Toiminta- Ja Talouskertomus 2012
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
TOIMINTA- JA TALOUSKERTOMUS 2012 Vuosikatsaus Vuosi alkoi hienosti Kiira Korven EM-hopealla ja päättyi hänen neljänteen sijaan Grand Prix -finaalissa. Vuoden sisään mahtui paljon erilaista toimintaa ja tapahtumia, onnen ja myös turhautumisen hetkiä. Taitoluistelu elää vahvassa nosteessa, mutta tummiakin pilviä on näkyvissä. Laji on jo pitkään kuulunut yhdeksi seuratuimmista lajeista Suomessa. Lajin ammattimainen harjoituskulttuuri ja valmennus ovat saaneet muut lajit kiinnostumaan ja ottamaan mallia tavastamme toimia. Suuri kiitos lajimme nosteesta kuuluu menestyville urheilijoille, valmentajille ja seuroille, jotka kaikki tekevät laadukasta työtä päivittäin jäähalleissa eri puolilla maata. Vaikka menestys tuntuu hyvältä, ei hyvän olon tunteeseen voi tuudittautua. Monet mitalisteistamme ovat lopettaneet ja uudet urheilijat on autettava nousuun. Pysyäksemme kansainvälisen kärjen kehityksessä meidän on jatkuvasti uudistuttava. Tätä varten Suomi on isännöinyt kansainvälisen liiton tukemaa Nordic Development –seminaaria, joka jatkui kesän kynnyksellä, ja vielä toisen kerran syksyllä, tuoden huippukouluttajia suomalaisvalmentajien ja nuorten luistelijoiden sparraajiksi Vierumäelle. Nelivuotinen seminaarikokonaisuus on toisinto 2000-luvun alun vastaavasta. Silloinen koulutuskokonaisuus oli yksi merkittävä tekijä Suomen nostamisessa kansainväliseen kärkeen naisten taitoluistelussa. Muodostelmaluistelussa panostimme vahvasti kansainvälisen liiton arviointijärjestelmän parantamiseen. Kansainvälinen liitto otti yhteistyössä Ruotsin kanssa tekemämme kirjelmän seurauksena arvioinnin tarkkaan syyniin. Kansainvälinen liitto päätyikin antamaan tarkennetut ohjeet arvioinnista ja kouluttamaan kaikki kauden arvokisoihin osallistuvat tuomarit ja tekniset. Suomi tarjoutui isännöimään kyseisen koulutusseminaarin. Se järjestettiin joulukuussa Vierumäellä. Kauden suuri yleisötapahtumaponnistus oli syksyllä, kun kansainvälisten kisojemme lippulaiva, perinteikäs Finlandia Trophy siirtyi Espooseen ja aloitimme yhteistyön Espoon kaupungin kanssa. Paikan vaihdon yhteydessä kisakonseptia uudistettiin ja mm. muodostelmaluistelun kutsukilpailu liitettiin osaksi kokonaisuutta. Kiitos espoolaisseurojen suurenmoisen avun ja innostuksen, sekä monien vapaaehtoisten toimeliaisuuden, kisasta tuli huikean hieno tapahtuma. Espoon kaupungin vahva tahto tapahtuman integroimiseksi osaksi strategiaansa toi Finlandia Trophylle vankan perustan ja auttoi luomaan kisalle muita yhteistyökumppaneita silmällä pitäen houkuttelevan toimintaympäristön. Espoo yhteistyön kautta Finlandia Trophylle löytyi uusi kumppani Aalto Yliopistosta, jonka opiskelijat lähtivät kunnianhimoisesti muokkaamaan kisailmettä. Olemme ottaneet liitossa Finlandia Trophyn strategiseen keskiöömme, jonka avulla pyrimme kehittämään verkostoitumistamme ja lajin kaupallistamista. Esimerkkinä siitä oli tapahtuman yhteydessä, Suomen Urheilugaalan, Mainostajien liiton ja Veikkauksen kanssa, järjestetty sponsorointiseminaari. Naiskohderyhmän tavoittamiseen ja sosiaalisen median hyödyntämiseen keskittynyt seminaari herätti innostusta ja kiinnostusta. Mm. Suomen Olympiakomitea liittyy jatkossa järjestäjien joukkoon. Vuoteen mahtui myös pettymyksiä. MM-mitalistimme Laura Lepistö päätti lopettaa kilpauransa, Kiira Korpi loukkaantui ennen MM-kisoja ja muodostelmaluistelijat jäivät pitkästä aikaa MM-kisoissa ilman mitalia. Myös Pohjoismaisten mestaruuskisojen jääminen tappiolle aiheutti lisäpäänvaivaa. Valitettavasti lämminhenkinen, mutta isotöinen ja kustannuksiltaan mittava tapahtuma ei tavoittanut lajiväkeä eikä yleisöä. Tappio pohjoismaisissa mestaruuskisoissa seurasi koko kauden ja pakotti kiristämään vyötä. Hetkellinenkin otteen herpaantuminen kostautuu nopeasti. Tämän huomaa paitsi huippu-urheilijat, seurat kuin myös tapahtumajärjestäjät. Hyvän olon tunteeseen ei voi jäädä makaamaan vaan työtä menestymisen eteen on tehtävä jatkuvasti. Vahvan lajin sisäisen yhteistyön avulla pystymme jatkossakin tuottamaan menestyviä urheilijoita, innostuneita lajiaktiiveja ja sitä kautta varmistamaan vahvan aseman suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansainvälisessä luisteluperheessä. Tämä edellyttää aktiivista osallistumista niin lajin sisäiseen toimintaan ja tapahtumiin kuin verkostoitumista ympäröivään yhteiskuntaan paikallisesti ja valtakunnallisesti. Ilman menestyviä urheilijoita työ on hyvin vaikeaa, siksi urheilullinen menestyminen on jatkossakin pidettävä tekemisemme keskiössä. Susanna Rahkamo Suomen Taitoluisteluliiton puheenjohtaja 2 1. ALUE- JA SEURATOIMINTA Alue- ja seuratoiminta STLL:n kuusi toiminnallista aluetta järjestivät toimintasuunnitelmiensa mukaisesti (Liite 5) kilpailuja, tapahtumia ja alue- ja seurakoulutuksia. Kunkin alueen yhdyshenkilönä liiton ja alueen seurojen välillä toimii aluepäällikkö. Seurat vastaavat itsenäisesti alueidensa toiminnasta ja sen organisoimisesta. Seuratoiminta- ja olosuhdetyöryhmä, johon myös aluepäälliköt kuuluivat, kokoontui kauden aikana neljä kertaa. Lisäksi aluepäälliköt kokoontuivat yhden kerran pienemmällä kokoonpanolla. Kokoontumisia on pidetty sekä aluepäälliköiden kanssa että isolla työryhmällä, jossa on ollut mukana myös seurajohtajia ja aktiiveja. Kokouksissa käsiteltiin mm. seuraavia aiheita: yhteisten tilaisuuksien järjestäminen seuratoimijoille, seuratoimintaan liittyvän tiedotuksen lisäämisen tapoja, nykyisen aluetoiminnan ongelmat ja miten näitä ongelmia voisimme ratkaista, alueen tehtävät ja resurssointi sekä aluejako. Kauden aikana toteutettiin kilpailujen järjestäjän opas sekä kirjattiin jääaikasuositukset eri ikäisille ja tasoisille ryhmille. Tämä sisälsi myös suositukset taitoluistelun tarpeista sekä korjattaville että uusille rakennettaville jäähalleille. Työryhmän toimintaan kuuluu myös seurafoorumit, kuten seurajohtajien tapaamiset, joita järjestettiin SM-kilpailujen yhteydessä useita kauden aikana. Yhteistyö Yhteisiä tapaamisia seurojen kanssa on ollut kaksi kertaa vuodessa järjestettävä seuraparlamentti. Liiton ja seurojen välistä viestintää on hoidettu nettisivujen aktiivisella päivittämisellä, seurojen työkalupakin koostamisella ja seurapostin välityksellä. Kevään seuraparlamentti kesti puolitoista päivää. Lauantaina esityslistalla oli mm. Työoikeus, josta oli kertomassa asianajaja Teppo Laine Legistum Oy:stä ja Laatua seuratoimintaan, jota taas johti Sirpa Korkatti keskusteluttamalla osanottajia. Sunnuntaina jatkoimme seuraesimerkkien merkeissä, jonka tulivat antamaan Tapparan Taitoluistelijoista Virpi Kautto ja Järvenpään Taitoluistelijoista Elina Soukola. Lisäksi annettiin informaatiota tulevasta luistelukoululaisten lisenssistä, Finlandia Trophy Espoosta ja muodostelmaluistelun junioreiden MM-kilpailuista. Syksyn seuraparlamentissa keskityimme markkinointiin ja sosiaaliseen mediaan. Markkinoinnin näkökulmia avasi Marja Paju, stadionsäätiöltä ja seuraesimerkin kertoi EVT:n Marketta Eggleton. Sosiaalisesta mediasta seurakäytössä luennoi Piritta Seppälä. 2. LASTEN, NUORTEN, ERITYISRYHMIEN JA AIKUISTEN LUISTELUTOIMINTA Koulutuspäällikkö vastasi yhdessä lajilaadun työryhmän kanssa lasten ja nuorten, aikuisten sekä erityisryhmien liikuntaan ja urheiluun liittyvästä toiminnasta. Lajilaadun työryhmä kokoontui 3 kertaa. Lapset ja nuoret Luistelukouluihin lanseerattu tähtidiplomijärjestelmä otettiin käyttöön LOP- ja LKOP -koulutuksissa. Tähtidiplomeihin tukimateriaaliksi tehtävän ratamateriaalin teko käynnistyi. Luistelukouluja varten tuotettiin välinekassi leikkeineen yhdessä Ringetteliiton kanssa. Välinekassi sisälsi leikkivihkon, johon tarvittavat välineet löytyivät säkistä. Leikit suunnitteli Elina Pulli. Lisäksi käynnistettiin Längelmäki Hallissa poikien oma Tricks, Skills and Blades –luistelukoulu. Päävastuullisena vetäjänä toimi Laura Oksanen. Seurojen harrasteluistelutoiminnan tueksi tuotettiin seuraavat materiaalit: Harrasteluistelijan polku, Kasvata Luistelijaksi –materiaali, sekä treenipassit. Harrasteluistelijan polku julkaistiin Taitoluistelulehdessä ja se löytyy liiton internetsivuilta. Harrasteluistelijan polku luotiin täydentämään jo aiemmin valmistuneita huipulle tähtäävän yksinluistelijan ja muodostelmaluistelijan urapolkuja. Kasvata Luistelijaksi –materiaali kertoo vanhempien roolista eri vaiheissa luistelijan polkua ja treenipassien avulla helpotetaan monipuolisen liikunnan toteutumisen seurantaa. Ensimmäistä kertaa järjestettiin myös harrasteluistelijoille tarkoitettu lajileiri Leiritulet –leirillä yhdessä Päijät-Hämeen Liikunnan ja urheilun kanssa. Leirille osallistui 5 luistelijaa. Vetäjänä leirillä oli Elina Hölttä. Vuosittain järjestettävät koulujen väliset muodostelmakilpailut keräsivät värikkään joukon osallistujia Espoosta, Helsingistä, Naantalista, Vantaalta ja Laukaasta. Joukkueita oli tällä kertaa mukana 3 kaikkiaan 14. Avoimessa sarjassa pääasia oli luistelun ilo ja yhdessä tekemisen riemu. Mestaruussarjojen joukkueet taas esittivät todella taidokasta luistelua. Kilpailut järjestettiin Mäkelänrinteen urheilulukiossa opiskelevien muodostelmaluistelijoiden avustuksella. Kouluja varten tuotettiin uusi muodostelmaluisteluohjelma, jonka suunnittelusta vastasi Katja Linnaranta. Ohjelmasta tehtiin myös video, joka on nähtävissä liiton internetsivuilla. Lisäksi liitto oli mukana liikunnanopettajien koulutuspäivillä Hämeenlinnassa helmikuussa. Messuilla esittelyssä oli Fitness Skating Hämeenlinnan Taitoluistelijoiden Jenni Helysen toimesta sekä messuilla jaossa olivat kaikki kouluille suunnatut materiaalit. Liitto oli mukana Nuoren Suomen Liikuntaseikkailu Maapallon ympäri –kampanjassa tuottamalla kouluille suunnattua taitoluistelun