Siirtolaisuus Migration

SIIRTOLAISUUS MIGRATION

1/2020 MIGRATION AND REGIONAL DEVELOPMENT IN NORDIC RURAL CONTEXT

1. VITALITY POLICY IN RURAL REGIONS 2. MIGRANT ENTREPRENEURSHIP 3. STALININ LUUTA SIIRTOLAISUUS SISÄLTÖ MIGRATION TUOMAS MARTIKAINEN 3 Juhlavuodesta eteenpäin MIKA RAUNIO & MARKKU MATTILA 6 Regional economic development and migration TEEMU MAKKONEN & PETRI KAHILA 11 Vitality policy as a tool to attract in-migration to rural regions HØGNI KALSØ HANSEN 15 Peripheral Denmark, population development and labour market dynamics RHIANNON PUGH & MATS LUNDMARK 21 Economic Development and Place Attractiveness JUHA TAINIO 30 Ajatuksia kielirajoista, niiden synnystä ja murtamisesta EKATERINA VOROBEVA 37 Revision of Pull and Push Factors to Migrant Entrepreneurship

46. vuosikerta / Volume 46 HEINI YLÄRAKKOLA ISSN 0355-3779 (painettu) 40 California Dreaming – Finns in California ISSN 1799-6406 (verkkojulkaisu) from the Gold Rush to Silicon Valley NAFISA YEASMIN 45 New frontiers of circumpolar human Päätoimittaja / Editor-in-Chief migration: towards an integrated society Tuomas Martikainen VELI-PEKKA KAIVOLA 51 Kun ”Stalinin luuta” lakaisi Toimitussihteeri / Editorial amerikansuomalaisen siirtolaisperheen Assistant Kirsi Sainio ANTTI KANNIAINEN 55 Kotoutuminen – kokemuksia, Toimittajat / Editors havaintoja ja tutkittua tietoa Elli Heikkilä KOLUMNI: ANTERO LEITZINGER Marja Tiilikainen Miika Tervonen 60 Kansalaisia vai alamaisia? KOLUMNI: ELLI HEIKKILÄ Taitto / Layout Kirsi Sainio 62 Migration Statistics – A Need for More Information in the World Julkaisija / Publisher SEMINAARIT / KONFERENSSIT Siirtolaisuusinstituutti Migration Institute of Finland 63 HENKILÖSTÖUUTISET Tilaushinta / Subscriptions 65 4 numeroa / nummer / issues KIRJA-ARVIOT 20 € / vuosi / år / year 66 Painopaikka / Print Painosalama Oy Siirtolaisuusinstituutti Puh. / Tel. Migrationsinstitutet + 358 2 2840 440 Migration Institute of Finland [email protected] Yksittäisten kirjoittajien mielipiteet Hämeenkatu 13, 20500 Turku siirtolaisuusinstituutti.fi ovat heidän omiaan. Finland migrationinstitute.fi PÄÄKIRJOITUS Tuomas Martikainen

FT, dosentti, Toimitusjohtaja Siirtolaisuusinstituutti [email protected]

Juhlavuodesta eteenpäin

Vuosi 2019 oli Siirtolaisuusinstituutin 45. seen muuttoon ja aluekehitykseen liittyvät ai- toimintavuosi. Samalla vuosi oli instituutin heet ovat tärkeitä kautta länsimaailman. koko historian ylivertaisesti toimeliain. Me- Vuosi 2020 on alkanut rauhallisemmissa nestyksen taustalla on viime vuosien kova merkeissä ja olemme kaikki saaneet toipua työ toimintamme kehittämiseksi ja lukuisat viime vuoden hurjasta menosta. Tosin Seinä- rahoitusta saaneet tutkimushankkeet. Mah- joella käynnissä oleva kolmivuotinen alueke- tava kokeneempi tutkijakuntamme on teh- hityshanke on nyt päässyt oikein kunnolla nyt valtavasti työtä, joka on mahdollistanut vauhtiin, joten odotamme mielenkiinnolla lukuisten lisätutkijoiden palkkaamisen ja sen tuloksia. Seinäjoen seutu on aluekehi- sitä kautta myös edellä mainitun toimeliai- tyksen kannalta kiinnostava paikka, siellä on suuden kasvun. kova tekemisen meininki ja aktiivinen ote On vaikea nostaa mitään yksittäistä asiaa löytää ratkaisuja nykyisissä olosuhteissa. esiin, vaan pikemmin todeta, että uudistettu Syksyllä aloittava uusi toimitusjohtaja kokonaisuus on alkanut toimia hyvin ja sitä (valittava henkilö selviää kevään kuluessa) kautta monet asiat ovat loksahtaneet paikoil- pääsee aloittamaan työnsä pohjoismaisessa lensa. Esimerkiksi Siirtolaisuusinstituutin muuttoliikekonferenssissa, jonka järjestelyn medianäkyvyys kaksinkertaistui, kuten myös päävastuu on Siirtolaisuusinstituutissa. Ta- julkaisutoimintamme ja työntekijöittemme pahtuma järjestetään elokuussa Helsingissä eri puolilla pitämien esitelmien määrä. ja paikan päälle odotetaan noin 300 tutkijaa. Vuonna 2019 Suomessa keskusteltiin pal- Konferenssi toteutetaan joka toinen vuosi ja jon syntyvyyden laskusta ja siitä mahdolli- se on muuttoliiketutkijoiden tärkein sään- suudesta, että työperusteinen muuttoliike nöllinen tapaaminen Pohjoismaissa. lienee välttämätöntä nyt ja tulevaisuudessa. Kiitän vielä kerran Pasi Saukkosta, joka Tähän liittyen instituutti valmisteli Varsi- jätti lehtemme kolumnistin tehtävän vuoden nais-Suomen maahanmuuttostrategian, jot- 2019 lopussa. Hänen kirjoituksistaan voi naut- ta päättäjillä on käytettävissään paras mah- tia kevään mittaan ilmestyvässä Vimmainen dollinen ymmärrys aihepiiristä. maailma -kirjassa, johon Saukkonen on koon- Vähitellen myös julkisessa keskustelussa nut maahanmuuttoa ja kotoutumista käsit- on vähentynyt pakolaisuuteen ja turvapai- televiä kirjoituksiaan vuosilta 2015–2019. kanhakijoihin liittyneen uutisoinnin osuus, Lisäksi instituutti on julkaissut monia muita kun Suomen sisäiset väestökysymykset ovat teoksia, joista Johanna Leinosen pitkään val- nostaneet päätään. Koska ainakin toistaiseksi mistelema, 671-sivuinen Muuttoliikebibliografia elämme taloudellisesti hyviä aikoja, niin tämä näki päivänvalon joulukuussa. Teoksen lähes keskustelu jatkunee jonkin aikaa. Suomi ei ole 10 000 kirjallisuusviitettä kertovat, että muut- näissä pohdinnoissa yksin, vaan työperustei- toliiketutkimus on aina ajankohtaista. Hyvää alkanutta vuotta 2020!

3 After and beyond the 45th Anniversary

The year 2019 was the 45th for the Migration we and other researchers have done to im- Institute of Finland. It was also by far the prove knowledge about Finnish migrations. most successful in the entire history of the The year 2020 has started with a bit slower Institute. We have done several years of hard pace, but we will have plenty of activities to word to update our activities and been high- come. The largest event this year is the Nordic ly successful in external funding. This would Migration Conference that is held in August not have been possible without our excellent in Helsinki. We expect some 300 participants staff of senior researchers. from different Nordic countries. While I cannot point out to any particu- Public discussion in Finland has gradual- lar issue last year, I can mention some. The ly shifted away from the asylum and refugees national media visibility of the Institute dominated discourse to look more into de- doubled last year, as well our publications mographic developments. Declining fertility and presentations in various events. Our re- and worries about of the availability of work- searchers were even actively participating in ers both now and in the future have become different activities abroad. Amidst all this, we key issues. As we are still living in economi- moved to a new location. cally good times, in particular the need for In December, we published the Migration workers is acute. Bibliography, a project led by Academy Re- By the time of the next issue, we should search Fellow Johanna Leinonen. The 671-page also know who will be the new director of the volume is a great remainder of the hard work Migration Institute.

Instituutti järjesti 18.12.2019 tupaantulijaiset uusissa toimitiloissaan. Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Outi Kähärin (vas.) seu- rassa projektitutkija Linda Bäckman ja apulaisprofessori Magdalena Kmak Åbo Akademista. Kuva: Siirtolaisuusinstituutin arkisto.

4 Migration and regional development in Nordic rural context – Lessons from international seminar in Seinäjoki

Markku Mattila & Mika Raunio

It is said that in globalizing world urbani- ment and migration studies are based on the zation is a megatrend. In some parts of the presentations held at the seminar. The texts Western world, urbanization or population are presented here as such an order that they concentration is associated with a declining move from theoretical and political approach birth rate. In Finland, for example, population to quantitative and qualitative analysis. growth is only dependent on immigration, Mika Raunio and Markku Mattila seek and part of the country threatens to desert, es- to develop a conceptual framework to tack- pecially as the working-age population moves le with these questions. What is the field of to the largest population centers. How do the choices for migrants? They introduce the ap- rural regions survive, while being squeezed be- proach and further develops the concept of tween these lines of development? field of choices to serve as a focusing device Migration Institute of Finland, Seinäjoki for the analysis and maybe even for forth- Unit is currently working on these questions. coming policy design. The research and development project ”Mi- Teemu Makkonen and Petri Kahila dig gration as an engine of vitality for municipal- deeper into regional policy and write about ities”” (www.muuttomoottori.fi) uses migra- how to apply recently introduced “vitality tion research while seeking solutions to these policy” as a tool to attract people to move to problems. The project focuses on K-8 munic- the rural areas. Vitality policy is a holistic ap- ipalities that are situated around the city of proach that combines wellbeing of citizens Seinäjoki (Alavus, Ilmajoki, Isokyrö, Kauhava, and other “soft-issues” to more traditional Kuortane, Kurikka, Lapua and Seinäjoki) in and narrow business development policies. Southern Ostrobothnia, Finland. Høgni Kalsø Hansen provides interest- The key questions includes the chick- ing insight to population development and en-and-egg-dilemma: Is it possible to have suf- labour market dynamics in Denmark’s pe- ficient economic development outside of few ripheral areas. According to results based on growth centers and even rural areas in order quantitative register data he suggests that to foster adequate quality of life and attrac- specific nature of rural areas should be better tive places to live for potential migrants, and understood and considered in terms of re- vice versa? Is there economic growth without search and policy. the centralization that is pivotal feature in ur- Rhiannon Pugh and Mats Lundmark in- banization? How other positive aspects linked troduce the case of the old industrial town of with urbanism – such as civilization, know- Karlskoga. It has been a home town of Alfred No- how, internationality and diversity – evolve in bel and Bofors company but has until last few more rural environments? These development decades underwent rapid structural change. paths then refer to counter-urbanization Case sums up many crucial challenges of those mostly in term of lacking agglomeration of locations that struggle to be attractive for the people and congestions, not as qualities of so- highly educated labour who require more than cial or economic life. Moving against the grain just a proper working place to move in. then refers to development of an attractive, Together these articles discuss the prob- rewarding and both charismatic and adherent lems of in-migration, regional attraction, habitats outside of few city-regions. economy and population in theoretical and International seminar on Migration and practical level in Nordic rural context. We be- Regional Economic Development, subtitled lieve that the ideas and frameworks outlined In Search of New Stories for Rural Urbaniza- here could be useful for both further research tion was organized by the project “Migration and policy design to foster the development Engine” on 29th October, 2019. The following in small towns and rural areas. texts on the interface of regional develop- 5 Mika Raunio Senior researcher, Migration Institute of Finland Corresponding author [email protected]

Markku Mattila

Dr., Adjunct professor, Senior researcher, Migration Institute of Finland [email protected]

Regional economic development and migration: Developing concepts and focusing devices for the evolutionary analysis

Keywords: evolutionary regional development, migration systems, field of choices

Regional socio-economic development and mi- importance of the collective learning, system- gration are strongly interwoven phenomena. ic nature and historical path-dependency of Migration has always been integral part – cause development being among the most relevant. and/or effect – of regional economic develop- In this approach, new technologies, ment. Migration has also become increasingly modes of operations, policy designs or other topical issue for socio-economic development outcomes of collective learning are consid- especially outside of a few growth centers. In ered to be “variations” that survive and evolve this short paper our aim is to further develop a towards more permanent form of “routines”, conceptual focusing device of “field of choices” to if they fit to the existing socio-economic analyze migration from regional economic devel- environment. Especially in wider systemic opment point of view. Field of choices simplify- changes, a lot of learning and competence ing conceptual tool to organize the analysis, but building among the people and institutions it might be used also for migration management in the region is required. Both are time and and policy design. We also bring together the lit- resource consuming and thus slow processes eratures from regional studies and migration to that aim to change social structures. “Selec- do this. tion environment” (e.g. Boschma & Martin 2007) or “landscape” (e.g. Geels 2004) refer to Migration in regional economic broader socio-economic and environmental development conditions like markets, institutions or physical constraints that significantly impact on Our aim in this short paper is to develop a the form and qualities of new successful vari- conceptual focusing device to analyze migra- ations, whether habits or products. tion from regional economic development For the change process, external knowl- point of view. Evolutionary economic geogra- edge and resource flows have found to be im- phy, frequently used in the context of techno- portant. To simplify, in this framework, migra- logical and institutional change (e.g. Nelson tion flows acquire two desirable roles. Firstly, & Winter 1982; Cooke 1998; Lundvall 1992), migration flow provides new knowledge, provides here a loose framework to under- networks and other human resources to the stand the regional socio-economic develop- region for value creating processes (e.g. busi- ment. While this literature is rich and diverse, ness, cultural life). Secondly, migrants also there are common nominators that most arrive with new values and practices framing approaches in this conceptual family share; the knowledge that may foster institutional

6 change towards better regional resilience or The reasons of migration have been wide- absorptive capacity. Both processes, in turn, ly discussed in the migration literature al- increase the capability to attract and deploy ready from 19th century, and thus they are the human capital outside of the region. fairly well recognized (e.g. Ravenstein 1885). Evolutionary economic geography dis- From simple neoclassical push and pull mod- tinguish itself from neoclassical economic els (e.g. Lee 1966; Bouge 1969) approaches have approach by emphasizing more historical moved to more historical, structural and sys- and system-based view and by not assuming temic interpretations. These include “hous- abstractions like “equilibrium” or “rational ing careers” (e.g Davies & Pickles 1991) or more choice” to exist (e.g. Boschma & Frenken 2006). family based strategies of already mentioned One of the most visible figures combining new labor migration approaches (e.g. Stark the regional economic development and mi- & Bloom 1985), or network models (Gurak & gration patterns, professor Richard Florida Caces 1992) and even anchoring “moorings” (2002; 2004), may be linked to this school of (Moon 1995); all attempt to explain the mo- thought. His Creative class and Creative cities bility patterns. Some scholars linked mobili- thesis according which “talent attract jobs, ty patterns and social advancement directly rather than jobs attract talents” gained a lot to urban environments in their analysis. For of popularity among the policy makers and example, Fielding (1992) introduced the “es- academics, as well as some serious critics (e.g. calator cities” that offer big-city’s fast-track Peck 2005) soon after their publication. to success through multiple opportunities However, views how “talent attract jobs, for the new comers, including foreigners. In and tolerance, amenities and technology at- sum, there are complex social structures as tract talent” were contested especially in Eu- well as varying economic opportunities that ropean (e.g. Boschma & Fritsch 2014) and even constrain, but do not determine the mobility more so in Nordic context (e.g. Andersen et patterns of people. al. 2010). They acknowledged that migration We should also consider the various modes dynamics are different in different socio-eco- and roles of migration flows in the context of nomic and spatial contexts; one-size-fits-all regional economic development. New labor solutions are not likely to occur. One crucial force, taxpayers or knowledge of individuals spatial difference is that there are only one are crucial assets for the regions. In case of or few metropolitan regions within the coun- migration patterns of the 2020s the role of tries in the Europe compared to USA, and taxpayer has become increasingly important countries usually consist the most important in the Nordic countries. This is due to fast field for the labor mobility. Still, Florida’s in- decreasing birth rates and strong migration sights put lot of pressure to consider the role flows of young and educated people to a few of human capital and migration more in de- biggest city-regions (e.g. Sanchez & Heleniak tail in the context of regional economic de- 2019). From small and medium size town per- velopment spective, and especially from rural regions, the population decline is major threat for the Regional economic development in vitality. For example in Finland national pop- migration ulation growth depends on immigration and there are only few municipalities and city-re- In migration studies as well, major theoret- gions that have been constantly growing still ical division may be done between those ap- during the 2010. Therefore, for many smaller proaches representing neoclassical economic municipalities it is crucial to attract tax-pay- thinking based on assumption of “equilib- ers and workforce to survive, while some of rium” in economy (e.g. Borjas 1989; Harris & the biggest cities may focus on “global talent Todaro 1970) and more loose family of theo- attraction strategies” to nourish their knowl- ries, representing “historical-structural” ap- edge based businesses. proaches (e.g. Piore 1971; Castles & Miller 1993) Consequently, the sustainable regional de- and further world-system and migration sys- velopment should aim to ensure the availabil- tem views (e.g. Massey 1988) as Abreu (2010) ity of skills and working age people on these suggests. Sometimes New Economics of Labor regions. As it is crucial for different regions Migration (Katz & Stark 1986) is suggested to and localities to attract different people, it intermediate between these two schools (e.g. is appropriate to deploy a generic concept to De Haas 2010), but it has been also labelled capture the relation of migration and region- as “avatar for neoclassical approach” (Abreu al economic development. It is possible to 2010). However, distinction resembles the one deploy various migration related studies and in geography, and it may be assumed that two their conceptualization mentioned above to disciplines are more compatible to each oth- develop a tool for the analysis, and maybe for er, if these ontological borders are respected. migration management as well.

7 her study place, but it may emerge when the same person is considering where to work after graduation. The second element defines the visibility of the region in the field of choices. What is quantity and quality of information that people have about the region? Are they aware of it at all? Do they recognize some of its activities or communities or any other entities? Do they think that region may enable successful accomplish- ment of certain goals or tasks? Is the region among those where they could realistically move, when considering their real-life linkages and resources? In short, if region wish to emerge to the field of choices of certain group, those people should have some information about the qualities of the places that are relevant for them in terms of moving decisions. Third element is preferences – what are the factors that people really value when they choose their place of residence outside of Figure 1. Process in the field of choices (FoC). their current home region? These factors are combination of values and specific services and qualities that they expect from the region in order to organize their lives properly. Field of choices – conceptual tool Do people prefer urban environment and career or tranquility and societal participation? From various frameworks and interpreta- Or maybe vicinity of relatives and friends? tions, it may be possible to further develop Fourth element, qualities of the region, a conceptual tool of “field of choices” (FoC) consist actual qualities of the place in question; also in more rural context. Field of choices what are the real offerings that region is able has been applied for some empirical research to provide? For example; Is it more suitable (e.g. Raunio 2001; Raunio & Forsander 2009) in for professional in certain life of business order to discuss and analyze the relation be- only or for wide variety professionals? Are tween certain regions and their ability to at- the living expenses substantial or are there tract migration flows. Field of choices may be affordable solutions available as well? How defined according to its four elements. these qualities are perceived or recognized The first element may be labelled as tran- by the potential movers, “people in transition sition window. Transition window has a tem- windows”? poral nature and it takes place in transition Therefore, the process in the field of choic- phases of people lives, when strategic deci- es may be seen as a circle (see Figure 1). Usu- sions related to spatial location are made due ally people move from the last phase back to to significant changes in one’s life courses. the first. After moving decision has been done These typically include starting of studies, a new transition window is likely to open at first job, starting a family and time when some phase of life, whether it is used or not. children go to school and finally move out. From region point of view, when qualities of Obviously, field of choices look very - differ the place are evaluated and moving decision ent in different life-phases, or from different is done by some individual there are already transition windows. To find a feasible study a few more behind the “transition windows” place is strongly related to spatial dispersion looking for the suitable location for them. of higher education institutions (HEI), to What is the course of development in the re- start a job and build a career is related to job gion? Is it visible and from what windows? markets, and to move with children relates to Do the existing qualities work as pulling and relatives or quality of schools and other rele- attracting factors, and what are the channels vant services in the region. Therefore, for the spreading that information? region, it is important to recognize in what The view from the each different transi- transition phases in people’s life course are tion window looks very different. As a meta- most likely to open the “window of opportu- phor, the transition windows open the view nity” towards the region and its offering. Re- to the field of choices where region is visible gion without HEI does not emerge to the field or not. Potential migrants may look from the of choices when someone is pondering his or same window, but their gazes seek different

8 things due to different preferences. Still, if economic development are related to wider there are some distinctive elements on the societal structures and their changes; and field, they may catch the one’s attention, al- emerging new “selection environment”. Re- though they were not the things that they are cently, inequality and environmental issues actually looking for. For example, big univer- have been major concerns that have shaped sity with thousands of students may make the landscape for all the human activities view a more appealing also professional in globally, including perception of econom- working life, not only for students. Or, excep- ic development and mobility of people. Not tionally beautiful nature and cultural ameni- only environmentally but also socially sus- ties are appealing to most, even if they do not tainable goals frequently provide guidelines consider them as a priority. However, these how to implement regional “smart develop- secondary factors, and their possible devel- ment strategies” in Finland and globally. opment, define how the place is perceived as Scholars like Piketty (2014) and Acemoglu a whole among the potential in-migrants. It and Robinson (2011) have provided strong is also possible, that region is not on the field evidence how equality among the people of choices at all. For example region without and social classes is determinant for the university is likely to be invisible for those long-term economic growth of nations. Ro- who are about to migrate due to studies at drigues-Pose (2018) has followed the same the university. In worst case, also other sig- line of thought at regional context. In his nificant factors and channels are missing. At “Revenge of the places that does not matter” minimum, only social networks links region article he explains how the feeling of being to potential migrants, through threads that “left-behind” gives a rise to populism and out-migrants have left behind. Social link- create discontent in various regions around ages include also “region itself” in terms of the world. Divides are emerging between the feelings of belonging and identity. However, regions that “matter” and those that “do not social linkages obviously offer very limited matter”, rather than social classes or ethnic view to the region. groups only. Regionally emerging political It should be noticed that the future pros- disparities have had serious socio-economic pects are important for the people when they impacts, of which the most visible are “brex- make strategic choices in their lives. Thus, it” in the UK and Trump’s economic policy what do these locations offer in the future? in the USA. Thus, instead of being buzzword, Do they seem to progress and move to the inclusion is now defining the economic de- right direction when looked at the specific velopment policies from local to global level, window? For example in case of those who along with environmental sustainability (e.g. seek new jobs or specific career opportuni- Raworth 2017). ties, the development paths that shape the New values that support the socially and regional labor markets may be blurry but environmentally sustainable development important. What are related development provide new socio-economic and cultural processes that should be fostered, to steer the frames for the development, and preferences migration flows to the region? Obviously, in of potential migrants, especially for younger each case all development paths are relevant generation. Thus, values are crucial part in to some extent, but focus and priorities alter. defining both structures and agency in evo- In terms of policy design, to make a region lutionary development process. Therefore, more attractive, it may be now considered, deeper understanding of the values of people what are the gaps to be filled? Should we fo- and those prevailing in the regions is crucial cus on marketing and building of awareness, part of the analysis. in order to make region visible in the field of choices? Or is it more relevant to focus References on those structural factors that are key elements in different transition phases – HEIs, Abreu, Alexandre (2010). The new economics job markets, services, etc.? And what are the of labor migration: Beware of neoclassicals windows and who is looking to our region? bearing. Forum for Social Economics, 41(1), Or should we aim to shape the preferences 46–67. of the people, or simply fill the recognized at- Acemoglu, Daron & James A. Robinson (2012). traction gaps in the region? Why Nations Fail: The Origins of Power, Pros- perity, and Poverty. New York: Crown. New values steering migrations and Andersen, Kristina Vaarst, Høgni Kalsø development? Hansen, Arne Isaksen & Mika Raunio (2010). Nordic city regions in the creative class de- Finally, it should be noticed, that both pref- bate – Putting the creative class thesis to a erences of migrants and paths of regional test. Industry and Innovation, 17(2), 215–240.

9 Borjas, George 1989. Economic theory and in- Katz, Eliakim & Oded Stark (1986). Labor mi- ternational migration. International Migra- gration and risk aversion in less developed tion Review, 23(3), 457–485. countries. Journal of Labor Economics, 4(1), Boschma, Ron A & Koen Frenken (2006). Why is 134–149. economic geography not an evolutionary Lee, Everett (1966). A theory of migration. De- science? Towards an evolutionary econom- mography, 3(1), 47–57. ic geography. Journal of Economic Geogra- Lundvall, Bengt-Åke 1992. National Systems of phy, 6(3), 273–302. Innovation: Towards a Theory of Innovation Boschma, Ron & Ron Martin (2007). Editorial: and Interactive Learning. London: Pinter Constructing and evolutionary economic Publisher. geography. Journal of Economic Geography, Massey, Douglas S. (1988). Economic develop- 7(5), 537–548. ment and international migration in com- Boschma, Ron & Michael Fritsch (2014). The lo- parative perspective. Population and Devel- cation of creative class in seven European opment Review, 14(3), 383–413. countries. In Charlotta Mellander, Richard Moon, Bruce (1995). Paradigms in migration Florida, Bjørn T. Asheim & Meric Gertler research: Exploring ‘moorings’ as a sche- (eds.), The Creative Class Goes Global. RSA ma. Progress in Human Geography, 19(4), Regions and Cities. New York: Routledge, 504–524. 210–240. Nelson, Richard R. & Sidney G. Winter (1982). Bouge, Donald (1969). Principles of Demogra- An Evolutionary Theory of Economic phy. New York: Wiley. Change. Cambridge, Mass. : Belknap Press Castles, Stephen & Mark, J. Miller (1993). The of Harvard University Press. Age of Migration: International Population Peck, Jamie (2007). Struggling with the crea- Movements in the Modern World. 4th edition. tive class. International Journal of Urban and Revised and updated. London and New Regional Research, 29(4), 740–770. York: The Guilford Press. Piketty, Thomas (2014). Capital in the Twen- Cooke, P., M. G. Uranga & G. Etxebarria (1998). ty-First Century. Translated by Arthur Gold- Regional systems of innovation: An evolu- hammer. Cambridge Massachusetts: The tionary perspective. Environment and Plan- Belknap Press of Harvard University Press ning A: Economy and Space, 30(9), 1563–1584. Piore, Michael J. (1979). Birds of Passage: Mi- Davies, R. B. & A. R. Pickles (1991). An analysis grant Labor and Industrial Societies. Cam- of housing careers in Cardiff. Environment bridge: Cambridge University Press. and Planning A, 23(5), 629–650. Raunio, Mika (2001). Osaajat valintojen kentällä: De Haas, Hein (2010). Migration and develop- Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, ment: A theoretical perspective. Interna- Porin ja Seinäjoen seutujen vetovoimaisuus tional Migration Review, 44(1), 227–264. virtaavassa maailmassa. Sente-julkaisuja Fielding, A. J. (1992). Migration and social mo- 11/2001. Tampere: Tampereen yliopisto, Al- bility: South East England as an escalator ueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. region. Regional Studies, 26(1), 1–15. Raunio, Mika & Annika Forsander (2009). The Florida, Richard (2002). The Rise of the Crea- Welfare State in Competition for Global tive Class: And How It’s Transforming Work, Talent: From National Protectionism to Re- Leisure, Community and Everyday Life. New gional Connectivity – The Case of Finland. York: Basic Books. Frankfurt am Main: Peter Lang. Florida, Richard (2005). The Flight of the Crea- Ravenstein, E. (1885). The laws of migration. tive Class. The New Global Competition for Tal- Journal of the Statistical Society of London, ent. New York: Harper Business. 48(2), 167–235. Geels, Frank F. (2004). From sectoral systems Raworth, Kate (2017). Doughnut Economics: of innovation to socio-technical systems: Seven Ways to Think Like a 21st-Century Econ- Insights about dynamics and change from omist. London: Random House Business sociology and institutional theory. Research Books. Policy, 33(6), 897–920. Rodrigues-Pose, Andres (2018). The revenge of Gurak, Douglas D. & F. E. Caces (1992). Migra- the places that don’t matter (and what to tion networks and the shaping of migra- do about it). Cambridge Journal of Regions, tion systems. In Mary M. Kritz, Lin Leam Economy and Society, 11(1), 189–209. Lin & Hania Zlotkin (eds.), International Mi- Sánchez Gassen, Nora & Timothy Heleniak gration Systems: A Global Approach. Oxford: (2019). The Nordic Population in 2040: Ana- Clarendon Press, 150–176. lysis of Past and Future Demographic Trends. Harris, John & Michael Todaro (1970). Migra- Nordregio report 2019:6. Stockholm: Nord- tion, unemployment and development: A regio. two-sector analysis. The American Economic Review, 60(1), 126–142.

10 Teemu Makkonen Professor at the Karelian Institute, University of Eastern Finland Corresponding author [email protected]

Petri Kahila Director of Karelian Institute and the Research Director of Spatia, University of Eastern Finland

Vitality policy as a tool to attract in-migration to rural regions

Keywords: migration, rural regions, vitality policy

New policy tools for attracting in-migration to ru- Professor Richard Florida (2002; 2005) – have, ral regions are needed to counterbalance the glob- however, started to acknowledge that work- al development trends favouring urbanisation. places are not the only place-specific traits One such recent policy concept is that of “vitality that influence people to stay or move - sug policy” implemented in many Finnish munici- gesting that due to the importance of soft fac- palities. Vitality policy is a holistic development tors (such as amenities, services, leisure life, approach that aims at enhancing both the hard communality, etc.) jobs actually follow peo- (related to traditional enterprise and industrial ple rather than the other way around (Østbye policy) and the soft factors (related to the wellbe- et al. 2018). The accurateness of these state- ing of citizens and communality) that shape the ments has created a “booming” field of scien- influx of migration to and from rural municipali- tific inquiry, where the statements made in ties. Vitality policy also encourages municipalities favour of the importance of soft factors have to strengthen the horizontal cooperation between been empirically tested. While this literature different policy branches, as concentrating only is yet to reach a consensus, it seems logical to on certain aspects of rural development, such as think that soft factors do matter, at least to a enterprise and industrial policy for creating jobs, certain extent. The idea of the importance of does not suffice anymore to guarantee in-migra- soft factors in driving in-migration has, natu- tion. As a recent policy tool, the actual impacts of rally, caught the eye of policymakers globally vitality policy remain to be seen in the (near) fu- and in Finland. One of the more recent exam- ture but according to interviews with municipal ples of this can be seen in the newly intro- officials, those in charge of the strategic develop- duced concept of “vitality policy”. ment work in rural municipalities are optimistic on the benefits of the approach. Vitality policy Introduction Demographic change is one of the key questions at the moment for development of rural Most academic literature continues to view regions. Generally, it is not only demographic the so-called “hard factors” (i.e. local economic change but also wider economic, social and structures that shape the labour markets and institutional changes that are taking place job opportunities) as the most significant within rural regions. The European Commis- reason explaining individual decision-mak- sion’s (EC) 2020 Territorial Agenda has under- ing with regard to migration (Tippel, Plöger & lined the rapidly growing depopulation and Becker 2017). Recent studies on worker mobil- outmigration – and their negative implica- ity – influenced for example by the works of tions for the labour market, productivity and

11 economic growth – as main threats to Europe- in-migration and subsequent economic de- an rural regions. Therefore, EC has launched velopment. In-migration supports the growth a few short-term policy measures that are of local firms via the improved availability of designed to meet the above-mentioned prob- skilled workers leading to increased employ- lems. However, these actions mainly belong ment rates, which mean an expanded tax base. to social, fiscal and labour market policies The increase in tax revenues can be used to that Member States are responsible for. improve the well-being of the citizens via im- The main tool in combatting demograph- proved service provision, amenities, hobby ic change in many municipalities has been facilities etc., which, again, attract people to to attract “replacement migration” to coun- move into the municipality (Makkonen & Ka- teract demographic decline. However, many hila 2020). As, such vitality policy rests upon researchers have noticed that replacement mi- the notion that the development of the mu- gration cannot be the only policy tool for com- nicipality lies in the interplay between hard batting demographic change: policy solutions and soft factors: both are needed to attract should be grounded on tackling and consider- in-migration (Figure 1). This virtuous devel- ing wider economic, social and institutional opment cycle can, therefore, be instigated and dimensions as well as the interaction of these reinforced only via the horizontal cooperation elements (Newbold 2018). It is rather obvious between different policy branches in the mu- that demographic change reinforces core-pe- nicipality incorporating employment, educa- riphery structures, but this perspective is rel- tional, industrial and social policies together. atively often too simplistic. It is important to Since urban areas are the natural agglomer- acknowledge that disadvantageous regional ations of hard factors (particularly jobs), the development processes are not always limited logical focus for rural regions is to underline only to geographically peripheral locations. their attractiveness in terms of the soft factors. Potential intervention for rural regions neces- sitates orientations indicated by a “new path Impacts of vitality policy development” that goes beyond conventional governance structures and traditional system- While the vitality policy approach seems en- ic views (Tödtling & Trippl 2018). ticing due to the benefits it envisions, little is Addressing successfully the challenges known about the actual impacts of this rel- associated with demographic change, is not atively new policy concept. Therefore – as a a problem to be solved by the market alone, part of the Muuttuvat yritystoiminnan muodot but advanced public policy interventions are Pohjois-Karjalan maaseudulla -project fund- also required. Vitality policy may offer such a ed by the Rural Development Programme for multi-disciplinary approach with a long-term Mainland Finland – municipal officials were perspective that calls also different actors to interviewed to inquire their views on the nov- share responsibilities. There is a clear need elty and feasibility of vitality policy in driving to find new ways of relating demographic rural development (see Makkonen et al. 2019). change to wider economic, social and institu- The interviews (N=20) were carried out in the tional changes. province of North Karelia (Finland). According Thus, new policy tools are needed in ru- to the interviewees the introduction of the ral regions to counterbalance the global de- vitality policy has brought along a rhetorical velopment trends favouring urbanisation. shift in the strategic work done by the mu- This realisation has led to the coining of a nicipalities. Soft development values are now new policy concept: vitality policy. The con- underlined along the (traditional) hard factors ceptual work behind vitality policy has been as cornerstones to which municipal competi- strongly influenced by the Finnish Ministry tiveness and vitality can be built upon. This of Economic Affairs and Employment and has required the municipalities to regards ru- the Association of Finnish Local and Regional ral development as a comprehensive tool that Authorities, who have promoted a shift from incorporates all the different policy sectors policies concentrating on the hard factors and development work done in the munici- (competitiveness, enterprise and industrial pal group for attracting in-migration. It has policy, etc.) towards a more holistic develop- also brought to the fore the importance of a ment approach including soft factors related network of other organisations (educational to the wellbeing of citizens and communali- institutes, Leader groups, development com- ty. The approach has already been adapted in panies, etc.), in addition to the municipality, many Finnish municipalities as part of the in driving rural vitality. However, municipali- strategic development work done by the mu- ties are still the logical actors for coordinating nicipality group (Huovinen 2017). the development work done in these networks It is envisioned that vitality policy can trig- of actors. The importance of citizens and the ger a virtuous development cycle leading to third sector has also been recognised as an

12 Figure 1. The vitality policy approach in a nutshell: virtuous development cycle triggered by focusing on both, hard and soft factors.

important source for rural vitality. In other • Other organisation engaged in rural words, communality is now understood as development work a source of development. Therefore, munici- • Citizens and the third sector (i.e. com- palities have increasingly started to involve munality) citizens and third-sector associations in their as sources for rural vitality. While it is proba- strategic development work. bly too early to discuss the actual feasibility However, since the vitality policy ap- of vitality policy to trigger a virtuous cycle of proach is a new concept, a longer timeframe rural development leading to in-migration is needed before one could make definite and subsequent economic growth, munici- statements concerning its feasibility. None- pal officials are optimistic in its potential to theless, municipal officials were optimistic help them achieve such targets. Therefore, vi- in the potential of the approach as a tool to tality policy could very well become a promi- attract in-migration and to trigger the envi- nent tool for attracting in-migration to rural sioned virtuous development cycle. areas as well as what Jean Hartley (2005) has defined as a “rhetorical innovation” (i.e. new Conclusions discourse, language or concept) for relating demographic change to wider economic, so- There is an evident need to develop new pol- cial and institutional changes. icy approaches to tackle negative development trends, such as outmigration, in rural References regions. The introduction of one such novel policy approach, namely vitality policy, has Florida, Richard (2002). The Rise of the Creative indeed brought along a shift in the strategic Class. New York: Basic Books. work done by Finnish municipalities towards Florida, Richard (2005). Cities and the Creative a more holistic outlook on rural development Class. New York: Routledge. by underlining the importance of: Hartley, Jean (2005). Innovation in governance and public services: Past and present. • Soft development values along the Public Money and Management, 25(1), 27–34. (traditional) hard factors Huovinen, Jarkko (2017). Kunnat elinvoiman • Incorporating different policy sectors moottoreiksi. Inga Nyholm, Arto Haveri, into the development work Kaija Majoinen & Marianne Pekola-Sjöb-

13 lom (eds.), Tulevaisuuden kunta. Helsinki: Spatial Labor Markets. Advances in Spatial Kuntaliitto, 394–404. Sciences. Cham: Springer, 19–30. Makkonen, Teemu, Arja Jolkkonen, Petri Kahi- Tippel, Cornelia, Jörg Plöger & Anna Becker la, Virpi Lemponen & Paavo Forsberg (2019). (2017). “I don’t care about the city”: The role Puhtia Pohjois-Karjalaan: Kuntien elinvoima- of connections in job-related mobility de- selvitys. SPATIA Raportteja, 1/2019. Joensuu: cisions of skilled professionals. Regional Itä-Suomen yliopisto, Alue- ja kuntatutki- Studies, Regional Science, 4(1), 94–108. muskeskus Spatia. Tödtling, Franz & Michaela Trippl (2018). Re- Makkonen, Teemu & Petri Kahila (2020). Vital- gional innovation policies for new path ity policy as a tool for rural development development: beyond neo-liberal and tra- in peripheral Finland. Growth and Change. ditional systemic views. European Planning DOI: 10.1111/grow.12364 Studies, 26(9), 1779–1795. Newbold, Bruce K. (2018). Aging and migra- Østbye, Stein, Mikko Moilanen, Hannu Tervo tion: An overview. Roger Stough, Karima & Olle Westerlund (2018). The creative class: Kourtit, Peter Nijkamp & Uwe Blien (eds.), Do jobs follow people or do people follow Modelling Aging and Migration Effects on jobs? Regional Studies, 52(6), 745–755.

14 Høgni Kalsø Hansen Associate professor, Head of Studies for Geography and Geoinformatics Geography Section, Department of Geosciences and Natural Resource Management, University of Copenhagen [email protected]

Peripheral Denmark, population development and labour market dynamics

Keywords: peripheral development, human capital, regional development

Many countries in the global north are witness- However, while the urbanization processing uneven development across regions on the es bring challenges to urban areas, they also national level. What is seen is that urban areas bring challenges to peripheral areas which to increase in population and jobs while peripheral a large extent are witnessing a declining and areas decline. This paper discuss regional devel- aging population. Thus, this study will look opment of peripheral areas in Denmark before at the population development in peripheral and after the financial crisis in 2007–2008. This areas in Denmark and shed light on linkages is done by applying empirical analysis of regis- that can be used to develop policies to improve ter data on development of population and em- the economic conditions of many peripheral ployment in four different categories of regions areas in Denmark. This is done by using regis- in Denmark from 2002–2013. Moreover, by fo- ter-based microdata on individual level. cusing on different categories of education and how formal qualifications of the labour force is Migration patterns and the role of job related to employment growth or decline, it is opportunities discussed whether aiming towards attracting highly educated labour is the only way forward Migration drivers hold interest among schol- for peripheral areas. ars within regional studies due to evidence of strong linkages between migration and Introduction regional development. Both volume of migrants in and out of a region along with the In today’s economy, processes of urbanization competences held by the migrants have at- have gained interest from many researchers tracted interest by scholars (Florida, 2002; and politicians around the world. It is esti- Scott, 2008; Glaeser, 2011). Basically, the in- mated that more than half of the world’s pop- terest in people migrating due to job related ulation today resides in cities, and that this competences build on the assumption that share will increase to two thirds by 2050 ac- in today’s economy, knowledge is a key input cording to UN’s Department of Economic and factor in order to be competitive on innova- Social Affairs. Most of the estimated growth tion and producing new knowledge. Tradi- of urban areas is expected to take place in tionally, we considered resources such as coal, Asia and Africa, but in the global north and in a good harbour, minerals etc. to be localized. Scandinavia we are also witnessing a tenden- In today’s economy, knowledge has become cy for people to gravitate towards urban areas superior to natural resources. Knowledge is and from smaller cities to larger ones. within the head of the labour force and thus

15 a resource that can potentially be allocated per and Scott (2009) raises a central and vital from one place to another. Thus, in this view critique of the amenity growth paradigm by local fortune is no longer based on natural re- pointing to the lack of a theoretical under- sources located in the local environment but standing of how the economic dynamics and rather on the ability for regions to attract and social and industrial structures impact the retain e.g. highly skilled labour. growth and decline of cities and regions. Re- One often highlighted approach to under- gions are not detached from the overall tech- standing economic development and migra- nological regimes and phases of capitalism. tion dynamics is the amenity-driven growth Regions are highly influenced by history and paradigm. It builds on the assumption that the regional economic and industrial devel- people primarily move due to better ameni- opment that is path-dependent and follows ties. This can be green areas, proximity to wa- specific trajectories (Essletzbichler & Winther, ter, forest or nice liveable neighbourhoods. 1999; Winther, 2001). Labour markets and la- The amenity-driven growth paradigm is bour qualifications do not change overnight, closely linked to analytical frameworks moti- and organisations, institutions and regula- vated by urbanisation economies and urban tions that underpin past and current pro- competition (Florida, 2002; Clark et al. 2002; duction structures take time to change (Peck, Lorentzen 2009; Smith-Jensen et al, 2009). In- 1996). spired by the thoughts of Jacobs (1969) who The essence of this critical view on the in her work argued that the diverse charac- amenity growth paradigm is that industries teristics of cities have positive effects on in- produce regions rather than regions pro- novation, Florida argues that “creative people ducing industries (Storper and Walker, 1989; are not moving to […] places for traditional Storper, 1997). Changing the dominating eco- reasons […] What they look for in communi- nomic dynamics of regions through regional ties are abundant high-quality amenities policies is a long and very difficult process and experiences, an openness to diversity of as firms and industries are also highly con- all kinds, and above all else the opportunity nected to national, international and global to validate their identities as creative people” production networks (Henderson et al. 2002). (Florida 2002, 218). Along this line of argument, Hansen and Aner Florida (2002; 2005) states that in a time (2017) showed that the triggering effect of of global competition on knowledge, regions moving from an urban to a peripheral area need first and foremost to attract and retain for highly educated people was a job opening. highly skilled labour to be able to attract and In the following section, the development retain capital investments. He argues that an in population and employment in different input of human capital becomes more and categories of municipalities is shortly intro- more important for production in the north- duced. Also, data on the relationship between ern hemisphere. Because of the rather foot- educational levels and employment growth loose character of creative and human cap- will be exposed. ital and by providing the right atmosphere, regions can attract creative people and with Describing migration and development them investments in high-tech and knowl- in urban and peripheral Denmark edge industries. Along the line of reasoning, Chen and As in many other countries in the global Rosenthal (2008) indicate that amenities have north, Denmark witnessed an unequal devel- different meanings and different importance opment during the last decades. The average for different groups of people, and, hence, it is picture is that the major urban areas have far from an unambiguous strategy to produce grown while the peripheral areas have de- urban amenities. Chen and Rosenthal find clined. that households generally look for non-met- By use of register-based microdata on ropolitan areas and cities in warm costal loca- individual level, the coming section will tions, while firms tend to prefer large growing demonstrate population development, job cities. In a more lifecycle perspective, young growth and linkages between growth and people and young couples seek towards plac- educational levels in primarily two types of es that have thick labour markets to prevent municipalities in Denmark, namely munici- co-location job problems. Married couples palities categorised as urban and municipali- older than 50 years seek towards places with ties categorised as peripheral. The data covers high concentrations of consumer amenities. a period from 2002–2013. In addition, data A number of studies have presented criti- is also divided into two sub-periods. The pe- cal views on the amenity-driven growth par- riod from 2002 to 2007 is a growth period in adigm (e.g. Storper and Scott, 2009; Hansen the Danish economy. In 2008 the worldwide and Niedomysl, 2009; Clifton et. al, 2013). Stor- financial crisis occurred adding a relatively

16 Figure 1. Change of population in four different categories of municipalities in Denmark, (%). The figure shows the change in three time periods: the whole period of time (2002–2013) as well as the sub-periods of 2002–2008 and 2008–2013. Source: Own calculations based on microdata from Statistics Denmark.

strong shock to the Danish economy. The pe- this category of municipalities witness a de- riod from 2008–2013 can be described as a crease in population during the whole peri- difficult period in the Danish economy in the od. Looking at the two sub-periods, it is again aftermath of the financial crisis. clear that the peripheral municipalities have Figure 1 shows the change of population suffered relatively more in the aftermath of in the four different categories of municipal- the financial crisis in 2008 compared to the ities in time-period 2002–2013 as well as in period prior to the crisis. the sub-periods 2002–2008 and 2008–2013. Turning to the development in workplac- The figure shows that urban areas have been es, Figure 2 shows that all types of municipal- growing in population during the whole pe- ities suffered from loss of workplaces since riod, but looking at the two sub-periods it is the financial crisis in 2008. However, what the clear that especially in the aftermath of the figure also show is that there is a significant economic shock in 2008, the population grew difference in how tough the throwback from by 5% compared to 2.5% in the early period. the crisis is. Looking at urban municipali- Contrary to the urban municipalities, the pe- ties, a small decline can be identified in the ripheral municipalities witness a constant time-period 2008–2013 whereas the overall decrease during the period as a total. Only development during the period 2002–2013 is

Figure 2. Change of workplaces in four different categories of municipalities in Denmark, (%). The figure shows the change in three time spans: the whole period of time (2002–2013) as well as the sub-periods of 2002– 2008 and 2008–2013.Source: Own calculations based on microdata from Statistics Denmark.

17 basic school level = primary or lower secondary education (7–9 years of schooling)

vocational training = basic education followed by a crafts-based training plus some lower jobs in health care and retail

short cycle = profession-oriented education mixing theory and prac- tice, typically academy or business academy lasting 1–2 years

long cycle = at least university master’s degree

Figure 3. Proportional share (%) of four main educational background of labour force (basic school, vocational training, short cycle education and long cycle education ) by the proportional change of the number of workplaces (%). Upper graph is in urban municipalities, lower graph is in peripheral municipalities. Source: Own calculations based on microdata 2002–2013 from Statistics Denmark.

positive by a growth of approximately 9% in This pattern has made many politicians workplaces. Looking at the peripheral munic- focus on developing policies that can attract ipalities, we also see a growth of almost 10% in highly educated labour to develop the local the time-period 2002–2013. This growth hap- industrial structure. In the peripheral areas pened in spite of dramatic decline in sub-pe- this is also seen as a cure to revitalise the more riod 2008–2013 (the decline was more than remote parts of the country. However, the the- 13%) and more milder decline in sub-period oretical dynamics presented in the earlier 2008–2013 (the decline was approximately section of this study are primarily based on 5%). This illustrates the challenges that pe- studies from urban areas. Thus, it is relevant ripheral regions face. They not only struggle to ask whether other policies to promote pe- with a declining and aging population but ripheral growth can be argued for. In the field workplaces also disappear; especially after of regional studies, we have a long tradition 2008 the number of workplaces was reduced for advocating for place-based approaches to significantly, probably due to industrial trans- regional development. At the same time, pol- formation towards a more knowledge-based iticians and to some degree researchers end production – also in peripheral areas. up recommending amenity-inspired policies

18 to turn around the development. This is prob- 2008, peripheral regions have been strug- ably due to lack of better alternatives. gling with depopulation and a dramatic de- However, the basic assumptions of the cline in job growth. This brings challenges amenity-driven argument is that volume in to peripheral areas, and since most theoret- combination with high educational levels ical arguments build on findings from - ur matters, but this precondition is difficult ban areas, peripheral areas can easily apply for peripheral regions to meet. Thus, it is development policies that rely on dynamics meaningful to question whether volume and that are not found in peripheral areas. Thus, highly skilled labour form the only road to other policies need to be developed. The re- successful development among peripheral sults from this study shows that vocational municipalities. To come closer to answering training also shows promising relationships this question, Figure 3 is a plot of the rela- with employment growth in peripheral are- tionship between proportional change of as; accordingly, one thought is that develop- the number of workplaces in urban and pe- ment policies of peripheral areas should fo- ripheral municipalities in 2002–2013 and the cus more on the skills at place and the closely share of employed people within 4 different related skills rather than aiming at high end educational categories. The top graph shows educational skills exclusively. the relationships in urban municipalities, the lower graph in peripheral municipalities. Urban municipalities show a weak neg- References ative relation between growth of workplaces and a high share of employed with basic Chen, Yong & Stuart S. Rosenthal (2008). Local school educational and vocational training amenities and life-cycle migration: Do peo- levels. Also, urban municipalities show a pos- ple move for jobs or fun? Journal of Urban itive relationship between growth of work- Economics, 64(3), 519–537. places and short, medium and long cycle Clark, Terry Nichols, Richard Lloyd, Kenneth education levels. This indicates a positive re- K. Wong & Pushpam Jain (2002). Amenities lationship between growth of workplaces in drive urban growth. Journal of Urban Affairs, urban municipalities and what can be coined 24(5), 493–515. theoretical educational groups. This fits very Clifton, Nick, Phil Cooke & Høgni Kalsø well with the assumptions the before-men- Hansen (2013). Towards a reconciliation of tioned theoretical approaches to regional de- the ‘Context-less’ with the ‘Space-less’? The velopment build upon. creative class across varieties of capitalism: When addressing the peripheral munic- new evidence from Sweden and the UK. Re- ipalities, the same pattern more or less aris- gional Studies, 47(2), 201–215. es (Figure 3). Theoretical educational levels Essletzbichler, Jürgen & Lars Winther (1999). show a positive relation to growth of work- Regional technological change and path places. Again, it fits with what we would ex- dependency in the Danish food processing pect based on the mainstream theoretical ar- industry. Geografiska Annaler: Series B, Hu- guments. However, the most positive relation man Geography, 81(3), 179–196. between growth of workplaces and a category Florida, Richard (2002). The Rise of the Crea- of education is the vocational training. This tive Class: And How It’s Transforming Work, of course can partly be ascribed to the indus- Leisure, Community and Everyday Life. New trial structure of most peripheral municipal- York: Perseus Book Group. ities. However, it also shows that focusing on Florida, Richard (2005). The Flight of the Crea- attracting and retaining highly skilled may tive Class. New York: Harper Business. not be the only road to regional development Glaeser, Edvard L. (2011). Triumph of the City – for peripheral regions. Investigating the in- How Urban Spaces Make us Human. Basing- dustrial structure and targeting people with stoke: Pan Macmillan. applicable skills, e.g. vacation training skills, Hansen, Høgni Kalsø & Louise G. Aner (2017). might show just as promising, or even more, On the location dynamics of highly educat- compared to focusing solely on labour with ed people migrating to peripheral regions higher educational skills. of Denmark. Population, Space and Place, 23(8), 1–12. Concluding remarks Hansen, Høgni Kalsø & Thomas Niedomysl (2009). Migration of the creative class: evi- This article has shown the current develop- dence from Sweden. Journal of Economic Ge- ment in peripheral Denmark as an example ography, 9(2), 191–206. of the tendencies that can be found in many Henderson, Jeffrey, Peter Dicken, Martin Hess, countries across Northern Europe. It shows Neil Coe & Henry Wai-Chung Yeung (2002). that especially since the financial crisis in Global production networks and the analy-

19 sis of economic development. Review of In- Storper, Michael (1997). The Regional World: ternational Political Economy, 9(3), 436–464. Territorial Development in a Global Economy. Jacobs, Jane (1969). The Economy of Cities. New New York: Guilford Press. York: Random House. Storper, Michael & Allen J. Scott (2009), Re- Lorentzen, Anne (2009). Cities in the experi- thinking human capital, creativity and ur- ence economy. European Planning Studies, ban growth. Journal of Economic Geography, 17(6), 829–845. 9 (2), 147–167. Peck, Jamie (1996). Work-Place: The Social Regu- Storper, Michael & Richard Walker (1989), The lation of Labor Markets. New York: Guilford Capitalist Imperative: Territory, Technology, Press. and Industrial Growth. Cambridge: Black- Scott, Allen John (2008). Social Economy of the well Publisher. Metropolis. Oxford & New York: Oxford Uni- UN (2019). Available: https://www.un.org/en/ versity Press. development/desa/population/index.asp. Smidt-Jensen, Søren, Christine Benna Skytt & Accessed 02.01.2020. Lars Winther (2009). The geography of the Winther, Lars (2001), The economic geogra- experience economy in Denmark: Employ- phies of manufacturing in greater Copen- ment change and location dynamics in hagen: Space, evolution and process varie- attendance-based experience industries. ty. Urban Studies, 38(9), 1423–1443. European Planning Studies, 17(6), 847–862.

Geographical areas of Denmark based on 14 different characteristics (Danish Ministry of Housing, Urban and Rural Affairs, 2007).

20 Rhiannon Pugh

Post doctoral researcher, School of Humanities Education and Social Sciences, Örebro University, Sweden

Mats Lundmark Professor of human geography, School of Humanities Education and Social Sciences, Örebro University, Sweden Corresponding author [email protected]

Economic Development and Place Attractiveness: The case of Karlskoga in Sweden

Keywords: regional economic development, population change, place attractiveness, old industrial towns

In this short paper we introduce a research pro- is a town that has experienced something of a ject currently underway exploring the industrial roller-coaster over the past few decades as its development, and accompanying socio-economic economic fate has risen and fallen in various changes, in an industrial town in Sweden: Karl- stages. Because of the dominance in the town skoga. Here we consider specifically the con- of one of Sweden’s oldest and probably best fluence of factors and issues around economic known manufacturing firms, the weapons development on the one hand, and population manufacturer Bofors, the story of the town and migration on the other hand. We illustrate, has been inextricably woven with the chang- through the Karlskoga case of a town that has ing fate of this company. We trace the story experienced profound ups and downs both in its of the company’s establishment and founda- economic trajectory but also in accompanying tion as a major employer in the town, through population and migration trends, the impor- to the crisis in the 1990s for the company and tance of considering these two elements in har- accompanying socio-demographic decline in mony. We posit that to undertake sustainable the town, to the rejuvenation of industry and economic development in the future, old indus- employment in the town today, and accompa- trial towns such as Karlskoga need to centre their nying stabilisation of the population. efforts around quality of life and place attractive- In this paper we present, briefly, the story ness, and not only think of industrial develop- we have pieced together through a combined ment in a narrow sense. This is an introductory programme of qualitative and quantitative work relating to a project which is ongoing. research, in our attempts to tell the economic story of the town. As economic geographers, Introduction our investigations were initially very economy and industry oriented, but as we delved This short paper introduces a case study further into the case study, and spoke to more currently underway into economic transfor- people involved in the Karlskoga economy, we mation in one of Sweden’s oldest industrial realised that the town’s story, and its fragile towns, which is located in a relatively periph- future trajectory, was also a migration story. eral location in central Sweden: Karlskoga. More specifically, we understood that the main The city is an interesting case study through challenge facing the town, and its planners which to examine issues of regional econom- today, is enhancing place attractiveness and ic development, path-dependency, migration increasing the working and living population and employment, and much more, because it of the town in order to sustain the (re)grow-

21 ing industrial clusters that are located there. ventions. The legacy of Alfred Nobel is at the We increasingly realised that we cannot un- heart of how the town of Karlskoga presents derstand economic geography and economic and markets itself to residents, tourists, and development without paying due attention to also to companies, drawing on the rich histor- issues of population and migration. ical and industrial legacy of being the Swed- The paper uses information from a lon- ish residence and commercial centre for the gitudinal geo-referenced micro data on indi- famous man. An active place branding strat- viduals that covers the period 1990–2014. The egy is being pursued in Karlskoga around the database (Bergslagsdata/BeDa) is compiled person of Alfred Nobel. from a number of administrative registers Karlskoga is located in central Sweden, held by Statistics Sweden, and consists of lon- between the cities of Örebro and Karlstad gitudinal information, for every third year, (around 45 minutes travel time from each) for all individuals (16 years of age and old- and around three hours travel from both er) working and/or living in one of the four Stockholm and Oslo. It is still an industri- counties (Värmland, Örebro, Västmanland al town today, with industrial sites, some of and Dalarna) in Central Sweden. We also use which are heavily securitised and inaccessi- information collected from 10–15 interviews ble to civilians, dominating the city centre with representatives from the larger firms and lake-side locations. In addition to the and business associations in Karlskoga. industrial manufacturing and testing sites in the city, just outside Karlskoga is one of Economic History the largest and most accessible commercial testing sites, which companies from all over Our story begins in 1646 when a hammer mill Europe visit to test their products and this was established in Karlskoga, on a conven- represents an important economic source for ient lake-side location, as a company called the town and its resident companies. The Bo- Boofors. The business made bar iron and had fors Test Center (co-owned SAAB and BEA) of- some manufacturing of tools for farmers. The fers, among other things, test firing, destruc- turning point was in 1879 when a man called tion, tests with unmanned aircraft systems, Carl Danielsson managed to make cast steel safety tests and environmental impact. at Bofors which had a strength superior to the Moving to more modern times, perhaps pig iron which had been standard material Bofors is most well known for the Bofors gun. for guns up till then. This made the military Bofors is also well known for a high profile authorities interested and Bofors would soon scandal which caused political turmoil in start manufacturing cast steel for the gun both Sweden and India: a contract signed be- manufacturing firm Finspång in Östergötland. tween Sweden and India in 1986 was found In 1883 Bofors started their own gun manufac- by Radio Sweden journalists to have involved turing firm. In 1884 the first cannon workshop heavy bribes at the highest political level to was opened. These are the roots of the world-fa- Indian politicians. This moment is key in the mous Bofors weapons manufacturer. modern history of Bofors and in our research Around this time, there is a twist in the sto- with those employed at Bofors was pinpointed ry of Karlskoga’s (and Bofors’) development, as the turning point that led to the following when the most famous of Swedes Alfred No- break up of Bofors and ”scattering” of the eco- bel steps into the picture. In 1893 he became nomic system of the town that we see today. interested in finding a company to purchase, In 1999 the other famous Swedish defence and the following year purchased the iron- company SAAB bought the Celsius group, works at Bofors, which soon became the Bo- which was the parent company of Bofors. In fors arms producer we know today. It was not 2000 United Defence Industries (USA) bought only explosives that Nobel tested and devel- Bofors Weapons Systems, the heavy artillery oped in Karlskoga: he also made several other division. Saab retained the missile division. inventions such as artificial silk and leather In 2005 BAE systems acquired the whole of and registered altogether over 350 patents UDI including the Bofors subsidiary. The di- in different countries. But he remains most vide between heavy artillery (to BAE systems) famous for his pioneering work developing and missiles (SAAB) remains today. These are explosives, which were of course used in the now the two large employers in Karlskoga production of Bofors weapons. (outside of public sector activities, of course), The presence of Nobel looms over Karlsk- but the economic system today is much more oga today: its premier tourist and histori- diverse than this. cal destination is the home of Alfred Nobel, So, the previously monolithic company which today houses a museum complete got split into these two parts, but what we with the original, and largely unchanged, discovered upon interviewing actors in the workshops where Nobel developed his in- Karlskoga system is that the story is much

22 3500 100,0

90,0 3000 80,0

2500 70,0

60,0 2000 50,0 1500 40,0

1000 30,0

20,0 500 10,0

0 0,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30

Employed 1990 Employed 2014 Cumulative percent 1990 Cumulative percent 2014

Figure 1. Manufacturing workplace structure in Karlskoga 1990 and 2014. Number of employed (left hand scale) and cumulative percent (right hand scale). Source: BeDa/Statistics Sweden. more complex and diverse. The Bofors split ac- fors companies (BAE and Saab). The following tually catalysed a huge amount of change and charts illustrates how the Karlskoga economy diversity in the economic system of the town. has become increasingly characterised by Companies moved in, some from abroad, to several smaller firms rather than the mono- acquire different parts of the old business, for lithic employment structure of the past. The example units of technologies. One example is labour market in Karlskoga was in the early a medical company that acquired technology 1990s clearly dominated by one single work- and staff to make blood centrifuges. A dental place, accounting for roughly 40 % of all man- implant company was created from old Bofors ufacturing employment. In 2014 the largest staff and technologies, also chemical produc- manufacturing workplace had approximate- tion companies. An interesting development ly 10 % of total employment (see Figure 1). recently is the growth of a small but leading within Europe 3D printing cluster with staff and technologies from the old firm in com- Table 1. Self-employment (1990 and 2014) and foreign ow- bination with new people and ideas. Some of nership (2002 and 2014) in Karlskoga, (%). the old Bofors employees we interviewed left the Bofors firm and began a new career as Employment type 1990 2014 entrepreneurs using their contacts and engineering know how to start up businesses in Employed 99,2 97,3 areas as diverse as electronic shop displays Self-employed 0,8 2,7 and innovative ways of printing envelopes. Total, % 100,0 100,0 It is very difficult to capture the full extent of the changes that happened following the Ownership 2002 2014 break-up of Bofors, and everyone we spoke to had a different view of exactly what hap- State owned firms 3,6 0 pened and why and how. But we can catego- Swedish independent firms 13,9 8,0 rise it broadly thus: there was a large scale Swedish firms part of a larger group 42,1 30,7 movement of people, knowledge, and tech- Foreign owned firms 38,6 59,2 nologies. We heard several different stories Other 1,9 2,1 of people who had moved to new companies, Total, % 100,0 100,0 started their own companies, and those who remained in the much smaller remaining Bo- Source: BeDa/Statistics Sweden.

23 50

-10

-20

-30

-40

-50

Laxå Hallsberg Degerfors Hällefors Ljusnarsberg Örebro Kumla Askersund Karlskoga Nora Lindesberg

Figure 2. Relative population change (%) 1968 to 2017 in municipalities in Örebro County. Source: Statistics Sweden.

We can also see changes in the economic in decline of population, which can be com- structure of the town in terms of self-employ- pared to the significant decline in manufac- ment and foreign ownership of companies, turing employment in the town. both of which have increased in recent years, The deep crisis for Bofors in the early adding to the picture of a more diverse and 1970s is mirrored in a massive deficit in net fragmented economic system: The increase migration during a a couple of years (see Fig- in self-employment is, however, modest and ure 3). The rest of the 1970s and large parts still clearly below the average for the country of the 1980s show a more moderate negative as a whole. There is a huge variation between net migration. Since the turn of the century, municipalities in the region, some having net migration has been more balanced, and more than 20 % self-employed in the manu- even showing a net gain between 2010 and facturing industry. Karlskoga is, however, at 2015. Manufacturing employment in gener- the lower end of the scale. In the case of for- al has been decreasing since 1990 (Figure 3), eign ownership, the increase is related not but a slight upturn is evident since 2014. The only to the take-over by British BEA Systems, curves in Figure 3 indicates that covariation but also to other acquisition by owners from between manufacturing industry and migra- Norway, France and India. tion is becoming less directly related, reflect- ing a transformation into a service economy The Population and Migration Story even in municipalities like Karlskoga. It should be mentioned that during the As was the case in other towns in this region, good years after the Second World War Bofors, Karlskoga experienced quite significant pop- like most iron and steel producing compa- ulation decrease from the 1970s to the pres- nies in the Bergslagen region, relied heavily ent day, whereas the largest municipality in on labour migration from other countries in the region, Örebro city, experienced rapid Europe, mostly from Finland, but also from increases (see Figure 2). This decline in Karl- countries like Yugoslavia, Italy, Germany and skoga has begun to stabilise and turn around, Austria (Lundmark 2018). Since the 1970s, but there has definitely been an overall trend in-migration to Karlskoga (as in the rest of

24 8000 600

7000 400

200 6000

0 5000

-200 4000 -400

3000 -600

2000 -800

1000 -1000

0 -1200

Manufacturing employment Net migration

Figure 3. Net migration (1968–2018, right hand side) and employment in manufacturing industry (1990–2017, left hand side) in Karlskoga. Source: Statistics Sweden.

the country) has been totally dominated by well paid and highly educated workforce they refugees from countries like Bosnia, Somalia, need to attract for the industry there. and more recently from Syria. A problem that the Karlskoga planners Although in the past there was a decline in currently perceive is that the thriving Karlsk- employment in manufacturing in the town oga industry is attracting many people to of Karlskoga, today the economy is looking commute to the town, but because of the way to be in a much better situation. The firms in taxation is constructed in Sweden this means Karlskoga reported to be doing well, and told the municipality misses out on tax dividends us that their main challenge or issue at the that it would gain if those people were actu- present time is actually finding scientifical- ally resident in the town. This is the conun- ly and engineering educated workers to fill drum planners are faced with, and are work- the vacancies they have. Today in Karlskoga ing in partnership with the firms who are there are more jobs than there are qualified facing recruitment challenges to address. Fig- people to fill them. Thus, the major concern ure 4 shows that when it comes to the highly for those managing businesses in Karlskoga skilled workers in the science and technology but also the public sector economic and town sectors, a higher proportion of these are com- planners, is trying to attract more highly muting from other cities and towns rather qualified personnel to move into the area. To than residing in Karlskoga. do so, they are currently planning an ambi- tious regeneration programme for the whole Discussion: Karlskoga’s challenges as a town. This includes building a new railway place attractiveness problem? to connect Karlskoga to the mainline Stock- holm–Oslo route, physically expanding the Karlskoga town is currently suffering from city centre to be nearer to the lake side, and the effects of previous decades of decline and thus more attractive, and building whole new out-migration, and a lacking focus on place attractive neighbourhoods with villas and attractiveness leading to a situation where the lake side views to make the property offering town is lacking essential elements to make it of Karlskoga more attractive to the relatively attractive to the well paid workers it is trying to

25 100 % 12,1 90 % 22,7 11 80 % 8,2 4 70 % 10,5 60 %

50 %

40 % 72,9 30 % 58,6

20 %

10 %

0 % Science and technology educated Others

Karlskoga municipality Örebro municipality Rest of Örebro County Elsewere

Figure 4. Place of residence for science and technology educated working in Karlskoga 2017, compared to the rest of the workforce. Source: BeDa/Statistics Sweden.

attract to live there. Interviewees we spoke to It is not a Karlskoga only problem, over highlighted broader issues such as the town’s Sweden there are reports of technical and en- under-performing school system, the roll- gineering sectors, including even the Stock- back of public services such as the closure of holm ICT cluster, reporting skills and worker the town’s maternity ward in the hospital, and shortages A recent report into the Swedish IT an old fashioned and unattractive housing sector found a need for 70 000 more employ- stock. The physical environment of the town ees in this sector by 2022 (IT & Telekomföreta- was also mentioned: the prominence of both gen, 2017). Clearly programmes for technical dilapidated and also currently used industrial education need addressing on a national lev- sites around the town which are inaccessible el as well as ease of recruiting highly skilled and often on contaminated land due to the in- workers from outside. However, towns like dustrial heritage of the town meant residents Karlskoga suffer especially from these issues were excluded from large areas of the city and due to their peripheral locations and lack of in particular old industrial areas near the at- place-attractiveness. By place attractiveness tractive lakeside area of the town. Also, previ- we do not only mean in the limited “creative ous generations of ill thought out planning class” sense of Florida (2002) whereby a “hip- meant the town is divided in half by a large sterisation” and neo-liberalisation of urban highway which is very difficult to navigate on space is taking place, but in terms of making foot or cycle. These issues highlighted to us the sure the correct public and community ser- fact that we cannot see the economy and its vices are in place to ensure a good quality of development in isolation, because if these oth- life for perspective employees and their fam- er underlying place attractiveness factors are ilies. In towns such as Karlskoga, addressing not taken care of, they will ultimately put the the place attractiveness and quality of life for brakes on economic growth. That is the situa- families and young people is key, to ensure a tion facing Karlskoga today. healthy population structure to support the

26 Figure 5. Age profile for science and technology educated working in Karlskoga 2017, compared to the rest of the workforce. Source: BeDa/Statistics Sweden.

27 industry and economic development of the ing a more beautiful physical environment town. These are two sides of the same coin, exploiting the lakeside location of the town which cannot be looked at in isolation. Figure and proximity to nature reserves and forests 5 illustrates this point, firstly by showing the may tempt more workers away from the more narrowing population pyramid of the town, expensive cities of Örebro and Karlstad which which is of course a concern, but also the fact are both within commuting distance. It is that the science and technology educated clear that investment in public services such workforce is ageing, and as these workers re- as healthcare and school is key in developing tire and leave the system, the Karlskoga econ- the place attractiveness and making the city omy is in danger of struggling even more to an attractive place for the well paid and high- grow and sustain itself. ly educated workforce of the town’s engineering based industries to locate their families. Conclusion: How can Karlskoga When we think about place attractiveness overcome its place-attractiveness we need to think holistically about jobs, cre- challenges to thrive as an industrial ating an attractive and creative city (as per town in the future? Florida, 2002) but also investing in decent housing stock for all and good public ser- The industry and economy of Karlskoga is ex- vices. Criticisms have been made (Peck, 2005; periencing an upturn at the present time. In- Dorling, 2016) against Florida in particular teresting new developments are taking place for promoting a vision of place attractive- in the town such as the development of one ness that is elitist and does not focus on this of Europe’s leading 3D printing clusters with holistic perspective on what makes a city an the inception of innovative new firms in the attractive place to live for everyone and not town drawing on previous engineering skills only a narrow class of workers often from a and heritage. Also, the incumbent companies certain demographic. This critical perspec- such as SAAB and BAE systems which bought tive on place attractiveness is, we argue, key up the main parts of the old Bofors company to understanding the Karlskoga case and in remain in the town as large employers. There turn the Karlskoga case provides a perfect il- is also an increasing diversity of the town’s lustration about why we need to think about economic ecosystem following the decline place attractiveness in this linked up manner of Bofors, and increased foreign investment which appreciates the importance of afford- into Karlskoga companies and increased lev- able housing, good public services, access to els of entrepreneurship. safe nature spaces, in addition to thinking However, Karlskoga is facing problems in about jobs and economic development. growing its population, and challenges in funding and supporting the services in the References town. Interviewees in the town highlighted the closure of hospital functions such Dorling, Danny (2017). The new urban crisis as the maternity ward in the town and the by Richard Florida review – ‘flawed and elit- under-performing school system as partic- ist ideas’. The Observer, 26.09.2017. Available: ular challenges facing the town. In terms of https://www.theguardian.com/books/2017/ the physical fabric of the town, planners are sep/26/richard-florida-new-urban-crisis-re- facing huge projects to update the housing view-flawed-elitist-ideas. Accessed 22.01.2020. stock, and to “move” the city centre closer to Florida, Richard (2002). The Rise of the Crea- the attractive lakeside of the town and clean tive Class: And How It’s Transforming Work, up old industrial sites that are dotted around Leisure, Community and Everyday Life. New the city due to its industrial heritage. None of York: Basic Books. these measures come cheaply, and Karlskoga IT & Telekomföretagen. (2017). The IT Skills faces the problem that many of its well paid Shortage: A report on the Swedish Digital Sec- (i.e. high tax paying) workers are not resident tor’s Need for Cutting-Edge Expertise. Availa- in the city but instead commute from other ble: https://www.almega.se/app/uploads/ neighbouring settlements which have higher sites/2/2018/06/ittelekom_rapport_brist_ levels of place attractiveness. pa_it-kompetens_eng_webb.pdf. Accesed Finding solutions to these place attrac- 22.01.2020. tiveness issues is, as mentioned, costly and Lundmark, Mats (2018). Arbetskraftsinvan- time consuming but measures are underway. dring till Bergslagen. In Mia Geijer & Maths Adding Karlskoga to the Stockholm–Oslo Isacson (eds.), Det svarta järnet: Bergslagens mainline will be an important development vapenindustri under 1900-talet. Stockholm: in the town’s future but is a long term project. Walborg Bokförlag och Länsstyrelsen i Öre- Through upgrading housing stock and creat- bro.

28 Peck, Jamie (2005). Struggling with the crea- In particular, we would like to thank Mika tive class. International Journal of Urban and Raunio for the invitation and inspiration for Regional Research, 29(4), 740–770. this paper, as well as the other presenters and attendees for their feedback and thought pro- Acknowledgements voking questions that have helped us to push forward our thinking on this project. We The authors would like to thank the Migra- would also like to thank Cecilia Beckmann of tion Institute of Finland for the invitation Örebro University for providing information and opportunity to present this work in pro- about the historical development of Bofors gress at the International Seminar on Migra- that we used in this paper. tion and Regional Economic Development.

Seminar attracted full house of experts and other stakeholders to discuss on highly topical matter. Picture: Toni Ahvenainen.

29 Juha Tainio Toimittaja, verkostotutkija [email protected]

Ajatuksia kielirajoista, niiden synnystä ja murtamisesta

Avainsanat: kieliraja, ummikko, kaksikielinen, Perämerenkaari, Haaparanta, Tornionlaakso, Keski- pohjanmaa, poikkinainti, ruotsinsuomalainen, kveeni, meänkieli, Fennoskandia, Pähkinäsaari-Bjurö rajalinja, Bjuröklubb, Ratan, Uumaja, Hanhikivi, Lill-Cainus, Vääräjoki, Suomen sota, laivaseminaari

Miksi kirjoitin kielirajoista? Halusin koota Huolimatta EU:n tarkastajien lukuisista huo- tiedon, joka on kertynyt parin vuoden aikana mautuksista, Ruotsi ei ole käytännössä kor- Kannuksen KanTo kansalaisopiston kursseilla, jannut suomenkielen asemaa, vaikka kieltä on Suomi 100 Oskari Tokoi ennen ja jälkeen 1917 puhuttu Ruotsissa koko maan historian ajan. -seminaareissa, viime vuoden matkoilla Peräme- Erityisen kimurantti tilanne on pohjoisessa, jos- ren ympäri, sen eri rajoille sekä Siirtolaisuusins- sa vähemmistökieliä ovat Ruotsissa meänkieli ja tituutin 45v juhlaseminaarissa Vaasan laivalla. Norjassa kveeni. Kielitieteilijöiden mukaan ne Artikkelini on myös tilitys omasta elämästäni ovat suomenkielen keski- ja pohjoispohjalaisia kielirajoilla, kivisestä tiestä kaksikielisyyteen ja murteita, mutta tilanne muuttui, kun 2000-lu- kahden maan Suomen ja Ruotsin kansalaisuu- vulla valtiot tekivät niistä omat kielet, jotka sai- teen. Haluan samalla välittää kiitokset kaikille, vat EU:n kansallisen vähemmistökielen aseman. jotka ovat jakaneet omat kokemuksensa osallis- Tämä päätös piirsi kielirajan ruotsinsuoma- tuen matkoille ja seminaareihin. Teidän avullan- laisten ja norjansuomalaisten sekä kveenien ja ne tämä tarina kokosi laajemman joukon tiedot meänkielisten välille. ja vahvisti uskoa siihen, että kielirajoilla hankit- tu kaksikielisyys on hyvä pohja monikielisyyteen. Ruotsin- ja suomenkielen kielirajat Kes- Kirjoitukseni käsittelee kielirajoja. Harri ki-Pohjanmaalla ovat jyrkkiä ja piirtyneet Mantilan ”Lapin rajat ja murrerajat” artikkelis- paikoilleen useiden sukupolvien aikana. Nyt sa murteiden syntyä pohditaan samaan tapaan. päättymisvaiheessa oleva ”Kielirajan murta- Tämä pohjoisen kielioloista väitelleen professo- jat” -projektimme pyrkii hahmottamaan Kok- rin artikkeli on syväluotaus siihen, kuinka rajat kolan, Perho- ja Lestijokilaaksojen kielirajoja ovat vaikuttaneet kieleen ja murteiden syntyyn. ja tarkastelemaan ilmiötä myös laajemmin. Keskipohjalaiset murteet ovat keskeisesti esillä. Kielimuurin murtajat ja Kieliraja -projektit Niiden yhteys Torniolaaksoon ja Ruijaan selvi- pantiin alulle 2018. Hankettamme pohjusti- tellään seikkaperäisesti. vat kymmenkunta vuotta sitten aloitetut pro- Kielimuurin murtaminen ja kolmikielisyys jektit Kielirajalta kielirajalle (2011), ja sen työtä on myös EU:n koulutukselle asettama tavoite. jatkanut Rajaton musiikkihanke (2013). Uuden Erityisen hyvin tähän pääsevät ruotsinkieliset hankkeemme mahdollisti Svenska kulturfon- koulut Suomessa. Ruotsissa tilanne on synkkä: denin apuraha ja Hanasaaren suomalaisruot- suomenkielisiä luokkia ei ole ja suomenkielen salaisen kulttuurirahaston tuki. Laivasemi- opetusta voi saada pari tuntia viikossa. Vain naari oli myös osana Siirtolaisuusinstituutin muuttama yksityinen koulu toimii suomeksi. 45-vuotisjuhlintaa.

30 Pahkinasaaren rauhan Majavasaari (Bjurö) Bjuroklubb pät- tyvat rajalinjaukset. Vihrea pillkuviiva on Sulevi Juhoilan mukaan se oikea raja. Sita tukee myos maaston muodot ja kielirajan laheisyys. Pyhajoen kohdalla punainen viiva ylittä Perameren leveammästa kodasta. Hanikivi siella ei ole rau- hansopimuksessa kuvatussa paikkassa. Siksi se ei monen tut- kijan mielesta ole oikea kivi. Kuva: Jouni Korkiasaari.

Vuoden 2019 aikana olemme tehneet lukuisia matkoja ja koonneet aineistoa, joka sisältää henkilöhaastatteluja, seminaareja sekä näiden äänitteitä. Taltioimassamme ai- neistossa pohditaan kielimuurin vaikutuk- sia yksilö- ja yhteisötasolla. Esittelemme niis- selle ruotsia ja toinen suomea, se on avain hy- sä myös lukuisia kaksikielisiä ihmisiä, jotka vään alkuun, mutta se ei yksistään riitä. Haas- kertovat kuinka he pääsivät kielimuurin yli. tatteluissamme nousi esille, että aktiivinen Nämä äänitteet arkistoidaan. Keräsimme kaksikielisyys saavutetaan vain, jos kouluo- projektissa kielirajakokemuksia, asutushis- petus tukee toista kieltä, usein vähemmistön toriaa ja kielien variaatioita sekä pohdimme puhumaa kieltä, tarpeeksi. Olen itse pohtinut millaisia jälkiä uskonnot, piispat, kuninkaat, kielirajakysymystä ja omasta kielestäni luo- keisarit ja kansallisvaltiot ovat Pohjanmaille pumista koko elämäni ajan. Etsin vastausta jättäneet. työskennellessäni 40 vuotta toimittajana Ruotsissa. Tähän aikaan kuului kiivas etsin- Lähtökohtana henkilökohtaiset täjakso kielirajoilla Haaparannalla. Paluu- kokemukset muutto Kannukseen paljasti kielirajat myös omassa perheessäni. Mielenkiintoista olikin Projektimme lähtökohtana oli koota kahden verrata Keski-Pohjanmaan ja Torniolaakson keskipohjalaisen työuransa aikana kertynei- kielioloja. tä kielirajakokemuksia. Oma kokemusmaa- Synnyin Kannuksessa 1947 suurperhee- ilmani koostuu elämästäni syntymäpitäjäs- seen, johon kuului kolme sukupolvea ja kaksi säni Kannuksessa ja työurastani Ruotsissa. kieltä. Isoäitini oli syntynyt kielirajan takana Toinen työryhmän jäsen, Kauppi Virkkala, on umpiruotsalaisena Ähtävällä, samoin hänen kielirajan tuntumasta Kaustiselta. Opimme vanhin tyttärensä eli minun tätini, Amerikan tuntemaan toisemme nuoruuden urheilukil- kävijä, joka kahden tyttärensä kanssa asui pailuissa ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlil- lapsuudenkodissani. ”Mamma”, isänäiti pu- la. Kielirajalta kielirajalle-hankkeen aiheeseen hui ruotsia lapsilleen ja komensi ruotsiksi innostuimme 2000-luvun alkaessa, minun myös lastenlapsiaan. Minuun mammani kieli ollessani Ruotsin Radion Sisuradion toimit- ei kotona tarttunut, sillä olin vain kolmevuo- tajana Haaparannalla ja Kaupin työskennel- tias hänen kuollessaan. Isäni oli kaksikieli- lessä Keski-Pohjanmaan maakuntaliitossa nen, vaikka tajusinkin sen vasta teini-iässä, Kokkolassa. sillä hän ei koskaan puhunut minulle ruotsia. Meidän molempien työtämme leimasi Jäin siis ummikkosuomalaiseksi, ja vasta kaksikielisyys. Me ja tapaamamme ihmiset keskikoulussa opin ruotsin alkeet. Kokkolan käyttivät luontevasti ruotsia ja suomea, kie- kauppaopistossa näin, kuinka kaksi kieltä voi limuuria ei ollut – vaikka sen olemassaolon toimia samassa rakennuksessa. Pääsin myös kyllä aika ajoin vaistosi. ”Kielimuurinmurta- tutustumaan kielirajan takaisiin sukulaisiin. jat” -seminaarien ja keskustelutilaisuuksien Huolimatta sukutaustastani ja vaikka ”ka- avulla halusimme selvittää, kuinka kaksikie- veerasin” Kokkolan ruotsinkielisten kanssa, lisyys saavutetaan, sekä kerätä ideoita kei- ei ruotsin kieli ottanut oikein sujuakseen. Ai- noista, jolla kielimuuri olisi murrettavissa. noaksi mahdollisuudeksi lapsuudessa mene- tetyn kielen oppimiseksi jäi muutto Ruotsiin. Kielirajan murtuminen Sen tein 50 vuotta sitten, vuonna 1969, monen muun suomalaisen tavoin. Minusta tuli Luontevimmin kaksikielisyyteen pääsee, jos ruotsinsuomalainen, vaikka se ei ollut tarkoi- osaa ja voi hyödyntää kielirajan kumpaakin tukseni – halusin vain oppia ruotsin kielen. puolta. Jos toinen vanhemmista puhuu lap- Kolmenkymmenen Ruotsin vuoden jälkeen

31 Ratanin Bygdesten rajakiven päältä oli huikeat näkymät, mutta Bjurö ja Bjuröklubb maisemat olivat paremmat. Vieressäni op- paamme Börje ja Ritva Lundberg. Kuva: Jouni Korkiasaari.

hallitsin sen vihdoin. Lukiessani myöhemmin keastaan Suomen ruotsinsuomalainen suo- mamman ruotsinkielistä virsikirjaa huoma- menruotsalainen. sin, että kielitaitoni oli yltänyt jopa tunnekie- Kyse on samalla laajemmasta identiteet- len tasolle. Sanojen taustalla olevat ajatukset tiin ja kielirajaan liittyvästä kysymyksestä. Se avautuivat uudella tavalla, ja ymmärsin myös koskee mitä suurimmassa määrin ruotsin- hänen Raamatun väliin säästämiään kirjeitä. suomalaisia, joita voidaan arvioida olevan Olin päässyt kielirajan yli ja saavuttanut ta- Ruotsissa jo yli miljoona henkeä. Heitä on voitteenani olleen kaksikielisyyden. Kun kym- lisäksi suuri määrä myös Suomessa, vaikka menkunta vuotta sitten muutin takaisin Suo- ilmiön laajuutta ei olekaan tutkittu. meen, ilmoitin kielekseni ruotsin. Olin saavuttanut sen, mitä lähdin hakemaan. Projektin matkojen, seminaarien ja Ennen paluumuuttoani Suomeen hain opintopiirien antia Ruotsin kansalaisuuden. Ajattelin, että kak- soiskansalaisuudesta olisi hyötyä, koska ha- Kieliraja-projekti tuotti runsaasti tietoa kieli- lusin jatkossakin elää molemmissa maissa, rajojen synnystä ja niiden olemassaolosta. Li- kuten Ruotsin kansallislaulussa sanotaan: säksi se synnytti pohdiskelua kielirajojen ja ”Jag vill leva, jag vill dö i Norden”. muiden historiallisten ja rauhansopimusten Mutta vaikka koen olevani kotonani mo- rajojen yhteydestä toisiinsa. lemmissa maissa ja olevani rajat ylittänyt Perämeren ”Kielirajat” ja Tornionlaakson pohjoismaalainen Fennoskandian asukas, seminaareissa Haaparannalla lähtökohta- kuulun tavallaan kahteen kielivähemmis- na oli ruotsinsuomalaisuus Ruotsissa 1800-, töön, enkä tunne saavani täyttä arvonantoa 1900- ja 2000-luvulla. Kurssilla tarkasteltiin kummankaan enemmistön silmissä. Näihin Fennoskandian asutushistoriaa ja muuttoliik- tuntemuksiin sain vahvistusta Kai Latvaleh- keitä ruotsinsuomalaisin silmin. Keskusteltiin don ansiokkaasta esityksestä Siirtolaisuu- myös kielimuurin murtamisesta ja rajakau- sinstituutin Muuttoliikesymposium 2019-ta- punki Tornio/Haaparannan eri kehitysvai- pahtumassa, jossa hän vauhdikkaasti kertoi heista, ”Kaihnuun” merestä ja Pohjoiskalotista omassa väitöskirjatutkimuksessaan selvittä- Ragnar Raation ohjelmia kuunnellen. miään ruotsinsuomalaisuuden tuntoja. Aiheemme kannalta erinomaisen kiin- Kai Latvalehto esittelee itsensä suoma- nostava oli seminaarissa käyty keskustelu laiseksi ruotsinsuomalaiseksi. Samaistuin Haaparannan kielikoulun tulevaisuudesta. tähänkin määritelmään, mutta kuten yllä Oppilaat tulevat tähän Tornion ja Haaparan- olevasta henkilötarinastani ilmenee, olen oi- nan yhteiseen kouluun molemmilta puolin

32 Sulevi Juhola ja Juha Tainio sen oikean rajakiven ”Jattilaisen kukkarokiven” juurella. Se on lahella Raution kirkonkylä Hanhi- ojan ja Lill Cainus nykyään Vääräjoen valisella harjulla. Kuva: Jouni Korkiasaari.

rajaa, tavoitteenaan kolmikielisyys eli oman kielirajaan, lisäksi keskustelussa tuli esille kielen, naapurin kielen ja englannin oppi- paljon keinoja sen murtamiseen. minen. Kielikoulu on saanut kunniamainin- Kielimuurinmurtajat-laivaseminaari toja hyvistä tuloksista, mutta keväällä 2019 Svenska fondetin ja Siirtolaisuusinstituutin sen tulevaisuus oli uhattuna rahoituskiistan 45-vuotislaivaristeilyltä Wasa Expressillä oli takia. Siellä kuultiin myös Jouni Korkeasaa- monin tavoin projektin huipentuma, jossa ren luento Amerikan siirtolaisuudesta. Esi- osallistujat jakoivat omia kokemuksiaan tee- merkkinä oli Tornionlaaksosta Amerikkaan masta. muuttanut Alma Kyrö, joka oli käymässä ko- Margarita Lukkarinen oli toimittajana tiseuduillaan ja Ragnar Lassinantin Pohjois- Österbotten-lehdessä. Hänet opin tuntemaan kalotti -ohjelmassa, jossa hän kertoi elämäs- paikallisen toimittajayhdistyksen tilaisuuk- tään Minnesotassa. sissa. Kokoontumiset olivat hyvä tapa luo- Kannuksesta Oravaisten, Uumajan ja Rata- da rajat ylittäviä henkilökohtaisia suhteita nin kautta Haaparannalle tehdyn retken ai- ja murtaa muureja. Sama toimi Barentsin kana tutustuimme Suomen sodan 21.2.1808– alueen toimittajaverkostossa, jonka toimin- 17.9.1809 taistelupaikkoihin, Pähkinäsaaren taan aktiivisesti osallistuin Haaparannalla ja Majavasaaren rajamerkkeihin sekä muihin ollessani. rajoihin ja kivikautisiin rantoihin. Henrik Huhta kasvoi kielirajalla Perho- Keskipohjanmaan rajat -retki Kannukseen joen suulla, suomen sodan ”Stora älven, Kau- tehtiin Pähkinäsaaren rauhan rajalle, 1808 kobro”-taistelun paikalla. Hänen kotonaan välirauhan tekopaikkaan Lohtajan pappi- puhuttiin ruotsia, mutta parhaan kaverin ko- laan, Vattajanniemelle, Kokkolaan ja Kruu- tona suomea. Näin kahden kielen taito kehit- nupyyhyn. Matkan oppaana oli Lohtajan tyi luontevasti lapsuus- ja nuoruusvuosina. kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Helena Sama malli toimi myös Tornionlaaksos- Anttiroiko-Mehtälä. Kiersimme Oskari To- sa Svansteinissä, vanhassa Turtolan kylässä koin suvun paikkoja, kuulimme tarinoita Ruotsissa syntyneellä Bengt Westmanilla. paikallishistoriasta ja tutustuimme kielira- Hän on aktiivipoliitikko Norrbottenin maa- jaan maastossa. Matkamme huipentui Suo- käräjillä ja Haaparannalla, jossa hän on vai- men sodan taistelupaikalle Kruunupyyhyn, kuttanut myös Ruotsinsuomalaisten Kansan- jossa Henrik Huhta asuu vaimonsa Vivianin korkeakoulun, (SveFin), toimintaan. Hänen kanssa. Heidän vanhassa myllykamarissaan vaimonsa Leena oli yksi 30 vuotta sitten pe- pidetyssä kahvihetkikeskustelussa avautui rustetun kielikouluidean kehittäjistä. Bengt isäntäväen kaksi henkilökohtaista näkymää oli kunnanneuvos, kun rajan ylittävää yhteis-

33 Uumajan kaupunkikirkon luona on Döbelnin puisto ja monta Suomen Sodan 1809 muistoa. Radiotoimittajat Kaarina Honkanen ja Juha Tainio valvoivat vuonna 2009 yhdessä merkkivuoden tapahtumia. Kuva: Jouni Korkiasaari.

työtä käytännössä rakennettiin. Sen näky- kielirajojen yli muuttamisesta. Hänen tieto- vimmistä tuloksista on IKEA:n rakentaminen koneesta on ammennettu paljon faktaa ar- Haaparanta-Tornion rajalle. tikkelin tueksi. Rajaseudun tulehtuneiden Ruotsi-Suomi -suhteiden takia yhteistyön tie oli kivinen. Kieli ja ensimmäiset rajalinjat Alussa Bengt Westman sai toiminnastaan Haaparannan ruotsalaisilta paljon kritiikkiä. Fennoskandian mannerjalustan pohjoisel- Hän jätti Haaparannan kunnanneuvoksen la osalla on kieli-, kulttuuri- ja valtakunnan toimen ja siirtyi Perämeren kaaren yhteis- rajojen kirjo. Ensimmäinen historiaan kir- työn toimitusjohtajaksi. Tätä työtä Kauppi joitettu rajalinja vedettiin Pähkinäsaaresta Virkkala ja Bengt tekivät yhdessä. Sille histo- Majavasaareen (Bjurö). Alkuperäinen vuoden riallista syvyyttä antoi projektissa tehty ha- 1323 rauhansopimus ei ole säilynyt, vain siitä vainto, jonka mukaan Perämeren rannikon tehdyt käännökset, ja siksi sen linjauksesta yhteistyökaari ”Bottenviksbågen” ylsi kaik- kiistellään edelleen. Novgorodin Vepsän vii- kien nykyisten rajojen yli alueelle, joka Pähki- denneksen, Inkerinmaalta Pohjanlahdelle näsaaren rauhassa 1323 sovittiin kokonaan kulkeva rajalinja päättyi Ruotsin puolella kuuluvaksi Novgorodille. Bjuröklubbaan. Mutta missä on rajasopimuk- Siirtolaisuusinstituutin Magnus Enlund sen Suomen puoleinen merkki, ”kauas merel- kertoi projektissa Lars Levi Laestadiuksesta. le näkyvä suuri kivi”, Hanhikivi? Hän kuvasi Laestadiuksen yhteiskunnallise- Jotkut tutkijat ovat vakuuttuneet, että na vaikuttajana ja kielimuurien ylittäjänä, Pyhäjoen atomivoimalan lähellä oleva Han- sekä aikansa kansainvälisesti tunnettuna hikivi ei ole se oikea, mutta missä se sitten tiedemiehenä ja tutkijana. Hänen käynnistä- on? Etsimme sitä sopivista maastokohdista mänsä uskonnollinen herätysliike on laajalle ja teimme retkiä muinaisille merenrannoille. levinnyt ja sen vaikutus kieli- ja valtakunnan- Rauhansopimuksen tekstiin sopivan ki- rajat ylittävään yhteistyöhön on huomattava. ven löysi paikallisen historian tuntija Sulevi Karesuandossa, paikassa, jossa liike syntyi, oli Juhola Kalajoen Kärkiskylän kotinsa lähel- silloin myös paljon alkoholista johtuvia on- tä. Siellä on suuri kivi, joka ennen maan ko- gelmia. Siksipä seuroissa saarnattiin viinan hoamista nykyiselle tasolle ”näkyi kauas me- kiroista ja raittius oli alkuaikoina osa uskon- relle”. Kivi on Sievin ja Raution kirkonkylien nollista sanomaa. välisellä ”kaaralla” hiekkaharjutien vieressä, Sukututkija Ulf-Peter Granö tuotti projek- vanhan kartan Lill Cainus-nimisen, nykyään tiimme korvaamattoman arvokasta tietoa Siipo- ja Vääräjoki nimellä kutsutun, vesiväy-

34 län varrella. ”Jättiläisen kukkarokivi” -siirto- tiin Itä- ja Länsipohjan maakuntien raja Kaa- lohkare on lähellä Raution kirkonkylää, joen kamajoki. ja siihen laskevan Hanhiojan muodostaman niemen kärjessä. Tämä on Sulevin mukaan Majavasaarelle Bjurö ja rajakivelle Pähkinäsaaren rauhassa mainittu Suomen Bygdesten puolen rajakivi Hanhiojan suulla. Kun projektin matkoille osallistuneet Ratanissa projektin oppaina olivat Ritva ja saivat omin silmin nähdä paikat ja kuulla Börje Lundberg, molemmat kielimuurin- Sulevin kertovan monivuotisista tutkimuk- murtajia ja kielirajan asukkaita. Ritva syntyi sistaan, tuntuu tarina uskottavalta. Hänen Ykspihlajassa, valmistui opettajaksi ja muut- Uumajassa asuvat tyttärensä miehineen ovat ti Ruotsiin. Avioliitto Ritvan kanssa ja muut- etsineet arkistoista rajalinjauksen doku- to opettajaksi Tornionlaaksoon toi Börjelle mentteja. Sulevin virkatyö Tielaitoksen tut- suomenkielen taidon. Börje on syntyperäi- kimus- ja suunnittelutyömaan päällikkönä nen Ratanin kasvatti, jolla on muistissaan takasi hänelle hyvät taidot karttojen ja maas- perimätietona saatu koko Ratanin kylän ton tutkimukseen. Eläkkeellä hän keräsi tie- pitkä monivaiheinen historia. Kylässä tullat- tonsa yliopistojen käyttöön, sekä innosti pro- tiin 1700-luvulla kaikki Perämereltä etelään jektimme kielirajatutkimusta uusille urille. menevä terva ja vielä 1950–60 -luvuilla se oli virkamieskylä, jossa asui tullimiehiä, me- Pähkinäsaari – Majavasaari rajalinja rikapteeneita sekä luotsilaitoksen ja postin henkilökuntaa. 1300-luvun erämaat jakanut rauhansopimus Ritva ja Börje Lundbergin kodin lähellä on tehtiin Novgorodin tasavallan ja Tanska-Nor- valtava kivi, nimeltään Bygdesten, sekin ”nä- ja-Ruotsin alaikäisen kuninkaan Magnus kyy kauas merelle” ja lisäksi siinä on rajapyyk- Erikssonin (1316–1374) holhoojien kesken. kimerkit. Nimen etymologiasta voi päätellä, Se määritteli Hansakaupan ja veronkannon että vanhana aikana tässä oli asutusraja. Byg- oikeuksia sekä piirsi rajan katolisten ja or- de tarkoittaa asutettua seutua, kuten sanassa todoksien Euroopan eli Rooman ja Konstan- hembygd – kotiseutu. Alueella on myös Byg- tinopolin uskontokuntien välille. Tämän deån kirkko ja seurakunta. Pohjoisesta tuleva rajan vaikutukset ovat edelleen nähtävissä purjehdusreitti kulki Merenkurkun Ruotsin Suomen kansankulttuurissa ja murteissa. Se rantaa ja siksi myös vanha tulli oli täällä. jakoi myös Pohjanmaan ja sen tuntumaan Hiukan pohjoiseen on se Bjuröklubb, joka kielirajan, joka nykyäänkin näkyy maakun- mainitaan Pähkinäsaaren rauhansopimuk- tahallinnossa: ruotsinkielinen Österbotten ja sessa. Nyt siellä on luotsiasema, venesatama, suomenkielinen Keski-Pohjanmaa. tuulen pieksämän korkean kallion laella Innostuimme etsimään Pähkinäsaaren maamerkkinä majakka sekä luonnonsuoje- rauhan rajamerkkejä myös Ruotsin puolel- lualue, jossa paikan historia kerrotaan muita, jossa se sopimustekstin mukaan päättyi naisuudesta nykypäivään. ”Bjurö-Majavasaari” eli Bjuröklubb -nimiseen Matka niemelle käy Lövångerin kirkon ja kallioniemeen. kirkkokaupungin kautta. Tämäkin on turisti- Matkalla tutustuimme Suomen sodan nähtävyys ja oiva majoituspaikka historialli- taistelupaikkoihin ja ensimmäisen rauhan- sessa miljöössä. Vanhat hirsiset kirkkotuvat sopimuksen allekirjoituspaikkaan Lohtajan on kunnostettu hotellihuoneiksi. Suomen pappilaan. sodan historiasta tiedetään, että kesällä 1809 Miksi Suomen sodan välirauhasopimus venäläisten joukkojen pääesikunta oli Lövån- tehtiin juuri täällä kielirajan tuntumassa? gerin kirkkokaupungissa. Joidenkin historiantutkijoiden mielestä sik- Teimme myös tutkimusmatkoja Peräme- si, että Venäjän kenttäarmeijan sodanjohto ren ympärillä vanhoille ja nykyisille rajoille. luuli kielirajalle tullessaan, että Ruotsille Tutustuimme kielirajoihin ja Suomen sodan kuuluva Suomi oli valloitettu, koska oli tultu taistelupaikkoihin. Löysimme projektimme vanhalle rajalle. Tämän muinaisen erämai- kuluessa kaiken kaikkiaan yllättävän paljon ta halkovan majavanpyyntirajan muistivat ihmisiä, jotka olivat murtaneet kielimuurin kenties myös Venäjän sotajoukkoihin kuulu- ja joilla oli usein syvä ymmärrys hankettam- neet karjalaiset. Kun keisari kuuli, että asele- me kohtaan. Pyrimme selvittämään, kuinka polinja oli sovittu Lohtajajokeen, hän suuttui kielimuurin murtuminen on sekä henkilö- ja määräsi armeijansa jatkamaan hyökkäystä kohtainen ja yksilöllinen, mutta myös laa- Pyhäjoelle asti. Uusi aseleposopimus allekir- jempi jaettu ilmiö. Olen kuvannut tässä teks- joitettiin Raahen Pattijoen rauhanpirtissä. tissä vain joitakin tapaamiamme ihmisiä, Silloin oltiin jo kiistellyn Pähkinäsaaren rau- sekä tilanteita ja paikkoja. Projektin aikana han toisen rajakiven, Pyhäjoen Hanhikiven, tehdyt äänitteet ja tieto luovutetaan Siirtolai- läheisyydessä. Uudeksi aselepolinjaksi sovit- suusinstituutille.

35 Tankar om språkgränser och konsten att bryta dem

Här beskriver jag mitt eget ”bottniska” pers- norska kusten, eftersom ett par år senare pektiv på två- och mångspråkigheten i Nor- slöts ett avtal mellan helsingar och kvener i den, samt delar mina iakttagelser om hur Tälje år 1328, berättar Kvenlandsförbundets man överskrider språkgränsen. Det sker na- ordförande Björnar Seppola i vårt inspelade turligast i familjer där två språk används ak- samtal i Karesuvando. tivt och det förekommer oftast vid gränser Han beskriver också den hopplösa kam- som till exempel ”poikkinainti” i Tornedalen. pen om att behålla kven/finska språket och Med detta menas äktenskap över älven och att få status som Norges urbefolkning, med riksgränsen, men också flytten över språk- samma rättigheter och statligt stöd som gränser medför möjligheten att lära sig ett samer. Han och sonen Leif Björnar är repre- språk till. Mina tankar om tvåspråkighet ut- sentanter för kvener i Fenno-Ugriska folkens vecklades när jag bodde i Sverige och speciellt världsorganisation och de båda behärskar i Tornedalen, men också mina ungdomsår Nordkalottens tre språkvarianter: norsk/ i Mellersta Österbotten med sin intressanta svensk/skandinaviska, kvenska/meänkieli/ historia och talrika gränser har påverkat. Tor- finska samt samiska! Släkten Seppola har nedalen är ett förvaltningsområde för finska flera generationers erfarenhet om livet i Yy- språket i Sverige och i Österbotten finns det keanperä, Skibotten, dessutom har Björnar svenskbygd med levande språk och skarp studerat och forskat vid Tromsö universitet. gräns mot finnbygden. Grunden för artikeln är min egen pro gra- I det forna Svearikets norra del, som också du uppsats vid Tammerfors universitet om i de historiska källorna kallas Helsingebotten Ragnar Lassinanttis första finska radiopro- eller ”Kainu-Caino”, alltså dagens Öster- och gram i Sverige: ”Pohjoiskalotti”, Nordkalot- Västerbotten, var det mycket vanligt att kun- ten, samt 15 år som reporter för SR-Sisuradio na flera språk. Fennoskandia hade inga grän- Norrlands region i Haparanda. Under denna ser den tiden då människorna bosatte sig där, tid började jag inse att bryta språkgräns ger flyttade över Kvarken till Mellersta Skandina- möjlighet att bilda vidare nätverk och skapa viens ödemarker, ”finnskogar”, samt till Isha- gränsöverskridande kontakter. vet ,”Ruijan rannoille”, till dagens Nordkalott. Under min tid i Haparanda började Bot- Dessa historiska migrationer präglar vår kul- tenviksbågens samarbete mellan kommu- tur än idag. De har lämnat spår i landskaps- nerna från Kokkola till Skellefteå. Verksam- och kommungränser samt hörs i dialekter heten hade sin bas i Haparanda. Där träffade och tal. jag igen min ungdomsvän Kauppi Virkkala Katolska korståg till Finland avslutades från Kaustby. Det var starten till projekter med freden i Nöteborg år 1323. Gränsen gick ”från språkgräns till språkgräns”, som ledde snett genom Fennoskandias norra del, från till förra årets resor, kurser och seminarier Ladoga till Mellersta Österbotten. Enligt freds- samt till denna artikel: avtalet slutar gränslinjen på svenska sidan av Ajatuksia kielirajoista niiden synnystä ja Kvarken i Bjurö. Gränsdragningen fortsatte i murtamisesta – Tankar om språkgränser och samma sydöst-nordväst linje över Kölen till konsten att bryta dem.

Lähteet

Ehrström, Christman (1986). Kanonerna vid Tainio, Juha (2001). Radiotallenteita Pohjois- Oravais, Eric Gustaf Ehrströms dagbok kalotin kieli- ja kutuurioloista. Pro gradu, från 1808 och 1811 utgiven av Chrisman Tampereen yliopisto. Erström. Borås: Centraltryckeriet AB Bok- Voinmaa, Väinö (1947). Hämäläinen eräkausi. förlaget Legenda. Porvoo Helsinki: Werner Söderström osa- Hårdstedt, Martin (2006). Finska kriget 1808- keyhtiö. 1809. Stocholm: Prisma. Hårdstedt, Martin & Göran Backman (1999). Haastattelut Krig kring Kvarken. Oravais historiska före- ning. Vasa: Arkimedia. Honkanen, Kaarina Luoto T. A. Reima, Heikki Talvitie & Pekka Vis- Juhola, Sulevi sekä muistiinpanot ja monis- uri (2008). Suomen sota 1808–1809, taus- teet Siirtolaisuusinstituutin arkisto tat, tapahtumat, muistomerkit. Espoo: Fe- Lundberg, Börje nix-Kustannus Oy. Seppola, Björnar Mantila, Harri (2000). Lapin rajat ja murrerajat. Virit- täjä, 104 (2), 188–202.

36 Ekaterina Vorobeva [email protected]

Revision of Pull and Push Factors to Migrant Entrepreneurship: The Case of Sub-Saharan African Entrepreneurs in Finland

Keywords: migrant entrepreneurship, push factors, pull factors, economic integration, race, Africa, Finland, methodology

Migrant entrepreneurs proved to have various was claimed that pull enterprises had higher motivations for self-employment. In relevant rates of survival compared to push ones. studies of the last four decades, these motivations In later studies, methodological ambi- have been traditionally classified into push and guity of pull-push approach raised justified pull factors. In other words, entrepreneurial ac- questions. Among other shortcomings of the tivities of migrants have been explained through paradigm, the fact that there can be one sin- a recognized opportunity or an economic neces- gle motivation for entrepreneurship appears sity. Nevertheless, as research indicates reasons to be over-simplistic and often comes under for self-employment are often mixed. Moreover, attack. Indeed, the respondents of relevant a clear distinction between pull and push fac- studies frequently mentioned multiple rea- tors remains a topic of hot debates. This article sons for their self-employment. These find- intends to make a contribution to the discussion ings, nevertheless, didn’t undermine a popu- on migrants’ motivations for entrepreneurship. larity of the binary division. On the contrary, It also has an ambition to offer another perspec- the scholars started paying more attention to, tive on both reasons for self-employment and mi- for instance, combinations of these factors grant entrepreneurship per se. among various social groups. As a clear case in point, lately, gender differences in motiva- Theoretical framework tions have come into focus. It was discovered that women are more inclined to mention The division into pull and push entrepreneur- both push and pull factors while men note ship was introduced in 1980s. The pull factors various pull factors as main inspiration for commonly contained a desire for independ- starting up an own company. ence, monetary gains, family-related reasons Over-simplicity of the binary division is and professional self-realization. The push not the only recognized weakness of the ap- factors mostly encompassed previous em- proach. Another shortcoming was found to ployment-related reasons such as dissatisfac- be an ambiguity of distinction between pull tion with work conditions or downward job and push factors. Dawson and Henley claim mobility. The approach proved its relevance that, for example, monetary gains can be de- by providing valuable insights into success fined as both pull and push factors depend- rate of migrant businesses. For instance, it ing on an interpretation of a scholar. Just to

37 clarify, monetary rewards as a motivation for trepreneurship to live up to their potential? entrepreneurship can be defined as both fi- Or were they pushed as working environ- nancial necessity (a push factor) or financial ment constrained them in their professional opportunity (a pull factors). The same ambi- activities? Interestingly, the above described guity can be found in the cases of work con- motivations embracing dual interpretations ditions, family-related reasons and personal were often the single reasons for self-employ- autonomy, Dawson and Henley argue. ment mentioned by informants. All the above-mentioned facts demon- Dawson and Henley claim that these am- strate some challenges in practical applica- biguous answers, nevertheless, can be clas- tion of pull and push approach to migrants’ sified with the help of a wider context they motivations for self-employment. However, were mentioned in. Basically, this method- due to the lack of an alternative in relevant ology implies that each motivation boils research, the approach remains extremely down to one single cause, either pull or push, popular and almost unrevised since its very which must be directly or indirectly men- emergence to date. Scholars attempted to tioned by an informant. Nevertheless, the avoid its pitfalls by introducing even more reality is that migrants themselves may have complex methodologies. To resolve ambigui- mixed feelings about actual reasons for their ty of distinction between pull and push fac- self-employment. Moreover, those reasons tors, the researchers tried to contextualize can be imaginary experiences as well as ex- informants’ answers and define a type of a periences really lived through. For instance, factor with the help of in-depth reading of one of my informants, business consultant qualitative data. Apparently, it may often lead Kevin, beautifully explains how expected to even more subjectivity and confusion. unemployment and imagined inequality in the labor market, a push factor, may turn Black Sub-Saharan African into looking for contextual opportunities, an entrepreneurs originally pull factor:

The current study is based on in-depth So, <…> I just gave myself you know the semi-structural interviews conducted with beginning, an assessment, what I would, black Sub-Saharan African entrepreneurs what I could do, what are my chances of in urban areas of Finland in 2017-2018. All getting a job if I were to get a job. So, when informants were first generation migrants. I saw that, okay, maybe, that is you know Their age varied from late 20s to late 40s with it’s just not going to be possible. And when majority being in their 30s. Out of 15 inter- I figured out, maybe, that is not true but viewees one third was represented by black that’s what I think, that’s what my thoughts. female entrepreneurs and two thirds by And then I quickly I begin to think, what male. The respondents operated in various else could I do? <…> What are the oppor- business sectors such as retail trade, business tunities out there for me? And I begin to consulting, manufacturing, catering, art and think that, okay, as an entrepreneur, it’s entertainment. the question of how much value I can cre- Among other questions, Africans were ate, right? And once that is done no one asked about their motivations for self-em- can stop it. ployment. They mentioned various reasons for engaging into entrepreneurship. The Can it be stated that Kevin was pushed into number of reasons noted by one informant entrepreneurship due to his assumption that varied from one up to five. Most popular mo- he would not get a job? Or was he pulled as tivations proved to be contextual opportuni- the actual reason for self-employment be- ties, professional realization, unemployment came identifying contextual opportunities? and family-related reasons. Together with highlighting importance An attempt to classify mentioned moti- of imagination in a migrant’s economic deci- vations has reconfirmed ambiguity of pull- sion-making process, the case of Kevin raises push division. For instance, a shop owner Ann another novel question of relations existing named a desire to build a better future for her between various factors. These relations can kids as the main reason for self-employment. be complex and intertwined. For now, what Was she pulled into entrepreneurship being we can see from the above-mentioned exam- a source of better well-being for her family? ple is that a motivation can serve as a catalyst Or was she pushed into self-employment as for engaging into self-employment in a con- the living conditions were unsatisfactory? text of other conditions. Indeed, similar to Another popular answer to the question on the case of Kevin, unemployment and contex- motivations was to realize one’s professional tual opportunities were mentioned together potential. Were these people pulled into en- in answers of other interviewees as well.

38 Discussion and conclusions For instance, as the current research outlines, some of motivations might serve as catalysts As the data reconfirms, migrants do have in decision-making process. In the collected multiple reasons for self-employment. The data, contextual opportunities became a cat- motivations can have ambiguous, dual na- alyst during the times of factual or imagined ture, where a clear line between pull and unemployment. push factors might be impossible to draw. All these findings inspire a shift in percep- Moreover, the binary division appears to be tion of migrant self-employment. Migrant en- over-simplistic and misinforming, forced trepreneurship appears to be a result of com- by scholars’ subjective interpretations rath- plex decision-making process of immigrants. er than naturally suggested by the data. In The role of individual agency and personal short, if pull-push division is to be used in beliefs in this process should not be under- relevant research, it should be done with to- estimated. In the light of these facts, migrant tal acknowledgement of all the above-men- entrepreneurship should be conceived as tioned limitations of the paradigm. strategical or alterative rather than forced or As the findings demonstrate, the motiva- encouraged. tions for migrant entrepreneurship are the result of not only objective social conditions References but also imagination, future projections and personal perceptions of migrants. In other Amit, R. & E. Muller (1995). “Push” and “pull” words, some of the reasons might stem from entrepreneurship. Journal of Small Business real, lived through experiences, others can be and Entrepreneurship, 12 (4), 64–80. based on a migrant’s knowledge and beliefs. Dawson, C. & A. Henley (2012). “Push” versus These facts highlight complex, multilayered “pull” entrepreneurship: an ambiguous decision-making process taking place in eco- distinction? International Journal of Entre- nomic life of migrants. preneurship Behavior and Research, 18 (6), As individual perceptions of immigrants 697–719. proved to play an important role in their Kirkwood, J. (2009). Motivational factors in a economic decision-making, this direction of push-pull theory of entrepreneurship. Gen- research appears to be relevant and thrill- der in Management: An International Journal, ing. The questions why and on what grounds 24 (5), 346–364. certain reasons are imagined will provide us Schjoedt, L. & K. G. Shaver (2007). ‘Deciding with crucial insights into would-be entre- on Entrepreneurial Career: A Test of the preneurs’ characteristics and experiences. Pull and Push Hypothesis Using the Panel Moreover, as it was stated, unique relations Study of Entrepreneurial Dynamics Data’. between various reasons seems to be anoth- Et&P, Baylor University, 733–752. er overlooked subject of high significance.

https://siirtolaisuusinstituutti.fi/julkaisut/kirjat/julkaisuja/

Sivustolta löytyy mm. seuraavat uudet jul- kaisumme oppimiseen liittyen vapaasti ladat- tavissa ja luettavissa.

39 Heini Ylärakkola Humanististen tieteiden kandidaatti Turun yliopisto [email protected]

California Dreaming – Finns in California from the Gold Rush to Silicon Valley

Keywords: community archive, archival research, Finnish Californian’s, United Kaleva Brothers & Sis- ters (UFKB&S) Lodge No. 21 –records, University of California, Berkeley, Bancroft Library

This article discusses a cultural heritage preser- history in other parts of the country. Lesser vation project concerning the archival processing numbers of Finns migrated to the West Coast and research of the archive of a California Finnish of the United States, which might explain why community. While working as a visiting scholar at there are less archival resources and research University of California, Berkeley February–June available on the topic. The West Coast Finns 2019 at Bancroft Library archive, I conducted ar- are often mentioned in research literature in chival research and processing of an archival col- the statistics, but as far as I know the subject lection named the United Kaleva Brothers & Sisters has not been systematically researched be- (UFKB&S) Lodge No. 21 records. The records were fore, and especially, the material of the UFK- acquired from the Finnish Hall in Berkeley, Cal- B&S Lodge No. 21 has never been available for ifornia, by the Bancroft Library at University of research until now. The Lodge 21 documents California, Berkeley, during the spring of 2018. The give insight into the activities and the impact UFKB&S Lodge 21 records revealed important and of Finns in San Francisco and other parts of unique documentation concerning the Finnish California over a hundred-year time frame, American community in Berkeley, California, and beginning with the establishment of Lodge Oregon. The documents are comprised of minutes 21 in the late 1910s and continuing to this from meetings at various lodges in several cities day. The materials provide unique perspec- in California, member lists, photos, contracts, ac- tives on Finnish history through the lens of counts, and documents detailing the activities or- Finnish Californians and on the history of ganized by the members of the lodges. the United States in general as well. The first Finns on the West Coast of the The Golden State United States were likely sailors who decided to settle in the fertile agricultural areas The UFKB&S Lodge 21 records complement near the coast or perhaps even hoped to find what is already known about Finnish im- gold during the Gold Rush in the mid-1800s. migrants in the United States. Finnish im- Some Finns made their fortune in California, migrant history in California and on the like the Sea Captain Gusrave Niebaum, who West Coast of the United States is not as well acquired an estate in Napa Valley in 1879 known or researched as Finnish immigrant and founded the Inglenook Winery, current-

40 Picture 1. Grand Lodge Convention, Winlock 1948.

ly known as the Rubicon Estate Winery and maan, että yhdistyksellä on hyvä tarkoitus. owned by the famous film director Francis Esim. sairauden tai muun tapaturman sattu- Ford Coppola. Occupations, other than sail- essa ottawat Majat huolen toistensa sairais- ing, available to Finnish men on the Pacific ta ja hoitavat heitä weljellisellä rakkaudella, coast were fishing and logging, especially of kuin myöskin suorittavat kipurahan eli sen the awesome redwood forests. Finnish wom- suuruisten kuin sen Majan säännöt määrää, en started settling in California later for pur- johon sairastava jäsen kuuluu. (Correspon- poses of marriage and to work as maids. The dence, minutes and accounting of the first occupations engaged in by Finns thus differ Finnish Brotherhood Lodge, 1903, Scrapbook from those of Finns in other parts of the U.S., 1, UFKB&S Records.) with mining being, for example, traditional for Finnish men in the Midwest. Besides the The UFKB&S consisted of lodges located in sunny weather of the Golden State, the area various cities in California and in the state differs from other Finnish settlements be- of Oregon, and even in Canada. According to cause of the extraordinarily multicultural Berkeley Lodge No. 21 correspondence, there nature of the area. California was part of Mex- seems to have been at least 34 lodges on the ico until 1848, and the area was quite parsely West Coast of the United States. The United populated until many different immigrant Finnish Kaleva Brothers and Sisters was es- groups like the Chinese and Europeans set- tablished in the year 1900 by the San Francis- tled in the area thereafter, making it the most co Finnish Brotherhood and the Astoria Finn- populated state in the U.S. today. ish Brotherhood when the two brotherhoods merged into a single organization, originally The UFKB&S Lodge 21 records called “Yhdistyneet Suomalaiset Weljeysseur- at Yli Maailman” (United Finnish Brother- Wuonna 1900, marraskuun 17 p. pidettiin hoods across the World). The organization kokous san Franciscossa joilloin San Fran- encouraged people of Finnish origin or back- ciscon Weljeysseura ja Astorian Weljeysseura ground to found new lodges in “all the areas liitettiin yhdeksi seuraksi. Tälle yhdistykselle where Finns live”, and the already existing annettiin nimi ”Yhdistyneet Suomalaiset Wel- independent lodges were called upon to join jeysseurat Yli Maailman”. Myöskin oli tarkoi- under one united brotherhood. Its aim was tuksena, että perustaa uusia Majoja kaikille to assist immigrants of Finnish background paikkakunnille missä suomalaisia asustaa; and their descendants on the West Coast of eikä ainoastaan uusia, waan että nekin seu- North America, especially during times of rat jotka owat toimineet yksityisinä, liittyisi- need, sickness, or sorrow. Especially early in vät tähän yhdistykseen ja rupeaisivat toimi- the organization’s history, the community’s maan yhtenä waikuttawana Weljeysseurana. support and the organization’s services, like Heti sen jälkeen, kun seurat olivat yhdisty- health care and mortuary services, provid- neet, rupesi jäsenluku huomattavasti kas- ed the Finns with the types of social security vamaan, sillä kansalaiset tulivat huomaa- they needed. The Finnish social network and

41 different clubs, and entertainment, such as the Finnish population in Berkeley, and two the Berkeley theatre group, Berkeley Lodge’s separate halls came to exist in Berkeley – the choir, and “The West Coast Singers” as well as more conservative Finnish Brotherhood Hall the Lodge’s Kaleva Ski Club, constituted im- and the workers’ “Red Hall.” Thus, not much portant activities provided by the Lodge. of the Berkeley Finns socialist activities are The San Francisco Brotherhood, or later recorded in the UFKB&S records. The Red Hall Lodge No. 1, was founded in 1882. The earliest still exists in Berkeley, but it seems it is no lon- documents in the UFKB&S Lodge No. 21 re- ger run by Finns. Nevertheless, it would be very cords are the San Francisco Lodge No. 1 meet- interesting to inquire as to whether they still ing minutes as well as its correspondence have records stored concerning the left-wing with the other lodges rapidly being organized Finns. Also, the Berkeley Finnish co-operative around California. After the 1906 San Francis- movement was very influential and research- co earthquake, much of the Finnish popula- ing the cooperative movement in more depth tion of San Francisco moved to the Berkeley might provide insights into understanding and Oakland area; thus, the “Finntown” near “Red” and “White” interests better. San Francisco’s Embarcadero district, which The era from the 1920s until the 1950s was destroyed at the time, relocated to Berke- seems to have been the golden age of the Finn- ley. The Finnish settlers preferred to live close ish community in Berkeley – in the 1920s, 648 to one another in towns, and those areas Finnish-born residents lived in Berkeley, while -came to be called Finntowns. The Berkeley around 7,000 lived in California altogether. Finntown was located around the intersec- Later, in the 1970s and 1980s, the member- tion of University Avenue and San Pablo Av- ship numbers of the UFKB&S as well as Berke- enue, which included a Lutheran church, ley Lodge membership seemed to drop. A cri- saunas, and other buildings and landmarks sis ensued, caused by the absence of younger built by Finns. Thus, as well as being an in- members, perhaps due to younger generations triguing piece of Finnish immigration histo- becoming more assimilated into the main- ry, the Lodge No. 21 records also reveal a part stream culture of the United States. At the same of Berkeley’s local history, since the contribu- time, globalization and mainstream Western tions of the Finns influenced developments culture also affected and changed the culture in the city of Berkeley, California, from early and economy in Finland and the cultural dif- on. The Finns, for example, funded a success- ferences between Finland and the United Sates ful co-operative store chain, which still has lessened as Finland developed rapidly both its echoes in the co-operative movement ac- economically and technologically in the lat- tive in the San Francisco area today. The Finns er 20th century. The Berkeley Lodge reacted to were active and notable in the city’s adminis- this change of dropping membership num- tration and local politics as well — on the left bers by opening its doors more and more not and the right as well as centrist politics. only to people affiliated with Finland, but to There was a strong divide between the so- anyone wanting to participate in creating the cialist Finns and the more conservative UFK- local community in Berkeley. Today, the Finn- B&S Finns. The schism led to a separation of ish Hall in Berkeley rents out space for several different activities, mostly though for cultural and political events. Since the 1980s the southern part of San Francisco Bay Area, stretching from the city of San Francisco to the south of the of San Jose, has become to be known as Silicon Valley, one of the most significant centers in the world for new economy meaning high technology, Picture 2. Berkeley Lodge social media and innovation. The area is also No. 21 Club House at known for its prestigious universities: Stan- 1970 Chestnut Street ford University and University of California, in Berkeley, founded in Berkeley, as well as University of California, 1932, as is testified to by San Francisco. As telecommunication and in- this pamphlet advertising formation technology became an important the celebration program industry in Finland in the 1990s and famous for the dedication of the for Nokia, Silicon Valley become an attractive new club house. The destination for Finnish skilled professionals UFKB&S records were on the fields of information and telecom- acquired from the base- munication as well in academia looking to ment of the Club House develop themselves professionally and their in question. career. Because of their freedom to move eas-

42 ily geographically and though virtual worlds the nature of migration, for the privileged, has changed as they have become increasingly less dependent and more detached from locations. Thus, for them moving to another country might not be as drastic or permanent a move as it was for the Finns at the turn of the 19th to the 20th century. Appraisal and accessioning of the archival materials 2018

Fortunately, Kaj Rekola from the Finnish Hall took notice of the old records housed in the basement of the Finnish Hall in Berkeley and invited Associate Professor Ismo Söderling from the Migration Institute of Finland to appraise the materials. During the spring of 2017, he visited the Finnish Hall in Berkeley Picture 3. The UFKB&S Lodge No. 21 records were housed in and the records were recognized for their his- the basement of the Finnish Hall in Berkeley where the re- torical value; it was decided that action should cords were in a very poor condition due to moisture dam- be taken to preserve the materials. Thus, an age and pests. In the picture the records are in the condition archival student was invited to process the Associate professor Ismo Söderling found them as he visited records. As an ethnology student specialized the Finnish Hall in Berkeley during the spring of 2017 and ap- in records management and archives, I was praised the materials. qualified for the position and the Migration Institute of Finland funded a short field trip for me to visit Berkeley during the spring of 2018. During my field work in Berkeley, I ver- ified that the records were indeed valuable and in need of urgent rehousing and conser- vation. The most important resource for my work during my time in Berkeley was having access to the Bancroft Library at UC Berkeley, with the aid of Doctor Lotta Weckström, a Finnish lecturer in UC Berkeley’s Scandina- vian Department. The Bancroft Library was interested in the materials from the Finnish Hall, and we negotiated with two curators of the Bancroft Library, Theresa Salazar (from the Western Americana Collection) and Lara Michels (Head of Manuscript Processing) that the Finnish Hall’s materials would become a part of the Western Americana Collection. The Western Americana Collection contains the largest and most diverse group of research materials within the Bancroft Library collection on local history concerning with the social, political, economic, environmental, and cultural development of the western part of the United States. Hence, the appraised archival materials were donated to the Bancroft Library’s Western Americana Collection by the Berkeley Lodge No. 21 and rehoused in the Bancroft Library. Visiting scholar at Bancroft Library archive Picture 4. The Sather Tower “The Campanile” a famous bell The Bancroft Library invited me to return for tower at the UC Berkeley campus opposite to the Bancroft further processing of the materials. The re- Library entrance.

43 Picture 5. I was working as a visiting scholar at Bancroft Library archive during the spring of 2019. In the picture I am processing the over-sized section of the documents that mostly contains old Finnish American news- papers. I often used gloves while processing this collection, but I forgot to wear them for the picture.

search plan for my second visit to UC Berke- I have been offered an internship concern- ley, created with together Theresa Salazar and ing archival work and research at the Finn- Lara Michels, involved archival processing, ish Heritage Center in Michigan under the arranging, and describing the records as well instruction of the archivist, Joanna Chopp. I as creating a bilingual finding aid that facil- expect to be working in the Historical Archive itates access to the data through providing division of the Finnish American Heritage metadata on the documents, index, and con- Center. The archive houses the largest collec- tent notes with a short history of the UFK- tion of Finnish North American materials in B&S. It was agreed that the metadata should the world. The work experience I will acquire be available in English as well as in Finnish and research I will conduct at the Finnish since the original material is partly in Finn- American Heritage Center will deepen my un- ish and partly in English. I followed the typ- derstanding of Finnish archival and cultural ical steps and methods used in professional heritage in the United States and American archival arrangement and description when archival practices. I hope to write more on the executing the project with the assistance of topic of Finnish American cultural heritage Lara Michels. and archives. While working in Michigan, I Thanks to receiving support from the Fin- also hope to visit Berkeley. landia Foundation, the University of Turku, In the 1970s, Berkeley became a significant the Migration Institute of Finland, the UC bastion of activism, progressive politics, and Berkeley Scandinavian Department, and the counterculture. I am intrigued to study how Bancroft Library, I was able to carry out a the Finns in the area viewed the surprising high-level archival cultural heritage preser- transformation of the formerly restrained vation and research project. university town into a focal point for the whole country and even famous worldwide, Next steps with protests at the University of Berkeley campus, the hippie movement, and anti-Viet- A few lodges around California are still active, nam war sentiment all coalescing there. The but their future looks uncertain. Thus, col- best way to bring to life such archive mate- lecting and researching the archival sources rials would be to interview the Finns of the and oral histories of the Finnish Californians region who lived during the era. I desire to should be done now or otherwise their stories make a field trip to California during my in- might be lost. The Bancroft Library archive ternship in Michigan, with the purpose of in- was unable to house the notable library col- terviewing California Finns, and I would like lection of the Berkeley Lodge in its entirety, as to write an article or even a book based on the archives rarely do; nevertheless, it would be a interviews. In the future, I wish to study fur- pity if it would remain uncatalogued and be- ther the Finnish American archives, especial- come lost. ly those of the Pacific Coast.

44 Nafisa Yeasmin Project Manager, Arctic Centre, University of Lapland [email protected]

New frontiers of circumpolar human migration: towards an integrated society

Key words: North, (im)migration, integration, economic, entrepreneurship Article is a part of the Lectio Praecursoria of doctoral dissertation

This study contends that the trend of global im- increasingly integral to the trajectory of Lap- migration has an impact on regional govern- land’s political economy. The host society is ance. There are important gaps that remain in usually constructed with a broader cultural global governance, e.g. obstacles to an assess- set of rules and beliefs from rational individ- ment of the economic, socio-cultural and security uals, and these rules and beliefs are enabled related consequences, no binding forces for the by organizational isomorphism and bureau- preparation of development strategies, etc. These cracy, as discussed in Sack’s Tendency. It is very gaps hamper immigration management on the difficult to transform and change the rules, regional level. It is necessary to establish bind- customs and norms of an institution that is ing and worldwide standards’ policies under in- influenced by organisational behaviour. So- ternational law. Therefore, this study highlights cial values are associated with or implied by regional discourses to identify the effects that in- the activities and norms of acceptable organ- clude a number of substantial regional problems isational behaviour in the larger societal sys- in order to integrate immigrants into the Arctic. tem. When those value systems are congruent, Some issues of governance regarding competitive it is called “organisational legitimacy”, but economy and socio-culture ecology are raised, fo- when that value system is incongruent, then cusing on state norms and policies about social it becomes a threat to organizational legiti- sectors and actors through the case study based macy, which can also create threats to legal, on the hypotheses. economic and other social sanctions as previous research stated. Introduction Migration within the debate on institution is identified as a crucial channel of Migration is an ongoing debate; the Arctic transmission between institutions in des- region is no exception. Both concerned au- tination countries. There is a reflection of thorities as well as citizens are trying to make migration in society, economy and policy sense of the phenomenon, and this has led to (Heikkilä 2005). Institutional transforma- a public debate on immigration in the Arctic tion in political, economic and social systems (Yeasmin 2016). Migration and mobility are means a whole set of social, institutional

45 and behavioural changes that cannot hap- decrease over time but still remain a large pen suddenly; they need a gradual system for gap. Immigrant men earn “only 22–38 per- building a new pattern of institution. A stable cent of the average earnings of a native Finn- institution needs to form social and econom- ish man of the same age. The relative earnings ic capital for sustaining its organisational of women were even smaller”. This situation structures. The changing of an institution hinders the integration of immigrants, and frequently sparks controversial assumptions higher unemployment (Heikkila 2011) causes between individual values and expectations. slow economic growth to some extent. The choices, attitudes and behaviour of an in- This study argues that the trend of glob- dividual can support an institution to make al immigration has an impact on regional decisions on migration and its various relat- governance. There are important gaps that ed phenomena. remain in global governance, e.g. obstacles With respect to the economic development to an assessment of the economic, socio-cul- of this Northern Region, positive discourses tural and security related consequences, no regarding immigrants are potentially import- binding forces for the preparation of devel- ant for fostering the economic integration of opment strategies, etc. These gaps hamper im- immigrants so that they can contribute to the migration management on the regional level. native labour market (Heikkila et al. 2004). The It is necessary to establish binding and world- main interest of this dissertation is to explore wide standards policies under international the hope and happiness of immigrants living law. Therefore, this study highlights regional in a geographically isolated territory – Finn- discourses to identify the effects that include ish Lapland – which is sparsely populated, a number of substantial regional problems in and more workers are needed from outside order to integrate immigrants into the Arctic. the region for regional development (Heik- Some issues of governance regarding compet- kila 2012). According to the socio-economic itive economy and socio-culture ecology are theory of immigration, social embeddedness raised, focusing on state norms and policies provides a suitable conceptual framework about social sectors and actors through the for the exploration of the different forms in case study based on the hypotheses. which social structure can effect economic action (Portes & Sensenbrenner 1993). Immigra- Methodology tion is identified as one of the mechanisms leading to the emergence of social capital. This article consists with five hypotheses (HP). Immigration has positive and negative con- HP I The Arctic characteristics impedes sequences, as do all mechanisms, and often integration of immigrants whether there is a those consequences lead to the emergence of need of coherency in immigration policy and social capital (Forsander 2004). Immigration its implementation between the Barents re- research literature offers a rich resource for gion and EU. Need a participatory integration “social institutions” (Schumpeter 1954). measures in order to integrate immigrants. There are different factors that negative- HP II The integration experiences of immi- ly influence immigration in the north. Im- grant in Arctic context are differential. migrants feel that they are socially excluded HP III Secure community viability of im- from mainstream Lappish society: research migrants’ in the north is entailed as to inte- results suggest that immigrants from the grate them in to Northern society. Middle East and Africa are more vulnerable to HP IV Sustaining entrepreneurial exis- being excluded than other immigrants (Yeas- tence of immigrant-owned enterprises de- min 2012). Local people’s attitudes towards pends on some particular enablers. immigrants vary based on the situations in HP V Socio-political determinants for So- which they encounter immigrants, the im- cial Enterprise/Cooperatives to function as migrants’ country of origin and education- an alternative instrument for economic inte- al background, the views of the respective gration for immigrants in the region. groups, and so forth (Pehkonen 2006) HP I and II followed literature review ex- Employment assimilation and earning as- amples. It also produced a large amount of similation (Kerr & Kerr 2011) is poorly under- necessary background research to support stood in Finland, and immigrants face several the whole study. Through the literature re- problems with the recognition of education- view, the study observed the real problem of al degrees, poor professional and social net- the topic initially. These two hypotheses also works, as well as a lack of language skills and helped greatly in the documentation and knowledge of the working culture, rules and analysis of the final research questions. This regulations of working life (Ibid.). According explorative literature review helped model to Sarvimaki (2017), there are immigrant-na- new theories for the study. These two hypoth- tive gaps in employment and earnings which eses demonstrated the gap in the literature,

46 pointed to the significance of the problem Therefore, it is necessary to carry out research and showed what needs to be done in the on the attachment strategy between the Arc- field of similar research. tic social-ecological model and immigrants, HP III is based on semi-structured inter- which can construct physical and psycho- views; of 18 interviewees and the interviews logical bonds over territoriality; the model were conducted in Finland, Sweden, Norway needs more attachments between the actors and Denmark. I utilized a thematic analysis and the sectors that are significantly related along with a qualitative analytic method in to the effective integration process. There is a analyzing the data. My thematic analysis was lack of a sense of security among immigrants very much related to an individual’s experi- and the majority population in the context ences, views and perceptions. I tried to find of immigration. The anticipation of the ma- some commonalities in the data by examin- jority is that they will need to protect the so- ing all my notes that were written on paper, cial-ecological trends of the host region or and simultaneously coding and interpreting country that are under threat because of the the interview notes also kept me concentrat- presence of immigrants in the Arctic society. ed and on the right track. My plausible rela- Changing this behaviour of the majority in- tionship and immigrant background some- deed needs a positive adaptation framework times facilitate my interview sessions. on both a regional and national government HP IV, a semi-structured interview among level, a framework that would be transparent a focus group of about 48, but the in-depth enough and consistent over a longer period interview for 5 immigrant entrepreneurs and of time to establish a trustworthy relation- former entrepreneurs was unstructured. ship between the locals and immigrants. A HP V was planned as a semi-structured crucial aspect is to increase societal under- interview of the focus groups. The study fol- standing of positive knowledge in the Arctic lowed a combination method of participant migration context in order to develop and observation and naturalistic observation of sustain the Arctic community, a community N=18. This research produced rich materials, that has been restructured by the drastic de- collected plentiful quality data that was suffi- mographical challenges. cient for interpretation and it facilitated the This study is a combination of five hy- development of social enterprise research potheses that have been added in the disser- questions. The whole ethnographic research tation as five individual chapters. The whole process took almost one year. study discusses the integration of immi- Theoretically, each of the hypothesis is grants in Lapland. The focus of the paper is backed up by any of these theories likewise the effective integration of immigrants into resilience, competitive economy, socio-cultur- the north, which does not require the sub- al ecology, human ecology which have been jective participation of immigrants. A brief chosen as a leading model in studying the discussion about each HP can provide a clear Arctic context. These can be used as facilita- understanding of the context of the study. HP tors or barriers to immigrants with different I contains a series of overall points regarding vulnerabilities and mainstream communi- the study, and it also connects its relationship ty’s social integration. A further and system- to other HP(s). atic approach scrutinizing social integration HP I describe the macro-level factor, and of ethnic immigrants from this perspective is the study focuses on global governance such thus highly significant. This synthesis is an as the EU, so the study details its role in re- example of knowledge support rather than gional and transnational governance. Al- decision support. The syntheses have been though international organizations provide used as efficient scientific approaches to a necessary platform for discussion on the in- identify and summarise the evidences that tegration of immigrants on a national level, support hypotheses. Therefore, the syntheses integration issues remain in the national po- improve the reliability and accuracy of con- litical discourses, which also has macro factor clusions in the field of the integration of im- influences. Many of the aspects of integration migrants. are experienced as a non-binding and incomplete framework, such as the human rights Discussion of immigrants. To some extent, that civil societies are the major players negate many is- A dynamic process of positive adaptation in sues that have been discussed in global gov- the Arctic context demonstrates competenc- ernance. es of all related actors and sectors despite Non-binding policies have an impact continuous or cumulative adversity (Bottrell on national policies, since the incomplete 2009). There is limited research on the inte- framework of some groups of people from gration of immigrants in the Arctic context. the mainstream society causes differential

47 attitudes amongst groups of people and the a strong network in which immigrants need community. Therefore, HP II describes indi- support from the civil society and network in viduals’ manners of awareness towards immi- keeping with national policies. Balancing the grants and vice versa, the rational behaviour economic growth of the nation-states, policies of hosts such as attitudes, which are diverse could reflect the demand of the labour force towards various groups that divide societies. and the success of entrepreneurial activities A successful stable or binding framework in terms of employment (Joronen 2012). How- can develop skills, knowledge and attitudes ever, there are some factors that can either of people towards one another. The integra- hinder or enable the entrepreneurial success tion of immigrants depends on interperson- of immigrants, and employment has a direct al relationships: the attitudes of the majori- impact on integration. The study also states ty towards immigrants, and the attitudes of that there is a need to reform some sectoral immigrants towards immigrants (Forsander policies for the determinants of sustainable 2001) who belong to different stereotypes. immigrant entrepreneurship, and also a need Immigrants are divided into two groups to establish a strong mind-set for integration in which western immigrants are the suc- into the host society. cessful group and well-resettled in Finland, HP V discusses cases in which immigrants’ and the second group comprises immigrants economic integration depends partially on from third-world countries poorly settled in individual competencies as well as on re- Finland. Integration into a new society very gional concentration on support factors, e.g. much depends on the sharing of new rela- stakeholder networking (Joronen 2002). The tionships, new beliefs, and new values. Finns implementation of existing policies regard- are not familiar with the values and beliefs ing public procurement can support the op- of the third-world countries. Therefore, the erational activities of co-operatives that are attitudes of Finns towards western immi- run by immigrants and could be a successful grants are more positive, since western values model for economic integration. and beliefs are close to Finns’ (Jaakkola 2000). According to Heikkila (2005), there are more Conclusion jobs in larger southern cities than in smaller northern ones; this is indeed a reason why As the study synthesises, all weak ties (like immigrants move to the south. This south- the immigrants facing the problems) have a wards movement trend of immigrants also positive influence on effective integration hinder the integration process in the North. when the weak ties of individuals and social The HP II states that the differential attitudes structures are connected with high-status in- of societal actors and sectors e.g. local em- dividuals and contacts. These weak ties also ployers’ attitudes (Heikkila 2005; Pehkonen bridge the substantial social distances be- 2017; Pehkonen 2006), voters’ attitudes, differ- tween immigrants and hosts. When high-sta- ent attitudes of different communities, polit- tus respondents need to use weak ties of simi- ical attitudes, socio-cultural differentiation lar status then there are no status differences all directly and indirectly affect the integra- to grasp to demonstrate that such ties bridge tion process. So, fostering positive emotions (Granovetter 1973). It is significant to firmly in the majority towards immigrants can sup- connect the ties, because weak ties provide port integration. information and resources beyond their own HP III states that civil societies are the social circle whereas strong ties are easily major actors that can affect national terri- available and can grasp weak ties easily. Both toriality. The discussion on violations of im- strong and weak ties depend on the various migrants’ human rights explains the civil so- levels of ties and the utilities of those ties. ciety’s attitudes towards immigrants, which In the social-ecological system, higher is clearly emphasized although the nation groups (it is majority population in this re- states are unwilling to give up some degree spect) will take advantages from the weak of control over international immigration ties of other circles. Strong ties make relation- and internal politics. Therefore, within the ships stronger, but weak ties make the rela- country it affects the integration process be- tionship informative. Since immigrants try to cause the reality on the ground level does not follow the information of the host society, so- offer positive circumstances and necessary ciety conversely also needs the information collaboration between immigrants and the about immigration. majority in the civil society. This rejection of Immigration discourses attract the major- civil society towards immigration leads to ity population since it concerns the weakest discrimination and social exclusion. part of their society. Stronger ties between HP IV of the study describes the economic only majorities cannot create innovative ser- integration of immigrants, which also requires vices and information within or outside of

48 the society because of their similar acquain- Granovetter, Mark S. (1973). The strength of tances, and there is no new information that weak ties. American Journal of Sociology, 78 could be mutually beneficial to each party. (6), 1360—1380. Available: https://sociology. However, weak ties strengthen stronger ties stanford.edu/sites/default/files/ 231publi- by providing new knowledge and informa- cations/the_strength_of_weak_ties_and_ tion. Therefore, integration makes host ties exch_w-gans.pdf. Accessed 26.11.2017. stronger and the economy stronger and Heikkila, Elli (2005). Mobile vulnerabilities: strengthens community development. Weak perspectives on the vulnerabilities of im- ties cultivate ideas about a new job, a new migrants in the Finnish labour market. start-up business, new transnational connec- Population Space and Place. Wiley online Li- tions, and new skills and abilities – things brary 11 (6), 485–497. that strong ties might not provide. Weak ties Heikkila, Elli (2011). Three times higher un- create egocentric networks that attract strong employment rates among immigrants in ties to grasp weak ties. Finland. Siirtolaisuus-Migration 4/2011, 49. The study points to the alteration process Heikkila, Elli (2012). Labour market partici- and opportunities of integration in a specific pation of immigrant in Finland and its re- territory, and it suggests a contingent nature gion. The European Social Science History of the location/territory that can establish a Conference, Glasgow, Scotland, UK, 11–14 new conception of territorial integration. A April 2012. territorial integration can emphasize a viable Heikkila, E., T. Jarvinen, J. Neubauer & L.O. economic condition and subjective well-be- Persson (2004). Labour market integra- ing that are needed for an active lifestyle, tion in the Baltic sea region: before and and good territorial planning may encour- after EU enlargement. Turku: Institute age or discourage the physical participation of Migration. Available: https://www.re- of immigrants. Study argues that successful searchgate.net/profile/Elli_Heikkilae/ integration, especially economic integration, publication/242276160_Labour_Market_ requires firstly cooperation then coordina- Integration_in_the_Baltic_Sea_Region_ tion which denotes to formal and informal Before_and_After_EU_Enlargement/links/ relationships between immigrants and lo- 004635326fa0207e98000000.pdf. Accessed cals (e.g. actors, sectors, individuals, entre- 26.11.2017. preneurs etc). It creates will power and de- Jaakkola, Timo (2000). Maahanmuuttajat ja et- termination through regular interactions niset vahemmistot tyohonotossa ja tyoelamas- and joint efforts for working together and sä. Tyopoliittinen tutkimus 218. Helsinki: create strength of commitments. This inten- Tyoministerio. sity facilitates durable relationship which is Joronen, Tuula (2002). Immigrant Entrepre- called collaboration. This collaboration then neurship in Finland in the 1990s. Annika can generate innovative opportunities and Forsander, (ed.) Immigration and Economy in ties between stronger and weak cohorts in the Globalization Process: The Case of Finland. the communities according to Gronovetter to Helsinki: Sitra, 119–74. Available: http:// ease successful integration in the Arctic. www.sitra.fi/Julkaisut/raportti20. pdf. - Ac cessed 1.7.2003. References Joronen, Tuula (2012). Maahanmuuttajien yrit- tajyys Suomessa (Immigrant entrepreneur- Bottrell, D. (2009). Understanding ‘marginal’ ship in Finland). Doctoral dissertation, Hel- perspectives: Towards a social theory of re- sinki: University of Helsinki. silience. Qualitative Social Work, 8 (3), 321– Pehkonen, Aini (2006). Immigrants ́paths to 339. employment in Finland. Finnish Yearbook Forsander, Annika (2001). Immigrants in the of Population Research 42, 113–128. Finnish Labour Market – Is There Ethnic Pehkonen, Aini (2017). Role of social net- Seg- mentation? Elli Heikkila (ed.), Muut- works in diverse work communities. Elli toliikkeet vuosituhannen vaihtuessa – hal- Heikkila (ed.), Immigrants and the labour utaanko niita ohjata? Muuttoliikesympo- markets: Experiences from abroad and Fin- sium 2000, Siirtolaisuustutkimuksia A 24. land. Publications 17. Turku: Institute of Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 250–266. Migration. Forsander, Annika (2004). Social capital in the Pekkala Kerr, Sari & William R. Kerr (2011). context of immigration and diversity: eco- Economic Impacts of Immigration: A Survey. nomic participation in the Nordic welfare Harvard Business School Entrepreneurial states. The opportunity and challenge of Management working paper 09–013. Avail- diversity: a role for social capital? Journal of able: http://www.hbs.edu/faculty/Publica- International Migration and integration 5 (2), tion%20Files/09- 013_15702a45-fbc3-44d7- 207–227 be52-477123ee58d0.pdf. Accessed 22.10.2016.

49 Portes, Alejandro & Julia Sensenbrenner (1993). Yeasmin, Nafisa (2016). The Determinants of Embeddedness and Immigration: Notes on Sustainable Entrepreneurship of Immi- the Social Determinants of Economic Ac- grants in Lapland: An Analysis of Theoret- tion. The American Journal of Sociology, 98 (6), ical Factors. Entrepreneurial Business and 1320– 1135. Economic Review 4 (1), 129–159. Sarvimaki, Matti (2017). Labour market inte- Yeasmin, Nafisa (2018). The governance of im- gration of refugees in Finland. Nordic Eco- migration manifests itself in those who are nomic Policy Review, 7(1), 91–114. being governed: Economic integration of Schumpeter, J. A. (1934). The theory of economic immigrants in Arctic perspectives. Doctoral development. Cambridge, MA: Harvard Uni- dissertation. Rovaniemi: University of Lap- versity Press. land.

Anne Häkkinen Ylirajainen avioliitto Puolisovalinta ja avioituminen Suomessa asuvien kurdien keskuudessa

Hinta 30 € + toimituskulut

Eurooppalaisissa ja kotimaisissa julkisissa keskusteluissa maahanmuuttajien solmi- mat ylirajaiset avioliitot on tyypillisesti nähty ongelmallisina. Erityistä huolta ovat herättäneet järjestetyt avioliitot ja ketjumaahanmuutto Euroop- paan. Käsillä oleva teos laajentaa ja monipuolistaa kuvaa ylirajaisesta avioliittomaa- hanmuutosta ja puolisovalintaprosesseista. Se avaa avioliittoihin liitettyjä käsityksiä, mielikuvia ja stereotypioita, purkaa auki järjestetyn avioliiton käsitettä sekä osoittaa, että ylirajaisen avioliiton kategorian alle mahtuu joukko hyvin eri tavoin solmittuja liittoja. Tutkimus pohjaa Irakista, Iranista ja Turkista Suomeen muuttaneiden kurdien etnografisiin haastatteluihin sekä Ti- lastokeskukselta saatuihin tilastoaineistoihin. Tutkimuksessa korostuvat erityisesti nuorten aikuisten kurdinaisten kokemukset ja näkemykset. Se haastaa yksipuolisen käsityksen naisista pelkkinä passiivisina objekteina ja osoittaa, että he osallistuvat aktiivisesti puolisovalintaprosessiin esimerkiksi solmimalla omaehtoisia ylirajaisia online-suhteita.

Siirtolaisuusinstituutti 2020. Julkaisuja 34. 358 s. Julkaisun tilaus: http://kauppa.siirtolaisuusinstituutti.fi/

50 Veli-Pekka Kaivola FM, lähetystöneuvos, Ulkoministeriö [email protected]

Kun ”Stalinin luuta” lakaisi amerikansuomalaisen siirtolaisperheen

Avainsanat: Amerikan suomalaiset, Yhdysvallat, Kanada, Neuvostoliitto, Neuvosto-Karjala, Stalinin vainot

Siirtolaisuus Euroopasta Pohjois-Amerikkaan taan toimi itsenäisenä yrittäjänä pitäen kaup- oli voimakasta 1900-luvun alkupuolella. Suo- paa. Päätös siirtolaisuudesta oli kannattanut. mestakin lähti sekä Yhdysvaltoihin että Kana- Perhe onnistui hankkimaan siirtolaiselle hyvän daan tuhansia paremman tulevaisuuden toi- omaisuuden. vossa. Vilkkaimmillaan siirtolaisuus oli vuosina 1899–1913, jolloin Suomesta Amerikkaan mat- ”Ilkeä juoni punottu meitä vastaan” kusti jopa yli 20 000 siirtolaista vuodessa. Kangasalta kotoisin ollut 21-vuotias Anna Mä- 1920-luku oli Amerikassa monille suomalais- kinen oli 12-lapsisesta suurperheestä. Annan siirtolaisillekin ”kultainen vuosikymmen”. siirtolaisuustaival kohtasi vaikeuksia kuiten- Kaikki muuttui syksyllä 1929, kun Yhdysval- kin jo lähtövaiheessa. Annalla oli varaus upo- lat ajautui ennen näkemättömän vaikeaan uuteen Titaniciin, mutta passin viivästymisen taloudelliseen kriisiin, jonka seurauksena vuosi Anna pääsi päämääränsä New Yorkiin Yhdysvallat alkoi eristäytyä muusta maail- kesäkuussa 1912 yli kaksi kuukautta Titanicin masta ja sulki rajansa uusilta siirtolaisilta. uppoamisen jälkeen. Vuotta myöhemmin vuon- Amerikassa jo oleviin siirtolaisiin alettiin na 1913 Vancouveriin saapui 29-vuotias artjär- suhtautua epäluuloisesti. Erityisen huonoon veläinen maatilan poika Matti Lakkila, joka oli asemaan joutuivat etenkin Etelä- ja Itä-Eu- myös kova urheilija. Vuonna 1903 Matti hyppäsi roopasta tulleet siirtolaiset, joiden epäiltiin korkeushypyn tuolloisen Suomen ennätyksen olevan kommunisteja ja järkyttävän näin (175 cm). Työssään maanmittaajana Matti kier- amerikkalaisen yhteiskunnan perusteita. si Etelä-Suomen eri paikkakuntia, kunnes päätti Vuonna 1928 toisella puolen maapalloa kertomatta etukäteen perheelleen lähteä siirto- Neuvostoliitto käynnisti ensimmäisen viisi- laiseksi Kanadaan. vuotissuunnitelmansa. Yhdysvaltojen eris- Anna ja Matti tapasivat toisensa Seattlessa ja täytyessä Neuvostoliitossa ulkomaalaisten avioituivat vuonna 1919. Vuonna 1922 perhee- ammattilaisten ja osaamisen tarve kasvoi seen syntyi Jorma-poika. Jorman synnyttyä perhe merkittävästi. Neuvostoliitossa ei ollut tarjol- muutti Astoriaan Oregoniin, jossa oli suuri suo- la kylliksi osaavaa työvoimaa, joten sitä piti malaisyhteisö. Monien muiden suomalaissiirto- alkaa värvätä ulkomailta. Värväystoiminta laisten tapaan Matti työskenteli muun muassa kohdistettiin pääasiassa sellaisiin vasem- metsätyömaalla ja kaivoksessa. Anna puoles- mistopiireihin, joiden uskottiin suhtautuvan

51 myönteisesti Neuvostoliittoon. Helmikuussa tiin oikeistoradikalismin aikaa. Heidän us- 1931 Neuvostoliiton keskuskomitean polit- kottiin haluavan Neuvosto-Karjalaan. Pyyn- byroo antoi valtuudet värvätä Yhdysvalloista töihin ei suostuttu, vaan miehet määrättiin ja Kanadasta Karjalaan lähes 2 800 metsätyö- karkotettavaksi Suomeen. läistä ja rakentajaa. Pohjois-Amerikkaan ke- Matti Lakkilan karkotuksesta oli Suomeen väällä 1931 perustettu Neuvosto-Karjalan Tek- kantautunut sukulaisille vain huhuja. Anna nisen Avun toimisto keräsi varoja Karjalan Lakkilan kirjeessä sisarelleen tammikuussa avustamiseen ja värväsi tulijoita hyödyntäen 1934 lähes kolme vuotta Matin pidätyksen muun muassa pohjoisamerikkalaisia vasem- jälkeen viitataan karkotukseen: mistolehtiä. 1930-luvun suuri lama kiihdytti ”Tämä meidän juttu oli ilkeä juoni pu- monen amerikansuomalaisen lähtöhaluja, nottu meitä vastaan. Katsos sielläkin valtion vaikka useimmat Neuvostoliittoon muutta- virkamies ei voi virkaansa pitää ellei tee uro- neista eivät olleet työttömiä, vaan suhteelli- töitä, hänen pitää saada yksi kiiltävä nappi sen hyvin toimeentulevia ja perheellisiä am- takkiinsa aina tavan takaa.” mattimiehiä. Neuvostoliitoon muutti arvioiden mu- Pakeneminen saattajilta ja uusi elämä kaan jopa 7 000 amerikansuomalaista. En- Neuvosto-Karjalassa nätysvuonna 1931 muuttajia saapui jopa yli 3 000. Vuonna 1935 Pohjois-Amerikasta lähti Matti ja muut Toveri-lehden työntekijät kar- Neuvostoliittoon enää muutamia kymmeniä kotettiin amerikkalaisviranomaisten saatta- amerikansuomalaisia. Tähän vaikutti eten- mina Saksan kautta Suomeen. Saksassa mie- kin se, että Neuvostoliitto osoittautui petty- hiä oli vastassa kansallissosialistinen poliisi, mykseksi useille siirtolaisille. Ruoka, asunnot jonka oli määrä luovuttaa karkotetut edel- ja terveydenhoito eivät vakuuttaneet, vaikka leen Suomeen. Miehet onnistuivat kuitenkin uusi kotimaa oli valmis antamaan amerikan- karkaamaan saattajiltaan ja päätyivät lopul- suomalaisille maahanmuuttajille taloudelli- ta poliittisia vankeja auttaneen Kansainväli- sia etuja ja lupauksia. sen Puna-avun (MOPR) avustamina määrän- Yhdysvalloissa alkaneen lamakauden seu- päähänsä Neuvosto-Karjalaan. Matin jätettyä rauksena myös Lakkiloiden onni alkoi kään- Yhdysvallat taakseen, Anna alkoi järjestellä tyä. Matti menetti työnsä ja Anna joutui myy- perheen asioita. mään yrityksensä. Matti onnistui kuitenkin saamaan työpaikan Astoriassa vuosina 1907– Oli se hauska tunne kun jäin Amerikkaan 1931 ilmestyneestä amerikansuomalaisesta yksin tai pojan kanssa. Koko elämä oli sär- kommunistien Toveri-sanomalehdestä. jettävä mitä olimme kokoon saaneet pit- Helmikuussa 1931 neljä Toveri-lehden kinä vuosina. Oli seitsemän huoneinen työntekijää – näiden joukossa myös Matti talo kaupungissa sisustettu viimeisen Lakkila – kuitenkin pidätettiin osavaltion muodin mukaan, maatila ja aivan uusi viranomaisten toimesta. Mattia epäiltiin auto, iso kone myöskin. Kaikki hävittää Oregonin syndikalismilakien rikkomisesta. myydä lapsen leikkikaluja myöden ja teh- Lehden päätoimittajaa ja apulaispäätoimit- dä se yksin. Ei voinut toisen mielipidettä tajaa – myöhemmin myös Mattia – syytettiin kysyä. Ajattelin minä toisenkin kerran tä- kommunistisen puolueen jäsenyydestä. män maailman kierää peliä. Ajattelin jää- Amerikkalaisviranomaiset pitivät suomen- dä sinne, vaan ei mulla ollut mitään syytä kielistä Toveri-lehteä Venäjän kommunistisen lyödä häntä, tarkoitan lisätä kärsimyksiä puolueen omistajana ja katsoivat, että lehteä sillä me olemme hänen ainoansa kuiten- käytettiin propagandakanavana kommunis- kin joidenka eteen hän koko elämänsä min levittämiselle. Lehden työntekijöiden yrittää tehdä. Poika myöskin oli jo niin pidätysten taustalla kerrotaan olleen muun iso, että hän ymmärsi. Hän sanoi: äiti me muassa Astoriassa asuneiden valkoisten suo- kolme menemme yhdessä tuonelaankin, malaisten kommunisteihin kohdistama vai- me emme eroa isästä. no. Amerikkalaisviranomaisilla oli myös käy- tössään suomalaisia ilmiantajia, joista osa Lakkiloiden perhe ei hajonnut. Anna ja Jorma toimi jopa Neuvosto-Karjalasta käsin. muuttivat isän perässä Petroskoihin, jossa Paikallinen Astoria Budget -lehti uutisoi Matti oli saanut töitä Vilgan metsätyömaal- 28.7.1931 Toveri-lehden ”punaisten karkotta- ta traktoriaseman taloudenhoitajana. Matti misesta” Yhdysvalloista Suomeen. Karkote- vastasi lisäksi yhteisruokalaa varten kynnet- tut pyysivät lakimiehensä välityksellä lupaa tyjen peltojen hoidosta. saada lähteä Yhdysvalloista vapaaehtoisesti. Anna vietti paljon aikaa kahdestaan Jor- He myös halusivat itse valita määränpäänsä. man kanssa Matin ollessa usein työmatkoilla Miesten kerrotaan pelänneen kohtaloaan, eri puolilla Neuvosto-Karjalaa. Vähitellen An- mikäli olisivat päätyneet Suomeen, jossa elet- nan terveys alkoi heiketä. Välillä Anna kävi

52 Jorman kanssa Inkerin rajalla lepokodissa viideksi vuodeksi karkotukseen. Matin van- sairauksiaan parantamassa. gitsemisen jälkeen Anna oli saanut miehel- Hyvinä aikoina Petroskoissa siirtolaiset tään kirjelapun, jossa Matti kertoi puolisol- ehtivät paneutua myös harrastuksiin, jotka leen ilmiantajansa nimen. toivat iloa arkeen. Tarjolla oli teatteria, kon- Anna oli siis tietoinen Matin pidätykses- sertteja ja urheilua. Kaupungin suomenkieli- tä ja tuomiosta, mutta ei todennäköisesti sessä teatterissa Pohjois-Amerikasta tulleilla uskaltanut kertoa niistä kirjeissään. Kirjeitä oli varsin keskeinen asema. Amerikansuoma- tarkastettiin ja niiden perillepääsy oli epä- laiset toivat Neuvosto-Karjalaan mukanaan varmaa. Annan viimeisessä Suomeen saapu- myös baseballin. neessa kirjeessä Anna viittaa kuitenkin ta- Suomalaiset siirtolaiset tunnettiin Neu- pahtuneeseen: vosto-Karjalassakin ahkerina työntekijöinä. Amerikassa siirtolaiset olivat kuitenkin tot- Ompahan tässä ajassa ennättänyt tapah- tuneet täysin erilaisiin olosuhteisiin. Neu- tua jos jotakin. On tapahtunut sellaista- vosto-Karjalassa kaikki tapahtui tiukan val- kin jota en kuuna kullan päivänä olisi vonnan alla. Lisäksi asunnot olivat ahtaita ja osannut hengessäni huokuakkaan…Ele- huonossa kunnossa. lemme kahden Jorman kanssa hiljaista Amerikansuomalaisten ruokakiintiö oli rauhallista elämää. suurempi kuin tavallisten neuvostokansa- laisten tai suomalaisten loikkareiden, mutta Stalinin terrorin vuosina jopa 900 amerikan- tästä huolimatta esimerkiksi hedelmistä oli suomalaista tapettiin. Matti Lakkila ei palan- Neuvosto-Karjalassa puutetta. Lakkilat, jotka nut takaisin Neuvosto-Karjalaan, vaan hänet Yhdysvalloissa olivat Annan mukaan asuneet ammuttiin Kazakstanissa 7.1.1943. Matin kar- ”ikikesässä”, olivat tottuneet syömään paljon kotuksen jälkeen Anna ja Jorma päätyivät Le- hedelmiä ja vihanneksia. Ravintoaineiden ningradiin. Anna kuoli nälkään Leningradin puute teki ihmisistä alttiita sairauksille, ku- piirityksen (1941–1944) aikana ja päätyi mo- ten kävi Annallekin: nien muiden piirityksen uhrien tavoin jouk- kohautaan. Nyt olen mennyt niin alas, etten tiedä Jorma Lakkilasta on sodan jälkeen vain kuinka tässä käynee. Laihdun vaan myö- vähän tietoja. Yhteydet Suomeen katkesivat. tänsä. Kohta olen kuin keppi. Mikään ei Ystävilleen Jorma oli kertonut pyrkivänsä Ka- erityisesti vaivaa, vaan heikkous. Tuntuu zakstaniin mahdollisesti isäänsä etsimään, etten mitenkään jaksa pitää päätäni pys- mahdollisesti töihin. Hänen on kerrottu haa- tyssä ja ruokahalua ei ole ollutkaan. veilleen myös Amerikkaan paluusta. Joka tapauksessa Jorma oli kadonnut. Monet amerikansuomalaiset palasivat tai Jorman ja Lakkiloiden tarina saa uuden pyrkivät palaamaan takaisin Pohjois-Amerik- käänteen tammikuussa 2020. Tietokoneen kaan. Eräiden arvioiden mukaan jopa puolet hakukoneelle kyrillisillä kirjaimilla syötetty amerikansuomalaisista jätti Neuvostoliiton. nimi Lakkila tuottaa yllättäen tulosta. Vain Lakkilat eivät kuitenkaan palanneet. Monien muutaman kymmenen kilometrin päässä Ka- muiden siirtolaisten tavoin heidän koko va- zakstanin rajasta Venäjältä Rubtsovskin kau- rallisuutensa päätyi neuvostoviranomaisten pungista löytyy henkilö, joka kertoo olevan- käsiin, mikä vaikeutti paluuhaaveita. sa Jorman lapsenlapsi. Alkaa sukuhistorian läpikäyminen ja tietojen vertaaminen. Osa Stalinin vainot koituvat Lakkiloiden edellä kerrotustakin perustuu tuoreisiin tie- kohtaloksi toihin kaukaisilta sukulaisilta muun muassa Jorman tyttäreltä, joka kertoi isänsä kuolleen Stalinin vahvistaessa asemaansa Neuvostolii- vuonna 1975. Jorma oli kertonut taustastaan, tossa alkoivat 1930-luvulla poliittiset vainot. mutta oli salannut sen, että perheellä on su- Varsinainen ”Suuri puhdistus” ajoittui vuo- kulaisia Suomessa. siin 1936–38, jolloin vainot toimeenpantiin ilman selkeää suunnitelmaa ja ne kohdis- Kahden järjestelmän uhrit tuivat epämääräisesti rajattuihin ihmisryh- miin. Pohjois-Amerikasta saapuneet suora- Pohjois-Amerikasta Neuvostoliittoon muut- sanaiset siirtolaiset saivat katkerasti tuntea taneet rakensivat Yhdysvaltoja, kun tästä oli puhdistukset, suomalaisiin kohdistuneen kasvamassa talouselämän jättiläinen. Neu- vainon, pidätykset ja keskitysleirit. vostoliiton teollistuessa samat siirtolaiset Stalinin vainot koituivat myös Matti Lak- toivat mukaan Neuvosto-Karjalaan lännen kilan kohtaloksi. Hänet pidätettiin Vilgan tekniikkaa ja oppeja. metsätyömaalla ja tuomittiin 5.9.1939 ”yh- Osa suomalaissiirtolaisista onnistui vält- teiskunnallisesti vaarallisena elementtinä” tämään puhdistukset ja palaamaan takaisin

53 Yhdysvaltoihin, Kanadaan tai Suomeen. Stali- ilmi vainoissa kuolleiden todelliset kuolin- nin puhdistukset kohdistuivat ankaralla kä- syyt. Aiemmin kuolinsyiksi kirjatut taudit dellä amerikansuomalaiseen siirtolaisväes- vaihtuivat toiseksi: totuudeksi. Nyt kuolinto- töön. Monet perheet menettivät elättäjänä distuksissa kuolinsyyn kohdalla lukee ”am- toimineen isän. Syytteitä luettiin monesta muttu”. syystä. Tavallisimpia oli Suomen hyväksi va- Kului lähes 50 vuotta Matti Lakkilan kuo- koilu. Tuomiot vaihtelivat karkotuksista kuo- leman jälkeen ennen kuin hänen nimensä lemaan, vaikka useimmiten karkotettukin tuli jälleen päivänvaloon. Huhtikuussa 1989 tuli jossakin vaiheessa tapetuksi. Matti Lakkila rehabilitoitiin, hänen arvonsa Venäläisviranomaiset alkoivat 1990-lu- palautettiin ja karkotuksensa todettiin ai- vun alussa julkaista todistuksia, joista käy heettomaksi.

Esityksiä vuoden 2020 palkinnon saajaksi vastaanotetaan 30.4. asti!

Turussa toimiva Siirtolaisuusinstituutti perusti John Mortonin nimeä kantavan tunnustuspalkinnon keväällä 2010. Palkinto myönnetään vuosittain muuttoliikkeiden ja monikulttuurisuuden hyväksi tehdystä erit- täin ansiokkaasta työstä tai teosta. Tunnustus voidaan myöntää henkilöl- le, yhteisölle tai viranomaiselle. Tunnustuspalkintoon oikeuttavan teon on liityttävä suomalaiseen tai Suomessa tapahtuneeseen muuttoliikkee- seen. Palkinnosta päättää Siirtolaisuusinstituutin hallitus. Hallitus voi ni- metä palkinnon saajan myös muiden kuin esitettyjen ehdokkaiden jou- kosta. Esityksiä voivat tehdä koti- ja ulkomaiset yhteisöt sekä yksityiset henkilöt. Esityksiä palkinnon saajista voi tehdä 30.4.2020 asti. Esitykset voi lähettää osoitteeseen: [email protected] Viestin aiheeksi: John Morton

54 Antti Kanniainen FM, projektiasiantuntija [email protected]/-tem.fi Pakolaistaustaisten ohjaus –hanke

Kotoutuminen – kokemuksia, havaintoja ja tutkittua tietoa

Avainsanat: kotoutuminen, kotouttaminen, identiteetit, kansainvälinen suojelu, rasismi

Kotoutumisesta kirjoitetaan paljon sekä popu- ammattilaisille eri viranomaisissa maahan lääreissä että tieteellisissä julkaisuissa, mutta muuttaneet näyttäytyvät asiakkaina, joista näkökulmat ovat usein kapeita. Se on toisaalta monilla on erilaisia toiveita, tarpeita ja käyt- ymmärrettävää, koska jokaiseen artikkeliin ja täytymismalleja kuin valtaväestön edustajil- tutkimukseen tarvitaan luonnollisesti rajattu la. Kotoutuminen on hyvin monitahoinen näkökulma. Yksittäiset ilmiöt eivät kuitenkaan ilmiö, josta julkisuuteen nousee usein vain selitä kotoutumiseen liittyviä monia haasteita, yksittäisiä, kapeita näkökulmia. vaan sitä varten tarvitaan kokoavaa otetta. Tä- Hyvinvointivaltio pyrkii pitämään huol- män artikkelin tavoite on käsitellä kotoutumi- ta kaikista asukkaistaan. Pyrkimys koskee sen monimuotoisuutta kokemuksiin, havaintoi- kansalaisten lisäksi myös maassa pysyvästi hin ja tutkittuun tietoon pohjautuen. Kirjoittaja asuvia ulkomaan kansalaisia (käytän termiä nostaa esiin joitakin tärkeimpiä kotoutumiseen ”maahan muuttanut”), että jonkin verran liittyviä aspekteja, joskin työllisyys ja työnteko myös väliaikaisesti ja luvattomasti maassa jäävät käsittelyn ulkopuolelle. Mukana on sekä oleskelevia. Suurelta osin maahan muutta- paljon että vähemmän tutkittuja aiheita: ko- neille tarjottavat palvelut ovat samoja kuin toutumisen tavoitteet yleisesti, kotoutujilta ja mitä muutkin asukkaat saavat. On kuitenkin kotoutumisen ammattilaisilta vaadittava osaa- olemassa erityisiä palveluita, joita kutsutaan minen, identiteetit osana kotoutumista, kotou- usein sanalla kotouttaminen. Uusien asuk- tumista tukemaan pyrkivä työ, kotoutuminen kaiden, ja pitkäänkin maassa olleiden, halu- kamppailuna, kotoutujien haasteet ja motivaa- taan tulevan osallisiksi yhteiskuntaan ja työ- tiotekijät sekä kansainvälistä suojelua saavat markkinoille; heidän halutaan ”kotoutuvan”. kotoutujat. Artikkelissa esitetään, että kotou- Kotouttamistoimien on tarkoitus helpot- tumiseen vaikuttavat moninaiset syyt ovat osin taa ja nopeuttaa kotoutumista sekä paran- ennakoimattomia ja hallitsemattomia. Siksi ei taa mahdollisuuksien tasa-arvoa. Ilmiselviä ole tarkoituksenmukaista pyrkiä täydellisesti kotouttamistavoitteita ovat valtakielen (tai toimivaan kotoutumisjärjestelmään eikä myös- -kielten) opettaminen ja työn sekä ammatil- kään tuomita kotoutumista tai kotouttamista lisen osaamisen hankkimisessa tukeminen. epäonnistuneeksi. Toisaalta tärkeäksi on ymmärretty myös se, että maahan muuttanut tuntee kuuluvuutta Ulkomailta Suomeen muuttavat ihmiset ja osallisuutta yhteiskuntaan, saa arvostusta kokevat monenlaisia haasteita etsiessään ja kokee olevansa hyvinvoiva ja terve (Kazi, omaa paikkaansa yhteiskunnassa. Toisaalta Alitolppa-Niitamo & Kaihovaara 2019). Joissa-

55 kin muissa maissa kotoutumisen tavoitteena tietoa ja hyviksi tarkoitettuja neuvoja ja suo- voi olla myös se, että maahan muuttanut löy- situksia tulee monesta eri paikasta, ristirii- tää asunnon ja saa toimeentulon. Suomessa doilta ei voi välttyä. Pitkäaikaisen ja laaduk- nämä ovat lähes itsestäänselvyyksiä. Esimer- kaan ohjauksen saaminen ammattilaiselta ei kiksi toimeentulo on useimmille turvattu ole itsestään selvää. joko työn, sosiaaliturvan tai joidenkin oleske- lulupatyyppien ehtona olevan varallisuuden Osaamisesta takia. Olen ollut töissä kotoutumisen kentällä Yhteiskunnassa, johon muuttaa jatkuvasti vuodesta 2011 lähtien. Olen kerännyt tähän uusia ihmisiä ulkomailta, kaikki maahan- kirjoitukseen huomioita kotoutumisesta. tulijat eivät opi valtakieliä hyvin, eikä heillä Joihinkin havaintoihin olen löytänyt tukea ole tai he eivät pysty hankkimaan työmarkki- tutkimuksesta, toiset taas ovat puhdasta ko- noilla validia osaamista. Kielen oppiminen ja kemustietoa. Viitteitä olen merkannut sellai- osaamisen hankkiminen tai päivittäminen siin tutkimuksiin tai selvityksiin, joita olen ovat useimmiten erittäin tärkeitä tavoittei- löytänyt. Tekstissä esitettyjä näkemyksiä saa ta maahan muuttaneelle. Toisaalta ne ovat haastaa ja kyseenalaistaa. Kirjoitan tätä val- tärkeitä myös yhteiskunnalle. Suomen tai taväestön edustajana, jolla ei ole omakohtais- ruotsin kieltä taitamaton tai kieltä vain osit- ta kokemusta muutosta Suomeen tai esimer- tain osaava on niin sanottu hankala asiakas kiksi rodullistamisesta. esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa tai työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaana. Joko Kotoutumisen tavoitteista asiaa ei saada selvitettyä tai tarvitaan tulkki, joka taas on kallis ja suoraa asiointia kömpe- Kotoutuminen koskettaa monia eri elämän- lömpi ratkaisu. Toisaalta suomen tai ruotsin alueita: työ, koulutus, asuminen, arvot, kieli, kieltä taitamattomalle ei ole niin paljoa sopi- osallisuus ja arvostuksen saaminen. Jokai- via työpaikkoja tarjolla tai hänelle on vaikea nen osatekijä on arvokas itsessään, mutta hy- tarjota koulutusta, joka lisäisi työmarkkinoil- vinvointi toki paranee, mitä useampi asia on la tärkeää osaamista. kunnossa. Eri maahan muuttaneilla on eri- Mitä siitä seuraa, että yhteiskunnassa laisia tavoitteita, jotka näyttävät usein myös asuu koko ajan enemmän ihmisiä, jotka ei- muuttuvan matkan varrella. Suhteellisen vät puhu suomea, ruotsia tai englantiakaan hyvää elämää voi elää myös ilman, vaikka ei kovin hyvin? Vaikuttaa siltä, että tällaisille saavuttaisi tavoitteitaan kaikilla elämänalu- ihmisille (kuten meille kaikille) omakieli- eilla (Pitkänen, Saukkonen & Westinen 2019). set läheiset ja yhteisöt ovat tärkeitä. Samaa Monilla on myös optio muuttaa maasta pois.1 kieltä puhuvilta saa vertaistukea esimerkik- Joka tapauksessa maahanmuutto on aina si rasismikokemuksiin, tulkkaus- ja kään- katkos. Jokin muuttuu, eikä entisenlaista elä- nösapua sekä tietoa ja neuvontaa. Toisaalta mää voi jatkaa uudessa asuinmaassa. Asumi- kaikki omakieliset ihmiset eivät toimi hyvää nen ja eläminen vieraassa maassa aiheuttaa tarkoittavasti, vaan saattavat esimerkiksi stressiä, toisille enemmän, toisille vähem- käyttää (muun muassa taloudellisesti) hyväk- män. Aseman, työpaikan, verkostojen, tutun si valtakieltä osaamatonta tuttuaan. Samaa toiminta- ja kieliympäristön ja/tai läheisten äidinkieltä puhuvat saattavat myös luoda menetys ovat tavallisia stressinaiheuttajia yhteisöjä, joista ei tarvitse paljon poistua- (Schubert 2013). Uuteen maahan asettuessa jo- kaan. Tämä voi aiheuttaa myös eristäytymis- kaisella on varmasti unelmia, jotka voivat to- tä muusta yhteiskunnasta (Pitkänen, Saukko- teutua tai olla toteutumatta. Jokainen maassa nen & Westinen 2019). pidempään asunut varmasti tuntee molem- On myös huomattu, että valtakieltä osaa- pia tapauksia. Siksi voidaan ajatella, että unel- mattoman on vaikeampi tukea lapsiaan esi- mien lisäksi pitää olla myös realismia. merkiksi koulunkäynnissä (Malin & Kilpi-Ja- Uuteen maahan asettautuessa ja usein konen 2019), harrastuksissa tai työhön siir- monenkin vuoden ajan tärkeää kotoutujal- tymisessä. Hänellä voi olla kokemuksia siitä, le on tieto, neuvonta ja ohjaus (Kosonen ym. että ei osaa, ei kelpaa tai ei voi päättää omis- 2019). Näitä voi saada ”kotoutumisen ammat- ta asioistaan. Nämä kokemukset haittaavat tilaisilta” esimerkiksi sosiaali-, työllisyys- ja paitsi arkisten asioiden hoitamista, myös koulutuspalveluissa. Toisaalta vapaaehtoiset osallisuuden tunnetta. auttajat ja erityisesti läheiset ovat tärkeässä asemassa. Omakielisen sosiaalisen median Identiteeteistä vaikutusta ei varmaan voi aliarvioida. Kun Kulttuurisesti monimuotoisessa yhteiskun- 1 Tuhannet ulkomaan kansalaiset muuttavat Suomes- nassa monilla on (useita) ylirajaisia identi- ta vuosittain. (Suomen virallinen tilasto 2018). teettejä eli käsityksiä itsestä osana erilaisia

56 yhteisöjä (Pauha 2019). Ylirajaisten identi- Kotoutumisesta kamppailuna teettien takia yksilön lojaliteetti kohdistuu eri yhteisöihin. Osa identiteeteistä on etu- Kaikki eivät siedä sitä, että kulttuurinen mo- oikeutta tuottavia, toiset syrjintää tai esi- ninaisuus lisääntyy tai että sitä edistetään. merkiksi rasismia aiheuttavia. Jälkimmäiset Syitä voi olla monia, esimerkiksi pelot, natio- kokemukset voivat horjuttaa osallisuuden nalismi, rasismi tai muut erottelevat ryhmäi- tunnetta asuinmaahan, sen valtaväestöön dentiteetit. Kulttuurista moninaisuutta, ko- tai arvoihin. Jos eri viiteryhmillä on erilaiset kemusta tuttuuden katoamisesta ja väestön arvot ja odotukset, yksilö joutuu valitsemaan heterogeenistymistä eivät vastusta pelkäs- puolensa tai taiteilemaan niiden välillä. Voi tään Suomessa syntyneet, suomea äidinkiele- olla myös mahdollista, että yksilö elää oman nään puhuvat. Joukoissa voi olla esimerkiksi viiteryhmänsä edustajien parissa, luo omaa muita valkoista ylivaltaa ajavia. Toisaalta yksi kulttuuriaan ja omaksuu valtakulttuurista näkyvä ryhmä ovat uskonnollisesta suvusta vain välttämättömät arvot ja tavat. tai maasta kotoisin olevat aktiivit, jotka vas- Ihmisen ympäristölle havaittavissa ole- tustavat uskontoihin liitettyjen perinteiden vat ominaisuudet, erityisesti normatiivisesta sallimista ja edistämistä. valkoisuudesta poikkeavat, vaikuttavat iden- Kriittisesti tai jopa vihamielisesti muu- titeettiin. Esimerkiksi ”vierasperäinen nimi”, kalaisiin suhtautuvat ovat vahva yhteisö. valtakulttuurista poikkeava, ”kulttuurisidon- Heillä on ensinnäkin jonkin verran poliit- nainen” vaatetus ja valtaväestöstä poikkea- tista valtaa ja näkyvyyttä. Toiseksi he toimiva ihonväri aiheuttavat jatkuvia reaktioita vat aktiivisesti internetyhteisöissä ja jouk- ympäristössä. Jos yksilö saa koko ajan kuulla kovoimalla syytävät vihapuhetta näkyville olevansa normeista poikkeava tai jos hänet maahan muuttaneille tai muille kokemilleen koko ajan nähdään jonkun tietyn kulttuurin vastustajille. Vihapuhetta vakavampia ovat edustajana, identiteetti muovautuu johon- suorat uhkailut ja väkivalta. Kolmanneksi kin suuntaan (Pauha 2019). muukalaisaversiota kokevat voivat myös esimerkiksi työnantajina, vuokranantajina, vi- Kotoutumista edistävästä työstä ranomaisten edustajina tai muissa valta-ase- missa toimia syrjivästi melko huomaamatta. Maahan muuttaneiden hyväksi tehdään val- Politiikassa kotoutumisen vastustaminen voi tavasti hyvää tai ainakin hyväksi tarkoitettua olla näkyvääkin ja yksi syy joidenkin poliitik- työtä. Koska moni maahanmuuttaja tarvitsee kojen suosioon (Jokisalo 2016). varsinkin maassaolon alkuvaiheessa paljon Kotoutumista vastaan kamppailu ei tie- palveluita, toimijoita on eri sektoreilta. Val- tenkään jää sikseen, vaan se antaa myös tiolla ja kunnilla on lakisääteisiä tehtäviä pontta kotoutumista edistävään työhön, joka kotoutumisen edistämiseksi, mutta jäykät vahvistuu edellisten vastavoimaksi. Toisaalta toimivaltarajat ja resurssien puute näyttävät kotoutumisen ja kotouttamisen sisällöt eivät lisäävän muiden toimijoiden merkitystä. Mo- ole kiveen kirjoitettuja, vaan myös sisäisiä nitoimijaisuuden lisäksi pirstaleisuutta lisää kamppailuja käydään esimerkiksi eri hallin- runsaasti tarjolla oleva projektirahoitus. nonalojen ja maan eri osien välillä. Mikään systeemi ei ole täydellinen, ei myöskään kotoutumisen systeemi (Kurki Kotoutujien haasteista ja 2019). Osa keskusteluun osallistuvista puut- motivaatiotekijöistä tuu vain sen puutteisiin ja kritisointiin. Osa yhteiskunnan jäsenistä taas näkee kotoutu- Monet, erityisesti kehitysmaista tulevat maa- mista edistävän työn turhana, mikä aiheut- hanmuuttajat kohtaavat erilaisia ongelmia taa ristiriitoja. kuin kantasuomalaiset (Helldan ym. 2018). Kotoutumista edistäville ammattilaisille Heitä myös motivoivat usein erilaiset asiat ei ole paljon peruskoulutusta. Koulutusohjel- kuin kantasuomalaisia. Kaksi ilmeistä asiaa mat eri koulutustasoilla ovat alkaneet kyllä ovat oleskeluoikeus ja kansalaisuus. Ensim- pikkuhiljaa lisätä sisältöjä, jotka hyödyttä- mäiset oleskeluluvat ovat usein lyhyitä, ehkä vät maahan muuttaneiden kanssa toimivia. yhden vuoden tai kaksi vuotta. Ei ole ollen- Osaamisen lisääminen koulutuksen kautta kaan itsestään selvää, että saa jatkoluvan tai on äärimmäisen tärkeää, koska monien val- pysyvän oleskeluluvan. Ja vaikka itse saisikin, taväestön edustajien ei ole helppo ymmär- ei ole varmaa, saavatko perheenjäsenet. tää niitä kokemusmaailmoja, joissa maahan Oleskelulupastatus ja sen kesto vaikutta- muuttaneet elävät. Ja vaikka jokaisella on vat maahan muuttaneen saamiin palvelui- erilainen kokemus, yhteisiä kokemuksia ja hin ja etuuksiin. Oleskeluluvan hakeminen, haasteitakin maahan muuttaneilta voidaan päätöksen odottaminen ja mahdolliset kiel- löytää. Tämän osion teemoja käsittelen lisää teiset päätökset valituksineen ovat merkittä- kirjoituksen myöhemmissä kappaleissa. vä stressitekijä (Castaneda ym. 2018; Helldan

57 ym. 2018). Kolmansien maiden kansalaisil- estöön kuuluvilla) on joitakin kulttuurisia ta edellytetty toimeentulo perheenjäsenen tai perinteisiin toimintatapoihin nojautuvia oleskeluluvan ehtona on vaativa ja se koskee käytänteitä, jotka ovat ristiriidassa valtaväes- myös suurta osaa kansainvälistä suojelua tön enemmistölle tärkeiden asioiden tai jopa saavista (Lyytinen 2019). lainsäädännön kanssa. Suomessa ei suosita Koska oleskeluluvan turvin maassa asumi- assimilaatiopolitiikkaa, eli maahan asettu- nen saattaa tuntua väliaikaiselta tai epävar- vien ei oleteta tai odoteta sulautuvan koko- malta, Suomen kansalaisuus on tavoitteena naan valtaväestöön. Tämän vuoksi myös lain- monella. Kansalaisuuden saamisen ehtoja säädännössä tuodaan esiin maahan muutta- ovat muun muassa nuhteettomuus, vaatimus neiden oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin asumisesta Suomessa tietyn ajan, toimeentulo ja näitä myös edistetään julkisin varoin. ja kielitaito. Koulutustoimijat ovat huoman- Toisaalta ihmisoikeuksien kanssa ristiriitai- neet, että usein opiskelijat suorittavat tutkin- sia perinteitä halutaan kitkeä. Ei kuitenkaan toa kansalaisuus ensisijaisena tavoitteenaan. aina ole selvää, mihin rajalinja vedetään (ks. Peruskoulun päättötodistus ja ammatillinen esim. Pepicelli 2014). perustutkinto toimivat nimittäin osoituksena Kolmas pakolaistaustaisiin liittyvä ris- kielitaidosta kansalaisuutta hakiessa. tiriitainen puheenparsi liittyy sortoon ja Juuret ja menneisyys ulkomailla vaikutta- auttamiseen. Ensinnäkin on selvää, että pa- vat myös muilla tavoilla. Kaikista maista ei saa kolaistaustaiset tarvitsevat apua ja tukea sii- esimerkiksi luotettavaa todistusta henkilölli- hen, että pääsevät asettautumaan johonkin syydestään. Se voi vaikeuttaa sekä oleskelulu- pysyvästi ja toisaalta selviävät pakolaisuu- van, kansalaisuuden että perheenjäsenten Suo- den traumasta. Ei ole kuitenkaan ollenkaan meen saamista. Ylipäätään transnationaalit selvää, missä vaiheessa pitää päästä ohi aut- perhesuhteet ja perheenyhdistämisen haasteet tamisesta ja sorretun identiteetistä/asemas- lienevät merkittävämpiä ongelmia maahan ta. Missä vaiheessa pakolaisuus loppuu ja muuttaneille kuin valtaväestölle. Ulkomailla muuttuu vain yhdeksi ajanjaksoksi yksilön asuville perheenjäsenille halutaan usein myös historiassa? Missä vaiheessa koko asia ei lähettää rahaa ja siten tukea perheen toimeen- enää määritä yksilöä ollenkaan? Kuka päät- tuloa lähtömaassa (Rundgren 2013). tää näistä asioista? Milloin pakolaisesta tulee Ulkomailta Suomeen tulevat aikuiset ovat täysivaltainen yhteiskunnan jäsen eikä pelk- pääasiassa hankkineet koulutuksensa, tut- kä autettava? (ks. Lyytinen 2019). kintonsa ja työkokemuksensa ulkomailla. On selvää, että näiden hyödyntäminen valti- Yhteenveto orajan ylittävän muuton tilanteessa on haas- teellista. Tämä koskee erityisesti korkeasti Joskus näkee julkisuudessakin näkemyksiä, koulutettuja ja niitä, jotka ovat ulkomailla joiden mukaan ratkaisut kotouttamiseen pätevöityneet ammattiin, joka on Suomessa olisivat olemassa, mutta niitä ei jostain kum- säännelty. Toisaalta erityyppisiä vaikeuksia mallisesta syystä vain haluta ottaa käyttöön. on niillä korkeakoulutetuilla, joiden (kuvitel- Osittain se on tottakin. Jos kotoutumista ha- lun) viiteryhmän jäsenistä suuri osa on mata- luttaisiin edistää keinoja kaihtamatta, tu- lasti koulutettuja. lokset olisivat parempia. Kotouttamistoimet törmäävät kuitenkin todellisuuteen: rasismi, Kansainvälistä suojelua saavista poliittiset realiteetit, sosiaaliturvajärjestel- mä, ammattirakenne, suhdanteet, työkult- Kansainvälistä suojelua myönnetään hen- tuuri, kotoutujien kyvyt ja tavoitteet, uskon- kilölle, jolla on perusteltu pelko siitä, että not ja digitalisaatio. häntä kohtaisi kotimaassaan tai pysyvässä Tämän kirjoituksen tavoitteena oli valot- asumismaassaan vaino tai muu vakava hait- taa sitä, kuinka monitahoinen ja ristiriitai- ta. Yleiskielessä puhutaan usein pakolaisista nen kenttä kotoutuminen yhteiskunnallise- tai pakolaistaustaisista. Pakolaistaustaisiin na ilmiönä on. Kotoutumisen edistäminen liittyy monia ristiriitaisia odotuksia. Yksi ei ole vain työ- ja koulutusmahdollisuuksien esimerkki on se, että saadakseen suojelua pa- luomista, koska suuri osa kotoutujista ha- kolaisen on pitää olla todella haavoittuvassa luaa sen olevan kokonaisvaltaisempaa. Ei asemassa, mutta toisaalta hänen odotetaan liene kuitenkaan tutkittu sitä, mitä maahan suhteellisen nopeasti uuteen kotimaahan muuttaneiden tavoitteet ovat ja muuttuvat- asettautumisen jälkeen kouluttautuvan, op- ko ne matkan varrella uudessa kotimaassa pivan kieltä ja löytävän töitä (Eduskunnan vietettyjen vuosien myötä. Osa ei tunne ole- tarkastusvaliokunnan mietintö 2018). vansa kotonaan Suomessa, vaikka olisi asu- Toinen esimerkki liittyy siihen, että joil- nut täällä vuosia tai vuosikymmeniä. lakin pakolaistaustaisista (kuten toki useilla Kokonaan toinen aihe olisi se, miten edel- muillakin maahan muuttaneilla ja valtavä- lä kuvatut ilmiöt näyttäytyvät käytännössä.

58 globalassets/33stn/materiaaleja/politiik- Millaisia ratkaisuja ja millä perusteella te- kasuositukset/19_03_maahanmuuttajat_ kevät esimerkiksi ihmiset, jotka haluaisivat tyohon_ja_osalliseksi.pdf. Luettu 4.2.2020. töihin, mutta kokevat rankkaa syrjintää? Kurki, Tuuli (2019). Immigrant-ness as (mis)for- Millaisia haasteita on virkamiehellä, jonka tune?: Immigrantisation through integration toimivalta on kapea, mutta joka näkee poik- policies and practices in education. Helsinki: kihallinnollisten ratkaisujen välttämättö- Helsingin yliopisto. myyden? Mitä tekee maahanmuuttajiin viha- Lyytinen, Eveliina (2019). Johdanto. Eveliina mielisesti suhtautuva yrittäjä, jonka ilmoit- Lyytinen (toim.), Turvapaikanhaku ja pako- tamaan avoimeen työpaikkaan hakee vain laisuus Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinsti- ”ulkomaalaisen nimisiä”? tuutti, 15–35. Kotoutumista voi käsitellä lukemattomis- Malin, Maili & Elina Kilpi-Jakonen (2019). Ulko- ta eri näkökulmista. maalaistaustaisten nuorten koulutuspo- lut. Villiina Kazi, Anne Alitolppa-Niitamo Lähteet & Antti Kaihovaara (toim.), Kotoutumisen Castaneda, Anu E., Johanna Mäki-Opas, Satu kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita Jokela, Nina Kivi, Minna Lähteenmäki, Tan- kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkai- ja Miettinen, Satu Nieminen, Päivi Santa- sut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinomi- lahti PALOMA-asiantuntijaryhmä (2018). nisteriö, 103–118. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suo- Pauha, Teemu (2019). Musliminuorten moni- messa: PALOMA-käsikirja. Helsinki: Tervey- naiset identiteetit. Siirtolaisuus–Migration den ja hyvinvoinnin laitos. 45 (4), 10–13. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietin- Pepicelli, Renata (2014). Islamin huntu. Tampe- tö (2018). Kotouttamisen toimivuus. TrVM re: Vastapaino. 6/2018 vp. Pitkänen, Ville, Pasi Saukkonen & Jussi Westi- Helldan, Iina & työryhmä: Maryam Fatholla- nen (2019). Ollako vai eikö olla? Tutkimus vii- hi, Eero Lehtovirta, Jari Miettinen & Harri den kieliryhmän kiinnittymisestä Suomeen. Nieminen (2018). Tienhaaroja ja umpikujia. Raportti 5. Helsinki: E2. Maahanmuuttaja-asiakkaat neuvonta- ja oh- Rundgren, Anna (2013). Kahden maan välissä: jaustyössä. Helsinki: Suomen Pakolaisapu. Suomensomalialaisten transnationaalises- Jokisalo, Jouko (2016). Euroopan radikaali oi- ti jakautunut huolenpito ja rahalähetykset. keisto. Helsinki: Into kustannus Oy. Helsinki: Helsingin yliopisto. Kazi, Villiina, Anne Alitolppa-Niitamo & Ant- Schubert, Carla (2013). Kotoutumisen psyko- ti Kaihovaara (toim.) (2019). Kotoutumisen logiaa. Anne Alitolppa-Niitamo, Stina Fågel kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita & Minna Säävälä (toim.), Olemme muutta- kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkai- neet ja kotoudumme. Helsinki: Väestöliitto, sut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinomi- 63–77. nisteriö. Suomen virallinen tilasto (SVT) (2018): Muut- Kosonen, R., E. Saari, S. Aaltonen, T. Heponiemi, toliike. Helsinki: Tilastokeskus. Saata- S. Jauhiainen, R. Kankaanpää, J. Palander, P. villa: http://www.stat.fi/til/muutl/2018/ Pöllänen, T. Steel & A. Yijälä (2019). Maahan- muutl_2018_2019-06-17_tie_001_fi.html. muuttaja osalliseksi ja työhön. Policy brief Luettu 5.2.2020. 14.3.2019. Saatavilla: https://www.aka.fi/

59 Kolumni

Antero Leitzinger

Tutkija,VTT Maahanmuuttovirasto [email protected]

Kansalaisia vai alamaisia?

Antiikin Kreikasta ja Roomasta, keskiajan sa ja kansalaisuussäädöksensä. Keisarilliset kaupunkivaltioista ja Sveitsin valaliitos- kirjeet, asetukset ja julistukset tarvitsi vain ta tunnettu käsite ”kansalainen” (lat. civis, koota 20.2.1920 ensimmäiseksi Laiksi ulko- ransk. citoyen, saks. Bürger) levisi Amerikan maalaisen ottamisesta Suomen kansalaisek- ja Ranskan vallankumousten myötä tarkoit- si. Siinä oli vain kahdeksan pykälää, joista tamaan tasavaltojen vakinaisia asukkaita, viimeinen kumosi ”kaikki Suomen kansalai- joilla oli kansalaisoikeuksia ja -velvollisuuk- seksi ottamisesta tätä ennen annetut sään- sia. Muissa maissa oli hallitsijan alamaisia nökset.” Tarkemmat määräykset olivat ase- (ruots. undersåte), jotka uskollisuuttaan ja tuksessa, johon riitti viisi pykälää. kuuliaisuuttaan vastaan nauttivat tämän Nykyaikainen kansalaisuus todistetaan isällisen armollista suojelua. Ero oli periaat- yleensä passilla. Vain briteillä on enää erilli- teessa kuin osuuskunnalla ja mafialla, mutta set passit Britannian kansalaisille (citizens) 1900-luvulla ryhdyttiin myös perustuslail- ja alamaisille (subjects). Myös Kiinan tasaval- listen monarkioiden alamaisia kutsumaan lan passia voivat hakea erikseen Taiwanin kansalaisiksi. Nykyisin jopa Saudi-Arabialla asukkaat ja miljardi mannerkiinalaista, mut- ja Pohjois-Korealla on kansalaisensa ja kan- ta jälkimmäisten passit eivät oikeuta muut- salaisoikeutensa (yhä harvemmin muistutel- tamaan Taiwanille eivätkä viisumivapauteen laan kansalaisvelvollisuuksista). Schengen-maissa. Muilla mailla on kääntei- Suomen suuriruhtinaskunnan alamai- sesti erilliset muukalaispassit niille asukkail- siksi tultiin vielä 200 vuotta sitten niinkin leen, joilla ei kuitenkaan ole kansalaisuutta. yksinkertaisesti, että nimitettiin virkaan (ku- Lisäksi diplomaatti- ja virkapassit järjestävät ten Pacius) tai merkittiin henkikirjoituksessa ihmisiä hienovaraisesti useampaan luok- vakinaiseen väestöön ja määrättiin maksa- kaan tai kerrokseen. maan henkirahaa. Kyse oli lähinnä verotta- Taloyhtiöilläkin voi olla erikseen osak- jan harkinnasta. Vasta vuodesta 1832 tällaiset kaansa ja asukkaansa, eivätkä vuokralaiset ole kansalaistamiset alistettiin suuriruhtinaan äänioikeutettuja eikä osakkaiden äänioikeus hyväksyttäviksi. Tanskassa tulkittiin vuoteen jakaudu yhtäläisesti tai pääluvun mukaan, 1898 saakka kaikki kaksi vuotta maassa oles- kuten vesimaksu. Nykyisin muotiin on tullut kelleet tanskalaisiksi. Irlanti ulotti 6.12.1922 kuitenkin muitakin asumismuotoja, eikä ai- kansalaisuutensa syntyperäisten irlantilais- noa vaihtoehto ”taloni on linnani” -henkiselle ten lisäksi seitsemän vuotta vapaavaltion isännyydelle ole hippikommuuni. Ehkä val- alueella asuneisiin. Suomi ei suostunut vas- tiotkin voisivat kehittyä jäsenyydeltään mo- taavaan järjestelyyn, koska Suomella oli jo nimuotoisemmiksi ja hälventää jyrkkää rajaa ennen itsenäistymistään omat kansalaisen- osakkaidensa ja asukkaidensa välillä?

60 Viime vuosikymmenien kehitys on joil- riistää ulkomailla syntyneiltä maanmiesten takin osin kulkenut kohti 200 vuoden takai- jälkeläisiltä eikä myöntää yhtä helposti kuin sia oloja. Ulkomaalaisten karkoittaminen aiemmin maahanmuuttajille. Britanniassa on vaikeutunut, oikeus- ja sosiaaliturvasta ja sen entisissä siirtomaissa kansalaisuus sekä kunnallisesta äänioikeudesta nauttivat määräytyy pääsääntöisesti syntymäpaikan muutkin kuin maan kansalaiset, eikä edes mukaan, mutta jo 1700-luvulta tehtiin terveiden nuorten miesten asevelvollisuus poikkeuksia diplomaattien, sotilaiden, van- ole enää niin yleinen kuin aiemmin. Kun kien ja internoitujen perheiden suhteen. rajat ovat madaltuneet ja posti- tai verk- Kuninkuuskin periytyy hallitsijasuvussa sii- ko-osoitteesta on tullut tärkeämpi kuin pas- tä riippumatta, missä prinssit ja prinsessat sin kansien väri, moni on paennut vielä sy- sattuvat syntymään – eiväthän he voineet vemmälle 1800-luvulle hakemaan tukea ”ro- olla vieraan valtakunnan alamaisia, vaikka dun”, säädyn, äidinkielen tai uskontokunnan puhuivatkin Lontoossa saksaa ja Pietarissa erioikeuksista. englantia. Sata vuotta sitten iirit ja juutalaiset, tä- Tänä päivänä yhä suurempi osa rahvaasta nään shiiat ja katalaanit saattavat kyseen- elää kuin entisaikain kuninkaalliset, eivät- alaistaa kansalaisuutensa valtiossa, jonka ko- kä ole maaorjien lailla turpeeseen sidottuja. kevat vieraaksi. Silloin on jo varsin myöhäistä Haasteena kuitenkin on luoda kansalaisuu- todistella, että heillä on objektiivisesti hyvät desta uudenlainen arvoyhteisö, johon valta- oltavat Kansalaisuus on nimittäin eräänlai- osa vakinaisesta ja liikkuvastakin väestöstä nen pyramidihuijaus, joka toimii vain niin uskoo, perimästään ja satunnaisista olosuh- kauan kuin siihen uskotaan. Taistelukentillä teista huolimatta. Voisiko erityisistä ansiois- ja jälleenrakennustyössä luotettiin maan- ta myöntää ”kunniakansalaisuuksia”, kuten miehiin ja tuleviin sukupolviin, jotka niin jo 1790-luvun Ranskassa? Vai pitäisikö pa- ikään ”kantaisivat kortensa kekoon”, uhrau- lauttaa rikoslakiin käsitys ”kansalaisluotta- tuisivat yhteisen asian puolesta ja maksai- muksesta”, jonka saattoi menettää? Kiinassa sivat edeltäjiensä eläkkeet. Kansalaiskuntoa kehitelty bonusjärjestelmä olisi varmasti oli kuin taloyhtiön talkoissa – laiskuritkin tehokkaampi kannustin kuin tapamme sentään häpesivät ja vetivät verhoja eteensä. myöntää arvonimiä ja kunniamerkkejä itse- Viime vuosisadalla kansalaisten uskoa po- näisyys- ja äitienpäivinä. Ehkä Euroopan uni- liittiseen omistusosuuteensa omissa valtiois- onin kansalaisuudesta kehittyy samanlainen saan luotiin oikeusvaltion ja demokratian etuoikeus kuin Rooman kansalaisuus, johon voimalla. Juristien ja poliitikkojen kaunopu- apostoli Paavali vetosi voidakseen valittaa heiset vakuuttelut eivät kuitenkaan riitä, jos kuolemantuomiostaan? kansalaiset itse tuntevat olevansa pikemmin- Se, että haluamme tuntea olomme tutuksi kin alamaisia tai muukalaisia kotipihoillaan. ja turvalliseksi, kaipaamme tunnustusta tai Anglosaksisessa tutkimuksessa on usein haluamme olla herroja omalla tontillamme kehuttu kansalaisuuden määräytymistä syn- ei tarkoita, että tarvitsisimme alustalaisia tai tymäpaikan mukaan (jus soli) ja halveksittu kieltäisimme jokamiehen oikeudet. Ratkai- sen periytymistä esivanhemmilta (jus san- suja kannattaa hakea kohtuudesta ja tasapai- guinis). Tällainen kahtiajako on yhtä joutava nosta, vanhojen perinteiden ja uusien inno- kuin kiistely omistus- ja vuokra-asumisen vaatioiden yhdistämisestä. Isänmaallisuus, välillä. Ääripäät ovat kuin asuntosijoittajat kotiseuturakkaus, ylpeys omista juurista tai ja talonvaltaajat, jotka eivät siedä halkopinosta pitää sovittaa yhteen naapu- toisiaan. Todellisuudessa molemmilla on risovun ja vieraanvaraisuuden kanssa niin oikeutuksensa niin kauan kuin tolkku säilyy. kotona, pihassa, korttelissa kuin koko maail- Kun väestökirjanpito kehittyi, matkailu li- massakin. Piha-aidat voivat olla kauniitakin, sääntyi ja yhteiskunnallisen kehityksen erot avohakkuut ja muurit harvemmin. paljastuivat, ei kansalaisuutta enää haluttu

61 Kolumni

Elli Heikkilä

FT, dosentti, Tutkimusjohtaja Siirtolaisuusinstituutti [email protected]

Migration Statistics – A Need for More Information in the World

International Organization for Migration mate change in the future. His view is that the (IOM), the Organization for Economic Co-op- people will be less migratory but more mobile. eration and Development (OECD) and UN People have also “emotional roots” where they Department of Economic and Social Affairs want to return once in a while although living (UNDESA) organized together the Second In- so-called permanently in another region. ternational Forum on Migration Statistics One question discussed in the Forum was (IFMS) 19–21 January 2020 in Cairo, Egypt. how to get access to private level data. Tech- It was hosted by the Egyptian Government, nology is coming and many have GSMs and which currently chairs the African Union for example Facebook accounts. These types (AU). The Forum gathered over 700 partici- of data open new dimension to gather re- pants from more than 90 countries. search material. Also Angela Me, Chair of the Director General António Vitorino (IOM) Committee of Chief Statisticians in the UN pointed out in his Opening plenary speech System, highlighted the importance of the that experts, practitioners and decision-mak- use of new technology. Some important data- ers have a collective responsibility to ensure sets which were mentioned are Global Trans- that reliable facts and robust evidence are national Mobility Dataset (GTMD), Migration not only produced but also used appropri- Data Portal and Tourism Dataset. ately and intelligently to steer policy and For measuring progress on migration-re- programs and to combat an often-pervasive lated Sustainable Development goals (SDGs) misinformation about migration. Migration and other global commitments there is a flows are nowadays more diverse, complex need for better quality of data: the question is and patterns are multi-layered. The total stock that how to modernize the national statistics of immigrants living abroad is 271.6 million in different parts of the world. persons in the mid of 2019. It is important to monitor different groups of migrants and Sources their integration outcomes, and to be aware of potential migration flows. When interpreting Global Transnational Mobility Dataset (GTMD. the statistics it is essential to understand that Available: https://ec.europa.eu/knowledge4pol- there are individuals behind the numbers. icy/dataset/ds00162_en Accessed 12.2.2020. We have to go behind the numbers and International Forum on Migration Statis- there is need to local, regional and global tics (IFMS). Available: https://www.iom.int/ explanations, as Keynote speaker, Emeritus ifms/ Accessed 12.2.2020. Professor Ronald Skeldon, University of Sus- Migration Data Portal. Available: https://mi- sex and Professor, Maastricht University, was grationdataportal.org/?i=stock_abs_&t=2019 stressing out. He was also asking what is the Accessed 12.2.2020. role of work, and further role of declining Our World in Data, Tourism. Available: https://our- populations in the developed world, and cli- worldindata.org/tourism Accessed 12.2.2020.

62 Yleisöluentosarja paluumuutosta ja liikkuvuudesta – Somalia, Afganistan, Irak

21.10.–16.12.2019 Helsinki ja Turku

Emma Mäkinen ja Marja Tiilikainen

Syksyn 2019 aikana Siirtolaisuusinstituutti ja samanaikaisesti pakenevat Somaliasta. Is- Maahanmuuttovirasto järjestivät neliosaisen mail totesi, että valtio ei pysty täyttämään pe- Studia Generalia -sarjan osana AUDA-hank- rustehtäväänsä, eli tarjoamaan arjen turval- keen viestintää. Maahanmuuttoviraston, lisuutta ja palveluja kansalaisilleen. Pitkään Kriisinhallintakeskuksen ja Ulkoministeriön Somalian rauhanprosesseissa toiminut Jama yhteishankkeen koko nimi on Vapaaehtoi- Egal totesi, että turvallisuustilanne vaihtelee nen paluu Irakiin, Afganistaniin ja Soma- paljon maan eri osissa. Egalin puheenvuoro liaan. Hanke päättyi tammikuussa 2020. olikin jo itsessään esimerkki paluun haas- Somalia, Afganistan ja Irak ovat kaikki teista, sillä videoitu puheenvuoro oli viime maita, joissa on ollut pitkittynyt poliitti- hetkellä saatu tilaisuuteen esitettäväksi So- nen konflikti ja joista on lähtenyt liikkeelle malian rajalta tulvivan joen katkaiseman paljon pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. tien ja heikon nettiyhteyden päästä. Konfliktien taustat, maiden kontekstit ja ny- Sarja jatkui marraskuun alussa Afganis- kyinen poliittinen tilanne ovat kuitenkin eri- tanin kontekstiin keskittyvällä tilaisuudella. laisia, ja myös paluun haasteet ja mahdolli- Puhujiksi oli saatu kaksi kansainvälistä Afga- suudet näyttäytyvät näissä maissa erilaisina. nistanin tilanteeseen perehtynyttä tutkijaa, Yleisöluentosarjan kolme ensimmäistä Liza Schuster (City, University of London) ja tilaisuutta järjestettiin Helsingissä Tieteiden Sari Kouvo (Afghanistan Analysts Network). talolla ja ne käsittelivät paluun haasteita ja Asiantuntijoiden puheenvuoroissa korostui mahdollisuuksia Somaliaan, Afganistaniin Afganistanin erittäin huono turvallisuusti- ja Irakiin. Jokaisella kerralla keskityttiin yh- lanne. Aihe herätti runsaasti yleisökysymyk- teen näistä maista. Luentosarjan päätti laa- siä ja keskusteluun nousi erityisesti Afganis- jemmin ylirajaiseen liikkuvuuteen ja paluun tanin turvallisuus ja Suomesta Afganistaniin eri ulottuvuuksiin keskittynyt tilaisuus Tu- tehdyt palautukset. run kaupunginkirjastolla. Jokaisella luento- Studia Generalian maakohtaiset tilaisuu- kerralla oli puhumassa tutkijoita ja muita det päätti marraskuun lopussa Irakia käsitte- asiantuntijoita, joilla on pitkä kokemus ja levä osio. Ihmisoikeusaktivisti Riadh Mutha- näkemys kyseisen maan tilanteesta. Maakoh- na ja kurdiliiton puheenjohtaja Welat Nehri taisilla kerroilla kuultiin aina myös kyseisen avasivat puheenvuoroissaan Irakin ja Kurdis- maan tutkijaa Maahanmuuttoviraston maa- tanin aluehallinnon nykyistä turvallisuusti- tietopalvelusta. lannetta. Muthana kertoi puheenvuorossaan Sarjan avasi lokakuussa Somaliaan kes- viimeaikaisten mielenosoitusten taustoja kittynyt tilaisuus, jossa kuultiin erityisesti ja totesi naisten olevan ensi kertaa näkyväs- somalidiasporan vahvasta roolista. Erikois- ti läsnä esittämässä poliittisia vaatimuksia. tutkija Abdirashid Ismail Siirtolaisuusinsti- Yliopistonlehtori Marko Juntunen Helsingin tuutista avasi puheenvuorossaan sitä, miksi yliopistosta toimi tilaisuudessa sekä tulk- paluumuutosta huolimatta ihmiset edelleen kina että keskustelun vetäjänä. Lisäksi hän

63 Riadh Muthana (vas.) ja Marko Juntunen Irak-tilaisuudessa Tieteiden talolla. Kuva: Rasmus Vesala.

esitti oman puheenvuoronsa, jossa hän avasi kehityshankkeiden yhteistyömuodoista ja internet-aikakauden yhteydenpitoa diaspo- rahoituslähteistä Somaliassa. Lisäksi poh- risten irakilaisten ja kotimaan välillä. Jun- dittiin ristiriitaa, joka syntyy, kun samanai- tunen totesi, että diaspora on kehittyneiden kaisesti toiset viranomaiskäytännöt ovat ko- viestintävälineiden avulla osallisena kansa- touttavia ja toiset torjuvia. laismielipiteen voimaantumisessa Irakissa Paljon käsitellyksi teemaksi luentosarjal- ja muissa Lähi-idän maissa. Voimaantunut la nousi diasporat ja niiden erilaiset roolit. mielipide ei kuitenkaan tarkoita täysin jaet- Yhteydenpito diasporan ja lähtömaan välillä tua mielipidettä tai yhteistä poliittista pyrki- vaikuttaa molempiin suuntiin. Diasporat voi- mystä. Yleisökysymyksissä pohdittiin esimer- vat myös olla jakautuneita ja politisoituneita, kiksi maatiedon objektiivisuutta ja käyttöä. eivätkä samasta maasta tulleet välttämättä Luentosarja päättyi joulukuussa Turun puhu samalla äänellä. Sarjan aikana asian- kaupunginkirjastossa, jolloin puheenvuo- tuntijat kertoivat erityisesti Somaliaan koh- roissa sivuttiin kaikkia luennoilla käsitel- distuneista, usein onnistuneistakin kehitys- ja tyjä maita. Konsultti ja järjestöaktiivi Yusuf yhteistyöhankkeista. Samaan aikaan puheen- M. Mubarak kertoi somalialaisen diasporan vuoroissa nostettiin kuitenkin esiin myös se, aktiivisesta roolista Somalian kehittämises- että paikallisesti paluumuuttajia tai diaspo- sä. Apulaisprofessori Lena Näre Helsingin raa ei aina oteta pelkästään positiivisesti vas- yliopistosta puolestaan kertoi Afganistaniin taan, vaan heidän saatetaan nähdä esimerkik- palautettuja käsitelleestä tutkimuksestaan. si kilpailevan harvoista työpaikoista. Hän totesi Liza Schusterin tavoin, että pak- Läpi luentosarjan puheenvuoroissa kuul- kopalautus johtaa usein uuteen muuttoon. tiin Somalian, Afganistanin ja Irakin poliit- Lakimies Thomas Bergmanin puheenvuoro tisesta ja sosio-ekonomisesta tilanteesta. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:stä muistut- Asiantuntijoiden puheenvuorot kertoivat, ti, että kasvava osa (85 %) maailman pako- että kaikissa kolmessa maassa on edelleen laisista hakee turvaa kehittyvistä maista ja heikko valtio, joka ei pysty turvaamaan asuk- suuri osa on myös paossa maansisäisesti. kaidensa turvallisuutta tai tulevaisuutta. Ar- Ohjelmajohtaja Tobias van Treeck Kansain- jen turvattomuus ja näköalattomuus saa ih- välisestä siirtolaisuusjärjestö IOM:stä kertoi miset edelleen pakenemaan. puolestaan kokemuksista liittyen palaajien Tallenteet luentosarjan puheenvuoroista uudelleenkotoutumiseen. Keskustelua tilai- ovat nähtävillä osoitteessa www.paluuinfo.fi. suudessa heräsi muun muassa yritysten ja

64 Henkilöstöuutisia

Erikoistutkija Tuomas Hovi Siirtolaisuusinstituutin harjoittelijat

FT Tuomas Hovi on aloittanut ulkosuo- Maaliskuussa kolmen kuukauden mittaisen malaistutkimukseen keskittyvässä eri- korkeakouluharjoittelun aloittanut Ossi Kor- koistutkijan määräaikaisessa työsuhtees- pi (vas.) on uskontotieteen opiskelija Turun sa (1.3.2020–31.3.2021). Hovi toimii Miika yliopistosta. Ossi avustaa erilaisissa tutkimuk- Tervosen sijaisena ja hänen erityisenä seen ja tapahtumien järjestelyyn liittyvissä tehtävänään on toteuttaa suomalaisten työtehtävissä. maastamuuttoon ja ulkosuomalaisuu- teen liittyvä kysely. Sakariye Jama (oik.) opiskelee mediatuotannon Hovin asiantuntemukseen kuuluvat tradenomiksi Turun ammattikorkeakoulussa. etnografinen kenttätyö, kulttuuriperintö, Hänen harjoittelunsa jatkuu maaliskuun lop- kulttuurinen ja etninen identiteetti, ame- puun. Hänen päätehtävänsä Siirtolaisuusinsti- rikansuomalaiset, matkailu, synkkä turis- tuutissa liittyvät julkaisujen digitoimiseen. mi, perinteen hyödyntäminen ja populaa- rikulttuuri. Hovin folkloristiikan alaan kuuluva väitöskirja käsitteli Romanian Dracula-turismia ja perinteen, fiktion sekä historian käyttöä ja sekoittumista.

65 pohtii monessakin kohdin, mikä olisi oikea nimi näille kulkijoille. Kirjoittaja kysyy (s. 92), ”olivatko suomalaiset hoopoja, trämppejä ja bommeja?”. Näillä eri nimikkeillä on selkeä aste-ero: hoopot (engl. hobo) ovat eräänlais- ta junamatkaajien aatelistoa, sillä he ovat useimmiten työmatkalla olevia siirtolaisia. Kirja-arviot Heille kelpasi säännöllinenkin työ. Trämpit (tramp) puolestaan enemmänkin matkuste- livat ja ottivat satunnaista työtä hengenpiti- miksi. Bommit (pummit) taas olivat nykysuo- meksi sanottuna syrjäytyneitä, jotka syystä tai toisesta joutuivat vaihtamaan maisemaa ilmaiskyydillä. Kirjasta ei oikein käy selville, mikä olisi oikea termi kuvaamaan näitä kulkijoita. Toi- saalta se voi olla vaikeaakin, koska samalla henkilöllä saattoi pitkään kestäneen matkus- telunsa aikana olla useitakin erilaisia rooleja pummista hoopoksi tai päinvastoin. Kaikkia näitä kolmea termiä tekijä viljelee tasapuoli- sesti, joskus hieman ristiriitaisestikin. Stammeier on käyttänyt lähdeaineistona neljältä suomalaiselta junapummilta kerty- Jenni Stammeier: Suomalaiset junapummit. nyttä kirjallista tai haastatteluun perustuvaa Kulkureita ja kerjäläisiä Amerikan raiteilla. materiaalia. Aineistoista tekijä on taitavasti Docendo, Livonia Print 2019. 293 s. ja uskottavasti kirjoittanut lukijalle mat- kaamisesta kertovan värikkään kuvaelman. Perusmateriaaliaan Stammeier on täydentä- Trämppejä, hoopoja vai pummeja? nyt alan kirjallisuudesta löytyvillä tiedoilla. Amerikansuomalaiset liputtomina Itselleni oli yllätys, miten järjestäytyneitä junakulkureina hobot olivat: he pitivät vuosikokouksensa sovituissa paikoissa valiten kunakin vuon- Jenni Stammeier toimii vapaana toimittajana na itselleen kuninkaan. Kerran tehtävään tehden erityisesti YLE:lle ansiokkaita ja laajaa valittiin amerikansuomalainen Juha Rautell. kiitosta saaneita käsikirjoituksia. Sanotaan, Kulkijoilla oli myös tarkat säännöt ja merkit, että toimittajan ikuinen haave on kirjoittaa joita he jättivät eri paikkoihin perässä tule- kirja. En tiedä, onko Stammeierilla ollut täl- ville. Näissä jo 1800-luvun lopulla tehdyissä lainen haave. Joka tapauksessa hänen ameri- säännöissä oli sangen modernilta kuulostava kansuomalaisista junakulkureista kirjoitta- sääntö nro 8: Kunnioita aina luontoa, äläkä mansa teos on virkistävä uutuus kaposessa roskaa leiriytyessäsi. ulkosuomalaisuutta koskevassa tutkimus- ja Varsinkin suurina lama-aikoina juna- tietokirjallisuudessamme. pummit rakensivat suuriakin hökkelikyliä, Amerikansuomalaisuus suurina linjoina jungeleita, eri kaupunkien liepeille. Näissä on hyvin dokumentoitu esimerkiksi Siirto- yhteisöissä vallitsi tiukka sisäinen kuri ja jär- laisuusinstituutin kahdessa historia-sarjan jestys. Koska kulkijat saattoivat olla silmätik- Pohjois-Amerikkaa tarkastelleessa volyymis- kuina joissain kaupungeissa, saivat kulkijat sä (vrt. Kero 1996; Kero 1997). Siitä huolimatta olla parhaiten rauhassa kaatopaikkojen lie- suomalaisten junamatkailu on jäänyt erityi- peille rakennetuissa kylissään. sen vähäiselle huomiolle. Enimmillään USA:n Mielenkiintoinen – toisaalta myös surul- rautateillä liikkui puolikin miljoonaa juna- linen – tieto on se, miten vaarallista juna- pummia. Suomalaisia heidän joukossaan oli pummaaminen oli. Esimerkiksi vuonna 1919 1920-luvulla Stammeierin arvion mukaan junapummeista laskettiin n. 2 500 kuolleen noin 5 000–10 000 henkeä. Kyse on siis suu- ja saman määrän loukkaantuneen. Kuolemat resta ja monisyisestä ilmiöstä. johtuivat vaunujen katoilta putoamisista, Koska kyse on tietokirjasta, ei ole syytä väkivallasta, epäonnistuneista vaunuun hyp- lähteä suureen polemiikkiin teoksen sisäl- päämisistä jne. löstä ja toteutuksesta. Toisaalta, kun kyse on Matkaajat olivat lähes yksinomaan mie- kuitenkin alansa ensimmäisestä kotimai- hiä. Stammeier kysyy kirjansa loppupuolella sesta kirjasta, kannattaa joihinkin keskei- ”Missä on suomalainen hoopo-nainen?”. Luku siin seikkoihin kiinnittää huomiota. Tekijä sisältää 25 sivun verran pohdintaa pääasias-

66 sa amerikansuomalaisten naisten elämäs- tä. Hoopo-naisia tai junapummeja toki oli, mutta ei juurikaan suomalaisia. Jos jotain kritisoin, niin tämän osion löysyyttä. Toinen rakenteellinen kommentti liittyy siihen, että tekijä sangen vähän pohtii USA:n ja Kanadan junapummikulttuurien eroja. Voisi olettaa, että Kanadan puolella pummaajiin liittyvä ”ihmisjahti” ei ole ollut yhtä aggressiivista kuin USA:n puolella. Tässä olisi mielenkiintoinen vertailukohde tutkimusteemaa kai- paavalle tutkijalle. Junakulkijoiden keskuudessa oli myö- hemmin tunnettuja suomalaisia: Oskari To- koi matkaili kaivokselta toiselle USA:ssa il- maiskyydillä viettäen kovaa hoopon elämää. Palatessaan Suomeen hänestä tuli vuonna 1917 senaatin talousosaston varapuheenjoh- taja, eli nykykielellä hän oli Suomen ensim- mäinen pääministeri. Kohtalo heitti Tokoin sittemmin takaisin Yhdysvaltoihin. Toinen ”kuuluisuus” oli Niilo Wälläri, joka Suomeen Anu Heiskanen (toim.): Kuntta - Ulkosuoma- palattuaan johti vuosikymmeniä Meri- laisten antologia. OK-kirja 2020, 220 s. mies-Unionia Amerikasta opituilla rautaisil- la otteilla. Ulkosuomalaisten tarinoita Vaikka kirjan neljä päähenkilöä palasivat- kin Suomeen vuosikymmeniä sitten, ei juna- Suomalaisilla on erityisen elävä suhde met- pummaaminen ollut Amerikoista loppunut. sään. Suuri osa Suomen maasta on metsän Vielä 1980-luvulla arvioitiin Pohjois-Ameri- peitossa, joten metsä merkitsee kulttuuria, kan rautateillä kulkevan 20 000 henkeä il- historiaa, taloutta, kansanlääkitystä, arkielä- maiskyydillä. Jenni Stammeierin teos antaa mää eli metsäsuhde on syvää suomalaisuut- erinomaisen perustiedon junapummaami- ta. Metsän merkitys kulki myös Pohjois-Ame- sesta siirtolaisuusilmiönä. Jos aihe kiinnos- rikkaan muuttaneiden siirtolaisten mukana. taa, kirjaa lukiessa kumpuaa monia mielen- Siellä metsä yhdisti suomalaisia ja intiaane- kiintoisia ja tärkeitäkin tutkimusaiheita. ja, sillä molemmat tunsivat olonsa kotoisaksi Vaikkapa sekin, onko tosiaan ollut suomalai- metsässä ja ymmärsivät luonnon rytmeihin sia naispuolisia junapummeja? pohjautuvaa aikakäsitystä. Myös osa Ruotsiin muuttaneista varhaisista suomalaisista aset- Lähteet tui Värmlandin metsiin ja hyödynsi metsää muun muassa kaskiviljelyin, minkä mukaan Kero, Reino (1996). Suureen länteen. Siirtolai- heitä kutsutaan metsäsuomalaisiksi. Niinpä suus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. metsä on yksi tärkeimmistä suomalaisuutta Suomalaisen siirtolaisuuden historia 1. kuvaavista vertauksista, metaforista, allegori- Turku: Siirtolaisuusinstituutti. oista. Konkreettisesti se vahvistuu lentoteitse Kero, Reino (1997). Suomalaisina Pohjois-Ame- Helsinkiin tultaessa, jolloin metsän runsaus rikassa. Siirtolaiselämää Yhdysvalloissa ja yllättää, ”kun laskeutuu koneella Vantaalle, ei Kanadassa. Suomalaisen siirtolaisuuden näy kuin metsää, metsää, taas metsää, missä historia 2. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. se Helsinki muka on, miljoonakaupunki”, ky- selee maailmalta palaaja. Ismo Söderling Anu Heiskasen toimittaman ja ideoiman Väestöpolitiikan dosentti ulkosuomalaisten antologian otsikon vanha suomalainen sana Kuntta – metsänpohja- matto, kangasturve ja edelleen etenkin sen nykykielen laajentunut muoto siirtovarvik- ko, metsäsiirrännäinen kuvaa osuvasti ulkosuomalaisten olosuhteita, siirtymistä, juurtu- mista, identiteetin pohdintaa, muukalaisuut- ta, kotimaan kaipuuta. Aivan, kuten talojen pihojen maisemointi yrittää juurruttaa met- sästä siirrettyä varvikkoa, samoin ulkosuo- malaiset ponnistelevat uusiin oloihin sopeu-

67 tumisessa, jolloin vahva juuristo edistää uu- Merkittävää tunnustusta ja kunnioitusta den kasvuympäristön luomista. Antologian tuottaa lähetystehtävän toteutus, johon liit- kirjoitukset on jaoteltu metsänpohjamaton tyy sosiaalista ja terveydenhoidollista työtä. lukuisien kasvien mukaan (21). Jokaiselle kir- Pyyteetön työ tarvitsevien hyväksi hankalissa joitukselle on löytynyt luonteenomaisia vas- olosuhteissa on valotyötä, joka säteile kauas. taavaisuuksia kuntan laajasta kirjosta. Lyy- Aina ei sanasujuvuus ole valttia, joskus risen huipentuman suomalainen metsä saa ei vain tule tekstiä vihkoon, patoutuneet Sielun temppeli -runon loppusäkeissä: tunteet eivät purkaudu, kuuluu ainoastaan …Metsä. Luonnonluoma, rauhaa huokuva dementoituneen äidin hokema: ”asioilla on temppeli. Pyhäkkö, josta saamme voimaa ja tapana järjestyä”, ja siitä tunteesta tuli silti joka antaa lohdutusta ja mielenrauhaa. Se vähin sanoin voimakas kuvaus. asuu syvällä sydämemme sopukoissa ja kul- Antologia koostuu useista kirjallisuu- kee aina mukanamme missä tahansa kuljem- den alueista, novelleista, runoista, esseistä, mekin. kirjeistä, muistelmista, ajatelmista, joissa Antologian kansikuvan kaunis suomalai- liikutaan 40:ssä eri asuinmaassa. Kirjallinen nen luontomaisema syvenee sen luomispro- kirjavuus tuo esiin moninaista erilaisuutta, sessin kuvauksin novellissa, johon lomittuu yllätystä, tunteikasta purkausta, ymmärrystä, samalla kotimaan muistoja. Synnyinmaassa kaipuuta, kasvua. Kirjoittajat ovat enimmäk- vietetyt lapsuus- ja nuoruusvuodet jättävät seen ensikertalaisia. syvän leiman ihmiseen. Lapsuusmuistot säi- Loppulehtien luettelo mainitsee kirjoitta- lyvät, vaikka ne eivät aina ole pinnalla. Niitä jien (34) asuinpaikan, kotikunnan, ulkomailla voi vaalia ja kultivoida oman tuntemuksen- vietettyjen vuosien määrän ja eri asuinmaat. sa rajoissa, mutta toisinaan ne vain tunke- Suurien siirtolaismaiden lisäksi joukossa on vat esiin. Jossain pohjalla on voimakas veto myös siirtolaisuuden yhteyksissä erikoisem- omaan maaperään, jotkut torjuvat sen, jotkut pia, kaukaisempia maita, kuten Malesia, Viet- tasapainottelevat, jotkut antavat sille periksi. nam, Ecuador, Kenia, Benin, Namibia ym., joi- Tasapainottelevan ulkosuomalaisen ide- den kuvaukset tarjoavat värikkyyttä. aalinen asuinpaikka voisi olla monikulttuu- Suomalaisia on levittäytynyt laajasti maa- rinen keskus esimerkiksi Toronto, kaupunki, ilmalle. Nykypäivän internet ja sosiaalinen jossa vähemmistöt ovat enemmistönä. Vai verkostoituminen on mahdollistanut tä- olisiko ihanteinen ulkosuomalainen mones- män ulkosuomalaisten tarinoiden koosteen. sa maassa asuja ”rusinoitten nyppijä”, joka Kirja tarjoaa avartavia lukukokemuksia ul- kerää parhaat puolet eri maista. Koti on lop- kosuomalaisten elämästä ja ajatuksista. Se pujen lopuksi ihmisessä itsessään, mitä ym- sopii ulkosuomalaisista kiinnostuneelle tai päristö ainoastaan myötäilee. Näin ajatellen ulkomaille muuttoa suunnittelevalle lukija- ulkosuomalainen on ensisijaisesti ”kosmi- kunnalle. Siirtolaisuusaiheisiin perehtynyt nen sielu” tilapäisessä, kansallisessa, fyysises- OK-kirja on jälleen lähentänyt siirtolaiskoh- sä kehossa. taloita lukijoille. Irene Virtala, Tukholma

Siirtolaisuusinstituutin Tutkimus-sarja

1. Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani. Kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muista- misesta, evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä. Toim. Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö & Olli Kleemola. 2. Turvapaikanhaku ja pakolaisuus Suomessa. Eveliina Lyytinen. 3. Transnational Finnish Mobilities: Proceedings of FinnForum XI. Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen (Eds.). 4. Värmlannin metsäsuomalaiset. Asutushistoriasta, agraarista kulttuurista ja muutokses- ta. Eero Sappinen. 5. Merenkulkijoiden siirtolaisuus. Näkökulmia 1700-luvulta nykypäivään. Pirita Frigren.

68 Niilo ja Helen M. Alhon ja Kaarle Hjalmar Lehtisen rahastoista myönnetyt apurahat 2020

Alhon rahaston johtosäännön 2 §:n mukaan rahaston tarkoituksena on tukea siirtolaisuuden tutkimusta, dokumentointia, julkaisuja näyttelytoimintaa sekä kansainvälistä yhteistyötä. Lehtisen rahaston johtosäännön 2 §:n mukaan rahaston tarkoituksena on tukea Suomen, erityisesti Pohjois-Amerikkaan suuntautuneen siirtolaisuuden tutkimusta sekä Siirtolaisuusinstituutin dokumentointi-, tutkimus-, julkaisu-, näyt- tely- ja kongressitoimintaa. Apurahahakemuksia saapui yhteensä 33 kappaletta, ja haettavien apurahojen yhteismäärä oli 36 020 €. Siirtolaisuusinstituuttisäätiön hallitus päätti 4.3.2020 kokouksessaan jakaa rahastoista seuraavasti:

Niilo ja Helen M. Alhon rahastosta 9000 €:

• Khan, Khadijah Saeed: Matkakuluihin IMISCOE-konferenssiin Luxemburgissa, 750 €. • Korhonen, Liisa-Maija: Väitöskirja "Constructing Colonial Woman" (työnimi). Tutkimus suomalaisesta kolonisaatiosta jälkikoloniaalisessa Argentiinassa sukupuolen, koloniaalisuuden ja tunteiden näkökulmista, 1000 €. • Kotavaara, Niina: "Osaavan työvoiman alueiden välinen ja kansainvälinen liikkuvuus Suomessa" -väitökirjatutkimus, 1000 €. • Lakka, Emilia: "Labor migration in the European Union: a comparison of the policy preferences of Finnish, Danish and Swedish parlamentary parties 1995- 2018" -väitöskirja, 750 €. • Pellander, Saara: Maasta poistamista käsittelevä tieteellinen teos, 1000 €. • Peltoniemi, Teuvo: Aineistonkeruumatka, "Suomalaisten utopiayhteisöt Kari- bialla", 1500 €. • Rautajoki, Reijo: Inkeriläisten veljesten Aappo ja Wille Dubbelmanin muistel- mat, 1000 €. • Rekola, Satu: Svenska kyrkan och det finska språket ur ett minoritetsspråkteo- logiskt perspektiv, 1000 €. • Ruottunen, Sonja: Vanhemmuuden ja valtion instituutioiden kulttuuriset skriptit sosialismin jälkeisen muuttoliikkeen kontekstissa: venäjänkieliset vanhemmat Suomessa, 1000 €. Kaarle Hjalmar Lehtisen rahastosta 3000 €:

• Huhta, Marjatta: Konginkankaalta maailmalle -tutkimus, 1000 € • Westmoreland, John: Research project which examines the nexus between Ost- robothnian immigration, the U.S. labor movement, Finnish folk traditions, and the significant writings of Finnish American songwriter, and poet, T-Bone Slim (Matti Valentinpoika Huhta), 1000 €. • Ylärakkola, Heini: Kansainvälinen yliopistoharjoittelu Michiganissa Finnish American Heritage Centerissä Finland Universityssä, 1000 €.

69 Reijo Rautajoki Vaiettu vaellus Kirjauutuuksia Inkeriläisten leirit 1942–1944 ”Suomi kutsuu Teitä inkeriläiset! Siirtonne Suomeen ta- pahtuu täyden vapaaehtoisuuden pohjalla”.

Näillä julisteilla inkeriläisiä kutsuttiin palaamaan esi-isiensä maahan. Lähtijät täyttivät vapaaehtoi- suutta osoittavan anomuksen. Yli 63 000 inkerin- suomalaista pelastettiin sodan keskeltä Suomeen. Inkerin sotapakolaiset siirrettiin Viron kautta Han- koon ja sieltä edelleen kymmenien pakolaisleirien kautta uusiin oloihin. Ihmisille löytyi asunto ja työ- tä. Kaikki näytti hyvältä syksyyn 1944 saakka.

Vaatimus inkeriläisten ja muiden suomalaisten koh- taloiden selvittämisestä Venäjällä on noussut viime aikoina ajankohtaiseen keskusteluun. FT Reijo Rautajoen tutkimus tuo keskusteluun uutta tietoa ja Hinta 30 € + täyttää osaltaan historian valkoisia aukkoja.

toimituskulut Siirtolaisuusinstituutti 2020. Julkaisuja 30. 206 s.

Pekka Kettunen, Matti Välimäki ja Tuomas Zacheus Varsinais-Suomen maahanmuuttostrategia 2020-luvulle: tausta-aineistot

Varsinais-Suomi on Suomen toiseksi suurin maa- hanmuuton kohdealue. Painopisteiksi strategiaan määritettiin maahanmuutto-ja kotouttamistyön linjaaminen, varautuminen kasvavaan työvoiman rekrytointiin ulkomailta sekä maakunnassa asuvien maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymi- sen edistäminen. Tässä raportissa kuvataan Varsi- nais-Suomen maahanmuuttostrategia 2020-luvulle Hinta 20 € + -hankkeessa kerättyjen tausta-aineistojen keräämi- nen ja analyysi erillistä strategiadokumenttia yksi- toimituskulut tyiskohtaisemmin. Siirtolaisuusinstituutti 2020. Julkaisuja 33. 132 s.

70 Marjo Mela & Markku Mattila Latvialaiset Suomessa

Nyky-Suomen ja Latvian alueet ovat hyvin pitkään olleet kosketuksissa toistensa kanssa. Kosketus on aikojen saatossa voimakkuudeltaan vaihdellut, mutta se ei ole koskaan tyystin katkennut. Nykyisellään Suomessa asuu noin pari tuhatta latvialaista. Kirja jakaantuu kahteen osaan. Osassa I luodaan yleiskuva Suomen ja Latvian suhteisiin halki aikojen. Osa II käsittelee Suomessa asuneiden latvia- laisten historiaa pieninä tarinoina ennen kaikkea henkilökuvien kautta. Teos valottaa latvialaisia ja latvialaisuutta Suomessa kahdella tasolla: suurten tapahtumien ylätasolla ja toisaalta yksityisten ih- misten kokemuksen ja elämäntarinoiden tasolla. Siirtolaisuusinstituutti 2019. Julkaisuja 25. 168 s. Hinta 25 € + toimituskulut

Marko Juntunen & Osama Al Aloulou Resettled refugees and asylum seekers in the Finnish housing market Iraqi, Syrian and Eritrean experiences

The fall of 2015 and the spring months of 2016 witnessed a major increase in the number of asylum seekers in Finland. Housing is one of the key social issues for asylum seekers and refugees, but also for the receiving society in general. However, the question what goes on at the level of everyday reality as new asylum seekers enter the housing market remains largely unanswered in the Finnish context. Based on in depth interviews with nearly forty asylum seekers from Iraq, Syria and Eritrea this report sheds light on their experiences of arrival in Finland, Price 15 € + living conditions in asylum reception facilities and delivery costs finally it follows the steps they take in order to find long term housing.

Migration Institute of Finland 2019. Publications 24. 64 p.

Julkaisujen tilaukset/Orders: http://kauppa.siirtolaisuusinstituutti.fi/ 71 postiM

Inkeri Lamér

Kotona Ruotsissa laisten asu- misuria Göteborgissa

Inkeri Lamér on vieraillut Göteborgin suomalaisten kodeissa ja keskustellut asukkaiden kanssa asumisesta.

Miten asuttiin Suomessa? Mistä saatiin katto pään päälle, kun muutettiin Ruotsiin? Miten asumisura eteni?

Kotona Ruotsissa -kirjassa 29 Göteborgin suomalaista kertoo asumisestaan Ruotsissa 1950-luvulta 2000-luvulle; parakkiasumisesta Hagan purkutaloihin ja miljoonalähiöihin, saunan kaipuusta ja omakotitalohaaveesta.

Onko koti vaikuttanut siihen, että Ruotsiin jäätiin, vaikka tultiinkin vain käy- mään?

Kirja on sisarteos Inkeri Lamérin aiemmin kirjoittamalle kirjalle Raskas metalli, missä suomalaiset kertovat työelämän kokemuksia Göteborgin telakoilta.

Siirtolaisuusinstituutti 2020. Julkaisuja 32. 151 s.

Hinta 25 € + toimituskulut Julkaisun tilaus: http://kauppa.siirtolaisuusinstituutti.fi/