DOCSLIB.ORG

Luentoja Suomalaisesta Mytologiasta

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

TIET OLIPAS 252 Tietolipas 252 Teos on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran nimeämien asiantuntijoiden tarkastama. Kirjastokonsortio Aleksandria on tukenut teoksen avointa saatavuutta. © 2016 Joonas Ahola ja SKS Licenssi CC BY-NC-ND 4.0 International Digitaalinen versio perustuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamaan painettuun teokseen, joka on julkaistu vuonna 2016. Kansi: Eija Hukka EPUB: Tero Salmén ISBN 978-952-222-741-6 (nid.) ISBN 978-952-222-937-3 (PDF) ISBN 978-952-222-936-6 (EPUB) ISSN 0562-6129 (Tietolipas) DOI: http://dx.doi.org/10.21435/tl.252 Teos on lisensoitu Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 International -lisenssillä. Tutustu lisenssiin englanniksi osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ tai suomeksi osoitteessa https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi. Teos on avoimesti saatavissa osoitteessa http://dx.doi.org/10.21435/tl.252 tai lukemalla tämä QR-koodi mobiililaitteella. M. A. Castrén Luentoja suomalaisesta mytologiasta Suomentanut ja toimittanut Joonas Ahola Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Helsinki 252 Teos on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran nimeämien asiantuntijoiden tarkastama. © 2016 Joonas Ahola ja SKS 978-952-222-741-6 0562-6129 www.nlit. Ulkoasu: Markus Itkonen Taitto: Maija Räisänen Painotyö: Hansaprint Oy, Turenki 2016 Sisällys Esipuhe 7 Joonas Ahola ja Karina Lukin Matthias Alexander Castrénin suomalaisen mytologian taustoja Johdanto 11 Castrénin lyhyt elämäkerta 12 Suomalaisen mytologian luentojen rakenne 15 Mytologialuentojen keskusteluympäristö ja lähdeaineistot 19 Historiallinen Kalevala – keskusteluja ennen mytologialuentoja 20 Castrénin mytologian kirjallisia lähteitä 27 Kalevala ja kansanrunous Castrénin mytologian lähteinä 32 Castrénin mytologian etnografisia lähteitä 35 Mytologialuentojen ajatusmaailman taustoja 40 Historiallinen ja vertaileva menetelmä 43 Etnografisen tiedonintressin kehittyminen 55 Castrénin mytologialuentojen perintö 60 Huomautuksia tästä toimituksesta 66 Kielten ja kansojen nimitykset 68 Viittausjärjestelmä 71 Viitteet 71 Lähteet 73 5 Matthias Alexander Castrén Luentoja suomalaisesta mytologiasta Johdanto 81 I Jumalat 84 1. Ilman jumaluudet 84 a) Jumala 84 b) Ukko 98 c) Päivä, Kuu, Otava, Tähti ja muita ilman jumaluuksia 115 2. Veden jumaluudet 128 3. Maan jumaluudet 139 4. Maanalaiset jumaluudet 161 II Erityisiä henkiolentojen lajeja 190 III Jumalkuvat ja pyhät luonnonkohteet 213 IV Sankarit 248 Castrénin mytologialuentojen lähteet 302 Toimitukselliset huomautukset eli loppuviitteet 305 Toimituksellisten huomautusten lähteet 317 Asiasanahakemisto 320 Henkilöhakemisto 327 Paikannimihakemisto 329 6 Esipuhe M. A. Castrénin mytologialuennot vuonna 2016 Kalevalaseurassa keskusteltiin alkuvuonna 2013, miten ottaisimme huomioon sen, että Matthias Alexander Castrénin syntymästä oli kulunut 200 vuotta. Seminaareihin ja keskusteluihin osallistumisen lisäk si päätimme julkaista suomeksi Castrénin teoksen Föreläsningar i Finsk mytologi (1853). Selvää oli, että käännös- ja toimitustyössä jouduttaisiin ratkaisemaan monia kielen ja kulttuurin muutoksista aiheu tuvia ongelmia. Lisäksi käännöksenä julkaistava teksti olisi kyet- tävä laajan taustoituksen avulla sijoittamaan sekä 1800-luvun puoli- välin että nykypäivän tieteelliseen kontekstiin. Näiden kaavailujen inspiroimana sovimme, että hanke julkistetaan Tervolassa, Castrénin syntymäpitäjässä, 6. heinäkuuta 2013 järjes- tettävässä pitäjä- ja 200-vuotisjuhlassa. Esityksemme sai juhla väeltä varauk settoman kannatuksen. Siitä alkoi tämän julkaisun käytännöl- linen suunnittelu ja toteutus. Kääntäjäksi saimme mytologioiden kie- leen perehtyneen FT Joonas Aholan sekä hänen lisäkseen johdanto- tekstin kirjoittajaksi suomalais-ugrilaisten perinteiden tutkijan FT Karina Lukinin. M. A. Castrénin luennot suomalaisesta mytologiasta on alkujaan yli 300 sivua käsittävä esitys, joka perustuu paitsi kenttäaineistoi- hin myös monipuolisiin kirjallisiin lähteisiin. Castrén oli merkinnyt muistiin suomalaisen mytologian aineksia, ”jumalaistaruja, vanhem- pia historiallisia kansantaruja ja satuja”, 1830-luvun lopulla muun muassa Vienan Karjalasta. Tämä lajien nimeäminen viitannee saksa- laisten Grimmin veljesten esittämään kansanperinteen lajien jakoon myytteihin, satuihin ja tarinoihin, jolla on perinnelajien jäsennys- ja järjestelyhistoriassa ollut huomattavaa kantavuutta. Luennoissa käy- dään läpi luonnonjumaluudet, muut merkittävät uskomusolennot sekä sankarit. Käytetty aineisto on runsas, ja kun katsoo julkaisun 7 asia sanahakemistoa, huomaa, että tarkastelu on myös varsin yksityis- kohtaista. Castrénin luentojen vastaanotto on ollut mytologian tutkimus- historiassamme ristiriitainen. Niistä oli epäilemättä suuri hyöty Lönn rotille, kun hän Castrénin kuoleman jälkeen 1850-luvulla luen- noi suomalaisesta mytologiasta Helsingin yliopistossa 17 lukukauden ajan. Teosta esiteltiin laajasti Tähti-lehdessä kesällä 1864 otsikolla ”Suomalaisten pakanallinen usko”. Tämän 4-osaisen kirjoitus sarjan laatija lienee lehden julkaisija Johan Granlund, Frenckellin kirja- painon omistaja, suomentaja ja Gananderin Mythologia Fennican harras ihailija. Kirjoituksissa selostetaan luentojen sisältöä ja välillä käydään ikään kuin keskustelua kansanuskon erilaisista tulkinnoista, muun muassa monoteismihypoteesista. Kaikilla kansoilla, syvimpään pakanuuteen ja raakuuteen wajonneillakin, on jonkunlainen aavistus Jumalasta. Heillä on jäljellä muutamia himei- tä, waikkakin moni muodoin rumennettuja jäännöksiä puhtaammasta Jumalan tuntemisesta, joka ihmisillä iki vanhaan aikaan oli. […] [Paka- nallisen uskon] sekavuuteen suittaa syynä olla seki, ettei ole vielä kaikkia lähteitä tunnettu ja kukaties ei wastakaan tulla tuntemaan. Sitä sekavuutta on kuitenki muinaishistoriamme tarkka ja väsymätön tutkija, professori M. A. Castrén vainaja koettanut hälventää, ja kansamme muinaisia pimei- tä asioita ja myös ajatuksia Jumalasta selittää. (Tähti nro. 24, 17.6. 1864.) Castrénin luentoihin viitattaessa on usein kiinnitetty valittaen huo- miota siihen, että hän tarkasteli mytologian sekä kansanuskon ja -runouden kysymyksiä ikään kuin Kalevalan ja eritoten vuoden 1835 laitoksen kautta, jonka hän itse oli kääntänyt ruotsiksi ja varusta- nut laajalla esipuheella (1841). Mutta asian voisi nähdä niinkin päin, että Kalevala eri versioineen oli Castrénin luennoissa ikään kuin pie- nin yhteinen nimittäjä, johon muita mytologian aineksia peilattiin. Suunnittelihan Lönnrotkin alun perin Runokokous Väinämöisestä -teoksensa (ns. Alku-Kalevala) nimeksi ”Suomen kansan myto logia vanhoilla runoilla toimitettuna”. Mahdollisesti kävi niin, että runo- ainesten karttuessa ja niiden juonellisen järjestyksen kehittelyssä eepos voitti mytologian? M. A. Castrén oli aikansa etevimpien kielen- ja kulttuurintutkijoi- den tapaan monialaisesti ja kansainvälisesti orientoitunut empiristi. 8 Lukuisten muiden töidensä ohella hän pyrki luennoissaan konstruoi- maan sellaisen mytologian esityksen, jossa olisi sekä historiallista kerros tuneisuutta että suomalais-ugrilaisten kansojen perimätietoja vertailevaa perspektiiviä. Siinä missä Lönnrot ymmärsi Kalevalan olevan vain yksi tulkinta suullisen runouden koostamismahdollisuuk- sista, Castrénin näkemys mytologiasta eteni kattavasti kuvattavan usko musjärjestelmän suuntaan. Kokonaisuuden ongelmaksi näyttää kuitenkin muodostuvan yhä uudelleen se, että ainesten variaation lisään- tyessä kuva fragmentoituu: tihenee keskeltä ja laajenee reunoilta niin, että lopulta kokonaisuudesta on puhuttava metaforisesti kesken- eräisenä mosaiikkina, fraktaaleina, merkitysprosesseina ja muuttuvina maailmankuvina. Tällaisen tieto-opin äärellä mytologit ja kosmolo- git nykyään kohtaavat. Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valta oja on Kaiken käsikirjassa (Ursa 2012, 203) arvioinut tieteellis- ten yksityiskohtien merkitystä seuraavaan tapaan: ”Emme voi kos- kaan etukäteen tietää, mitä tulee tapahtumaan, mihin suurempaan kokonaisuuteen tämä tai tuo yksityiskohta yllättäen liittyykin tai mitä ne tulevatkaan paljastamaan: siksi kaikki on tutkittava, mahdollisim- man tarkoin”. Suomalaisen mytologian tutkimuksella on ainutlaatuisen antoisa ja moniaineksinen oppihistoria Agricolan ajoista meidän päiviimme. On ollut inspiroivaa seurata M. A. Castrénin luentojen käännös- ja tulkintaprosesseja, joiden vaiheissa olemme useaan kertaan yhdessä ja erikseen hämmästelleet sitä, miten ajankohtaisilta monet hänen esittämänsä kysymykset ja tulkinnat nyt vaikuttavat, ja miksi samat asiat välillä ovat olleet pitkiäkin aikoja varjossa. Vanhoja mytologian esityksiä luetaankin uusien esitysten valossa ja opastamina. Tämän käännöksen myötä Castrénin kirjaamat ainekset, ajatukset ja tulkin- nat suomalaisesta mytologiasta ovat nyt entistä paremmin nykyisen suomenkielisen yleisön tavoitettavissa ja uusien ideoiden lähteenä. Kalevalaseuran Castrén-piiri Seppo Knuuttila Joonas Ahola Karina Lukin Elina Lampela Ulla Piela 9 Joonas Ahola ja Karina Lukin Matthias Alexander Castrénin suomalaisen mytologian taustoja Johdanto Matthias Alexander Castrénin (1813–1852) Luentoja suomalaisesta mytologiasta (Föreläsningar i Finsk mytologi) on suomalaisen ja suoma lais-ugrilaisen esikristillisen uskomusjärjestelmän juurten uraauurtava historiallinen ja vertaileva yleisesittely, jonka Castrén kirjoitti syksyllä 1851 pitämänsä luentosarjan aineistojen pohjalta ja tulevien luentojen käsikirjoitukseksi. Teos on julkaistu alkukielellään ruotsiksi vuonna 1853 Carl Gustav Borgin toimittamana ja saksaksi Anton von Schiefnerin kääntämänä ja toimittamana vuonna 1853 nimellä M.
Recommended publications
  • Read Book the Song of the Winns: Vol. 1: the Secret of the Ginger Mice

    Read Book the Song of the Winns: Vol. 1: the Secret of the Ginger Mice

    THE SONG OF THE WINNS: VOL. 1: THE SECRET OF THE GINGER MICE PDF, EPUB, EBOOK Frances Watts,Dr. David Francis | 304 pages | 24 Apr 2012 | Running Press | 9780762444106 | English | Philadelphia, United States The Song of the Winns: Vol. 1: The Secret of the Ginger Mice PDF Book Pine-roots were the oldest houses, And the earliest pots were stone ones. Contents: It's no fun to be a lion; the land of the caterpillars; the spider and the fly; the little duck who was very pleased with himself; the big brown bear; the woodchuck; the tiger; the camel; a hot day; the kangaroo; the skunk and the sea gull; from one to ten; the procupine and the badgers; the elephant buys a horse; day; night; the sick sparrow; I see you, little yellow wasps; the fox, the weasel, and the little chicken; the bear went o-ver the mountain; the little black hen; the cottontail and the jack rabbit; the gray squirrel; the elephant; the bear; the greedy kitten and the wise little birds; the goose and the rabbit; the lion; the duck; the hippopotamu; the pig; the funny little mouse. Wherefore do you drive so rashly, And arrive at home so madly? The bride remembers with tears that she is now quitting her dear birthplace for the rest of her life, and says farewell to all While he saw the trees had flourished, And the saplings sprouted bravely, Yet had Jumala's tree, the oak-tree, Not struck down its root and sprouted. On the stone of joy he sat him, On the stone of song he rested, Sang an hour, and sang a second, And again he sang a third time: Thus reversed his words of magic, And dissolved the spell completely.
  • ”Yksin Syntyi Väinämöinen”

    ”Yksin Syntyi Väinämöinen”

    0 ”Yksin syntyi Väinämöinen” Tarkastelussa Kalevalan Maailmansyntyruno Maaret Peltonen Kirjallisuuden kandidaatintutkielma Taiteiden ja kulttuurintutkimuksen laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Anna Helle Opponentti: Hannamari Kilpeläinen Kevät 2016 1 SISÄLTÖ 1 Johdanto ................................................................................................. 2 2 Kalevalan synty ...................................................................................... 3 2.1 Runolaulajat ........................................................................................ 4 2.2 Runolaulajan maailma ......................................................................... 6 3 Myytit ja Kalevala .................................................................................. 6 4 Aineiston kuvaus ja analyysi ................................................................. 9 4.1 Aineiston kuvaus ................................................................................. 9 4.2 Aineiston analyysi ............................................................................... 11 5 Johtopäätökset ..................................................................................... 16 6 Päätäntö ................................................................................................ 17 Lähteet 2 1 Johdanto Tutkin kirjallisuuden kandidaatin tutkielmassani Kalevalan ja Raamatun välistä suhdetta ja yhteyttä. Etenen Kalevalan tutkimisessa myyttien kautta Raamattuun. Mielenkiintoni Kalevalan ja Raamatun väliseen yhteyteen on
  • Visits to Tuonela Ne of the Many Mythologies Which Have Had an In

    Visits to Tuonela Ne of the Many Mythologies Which Have Had an In

    ne of the many mythologies which have had an in­ fluence on Tolkien's work was the Kalevala, the 22000- line poem recounting the adventures of a group of Fin­ nish heroes. It has many characteristics peculiar to itself and is quite different from, for example, Greek or Germanic mythology. It would take too long to dis­ cuss this difference, but the prominent role of women (particularly mothers) throughout the book may be no­ ted, as well as the fact that the heroes and the style are 'low-brow', as Tolkien described them, as opposed to the 'high-brow' heroes common in other mytholog- les visits to Tuonela (Hades) are fairly frequent; and magic and shape-change- ing play a large part in the epic. Another notable feature which the Kaleva la shares with QS is that it is a collection of separate, but interrelated, tales of heroes, with the central theme of war against Pohjola, the dreary North, running through the whole epic, and individual themes in the separate tales. However, it must be appreciated that QS, despite the many influences clearly traceable behind it, is, as Carpenter reminds us, essentially origin­ al; influences are subtle, and often similar incidents may occur in both books, but be employed in different circumstances, or be used in QS simply as a ba­ sis for a tale which Tolkien would elaborate on and change. Ibis is notice­ able even in the tale of Turin (based on the tale of Kullervo), in which the Finnish influence is strongest. I will give a brief synopsis of the Kullervo tale, to show that although Tolkien used the story, he varied it, added to it, changed its style (which cannot really be appreciated without reading the or­ iginal ), and moulded it to his own use.
  • Laura Stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion

    Laura Stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion

    laura stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion Studia Fennica Folkloristica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Anna-Leena Siikala Rauno Endén Teppo Korhonen Pentti Leino Auli Viikari Kristiina Näyhö Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Laura Stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion Finnish Literature Society • Helsinki 3 Studia Fennica Folkloristica 11 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via Helsinki University Library. © 2002 Laura Stark and SKS License CC-BY-NC-ND 4.0 International. A digital edition of a printed book first published in 2002 by the Finnish Literature Society. Cover Design: Timo Numminen EPUB: eLibris Media Oy ISBN 978-951-746-366-9 (Print) ISBN 978-951-746-578-6 (PDF) ISBN 978-952-222-766-9 (EPUB) ISSN 0085-6835 (Studia Fennica) ISSN 1235-1946 (Studia Fennica Folkloristica) DOI: http://dx.doi.org/10.21435/sff.11 This work is licensed under a Creative Commons CC-BY-NC-ND 4.0 International License.
  • Editors' Introduction Douglas A

    Editors' Introduction Douglas A

    Editors' Introduction Douglas A. Anderson Michael D. C. Drout Verlyn Flieger Tolkien Studies, Volume 7, 2010 Published by West Virginia University Press Editors’ Introduction This is the seventh issue of Tolkien Studies, the first refereed journal solely devoted to the scholarly study of the works of J.R.R. Tolkien. As editors, our goal is to publish excellent scholarship on Tolkien as well as to gather useful research information, reviews, notes, documents, and bibliographical material. In this issue we are especially pleased to publish Tolkien’s early fiction “The Story of Kullervo” and the two existing drafts of his talk on the Kalevala, transcribed and edited with notes and commentary by Verlyn Flieger. With this exception, all articles have been subject to anonymous, ex- ternal review as well as receiving a positive judgment by the Editors. In the cases of articles by individuals associated with the journal in any way, each article had to receive at least two positive evaluations from two different outside reviewers. Reviewer comments were anonymously conveyed to the authors of the articles. The Editors agreed to be bound by the recommendations of the outside referees. The Editors also wish to call attention to the Cumulative Index to vol- umes one through five of Tolkien Studies, compiled by Jason Rea, Michael D.C. Drout, Tara L. McGoldrick, and Lauren Provost, with Maryellen Groot and Julia Rende. The Cumulative Index is currently available only through the online subscription database Project Muse. Douglas A. Anderson Michael D. C. Drout Verlyn Flieger v Abbreviations B&C Beowulf and the Critics.
  • Finnish Studies

    Finnish Studies

    Journal of Finnish Studies Volume 23 Number 1 November 2019 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-7328298-1-7 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458, Box 2146, Sam Houston State University, Huntsville, TEXAS 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1420; Fax 1.936.294.1408 E-mail: [email protected] EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki [email protected] Scott Kaukonen, Assoc. Editor, Sam Houston State University [email protected] Hilary-Joy Virtanen, Asst. Editor, Finlandia University [email protected] Sheila Embleton, Book Review Editor, York University [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin, Madison Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University Tim Frandy, Assistant Professor, Western Kentucky University Daniel Grimley, Professor, Oxford University Titus Hjelm, Associate Professor, University of Helsinki Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis Johanna Laakso, Professor, University of Vienna Jason Lavery, Professor, Oklahoma State University James P. Leary, Professor Emeritus, University of Wisconsin, Madison Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, University of Helsinki Jussi Nuorteva, Director General, The National Archives of Finland Juha Pentikäinen, Professor, University of Lapland Oiva Saarinen, Professor Emeritus, Laurentian University, Sudbury Beth L.
  • The Transformation of an Oral Poem in Elias Lönnrot's Kalevala

    The Transformation of an Oral Poem in Elias Lönnrot's Kalevala

    Oral Tradition, 8/2 (1993): 247-288 From Maria to Marjatta: The Transformation of an Oral Poem in Elias Lönnrot’s Kalevala1 Thomas DuBois The question of Elias Lönnrot’s role in shaping the texts that became his Kalevala has stirred such frequent and vehement debate in international folkloristic circles that even persons with only a passing interest in the subject of Finnish folklore have been drawn to the question. Perhaps the notion of academic fraud in particular intrigues those of us engaged in the profession of scholarship.2 And although anyone who studies Lönnrot’s life and endeavors will discover a man of utmost integrity, it remains difficult to reconcile the extensiveness of Lönnrot’s textual emendations with his stated desire to recover and present the ancient epic traditions of the Finnish people. In part, the enormity of Lönnrot’s project contributes to the failure of scholars writing for an international audience to pursue any analysis beyond broad generalizations about the author’s methods of compilation, 1 Research for this study was funded in part by a grant from the Graduate School Research Fund of the University of Washington, Seattle. 2 Comparetti (1898) made it clear in this early study of Finnish folk poetry that the Kalevala bore only partial resemblance to its source poems, a fact that had become widely acknowledged within Finnish folkoristic circles by that time. The nationalist interests of Lönnrot were examined by a number of international scholars during the following century, although Lönnrot’s fairly conservative views on Finnish nationalism became equated at times with the more strident tone of the turn of the century, when the Kalevala was made an inspiration and catalyst for political change (Mead 1962; Wilson 1976; Cocchiara 1981:268-70; Turunen 1982).
  • Magic Songs of the West Finns, Volume 1 by John Abercromby

    Magic Songs of the West Finns, Volume 1 by John Abercromby

    THE PRE- AND PROTO-HISTORIC FINNS BOTH EASTERN AND WESTERN WITH THE MAGIC SONGS OF THE WEST FINNS BY THE HONOURABLE JOHN ABERCROMBY IN TWO VOLUMES VOL. I. 1898 Magic Songs of the West Finns, Volume 1 by John Abercromby. This edition was created and published by Global Grey ©GlobalGrey 2018 globalgreyebooks.com CONTENTS Preface The Value Of Additional Letters Of The Alphabet Full Titles Of Books Consulted And Referred To Illustrations Chapter 1. Geographical Position And Craniology Of The Finns Chapter 2. The Neolithic Age In Finland Chapter 3. Historical Notices Of Classical Authors Chapter 4. The Prehistoric Civilisation Of The Finns Chapter 5. The Third Or Iranian Period Chapter 6. Beliefs Of The West Finns As Exhibited In The Magic Songs 1 PREFACE In this country the term Finn is generally restricted to the natives of Finland, with perhaps those of Esthonia thrown in. But besides these Western Finns there are other small nationalities in Central and Northern Russia, such as the Erza and Mokša Mordvins, the Čeremis, Votiaks, Permians, and Zịrians, to whom the term is very properly applied, though with the qualifying adjective—Eastern. Except by Folklorists, little attention is paid in Great Britain to these peoples, and much that is written of them abroad finds no response here, the 'silver streak' acting, it would seem, as a non-conductor to such unsensational and feeble vibrations. Although the languages of the Eastern and Western Finns differ as much perhaps among themselves as the various members of the Aryan group, the craniological and physical differences between any two Finnish groups is very much less than between the Latin and the Teutonic groups, for instance.
  • The Role of the Kalevala in Finnish Culture and Politics URPO VENTO Finnish Literature Society, Finland

    The Role of the Kalevala in Finnish Culture and Politics URPO VENTO Finnish Literature Society, Finland

    Nordic Journal of African Studies 1(2): 82–93 (1992) The Role of the Kalevala in Finnish Culture and Politics URPO VENTO Finnish Literature Society, Finland The question has frequently been asked: would Finland exist as a nation state without Lönnrot's Kalevala? There is no need to answer this, but perhaps we may assume that sooner or later someone would have written the books which would have formed the necessary building material for the national identity of the Finns. During the mid 1980s, when the 150th anniversary of the Kalevala was being celebrated in Finland, several international seminars were held and thousands of pages of research and articles were published. At that time some studies appeared in which the birth of the nation state was examined from a pan-European perspective. SMALL NATION STATES "The nation state - an independent political unit whose people share a common language and believe they have a common cultural heritage - is essentially a nineteenth-century invention, based on eighteenth-century philosophy, and which became a reality for the most part in either the late nineteenth or early twentieth century. The circumstances in which this process took place were for the most part marked by the decline of great empires whose centralised sources of power and antiquated methods of administrations prevented an effective response to economic and social change, and better education, with all the aspirations for freedom of thought and political action that accompany such changes." Thus said Professor Michael Branch (University of London) at a conference on the literatures of the Uralic peoples held in Finland in the summer of 1991.
  • This Thesis Has Been Submitted in Fulfilment of the Requirements for a Postgraduate Degree (E.G

    This Thesis Has Been Submitted in Fulfilment of the Requirements for a Postgraduate Degree (E.G

    This thesis has been submitted in fulfilment of the requirements for a postgraduate degree (e.g. PhD, MPhil, DClinPsychol) at the University of Edinburgh. Please note the following terms and conditions of use: • This work is protected by copyright and other intellectual property rights, which are retained by the thesis author, unless otherwise stated. • A copy can be downloaded for personal non-commercial research or study, without prior permission or charge. • This thesis cannot be reproduced or quoted extensively from without first obtaining permission in writing from the author. • The content must not be changed in any way or sold commercially in any format or medium without the formal permission of the author. • When referring to this work, full bibliographic details including the author, title, awarding institution and date of the thesis must be given. Social Reality and Mythic Worlds Reflections on Folk Belief and the Supernatural in James Macpherson’s Ossian and Elias Lönnrot’s Kalevala Ersev Ersoy PhD THE UNIVERSITY of EDINBURGH OILTHIGH DHÙN ÈIDEANN 2012 Abstract This thesis investigates the representation of social reality that can be reflected by folk belief and the supernatural within mythic worlds created in epic poetry. Although the society, itself, can be regarded as the creator of its own myth, it may still be subjected to the impact of the synthesized mythic world, and this study seeks to address the roles of the society in the shaping of such mythic worlds. The research is inspired by an innovative approach, using James Macpherson’s Ossian (1760-63) and Elias Lönnrot’s Kalevala (1835-49) as epic models that benefit from mythical traditions.
  • The Songlands of the Kalevala

    The Songlands of the Kalevala

    © I.K. INHA JUMINKEKO In Kainuu, the trees reach up to the sky and the dappled light filters down through their branches. The murmuring of forest streams and the soothing hum of the verdant forest greet you and lead you to the mystical beauty of this northern wilder- ness. It is here you find the inspiration for the Finnish national epic, The Kalevala. The Kalevala is the Finnish national epic compiled from old Finnish ballads, lyrical songs, and oral poetry, all part of Finn- ish tradition. The Kalevala was compiled by Elias Lönnrot who published the folk material in two editions. Kalevala, the dwelling place of the poem’s chief characters, is a poetic LOCAL DELICACIES name for Finland, meaning “land of heroes.” The leader of the “sons of Kaleva” is the wise old Väinämöinen, a powerful sage with intuitive powers, who is a master of the kantele, a Finnish stringed instrument. In the Songlands of the Kalevala, you tread the paths once tak- en by Elias Lönnrot, and witness first hand where the Karelian artists of the Kalevala found their inspiration. Kuhmo brings the Kalevala to life, with history and modernity living side by side. Kuhmo is a UNESCO City of Literature be- ROWING A cause of the Kalevala. Maybe you will be the one who finally CHURCH BOAT solves the great riddle of our national epic: “Goes round the sun, goes round the moon, but cannot go round juminkeko.” Could it really be about Polaris? You may reflect on this conundrum whilst enjoying a tradition- al Kalevala dinner and learning about fishing lures and ancient hunting rhymes.
  • PANTHEON Finnois

    PANTHEON Finnois

    PANTHEON OUGRO-FINNOIS AARNIVALKEA: flamme éternelle qui marque l'emplacement d'un trésor enterré. AHTI (ou Ahto): dieu des eaux, des lacs, des rivières et des mers et de la pêche. AJATTARA (ou Ajatar): esprit maléfique des forêts. AKKA: (vielle femme) déesse-mère de la fécondité féminine, de la sexualité et des moissons, consort de Ukko ÄKRÄS: dieu de la Fertilité et de la Végétation. ANTERO VIPUNEN: géant défunt, protecteur de la Connaissance et de la Magie. ATHOLA : château d’Athi. HALTIA: esprit, gnome, gardien d’une personne ou d’un lieu. Maan-haltiat (esprits terrestres), Veden-haltiat (esprits de l'eau), et Ilman-haltiat (esprits de l'air) HIISI : démon, gobelin et homme de main de Lempo. IHTIRIEKO: protecteur des enfants illégitimes privés de vie. IKU-TURSO: monstre marin maléfique sans doute identique à Tursas. ILMA : dieu de l'air, père d’Ilmatar. ILMARINEN : grand forgeron qui créa le ciel et le Sampo. ILMATAR: esprit féminin de l'air, créatrice du Monde; Mère de Väinämöinen dans le Kalevala. JOUKAHAINEN : garçon qui défia Vâinâmôinen à un concours de chant. JUMALA : nom générique des divinités majeures ; dieu. KALEVANPOIKA : géant qui abattit les forêts et faucha les immenses prairies. En Estonie : Kalevipoeg. KAVE: ancien dieu du ciel puis divinité du cycle lunaire. Père de Väinämöinen. KALEVALA : grande épopée composée par Elias Lönnrot au milieu du XIXe siècle. KALMA : déesse de la Mort et de Décomposition. KANTELE : magie faite à partir de la gueule d’un brochet par Väinämöinen. KIED-KIE-JUBMEL: dieu des troupeaux de rennes KILLIKKI : épouse de Lemminkainen qui aimait faire la fête KIPU-TYTTÖ : déesse de la Mort et de la Maladie, sœur de Kivutar, Vammatar, et Loviatar.