliikenteen kas- (2. kappale kuten HE 59/2011 vp) vun vaikutuksia ole mahdollista hallita ilman myönnettävää pysyvää lisämäärärahaa. Valio- 20. Rajavartiolaitos kunta pitää tarpeellisena, että valtion talouden kehyksiä tarkastellaan tältä osin uudelleen vuo- 01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirto- sien 2013—2015 osalta. Valiokunta esittää li- määräraha 2 v) säksi tässä yhteydessä huolensa tullin resurssien riittävyydestä ja korostaa tullin keskeistä roolia Momentille esitetään 220 655 000 euron määrä- poliisi-, tulli- ja rajaviranomaisten (PTR) -yh- rahaa, joka on 3 330 000 euroa vähemmän kuin teistyössä. vuonna 2011. Valiokunta lisää momentille 650 000 euroa. Rajavartiolaitos on saamassa päätökseen laajan organisaatiouudistuksen, jossa hallintoa on Momentti muuttuu seuraavaksi: kevennetty merkittävästi. Tuottavuushyöty syn- Momentille myönnetään nettomäärärahaa tyy asteittain luonnollisen poistuman kautta. 221 305 000 euroa. Rajavartiolaitos on vähentänyt myös rajamies- (2. kappale kuten HE 59/2011 vp) ten määrää ns. rauhallisella rajaosuudella. Riit- tävä suorituskyky on ylläpidetty uudistamalla valvonnan toimintamalli, joka perustuu katta- 30. Pelastustoimi ja hätäkeskukset vaan tilannekuvaan ja riskianalyysiin sekä val- vontatekniikan hyödyntämiseen ja hyvään liik- 01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomäärä- kuvuuteen. Rajavartiolaitoksella on myös käyn- raha 2 v) nissä merkittävä vanhenevan ilma-alus- ja alus- Kansainvälisen pelastustoiminnan operatiivis- kaluston investointiohjelma. Investoinnit kom- ten valmiuksien ylläpito. Suomi, Ruotsi, Tans- pensoivat Rajavartiolaitoksen henkilöstön vä- ka, Norja, Hollanti, Iso-Britannia, Viro ja Saksa hennyksiä, ja valiokunta pitääkin Rajavartiolai- ylläpitävät yhdessä valmiutta tarjota YK-johtoi- toksen toimia esimerkillisinä. siin pelastuspalveluoperaatioihin asiantuntija- Rajavartiolaitoksen toimintaan vaikuttaa mer- ryhmiä tukemaan varsinaista pelastustoimintaa kittävästi liikenteen huomattava kasvu itärajal- ja onnettomuusalueella toteutettavia humanitaa- la. Vuonna 2011 henkilöiden rajanylityksiä on risen avun hankkeita. Suomi on ollut tarjoamas- ollut lähes 30 prosenttia enemmän kuin vastaa- sa kyseistä apua esimerkiksi Haitin maanjäris- vana aikana vuonna 2010. Rajavartiolaitos on tyksen, Pakistanin tulvaonnettomuuden ja So- joutunut vahvistamaan kaakkoisrajan rajatarkas- malian nälänhätäalueiden avustustoiminnassa. tuksia. Henkilöstöä on komennettu tilapäisesti Osallistujamaat vastaavat vuorollaan puheen- Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta kaak- johtajamaana hankkeen hallinnosta ja avun-

46 Pääluokka 26 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp pyyntöjen välittämisestä. Suomen puheenjohta- 40. (26.40, osa) Maahanmuutto juuskausi alkaa 1.1.2012. Valiokunta toteaa, että esitetyllä määrärahal- 01. Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siir- la hallitusohjelmaan kirjattu pelastustoimen tomääräraha 2 v) kansainvälinen avustusvalmiuden ylläpitäminen Momentin määrärahaan sisältyy kehyksen ylittä- on erittäin vaikeaa eikä toiminnalle asetettuja ta- vänä määräaikaisena lisäyksenä 2,7 miljoonaa voitteita voida kaikilta osin täyttää. euroa viraston määräaikaisen henkilöstön (noin 40 henkilötyövuotta) palkkauksen jatkamiseen 02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirto- turvapaikkapäätöksenteossa. Kyseisen määrä- määräraha 2 v) rahan avulla päätöksenteko pystytään pitämään Hätäkeskuslaitoksessa on meneillään mittava ra- sujuvana (noin 4 000 turvapaikkapäätöstä/vuo- kennemuutos. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjes- si) ennakoidulla turvapaikanhakijamäärällä. Esi- telmät uudistetaan vuoteen 2015 mennessä sitys on laadittu olettamalla, että sekä vuonna ten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tu- 2011 että 2012 saapuu noin 3 000 uutta turvapai- kea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa. Samal- kanhakijaa. Määrät ovat 25 prosenttia vähem- la automatisoidaan salityöskentelyä siten, että män kuin vuonna 2010. Tavoitteena on purkaa hätäkeskuspäivystäjän työ helpottuu. Eduskunta aiempien vuosien kasvaneista hakijamääristä ai- on hyväksynyt valtuuden, joka koskee uuden hä- heutunut hakemusten ruuhka. Lisäresursseja täkeskustietojärjestelmän (TOTI) hankintaa voidaan tarvittaessa kohdistaa myös ruuhkautu- vuosina 2011—2015. Rakennettava informaa- neiden perheenyhdistämishakemusten käsitte- tion välitysjärjestelmä on määritelty yhdessä po- lyyn. liisin, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolai- Valiokunta on tyytyväinen, että lisääntyvä toksen sekä Hätäkeskuslaitoksen kanssa, jotta Venäjän henkilöliikenteen kasvu on huomioitu varmistetaan rajapintojen yhteensopivuus kun- Maahanmuuttovirastossa ja viranomaisten välis- kin tahon omien tietojärjestelmien kanssa. tä yhteistyötä tietoisesti lisätään sekä Suomessa Valiokunta pitää tarpeellisena, että hätäkes- maahanmuutto-, poliisi- ja rajaviranomaisten kusuudistuksen toimivuutta tarkastellaan turval- kesken että Venäjän viranomaisten kanssa. Pie- lisuuden ja alueellisen yhdenvertaisuuden sekä tariin sijoitettavan maahanmuuttoyhdyshenki- henkilöstön näkökulmasta hallitusohjelman mu- lön roolia valiokunta pitää erittäin tarpeellisena. kaisesti. On ensiarvoisen tärkeää, että kaikissa tilanteissa varmistetaan hätäkeskuspalveluiden 63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vas- laatu, asiantuntemuksen säilyminen ja toiminta- taanotto (arviomääräraha) varmuus. Samalla on huolehdittava henkilöstön Momentille esitetään 63 627 000 euron määrära- hyvinvoinnista ja noudatettava kaikilta osin hy- haa, joka on 22 761 000 euroa vähemmän kuin vän työnantajan periaatteita. Myös oikeuskans- vuonna 2011. Määrärahan vähentäminen on pe- lerin päätös (Dnro OKV/11/50/2008) Hätäkes- rusteltua, koska hakijamäärän laskusta johtuen kuslaitoksen toiminnasta hätäkeskuspalvelujen tarpeen arvioidaan pienenevän noin 17 miljoo- tuottamisessa tulee huomioida toimintaa kehitet- nalla eurolla. Tarkoitus on edelleen myös tehos- täessä. taa turvapaikkahakemusten käsittelyä, mikä ly- Hätäkeskuslaitokselle vuodelle 2012 esitetty hentää oleskeluaikaa vastaanottokeskuksissa ja rahoitus on valiokunnan saaman selvityksen mu- vähentää siten vastaanoton kustannuksia. kaan riittävä. Ylimääräisiin kustannuksiin, ku- Vastaanoton piirissä arvioidaan olevan keski- ten tekniikan ja kiinteistöjen muutostöihin, on määrin noin 4 000 henkilöä. On kuitenkin mah- tarkoitus käyttää siirtyvää erää. dollista, että hakijamäärät kääntyvät nousuun, jolloin määrärahatarve on ennakoitua suurempi. Vastaanottokapasiteetissa on myös oltava pieni jousto hakijamäärän äkillistä kasvua varten.

47 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 26 HE 128/2011 vp

Valiokunta pitää äärimmäisen tärkeänä, että Momentin määrärahoja voidaan käyttää lisäk- koko maahanmuuttoprosessi myös poliisin ja oi- si kansainvälistä suojelua hakevien ja saaneiden keuslaitoksen osalta toimii tehokkaasti. Nopean maahantuloon ja hakemuksen ratkaisuun. Erityi- maasta poistamisen ja valitusprosessin kautta sesti kasvussa ovat ihmiskaupan uhrien autta- vähennetään suoraan vastaanoton kustannuksia. misjärjestelmän laajentumisesta aiheutuvat me- Tilanne on ollut ongelmallinen Helsingin hallin- not. Järjestelmän piiriin otettujen henkilöiden to-oikeudessa, jossa resurssit eivät ole riittäneet määrä on tasaisesti kasvanut, ja siinä on noin 70 käsittelemään tehokkaasti turvapaikkapäätöksis- aikuista ja viisi alaikäistä. Erityisesti alaikäisten tä tehtyjä valituksia. Myös säilöönottokapasitee- uhrien suojelun vuosimenot ovat suuret. Yhteen- tin tulee olla oikein mitoitettu siten, ettei se hi- sä menoja arvioidaan olevan jo 2 miljoonaa eu- dasta turvapaikkaa hakeneiden maasta poista- roa vuodessa. Valiokunta toteaa, että ihmiskau- mista. Maasta poistaminen kuuluu poliisin tehtä- pan uhrien tunnistamisen tehostumisen myötä viin, ja valiokunta pitääkin tärkeänä, että Helsin- momentin määrärahaa on tarpeen vaatiessa syy- gin poliisilaitoksella säilyy riittävä asiantunte- tä tarkistaa. mus ulkomaalaisasioihin myös mahdollisissa or- ganisaatiomuutoksissa.

48 Pääluokka 27 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Sotilaallinen maanpuolustus kaan vähentämällä reserviläisten kertausharjoi- tuksia, varusmiesten maastovuorokausia sekä Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään lentotuntien ja alusvuorokausien määrää. Lisäk- noin 2 849 miljoonan euron määrärahaa, joka on si sotavaruste- ja varuskunta-ajoneuvojen han- noin 7,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuo- kintoja sekä muita puolustusmateriaalihankinto- den 2011 varsinaisessa talousarviossa. Esityk- ja supistetaan. Sopeuttamistoimien kokonaisvai- seen sisältyy hallitusohjelmaan perustuvia me- kutus on noin 50 miljoonaa euroa. Muilta osin novähennyksiä yhteensä noin 46 miljoonaa eu- hallinnonalan sisäiset menopaineet katetaan roa. Toimintaan vaikuttaa lisäksi noin 30 miljoo- määrärahojen uudelleen kohdennuksilla. nan euron kustannus- ja menopaineet. Valiokunta toteaa, että puolustusvoimauudis- Vuonna 2012 hallinnonalan toiminnan paino- tus on välttämätöntä toteuttaa mahdollisimman pisteenä on hallitusohjelman mukaisen laajan nopeasti taloudellisesti ja toiminnallisesti kestä- vuosina 2011—2015 toteutettavan puolustusvoi- vän tasapainotilan saavuttamiseksi. Uudistuk- mauudistuksen valmistelu, jolla luodaan 2020- sen valmistelun aikanakin on tärkeä pitää kiinni luvun vaatimuksia vastaava tasapainoinen so- Suomen puolustuskyvyn turvaamisesta ja turval- dan ja rauhan ajan kokonaisuus. Sen lähtökohta- lisen, tehokkaan ja motivoivan varusmiespalve- na on puolustusvoimien nykyisten tehtävien jat- luksen suorittamisen varmistamisesta kohdenta- kuminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuu- malla voimavaroja erityisesti varusmiesten kou- den varmistaminen sekä puolustusperiaatteen lutuksen järjestämiseen. kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Maastovuorokausien, lentotuntien ja alusvuo- Uudistus on välttämätön, jotta puolustuskyvyn rokausien vähentäminen vaikuttaa vääjäämättä ylläpitoon ja kehittämiseen voidaan kohdentaa varusmiesten koulutustasoon ja vaikeuttaa va- riittävät resurssit. rusmiespalvelulle asetettujen tavoitteiden saa- Puolustusvoimauudistus perustuu pitkän täh- vuttamista. Toisaalta kuitenkin reservin kertaus- täimen tarpeelle, kuten ikäluokkien pienenemi- harjoitusten vähentämisestä saaduilla säästöillä seen, kohoaviin kustannuksiin sekä vanhene- pystytään jonkin verran hillitsemään varusmies- vaan materiaaliin. Sitä on käsitelty mm. vuoden ten koulutukseen liittyvien harjoitusten määrän 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selon- supistumista. teon valmistelussa. Valtion taloudellisen tilan- Valiokunta pitää perusteltuna, että reservin teen vuoksi toteuttamisaikataulua nopeutetaan. vähäiset kertausharjoitukset kohdistetaan pää- Uudistuksen avulla saavutettavat kustannussääs- asiassa avaintehtäviin sijoittuneiden henkilöi- töt vaikuttavat vasta vuonna 2016, joten kasva- den harjoituksiin. Kertausharjoitusten vähentä- vien kustannusten ja menopaineiden hillitsemi- miseen on valitettavasti jouduttu turvautumaan nen edellyttää heti käynnistettäviä sopeuttamis- aiemminkin toiminnan sopeuttamiseksi lyhyellä toimenpiteitä. aikavälillä. Reserviin kohdistuva toimi vaikut- Puolustusvoimien osuus hallinnonalalle esite- taa haitallisesti puolustuksen perustaan. Valio- tyistä määrärahoista on noin 2,5 miljardia euroa. kunta pitääkin tärkeänä, että samanaikaisesti tur- Suurin osa säästöistä kohdistuu siten puolustus- vataan maanpuolustusjärjestöjen toimintamah- voimien toimintaan. Vuonna 2012 toimintaa so- dollisuudet maanpuolustustahdon ylläpitämi- peutetaan valiokunnan saaman selvityksen mu-

49 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 27 HE 128/2011 vp seksi ja vapaaehtoisuuteen perustuvien kertaus- Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen lakisää- harjoituksien järjestämiseksi. teisenä (556/2007) tehtävänä on mm. järjestää Säästöt kohdentuvat väistämättä edellä maini- vapaaehtoiseen maanpuolustukseen kuuluvaa tuille osa-alueille, puolustusvoimien johtamis- sotilaallista ja sotilaallisia valmiuksia palvele- ja aluevalvontakyvyn sekä toimintavalmiuden vaa koulutusta sekä tiedotusta ja valistusta. Teh- ylläpidosta ei voida tinkiä. Vähennykset koske- tävänsä mukaisesti yhdistys toteutti yhteensä vat myös materiaalihankintoja. Osa rahoitukses- 63 000 koulutusvuorokautta vuonna 2010. Siitä ta on jo tilausvaltuuksien mukaisesti sidottu so- kaksi kolmasosaa on reserviläisille suunnattua pimuksin. Valiokunta pitää tärkeänä, että vähen- sotilaallisiin valmiuksiin liittyvää koulutusta ja nyskohteita harkittaessa otetaan mahdollisuuk- kolmannes kaikille kansalaisille avointa varau- sien mukaan huomioon kotimaisen puolustus- tumis- ja turvallisuuskoulutusta. Koulutusta teollisuuden tuotannon turvaaminen pitkän aika- koordinoi kaikissa maakunnissa yhdistyksen toi- välin huoltovarmuuden varmistamiseksi. mihenkilö yhteistyössä puolustusvoimien ja Valiokunta pitää säästöjä hallitusohjelman maanpuolustusjärjestöjen kanssa. linjausten perusteella välttämättöminä ja koros- Valiokunta korostaa, että maanpuolustusjär- taa samalla, että puolustusvoimauudistus on to- jestöillä on mahdollisuus ylläpitää sodan ajan si- teutettava täysimääräisesti vuoteen 2016 men- joitusten edellyttämiä tietoja ja taitoja. Vapaa- nessä, jolloin myös toiminnan taso on nostettava ehtoisharjoituksilla voidaan ainakin osittain kor- kaikilta osin uudistettujen toimintatapojen mu- vata puolustusvoimien kertausharjoitusten su- kaiseksi. Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitä- pistamista. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella miseksi on oleellista, että uudistuksessa nouda- on myös merkittävä rooli yhteiskunnan turval- tetaan periaatetta, jonka mukaan materiaalihan- lisuuden lisääjänä ja maanpuolustustahdon yllä- kintoihin, henkilöstökuluihin ja toimintaan käy- pitäjänä. Toimintaan on vahvaa kiinnostusta, tetään kuhunkin noin kolmannes puolustusbud- jota kannattaa hyödyntää. Hyvinkin pienellä ta- jetista. Valiokunta pitää hallitusohjelman tavoin loudellisella panostuksella on mahdollisuuksia tarpeellisena myös pohjoismaisen puolustusyh- saada aikaan huomattavia tuloksia. teistyön kautta tavoiteltavaa toimintojen kustan- Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa nustehokkuutta ja voimavarojen varmistamista. Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle. Momentti muuttuu seuraavaksi: 50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tuke- Momentille myönnetään 2 028 000 euroa. minen (kiinteä määräraha) (2. kappale kuten HE 59/2011 vp) Momentille esitetään 1 878 000 euron määrära- haa, joka on 413 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2011.

50 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

90. Kuntien tukeminen tukset, lakisääteinen kustannustenjaon tarkistus sekä verotulojen menetysten kompensaatiot. Kuntatalouden tila on ollut suhteellisen hyvä Toisaalta valtionosuuksia pienentää valtion- vuonna 2010, ja se säilyy kohtalaisen hyvänä talouden tasapainottamiseksi tehtävä tilapäinen vielä kuluvana vuonna, sillä verotilitysten kerty- valtionosuuksien vähentäminen, sillä hallitus- mä on ollut ennakoitua parempi. Kuntien rahoi- ohjelman linjausten mukaisesti kehyskaudella tustilannetta kuvaava vuosikate parani vuodesta 2012—2015 kuntien valtionosuuksia vähenne- 2010 vuoteen 2011 koko maan tasolla; ensi tään vuositasolla 631 miljoonalla eurolla. Kun- vuonna vuosikatteen arvioidaan pienenevän, nan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia mutta sen ennakoidaan kuitenkin riittävän katta- alennetaan siksi ensi vuoden alusta 31,42 pro- maan käyttöomaisuuden poistot. Talousarvio- senttiin, jolloin kuntien omarahoitusosuus nou- esityksen mukaan kuntatalouden vuosikatteen see 68,58 prosenttiin. Kunnan omarahoitusosuu- arvioidaan riittävän kattamaan poistot vielä den kasvu on kaikissa kunnissa yhtä suuri, noin vuonna 2013, mutta ei enää vuosina 2014— 118 euroa asukasta kohden. 2015. Kuntien talouteen vaikuttaa myös se, että ensi Kuntien investointien arvioidaan pysyvän vuoden alusta kiinteistövero poistetaan kuntien ensi vuonna noin 4,4 mrd. eurossa, mikä merkit- verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien ta- see kuntien lainakannan kasvun jatkumista, sausjärjestelmästä. Muutos on valtion ja kuntien mikä taas lisää painetta kunnallisveroprosentin välillä kustannusneutraali, mutta kuntatasolla nostamiseen. muutoksen vaikutukset jakautuvat epätasaisesti; Kunnallisveroaste on noussut viime vuosina suurin lisäys on 640 euroa asukasta kohti ja suu- jo merkittävästi, ja alustavien tietojen mukaan rin menetys puolestaan 114 euroa asukasta koh- runsas neljännes kunnista (91 kpl) on nostamas- ti. Tulot vähenevät yli 50 euroa/asukas yhteensä sa ensi vuoden kunnallisveroprosenttiaan. Kes- 100 kunnassa, ja vastaava tulojen lisäys kohdis- kimääräinen tuloveroprosentti on ensi vuonna tuu 37 kuntaan. Kiinteistöveron tuotto on huo- 19,25, kun se oli tänä vuonna 19,16. Kuntakoon mattava, sillä alustavan arvion mukaan vuoden mukaan korotus on suurin 2 000—6 000 asuk- 2011 kiinteistöveron tuotto kunnille on noin kaan kunnissa (0,18 prosenttiyksikköä). Niissä 1 220 miljoonaa euroa, mikä on noin 32,6 mil- kunnissa, jotka korottavat tuloveroprosenttiaan, joonaa euroa (n. 3 %) enemmän kuin viime asuu lähes miljoona (noin 970 000) asukasta. vuonna. Kuntatalouden erot ovat siis varsin suuria Talousarvioesityksen mukaan siihen sisälty- kuntien ja kuntaryhmien välillä, ja esimerkiksi vien valtion toimenpiteiden arvioidaan meno- alimman ja korkeimman veroprosentin ero on jen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonais- ensi vuonna jo 5,5 prosenttiyksikköä. vaikutuksena heikentävän kuntien rahoitus- Kuntatalouden vahvistamisen kannalta on asemaa nettomääräisesti 448 milj. euroa vuo- merkittävää, että kuntien valtionosuudet lisään- teen 2011 verrattuna. tyvät ensi vuonna 368 miljoonalla eurolla, jol- Valiokunta toteaa, että etenkin valtionosuuk- loin valtionavut ovat yhteensä 10,5 mrd. euroa. sien vähennys on sinänsä merkittävä; se on myös Valtionosuuksia kasvattavat mm. indeksikoro- suurin yksittäinen menosäästö hallitusohjelman mukaisista menoleikkauksista, ja se kattaa noin

51 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp puolet siitä kokonaismenosäästöstä (1,25 mrd. musten mukaan lyhyellä aikavälillä kuntaliitos- euroa), joka kehysmenoihin tehdään. kuntien menot päinvastoin kasvavat. Uudistuk- Valiokunta katsoo, että kunnat ovat kuitenkin sen keskeisenä tavoitteena on oltava kustannus- keskeinen osa julkista taloutta ja on siksi perus- tehokkaat, laadukkaat ja asiakaslähtöiset palve- teltua, että ne osallistuvat nykyistä suuremmalla lut, jotka voidaan järjestää kattavasti ja yhden- peruspalvelujen omarahoitusosuudella julkisen vertaisesti koko maassa. talouden tasapainottamiseen. Valtionosuuksiin Valiokunta korostaa, että hyvinvointipalve- tehdyistä leikkauksista huolimatta valtio kantaa luiden tuottavuuden nostaminen on yksi avainte- edelleen päävastuun niistä kustannuksista, joita kijä koko julkisen talouden kestävyysongelman talouden taantuma aiheuttaa julkiselle taloudel- ratkaisemisessa. On siksi tärkeää, että kuntauu- le. distus luo edellytyksiä julkisen talouden kestä- Valiokunta korostaa, että kuntatalouden va- vyysvajeen kaventamiselle. kauden turvaaminen edellyttää kuntien ja kun- Uudistukselle on asetettu varsin nopea aika- tayhtymien tiukkaa menokuria, jotta toiminta- taulu, sillä se on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2015 menojen kasvu pysyy tulokehityksen asettamis- mennessä. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, sa rajoissa. että uudistus etenee suunnitellussa aikataulussa, Kuntatalouden kestävyyden ja vakauden edis- sillä väestörakenteen nopea ikääntyminen edel- tämiseksi hallitus on käynnistänyt laajan kunta- lyttää toimivaa ja kustannustehokasta palvelura- uudistuksen. Sen tarkoituksena on turvata laa- kennetta tultaessa 2020-luvulle, jolloin väestön dukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut ikääntyminen alkaa merkittävästi lisätä julkisia koko maassa, luoda edellytykset kuntien talout- menoja. ta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdys- Rakenteiden uusimisen rinnalla valiokunta kuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa korostaa tuottavuuden ja tehokkuuden paranta- kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokra- mista. On uusittava toimintatapoja ja edistettävä tiaa. Tavoitteena on luoda palvelurakenne, jossa parhaita käytäntöjä. On myös otettava käyttöön valta ja vastuu palvelujen järjestämisestä ja palveluinnovaatioita ja uuteen teknologiaan pe- rahoituksesta ovat yhdellä riittävän laajalla asu- rustuvia toimintamalleja, jotka parantavat paitsi kas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. tuottavuutta myös palvelujen laatua. Myös han- Valiokunta toteaa, että kuntauudistus on erit- kintoihin ja kilpailuttamiseen liittyvää osaamis- täin tärkeä ja vaativa uudistus, jonka toteuttami- ta on edelleen parannettava. sessa on tarkasteltava mm. työssäkäynti- ja Valiokunta korostaa, että toimivilla tietojär- asioimisalueita, palveluiden järjestämisalueita jestelmillä voidaan parantaa merkittävästi tuot- sekä asumisen ja yhdyskuntarakenteen, palvelu- tavuutta ja tehokkuutta. Etenkin sosiaali- ja ter- tarpeiden ja kuntatalouden kehitystä. veydenhuollon tietojärjestelmien kehittämiseen Päämääränä on vahvoihin peruskuntiin perus- liittyy merkittävä potentiaali, sillä hankkeet ovat tuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahvan pe- toistaiseksi edenneet hitaasti ja järjestelmien yh- ruskunnan on oltava taloudellisesti riittävän teentoimivuudessa on niiden pirstaleisuudesta vahva, jotta se voi huolehtia kuntalaisten perus- johtuen suuria puutteita. palveluista ja vastata väestön ikääntymisestä Tilannetta selkiyttää 1.9.2011 voimaan tullut johtuviin haasteisiin. Kuntien omien verotulo- laki julkisen hallinnon tietohallintolain ohjauk- jen on muodostettava nykyistä merkittävämpi sesta (634/2011), joka velvoittaa valtiovarain- osa kunnan rahoituspohjasta. ministeriön huolehtimaan mm. julkisen hallin- Valiokunta korostaa, että uudistuksen onnis- non tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurista tuminen riippuu keskeisesti siitä, millä tavalla ja yhteentoimivuuudesta. Em. lain asettamien etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelura- velvoitteiden mukaisesti kunkin ministeriön teh- kennetta kyetään uudistamaan. Pelkkä kuntara- tävänä on puolestaan ohjata toimialansa tietohal- kenteen muutos ei vielä tuo säästöjä, sillä tutki- linnon ja tietohallintohankkeiden kehittämistä.

52 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

Valiokunta toteaa, että kuntien on omissa ke- ratkaisut rakentuvat. On myös tärkeää, että tieto- hittämishankkeissaan otettava huomioon myös järjestelmäratkaisut sidotaan muutoinkin tiiviis- kuntauudistuksen edellyttämät rakenneuudistuk- ti käynnissä oleviin ja käynnistyviin organisaa- set ja huolehdittava siitä, että uudet investoinnit tio- ja palvelurakennemuutoksiin. Valiokunta vastaavat tulevia tarpeita. Onkin välttämätöntä, korostaa myös kuntien ja alueiden välisen yh- että valtion johdolla määritellään ensin ne kan- teistyön merkitystä ja sillä saavutettavia kustan- sallisen tason ratkaisut, joiden pohjalle kuntien nussäästöjä.

53 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 29 HE 128/2011 vp

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan perusopetuksen laatua edelleen parannetaan. osalta hallituksen esitys on pääosin hyvä. Yleis- Toimenpiteinä ovat mm. perusopetuksen ryhmä- sivistävän koulutuksen määrärahat kasvavat kokojen pienentäminen, kerhotoiminnan vakiin- kuusi prosenttia ja ammatillisen koulutuksen nuttaminen ja opiskeluhuollon vahvistaminen. määrärahat lähes viisi prosenttia verrattuna ku- Kehittämistoimiin ehdotetaan 10 milj. euron li- luvaan vuoteen. Määrärahalisäykset kohdistu- sämäärärahaa. vat hallitusohjelman mukaisesti perusopetuksen Valiokunta pitää tärkeänä nuorten yhteiskun- laadun parantamiseen, tutkimusinfrastruktuuri- tatakuuta. Siinä tarjotaan alle 25-vuotiaille nuo- panostuksiin sekä nuorten yhteiskuntatakuun rille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille toimeenpanoon. työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kun- Valiokunta korosti valtiontalouden kehyksis- toutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden ku- tä antamassaan mietinnössä, että Suomen hyvin- luessa työttömäksi joutumisesta. Lisäpanostus voinnin ja menestyksen kasvu on riippuvainen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle sivistyksestä, ammattitaidosta ja koulutuksesta. tähän tarkoitukseen vuonna 2012 on 14 milj. Koulutus on yhteiskunnan kannalta ennen kaik- euroa. Rahoitus kohdistetaan nuorisotyölle ja kea investointi tulevaisuuteen, ja taloudellisesti vapaan sivistystyön rahoitukseen. epävarmoina aikoina on erityisen tärkeää huo- Suurimmat määrärahojen vähennykset koh- lehtia koulutuksesta ja osaamisesta. Kireässä distuvat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtiontalouden tilanteessakin tulee huolehtia määrärahoihin, kun korkeakoululaitoksen raken- siitä, ettei koulutukseen tehdä sellaisia supistuk- teellista kehittämistä jatketaan. Valiokunta pi- sia tai rakenteellisia uudistuksia, jotka pitkällä tää uudistuksen jatkamista tärkeänä. Korkea- aikavälillä johtavat koulutuksen laadun heikke- koulu- ja tiedepolitiikan valtakunnallisten ta- nemiseen tai nuorten syrjäytymiseen. voitteiden saavuttamiseksi tutkintotavoitteet mi- Valiokunta korostaa myös, että vahvistamal- toitetaan niin, että varmistetaan korkeakoulute- la kulttuurin perustaa, luovan työn tekijöiden tun työvoiman saatavuus työelämän tarpeita vas- toimintaedellytyksiä, kansalaisten kulttuuriosal- taavasti. Samalla on välttämätöntä vahvistaa listumisen mahdollisuuksia ja kulttuurin talout- koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. ta lisätään kansalaisten yleistä hyvinvointia ja Valiokunta kannattaa sitä, että ikäluokkien mm. luovuutta sekä innovatiivisuutta. Samalla pienentyessä aloituspaikkoja vähennetään. Huo- voidaan monin tavoin edistää alueiden elinvoi- mattava on, että koulutuksen saatavuus silti suh- maisuutta sekä työllisyyden ja kansantalouden teellisesti paranee, koska aloituspaikkojen vä- kehitystä. hennys on selvästi pienempi kuin ikäluokkien Valiokunta muistuttaa, että peruskoulussa pieneneminen. luodaan elinikäisen oppimisen perusta. Perus- Talousarvioesityksen mukaan taiteen ja kult- koulusta pitää jokaisen lapsen saada perusedel- tuurin sekä liikunnan ja nuorisotyön määrärahat lytykset opiskelulle ja oppimiselle, ja laadukas kasvavat yhteensä 1,8 %:lla. Valiokunta pitää perusopetus on tärkeää myös yhteiskuntatakuun oikeina kulttuuripolitiikalle asetettuja tavoittei- toteutumiselle. Valiokunta pitää erittäin myön- ta. Eri toimilla vahvistetaan kulttuurin perustaa, teisenä, että esi- ja perusopetuksen, lukiokoulu- luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, tuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä taiteen kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdolli-

54 Pääluokka 29 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp suuksia ja kulttuurin taloutta. Valiokunta kiin- jolla säädettiin suojattujen teosten tekijöille nittää huomiota siihen, että museoiden, teatterei- oikeus korvaukseen teosten kappaleiden lainaa- den ja orkestereiden valtionosuuksiin kohdistuu misesta yleisölle yleisistä kirjastoista. Lainaus- ensi vuonna yhteensä 10 milj. euron säästö, mikä korvauksen määrärahat ovat kuitenkin koko ajan vähentää museoiden valtionosuuksia noin olleet riittämättömät, jotta tekijät saisivat koh- 12 %:lla ja teattereiden ja orkestereiden valtion- tuullisen korvauksen. Hallitus ehdottaa talousar- osuuksia noin 6 %:lla. Taide- ja kulttuurilaitok- viossa lainauskorvauksiin 3,3 milj. euroa. set joutuvat sopeuttamaan toimintaansa vähene- Lainauskorvausjärjestelmä myös kohtelee eri vien valtionosuuksien vuoksi. Valiokunta koros- teoslajeja eri tavalla. Sen vuoksi valiokunta kii- taa talousarvioesityksessä esitettyä tavoitetta sii- rehtii toimenpiteitä eduskunnan hyväksymän tä, että kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien lausuman johdosta eli siitä, että mahdollistetaan kulttuuriosallistumisen edellytyksiä lisätään. tutkimus- ja opetustoimintaa palvelevien kirjas- Sen vuoksi on tarkoitus jatkaa museoiden, or- tojen ottaminen lainauskorvausjärjestelmän pii- kestereiden ja teattereiden valtionosuusjärjestel- riin. män kannustavuuden kehittämistä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että lainauskorvauksiin varattu määräraha asteittain ko- Veikkausvoittovarat. Veikkausvoittovarojen rotetaan sellaiselle tasolle, että tekijät saavat määrärahat kasvavat kaikilla sektoreilla jako- kohtuullisen korvauksen teostensa lainaamises- suhdelain mukaisesti. Edellisvuosien tapaan ta. merkittävät osuudet kulttuuripolitiikan toimi- Momentille lisätään 325 000 euroa suojattu- aloista rahoitetaan veikkausvoittovaroilla: lii- jen teosten tekijöille maksettavasta lainauskor- kunta 98,1 %, nuorisotyö 74,4 % sekä taide ja vauksesta aiheutuviin kustannuksiin. muu kulttuuri 51,9 %. Veikkausvoittovarat muo- Momentti muuttuu seuraavaksi: dostavat siten keskeisen osan kulttuurin, liikun- Momentille myönnetään 17 888 000 euroa. nan ja nuorisotyön määrärahoista. Lisäksi veik- Määrärahaa saa käyttää: kausvoittovarojen osuus opetus- ja kulttuurimi- (1. kohta kuten HE 59/2011 vp) nisteriön hallinnonalalta osoitettavista tieteen 2) enintään 3 625 000 euroa suojattujen teos- määrärahoista on 24,7 %. ten tekijöille maksettavan lainauskorvauksen Valiokunta pitää tärkeänä, että rahapelimono- järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. polijärjestelmä säilytetään ja että veikkausvoittovarojen käyttöön liittyvä jakosuhdelaki sekä 50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) nykyinen tuloutusjärjestelmä säilytetään. Valio- kunta toteaa, että pelitoimintoihin kohdistuvaa Momentille lisätään 100 000 euroa Svenska Fin- verotusta ei voi enää lisätä vaarantamatta yksin- lands Folkting -nimisen järjestön valtionavus- oikeusjärjestelmää. Huomattava on, että pelkäs- tuksiin. tään arpajaisverolain tulevat muutokset vähentä- Momentti muuttuu seuraavaksi: vät edunsaajille tulevaa osuutta arviolta noin 17 Momentille myönnetään 685 000 euroa. milj. eurolla. Käyttösuunnitelma euroa 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhtei- set menot 1. Svenska Finlands folkting -nimi- sestä järjestöstä annetun lain 22. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomäärä- (1331/2003) mukainen valtion- raha 3 v) avustus 675 000 2. Paasikivi-Seura 10 000 Lainauskorvauksen määrärahat. Vuoden 2007 alussa tuli voimaan tekijänoikeuslain muutos, Yhteensä 685 000

55 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 29 HE 128/2011 vp

51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen 10. Yleissivistävä koulutus toimintaan (kiinteä määräraha) Monet historiallisesti ja toiminnallisesti arvok- 34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten pe- kaat rakennukset vaativat korjauksia, jotka voi- rustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) vat olla omistajalle taloudellisesti vaikeita. Täl- Hallitus esittää 56 milj. euron määrärahaa val- laisia on mm. ilman verotusoikeutta toimivilla tionosuuksiin ja -avustuksiin oppilaitosten pe- uskonnollisilla yhdyskunnilla. Kustannuksia rustamiskustannuksiin. Tästä 52 milj. euroa me- suurelta osin vapaaehtoisvoimin toimiville yh- nee jo myönnettyjen jälkirahoitteisten hankkei- dyskunnille aiheuttaa mm. kiinteistöverotus ja den valtionavustuksiin. Yleissivistävän koulu- joissain tapauksissa esteettömyys- ja turvalli- tuksen myöntämisvaltuus perustamishankkeille suusvaatimukset. Momentille lisätään 200 000 vuonna 2012 on vain 5 milj. euroa. Valtionavus- euroa rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskun- tuksista enintään 4 milj. euroa saa myöntää to- nille ja niiden paikallisyhteisöille myönnettä- teutusaikaisena. Ehdotetulla myöntövaltuudella viin rakentamisavustuksiin. voidaan tukea koulujen rakennushankkeita, joi- Momentti muuttuu seuraavaksi: den kustannusarviot ovat yhteensä n. 10 milj. euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa avustuksen Momentille myönnetään 2844000 euroa. myöntämistä 2—4 hankkeeseen v. 2012. Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lau- Käyttösuunnitelma euroa sunnossa koulujen perusparantamiseen liittyvis- tä ongelmista ja perusparannustarpeesta todet- 1. Avustus Ortodoksiselle kir- tuun. Koulujen sisäilmaongelmat ovat pitkään kolle (L 985/2006, 119 §) 2 226 000 olleet tiedossa. Eduskunta on lukuisissa yhteyk- sissä esittänyt asiasta huolensa ja lisännyt myös 2. Avustukset Suomen Meri- perusparannusten ja rakentamisen määrärahoja. mieskirkolle, eräiden siirto- väen sankarihautojen hoitoon Myös tarkastusvaliokunta on päättänyt tutkia raja luovutetun alueen hautaus- kennusten kosteus- ja homeongelmia (TRO maiden kunnostamiseen 218 000 1/2011 vp). Tehdyn selvityksen mukaan kuntien ja kuntayhtymien omistamien oppilaitosten kor- — mistä merimieskirkkojen jausvelka on n. 3,7 miljardia euroa (Rakennus- rakennusavustuksiin ja raken- nuslainojen hoitoon (enin- tyyppikohtainen peruskorjaustarpeen arviointi tään) 152 000 kuntien rakennuksissa, Vainio & all. 2006, Kun- taliitto). Tämä osoittaa, että ongelmaa ei pystytä 3. Avustus rekisteröidyille us- ratkaisemaan valtion korjausavustusten tai in- konnollisille yhdyskunnille 400 000 vestointitukien avulla. — mistä avustuksina yhdys- Perusopetuslaki edellyttää oppilaille turval- kuntien ja niiden paikallis- lista opiskeluympäristöä. Koulutuksen järjestä- yhteisöjen kirkkojen ja jä vastaa turvallisuudesta ja terveellisyydestä. toimintatilojen rakennusavus- Sen vuoksi kunnissa tulisi korjaamiseen lähteä tuksiin 200 000 omistajan tahdosta ja ymmärryksestä. Kosteus- Yhteensä 2 844 000 ja hometalkoissa tehdyssä tutkimuksessa (Paavo Kero, TTY 2011) havaittiin, että kunnilla ei ole home- ja sisäilmakorjausprosesseissa tarvitta- vaa osaamista. Valtion avustuksia oikein käyttä- mällä olisi kuitenkin mahdollista saada aikaan muutos kuntien asenteessa rakennustensa home- ja sisäilmaongelmiin ja opettaa oikeat toiminta- mallit homevauriokorjausprosesseissa sekä lisä-

56 Pääluokka 29 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp tä rakennusten käytönaikaisten korjausten oi- Momentti muuttuu seuraavaksi: kea-aikaisuutta. Tällä hetkellä avustusjärjestel- Momentille myönnetään 1 303 000 euroa. mä ei tunne laadullisia kriteereitä eikä avustetta- (2. kappale kuten HE 59/2011 vp) vien kohteiden laadun toteutumista varmisteta. Valiokunnan mielestä avustusehtoja tulisi kehit- tää niin, että ne tukisivat osaamisen lisääntymis- 30. Aikuiskoulutus tä ja asenteenmuutosta kunnissa. Tulisi harkita avustusmallia, joka edellyttäisi avustuksen saa- 30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitos- jalta sitoutumista laadukkaaseen toimintaan ten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) sekä rakennusten ongelmien tutkimisessa, kor- Valiokunta on sivistysvaliokunnan tavoin huo- jausten suunnittelussa että korjausten toteutuk- lestunut siitä, että vapaan sivistystyön oppilai- sessa. tosten valtionosuuksiin kohdennetaan yhteensä Momentille lisätään 2 000 000 euroa toteu- 11,5 milj. euron säästö. Vapaaseen sivistystyö- tusaikaisina myönnettäviin valtionavustuksiin ja hön kohdistuvat säästöt lisäävät painetta opinto- toteutusaikaista valtuutta lisätään määrärahaa maksujen nostamiseen, mikä taas vähentää joi- vastaavasti 3 000 000 eurolla. denkin väestöryhmien mahdollisuuksia osallis- Momentti muuttuu seuraavaksi: tua opintoihin. Valiokunta korostaa sitä, että va- Momentille myönnetään 58 000 000 euroa. paan sivistystyön opintoihin osallistuminen tu- (2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp) kee kansalaisten osaamisen kehittymistä ja Valtuus työurien pidentymistä ja osaltaan yhteiskuntata- Vuonna 2012 saa myöntää valtionavustusta kuun toteutumista samalla, kun sillä on tärkeä yleissivistävän koulutuksen perustamishank- osa koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamises- keille siten, että hankkeista aiheutuvat valtion- sa. avustukset ovat yhteensä enintään 8000000 eu- Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, roa. Valtionavustuksista enintään 6 000 000 eu- että kesäyliopistot ovat osa avoimen korkeakou- roa saa myöntää toteutusaikaisena. luopetuksen järjestelmää ja ne vievät opinto-, tiedotus- ja neuvontapalvelut myös sellaisille 51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määrära- paikkakunnille, joilla ammattikorkeakouluilla ja ha) yliopistoilla ei ole omia toimipisteitä. Valiokunta pitää vapaan sivistystyön koko- Suomi-koulut. Suomi-koulujen valtionavustus naisvaltaisen kehittämisen kannalta tärkeänä va- on jäänyt jälkeen mm. opetusmateriaalien ja eri paan sivistystyön kehittämisohjelman 2009— maiden opettajien palkkakustannusten nousun 2012 toimeenpanon loppuunsaattamista. Sen vuoksi. Sen vuoksi momentille lisätään 150 000 myötä voidaan vastata erityisesti maahanmuut- euroa Suomi-koulujen avustuksiin. tajien, syrjäytymisvaarassa olevien, opinnollis- ta kuntoutusta tarvitsevien ja ikärakenteen muu- Etäkoulu Kulkuri. Kansanvalistusseuran ylläpi- toksista aiheutuviin tarpeisiin. tämä Etäkoulu Kulkuri tarjoaa kotiperuskoulu- Momentille lisätään kaikkien opintokeskus- opetusta ulkomailla asuville perusopetusikäisil- ten kehittämiseen tarkoitettuihin laatu- ja kehit- le suomalaisille lapsille (vuodesta 1975). Kou- tämisavustuksiin 300 000 euroa. Kesäyliopisto- luun ilmoittautuu vuosittain lähes 400 ulkomail- jen valtionosuuksiin lisätään 50 000 euroa ja la asuvaa oppilasta. Harkinnanvarainen avustus määrärahaa vastaavasti lisätään 539 opetustun- on koulutuksen ja kurssien lisääntymisen joh- tia. dosta riittämätöntä, ja hallituksen esityksen mu- Momentti muuttuu seuraavaksi: kaan se on myös pienenemässä. Tämän tärkeän Momentille myönnetään 164 442 000 euroa. ulkosuomalaisille kohdistuvan toiminnan tur- Määrärahaa saa käyttää: vaamiseksi momentille lisätään 25 000 euroa. (1. kohta kuten HE 59/2011 vp)

57 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 29 HE 128/2011 vp

2) enintään 6800000 euroa vapaasta sivistys- ylimääräisiin avustuksiin ja rakenteellisen kehit- työstä annetun lain 14 §:n mukaisiin opintosete- tämisohjelman tukemiseen. liavustuksiin, laatu- ja kehittämisavustuksiin,

Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt enimmäismäärä yksikkö

Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin 1 924 292 opetustunti Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin 269 216 opiskelijaviikko Valtionosuus opintokeskusten opintokerhotoimintaan 255 000 opintokerhotunti Valtionosuus opintokeskusten muuhun opintotoimintaan 168 196 opetustunti Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin 58 121 opetustunti

(3. kappale kuten HE 59/2011 vp) ta 2012 lähtien. Ensi vuodelle korvauksen suuruus on täydentävä hallituksen esitys (HE 53. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määrära- 119/2011 vp) huomioiden 32,544 milj. euroa. ha) Momentille lisätään 175 000 euroa, josta lisäyk- Opettajankoulutus. Kuluvan vuoden talousar- senä 50 000 euroa eräiden naisjärjestöjen val- viokäsittelyn yhteydessä valtiovarainvaliokunta tionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin katsoi, että opettajankoulutuksen kokonaistilan- valtionavustuksiin, 43 000 euroa lisäyksenä ne tulisi selvittää. Opetus- ja kulttuuriministeriö Marttaliitto ry:n, 7 000 euroa lisäyksenä Fin- on tehnyt selvityksen, joka on toimitettu valtio- lands svenska Marthaförbund rf:n, 25 000 euroa varainvaliokunnalle. Selvityksessä todetaan lisäyksenä Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO muun muassa, että yliopistot ovat jääneet selväs- ry:n, 25 000 euroa lisäyksenä Sofian kannatus- ti jälkeen opettajankoulutustavoitteista ja esite- yhdistys ry:n ja 25 000 euroa lisäyksenä Karja- tään lastentarhanopettajakoulutusta lisättäväksi lan liiton avustuksiin. 130 aloituspaikalla ja luokanopettajakoulutusta 100 aloituspaikalla. Momentti muuttuu seuraavaksi: Valiokunta pitää välttämättömänä sitä, että Momentille myönnetään 7441000 euroa. nyt selvitystyön valmistuttua opetus- ja kulttuu- (2. kappale kuten HE 59/2011 vp) riministeriö jatkaa toimenpiteitä opettajankoulutuksen kehittämiseksi. Opetus- ja kulttuurimi- nisteriön tulee muun muassa kehittää opettajan- 40. Korkeakouluopetus ja tutkimus koulutusta koskevaa seurantaa siten, että mää- rällisten ja sisällöllisten tavoitteiden toteutumi- Tutkimus. Tutkimuksen osalta valiokunta viit- nen voidaan jatkossa varmistaa. Sen vuoksi taa edellä tämän mietinnön yleisperusteluissa to- ministeriön tulee selvittää mahdollisuudet pe- dettuun. rustaa opettajarekisteri, jonka avulla saataisiin reaaliaikainen tieto opettajamääristä ja kelpoi- 50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan suustilanteesta eri puolella maata ja voitaisiin te- (siirtomääräraha 2 v) hostaa opettajatarpeen ennakointia. Kehittämis- Valiokunta pitää hyvänä, että yliopistojen työn- työssä tulee ottaa huomioon myös tietoja vies- antajan työttömyysvakuutusmaksuun saadaan tintätekniikan osaamistarpeet, oppimisympäris- nyt pysyvä ratkaisu, kun hallitus esittää maksun töjen muutokset, täydennyskoulutustarpeet ja täysimääräistä korvaamista yliopistoille vuodes- opettajankouluttajien kouluttaminen.

58 Pääluokka 29 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

Lastentarhanopettajakoulutus. Eduskunta on jo Momentti muuttuu seuraavaksi: aiemmin eri yhteyksissä esittänyt huolestumi- Momentille myönnetään 1831487000 sensa lastentarhanopettajien koulutusmääriin. euroa. Sivistysvaliokunta on mm. todennut, että yli- (2. kappale kuten HE 59/2011 vp) opistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen määrä ei ole riittävä ja että varhaiskasvatuksen ryhmissä lastentarhanopettajan koulutuksen saa- 70. Opintotuki neiden määrä vähentyy huomattavasti. Tämän seurauksena ryhmissä korostuu hoiva- ja hoito- Valiokunta pitää tärkeänä hallitusohjelman kir- työ opetuksellisten ja kasvatuksellisten seikko- jausta siitä, että opintotuki sidotaan indeksiin jen kustannuksella. (SiVL 11/2009 vp — HE 1.9.2014. Lisäksi opintotukijärjestelmää uudis- 138/2009 vp). Valtiovarainvaliokunta puoles- tetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja no- taan on usean talousarvion käsittelyn yhteydes- peampaa valmistumista. sä lisännyt määrärahoja ruotsinkieliseen lastentarhanopettajakoulutukseen. 57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (ar- Nyt saadun selvityksen mukaan yliopistolli- viomääräraha) sen lastentarhanopettajan koulutuksen saaneista Yli puolet korkeakouluopiskelijoista syö pääate- lastentarhanopettajista on pulaa lähes joka puo- riansa opiskelijaruokalassa. Valtion budjetista lella Suomea. Pelkästään pääkaupunkiseudun myönnettävä ateriatuki on sen vuoksi hyvä tapa kunnat arvioivat tämänhetkiseksi henkilöstötar- edistää opiskelijoiden terveellistä ruokavaliota peekseen noin 350 uutta lastentarhanopettajaa ja ja siten myös kansanterveyttä. Ateriatuen määrä noin 70 erityislastentarhanopettajaa. Pedago- on kuluvan vuoden alusta alkaen 1,77 euroa ate- gisen koulutuksen saaneiden lastentarhanopetta- rialta. jien osuus päiväkotien henkilöstöstä on pienen- Valiokunta pitää tärkeänä, että ateriatuen tynyt lähes 50 prosentista jo 30 prosenttiin. määrässä huomioidaan mahdolliset opiskelija- Aiemmin tehdyn selvityksen mukaan Etelä- aterioiden enimmäishinnan korotukset. Momen- Suomessa ruotsinkielisiä lastentarhanopettajia tille lisätään 1 250 000 euroa ateriatuen nosta- tarvitaan lähes 300 ja erityislastentarhanopetta- miseksi 0,07 eurolla 1.1.2012 lukien. jia noin 20. Vuonna 2011 käynnistyi 30 aloitus- Momentti muuttuu seuraavaksi: paikan lastentarhanopettajakoulutus Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyönä Helsin- Momentille myönnetään 30 750 000 euroa. gissä. Määrärahaa saa käyttää: Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt yli- 1) avustuksen maksamiseen opiskelijaravin- opistoille vuosien 2013—2016 lastentarhanopet- toloille alempaa tai ylempää korkeakoulututkin- tajakoulutuksen tavoitteeksi kuuttasataa, josta toa, ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää lastentarhanopettajia olisi 500 ja erityislasten- ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien kor- tarhanopettajia 100. Yliopistojen vastaukset mi- keakouluopiskelijoiden sekä opintotukeen nisteriön esitykseen saadaan tammikuun 2012 oikeuttaviin ammatillisiin tai erikoistumiskoulu- loppuun mennessä. Vaarana on, että yliopistot tusohjelmiin taikka poikkeuskoulutukseen osal- eivät ole halukkaita ilman erityistoimenpiteitä listuvien opiskelijoiden aterioiden hinnan alen- lisäämään lastentarhanopettajakoulutusta. On tamiseksi 1,84 eurolla ateriaa kohti. otettava huomioon myös se, että varhaiskasva- (2. kohta kuten HE 59/2011 vp) tuslainsäädäntöä ollaan myös uudistamassa tällä vaalikaudella. Edellä todetun perusteella momentille lisä- 80. Taide ja kulttuuri tään 1 500 000 euroa yliopistollisen lastentar- Viittomakielinen kirjasto. Suomessa on valmis- hanopettajakoulutuksen laajentamiseksi. teltu viittomakielisen aineiston uudenlaista tuo-

59 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 29 HE 128/2011 vp tanto-, hankinta-, ylläpito- ja levitysmallia, jolla kemisen merkityksestä. Kirjailijan henkilökoh- turvataan tälle kieli- ja kulttuurivähemmistölle taisella tapaamisella on yhteys lasten ja nuorten tarkoitettujen opetusmateriaalien ja kirjallisuus- lukuaktiivisuuteen. Valiokunnan saaman tiedon käännösten ja muun tarpeellisen aineiston sään- mukaan kirjailijavierailut näkyvät välittömästi nöllinen ja pitkäjänteinen tuotanto sekä esteetön kasvuna ao. kirjaston lainausmäärissä. saatavuus. Valiokunta pitää tärkeänä viittomakielisen kirjaston toiminnan käynnistämistä 04. Museoviraston toimintamenot (siirtomäärä- vuonna 2012. raha 2 v) Hallitus esittää museoviraston toimintamenojen Dokumenttikuva-arkisto. Eduskunta on usean leikkaamista 3 milj. eurolla. Museovirasto sai talousarvion käsittelyn yhteydessä kiinnittänyt vuoden 2010 alussa tehtäväkseen uudistaa toi- huomiota siihen, että vanhoja dokumenttivalo- mintakulttuuriaan ja organisaatiotaan. Uudistus kuvia on paljon yksityisten valokuvaajien arkis- toteutui toukokuun alussa 2011. On myönteistä, toissa ja nämä kuvat ovat vaarassa tuhoutua il- että Museovirasto on uudistanut organisaationsa man erityistoimenpiteitä. ja määritellyt strategiset linjaukset uudella ta- Hallitusohjelman mukaan kehitetään Doku- valla. Myös virkarakenne on uudistettu uusia menttikuva-arkistoa Valokuva-arkiston yhtey- strategisia linjauksia tukevaksi ja tehtävät mää- dessä. Valiokunta kiirehtii dokumenttikuva-ar- ritelty vastaamaan uutta strategiaa. kiston toteuttamista. Valiokunta pitää välttämättömänä turvata Museovirastolle riittävät voimavarat niin, että se Savonlinnan oopperajuhlat. Opetus- ja kulttuu- voi asianmukaisesti täyttää tärkeän tehtävänsä riministeriön järjestämän seurannan sekä Savon- suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämisessä. linnan oopperajuhlien selvitysten perusteella on Tulee myös huolehtia siitä, että museovirastolla todettu, että Savonlinnan oopperajuhlien menes- on mahdollisuudet toteuttaa uuden strategian tyksekkään tulevaisuuden varmistaminen edel- mukaisia linjauksia. lyttää rahoituksen uudelleen järjestelyjä. Osana Momentille lisätään 500 000 euroa Museo- rahoitusratkaisua on uuden säätiön perustami- viraston toimintamenoihin. nen, jonka keskeisenä tehtävänä on oopperajuh- Momentti muuttuu seuraavaksi: lien järjestäminen Savonlinnassa. Valiokunta pi- tää tärkeänä, että valtio osaltaan tukee Savonlin- Momentille myönnetään nettomäärärahaa nan oopperajuhlien rahoitusratkaisuja. 19 938 000 euroa. (2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp) Lukukeskus. Lukeminen on lähtökohta sivistyk- selle, hyvälle elämälle sekä työelämässä ja tieto- 31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja yhteiskunnassa pärjäämiselle. Valiokunta kiin- orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomäärä- nittää huomiota siihen, että suomalaisnuorten raha) taito on heikentynyt erityisesti tiedonhaussa Momentille lisätään 25 000 euroa, mikä on vä- sekä luetun ymmärtämisessä ja tulkinnassa. Sen hennetty momentilta 29.80.52 sen perusteluissa vuoksi valiokunta pitää tärkeänä lasten ja nuor- todetun johdosta. ten lukuharrastuksen edistämistä. Momentille myönnetään 40 445 000 euroa. Lukukeskus järjestää kirjailijoiden vierailuja (2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011) eri puolille Suomea. Palvelua käyttävät ensisi- jaisesti koulut ja kirjastot yhdessä. Valiokunta 50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) korostaa, että Lukukeskuksella on merkittävä asema erityisesti lasten ja nuorten lukemisen Kulttuuri-instituutit. Momentille lisätään edistäjänä. Vierailuillaan kirjailijat kertovat tari- 300 000 euroa lisäyksenä kulttuuri-instituuttien noita, keskustelevat lasten kanssa ja puhuvat lu- tukemiseen.

60 Pääluokka 29 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

Ystävyysseurat. Momentille lisätään ystävyys- loppusumma ei muutu, tältä momentilta vähen- seurojen tukemiseen 100 000 euroa, josta 45 000 netään vastaava 25 000 euron määräraha teatte- euroa lisäyksenä Suomi—Venäjä-Seuran val- reiden valtionosuuksiin tarkoitetuista määrära- tionavustukseen, 45 000 euroa lisäyksenä Pohjo- hoista ja lisätään yleisen budjetin momentille la-Nordenin valtionavustukseen ja 10 000 euroa 29.80.31. lisäyksenä Suomi—Saksa Yhdistysten liiton Momentin loppusumma ei edellä todetun joh- valtionavustukseen. dosta muutu. Momentti muuttuu seuraavaksi: Momentille myönnetään 8676000 euroa. 90. Liikuntatoimi (2. kappale kuten HE 59/2011 vp) Liikuntatoimeen osoitettavia määrärahoja on 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tarkoitus käyttää vuosina 2012—2015 Olympia- taiteen edistämiseen (arviomääräraha) stadionin peruskorjaukseen. Valiokunta pitää Ensi vuosi on suomalaisen muotoilun kannalta tärkeänä tämän kansallisesti arvokkaan ja mer- erittäin merkityksellinen sen johdosta, että Hel- kittävän stadionin peruskorjausta. Rahoituksen sinki on World Design Capital -pääkaupunki suunnittelua varten valmistellaan valtioneuvos- vuonna 2012. Vuosi aiheuttaa myös suomalai- ton periaatepäätös. sen muotoilun kattojärjestö Ornamolle lisätehtä- viä mm. suuren yleisön kiinnostuksen ja kan- sainvälisten yhteydenottojen vuoksi. Järjestön 91. Nuorisotyö tavoitteena on mm., että Suomi tunnetaan myös tämän päivän muotoilusta ja muotoilijoista ja Nuorisotyön määrärahat lisääntyvät lähes 4,7 että muotoilun eli korkean tason suunnitte- milj. eurolla, ja suurin lisäys kohdistuu nuorten luosaamisen käyttö lisääntyy yrityksissä ja julki- yhteiskuntatakuun toimenpiteisiin. Valiokunta sella sektorilla. painottaa, että yhteiskuntatakuuseen panostami- Momentille lisätään 25 000 euroa lisäyksenä nen turvaa nuorisotyön korjaavien toimien to- Teollisuustaiteen Liitto Ornamo ry:n valtion- teuttamista. avustukseen. Jotta veikkausvoittovaramomentin

61 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 30 HE 128/2011 vp

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. (30.10, osa) Maaseudun kehittäminen kunnan mielestä neuvontapalveluiden selvään heikkenemiseen. 50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittä- Edellä olevan perusteella valiokunta lisää mo- miseen (siirtomääräraha 3 v) mentille 500 000 euroa neuvontajärjestöjen Momentille esitetään 7 168 000 euron määrä- maaseutuneuvonnan rahoittamiseen. rahaa, joka on 3 500 000 euroa vähemmän kuin Momentti muuttuu seuraavaksi: vuonna 2011. Momentille myönnetään 7 668 000 euroa. Maatalouden ja koko elintarvikeketjun kilpai- (2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp) lukyky perustuu tulevaisuudessa entistä enem- män toimijoiden vahvaan osaamiseen ja uusiin 55. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määrä- innovaatioihin, kuten uusiin tuotantotekno- raha) logioihin ja ympäristöystävällisiin tuotanto- Momentille esitetään 4 320 000 euron määrä- tapoihin sekä niiden nopeaan käyttöönottoon. rahaa, joka on 700 000 euroa vähemmän kuin Neuvontapalvelut luovat vankan osaamispohjan vuonna 2011. maaseudun kehittämiselle. Neuvontajärjestöt 4H-toiminta tarjoaa lapsille ja nuorille moni- edistävät yhteistyössä muiden toimijoiden kans- puolisia harrastusmahdollisuuksia. Sen piirissä sa elinkeinotoiminnan kehitystä ja yritystoimin- on 70 000 lasta ja nuorta, jotka saavat valmiuk- nan monipuolistumista maaseudulla. Maaseutu- sia aktiiviseen kansalaisuuteen, yrittäjyyteen ja keskusten palveluista on vuosittain hyötynyt yli työelämään. Viidennes mukana olevista lapsista 30 000 tilaa ja maaseutuyritystä. ja nuorista on suorittanut ajokortti elämään Käynnissä on useita kehittämistoimenpiteitä, -kurssin, jolla perehdytään työnhakuun, työelä- joilla jatketaan neuvontapalveluiden tehostamis- män pelisääntöihin ja asiakaspalveluun. Toimin- ta ja keskinäisen yhteistyön tiivistämistä. Esi- nan kautta myös työllistetään nuoria, joten jär- merkiksi suurempien aluekeskusten myötä on jestöllä on mahdollisuudet osallistua nuorten yh- tarkoitus saada ProAgrian vähenevät resurssit teiskuntatakuun toteuttamiseen. joustavammin käyttöön. Kymmenen vuoden 4H-toiminnassa korostuvat useat hallitus- aikana ProAgria on jo vähentänyt lähes 300 hen- ohjelman painotukset, kuten nuorten syrjäytymi- kilötyövuotta, koko maan kattava palveluver- sen ehkäiseminen ja maaseudun elinvoimaisuu- kosto on kuitenkin pystytty säilyttämään panos- desta huolehtiminen. Kerhot toimivat usein tamalla neuvonnan tehokkuuteen. Sähköisten alueilla, joilla nuorille ei ole tarjolla muita har- palveluiden tarjonta on tarkoitus saada täysi- rastusmahdollisuuksia. määräisesti käyttöön vuonna 2014. Valiokunta pitää tärkeänä 4H-yhdistysten toi- Neuvontajärjestöt eivät pysty sopeuttamaan minnan turvaamista ja lisää momentille 200 000 toimintaansa määrärahojen vähentämiseen kol- euroa. manneksella vuonna 2012 ja tehostamaan samanaikaisesti toimintaansa käynnissä olevilla Momentti muuttuu seuraavaksi: kehittämishankkeilla. Vähennys johtaisi valio- Momentille myönnetään 4 520 000 euroa. (2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

62 Pääluokka 30 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

20. Maatalous liokunta pitää myös tarpeellisena, että hallitusohjelman mukaisesti lomituksissa huomioidaan Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaate työs- määrärahat vähenevät talousarvioesityksen mu- sä jaksamisen toteutumiseksi. kaan noin 124 miljoonaa euroa vuoden 2011 var- Väestön kasvu ja lisääntyvä ruoan kulutus sinaiseen talousarvioon verrattuna. Vähennyk- nostavat FAO:n arvioiden mukaan ruoan kysyn- sistä 40 miljoonaa euroa kohdistuu maatalouden tää yli 70 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. tukimomenteille. Väestön kasvu yhdessä ilmastonmuutoksen mu- Vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa kaik- kanaan tuomien yleistyvien sään ääri-ilmiöiden ki hallinnonalat osallistuvat valtion talouden taja maataloustuotteiden rajujenkin hinnan vaihte- sapainottamiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, luiden kanssa asettavat vakavan haasteen maail- että maa- ja metsätalousministeriön hallin- man ruoantuotannolle. Maataloustuotannon yh- nonalalla vähennykset tehdään siten, että ne vai- teiskunnallinen merkitys kasvaa, eikä ruoka ole kuttavat mahdollisimman vähän suoraan viljeli- globaalisti tarkastellen itsestäänselvyys. jöiden tulotasoon ja maatalouden kannattavuu- Valiokunta toteaa, että huolehtimalla viljeli- teen. Myös markkinalähtöisesti saavutettavissa jöiden tulotasosta ja maatalouden kannattavuu- oleva kannattavuuden lisääminen on hyödynnet- desta turvataan kotimaisen maataloustuotannon tävä täysimääräisesti ja kiinnitettävä huomiota monipuolisuus ja keskeisten tuotteiden tuotanto yleensäkin elintarvikkeiden hinnanmuodostuk- sekä samalla varmistetaan elintarviketuotannon seen. omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Kansallisen Maatalouspolitiikan perustan muodostavat ruokatuotannon peruskapasiteetin ylläpitämi- EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tukimuodot, sellä pystytään hallitsemaan kansainvälisistä joita täydennetään kansallisista varoista makset- suhdannevaihteluista, ruokakriiseistä ja maail- tavalla tuella. Lähivuosina kaikki merkittävät man väestön kasvusta aiheutuvia riskejä. Maa- maatalouden EU:n ja kansalliset tukijärjestel- tilatalous on edelleen Suomen tärkein yksit- mät ovat uudistumassa, mikä osaltaan lisää epä- täinen maaseutuelinkeino (MTT, Suomen maa- varmuutta viljelijöiden keskuudessa. talous ja maaseutuelinkeinot 2011), joten samal- Maatalous on siirtynyt nopeasti vuosien la vaikutetaan myös koko maaseudun elinvoi- 2006—2007 aiempaa paremman kannattavuu- maisuuteen. den ja maataloustulon vuosista jälleen alhaiseen tulotasoon ja kannattavuuteen. Viljelijän tulota- 47. Elintarvikeketjun kehittäminen (siirto- son ylläpitäminen vaatii myönteistä kehitystä määräraha 3 v) maatilojen tuotto- ja kustannuskehitykseen sekä Momentille esitetään 3 293 000 euron määrä- maataloustuotteiden hintojen nousua, kuten rahaa. Määrärahaa käytetään mm. elintarvike- myös maatalouden kilpailukyvyn parantumista, talouden laatustrategian täytäntöönpanoon ja jotta tukien osuus maatalouden kokonaistuotois- ruokapoliittisen selonteon tavoitteiden rahoitta- ta voi alentua. miseen, kuten suomalaisen ruokaketjun kannat- Valiokunta muistuttaa, että vain taloudellises- tavuuden turvaamiseen sekä ruokaketjun jäljitet- ti kannattavalla pohjalla toimiva maatalous pys- tävyys- ja vastuullisuusjärjestelmien luomiseen. tyy huolehtimaan tulevaisuuden haasteista ja Määrärahasta on kohdistettu 1 580 000 euroa tuottamaan raaka-aineita elintarviketeollisuu- hallitusohjelman mukaisesti luomualan ja lähi- delle sekä kuluttajien lisääntyvän kiinnostuksen ruoan kehittämisohjelmien valmisteluun ja to- kohteena olevaa lähi- ja luomuruokaa. Erityises- teuttamiseen. Valiokunta pitää ohjelmia erittäin ti nuorten viljelijöiden ja aktiivitilojen kannat- tarpeellisina ja pitää hyvänä, että ne toteutetaan tavuuden kehitystä on tärkeää seurata kaikilla erillisinä. Luomua eli luonnonmukaista tuotan- tuotannonaloilla ja tarvittaessa on ryhdyttävä totapaa koskevat omat säädöksensä. Lähiruoalle toimiin toimintaedellytysten turvaamiseksi. Va- taas löytyy useampia määritelmiä, joiden käyt-

63 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 30 HE 128/2011 vp töä ei ole sertifioitu. Lähiruoka voidaan määri- Petojen aiheuttamista vahingoista 95 prosent- tellä esimerkiksi mahdollisimman lähellä tuote- tia on porovahinkoja. Porovahingot ovat valio- tuksi suomalaiseksi ruoaksi, jonka alkuperä, kunnan saaman tiedon mukaan ministeriön toi- tuottaja ja valmistaja tiedetään. Siihen liitetään menpiteiden vaikutuksesta laskeneet yli 20 pro- usein paikallisuus, pk-yrittäjyys ja lyhyet toimi- senttia vuodesta 2008. Poronlihan hinnan nousu tusketjut. on kuitenkin nostanut maksettavia korvauksia, Lähiruoan maailmanlaajuisen trendin taustal- joten vähennys ei ole näkynyt määrärahatarpees- la on kuluttajien kasvava epävarmuus turvalli- sa. Korvauskustannuksia lisäsi myös riistavahin- sesta tuotannosta. Suomessa lähiruoan suosio kolain (105/2009) voimaantulo vuonna 2010. perustuu kuluttajan haluun saada ruoantekijöille Suurpetojen aiheuttamien vahinkojen vähen- kasvot sekä saada raaka-aineet tuoreina ja vähän täminen metsästämällä on mahdollista, mutta käsiteltyinä sekä tietoisuuteen lyhyistä kuljetus- vain erittäin tiukkojen luontodirektiivin kritee- matkoista. Lähiruoalta saatetaan odottaa jopa rien täyttyessä. Tosin maa- ja metsätalousminis- elämyksiä ja tarinoita. teriön asettamat suurimmat sallitut suden, ilvek- Lähi- ja luomuruokamarkkinoiden kasvu on sen ja karhun saalismäärät ovat ylittäneet Riis- riippuvainen kuluttajien ja tuottajien lisäänty- taja kalantutkimuslaitoksen arvioiman kestä- västä kiinnostuksesta. Tärkeää on lisäksi kehit- vän metsästyksen. Niiden osalta vahinkojen vä- tää logistisia ratkaisuja, tehostaa markkinointia hentämisessä ei siten enää näytä olevan ongel- ja vientiä sekä vahvistaa toimijoiden, kuten esi- mana lupamäärien rajallisuus, ja voi olla, että lu- merkiksi luomututkimuksen, välistä yhteistyö- pia jää jopa käyttämättä. Samalla on kuitenkin tä. Merkittävä rooli on myös toimenpiteille osoi- muistettava, että poronhoitoalueella vahingot tetulla laajalla poliittisella tuella. aiheuttaa pääosin ahma, jolle ei sen uhanalaisuu- Suuren volyymin vuoksi julkisilla hankin- desta johtuen voida myöntää kaatolupia. noilla voidaan vaikuttaa merkittävästi luomu- ja Valiokunta pitää erittäin tärkeänä suojeltujen lähiruokatuotteiden käytön edistämiseen. Päät- petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaa- täjien valinnoilla ja laadullisten hankintakritee- mista, ettei tyytymättömyys petopolitiikkaa koh- reiden esille tuomisella sekä yleensäkin hankin- taan lisäänny. Riistavahinkolain 9 §:n 2 momen- taprosessin hallinnalla on ratkaiseva merkitys tin mukaan riistaeläimen aiheuttaman vahingon julkisten keittiöiden tarjontaan. Valiokunta pi- korvaaminen on mahdollista vain valtion talous- tää hallitusohjelman tavoin tarpeellisena paran- arvion asettamissa rajoissa. Momentin määrä- taa pienyritysten ja lähiruoan tuottajien mahdol- rahatarpeesta on siten huolehdittava, ettei vahin- lisuuksia osallistua julkisten hankintojen kilpai- gonkorvauksia jouduta leikkaamaan. Valiokun- lutuksiin vahvistamalla päättäjien hankintaosaa- ta pitää lisäksi tarpeellisena, että ministeriö jat- mista. Laki julkisista hankinnoista (348/2007) kaa toimenpiteitä suurpetojen aiheuttamien pohjautuu EU:n direktiiveihin, joten hankinta- vahinkojen vähentämiseksi ja petokantojen prosessin yksinkertaistamiseen ei juurikaan voi- arvioinnin kehittämiseksi ottaen kattavasti huo- da kansallisesti vaikuttaa. mioon myös metsästäjien tekemät petohavain- not.

40. Kala-, riista- ja porotalous 51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2v) 42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen kor- Kotimaisen kaupallisesti pyydetyn kalan osuus vaaminen (siirtomääräraha 2 v) on vain noin 7 prosenttia kalan kokonaiskulutuk- Momentille esitetään 4 300 000 euron määrä- sesta. Osuuden arvioidaan edelleen vähenevän rahaa, joka vastaa vuodelle 2011 osoitettua mää- lähivuosina, kun ikääntyvät ammattikalastajat rärahaa. luopuvat elinkeinostaan. Lisäksi elinkeinokalatalouden toimintaedellytysten koetaan valiokun-

64 Pääluokka 30 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp nan saaman selvityksen mukaan koko ajan heik- vaan saavutetut tulokset edellyttävät ylläpito- kenevän mm. hyljevahinkojen ja merimetsojen kalastusta tai ainakin valmiutta kalastuksen to- aiheuttamien ongelmien vuoksi. teuttamiseen. Valiokunta toteaa, että kalastuselinkeinoon Eduskunnan vuodelle 2011 lisäämän määrä- kohdistuu suuria paineita ja toiminnan kehittä- rahan myötävaikutuksella on aloitettu valtakun- miseen tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä. Halli- nallinen poistokalastus merialueilla sekä erityi- tusohjelman mukaisesti kotimaisen kaupallises- sesti Lokka-Porttipahdan alueella, Säkylän Py- ti pyydetyn kalan kulutuksen kasvua on edistet- häjärvessä ja Onkamonjärvessä. Ammattikalas- tävä. Valiokunta pitää ammattikalastajien itse tajien suorittamaan poistokalastukseen liittyy harjoittamaa elinkeinokalatalouden edistämis- oleellisesti myös saaliin taloudellinen hyödyntä- toimintaa erittäin tarpeellisena ja lisää momen- minen. Pitkällä aikavälillä poistokalastuksen on tille talousarvioaloitteen TAA 32/2011 vp pe- tarkoitus olla markkinalähtöistä, mutta toimin- rusteella 100 000 euroa Suomen Ammattikalas- nan käynnistämiseksi ja vakiinnuttamiseksi tuki tajaliitto SAKL ry:lle kalastuselinkeinotoimin- on välttämätöntä. nan kehittämiseen. Valiokunta viittaa mietintöönsä VaVM Momentti muuttuu seuraavaksi: 53/2010 vp ja pitää poistokalastuksen lisäämistä momentin perusteluihin hyvänä. Poistokalastuk- Momentille myönnetään 6165000 euroa. sella on kuitenkin suuri merkitys myös sisäve- (2. kappale kuten HE 59/2011 vp) sien tilan parantamiseen, joten määrärahalla tu- Määrärahasta osoitetaan 100 000 euroa lee hallitusohjelman mukaisesti edistää poisto- avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto kalastusta merialueiden lisäksi myös sisävesillä. SAKL ry:lle. (Uusi) Valiokunta lisää momentille talousarvioaloit- (4. ja 5. kappale kuten 3. ja 4. kappale HE teen TAA 33/2011 vp perusteella 100 000 euroa 59/2011 vp) sisävesillä toteutettavaan poistokalastukseen. 62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja Momentti muuttuu seuraavaksi: rakennepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha Momentille myönnetään 11 546 000 euroa. 3v) Määrärahaa saa käyttää: Momentin perusteluihin on lisätty uusi käyttö- (1. ja 2. kohta kuten HE 59/2011 vp) tarkoitus, jonka perusteella määrärahoja voi 3) merialueen ja sisävesistöjen poistokalas- käyttää myös merialueen poistokalastuksen tuksen edistämisestä aiheutuvien menojen mak- edistämisestä aiheutuvien menojen maksami- samiseen. seen. (3.—6. kappale kuten HE 59/2011 vp) Itämeren ja monien Suomen järvien suurin yksittäinen ongelma on vesien rehevöityminen. Tämän kehityksen seurauksena särkikalakannat 50. Vesitalous ovat runsastuneet ja heikentäneet vesien virkis- tysarvoa ja arvokkaiden kalakantojen elinmah- 31. Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen dollisuuksia. Särkikalojen tehokkaalla kalastuk- (siirtomääräraha 3 v) sella voidaan parantaa veden laatua. Tuhannen Momentille esitetään 13 008 000 euron määrä- tonnin särkikalasaaliin mukana vesistön ravin- rahaa. Keskeneräisten vesihuolto- ja vesistö- nekierrosta poistuu 7—8 tonnia fosforia ja 27— hankkeiden jatkamiseen ja loppuunsaattamiseen 28 tonnia typpeä. Esimerkiksi 10 000 tonnin sär- arvioidaan käytettävän 4 758 000 euroa. Suures- kikalasaaliilla voidaan poistaa puolet Itämeren ta kysynnästä huolimatta tukea ei ole mahdollis- suojelukomission (HELCOM) toimintaohjel- ta myöntää uusille vesihuoltohankkeille. Vesi- massa Suomelle määritellystä 150 tonnin fosfo- huoltotoimenpiteiden avustamiseen kohdiste- rikuormituksen vähentämistavoitteesta. Poisto- taan 8 miljoonaa euroa. Määrärahalla edistetään kalastus ei ole kertaluontoinen kunnostusväline, viime vuosien tapaan mm. viemäriverkostojen

65 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 30 HE 128/2011 vp laajentamista haja-asutusalueilla, joille on aiem- samaan momentilta 30.60.47, jonka käytettävis- min valtion tuella rakennettu runkojohto. Muilta sä oleva määräraha on vuonna 2012 siirtyvä erä osin siirtoviemäreiden avustaminen rahoitetaan huomioiden yhteensä 17 miljoonaa euroa. Mo- ympäristöministeriön pääluokasta (mom. mentin määräraha on kuitenkin käytössä vasta, 35.10.61). kun komissio on hyväksynyt uuden tuki- Uudessa hajajätevesiasetuksessa (209/2011) järjestelmän. Siihen saakka energiapuun kor- määritetään tarkistetut vähimmäisvaatimukset juun ja haketuksen tukemisen rahoitus jatkuu kä- haja-asutusalueen talousjätevesien puhdistusta- sittelyssä olevalta momentilta. solle ja samalla asetuksen siirtymäaikaa piden- Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen nettiin vuoteen 2016. Valiokunta toteaa, kuten osoitettavat tuet ovat erittäin tärkeitä pitkän useasti aiemminkin (VaVM 45/2009 vp, VaVM aikavälin ilmastostrategiassa metsäenergian 53/2010 vp), että haja-asutusalueiden kiinteistöt käytön lisäämiselle asetettujen tavoitteiden ja tulee liittää kunnalliseen viemäriverkostoon ai- Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 metsän na, kun se on teknisesti ja taloudellisesti järke- kasvulle ja sen hyödyntämiselle asetettujen ta- vää. Viemäriverkostojen rakentaminen on myös voitteiden saavuttamisessa. Metsähakkeen ener- ympäristön kannalta toimivin ratkaisu. Valio- giakäyttö on tarkoitus kaksinkertaistaa vuoteen kunta toteaa lisäksi, että on taloudellisesti kan- 2020 mennessä, ja se muodostaa yli puolet nattavaa rakentaa siirtoviemärit samanaikaisesti uusiutuvalle energialle asetetuista kokonaista- runkovesijohdon kanssa, ja pitää siten tärkeänä voitteista. Metsien vuotuinen kasvu on noin 100 myös uusien vesihuoltohankkeiden aloittamista miljoonaa kiintokuutiometriä. Hakkuukerty- vuonna 2012. mäksi tavoitellaan noin 70 miljoonaa kiintokuu- Edellä olevan perusteella valiokunta lisää mo- tiometriä vuodessa, joka on 40 prosenttia ny- mentille 1 000 000 euroa uusien vesihuolto- kyistä suurempi. hankkeiden aloittamiseen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Kan- Momentti muuttuu seuraavaksi: sallisen metsäohjelman 2015 mukaan metsien hoito- ja perusparannuksen sekä energiakäytön Momentille myönnetään 14 008 000 euroa. edistämistä vuosittain noin 95 miljoonalla eurol- (2.—4. kappale kuten HE 59/2011 vp) la, jotka maksetaan edellä mainituilta momen- teilta. Momenteilla käytettävissä oleva määrä- 60. Metsätalous raha on kuitenkin yhteensä vain 77,23 miljoonaa euroa. 44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaami- Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) seen on viime vuosina ollut riittämätön. Edel- lisen vuoden tukipäätökset ovat sitoneet merkit- Momentille esitetään 60 230 000 euron määrära- tävän osan seuraavan vuoden rahoituksesta. haa, joka on yli viidenneksen vähemmän kuin Tukisaatavien viivästyminen useilla kuukausil- vuonna 2011. Kestävän metsätalouden rahoituk- la aiheuttaa rahoitusongelmia töitä toteuttaville sesta annetun lain (1094/1996) mukaiset tuet yrittäjille ja organisaatioille sekä vähentää met- muuttuvat myös verollisiksi vuonna 2012. Esite- sänomistajien investointihalukkuutta puuntuo- tystä määrärahasta joudutaan käyttämään arvion tannon kestävyyttä turvaaviin hankkeisiin. Sitä mukaan 10—15 miljoonaa euroa vuodelta 2011 kautta myös tukien vaikuttavuus vähenee. siirtyviin maksuihin, jolloin uusien työkohtei- Valiokunta korostaa, että määrärahatason ja den tukemiseen jää noin 45—50 miljoonaa eu- voimassaolevan lainsäädännön tulee olla tasa- roa. painossa. Jos tasapainotusta ei kyetä tekemään, Vuoden 2012 aikana on tarkoitus saattaa voi- tulee voimassaolevat tukijärjestelmät arvioida maan uusi kestävän metsätalouden rahoituslaki uudelleen. Samalla on kuitenkin muistettava, (544/2007) ja laki pienpuun energiatuesta että metsätalous on pitkäjänteistä toimintaa, jos- (101/2011). Pienpuun energiatuki tullaan mak-

66 Pääluokka 30 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp sa metsänhoidollisista tavoitteista tinkiminen on 45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirto- lyhytnäköistä ja vaikuttaa muutaman vuosikym- määräraha 3 v) menen kuluttua markkinoille tulevan puun laa- METSO-ohjelma on tasapainoinen kokonai- tuun ja määrään. suus, joka on toteutettu siten, että maa- ja metsä- Valiokunta toteaa, että toimivilla tukijärjes- talousministeriön talousmetsiin kohdistamien telmillä edistetään oikean suuntaisia ja riittäviä toimenpiteiden määrärahat ovat olleet 40 pro- investointeja kestävään metsätalouteen ja var- senttia ja ympäristöministeriön suojelualueille mistetaan tulevaisuuden puuntuotanto sekä ase- kohdistamat toimenpiteet 60 prosenttia koko- tettujen tavoitteiden saavuttaminen. naisrahoituksesta. Edellä olevan perusteella valiokunta lisää mo- Valiokunta pitää ympäristöministeriön rahoi- mentille 2 000 000 euroa. tuksen kasvua hallitusohjelman mukaisesti 15 Momentti muuttuu seuraavaksi: miljoonalla eurolla (sisältää METSO-ohjelman Momentille myönnetään 62 230 000 euroa. jatkon, vanhat suojeluohjelmat ja soiden suoje- (2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp) lun) erittäin myönteisenä. Samalla kuitenkin Valtuus maa- ja metsätalousministeriön määräraha su- Vuonna 2012 saa tehdä kestävän metsätalou- pistuu 3 miljoonalla eurolla. Lähes 90 prosenttia den rahoituslaissa (544/2007) lueteltuja suunni- Suomen metsistä on talousmetsää, ja näin ollen telman edellyttämiä työlajeja ja kestävän metsä- ne ovat keskeisessä asemassa monimuotoisuu- talouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) den turvaamisessa. Suuri osa maa- ja metsäta- mukaisia suunnitelman edellyttämiä työlajeja lousministeriön määrärahasta on sidottu vanho- koskevia tukipäätöksiä enintään 28 000 000 jen sopimusten uusimisiin, joten uusista MET- eurolla. SO-kohteista tehtäviä sopimuksia ei juurikaan voida solmia. Kokonaistavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että myös maa- ja metsä- talousministeriön hallinnonalalla METSO-ohjelman toteutus turvataan.

67 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 31 HE 128/2011 vp

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Liikenneverkko Radanpitoon tehtävä 20 miljoonan euron 20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v) lisäys perustuu kehyspäätöksen linjaukseen, Momentin määräraha on 930 miljoonaa euroa, jonka mukaan radanpidon rahoitusta lisätään ke- josta on tarkoitus käyttää tienpitoon 528 milj. hyskaudella yhteensä 110 miljoonaa euroa. Lisä- euroa, radanpitoon 310 milj. euroa ja vesi- rahoitus käytetään junaliikenteen toimivuutta väylänpitoon 91 milj. euroa. Perusväylänpidon parantaviin sekä häiriöitä poistaviin korvaus- rahoitukseen tehdään 13,65 miljoonan euron ta- investointeihin, joilla parannetaan liikenteen sokorotus ja radanpidon rahoitusta lisätään 20 turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä. milj. eurolla. Tämän lisäksi perusväylänpitoon Valiokunta on tyytyväinen siihen, että radan- on käytettävissä ratamaksu sekä eräitä muita tu- pidon rahoitusta lisätään, joskin määrärahojen loja arviolta yhteensä noin 79 miljoonaa euroa. tarve on vielä huomattavasti suurempi mm. van- Tasokorotuksesta huolimatta rahoituksen os- hojen teknisten järjestelmien sekä olemassa ole- tovoima heikkenee kustannustason voimakkaan van korjausvelan vuoksi. Rautatieliikenteen täs- nousun vuoksi; viimeisen vuoden aikana maan- mällisyyden ja luotettavuuden parantamiseksi rakennuskustannusindeksi on noussut jopa on erittäin tärkeää, että resursseja suunnataan 7 prosenttia. Määrärahaa ei ole sidottu indek- routavaurioiden korjaamisen ohella talvikunnos- siin, mutta monivuotiset kunnossapito- ja hoito- sapidon parantamiseen, sähkö- ja turvalaittei- sopimukset ovat sen sijaan indeksisidonnaisia. den toimintavarmuuteen sekä ratojen liikenteen- Määrärahasta menee siten yhä suurempi osa väy- ohjausjärjestelmien toimivuuteen. Etenkin Hel- lien palvelutason ja kunnon säilyttämiseen, eikä singin ratapihan liikennöinnin kehittäminen on esim. alueellisiin investointeihin ole juuri mah- tärkeää, koska ongelmat heijastuvat sieltä koko dollisuuksia. rataverkon toimivuuteen. Suomen tavaraliikenteestä ja henkilöliiken- teestä kulkee maanteillä noin 90 prosenttia. Lii- Vesiväylänpidon osalta valiokunta korostaa kennemäärien kasvu asettaa yhdessä liikennetur- meriväylien turvallisuuden parantamista sekä vallisuutta koskevien tavoitteiden kanssa tiever- toimia, joilla vähennetään öljyonnettomuuksiin kon kunnossapidolle suuria haasteita. liittyviä riskejä. Myös sisävesiliikenteen kehittä- Valiokunta pitää siksi hyvänä hallitusohjel- misestä on huolehdittava mm. matkailun ja bio- man kirjausta, jonka mukaan osana väylänpidon energian saatavuuden edistämiseksi. parantamista on tarkoitus käynnistää pienten lii- Talvimerenkulun turvaamiseksi valiokunta kenneturvallisuutta edistävien hankkeiden in- pitää tärkeänä, että hyvissä ajoin ryhdytään val- vestointiohjelma. Tällaisilla pienillä investoin- mistelemaan vanhentumassa olevan jäänmurto- neilla, kuten esim. kevyen liikenteen väylien ra- kaluston uusimista. kentamisella ja taajamiin sijoittuvien raskaan lii- Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huo- kenteen ajoreittien parantamisella, voidaan edis- miota myös väylämaksujärjestelmän kehittämis- tää liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta. tarpeisiin. Väylämaksulla katetaan kauppa- Valiokunta lisää momentille 2 700 000 euroa merenkulun väylien kunnossapidon ja kehittä- pienten liikenneturvallisuutta edistävien hank- misen, talvimerenkulun sekä meriliikenteen oh- keiden investointiohjelman käynnistämiseen. jauksen ja näiden väylien merenmittauksen kus-

68 Pääluokka 31 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp tannukset. Väylämaksu on ollut viime vuosina tyistiet ovat myös perusedellytys toimivalle alijäämäinen mm. vähentyneiden aluskäyntien puuntuotannolle ja puunhankinnalle. Valiokun- sekä talvimerenkulun kustannusten nousun ta lisää momentille 5 000 000 euroa maa- ja met- vuoksi, mistä johtuen väylämaksua korotetaan sätalouden ja maaseutuelinkeinojen toiminta- ensi vuoden alusta 9,5 prosentilla. edellytysten parantamiseksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ny- Momentti muuttuu seuraavaksi: kyinen väylämaksujärjestelmä ei kuitenkaan ota Momentille myönnetään 13 000 000 euroa. riittävästi huomioon laivojen jäissäliikkumis- (2. kappale kuten HE 59/2011 vp) ominaisuuksia, vaan väylämaksu on kunkin jää- luokan sisällä samansuuruinen riippumatta käy- 77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha tetyn jäänmurtopalvelun laadusta tai määrästä. 3v) Nykyinen järjestelmä ei siten kannusta varusta- moja rakentamaan aluksia, jotka pärjäisivät jäis- Momentin määräraha on 444,65 miljoonaa eu- sä ilman jäänmurtoapua. roa, jolla rahoitetaan valtion talousarviorahoi- Valiokunta pitää väylämaksujärjestelmän uu- tuksella toteutettavat hankkeet. Määrärahasta simista välttämättömänä. Valiokunta viittaa käytetään käynnissä olevien kehittämishankkei- eduskunnan vastikään (30.11.2011) hyväksy- den rahoitukseen 438,65 milj. euroa ja yhden mään lausumaan ja edellyttää, että hallitus käyn- uuden kehittämishankkeen (E18 Koskenkylä— nistää väylämaksujärjestelmän kokonaisuuudis- Kotka -erillishanke) aloitukseen 1 miljoona eu- tuksen, jossa otetaan huomioon myös alusten roa. ympäristöominaisuudet ja jäänmurtopalvelujen Tällä hetkellä on käynnissä 9 tiehanketta, tosiasiallinen käyttö (HE 65/2011 vp — 8 ratahanketta ja 2 vesiväylähanketta. Näiden LiVM 7/2011 vp). lisäksi Savonlinnassa on käynnissä kaupungin keskustaa koskeva ns. yhteinen väylähanke. Jo Momentti muuttuu seuraavaksi: käynnissä olevien hankkeiden rahoitukseen tar- Momentille myönnetään nettomäärärahaa vitaan ensi vuoden jälkeen vielä 918,15 miljoo- 933 060 000 euroa. naa euroa ja E18-erillishankkeen jatkorahoituk- Määrärahaa saa käyttää: sen tarve on 32 miljoonaa euroa. (1. kohta kuten HE 119/2011 vp) Valiokunta pitää tärkeänä, että keskeneräiset (2.—5. kohta kuten HE 59/2011 vp) hankkeet saatetaan asianmukaisesti loppuun ja (3. kappale kuten HE 59/2011 vp) että erityisesti Seinäjoki—Oulu-radan peruskorjaus valmistuu suunnitelmien mukaisesti vuon- 50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossa- na 2017. Hankkeen II-vaiheen tilausvaltuus ko- pitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) rotetaan nyt 344 miljoonaan euroon, mikä mer- Momentille ehdotetaan 8 miljoonan euron mää- kitsee tuntuvaa korotusta aiempaan 90 miljoo- rärahaa, joka on 15 miljoonaa euroa kuluvaa nan euron valtuuteen. Valtuuden korotus johtuu vuotta vähemmän. Määrärahan tuntuva alenemi- siitä, että kuluvan vuoden kolmannessa lisäbud- nen johtuu siitä, että vuosina 2009—2011 mo- jetissa luovuttiin Kokkola—Ylivieska-kaksois- mentin määrärahaa korotettiin vuosittain 10 mil- raiteen rakentamisesta elinkaarihankkeena ja ra- joonalla eurolla puukuljetuksiin käytettävien yk- hoitus muutettiin tavanomaiseksi budjettirahoi- sityisteiden parantamiseksi. Tämän kolmivuoti- tukseksi. Valiokunta pitää nyt valittua rahoitus- sen määrärahalisäyksen päätyttyä momentille on tapaa hyvänä ja toteaa, että koko rataosan val- tehty säästötoimenpiteenä vielä 5 miljoonan eu- mistuminen lisää merkittävästi liikenneverkon ron vähennys. toimivuutta, parantaa liikenneturvallisuutta sekä Yksityistiet ovat tärkeä osa liikennejärjestel- raideliikenteen kilpailukykyä. mää, ja niillä on suuri merkitys mm. elinkeino- Kehittämishankkeiden ohella momentin mää- elämän, maaseudun yritystoiminnan sekä mat- rärahasta osoitetaan 5 milj. euroa Pisara-radan kailun toimivuudelle ja kannattavuudelle. Yksi- suunnitteluun. Pisara-rata on Helsingin kanta-

69 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 31 HE 128/2011 vp kaupungin alittava rautatie, joka yhdistää päära- Valiokunta pitää tärkeänä, että selonteossa dan ja rantaradan kaupunkiraiteet. Kyseessä on selvitetään myös liikenneinvestointien erilaisia erittäin mittava hanke, jota koskevan hanke- budjetointi- ja rahoitusmalleja. Samalla tulee suunnittelun arvioidaan maksavan 40 miljoonaa ratkaista kysymys siitä, miten ulkopuolinen ra- euroa. Suunnittelurahoitus on hankkeen mitta- hoitus otetaan huomioon kehyksessä. Esim. ensi vuudesta johtuen tarkoitus maksaa väyläverkon vuonna käynnistetään hankkeita, joissa ulkopuo- kehittämiseen tarkoitetulta momentilta eikä pe- lisen rahoituksen osuus on merkittävä. rusväylänpidosta, kuten suunnittelumenot yleen- Valiokunta korostaa hallitusohjelman mukai- sä maksetaan. Valiokunta pitää tätä ratkaisua pe- sesti, että tehokas ja vaikuttava liikennepolitiik- rusteltuna ja radan suunnittelun käynnistämistä ka ja toimiva infrastruktuuri ovat kilpailukyvyn, tärkeänä. Toteutuessaan rataosuus vähentää taloudellisen kasvun, kestävän kehityksen ja ih- merkittävästi päärautatieaseman ruuhkaa, mikä misten arjen sujuvuuden edellytyksiä. Viennistä edistää Helsingin seudun lähiliikenteen ohella riippuvaisena maana Suomi tarvitsee hyvät ja myös kaukoliikenteen toimivuutta. toimivat yhteydet kaikkialle maailmaan, mutta Valiokunta toteaa, että ensi vuonna käynnis- etenkin merikuljetusten ja Venäjän liikenne- tetään myös kaksi muuta kehittämishanketta yhteyksien edistäminen on Suomen kilpailuky- (Vt 12 Tampereen rantaväylä sekä Turun sata- vyn kannalta tärkeää. mayhteys), jotka on budjetoitu momentille Näiden yhteyksien ohella selonteossa on kiin- 31.10.78. Näiden uusien hankkeiden sopimus- nitettävä huomiota myös Pohjois-Suomen lii- valtuus on yhteensä 205 miljoonaa euroa, ja ne kenneyhteyksien kehittämistarpeisiin, mikä on molemmat toteutetaan jälkirahoitteisesti siten, ajankohtaista kaivannaisteollisuuden voimak- että kunta maksaa ensi vaiheessa kaikki kustan- kaan kasvun vuoksi. Kaivannaisteollisuuden toi- nukset valtion maksaessa oman osuutensa vuosi- minnan kannalta on välttämätöntä, että sen tuke- na 2014—2016. na on kestävä ja logistisesti toimiva väyläverk- ko, jonka avulla tuotteet kuljetetaan kansainväli- Liikenneverkon kehittämistarpeet sille markkinoille tai jatkojalostukseen Suomes- Liikennepolitiikan keskipitkän aikavälin kehit- sa. Kaivostoiminnan oletetaan kasvavan myös tämishankkeet linjataan keväällä 2012 annetta- pitkällä aikavälillä, vaikka alan kasvu voi ly- vassa liikennepoliittisessa selonteossa. Valio- hyellä aikavälillä vaihdella suhdanteiden kehi- kunta ei siksi käsittele tässä yhteydessä yksittäi- tyksen vaikutuksesta. siä kehittämishankkeita koskevia kysymyksiä, Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä laa- mutta toteaa, että tarve uusien liikennehankkei- jemminkin huomiota pohjoisen alueen liiken- den käynnistämiseen on erittäin suuri. Esim. neyhteyksiä koskeviin näkymiin. Ilmaston läm- ELY-keskusten ja maakuntien liittojen nimeä- penemisen myötä pohjoisten merireittien käyttö miä alueellisia kärkihankkeita on yhteensä noin lisääntyy vähitellen ja myös arktisten alueiden 8 mrd. euron edestä; näistä noin puolet on tie- taloudellinen merkitys kasvaa. Uusien meri- hankkeita. väylien avautuminen voi tulevaisuudessa mullis- Valiokunta korostaa liikenneinvestointien taa koko maapallon logistiikkavirrat. Myös mah- pitkäjänteistä rahoitusta ja pitää välttämättömä- dolliset arktisten alueiden investoinnit edellyttä- nä, että liikennepoliittisen selonteon yhteydessä vät merkittäviä liikenneinvestointeja. varataan riittävä rahoitus investointiohjelman Liikennepolitiikka tulee myös kytkeä koko- toteuttamiseen. Väylänpidon pitkäjänteisyyden naisvaltaisesti ja poikkihallinnollisesti elinkei- ja kustannustehokkuuden parantamiseksi on ai- noelämän, talouden, työllisyyden sekä alueiden van olennaista, että hankkeet voidaan toteuttaa kehittämisen kokonaisuuteen, mikä tulee ottaa suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa ja että huomioon myös EU:n TEN-T-linjauksissa. ne ajoittuvat tasaisesti koko suunnitelmakaudel- TEN-T-ydinverkkoon kuuluvat Suomen osal- le. ta aiemmat ns. prioriteettihankkeet Pohjolan

70 Pääluokka 31 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp kolmio, Merten moottoritiet ja Rail Baltica sekä mukset henkilöjunaliikenteen järjestämisestä uutena hankkeena Botnian käytävä. kauko- ja lähiliikenteessä. Valiokunta on tyyty- On lisäksi tärkeää, että EU:n uuteen TEN-T- väinen sopimusten pitkäkestoisuuteen, mikä an- ydinverkkoon pyritään saamaan myös ne liiken- taa varmuuden siitä, että liikenne jatkuu nykyi- nekäytävät, jotka tukevat Itä- ja Pohjois-Suo- sessä laajuudessaan seuraavat neljä vuotta. Pit- meen liittyvien kehittämistavoitteiden ja alueen käaikaiset sopimukset antavat mahdollisuuden saavutettavuuden varmistamista. TEN-T-ydin- myös siihen, että nykyisenlaajuinen liikenne verkkoa koskevaa komission ehdotusta tulisi voidaan järjestää aiempaa edullisemmin. siksi täydentää valtatie 5:llä ja Savonradalla Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huo- sekä Oulu—Vartius-rata- ja -tieyhteyksillä. miota VR:n henkilöliikenteessä viime aikoina esiintyneisiin ongelmiin. Junaliikenteen täsmäl- lisyys on heikentynyt ja henkilöstön mitoituk- 30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut seen on ajoittain liittynyt ongelmia. Myös lippu- järjestelmään ja asiakaspalveluun on kohdistu- 63. (31.30.63 ja 65) Joukkoliikenteen palvelu- nut voimakasta kritiikkiä. Valiokunta korostaa, jen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) että junaliikenteen suosion turvaaminen edellyt- Joukkoliikenteen ostojen ja valtionavustusten tää jatkossa liikenteen luotettavuuden sekä myös kokonaisrahoitus on noin 108 milj. euroa, joka asiakaspalvelun kehittämistä. on hieman kuluvaa vuotta enemmän. Momentin määräraha kuitenkin alenee, koska siitä kohden- Lentoliikenne. Lentoliikenteen palvelujen os- netaan 1,6 milj. euroa saaristoliikenteen turvaa- toon ehdotetaan 1 miljoonan euron määrärahaa, miseen. Kehyspäätöksen mukaan vuodesta 2013 joka ohjataan Savonlinnan ja Varkauden sään- eteenpäin joukkoliikenteen ostojen ja valtion- nöllisen lentoliikenteen tukeen. Tuki on katsot- avustusten kehysrahoitus nousee 2 milj. eurolla. tu tarpeelliseksi mm. alueen elinkeinoelämän Määrärahat ovat liikenne- ja ilmastopoliitti- kannalta, mistä johtuen liikenne- ja viestintämi- siin tavoitteisiin nähden vaatimattomat, mutta nisteriö on asettanut mainitulle lentoliikenteelle joukkoliikennettä edistetään myös monilla muil- julkisen palvelun velvoitteen. Vuoden 2013 lop- la ratkaisuilla. Esim. Kehärataa ja Länsimetroa puun asti ulottuvan sopimuksen lähtökohtana koskevat investoinnit lisäävät aikanaan joukkoon, että valtion maksuosuus on yhteensä 3 mil- liikennettä ja ohjaavat myös yhdyskuntaraken- joonaa euroa, joka on vajaat puolet ostoliiken- netta joukkoliikennettä suosivaan suuntaan. Hal- teen kokonaishinnasta. litusohjelman mukaisia toimia ovat myös liityn- Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa, täpysäköintipaikoituksen lisääminen, työsuhde- jotta kuntien maksuosuudet eivät nouse kohtuut- matkalipun kehittäminen ja valtakunnallisen toman suuriksi ja jotta voidaan turvata elinkei- joukkoliikenteen lippujärjestelmän käyttöönot- noelämän ja kansainvälisen vientiteollisuuden taminen. Älykkään liikenteen ja tietoja viestin- toimintaedellytykset. tätekniikan avulla voidaan niin ikään lisätä joukkoliikenteen houkuttelevuutta, samoin aikatau- Alueelliseen ja paikalliseen liikenteeseen lujen luotettavuudella ja asemien mukavuudella osoitetaan yhteensä 39,9 miljoonaa euroa, jolla ja turvallisuudella. rahoitetaan maaseudun peruspalveluluonteista linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa joukko- Junaliikenne. Junaliikenteen ostoihin on arvioi- liikennettä sekä seutu- ja työmatkalippuja kos- tu käytettävän ensi vuonna 43,6 milj. euroa. Mo- kevia hintavelvoitteita. Määräraha vähenee ku- menttiin sisältyvän myöntövaltuuden (yhteensä luvaan vuoteen verrattuna, mistä johtuen noin 173,2 milj. euroa) perusteella liikenne- ja vies- 500 ostoliikennevuoroa joudutaan lakkautta- tintäministeriö ja VR-Yhtymä Oy ovat solmi- maan. Saadun selvityksen mukaan vuorojen lak- neet 1.1.2012 voimaan tulevat nelivuotiset sopi- kauttaminen heikentää myös asiakastuloilla toi-

71 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 31 HE 128/2011 vp mivien vuorojen kannattavuutta, joten niitäkin myös liikenteenharjoittajilla on järjestää kannat- jouduttaneen lakkauttamaan lähes yhtä paljon. tavaa liikennettä. Myös kuntakeskusten välisiä yhteyksiä joudu- Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa taan vähentämään. suurten kaupunkiseutujen seutulippujärjestel- Valiokunta pitää tärkeänä, että liikennepoliit- mien laajentamiseen. tisen selonteon valmistelun yhteydessä selvite- tään, miten haja-asutusalueen peruspalvelutasoi- Momentin määrärahamuutokset: Valiokunta linen asiointiliikenne voidaan järjestää nykyistä sää momentille tehokkaammin. On löydettävä uusia asiakasläh- — 400 000 euroa Savonlinnan ja Varkauden töisiä keinoja, joilla liikenne voidaan järjestää säännöllisen lentoliikenteen tukemiseen eri toimijoiden yhteistyöllä nykyistä tarkoituk- — 1 000 000 euroa alueellisen ja paikallisen senmukaisemmin ja kustannustehokkaammin. liikenteen ostoihin Myös eri hallinnonalojen järjestämiä kuljetuk- — 1 000 000 suurten kaupunkiseutujen seutu- sia tulee tarkastella yhtenä alueellisena kokonai- lippujärjestelmien laajentamiseen. suutena. Samalla on huolehdittava siitä, että eri- Momentti muuttuu seuraavaksi: tyisesti opiskelu- ja työmatkaliikenne turvataan Momentille myönnetään 99 275 000 euroa. myös pienemmissä kaupungeissa sekä kuntakes- (2.—4. kappale kuten HE 59/2011 vp) kusten välillä. Valtuus Valiokunta lisää alueellisen ja paikallisen lii- (1. kappale kuten HE 59/2011 vp) kenteen ostoihin 1 000 000 euroa. (2. kappale kuten HE 119/2011 vp) Valtio avustaa suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennettä ensi vuonna 9,25 milj. euron 40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestin- määrärahalla, joka kohdennetaan Helsingin, nän tukeminen Tampereen, Turun ja Oulun seutujen joukkoliikenteen kehittämiseen. Määräraha alenee kulu- 42. Sanomalehdistön tuki (kiinteä määräraha) vaan vuoteen verrattuna 0,7 milj. euroa, joka oh- Kuten valiokunta on arvonlisäverolain muutta- jataan valtakunnalliseen liikkumisen ohjauk- mista koskevassa mietinnössään (VaVM 9/2011 seen. vp) todennut, tilattujen lehtien arvonlisäveron Suurten kaupunkien joukkoliikennetukeen korotus heijastuu lehtialan liiketoimintaan ja toi- osoitettu määräraha on varsin pieni liikenteen mintaedellytyksiin. Valiokunta pitää sen vuoksi volyymeihin ja kuntien omiin panostuksiin näh- välttämättömänä, että perustettava lehtiasiain den. On kuitenkin periaatteellisesti tärkeää, että neuvottelukunta seuraa lehdistön asemaa, ja tar- valtio tukee joukkoliikenteen parantamista tuke- vittaessa tehdään ehdotuksia lehdistön toiminta- via kehittämisohjelmia myös suurissa kaupun- edellytysten parantamiseksi. geissa, joiden alueella tehdään Suomen joukko- liikennematkoista noin 75 prosenttia. Suurten (44). Valtionavustus suomalaisten televisio- ja kaupunkiseutujen tavoitteena tulee niukoista re- radio-ohjelmien lähettämiseen ulkomaille (kiin- sursseista huolimatta olla joukkoliikenne, joka teä määräraha) on ainakin työmatkaliikenteessä aidosti kilpailu- kykyinen yksityisautoilun kanssa. Momentin määrärahaa (1,35 milj. euroa) on käy- Joukkoliikenteen kehittämisrahaa on voitu tetty turvaamaan Suomesta ulkomaille suunnat- hieman korottaa (2,15 milj. euroon) ja myös val- tujen televisio- ja radiopalvelujen järjestämistä, takunnallisen liikkumisen ohjauksella pyritään mutta momentti ehdotetaan poistettavaksi ensi kasvattamaan mm. joukkoliikenteen kulku- vuoden talousarviosta. tapaosuutta. Mitä enemmän joukkoliikenteen Valiokunnan saaman selvityksen mukaan käyttäjiä saadaan, sitä paremmat edellytykset määrärahan poistaminen ei kuitenkaan vaikuta toiminnan jatkumiseen, sillä siitä on vastedes

72 Pääluokka 31 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp tarkoitus huolehtia Yleisradio Oy:n omalla ra- Valiokunta pitää välttämättömänä, että se saa hoituksella. selvityksen hankkeen etenemisestä kevätistunto- kauden 2012 aikana. 50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v) Vähintään 1 Mbit/s -nopeuksinen laajakaista- 50. Tutkimus yhteys on säädetty heinäkuusta 2010 lukien jokaiselle kansalaiselle ja yritykselle kuuluvaksi 01. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirto- yleispalveluksi. Hallituksen joulukuussa 2008 määräraha 2 v) asettama tavoite on kuitenkin, että nopeiden Ilmatieteen laitos tuottaa tutkimustietoa ilma- (100 Mbit/s) laajakaistayhteyksien tulee olla lä- kehästä ja meristä, ja se on keskeisessä roolissa hes kaikkien vakinaisten asuntojen sekä yritys- yhteiskunnan ilmastonmuutokseen sopeuttami- ten ja julkishallinnon toimipaikkojen ulottuvilla seen tarvittavan perustiedon tuottamisessa. Il- koko maassa vuoden 2015 loppuun mennessä. matieteen laitoksen tuottamalla tiedolla on kes- Etäisyys tilaajalta lähimpään valokuitu- tai kaa- keinen merkitys liikenneturvallisuudelle sekä peliverkkoon saa olla korkeintaan kaksi kilomet- myös monille muille tahoille ja toimijoille. riä. Viime aikoina esiintyneistä voimakkaista sää- Haja-asutusalueiden laajakaistahanke on ilmiöistä johtuen myös kansalaiset tarvitsevat edennyt hyvin eritahtisesti eri puolilla Suomea. aiempaa enemmän ajantasaisia sääennusteita ja Se on edennyt hyvin mm. kuntien verkkoyhtiöi- -varoituksia, mikä on lisännyt Ilmatieteen laiden perinteisillä alueilla, mutta monin paikoin toksen roolia yleisen turvallisuuden edistämises- hankkeelle on ollut vaikea löytää toteuttajia. sä. Heikoin tilanne on Lapissa, missä on 40 hanket- Vaarallisia sääilmiöitä koskevat varoitukset ta vailla toteuttajaa. Hankkeen huonosta etene- perustuvat säätutkien hyödyntämiseen, mutta misestä kertoo myös se, että jo vuonna 2009 tutkaverkosto ei kata koko maata kaikissa sääti- myönnetty rahoitus (66 milj. euroa) on käytän- lanteissa. Olemassa oleva 8 tutkan verkko on to- nössä lähes kokonaan käyttämättä. Hankkeesta sin tarkoitus uusia vuoteen 2014 mennessä, mut- ollaan parhaillaan tekemässä väliarviota. ta tämän jälkeenkään verkko ei ole alueellisesti Valiokunta pitää laajakaistahankkeen edistä- kattava. mistä alueellisen tasa-arvoisuuden sekä tietoyh- Valiokunta pitää välttämättömänä, että tutka- teiskunnan kehityksen kannalta erittäin tärkeänä verkoston kattavuutta parannetaan, jotta erityi- ja korostaa sen nopeaa etenemistä. On siksi ar- sesti voimakkaisiin sääilmiöihin voidaan varau- vioitava mahdollisuudet vaihtoehtoisiin ja aiem- tua aiempaa paremmin. Valiokunta ehdottaa hy- paa kustannustehokkaampiin toteuttamistapoi- väksyttäväksi seuraavan lausuman: hin. Myös resurssien käyttöä koskevia käytäntö- Valiokunnan lausumaehdotus jä tulee kehittää ja selvittää, olisiko tarkoituk- Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy senmukaista sisällyttää myös vapaa-ajanasun- toimenpiteisiin säätutkaverkoston laajen- not laajakaistahankkeen piiriin. Hankkeen vauh- tamiseksi siten, että säävaroitustoimin- dittaminen edellyttää myös huolehtimista siitä, nasta voidaan huolehtia alueellisesti kat- että yhteyksien hankkiminen ei aiheuta tilaajalle tavasti. poikkeuksellisen suuria kustannuksia.

73 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 32 HE 128/2011 vp

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

20. Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansain- 40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimin- välistyminen nan tukeminen (arviomääräraha) Tekesin avustusvaltuuksien määrä on 437 mil- Eduskunta on osoittanut vuosien 2010 ja 2011 joonaa euroa, joka on noin 50 miljoonaa euroa talousarviossa 100 000 euron määrärahan nuo- pienempi kuin vuonna 2011. rille yrittäjille tarkoitetun kilpailun (Timangi) Valiokunnan saaman selvityksen mukaan palkintoihin. Kilpailu on ollut menestys, ja sii- käynnissä olevia ohjelmia ei olla keskeyttämäs- hen on kummallakin kerralla osallistunut kor- sä, mutta niille suunniteltua rahoitusta joudu- keatasoisia ideoita ja monia eri toimialoja edus- taan pienentämään. Tämä tehdään mahdollisim- tavia yrittäjiä. Valiokunnan saaman selvityksen man hallitusti, äkkiliikkeitä välttäen ja ottaen mukaan kilpailun rahoitus voidaan varmistaa kunkin aihealueen todellinen kysyntätilanne ensi vuonna ministeriön määrärahojen puitteis- huomioon. Rahoitus painottuu jatkossa merkit- sa. tävään kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtää- Valiokunta pitää tärkeänä, että kilpailun jat- viin pieniin ja keskisuuriin edelläkävijäyrityk- kuvuus turvataan myös tulevina vuosina, sillä siin, ja panostukset erityisesti alkavan vaiheen kilpailun saaneen suuren suosion pohjalta on potentiaalisiin kasvuyrityksiin aiotaan säilyttää pääteltävissä, että tämänkaltaiselle kilpailulle on vähintään entisellä tasollaan. Mm. suurten yri- jatkossakin kysyntää ja tarvetta. tysten rahoitukseen tehdään sen sijaan merkittä- viä leikkauksia. 03. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toiminta- Valiokunta korostaa, että nykyisessä talous- menot (siirtomääräraha 2 v) tilanteessa on edelleen tärkeää turvata panostuk- Kaivosviranomaistoiminnan tehtävät siirtyivät set osaamispohjaan ja innovaatiotoimintaan, jot- 1.7.2011 lukien Turvallisuus- ja kemikaaliviras- ta luodaan edellytykset uudelle kasvulle ja uu- toon, ja uuden kaivosviranomaisen toiminta si- distumiselle. Rahoituksen painopisteen siirtämi- joitettiin Rovaniemelle. Valiokunta korostaa nen pk-yrityksiin sekä kasvuhakuisiin, työllistä- tehtävien edellyttämän osaamisen merkitystä viin ja kansainvälistyviin yrityksiin on kuiten- sekä huolehtimista siitä, että kaivannaistoimin- kin tässä tilanteessa perusteltua. nan lisääntyessä myös viranomaistehtävien hoi- Pitkään jatkunut julkisen t&k-rahoituksen tamiseen osoitetaan riittävät resurssit. kasvun kausi päättyy ensi vuonna, ja resurssit Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa vähenevät tähän vuoteen verrattuna yhteensä yli kaivos- ja malminetsinnän lupakäsittelyn tehos- 60 milj. euroa. Myös elinkeinoelämän t&k-in- tamiseen. vestoinneissa on odotettavissa lievää taantumis- Momentti muuttuu seuraavaksi: ta. Momentille myönnetään nettomäärärahaa Valiokunta pitää tärkeänä, että julkinen sekto- 18 300 000 euroa. ri sitoutuu edelleen tutkimus-, kehittämis- ja in- (2. kappale kuten HE 59/2011 vp) novaatiotoiminnan (tki) pitkäjänteiseen kehittä- miseen, sillä uudelle kasvulle luodaan perustaa mm. onnistuneiden innovaatioiden ja kasvuyrit- täjyyden kautta. Suomen kilpailukyvyn kannalta onkin keskeistä, että tavoitteena on edelleen

74 Pääluokka 32 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp tki-menojen 4 prosentin bkt-osuus. Valiokunta teisiin ulkomaankauppaa ja vientiä edistäviin viittaa myös mietinnön yleisperusteluissa todet- kansainvälistymishankkeisiin. Erityisinä kohtei- tuun. na ovat Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa toteutettavat hankkeet. 41. Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöil- Kansainvälistymisavustuksille on ollut jatku- le elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomää- vasti suurta kysyntää, sillä etenkin pienillä alka- räraha 3 v) villa yrityksillä on hyvin rajoitetut resurssit pyr- Talousapu-neuvontatoiminta on pienimpien yri- kiä uusille markkinoille. Tukemalla yritysten tysten ja yrittäjien avuksi suunnattua maksuton- kansainvälistymistä edistetään kasvua ja luo- ta ja luottamuksellista palvelua. Toiminnan pää- daan uusia työpaikkoja kotimaassa. määränä on pienyritysten taloudellisen tilanteen tervehdyttäminen ja turhien konkurssien eh- Suomalaisyritysten toimintamahdollisuuksien käiseminen tarjoamalla alhaisen yhteydenotto- edistäminen Luoteis-Venäjällä kynnyksen valtakunnallista puhelinneuvontapal- Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomio- velua. ta niihin mahdollisuuksiin, joita ns. arktisten Saadun selvityksen mukaan talousapu-palve- alueiden (ml. Barentsinmeren, Murmanskin, Ve- lua on tarkoitus tukea budjettivaroista myös ensi näjän Karjalan, Jekaterinburgin ja Komin tasa- vuonna. Valiokunta toteaa, että neuvonnan mer- vallan) kehittymiseen liittyy. Ilmaston lämpene- kitys korostuu tilanteessa, jossa suhdanteiden misen ja teknologioiden kehittymisen myötä heikkeneminen vaikeuttaa monien pienten yri- alueen raaka-ainevarantojen hyödyntämismah- tysten toimintaa. dollisuudet ovat lisääntyneet, ja alueen poliitti- Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa nen ja taloudellinen merkitys on vähitellen kas- yrittäjien puhelinneuvontapalvelun kehittämi- vanut. Uusien meriväylien avautuminen muut- seen. taa laajalti kansainvälisiä kuljetusreittejä, mikä edellyttää myös mittavaa liikenneverkkojen ke- Invest in Finland auttaa ulkomaisia yrityksiä hittämistä. Arktiset alueet ja niiden kasvava ta- löytämään liiketoimintamahdollisuuksia Suo- lous tarjoavatkin suomalaisyrityksille merkittä- mesta. Etenkin rakennemuutostilanteessa Invest vää vientipotentiaalia. in Finlandilla on tärkeä rooli elinkeinorakenteen Valiokunta painottaa, että Suomen on oltava uudistajana ja monipuolistajana. mukana alueen kehittymiseen liittyvissä hank- Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa keissa. Suomen elinkeinoelämän toimintaedelly- Invest in Finlandin liiketoimintamahdollisuuk- tyksiä ja kilpailuasemaa tulee siksi vahvistaa sien lisäämiseen Itä-Suomessa. Luoteis-Venäjällä sekä edistää toimia, jotka tu- Momentti muuttuu seuraavaksi: kevat vientiä, investointeja ja kansainvälisty- mistä. Momentille myönnetään 40 472 000 euroa. Hallitusohjelman mukaisesti Suomen Venäjä- (2.—4. kappale kuten HE 59/2011 vp) politiikan koordinaatiota vahvistetaan, ja tätä 43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteis- tarkoitusta varten on perustettu Venäjä-ministe- hankkeisiin (arviomääräraha) rityöryhmä. Valiokunta toteaa, että Suomi toimii jo varsin aktiivisesti mm. Pietarissa, mutta Momentin myöntövaltuudeksi esitetään 17,7 jatkossa ministerityöryhmän on otettava keskei- milj. euroa, joka on noin 8 milj. euroa kuluvaa seksi tavoitteeksi suomalaisyritysten toiminta- vuotta vähemmän. Ensi vuonna voidaan kuiten- mahdollisuuksien edistäminen arktisilla alueilla kin käyttää tältä vuodelta säästyvää valtuutta toteutettavissa hankkeissa. Tällaisia ovat erityi- 7 miljoonalla eurolla, joten kaiken kaikkiaan sesti energiaan, kuten kaukolämpöön sekä vesi- ensi vuoden valtuus vastaa suunnilleen vuoden huoltoon ja vesivoimaloihin, liittyvät hankkeet. 2011 tasoa. Momentin määrärahaa ja valtuutta Suomalaista osaamista on hyödynnettävä myös saa käyttää pienten ja keskisuurten yritysten yh-

75 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 32 HE 128/2011 vp talvimerenkulkuun, arktiseen teknologiaan ja maksamaton pääoma ja korot osittain tai koko- laivarakennukseen sekä muihin arktisen alueen naan takaisin perimättä. liikenteeseen liittyvissä hankkeissa. Esityksen mukaan maksuvapautuksen piiriin Valiokunta katsoo, että hallituksen tulee an- tulevien lainojen enimmäismäärä on 20 miljoo- taa eduskunnalle Venäjä-selonteko, jossa em. naa euroa, kun enimmäismäärä oli 40 milj. eu- seikat ja muut maitten väliseen kauppaan ja roa vuosina 2010 ja 2011. Vaikea taloustilanne muuhun yhteistoimintaan liittyvät kysymykset uhkaa kuitenkin lisätä projektien kaupallisten selvitetään toimenpideohjelmineen ja määrära- epäonnistumisten määrää. Myös lainojen koh- hoineen. distaminen merkittävältä osin suuriin pilotti- Valiokunta korostaa myös Suomen ja Venä- hankkeisiin kasvattaa yksittäisten maksuvapau- jän välisen ohjelmayhteistyön jatkamista sekä tuspäätösten kokoa. rakennerahasto-ohjelmien hyödyntämistä Poh- Edellä mainitusta johtuen valiokunta muuttaa joisen ulottuvuuden politiikassa sekä erillisissä momentin päätösosaa siten, että maksuvapau- Barentsin ja muiden arktisten alueiden strate- tuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärä gioissa. korotetaan 40 miljoonaan euroon. Momentti muuttuu seuraavaksi: 45. Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden (1.— 4. kappale kuten HE 59/2011 vp) valmistelu (siirtomääräraha 3 v) Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Talousarvioesityksen mukaan momentin määrä- Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona. raha alenee säästötoimenpiteiden vuoksi 10 milj. Maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen eurosta 5 milj. euroon. Valiokunta katsoo, että enimmäismäärä on 40 000 000 euroa. taloustilanteen heikentyminen lisää tarvetta tut- (6. kappale kuten HE 59/2011 vp) kimus- ja kehittämishankkeiden tukemiseen. Etenkin pienet alkavat yritykset tarvitsevat usein jo aivan alkuvaiheen tukea, jolla edistetään lii- 30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka ketoimintojen käynnistämistä, kansainvälisty- mistä sekä uusien tutkimus- ja kehityshankkei- Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan määrärahoik- den aloittamista. si ehdotetaan 1,2 mrd. euroa, jossa on vähennys- Valiokunta lisää momentille 1 000 000 eu- tä runsaat 160 milj. euroa vuoden 2011 varsinai- roa, jolla edistetään pk-yritysten etabloitumista seen talousarvioon verrattuna. Vähennys johtuu Venäjälle. pääosin Suomen Vientiluotto Oy:n kautta myön- Momentti muuttuu seuraavaksi: nettävien jälleenrahoituslainojen maksatusten Momentille myönnetään 6000000 euroa. vähentymisestä ja hallitusohjelman mukaisista (2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp) säästötoimenpiteistä. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on nos- 83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan taa työllisyysaste vaalikauden aikana 72 pro- (arviomääräraha) senttiin ja laskea työttömyysaste 5 prosenttiin. Tavoitteet ovat lisääntyvästä eläköitymisestä Momentin lainavaltuus on 116,8 milj. euroa, jol- huolimatta varsin kunnianhimoisia, ja talouskas- la kannustetaan kaikenkokoisia yrityksiä ja mui- vun heikentyessä niiden saavuttaminen on osoitta yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoi- tautumassa vielä ennakoitua vaikeammaksi. mintaan. Tavoitteena on nopeuttaa kehitystä Kasvun vauhdittamiseksi valiokunta korostaa sekä kasvattaa jalostusarvoa ja tuottavuutta. mm. uuden yritystoiminnan ja kasvuyrittäjyy- Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. den edistämistä sekä yritysrahoituksen saata- Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei vuuden varmistamista. Myös työvoimakoulutuk- johda taloudellisesti hyödynnettävään tulok- sen on vastattava yritysten ajankohtaisiin osaa- seen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta mis- ja koulutustarpeisiin. poikkeustapauksessa mahdollisuus jättää lainan

76 Pääluokka 32 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

Työttömyysluvut eivät ole toistaiseksi lähte- Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömyysaste neet merkittävään kasvuun; lokakuun työttö- oli lokakuussa 17,1 prosenttia, joka oli 1,5 pro- myysaste (7 %) oli jopa hieman pienempi kuin senttiyksikköä pienempi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana viime vuonna (7,4 %). Lo- lokakuussa. Hienoisesta parannuksesta huoli- mautukset ovat kuitenkin alkaneet lisääntyä ja matta nuorisotyöttömyys on kuitenkin edelleen vaarana on, että edellisestä taantumasta poike- huolestuttavan korkea. Nuorten yhteiskuntata- ten lomautukset alkavat muuttua työttömyydek- kuun toteuttaminen onkin tärkeä ja tervetullut si. Valiokunta korostaa, että hallituksella on ol- uudistus, jonka tavoitteena on, että jokaiselle tava valmiutta arvioida resursseja uudelleen, mi- alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle käli työllisyyskehitys heikkenee merkittävästi. vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeis- 45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkei- tään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi den tukeminen (arviomääräraha) joutumisesta. Yhteiskuntatakuuseen liittyen Momentin myöntövaltuutta (22,2 milj. euroa) määrärahaa ehdotetaan lisättäväksi yhteensä 55 voidaan käyttää mm. hankkeisiin, joita käynnis- milj. euroa, josta nyt kyseessä olevalle momen- tetään äkillisen rakennemuutoksen alueilla. Va- tille osoitetaan 36 milj. euroa. liokunta pitää hyvänä, että valtuutta on korotet- Valiokunta painottaa, että tavoitteen saavutta- tu talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä minen edellyttää voimakasta panostusta nuorten (HE 128/2011 vp), jotta lisääntyneisiin rahoitus- koulutus- ja työllistämispalveluihin ja niiden ke- tarpeisiin voidaan vastata paremmin. hittämiseen sekä nuorten yksilöllisen ohjauksen Valiokunta kiinnittää huomiota myös raken- ja tuen lisäämiseen. nemuutostilanteiden hoitamiseen. On tärkeää, Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä myös että korvaavien työpaikkojen luomiseksi kehite- vakavaa huomiota siihen, että työttömien nuor- tään uusia toimintatapoja ja rahoitusmalleja sekä ten lisäksi arvioidaan olevan jopa kymmeniätu- nykyistä paremmin toimivia tukimuotoja. Ta- hansia nuoria, jotka ovat kokonaan palvelujär- voitteena tulee olla mahdollisimman nopea ja jestelmän ulkopuolella ilman työ- tai koulutus- tarvittaessa ennakoiva reagointi rakennemuu- paikkaa. Myös näiden nuorten tilanteeseen on toksiin. löydettävä monipuoliset ja poikkihallinnolliset keinot syrjäytymiskehityksen riittävän varhai- 51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet seksi katkaisemiseksi. (siirtomääräraha 2 v) Toinen uusi ja merkittävä hanke on pitkäai- Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien määrä- kaistyöttömyyden vähentämiseksi tähtäävä mää- rahoiksi ehdotetaan 484,4 miljoonaa euroa. räaikainen kokeilu, jossa viimeistään 12 kuukau- Tämä on 56,4 milj. euroa enemmän kuin maalis- den työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon kuun 2011 kehyspäätöksessä, mutta 51 milj. päävastuu siirretään kunnalle tai kunnille yhteis- euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden talousar- vastuullisesti. viossa. Valiokunta pitää tärkeänä, että kokeilun sisäl- Momentin määräraha muutettiin vuoden 2011 löstä ja resursseista huolehditaan niin, että sen kolmannessa lisäbudjetissa siirtomäärärahaksi. pohjalta voidaan aikanaan tehdä pysyvät ja toi- Valiokunta on tyytyväinen tähän muutokseen, mivat ratkaisut kuntien ja valtion välisestä työn- joka merkitsee ennen kaikkea sitä, että määrära- jaosta työllisyyden edistämisessä. hat voidaan jatkossa käyttää täysimääräisesti. Akateeminen työttömyys on kasvanut voimak- Vaikka määrärahan käyttö ei ole enää sidottu ky- kaasti, ja korkeasti koulutettujen työttömien seiseen budjettivuoteen, valiokunta korostaa, työnhakijoiden määrä on kasvanut viidessä vuo- että määräraha on pyrittävä kuitenkin käyttä- dessa 25 prosenttia. Valiokunta katsoo, että kor- mään mahdollisimman tehokkaasti. keasti koulutetuille tarkoitetun työvoimakoulu- tuksen tulisi olla nykyistä räätälöidympää. On

77 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 32 HE 128/2011 vp myös selvitettävä mahdollisuudet työllisyyskou- jonka volyymi on edelleen kasvamassa. Pienlai- lutuksen laajentamiseen siten, että työttömien noihin liittyvää lainsäädäntöä on viime vuosina osaamista hyödynnetään aiempaa enemmän kiristetty, mutta uudistuksista huolimatta pika- myös ulkomailla Suomen vientiä tukevissa tek- luotoista aiheutuneiden velkomustuomioiden nologia- ym. hankkeissa. määrä on kasvanut nopeasti ja voimakkaasti. Valiokunta kiinnittää huomiota myös työttö- Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että vel- mien yhdistysten toimintaan. Työttömien yhdis- kaantumisen syihin puututaan ja ylivelkaantu- tykset edistävät toiminnallaan työllistymistä mista ehkäistään kaikin käytettävissä olevin kei- sekä ylläpitävät työttömien aktiivisuutta ja työ- noin. Tavoitteena tulee valiokunnan mielestä ol- kykyä. Yhdistykset ovat myös tärkeä sosiaali- la, että pikaluottojen tarjoaminen kielletään ko- nen yhteisö työttömille. Rahoituksen vähenemi- konaan vuoden 2013 alusta lukien. nen heikentää kuitenkin yhdistysten työllistä- Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa. mismahdollisuuksia. Momentti muuttuu seuraavaksi: Valiokunta lisää momentille 1 000 000 eu- Momentille myönnetään 5 511 000 euroa. roa, jotta työttömien yhdistysten työllistämistoi- (2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp) menpiteitä voidaan tehostaa nykytilaan verrattuna. 50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille (kiinteä Momentti muuttuu seuraavaksi: määräraha) Momentille myönnetään 485 437 000 euroa. Vuoden 2011 alusta lukien Suomen Kuluttaja- (2.—6. kappale kuten HE 59/2011 vp) liitto ry ja Kuluttajat - Konsumenterna ry yhdis- Valtuus tyivät Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet (Kuten HE 59/2011 vp) ry:ksi. Kuluttajaliiton ensi vuoden määrärahaksi ehdotetaan 504 000 euroa, joka on 150 000 euroa pienempi kuin molempien järjestöjen määrä- 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoi- rahat yhteensä vuonna 2011. Määrärahan vähen- den sääntely ja työelämä nys johtuu siitä, että momentille kohdistettiin kuluvan vuoden talousarviossa tilapäinen 31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestä- 150 000 euron tasokorotus, joka on nyt poistettu. misestä (siirtomääräraha 2 v) Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Momentin määräraha on 4,5 milj. euroa, joka on Kuluttajaliitto - Konsumentbörbundet ry:n toi- 200 000 euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Vä- mintaan. hennys johtuu siitä, ettei eduskunnan viime Momentti muuttuu seuraavaksi: vuonna lisäämä määräraha sisälly talousarvioesitykseen. Momentille myönnetään 823 000 euroa. Talous- ja velkaneuvonnan määrärahatilanne (2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp) on ollut useina vuosina varsin tiukka, ja taloustilanteen heikentyessä palveluja määrärahatarve 50. (32.50 ja 30.10, osa) Alueiden kehittämi- kasvavat. Asiakasmäärien lisääntyessä jonotus- nen ja rakennerahastopolitiikka ajat ovat pidentyneet, ja samalla asiakkaiden ongelmat ovat muuttuneet monimutkaisemmiksi. 43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomäärära- Myös alueelliset erot ovat kasvaneet. Saadun ha 3 v) selvityksen mukaan kunnat rahoittavat vapaaeh- toisesti yli 50 prosenttia kuluista 21 neuvontayk- Maakunnan kehittämisrahaan kohdistuu merkit- sikön alueella, kun vastaavasti osa kunnista ei tävä vähennys, sillä menosäästöjen aikaansaa- rahoita palveluja lainkaan. miseksi momentin määräraha alenee 18 milj. eu- Nuorten velkaantumista ja velkaneuvonnan roa kuluvaan vuoteen verrattuna. Määrärahasta tarvetta pahentaa erityisesti pikavippitoiminta, osoitetaan osaamiskeskusohjelman toimeenpa-

78 Pääluokka 32 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp noon 8 miljoonaa euroa (tänä vuonna 10 milj. hyvinvointia sekä lähipalveluiden järjestämistä. euroa), jolloin ns. ohjelmiin sitomaton osuus on Suomen Kylätoiminta ry on valtakunnallinen 5,6 miljoonaa euroa (tänä vuonna 22,2 milj. eu- yhteistyöelin, joka on mukana EU:n Leader-oh- roa). Tämä merkitsee noin 75 prosentin pudotus- jelmassa sekä myös monien muiden paikallisten ta ns. sitomattomaan kehittämisrahaan. kehittämisjärjestöjen toiminnassa. Momentin määrärahaa on käytetty myös ko- Valiokunta katsoo, että kylätoiminnalla on heesio- ja kilpailukykyohjelmaan eli ns. KOKO- tärkeä tehtävä osana maaseudun kehittämistä, ja ohjelmaan, joka on ollut keskeinen väline aluei- lisää momentille 200 000 euroa kylätoiminnan den omaehtoiselle kehittämiselle ja alueiden vä- valtakunnalliseen kehittämiseen. liselle yhteistyölle. KOKO-ohjelman jatko on Momentti muuttuu seuraavaksi: nyt epävarmaa, sillä ohjelman jatkaminen ei ole Momentille myönnetään 3 223 000 euroa. mahdollista kovin pienillä resursseilla. (2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp) Valiokunta pitää valitettavana, että näin mittava määrärahaleikkaus toteutetaan hyvin no- 64. EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitus- pealla aikataululla, jolloin toiminnan hallittu so- osuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ja peuttaminen uuteen tilanteeseen on vaikeaa. ENPI CBC -ohjelmiin ohjelmakaudella 2007— Maakunnan kehittämisraha on ollut nopea ja toi- 2013 (arviomääräraha) miva tapa käynnistää alueiden kehittämisen kannalta merkittäviä selvityksiä ja kehittämishank- Momentin määrärahaksi esitetään 526 milj. eu- keita. Jatkossa maakunnan kehittämisrahan vai- roa ja EU:n rakennerahasto-ohjelmien myöntä- kutus maakunnille jää marginaaliseksi. misvaltuudeksi 323 miljoonaa euroa. Valtio on Valiokunta viittaa hallitusohjelmaan, jonka näin vähentämässä vastinrahoitustaan EAKR- ja mukaan maakuntien kehittämisrahaa tarkastel- ESR-ohjelmista yhteensä 30 miljoonaa euroa, laan alueiden elinkeinojen elinvoimaa tukevien mikä johtuu aiempien vuosien (2009—2011) 20 muiden mahdollisuuksien rinnalla. Paikallisen prosentin ennakkobudjetoinnista sekä hallitus- kehittämisen merkitys korostuu siten tulevina ohjelmassa sovituista menosäästöistä. Vastaava vuosina, mikä on tärkeää ottaa huomioon myös vähennys on tarkoitus tehdä myös vuonna 2013. seuraavan EU-ohjelmakauden valmistelussa. Valtion rahoituksen väheneminen lisää kun- Käynnissä olevien hankkeiden rahoitukseen tien rahoitusvastuuta ohjelmien toteuttamisessa, valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa, mutta kunnat eivät ole varautuneet korvaamaan josta osoitetaan 150 000 euroa Russia-hankkeen vastinrahoitusta omalla rahoituksellaan, eikä edistämiseen. kuntatalouden tilanne antane siihen muutoin- kaan mahdollisuutta. Näin ohjelmien loppuun- Momentti muuttuu seuraavaksi: saattaminen vaikeutuu. Mikäli Suomi ei pysty Momentille myönnetään 15 566 000 euroa. varmistamaan riittävää kansallista vastinrahaa, (2.—4. kappale kuten HE 59/2011 vp) myös EU-rahoitus pienenee. Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoituksen 62. (30.10.63) Maaseudun kehittäminen (siirto- muutokset eivät heikennä Suomen asemaa uu- määräraha 3 v) den ohjelmakauden neuvotteluissa ja päätöksen- Hallitusohjelman mukaisesti maa- ja metsäta- teossa. lousministeriön maaseutupolitiikkajaosto ja Resurssien vähentyessä on entistä tärkeäm- maaseudun kehittämisen määrärahat (3 milj. eu- pää huolehtia siitä, että EU:n rakennerahasto- roa) siirretään ensi vuoden alusta työ- ja elinkei- ohjelmien hallinnointiin liittyviä menettelyjä te- noministeriöön. hostetaan ja hallinnointiin meneviä kuluja vä- Momentilta rahoitetaan myös kylätoiminnan hennetään. Tämä korostuu tilanteessa, jossa valtakunnallista kehittämistä, johon on arvioitu EU:n komissio on siirtämässä hallintovelvoittei- käytettävän 850 000 euroa. Kylätoiminnalla ta entistä enemmän jäsenmaiden omalle vastuul- edistetään asukkaiden toimeentuloa, sosiaalista le.

79 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 32 HE 128/2011 vp

60. Energiapolitiikka ovat erittäin suuret. Tulevaisuudessa bioenergia- sektorille voi syntyä jopa tuhansia uusia työ- Energiapolitiikan määrärahat ovat yhteensä paikkoja. 236,6 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä noin 99 Valiokunta toteaa, että tavoitteiden saavutta- milj. euroa kuluvan vuoden varsinaiseen talous- miseksi on myös kohdistettava voimavaroja arvioon verrattuna. energiansäästön ja energiatehokkuuden lisäämi- Energiatuen valtuudeksi ehdotetaan 94,8 milj. seen. euroa, mikä on noin 55 miljoonaa euroa vähem- Energianeuvontaan ja -tiedotukseen osoitettu män kuin vuoden 2011 talousarviossa. Vuoden määräraha (mom. 32.60.20) alenee 0,5 milj. eu- 2011 myöntämisvaltuudesta voidaan kuitenkin rolla. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että käyttää ensi vuonna 62 milj. euroa, jolloin neuvontapalvelut ovat erittäin tärkeitä mm. ku- myöntövaltuudet ovat jopa hieman kuluvaa luttajille, kiinteistöille, yrityksille, kunnille ja vuotta korkeammat. muille toimijoille, jotka tarvitsevat luotettavaa Vuonna 2011 käyttöön otetun uusiutuvan tietoa esim. hyvistä energiatehokkuutta paranta- energian tuotantotuen määräraha on lähes 98 vista toimista. miljoonaa euroa. Tämä on 42,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2011 varsinaisessa talousarviossa. 70. (26.40, osa) Kotouttaminen Energiapolitiikan tärkeimpinä tavoitteina on varmistaa Suomen energiatalouden pysyminen Hallitusohjelman mukaisesti kotouttamistoi- monipuolisena, energian toimitusvarmuuden miin varatut määrärahat siirretään sisäasiainmi- säilyminen korkeana sekä energiamarkkinoiden nisteriön pääluokasta työ- ja elinkeinoministe- toimivuus. Keskeistä on myös EU:n asettamien riön pääluokkaan. Näin pyritään tehostamaan tavoitteiden toteutuminen päästöjen vähentämi- maahanmuuttajien työllistymistä avoimille työ- sessä, uusiutuvan energian käytön lisäämisessä markkinoille ja varmistamaan, että työ- ja elin- ja energiatehokkuuden parantamisessa. keinohallinto pystyy entistä paremmin edistä- Bioenergiaa koskevan toimialaraportin mään maahanmuuttajien kotoutumista ja työllis- (24.11.2011) mukaan vuonna 2010 uusiutuvan tymistä. Kotouttamispolitiikan kannalta on energian osuus oli 30,3—31,3 prosenttia ener- myös merkittävää, että syyskuun alussa tuli voi- gian loppukulutukseen suhteutettuna. Suurin osa maan laki kotoutumisen edistämisestä (noin 80 prosenttia) uusiutuvasta energiasta tuo- (1386/2010), jonka tarkoituksena on mm. tukea tetaan bioenergialla, ja valtaosa uusiutuvien ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan käytön lisäyksestä tulee yhä puubiomassoista. mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalai- Alustavien tietojen mukaan Suomi olisi näin sen yhteiskunnan toimintaan. jo saavuttanut uusiutuvaa energiaa koskevan vä- Valiokunta korostaa, että kotoutumisen edis- litavoitteen, jonka mukaan uusiutuvan energian täminen koskee monia hallinnonaloja ja edellyt- määrän tulisi olla 30,4 prosenttia vuosina tää tavoitteiden ja toimenpiteiden valtavirtaista- 2011—2012. Päämääränä olevan 38 prosentin mista koko viranomaisjärjestelmään sekä valta- osuuden saavuttaminen vaatii kuitenkin selkeitä kunnallisesti että paikallistasolla. lisäpanostuksia myös muihin raaka-aineisiin, Valiokunta painottaa, että kotoutuminen edel- kuten etanoliin, biokaasuun ja biodieseliin. lyttää ensijaisesti pääsyä kotoutumiskoulutuk- Valiokunta korostaa toimenpiteitä, joilla edis- seen. Ilman kielitaitoa pääsy ammatilliseen kou- tetään uusien energiateknologioiden kehittämis- lutukseen ja työhön on käytännössä mahdoton- tä sekä niiden kaupallistamista. Uusien teknolo- ta, ja ilman alkuvaiheen koulutusta prosessi ei gioiden avulla energia- ja ilmastostrategian ta- pääse edes alkuun. voitteet saavutetaan kustannustehokkaammin, ja Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen näiden teknologioiden vientimahdollisuudet on varattu 34 milj. euroa (mom. 32.30.51), mikä vastaa kuluvan vuoden määrärahatasoa. Valio-

80 Pääluokka 32 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp kunta korostaa, että työvoiman vähentyessä mutta viimeisen 10 vuoden keskiarvo saapuneis- maahanmuuttajien työpanoksella tulee jatkossa ta kiintiöpakolaisista on noin 660 pakolaista olemaan yhä suurempi merkitys, mikä lisää enti- vuodessa. Myös turvapaikkamenettelyn kautta sestään kotoutumiskoulutuksen tarvetta. Suomeen saapuvat tarvitsevat kuntapaikan. Ar- Valiokunta kiirehtii valtion ja kuntien toi- vio tarvittavista kuntapaikoista on tämän ja vii- menpiteitä, joilla löydetään keinot kuntapaikko- me vuoden osalta ollut noin 2 200 paikkaa vuo- jen lisäämiseen. Pakolaisten kuntiin sijoittami- dessa, mutta ELY-keskusten raportoima toteu- nen on ollut jo pitkään ongelmallista. Suomen ma jäi viime vuonna ja tulee jäämään tänäkin vuotuinen pakolaiskiintiö on ollut 750 henkilöä, vuonna yli 1 000 paikkaa tavoitteesta.

81 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 33 HE 128/2011 vp

Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Hallinto 03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta

03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan 63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Hallitus on talousarvioesitystä täydentävässä Päihdeäitien hoidon järjestäminen. Raha-auto- esityksessään (HE 119/2011 vp) lisännyt mo- maattiyhdistys on vuodesta 1998 rahoittanut mentin määrärahaan 1,12 milj. euroa, jotta muu- Pidä kiinni -hoitojärjestelmää, joka on valtakun- toksenhakulautakuntaan voidaan palkata lisä- nallinen erityistason hoitojärjestelmä päihdeon- työvoimaa. Lisäys on erittäin tarpeellinen, sillä gelmaisille odottaville äideille ja heidän perheil- muutoksenhakulautakunnan työ on ollut pahoin leen. Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusta on ruuhkautunutta ja käsittelyajat pitkiä. kuitenkin vuodesta 2010 lukien vähennetty; tänä Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahan vuonna tuen määrä oli vielä 1,5 milj. euroa, mut- riittävyyttä sekä lautakunnan toiminnan kehittä- ta ensi vuonna se alenee edelleen 750 000 eu- mistarpeita seurataan ja arvioidaan, sillä valituk- roon. Tarkoituksena on, että vuodesta 2013 luki- set koskevat keskeisiä perusturvaan liittyviä ky- en rahoitus siirtyy kokonaan kuntien vastuulle. symyksiä, joiden nopealla käsittelyllä on suuri RAY:n tuen pienentymisen johdosta kuntien merkitys kansalaisten oikeusturvan kannalta. laskennallisiin valtionosuuksiin on tehty kuluvan vuoden alusta 3 milj. euron lisäys. Tämän ohella eduskunta on jo kahtena vuonna lisännyt 02. Valvonta talousarvioon erillisen määrärahan hoitojärjes- telmän jatkuvuuden varmistamiseksi. Päihdepal- 05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvonta- velujen järjestämisvastuu kuuluu lähtökohtai- viraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) sesti kunnille, mutta palvelujen riittävyys riip- Valiokunnan saaman selvityksen mukaan so- puu kuntien budjetoinnista. Valtionosuuksien siaali- ja terveydenhuollon uusien vireille tullei- korotuksesta huolimatta kuntien määrärahat ovat den valvonta-asioiden määrä on jatkuvasti kas- vähentyneet. Valiokunnan saaman selvityksen vanut. Suomessa on Valvirassa ja aluehallinto- mukaan ensi vuotta koskeva määrärahavaje on virastoissa esimerkiksi muihin Pohjoismaihin 2 250 000 euroa. verrattuna erittäin niukasti henkilöstöä sekä ter- Pidä kiinni -hoitojärjestelmän piiriin on pääs- veydenhuollon että sosiaalihuollon valvontaan. syt vuosittain noin 250 perhettä. Toiminta on ol- Valiokunta pitää tärkeänä, että Sosiaali- ja lut tuloksellista, sillä kaksi kolmannesta ensiko- terveysalan lupa- ja valvontaviraston tehtävät ja deissa ja kolme neljännestä avopalveluissa ol- voimavarat arvioidaan, jotta varmistutaan val- leista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen vonnan voimavarojen riittävyydestä kansalais- huostaanottoa ei tarvita. ten perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Hallitusohjelman mukaisesti erityisvastuu- alueille keskitetään vaativan ja tahdonvastaisen hoidon kehittäminen ja järjestäminen, joten aikanaan myös päihdeäitien hoidon järjestäminen siirtyy ns. ERVA-alueiden vastuulle. Valiokun- ta katsoo, että hoidon rahoitusta koskevat ongelmat tulee ratkaista ja huolehtia siitä, että tarvit-

82 Pääluokka 33 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp tava rahoituspohja varmistetaan, kunnes rahoi- myös tärkeää, että veteraanipalvelut nivotaan tus saadaan pysyvälle pohjalle. muihin kunnallisiin palveluihin siten, että ne Valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuu- Pidä kiinni -hoitojärjestelmän jatkuvuuden tur- den veteraanien kotona selviytymisen tueksi. vaamiseen. Veteraanikuntoutuksen sisältöä ja laatua on Momentti muuttuu seuraavaksi: muutoinkin kehitettävä niin, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin veteraanien tämän het- Momentille myönnetään 10 280 000 euroa. ken tarpeisiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että (2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp) toimintaa kehitettäessä otetaan huomioon myös veteraanien puolisot. 50. Veteraanien tukeminen Valiokunta toteaa, että useilla meneillään olevilla kehittämishankkeilla, Kaste-ohjelmalla Talousarvioesitykseen sisältyvät veteraanimää- sekä valmisteilla olevilla sosiaali- ja terveyden- rärahat ovat ensi vuonna yhteensä 319,6 milj. huollon lainsäädäntöuudistuksilla parannetaan euroa. Tämä on 35,6 milj. euroa kuluvaa vuotta koko vanhusväestön ja samalla myös veteraa- vähemmän, mutta määrärahaa on kuitenkin vete- nien palveluja. raania kohden kuluvaa vuotta enemmän. Veteraanikuntoutukseen osoitettujen määrä- rahojen riittävyys on noussut esille useina vuosi- 60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveyden- na. Määrärahojen riittävyyden parantamiseksi huolto Valtiokonttori on ohjeistanut kuntia järjestä- Hallituksen käynnistämän kuntauudistuksen mään kuntoutuksesta puolet avokuntoutuksena. keskeinen tavoite on varmistaa laadukkaat ja yh- Suuressa osassa kuntia kaikki halukkaat ovat denvertaiset kunnalliset palvelut kattavasti koko päässeet kuntoutukseen, mutta mikäli kuntoutus maassa. Tavoitteena on luoda palvelurakenne, on painottunut laitoskuntoutukseen, määrärahat jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ovat loppuneet kesken. On kuitenkin myös kun- ja rahoituksesta on yhdellä, riittävän laajaan asu- tia, joissa määrärahat ovat loppuneet kesken oh- kas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. jeistuksen noudattamisesta huolimatta. Valiokunta korostaa, että palvelurakenteen Tilanteen parantamiseksi kuluvan vuoden uudistaminen on kuntauudistuksen keskeinen si- alusta on otettu käyttöön uusi toimintamalli, jol- sältö, sillä ilman kustannustehokkaita palvelura- la pyritään levittämään ns. parhaita käytäntöjä kenteita kunnat eivät tule selviytymään tulevista sellaisiin kuntiin, joissa veteraanikuntoutuksen tehtävistään. Palvelutarpeiden kasvun ohella toimivuudessa on ollut puutteita. Valiokunta pi- myös eräät vireillä olevat lainsäädäntöhankkeet tää toimintamallia erittäin tervetulleena keinona tuovat toteutuessaan kunnille uusia velvoitteita edistää määrärahan riittävyyttä ja sen myötä ve- (mm. vanhuspalvelulaki ja oppilashuoltolaki). teraaneille tarjottavia palveluja. Palvelurakenteita uudistettaessa on kiinnitet- Valiokunta on niin ikään tyytyväinen toiseen tävä erityistä huomiota perusterveydenhuollon tänä vuonna aloitettuun uudistukseen, jolla kun- vahvistamiseen sekä ennaltaehkäisevän toimin- toutusmäärärahaa on osoitettu kunnallisiin avo- nan parantamiseen. Vahvoilla peruspalveluilla palveluihin (esim. ateria-, siivous-, kuljetuspal- voidaan jo varhain puuttua ongelmiin ja sairauk- velu), joilla tuetaan kotona selviytymistä. siin sekä tukea kansalaisia itsenäisessä selviyty- Veteraanikuntoutuksen määrärahaa korotet- misessä. Palvelujärjestelmää uudistettaessa on tiin talousarviota täydentävässä esityksessä (HE myös luotava yhtenäiset ja kestävät rakenteet, 119/2011 vp) 4 milj. eurolla. Valiokunta on tyy- jotta palvelut kyetään tarjoamaan yhdenvertai- tyväinen tähän lisäykseen ja pitää perusteltuna, sesti ja huolehtimaan siitä, että väestön terveys- että em. lisäyksestä osoitetaan ainakin puolet erot ja hyvinvointierot kaventuvat. Valiokunta kotiin vietävien palveluiden tukemiseen. On korostaa, että tehokkailla ennaltaehkäisevillä

83 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 33 HE 128/2011 vp palveluilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästö- mukaan asetus on parantanut kouluterveyden- jä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa. huoltoa, mutta palvelut eivät vieläkään vastaa asetettuja tavoitteita. Esimerkiksi 15 prosenttia Mielenterveyspalvelut. Mielenterveyspalvelui- terveyskeskuksista ei järjestänyt ensimmäisen den kehittämiseen on viime vuosina suunnattu luokan laajaa terveystarkastusta ja monissa ter- lisäpanostuksia ja etenkin lasten ja nuorten psy- veyskeskuksissa kouluterveydenhuollon henki- kiatristen palvelujen saatavuutta on pyritty pa- löstömäärä alitti edelleen suositukset. rantamaan. Esim. Kaste I -ohjelmaan sisältyi Valiokunta pitää tärkeänä, että säädösten toi- lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseen meenpanoa seurataan säännöllisesti ja kattavas- liittyviä hankkeita, ja myös ensi vuonna alkavan ti, jotta kuntakohtaiset erot vähenevät ja palve- Kaste II -ohjelman valmistelussa on yhtenä osa- lut vastaavat entistä paremmin asetettuja vaati- ohjelmana lasten, nuorten ja lapsiperheiden hy- muksia. Myös hallitusohjelmassa kiinnitetään vinvoinnin ja palvelujen parantaminen. Palvelu- huomiota kouluterveydenhuollon alueellisten jen saatavuuden parantamiseksi on myös lisätty erojen kaventamiseen ja velvoitetaan pitämään sekä resursseja että normiohjausta. Mielenter- huolta koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ym. veyden ongelmat ovat kuitenkin merkittävä kan- koskevan asetuksen (338/2011) toimeenpanosta. santerveyden ongelma ja suurin syy ennenaikai- Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on seen eläkkeelle jäämiseen. otettava huomioon myös mielenterveyden ja elä- Valiokunta korostaa varhaisen puuttumisen mänhallinnan edistäminen ja huolehdittava sii- sekä ehkäisevän mielenterveystyön vahvistamis- tä, että palvelurakenne tukee mahdollisuutta lasta, joilla voidaan vähentää sairastavuutta sekä ten ja nuorten tarvitsemiin poikkihallinnollisiin saavuttaa pitkällä aikavälillä tuntuvia sosiaali- palveluihin. ja terveystoimen säästöjä. Varhainen puuttumi- nen edistää osaltaan myös työurien pidentämi- Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyden- seen liittyviä tavoitteita. huolto. Eduskunta käynnisti kuluvan vuoden Valiokunta pitää myös tärkeänä, että mielen- talousarviossa ammattikorkeakouluopiskelijoi- terveys- ja päihdepalvelut pyritään aiempaa pa- den terveydenhuollon järjestämistä koskevan remmin nivomaan yhteen siten, että järjestel- kokeilun. Kokeilu kestää kolme vuotta, ja se to- mien erilaiset toimintakulttuurit eivät ole estee- teutetaan YTHS-mallin mukaisesti kahdella nä palveluihin pääsylle. Palvelujärjestelmän tu- paikkakunnalla. lee edistää mielenterveys- ja päihdeongelmais- Valiokunta pitää tärkeänä, että kokeilua seu- ten hoitoon pääsyä, ja kynnyksen avun saamisel- rataan huolella, jotta sen pohjalta tehtävillä rat- le tulee olla mahdollisimman matala. Valiokun- kaisuilla varmistetaan korkeakouluopiskelijoi- ta korostaa myös lasten ja nuorten tuen tarvetta den ja yliopisto-opiskelijoiden tasavertainen ter- tilanteissa, joissa vanhempien mielenterveys- ja veydenhuolto. päihdeongelmat vaarantavat koko perheen tasa- Valiokunta korostaa, että kokeilun aikana on painoa. myös huolehdittava kunnallisen opiskelutervey- denhuollon resursseista, jotta ammattikorkea- Kouluterveydenhuolto. Kouluterveydenhuol- kouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto lon säädösperustaa on viime vuosina vahvistet- voidaan järjestää laadukkaasti ja kattavasti kai- tu, jotta palvelut vastaisivat kansallisia suosituk- killa korkeakoulupaikkakunnilla. sia ja alueelliset erot kaventuisivat. Määräaikai- Valiokunta nostaa esille myös toisen asteen sia terveystarkastuksia koskevat säännökset tuli- ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden tervey- vat voimaan 1.1.2011, minkä jälkeen Valvira ja denhuollon kehittämistarpeet, mikä on myös aluehallintovirasto ovat selvittäneet, miten ase- hallitusohjelmassa erityinen painopiste. tuksen täytäntöönpano on toteutunut. Tulosten

84 Pääluokka 33 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja tervey- on jo käyttöönottovaiheessa, tai niiden pilotoin- denhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin me- ti on alkamassa. noihin (siirtomääräraha 3 v) Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että hank- Momentin määräraha on 17,5 milj. euroa, joka keet etenevät suunitelluissa aikatauluissa ja että on säästötoimenpiteiden vuoksi 4,5 milj. euroa niiden tarvitsemista resursseista huolehditaan. kuluvaa vuotta vähemmän. Määräraha osoite- On niin ikään huolehdittava kansallisen ja pai- taan pääosin Kaste II -ohjelmaan, jonka sisältö kallisen tason hyvästä koordinaatiosta sekä sii- vahvistetaan kuluvan vuoden loppuun mennes- tä, että kehittämistyö sidotaan tiiviisti käynnissä sä. oleviin ja käynnistyviin organisaatio- ja palvelu- Valiokunta pitää tärkeänä, että uusi Kaste-oh- rakennemuutoksiin. jelma on ainakin osin jatkumoa nykyisen Kaste- Valiokunta painottaa järjestelmien tietotur- ohjelman käynnistämälle kehitystyölle. van ohella myös niiden käytettävyyttä, jotta jär- Valiokunta korostaa myös hankkeiden vaikut- jestelmien käyttö ei vie liiaksi aikaa varsinaisel- tavuutta, mikä edellyttää hankkeiden priorisoin- ta potilastyöltä ja jotta niillä parannetaan aidosti tia sekä tarkkaa kohdentamista. Kunta- ja palve- hoidon vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. lurakenteen uudistamisen näkökulmasta ainakin Tietotekniikan tuottavuushyötyjen saavutta- sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden sekä minen edellyttää myös toimintatapojen uudista- tiedonhallinnan vahvistamiseen liittyvät hank- mista, sillä tietotekniikan käyttö ei tehosta toi- keet ovat ajankohtaisia. mintaa, ellei samalla myös totuttuja toimintata- Valiokunta toteaa, että hankerahoituksen vai- poja ja työrutiineja virtaviivaisteta. Uusien rat- kuttavuuden kannalta on keskeistä, että hyvät kaisujen on myös oltava yhteensopivia niiden käytännöt levitetään tehokkaasti kaikkien toimi- valtakunnallisten ratkaisujen kanssa, joihin kun- joiden käyttöön. Myös määrärahojen vähenemi- taja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä nen puoltaa toiminnan suuntaamista aiempaa päädytään. selvemmin jo hyviksi todettujen käytäntöjen ja Valiokunta pitää tärkeänä, että myös yksityi- palveluinnovaatioiden levittämiseen ja juurrut- set palveluntuottajat otetaan hankevalmistelus- tamiseen. sa huomioon, jotta uusiin tietojärjestelmiin in- tegroituminen sujuu ongelmitta. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestel- mähankkeet ovat edenneet suunniteltua hitaam- Valiokunta on tyytyväinen siihen, että mo- min. Tietojärjestelmät ovat edelleen pirstaleisia, mentin määrärahaa käytetään myös pitkäai- ne ovat monin osin vanhentuneita ja huonosti kaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämi- yhteensopivia. Tietojärjestelmien kehittämises- seen. Tukihenkilöstön avulla on pystytty puuttu- tä on puuttunut valtakunnallinen ote, ja kunnat, man tehokkaasti erityisesti nuorten asunnotto- terveyskeskukset ja sairaanhoitopiirit ovat kehit- muuden ehkäisemiseen. täneet omista tarpeistaan lähteviä ratkaisuja. Myös kansallista terveysarkistoa koskeva Kan- 32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille Ta-hanke on toteutumassa selvästi alkuperäistä yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määrä- suunnitelmaa hitaammin. raha) Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Momentin määräraha alenee 35 milj. euroon, sil- annettu 1.9.2011 voimaan tullut laki (634/2011) lä säästövelvoitteiden vuoksi määrärahaan koh- selkiyttää tietojärjestelmien kehittämistä, sillä distuu 5 milj. euron vähennys. Määrärahan ale- se velvoittaa julkisen hallinnon tietojärjestel- neminen on valitettavaa, sillä valtion rahoitus- mien yhteentoimivuuden, yhteistyön sekä yh- osuuden vähentyessä tutkimuksen kustannukset teisten palveluiden käytön lisäämiseen. Myös siirtyvät yhä enemmän kuntien maksettavaksi. KanTa-hankkeen rahoitusta on vahvistettu, ja se Sairaalat joutuvat sisällyttämään lisääntyneet on aikataulutettu uudelleen. Osa järjestelmistä

85 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 33 HE 128/2011 vp kustannukset edelleen palvelutuotteidensa hin- Valiokunta pitää hyvänä, että toiminta siirtyy toihin, mikä heikentää niiden kilpailukykyä. viranomaistoiminnaksi ja että toiminnan rahoi- Valiokunta toteaa, että terveydenhuollon toi- tus saatetaan vakaalle pohjalle valtion talousar- mintayksiköillä on hyvin vähän mahdollisuuk- viosta rahoitettavaksi. Julkista terveydenhuol- sia korvata vähentyvää valtion tutkimusrahoi- toa ja siihen liittyvää lakisääteistä viranomais- tusta muulla rahoituksella. Lääketeollisuuden toimintaa ei voida valiokunnan mielestä rahoit- rahoitus kliiniseen lääketutkimukseen on vähen- taa RAY:n varoilla eikä myöskään kansalaiske- tynyt, ja myös Suomen Akatemian tutkimusra- räysvaroin. hoitusta on vähennetty. Kuntien tiukan talousti- Valiokunta pitää tärkeänä, että toiminta lanteen vuoksi on epätodennäköistä, että kunnat järjestetään kustannustehokkaasti ja että se on lisäävät terveydenhuollon toimintayksikköjen alueellisesti mahdollisimman kattavaa. rahoitusta tutkimustoimintaan. Käytännössä valtion rahoituksen väheneminen merkitseekin tehdyn tutkimustoiminnan sekä julkaistujen tutki- 70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen musten vähenemistä. Valiokunta korostaa, että vastuu tutkimuksen 20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) rahoituksesta on viime kädessä valtiolla ja että Hallitusohjelmassa todetaan, että kansallisen ro- talouden taantumasta huolimatta pitkäjänteisen kotusohjelman kehittämistarpeet arvioidaan hal- tutkimuksen merkitys korostuu väestön ikäänty- lituskauden aikana. Valiokunta kiirehtii arvioin- misen ja terveydenhuollon haasteiden kasvaes- nin suorittamista ja toteaa, että Terveyden ja hy- sa. vinvoinnin laitos on kesällä 2011 esittänyt HPV- Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa. rokotteen lisäämistä kansalliseen rokotusohjel- Momentti muuttuu seuraavaksi: maan. Momentille myönnetään 36 000 000 euroa. Saadun selvityksen mukaan kansallisen roko- (2. kappale kuten HE 119/2011 vp) tusohjelman hankintana HPV-rokotteet voidaan saada aiemmin arvioitua edullisemmin. Niiden 40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikop- kustannuksiksi on arvioitu tämän hetkisten hin- teritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v) tatietojen mukaan 8,7 milj. euroa ensimmäisenä vuonna, mutta sen jälkeen vuotuiset kustannuk- Sosiaalipoliittinen ministerityöryhmä päätti set alenisivat noin 2—3 miljoonaan euroon. Ro- vuonna 2009 siirtää lääkärihelikopteritoimin- kotteen arvioidaan säästävän terveydenhuollon nan hallinnoinnin tukiyhdistyksiltä valtakunnal- kustannuksia noin 20 vuoden aikajänteellä. liselle hallinnointiyksikölle. Yliopistolliset sai- Valiokunta toteaa, että HPV-rokote on käy- raanhoitopiirit perustivat tätä tarkoitusta varten tössä jo muissa Pohjoismaissa sekä myös Ahve- HEMS Hallinnointi Oy:n, joka aloitti toimintan- nanmaalla. sa kuluvan vuoden alusta. Vuoden mittaisen siir- tymäajan jälkeen toiminta alkaa varsinaisesti 50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha vuoden 2012 alusta lukien, minkä jälkeen tuki- 2v) yhdistykset eivät enää vastaa lääkärihelikopteri- toiminnasta. Momentin määräraha vähenee hallituksen sopi- HEMS Hallinnointi Oy:n kulujen arvioidaan mien menosäästöjen johdosta 0,5 milj. euroa ja olevan ensi vuonna 22,46 milj. euroa, johon on on ensi vuonna siten 4,7 milj. euroa. Vähennyk- varauduttu myös momentin määrärahamitoituk- set kohdistuvat talousarvioesityksen painopiste- sessa. Tämä kattaa kuuden kopterin toiminnasta taulukon mukaan muun muassa päihteiden käy- aiheutuvat hallinnointi- ja lentotoiminnan me- tön ehkäisyn ja mielenterveyden edistämisen ra- not, minkä lisäksi sairaanhoitopiirit vastaavat hoitukseen. lääkinnän kustannuksista. Valiokunta toteaa, että väestön terveyteen ja hyvinvointiin voidaan vaikuttaa suurelta osin

86 Pääluokka 33 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp muiden toimijoiden kuin sosiaali- ja terveyden- 2011 tehdystä selvityksestä käy ilmi, että vain huollon toimin, sillä hyvinvointiin ja terveyteen noin kolmannes kunnista seurasi väestön sairas- vaikutetaan mm. kaavoitukseen, rakentamiseen, tavuutta, elintapoja, elämänhallintaa tai väestö- sivistys- ja kulttuuritoimeen, liikenteeseen sekä ryhmien välisiä terveyseroja. Ajantasaisella seu- liikuntaan liittyvillä ratkaisuilla. Hyvinvoinnin rantatiedolla voidaan ohjata päätöksentekoa ter- ja terveyden edistäminen tulee ottaa huomioon veyden ja hyvinvoinnin edistämistä tukevaan kaikessa yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteos- suuntaan. sa, ja sen tulee sisältyä kaikkien hallinnonalojen Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa ja ministeriöiden toimintaan. hankkeisiin, joilla edistetään esim. päihde- ja Valiokunta pitää tärkeänä, että terveyden- mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä. huollossa panostetaan terveyspalvelujen saata- Momentti muuttuu seuraavaksi: vuuden lisäksi ehkäisevään ja kuntouttavaan toi- Momentille myönnetään 5 100 000 euroa. mintaan. Terveyden edistämisen ja terveysero- (2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp) jen vähentämisen kannalta vaikuttavaa on muun muassa perusterveydenhuollon vahvistaminen ja 52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan panostaminen ennakoiviin terveystarkastuksiin (siirtomääräraha 2 v) sekä pitkäaikaissairaiden potilaiden (esimerkiksi muistisairaiden ja diabetespotilaiden) hoidon Instituutin valtionavustus on 922 000 euroa, joka seurantaan. on 178 000 euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Terveyden edistämisen kannalta on myös tär- UKK-instituutin toimintaan saatiin aiemmin keää, että kunnat parantavat kuntalaisten tervey- avustusta RAY:ltä, mutta kuluvasta vuodesta dentilan kehitykseen liittyvää seurantaa. Vuon- lähtien avustus korvattiin valtionavustuksella. na 2005 uudistettu kansanterveyslaki velvoittaa Vähennys on osa yleisistä valtionhallintoon koh- kuntia seuraamaan väestön terveydentilan kehi- distettavista säästötoimista. tystä väestöryhmittäin ja ottamaan huomioon Valiokunta lisää momentille 25 000 euroa. terveysvaikutukset kunnan kaikessa toiminnas- Momentti muuttuu seuraavaksi: sa. Kuntien tulee myös tehdä yhteistyötä tervey- Momentille myönnetään 947 000 euroa. den edistämiseksi muiden kunnassa toimivien (2. kappale kuten HE 59/2011 vp) julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. Valio- kunnan saaman selvityksen mukaan keväällä

87 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 35 HE 128/2011 vp

Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Ympäristöhallinnon toimintamenot (2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirto- 65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoi- määräraha 2 v) toon (siirtomääräraha 3 v) Ympäristöministeriön hallinnonalan menot ovat Momentille esitetään 2 000 000 euron määrära- vain noin 0,5 prosenttia koko talousarvion lop- haa. Esityksessä ei ole huomioitu eduskunnan pusummasta. Hallinnonalan määrärahat vähene- siihen useana vuonna tekemää 50 000 euron ko- vät noin 52 miljoonalla eurolla eli 16 prosentilla rotusta. verrattuna vuoden 2011 varsinaiseen talous- Määrärahaa käytetään avustuksiin lähinnä arvioon. Samanaikaisesti ilmastonmuutoksen valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristö- hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:ssa hy- järjestöille sekä jonkin verran myös valtakunnal- väksyttyjen vuoteen 2020 ulottuvien ilmasto- ja lisille asuntoja rakennusalan järjestöille valis- energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttä- tus- ja neuvontatoimintaan. Suurin yksittäinen vät laajoja toiminnallisia ja myös toimintatapoi- yleisavustus on myönnetty Pidä Saaristo Siisti- hin puuttuvia muutoksia. Pienissä määrärahois- nä ry:lle, joka on kyennyt veneilijöille suunna- sa vähennykset ovat helposti suhteellisesti vai- tuilla jätehuoltopalveluilla ja aktiivisella tiedo- kutuksiltaan suurempia. tuksella merkittävästi vähentämään meri- ja jär- Valiokunta kiinnittää huomiota ministeriön viluonnon kuormitusta. tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen. Valiokun- Valiokunta pitää erittäin tärkeänä kansalais- nan saaman selvityksen mukaan määrärahoja ei järjestöjen pitkälti vapaaehtoispohjalta teke- ole käytettävissä rakentamisen energiatehok- mään työtä. Niiden suorittama valistus- ja neu- kuusselvityksiin vuonna 2012. Rakentamiseen vontatoiminta on merkittävää sekä ympäristöön liittyvät säädökset ja määräykset ovat luonteel- että asumiseen ja rakentamiseen liittyvissä ko- taan hyvin kauaskantoisia. Niiden vaikutukset konaisuuksissa. tulee selvittää jo valmistelun yhteydessä perus- Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa jär- teellisesti, jotta vältetään mahdollisten raken- jestöavustuksiin. nusvirheiden aiheuttamat ongelmat. Momentti muuttuu seuraavaksi: Valiokunta esittää lisäksi huolensa hallin- Momentille myönnetään 2 050 000 euroa. nonalan tehtäviin kohdistettavien resurssien riit- (2. kappale kuten HE 59/2011 vp) tävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskuksissa. Tehtäviin tarvittava asiantuntemus tulee turvata ja varmistaa myös käytäntöjen yh- 10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu tenäisyys koko maassa. Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa 20. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomäärä- tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen käytettä- raha) väksi rakentamisen energiatehokkuusselvityk- Öljykuljetusten määrä Suomenlahdella on vii- siin. meisten parinkymmenen vuoden aikana yli kym- Momentti muuttuu seuraavaksi: menkertaistunut. Öljykuljetukset lisääntyvät jat- Momentille myönnetään nettomäärärahaa kossakin, sillä Suomenlahden itäosaan on raken- 34 263 000 euroa. nettu kaksi uutta öljyputkea. Myös muu merilii-

88 Pääluokka 35 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp kenne on kasvanut. Suomi on pitkän ja rikkonai- hallitus budjettikäsittelyn yhteydessä koordinoi sen rannikkonsa vuoksi erityisen altis öljyonnet- Itämeren suojeluun liittyvät menot. Käsittelyssä tomuudesta aiheutuville laajoille haitoille ja olevalta momentilta kohdistetaan Itämeren tilan suurille kustannuksille. parantamiseen 3 840 000 euroa (aiemmin mom. Suomen öljy- ja kemikaalivahinkojen torjun- 35.10.(23)), joka on 840 000 euroa enemmän tavalmiutta on jo pitkään kehitetty määrätietoi- kuin vuonna 2011. Määrärahaa käytetään meren- sesti. Ympäristövahinkojen torjunnan valmiu- hoidon suunnittelun yhteensovittamiseen, ravin- den kehittäminen on määritelty valtioneuvoston nekierrätyksen edistämiseen Itämeren kuormi- Itämeriselonteossa (2009) ja sitä edeltäneessä tuksen vähentämiseksi, Saaristomeren ja Selkä- kokonaisselvityksessä öljyvahinkojen torjunta- meren valuma-alueiden maatalouden vesiensuo- valmiuden kehittämisestä vuosina 2009—2018. jelun tehostamiseen sekä vedenalaisen meri- Suomella on pieneksi valtioksi hyvä torjuntaka- luonnon monimuotoisuuden inventointeihin. pasiteetti, mutta asetettuihin tavoitteisiin ei vie- Valiokunta viittaa hallitusohjelman mukaiseen lä päästä edes naapurivaltioidemme kaluston tuottavuusohjelman korvaamiseen uudella vai- turvin. kuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla ja toteaa, Valiokunta pitää hallituksen tavoin tärkeänä, että momentin määrärahan hyödyntämisessä ei- että varaudutaan pitkäjänteisesti öljyn- ja kemi- vät saa olla esteenä elinkeino-, liikenne- ja ym- kaalientorjuntakapasiteetin parantamiseen sekä päristökeskusten tai ministeriön tiukat henkilö- edistetään öljytorjunnan osaamista. Öljyonnet- työvuosikiintiöt. tomuusriski on liikennemäärien kasvaessa entis- Valiokunta pitää heikossa tilassa olevan Itä- täkin suurempi. meren suojelua tärkeänä ja korostaa, että suojeluun kohdistettavat määrärahat tulee kohdentaa 22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v) siten, että suojelutoimenpiteiden vaikuttavuus meren tilan parantamiseen on mahdollisimman Itämeri suuri. Mikään hallinnonala ei myöskään voi yk- EU:n meristrategiadirektiivi edellyttää, että sin parantaa meren tilaa, vaan suojelunäkökul- EU:n merialueet, Itämeri mukaan luettuna, saa- ma on integroitava tehokkaasti kaikille hallin- tetaan vähintään hyvään tilaan vuoteen 2020 nonaloille. Valiokunta pitää hallitusohjelman mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää mukaisen Itämeri-politiikkaa koordinoivan ryh- valtioneuvoston 2009 hyväksymien vesienhoito- män perustamista siten erittäin tarpeellisena. suunnitelmien tinkimätöntä toteuttamista, mitä Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa tullaan täydentämään lähivuosina laadittavalla Itämeren tilan parantamiseen. merenhoitosuunnitelmalla. Momentti muuttuu seuraavaksi: Merenhoidon suunnittelussa ja toteutuksessa Momentille myönnetään 14 160 000 euroa. korostuu kiinteä yhteistyö muiden Itämeren ran- (2. kappale kuten HE 59/2011 vp) tavaltioiden kanssa. Kansainvälisessä yhteis- työssä hyödynnetään olemassa olevia sopimuk- 52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät sia ja yhteistyörakenteita, kuten Itämeren suoje- (siirtomääräraha 3 v) lukomissiota (HELCOM). Myös lähialueyhteis- Momentille esitetään 26 882 000 euron määrära- työn kautta on kustannustehokkaasti voitu vä- haa, joka on 778 000 euroa enemmän kuin vuon- hentää Venäjältä Suomenlahteen tulevaa ravin- na 2011. Metsähallituksen julkisia hallintotehtä- nekuormitusta. Lähialueyhteistyövarojen vähen- viä toteuttaa Metsähallituksen luontopalvelut, tyessä siirrytään myös Venäjän osalta kohti tasa- jonka hoidossa on 37 kansallispuistoa ja muita vertaista kumppanuutta, eikä budjettirahoitusta suojelualueita. Se myös ylläpitää ja kehittää ole tältä osin enää saatavilla vuonna 2012. alueiden virkistyskäyttöpalveluja. Itämeren suojelua toteutetaan laajasti monin Vuonna 2011 perustettiin kaksi uutta kansal- toimin. Valiokunta pitääkin tarpeellisena, että lispuistoa, Sipoonkorven ja Selkämeren kansal-

89 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 35 HE 128/2011 vp lispuistot. Sipoonkorven käyntimäärät ovat Vesiensuojelu nousseet voimakkaasti, ja siitä on muodostumas- EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää, että jäsen- sa suosittu virkistysalue. Valiokunnan saaman valtioiden pohja- ja pintavedet, Itämeren rannik- selvityksen mukaan investoinnit alueen käytön kovedet mukaan lukien, saatetaan vähintään hy- ohjaukseen tulisi tästä syystä toteuttaa ensitilas- vään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Poikkeamat sa, jotta suojeluarvojen säilyttäminen sekä käy- tavoitteesta ovat perustelluissa tapauksissa hy- tön kestävyys voidaan varmistaa. väksyttäviä. Valiokunta toteaa, että uusia kansallispuisto- Valtioneuvoston hyväksymissä vesienhoito- ja perustettaessa on varmistettava, etteivät van- suunnitelmissa sekä valtioneuvoston periaate- hojen kansallispuistojen tarpeet jää hoitamatta. päätöksessä vesienhoidon toteutusohjelmasta Samalla on syytä muistaa, että kansallispuistoil- vuosille 2010—2015 esitetään toimet, joilla ve- la on suuri merkitys matkailun vetovoimatekijä- sien hyvä tila voidaan turvata tai saavuttaa yli 90 nä ja aluetalouden kannalta. Kansallispuistojen prosentissa tarkastellusta järvipinta-alasta ja palveluihin sijoitetut varat palautuvat jopa 20- noin 70 prosentissa jokipituuksista. Monilla ran- kertaisesti paikallistalouteen. Luontopalvelut nikkoalueilla ja jokivesistöillä hyvä tila voidaan ovat myös merkittävä nuorten työllistäjä. Erityi- saavuttaa vasta vuonna 2021 tai 2027. sesti kesäksi palkattavalla kausityövoimalla on Vesienhoidon vuosittaiset kokonaiskustan- voitu helpottaa Itä- ja Pohjois-Suomen vaikeaa nukset ovat tavoitteen saavuttamiseksi noin 1,7 työttömyystilannetta. Toiminnan rahoituksessa miljardia euroa. Julkisen hallinnon osuuden ar- tulisi jatkossa huomioida nämä välilliset vaiku- vioidaan olevan noin 110 miljoonaa euroa vuo- tukset. dessa (ilman tutkimus- ja kehittämistoimintaa). Momentin määrärahan lisäyksestä huolimatta Suurin osa kustannuksista kohdistuu maatalou- virkistyspalveluihin käytettävissä olevat määrä- teen (70 miljoonaa euroa) ja maaperän happa- rahat vähenevät, ja Metsähallitus joutuu priori- muuden aiheuttamien haittojen torjuntaan (noin soimaan toiminnan rahoitusta sisäisin siirroin. 14 miljoonaa euroa), joiden kustannukset voi- Valiokunta lisää momentille 950 000 euroa. daan kattaa osittain maatalouden ympäristötu- Momentti muuttuu seuraavaksi: kea kohdentamalla. Muiden sektoreiden yhteen- Momentille myönnetään 27 832 000 euroa. laskettu osuus on noin 27 miljoonaa euroa, josta (2.—5. kappale kuten HE 59/2011 vp) ympäristöhallinnon osuus on 20 miljoonaa euroa. 61. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomää- Valtion osallistuminen vesienhoitosuunnitel- räraha 3 v) mien toteutuksen rahoitukseen on välttämätön- Momentille esitetään 10 850 000 euron määrära- tä, jotta niihin saadaan myös muiden tahojen si- haa, johon sisältyy investointiluonteisten ympä- toutuminen. Vesienhoidon toteutus vaatii ympä- ristötöiden osuutena 7,2 miljoonaa euroa aiem- ristöministeriön lisäksi usean muun ministeriön malta ympäristötyöt-momentilta 35.10.(77). osallistumista ja rahoitusta. Vesien hyvän tilan Varsinaisten ympäristötöiden osalta määräraha- saavuttamisen kannalta myös tuleva EU:n maa- taso on kokonaisuudessaan noin 10 miljoonaa talouspolitiikan uudistus ja sen yhteydessä teh- euroa eli 3 miljoonaa euroa vähemmän kuin tävät kansalliset ratkaisut ovat keskeisiä. Maata- vuonna 2011. louden tukitoimia tulisi voida kohdentaa siten, Merkittävä osa momentin määrärahasta suun- että ne edistävät myös vesienhoitosuunnitel- nataan siirtoviemäreiden rakentamiseen. Siirto- mien ja merenhoitosuunnitelman ympäristöta- viemäreillä kootaan haja-asutuksen jätevedet voitteiden saavuttamista. isompiin, tehokkaampiin ja toimintavarmem- Siirtoviemärihankkeet ovat keskeisiä toimen- piin jätevedenpuhdistamoihin. Näin päästään piteitä alueellisissa vesienhoitosuunnitelmissa. sekä taloudellisesti että vesiensuojelullisesti Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten esi- parhaaseen lopputulokseen. tysten ja maakuntaohjelmien toteutussuunnitel- mien mukaan tavoitteiden saavuttamiseksi tulisi 90 Pääluokka 35 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp toteuttaa lähes 30 uutta siirtoviemärihanketta 63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja kor- sekä noin 15 muuta ympäristötyökohdetta, lä- vausmenot (siirtomääräraha 3 v) hinnä pilaantuneiden alueiden kunnostushank- Momentille esitetään 50 830 000 euron määrära- keita. Hankkeille on myös haja-asutuksen jäte- haa, joka on 11 000 000 euroa enemmän kuin vesisäädösten toimeenpanemiseksi erityinen tar- vuonna 2011. Lisäyksestä merkittävä osa koh- ve vuoden 2016 alkuun saakka, jolloin kiinteis- dennetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoi- tökohtaiset järjestelmät tulee saattaa talousjäte- suutta edistävän ohjelman (METSO) hankintoi- vesiasetuksen mukaisiksi tai liittää vesihuolto- hin ja korvauksiin, joihin esitetään noin 32 mil- verkkoon. Siirtoviemäreiden avulla saadaan nii- joonan euron määrärahaa. Määrärahalla tavoitel- den varrella olevaa haja-asutusta tehokkaan jäte- laan 6 500 suojeltua hehtaaria vuonna 2012. Li- vedenpuhdistuksen piiriin ja vältytään kiinteis- sääntyvien määrärahojen käytön kannalta on tär- tökohtaisten järjestelmien rakentamiselta. keää, että myös elinkeino-, liikenne- ja ympäris- Viemäriverkoston laajentamisesta huolimatta tökeskusten henkilöstöresurssit tehtäviin turva- tarvitaan myös kiinteistökohtaisia jätevesirat- taan. kaisuja vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Momentin määrärahalisäys on tarpeellinen, Kiinteistönomistajien päätöksentekoa pyritään sillä ohjelma on merkittävin yksittäinen hanke, helpottamaan haja-asutusalueiden jätevesineu- jolla Suomen metsäluonnon köyhtymistä pyri- vonnalla, johon esitetään 1 000 000 euron mää- tään pysäyttämään. Valtioneuvoston periaate- rärahaa. Määrärahalla pystytään tarjoamaan lä- päätös METSO-ohjelmasta on tarkoitus päivit- hinnä yleisneuvontaa. Valiokunta pitää neuvon- tää vuonna 2012 ja samalla päättää ohjelman jat- taa erittäin tarpeellisena ja toteaa, että kiinteis- kamisesta vuoteen 2020. Ohjelman toteutukses- tönomistajien tiedon lisäämiseksi olisikin sata vastaavat yhdessä ympäristöministeriö ja malla tärkeää herättää asiasta julkista keskuste- maa- ja metsätalousministeriö. Tavoitteiden ta- lua sekä jakaa laajasti tietoa jo ratkaistuista on- sapainoinen toteuttaminen sekä suojelualueilla gelmista. että talousmetsissä edellyttää lisäpanostuksia Valiokunta korostaa toteutettavien vesiensuo- myös maa- ja metsätalousministeriön pääluok- jelutoimenpiteiden mahdollisimman suurta vai- kaan, josta määrärahaa on vähennetty 3,0 mil- kuttavuutta ja ennalta ehkäisevien toimenpitei- joonalla eurolla. den merkitystä sekä pitää siirtoviemäreiden ra- Valiokunta pitää ohjelman toteutusta tärkeä- kentamista kustannustehokkaana tapana paran- nä ja toteaa sen edistävän myös merkittävästi hy- taa vesien tilaa. Suhteellisen pienellä valtion vien suojelun ja kestävän käytön toimintatapo- tuella on merkittävä ohjaava ja käynnistävä vai- jen kehittämistä metsien käsittelyssä ja suojelus- kutus kuntien ja vesi- ja viemäriosuuskuntien to- sa, millä on suuri merkitys ohjelman määrällis- teuttamiin hankkeisiin. Ympäristönäkökulman ten tavoitteiden ohella. lisäksi on syytä korostaa myös hankkeiden suurta työllistävää vaikutusta. Valiokunta lisää momentille 900 000 euroa 20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen ympäristötyöhankkeisiin. Momentti muuttuu seuraavaksi: Kohtuuhintainen asuminen on merkittävä ylei- Momentille myönnetään 11 750 000 euroa. sen hyvinvoinnin edistäjä, ja on erittäin tärkeää, (2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp) että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tiedos- Valtuus tetaan asumisen ja asuntopolitiikan keskeinen Uusia hankkeita koskevia sitoumuksia saa rooli mm. talouden kasvussa sekä ilmastotavoit- tehdä siten, että niistä vuoden 2012 jälkeen teiden saavuttamisen edistämisessä. aiheutuvan määrärahan tarve on enintään Asuntomarkkinat ovat eriytyneet alueellisesti 5 900 000 euroa. toisistaan selvästi poikkeaviksi. Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus jatkaa väestöltään vä-

91 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 35 HE 128/2011 vp henevien alueiden asumisen kehittämistä jen yleistyminen lisää alan kilpailua ja mahdol- AKKU-työryhmän jättämän mietinnön pohjalta. lisuuksia rakennuskustannusten alentumiseen Kasvukeskusten ja erityisesti pääkaupunkiseu- pitkällä aikavälillä. dun ongelmat ovat päinvastaiset. Pula kohtuu- Yhtenä keskeisenä syynä kustannustason ko- hintaisista asunnoista ja ennen kaikkea pienistä hoamiselle valiokunnan asiantuntijakuulemises- vuokra-asunnoista on muodostumassa esteeksi sa pidettiin myös rakentamista koskevaa lainsää- työvoiman saatavuudelle ja haittaa yleistä talou- däntöä ja normiohjausta. Ympäristöministeriön den kasvua ja kilpailukykyä. johdolla toteutetut normitalkoot tuleekin valio- Riittämätön asuntotarjonta ilmenee paitsi kor- kunnan mielestä viedä tehokkaasti käytäntöön. keina asuntojen hintoina myös seudun yhdys- Valtion toimenpiteet riittävän asuntotuotan- kuntarakenteen hajautumisena. Vuosittainen ra- non aikaansaamiseksi ovat välttämättömiä, jotta kentamisvaje on noin 5 000 asuntoa. kasvavan väestön asuntotarpeeseen voidaan vas- Valiokunta pitää tärkeänä, että valtio yhdessä tata turvaten samalla myös elinkeinoelämän tar- kuntien kanssa edistää tonttitarjontaa kaavoitus- peet täyttävä työvoiman liikkuvuus. Valiokunta ta lisäämällä ja nopeuttamalla. Oleellista on pitää välttämättömänä, että vuoden 2011 lop- myös jatkaa Helsingin seudun aiesopimuksia. puun mennessä laadittavaan asuntopoliittiseen Tätä ns. maankäytön, asumisen ja liikenteen toimenpideohjelmaan sisällytetään esitykset kei- (MAL) yhteistyötä tulee kehittää entistä tavoit- noista, joilla pitkällä aikavälillä voidaan hillitä teellisemmaksi siten, että se tukee myös yhdys- asumisen kustannuksia ja turvata riittävä asunto- kuntarakenteen pitkän aikavälin kehittymistä tuotanto. kestävämmäksi, ja järjestelmän käyttöä tulee Valiokunta käsittelee tarkemmin valtion tuke- tarpeen mukaan laajentaa myös muihin kasvu- maa asuntotuotantoa momentin 35.20.60 koh- keskuksiin. dalla. Asuntotuotannon lisäämisellä voidaan vaikuttaa myös rakentamisen kustannuksiin. Ympäris- 55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomäärä- töministeriön selvityksen (ympäristöministe- raha 3 v) riön raportteja 8/2011) mukaan rakennusalan Korjaus- ja energia-avustuksiin esitetään 55,5 kilpailutilanne ei ole tyydyttävä ja alalle tarvi- miljoonan euron määrärahaa. Valiokunnan saa- taan sekä lisää toimijoita että tuotantokapasiteet- man tiedon mukaan määrärahasta on tarkoitus tia. suunnata 37,5 miljoonaa euroa korjausavustuk- Keväällä 2011 voimaan saatettuja uusia ra- siin ja energia-avustuksiin 18 miljoonaa euroa. kentamisen palomääräyksiä voidaankin pitää Määräraha on 35 miljoonaa euroa pienempi hyvin tervetulleina. Muutokset helpottavat puun kuin vuonna 2011, mikä vaatii avustusten tark- käyttöä sekä kerrostalojen uudis- että korjausra- kaa kohdentamista niitä eniten tarvitseville ja kentamisessa. Sen käyttö on osoittautunut kiin- asetettujen ilmastotavoitteiden kannalta vaikut- nostavaksi erityisesti täydennysrakentamisessa. tavimpiin kohteisiin. Valiokunta pitää kuitenkin Puun käytön lisäämisellä voidaan merkittävästi myönteisenä, että uusien hissien jälkiasentamis- vähentää rakentamisen aiheuttamia ympäristö- ta sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen kor- vaikutuksia sen sitoman hiilidioksidin avulla. jaamista esteettömyyden vähentämiseksi ja ko- Rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset tu- tona asumisen mahdollistamiseksi voidaan edel- lisikin huomioida nykyistä paremmin hankkei- leen tukea. Tukea ei kuitenkaan myönnetä enää den kilpailutuksissa rakentamisen ekologisuu- hissien korjaamiseen, erillisten perusparannus- den lisäämiseksi. Valiokunta pitää hallitusohjel- ten suunnitteluun eikä haja-asutusalueiden taman tavoin tarpeellisena puurakentamisen edis- lousjätevesijärjestelmien korjaamiseen vaati- tämistä jatkossakin mm. työ- ja elinkeinominis- musten mukaisesti. teriön koordinoimalla puurakentamisen ohjel- Määrärahan vähennyksestä 26 miljoonaa malla. Useampien materiaalien ja toimintatapo- euroa kohdistuu energia-avustuksiin ja erityises-

92 Pääluokka 35 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp ti uusiutuvan energian avustuksiin, jotka piene- korjaustarvetta avustetaan toisaalta valtion ta- nevät 30 miljoonasta eurosta 10 miljoonaan lousarviosta (esim. homekoulut mom. 29.10.34). euroon. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energia- Valiokunta katsoo, että terveyshaitta-avustusten strategian tavoitteena on nostaa uusiutuvan maksaminen on erittäin tarpeellista, mutta saa- energian osuus loppukulutuksesta 38 prosenttiin dun selvityksen mukaan järjestelmän toteutus- vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian tapa tulisi kuitenkin harkita uudelleen. Nykyi- avustustusten väheneminen vaikeuttaa lämmi- nen järjestelmä on noin sadalle vuosittaiselle ha- tystapamuutoksia, kuten lämpöpumppujen ja kijalle raskas, ja avustus tulee usein myöhässä. pellettilämmityksen käyttöönottamista, ja han- Valiokunta toteaa, että korjaustoiminnan kaloittaa siten osaltaan uusiutuvan energian käy- avustusten tarve on erittäin suuri. Avustuksilla tölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. on merkittävänä ohjaava vaikutus kalliiden kor- Rakennuksissa käytetään noin 40 prosenttia jausten aloittamisessa ja korjaustapojen valin- energiasta, ja rakennusten lämmityksestä aiheu- nassa sekä suuren työllistävän vaikutuksensa tuu noin 30 prosenttia kasvihuonekaasupäästöis- myötä myös harmaan talouden ehkäisemisessä. tä, joten rakennetulla ympäristöllä on muuten- Taloudellisen taakan keventämiseksi valiokun- kin keskeinen rooli asetettujen ilmasto- ja ener- nan kuulemisissa esiin nousi erityisesti täyden- giatavoitteiden saavuttamisessa. Asumisen ja ra- nysrakentaminen, jossa lisärakentamisoikeudes- kentamisen ekotehokkuuden lisääminen on hy- ta kertyviä varoja voidaan käyttää korjausten ravin esillä kansallisessa toimintaohjelmassa hoittamiseen. Valiokunta pitää myös mielen- (ERA17), joka on mainittu myös hallitusohjel- kiintoisina erilaisia rahoituksen laskentamalle- massa. ja, joissa korjauskustannuksia katetaan lasken- 1.7.2012 voimaan tulevien uudisrakentamista nallisesti syntyvillä säästöillä. koskevien energiamääräyksien avulla siirrytään Valiokunta on huolissaan momentin määrä- kohti asetettua tavoitetta, lähes nollaenergia- rahan riittävyydestä sekä avustusten myöntämis- rakentamista vuoteen 2021 mennessä. Vuosittai- perusteiden kiristämisestä ja korostaa, että muu- nen asuntojen uustuotanto on kuitenkin vain tosten vaikutuksia tulee seurata tarkasti ja myön- noin prosentti koko asuntokannasta. Ratkaise- tämisperusteita tulee myös taloudellisen tilan- vassa asemassa ilmastotavoitteiden saavuttami- teen salliessa tarkastella uudelleen. sessa on vanhan rakennuskannan energia- Edellä olevan perusteella valiokunta lisää mo- tehokkuuden parantaminen, mikä painottuu vää- mentille 800 000 euroa energia-avustuksiin. jäämättä tulevissa perusparannuksissa. Ympäris- Momentti muuttuu seuraavaksi: töministeriö valmistelee parhaillaan korjausra- Momentille myönnetään 56 300 000 euroa. kentamista koskevia energiamääräyksiä, jotka (2. kappale kuten HE 59/2011 vp) on EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektii- vin mukaisesti annettava heinäkuussa 2012. 60. Siirto valtion asuntorahastoon Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamaan Valtion asuntorahastosta myönnettävien uusien suureen korjaustarpeeseen ja pitää valmistelta- korkotukilainojen hyväksymisvaltuus on 1 025 vien energiatehokkuutta parantavien määräys- miljoonaa euroa. Sillä arvioidaan tuettavan noin ten vaikutusten arviointia välttämättömänä, jot- 7 000 uuden korkotukiasunnon rakentamista. ta vältytään tulevilta kosteus- ja homevaurioilta. Lisäksi varaudutaan 2 000 täytetakauksellisen Valiokunta pitää myös erittäin tärkeänä Home- ns. välimallin mukaisen vuokra-asunnon tuke- talkoot-ohjelman toteuttamista suunnitelmien miseen. Vuoden 2011 perusteella voidaan kui- mukaisesti. Momentin määrärahasta voidaan tenkin todeta, ettei voimassaoleva välimalli juu- myöntää ns. terveyshaitta-avustusta terveyshait- rikaan ole houkutellut rakennuttajia. toja aiheuttaneiden home- ja kosteusvaurioiden Viime vuosina valtion tukema asuntotuotanto korjaamiseen. Muilta osin niiden aiheuttamaa on painottunut erityisesti erityisryhmille tarkoitettuihin vuokra-asuntoihin ja kohtuuhintaisia

93 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Pääluokka 35 HE 128/2011 vp valtion tukemia tavallisia vuokra-asuntoja on ra- vamaan mm. väestön ikääntymisen ja muistisai- kennettu selvästi vähemmän kuin hyväksymis- raiden määrän kasvun sekä pitkäaikaisasunnot- valtuus olisi mahdollistanut. Hallituksen tavoit- tomuuden vähentämisohjelman jatkamisen ja teena on erityisesti tavallisten vuokra-asuntojen kehitys- ja vaikeavammaisten asunto-ohjelman rakentamisen edistäminen. Valiokunta pitää toteuttamisen myötä. Valtuuden riittävyyttä myönteisenä toimijoiden kiinnostuksen lisäämi- tulee seurata ja tarvittaessa palata sen korottamiseksi tehtyä normaalien vuokra-asuntojen raken- seen lisätalousarvion kautta. tamiseen osoitettua korkotukilainan perusoma- Valiokunta pitää myönteisenä, että Asumisen vastuun puolittamista (1,7 %) vuoden 2014 lop- rahoitus- ja tutkimuskeskus voi käyttää 700 000 puun saakka. Muutoksen konkreettinen vaikutus euroa asuntorahaston varoista asumisen tutki- riippuu lähinnä korkotason kehityksestä. mus- ja kehittämistoimintaan. Näin tuetaan Valiokunta toteaa, että on erittäin tärkeää saa- hankkeita, jotka kohdentuvat mm. asuntojen, da valtion asuntorahaston hyväksymisvaltuus asuinalueiden sekä ARA-tuotannon kehittämi- täysimääräisesti käyttöön heti vuoden alusta al- seen sekä energiakäytöltään tehokkaaseen asun- kaen. Tavoitteen saavuttamiseksi valiokunta tojen peruskorjaamiseen. Hankkeet ovat käytän- nostaa esiin myös yleishyödyllisyystyöryhmän nönläheisiä ja poikkeavat ministeriön tutkimus- ehdotusten toteuttamisen ainakin siltä osin, ettei ja kehittämisrahoituksella toteutettavista vaikut- rajoitteista vapautuva tuotanto estä uuden tuo- tavuusselvityksistä. tannon käynnistämistä samaan taloyhteisöön. Asumisneuvonnan toiminnan tukemiseen esi- Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarve on tettävää uutta 600 000 euron avustusvaltuutta esitettyä valtuutta suurempi ja tarve näyttää tä- valiokunta pitää myös hyvin tarpeellisena. Sen män syksyn tietojen mukaan kasvavan nopeasti turvin voidaan mm. ehkäistä asunnottomuutta ja pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksis- edistää vanhusten sekä mielenterveyskuntoutu- sa. Rakentamishalukkuutta saattaa lisätä omis- jien asumisratkaisujen ja -olojen parantamista. tusoikeusasuntojen rakentamisen väheneminen, Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huo- korkotason yleinen kehitys ja edellä mainittu miota myös pitkäaikaisasunnottomuuden vähen- vuokra-asuntojen perusomavastuukoron puoli- tämisohjelman tukipalveluiden turvaamiseen tus sekä mahdollisesti alenevat rakennuskustan- Kaste-ohjelman rahoituksella. Tukihenkilöstön nukset. Korkotukilainojen hyväksymisvaltuu- avulla on pystytty puuttumaan tehokkaasti eri- den lisäämiseen on siten varauduttava, jos ra- tyisesti nuorten asunnottomuuden ehkäisemi- kentamishalukkuus ja taloudellinen tilanne sitä seen. vaativat. Asumisoikeusasunnot. Valiokunta kiinnittää 64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siir- tässä yhteydessä huomiota myös riittävään asu- tomääräraha 3 v) misoikeusasuntojen rakentamiseen. Asumis- Momentille esitetään 1 350 000 euron määrä- oikeusasuntojen kysyntä on selvästi kasvanut, ja rahaa, joka on 1 000 000 euroa vähemmän kuin niitä jonottaa jo yli 6 000 hakijaa. Valiokunnan vuonna 2011. saaman selvityksen mukaan 40 000 asumis- Määrärahaa myönnetään pääasiassa yksityis- oikeusasunnon määrä voitaisiin olemassa ole- ten omistajien avustamiseen kulttuurihistorial- van tarpeen perusteella kaksinkertaistaa kymme- lisesti arvokkaan rakennusperinnön säilymisen nessä vuodessa. Asumisoikeusasuminen tarjoaa turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella taval- hyvän vaihtoehdon muiden hallintamuotojen la. Vanhan rakennuksen suojeluarvot säilyttävä rinnalle ja monipuolistaa asuntotarjontaa. ylläpito voi vaatia suurtakin panosta. Tästä syy- tä on kohtuullista, että valtio voi edelleen pienel- Erityisryhmien asuminen. Erityisryhmien tä osin tukea kiinteistöjen omistajien suojelutyö- avustusvaltuudeksi esitettyä 110 miljoonan eu- tä. ron valtuutta voidaan pitää kohtuullisena. Eri- tyisryhmien asuntojen tarve tulee kuitenkin kas- 94 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

TULOARVIOT

Osasto 15 LAINAT

03. Valtion nettolainanotto ja velanhallinta Lisäys johtuu valiokunnan menomomenteille ehdottamista muutoksista, joiden yhteismäärä 01. Nettolainanotto ja velanhallinta on 40 400 000 euroa. Valiokunta ehdottaa momentille lisättäväksi Momentti muuttuu seuraavaksi: 40 400 000 euroa nimellisarvoiseen nettolainan- Momentille merkitään nettotuloa ottoon, jolloin nimellisarvoinen nettolainanotto 7 350 913 000 euroa. on 7 400 913 000 euroa. (2.—4. kappale kuten HE 59/2011 vp)

95 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

YHTEENVETO

Valiokunnan ehdotuksen mukaan sekä tulo- Määrärahojen eroavuudet esitysten ja mietin- arviot että määrärahat päätyvät 52 517 497 000 nön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta: euroon. Esitys € Valiokunta € Valiokunta on lisännyt määrärahoja Pl. 21 143 404 000 143 404 000 40 400 000 euroa. Vastaava lisäys on tehty tulo- Pl. 22 19 290 000 19 290 000 arvioihin momentille 15.03.01. Pl. 23 82 348 000 82 348 000 Tuloarvioiden eroavuudet esitysten ja mietin- Pl. 24 1 276 220 000 1 276 270 000 nön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta: Pl. 25 857 936 000 859 936 000 Esitys € Valiokunta € Pl. 26 1 245 108 000 1 248 433 000 Os. 11 38 137 048 000 38 137 048 000 Pl. 27 2 849 288 000 2 849 438 000 Os. 12 4 859 936 000 4 859 936 000 Pl. 28 16 216 470 000 16 216 470 000 Os. 13 1 964 600 000 1 964 600 000 Pl. 29 6 636 720 000 6 643 720 000 Os. 15 7 515 513 000 7 555 913 000 Pl. 30 2 704 384 000 2 708 284 000 Yhteensä 52 477 097 000 52 517 497 000 Pl. 31 2 375 340 000 2 385 440 000 Pl. 32 3 336 448 000 3 342 198 000 Pl. 33 12 278 603 000 12 282 028 000 Pl. 35 270 938 000 275 638 000 Pl. 36 2 184 600 000 2 184 600 000 Yhteensä 52 477 097 000 52 517 497 000

96 Päätösehdotus VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

PÄÄTÖSEHDOTUS

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokun- että talousarvioaloitteet TAA 32 ja ta ehdottaa, 33/2011 vp hyväksytään,

että ehdotus valtion talousarvioksi että talousarvioaloitteet TAA 1—31, vuodelle 2012 hyväksytään hallituksen 34—407, 409—551/2011 vp hylätään ja esityksen ja sitä täydentävien esitysten että talousarviota sovelletaan 1 päiväs- mukaisesti edellä todetuin muutoksin, tä tammikuuta 2012 alkaen. että momentin 31.50.01 kohdalla ehdotettu lausuma hyväksytään,

97 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2011

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. Kimmo Sasi /kok Pia Viitanen /sd vpj. Pentti Kettunen /ps Ville Vähämäki /ps jäs. Leena Harkimo /kok vjäs. Pietari Jääskeläinen /ps Pertti Hemmilä /kok Risto Kalliorinne /vas Jouko Jääskeläinen /kd Johanna Karimäki /vihr Timo Kalli /kesk Esko Kurvinen /kok Sampsa Kataja /kok Marjo Matikainen-Kallström /kok Esko Kiviranta /kesk Mats Nylund /r Mika Lintilä /kesk Sirpa Paatero /sd Heli Paasio /sd Raimo Piirainen /sd Kari Rajamäki /sd Antti Rantakangas /kesk Markku Rossi /kesk Eero Reijonen /kesk Matti Saarinen /sd Ismo Soukola /ps Sari Sarkomaa /kok Lenita Toivakka /kok Jouko Skinnari /sd Tapani Tölli /kesk Osmo Soininvaara /vihr Raija Vahasalo /kok Astrid Thors /r Anne-Mari Virolainen /kok Kauko Tuupainen /ps Juha Väätäinen /ps Kari Uotila /vas Tuula Väätäinen /sd

Valiokunnan sihteereinä jaostokäsittelyissä ovat toimineet valiokuntaneuvos Hellevi Ikävalko valiokuntaneuvos Mari Nuutila valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen valiokuntaneuvos Marjo Hakkila

98 Vastalause 1 /ps VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

VASTALAUSE 1 /ps

Yleisperustelut Poistojen lisäys olisi puolestaan eräänlainen Perussuomalaiset on poliittiseen keskustaan si- isänmaallisten yritysten verotuki. Se kannustai- joittuva johtava oppositiopuolue Suomessa. si Suomeen uskovia yrityksiä investoimaan Suo- "Suomalaiselle parempi" -varjobudjetissamme meen myös vaikeina aikoina. Toimenpide voitai- olemme esittäneet vastuullisen, perustellun ja siin rahoittaa pitämällä yhteisöverokanta entisel- oikeudenmukaisen vaihtoehdon hallituksen esi- lään. tykselle. Ajamme pienyrittäjien asemaa vastustamalla Vaihtoehtomme perustuu selviin arvovalin- hallituksen esityksiä kotitalousvähennyksen toihin. Olemme kansallismielinen ja kristillis- leikkaamiseksi ja työvaltaisten alojen alv-helpo- sosiaalinen puolue, jonka keskeisiä periaatteita tuksen poistamiseksi. Kotitalousvähennyksen ovat rehellisyys, oikeudenmukaisuus, inhimilli- leikkaaminen vahingoittaa etenkin vanhuksia ja syys, tasa-arvo, työn ja yrittämisen kunnioitta- lapsiperheitä. Lisäksi se ruokkii harmaata talout- minen sekä henkinen kasvu. Emme usko oikeis- ta, minkä vuoksi hallituksen ajama toimenpide tolaiseen rahavaltaan emmekä vasemmistolai- ei lopulta tuo paljonkaan lisätuloja valtiolle. Esi- seen järjestelmävaltaan. Suhtaudumme terveen tämme myös useita muita panostuksia työllisty- kriittisesti Euroopan unioniin ja siksi vastustam- misen edistämiseksi ja etenkin nuorisotyöttö- me EU:n velkaunionia sekä EU:n kampeamista myyden vähentämiseksi. Bryssel-johtoisen yhteisen raamibudjetoinnin liittovaltioksi. Oikeudenmukaisempi verotus Talouspoliittinen ohjelmamme edistää ihmisen oikeuksia keskitettyä valtaa ja suuria talous- Verotusta on kehitettävä oikeudenmukaisem- yksiköitä vastaan. Haluamme auttaa heikompi- paan suuntaan. Olemme valmiit korottamaan osaisia pärjäämään ja osallistumaan yhteis- korkeatuloisten suomalaisten ansiotuloverotus- kunnan elämään. Korostamme PK-yrittäjyyden ta nostamalla ylimmän portaan marginaali- merkitystä tulevaisuuden talouskasvun lähtee- veroa. Lisäisimme myös uuden 5. portaan poik- nä. Tahdomme rakentaa yhtenäistä Suomea koko keuksellisen suurituloisia henkilöitä varten. Val- valtakunnan laajuisesti. Lisäksi talouspolitiikan tion velka on kasvanut hälyttävällä tavalla viime keinoin on turvattava Suomen sisäinen turval- vuosina ministeri Kataisen ohjaksissa, ja tarvi- lisuus sekä uskottava ja itsenäinen maanpuolus- taan toimenpiteitä suunnan kääntämiseksi. tus. Taantuman aikana olisi vaarallista tehdä suuria leikkauksia, minkä vuoksi oikea tapa on korottaa eniten ansaitsevien verotusta ainakin väli- Yrittäjyys, työllisyys ja talouskasvu aikaisesti. Haluamme talouspolitiikalla edistää yrittäjyyt- Valtio voisi saada lisätuloja myös varallisuus- tä, työllisyyttä ja talouskasvua. Esitämme inves- veron palauttamisella sekä verottamalla maltil- toimiseen kannustavan t&k-verotuen käyttöön- lisesti suursäätiöiden pääomatuloja. Nykyinen ottoa sekä tuotannollisten investointien verotuk- järjestelmä on luonut säätiöille veroedun, jonka sessa hyväksyttävien poistojen kaksinkertaista- hinta on vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. mista. Esimerkiksi Hollannin malliin perustuva Järjestelmä luo suhteettoman taakan muille toi- t&k-verotuki olisi taloudellisesti tehokas keino mijoille, sillä pienetkin yritykset, jotka toimivat korvata Suomen nykyinen yritystukijärjestelmä, markkinariskin alaisena, joutuvat maksamaan jonka vaikutukset ovat tutkitusti heikot. pääomaveroa, kun todella vauraat yhdistykset ja

99 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Vastalause 1 /ps HE 128/2011 vp säätiöt saavat vakaat pääomatulonsa verotto- ten. Sotaveteraanien kuntoutukseen on panostet- mina. tava nyt tai ei koskaan. Tasaverokehitys on pysäytettävä laskemalla energia- ja polttonesteverotusta. Tunnetun sa- Koulutus ja sivistys nonnan mukaisesti bensapumpulla ei tuloja ky- sellä. Lisäksi polttonesteiden veronkorotus hei- Perussuomalaiset ovat valmiit sitomaan opinto- kentää suomalaisen kuljetusalan kilpailukykyä. tuen indeksiin jo ensi vuonna. Opintotuki on jo Edulliset energiahinnat on myös taattava sekä vuosia laahannut nousevien elinkustannusten teollisuudelle että yksityishenkilöille, sillä Suo- perässä, mikä on ajanut monet opiskelijat talou- messa on talvellakin pystyttävä asumaan ja dellisesti vaikeaan asemaan. Opintotuen sitomi- asuntoja lämmittämään. nen indeksiin maksaisi valtiolle noin 15 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi olisi selvitettävä yk- sinkertaisia toimenpiteitä, jotta opintotuella kan- Sosiaali- ja terveyspalvelut nustettaisiin tehokkaaseen opiskeluun ja jotta Sosiaali- ja terveyspalveluista leikkaaminen on osa-aikainen työskentely onnistuisi ilman mut- kestämätöntä. Hallituksen suunnittelema kun- kikasta byrokratiaa ja keinotekoisia tulorajoja. tien valtionosuuksien leikkaaminen netto- On panostettava myös yliopistojen laatuun määräisesti 448 miljoonalla eurolla on vastuun sekä ammatilliseen koulutukseen koko maassa. pakoilua törkeimmillään. Osoittaa hallitukselta Hallitus ei ilmeisesti usko koulutuksen arvoon, todellista selkärangattomuutta siirtää ikävät rat- sillä sen kaavailemat leikkaukset uhkaavat vie- kaisut kuntapäättäjille. Kuntaliitto on varoitta- dä yli 2 000 opettajan työpaikan ammattikorkea- nut siitä, että hallituksen suunnitelmat pakot- kouluista lähivuosina. Leikkaukset kohdistuvat tavat kuntia nostamaan veroasteitaan, mikä etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella ole- vauhdittaa entisestään tasaverokehitystä. Leik- viin ammattikorkeakouluihin. Tällaista kehitys- kauksien seurauksena kunnat joutuvat paitsi tä ei voida hyväksyä. Ammatillisen koulutuksen korottamaan veroja myös tinkimään peruspalve- laadusta ja saatavuudesta on huolehdittava koko luiden laadusta ja saatavuudesta, mikä tulee vai- maassa. Tarpeellisia uudistuksia on tehtävä, keuttamaan lukemattomien kotitalouksien arkea. mutta ne on toteutettava harkitummin sekä mal- Palveluiden heikentymisestä kärsivät erityi- tillisemmalla aikataululla. sesti heikko-osaisimmat kuntalaiset. VATT:n Myös yleissivistävään koulutukseen tarvi- ylijohtaja Aki Kangasharju on todennut, että jul- taan lisäsijoituksia, jotta jatkuva lähikoulujen kiset palvelut vaikuttavat eriarvoisuuteen tällä lakkauttaminen ja ryhmäkokojen paisuminen hetkellä jopa enemmän kuin 1990-luvulta läh- voidaan pysäyttää. tien kasvaneet tuloerot. Suomella on jo nyt tutkitusti yksi OECD-maiden epätasa-arvoisimmista Maa- ja metsätalous terveydenhuoltojärjestelmistä, ja rikkaiden ja köyhien terveyserot Suomessa ovat länsimaiden Maa- ja metsätalouden saralla on turvattava ko- jyrkimpiä. timaisen tuotannon edellytykset. Nykyinen tuki- Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta esitäm- politiikka on johtanut etenkin pienet ja keski- me useita parannuksia. Lasten ja nuorten mie- suuret tilat ahdinkoon. Esitämme parannuksia lenterveyteen tarvitaan lisäpanostusta, jotta psy- myös maatalouden ympäristötukeen. kiatrinen hoito ja terapiapalvelut voidaan turva- Metsätalouteen tarvitaan lisäpanostuksia. ta kaikille niitä tarvitseville. Köyhien lapsiper- Kemera-avustusten taso on jatkuvasti liian pieni heiden ahdinkoon on puututtava, sillä yleinen ja laahaa jäljessä. Pienpuun energiatuki edellyt- asumistuki on jäänyt jälkeen hintojen noustessa. tää lisäpanostuksia, jotta Suomesta voisi tulla Esitämme myös omaishoidon tuen siirtämistä puheiden mukaisesti uusiutuvan energiankäytön Kelalle sekä lisämäärärahaa tasokorotusta var- ja biotalouden edelläkävijämaa.

100 Vastalause 1 /ps VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

Maanpuolustus, poliisi ja tuomioistuimet vaativia sekä laajuutensa että talousrikossyyttä- jille tarpeellisen erityiskouluttautumisen vuoksi. Suomen itsenäinen ja uskottava maanpuolustus on säilytettävä. Puolustusmäärärahojen jatkuva leikkaaminen on pysäytettävä välittömästi. Hal- Liikennepolitiikka litusohjelma leikkaa puolustusvoimilta tämän Hallitus ei ole valmis tekemään tarvittavia in- vaalikauden aikana 200 miljoonaa euroa. Todel- vestointeja tie- ja rataliikenteeseen, vaikka lisuudessa puolustusvoimien säästötavoitteet asiantuntijoiden mukaan olisi edullisempaa hoi- joudutaan puolustusministerin arvion mukaan taa ylläpito kunnolla nyt kuin ryhtyä isompiin tuplaamaan, ellei jopa nelinkertaistamaan, ku- korjaustalkoisiin tulevaisuudessa. Tässä hallitus ten pääesikunnassa on laskettu. antaa kansallisen pääoman valua hiekkaan. Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka joh- Perussuomalaisten mielestä pitkien etäisyyk- donmukaisesti ennen vaaleja ja vaalien jälkeen sien ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen on vastustanut leikkauksia ennestäänkin niuk- rata- ja tieverkosto on edellytys kansalaisten koihin puolustusmenoihimme. Perussuomalais- tasa-arvoiselle kohtelulle. Sillä luodaan toimin- ten lisäysesitys puolustusbudjettiin takaa sen, et- taedellytyksiä yrityksille, jotta ne pystyvät toi- tei puolustusvoimien rakennemuutos ryöpsähdä mimaan maamme reuna-alueilla, ja samalla pi- hallitsemattomaksi ja että jokapäiväinen toimin- detään nykyistä paremmin koko Suomi asuttuna. ta — esimerkiksi varusmiesten maastovuorokaudet, reserviläisten kertausharjoitukset, ilmavoimien hävittäjien lentotunnit ja merivoimien Säästökohteita alusvuorokaudet — säilyvät kohtuullisella tasol- Esitämme varjobudjetissamme useita konkreet- la. tisia säästökohteita, kuten leikkauksia kehitys- Samoin on lopetettava poliisien resurssien yhteistyöstä, lähialuetuista ja puoluetuista. karsiminen, jotta yhteiskunnan turvallisuutta Lisäksi on mielestämme tarpeen aloittaa toimen- voidaan ylläpitää. Hallituksen politiikka tässä piteitä pidemmän tähtäimen säästöjen toteutta- asiassa on edesvastuutonta, sillä se kostautuu miseksi. lukuisina ongelmina tulevaisuudessa. Harmaan Esimerkiksi Suomen nykyinen pakkoruotsi- talouden tehokkaaseen torjuntaan on päästävä lainsäädäntö aiheuttaa huomattavia hallinnol- myös poliisin toiminnassa nopeammin kuin lisia kustannuksia valtiolle ja kunnille. Nämä mikä olisi mahdollista talousarvioesityksessä kustannukset ovat tarpeettomia etenkin niillä ehdotetuin resurssein, jotka eivät vastaa halli- alueilla, joilla ruotsia äidinkielenään puhuvien tuksen hallitusohjelmassa lupailtua kärkihanke- määrä on häviävän pieni. Esitämme pakkoruot- panostusta. Harmaan talouden vastainen toimin- sin valtion- ja kansantaloudellisten kokonaista edellyttää lisäresursseja, jotka maksavat itsen- kustannusten selvittämistä, jotta voitaisiin pa- sä ajan kuluessa takaisin. Esitämme myös lain- remmin arvioida tarvittavien toimenpiteiden laa- säädännöllisiä muutoksia, joilla harmaa talous ja juutta. Selvitystyön toteutus voitaisiin antaa talousrikolliset saataisiin paremmin kuriin. Valtion taloudelliselle tutkimuslaitokselle Esitämme lisäresursseja myös tuomioistui- (VATT). mille. Käräjäoikeuksien juttumäärät ja työpai- Maahanmuuton väärinkäytökset aiheuttavat neet ovat jo pitkään olleet kovia, mikä merkitsee Suomelle mittavia kustannuksia, jotka olisi tar- kansalaisten oikeusturvan heikentymistä. Suo- kemmin selvitettävä. Tarvitaan tiukempaa lain- men valtio saa jatkuvasti moitteita juttujen yli- säädäntöä etenkin perheenyhdistämistapausten pitkistä käsittelyajoista Euroopan ihmisoikeus- käsittelyä varten. tuomioistuimelta ja joutuu maksamaan viiväs- Nykyisessä hallintobyrokratiassa on paljon tyskorvauksia. Toisaalta on huolehdittava syyt- tehostamisen varaa. Esimerkiksi päällekkäiset täjälaitoksen resursseista. Etenkin harmaaseen ohjelmistoratkaisut aiheuttavat mittavia tappioi- talouteen liittyvät rikosoikeudenkäynnit ovat ta, jotka voitaisiin välttää paremmalla suunnit-

101 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Vastalause 1 /ps HE 128/2011 vp

telulla. Kuitenkin tärkeimpiä ongelmia on yl- jautuvan itsenäisen ja uskottavan puolus- häältäpäin tulevan valvonnan lisääntyminen, tuksen koko valtakunnan alueella. mikä on johtanut jatkuvaan lippujen ja lappujen täyttämiseen. Tämä trendi on vain lisännyt hen- Yksityiskohtaiset perustelut kilöstön stressiä ja turhautumista. Perussuoma- laiset haluaisivat käynnistää systemaattisen ohjelman tarpeettoman ja henkilöstöä rasittavan MÄÄRÄRAHAT byrokratian vähentämiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- syttäväksi seuraavat lausumat: Pääluokka 21 Vastalauseen lausumaehdotus 1 EDUSKUNTA Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin tarpeettoman hallin- tobyrokratian vähentämiseksi. 90. Eduskunnan muut menot Vastalauseen lausumaehdotus 2 50. Eduskuntaryhmien ryhmäkanslioiden tuke- Eduskunta edellyttää, että hallitus teet- minen (kiinteä määräraha) tää selvityksen pakkoruotsin valtion- ja kansantaloudellisista kokonaiskustan- Mielestämme eduskunnan ryhmäkanslioiden tu- nuksista. kea voidaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa leikata. Ehdotamme tukeen 15 prosentin leik- Vastalauseen lausumaehdotus 3 kauksen vuoden 2011 tasosta. Eduskunta edellyttää, että tuomioistuimille ja syyttäjälaitokselle osoitetaan Edellä olevan perusteella ehdotamme, enemmän resursseja käsittelyaikojen ly- hentämiseksi. että momentilta 21.90.50 vähennetään Vastalauseen lausumaehdotus 4 600 750 euroa eduskuntaryhmien ryh- Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy mäkanslioiden tukemiseen ehdotetusta tarvittaviin toimiin sisäisen turvallisuu- määrärahasta. den vahvistamiseksi lisäämällä poliisi-, tulli- ja rajavartiolaitoksen resursseja. Vastalauseen lausumaehdotus 5 Pääluokka 23 Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin turvapaikka- ja per- VALTIONEUVOSTON KANSLIA heenyhdistämismenettelyn tiukentamisek- si sekä kotouttamista tarvitsevan maa- 20. Poliittisen toiminnan avustaminen hanmuuton hillitsemiseksi. Vastalauseen lausumaehdotus 6 50. Puoluetoiminnan tukeminen (kiinteä määrä- Eduskunta edellyttää, että hallitus aset- raha) taa kehitysavun tehokkuuden päämitta- Vuodesta toiseen ovat puolueet saaneet valtiolta riksi käytännön tulokset kohdemaassa yhä suurempia puoluetukiaisia. Viime vuosien eikä bruttokansantuotteen 0,7 prosentin vaalirahaskandaalit ovat kuitenkin osoittaneet, osuuden saavuttamisen Suomessa hinnal- ettei monilla puolueilla ole puutetta rahasta. la millä hyvänsä. Enemmänkin kyse on lainkuuliaisuuden ja mo- Vastalauseen lausumaehdotus 7 raalin puutteesta. Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa Valtiovalta pyrkii säästämään kaikessa mah- maamme yleiseen asevelvollisuuteen poh- dollisessa. Puoluetuen olisi syytä olla säästökoh- teena siinä, missä monet kansalaisten arkipäi-

102 Vastalause 1 /ps VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp vän elämää läheisemmin koskettavat peruspal- 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö velutkin ovat. Puolueiden tulisi näin ollen omalta osaltaan osallistua yhteisiin säästötalkoisiin. 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomäärä- Ehdotamme tukeen 15 prosentin leikkauksen raha 3 v) vuoden 2011 tasosta. Nykyistä kehitysavun määrärahojen tasoa voitaisiin leikata yleisen säästölinjan mukaisesti. Edellä olevan perusteella ehdotamme, Pidämme suorastaan pöyristyttävänä sitä, että hallitus on lisännyt kehitysapumäärärahoja ti- että momentilta 23.20.50 vähennetään lanteessa, jossa kotimaamme talous on merkittä- 3 400 000 euroa puoluetoiminnan tuke- västi heikentynyt. Hyväksymme sen, että luon- miseen ehdotetusta määrärahasta. nonkatastrofien tai tautiepidemioiden aiheuttamaa inhimillistä hätää lievitetään suomalaisten Pääluokka 24 veronmaksajien rahalla. Leikkaukset olisi kohdistettava niin, että kar- ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLIN- sittaisiin erityisesti niiltä kansainvälisiltä järjes- töiltä, joiden toiminnan kuluista huomattava osa NONALA katoaa hallintoon ja korruptioon. Samoista syis- tä tulee vähentää suoria tukia toisille valtioille. 20. Lähialueyhteistyö Kehitysapu tulisi kohdistaa ennen kaikkea pienemmille suomalaisille järjestöille, jotka toimi- 66. Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) vat kustannustehokkaasti ja ruohonjuuritasolla Lähialueyhteistyö oli alun perin tarkoitettu väli- vaikuttaen. aikaiseksi, mutta hankkeiden määrä on vuosien Edellä olevan perusteella ehdotamme, varrella paisunut niin, että rahan lahjoittamises- ta on tullut kiinteä osa Suomen ulkopolitiikkaa. että momentilta 24.30.66 vähennetään Väliaikaisesta järjestelystä on tullut vakinainen, 250 000 000 euroa varsinaiseen kehi- vaikka apu alkuaan oli tarkoitettu vain siirtymä- tysyhteistyöhön ehdotetusta määrä- kauden ajaksi. Suomi on maksanut vuosina rahasta. 2004—2011 lähialuetyön kohdemaihin yhteen- sä noin 340 miljoonaa euroa, josta 142 miljoonaa on mennyt Venäjälle. Voi perustellusti ky- Pääluokka 25 syä: Onko mitään järkeä siinä, että Suomi lainaa maailmalta miljardeja euroja, joista osa anne- OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA taan Venäjän valtiolle? Venäjä on kuitenkin luonnonvaroiltaan maailman rikkaimpiin kuulu- va maa. Useita lähialueyhteistyöhankkeita on 10. Tuomioistuimet ja oikeusapu mahdollista karsia Suomen valtiontalouden tasapainottamiseksi. 03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siir- tomääräraha 2 v) Edellä olevan perusteella ehdotamme, Käräjäoikeuksien juttumäärät ja työpaineet kasvavat vuonna 2012, koska taloudellinen taan- että momentilta 24.20.66 vähennetään tumavaihe aiheuttaa velkomus- ja maksukyvyt- 3 500 000 euroa lähialueyhteistyöhön tömyysasioiden määrän selvää lisääntymistä. ehdotetusta määrärahasta. Sama on nähtävissä suurten, pitkiä käsittely- aikoja vaativien talousrikosjuttujen osalta. Tur- vapaikka-asioiden oikeuskäsittely Helsingin hallinto-oikeudessa vaatii lisäresursointia.

103 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Vastalause 1 /ps HE 128/2011 vp

Markkinaoikeuden lisääntyvä ruuhkautuminen talouden vastainen kärkihanketoiminta tuo tul- 2012 on ilmeistä julkisia hankintoja koskevien lessaan jo vuonna 2012. kilpailutusriitojen jatkuvan lisääntymisen takia. Sanotut epäkohdat merkitsevät kansalaisten Edellä olevan perusteella ehdotamme, oikeusturvan huonontumista etenkin juttujen kä- sittelyaikojen pidentymisen muodossa, mistä että momentille 25.30.01 otetaan Suomen valtio saa jatkuvasti moitteita Euroo- lisäyksenä 1 000 000 euroa syyttäjä- pan ihmisoikeustuomioistuimelta ja joutuu mak- laitoksen toimintamenoihin. samaan viivästyskorvauksia. Perustuslakivaliokunta on esittänyt tuomio- Pääluokka 26 istuinten toiminnan rahoituksen varmistamiseksi 2 miljoonaa euroa. Lakivaliokunta ja hallinto- SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLIN- valiokunta taas vaativat momentille lisärahaa vedoten muun muassa turvapaikka-asioiden kä- NONALA sittelyaikojen nopeuttamiseen ja harmaan talouden torjuntaan. Kuten edellä mainittujen valio- 10. Poliisitoimi kuntien lausunnoista voi havaita, ovat talous- arvioesityksessä mitoitetut toimintamenot tuo- 01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomäärära- mioistuimille riittämättömät epäkohtien lisään- ha 2 v) tymisen estämiseksi saati niiden poistamiseksi. Poliisin toimintamenoihin on kahdesta syystä Edellä olevan perusteella ehdotamme, saatava enemmän resursseja kuin mitä talous- arvioesityksessä on ehdotettu: 1) harmaan talou- että momentille 25.10.03 otetaan den torjunta; 2) poliisin kenttätoiminnan näky- lisäyksenä 4 000 000 euroa muiden tuo- vyyden ja viivytyksettömyyden tehostaminen. mioistuinten toimintamenoihin. Harmaan talouden tehokkaaseen torjuntaan on päästävä myös poliisin toiminnassa nopeam- 30. Syyttäjät min kuin mikä olisi mahdollista talousarvioesi- tyksessä ehdotetuin resurssein, jotka eivät vas- 01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirto- taa hallituksen hallitusohjelmassa lupailtua kär- määräraha 2 v) kihankepanostusta. Poliisin esitutkintavoima- varojen välitön vahva lisäys on olennainen edel- Syyttäjälaitos on yksi tärkeä lenkki siinä moni- lytys harmaan talouden torjunnassa tarvittavan alaisessa viranomaistoiminnassa, jonka tehok- monialaisen viranomaisyhteistyön tehokkaassa kaalla ja koordinoidulla järjestelyllä laajamittai- käynnistymisessä. Nopeastikin saavutettavissa seksi paisunutta harmaata taloutta voidaan mer- oleva nettohyöty on laskettavissa sadoissa mil- kittävästi karsia. Ne rikosoikeudenkäynnit, jois- joonissa euroissa, jos tuntuva lisäresursointi to- sa valtiolla on tilaisuus saada "harmaata" rahaa teutetaan jo vuonna 2012. miljoonienkin eurojen edestä, ovat usein erittäin Tavalliselle kansalaiselle havaittava poliisin vaativia sekä laajuutensa että talousrikossyyttä- läsnäolo on nykyisellään riittämätöntä sekä kan- jille tarpeellisen erityiskouluttautumisen osalta. salaisten yleisen turvallisuudentunteen kannalta Talousarvioesityksessä syyttäjälaitokselle eh- kuin myös järjestyshäiriöihin taipuvaisten ele- dotettu toimintaresursointi ei ota yllä mainittuja menttien etukäteiseksi hillitsemiseksi. Rikos- erityistarpeita riittävällä tavalla huomioon. tapauksissa ja muissa kriisitilanteissa tarvittava Syyttäjistön talousrikoskoulutuksen ja yleisen konkreettinen poliisiapu viipyy suurten asutus- kapasiteetin osalta on asianmukaisesti varaudut- keskusten ulkopuolisessa Suomessa usein liian tava siihen talousrikosprosessien lisäänty- kauan. Näiden epäkohtien vähentämiseksi polii- miseen, mitä hallituksen lupaama harmaan sin kenttätoiminta vaatii lisärahoitusta, koska

104 Vastalause 1 /ps VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp kenttätoiminnan tehostamiseen ei voida riittä- nuksia vastaanottokeskuksissa. Sen sijaan sääs- västi päästä poliisin sisäisin siirroin, joilla pape- töjä pitäisi hakea turvapaikka- ja perheenyhdis- ritöitä tekevien "konttoripoliisien" vakansseja tämismenettelyn tiukentamisella. siirrettäisiin varsinaiseen kenttätoimintaan. Keskeiseksi ongelmaksi on muodostumassa perheenyhdistäminen. Jonossa on tällä hetkellä Edellä olevan perusteella ehdotamme, noin 10 000 hakemusta. Suomen harjoittama politiikka on huomattavasti lepsumpaa kuin mui- että momentille 26.10.01 otetaan den EU-maiden. Uusien selvitysten tekeminen ei lisäyksenä 20 000 000 euroa poliisin riitä, vaan järjestelmän hyväksikäyttöön on puu- toimintamenoihin tuttava konkreettisella tavalla. Perheenyhdistä- mistä hakevilta on esimerkiksi Ruotsin ja Tans- 20. Rajavartiolaitos kan tapaan edellytettävä pitävää näyttöä henki- löllisyydestä ja väitetystä sukulaisuussuhteesta. 01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirto- Ruotsissa uusi käytäntö on johtanut perheen- määräraha 2 v) yhdistämistapausten romahdukseen. Rajavartiolaitoksella on kasvava merkitys Suo- men ja myös muun EU-alueen turvallisuuden Edellä olevan perusteella ehdotamme, kannalta kansainvälistyvän ja monipuolistuvan ns. rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa, että momentilta 26.40.63 vähennetään myös ihmiskauppa sekä eräät harmaan talouden 10 000 000 euroa turvapaikanhakijoi- ilmenemismuodot mukaan lukien. Lisäksi raja- den vastaanottamiseen ehdotetusta vartiolaitoksen merkitys on korostunut maahan määrärahasta. turvapaikan hakijoina pyrkivien valvonnassa. Myös meritoiminnan (meripelastuspalvelut, öl- Pääluokka 27 jypäästöjä koskeva toiminta) voidaan arvioida vaativan lisääntyviä voimavaroja. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLIN- Talousarvioesityksessä 2012 ei ole asianmu- kaisella tavalla huomioitu yllä sanottua rajavar- NONALA tiolaitoksen monipuolisen tehtäväkentän laadul- lista ja määrällistä kasvua. Toimintojen tyydyt- 10. Sotilaallinen maanpuolustus tävä taso saati kehittäminen ovat vaarantumassa. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirto- määräraha 2 v) että momentille 26.20.01 otetaan Hallitusohjelma leikkaa puolustusvoimilta tä- lisäyksenä 5 000 000 euroa Rajavartio- män vaalikauden aikana 200 miljoonaa euroa. laitoksen toimintamenoihin. Todellisuudessa puolustusvoimien säästötavoit- teet joudutaan puolustusministerin arvion mu- 40. (26.40, osa) Maahanmuutto kaan tuplaamaan, ellei jopa nelinkertaistamaan, kuten Pääesikunnassa on laskettu. Hallitus on 63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vas- täysin kohtuuttomalla leikkauslinjallaan naker- taanotto (arviomääräraha) tamassa mahdollisuuksiamme itsenäiseen ja us- kottavaan puolustukseen. Mikään muu hallin- Perussuomalaisten mielestä maahanmuuton kus- nonala ei joudu tällaisen höykytyksen kohteek- tannuksista voitaisiin löytää jo ehdotettujen vä- si. Kun jalkaväkimiinatkin tullaan tuhoamaan, hennysten lisäksi säästökohteita. Säästöjä ei kui- eduskunnan ratifioitua kuluvana syksynä Otta- tenkaan tule kohdentaa turvapaikkahakemusten wan sopimuksen hallituksen esityksen mukai- käsittelyyn, koska tämä lisää ruuhkia ja kustan- sesti, ei koko maata voida enää puolustaa. Sääs-

105 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Vastalause 1 /ps HE 128/2011 vp töt on pitkälti jo aikaisemmin säästetty puolus- Edellä olevan perusteella ehdotamme, tushallinnossa, tulevat leikkaukset syövät suoraan puolustusvoimien suorituskykyä. että momentille 28.10.02 otetaan Perussuomalaisten lisäysesitys puolustusbud- lisäyksenä 5 000 000 euroa tullilaitok- jettiin takaa sen, ettei puolustusvoimien raken- sen toimintamenoihin. nemuutos ryöpsähdä hallitsemattomaksi ja että jokapäiväinen toiminta, kuten varusmiesten 40. Valtion alue- ja paikallishallinto maastovuorokaudet, reserviläisten kertausharjoitukset, Ilmavoimien hävittäjien lentotunnit ja 01. Aluehallintoviraston toimintamenot (siirto- Merivoimien merivuorokaudet, säilyy kohtuulli- määräraha 2 v) sella tasolla. Erityisen vakavia hallituksen bud- Harmaan talouden systemaattista tarkastustoi- jetissaan esittämät leikkaukset ovat maavoimien mintaa hoitavat aluehallintoviranomaisten tar- alueellisille joukoille, joiden materiaalin ajan- kastajat. He toteuttavat tarkastukset lähinnä työ- tasaistaminen on suunniteltu neljälle seuraaval- suojelun näkökulmasta. Heidän tarkastuskäyn- le vuodelle. neillään saadaan kattava kuva myös yritysten Edellä olevan perusteella ehdotamme, hallinnon ja talouden tilasta. He tekevät yhteis- työtä verottajan ja poliisin kanssa. Tarkastajien että momentille 27.10.01 otetaan määrä on riittämätön. lisäyksenä 46 000 000 euroa sotilaal- Ehdotetaan 2 milj. euron lisämäärärahaa uu- lisen maanpuolustuksen toimintamenoi- sien tarkastajien virkojen saamiseen. Määrära- hin. halla saadaan 25 uutta virkaa. Lisäksi viraston muista tehtävistä voidaan siirtää ja kouluttaa henkilöitä tarkastajiksi. Kunkin tarkastajan vai- Pääluokka 28 kutus verotulojen kertymiseen on moninkertainen omaan palkkaansa nähden. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLIN- Edellä olevan perusteella ehdotamme, NONALA että momentille 28.40.01 otetaan 10. Verotus ja tullitoimi lisäyksenä 2 000 000 euroa harmaan talouden tarkastustoiminnan tehostami- 02. Tullilaitoksen toimintamenot (siirtomäärä- seen. raha 2 v) Tullilaitoksella on kasvava merkitys Suomen ja 80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle myös muun EU-alueen kannalta kansainvälisty- 32. Ylimääräinen määräraha Ahvenanmaan vän ja monipuolistuvan ns. rajat ylittävän rikol- maakunnalle (siirtomääräraha 3 v) lisuuden ja harmaan talouden torjunnassa. Talousarvioesityksessä 2012 ei ole asian- Ahvenanmaalle on hallituksen esityksessä varat- mukaisella tavalla huomioitu yllä sanottua tulli- tu ylimääräinen 50 miljoonan euron määräraha laitoksen monipuolisen tehtäväkentän laadullis- sähkökaapelin rakentamista varten maakunnan ta ja määrällistä kasvua. Toimintojen tyydyttävä ja Manner-Suomen välille. Asiasta on päättänyt taso saati kehittäminen ovat vaarantumassa. Ahvenanmaan valtuuskunta, jolle on Ahvenan- maan itsehallintolaissa annettu laaja valta tehdä merkittäviäkin taloudellisia päätöksiä itsehallin- toalueen eduksi Suomen valtion kustannuksella. Päätökset eivät sinänsä edellytä eduskunnan hy- väksyntää, vaan valtion taholta ne vahvistaa ta-

106 Vastalause 1 /ps VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp savallan presidentti. Toisaalta eduskunnalla on den heikentymisestä kärsivät erityisesti heikko- viimekätinen budjettivalta asiassa, sillä valtion osaisimmat kuntalaiset, joilla ei ole mahdolli- taloudesta päättää aina eduskunta. Mielestämme suutta hankkia tarvitsemiaan palveluita muual- Ahvenanmaan olisi tässä vaikeassa taloustilan- ta. VATT:n ylijohtaja Aki Kangasharju on to- teessa osallistuttava säästötalkoisiin, minkä dennut julkisten palvelujen vaikutuksen eriar- vuoksi näin merkittävää investointia ei voida pi- voisuuteen olevan tällä hetkellä suurempi kuin tää hyväksyttävänä vuoden 2012 budjetissa. 1990-luvulta lähtien rajusti kasvaneilla tu- Tässä on muistettava, että Ahvenanmaa on joka loeroilla. Suomella on jo nyt tutkitusti yksi tapauksessa valtiolta suhteellisesti eniten tukea OECD-maiden epätasa-arvoisimmista tervey- saava maakunta. denhuoltojärjestelmistä, ja hallituksen leikkauk- Lisäksi on syytä periaatetasolla kyseenalais- set tulevat tätä epätasa-arvoa vain pahentamaan. taa päätöksentekojärjestelmä, joka antaa Ahve- Vastalauseen lausumaehdotus 9 nanmaan valtuuskunnalle näin merkittävän val- Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy lan tehdä suuren mittaluokan taloudellisia pää- tarvittaviin toimiin kuntien rahoituksen töksiä, joiden rahoituksesta vastaavat suomalai- vahvistamiseksi peruspalveluiden tasa- set veronmaksajat. Ahvenanmaan itsehallinto ei vertaisen saatavuuden turvaamiseksi. edellytä eikä oikeuta sitä, että Suomen valtio voidaan velvoittaa suuriin infrastruktuurihank- 92. EU ja kansainväliset järjestöt keisiin Ahvenanmaan hyväksi ilman eduskunnan päätöstä. 69. Maksut Euroopan unionille (arviomäärä- Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- raha) syttäväksi seuraavan lausuman. Suomi maksaa Euroopan unionille jäsenmak- Vastalauseen lausumaehdotus 8 sua, joka perustuu arvonlisäveropohjaan ja brut- Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tokansantuloon. Tämän lisäksi Suomi osallistuu tarvittaviin toimiin rajoittaakseen Ahve- Yhdistyneelle kuningaskunnalle myönnettävän nanmaan valtuuskunnan oikeutta päättää EU-maksuhelpotuksen rahoitusosuuden maksa- tietyistä budjetin määrärahoista ilman miseen ensi vuonna 94 000 000 eurolla. Tämä eduskunnan hyväksyntää. on täysin käsittämätöntä. Suomen pitää käynnis- tää välittömästi neuvottelut tämän Kankkulan 90. Kuntien tukeminen kaivoon heitetyn rahoitusosuuden poistamiseksi kokonaan. Neuvottelujen vauhdittamiseksi eh- 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen jär- dotamme, että Yhdistyneen kuningaskunnan jestämiseen (arviomääräraha) maksuhelpotukseen ehdotettu määräraha poiste- Suunniteltu kuntien valtionosuuksien leikkaami- taan jo ensi vuoden talousarviosta. nen nettomääräisesti 448 miljoonalla eurolla on Vastalauseen lausumaehdotus 10 vastuun pakoilua pahimmillaan. Osoittaa halli- Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tukselta todellista selkärangattomuutta siirtää tarvittaviin toimenpiteisiin neuvottelui- ikävät ratkaisut kuntapäättäjille. Leikkauksien den käynnistämiseksi EU:ssa Iso-Britan- seurauksena kunnat joutuvat paitsi korottamaan nialle maksettavan EU-jäsenmaksuhelpo- veroja myös tinkimään peruspalveluiden laadus- tuksen lakkauttamiseksi. ta ja saatavuudesta, mikä tulee vaikeuttamaan lukemattomien kotitalouksien arkea. Palvelui-

107 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Vastalause 1 /ps HE 128/2011 vp

Pääluokka 29 20. Ammatillinen koulutus

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN 30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulu- HALLINNONALA tuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuutta ja -avustusta ammattikoulujen käyttökustannuksiin on lisätty vuodesta 2011. 10. Yleissivistävä koulutus Kun otetaan huomioon rakennusten kunnon heikkeneminen ja inflaation aiheuttamat lisäkus- 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän kou- tannukset ammattikoulujen tarvikehankintojen lutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) kohdalla, suunniteltu lisämääräraha ei ole riittä- Yleissivistävän koulutuksen laatu ja kouluver- vä. Suomen ulkomaankaupan tarpeet ovat ennen koston kattavuus tulee taata tasaveroisesti koko kaikkea laadulliset, eikä voida ottaa riskiä siinä, Suomessa. Peruskoulujen sekä lukioiden lak- että opiskelijoilla ei ole työvälineitä ja materiaa- kauttamiset ja kasvavat luokkakoot ovat selkei- lia ammattitaidon rakentamiseen. Myöskään tä merkkejä opetusalan riittämättömästä rahoi- opetuksen laadusta ei voi tinkiä. tuksesta. Määrärahojen riittämättömyys johtaa Vastalauseen lausumaehdotus 12 koulujen lakkauttamiseen etenkin syrjäseuduil- Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy la. Peruskoulu- ja lukio-opetuksen tasapuolinen tarvittaviin toimiin varmistaakseen riittä- saatavuus asuinpaikkakunnasta riippumatta tuli- vät taloudelliset resurssit ammatilliseen si olla jokaisen Suomen kansalaisen oikeus ja opetukseen laadun takaamiseksi. mahdollisuus. Koulujen lakkauttaminen asettaa- kin tässä suhteessa kansalaiset eriarvoiseen asemaan. 40. Korkeakouluopetus ja tutkimus Liian suuret luokkakoot on yleisesti tiedostet- 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yk- tu ongelma maassamme. Suuri luokkakoko oppi- sityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustan- laitoksissamme on ongelmallinen asia niin oppi- nuksiin (arviomääräraha) laiden kuin opettajienkin näkökulmasta. Pie- nemmät opetusryhmät mahdollistavat laaduk- Valtionosuutta ja -avustusta ammattikorkeakou- kaamman ja yksilöidymmän opetuksen, mikä lujen käyttökustannuksiin on lisätty noin viisi puolestaan heijastuu oppilaiden opintomenes- prosenttia enemmän verrattuna vuoteen 2011. tyksessä. Lisäksi liian suuriksi paisuneet opetus- Kun otetaan huomioon rakennusten kunnon ryhmät saattavat olla vaaraksi oppilaiden ja heikkeneminen ja inflaation aiheuttamat lisäkus- opettajien henkisen hyvinvoinnin kannalta. Riit- tannukset ammattikorkeakoulujen tarvikehan- tävät määrärahat on ehdoton edellytys kattavan kintojen kohdalla, lisämäärärahan osoittaminen ja laadukkaan yleissivistävän koulutuksen tasa- on tarpeen. Suomen ulkomaankaupan tarpeet puoliselle järjestämiselle koko Suomessa. ovat ennen kaikkea laadulliset, eikä voida ottaa riskiä siinä, että opiskelijoilla ei ole työvälineitä Vastalauseen lausumaehdotus 11 ja materiaalia riittävän ammattitaidon rakenta- Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy miseen. tarvittaviin toimiin varmistaakseen riittä- vät taloudelliset resurssit yleissivis- Vastalauseen lausumaehdotus 13 tävään opetukseen laadun takaamiseksi. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin varmistaakseen riittä- vät taloudelliset resurssit ammattikorkeakoulujen toiminnan laadun takaamiseksi.

108 Vastalause 1 /ps VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan dessa ja kolmannen asteen opiskelijoille 298 eu- (siirtomääräraha 2 v) roa kuukaudessa, johon sisältyy ateriatuki. Asu- Suomalaisten yliopistojen toimintaan panosta- mislisää maksetaan korkeimmillaan 201,6 euroa minen on merkittävä tapa vaikuttaa kokonaisval- kuukaudessa. Yksin asuva toisen asteen opiske- taisesti maamme sivistyksen ja kansainvälisen lija saa siis enimmillään 447,6 euroa kuukaudes- kilpailukyvyn tilaan tulevaisuudessa. Yliopis- sa. Tämä määrä pakottaa yhä useamman opistoille tulee taata riittävät resurssit ylläpitää ja kelijan osa-aikatöihin, mikä on omiaan piden- kehittää opetus- ja tutkimustoimintaa. Vain tällä tämään opintoaikaa ja siirtää vakituiseen työelä- tavoin voidaan varmistaa suomalaisen akateemi- mään siirtymistä kauemmas. Tämä ei ole linjas- sen tutkimustyön laatu sekä tuottaa niin yksityi- sa sen tarpeen kanssa, että työuria tulisi piden- selle kuin julkisellekin sektorille osaavaa kor- tää. keakoulutettua työvoimaa tulevaisuudessa. Opintotuen sitominen indeksiin aiheuttaa Yliopistot ovat keskeisessä roolissa inno- noin 15 miljoonan euron kustannuksen vuodes- vaatioiden ja uusien yritysten synnyn kannalta. sa. Ensi vuonna opintotuen korottaminen voi- Innovaatiotoiminta ja yrittäjyys puolestaan ovat daan kuitenkin käytännössä toteuttaa vasta omiaan edistämään positiivista kansantalouden uuden lukukauden alkaessa syksyllä. Näin ollen kehitystä. Korkealuokkainen akateeminen tutki- opintotuen korottamisesta aiheutuva kustannus mus ja työvoima houkuttelevat myös ulkomaisia on vuonna 2012 noin 4,4 miljoonaa euroa. yrityksiä maahamme. Yliopistojen valtionrahoi- Vastalauseen lausumaehdotus 15 tuksen tulee mahdollistaa yliopistojemme jatku- Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa va kehitys ja näin ollen edesauttaa talouskasvua esityksen opintotuen sitomiseksi indek- sekä luoda yhä vankempaa pohjaa suomalaiselle siin vuonna 2012. sivistys- ja kulttuuritoiminnalle. Vastalauseen lausumaehdotus 14 91. Nuorisotyö Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin varmistaakseen riittä- 51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuoriso- vät taloudelliset resurssit yliopistojen toi- työ (siirtomääräraha 2 v) minnan laadun takaamiseksi. Euroopan talouden voimakas heikkeneminen heijastuu myös Suomessa työpaikkojen vähenty- 70. Opintotuki misenä. Työttömyys on yksi merkittävimmistä nuoria syrjäyttävistä tekijöistä. Koska syrjäyty- 55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) mistä tulee tapahtumaan tulevaisuudessa mah- Opintotuen sitominen indeksiin kuuluu hallituk- dollisesti kasvavissa määrin, hallituksen esittä- sen lupausten listalle, mutta toteutus olisi vasta mä summa nuorten työpajatoimintaan ja etsi- joskus tulevaisuudessa. Perussuomalaiset ovat vään nuorisotyöhön ei ole riittävä. Hallituksella valmiita korjaamaan tämän epäkohdan ja sito- on mahdollisuus tehostaa varojen käyttöä, mutta maan opintotuen indeksiin jo ensi vuonna. Opin- lisämäärärahalla varmistetaan, että sosiaaliset totuki on jo vuosia laahannut nousevien elinkus- pelastustoimet ovat myös tehokkaita ja nuorten tannusten perässä, mikä on ajanut monet opiske- syrjäytymistä saadaan sitä kautta vähennettyä. lijat taloudellisesti vaikeaan asemaan. Jos Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme, messa halutaan säilyttää aidosti tasavertaiset mahdollisuudet opiskeluun tulotasosta tai sosi- että momentille 29.91.51 otetaan aaliluokasta riippumatta, on opintotuen mahdol- lisäyksenä 10 000 000 euroa nuorten listettava päätoiminen opiskeleminen kaikille työpajatoimintaan ja etsivään nuoriso- halukkaille ja kyvykkäille. työhön Opintoraha on tällä hetkellä korkeimmillaan toisen asteen opiskelijoille 246 euroa kuukau-

109 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Vastalause 1 /ps HE 128/2011 vp

Pääluokka 30 kauspolitiikan uhrina. Maataloudenharjoittajien elin- ja työolot ovat kotimaisen maatalouden MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN haasteiden kurimuksessa. Maatilojen tulokehi- HALLINNONALA tys on jo pitkään ollut sillä tasolla, että se uhkaa kotimaisen tuotannon tulevaisuutta ja syö vilje- Vastalauseen lausumaehdotus 16 lijäperheiden entistä pääomaa. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy Edellisen hallituskauden aikana maatalouden toimiin oman elintarviketuotannon tur- kannattavuus heikkeni nousevan kustannus- vaamiseksi ja peruu maa- ja metsätalous- tason vuoksi sietokyvyn rajoille. Tästä johtuen ministeriön pääluokkaan kehyskaudelle ei ole edellytyksiä leikata viljakasvien ja puutar- osoitetut leikkaukset. hatuotteiden kansallisesta tuesta, vaan tukea tulee korottaa. 20. Maatalous Edellä olevan perusteella ehdotamme, Suomessa ei ole Euroopan unioniin liittymisen jälkeen osoitettu määrärahoja pienten ja keski- että momentille 30.20.40 otetaan suurten tilojen investointeihin. Kansallinen lisäyksenä 30 000 000 euroa maa- ja maatalouspolitiikka on vääristynyt ja keskitty- puutarhatalouden kansalliseen tukeen nyt ainoastaan suurten tilojen suosimiseen. Maa- seudun kehityksen ja elinvoimaisuuden turvaa- 43. Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvin- minen vaatii kilpailun tervehdyttämistä sallimal- vointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset inves- la myös pienemmille tiloille kasvun mahdol- toinnit (siirtomääräraha 2 v) lisuuden. Maatalouden ympäristötuen tarkoitus on maa- ja Pienillä tiloilla rakennus- ja konekanta on vii- puutarhatalouden kestävän harjoittamisen tuke- meisten kahden vuosikymmenen aikana vanhen- minen. Tukiehtoja noudattava tuotanto kuormit- tunut ja jäänyt jälkeen investointitukien puut- taa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon teen vuoksi. monimuotoisuuden ja maatalouden kulttuuri- Viite: TAA 418/2011 vp. maisemien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä Edellä olevan perusteella ehdotamme, myös pitkällä aikavälillä. Kestävän maatalouden yhtenä tavoitteena että luvun 30.20 uudelle momentille ovat terveet ja hyvinvoivat tuotantoeläimet. Hal- otetaan lisäyksenä 19 000 000 euroa litus leikkaa määrärahoja ympäristön ja eläinten pienten ja keskisuurten maatilojen kustannuksella, vaikka esimerkiksi Manner- investointitukiin. Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaiset toimenpiteet tarvitsevat lisätukea. Perintei- 40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki nen ympäristötuki on kaavailtua viherryttämistä (siirtomääräraha 2 v) järkevämpi tukimuoto kotimaisen ruuantuotan- Maatalouden toimintaedellytysten säilyminen ja non kannalta. kehittyminen edellyttävät, että kansallinen panostus on riittävä. Tilatukijärjestelmän mukai- Edellä olevan perusteella ehdotamme, nen kansallinen tuki on pidettävä kestävällä tasolla, että kotimaisen ruuantuotannon ja palve- että momentille 30.20.43 otetaan luiden saatavuus turvataan. lisäyksenä 12 000 000 euroa maatalou- Maaseudulla ei ole varaa menettää maatalouden ympäristötukeen, eläinten hyvin- den työpaikkoja hallituksen lyhytnäköisen leik- vointia edistäviin tukiin ja ei-tuotannollisiin investointeihin

110 Vastalause 1 /ps VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

45. Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsi- Edellä olevan perusteella ehdotamme, tystuki (siirtomääräraha 2 v) Hallitus esittää maatalouden harjoittamisesta että momentille 30.60.41 otetaan luopumisen tukemisesta annetun lain muutta- lisäyksenä 500 000 euroa metsäpuiden mista siten, että pellon vuokrauksesta luopumis- siemenhuoltoon tapana luovutaan. Haluamme säilyttää pellon vuokrauksen vaihtoehtona uudessakin luopu- 42. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirto- mistukijärjestelmässä. Lisäksi ehdotamme tilan määräraha 2 v) sukupolvenvaihdosehtojen muuttamista, siten Vuonna 2012 alueelliset metsäkeskukset yhdis- että tukeen kelpuutetaan myös tilat, joiden yrit- tyvät valtakunnalliseksi Suomen metsäkeskuk- täjätulo on merkittävästi alhaisempi kuin nykyi- seksi. Suomen metsäkeskuksen tarkoitus on mm. nen tapauksesta riippuva (9 000—10 000 euroa) metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen vaatimus, esimerkiksi 5 000 euroa. Tämä helpot- maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa. taa erityisesti pienten ja keskisuurten tilojen su- Suomen metsäkeskuksen taloudellisuus-, suori- kupolvenvaihdoksia perhepiirissä. te- ja laatutavoitteita voidaan edistää määrära- Suomen maaseudun elinvoimaisena pitämi- han korotuksilla alkuperäisiä tavoitteita tehok- sen vuoksi vähäosaisempaa viljelijäväestöä ei kaammin. tule hallinnollisin keinoin pakottaa luopumaan heikommin ehdoin kovalla työllä hankituista pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme, rintötiloista vaaditun suurtilalinjan toteuttamiseksi. Suurempi viljelijäväestön määrä turvaa että momentille 30.60.42 otetaan maatalouden jatkuvuuden Suomessa myös tule- lisäyksenä 1 000 000 euroa valtion- vaisuudessa. apuun Suomen metsäkeskukselle. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) että momentille 30.20.45 otetaan Talousmetsien elinvoimaisuus on turvattava tu- lisäyksenä 29 000 000 euroa luopumis- kemalla nuoren puuston harvennusta, pystypui- tukiin, korvauksiin ja pellonmetsitys- den karsintaa sekä taimikonhoitoa. Ilman tuki- tukiin. toimia taimikoiden harventaminen ja metsänhoi- totyöt ovat taloudellisesti kannattamattomia ei- 60. Metsätalous vätkä siten rohkaise metsänomistajia tarvittaviin metsänparannustöihin. 41. Metsäpuiden siemenhuolto (siirtomäärära- Metsän lannoitus turvemailla ja karuilla kan- ha 2 v) gasmailla on tärkeää, koska maaperän ravintei- Metsäpuiden siemenhuollon tarkoitus on edes- den tasapainottomuus johtaa metsän kasvun hi- auttaa metsäpuiden siemenviljelysten perusta- dastumiseen. Taloudellisesti kasvatuskelpoisten mista ja nuoruusvaiheen hoitoa. Metsätalouden alueiden kunnostusojitusta ja metsäteiden raken- käytössä on jatkuvasti oltava saatavilla riittäväs- tamista sekä muita metsätalouden tarpeisiin tar- ti alkuperältään kasvupaikan olosuhteisiin sopi- koitettuja toimenpiteitä ei tule unohtaa. Teho- vaa ja hyvälaatuista puuntaimea. Määrärahan kas metsänhoito luo taloudellista kestävyyttä, osoittamisella halutaan turvata etenkin luonnon- joka turvaa ja mahdollistaa metsäteollisuuden populaatioiden parhaiden puuyksilöiden, niin kehittymisen ja säilymisen maassamme. sanottujen pluspuiden laatu ja saatavuus siemen- viljelyksiin.

111 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Vastalause 1 /ps HE 128/2011 vp

Edellä olevan perusteella ehdotamme, taedellytyksiä yrityksille, jotta ne pystyvät toimimaan maamme reuna-alueilla, sekä pidetään että momentille 30.60.44 otetaan nykyistä paremmin koko Suomi asutettuna. lisäyksenä 8 500 000 euroa puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme,

47. Pienpuun energiatuki (siirtomääräraha 2 v) että momentille 31.10.20 otetaan Puheissa Suomi esitetään usein uusiutuvan ener- lisäyksenä 140 000 000 euroa perus- giankäytön ja biotalouden edelläkävijämaana, väylänpitoon. mutta visio ei toteudu, ellei pienpuun energia- 50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossa- tukeen osoiteta riittävää määrärahaa. Pienpuun pitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) energiakäyttö on korkeiden tuotantokustannus- ten vuoksi taloudellisesti kannattamatonta ilman Perussuomalaisten mielestä hallitus ei ole val- korjuutukea. mis tekemään tarvittavia investointeja alempi- Puuperäisen energian merkitys kasvaa huo- asteisille teille. Hyväkuntoinen tieverkosto mattavasti käyttötavoitteen korotuksen vuoksi, moottoriteistä alempiasteisiin yksityisiin metsä- lisäksi puusta polttamalla saatavan energian on teihin asti on edellytys kansalaisten tasa-arvoi- todettu olevan kolme kertaa tuulivoimaa edul- selle kohtelulle. Määrärahaan on tästä syystä lisempaa. syytä tehdä reilu korotus. Tuen avulla heikoimmatkin metsälöt saadaan Edellä olevan perusteella ehdotamme, kasvukelpoisiksi ja tuottaviksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että momentille 31.10.50 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa yksityis- että momentille 30.60.47 otetaan teiden rakentamiseen ja kunnossa- lisäyksenä 14 000 000 euroa pienpuun pitoon ja hyväksytään seuraava lausu- energiatukeen ma: Vastalauseen lausumaehdotus 17 Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy Pääluokka 31 tarvittaviin toimiin perusväylänpidon ja yksityisten teiden kunnossapidon määrä- LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN rahojen korottamiseksi, jotta kansallinen HALLINNONALA pääomamme ei valuisi hiekkaan.

10. Liikenneverkko Pääluokka 32

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v) TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HAL- Hallitus ei ole valmis tekemään tarvittavia in- LINNONALA vestointeja tie- ja rataliikenneväyliin, vaikka asiantuntijoiden mukaan olisi edullisempaa hoitaa ylläpito kunnolla nyt kuin ryhtyä isompiin 20. Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansain- korjaustalkoisiin tulevaisuudessa. Tässä hallitus välistyminen antaa kansallisen pääoman valua hiekkaan. Perussuomalaisten mielestä pitkien etäisyyk- 40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimin- sien ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen nan tukeminen (arviomääräraha) rata- ja tieverkosto on edellytys kansalaisten Perussuomalaiset kantavat huolta Suomen pit- tasa-arvoiselle kohtelulle. Sillä luodaan toimin- kän aikavälin talouskasvusta. Suomen nykyi-

112 Vastalause 1 /ps VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp nen, suoriin tukiin perustuva yritystukijärjestel- yrityksistä olisi mahdollisuudet kehittää toimin- mä on tutkitusti hyvin tehoton, ja järjestelmän taansa nykyisten markkinavaatimusten tasolle, suurimmat hyödynsaajat ovat Nokian kaltaisia jos ne saisivat rahoitusta kehitystyöhönsä. suuryrityksiä, jotka saisivat helposti markkinoil- Rahaston toinen kohderyhmä on erityisesti ta rahoitusta projekteihinsa. Nykyiset yritystuet uusien teknologioiden, kuten uusiutuvan ener- ovat kietoutuneet mutkikkaisiin hankerahoituk- gian ratkaisut, testaus ja pilottivaiheen rahoitta- siin, joita osaavat käyttää hyväkseen vain isot ja minen. Rahoituksella pystyttäisiin rakentamaan vahvat yritykset, kun taas pienet ja keskisuuret pilottiversiot ja sitouttamaan lisää asiantun- yritykset jäävät helposti tukien ulkopuolelle. temusta innovaation loppuunsaattamiseen. Näistä syistä perussuomalaiset kannattavat Nykyiset rahoitusmallit eivät sovellu niille yri- Suomen nykyisen yritystukijärjestelmän osit- tyksille, joiden oma pääoma ja nykyinen liike- taista korvaamista t&k-verotuella. Jäljelle jää- vaihto ovat pienet, mutta keksintö kuitenkin lu- vät yritystuet tulisi uudelleen kohdentaa erityi- paava. Lupaavat pienten yritysten innovaatiot sesti pk-yritysten tuotekehitykseen ja kasvuyri- jäävät kaupallistamatta, tai ne viedään käsistä tysten toimintaedellytyksien parantamiseen. pilkkahintaan. Onnistuneen pilottivaiheen jäl- keen keksinnön arvo moninkertaistuu. Rahoituk- Edellä olevan perusteella ehdotamme, sen riskien hallintaa helpottaa rahoituksen myöntäminen vaiheittaisesti. että momentilta 32.20.40 vähennetään 100 000 000 euroa tutkimus-, kehit- Edellä olevan perusteella ehdotamme, tämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ehdotetusta määrärahasta. että momentille 32.30.45 otetaan lisäyksenä 35 000 000 euroa pk-yritys- 30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka ten innovaatiotoiminnan tukemiseen.

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkei- 51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet den tukeminen (arviomääräraha) (kiinteä määräraha) Pk-yritysten tuotekehityksen ja innovaatioiden Rehellinen työ on talouden ja yhteiskunnan pe- tie katkeaa liian usein pääomien puutteeseen. ruspilari. Maassamme on aivan liian paljon ky- Esitämme rahaston perustamista pk-yritysten vykkäitä ihmisiä vailla työtä. Tarvitaan panos- tuotekehitystyön loppuun saattamisen ja inno- tuksia moniin erilaisiin toimenpiteisiin työllisty- vaatioiden/teknologioiden testaustyön rahoitta- misen edistämiseksi. miseen. Esimerkiksi mestari-kisällitoimintamallien Rahasto myöntää pk-yrityksille vaihtovelka- kehittäminen helpottaa oppisopimuspaikkojen kirjalainoja. Lainojen suuruus olisi 1—3 miljoo- saantia ja tehostaa koulutusta. Nykyisin nuorten nan välillä. Rahastoa hallinnoisi ministeriö. Ra- on vaikea löytää yrityksiä, jotka pystyvät otta- hastoon tulleet hakemukset käsittelisi usean maan nuoria oppisopimuskoulutukseen. Lisäpa- asiantuntijan riippumaton työryhmä, jossa ko- nostuksella koulutettaisiin eri alojen senioreita rostuisi alan osaaminen, tulevaisuuden tutkimus mestarivalmentajiksi, jotka tulisivat PK-yritys- ja yritystoiminnan ymmärtäminen. Rahastosta ten ja muiden työnantajien yhteisiksi resursseik- voitaisiin myöntää rahoitusta myös usean yrityksi. sen muodostamalle yhteenliittymälle. Nuorten työttömyyden katkaisemiseksi palk- Rahoitusta tulisi suunnata kasvualoille sekä katuki on tehokas ja taloudellinen työllistämis- kehitystyöhön, jotta pystytään säilyttämään ny- keino, jossa valtio ja työnantajat maksavat yh- kyiset työpaikat yrityksen toimintoja uudis- dessä palkkausmenot. Kun otetaan huomioon tamalla. Suomesta häviää turhaan satoja hyviä säästyvät sosiaali- ja työttömyyskulut ja palkas- yrityksiä rahoitusvaikeuksiin vuosittain. Osalla ta saatavat verot, valtiolle ja kunnille palautuu palkkatukiosuudesta kaksi kolmasosaa suoraan

113 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Vastalause 1 /ps HE 128/2011 vp takaisin. Palkkatukea voitaisiin myös kohdistaa kan tapaan edellytettävä pitävää näyttöä henki- erityistä tarvetta vaativiin tehtäviin, sillä esimer- löllisyydestä ja väitetystä sukulaisuussuhteesta. kiksi vanhusten- ja vammaistenhoitoon tarvittai- Ruotsissa uusi käytäntö on johtanut perheen- siin välittömästi lisää työntekijöitä turvaamaan yhdistämistapausten romahdukseen. vanhuksille ja vammaisille riittävät ruokailu- ja ulkoilumahdollisuudet. Edellä olevan perusteella ehdotamme, Suhdanteet vaikuttavat erityisen paljon nuorten ja yli 50-vuotiaiden työllistymiseen. Ehdo- että momentilta 32.70.30 vähennetään tamme määrärahaa uuden toimintamallin kehit- 40 000 000 euroa valtion maahanmuu- tämiseen, jossa ammattiin valmistuvalle, yli 6 ton kustannuksista kunnille maksamiin kuukautta ilman oman alan työtä olevalle henki- korvauksiin ehdotetusta määrärahasta. lölle kehitetään jatkokoulutusmalli. Jatkokoulu- tus rakennettaisiin yhteistyössä yrityksen ja Pääluokka 33 työntekijän kanssa. Edellä olevan perusteella ehdotamme, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA että momentille 32.30.51 otetaan lisäyksenä 63 000 000 euroa, josta osoitetaan 35 000 000 nuorten ja yli 50- 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja vuotiaiden työllistymiseen, 20 000 000 eräät palvelut euroa mestari-kisällitoimintamallien kehittämiseen ja 8 000 000 euroa nuo- Omaishoitajat tekevät tärkeää työtä, joka mah- risotyöttömien työllistämiseen vanhus- dollistaa lukuisten suomalaisten kotona asumi- ten- ja vammaistenhoitoon palkkatuel- sen laitostumisen sijaan. Nykyisellään la. omaishoitoa valitettavasti tuetaan kunnissa hyvin vaihtelevan tasoisesti. Jos omaishoidon tuki olisi Kelan vastuulla, voitaisiin nykyistä parem- 70. (26.40, osa) Kotouttaminen min taata kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu koko maassa. Kelalle siirron voidaan ajatella 30. (26.40.30) Valtion korvaukset kunnille olevan kustannuksiltaan lähes neutraali, kun sa- (arviomääräraha) malla kunnille myönnettävää valtion osuutta Perussuomalaisten mielestä maahanmuuton kus- voidaan tältä osin pienentää. Omaishoidon tuki tannuksista voitaisiin löytää jo ehdotettujen vä- on kuitenkin nykyään aivan liian alhaisella ta- hennysten lisäksi säästökohteita. Säästöjä ei kui- solla, joten siihen ehdottomasti tulisi myös teh- tenkaan tule kohdentaa turvapaikkahakemusten dä tasokorotus. käsittelyyn, koska tämä lisää ruuhkia ja kustan- Viite: TAA 439/2011 vp. nuksia vastaanottokeskuksissa. Sen sijaan sääs- Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- töjä pitäisi hakea turvapaikka- ja perheenyhdis- syttäväksi seuraavan lausuman: tämismenettelyn tiukentamisella. Vastalauseen lausumaehdotus 18 Keskeiseksi ongelmaksi on muodostumassa Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy perheenyhdistäminen. Jonossa on tällä hetkellä tarvittaviin toimiin omaishoidon tuen noin 10 000 hakemusta. Suomen harjoittama po- siirtämiseksi Kelan vastuulle sekä omais- litiikka on huomattavasti lepsumpaa kuin mui- hoidon tuen tason korottamiseksi. den EU-maiden. Uusien selvitysten tekeminen ei riitä, vaan järjestelmän hyväksikäyttöön on puu- 54. Asumistuki (arviomääräraha) tuttava konkreettisella tavalla. Perheenyhdistä- mistä hakevilta on esimerkiksi Ruotsin ja Tans- Yleistä asumistukea tulisi kehittää vastaamaan paremmin nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen.

114 Vastalause 1 /ps VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

Asumisen kustannukset ovat kohonneet, sa- la. Nykyisellään kansaneläkkeiden rahoitus jou- moin vuokrataso. On kohtuutonta, että pieni- tuu kilpailemaan muiden valtion budjettitalou- tuloinen vuokralainen joutuu yhä enemmän lait- den menojen kanssa, mikä tekee kansaneläkkei- tamaan tuloistaan vuokranmaksuun. Tämä on den rahoituksesta epävarmempaa. pois muista välttämättömistä elinkustannuksis- Perussuomalaiset vaativatkin Kela-maksun ta, jotka ovat myös kohonneet. Yleistä asumis- palautusta yksityiselle sektorille. Haluamme täl- tukea tulisikin kehittää mm. tarkistamalla paitsi lä ennen kaikkea taata hyvinvointivaltion rahoi- tulorajoja myös korottamalla tuen perusteena tuksen myös tulevina vuosina. Kuntatyönanta- olevien asumistukimenojen enimmäismääriä. jalle emme kuitenkaan halua asettaa tätä lisära- Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- sitetta, koska kuntien talous on muutenkin tiu- syttäväksi seuraavan lausuman: koilla ja kyse olisi vain julkisen rahan kierrättä- Vastalauseen lausumaehdotus 19 misestä. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- tarvittaviin toimiin yleisen asumistuen syttäväksi seuraavan lausuman: tason korottamiseksi. Vastalauseen lausumaehdotus 20 Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy 40. Eläkkeet tarvittaviin toimiin Kela-maksun palaut- tamiseksi yksityiselle sektorille. 60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomäärä- 50. Veteraanien tukeminen raha) Kela-maksut poistaneessa lakiesityksessä kan- 50. Rintamalisät (arviomääräraha) saneläkemaksun poistoa perusteltiin työnanta- Rintamalisän määrä on tällä hetkellä 45,82 eu- jien työvoimakustannusten alenemisesta synty- roa. Sen ostoarvo on alentunut vuosi vuodelta vällä elvytysvaikutuksella ja työeläkkeiden tur- elinkustannusten jatkuvasti kohotessa. Pidäm- vaamisella. Tutkittua näyttöä työnantajan kan- me tätä rintamalisän määrää riittämättömänä. On saneläkemaksun poiston vaikutuksista työllisyy- kunnia-asia tukea vielä noin 55 000 sotaveteraa- teen ei ole. Jo 1990-luvulla kansaneläkemaksua niamme. Näin ollen rintamalisää tulisi korottaa alennettiin työllisyyden parantamiseksi, mutta vastaamaan elinkustannusten nousua. pysyviä vaikutuksia ei kyetty todentamaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- Vuodesta 2003 lähtien on Pohjois- ja Itä-Suo- syttäväksi seuraavan lausuman: messa sekä saaristokunnissa kokeiltu työnanta- Vastalauseen lausumaehdotus 21 jan sosiaaliturvamaksun poistoa yrityksiltä. Näi- Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy den kokeilujen työllistäviä vaikutuksia ei ole tarvittaviin toimiin sotaveteraanien rinta- pystytty todistamaan. Korkeintaan ne ovat saat- malisän korottamiseksi. taneet pienentää työpaikkojen vähenemistä, mutta sitäkään ei ole pystytty todistamaan. Myös 56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan kansainväliset tutkimukset työnantajamaksujen menot (siirtomääräraha 2 v) muutoksen ja porrastuksen vaikutuksista työlli- Sosiaali- ja terveysministeriön muistio 6.4.2011 syyteen ovat ristiriitaisia. Kansaneläkemaksun edellyttää, että rintamaveteraanien kuntoutuk- palautuksen mahdolliset negatiiviset työllisyys- sen sisältöä on tarve uudistaa siten, että tuetaan vaikutukset pystytään varmasti kompensoi- mahdollisimman monipuolisesti veteraanien maan, kun vastaava summa käytetään julkiseen omatoimisuutta ja kotona selviytymistä ottamal- kulutukseen ja investointeihin. la käyttöön kotona selviytymisen toimintamalli Työnantajien kansaneläkemaksun palautus ta- samalla, kun etuuksien korvausmenettelyä yk- kaisi myös kansaneläkkeiden rahoituksen kestä- sinkertaistetaan ja selkeytetään. Sosiaali- ja ter- vällä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella taval-

115 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Vastalause 1 /ps HE 128/2011 vp veysministeriö vastaa sotainvalidien ja rintama- gelmat voivat johtaa. Jokaiselle psykiatrista hoi- veteraanien sosiaaliturvasta, palveluista ja mää- toa tai terapiaa tarvitsevalle lapselle tai nuorelle rärahojen varaamisesta sekä siihen liittyvästä tulisi turvata mahdollisuus hoitoon. lainsäädännöstä. Viite: TAA 444/2011 vp. Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraa- niliitto ja Rintamanaisten liitto, jotka edustavat Edellä olevan perusteella ehdotamme, yli 40 000 sotiemme veteraania, ovat yhdessä esittäneet veteraanien etuuksien parantamista että luvun 33.60 uudelle momentille omiin selvityksiinsä perustuen siten, että kun- otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa toutusmäärärahat tulee säilyttää vuoden 2010 ta- lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon solla, yhteensä 34,1 miljoonassa eurossa. Lisäk- turvaamiseen. si kotona selviytymistä tukevien palveluiden ulottaminen koskemaan kaikkia tuen tarpeessa 35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen olevia edellyttää 12,3 miljoonan euron määrära- kustannuksiin (arviomääräraha) haa. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle Lapsiperheköyhyys on kasvanut vuosi vuodelta 2012 veteraanikuntoutuksen ja kotona selviyty- Suomessa. Pienituloiset yksinhuoltajaperheet misen mallin tukemiseen on esitetty todellista ovat erityinen huolenaihe. Suomessa on ensi tarvetta huomattavasti pienempi määräraha. vuonna arviolta 28 000 toimeentulotuella elävää yksinhuoltajaperhettä. Edellä olevan perusteella ehdotamme, Lapsilisä on aikanaan luotu lapsikohtaiseksi tulonsiirron muodoksi, johon vanhempien tulo- että momentille 33.50.56 otetaan taso ei vaikuta. Tosiasiassa tavoite ei toteudu, lisäyksenä 8 000 000 euroa rintama- sillä toimeentulotuella eläviltä lapsiperheiltä veteraanien kuntoutukseen ja kotona etuus on poistettu. Nykyisin toimeentulotukea selviytymisen toimintamallin käyttöön- laskettaessa myös lapsilisä huomioidaan per- ottoon. heen tuloksi, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että lapsilisän määrä vähennetään toimeentulo- 60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveyden- tuesta. Kuitenkin näissä perheissä tätä tulonsiir- huolto ron muotoa ehdottomasti tarvittaisiin korjaamaan taloudellista tilannetta. Tutkimuksin on voitu osoittaa jo pitkään, että Lastensuojelun ammattilaiset ovat voimak- lasten ja nuorten kokemat vaikeudet elämässä ai- kaasti puhuneet sen puolesta, että lapsilisää ei heuttavat monenlaisia ongelmia. Suurena haas- huomioitaisi toimeentulotukilaskelmissa. Erityi- teena ovat lasten ja nuorten tunne-elämän vai- sen suuri merkitys sillä on yksinhuoltajaperhei- keudet sekä erilaiset käytösongelmat. Osaltaan den selviämiselle. nämä ajavat nuoria päihdekokeilujen kautta Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- päihteiden ongelmakäyttäjiksi ja aiheuttavat syttäväksi seuraavan lausuman: myös yhä lisääntynyttä ahdistusta ja masennusta Vastalauseen lausumaehdotus 22 sekä ongelmia koulunkäyntiin ja opiskeluun. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy Lasten ja nuorten psykiatrinen hoito ja tera- tarvittaviin toimiin lapsiperheköyhyyden piapalvelut on turvattava kaikille niitä tarvitse- vähentämiseksi poistamalla lapsilisän ville. Nämä palvelut on järjestettävä yhdenver- vaikutuksen toimeentulotuen määrään taisesti koko maassa asuinpaikasta riippumatta. toimeentulotuen varassa elävien yksin- Turvaamalla lasten ja nuorten psykiatrisen hoi- huoltajaperheiden osalta. don saatavuus voidaan ennalta ehkäistä monia muita haittavaikutuksia, joihin psyykkiset on-

116 Vastalause 1 /ps VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Pääluokka 35

50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLIN- 2v) NONALA Terveyden edistämisen tavoitteena on ylläpitää ja kohentaa väestön terveyttä sekä työ- ja toi- mintakykyä, vähentää elinympäristön vaarateki- 20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen jöitä sekä kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Terveyden edistämisen rakenteiden, 55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomäärä- menetelmien ja laadun kehittäminen sekä eri toi- raha 3 v) mijoiden yhteistyön tehostaminen ovat keskei- Avustukset korjaustoimintaan -momentin mää- siä painoalueita. Terveyden edistämistä toteute- rärahaksi esitetään 55,5 miljoonaa euroa, josta taan tehokkaimmin laajoin, samanaikaisin ja korjausavustuksiin suunnataan 37,5 miljoonaa ja usean eri toimijan yhteisin toimin. energia-avustuksiin 18 miljoonaa euroa. Perus- Määrärahalla tuettavien hankkeiden tulee tu- teluista ei ilmene, miten määräraha jakautuu kea Terveys 2015 -kansanterveysohjelman, ter- korjaus- ja energia-avustusten välillä. Uusien veyserojen kaventamisen toimenpideohjelman hissien jälkiasentaminen sekä vanhusten ja vam- ja muiden valtakunnallisten terveyden edistämi- maisten asuntojen korjaaminen on taloudellises- sen ohjelmien toimeenpanoa. Erityisesti tuetaan ti ja inhimillisesti kannattavaa. Jos hallituksen laaja-alaisia useiden toimijoiden yhteishankkei- esitys toteutuu, hissien korjausrakentaminen ta. loppuu kokonaan. Määrärahalla tuettavien hankkeiden tavoittee- Hallitusryhmien talousarvioesitykseen lisää- na on muun muassa tukea lasten ja nuorten tupa- missä korjausrakentamisrahoissa (800 000 eu- koimattomuutta, kohentaa väestön ravitsemusta roa) on tapahtunut käsittämätön virhearvio. ja liikuntatottumuksia ylipainon, sydäntautien ja Summan tulisi olla vähintään 8 000 000 euroa. diabeteksen ehkäisemiseksi sekä tukea lasten ja Nyt pudotus on 46,5 miljoonasta 37,5 miljoo- nuorten psykososiaalista kehitystä ja mielenter- naan euroon. Hallitusohjelman teksti ei toteudu veyttä. miltään osin euroina. Mielestämme kaikki edellä mainitut ovat Talousarvioesitys on ristiriidassa eduskun- edistämisen arvoisia asioita, mutta pidämme näi- nan vuonna 2011 hyväksymän lausuman kanssa, hin suunnattuja määrärahoja alimitoitettuina. jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus nostaa korjausavustusmäärärahan myöntämisen Edellä olevan perusteella ehdotamme, perusteena olevia tulorajoja ja korjaus- ja energia-avustusmäärärahaa siten, että avustus edis- että momentille 33.70.50 otetaan tää pienituloisten kotitalouksien jätevesien kä- lisäyksenä 5 000 000 euroa terveyden sittelyä. edistämiseen. Energia-avustusten 20 miljoonan leikkaus es- tää lämmitystapamuutokset, jotka edistäisivät siirtymistä tuontienergiasta kotimaisen energian käyttöön. Energiakorjauksiin sijoitettu euro tulee nopeasti takaisin säästyneenä energiankulutuksena. Uusiutuvan energian käyttöönotolla vaikutetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, joten sillä on suuri ympäristövaikutus. Uusiutu- viin energialähteisiin siirtymisellä on myös mer- kittävä vaikutus kotimaisen uusiutuvan energian, esimerkiksi hakkeen ja bioenergian, osal-

117 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Vastalause 1 /ps HE 128/2011 vp ta. Tätä kautta uusiutuvaan energiaan siirtymi- Vastalauseen lausumaehdotus 23 sen kannustamisella on dynaamisia vaikutuksia Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa myös työllisyyteen ja harmaan talouden ehkäise- eduskunnalle esityksen suurten varalli- miseen. Momentilla on suuri vaikutus sekä ym- suuksien verottamisesta. päristöön että ihmisten hyvinvointiin. 01. Ansio- ja pääomatuloverot Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.20.55 otetaan Kotitalousyrittäjyys turvattava — ei har- lisäyksenä 35 000 000 euroa asuntojen maalle taloudelle korjaustoimintaan. Emme hyväksy kotitalousvähennyksen supista- mista. Nykyisen tasoinen kotitalousvähennys on TULOARVIOT monen pienen palveluyrittäjän liiketoiminnan elinehto. Hallitus ajaa toimillaan monet näistä yrittäjistä työttömyyskortistoon. Pidämme to- Osasto 11 dennäköisenä, että kotitalousvähennyksen supis- tus johtaa työttömyyden nousuun ja tätä kautta VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT työttömyys- ja sosiaalikulujen kasvuun. Lisäksi Veronmaksajien keskusliiton mukaan kotitalousvähennyksen supistaminen tulee jäl- 01. Tulon ja varallisuuden perusteella leen lisäämään harmaata taloutta. Valtiovarain- kannettavat verot ministeriön laskelmia kotitalousvähennyksen supistamisesta saadusta hyödystä onkin syytä pi- Varallisuusveron palautus tää hyvin kyseenalaisina, koska kysynnän vähe- neminen ja pimeän työn lisääntyminen tulevat Varallisuusvero on yksinkertainen tapa saada syömään leijonanosan odotetuista verotuloista. valtiolle huomattavia lisätuloja niiltä kansalai- Todellista vaikutusta on mahdoton tietää etukä- silta, joiden kokonaisvarallisuus on poikkeuk- teen, mutta viisainta olisi perua hallituksen esit- sellisen suuri. Varallisuusveron verokanta oli tämä muutos ja pitää kotitalousvähennys ennal- 0,9 prosenttia vuodesta 1989 vuoteen 2005. laan. Vuonna 2005 varallisuusvero tuotti noin 85 mil- Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- joonaa euroa ja verotuksen piiriin kuului liki syttäväksi seuraavan lausuman: 30 000 varakasta suomalaista. Perussuomalaiset ehdottavat veron palautusta oikeudenmukai- Vastalauseen lausumaehdotus 24 suussyistä. On vain kohtuullista, että yhteiskun- Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy nan parempiosaiset kantavat suuremman vas- toimiin kotitalousvähennyksen säilyttämi- tuun myös yhteiskunnan kustannuksista. Perus- seksi vuoden 2011 tasolla. suomalaiset ehdottavat, että 300 000 euroa suu- remmasta verotettavasta omaisuudesta makse- Hyvätuloisten osallistuttava aktiivisemmin — taan vuosittain 0,8 prosenttia veroa. Tällä taval- "Wahlroos-vero" käyttöön la arvioimme valtion kassaan kertyvän noin 125 Edellisten hallitusten aikana ansiotuloverotusta miljoonaa euroa, ottaen huomioon yleisen varal- on kevennetty voimakkaasti. Se on johtanut tu- lisuuden kasvun vuoden 2005 jälkeen. loerojen voimakkaaseen kasvuun ja eriarvoisuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- den lisääntymiseen. Samalla nämä veronkeven- syttäväksi seuraavan lausuman: nykset ovat heikentäneet mahdollisuuksia turvata kansalaisten peruspalvelut.

118 Vastalause 1 /ps VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

Verot on kerättävä maksukyvyn mukaan. työntekijöiden työehtoja laiminlyöville työanta- Korkeimpien tuloluokkien verotusta on kiristet- jille, ay-liikkeen kanneoikeutta sekä veronume- tävä yhteiskunnallisen tasapainon saavuttami- ron luomista ulkomaisille työntekijöille. Tilaaja- seksi. Nyt olisi otettava enemmän rikkailta ja vastuulain nykyinen sakko, 15 000 euroa, olisi hyväosaisilta ja jaettava yhteiskunnan käytettä- muutettava esimerkiksi niin, että lain rikkoja vissä olevat resurssit oikeudenmukaisemmin. maksaa kokonaisurakasta laskettuna Taloustieteellisissä tutkimuksissa on havait- 15 prosenttia; esimerkiksi 10 miljoonan euron tu, etteivät suurituloisten veronkorotukset johda rakennusurakasta sakon suuruus olisi 1,5 miljoo- heidän työn tarjontansa alenemiseen. Lisäksi naa euroa. riippumattomat suomalaiset asiantuntijat ovat Nykyisen rikosseuraamuslain käytännön tul- laskeneet, että ottaen huomioon suomalaisen hy- kintaa on tehostettava siten, että työmaatarkas- vinvointiyhteiskunnan tulonjaolliset tavoitteet tuksissa kiinni saaduilta harmaan talouden toi- Suomen suurituloisia olisi aiheellista verottaa mijoilta — niin yrityksiltä kuin työntekijöiltä — selvästi ankarammin kuin mitä viimeisten 15 takavarikoidaan välittömästi Suomessa oleva vuoden aikana on tehty. omaisuus vakuudeksi korvausten perinnän tur- Näin ollen ehdotamme uutta 5. porrasta val- vaamiseksi. tion tuloveroasteikkoon alarajalla 100 000 eu- Niin ikään tilaajavastuulakia on ensi tilassa roa ja alarajan ylittävästä tulon osasta maksetta- tiukennettava ja lain noudattamista valvovien vi- vaksi veroa 36 prosenttia. Lisäksi ehdotamme 4. ranomaisten resursseja lisättävä. Myös julkinen portaan marginaaliveron nostoa 30 prosentista rekisteri alihankintaketjuttamisella veroja lai- 32 prosenttiin. minlyövistä yrityksistä olisi tehokas keino pai- Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- nostaa yrityksiä toimimaan vastuullisesti. Perus- syttäväksi seuraavan lausuman: suomalaiset eivät voi sallia taloudellisella dyna- Vastalauseen lausumaehdotus 25 miikalla perusteltua verorikollisuuden suojelua. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa Määrätietoisemmat toimenpiteet harmaan ta- eduskunnalle esityksen uudesta 5. por- louden kitkemiseksi toisivat valtiolle lisätuloja taasta tuloveroasteikkoon alarajalla useissa veroluokissa. 100 000 euroa ja alarajan ylittävästä tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- lon osasta maksettavaksi veroa 36 pro- syttäväksi seuraavan lausuman: senttia sekä antaa esityksen 4. portaan Vastalauseen lausumaehdotus 26 marginaaliveron nostamisesta 30 prosen- Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää tista 32 prosenttiin. resursseja harmaan talouden torjuntaan ja antaa esityksen tilaajavastuulain sa- Harmaa talous ja talousrikolliset kuriin kon korottamisesta. Harmaa talous aiheuttaa Suomelle vuodessa val- 02. Yhteisövero tavat, jopa 2—3 miljardin euron verotulojen me- netykset. Erityisesti EU:n vapaa työvoiman liik- Talouskasvua investoinneista ja PK-yrittä- kuvuus on syössyt ravintola- ja rakennusalam- jyydestä t&k-verotuki me harmaan talouden kierteeseen ulkomaisen halpatyövoiman vuoksi. Perussuomalaiset kantavat huolta Suomen pit- Pidämme riittämättöminä hallituksen panos- kän aikavälin talouskasvusta. Mielestämme Suo- tuksia harmaan talouden torjumiseksi. Yksittäi- men innovaatiopolitiikan pitäisi tukea nykyistä set muutokset, kuten käänteisen arvonlisäveron paremmin innovatiivisia kasvuyrityksiä sekä li- käyttöönotto rakennusalalla, eivät riitä harmaan sätä Suomen houkuttelevuutta tutkimus- ja kehi- talouden kitkemiseen. Tarvitaan myös muita toi- tysinvestointien kohdemaana. Suomen nykyi- menpiteitä, kuten tarpeeksi kovia sanktioita nen, suoriin tukiin perustuva yritystukijärjestel-

119 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Vastalause 1 /ps HE 128/2011 vp mä on tutkitusti hyvin tehoton, ja järjestelmän Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- suurimmat hyödynsaajat ovat Nokian kaltaisia syttäväksi seuraavan lausuman: suuryrityksiä, jotka saisivat helposti markkinoil- Vastalauseen lausumaehdotus 27 ta rahoitusta projekteihinsa. Nykyiset yritystuet Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa ovat kietoutuneet mutkikkaisiin hankerahoituk- eduskunnalle esityksen t&k-verotuesta. siin, joita osaavat käyttää hyväkseen vain isot ja vahvat yritykset, kun taas pienet ja keskisuuret yritykset jäävät helposti tukien ulkopuolelle. Isänmaallisten yritysten verotuki — poisto- Tarvitsemme uusia toimenpiteitä, joilla muu- jen lisäys tetaan talouden kasvupohjaa laaja-alaisemmak- Perussuomalaisten mielestä hallituksen esittä- si, etenkin liittyen tiedon luomiseen ja sen pa- mä yhteisöveron lasku 1,5 prosenttiyksiköllä ei rempaan hyväksikäyttöön. Suomen nousu 1990- ole varsinkaan pk-sektorille kovin merkityksel- luvun lamasta osoitti, että uuden kasvun avai- linen toimenpide. Pienissä ja keskisuurissa yri- met piilevät osaamisen ja uudistumiskyvyn mää- tyksissä veron alennuksella ei saavuteta sellais- rätietoisessa vahvistamisessa. Talouden pitkän ta euromääräistä hyötyä, joka kulminoituisi kas- aikavälin kasvun kannalta on keskeistä, että in- vuun tai kannustaisi palkkaamaan uutta työvoi- novaatiojärjestelmän avulla kyetään houkuttele- maa. Yhteisöveron laskusta varsinaisen hyödyn maan t&k-toiminnan piiriin nykyistä selvästi korjaavat suuret yritykset. Perussuomalaiset pel- laajempi joukko pk-yrityksiä. Suurimmalla osal- käävät, että verohyöty valuu suuryritysten osak- la OECD-maita on jo verojärjestelmässään t&k- kaiden taskuun eikä kasvuun ja työllisyyteen. toimintaa tukevia elementtejä, joiden tulokset Niiden toimintaa ohjaavat globaalit markkina- ovat poikkeuksetta olleet rohkaisevia. voimat, joihin vähäisillä veroratkaisuilla ei ole Perussuomalaiset ehdottavat t&k-toiminnan juurikaan merkitystä. kannustinjärjestelmän perustaksi hieman muun- Näistä syistä ehdotamme veronalennuksen neltua Hollannin WBSO-järjestelmää. Hollan- peruutusta ja korvaavana toimenpiteenä tuotan- nin malli keskittyy t&k-toiminnan työvoimakus- nollisten investointien verotuksessa hyväksyt- tannuksiin, minkä vuoksi se kannustaa etenkin tävien poistojen kaksinkertaistamista, uusien työllistävään yrittäjyyteen. Ehdottamassamme vuonna 2012 aloitettujen investointien osalta. järjestelmässä valtio hyvittää 50 prosenttia t&k- Vuoden 2012 talouskehitykseen liittyy suurta toiminnan palkkakustannuksiin kohdistuvista epävarmuutta, joka luonnollisesti aiheuttaa va- veroista ja sosiaaliturvamaksuista 150 000 rovaisuutta yritysten investointipäätösten teos- euroon saakka. Uusien yritysten osalta hyvitys sa. EK:n yrityssektorin luottamusindikaattorei- on 62 prosenttia. Rajan ylittävän osuuden osalta den viime kuukausien laskusuunta on vahvista- hyvitys on kaikkien yritysten kohdalla 18 pro- nut tätä pelkoa entisestään. Poisto-oikeuden senttia, ja vähennyksiin oikeuttavien t&k-palk- määräaikainen korotus kannustaisi yrityksiä in- kakulujen katto on kaikille yrityksille 5 miljoo- vestoimaan myös ensi vuonna ja samalla tasoit- naa euroa. Verotuki kohdistuu siis suoraan mak- taisi laskusuhdannetta. Olemme siis valmiita settavaan veroon eikä verotettavaan tuloon. Hol- alentamaan verotaakkaa sellaisilta isänmaallisil- lannissa tuesta on noin 70 prosenttia kohdentu- ta yrityksiltä, jotka uskaltavat investoida Suo- nut pk-yrityksille ja tutkimuksissa tuen on ha- meen myös epävarmoina aikoina. Tämä on mie- vaittu lisäävän eniten juuri pienten yritysten lestämme täsmäelvytystä parhaimmillaan. t&k-investointeja. Ehdotamme, että järjestelmä Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- otetaan käyttöön aluksi määräaikaisena ja sa- syttäväksi seuraavat lausumat: malla luodaan seurantajärjestelmä tuen vaiku- Vastalauseen lausumaehdotus 28 tuksien arvioimiseksi. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen tuotannollisten

120 Vastalause 1 /ps VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

investointien verotuksessa hyväksyttä- uhatessa palvelujen kysyntä on muutenkin uhat- vien poistojen kaksinkertaistamisesta. tuna. Vaikka kokeiluluontoisen alv-alennuksen Vastalauseen lausumaehdotus 29 työllistämisvaikutukset eivät olekaan kiistatto- Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy mia, sillä on merkittävä vaikutus tuhansien pien- tarvittaviin toimiin yhteisöverokannan yrittäjien tulotasoon ja pärjäämiseen. Perussuo- säilyttämiseksi 26 prosentissa. malaiset jatkaisivat alv-helpotuksen toteuttamista, sillä se kannustaa terveeseen yrittäjyyteen ja auttaa vyötään kiristäviä pienyrittäjiä selviyty- Suursäätiöiden veroparatiisi lakkautettava mään hengissä talouttamme uhkaavan laman Veropohjan oikeudenmukaiseksi laajentamisek- ylitse. si on suurten varakkaiden niin sanottujen yleis- Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- hyödyllisten säätiöiden ja yhdistysten pääoma- syttäväksi seuraavan lausuman: tulot, kuten osingot, vuokratulot ja myyntivoi- Vastalauseen lausumaehdotus 31 tot, saatettava verotuksen kohteiksi. Verokan- Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy nan tulee alussa olla varovaisesti 15 prosenttia, tarvittaviin toimiin työvaltaisten alojen ja pieniä yhdistyksiä ja säätiöitä ajatellen pienet alv-helpotuksen jatkamiseksi. pääomatulot voisivat jäädä verovapaiksi. Uudis- tus ei haittaisi niin sanottuja Linnanmäki-tyypin Painetun median asema turvattava — ei alv- yleishyödyllisiä säätiöitä ja yhdistyksiä, jollais- korotukselle ten tulot koostuvat muualta kuin pääomatuloista. Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioi- Perussuomalaiset vastustavat hallituksen esitys- nut, että pelkästään viiden suurimman säätiön tä arvonlisäveron 9 prosentin verokannan ulot- veroetu vuosina 2004—2005 oli 29—45 miljoo- tamiseksi myös sanoma- ja aikakausilehtien naa euroa. Säätiöiden varallisuudeksi he arvioi- tilauksiin. Sähköisen median kehitys on viime vat 12—15 miljardia euroa. vuosina ajanut painetun median hyvin ahtaalle, Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- ja arvonlisäveron nostaminen ajaisi alan yrityk- syttäväksi seuraavan lausuman: set entistä vaikeampaan tilanteeseen. Vastalauseen lausumaehdotus 30 Lehtialan asiantuntijoiden mukaan lainmuu- Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tos tulee lisäämään työttömyyttä lehtialan lisäk- tarvittaviin toimiin veropohjan laajenta- si painotoiminnassa ja jakelussa. Lisäksi heidän miseksi oikeudenmukaisella tavalla otta- mukaan veronkorotus tulee aiheuttamaan vai- malla verotuksen piiriin suurten säätiöi- keuksia erityisesti paikalliselle ja maakunnalli- den ja yhdistysten saamat pääomatulot. selle uutistuotannolle. Näin ollen esitys on räi- keästi ristiriidassa jopa hallituksen omien tavoit- 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat teiden, kuten työllisyyden ja tasa-arvon vahvis- verot ja maksut tamisen, kanssa. On lisäksi huomattava, että Viestinnän kes- 01. Arvonlisävero kusliiton Taloustutkimuksella teettämän mieli- pidekyselyn mukaan 68 prosenttia kansalaisista vastustaa hallituksen aikeita asettaa lehtitilauk- Pienyrittäjien puolesta — työvaltaisten alo- sille 9 prosentin arvonlisävero. Vero ei saanut jen alv-helpotusta jatkettava enemmistön kannatusta missään väestöryhmäs- Hallitus suunnittelee eräiden työvaltaisten alo- sä. Media-ala arvioi myös, että veronkorotus ei jen (mm. parturi-kampaamojen, suutareiden ja todellisuudessa lisäisi verokertymää juurikaan, pienkorjaamojen) alennetun alv-kannan poista- koska hintojen nousu johtaisi tilauskantojen ro- mista. Tämä vaarantaa lukuisien pienyrittäjien mahtamiseen. Kun vielä otetaan huomioon ve- elannon, kun taantuman ja kasvavan inflaation ronkorotuksen välilliset vaikutukset, kuten työt-

121 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Vastalause 1 /ps HE 128/2011 vp tömyyden nousu, saattaa veronkorotuksen netto- veronkorotus tiesi monille pienituloisille vaikei- vaikutus valtion talouteen olla jopa negatiivinen. ta aikoja, sillä Suomessa on talvellakin pystyttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- vä asumaan ja asuntoja lämmittämään. Myös syttäväksi seuraavan lausuman: energiaa tarvitseva teollisuutemme kärsi mitta- Vastalauseen lausumaehdotus 32 van vahingon kilpailukykyynsä. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy Edellisen hallituksen virheen korjaaminen tarvittaviin toimiin neuvotteluiden käyn- maksaa noin 750 miljoonaa euroa, mistä johtuen nistämiseksi EU:ssa, jotta tilattujen leh- nykyisessä valtiontalouden tilassa uudistusta ei tien alv-kanta voitaisiin pitää vuoden kyetä toteuttamaan välittömästi, vaan asteittain. 2011 tasolla. Perussuomalaiset kohdentaisivat energiaverojen laskun sähkön verotukseen, etenkin koti- 08. Valmisteverot talouksien osalta, jotta kansalaisten sähkölas- kun hinta ei kohtuuttomasti nousisi. 07. Energiaverot Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- syttäväksi seuraavan lausuman: Vastalauseen lausumaehdotus 34 Liikenteen polttonesteverotuksen korotus pe- Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy ruttava tarvittaviin toimiin energiaverotuksen Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Polttoainei- alentamiseksi. siin suunniteltu korotus tarkoittaa entistä kal- liimpaa liikkumista erityisesti maaseudun asuk- kaille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää julkis- Osasto 13 ta liikennettä. Jälleen kerran suhteellisesti eniten kuritetaan pienituloisia reuna-alueiden asuk- KORKOTULOT, OSAKKEIDEN MYYNTI- kaita. Polttonesteverotuksen korottaminen on TULOT JA VOITON TULOUTUKSET osa tasaverokehitystä; bensapumpulla ei tuloja kysellä. Diesel-veron korotus ja yleisen polttoaine- 04. Osuus valtion rahalaitosten voitosta veron nosto tarkoittavat myös suomalaisille kul- jetusliikkeille toistakymmentä senttiä kalliim- 01. Osuus Suomen Pankin voitosta paa dieselin litrahintaa. Tällä linjauksella ei pe- Lain mukaan Suomen Pankki tilittää puolet voi- lasteta yhtään suomalaista kuljetusalan työpaik- tostaan valtion tarpeisiin. Pankkivaltuusto voi kaa, vaan päinvastoin edistetään ulkomaisen kuitenkin perustellusta syystä vaatia Suomen kuljetuskaluston käyttöä. Pankkia tilittämään suuremman osuuden voitos- Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- taan valtion käyttöön. Hallitus on esittänyt tili- syttäväksi seuraavan lausuman: tettäväksi 150 miljoonaa euroa, vaikka osuus on Vastalauseen lausumaehdotus 33 useana aikaisempana vuonna ollut tätä korkeam- Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pi. Katsomme valtion talouden tasapainotuksen tarvittaviin toimiin liikenteen polttoneste- olevan perusteltu syy nostaa tilitettävä määrä sa- verotuksen säilyttämiseksi vuoden 2011 maksi, mitä se oli esimerkiksi vuonna 2010 eli tasolla. 250 miljoonaa euroa. Edellä olevan perusteella ehdotamme, Edulliset energiahinnat varmistettava että momentin 13.04.01 arvioitua tuot- Energiaverojen korotukset on pitkällä tähtäimel- toa Suomen Pankin voitto-osuudesta lä peruttava. Edellisen hallituksen toteuttama korotetaan 100 000 000 eurolla.

122 Vastalause 1 /ps VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

Ehdotus mietinnön mukaisesti edellä todetuin muutoksin ja Edellä olevan perusteella ehdotamme, että edellä ehdotetut 34 lausumaa että ehdotus valtion talousarvioksi vuo- hyväksytään. delle 2012 hyväksytään valiokunnan

Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2011

Pentti Kettunen /ps Kauko Tuupainen /ps Ville Vähämäki /ps Juha Väätäinen /ps Pietari Jääskeläinen /ps Ismo Soukola /ps

123 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Vastalause 2 /kesk HE 128/2011 vp

VASTALAUSE 2 /kesk

Yleisperustelut nyksiä. Lupaukset katetaan velkarahalla, mikä Keskustan vaihtoehto Kataisen hallituksen bud- on vastuutonta. jettiesitykseen: Keskustan veromallilla veroja kerätään siel- tä, missä on maksukykyä. Keskustan työn vero- Vähemmän velkaa suomalaisille — parempaa tuksen mallissa pienituloisimpien verotus keve- elämää vuoden jokaiselle päivälle nee edelleen, keskituloisten pysyy ennallaan ja Keskusta tunnistaa taloudellisen tilanteen vaka- suurituloisten kiristyy. vuuden. Euron kriisi, maailmantalouden kasvun Keskusta keventäisi työn verotusta 365 mil- hidastuminen ja Suomen tulevaisuus asettavat joonaa euroa Kataisen hallitusta vähemmän. valtiontaloudelle erityisiä haasteita. Etenkin myllerrysten ja muutosten aikoina tarvi- Erityisesti valtion velkaantuminen on saatava taan yhteisvastuuta; sille on nyt kysyntää. Vero- kuriin. Suomi ei voi loputtomiin velkaantua Ka- euroilla turvaisimme ihmisille elintärkeitä pal- taisen hallituksen seitsemän miljardin vuosi- veluja. vauhdilla. Keskustan eduskuntaryhmän vaihtoehto Ka- Maksamme velkaa kulutuksen verotuksella taisen hallituksen ensi vuoden budjettiesityk- Kiristäisimme myös kulutuksen verotusta, mut- seen perustuu kolmeen asiaan: ta oikeudenmukaisesti. Nostaisimme yleistä 1) Keskustan vaihtoehto on vastuullisempi arvonlisäveroa, mutta keventäisimme samalla ja taloutta tasapainottavampi. Valtio ottaa vaih- ruuan arvonlisäveroa sekä torjuisimme hallituk- toehdossamme joka päivä vähintään miljoona sen kaavailemia sähkön ja polttoaineiden veron- euroa vähemmän velkaa kuin Kataisen hallitus. korotuksia. Näin huolehdimme siitä, ettei veron- Se on vastuullista, sillä velka on siirretty veron- kiristyksillä vaikeuteta pienituloisten elämää. korotus. Keskusta keräisi kulutusveroja 365 miljoo- 2) Keskustan vaihtoehto on työllistävämpi. naa euroa hallitusta enemmän. Veroilla hillitsi- Suomi ei selviä talouden haasteista ilman talou- simme valtion velkaantumista. den kasvua, yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja. Tarvitsemme vuosikymmenen loppuun saakka Vahvistetaan hyvän kierrettä kurjistamisen si- ulottuvan kasvuohjelman. jaan 3) Keskustan vaihtoehto on sosiaalisesti ja Verojen kerääminen ja verotuksen kiristäminen alueellisesti oikeudenmukaisempi. Kataisen hal- ei ole keskustalle itseisarvo. Pelkästään verotuk- litus on jakamassa kansaa kahtia muun muassa sen varaan tulevaisuutta ja suomalaisen hyvin- kuntauudistuksellaan. Se on leikkaamassa siel- vointiyhteiskunnan kehittämistä ei voi rakentaa. tä, missä eläminen on jo nyt vaikeampaa. Katai- Selviämme edessä olevista haasteista kestävällä sen hallitus lupaa hyvää heille, joilla menee jo tavalla vain edistämällä suomalaista yrittäjyyttä valmiiksi hyvin. ja työllisyyttä. Kasvun edellytyksiä on luotava joka puolelle Turvaamme palvelut työn verotuksella Suomea. Valtion on panostettava teiden ja rauta- Keskustan mielestä verotulot on kerättävä mak- teiden rakentamiseen ja ylläpitoon, kotimaiseen sukyvyn mukaan. Ihmisillä on oltava vahva kä- energiaan ja ruokaan, innovaatioihin ja osaami- sitys verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Katai- seen sekä koulutukseen koko maassa. 20 000 sen hallitus aloitti työnsä lupaamalla kansalaisil- työpaikan syntyminen lisää valtion tuloja ja vä- le taloustilanteeseen ylimitoitettuja veronkeven-

124 Vastalause 2 /kesk VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp hentää menoja, mikä synnyttää lisää liikkumava- Näin voisimme ottaa velkaa jopa 465 miljoonaa raa tuleville vuosille. euroa Kataisen hallitusta vähemmän. Keskustan linja on aina ollut kehittää suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa hyvän kierteellä Tarvitaan toimia suomalaisen hyvinvointiyh- kurjistamisen sijaan. Keräisimme veroja suur- teiskunnan eteen yrityksiltä 365 miljoonaa euroa ja käyttäisimme Hallitusohjelma lupaa sanallisesti paljon. Lu- sen suomalaisen yrittäjyyden edistämiseen ja paukset ovat kuitenkin tyhjän päällä ilman nii- uusien työpaikkojen synnyttämiseen. den rahoitusta. Talousarvioesitys pohjaa täysin vanhentuneelle jopa 1,8 prosentin talouskasvul- Kerätyt verot on käytettävä oikeudenmukai- le. Viimeksi PTT ennusti -1,5 prosentin sukel- sesti lusta. On vastuutonta, että Kataisen hallitus ei Keskustan vaihtoehto on sosiaalisesti ja alueelli- tee mitään, vaikka talous sukeltaa. sesti oikeudenmukaisempi kuin Kataisen halli- Kataisen hallitus on ajautunut Suomen kan- tuksen budjettiesitys. Tämä näkyy etenkin siinä, nalta erittäin vaaralliseen poliittiseen takaluk- mihin euroja käyttäisimme. Esityksemme hillit- koon: nyt tarvittavat verojen kiristykset on pelat- see valtion velkaantumista, mutta samalla kyke- tu pois puhtaasti poliittisista syistä. Näin päädy- nemme parantamaan kuntien taloutta. Se pelas- tään lyhytnäköisiin leikkauksiin työstä ja palve- taa monta koulua, päiväkotia, vanhainkotia ja luista etenkin maakunnista. terveysasemaa sekä takaa tuhansien sairaanhoi- Kataisen johtamalle hallitukselle synkkene- tajien, opettajien ja lastentarhanopettajien työ- vät näkymät eivät ole voineet tulla yllätyksenä. paikan säilymisen. Rahaa riittäisi myös kymme- Silti hallitus on kieltäytynyt muuttamasta poli- nien homekoulujen korjaamiseen. tiikkaansa todellisuutta vastaavaksi. Keskusta pitää edelleen kiinni siitä, että taan- Hyvinvointiyhteiskuntaa tulisi leikkaamisen tuman laskua ei saa maksattaa yhteiskunnan hei- sijaan kehittää. kompiosaisilla. Ruuan arvonlisäveron laskun ja Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- energiaverotuksen kiristymisen estämisen lisäk- syttäväksi seuraavat lausumat: si vaalimme oikeudenmukaisuutta nostamalla Vastalauseen lausumaehdotus 1 myös pienimmät vanhempainrahat työmarkkina- Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tuen tasolle. Keskusta esittää myös työttömälle toimenpiteisiin veronkevennysten sijaan oikeutta täyteen työmarkkinatukeen riippumatta suomalaisten terveyspalveluiden, koulu- puolison tai vanhempien tuloista. Omaishoidon- jen ja päiväkotien laadun ja tavoitetta- tuen verovapaus puolestaan olisi merkittävä kä- vuuden parantamiseksi. Samanaikaiset denojennus omaisiaan kotona hoitaville ja erit- veronkevennykset ja leikkaukset kaikille täin pitkää päivää tekeville ihmisille, joille vas- suomalaisille tärkeistä julkisista palve- tuullisuus itsestään ja läheisistään ei ole pelkkää luista uhkaavat romuttaa suomalaisen hy- sanahelinää. vinvointiyhteiskunnan. Keskustan vaihtoehto lisää taloudellista toi- Vastalauseen lausumaehdotus 2 meliaisuutta ja synnyttää uusia työpaikkoja. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy Tämä tuo talouteen lisää liikkumavaraa kasva- toimenpiteisiin valtion velan kuriin saat- neina verotuloina ja pienenevinä työttömyysme- tamiseksi. Tarvittaessa meidän on tingit- noina. Näistä rahoista keskusta käyttäisi puolet tävä tarpeettomimmasta kulutuksesta ve- valtion velan lyhentämiseen ja puolet hyvin- rottamalla sitä nykyistä ankarammin, vointipalvelujen pelastamiseen. mutta alentamalla samalla kaikille välttä- Mikäli yhteensä miljardiluokan kasvupanos- mättömien ruoan, liikkumisen ja lämmön tuksilla kykenisimme synnyttämään 20 000 uut- verotusta. Velka on siirrettyä veronkeruu- ta työpaikkaa, merkitsisi se noin 200 miljoonan ta ja siten kestämätöntä politiikkaa. euron lisäliikkumavaraa yksin valtiontalouteen.

125 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Vastalause 2 /kesk HE 128/2011 vp

Vastalauseen lausumaehdotus 3 sessä ristiriidassa olevia leikkauksia Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy maa- ja metsätalouteen. Toteutuessaan toimenpiteisiin monikansallisten suuryri- leikkaukset heikentäisivät suomalaisen tysten suosimisen sijaan suomalaisen pk- ruoan tuotannon kannattavuutta, vaaran- yrittäjyyden ja uusien työpaikkojen syn- taisivat kansallisen metsäohjelman toteu- nyttämiseksi. Verotuksen porsaanreiät on tumisen sekä tekisivät mahdottomaksi saatava keskustan esittämällä tavalla ku- täyttää sitoumukset uusiutuvan energian riin erityisesti terveysalalla. lisäämisestä. Vastalauseen lausumaehdotus 4 Vastalauseen epäluottamuslause-ehdo- Eduskunta edellyttää, että hallitus leik- tus kausten sijaan sijoittaa rohkeasti uusiu- Kataisen hallitus itse arvioi valtiontalou- tuvaan energiaan. Sen sijaan, että inves- den pysyvän nykyisillä toimilla reilusti toitaisiin puhtaaseen kotimaiseen, suo- alijäämäisenä koko hallituskauden. Ensi malaisten rahat uhkaavat valua saastut- vuoden talousarviosta puuttuvat keinot tavaan ulkomaiseen hiileen ja muuhun talouskasvun, työllisyyden ja yrittäjyy- fossiiliseen energiaan. den edellytysten parantamiseksi ja julki- Vastalauseen lausumaehdotus 5 sen talouden tasapainottamiseksi. Sen si- Eduskunta edellyttää, että hallitus kes- jaan hallituksen velkaa kasvattava poli- keyttää lähipalvelujen ja päätöksenteon tiikka on johtamassa hyvinvointiyhteis- keskittämiseen tähtäävän kuntauudistuk- kunnan ytimeen ulottuviin ja Suomea kes- sen ja se valmistellaan uudelleen parla- kittäviin leikkauksiin. Tämän johdosta mentaariselta valmistelupohjalta yhteis- eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti työssä kuntakentän kanssa. eduskunnan luottamusta. Vastalauseen lausumaehdotus 6 Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa Yksityiskohtaiset perustelut Suomen sotilaallisen maanpuolustuksen uskottavuuden perumalla maastovuoro- MÄÄRÄRAHAT kausiin, lentotunteihin, alusvuorokausiin ja kertausharjoituksiin tekemänsä leikkaukset sekä huolehtii alueellisen puolus- Pääluokka 24 tuksen uskottavuudesta ja varustuksesta perumalla materiaalihankintoihin teke- ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLIN- mänsä leikkaukset. NONALA Vastalauseen lausumaehdotus 7 Eduskunta edellyttää, että hallitus panos- Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokonai- taa koko Suomen kasvuun lyhytnäköisten suudella, laajalla ja toimivalla edustustoverkol- suomalaisesta työstä tehtävien leikkaus- la, harjoittamallamme kauppa- ja kehityspolitii- ten sijaan. Valtion on leikkausten sijaan kalla sekä siviilikriisinhallinnalla, osallistumme rohkeasti panostettava koko Suomen ra- kestävän globaalin kehityksen edistämiseen ja kentamiseen; teiden, rautateiden ja laaja- Suomen hyvinvoinnin ja menestyksen edellytys- kaistan rakentamiseen, innovaatioihin ja ten vahvistamiseen maailmalla. osaamiseen sekä koulutukseen koko Ulkoasiainhallintoon kohdistetut leikkaukset maassa. merkitsevät Suomen edustustoverkon supista- Vastalauseen lausumaehdotus 8 mista ja edustustojen toimintamahdollisuuksien Eduskunta edellyttää, että hallitus ei to- heikentämistä. Säästöt heikentävät Suomen kan- teuta hallitusohjelman kanssa täydelli-

126 Vastalause 2 /kesk VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp sainvälistä toimintakykyä ja vaikutusmahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme, suuksia. Kehitysyhteistyön määrärahat jäädytetään että momentille 24.01.01 otetaan vuoden 2012 tasolle vuosina 2013—2014. Tämä lisäyksenä 6 000 000 euroa. merkitsee sitä, että Suomen on vaikea saavuttaa hallitusohjelman mukaista 0,7 %:n tavoitetta 10. Kriisinhallinta vuoteen 2015 mennessä. Kehitysyhteistyön voimavarojen jäädessä jäl- 21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhal- keen tavoitteesta on entistäkin tärkeämpää, että lintaan (arviomääräraha) Suomi panostaa yksityisen sektorin mahdolli- Suomella on paljon osaamista ja annettavaa si- suuksiin osallistua kehitysyhteistyöhankkeisiin. viilikriisinhallinnassa kansainvälisessä yhtei- Teollisen yhteistyön rahastolle Finnfundille on sössä. Hallituksen leikkaus siviilikriisinhallin- turvattava riittävä pääoma, jotta se voi tukea nan määrärahaan on ristiriitaista Suomen samal- suomalaisyritysten toimintaa kehitysmaissa ja la painottaessa rauhanvälistystoiminnan vahvis- edistää sitä kautta kehitysmaiden yksityisen sek- tamista ja kriisinhallinnan painopisteen siirtyes- torin vahvistamista. sä yhä enemmän siviilikriisinhallinnan suuntaan Siviilikriisinhallinnalla on kasvava merkitys muun muassa Afganistanissa. Suomen kriisinhallintapolitiikassa ja rauhanvä- litystoiminnassa. Hallituksen tekemät päätökset Edellä olevan perusteella ehdotamme, eivät mahdollista siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden määrän nostamista tavalla, joka edel- että momentille 24.10.21 otetaan lisessä vuoden 2009 turvallisuuspoliittisessa se- lisäyksenä 1 000 000 euroa. lonteossa päätettiin. Kustannusten noustessa ja toimintaympäristön vaikeutuessa ei ole mahdollista saavuttaa siviilikriisinhallinnan kansallisen Pääluokka 25 strategian mukaista 150 henkilön minimitavoi- tetta. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- syttäväksi seuraavan lausuman: Viime vaalikaudella hallitus päätti vankiloiden Vastalauseen lausumaehdotus 9 peruskorjausohjelmasta. Sen mukaan Pelson Eduskunta edellyttää, että Suomi turvaa vankilan peruskorjaus piti aloittaa jo vuoden siviilikriisinhallinnan voimavarat ja koti- 2010 kesällä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. maan valmiuksien kehittämisen siviili- Maaliskuussa 2011 silloinen oikeusministeri kriisinhallinnan kansallisen strategian Brax vakuutti, että hallituksen iltakoulun lin- tavoitteiden mukaisesti. jaukset ja eduskunnan tahto toteutetaan. Hänen mukaansa Pelson remontti alkaa viimeistään ke- 01. Ulkoasiainhallinto sällä 2011. Remonttia ei ole kuitenkaan aloitettu. Rikosseuraamusviraston virkamiesjohto ha- 01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirto- luaisi lakkauttaa Pelson vankilan. Eduskunnan määräraha 2 v) tahdon tulee kuitenkin ratkaista vankilan kohta- lo. Lakivaliokunta on useaan otteeseen toden- Hallituksen kohdistamat leikkaukset ulkoasiain- nut, että vankiloiden peruskorjausohjelma tulee hallinnon toimintamenoihin johtavat Suomen viedä loppuun. Hallitus ei ole tehnyt mitään edustustoverkon karsimiseen ja heikentävät ole- eduskunnan tahdon toteuttamiseksi. massa olevan edustustoverkon toimintamahdol- Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- lisuuksia ajaa Suomen ulkopoliittisia tavoitteita syttäväksi seuraavan lausuman: ja kaupallis-taloudellisia intressejä maailmalla.

127 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Vastalause 2 /kesk HE 128/2011 vp

Vastalauseen lausumaehdotus 10 vajeen vuoden 2012 ensimmäisessä lisä- Eduskunta edellyttää, että Pelson vanki- budjetissa. lan peruskorjaus aloitetaan välittömästi Vastalauseen lausumaehdotus 12 ja että hallitus varmistaa vankiloiden pe- Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy ruskorjausohjelman rahoituksen, jotta toimenpiteisiin, joilla turvataan poliisin epäinhimillisistä paljuselleistä päästään näkyvyys, kenttätyö ja yleisen järjestyk- eroon vuoteen 2015 mennessä, kuten hal- sen turvaaminen myös keskuskaupunkien litusohjelmaan on kirjattu. ulkopuolella sekä harvan asutuksen alueilla. Pääluokka 26 Pääluokka 27 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLIN- NONALA PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLIN- NONALA Budjetin määrärahataso on riittämätön, ja se vaikuttaa jatkossa poliisien määrään. Siitä kärsii Puolustusministeriön pääluokkaan kohdistetut erityisesti poliisin näkyvyys, kenttätyö ja ylei- leikkaukset uhkaavat rapauttaa Suomen uskotta- sen järjestyksen turvaaminen niin kaupungeissa van puolustuskyvyn. On perusteltua kysyä, ovat- kuin aivan erityisesti maaseudulla. ko puolustuksemme peruspilarit — alueellinen Valtiontalouden leikkaukset kohdistuvat po- puolustus ja yleinen asevelvollisuus — voimas- liisihallintoon samalla, kun sinänsä tärkeät pa- sa. Puolustuksemme perustuu vahvaan koulutet- nostukset talousrikollisuuden ja harmaan talou- tuun reserviin. Sen tähden kertausharjoitusten den torjuntaan hajauttavat voimavaroja. raju leikkaus ei ole perusteltu. Maastovuorokau- Työttömien poliisien määrä moninkertaistuu sien, alusvuorokausien ja lentotuntien leikkauk- jo ensi vuonna Poliisiammattikorkeakoulusta set yhdessä alueellisten joukkojen varustamisen valmistuvien suuresta määrästä johtuen. Samal- leikkausten kanssa antavat viestin siitä, että la erityisesti kenttätyötä tekevien poliisien mää- alueellisesta puolustuksesta ollaan luopumassa. rä vähenee. Valtiotyönantajan tulee mielestämme noudat- Poliisihallinnon niukkenevia voimavaroja taa hyvää työnantajapolitiikkaa. Näin ei puolus- joudutaan kohdistamaan keskuskaupunkeihin, tusministeriön osalta ole ollut viimeisissä ratkai- jolloin asianmukainen palvelutaso kärsii erityi- suissa. Sukupuolivaikutusten arviointi on jäänyt sesti maaseudulla. suorittamatta. Tarvitaan toimenpiteitä, joilla poliisin näky- Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- vyys, kenttätyö ja yleisen järjestyksen turvaami- syttäväksi seuraavan lausuman: nen voidaan taata asianmukaisesti myös keskus- Vastalauseen lausumaehdotus 13 kaupunkien ulkopuolella sekä harvan asutuksen Eduskunta edellyttää, että maamme us- alueilla. Myös viranomaisyhteistyötä ja sen an- kottava puolustuskyky turvataan osoitta- tamia mahdollisuuksia esimerkiksi poliisin ja malla puolustusvoimille riittävät resurs- Rajavartiolaitoksen välillä on tutkittava. sit ja että ministeriössä toteutetaan hy- Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- vää työnantajapolitiikkaa. Kun valtio yh- syttäväksi seuraavat lausumat: tiöittää toimintojaan, tulee aina tehdä su- Vastalauseen lausumaehdotus 11 vaus eli sukupuolivaikutusten arviointi. Eduskunta edellyttää, että hallitus korjaa poliisin toimintamäärärahoissa olevan

128 Vastalause 2 /kesk VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

10. Sotilaallinen maanpuolustus Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- syttäväksi seuraavat lausumat: 01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomää- Vastalauseen lausumaehdotus 14 räraha 2 v) Eduskunta edellyttää, että hallitus peruu Hallituksen tekemä leikkaus puolustuksen kuntia voimakkaasti eriarvoistavat kun- menoihin merkitsee riskinottamista Suomen so- tien valtionosuuksien leikkaukset sekä pa- tilaallisessa puolustamisessa. Maastovuorokau- lauttaa kiinteistöveron osaksi verotulo- sien, lentotuntien ja alusvuorokausien vähentä- jen tasausjärjestelmää. minen sekä kertausharjoitusvuorokausista leik- Vastalauseen lausumaehdotus 15 kaaminen heikentävät pitkävaikutteisesti Suo- Eduskunta edellyttää, että hallitus pidät- men puolustusvoimien suorituskykyä. täytyy uusien tehtävien määräämisestä Edellä olevan perusteella ehdotamme, kunnille eikä määrää niille uusia tehtä- viä lainkaan, mikäli yleinen taloudelli- että momentille 27.10.01 otetaan nen tilanne heikkenee ja hallitus tekee li- lisäyksenä 46 000 000 euroa. säleikkauksia kuntien rahoitukseen.

Pääluokka 28 Pääluokka 29

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLIN- OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN NONALA HALLINNONALA

Hallitus on vesittämässä valtionosuusjärjestel- Riittävän sivistyspohjan varmistaminen myös män keskeisimmän tarkoituksen, jolla varmiste- jatkossa on kansallinen investointi tulevaisuu- taan, että kaikilla kunnilla on olosuhteista ja teen. Tämän vuoksi sekä koulutuksella että kult- kuntien tulopohjan eroista huolimatta edellytyk- tuurilla tulisi taloustilanteesta huolimatta säilyt- set selvitä lakisääteisistä tehtävistään. tää suhdanteista riippumaton rahoitustaso. Kuntien rahoitusta leikataan hallitusohjel- Suomalainen menestystarina niin kansallises- maan nähden täydellä määrällä jo ensi vuonna il- ti kuin kansainvälisestikin on rakentunut sivis- man, että kunnille annetaan aikaa sopeuttaa toi- tyksen ja korkeatasoisen koulutuksen perustal- mintojaan niukkenevaan rahoitukseen esimer- le. Nyt tämä perusta on vaarassa, sillä ensim- kiksi jaksottamalla leikkaus useammalle vuodel- mäistä kertaa historiassa valtion rahoituksen vä- le. henemä koko koulutus- ja sivistyssektorilla Kiinteistöveron poistaminen verotulojen ta- edelliseen vuoteen verrattuna on niin massiivi- sausjärjestelmästä on valtiontalouden kannalta nen kuin nyt. Hallitusohjelmaan kirjattujen hy- kustannusneutraali, mutta se muuttaa jyrkästi vien tavoitteiden ja rahoituksen välillä on kautta kuntien välisiä suhteita. Muutoksen vaikutukset linjan suuri ristiriita hallituksen määrittelemällä ovat kuntakohtaisesti tarkasteltuna poikkeuksel- rahoituksella. lisen suuret. Koulutuksen on vastattava ihmisen, yhteis- Leikkaamalla kuntien rahoitusta, kohdenta- kunnan ja työelämän tarpeita. Kaikkien koulu- malla sitä uudelleen valtionosuusjärjestelmän si- tusasteiden pitää nivoutua luontevasti toisiinsa. sällä verotulopohjaltaan vahvoille kunnille ja li- Vain siten kaikille suomalaisille voidaan tarjota säämällä samanaikaisesti kunnille uusia velvoit- keskustalaisen mallin mukaisesti taustasta riip- teita hallitus vaarantaa peruspalvelujen saata- pumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet oppimi- vuuden koko maassa. seen, harrastamiseen ja itsensä kehittämiseen eri elämänvaiheissa. Tämä arvopohja on saanut

129 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Vastalause 2 /kesk HE 128/2011 vp

tuekseen laajan yksituumaisuuden myös edus- Vastalauseen lausumaehdotus 19 kunnassa. Taloudellisesti tiukkoinakaan aikoina Eduskunta edellyttää, että maakunnallis- ei ole tingitty sivistyksen perusedellytyksistä. ten teattereiden ja orkestereiden riittävä Keskustan mielestä hallituksen linjaamat ra- rahoitus turvataan, koska vain niiden hoitusleikkaukset toteutuessaan murtavat suo- avulla taataan kansalaisille kulttuurisen malaisessa yhteiskunnassa pitkään vallinneen sivistyksen tasa-arvo koko Suomessa. koulutuksellisen tasa-arvon. Leikkaukset johta- Vastalauseen lausumaehdotus 20 vat räikeään koulutusmahdollisuuksien epä- Eduskunta edellyttää, että kotitalousjär- oikeudenmukaisuuteen sekä nuorten, aikuisten jestöjen riittävä rahoitus turvataan, kos- että alueiden kannalta. ka järjestöt tekevät näinä aikoina erittäin Silmiinpistävää on myös koulutusalojen ja tärkeää työtä kotien ja perheiden hyvin- -paikkojen keskittäminen. Hallituksen linjauk- voinnin edistämiseksi. Kotitalousjärjestö- sista käy selväksi, että toimenpiteillä pyritään it- jen rahoitus on turvattava tasapuolisesti seisarvoisesti koulutuksen toimipisteiden ja huomioiden myös Maa- ja kotitalousnais- aloituspaikkojen vähentämiseen. Keskusta ei ten tärkeä toiminta. vastusta koulutusmäärien vähentämistä silloin, kun sille on perusteita ja päätökset tehdään 10. Yleissivistävä koulutus yhdessä alueiden kanssa kaikki vaikutukset huomioiden. Ideologista keskittämistä keskusta ei 34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten pe- kuitenkaan hyväksy. rustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- syttäväksi seuraavat lausumat: Koulujen sisäilmaongelmat ovat viime vuosina jatkuvasti lisääntyneet. Huonon sisäilman Vastalauseen lausumaehdotus 16 aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset ovat Eduskunta edellyttää, että hallitus päät- kerrannaisvaikutuksiltaan valtavat. Oppilaitos- tää ammattikorkeakoulutuksen aloitus- ten peruskorjaus-, lisärakennus- ja uudisraken- paikoista siten, ettei niitä keskitetä pel- nushankkeiden valtuus laskee kuluvan vuoden kästään kasvukeskuksiin. Aloituspaik- myöntövaltuudesta ensi vuoden talousarviossa. kojen määrässä ja sijoittelussa tulee huo- Kyseessä on raju leikkaus 36 miljoonasta vii- mioida yhteiskunnan kokonaistarpeet teen miljoonaan euroon. alueellisen elinkeinoelämän, yrittäjyy- Kosteus- ja homevaurioiden vuoksi välitöntä den, yksittäisten koulutusalojen sekä ikä- korjaustarvetta on noin 1 300 koulussa. Halli- luokkien koon näkökulmasta. tuksen talousarviossa esittämällä rahoituksella Vastalauseen lausumaehdotus 17 voidaan käytännössä avustaa vain 2—4 hanket- Eduskunta edellyttää, että hallitus huo- ta. lehtii siitä, että hallitusohjelmaan kirja- Tilanne vaarantaa opiskelijoiden, opettajien tut koulutukselliset ja sivistykselliset taja oppilaitosten muun henkilökunnan terveyden. voitteet saavat niitä vastaavan rahoituk- Altistus homeelle merkitsee sekä koululaisten sen. että työntekijöiden oireilua ja johtaa vuosittain Vastalauseen lausumaehdotus 18 tuhansien lasten sairastumiseen astmaan. Kor- Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkos- jausten lykkäämisen laiminlyönnistä aiheutuu sa turvaa yliopistojen rahoituksen siten arvioiden mukaan noin 200 miljoonan euron kuin rahoituksesta säädettiin yliopistola- kustannukset jälkihoitona terveydenhuollossa. kia uudistettaessa huomioiden myös yli- Kunnat eivät omilla varoillaan pysty koko- opistokeskukset. naan hoitamaan homekoulujen korjaamista. Tä- män vuoksi valtion osuutta rahoituksessa tulee lisätä.

130 Vastalause 2 /kesk VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

Edellä olevan perusteella ehdotamme, toiminnallisesti kohtalokasta ja kerrannaisvaikutuksiltaan arvaamatonta. että momentille 29.10.34 otetaan Hallitus leikkaa yli 16 prosentilla järjestöille lisäyksenä 10 000 000 euroa. suunnattua aikuiskoulutuksen valtionavustusta. Leikkauksen kohteena ovat mm. kotitalousneu- 30. Aikuiskoulutus vontajärjestöt, käsi- ja taideteollisuusjärjestöt, sivistys- ja kulttuuritoiminnan opintokeskusta 30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitos- ylläpitävät järjestöt ja vapaan sivistystyön kes- ten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) kusjärjestöt. Vapaan sivistystyön noin 350 oppilaitosta, ku- Edellä olevan perusteella ehdotamme, ten esimerkiksi kansalaisopistot ja kansanopis- tot, tavoittavat yli miljoona suomalaista aikuis- että momentille 29.30.53 otetaan ta, nuorta ja lasta matalan saavutettavuuskyn- lisäyksenä 1 500 000 euroa. nyksen ja taloudellisesti järkevän opetuksen piiriin. 40. Korkeakouluopetus ja tutkimus Oppilaitokset ja niiden filiaalit antavat mata- lalla saavutettavuuskynnyksellä taloudellisesti 51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat järkevää ja kannattavaa opetusta myös opiskeli- (siirtomääräraha 3 v) joille, joilla on heikot taloudelliset tai muut edellytykset opiskella kotipaikkakuntansa ulkopuo- Suomalainen menestystarina niin kansallisesti lella. kuin kansainvälisestikin on rakentunut sivistyk- Myös erityisryhmät huomioidaan. Tätä ker- sen ja korkeatasoisen koulutuksen perustalle. rannaisvaikutuksiltaan merkittävää järjestelmää Koko koulutussektoria ensi vuoden talous- ei ole syytä romuttaa supistuksilla. arviossa koskevat massiiviset leikkaukset vaa- Myös erityisryhmät huomioidaan opintoko- rantavat sekä tutkimuksen, kehityksen että myös konaisuuksissa. Opiskelijamäärien kehitys innovaatiotoiminnan. osoittaa tarvetta suoritemäärien lisäämiseen kai- Ensi vuoden talousarvioesityksessä keskeiset killa tasoilla. Tällä koulutuksella voidaan paitsi tutkimus- ja kehitysresurssit vähenevät yli 60 luoda edellytyksiä elinkeinoelämän kannalta tar- miljoonaa euroa, mikä on enemmän kuin kos- peelliselle jatkokoulutukselle, myös torjua mo- kaan aiemmin verrattuna edellisvuoden tasoon. nia inhimillisiä syrjäytymisongelmia. Tämä vaarantaa hallitusohjelman tavoitteen riit- tävästä tutkimuksen ja osaamisen rahoituksesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme, Rahoituksen leikkaukset vaikuttavat myös yliopiston perustutkimukseen. että momentille 29.30.30 otetaan Tutkimus- ja kehitysrahoituksen leikkaukset lisäyksenä 10 000 000 euroa. kaventavat mahdollisuuksia luoda uutta osaamista innovaatioiden ja kasvun pohjaksi. Halli- 53. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määrä- tusohjelmassa kuitenkin luvataan huolehtia tut- raha) kimuksen ja osaamisen riittävästä rahoituksesta. Suomalainen järjestötoiminta merkitsee kansan- taloudellisesti sekä kansalaisyhteiskunnan ja de- Edellä olevan perusteella ehdotamme, mokratian edistämisen näkökulmasta enemmän kuin rahassa voidaan mitata. Yksittäiselle järjes- että momentille 29.40.51 otetaan tölle rahoituksen pienikin supistuminen voi olla lisäyksenä 5 000 000 euroa.

131 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Vastalause 2 /kesk HE 128/2011 vp

80. Taide ja kulttuuri talousarvioesityksessä rahoitusta leikataan vuoteen 2011 verrattuna yksityismetsien metsänhoi- 04. Museoviraston toimintamenot (siirtomäärä- don- ja perusparannustöissä, pienpuun energia- raha 2 v) käytön edistämisessä sekä metsäluonnon hoidon Museoviraston toimintamenojen leikkaus johtaa edistämisessä yhteensä lähes 25 miljoonalla eu- pahimmillaan 16 Suomen Kansallismuseon mu- rolla. Erityisesti hallitusohjelman kirjauksen seon toiminnan keskeyttämiseen. Kesäisin "uusiutuvan energian kansallisesta tavoitteesta avoinna pidettävät kartanomuseot ja mm. Seura- pidetään kiinni" toteuttaminen on mahdotonta saari ovat työllistäneet nuoria, pääasiassa opis- talousarvion määrärahoilla, joilla pienpuun kelijoita. energiatukea leikataan 46,3 prosenttia. Taloudellinen tilanne uhkaa pakottaa ympäri Hallituksen ehdotukset energiaverotuksen ko- Suomen olevia museoita tai museoalueita sulke- rotuksista ja pääomaverotuksen kiristämisestä maan ovena. vähentävät merkittävästi maanviljelijöiden ja metsänomistajien tuloja. Edellä olevan perusteella ehdotamme, Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- syttäväksi seuraavat lausumat: että momentille 29.80.04 otetaan Vastalauseen lausumaehdotus 21 lisäyksenä 2 000 000 euroa. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla talousarviossa ehdotetut leikkaukset kompensoidaan Pääluokka 30 maatalous-, metsätalous- ja maaseutu- yrittäjille. Leikkausten toteutuminen ei MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN mahdollista hallitusohjelmaan kirjattu- HALLINNONALA jen tavoitteiden saavuttamista vaalikauden aikana. Maatalouden määrärahojen alentaminen on erit- Vastalauseen lausumaehdotus 22 täin lyhytnäköistä, se on myös hallitusohjelmas- Eduskunta edellyttää, että hallitus toteut- sa asetettujen tavoitteiden vastaista. Hallitus- taa hallitusohjelman kirjauksen metsiin ohjelmassa todetaan "hallitus toimii kilpailu- perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn ja kykyisen, kustannustehokkaan ja ympäristöystä- kannattavuuden parantamisesta kansalli- vällisen maatalouden ja erityisesti perheviljel- sen metsäohjelman mukaisesti. mien tuotantoedellytysten turvaamiseksi". Vilje- Vastalauseen lausumaehdotus 23 lijöiden tulot ovat kuitenkin laskeneet 27 pro- Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa senttia vuodesta 2010, ja nyt hallitus haluaa vah- maatilatalouden kehittämisrahaston toi- vistaa tulojen syöksykierrettä leikkaamalla maa- minnan jatkamalla sen pääomittamista. taloustuotannon tukia yli 20 miljoonalla eurolla vuodelle 2012. Suorien leikkausten lisäksi halli- Vastalauseen lausumaehdotus 24 tus on myös kasvattamassa merkittävästi viljeli- Eduskunta edellyttää, että hallitus säilyt- jöihin kohdistuvia kustannuksia sekä veroja. tää maaseudun kehittämisen määrärahat Hallitusohjelmaan kirjattuna tavoitteena on tasolla, joka turvaa laadukkaan ja alueel- jatkaa metsiin perustuvien elinkeinojen kilpailu- lisesti sekä sisällöllisesti kattavan neu- kyvyn ja kannattavuuden parantamista kansalli- vonnan tarjonnan koko maassa. sen metsäohjelman mukaisesti. "Kansallisen Vastalauseen lausumaehdotus 25 metsäohjelman ja Kemeran toteutuksesta huo- Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa lehditaan. Jatketaan Etelä-Suomen metsien mo- Paliskuntain yhdistyksen toimintaedelly- nimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO)". tykset ja mahdollisuudet vastata uusiin Tästä hallitusohjelman kirjauksesta huolimatta haasteisiin.

132 Vastalause 2 /kesk VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

10. (30.10, osa) Maaseudun kehittäminen Edellä olevan perusteella ehdotamme,

50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittä- että momentille 30.20.40 otetaan miseen (siirtomääräraha 3 v) lisäyksenä 15 900 000 euroa. Valtionavun pitää olla tasolla, jolla kyetään turvaamaan tasokas sekä alueellisesti ja sisällölli- 43. Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvin- sesti kattava neuvonnan tarjonta, joka omalta vointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset inves- osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon toinnit (siirtomääräraha 2 v) harjoittamiselle koko Suomessa. Maatalouden ympäristötuen ja ei-tuotannollisten investointien tuen tavoitteena on muun Edellä olevan perusteella ehdotamme, muassa maatalous- ja puutarhatuotannon harjoit- taminen kestävästi siten, että tuotanto kuormit- että momentille 30.10.50 otetaan taa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon lisäyksenä 2 800 000 euroa. monimuotoisuus ja maatalouden kulttuurimaise- mien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoit- 55. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määrära- tamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pit- ha) källä aikavälillä. Valtion talousarvioesitykseen 4H-nuorisotyötä tarvitaan auttamaan nuoria ja vuodelle 2012 sisältyvä määräraha on riittämä- yhteiskuntaa selviämään tulevaisuuden muutos- tön maatalouden ympäristötuelle asetettujen ta- paineista. 4H on kansalaisjärjestöistä merkittä- voitteiden saavuttamiseksi. vin nuorten työllistäjä ja työelämäkouluttaja, jonka julkisten resurssien niukkeneminen johtaa Edellä olevan perusteella ehdotamme, vääjäämättä mm. työllistämistoiminnan supistu- miseen. että momentille 30.20.43 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 40. Kala-, riista- ja porotalous että momentille 30.10.55 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa. 43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 20. Maatalous Paliskuntain yhdistyksen toimintaedellytykset tulee turvata, yhdistyksen tukea tulee korottaa 40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki sen toimintaedellytysten ylläpitämiseksi ja (siirtomääräraha 2 v) uusiin haasteisiin vastaamisen mahdollistami- Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen ta- seksi. voitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaus ja ympäris- Edellä olevan perusteella ehdotamme, tötuki) sekä osaltaan turvata maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kan- että momentille 30.40.43 otetaan nattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden lisäyksenä 166 000 euroa. säilymistä. Valtion talousarvioesityksen määräraha on 50. Vesitalous riittämätön edellä lueteltujen tukien suorittami- seen kohtuullisella tasolla. 31. Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v) Vesihuollon ja tulvasuojelun tukemiseen ei talousarvioehdotuksessa ole osoitettu riittäviä

133 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Vastalause 2 /kesk HE 128/2011 vp määrärahoja, jotta tavoitteeksi asetetut toimen- Pääluokka 31 piteet kyettäisiin suorittamaan. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN Edellä olevan perusteella ehdotamme, HALLINNONALA että momentille 30.50.31 otetaan lisäyksenä 6 000 000 euroa. 10. Liikenneverkko

60. Metsätalous 20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v) Hallitus korottaa perusväylänpidon rahoitusta, 44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaami- mutta korotus ei kata edes kustannustason nou- seen (arviomääräraha) sua. Rahoituksen riittämättömyys johtaa maan- Talousarvioesityksen määräraha on riittämätön tieverkon, rataverkon ja vesiväylien heikkene- Kansallinen metsäohjelma 2015:n ja pitkän miseen. Perusväylien huononeminen vaikeuttaa aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa asetet- jokapäiväistä liikkumista, heikentää liikennetur- tujen tavoitteiden metsänhoito- ja perusparan- vallisuutta ja vaikeuttaa yritystoimintaa. nustöille sekä puuperäisen energian lisäämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme, Edellä olevan perusteella ehdotamme, että momentille 31.10.20 otetaan lisäyksenä 60 000 000 euroa. että momentille 30.60.44 otetaan lisäyksenä 18 000 000 euroa. 50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) 47. Pienpuun energiatuki (siirtomääräraha 2 v) Yksityistiet ovat tärkeä osa suomalaista tieverk- Pienpuun energiatukeen ei talousarvioehdotuk- koa. Yksityisteiden merkitys etenkin maa- ja sessa ole osoitettu riittäviä määrärahoja, jotta ta- metsätaloudelle, toimivalle puuhuollolle ja voitteeksi asetetut toimenpiteet kyettäisiin suo- muulle yritystoiminnalle on suuri. Hallitus on rittamaan. leikkaamassa yksityisteiden määrärahaa yli 50 prosenttia, mikä johtaa yksityisteiden kunnon Edellä olevan perusteella ehdotamme, rapautumiseen, puuhuollon vaarantumiseen ja satojen tuhansien ihmisten arkiliikkumisen vai- että momentille 30.60.47 otetaan keutumiseen. lisäyksenä 10 000 000 euroa. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri että momentille 31.10.50 otetaan 40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutu- lisäyksenä 10 000 000 euroa. vat menot (arviomääräraha) Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuviin 77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha menoihin ei talousarvioehdotuksessa ole osoitet- 3v) tu riittäviä määrärahoja, jotta tavoitteeksi asete- Liikenneinvestointien vauhdittaminen on erityi- tut toimenpiteet kyettäisiin suorittamaan. sen tärkeää, kun monilla aloilla investoinnit hii- puvat. Väyläverkkoa kehittämällä luodaan uu- Edellä olevan perusteella ehdotamme, den kasvun ja yritystoiminnan edellytyksiä eri puolille Suomea. Tulevien vuosien kasvun vah- että momentille 30.70.40 otetaan vistamiseksi ja koko Suomen pitämiseksi kilpai- lisäyksenä 3 000 000 euroa.

134 Vastalause 2 /kesk VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp lukykyisenä väylähankkeisiin on lisättävä mer- Pääluokka 32 kittävästi lisää rahaa. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HAL- Edellä olevan perusteella ehdotamme, LINNONALA että momentille 31.10.77 otetaan lisäyksenä 40 000 000 euroa ja että Maailmantalouden suotuisankin kasvun oloissa momentin myöntövaltuutta nostetaan vahvan kasvun politiikkaa olisi pitänyt jatkaa 80 000 000 eurolla. väestörakenteen nopean muutoksen ja globali- saation uusien haasteiden vuoksi. Aivan erityi- 30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut sen tärkeäksi kasvun vauhdittamisen tekee nyt Euroopan velkakriisin vaikeutuminen ja maail- 63. (31.30.63 ja 65) Joukkoliikenteen palvelujen mantalouden kasvun hidastuminen. osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Kasvun vahvistamisen sijasta hallituksen ta- Joukkoliikenteen tukeminen on tärkeää pyrit- louspolitiikka johtaa päinvastaiseen kehityk- täessä säilyttämään joukkoliikenteen peruspal- seen. Yhteisöveron pientä alennusta lukuun otta- velutaso pienillä kaupunkiseuduilla ja haja- matta hallituksen talousarvioesitys vuodelle asutusalueilla. Julkisen liikenteen pitää olla 2012 ja vaalikauden kehykset leikkaavat monil- alueellisesti kattavaa, joten sitä ei voi jättää ta kohdin kasvun eväitä antamatta uusia tilalle. markkinaehtoisen tarjonnan varaan. Toimista tuottavuuden kohentamiseksi, työpa- noksen määrän kasvattamiseksi ja yrittäjyyden Edellä olevan perusteella ehdotamme, edellytysten parantamiseksi ei ole juurikaan tietoa. että momentille 31.30.63 otetaan Päinvastoin, innovaatiorahoituksesta ja kan- lisäyksenä 7 000 000 euroa. sainvälistymisen voimavaroista leikataan ja energiakustannuksia lisätään. Eikä juuri taantu- 40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestin- man kynnyksellä tarvittavia toimia yrittäjyys- nän tukeminen kynnyksen madaltamiseksi, yritysten rahoituksen pullonkaulojen poistamiseksi ja investoin- 50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaista- teihin rohkaisemiseksi ole näköpiirissä. hankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v) Hallituksen talouspolitiikka johtaa talouskas- Laajakaistahankkeen toteutuminen ei ole eden- vun hiipumiseen, taantumaan, laman kynnyksel- nyt kaikkialla Suomessa toivotulla tavalla. No- le ja sitä tietä menoleikkauksiin. peat ja toimivat laajakaistayhteydet ovat alueel- Keskustan eduskuntaryhmän mielestä Suomi lisen tasa-arvon toteutumisen kannalta ensi- tarvitsee nyt pitkäjänteisen kasvun ohjelman. arvoisen tärkeitä. Laajakaistahankkeen pullon- Tuottavuuden kasvua ja kasvuyrittäjyyttä on kaulojen poistamiseksi valtion on lisättävä omaa vauhditettava, satsausta osaamiseen ja innovaa- panostaan. tioihin lisättävä, yrittäjyyttä kannustettava, työuria pidennettävä, investointeja uuden tuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme, tannon perustaan, suomalaisten luonnonvarojen hyödyntämiseen, uusiutuvaan energiaan ja kai- että momentille 31.40.50 otetaan vostoimintaan on lisättävä. Viennin ja kansain- lisäyksenä 19 000 000 euroa. välistymisen asiaa on autettava. Voimavarat kasvun vauhdittamiseksi on otettava hillitsemällä ensisijassa tarpeettominta tuontiin perustuvaa kulutusta. Vaalikauden me- nokehyksissä tälle politiikalle on varmistettava edellytykset.

135 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Vastalause 2 /kesk HE 128/2011 vp

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- 43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteis- syttäväksi seuraavat lausumat: hankkeisiin (arviomääräraha) Vastalauseen lausumaehdotus 26 Kansainvälistymisavustusta yritysten yhteis- Eduskunta edellyttää, että lyhytnäköisten hankkeisiin leikataan melkein kolmanneksella leikkausten sijasta tukia innovaatioihin ja (valtuudet 25,5 milj. eurosta 17,5 milj. euroon). uusiutuvaan energiaan on lisättävä, mo- Leikkaukset ovat vastoin hallituksen omaa nipuolistettava ja tehostettava. Voimava- ohjelmaa, jonka pitäisi tukea vientiin ja kasvuun rojen kohdentumista erityisesti pk-yritys- pyrkiviä pk-yrityksiä. ten tarpeisiin on parannettava. Edellä olevan perusteella ehdotamme, Vastalauseen lausumaehdotus 27 Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy että momentille 32.20.43 otetaan toimenpiteisiin valtion kaivossijoitus- lisäyksenä 8 000 000 euroa. yhtiön perustamiseksi suomalaisen kaivos- ja jalostustoiminnan sekä suomalai- 45. Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden sen omistajuuden edistämiseksi ja uusien valmistelu (siirtomääräraha 3 v) työpaikkojen synnyttämiseksi. ELY-keskusten jakamaa alueellista pk-yrityksil- Vastalauseen lausumaehdotus 28 le suunnattua yritysten t&k-hankkeiden valmis- Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa telurahaa leikataan noin 5 milj. eurolla (määrära- lakiesityksen, jonka nojalla yksinyrittäjä haa 10 milj. eurosta 6 milj. euroon). Juuri alueil- saa avustusta ensimmäisen työntekijän ta jaettu raha on tärkeää maakunnallisesti. palkkamenoihin 30 prosenttia ensimmäi- sen 12 kuukauden ajalta ja 15 prosenttia Edellä olevan perusteella ehdotamme, seuraavien 12 kuukauden ajalta. että momentille 32.20.45 otetaan 20. Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansain- lisäyksenä 5 000 000 euroa. välistyminen 30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) 42. Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvauk- Tekesin jakamaa avustusrahaa tutkimus-, kehit- set (arviomääräraha) tämis- ja innovaatiotoimintaan leikataan noin 50 Erityisrahoituksen riskin lisääminen tässä ta- milj. (valtuudet 486 milj. eurosta 437 milj. eu- loustilanteessa on tarpeen työllistävien ja kasvu- roon). Näin suuri leikkaus johtaa monen pk-yri- hakuisten hankkeiden edistämiseen. tyksen suomalaisia työllistävän ja kasvuun johtavan hankkeen kariutumiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme, Edellä olevan perusteella ehdotamme, että momentille 32.30.42 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa. että momentille 32.20.40 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa ja että 45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkei- momentin myöntövaltuutta nostetaan den tukeminen (arviomääräraha) 50 000 000 eurolla. Momentilta rahoitetaan yksinyrittäjän ensim- mäisen vieraan työntekijän palkkatukea ja äkilli- sen rakennemuutoksen rahaa. Kataisen hallitus on näitä rahoja leikkaamassa peräti 20 miljoo-

136 Vastalause 2 /kesk VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp naa euroa (valtuudet 43 milj. eurosta 24,5 milj. uusia työpaikkoja lasketaan syntyneen 1 700 ja euroon). uusia yrityksiä 270. Esitämme yrittäjäkannusteisiin ja äkillisestä työttömyydestä kärsivien seutujen tukemiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme, lisämäärärahaa. Kataisen hallituksen momentille esittämä määräraha ei mahdollista riittäviä että momentille 32.50.43 otetaan yrittäjäkannusteita eikä riittävää tukea esimer- lisäyksenä 18 500 000 euroa. kiksi Kouvolan myllykoskelaisille. 63. Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3v) Kainuun hallintokokeilu on ollut toiminnassa että momentille 32.30.45 otetaan reilut kuusi vuotta. Kainuun maakunta hallinnoi lisäyksenä 10 000 000 euroa ja että kokeilusta annetun lain nojalla myös useita ai- momentin myöntövaltuutta nostetaan kaisemmin eri ministeriöiden ohjausvaltaan 20 000 000 eurolla. kuuluneita asioita. Työ- ja elinkeinoministeriön talousarvioon sisällytetty Kainuun kehittämisra- 64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investoin- ha kattaa kaikki laissa Kainuun hallintokokeilus- teihin (arviomääräraha) ta (343/2003) määrätyt menot maakunnan alu- Kuntien ja muiden yhteisöjen työllisyysperustei- eella. sia investointiavustuksista leikataan pois peräti Kainuun kehittämisrahaan kuuluu siis laaja 2/3 (valtuus 15,5 milj. eurosta 4 milj. euroon). kirjo erilaisia toimintoja, kuten mm. maakunnan Tässä puhutaan sadoista ellei tuhansista raken- kehittämisraha, määrärahat työttömyyden hoi- nusaikaisista työpaikoista ja useista lykkäänty- toon, joukkoliikenteen ostoon ja perustiestön yl- neistä hankkeista juuri kaikkein vaikeimpien läpitoon sekä -hoitoon. Suurin osa Kainuun ke- työttömyyspaikkakuntien kohdalla. hittämisrahasta menee työttömyyden ja tiestön hoitoon. Edellä olevan perusteella ehdotamme, Valtion talousarvioesityksessä 2012 Kainuun kehittämisrahan suuruudeksi on esitetty että momentille 32.30.64 otetaan 44 430 000 euroa. Kainuun maakunnan perustel- lisäyksenä 5 000 000 euroa. tu esitys oli 61 080 000 euroa. Näköpiirissä oleva vahvasti heikkenevä työllisyyden kehitys, pe- 50. (32.50 ja 30.10, osa) Alueiden kehittämi- rustienpito ja yritysten investoinnit vaativat nen ja rakennerahastopolitiikka merkittävästi suuremman määrärahan kuin talousarviossa on esitetty. Toki huomioon on otet- 43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomäärära- tava myös valtion taloudellinen kokonaistilan- ha 3 v) ne, jonka huomioimme esityksessämme siten, Maakunnan kehittämisraha on keskeinen rahoi- että esityksemme huomioiden Kainuun kehittä- tusväline maakuntien omaehtoisen keittämistoi- misrahan suuruus vastaa lähimain vuoden 2011 minnan tukemiseksi. Hallituksen hanke leikata tasoa. määrärahasta lähes 2/3 on täysin perusteeton. Maakuntien kehittämisraha leikataan puoleen Edellä olevan perusteella ehdotamme, (määräraha 32 milj. eurosta 13,5 milj. euroon). Tämä raha on ollut perinteisesti erittäin mer- että momentille 32.50.63 otetaan kittävä maakuntien elinkeinoelämän ja osaami- lisäyksenä 12 500 000 euroa. sen kannalta. Yrityksiä eri hankkeissa on ollut mukana vuosittain 7 000. Välillä 2007—2010 64. EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ja ENPI

137 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Vastalause 2 /kesk HE 128/2011 vp

CBC -ohjelmiin ohjelmakaudella 2007—2013 Keskustalainen ajattelu lähtee siitä, että ihmi- (arviomääräraha) sellä pitää olla kaikissa elämäntilanteissa yksi- Kansallisen vastinrahoituksen leikkaus saattaa löllinen perusturva. Samalla on kuitenkin vaarantaa unionin Suomelle osoittamien raken- huolehdittava siitä, että jos kuntia vastuutetaan nerahastovarojen käyttöä. Mikäli kansallisen väestön nopeasti ikääntyessä uusilla sosiaali- ja vastinrahan riittämättömyys uhkaa täysimääräi- terveyspalveluvelvoitteilla, valtion on ohjattava sen unionirahoituksen saamista, hallituksen on niihin riittävät resurssit. korjattava asia lisäbudjettiteitse. Taloustilanne huomioiden on ensiarvoisen tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon lin- Edellä olevan perusteella ehdotamme, jataan näköala tulevaisuuden tahtotilalle. Ole- massa olevilla resursseilla on saatava nykyistä että momentille 32.50.63 otetaan enemmän irti vaarantamatta terveyspalveluita ja lisäyksenä 10 000 000 euroa. sosiaaliturvan tasoa. Siksi tarvitaan toimia sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ja jär- 60. Energiapolitiikka jestämisen sellaiseksi uudistamiseksi, jossa maan eri osien olosuhteet otetaan huomioon. 40. Energiatuki (arviomääräraha) Hallituksen toimille näyttää kuitenkin olevan Laajalla yksimielisyydellä sovitun energiapake- tyypillistä, että hallituksen ohjelmaan kirjatut tin mukaisesti momentin määrärahat ja valtuu- hyvätkään tavoitteet, kuten vanhuspalvelulaki, det tulee palauttaa aiemmin sovitulle tasolle. eivät toteudu puutteellisen rahoituksen vuoksi. Omaishoitajat huolehtivat läheisistään keven- Edellä olevan perusteella ehdotamme, täen näin muiden suomalaisten verotaakkaa. Tällä hetkellä kuntien vaihtelevat käytännöt tuen että momentille 32.60.40 otetaan myöntämisperusteissa ja suuruudessa asettavat lisäyksenä 25 000 000 euroa ja että ihmiset eri puolilla Suomea keskenään eriarvoi- momentin myöntövaltuutta nostetaan seen asemaan. Yhtenäisten kriteerien luomisek- 40 000 000 eurolla. si keskusta vaatii tuen maksatuksen siirtämistä Kansaneläkelaitokselle sekä myös omaishoidon verovapautta. Pääluokka 33 Hallitus esitti talousarvioesityksessään tuntuvia leikkauksia sotiemme veteraanien kuntou- SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN tusmäärärahoihin. Suomen itsenäisyyden puo- HALLINNONALA lesta taistelleet veteraanit ovat kunniakansalai- siamme, ja heidän kuntoutustarpeistaan on huo- Yleisen taloudellisen kehityksen ja huoltosuh- lehdittava loppuun saakka. teen heikkenemisen vuoksi taloudelliset mah- Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- dollisuudet ovat rajalliset. Keskusta pitää kiinni syttäväksi seuraavat lausumat: siitä, että taantuman laskua ei saa maksattaa yh- Vastalauseen lausumaehdotus 29 teiskunnan heikompiosaisilla. On ilmeistä, että Eduskunta edellyttää, että omaishoidon osoitetuilla määrärahoilla ei pystytä toteutta- tuki säädetään verovapaaksi. Omaishoi- maan hallitusohjelman määriteltyjä sosiaali- ja don tuen siirtoa Kansaneläkelaitokselle terveyspalveluiden tavoitteita. Määrärahat eivät tulee kiirehtiä. tue sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutu- Vastalauseen lausumaehdotus 30 mista ja ihmisten tasa-arvoa saada perusoikeuk- Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa sien mukaisia sosiaali- ja terveyspalveluja koko lakiesityksen työmarkkinatuen tarvehar- maassa. kinnan poistamisesta hakijan puolison

138 Vastalause 2 /kesk VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

osalta sekä luopumisesta osittaisesta työ- teiden kanssa. Lisäksi talousarvioesityksen leik- markkinatuesta. kaukset kohdistuvat pääsääntöisesti työllisyyttä Vastalauseen lausumaehdotus 31 lisääviin kohteisiin. Näin ne ovat ristiriidassa Eduskunta edellyttää, että pienimmät sai- myös hallituksen työllisyystavoitteiden kanssa. rauspäivärahat sekä äitiys-, isyys- ja van- hempainvapaista maksettavat päivärahat 10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu korotetaan samalle tasolle pienimmän työttömyyspäivärahan kanssa. Perustur- 61. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomää- vaa tulee jatkossa kehittää siten, että vä- räraha 3 v) himmäispäivärahoja korotetaan yhtenäi- Hallitusohjelmassa luvataan edistää haja-asutus- sesti. alueen jätevesisäädösten toimeenpanoa tiedotta- Vastalauseen lausumaehdotus 32 misen ja neuvonnan resurssien turvaamisen Eduskunta edellyttää, että hallitus suh- kautta sekä edistää siirtoviemärihankkeita. tautuu sotiemme veteraaneihin kunnioi- Tämä näkemys oli kirjattu myös edellisen edus- tuksella ja ottaa vuoden 2013 budjetin kunnan asiaa koskevaan mietintöön. laadinnassa huomioon oma-aloitteisesti Ympäristövaliokunta on toistuvasti kiinnittä- rintamaveteraanien kuntoutukseen tarvit- nyt huomiota siirtovesiviemäreiden merkityk- tavat riittävät määrärahat. seen ympäristönsuojelussa. Siihen esitetyt mää- rärahat ovat riittämättömät. 50. Veteraanien tukeminen Edellä olevan perusteella ehdotamme,

56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan että momentille 35.10.61 otetaan menot (siirtomääräraha 2 v) lisäyksenä 8 000 000 euroa, josta osoi- Ikääntyvä ja vähenevä veteraaniväestö, jota nyt tetaan 7 000 000 euroa siirtoviemärei- on yhteensä noin 35 000 henkeä, tarvitsee entis- hin ja 1 000 000 euroa jätevesineuvon- tä enemmän yksilöllistä, kotiin vietävää palve- taan. lua. Vaikka henkilöiden lukumäärä vähenee, kustannukset eivät laske. Hallituksen täyden- 20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen nyksessään tekemä lisäys veteraanikuntoutukseen ei riitä, sillä vähenevä väestönosa ansaitsee 55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomäärä- parhaan mahdollisen hoidon. raha 3 v) Edellä olevan perusteella ehdotamme, Uusien hissien jälkiasentaminen sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaaminen on talou- että momentille 33.50.56 otetaan dellisesti ja inhimillisesti kannattavaa. Jos halli- lisäyksenä 3 000 000 euroa. tuksen esitys toteutuu, hissien korjausrakentaminen loppuu kokonaan. Energia-avustusten leikkaus estää lämmitys- Pääluokka 35 tapamuutokset, jotka edistäisivät siirtymistä tuontienergiasta kotimaisen energian käyttöön. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLIN- Energiakorjauksiin sijoitettu euro tulee nopeasti NONALA takaisin säästyneenä energiankulutuksena. Uu- siutuvan energian käyttöönotolla vaikutetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, joten sillä on Kuten ympäristövaliokunnan talousarviosta an- suuri ympäristövaikutus. Uusiutuviin energia- tamasta lausunnosta ilmenee, monet leikkaukset lähteisiin siirtymisellä on myös merkittävä vai- ovat ristiriidassa hallituksen ympäristötavoit- kutus kotimaisen uusiutuvan energian, esimer-

139 VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, Vastalause 2 /kesk HE 128/2011 vp kiksi hakkeen ja bioenergian, osalta. Tätä kautta Vastalauseen lausumaehdotus 36 uusiutuvaan energiaan siirtymisen kannustami- Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa sella on dynaamisia vaikutuksia myös työllisyy- esityksen työvaltaisten alojen arvonlisä- teen ja harmaan talouden ehkäisemiseen. Mo- veron alentamisesta 9 prosenttiin. mentilla on suuri vaikutus sekä ympäristöön että Vastalauseen lausumaehdotus 37 ihmisten hyvinvointiin. Eduskunta edellyttää, että hallitus rajoittaa Suomen velkaantumista korottamalla Edellä olevan perusteella ehdotamme, yleistä arvonlisäveroa, mutta tehden sen että momentille 35.20.55 otetaan oikeudenmukaisesti samalla alentamalla lisäyksenä 30 000 000 euroa. kaikille välttämättömien ruoan, liikkumisen ja lämmön verotusta. TULOARVIOT Osasto 15

Osasto 11 LAINAT

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden 2012 lopussa 89 mrd. euroa, joka on noin 44 pro- Hallitus itse arvioi valtiontalouden pysyvän ali- senttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Bud- jäämäisenä koko hallituskauden. Sopeutustoi- jetin alijäämä on 7,3 mrd. euroa, joka katetaan mista huolimatta alijäämän arvioidaan alenevan lainanotolla. Velan arvioidaan nousevan vuonna ensi vuoden 3,5 prosentista vain hieman vuo- 2015 jo 48,1 prosenttiin bkt:sta. Yksin valtion- teen 2015 mennessä. velan korkojen arvioidaan olevan ensi vuonna Mikäli toimiin verokertymän lisäämiseksi ei 2,1 mrd. euroa. ryhdytä, ovat edessä hyvinvointiyhteiskunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- ytimeen asti ulottuvat leikkaukset. syttäväksi seuraavan lausuman: Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk- Vastalauseen lausumaehdotus 38 syttäväksi seuraavat lausumat: Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy Vastalauseen lausumaehdotus 33 toimiin valtion velkaantumisen kuriin Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy saattamiseksi ennen kaikkea veroja kiris- toimiin verotuksen oikeudenmukaisuuden tämällä ja uusiin suomalaisiin työpaik- lisäämiseksi kiristämällä hyvätuloisten koihin sijoittamalla. ansiotuloveroa. Vastalauseen lausumaehdotus 34 Ehdotus Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin yritysverotuksen uudista- Edellä olevan perusteella ehdotamme, miseksi siten, ettei Suomessa toimiva ty- täryhtiö keinotekoisesti lainaamalla tai että ehdotus valtion talousarvioksi vuo- siirtohinnoittelulla heikennä Suomessa delle 2012 hyväksytään valiokunnan verotettavaa voittoa. mietinnön mukaisena edellä todetuin muutoksin, Vastalauseen lausumaehdotus 35 Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa että edellä ehdotetut 38 lausumaa hy- lakiesityksen, jolla vesi- ja ydinvoimaloil- väksytään ja ta leikataan päästökaupasta aiheutuvat ansiottomat voitot.

140 Vastalause 2 /kesk VaVM 26/2011 vp — HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp

että yleisperustelujen kohdalla ehdotettu epäluottamuslause hyväksytään.

Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2011

Timo Kalli /kesk Antti Rantakangas /kesk Esko Kiviranta /kesk Eero Reijonen /kesk Mika Lintilä /kesk Tapani Tölli /kesk Markku Rossi /kesk

141