Kenestä Vuoden Urheilija 2020?

www.urheilutoimittajat.fi

FairUrheilutoimittajain Play Liiton jäsenlehti 4/2020

Kenestä Vuoden urheilija 2020? Presidentti Urho Kekkosen ja kauppaneuvos Kalle Kaiharin Urheilutoimittajain Liitolle ikuisesti kiertäväksi kunnia- palkinnoksi luovuttama Kultainen Kiekko ojennetaan Vuoden urheilijalle jo 47. kerran 14.1.2021 Urheilugaalan loppuhuipentumana.

Presidentti Kekkonen (vas.) ja kauppaneuvos Kaihari lahjoittivat kolme Kultaista Kiekkoa. Vuoden urheilijalle 1974 alkaen jaetun kiekon ohella Kultaisen Kiekon ovat saaneet 1978 lähtien myös TUL:n Vuoden joukkue ja Sotainvalidien Veljesliiton valitsema kumppani.

Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Tukisäätiö ja Kultainen Kiekko -poolin kumppanit onnittelivat Teemu Pukkia Vuoden urheilija -tittelistä Urheilugaalassa 2020. Kuvassa vasemmalta: Tuomo Huhtanen (säätiö), Ray Kaihari (säätiö), Olli-Pekka Silfverhuth (säätiö), Sami Nousiainen (Cardu), Ari Koskinen (HLU), Kirre Palmi (säätiö), Kari Jussila (avec), Anne-Mari Jussila (UKK-instituutti), Hannu Routamaa (säätiö), Perttu Pesä (Tampere), Jussi Tuulensuu (Aamulehti), Teemu Pukki (Vuoden urheilija 2019), Raimo Helminen (säätiö), Jarno Lahnalahti (Decens), Jarkko Kerkola (Aamulehti), Tuomas Kumpula (Geniem), Tiina Routamaa (avec), Jenni Mäkelä (Jubilee), Marko Knuutila (Kiinteistömaailma), Tuomo Pehkonen (Jubilee), Timo Toivonen (säätiö) ja Jukka Suomela (Event Management Group). Kuva: Aki Havukainen / EMG

Yhteistyössä Kultainen Kiekko -pooli

Ratina

Lisätietoja:

Sisältö 4/2020 6-7 40-41 Takana erilainen urheiluvuosi Kaakon Viestinnässä ollaan Fair Play Urheilutoimittajain Liiton jäsenlehti iloisia jalkapallon Kakkosen suosiosta Julkaisija 8-9 Urheilutoimittajain Liitto ry. Vuoden urheilija -äänestys Atomitie 5, C-porras, 00370 Helsinki 42-43 Päätoimittaja 10 Lapin Kansan alue käsittää Nina Jakonen Vuoden joukkue -äänestys ja puoli Suomea, joten hyvät [email protected] Vuoden valmentaja -äänestys avustajat ovat tarpeen Toimitus Taru Nyholm Esko Hatunen 11 44-45 Harri Laiho Äänestysohjeet Vuoden Sari Sirkkiä-Jarva ja Ulkoasu urheilija -äänestykseen Mikko Aaltonen Taina Kemppainen Tmi, Rauma unelma-ammatissaan Painopaikka 12-13 Savion Kirjapaino Oy, Kerava Nelinkertainen Vuoden 47 Ilmoitusmyynti Urheilutoimittajain Liitto Urheilutoimittajain Liitto ry naisurheilija Siiri Rantanen Nina Jakonen, puh. 050 448 4845 uudisti ilmeensä ja Event Management Group Oy 16-17 verkkosivunsa Jukka Suomela Urheilugaalan 2021 Levikki 3 000 varsinaisten palkintoluokkien 48 ehdokkaat Muovinen pressikortti vaihtuu Osoitteenmuutokset sähköiseksi kännykkäkortiksi [email protected] Ilmestyminen 2021 23 nro 1 3.2. nro 2 26.5. Liiton uudessa podcast- 49 nro 3 22.9. nro 4 10.12. sarjassa keskustellaan Haluatko olla osa urheilu- Toimitus pidättää oikeuden lyhentää, urheilujournalismista journalistien verkostoa? muokata sekä jättää julkaisematta Liity Urheilutoimittajain toimitukselle lähetettyjä juttuja. Liiton jäseneksi! Urheilutoimittajain Liitto ry. 24-25 Perustettu 1931 Kun printtijuttu ei enää riitä Puheenjohtaja Kari Linna 27-29 Vakiopalstat: Pääsihteeri Kallio ja Ritari, journalistit Nina Jakonen terveyden äärilaidoilta 5 Pääkirjoitus Jäsenyydet Kansainvälinen urheilutoimittajien liitto (AIPS) 21 Lyhyesti Association Internationale de la Presse 29 Sportive AIPS Tutustumiskäynti 39 Vieraskynä Euroopan urheilutoimittajien liitto (UEPS) Urheilumuseoon 10.2. European Sports Press Union UEPS 46 Kolumni ISSN 0786-5988 (painettu) 30-31 ISSN 2670-255X (verkkojulkaisu) TV-tuottaja rakentaa raamit 50 Jäsenasiaa

www.urheilutoimittajat.fi Kannen kuvassa: Vuoden urheilija Kieli pelittämään UrheilutoimittajainUrheilutoimittajain LLiitoniiton jjäsenlehtiäsenlehti 44/2020/2020 51 -äänestyksen ehdokkaat. 32-33 Kuvat: Kiitos lajiliitoille ”Median kielenkäyttö 52-53 Yksi meistä ja muille yhteistyötahoille heijastuu kuluttajiin” Kenestä Vuoden urheilija 2020? kuvayhteistyöstä. 54 In memoriam: 34-35 Reijo Majasaari Urheilun erilainen supervuosi 54-55 Paikalliskerho- 36-38 kuulumisia 4041 0660 ”Välttäkää möläyttelyä!” 57-62 Kirja-arviot Painotuote 3 Henkivakuutus

kertoo, että rakastat Henkivakuutus kertoo, että pidät kädestä kiinni – aina. HenkivakuutusLaske yllättävän kertoo, edullinen että pidät hinta kädestä järjestöjäsenen kiinni – aina. Laskehenkivakuutukselle yllättävän edullinen verkossa hinta järjestöjäsenen vaikka heti. henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksenif.fi/henkivakuutus myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Pysy mukana Pääkirjoitus matkassa!

www.urheilutoimittajat.fi UrheilutoimittajainUrheilutoimittajain LLiitoniiton jjäsenlehtiäsenlehti 44/2020/2020 Fair Play Kenestä Vuoden urheilija 2020? saapuu painettuna suoraan Kari Linna kotiisi/työpöydällesi. puheenjohtaja Muista ilmoittaa osoitteenmuutoksesi toimisto@ urheilutoimittajat.fi

Liiton tiedotteet Uusi ilme lähetetään sähköpostitse. Varmista tiedotteiden Urheilutoimittajain Liitto päivittää toimintaansa aktiivisesti 2020-luvun @ vaatimuksia vastaavaksi. Olemassaolomme oikeutus punnitaan joka päivä saanti päivittämällä sähköpostiosoitteesi sen mukaan, kuinka toimintamme kestää kriittistenkin silmien tarkastelun. toimisto@ Siksi meidän pitää olla avoimia ja läpinäkyviä. Linjausten tulee olla selkeitä urheilutoimittajat.fi ja tasapuolisia.

Liiton verkkosivut Merkittävän osan tulorahoituksestamme muodostaa Opetus- ja Ajankohtaiset uutiset ja aiheet luettavana silloin, kulttuuriministeriön avustus. Sen hakuprosessi ei ole ihan pikku juttu, kun sinulle sopii. vaan siinä kartoitetaan toimintojamme laajasti. Meidän on täytettävä tietyt www.urheilutoimittajat.fi yhteiskunnalliset kriteerit tullaksemme hyväksytyiksi. Tämän takia liiton oli sääntöjen päivittämisen yhteydessä välttämätöntä eriyttää jäsenyydet ja Vuoden urheilija -verkkosivut jäsenedut. Enää kaikki edut eivät voi kuulua kaikille, mutta mikä tärkeintä, Vuoden urheilija -äänestyksen ne kuuluvat kaikille niille, jotka ne ansaitsevat. ehdokaslistat, äänestystulokset ja Liitto siirtyy uudistuksen myötä sähköiseen pressikorttiin. Sen saavat ajankohtaiset uutiset. kaikki A-jäsenet ja hakemuksesta ne B-jäsenet, jotka sitä oikeasti työssään www.vuodenurheilija.fi tarvitsevat. Siirtymävaiheen ajan myös perinteinen muovinen pressikortti Liiton Facebook säilyy vaihtoehtona. Aiheesta tarkemmin toisaalla tässä lehdessä. Löydät meidät Facebookista facebook.com/ Vuosi sitten valmistuivat Vuoden urheilija -verkkosivut. Pian saamme urheilutoimittajat käyttöömme myös liiton omat uudet verkkosivut. Samalla freesasimme

Liiton Twitter kauttaaltaan graafista ilmettä. Uusi logo ja verkkosivut ilmentävät Seuraa meitä Twitterissä paremmin nykypäiväistä näkemystä ammatistamme. twitter.com/ urheilutoimitus Koronatilanteen takia syyskuulta siirtynyt Urheilutoimittajapäivät piti järjestää 14.12. Helsingissä. Niin se järjestettiinkin, mutta webinaarina. Liiton Instagram Näin kaikki halukkaat pääsivät etänä seuraamaan tasokasta ohjelmaa Löydät meidät Instagramista päätteiltään pohjoisinta Suomea myöten. Pääsihteeri Nina Jakosen ja instagram.com/ muiden valmistelutyö ei mennyt hukkaan. Kiitos myös alustajille ja urheilutoimittajat panelisteille vielä kerran joustavasta suhtautumisesta. Seuraa meitä niissä kanavissa, jotka sopivat sinulle parhaiten! Samoin 14.12. järjestetty Urheilujournalismin ilta vedettiin tällä kertaa läpi minimimiehityksellä ja tarkasti viranomaisohjeita noudattaen. Yhteistyössä: Pienimuotoisessa tilaisuudessa palkitsimme Vuoden urheilujournalistin, Vuoden tiedottajan, Vuoden urheilujutun, Vuoden digitaalisen hitin sekä jaoimme Elämäntyö urheilutoimittajana -tunnustukset.

Strategiamme painopistealueista yksi on nostaa urheilujournalismin arvostusta. Yllä olevat ovat tavoitetta tukevia konkreettisia toimia.

Vuoden urheilija -julkistetaan tälläkin kertaa Yle TV2-kanavan suorassa tv-lähetyksessä, mutta nyt ilman Urheilugaalan loistoa. Koronan takia tehty päätös on ymmärrettävä. Liittomme kannalta Vuoden urheilija -äänestykseen asialla ei ole merkitystä. Me äänestämme entiseen tapaan alkaen 14.12. Ehdokaslistat ovat totuttua lyhyempiä, mutta riittäviä. Käyttäkää jokainen äänioikeuttanne.

Mukavaa joulun odotusta. Pysykää terveinä.

5 VUODEN URHEILIJA -ÄÄNESTYS

* äänestys alkaa 14.12. ja Vuoden urheilija -äänestys alkaa päättyy 30.12. * voittaja julkistetaan 14.1. suorassa tv-lähetyksessä Takana erilainen Yle TV2-kanavalla klo 20.00 * voittaja äänestetään ehdokaslistalta urheiluvuosi * Vuoden joukkue ja Vuoden valmentaja äänestetään Vuosi 2020 on ollut erilainen joka suhteessa – myös urhei- omilta ehdokaslistoilta lun saralla. Vuoden urheilija -äänestys toteutuu kuitenkin * Vuoden nuori urheilija normaaliin tapaan. Urheiluvuosi on ollut erilainen, mutta -voittajaa ei äänestetä, se ei vähennä Vuoden urheilija -valinnan arvokkuutta. vaan valinnan tekee Urheilutoimittajain Liitto Teksti: Nina Jakonen Kuva: Jussi Eskola

oni spekuloi jo etukäteen, tuleeko poikkeusvuonna la linjoilla ja otti asiaan kantaan jo Fair ollenkaan Vuoden urheilija Play -lehden viime numerossa. -äänestystä, kun urheilu- – Kun ylipäätään urheillaan, silloin Mvuosi on ollut lähes torso arvokilpailu- palkinto voidaan myös jakaa. Parhaan jen osalta. Vaikka arvokilpailuja ei juuri- urheilijan valitsemisen kriteerit pysyvät kaan ole ollut, on urheilun arvostamisen silti pääpiirteittäin samana. Pidimme paikka jokaisena vuonna. valiokunnassa riman edelleen korkeal- – Vuoden urheilija -valinnalla halu- – Vuoden urheilija, Vuoden valmentaja, la, emmekä ottaneet ketään ”ilmaisek- amme tänäkin vuonna nostaa urheilun Vuoden joukkue, Vuoden nuori urhei- si” mukaan vain jonkun tietyn urheilija- arvostusta, joten äänestys toteutetaan, lija – olemme omalta osaltamme nosta- määrän kasaan saamiseksi. kuten ennenkin. Koska urheilutapah- massa urheilun arvostusta ja tuomassa – Äänestäjien on edelleen arvotettava tumia on ollut poikkeuksellisen vähän, oman arvokkaan panoksemme Urheilu- urheilijoiden saavutuksia ja menestystä näkyy erilainen urheiluvuosi äänes- gaalaan, kertoo Urheilutoimittajain Lii- eri lajien kesken eli kenellä on urheilu- tyksessä hieman suppeammassa ehdoton puheenjohtaja Kari Linna. vuoden 2020 kovimmat saavutukset ja kaslistassa, mihin aiemmin on totuttu. Vuoden urheilija -valiokunnan pu- kuka on niiden perusteella Vuoden ur- Urheilutoimittajain Liiton valinnoilla heenjohtaja Matti Hannula on samoil- heilija vuonna 2020.

6 VUODEN URHEILIJA -ÄÄNESTYS

Koronapandemia vei lähes kokonaan arvokilpailut ja kansainväliset kilpailut kalenterista, joten Vuoden urheilija -valiokunta haki ehdokasasettelussa tänä vuonna kovia suorituksia muun muassa kotimaan kilpailuista ennätyksineen ja saavutuksineen. – Valiokunta korosti valinnoissaan edelleen menestystä, mutta myös en- nätyksiä sekä entiseen tapaan lajin kan- -valiokunta -äänestyksen sainvälisyyttä ja tunnettuutta, kertoo Hannula. pääkriteerit – Ehdokaslista lyheni huomattavasti, mutta saimme kuitenkin kokoon katta- Vuoden urheilija -äänestykses- van kokonaisuuden ja myös monipuoli- sä äänestetään aina päättyvän sen lajivalikoiman. Ehdokaslistan lisäksi vuoden parasta urheilijaa. jokainen äänestäjä voi edelleen sijoittaa Äänestyksessä menneiden listalle myös yhden oman ehdokkaansa vuosien saavutuksilla ei ole niistä lajeista, mutta siis vain niistä la- merkitystä. Tässä vielä muistin jeista, joissa tänä vuonna lajien parhaat urheilijat valitaan. virkistämiseksi Vuoden urheilija -äänestyksen pääkriteerit, joita – Korostan, että sekä kokonaan perus- Vuoden urheilija -valiokunta telemattomat että esimerkiksi ”urheili- jokaisen äänestäjän tulee huo- laatii ehdokaslistat Vuoden jan pirteät otteet ja positiivinen meinin- mioida omaa äänestyslistaansa ki” -tyylin perustelut eivät läpäise ehdo- urheilija, Vuoden joukkue ja laatiessaan: kaslistan ulkopuolelta hyväksyttävien Vuoden valmentaja -äänes- – urheilumenestys olympialai- ehdotusten seulaa. Oman ehdokkaan tyksiin. Valiokunta valitsee sissa tai oman lajin MM- tai kohdalla kannattaa siis merkitä myös vuosittain myös lajien EM-kilpailuissa (mitali tai perustelut menestyksestä ja kilpailusi- parhaat urheilijat ja vastaa pistesija) listalla olevista lajeista. joituksista, korostaa Hannula. – urheilumenestys oman lajin Vuoden urheilija -valiokunta laati eh- SM-kilpailuissa (kultamitali), Vuoden urheilija dokaslistat, joista Urheilutoimittajain maailmancupissa tai muussa Liiton jäsenet äänestävät Vuoden ur- -valiokunnan lajin paremmuutta mittaa- heilijan, Vuoden valmentajan ja Vuoden kokoonpano 2020 joukkueen. Tämänvuotiselta Vuoden Matti Hannula vassa arvostetussa sarjassa/ urheilija -ehdokaslistalta löytyy kolme (pj, freelancer) liigassa ulkomailla tai koti- (3) naista ja kaksitoista (12) miestä. Eh- Juha Kanerva (Ilta-Sanomat/ maassa (menestys/mitali/ dokkaat esitellään sivuilla 8–9. Vuoden Urheilulehti, Sanoma) pistesija ja/tai huippusuori- joukkue ja Vuoden valmentaja -ehdok- Harri Laiho (Satakunnan tukset) kaat löytyvät sivulta 10. Lista lajeista, Kansa, Sanoma) – suoritustaso ja tasaisuus joissa tänä vuonna lajien parhaat urhei- Matti Lehtisaari (Yle) kalenterivuoden aikana ko. lijat valitaan, löytyy sivulta 11. Kai Nevala (Kaleva) lajin kansainvälisissä kilpai- Tommi Roimela luissa/lajin ylimmällä tasolla/ Äänestys jatkuu (Keskisuomalainen) lajin arvostetussa liigassa tai 30.12. asti Mika Saukkonen (MTV) sarjassa – joukkueurheilijan ratkaiseva Urheilutoimittajain Liitto on nimennyt Maria Vesterinen merkitys oman joukkueensa Vuoden urheilijan vuodesta 1947 alkaen, (Turun Sanomat) joten Vuoden urheilija valitaan nyt 74. Kaija Yliniemi (STT) (maajoukkue/seurajoukkue) kerran. Perinteisen ja arvostetun titte- saavutuksissa (menestys/mi- lin voittaja julkistetaan 14. tammikuuta tali/pistesija) 2021 Urheilugaalassa, jota tällä kertaa – joukkueurheilijan oma suo- juhlitaan pelkästään Ylen TV2-kanavan tävä omalla sähköpostiosoitteellaan ää- ritustaso tunnistettavin suorassa lähetyksessä. nestyssivulle, jotta pääsee äänestämään. mittarein, vaikka joukkue ei Vuoden urheilija -äänestys alkaa 14. Rekisteröitymiskutsu lähetetään äänes- menestyisikään (pistepörssi joulukuuta 2020 klo 12.00. Vuoden ur- tyksen alkaessa jokaiselle omaan sähkö- tms., ratkaisevat suoritukset heilija -äänestykseen voi osallistua ai- postiin. Mikäli sähköpostiosoite ei ole jne.) noastaan sähköisellä äänestyslomak- ajan tasalla liiton jäsenrekisterin kanssa, – yleinen kilpailutilanne ur- keella liiton jäsenrekisterin kanssa ei äänestäminen onnistu. Siinä tapauk- heilijan edustamassa lajis- sessa kannattaa ottaa yhteyttä liittoon ajan tasalla olevalla sähköpostiosoit- sa maailmanlaajuisesti vrt. teella. Äänestysaika päättyy 30.12.2020 ja päivittää oma sähköpostiosoite ajan Suomessa (levinneisyys ja klo 23.59 (Suomen aikaa). Äänestys ta- tasalle, muistuttaa Urheilutoimittajain pahtuu Vuoden urheilija -verkkosivuil- Liiton pääsihteeri Nina Jakonen ja kan- harrastuneisuus) la osoitteessa www.vuodenurheilija.fi. nustaa jäsenistöä käyttämään äänestys- – urheilijan onnistumiset mer- Äänestyksen jälkeen jokainen äänestäjä oikeuttaan. kittävissä urheilutapahtumis- saa kuittauksen onnistuneesta äänestyk- Fair Play -lehden ja liiton verkkosivu- sa, -otteluissa ja suoritusten sestä omaan sähköpostiinsa. jen avulla äänestysohjeet ja ehdokaslis- ratkaisuhetkissä – Jokaisen äänestäjän on rekisteröidyt- tat tavoittavat kaikki äänioikeutetut. 

7 VUODEN URHEILIJA -ÄÄNESTYS

Miro Heiskanen Glen Kamara jääkiekko jalkapallo – viime kauden NHL:n Stanley Cup – maajoukkueen keskikentän selkä- -finalisti (Dallas Stars) ranka – runkosarjassa suomalaisten – Skotlannin liigan toinen ja Euroop- seitsemäs (68 ottelua, 8 + 27 = 35) pa-liigan edustus (Glasgow Ran- – pudotuspelien pistepörssin gers) puolustajien ykkönen (27 ottelua 6 + 20 = 26) – läpimurto NHL:n huipputasolle

Sebastian Aho jääkiekko – viime kaudella NHL-joukkueensa (Carolina Hurricanes) runkosarjan pistepörssin ykkönen (68 ottelua, 38 + 28 = 66, pudotuspeleissä 8 ottelua, 3 + 9 = 12)

Aaron Kangas yleisurheilu – moukarinheiton Suomen mestari Lukas Hradecký – maailmantilaston toinen (79,05) jalkapallo – maajoukkueen luottomaalivahti ja voittojen takuumies – Bundesliigan viides ja Saksan cupin finaalipaikka (Bayer Leverkusen)

Valtteri Bottas autourheilu – F1-luokan MM-sarjan toinen, kaksi osakilpailuvoittoa

Annimari Korte yleisurheilu – 100 metrin aitajuoksun Suomen mestari Ida Hulkko – maailmantilaston viides (12,76) uinti – rintauinnin pitkän radan 50 metrin SE (30,33) ja 100 metrin SE (1.06,90) Tampereen kutsukilpailuissa – 100 metrin SE-ajalla olympialaisten A-rajan alitus – rintauinnin lyhyen radan 50 metrin SE (29,33) Budapestin ISL-kilpai luissa

8 VUODEN URHEILIJA -ÄÄNESTYS

Kaisa Mäkäräinen Kristian Pulli Leo-Pekka Tähti ampumahiihto yleisurheilu yleisurheilu – yhteislähtöcupin osakilpailuvoitto – pituushypyn Suomen mestari – maailmantilaston ykkönen Oberhofissa – pituushypyn SE (827) T54-luokan 100 metrin, 200 metrin ja – yhteislähtöcupin kokonaiskilpailun – maailmantilaston viides (827) 400 metrin ratakelauksessa neljäs – maailmancupin kokonaiskilpailun 11.

Emil Ruusuvuori Sami Välimäki tennis golf – parhaimmillaan kaksinpelin – Euroopan-kiertueen kilpailun voitto Tuomas Määttä ATP-rankinglistan 84. (Oman Open) jääpallo – kaksinpelin välierissä Kazakstanin – Euroopan-kiertueen kilpailun toinen – Ruotsin liigan mestaruus ja joukku- ATP-turnauksessa (Wales Open) eensa (Edsbyn) avainpelaaja – kaksinpelin toiselle kierrokselle – tulokaskaudella kuusi – valinta Ruotsin liigan parhaaksi pe- Yhdysvaltain avoimessa tennistur- TOP10-sijoitusta (29.11. mennessä) laajaksi ensimmäisenä suomalaisena nauksessa – Suomen miesten ykköspelaaja, pelaajana maailmanlistalla 87. (29.11.)

Kiitos lajiliitoille ja muille yhteistyötahoille kuvayhteistyöstä sivuilla 8–10. OMA VALINTA Iivo Niskanen maastohiihto – maailmancupin normaalimatkojen yhteispisteiden kolmas – maailmancupin osakilpailuvoitto Lahdessa Vuoden urheilija -äänestys 14.–30.12.2020 www.vuodenurheilija.fi

9 VUODEN URHEILIJA -ÄÄNESTYS

Ampumaurheilun Jalkapallon miesten ilma-aseiden A-maajoukkue EM-joukkue – voitti ensimmäistä kertaa maaot- (liikkuva maali) telussa Ranskan, tämän hetken – EM-pronssi sekä normaali- että seka hallitsevan maailmanmestarin, ja juoksuissa (Tomi-Pekka Heikkilä, Kansojen liigan B-tason kuudesta Krister Holmberg, Heikki Lähdekorpi) ottelustaan neljä

Helsingin Taitoluisteluklubin Team Fintastic – muodostelmaluistelun junioreiden MM-kulta Jalkapallon naisten Helsingin A-maajoukkue Jalkapalloklubi (HJK) – voitti EM-karsintalohkossaan Skot- – jalkapallon miesten SM-kulta ja lannin sekä koti- että vierasottelus- Suomen cup -mestaruus saan ja varmisti paikan vähintään EM-jatkokarsintaan

Jere Jännes Toni Koskela uinti jalkapallo – Ida Hulkon valmentajana uudet rin- – HJK:n päävalmentajana SM-kulta ja tauinnin pitkän ja lyhyen radan SE- Suomen cup -mestaruus ajat ja olympialaisten A-rajan alitus

Jarmo Kangas yleisurheilu – Aaron Kankaan valmentajana moukarinheiton SM-kulta ja maailmantilaston toiseksi pisin heitto Anna Signeul Markku Kanerva jalkapallo jalkapallo – naisten jalkapallomaajoukkueen – miesten jalkapallomaajoukkueen Vuoden urheilija päävalmentajana, kun Suomi voitti päävalmentajana, kun Suomi voitti -äänestys EM-karsintalohkossaan Skotlannin ensimmäistä kertaa maaottelussa sekä koti- että vierasottelussaan Ranskan, tämän hetken hallitsevan 14.–30.12.2020 ja varmisti paikan vähintään EM- maailmanmestarin, ja Kansojen liigan www.vuodenurheilija.fi jatkokarsintaan B-tason kuudesta ottelustaan neljä

10 VUODEN URHEILIJA -ÄÄNESTYS

ÄÄNESTYSOHJEET VUODEN URHEILIJA -ÄÄNESTYKSEEN

rheilutoimittajain Liiton Vuo- pitkästä joukkue-/seuramenestyksestä. heilija -valiokunta. Tämän vuoden osal- den urheilija -äänestyksessä Valinnat tehdään liiton Vuoden urhei- ta Lajien parhaat urheilijat julkistetaan äänestetään Vuoden urheili- lija -valiokunnan laatimalta ehdokaslis- 13. tammikuuta 2021. jaa vuoden 2020 urheilusuo- talta. Äänestäjän on sijoitettava listalle Lajivalikoima on vuosien mittaan Uritusten perusteella. Äänestyksessä ei kolme (3) parasta joukkuetta. Listan jatkuvasti laajentunut. Vuonna 2020 la- äänestetä urheilu-urapalkinnon saajaa. ykköseksi äänestetty joukkue saa viisi jilistalle lisättiin uutena lajina e-urheilu Valinnat tehdään liiton Vuoden urhei- (5) pistettä, toiseksi äänestetty kolme urheilupelien osalta. lija -valiokunnan laatimalta ehdokaslis- (3) ja kolmanneksi sijoitettu yhden (1) Lajien parhaat urheilijat -listan lajeis- talta. Äänestäjän on sijoitettava listalle pisteen. ta vastaa Vuoden urheilija -valiokunta. vähintään viisi (5) ja enintään kymme- Listan ulkopuolisia joukkueita ei voi Uusia lajeja otetaan listalle valiokun- nen (10) parasta urheilijaa. Listan ykkö- äänestää. nan harkinnan mukaan mm. lajiliittojen seksi äänestetty urheilija saa kymmenen Joukkueen muodostaa kolme tai use- omasta anomuksesta. Kriteereinä ovat (10) pistettä, toiseksi äänestetty yhdek- ampi kilpailija. Sellaiset joukkuekilpai- mm. lajin harrastuneisuus, kansallinen sän (9) ja niin edelleen. lut, jotka koostuvat erillisistä yksilösuo- kilpailutoiminta ja kansainvälisyys. Kymmenen parhaan listalle voi ää- rituksista (esim. keilailun, mäkihypyn, Vuonna 2020 lajeja on yhteensä 77, nestää myös ehdokaslistan ulkopuolel- yhdistetyn, ammunnan joukkuekilpai- mutta koronapandemian takia kaikissa ta yhden urheilijan, mutta vain niistä lut), kuuluvat joukkueiden piiriin. lajeissa ei valita lajin parasta urheilijaa, lajeista, joissa tänä vuonna valitaan eri koska kaikissa lajeissa kilpailuja ei ole lajien parhaat urheilijat. Vuoden urhei- Vuoden valmentaja pystytty järjestämään. lija -äänestyksessä ei voi äänestää listan -äänestys Lajit, joissa lajin paras urheilijaa ulkopuolelta sellaista urheilijaa, joka valitaan vuonna 2020: aerobic, alamä- omaa kaksoiskansalaisuuden, mutta ei Urheilutoimittajain Liiton Vuoden val- kiluistelu, alppilajit, amerikkalainen urheile Suomen lipun alla eli ei selkeästi mentaja -äänestyksessä kootaan kolmen jalkapallo, ampumahiihto, ampumaur- edusta kilpaillessaan Suomea. (3) parhaan lista vuoden 2020 saavu- heilu, autourheilu, beach volley, biljar- Mikäli listan ulkopuolelta ääneste- tuksiin perustuen. Äänestyksessä ei ää- di, curling, darts, e-urheilu, freestyle, tään, on mukaan liitettävä urheilijan nestetä valmentajaurapalkinnon saajaa. frisbeegolf, futsal, golf, hiihtosuunnis- nimi, laji, vuoden 2020 urheilusaa- Valinnat tehdään liiton Vuoden urhei- tus, ilmailu, jalkapallo, jousiammunta, vutukset ja selkeät perustelut. Perus- lija -valiokunnan laatimasta ehdokaslis- judo, jääkiekko, jääpallo, karate, keilai- telemattomat äänet hylätään auto- talta. Äänestäjän on sijoitettava listalle lu, koripallo, käsipallo, lentopallo, lu- maattisesti. Perusteltujen ehdotusten kolme (3) parasta valmentajaa. Listan milautailu, maahockey, maastohiihto, pääsemisestä mukaan lopulliselle ää- ykköseksi äänestetty valmentaja saa vii- melonta, miekkailu, moottorikelkkailu, nestystuloslistalle päättää Vuoden ur- si (5) pistettä, toiseksi äänestetty kolme moottoripyöräily, moottoriveneily, mä- heilija -valiokunta. Mikäli äänestäjän (3) ja kolmanneksi sijoitettu yhden (1) kihyppy, nykyaikainen viisiottelu, nyrk- oma ehdotus hylätään, ko. äänestysrivi pisteen. keily, paini, painonnosto, pesäpallo, pi- jää tyhjäksi – muutoin äänestyslomake Listan ulkopuolisia valmentajia ei kaluistelu, potkunyrkkeily, purjehdus, pysyy ennallaan. voi äänestää. pyöräily, pyöräsuunnistus, pöytätennis, Vuoden urheilija -äänestyksessä ää- raviurheilu, ratsastus, ringette, rugby, nestetään yksilöurheilijaa tai paria. Äänestää voi salibandy, soutu, squash, sulkapallo, Joukkuetta ei voi enää äänestää Vuoden ainoastaan sähköisellä suunnistus, taekwondo, taitoluistelu, urheilijaksi. Parit, esimerkiksi kilpatans- tanssiurheilu, tennis, thainyrkkeily, tik- sissa, soudussa, melonnassa, maasto- äänestyslomakkeella kaurheilu, triathlon, uinti, vapaaottelu, hiihdon parisprintissä jne. on huomioi- Vuoden urheilija -äänestykseen voi voimanosto, voimistelu, yhdistetty hiih- tu Vuoden urheilija -listaa laadittaessa. osallistua ainoastaan sähköisellä ää- to ja yleisurheilu. Vuoden urheilijaksi voidaan valita vain nestyslomakkeella liiton jäsenrekiste- Lajit, joissa lajin parasta urheilijaa ei ihmisurheilija, ei siis esimerkiksi hevos- rin kanssa ajan tasalla olevalla sähkö- koronapandemian takia valita vuonna ta tai koiraa. postiosoitteella. Äänestysaika päättyy 2020: agility, kiipeily, rullakiekko, rulla- Vuoden urheilija -äänestykseen voivat 30.12.2020 klo 23.59 (Suomen aikaa). Ää- lautailu, taitouinti, uimahypyt ja vesi- osallistua jäsenmaksunsa maksaneet Ur- nestys tapahtuu Vuoden urheilija -verk- pallo. heilutoimittajain Liiton ja sen paikallis- kosivuilla osoitteessa www.vuodenur- Lajien luonteen vuoksi cheerleadin- kerhojen jäsenet. Samassa yhteydessä heilija.fi. Äänestyksen jälkeen jokainen gissa ja muodostelmaluistelussa ei va- äänestetään myös Vuoden joukkuetta äänestäjä saa kuittauksen onnistuneesta lita yksittäistä urheilijaa lajin parhaaksi, ja Vuoden valmentajaa. Vuoden nuori äänestyksestä omaan sähköpostiinsa. mutta lajit on huomioitu Vuoden jouk- urheilija -valinnan tekee Urheilutoimit- Mikäli äänestyksen kanssa ilmenee on- kue ja Vuoden valmentaja -äänestyslis- tajain Liitto. gelmia, ota yhteyttä liittoon: toimisto@ toja laadittaessa.  urheilutoimittajat.fi. Vuoden joukkue -äänestys Lajien parhaat urheilijat -valinnat Urheilutoimittajain Liiton Vuoden joukkue -äänestyksessä kootaan kolmen (3) Urheilutoimittajain Liiton lajien parhai- www.vuodenurheilija.fi parhaan lista vuoden 2020 urheilusuo- ta urheilijoita on valittu vuodesta 1946 rituksista. Äänestyksessä ei äänestetä lähtien. Valinnat tekee liiton Vuoden ur-

11 VUODEN URHEILIJA -ÄÄNESTYS

Wärtsilän Teräksessä 1940-luvulla hiihtouransa aloittanut Siiri Rantanen on ollut naisurheilijoiden arvokisapioneeri ja purrut mitalia kerran jos toisenkin. Nelinkertainen Vuoden naisurheilija Siiri Rantanen ”Polkka kävi palauttelusta” iiri ”Äitee” Rantanen täyttää täs- Kun MM-mitalisti Siiri pannaan suksen pohjiin ja miten voidel- sä kuussa 96 vuotta. Ikä ei tun- laan. Herrasmies, Rantanen muistelee. nu painavan iloisen karjalaisen, Rantanen valittiin ensi Tohmajärveltä maailmalle pon- kertaa Vuoden naisurheili Yllätyskultaa Cortinan Snistaneen hiihtäjäsuuruuden rahkeissa. olympialaisista – Jalkapohjiin on ottanut vähän ki- jaksi, hän luki siitä lehdestä. peää, mutta tässähän tuota kalkattelen, Cortinan olympialaisissa vuonna 1956 Lahdessa asuva Rantanen nauraa. Teksti: Stiina Ikonen Kuva: Timo Taulo Siiri Rantanen ratkaisi Suomen viesti- Rantanen on valittu Vuoden naisur- joukkueelle olympiakullan. heilijaksi neljä kertaa, vuosina 1954, – Etukäteen meille oli sanottu, ettei 1956, 1958 ja 1959. Juhlat olivat siihen den urheilijaksi valittiin Veikko Hakuli- meitä voi ilmoittaa viestiin, kun olemme aikaan koruttomat, jos niitä järjestettiin nen, joka hiihti Falunin MM-kilpailuissa niin huonoja. laisinkaan. tuolloin kaksi kultaa ja kaksi hopeaa. Viestijoukkueessa hiihtivät Rantasen – Mie vaan luin lehestä, että niin on Rantasen saldo oli kaksi hopeaa, jotka lisäksi Mirja Hietamies, Sirkka Polku- päässyt käymään. Ei siitä kukaan onni- tulivat 10 kilometriltä ja viestistä. nen ja Lydia Wideman. Vahvana ennak- tellut, eikä siinä ollut sen kummempaa. – Veikko oli niin kohtelias ja hyvä kosuosikkina oli Neuvostoliitto, ankku- Lehden palstalla oli nimi – ja sillä sipuli. mies, me olimme aivan parhaita kave- rinaan Radja Jeroshina. Se oli sitä aikaa, ei silloin mitään kunnia- reita. Kun matkustimme yhtä matkaa Jeroshina menetti tasapainonsa ala- kirjoja jaettu, Rantanen muistelee. leirille, Veikko komensi: ”Siiri, mun vie- mäessä, jolloin Rantanen sivakoi kär- Vuonna 1954 Rantasen rinnalla Vuo- reen istumaan!” Hän neuvoi aina, mitä keen. Jeroshina ohitti hänet vielä ker-

12 VUODEN URHEILIJA -ÄÄNESTYS

taalleen, mutta viimeisessä nousussa joituksista ei oltu kuultukaan, mutta – Naisten pitää myös pitää omia puo- Rantanen ratkaisi viestin Suomelle se- nauru kävi sellaisesta. liaan, Rantanen muistuttaa. lostaja Pekka Tiilikaisen äimistellessä Rantanen kertoo, että kaikenlaiset Niin on tehnyt hänkin. tapahtunutta. Maalissa oli peräti 27 se- urheiluapurahat jäivät naisurheilijoilta – Muistan yhdet Salppurin kisat, joissa kuntia eroa muihin. saamatta. katsoin, että edellä on miehiä kuin me- Mitalijuhlat jäivät silläkin kertaa juh- – Seura maksoi matkat justiinsa sii- ren mutaa, mutta mennä vonkasivat niin limatta. hen, mihin mentiin, ja päiväraha oli hiljaa. Että mie meen näistä ohi! Silloin – Kun tulin kotiin, oli vain oma mies pieni, nykyrahassa kolme euroa. Kerran pääsin lumihangessakin vaikka kuinka vastassa. jos söi, siinä se oli. Omilla ruoilla piti kovaa, olin niin hyvässä kunnossa. Mie- Rantanen ehti olympiareissusta Lah- pärjätä, ja kyllä sitä vain pärjäsi, hän het menivät latua pitkin ja minä hangen den Seurahuoneen tilaisuuteen niin kertoo. kautta ohi. Sitten tajusin, että siinähän myöhään, että kaupunginjohtajakin oli oli presidentti Kekkonen, jonka ohitin. jo poistunut paikalta. Mieli polttelee yhä Se saattoi olla Rantasen napakka kuit- Lahden laduille ti sille, että vuoden 1956 olympiamitali Naurun ja Vuoden naisurheilija -valinta eivät voimalla Siiri Rantanen oli jo nuorena joutunut riittäneet petaamaan Rantaselle kutsua ottamaan hoitaakseen pientilan työt ja Linnan juhliin, joita Urho Kekkonen 1950-luvulla miesurheilu oli Rantasen huolehtinut pikkusisaruksistaan äidin tuolloin isännöi ensimmäisen kerran. mukaan huomattavasti ammattimai- kuoltua ja isän ollessa rintamalla. Ur- Ensimmäinen kutsu heltisi vasta sempaa kuin naisten. Naisilla ei ollut heilijaelämän rinnalla hän teki raskasta Mauno Koiviston presidenttiaikana. edes valmentajaa. verhoilijan työtä kasvattaen omia lapsi- Elämänura-palkinnon Rantanen pokka- – Minä vein tytöt lenkille ja vedin tree- aan. Viiden kilometrin kotimatka kävi si kolme vuotta sitten. nejä. Naurettiin ja tanssittiin. Tanssimi- hyvin treenilenkistä. Ikinuoren Rantasen mieli polttelee nen kävi palauttelusta. Tanssittiin perin- Naisurheilun arvostuksen hiihtosuu- yhä Lahden laduille, jos vain lunta ja teisiä tansseja, jenkkaa, polkkaa ja foxia ruus uskoo parantuneen omista aktiivi- terveyttä riittää. grammarin soidessa Vuokatin leirillä. ajoistaan, muttei tarpeeksi. – Katsotaan tänä vuonna, tekevätkö Milloin mentiin tyttöparilla, milloin poi- – Olisi vieläkin parantamisen varaa. sen sata metriä rataa tuonne. Minulla on kaparilla, mutta hauskaa oli. Naisten urheilulle voisi antaa enemmän kellarissa ihan uudet karvapohjasukset Urheilupsykologiasta ja mentaalihar- arvostusta ja viedä sitä eteenpäin. odottamassa. 

Intohimosta urheiluun

Sisältyy pakettiin

13 ONNITTELUT URHEILUN KUNNIAN VAALIMISESTA Urheilutoimittajain Liitto aloitti Vuoden urheilijan valitsemisen perinteen 1947 Suomen täyttäessä 30 vuotta. Vuonna 1975 rinnalle nostettiin Vuoden joukkue ja Vuoden valmentaja sekä tuoreimpana 2004 Vuoden nuori urheilija vaalimaan urheilun kunniaa.

14 Vuoden urheilija 1947 2020

Tervetuloa vierailulle ja katsomaan, miten ainutlaatuinen stadionin arkkitehtuuri on herätetty uuteen loistoon. stadion.fi

15 URHEILUGAALA

Urheilugaalan 2021 varsinaisten palkintoluokkien ehdokkaat Suomen Urheilugaalan viiden varsinaisen palkintoluokan ehdokkaat julkaistiin joulukuun alussa. Urheilualan vaikuttajista koostuva palkintolautakunta on valinnut ehdokkaat kolmeen palkintoluokkaan: läpimurto, esikuva ja taustavoima. Näiden lisäksi Ur- heilugaalan Suuri raati äänestää voittajat kahdessa palkintoluokassa: Suomen aktiivisin työpaikka ja Vuoden urheiluseura. Urheilugaala myöntää vuosittain vaihtelevan määrän myös erikoispalkintoja, joista ei äänestetä. Kuva: Urheilugaala/Henri Juvonen

ESIKUVA Petra Olli LÄPIMURTO Esikuva voi olla aktiivi tai jo uransa lopetta- Menestyksekkään painiuransa päät- Läpimurto tarkoittaa nousua viimeisen vuo- nut huippu-urheilija, jonka asenne, käytös, tänyt Petra Olli on kertonut avoimesti den aikana lajinsa ehdottomalle huipulle. esiintyminen ja teot sopivat kannustavaksi huippu-urheilijana kokemastaan yk- Voittaja palkitaan tittelin ja Uno-pokaalin esimerkiksi koko Suomen kansalle ja erityi- sinäisyydestä ja sisäisen poltteen lop- lisäksi Urheiluopistosäätiön lahjoittamalla sesti nuorille. pumisesta. Olli raivasi tien maailman 10 000 euron erikoisstipendillä. huipulle naispainissa pioneerimaisesti luoden samalla lajin harjoituskulttuurin Panu Autio Suomeen taustaryhmänsä kanssa. Petra Aaron Kangas, yleisurheilu Panu Autio pelaa, valmentaa, kouluttaa Ollin ura ja avoimesti jakamat opit ovat Aaron Kangas lennätti moukarin maail- ja ottaa kantaa. Pihapeleistä aina ensim- esimerkki seuraaville urheilijasukupol- man viidenneksi parhaaseen tulokseen mäiseksi suomalaiseksi futsal-ammatti- ville. vuonna 2020. 23-vuotias kankaanpäälai- laiseksi kasvanut Autio on myös työs- nen paransi ennätystään kauden aikana kennellyt urheilijoiden edunvalvojana. yli neljällä metrillä ja nousten raketin Maajoukkueen pitkäaikainen kapteeni Jere Nyström lailla potentiaaliseksi arvokisamenesty- on johtanut joukkueen kehitystä sekä Korkeushyppääjä Jere Nyström on roh- jäksi. edistänyt sanoin ja teoin parempaa ur- keasti oma itsensä. Sukupuolirajoja rik- heilukulttuuria kentällä ja kentän ulko- kova Nyström kilpailee meikattuna ja puolella. vie yhteiskuntaa esikuvallisuudellaan Sami Välimäki, golf suuntaan, missä urheilijan lokerointi Sami Välimäelle ensimmäinen vuosi esimerkiksi seksuaalisen suuntautumi- golfin Euroopan Tourilla on ollut me- sen mukaan ei ole enää uutisaihe. nestystarina, jonka kruunuina ovat Oman Openin voitto ja Wales Openin

16 URHEILUGAALA

toinen sija. 22-vuotias pirkkalalainen SUOMEN AKTIIVISIN VUODEN nousi golfin maailmanlistalla vuoden TYÖPAIKKA URHEILUSEURA aikana yli 300 sijaa aina sadan parhaan joukkoon. Suomen Aktiivisin Työpaikka valitaan kil- Vuoden Urheiluseuran tulee olla kaikin ta- pailun perusteella. Tulokset perustuvat yh- voin hyvä seura. Tämän vuoden valinnassa deksään tutkitusti hyvään työyhteisöliikun- teemana on innovatiivisuus, jolla tarkoite- Aapo Komulainen, nan käytäntöön joka toinen vuosi toteutet- taan muille seuroille esimerkiksi sopivaa ja pesäpallo tavaan Henkilöstöliikuntabarometriin sekä eri tavoin seuran aktiviteetteja, kuten harjoi- Pesäpalloilija Aapo Komulainen nousi asiantuntijoiden tekemiin kartoituksiin. Vii- tuksia, kilpailuja, yhteisöllisyyttä, viestintää Sotkamon Jymyn nuorten joukkuees- destä eniten pisteistä saaneesta työpaikas- tai varainhankintaa edistäviä toimintatapoja ta ja aikuisten ottelutalkoista miesten ta valikoituvat Suomen Olympiakomitean ja sovelluksia. Voittaja palkitaan tittelin ja joukkueen lukkariksi heinäkuussa 2020. asiantuntijatiimin arviossa kolme finalistia. Uno-pokaalin lisäksi 10 000 euron erikois- 17-vuotias Komulainen oli kuin koto- stipendillä. naan vastustajan kotipesässä ja johdatti yhtenä avainpelaajana Jymyn syksyllä OY LM Ericsson AB Suomen mestaruuteen. Ericssonilla on pitkä historia henkilös- Pickala Golf Club ry, tö liikuttamisessa ja se on tehnyt asian golf, Siuntio eteen pitkäjänteistä kehitystyötä. Ehdot- Pickala Golf reagoi poikkeustilantee- tomana vahvuutena on pitkälle viety ja seen maaliskuussa aktiivisella otteella. TAUSTAVOIMA aktiivinen yhteistyö työterveyshuollon Lähtöryhmien kokoa pienennettiin, il- Taustavoima voi olla valmentaja, huolta- kanssa. Ericssonilla henkilöstön liikutta- moittautuminen ja maksaminen tuotiin ja, toimitsija, seuratyöntekijä, erotuomari, minen on aidosti osa yrityskulttuuria ja digialustalle, ja omien pelaajien harras- fani tai urheiluvaikuttaja, jonka panos on sillä onkin tarjota poikkeuksellisen laa- taminen turvattiin sulkemalla kenttä ollut poikkeuksellisen merkittävä, tai joka on ja, rohkean erilainen ja moniulotteinen vieraspelaajilta. Rajoitusten onnistu- esiintymisellään, päätöksillään, johtamisel- kokonaisuus liikkeen lisäämiseksi sekä neen kohdentamisen ansiosta pelaaja- laan tai mielipiteillään vaikuttanut urhei- työssä että vapaa-ajalla. määrät kasvoivat noin 40 %, jäsenmäärä luun sitä kehittävästi. kasvoi ja seura saavutti Golfliiton asia- kastyytyväisyyskyselyssä 1. sijan koro- Helsingin kaupunki naturvallisuudessa. Simo Tarvonen Helsingin kaupunki on tehnyt uraauur- Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia tavaa työtä kaupunkilaisten ja oman Urhean toimitusjohtaja Simo Tarvonen henkilöstönsä liikuttamiseen. Asiaa on Puijon Pesis ry, on edistänyt pitkään nuorten urheili- lähestytty hyvin analyyttisesti ja tar- pesäpallo, Kuopio joiden asemaa ja valmennusolosuhteita veperusteisesti. Henkilöstöliikunnan Puijon Pesis tarjoaa toimintaa erilaisille kaksoisuran näkökulmasta. Monilajisen toteutus on suunnitelmallista ja hyvin kohderyhmille perheistä höntsääjiin ja Urhea-kampus-olympiavalmennuskes- koordinoitua ja toiminnan pyörittämi- liikuntakerholaisiin. Tapahtumilla tue- kuksen rakentaminen on harppaus uu- seen on varattu kiitettävästi aika- ja hen- taan vähävaraisia sekä luodaan yhden- delle tasolle yli 5 000 nuoren urheilijan ja kilöstöresursseja. Toiminnassa hyödyn- vertaista ja yhteisöllistä pesäpallokult- 200 valmentajan arjessa. netään laajasti palveluita ja asiantunte- tuuria. Poikkeuskesänä 2020 Korttelipe- musta yli yksikkö- ja organisaatiorajo- sistä pelattiin 18 kentällä. Digimuodossa jen. Toimenpiteiden kohdentamisessa ja tarjottiin ohjeita kotiopetukseen ja har- Jaakko Kailajärvi seurannassa hyödynnetään esimerkil- joitteluun sekä otteluiden livestriima- Jaakko Kailajärvi jatkoi menestyk- lisesti dataa ja erilaisia mittareita. Hel- uksia. Junioreille järjestettiin toimintaa sekkään painonnostouransa jälkeen sinki pystyy tarjoamaan työntekijöilleen maastossa, erityiselämyksenä leiri ilman valmentajana. Painonnostoliiton pää- poikkeuksellisen laajan ja kustannuste- puhelimia. Kokonaisuutena seura on valmentajana hän toimi kolmella vuo- hokkaan kokonaisuuden liikkumisen kehittynyt edustusjoukkueen ympäriltä sikymmenellä vuoteen 1992. Viimeiset edistämiseen. laajasti liikuttavaksi toimijaksi. vuosikymmenet Kailajärvi on kehittänyt menestyksekkäästi erityisesti jääkiek- koilijoiden voima- ja kuntoharjoittelua Savon Media Tampereen Pyrintö, ensin Ilveksessä ja sitten useita Suomen Savon Mediassa henkilöstön kokonais- yleisseura, Tampere mestaruuksia voittaneessa Tapparassa. valtaista hyvinvointia on lähdetty ak- 124-vuotias Tampereen Pyrintö järjesti tiivisesti kehittämään viime vuosina. poikkeusoloissa useita merkittäviä ta- Vuonna 2019–2020 toteutettu HEVI- pahtumia. Yleisurheilun Ruotsi-maa- Maarit Valtonen hanke on toteutettu yhteistyössä pai- ottelu toteutettiin menestyksellisesti Olympiakomitean vastuulääkäri Maa- kallisen liikunnan aluejärjestön Poh- lyhyellä varoitusajalla ja loppuun asti rit Valtonen on vuosien ajan auttanut jois-Savon liikunnan kanssa. Erityisenä mietityin koronaohjein. Suunnistuksen huippu-urheilijoita pysymään tervee- kehityskohteena on ollut arjen aktiivi- seuramestaruuskisoja varten luotiin nä ja parantumaan vaivoistaan. Viime suuden edistäminen, taukoliikunnan ilmoittautumispalvelu ja tarkka aika- vuodet olympiajoukkueen ylilääkäri on mahdollistaminen sekä sen saaminen taulutus. Cheerleadingin Cheernääs koordinoinut urheilun terveydenhuol- säännönmukaiseksi toiminnaksi. Koko- 2020 -kilpailu toteutettiin virtuaalisesti tojärjestelmän uudistusta. Epävarmana naisvaltaisessa toiminnassa liikunnan videokilpailuna. Uudet digitaaliset har- korona-aikana Valtonen on selventänyt lisäksi työhyvinvointisuunnitelmaan ja joittelu- ja palauteinnovaatiot vahvisti- mediassa erilaisten rajoitustoimien mer- toimenpiteisiin on liittynyt myös ravit- vat seurahenkeä ja yhdistivät toimijoita kitystä urheilusektorilla. semus, uni, sekä palautuminen. yli lajirajojen. 

17 18 19 Kuva: Talahria Jensen

Urheilun tunteva ohjelmistotalo.

Vuodenurheilija.fi äänestys AC Oulu fanisovellukset ja kotisivut SJ Gaming - Rushmode eSports alusta Urheilijan palautumisen mittausjärjestelmä Sykemittarivalmistajan tiimisovellukset JennaLaukkanen.com ... Kumppani digihankkeiden toteutukseen.

www.codemate.com/fi LYHYESTI

Vuoden urheilukirja Liiton säännöt julkistetaan 2.2. päivitetty

Vuoden parhaalle koti- Urheilutoimittajain Liiton sääntöjen päivitysprosessi maiselle urheiluaiheiselle on ohi ja päivitetyt säännöt on hyväksytty ja rekiste teokselle myönnettävä röity PRH:ssa. Säännöt löytyvät myös liiton verkkosivuilta Vuoden urheilukirja -pal- (www.urheilutoimittajat.fi). kinto on jaettu vuodesta ääntöihin tehtiin muutamia tar- – vapaajäsenyys poistuu, mutta kun- 1980 lähtien. Vuoden 2020 kennuksia ja lisäyksiä. Tässä niistä niapuheenjohtaja, kunnia- ja kanna- urheilukirja palkitaan S tärkeimmät: tusjäsenet pysyvät edelleen 2. helmikuuta 2021 – jäsenkriteereitä on tarkennettu kaik- – hallituksen kokoonpano on jatkossa kien jäsenten osalta (A, B, opiskelija) puheenjohtaja sekä vähintään kuusi klo 14.00 Urheilumuseolla, ja myös paikalliskerhojen yhteisöjäse- (6) ja enintään kahdeksan (8) muuta Helsingissä (Paavo nyys on lisätty mukaan jäsentä.  Nurmen tie 1).

alkinnosta päättää Urheilu- museon nimeämä valintaraa- ti, joka voi jakaa kilpailussa Pmyös kunniamainintoja. Samassa Lajiliittojen anomukset yhteydessä on vuodesta 2016 lähtien valittu myös Vuoden urheilupostaus. Vuoden urheilukirja -valintaraatiin kuuluvat Esko Heikkinen (pj), Juha vuoden 2021 lajilistalle Kanerva, Kristiina Kekäläinen, Su- sanna Luikku ja Mika Wickström, iillä lajiliitoilla, jotka eivät mittajain Liittoon 30.4.2021 mennessä jotka Luikkua lukuun ottamatta ovat vielä ole mukana Vuoden ([email protected]). Ano- Urheilutoimittajain Liiton jäseniä. urheilija -äänestyksen lajilis- muksesta tulee ilmetä mm. lajin esittely, Vuoden urheilukirja 2019 oli Harri talla, on mahdollisuus anoa harrastuneisuus, kotimainen kilpailu- Pirisen kirjoittama HIFK – Stadin kin- Npääsyä vuoden 2021 lajilistalle. Lajiliiton toiminta ja kansainvälisyys. Vuoden ur- git. Vuoden 1969 mestarijoukkue ja Carl tulee lähettää hallituksen hyväksymä heilija -valiokunta käsittelee anomukset Brewerin perintö.  vapaamuotoinen anomus Urheilutoi- 31.8.2021 mennessä. 

Vuoden urheilija -äänestys lähestyy Onko sähköpostiosoitteesi ajan tasalla? Vuoden urheilija -äänestys alkaa 14. joulukuuta 2020. Äänestys tapahtuu sähköisesti uusilla Vuoden urheilija -verkkosivuilla (www.vuodenurheilija.fi). Jokainen Urheilutoimittajain Liiton jäsen saa äänestyksen alkaessa sähköpostiinsa rekisteröintikutsun eli linkin Vuoden urheilija -äänestykseen. Jokaisen äänestäjän tulee ensin rekisteröityä, jotta pääsee äänestämään. Mikäli sähköpostiosoite puuttuu tai se on päivittämättä liiton jäsenrekisteriin, niin nyt on hyvä aika päivittää se kuntoon, jotta äänestys onnistuu. Ilmoitathan uuden sähköpostiosoitteen pikimmiten liittoon: [email protected]. HUOM! Kirjautuminen Vuoden urheilija -äänestykseen ei onnistu ilman liiton jäsenrekisterin kanssa ajan tasalla olevaa sähköpostiosoitetta.

21 MEILLE KAIKKI Kuva: Touho Häkkinen OVAT HUIPPU- URHEILIJOITA.

Iivon ja Leo-Pekan lisäksi palvelemme kaikkia tavoitteellisia aktiiviliikkujia ja urheilijoita kattavasti koko Suomessa.

URHEILUMEHILAINEN.FI @URHEILUMEHILAINEN Nyt kuulolle! Liiton uudessa podcast-sarjassa keskustellaan urheilujournalismista

Urheilutoimittajain Liiton uudessa podcast- sarjassa ”Hikihaastattelussa Vuoden urheilija” puheenvuoron saavat Vuoden urheilijat eri vuosilta. Aiheen parissa ovat keskustelemassa mm. Minna Kauppi, Leo-Pekka Tähti ja Iivo Niskanen. Kuva: Unplash

iiton oman podcast-sarjan idea min koulutuksessa, joten markkinoin- lähti strategiatyön edetessä. tiyhteistyö Urheilutoimittajain Liiton Idea kehittyi tuotantoon ja to- kanssa tuntui luontevalta ratkaisulta. teutukseen liiton pääsihteerin Vuoden urheilija -valinta on myös sen LNina Jakosen ja hallituksen varapu- verran tunnettu, että halusimme myös malla myös hyvän kuvan journalismista heenjohtajan Esko Hatusen toimesta. sitä kautta olla mukana yhteistyössä. laajemminkin, koska opetus nivoutuu – Halusimme nostaa keskustelua ja Hikihaastattelussa Vuoden urheilija osaksi muuta journalismin koulutusta erilaisia aiheita urheilujournalismista -podcast-sarjan ensimmäinen jakso jul- Haaga-Heliassa. Koulutus soveltuu hy- esille muullakin tavoin kuin Fair Play kaistaan 15. joulukuuta 2020 ja sen jäl- vin jo urheilun parissa työskenteleville, -lehdessämme, joten podcast-sarja on keen joka viikon tiistaina 19. tammikuu- mutta myös niille, jotka ovat haaveilleet luonnollinen jatkumo aiheen parissa. ta 2021 asti. Podcast on kuunneltavissa urheilutoimittajan urasta. – Podcast-sarjassa keskustellaan ur- Bauer Median Podplay-alustalla. Nevalainen näkee positiivisena asia- heilijan ja median välisestä suhteesta na, että eri urheilulajien kirjo on moni- sekä siihen liittyvistä ilmiöistä eli min- Ammattitaidolla puolistunut mediassa. kälaisena huippu-urheilijat kokevat eteenpäin – Urheilua on yhä enemmän mahdol- suomalaisen urheilujournalismin. Ja tot- lista seurata myös monilla eri alustoilla, ta kai palataan hetkeksi muistelemaan Liiton yhteistyö Haaga-Helian kanssa eli monikanavaisuus on tuonut siihen myös sykähdyttävää Vuoden urheilija sisältää podcastin lisäksi myös muu- uuden pikantin lisän. Urheilu on ehkä -valintaa, kertoo Jakonen. ta käytännönläheistä yhteistyötä, joka myös viihteellistynyt viime vuosina Ilman hyviä yhteistyökumppaneita mahdollistaa mm. monipuolisen yhteis- enemmän, mikä ei sekään välttämättä pelkällä hyvällä idealla ei pitkälle pöt- työn urheilujournalismin opiskelijoiden ole huono asia. Myös urheilutoimittajien kitä. Podcastin osalta liitto sai yhteis- kanssa. ammattitaito on minusta kehittynyt po- työkumppaneikseen jakelualustan tar- – Haluamme mahdollistaa, että opis- sitiivisempaan suuntaan viime vuosina. joavan Bauer Median sekä tuotannon ja kelijoillamme olisi todellisia työelämään – Urheilun arvostus on Suomessa studiotilojen osalta Haaga-Helian am- liittyviä hankkeita ja tapahtumia osana edelleen korkealla tasolla. Ehkä viime mattikorkeakoulun. opintojaan. Osallistumalla Urheilutoi- aikoina kilpailu-urheilun ohella on alet- – Idea lähti vauhdilla liikkeelle ja ISO mittajain Liiton tapahtumiin opiskeli- tu yhä enemmän korostamaan myös kiitos kuuluu tietenkin yhteistyökump- ja saa uudenlaista näkökulmaa tueksi terveysliikuntaa, mikä on positiivinen paneille, jotka mahdollistivat tämän muuhun opiskeluun. asia.  idean toteutuksen loppuvuoden aikana, Haaga-Helian urheilujournalismin kiittelee Jakonen. erikoistumiskoulutus tarjoaa urheilusta Myös Haaga-Helian viestintäpäällik- kiinnostuneille laaja-alaisen ja moni- kö Ari Nevalainen on tyytyväinen aloi- puolisen koulutuspaketin. tettuun yhteistyöhön. – Urheilujournalismin erikoistumis- – Haaga-Heliassa on pitkät perinteet koulutus tarjoaa eväät toimittajan työ- sekä liikunta-alan että urheilujournalis- hön urheilun saralla, mutta se antaa sa-

23 – Etätyöt vaativat välillä kunnon varusteet, kertoo Helsingin Sanomien urheilutoimittaja Heikki Miettinen pilke silmä kulmassaan, sillä Miettinen on työskennellyt viimeiset kahdeksan kuukautta etätöissä.

Kun printtijuttu ei enää riitä ”Klikkaukset hallitsevat täydellisesti tämän päivän tekemistä” Helsingin Sanomien toimittaja Heikki Miettinen on elänyt len työskennellyt Helsin- gin Sanomien toimituksessa läpi virtuaalivallankumouksen. Hän on nähnyt ja kokenut, vuodesta 1983 lähtien eli 37 kun urheilujournalistin arki muuttuu multiosaajan klikki viimeisen vuoden ajan. Kun Oensimmäisenä työvuotena ryhdyin kir- paineeksi monikanavaisessa ympäristössä. Päivittäin pitää joittamaan, kiersin ensitöikseni paperin jaksaa sykkiä sosiaalisen median tahdissa, ja kiireestä kirjoituskoneen kelalle. Se oli samaa aikaa, jolloin puhelimissa oli vielä johto. on tullut uusi musta. Työympäristön tahti on tiukka, Parhaimpina vuosina Helsingin Sanomi- en toimituksessa työskenteli 18 urhei- mutta silti Miettinen puhuu työstään urheilujournalistina lutoimittajaa. Ne vuodet ovat ohi. Nyt lämmöllä ja kunnioittaen. urheilutoimittajia on vain kahdeksan. Nykyään isoista lajeista jääkiekko on Teksti: Taru Nyholm Kuva: Heikki Miettisen kotialbumi paljon minun vastuullani. Aika ei riitä useamman lajin intensiiviseen seuraa- miseen.

24 Pääjuttu Sitten siirryimme päätteelle. Siitä men- osaa kertoa tarinoita journalistisesti kes- tiin muutama vuosikymmen niin, että tävällä pohjalla haastateltavien kautta, Kyllä se on totta, että printtijuttu ei pe- ainoa kanava, mihin juttuja tehtiin, oli niin tällaiselle tekijälle on aina käyttöä. riaatteessa toimittajalta enää riitä. Koko paperinen lehti. Silloin ylivoimaisesti Hyvästä tarinasta saa usein irti hyviä ajattelu menee nykyään verkko edellä. tärkeintä oli lehden ulkoasu ja otsikoin- otsikkoaiheita. Sitä kautta juttu on hel- Jutut, jotka julkaistaan illalla verkos- ti. Sillä tavalla lehtiä silloin myytiin. Tä- pompi digitaalisesti myydä lukijoille ja sa, julkaistaan aamulla lehdessä. Niitä mähän on kääntynyt täysin toisinpäin. sitä kautta saada niitä paljon kaivattuja ei ehdi muokata eri versioiksi lehteen. Nyt juttu täytyy saada myytyä netissä. klikkejä. Hyville kirjoittajille on ehdot- Koko lehden rakentaminen etenee ny- Se aiheuttaa klikkipaineen. Klikkipai- tomasti käyttöä edelleen. Jos hyvä kir- kyään verkko edellä. Jotta juttu voi ne aiheuttaa stressiä. Näet joka ikinen joittaja on vielä hyvä ideoimaan juttuja, olla osaston lähtöjuttu, sen täytyy olla päivä, miten sitä juttua on klikattu. Ja niin vielä erittäin paljon parempi. Hy- sopivan kokoinen, sopivan mittainen nämä klikkaukset hallitsevat täydelli- viä kirjoittajia on aina kaivattu ja tullaan ja sopivan kiinnostava aiheeltaan. Se sesti tämän päivän tekemistä. Jos joku tarvitsemaan, mutta eihän niitä nyt joka saatetaan julkaista jo edellisenä päivänä sanoo jotain muuta, niin valehtelee. oksalla kasva. Se olisi muuten liian help- tai iltana verkossa ja seuraavana aamu- Muut mittarit tulevat perässä. En edes poa. Hyvien kirjoittajien tarve on netin na printissä. Tai oikeastaan, jos valvoo muista milloin viimeksi olisi tehty joku ansiosta jopa korostunut. myöhään, seuraavan päivän näköisleh- sanomalehteä koskeva lukijatutkimus, den voi lukea verkossa yöllä kello 02.00 koska kaikki data saadaan nettilukijois- Kestoaihe alkaen. Meillä on verkossa kaikki sama ta ja kaikki paukut on jo pantu digiin. tarjonta, mikä on aamulla lehdessä. Käsi Sitten on tietysti kestoaiheet. Formulois- kädessä. sa Kimi Räikkönen kiinnostaa Valtteri Kiire Bottasta enemmän. Koripallossa kiin- Kun päivän aikana tulee akuutti uuti- nostaa Lauri Markkanen, ja jääkiekossa Otsikko nen, se pitää saada mahdollisimman Patrik Laineen ympärillä mielenkiinto Pääjuttua digiin suunnitellaan myös nopeasti julki verkossa, jotta se olisi oli NHL:ään siirtymisen alkuvaiheessa printin pääjuttuna. Jos se on sellainen tuore ja ehtisimme ennen kilpailijoita. ihan älytöntä. Nyt innostus on hieman pääjuttu, että se on uutinen tässä ja nyt, Jos ajatellaan, että Iivo Niskanen il- laantunut ehkä maailmantilanteestakin se täytyy tietysti panna heti julki. Mutta moittaa lopettavansa uransa ja uutinen johtuen. Aika ajoin syntyy tiettyjä hen- sama juttu on aamulla lehdessä. Otsik- putkahtaa julkisuuteen kello 12.30. Sen kilöitä, jotka kiinnostavat, mitä tahansa ko vain vaihtuu. Nettiotsikosta tehdään jälkeen kaikilla alkaa armoton meno. he tekevät. nettimäisempi. Jollain koukulla yri- Kiire. Halutaan olla ensimmäisiä, vaik- tetään saada lukija kiinnittymään jut- ka uutinen tulisi valmiista tiedotteesta. Muutos tuun. Printtiin pitää saada myös vetävä Sitten uutista ruvetaan paisuttamaan ja otsikko, mutta siinä ei ole samalla taval- laajentamaan. Lopulta siitä on kolme Toimittajat hakevat nykyään juttuaihei- la tilaa kuin digitaalisessa maailmassa. sivua lehdessä ja kahdeksan juttua ne- ta myös sosiaalisesta mediasta. Esimer- Netissä otsikko voi olla kuvailevampi ja tissä, missä kilpakumppanit kertovat, kiksi tapahtumia ja erilaisia sattumuk- kertoa asiaa laajemmin kuin printissä, miten kova hiihtäjä Niskanen oli. Uutis- sia, jotka nostetaan jutulla esiin. Sitten koska tilaa on enemmän. Nettiotsikot kilpailu ensiuutisoinnista tekee kiireen. siihen voidaan hakea uusi kulma ja se ovat hengeltään erilaisia, mutta eivät Se pitää voittaa. päätyy urheilusivuille jutuksi. En väi- missään nimessä mitenkään vääriä. Sitten on perinteinen kiire. Iltakiire. tä olevani mikään mestari, mutta kyllä Jos tapahtuma on illalla, niin uutisen muutos sinä aikana, kun olen ollut alalla pitää ehtiä tiettyyn aikaan, jotta se on mukana, on ollut valtava. Aluksi kirjoi- Videot seuraavan päivän lehdessä. Jokainen tin paperille, internetiä ei ollut, sosiaa- Videoita piti tehdä ennen enemmän. juttu, joka on uutinen, halutaan nopeasti lista mediaa ei ollut. Sosiaalisen median Niitä kännykällä kuvattuja puhuvia päi- julki, mutta tulipalokiire ei ole tietysti- käyttö työvälineenä on tullut pysyväksi tä. Noin 6–8 vuotta sitten tehtiin paljon kään läsnä joka jutun kohdalla. osaksi omaa arkea. Some-vouhotus ei videoita, missä puhuva jääkiekkoilijan nyt ihan niin paljon nappaa, mutta kyllä pää kertoi, että toinen erä oli meiltä hyvä Virhe minä siinä roikun mukana. ja kolmannessa painettiin lisää kaasua. Muutos on ollut hurja yhden työuran Ne ovat nyt hävinneet vähän kaikkialta. Kiire johtaa epätarkkuuksiin, kirjoitus- aikana. Kaikkeen on täytynyt sopeutua, Nyt jos Helsingin Sanomiin tehdään vide- virheisiin, lyöntivirheisiin ja asiavirhei- mutta kyllä nuoret tulevat ohi. Niin hei- oita, ne ovat huolellisesti suunniteltuja, siin. Ne ovat kiusallisia niin kirjoittajalle dän pitääkin tulla. käsikirjoitettuja ja laadukkaita. Ne ovat kuin lukijalle. Niitä voidaan oikaise- juttuja, jotka eivät ole ilmaiseksi luetta- malla korjata, mutta eihän se ole hyvä Nautinto via, vaan niin sanottuja timanttijuttuja asia. Inhimillistä se toki on. Jos on koko ja maksumuurin takana. Niihin tehdään ajan kova kiire ja paine, niin totta kai se Viimeisen kahdeksan kuukauden aika- laadukkaan videon lisäksi grafiikat ja johtaa virheisiin. On niitä tullut itsekin na olen työskennellyt etänä, paitsi kaksi animaatiot. Kirjoittavan toimittajan tehtyä. Tämä on yhtälö, mihin on men- päivää Sanomatalossa. Sekin oli oikeas- osaaminen ei yksin riitä, vaan jokaisel- ty. Ennen läsnä oli ainoastaan iltakiire ja taan sattumaa, kun syksyllä 70 vuotta la jutun osa-alueella on oma osaajansa. juttuja ehti hieroa ihan rauhassa. Siinä täyttänyt jääkiekkovalmentaja Pentti Kuluttajalle ei haluta tarjota huonoa ko- on kyllä iso muutos nykypäivään ver- Matikainen itse ehdotti syntymäpäi- kemusta, pettymystä huonoon videoon. rattuna. vähaastattelun pitopaikaksi Sanoma- Minusta siinä on hyvä ajatus taustalla. talon kahvilaa. Eniten nautin työssäni edelleen aidosta urheilutapahtumasta, Tarina urheilusta ja urheilijoiden kehityskaa- Klikkipaine Tämän päivän ykkösasia meillä urhei- ren seuraamisesta. Lukijat määrittävät Kirjoitin vuoden ajan paperille, kun lussa on tarinat. Me toimittajat kirjoi- viime kädessä työn onnistumisen. Tai aloitin Helsingin Sanomissa toimittajana. tamme tarinoita. Jos hyvä kirjoittaja siis ne klikit. 

Kallio ja Ritari, journalistit terveyden äärilaidoilta

Journalistin hyvinvointi voi helposti muuttua ”huonostivoinniksi”. Toisaalta Mervi Kallio osoittaa, että kunto pysyy hyvänä, jos pitää huolen levosta, liikun- nasta ja terveellisestä ravinnosta.

Teksti: Tommi Roimela Kuvat: Hasan Bratic, Anssi Ritarin kotialbumi

iihkeärytminen työ. Paljon suoria lähetyksiä. Epäsään- nöllinen työaika. Valtava määrä matkustuskilometrejä. KEpävarmuus tulevaisuudesta media- alan murroksen ja koronaviruspande- mian vuoksi. Toimittajilla, tässä tapauksessa freelan- cerselostaja Anssi Ritarilla ja MTV3:n urheilutoimittaja Mervi Kalliolla, on paljon potentiaalisia stressiä lisääviä asioita työssään. Kuinka he jaksavat? Kuinka he voivat? Kuinka työnantajat ovat pitäneet huolen heidän jaksamises- taan? Mitkä ovat heidän stressinhallin- takeinonsa? Tässä jutussa he edustavat muitakin alan toimijoita. Kuin sattuman oikusta Ritari ja Kallio edustavat terveytensä puolesta kahta eri äärilaitaa. Suurin osa journalisteista lienee hyvinvointinsa puolesta jossain heidän välimaastos- saan. – Veikkaan, että minä olen alalla nyt se varoittava esimerkki, Ritari aloittaa. – Vähän aikaa sitten tuli vuosi täyteen nykyistä elämääni eli sydänkohtauksen jälkeistä aikaa. Olen joutunut asettamaan elämänarvojani uusiksi. Niistä suurin on se, etten koe pystyväni teke- mään töitä enää ympärivuotisesti. Viime kesä osoitti, että voimat riittävät ”kesä- töihin”, mutta talven elän itselleni. Tä- Mervi Kallion työ vie usein maailmalle ja kilometrejä kertyy lentokoneessa. mä ajaa minut hankalaan taloudelliseen Formulasirkusta kiertävä Kallio osaa suhtautua matkustamiseen positiivisesti. asemaan, mutta nyt on ajateltava omaa – Matkapäiviä tulee parhaimmillaan vuodessa hieman alle 200. Inspiroidun siitä, hyvinvointia. Toisin kuin entisessä elä- että maisema vaihtuu, joten en koe matkustamista rasitteeksi. Tähän saakka super- mässä, jonka elin pelkästään työnteon voimani on ollut nukkuminen. Pystyn nukkumaan missä tahansa, milloin tahansa. kautta, viime kesänä pesäpalloa ja aiem- Se auttaa. pina vuosina myös jääkiekkoa talvisin selostanut Ritari selvittää. stressaavana. Ainoa asia, joka normaali- sesti sekä reissussa että kotona. Liikunta Ritari on hieman yli 40-vuotiaana oloissa tuottaa stressiä, on jatkuva pak- kuuluu rutiineihini samalla lailla kuin ehtinyt siis jo pelata shakkia kuoleman kaaminen. Kun tulen reissusta kotiin, hampaiden pesu, Kallio kertoo. kanssa. Toinen äärilaita suurin piirtein tyhjennän matkalaukun heti ja vien sen saman ikäluokan toimittajasta on Kallio, ullakolle. Pakkaan myös aina viime ti- Selostaja elää jonka terveys on kestänyt kuluttavassa passa. Laukun esiin ottaminen tuo aina stressaavassa kuplassa työssä loistavasti. fiiliksen lähtemisestä. Sen vähäisen ajan, – Koen olevani hyvässä kunnossa. kun olen kotona, haluan olla täysillä ko- Ritarin kertoma terveystarina on karu, Käyn pari kertaa vuodessa Pihlajalin- tona. En halua, että eteisessä oleva mat- mutta rehellinen. Selostajan terveys oli nassa kuntotestissä, ja ne osoittavat, että kalaukku muistuttaa minua, että kohta rakoillut rajusti jo ennen sydänkohtaus- kuntoni on erinomainen, Kallio iloitsee. taas lähdetään. Paras stressinhallinta- ta. Kuinka paljon siihen on ollut syynä – Nautin työstäni enkä koe työtäni keino on liikkuminen. Liikun säännölli- kuluttava työ?

27 g – Urheiluselostajan työ on äärimmäi- sen stressaavaa henkisesti. Lähe- tyksen aikana selostaja on omassa kuplassaan eikä tiedä ympärillä tapahtuvista asioista mitään. On vain se peli, johon keskittyminen pitää olla aina 100-prosenttinen. Adrenaliini- tasot jylläävät pitkäkestoisesti. Jos normi-ihmisen adrenaliinipiikki kestää yleensä sekunneista minuuttiin, niin selostajalla se kestää yhtäjaksoisesti useita tunteja, kertoo Anssi Ritari.

– Vaikea kysymys. Totta kai perinnöl- vät pitkiksi. Syöminen on epäsäännöllis- neuvotteluja joudutaan käymään jopa liset tekijät ja elämänlaatu ovat myös tä. Unen saanti selostusreissujen jälkeen useasti vuodessa. Mitä sitten, jos free- useissa sairauksissa mukana. Vuonna vie tunteja, Ritari selvittää. lancer-selostaja sairastuu ja joutuu ole- 2017 minulla todettiin Hortonin synd- – Urheiluselostajan työ on äärimmäi- maan kuukausia sivussa? Hän ei pysty rooma, jota kutsutaan kansankielellä sen stressaavaa henkisesti. Lähetyksen käymään töissä, ja tilille ei kilahda sen- sarjoittaiseksi itsemurhapäänsäryksi, aikana selostaja on omassa kuplassaan tin ropoa. Puhumattakaan, kuinka alalle ja sydänkohtauksen sain 2019. Näissä eikä tiedä ympärillä tapahtuvista asi- pyrkivät polkevat palkkioita – ”ihan sa- epäilen laukaisevana tekijänä olleen oista mitään. On vain se peli, johon ma paljonko maksetaan, kunhan pääsee vuosia muhineen työuupumuksen, Ri- keskittyminen pitää olla aina 100-pro- tekemään”. Niin kauan kuin ammatti- tari miettii. senttinen. Adrenaliinitasot jylläävät pit- selostajat eivät järjestäydy yhtenä rinta- Uupumus kertyi valtavasta työmää- käkestoisesti. Jos normi-ihmisen adre- mana ja sovi yhteisiä pelisääntöjä, alal- rästä. Ritari kulki kesällä pesäpallomat- naliinipiikki kestää yleensä sekunneista la pätevät valitettavasti viidakon lait, seissa, ja talvikauden hän selosti kiek- minuuttiin, niin selostajalla se kestää joista työnantajat pääsevät nauttimaan, koa. Suurin osa työstä oli suoraa lähe- yhtäjaksoisesti useita tunteja. Olin juu- Ritari näkee. tystä, omassa selostajan kuplassa. ri kuntoutuksessa, johon kuului osana – Vuonna 2018, kun uskalsin hypätä kävelytesti. Se osoitti, että rajussa fyy- Nukkuminen ja terveellinen uupuneena ”oravanpyörästä” pois en- sisessä rasituksessa verenpaineet eivät syöminen tärkeää kä jatkanut enää työntekoa ympärivuo- nouse niin korkealle kuin selostustilan- tisesti, aloin pyöritellä omaan työhön teessa paikallaan ollessa, Ritari korostaa Kilometrejä kertyy myös Kalliolle. Toi- liittyviä lukuja. Takana oli 20 vuotta selostajan työn kovuutta. sin kuin Ritarilla ne kertyvät kuitenkin ammattiselostajana, yli 2 500 selostusta Ritari on myös freelancerina aivan eri lentokoneessa ja usein Suomea valoi- ja arviolta miljoona ajettua työkilomet- tilanteessa kuin vakituinen ison televi- sampiin ja lämpimimpiin maihin. For- riä. Tällaiset luvut pitäisi olla taulussa sioyhtiön selostaja. Freelancerien selos- mulasirkusta kiertävä Kallio osaa suh- eläkkeelle päästyään kuusikymppisenä, tajan töissä ovat olemassa tietyt villin tautua matkustamiseen positiivisesti. mutta itse olin vasta työuran puolivälis- lännen -lait. – Matkapäiviä tulee parhaimmillaan sä. Selostajan työssä arkirytmistä ei ole – Urheiluselostajan työ on hullu maa- vuodessa hieman alle 200. Inspiroidun tietoakaan, mutta taas toisaalta siinä on ilma, josta kovin vähän ulospäin pu- siitä, että maisema vaihtuu, joten en koe myös paljon vapauksia. Työpäivät veny- hutaan. Sopimukset ovat pätkittäisiä, matkustamista rasitteeksi. Tähän saak-

ka supervoimani on ollut nukkuminen. Pystyn nukkumaan missä tahansa, milloin tahansa. Se auttaa. Koneessa laitan kuulokkeet korviin ja Jasmine Thomp- sonin soimaan ja nukahdan saman tien. Aika usein tulee reissujen jälkeen tehtyä nopeastikin töitä, mutta se on oma valinta. Tykkään tehdä töitä, Kallio korostaa. Nukkumisen ohella hyvinvoinnin kannalta tärkeä asia on syöminen. Mat- koilla säännöllinen ja terveellinen syö- minen ei aina ole helppoa. – Reissuissa se on haastavaa, kun joudun syömään kaikki ateriat ravin- tolassa. Pyrin valitsemaan terveellisen vaihtoehdon eli salaatin tai vastaavan ja pyydän esimerkiksi aina kastikkeet erikseen, enkä juuri koskaan syö ras- vaisia raskaita lisukkeita. Sunnuntaina kisan jälkeen saa herkutella jälkkärillä. Matkustamiseen mielletään helposti runsaat hotelliaamiaiset ja muutenkin Tutustumiskäynti rennompi syöminen, koska ajatellaan sen olevan poikkeuksellista. Mutta kun matkapäiviä on enemmän kuin kotipäi- viä, on parempi noudattaa terveellisiä Urheilumuseoon 10.2. elämäntapoja reissussa ja ottaa vaikka rennommin kotona. Muuten alkaa hou- sunkaulus kiristää, Kallio huomauttaa. Urheilutoimittajain Liitto järjestää yhteistyössä Helsingin Urheilutoimittajien kanssa kaikille liiton Työnantajat ymmärtävät jäsenille avoimen tutustumiskäynnin uudistuneeseen Yksi asia yhdistää Ritaria ja Kallio- Urheilumuseoon 10. helmikuuta 2021 klo 12.30–14.30 ta. Molemmat ovat tyytyväisiä siihen, (Paavo Nurmen tie 1, Helsinki). Oppaana toimii kuinka työnantaja on huolehtinut työn- tekijöiden jaksamisesta. Urheilumuseon tuottaja Matti Hintikka. – Hätähuudot on kuultu, tilanne on huomattavasti parempi kuin joitakin Kuva: Urheilumuseo/Tomi Parkkonen vuosia sitten. Oma tieni työuupumuk- sen ja muiden sairauksien kautta sy- rheilumuseon uudet toimi- suomalaisten urheilujärjestöjen ja yh- dänkohtaukseen on ollut varoittava tilat ja uudistettu näyttely distysten asiakirjoihin sekä henkilöi- esimerkki. Työnantajani Moskito Televi- ovat avautuneet tutulla den Urheilumuseolle lahjoittamiin ko- sion Oy huolehti kesän ajan jaksamises- paikalla Helsingin Olym- koelmiin. Osa aineistosta on digitoitu. tani. Kun viime keväänä aprikoin, onko Upiastadionin siipirakennuksessa. Kaikkien aineistojen viitetietoja ja di- minusta enää palaamaan työelämään, Kuten urheilussa, myös näyttelyn gitoituja aineistoja voi tutkia Urhei- työnantajani ymmärsi tilanteen ja ke- ytimessä ovat suuret tunteet jännityk- lumuseon tietokannassa. Arkistoista sään lähdettiin sillä tavoin, että sain itse sestä pettymykseen ja voitonriemuun. noin puolet sijaitsee Olympiastadio- päättää selostusmääräni. Tästä suhtau- Näyttelyä elävöittävät monipuoliset nin tiloissa. Muualla oleva aineisto on tumisesta olen erittäin kiitollinen, Ritari ja ainutlaatuiset audiovisuaaliset si- tilattava aina etukäteen. mainitsee. sällöt, jotka vievät kävijän niin Hel- Urheilumuseovierailu on liiton jä- – Meitä on useaan otteeseen rohkaistu singin olympialaisten kuin e-urhei- senille maksuton. Sitovat ilmoittau- olemaan yhteydessä työterveydenhuol- lunkin maailmaan. Tutuiksi tulevat tumiset maanantaihin 8.2. mennessä toon, jos jokin asia esimerkiksi koro- monet suomalaiset urheilusankarit erillisellä ilmoittautumislomakkeella: nassa mietityttää tai ahdistaa. Lisäksi suurjuoksijoista mestarikeihäänheit- www.urheilutoimittajat.fi. Paikkoja kynnys esimiehen kanssa keskusteluun täjiin ja Formula 1 -kuljettajista jää- on rajoitetusti. Huom! Jos ilmoittau- on matala, jos jokin askarruttaisi. Kii- kiekkoleijoniin, ja lajikirjo kattaa niin tunut jättää tulematta paikalle ilmoit- reisimpinä ajanjaksoina esimieheni on vuorien huiputtamisen, lentokoneesta tamatta, perimme 20 euroa. muistanut kysyä, kuinka jaksan, Kallio pudottautumisen kuin koskien ja kai- Seuraamme viranomaisten tekemiä kiittelee.  teiden kesyttämisenkin. päätöksiä ja noudatamme heidän an- Pysyvän näyttelyn lisäksi Urhei- tamiaan suosituksia. Tarvittaessa päi- lumuseo tarjoaa urheilujournalistil- vitämme myös omaa ohjeistustamme. f le eväitä myös päivittäiseen työhön. Urheilumuseo vierailun jälkeen voi – Nautin työstäni enkä koe työtäni Arkistot ovat keskeinen lähdeaineisto omatoimisesti käydä myös Olympia- stressaavana. Ainoa asia, joka normaa- historiantutkimuksessa, ja urheiluun stadionin tornissa. Lisätiedot sisään- lioloissa tuottaa stressiä, on jatkuva liittyvät aineistot avartavat kuvaa pääsymaksuineen: www.stadion.fi/ pakkaaminen. Kun tulen reissusta ko- historiasta lukuisista näkökulmista. fi/kohteet/stadionin-torni. tiin, tyhjennän matkalaukun heti ja vien sen ullakolle. Pakkaan myös aina viime Urheilumuseon kirjasto, tutkijapalve- tipassa. Laukun esiin ottaminen tuo lu ja arkisto tarjoavat arvokasta histo- Lisätiedot: pääsihteeri Nina Jakonen, aina fiiliksen lähtemisestä. Sen vähäisen riatietoa monelta eri osa-alueelta. Ur- puh. 050 44 84 845, ajan, kun olen kotona, haluan olla täysil- heilumuseon arkistossa voi tutustua [email protected].  lä kotona, kertoo Mervi Kallio. 29 Laura Lehtosen (oik.) tuottamissa YLE:n Urheilustudioissa on käsitelty muun muassa ilmastonmuutosta. Sitä käsiteltiin talviurheilun kautta niin, että valittu teema liittyi aiheeseen. – Teemojen nostaminen on journalismia. Voidaan puhua ilmastonmuutoksesta, häirinnästä urheilussa, mielenterveydestä tai ravinnosta. Tuottaja nostaa teemoja esiin, ja koen sen velvollisuudekseni. TV-tuottaja rakentaa raamit Television urheilulähetyksien suunnittelusta vastaavat alkuvaiheessa tuottajat. Heidän työnsä määrittelee paljon sitä, miltä tv:n urheilulähetys näyttää.

Teksti: Antti Salo Kuvat: Tomi Hänninen, Iiro Harjulan kotialbumi

atsoja avaa television tai pai- vapaus toteuttaa itseään. Pyrimme sii- sä studio on, millaiset lavasteet, mitä naa puhelimestaan suoratois- hen, että on selkeä suunta ja päämäärä, toiminnallisuuksia se sisältää, ja mitä ti- topalvelun sovelluksen käyn- ja samalla jätän ammattilaisille mahdol- lalta halutaan. Sitten on vuorossa voitta- tiin ja alkaa nauttia urheilun lisuuden tuoda osaamisensa näkyville, van joukkueen kasaaminen: kuka selos- Kennakkostudiota. Ruudussa on yleensä Lehtonen selvittää. taa, ketkä olisivat hyviä asiantuntijoita, studioisäntä tai -emäntä, asiantuntijat, kuka tekee ennakkojutut ja kuvitukset haastattelija ja äänessä selostaja ja insert- Puku vai pelkkä lähetykseen, kuka ohjaa ja kuka vastaa titoimittaja. Tuottaja näyttäytyy katso- pikkutakki? vaikkapa muonituksesta tuotantopäivi- jille ensimmäistä kertaa lopputekstien en aikana. Tulevan kauden otteluohjel- aikana – jos niin pitkälle jaksaa katsoa. Iiro Harjula vastaa Nordic Entertain- masta poimitaan budjetin määräämissä Mutta ennen kuin yhtään sekuntia lä- ment Groupin (NENT) eli tuttavalli- raameissa alustavat ottelut studioille. hetystä on takana, on tuottajan työstä jo semmin Viaplayn ja V sportin (entinen Ennen kauden alkua tärkeässä roolissa 80 prosenttia tehtynä. YLE:n talviurhei- Viasat) jääkiekkotuotannoista. Konser- on vielä niin sanottu ”look and feel”- lun päätuottaja Laura Lehtonen tekee nin päätuotteet jääkiekossa ovat NHL ja osasto eli musiikit, grafiikat ja muu lähe- alussa tiivistä yhteistyötä pienen poru- KHL. Ennen kuin jääkiekkokausi syys- tyksen ilme eli se, miltä lähetys näyttää kan kanssa miettien isoa kuvaa kuukau- lokakuussa alkaa, Harjula on tehnyt ja tuntuu kotikatsomoissa. sia ennen ensimmäistä lähetystä. Poruk- kattavan suunnitelman kauden läpivie- Tässä on vasta ydin eli itse studio- kaan kuuluu muun muassa pääohjaaja. miseksi. lähetys. Sen lisäksi valtaosa otteluista – Pyrimme rakentamaan konseptin Aluksi on päätetty studiosta. Yksi selostetaan ilman että ympärillä on stu- ja raamit, jonka sisällä työntekijöillä on studioisäntä ja kaksi asiantuntijaa. Mis- diotuotantoa. Niistä pitää tehdä alusta-

30 va suunnitelma. Sosiaalinen media ja on mahdollista ja miten kuva tulee maa- talviurheilun kautta niin, että valittu online-ympäristö on muutenkin otetta- ilmalta Suomeen. Se on välttämätöntä teema liittyi aiheeseen. va huomioon. On hyvä miettiä esimer- suunnittelussa. Toimittajana työsken- – Teemojen nostaminen on journalis- kiksi, kuinka kauden alkua nostetaan nellessään hän ei joutunut miettimään mia. Voidaan puhua ilmastonmuutok- ja ennakoidaan, mitkä ovat välineet ja tekniikkaa, vaan ainoastaan sisältöä. sesta, häirinnästä urheilussa, mielenter- keitä halutaan tavoittaa. – Siitä olisi ollut ehkä hyötyä toimitta- veydestä tai ravinnosta. Tuottaja nostaa Ai niin, myös esiintymisasut pitää ja-aikanani. Olisin saattanut ymmärtää, teemoja esiin, ja koen sen velvollisuu- päättää. TV-studio on armoton siinä miksi joku asia tehdään tietyssä pai- dekseni. mielessä, että väärän värinen kravatti kassa tai tietyllä tavalla. Tuottajan pi- Lehtosen mukaan kyse on tasapainoi- saattaa viedä huomion hyvältä analyy- tää isossa kuvassa ymmärtää, mikä on lusta. Joku ”hiihtoniilo” haluaa kuulla siltä. mahdollista, ja osata reagoida, jos tulee kymmenen minuuttia suksen pohjan Harjula korostaa Lehtosen tavoin ko- ongelmia, Lehtonen sanoo. kuvioinnista, kun taas toiselle katsojalle konaisuuden hahmottamista. – Meillä on tekninen tuottaja, joka riittää minuutti. – Tuottajalta pitää tulla punainen lan- hoitaa varaukset ja huolehtii siitä, että – Jos meillä on 500 000 katsojaa, niin ka: näin tehdään. Tuottaja kuuntelee kaikki linjat ovat kunnossa. skaala on laaja. Siinä porukassa on pal- kaikkia ja kysyy mielipiteitä, mutta hän Ajat ovat muuttuneet. Lehtonen muis- jon eritaustaisia ihmisiä. Meillä on mah- on lopulta vastuussa kokonaisuuden telee perustuotantojen aiemmin olleen dollisuus ja velvollisuus altistaa ihmisiä toimimisesta. toimittaja- ja ohjaajavetoisia. Olympia- ajattelemaan. Sen koen mielekkääksi. laisissa ja isommissa tuotannoissa oli Tuottaja on kuin jääkiekkojoukkueen sentään enemmän ihmisiä taustalla. valmentaja tai urheilujohtaja. Hän ra- Luo suhteita – Kun työskentelin toimittajana, ei lä- kentaa joukkueen ja pitää huolen, että Harjula on jääkiekkotuottajana Viap- heskään aina ollut sisällöllistä tuottajaa. kaikki pystyvät suorittamaan parhaal- layn jääkiekkotiimin esimies. Hänen Olisipa ollut, Lehtonen ajattelee nyt. la mahdollisella tavalla. Journalistisesti vastuullaan on pitää yhteyttä kansain- tuottajalla on iso merkitys ja vastuu siitä, välisiin toimijoihin, kuten NHL:n orga- Onko tuottaminen mistä tv:ssä puhutaan ja mille katsojat nisaatioon. Harjulan näkemys on, että journalismia? altistetaan. Työ on valintojen tekemistä jos naama on tuttu ja käsipäivää sanottu, joka ikinen päivä.  yhteydenpito helpottuu. Laura Lehtosen tuottamissa YLE:n Ur- – Olen NENT:ille siirtymisen jälkeen heilustudioissa on käsitelty muun mu- nähnyt paljon vaivaa luodakseni hyvät assa ilmastonmuutosta. Sitä käsiteltiin suhteet NHL:ään. Toimimme eri mante- reilla, ja etenkin hektisten pudotuspelien aikana on etu saada liigalta suoraan tietoa. Hyvät suhteet heijastuvat sisältöön, joka on tuottajan vastuulla. Esimerkiksi NHL:n kattavan arkiston ovet avautu- vat helpommin. kun kysyjä ei ole tuttu pelkästään sähköposteista. Harjula vieraili NHL Networkin tiloissa heti tuottajapestinsä aluksi 2016 ja uudestaan 2017. – Tutustumisen lisäksi sain läpileikka- uksen heidän tekemisestään ja samalla pystyin pohtimaan, mitä elementtejä voisimme tuoda omiin lähetyksiimme lähtien grafiikoista, ylimenoista, tavois- ta esittää asioita ja niin edelleen. Televisiossa tekniikan on toimittava Työnkuvat tuottaja-tittelin takana vaih- televat. On olemassa esimerkiksi sisäl- tötuottajia, viikkotuottajia ja teknisiä tuottajia. Toisissa mediataloissa toimen- kuvat menevät ristiin. YLE:llä Lehtonen vastaa sisällöstä, mutta hän on oppinut tekniikasta riittävästi tietääkseen, mikä

g Iiro Harjula on jääkiekkotuottajana Viaplayn jääkiekkotiimin esimies. Hänen vastuullaan on pitää yhteyt- tä kansainvälisiin toimijoihin, kuten NHL:n organisaatioon. Harjulan näkemys on, että jos naama on tuttu ja käsipäivää sanottu, yhteydenpito helpottuu.

31 SUEKin urheilijapaneelin jäsen Panu Autio taisteli pallosta Elite Roundin ottelussa Portugalia vastaan maailman parhaaksi tituleeratun futsalpelaajan Ricardinhon kanssa. Urheilun suuri häirintätutkimus ei päästänyt mediaa pälkähästä ”Median kielenkäyttö heijastuu kuluttajiin” Kuulostaa karulta, mutta seksuaalinen ja sukupuoleen kohdistuva häirintä on suomalaisessa kilpaurheilussa yleistä. Riskiryhmään kuulut, jos olet nainen, nuori ja kilpailet korkealla tasolla.

Teksi: Taru Nyholm Kuvat: André Sanano/FPF, Marcus Lindqvistin kotialbumi

uomen urheilun eettinen kes- oli kokenut 32 prosenttia ja miehistä paljon väärinkäytöksiä muilta aloilta. kus SUEK julkaisi syyskuussa 19 prosenttia. Seksuaalisen häirinnän Urheilussa voisi arvioida vastaavia ta- Häirintä suomalaisessa kilpaur- muodoista yleisintä oli yleinen häiritse- pauksia olevan, kun miettii, millaiset heilussa -tutkimuksen tulokset. vä puhe. struktuurit urheiluseuroissa on ollut ja STutkimusaineiston perusteella seksuaa- Hufvudstadsbladetin urheilutoimittaja on. linen ja sukupuoleen perustuva häirin- Marcus Lindqvist on seurannut aihetta – Tarkoitan sitä, että usein naisval- tä on urheilussa yleistä. Tutkimuksen jo pitkään. Häntä tulokset eivät yllättä- mennettavien valmentajat ovat olleet aineisto koostuu yli 9 000 suomalaisen neet. vanhempia miehiä. Mutta oli se kuiten- kilpaurheilijan vastauksista. – Osasin aavistella tuloksia, sillä muil- kin omalla tavallaan hätkähdyttävää, Urheilun suurtutkimukseen vastan- lakin aloilla on ilmennyt vastaavaa. kun näin tutkimustulokset mustaa val- neista naisista seksuaalista häirintää #metoo-liikkeen johdosta esiin on tullut koisella, Lindqvist kertoo.

32 Tutkimuksen mukaan häirintä kyt- keytyy urheilussa usein kulttuurillisiin rakenteisiin, kuten sukupuolten väli- seen epätasa-arvoon. Naissukupuoli, nuori ikä ja korkealla tasolla kilpailemi- nen lisäsivät merkittävästi seksuaalisen ja sukupuolisen häirinnän kokemisen riskiä. Lindqvist on päätynyt seuraamaan aihetta työn puolesta oman intohimoisen urheiluharrastuksen johdosta. – Aihe on ollut paljon esillä. Itse olen vahvasti mukana urheilussa vapaa- ajalla, ja minulla on myös paljon nais- puolisia ystäviä, jotka ovat urheilu- maailmassa mukana. Heidän kanssaan keskustelemalla kiinnostus asiaan on noussut. Kyseinen aihe on itselläni ollut seurannassa jo useampia vuosia, enkä herännyt siihen vasta nyt. – Meillä on toimituksessa omat ta- pamme ja arvomme käsitellä näitä aiheita. Pyrimme laajemminkin tasa-arvoon, eli on tietynlainen valinta, että aihetta seuraamme. Tasa-arvo on tullut entistä vahvemmin mukaan viime vuosina kai- kessa lehtemme toimituksellisessa työs- sä, Lindqvist kertoo. Lindqvistin mukaan Hufvudstadsbla- Marcus Lindqvist det kirjoittaa esimerkiksi naisten ja miesten sarjoista ja otteluista samalla tavalla ja nostaa ne esille tasavertaisesti. man seksuaalisen häirinnän muodois- – Se on ollut toimituksellinen valinta, sa. Häirinnän muuttuessa fyysisempiin että käsittelemme esimerkiksi Kansalli- "Henkilökohtaisesti muotoihin, urheilijoiden ja valmentajien sen Liigan ja Veikkausliigan huipennus- ajattelen, että medialla välinen ero tasaantui selvästi. ta samalla tavalla ja yhtä näkyvästi. Jalkapallon pelaajayhdistyksen yhte- on iso vastuu siinä, miten yspäällikkö, Suomen futsalmaajoukku- Medialla naisia ja naisurheilijoita een kapteeni ja SUEKin urheilijapanee- iso vastuu käsitellään. Urheilumediassa lin jäsen Panu Aution mukaan tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä. Seksuaaliseen häirintään olivat SUE- on tyypillistä kirjoittaa – Herää ajatus, että onko itse tullut sa- Kin tutkimuksen mukaan syyllistyneet naisurheilijoista toisella nottua jotain väärää. Onko oma toimin- useimmiten toiset urheilijat, oma tai toi- tavalla kuin kirjoittaisi ta pukukopeissa ja pelimatkoilla ollut sen urheilijan valmentaja, yleisö, fanit asiallista? Nyt meillä jokaisella on hyvä tai some-seuraajat. miesurheilijoista. Tämä on paikka katsoa peliin ja miettiä keskuste- – Henkilökohtaisesti ajattelen, et- tärkeä asia. ." lukulttuurin laatua, Autio sanoo. tä medialla on iso vastuu siinä, miten Hufvudstadsbladetin urheilutoimittaja Joukkue viettää harjoituskentän li- naisia ja naisurheilijoita käsitellään. Ur- Marcus Lindqvist säksi paljon aikaa pukukopissa, ja sen heilumediassa on tyypillistä kirjoittaa omintakeinen vitsikulttuuri on Aution naisurheilijoista toisella tavalla kuin mukaan monelle pelaajalle tärkeää. Tut- kirjoittaisi miesurheilijoista. Tämä on pitää pysyä asiassa. Urheilijat ovat ihmi- kimuksen perusteella pukukoppi ei ole tärkeä asia. siä, eivätkä heidän tuloksensa ole sama kuitenkaan turvapaikka kaikille. – Tutkimuksessa tuli esiin, että urhei- kuin ihmisarvo. – Pukukopissa vallitsee perinteisesti lijoita häiritään myös sosiaalisen median Lindqvist kokee työnsä merkitykselli- luottamuksen ilmapiiri ja asioista puhu- kautta. Median kielenkäyttö heijastuu seksi, vaikka kehitettävääkin on. taan hyvinkin suoraan suljettujen ovien siihen, miten kuluttajat keskustelevat – Tapauksia on tullut mediassa ilmi takana. Pukukopissa suunsoitto kuuluu urheilusta, joten vastuu on merkittävä. useita. Tällaiset urheilun sisäiset sel- asiaan ja on tärkeä osa joukkuehengen Lindqvist nostaa esille artikkeleita, vitykset eivät johda mihinkään ilman rakentamista, eikä siinä ole mitään pa- joissa arvostellaan suoraan naispuolis- julkisuutta. Mutta harvemmin media haa. ten urheilijoiden ulkonäköä. harrastaa itsekritiikkiä sen suhteen, että Aution mukaan täysin asiaton toimin- – Toki joissakin lajeissa ulkonäkö mikä vaikuttavuus sillä häirinnän kitke- ta on jokaisen helppo tunnistaa, mutta tai rasvattomuus liittyy suoritukseen, misessä ylipäätään on. joskus kynnyksen yli voi mennä vahin- mutta harvemmin miehiä kohdellaan gossa. Harmittomaksi tarkoitettu vitsi samalla tavalla ja kommentoidaan, jos Pukukoppiin ei putoa kaikille ja on toisen mielestä miesurheilija näyttää pulskalta. tarvitaan muutos häiritsevä. Myös miehet kokevat urheilussa sek- – Yhteiskunnassa tapahtuneen muu- suaalista ja sukupuoleen kohdistuvaa SUEKin tutkimuksen mukaan urheilijat toksen pitää näkyä myös pukukopeissa. häirintää. olivat kokeneet eniten häirintää toisten Pukukopin vitsipelikirja pitää päivittää – Tämä asia koskee niin miehiä kuin urheilijoiden taholta: kolmasosa häirin- tähän päivään. Nyt saadun tiedon avul- naisia. Mielestäni urheilijoita pitäisi nästä tulee toiselta pelaajalta. la tilanteita pitäisi pystyä välttämään ja kohdella arvokkaasti eikä mennä hen- Urheilijoiden osuus oli erityisen tunnistamaan herkemmin. #metoo-kes- kilökohtaisuuksiin edes mediassa, vaan suurta varsinkin sanallisen ja sanatto- kustelun pitää jatkua. 

33 Suurlähettilään vastaanotolla oli tungosta Krista Pärmäkosken ympärillä, kun Pyeongchangin 2018 talviolympialaisissa kolme mitalia hiihtänyt Pärmäkoski leikkasi mitalikakkua. Urheilun erilainen supervuosi Suomalaismediat pitävät ainakin toistaiseksi kiinni esimerkiksi olympiasuunnitelmistaan. Ainakin STT tekee todennäköisesti muutoksia, jos urheilijoita ei pääse haastattelemaan kisapaikoilla.

Teksti: Harri Laiho Kuvat: Kaija Yliniemen kotialbumi, Suomen Olympiakomitea

uoden 2020 piti olla urheilun supervuosi. Siitä tuli lähes urheilun välivuosi, kun koronavirus niisti arvokilpailut Vkalenterista yksi kerrallaan. Korona teki maailmasta myös vai- keasti ennustettavan. Jos kuitenkin pi- tää ennustaa urheiluvuotta 2021, korona lienee yhä keskuudessamme, mutta sen kanssa eletään. Näillä näkymin edessä on vuodella siirretty ja jopa entistä täy- teen ahdetumpi urheilun supervuosi, tavalla tai toisella. – Ne toteutuvat, oli covidia tai ei. Olympialaiset alkavat ensi vuonna heinäkuun 23. päivä, vannoi Kansain- välisen olympiakomitean KOK:n vara- puheenjohtaja John Coates syyskuussa uutistoimisto AFP:lle. Puheet tuskin jäävät tyhjiksi. Yhteis- Tuttu näky Tokion ihmisvilinästä aikaa ennen koronapandemiaa. Mutta... Kilpaillaanko ensi vuoden arvokilpailut niin sanotusti kuplassa ja ilman yleisöä? Jos yleisö ei pääse työ- ja mediasopimukset ovat sellainen kilpailupaikoille, pääseekö media? Jos media pääsee kilpailupaikoille, saavatko toi- lääke, jonka avulla esimerkiksi olym- mittajat tavata urheilijoita? Tässä vaiheessa avoimia kysymyksiä on vielä paljon. pialaiset järjestetään. Erityisjärjestelyt ja

34 esimerkiksi yleisörajoitukset voivat tulla kalliiksi, mutta kilpailujen peruminen tulisi vielä kalliimmaksi. Sitä paitsi normaalia päiväjärjestystä etsivä maailma tarvitsee huippu-urheilua. Ammattilaissarjojen onnistuneet kuplat keväällä ja kesällä antoivat us- koa siihen, ettei urheilun tarvitse olla seisahduksissa. Ne ovat tarjonneet myös oppia. Sekin lienee silti varmaa, ettei yksiä- kään ensi vuoden isoja kilpailuja järjes- tetä aivan normaalilla päiväjärjestyksel- lä. Kun korona valloitti maailman, kilpailuja oli pakko perua tai siirtää, koska lajiliitoilla ja kisajärjestäjillä ei ollut B- suunnitelmaa. – Nyt meillä on A:n ja B:n lisäksi suunnitelmat C, D, E ja F, joista otetaan käyttöön se, mikä maailmantilanteeseen sopii, sanoi KOK:n ruotsalaisjäsen ja ko- timaansa olympiakomitean pääsihteeri Gunilla Lindberg Aftonbladetille. Kilpaillaanko ensi vuoden arvokilpailut niin sanotusti kuplassa ja ilman ylei- söä? Rajataanko osallistujamääriä myös lajeja ja urheilijoita karsimalla? Voidaan- ko esimerkiksi olympialaisten eri laje- Pyeongchangin 2018 talviolympialaisissa hiihdon mixed zone oli kisahistorian ja sijoittaa eri paikkoihin, jotta massat parhaimmistoa. Kirjoittava toimittajakin näki ladulle, nettiyhteys tulospalveluun eivät kasva niin suuriksi? Jos yleisö ei toimi, ja oli tilaa. pääse kilpailupaikoille, pääseekö media? Jos media pääsee kilpailupaikoille, myös kuvaajille on tarvetta. Kuvia on + 1 kuvaaja), jääkiekon MM-kilpailut saavatko toimittajat tavata urheilijoita? vaikea ottaa etänä, ja kuvaajat pysty- Minskissä ja Riiassa (1+1) ja jalkapallon Ainakin ahtaiden mixed zone -haastat- vät työskentelemään turvaetäisyyksien EM-kilpailut. telukarsinoiden aika lienee ohi, ehkä päässä urheilijoista, Yliniemi miettii. Huuhkajien historiallista EM-taival- jopa lopullisesti. Yliniemi muistuttaa, että uutistoimis- ta STT on suunnitellut seuraavansa tona STT:n on mietittävä omia matko- 1+1-kokoonpanolla niin Kööpenhami- Tilanteen kehittymistä jaan hieman eri kantilta kuin monen nassa kuin Pietarissa. Lisäksi tämän seurataan herkällä korvalla muun mediatalon. Jos kilpailuja järjeste- vuoden suunnitelmassa oli tarkoitus tään, mutta jotkut mediatalot päättävät käydä maajoukkueen leiripaikassa Kar- Suomen Tietotoimistossa valmistaudu- olla lähtemättä matkaan, STT:lle on to- jalan kannaksella. taan ensi vuoden arvokilpailuruljanssiin dennäköisesti entistä enemmän tarvetta. Nykyisessä maailmantilanteessa EM- toistaiseksi niin kuin kilpailut järjestet- STT:ssä on kysytty myös työnteki- kilpailujen pelaaminen 12 eri maassa täisiin normaalilla kaavalla. Muutakaan jöiden halukkuutta kilpailumatkoille. ympäri Eurooppaa ei vaikuta todennä- ei voi, koska rajoitukset ja esimerkiksi Kenenkään ei tarvitse lähteä matkaan, köiseltä. Ranskalaislehti Le Parisien uu- KOK:n eri suunnitelmat ovat toistaisek- jos ei koronaviruksen takia halua. Yli- tisoi marraskuun alussa, että Euroopan si lähinnä arvuuttelua. niemen mukaan kukaan ei ole kuiten- jalkapalloliitto Uefa suunnittelisi kilpai- Urheilutoimituksen tuottajan Kaija kaan toistaiseksi kieltäytynyt tulevista lujen pelaamista kokonaisuudessaan Yliniemen mukaan STT on lähdössä kilpailusuunnitelmista. Venäjällä. esimerkiksi Tokion olympialaisiin tälle Urheilutoimituksen tuottaja myöntää, Huuhkajien syksyn Kansojen liigan vuodelle suunnitellulla kokoonpanolla: että matkat aiheuttavat ainakin hänes- vierasotteluissa STT on totutellut siihen kolmella toimittajalla ja neljällä kuvaa- sä tietynlaista huolta. Hän pitää itseään tapaan, mikä voi olla edessä tulevissa jalla. flunssamagneettina. Jos nyt tulee kesken arvokilpailuissa. Pelit on seurattu Suo- Myös muut pitävät kiinni olympia- olympiareissun hiemankin kipeäksi, mesta ja haastattelut on tehty puheli- suunnitelmistaan. Olympiakomitean työt loppuvat siihen. mitse. viestintäjohtajan Mika Norosen mu- – Siinä on myös se huoli, ettei tartuta – Se on toiminut aika hyvin. Onhan kaan kaikki Tokioon 2020 akkreditoidut ketään muuta. se lajijärjestönkin intressi, että järjestely suomalaiset mediat ja toimittajat ovat toimii. ilmoittaneet haluavansa lähteä vuoteen Jalkapallon EM-kilpailut Viestintäjohtaja Noronen tiedostaa 2021 siirrettyihin kilpailuihin. Norosen kokonaisuudessaan Venäjällä? molemminpuoliset intressit. Olympia- mukaan Olympiakomiteaan on jopa tul- komitea laatii talven aikana vaihtoehtoi- lut muutama uusi akkreditointipyyntö. Yliniemi toivoo, että kilpailupäätökset sia suunnitelmia, kunhan se saa KOK:lta Yliniemen mukaan STT seuraa ti- tehtäisiin ajoissa, jotta mediat pystyisi- lisätietoa Tokion olympialaisten toteu- lanteen kehittymistä herkällä korvalla. vät päivittämään omia suunnitelmiaan. tustavasta. Tarvittaessa suunnitelmat sävelletään Tokion-lentoja STT ei ole vielä varannut, – Vaihtoehtoina perinteisille infoille uusiksi. Todennäköisesti ratkaisuihin mutta olympiamajoitus on kunnossa. ja haastatteluille ovat esimerkiksi strii- vaikuttaa, kuinka hyvin urheilijat ovat Niitä rahoja ei saa takaisin, vaikka osa matut haastattelutilaisuudet, videokom- tavattavissa kilpailuissa. huoneista jäisi käyttämättä. mentit, sosiaalisen median hyödyntämi- – Jos urheilijoita ei pääse haastattele- Olympialaisten lisäksi STT:n ensi vuo- nen ja osin varmasti myös ulkoilmassa maan, ehkä silloin lähtee vain yksi toi- den suunnitelmissa ovat hiihdon MM- riittävin turvavälein tapahtuvat haastat- mittaja tekemään repparijuttuja. Tietysti kilpailut Oberstdorfissa (1 toimittaja telutilaisuudet, Noronen sanoo. 

35 Salon Seudun Sanomien Juha Tuunan koripallojutut kiinnostavat Twitterin ansiosta koko Suomea.

Twitterissä kunnostautuneet urheilutoimittajat Janne Eerikäinen ja Juha Tuuna: ”Välttäkää möläyttelyä!” Sosiaalinen media koskettaa jollain tavalla jokaista urheilutoimittajaa. Jotkut ovat aktiivisia keskustelijoita somessa, toiset vain passiivisia tarkkailijoita. Miten erilaisiin some-kanaviin pitäisi suhtautua? Voiko Twitterissä tehdä itsestään brändin? Entä voiko enää olla laadukas journalisti olematta lainkaan somessa?

Teksti: Jussi Heimo Kuvat: Minna Määttänen ja Jesper Saarni

lmo-lehden toimitussihteeri sa en ole niin syvällä, pyrin siihenkin edes harkitsen kommentointia, yhdek- Janne Eerikäinen löysi Twit- saamaan jotain lisäarvoa tai toisenlaista sän kertaa kymmenestä jätän twiitin lä- terin 2013. Häntä kiinnostivat näkökulmaa, Eerikäinen kuvaa filosofi- hettämättä, vaikka twiittaan paljon. muun urheilun lisäksi eten- aansa. – Hyvä yleisohje kaikille muillekin ur- Ekin tennistä koskevat uutiset ja pelien Sosiaalinen media on väärin käytetty- heilutoimittajille on: välttäkää möläyt- kommentoinnit. Eerikäinen seuraa lajia nä vaarallinen väline. Monet tapaukset telyä ja sekaantumista joka asiaan! Us- aktiivisesti ja toimii myös valmentajana ovat osoittaneet, että väärässä hetkessä kottavuus laskee nopeasti kapakkakes- aikuisille harrastajille. tehty harkitsematon viserrys on aiheut- kustelun tasolle, jos heittää vaikka vain – Olen alusta asti pyrkinyt pysymään tanut jopa potkuja monille henkilöille vitsillä jotain juttua sekaan sen parem- asialinjalla. Mietin tarkkaan twiittejäni. eri aloilla. min miettimättä. Laumasieluksikaan ei Jos aloitan keskustelun, minulla on joku – Alkuun itsellänikin olisi ollut kova kannata heittäytyä – ja toistaa samaa havainto tai pointti pelistä tai pelaajasta. hinku kommentoida vähän kaikkea, ”onnittelut” tai ”otan osaa” komment- Vastaavasti, jos kommentoin asiaa, jos- mutta maltoin mieleni. Nykyään kun tia kuin koko muu Suomi koko päivän.

36 Eerikäisen kommentoinnista 90 pro- Elmo-lehden toimitussihteeri senttia liittyy jollain tavalla urheiluun. Janne Eerikäinen tekee myös – Urheilutoimittaja voi kommentoi- tennisvalmentajan töitä Smash- seuran aikuisvalmennuksen da muustakin kuin urheilusta, mutta vastuuvalmentajana. ei välttämättä kannata sekaantua poli- tiikkaan. Esimerkiksi itselleni ehdoton ei on olla kommentoimatta mitenkään vaikkapa Trumpin tekemisiä, vaikka monenlaisia tunteita hänen erikoiset tekonsa ja tempauksensa ovatkin aiheuttaneet. Yksi tärkeä ohje Eerikäisellä on myös Twitterin luonteesta, jota kaikki eivät huomioi. – Jos aloitat jonkun keskustelun, joka herättää mielenkiintoa, älä poistu heti linjoilta. Ole tarvittaessa valmis syven- tämään näkökulmaasi. Millaista kieltä uskottavan urheilutoimittajan pitäisi käyttää Twitterissä? – Kaiken ei tarvitse olla vakavaa teks- tiä, mutta tietynlainen arvokkuus on järkevä säilyttää. Perustellusti voi asioita kritisoida ja esittää kehitysideoita, mutta naureskeleva ja vähättelevä tyyli,

että meneepäs jollain seuralla tai tuolla ehdottomasti esiintyä omalla nimellään pelaajalla todella heikosti hymiöiden ja kuvallaan. Jos arvostelee jotain hen- kera, ei ole mitenkään asiallista. kilöä, niin hyvä ohje on: ”Kirjoita asia – Jotkut urheilutoimittajat ovat arvos- niin, että pystyisit sanomaan ihan samat telleet Twitterissä poliisin toimia ja nii- sanat kohteelle suoraan kasvotusten”. den mittasuhteita esimerkiksi jalkapal- Voiko joku brändätä itsestään kovan lofaneihin kohdistuvissa tilanteissa. Ei journalistin somessa? ole toimittajan aseman mukaista kriti- – Varmasti voi – tai ainakin tehdä it- soida viranomaisia fanipohjalta lähte- sensä todella tunnetuksi. Ja jos saa tar- vällä huutelulla ilman, että oikeasti on peeksi seuraajia, kyllähän silläkin joku selvitetty taustat, miksi viranomaiset painoarvo ja ansaintalogiikka on. Esko toimivat kuten toimivat. Pidän vaaral- Seppänenhän osoitti tämän todeksi Ur- lisena, jos toimittajat lietsovat ajatuk- heilulehden vuosinaan. sia viranomaisten toimintaa vastaan. – Mutta isossa kuvassa olen sitä miel- Tällaisissa tilanteissa täytyy muistaa tä, että oikeasti kovaksi journalistiksi olevansa toimittaja ja unohtaa tun- nousee vain tekojen kautta. Kirjoitta- teellinen reagoiminen. malla laadukkaita juttuja tai olemalla Twitterissä on myös paljon ano- todellinen ammattilainen tv-työssään, nyymejä ja kuvattomia tilejä. kuten esimerkiksi selostajat Antero – Urheilutoimittajan kannattaa Mertaranta ja Tuomas Virkkunen.

37 Twitter pitää Juha jat voittavat, kun saavat ajantasaista ja Tuuna on jutellut aiheesta myös kol- Tuunan varpaillaan syvällisempää tietoa luettavakseen. legoidensa kanssa ja ihmettelee sitä, että Tuuna myöntää suoraan, että pienen urheilutoimittajille ei ole annettu mitään Salon Seudun Sanomien urheilutoimittaja paikallisen sanomalehden toimittajana ohjeistuksia somen käytöstä. Juha Tuuna kuuluu tyypillisten suoma- hän on Twitterin kautta brändännyt it- – Oma työnantajani ei ole puuttunut laisten joukkoon, joka löysi ensin Face- sestään valtakunnallisen kirjoittajan. asiaan mitenkään. Joltain olen kuullut, bookin, mutta kyllästyi sen tarjoamaan – Jaan juttujani röyhkeästi Twitterin että heidän toimituspalaverissaan on to- lemmikki- ja lomalonkerotarjontaan. kautta. Sitä kautta ne saavat huomatta- dettu ylimalkaisesti: ”Hyvä, että olette – Liityin Twitteriin 2012, kun halusin vasti suuremmat lukijamäärät. Jos Ko- somessa”. Jonkinlaisia ohjeita myös eti- seurata urheilutapahtumia reaaliajassa risliigaan liittyvät juttuni kiinnostavat ketistä pitäisi antaa – sillä välillisestihän ja osallistua niihin liittyviin keskustelui- koko Suomea, niin miksi en tarjoaisi jokainen toimittaja edustaa tavalla tai hin, Tuuna kertaa. niitä kiinnostuneille luettavaksi. toisella aina myös työnantajaansa. Sitä Tuuna tajusi nopeasti Twitterin hyö- Tätä kautta Tuunan ammattiosaami- ei esittelytekstin maininta ”mielipiteeni dyt ammattinsa kannalta. nen on huomattu ympäri Suomen. Noin ovat omiani ja edustavat vain itseäni” – Sain nopeasti tietoa, millä kokoon- puolet hänen twiiteistään liittyy koripal- muuta miksikään. panolla esimerkiksi korisliigajoukkueet loon. – Käytännössä jokainen urheilutoi- pelaavat – ja miksi joku pelaaja on sivus- – Olen tarkka siitä, että twiittaan vain mittaja on oma somebrändinsä, mutta sa. Samoin Susijengistä. Löysin Twitte- oikeaa tietoa. Ajoittain myös korjaan samalla myös vähintään minibrändi rin avulla juttuuni uudenlaisia pointteja vääriä huhuja, kun tiedän, miten asia omalle medialleen, Tuuna muistuttaa. – ei tarvinnut keksiä pyörää uudelleen, oikeasti on. Mielipiteillä on mielestäni Tämä fakta jokaisen urheilutoimitta- kun käyttökelpoista ja kiinnostavaa tie- arvoa vain silloin, kun ne pystyy perus- jan pitäisi pitää aina kirkkaana mieles- toa oli jo valmiiksi tarjolla. telemaan. sään.  Twitter pitää ahkeran urheilutoimittajan aina varpaillaan. – Kun jotain tapahtuu, näen miten muut Suomen koripallosta kirjoittavat urheilutoimittajat reagoivat asiaan. Hei- Juha Tuuna, @JuhaTuuna dän kanssaan voi vaihtaa myös näkö- Janne Eerikäinen, J_Eerikainen kulmia aiheesta, joko julkisella puolella tai yksityisviestein. Loppupeleissä luki-

Vieraskynä

Anno Domini 2020

ietin perjantaipäivää 13. maa- ”kupla-olosuhteissa”! Tai yksinkertai- todennut tänä vuonna, Anno Domini liskuuta normaalimeiningeis- sesti tapahtumien, arvokisojen ja turna- 2020. Urheilu kaipaa katsomoihin ylei- sä. Toki koronavirus oli jo usten peruminen tai siirtäminen. Ensi sönsä, värikkäät kannustajansa, hiljaiset jonkin aikaa laittanut puntit vuonna 2021 ehkä sitten. Ehkä. faninsa, elävät ihmiset pahvisten sijaan. Vtutisemaan. Vasten kasvoja tämän vi- Jos kantoivat vastuulliset päälliköt Tyhjille katsomoille pelaaminen ja ur- ruksen vaikutukset läsähtivät kuuden huolta urheilujärjestöjen ja -seurojen heileminen palvelevat korkeintaan kau- aikaan illalla, jolloin muuan uintikave- taloudesta, iski koronavirus moneen pallisia tarkoituksia. rini soitti hätääntyneenä ja kertoi uima- urheilijaan tyrmäävästi. Oman amma- Pestään käsiä kymmeniä kertoja päi- hallien menevän kiinni muutaman tun- tin harjoittaminen joutui vaikeuksiin. vässä, kuten yleinen suositus on. Ja nin päästä. Pakkasin välittömästi uinti- Päivittäisen leivän saanti alkoi olla yhtä pidetään maskit kasvoilla niissä tilan- kamani reppuun, tilasin taksin ja kiisin tiukkaa kuin tavallisella lomautuksen teissa, kun sitä toivotaan. Ei pestä kui- Topeliuksenkadulla sijaitsevaan Töölön tai irtisanomisen saaneella duunarilla. tenkaan käsiä eikä piilouduta maskin Uimahalliin. Ajattelin nauttia vielä tun- Kukaan ei näyttänyt olevan turvassa, ei- taakse silloin, kun urheiluelämämme nin verran uintimahdollisuudesta en- kä ollut, eikä ole. Sponsorointineuvotte- kaipaa rohkeita uudistajia. nen kuin valot sammuisivat ties kuinka lut venyivät. Urheiluelämä meni muun pitkäksi aikaa. yhteiskunnan kanssa sekaisin ja osittain Pikkuhiljaa arki alkoi juilia, kun urhei- jopa rikki. Ja alituisena peikkona taus- lu- ja muut viihdetapahtumat loppuivat, talla kummitteli mahdollisuus sairastua ravintolat menivät kiinni, liikenne hil- koronatautiin. Elimme jatkuvassa pel- jeni ja Stadi muuttui aavekaupungiksi. kotilassa. Viimeistelin Olympiastadion-kirjaani Kesä toi helpotusta. Kolmen kuukau- painokuntoon, joten koronavirus antoi den paussin jälkeen riennettiin taas ui- oivan rauhan keskittyä kirjaan. maan ja terassitkin kutsuivat pirtelölle. Sanomalehdet kävivät laihdutuskuu- Palloilusarjat käynnistyivät eri muo- rille ainakin urheilusivuilla tulosurhei- doissaan omalla tahdillaan. Yksilöurhei- lun painuttua minimiin. Urheiluhullulle lijatkin pääsivät mittelemään voimiaan aika kumisi onttona. Urheiluruudutkin aurinkoisissa olosuhteissa. Kesän tuok- tuntuivat yhtä tyhjältä. Monet urheilu- sut villiinnyttivät maailman ihmiset kui- seurat keksivät virtuaaliotteluja/-tapah- tenkin niin, että pandemian toinen vaihe tumia saadakseen jonkinlaisia tuloeriä lähti syyskesällä käyntiin. sisään kassaansa. Kuinka kauan tämä toinen vaihe kes- Ihminen on sopeutuvainen. Vaikka tää, ja tuleeko lisävaiheita? Kukaan ei sielu huusi urheilun ja aktiivisen toimin- osaa antaa vastauksia näihin kysymyk- nan perään, elämään laskeutui tietyn- siin. Viisautta on pyrkiä varautumaan lainen, uusia mahdollisuuksia avannut tuleviin koitoksiin. Rokotetta odotetaan rauha. Osa käytti saamansa lisäajan lu- kuin Messiasta. Ratkaiseeko se silti kaik- kemiseen ja liikkumiseen – terveellisiin kea? harrastuksiin. Pitäisikö Olympiakomitean perus- Tuntui siltä kuin olisi ollut lomautet- taa Urheilun Kriisinyrkki (UKN), joka tuna urheilusta, urheilun tekemisestä itsenäisenä hallintoelimenä erikoistuisi ja sen seuraamisesta. Entäpä jos urhei- erilaisten kriisistrategioiden laadintaan Erkki Alaja lu tarvitseekin tätä breikkiä ja pysäh- ja uusien konseptien luomiseen? UKN tymistä? Onko urheiluelämä paisunut pyrkisi parhaiden voimien avulla etsi- PS. Rohkeita urheilun uudistajia löytyi liian pulleaksi lihavien vuosien aikana, mään toiminnallisia malleja ja luomaan naisjalkapallon parista, kun entinen myöskin liian kaupalliseksi? Voiko se eri selviytymisskenaarioita sekä myös Naisten Liiga koki keväällä 2020 brän- tukehtua ahneuteensa? ennakoimaan tulevia kriisejä. Tuskinpa diuudistuksen muuttuen Kansalliseksi Ilmastonmuutoskysymykset nousivat kukaan on niin naiivi ja ajattelee, että liigaksi. Uraauurtava ratkaisu hämmäs- lähes päivittäin omalle agendalle. Voisi- korona olisi viimeinen kriisi. Presidentti tytti monia. Naisten jalkapallon kehi- ko tämä pandemia olla koko maailmalle Niinistöhän esitti maan hallitukselle ke- tyspäällikön Heidi Pihlajan johdolla jonkinasteinen herätys: ”Tätä tämä tulee väällä kriisinyrkin perustamista, mutta uudistus vietiin määrätietoisesti läpi. olemaan, jollemme reagoi ajoissa varoi- esitys ei ottanut tulta. Liigasta muodostui jännittävä tarina, ja tussignaaleihin.” Painostavia ajatuksia. Järkevää olisi myös selvitellä, onko Åland United seuloutui mestariksi vasta Ja ennen kaikkea yhä useammin mieles- meidän mahdollista rakentaa täysam- viimeisellä kierroksella. Kansallinen lii- sä pyöri, että normaalimeno ei voi näin mattilaisuuden sarjoja joka ikiseen pal- ga oli mielenkiintoinen ja tasainen. Ne- yksinkertaisesti jatkua. Ei vaan voi. loilulajiin. Pitäisikö osassa tyytyä suo- losen Ruudusta nähtiin kaikki ottelut. Nopeasti kehitellyt uudenlaiset rat- siolla puoliammattilaisuuteen tai jopa Kentillä tehtiin komeita maaleja. Yleisö- kaisut herättivät toivoa paremmasta. puhtaaseen amatööriyteen? Niinhän se määrä kasvoi 15 %:lla. Ansaittu media Miten järkevältä tuntuikaan futiksen on työmarkkinoillakin, että osa amma- kasvoi 46 % ja sosiaalisen median kasvu euro-otteluiden muuttaminen yksiosai- teista ja työpaikoista katoaa vuosien kuoli noin 50 %:n luokkaa. siksi! Miten fiksulta oivallukselta tun- luessa, osalle riittää töitä aina. Nostan hattua Kansalliselle liigalle ja tui NHL:n playoffs-pelien pelaaminen Yhden merkittävän asian olen myös nimeän sen Vuoden Urheiluteoksi. 

39 Suorat urheilulähetykset kiinnostavat Kaakon Viestinnässä ollaan iloisia jalkapallon Kakkosen suosiosta Maakuntalehtien tuottamat suorat lähetykset palloilusarjoista ovat keränneet hyviä katsojalukuja. Kaakon Viestinnän verkkopäällikkö Tomi Tiilikainen kertoo, että esimerkiksi jalkapallon Kakkosen otteluita seurataan ilahduttavan paljon.

Teksti: Markus Karjalainen Kuvat: Tomi Tiilikaisen kotialbumi

– Jenkkifutis on ollut minulle intohimo, sillä olenhan itsekin pelannut lajia monta vuotta, kertoo Tomi Tiilikainen, joka on tuttu näky Vaahteraliiga-otteluissa Brahen kentällä yhdessä kommentaattori Jasmin Lindqvistin kanssa.

40 triimaukset ovat lyöneet meil- lä läpi. Jo kaksi kesää olemme tehneet suoria lähetyksiä Kakkosen jalkapallo-otteluis- -ta jaS haluamme jatkaa toimintaa, kertoo Tiilikainen. Kaakon Viestintä kuuluu Keskisuo- malainen-konserniin. Alueen lehtiä ovat Lappeenrannassa ilmestyvä Etelä- Saimaa, Kouvolan Sanomat, kotkalainen Kymen Sanomat, mikkeliläinen Länsi- Savo, savonlinnalainen Itä-Savo ja imat- ralainen Uutisvuoksi. – Haimme lehtiin uutta ja tuoretta si- sältöä. Kakkosen jalkapallo sopi suunni- telmiimme erinomaisesti, sillä otteluita ei nähty suorana muissa medioissa. Oh- jelmassamme ovatkin olleet joutsenolai- sen Kultsun, lappeenrantalaisen PEPO:n ja Mikkelin Pallo-Kissojen pelit. Lisäksi olemme näyttäneet Lahden Reippaan otteluja Etelä-Suomen Sanomien kanavilla, kertoo Tiilikainen. Ottelut nähdään Vimeon kautta. – Vimeo on meille sopiva julkaisu- alusta, pelit on näytetty meidän netti- sivuillamme sekä sovelluksessa. Se on kohtuullisen edullinen ja toimii mieles- täni hyvin, sanoo Tiilikainen.

Paikallisuus on valttia Suomalainen jalkapallo ei ole vetänyt kovin suuria katsomoita edes Veikkaus- liigassa, mutta alemman tason peleihin Tomi Tiilikainen Viasatin Super Bowl -studiossa asiantuntijavieraana. sillä on tilaus: paikallisuus, mitä muilla kanavilla ei ole. – Olemme myös panostaneet laatuun päässeet kirkkaasti tavoitteeseemme, kon Viestinnän toiminnasta siten, että tuotannossamme. Meillä on käytös- sillä pelejä on seurattu paljon, ja sitä siellä lähetyksiä ovat hoitaneet lehden sä kolme kameraa, ja saamme kuvaan kautta olemme saaneet lisää maksavaa omat urheilutoimittajat. myös grafiikkaa. Luonnollisesti kaikki yleisöä. Kokonaisuus ratkaisee, ostaako – Meillä on katsottu parhaimmaksi pelit selostetaan. Tämä vaatii paljon voi- kuluttaja palveluitamme. ottaa ulkopuoliset selostajat peleihin. mavaroja, mikä onnistuu käyttämällä Pelejä tulee nykyään valtava määrä, ja Näin urheilutoimittajillamme on aikaa ulkopuolista tuotantoyhtiötä. monet seurat ovat ratkaisseet ongelman siihen työhön, minkä he osaavat parhai- Tiilikaisen mukaan satsaus ei ole kui- käyttämällä yhtä liikkumatonta niin sa- ten, eli kirjottamiseen. Suorat otteluse- tenkaan kovin kallis, vaikka selostajiksi nottua fanikameraa otteluissaan, mikä lostukset ovat vaativaa puuhaa, ja sen on saatu ainakin paikallisesti mielen- on teknisesti mahdollista pesäpallossa työn opettelussa on omat aikaa vievät kiintoisia nimiä kuten Juho Kokko, Vil- ja lentopallossa. niksinsä, muistuttaa Tiilikainen, joka on le Niskanen, Jari Haapala ja Velimatti – Niukimmillaan lähetykset voivat olla itsekin toimittanut monenlaista sisältöä Sutela. tosiaan fanikameran yhden kuvakulman urheiluunkin. – Kun olemme saaneet varsin hyvän otoksia, mutta niistä on vaikea saada Suorat lähetykset ovat lisääntyneet kuvan ja kunnolliset selostajat, niin lä- lisäarvoa, ellei katsoja ole itse asiantun- Kaakon Viestinnässä. hetyksiämme on kelvannut tarjota. Em- tija. Jotkut seurat ovat ratkaisseet asian – Se on varma asia. Striimit ovat jo ny- me voi laittaa nettiin mitään kännykällä käyttämällä paljon äänessä olevia kent- kyisyyttä ja yhä enemmän tulevaisuut- kuvattua tavaraa, mitä ei katso pitkään täkuuluttajia, mikä on ollut tyhjää paljon ta. Emme rajoitu vain urheiluun, vaan kukaan. parempi homma, pohtii Tiilikainen. esimerkiksi mielenkiintoiset konsertit – Kuvaamisen ongelmat ovat usein Kansan kiinnostuksesta lähetyksiin ovat jo olleet meillä nähtävissä. isoja jalkapallokentillä, sillä kaikilla kertoo esimerkki Mikkelistä, jossa on Nykyään Tiilikaisen intohimona on pelipaikoilla ei ole ollut kameroille täy- striimauksista jopa kilpailua, kun Elisa ollut amerikkalaisen jalkapallon Vaah- dellisiä paikkoja. Jalkapallo-ottelun ku- näyttää Ykköstä ja Mikkelin Palloilijoi- teraliigan selostukset Ruudulle sivutyö- vaaminen parin metrin korkeudelta ei den pelit ovat tulleet sitä kautta. Kaakon nään. ole parasta mahdollista mainosta lajille, Viestintä on tuottanut Kakkosen Mik- – Jenkkifutis on ollut minulle intohi- mutta kokonaisuutena olemme selvin- kelin Pallo-Kissojen ottelut. Vanhoille mo, sillä olenhan itsekin pelannut lajia neet näistä pienistä ongelmista hyvin. perinteisille seuroille on löytynyt kan- monta vuotta, sanoo toimittamisen mo- Tiilikainen ei osaa sanoa tarkkoja tuot- nattajansa. nitoimimies, joka on ehtinyt olla monen toja otteluille, eikä yksittäisen pelin euro- työnsä ohessa Etelä-Suomen Sanomien jen summaa ole mahdollistakaan laskea. Striimit ovat tätä päivää urheilutoimittajanakin. – Tarjoamme kokonaispaketteja medi- – Olen tehnyt kaikkea mahdollista oille, eikä yksittäisiä otteluita ole myy- Tomi Tiilikaisen mukaan esimerkiksi jo- printtiä myöten. Tällainen työ vain kiin- tävänä. Mielestäni olemme kuitenkin ensuulainen Karjalainen poikkeaa Kaa- nostaa. 

41 Lapin Kansan urheilutoimitus: Jaarli Pirkkiö (vas.), Kari Pyykkö ja etäyhteydessä Juha Lampela. Kolmen urheilutoimittajan voimalla Lapin Kansan alue käsittää puoli Suomea, joten hyvät avustajat ovat tarpeen Lapin Kansan urheilutoimituksessa on nähty niin monet yt-neuvottelut, että esimies Kari Pyykkö ei ole yrittänytkään pysyä laskuissa mukana.

Teksti: Markus Karjalainen Kuva: Pekka Aho

42 Lapin Kansan isoimmat myllerrykset salmelta käsin, mikä auttaa meitä valta- alkoivat, kun lehti siirtyi Alma Median vasti niiden lajien paikallisessa hoidos- omistukseen. Nyt omistajana on Kaleva sa. Ja ovathan meillä edelleen käytössä Media. Urheilutiedon jutut, toteaa Pyykkö. – Lapissa pudotuspeli näkyi kovim- Urheilutoimittajan arki painottuukin min, kun Pohjolan Sanomat fuusioitiin usein taittoon laajan avustajaverkoston Lapin Kansaan. Kahdesta aikoinaan rai- vuoksi. voisasti kilpailleesta päivälehdestä teh- – Voimme tehdä työt myös etänä, tiin yksi lehti, jonka nimeksi jäi Lapin mikä on tullut korona-aikaan tutuksi. Kansa. Eihän työpisteellä ole merkitystä. On – Pohjolan Sanomien häviäminen Meri- ihan sama, taittaako Lampela Kemissä Lapista oli näkyvä muutos vuonna 2017. tai minä Rovaniemellä, arvioi Pyykkö. Fuusiossa kävi niin, että meille jäi Ke- Oman taiton tärkeyttä korostaa sekin, miin yksi urheilutoimittaja ja Rovanie- että dead line on jo kriittisellä rajalla. melle kaksi, kertoo Pyykkö. – On sinänsä kummallista, että teknii- Nyt Juha Lampela hoitaa Lapin Kan- kan parannuttua huikeasti tuskaillaan saa Kemistä käsin, ja Rovaniemellä on aikaisen kiinnimenon kanssa. Tavalli- Pyykön aisaparina Jaarli Pirkkiö. sesti dead line on kello 21.30, kun taka- Pyykkö kertoo, että urheilutoimitus vuosina sivuja näprättiin puolille öin. on tosiaan saanut olla muutaman vuo- Sunnuntain Lapin Kansasta tehdään den rauhassa yt-keskusteluilta. vain verkkoversio, mutta urheilutoimi- – Siihen on helppo syy. Jos taitamme tuksessa se tietää samat työt kuin mui- lehden itse, niin vähentämisen mahdol- nakin päivinä. lisuuksia ei enää ole. Kolmestaan saamme vuorot pyörimään hyvällä suunnit- Jääkiekkoa, lentopalloa telulla. ja futsalia Yhteistyötä maakunta- Maakuntalehdessä on painotuttava lehtien kanssa oman alueen tapahtumat. – Se on ehdoton elinehto. STT:n yleis- Lapin Kansassa oli Pyykön aloitettua maailmallisen tarjonnan varaan ei voi urheilussa neljä päätoimista urheilu- laskea liikaa. toimittajaa. Myös Pohjolan Sanomissa oli – Tästä ei voi mitenkään tinkiä. Hyvä vankka urheilutoimitus, joten Lapissa esimerkki on jääkiekko, jossa kolmosdi- kilpailtiin uutisista tosissaan. Reviirit visioonan tasolla pelattava Lappiliiga on kuitenkin erosivat aika paljon, kun Poh- meille tärkeä osa sivujamme. Jääkiekko jolan Sanomien levikki painottui Meri- on vielä laji, jota pelataan edustavasti Lappiin ja länsirajalle. ympäri Lappia. Vaikka taso on kolmos- – Taloustilanne on sanellut muutoksia ta, niin se kiinnostaa ja on kaiken lisäksi ja tarpeen leikkauksiin. Samalla moni maakunnan harvoja jatkuvasti pyöriviä urheilutoimituksen tärkeä osa on hävin- tapahtumia, sanoo Pyykkö. nyt, sillä teimme takavuosina aika pal- Ison painoarvon ovat saaneet Veik- jon matkojakin. Itse ehdin käydä kym- kausliigassa pitkään pelannut, nyt puto- menkunnat arvokisatkin olympialaisia ajaksi ajautunut Rovaniemen Palloseu- ediamaailman murros on myöten, sanoo Pyykkö, jonka mukaan ra, Mestiksessä kelvollisesti kamppaillut tuonut omistajan vaihdok- elinpiiri laajassa Lapissa on pienenty- RoKi Hockey ja Lapin pääkaupungin sia ja lehtien fuusioita. nyt. lentopallon Mestaruusliigalaiset Perun- – Kun jokaisessa mah- – Reissut ovat jääneet Rovaniemen gan Pojat ja Woman Volley. Kemi-Tor- Mdollisessa välissä on käyty asiaan kuu- keskuskentän ja Lapin urheiluopiston nio -alueen futsalin liigajoukkueet ovat luvat yt-neuvottelut, on hetkittäin tun- välisiksi, joten hirmu kauaksi ei enää myös nostaneet vahvasti päätään. tunut, että ne ovat koko ajan menossa. liikuta isoissakaan tapahtumisissa. Ka- – Kokonaisuutena Lappi on vilkas Onneksi nyt on menossa rauhallinen levalla on vielä hieman meitä suurempi alue urheilulle, sanoo Pyykkö. vaihe, sillä vahvuutemme on asettunut urheiluosasto, joten saamme sieltä aika Yhdessä asiassa Lapin Kansa on histo- kolmeen päätoimiseen urheilutoimitta- paljon vaihtojuttuja. Myös kuusamolai- riallisesti askeleen muita lehtiä edellä. jaan, kertoo Pyykkö, joka on toimittaja- nen Koillissanomat antaa meille vaih- Lehden vakituisista urheilutoimittajis- na pitkän linjan ammattilainen. dettavaa materiaalia. ta kaksi on osallistunut toimittajana ja – Tulin Lapin Kansaan uutistoimitta- Pyykön mielestä hyvä avustajaver- myös urheilijana olympialaisiin. Vuonna jaksi vuonna 1978. Siitä perspektiivistä kosto on Lapissa enemmän kuin tar- 1952 Helsingin olympialaisissa Suomea katsellen voin sanoa, että oikeastaan peen. edustui maahockey-turnauksessa Ripa kaikki entinen on muuttunut. Minusta – Meillä on kymmenkunta hyvää Lamppu, ja vuonna 1988 Jaarli Pirkkiö tuli urheilutoimittaja vuonna 1980, jol- avustajaa, joilta saamme hyvin toimi- kilpaili Soulissa painonnostossa. Tosin loin Rovaniemellä järjestettiin Jukolan tettuja juttuja. Esimerkiksi Markku Lampulle maahockey oli eräänlainen viesti. Olen miettinyt, että Jukolasta Saukko hoitaa oman työnsä ohessa pal- kakkoslaji, sillä mies tunnettiin par- Jukolaan olisi hyvä tavoite. Näillä nä- jon jalkapalloa, ja Heikki Kiiskinen on haiten jääpalloilijana, joka taas ei ole kymin vuodella jo viivästynyt Rovanie- lentopalloavustajana varmasti maamme kelvannut olympialaisten ohjelmaan. men Jukola juostaan kesäkuussa 2021. parhaimmistoa. Hiihdon ja yleisurhei- Helsingin olympialaisissa hän oli myös Siinähän olisi työuralle mukavat paalut, lun asiantuntija Sakari Kekki kaivaa Uuden Suomen urheilutoimittaja. Pirk- sanoo Pyykkö. meille jutut ja kuvat luotettavasti Ranta- kiö oli olympialaisissa urheilijana. 

43 Rohkeus ja heittäytyminen tilanteisiin ovat avanneet monia portteja Sari Sirkkiä-Jarvalle. – Olen rohkea haastattelija, en koskaan kirjoita kysymyksiä etukäteen, vaan menen tilanteisiin ja olen oma itseni. Haastateltava toivottavasti vaistoaa, että olen oikeasti läsnä ja kuuntelen, mitä hän kertoo. Sari Sirkkiä-Jarva ja Mikko Aaltonen unelma-ammatissaan leisradiossa kesästä 1993 lähti- Sari Sirkkiä-Jarvalla Jokainen työpäivä en työskennellyt Sari Sirkkiä- maistuu yhtä hyvältä Jarva on ehtinyt olla monessa ja Mikko Aaltosella mukana. Mutta miten työt on eripituiset Vuodet ja jopa vuosikymmenet ovat vie- YYlessä aikoinaan alkoivat? rineet, mutta Sirkkiä-Jarvan ei ole tar- Sirkkiä-Jarva opiskeli journalistiikkaa työurat takanaan vinnut katua ammatinvalintaansa. Jyväskylän yliopistossa, ja Kirsti ”Kik- urheilutoimittajan – Nautin yhä edelleen jokaisesta työ- ka” Pohjaväreen esimerkillä oli ratkai- päivästäni. Vaikka lähtisin keikalle piirin- seva merkitys. Urheiluruutua pirteästi ammatissa, mutta mestaruuskisoihin, tunnen pääseväni yh- juontanut Pohjaväre sai Sarinkin miet- yhteinen ajatus ammatin tä hienoihin kekkereihin kuin vaikkapa timään, miten päästä samoihin töihin. olympialaisissa, Sirkkiä-Jarva kuvailee. – Pohjaväre oli radio- ja tv-töiden opet- valinnasta on selkeä. Rohkeus ja heittäytyminen tilanteisiin tajani. Hän oli todella kova ammattilai- – Jokainen työpäivä ovat avanneet monia portteja. nen ja opetti minullekin sellaisen työ- – Olen rohkea haastattelija, en kos- moraalin, että olen siitä kiitollinen vielä maistuu yhtä hyvältä, kaan kirjoita kysymyksiä etukäteen, tänäkin päivänä, Sirkkiä-Jarva sanoo. kiteyttää Sirkkiä-Jarva. vaan menen tilanteisiin ja olen oma it- Sirkkiä-Jarva haki Urheiluruudun ke- seni. Haastateltava toivottavasti vaisto- sätoimittajaksi ja sai paikan. Myöhem- – Tämä ei tunnu aa, että olen oikeasti läsnä ja kuuntelen, min hän on toiminut itsekin journalis- hetkeäkään työltä, mitä hän kertoo. tiikan ja esimerkiksi tv-työn opettajana. Tietokirjailijana Sirkkiä-Jarva muiste- Sirkkiä-Jarvalla on tuplatutkinto, toinen hehkuttaa taan vuonna 2007 kirjoittamastaan Esa journalistiikasta ja toinen kasvatustieteis- puolestaan Aaltonen. Tikkasen elämäkerrasta Tiki – Viiden tä. Stanley Cupin mies. Sirkkiä-Jarva on opiskellut koko Teksti: Matti Lehtisaari työuransa ajan, viimeisimpänä hän on Kuvat: Tomi Hänninen, Miska Savolainen, Ville Rossa Poikkeuksellinen vuosi perehtynyt urheilujohtamiseen. Urhei- lutöidensä ohella Sirkkiä-Jarva työs- Pian päättyvä vuosi 2020 jää muistoihin kentelee Ylen journalismin akatemiassa Viime vuosina Sirkkiä-Jarva on ollut koronavuotena. Kevättalvella alkanut tuottajana, eli kouluttautumisen teemat äänessä Jääkiekkokierroksen selostajana pandemia on vienyt töitä myös urhei- ovat jatkuvasti arjessa mukana. niin Ilveksen kuin Tapparankin kotiotte- lutoimittajilta. Yle-vuosiin on mahtunut töitä Ur- luissa. Alkavalla kaudella hänet saattaa – Olemme todella vakavassa tilan- heiluruudun juontajana, Aamu-tv:n ur- bongata ottelukohtaisella lainasopimuk- teessa. Poikkeusaika tulee muuttamaan heiluankkurina, jo historiaan jääneissä sella myös Discoveryn Leijona-tiimistä. toimialan rakennetta, toivottavasti ei Peliuutisissa ja toimittajana monissa ur- Lehtitoimittajana kokemusta on muun pysyvästi. Haasteet ovat todella isoja, heilun arvokilpailuissa. muassa Aamulehdestä. Sirkkiä-Jarva miettii.

44 Muitakin suuria kysymyksiä riittää. minut myös kiekkotuomarina, Aaltonen – Vanha liitto ja vanhat tavat toimia taustoittaa. ovat väistymässä, tilalle tulevat uusi Vuotta myöhemmin Aaltonen aloitti Voionmaan tekijäpolvi ja heidän raikkaat ja ennak- selostukset Ruudun jalkapallon Veik- koluulottomat ajatuksensa. Mutta miten kausliigan lähetyksissä. Kaudesta 2017 koulutuskeskus löydetään tapa puhutella yleisöjä uusil- lähtien hän on kuulunut Ruudun vaki- Journalistilinjalla opitaan la alustoilla? tuiseen Veikkausliigan selostustiimiin. monimediatoimittamisen Vanhemmilla tekijöillä on hiljaista Uusia ovia aukesi, kun Aaltonen kiin- perusteet. Opetusohjelmaan tietotaitoa, jota ei välttämättä osata ar- nitettiin vuonna 2018 NENT Groupin kuuluvat journalistinen ja vostaa. jalkapallotiimiin, siis selostamaan Eu- luova kirjoittaminen, valo- – Ihan kaikissa toimituksissa ei vielä roopan kovimpia jalkapallosarjoja Vi- kuvaus, esiintyminen sekä ymmärretä sitä, miten iso merkitys on aplaylle ja V sportin kanaville. radio- ja videotyö. Koulutuk- perinteisen tekijäkunnan osaamisella, sessa oppii ymmärtämään ja Sirkkiä-Jarva huomauttaa. Journalismin opintoja vasta tuottamaan journalismin eri myöhempinä vuosina lajityyppejä, kuten uutisia, Mikko Aaltosen selostus- reportaaseja ja henkilöhaas- Aaltonen kuvailee tulleensa selostustöi- debyytti oli arktinen kokemus tatteluja. Lukuvuoden aikana hinsä ”pystymetsästä”. Jalkapallon ja jääkiekon selostuksistaan – Hain alan koulutusta vasta hyvä to- opetellaan verkkojournalismia tunnettu Mikko Aaltonen muistelee, vi työurani alkamisen jälkeen ja opiske- päivittämällä opiston Voion- että kaikki sai alkunsa vuonna 2013. lin lukuvuoden 2019–2020 journalismia maa tänään -verkkolehteä. Ensimmäinen selostuskeikka Hakan ja Voionmaan opistossa Tampereella. Aikakauslehden sisällön ja Ilveksen jalkapallon Suomen cupin ot- Aaltonen saa tehdä työtä, joka ei kui- ulkoasun suunnittelua sekä teluun oli arktinen kokemus. tenkaan tunnu työltä. toteutusta opitaan painetun – Värjöttelin Valkeakosken Saharan – Tämä ei tunnu hetkeäkään työltä, Väinö-lehden parissa. Radio- talvipakkasessa, taisimme seistä nos- koska seuraisin jalkapalloa ja jääkiek- juontamisesta saa kokemusta tolava-auton lavetilla. Selostimme Ma- koa joka tapauksessa muutenkin. Mutta opiston omasta nettiradiosta nu Haapalaisen kanssa ottelun eräälle ehkä sitten, kun on 10–20 vuotta takana, Radio Palasta. Opinnoista saa YouTube-tilille, Aaltonen kertaa. tämä alkaa tuntua enemmän työltä. hyvät eväät opintojen jatka- Vuoden 2015 keväällä Aaltonen huo- Kolikon kääntöpuolena on selostajan miseen ammattikorkeakoulun masi Aamulehdestä, että paikallisradio- työn yksinäisyys. medianomikoulutuksessa tai kanava Fun Tampere haki keltavihreää – Tien päällä saa olla usein yksin, yliopiston journalismin ja vies- ääntä Ilveksen jääkiekon liigapelien se- matkustaminen vie aikaa. Sen ajan voisi tinnän opinnoissa. lostajaksi. viettää kotonakin. Ostin uuden auton www.voio.fi – Laitoin hakemuksen sisään ja sillä viime juhannuksen aikoihin, ja nyt reilu tiellä ollaan. Siitä oikeastaan lähti am- neljä kuukautta myöhemmin mittarissa mattimainen tekeminen ja ovet aukesi- on jo 21 000 kilometriä, Aaltonen kertoo. Jyväskylän yliopisto vat laajemminkin. Hän on luottavainen, ettei töistä tule Journalistiikka on akatee- Ensimmäinen Ilveksen kiekkoselostus pulaa tulevaisuudessakaan. misammatillinen oppiaine, oli unohtumaton päivä. – Nyt esimerkiksi Ruutu esittää jää- joka kouluttaa toimittajia uu- – Muistan sen päivän vielä elävästi, kiekon Mestiksen kaikki ottelut selos- tisorganisaatioihin ja muihin perhosia oli mahassa ja jännitti ihan tettuina, otteluita näytetään koko ajan journalistisiin tehtäviin. Oppi- älyttömästi. Lajihan oli toki tuttu, kun enemmän ja enemmän lajista kuin lajis- aineen ammatillisen tehtävän olin itsekin pelannut jääkiekkoa ja toi- ta.  lisäksi journalistiikan opinnot perehdyttävät opiskelijat median ja journalismin tutkimuksen tieteellisiin lähtökohtiin, teorioihin ja tutkimusmene- telmiin. Akateemisen journa- listikoulutuksen perustana on näkemys, että journalismin tutkimus ja koulutus tukevat toisiaan. Keskeisenä tavoitteena on kehittää kriittistä ajattelua ja innovointikykyä. Oppiaineessa korostetaan monimediaista uutisosaamis- ta, tiimityötä, uusien journa- lististen muotojen kokeilua, innovatiivista yrittäjäasennetta sekä kansainvälisyyttä. www.jyu.fi

Journalismiin liittyviä opintoja voi suorittaa myös mm. kan- sanopistoissa sekä eri am- mattikorkeakouluissa. Lisää Vuoden 2015 keväällä Mikko Aaltonen huomasi Aamulehdestä, että paikallisradioka- aiheesta Fair Play -lehdessä nava Fun Tampere haki keltavihreää ääntä Ilveksen jääkiekon liigapelien selostajaksi. – Laitoin hakemuksen sisään ja sillä tiellä ollaan. Siitä oikeastaan lähti ammattimai- nro 3/2020. nen tekeminen ja ovet aukesivat laajemminkin.

45 KOLUMNI Onko tv:n tuottaminen journalismia? aastattelin tähän lehteen muassa valokuvaajia. keitä, mutta ammattiylpeys ja ammatti- kahta tv-tuottajaa. Jutun tar- Urheilutoimittajain Liiton jäsenistö taito mitataan joka päivä paljon pienem- koituksena oli esitellä Urhei- on monipuolistunut, ja erilaisia toimen- missä asioissa. lutoimittajain Liiton ja am- kuvia on tullut lisää. Kaukana ovat ajat, Hmattikunnan jäsenistöä ja tuoda esille, jolloin liiton jäsenet olivat pelkästään kuinka erilaisia toimenkuvia alalla tänä perinteisiä sanomalehtimiehiä tai Ur- päivänä on. heiluruudun tv-toimittajia. Yleisradion Urheilustudiota tuottava Jäsenkriteereistä voidaan keskustella Laura Lehtonen muistelee tämän leh- – ja on syytäkin – ja se on ensiarvoisen den jutussa (s. 30–31) omia toimittaja- tärkeää. Mutta kaikilla alan ammattilai- aikojaan. Silloin ei sisältötuottajia ollut silla on oltava ylpeyttä omasta tekemi- kuin isoissa kilpailuissa, kuten Olym- sestään. Ennen kuin itse tekee kaikkensa pialaisissa. Lehtonen nostaa haastatte- ja arvostaa omaa työtään, sitä on turha lussa esille myös erilaiset teemat, joita pyytää muilta. tuottaja valitsee – ilmastonmuutos, häi- Kuinka usein toistat nettijuttuun rintä urheilussa, mielenterveys, ravinto. suoraan jonkun uutisen kansainväli- Teemojen nostaminen on journalismia ja seltä uutissivustolta? Uskotko suoraan myös tuottajan velvollisuus. Tuottajalla Wikipedian tilastoihin? Kun rakennat saattaa olla myös vaikutusta jopa siihen, tv-inserttiä, jaksatko etsiä sen yhden mitä urheilulajeja tai liigoja Suomen tv- puuttuvan kymmenen sekunnin kuvan, kanavilla näytetään. Se, jos mikä, on val- jonka avulla juttusi olisi täydellinen, vai lankäyttöä ja valintojen tekemistä. tyydytkö vain tylsään kuvituskuvaan? Antti Salo Tuottaja ei ole ainoa uudempi ammat- Jaksatko tutustua juttukeikkasi aihee- Nordic Entertainment Groupin tinimike journalismin kentällä. Tv-kana- seen vai menetkö Veikkausliigan avaus- (NENT) jalkapallotuottaja villa ja suoratoistopalveluita tarjoavissa tilaisuuteen ja kysyt toimitusjohtajalta Urheilutoimittajain Liiton yrityksissä työskentelee muun muassa ”miten suomalainen jalkapallo saadaan hallituksen jäsen tuotantokoordinaattoreita, selostajia ja nousuun?” Helsingin Urheilutoimittajien digitaalisia tuottajia. Lehdissä ja verk- Suuret paljastukset hyväksikäytöstä, hallituksen jäsen kojulkaisuissa on mukana myös muun dopingista tai sopupeleistä ovat elintär-

Urheilutoimittajain Liitto toivottaa kaikille Menestyksellistä Uutta Vuotta 2021!

Kuva: Nina Jakonen 46 Urheilutoimittajain Liitto uudisti ilmeensä ja verkkosivunsa – uusi ilme on urheilun sykkeessä

muutoksiin. Haluamme vaalia laadu- Urheilutoimittajain Liiton uusi visuaalinen ilme ja uudet kasta urheilujournalismia ja nostaa alan verkkosivut julkaistiin joulukuussa. Samalla myös liiton toimijoiden arvostusta, kertoo Jakonen. – Yksi merkittävä ja paljon kiitos- logo muuttuu. Uudistuksen taustalla on halu tuoda liiton ta saanut uudistus näkyy ja kuuluu jo tärkeitä tavoitteita ja toimintaa entistä paremmin ja nyt, sillä liiton oma Fair Play -lehti on löytänyt paikkansa alan ammattilaisten selkeämmin esille – ja olla aktiivisesti urheilujournalismin keskuudessa. Sisältöön on panostettu ytimessä. vahvasti ja tähänkin lehteen olemme saaneet monipuolisesti erilaisia tarinoita ja aiheita urheilujournalismista. rheilutoimittajain Liiton pää- kuvastaa urheilumaailman sykettä ja – Ilman aktiivista hallitusta ja ideari- sihteeri Nina Jakonen ker- alan journalisteja, jotka elävät urheilun kasta toimitustiimiä lehtiuudistusta ei too, että ilmeeseen haluttiin ”pulssilla”. olisi pystytty toteuttamaan. Iso kiitos tuoda lisää värejä. – Olemme urheilujournalismin yti- siis heille, kiittää lehden päätoimittaja- U– Halusimme tuoda liiton visuaalisen messä, kiteyttää Jakonen. nakin toimiva Jakonen. ilmeen uudelle vuosikymmenelle. Ta- Liiton pääsihteeri jakaa kiitosta myös saisen harmaasta oli aika hypätä värien Kohti juhlavuotta 2021 liiton digiyhteistyökumppanille Code- maailmaan. Värit on poimittu suoraan matelle. urheilukentiltä – juoksuradan oranssi ja Urheilutoimittajain Liitto viettää tuleva- – Ammattilaisten kädenjälki näkyy pallokentän vihreä. Ilmeestä saatiin sel- na vuonna 90-vuotista taivaltaan, joten hienosti ilmeen ja verkkosivujen uu- keä ja raikas. juhlavuoteen lähdetään uuden strate- distuksessa. Nyt voimme ihastella työn Verkkosivu-uudistuksen tavoitteena gian myötä myös uudella raikkaalla il- jälkeä ja palvella jäseniämme entistä pa- oli sivujen käyttäjäystävällisyys. meellä. remmin. – Tänä päivänä toiminnot ovat pääasi- – Liitossa puhaltavat uudet tuulet, jo- – Ja totta kai haluamme myös mie- assa sähköisessä muodossa, joten kaikki ten rakennamme tulevaisuutta hyvässä lellämme kuulla jäsentemme ajatukset mahdolliset toiminnot siirtyivät myös myötätuulessa ja yhteishengessä ja pa- uudistuksista.  liitossa sähköiseen muotoon. nostamme avoimeen, eettiseen ja aktii- – Tavoitteena on, että tieto on helposti viseen viestintään. löydettävissä ja esimerkiksi lomakkeet – Vaikka ilme muuttuu, pysyy liiton voi helposti täyttää verkkosivuilla ja lä- toiminnan sisältö edelleen samana: kou- hettää samantien eteenpäin. lutustoimintamme on ajankohtaista ja Urheilutoimittajain Liiton uusi logo keskitymme urheilujournalistien työn on suoraan urheilun sykkeessä. Logo ydinalueisiin sekä alalla tapahtuviin www.urheilutoimittajat.fi

47 Muovinen pressikortti vaihtuu sähköiseksi kännykkäkortiksi Kuva: Unplash / Paul Hanaoka Urheilutoimittajain Liiton pressikorttiuudistus tuo mukanaan kaksi selkeää uudistusta: sähköinen pressikortti otetaan käyttöön keväällä 2021 ja samalla selkeytetään myös pressikortin jäsenetuja. Pressikortti- ressikorttiuudistus on edennyt kainen B-jäsen, joka pressikorttia hakee, uudistuksen siihen vaiheeseen, että maalis- täyttää pyydetyt tiedot huolella. Näin kuussa 2021 kaikilla pressikort- vältytään turhilta lisäselvityspyynnöiltä. tiin oikeutetuilla liiton jäsenillä Sähköinen pressikortti astuu voimaan ABC Pon mahdollisuus ottaa käyttöön sähköi- eli on käyttövalmis sen jälkeen, kun A- nen pressikortti muovisen pressikortin jäsenen jäsenmaksu on maksettu tai B- A-jäsen sijaan. Pressikortin saa ladattua kännyk- jäsenen erillinen hakemus on hyväksyt- – sähköinen pressikortti kään erillisen sovelluksen kautta. ty ja pressikorttimaksu maksettu. Sama Sähköiseen pressikorttiin siirtymisen koskee myös muovista pressikorttia, astuu voimaan myötä myös pressikortin jäsenedut sel- jos tässä vaiheessa ei vielä ota sähköis- jäsenmaksun jälkeen keytetään. Aikaisemmin pressikortti on tä pressikorttia käyttöönsä. B-jäsenen kuulunut automaattisesti kaikille liiton pressikortin (sähköinen tai muovinen) B-jäsen A-jäsenille, vapaa- ja kunniajäsenille, hinta on 40 euroa (voimassa maaliskuu – pressikorttihakemus tulee opiskelijajäsenille sekä paikalliskerhojen 2021 – maaliskuu 2023). tehdä liiton verkkosivuilla B-jäsenille. Jatkossa etu kuuluu edelleen B-jäsenten pressikorttihakemusten 31.1.2021 mennessä ammattimaisesti urheilujournalismin dead line on 31.1.2021. Hakemusloma- alalla toimiville A-jäsenille (sisältyy jä- ke löytyy liiton uusilta verkkosivuilta: – hakemus käsitellään senmaksuun), vapaa- ja kunniajäsenille www.urheilutoimittajat.fi/jasenedut/ liitossa helmikuun aikana sekä erillisestä hakemuksesta paikallis- pressikortti. – pressikortin myöntämisen kerhojen B-jäsenille, jotka toimivat sivu- Sähköiseen pressikorttiin siirrytään ja pressikorttilaskun toimisesti säännöllisesti urheilujourna- vaiheittain, eli ainakin ensimmäisen maksamisen jälkeen lismin parissa. Opiskelijajäsenten osalta vuoden ajan rinnalla kulkee myös pe- sähköinen pressikortti pressikorttietu poistuu. rinteinen muovinen pressikortti, johon astuu voimaan Pressikorttiuudistuksen myötä kaik- liimataan erikseen kuluvan vuoden kien liiton A-jäsenten jäsenedellytysten vuositarra. Myös muovisen pressikortin – vaikka pressikorttia ei tarkistaminen on käynnissä. Niillä pai- osalta B-jäsenten on tehtävä pressikort- myönnetä, voi edelleen kalliskerhojen B-jäsenillä, jotka oikeasti tihakemus liittoon. Urheilutoimittajain jatkaa paikalliskerhon työssään tarvitsevat pressikorttia, on Liitto suosittaa kuitenkin kaikkia pres- jäsenenä edessä hakemuksen täyttö tammikuus- sikorttiin oikeutettuja jäseniään siirty- mään jo ensi keväänä sähköisen pressi- sa 2021, jonka jälkeen liiton nimeämä Opiskelijajäsen työryhmä käy hakemukset läpi ja joko kortin käyttöön. hyväksyy tai hylkää hakemuksen. Pää- Jatkossa kuvallisen muovikortin vuo- – pressikorttietu poistuu kriteerinä on säännöllinen sivutoimisuus sitarroineen voi tilata liitosta erikseen – opintojen jälkeen voi urheilujournalismin parissa. B-jäsenen hintaan (35 euroa). Muovinen pressi- hakea A- tai B-jäsenyyttä pressikorttihakemusta ei tarvitse tehdä kortti poistuu käytöstä vuonna 2023. työtilanteen mukaan vuosittain, vaan pressikortti myönnetään Pressikorttiuudistukseen on saatu kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Pressikor- opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tin hakemusvaiheessa on tärkeää, että jo- erityisavustusta. 

48 Fair Playwww.urheilutoimittajat.fi Haluatko olla osa urheilujournalistien verkostoa? Urheilutoimittajain Liiton jäsenlehti 1/2020

TEEMU PUKKI ENNÄTYSPISTEIN VUODEN URHEILIJA

SIVUT 6 – 7

UrheilutoimittajainUrhe Liiton jäsenlehti 4/2019 www.urheilutoimittajat.f iluto imitt ajain Liit i on jä senle Liity Urheilutoimittajain hti 4 /2 019

JOUKKUELAJIT JUHLIVAT URHEILU- GAALASSA SIVUT 12 – 13

Liiton jäseneksi! VUOSIKOKOUS JA KEVÄTSEMINAARI Helsingissä 16.3. SIVUT 22 – 23 Haluatko kuulua urheilujournalistien yhteisöön? Haluatko kehittää osaamistasi ja verkostoitua kollegoiden kanssa? Liity Urheilutoimittajain Liiton jäseneksi.

Kuva: Unplash

rheilutoimittajain Liitto ko- jajäseniä ovat journalistiseen, urheiluun – jäsenenä olet oikeutettu osallistu- koaa urheilujournalistit yh- liittyvään ammattiin opiskelevat henki- maan vuosittain Vuoden urheilija teen, tarjoaa alan koulutusta löt. Liiton paikalliskerhojen B-jäseniä -äänestykseen ja auttaa jäseniään kehittä- ovat urheilujournalismin parissa sään- – jäsenenä voit hakea koulutusapura- Umään osaamistaan, verkostoitumaan nöllisesti sivutoimisesti työskentelevät haa ja saat liiton neuvottelemia alen- ja saamaan arvostusta. Liitto ylläpitää henkilöt. nuksia (mm. vakuutukset, laivamat- suomalaista urheilun ja urheilujourna- Jäsenenä saa monia etuja, mm.: kat) lismin arvostusta palkitsemalla Vuoden – A-jäsenenä saat pressikortin, jolla urheilujournalistin, Vuoden urheiluju- osoitat olevasi ammattimainen urhei- A-jäsenen jäsenmaksu on 62 euroa/ tun, Vuoden digitaalisen hitin ja Vuo- lujournalisti käyttäessäsi sitä työteh- vuosi ja uusien A-jäsenten liittymismak- den tiedottajan sekä jakamalla Elämän- tävissäsi su on 30 euroa. Opiskelijajäsenten jä- työ urheilutoimittajana -tunnustuksen – B-jäsenenä voit hakea pressikorttia senmaksu on 32 euroa/vuosi ja uusien liiton omassa palkitsemistilaisuudessa, erillisellä hakemuksella opiskelijajäsenten liittymismaksu on 15 Urheilujournalismin illassa. Liitto valit- – A-jäsenenä voit hakea monissa urhei- euroa. B-jäsenten jäsenmaksu on pai- see myös vuosikymmenten perinteellä lun suurtapahtumissa akkreditointiin kalliskerhokohtainen. Vuoden urheilijan. vaadittavan kansainvälisen urheilutoimittajien liiton (AIPS) AIPS-pressikortin, joka on voimassa aina kaksi Jäsenyys tuo monia etuja vuotta kerrallaan Urheilutoimittajain Liiton jäsenet ovat – jäsenenä saat kotiisi/työpaikalle laa- urheilusta kirjoittavia, kuvaavia ja sitä dukkaan Fair Play -lehden, jonka selostavia urheilujournalisteja. Liiton jä- monipuolinen sisältö keskittyy urhei- senyys perustuu ammattiin, ei esimer- lujournalismiin ja alan ajankohtaisiin kiksi koulutukseen. Jäseninä on myös aiheisiin alan opiskelijoita. – jäsenenä voit osallistua liiton tarjo- Liiton A-jäseniä ovat ammattimaises- amiin koulutuksiin ja tapahtumiin Tutustu Urheilutoimittajain Liittoon ti päätyönään urheilujournalismin pa- pääsääntöisesti maksutta tai edulli- ja liity jäseneksi liiton verkkosivuilla: rissa toimivat henkilöt. Liiton opiskeli- seen hintaan www.urheilutoimittajat.fi

49 JÄSENASIAA

TULOSSA jäsenedut LAJIEN PARHAAT URHEILIJAT Urheilutoimittajain Liiton A-, B- ja JULKISTETAAN 13.1. opiskelijajäsenyys oikeuttaa erilaisiin Lajien parhaat urheilijat julkistetaan 13. jäsenetuihin: VUODEN URHEILIJA -ÄÄNESTYS tammikuuta 2021. Vuonna 2020 lajeja JÄSENKORTTI (VAIN A- JA B-JÄSENET) on yhteensä 77, mutta koronapande- Urheilutoimittajain Liiton jäsenet Urheilutoimittajain Liiton jäsenenä on mian takia kaikissa lajeissa ei valita saavat kuvallisen pressikortin liittyes- oikeutettu osallistumaan vuosittain lajin parasta urheilijaa, koska kaikissa sään A- tai B-jäseneksi. Pressikortti on Vuoden Urheilija -äänestykseen. Samal- lajeissa kilpailuja ei ole pystytty järjes- samalla myös liiton jäsenkortti. Jäsen- la voi äänestää myös Vuoden Joukkuet- tämään. Lue lisää sivuilta 11. kortin voimassaolo perustuu vuositar- ta ja Vuoden Valmentajaa. Vuoden urheilija -äänestys raan, jonka saa vuosittain maksettuaan jäsenmaksun. Jäsenkortilla voi osoittaa IF:N JA KALEVAN VAKUUTUKSET alkaa 14.12. ammatillisen asemansa erilaisissa If tarjoaa liiton jäsenille mahdollisuu- Vuoden urheilijan valinta on jälleen työtilanteissa. Jäsenkortti oikeuttaa den päästä mukaan kattavaan If Etuoh- yksi urheiluvuoden kohokohdista. ilmaiseen sisäänpääsyyn useimpiin jelmaan ja saada sitä kautta alennusta Vuoden urheilija -äänestys alkaa joulu- kansallisiin urheilutapahtumiin. Poik- vakuutuksista. If Etuohjelma palkitsee kuussa, jolloin äänestyslista julkaistaan keuksena ovat ainoastaan jääkiekon myös, kun vahinkoa ei satu: vahingot- vuoden viimeisessä Fair Play -lehdessä SM-liigan ottelut ja tapahtumat, joihin tomilta vuosilta kertyy If Omavastuu- (14.12.). Vuoden urheilija -äänestykseen täytyy erikseen akkreditoitua. rahaa. Omavastuurahalla voi pienentää voivat osallistua kaikki jäsenmaksunsa omavastuuta, jos vahinko sattuu. maksaneet Urheilutoimittajain Liiton ja KANSAINVÄLINEN LEHDISTÖKORTTI Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva sen paikalliskerhojen jäsenet. Vuoden (HUOM! VAIN A-JÄSENET) tarjoaa liiton jäsenille Primus-hen- urheilija -äänestykseen voi osallistua Urheilutoimittajain Liiton A-jäsenet kivakuutusedun, joka on sekä liiton ainoastaan sähköisellä äänestyslomak- voivat hakea myös kansainvälisen jäsenille että heidän perheilleen tarkoi- keella. Lue lisää sivuilta 6–11. urheilutoimittajien liiton (AIPS) lehdis- tettu jäsenetu. Vakuutus antaa turvaa tökortin. AIPS-kortti on voimassa aina sairauden ja tapaturman aiheuttaman Suomen Urheilugaala 14.1. kaksi vuotta kerrallaan. AIPS-kortti kuoleman varalle. Henkivakuutuksen Suomen Urheilugaala järjestetään 14. myönnetään vain jäsenmaksunsa suo- jäsenetu on 47,3 %. Uusiin Primus- tammikuuta 2021 koropandemian ta- rittaneille liiton A-jäsenille (ei paikallis- henki- ja -tapaturmavakuutuksiin saa kia pelkästään suorana tv-lähetyksenä kerhojen B-jäsenille). veloituksetta lisäetuna myös 2 000 Yle TV2-kanavalla klo 20.00 alkaen. euron Selviytymisturvan. Urheilugaalassa palkitaan mm. urhei- KOULUTUKSET JA SEMINAARIT lutoimittajien äänestämä Vuoden urhei- Urheilutoimittajain Liitto ja paikallis- VIKING LINEN LAIVAMATKAT lija sekä kolme muuta Urheilutoimitta- kerhot järjestävät jäsenilleen erilaisia Viking Line tarjoaa liiton jäsenille jain Liiton nimissä jaettavaa palkintoa: koulutustilaisuuksia ja seminaarimat- matkoja erikoishintaan. Käytössä on Vuoden valmentaja, Vuoden joukkue ja koja, joista suurin osa on maksuttomia. myös kausittain voimassa olevia arvo- Vuoden nuori urheilija. Yksityiskohtaiset kuvaukset koulutus- kuponkitarjouksia. Liiton jäsenille on ten sisällöistä sekä ilmoittautumislo- tarjolla alennuksia mm. Helsinki-Tuk- KIELENHUOLTOKOULUTUS makkeet löytyvät liiton verkkosivuilta holma-risteilyistä ja -reittimatkoista, MAALISKUUSSA ja tapahtumakalenterista. Tallinnan päiväristeilyistä ja reittimat- Urheilutoimittajain Liitto järjestää koista Helsingistä sekä vuorokauden jäsenilleen kielenhuoltokoulutuksen FAIR PLAY -LEHTI risteilyistä Turusta ja Turku-Tukholma- webinaarina maaliskuussa 2021. Kou- Urheilutoimittajain Liiton jäsenet reittimatkoista. lutuksessa keskitytään mm. urheilun saavat maksutta postitse kotiinsa neljä kertaa vuodessa ilmestyvän liiton Fair MEHILÄISEN ASIAKASETUOHJELMA uudissanastoon, jargoniaan ja kulu- Mehiläinen tarjoaa liiton jäsenille Asia- neimpiin kielikuviin. Play -jäsenlehden. Fair Play -lehdet löytyvät myös liiton verkkosivujen kasetuohjelman, jossa on hyödyllisiä URHEILUTOIMITTAJAIN LIITON materiaalipankista. etuja terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Edut saa käyttöön lataamalla puheli- VUOSIKOKOUS 15.3. KOULUTUSAPURAHA meen maksuttoman OmaMehiläinen- Urheilutoimittajain Liitto pitää sääntö- Urheilutoimittajain Liiton jäsenille sovelluksen ja rekisteröitymällä sen 15. maalis- määräisen vuosikokouksen on tarjolla myös koulutusapuraho- käyttäjäksi. Etuja saa rokotepalveluista, kuuta 2021 Helsingissä. Vuosikokous ja. Liitto myöntää henkilökohtaisia laboratoriotutkimuksista, terveyspal- on avoin kaikille liiton jäsenille. opintostipendejä ammatilliseen kou- veluista, suun terveyden palveluista URHEILUTOIMITTAJIEN KEVÄT luttautumiseen. Apurahaa voi saada ja Mehiläisen yhteistyökumppaneilta. oman ammattitaidon kehittämiseen ja Edut ovat voimassa sekä itselle että SEMINAARI TOUKOKUUSSA syventämiseen tähtääviin opintoihin (ei sovellukseen liitetyille perheenjäsenille Urheilutoimittajain Liitto järjestää jäse- perustason opintoihin) sekä yleissivis- ja ne löytyvät OmaMehiläinen-sovel- toukokuussa nilleen Kevätseminaarin tävään itsensä kehittämiseen. Hakuai- luksesta kohdasta Lisää/Edut. 2021 Helsingissä. Kevätseminaarin ka on vuosittain huhtikuun loppuun teemana ovat tulevat jalkapallon EM- mennessä. Koulutusapurahaa saavan Lisätiedot kaikista jäseneduista kilpailut ja Tokion olympialaiset. jäsenen on toimitettava Fair Play -leh- liiton verkkosivuilla: teen juttu apurahan käytöstä. www.urheilutoimittajat.fi. Tarkemmat lisätiedot Urheilutoimittajain Liiton tulevista tapahtumista ja koulutusti- laisuuksista seuraavassa Fair Play -lehdes- sä ja liiton sähköisissä viestintäkanavissa.

50 Curlingia ja telemarkia – vai kurlausta ja niiausta?

ulevien kesäolympialaisten uusia lajeja ovat ba- tuloissa kuin telemark-alastulossa – myös seball (ja sen sukulaislaji softball), lainelautailu, tasajalka-alastulossa – on alastulon onnistumi- rullalautailu, kiipeily ja karate. Osa lajien nimi- seksi notkistettava polvia ainakin jonkin verran eli tyksistä on vierasta alkuperää, osa kotoperäisiä. niiattava. TKielen asiantuntijat ovat kirjoittaneet paljon urheiluun * Minna Haapanen: Laskettelua ja mäkihyppyä suomeksi liittyvistä nimitysasioista. Tässä muutamia poimintoja (Kielikello, 4/2007) vuosikymmenten varrelta. Urheilu muuttuu, urheilukie- https://www.kielikello.fi/-/laskettelua-ja-makihyppya-suomeksi likin. Nykyisen yleiskielen mukaiset kirjoitusasut voi tarkis- taa Kielitoimiston sanakirjasta, ja oikeinkirjoitusapua saa Jalkapalloa juoksematta myös Kielitoimiston ohjepankista. Ohjepankissa on muun Kävelyjalkapallo (engl. walking football tai slow football) muassa tietoa urheiluun liittyvien nimien alkukirjaimista keksittiin Isossa-Britanniassa kuluvan vuosikymmenen (ohje 232). alussa. Uuden urheilumuodon kehittämisen lähtökohtana www.kielitoimistonsanakirja.fi oli ehkäistä ikääntyvien miesten sosiaalista syrjäytymistä. www.kielitoimistonohjepankki.fi Nyt tämä lempeä laji on levinnyt jo kymmeniin maihin, ja www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/232 Suomessakin se on tunnettu jo vuosia. * Kuukauden sana elokuussa 2018 https://www.kotus.fi/nyt/kuukauden_sana/kuukauden_sanat_ Jotkut kurlaavatkin? 2018/kavelyjalkapallo.28554.news Onko sitten ylipäätään mahdollista löytää enää niin hyvää suomennosta, että se voisi korvata tämän kansainvälisen pelin kansainvälisen nimityksen curling? Suomalaiset ään- Värikästä lätkäkieltä tävätkin sitä jo sujuvasti suomalaisittain. Myös kurlauk- Hienojen pelisuoritusten lisäksi jääkiekossa voi ihastella sesta (ei: ”curlaus”!) on tosin alettu nyt puhua tiedotusvä- lajin värikästä kieltä. Lätkää seuraamalla tutuksi tulevat lineissäkin, mutta vakavasti otettavaksi lajinnimeksi siitä pusut, lätyt, rännikiekot ja ristikulmat. Myös erityyppisiä tuskin on. maalintekotapoja on nimetty: Vanhanaikainen syntyy, kun * Taru Kolehmainen: Curling – luutapallosta kurlaukseen hyökkäävän joukkueen pelaaja kiertää vastustajan maalin (Kieli-ikkuna, 28.2.2006) ja ujuttaa kiekon heti sen jälkeen verkkoon. Ylämummo https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/ soi, jos kiekko lauotaan maalin ylänurkkaan. kieli-ikkuna_%281996_2010%29/curling_luutapallosta_ * Riina Klemettinen: Taivutuspulmia kiekkokaukalossa kurlaukseen (Kotus-blogi, 3.11.2020) https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/satunnaisesti_kirjoitta- Tule alas niiaten? va_kotuslainen/taivutuspulmia_kiekkokaukalossa.35036.blog Telemark-alastulo ei ole suomalaisessa urheilusanastossa aivan yhtä vanha sana kuin telemark. Sekään ei kuitenkaan Kieli pelittämään -palstalla käsitellään urheiluun liittyviä kieli- ole uusi tulokas eikä enää helposti päihitettävissä. Ehdo- asioita monenlaisista näkökulmista. Palstan sisällöistä vastaavat tettua niiausalastuloa vastaan puhuu juuri sen tulokkuus Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijat. Kotimaisten kielten sekä sen liika laajuus: kaikissa muissakin mäkihypyn alas- keskus: www.kotus.fi.

Löydät meidät Facebookista facebook.com/urheilutoimittajat

Seuraa meitä Twitterissä twitter.com/urheilutoimitus

51 YKSI MEISTÄ

Maria Vesterisestä ei tullut opettajaa vaan urheilutoimittaja Tuskinpa Turun opettajankoulutuslaitoksessa 1990-luvulla opiskellut nuori Maria Lehtovaara osasi ajatella, että parisenkymmentä vuotta myöhemmin hän työskentelee kasvatustieteiden maisterina Turun Sanomien urheilutoimituksen päällikkönä eikä suinkaan luokanopettajana jossain turkulaisessa alakoulussa.

Teksti: Pekka Järviö Kuva: Riitta Salmi

vioitumisen myötä Vesteri- vun alkupuolella. Kirjoitin ennen kaik- Riitta Asanti oli närkästynyt, kun Turun seksi muuttuneen 47-vuoti- kea voimistelusta. Sitä ennen en ollut Sanomissa kirjoitettiin niin vähän voi- aan Marian ura urheilutoi- tehnyt minkäänlaisia lehtijuttuja, Veste- mistelusta. Hän melkeinpä pakotti mi- mittajaksi on kulkenut sa- rinen muistelee. nut soittamaan Turun Sanomien urheilun Amanlaisia polkuja kuin monen kollegan. – Harrastin siihen aikaan aktiivisesti silloiselle päällikölle, joka oli luvannut, – Aloitin Turun Sanomissa urheilu- joukkuevoimistelua SM-tasolla, ja seu- että voimistelujuttuja voidaan julkaista avustajana jo opiskeluaikoina 1990-lu- rani Turun Urheiluliiton puuhanainen enemmän, jos vaan kirjoittaja löytyy.

52 YKSI MEISTÄ

tulla siihen joukkoon. Kaipa se auttoi – Kun ensimmäisiä kertoja menin isoi- pääsemään kesätoimittajaksi aikana, hin kisoihin hieman arkaillen ja mietin, jolloin oli jollain lailla muodikasta ottaa "mitä mä täällä teen", aina sain kollegoil- urheilutoimituksiin myös joku nainen, ta paljon apua. Vesterinen toteaa positiivisesti. Vesterinen on ollut toimittajana Tori- – Olen kiitollinen kollegoille, jotka non talviolympialaisissa vuonna 2006 opettivat minulle tämän ammatin. Olen ja kaksi vuotta myöhemmin Pekingin tykännyt kirjoittaa, olen taittanut monta olympialaisissa. Myös yleisurheilun vuotta ja tykkään myös editoida. Tyk- MM-kilpailut, Keski-Euroopan mäki- kään jopa tämän hetken "säätämisestä", viikko sekä monia kotimaisia merkittä- eli kun päällikön ominaisuudessa pitää viä kilpailuja hän on kiertänyt. hankkia avustajia, katsoa, että juttuja on – Tällä hetkellä annan mielelläni mui- riittävästi, mutta ei liikaa, tilata kuvaajia den matkustaa. ynnä muuta. Töitä on paljon, mutta kai- Vesterinen on jäsenenä Urheilutoimit- kesta selviää, kunhan tekee. tajain Liiton Vuoden urheilija -valiokunnassa, joka tekee ehdokaslistat Vuoden Urheilutoimituksissa urheilijan, Vuoden valmentajan ja Vuo- nopeimmat kirjoittajat den joukkueen äänestyksiin. Kuluva vuosi on tunnetusti poikkeuksellinen. Kun Vesterinen tuli Turun Sanomien ur- – Suomessa on kuitenkin urheiltu, ja heilutoimitukseen, vuorolistalla oli 13 näyttää, että suurimpaan osaan lajeis- nimeä, joista kolme oli taittajia. Nyt ur- ta pystytään valitsemaan lajinsa paras. heilussa on Vesterinen mukaan luettuna Uskon, että Vuoden urheilija saadaan kolme toimittajaa, ja hänellä itsellään on valittua ihan kunniakkaasti. osittain vastuullaan myös lehden luke- Vapaa-aikana Maria Vesterisen per- mistopuoli. heen löytää usein urheilukentiltä ja kat- – Oikeastaan laskenkin itseni vain somoista. puolikkaaksi urheilutoimittajaksi, koska – 10-vuotias Alvar pelaa nappulalii- en ehdi kirjoittaa täysipäiväisen toimit- gajoukkueen maalivahtina, ja 8-vuotias tajan verran. Onneksi taittoporukka on Laura harrastaa kilpa-aerobicia. Viihdyn Sanomalehtien digitalisoitu- nykyisin erikseen. erinomaisesti nappulajalkapallokentän minen on nykyään merkittävä Sanomalehtien digitalisoituminen on laidalla, se on ihan parasta viihdet- osa toimittajien työtä. Se ai heuttaa lisää töitä ja kiirettä. nykyään merkittävä osa toimittajien tä. Laura on vasta kilpauransa alussa. – Mutta kehitystä ei voi jar- työtä. Se aiheuttaa lisää töitä ja kiirettä. Myös hänen kisoissaan on mukava olla ruttaa ja mukana pitää olla, – Mutta kehitystä ei voi jarruttaa ja katsomossa, vaikka äitinä jännittää ihan sanoo Maria Vesterinen. mukana pitää olla. eri tavalla kuin toimittajana, Vesterinen – Jos verrataan, miten toimituksissa myhäilee. toimittiin 20–30 vuotta sitten, nyt ele- Omiksi harrastuksikseen Vesterinen tään aikataulullisesti ja työtehollisesti mainitsee liikunnan, lukemisen ja kuto- aivan erilaisia aikoja. misen. – Kirjoittavien toimittajien kannalta – Vain harvoin on niin mielenkiin- hiukan harmittaa, että vaikka tietotek- toinen tai jännä peli, kisa, sarja tai elo- Vesterinen sai Turun Sanomista keho- niikka kehittyy, taittoaikataulut kiris- kuva, että katsoisin televisiota ilman tuksen tehdä näytejuttu seuraavista voi- tyvät. Paljon puhutaan, että jutuilta kudinta.  mistelukilpailuista. vaaditaan enemmän analyyttisyyttä, – Sain siitä sellaisen palautteen, että kun tulokset löytyvät netistä. Kuiten- kyllä meillä huonompiakin juttuja jul- kin aikataulut ovat niin kireät, että on kaistaan. Sain siis ryhtyä kirjoittamaan, kohtuutonta vaatia suurta analyysiä, jos "Kirjoittavien toimittajien Vesterinen nauraa. pelin päättymisen ja dead linen välillä kannalta hiukan harmittaa, Avustajapestin kautta aukesi ovi Tu- on vartti aikaa. run Sanomiin. Vuosina 1996 ja 1997 Ves- – Onneksi urheilutoimittajat ovat am- että vaikka tietotekniikka terinen oli kesätoimittajana urheilussa ja mattilaisia ja kestävät sen kiireen. He kehittyy, taittoaikataulut vuonna 1998 taittamassa niin kutsutus- ovat varmasti toimituksien nopeimpia kiristyvät. Paljon puhutaan, sa keskuspöydässä. Seuraavana vuonna kirjoittajia, Vesterinen arvioi. Vesterinen sai pitkän määräaikaisen so- että jutuilta vaaditaan pimuksen, joka sittemmin muuttui va- Vapaa-ajalla liikuntaa, enemmän analyyttisyyttä, kituiseksi työsuhteeksi. Hän ei siis ole lukemista ja kutomista tehnyt päivääkään opettajan töitä paitsi kun tulokset löytyvät useita sijaisuuksia opiskeluaikana. Vuo- Enää tänä päivänä ei ihmetellä, että on netistä. Kuitenkin aikataulut den 1998 Vesterinen oli Turun ylioppilas- nainen ja urheilutoimittaja. 2000-luvun ovat niin kireät, että lehden päätoimittaja. alkupuolella sanomalehdissä ei kuiten- on kohtuutonta vaatia – Oikeastaan jo ensimmäisen kesätoi- kaan vielä ollut montaa naispuolista ur- mittajakesän jälkeen ajattelin, että tälle heilutoimittajaa. suurta analyysiä, jos pelin alalle haluan suuntautua. – Jonkin verran on joskus ihmetelty, päättymisen ja dead linen – Avustaja-aikoinani kirjoitin osan ju- mutta en ole pitänyt sitä pahana. En to- välillä on vartti aikaa." tuista "miesten keskellä" urheilutoimi- sin ole pahastunut siitäkään, jos joku on tuksessa ja osoitin silloin, että uskallan tytötellyt minua. Maria Vesterinen

53 IN MEMORIAM

Reijo Majasaari 1934 – 2020

petusneuvos ja urheilutoimittaja Reijo Majasaari kuoli 14. elokuuta 86 vuoden ikäisenä Porissa. Majasaari syntyi Laihialla 1934 myllärin ja pien- viljelijän perheeseen. Majasaari oli viidestä lapsesta Otoiseksi vanhin. He asuivat myöhemmin Seinäjoen Törnävällä ja Ilmajoen Rengonkylässä. Majasaaren elämää ohjasivat vapaakirkollinen nuoruus ja eteläpohjalaiset juuret, vaikka hänestä kasvoi myös vahva Po- rin puolestapuhuja. Karhukaupunkiin hän muutti juuri vihi- tyn nuorikkonsa, sairaanhoitaja Tuulan kanssa 1960, kun sai paikan Cygnaeuksen kansakoulun opettajana. Heille syntyi kolme lasta: Matti, Marja-Liisa ja Ville. Lapsen- lapsia on yhteensä seitsemän. Alun perin Majasaari suunnitteli kaupallista uraa. Hän kävi kauppakoulun Turussa, jonne muutti vain 16-vuotiaana. Val- mistuttuaan 1952 hän toimi monipuolisesti Törnävän osuus- kaupan tehtävissä. 1950-luvun puolivälissä Majasaari haki Kajaanin seminaa- riin, josta valmistui opettajaksi 1960 erinomaisin arvosanoin. Rentoutuksensa Majasaari löysi kuntoilusta ja hyötyliikun- Ison osan opettajan urastaan Majasaari työskenteli Porissa nasta kesänviettopaikoissaan Kihniössä Nerkoojärven ran- Väinölän ja Itä-Porin koulujen rehtorina. Eläkkeelle hän jäi nalla ja Merikarvian Luotokulmalla. Myös matkat Lappiin ja 1990-luvun alussa, 56-vuotiaana. Sen jälkeen hyväkuntoinen, Espanjaan olivat tärkeitä hengähdyshetkiä. aina terveitä elämäntapoja vaalinut eläkeläinen pääsi omistau- Isä pysyi terävänä ja janosi elämää 2009 iskeneen aivoinfark- tumaan kokonaan urheilukirjoittamiselle. Sen hän oli aloitta- tin jälkeenkin, vaikka vakava sairaus vei osan voimista. Silti nut 1960-luvulla toimittamalla koulujen välisten kilpailujen hän rakenteli yhä polkuja osallistua tapahtumiin sekä matkoil- tuloksia lehdille. le, etenkin painin suomalaisiin arvokilpailuihin ja turnauksiin Jo opettajavuosina urheilutoimittamisesta rakentui työte- sekä Lappiin Äkäslompoloon. Näillä retkillä tukena ja apuna liäälle miehelle toinen ammatti. Majasaaren urheilujuttuja matkustivat Voitto-veli ja parhaat ystävät. julkaistiin lähes kaikissa Suomen maakuntalehdissä sekä Ilta- Isä oli periaatteen mies, oli sitten kyse opetustyöstä tai kir- Sanomissa. Hänen lempilajinsa oli paini, jonka MM- ja EM- joittamisesta, harrastuksesta terveys- ja raittiusyhdistyksissä kilpailuihin Ilta-Sanomat lähetti hänet etenkin 1970, -80- ja kuin oman perheen hyvinvoinnista huolehtimisesta. Mihin isä -90-luvuilla. Vuosikymmeniä hän kirjoitti myös Ässien SM- ryhtyi, hän teki sen aina täydestä sydämestään ja paneutuen. liigan otteluista Ilta-Sanomien edustajana ja jakoi otteluissa Toinen vahva piirre oli luontainen auktoriteetti ja karisma. suuren suosion saavuttaneita IS-tähtiä. Isä oli vanhan ajan herrasmies, ja hänellä oli vahva aura. Sen Hän oli vuosikymmenien ajan vahvasti mukana Porin Ur- kokivat niin perheen jäsenet kuin sukulaiset, ystävät sekä urheilutoimittajain Kerhon toiminnassa. heilijoista ja tuttavista koostunut tuhansien ihmisten joukko. Majasaaren urheilujuttujen runsas leikekokoelma on talles- Missä isä kulki, hän huomioi kanssaihmisensä ja jätti poh- sa Suomen Urheilumuseossa. dinnan arvoisia ajatuksia jälkeensä. Hän ei kuitenkaan vierastanut muistakaan aiheista kirjoitta- mista. Majasaari oli perehtynyt kulttuuriin ja musiikkiin. Hän Matti Majasaari teki ahkerasti teatteri-, levy- sekä kirja-arvosteluja. Kirjoittaja on Reijo Majasaaren poika

PAIKALLISKERHOKUULUMISIA Anneli Lujaselta lahjoitus Lahden hiihtomuseoon ohjois-Karjalassa pitkään vai- suomalaisen mäkihypyn kultaista aika- Lahden vanhasta puuhyppyristä on kuttanut toimittaja Anneli Lu- kautta, jolloin Juhani Kärkinen, Niilo paljon muistoja ja valokuvia, mutta ai- janen on lahjoittanut Lahden Halonen, Veikko Kankkonen ja Ensio noat konkreettiset jäänteet ovat Anneli hiihtomuseolle mittavan lehti- Hyytiä voittivat maailmanmestaruus- ja Lujasen kesällä 1962 vuolemat puusä- Pleikekokoelmansa. Kokoelmassa on 14 olympiamitaleita. leet. lehtileikevihkoa, kuusi tulosvihkoa ja Mukana on myös lehtikuvia- ja leik- Susirajan Urheilutoimittajissa vaikut- lisäksi erikoisuutena Lahden puisesta keitä kiteeläisestä yhdistetyn Suomen tavan ja nykyään Kuopiossa asuvan Lu- hyppyrimäestä vuoltuja säleitä. mestarista Heikki Kainulaisesta ja jut- jasen ehdoton suosikkilaji on ollut mäki- Lehtileikkeiden valokuvat ovat vuo- tu Kiteellä mäkiennätyksen, 53 metriä, hyppy, jota hän on seurannut aktiivisesti silta 1957–1966, ja ne edustavat yhtä hypänneestä Veikko Kankkosesta. lapsuudesta lähtien. 

54 PAIKALLISKERHOKUULUMISIA Kilpakiipeily haluaa

murtaa ennakkoluuloja Teksti: Matti Ahola Kuva: Matti Tieksola Kiipeily on noussut herrain harrastuksesta suosituksi liikuntamuodoksi. Nykyisin kiipeilijä voisi Suomessa olla myös Vuoden urheilija. Kiipeilykeskuksessa vierail- leet oululaiset toimittajat saivat todeta, että heidän tietämyksensä lajista oli kapea.

iipeily on nouseva laji. Avaus- virke sisältää kaskun, mutta myös totuuden. Kiipeilyn har- rastajamäärät ovat kasvaneet Kniin Suomessa, Euroopassa kuin maa- ilmalla. Aatelisten 1800-luvulla harras- tamasta vuorikiipeilystä on kehittynyt myös sisätiloissa harrastettava urheilu- Tuukka Simonen näyttää nousemisen mallia boulderoinnin harjoitusseinällä Oulun laji. Kiipeilykeskuksessa. Kiipeilykokeilua tarjottiin myös Oulun Seudun Urheilutoimitta- jien jäsenille, mutta kaikki kieltäytyivät tarjouksesta kohteliaasti. Monelle kyse on liikuntaharrastukses- ta ja eräänlaisesta elämäntavasta, mutta kiipeilyssä voi myös kilpailla. Isolle Alvar Aallon ja yhteisö ovat iso osa, mutta myös kil- yleisölle asia valkeni, kun kilpakiipeily suunnittelemat puitteet paileminen kuuluu tähän. hyväksyttiin olympialajiksi Tokion ensi Simonen on Oulun Kiipeilyseuran yl- vuoteen siirrettyihin olympialaisiin. Oulu on yksi suomalaisen kiipeilyn pää- peyden aihe. 18-vuotias boulderoija on Vuoden urheilija -listoille laji pääsi paikoista. Seudulta ei löydy juurikaan noussut jo Suomen huipulle, ja lahjat vuonna 2019, jolloin kiipeily sai arvon- luonnollisia ulkoliikuntapaikkoja, mut- riittävät myös korkeammalle. Ensi kesän nousun yhdessä agilityn, rullalautailun ta lajin harrastamiseen on erinomainen olympialaiset tulevat vastaan vielä liian ja taitouinnin kanssa. Harva urheilutoi- mahdollisuus Oulun Kiipeilykeskuk- aikaisin. Tokiossa urheilijoiden pitää mittaja osaisi kuitenkaan nimetä tuol- sen ansiosta. Meri-Toppilaan, vanhaan pärjätäkseen kilpailla ja onnistua kaikis- loin lajin parhaaksi valittua urheilijaa. Alvar Aallon suunnittelemaan paperi- sa kolmessa kiipeilymuodossa: lead-kii- Hän oli Helsingin Kiipeilyurheilijoiden tehtaan voimalaitokseen on rakennettu peily eli vaikeuskiipeily, speed-kiipeily Enni Bertling. Yhdenkin kilpakiipeili- moderni kiipeilykeskus, joka kerää päi- eli nopeuskiipeily ja boulderointi. jän nimeäminen saattaisi olla liian vai- vittäin yhteen monen tasoisia harrasta- Boulderoinnin erikoismies onkin siir- kea rasti. jia. Viereisessä rakennuksessa sijaitsee tänyt katseensa neljän vuoden päähän. Oulun Seudun Urheilutoimittajien boulderointiin tarkoitettu halli. Boulde- – Seuraavissa kisoissa järjestelmä saat- (OSUT) väelle kilpakiipeilyn salat auke- roinnissa ei tarvita köysiä eikä valjaita, taa muuttua. Mutta jos se ei muutu, niin nivat edes jonkin verran, kun OSUT vie- vaan kiipeily tapahtuu matalalla, josta pitää treenata muitakin lajeja boulde- raili marraskuussa Oulun Kiipeilyseu- pudotaan paksulle patjalle. Tarkoitukse- roinnin lisäksi, Simonen suunnittelee. ran luona. Kiipeilyseuran Juho Riskun na on kiivetä mahdollisimman vaikeita Suomalaisittain parhainta arvokilpai- mukaan uusi ja outo urheilulaji joutuu ja lyhyitä reittejä. lumenestystä on saatu jääkiipeilystä, jo- kohtaamaan myös ennakkoluuloja ja Lajin spesialisti Tuukka Simonen ka on yksi kiipeilyurheilun muodoista. vähättelyä, vaikka kiipeilyn vaikeus ja näyttää esimerkinomaisesti muutamia Oulun Kiipeilyseuralla on oma jääkii- urheilullisuus aukeavat myös lajia huo- huimia suorituksia. Nuori mies taitei- peilytorni muutaman kilometrin pääs- nosti tunteville. lee itseään ylöspäin miinuskulmaisella sä Oulun keskustasta, mutta korkealle – Moni ei tiedä, kuinka isosta lajis- harjoitusseinällä. Onnistunut suoritus kohoaa myös suunnitelma seuraavasta ta on kysymys. Meillä on Suomessa vaatii voimaa, notkeutta ja tekniikkaa, rakennushankkeesta. Oulun Nallikariin 60 000–70 000 harrastajaa. Esimerkik- mutta myös älykkyyttä. valmistellaan ympärivuotista ulkokii- si jalkapallossa kaupunki rakentaa ja – Harrastin ennen hiihtoa. Leirillä ko- peilypaikkaa, jossa olisi tarkoitus pystyä maksaa suorituspaikkoja, mutta kaikki keilimme kiipeilyä, ja se oli heti kivaa. järjestämään kaikkien eri kiipeilylajien isommat kiipeilypaikat ovat yksityisiä. Kiipeily on elämäntapa, jossa hauskuus MM-kisat. 

55 KIITOS! UL GOLF CHAMPIONSHIP 30 VUOTTA 1991-2020

Ammattiurheilusäätiö Press Golf Open -kilpailun osanottajat iloitsivat syyskuussa Kullo Golf Clubilla Porvoossa pitkän perinteen jatkumisesta haastavista ajoista huolimatta. Kuvat: Markku Ulander

AUS PRESS GOLF OPEN 2020

Urheilutoimittajain Liiton 30:s golfmestaruus saatiin sittenkin ratkottua epävirallisesti syyskuussa, vaikka keväällä näytti siltä, että pandemia katkaisee vuonna 1991 alkaneen perinteen. Ammattiurheilusäätiö (AUS) lähti pikahälytyksellä mukaan nimisponsoriksi Urheilutoimittajain Liiton 30:s golfmestari Hannu Jalonen (kesk.) liikutti voittopuheellaan palkintojenjaossa ja tapahtumaan, jossa kilpailtiin samalla Helsingin poseerasi yhteiskuvassa hopealle yltäneen Timo Pasasen Urheilutoimittajien sekä Auto- ja liikennetoimittajien (vas.) ja pronssille kirineen Seppo Jolkkosen kanssa. mestaruuksista. Ammattiurheilusäätiön ohella myös Porvoon kaupungilla ja Kullo Golf Clubilla oli merkittävä rooli turnauksen toteutumisessa.

Kiitoksen ansaitsevat myös muut tapahtumaa tukeneet tahot ja golfyhteisöt: Autoliitto, Butiken på Landet & Kulloon Kartano, Domaine Wines, Event Management Group, Halti, Knorring, Musiikkimuseo Fame, Risteily- keskus ja Viking Line sekä Bridgestone Golf, Minni & Roope Golf School, Jan Forsell Golf Academy, Anssi Nieminen Golf, Golf Coat, Linna Golf, Pickala Golf, Vierumäki Golf ja Vuosaari Golf.

Kisajärjestelyistä vastasivat Kristofer Andersson, Seppo AUS Press Golf Open -tapahtuman tähtivieras, Suomen kautta aikojen menestynein naisgolfari Minea Blomqvist- Jolkkonen ja Jukka Suomela/Helsingin Urheilutoimittajat. Kakko kilpailujohtaja Jukka Suomelan haastattelussa. KIRJA-ARVIOT

Nykäsestä värikkäästi Eteenpäin on menty

mutta turhan tutusti Kivinen kisamatka Juha Kanerva, Markku Elämä oli laiffii Kasila, Jouni Lavikainen, Marko Lempinen, Kalle Rantala, Vesa Jussi Niemi Tikander Otava 2020 Docendo 2020 459 sivua 312 sivua

itä kirjoittaa miehestä, uomen miesten jalka- josta on kirjoitettu jo pallomaajoukkueen en- M kaikki mahdollinen S simmäisestä karsintojen moneen kertaan? Tätä varmas- kautta saavutetusta arvokil- ti joutuivat pohtimaan Marko pailupaikasta on kohkattu ja Lempinen ja Jussi Niemi, kun kirjoitettu. Mutta miten tähän alkoivat rakentaa kirjaa mä- on tultu? Kysymykseen vastaa teos Kivinen kisamatka. Se kihyppylegenda Matti Nykä- kertoo Suomen maajoukkueen historian niin juurta jaksain sestä. Onhan nelinkertaisesta kuin se yleensä on mahdollista. olympiavoittajasta kirjoitettu Eteenpäin on ainakin menty. Näin teoksessa kerrotaan miljoonia merkkejä tekstiä jo pelkästään iltapäivälehtiin ja runsaan 40 vuoden takaisista tapahtumista: Seiskaan. Kun Suomi aloitti karsinnat Moskovan 1980 olympialaisiin, Toisaalta Elämä oli laiffii -nimen saaneelle kirjalle oli siinä olympiaryhmän valmentajaksi palkattiin Tšekkoslovakian ex-maa- mielessä hyvät lähtökohdat, että jonkinlaiset myyntilukemat joukkuepelaaja Jiří Pešek. olivat jo etukäteen varmat. Ainahan Nykänen on kiinnosta- Kun ensimmäinen olympialeiri järjestettiin Eerikkilässä loka- nut ihmisiä. Kun Nykänen oli lööpissä, lehteä myytiin. Näin kuussa 1978, kahdeksan kutsun saanutta joutui jäämään pois työ- se meni kaikki nämä vuodet. esteen takia. Seitsemän Hakan pelaajaa saapui paikalle myöhässä, Elämä oli laiffii on ystävien tekemä kirja. Lempinen, toimit- koska he olivat viettäneet edellisillan seuransa kauden päättäjäisis- taja, oli Nykäsen kaveri. Niemi, muusikko, kulki Nykäsen sä. Osa seuroista katsoi karsaasti vierasmaalaista luotsia. Kuopi- rinnalla keikoilla vuosikausia. Ystävyys on kirjan vahvuus. on Kopareiden valmentaja Keijo Voutilainen ilmoitti elokuussa Kirjailijat ovat nähneet läheltä Nykäsen vauhdikasta me- 1978, ettei hän päästä yhtään pelaajaa olympiajoukkueen leireille. noa. He kertovat avoimesti kaunistelematta siitä päihteiden Pešek ei juuri puhunut englantia, joten kommunikointi pelaaji- vauhdittamasta rumbasta, jonka pyörteissä mäkisankari en kanssa tapahtui (kakkosvalmentaja) Jukka Vakkilan tulkatessa ison osan liian aikaisin päättyneestä elämästään tanssi. Lem- saksan kielestä. pinen, joka epäilemättä on tehnyt pääosan kirjoitustyöstä, on Marraskuussa 1978 Pešek arvioi 30 pelaajan joukkiota: hyvä kynäilijä, joten kaikki erilaiset Nykäsen tempaukset on ”Suomalaiset osaavat tekniikan paikallaan, mutta vauhdissa sitä runoiltu värikkäästi ja taitavasti. ei hallita, eivätkä he tunnu tajuavan opeteltuja pelikuvioita.” Toisaalta ystävyys on myös kirjan heikkous. Lempisen ja Suomen olympiapaikka jäi ymmärrettävästi karsinnoissa Niemen suhde Nykäseen on kehittynyt vasta mäkiuran jäl- haaveeksi, mutta toteutui yllättäen sekä Norjan että Saksan keen, joten kirjan pääpaino on enemmän toilailu- kuin kul- liittotasavallan boikotoitua olympialaisia Neuvostoliiton Af- tavuosissa. Se voi toki jotakuta miellyttääkin, mutta ainakin ganistanin-miehityksen takia. Kutsu tuli toukokuussa 1980. minä lukisin mieluummin paljon enemmän lapsuuteni suu- Pešek oli saanut lähtöpassit jo edellisenä syksynä. Olym- resta sankarista, siitä maailman parhaasta mäkihyppääjästä pialaisissa Suomea valmensi kaksikko Esko Malm – Jukka kuin humalassa sekoilevasta Nykäsen toisesta persoonasta. Vakkila. Suomi hävisi olympialaisissa yhden ottelun, pe- Eihän kirja toki pelkkää sekoilua ole. Nykäsen elämä käy- lasi yhden tasan ja voitti yhden. Jatkopaikkaa ei hellinnyt. dään läpi klassisen kronologisesti. Lapsuusvuodet ja uran Pettymystä purettiin päätöspelin jälkeen. Olympiakomitean kohokohdat kerrataan aikalaisten haastatteluihin pohjau- silloinen pääsihteeri Kosti Rasinperä on sanonut, ettei ollut tuen. Kovin paljon uutta tietoa niistä ei kuitenkaan ole löy- aiemmin nähnyt yhtä huonosti käyttäytyvää porukkaa. Tun- detty, mutta se ei ole sinällään hyvien haastateltavien syytä. tuuko tutulta? Se, miksi Elämä oli laiffii ei pysty täydellisesti kertomaan, Kivinen kisamatka tarjoaa paljon muitakin mielenkiin- miksi Nykäsestä kasvoi historian ylivoimaisin mäkihyppää- toisia käänteitä Suomen A-maajoukkueen historiasta. Mo- jä, johtuu varmastikin eniten siitä, että asioista parhaiten nenmoista suhmurointia on matkalle mahtunut, valmenta- tietävät ovat jo kenties kohdanneet jossain toisessa paikassa. jarekrytointeihin eritoten. Osaa niistä voisi jopa luonnehtia Siis Nykänen ja valmentaja Matti Pulli. herkullisiksi anekdooteiksi. Nykäsestähän julkaistiin yhtä aikaa kaksi kirjaa. Siis mie- Tuoreimmat tapahtumat ovat tietysti monilla muutenkin hestä, josta on jo hänen eläessään kerrottu kaikki mahdolli- muistissa, mutta siihenkin osastoon on löydetty kivoja nos- nen moneen kertaan. Selvää on, että kaksi oli tässä kohdas- toja. Kirjaimellisesti oma lukunsa on kirjan lopussa oleva sa liikaa. Ymmärtääkseni niitä aloitettiinkin tehdä toisesta satasivuinen tilasto-osio. Se sisältää muun muassa Suomen tietämättä. kaikkien A-maaotteluiden (1911–2019) molempien joukkueiden kokoonpanot pelaajien seurajoukkuetietoja myöten. Tommi Roimela Mahtava aarreaitta tietokilpailukysymysten laatijoille! Pikanttina yksityiskohtana mainittakoon, että kirjan hen- kilöhakemistoon on päässyt myös Bubi-huuhkaja, siis eläin.

Matti Hannula

57 KIRJA-ARVIOT

Kalen näköinen ja Porin Bolt ja arvoinen tilinpäätös Porin Travolta

Kale – Rautakansleri Leo-Pekka Tähti Jari Korkki & Harri Laiho ja Juha Luotola Kalervo Kummola Tammi 2020 Otava 2020 341 sivua 422 sivua atakelaaja Leo-Pekka Täh- alervo Kummola, 75, tun- den tie maailman huipulle netaan erityisesti ansiois- R ei ole ollut helppo. Tähti K taan suomalaisen jääkiek- on tehnyt monellakin tavalla pio- koilun kehittäjänä. Hän on toimi- neerityötä ja joutunut murtamaan nut kotimaisen ja kansainvälisen lasikattoja tiellään vammattomien kiekkoilun parissa seitsemällä urheilijoiden rinnalle. vuosikymmenellä. Satakunnan Kansan urheilutoi- Kummolasta kehittyi varhain mittajien Harri Laihon ja Juha parempi seurajohtaja kuin maa- Luotolan kirjoittamassa elämäker- livahti. Jääkiekkojohtajasta kasvoi myös televisiovaikuttaja, rassa kuvaillaan, miten Porissa syntyneestä Tähdestä kasvoi poliitikko, kansanedustaja ja melkein ministeri. viisinkertainen paralympiavoittaja. Tähti tosin itse täsmen- Kummolan uraan ja elämään mahtuu monenlaisia kään- tää kirjassa, että kirja ei ole elämäkerta, vaan puolikas tarina teitä, värikkäitä kohtaamisia ja merkittäviä tapahtumia. Oli hänen elämästään. korkea aika, että erilaiset asiat ja hetket vihdoin kirjattiin Tähti ei ole koskaan jäänyt tuskailemaan rajoitteitaan. Hän kansien väliin, kun Kummola oli vielä itse niistä kertomassa. tiivistää ajattelunsa toteamalla, että elämässä jaetaan käteen Kirjassa käydään läpi Kummolan matka tavallisesta tur- kortit ja on jokaisen oma valinta, miten niiden kanssa pelaa. kulaisperheestä Australian kautta urheilun ja politiikan Kirjan luettuaan on helppo todeta, että kilpailuvietti oli huipulle. Tarinat pohjautuvat pitkälti Kummolan erinomai- vahva jo lapsena eikä pyörätuoli estänyt erilaisia harrastuk- seen muistiin. Siksi Kummola itse kutsuukin kirjaa osuvasti sia. Tähti ilmoitti vielä joskus kilpailevansa paralympialai- muisteloiksi. sissa. Hän laski jo vuodenkin valmiiksi: 2004. On hyvä, että teoksen kirjoittajaksi on valittu Jari Kork- Ja vuonna 2004 todellakin jysähti, kun Tähti kelasi para- ki, joka ei ollut etukäteen liian läheinen Kummolalle, mutta lympiakultaa 100 metrin ja 200 metrin matkoilla. Vuonna tuntee hyvin urheilua, politiikkaa ja Tamperetta. Loogisesti, 2016 Tähti juhli Riossa jo neljättä peräkkäistä 100 metrin pa- muttei kronologisesti, etenevä kirja on kattava ja monipuo- ralympiavoittoaan. linen kooste urheilumiehestä, politiikan ja talouselämän vai- Arvostuskin on noussut vähitellen. Yksi iso merkkipaalu kuttajasta sekä ihmisestä kaikkien roolien takana. oli valinta Vuoden urheilijaksi 2016. Kirja palaa Urheilugaa- Kummolan suurin vahvuus on aina ollut kyvyssä tehdä lan iltaan, joka oli täynnä suuria jännitteitä. Paraurheilijaa ei nopeita päätöksiä. Kun muut ovat jahkailleet, Kummola on ollut milloinkaan aiemmin valittu Vuoden urheilijaksi. astunut esiin ja jyrähtänyt, että näin tehdään. Jos päätös on Tähden medianäkyvyys suorastaan räjähti, mutta sponso- osoittautunut huonoksi, Rautakansleri on myöntänyt mo- reita oli edelleen haastavaa hankkia. Manageri Jukka Virta- kansa ja tehnyt uuden päätöksen. nen koki lyövänsä päätään seinään, vaikka yritti olla aktii- Kummola jyrähti vuosien varrella melkein jokaisessa leh- vinen ja neuvotella Tähdelle aiempaa parempia sopimuksia. tijutussa ja otsikossa. Jyrähtelyä riitti niin paljon, että jopa Kirjan päähenkilöitä ovat Tähden ohella hänen valmenta- perheen tyttäret ihmettelivät nuorempina, miksi isä aina jy- jansa Juha Flinck ja isä Pekka Tähti. Molemmat ovat olleet rähtää eikä koskaan sano mitään. suurissa rooleissa Tähden urheilu-uran taustalla. Suoraviivaisen kiekkopersoonan jalkoihin on jäänyt iso Tähden arvokilpailumenestys ja ennätykset ovat saaneet joukko matkalle osuneita, mutta silti kirjan haastateltavilta viime vuosina yhä enemmän palstatilaa, mutta kirja avaa an- kuuluu vain vähän soraääniä. Toisaalta kirjan herkullista ansiokkaasti myös persoonaa tulosten takana. Seurusteluelä- tia on 43 jututettua henkilöä, joiden kommentit tuovat hyvin män käänteitäkin valotetaan. esiin Kummolan todellisen persoonan – sen herkemmänkin Tähti on säästynyt viihdepalstojen kohuotsikoilta, vaikka ja huumorintajuisen puolen. kirjassa kerrotaan rohkeasti toilailuista, joista monet muut Kirjan lopusta löytyvä henkilöhakemisto on lievästi il- olisivat päätyneet helposti sensaatiolehtien lööppeihin. Kir- maistuna vakuuttava. Hakemisto kertoo oleellisen paitsi jassa todetaan värikkäästi, että kun Leo-Pekka Tähti menee Kale-kirjasta, myös Kummolasta – mestarillisena verkos- pyörätuolinsa kanssa tanssilattialle, Porin Boltista tulee Po- toitujana. Tunnetun jääkiekkovaikuttajan elämäntarinaa rin Travolta. höystävät lukemattomat mielenkiintoiset kohtaamiset eri Korona-aikakin on saanut loppuun oman lukunsa. Tähti elämänalojen edustajien kanssa. valmistautui täyttä höyryä Tokion paralympialaisiin, kunnes Kalervo Kummola osoittautuu kirjan sivuilla mainioksi koko maailma pysähtyi maaliskuussa. Unelma viidennestä tarinankertojaksi. Aiheita riittää kaikilta elämänaloilta – eikä peräkkäisestä paralympiakullasta ajaa miestä eteenpäin, ei- suurimpia pettymyksiäkään peitellä. Kokonaisuus on Kalen kä kukaan vielä tiedä, milloin ura on ohi. näköinen ja arvoinen tilinpäätös. Matti Lehtisaari Jussi Heimo

58 KIRJA-ARVIOT

Kallun testamentti Kovaa kamaa tuleville polville pehmeässä paketissa

Leijonakuningas – NHL ja Kalevi Nummisen tarina suomalaistähdet Ari Mennander Hannu Kauhala, Docendo 2020 Marko Leppänen 600 sivua SKS 2020 240 sivua alevi Nummisen ura suomalaisessa jääkiekkoilussa asi Kostiaisen vuon- K on ainutlaatuinen. Num- na 2000 kirjoittamas- minen oli huipputason pelaaja, P ta ja WSOY:n kus- valmentaja, johtaja ja välineval- tantamasta ansiokkaasta mistaja. Nummisen saavutukset Suomalaiset NHL:ssä -teok- hakevat vertaistaan, mutta hänen sesta oli jo aikakin julkais- merkityksensä Suomi-kiekolle ta ”päivitetty versio”. Kos- on paljon enemmän kuin niiden tiaisella oli toki erilainen summa. lähtökohta. Kaksikymmentä vuotta sitten NHL:ssä oli pe- Ari Mennanderin kirjoittama Leijonakuningas – Kalevi lannut vasta 79 suomalaista. Vielä silloin oli järkevää tehdä Nummisen tarina hehkuttaa, että ”Kallu” on suomalaisen kirjaan oma artikkelinsa jokaisesta suomalaisesta. Niin Kos- jääkiekkoilun suurmies ja lajin historian merkittävin yksit- tiainen oli tehnytkin. Nyt NHL:ssä pelanneita suomalaisia täinen vaikuttaja. on jo 230. Jo Hannu Kauhalan ja Marko Leppäsen teoksen Siitä voidaan keskustella, onko hän todella merkittävin, nimikin, NHL ja suomalaistähdet, kertoo, että nyt on poimittu mutta ilman vastaväitteitä todella edistyksellinen tekijä Suo- vain rusinat pullasta. Kirjaan on päässyt viitisenkymmentä men nostajana kansainväliselle huipputasolle monella tapaa suomalaista NHL-hahmoa, ja rima on pystytty asettamaan ja monesta eri vinkkelistä katsottuna. kohtuullisen korkealle. Karkea jako kirjoittajien kesken on Numminen oli innovatiivinen uudistaja, jonka intohimoi- ollut, että Kauhala on keskittynyt takavuosien tähtiin, Lep- nen suhtautuminen lajinsa kehittämiseen sen kaikilla osa- pänen nykypelaajiin. Eli molemmat ovat olleet vahvimmalla alueilla oli täysin poikkeuksellista koko suomalaisen urhei- alueellaan. Lisäksi kirjassa on kerrattu NHL:n historiaa sen lun mittakaavassa. tärkeimpien käännekohtien osalta. Nummisen suurin perintö ja ansio on, että hän halusi läpi Kirjan NHL-rajaus ei ole sentään niin tiukka, etteikö mu- uransa pelaajana, valmentajana ja johtajana tehdä kaikki asi- kaan olisi mahtunut jokunen sivu 1970-luvulla pelattua at vielä paremmin ja eri tavalla kuin mihin oli totuttu. WHA-liigaakin. Sen myötä näihin kansiin ovat päässeet Numminen näytti, miten voi paremmin harjoitella, kehit- myös WHA:n suomalaishistorian kannalta merkittävimmät tää ja myydä mailoja, pelata, valmentaa, johtaa, uudistaa nimet Veli-Pekka Ketola ja Heikki Riihiranta. ”Vellu” tosin ja brändätä. Tapparan ja Leijonien valmentajana hän näyt- pelasi NHL:ssäkin, muttei olisi niillä meriiteillään läpäissyt ti suunnan, miten voi tavoitella sillä hetkellä mahdotonta: karsintaa. Neuvostoliiton ja Tshekkoslovakian voittamista. Pelaajatekstit perustuvat pääosin – ja siltä osin kuin mah- Leijonakuningas on tyhjentävä elämänkerta, joka kertaa dollista – tuoreisiin haastatteluihin. Mitään mullistavaa uut- Nummisen ja hänen perheensä – vaimo Pirkko, tytär Kirsi, ta kirja ei sillä saralla tarjoa, mutta on vähintäänkin kertauk- pojat Teppo ja Teemu – monipolvisen tarinan sekä vaiku- sen vuoksi riittävän mielenkiintoista kahlattavaa. tuksen jääkiekkoilun monissa tehtävissä ja rooleissa. Kir- Pelaajatekstien lomaan sijoitettujen faktaboksienkin anti jan suurin ansio on kokonaisvaltaisessa kerronnassa, joka on runsas eikä pelkkää triviaalia tietoa täynnä. Siltä osastol- valottaa ansiokkaasti suomalaisen kiekkoilun kehittymisen ta löytyy myös kirjan kenties paras kevennys: Stanley Cup 1940-luvun harrastamisesta nykypäivän täysammattilai- -pokaalissa on nimittäin lukuisia kirjoitusvirheitä. Esimer- suuteen. Teoksessa on mukana paljon mehukkaita yksityis- kiksi Bob Gainey on kerran kaiverrettu muotoon ”Gainy”, kohtia, mutta paikoitellen myös sellaisia nippelitietoja, joita ja kun New York Islanders vuonna 1981 oli mestari, pyttyyn ilman olisi hyvin erilaisten aikakausien kuvailuissa pärjätty. kaiverrettiin ”Ilanders”. Foneettisesti toki yksi lysti, mutta Leijonakuningas on Nummisen testamentti suomalaisel- silti jälkimmäinen moka melkein vetää vertoja sille, kun jal- le jääkiekolle. Oli korkea aika saada hänen tarinansa esiin kapallon naisten Suomen cupin voittajajoukkueelle Åland ja äänensä kuuluviin. Etenkin nuorelle polvelle olisi suota- Unitedille viime lokakuisen finaalin jälkeen luovutetussa vaa lukea vielä kerran siitä yhteiskunnan ja olosuhteiden pokaalissa luki ”2020 HJK”. Eikä HJK edes ollut finaalin hä- muutoksesta, joka vieläkin hyvävoimaisen Nummisen, 80, vinnyt osapuoli. elämän aikana Suomessa ja jääkiekkoilussa on tapahtunut. Mutta takaisin jääkiekkoon: Kauhalan ja Leppäsen teok- Erittäin perusteellisessa teoksessa on peräti 600 sivua. Jär- sen kuvitus, josta vastaa lähes yksinomaan International käle on jaettu selkeisiin lukuihin, joten sen voi nauttia pa- Hockey Archives, on pääosin laadukas. Muutama kuvava- loittain historiallinen aikakausi kerrallaan. Kaiken kaikkiaan linta kummastuttaa, kuten myös kustantajan päätös painaa Leijonakuningas-kirjaa voi pitää merkittävänä kulttuurite- teos pehmeiden kansien sisään. Opus olisi ansainnut kovat kona suomalaiselle jääkiekolle. kuoret perinteiseen tietokirjojen tyyliin.

Jussi Heimo Matti Hannula

59 KIRJA-ARVIOT

Kun naiset olivat rautaa Mies nimeltä Matti

ja sukset puuta Matin maailma Arto Teronen – Jouko Vuolle Äitee – Siiri Rantasen Kirjapaja 2020 tarina 319 sivua Jari Porttila, Osmo Kärkkäinen Docendo 2020 un kirjan takakansi on 214 sivua otsikoitu ”Mies nimeltä K Matti”, jokainen suo- uomen ensimmäisen naispuo- malainen tietää kenestä on lisen hiihdon olympiavoittaja kyse. Taustan teksti päättyy S Siiri Rantasen (s. 1924) tarina lauseeseen ”Matin maailma on tähän saakka on vihdoin yksien kan- rehellinen ja puhutteleva kuvaus sien välissä. Urheilutoimittaja Jari ihmisestä, jonka me kaikki luulim- Porttila on yhdessä tietokirjailija me tuntevamme.” Tuolla yhdellä Osmo Kärkkäisen kanssa kerännyt sanalla – luulimme – kirjoitta- kirjaan Rantasen muistelujen lisäksi jat herättävät onnistuneesti hajanaisista lähteistä ”Äiteen” saa- mielenkiinnon teostaan kohtaan. vutukset, joita ei ole löytynyt tällä ”Työn kun näkee, niin tekijän tietää” pätee monessa asi- tavalla koottuna yhdestä lähteestä. assa. Ainakin me kaksikon Arto Teronen – Jouko Vuolle Äitee – Siiri Rantasen tarina nostaa Rantasen ansioista arvo- tunnustuksia keränneen sarjan Kiveen hakatut läpiluke- kilpailumenestyksen lisäksi vähintään yhtä tärkeäksi hänen neet tiedämme, mitä heiltä odottaa. Pilkuntarkkaa oikea- pioneerityönsä suomalaisen naisurheilun arvostuksen eteen. kielisyyttä, huolellista taustatyötä ja päähenkilön tunte- Tohmajärvellä syntyneen ja sittemmin lahtelaistuneen hiihtäjän neiden haastatteluja mieluummin paljon kuin vähän. Kun parhaiden vuosien kertomus on ollut kamppailua miesurhei- he piirtävät tekstillään kuvan ihmisestä, se tehdään koko- lun valta-asemaa, Hiihtoliiton ja Lahden Hiihtoseuran aukto- naisena, ei kaunistellen. Jokaisesta päähenkilöstä löytyy riteetteja sekä venäläisiä, ammattimaisesti urheilleita kilpasis- aina myös varjoja ja rosoja. Niitä ei jätetä kertomatta. Sil- koja vastaan. loin lopputuloksena on särmää ja elämänmakua. Vanhimmalla elossa olevalla suomalaisella olympiavoittajal- Matti Nykäsestä on kirjoitettu todella paljon. Hän kuu- la oli napit vastakkain erityisesti Hiihtoliiton päävalmentaja ja lui kaikista tunnetuimpiin suomalaisiin lähes 40 vuoden toimitusjohtaja Veli Saarisen kanssa. Rantanen selvittää myös, ajan. Siihen nähden ei voi olettaa, että uusia paljastuksia miten Lahden Hiihtoseura asetti menestyksekkäimmän naisur- värikkäästä elämästä huolimatta enää löytyisi. Terosen heilijansa kilpailukieltoon vuoden 1962 SM-viestien seurauk- ja Vuolteen kirjan yksi plussa onkin avata lukijan silmät sena. Ylivoimaisena ennakkosuosikkina kilpailuun lähteneen sille, kuinka paljon Nykänen ehti elämänsä aikana olla joukkueen jäsenet olivat keskenään päättäneet, että sen paras mukana myös viihdemaailmassa. Tuhansia keikkoja il- hiihtäjä ei osallistu viestiin, sillä joukkue oli ilman Rantastakin man laulutaitoa on saavutus, johon kykenee vain Matti varma voittaja. Nykänen. Myös lempinimen ”Äitee” syntytarina selviää kirjan sivuilta. Myös Nykäsen lapsuuden ja nuoruuden kuvaaminen Siiri Rantanen oli ainoa, joka uskalsi laittaa vastaan Hiihtoliiton useiden aikalaishaastattelujen avulla on kirjan vahvuuk- miesjohtajille ja puolustaa naisurheilijoiden asemaa. Lempini- sia. Niiden avulla on loogista ymmärtää, miksi kaikki mi kuvaa hyvin myös sitä, että Rantanen voitti kaikki kahdek- lopulta meni niin kuin meni. Nykäselle tärkeintä oli mä- san arvokilpailumitaliaan tultuaan äidiksi. kihyppy – ja vain se. Koulusta ja opiskelusta viis. Sitten Rantanen on valittu huippu-urheilijauransa aikana neljä ker- kun maailmanmestaruudet ja olympiakullat olivat enää taa Vuoden naisurheilijaksi, mutta hänen työnsä naisurheilun muisto, tyhjiötä astui täyttämään jo urheilu-urankin aikai- eteen huomattiin vasta paljon myöhemmin. Kirja kertoo Ran- nen ”ystävä” alkoholi ja lopulta myös sekakäyttö. tasen värikkäillä kommenteilla kuorrutettuna hänen parhai- Lähinnä omaa etuaan ajaneet managerit, tiuhaan vaih- den vuosiensa kilpailuista. Tämä onkin teoksen parasta antia. tuneet morsiamet ja lukuisa siipeilijöiden joukko eivät Kerronnassa on hiukan toisteisuutta, mutta parhaimmillaan nekään varsinaisesti olleet eduksi ihmiselle, jolla oli ollut Rantasen muistelot yksittäisistä kilpailuista heräävät hienolla oman elämänsä hallinta hukassa alusta alkaen. Tämä- tavalla eloon. kään ei estänyt Nykästä olemasta kaikkien aikojen paras Teksti maalaa myös kuvaa sitkeästä ja itsenäisesti ilman mäkihyppääjä. Tästä voisi erehtyä luulemaan, että kyse taloudellista tai paljon muutakaan tukea harjoitelleesta nais- oli vain poikkeuksellisesta lahjakkuudesta. Sopivien fyy- hiihdon legendasta. Rantasen luonnetta valottaa hyvin kuvaus sisten ominaisuuksien ohella Nykänen oli intohimoinen lentomatkasta Cortina d’Ampezzon talviolympialaisiin 1956. harjoittelija. Hän uskalsi myös kyseenalaistaa ja treenata Lento oli melkoisen epätasaista ilmakuoppien takia, ja moni eri tavalla kuin muut. Tämä yhdistettynä nuoreen lahjak- matkustaja joutui turvautumaan oksennuspusseihin. Rantasen kuuteen ja taitavaan valmennukseen johti Oslon sumusta mukaan rytkytys ei häntä haitannut, ja ”Äitee” auttoikin ko- alkaneeseen mäkihypyn dominointiin. neen henkilökuntaa kantamaan pusseja koneen vessaan. Siiri Rantanen on kirjan mukaan tyytyväinen saavutuksiinsa, Kari Linna mutta hän toivoo tulevaisuudelta vielä yhtä asiaa: Vuonna 2024 joulukuun 14. päivä hän viettäisi 100-vuotissyntymäpäiviään.

Esko Hatunen

60 KIRJA-ARVIOT

Muille malliksi Latvala tien päällä –

Kärpän raapaisu ja tien ohessa Ari Stenius Mistake Media 2020 Jari-Matti Latvala – 162 sivua Elämän erikoiskoe Riikka Smolander-Slotte o 1980-luvun puolivälistä Otava 2020 asti Oulun Kärppien koti- 256 sivua J ja vierasottelut paikallisra- dioon selostanut Ari Ste- niten MM-ralleja ajanut nius otti normaalia pidemmän Jari-Matti Latvala syntyi kesätauon ansiosta urakak- E kilpa-autoilun kiehtovaan seen koota kansiin Kärppien maailmaan. Jari-Matin isä Jari kannattajien tarinoita fanit- Latvala pyöritti rallirattia SM- tamastaan seurasta. Steniuk- kullan arvoisesti. Autot kaikki- sella kulkee puheen lisäksi nensa oli Jari-Matin lapsuudessa kynäkin. Nyt hän on antanut hänelle keskipiste kaikkeen. muiden kertoa, mutta ottanut kuitenkin – kaiketi yhdessä Mikään ei ole tuosta muut- kustantajan kanssa – stilisoijan roolin itselleen. Kirjassa on tunut. Autot elähdyttävät ja 34 lyhyttä tai lyhyehköä, numeroitua tarinaa. Jokaisen alussa elättävät yhä nyt 35-vuotiasta Latvalaa. Tuo selviää hänestä on kyseiseen numeroon liittyvä kärppäfakta. Jos ei parem- tehdystä elämäkertakirjasta Jari-Matti Latvala – Elämän eri- paa knoppitiedon aihetta ole johonkin numeroon löytynyt, koiskoe. Kirjakirjurina toimi Yleisradiosta tuttu urheilutoimit- niin pelinumeroistahan apua tietysti irtoaa. taja Riikka Smolander-Slotte. Tarinoitsijoita on totta kai löytynyt. Onhan Kärpät ”puo- Autonkuljettaja, ja nykyään myös remonttimies, on voit- len Suomen joukkue”. Tarinoitsijoiden skaala on laidasta tanut MM-ralleissa 18 osakilpailua. Hän on myös ajanut laitaan, tarinoiden keskimääräinen taso vähintäänkin tyy- eniten MM-ralleja, 209 kilpailua. Kirjan esipuheeseen ei silti dyttävä. Pääasiassa kertojina on Kärpille syystä tai toises- sälytetty vauhdin juhlaa ja sorateiden sinfoniaa. Esipuhe on ta sydämensä menettäneitä tavallisia tallaajia. Jos ei Lasse otsikoitu: "Voi kaikki sirpaleiksi sälähtää". Esipuheesta löytyy Kukkosta (ja ehkä Lyly Rajalaa) oteta lukuun, oikeastaan Latvalan koruton toteamus: ”Olen luuseri rallipoluilla, petturi ainoa ns. valtakunnanjulkkis joukossa on näyttelijä Jukka parisuhteessa ja huijari verottajan silmissä”. Rasila. Hänen monisäikeinen kytköksensä Kärppiin on yksi Vuosi 2019 koetteli Latvalaa kovakouraisesti. Onneksi teoksen mielenkiintoisimmista. Toki muitakin hyviä löytyy. murheen alhosta päästään kirjassa Latvalan koko 35-vuo- Tietysti odotin saavani lukea kirjasta myös Suvi Teräsnis- tiseen elämäntarinaan, josta löytyy myös iloa yllin kyllin. kan tekstiä. Petyin. Aika kova kärppäfani on muuten myös Smolander-Slotte käytti aikaansa taustahaastatteluihin. Rokotetutkimuskeskuksen johtajana viime aikoina paljon Hän myös asusteli Latvalan luona Töysän (nykyään Alavus) julkisuudessa ollut professori Mika Rämet. Vuosi sitten Tuurissa. Montaakaan kiveä ei elämäkertakirjurilta jäänyt haastattelin Rämetiä Lastenklinikoiden Kummien lehteen kääntämättä. Siksipä tuore teos on mitä mainioin luettava hänen johtamastaan, ennenaikaisiin synnytyksiin liittyvästä etenkin rallikansalle erikseen ja eteläpohjalaisille yhteisesti. tutkimuksesta. Ensimmäiset kymmenen minuuttia puhuim- Smolander-Slotte ei ole profiloitunut erityisesti autourhei- me jääkiekosta. lutoimittajaksi. Se ei välttämättä ole huono asia, sillä silloin- Steniuksella lienee siis ollut runsaudenpulaa tarinoitsijoita han ei tekstiin tapaa tulla liiaksi autourheilun perusjargo- valitessaan. Tavallisten tallaajien kärppähistoria ja tärkeim- nia. Smolander-Slotte lähti elämäkertakirjuriksi ikään kuin mät elämänkäänteet tulevat tarinoissa lähes poikkeukset- puhtaalta pöydältä, innokkaana ja tutkimushaluisena – se ta riittävän hyvin esille. Joissakin kohdin olisin kaivannut näkyy tekstistä. täydentävää taustoitusta. Mutta oululaiset kärppäfanit On hyvä, että Smolander-Slotte haastatteli tarkoin Latvalan (mukaan lukien tietysti EtäKärpät), joille kirja ensisijaisesti vanhempia ja hänen sisartaan sekä myös muita sukulaisia ja on suunnattu, varmasti tuntevat tai ainakin tietävät tyypit muutamia ikiystäviä. Tärkeää on myös se, että kartanlukijat hyvin. Kaikille kärpän raapaisun omakohtaisesti kokeneille Miikka Anttila ja Juho Hänninen sekä Toyotan tallipäällikkö kirjan anti on tietysti silkkaa mannaa alusta loppuun. Mutta Tommi Mäkinen saavat tässä yhteydessä sanoa sanottavansa. altistuksen riskin tunnisti kirjaa lukiessaan jopa tällainen Vuosi 2003 oli Latvalalle ensimetrien aika tehdasautolla, puolueeton pääkaupunkiseutulainen, joka on tosin jo usean ja tuo vuosi aloittaa elämäkertakirjassa "vuosilukusarjan". vuoden ajan raportoinut Kärppien Helsingin-vierailut sano- Tuo sarja ja koko kirja on MM-rallia edes jossain määrin malehti Kalevaan. seuranneille kelpo kertausta – muistojen sirpaleista koostuu Vastaavantyyppiseen teokseen en ole suomalaisessa ur- kattavaa antia. Latvala on ehtinyt saavuttaa ralliteillä paljon, heilukirjallisuudessa aiemmin törmännyt. Herää kysymys: mutta tosi usein hän myös niin sanotusti ja sananmukaisesti miksi en? Idea on loistava ja toteutus lähestulkoon kiitettävä. meni metsään. Kirjassa on 138 tekstisivua, mutta sisään on taitettu tuhti, Latvalan tyyli on tosiaan ollut kaikki tai ei mitään. Ulos- 24-sivuinen Raapaisun kuvakirja. Mielenkiintoista sisältöä ajoja Latvalalla on runsaasti – myös merkittävistä ralleista. sekin. Äkkinäisimmät saattavat ajatella, ettei Latvala ole milloin- Luulisi, että kotimaisista palloilulajeista – lähinnä jää- kaan löytänyt jarrupoljinta autoistaan. kiekosta – löytyisi muistakin leireistä aineksia vastaavaan Riikka Smolander-Slotten kirjoittama elämäkerta Jari-Mat- sapluunaan. Ari Stenius on avannut ladun. Te, joita Kärpän ti Latvalasta on juohevasti etenevä ja kielellisesti kelvollinen. raapaisu kenties oksettaa: Pankaapa paremmaksi! Kyllä siihen kelpaa tarttua. Hannu Ranta Matti Hannula 61 KIRJA-ARVIOT

doilla. Toki mukaan mahdutettiin myös musiikki, jota perheen kolme tyttöä harrastivat kotikonnuilla, eikä soittohar- Sprinttihiihdon joituksia jätetty väliin kilpailumatkoillakaan. Kirjan kertojaratkaisua voi pitää hieman outona, koska mittainen elämä Arffman aloittaa monta lukua omilla tuntemuksillaan ja muisteloilla sekä oman työuransa esittelyllä. Yleensä nämä asiat tuodaan esiin takaliepeen esittelytekstissä ja esipu- Mona-Liisa heessa. Nyt ”LA stories” varastaa muutaman kerran show’n Laura Arffman päähenkilöltä. Kirjan perusteella Nousiainen oli tosin niin Gummerus 2020 kiltti ja kultainen ihminen, että hän olisi tämän ratkaisun 319 sivua hyväksynyt. Nousiainen oli superlahjakas hiihtäjä, joka menestyi nuor- än ei ollut maailman- ten arvokilpailuissa. Aikuisten sarjaan siirtyminen ei tuonut mestari, ei olympiamita- mitalisadetta, vaikka fyysiset ominaisuudet olivat huippu- ”H listi, ei maailmankuulu luokkaa. Hiihtäjä ajautui sairastelukierteeseen ja taistele- artisti, mutta hän jätti jälkeensä maan ylikuntoa (tai alipalautumista) vastaan kausi toisensa esimerkin pelottomuudesta.” Näin jälkeen. päättyy elämäkertateos Mona- Kirjassa syy epäonnistumisiin vieritetään usein jonkun Liisa Nousiaisesta (o.s. Malva- muun kontolle. Esimerkiksi Nousiaista vuosina 2006–2009 lehto), joka kuoli pahanlaatui- valmentanut Ismo Hämäläinen saa kovaa kritiikkiä. Nousi- seen syöpään heinäkuussa 2019. aisen aviomies Ville Nousiaisen mukaan ”valmentajan olisi Laura Arffmanin kirjan alaot- pitänyt olla tiukempi lepäämisen suhteen”. sikko kuuluu urheilija, muusik- Toisaalta, kun Hämäläinen oli sanonut suojatilleen, ettei ko, ihminen. Siihen voisi lisätä sanan potilas, sillä niin laajas- tämän kannattaisi kuskata miestään lentokentälle yöaikaan, ti ja avoimesti nuoren naisen taistelua vatsasyöpää vastaan Nousiainen koki valmentajan puuttuvan hänen yksityiselä- kirjassa kuvataan. Päähenkilön lapsuuden ja nuoruuden määnsä. Kirjan suuri paradoksi onkin se, että alkuvaihees- kuvaus ei yllä samalle tasolle. sa päähenkilön luonteesta jää kovin arvoituksellinen kuva, Nousiainen kasvoi Rovaniemellä urheilullisessa perhees- mutta lopun sairastamisvaiheessa hänestä kerrotaan kaikki. sä, jossa asiat tehtiin hiihdon (ja kesällä yleisurheilun) eh- Nousiainen seurusteli ikävuotensa 17–24 mäkihyppääjä Veli-Matti Lindströmin kanssa ja muutti nuorena tämän luokse Lahteen. ”Vellua” ei ole kirjaan haastateltu tai sitten hän ei ole haastatteluun suostunut. Hän olisi todennäköises- ti pystynyt kertomaan päähenkilöstä asioita, jotka olisivat valottaneet monilahjakkaan Nousiaisen luonnetta uudesta MUUTTO näkövinkkelistä. Kieliasultaan Mona-Liisa on kelpo luomus, vaikka kaikki helposti ja ympäristöystävällisesti kielikuvat eivät ole aivan onnistuneita (”pieni puhe”, ”hiihdon syvissä riveissä”). Tarina etenee varsin mallikkaasti lukuisista takaumista huolimatta. Tiivistämisen varaa tekstissä olisi  Ammattilaisemme hoitavat muuttosi ollut: sprinttihiihdon aika-ajotulosten ja alkuerien nimiluet- huolellisesti ja nopeasti telot ovat paikoin puuduttavaa luettavaa. Tarkemmalla editoinnilla lukija olisi päässyt sujuvammin  Kierrätämme tarpeettomat tavarasi Mona-Liisa Nousiaisen elämän traagiseen käännekohtaan, vastuullisesti jonka kuvaamisessa Arffman onnistuu erinomaisesti. Juha Kanerva  Varastoimme ne tavarat, joita et halua saman tien uuteen kotiisi  Kuljetamme kaiken 100 % fossiilittomalla polttoaineella

Löydät meidät Facebookista facebook.com/urheilutoimittajat

NIEMI PALVELUT OY 020 554 554 www.niemi. Seuraa meitä Twitterissä Helsinki • Jyväskylä • Kuopio • Lahti • Oulu • Tampere • Turku • Vaasa twitter.com/urheilutoimitus

62 TULEVAISUUDEN URHEILUVAIKUTTAJILLE

URHEILUTOIMITTAJAN OPINNOT KESKELLÄ HELSINKIÄ.

Ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.heo.fi

Luova. Luotettava. Akateeminen.

210x297FP2018.indd 2 2.11.2018 12.48 #vuodenurheilija

Jo vuodesta 1947.