Paltaniementie, Kajaani Museotien Hoito- Ja Ylläpitosuunnitelma

RAPORTTEJA 139 | 2012

Paltaniementie, Kajaani Museotien hoito- ja ylläpitosuunnitelma

MARTTI PILTZ | LAURA SOOSALU

1 2 Paltaniementie, Kajaani Museotien hoito- ja ylläpitosuunnitelma

MARTTI PILTZ LAURA SOOSALU RAPORTTEJA 139 | 2012

PALTANIEMENTIE, KAJAANI MUSEOTIEN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMA Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Taitto: Mervi Koivula Kansikuva: Martti Piltz Kartat: © Maanmittauslaitos lupa nro 10/MML/12 © Affecto Finland Oy Karttakeskus, Lupa L4377 © Liikennevirasto 2012 © Suomen ympäristökeskus 2012

ISBN 978-952-257-710-8 (PDF)

ISSN-L 2242-2846

ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu)

URN URN:ISBN:978-952-257-710-8 www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus Sisältö

1 Lähtötiedot...... 9 1.1 Paltaniemen museotien sijainti ...... 9 1.2 Paltaniementien nimeäminen museotieksi ...... 10 1.3 Paltaniemen museotien historialliset vaiheet ...... 11 1.3.1 Paltaniemen tien synty ...... 11 1.3.2 Paltaniemen suuruuden aika ...... 12 1.3.3 Paltaniemen tien muita vaiheita ...... 13 1.3.4 Paltaniementien kulttuurikohteet ja kiinteät muinaisjäännökset ...... 14 1.3.5 Paltaniementien museaalinen arvo ...... 16 1.3.6 Paltaniementie Liikenneviraston museokohdekokoelmassa ...... 16

2 Alueen nykytilan kuvaus ...... 17 2.1 Maankäytön nykytila ...... 17 2.1.1 Kaavatilanne ...... 17 2.1.2 Maanomistus ...... 18 2.1.3 Museotien ympäristön nykyinen maankäyttö...... 20 2.2 Maisema ...... 20 2.3 Taajamakuva ja tien jaksottelu ...... 21 2.4 Luonnonympäristö ...... 24 2.5 Tien tekniset lähtökohdat ...... 25 2.5.1 Tien perustiedot ...... 25 2.5.2 Tien nykyinen kunnossapito ...... 26 2.6 Matkailu ...... 26

3 Museotien hoito- ja ylläpitosuunnitelma ...... 27 3.1 Tavoitteet ...... 27 3.1.1 Museotie ...... 27 3.1.2 Kulttuuriperintö ...... 27 3.1.3 Maisema ja luonto ...... 27 3.1.4 Maankäyttö ...... 27 3.1.5 Liikenne ...... 27 3.2 Tien ja sen ympäristön hoito ...... 28 3.2.1 Tieympäristön hoito- ja ylläpitotoimenpiteet tiejaksoittain ...... 28 3.2.2 Viitoitus ja opasteet ...... 32 3.3 Alueurakkaan sisällytettävät tieympäristön hoitotoimenpiteet ...... 33 3.3.1 Kohteen perustiedot ...... 33 3.3.2 Kertaluonteiset toimenpiteet ...... 34 3.3.3 Vuosittaiset toimenpiteet ...... 34 3.3.4 Pitkän aikavälin kunnostustoimenpiteet ...... 34 3.4 Talvihoito ...... 35 3.5 Jatkotoimenpiteet ja toimenpiteiden vaikutusten arviointi ...... 35

Lähdeluettelo ...... 36

5 6 K U V A I L U L E H T I

Julkaisusarjan nimi ja numero Raportteja 139/2012

Vastuualue Liikenne ja infrastruktuuri

Tekijät Julkaisuaika Martti Piltz Joulukuu 2012 Laura Soosalu Kustantaja /Julkaisija Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hankkeen rahoittaja / toimeksiantaja

Julkaisun nimi Paltaniementie, Kajaani Museotien hoito- ja ylläpitosuunnitelma

Tiivistelmä Paltaniemen museotie sijaitsee Oulujärven etelärannalla Paltaniemen kylässä Kajaanin kaupungissa. Museotiejakson pituus on 2 950 metriä. Museo- tie sijoittuu Paltaniemen paikallistielle 19056 ja 550 metrin pituinen osuus Kirkkonieni-Paltaniemi maantielle 8801. Tieosoite länsipäässä Pappilannie- mentiellä on 19056-1-2322 ja itäpäässä Sutelan entisen virkatalon luona 8801-1-7274. Pappilanniemessä on noin 150 metrin osuus tietä rakennettu käännöspaikaksi, joka ei kuulu museotiehen. Tiellä 8801 on noin 80 metrin ja Pappilanniementiellä noin 60 metrin matkalla kevyen liikenteen väylä. Paltaniemen tie liittyy Oulujärven erämaiden asuttamiseen 1500-luvulla, jolloin kuningas Kustaa Vaasa rakennutti kuninkaankartanon Vuohenginjoen suuhun. Paltaniemen Kirkkoniemeen valmistui vuonna 1599 kirkko, jolloin Paltamon pitäjä ja seurakunta erotettiin itsenäisiksi. Ne käsittivät tuolloin pääpiirtein nykyisen Kainuun alueen. Nimi tulee Paltaniemelle tyypillisestä vyöryvästä rantatörmästä, palteesta. Kajaanin linnan perustaminen vuonna 1604 vaati kulkuyhteyksien parantamista Oulun linnaan. Kesämaantien rakentaminen aloitettiin 1600-luvun alussa. Oulusta Säräisniemelle kulki Pohjois-Suomen vanhin sisämaan kesämaantieyhteys. Sieltä yhteys jatkui veneellä tai jäätietä Manamansalon kautta Paltaniemelle. Paltaniemestä Kajaaniin rakennettiin tie vuonna 1651. Kajaanin linnaan tuli tie myös Pohjois-Savosta, joka yhtyi Oulunjärvellä Oulu-Kajaani veneyhteyteen tai talvitiehen. Paltaniemi jäi maaliikenneväylältä syrjään, kun yhtenäinen maantie valmistui Oulusta Oulunjärven pohjoisrantaa Kajaaniin vuonna 1857. Perinteinen talvitie kulki kuitenkin edelleen Paltaniemen kautta ja kestikievari säilyi siellä 1900-luvulle asti. Paltaniemi oli pitkään Kainuun seurakunta- ja kulttuurikeskus. Paltamon seurakunnan kirkko siirtyi vasta vuonna 1946 Kiehimään, jolloin Paltanie- men lähes 350 vuotta kestänyt asema seurakuntakeskuksena päättyi. Paltaniemen kulttuurinen kukoistuskausi oli 1800-luvun lopulla, jolloin Eino ja Kasimir Leinon ansiosta kylä tuli kuuluisaksi Suomen kulttuurielämässä. Liikenneviraston museokohdekokoelmassa Paltaniemen museotie liittyy ajanjaksoon: ”1600-1700-lukujen maantieverkon rakentuminen”, missä rakentamisen pontimena olivat sisämaan kauppayhteydet satamiin , sotilaskuljetukset ja hallinto. Ajanjaksolle tyypillistä oli Savon ja Karjalan maaliikenneyhteyksien rakentaminen Pohjanlahdelle. Paltaniemen kylä teineen kuuluu Museoviraston rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (RKY). Paltaniemi on myös valtakunnallista maisemansuojelualuetta. Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on keskeistä ympäristön ilmeelle. Luonnon- ja kulttuuri- ympäristön säilyttämiseksi on laadittu useita selvityksiä ja suunnitelmia. Paltaniemellä toimii sekä kotiseutu- että kyläyhdistys, joista jälkimmäinen omistaa Kylätalon. Se on entinen koulu, joka nykyisin on kylätoiminnan keskus. Paltaniemen tien kunto on museaalisessa näkökulmassa hyvä. Tien linjaus ja tasausviiva ovat säilyneet oletettavasti vuoden 1651 tien kaltaisina. Tietä on ilmeisesti hieman levitetty, mutta alkuperäisen kaltainen vaikutelma on jäljellä. Tien ympäristö on pääosin hyvin hoidettua ja vanha ja uusi rakennusranta on sopeutettu yhteen tyylikkäästi. Tien päällystys vuonna 1994 on tehty pieteetillä. Museokohteena Paltaniementie on helposti saavutettava, ympäristöltään siisti ja maisemallisesti mielenkiintoinen. Lisäksi kesäaikaan siellä on kahvilatasoista palvelua. Hoito- ja ylläpitosuunnitelman tavoitteena on säilyttää Paltaniemen museotie todisteena 1600-1700-luvun talonpoikaisesta tierakennuksesta. Tien hyvä kunto ja säilyneisyys museointihetken asussa edellyttävät hienovaraisia toimenpiteitä, joissa erityisesti otetaan huomioon tien liittyminen ym- päristöönsä, perinteikkääseen ja jatkuvasti toimivaan kyläyhteisöön sekä kylän tuottamiin matkailupalveluihin. Toimenpiteillä pyritään korostamaan tien ja sen ympäristön tulkittavuutta. Suunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä sillan ja sen lähiympäristön kehittämiseksi ja hoitamiseksi tienpitäjän ja maanomistajien näkökulmasta. Suunnitelma sisältää alueurakkaan sisällytettävät siltaympäristön hoitotoimenpiteet sekä pitkän aikavälin tavoitteena kohteen ympäristön kunnos- tustoimenpiteitä ja suuntaviivoja tien mahdolliselle korjaukselle.

Asiasanat (YSA:n mukaan) Museotie, museosilta, hoito, ylläpito, suositukset

ISBN (PDF) ISBN (painettu) ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) ISSN (painettu) 978-952-257-710-8 2242-2846 2242-2854

www URN Kieli Sivumäärä www.ely-keskus.ﬁ /julkaisut | www.doria.ﬁ URN:ISBN:978-952-257-710-8 Suomi 36

Julkaisun tilaukset

Kustannuspaikka ja -aika Painotalo - -

7 Esipuhe

Paltaniemen museotien hoito- ja ylläpitosuunnitelma Tilaajan edustaja työssä on ollut vs. perinnevas- on laadittu Pirkanmaan ELY-keskuksen toimeksian- taava Satu Honkanen Pirkanmaan ELY-keskuksesta. nosta. Se on Liikenneviraston museotie- ja -siltako- Pääkonsulttina on ollut konsultti Martti Piltz Mobilias- koelmaan pysyvästi tallennetun museokohteen ympä- ta, avustajana vt. amanuenssi Petra Kotro. Alikon- ristönhoidon ja kehittämisen suunnitelma. sulttina työssä on ollut Destia Oy, jossa suunnitelman Arvokkaiden tiealueiden, museoteiden ja -siltojen laatimisesta ja työn raportoinnista on vastannut mai- säilyttäminen kuului aikaisemmin Tiehallinnon ja sen sema-arkkitehti Laura Soosalu. Avustajana on toimi- edeltäjävirastojen tavoitteisiin. Tehtävä on siirtynyt Lii- nut suunnitteluassistentti Mervi Koivula. kennevirastolle. Liikenneviraston museotiet ja -sillat Suunnitelman tekijät aloittivat työn maastokatsel- muodostavat perinne-esineistön ja niiden tietoarvoa muksella Paltaniemellä ja sen ympäristössä, missä tukevien arkisto-, kirjasto- ja kuva-aineistojen kanssa yhteydessä tavattiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-kes- valtakunnallisen tieliikenteen perinnekokoelman. kuksen liikenne ja infrastruktuurin aluevastaava Asko Museotie- ja -siltakokoelman pitkäjänteiseksi hoita- Pöyhönen sekä Kainuun ELY-keskuksen ympäristö miseksi ja säilyttämiseksi käynnistettiin vuonna 2006 ja luonnonvarojen biologi Maarit Vainio ja Kainuun projekti, jossa laadittiin perusselvitys museokohteiden maakuntamuseon rakennustutkija Rauni Laukkanen. tilasta, historiasta, merkityksestä, alkuperäisyydestä Paikallista kulttuuri- ja kotiseututoimintaa edustivat ja pitkäjänteisen säilyttämisen edellytyksistä sekä var- Paltaniemen kotiseutuyhdistyksen sihteeri ja matkai- mistettiin kohteisiin liittyvien dokumenttien tallentumi- lupalveluyrittäjä Kirsi Kilpeläinen ja hallituksen jäsen nen. Kohteiden arviointiin käytettiin museoteitä ja -sil- Erkki Siipola sekä Eino Leino-talon Saara Uusiheima- toja varten kehitettyä kokoelmapolitiikkaa. Selvityksen la-Huttunen. Paltaniemen kyläyhdistys oli myös kut- pohjalta päätettiin, että kaikille pysyvästi tallennetuille suttu, mutta estynyt tulemasta. Raportin kirjoitusvai- museokohteille tehdään pitkäaikainen kunnossapidon heessa heiltä on pyydetty kommentteja. ja hoidon jatkotoimenpidesuunnitelma. Aikaisemmin on tehty vastaavat suunnitelmat nel- jästä museosillasta ja kahdesta museotiestä. Suunni- Tampereella joulukuussa 2012 telmien tuotantoprosessia on kehitetty jatkuvasti. Tä- Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus män suunnitelman näkökulmana on ollut Paltaniemen Liikenne ja infrastruktuuri paikallinen asiantuntemus, jota ovat edustaneet Pal- taniemen kyläaktivistit, ELY:n liikenne- ja infran alue- vastaaja sekä kulttuuriviranomaiset.

Kirkko Paltaniementien näkemän päätteenä. Vasemmalla entinen kyläkoulu. 8 Kuva Heidi Pekkala. 1 Lähtötiedot

1.1 Paltaniemen museotien sijainti

Paltaniemen museotie, Pappilanniemen paikallistie Tie 8801 on varustettu vuonna 1994 noin 80 met- 19056 ja 550 metrin osuus Kirkkoniemi–Paltaniemi rin matkalla kevyen liikenteen väylällä Paltaniemen maantietä 8801, sijaitsee Oulujärven etelärannalle maantien liittymästä Kirkkoahon suuntaan. Pappilan- sijoittuvassa Paltaniemen kylässä Kajaanin kaupun- niementien varteen on rakennettu n. 60 metriä kevy- gissa. Museotie on pituudeltaan 2950 metriä. Paikal- en liikenteen väylää liittymän ja koulun välille. Kevyen listien ja maantien liittymän läheisyydessä sijaitsevat liikenteen väylän järjestelyt eivät ole vaikuttaneet tie- mm. Paltamon seurakunnan kuvakirkko ja kellotapuli, osuuksien säilymiseen museotienä. kylätori sekä entinen kyläkoulu, joka on nykyisin ky- läyhdistyksen käytössä. Tieosoite Pappilanniemen- tien länsipäässä Välitalontien risteyksessä on 19056- 1-2322 ja Sutelan päässä 8801-1-7274. Paikallistien länsipäässä, Pappilanniemessä, oleva noin 150 metrin osuus tiestä on rakennettu kääntöpai- kaksi. Tieosa ei virallisesti sisälly varsinaiseen museotiehen. Kääntöpaikalla on kielletty pysäköinti liiken- nemerkillä linja-autojen vaatiman kääntötilan vuoksi, mutta tien reunoille pysäköivät tästä huolimatta mm. Pappilanniemen vanhalla, luonnontilaisella hautausmaalla kävijät.

Kellotapuli ja kirkko reunustavat maantien ja paikallistien liitty- mää. Kuva Laura Soosalu.

Näkymä Pappilanniemeen ja kääntöpaikalle. Pysäköinti on kiel- Näkymä Kirkkoniemi – Paltaniemi maantien museotieosuudelta letty liikennemerkillä. Kuva Heidi Pekkala. kohti kylän keskustaa. Tietä reunustava koivukujanne on pääs- syt ränsistymään. Kuva Laura Soosalu.

9 1.2 Paltaniementien nimeäminen museotieksi

Paltaniementie on otettu osaksi Liikenneviraston (sil- Kokoelmapolitiikkaa sovellettiin museokohteiden loin Tie- ja vesirakennuslaitos, TVL) museokohdeko- arvoluokitukseen ja ne arvioitiin kolmeen tallennus- koelmaa ensimmäisten kohteiden joukossa vuonna luokkaan. Kokoelmapolitiikka edellyttää museokoh- 1982 seuraavin perustein: teelta valtakunnallista merkitystä. Esteettiset sekä Paltaniemi on kulttuurihistoriallisesti ja esteettisesti maisemalliset arvot jäävät toissijaisiksi verrattuna val- Kainuussa ainoalaatuinen maisemakokonaisuus. Tie takunnalliseen tieliikenteen ilmiöön. Paltaniementie kulkee Oulujärven tuntumassa myötäillen metsän ja joutui määräaikaisesti säilytettävien luokkaan. Se esi- pellon reunaa. Tien varrella on arvokkaita rakennuk- tettiin poistettavaksi kokoelmasta. Esitykseen vaikutti sia mm. Paltaniemen kirkko (v. 1726), Eino Leinon se, että tie tulkittiin merkitykseltään vain paikalliseksi syntymäkoti Hövelö, joka oli Elias Lönnrotin omistuk- ja siten Kuru-Ruovesi -kirkkotien toisinnoksi. sessa 1830-luvulla ja Keisarintalli, jossa Aleksanteri I Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Kainuun museo, ruokaili v. 1819. Kainuun ympäristökeskus, Oulun tiepiiri ja Paltanie- Kokoelman muodostamiskriteerit ovat vaihdelleet men kyläyhdistys vastustivat Paltaniementien poistoa aikojen kuluessa. Kokoelman museaalisen arvon kokoelmasta museokohdeselvityksestä antamissaan määrittelemiseksi ja tallennusperusteiden yhtenäistä- lausunnoissa vuonna 2008. Lausunnoissa korostettiin miseksi tehtiin selvitys vuonna 2006. Kokoelmalle luo- Paltaniemen kylän kulttuurihistoriaa ja merkitystä Kai- tiin Tiehallinnon museoteiden ja -siltojen kokoelmapo- nuun entisenä keskuspaikkana, alueen maisemallista litiikka, joka hyväksyttiin 22.2.2007. merkitystä, kaavoituksessa todettua merkitystä arvokkaana kulkuväylänä, museotie-statuksen merkitystä matkailua tukevana elementtinä ja tien hyvää säily- neisyyttä. Kyläyhdistys ja Kainuun Museo toivat esille kohteen merkityksen valtakunnallisesti merkittävien ve- sireittien yhtymäkohdassa ja liikenteen solmukohtana.

Paltaniementien sijainti.

10 Lausunnot eivät suoranaisesti tuoneet uutta tietoa 1.3 Paltaniemen museotien tien arvoluokitukseen, mutta antoivat viitteitä siitä, historialliset vaiheet että Paltaniementien merkitys saattaisi olla huomat- tavasti laajempi kuin paikallinen kirkkotie. Vuonna 2009 ilmestynyt Oulun tiepiirin historia (Matti Enbus- 1.3.1 Paltaniemen tien synty ke, Vuosisadat pohjan teillä) viittasi siihen, että Pal- taniementien arvoluokitusta tehtäessä lähteet olivat Asutuksen alku riittämättömät. Tiestä tilattiin historiaselvitys. Sen teki amanuenssi Heidi Pekkala. Selvitys valmistui vuonna Ensimmäiset vakituiset asukkaat muuttivat Kainuu- 2011. (Pekkala, Heidi, 2011, Paltaniementie, Selvitys seen viimeistään vuoden 1530 tienoilla. Eränkäynti oli historiallisesta arvosta, Mobilia). saavuttanut Savossa 1400-luvun loppuun tultaessa Historiaselvityksen mukaan Paltaniemen museo- alueelliset laajenemismahdollisuutensa ja savolaisten tiellä ei ole arvoa ainoastaan paikallisena kirkkotienä asutus alkoi siirtyä kohti Pohjois-Savoa ja Kainuuta. tai Kainuun sisäisen liikenteen välittäjänä, vaan tie Kuningas Kustaa Vaasa pani alulle Oulujärven seu- on saanut alkunsa jo 1600-luvulla ja ollut siitä lähtien tujen asuttamisen vuonna 1550. Ensimmäiset 140 1800-luvun puoliväliin saakka osa valtakunnallises- uudisasukasperhettä lähtivät Oulujärven erämaahan ti merkittävää kulkuväylää Pohjanlahden rannikon ja vuonna 1552. Heidän suojakseen kuningas rakennut- Savon välillä. ti kuninkaankartanon Vuohenginjoen suuhun vuosina Liikenneviraston museoteiden ja -siltojen koko- 1554–1556. Kuninkaankartanoa alettiin kutsua nimellä elmapolitiikkaa tarkasteltaessa Paltaniemen mu- Oulun palte. Paltaniemi sai ensimmäiset asukkaansa seotie sijoittuu tieliikennehistorian ajanjaksoon kuninkaankartanon valmistumisen jälkeen. Uudisasuk- 1600–1700-luvun tieverkon rakentuminen. Tällöin kaille perustettiin oma seurakunta vuonna 1559. Sa- teiden rakentamisen pontimena oli erityisesti kauppa moihin aikoihin valmistui Manamansaloon Oulujärven sisämaista satamiin, sotilaskuljetukset ja hallinto (ve- ensimmäinen kirkko. Kirkko joutui kuitenkin venäläis- rotus, posti). Ajanjaksolla yksi kokoelmaan tallennet- ten ryöstämäksi ja polttamaksi kesällä 1578. Oulu- tavista ilmiöistä on juuri Savo-Karjalan ja Pohjanmaan järven erämaan seurakunta ja alueen hallinto liitettiin välisten yhteyksien rakentaminen, mitä Paltaniemen- Liminkaan vuonna 1585. Omaksi pitäjäkseen ja seu- tie sopii hyvin kuvaamaan. rakunnakseen Oulujärven seudut erotettiin Limingasta Yllämainitulla perustelulla Paltaniementien arvoluo- jälleen vuonna 1599, kun uusi kirkko valmistui Paltanie- kitus muuttui ja Pirkanmaan ELY-keskus päätti liittää men Kirkkoniemeen. Pitäjää ryhdyttiin nyt kutsumaan sen museokohdekokoelmaan pysyvänä museokoh- nimellä Paltamo. Nimi tulee palte-sanasta, joka tar- teena. koittaa Paltaniemelle tyypillistä, vyöryvää rantatörmää. Seurakunnan ja pitäjän alue käsitti tuolloin pääpiirteis- sään nykyisen Kainuun alueen. Paltaniemestä tuli koko alueen kirkollinen ja hallinnollinen keskus.

Kulkuyhteyksien synty

Kajaanin seudun liikenneolojen kohentamiselle tuli tarve, kun pitkä Venäjän-sota päättyi vuonna 1595 Täyssinän rauhaan. Asutusolot vakiintuivat ja väkiluku alkoi kasvaa. Varsinkin Kajaanin linnan perustaminen vuonna 1604 vaati entistä tiiviimpiä ja säännöllisem- piä yhteyksiä Oulun ja Kajaanin linnojen välillä. Yleistä kesämaantietä alettiin rakentaa 1600-luvun alkuvuosina Oulujokivarresta kohti Oulujärveä Sä- räisniemelle. Ehkä Kaarle IX:n määräys vuonna 1608 käskynhaltija Isak Behmille antoi kimmokkeen myös liikennekelpoiselle kesätielle rannikolta Kajaanin linnaan. Behmin seuraaja Eerik Hare teetti tien vuonna 1610 kulkukelpoiseksi. Alkuvuosikymmeninä sen kun-

11 to oli vaatimaton, asumattomilla taipaleilla tuskin rat- 1.3.2 Paltaniemen suuruuden aika sutietä kummempi. Vuonna 1682 Pohjanmaan maaherra Didrik Wran- Keisari Aleksanteri I:n vierailu Kajaanissa vuonna gell määräsi Oulu–Kajaani-tien kunnostettavaksi vau- 1819 antoi vauhtia yhteyksien parantamiselle Kajaa- nuilla ajettavaan kuntoon. Toisaalta jo 1634 oli ase- nista Savon suuntaan. Keisari määräsi rakennetta- tettu Kajaanin talvikäräjillä kestikievaritalot Paltamon vaksi maantien Kajaanista Iisalmelle. Vuonna 1821 kirkolle ja Säräisniemelle ”maantien varteen”, joten kartoitettiin uusi suunta Kajaanista Lehtovaaran kaut- sen perusteella jonkinlainen yleinen maantie oli tuol- ta Sukevalle, Sonkajärvelle ja Iisalmeen. Maantien loin käytössä. rakennustyöt saatiin päätökseen 1826. Korjaustöistä Oulun ja Kajaanin, toisin sanoen Oulun ja Säräis- huolimatta se oli 1830-luvun alussa tuskin kulkukel- niemen välinen maantie on vanhin Pohjois-Suomen poinen. sisämaan kesämaantieyhteyksistä. Säräisniemeltä Venekyyti Oulujärvellä ei vastannut enää suurem- vanha liikennereitti jatkui Oulujärveä pitkin Manaman- pia liikennetarpeita, joten vuonna 1854 käynnistettiin saloon ja Koutaniemeen, josta jatkettiin joko Paltanie- uuden maantien rakennustyöt Vaalasta Oulujärven meen tai Kajaaninjokea pitkin Kajaanin kaupunkiin. pohjoisrantaa pitkin Kajaaniin. Tielinja Oulujoen suus- Paltaniemestä Paltamon emäkirkolta oli jo 1600-luvun ta Kajaaniin valmistui vuonna 1857. Uusi maantie yh- puolivälissä 12½ virstan pituinen tie Kajaanin kaupun- tyi Kajaanin–Sotkamon tiehen, ja kun tielinjaa tehtiin kiin. Tiepohjan olivat tehneet vuonna 1651 Paltamon myös Kuhmoon, saatiin yhtenäinen tieverkko 1850-lu- pitäjän 24 talonpoikaa. vulla Oulusta halki Kainuun. 1600-luvulla Kajaaniin kulki maantieyhteys myös Paltaniemi jäi liikenteellisesti syrjään Oulujärven Savon suunnasta, Iisalmesta Vieremän, Salahmin ja pohjoispuolisen maantien valmistuttua, mutta talvitie Nissilän kautta Saaresmäelle ja Vuolijoelle, josta oli säilyi. Jäätie kulki vanhaa reittiä Oulujärven poikki Ma- lyhyt matka Oulujärven rantaan. Sieltä matka jatkui namansaloon ja Säräisniemelle. 1880-luvulla puhkesi venekyydillä tai talvella jäätietä pitkin Paltaniemeen. kiista talvitien linjasta Kajaanin ja Oulujoen välillä. Kih- Vastaavasti yhteys suuntautui Oulujärven kautta myös lakunnanoikeus päätyi kompromissiin, jossa talvitie oli Säräisniemelle, joka oli Kainuun tärkein liikennesolmu ylläpidettävä sekä pohjoispuolitse että jäätietä pitkin. 1600- ja 1700-luvulla. Iisalmen tie oli merkittävä en- Maaherra määräsi lokakuussa 1886 talvitien kulke- nen kaikkea postitienä Kajaaniin. maan Oulujärven yli Säräisniemelle. Kiistely talvities- Viimeistään Kajaanin kaupungin perustaminen tä jatkui 1900-luvun alkuvuosina, mutta autoliikenteen vuonna 1651 synnytti tarpeen maantieyhteyksille yleistyttyä ja talvikunnossapidon vakiinnuttua yhteys myös Oulujärven itäpuolelle, mutta Kajaanista Sotka- Kajaanista Ouluun alkoi kulkea maantietä pitkin. mon suuntaan saatiin kesätieyhteys vasta 1700-luvun Paltaniemi oli siis osana Oulusta Kajaaniin ja sieltä loppuvuosina. Oulusta Kajaanin seudun, Sotkamon edelleen Savoon ja Karjalaan johtavaa reittiä ainakin ja Maanselän kautta kulki ikivanha vesi- ja maareitti, 1600-luvulta vuoteen 1857. Nykyisen museotien linja- ”venäläisten kauppatie”, Pieliselle ja Käkisalmen lää- us on ilmeisesti muotoutunut jo tuolloin, ts. nykyinen niin ja edelleen etelämmäs Karjalaan. Tämä Nousia museotie on osa edellä mainittua, 1600-luvun puolivä- Venäläisen kertoma reitti on Jaakko Teitin vuosien lissä rakennettua 12½ virstan pituista tietä Paltamon 1555–1556 valitusluettelossa. Maantieyhteys Sotka- emäkirkolta Kajaaniin. mon ja Pielisen välille valmistui todennäköisesti vuoteen 1791 mennessä, mutta se oli varsin vaatimaton ja esimerkiksi vuoden 1805 kestikievariluettelossa sil- lä ei ollut kestikievareita.

12 1.3.3 Paltaniemen tien muita ta. Samalla Kajaanin kaupunkiseurakunta palasi 135 vaiheita vuotta kestäneen itsenäisyytensä jälkeen entisen emäkirkkonsa kappeliseurakunnaksi. Seurakunnan Posti ja kievarit kutistuminen jatkui, kun Säräisniemen kappeliseu- rakunta erosi emäseurakunnasta omaksi kirkkoher- Paltaniemen museotiellä on ollut merkitystä myös rakunnakseen vuonna 1864 ja vuonna 1925 Kajaa- postitienä ja Paltaniemi on toiminut kestikievaripaik- ni erottautui jälleen omaksi kirkkoherrakunnakseen kana. Vuoden 1634 Kajaanin talvikäräjillä nimettiin Paltamosta. Ensimmäinen virallinen esitys kirkon Paltamon kirkonkylästä Paltaniemeltä kestikievariksi muuttamisesta Paltaselän toiselle puolen tehtiin seu- Pekka Sivosen talo. Ensimmäiset tiedot Kainuun pos- rakunnan kirkonkokoukselle vuonna 1887. Vuonna tilinjoista ovat vuodelta 1651, jolloin postitalot määrät- 1931 tehtiin päätös rakentaa uusi kirkko Kiehimään. tiin kestikievareiden yhteyteen. Paltaniemellä kestikie- Se vihittiin käyttöön vasta vuonna 1946. Uuden kirkon variksi ja postitaloksi määrättiin kirkkoherra Johannes valmistuttua Paltaniemen lähes 350-vuotinen asema Antiluksen talo. Postin kulku oli hidasta. Oulujärven Paltamon emäseurakunnan keskuksena päättyi. kelirikko hidastutti postinkulkua, jolloin posti saattoi 1800-luvun loppupuolella Paltaniemi eli loistokaut- viipyä Oulun ja Kajaanin noin 150 kilometrin pituisella taan Kainuun kulttuurikeskuksena. Kylään muutti sa- linjalla kolmekin viikkoa. maan aikaan joukko valistuneita ihmisiä. Syrjäinen Isovihan jälkeen postin säännöllinen talvikuljetus kylä tuli tunnetuksi Suomen kulttuurielämässä. Eino Savon ja Pohjanmaan välillä alkoi jälleen vuonna Leinon syntymäkoti Hövelö oli suomalaisen kulttuurin 1727. Pikkuvihan jälkeen ryhdyttiin järjestämään ym- ja suomalaisuusaatteen keskus ja sieltä monet uu- pärivuotista postilinjaa. Vuoden 1784 kuninkaallisen distukset ja ajassa liikkuvat virtaukset levisivät Palta- määräyksen mukaan Oulun–Kuopion vakituinen pos- niemelle ja eri puolille Kainuuta. Paltaniemen johto- tilinja kulki kuitenkin Nissilän kautta, josta haaralinja asema perustui kirkollisten ja maallisten virkamiesten kääntyi Vuolijoelle ja edelleen Kajaaniin. Loppumatka ylläpitämään kulttuurielämään. Se jäi taloudellisessa oli vesitietä Oulujärvellä kuten jo 1600-luvulla. elämässä ja kehityksessä Kajaanin varjoon. Kun Ka- Kun Iisalmen ja Kajaanin välinen maantie oli valmis- jaaniin perustettiin vuonna 1895 yhteiskoulu ja vuon- tunut, vuonna 1843 avattiin suora postilinja Kajaanin ja na 1900 seminaari, myös kihlakunnan kulttuurikes- Kuopion välille. Kajaanista Kuhmoon päin mentäessä kuksen asema siirtyi Kajaaniin. Paltaniemen asema yksi keskeisistä postinkulun paikoista oli Paltaniemi. hiipui vielä entisestään vuonna 1904 valmistuneen 1840-luvun puolivälissä yli 200 vuotta vanha postita- Iisalmi–Kajaani ratayhteyden ansiosta. Paltamon ja lonpoikajärjestelmä romutettiin. Tämän jälkeen postin- Paltaniemen kannalta tämä merkitsi muuttotappiota, kuljetuksen selkärankana oli kestikievarikyyti. joka alkoi näkyä heti kun rautatie aloitti säännöllisen Postin kulkua nopeutti vuonna 1901 Iisalmelle liikenteen 1904. avattu rautatie. Paltaniemen asukkaiden posti haettiin Paltaniemi, jonka mukaan Paltamon suuri emäpitä- Kajaanista. Vuoden 1866 jälkeen Törmälän torppaan jä oli aikoinaan nimetty, siirtyi lopulta osaksi Kajaanin laitettiin postihuone, josta kyläläiset noutivat postinsa. maalaiskuntaa 1.1.1954 ja kuntaliitoksen yhteydessä Vuonna 1902 Paltaniemelle perustettiin oma posti- vuonna 1977 osaksi Kajaanin kaupunkia. asema, joka sijoitettiin kansakoululle. Liikenne Seurakunta ja kulttuurikeskus 1900-luvulta alkaen Paltaniemellä on liikuttu jalkakyy- Kirkkoniemeen vuonna 1599 rakennettu kirkko ja si- din ja hevosen lisäksi myös muilla kulkupeleillä. Ensim- jainti suuren vesistöreitin varrella, joka yhdisti Itä-Suo- mäiset polkupyörät tulivat Paltaniemelle 1910-luvun men ja Vienan laajat erämaat Pohjois-Pohjanmaan alussa. 1920-luvulla ja seuraavalla vuosikymmenellä rannikkoon, nostivat Paltaniemen kylän Oulujärven niitä oli jo jokaisella. Kun 1960-luvulla autot ja muut itäpuoliseksi keskukseksi. moottoriajoneuvot alkoivat yleistyä, polkupyöriä käy- Paltamon laajan emäseurakunnan alue ja väki- tettiin enää vain lyhyiden matkojen kulkemiseen. En- määrä pienenivät kun Sotkamo vuonna 1647 ja Ka- simmäinen moottoripyörä Paltaniemellä oli 1920-luvun jaanin kaupunkiseurakunta vuonna 1651 erosivat siitä alussa. Vuoden 1925 jälkeen niitä oli jo useita. omiksi kirkkoherrakunnikseen. Vuonna 1786 emäseu- Ensimmäiset Paltamon teillä säännöllisesti kulke- rakunnasta erosi myös Hyrynsalmen kirkkoherrakun- neet autot olivat matkustajaliikennettä hoitaneita hen-

13 kilö- ja kuorma-autoja. 1920-luvun jälkipuoliskolla lin- 1.3.4 Paltaniementien kulttuurikoh- jalla Kajaani–Paltaniemi alkoi kulkea linja-auto. teet ja kiinteät muinaisjään- Kajaanin seudun lentokentän suunnittelu aloitet- nökset tiin vuonna 1935. Talvisodan sytyttyä Paltaniemelle alettiin rakentaa kiireesti sotilaslentokenttää. Raken- Paltaniementien vaikutusalueella ei ole Museoviraston nustyön toteutti Tie- ja vesirakennuslaitos. Lentokent- kiinteitä muinaisjäännöksiä. Paltaniemen keisarintalli tä otettiin käyttöön Lapin sodan aikana. 1950-luvun kuuluu Museoviraston kulttuuriportaalin hoitokohteisiin. puolivälissä kenttätyöt käynnistyivät uudelleen siviili- Museotien varrella on useita kulttuurihistoriallisia ilmailun aloittamiseksi. Säännöllinen matkustajaliiken- kohteita, jotka toisaalta liittyvät suoranaisesti tiehen, ne Paltaniemen kentältä aloitettiin kesäkuussa 1956. mutta toisaalta muodostavat maisemakokonaisuu- Lentoasemaa on laajennettu useaan otteeseen, mm. den, jossa tie on yhtenä elementtinä. vuonna 1982 ja 1993. 1950-luvun puolivälissä alettiin rakentaa maantietä Sutelan tila Kajaanin ja Paltaniemen välille Teppanan risteyksestä Paltaniemen kirkon läheisyyteen. Tien rakentamistyöt Sutelan maakapteenin virkatalo on rakennettu vuon- aloitettiin vuonna 1956 ja se valmistui 1958. Maantie na 1788, 1800-luvun lopulla se oli seutukunnan sää- päällystettiin öljysoralla kesällä 1962. Nykyään maan- tyläisten seuraelämän keskus. tie on seututie numero 880. Yhdystie Kajaanin ja Paltaniemen välille oli vireillä Eino Leino -talo jo 1940-luvun puolivälistä, kun sodan jälkeen asutet- tiin väestöä Paltaniemen alueelle. Tien etuna oli, että Eino Leinon synnyinkodista, Hövelön talosta, raken- matka Paltaniemen kylästä kaupunkiin lyhenisi noin nettiin vuonna 1978 kopio Paltamon kuvakirkon lähei- 30 talosta puolella eli noin 8 kilometriin. Tien Palta- syyteen matkailukohteeksi. Alkuperäinen Hövelön talo niemen puoleisessa päässä oli 11 maanhankintala- sijaitsi Paltaniemellä Hövelönlahden pohjoisrannalla. kitilaa, jotka myös hyötyisivät lyhenevästä matkasta. Eino Leinon synnyinkodin lisäksi se oli Elias Lönn- Tielle tehtiin lopputarkastus 1.11.1957. Rakentamisen rotin vanha asuintalo. Hövelö jouduttiin purkamaan tuloksena valmistui IV luokan tietä 1,72 kilometriä ja 1950-luvun lopulla huonokuntoisuuden vuoksi. ratastietä 1,72 kilometriä. Tie muutettiin yksityistiestä paikallistieksi 1.10.1977 (Hövelön paikallistie 19054). Paltaniemen Kuvakirkko Paltaniementie tunnetaan nykyään Pappilannie- men paikallistienä 19056. Vaikuttaa siltä, että tien lin- Nykyisen kuvakirkon rakentaminen aloitettiin vuonna jaus ei ole muuttunut 1600-luvun linjauksesta, vaikka 1725 Kirkkoniemeen, mutta maanvyörymän pelossa ympäristöön on rakennettu uusia teitä ja ympäröivi- se siirrettiin nykyiselle paikalleen, jonne se valmistui en teiden linjauksia muutettu. Paltaniemi–Kirkkonie- vuonna 1726. Kirkkoa käytetään nykyään vain kesäi- mi-tieosuus on otettu valtion hoitoon 1.1.1921. Tietä sin kirkollisiin tarkoituksiin. Paltaniemen kuvakirkkoa on parannettu vuonna 1959 ja se on päällystetty öl- edeltävä, vuonna 1665 rakennettu kirkko sijaitsi Kirk- jysoralla ensimmäisen kerran vuonna 1969. Samas- koniemessä. Venäläiset tuhosivat kirkon ison vihan sa yhteydessä päällystettiin koko tie Paltaniemeltä aikana helmikuussa 1716. Sitä edeltävä, samalla pai- Kirkkoahoon. Päällyste uusittiin vuonna 1979. Uuden kalla ollut kirkko, vaurioitui maanjäristyksessä vuon- Paltaniemi–Kajaani-maantien valmistumisen ja Pal- na 1626. Kirkon vieressä oleva kellotapuli valmistui taniemi-Kirkkoaho-tien siirron jälkeen vuodesta 1958 vuonna 1769. Tapulissa on Paltaniemen ensimmäisen eteenpäin Paltaniementie oli osa maantietä 880 (tieo- kirkon kello, joka on valmistunut 1622. san numero Kn/O-125). 1.10.1977 Hövelön yksityistie ja Kajaanin–Paltaniemen maantien 880 loppuosa eli Keisarin talli Paltaniementie muutettiin paikallistieksi 19054. Pai- kallistieksi muuttui samalla myös Kirkkoniemeen haa- Keisarin talli sijaitsee Paltaniemen kuvakirkon vieres- rautuva tieosuus (688 m). sä. Se on alkuperin sijainnut Haapalankankaalla, Vuo- lijoen varressa. Venäjän keisari Aleksanteri I aterioi tallissa 28.8.1819 matkustaessaan Kajaaniin. Palta- mon asukkaat siirsivät rakennuksen nykyiselle paikalleen vuonna 1826. Rakennus on Suomen vanhimpia kotiseutumuseoita. Tallia suojaa pärekattoinen katos.

14 Paltaniemen kyläkoulu

Paltaniemen koulu on rakennettu vuonna 1883. Koulu oli Paltamon ensimmäinen kansakoulu ja koko kihlakunnan ensimmäinen opetustarkoitukseen suunnitel- tu rakennus. Koulu lopetti toimintansa keväällä 2010.

Vanha hautausmaa

Kirkkoniemessä sijaitsee Paltaniemen vanha hautausmaa, joka oli käytössä vuosina 1599–1717. Hau- tausmaa on nykyään luonnontilassa ja siellä kasvaa jyhkeitä petäjiä. Hautausmaalla on Armas Tirrosen Paltaniemen Kuvakirkon viereen on siirretty Paltamon Vuolijo- en kylästä tallirakennus, jossa Keisari Aleksanteri I on ruokaillut muistomerkki Risti ja liekki vuodelta 1967. 28. elokuuta 1819 matkallaan Kajaaniin. Kuva Martti Piltz. Vanhat asuintalot museotien varrella

Museotien varrella on maalaistaloja, joissa on suku- polvesta toiseen harjoitettu maanviljelyä. Vanhin näis- tä lienee Immola, jonka harmaat vanhat rakennukset edustavat perinteistä paltamolaista rakennuskulttuuria. Vanhan hautausmaan eteläpuolella sijaitsee vanha Paltaniemen pappila vuodelta 1836. Seudun kirkkoher- rat asuivat talossa 1930-luvun lopulle saakka. Immolan lähistöltä löytyy keltainen kappalaisen pappila, Tauno- la, joka on tunnettu myös nimillä Sivola tai Siivola. Talo oli kappalaisen virkatalona vuosina 1760-1937.

Paltaniemen Kyläkoulu on keskeisellä paikalla museotietä kirkon vieressä. Koulu on lopetettu, mutta kylätalona se tarjoaa monenlaisia palveluita, kesäaikaan kahvilan tai taidenäyttelyitä. Kyläkoulun pihalla on museoaitta. Edessä on tie satamaan ja uimarantaan. Melko raskastekoinen kaideaita on leimallinen Paltaniemen keskustalle. Kuva Martti Piltz.

Eino Leino-talo ylläpitää kahden kainuulaisen Suomen kulttuurin suurmiehen, Eino Leinon ja Elias Lönnrothin perinnettä Paltaniemellä. Eino Leino-talo toimii myös kahvilana. Oikealla näkyy Oulujärven selkää ja Lystinurmi-lato, jossa järjestetään kesäkaudella tanssit kerran viikossa. Etualan Sutelantiellä on komea koivukuja. Puut ovat varsin huonokuntoisia ja saattavat aiheuttaa suoranaista vaaraa ohikulkijoille. Kuva Martti Piltz.

15 1.3.5 Paltaniementien museaalinen paikallistie Äänekoskella ja Saviselkä–Piippola-tie arvo Kärsämäen ja Siikalatvan kuntien alueella. Koivis- ton paikallistien historia ulottuu samalle ajanjaksolle, Paltaniementien keskeinen museaalinen arvo on 1700-luvulle, mutta tieosuus sijoittuu Kuopio–Oulu- kokonaisuus, joka muodostuu pitkäaikaisesta asu- tien sijaan Kuopio–Vaasa-reitin varrelle. Koivisto oli tuksesta, valtakunnallisesti tärkeästä kulkuväylästä, 1700-luvun lopulta 1840-luvulle saakka Keski-Suo- Oulujärven maisemasta, Kajaanin joen (Vuohengin- men pääteiden risteys- ja hallintopaikka. Koiviston tie kosken) jokisuusta, maanviljelyksen kulttuurimaise- jäi kylätieksi kun nykyinen pääteiden risteys muodos- masta ja Suomen oloissa poikkeuksellisen vankasta tui Hirvaskankaalle. Saviselkä–Piippola-tie sijoittuu sekä hengellisen että henkisen kulttuurin perinteestä. Paltaniementien tapaan Kuopio–Oulu välille, mutta eri Tien säilyneisyys on hyvä. Se on todistusvoimai- reitille, ja kuvaa uudempaa aikaa, 1800-lukua ja valta- nen jäänne aikansa tiestä. Samoin koko rakennetun tieverkon muodostumista 1930-luvulla. Vuonna 1920 kulttuurin että luonnon maiseman voi todeta säilyneen tie siirtyi valtion hoitoon ja 1930-luvulta alkaen se oli hyvin. Sekä museo-, että ympäristöviranomaiset ovat osa valtatie 4:ää vuoden 1953 loppuun saakka, jolloin huomioineet Paltaniemen edustavuuden ja kulttuuri- uusi nelostie valmistui. Museokohdekokoelmassa ei sen todistusvoiman. Kotiseutuharrastus näyttää poik- ole Paltaniemen tien lisäksi toista samaa tieliikenne- keuksellisen voimakkaalta Paltaniemellä, mikä antaa historian ilmiötä kuvaavaa kohdetta. ainakin osittaisen takuun sille, että ympäristön vaali- Kokoelmapolitiikan pisteytyksen mukaan historia- miseksi tehdään käytännön työtä tulevaisuudessa. selvitys nostaa kohteen tietoarvon korkeimpaan luok- Myönteistä on, että kotiseututoimijat näyttävät pys- kaan, sillä selvitys vastaa tieteellistä tutkimusta. Pal- tyvän kehittämään palveluja, joilla on kysyntää nyt ja taniementie edustaa kokoelmapolitiikassa mainittua voidaan olettaa, että näin on myös tulevaisuudessa. tieliikennehistoriallista ajanjaksoa, eikä ilmiölle ole toi- Museaalisesta näkökulmasta voi arvioida, että Pal- sintoja kokoelmassa, joten myös kohteen tieliikenteel- taniemen tie on toiminut hyvin. Tie on pystynyt pal- linen arvo nousee korkeimpaan luokkaan. Jo vuonna velemaan käyttäjiään samalla linjauksella, samalla 2007 tehdyssä museokohdeselvityksessä kohteen mitoituksella ja samalla tasauksella vuosisatoja. Sen säilyneisyys luokiteltiin parhaimpaan luokkaan ja sa- säilyneisyys on hyvä ja muutospaineet ilmeisen vä- mat päätelmät tehtiin historiaselvityksen perusteella. häiset. Kohde on säilyttänyt linjauksensa ja museointihetken ulkoasunsa hyvin. Kohde säilytetään pysyvästi osana kokoelmaa, sitä 1.3.6 Paltaniementie ylläpidetään ja kunnostetaan museologisin menetel- Liikenneviraston min ja sille on laadittu tämä hoito- ja ylläpitosuunnitel- museokohdekokoelmassa ma, jolla turvataan säilyttämisedellytykset ja toiminta aktiivisena museokohteena. Lisäksi kohde on osa ak- Liikenneviraston museoteiden ja -siltojen kokoelma- tiivisesti ylläpidettyä Paltaniemen kulttuuriympäristö- politiikassa Paltaniemen museotie sijoittuu tieliiken- kokonaisuutta ja elävää asuinaluetta, mikä tukee koh- nehistorian ajanjaksoon 1600–1700-luvun tieverkon teen arvoa Liikenneviraston museokohteena. rakentuminen. Tällöin teiden rakentamisen pontimena olivat erityisesti kauppa sisämaista satamiin, sotilaskuljetukset ja hallinto (verotus, posti). Ajanjaksolla yksi kokoelmaan tallennettavista teemoista on juuri Savo-Karjalan ja Pohjanmaan välisten yhteyksien rakentaminen, mitä Paltaniementie hyvin kuvaa. Paltaniemen museotiellä ei ole arvoa ainoastaan paikallisena kirkkotienä tai Kainuun sisäisen liikenteen välittäjänä, vaan tie on saanut alkunsa jo 1600-luvulla ja ollut siitä lähtien 1800-luvun puoliväliin saakka osa valtakunnallisesti merkittävää kulkuväylää Pohjanlah- den rannikon ja Savon välillä. Muita Savo-Karjalan ja Pohjanmaan välisiä reit- tejä kuvaavia kohteita kokoelmassa ovat Koiviston

16 2 Alueen nykytilan kuvaus

2.1 Maankäytön nykytila

2.1.1 Kaavatilanne

Maakuntakaava

Paltaniemen kylä sijaitsee Kajaanin kaupungin kes- kustan luoteispuolella Kainuun maakuntakaavan 2020 alueella. Valtioneuvosto on vahvistanut maakuntakaavan 29.4.2009. Maakuntakaavassa Paltaniemi on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi alueeksi ja maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Museotie on kaavassa valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas väylä.

Yleiskaava Ote Kainuun vahvistetusta maakuntakaavasta. Paltaniemen kylää koskeva osayleiskaava on selvi- tysvaiheessa (kaavoituskatsaus 2011).

Ote selvitysvaiheen osayleiskaavakartasta.

17 2.1.2 Maanomistus

Paltaniementien varrella on Kajaanin kaupungin ja Paltamon seurakunnan lisäksi huomattava määrä eri maanomistajia. Museotien keskivaiheilla, jossa tie kulkee lähellä rantaa, jatkuvat kiinteistöt tien puolelta toiselle. Tiealue on riittävän laaja ajatellen pieniä tieym- päristön toimenpiteitä. Yksittäiset maanomistajatiedot voidaan tarvittaessa selvittää kiinteistörekisterin mak- sullisista lainhuutotodistuksista.

Paltaniemen museotien kiinteistörajat. Ote Maanmittauslaitoksen Maastotietokantakartta 15.2.2012.

18 Museotien länsipäähän sijoittuvan kääntöpaikan ympäristös- Museotien alkaa Sutelan talon liittymän itäpuolelta. Ote Maan- sä on riittävästi tilaa mahdollisille pysäköintijärjestelyille. Ote mittauslaitoksen Maastotietokantakartta 15.2.2012. Maanmittauslaitoksen Maastotietokantakartta 15.2.2012.

19 2.1.3 Museotien ympäristön nykyinen maankäyttö

Paltaniemen kylä on elävä ja toimiva kylä, jonne muuttaa myös uusia asukkaita. Uudisasutusta, lä- hinnä pientaloja, rakennetaan pääosin Sutelanperän suuntaan museotien itäpuolelle. Kylässä on useita maatiloja peltoineen, pihapiireineen ja talousrakennuksineen. Tien varressa on myös pientalovaltaista asutusta. Kylän keskustassa on maamerkkien, kirkon ja kellotapulin lisäksi keisarintalli, vanha kyläkoulu ja kylätori. Kirkon taakse jää hautausmaa ja uusi kappelirakennus. Keskustassa Oulujärven rannassa sijaitsevat myös uimaranta ja venesatama. Kylän rakennuskannasta merkittävä osa on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Saapuminen Paltaniemeen Kajaanin suunnasta, kirkko muo- Kylän itäpuolella maantien varrella sijaitsee Kajaa- dostaa tärkeän näkymän päätteen avoimessa maisematilassa. nin lentoasema. Kuva Heidi Pekkala.

2.2 Maisema

Paltaniemen kylä sijoittuu maisemamaakuntajaossa Kylää ympäröivät maisemallisesti voimakkaan ele- Oulujärven seudulle. Paltaniemi on yksi valtakunnal- mentin, Oulujärven lisäksi tasaiset viljelyaukeat ja lisesti arvokkaista maisema-alueista (YM Maisema- mäntyvaltaiset metsät. Kylä sijoittuu kookkaalle har- aluetyöryhmän mietintö 1993). Paltaniemen maise- jumuodostumalle, joka on maa-ainekseltaan pääosin man arvo perustuu vahvaan maatalouteen, joka on hietaa. Järven rannat ovat jyrkkiä ja hiekkaisia vyöry- synnyttänyt avoimen viljelymaiseman ja talonpoikai- viä törmiä, joita sitovat matalan kasvillisuuden lisäksi sen rakennuskulttuurin. Maiseman arvotekijä on myös puiden juuret. Järvelle avautuu komeita näkymiä mu- kulttuurivaikutteinen luonto. seotien varrelta, erityisesti niiltä kohdin, joissa rintees- sä kasvavaa kasvillisuutta on harvennettu.

Museotieltä avautuu avara näkymä Oulujärvelle rantatöyrään kasvillisuuden raivauksen ansiosta. Näköalapaikan maasto on kuitenkin kulunut käytössä. Kuva Laura Soosalu.

20 Vaihtelevan levyiset järvenpinnan säännöstelystä syntyneet rantaruovikot ja pensaikot suojaavat ranta- törmää aallokon ja tuulen kuluttavalta vaikutukselta, mutta haittaavat osaltaan järven virkistyskäyttöä. Ky- lämaiseman yksityiskohtia ovat harjumaastoon sijoittuvat pienet lammet, joiden näkyvyyttä maisemassa vähentää paikoin rehevä kasvillisuus. Kylämaiseman arvon kannalta keskeinen tekijä on peltoaukeiden säilyminen viljeltyinä ja laidunnettuina. Museotien varrella on hyvin hoidettujen pihapiirien li- säksi maisemallisesti huomattavan komeaa puustoa, erityisesti kookkaita mäntyjä. Museotien itäpäässä on myös koivukujanne, mutta puut ovat ränsistyneet.

Vanha hautausmaa Kirkkoniemessä oli käytössä vuosina 1599–1717. Nyt metsittyneellä alueella sijaitsee Armas Tirro- 2.3 Taajamakuva ja tien sen tekemä muistomerkki Risti ja liekki. Kuva Heidi Pekkala. jaksottelu

Museotie koostuu maiseman, taajamakuvan sekä maankäytön suhteen erilaisista kokonaisuuksista. Tietila vaihtelee pitkistä avointen peltojen yli Oulujär- velle ulottuvista näkymistä pihojen tai metsiköiden ra- jaamaan tiiviiseen tieympäristöön. Museotie koostuu kahdesta osuudesta, Kirkkoniemen ja kirkon välisestä Pappilanniementiestä ja kirkolta Sutelaan jatkuvasta Sutelantiestä. Kirkkoniemen metsäjakso suunnittelualueen län- sipäässä on istutetun lehtikuusimetsikön ja komean männikön rajaaman niemi, jossa on sijainnut kirkko ja hautausmaa. Kookas puusto korostaan alueen juhla- vuutta ja arvokkuutta Oulujärvelle avautuvan maiseman lisäksi. Tie päättyy kääntöpaikkaan, jonka kes- kelle jää pieni metsäkuvio. Kirkkoniemen ja vanhan Kappalaisen pappilan Museotietä reunustavaa pisteaitaa peltomaisemajaksolla. Kuva Heidi Pekkala. (Taunola) välinen Pappilanniemen peltomaisemajakso on keskeinen osa maisemallisesti arvokasta Paltaniemen kirkkotien ja kylän kulttuuriympäristöä. Tie kaartuu kauniisti ja luontevasti viljellyn peltoauke- an keskellä. Hyvin hoidetut talot pihapiireineen reunustavat museotien vartta. Talojen väleistä avautuu pitkiä näkymiä. Tien tasaus on varsin sopusuhtainen ympäristöön nähden. Pellot ovat tärkeitä muuttolintujen levähdysalueita ja lintuharrastajat kerääntyvät seuraamaan lintujen kevät- ja syysmuuttoa museotien varteen. Kappalaisen pappilan ja kyläkeskuksen välillä on erityisesti mäntyvaltaisen rantametsän luonnehtima tiejakso. Kookkaiden mäntyjen lomassa kasvaa myös lehtipuustoa. Rantametsä muodostaa maisema-arvonsa lisäksi tärkeän ekologisen vyöhyk- Näkymä viljelyaukealle Kappalaisen pappilan kohdalta etelään. keen mm. alueen liito-oraville. Tien linjaus ja tasaus on sopusuhtainen ja kauniisti ympäristöön istuva. Kuva Heidi Pekkala.

21 SUTELAN PELTOMAISEMAJAKSO

RANTAMETSÄJAKSO KYLÄKESKUS

PAPPILANNIEMEN PELTOMAISEMAJAKSO

KIRKKONIEMEN METSÄJAKSO MERKKIEN SELITE

Museotie Tien jakson vaihtuminen Metsäalue Asuinalueet Julkiset rakennukset Keskusta Tärkeä näkymä

Tien jaksottelu osakokonaisuuksiin. Vihreällä poikkiviivalla on osoitettu jaksojen vaihtuminen ja nuolin tärkeät näkymäsuunnat.

Tiejakso on valaistu. Tien varressa on nauhamaista pientaloasutusta ja monin paikoin kulkuyhteys myös rantaan. Tien eteläpuolella sijaitsee pieni Kourulampi, joka kesällä jää tieltä katsoen kasvillisuuden peittoon.

Museotien ympäristöön sopeutuva tasaus ja komea mäntyval- tainen puusto muodostavat maisemallisesti hienon kokonai- suuden. Kuva Martti Piltz.

Museotien rannan puolelle on rakennettu useita porrasyhteyk- Tiemaiseman kauniin yksityiskohdan muodostava Kourulampi siä rantaan. Taustalla Oulujärven rantaruovikkoa. Kuva Heidi näkyy tielle talvella, kun puissa ja pensaissa ei ole lehtiä. Kuva Pekkala. Laura Soosalu.

22 Kyläkeskus sijoittuu koulun ja museon väliselle tiejaksolle. Koulun viertä johtaa tie rantaan, jossa sijaitsevat uimaranta ja venesatama. Kyläkeskuksessa on toriaukio, jonne sijoittuvat mm. maantien opastaulu ja kylän ilmoitustaulu. Sutelantien ja Paltaniemen- tin liittymäalue on parannettu ja kyläkeskuksessa on erillinen kevyen liikenteen väylä. Tien parantaminen on kuitenkin toteutettu maltillisesti niin, ettei se ole pi- lannut museotien arvoa. Keskeinen alue on valaistu perinteisin puuvartisin tievalaisimin. Museon ja Sutelan välillä on lyhyt peltomaisemajakso. Tieltä avautuu viljapeltojen lisäksi komeat näkymät Oulujärvelle. Tiejakson kohokohtia ovat li- säksi Eino Leino –talo ja Sutela. Tietä reunustaa osin Liittymäalue kirkon suunnasta katsoen. Kirkon pihaa ei ole ero- istutettu koivukuja, joka on huonokuntoinen. Museo- teltu riittävästi tiestä rakenteellisesti, joka tekee liittymäalueesta tiekyltti sijoittuu Sutelan kohdalle. hieman epämääräisen. Kuva Heidi Pekkala.

Tori- ja pysäköintialue koulun vieressä. Museotien opastaulun Liittymäalue Pappilanniementien suunnasta. lisäksi alueella on ilmoitustaulu, postilaatikko ja paperinkeräys- Kuva Laura Soosalu. piste. Alue ei nykytilanteessa ole ympäristön arvon mukainen. Kuva Heidi Pekkala.

Uusittava museotien viitta. Kuva Laura Soosalu.

23 2.4 Luonnonympäristö

Suojelualueet ja -kohteet Maa- ja kallioperä

Paltaniemen kyläympäristö on kasvillisuudeltaan ja Paltaniemen alueen kallioperä koostuu periodiittikivi- eläimistöltään arvokas. Alueella on perinnebiotoop- lajeista, metamorfoituneista kivilajeista, gneisseistä, peja, eläimistön kannalta tärkeitä reunavyöhykkeitä, ja sedimenttikiviin kuuluvista hiekkakivistä. linnustollisesti arvokkaita peltoalueita tai muuten mer- Maaperä koostuu pääosin hienojakoisista maala- kittäviä elinympäristöjä. jeista; hiesusta, hiedasta ja hienosta hiedasta. Pellot Uhanalaisista kasveista alueella esiintyvät mm. ke- sijaitsevat ravinteikkailla hieta- ja hienohietamailla, tonoidanlukko, ahonnoidanlukko, pohjannoidanlukko mutta myös ravinteikkuudeltaan heikommilla hiesu- sekä ahosilmäruoho. mailla. Lentokentän eteläpuolella on myös laajoja kal- Oulujärven rantavyöhyke muodostaa liito-oraville lioalueita, joiden välissä on saraturve- ja rahkaturve- merkittävän ekologisen käytävän. Alueella on tehty soita ja moreenialueita. huomattava määrä havaintoja liito-oravien pesä- ja ruokailupuista (H. Klemetti). Pohjavesialueet Niin kasvillisuuden kuin eläimistön kannalta arvokkaista kohteita on myös museotien varressa. Paltaniemi ei sijaitse pohjavesialueella.

Kasvillisuus Paltaniemeä koskevat muut ympäristösuunnitelmat

Alueen kasvillisuus vaihtelee karuista puolukkatyypin Paltaniemen luonnon- ja kulttuuriympäristön säilyttä- kangasmetsistä rehevämpiin mustikkatyypin kankai- miseksi on laadittu useita selvityksiä ja suunnitelmia, siin. Ranta-alueet ovat näitä reheväkasvuisempia. joiden pohjalta aluetta on hoidettu ja kehitetty. Seudulle ovat myös tyypillisiä laajat suot. Erityisesti Paltaniemeen on laadittu yleissuunnitelma maa- museotien varrella on maisemakuvan kannalta arvo- talousympäristön luonnon monimuotoisuuden kasta kookasta harjumännikköä. säilyttämiseksi Kainuun ympäristökeskuksen toi- Puuvartisen kasvillisuuden menestymisvyöhyk- mesta vuonna 2006. keelle V sijoittuvan alueen istutettua kasvillisuutta Suunnitelmassa on mm. esitetty Kirkkoniemen edustavat mm. rauduskoivut, pihlajat, kuuset ja leh- vanhan hautausmaan, pappilanpuiston ja lehtikuusi- tikuuset. Sutelantien varressa kasvava koivukujanne metsikön hoitotoimenpiteiksi raivausta ja laidunnusta. on päässyt ränsistymään. Tieympäristössä on silmä- Kourulammen rantametsikköä on esitetty laidunnet- määräisesti useita ikääntyneitä puita, jotka ovat kun- tavaksi ja raivattavaksi ja sitä vastapäätä tien järven noltaan niin huonoja, että ne voivat kaatua tielle esi- puolella olevaa Ahistuksen niittyä niitettäväksi, raivat- merkiksi kovan tuulen vaikutuksesta. tavaksi ja laidunnettavaksi. Lisäksi hoidettavaksi on esitetty Sutelantien koivukujannetta ja tien pientareita.

Kuvaesimerkkejä vaurioituneista tai elinikänsä päähän tulleista puuyksilöistä tien vieressä, joiden kaatamista on syytä harkita. Kuvat Laura Soosalu.

24 Kaikilla näillä kohteilla esiintyy huomionarvoisia 2.5 Tien tekniset lähtökohdat kasvi- tai eläinlajeja. Yleissuunnitelman tavoitteet ovat yhtenevät hoi- to- ja ylläpitosuunnitelman kanssa, ympäristönhoito 2.5.1 Tien perustiedot tiealueen ulkopuolella on museotien ja maisemakoko- naisuuden kannalta toivottavaa. Paltaniemen museotie koostuu Pappilanniemen pai- ProAgria Kainuu/ Maa- ja kotitalousnaisten toimes- kallistiestä 19056 ja 550 metrin osuudesta Kirkkoaho- ta järjestettiin kyläkävely 22.6.2010, josta on laadit- Paltaniemi- tietä 8801. tu Kyläkävelyraportti. Hanke oli osa valtakunnallista Tieosoite Pappilanniementien länsipäässä Väli- JOY- kampanjaa. Tapahtuman tarkoitus oli herättää talontien risteyksessä on 19056-1-2322 ja Sutelan keskustelua kulttuurimaiseman arvoista, mahdolli- päässä 8801-1-7274. suuksista ja ongelmista sekä miettiä yhdessä kylä- Museotielle on vahvistettu tiesuunnitelma vuonna läisten kanssa ratkaisuja kylämaiseman mahdollisiin 1991, jonka pohjalta nykyinen tiealue on erotettu. Pai- ongelmiin. Hanke sisälsi myös tietoa erilaisista kult- kallistien suoja-alue ulottuu 12 metriin tien molemmin tuuriympäristön hoidon rahoitusmahdollisuuksista. puolin. Kyläkävelyn tuloksena koottiin lista toimenpiteistä, joi- Tien leveys on keskimäärin 5,9 metriä, josta päällys- ta on myös osin toteutettu. teen leveys 5,4 metriä. Tien päällyste on pehmyttä as- Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus on falttibetonia (PAB). Päällysteen kunto on melko hyvä. laatinut Paltaniemen maisemasuunnitelman 2011. Tien 8801 varteen on rakennettu 80 metrin pituu- Suunnitelmassa on arvioitu kylämaiseman osa-alu- delta kirkolta Kirkkoahon suuntaan kevyen liikenteen eiden arvoa ja esitetty hoitotoimenpiteitä maisema- väylä. Samoin on rakennettu väylä Pappilanniemen tyypeittäin, mm. reunametsiin, tienvarsimetsiin, ran- paikallistien varteen n. 60 metrin matkalle liittymän ja tametsiin, suoja kosteikkoalueille sekä pelloille ja koulun väliselle osuudelle. niityille. Suunnitelmassa on esitetty suosituksia perin- Museotie on valaistu vuonna 1994 n. 1,1 kilomet- nemaisemaan sopivista puu- ja pensaslajeista sekä rin matkalla puistomaisella metallipylväsvalaisimella. perennoista. Muilta osin valaistus on toteutettu murtuvin puupyl- väin, valaisimena suurpainenatriumlamput. Keskustassa on yksi linja-autopysäkkikatos. Toinen katos sijaitse Pappilanniementien länsipäässä. Palta- niemeen liikennöi säännöllisesti liikennöitsijä Pohjolan matka. Linja-autoreitti kulkee lentoaseman jälkeen Pal- taniementietä Pappilanniementien päähän ja sieltä Hö- velöntien kautta takaisin Paltaniementielle. Ajoaika Pal- Puinen pysäkkikatos maitolaiturin vieressä Pappilanniementien Kirkkoniemen päässä. Kuva Laura Soosalu. taniementiestä Kajaanin keskustaan on noin 25 min.

25 Liikkumisen turvallisuus tyisen kuuluisa seinämaalauksistaan. Rakennuksista kulttuurimatkailun näkökulmasta ehkä merkittävimmät Keskivuorokausiliikenne on nykyisin 278 ajoneuvoa ovat Eino Leino-perinnetalo, Kuvakirkko ja Paltanie- vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on 11 men kyläkoulu. Eino Leino-talo ylläpitää Eino Leinon %. Nopeusrajoitus museotiellä on 40 km/ h. ja Elias Lönnrothin perinnettä. Talossa on museonäyt- Tiellä on sattunut vuosina 2007–2011 yksi poliisin tely ja kahvila, missä järjestetään kulttuuriohjelmaa. tietoon tullut yksittäisonnettomuus, joka sattui maan- Paltaniemen kyläyhdistys on hankkinut kylätaloksi tien ja paikallistien liittymässä. Onnettomuus ei johta- entisen koulun. Siellä toimii kesäkahvila ja koulutalos- nut henkilövahinkoihin. sa järjestetään erilaisia tapahtumia. Kirkon ja koulun lähellä on venesatama ja uimaranta. Kahtena viimeksi kuluneena kesänä Paltaniemellä on järjestetty Pal- 2.5.2 Tien nykyinen kunnossapito taniemi -päivät ja Eino Leino -talon kirjapäivät, joissa koulu ja Eino Leino-perinnetalo ovat tapahtumakes- Tien hoidosta vastaa nykyisin NCC Roads Oy ja alue- kuksina. Ne ovat olleet yleisömenestyksiä. urakka päättyy 1.10.2018. Aluevastaavana Kainuun Paltaniemen viljellyt pellot ja Kajaanin joen alajuok- ELY-keskuksessa toimii Asko Pöyhönen. sun sula ovat muuttolintujen levähdyspaikkoja. Lintu- Tie on yhdystie, jonka talvihoitoluokka on III; tie on bongauksesta on tullut merkittävää luontomatkailua lumipintainen ja se hiekoitetaan vain pahimmissa olo- alueelle. suhteissa. Tie kuuluu taajamien viherhoitoluokkaan Paltaniemellä toimi myös palveluyritys, joka järjes- T2, jossa tavoitteena on puistomainen tai luonnonmu- tää opastettuja kulttuuriretkiä Kainuun alueella. Mu- kainen tieympäristö. seotie ja kohteet täydentävät toinen toisiaan osana kulttuurikokonaisuutta. Luonto- ja kulttuurimatkailua pidetään kasvavina matkailumuotoina. Museotien tu- 2.6 Matkailu lee pystyä palvelemaan tätä liikennettä siten, että se aiheuttaa ympäristölle mahdollisimman vähän häiriötä Museokohteena Paltaniementie on helposti saavutet- ja kulumista. tava, ympäristöltään hoidettu ja maisemallisesti mielenkiintoinen kohde. Alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Maiseman keskeinen elementti on Oulujärvi, ”Kainuun meri”. Maisema sekä rakennettu kulttuuriympäristö laajoine avoimine pelto- näkymineen muodostavat tasapainoisen kokonaisuu- den. Paltaniemi kuuluu Museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuri- ympäristöihin (RKY). Museotie on Paltaniemen ”pu- nainen lanka”, joka sitoo maiseman ja kohteet yhteen. Museotielle on hyvät opasteet ja selkeän, Paltanie- men koulun vieressä sijaitsevan infotaulun, löytää helposti. Paltaniemi on Kainuun merkittävimpiä kulttuuri- matkailukohteita. Se on osa Kajaanin kaupunkia ja etäisyys Kajaanin keskustaan on vain 10 kilometrin luokkaa. Kajaanin lentokenttä on näköetäisyydellä Paltaniemen museotiestä. Paltaniemen matkailupal- veluiden laajuus, saavutettavuus ja taso ovat poikkeuksellisen korkeat ainakin museotie- ja museosilta- kohteiden joukossa. Paltaniemellä on lukuisia aktiivisesti ylläpidettyjä Paltaniemi on kajaanilaisten venesatama ja uimaranta. Ne ovat kulttuurihistoriallisia kohteita, jotka kertovat seudun kylätalon läheisyydessä, mutta rantatörmän takana näkymät- historiasta. Paltaniemen kuvakirkko kuuluu maakun- tömissä. Laiturille menevän tien vasemmassa laidassa on säi- lytetty Paltaniemen liikenneperinteeseen liittyvä vanha kivinen nan tärkeimpiin historiallisiin rakennuksiin. Se on eri- kirkkovenelaituri. Kuva Martti Piltz.

26 3 Museotien hoito- ja ylläpitosuunnitelma

3.1 Tavoitteet Tien hoito- ja ylläpitotoimet täytyy sopeuttaa ko- konaisuuteen. Yhtenä esimerkkinä voi olla kirkon ris- teyksen valaistuksen suunnittelu siten, että toisaalta 3.1.1 Museotie tienvalaistus täyttää liikenteen ja liikenneturvallisuu- den vaatimukset, mutta samalla auttavaa nostamaan Museotie on nykypäivänä hyväkuntoinen, rauhallinen valaistun kirkon näkyvyyttä. paikallistie. Tien on päällystetty viimeksi vuonna 1994 ja se on vuonna 2002 asetetun 40 km/h aluenopeus- rajoituksen piirissä. Ajoradan leveys on 6 metriä tiere- 3.1.3 Maisema ja luonto kisterin mukaan. Tien valaistus ja lyhyt kevyen liikenteen väylän osuus kyläkeskuksen kohdalla on tehty Tiemaisema on kokonaisuus, joka muodostuu tien ja vuonna 1994. sen lähiympäristön lisäksi tietä ympäröivästä maan- Museokohteiden hoito-ohjeiden mukaisesti kohteet käytöstä, tiehen rajautuvista metsäalueista, viljelymai- pyritään säilyttämään niiden museointiajankohdan semasta ja pihapiireistä. Tieympäristössä on myös mukaisessa kunnossa. Paltaniemen tien nykyinen ul- merkittäviä luonnonarvoja, yksittäisten kohteiden li- komuoto on hyvin lähellä alkuperäistä. Tien linjaus on säksi mm. ekologisia käytäviä. pääosin säilynyt, tien leveys on säilynyt suunnilleen Tieympäristön hoidon tavoitteet ovat yhtenevät alkuperäisen kaltaisena ja tien tasausviiva on tavoit- aluetta koskevien muiden suunnitelmien sekä alueen teellisesti säilytetty vuoden 1994 päällystystyössä. maanomistajien ja muiden toimijoiden näkemysten Tien perusrakenne on alkuperäinen ja museologises- kanssa. Tavoitteena on tieympäristön käsittelyllä ja sa mielessä sen tutkittavuus on jäljellä. hoidolla ja tässä työssä esitetyillä toimenpidesuosi- Paltaniementien hoidon ja ylläpidon ensisijainen tuksilla tukea alueen maiseman ja luonnon arvojen tavoite pidemmällä tähtäyksellä on säilyttää tie nykyi- säilymistä. sen kaltaisena. Tien varren puuston uusiminen alkaa näyttää lähiaikojen tavoitteelta, koska varsinkin lukui- sat koivut ovat ilmeisessä vaarassa kaatua tai pudot- 3.1.4 Maankäyttö taa suuria oksia. Keskeisenä tavoitteena on myös liikenneturval- Museotien lähiympäristössä ei näillä näkymin ole tie- lisuuden tason säilyttäminen. Tien valaistuksen ja dossa sellaisia maankäyttöhankkeita, jotka voisivat mahdollisten kevytväylien kehittäminen eivät ole vält- vaikuttaa haitallisesti museotien arvoon kulttuurihisto- tämättä vastakkaisia tien museaalisen säilyttämista- riallisesti merkittävänä kohteena. Tavoitteena on, että voitteen kanssa. uudisrakentamisessa huomioidaan alueen arvokas rakennuskanta siten, että rakentaminen sopeutetaan ympäristöön mahdollisimman luontevasti. 3.1.2 Kulttuuriperintö Uusia pientaloja rakennetaan pääsääntöisesti Su- telan alueelle museotien ulkopuolelle. Paltaniemen tien alkuperäiset perustelut museotieksi valinnalle rakentuivat tien varren kulttuurihistoriallisiin rakennuksiin ja maisemaan. Vaikka ne eivät ole ko- 3.1.5 Liikenne koelmapolitiikan keskeisimpiä arvoja, ei niiden arvo ole vähentynyt. Tie ja sen varrella olevat rakennukset Tavoitteena on säilyttää museotie ja sen lähiympäris- ovat vanhimmillaan yhtä vanhoja. Vanhoja rakennuk- tö turvallisena kaikkien eri liikkumismuotojen näkökul- sia on korjattu ja uudistettu. Paltaniemen alueelle on masta katsoen. Parannustarpeet ovat melko vähäisiä leimallista, että rakennuskanta on uusiutunut ja uu- ja liittyvät mm. valaistukseen, tiealueen rajaukseen ja distuu uudisrakentamisen kautta. Uudisrakentaminen pysäköintijärjestelyihin sekä puuston raivaukseen. on osattu sopeuttaa vanhaan kulttuuriympäristöön. Keskeinen maisematekijä Oulujärven lisäksi on maiseman avonaisuus, mitä jatkuva maatalous säilyttää.

27 3.2 Tien ja sen ympäristön hoito

3.2.1 Tieympäristön hoito- ja ylläpitotoimenpiteet tiejaksoittain

Tieympäristön toimenpiteet ja muiden toimijoiden esit- Tien päässä on kääntöpaikka, jonka keskellä on tämät tiealueen ulkopuolelle tehtävät toimenpiteet on metsäsaareke. Alueella on kielletty pysäköinti siksi, et- seuraavassa esitetty tiejaksoittain. tä linja-autot mahtuvat kiertämään lenkin turvallisesti. Henkilöautoille ja tarvittaessa myös linja-autoille jär- Kirkkoniemen metsäjakso jestetään pysäköintitilaa ajoradan oikeaan reunaan. Tilan tarve arvioidaan joko paikan päällä mittaamal- Tiealueen hoito- ja ylläpitotoimenpiteet la linja-auton tarvitsema kääntymistila tai käyttämällä ajouramallia. Levityksen tarve on alustavasti arvioiden Tiealueella on paikoitellen tarve karsia tieluiskissa kas- vähäinen. vavaa pensaikkoa sekä kaataa yksittäisiä huonokun- Tiejaksolla oleva pysäkkikatos esitetään kunnostet- toisia puita, mm. kääntöpaikan keskellä oleva koivu. tavaksi maalaamalla. Puiden kunto tarkistetaan silmämääräisesti maastossa ja lahovikaiset, karsiutuneet tai muuten epäsiistit puut Muiden toimijoiden toimenpidesuositukset poistetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään liikennetur- vallisuuteen eli puihin, joilla on riski kaatua tielle. Pui- Kainuun ympäristökeskuksen Maatalousympäristön den kaatotarpeen arvioinnin yhteydessä tarkistetaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen yleissuun- myös mahdolliset liito-oravien ruokailu- ja pesäpuut, nitelmassa on esitetty Kirkkoniemen vanhan hautaus- joista on tehty kartoitusta mm. vuonna 2009. Lisätietoa maan, pappilanpuiston ja lehtikuusimetsikön hoitotoi- on tarvittaessa saatavilla Kainuun ELY-keskuksesta. menpiteiksi raivausta ja laidunnusta. Liito-oravahavaintoja on tehty mm. Kirkkoniemessä ja Paltaniemen kyläkävelyraportissa ja maisema- Välitalontien ja Ahosenrannantien välisellä metsäalu- suunnitelmassa on suositeltu mm. pihlajien raivaamis- eelle museotien eteläpuolella. ta ja lehtikuusimetsikön harvennusta.

Kääntöpaikan poistettava puu. Kuva Laura Soosalu. Autoille on mahdollista järjestää riittävä pysäköintitila kään- töalueen reunalle leventämällä luiskaa 1-2 metriä kuvassa näkyvän valkoisen auton edessä olevalla alueella. Levitys voi olla sorapintainen. Pysäköintialue merkitään liikennemerkillä. Kuva Laura Soosalu.

28 Kirkkoniemen ja vanhan Kappalaisen pappilan (Taunola) välinen Pappilanniemen peltomaisemajakso

Tiealueen hoito- ja ylläpitotoimenpiteet

Tieympäristö koostuu tietä rajaavista pihapiireistä ja peltoalueista. Suosituksena kiinteistönomistajille voidaan esittää tiehen rajautuvien huonokuntoisten yk- sittäispuiden poistoa. Piennaralueiden niitossa huomioidaan huomionar- voiset kasvilajit, mm. sanikkaisiin kuuluva ketonoidanlukko (Bothrychium lunaria). Silmälläpidettävää lajia tavataan laidunnetuilla, matalakasvuisilla niityillä ja kuivilla, hiekkaisilla kedoilla. Niiton ja laiduntamisen avulla Tien vieressä kasvaa sekä elinvoimaista nuorta puustoa että jo varmistetaan itiökasveihin kuuluvan lajin säilyminen. huonokuntoisia puuyksilöitä, mm. koivuja ja pihlajia, jotka kaa- tuessaan ulottuvat tielle. Kaadettujen tilalle kannattaa istuttaa Pappilannimentien ja Hövelöntien liittymän luo- uusia taimia. Kuva Laura Soosalu. teiskulmassa peltomaisemassa on levike, joka toimii linja-autopysäkkinä. Paltaniemen pellot ovat tärkeitä muuttolintujen levähdysalueista, joten levikettä käyt- tävät pysäköintiin myös lintuharrastajat lintujen kevät- ja syysmuuttojen aikaan. Levikkeen pidennystä tulisi harkita, riittävä pituus kahdelle autolle on n. 10 metriä ja riittävä levennys n. 1-1,5 metriä. Tien leveys on 5,9 metriä ja päällysteen leveys 5,4 metriä. Levitys tien laitaan voidaan toteuttaa sorapintaisena. Avoimella alueella on esteetön näkyvyys kaikkiin suuntiin, joten lyhyt kausittainen pysäköinti tien laitaan ei aiheuta liikenneturvallisuusriskiä.

Muiden toimijoiden toimenpidesuositukset

Pysäkkilevike, jota voisi jatkaa n. 10 metriä niin, että se mah- Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden dollistaa hetkellisen pysäköinnin lintujen tarkkailun ajaksi. yleissuunnitelmassa on peltoalueet merkitty linnustol- Kuva Laura Soosalu. lisesti arvokkaiksi alueiksi ja niiden hoitotoimenpiteek- si on ehdotettu viljelyn jatkamista.

Kappalaisen pappilan ja kyläkeskuksen välin mäntyvaltaisen rantametsän luonnehtima tiejakso

Tiealueen hoito- ja ylläpitotoimenpiteet

Tietä reunustava mäntyvaltainen puusto on erityisen komeaa. Alueen hoidon tavoitteeksi voidaan asettaa sen säilyttäminen nykyisen kaltaisena. Tiejaksolla on yksittäisiä puita, huonokuntoisia koivuja ja keloutuvia mäntyjä, joiden kunto ja säilyttämi- sen edellytykset tulee arvioida maastossa. Kelopuita ei kaadeta, ellei siihen ole erityistä syytä, esim. runko- Puut reunustavat kauniisti tietä. Ympäröivä kasvillisuus on vauriota, joka voi johtaa puun kaatumiseen kovassa hyvin rehevää, joten pensaskerros vaatii säännöllistä raivausta tuulessa. järvinäkymien säilymiseksi. Kuva Martti Piltz.

29 Rannan lähellä kulkeva tie houkuttelee ohikulkijoita pysähtymään ja ihailemaan järvimaisemaa. Rantaan johtaa muutamia rakennettuja portaita, jotka on tarkoitettu vain yksityiskäyttöön. Mikäli maanomistajat ovat halukkaita, voisi rannan puolelle yhteisesti sovittavaan paikkaan toteuttaa pie- nimuotoisen näköalapaikan joko vahvistamalla kulu- neen alueen soralla tai rakentamalla yksinkertaisen puulavan. Paikalla voisi myös olla penkki istuskelua varten. Näköalapaikka ilahduttaisi ohikulkijoiden lisäk- si paikallisia asukkaita. Valaistuksen uusimisen tullessa aikanaan ajankoh- taiseksi, voisi harkita esimerkiksi luonnonympäristöön Tien rannan puolella on komeita näköalapaikkoja. Pintamaa on sopivia tummaksi maalattuja puupylväitä metallipyl- kulunut ilmeisesti käytön vuoksi. Kuva Laura Soosalu. väiden sijaan. Pylväs voi olla edelleen matala.

Jyrkkä luiska on reunustettu tiekaiteella. Tien ja rannan välissä Näkymä museotietä itään Juusolan suuntaan. on kaunista katajikkoa. Kuva Heidi Pekkala. Kuva Heidi Pekkala.

Kourulampi näkyy syksyllä lehtien pudottua, mutta on muutoin museotieltä katsoen kasvillisuuden peitossa. Kuvassa lammen oikealla puolella on perinnebiotooppialue. Kuva Heidi Pekkala.

30 Muiden toimijoiden toimenpidesuositukset

Liito-oravahavaintoja on tehty runsaasti mm. Tauno- lan ja Oulujärven välisellä metsäkaistaleella ja Kou- rulammen lähimaastossa sekä koulun ja uimarannan välisellä metsäalueella. Puustoa raivatessa huomioidaan mahdolliset liito-oravien pesä- tai ruokailupuut tiealueella. Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa on Kourulammen rantametsikkö mainittu perinnebiotooppialueena, jota tulee laiduntaa ja raivata. Tien vastakkaisella puolella oleva Ahistuk- sen niitty tulee pitää avoimena raivauksella, niittämäl- Nykyinen kulunut ilmoitustaulu ja museotien opastaulu. lä ja laiduntamalla. Kuva Martti Piltz.

Kyläkeskus koulun ja museon välillä Opastaulua ei nykyisin ole erikseen valaistu. Koh- de esitetään valaistavaksi yksittäisellä pylväsvalaisi- Tiealueen hoito- ja ylläpitotoimenpiteet mella, pylvään korkeus 4-5metriä. Valaisin sijoitetaan alueen reunaan opastaulun oikealle puolelle. Kyläkeskuksessa koulun vieressä on alue, jossa si- Kohteen maastokäynnillä tuli esille, että liittymän jaitsevat opastaulut ja postilaatikko. Aluetta käytetään ja tiealueen valaistus vie tehoa kirkon ja kellotapulin myös pysäköintiin. ympäristön erikoisvalaistukselta. Tievalaisinten suun- Museotien opastaulu uusitaan. Taulun kehikko esi- tausta ja valaisinten tehoa tarkistetaan seuraavan tetään toteuttavaksi siten, että siihen voidaan sijoittaa huollon yhteydessä siten, että ne häiritsevät mahdolli- museotien opastaulun lisäksi myös yleinen ilmoitus- simman vähän erikoisvalaistusta. Liikenneturvallisuu- taulu, jolloin kokonaisuudesta saadaan siisti. desta ei kuitenkaan tingitä. Taulu sijoitetaan päällystetylle alueelle siten, että Kirkon pysäköintialueelta on kulkuyhteys Paltanie- sen edustalle on esteetön pääsy. Myös postilaatikko mentien liittymään. Yhteys on tarkoitettu kevyelle lii- siirretään. Näkyvillä oleva siirtolava esitetään sijoitet- kenteelle, mutta sitä käyttävät myös ajoneuvot, joille tavaksi aitauksen taakse pois näkyviltä. virallinen ajoyhteys on järjestetty museon vierestä. Liittymä tulisi rajata turvallisuuden ja selkeyden parantamiseksi esimerkiksi graniittisella reunakivellä.

PALTANIEMENKYLÄ

Periaatepiirros alueen järjestelyistä. Taulu, postilaatikko ja siirtolava sijoitetaan ryhmään madalletulla reunakivellä rajatulle alueelle. Siirtolavaa varten rakennetaan puinen aitaus, joka avautuu uimarannan tien varteen. Alue valaistaan pylväsvalaisimella. Kuva Laura Soosalu.

31 Muiden toimijoiden toimenpidesuositukset Piennaralueiden niitossa huomioidaan huomion- arvoiset kasvilajit, mm. sanikkaisiin kuuluva ketonoi- Paltaniemen kyläkävelyraportissa ja maisemasuunni- danlukko (Bothrychium lunaria). Silmälläpidettävä la- telmassa on suositeltu kulttuurihistoriallisesti ja mai- jia tavataan laidunnetuilla, matalakasvuisilla niityillä ja semallisesti arvokkaan Kainuun vanhimman koulun kuivilla, hiekkaisilla kedoilla. Niiton ja laiduntamisen ympäristön säilyttämistä perinteisenä ja uusien toi- avulla varmistetaan itiökasveihin kuuluvan lajin säily- mintojen sulauttamista siihen. Kirkko on portti ja käyn- minen. tikortti kylän maisemaan ja kirkon metsänreuna säi- lytetään kaukomaisemassa ehjänä. Kirkon ja tapulin Muiden toimijoiden toimenpidesuositukset ympäristöstä poistetaan pihlajataimikko ja tienvarret raivataan pensaikosta. Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa on esitetty Sutelanperän koivu- Museon ja Sutelan välinen peltomaisemajakso kujanteen ja piennaralueiden hoitoa. Suunnitelmassa on mainittu piennaralueella esiintyvä huomionarvoi- Tiealueen hoito- ja ylläpitotoimenpiteet nen kasvilaji, ketonoidanlukko. Kyläkävelyraportissa ja maisemasuunnitelmassa Tiejakson tärkein kunnostuskohde on Sutelanperän esitetään kujanteen uusimista istuttamalla uusia puita koivukujanne, joka on nyt ränsistynyt. tien toiselle puolelle tai uudistamalla kujanne vaiheit- Kujanne esitetään uudistettavaksi siten, että aluksi tain. kaikki huonokuntoiset ja liikenneturvallisuutta vaaran- tavat puut poistetaan. Uuden kujanteen tulisi olla visuaalisesti yhtenäi- 3.2.2 Viitoitus ja opasteet nen. Tavoitteena on istuttaa mahdollisimman monta samankokoista koivuntainta peräkkäin, jotta rivi ei Museotie on opastettu Paltaniementieltä ja Kirkkoaho- näyttäisi kovin rikkonaiselta. Harkitusti voidaan pois- Paltaniemi-maantieltä (kuva s. 23). Lisäksi museotie taa yksittäisiä terveitä puita. Poistettavien puiden kan- on viitoitettu koulun kohdalta Pappilaniemen suun- not jyrsitään pois, uutta puuta ei istuteta suoraan ny- taan. kyisen puun paikalle. Museotien opasteet muutetaan uusien ohjeiden Puulajina käytetään edelleen nykyistä rauduskoi- mukaisiksi. (Palvelukohteiden viitoitus. Tiehallinto. vua. Uusien puiden istutuspaikka valitaan siten, ett- Helsinki 2007 ja Piltz, Martti, Soosalu, Laura, 2011, eivät ne joudu aurauskaluston kolhimaksi. Koivu on Museoteiden ja –siltojen opasteet. Malleja ja suosituk- erityisen herkkä runkovaurioille. Poistettavat puut ja sia, Tampere). puiden uusimisjärjestys tarkistetaan erillisellä maas- tokäynnillä kasvukauden aikana, jolloin voidaan var- mistua puiden elinvoimaisuudesta.

Nykyinen koivukujanne. Kuva Laura Soosalu. Museotie on viitoitettu koulun kohdalla Pappilanniementien suuntaan. Kuva Martti Piltz.

32 Uusittava museotien opastaulu Paltaniementiellä. Kuvassa näkyvä tieosa poistettiin museotiestä kevyen liikenteen väylän rakentamisen jälkeen vuonna 1986. Kuva Laura Soosalu.

3.3 Alueurakkaan sisällytettävät tieympäristön hoitotoimenpiteet

3.3.1 Kohteen perustiedot Tieympäristön eläimistön ja kasvillisuuden kannalta huomioon otettavia kohteita ovat mm. Pappilan- Tie on yhdystie, jonka talvihoitoluokka on III; tie on niementien päässä olevan kääntöpaikan ympäristö lumipintainen ja se hiekoitetaan vain pahimmissa olo- (liito-oravat), Hövelöntien risteys (kasvillisuuskohde), suhteissa. Tie kuuluu taajamien viherhoitoluokkaan Kourulampi ja koulun kohta (liito-oravat) ja Sutelan T2, jossa tavoitteena on puistomainen tai luonnonmu- koivukujanne (kasvillisuuskohde). kainen tieympäristö. Kohde sisältyy hoitourakkaan, joka päättyy Museotien perustiedot ovat: 1.10.2018. Kohde on valtakunnallisesti arvokas museotie, joka Esitys kohteen luokitukseksi jatkossa on seuraava: koostuu Pappilanniemen paikallistiestä 19056 ja 550 metrin osuudesta Kirkkoaho- Paltaniemi- tietä 8801. Kohde kuuluu taajamien viherhoitoluokkaan T2. Alu- Museotielle vahvistettiin vuonna 1991 tiesuunnitel- eella on hoitoon vaikuttavia ympäristötekijöitä: ma, jonka pohjalta nykyinen tiealue on erotettu. Pai- Kulttuuri, kulttuurimaisemassa, esimerkiksi ky- kallistien suoja-alue ulottuu 12 metriä tien molemmin läyhteisössä tai peltomaisemassa olevat erityishoitoa puolin. vaativat kohteet jotka sijoittuvat tiealueelle. Kohteet ovat Sutelan koivukujanne ja kylän keskustaan sijoit- Hoitovastuut: tuvan opastaulun ja liittymäalueen ympäristö. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus: Tiealue Kohteessa on osia, jotka kuuluvat Erityisalueen Kunta: Tiealueeseen rajautuva maankäyttö, mm. hoitoluokkaan E2, luonnonmukainen tieympäristö. kyläkeskuksen opastuspaikka Kohteet ovat Kourulammen rantaniityn ja Ahistuksen- Yksityiset: Tiealueeseen rajautuva maankäyttö, niityn kohdat. suositukset

33 3.3.2 Kertaluonteiset toimenpiteet Sutelantien koivukujanne • kujanteen uudistus Kertaluonteiset toimenpiteet tieympäristössä ovat: • uusien puiden istutusvaiheessa tarkistetaan arvok- kaat kasvillisuuskohteet Museotien opastaulujen uusiminen Paltaniementiellä, Pappilanniemen paikallistiellä ja Kirkkoaho-Paltanie- Vastuu ELY-keskus mi-tiellä 8801. Yksittäisten puiden kaatotarpeen tarkistus museotien Vastuu ELY-keskus tiealueella yhteistyössä ELY-keskuksen ympäristöasi- antuntijan kanssa (liito-oravien pesäpuut yms.). Pappilanniementien pään kääntöpaikka: • Piennaralueen muotoilu pysäköintitilan järjestämi- seksi 3.3.3 Vuosittaiset toimenpiteet • pysäköinnin salliva liikennemerkki • huonokuntoisten puiden poisto Vuosittainen viherhoito viherhoitoluokan T2 mukaan huomioon ottaen alueen viherhoitoon vaikuttavat eri- Vastuu ELY-keskus tyistekijät ja kohteet: • Yksittäisten puiden kaatotarpeen arviointi Pappilanniementien ja Hövelöntien liittymäalueen lin- • Silmällä pidettävät kasvillisuuskohteet ja-autopysäkki • Erityiskohteiden tehostettu viherhoito • pysäkkilevikkeen jatkaminen hetkellisen pysäköin- • Mahdollinen Sutelantien koivukujanteen uusimi- nin mahdollistamiseksi nen vähitellen

Vastuu ELY-keskus 3.3.4 Pitkän aikavälin Opastusalueen kunnostus kunnostustoimenpiteet • alueen uudelleenjärjestely • opastaulun uusiminen yhteistyössä kaupungin Pitkän aikavälin kunnostustarpeet ovat: kanssa • Tien päällysteen uusiminen ja mahdolliset raken- • valaistus teelliset kunnostustoimenpiteet • Tiekaiteen uusiminen ja kunnostus Vastuu ELY-keskus • Pysäkkikatosten maalauksen uusiminen • Museotiekylttien kunnostus • Yksittäisten puiden kaatotarpeen arviointi • postilaatikon ja jätteidenkeräyspisteen uudelleen sijoitus sovitaan yhteistyössä Itellan ja jätehuollos- ta vastaavan tahon kanssa

Kirkon pysäköintialueen liittymä • ajoneuvoliikenteen ohjaus rakentamalla reunakivi

Liittymän valaistus • valaisinten suuntauksen tarkistus

Pysäkkikatosten maalaus, 2 kpl. Kahden uuden py- säköintikatoksen pystytys (Taunola ja Kiviniementie)

Vastuu ELY-keskus

34 3.4 Talvihoito 3.5 Jatkotoimenpiteet ja toimenpiteiden vaikutusten Museotie kuuluu talvihoitoluokkaan III; tie on lumipin- arviointi tainen ja se hiekoitetaan vain pahimmissa olosuhteis- sa. Sallittu maksimilumisyvyys sateen aikana on irto- lumi 10 cm ja sohjo 5 cm. Suurin sallittu lumen tai jään Museotien ja sen ympäristön hoitoon on olemassa epätasaisuus on 2 cm. Toimenpideaika molemmissa alueella yhteinen tahto eri toimijoiden ja maanomista- on 6 tuntia. Poikkeuksellisissa lumimyrskyissä arvot jien kesken, joka on ensiarvoisen tärkeää museotien voivat ylittyä. arvon säilymiseksi. Pientareet ja pysäkit on aurattava sateen päätyttyä Riskeiksi voidaan arvioida rakennuskannan rapeu- viimeistään 4 tuntia pidemmässä toimenpideajassa tuminen, ympäristöön sopimaton rakentaminen tai kuin varsinainen ajorata. avointen alueiden maankäytön muuttuminen, esimer- Kevyen liikenteen väylien hoitotaso on oltava sel- kiksi viljelystä luopuminen. Näitä voidaan kuitenkin lainen, että kevyt liikenne ei siirry ajoradalle. Yöllä klo ohjata kaavoituksen ja rakennusvalvonnan toimesta 22 jälkeen laatu voi olla alempi, mutta väylällä tulee sekä tarjoamalla erilaisia avustuskanavia kunnostus- voida liikkua turvallisesti. toimenpiteiden rahoittamiseksi. Talvihoidon tarvetta ja kiireellisyyttä (auraus ja hie- Rakenteelliset toimenpidetarpeet alueella ovat koitus) tulee arvioida uudelleen pientaloasutuksen li- suhteellisen vähäisiä ja niiden ei voida arvioida hei- sääntyessä alueella. kentävän museotien ympäristön laatua, vaan lähin- Linjahiekoitusta täydennetään pistemäisesti hanka- nä parantavan kohteen saavutettavuutta. Ympäris- lissa liittymissä ja mutkissa sekä pysäkeillä. Hiekoi- tönhoitotoimenpidetarpeet ovat jatkuvia ja ulottuvat tus on tehtävä viivyttelemättä, kun kelin ennustetaan kauaksi tiealueen ulkopuolelle. Toimenpiteiden yksi- muuttuvan vaikeaksi ja erityisesti huomioon ottaen tyiskohtaisessa toteutuksessa pyydetään tarvittaessa aamun työ- ja koulumatkaliikenne. Linjahiekoituksen apua ELY-keskuksen ympäristösiantuntijoilta esimer- toimenpideaika on 8 tuntia, pistehiekoitus tehdään il- kiksi käymällä yhdessä tarkastamassa kohteet maas- man toimenpideaikaa. Liukkautta voidaan torjua suo- tossa. laliuoksella, museotie ei sijaitse pohjavesialueella. Erityisiä liikenneturvallisuusongelmia tai puutteita Opastaulun ympäristö puhdistetaan lumesta sa- ei museotiellä ole havaittu, mutta tilanteen kehittymis- massa toimenpideajassa pientareiden ja linja-autopy- tä on syytä seurata ja tarvittaessa suunnitella toimen- säkkien kanssa. piteitä turvallisuuden parantamiseksi. Talvihoitoluokkaa esitetään tarkistettavaksi mikäli Esitetyillä pienillä parannustoimenpiteillä ja eri toi- alueen asukasmäärä ja erityisesti kevyen liikenteen mijoiden yhteistyönä tehdyillä ympäristönhoitotoimen- määrä kasvaa. piteillä varmistetaan Paltaniemen museotien säily- minen valtakunnallisesti arvokkaana museotienä ja kulttuurimaiseman keskeisenä osana.

35 Lähdeluettelo

Arkistolähteet:

Kaavat ja rekisteriaineisto:

Destia Oy, paikkatietoportaali: pohjavesialueet Kiinteistötietojärjestelmä Ympäristöpaikkatiedot, SYKE

Internet:

Museoviraston kulttuuriympäristö rekisteriportaali www.ymparisto.ﬁ

Museoviraston kulttuuriympäristö- sivusto: http://www.nba.ﬁ /ﬁ /kulttuuriymparisto

Palvelukohteiden viitoitus. Tiehallinto. Helsinki 2007. http://alk.tiehallinto.ﬁ /thohje/pdf/2000021-07-v-palvelukohteiden_viitoitus.pdf

Piltz, Martti, Soosalu, Laura, 2011, Museoteiden ja –siltojen opasteet. Malleja ja suosituksia, Tampere http://www.ely-keskus.ﬁ /ﬁ /Liikenne/perinnetoiminta/Documents/Museoteiden_ja_-siltojen_opasteet.pdf

Haastattelut:

Asko Pöyhönen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri, aluevastaava Maarit Vainio, Kainuun ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat, biologi Rauni Laukkanen, Kainuun maakuntamuseo, rakennustutkija. Paikallista kulttuuri- ja kotiseututoimintaa edustivat Kirsi Kilpeläinen, Paltaniemen kotiseutuyhdistys sihteeri ja matkailupalveluyrittäjä (Kapsakka Ky) Erkki Siipola. Paltaniemen kotiseutuyhdistys, hallituksen jäsen Saara Uusiheimala-Huttunen, Eino Leino-talo Sari Leinonen, ProAgria Kainuu, ympäristöneuvoja

Kirjallisuus ja selvitykset:

Pekkala, Heidi, 2011, Paltaniementie, Selvitys historiallisesta arvosta, Mobilia Pieksämäki Sanna, Hyvien tuulten rantakylä, Paltaniemen kulttuuriympäristöohjelma, Kainuun ympäristö- keskuksen raportteja 2/ 2006 ProAgria Kainuu/ Maa- ja kotitalousnaiset, Kyläkävelyraportti, Paltaniemi 22.6.2010 Lassila Anna, Helo Teppo, Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Kajaanin Paltaniemi, Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 2/ 2006 Komulainen Minna, Paltaniemen maisemasuunnitelma, Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus 2011 Klemetti H., Liito-oravahavainnot, Paltaniemi, kartta 2.9.2009 Alueelliset ympäristökeskukset ja ProAgria, Niittykasviaapinen, Polku mansikkapaikoille, Perinnebiotooppi- en esittelyverkosto-hanke Teiden talvihoito, laatuvaatimukset, moniste 22.1.2007, Tiehallinto, Helsinki Viherhoito tieympäristössä, 2000, Tiehallinto, Helsinki

36 Viherhoitosuunnitelmat ja kohdekortti, 2003, Tiehallinto, Helsinki

RAPORTTEJA 139 | 2012

PALTANIEMENTIE, KAJAANI MUSEOTIEN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMA

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ISBN 978-952-257-710-8 (PDF) ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN URN:ISBN:978-952-257-710-8