Ja Metsätalouden Yksikkö, Ilmajoki Pääkirjoitus

2009

Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki, Ilmajoentie Maa- ja Metsätalouden yksikkö, Ilmajoki Pääkirjoitus

Aika on rientänyt hurjaa vauhtia kohti kevättä. Valon määrän lisääntyessä koulu-uupumus alkaa hiljalleen kaikota. Kaiken kiireen kes- kellä on aika rauhoittua lukemaan kädessäsi olevaa lämpimäistä, uunituoretta Imolaasta. Tässä numerossa saamme lukea erilaisia selviytymistarinoita arjensankareista, niin Suomesta kuin rajojen ulkopuoleltakin. Eri- tyisesti tuleville opiskelijoille lehti tarjoaa hyvää tietoa opinnoistamme, vapaa-ajasta sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Kou- lustamme valmistuu tusinoittain ammattimai- sia maaseudun tulevaisuuden toivoja! Kiitämme kaikkia lehden teossa mukana ol- leita, juttujen kirjoittajia sekä yrityksiä, jotka mainospaikan ostamalla tukivat luokkamme retkirahastoa.

Tiedotusvastaavat 2009 Hanna Koski Karoliina Miettunen

Julkaisijan tiedot

SeAMK Maa- ja metsätalous Maa- ja metsätalouden yksikkö, Ilmajoki

Sedu maaseutu, Luonnonvara- ja ympäristöala www.hirmu.fi Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki, Ilmajoentie Kauppatie 7 60800 Ilmajoki Sedu aikuiskoulutus Liikelaitos maaseututoimiala

Teräväpiirto Ilmajoentie 525, 60800 ILMAJOKI näkeminen 020 124 5700 lähelle ja [email protected] kauas Vaali näköäsi laadukkailla Toimituskunta Essilorin linsseillä. Toimittaja Miia Uusitupa Takaamme Hanna Koski, Karoliina Miettunen, Anu hyvän laadukkaan Katila, Anu Lounatvuori ja AMK2:set näkemisen lisäksi nopeat linssien Kannen kuva: Tauno Paakkari toimitukset. Kuvassa: Sanni Komppa ja Into-hevonen Taitto ja Painatus Painotalo Casper Oy optikko Ulla Perttula PL 30, 61301 KURIKKA Puh. 06-4234980, 050-3574578 www.painotalocasper.fi Kauppatie 9, Ilmajoki Palvelen ma-pe 9-17 ja sopim. muk. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Seinäjoen Sedu Koulutuskeskus Ammatti- Aikuiskoulutus Sedu korkeakoulu Liikelaitos

Ilmajoen kampuksella on n. 500 maataloutta Metsätaloutta opiskellaan Ähtärissä Tuomarniemen opiskelevaa opiskelijaa. idyllisessä järvi- ja metsämaisemassa.

Ajallisuus

Ihmisen suhde aikaan Aika tiivistyy Vuoden 2008 aikana on tullut usein mieleen kellon kääntämi- Ajan kulun tuntemuksiin liittyy, että päätöksenteon lähellä ajan nen taaksepäin. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulunut vuosi kulku ikään kuin tiivistyy. Päätöstä on vaikea tehdä ja olisi tarve on ollut sen historian synkin. Monien asioiden muistelu tekee tehdä erilaisia selvityksiä ja varmistuksia, joilla päätöstä perus- kipeää vielä pitkään. Olisiko jotakin voinut tehdä toisin tai olisi- tellaan tai torjutaan. Päätöstä kärsimättömästi ajavien joukko ko pitänyt tehdä vielä jotakin muuta. Monet asiat näyttävät eri- ja muutoksen vastustajat ovat jokapäiväisiä tuttujamme. Onko laisilta ennen tai jälkeen jonkin tapahtuman. Aika ei kuitenkaan meillä tähän aikaa? pysähdy tai kulje takaisin vaikka niin haluaisimme. Päätöksenteon viivästyminen aiheuttaa yleensä joka tapauk- Ajan eteenpäin kulkuun liittyy tuntuma siitä, että odotettavissa sessa ajallisuuskustannuksia. Väärän päätöksen läpi vienti lii- olisi enemmän aikaa kuin taakse katsoessa arvelee kuluneen. an nopeasti aiheuttaa tappioita samoin kuin oikean päätöksen Aikaa mitattaessa tämän voi havaita olevan kuvitelmaa. Onnek- viivyttäminen. si osa menneistä asioista unohtuu ja uusien asioiden kulkua ei Tiedon kulun nopeuduttua oikean päätöksen tekemisen mer- vielä arvaa. Tästä syntyy usko parempaan tulevaisuuteen. kitys on korostunut. Omaa yritystään johtavalla oltava hyvät Maailmantalouden suhde aikaan on tullut esiin syksyn 2008 taustatiedot alaltaan sekä hyvä päätöksenteon tukijärjestelmä aikana. Tieto tapahtuneista taloudellisista epäonnistumisista nopeiden ja oikeiden päätösten tekemiseksi. kiirii valon nopeudella kaikkialle. Reaktiot seuraavat heti. Näyt- tää siltä, että taloudessa aikaa suhdanteiden välillä on vähän. On osattava päättää ajoissa On vain tieto epäonnistumisista ja sitä seuraava romahdus tai Aika ei pysähdy. Sen takia on osattava päättää asioista. Oikea usko tulevaisuuteen ja taloudellinen nousu. päätös on paras vaihtoehto. Mielestäni seuraavaksi paras vaih- Maa on ikuinen toehto on päätös vaikka se olisi väärä. Päättämättä jättäminen on huonoin päätös, joka kuihduttaa lopulta kaiken toiminnan. Maan on sanottu olevan ikuinen, niin saattaa olla. Ruoka tu- Omassa elämässä iän myötä ajan kulku tuntuu kiihtyvän. Joulu lee maasta ja ihmisten on syötävä elääkseen. Tätä kehää ei ja toukoaika tulevat vuosi vuodelta aina nopeammin. Ajan tii- ole vielä toistaiseksi pystytty murtamaan. Maanviljelijä tietää vistyessä tuntuu paremmalta harmitella niitä asioita, joita tuli kuitenkin, että ruuantuotanto jos mikä on ajallisuuskysymys. tehtyä kuin surra tekemättä jääneitä. Pellolla kevättöiden aikaisuus tai myöhästyminen aiheuttavat ajallisuuskustannuksia. Sadon alentuminen tai korjuun viiväs- tyminen näkyvät syksyllä laarissa. Antoisia sekunteja - Kelloa ei voi kääntää taaksepäin.

Talouden aaltoliike on tuonut uusia haasteita viljelyyn tarvitta- Antti Pasila vien panosten hankkimisen ja tuotteiden myynnin ajoitukseen. Pääosin tilannetta näyttävät hallitsevan jo tunnetut talouden Yksikön johtaja lainalaisuudet. Vaikutusta liiketoimien ajoituksen onnistumi- Seamk Maa- ja metsätalous seen näyttää olevan myös onnella ja ”hyvällä bisnesvainulla”. Taloudessa ajallisuuden vaikutusta on ilmeisen vaikea yksise- litteisesti arvioida. Hallussamme oleva maa on itsessään ajallinen. Viljelijän toi- menpiteiden vaikutus näkyy lyhimmillään vuoden kiertona. Uu- delleen voi yrittää seuraavana vuonna. Toisaalta viljelty maa säilyttää osan sadontuottokyvystään vuosikausia. Maatalouspoliittiset valtavirtaukset ovat ajallisesti ”pitkiä aaltoja”. Viljelijän kannalta on osattava toimia kulloiseenkin tilantee- seen sopivalla tavalla. Oman opistoajan perheviljelmäajattelu ei näytä olevan enää nykyisen valtavirtauksen kärki, vallalla on suuruuden ekonomia.

Sedu – maakunnan vahva ja monipuolinen kouluttaja!

Ammatillinen koulutus on muun yhteiskunnan mukana jatkuvassa muutoksessa. Koulutuskeskus Sedu on ottanut haasteen vastaan täsmentämällä toimintojaan toimialapohjaiseksi, laajentuen vahvaksi, maakunnalliseksi kou- luttajaksi. Maatalousopetus, vanhimpana Sedun koulutusalana, elää ajan hermolla ke- hittyen ja kehittäen toimintaansa maaseudun uusien haasteiden mukaisesti. Ilmajoella maatilatalouden koulutusohjelman lisäksi maatalouden teknolo- giaan ja urakointiin painottuvan maatalousteknologian koulutusohjelma on ottanut paikkansa vetovoimaisena koulutusalana.

Tiedolla tulevaisuuteen Maatalous ja siihen läheisesti liittyvät yritysalat ovat jatkuvassa globaalissa muutoksessa, jossa ennustettavuus maailmanmarkkinoiden myllerryksessä on alhainen ja ulkoisten tekijöiden merkitys taloudessa on entisestään voi- mistunut. Uusiutuvien luonnonvarojen merkitys energian lähteenä on öljy- varojen ehtyessä kasvanut jatkuvasti. Tämä antaa biologiselle tuotannolle uuden ulottuvuuden. Lisäksi elintason nousu väestönkasvun myötä asettaa ruuantuotannolle isoja haasteita, joiden merkitystä ei vielä täysin tiedosteta. Jokainen hehtaari tullaan tarvitsemaan ruuan tuotantoon. Muutoksen myötä tiedon tarve maaseudun yritystoiminnassa kasvaa. Alan koulutuksen on muututtava työelämän tarpeiden pohjalta. Opetussuunnitel- maa uudistetaan parhaillaan entistä työelämälähtöisemmäksi ja yrittäjyyttä korostaen. Uudistuksessa ovat mukana keskeisesti työelämän laaturyhmät, joissa on edustus alan osaajista ja toimijoista.

Tulevaisuus on nuorten Näissä olosuhteissa ympäristön ja luonnon ehdoilla tapahtuva maaseutu- yrittäminen vaatii pitkäjänteistä ja määrätietoista toimintaa, jossa usko tulevaisuuteen on keskeinen voimavara. Maatalousalan valinneet nuoret ovat esimerkki siitä ennakkoluulottomuudesta, jota tarvitaan ja jolla selvitään. Koulutuskesus Sedussa, Ilmajoella, Ilmajoentiellä aloitti jälleen ennätysmää- rä nuoria maatalousalan opinnot. Heistä olemme ylpeitä. Ammattitaitoinen ja asiansa osaava henkilöstö ja nykyaikaiset olosuhteet takaavat korkeata- soisen opetuksen ja olosuhteet, joissa uusin tieto on helppo omaksua. Li- säksi hyvä ilmapiiri antaa nuorille kannustavan kasvualustan ottaa vastaan uusia haasteita ja kasvaa ihmisenä.

Onnea ja menestystä kaikille elämäänne!

Juhani Kurjenluoma toimialajohtaja Sedu maaseutu

Osaamista maaseudun aikuisväestölle

Tuon tässä imolaasen kautta terveiset Sedun aikuiskoulutuksen puolelta. Tässä lehdessä on kaavio, josta selviää Sedu Aikuiskoulutuksen asema osana Seinäjoen koulutuskuntayhtymää. Siksi on syytä vilkaista, kaavio kun on taas muuttunut. Sedun aikuiskoulutuksen kannalta vuoden 2008 alussa tullut merkittävin muutos oli aikuiskoulutuksen eriyttäminen omaksi taloudelliseksi yksikök- seen kunnalliseksi liikelaitokseksi. Liikelaitosmuotoisuus sallii normaaliin koulutuksen hallintoon verrattuna joustavamman ja nopealiikkeisemmän toiminnan, mikä onkin eduksi toimittaessa tänä päivänä aika nopearytmisten ja vaativien työelämäkumppanuuksien puitteissa. Sedu aikuiskoulutus jakaantuu kuuteen toimialaan /tulosalueeseen, joita ovat hyvinvointi, maaseutu, palvelu, tekniikka sekä yrittäjyys, kauppa ja kulttuuri. Kuudentena on oppisopimuspalvelut. Maaseututoimialaan kuuluvat Ilmajo- ella maatalouden ja Ähtärin Tuomarniemellä metsätalouden aikuiskoulutus ja maaseudun kehittämistoiminnat vahvistettuna vielä molempia edellä mai- nittuja aloja yhdistävällä bioenergia-alan koulutus- ja kehittämistoiminnalla. Päätehtävämme on aikuisväestön koulutus. Koulutustoiminnan kivijalan muodostaa tutkintomuotoinen aikuiskoulutus, jota edustavat sekä maatalous- että metsäalalla perustutkinnot. Niiden tavoite on nimensä mukaan pe- rusosaamisen hankkiminen. Enemmän työkokemusta omaaville opiskelijoille on tarjolla ammattitutkinnot tai erikoisammattitutkinnot. Kaikille näille on ominaista se, että ammattitaito voidaan osoittaa ammattitaidon näytöissä. Niihin voi osallistua Sedu aikuiskoulutuksen ns. valmentavan koulutuksen tai oppisopimuskoulutuksen kautta. Myös suoraan työelämästä voi tulla anta- maan ammattitaidon näytteen, jos taidot arvioidaan riittäviksi. Maaseututoimialan valmentavia koulutuksia ja tutkintoja ovat: maatalousalan perustutkinto, viljelijän ammattitutkinto, karjatalouden ammattitutkinto, ve- sitalouden erikoisammattitutkinto, bioenergia-alan ammattitutkinto, metsä- talouden perustutkinto, metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto, metsäta- lousyrittäjän ammattitutkinto. Toisaalla tässä lehdessä kuvataan tarkemmin ammattitutkintojen suorittamista. Suosittuja koulutuksia ovat olleet maatalousalan perustutkinto, karjatalouden ja viljelijän ammattitutkinnot. Uusimpana koulutuksena olemme syksyllä 2008 käynnistäneet metsäkoneenkuljettajan koulutuksen (perustutkinto) ja bioenergia-alan ammattitutkintoon tähtäävä koulutus on tarkoitus aloittaa syksyllä 2009. Haluamme Sedu Aikuiskoulutuksen maaseututoimialalla olla kehittämässä yhteistyötä maaseudun yrittäjien sekä alueella toimivan jalostavan teollisuu- den, alan muiden liikeyritysten ja neuvonta- ja hallinto-organisaatioiden kanssa. Yhteistyö voi olla hyvin monimuotoista: päätehtävämme on maaseudun ihmisten ammatillinen kouluttaminen, mutta haluamme olla myös tukemassa maaseudun muuta kehittämistoimintaa tapahtuu se sitten koulutusten tai erilaisten projektien puitteissa. Tässä hengessä toivomme yhteydenottoja ja uusia ideoita maaseudun osaamisen ja hyvinvoinnin parantamiseksi.

Tarmo Vuorenmaa Aikuiskoulutuspäällikkö, maaseutu

a u t ais Anna elämän m

Uudessaa TORTILLAVUOKA Valio maustetussaa 6 annosta ruokakermassaa yhdistyvät tomaatinn 1 pak (6 kpl) isoja tortilloja Paista jauheliha ja sipulit ja vuohenjuustonn Oivariinissa pannulla. Mausta. Kastike maku. Käytä pasta-- Lisää tomaattimurska ja 400 g paistijauhelihaa ruokakerma. Anna kiehahtaa. kastikkeisiin, keittoi-- 1 pussi (200 g) pakastesipulia Nosta levyltä. Lisää hienon- hin, uuniruokiin jaa 2 rkl Valio juoksevaa Oivariinia nettu persilja. wokkeihin . 3/4 tl suolaa Laita uunivuokaan kerrok- 2 tl pippurisekoitusta sittain kastiketta, tortilloja ja Sarjassa myös mautt 1 tlk (400 g) tomaattimurskaa juustoraastetta. Jos käytät Kippari savujuustoo 1 prk (2 1/2 dl) Valio maustettua ruoka - suorakaiteen muotoista vuo- sekä 3 juustoa.a.. kermaa tomaatti-vuohenjuusto kaa, puolita tortillat. Ripota 1 dl persiljaa pinnalle loppu juustoraaste. Lisää reseptejää 1 pussi (150 g) Paista 225 asteessa uunin www.valio.ﬁﬁ Valio Oltermanni raastetta keskiosassa 10–15 min. Elintarvikeagrologiksi Ilmajoelta

Perinteisten syventävien opintojen (tuotantoeläinten terveydenhuolto, maatalousteknologia, kasvintuotanto, tuotantotalous ja kotieläin tuotanto) lisäksi voi nyt valita uuden elintarvikeagrologiksi suuntaavan opintokokonaisuuden.

Elintarvikeagrologiopinnot opiskellaan yhdessä tulevien elin- - Suuntaus kannattaa valita, jos elintarviketeknologia kiin- tarvikeinsinöörien kanssa. Maaseutuelinkeinojen perusopin- nostaa. Se antaa mahdollisuuksia myös pienille maatiloille not tullaan suorittamaan maa- ja metsätalouden yksikössä erikoistua jatkojalostamiseen. Teknologia -sanaa ei tarvitse Ilmajoella ja loput Seinäjoella Tekniikan yksikössä. pelätä, koska se ei ole pääasia vaan työväline, Juha kannus- Opintokokonaisuus on jalostettu pidemmälle ja lähemmäksi taa lopuksi. elintarvikeinsinöörin koulutusta, koska työmarkkinoilla on ar- vioitu olevan tarvetta tällaiselle osaamiselle keskellä vahvaa Ville Lammi ja monipuolista Etelä-Pohjanmaan elintarvikeklusteria, maa- Timo Laakso seutuelinkeinojen ko:n koulutusohjelmapäällikkö sekä opin- Lauri Jokinen tokokonaisuuden suunnitteluissa mukana ollut Juha Tiainen kertoo. - Opinnot on suunniteltu niin, että ne laajentavat osaamista maataloustuotteiden jatkojalostuksessa pellosta pöytään ‑ketjun jatkona, mikä erottaakin sen elintarvikeinsinööristä, Juha jatkaa. Opinnoissa perehdytään elintarvikkeiden prosessointiin sekä yritystoiminnan liikejohtoon. Elintarvikkeiden prosessoinnissa opiskellaan esimerkiksi lainsäädäntöä, prosessitietoutta ja hygieniaa. Yritystoiminnan liikkeenjohtoon kuuluu mm. strate- ginen johtaminen, markkinointi, kus- tannuslaskenta ja hinnoittelu. Opinnoissa tullaan myös käsittele- mään elintarvikeyrittäjyyttä ja insi- nöörimäistä käsittelyä. Opinnot si- sältävät mikrobiologiaa, kemiaa ja matematiikkaa. Erikoistumisopin- noista kertyy 60 opintopistettä, joiden lisäksi perusopinnot, har- joittelut ja opinnäytetyö. Suun- tautumisen pääsuunnittelijana toimii TkT lehtori Margit När- vä, Juha Tiainen kertoo. Valmistuttuaan elintarvi- keagrologi voi toimia mm. maatalouden jatkojalosta- jana tai asiantuntijatehtä- vissä elintarvikepuolella. Juha Tiainen toivottaa kaikki halukkaat reilusti kokeilemaan.

Maatalousyrittäjäksi!

17-vuotiaat Jussi Saarinen Soinista ja Miro Martiskainen Jalasjärveltä opiskelevat nyt toista vuotta Koulutuskeskus Sedussa, Ilmajoella Ilmajoentiellä. Kolmannen vuoden jälkeen heistä tulee maaseutuyrittäjiä.

Miro Martiskainen ja Jussi Saa rinen tietävät että sosiaalisella Keitä ovat Jussi ja Miro? soittamaan tätä epä- asenteella pötkitään tälläkin - kohtaa. ”Ainakin alalla pitkälle. Jussilla on kotona lypsykarjatila, jossa tällä hetkellä on neli- pojat tykkäisivät sii- senkymmentä lehmää lypsyssä. Nuori mies lähtee opiskelu- tä!”, lisäävät Jussi jen jälkeen jatkamaan tilaa isänsä jalanjäljissä. Peruskoulun ja Miro. jälkeen maatalousalan perustutkinto Ilmajoella oli selvä paikka jatkaa opintoja, sillä maatalous kiinnostaa ja itse koulu vai- Asuntola on hyvä paikka kutti heti ensi kuulemalta juuri oikealta paikalta hänelle. opetella itsenäistymistä Mirolla ei ole kotona maatilaa, joten lähtökohta on Jussiin ver- Ensimmäisenä vuonna molemmat nuorukaiset asuivat koulun rattuna hieman erilainen. Innostuksen lähteä Ilmajoelle opis- pihassa sijaitsevassa asuntolassa ja suosittelevat tätä rat- kelemaan maataloutta herättivät kaverit sekä mahdollisuus kaisua kaikille muillekin aloittaville opiskelijoille. Kavereiden erikoistua opinnoissa urakointiin. Tulevaisuudessa Miro nä- löytäminen ja ryhmähengen kasvaminen tapahtuu pääsään- keekin itsensä urakoijana, mutta kotieläinten pitoakaan ei ole töisesti vapaa-ajalla ja tiivis yhteisö antaa tälle hyvät puitteet. kokonaan poissuljettu. Koulun tarjoamat ruuat aamupalasta päivälliseen helpottavat Tutustumista luokkatovereihin ja päivittäistä arkea. maatalouteen Ensimmäisen ja toisen opiskeluvuoden välinen kesä on poiki- en mielestä ollut tähän mennessä parasta aikaa. Silloin opis- Ensimmäisestä opiskeluvuodesta pojilla on hyviä kokemuk- kelu tapahtuu suurimmaksi osaksi käytäntönä koulutilan pel- sia. Tarkoituksena on tutustua niin opiskelutovereihin kuin loilla kasvukauden erilaisissa työtehtävissä. Jokaiselle tulee opiskeltavaan alaa, joten kokemusta ei välttämättä tarvitse tutuksi kevättyöt, rehunteko ja puinnit. Jussi ja Miro arvioivat olla maatalousalalta entuudestaan. Oppitunneista on poi- koulutilan oppimisympäristön olevan hyvin totuudenmukai- kien mielestä ollut liian iso osa teoriaa, mutta ilman hyviä nen. perustietoja ei voi menestyksekkäästi tehdä samoja asioita käytännössä. Mielekkäimmät oppiaineet löytyvätkin heidän Millaisen ihmisen kannattaa mielestään teknisten aineiden puolelta. Asioita ei käsitellä liian nopeasti, vaan jokaiseen kokonaisuuteen käytetään riit- hakea Ilmajoelle opiskelemaan? tävästi tunteja. Tärkeimpänä ominaisuutena pojat sanovat sosiaalisuuden, että osaa avata suunsa oikeassa paikassa. Mitään aikaisem- Jussi ja Miro ovat reilussa vuodessa huomanneet Ilmajoella paa kokemusta opiskelu maatalousyrittäjäksi ei vaadi, sillä olevan opiskelemassa hyvin samanhenkistä porukkaa, mikä tarvittavat tiedot saadaan kolmen vuoden aikana opiskeltua. on positiivinen asia. Ja jos joku ei vielä kouluun tullessaan Toki maatalouden pitää myös kiinnostaa, sillä ammattina tämä ole ollut kovin maataloushenkinen, pojat sanovat yhteisön on kuitenkin melko sitova. kyllä muuttavan kaverin joukon jatkeeksi. Sukupuolijakauma toisella vuosiluokalla on poikavoittoinen. Tyttöjä toivotaan ta- Maija Jousmäki

Haluatko paremman satotason?

Green Power Kultivaattorit Välipakkaimet Taitto-ovet mittojen mukaan Taitto-ovet mittojen mukaan Katso testi Koneviesti 1/09. - -hyvä hyvä lämmöneristys lämmöneritys - -pieni pieni huollontarve huollontarve p. 0208 384 530 Valm/myynti J.Kangas Ylihärmä 040-558 1605 - -kevyt kevyt käyttää käyttää www.findoor.fi www.greenpoweragri.com 10 p. 0208 384 530 www.findoor.fi Sillan kautta Viikkiin opiskelemaan

Kirsti Mäki-Paavola on kotoisin Kurikasta ja opiskelee Ilmajoella agrologista agronomiksi –siltaopinnoissa. Hän on valmistunut agrologiksi (AMK) aikuispuolelta vuonna 2005 ja pääs- syt silloin heti töihin Maaseutuvirastoon. Siltaopintoihin hän lähti, koska sellainen mahdollisuus tuli, ja hän ajatteli, että se kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Lisäksi työpaikalla hänelle on hyötyä ylemmästä korkeakoulututkinnosta.

Siltaopinnot on opintokokonaisuus agrologista agronomiksi, jota voi opiskella avoimessa yliopistossa. Opinnot järjeste- tään Ilmajoella, SeAMK Maa- ja metsätalouden yksikössä. Opintokokonaisuus tuottaa agrologille hyvät lähtökohdat läh- teä Helsingin yliopistoon maa- ja metsätieteelliseen tiedekun- taan, Viikkiin opiskelemaan agronomin tutkintoa pääaineena maatalousekonomia. Kirsti aloitti opinnot maaliskuussa 2008, ja opinnot kestävät tässä vaiheessa yhteensä kaksi vuotta. Sen jälkeen hän aikoo hakea opiskeluoikeutta Helsingin yliopiston Maa- ja metsätie- teellisestä tiedekunnasta. Kun opiskelija on suorittanut siltaopinnot, voi hän hakea Hel- singin yliopistoon päävalinnan eli valintakokeen kautta tai erillisvalinnan kautta tutkinnon suoritusoikeutta maa- ja met- sätieteellisestä tiedekunnasta. Mikäli opiskelija hyväksytään tiedekunnan opiskelijaksi, siltaopinnot ovat suoraan hyväksi luettavissa agronomin tutkintoon. Siltaopinnoista on siis se hyöty, että ne nopeuttavat opintoja huomattavasti varsinai- sessa maisteriopintovaiheessa. - Osallistuminen siltaopintoihin vaatii motivaatiota, henkilö- kohtaisen suunnitelman opintoja varten sekä sitoutumista Kirsti Mäki-Paavola tähtää agronomiksi. omiin tavoitteisiin, Kirsti kertoo. Opintoja järjestetään Ilmajoella kerran tai kaksi kertaa kuu- Suuntautumisvaihtoehdot maatalousekonomiassa ovat liike- kaudessa siten että opinnot sijoittuvat viikon loppupuolelle taloustiede, maatalouspolitiikka ja maaseutuyrittäjyyden ope- esimerkiksi torstaista lauantaihin. Opiskelun pystyy suoritta- tus ja tutkimus, joista Kirsti aikoo suuntautua maatalouspo- maan helposti työn ohessa. Kirstillä on etu, että hänen työn- litiikkaan. Maatalous- ja ympäristöteknologiasta on tulossa antajansa kannustaa häntä opintoihin ja poissaolot opiskelun näiden lisäksi oma opintokokonaisuus. takia ovat helposti sovittavissa. Kirsti on tähän mennessä opiskellut siltaopinnoissa kauppa- - Toiset opiskelevat oppimisen riemun takia ja toiset hakevat oikeutta, kansantaloustiedettä, matematiikkaa ja parhaillaan uusia näkökulmia asioihin ja uusia kontakteja, Kirsti sanoo. on meneillään maatalousekonomia. Kirsti suosittelee siltaopintoja kaikille, sillä hänen mielestään nämä kurssit ovat - Opiskelun sujuvuus riippuu silti paljolti omista tavoitteista ja yleisestikin hyödyllisiä elämässä. itsekurista, hän lisää. Keväällä siltaopintoja aloitti noin 40 opiskelijaa, joista suurin osa opiskelee Ilmajoella ja osa opiskelee Mikkelissä videoyhteyden kautta. Kirsti sanoo, että suurin kynnys hänelle siltaopintoihin lähtemisessä oli matematiikka, koska hän on lu- kiossa kirjoittanut lyhyen matematiikan ja ajatteli ettei sillä pärjää yliopisto-opinnoissa. Pelko osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä lyhyellä mate- matiikalla hän on pärjännyt hyvin opinnoissaan. Jatkossa Kirsti toivoo, että maa- ja metsätieteelli- seen päästyään, hän voisi opiskella osan maiste- rin opinnoista Ilmajoelta käsin, sitä ei kuitenkaan ole ainakaan vielä luvattu.

Niina Ruohomäki

11 Opiskelija-asuminen Ilmajoella

Ilmajoella on monenlaisia vaihtoehtoja asuntoa etsivälle opiskelijalle. Asua voi koululla tai kunnan opiskelija- tai vuokra-asunnoissa.

Koulun asuntola sijaitsee koulun pihapii- rissä. Asuntolassa on 4-8 hengen soluja, joissa keittiö, suihku ja WC:t ovat yhteis- käytössä. Perustutkinnon opiskelijat asuu yleensä kaksi samassa huoneessa ja se on heille ilmaista. AMK:n opiskelijoille varataan yleensä oma huone ja heille se on maksullista. Tytöille on tarjolla myös 3 hengen soluja. Asuntolassa on myös muu- tamia huoneita lemmikin omistajille ja niitä kannattaakin tiedustella asuntolan hoitajal- ta. Pyykinpesu onnistuu koulun pyykkituvassa, joka on asuntolan asukkaille ilmainen. Iltaisin koululla voi osallistua erilaisiin pe- leihin, kuten sählyyn ja lentopalloon. Li- säksi kuntosali ja saunatilat ovat vapaasti käytettävissä kuten myös tietokoneet, ilta- myöhäiseen saakka.

Asunnot ovat edullisia ja niiden saatavuus on hyvä Ilmajoen kunnan Palonkortteeri on kes- kustassa sijaitseva opiskelijakortteeri. Pa- lonkortteerissa on tarjolla soluasuntoja, yksiöitä ja perheasuntoja. Huoneen saa Koulun asuntola joko kalustamattomana tai pientä mak- sua vastaan kalustettuna. Pyykinpesu on mahdollista pyykkituvassa, hintaan 1€/ko- neellinen. Palonkortteeri on viihtyisä asuin- paikka jossa palvelut ovat lähellä. Koululle matkaa on vain vajaa 3 kilometriä. Keskustan tuntumassa sijaitseva Herralan kortteeri kuuluu myös kunnan opiskelija- asuntoihin. Siellä tarjolla on soluasuntoja ja muutama yksiö. Kunta vuokraa asuntoja näiden lisäksi kes- kustassa ja keskustan välittömässä lähei- syydessä. Kunnan vuokra-asuntoja haetaan kunnan toimistosta tai netistä saatavilla hakukaa- vakkeilla. Hakemukset kannattaa jättää hyvissä ajoin ennen syksyä. Vapaita asuntoja voi myös tiedustella suoraan kunnan isännöintitoimistosta, puh.(06) 4191260 tai 044-4191 260 ja kunnan nettisivuilta: http://www.ilmajoki.fi/Palonkortteeri2/in- dex.html. Koulun asunnoista vastaa asun- tolanhoitaja, puh. 0201 245 708.

Jenny Jämsä Palonkortteeri

12 Syventävissä opinnoissa: Tuotantoeläinten terveydenhuolto – mitä huolletaan ja miksi?

Otsikossa mainittu syventävä opintokokonaisuus on uusi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ja tarkoitettu tuleville AMK-agrologeille vapaasti valittava opintoina. Opetus on alkanut syys- kuussa 2008 vetämänäni ja opiskelijat ovat tutustuneet sikojen, nautojen ja osin muidenkin eläinlajien ihmeelliseen elämään muutenkin kuin teuras- tai maitotilien muodossa – tosin parempiin tileihin myös tähdäten.

Vuosi sitten en vielä tiennyt olevani täällä tänään. Viimeistelin ennaltaehkäisy, se kun on kaikkien etu - sekä eläimen, tuotta- maisterintutkielmaani maatalous-metsätieteelliseen tiedekun- jan että elintarviketeollisuuden. taan ja tein sijaisuuksia kunnaneläinlääkärinä ja teurastamon Opetus toteutetaan luentoina, harjoitustöinä ja käyntinä na- tarkastuseläinlääkärinä. Mietin mikä olisi se toimenkuva, jos- vettaan ja sikalaan eläinten terveyden näkökulmasta, sekä sa kahden koulun opeista olisi hyötyä. Hyvään saumaan sattui eläinlääkärin matkassa tilakäynneillä. Opetuksen kehittä- SeAMK:n tarve saada eläinlääkäri taloon. Erinäisten palaveri- minen on jatkuvasti työn alla, ja se muotoutuu ajan kanssa; en jälkeen kävelin avaimet kourassa työhuoneeseen ja mietin, luultavasti suunta on vain parempaan! Opintojaksoja on tois- että mitäs sitten. Kirjaimellisesti työni alkoi puhtaalta pöydäl- taiseksi hankala tai lähes mahdoton suorittaa muualla kuin tä: ei luentorunkoa, ei opetusmateriaalia, ei ketään, joka olisi paikan päällä olemalla. Perinteinen luento-opetus on siis vielä aiemmin opettanut AMK:ssa eläinten terveydenhuoltoa tässä voimissaan, mutta kiitettävästi puheeni elävästä elämästä on laajuudessa. Siitä se sitten lähti ja muiden kotieläintuotannon pitänyt kuulijat hereillä. Sanotaan, että jokaisessa asuu pie- opettajien neuvoilla pääsin työn alkuun. ni lehmä; minussa lienee asunut lehmän (ja sian ja hevosen Nyt mennään jo keväässä ja opetus on pyörinyt koko ajan. jne) lisäksi myös pieni opettaja. Tervetuloa entiset ja nykyiset Tähän mennessä olemme käsitelleet, missä eläinelimistön opiskelijat kuulemaan, miksi hyvinvoiva eläin on paras eläin! elimet sijaitsevat ja mitä niillä tehdään, unohtamatta lukuisia esimerkkejä käytännön elämästä. Opiskelijat oppivat myös lukemaan eläinten käyttäytymistä ja tarkkailemaan, mitä se Vera Hakala sika tahtoo sanoa, jos rehu ei maita ja kävelykin tekee kipeää. ELL, MMM Lainsäädäntö on tärkeä osa tuotantoeläinten pitoa ja siihen perehdytään opintojaksolla, kuten myös eläinten hyvinvoinnin eri osatekijöihin. Opiskelijat tutustuvat myös käytännön prak- tiikkaa tekevän eläinlääkärin työhön tilakäynneillä. Eläinten terveyden ylläpito on opintojaksoista laajin, muissa osioissa käsitellään muun muassa yleisimpiä taudinaiheut- tajia ja eläinten järkevän lääkityksen perusteita. Terveyden- huoltotyön tarkoituksen ymmärtäminen lienee koko opetuksen punainen lanka. Opintojaksot eivät anna valmiutta tehdä eläinlääkärille kuuluvia toimenpiteitä, eikä jaksoilla opeteta itse eläinlääkintää, mikä vaatisikin jo lain mukaan eläinlääkä- rin tutkinnon. Mutta oleellista onkin vaivojen ja sairauksien

13 Ensimmäinen vuosi takana – tulevaisuus edessä

Meitä on moneen junaan ja maatalousalan opiskelijoidenkin joukkoon mahtuu monenlaista menijää; joku päätti valita alan, josta ei tiennyt etukäteen yhtään mitään, toisilla odottaa kotona tila tulevaa isäntää tai emäntää ja joitakuita ala vain yksinkertaisesti kiinnosti.

Ensimmäisen vuoden agrologiopiskelijat Menna Rintamäki loputtua jatkamaan yhdessä poikaystävänsä kanssa tämän ja Annika Paavola ovat tyytyväisiä opiskeluantiin Ilmajoella. kotona olevaa viljatilaa, jolla tuotetaan ohraa ja ruista. Vetovoimaiseksi maaseutualankoulutusohjelman teki opiske- - Toisen vuoden suuntautumisvalinnat toivottavasti selventä- lijoiden mielestä monipuolinen opiskelu ja käytännönlähei- vät ajatuksia, mihin olisi kiva sijoittua opiskelun jälkeen, An- syys. Opinnot ovat jo nyt vastanneet hyvin odotuksia mitä oli nika miettii. jo ehtinyt koulusta muodostamaan. Menna ja Annika olivat kuulleet pelkkää positiivista palautetta ”Mistä löydät sä ystävän…” koulusta, mikä innostikin heitä hakemaan agrologiopintoihin Samanhenkisyys johtaa usein ystävyyteen. Ystävyyden lisäk- SeAMK:iin. si uusiin ihmisiin tutustuminen voi johtaa toiseenkin kaunii- - Mainio yhteishenki oli entuudestaan tuttu samassa koulussa seen asiaan, sillä moni tätä koulua käynyt on löytänyt samasta perustutkinnon suorittaneen veljeni ansiosta, Annika kertoo. oppilaitoksesta itselleen sen ikioman isännän tai emännän. (Erään epävirallisen tietolähteen mukaan olisi samalla luo- Sekä Mennan että Annikan mielestä Maa- ja metsätalouden kalla olevien parinmuodostusprosenttikin kahdenkymmenen yksikköön, Ilmajoelle oli helppo hakea siitä saatavien runsaan luokkaa.) tiedon ansiosta. Menna ja Annika kertovat, että yksi parhaimmista tavoista - Lehdet, Internet ja messut antoivat hyvin lisätietoa alasta, saada uusia kavereita heti opinnot aloittaessaan, on yksikön opiskelijat sanovat yhteen ääneen. tutoreiden järjestämä, jo perinteeksi muodostanut, illanvietto Mennalta lisäksi saavat erityiskiitosta torstai-iltapäivisin jär- Kalajaisissa. Iltaan kuuluu saunomista, uintia, leikkejä ja her- jestettävät vapaavalintaiset opinnot, joista löytyy paljon kiin- kuttelua. nostavia opintokokonaisuuksia, kuten hevostalouden opinto- - Kakkosten ykkösille järjestämät sauna- sekä elokuvaillat jaksot. sekä Ilmajoen bilepaikka, Artti ovat myös edesauttaneet sii- Tulevaisuudensuunnitelmat ovat Menna Rintamäellä ja Annika nä, että meistä on tullut ystävät, Menna ja Annika kertovat. Paavolalla vielä hieman auki. Mennan haaveissa olisi ”Tuos on meidän pitkät pellot…” suuntautua tuotanto- Pohjanmaalta kotoisin oleville Mennalle ja Anni- talouteen, kasvi- tai kalle ei tuottanut vaikeuksia sopeutua Ilmajo- kotieläintuotan- en vähemmän kumpuilevaan maastoon ja toon ja jäädä kuntakin oli suurin piirtein samankokoinen k o u l u n kuin oma kotipaikkakunta Lapua ja Lai- hia. Ilmajokea he kuvailevatkin rauhalli- seksi paikaksi, jossa kaikki peruspalve- lut löytyvät läheltä. - Onneksi naapurikuntaan Seinäjoelle on lyhyt matka. Sinne on kiva lähteä shoppailemaan ja kahvittele- maan vapaa-aikana, Menna ja Annika sanovat lopuksi.

Johanna Hannila

Menna ja Annika tietävät olevansa oikealla alalla.

14 Opintomatkat Eurooppaan

Yksilölliset opintomatkat yli 15 vuoden ammattitaidolla!

Pyydä tarjous ryhmällesi!

Olemme täyden palvelun matkatoimisto Seuramatkat-Lentoliput-Laivaliput-Ryhmämatkat

Soita, lähetä sähköposti tai tule käymään!

www.opintomatkat.fi Loma & Liikematkat Seurapuistikko 6 B 13, 61300 KURIKKA www.loma-liikematkat.fi Puh. (06) 450 8800 [email protected]

Pellervo – 110 vuotta Varaudu tulevaan kasvukauteen suomalaisessa maaseutuelämässä. KasvIT-palvelulla

RUNSAAT 132 000 LUKIJAA (Syksy07/Kevät08)

Maatilan Pellervo elää maatila- OPISKELIJA- yrittäjän arjessa. Saat siitä ammattialasi uusinta tietoa. ALENNUS Tämän päivän suunnittelutyökalu tarjoaa Kodin Pellervo on lämminhenkinen 50 % koko perheen hyötylehti.

lohkokohtaiset valmiit ratkaisut eri www.pellervo.fi kasvinsuojelupulmiin, muistilistan käytännön ruiskutustyöhön ja huomioi myös peräkkäisen käytön rajoitukset. 139 000 AKTIIVISTA Tutustu osoitteessa: LUKIJAA www.farmit.net/kasvit (KMT Syksy07/Kevät08)

Pellervon lehdet, ammattitietoa ja ajanvietettä.

Kasvit_ilmoitus.indd 1 19.2.2009 08:55:18 Opiskelijoiden vuoden kohokohta on NUIJIS

Nuijaturnauksella eli tuttavallisemmin Nuijiksella on pitkät perinteet agrologien keskuudessa. Ensimmäiset kisat käytiin jo vuonna 1982 ja siitä lähtien Nuijiksessa on mitelty agrologiopiskelijoiden välisestä lentopallon epävirallisesta Suomen mestaruudesta. Ajankohta tapahtumalle on yleensä huhtikuun alussa, ennen pääsiäistä.

16 Kakkoset vastaavat ja ykköset auttavat Vuosiluokilla on omat osansa Nuijiksen käytännön jär- jestelyissä. Kakkoset kantavat päävastuun ja uusien yk- kösten tehtävä on auttaa tekemällä työvuoroja. Kakko- set siirtää siis tällä tavalla uusille ykkösille tietotaidon järjestää seuraavan vuoden turnauksen. Nuijikseen valittavia päävastaavia eli kunnioittavasti päänuijia va- litaan vuosiluokasta aina kaksi. Heidän tehtävänä on kantaa vastuu tapahtumasta ja huolehtia suunnitellus- sa aikataulussa pysymisessä. Käytännössä Nuijiksen aikaansaava asia on siis opiskelijoiden hyvä henki. Yhdessä tekeminen on kivaa. Kun jotain tehdään, teh- dään se meillä kunnolla!

Perinteet kunniaan Järjestävän luokan vuosittaisesta muuttumisesta huo- limatta Nuijis-viikonloppu noudattaa vuodesta toiseen hyväksi havaittua kaavaa. Perjantai-iltana noin 200 iloista agrologi- (ja agronomi-)opiskelijaa saapuu pe- likasseineen koululle. Turnausvieraat majoittautuvat Nuijiksessa verkostoituminen on etuna luokkiin ja ei aikaakaan kun käytävillä kuuluu iloinen pu- työelämässä. heen sorina kun nähdään tutut turnauskaverit Mustialasta, Savoni- asta, Oulusta, Laureasta, Viikistä ja Rollosta. Lauantaina aamusel- la, kun saadaan verkko saliin ja tuomari istuu tuoliinsa, voi turnaus alkaa. Turnauksessa pelataan vuorotellen miesten ja naisten sarjan pelejä ja lauantain pelit kes- tävätkin illansuuhun asti. Saunassa käynnin jälkeen on vuoro hilpeän iltaohjelman, jonka ykköset ovat valmis- telleet. Sekä perjantaina, että lauantaina jälkipelit käy- dään iltabileissä. Sunnuntaina ovat finaalit ja lopuksi juhlallinen loppujuhla juhlapuhujineen.

Kontakteja kollegoihin Nuijaturnaukseen kuuluu paljon muutakin kuin lentopallon pelaaminen. Nähdään muita tulevia agrologeja ja tunnetusti tässä seurassa juttu luistaa. Sosiaaliset kontaktit voivat olla varsin hyödyllisiä tulevassa työ- elämässä ja ovat avuksi monessa tilanteessa. Tuttuja naamoja on mukava tervehtiä myöhemminkin ja vaikka muistella mikä joukkue sen vuoden 2009 Nuijiksen voittikaan. Nuijaturnaus tuo opiskelijoille tutuksi Seinä- joen ammattikorkeakoulun sekä Maa- ja metsätalouden yksikön täällä Ilmajoella. Ilmajoelle Nuijis tuo paljon vilskettä kylänraitille ja yrittäjät ovatkin suhtautuneet hyvin myötämielisesti ja tukeneet sen järjestämistä. Eri- Lentopalloturnauksessa tavoitellaan tyisesti Nuijis on voimannäyte koko järjestelyistä vastaavalle poru- Nuijiksen kiertopokaalia. kalle ja tietysti näytönpaikka koulun omille pelimiehille ja -naisille.

Juha Hursti

Atk-laitteet ja Suomalaista tarvikkeet Ilmajoella puukauppaa LÄNSI-SUOMEN DATAPALVELU OY jo vuodesta WWW.LSDATAPAVELU.FI Riihitie 3 Ilmajoki 06-4232963 AVOINNA MA-PE 9-17 www.storaenso.com/metsa

17 Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma Luonnonvara-alan ylempi AMK-tutkinto (60 op)

Luonnonvara-alan ylempi ammatti korkeakoulututkinto kehittää tulevai suuden maaseutuelinkeinoja ja elävää maaseutua. Maaseudun muutoksen johtamiseen valmentava koulutus on ensimmäinen luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Suomessa.

Kenelle? Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta. Asiantuntijuus, kehittäminen ja johtaminen Tavoitteena on antaa valmiudet toimia maaseudun kehittämis- ja johtamistehtävissä yrityksissä ja orga- nisaatioissa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteena on edistää oppijan kykyä jatkuvaan itsensä kehittämiseen korkeatasoisella ja ajankohtaisella ope- tuksella sekä opintoihin liittyvillä kehittämistehtävillä. Opiskelua työn ohessa Tutkinto koostuu syventävistä opinnoista (25 op), va- paavalintaisista opinnoista (5 op) ja opinnäytetyöstä (30 op). Koulutus toteutetaan monimuotoisesti, joten opiskelu on mahdollista työn ohella. Opetus järjeste- tään Seinäjoen ammattikorkeakoulun Maa- ja metsäta- louden yksikössä. Opiskeluaika Opintojen kesto on noin kaksi vuotta.

Traktoritarvike PITKÄRANTA Ky Puh. 06-4142 920 Akkutie 4 Gsm 0400 669 503 60510 Hyllykallio Fax 06-4144 922

18 Oikealla asenteella opiskelijana YAMK:ssa

Virpi Paavola opiskelee ensimmäistä vuotta Ylemmässä ammattikorkeakoulussa Ilmajoella. Hän on kotoisin Kaustiselta ja opiskelee työn ohella.

Missä työskentelet? pystyy suunnittelemaan oman yrityksen asioita, vaikka yöunet jääväkin joskus lyhyiksi. Omassa yrityksessä Kone Paavola Oy:ssä, joka toimii aines- puun ja metsäenergian korjuussa. Yritys työllistää oman väen Vieläkö on jatko-opintosuunnitelmia? lisäksi viisi työntekijää ja kaksi aliurakoitsijaa. Lisäksi tilalla on maatilayhtymä, jossa on noin 30 lypsylehmää sekä sonnit ja Maa- ja metsätaloudessa on niin nopeasti muuttuvia aloja, hiehot päälle. Peltoa viljelyssä on noin 120 hehtaaria. että jatkuva alan seuraaminen on tärkeää. Jos sopivia koulutuksia löytyy, olen valmis jatkamaan opiskelua, myös lyhyempi Mikä on aikaisempi koulutuksesi? kestoiset, kurssimaiset opinnot ovat tärkeitä. Lukion jälkeen lähdin, maatalousoppilaitoksen kautta, opiske- Kenelle suosittelet YAMK-opintoja? lemaan agrologiksi työn ohessa. Agrologiksi valmistuin Pelto- salmelta vuonna 1996. Sen jälkeen täydensin opintojani AMK Alan yrittäjille ja kaikille maa- ja metsätaloudessa toimiville agrologiksi Ilmajoella. Helsingistä, Viikistä valmistuin Maa- ja henkilöille. YAMK-opinnot on rakennettu siten, että ne sopi- metsätaloustieteiden maisteriksi vuonna 2004. vat sekä yrittäjille että palkkatyössä oleville. Opintojaksolla olevat opiskelijat edustavat monia eri ammatteja. Miten kiinnostuit jatko-opinnoista? Kotiin tulleesta suoramarkkinointikirjeestä sain idean. Opinnot Miika Myllymäki vaikuttivat mielenkiintoisilta ja tarpeellisilta. Yrityksen toiminnan kannalta on hyvä, että maa- ja metsätalous ovat samoissa opinnoissa, koska molemmat alat ovat tärkeitä. Uuden tiedon saanti sekä asioiden päivittäminen on myös tärkeää.

Koetko opinnot mielenkiintoisiksi ja haastaviksi? Kyllä, koska maa- ja metsätalous ovat samoissa opinnoissa. Tärkeää on myös ajatustenvaihto tärkeimpien toimialojen edustajien kanssa. Ilmajoella järjestetyt opintojaksot ja luen- noitsijat ovat korkealaatuisia ja asiantuntevia.

Miten saat aikasi riittämään opiskeluun, perheellesi ja työhön? Vapaa-ajasta joutuu tinkimään paljon. Opinnot kestävät kuitenkin niin vähän aikaa elämästä, että oikein asennoitumal- la siitä kyllä selviää. Hyvänä asiana pidän, että opiskelussa

19 Relax – take it easy!

Opiskelua ei kannata ottaa liian vakavasti. Välillä on hyvä heittää oppikirjat sivuun ja suunnata ajatuksensa harrastusten pariin. Ilmajoki tarjoaa nuorille monia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia, joista tässä muutama:

Liikuntaa hyvässä yhteishengessä kaa tarjoavat mm. poreallas ja kylmävesiallas. Ja niin kuin asiaan kuuluu, hinnoista saa opiskelija-alennusta. Ikiliikkujille on koulumme liikuntasalissa tarjolla viikoittain sähly- ja lentopallopelejä, joihin kaikki halukkaat saavat osal- Luovuutta ja monipuolisuutta listua. Voit esimerkiksi puolustaa koulumme mainetta joka vuosi järjestettävässä Nuijis - lentopalloturnauksessa. Saliin Kaipaatko lisäsivistystä arkeesi? Ilmajoki-opiston monipuoli- voi mennä myös yksin tai porukassa pelaamaan sulkapalloa, sesta tarjonnasta voit valita kursseja aina lavatansseista ve- pingistä tai vaikkapa koripalloa. Vapaassa käytössä on myös näjän kielen alkeisiin. Lisätietoa kursseista ja hinnoista saa monipuolinen kuntosali. Raskaan urheilusuorituksen jälkeen opiston kotisivuilta osoitteesta: www.ilmajoki.fi/i-opisto. voi palautella lihaksiaan koulun saunassa. Heppailemaan Uikkarit messiin ja menoksi Hevosten ystäviä ei myöskään ole unohdettu. Ilmajoella on Ilmajoen uimahalli tarjoaa vesipedoille mahdollisuuden vet- monia talleja, joissa muutamissa järjestetään ratsastus- ja/ reyttää luennoilla kangistuneita raajojaan. Altaita löytyy sekä tai valmennustunteja. Joiltakin talleilta on mahdollisuus pääs- kuntouintiin että muuten vain vedessä kellumiseen. Eksotiik- tä maastoon köpöttelemään. Jos haluat tuoda oman pollesi

Koulun monipuolinen kuntosali on opiskelijoiden vapaassa käytössä.

20 mukaan opiskelupaikkakunnalle, on se myös mahdollista. Jos et halua ratsastaa tuiskussa ja tuulessa, voit vuokrata käyttöösi maneesin Ilmajoen ratsastajien yhdistykseltä.

Dekkareista fantasian ihmeelliseen maailmaan Lukutoukat voivat suunnata tuntosarvensa koulun omaan maaseutualan kirjastoon tai Ilmajoen kunnan kirjastoon, joka sijaitsee aivan keskustan tuntumassa. Siellä on monipuolinen valikoima erilaisia kirjoja, lehtiä, musiikkia ja elokuvia. Jos et omista omaa tietokonetta, voit mennä kirjaston koneille surffailemaan netissä tai tekemään kou- lutehtäviä.

Sivistyksestä yöelämään Raskaan koulupäivän jälkeen voit vaihtaa bilevaihteen päälle ja kääntää tanssikenkäsi kohti Arttia. Ilmajoen Art Rock Café:ssa järjestetään opiskelijabileitä lähes joka keskiviikko. Bileistä ilmoitetaan koulumme ilmoitustaululla sekä sähköpostilla. Arttiin voit mennä myös muuten vain pelailemaan lautapelejä tai bilistä kaveriporukalla. Isolta screeniltä voit seurata milloin mitäkin ohjelmaa aina Suo- mi-Ruotsi jääkiekkomatsista Salattuihin elämiin.

Mari Käkelä Noora Laine Ilmajoen uimahalli tarjoaa mahtavat puitteet uijille.

Viljakaupan VILJELIJÄ!VILJELIJÄ! ammattilaiset Ota täysi hyöty viljakaupasta palveluk- sessasi yhteistyössä Avenan kanssa.

Bror Staffas Kenneth Ahlqvist Andrea Ehrström Leif Udd Seija Uuskoski Matti Hämäläinen Maarit Tammelin Johan Andberg Hanna Ikävalko Matti Koskela Jos arvostat erinomaista viljakaupan palvelua, ota yhteys Avenaan. • Sopimus- ja kauppaehtomme ovat selkeät • Meiltä saat kilpailukykyisen hinnan • Meiltä saat asiantuntevaa markkinatietoa päätöksentekosi tueksi • Kuljetuspalvelumme on sujuvaa ja säästää aikaasi • Keskustelemme mielellämme kanssasi vilja-asioista • Soita meille 010 402 2530 tai vaihde 010 402 02

Katso kilpailukykyiset hintamme! www.avenakauppa. Viljakaupan ykköspaikka

21 Mikä mies? Nimi: Jussi Yli-Hannuksela Ikä: 21 v Kotipaikka: Seinäjoki Opiskelupaikka: Seamk, metsätalouden Maaseudulta koulutusohjelma, Ähtäri Harrastukset: yrittäjänä puuhastelu Mielimusiikki: suomalainen pop ja rock, PMMP Jussille Ruokabravuuri: perunasoppa Huikein urheilusaavutus: itsensä voittaminen; ammatin aihiot yläasteen aikana Cooperin testitulos parani 1000 m Yöpöydällä: johtamistaidon kirja (kuuluu opintoihin)

Jussi Yli-Hannukselan joulukiireet hellittivät; kauralyhteet Maatalousalan tutkinnosta menivät kaupan viimeistä myöten. Sesonki alkaa jo lokakuus- metsäammattilaiseksi sa ja päättyy jouluaattona. Haave metsäammatista muotoutui yläastevuosina. Jussi pa- - Kipinä omaan puuhasteluun ja tuotteiden myymiseen syttyi lasi kuitenkin ensin opiskelemaan syntymäpitäjäänsä Ilmajo- 4H:ssa peruskoulun kolmannella luokalla, muistelee Jussi. elle ja valmistui maaseutuyrittäjäksi keväällä 2006. Sitten tuli – Tai sitten sen keksi vaari, kumpikin varmaan innosti tahol- armeijan vuoro. laan. - Hyödyllinen kokemus: rekkakorttia olen tarvinnut ja johta- - Ostan viljan isäni tilalta, teen tuotteet ja huolehdin myös miskoulutus nivoutuu mukavasti nykyisiin opintoihini. markkinoinnista, myynnistä ja kuljetuksista asiakkaille. Toinen opiskeluvuosi SeAMK:ssa Maa- ja metsätalouden Jussin markkina-alue ulottuu Seinäjoen ympäristöön noin sa- yksikön Ähtärin toimipisteessä on hyvässä vauhdissa. Jussi dan kilometrin säteellä. Asiakaskunnan hän toteaa vuosien nostaa yhdeksi parhaimmista opiskelukokemuksistaan ns. varrella vakiintuneen. Lintujen joululyhteet ovat nykyisin yri- hakkuukurssin. – Koska käytännön metsätyö on minun luon- tyksen hittituote, mutta Jussin käsistä on lähtenyt maailmalle teelleni sopivaa, muotoilee Jussi. Hän harjoitteli viime kesä- myös saunavihtoja, kuivaheinää hevosille ja kattopäreitä. nä Metlalla valtakunnan metsien inventoinnissa. Metsänhoito sukulaisten palstoilla ja yhdistyksen leivissä on sekin tuttua. ”Hyvä tapa tuhota ylimääräinen vapaa-aika” Vaikka energinen nuori mies ilmoittaa tuhoavansa enimmän Neuvojan tehtäviin lähialueelle vapaa-aikansa työntekoon, niin hän vakuuttaa osaavansa olla Jussi toivoisi metsätalousinsinööriksi valmistuttuaan pääse- myös jouten. vänsä töihin Etelä-Pohjanmaalle. Hän kokee metsäneuvon- - Puran parhaiten stressiä nan omimmaksi alakseen. nukkumalla, pienet ”päik- - Koen työn tekemisen ”itselle” tärkeänä. Yrittäjyys on siis kärit” tai kunnon yöunet toivottavasti mukana työssäni jossain vaiheessa, mutta ensin lataavat akut, jotta taas on hyvä kerätä kokemusta vieraan palveluksessa. jaksaa. Tapaan tietysti mielelläni myös ystä- viäni. Teksti ja kuvat: Jussi on mielissään Helena Sarvikas siitä, että sama ka- veriporukka on pitä- nyt yhtä yläasteelta lähtien ja toisaalta opiskelu on tuonut uusia ystäviä eri puolilta maata.

Jussi Yli-Hannuksela ehtii lukea vain kurssikirjoja, mutta metsäalan kehitystä on seurattava lehdistä. 22 Koulutilan eläimet Jokaiselle opiskelijalle koulutilan navetta ja sikala tulevat tutuiksi, sillä työvuorot tilalla kuuluvat opintokokonaisuuteen. Aamuaskareet sijoittuvat ajalle n. 6:30 – 9:00 ja ilta-askareet ajalle n. 16:00 – 18:00

Navetta Ilmajoen koulutilan pihattonavetta on rakennettu vuonna 2001. Siellä on 2x2 paikkainen lypsyasema sekä DeLavalin VMS ohjelmainen lyp- syrobotti. Lehmärotuina tilalla on ayrshirejä, holstein-friisiläisiä, län- sisuomenkarjaa ja pohjoissuomenkarjaa. Sonnivasikat lähtevät pian syntymänsä jälkeen välitykseen. Ruokalistalla on viljaa ja puolitiivis- tettä sekä säilörehua, joka varastoidaan ilmatiiviiseen torniin. Nave- tan aivan vieressä on lampola, jossa asustelee suomenlampaita. Sikala Koulumme sikala on porsastuotantosikala. Atrian sopimustuotanto- sikalassamme on kuluvan vuoden alussa eläinmääräksi laskettu 148 eläintä, jotka jakautuvat seuraavasti: 95 possua, 21 emakkoa, 8 kpl nuoria jalostussikoja, 23 lihasikaa sekä 1 karju. Emakot ovat risteytyksiä ja siemennys tapahtuu 3. rodulla, joko Hampshirellä tai Durocilla. Tällöin eläimet ovat terveempiä ja ovat lihan laadultaan parempia. Koulumme karjukin pääsee emakon ma- kuun, jos sille annetaan mahdollisuus. Eläimet ruokkii automaattiruokkija, joka kiertää kaksi kertaa päiväs- sä, jonka lisäksi emakot ja joutilaat saavat vielä kaksi annosta käsin jaettuna. Suoliston moitteetonta toimintaa pidetään yllä jakamalla myös kuivaa heinää. Sikala siivotaan käsin, mutta raappa vie tavaran pihalle. Pihatto kuivitetaan kestokuivitusperiaatteella: purulla ja oljella. Pos- sulaan syntyy hyviä ja terveitä pahnueita tasaisin väliajoin. Vieroitus- aika on neljä viikkoa, jonka jälkeen emakko siirretään pahnueen luota toiseen karsinaan.

Laura Aho Suvi Kujala

Kuva: Tauno Paakkari

www.agrologit.fi

Hanki tarvikkeet ja rehut helposti netistä! www.a-rehu.fi > A-Kauppa

23 Maatilaharjoittelussa Saksassa

Ensimmäisen lukuvuoden puolessavälissä AMK-agrologiopiskelijat suorittavat maatilaharjoittelun, josta 720 tuntia on tarkoitettu käytännön työhön ja 80 tuntia kuuluu maatilaharjoitteluraportin tekoon. Monet tekevät maatilaharjoittelunsa naapurien tiloilla, koeasemilla ja jotkut lähtevät ulkomaille hakemaan kokemuksia elämäänsä ja harjoitteluunsa.

Itse päätin lähteä harjoittelemaan Sak- saan, Schleswig-Holsteinin osavaltioon, Dithmarschenin maakuntaan, Bodo Schröderin maatilalle. Syy valintaani oli saksankielen lukeminen ala-asteen vii- denneltä luokalta lähtien.

Lähtökuopissa Päätettyäni, että haluan suorittaa maatilaharjoittelun ulkomailla, marssin kv-koordi- naattorimme Heikki Koskimiehen juttusil- le. Lähetin kirjeitä Bodo Schröderin tilan lisäksi viidelle saksalaiselle tilalle, joista kuitenkin Bodon tila vastasi ensimmäi- senä myöntävästi. Myöhemmin eräältä koneasemalta saapui sähköpostia, mutta minun oli pakko valittaa heille myöhäs- tymistään. Harjoittelupaikka oli siis aika helposti hankittavissa. Sovin Bodon kanssa tulevani sunnuntaina 13.7.2008 ja aloit- merkkitorvellaan kahdesti ilmoittaakseen, että hän oli saapu- tavani työt 14.7.2008 sekä työskenteleväni kolme kuukautta, nut harjoittelijansa kanssa Osterhofiin. Vastassa olivat Bodon jotta saisin Euroopan unionin maksamaa Erasmus -harjoitte- vaimo Helga, nuorempi poika Bernhard ja hänen vaihto-oppi- luapurahaa ja pääsisin jatkamaan kouluani taas syksyllä. lasaikanaan tutustuma Reetta. Bodon vanhempi poika, Ibbo, oli vielä tuolloin Australiassa matkoilla. Nach Deutschland! Iltaa vietettyämme Bodo ja Helga näyttivät kolmen kuukau- Lähtö sitten koitti Vaasan lentokentältä sunnuntaina den nukkumapaikkani ja lähdimme tutustumaan Bodon vil- 13.7.2008, josta Helsingin kautta lensin Hampuriin. Minua al- jelyksille. Peltonäkymä oli aivan uskomattoman hieno, suurin koi jännittää lentokoneessa kun saavuimme Pohjois-Saksan peltolohko oli 25,6 ha! Bodon tila on BASF:n koetila, jossa ilmatilaan, nähdessäni sadonkorjuun olevan jo käynnissä. kokeiltiin eri viljalajikkeita käytännössä. BASF kustansi sie- menet ja kasvinsuojeluaineet, joita tilan täytyi käyttää kokei- Saapuessamme harjoittelutilan talolle, Bodo tööttäsi autonsa lumielessä.

Maatilaharjoittelun helmiä Ensimmäisenä harjoitteluaamunani oli Bodo Schröderin pitämä koulutus tilan ko- neista. Menimme aluksi Deutz-Fahr Agrot- ron 150:n hallintalaitteita läpi. Sen jälkeen harjoittelin vankkurimallisten perävaunujen kiinnittämistä perään sekä sen kiinnittä- mistä toiseen vankkurimalliseen perävau- nuun. Puimurina tilalla oli Deutz-Fahr TopLiner 4080HTS, jonka työleveys oli uskomatto- mat 6,3 metriä! Bodo kertasi minulle puimurin huoltotoimenpiteet, koska harjoitte- luni alkuviikot tuliin olemaan joka kolmas aamu puimurin moottoritilaa puhdistamassa, rasvanippoja rasvaamassa ja hytin il- mansuodattimia puhdistamassa. Toimenkuvaani kuului myös tankkaamista

24 ja perävaunujen vientiä puitavalle pellolle. Täysinäiset perä- oli traktorissaan etujyrä etunostolaitteella, joka tasasi tuoreen vaunut tyhjäsin parin kilometrin päähän, viljavarastolle, J. Stö- kynnöksen ja mahdollisti jyrsinkylvön. feniin. Viljat vietiin siellä kosteina suoraan viljavarastolle, koska Bodon mukaan oma kuivaaminen oli hidasta ja kallista. Harjoitteluajasta jäi hyvät muistot Kun sadot oli lopulta korjattu, lähdimme katselemaan Poh- Maatilaharjoitteluni läheni loppuaan lokakuussa. Hyvillä mie- janmeren aaltoja ja purjehtimaan. Purjehdusseura oli 15 ki- lin aloin pakkaamaan tavaroitani maatilaharjoittelu -, Dithmar- lometrin päässä tilalta. Purjehdus oli haastavaa kun kokoajan schenin maakuntaa -, Pohjanmeren aaltoja -, ja yhtä Keski-Eu- piti jommaltakummalta puolen paattia sitoa tai löysätä köysiä, roopan vanhinta hapankaalitehdaskokemusta rikkaampana. mutta lopuksi sain ihan itse ohjastaa venettä! Bodo Schröder kertoi tulevansa esittelemään koulullemme Loppukesästä alkoi maanmuokkauksen aika. Kyntö oli minulle ensi keväänä tilaansa ensimmäisen vuoden agrologiopiskeli- entuudestaan tuttua puuhaa. Saksassa vaikeutta tuotti aino- joille ja värväämään vapaaehtoista maatilaharjoittelijaa omal- astaan paluuaurojen kokemattomuus, Lemken Vario 4-siipi- le tilalleen. sillä terässälepaluuauroilla, mutta harjoiteltuani sekin alkoi Kiitokset teille Bodo, Helga, Ibbo ja Bernhard Schröder hie- sujua. Lopuksi sain Bodolta kehuja todella suoraan kynnetys- nosta harjoitteluajasta tilallanne! tä maasta. Se tuntui hyvältä, sillä olihan paluuauroilla kyntö ensimmäinen kerta elämässäni. Kylvö tilalla suoritettiin samoina päivinä kuin kyntö. Bodolla Ari Pensas

Millaiset juuret sinulla on?

Tule ottamaan siitä selvää: rakennetaan taloudellesi perusta, jossa suunnitelmien on turvallista kasvaa talouden suhdanteista riippumatta! Tervetuloa pankkiin, jonka asiakkailla on juuret:

www.paikallisosuuspankit.fi 25 Kesäopinnoista hyötyä ja elämyksiä

Ilmajoella pyrähtää käyntiin kaikille Seamk:n opiskelijoille avoimet kasvukauden kesäopinnot aina toukokuun viimeisellä viikolla. Opinnot kestävät kesäkuun puoleenväliin saakka ja uudestaan opintoja jatketaan elokuun alusta. Tarkoitus on nousta pulpeteista ja lähteä oppimaan käytännön kautta. Käytännönläheisen opiskelun mahdollistavat koulutilalla olevat nykyaikaiset kotieläin-, laboratorio- ja opetustilat sekä monipuolinen opetusmaatila.

Käytännönläheistä opiskelua silla, kasvihuoneilla, isoilla maatiloilla ja puutarhoilla on saatu innokkaita työläisiä toisen vuoden agrologiopiskelijoista. Kasvukaudella seurataan viljeltyä peltolohkoa. Lohkosta teh- dään muistiinpanoja kasvuun lähdöstä aina puintiin saakka. - Eniten varoja saatiin lampaiden keritsemisestä ja kanojen Mahdollisten kasvitautien ja -tuholaisten tutkiminen tekee rokotuksista. Jokainen joutui myös hiukan kaivamaan omia seuraamisesta todella mielenkiintoisen. Erilaisten kasvien taskujaan, Juha muistelee. keräily ja tunnistaminen takaavat hauskoja päiviä luonnossa. Loppukesästä tehdään toinen opintomatka Suomessa. Sin- Kerätyistä kasveista ja näytemaalle kasvatetuista mieleisistä ne lähdetään pian Euroopan opintomatkan jälkeen. Opiske- kasveista tehdään kasvuraportti kauden lopussa. lijat saavat itse suunnitella maatalouskohteensa sekä mihin Kesäpäivät kuluvat rattoisasti erilaisilla retkillä ja tutustu- matkansa suuntavat. Näillä molemmilla opintomatkoilla, sekä miskäynneillä tiloilla ja maatalousyrityksissä. 10 opintopis- koko kesän aikana, yhteishenki on vailla vertaa! teeseen sisältyy lisäksi agrologeille tärkeät viljelysuunnitel- maharjoitukset, eläinten jalostus- ja rakennearvostelut, sekä Miia Uusitupa maatalousteknologiaan liittyvät opinnot. Kesäopintonsa juuri suorittanut, kolmannen vuoden agrolo- giopiskelija Juha Riippi suhtautuu opiskeluun kesällä myön- teisesti. - Ei muutama viikko opiskelua kesällä haitannut. Vietettäes- sä luokkakavereiden kanssa melkein puolet kesästä yhdessä ei ainakaan ehtinyt tulla heitä ikävä!

Maatalous tutuksi Suomessa ja ulkomailla Kasvukauden aikana opiskelijat ovat perinteisesti tehneet vapaaehtoisen opintomatkan Keski-Eurooppaan. Matkalla tu- tustutaan eri maiden maatalouteen ja kulttuureihin. Viime opintomatkan suunnitteluissa mukana ollut Juha Riippi suhtautui mat- kaankin hyvillä mielin. - Ajankohta opintomat- kalle oli juuri sopiva. Ke- säopintojen puolivälissä oleva 12 päivän reissu katkaisi opiskeluputken sopivasti ja antoi hyvin li- sävirtaa loppukesän opin- noille! Opintomatka oli oma- kustanteinen retki, johon opiskelijat ovat yleensä keränneet rahaa erilaisin tempauksin ja työtehtävin kuluneen talven aikana. Muun muassa rakennuk-

26 Opintomatkalla Keski-Euroopassa

Kesällä olevan kasvukausi-opintojen aikana toisen vuoden AMK agrologiopiskelijat lähtivät taas kiertelemään Eurooppaa. Näillä matkoilla tarkoituksena on tutustua eri maiden maatalouteen ja kulttuureihin. Viimeksi matka alkoi 6.7.2008 Ilmajoelta kohti Turkua, jossa noustiin laivaan. Matka jatkui seuraavana päivänä Ruotsin halki Tanskaan, jossa opiskelijat yöpyivät Kööpenhaminan Nuorisohotellissa.

Vierailuja ja elämyksiä ta suuntana Luxemburg. Matkalla vierailtiin Mumm Champag- ne-tehtaalla, jossa tehtiin kierros ja tutustuttiin Shampanjan Ensimmäinen vierailukohde oli lypsytila, jossa oli neljä lyp- historiaan ja valmistukseen. Heti seuraavana aamuna lähdet- syrobottia ja yli 200 lehmää. Matka jatkui Bremeniin, josta tiin ajelemaan kohti Mosel-laaksoa, jossa odotti upeat näkö- matka jatkui seuraavana päivänä kohti Hollantia. Siellä vie- alat, maisemat ja viini. Pysähdyttiin myös lyhyelle vierailulle yli railukohteena oli maatalousoppilaitos ja hevoskasvatustila. 200 vuotta vanhaan viinikellariin. Sieltä matka jatkui Lemke- Hevosia oli ainakin 150! Tämän jälkeen illaksi Amsterdamiin, nin konetehtaalle, jossa meitä odotti jälleen yksi tehdaskier- jossa majoitus oli kauniissa, vanhassa linnassa. ros. Kierros kattoi koko tuotannon ja raudasta väännettiinkin Neljäntenä matkapäivänä matka jatkui kohti Saksaa, jossa monenlaisia vehkeitä aina auroista kylvökoneisiin. ensiksi käytiin Heinekenin panimolla, jonka jälkeen siirryttiin Euroopan pääkaupunkiin Brysseliin, jossa käytiin katsomas- Kotiinlähtö häämöttää sa mm. Manneken Pis patsasta. Matkan loppuvaiheessa vierailtiin vielä saksalaisella mar- Kävimme Europarlamentissa, jossa Kyösti Virrankoski piti esi- janviljelytilalla jolla oli 250ha viljeltyä maata. Tilalla tarjottiin telmän parlamentin toiminnasta ja parlamentaarikon työstä. kahvia ja marjajogurttia. Marjoja oli myös mahdollisuus ostaa Tämän jälkeen suuntana oli Ranska, jossa vierailukohteena matkaevääksi. Illalla matkustettiin takaisin Kööpenhaminaan., Massey Fergusonin tehdas. Vierailun jälkeen matkustettiin josta Ruotsin läpi illaksi Tukholmaan. Siellä odottikin jo laiva, Pariisiin, jossa vuorossa oli odotettu vapaa päivä. Tutustut- jonka matkan aikana vietimme matkan päättäjäisiä. 17.7.2008 tiin mm. Riemukaareen ja matkasimme, paljon kokemuksia rikkaampana, Turusta Eiffel-torniin. Pariisissa takaisin Ilmajoelle. oli huomattava määrä kaupustelijoita ja ker- Jukka Ruhkala jäläisiä, joka hieman Miika Leppävuori häiritsi kaupunkiin Harri Rämäkkö tutustumista. Pekka Viertamo Lähdimme Pariisis-

27 Californication

Ajatus vaihtoon lähdöstä oli aina ollut takaraivossa, mutta sopivaa tilaisuutta sen toteuttamiseen ei ollut osunut kenenkään kohdalle. Kaliforniasta muutamaan otteeseen Ilmajoella vierailulla olleen luennoitsijan, Douglas Piirron myötä heräsi kiinnostus Amerikkaan lähdöstä. Kun kou- lukin näytti suunnitelmalle vihreää valoa ja USA:n lähetystö myönsi viisumit, päätimme tarttua tilaisuuteen. Puolta vuotta myöhemmin, 15.9. nousimme lentokoneeseen ja aloitimme 3. vuoden opintomme lähtemällä vaihtoon San Luis Obispoon, California Polytechnic State Universityyn.

Ennen matkaa tuntui, että aika loppuu kesken, eikä kaikkia bussireitteihin tottui nopeasti. Noin 45 000 asukkaan kodi- asioita ehdi hoitaa. Viisumin hakeminen, lentolippujen osta- kas kaupunki tuntui Ilmajoen jälkeen mukavalta vaihtelulta ja minen ja kurssien valitseminen vei oman aikansa. Myös asun- tarjosi hyvät palvelut. non etsimiseen olisi kannattanut ryhtyä aikaisemmin kuin kuu- Koulunkäyntiin tottui melko nopeasti, mitä nyt kanssaopis- kautta ennen lähtöä... kelijoiden tuntiaktiivisuus oli meille hiljaisille suomalaisille Lähes vuorokauden kestäneen matkan jälkeen saavuimme melkoinen shokki – harvoin sitä täällä tuntikeskustelu on niin syksyisen koleasta Suomesta aurinkoiseen ja lämpimään soljuvaa. Suurikokoisella kampusalueella oli kaikki opiskelu- Kaliforniaan. Syyskuun puolivälissäkin lämpötila hipoi 30 vaihtoehdot samalla tontilla, ja 20 000 opiskelijan myötä kou- astetta lähes päivittäin. Viikon totuttautumisen jälkeen aloi- lulla oli aina elämää. Opiskelun tavoin myös kouluruokailusta timme koulun ja kotoisesta poikkeavan arkielämän. Ilmajoella pitää maksaa suomalaisittain melko paljon. Ruokala ja siellä opiskellessa on autolla kulkeminen pakollinen paha, mutta vaihtuvat ruokalistat olivat kenties vieras käsite, sillä kampus- San Luis Obispossa apostolin kyytiin ja opiskelijoille ilmaisiin alueen ravintolat tarjosivat lähinnä pizzaa, hampurilaisia, leipiä

Vaihdossa olijat ehtivät viikonloppuisin kierte- lemään nähtävyyksiä uusien ystävien kanssa. Kuvassa Mirjamin, Juhan ja Mirvan lisäksi on Audria, Kendra, Jessica ja Daisy-koira.

28 OPISKELIJA

SLO sijaitsee USA:n länsirannikolla, San Franciscon ja Los Angelesin välissä.

ja keittoja. Etsivä löytää kyllä terveellisenkin ruokavaihtoeh- don - esimerkiksi opiskelijamarketista tai salaattibuffetista. Kouluna CalPoly tarjosi opiskelijoilleen paljon. Kampusalue oli kuin oma pieni kaupunkinsa 8-kerroksine opiskelija-asun- pidä Mela mielessä! toloineen, kauppoineen, ruokapaikkoineen, kahviloineen ja kuntosaleineen. Kirjasto tarjosi opiskelijoille rauhallisen ja kattavan opiskelupaikan ja eri opiskelijaseurat vastapainoa pänttäämiselle. Urheilu oli opiskelijoiden sydäntä lähellä, Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) tarjoaa joka näkyi lähes kaikkien kuviteltavissa olevien joukkueiden hyviä työpaikkoja maatalousalan ammattilaisille. olemassaolosta. Koulun amerikkalaisen jalkapallojoukkueen sijoitus oli osavaltiollisesti todella hyvä ja soittokunnilla ja Seuraa työpaikkatarjontaamme osoitteesta huutosakilla varustetut kotiottelut keräsivät suuret ja äänek- www.mela.fi > Tietoa Melasta > Avoimet käät yleisöt. työpaikat. Vuokra-asuntomarkkinat ovat San Luis Obispossa melko hyvät – tarjontaa löytyy niin koulun opiskelija-asunnoista Mela huolehtii maanviljelijöiden, kalastajien, omakotitaloihin. Vaikka asunnonetsintä jäikin melko myöhään kesään, löysimme kaikki mukavat asunnot, jotka jaoimme pai- poronhoitajien, metsätalousyrittäjien ja apu- kallisten opiskelijoiden kanssa. Huoneen jakaminen kämppik- rahansaajien sosiaaliturvasta. Tuemme maaseu- sen kanssa on Amerikassa paljon yleisempää, kenties suu- dun hyvinvointia yli miljardilla eurolla vuodessa. rehkoista vuokrahinnoista johtuen. Kaiken kaikkiaan Kaliforniassa vietetty 14 viikkoa oli sopiva Tarjoamme maatalousyrittäjille monipuolista aika nähdä ja kokea paikallista kulttuuria. Monet ennakkokäsi- tykset tuli rikottua, osan vahvistuessa. Sijaintinsa ja kokonsa turvaa eri elämäntilanteisiin. Huolehdimme puolesta SLO oli täydellinen paikka opiskella ja nähdä ame- asiakkaidemme työeläkkeistä ja tapaturma- rikkalaista elämäntapaa. Viikonloppumatkoja ajatellen osaval- vakuutuksesta. Hoidamme myös ryhmähenki- tion keskellä sijaitseva kaupunki on tavallaan rauhassa mutta silti lähellä kaikkea. vakuutusta, luopumistukea ja maatalouslomi- tusta sekä annamme työturvallisuusopastusta. Syksy kului nopeaa ja lähdön hetki oli haikea – kuitenkin ajatus joulunvietosta kotona sai hetkellisesti unohtamaan myös yli varojen käytetyn tilin. Melassa työskentelee 240 toimihenkilöä, ja meillä on kivaa! Juha Riippi Mirva Pietilä Mirjami Peltola

NELIYHTYMÄ AY Pohjanmaan betoni- ja teräspaalutus 040-556 28 43 Petri Sundberg 050-556 33 33 Tarmo Sundberg 29 Agrologista hevosalan monipuoliseksi yrittäjäksi

Sanna Lahdensuo on AMK-agrologiksi valmistuttuaan ryhtynyt yrittäjäksi, joka toimii hevosalan usealla osa-alueella. Toiminnassa yhdistyy ratsastuksen opetus, ratsutus, hevosten maahantuonti ja myynti, hevoskasvatus sekä kilpaileminen este- ja kenttäratsastuksessa.

Sanna kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1999, jonka jälkeen hän Koko hevostoiminta perustuu intohimosta kilpailemiseen. Voi- aloitti AMK-agrologiopinnot Ilmajoella. Koulun hyvä yhteis- tontahtoinen Sanna on saavuttanut urallaan useita arvomita- henki vei mukanaan, vaikka ensimmäisen kosketuksen navet- leita, joista mainittakoon 3 SM-kultaa, 2 SM-hopeaa, henkilö- tatöihin hän sai koulutilalla. Uuden asian omaksuminen täten kohtainen PM-hopea ja –pronssi sekä EM-sijoitus 24. vuonna ei ollutkaan aina helppoa: ”Traktoritentin läpäisin silkalla ulko- 1995. Parhaimpia hevosia ovat olleet Brendon Merlin, Ga- luvulla”, Sanna muistelee. Hän valmistui talouspuolelta agro- elic Silver Mist, Fantoom xx, Fandango ja Pojan Kloppi. Ensi logiksi vuonna 2004. Tämän jälkeen Sanna haki ratsastuksen kaudeksi suurimmat odotukset on asetettu latvialaistamma ohjaajan koulutukseen Ypäjälle, jonne hän pääsi erikoistumis- Rigman sekä omakasvatti Laurissinin kohdalle. Lisäksi hän opintojensa ansiosta. odottaa pääsyä SM-kisoihin kahdella vieraan omistuksessa olevalla suomenhevosella. Pienestä pitäen hevosia ja niillä kilpailemista harrastanut Sanna jatkoi kilpailemista agrologiksi valmistumisen jälkeen. Ammattilaisen mielipide tulevaisuudesta Ypäjä antoi viimeisen silauksen rautaiseen ammattitaitoon ja valmiuden toimia monipuolisena hevosalan yrittäjänä. Hevosala on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti ja kas- vua tapahtuu edelleen. Hevosalalla toimivan yrittäjän on ol- Jokapaikanhöylä tava ahkera ja joissain määrin onnekaskin. Sannalla on ollut tuuria, sillä hän on pystynyt yhdistämään työn, harrastuksen Ratsastuksenopettajana Sanna toimii maanantaista keskiviik- ja kilpailemisen. Ongelmalliseksi Sanna kokee kilpailujen koon Tiinan Tallilla Seinäjoella, jonka vieressä on hänen oma alhaisen palkintotason. Sanna toivoo saavuttavansa jatkos- 10 paikkainen tallinsa, joka helpottaa hänen yhteistyötään sakin arvomitaleita, jotta tehty työ tuottaisi lisää saavutuksia Tiinan Tallin kanssa. Sannalla on tällä hetkellä neljä omaa kilpakentillä. kilpahevosta ja viisi ratsutettavaa, joiden lisäksi kototilalla kasvaa kolme varsaa. Myyntihevosia hänellä ei juuri nyt ole, koska marras-tammikuussa hevoskauppa on melko hiljaista. Henrietta Rajala Pääpaino on tällä välillä nuorien hevosten ratsuttamisessa/ Miia Pukkinen kouluttamisessa. Tammi-helmikuussa paino siirtyy jälleen Johanna Paalanen myyntipuolelle ja maahantuontiin. Myyntitallissa on täysipäi- väinen ulkopuolinen työntekijä.

30 Ammattitutkinnolla varmuutta tuttuun työhön

Karjatalouden ammattitutkinto voi suorittaa myös oppisopimuksella. Koulutamme lomit- tajia myös ryhminä maakunnassamme, jolloin lähiopiske- Kotieläimet tarvitsevat päivittäisen hoitonsa riippumatta lupäivät tuodaan opiskelijoiden omalle paikkakunnalle ja siitä, mikä viikonpäivä on kyseessä. Lehmät eivät lopeta tutut työkaverit toimivat samalla opiskelukavereina. maidontuotantoa viikonlopuksi eivätkä emakot siirrä por- simistaan viikonlopun takia vasta maanantaille. Ja nyky- Tutkinnon suorittaminen monimuotoisena kestää koko- ään maatilojen yksikkökoot ovat kasvaneet niin suuriksi, naisuudessaan noin 1½ vuotta, johon kuuluu lähiopis- ettei isäntäväki pärjää päivittäisistä kotieläintöistä ilman kelupäiviä noin 25 kpl riippuen valittavista tutkinnon vakituista työntekijää. osista. Pakollinen suoritettava osa on maatalouslomitus sekä sen lisäksi kaksi pitää valita seuraavista osista: lyp- Maatalouslomittaja on se henkilö, joka mahdollistaa sykarjatalous, rehuntuotanto, sikatalous, hevostalous, maatalousyrittäjäperheille heidän tarvitsemansa hen- erikoistunut naudanlihantuotanto. Tutkinnon lisäksi on gähdystauon joko vuosiloman aikana tai sitten kun sai- mahdollisuus suorittaa osa esimiehenä toimiminen, joka rasloma yllättää. Maatalouslomittajan työ on vaativaa ja on suunnattu lähinnä esimiestehtävissä toimiville. vastuullista, mutta palkitsee kyllä tekijänsä. Tällä hetkellä ammattitaitoisille maatalouslomittajille sekä maatalous- Viljelijän ammattitutkinto työntekijöille on runsaasti töitä tarjolla eri puolella Suo- mea. Viljelijän ammattitutkinto suuntautuu niihin maatalousalan taitovaatimuksiin, joita edellytetään kasvinviljely- Sedu Aikuiskoulutus järjestää Karjatalouden Ammattitut- tilan ammattilaiselta. Työssään kasvinviljelijä yhdistää kinnon suorittamiseen valmistavaa koulutusta sekä ottaa toisiinsa luonnon tarjoamia tuotannon tekijöitä, tuotan- vastaan näyttöjä, joilla opiskelija osoittaa osaamisensa tovälineisiin sitoutunutta pääomaa sekä työpanosta ja kullakin tutkinnon osa-alueella. Koulutukseen voivat osal- saa aikaan tarvittavia tuotteita ja palveluita. Hänen tie- listua jo maatalouslomittajina toimivat ja kotieläintiloilla totaitonsa ja liikkeenjohtokykynsä vaikuttavat ratkaise- työskentelevät henkilöt tai sitten alalle aikovat. Tutkinnon vasti kannattavuuteen sekä elintarvikkeiden ja eläinten rehujen laatuun, terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Vil- jelijän on myös osattava arvostaa omaa ammattiaan ja koko maatalouselinkeinoa sekä etsittävä rohkeasti uut- ta. Maataloushallinnon koulutusvaatimus, joka on tukien myöntämisen ehtona, täyttyy kun suorittaa viljelijän am- mattitutkinnon. Viljelijän ammattitutkinto jakautuu kolmeen tutkinnon osaan: tilan hoito, kasvinviljely ja tilan kehittäminen. Tutkinnon osat kattavat yhdessä vaadittavan ammatti- pätevyyden. Jokaiseen osaan kuuluu käytännön taitojen lisäksi tiedollisen perustan ja käsitteistön hallinta.

Leena Ojala Kouluttaja

PUUKAUPOISSA

www.metsaliitto.fi

31 Teemapäivä lannanlevityksestä Ilmajoen koulutilalla

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, Maa- ja metsätalouden yksikössä Ilma joella sekä Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki, Ilmajoentiellä järjestetään erilaisia tapahtuma- / teemapäiviä. Syksyllä 2008 vuorossa oli yhteistyössä ProAgrian kanssa järjestetty lantapäivä. Tämä oli jo toinen saman aiheen ympärille koottu teemapäivä Ilmajoen koulutilalla.

Lantapäivä 18.9.2008 Päivän ohjelma oli jaoteltu aamupäivän luento- ja iltapäivän työnäytösosuuteen koulutilan pelloilla. Luentojen aiheita olivat ympäristötuen porkkanat lannan- käyttöön, yleistä teoriaa karjanlannan käytöstä sekä lietelannan eri käyttömah- dollisuuksista ja yleensäkin lannankäytön tehostamisesta. Tapahtumassa päätarkoituksena oli esi- tellä tämän päivän urakointikalustoa sekä kuivalannan että lietteen levitykseen kertoo suunnitteluissa ja toteutuksessa mukana toiminut Juhani Suojaranta. - Tärkeää on, että viljelijä ymmärtää karjanlannan merkityksen edullisena lannoit- teena ja tuntee toisaalta lannanlevityksen ulkoistamisen hyödyt, Juhani kertoo. Näytös kuivalannan tarkkuuslevityksestä. Työnäytökset Työnäytöksissä oli esillä monen eri valmistajan liete- sekä kui- olikin tarkkuuslevitys, josta tehtiin koe levitystasaisuudesta. valannan tarkkuuslevityskalustoa. Näytöksen yhtenä teemana Levityksen tasaisuudella tarkoitetaan sitä, miten tasaisesti lanta leviää koko työleveydelle. Koe toteu- tettiin ajamalla levityskärryllä kohtisuoraan pellolle asetetun muovikaistan yli. Kaistalle kerääntynyt lanta punnittiin metrin paloina, jolloin saatiin tiukkaa faktaa levitystasaisuudesta. Koulutilalla on tarkoitus tulevaisuudessakin järjestää erilaisia teemapäiviä. - Hyvin saapui yleisöä paikalle, mutta omia opiskelijoita olisi voinut osallistua runsaam- min, sillä olihan esillä kattava lannanlevitys- kalusto, täydennettynä hyvillä esitelmillä Ju- hani Suojaranta kertoo. - Tällaisista tapahtumista saa paljon hyödyl- listä tietoa kaikki maataloudesta ja viljelystä kiinnostuvat ja samalla tapaa muita viljelijöitä ja urakoitsijoita Juhani jatkaa.

Sampo Tupila Toni Tuomela Levitystasaisuuskokeen avulla tulokset tasaisuudesta olivat helposti kaikkien nähtävillä.

32 Agrologista on moneksi

Timo Ikola on isokyröläinen maanviljelijä, joka viljelee viljaa sekä hoitaa sikoja. Lisäksi hänellä on oma konsultointiyritys ja koneyhtymä.

Timo Ikola valmistui agrologiksi Ilmajoelta joulukuussa 1991. Valmistumisen jälkeen hän työskenteli 3 vuotta MTT:llä Jo- kioisilla, jossa hän suoritti myös erikoistumisharjoittelunsa, tutkimusapulaisena. Sen jälkeen Timo työskenteli muutaman vuoden MTT:n kasvinsuojelulaitoksen rikkakasvilaitoksella tutkimusmestarina vuoden 1994 loppuun. Työnkuvaan kuului mm. torjunta-aineiden ja niiden vaikutusten tutkiminen. Tammikuussa 1995 Timo aloitti työt kotitilallaan, joka kuului vielä vanhemmille. Aluksi tilalla oli vain emakkosikala. Muu- taman vuoden kuluttua toimintaa laajennettiin yhdistelmäsi- kalaksi, kun lähiseudulta vuokrattiin sikala lihasikalaksi. Timo myöntää, että ilman vanhempien apua hän ei olisi pärjännyt kahden sikalan kanssa. Samana vuonna Timo alkoi täyttää lisäksi viljelijöiden tukihakemuksia. Timo Ikolalle agrologintutkinto loi pohjan ammattitaidolle. Vuonna 1997 Timo aloitti Suomen Rehun Iso Vilja-projektissa viljelyneuvojana. Hän kulutti kolme kesää kierrellen viljelijöi- den peltoja tarkkaillen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Kes- ki-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla. Timo on monessa mukana. Se näkyy hänen luottamustoimi- listassaan. Hän on Pohjanmaan Jalostuskeskuksen ja Faba Ikolan tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 1999, jolloin Sika-yrityksen hallituksissa jäsenenä. Hän kuuluu ProAgrian Timo alkoi isännöidä kotitilaansa. Alun perin tila on ollut hyvin edustajistoon. Lisäksi hän on Isonkyrön kunnan ympäristö- pieni tila, mutta vuosien varrella tilan isäntä on kasvattanut lautakunnan varapuheenjohtaja sekä MTK-Isokyrön varapu- peltopinta-alaa suuremmaksi. Lihasikala lopetettiin vuonna heenjohtaja. 2003, ja tila jatkoi porsastuotantosikalana. Keväällä 2009 sikala on tarkoitus lopettaa. Timon mielestä alan hyviä puolia ovat yrittäjän vapaus ja se, että saa itse määrätä tekemisensä. Huono puoli on eläinten Vuonna 2000 Timo perusti oman yrityksen, Agro-Konsultointi ottama aika, koska aikaa ei tahdo riittää kaikkeen. Myös huo- Ky:n, jonka toimialaan kuuluu maatalouden neuvontapalve- nosti menneistä asioista voi syyttää vain itseään. lut ja lohkokirjanpito. Yrityksen kautta Timo jatkoi toimimista Iso Vilja-projektissa. Saman vuoden syksyllä hän aloitti myös - Syyllinen löytyy aina peilistä, Timo toteaa. maatalouden koulutuspalveluiden tarjonnan. Haastetta tuovat erilaisissa määräajoissa pysyminen ja omien - Pidin kurssia Yrittäjäopistossa Kauhavalla, johon kuului tila- tietojen ja osaamisen pitäminen ajan tasalla. arviokäyntejä. Tein 9 päivää putkeen tila-arvioita ja kilometre- jä kertyi ainakin 3000-4000 km, Timo muistelee. Jenni Rinta-Piirto Nyt hänen yrityksellään on koulutustoimintaa yhteistyössä Järviseudun ammatti-instituutin ja SeAMK Maa- ja metsätalo- uden yksikön kanssa. Lisäksi hän tekee yhteistyöstä K-Maata- louden kanssa viljelyneuvonnassa, kaikille neljälle pohjalais- maakunnalle. Timo harkitsee konsultointiyrityksen toiminnan laajentamista. Maatalouden yritysneuvonta jatkuu Keskon kanssa yhteistyönä ja peltoviljelyä olisi halua laajentaa, vaikka Kyrönmaalla se onkin vaikeaa. Vuonna 2004 Timo perusti naapurin isännän kanssa koneyh- tymän. Perustaminen lähti puimurin uusimistarpeesta, ja sopiva puimuri löytyikin sitten Saksasta. Koeyhtymä harjoittaa myös rahtipuintia sekä pystyyn ostetun viljan puintia. Koneyh- tymän koneilla tehdään myös urakointia lähiseudulla. Timo muistelee omia opiskeluaikoja huolettomiksi. Heillä oli hyvä porukka. Aikanaan hän valitsi Ilmajoen opiskelupaikak- si, koska se oli lähellä ja sillä oli hyvä maine. Timo toteaakin opiskeluaikojen Ilmajoella olleen toiseksi parasta aikaa, heti lasten jälkeen.

33 PT 1 Tekno 1.alarivi vasemmalta: Antti Alajoki, Jalasjärvi; Joni Mattila, Kortesjärvi; Esko Nikkola, Ilmajoki; Ari Niemi, Jalasjärvi; Matti Viitala, Ilmajoki 2.rivi vasemmalta: Jani Raja, Jalasjärvi; Juho-Matti Ojanperä, Kortesjärvi; Heikki Rita-Kasari, Jalasjärvi; Niko Lohikoski, Jalasjärvi; Tommi Valkama, Jalasjärvi; Joel Sivula, Jalasjärvi Kuvasta puuttuu: Atte Kemppainen, Laihia

PT 1 Maa 1.alarivi vasemmalta: Jukka Laitamäki, Jalasjärvi, Mika Niemistö, Alavus, Heikki Nyystilä, Laihia, Juha Metsoila, Alavus, Janne Friman, Kurikka 2.rivi vasemmalta: Taru Koski, Nurmo, Sini Öljymäki, Kalajoki, Laura Peura, Jalasjärvi, Linda Kiviniemi, Jalasjärvi, Heidi Holkko, Alavus, Simo Honkaranta, Kurikka, Juho Vanhatalo, Siikainen, Marja Viitala, Muhos 3.rivi vasemmalta: Janika Koskinen, Isokyrö, Mikko Järvi-Laturi, Ilmajoki, Markus Anttila, Jalasjärvi, Markus Pihlajamäki,Kurikka , Vesa Mäkynen, Ilmajoki, Lauri Ketelä, Kurikka, Niko-Petri Raitanen, Virrat

34 PT 2 1.alarivi vasemmalta: Ossi Kiviniemi, Isojoki; Eero Vähätalo, Merikarvia; Toni Takamäki, Jalasjärvi; Ville Kristo, Ylistaro; Tommi Ala-Fossi, Ilmajoki; Mikko Isolahti, Ylistaro; Santeri Mäkelä, Alavus 2.rivi vasemmalta: Ville Kuuppelomäki, Jalasjärvi; Eetu Rastas, Ilmajoki; Miro Martiskainen, Ilmajoki; Jussi Saarinen, Soini; Mikko Laine, Isojoki; Mikko Salo, Kurikka; Sofia Harju, Kurikka; Sanna Yritys, Alavus 3.rivi vasemmalta: Jani Pukaralammi, Honkajoki; Niko Tapanainen, Virrat; Petteri Huhtanen, Kurikka; Antti Huttunen, Vieremä; Sami Peltokangas, Alahärmä; Ville Pitkämäki, Alahärmä, Anni Mäki-Välkkilä, Ilmajoki; Laura Mäki-Välkkilä, Ilmajoki Kuvasta puuttuvat: Heidi-Maria Leppä, Kurikka; Jari Olin, Helsinki; Miikka Niemelä, Ilmajoki; Arttu Poola, Laihia

PT 3 1.alarivi vasemmalta: Jussi Peltoniemi, Jurva; Pia Metsäranta, Kurikka; Joni Staffas, Vöyri-Maksamaa; Markus Lakso, Kauhajoki; Tiina Kristo, Ylistaro; Virve Mukkala, Ilmajoki 2.rivi vasemmalta: James Huri, Kenia; Juha Kujamäki, Jalasjärvi; Mikko Peura, Jalasjärvi; Tapio Tuomisto, Lapua; Matti Mäkitalo, Kortesjärvi 3.rivi vasemmalta: Kalle Mäkkylä, Ylöjärvi; Matti Korpi, Jalasjärvi; Juha-Matti Sillanpää, Jalasjärvi; Jukka Alanko, Ilmajoki; Tomi Saarikoski, Jalasjärvi Kuvasta puuttuvat: Eeva-Karoliina Haaranoja, Karijoki; Vesa Pentinmäki, Jalasjärvi; Ville Pyylampi, Alavus

35 AMK 1 1.alarivi vasemmalta: Janne Kivenmäki, Kuortane; Kirsi Ala-Prinkkilä, Alavus; Piia Moisio, Kankaanpää; Johanna Pukara, Honkajoki; Mirva Takala, Lehtimäki; Kirsi Koivuoja, Sievi; Kata Huhtakoski, Seinäjoki; Anu Manninen, Jyväskylän mlk; Ninja Leiviskä, Rovaniemi; Annika Paavola, Lapua; Tiina Kero, Lohtaja 2.rivi vasemmalta: Veikka Heikura, Karvia; Jussi Isokääntä, Kalajoki; Katja Männistö, Ylivieska; Henri Mäkelä, Jalasjärvi; Sofia Kämäräinen, Kajaani; Mikael Palola, Nivala; Eero Laitila, Hämeenkyrö; Matti Poutiainen, Merijärvi; Sari Jokiaho, Alajärvi; Saija Hannu, Nurmo; Jenni Laaksonen, Loimaa; Sini Niemelä, Jurva; Suvi Moilanen, Siikajoki; Menna Rintamäki, Laihia; Pietari Pietikäinen, Vaasa 3.rivi vasemmalta: Mikko Rasi, Kuru; Eveliina Roimola, Kouvola; Aukusti Pieviläinen, Joensuu; Kalle Pihlava, Huittinen; Tuula Sihvonen, Pyhäjoki; Jonna Anttila, Alavieska; Anniina Korkeamäki, Karijoki; Marjaana Lehtonen, Jalasjärvi; Anna Palo, Viitasaari; Kati Paananen, Muhos 4.rivi vasemmalta: Pauli Sammalisto, Karstula; Niko Luikku, Ylistaro; Timo Humalamäki, Ähtäri; Harri Känsäkoski, Kaustinen; Markus Simula, Vampula; Samuli Niela, Laitila; Pekka Perkiömäki, Ylihärmä; Markus Kivelä, Kälviä; Juho Jääskeläinen, Iisalmi; Tiina Nykänen, Veteli; Niina Pakkala, Lapua Kuvasta puuttuvat: Juha Hakomäki, Alahärmä; Sanna-Maria Hietikko-Kaukola, Kurikka; Eerika Jokinen, Nokia; Juho Nikko, Ilmajoki, Riku Penttala, Alahärmä; Maria Ranne, Pori; Marika Ristiharju, Kauhajoki; Hanna Ruotsalainen, Muhos; Jani Sivunen, Ilmajoki; Susanna Soranummi, Kokemäki; Essi Tahvola, Ylöjärvi; Tytti Taxell, Espoo; Anne Yli-Luukko, Ilmajoki; Matti Yli-Ojanperä, Ilmajoki

AMK 2 1.alarivi vasemmalta: Johanna Paalanen, Evijärvi; Miia Pukkinen, Ylihärmä; Hanna Koski, Ylistaro; Sanni Komppa, Ylistaro; Jenni Alanissi, Pomarkku; Henrietta Rajala, Peräseinäjoki 2.rivi vasemmalta: Noora Laine, Merimasku; Johanna Hannila, Kinnula; Juha Hursti, Ruovesi; Miika Myllymäki, Kaustinen; Karoliina Miettunen, Tyrnävä; Sami Ojanperä, Jurva; Lauri Jokinen, Pälkäne 3.rivi vasemmalta: Heli Lehtinen, Kangasala; Mari Käkelä, Teuva; Suvi Kujala, Kauhava; Maija Jousmäki, Soini; Jenny Jämsä, Oulu; Laura Aho, Lohja; Kalle Salo, Kälviä; Fredrik Biskop, Kokkola; Jaakko Kuoppala, Alahärmä; Sampo Tupila, Kurikka; Ville Lammi, Ylihärmä 4.rivi vasemmalta: Mikko Marttila, Jurva; Marjo Ranta-Pitkänen, Toholampi; Henna Kemppainen, Ilmajoki; Jenni Rinta-Piirto, Isokyrö; Niina Ruohomäki, Merikar- via; Alexander Österberg, Maalahti; Ari Pensas, Laihia, Markus Frände, Vöyri-Maksamaa; Timo Laakso, Isokyrö; Timo Lankila, Kalajoki; Toni Tuomela, Ilmajoki Kuvasta puuttuvat: Paula Esala, Ylistaro; Maria Laakso, Seinäjoki 36 AMK 3 1. alarivi vasemmalta: Timo Haavisto, Seinäjoki; Mirjami Peltola, Ilmajoki; Kyllikki Ketola, Lappajärvi; Jussi Ritola, Seinäjoki; Raija Piirto, Ilmajoki; Essi Nikula, Hankasalmi; Leena Latvala, Kurikka; Johanna Sippola, Ylistaro 2.rivi vasemmalta: Sari Jaakkola, Ilmajoki; Jonna-Minna Lassila, Veteli; Sini Kiviniemi, Jalasjärvi; Reetta Koivula, Karvia; Outi Vaaranmaa, Kurikka; Ulla Marttila, Vähäkyrö; Jonna Törö, Ähtäri; Mirva Pietilä, Evijärvi; Katja Posio, Veteli; Tiia Raja, Jalasjärvi; Tero Isotalo, Merikarvia 3.rivi vasemmalta: Ville Ketomäki, Ylihärmä; Antti Tuukkanen, Kyyjärvi; Juha Riippi, Laihia; Miika Leppävuori, Veteli; Juha Hietala, Toholampi; Jukka Ruhkala, Kalajoki; Harri Rämäkkö, Kauhava; Niina Hänninen, Rautalampi; Juha Komppa, Kankaanpää; Pekka Viertamo, Saarijärvi Kuvasta puuttuvat: Tero Kettu, Ylivieska; Erno Kivijärvi, Perho; Suvi Nygård, Alajärvi; Irina Träskman, Muhos; Seppo Itävaara, Mouhijärvi; Eero Olkkonen, Virrat; Päivi Rintamäki, Seinäjoki; Maarit Soppa, Kiukainen; Tapani Urpo, Noormarkku

AMK AIK 07 1. alarivi vasemmalta: Ari-Pekka Jaakola, Ylivieska; Marja-Liisa Mäntylä; Jorma Niskala, Karvia; Sarita Ventelä, Jalasjärvi; Nina Mattila, Karijoki; Riikka Koivula, Seinäjoki 2.rivi vasemmalta: Erkki Tuominen, Loimaa; Riitta Järvilehto, Jalasjärvi; Anneli Kiviniemi, Nurmo; Merja Akseli, Isojoki; Marjut Nevala, Kurikka 3.rivi vasemmalta: Paula Viitala, Ilmajoki; Risto Pesonen, Ikaalinen; Susanne Vuori, Säkylä; Johanna Kallenautio, Juupajoki Kuvasta puuttuvat: Saija Alanko, Ilmajoki; Pekka Aro, Paimio; Riikka Klemola, Espoo; Kyösti Koivuniemi, Jurva; Juha Lehtimäki, Laihia; Ulla-Maija Leskinen, Ähtäri; Mirva Liukkonen, Saarijärvi; Antti Ojaniemi, Seinäjoki; Anssi Puskala, Jalasjärvi; Anne Rintamäki, Kauhava; Heidi Ronkainen, Seinäjoki; Miila Sopanen, Saarijärvi; Antti Toija, Kauhajoki 37 Hallitus 1.alarivi vasemmalta: Henna Kemppainen, Mirva Takala, Jaakko Kuoppala, Sanni Komppa, Hanna Koski, Karoliina Miettunen 2.rivi vasemmalta: Suvi Kujala, Mikko Marttila, Timo Lankila, Maija Jousmäki, Laura Aho, Juha Hursti 3.rivi vasemmalta: Noora Laine, Mari Käkelä, Niina Ruohomäki, Jenny Jämsä Kuvasta puuttuvat: Kirsi Koivuoja, Reetta Koivula, Jonna Törö

Henkilökunta 1. Alarivi vasemmalta: Heli Räty, Tanja Keski-Antila, Juhani Kurjenluoma, Antti Pasila, Tiina Haapasaari, Satu Taivalmäki, Arja Kortesluoma, Päivi Pirilä, Jarkko Vainionpää 2. rivi vasemmalta: Irma Uusi-Laitila, Sarita Ventelä, Jaana Rintala, Liisa Lähdesmäki, Marja-Liisa Mäntylä, Katri Hakala, Juhani Törmä, Teija Rönkä, Kirsi Fors, Miia Uusitupa, Margit Närvä, Jaana Petäinen, Heikki Harmanen, Paavo Juutila 3.rivi vasemmalta: Juha Tiainen, Janne Aho, Jouni Korhonen, Ville Vauhkonen, Eija Huhtanen, Jussi Esala, Juha Ketola, Jaakko Kukkonen, Vera Hakala, Anu Lounatvuori, Leena Ojala, Anu Katila, Erkki Laitila, Juhani Suojaranta

38 LÄMMITÄ SINÄKIN KOTISI KOTIMAISELLA POLTTOAINEELLA...

VETO-lämmityskattilat 30-500 kW 60800 ILMAJOKI • PUH. (06) 424 7030 • FAX (06) 424 7070 kiinteän polttoaineen Kaaronojantie 6 polttolaitteet lämmityskontit www.rautak.com • [email protected] logiikkaohjaukset Palveleva Rautakauppias Ilmajoella automaattiset tuhkanpoistot myynti:

TERVETULOA! Veljekset Ala-Talkkari Oy | Hellanmaantie 619 | 62130 HELLANMAA puh: 06-4336 333 | fax: 06-4376 363 | www.ala-talkkari.fi

39 40

Ja Metsätalouden Yksikkö, Ilmajoki  Pääkirjoitus

Ja Metsätalouden Yksikkö, Ilmajoki Pääkirjoitus