Hyvin Toimeentulevat Irralliset
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
JUKKA SAHLBERG Hyvin toimeentulevat irralliset Opettajan representaatioita suomalaisissa romaaneissa AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Tampereen yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Tampereen yliopiston Pinni B:n luentosalissa 1096, Kanslerinrinne 1, Tampere, lauantaina 6. päivänä kesäkuuta 2009 klo 12. English abstract TAMPEREEN YLIOPISTO AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Tampereen yliopisto Taideaineiden laitos Myynti Puh. (03) 3551 6055 Tiedekirjakauppa TAJU Fax (03) 3551 7685 PL 617 [email protected] 33014 Tampereen yliopisto www.uta.fi/taju http://granum.uta.fi Kannen suunnittelu Juha Siro Acta Universitatis Tamperensis 1411 Acta Electronica Universitatis Tamperensis 839 ISBN 978-951-44-7699-0 (nid.) ISBN 978-951-44-7700-3 (pdf) ISSN-L 1455-1616 ISSN 1456-954X ISSN 1455-1616 http://acta.uta.fi Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2009 SISÄLLYS 1 TEORIASTA METODIIN 1 1.1 Tutkimuksen aihe, rakenne ja aineisto 1 1.2 Henkilöhahmon tutkimuksesta 6 1.2.1 Mimesistä, semiosista, representaatiota 7 1.2.2 Pienistä palasista henkilöhahmoksi 17 1.2.3 Henkilöhahmo, toiminta, funktio 21 1.3 Henkilöhahmo ja ideologia 30 1.3.1 Mitä ideologia on? 30 1.3.2 Miten ideologia toimii? 35 1.3.3 Miten tutkia henkilöhahmon ideologiaa? 38 1.4 Subjekti, identiteetti, minuus 49 1.5 Tutkimusprosessin kuvaus 61 2 OPETTAJA SUOMALAISESSA KOULUJÄRJESTELMÄSSÄ 68 2.1 Perusopetuksen vaiheet 70 2.2 Hitaasti muuttuva oppikoulu 73 2.3 Mökinmummoista kasvatustieteen maistereiksi 75 2.4 Oppikoulunopettajat ja muut aineenopettajat 79 3 OPETTAJA TARINASSA 82 3.1 Opettajat pää-, sivu- ja taustahenkilöinä 82 3.2 Opettajien lajit ja nimitykset 85 3.3 Opettajakuvaukset kolmen muuttujan mukaan 89 3.3.1 Kompleksisuus 89 3.3.2 Kehittyvyys 97 3.3.3 Sisäisen maailman kuvaus 104 3.4 Opettajakuvausten analogiset rakenteet 109 3.4.1 Analogiset nimet 110 3.4.2 Analogiset miljööt 113 3.4.3 Analogiset henkilöt 115 3.4.4 Ammattien ja yhteiskunnallisen aseman analogiat 120 4 PERUSOPETTAJAT: ALAMAISYHTEISKUNNASTA EU-SUOMEEN 124 4.1 Kivi: juuret alamaisyhteiskunnassa 124 4.2 Pekkanen: satamakaupungin Prometheus 134 4.3 Pakkala: kotiopettajattaren mahdoton tehtävä 139 4.4 Linna: Pentinkulman koominen kurinpitäjä 143 4.5 Kauppis-Heikki: uraa aukaisemassa 148 4.6 Alkio: politiikan puhetorvena 155 4.7 Joenpelto: ideologian marionetteina 160 4.8 Valtonen: mieluummin naimisiin 171 4.9 Linna: valkoisen Suomen metonymia 179 4.10 Haanpää: korpien kätköissä 192 4.11 Korpela: opettajatar, naishenkilö 199 4.12 Hyry: lapsen näkökulmasta 205 4.13 Rintala: mustan pörssin kauppias kasvattajana 210 4.14 Tuuri: juoksuhaudoista EU-Suomeen 213 5 AINEEN OPETTAJAT: PASTORISTA SEKSIPAKOLAISEEN 220 5.1 Canth: kristinuskon perustukselle 220 5.2 Meri: lintumies ja muita irrallisia 225 5.3 Joenpelto: nukkavieru idealisti 233 5.4 Pohjanpää: kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta 237 5.5 Rintala: sodan varjossa 246 5.6 Ruuth: kuria nuorille kapinallisille 251 5.7 Pennanen: kameleontti rehtorina 258 5.8 Suosalmi: vanha valta ei väisty 270 5.9 Säisä: vika on järjestelmässä 277 5.10 Saavalainen: keski-ikäistä poikamieselämää 283 5.11 Sirola: eliittikoulun laudaturprässit 291 5.12 Tikka: suosta raskaana 296 5.13 Snellman: kukaan ei tule 302 5.14 Härkönen: seksipakolainen Matti 309 6 OPETTAJAKUVAUSTEN MERKITYKSET 316 6.1 Opettajien ideologiat murtuvat 316 6.2 Opettajien ahtaat subjektiasemat 320 6.3 Opettajahahmojen tyypilliset funktiot 329 6.4 Opettajatyyppejä ja inhimillisiä ihmisiä 335 6.5 Vain harva on sankari 340 6.6 Yksinäisyys ahdistaa 342 6.7 Opettaja ja oppilas kohtaavat harvoin 345 7 OPETTAJAN OSA: PASSIO JA IRRALLISUUS 347 LIITE 353 LÄHTEET 356 Tutkimuskohteet 356 Muu kaunokirjallisuus 357 Muut painetut lähteet 358 Painamattomat lähteet 366 ABSTRACT 367 Kiitokset 369 Henkilöhakemisto 370 1 1 TEORIASTA METODIIN 1.1 Tutkimuksen aihe, rakenne ja aineisto Niin, olinpa teille kiinteä opettaja, kiinteä ja kova, sen tunnustan, ja kat- kerasti olen jo sitä katunut. Mutta samalla kiinteällä keinolla on kerran minua itseäkin opetettu, samalla kouristelevalla keinolla, paratkoon Ju- mala! Mutta mitä tarkoitin kiinteydelläni teitä kohtaan? Omaa etuanne, omaa etuanne; se tietäkäät. (Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä ) Aleksis Kiven luoma lukkari Seitsemässä veljeksessä on kirjallisuutemme tunnetuin opettaja. Lukkarin jykevä hahmo on piirtynyt lähtemättömästi lukemattomien suomalaisten tajuntaan, vaikka lukkari esiintyy vain muutamilla Kiven romaanin sivuilla eikä kertoja mainitse edes hänen nimeään. Mihin hänen henkilöhahmonsa vaikutus oikein perustuu? Mitä merkityksiä hänen hah- mollaan on myöhemmille opettajakuvauksille – tai jopa yhteiskuntamme todellisille opettajille? Kirjallisuus, kuten tunnettua, paitsi kuvaa todellisuutta myös luo sitä. Kiven lukkarista alkaa suomenkielisen kirjallisuutemme opettajakuvausten sarja. Lukkari on saanut lukuisasti seuraajia – niin hänen kaltaisiaan kuin tyystin erilaisiakin hahmoja, sekä miehiä että naisia. Näitä opettaja- henkilöitä käyn tässä tutkimuksessa tarkastelemaan. Tavoitteena on saada mahdollisimman relevanttia tietoa kirjallisuutemme romaaneissa ku- vatuista opettajahenkilöistä ja näihin kuvauksiin liittyvistä ideologisista merkityksistä. Tutkimus- kohteena ovat suomen kielellä kirjoitetut romaanit. Tarkoitus ei ole kuitenkaan luetella ja tutkia kaikkia suomalaisen romaanikirjallisuuden teoksia, joissa esiintyy opettajahenkilö. Tällaisia ro- maaneja olisi sadoittain. Täsmällisen tutkimuksen sijaan valtavasta aineistosta olisi vaikea saada irti muuta kuin puisevaa raportointia tai melko mielenkiinnottomia tilastollisia tietoja. Toisaalta opettajatutkimuksen kohteena voisi olla vaikkapa yksikin teos: millainen on esimerkiksi Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen , Paavo Rintalan Poikien tai Alpo Ruuthin Kämpän esittämä opettaja- kuva? Tällainen tutkimusaihe mahdollistaisi pitkälle viedyn yksityiskohtaisuuden tarkasti rajatul- ta alueelta, mutta ei tietenkään tarjoaisi aiheesta laajempaa kuvaa. Tämän laajan johdantoluvun aluksi luvussa 1.1 esittelen tutkimukseni perusajatuksen ja työn rakenteen lisäksi tutkimuskohteena olevan aineiston ja aineistonvalinnan kriteerit. Sen jäl- keen seuraa luvussa 1.2 katsaus kirjallisuuden henkilöhahmojen tutkimukseen. Pohdin, mitä hen- 2 kilöhahmot oikein ovat ja kuinka niitä (heitä) voi tutkia. Tarkastelen henkilöhahmoihin liittyen ’mimesiksen’, ’semiosiksen’ ja ’representaation’ käsitteitä. Seuraavaksi käsittelen henkilöhah- mon rakentumista ja relevantteja tapoja luokitella henkilöhahmoja. Tämän jälkeen selvitän henki- lön ja toiminnan suhdetta ja määrittelen kaksi oleellista käsitettä ’rooli’ ja ’funktio’. Luvussa 1.3 pohdin, kuinka ideologiat soveltuvat henkilöhahmojen kirjallisuustieteellisen tutkimuksen koh- teeksi. Luvussa 1.4 täsmennän tutkimukseni kannalta oleelliset käsitteet ’subjekti’ ja ’identiteet- ti’. Laaja pääluku 1 on luonteeltaan teoreettis-metodinen, ja sen päätteeksi luvussa 1.5 kuvaan lyhyesti varsinaisen tutkimusprosessini. Luku 2 ”Opettaja suomalaisessa koulujärjestelmässä” esittelee kontekstin, johon aineistoksi valitut romaanit ja niiden opettajakuvaukset välittömimmin kiinnittyvät. Johdattavan ja konteks- tualisoivan osuuden jälkeen alkaa varsinainen tutkimusosa. Luku 3 tutkii, millaisina opettajat näyttäytyvät kertomuksissa, jotka kertojat tuovat tarinan tasolta tekstinä luettavaksi: kuinka kes- keisiä he ovat teoksissa, mitä ominaisuuksia heillä on, millaisia he ovat ns. kolmen muuttujan mukaan ja miten analogisuus rakentaa heidän henkilökuvaansa. Luvuissa 4 ja 5 kohdistan kaiken edellä esitetyn pohjalta ponnistaen opettajahenkilöihin perinpohjaisen analyysin, jonka fokukses- sa ovat opettajahenkilöihin liittyvät ideologiat, identiteetit, subjektipositiot ja funktiot. Lopuksi luvuissa 6 ja 7on synteesin ja päätelmien vuoro. Lasse Koskela ja Lea Rojola (1997, 20) mainitsevat – hieman väheksyvästi – että suomalaisessa kirjallisuudentutkimuksessa on elänyt positivistinen perinne, joka on ilmennyt uskona tosiasioi- den kasautumisen voimaan. On tutkittu yksittäisen aiheen tai motiivin esiintymistä kirjallisuudes- sa. Koskelan ja Rojolan mukaan tuloksena on yleensä ollut ”ahkeruutta vaatinut kartoitus tietyn aiheen tai motiivin esiintymisestä”. Mainittu positivistinen tutkimus on edellyttänyt runsaan em- piirisen todistusaineiston keräämistä tutkimuskohteena olevasta kirjallisuudesta. Aineiston poh- jalta on sitten etsitty ja löydetty yleisiä lainalaisuuksia ja tehty niiden perusteella merkityksiä ta- voittelevia päätelmiä. Myös ammatit ovat olleet kiinnostuksen kohteena. Esimerkiksi Raoul Palmgren on esitellyt sekä suomalaisen että maailmankirjallisuuden toimittajia teoksessa Täällä toimitus (1994). Palmgren marssittaa esiin valtavan toimittajajoukon, mutta kiintoisaa kirjallisuudellista tutkimus- tietoa tästä väenpaljoudesta ei oikein synny. Palmgrenin teos onkin luonteeltaan esittelevä ja ra- portoiva. Kalevi Nikin väitöskirja Suomen poika pellollansa (1991) puolestaan tutkii kapeaa am- 3 matinharjoittajajoukkoa selvittäessään 40:n kirjallisuudestamme poimitun talonpojan luonteen- kuvaa psykologian tutkimusmetodeja käyttäen. Liisi Huhtalan väitöstutkimuksessa Kuu torpparin aurinko (1981) tutkimuskohteena ovat autonomian ajan kirjallisuutemme torpparikuvaukset. Ulla Pielan toimittama teos Viran varrelta. Toimihenkilö kirjoissa ja kuvissa (1996) esittelee muuta- mia ammattiryhmiä kirjallisuuden, elokuvan ja kuvataiteen kuvauskohteina. Samassa teoksessa Lasse Koskela (1996) luettelee joukon kirjallisuutemme eri ammattien kuvauksia. Ammattikuva- usten lisäksi tietyntyyppiset