Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alue 2020

Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alueeseen kuuluu 8 kuntaa Keski-Suomen ja Pirkanmaan alueelta. Isäntäkuntana toimii Keuruun kaupunki ja muut yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat kunnat ovat Jämsä, Kuhmoinen, Multia, Mänttä-, Petäjävesi, ja . Yhteistoiminta-alue vastaa maataloustukiin liittyvistä hallintotehtävistä (Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa 30.3.2010/210), mutta toteuttaa myös maatalouteen liittyviä kehittämistehtäviä alueella.

Maatalouden rakennekehitys Suomessa

Maatalous- ja puutarhayritysten määrä oli vuonna 2019 46 800 maatalousyritystä ja keskimääräinen tilakoko 49 hehtaaria. Vuonna 2018 keskimääräinen tilakoko oli noin 46 hehtaaria. Tilalukumäärän laskiessa siis keskimääräinen tilakoko kasvaa. (Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja 2020, 5) Puolet tiloista on kuitenkin alle 31 hehtaaria (Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja 2020, 8). Maidontuotanto on laskenut jo neljättä vuotta peräkkäin ja vuonna 2019 myös lihantuotanto laski. Vuoden 2019 viljasato oli kuitenkin kahta edellistä vuotta parempi. (Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja 2020, 5). Noin 86% tiloista on yksityishenkilöiden omistamia ja noin 9 % maatalousyhtymiä. Loput maatiloista ovat perikuntien omistuksessa tai osakeyhtiömuotoisia.

Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja 2020: Tilastoja maataloudesta, metsäsektorilta sekä kala- ja riistataloudesta on kokonaisuudessaan luettavissa Luonnonvarakeskuksen sivuilta.

Tilastotietoja Keuruun yhteistoiminta-alueen maataloudesta

Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alueen kunnat ovat hyvin eri kokoisia kokonaispeltopinta- alan suhteen. Peltopinta-alaltaan isoimmat kunnat ovat Jämsä ja Virrat, joissa myös tilalukumäärä on korkeampi. Kokonaispinta-alallisesti pienimpiä kuntia edustavat Kuhmoinen ja Multia (taulukko 1). Tilalukumäärä on laskeva myös Keuruun yhteistoiminta-alueella, mutta samalla tälläkin alueella tilojen keskimääräinen pinta-ala (tilakoko) kasvaa. Pellot siis siirtyvät aktiivitiloille joko vuokrauksen tai myynnin kautta mahdollistaen tilakoon kasvun. Tällä hetkellä suurinta tilalukumäärää edustaa Jämsä, jossa oli vuonna 2020 274 perus- ja viherryttämistuen hakijaa (taulukko 1). Vastaavasti pienintä tilalukumäärää ja samalla myös pienintä keskimääräistä tilakohtaista pinta-alaa edustaa Multia. Multian tilalukumäärä pysyy kuitenkin vuodesta toiseen melko muuttomattomana. Kunnasta riippumatta suurin osa yhteistoiminta-alueen tiloista on kuitenkin alle 10 hehtaaria tai alle 30 hehtaaria kasvinviljelytiloja.

Tukivuosi 2020 Tiloja, lukumäärä Tila keskimäärin Kunta/kokonaispinta-ala (hehtaaria) JÄMSÄ 274 35,32 9677,68 KEURUU 124 37,14 4605,36

KUHMOINEN 65 30,24 1965,60

MULTIA 66 23,74 1566,84

PETÄJÄVESI 85 29,78 2531,30

MÄNTTÄ-VILPPULA 110 33,71 3708,10

RUOVESI 124 45,32 5619,68

VIRRAT 173 49,79 8613,67

Taulukko 1 Tilastoja Keuruun yhteistoiminta-alueelta

Virroilla ja Ruovedellä on yli 30 hehtaarin tilojen ja erityisesti yli 90 hehtaarin tilojen osuus suurempi kuin muissa kunnissa (kuva 1). Näissä kunnissa myös keskimääräinen tilakoko (hehtaaria) nousee Suomen keskitasolle ja yläpuolelle.

Tilakoon (peltopinta-ala) jakauma 2020

Virrat Ruovesi Petäjävesi Mänttä-Vilppula Multia Kuhmoinen Keuruu Jämsä

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

- 9.99 10 - 29.99 30 - 59.99 60 - 89.99 90 -

Kuva 1 Tilakoon jakauma 2020

Tuotantosuunnista koko yhteistoiminta-alueella yleisimpiä ovat viljanviljely- tai muu kasvituotanto suhteutettuna kunnan tilamäärään. Vastaavasti kotieläintuotannosta lypsykarjatalous ja lihanautojen tai muiden nautojen kasvatus ovat yleisimmät tuotantosuunnat. Alueellisia eroja ja keskittymiä tuotantosuunnissa on myös havaittavissa, mutta yhteistä on kaikissa kunnissa karjatilojen lukumäärän väheneminen. Siipikarjatilat ovat keskittyneet Mänttä-Vilppulaan. Sikatalouden harjoittajat ovat alueella harvassa ja noudattelee samaa kehitystä kuin muualla Suomessa. Lammastaloutta harjoitetaan yhteistoiminta-alueella noin 20 tilalla. Suurinta pinta-alaa ilmoitetuista viljelykasveista edustaa koko yhteistoiminta-alueella monivuotiset kuivaheinä-, säilörehu- ja tuorerehunurmet (lähes 15000 hehtaaria). Viljoista suurimmat pinta-alat ovat kauralla (noin 6900 hehtaaria) ja rehuohralla (reilut 4100 hehtaaria). Viljelykasvien kirjossa on eroa alueen kuntien välillä ja suotuisimmilla viljelyalueilla erikoiskasvien viljelyllä on vahva rooli. Erikoiskasveista suurimpia aloja on mm. kuminalla (noin 670 hehtaaria). Valkuaiskasvien (mm. herne, härkäpapu, kevätrypsi) viljely on lisääntynyt viime vuosina. Peltomarjojen (mm. herukat) viljelyllä on vahva asema erityisesti Keurusseudulla.

Viljelijöiden ikäjakauma on suhteellisen samanlainen kunnasta riippumatta (kuva 2). Nuorten (alle 40v) viljelijöiden osuus on alle viidenneksen kunnan tilalukumäärään suhteutettuna. Myös yli 65v osuus on noin viidenneksen tilalukumäärään suhteutettuna. Suurinta ikäluokkaa edustavat 50-64 vuotiaat viljelijät. Nuoria maatalousyrittäjiä tarvitaan maatalouselinkeinojen jatkuvuuden turvaamiseksi. Kannustimet jatkajalle ovat Nuoren viljelijän aloitustuki ja Nuoren viljelijän tuki, mutta luopujia nykyinen järjestelmä ei enää huomioi luopumistukijärjestelmän päätyttyä vuonna 2018.

Viljelijöiden ikäjakauma 2020 Alle 30 3 %

Yli 65 30 - 39 19 % 14 %

40 - 49 21 %

50 - 64 43 %

Kuva 2 Viljelijöiden ikäjakauma 2020

Maatalouden rahavirrat Keuruun yhteistoiminta-alueen maataloudesta

Maatalouden rahavirrat -tilastossa (Kantar TNS Agri Oy, 2020) on esitettynä yhteistoiminta-alueen rahavirtoja. Ohjelmakauden alusta (2014) verrattuna viime vuoteen 2019 maatilojen kokonaistuloissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Maatalouden tulojen pudotusta on korvattu metsätuloilla sekä sivuansioilla/ liitännäiselinkeinoilla. Pelkästään maatalouden myyntituloja tarkastellessa merkittävintä pudotusta on tapahtunut Keuruun yhteistoiminta-alueella sellaisissa kunnissa, joissa karjatalouden osuus myyntituloista on pieni. Maatilojen myyntituloissa näkyy siis selvästi kotieläintalouden merkitys. (Kuva 3). Vastaavasti maatalouden ostopanoksista merkittävä osa käytetään ostorehuihin yms. rehun säilöntäaineisiin. Maatilojen tulot 2019 (milj.€)

VIRRAT RUOVESI MÄNTTÄ-VILPPULA PETÄJÄVESI MULTIA KUHMOINEN KEURUU JÄMSÄ

0 5 10 15 20 25 30

Maatalouden myyntitulot Maatalouden tulotuet Metsätulot (maanv.) Sivuansiot/liitännäiselinkeinot

Kuva 3 Maatilojen tulot 2019

Alla olevassa taulukossa maatilojen tulot (sisältäen myyntitulot, tuet, metsätulot ja sivuansiot) kunnittain vuosilta 2014-2019 (Taulukko 2).

JÄMSÄ KEURUU KUHMOINEN MULTIA PETÄJÄVESI MÄNTTÄ- RUOVESI VIRRAT VILPPULA 2019 25,38 13,24 7,49 5,18 9,06 13,9 16,33 26,38 2018 26,43 14,04 9,6 5,3 9,07 14,01 16,82 26,18 2017 24,2 13,49 7,91 5,16 8,46 13,24 15,23 25,33 2016 24,91 14,12 7,77 5,2 8,9 12,67 15,13 24,35 2015 22,21 13,35 7,22 4,84 8,58 12,72 13,85 23,68 2014 24,24 14,06 7,23 4,9 8,42 13,17 15,36 25,01 Muutos 2014- 2019 4,49 % -6,19 % 3,47 % 5,41 % 7,06 % 5,25 % 5,94 % 5,19 % Taulukko 2 Maatilojen tulot Keuruun yhteistoiminta-alueella 2014-2019 (milj.€)

Maatalouden myyntituloissa (2019) lähtökohtana ovat kunkin tuotteen tuotantomäärät sekä maksetut tuottajahinnat. Tuottajatilitysten yhteydessä maksetut tuet eivät sisälly myyntituloihin. Myyntituloissa näkyy mm. lypsykarjatilojen osuus/maidon tuotanto erityisesti Virroilla ja muissakin kunnissa maito sekä muusta kotieläintuotannosta (liha) koostuvat tuloerät erottuvat selvästi. Viljojen osalta osa viljasta päätyy myös muiden kanavien kautta (mm. tilojen välinen yhteistyö, oma käyttö) markkinoille tai muihin käyttötarkoituksiin. Tässä tilastoinnissa on mukana vain kaupan kautta kulkeva vilja. (Kuva 4)

Maatalouden myyntitulot 2019

VIRRAT RUOVESI MÄNTTÄ-VILPPULA PETÄJÄVESI MULTIA KUHMOINEN KEURUU JÄMSÄ

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Maito Naudanliha Sianliha Muu liha Kananmunat Viljat Muut kasvit

Kuva 4 Maatalouden myyntitulot 2019

Maatalouden myyntitulojen muutosta kuluvan ohjelmakauden Keuruun yhteistoiminta-alueella on kuvattu kunnittain taulukossa 4.

JÄMSÄ KEURUU KUHMOINEN MULTIA PETÄJÄVESI MÄNTTÄ- RUOVESI VIRRAT VILPPULA

2019 3,14 2,94 2 0,86 1,87 4,29 4,3 9,41 2018 3,17 3,38 1,96 0,89 1,97 4,09 4 9,06 2017 2,84 3,09 1,98 0,84 1,97 3,71 3,59 8,37 2016 3,01 3,15 1,99 0,99 2,11 3,68 3,46 7,63 2015 3,12 3,32 1,89 1,03 2,08 3,52 3,26 7,81 2014 3,35 3,7 2,01 1,02 2,29 3,63 3,96 8,2 Muutos 2014-2019 -6,69 % -25,85 % -0,50 % -18,60 % -22,46 % 15,38 % 7,91 % 12,86 %

Taulukko 3 Maatalouden myyntitulot 2014-2019

Maatalouden pääostopanosten hankintamenojen laskennassa on käytetty sekä julkisia että Kantar TNS Agrin maatilakyselyiden tuloksia (kuva 5). Karjatilojen vaikutus näkyy myös pääostopanoksissa, koska merkittävä osa ostopanoksista kohdistuu ostorehuihin ja rehujen säilöntäaineisiin. Maatalouden ostopanoksista merkittävä osa kohdistuu myös lannoitteisiin sekä poltto- ja voiteluaineisiin.

Maatalouden pääostopanokset 2019

VIRRAT RUOVESI MÄNTTÄ-VILPPULA PETÄJÄVESI MULTIA KUHMOINEN KEURUU JÄMSÄ

0 1 2 3 4 5 6 7

Ostorehut + rehunsäil.aineet Lannoitteet ja kalkki Uudet traktorit Muut koneet Poltto- ja voiteluaineet Ostosiemen Kasvinsuojeluaineet

Kuva 5 Maatilojen pääostopanokset Keuruun yhteistoiminta-alueella 2018 (milj.€)

Taulukossa 4 on esitettynä kunnittain maatalouden pääostopanokset (sis.alv) vuosina 2014-2019. Pääostopanoksien hintojen muutos ei selitä maatilojen pääostopanoksien muutosta vaan vaikutusta on myös mm. tuotantosuuntien vaihdoksella (kotieläintilojen väheneminen/lisääntyminen), tuotantovolyymin muutoksilla sekä luomuviljelyn lisääntymisellä.

JÄMSÄ KEURUU KUHMOINEN MULTIA PETÄJÄVESI MÄNTTÄ- RUOVESI VIRRAT VILPPULA

2019 5,63 3,17 1,88 1,05 2,02 4,82 3,31 7,05 2018 4,42 2,79 1,84 1,17 2,1 4,65 3,2 6,19 2017 4,77 2,81 1,77 1,01 1,88 3,81 2,92 5,89 2016 5,22 3,20 2,1 1,1 1,9 3,32 2,79 5,59 2015 5,22 3,16 1,79 0,96 2,05 4,24 3,41 6,81 2014 5,82 3,27 1,48 0,98 2,05 3,9 3,39 6,59 Muutos 2014- -31,67 % -17,20 % 19,57 % 16,24 % 2,38 % 16,13 % -5,94 % -6,46 % 2019 Taulukko 4 Maatilojen pääostopanokset Keuruun yhteistoiminta-alueella 2014-2019 (milj.€)

Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alue kuuluu kahden maakunnan ja kahden Ely-keskuksen alueelle. Maataloudun tulovirrat suhteutettuna ja Keski-Suomen tulovirtoihin alla olevassa kuvioissa 6 ja 7. Mänttä-Vilppulan ja Ruoveden tulovirrat edustavat koko Pirkanmaan tulovirroista kumpikin 3%. Virtain osuus on noussut edelliseen vuoteen verrattuna 5%:sta 6%:iin. Vastaavasti Keski-Suomen rahavirroista Kuhmoisten ja Petäjäveden osuus on molemmilla 3%, Keuruun osuus 5% ja Jämsän 9%. Koko Pirkanmaan maatalouden tulovirrat ovat 467,4 miljoonaa euroa ja Keski-Suomen tulovirrat 283,1 miljoonaa euroa.

Kuntien osuus Keski-Suomen maatalouden tulovirroista 2019 (283,1 milj.€)

KEURUU; 5% JÄMSÄ; 9%

KUHMOINEN; 3%

MULTIA; 2%

Muu Keski-Suomi; 78% PETÄJÄVESI; 3%

Kuva 7 Kuntien osuus koko maakunnan tulovirroista 2019, Keski-Suomi

Kuntien osuus Pirkanmaan maatalouden tulovirroista 2019 (467,4 milj.€) RUOVESI 3 % MÄNTTÄ-VILPPULA 3 % VIRRAT 6 %

Muu Pirkanmaa 88 %

Kuva 6 Kuntien osuus koko maakunnan tulovirroista 2019, Pirkanmaa

Maaseutuelinkeinojen kehittäminen yhteistoiminta-alueella

Tukihallinnon tehtävien lisäksi Keuruun yhteistoiminta-alueelle on laadittu ohjelmakauden mukaisesti vuosille 2014-2020 kehittämisohjelma. Uusi kehittämisohjelma astuu voimaan vuonna 2021 ja jatkossa ohjelma tullaan päivittämään vuosikohtaisesti, koska se ei ole sidoksissa CAP27:n aikatauluun. Kehittämisohjelman toimenpiteillä pyritään vastaamaan mahdollisimman hyvin alueen maatalousyrittäjien tarpeisiin.

Toteutuneet kehittämistoimenpiteet Korona-tilanne on vaikuttanut merkittävästi kehittämisohjelman toteuttamiseen. Vuoden 2020 ainoa tapahtuma ehdittiin pitämään juuri ennen koronasta johtuvien rajoitusten alkamista. Toisaalta kehittämistyössä on painotuttu pitkälti tehtäviin, jotka kohdistuvat joko tila- tai aluekohtaisiin toimenpiteisiin. Tällaisia ovat olleet mm. alueelliseen varautumiseen liittyvät tehtävät sekä erilaiset kunta- ja tilakohtaiset toimet. Kehittämisyksikkö on tehnyt aktiivisesti yhteistyötä muiden toimijoiden ja mm. hankkeiden kanssa, jotta alueelle on saatu parhaiten maatalousyrittäjien kehittämistarpeita vastaavaa toimintaa. Kuitenkin ohjelmakauden lähentyessä loppua moni hyvä maatalousyrittäjiä koskettava hanke on päättynyt. Pääsääntöisesti kehittämisyksikön toimenpiteet ovat avoimia koko yhteistoiminta-alueen tuottajille ja maatalousyrittäjät ovatkin osallistuneet aihealueesta riippuen eri kunnissa järjestettyihin tapahtumiin. Tämä osaltaan lisää myös maatalousyrittäjien verkostoitumista yli kunta- ja maakuntarajojen. Osa toimenpiteistä on suunnattu tarkoituksenmukaiselle kohderyhmälle, kuten nuoret maatalousyrittäjät tai kotieläintilat. Tilakohtaisia toimenpiteitä kehittämisyksikkö ei toteutua, mutta tilakäynnit kuuluvat kehittämisyksikön maaseutusihteerin toimenkuvaan. Tilakäynneillä keskustellaan maatalousyrittäjän ja –yrityksen kehittämistarpeista ja ohjataan yrittäjät tarpeen mukaan muille asiantuntijoille.

Leader-ryhmät PoKo ry ja Vesuri ry

Leader on vahvasti paikallista toimintaa, missä kehittämisideat ja-tarpeet nousevat ruohonjuuritasolta ja Leader- ryhmät aktivoivat, innostavat, tiedottavat, kouluttavat ja toimivat hankkeiden toteuttajien apuna. Yhteistoiminta-alueella toimii kaksi maaseudun kehittämisyhdistystä eli Leader-ryhmää (koko Suomessa 54 Leader-ryhmää). Vesurin toiminta-alueeseen kuuluvat Keuruu, Multia, Petäjävesi, Jämsä ja Kuhmoinen. PoKo:n toiminta-alue kattaa Mänttä-Vilppulan, Ruoveden ja Virtain (sekä Juupajoen). Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinoelämää edistäviä hankkeita sekä yritystukia. Maaseudun yritystuilla edistetään maaseudun toimeentulomahdollisuuksia ja työpaikkojen lisäystä. Maaseudulle tarvitaan uusia yrityksiä, mutta myös nykyisten yritysten kehittäminen ja laajentaminen ovat tärkeitä maaseudun elinvoimaisuuden kannalta. Hanketuilla voidaan edistää mm. elinkeinojen uudistamista, kannattavuuden kehittämistä, osaamisen edistämistä ja parantaa maaseudun palveluita ja asumisen edellytyksiä. EU-tukitietojen hakupalvelusta voi nähdä millaisiin kohteisiin on myönnetty tukea Euroopan maatalouden tukirahastosta ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Tietokanta ei sisällä kokonaan kansallisia tukia.

Lisätietoja Leader-ryhmien toiminnasta löytyy myös seuraavista linkeistä: Leader-Poko Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Virrat (ja ) Leader- Vesuri Jämsä, Keuruu, Kuhmoinen, Multia, Petäjävesi Lähteet: Kantar TNS Agri Oy, Maatilojen rahavirrat 2019 Ruokavirasto, tukisovellus/Keuruun yhteistoiminta-alue Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja 2020 Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alue Maaseutupäällikkö • Marjukka Kautto • [email protected] • 040-572 1336 Kehittämisyksikkö • Anna-Liisa Liettyä • [email protected] • 040-648 7352