Tampereen Kisatoverit Ry:N Jalkapallojaoston Jalkapallolinjaus

Tampereen Kisatoverit Ry

Jalkapallolinjaus TKT Jalkapallo

18.3.2013

Sisältö

A. JOHDANTO ...... 1

B. TAVOITTEET SEURASSA 2010 – 2015 ...... 2 A. TOTEUTUNEET TAVOITTEET ...... 2 B. TULEVAT TAVOITTEET ...... 2

C. TAMPEREEN KISATOVERIEN JALKAPALLO-ORGANISAATIO ...... 2 A. ORGANISAATION MERKITYS ...... 2 B. SUOMEN PALLOLIITTO, SPL ...... 3 C. TYÖVÄEN URHEILULIITTO, TUL ...... 3 D. JAOSTO ...... 3 E. VALMENNUSPÄÄLLIKKÖ ...... 3 F. KAIKKI PELAA -VASTAAVA ...... 4 G. VALMENTAJAFOORUMI ...... 4 H. JOUKKUEET ...... 5 I. PALLONAISET ...... 6 J. MATKAT OTTELUIHIN, TURNAUKSIIN JA MUUALLE ...... 6 K. PELIASU ...... 6 L. KILPAILUTOIMINTA ...... 7 M. TIEDOTUSTOIMINTA ...... 7

D. TAMPEREEN KISATOVERIEN VALMENNUS- JA HARRASTUSTOIMINNAN PERIAATTEET .. 8 A. MIKSI MEILLÄ URHEILLAAN JA HARRASTETAAN? ...... 8 B. MITEN MEILLÄ URHEILLAAN JA HARRASTETAAN? ...... 8 C. KAIKKI PELAA -OHJELMA ...... 8 D. OPERAATIO PELISÄÄNNÖT...... 9

E. JOUKKUEEN ORGANISAATIO ...... 10 A. VALMENTAJA ...... 10 B. VALMENTAJAKOULUTUS ...... 11 C. JOUKKUEENJOHTAJA ...... 11

D. JOUKKUEEN TOIMINTA ...... 12 E. HUOLTAJA ...... 13 F. VANHEMMAT ...... 13 G. KISATOVERILAISEN VANHEMPI ...... 13 H. PELAAJA ...... 14 I. PELAAJAN POLKU ...... 15 J. ODOTUKSET PELAAJALTA ...... 15 K. JOUKKUEIDEN YHTEISTYÖ ...... 17 L. KOTISIVUT ...... 17 M. SOSIAALINEN MEDIA ...... 17 N. KAUSIJULKAISU ...... 18 O. JAOSTOMAKSU ...... 18 P. ENSILÄ-TURNAUKSET ...... 19 Q. VARAINHANKINTA ...... 19

F. VALMENNUSTOIMINTA ...... 20 1. SEURAKULTTUURISTA JALKAPALLOKULTTUURIIN...... 20 2. ARVOT & TOIMINTA-AJATUS ...... 20 3. PIENIMPIEN JUNIOREIDEN JALKAPALLOTOIMINTA ...... 21 4. ESIKUVIEN MERKITYS ...... 22 5. ENSILÄ ...... 22 6. HARJOITUSPAIKAT ...... 22 7. YLEISURHEILU ...... 23 8. VOIMISTELU ...... 23 9. FUTSAL ...... 24 10. MAALIVAHTIVALMENNUS ...... 24 11. HENKINEN VALMENNUS ...... 25 12. KÄYTÄNNÖN VALMENNUS ...... 25 A. PERUSAJATUS ...... 25 B. PELIKÄSITYS ...... 26 13. ENSILÄ AKATEMIA (TAITO-, KYKY- JA MAALIVAHTIKOULU) ...... 26 14. SEURAN PELITAPA ...... 27

G. IKÄLUOKKAKOHTAINEN HARJOITTELU ...... 28 1. G7-JUNIORIT JA NUOREMMAT ...... 28

A. HARJOITTELU ...... 28 2. F8 JA F9-JUNIORIT ...... 29 A. HARJOITTELU ...... 29 3. E10 ja E11-JUNIORIT ...... 30 A. HARJOITTELU ...... 30 4. D12 JA D13-JUNIORIT ...... 31 A. HARJOITTELU ...... 32 5. C14 ja C15-JUNIORIT ...... 33 A. HARJOITTELU ...... 33

H. HERKKYYSKAUDET...... 34

A. JOHDANTO

Saimme Jarmo ”Jami” Häkkisen kanssa loppukesästä/syksyllä 2012 tehtäväksemme päivittää Tampereen Kisatoverien jalkapallojaoston valmennuslinjauksen vastaamaan nykyistä toimintaamme. Työtä tämän eteen on tehty pitkään ja hartaasti. Monia asioita on tässä linjauksessa lisätty, päivitetty sekä poistettu.

Yksi isoimmista muutoksista on tämän dokumentin nimi. Enää ei puhuta valmennuslinjauksesta, vaan nykyinen nimi on jalkapallolinjaus. Mielestämme tämä vastaa paremmin sisältöä ja kertoo lukijalle tarkemmin mistä tässä on oikein kysymys, sekä tuo selkeästi oikean lajin esille.

Kokonaisuutena lopputulos on varmaan sen suuntainen, mitä aikoinaan siltä on toivottu. Me olemme tuoneet tämän omat ajatuksemme, soveltaneet niitä vanhoihin muihin ajatuksiin ottaen samalla huomioon monia muita asioita, kuten Suomen Palloliiton tuoreimmat ajatukset siitä mitä kotimainen jalkapallo on tällä hetkellä.

Edeltäjämme ovat tehneet hyvää työtä ja melko valmiille pohjalle oli helppo lähteä rakentamaan uudistuksia. Linjaus on alun perin nähnyt päivänvalon jo vuonna 1994 Jukka Sorsan liikkeelle laittamana, joten perinteitä tältä dokumentilta löytyy. Toivottavasti sama perinne jatkuu edelleen tästä eteenpäin.

On ollut hienoa olla mukana luomassa nykyhetken ja tulevaisuuden suuntaviivoja. Lähiajat näyttävät miten seuramme toimihenkilöt omaksuvat tämän tiedon, sillä sitä on kerättynä tähän paljon. Linjauksen jalkauttaminen on pitkä prosessi ja tuloksia voidaan odottaa uusien ikäluokkien kautta lähivuosina.

Yhden lupauksen olen varmasti tämän projektin aikana pystynyt pitämään. Lupasin ennen projektia, ettei tätä samaksi linjaukseksi välttämättä tunnista ja se on varmasti totta.

Jalkapallo elää ja voi hyvin tässä seurassa. Tämä on vain yksi osoitus siitä. Samalla kiitän luottamuksesta ja totean, että tämä linjaus on tehty jatkojalostettavaksi, joten heitän jo tässä vaiheessa pallon seuraavalle.

Terveisin Roope Nutikka, Tampereen Kisatoverit

B. TAVOITTEET SEURASSA 2010 – 2015

Tavoitteettomuus ei johda mihinkään toimintaa parantavaan toimenpiteeseen ja siten nykyinen toiminta kuihtuu olemattomaksi. Jokaisessa organisaatiossa tavoitteenasettelu osoittaa linjat, joita pitkin toimintaa ryhdytään viemään eteenpäin niin pitkälle, että tavoite on saavutettu.

Tavoitteet syntyvät haaveista ja tulos tehdystä työstä. Seuraavassa on kirjattu asioita, jotka ovat realistiasi tavoittaa. Lisäksi ne ovat tärkeitä seuran toiminnan parantamisen kannalta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen on kaikkien seuratoimijoiden sitouduttava, kunhan ne on heille selkeästi tuotu esiin.

A. TOTEUTUNEET TAVOITTEET

 Sinettiseura-status saavutettiin vuonna 2010  Taito-, kyky- ja maalivahtikoulujen edelleen kehittäminen on alkanut vuoden 2013 alusta  Seura on käynyt läpi FootPass-auditoinnin ensimmäisen vaiheen  Valmentajien osaaminen on kehittynyt

B. TULEVAT TAVOITTEET

 Valmentajien määrää tulee kasvattaa  Kasvattaa juniorimäärää vuosittain maltillisesti, määrällisesti 5 – 10 % vuosittain  Jokaiseen ikäluokkaan oma joukkue pojille, tyttöjen joukkueita perustetaan tarpeiden mukaan  Edustusjoukkueen sarjatason vakiinnuttaminen Tampere- Satakunta Kolmoseen ja myöhemmin sarjanousu Kakkoseen  A- ja B-juniorien sarjatason vakiinnuttaminen vähintään Ykköseen  Taloudellisten edellytyksien kehittäminen

C. TAMPEREEN KISATOVERIEN JALKAPALLO-ORGANISAATIO

A. ORGANISAATION MERKITYS

Tampereen Kisatoverien jalkapallon toiminnan perustana ovat harrastajat, joihin kuuluvat erityisesti pelaajat, mutta mukaan kuuluvat myös joukkueiden toimihenkilöt. Jotta toiminta olisi järkevää ja hommat hoituisivat, sitä pitää ohjata. Ohjaavana ja linjaavana tekijänä toimii Tampereen Kisatovereissa jalkapallojaosto.

B. SUOMEN PALLOLIITTO, SPL

TKT on Suomen Palloliiton jäsenseura. SPL jakautuu alueittain piireihin ja sen kautta TKT on SPL Tampereen piirin jäsen. Piirit järjestävät omalla alueellaan leikki-, peli- ja kilpailutoimintaa, monipuolista lasten ja nuorten toimintaa, nuorten pelaajien koulutusta sekä osan ohjaaja-, valmentaja- ja seuratoimihenkilökoulutuksesta.

Piirin tehtävänä on palvella ja tuottaa palveluja oman alueen jalkapalloihmisten avuksi. Kuulumalla SPL:n toimintaan TKT noudattaa järjestön sääntöjä ja ohjeistuksia.

C. TYÖVÄEN URHEILULIITTO, TUL

TKT on Työväen Urheiluliiton jäsenseura. TUL:n tavoitteena on huolehtia siitä, että kaikilla kansalaisilla ikään, sukupuoleen, etniseen taustaan tai varallisuuteen katsomatta olisi mahdollisuus harrastaa liikuntaa hyvässä seurassa omassa asuinympäristössään.

TUL on aatteellinen kasvatusjärjestö. TUL:ssa tunnistetaan, kuinka merkittäviä kasvatuksen välineitä liikunta ja urheilu ovat. Sääntöjen ja kanssaihmisten kunnioittaminen luo hyvät mahdollisuudet välittämisen ja huolenpidon kulttuurille. TUL -kasvatuksen avainsanoja ovat tasa- arvo ja suvaitsevaisuus.

TUL:n jalkapallotoiminta on nykyään hyvin minimaalista ja meidän ei tule kohdentaa siihen ylimääräisiä voimavaroja, mikäli heillä ei ole tarjota riittävää tai mielekästä kilpailutoimintaan jalkapallon tai futsalin parissa.

D. JAOSTO

Jaosto koostuu 7-11 henkilöstä, joihin on kuuluttava puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja ja 3-7 jäsentä. Jaoston alle sijoittuvat valmennuspäällikkö ja juniorivastaava, jonka alla toimii valmentajafoorumi. Näiden alaisuudessa toimivat joukkueet.

Jaoston tehtävä on luoda omilla päätöksillään parhaat mahdolliset puitteet seuratoimijoilleen ja edellytykset toiminnan kehittämiselle. Jaoston kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet (1/2) jaoston muista jäsenistä ovat paikalla.

E. VALMENNUSPÄÄLLIKKÖ

Valmennuspäällikkö on TKT:n organisaatiossa edustus-, A- ja B- juniorijoukkueiden tukiresurssi, jolle määritellään omat tehtävät ja

oikeudet. Valmennuspäällikkö auttaa ja tukee niin joukkueiden valmentajia kuin joukkueenjohtajia joukkueiden itsensä ja toisaalta seuran asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Valmennuspäällikön tärkein tehtävä on toimia valmentajien tukena ja sparraaja käytännön valmennustyössä. Valmennuspäällikkö kerää viimeisintä valmennustietoutta ja työstää sitä oman käytännön kokemuksensa kautta valmentajien käyttöön. Valmennuspäällikkö osallistuu joukkueen pelitaktisen, peluutuksellisen, harjoituksellisen ja muun tekemisen suunnitteluun neuvonantajan roolissa.

Valmennuspäällikkö voi valmentajien kanssa yhdessä sopien toimia joukkueen ”herättäjänä” tai joukkueen henkisen tilan kehittäjänä suoraan joukkueen edessä toimien. Tällöin valmennuspäällikkö huolehtii siitä, että kyseinen toiminta ei syö eikä vähennä valmentajan tai joukkueenjohtajan auktoriteettia, vaan lisää sitä.

Valmennuspäällikkö seuraa ja tarkkailee lähialueiden pelaajatilannetta ja kartoittaa potentiaalisia pelaajia edustus-, A- ja B- juniorijoukkueisiin. Hänellä on oikeus käydä seuran nimissä keskusteluja mahdollisten pelaajaehdokkaiden kanssa mahdollisuudesta siirtyä edustamaan TKT:ta, mutta päätökset tehdään yhteistyössä valmennuspäällikön, valmentajan ja joukkueenjohtajan kanssa. Mahdollisista taloudellisista sopimusasioista vastaa ja neuvottelee joukkueenjohtaja tai valmennuspäällikkö erikseen joukkueenjohtajan valtuuttamana.

Valmennuspäällikölle taataan riittävät kouluttautumismahdollisuudet seuran puolesta. Koulutusta vastaan valmennuspäällikkö sitoutuu seuran käyttöön määräajaksi. Hänen kouluttaminen ei korvaa eikä syrjäytyä joukkueiden valmentajien kouluttautumista. Valmennuspäällikkö toimii myös itse kouluttajana. Hänen tehtävänään on kouluttaa vuosittain valmentajan E-kurssille osallistuvat uudet valmentajat

F. KAIKKI PELAA -VASTAAVA

Kaikki pelaa -vastaavan (juniorivastaavan) työtä ohjaa Tampereen Kisatoverien kasvatuksen ja valmennuksen kokonaissuunnitelma, jossa määritellään juniorijalkapallon pääperiaatteet ja seuran hengen mukaisen toiminnan toteuttaminen ja kehittäminen. Hän toimii yhteistyössä valmennuspäällikön ja seuran valmentajien kanssa. Hänen painopistealue on C-junioreista alaspäin.

G. VALMENTAJAFOORUMI

Joukkueet ovat aiempina vuosina Tampereen Kisatovereissa toimineet omina yksiköinään (oma talous, varustehankinnat yms.) Valmentajat ovat toiminnassaan olleet oman aktiivisuutensa varassa. Meillä ei ole

ollut järjestelmällistä valmentajatoimintaa, jossa olisi keskusteltu asioita kokoontuen yhteen pohtimaan kuin satunnaisesti.

Kun seuraan perustettiin valmentajavastaavan toimi, esiin nousi tällaisen valmentajakerhon perustaminen ja sille syntyi heti vastakaikua toimihenkilöissä. Nimeksi tämä elin sai valmentajafoorumi. Nimensä mukaisesti se on foorumi, jossa asioita tuodaan esille ja niistä keskustellaan sekä sitä kautta toimintaa kehitetään ja viedään eteenpäin.

Tavoitteena on seuran valmennustoiminnan kehittäminen seuraavin keinoin:

 Ohjaaja- ja valmentajakoulutusten organisointi - Valmentajafoorumin tehtävä on vastata seuran valmentajien sisäisestä koulutuksesta järjestämällä lyhyitä teemakoulutuksia eri aiheista. - Asiantuntijoiden käyttö koulutustilaisuuksissa - Erilaiset teemakoulutukset painopistealuein, esim. taktiikka, erikoistilanteet, maalivahti, säännöt

 Valmennuksen tukitoimet - Palautejärjestelmän luominen - Tutor -toiminta - Yhtenäistää käytäntöjä joukkueiden välillä  Vetäjähankinta ja -huolto  Parantaa valmentajien ja ohjaajien sitoutumista ja motivaatiota valmennustyössä  Rakentaa yhteenkuuluvuutta  Tilaisuuksia 3-6 kertaa vuodessa  Valmennus- ja koulutuskeskus Ensilä

H. JOUKKUEET

Tampereen Kisatoverien jalkapallotoiminnan harrastajamäärät ovat viime vuosina pysyneet melko vakaina. Vuonna 2013 TKT pelaa seuraavat joukkueet ikäluokissa:

 Edustus Kolmonen  KooTee Vitonen  Ikämiehet KKI-50  Naiset Kolmonen  A-pojat Ykkönen  B1-pojat Kakkonen  B2-pojat Kolmonen  C15-pojat Piirinsarja

 C14-tytöt Piirinsarja  D13-pojat Piirinsarja  D12-pojat Sininen Alueliiga  D12-pojat Harmaa Piirinsarja  E11-pojat Piirinsarja  F9-pojat Piirinsarja  F8-pojat TaNaJa

I. PALLONAISET

Pallonaiset toimivat jalkapallojaoston käytännön apuna melkein kuin oikeana kätenä. Pallonaisten tärkein toimintaperiaate on auttaa seuran juniorijalkapalloilua taloudellisesti peliasusteiden, turnausten, pelimatkojen ja muiden menojen kattamiseksi.

TKT haluaa tarjota mahdollisimman monelle lapselle ja nuorelle harrastusmahdollisuuden, niin Pallonaiset avustavat junioripelaajia, joiden taloudellinen tilanne sitä vaatii. Pallonaisten apu kohdistetaan juurikin sitä apua tarvitseville, eikä kenellekään muulle ilman hyvin perustelua syytä.

Pallonaiset myyvät kahvia ja virvokkeita TKT:n edustusjoukkueen kotiotteissa, pitävät kioskia ja hoitavat ruokapalveluita Ensilässä. Muita Pallonaisten varainhankintakeinoja ovat mm. kioskin pitäminen erilaisissa seuran ulkopuolisissa tapahtumissa, arpajaisten järjestämistä, myyjäisten pitoa, teatterilippujen myyntiä sekä kaikkea muuta mahdollista toimintaa varainhankkimiseksi juniorijalkapallon hyväksi.

Pallonaisten toiminta on erittäin tärkeää ja kiitettävää seurassamme.

J. MATKAT OTTELUIHIN, TURNAUKSIIN JA MUUALLE

TKT omistaa seurana kasi linja-autoa, joilla joukkueiden kuljetukset hoidetaan pääosin matkapeleihin muualle kuin lähikuntiin. Lisäksi joukkueet pääsevät Ensilään kuljetuksella. Matkat muille paikkakunnille maksavat 20 senttiä per kilometri ja Ensilään yhteensä 25 euroa.

Linja-autokuljetukset koordinoidaan seuran toimiston kautta varaamalla matkapäiväksi ajo. Muista kertoa milloin mennään, mistä mennään, mihin mennään ja milloin palataan. Kaikki informaatio on tärkeää antaa etukäteen, jotta kuljettajaa voidaan informoida asiasta. Muista myös ilmoittaa ajoissa peleihin lähtö.

K. PELIASU

TKT on perinteinen seura ja perinteenä seurassa on ollut siniharmaa väri paidassa pystyraidoin, siniset shortsit ja siniset sukat.

 Jalkapallojaosto määrittelee linjan pelipaidan käytöstä  Joukkueet voivat myydä mainoksia peliasuihin  Pelipaita on palautettava kauden päätteeksi, mikäli joukkue ei itse niitä enää tarvitse ja palauttamattomista paidoissa sakotetaan joukkuetta

Mikäli joukkue tarvitsee toiset pelipaidat, esim. vieraspaidat, niin joukkue vastaa niiden hankkimisesta itse. Joukkueen toisten pelipaitojen väristä joukkue päättää itse, mutta paitojen hankinnasta on syytä informoida ja tarvittaessa konsultoida jalkapallojaostoa.

L. KILPAILUTOIMINTA

Kilpailutoimintaan osallistutaan Kisatoverien jalkapallossa SPL:n, SPL:n Tampereen piirin, TUL:n, TUL:n Tampereen piirin ja Tampereen Nappulajalkapallon järjestämien kilpailuiden kautta. Omina kilpailuina TKT:ssa järjestetään Ensilä-turnauksia. Pelaajien henkilökohtaisen taidon mittaamisessa osallistutaan tekniikkakilpailuihin. Seuran sisäisenä kilpailuna/toiminnan laadun mittarina on tavoite joukkueesta joka ikäluokassa ja useamman pelaajan edustus piirin taitokilpailuissa.

M. TIEDOTUSTOIMINTA

Keväällä ennen sarjakauden alkua voidaan julkaista TKT jalkapallon kausijulkaisu, johon kaikki joukkueet osallistuvat. Jalkapallojaosto osallistuu seuran yhteiseen tiedotuskirjeeseen. Jalkapallo julkaisee omaa tiedotettaan sopivin väliajoin. Toiminnasta tiedotetaan pääosin seuran internet-sivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Seuran internet-sivut yhdessä sosiaalisen median kanssa ovat jokapäiväisen viestinnän pääasiallinen kanava, jonka päivittämisestä ajan tasalle huolehtivat sekä seuran henkilöstö ja joukkueille nimetyt tiedotusvastaavat. Lehtimainonnan käyttämistä tulee harkita tarkoin.

Jalkapallojaoston sihteeri vastaa koko jaoston tiedotustoiminnasta parhaaksi katsomallaan tavalla, esim. tiedotteiden muodossa. Tärkeintä on tiedottamisen säännöllisyys, ajankohtaisuus ja informatiivisuus. Toimihenkilöiden on pysyttävä ajan tasalla jaoston asioista ja mitä suurempia asioita, niin sitä enemmän on näkyvyyttä oltava.

D. TAMPEREEN KISATOVERIEN VALMENNUS- JA HARRASTUSTOIMINNAN PERIAATTEET

A. MIKSI MEILLÄ URHEILLAAN JA HARRASTETAAN?

 Urheilu on lasten ja nuorten juttu  Urheileminen edistää henkistä ja fyysistä hyvinvointia  Urheileminen innostaa elinikäiseen liikkumiseen  Kaikilla on mahdollisuus harrastaa

B. MITEN MEILLÄ URHEILLAAN JA HARRASTETAAN?

 Urheilu pohjautuu leikkiin - Tunne ja kokemukset ovat tärkeitä: ilo, mielihyvä, jännitys ja vapauden tunne  Urheiluseura on tärkeä kasvuympäristö perheen, koulun ja kaverin rinnalla  Urheilu tarjoaa aikuisten ja lasten yhteistä aikaa  Urheiluseura kiinnittää sosiaaliseen ympäristöön - Syrjäytymisen ehkäisy  Vanhempien tärkein toive: - Urheiluseura olisi hyvä paikka kasvaa  Lapsella on tarve ja oikeus - Leikkiä, olla rakastettu, arvostettu, turvassa, suojeltu ja onnistua  Monipuolisen urheilun mahdollisuus - Annamme mahdollisuuden myös toiselle harrastukselle  Kaikki pelaa -ohjelma, fair play – reilu peli  Ei rasismille - Erilaisuus on rikkaus ja mahdollisuus - Erilaisuuden suvaitseminen ja kunnioitus  Rakkaus jalkapalloon

C. KAIKKI PELAA -OHJELMA

Tampereen Kisatoverien jalkapallotoiminta noudattaa omalta osaltaan Suomen Palloliiton asettamaa Kaikki pelaa -ohjelmaa. Ohjelman arvopohja pohjautuu lapsen ja nuoren oikeuksiin. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus kannustavaan ja turvalliseen jalkapalloharrastukseen. Ohjelman periaatteet koskevat niin pelaajia kuin vanhempia ja valmentajia.

Kaikki pelaa -ohjelma tarkoittaa:

 Lapsen ja nuoren tasolla

- Tarjota mielenkiintoisia pelejä ja leikkejä erilaisissa olosuhteissa ympäri vuoden, helpottaa mukaan tulemista jalkapalloharrastuksen pariin milloin ja missä vaan, luoda mahdollisuus kasvaa ja kehittyä mihin tahansa unelmiin sekä tehtäviin jalkapalloseurassa

 Jalkapalloseuran tarkoituksena - Uudistaa nykyinen lasten ja nuorten kilpailujärjestelmä, kehittää jalkapalloseuran laatua sekä sopimus- ja kannustuskulttuuri

 Ohjaajan ja valmentajan tasolla tarkoituksena - Antaa valmiudet ohjata lapsen ja nuoren jalkapalloharrastusta lapsen ja nuoren omista lähtökohdista

 Vanhempien tasolla tarkoituksena - Antaa uutta tietoa ja taitoa kannustaa lasta ja nuorta jalkapalloharrastuksessaan

 Yhteiskunnallisella tasolla tarkoituksena - Ottaa vastuuta lapsen ja nuoren päivittäisestä elämästä sekä elämäntavoista yhdessä kodin, koulun, seurakunnan ja muiden tahojen kanssa

Kaikki pelaa -ohjelmassa on kiroilun osalta nollatoleranssi junioreissa. Niitä noudatetaan myös Tampereen Kisatovereissa harjoituksissa ja peleissä.

D. OPERAATIO PELISÄÄNNÖT

Operaatio Pelisäännöt on keino vaikuttaa lasten urheilussa esiintyvään vakavahenkisyyteen ja eriarvoisuuteen. Jokaisella urheiluseurassa liikkuvalla lapsella on oikeus tasavertaiseen ja leikinomaiseen toimintaan.

TKT:ssa joukkueet laativat vuosittain ennen pelikauden alkua Pelisäännöt:

 Vanhempien ja joukkueenjohdon välille

 Pelaajien ja joukkueenjohdon välille

Operaatio Pelisääntöjen prosessi on seuraavanlainen:

 Ohjaajat ja vanhemmat kokoontuvat yhteen

 Käydään keskustelu ryhmän arvoista, motiiveista ja toimintatavoista - Tasavertaisuus ja leikinomaisuus ryhmässä toteutuvat - Peluuttaminen - Ympäristö (esim. pukukoppi, kenttäympäristö yms.) - Päihteet ja niihin suhtautuminen - Tiedottaminen - Koti ja koulu - Erotuomari ja muut peliin kuuluvat sidosryhmät

 Sovitaan yhdessä ryhmän toimintatavat = pelisäännöt

 Sovitut pelisäännöt kirjataan muistiin

 Pelisääntökeskusteluista muodostuu ryhmän toimintaa ohjaava kulttuuri

 Ohjaajat käyvät oman keskustelun lasten kanssa ryhmän: - Pelisäännöistä - Omista tavaroista huolehtiminen - Kiusaaminen - Kiroilu - Toisen huomioon ottaminen - Täsmällisyys - Muut tarpeelliset asiat

E. JOUKKUEEN ORGANISAATIO

Joukkue koostuu useasta eri osa-alueesta, joiden toimiva yhteistyö tuottaa lopputuloksen, hyvän harrastuksen joka toimijalle. Pelaajat muodostavat joukkueen rungon. Heitä ohjaa vähintään kaksi valmentajaa/ohjaajaa ja valmentajien tukena on joukkueenjohtaja ja joukkueen raha-asioista vastaava henkilö. Vanhemmat toimivat joukkueenjohtajan apuna käytännön järjestelyissä, kuten rahoituksen järjestäminen, matkat, turnaukset ja muut tarpeelliset asiat.

A. VALMENTAJA

Joukkueen tärkein henkilö heti pelaajien jälkeen on valmentaja. Olisi tärkeää, että jokaisessa joukkueessa olisi vähintään kaksi valmentajaa, päävalmentaja ja apuvalmentaja. Tärkeää on muistaa, että valmentajat luovat linjat, joita noudatetaan harjoituksissa ja peleissä.

Valmentajien tehtävä on harjoitusten suunnittelu ja toteuttaminen sekä joukkueiden ohjaus otteluissa. Tampereen Kisatoverit kannustaa ja kehottaa valmentajiaan kouluttautumaan. Suomen Palloliitto kouluttaa piirien vuosittain useita satoja valmentajia. TKT hoitaa kustannukset. TKT:n valmentajafoorumi toimii valmentajien vertaistukiverkostona. Me välitämme toimihenkilöistämme. Joukkueiden vanhetessa ja valmentajien väistyessä tehtävistään tarvitaan uusia valmentajia jatkuvasti.

Kursseja ja opiskelua tärkeämpää kuitenkin on, että aikuisina kannamme sen vastuun, jonka lasten ohjaaminen edellyttää. Sinulla ei tarvitse olla ammattijalkapalloilijan uraa tai huikeita pelillisiä taitoja tullaksesi hyväksi valmentajaksi. Kiinnostus lasten liikuntaa kohtaa riittää. Lapset tarvitsevat aikuista harrastuksen tukena.

’’Valmentajien tulee olla innostavia, urheilullisia ja tuottaa valmennusprosessin eri tilanteissa pedagogisesti soveltuvia tunteita. Valmentajan innostuneisuus, osaaminen ja jaksaminen tarttuvat pelaajiin. Emootio on tunnetila, joka vaikuttaa mm. ihmisen tarkkaavaisuuteen ja muistiin, näin myös oppimiseen.’’ Tämä on ihannetilanne, mutta se ei tarkoita sitä ettei se olisi tavoitettavissa.

B. VALMENTAJAKOULUTUS

Suomen Palloliitto järjestää jatkuvaa valmentajakoulutusta yhdessä piirien kanssa. Koulutusjärjestelmä tukee E-tasolta aina huippuvalmentajatasolle.

TKT suosittaa valmentajiaan kouluttautumaan vähintään D-tasolle. Seura kustantaa kaikki piirin järjestämät koulutukset. E-tason koulutuksesta seura vastaa itse ja meillä on päteviä kouluttajia olemassa.

C. JOUKKUEENJOHTAJA

Joukkueenjohtaja on vanhempien hyväksymä henkilö, joka tekee päätöksiä joukkueen puolesta. Joukkueenjohtaja on joukkueen yhteyshenkilö jalkapallojaostoon päin.

Hänen tehtäviinsä kuuluu hoitaa joukkueen:

 Tiedottamisasiat  Talousasiat  Ilmoittautumisen sarjoihin ja turnauksiin  Matkajärjestelyt  Muut tarpeelliset asiat

Joukkue määrittelee tarkemmin joukkueenjohtajan tehtävät ja toimenkuvansa yhdessä jokaisen toimijan kanssa parhaaksi katsomallaan tavalla.

D. JOUKKUEEN TOIMINTA

Tampereen Kisatovereissa on määritelty joitakin reunaehtoja toiminnalle. Seuraavassa on lueteltu tärkeitä asioita joukkueen toiminnassa. Nämä ovat osittain joukkueenjohtajan tehtäviä ja osa on yhdessä hoidettavia. Kaikkeen tähän löytyy tietoa ja apua seurasta. Apua löytyy aina.

Joukkueen velvollisuudet:

 Laatii joka vuosi joukkueen säännöt yhdessä vanhempien ja pelaajien kanssa ja lähettää ne juniorivastaavalle

 Uusi joukkue perustaa tilin itselleen

 Laatii budjetti tulevalle kaudelle kauden alussa

 Määrittelee oman joukkueen lisenssin suuruuden

 Alle 13-vuotiaiden joukkue järjestää vähintään yhden Ensilä- turnauksen ikäluokalleen

 Palkitsee joukkueen pelaajat (3) seuran päättäjäisissä kauden lopuksi

 Ottaa edustavan joukkuekuvan TKT:n pelipaita päällä

 Kirjoittaa tarvittaessa joukkueesta kausijulkaisuun keväällä

 Määrittelee oman kausimaksunsa jaostomaksun perusteella

 Hoitaa varustehankintansa itse - Yhteistyösopimus urheiluvarusteliikkeen kanssa on neuvottelun alla

 Maksaa erotuomarimaksunsa itse

 Lunastaa halutessaan seuraviirin turnausmatkoille toimistolta

 Tilittää jaoston osuuden lisenssimaksuista jaoston tilille - Jaosto maksaa sen jälkeen vakuutuksen ja Palloliiton lisenssin

 Ilmoittaa maksun suorittaneiden pelaajien henkilötiedot jaostolle - Ilmoitus pelaajista myös toimistolle

 Tekee toiminta- ja taloussuunnitelman tulevalle kaudelle

 Ilmoittaa turnausmatkoista ajoissa jaostolle - Mahdollisuus hakea kaupungin projektiavustusta - Projektiavustuksesta jaoston käsittelymaksu on 25 %, josta hoidetaan mm. linja-auton kuluja

 Suunnittelee mahdollisen Ensilä-turnauksen tulevalle vuodelle - Pallonaiset hoitavat ruokailun ja kioskin - Muu toiminta on itse päätettävissä ja järjesteltävissä

 Tekee kauden jälkeen talous- ja toimintakertomuksen  Kyseessä on kuvaus kaudesta sisältäen pelaajat, ottelut, harjoitusmäärät, palkitut ja muun olennaisen tiedon toiminnasta

 Varmistaa, että valmentajat tietävät ajoissa valmentajakurssien ajankohdat  Seuran hallitus maksaa kouluttautumisen

 Huolehtii, että toimihenkilöt täyttävät ja palauttavat harjoituspäiväkirjan ajoissa toimistolle  Hoitaa kotisivujen päivityksen

E. HUOLTAJA

Joukkueessa tulee olla huoltaja, joka huolehtii joukkueesta harjoituksissa, otteluissa ja varusteista sekä tarvikkeista. Huoltajat toimivat valmentajan apuna ja neuvovat pelaajia niin varuste- kuin ravintoasioissa. Huoltajat ovat joukkueen ensiapuhenkilöitä. Suomen Palloliitto tarjoaa koulutusta huoltajille. Joukkue määrittelee itse tarkemmin huoltajan tehtävät.

F. VANHEMMAT

Ilman vanhempien osallistumista jalkapalloseuran toimintaan ei olisi TKT:ta, eikä seurassa oli joukkueita. Vanhemmilla on mahdollisuus ja oikeus osallistua moniin asioihin seurassa ja sitä kautta seurata lastensa kasvua ja kehitystä ihmisenä. Näitä asioita ovat mm. turnaukset, valmennus ja muut tapahtumat.

G. KISATOVERILAISEN VANHEMPI

 Kunnioittaa vastustajaa

- Myös vastustajan hyvät suoritukset huomioidaan

 Kunnioittaa tuomaria - Tuomari on myös ihminen - Antaa tuomarin hoitaa tehtävänsä, me hoidamme omamme

 Kannustaa myönteisesti pelaajia

 Antaa valmentajalle rauhan tehdä työtään

 Ei käytä päihteitä joukkueen tapahtumissa

 Toimii esimerkillisesti lasten edessä

 Ilmoittaa lastensa poissaolon joukkueen tapahtumissa

 Toimii joukkueen yhteisten pelisääntöjen mukaan

 On kiinnostunut lapsensa harjoituksista

 Osallistuu joukkueen toimintaan – jokaiselle löytyy jotain

 Kannustaa lastaan harjoittelemaan myös vapaa-aikana kotona, pihalla ja menee itsekin mukaan harjoittelemaan lapsen kanssa

 Ei aseta lapselle liian nuorena menestymistavoitteita

H. PELAAJA

Pelaajalla tulee missä tahansa asiassa olla halu itse kehittyä asiassa kuin asiassa. Positiivinen halu tehdä töitä tulee olla pohjana jalkapalloilijan kehityksessä. Positiivinen ja kannustava ilmapiiri on tärkeää.

Tampereen Kisatovereissa on tavoitteena pelaajan kannalta ensisijaisesti hyvän harrastuksen tarjoaminen. Hyvä seura ja seuralaiset kantavat pitkälle. Kaverisuhteet ovat osa elämää ja jalkapalloa, jolloin ne kantavat läpi elämän kestävinä ihmissuhteina. ’’Kaveria ei jätetä.’’

Tavoitteena tulee olla järjestää harjoitteleminen ja pelaaminen siten, että mahdollisimman moni jatkaa mahdollisimman pitkälle jalkapallon harrastamista. Kehityskaaresta muodostuu nousujohteinen, nuorimmista junioreissa alkaen aina edustusjoukkueeseen asti. Pelaajalle tulee muotoutua mielikuva harjoittelunsa lopputuloksesta ja näkemys siitä missä hän isona pelaa.

I. PELAAJAN POLKU

Tampereen Kisatovereissa tarjotaan mahdollisuus pelaajalle kehittyä omalle huipulleen. Me luomme pohjan sille työlle, joka saattaa jonain päivänä saattaa pelaajan suuremmille areenoille. Meille pelaaja on tärkein ja sen tulee näkyä joka päiväsessä toiminnassa.

Olemme rakentaneet oman seuramme sisällä omille pelaajille siniharmaan polun, jonka tarkoituksena on saattaa pelaajamme sinivalkoiselle tielle aina maajoukkueisiin asti, mikäli pelaajalle itsellään on halu, motivaatio, harjoitteluinto ja rakkaus lajiin sillä tasolla.

Kaikki lähtee pelaajasta itsestään. Hän on aina innokas harjoituksissa oppimaan uutta ja vapaa-ajallaan hän harjoittelee asioita omatoimisesti ja pienestä pitäen. Joukkueessaan hän on kantavia voimia ja joukkueensa kyvykkäimpiä pelaajia vuodesta toiseen.

Mikäli oman ikäluokan joukkueen ottelut eivät ole riittävän haastavia, niin hän voi siirtyä pelaamaan vuotta vanhempien joukkueeseen. Omien harjoitusten ja omatoimisen pelaamisen lisäksi hän osallistuu seuramme taito-, kyky- ja maalivahtikouluun iästään ja pelipaikastaan riippuen.

D-juniori-iässä pelaaja osallistuu piirin haavitoimintaan ja myöhemmin piirijoukkuetoimintaan, jotka ovat ensiaskeleet sinivalkoisella tiellä. C- junioreissa hän on mukana aluejoukkueessa ja 15-vuotiaana ikäluokkansa maajoukkueleirityksissä. Silloin hänen nimensä on maajoukkuevalmentajien papereissa.

Omassa seurassa hän nousee edustusjoukkueen toimintaan mukaan 15- tai 16-vuotiaana tai hän siirtyy isompaan seuraan, jossa hän pääsee pelaamaan ikäluokkansa kovimpia pelejä, mikäli seuramme oma joukkue ei siihen pysty. Samalla hän pysyy mukana maajoukkueen mukana koko ajan.

J. ODOTUKSET PELAAJALTA

Taito työskennellä ja olla ryhmässä on välttämätöntä joukkuelajissa. Joukkueen kaikilla pelaajilla on yhteinen ja sama tavoite. Valmentajat, huoltajat sekä joukkueenjohtajat valvovat, opastavat ja ohjaavat sääntöjen noudattamista. Nämä ovat asioita joita seura odottaa pelaajan noudattavan.

 Osaa tehdä ohjeiden mukaan - Kuuntelee mitä valmentaja sanoo - Noudattaa annettuja ohjeita ja joukkueen pelisääntöjä

 On ajoissa paikalla - Osaa huolehtia itse, että on sovitussa paikassa oikeaan aikaan - Osaa pyytää anteeksi, jos myöhästyy - Ilmoittaa itse valmentajalle, jos ei pääse tulemaan

 Osaa huolehtia omista tavaroistaan - Pitää tarpeelliset tavarat mukanaan - Huolehtii niistä itse - Pitää varusteensa kunnossa

 Osaa sekä muistaa tervehtiä ja kiittää

 Harjoittelee tunnollisesti ja noudattaa joukkueen yhteisiä sääntöjä

 Tulee toimeen joukkuetovereiden kanssa ja myös seuran/kentän ulkopuolella

 Hoitaa itselleen annetun tehtävän

 Ymmärtää, mitä asioista sopiminen tarkoittaa, kun päätetään yhdessä mitä tehdään tai miten toimitaan - Jos ollaan eri mieltä, osataan sopia asiat - Sopimuksessa ymmärrettävä toisenkin näkemys - Kun asioista on sovittu jokainen pitää sopimuksensa ja muistaa mitä on sovittu

 Ymmärtää toimintansa seurassa ja joukkueessa - Käyttäytyminen seuran tapahtumissa

 Ymmärtää ja toteuttaa reilua peliä

 Pitää huolta puhtaudestaan

 Pesee ja huoltaa itse omat urheiluvarusteensa

 Syö säännöllisesti ja keskittyy ruokailuun

 Huolehtii riittävästä yöunesta

 Ennen kaikkea, huolehtii koulunkäynnissä

Vaatimustaso pelaajaa kohtaan riippuu pelaajan iästä ja se on huomioitava pelaajan odotuksia laadittaessa.

K. JOUKKUEIDEN YHTEISTYÖ

Pääsääntöisesti pelaaja pelaa oman ikäluokkansa joukkueessa. Taitojensa puolesta pelaaja voi kuitenkin olla ikäluokkansa pelaajia keskimäärin taitavampi. Tällaisessa tilanteessa tulee pelaaja nostaa taitojensa mukaiseen joukkueeseen pelaamaan ja kehittymään. On vain hyväksi, että nuorelle annetaan mahdollisuuksia kehittyä vanhemmissa joukkueissa. Joukkueiden välinen yhteistyö on tässä avainasemassa. Valmentajien on annettava yleisesti tietoon lahjakkaat pelaajat. Valmentajafoorumi on toimielimenä joukkueiden yhteistyölle.

Vanhemmissa junioreissa (A-C) on suositeltavaa nostaa lahjakkaimmat juniorit harjoittelemaan aikuisten joukkueissa, jotta pelaajamateriaali saadaan koko potentiaaliltaan hyötykäyttöön ja kasvamaan ”korkoa”. Kaiken toiminnan tulee olla nuorta pelaaja kuuntelevaa ja halu kehittyä pitää olla pohjana.

Joukkueiden välinen yhteistyö olisi tärkeää myös harjoitusyhteistyönä. Erilaiset tapahtumat yhdessä toisten saman seuran joukkueiden kanssa luovat jatkuvuutta ikäluokkien välille.

L. KOTISIVUT

Tampereen Kisatoverit uudistivat kotisivustonsa vuoden 2006 alkupuolella. Jatkuvasti kasvavien sähköisten tiedotuskanavien merkitys on tärkeää nykypäivän yhteiskunnassa. Tästä syystä on erittäin tärkeää pitää yllä nykyaikaisia internet-sivuja.

TKT antaa jokaiselle joukkueelle mahdollisuuden keskitetysti ylläpitää omaa sivustoansa osoitteessa www.tampereenkisatoverit.fi. Sivustojen pääylläpitäjä koordinoi sivustojen toimintaa keskitetysti ja kouluttaa tarvittaessa yhteistyössä jalkapallojaoston kotisivuvastaavan kanssa jokaisen joukkueen kotisivuvastaavan. Jokaisen joukkueen velvollisuus on ylläpitää sivunsa ajantasaisena ja informatiivisena.

Sivustot ovat potentiaalinen rekrytointikanava, niin valmentajia kuin uusia pelaajia etsittäessä. Seuran kaikenlainen tiedotustoiminta ohjataan nettisivuille.

M. SOSIAALINEN MEDIA

Sosiaalinen media on vahvasti tätä päivää ja viestintäkanavina mm. Facebook ja Twitter ovat nykyaikaa. Facebook- ja Twitter-sivujen tykkääjien ja seuraajien määrät saattavat olla internet-sivuja suurempia, joten ajankohtaisten uutisten julkaiseminen on suotavaa myös sosiaalisen median kautta.

N. KAUSIJULKAISU

TKT saattaa julkaista vuosittain keväällä sarjojen alkuun mennessä kausijulkaisun, jossa kerrotaan seuran toiminnasta. Julkaisussa esitellään kaikki joukkueet. Julkaisuun myydään mainoksia ja kerätään tukijanimiä. Jalkapallojaosto päättää kausijulkaisun tekemättä jättämisestä, vain sähköisestä julkaisusta tai perinteisestä kausijulkaisusta.

O. JAOSTOMAKSU

Jotta voi harrastaa kilpailutoimintaa TKT:ssa, täytyy pelaajalla olla voimassa oleva pelipassi ja vakuutus.

Jaostomaksu sisältää seuraavia perusasioita:

 Valmennus- ja seurapalvelut (toimisto, hallinto yms.)

 Ilmoittautuminen sarjoihin - Ei koske futsal-sarjoja, joukkue vastaa itse kaikista kuluista

 Pallot joukkueen pelaajille - Hankitaan laadukkaita palloja, jotka kestävät mahdollisesti enemmän kuin yhden kauden ja niitä uusitaan tarpeen mukaan

 Seuran jäsenmaksu

 Pelipaita - Pelipaita on seuran omaisuutta

 Pelisukat

 Harjoitus- ja ottelupaikat - Kunnalliset liikuntapaikat, salit, kentät ja Ensilä

 Kuljetukset - Ei kuljetuksia lähikuntiin Lempäälä, Nokia, Kangasala ja Ylöjärvi kuin poikkeustapauksissa - Seura korvaa pidemmillä matkoilla käytetyn auton kulukorvauksena 0,20 senttiä per kilometri, oman auton käytöstä sovitaan etukäteen ja korvaus edellyttää ns. täyden auton käytäntöä

 Maalivahdin hanskat - 2 paria per joukkue

 Sisaralennus 20 % jaostomaksusta - Alennus koskee jaostomaksun osuutta vähennettynä pelipassin ja vakuutuksen, ei joukkueen määrittelemää osaa

 Pallonaisten kustantama yksi turnaus - Ulkokaudella pelattava turnaus - Asiasta on sovittava etukäteen

Joukkue määrittelee itse muut asiat, jotka sisältyvät lisenssiin joukkueen toiminnan kautta ja budjetin raameissa.

P. ENSILÄ-TURNAUKSET

TKT:n jalkapallojoukkueet ovat perinteisesti Ensilässä jo vuosien ajan järjestäneet pienimmissä junioreissa ja ikämiehissä jalkapallo- turnauksen ikäluokittain. Perinteestä tulee pitää kiinni ja jokaisella joukkueella on velvollisuus ja kunnia järjestää oman ikäluokkansa turnaus vuosittain.

Turnaukset järjestetään pääosin D-junioreista alaspäin ja turnauksiin kutsutaan viisi joukkuetta. Muilla joukkueilla on myös mahdollisuus järjestää oma turnauksensa. Ajankohta turnauksille on huhtikuusta lokakuuhun ja ne järjestetään viikonloppuisin tai pyhäpäivinä yhden päivän turnauksina.

Kolme parasta joukkuetta palkitaan mitalein. Lisäksi jokaisesta joukkueesta palkitaan yksi pelaaja ja jokaiselle annetaan kunniakirja. Palkintojen kustannukset katetaan osallistumismaksuilla.

Ensilässä tarjotaan jokaiselle joukkueelle ruokailu. Kutsujoukkueet maksavat nimellisen maksun ateriasta. Uusi sauna lämmitetään jokaista osallistujaa varten.

Kioskitoiminnan järjestää turnauksissa Pallonaiset tai joukkue itse. Muu toiminta on joukkueiden itse päätettävissä. On suotavaa, että oheistoimintaa järjestetään, jotta tapahtumasta saadaan iloinen ja miellyttävä jokaiselle osallistujalle. Arpajaiset, temppuradat ja esi- merkiksi pallotutka ovat tavallisia asioita mitä turnauksissa järjestetään. Varainkeruukeinona ne ovat hyviä.

Q. VARAINHANKINTA

TKT on seurana aina pohjautunut vahvaa talkoohenkeen. Varainhankinnan keinona se on erinomainen tapa hankkia varat joukkueen toimintaan. TKT tarjoaa jatkuvasti mahdollisuuksia kattavan

yhteistyöverkostonsa ansiosta erilaisia työmahdollisuuksia, jolla voi kerätä varoja.

Lumilyhty-arvat ovat Nuoren Suomen tarjoama mahdollisuus varain- keruuseen. Seura tilaa vuosittain tietyn määrän arpoja, joita joukkueet voivat ottaa myyntiin.

Yhteistyökumppanit ovat kullanarvoisia, jos sellaisiin on yhteyksiä. Hyvän kumppanin mainos joukkueen asuissa tai nettisivuilla voi kustantaa pelaajan maksut kauden ajalta.

Kaupungilta haettava projektiavustus tukee joukkueiden hankkeita ja matkoja.

Oman turnauksen järjestäminen tuo oheistoimintoineen kassaan täytettä.

Tukijanimien kerääminen TKT:n vuosittaiseen kausijulkaisuun on toivottavaa. Vuosittain julkaistavassa kausijulkaisussa esitellään kaikki joukkueet ja kerrotaan seuran toiminnasta.

Varainhankintaan on lukemattomia eri tapoja. Joukkueiden oma aktiivisuus on tässä avainasemassa. Joukkueiden välinen yhteistyö auttaa jokaista osapuolta näissä asioissa. Keskustelulla pääsee alkuun.

F. VALMENNUSTOIMINTA

1. SEURAKULTTUURISTA JALKAPALLOKULTTUURIIN

Tampereen Kisatoverit on urheilun yleisseura. Lajeina tällä hetkellä ovat jalkapallo, lentopallo, yleisurheilu, kädenvääntö ja voimistelu. Seurasta löytyy näiden lajien kautta huomattava määrä liikunnallista tietotaitoa. Tätä tietotaitoa tulee käyttää ja sitä käytetään hyväksi seuran sisällä valmennustoiminnassa. Pidämme sitä rikkautena, että TKT:ssa voi harrastaa monipuolisesti eri lajeja.

Toisaalta Tampereen Kisatoverit on 90-vuotias seura. Pitkäikäisyys kertoo siitä tosiasiasta, että arvot ja teot niiden pohjalta ovat kantaneet pitkälle. Perinteet velvoittavat toimimaan Kisatoverien kunniaksi. Työnteon on jatkuttava edelleen ja entistäkin suuremmalla sydämellä.

2. ARVOT & TOIMINTA-AJATUS

TKT on aina rakentunut vahvan seurahengen omaavista ihmisistä. Ihminen on tärkeä ja yksilön hyvinvoinnista välitetään aidosti.

Yhteenkuuluvuuden tunne luo pohjan toimia yhteisten arvojen eteen. Me olemme ihmisten seura ja joka päiväsessä työssä tulee ottaa huomioon kaikkien osapuolten tarpeet.

TKT:n jalkapallojaoston toiminta-ajatuksena on tuottaa onnistumisen iloa läpi elämän kestävän harrastuksen parissa. Meidän arvomme ovat: oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus, luotettavuus ja koulutettavuus.

Koko toimintaa koskevat myös seuraavat asiat:

 Jalkapalloharrastuksen aloittaminen ei saa olla kiinni taloudellisesta asemasta  Kaikkia valmennettavia tulee kohdella tasapuolisesti rotuun tai sukupuoleen katsomatta  Kaikki pelaajat ovat vakuutettuja seuran puolesta (ellei pelaajalla ole omaa vakuutusta)  Koulu on etusijalla ennen urheilua, koulunkäyntiongelmat ratkaistaan yhdessä  Jaosto on valmista kouluttamaan kaikki valmentajansa (koskee myös muita toimihenkilöita)

3. PIENIMPIEN JUNIOREIDEN JALKAPALLOTOIMINTA

Jalkapallon harrastaminen alkaa useimmilla lapsilla viiden ja seitsemän ikävuoden välillä. Monilla lajin kokeilu jää yhteen kauteen tai muutamaan harjoituskertaan. Tästä syystä ensivaikutelma valmentajiin, pelikavereihin ja itse lajiin on ratkaisevan tärkeä jatkoa ajatellen. Kaikki muistavat sen ensimmäisen liikunnanopettajansa koulusta ja siitä on voinut monen kammo liikuntaa kohtaan alkaa.

Mitä paremmin pystytään luomaan positiivisia ja myönteisiä kokemuksia, iloisia hetkiä, sitä paremmat mahdollisuudet on saada lapsi jatkamaan liikunnan ja jalkapallon tiellä. Valmentajan rooli tässä työssä on erittäin tärkeä ja kaikkia vaadittavia ominaisuuksia ei löydy yhdestä ihmisestä. Useammalla valmentajalla on aina paremmat mahdollisuudet täydentää toisiansa erilaisissa tilanteissa.

Pelillisissä asioissa Tampereen Kisatovereissa määritellään uutena asiana pelin avaaminen käsin tai syötöllä maata pitkin mahdollisuuksien mukaan, jotta pelaajat oppivat mahdollisimman nuorina pelaamaan peliä rakentaen ja syötellen. Aivan pienimmissä junioreissa tätä ei tarvitse ottaa aivan kirjaimellisesti, mutta mitä vanhemmaksi tullaan, sitä enemmän pelin avaamiseen tulee kiinnittää huomiota.

4. ESIKUVIEN MERKITYS

Esikuvat ovat tärkeitä tekijöitä lasten harrastuksessa. Ilman esikuvia nuoren on vaikea samaistaa itseään lajin pariin, koska hänellä ei ole näkemystä mihin asti hän voisi kehittyä pelaajana ja ihmisenä.

Haave tulla isona seuraavaksi Suomen maajoukkuepelaajaksi vie pelaajaa eteenpäin. Kaikki oheistapahtumat jalkapallon ympärillä luo nuorelle pelaajalle tunteen yhteenkuuluvuudesta, samasta perheestä johon me kaikki kuulumme.

Seura, joukkue, pelaajat, taustahenkilöt, katsojat, fanit ja yhteistyökumppanit muodostavat yhdessä jalkapalloyhteisön, jonka toiminnan ytimenä ovat joukkueiden ottelut, mitkä tarjoavat esikuvia, haaveita, tapahtumia, tunteita, tilastoja, onnea ja pettymyksiä. Yhteisön, jossa jokainen asiantuntija on oikeassa.

Tampereen Kisatovereissa kannustetaan nuoria jalkapalloilijoita osallistumaan jalkapallokulttuuriin jalkapallokatsomoissa ”oikeissa” peleissä. Niissä peleissä, joissa nuori peluri joskus vielä pelaa. Jalkapallo on jalkapalloa vain paikan päältä katsottuna.

Ei ole olemassa parempaa paikkaa oppia uutta kuin jalkapallokenttä. Sen takia nuorien jalkapalloilijoiden tulisi katsoa pelejä paikan päälle, eikä televisiosta, sillä vain silloin on mahdollista tehdä omaa ja muiden pelaamista tukevia havaintoja.

Seuran omat juniorit saavat kaikki käydä katsomassa ilmaiseksi edustusjoukkueen otteita. Joka vuosi juniori saa seuran jäsenkortin, josta voi olla ylpeä. Jäsenkortti oikeuttaa tarjouksiin seuran yhteistyökumppaneiden liikkeissä.

5. ENSILÄ

Ensilä on seuran virkistystoiminnan kehto. Ensilä tarjoaa varsinkin kesällä mahtavat mahdollisuudet monipuoliseen liikuntaan, erimuotoisiin vapaa-ajan harrastuksiin ja koulutuksiin. Ensilä on ollut seuran jäsenten paikka jo vuodesta 1947. Ensilän henki on yhdistävä tekijä seuran väessä.

2011 valmistunut uusi jalkapallonurmi antaa upeat puitteet harjoitus- ja pelitoiminnalle. Lisäksi Ensilä tarjoaa seuran jäsenille erinomaiset mahdollisuudet leiritoiminnalle ja turnauksille, joita järjestetään joka vuosi. Joukkueet viettävät halutessaan Ensilässä saunailtoja, kokouksia ja kauden aloitus- ja päätöstilaisuudet.

6. HARJOITUSPAIKAT

Tampereella jalkapalloilijoiden perinteinen talviharjoittelupaikka on Pirkkahalli. Tampereen piirin alueella toimii lukuisia seuroja ja se rajoittaa halliin pääsevien määrää. Tamperelaisilla seuroilla on niin sanotut prosentuaaliset osuudet pelaajamäärien ja menestyksen perusteella. TKT saa vuosittain eri määriä harjoitusvuoroja hallista.

Suuren helpotuksen lajinomaiseen talviharjoitteluun toi tamperelaisseurojen yhteistyöllä hankittu halli Ahvenisjärvelle. Halli mahdollistaa jopa neljän joukkueen yhtäaikaisen harjoittelun, mutta hallissa voidaan pelata myös ison kentän pelejä.

Muualla lähiseudulla on talvikauden harjoittelua varten tarjolla jalkapallohalleja ja -kenttiä. Eerikkilä, Hämeenlinnan Säästöpankki areena ja Valkeakosken Saharan lämmitettävä tekonurmi ovat erinomaisia paikkoja harjoitella. Kustannukset niistä joukkue maksaa itse.

Kesäharjoittelussa Tampereella on käytettävänä nurmi- ja tekonurmikenttiä. Niissä noudatetaan myös samoja jakoperusteita kuin Pirkkahallin jaossa. Nurmikentät ovat tosin säiden armoilla ja usein kostean kelin seurauksena nurmet laitetaan kiinni. Nuorimmissa ikäluokissa voidaan käyttää hiekkakenttiä harjoittelussa.

Varsinkin kesällä Ensilän jalkapallonurmi on tärkeä paikka erityisesti nuorimpien juniorien harjoituksissa. Pirkanmaan alueen tämän hetken paras keinotekoinen jalkapalloalusta on meidän omassa käytössämme ja se on meille etuoikeus, jota tulee hyödyntää harjoittelussa.

7. YLEISURHEILU

Erityisesti yleisurheilun ja voimistelun merkitystä tulee korostaa nuoren pelaajan koulutuksessa ja valmennuksessa. Yleisurheilulajien liikeratojen oppiminen vahvistaa ihmisen perusliikuntakykyä. Se edistää elimistön koordinaatiokykyä ja kehittää osaltaan motorisia valmiuksia. Yleisurheiluharjoitteita tehdessä on tarkoituksenmukaisuus otettava huomioon.

Lajia palvelevia harjoitteita ovat erityisesti juoksu- ja hyppytekniikka. Kuitenkin kaikki yleisurheilun lajit palvelevat liikkuvan ja kasvavan nuoren fyysistä kehitystä. Juokseminen, hyppääminen, kiipeäminen, heittäminen, kiinniottaminen ja potkaiseminen ovat motorisia perustaitoja, jotka luovat edellytykset muiden liikuntataitojen oppimiselle. Koska Kisatovereissa toimii yleisurheilujaosto, tulee valmennusmahdollisuuksia käyttää hyväksi kattavasti.

8. VOIMISTELU

Voimistelulajien valtteina ovat monipuolisuus ja kokonaisvaltaisuus. Voimistelu vaikuttaa kaiken ikäisillä jokaiseen terveyskunnon osa- alueeseen: kestävyyskuntoon, tuki- ja liikuntaelimistön kuntoon, motoriseen kuntoon, aineenvaihduntaan ja kehon koostumukseen.

Voimistelun eri muodot vaikuttavat eri painotuksilla terveyskunnon osa- alueisiin. Erityisesti herkkyyskausien noudattaminen eri ominaisuuksien kehittämisessä on tärkeää ja voimistelu muodossa kuin muodossa kehittää niitä erityisen paljon. Kisatovereissa toimii voimistelujaosto, joten valmennusmahdollisuuksia kannattaa käyttää kattavaksi hyväksi.

9. FUTSAL

Futsal on jalkapallon sisällä pelattava versio. Suomessa futsalin harrastajia on noin 30 000. Useat jalkapalloilijat harjoittelevat talvisin futsalia, koska Suomen oloissa se tarjoaa hyvää kunnon ja pallotaidon ylläpitävää harjoittelua. Lisäksi Suomen ilmasto-olosuhteiden takia futsal on erinomainen harjoittelumuoto talvella.

Aivan nuorimpien kohdalla puhutaan minifutsalista, jota pelataan kolmen hengen joukkuein ilman maalivahtia. Maalivahtia ei tarvita, koska maaleina ovat kaadetut salibandymaalit. Minifutsal on tällä hetkellä hyvin suosittu pelimuoto nuorimpien keskuudessa.

Pienessä tilassa pallon käsittelytaito paranee huomattavasti ja syöttötaito kehittyy huimasti, erityisesti junioripelaajilla. Futsal tukee täysin jalkapallon pelaamista. Osallistuminen talvella Suomen Palloliiton Tampereen piirin järjestämiin futsalsarjoihin on kannustettavaa. Joukkue maksaa itse osallistumiskustannukset.

10. MAALIVAHTIVALMENNUS

Tampereen Kisatovereissa ei ole aikaisempina vuosina ollut organisoitua maalivahtivalmennusta. Maalivahdin harjoittelu eroaa kenttäpelaajan harjoittelusta suuresti. Pelaajana maalivahdilta vaaditaan tietynlaisia psyykkisiä omaisuuksia fyysisten omaisuuksien lisäksi.

Maalivahdin täytyy olla rauhallinen ja taas toisaalta joissain tilanteissa aggressiivinen ja kylmähermoinen. Maalivahti vartioi oman joukkueensa maalia. Tilanteet vaihtelevat, eikä ole yhdentekevää miten niihin reagoidaan. Miten liikut? Miten torjut ja missä asennossa? Miten avaat peliä? Jokaisella on kuitenkin oma tyylinsä.

Harjoittelussa lähdetään liikkeelle nuorempien pelaajien kohdalla perusasioista. Käsien asento, heittäytyminen, potkut ja heitot ovat osa- alueita, joissa toistomäärät tuovat riittävästi rutiinia maalivahdin

toimintaan. Maalivahtipelin muuttuminen entistä enemmän yhdeksi kenttäpelaajaksi asettaa uusia haasteita valmennukseen.

Vanhemmissa ikäluokissa käydään läpi erikoistilannepelaamista. Maalivahdin puhe ja ohjaus on ratkaisevan tärkeää kulmapotkuissa ja vapaapotkuissa. Puolustuspelaamisen johtajana toimii joukkueissa maalivahti, koska hänellä on paras näkyvyys ja kuva koko kentän pelaamisesta johtuen pelipaikastaan.

Meille maalivahtipelaamisessa on myös tärkeää se, että maalivahti omaa kyvyn pelata palloa jaloillaan ilman sen suurempia vaikeuksia. Maalivahti on meillä oman tonttinsa lisäksi myös kenttäpelaaja, jolle pallon voi pelata luottavaisin mielin.

11. HENKINEN VALMENNUS

Nykyaikaiseen urheilutoimintaan ja sitä myöten myös jalkapalloon kuuluu osana henkinen valmennus. Se on pohjimmiltaan itsetuntemuksen ja itseluottamuksen vahvistamista ja usein se on täysin käyttämätön voimavara.

Henkisen valmennuksen kursseista vastaa pääosin meidän toiminta- alueellamme Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (HLU), joka järjestää psyykkisen valmentautumisen nimellä perus- ja jatkokoulutusta, joka on juuri henkistä valmennusta.

Henkistä valmennusta pitäisi olla jossain muodossa mukana jokaisessa peli- ja harjoituskerrassa. Helpoimmillaan kyse on siitä, että pelaaja laitetaan arvioimaan omaa tai kanssapelaajansa suoritusta tai pitkällä tähtäimellä pelaaja asettaa itse itselleen kehitystavoitteita.

12. KÄYTÄNNÖN VALMENNUS

A. PERUSAJATUS

Valmentaminen sinänsä vaatii pitkäjänteistä työtä ja kykyä toimia ryhmässä ryhmän parhaaksi. Valmentajalta vaaditaan paljon paneutumista alaansa. Yleisohjeena voinee todeta, että yhtä ainoaa valmennusfilosofiaa ei ole vaan se muotoutuu valmennettavien ja valmentajansa kautta. Kyky muokata ja sopeuttaa omia toimintatapoja valmennusfilosofiansa puitteissa on tärkeää.

Valmennusfilosofia sisältää sinun näkemyksen jalkapallon pelaamisesta. Se on sinun tapasi opettaa ja peluuttaa pelaajia. Filosofia perustuu kokemuksiin, kouluttautumisesta saatuun tietoon, harjoituskokemuksiin, analyyseihin ja arvomaailmaan. Filosofia sisältää tavoitteet yksilön kehittämisestä, pelisysteemin ja opetus- ja harjoitusfilosofian.

Mieti:

 Kysytkö vai käsketkö?  Teetätkö vai opetatko?  Annatko valmiit ratkaisut vai kannustatko ajattelemaan?

Eri ikäluokille on olemassa tutkittua tietoa herkkyyskausien muodossa siitä mitä ja miten eri ominaisuuksien tulisi kehittää eri ikävaiheissa. Ne ovat suuntaviivoja, joiden mukaan tulisi edetä. Aina on kuitenkin muistettava, että jokainen pelaaja on yksilö, jolloin kehittyminen tapahtuu yksilöllisesti.

Herkkyyskausi on ihmisen kehityksessä vaihe, jolloin tietyn asian oppiminen tapahtuu helpoimmin. Ne ohjaavat harjoittelun suunnittelua, eli mitä, missä vaiheessa ja miten paljon? Tarkempaa tietoa herkkyyskausista löytyy tämän asiakirjan viimeisestä osuudesta, johon on selkeästi listattu fyysis-motoristen ominaisuuksien herkkyyskaudet.

B. PELIKÄSITYS

Nykyaikaisessa jalkapallossa on tärkeätä pelaajien pelikäsityksen kehittäminen. Se vaatii kehittyäkseen sopivan haastavia tehtäviä pelaajan ratkaistavaksi. Valmentaja ei siis tarjoa yhtä oikeaa tapaa tehdä asiaa, vaan antaa pelaajien itse ratkaista ongelman.

Pelikäsityksen kehittäminen tuo meille entistä älykkäämpiä pelaajia, jotka tekevät itse ratkaisunsa pallollisena. Syöttö, kuljetus, laukaus, harhautus jne. pelaajan omia valintoja ja jokainen tekee oman kykynsä mukaan ratkaisun parhaaksi näkemällään tavalla.

Valmentajan tehtävänä on kannustaa pelaajia tekemään itse ratkaisunsa. Jos pelaajaa opetetaan pienestä pitäen tekemään asiat hänelle sanotulla tai huudetulla tavalla, niin hän oppii tekemään asioita ohjeiden mukaan, mutta oma ajattelu kentällä ei kehity. Näin me emme valmentajina toimi, vaan annamme pelaajien itse tehdä ratkaisunsa

13. ENSILÄ AKATEMIA (TAITO-, KYKY- JA MAALIVAHTIKOULU)

Erityisen lahjakkaat, kyvykkäät ja motivoituneet nuoret pelaajat tarvitsevat lisä- ja erityisvalmennusta, jotta kehitys jatkuu hyvällä tasolla. TKT on muodostanut erityisiä ryhmiä näitä pelaajia varten ja ne kokoontuvat harjoittelemaan 4 kertaa kuukaudessa.

Ryhmät harjoittelevat, mahdollisuuksien mukaan, yhdessä maalivahtikoulun kanssa. Valmentajina toimivat kokeneet pelaajat ja

valmentajat. Kyky- ja taitokouluja koordinoivat valmennuspäällikkö ja Kaikki pelaa -vastaava.

Akatemian käytännön toiminnan vetämisestä kentällä vastaavat seuramme valmentajat, nykyiset aktiivipelaajat ja muut, joilla on jotain annettavaa tulevaisuuden kyvyille. Tärkeintä näissä harjoituksissa on pelaajien henkilökohtainen kehittyminen.

14. SEURAN PELITAPA

Tampereen Kisatovereissa seuran pelitapaan kuuluu tiettyjä jalkapalloilullisia elementtejä, joihin joukkueiden pelaaminen rakentuu. Kyseessä ei ole siis orjallinen pelisysteemi pelipaikkoineen, vaan jokainen toteuttaa pelitapaan kuuluvia asioita parhaaksi katsomallaan tavalla.

Yksilön kohdalla pelitavan mukainen kehitys tarkoittaa seuraavaa:

 Pelaaja on koko ajan pelattavana – pois syöttövarjosta  Peliasento säilyy – valmius reagoida tilanteisiin  Henkilökohtainen pallonkäsittelytaito – halu kehittää itseään  Kokonaisvaltainen kehonhallinta – hyvät liikunnalliset valmiudet  Aktiivinen osallistuminen peliin – haluaa palloa itselleen  Pelinlukutaito – katse ylhäällä näkee kentän, ei vain jalkoja

Koko joukkueen kohdalla pelitapaan kuuluu puolustuksen osalta seuraavia asioita:

 Pallon menetyksen jälkeen ensimmäinen asia on välitön yritys riistää pallo takaisin  Tavoitteena ei ole vain saada aikaan katkoa, vaan saada pallo oman joukkueen haltuun  Jokaisesta pallosta taistellaan tosissaan, eikä vastustajalle anneta yhtään palloa ilmaiseksi  Joukkuekaveria tuetaan puolustamisessa, kukaan ei puolusta kentällä yksin

Koko joukkueen kohdalla pelitapaan kuuluu hyökkäyksen osalta seuraavia asioita:

 Pallon riistämisen jälkeen pallo pelataan varmasti omille, jos nopeaan vastahyökkäykseen ei ole mahdollisuutta  Pallollinen pelaaja ei saa pelätä epäonnistumista, vaan on uskallettava pelata palloa ylöspäin  Hyökkäysalueella on oltava rohkea, lähempänä maalia on yritettävä jotain odottamatonta ja yllättävää

 Vastustajan virheistä rangaistaan armotta, hyödynnämme meille tarjotut mahdollisuudet

Lähtökohtana jokaisella pelaajalla on kehitys pelaajan omasta lähtökohdasta. Iän, taitojen ja lahjakkuuden perusteella pelaajalta voidaan vaatia pelitapaan kuuluvia asioita enemmän tai vähemmän.

G. IKÄLUOKKAKOHTAINEN HARJOITTELU

1. G7-JUNIORIT JA NUOREMMAT

A. HARJOITTELU

Tässä iässä jalkapallon harrastaminen on käytännössä lajiin tutustumista leikin avulla. Mahdollisimman monipuolisilla leikeillä ja peleillä liikkuminen saadaan hauskaksi. Tähän lisättynä erilaiset voimisteluliikkeet saadaan heti pienestä pitäen kehonhallintaa parannettua. Useimmissa harjoitteissa tulee olla pallo mukana, myös alkulämmössä.

Perusliikkeet ja venytykset tulee sisällyttää alusta asti harjoitteluun, jotta oikeat toimintamallit seuraisivat pelaajaa vanhemmalla iällä. Ryhmätoiminta ja käyttäytyminen sekä sääntöjen noudattaminen ovat perusasioita, joille tulevaisuutta rakennetaan. Peliasennon opettelu aloitetaan heti. Tässä iässä kuin myös myöhemmin toistojen määrä on tärkeää. Korostetaan alusta alkaen omatoimista harjoittelua.

Asiat, jotka tässä ikäluokassa pelaajille opetetaan:

Tekniikkatekijät

 Sisäsyrjäsyöttö molemmilla jaloilla  Syötön haltuunotto molemmilla jaloilla sisäsyrjällä ja jalkapohjalla  Coerver-kuljetusten käyttö  Pallon kuljettaminen ja kääntyminen pallon kanssa molempien jalkojen sisäteriä käyttäen  Pujottelu palloa kuljettaen  Sisäsyrjäpotku  Nilkkapotku

Pelinkäsitystekijät

 Hyökkääjä – hyökkäys  Puolustaja – puolustus

 Maalivahti  Rajaheitto  Vapaapotku  Kulmapotku  Maalipotku  Rangaistuspotku

Harjoittelu tässä ikäluokassa seurassa on ympärivuotista talvella noin kerran viikossa. Keväällä lisätään harjoittelua kahteen kertaan viikossa. Pelikaudella tapahtumia on kaksi viikossa, peli ja ottelu. Pelit pelataan ystävyysotteluina. Pelejä kertyy kaudessa toivottavasti noin 20 sekä 3- 5 turnausta. Peleissä tulisi kierrättää pelaajia mahdollisimman paljon eri pelipaikoilla. Omatoimiseen liikuntaan kannustetaan ja ohjataan.

2. F8 JA F9-JUNIORIT

A. HARJOITTELU

F8- ja F9-ikäluokissa harjoittelun tulee jatkua leikinomaisena ja monipuolisesti. Taitoharjoittelu menee jo leikin ohi sitä kuitenkaan unohtamatta. Pelaajien harjoittelussa yksilökeskeisyyden tulee olla tavoite ja henkilökohtaisia virheitä taitotekijöissä pitää korjata henkilökohtaisella ohjauksella. Liikkuminen tulee mukaan harjoitteluun, tekniikkaharjoitukset suoritetaan liikkuvaan palloon.

Pienpelit otetaan mukaan harjoitteluun. Liikkuvuustekijät ja venytykset sisällytetään harjoitteluun ja keskitytään enenevässä määrin vartalon hallintaan. Peliasento on erittäin tärkeä. Toistot ovat edelleen erittäin tärkeitä. Omatoimisen harjoittelun lisääminen on tavoitteena.

G-junioreissa harjoitellut asiat ja periaatteet pysyvät tässäkin ikäluokassa mukana. Valmentajien tulee suunnitella harjoitukset etukäteen, jotta harjoittelu olisi jatkuvaa eikä seisoskelua esiintyisi kesken harjoitusten. Vuoden koko harjoittelun rytmitys olisi suotavaa.

Uudet asiat tässä ikäluokassa tekniikkaharjoittelussa (F8/F9)

 Pallon kuljettaminen molempien jalkoja käyttäen eli erilaiset Coerver-kuljetukset  Kääntyminen pallon kanssa molempiin suuntiin  Kääntyminen pallon kanssa ja suunnan muuttaminen molempien jalkojen jalkapohjia käyttäen  Vartaloharhautus  Pallon haltuun ottaminen ilmasta molempien jalkojen sisäsyrjillä, nilkoilla ja reisillä  Pallon pelaaminen rinnalla ja päällä  Pallon pompottelu vuorojaloin ja -reisin

 Ulkosyrjäsyöttö molemmilla jaloilla  Askelharhautus  Kuljetus-syöttö -rata  Syöttöpenkki -rata

Pelikäsityksessä (F8)

 Pienpelit  Liikkuminen kentällä – kentän hyväksikäyttö  Vapaa syöttösuunta – syöttövarjo  Epäsuora vapaapotku

Pelikäsityksessä (F9)

 Pienpelit  Ratkaisuvaihtoehdot 3 v 2 -, 2 v 1 - ja 1 v 1 -tilanteissa  osittain joukkuepelaaminen

Harjoittelu ympärivuotista. Harjoitusmäärät ovat 2-3 kertaa viikossa monipuolisesti harjoitellen. Pelikaudella tapahtumia on kolme, kaksi harjoitusta ja peli. Pelejä on noin 30 ja noin 5 turnausta. Pelit ovat ystävyysotteluita ja niissä noudatetaan puolen pelin takuuta (PPT). Peluuttamisessa käytetään jonkun verran vielä kierrätystä, mutta oma pelipaikka alkaa kuitenkin jo hahmottua.

3. E10 ja E11-JUNIORIT

Tässä iässä tulee opettaa vielä opettamattomat potku-, syöttö- ja kääntymistekniikat sekä harhautukset. Harjoittelu painottuu edelleen perustaitoharjoitteluun. Pienpelit, tekniikkaradat ja henkilökohtaiset harjoitteet toimivat harjoitusmuotoina.

Fyysinen harjoittelu lisääntyy voimistelun ja juoksutekniikan osalta. Notkeus, ketteryys ja nopeus sekä kuntopiirit otetaan harjoitteluun mukaan monipuolisesti. Edelleen omatoimisen harjoittelun määrä korostuu, sillä pelaajien erot alkavat syntyä sen kautta.

A. HARJOITTELU

Harjoittelussa jatketaan aikaisempien vuosien tapaan tekniikkaa. Toistomäärät ovat ratkaiseva tekijä oppimisessa. Sadat ja tuhannet toistot tuovat tarvittavan taidon. E-juniorista B-junioriin on aikaväli, jossa kaikkia perustaitoja hiotaan ja parannetaan. Alkuverryttelyt

suoritetaan pallollisina, pääsääntöisesti voidaan käyttää erilaisia koordinaatioharjoituksia.

Peliharjoitteissa käytetään erilaisia teemoja, kuten syöttö ulkoterällä, minimimäärä syöttöjä, harhautus ennen syöttöä, maalit syötöstä tai päällä, jotta opittuja taitoja opitaan käyttämään myös pelissä. Kehonhallinta, koordinaatio, venyttely ja voimistelu ovat tärkeissä rooleissa. Omatoiminen harjoittelu lisääntyy.

Uudet harjoiteltavat osa-alueet:

 Erilaiset Coerver-liikkeet  Laukausharhautus  Cruyff-käännös  Pallon kuljettaminen jalkapohjilla sivuttain ja takaperin  Keskitys  Kaaripotku ja -syöttö  Potkut ilmasta  Pääpeli  Kontakti vastapuoleen  Pallon suojaus  Seuran pelitavan varovainen opiskelu  Jalkapallon taktiikoiden opettelun aloitusvaihe

Harjoituskausi ympärivuotinen. Talvella on 3 - 5 tapahtumaa viikossa. Pelikaudella harjoitellaan noin kaksi kertaa ja pelataan peli viikossa. Pelejä pelataan noin 40 ja lisäksi paljon turnauksia. Pelipaikkarotaatio kuuluu vielä pelaamiseen, mutta ominaisin pelipaikka pitäisi olla löytynyt.

Maalivahdin pitäisi erikoistua viimeistään tässä vaiheessa mutta kenttäpelaajana toimiminen välillä sekä harkoissa että peleissä myös kehittää. Tavoitteena on tähän mennessä ollut, että jokainen pelaaja on pelannut jokaisella pelipaikalla. Ikäluokan lahjakkaimmille ja motivoituneimmille järjestetään yksi ylimääräinen taitoharjoitus viikossa läpi vuoden.

4. D12 JA D13-JUNIORIT

D-junioreissa taitoharjoittelulla on edelleen pääpaino, mutta nyt mukaan tulevat erilaiset peruskuntoa vahvistavat harjoitteet. Pelaajien fyysinen kasvu kiihtyy tässä iässä ja varsinkin pituuskasvussa. Siksi voimistelulla ja erilaisilla koordinaatioharjoitteilla on suuri merkitys valmennuksessa.

Kasvusta johtuvat erilaiset jalkavaivat ovat normaali osa kasvua. Näiden vaivojen hoitoon on kiinnitettävä huomiota, ettei peliura pääty

ainakaan niiden takia. Jalkavaivoista kärsivien pelaajien harjoittelua tulee kehittää siten, että nämä pelaajat keskittyvät vähemmän jalkoja rasittavaan lajiharjoitteluun harjoittelumotivaation ylläpitämiseksi.

Yleisesti noin 40 % pelaajista lopettaa jalkapalloilun tässä iässä.

A. HARJOITTELU

D-juniori-iässä erilaiset oheistoiminnot ovat merkitykseltään suuria motivaation ylläpitämiseksi harjoittelussa. Retket, leirit ja tutustumiskäynnit nostavat joukkuehenkeä ja pitävät pelaajat toiminnassa mukana vaikeimpina hetkinä, jolloin lopettaminen on eniten mielessä. Näitä oheistapahtumia voidaan kauden mittaan järjestää sopivin väliajoin, 2-3 kertaa kaudessa harjoittelun lomassa.

Taitoharjoittelussa käytetään mahdollisimman paljon erilaisia harjoitteita, missä korostetaan liikkeessä tapahtuvia haltuunottoja, syöttöjä, laukauksia, harhautuksia, käännöksiä ja niin edelleen. Alkuverryttelyt suoritetaan pallollisina pääsääntöisesti, mutta erilaisia koordinaatioharjoituksia voidaan myös käyttää.

Uutena osana otetaan harjoitteluun mukaan maalivahtivalmennus, sillä tässä iässä alkaa jo erikoistuminen maalivahdiksi. Maalivahti- harjoittelussa on kyse omasta lajistaan ja harjoittelu on pitkälti yksilöharjoittelua. Harjoitteissa ovat tärkeitä elementtejä torjunnat, avaukset, sijoittuminen ja jalalla pelaaminen. Maalivahdeille tulee järjestää oman joukkueen ulkopuolista harjoittelua muulla ajalla oman valmentajan kanssa.

Kenttäpelaajilla uusia harjoitusmuotoja ovat pelitaktiikka kuten pelin avaaminen hyökkäykseen, takaa kierrot ja takamiehen käyttö ja monet muut painopisteharjoitteet, kuten: ylivoima, alivoima, pelipaikka- kohtaiset, pelialue. Edelleen seuran oma pelitapa tulee tutummaksi.

Omatoimisuuden ja sitä kautta toistojen määrän täytyy kasvaa. Ikäluokalle järjestetään myös lahjakkaimmille ja motivoituneille mahdollisuus yhteen ylimääräiseen kykykouluharjoitukseen viikossa ympäri vuoden.

Uutena ja suurena pelillisenä muutoksena tulee D12-ikäluokassa siirtyminen pieneltä kentältä välikoon kentälle. Pelaajamäärä kasvaa yhdeksään ja peliaika pitenee. Myös paitsiosääntö otetaan käyttöön paitsioalueen sijasta. D-juniorina harjoittelu on ympärivuotista ja tapahtumia pidetään kolmesta viiteen kertaan viikossa.

Jalkapallo muuttuu tässä ikäluokassa jo asteen vakavampaan suuntaan, mm. siirtyminen alueellisiin sarjoihin ja piirin haavitoiminta alkaa. Pelaajien pitää oppia ottamaan vastuuta monista asioista

itsenäisesti. Pelaaja vastaa varusteistaan, aikatauluistaan, ruokailuistaan, yöunistaan, omatoimisesta harjoittelusta ja ennen kaikkea omasta käytöksestään.

Jalkapallo on nykyään ympärivuotinen harrastus, joten harjoittelussa ei ole enää erikseen peruskuntokautta, vaan harjoittelua jaksotetaan tapahtumien mukaan ympäri vuoden. Peruskunnosta pidetään huolta pienpelien ja muiden pallollisten harjoitteiden kautta.

Tässä vaiheessa on viimeistään aika kiinnittää huomiota tosissaan kehonhuoltoon sekä pelaajan henkiseen jaksamiseen. Koulu, kasvaminen, murrosiän tuomat fyysiset sekä henkiset muutokset laittavat jaksamisen koville. Levon ja rasituksen huomioiminen yksilö- keskeisesti on tärkeää, koska kehitys tapahtuu jokaisella yksilöllisesti.

5. C14 ja C15-JUNIORIT

14-vuotiaan pelaajan tekniikan pitäisi olla niin hyvin hallinnassa, ettei erillisiä tekniikkaharjoituksia joukkueena tarvitsisi tehdä. Jokaisen pelaajan tuleekin itse omalla ajalla hioa tekniikkaa ja pitää huolta kehostaan. Samoin suurin osa harjoitusten alkuverryttelystä voidaan tehdä tekniikkaharjoituksina. Fyysisen harjoittelun osuus harjoituskaudella lisääntyy kevyillä voimanhankintaharjoitteilla.

Harjoittelu 15 vuoden iässä on jo lähes aikuismaista, kun tarkoituksena on tehdä pelaajista edustusjoukkueeseen jalkapalloilijoita. Askeleena kohti aikuisten pelejä voidaan myös pitää siirtymistä välikoon kentältä isolle kentälle 11 v 11 -peleihin.

A. HARJOITTELU

Tapahtumia tulee olla 3-5 kertaa viikossa. Juoksulenkkejä voidaan tehdä jonkun verran mutta fyysinen kunto pyritään pitämään yllä pallollisilla harjoitteilla pääpaino pienpelit ja pelin omaiset harjoitukset. Tavoitteena on, että pelaajat pystyvät tarvittaessa juoksemaan koko pelin ajan n. 75 %:n sykealueella omaan yläsykkeeseensä nähden. Voimistelu, venyttely ja koordinaatiot kuuluvat edelleen pääharjoitteisiin.

Tässä ikäluokassa sarjaotteluita ja karsintapelejä saattaa olla jo talvella. Sarjat ovat käynnissä aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn, joten valmennuksella on iso vastuu harjoittelun suunnittelussa ja rytmityksessä, jolloin rasituksen ja levon suhde on pelaajien kannalta hyvä. Valmentajia on koulutettava ja heidän on aktiivisesti pyrittävä päivittämään tietonsa, että pelaajat saavat mahdollisimman hyvää valmennusta. C-15 juniorien kauden loputtua joukkueen pitäisi olla jo lähellä aikuisten pelaajien taito ja taktista osaamista.

HERKKYYSKAUDET

Fyysis-motoriset herkkyyskaudet

Herkkyyskausi on ihmisen kehityksen vaihe, jossa tietyn asian oppiminen tapahtuu helpoimmin.

HARJOITETTAVA 0 - 6 v 9 v 12 v 15 v 18 v 21 v OMINAISUUS

Perusliikkeet Juokseminen Hyppääminen Kiipeäminen Heittäminen Kiinniottaminen Potkaiseminen

Taitavuustekijät Tasapaino Ketteryys Rytmikyky Reaktiokyky Koordinaatio Liikkuvuus

Kestävyys Aerobinen Anaerobinen nopeuskestävyys * Maitohapoton * Maitohapollinen

Voima Lihaskestävyys Nopeusvoima Maksimivoima Kimmoisuus

Nopeus Reaktionopeus Liike- / askeltiheys Liikenopeus Räjähtävä nopeus

Harjoittelun vaiheet Yleinen Lajikohtainen Kohti huippua Tekniikka -> Taito Taidon edellytykset Taidon opettaminen Taidon hiominen

Herkkyyskausi Monipuolisuus Nopeus Kestävyys Koordinaatio - Taito Kimmoisuus Voima Valmistava Tasapaino - Rytmi

TAITAVA & NOPEA & VOIMAKAS & Harjoittelu KETTERÄ KIMMOISA KESTÄVÄ